131 Käyttäjää paikalla!
0.0070760250091553
Muista katsoa myös paikallaolijat!

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1998
2: •• ••
3: VALTIOPAIVAT
4:
5:
6:
7:
8: Asiakirjat
9: 82
10: Kertomukset
11: 10-14
12:
13:
14:
15:
16: EDUSKUNTA
17: HELSINKI
18: ISSN 0783-9847
19:
20: OY EOITAAB, HELSINKI1999
21: Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
22: ASIAKffiJAT A-F
23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio- lousarvio- ja lisätalousarvioaloitteet sidotaan E-
24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat osiin ja kirjalliset kysymykset valtioneuvoston
25: on jaettu eri osiin sen mukaan, mistä asiakirjatyy- jäsenten niihin antamine vastauksineen F-osiin.
26: pistä on kysymys. A-osiin sidotaan hallituksen Kutakin osaa tehdään niin monta kuin on tar-
27: esitykset, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut peen sen mukaan, kuinka paljon asioita valtio-
28: asetukset ja valtioneuvoston päätökset sekä val- päivillä on tullut vireille. Jokaisessa osassa on
29: tioneuvoston kirjelmät, B-osiin eduskunnalle an- myös sisällysluettelo.
30: netut kertomukset, C-osiin valiokuntiin käsiteltä-
31: viksi lähetetyistä asioista laaditut mietinnöt ja A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
32: lausunnot sekä D-osiin eduskunnan vastaukset ja kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kirjal-
33: kirjelmät sekä puhemiesneuvoston ehdotukset ja liset kysymykset sidotaan suomenkielisiin E- ja
34: muihin osiin kuulumattomat muut asiakirjat. F-osiin.
35: Kansanedustajien tekemät laki-, toivomus-, ta-
36:
37: PÖYTÄKIRJAT
38: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen Pöytäkirjoista julkaistaan ruotsinkielinen lyhen-
39: pöytäkirjat keskusteluineen ja päätöksineen. nelmä Protokoll i sammandrag.
40:
41: HAKEMISTO
42: Hakemistossa on valtiopäiväasioiden luettelo, avulla asia löytyy asialuettelosta. Henkilöhake-
43: asiasanasto sekä henkilöhakemisto. Asialuette- mistossa ovat tiedot kaikista kansanedustajien ja
44: lossa ovat asiaryhmittäin valtiopäivillä vireille valtioneuvoston jäsenten valtiopäivätoimista
45: tulleet asiat käsittelyvaiheineen numerojärjestyk- sekä heidän täysistunnoissa pitämistään puheen-
46: sessä. Asiaryhmäluettelon alussa on kerrottu, vuoroista. Puheenvuoroluettelossa viitataan
47: mistä asiakirjojen osastamikinasiakirja löytyy. asian käsittelyvaiheeseen sekä ao. pöytäkirjan si-
48: Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä olevien vulle. Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielise-
49: hakusanojen perässä ko. asiakirjan tunnus, jonka nä.
50:
51: INTERNET
52: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan sekä suo- tiopäiväasioiden käsittelyvaiheista. Asiakirjasar-
53: men- että ruotsinkielisinä heti niiden valmis- jan osia voi myös lainata kirjastoista joko niiden
54: tuttua Internetiin, josta eduskunnan sivuilta omista kokoelmista tai kaukolainana.
55: http://www.eduskunta.fi löytyvät tiedot myös vai-
56:
57:
58: SARJAN TOIMITTAMINEN
59: Valtiopäivien asiakirjasarjaa toimittaa eduskun- nettuina (esim. hallituksen esitykset), toimitetaan
60: nan asiakirjatoimisto. Niiden asiakirjojen osalta, vain sisällysluettelo ja sidotus.
61: jotka tulevat eduskuntaan muualta valmiiksi pai-
62: SISÄLLYSLUETTELO
63:
64:
65:
66:
67: Kertomukset 1~14
68: 10 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toimin- 13 Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 1997
69: nastaan vuonna 1997
70: 14 Kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan
71: 11 Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja tilas- tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilin-
72: ta vuonna 1997 (Liite: Valtion tilinpäätös liitteineen pidosta vuonna 1996 ovat antaneet aihetta
73: vuodelta 1997)
74:
75: 12 Eduskunnan tilintarkastajien kertomus vuodelta
76: 1997
77:
78:
79:
80:
81: 290088
82: K 10/1998 vp
83:
84:
85:
86:
87: EDUSKUNNAN
88: OIKEUSASIAMIEHEN
89: KERTOMUS TOIMINNASTAAN
90: VUONNA 1997
91:
92:
93:
94:
95: HELSINKI 1998
96: ISSN 0356-2999
97: OY EOITA AB. HELSINKI1998
98: EDUSKUNNALLE
99:
100:
101:
102:
103: Eduskunnan oikeusasiamiehenä on kertomus- minnasta sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädän-
104: vuonna toiminut allekirjoittanut korkeimman nössä havaituista puutteista kuin myös lakien ja
105: oikeuden oikeusneuvos, oikeustieteen lisensiaatti muiden säännösten noudattamisesta sekä perus-
106: Lauri Lehtimaja, jonka Eduskunta valitsi ja ihmisoikeuksien toteutumisesta oikeudenhoi-
107: 22.9.1995 oikeusasiamieheksi edellisen oikeus- dossa ja hallinnossa vuonna 1997.
108: asiamiehen Jacob Södermanin kesken jääneen Tässä kertomuksessa olen pyrkinyt ottamaan
109: nelivuotiskauden loppuajaksi 1.10.1995- huomioon sen palautteen, jonka olen saanut
110: 31.12.1997. Kertomusvuoden lopulla 21.11.1997 Eduskunnalta vuotta 1996 koskevan toiminta-
111: Eduskunta valitsi minut jatkamaan oikeusasia- kertomukseni johdosta (EK 10b/1998 vp ja
112: miehenä vielä seuraavan nelivuotiskauden PeVM 2/1998 vp-K7/1997 vp).
113: 1.1.1998-31.12.2001. Tämän kertomuksen systematiikassa on uutta
114: A pulaisoikeusasiamiehenä on kertomusvuon- se, että oikeusasiamiehen toiminnasta kerrotaan
115: na toiminut eduskunnan oikeusasiamiehen kans- kunkin asiaryhmän tai hallinnonhaaran osalta
116: lian kansliapäällikkö, oikeustieteen lisensiaatti erikseen. Aikaisemmin ryhmiteltiin tapausselos-
117: Riitta-Leena Paunio. Eduskunta valitsi hänet tukset sen mukaan, mihin toimenpiteeseen (esim.
118: 21.11.1995 apulaisoikeusasiamieheksi nelivuotis- huomautukseen tai syytemääräykseen) mikäkin
119: kaudeksi 1.1.1996-31.12.1999. asia oli antanut oikeusasiamiehelle aiheen. Sa-
120: Apulaisoikeusasiamiehen varamiehenä on toi- moin lausunnot ja tarkastukset oli selostettu
121: minut oikeusasiamiehen kanslian kansliapäälli- omissa luvuissaan. Aikaisemman systematiikan
122: kön määräaikaista virkasuhdetta hoitava esitte- ongelmana oli se, että kutakin asiaryhmää tai
123: lijäneuvos, oikeustieteen tohtori Jaakko J onkka. hallinnonhaaraa koskevat oikeusasiamiehen ha-
124: Eduskunta valitsi hänet 21.11.1995 apulaisoi- vainnot oli siroteltu moneen eri kohtaan kerto-
125: keusasiamiehen varamieheksi nelivuotiskaudek- musta. Tällöin oli työlästä muodostaa yleiskuvaa
126: si 1.1.1996-31.12.1999. Jonkka on kertomus- kuhunkin yksittäiseen asiaryhmään tai hallin-
127: vuoden aikana hoitanut varamiehenä apulaisoi- nonhaaraan kohdistuvasta laillisuusvalvonnas-
128: keusasiamiehen tehtäviä yhteensä 44 päivänä. ta. Uuden systematiikan tarkoituksena on ni-
129: Hallitusmuodon 49 §:n 4 momentin ja edus- menomaan antaa yleiskuva kustakin sellaisesta
130: kunnan oikeusasiamiehen johtosäännön 8 §:n asiaryhmästä t;li hallinnonhaarasta, jolla on ol-
131: mukaisesti annan kunnioittavasti Eduskunnalle lut kertomusvuonna merkittävä osuus oikeus-
132: kertomuksen eduskunnan oikeusasiamiehen toi- asiamiehen laillisuusvalvonnassa.
133:
134:
135:
136:
137: 3
138: Perus- ja ihmisoikeuksia koskevassa erityis- miin asioihin tai muuhun toimintaan on sisälty-
139: jaksossa taas esitellään hallitusmuodon perusoi- nyt.
140: keusluvun systematiikkaa seuraten ne perus- ja Toivon nyt omaksutun uuden kertomussyste-
141: ihmisoikeuksia koskevat kannanotot ja kysy- matiikan antavan entistä havainnollisemman
142: myksenasettelut, joita oikeusasiamiehen ja apu- kokonaiskuvan siitä kentästä, jolla oikeusasia-
143: laisoikeusasiamiehen kertomusvuonna ratkaise- mies harjoittaa laillisuusvalvontaansa.
144:
145:
146:
147:
148: Helsingissä 10.8.1998
149:
150:
151:
152:
153: Oikeusasiamies Lauri Lehtimaja
154:
155:
156:
157:
158: Kansliapäällikkö Jaakko ]onkka
159: s s Ä L L V s
160:
161:
162:
163:
164: SISÄLLYS
165:
166: 1 PUHEENVUOROT 15
167: Lauri Lehtimaja:
168: Riittääkö laillisuuden valvonta? 15
169:
170: Riitta-Leena Paunio:
171: Sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen ongelmista 19
172:
173: 2 KATSAUS VUOTEEN 1997 23
174: YLEISARVIO 23
175: KANTELUT JA OMAT ALOITIEET 23
176: * Painopiste kanteluissa 23
177: * Saapumisjärjestyksestä kolmen kuukauden sääntöön 24
178: * Tuomioistuinkanteluja eniten 24
179:
180: OIKEUSASIAMIEHEN TOIMENPITEET 25
181: * Toimenpiteistä yleensä 25
182: * Kertomusvuoden toimenpiteet 26
183:
184: TARKASTUKSET 27
185: MUU TOIMINTA 28
186: * Ulkoinen tiedotus 28
187: * Lakimiespäivystys 28
188: * Sähköposti 29
189:
190: LAUSUNNOT JA KUULEMISET 29
191: KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 30
192: VUODEN TAPAHTUMIA 30
193: *Vuoden 1996 toimintakertomuksen luovutus 30
194: * Koulutustilaisuudet ja opintomatkat 30
195: * Merkittäviä kotimaisia vierailuja 31
196: * Merkittäviä ulkomaisia vierailuja 31
197:
198: OIKEUSASIAMIEHEN KANSLIAN HENKILÖKUNTA 32
199:
200: 5
201: s s Ä L L y s
202:
203:
204:
205:
206: 3 PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 35
207:
208: 4 TELEKUUNTELUN, TELEVALVONNAN JA
209: TEKNISEN KUUNTELUN KÄYTTÖ VUONNA 1997 66
210:
211: 5 TOIMENPITEET HALLINNONALOITTAIN 74
212:
213: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 74
214: Lapin käräjäoikeuden tarkastus 74
215: Lausunnot 74
216: * Hallintotuomioistuinuudistusta koskeva lausunto 74
217: *Julkista oikeusapua koskeva lausunto 75
218: *Tuomarien välimiestehtäviä koskeva lausunto 75
219:
220: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 76
221: * Tuomarin esteellisyys 76
222: * Asiakirjajulkisuus ja massaluovutuskielto 77
223: * Oikeudenkäyntiavustajien palkkioiden viivästyminen 79
224: * Pöytäkirjaote käräjäoikeuden tuomiosta 79
225: * Hovioikeuden esittelymuistion julkisuus 79
226: * Virheellinen rasitustodistus 81
227: *Tuomioistuimissa suoritettavat turvatarkastukset 81
228: * Uskottu mies rikosasiassa 82
229: *Tuomion kirjoitusvirheen korjaaminen 84
230: * Valituslupa-asia korkeimmassa oikeudessa 84
231: * Todistelu vangitsemisasiassa 85
232: * Tuomion ja muutoksenhakuohjeiden antaminen 87
233: * Velkajärjestelyjen käsittelyaika 88
234: * Vesiylioikeuden päätöksen perusteleminen 89
235: * Velkajärjestelyn hakijan kuuleminen 90
236: * Huolellisuus tuomioita lähetettäessä 91
237: * Vesioikeuden jäsenten kestitys 91
238: * Rikostuomiosta tiedottaminen 1 02
239: *Tuomarien palkkaus ja tuomioistuinten riippumattomuus 103
240: * Käräjäoikeuden kantapöytäkirjojen katoaminen 103
241: * Hovioikeuden tuomion perusteleminen 1 04
242: * Virheellinen lainhuuto 104
243:
244: VANKEINHOITO 105
245: Tarkastukset 105
246:
247: 6
248: s s Ä L L y s
249:
250:
251:
252:
253: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 110
254: * Tutkintavangin oikeus tavata sairasta lähiomaistaan 110
255: * Vangin suostumus henkilönkatsastukseen 112
256: * V aukipotilaan yksityisyyden suoja 112
257: * Lääkkeiden antaminen vangin haltuun 113
258: * Vahingonkorvauksen periminen vangilta 113
259: * Poistumislupa-anomuksen ratkaiseminen 114
260:
261: POLIISI 115
262: Tarkastukset 115
263: * Poliisilaitokset 115
264: * Poliisivankilat 121
265:
266: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 123
267: * Esitutkinnan viivästyminen 123
268: * Tutkintavangin oikeus ulkoilla 124
269: * Kantelijan kuulusteleminen kantelun johdosta 124
270: * Esitutkinnan viivästyminen 125
271: * Esitutkinnan puutteellisuus 125
272: * Esteellisyys päättää esitutkinnan aloittamisesta 126
273: * Pidätysajan ylittyminen sekä käsirautojen käyttäminen ja
274: yksityisyys hoitotilanteessa 127
275: * Oikeudenkäynnin yhteydessä toimitettu turvatarkastus 128
276: * Puutteet väkisinmakaamisrikoksen esitutkinnassa 130
277: * Esitutkinnan lopettamispäätös 130
278: *Pidätysajan laskeminen 132
279: * Poliisimiehen käyttäytyminen asiakaspalvelutehtävässä 132
280: * Tutkintavangin oikeus tavata lähiomaistaan 133
281: * Huolellisuus haastetodistuksen antamisessa 135
282: * Poliisin haltuun otetun omaisuuden hävittäminen 135
283: * Poliisin haltuun saaman omaisuuden palauttaminen 135
284: *Poliisin velvollisuus ilmoittaa henkilöllisyyden selvittämisen syy 136
285: * Esitutkinnan viivästyminen 137
286: * Esitutkinnan toimittamatta jättämistä koskevan päätöksen
287: perusteleminen 137
288: * Poliisimiesten saarnat lahjat ja toiminnan puolueettomuus 138
289: *Poliisin virka-apu sairaankuljetuksessa 139
290: * Poliisiin kohdistuvan rikosilmoituksen tutkinta 139
291: *Asian käsittelyn viipyminen poliisilaitoksella 140
292:
293:
294: 7
295: s s Ä L L y s
296:
297:
298:
299:
300: *Viivyttely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanossa 140
301: * Liikennerikoksen tutkinnan viivästyminen 142
302: * Etsintäkuulutuksen ennakkoperuuttamisen tairuinlyönti 142
303: * Esitutkintatoimenpiteiden toimittaminen viivytyksettä 142
304: * Esitutkinnan päättäminen 144
305: * Poliisivankilan olosuhteet 144
306: * Sisäasiainministeriön ohjeet poliisikokelaiden valinnasta 145
307: *Huomautukseen liitetyn lisäehdon lainmukaisuus 146
308: * Poliisin menettely kiinniottotilanteessa 147
309:
310: SYYTTÄJÄLAITOS 148
311: Lausunnot 148
312:
313: * Rikosoikeudellista vanhentumista koskeva lausunto 148
314: * Virkasyyteforumien uudistamista koskeva lausunto 148
315:
316: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 148
317:
318: * Syytemääräyksen saajan lojaliteettivelvollisuus 148
319: * Syyttämättä jättäminen 150
320: * Syyttämättä jättäminen ns. kesämökkikaupassa 151
321: * Lisäesitutkinta rikosasiassa 155
322: * Syyteoikeuden vanhentuminen syyteharkinnan aikana 155
323:
324: ULOSOTTO 156
325: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 156
326: * Puun myyminen ulosmitatulta kiinteistöitä 156
327: * Osamaksukauppalain mukainen virka-apu 157
328: * Vanhentuneen saatavan periminen ulosotossa 158
329: * Ulosmittauksen ensisijainen kohde 159
330: * Ulosoton viivästyminen 159
331: * Välioikeudenkäynti ulosotossa 160
332:
333: SOSIAALITOIMI 161
334: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 161
335: * Tuotevalvontakeskuksen syrjivä kielitaitovaatimus 161
336: * Erityisäitiyspäivärahaa koskevan päätöksen perusteleminen 162
337: * Oikeus toimeentulotukeen 163
338: * Oikeus saada toimeentulotukea muuttokustannuksiin 164
339: * Perusturvalautakunnan lausunnon asianmukaisuus 165
340:
341:
342:
343: 8
344: s s Ä L L y s
345:
346:
347:
348:
349: * Vanhempansa luona asuvan opiskelijan toimeentulotuki 165
350: * Opiskelijan oikeus toimeentulotukeen 166
351: * Toimeentulotukea hakevan opiskelijan velvollisuus ottaa
352: opintolainaa 167
353: * Viivästys toimeentulotukea koskevan päätöksen tekemisessä 168
354: * Vaikeavammaisen kuljetuspalvelun järjestäminen 169
355: * Velvollisuus tehdä päätös yksityisen palvelukodin maksusta 169
356: * Lastenvalvojan velvollisuus neuvoa lapsen vanhempaa 171
357: * Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimeentulotukiohjeiden
358: lainmukaisuus 172
359: * Valituskirjelmän kirjaamisen viivästyminen 173
360: * Asianosaisjulkisen asiakirjan antaminen 173
361: * Viivästys valituksen toimittamisessa työttömyysturvalautakunnalle 173
362: * Velvollisuus tehdä päätös lapsen sijaishuoltoa ja yhteydenpito
363: koskevassa asiassa 17 4
364: * Sotainvalidien korvausjärjestelmän vaikeaselkoisuus 175
365: * Kansaneläkelaitoksen lääkekorvauksia koskevien ohjeiden
366: lainmukaisuus 176
367: * Työsiirtolapalkan pidätys elatustukivelan suoritukseksi 177
368: * Kansaneläkelaitoksen vakuutusrekisterimerkinnän virheellisyys 178
369: * Elatusapuvelkojan kuuleminen velkajärjestelyssä 178
370: * Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut 180
371: * V aatetukseen varattujen määrärahojen riittävyys laitoshoidossa 182
372: * Ruotsista saatavan opintotuen huomioon ottaminen toimeentulo-
373: tuen myöntämisessä 184
374: * Kuntien vammaispalvelujen myöntämistä koskevien ohjeiden
375: lainmukaisuus 185
376: * Kysymys työttömyysturvan tai lasten kodinhoidontuen ensi-
377: sijaisuudesta ja yhteensovittamisesta 189
378: * Yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien hakemusten hylkäys-
379: osuuksien nousu 191
380:
381: TERVEYS 193
382: Tarkastukset 193
383:
384: *Psykiatriset sairaalat 193
385:
386: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 197
387:
388: *Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreiden valvonta 197
389: * Sairaalan ylilääkärin esteellisyys 198
390:
391:
392:
393: 9
394: s s Ä L L V s
395:
396:
397:
398:
399: * Kanteluasian käsittelyaika Terveydenhuollon oikeusturva-
400: keskuksessa 199
401: * Asianosaisen oikeus tutustua häntä koskeviin asiakirjoihin 199
402: * Viivästys potilasasian käsittelyssä 200
403: * Korvausasian käsittelyaika Potilasvahinkolautakunnassa 200
404: * Täyden korvauksen periaate sairaanhoidossa 201
405: * Asiankirjan siirrosta ilmoittaminen 202
406: * Psykiatrisessa sairaalassa hoidettavana olevan potilaan
407: lähettämien kirjeiden pidättäminen 202
408: * Esitys mielenterveyslain itsemääräämisoikeuden rajoittamista
409: koskevien säännösten muuttamiseksi 203
410: * Alaikäisten psykiatrisen tahdosta riippumattoman hoidon
411: järjestäminen 204
412: * Psykiatrisen sairaalan potilaan hammashoidon laiminlyönti
413: kustannusepäselvyyksien johdosta 207
414:
415: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO 208
416: Varuskuntien tarkastukset 208
417: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 215
418: * Ylimitoitettu järjestymisharjoitus 215
419: * Kantahenkilökunnan kiroileva puhetapa 216
420: * Varusmiespalveluksen keskeyttäminen 217
421: * Yhdenvertaisuusperiaate rintamasotilastunnusasioissa 217
422: * Mahdollisuus siirtyä osa-aikaeläkkeelle 218
423: * Syyteuhka kutsun tehosteena 218
424: * Rangaistusuhista laintasoiset säännökset 219
425: * V ammantuottamus hiihtohinauksen yhteydessä 220
426: * Varusmiehen kuljettajantutkintotodistus 221
427: * Varusmiesten terveystietojen salassapito 222
428: * V ammantuottamus napaimiharjoituksen yhteydessä 224
429:
430: Syyteasiat aikaisemmilta vuosilta 225
431: * Alaisiin kohdistunut häirintä 225
432: * Varusmiehen pääsy lääkärin vastaanotolle 225
433:
434: OPETUS 225
435: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 225
436: * Oppilaan ojentaminen 225
437: * Professorin määräaikaiset virkasuhteet 226
438:
439: 10
440: s s Ä L L y s
441:
442:
443:
444:
445: * Yliopiston vaalijohtosäännön asetuksenvastaisuus 227
446: * Vastaus koulutushakemukseen 228
447: * Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilta perimät materiaali- ja
448: tarvikemaksut 228
449: * Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys 229
450: * Oikeusturva yliopistojen opiskeluvalinnassa 230
451: * Yhteistoimintalain noudattaminen yliopistossa 231
452:
453: KUN NALLISHALLI NTO 232
454: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 232
455: * Menettely yksityistieasiassa 232
456: * Lausuntoasian puutteellinen esittely 232
457: * Asuntotuotantopäällikölle maksetut asiamiespalkkiot 233
458: * Tasa-arvo kuntaenemmistöisissä yhtiöissä 237
459: * Kunnan virkamiehen ilmaisuvapaus 238
460: * Velkaneuvojan menettely velkajärjestelyasiassa 239
461: * Kunnanhallituksen puuttuminen kunnan asukkaan oikeuteen ajaa
462: kannetta 241
463: * Kunnallisen velkaneuvonnan valvonta 241
464: * Virka-asema ja asianajotoimeksianto 242
465:
466: TYÖ JA TYÖVOIMA 243
467: Tarkastukset 243
468: * Työvoimatoimistot 243
469:
470: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 245
471: * Työvoimatoimiston menettely työllistämisessä 245
472: * Siviilipalveluskeskuksen velvollisuus noudattaa tuomioistuimen
473: päätöstä 246
474: * Työttömien oikeusturva 247
475:
476: VEROTUS 249
477: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 249
478: * V eronoikaisuvaatimuksen käsittelyaika 249
479: * V erovalitusten valmistavan käsittelyn kesto 249
480: * V erohallituksen matkakorvauspäätösten laillisuus 250
481: * V eroviranomaisten neuvontavelvollisuus 251
482: * Valtion- ja kunnanasiamiehen menettely 251
483:
484:
485: 11
486: s s Ä L L y s
487:
488:
489:
490:
491: * Asianvalvojan kielenkäyttö 252
492: * V erohallinnon asiakasrekisterin puutteellisuus 253
493: * Kuvataiteilijoiden verotuksen ennustettavuus 253
494: * V erohallinnon tietojen oikeellisuus 254
495: * Kiinteistörekisterin ylläpito ja kiinteistöverolippujen sisältö 254
496: * V erotarkastuksen puolueettomuus 255
497: * Ennakkoperintärekisteristä poistaminen 255
498:
499: TULLI 259
500: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 259
501:
502: * Tulliviranomaisen neuvontavelvollisuus 259
503: * Rajanylittäjien yhdenvertainen kohtelu 260
504: * Syytteen viivästyminen ja haasteajan riittävyys 261
505:
506: ULKOMAALAISASIAT 262
507: Tarkastukset 262
508:
509: * Ulkomaalaisviraston toimintaedellytykset 262
510:
511: Lausunnot 263
512: * Maahanmuutto-ja pakolaispoliittisen toimikunnan ehdotuksia
513: koskeva lausunto 263
514: * Turvapaikkatutkinnan uudelleen järjestelyjä koskeva lausunto 264
515: * Kansalaisuuslain uudistusta koskeva lausunto 265
516:
517: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 265
518:
519: * Kuuleminen työlupa-asiassa 265
520: * Oleskelulupahakemuksen tutkimatta jättäminen 266
521: * Kansalaisuuden menettäminen 267
522: * Ulkomaalaisperheen käännyttäminen 272
523:
524: LIIKENNE 273
525: Lausunnot 273
526:
527: * Yleisradiolainsäädännön uudistamista koskeva lausunto 273
528:
529: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 274
530: *Vieraan kielen käyttö 274
531: * Tielaitoksen urakoiden kilpailuttaminen 274
532: * Kielilain noudattaminen postimuseossa 276
533:
534: 12
535: s s Ä L L y s
536:
537:
538:
539:
540: * Kielilain noudattaminen teletoiminnassa 277
541: * Teleliittymän sulkeminen puhelinhäirinnän johdosta 277
542:
543: MAA- JA METSÄTALOUS 279
544: Ratkaistut kantalut ja omat aloitteet 279
545:
546: * Kohta-asetuksen antamisen viivästyminen 279
547: * Luonnonhaittakorvauksen hakuajasta tiedottaminen 279
548: * Avustushakemuksen käsittelyn viivästyminen 280
549: * Säännösten selkeys 280
550:
551: YMPÄRISTÖ 280
552: Ratkaistut kantalut ja omat aloitteet 280
553:
554: * Kuulemisen tehokkuus 280
555: * Myönteisen rakennuslupapäätöksen perusteleminen 281
556: * Asemakaavan noudattamista koskeva määräys 282
557: * Yhteistoimintalain edellyttämä kuuleruismenettely 283
558: * Asiakirjan julkisuuskysymyksen käsittelyaika ja virkamiehen
559: esteellisyys 283
560: * Rantakaava-asian käsittelyaika 284
561: * Luvattoman rakentamisen valvonta 284
562: * Rakennustarkastajan yksityiset toimeksiannot 285
563: * Teiden suolaus perusoikeusongelmana 286
564: * Luonnonsuojelulain mukainen toimenpidekielto 287
565: * Komiteanmietinnön julkaiseminen ruotsiksi 287
566:
567: MUUT HALLINNONALAT 288
568: Lausunnot 288
569:
570: * Sananvapaussäännösten uudistusta koskeva lausunto 288
571: * Valmiuslainsäädännön tarkistamista koskeva lausunto 288
572: * Henkilötietolainsäädännön uudistusta koskeva lausunto 288
573: * Perustuslaki 2000 - komitean mietintöä koskeva lausunto 289
574: * Lasten oikeusturvayksikön sijoitusta koskeva lausunto 290
575: * TTS-sopimuksen yksilövalitusjärjestelmää koskeva lausunto 290
576: *Korruption torjuntaa koskeva lausunto 291
577:
578: Ratkaistut kantalut ja omat aloitteet 291
579:
580: *Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen perusteleminen 291
581: * V aitiokonttorin oikeus rikosvahinkosaatavien kuittaukseen 292
582:
583:
584:
585: 13
586: s s Ä L L y s
587:
588:
589:
590:
591: * Valtion hankintakeskuksen yhtiöittäminen 293
592: * Rahoitustarkastuksen valvonnan tehostaminen 294
593: * Kirjanpitolautakunnan ohjeet 295
594: * Viranomaisten toimeksianto yksityiselle 296
595: * Kaivostyöhön ryhtymistä koskevat määräajat 297
596: * Kantelijoiden asiallinen kohtelu 297
597: * Liikkumisvapauden rajoittaminen rallikilpailun takia 298
598:
599: 6 LIITIEET 300
600:
601: * Tilastotietoja oikeusasiamiehen käsiteltävinä olleista asioista ja
602: ratkaisuista 300
603: *Luettelo oikeusasiamiehen antamista lausunnoista vuonna 1997 307
604: * Asiahakemisto 308
605:
606:
607:
608:
609: 14
610: p u H E E N V u 0 R 0 T
611:
612:
613:
614:
615: LAURI LEHTIMAJA
616:
617:
618: RIITTÄÄKÖ LAILLISUUDEN VALVONTA?
619: Alun perin Ruotsissa kehitetty ja sittemmin
620: Suomeenkin omaksuttu oikeusasiamiesjärjestel-
621: mä on saavuttanut maailmalla suosiota. Viime
622: vuosina kiinnostus on ollut erityisen suurta ns.
623: uusissa demokratioissa, joissa pyritään rakenta-
624: maan demokraattista oikeusvaltiota länsimais-
625: ten mallien mukaan. Ruotsalaisesta sanasta om-
626: budsman on tullut kansainvälinen käsite.
627: Suomen eduskunnan oikeusasiamiehellä on
628: vanhat ja kunniakkaat perinteet, mutta silti on
629: aihetta kysyä: olemmeko pysyneet kehityksen
630: kelkassa? Onko oikeusasiamiehellä vastauksia
631: tämän päivän haasteisiin?
632:
633: Virkasyytteistä ennalta ehkäisyyn
634: Kun Suomen oikeusasiamiesjärjestelmää ver-
635: taa saman instituution uudempiin versioihin
636: muualla maailmassa, erot ovat huomattavat.
637: Suomessa oikeusasiamies on korostetusti lailli-
638: suuden valvoja. Klassisessa muodossaan lailli-
639: suusvalvoja pyrkii vastaamaan ensisijaisesti ja
640: ainoastaan mustavalkoiseen kysymykseen: onko KUVA: JAANIS KERKIS
641: virkamies menetellyt virheellisesti vai ei? Ja jos
642: on, onko aihetta virkasyytteeseen vai riittääkö
643: huomautus? käyttää harkintavaltaansa konkreettisissa tapa-
644: Käytännössä näkökulma on kuitenkin laajen- uksissa. Tällaisia pyyntöjä oikeusasiamiehelle
645: tunut ennalta ehkäisevään suuntaan: olipa tällä kuitenkin esitetään usein. Sinänsä ei liene mitään
646: kertaa tapahtunut virkavirhe tai ei, miten voi- oikeudellista estettä siihen, että oikeusasiamies
647: daan varmistaa, ettei vastedes synny edes epäi- saattaisi oman näkemyksensä toimivaltaisen vi-
648: lystä vastaavanlaisesta virheestä? Oikeusasia- ranomaisen tietoon ja esittäisi samalla oman me-
649: mies lausuukin käsityksiään myös puhtaasti oh- nettelysuosituksensa. Suositushan ei vielä sido
650: jaavassa tarkoituksessa eli kiinnittää viranomai- asianomaista viranomaista.
651: sen huomiota vastaisen varalle esimerkiksi hy- Epäilemättä tällainen suositusten esittämi-
652: vän hallinnon vaatimuksiin. nen koettaisiin Suomessa kuitenkin usein sopi-
653: Suomessa oikeusasiamies ei yleensä anna vi- maHornaksi puuttumiseksi viranomaisten lailli-
654: ranomaisille suosituksia siitä, miten näiden tulisi seen harkintavaltaan. Ongelma ei olekaan puh-
655:
656:
657: 15
658: p u H E E N V u 0 R 0 T
659:
660:
661:
662:
663: taasti oikeudellinen, vaan siihen vaikuttaa myös ja laillisuutta verukkeena ihmisten epäoikeuden-
664: oikeussosiologinen näkökulma. Kun oikeusasia- mukaiselle kohtelulle. Toisin sanoen: ombuds-
665: mies mielletään nimenomaan ylimmäksi lailli- manin rooli oikeastaan vasta alkaa siitä, mihin
666: suusvalvojaksi, hänen lausumillaan on poik- varsinainen laillisuuskeskustelu loppuu. Tässä
667: keuksellista arvovaltaa. Niinpä muodollisesti asetelmassa saattaa tuntua peräti vieraalta kut-
668: sitomatonkin suositus saatetaan käytännössä sua ombudsmania "laillisuusvalvoj aksi".
669: kokea sitovaksi. Oikeusasiamieheltä onkin edel-
670: lytetty pidättyvyyttä silloin, kun liikutaan Laillisuus on laaja käsite
671: varsinaisten laillisuuskysymysten raja-alueilla
672: On syytä kuitenkin painottaa, että pohjois-
673: tai niiden ulkopuolella. mainen laillisuuskäsitys on kattavampi- ja
674: myös humaanimpi- kuin monessa muussa oi-
675: Pitäisikö laillisuusvalvojan myös sovitella? keuskulttuurissa. Jo lakikirjamme alkulehdille
676: Muualla maailmassa taas usein katsotaan, painetuissa, 1500-luvulta peräisin olevissa tuo-
677: että oikeusasiamiehen- eli ombudsmanin- pää- marin ohjeissa sanotaan: "Mikä ei ole oikeus ja
678: kohtuus, se ei saata olla lakikaan".
679: tehtävänä on nimenomaan esittää suosituksia ja
680: sovintoehdotuksia kansalaisten ja julkisen val- Perusoikeusuudistuksemme yhteydessä vah-
681: lan välisiin erimielisyyksiin. Tällöin ombudsman vistettiin hallitusmuodossa, että laillisuuteen
682: ei enää olekaan laillisuuden valvoja vaan pikem- kuuluu kiinteänä osana myös hyvän hallinnon
683: minkin sovittelija, jonka tehtävänä on välittää periaatteet sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteu-
684: kansalaisen ja byrokratian välisessä ristiriidassa. tuminen. Laki on siis ihmisiä varten eikä päin-
685: Tämä ajattelutapa heijastuu esimerkiksi om- vastoin. Laillisuus ei meillä tarkoita lain kirjai-
686: budsmanin ranskankielisessä nimityksessä: me- men orj allista seuraamista, vielä vähemmän laki-
687: diateur eli sovittelija. kirjan käyttöä poliittisen ja taloudellisen vallan
688: Meillä Suomessa nähdään asia kuitenkin niin, pönkitykseen. Oikeusasiamiehen harjoittama
689: että kansalaisen ja julkisen vallan välinen ristirii- laillisuusvalvonta onkin tänä päivänä pitkälti
690: ta kuuluu viime kädessä tuomioistuimen ratkais- juuri sitä, että viranomaisia ja virkamiehiä muis-
691: tavaksi. Oikeusasiamiehen roolina ei ole puuttua tutetaan tästä laillisuuden inhimillisestä ulottu-
692: tähän muulla tavoin kuin valvoa, että yhteis- vuudesta.
693: kunnan oikeussuojakoneisto toimii niin kuin sen Laillisuus saattaa olla sanana vanhanaikai-
694: pitäisi toimia. nen, mutta sillä lienee Suomessa edelleen myön-
695: Hallitusmuotomme edellyttää, että viran- teinen arvolataus. Meillä on perinteisesti totuttu
696: omaiset "tarkoin" noudattavat lakia. Jos on me- luottamaan lakiin ja laillisuuteen. Arvomaail-
697: netelty laillisesti, oikeuden katsotaan tapahtu- mamme heijastaa pitkälti J.L. Runebergin Maa-
698: neen. Mitään "soviteltavaa" ei silloin jää jäljelle. herra-runon sanoja, joiden mukaan "laki, ennen
699: Tämä näkemys selittää sen, miksi ombudsman on mua syntynyt, myös jälkeheni jää".
700: Suomessa nimenomaan laillisuusvalvoja eikä so-
701: vittelija.
702: Onko kuitenkin muutosta ilmassa?
703: Välimerenmaalaisen ajattelutavan mukaan Oikeusolomme ovat 1990-luvulla kokeneet
704: taas ombudsmania tarvitaan pikemminkin sen melkoisen kulttuurivallankumouksen. Moni-
705: takia, että virkamiehet eivät voisi käyttää lakia mutkaistuvassa toimintaympäristössä kansalai-
706:
707:
708: 16
709: p u H E E N V u 0 R 0 T
710:
711:
712:
713:
714: sen- jopa juristin- on entistä vaikeampi saada neet uskonsa lakiin ja laillisuuteen, ainakin siinä
715: otetta voimassa olevan oikeuden sisällöstä. Enää muodossa kuin sitä heille tarjotaan? Onko tämä
716: ei ole mahdollista hahmottaa selkeitä rajoja kan- uskon menetys ylipäänsä oikeusasiamiehen mur-
717: sallisen ja kansainvälisen, julkisen ja yksityisen he?
718: välillä. Oikeudellinen tieto on vaarassa pirstou- Mielestäni sen pitäisi olla meidän kaikkien
719: tua, eikä metsää osata aina nähdä puiden paljou- murhe. Jos kansalaisten usko oikeusvaltioon
720: delta. järkkyy, demokratiallakaan ei ole tulevaisuutta.
721: Moni vielä uskoo oikeuteen, vaikkei uskoisi-
722: Hirnmeneekö laillisuuden hohto? kaan oikeuslaitokseen. Ehkä oikeuslaitoksem-
723: mekin on ajastaan jäljessä, jos se vain askaroi
724: Kun järjestelmän hallittavuus heikkenee,
725: lakipykälien parissa eikä valmistaudu kohtaa-
726: myös sen uskottavuus joutuu koetukselle. Ihmi- maan ihmisten moraalisia ja emotionaalisia tar-
727: set eivät luota siihen, mitä he eivät voi ymmär-
728: peita. Äskettäin julkaistiin Jukka-Pekka Taka-
729: tää. Oikeusasiamiehelle saapuvia kanteluja luki- lan tutkimus "Moraalitunteet rikosten sovitte-
730: essa saajoskus vaikutelman, että lain ja laillisuu-
731: lussa", missä pohditaan rikosten vapaaehtoisen
732: den hohto on hirnmenemään päin: epäillään, että sovittelun meilläkin osakseen saamaa suurta suo-
733: esivalta käyttääkin lakia ja laillisuutta pienen
734: siota. Rikosten sovittelulla on kysyntää, koska
735: ihmisen pään menoksi. Kysytään, edustaako laki
736: siinä käsitellään avoimesti ihmisten moraalitun-
737: sittenkään oikeutta ja moraalia. Onko se vain
738: teita sekä tähdätäänkatumukseenja anteeksian-
739: vallan savuverho? toon. Tuomioistuimessa ei sitä vastoin olla kiin-
740: Olen työssäni huomannut, ettei monikaan
741: nostuneita asian tästä puolesta. Tuomioistuin ei
742: kantelija ole enää valmis hyväksymään oikeus-
743: tunteile vaan soveltaa lakeja.
744: asiamieheltä lyhyttä ja sinänsä selkeää vastaus-
745: Joku saattaa kysyä: onko oikeudenkäynnin
746: ta: ei perusteita epäillä lainvastaista tai virheel-
747: kautta saatu oikeus sittenkään siihen menneen
748: listä menettelyä. Ei auta vaikka oikeusasiamies
749: rahan ja vaivan arvoista? Maailmalla on merkke-
750: "etevänä laintuntijana" näin sanoisi ja kertoisi
751: jä siitä, että myös riita-asioissa ns. vaihtoehtoi-
752: tutkineensaasian perinpohjin. Monet kantelijat
753: nen sovittelu on valtaamassa alaa perinteiseltä
754: uusivat kantelunsa tai kantelevat edelleen edus-
755: tuomioistuinkäsittelyltä.
756: kunnan perustuslakivaliokunnalle, tasavallan
757: presidentille tai kansainvälisiin elimiin.
758: Eräässä kansainvälisessä kokouksessa Belgian
759: Minne menet, oikeusasiamies?
760: vastavalittu ombudsman- itse journalisti amma- Mitä johtopäätöksiä oikeusasiamiehen tulisi
761: tiltaan- hämmästeli sitä, että joissakin maissa tästä kaikesta tehdä? Onko perinteinen lailli-
762: ombudsmanit ylipäänsä voivat olla juristeja. suusvalvonta toimenkuvana liian suppea? Ym-
763: Osaavatko muka juristit puhua sellaista kieltä, märretäänkö oikeusasiamies edelleenkin pää-
764: jota kansa ymmärtää ja johon se luottaa, hän asiallisesti syyttäjäviranomaiseksi? Pidetäänkö
765: kysyi. oikeusasiamiestä vain yhtenä muutoksenhaku-
766: Joskus minusta on tuntunut, että oikeusasia- asteena muiden joukossa? Olisiko Suomessa
767: miehellä tänä päivänä pitäisikin olla myös papin mahdollista kehittää oikeusasiamiehen toimen-
768: ja psykologin valmiuksia. Miten voin lieventää kuvaa jonkinlaisen sovittelun suuntaan?
769: niiden ihmisten ahdinkoa, jotka ovat menettä- Vuosikymmenten saatossa oikeusasiamiehen
770:
771:
772: 17
773: p u H E E N V u 0 R 0 T
774:
775:
776:
777:
778: harjoittaman laillisuusvalvonnan sisältö on ke- on liittynyt myös kyky etsiä ja kokeilla uutta.
779: hittynyt ja kehittyy edelleen. Ehkä olisi syytä Oikeusasiamiesinstituutio on samalla herkkä
780: entisestäänkin selventää työnjakoa lainkäytön, instrumentti. Laajoja toimivaltuuksia on käy-
781: laillisuusvalvonnan ja oikeusaputoimen välillä. tettävä harkiten.
782: Oikeusasiamies ei ole mikään muutoksenhaku- Mielestäni pohjoismaista laillisuusajattelua
783: tuomioistuin mutta ei myöskään yleinen oikeus- on edelleen pidettävä arvossa. Laillisuutta kan-
784: apu toimisto. nattaa tässä muodossaan sekä valvoa että vaalia.
785: Sovittelijaroolin esteenä voi taas olla legalisti- Suurimpana haasteena nykyoloissa näen ihmis-
786: seksi mainittu oikeuskulttuurimme. Viranomai- ten luottamuksen palauttamisen lakiin ja lailli-
787: semme eivät ole tottuneet katsomaan lain asetta- suuteen. Tässä tarvitaan- paitsi paljon puhut-
788: mia nimenomaisia velvoitteita pidemmälle. tua arvokeskustelua-myös eri tahojen ennak-
789: Suomen viranomaisille on tuottanut vaikeuk- koluulotonta yhteistyötä. Toivon mukaan oike-
790: sia myös tottua ajatukseen, että Euroopan ih- usasiamies voi omalla sarallaan avata katkennei-
791: misoikcu:;toimikunnassa voidaan neuvotella so- ta keskusteluyhteyksiä toisaalta kansalaisten ja
792: vitteluratkaisusta (friendly settlement) valitta- kansalaisjärjestöjen ja toisaalta virkamiesten ja
793: jan ja vastaajavaltion välillä. Suomalaisten ajat- viranomaisten välille. Epäilemättä oikeusasia-
794: telutapa on yleensä ollut legalistinen: joko on miestä tarvitaan myös yhtenä perus- ja ihmisoi-
795: menetelty laillisesti tai sitten ei. Tämä asenne ei keusperiaatteiden tulkkina entistä monimutkai-
796: lupaa viranomaisiin kohdistuvalle sovittelutoi- semmassa oikeusjärjestelmässä. On mahdollista,
797: minnalle paljonkaan elintilaa myöskään kansal- että laillisuuden valvontaan vastedes liittyy ene-
798: lisella tasolla. nevästi myös sovittelunäkökulmaa.
799: Oikeusasiamiesjärjestelmän vahvuutena on On tärkeätä rakentaa vanhalle pohjalle mutta
800: nähty sen joustavuus ja ihmisläheisyys. Tähän pitää ovi avoinna myös ihmisten uusille tarpeille.
801:
802:
803:
804:
805: 18
806: p u H E E N V u 0 R 0 T
807:
808:
809:
810:
811: RIITTA-LEENA PAUNIO
812:
813:
814: SOSIAALISTEN PERUSOIKEUKSIEN
815: TOTEUTUMISEN ONGELMISTA
816: Perusoikeuksista ja julkisen vallan velvolli-
817: suudesta toteuttaa niitä
818: Hallitusmuodossa vahvistettuja keskeisiä pe-
819: rusoikeuksia ovat mm. sosiaaliset ja sivistykselli-
820: set oikeudet, esimerkiksi oikeus ihmisarvoisen
821: elämän edellyttämään välttämättömään toi-
822: meentuloonja huolenpitoon sekä oikeus maksut-
823: tomaan perusopetukseen. Välttämättömään toi-
824: meentuloon ja huolenpitoon on katsottu kuulu-
825: van ainakin ravinto ja asuminen sekä lasten,
826: vanhusten ja vammaisten elämän perusedelly-
827: tysten turvaaminen samoin kuin kiireellinen sai-
828: raanhoito.
829: Hallitusmuodossa vahvistetaan myös, että
830: kaikki ovat yhdenvertaisesti oikeutettuja perus-
831: oikeuksiin, myös sosiaalisiin ja sivistyksellisiin
832: perusoikeuksiin. Näin on esimerkiksi henkilön
833: syntyperästä ja kielestä mutta myös asuinpai-
834: kasta riippumatta. Alueellista tasa-arvoa onkin
835: pidetty perusoikeuksien toteutumisessa erityisen
836: tärkeänä.
837: KUVA: JAANIS KERKIS
838: Yleensä sosiaalisten perusoikeuksien sisältö
839: täsmentyy erityislainsäädännössä. Esimerkiksi
840: perustoimeentulon turvasta työttömyyden, sai- toteuttaa ne kaikille tasapuolisesti.
841: rauden tai työkyvyttömyyden aikana sekä riittä- Julkisen vallan toimijat ovat valtio ja kunnat.
842: vistä sosiaali- ja terveyspalveluista säädetään Käytännössä työnjako on sellainen, että valtio
843: hallitusmuodon mukaan lailla. Erityislainsää- antaa perustoimeentulon turvaa monissa sosiaa-
844: dännössä määritellyt oikeudet ovat niin sanottu- lisissa riskitilanteissa. Sen sijaan kunnat toteut-
845: ja yksilöllisiä eli subjektiivisia oikeuksia tai oi- tavat ne sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ope-
846: keuksia, joita toteutetaan tarpeen ja käytettä- tustoimen peruspalvelut, joilla osa sosiaalisista
847: vissä olevien määrärahojen puitteissa. ja sivistyksellisistä oikeuksista toteutetaan. Val-
848: Näitä oikeuksia vastaavat hallitusmuodossa tio ohjaa tätä toimintaa lainsäädännöllä ja osal-
849: julkisen vallan velvollisuudet. Julkisella vallalla listuu palvelujen rahoitukseen. Tässä yhteydessä
850: on hallitusmuodon mukaan velvollisuus toteut- on syytä todeta myös, että valtio vastaakansain-
851: taa sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet ja välisesti myös kuntien toimista, kun kyse on nii-
852:
853:
854: 19
855: p u H E E N V u 0 R 0 T
856:
857:
858:
859:
860: den sosiaalisten ihmisoikeuksien toteuttamises- Puutteista perusoikeuksien toteutu-
861: ta, joihin Suomi on kansainvälisesti sitoutunut.
862: misessa
863: Kuntien hallinnon tulee hallitusmuodon mu- Kansalaisnäkökulmasta on siis keskeistä se,
864: kaan perustua kansalaisten itsehallintoon. Tämä että hallitusmuodossa ja sitä täsmentävässä eri-
865: merkitsee muun muassa kunnan asukkaiden oi- tyislainsäädännössä vahvistetut sosiaaliset ja si-
866: keutta ja vapautta päättää palvelujen painotuk- vistykselliset oikeudet toteutuvat käytännössä
867: sista ja asukkaiden tarpeiden huomioon ottami- valtion ja kunnan välisistä työnjakoon ja rahoi-
868: sesta haluamallaan tavalla lainsäädännön aset- tukseen liittyvistä seikoista riippumatta. Tätä
869: tamissa rajoissa. Kuntien itsehallintoa turvaa on korostettava erityisesti nyt, kun viime vuo-
870: hallitusmuodon ohella Euroopan paikallisen itse- sien taloudellisista vaikeuksista johtuen sosiaali-
871: hallinnon peruskirja ja eurooppalainen kehitys ja terveys- sekä opetustoimen peruspalvelujen
872: on viime vuosina vahvistanut läheisyysperiaat- rahoitukseen ja rahoitusvastuuseen liittyvät on-
873: teen mukaisesti paikallishallintoa. Kunnallista gelmat ovat olleet suuria.
874: itsehallintoa on myös meillä vahvistettu tietoi- Sosiaali-ja terveydenhuoltoon sekä opetustoi-
875: sesti ja tarkoituksellisesti. Valtionhallinnolle meen kohdistuneita kanteluita tutkiessani olen
876: kuuluvaa oikeutta ohjata ja valvoa kuntia on kuitenkin havainnut, että nämä oikeudet eivät
877: lainsäädännöllä rajoitettu ja kevennetty. kaikilta osin toteudu aivan keskeisimmiltäkään
878: Kunnan peruspalvelujen lainmukaisuutta ja osin. Otan tähän kaksi esimerkkiä kertomusvuo-
879: tuloksellisuutta arvioidaan toki edelleen monin delta.
880: tavoin eri näkökulmista sekä kunnan omien toi- Toisessa oli kysymys kuntien vammaispalve-
881: mielinten että valtion toimesta. Valtion taholta luja koskevien ohjeiden ja soveltamiskäytännön
882: laillisuusvalvontaa suorittavat lääninhallitukset lainmukaisuudesta. Kuntien ohjeet, jotka siis
883: erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ope- ohjaavat palvelujen myöntämistä, osoittautui-
884: tustoimen peruspalveluissa. Nimenomaan sosi- vat osittain lainvastaisiksi myös siltä osin kuin
885: aali- ja terveydenhuollon alueilla valtiolla onkin niissä oli kysymys vaikeavammaisten henkilöi-
886: erityislainsäädäntöön perustuen kuntiin kohdis- den subjektiivisista oikeuksista. On selvää, että
887: tuvaa erityistä suunnittelu-, ohjaus- ja myös val- jos ohjeet rajoittavat niitä oikeuksia, joihin lain-
888: vontavaltaa. Sosiaali- ja terveysministeriön yh- säädäntö jokaista vammaista oikeuttaa, jokai-
889: teydessä toimivan perusturvalautakunnan tar- nen joutuu kohdallaan laissa vahvistettuun oi-
890: koitus on puolestaan seurata ja arvioida, vastaa- keuteensa pääsemiseksi käymään läpi pitkän
891: vatko kunnan välttämättömät peruspalvelut tuomioistuinprosessin. Tämä ei voi olla perusoi-
892: maassa yleisesti hyväksyttyä tasoa. keuksien toteutumiseksi asianmukaista. Vam-
893: Oikeusasiamiehen tehtävänä on osaltaan val- maispalveluja tutkittaessa kävi ilmi myös, että
894: voa perusoikeuksien toteutumista yksittäisissä kuntien ohjeiden ja niiden soveltamiskäytännön
895: hänen tutkittavakseen saatetuissa asioissa. Oi- valvonta ei ollut toiminut sillä tavoin kuin sen
896: keusasiamiehen ratkaisuilla ja kertomuksilla voi- olisi tullut ja niin kuin se olisi voinut toimia.
897: kin nähdäkseni olla oma merkityksensä perusoi- Asiaa on selostettu lähemmin tämän kertomuk-
898: keuksien toteutumisen seurannassa, mutta esi- sen sivulla 185.
899: merkiksi kuntien palvelujärjestelmien kokonais- Selvittäessäni sitä, hoidetaanko alaikäisiä lap-
900: arviointi, ohjaus ja seuranta ei sovellu oikeus- sia ja nuoria psykiatrisessa tahdosta riippumat-
901: asiamiehen tehtäväksi.
902:
903: 20
904: p u H E E N V u 0 R 0 T
905:
906:
907:
908:
909: tomassa hoidossa aikuisista erillään siten kuin ja ja alaikäisten erikoissairaanhoitoa koskevissa
910: kansainväliset sopimukset ja oma lainsäädän- asioissa oli ilmeistä, että kunnissa ja lääninhalli-
911: tömme edellyttävät, kävi ilmi, että näin ei ole tuksissa on epätietoisuutta siitä, mihin toimenpi-
912: aina asianlaita. Samassa yhteydessä saadun vi- teisiin lääninhallitukset voivat ryhtyä valvonta-
913: ranomaisselvityksen mukaan psyykkisesti sai- valtansa nojalla, ja että valvonnan sisältöä tulisi
914: raat nuoret jäävät myös eräissä tilanteissa kii- tästä syystä selventää näillä alueilla.
915: reellistä sairaanhoitoa vaille, mitä on luonnolli- Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittä-
916: sesti pidettävä perusoikeuksien toteutumisen nyt tarkastuskertomuksessaan (9/97) valtion
917: kannalta hälyttävänä tietona. Lisäksi saatoin kuntien toimintaan kohdistaman hallinnoinuin
918: havaita, että olemassa oleva valvontajärjestel- tuloksellisuutta erityisesti sosiaali- ja terveyden-
919: mä ei ollut tässäkään asiassa toiminut riittävän huollossa. Tarkastusviraston näkemyksen mu-
920: aktiivisesti. Asiaa on selostettu lähemmin tämän kaan näyttäisi siltä, etteivät lääninhallitukset
921: kertomuksen sivulla 204. hallintokanteluja lukuun ottamatta harjoita
922: Näiden kahden esimerkin lisäksi mainitsen kuntiin kohdistuvaa laillisuusvalvontaa kovin-
923: tässä yhteydessä vain lyhyesti, että parhaillaan kaan systemaattisesti ja että niillä ei nykyisel-
924: on tutkittavana kanteluita esimerkiksi subjektii- lään ole kykyjä eikä keinojakaan valvontatoi-
925: visten oikeuksien toteutumisesta pienten lasten menpiteisiin. Tarkastusvirasto on kiinnittänyt
926: päivähoidossa sekä siitä, onko oikeus maksut- huomiota myös siihen, että valtioneuvoston val-
927: tomaan perusopetukseen toteutunut opettajien takunnallinen sosiaali- Ja terveydenhuollon
928: lomautusten yhteydessä. Viranomaisten asiasta suunnitelma on kuntien toiminnan ohjauksen
929: jo esittämien kannanottojen mukaan puutteita välineenä puutteellinen ja että myös perusturva-
930: perusoikeuksien ja niitä täsmentävän lainsää- lautakunnan toiminta on ollut käytännössä vai-
931: dännön toteutumisessa on ollut myös näissä suh- kutuksetonta ja tavoitteisiin nähden riittämä-
932: teissa. töntä.
933: Laillisuusvalvontatyössä saamieni selvitysten Samoihin päätelmiin on tultu myös sisäasiain-
934: perusteella joudun siis toteamaan, että sosiaalis- ministeriön valtion ja kuntien välisten suhteiden
935: ten ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutu- uudistamisprojektissa Kansalainen, kunta ja
936: misessa on sellaisia puutteita, jotka edellyttävät valtio (komiteanmietintö 1996:16).
937: sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen
938: peruspalvelujen nykyistä parempaa yleisvalta- On kehitettävä keinoja varmistaa perus-
939: kunnallista ohjausta ja seurantaa kansalaisnäkö- oikeuksien toteutuminen kuntien
940: kulmasta. Esimerkiksi yhdenvertaista ja alueelli-
941: peruspalveluissa
942: sesti tasa-arvoista oikeuksien toteutumista ei Olen siis tullut laillisuusvalvontatyöni koke-
943: voida varmistaa muutoin. musten perusteella siihen johtopäätökseen, että
944: Nykyisestä ohjaus- ja valvontajärjestelmästä hallitusmuodossa säädettyjen sosiaalisten ja si-
945: totean, että esimerkiksi lääninhallituksen rooli, vistyksellisten perusoikeuksien ja niitä täsmen-
946: joka aikaisemmin on ollut merkittävä kuntien tävän erityislainsäädännön toteutuminen edel-
947: toiminnan ohjaajana ja valvojana, on kaventu- lyttää nykyistä tehokkaampia keinoja ohjata ja
948: nut ja ohentunut vähäiseksi ja vaikutuksetto- seurata sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ope-
949: maksi. Edellä mainitsemissani vammaispalvelu- tustoimen peruspalveluja.
950:
951:
952:
953: 21
954: p u H E E N V u 0 R 0 T
955:
956:
957:
958:
959: Arvioinnin ja valvonnankin kehittämisestä on Täsmentävää lainsäädäntöä voidaan kehittää
960: tehty useita ehdotuksia, muun muassa edellä sa- ja muuttaa. Oikeuksien toteutumiseen voidaan
961: notussa Valtiontalouden tarkastusviraston ker- vaikuttaa myös nykyistä täsmällisemmällä ja
962: tomuksessa sekä mainitussa komitean mietin- selkeämmällä lainsäädännöllä. Esimerkiksi vam-
963: nössä. Niissä on ehdotettu perusturvalautakun- maispalvelulainsäädännössä niin sanottu kun-
964: nan toiminnan kehittämistä, kuntien omien tai tien erityinenjärjestämisvelvollisuus on vajavai-
965: muiden arviointi- ja seurantajärjestelmien kehit- sesti säädetty ja oikeuskirjallisuudessa ja oikeus-
966: tämistä, kanteluinstituution vahvistamista ja käytännössä omaksuttua subjektiivisen oikeu-
967: niin edelleen. Kuntien ohjauksen kehittämisestä den piiriin kuuluvien ja määrärahasidonnaisten
968: on esitetty ajatuksia normiohjauksen kiristämi- etuuksien eroa on useinkin vaikea päätellä sään-
969: sestä valtionapujen kohdentamiseen. nösten sanamuodosta. Myös tehtävienjakoa val-
970: On luonnollisesti monia tapoja arvioida sitä, tion ja kuntien välillä voidaan muuttaa. Kuten
971: miten perusoikeudet toteutuvat nykyisissä pal- selvää on, perusoikeuksia toteuttavien palvelui-
972: veluissa ja palvelujärjestelmissä. Nykyisiä seu- den rahoituksella ja rahoitusvastuuseen liitty-
973: rantatapoja voidaan kehittää ja vahvistaa tai vien ongelmien ratkaisulla on keskeinen merkitys
974: luoda tilalle jotain aivan uutta. Kiistatonta on perusoikeuksien toteutumiselle. Edellä mainitut
975: kuitenkin mielestäni se, että tällaiseen ohjaus- ja ovat suurelta osin sellaisia yhteiskuntapoliittisia
976: seurantajärjestelmään on nykyisellään erityistä kysymyksiä, joihin en tehtäväni mukaisesti ota
977: tarvetta. Keskeiset sosiaaliset ja sivistykselliset kantaa.
978: oikeudet on turvattu perusoikeuksina hallitus- Sen sijaan laillisuusvalvojana katson tehtä-
979: muodossa. Tämä edellyttää, että ne myös käy- väkseni todeta, että mikäli sosiaalisten ja sivis-
980: tännössä toteutuvat hallitusmuodossa vahviste- tyksellisten perusoikeuksien julkiselle vallalle
981: tulla tavalla. Ihmisten odotukset ovat tässä suh- asettamia velvoitteita ei voida nykytilanteessa
982: teessa suuria ja oikeutettuja. Toisaalta muun täyttää oikeuksia koskevin lainsäädäntömuu-
983: muassa taloudelliset vaikeudet ovat olleet juuri toksin, uusin tehtäväjaoin tai rahoitusvastuin,
984: nyt rajoittamassa näiden oikeuksien toteutumis- on kehitettävä keinoja ohjata ja seurata perus-
985: ta. palveluiden lainmukaisuutta. Tähän velvoittaa
986: Ohjaus- ja seurantajärjestelmien kehittämi- nähdäkseni hallitusmuodon l6a §:n nimenomai-
987: sen ohella ja niiden sijaan on luonnollisesti myös nen säännös, jonka mukaan julkisen vallan on
988: muita keinoja turvata se, että sosiaaliset ja sivis- turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien
989: tykselliset perusoikeudet toteutuvat käytännös- toteutuminen.
990: sä.
991:
992:
993:
994:
995: 22
996: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7
997:
998:
999:
1000:
1001: 2. KATSAUS VUOTEEN 1997
1002:
1003: YLEISARVIO hen harjoittamasta laillisuusvalvonnasta onkin
1004: yksityisten ihmisten tekemien kanteluiden käsit-
1005: Edellisvuotta leimanneiden monien muutos- telemistä. Kantelut ovat vieneet viime vuosina
1006: ten- johdon henkilövaihdosten ja työtapojen oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen
1007: uudelleen arvioinnin- jälkeen kertomusvuotta työajasta yhä suuremman osan. Tämä on ennen
1008: voidaan luonnehtia tasaisen kehityksen vuodek- kaikkea johtunut kanteluiden määrän lisäänty-
1009: si. Toteutetut uudistukset ja uudet käytännöt misestä. Samaan suuntaan on vaikuttanut kan-
1010: vakiintuivat. teluasioiden vaikeutuminen ja monimutkaistu-
1011: Saapuneiden kantelujen määrä nousi jonkin minen.
1012: verran edellisvuoteen verrattuna. Kun myös rat- Oikeusasiamies voi puuttua myös omasta
1013: kaisu tahti parani, ruuhkan paheneminen saatiin aloitteestaan epäkohtiin, jotka tulevat hänen tie-
1014: estetyksi. Ratkaistujen kanteluiden määrässä toonsa esimerkiksi tarkastusten yhteydessä tai
1015: mitattuna kertomusvuoden tulos oli kanslian tiedotusvälineiden kautta. Tällainen oma-aloit-
1016: historian paras. teinen toiminta olisi etenkin perus- ja ihmisoi-
1017: Oikeusasiamiehelle lähetetyt kantelut anta- keuksien valvontatehtävän kannalta tärkeää.
1018: vat kuvan siitä, mikä ihmisiä kunakin aikana Sitä on kuitenkin jouduttu kanteluruuhkan pur-
1019: erityisesti painaa. Taloudellinen lama vuosikym- kamistarpeen vuoksi rajoittamaan.
1020: menen alussa lisäsi etenkin sosiaaliviranomaisis- Kertomusvuonna oikeusasiamiehen käsiteltä-
1021: ta tehtyjenkanteluidenlukumäärää. Pankkikrii- väksi tuli kaikkiaan 2 626 uutta asiaa. Näistä oli
1022: si toi puolestaan kriisin hoitoon kohdistetut kan- kanteluita 2 580 ja omia aloitteita 46. Kantelui-
1023: telut oikeusasiamiehen arkipäivään. Vuonna den määrä lisääntyi edellisvuodesta parilla pro-
1024: 1997 joutuivat tuomioistuimet ennennäkemät- sentilla. Myös omana aloitteena otettiin tutkitta-
1025: tömän julkisen kritiikin kohteiksi. Tilastoista vaksi enemmän asioita kuin vuonna 1996, jolloin
1026: voidaan päätellä, että tämäkin on heijastunut niitä oli vain 34.
1027: oikeusasiamiehelle osoitetuissa kanteluissa. Asioita ratkaistiin kertomusvuonna yhteensä
1028: 2 674. Näistä kanteluasioiden määrä oli 2 641.
1029: Omana aloitteena vireille tulleita asioita ratkais-
1030: tiin 33. Kaikki ratkaisut lisääntyivät edelliseen
1031: KANTELUT JA OMAT ALOITTEET
1032: vuoteen verrattuna noin 13 prosentilla. Kerto-
1033: musvuonna ratkaistiin 48 asiaa enemmän kuin
1034: PAINOPISTE KANTELUISSA
1035: samaan aikaan tuli vireille. Pariin edelliseen vuo-
1036: Oikeusasiamiehen on johtosääntönsä mukaan teen verrattuna tämä merkitsee suunnan muu-
1037: tutkittava kantelu, mikäli on perusteita epäillä, tosta parempaan.
1038: että hänen valvontaansa kuuluva virkamies tai
1039: viranomainen taikka muu julkista tehtävää hoi-
1040: tava on syyllistynyt lainvastaiseen tai virheelli-
1041: seen menettelyyn. Keskeinen osa oikeusasiamie-
1042:
1043:
1044: 23
1045: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7
1046:
1047:
1048:
1049:
1050: SAAPUMISJÄRJESTYKSESTÄ KOLMEN den kuluessa jokin vastaus, joko lopullinen rat-
1051: KUUKAUDEN SÄÄNTÖÖN kaisu taikka ainakin ilmoitus selvitysten hankki-
1052: misesta asian tutkimiseksi. Tämä järjestely on
1053: Kanteluasiat on perinteisesti pyritty ratkaise-
1054: nopeuttanut erityisesti uusien kanteluiden käsit-
1055: maan saapumisjärjestyksessä, lukuun ottamatta
1056: telyä, joskaan kolmen kuukauden tavoiteajassa
1057: niitä kiireellisiä tapauksia, joissa kantelijalla on
1058: ei kaikilta osin ole pysytty. Kanteluiden keski-
1059: ollut esimerkiksi valitusmahdollisuus ja valitus-
1060: määräistä käsittelyaikaa kyettiin kolmen kuu-
1061: aika on ollut kulumassa. Tiukka saapumisjärjes-
1062: kauden säännöllä jonkin verran lyhentämään.
1063: tys on ollut periaatteessa tasapuolinen odotuspe-
1064: Kertomusvuoden lopussa keskimääräinen käsit-
1065: ruste. Ongelmana on kuitenkin ollut se, että ns.
1066: telyaika oli 7,5 kuukautta, kun se edellisen vuo-
1067: helpotkin asiat ovat jääneet odottamaan omaa
1068: den lopussa oli ollut 9 kuukautta.
1069: ratkaisuvuoroaan. Kysymys on saattanut olla
1070: Uusien kantelujen käsittelyajan nopeuttami-
1071: sellaisistakin asioista, joihin oikeusasiamiehellä
1072: nen on kuitenkin valitettavasti heijastunut ns.
1073: ei ole ollut edes toimivaltaa puuttua mutta joissa
1074: vanhojen kanteluiden lukumäärän kasvuna.
1075: kantelijalla on voinut olla muita, määräaikaan
1076: Kertomusvuoden aikana yli vuoden vanhojen
1077: sidottuja oikeussuojakeinoja käytettävissään,
1078: kanteluiden määrä lisääntyi vajaalla sadalla.
1079: esimerkiksi purkumahdollisuus korkeimpaan oi-
1080: Kaiken kaikkiaan voidaan kuitenkin todeta, että
1081: keuteen. Tällöin on ollut vaarana, että kantelija
1082: jo edellisen vuoden puolella käynnistetty ruuh-
1083: menettää hänelle tärkeitä määräaikoja hänen
1084: kanpurkuohjelma on hienoisesti parantanut työ-
1085: kantelunsa odottaessa omaa ratkaisuvuoroaan.
1086: tilannetta: vuodelta 1997 siirtyi seuraavalle vuo-
1087: Näiden epäkohtien korjaamiseksi on kerto-
1088: delle vähemmän ratkaisemattomia asioita kuin
1089: musvuonna siirrytty kokonaan uuteen järjestel-
1090: vuotta aikaisemmin. Vuoden 1996 lopussa rat-
1091: mään. On pidetty tärkeänä, että uusiin kantelu-
1092: kaisemattomia asioita oli 1 592, kertomusvuoden
1093: asioihin perehdytään riittävästi heti niiden saa-
1094: lopussa enää 1 544.
1095: vuttua oikeusasiamiehelle. Jos kantelu on nope-
1096: asti ratkaistavissa, se myös ratkaistaan mahdol-
1097: lisimman pian. Jos taas kantelu vaatii enemmän
1098: työtä ja selvityksiä, kantelijalle ilmoitetaan, mi- TUOMIOISTUINKANTELUJA ENITEN
1099: hin välitoimiin asiassa on ryhdytty tai aiotaan
1100: Suurimman asiaryhmän ovat jo useana vuon-
1101: ryhtyä.
1102: na muodostaneet sosiaaliviranomaisia koskevat
1103: Nopea perehtyminen uuteen kanteluun on
1104: kanteluratkaisut. Kertomusvuonna kuitenkin
1105: kantelijan oikeussuojan kannalta ensiarvoisen
1106: tuomioistuimia koskevat kanteluratkaisut nou-
1107: tärkeää varsinkin sen seikan selvittämiseksi
1108: onko hänellä vielä jokin määräaikaan sidott~ sivat tilaston kärkeen. Seuraavaksi eniten oli so-
1109: siaaliviranomaisia, poliisia ja terveysviranomai-
1110: oikeussuojakeino jäljellä tai mitä muita pikaisia
1111: sia koskevia ratkaisuja.
1112: toimenpiteitä hänen oikeusturvansa ehkä vaatii.
1113: Mistä johtuu, että nimenomaan tuomioistui-
1114: Näistä on voitava heti ilmoittaa kantelijalle.
1115: mia koskevia kanteluita on ratkaistu enemmän
1116: Vuoden 1997 alusta otettiin käyttöön ns. kol-
1117: kuin aikaisemmin? Heijastaako tämä tuomiois-
1118: men kuukauden sääntö. Tämä tarkoittaa kante-
1119: tuimia kohtaan tunnetun luottamuksen heiken-
1120: lujen etupainoista tutkimista siten, että kaikille
1121: tymistä?
1122: kantelijoille voidaan antaa noin kolmen kuukau-
1123:
1124:
1125: 24
1126: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7
1127:
1128:
1129:
1130:
1131: On kuitenkin huomattava, että em. luvut ku- enemmän kuin vuonna 1996, jälkimmäisten
1132: vaavat vuoden 1997 aikana ratkaistu} en eikä vas- määrä taas lisääntyi 22 %:lla. Myös veroviran-
1133: taavana aikana saapuneiden asioiden määriä. omaisiaja terveysviranomaisia koskevien ratkai-
1134: Tämä seikka saattaa jossakin määrin vääristää sujen määrä lisääntyi selvästi edelliseen vuoteen
1135: tilastosta saatavaa kuvaa. Lainvoimaista tuo- verrattuna.
1136: mioistuinratkaisua arvostelevat kantelut ovat Eri asiaryhmien määrällinen vertailu ei sellai-
1137: suurelta osalta ns. muutoksenhaku tyyppisiä. Ne senaan välttämättä anna oikeaa kuvaa kantelui-
1138: voidaan yleensä ratkaista suhteellisen nopeasti, den aiheuttamasta työ määrästä. Kun esimerkik-
1139: koska oikeusasiamiehellä ei ole toimivaltaa si tuomioistuimiin ja veroviranomaisiin kohdis-
1140: muuttaa tuomioistuimen ratkaisuja. Näin tähän tuneet kantelut ovat, kuten edellä todettiin,
1141: asiaryhmään kuuluvista uusista kanteluista tu- usein muutoksenhakutyyppisiä, oikeusasiamies
1142: lee ehkä keskimääräistä suurempi osuus myös ei voi niissä paljoakaan tehdä. Eräät asiaryhmät
1143: ratkaistuksi saman vuoden aikana. Sen sijaan -esimerkkinä poliisikantelut- taas voivat vaa-
1144: sellaisia kanteluryhmiä, joissa yleensä joudutaan tia huomattavan paljonkin selvitystyötä.
1145: aikaa vievään selvitysten hankkimiseen, siirtyy
1146: varsinkin loppuvuodesta runsaasti seuraavaan
1147: vuoteen. Nämä näkyvät tässä tilastossa vasta
1148: OIKEUSASIAMIEHEN
1149: tuolloin. Joka tapauksessa luvut kuvaavat aina- TOIMENPITEET
1150: kin suuntaa antavasti myös sitä, mistä asioista
1151: TOIMENPITEISTÄ YLEENSÄ
1152: ihmiset kulloinkin eniten kantelevat.
1153: Kahdeksan suurimman kohderyhmän osalta Oikeusasiamiehen ankarin reaktiokeino on
1154: ratkaisujen (sekä kantelujen että omien aloittei- virkasyytteen nostaminen. Virkasyytteiden
1155: den) määrät olivat kertomusvuonna seuraavat. määrä on kuitenkin ollut suhteellisen pieni, osak-
1156: Tuomioistuimet 449 (16,8 %) si siitäkin syystä, että rikoslaki ei (vuonna 1989
1157: Sosiaaliviranomaiset 436 (16,3 %) säädetyn muutoksen jälkeen) enää määrittele
1158: Poliisiviranomaiset 333 (12,4 %) kaikkia virkavirheitä rangaistaviksi virkarikok-
1159: Terveysviranomaiset 196 (7,3 %) siksi kuten aikaisemmin. Virkasyyte tulee ny-
1160: Veroviranomaiset 145 (5,4 %) kyään kysymykseen vain vakaviksi katsotuissa
1161: V ankeinhoitoviranomaiset 129 (4,8 %) tapauksissa.
1162: Kunnalliset viranomaiset 107 (4,0 %) Lievempien rikkeiden osalta laillisuusvalvon-
1163: Ympäristöviranomaiset 92 (3,4 %) nan painopiste on siirtynyt rikosoikeudellisesta
1164: Yhteensä 1 887 (70,6 %) arvioinnista muuhun arvosteluun. Viranomais-
1165: Ratkaisujen "kahdeksan kärjessä" pysyi edel- toimintaa arvioidaan ensisijaisesti perus- ja ih-
1166: lisvuoteen verrattuna samana, joskin asiaryh- misoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Oi-
1167: mien keskinäinen järjestys jonkin verran muut- keusasiamiehen moitteen yleis- ja erityisestävää
1168: tui ja joidenkin asiaryhmien määrät kasvoivat tehoa (ns. pelotusvaikutusta) lisää siihen usein
1169: tai vähentyivät. Selvintä lasku oli vankeinhoi- liittyvä julkisuus. Moitteen tavoite ei kuitenkaan
1170: don ja kunnallishallinnon kohdalla. Eniten taas ole ensisijaisesti rankaisullinen, vaan sillä tähdä-
1171: lisääntyivät tuomioistuimia ja sosiaaliviran- tään virheiden toistumisen ehkäisyyn ja ohjauk-
1172: omaisia koskevat ratkaisut. Edellisiä oli 44 % seen vastaisen varalle.
1173:
1174:
1175:
1176: 25
1177: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7
1178:
1179:
1180:
1181:
1182: Selvästi lainvastaisesta tai virheellisestä me- joskin näissä säännöksissä puhutaan "huomau-
1183: nettelystä seuraa pääsäännön mukaan oikeus- tuksista, ehdotuksista ja ilmoituksista". Käytän-
1184: asiamiehen virallinen moite, jota kutsutaan huo- nössä näitä on kuitenkin totuttu kutsumaan
1185: mautukseksi. Siitä on säädetty eduskunnan oi- yleisnimellä oikeusasiamiehen esityksiksi.
1186: keusasiamiehen johtosäännön 7 §:ssä. Huomau- Oikeusasiamies on joskus tehnyt esityksiä
1187: tus ei ole oikeudellisessa mielessä rangaistus, ku- myös viranomaisen ratkaisun muuttamiseksi tai
1188: ten esimerkiksi tuomioistuimen antama varoi- jonkun asian uudelleen käsittelemiseksi, esimer-
1189: tus, mutta käytännössä se usein koetaan sellai- kiksi väärän tuomion purkamiseksi tai jonkun
1190: seksi. Sen vuoksi huomautusta ei anneta, jollei harkinnanvaraisen edun myöntämiseksi koh-
1191: menettelyn virheellisyydestä ole varmuutta. tuuttoman vaikeaan tilanteeseen joutuneelle
1192: Jos oikeusasiamiehen toteamaan virheelliseen kansalaiselle. Tämäntyyppisiä pyyntöjä oikeus-
1193: menettelyyn liittyy lieventäviä asianhaaroja tai asiamies saa runsaasti, ja monet näistä herättä-
1194: menettelyn virheellisyys on oikeudellisesti tul- vätkin suurta inhimillistä myötätuntoa. V alitet-
1195: kinnanvarainen, oikeusasiamies voi tyytyä huo- tavan harvoissa tapauksissa on kuitenkaan oi-
1196: mautuksen sijasta ainoastaan lausumaan käsi- keudellisia edellytyksiä pyynnön esittäjän autta-
1197: tyksensä viranomaisen menettelyn virheellisyy- miseen. Usein on kysymys asianajollisen avun
1198: destä tai oikeasta lain tulkinnasta taikka vastai- pyytämisestä. Asianajollisten neuvojen tai muun
1199: sen varalle kiinnittämään viranomaisen tai vir- oikeusavun antaminen ei kuitenkaan kuulu oi-
1200: kamiehen huomiota johonkin seikkaan, esimer- keusasiamiehen toimenkuvaan. Oikeusasiamie-
1201: kiksi hyvän hallinnon periaatteisiin. Käsitysten hen tehtävänä on ensisijaisesti valvoa julkisen
1202: lausumisesta tai huomion kiinnittämisestä ei ole vallankäytön laillisuutta eikä hän tässä tiukan
1203: missään erikseen säädetty, vaan nämä reaktio- puolueettomassa roolissaan voi lähteä oikeus-
1204: muodot ovat pitkäaikaisen käytännön luomia. avustajana ajamaan yhden ihmisen tai eturyh-
1205: Oikeusasiamiehen käsitys voi olla luonteeltaan män sosiaalisia tai oikeudellisia asioita.
1206: joko moittiva tai pelkästään ohjaava. Vaikka kä-
1207: sityksen lausuminen saattaa tuntua toimenpi-
1208: teenä lievältä, oikeusasiamiehen käsityksiin on
1209: KERTOMUSVUODEN TOIMENPITEET
1210: kuitenkin käytännössä suhtauduttu vakavasti.
1211: Sen vuoksi niillä on voitu parantaa ihmisten oi- Kertomusvuonna nostettiin virkasyyte yh-
1212: keusturvaa etenkin ennalta ehkäisevästi. teensä kolmessa tapauksessa. Kaksi tapauksista
1213: Oikeusasiamies voi tehdä myös esityksen lain- koski puolustuslaitoksen palveluksessa olevia.
1214: säädännön, oikeudenhoidon tai hallinnon kehit- Kummassakin oli kysymys vamman aiheuttami-
1215: tämiseksi, erityisesti milloin laeissa tai asetuksis- sesta varusmieskoulutuksen yhteydessä. Yhdes-
1216: sa on puutteellisuuksia taikka epäselviä tai risti- sä tapauksessa oli taas kysymys vesioikeuden
1217: riitaisia säännöksiä. Esitys voi koskea myös voi- jäsenten vastaanottamasta kestityksestä vesioi-
1218: massa olevien oikeusohjeiden tarkistamista pe- keudellista lupaa hakeneelta yhtiöltä. Oikeus-
1219: rus- ja ihmisoikeuksien aktiiviseksi edistämisek- asiamies katsoi, että kolmen vesioikeuden jäse-
1220: si. Lainsäädäntöä koskeva esitys osoitetaan aina nen menettely oli omiaan vaarantamaan heidän
1221: valtioneuvostolle. Sen tekeminen perustuu oi- puolueettomuuskuvaansa tuomarinviran hoita-
1222: keusasiamiehen johtosäännön 8, 8 a ja 9 §:iin, jina.
1223:
1224:
1225:
1226: 26
1227: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7
1228:
1229:
1230:
1231:
1232: Huomautus annettiin 17 eri tapauksessa. tämisiä. Nämä eivät, kuten edellä on todettu,
1233: Käsitys virheellisestä menettelystä tai lain tul- välttämättä vielä kerro virheellisestä menette-
1234: kinnasta saatettiin viranomaisen tai virkamie- lystä. Kysymys on saattanut olla myös oikeus-
1235: hen tietoon 201 tapauksessa. asiamiehen laintulkintasuosituksesta tai toimin-
1236: Esitys lainsäädännön, oikeudenhoidon tai hal- nan ohjauksesta vastaisen varalle.
1237: linnon kehittämiseksi tehtiin 16 asiassa. Oikeusasiamiehen toiminnan tehokkuutta ei
1238: Näitä kaikkia ns. toimenpideratkaisuja oli kuitenkaan ole mahdollista arvioida pelkäs-
1239: vuonna 1997 yhteensä 237, mikä on 8,9 prosent- tään- tai aina edes voittopuolisesti- toimenpi-
1240: tia kaikista ratkaisuista. Edellisenä vuonna vas- deratkaisujen määrän perusteella. Useinkin vi-
1241: taava prosenttiosuus oli 7,8. Muutos viittaa lail- ranomaisen virhe oikaistaan tai havaittu epä-
1242: lisuusvalvonnan tehostumiseen, mutta ero on kohta korjataan viranomaisen omasta aloittees-
1243: niin pieni, että sillä on tuskin tilastollista merki- ta heti, kun oikeusasiamies on siihen puuttunut
1244: tystä. Käsitysten osuus kaikista toimenpiderat- esimerkiksi viranomaiselle osoitetun selvitys-
1245: kaisuista oli kertomusvuonna 84 prosenttia. Eri pyynnön muodossa tai jo ennen sitä. Tämä on
1246: käsitystyyppejä, moiuivaa ja ohjaavaa, ei ole luonnollisesti kantelijan itsensä kannalta toivot-
1247: tilastoissa ainakaan toistaiseksi eroteltu. tavin ratkaisu, joskaan korjausta ei ole tilastoitu
1248: Kahdeksan suurimman asiaryhmän osalta oikeusasiamiehen omaksi toimenpiteeksi. Näitä
1249: toimenpideratkaisujen osuus kaikista ratkaisuis- viranomaisen tai virkamiehen omasta aloitteesta
1250: ta oli seuraava (vrt. sivulla 25 olevaan asiaryhmi- tapahtuneita korjauksia tilastoitiin kertomus-
1251: en kokonaismääriä koskevaan järjestykseen). vuonna 54 tutkitussa asiassa.
1252: Ympäristöviranomaiset 14% Oikeusasiamiehen kannanotot voivat olla
1253: Poliisiviranomaiset 14% kantelijoille hyödyksi myös silloin, kun lainvas-
1254: Kunnalliset viranomaiset 11% taista tai virheellistä menettelyä ei ole havaittu.
1255: V ankeinhoitoviranomaiset 9% Moni kantelija näet haluaa kantelullaan ensisi-
1256: V eroviranomaiset 8% jaisesti vastauksen siihen, onko hänen asiassaan
1257: Sosiaaliviranomaiset 7% tapahtunut virhe vai ei. Oikeusasiamiehen kiel-
1258: Tuomioistuimet 7% teinenkin kannanotto hälventää kantelijan epä-
1259: Terveysviranomaiset 7% tietoisuuden ja on siten omiaan selkiyttämään
1260: Näiden lukujen perusteella ei ole kuitenkaan tilannetta.
1261: syytä tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä eri Joskus on kysymys myös siitä, että "keskuste-
1262: viranomaisten toiminnan lainmukaisuudesta. luyhteys" viranomaisen ja kansalaisen välillä on
1263: Ensinnäkin on muistettava, että oikeusasiamie- syystä tai toisesta katkennut. Oikeusasiamiehel-
1264: hen tutkittavaksi valikoituu vain vähäinen osa le tehty kantelu ja oikeusasiamiehen selvitys-
1265: koko viranomaistoiminnasta. Niissä tapauksis- pyyntö viranomaiselle voi parhaimmillaan pa-
1266: sa, joissa kyseistä viranomaistahoa koskevia rat- lauttaa tämän yhteyden, ilman että oikeusasia-
1267: kaisuja on vain vähän, muutamakin toimenpide- miehen tarvitsee edes lausua omaa kantaansa
1268: ratkaisu nostaa näiden prosentuaalisen osuuden tapahtuneesta.
1269: korkeaksi. On myös huomattava, että selvästi
1270: suurin osa toimenpideratkaisuista on ollut aino-
1271: astaan käsitysten lausumisia ja huomion kiinnit-
1272:
1273:
1274:
1275: 27
1276: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7
1277:
1278:
1279:
1280:
1281: TARKASTUKSET Internetin kautta eduskunnan kotisivulta
1282: (www.eduskunta.fi).
1283: Kanteluiden ja omien aloitteiden ohella oi- Ratkaisuista tiedotetaan harkinnan mukaan
1284: keusasiamiehen tarkastukset muodostavat pe- lisäksi sellaisille tahoille, joiden arvioidaan ole-
1285: rinteisesti tärkeän osan oikeusasiamiehen työstä. van erityisen kiinnostuneita puheena olevasta
1286: Johtosääntö velvoittaa oikeusasiamiehen suorit- asiasta. Tällaisen ns. täsmätiedotuksen kohderyh-
1287: tamaan tarkastuksia etenkin vankiloissa ja muis- miä ovat muun muassa eduskunnan asianomai-
1288: sa suljetuissa laitoksissa sekä puolustusvoimien set valiokunnat, kyseisen alan keskeiset viran-
1289: yksiköissä. Tarkastuksia on tehty paljon myös omaiset, tutkimuslaitokset ja yksittäiset tutki-
1290: sosiaali- ja terveysalan laitoksissa. Vangeille, va- jat, aikakausjulkaisut ja kansalaisjärjestöt. Oi-
1291: rusmiehille ja eri laitoksiin sijoitetuille on aina keudellisesti erityisen merkityksellisistä kannan-
1292: varattu tilaisuus kahdenkeskiseen keskusteluun otoista laaditaan lisäksi ns. Finlex-seloste. Oi-
1293: oikeusasiamiehen kanssa. Myös muihin virastoi- keusasiamies on järjestänyt myös julkisia tiedo-
1294: hin ja laitoksiin on tehty tarkastuksia, mikäli tustilaisuuksia mm. toimintakertomuksen luo-
1295: niissä käsitellään ihmisten oikeusturvan kannal- vutuksen yhteydessä.
1296: ta merkittäviä asioita. Tarkastuksilla havaitaan Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies ovat
1297: usein epäkohtia, joita otetaan oikeusasiamiehen kertomusvuoden aikana pitäneet myös useita
1298: omana aloitteena selvitettäväksi. Tarkastuksilla esitelmiä toimintaansa liittyvistä kysymyksistä
1299: on myös ennalta ehkäisevä tehtävänsä. eri puolilla Suomea sekä antaneet runsaasti haas-
1300: Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies teki- tatteluja eri tiedotusvälineille.
1301: vät kertomusvuonna tarkastuksia yhteensä 55
1302: kohteeseen. Näistä kertyi tarkastuspäiviä 45.
1303: Sekä tarkastuskohteiden että -päivien lukumää-
1304: LAKIMIESPÄIVYSTYS
1305: rä säilyi suunnilleen samana edelliseen vuoteen
1306: verrattuna. Kanslian esittelijät ovat hoitaneet vuorollaan
1307: päivystävän lakimiehen tehtäviä. Päivystävä la-
1308: kimies on antanut ihmisille kanteluiden tekemi-
1309: MUU TOIMINTA seen liittyviä neuvoja sekä henkilökohtaisesti
1310: että puhelimitse. Asianajollisia ohjeita ei yleensä
1311: ULKOINEN TIEDOTUS
1312: voida antaa, koska sellaisen oikeusavun antami-
1313: Oikeusasiamiehen kannanottojen tärkeä vai- nen kuuluu pikemminkin asianajajille ja yleiselle
1314: kutuskanava on niiden asianmukainen tiedotta- oikeusaputoimelle. Yksinkertaisia oikeudellisia
1315: minen. Oikeusasiamiehen kansliassa on pyritty neuvoja on kuitenkin annettu mahdollisuuksien
1316: mahdollisimman avoimeen ja asiakasystävälli- mukaan.
1317: seen tiedotuskäytäntöön. Useimmista toimenpi- Puhelimitse asiakkaat kääntyivät kanslian
1318: deratkaisuista laaditaan toimintakertomusta päivystävien lakimiesten puoleen kertomusvuo-
1319: varten kertomusseloste, joka toimitetaan heti den aikana noin l 500 kertaa. Tiedustelut koski-
1320: myös eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. vat lähinnä sosiaali- ja poliisiviranomaisten sekä
1321: Tärkeimmistä ratkaisuista ja kannanotoista teh- tuomioistuinten menettelyä. Päivystävien laki-
1322: dään lisäksi lehdistötiedote, joka on löydettävissä miesten työ ei näy kantelu- ja toimenpidetilas-
1323:
1324:
1325:
1326: 28
1327: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7
1328:
1329:
1330:
1331:
1332: toissa, mutta käytännössä sillä on suuri merkitys ikään kuulleet oikeusasiamiestä tai hänen edus-
1333: osana oikeusasiamiehen palvelutehtävää. tajaansa, kun kysymys on ollut oikeusasiamiestä
1334: tai laillisuusvalvontaa läheisesti koskevista lain-
1335: säädäntöasioista.
1336: SÄHKÖPOSTI Oikeusasiamies, apulaisoikeusasiamies ja
1337: kanslian edustajat ovat olleet vuoden 1997 aika-
1338: Uutena yhteydenottomuotona ovat tulleet na eduskunnan valiokunnissa kuultavina seuraa-
1339: sähköpostitse lähetetyt viestit, jotka voivat olla vasti.
1340: sekä erilaisia tiedusteluja että varsinaisia kante- Oikeusasiamies Lehtimaja oli hallintovalio-
1341: luja. Johtosäännön mukaan kantelu oikeusasia- kunnan kuultavana 15.4.1997 ja 17.4.1997 hal-
1342: miehelle on tehtävä aina kirjallisesti, mutta käy- lintomenettelylain 10 §:n, kuntalain 52 §:n ja
1343: tännössä tästä muotovaatimuksesta onjoustettu valtion virkamieslain muuttamista koskevien
1344: kantelijan eduksi hyväksymällä myös sähköpos- hallituksen esitysten johdosta. Perustuslakiva-
1345: tikantelut. Sähköpostitse tulleisiin viesteihin on liokunnan kuultavana hän oli 8.10.1997 kahden
1346: pyritty yksinkertaisissa tapauksissa vastaamaan apulaisoikeusasiamiehen järjestelmään siirty-
1347: heti sähköpostiosoitteeseen, mikä usein onkin ai- mistä koskevan hallituksen esityksen johdosta.
1348: noa lähettäjän antama yhteystieto. Merkittävät Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastus-
1349: kantelupäätökset annetaan kuitenkin edelleen jaostossa Lehtimajaa kuultiin 22.10.1997 ja laki-
1350: kirjallisesti, vaikka kantelu olisikin lähetetty valiokunnassa 29.10.1997 oikeusapulakia koske-
1351: sähköpostitse. van hallituksen esityksen johdosta.
1352: Oikeusasiamies Lehtimaja, apulaisoikeusasia-
1353: mies Paunio ja kansliapäällikkö Jonkka olivat
1354: LAUSUNNOT JA KUULEMISET perustuslakivaliokunnan kuultavana vuoden
1355: 1996 kertomuksen johdosta 1.10.1997.
1356: Oikeusasiamies osallistuu lainsäädännön ja Kanslia päällikkö J onkka oli lakivaliokunnan
1357: oikeusjärjestelmän kehittämiseen myös anta- kuultavana 30.10.1997 oikeusapulakia koskevan
1358: malla valtioneuvostolle ja ministeriöille niiden hallituksen esityksen johdosta.
1359: pyynnöstä kirjallisia lausuntoja komiteamietin- Esittelijäneuvos Kuopus oli kuultavana
1360: nöistä ym. ehdotuksista. Lausunnot on pyritty 6.11.1997 hallintovaliokunnassa poliisin henkilö-
1361: yleensä rajaamaan oikeusasiamiehen omaa toi- rekisteriä ja siihen liittyvää lainsäädäntöä koske-
1362: mintaa tai ihmisten oikeusturvaa ja perusoi- van hallituksen esityksen johdosta sekä
1363: keuksia koskeviin yleisiin kysymyksiin. Kerto- 26.11.1997 ulkoasiainvaliokunnassa Suomen ja
1364: musvuonna oikeusasiamies on antanut tällaisia Länsi-Euroopan unionin välisen turvallisuusso-
1365: lausuntoja yhteensä 17, joista oikeusministeriöl- pimuksen hyväksymistä koskevan hallituksen
1366: le 9 (luettelo kertomusvuonna annetuista lausun- esityksen johdosta.
1367: noista s. 307). Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Ekhlom-
1368: Oikeusasiamies tai hänen määräämänsä edus- Wörlund oli hallintovaliokunnan kuultavana
1369: taja on usein kutsuttu asiantuntijana kuultavak- 20.11.1997 ulkomaalaislain muuttamista sekä
1370: si lainvalmisteluhankkeita valmisteleviin eli- 27.11.1997 passilain muuttamista koskevan hal-
1371: miin. Eduskunnan eri valiokunnat ovat niin lituksen esityksen johdosta.
1372:
1373:
1374:
1375: 29
1376: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7
1377:
1378:
1379:
1380:
1381: KANSAINVÄLINEN TOIMINTA palaisia oikeusasiamiesjärjestelmiä vertailevan
1382: pääalustuksen otsikolla "The Ombudsman and
1383: Oikeusasiamiehellä on säännöllisiä kansainvä- the Protection of Citizens".
1384: lisiä tapaamisia sekä Pohjoismaiden ja Euroopan
1385: tasolla että maailmanlaajuisesti. Ulkomailla on
1386: osoitettu suurta kiinnostusta pohjoismaista oike-
1387: VUODEN TAPAHTUMIA
1388: usasiamiesinstituutiota kohtaan. Suomenkin oi-
1389: keusasiamieheltä pyydetään toistuvasti tietoja
1390: VUODEN 1996 TOIMINTAKERTOMUKSEN
1391: ja käytännön neuvoja uusien oikeusasiamiehen
1392: LUOVUTUS
1393: virkojen tai sitä vastaavien elinten perustami-
1394: seksi ulkomaille. Oikeusasiamies Lehtimaja luovutti toiminta-
1395: Oikeusasiamies Lehtimaja osallistui Euroo- kertomuksensa vuodelta 1996 eduskunnan puhe-
1396: pan neuvoston Suomen valtuuskunnan Itämeren miehelle Riitta Uosukaiselle 26.8.1997. Luovu-
1397: valtioiden parlamentaarikoille järjestämään lai- tuksen jälkeen oikeusasiamies ja apulaisoikeus-
1398: vaseminaariin 11.-13.5.1997. Hän alusti semi- asiamies järjestivät lehdistölle tiedotustilaisuu-
1399: naarissa kansalaisuuteen liittyvistä oikeuksista den kansliassa. Tiedotustilaisuuden erityistee-
1400: ja velvollisuuksista otsikolla "The rights and ob- moina olivat yhdenvertaisuus lain edessä ja sosi-
1401: ligations of non-citizens". aalilainsäädännön vaikeaselkoisuus.
1402: Oikeusasiamies Lehtimaja osallistui Euroo-
1403: pan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun (Human
1404: Rights Commissioner) viran perustamista koske-
1405: KOULUTUSTILAISUUDET JA
1406: vaan seminaariin Strasbourgissa 29.-30.5.1997. OPINTOMATKAT
1407: Apulaisoikeusasiamies Paunio osallistui 5.-
1408: 6. 9.1997 Lontoossa Brittiläisen ihmisoikeusinsti- Kertomusvuonna on edellisvuosien tapaan
1409: tuutin (British Institute of Ruman Rights) ja järjestetty kansliassa henkilökunnalle koulutus-
1410: Kansainvälisen kidutuksenvastaisen yhdistyk- ja luentotilaisuuksia ajankohtaisista lainsäädän-
1411: sen (Association for the Prevention of Torture) nön muutoksista ja muista laillisuusvalvontaan
1412: järjestämään kidutuksen vastustamista koske- liittyvistä asioista. Henkilökuntaa on osallistu-
1413: vaan konferenssiin ja alusti täällä oikeusasiamie- nut myös kanslian ulkopuolisiin koulutustilai-
1414: hen roolista kidutuksen ja muun huonon kohte- suuksiin.
1415: lun torjunnassa. Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Riitta
1416: Oikeusasiamies Lehtimaja osallistui Israelin Länsisyrjä työskenteli harjoittelijana Euroopan
1417: oikeusasiamiehen kutsusta Euroopan oikeus- neuvoston ihmisoikeustoimikunnan sihteeristös-
1418: asiamiesten kuudenteen vuosikokoukseen Jeru- sä Strasbourgissa 1.4.-30.6.1997. Oikeusasia-
1419: salemissa 8.-15.9.1997. miehen kanslia vastasi harjoittelumatkan kus-
1420: Oikeusasiamies Lehtimaja osallistui 13.- tannuksista.
1421: 14.11.1997 Euroopan neuvoston kutsumana asi- Oikeusasiamiehen kanslian yhdeksän laki-
1422: antuntijana Messinassa Italiassa järjestettyyn miesesittelijää teki apulaisoikeusasiamies Pau-
1423: paikallis- ja aluetason oikeusasiamiesjärjestel- nion johdolla 24.-28.9.1997 opintomatkan
1424: miä koskevaan seminaariin ja piti siellä euroop- Strasbourgiin. Matka suoritettiin osaksi virka-
1425:
1426:
1427:
1428: 30
1429: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7
1430:
1431:
1432:
1433:
1434: aikaa käyttäen, osaksi vapaa-aikana. Oikeus- Paunionluona 6.3.1997 ja 23.10.1997. Apulaisoi-
1435: asiamiehen kanslia maksoi osan matkakuluista. keusasiamies kertoi kurssilaisille perus- ja ihmis-
1436: Ohjelmaan kuului muun muassa vierailu Euroo- oikeuksien merkityksestä laillisuusvalvonnassa.
1437: pan neuvoston ihmisoikeusdirektoraatissa, Eu- Vuoden poliisi Timo Hartman kävi tervehdys-
1438: roopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja -toimi- käynnillä apulaisoikeusasiamies Paunion luona
1439: kunnassa sekä Euroopan oikeusasiamiehen kans- 12.11.1997.
1440: liassa. Vierailujen yhteydessä kuultiin luentoja Ylimpien syyttäjien neuvottelutilaisuus jär-
1441: mm. Euroopan neuvoston ihmisoikeustyöstä ja jestettiin oikeusasiamiehen luona 9.12.1997. Mu-
1442: Euroopan unionin avoimuuskehityksestä. kana olivat valtioneuvoston oikeuskanslerinvi-
1443: Muusta kansliassa toteutetusta koulutuksesta raston ja valtakunnansyyttäjänviraston edusta-
1444: mainittakoon erityisavustaja Matti Halenin jat. Tilaisuudessa keskusteltiin valtakunnan-
1445: alustus 6.2.1997 uudesta hallintolainkäyttölais- syyttäjänviraston perustamisen aiheuttamista
1446: ta, osastopäällikkö Tuomo Rapolan esitys paikal- periaatteellisista ja käytännön kysymyksistä
1447: lishallintouudistuksesta 13.3.1997, lainsäädän- laillisuusvalvonnan kannalta ja etenkin syyttä-
1448: töneuvos Marjut Jokelan esitys maakaariuudis- jiin kohdistuvien kantelujen osalta.
1449: tuksesta 10.6.1997 sekä erityisasiantuntija Mau-
1450: ri Suon alustus rikosasiain oikeudenkäyntime-
1451: MERKITTÄVIÄ ULKOMAISIA VIERAILUJA
1452: nettelyn uudistuksesta 28.10.1997. Lisäksi rahoi-
1453: tustarkastuksen johtaja Kaarlo Jännäri vieraili Kiinan tarkastusministeri Cao Quinze seuruei-
1454: kansliassa 24.1.1997 kertomassa virastonsa toi- neen vieraili oikeusasiamies Lehtimajan luona
1455: minnasta ja pankkien valvontaan liittyvistä eet- 29.5.1997.
1456: tisistä kysymyksistä sekä ulkomaalaisvaltuutet- Alankomaiden parlamentin alahuoneen sisä-
1457: tu Antti Seppälä 26.2.1997 kertomassa ulkomaa- asiainvaliokunta vieraili oikeusasiamies Lehti-
1458: laisasioista, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmis- majan luona 4.3.1997.
1459: töoikeuden instituutinjohtaja Frank Horn alusti Lundin yliopiston Raoul W allenberg-insti-
1460: 10.3.1997 vähemmistöoikeudellisista kysymyk- tuutin kansainvälisen ihmisoikeuskurssin osan-
1461: sistä ja kuntaliiton johtava lakimies Jukka Kero ottajat vierailivat oikeusasiamies Lehtimajan
1462: kertoi 2 3. 9.1997 esteellisyys problematiikasta eri- luona 17.4.1997.
1463: tyisesti kunnallishallinnossa. Thaimaan kuningaskunnan parlamentin vir-
1464: kamiesvaltuuskunta vieraili oikeusasiamies Leh-
1465: timajan luona 6.6.1997 kenraalimajuri Sudasa-
1466: nan johdolla. Vierailun tarkoituksena oli tutus-
1467: MERKITTÄVIÄ KOTIMAISIA VIERAILUJA
1468: tua pohjoismaisiin oikeusasiamiesjärjestelmiin.
1469: Eduskunnan perustuslakivaliokunta vieraili Valtuuskunta oli valmistelemassa lakia oikeus-
1470: oikeusasiamiehen kansliassa 25.2.1997. Oikeus- asiamiehen viran perustamiseksi Thaimaahan.
1471: asiamies Lehtimaja selosti valiokunnalle oikeus- Intian parlamentin puhemies P.A. Sangma
1472: asiamiehen kanslian ja laillisuusvalvonnan ajan- seurueineen vieraili oikeusasiamies Lehtimajan
1473: kohtaisia näkymiä. luona 13.6.1997.
1474: Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajakurssien Oikeusasiamies Lehtimaja esitelmöi oikeus-
1475: osanottajat vierailivat apulaisoikeusasiamies asiamiehen toiminnasta Kuwaitin parlamentti-
1476:
1477:
1478:
1479: 31
1480: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7
1481:
1482:
1483:
1484:
1485: valtuuskunnalle tämän Suomen vierailun yhtey- nä ollessa", minkä on tulkittu tarkoittavan paitsi
1486: dessä 26.9.1997. apulaisoikeusasiamiehen loma-aikoja myös tä-
1487: Kiinan kansantasavallan varapääprokuraat- män tosiasiallista poissaoloa kansliasta esimer-
1488: tori Zhao Dengju seurueineen vieraili oikeusasia- kiksi virkamatkojen takia. Apulaisoikeusasia-
1489: mies Lehtimajan luona 4.11.1997. mies on estynyt hoitamasta tehtäväänsä myös
1490: Ukrainan parlamentin pääsihteeri Leonid Go- silloin, kun hän on puolestaan joutunut hoita-
1491: revoi seurueineen vieraili apulaisoikeusasiamies maan oikeusasiamiehen tehtäviä tämän poissa-
1492: Paunion luona 27.11.1997. olon vuoksi. Kertomusvuonna J onkalle on kerty-
1493: Latvian ihmisoikeustoimiston johtaja Olafs nyt varamiespäiviä yhteensä 44.
1494: Bruvers vieraili oikeusasiamies Lehtimajan luona Varamiesjärjestelmä on koettu ongelmallisek-
1495: 28.11.1997 0 si, paitsi periaatteellisista syistä, myös sen vuok-
1496: si, että kansliapäällikön toimiessa varamiehenä
1497: hänen varsinainen viranhoitonsa on keskeyty-
1498: nyt. Tämä on taas hankaloittanut kansliapäälli-
1499: OIKEUSASIAMIEHEN KANSLIAN kön töiden järjestelyä ja etukäteissuunnittelua.
1500: HENKILÖKUNTA Varamiesjärjestelmästä päästään eroon, kun toi-
1501: nen apulaisoikeusasiamies aloittaa virassaan
1502: Kertomusvuoden lopussa oikeusasiamiehen 1.9.1998.
1503: kanslian vakinaiseen henkilökuntaan kuului Kanslian vakinaiset lakimiesesittelijät jakau-
1504: kansliapäällikkö, neljä esittelijäneuvosta, viisi tuvat kolmeen ryhmään: esittelijäneuvoksiin
1505: vanhempaa oikeusasiamiehensihteeriä, kuusi sekä vanhempiin ja nuorempiin oikeusasiamie-
1506: nuorempaa oikeusasiamiehensihteeriä, tiedotus- hensihteereihin.
1507: sihteeri (virkavapaalla), kaksi tarkastajaa, kol-
1508: me notaaria, arkistonhoitaja, kirjaaja ja apulais- Vakinaiset esittelijäneuvokset ovat:
1509: kirj aaja, osastosihteeri sekä kolme toimistosih- - Dosentti, OTT, VT Jorma Kuopus (kerto-
1510: teeriä eli yhteensä 29 henkilöä. mus vuonna virkavapaana 31.10.1997 saak-
1511: Kansliapäällikkö vastaa kanslian hallinnosta ka)
1512: ja henkilöstöasioista sekä esittelee myös periaat- - VT Eero Kallio
1513: teellisesti tärkeitä kantelu- ja lausuntoasioita. - VT Raino Marttunen
1514: Kansliapäällikkö Paunion tultua vuoden 1996 - Dosentti, OTT, VT Jaakko J onkka (kerto-
1515: alusta valituksi apulaisoikeusasiamieheksi vir- musvuonna kansliapäällikkönä)
1516: kaa on hoitanut määräaikaisena esittelijäneuvos
1517: Jaakko J onkka. Määräaikaista esittelijäneuvoksen virkasuh-
1518: Eduskunnan valittua J onkan vuoden 1996 detta ovat kertomusvuonna hoitaneet:
1519: alusta apulaisoikeusasiamiehen varamieheksi - vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Lea
1520: hän on oikeusasiamiehen eri kutsusta toiminut Haapkylä
1521: lyhyehköjä aikoja kerrallaan myös tässä tehtä- - lainsäädäntöneuvos, käräjätuomari Ilkka
1522: vässä. Tällöin hän on ollut virkavapaana kanslia- Rautio
1523: päällikön tehtävästä. Varamiesmääräyksiin on
1524: turvauduttu apulaisoikeusasiamiehen "estynee-
1525:
1526:
1527:
1528: 32
1529: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7
1530:
1531:
1532:
1533:
1534: Vakinaiset vanhemmat oikeusasiamiehensihtee- - OTT Jussi Pajuoja (18.8.1997lukien)
1535: rit ovat: - OTT, VT Heikki Pihlajamäki (31.7.1997
1536: - VT Lea Haapkylä (esittelijäneuvoksena saakka)
1537: koko vuoden) - VT Minna V erronen
1538: - VT Henrik Åström (virkavapaana koko Kanteluruuhkan purkamista varten on kerto-
1539: vuoden) musvuonna palkattu myös sivutoimisia määrä-
1540: - VT Harri Ojala aikaisia lakimiesesittelijöitä. Näissä tehtävissä
1541: - VT Riitta Länsisyrjä ovat toimineet OTL, VT Asko Välimaa, OTL, VT
1542: - OTK Erkki Hännikäinen Tatu Leppänen, nuorempi hallintosihteeri Anne-
1543: li Tulikallio, OTK Maija Sakslin,OTT, VT Heikki
1544: Määräaikaista vanhemman oikeusasiamie- Pihlajamäki, VT Veikko Kylä-Marttila, VT
1545: hensihteerin virkasuhdetta ovat kertomusvuon- Hannele Klemettinen sekä eduskuntasihteeri,
1546: na hoitaneet: VT Maija-Leena Paavola.
1547: - nuorempi oikeussihteeri Anne Ekblom- Kaikilla lakimiesesittelijöillä on yleensä omat
1548: Wörlund erikoisalansa, joita koskevia asioita heille pääasi-
1549: - nuorempi hallintosihteeri Liisa Heikkilä assa annetaan esiteltäväksi. Uusia esittelijöitä
1550: otettaessa pyritään siihen, että kanslian henkilö-
1551: Vakinaiset nuoremmat oikeusasiamiehensih- kunnassa olisi mahdollisimman monipuolista ja
1552: teerit ovat: kattavaa asiantuntemusta eri aloilta.
1553: - VT Kari Muukkonen Tiedotussihteerin tehtävänä on huolehtia
1554: - VT Maija-Leena Paavola (kertomusvuonna kanslian sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta
1555: virkavapaana 1.2.1997 alkaen) sekä mediasuhteista. Viran vakinainen haltija
1556: - VT Mirja Tamminen FK Ilta Helkama on ollut kertomusvuonna vir-
1557: - OTK Kaija Tanttinen-Laakkonen (kerto- kavapaana ja toiminut Euroopan unionin oi-
1558: musvuonna virkavapaana 23.3.1997 saak- keusasiamiehen tiedotussihteerinä. Tiedotussih-
1559: ka) teerin tehtäviä on kertomusvuonna hoitanut
1560: - VT Juha Haapamäki määräaikaisessa tiedottaja-esittelijän virkasuh-
1561: - OTK, VTK Aila Linnakangas teessa toiminut toimittaja, VT, YTM Ari Mölsä
1562: 30.11.1997 saakka.
1563: Määräaikaista nuoremman oikeusasiamiehen- Kanslian erilaisissa tukitehtävissä toimii kol-
1564: sihteerin virkasuhdetta on kertomusvuonna hoi- me notaaria ja kaksi rikospoliisikoulutuksen saa-
1565: tanut: nutta tarkasta jaa. Kantelumäärien lisääntyessä
1566: - nuorempi hallintosihteeri Marja-Liisa Jud- myös heitä on jouduttu muiden tehtäviensä ohel-
1567: ström (1.2.1997 alkaen) la käyttämään kanteluasioiden esittelemiseen.
1568:
1569:
1570: Esittelijän määräaikaisessa virkasuhteessa Notaarit ovat:
1571: sekä osan ajasta nuoremman oikeusasiamiehen- - VN Raili Kerrman (samalla oikeusasiamie-
1572: sihteerin määräaikaisessa virkasuhteessa ovat hen sihteeri)
1573: toimineet: - VN Irmeli Kurenmaa
1574: - VT Camilla Busck-Nielsen (5.8.1997lukien) - HN Helena Rahko
1575:
1576:
1577:
1578: 33
1579: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7
1580:
1581:
1582:
1583:
1584: Vakinaiset tarkastajat ovat olleet: Arkistonhoitajana on toiminut VN Marja-Lii-
1585: - Kari Huttunen sa Pärssinen, kirjaajana Liisa Keinänen, apulais-
1586: - Jukka Siltaloppi (30.11.1997 saakka, virka- kirjaajana HN Taru Koskiniemi, osastosihteeri-
1587: vapaana l.9.1997lukien) nä Päivi Ahola (samalla apulaisoikeusasiamie-
1588: Tarkastajan määräaikaisessa virkasuhteessa hen sihteerinä) sekä toimistosihteereinä Päivi
1589: toiminut rikosylikonstaapeli V eli-Erkki Ylirisku Karhu, Kirsti Bärlund ja Leena Helin.
1590: (l.9.1997lukien).
1591:
1592:
1593:
1594:
1595: 34
1596: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
1597:
1598:
1599:
1600:
1601: 3. PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA
1602:
1603: Perusoikeuksilla tarkoitetaan hallitusmuo- laillisuusvalvonnan kentän. Lähes kaikissa OI-
1604: dossa yksilölle turvattuja oikeuksia. Ihmisoi- keusasiamiehen kannanotoissa voidaan erottaa
1605: keuksilla taas tarkoitetaan tässä yhteydessä sel- perus- ja ihmisoikeusnäkökulma. Tämän näkö-
1606: laisia kaikille ihmisille kuuluvia perustavanlaa- kulman ja sen merkityksen havainnollistamisek-
1607: tuisia oikeuksia, jotka on turvattu Suomea kan- si on tärkeätä saada läpileikkaus siitä, minkälai-
1608: sainvälisesti velvoittavissa ja yleensä joko lailla sia perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyk-
1609: tai asetuksella valtionsisäisesti voimaan saate- senasetteluja kertomusvuonna on ilmennyt ja
1610: tuissa kansainvälisissä sopimuksissa. minkälaisiin oikeusasiamiehen kannanottoihin
1611: Elokuussa 1995 voimaan tulleen perusoikeus- ne ovat antaneet aiheita.
1612: uudistuksen (969/95) yhteydessä perus- ja ihmis- Jäljempänä luodaan siten yhteenvedonomai-
1613: oikeuksia lähennettiin toisiinsa sekä sisällöllises- nen katsaus siihen, miten perus- ja ihmisoikeus-
1614: ti, tulkinnallisesti että valvonnallisesti. Tavoit- näkökulma on ilmennyt oikeusasiamies Lehti-
1615: teena oli lisätä perus- ja ihmisoikeuksien suoraa majan (OA) ja apulaisoikeusasiamies Paunion
1616: sovellettavuutta tuomioistuimissa ja muissa vi- (AOA) kannanotoissa kertomusvuoden aikana ja
1617: ranomaisissa sekä parantaa myös yksityisen ih- minkälaisia konkreettisia ongelmia on tällöin
1618: misen mahdollisuutta vedota perus- ja ihmisoi- noussut esiin.* Katsauksessa viitataan etupääs-
1619: keuksiinsa käytännön lainsoveltamistilanteissa. sä sellaisiin kannanottoihin, joita on muualla täs-
1620: Tänä päivänä kansalliset perusoikeudet ja sä kertomuksessa erikseen selostettu tarkemmin.
1621: kansainväliset ihmisoikeudet muodostavat Suo- Tapausviittauksissa pyritään kiteyttämään
1622: messa kummatkin toisiaan täydentävän oikeu- se perus- tai ihmisoikeuksiin liittyvä huomio tai
1623: dellisen suojajärjestelmän. Niillä on keskeinen kannanotto, jota asianomainen laillisuusvalvoja
1624: merkitys laillisuusvalvonnassa. on kussakin tapauksessa itse pitänyt olennaise-
1625: Hallitusmuodon 49 §:n 2 momenttiin lisättiin- na. Tarkoituksena ei ole antaa tilastotietoja eri-
1626: kin maininta siitä, että tehtäväänsä hoitaessaan tyyppisistä kannanotoista vaan ainoastaan se-
1627: eduskunnan oikeusasiamies valvoo myös perus- lostaa kannanottojen ominaispiirteitä ja hah-
1628: oikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Val- mottaa niiden kokonaiskuva.
1629: tioneuvoston oikeuskanslerin osalta vastaava li- Katsauksen jäsentely noudattaa hallitusmuo-
1630: säys tehtiin hallitusmuodon 46 §:ään. Lainmuu- don (HM) perusoikeussystematiikkaa. Esitysta-
1631: toksilla haluttiin korostaa perus- ja ihmisoikeus- pa on sama, jota sovellettiin jo toimintakerto-
1632: näkökulman tärkeyttä laillisuusvalvonnassa. muksessa vuodelta 1996.
1633: Hallituksen esityksen johdosta antamassaan
1634: mietinnössä eduskunnan perustuslakivaliokunta * Tässä jaksossa käytetään lyhenteitä OA ja
1635: (PeV 25/1994 vp.) edellytti, että eduskunnan oi- AOA silloin, kun viitataan viranhaitijoihin henki-
1636: keusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskans- lökohtaisesti. Sanalla "oikeusasiamies" taas viita-
1637: lerin kertomuksiin sisällytetään jakso perusoi- taan eduskunnan oikeusasiamieheen viranomaise-
1638: keuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. na ja instituutiona.
1639: Perus- ja ihmisoikeudet "läpäisevät" koko
1640:
1641:
1642: 35
1643: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
1644:
1645:
1646:
1647:
1648: Ihmisarvon loukkaamattomuus lhmisarvosta oli kyse myös kantelussa, joka
1649: (HM 1 §ja 6 §:n 2 momentti) koski tutkintavankien kohtelua poliisivankilas-
1650: Valtion on turvattava ihmisarvon loukkaa- sa. Kantelijat olivat joutuneet olemaan ilman
1651: mattomuus yhteiskunnassa. Ketään ei saa kidut- ravintoa iltapäivästä seuraavaan aamuun asti
1652: taa eikä kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. lähes koko tutkintavankeutensa ajan (dnro 2741/
1653: Tämä on kaikkien perusoikeuksien lähtökohta. 4/95 ks. s. 144). AOA joutui arvioimaan myös
1654: Ihmisarvon kunnioittamisvelvollisuus on ank- käsirautojen käytön asiallisuutta vietäessä pidä-
1655: kuroitu kulttuuriperintöömme. tettyä lääkärin vastaanotolle (dnro 2337/4/95 ks.
1656: Suomen lainsäädännössä ei ollut nimenomais- s. 127).
1657: ta kidutuskieltoa ennen vuoden 1995 perusoi- Säilöönotettujen, pidätettyjen ja tutkinta-
1658: keusuudistusta. Kidutuksen lainvastaisuutta on vankien ihmisarvoisen kohtelun korostamisesta
1659: pidetty itsestään selvänä. Tätä kuvastaa sekin, on ollut keskeisesti kysymys myös poliisivanki-
1660: ettei oikeusasiamiehen tietoon ole tullut epäilyjä loihin tehdyissä tarkastuksissa. AOA:n kannan-
1661: virkamiesten harjoittamasta kidutuksesta. otoista tältä osin ks. jäljempänä s. 121.
1662: Sitä vastoin ihmisarvoon liittyvät näkökoh- OA muistutti poliisia siitä, että ulkomaalaisia
1663: dat ovat usein olleet oikeusasiamiehen kannanot- on maasta poistamisen yhteydessä kohdeltava
1664: tojen taustalla, vaikkei niihin ei olisi aina suoraan ihmisarvoisesti. OA arvosteli poliisia ylimitoite-
1665: viitattukaan. Valtion virkamieslain 14 §:n 2 mo- tuista toimenpiteistä, kun ulkomaalaisperheen
1666: mentin mukaan virkamiehen on käyttäydyttävä käännytyspäätös oli pantu toimeen sunnuntai-
1667: virkamiesasemansa edellyttämällä tavalla. Vir- aamuna ilman ennakkovaroitusta, varaamatta
1668: kamies ei saa omalla käytöksellään loukata ke- perheelle aikaa ensin järjestää asioitaan (dnro
1669: nenkään ihmisarvoa. 742/4/95 ks. s. 272).
1670: OA on varuskuntatarkastuksilla aika ajoin
1671: joutunut puuttumaan kantahenkilökunnan kar-
1672: Yhdenvertaisuus lain edessä (HM 5 §)
1673: keaan ja loukkaavaksi koettuun kielenkäyttöön.
1674: Hän on kehottanut esimiehiä kiinnittämään Ihmisten yhdenvertainen kohtelu on oikeu-
1675: huomiota käskynalaisten hillittyyn kohteluun dellisen järjestelmämme kulmakiviä. Yhdenver-
1676: sekä erityisesti varusmiesten asialliseen puhutte- taisuus klassisessa merkityksessään tarkoittaa
1677: luun. Myös alaisten oikaiseminen on kyettävä samanlaista kohtelua samanlaisissa asioissa.
1678: tekemään kenenkään ihmisarvoa tai kunniaa Hallitusmuodon yhdenvertaisuussäännös kiel-
1679: loukkaamatta (dnro 325/2/97 ks. s. 216). tää asettamasta ihmisiä tai ihmisryhmiä ilman
1680: AOA pohti puolestaan neutraalin ja asiallisen hyväksyttävää perustetta toisia edullisempaan
1681: virkakielen sisältöä kanteluasiassa, jossa poliisi tai epäedullisempaan asemaan.
1682: oli selvityksensä yhteydessä viitannut kanteli- Ihmisten yhdenvertaisuus ei kuitenkaan mer-
1683: jaan käyttäen tästä ilmaisua "neekeri". AOA to- kitse sitä, että kaikilla on oltava samat velvolli-
1684: tesi, että sanan englanninkieliseen vastineeseen suudet ja samat oikeudet. Meillä on korostettu
1685: sisältyi voimakas halventava merkityssisältö ja sitä, että julkisen vallan velvollisuutena on edis-
1686: että ilmaisua ei voida enää meilläkään pitää riit- tää tosiasiallista tasa-arvoa yhteiskunnassa. Ns.
1687: tävän neutraalina virkakielessä (dnro 1655/4/95 hyväksyttävä yhteiskuntaintressi voi tällöin oi-
1688: ks. s. 136). keuttaa ihmisten erilaisenkin kohtelun. Viime
1689:
1690:
1691:
1692: 36
1693: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
1694:
1695:
1696:
1697:
1698: kädessä lainsäätäjän tai sen, jolle lainsäädäntö- lua. OA arvosteli menettelyä, koska tämä saattoi
1699: valtaa on kussakin asiassa delegoitu, asiana on antaa ulkopuoliselle aiheen ainakin epäillä tutta-
1700: arvioida ne yleiset hyväksyttävät perusteet, jot- vuussuhteiden vaikutusta julkiseen päätöksen-
1701: ka oikeuttavat asettamaan ihmiset erilaiseen tekoon (dnro 936/4/95 ks. s. 274).
1702: asemaan. Tämä mutkistaa yhdenvertaisuusperi- Hallinnolliset ohjeet eivät saa muodostua itse-
1703: aatteen oikeudellisen merkityksen arvioimista tarkoitukseksi, vaan niitä sovellettaessa on py-
1704: käytännön tilanteissa. Laillisuusvalvojan onkin rittävä ihmisten tosiasiallisen yhdenvertaisuu-
1705: usein vaikea vetää rajaa toisaalta oikeudellisten den toteutumiseen. Tästä OA joutui muistutta-
1706: ja toisaalta yhteiskuntapoliittisten näkökohtien maan pääesikuntaa tapauksessa, jossa varusmies
1707: välillä. ei ollut saanut asianmukaista todistusta sota-
1708: Yhdenvertaisuusnäkökohtiin vedotaan oi- väessä suorittamastaan kuljettajatutkinnosta ja
1709: keusasiamiehelle tulevissa kanteluissa hyvin joutui sen vuoksi hankkimaan myöhemmin vas-
1710: usein. Oikeusasiamies on ottanut kantaa yhden- taavan siviiliajokortin omilla varoillaan. OA kat-
1711: vertaisuuden toteutumiseen mm. seuraavissa soi varusmiehen tulleen omatta syyttään kohdel-
1712: ratkaisuissaan. luksi epäyhdenvertaisesti verrattuna muihin
1713: Lääninsyyttäjä oli perustellut professorin kuljettajantutkinnon suorittaneisiin varusmie-
1714: syyttämättä jättämistä kiinteistökaupan yhtey- hiin (dnro 979/4/95 ks. s. 221).
1715: dessä ilmenneestä veropetoksesta mm. sillä, että Eräissä kanteluissa epäiltiin piiritullikamarin
1716: pidätetyn veron määrä oli ollut pieni ottaen huo- antamien, tullittornia tuomisia koskevien toi-
1717: mioon koko kauppahinta sekä professorin tulot mintaohjeiden asettavan rajanylittäjiä eri ase-
1718: ja varallisuus ja myös hänen jo maksamansa ve- maan kotipaikan, tuomisten laadun ja matkan
1719: rot ja maksut. OA piti perustelua tulojen ja va- tarkoituksen suhteen. OA katsoi kuitenkin ko.
1720: rallisuuden vaikutuksesta syyttämättä jättämi- tullipiirin erityisolosuhteiden antaneen aiheen
1721: seen yhdenvertaisuusperiaatetta loukkaavana erityisohjeisiin, jotta yhdenmukainen käytäntö
1722: (dnrot 521, 554 ja 898/4/97 ks. s. 151). olisi voitu varmistaa. Tässä mielessä oli kysymys
1723: Eri verovelvollisryhmien yhdenvertaisuudes- pikemminkin tosiasiallisen yhdenvertaisuuden
1724: ta oli kysymys kantelussa, jossa arvosteltiin mat- edistämisestä kuin sen vaarantamisesta (dnrot
1725: kakorvausten ja lisääntyneiden elantokustan- 1936 ja 2012/4/95 ks. s. 260).
1726: nusten erilaista verotuskohtelua toisaalta yrittä- Yhdenvertaisuusperiaatteesta on johdettu
1727: jienja toisaalta palkansaajien kohdalla. OA tote- syrjintäkielto, jota koskeva nimenomainen sään-
1728: si verorasituksen jakautumisen pääasiassa yh- nös sisältyy HM 5 §:n 2 momenttiin. Erityisesti
1729: teiskuntapoliittiseksi kysymykseksi, joka esi- EY -sopimukseen perustuvasta syrjintäkiellosta
1730: merkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oli kysymys tapauksessa, jossa kanneltiin sosiaa-
1731: mukaan kuuluu pitkälti ns. valtion harkintamar- li- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen
1732: ginaaliin (dnro 1389/4/95 ks. s. 250). alkoholijuomien tukkumyyntilupaa koskevasta
1733: Yhdenvertaisuusloukkaukset ilmenevät usein ohjeesta. Sen mukaan hakijan tai hänen asiamie-
1734: ns. omien suosimisena. Tällaisesta ongelmasta oli hensä tuli hallita ainakin toista Suomen viralli-
1735: kysymys esimerkiksi tapauksessa, jossa tiepiirit sista kielistä. OA totesi kielitaitovaatimuksen
1736: olivat tehneet urakkasopimuksia tielaitoksen en- syrjiväksi, jollei sitä voitu puolustaa objektiivi-
1737: tisten työntekijöiden kanssa ilman tarjouskilpai- sin perustein (dnro 85/4/95 ks. s. 161).
1738:
1739:
1740:
1741: 37
1742: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A
1743:
1744:
1745:
1746:
1747: HM 5 §:n 3 momentissa on erityissäännös las- Opiskelijoiden yhdenvertaisuutta AOA koros-
1748: ten tasa-arvoisesta kohtelusta. Kansalaisuutta ti kanteluasiassa, jossa oli kyse opiskelijoilta pe-
1749: vailla olevaksi katsotun lapsen kansalaisuusasia rityistä materiaali- ja tarvikemaksuista amma-
1750: olisi OA:n mielestä tullut selvittää erityisen jou- tillisissa oppilaitoksissa. AOA totesi säädöspoh-
1751: tuisasti senkin takia, että KP-sopimuksen mu- jan tältä osin epätyydyttäväksi, mikä oli johta-
1752: kaan jokaisella lapsella on oikeus saada kansalai- nut osittain lainvastaiseen, epäyhtenäiseen ja
1753: suus ja että Suomi oli nimenomaisesti sitoutunut huonosti perusteltavissa olevaan käytäntöön.
1754: valtiottornia henkilöitä koskevan kansalaista- AOA:n mielestä säännöksiä tuli täydentää yh-
1755: ruismenettelyn nopeuttamiseen (dnro 626/4/96 s. denvertaisen kohtelun ja hallinnon lainalaisuu-
1756: 267). den toteuttamiseksi (dnro 2200/4/95 ks. s. 228).
1757: Lasten yhdenvertaisesta kohtelusta oli kyse HM 5 §:n 4 momentissa on erityisesti säädetty
1758: myös AOA:n ratkaisemassa kanteluasiassa, jossa sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Tästä oli
1759: koulunjohtaja oli kieltäytynyt ottamasta oppi- kysymys tapauksessa, jossa OA arvosteli kau-
1760: lasta mukaan kolmipäiväiseen leirikouluun oppi- punginhallituksen antamia ohjeita kuntaenem-
1761: laan käyttäytymisen takia (dnro 1322/4/95). mistöisten osakeyhtiöiden hallitusten jäsenten
1762: Omana aloitteenaan AOA tarkasteli alaikäis- valitsemiseksi. OA muistutti tasa-arvon edistä-
1763: ten tahdosta riippumattomaan hoitoon määrää- ruisvelvoitteen tarkoittavan käytännössä sitä,
1764: misen erilaisia edellytyksiä eri puolilla maata että viranomaisten on myös aktiivisesti toimitta-
1765: (dnro 1052/2/96 ks. s. 204). Hän korosti, että va naisten osuuden lisäämiseksi (dnro 1422/4/95
1766: tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämi- ks. s. 237).
1767: sen erilaisia edellytyksiä eri puolilla maata on Ihmisten yhdenvertainen kohtelu edellyttää
1768: arvioitavahallitusmuodonyhdenvertaisuussään- yleensä yhdenmukaista viranomaiskäytäntöä.
1769: nöksen valossa. Kun kysymys on perusoikeuk- Yhdenvertaisuus ei toteudu, jos esimerkiksi yh-
1770: sien kannalta merkityksellisestä itsemääräämis- teiskunnan etuuksia jaetaan epäyhtenäisin pe-
1771: oikeuden ja henkilökohtaisen vapauden rajoit- rustein. OA arvosteli puolustusministeriön epä-
1772: tamisesta, tulkintakäytännön erilaisuus ei ole sopu- yhtenäistä käytäntöä rintamasotilastunnusten
1773: soinnussa yhdenvertaisuusvaatimuksen kanssa. myöntämisessä (dnro 441/4/96 ks. s. 217).
1774: Yhdenvertaisuusperiaatteesta poikkeamises- Yhdenvertaisuusperiaate on monesti noussut
1775: ta iän perusteella oli kyse myös tapauksessa, jos- esiin sosiaaliturvan alueella. Eräässä ratkaisus-
1776: sa AOA otti kantaa poliisikoulutuksen oppilas- saan AOA totesi, että yksilöllistä varhaiseläkettä
1777: valintaan. AOA katsoi, että sisäasiainministe- koskevien hakemusten ratkaisukäytännön tulee
1778: riön ohjeissa arvioitiin yli 35-vuotiasta hakijaa olla johdonmukaista. Hänen mukaansa ihmisten
1779: erilaisin perustein kuin muita kelpoisia hakijoita. yhdenvertainenkohtelu edellyttää, että eläkeha-
1780: Poliisin työn fyysiseen ja psyykkiseen vaativuu- kemukset käsitellään samojen kriteerien mukai-
1781: teen sekä mm. koulutuksen kustannuksiin näh- sesti riippumatta siitä, minä vuonna henkilö elä-
1782: den hän piti kuitenkin mahdollisena antaa myös kettä hakee (dnro 464/2/96 ks. s. 191). Vaikea-
1783: iälle merkitystä oppilasvalinnassa todeten kui- vammaisten henkilöiden yhdenvertaiseen kohte-
1784: tenkin vierastavansa valintakokeesta poissulke- luun ja tosiasialliseen tasa-arvoon AOA puuttui
1785: vien ikärajojen kaavamaista soveltamista (dnro tapauksessa, jossa oli kyse vammaispalvelulain
1786: 1119/4/95 ks. s. 145). soveltamisohjeiden lainmukaisuudesta (dnro
1787:
1788:
1789:
1790: 38
1791: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
1792:
1793:
1794:
1795:
1796: 290/4/95 ks. s. 185). tässä mielessä perustavanlaatuinen perus- ja ih-
1797: AO A otti kantaa työssä käyvien ja työttömien misoikeuskysymys.
1798: henkilöiden perheiden yhdenvertaisuuteen työt- OA on katsonut yleisen edun vaativan, ettei
1799: tömyyspäivärahan ja lasten kotihoidontuen yh- henkeen tai terveyteen kohdistuvia rikoksia jäte-
1800: teensovittamista koskevassa asiassa. Kysymys tä syyttämättä ilman perusteltua aihetta. OA
1801: oli siitä, ettei henkilö voinut ilmoittautua työttö- arvosteli syyttämättä jättämistä mm. tapauk-
1802: mäksi työnhakijaksi menettämättä kotihoidon- sessa, jossa hänen mielestään oli ollut todennä-
1803: tuen lisäosaa. Yhteensovittamisen tarkoituksena köisiä syitä epäillä, että varomattomuus vesilii-
1804: oli estää henkilöä saamasta samanaikaisesti usei- kenteessä oli aiheuttanut hukkumiskuoleman.
1805: ta päällekkäisiä etuuksia. AOA:n mukaan tämä OA totesi ihmishengen menetyksen niin vaka-
1806: tavoite oli sellainen yhteiskunnallinen intressi, vaksi tapahtumaksi, että rikosoikeudellinen vas-
1807: joka voi olla lain tarkoittama hyväksyttävä pe- tuu on yleensä aihetta saattaa tuomioistuimen
1808: ruste perheiden erilaiseen kohteluun (dnro 384/4/ ratkaistavaksi (dnro 1570/4/95 ks. s. 150).
1809: 96 ks. s. 189). Myös OA:n itsensä nostamat syytteet ovat
1810: Myös toimeentulotukea koskevissa kantelu- usein liittyneet nimenomaan fyysisten perusoi-
1811: asioissa on korostunut yhdenvertaisuusperiaat- keuksien loukkaamiseen. Kertomusvuonna nos-
1812: teen merkitys. Näitä selostetaan tarkemmin jäl- tetuista kolmesta virkasyytteistä kaksi on koske-
1813: jempänä sosiaaliturvaa koskevassa jaksossa. nut sotilaaseen kohdistunutta vammantuotta-
1814: musta varusmiespalveluksen yhteydessä. Toinen
1815: tapaus koski varomatonta hiihtohinausta (dnro
1816: Elämä, vapaus, koskemattomuus ja turval- 2348/2/97 ks. s. 220), toinen taas ohjeiden vastais-
1817: lisuus (HM 6 § 1)
1818: ta napalmin käyttöä (dnro 1861/4/97 ks. s. 224).
1819: Perusoikeusuudistuksen yhteydessä koottiin Henkilökohtaisen vapauden nauttiman oi-
1820: henkilöön kohdistuvat ns. fyysiset perusoikeudet keussuojan ulottuvuus voi joskus olla tulkinnan-
1821: samaan yhteyteen. Perusoikeussuoja on laajen- varainen. Laajassa mielessä suojantarve voi il-
1822: nettu koskemaan nimenomaisesti myös henkilö- metä jo siinä vaiheessa, kun vapaudenmenetyk-
1823: kohtaista koskemattomuutta ja turvallisuutta sellä ainoastaan uhataan, käyttämällä uhkaa esi-
1824: eikä ainoastaan perinteisen määritelmän mukai- merkiksi hallinnollisena tehosteena. Tästä oli ky-
1825: sesti yksilön henkeä ja vapautta. Tämä kuvastaa symys tapauksessa, jossa kantelija oli saanut
1826: nykyaikaista käsitystä fyysisen perusoikeussuo- kutsun saapua asevelvollisuusasiassa sotilaslää-
1827: jan laaja-alaisuudesta. nin esikuntaan syytteen uhalla, vaikka syytteen-
1828: Fyysisten perusoikeuksien turvaamisessa on uhka ei perustunut voimassa olevaan lakiin. OA
1829: kaksi ulottuvuutta: toisaalta julkisen vallan on totesi, että rikossyytteellä uhkaaminen voi jo
1830: pidättäydyttävä itse loukkaamasta näitä oi- sinänsä merkitä puuttumista henkilökohtaiseen
1831: keuksia, toisaalta sen on luotava olosuhteet, jois- vapauteen. Sen vuoksi on huolehdittava, ettei
1832: sa nämä perusoikeudet nauttivat mahdollisim- tällaisia uhkia esitetä julkisen vallankäytön te-
1833: man hyvää suojaa myös yksityisiä loukkauksia hosteena ilman laillista perustetta (dnro 728/4/95
1834: vastaan. Jälkimmäisestä ulottuvuudesta on ky- ks. s. 218).
1835: symys mm. suojattaessa ihmisiä rikollisuutta Henkilökohtaisen vapauden painoarvo ilme-
1836: vastaan. Rikosoikeusjärjestelmän tehokkuus on nee siinäkin, että vangitsemisvaatimuksen käsit-
1837:
1838:
1839:
1840: 39
1841: PERUS- J A HMISOIKEUKSIEN V A L V 0 N T A
1842:
1843:
1844:
1845:
1846: tely kuuluu tuomioistuimelle. OA:lle kanneltiin yleensä suhtautua pidättyvästi. Vanki voi näet
1847: siitä, että käräjäoikeus oli insestiasiassa kieltäy- alisteisesta asemastaan johtuen olla siinä käsi-
1848: tynyt kuulemasta vastaajan todistajaa käsitel- tyksessä, että hänellä ei tosiasiassa ole mahdolli-
1849: lessään vangitsemisvaatimusta. OA totesi van- suutta kieltäytyä ehdotetuista toimenpiteistä tai
1850: gitsemisasian luonteesta johtuvan, että todista- että kieltäytyminen johtaisi joihinkin muihin
1851: jia kuultiin vain poikkeuksellisesti. Kun vangit- hänelle epämieluisiin seuraamuksiin (dnro 660/4/
1852: semisessa oli kuitenkin kysymys keskeiseen pe- 96 ks. s. 112).
1853: rusoikeuteen puuttumisesta, OA korosti, että Henkilökohtaista vapautta ja sen rajoittami-
1854: vangitsemisvaatimuksen käsittelyitä oli vaadit- sen laillisten edellytysten noudattamista AOA
1855: tava tehokkuutta. Se ei saanut olla pelkkä muo- korosti tapauksessa, jossa terveyskeskuslääkäri
1856: dollisuus. Vangittavaksi vaaditulle tuli antaa to- oli pyytänyt poliisin virka-apua kantelijan toi-
1857: dellinen mahdollisuus saattaa näkökantansa oi- mittamiseksi terveyskeskukseen mielenterveys-
1858: keuden tietoon. Todistelutarve oli harkittava ta- lain mukaiseen tarkastukseen ilman että kysees-
1859: pauskohtaisesti. OA katsoi, että todistajan kuu- sä oli laissa tarkoitettu erittäin kiireellinen tapa-
1860: leminen olisi kerrotussa tapauksessa ollut perus- us (dnro 1555/4/96 ks. s. 139).
1861: teltua (dnro 379/4/96 ks. s. 85). Fyysiset perusoikeudet voivat myös joutua
1862: Henkilön fyysisten perusoikeuksien toteutu- keskenään ristiriitaan. Tällöin joudutaan pun-
1863: misen kannalta erityisen herkkiä aloja ovat polii- nitsemaan eri suuntiin vaikuttavien perusoikeus-
1864: sin pakko- ja voimakeinot sekä olosuhteet sulje- näkökohtien painoarvoa konkreettisessa tilan-
1865: tuissa laitoksissa. Nämä kuuluvat perinteisesti teessa. Tällainen tilanne ilmeni mm. asiassa, jos-
1866: oikeusasiamiehen harjoittaman laillisuusvalvon- sa oli kysymys oikeudenkäynnin yhteydessä toi-
1867: nan ydinalueeseen. mitetuista turvatarkastuksista. Näiden tarkas-
1868: Kahdessa kantelussa oli kyse laillisen pidätys- tusten tarkoituksena oli varmistaa kaikkien oi-
1869: ajan ylittymisestä. Koska pidättämisellä puutu- keudenkäyntiin osallistuvien turvallisuus, mutta
1870: taan henkilökohtaiseen vapauteen, tästä pakko- samalla jouduttiin puuttumaan ihmisten henki-
1871: keinosta tulisi tarkoin säätää laissa. Pakkokeino- lökohtaiseen koskemattomuuteen. AOA:n mu-
1872: laissa ei ole kuitenkaan määräyksiä esimerkiksi kaan laissa ei ollut säännöstä, johon tällaiset tur-
1873: vapaudenmenetysajan laskemisesta tilanteessa, vatarkastukset olisi riidattomasti voitu perus-
1874: jossa rikoksesta epäilty pidätetään toisen rikos- taa. Hän esittikin tämän puutteen poistamista
1875: epäilyn vuoksi välittömästi edellisen pidättämi- (dnro 88114/95 ks. s. 128 ja dnro 942/2/97 ks. s.
1876: sen päätyttyä eri poliisipiirien määräyksestä. 81).
1877: AOA:n mukaan pakkokeinolakia tulisi tulkita Henkilökohtainen vapaus ja koskematto-
1878: siten, että henkilökohtaista vapautta joudutaan muus on ollut keskeisesti esillä myös psykiatrisis-
1879: rajoittamaan mahdollisimman vähän (dnro sa sairaaloissa, poliisilaitoksissa ja vankiloissa
1880: 2572/4/96 ks. s. 132). Toisessa kantelutapaukses- tehdyissä tarkastuksissa. Erityishuomion koh-
1881: sa AOA totesi komisarion laiminlyöneen valvoa, teena ovat olleet mm. eristämisen edellytysten
1882: että pidätetty vapautettiin lain edellyttämässä harkinta ja eristämisen kesto psykiatrisissa sai-
1883: ajassa (dnro 2337/4/95 ks. s. 127). raaloissa, poliisin tekemät pakkokeinopäätökset
1884: Eräässä ratkaisussaan AOA totesi, että van- sekä kurinpitomenettelyn lainmukaisuus vanki-
1885: gin suostumukseen pakkokeinojen käytössä tulee loissa (ks. esim. s. 193). Esimerkiksi eristämisestä
1886:
1887:
1888:
1889: 40
1890: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
1891:
1892:
1893:
1894:
1895: psykiatrisissa sairaaloissa tehdyt havainnot joh- vän selkeä ja yksiselitteinen raja. Yleisluonteiset
1896: tivat AOA:n aloitteesta laajaan selvitykseen eris- kriminalisoinnit eivät täytä laillisuusperiaatteen
1897: tämisen käytöstä. AOA:n mukaan eristämisellä täsmällisyysvaatimusta. OA kiinnitti puolustus-
1898: puututaan voimakkaasti henkilökohtaiseen va- ministeriön huomiota asevelvollisuusasetuksen
1899: pauteen ja koskemattomuuteen, minkä johdosta 84 §:n epämääräisyyteen ja ehdotti sen kumoa-
1900: eristämistä tulisi käyttää mahdollisimman rajoi- mista. OA katsoi, että vankeusuhkaisten rikos-
1901: tetusti. Selvitys oli kertomusvuoden lopussa kes- säännösten pitäisi sitä paitsi olla laintasoisia
1902: ken. (dnro 1616/2/97 ks. s. 219).
1903: Samoihin oikeushyviin on katsottu puututun
1904: myös varusmiehiin kohdistuneissa ns. simputus-
1905: Liikkumisvapaus (HM 7 § )
1906: tapauksissa. Eräässä kanteluasiassa OA arvosteli
1907: varusmiesten esimiehiä siitä, että nämä olivat Liikkumisvapauden eri ulottuvuuksista on
1908: ylimitoittaneet ns. järjestymisharjoituksen mää- perusoikeusuudistuksen yhteydessä säädetty en-
1909: rätessään sen pidettäväksi varusmiesten vapaa- tistä yksityiskohtaisemmin. Suomen kansalaisel-
1910: aikana ja antamalla sen jatkua yli kolmen tunnin la ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalai-
1911: ajan (dnro 2453/4/95 ks. s. 215). sella on vapaus liikkua maassa ja valita asuin-
1912: paikkansa. Liikkumisvapauden piiriin kuuluu
1913: myös maahantulon ja maasta lähdön sääntely.
1914: Rikosoikeuden laillisuusperiaate (HM 6a §) Maahantulon osalta ulkomaalaisen liikkumis-
1915: Yksi oikeusvaltion perusperiaatteita on, että vapaus on rajoitetumpi kuin Suomen kansalai-
1916: ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuo- sella. On kuitenkin huomattava, että ulkomaa-
1917: mita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, laisen maahantulon edellytyksistä on säädetty
1918: jota ei tekohetkellä ole säädetty laissa rangaista- lailla ja että ulkomaalaisella on tältä osin oikeus
1919: vaksi. Tätä kutsutaan rikosoikeudelliseksi lailli- saada asiansa viranomaisen käsiteltäväksi halli-
1920: suusperiaatteeksi. Perusoikeusuudistuksen yh- tusmuodon 16 §:stä ilmenevien periaatteiden
1921: teydessä siitä otettiin nimenomainen säännös mukaisesti.
1922: hallitusmuotoon. OA:lle kanneltiin tieosuuksien sulkemisesta
1923: Rikosoikeuden laillisuusperiaatetta AOA ko- rallikilpailujen yhteydessä. OA katsoi, että lii-
1924: rosti kantelussa, jossa oli kyse poliisin antamaan kenneväylien sulkemiseen oikeuttavat tieliiken-
1925: tieliikennelain mukaiseen huomautukseen liite- nelain säännökset kaventavat liikkumisvapaut-
1926: tyn lisäehdon laillisuudesta ( dnro 1720/4/95 ks. s. ta ja että sen vuoksi niitä on tulkittava suppeasti.
1927: 146). Laillisuusperiaatteen noudattamista AOA OA arvosteli sitä, että lääninhallituksen lupaeh-
1928: korosti myös peruskoulun oppilaan ojentamises- dot olivat kantelutapauksessa jääneet epämää-
1929: sa tilanteessa, jossa ei ollut käytetty peruskoulu- räisiksi, erityisesti mitä tuli suljettujen tieosuuk-
1930: laissa ja -asetuksessa säädettyjä menettelytapoja sien varrella asuvien kulkuyhteyksien järjestä-
1931: (dnro 1322/4/95 ks. s. 225). miseen. Liikkumisvapauden rajoitusten kesto ja
1932: Yhtenä laillisuusperiaatteen ulottuvuutena ulottuvuus oli tosiasiallisesti jätetty virkavas-
1933: on mainittu myös lainsäädäntöä koskeva täsmäl- tuuta vailla olevien rallikilpailun järjestäjien va-
1934: lisyysvaatimus. Rangais-tavan ja rankaisematta paaseen harkintaan (dnro 2543/4/96 ks. s. 298).
1935: jäävän käyttäytymisen välillä täytyy olla riittä-
1936:
1937:
1938:
1939: 41
1940: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A
1941:
1942:
1943:
1944:
1945: Yksityiselämä, kunnia, kotirauha ja viestin- Yhteydenpito lähiomaisiin on keskeinen osa
1946: täsalaisuus (HM 8 §) perhe-elämää. Euroopan ihmisoikeussopimuk-
1947: Perusoikeusuudistuksen yhteydessä hallitus- sen mukaan tätä oikeutta ei voida tutkintavan-
1948: muotoon lisättiin yksityiselämän suojaa koskeva keudenkaan aikana edes tutkinnallisista syistä
1949: säännös uutena perusoikeutena, jonka esikuvana kokonaan evätä. AOA on arvioinut sitä, miten
1950: olivat vastaavat määräykset kansainvälisissä ih- lähiomaisten tapaamisoikeus voidaan sovittaa
1951: misoikeussopimuksissa. Yksityiselämän (eli yk- yhteen rikosprosessin tehokkuusvaatimuksen
1952: sityisyyden) suojaa on kuvattu eräänlaiseksi yk- kanssa. Tapauksessa, jossa kantelija ei ollut saa-
1953: silön yksityistä aluetta koskevaksi yleislausek- nut tavata tutkintavankina ollutta poikaansa
1954: keeksi, joka täydentää siihen läheisesti liittyviä isäinpäivänä, AOA korosti lähiomaisten yhtey-
1955: perusoikeuksia kuten kunnian ja kotirauhan sekä denpito-oikeuden ehdottomuutta myös tutkin-
1956: luottamuksellisen viestin suojaa. Euroopan ih- tavankeuslain mukaan. Hän totesi, ettei tätä oi-
1957: misoikeussopimuksen 8 artiklassa on yksityiselä- keutta ole lupa tehdä tyhjäksi laintulkinnan
1958: mään rinnastettu nimenomaisesti myös perhe- avulla (dnro 112/4/96 ks. s. 133).
1959: elämä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen perhe-elä-
1960: Yksityiselämää suojattaessa joudutaan usein mää suojaavasta 8 artiklasta oli kysymys myös
1961: vaikeisiin intressivertailuihin, kun muiden pe- kantelussa, jonka mukaan tutkintavanki ei saa-
1962: rusoikeuksien, esimerkiksi sananvapauden ja sii- nut mahdollisuutta tavata kuolemansairasta si-
1963: hen liittyvän julkisuusperiaatteen, turvaaminen sartaan. Ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan
1964: vaatii jonkun yksityiselämään puuttumista. tärkeyttä painottaen AOA piti lähtökohtana,
1965: Potilastietojen salassapito on tärkeä osa yksi- että tutkintavangille on myönnettävä poistumis-
1966: tyisyyden suojaa. AOA on korostanut yksityi- lupa vaikeasti sairaan lähiomaisen tapaamista
1967: syyden kunnioittamista sekä vankipotilaan että varten, jollei tätä vastaan puhu painavia syitä ja
1968: pidätetyn henkilön tekemien kantelujen johdos- jollei asianmukaista yhteydenpitoa voida muu-
1969: ta. Kummassakin tapauksessa kantelijaa varti- toin esimerkiksi tapaamisjärjestelyin toteuttaa
1970: oineet vartijat tai poliisimiehet olivat olleet läsnä (dnro 1317/4/95 ks. s. 110).
1971: hoitohuoneessa, kun kantelija oli ollut lääkärin Myös mielenterveyslaissa tarkoitetuilla hen-
1972: tutkittavana (dnro 410/4/96 ks. s. 112 ja dnro kilön itsemääräämisoikeuden rajoituksilla ka-
1973: 2337/4/95 ks. s. 127). OA puolestaan puuttui asi- vennetaan ihmisen oikeutta yksityiselämään.
1974: aan, jossa lääkintähuoltoupseeri oli varuskunta- AOA esitti sosiaali- ja terveysministeriölle mie-
1975: sairaalassa esitarkastanut varusmiehiä ennen lenterveyslain tarkistamista tältä osin siten, että
1976: lääkärin vastaanottoa. OA näki ongelmaksi sen, itsemääräämisoikeuden rajoituksesta ilmenisi
1977: että tarkemmin sääntelemätön "esitarkastus" selvästi sen laajuus ja täsmälliset edellytykset.
1978: saatettiin mieltää varsinaiseksi lääkärintarkas- AOA:n mukaan mielenterveyslain 28 §:n 1 mo-
1979: tukseksi. Tällöin varusmiehet voivat luulla ole- mentin säännöstä itsemääräämisoikeuden rajoit-
1980: vansa velvollisia ilmaisemaan lääkintähuoltoup- tamisesta ei voitu enää perusoikeusuudistuksen
1981: seerille sellaisiakin terveystietoja, joita ainoas- jälkeen pitää asianmukaisena (dnro 2704/2/97 ks.
1982: taan lääkärillä oli oikeus tiedustella. OA arvosteli s. 203).
1983: myös sitä, että komppanian päällikkö oli ollut Yksityiselämän suoja on ollut esillä ja sitä on
1984: esitarkastuksessa läsnä (dnro 2087 /4/95ks.s. 222). korostettu myös AOA:n psykiatrisiin sairaaloi-
1985:
1986:
1987:
1988: 42
1989: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A
1990:
1991:
1992:
1993:
1994: hin tekemillä tarkastuksilla. Esimerkkinä voi- nettelylain mukaisesti. Lääninoikeuden lainvoi-
1995: daan mainita mielentilatutkimukseen tulevan maisesta päätöksestä huolimatta kantelijan si-
1996: potilaan valokuvaaminen tällaisessa sairaalassa viilipalvelusta ei ollut keskeytetty. OA arvosteli
1997: (ks. s. 194) sitä, että siviilipalveluskeskus ei ollut noudatta-
1998: Eräässä AOA:n ratkaisemassa kantelussa oli nut hallintotuomioistuimen päätöstä. Hän piti
1999: kysymys psykiatrisen sairaalan henkilökunnan raskauttavana, että siviilipalveluskeskus oli li-
2000: oikeudesta pidättää sairaalassa hoidettavana säksi päätynyt asiassa lopputulokseen, joka oli
2001: olevan potilaan lähettämiä kirjeitä (dnro 2298/4/ ristiriidassa kantelijan ilmoittaman eettisen va-
2002: 95 ks. s. 202). kaumuksen kanssa (dnro 2424/4/95 ks. s. 246).
2003:
2004: Uskonnon ja omantunnon vapaus Sananvapaus ja taliennejulkisuus
2005: (HM 9 §) (HM 10 §)
2006: Perusoikeusuudistuksen yhteydessä otettiin Sananvapauteen kuuluu oikeus paitsi ilmaista
2007: hallitusmuotoon perinteisen uskonnonvapauden ja julkistaa myös vastaanottaa tietoja, mielipi-
2008: rinnalle myös laajempi omantunnonvapaus, joka teitä ja viestejä kenenkään ennakolta estämättä.
2009: ei rajoittuisi vain uskonnollisiin vakaumuksiin. Sananvapaudesta on säädetty sekä hallitusmuo-
2010: Euroopan ihmisoikeussopimuksessa uskonnon ja dossa että kansainvälisissä ihmisoikeussopimuk-
2011: omantunnon vapauden ohella mainitaan myös sissa lähes samansisältöisesti. Sananvapauteen
2012: ajatuksen vapaus. liittyy läheisesti oikeus tallennejulkisuuteen eli
2013: Omantunnon vapautta ilmentää esimerkiksi oikeus saada tietoja viranomaisen hallussa ole-
2014: mahdollisuus siviilipalvelukseen asevelvollisuus- vasta asiakirjasta tai muusta tallenteesta. Tal-
2015: laissa säädetyn palveluksen vaihtoehtona. Sivii- Iennejulkisuus on kotimaista perua oleva perus-
2016: lipalveluksen edellytyksenä ovat lain mukaan oikeussäännös. Se ilmentää myös Euroopan
2017: "uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen pe- unionissa parhaillaan ajankohtaista avoimuus-
2018: rustuvat vakavat omantunnonsyyt". Nykyisen eli transparenssiajattelua.
2019: katsomuksen mukaan omantunnonsyitä ei voida Sananvapauskanteluissa on ollut usein kysy-
2020: tutkia, vaan on lähdettävä asianomaisen omasta mys nimenomaan virkamiehen sananvapaudes-
2021: vakuutuksesta. Käytännössä on joskus syntynyt ta. Virkamiehellä on lähtökohtaisesti sama sa-
2022: ongelmia silloin, kun vakaumuksen on ilmoitettu nanvapaus kuin muillakin kansalaisilla. Sanan-
2023: muuttuneen. vapauden mahdolliset rajoitukset voivat johtua
2024: Eräässä kantelussa oli kysymys siviilipalve- joko hoidettavan viran luonteesta tai virkamie-
2025: luksen keskeyttämisestä ja siirtymisestä asepal- heltä vaadittavista yleisistä käyttäytymisnor-
2026: velukseen sillä perusteella, että kantelijan eetti- meista.
2027: nen vakaumus oli muuttunut. Siviilipalveluskes- OA arvosteli kaupunginjohtajaa, joka oli an-
2028: kus oli ensin hyväksynyt keskeytyshakemuksen tanut lukion ja peruskoulun yläasteen opettajalle
2029: mutta myöhemmin peruuttanut päätöksensä, "huomautuksen" tämän paikallisessa sanoma-
2030: koska keskeyttämistä ei pidetty enää mahdollise- lehdessä julkaiseman mielipidekirjoituksen joh-
2031: na siviilipalveluksen suorittamisen jo alettua. dosta. Kirjoituksessa oli käsitelty kriittiseen sä-
2032: Lääninoikeus oli kuitenkin kumonnut peruutus- vyyn kaupungin rantarakentamista. OA katsoi
2033: päätöksen, koska sitä ei ollut tehty hallintome- kaupunginjohtajan pyrkineen huomautuksel-
2034:
2035:
2036: 43
2037: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A
2038:
2039:
2040:
2041:
2042: laan tosiasiallisesti rajoittamaan opettajan sa- sittelyajasta. Asiakirjajulkisuuslain mukaan vi-
2043: nanvapautta eli oikeutta esittää julkisesti mieli- ranomaisen on käsiteltävä asia "viipymättä".
2044: piteitä ja ottaa siten osaa yhteisten asioiden hoi- OA arvosteli esimerkiksi vesi- ja ympäristöhalli-
2045: toon. OA:n mukaan sananvapauteen demokraat- tusta siitä, että kysymys erääseen virkatyönä
2046: tisessa yhteiskunnassa kuuluu olennaisesti myös tehtyyn tutkimukseen liittyvän tiedoston julki-
2047: se, että kansalaisilla on lupa kuvata yhteiskunta- suusluonteesta oli ratkaistu vasta yli kuukauden
2048: poliittisia hankkeita muullakin kuin poliittisen päästä tiedon pyytämisestä (dnro 172/4195 ks. s.
2049: päätösvallan käyttäjien kulloinkin hyväksymäl- 283).
2050: lä tavalla (dnro 571/4/95 ks. s. 238). AOA puolestaan arvioi kaupungin sosiaali-
2051: Toisessa tapauksessa oli taas kysymys siitä, työntekijän menettelyä ja korosti, että asiakirjo-
2052: millä keinoilla sananvapautta parhaiten suoja- ja koskeviin pyyntöihin on vastattava huolelli-
2053: taan. OA:lle kanneltiin liikenneministeriön kiel- sesti, selkeästi ja nopeasti (dnro 2558/4/95 ks. s.
2054: teisestä kannasta, jonka mukaan matkapuhelin- 173).
2055: liittymän käyttäminen kotirauhan häirintään ei OA:lle kanneltiin myös siitä, että toimittajan
2056: antanut telelaitokselle oikeutta liittymän sulke- ei ollut sallittu tehdä korkeimman hallinto-oi-
2057: miseen. Ministeriö katsoi, että ainoastaan "tekni- keuden (KHO) kirjaamossa muistiinpanoja hä-
2058: sen häiriön" aiheuttaminen oikeutti liittymän nelle esitetystä Saamelaisvaltuuskunnan vaali-
2059: sulkemiseen. Televiestinnän sisällön mahdolli- luettelosta eikä toimittajan vastalausekirjettä
2060: seen häiriöluonteeseen puuttuminen olisi minis- ollut KHO:ssa käsitelty asiakirjajulkisuuslaissa
2061: teriön mielestä ollut sananvapauteen puuttumis- edellytetyllä tavalla. Muistiinpanokielto oli joh-
2062: ta. OA totesi kuitenkin, ettei itkivaltainen puhe- tunut siitä, että KHO:ssa vaaliluettelo oli tulkit-
2063: linhäirintä voinut nauttia hallitusmuodossa tur- tu henkilörekisteriksi, josta ei ollut mahdollista
2064: vattua sananvapauden suojaa, koska tällainen antaa jäljennöstä ns. massaluovutuksena. OA
2065: häirintä haittasi aidon sananvapauden toteutu- katsoi, että julkisuusperiaatteen toteutumisen
2066: mista. OA:n mielestä julkinen valta voi edistää turvaamiseksi olisi syytä kiinnittää vakavaa
2067: sananvapautta pikemminkin torjumalla tällais- huomiota asiakirjajulkisuuslain ja henkilörekis-
2068: ta ilkivaltaa. OA kiinnitti liikenneministeriön terilain aineellisten säännösten yhteensovitta-
2069: huomiota teleliittymien toimitusehtojen vahvis- misongelmaan. OA:n mielestä perusoikeusmyön-
2070: tamisessa huomioon otettaviin sananvapautta teinen tulkinta olisi puoltanut toimittajan kir-
2071: koskeviinnäkökohtiin (dnro 2503/4/95 ks. s. 277). jeen käsittelyä KHO:ssa asiakirjajulkisuuslain
2072: Taliennejulkisuutta koskevia kanteluita on mukaisena pyyntönä eikä pelkästään asiakas-
2073: tullut oikeusasiamiehelle paljon, joskin useimmi- palvelua koskevana moitekirjeenä (dnro 488/4/96
2074: ten kantelijalla on vielä ollut mahdollisuus käyt- ks. s. 77).
2075: tää yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun
2076: lain 8 §:ssä säädettyä oikeuskeinoa eli saattaa Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus
2077: (HM 10 a §)
2078: asia toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi.
2079: Tällöin oikeusasiamies on ohjannut kantelijan Perusoikeusuudistuksen yhteydessä säädet-
2080: yleensä käyttämään ensisijaisesti tätä oikeuskei- tiin kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta en-
2081: noa. Monissa asiakirjajulkisuutta koskevissa tistä täsmällisemmin. Myös mielenosoitusoikeus
2082: kanteluissa on kuitenkin ollut kysymys asian kä- ja ammatillinen yhdistymisvapaus turvattiin ni-
2083:
2084:
2085:
2086: 44
2087: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
2088:
2089:
2090:
2091:
2092: menomaisesti. Yhdistymisvapauden osana mai- nen väline pyrittäessä demokraattiseen kansa-
2093: nittiin myös oikeus olla kuulumatta yhdistyk- laisyhteiskuntaan.
2094: seen. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
2095: Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on aihe, jos- ovat usein kiinni sananvapaudesta. Tähän OA
2096: ta OA:lle on kanneltu usein ennenkin. Ongelma kiinnitti huomiota mm. jo edellä selostetussa ta-
2097: on kuitenkin perusoikeusuudistuksen jälkeen pauksessa, joka koski opetustoimen virkamiehen
2098: ajankohtaistunut uudella tavalla. OA:n mukaan oikeutta mielipidekirjoitusten julkaisemiseen
2099: asetustasoiset ja sitä alemmantasoiset säännök- (dnro 5 7114/95 ks. s. 238).
2100: set, joissa ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä Osallistumisoikeuksien keskeisenä ilmenty-
2101: säädettiin ennen uutta yliopistolakia, olivat jou- mänä on pidetty työyhteisön jäsenen oikeutta
2102: tuneet ristiriitaan hallitusmuodon uuden 10a §:n yhteistoimintamenettelyyn. Viimeaikaiset sääs-
2103: kanssa. Yliopistolaissa, joka tosin on säädetty töt ja supistukset ovat korostaneet tämän insti-
2104: tulevaksi voimaan vasta 1.8.1998, ylioppilaskun- tuution merkitystä myös julkisella sektorilla. OA
2105: tien pakkojäsenyydestä on kuitenkin säädetty arvosteli ympäristökeskuksen johtajaa siitä,
2106: laintasoisesti. OA:n mielestä olisi perusoikeusnä- että tämä oli ilman yhteistoimintalain mukaista
2107: kökulmasta vastedes parempi etsiä järjestelyjä, neuvottelua määrännyt alaisensa virkamiehen
2108: jotka eivät rakentuisi pakkojäsenyyden varaan sijoituspaikaksi toisen tulosryhmän, jolloin vir-
2109: (dnro 2249/4/95 ks. s. 229). kamiehen työtehtävät olivat pääosin muuttu-
2110: neet. OA korosti, että viraston tulee järjestäes-
2111: Osallistuminen yhteiskunnalliseen toimin- sään organisaatiotaan toimia siten, että järjeste-
2112: taan (HM 11 §:n 3 momentti)
2113: lyt antavat henkilöstöön kuuluville mahdolli-
2114: Ns. poliittiset oikeudet eli vaali- ja osallistu- suuden vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympä-
2115: misoikeudet on mielletty yhä selvemmin yksilön ristöön sekä saada tietoja työnsä tavoitteista ja
2116: perusoikeuksiksi. Tätä kuvastaa sekin, että KP- tuloksista (dnro 1926/4/95 ks. s. 283). Samoin OA
2117: sopimuksen nimessä rinnastetaan kansalaisoi- piti yliopiston rehtorin menettelyä virheellisenä,
2118: keudet ja poliittiset oikeudet. Perusoikeusuudis- kun tämä oli siirtänyt hallintoviraston toimisto-
2119: tuksen yhteydessä näistä poliittisista osallistu- päällikön muihin tehtäviin ilman lain vaatimaa
2120: misoikeuksista on otettu erityinen säännös halli- neuvottelumenettelyä. OA:n mukaan neuvotte-
2121: tusmuotoon. lut olisi tullut käydä sellaisessa valmisteluvai-
2122: Äänestysoikeus koskee vain hallitusmuodossa heessa, jolloin ratkaisut olivat vielä asiallisesti
2123: erikseen mainittuja, esimerkiksi Suomen kansa- tekemättä ja lopputulokseen voitiin siten myös
2124: laisia valtiollisissa vaaleissa. Tämän ohella julki- käytännössä vaikuttaa (dnro 732/4/95 ks. s. 231).
2125: selle vallalle on asetettu velvollisuus edistää jo-
2126: kaisen yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteis-
2127: Omaisuus (HM 12 §)
2128: kunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itse-
2129: ään koskevaan päätöksentekoon. Erityissään- Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinta-
2130: nöksessä on mainittu nimenomaan elinympäris- käytännössä on sovellettu omaisuuden suojan
2131: töä koskevasta vaikutusmahdollisuudesta (HM osalta laajaa harkintamarginaalia, mutta tämä
2132: 14a §:n 2 mom). Perusoikeustasoinen osallistu- ei ole luonnollisestikaan voinut heikentää kansal-
2133: mismahdollisuus on keskeisen tärkeä oikeudelli- lisella tasolla myönnettyä vastaavaa suojaa.
2134:
2135:
2136:
2137: 45
2138: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A
2139:
2140:
2141:
2142:
2143: Omaisuuden suoja onkin perinteisesti ollut vah- 2271/4/95 ks. s. 292).
2144: va kotimaisessa oikeuskäytännössä. Omaisuuden suojaa voidaan loukata myös si-
2145: Omaisuuden suoja joutuu usein intressiristirii- ten, että viranomainen yrittää lakiin perustu-
2146: taan jonkin toisen perusoikeuden kanssa. Tällai- mattomilla uhilla tai vaatimuksilla taivuttaa
2147: nen tilanne syntyy esimerkiksi ympäristöä suo- jonkun luopumaan hänelle kuuluvista varalli-
2148: jeltaessa. Tällöin omaisuuden suojaa on jouduttu suuseduista. AOA arvosteli vankilan talousjoh-
2149: tarkastelemaan yhdessä HM 14a §:n luonnon tajaa siitä, että tämä peri vangilta vahingonkor-
2150: monimuotoisuutta ja ympäristön terveellisyyttä vausta ilman tuomioistuimen päätöstä (dnro
2151: koskevan "kilpailevan" perusoikeussäännöksen 1539/4/96 ks. s. 113).
2152: kanssa. Kahta eri suuntiin vaikuttavaa perusoi- Monissa kanteluissa koetaan erityisesti vero-
2153: keussäännöstä on punnittava vastakkain. tus ongelmalliseksi omaisuuden suojan näkökul-
2154: Viranomaiskäytännössä joudutaan aika ajoin masta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen omai-
2155: ottamaan kantaa ns. vähäarvoisuuskynnykseen, suuden suojaa koskevassa lisäpöytäkirjassa on
2156: jonka ylittävältä osalta omaisuuden suojaan vas- kuitenkin sopimusvaltioille annettu nimenomai-
2157: ta voidaan vedota. Tästä oli kysymys mm. tapa- nen oikeus säätää lakeja, jotka ne katsovat vält-
2158: uksessa, jossa poliisin takavarikoimat esineet oli tämättömiksi taatakseen verojen maksamisen.
2159: määrätty vähäarvoisina hävitettäviksi. AOA to- Sopimuksen soveltamiskäytännössä on annettu
2160: tesi, ettei vähäarvoistakaan omaisuutta tule hä- valtioille laaja harkintamarginaali verotuskysy-
2161: vittää, jos se ilman mainittavia kustannuksia, myksissä. OA otti asiaan kantaa mm. ennakko-
2162: vaivaa ja viivytystä voidaan palauttaa, myydä perintärekisteristä poistamista koskevan kante-
2163: tai luovuttaa ( dnro 726/4/96 ks. s. 135). Toisessa lun yhteydessä. OA:n mukaan Suomen kansalli-
2164: tapauksessa ulosottovelallinen kanteli siitä, että set säännökset antavat verovelvollisille jopa pi-
2165: ulosottomies oli ulosmitannut häneltä vähäar- demmälle menevää oikeussuojaa kuin Euroopan
2166: voisen sormuksen, jolla kuitenkin oli omistajal- ihmisoikeussopimuksen määräykset (dnro 54/4/
2167: leen tunnearvoa. Vaikka sormuksen ulosmittaa- 96 ks. s. 255).
2168: miseen ei sen tunnearvosta huolimatta ollut peri-
2169: aatteessa estettä, OA piti menettelyä tässä tapa-
2170: Oma kieli ja kulttuuri (HM 14 §)
2171: uksessa ulosottolain vastaisena, koska ulosotto-
2172: mies ei ollut suostunut ensisijaisesti ulosmittaa- Hallitusmuodossa on turvattu paitsi suomen
2173: maan velallisen lompakosta löytynyttä rahaa ja ruotsin kielten yhdenvertainen asema maan
2174: (dnro 2437/4/95 ks. s. 159). kansalliskielinä myös saamelaisten, romanien ja
2175: Omaisuuden suojan on katsottu ulottuvan muiden ryhmien kielelliset ja kulttuuriset oikeu-
2176: myös maksettaviksi erääntyneisiin julkisen val- det. Kielellisillä oikeuksilla on kytkentöjä mui-
2177: lan rahasuorituksiin. AOA piti virheellisenä sitä, hin, erityisesti yhdenvertaisuutta, sananvapaut-
2178: että valtiokonttori oli kuitannut rikosvahinko- ta, opetusta sekä oikeudenmukaista oikeuden-
2179: jen korvaamisesta valtion varoista annetun lain käyntiä ja hyvää hallintoa koskeviin perusoi-
2180: nojalla myönnetyn korvauksen korvauksensaa- keuksiin. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä
2181: jan suostumuksetta niiden saamisten suorituk- velvollisuus huolehtia maan suomen-ja ruotsin-
2182: seksi, jotka valtiokonttorilla oli korvauksensaa- kielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskun-
2183: jalta takautumisoikeutensa perusteella (dnro nallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mu-
2184:
2185:
2186:
2187: 46
2188: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
2189:
2190:
2191:
2192:
2193: kaan ulotettiin koko "julkiseen valtaan" eikä ai- voidaan tehokkaasti suorittaa (dnro 2300/4/94
2194: noastaan valtioon. Hallinnon rakennemuutok- ks. s. 280).
2195: sen ja yksityistämiskehityksen jatkuessa tällä Monet ns. kielikantelut koskevat erilaisten
2196: laajennuksella voidaan ennustaa olevan huomat- merkintöjen, opasteiden tai lomakkeiden yksi-
2197: tava merkitys. kielisyyttä. Eräässä kantelussa oli kysymys siitä,
2198: OA on kertomusvuonna ottanut erityisesti että telelaitoksen kaapeliyhteyksien jakokaappi-
2199: kantaa erilaisten virallisjulkaisujen saatavuu- en ja merkkipilareiden varoitustekstit olivat kak-
2200: teen ruotsin kielellä. OA katsoi muun muassa, sikielisissäkin kunnissa ainoastaan suomen kie-
2201: että kirjanpitolautakunnan antamat ohjeet kir- lellä. OA katsoi telelaitoksen velvolliseksi tiedot-
2202: janpitolain soveltamisesta pitäisi pyrkiä julkai- tamaan kaapeleista kielilain edellyttämin tavoin
2203: semaan molemmilla kansalliskielillä samanaikai- (dnro 1188/4/97 ks. s. 277).
2204: sesti. Ohjeiden saatavuus toisellakin kansallis- Toisessa tapauksessa oli kysymys ruotsin kie-
2205: kielellä tulisi ainakin turvata niin kohtuullisessa len syrjäyttämisestä Suomen Posti Oy:n osana
2206: ajassa, ettei kirjanpitolain soveltamiskäytäntö toimivan postimuseon opasteissa ja näyttely-
2207: joudu kärsimään. OA esittikin valtioneuvoston teksteissä. OA katsoi postilaitoksen velvolliseksi
2208: harkittavaksi, että laissa määrättäisiin sellaiset turvaamaan kielelliset oikeudet paitsi varsinai-
2209: viranomaisten ohjeet, jotka kohdistuvat ylei- sessa postitoiminnassa myös sen oheistoimin-
2210: söön ja koskevat kansalaisten oikeuksia ja vel- noissa. Postimuseon oli siten palveltava yleisöä
2211: vollisuuksia, julkaistavaksi samanaikaisesti sekäsuomeksiettä ruotsiksi (dnro 1346/4/95 ks.
2212: kummallakin kansalliskielellä (dnro 641/4/95 ja s. 276).
2213: 2197/2/97 ks. s. 295). Edelleen OA kiinnitti patentti- ja rekisterihal-
2214: Asiassa, joka koski maanomistajien kuulemis- lituksen huomiota siihen, että yleisölle tarkoitet-
2215: ta vanhojen metsien suojelua koskevasta ehdo- tuja ilmoituslomakkeita täytyy olla saatavissa
2216: tuksesta, OA kiinnitti ympäristöministeriön yhdistysrekisterin paikallisviranomaisissa sekä
2217: huomiota siihen, että kielilain 21 §:ää olisi tulkit- suomeksiettä ruotsiksi (dnro 2188/4/95).
2218: tava perusoikeusmyönteisesti harkittaessa siinä Kansainvälistymisestä ja etenkin Euroopan
2219: tarkoitettujen lakiehdotusten ja mietintöjen jul- unionin jäsenyydestä johtuen lienee yhä useam-
2220: kaisutarvetta molemmilla kansalliskielillä. OA min odotettavissa myös tilanteita, joissa kansal-
2221: painotti, että sellaiset mietinnöt, jotka liittyvät liskielemme joutuvat kotimaisessakin hallinnos-
2222: välittömästi ihmisten oikeuksiin ja velvollisuuk- sa kilpailemaan muiden valtakielten kanssa. Täl-
2223: siin, tulisi julkaista - ainakin tarpeellisin osin - laisesta oli kysymys tapauksessa, jossa kantelija
2224: myös ruotsin kielellä (dnro 390/2/95 ks. s. 287). oli saanut ajoneuvohallinnoita pyytämänsä jäl-
2225: Kuntien maa-aineslain mukaisen lupaharkinnan jennöksen EY -direktiivistä englanninkielisenä,
2226: avuksi laadittuun valtakunnallisesti arvokkaita vaikka pyyntö oli esitetty suomeksi. Ajoneuvo-
2227: kallioalueita koskevaan ehdotukseen liittyvässä hallinto oli katsonut englanninkielisen version
2228: kanteluasiassa OA taas katsoi, että ruotsinkieli- "juridisesti pätevämmäksi". OA piti menettelyä
2229: sen väestön asuma-alueita koskevat tutkimusra- kielilain vastaisena ja huomautti lisäksi, että suo-
2230: portit, suunnitelmat ja ehdotukset tulisi laatia, men kielelläkin on EY -oikeutta sovellettaessa
2231: mikäli mahdollista, niin aikaisessa vaiheessa virallisen kielen asema. Sen vuoksi ei ole perustei-
2232: myös ruotsiksi, että maanomistajien kuuleminen ta väittää englanninkielistä versiota "juridisesti
2233:
2234:
2235:
2236: 47
2237: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A
2238:
2239:
2240:
2241:
2242: pätevämmäksi" kuin suomenkielistä (dnro 648/ lehdittava siitä, että lunastusasia voidaan rat-
2243: 4/95 ks. s. 274). kaista toimenpidekiellon vielä ollessa voimassa
2244: Vähemmistöryhmien osalta OA otti kantaa (dnro 2162/4/95 ks. s. 287).
2245: kohtalain edellyttämän kohta-asetuksen anta- Ympäristöasioissa on usein voimakkaita int-
2246: misen viivästykseen ja kiirehti maa- ja metsäta- ressiristiriitoja, etenkin mitä tulee maanomista-
2247: lousministeriötä huolehtimaan asiasta (dnro jien asemaan. Useissa kanteluissa onkin ollut ky-
2248: 17 49/4/96 ks. s. 279). symys maanomistajien kuulemisesta ja sen te-
2249: hokkuudesta. OA on pitänyt suositeltavana, että
2250: kuuleminen tapahtuu yleensä mahdollisimman
2251: Elinympäristö (HM 14a §)
2252: varhaisessa vaiheessa ja että myös kuulemisen
2253: Ympäristön säilyminen elinkelpoisena on kohteena olevan aineiston kääntämisestä kuulta-
2254: edellytys muiden perusoikeuksien toteutumisel- vien omalle kielelle huolehditaan asianmukaises-
2255: le. Oikeus ympäristöön on muotoutunut kansain- ti. Näistä seikoista oli kysymys jo edellä seloste-
2256: väliseksi ihmisoikeudeksi, ja perusoikeusuudis- tuissa tapauksissa dnrot 2300/4/94 (ks. s. 280) ja
2257: tuksen yhteydessä hallitusmuotoonkin sisälly- 390/2/95 (ks. s. 287).
2258: tettiin asiaa koskeva perusoikeussäännös. Siinä
2259: on kaksi ainesosaa: ensinnäkin kaikille kuuluva
2260: vastuu luonnosta, ympäristöstä ja kulttuuripe-
2261: Työ, ammatti ja elinkeino (HM 15 §)
2262: rinnöstä sekä toiseksi julkisen vallan velvollisuus Perusoikeusuudistuksen yhteydessä turvat-
2263: turvata jokaiselle oikeus terveelliseen ympäris- tiin jokaiselle oikeus lain mukaan hankkia toi-
2264: töön ja mahdollisuus vaikuttaa elinympäris- meentulonsa valitsemaliaan työllä, ammatilla
2265: töään koskevaan päätöksentekoon. tai elinkeinolla. Yhtenä lähtökohtana on ollut
2266: Oikeusasiamiehelle kanneltiin esimerkiksi yrittämisen vapauden periaate ja yleensäkin yk-
2267: maanteiden suolauksen epäterveellisyydestä. silön oma aktiivisuus toimeentulonsa hankkimi-
2268: OA totesi, että suolauksen oikeudellista sallitta- sessa. Perusoikeussäännös asettaa julkiselle val-
2269: vuutta arvioitaessa joudutaan punnitsemaan lalle tältä osin turvaamis- ja edistämisvelvoit-
2270: keskenään eri suuntiin meneviä perus- ja ihmisoi- teen.
2271: keusargumentteja. Aiheuttamistaan ympäristö- Monissa kanteluissa puututaan verotuksen
2272: haitoista huolimatta teiden suolausta on vaikea- yritystoiminnalle aiheuttamiin ongelmiin. Esi-
2273: ta kokonaan kieltää, ottaen huomioon, että suo- merkiksi ennakkoperintärekisteristä poistami-
2274: lauksella edistetään liikenneturvallisuutta. Myös sen on katsottu haittaavan kohtuuttomasti elin-
2275: henkilökohtainen turvallisuus on perus- ja ihmis- keinotoimintaa. OA myönsi seuraamuksen mer-
2276: oikeutena turvattu (dnro 2382/4/95 ks. s. 286). kitsevän yrittäjän kilpailuaseman heikentymistä
2277: Toisessa tapauksessa oli kysymys siitä, että mutta viittasi tältä osin verovalvonnan tarpei-
2278: luonnonsuojelulain mukaisen lunastusasian kä- siin. OA katsoi, että rekisteristä poistettavan oi-
2279: sittelyn viivästyessä väliaikainen toimenpide- keusturvaan olisi kuitenkin kiinnitettävä erityis-
2280: kielto oli ehtinyt jo päättyä. OA muistutti, että tä huomiota (dnro 54/4/96ks. s. 255). Verotarkas-
2281: toimenpidekielto oli tarkoitettu mahdollisen lu- tusten osalta OA totesi, etteivät ne saisi haitata
2282: nastuksen luonnonsuojelullisen tarkoituksen normaalia elinkeinotoimintaa ainakaan niissä
2283: turvaamiseksi. Sen vuoksi viranomaisten on huo- tapauksissa, joissa verovelvollista ei epäillä rikol-
2284:
2285:
2286:
2287: 48
2288: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
2289:
2290:
2291:
2292:
2293: lisesta menettelystä. V erotarkastuksellisten int- Erään kantelun johdosta OA totesi varusmie-
2294: ressien ohella tulisi ottaa huomioon myös vero- hen palveluskelpoisuusluokan muutoksen voi-
2295: velvollisen oikeus jatkaa laillista elinkeinotoi- van aiheuttaa varusmiehelle kohtuutonta hait-
2296: mintaansa. V erovelvollisella tulee esimerkiksi taa kotiutumisen jälkeistä työelämään sijoittu-
2297: olla mahdollisuus saada kirjanpitoaineistoaan mista ajatellen. Tämäkin näkökohta tulisi ottaa
2298: käyttöönsä tarkastuksen kestäessä (dnro 199 ja huomioon varsinkin silloin, kun luokanmuotosta
2299: 207114/96 ks. s. 257). harkitaan varusmiespalvelun loppuvaiheessa
2300: Kuvataiteilija taas kanteli verotustensa huo- (dnro 1076/4/95 ks. s. 217).
2301: nosta ennustettavuudesta. Taiteellinen toiminta
2302: oli tulkittu vaihtelevasti joko ansio- tai harras-
2303: Sosiaaliturva (HM 15a §)
2304: tustoiminnaksi taikka elinkeinoverolain alaiseksi
2305: ammattitoiminnaksi. OA esitti verohallitukselle Perusoikeusuudistuksen yhteydessä otettiin
2306: taiteilijaverotuksen periaatteiden selkeyttämis- hallitusmuotoon säännös (15a §), johon koottiin
2307: tä ennustettavuuden parantamiseksi (dnro 14211 keskeiset sosiaaliset perusoikeudet. Oikeusasia-
2308: 4/95 ks. s. 253). miehelle tulevista kanteluista suuri osa kohdis-
2309: Myös muiden elinkeinon harjoittamista sään- tuu sosiaali- ja terveysviranomaisiin, mistä syys-
2310: televien oikeusohjeiden tulisi olla riittävän sel- tä sosiaalisia perusoikeuksia koskevat säännök-
2311: keitä tulkinnallisten epäselvyyksien välttämi- set ovat oikeusasiamiehen työssä keskeisiä.
2312: seksi. OA kiinnitti tähän seikkaan maa- ja metsä- Perusoikeusuudistus on tuonut uusia paino-
2313: talousministeriön huomiota tapauksessa, joka tuksia sosiaaliturvaa koskevaan laillisuusval-
2314: koski maa- ja puutarhatalouden harjoittajille vontaan. Aikaisemmin on kysymys ollut paljolti
2315: maksettavasta pohjoisesta tuesta annettua val- menettelytapojen asianmukaisuuden seuraami-
2316: tioneuvoston päätöstä (dnro 2314/4/95 ks. s. sesta. Kun uusissa perusoikeussäännöksissä kui-
2317: 280). Edelleen OA piti viljelijöiden oikeusturvan tenkin on asetettu julkiselle vallalle aineellista
2318: kannalta tärkeänä, että EU:n maataloustukijär- sosiaaliturvaa koskevia velvoitteita, näkyy tämä
2319: jestelmistä ja eri tukimuotojen hakuajoista tie- laillisuusvalvonnassa kannanottoina myös sosi-
2320: dotetaan mahdollisimman selkeästi (dnro 2639/ aaliturvan aineellista sisältöä koskeviin kysy-
2321: 4/95 ks. s. 279). myksiin.
2322: Työllisyyden ja elinkeinovapauden näkökul- HM 15a §:n 1 momentin mukaan jokaisella,
2323: ma tulee otettavaksi huomioon useissa eri lainso- joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elä-
2324: veltamistilanteissa. OA kiinnitti esimerkiksi män edellyttämää turvaa, on oikeus välttämät-
2325: kauppa- ja teollisuusministeriön huomiota sii- tömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tätä
2326: hen, että elinkeinon harjoittamisen vapaus puol- turvaa annettiin kertomusvuonna sosiaalihuol-
2327: taa kaivoslain 50 §:n tiukkaa tulkintaa, kun ky- tolaissa säädetyn toimeentulotuen muodossa.
2328: symys on kaivosoikeuden haltijalle myönnettä- Toimeentuloon liittyvät oikeusturvaongelmat
2329: vien, kaivostyöhön ryhtymistä koskevien mää- ovat viime vuosina olleet AOA:n huomion koh-
2330: räaikojen useampikertaisista pidennyksistä, joil- teena erityisesti siitä syystä, että toimeentulo-
2331: la malmiesiintymän hyödyntämistä voidaan ly- tuesta on tehty runsaasti kanteluita.
2332: kätä (dnro 419/4/96 ks. s. 297). Kuten edellä on jo todettu, toimeentulotuessa
2333: on usein kysymys juuri kohtelun yhdenvertai-
2334:
2335:
2336:
2337: 49
2338: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A
2339:
2340:
2341:
2342:
2343: suudesta. Näin on ollut erityisesti yrittäjien ja tua velvollisuutta ja katsoi, että tieto täyden
2344: opiskelijoiden kohdalla. korvauksen periaatteesta olisi hänen arvionsa
2345: Eräässä ratkaisussa AOA korosti, että yrittä- mukaan mitä todennäköisimmin vaikuttanut
2346: jät olivat oikeutettuja toimeentulotukeen samo- kielteisesti kantelijan puolison hakeutumiseen
2347: jen perusteiden mukaan kuin muutkin henkilöt hoitoon (dnro 1286/4/95 ks. s. 201).
2348: (dnro 52/4/96 ks. s. 172). Eräissä tapauksissa Toisessa tapauksessa AOA katsoi, ettei psy-
2349: AOA on arvioinut toimeentulotukea hakevan kiatrisen sairaalan potilaan hammashoidon
2350: opiskelijan velvollisuutta turvautua opintolai- aloittamista saanut viivästyttää se, että kustan-
2351: naan (dnro 2436/4/96 ks. s. 167) sekä opiskelijan nusvastuusta vallitsi epäselvyyttä (dnro 1883/2/
2352: oikeutta toimentulotukeen tilanteessa, jossa 96 ks. s. 207).
2353: tämä on jättänyt hakematta opintolainaa (dnro Edellä mainitussa työttömyyspäivärahan ja
2354: 1703/4/95 ks. s. 166). Hän on pohtinut myös lasten kotihoidontuen yhteensovittamista kos-
2355: kysymystä siitä, miten toimeentulotuen tarve- kevassa asiassa AOA katsoi, että yhteensovitta-
2356: harkinm,ssa voidaan ottaa huomioon toisen val- minen oli sopusoinnussa perusoikeussäännösten
2357: tion lainsäädännön mukaan myönnetty opinto- kanssa, kunhan päivärahan määrä ei alittanut
2358: laina (dnro 64114/97 ks. s. 184). HM 15a §:n 2 momentin edellyttämää tasoa.
2359: Lisäksi AOA on ottanut kantaa Kansaneläke- AOA:n mukaan julkisen vallan tulee kuitenkin
2360: laitoksen hoitotuen ja velkajärjestelyssä vahvis- tukea myös lastaan kotona hoitavan vanhem-
2361: tetun maksuohjelman vaikutusta toimeentulo- man mahdollisuuksia työllistyä, koska työn on
2362: tukeen. Hän korosti, että toimeentulotukea katsottava olevan ensisijainen toimeentulon läh-
2363: myönnetään aina yksilöllisen tarveharkinnan de (dnro 384/4/96 ks. s. 189).
2364: perusteella (dnro 1226/4/95 ks. s. 163). AOA on ottanut kantaa myös kuntien vahvis-
2365: Edelleen AOA katsoi, että kehitysvammais- tamien, vammaispalvelulain ja -asetuksen mu-
2366: ten erityishuoltopiirin kuntaryhmän tuli palve- kaisia palveluita ja tukitoimia koskevien ohjei-
2367: lutason määrittelyn ongelmista ja säästövaati- den lainmukaisuuteen. Hänen mukaansa vam-
2368: muksista huolimatta asianmukaisesti huolehtia maispalvelulaissa kunnalle säädetty vastuu huo-
2369: kehitysvammahuollon piirissä olevista henkilöis- lehtia palveluiden ja tukitoimien järjestämisestä
2370: tä myös heidän vaatetuksensa ja varusteidensa edellytti, että kunnassa selvitetään tarvittavien
2371: osalta, ottaen huomioon kunkin yksilölliset tar- palveluiden ja tukitoimien sisältö ja laajuus.
2372: peet (dnro 93/4/96 ks. s. 182). AOA korosti myös sitä, että valtion kuntiin koh-
2373: HM 15a §:n 3 momentin mukaanjulkisen val- distaman valvonnan sisältöä tulisi selventää sosi-
2374: lan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja aalihuollon alueella ja erityisesti asioissa, joissa
2375: terveyspalvelut sekä edistettävä väestön ter- on kyse vammaisten henkilöiden sosiaalisten pe-
2376: veyttä. On tuettava myös lapsen huolenpidosta rusoikeuksien ja yhdenvertaisen kohtelun tur-
2377: vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hy- vaamisesta (dnro 290/4/95 ks. s. 185).
2378: vinvointi ja yksilöllinen kasvu. Vammaisten kuljetuspalvelun sitominen kun-
2379: Eräässä tapauksessa sairaanhoitopiiri oli peri- talain 65 §:ssä tarkoitettuun kalenterivuodeksi
2380: nyt täyden korvauksen kantelij an ulkomaalaisen tehtävään talousarvioon ei AOA:n mielestä saa-
2381: puolison käynneistä ja hoidosta äitiyspoliklini- nut merkitä sitä, että vammaisten oikeutta kul-
2382: kalla. AOA korosti julkisen vallan edellä sanot- jetuspalveluihin tosiasiallisesti rajoitettiin (dnro
2383:
2384:
2385:
2386: 50
2387: P E R U S J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
2388:
2389:
2390:
2391:
2392: 2716/4/95 ks. s. 180). tavan edunsaajien taholla helposti korvausjär-
2393: AOA selvitti omana aloitteenaan myös ala- jestelmän laillisuutta ja tasapuolisuutta koske-
2394: ikäisten tahdosta riippumatonta psykiatrista via epäluuloja (dnro 198114/95 ks. s. 175).
2395: hoitoa. Hän totesi, ettei alaikäisten mielenter-
2396: veyspotilaiden hoito kaikilta osin vastannut lap- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja
2397: hyvä hallinto (HM 16 §)
2398: sen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ja
2399: muussa lainsäädännössä asetettuja velvoitteita. Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja hyvää
2400: Mm. kriisihoitoa ja tutkimusta tarvitsevat nuo- hallintoa koskeva säännös on otettu hallitus-
2401: ret jäivät eräissä tilanteissa kokonaan vaille tar- muotoon vasta perusoikeusuudistuksen yhtey-
2402: peellista hoitoa. Hän ei pitänyt lainmukaisena dessä. Sen esikuvana on Euroopan ihmisoikeus-
2403: sitä, että voimavaroista päätettäessä ei otettu sopimuksen 6 artikla. Kotimainen perusoikeus-
2404: huomioon lisääntynyttä hoidon tarvetta edes sil- säännös on kuitenkin soveltamisalaltaan laajem-
2405: loin kun se oli ennakoitavissa. AOA:n mukaan pi: siihen kuuluu myös hallintomenettely eri vi-
2406: oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ranomaisissa eikä ainoastaan lainkäyttö tuomio-
2407: sekä oikeus välttämättömään huolenpitoon mer- istuimissa.
2408: kitsevät julkiselle vallalle velvollisuutta huoleh- Hyvä hallinto on käsitteenä avoin. Siihen
2409: tia siitä, että psykiatrista hoitoa on saatavilla kuuluvat periaatteet eivät ole ennakolta tyhjen-
2410: sitä tarvitseville lapsille ja nuorille ja että hoito tävästi määriteltävissä. Hyvän hallinnon sisältö
2411: voidaan toteuttaa laissa edellytetyllä tavalla. muuttuu samalla kun ihmisten välistä kanssa-
2412: Hän korosti, että kaikkien viranomaisten on toi- käymistä koskevat kulttuuriset normit muuten-
2413: mittava aktiivisesti hoidon saattamiseksi perus- kin muuttuvat.
2414: ja ihmisoikeussäännösten vaatimuksia vastaa- Monissa ulkomaisissa oikeusjärjestyksissä hy-
2415: vaksi (dnro 1052/2/96 ks. s. 204). vää hallintotapaa ei ole lainkaan oikeudellistettu
2416: OA on puolestaan painottanut varusmiesten samoin kuin meillä HM 16 §:ssä. Hyvää hallinto-
2417: oikeutta päästä lääkärin vastaanotolle (dnro tapaa pidetään pelkästään soft law -tyyppisenä
2418: 2087/4/95 ks. s. 222). Hän muistutti siitäkin, että "pehmeänä" käyttäytymisnormina, jonka nou-
2419: oikeus perustoimeentulon turvaan käsittää myös dattamista valvovat ainoastaan ombudsman
2420: oikeuden asianmukaiseen edunvalvontaan, esi- -tyyppiset elimet, eivät sen sijaan esimerkiksi
2421: merkiksi mahdollisuuden saada uskottu mies sil- tuomioistuimet. Esimerkiksi Euroopan oikeus-
2422: loin kun sellaista tarvitaan. OA:n mukaan kun- asiamiehen tehtäväksi on määritelty "hallinnol-
2423: nan holhouslautakunta on velvollinen huolehti- listen epäkohtien" (maladministration) tutkimi-
2424: maan virkavastuulla siitä, että näin tapahtuu. nen. Hallinnollinen epäkohta tarkoittaa hänen
2425: Kunnalla ei ole lupa kustannussyistä siirtää tätä mukaansa huonoa tai puutteellista hallintoa. Sii-
2426: vastuuta kokonaan lähiomaisille (dnro 378/4/96 tä on kyse, "jos toimielin ei tee jotakin, jota sen
2427: ks. s. 242). olisi pitänyt tehdä, jos se tekee sen väärin tai jos
2428: Sosiaalilainsäädännön monimutkaisuuden on se tekee jotakin, jota sen ei olisi pitänyt tehdä".
2429: epäilty heikentävän sosiaalisten perusoikeuksien Näin laaja määritelmä kattaisi Suomessa myös
2430: toteutumista käytännössä. OA kiinnitti huomio- rangaistavaksi säädettyjä virkavelvollisuuden
2431: ta erityisesti sotilasvammalain korvausjärjestel- rikkomisia. Suomen järjestelmälle onkin omi-
2432: män vaikeaselkoisuuteen ja totesi tämän aiheut- naista se, että virkamiehen rangaistuksella te-
2433:
2434:
2435:
2436: 51
2437: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A
2438:
2439:
2440:
2441:
2442: hostettuihin yleisiin virkavelvollisuuksiin kuu- lain mukaisen tiekunnan kokouksen tiemaksuja
2443: luu noudattaa hyvän hallinnon periaatteita. koskevaa päätöstä (dnro 226/4/95 ks. s. 232).
2444: Rangaistusuhan ulkopuolelle hyvästä hallinnos- OA arvosteli paikallispoliisia siitä, että ulko-
2445: ta poikkeaminen jää kuitenkin siinä tapauksessa, maalaisen oleskelulupahakemus oli jätetty tutki-
2446: että tekoa pidetään rikoslain määrittelemällä ta- matta. Lain mukaan asia olisi pitänyt siirtää
2447: valla "kokonaisuutena arvostellen vähäisenä". Ulkomaalaisvirastolle, jollei poliisi katsonut voi-
2448: Viranomaismenettelyyn liittyvä oikeusturva vansa myöntää lupaa (dnro 1122/4/96 ks. s. 266).
2449: on perinteisesti ollut oikeusasiamiehen laillisuus- AOA katsoi palvelukodin asukkailla olevan
2450: valvonnan ydinaluetta. Näin ollen on luonnollis- oikeuden saada lääninoikeuden päätös siitä, oli-
2451: ta, että juuri HM 16 §on useimmin ollut oikeus- ko heidän saamansa avustus sosiaalihuoltolaissa
2452: asiamiehen huomion kohteena. Kotimaisessa oi- tarkoitettua toimeentulotukea vai jotakin muu-
2453: keuskulttuurissa on verrattain uutta, että viran- ta avustusta (dnro 738/4/95 ks. s. 169).
2454: omaismenettelyyn liittyvää oikeusturvaa yli- Samoin AOA katsoi, että sosiaalilautakunnal-
2455: päänsä pidetään perus- ja ihmisoikeuskysymyk- la oli velvollisuus tehdä päätös lapsen ja hänen
2456: sena. vanhempansa välisen yhteydenpidon rajoitta-
2457: Seuraavassa mainitaan eräitä oikeudenmu- mista koskevassa asiassa, jossa äiti oli tyytymä-
2458: kaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon osa- tön sosiaalilautakunnan esittämään yhteyden-
2459: alueita, jotka ovat olleet eniten oikeusasiamiehen pidon määrään ja tapaan (dnro 2026/4/95 ks. s.
2460: työssä esillä. 174).
2461: Oikeudesta viranomaiskäsittelyyn voidaan
2462: A) oikeus saada aswnsa käsitellyksi v~ran johtaa myös ns. pompottelukielto: toimivaltaisen
2463: oma~sessa viranomaisen on pyrittävä itse ratkaisemaan sen
2464: käsiteltäväksi saatettu asia ohjaamatta asiaa
2465: HM 16 § turvaa jokaiselle toisaalta yleisen muualle ja varsinkaan "raskaampaan" prosessi-
2466: oikeuden saada asiansa käsitellyksi tuomiois- lajiin. OA:n mielestä esimerkiksi lääninhallituk-
2467: tuimessa tai muussa viranomaisessa, toisaalta sen ei olisi ilman selvää lainsäännöstä pitänyt
2468: erityisen oikeuden saada oikeuksiaan ja velvolli- keskeyttää ulosmittausvalituksen käsittelyä ja
2469: suuksiaan koskeva päätös nimenomaan tuomiois- ohjata valittajaa käräjäoikeudessa nostettavalla
2470: tuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöeli- kanteella osoittamaan täyttäneensä suoritusvel-
2471: men käsiteltäväksi. Jälkimmäinen oikeus siis voitteensa. OA katsoi, että lääninhallituksen oli-
2472: vastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ar- si tullut itse ratkaista tämä kysymys valitus-
2473: tiklan turvaamaa oikeutta oikeudenkäyntiin eli asiassa esitetyn näytön perusteella (dnro 2308/4/
2474: access to court -periaatetta, joka tulee kysymyk- 95 ja 1438/4/97 ks. s. 160).
2475: seen vain ns. civil right -tyyppisten oikeuksien Myös perusteeton syyttämättä jättäminen
2476: yhteydessä. Eräitä esimerkkejä siitä, minkälai- saattaa vaarantaa rikoksen uhrin oikeutta saada
2477: sissa tilanteissa oikeus viranomaiskäsittelyyn on rikosoikeudellinen vastuukysymys tuomioistui-
2478: tullut ajankohtaiseksi: men käsiteltäväksi. Hukkuneen henkilön lähi-
2479: OA katsoi kunnan maaseutulautakunnan me- omaisen tekemän kantelun johdosta OA arvoste-
2480: netelleen virheellisesti, kun se ei tieosakkaan vaa- li syyttäjän päätöstä jättää hukkumiskuoleman
2481: timuksesta ottanut käsiteltäväkseen yksityistie- aiheuttamisesta epäilty henkilö syyttämättä
2482:
2483:
2484:
2485: 52
2486: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
2487:
2488:
2489:
2490:
2491: (dnro 1570/4/95 ks. s. 150). Toisessa tapauksessa OA katsoi edelleen kunnan ympäristölauta-
2492: OA antoi huomautuksen syyttäjälle, joka oli epä- kunnan laiminlyöneen velvollisuutensa ryhtyä
2493: huomiossa antanut syyteharkinnassaan olevan toimenpiteisiin asiassa, jossa korkein hallinto-
2494: rikoksen syyteoikeuden vanhentua asianomista- oikeus oli velvoittanut erään henkilön poista-
2495: jan kiirehtimisistä huolimatta (dnro 1536/4/97 maan rantakaava-alueelle luvattomasti raken-
2496: ks. s. 155). netun loma-asunnon. Rakennus oli saanut olla
2497: paikoillaan lähes 10 vuotta korkeimman hallin-
2498: B) oikeussuojakeinojen tehokkuus to-oikeuden asettaman määräajan jälkeen (dnro
2499: 1270/4/95 ks. s. 284).
2500: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ja 13 ar- Oikeusasiamiesinstituution tehokkuus edel-
2501: tiklan tulkintakäytännössä on korostettu oikeus- lyttää, ettei kantelijan oikeutta kantelun tekemi-
2502: suojan tehokkuuden vaatimusta. Oikeussuojan seen saateta kyseenalaiseksi eikä häneen kohdis-
2503: tarpeessa olevan ihmisen kannalta ei riitä, että teta kantelun johdosta kielteisiä seuraamuksia.
2504: tuomioistuin tai muu viranomainen ottaa hänen AOA ei pitänyt asianmukaisena sitä, että kan-
2505: asiansa käsiteltäväksi ja antaa siinä päätöksen. telijaa oli kuulusteltu hänen oikeusasiamiehelle
2506: Julkisen vallan on huolehdittava myös siitä, että tekemänsä kantelun johdosta poliisilaitoksella
2507: lainvoimaisia päätöksiä noudatetaan ja että pää- sen jälkeen, kun kantelun kohteet olivat anta-
2508: tökset voidaan tarvittaessa panna täytäntöön. neet selvityksensä (dnro 117114/95 ks. s. 124).
2509: Jo edellä mainitussa siviilipalveluksen kes- Oikeusasiamiehen antaman oikeussuojan te-
2510: keyttämistä koskevassa tapauksessa (dnro 2424/ hokkuuden ehtona on myös, että syyttäjä hoitaa
2511: 4/95 ks. s. 246) siviilipalveluskeskus laiminlöi oikeusasiamieheltä saamaansa syytemääräyk-
2512: noudattaa lääninoikeuden lainvoimaista päätös- seen perustuvan syyttäruistehtävän asianmukai-
2513: tä. OA joutui muistuttamaan siviilipalveluskes- sesti ja syytemääräyksen antajalle lojaalisti. OA
2514: kusta ja työministeriötä siitä, että oikeusvaltios- arvosteli kaupunginviskaalin toimintaa apulais-
2515: sa hallintoviranomaisten on kunnioitettava tuo- oikeusasiamieheltä saatua syytemääräystä kos-
2516: mioistuinten päätöksiä ja toimittava niiden mu- kevassa asiassa (dnro 1898/4/95 ks. s. 148).
2517: kaan. Hallintoviranomaisen omalla käsityksellä
2518: ei ole enää vaikutusta sen jälkeen kun toimival- C) asian käsittelyn joutuisuus
2519: tainen tuomioistuin on ottanut asiaan lainvoi-
2520: maisesti kantaa. HM 16 §:n mukaan asia on käsiteltävä toimi-
2521: Samoin edellä mainitussa lapsen kansalaisuu- valtaisessa viranomaisessa "ilman aiheetonta
2522: den menettämistä koskevassa tapauksessa (dnro viivytystä", kun taas Euroopan ihmisoikeusso-
2523: 626/4/96 ks. s. 267) OA arvosteli Ulkomaalais- pimuksen 6 artikla velvoittaa tuomioistuimessa
2524: virastoa siitä, että väestötietoviranomaisille teh- tapahtuvaan oikeudenkäyntiin "kohtuullisen
2525: tyä ilmoitusta lapsen kansalaisuuden menettä- ajan kuluessa". Oikeusasiamies on nähnyt sään-
2526: misestä ei ollut peruutettu, vaikka korkein hal- nökset ensisijaisesti periaateluonteisina velvoit-
2527: linto-oikeus oli lapsen passin poisottamista kos- teina: kaikissa asioissa on pyrittävä mahdollisim-
2528: kevassa asiassa katsonut, päinvastoin kuin Ulko- man joutuisaan käsittelyyn. Joutuisuusperiaat-
2529: maalaisvirasto, että lapsi oli säilyttänyt kansa- teeseen on sen vuoksi usein kiinnitetty viran-
2530: laisuutensa. omaisen huomiota ohjausmielessä myös silloin,
2531:
2532:
2533:
2534: 53
2535: PERUS- J A HMISOIKEUKSIEN V A L V 0 N T A
2536:
2537:
2538:
2539:
2540: kun varsinaisesta lainvastaiseksi tai virheellisek- vissa oikaisuasioissa (dnro 2241/4/95 ks. s. 230).
2541: si leimattavasta menettelystä ei konkreettisessa AOA on puolestaan arvostellut asian käsitte-
2542: tapauksessa olekaan ollut kysymys. lyn viivästymistä mm. seuraavissa tapauksissa:
2543: OA on kertomusvuonna kiinnittänyt huomio- poliisin suorittamassa esitutkinnassa (dnro 7711
2544: ta asioiden joutuisaan käsittelyyn muun muassa 4/96 ks. s. 123, dnro 735/4/95 ks. s. 125 ja dnro
2545: seuraavissa asioissa: verovalitusten verotoimis- 2222/4/97 ks. s. 142), työttömyyskassan lähettä-
2546: toissa tapahtuvassa valmistavassa käsittelyssä essä valituksia työttömyysturvalautakunnalle
2547: (dnro 1248/2/96 ks. s. 249), verotuksen oikaisu- (dnro 2609/4/95 ks. s. 173), toimeentulotukihake-
2548: lautakunnan käsittelemässä kiinteistöveroasias- muksen käsittelyssä (dnrot 1140 ja 1473/4/95 ks.
2549: sa (dnro 1604/4/95 ks. s. 249), käräjäoikeuden s. 168), Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksel-
2550: käsittelemissä velkajärjestelyasioissa (dnro le osoitetun kantelun käsittelyssä (dnro 1975/4/
2551: 2057/4/96 ks. s. 88 ja dnro 1624/4/96) ja tuomion 96 ks. s. 199) ja rikosilmoituksen käsittelyssä
2552: kirjoitusvirheen oikaisemista koskevassa asiassa (dnro 1299/4/95 ks. s. 140). AOA arvosteli myös
2553: (dnro 363/4/95 ks. s. 84), lääninoikeuden käsitte- perusturvaviraston viivyttelyä päätöksenteossa,
2554: lemässä valitusasiassa (dnro 1719/4/97) ja tutki- joka koski vaikeavammaisen oikeutta kuljetus-
2555: muspyyntöä koskevassa asiassa (dnro 2742/4/ palveluun (dnro 2608/4/95 ks. s. 169).
2556: 95), tulliviranomaisen toimittamassa esitutkin- Myös tarkastustoiminnassa asioiden käsitte-
2557: nassa (dnro 1144/4/96 ks. s. 261), kihlakunnanvi- lyn joutuisuus on keskeisesti esillä. Esimerkiksi
2558: rastossa käsitellyssä ulosottoasiassa (dnro 107 6/ poliisilaitosten tarkastuksissa AOA on korosta-
2559: 4/97 ks. s. 159), kilpailuviraston käsittelemässä nut esitutkinnan joutuisuutta (ks. s. 115).
2560: toimenpidepyyntöä koskevassa asiassa (dnro Yleispiirteenä voidaan todeta, että oikeus-
2561: 2539/4/96), maaseutuelinkeinopiirin käsittele- asiamies on pyrkinyt tapauskohtaisesti selvittä-
2562: mässä avustushakemusasiassa (dnro 185/4/96 ks. mään viivästysten syyt ja monesti myös suosit-
2563: s. 280), ympäristökeskuksen käsittelemissä ran- tamaan parannuskeinoja tai ainakin kiinnittä-
2564: takaava-asioissa (dnrot 1380/4/95 ja 1145/4/96 mään ylemmän viranomaisen huomiota voima-
2565: ks. s. 284), ympäristöministeriön käsittelemässä varojen puutteellisuuteen. Asioiden käsittelyn
2566: luonnonsuojelulain mukaisessa lunastusasiassa on havaittu viivästyneen mm. seuraavista syistä:
2567: (dnro 2162/4/95 ks. s. 287), kaupungin teknisen työruuhkista sekä puutteellisista henkilö- ja
2568: lautakunnan käsittelemässä katusuunnitelma- muista voimavaroista, virastojen organisaatio-
2569: asiassa (dnro 1806/4/97), kaupungin sosiaali- ja muutoksista, lainsäädännön muuttumisesta ja
2570: terveystoimen käsittelemässä elatustukiasiassa uusiin järjestelmiin kouluttautumisesta, virka-
2571: (dnro 175/4/96 ks. s. 177), Ahvenanmaan maa- miesten sairaslomista, tietojenkäsittelyjärjestel-
2572: kuntalääkärin käsittelemässä potilasasiassa mien puutteista tai asioiden ketjuuntumisesta eli
2573: (dnro 1525/4/97 ks. s. 200), Ulkomaalaisviraston liittymisestä muihin vielä ratkaisematta oleviin
2574: käsittelemissä kansalaisuushakemusasioissa asioihin. Oikeusasiamies on suosittanut paran-
2575: (dnro 1369/2/97 ks. s. 262) ja lapsen kansalaisuu- nuskeinoina mm. voimavarojen lisäämistä, työn-
2576: den menettämistä koskevassa asiassa (dnro 626/ johdon, valvonnan ja asioiden eri käsittelyvai-
2577: 4/96 ks. s. 267), Rahoitustarkastuksen valvomis- heiden seurannan tehostamista, henkilökohtai-
2578: sa jälkiraportointiasioissa (dnro 2304/4/95 ks. s. sen virkavastuun näkyvämpää kohdentamista,
2579: 294), sekä yliopistojen opiskelijavalintaa koske- hallintomenettelylain 21 §:n mukaisten määräai-
2580:
2581:
2582:
2583: 54
2584: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
2585:
2586:
2587:
2588:
2589: kojen asettamista sekä tavoitteellisten käsittely- hakijan kuuleruistarpeeseen työvoimatoimiston
2590: aikojen sisällyttämistä tulostavoitesopimuksiin. lausunnon johdosta. Jälkimmäisessä tapaukses-
2591: On korostettu myös sitä, että asianosaisille tulisi sa OA arvioi erityisesti joutuisuusvaatimuksen
2592: antaa, mikäli mahdollista, viran puolesta väliai- ja kuuleruistarpeen yhteensovittamista (dnro
2593: katietoja odotettavissa olevista viivästyksistä 2427/4/96 ks. s. 265).
2594: asioiden käsittelyssä. Kuulemisen tehokkuutta on erikseen painotet-
2595: tu monissa tapauksissa. Tähän liittyy yleensä
2596: D) asianosaisen kuuleminen myös kuulemisen oikea-aikaisuus: kuulemisen on
2597: tapahduttava asian käsittelyn siinä vaiheessa,
2598: Asianosaisen kuuleminen ilmentää keskeistä kun kuultavalla on vielä tosiasiallinen mahdolli-
2599: ihmisoikeusperiaatetta, jonka painoarvo on Eu- suus vaikuttaa asian kulkuun ja siinä tehtäviin
2600: roopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa koske- ratkaisuihin. Tämä näkökohta on tullut esille
2601: van tulkintakäytännön vaikutuksesta entises- erityisesti ympäristöasioissa (esim. dnro 2300/4/
2602: tään lisääntynyt ja heijastunut myös tuomiois- 94 ks. s. 280).
2603: tuimessa tapahtuvan lainkäytön ulkopuolelle. Kuuleruisperiaatteen lievempänä verswna
2604: Hallintomenettelyn osalta kuulemisesta on ni- voidaan pitää informointiperiaatetta: hyvä hal-
2605: menomaan säädetty hallintomenettelylain 15 lintotapa edellyttää usein asianosaisten infor-
2606: §:ssä. Oikeusasiamies on ottanut kuuleruisperi- mointia asian käsittelyn vaiheista ja varsinkin
2607: aatteeseen kantaa mm. seuraavissa tapauksissa: siinä ilmenneistä uusista käänteistä. Näin vara-
2608: OA arvosteli verotoimistoa siitä, ettei verovel- taan asianosaisille tosiasiallinen mahdollisuus
2609: vollista yhtiötä ollut kuultu ennen kuin se pois- reagointiin, mikäli he katsovat etunsa sitä vaati-
2610: tettiin ennakkoperintärekisteristä (dnro 199 ja van. OA totesi esimerkiksi hyvään ulosottota-
2611: 207114/96 ks. s. 257), ulosottoviranomaista siitä, paan kuuluvan, että ulosottomies ilmoittaa ulos-
2612: että osamaksukauppalain mukaista virka-apua ottovelkojille aikomuksestaan suostua ulosmita-
2613: oli annettu ostajan poissa ollessa eikä virka-apu- tun omaisuuden osittaiseenkin realisointiin (dnro
2614: asiasta ollut annettu ostajalle asianmukaista en- 1540/4/95 ks. s. 156).
2615: nakkotietoa (dnro 2449/4/95 ks. s. 157), Ulko- Kuuleruisperiaatteesta on tavallaan kysymys
2616: maalaisvirastoa siitä, ettei lapsen vanhempia ol- myös määräaikaisten virkojen täyttämismenet-
2617: lut kuultu ennen kuin lapsen kansalaisuuden me- telyssä tietyn viranomaisen tai hallinnonalan pii-
2618: nettämisestä ilmoitettiin väestötietoviranomai- rissä. OA piti suotavana, että yliopiston professo-
2619: sille (dnro 626/4/96 ks. s. 267), sekä kaupungin rien määräaikaistenkin virkasuhteiden täyttä-
2620: velkaneuvojaa siitä, että yksityishenkilön velka- misessä mahdollisuuksien mukaan noudatettai-
2621: järjestelyssä vahvistettua maksuohjelmaa oli siin kirjallista ilmoittautumismenettelyä ja että
2622: muutettu varaamatta velkojille tehokasta tilai- täytettävänä olevasta virkasuhteesta ilmoitet-
2623: suutta tulla kuulluiksi (dnro 132/4/96 ks. s. 239). taisiin ainakin saman alan opettajille (dnro 1827/
2624: OA kiinnitti myös käräjäoikeuden huomiota 4/94 ks. s. 226).
2625: velkajärjestelyn hakijan kuuleruistarpeeseen vel-
2626: kojien ilmoittamien velkajärjestelyn esteiden E) päätösten perusteleminen
2627: johdosta (dnro 2399/4/95 ks. s. 90) sekä Ulkomaa-
2628: laisviraston huomiota ulkomaalaisen työluvan Päätösten perusteleruisvelvollisuus ei ole SI-
2629:
2630:
2631:
2632: 55
2633: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A
2634:
2635:
2636:
2637:
2638: nänsä uusi asia, mutta siihen on viime vuosina mistä koskevien määräaikojen pidennystä koske-
2639: ryhdytty suhtautumaan entistä vakavammin. vat päätöksensä, jotta epäilyksiä harkintavallan
2640: Tämä johtuu erityisesti Euroopan ihmisoikeus- väärinkäytöstä ei pääsisi syntymään (dnro 419/
2641: sopimuksen tulkintakäytännössä kehitetyistä oi- 4/96 ks. s. 297).
2642: keudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteista. Päätösten perustelemattomuus saattaa aihe-
2643: Ne koskevat tosin vain tuomioistuinmenettelyä, uttaa epäilyksiä siitäkin, että ihmisten yhden-
2644: mutta niiden vaikutus on heijastunut myös hal- vertaisuutta loukataan. AOA painotti, että myös
2645: lintomenettelyyn. Perusteluissa ei ole tärkeätä yksilöllistä varhaiseläkettä koskevat kielteiset
2646: ainoastaan määrä vaan myös ja nimenomaan päätökset on perusteltava riittävästi. Vain siten
2647: laatu. voidaan varmistautua päätösten perusteiden
2648: Viime vuosina oikeusasiamiehelle on kanneltu asianmukaisuudesta, ratkaisukäytännön joh-
2649: usein viranomaisratkaisujen puutteellisista pe- donmukaisuudesta ja hakijoiden yhdenvertai-
2650: rusteluista. Hallinnon ja oikeuslaitoksen asiak- sesta kohtelusta (dnro 464/2/96 ks. s. 191).
2651: kaiden vaatimustaso on noussut. Ihmisille ei rii- Rikoskomisariota AOA arvosteli siitä, että tä-
2652: tä, että he saavat kuulla ratkaisun lopputulok- män tekemästä päätöksestä ei ollut käynyt ilmi
2653: sen. He haluavat myös tietää, miten siihen on kaikki esitutkinnan toimittamatta jättämisen
2654: päädytty ja millä perusteilla. Päätöksen peruste- perusteena olleet seikat (dnro 332/4/97 ks. s.137).
2655: luista on käytävä ilmi sen perusteena olevat pää- AOA:n mukaan myös nimismiehen olisi tullut
2656: asialliset tosiseikat sekä säännökset ja määräyk- perustella sitä, miksei hän katsonut rikosilmoi-
2657: set. Päätökset on perusteltava siten, että niistä tuksen antavan aihetta jatkotoimenpiteisiin
2658: käy yksiselitteisesti ilmi, mihin asianomainen on (dnro 2266/4/96 ks. s. 144).
2659: oikeutettu tai velvoitettu. Vakuutusyhtiötä AOA arvosteli liikenneva-
2660: OA totesi hovioikeuden tuomion perustelujen kuutuslain nojalla annetun korvauspäätöksen
2661: jättävän sijaa erilaisille tulkinnoille ja kiinnitti vajavaisesta perustelemisesta (dnro 2694/4/95 ks.
2662: hovioikeuden huomiota perustelujen selkeyden s. 291).
2663: tärkeyteen (dnro 2428/4/95 ks. s. 104). AOA kiinnitti myös huomiota päätösten pe-
2664: OA arvosteli vesiylioikeuden perustelujen rustelemiseen toimeentulotukea hakevien opis-
2665: "vakiintunutta kirjoitustapaa" siitä, että asian- kelijoiden tuen tarvetta määrättäessä (dnro 2211
2666: osaisen oli vaikeata saada perusteluista selville, 4/96 ks. s. 165) sekä sosiaalivakuutuslautakun-
2667: oliko hänen valitukseensa ylipäänsä vastattu. nan ja muutoksenhakuasteiden päätösten perus-
2668: OA havaitsi myös, ettei asianosainen ollut saanut teluihin sairausvakuutuslain mukaista erityis-
2669: vesiylioikeudelta edes pyytämäänsä neuvoa sii- päivärahaa koskevassa valitusasiassa (dnro 992/
2670: tä, miten sen päätöksen perusteluja oli luettava 4/95 ks. s. 162).
2671: (dnro 2382/4/96 ks. s. 89). Joskus voi olla tilanteita, joissa lupapäätök-
2672: OA katsoi verovelvollisen oikeusturvan vaati- sen perusteleminen on tarpeen muunkin kuin
2673: van, että veroviranomaisen päätös ennakkope- luvanhakijan itsensä takia. OA:n mielestä myön-
2674: rintärekisteristä poistamisesta perustellaan riit- teistä rakennuslupapäätöstä olisi pitänyt perus-
2675: tävästi (dnro 199 ja 2071/4/96 ks. s. 257). tella tilanteessa, jossa naapuri oli yksilöidysti
2676: OA:n mielestä kauppa- ja teollisuusministe- esittänyt rakennuksen olevan soveltumaton ym-
2677: riön olisi tullut perustella kaivostyöhön ryhty- päristöönsä. Voidakseen tehokkaasti käyttää
2678:
2679:
2680:
2681: 56
2682: PERUS- J A IHMISOIKEUKSIEN V A L V 0 N T A
2683:
2684:
2685:
2686:
2687: muutoksenhakuoikeuttaan naapurin oli saatava soi, että rakennuslupien myöntäminen oli
2688: tietää lupapäätöksen perustelut (dnro 2753/4/95 omiaan viemään pohjaa asemakaava-asiassa
2689: ks. s. 281). tehdyltä valitukselta (dnro 1367/4/96 ks. s. 282).
2690:
2691: F) mahdollisuus tehokkaaseen muutoksen- G) huolellisuus asioiden käsittelyssä
2692: hakuun
2693: Asioiden käsittelyn asianmukaisuuteen sisäl-
2694: Kuten edellä on todettu, asianmukaisten pe- tyy myös yleinen huolellisuusvelvollisuus. Vir-
2695: rustelujen yhtenä tärkeänä tehtävänä on mah- kavastuun kohdentamisen kannalta olisi tärkeä-
2696: dollistaa tehokas muutoksenhaku viranomaisen tä, että virheiden syntyhistoria kyetään jälkikä-
2697: ratkaisuun. Muutoksenhaun kannalta olennaista teen selvittämään. Isoissa organisaatioissa tämä
2698: on myös se, että ratkaisuun tyytymätön saa tuottaa kuitenkin vaikeuksia.
2699: muutoksenhaun kohteena olevan ratkaisun kir- OA on kertomusvuonna kiinnittänyt viran-
2700: jallisena ja riittävät muutoksenhakuohjeet. omaisten ja virkamiesten huomiota asianmukai-
2701: OA katsoi käräjäoikeuden puheenjohtajan sen huolellisuuden noudattamiseen mm. seuraa-
2702: menetelleen virheellisesti, kun tämä oli laimin- vissa asioissa: verojohtaja ei ollut toimittanut
2703: lyönyt huolehtia tuomion kirjoittamisesta tuo- verovelvollisen vastinetta verotarkastajille
2704: mion ilmoitettuun autaruisajankohtaan mennes- (dnro 2101/4/96 ks. s. 255), kiinteistöverotus pe-
2705: sä. OA kiinnitti huomiota myös muutoksenhaku- rustui virheellisiin pinta-alatietoihin (dnro 1621/
2706: ohjeiden antamistapaan (dnro 330/4/95 ks. s. 87). 4/97 ks. s. 254), valtion- ja kunnanasiamies mer-
2707: Samoin OA muistutti käräjäoikeuden puheen- kitsi verovelvollisille väärät henkilötunnukset
2708: johtajaa siitä, että tyytymättömyyttä ilmoitta- (dnro lll/4/96 ks. s. 251), verohallinnon puut-
2709: neelle asianosaiselle on yleensä toimitettava pöy- teellisesta asiakasrekisteristä johtuen verovel-
2710: täkirjanote ennen valitukselle säädetyn määrä- vollinen ei saanut tietoa hänelle määrätystä kiin-
2711: ajan umpeenkulumista (dnro 226/4/97 ks. s. 79). teistöverosta (dnro 2233/4/95 ks. s. 253), verojen
2712: OA arvosteli myös pysäköinninvalvojaa vali- perinnän tietojärjestelmän puutteesta aiheutui,
2713: tusosoituksen antamatta jättämisestä (dnro 526/ että verovelvolliselle lähetettiin aiheettomia
2714: 4/96). maksumuistutuksia (dnro 2546/4/95 ks. s. 254),
2715: AOA kiinnitti sairaanhoitopiirin huomiota sii- puutteellisen lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin
2716: hen, että sairaalamaksua koskevaan päätökseen takia annettiin virheellinen rasitustodistus (dnro
2717: oli liitettävä muutoksenhakuohje (dnro 1286/4/ 1318/4/95 ks. s. 81), käräjäoikeuden toimistosih-
2718: 95). teerin huomaamattomuuden takia myönnettiin
2719: Muutoksenhaun tehokkuus edellyttää, ettei- virheellinen lainhuuto (dnro 1596/4/97 ks. s. 104),
2720: vät viranomaiset ryhdy ennen muutoksenhaun käräjäoikeudessa katosi oikeudenkäyntiaineis-
2721: kohteena olevan ratkaisun lainvoimaiseksi tuloa toa kesken riita-asian käsittelyn (dnro 1150/4/95
2722: sellaisiin toimiin, jotka tekevät muutoksenhaun ks. s. 103), käräjäoikeuden tuomio lähetettiin
2723: tarpeettomaksi. OA arvosteli mm. kaupunkia sii- asianosaiselleirtolehtinä (dnro 156/4/96ks. s. 91),
2724: tä, että se oli myöntänyt asuinkerrostaloille ra- kaupunginhallitus otti poikkeuslupa-asiaan kan-
2725: kennuslupia ennen asemakaavan muutosta kos- taa puutteellisen esityslistan perusteella (dnro
2726: kevan päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. OA kat- 613/4/95 ks. s. 232), vesiylioikeuden vastinepyyn-
2727:
2728:
2729:
2730: 57
2731: PERUS- J A HMISOIKEUKSIEN VALVONTA
2732:
2733:
2734:
2735:
2736: nössä ei yksilöity siinä tarkoitettua asiaa (dnro 251). Samoin OA korosti, että kunnan holhous-
2737: 1663/4/95), ulosmittausyritystä koskevan este- lautakunnalla ja sen sihteerillä on velvollisuus
2738: todistuksen puutteellisuuden takia ulosottove- antaa ihmisille tietoja itse kunkin oikeuksista ja
2739: lalliselta perittiin vanhentunutta saatavaa (dnro velvollisuuksista holhousasioissa (dnro 378/4/96
2740: 2680/2/96 ks. s. 158) sekä sotilasläänin esikunnas- ks. s. 242).
2741: sa käytettiin vanhentuneita kutsulomakkeita, AOA kiinnitti lastenvalvojan neuvontavel-
2742: joissa oli tehosteena lakiin perustumaton syyt- vollisuuteen huomiota tapauksessa, jossa tämä
2743: teenuhka (dnro 728/4/95 ks. s. 218). oli jättänyt kertomatta lapsen tapaaruisoikeutta
2744: AOA on kiinnittänyt huomiota asiaan, kun koskevasta väliaikaisesta määräyksestä. Kante-
2745: haastetodistuksen jäljennöstä ei voitu pitää teks- lija oli nimenomaisesti tiedustellut, miten tapaa-
2746: tin epäselvyyden johdosta asianmukaisena (dnro minen oli järjestettävä sinä aikana, kun sopimus-
2747: 833/4/97). Samoin hän kiinnitti huomiota huolel- ta ei ollut ja asia oli vireillä käräjäoikeudessa
2748: lisuuteen, kun Kansaneläkelaitoksen paikallis- (dnro 2192/4/95 ks. s. 171).
2749: toimistossa oli kirjattu valituskirjelmään todel- Neuvontavelvollisuudesta voidaan johtaa
2750: lista myöhäisempi päivämäärä (dnro 1191/4/97 myös velvollisuus laatia lomakkeet, ohjeet ja il-
2751: ks. s. 173). moitukset ymmärrettävään muotoon. OA kiin-
2752: nitti huomiota mm. kiinteistöverolippujen vai-
2753: H) neuvontavelvollisuus keaselkoisuuteen (dnro 1621/4/97 ks. s. 254).
2754: Virkakielen selkeyteen ja yksiselitteisyyteen
2755: Hyvään hallintoon kuuluu muun muassa se, AOA kiinnitti huomiota tapauksessa, joka koski
2756: että viranomaiset neuvovat hallinnon asiakkaita ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelija-
2757: toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Kysymys ei valintaa ( dnro 2230/4/95 ks. s. 228).
2758: ole asianajollisten neuvojen antamisesta, vaan
2759: lähinnä siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia 1) rikosprosessuaaliset oikeusturvatakeet
2760: ihmisillä on ja miten heidän pitäisi menetellä
2761: saadakseen asiansa vireille ja vaatimuksensa tut- Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklas-
2762: kituiksi. sa on erikseen lueteltu rikoksesta syytetylle kuu-
2763: Yleensä on korostettu, että viranomaisen neu- luvat vähimmäisoikeudet. Ne kuuluvat myös
2764: vontavelvollisuus koskee lähinnä vain menette- HM 16 §:n piiriin, vaikkei niitä ole kotimaisessa
2765: lytapoja, ei aineellisia kysymyksiä. OA on kui- perusoikeusluettelossa samalla tavoin yksilöity.
2766: tenkin katsonut palveluperiaatteen edellyttä- Jo esitutkinnassa on otettava huomioon yhtä
2767: vän, että virkamiehen tulee mahdollisuuksiensa hyvin epäillyn puolesta kuin häntä vastaan pu-
2768: mukaan tiedottaa myös alaansa kuuluvista ai- huvat seikat ja todisteet. OA arvosteli liikenneri-
2769: neellisista säännöksistä. Tulkinnanvaraisissa koksen tutkijaa sen johdosta, ettei auton vaurio-
2770: asioissa on kuitenkin syytä varovaisuuteen (dnro jälkiä ollut rikoksesta epäillyn pyynnöstä huoli-
2771: 746/4/96 ks. s. 259). matta valokuvattu (dnro 770/4/95 ks. s. 125).
2772: OA katsoi, että verotoimiston virkailija olisi Toisessa kanteluasiassa OA muistutti syyttäjää
2773: voinut tarkemmin selvittää verovähennysten siitä, että syytetyn pyytämän lisätutkinnan tar-
2774: perusteita ennakonpidätysprosentin muutosta peellisuus oli arvioitava viipymättä tapauksissa,
2775: hakeneelle verovelvolliselle (dnro 1974/4/95 ks. s. joissa rikosasiaa koskeva oikeudenkäynti oli jo
2776:
2777:
2778:
2779: 58
2780: P E R U S J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
2781:
2782:
2783:
2784:
2785: tuomioistuimessa vireillä (dnro 184/4/97 ks. s. nen oikeudenkäynti ja hyvä hallinto on yhdistet-
2786: 155). ty samaan perusoikeussäännökseen. Kysymys
2787: OA arvosteli käräjäoikeuden puheenjohtajaa on viime kädessä siitä, että demokraattisessa yh-
2788: siitä, ettei tämä ollut kutsunut rikosasian syyn- teiskunnassa kaiken julkisen vallankäytön on
2789: takeettomaksi todetun vastaajan oikeudenkäyn- nautittava ihmisten luottamusta.
2790: tiavustajaa mielentilatutkimuksenjälkeiseen kä- Uskottavuusvaatimus koskee yhtäältä m-
2791: sittelyyn ja että asia oli ratkaistu myöskään mää- keussuojakoneiston rakenteita ja toisaalta sen
2792: räämättä oikeudenkäyntikelpoisuutta vailla ole- toimintaa yksittäistapauksissa. Esimerkiksi tuo-
2793: valle syytetylle uskottua miestä. Tämä loukkasi marien virka-aseman on oltava valtiosääntöoi-
2794: OA:n mielestä vastaajan oikeutta tehokkaaseen keudellisesti riippumaton, minkä lisäksi tuoma-
2795: puolustukseen (dnro 2258/2/96 ja 907/2/97 ks. s. rien on käsiteltävä asiat puolueettomasti ja luot-
2796: 82). tamusta herättävällä tavalla. Ulkonaisten seik-
2797: OA painotti, että rikoksesta tuomitun tulisi kojen takia ei saa syntyä perusteltua aihetta
2798: saada tieto tuomion sisällöstä ennen kuin se uuti- epäillä viranomaisen tai virkamiehen puolueet-
2799: soidaan tiedotusvälineille (dnro 1366/4/96 ks. s. tomuutta. Tällöin on otettava huomioon sekin,
2800: 102). antaako virkamiehen aiempi toiminta tai hänen
2801: OA piti hämmentävänä sitä, että korkeimman jokin erityinen suhteensa asiaan objektiivisesti
2802: oikeuden kielteinen valituslupapäätös rikos- arvioiden perusteltua aihetta epäillä hänen ky-
2803: asiassa oli päivätty annetuksi vasta sen jälkeen, kyään toimia puolueettomasti.
2804: kun siitä oli jo virallisesti ilmoitettu valituslupaa Oikeusasiamiehen ratkaisuissa on usein kiin-
2805: hakeneelle tuomitulle. OA katsoi oikeudenmu- nitetty huomiota oikeussuojakoneiston ulkonai-
2806: kaiseen oikeudenkäyntiin kuuluvan, että vali- seen uskottavuuteen. Rakenteellisista ongelmis-
2807: tusluvan hakija saa yksiselitteisen tiedon valitus- ta on ollut kysymys mm. seuraavissa tapauksis-
2808: lupahakemuksensa lopullisesta ratkaisuajan- sa.
2809: kohdasta (dnro 519/4/97 ks. s. 84). OA totesi, että tuomioistuinten toimintaedel-
2810: lytyksiä heikentävät valtiontaloudelliset säästö-
2811: J) viranomaisten ja virkatoiminnan uskotta- hankkeet ovat tuomioistuinlaitoksen riippumat-
2812: vuus tomuuden näkökulmasta huolestuttavia ja myös
2813: kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kan-
2814: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan nalta arveluttavia (dnro 748/4/95 ks. s. 103).
2815: ilmentämälle ajattelulle on ominaista, että oi- OA korosti, että maksuUoman oikeudenkäyn-
2816: keussuojaa antavan viranomaistoiminnan on ol- nin järjestelmä kuului tärkeänä osana oikeuden-
2817: tava myös ulkonaisesti uskottavaa. Euroopan mukaisen oikeudenkäynnin takaavaan oikeus-
2818: ihmisoikeustuomioistuimen kiteyttämän sään- suojakoneistoon. Tämän järjestelmän uskotta-
2819: nön mukaan ei riitä, että oikeus tapahtuu; sen vuuden kannalta oli välttämätöntä, että myös
2820: täytyy myös näkyä tapahtuvan. Vaikka Euroo- valtion varoista maksettavat oikeudenkäynti-
2821: pan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla koskeekin avustajien palkkiot ja kulujen korvaukset suori-
2822: vain tuomioistuinmenettelyä, sama ajattelutapa tetaan ilman aiheetonta viivytystä (dnro 103/4/
2823: on heijastunut myös hallintomenettelyyn. Tätä 97 ks. s. 79).
2824: ilmentää sekin, että HM 16 §:ssa oikeudenmukai- OA:n mielestä vesioikeuksien kaksinainen
2825:
2826:
2827:
2828: 59
2829: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
2830:
2831:
2832:
2833:
2834: tehtävä yhtäältä hallinnollisina lupaviranomai- vojien pidä julkisena tehtävänä hoitamassaan
2835: sina ja toisaalta tuomioistuimina vaikeuttivat neuvontatyössä markkinoida asiakkailleen omia
2836: vesioikeuden jäsenten ja virkamiesten roolien yksityisiä konsultti- tai kirjanpitopalvelujaan
2837: hahmottamista. Tuomiovallan uskottavuuden (dnro 1349/4/95 ks. s. 241).
2838: varmistamiseksi OA piti tarpeellisena, että riita- Julkisessa keskustelussa on viime aikoina esi-
2839: ja rikosasioita koskeva lainkäyttö erotettaisiin tetty huolta erityisesti tuomiovallan käytön us-
2840: kokonaan hallinnollisten ympäristölupa-asioi- kottavuudesta ja väitetty luottamuksen tuomi-
2841: den käsittelystä (dnro 1390/4/96 ks. s. 91). oistuinlaitokseen horjuneen. Tämä on antanut
2842: Viranhoidon uskottavuus ja luottamus sen myös oikeusasiamiehelle aiheen suhtautua eri-
2843: puolueettomuuteen riippuu usein myös siitä, mi- tyisen vakavasti sellaisiin ilmiöihin, jotka voivat
2844: ten selkeästi asianomaisen virkamiehen virka- heikentää tätä luottamusta. Tuomioistuinten ar-
2845: miesrooli on erotettavissa hänen muista rooleis- vovallan ja puolueettomuuden varmistaminen
2846: taan sekä viran ulkopuolisista sivutoimista ja on Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sopimus-
2847: harrastuksista. Virkamiehen tulisi pidättäytyä valtioille nimenomaisesti asetettu velvoite.
2848: kaikesta sellaisesta toiminnasta, joka voi heiken- OA on ottanut kantaa esimerkiksi tuomarien
2849: tää luottamusta virkatoiminnan puolueetto- välimiestehtäviin ja muihin sivutoimiin tuoma-
2850: muuteen ja objektiivisuuteen. ritoimikunnan välimietinnöstä antamassaan
2851: OA katsoi esimerkiksi, että kunnan rakennus- lausunnossa (dnro 1420/4/97 ks. s. 75).
2852: tarkastajan pitäisi jo periaatteessa välttää ra- Kertomusvuonna on paljon keskusteltu myös
2853: kentamiseen ja rakennussuunnitteluun liittyvien korkeimman oikeuden jäsenen syyttämättä jät-
2854: yksityisten maksullisten toimeksiantojen hoita- tämisestä ns. kesämökkikauppaa koskevassa ve-
2855: mista omalla virka-alueellaan (dnro 1746/4/95 ks. ropetosasiassa. OA päätyi tässä asiassa arvoste-
2856: s. 285). lemaan syyttämättäjättämisratkaisun peruste-
2857: 0 A piti kyseenalaisena myös sitä, että kunnan luja ja lopputulosta, joskaan lääninsyyttäjän ei
2858: holhouslautakunnan sihteeri, joka päätoime- katsottu ylittäneen hänelle lain mukaan kuulu-
2859: naan harjoitti asianajajan ammattia, otti lauta- vaa harkinta valtaa. Syytekynnyksen mahdollis-
2860: kunnan sihteerinä hoitamassaan asiassa itse asi- ta ylittymistä pohtiessaan OA kiinnitti muun
2861: anajotoimeksiannon vastaan, laskuttaen toi- ohella huomiota siihen näkökohtaan, että rikok-
2862: menpiteistään psykiatrisen potilaan lähiomaisia sesta epäillyn asema korkeimman oikeuden jäse-
2863: (dnro 378/4/96 ks. s. 242). nenä korosti asian perusteellisen julkisen selvit-
2864: OA katsoi kaupungin asuntotuotantopäälli- tämisen tärkeyttä (dnro 521, 554ja 898/4/97 ks. s.
2865: kön menetelleen virkavelvollisuutensa vastaises- 151).
2866: ti, kun tämä oli ottanut vakuutusyhtiöltä vas- Sen jälkeen kun Suomi liittyi Euroopan ihmis-
2867: taan henkilökohtaisia asiamiespalkkioita edus- oikeussopimukseen, monia aikaisemmin ongel-
2868: tamilleen kaupungin omistamille vuokrataloyh- mattomina pidettyjä käytäntöjä on jouduttu
2869: tiöille tulevista vakuutuksista eikä ollut varan- tarkistamaan myös tuomioistuinlaitoksen piiris-
2870: nut kaupungin asianomaisille elimille tilaisuutta sä. Yksi tärkeä oikeudenmukaiseen oikeuden-
2871: lausua menettelyn asianmukaisuudesta (dnro käyntiin liittyvä periaate on se, että asianosaisel-
2872: 1652/2/96 ks. s. 233). la on oikeus tutustua hänen asiansa ratkaisuun
2873: OA totesi myös, ettei kunnallisten velkaneu- vaikuuavaan oikeudenkäyntiaineistoon koko-
2874:
2875:
2876:
2877: 60
2878: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
2879:
2880:
2881:
2882:
2883: naisuudessaan. Oikeusasiamiehelle kanneltiin teissa ollut perusteltu syy epäillä erikoistutkijan
2884: siitä, ettei asianosainen ollut saanut itse tutustua puolueettomuutta hänen tarjouksensa käsitteli-
2885: hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen valitus- jänä (dnro 172/4/95 ks. s. 283).
2886: lupahakemuksen käsittelyä varten lähetettyyn AOA pohti puolestaan lääninpoliisineuvoksen
2887: esittelijän ei-julkiseen muistioon. OA katsoi, että esteellisyyttä tämän päättäessä esitutkinnan toi-
2888: tässä tilanteessa kantelijalla oli perusteltu tarve mittamattajättämisestä (dnro 66/4/96 ks. s.126).
2889: saada tutustua esittelijän muistioon voidakseen
2890: arvioida sen merkityksen oman oikeusasemansa L) virkamiesten käytös
2891: kannalta. Kysymys ei ollut niinkään muistion
2892: sisällöstä vaan oikeudenkäyntiaineiston asian- Virkamiehen toimintaa kohtaan tunnetta-
2893: osaisjulkisuudesta ja siten luottamuksen säilyt- vaan luottamukseen liittyy läheisesti myös vir-
2894: tämisestä tuomioistuinten toimintaan (dnro kamiehen käytös sekä virassa että sen ulkopuo-
2895: 2610/4/95 ja 681/2/97 ks. s. 79). lella. Valtion virkamieslain 14 §:n mukaan virka-
2896: miehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtä-
2897: K) virkamiesten esteellisyys viensä edellyttämällä tavalla. Vaatimukset voi-
2898: vat siis jonkun verran vaihdella virka-asemasta
2899: Viranhoidon uskottavuuteen liittyvät myös riippuen. Minimivaatimuksena voidaan kuiten-
2900: esteellisyyskysymykset, joihin nykyään suhtau- kin pitää ihmisten välisessä normaalissa kanssa-
2901: dutaan selvästi tiukemmin kuin aikaisemmin. käymisessä edellytettyjä hyviä käytöstapoja.
2902: Tämä johtuu osaksi Euroopan ihmisoikeustuo- Lähtökohtana on asianosaisten tasapuolinen
2903: mioistuimen tuomarinjäävejä koskevista linja- kohtelu. Virkamiesten käytöksestä kannellaan
2904: uksista, jotka ovat heijastuneet myös julkiseen useimmiten juuri sen takia, että käytöksen kat-
2905: hallintoon. sotaan tavalla tai toisella ilmentävän puolueellis-
2906: OA arvosteli korkeimman oikeuden esittelijää ta asennetta.
2907: siitä, että tämä oli esitellyt valituslupa -asian kor- Vesioikeuden jäsenten ns. kestitysasiassa oli
2908: keimmassa oikeudessa, vaikka hän oli jo aikai- kysymys siitä, että vesioikeuden jäsenet olivat
2909: semmin käräjätuomarina toimiessaan ottanut useissa yhteyksissä vastaanottaneet ravintola-
2910: osaa saman asian käsittelyyn sen alioikeusvai- ym. kestitystä vesirakentamislupia hakeneen
2911: heessa. OA piti esittelijää esteellisenä, vaikkei yhtiön edustajilta. Tämän esitettiin perustuneen
2912: tämä ollutkaan ottanut osaa asian pääkäsitte- tavanomaiseen vieraanvaraisuuteen. OA piti
2913: lyyn käräjäoikeudessa ja vaikkei esittelijän ai- kestityksen vastaanottamista ja siihen liittyvää
2914: kaisempi toiminta ollut vaikuttanut valituslupa- läheistä kanssakäymistä luvanhakijayhtiön
2915: asian ratkaisuun (dnro 2684/4/96 ks. s. 76). kanssa kuitenkin tuomarin rooliin nähden erä-
2916: OA piti myös vesi- ja ympäristöhallituksen asiallisena, koska se oli ollut omiaan heikentä-
2917: erikoistutkijaa esteellisenä, kun tämä oli virka- mään luottamusta vesioikeuden toiminnan puo-
2918: miehenä käsitellyt pohjavesitutkimuksiin liitty- lueettomuuteen. Koska kysymys oli jyrkkiä eri-
2919: vää tarjousta. Tarjouksen tekijä oli aikaisemmin mielisyyksiä aiheuttaneista vesirakentamis-
2920: kannellut erikoistutkijan väitöskirjan tarkastuk- hankkeista ja niihin liittyneistä korvauskysy-
2921: sesta ja epäillyt siinä tieteellistä vilppiä. OA:n myksistä, OA piti kansalaisten luottamuksen säi-
2922: mukaan tarjouksen tekijällä oli näissä olosuh- lyttämistä tuomiovallan käyttöön erityisen tär-
2923:
2924:
2925:
2926: 61
2927: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
2928:
2929:
2930:
2931:
2932: keänä (dnro 1390/4/96 ks. s. 91). se, että jokaisella loukatulla on oikeus syyttää
2933: Verotarkastajien kielteisiä ennakkoasenteita virkamiestä virkarikoksesta ja vaatia häneltä
2934: koskevassa kanteluasiassa OA muistutti, että vahingonkorvausta laittoman virkatoimen joh-
2935: verotarkastuksessa ei ole kysymys pelkästään dosta (HM 93 §:n 2 mom). Euroopan ihmisoikeus-
2936: veronsaajien edun valvomisesta, vaan huomiota sopimuksen 13 artikla edellyttää sekin tehokasta
2937: tulee kiinnittää myös verovelvollisen oikeustur- oikeussuojakeinoa kansallisella tasolla, mikäli
2938: vaan. On tärkeätä, että luottamus verotuksen viranomaiset tai virkamiehet loukkaavat jonkun
2939: puolueettomuuteen säilyy (dnro 2101/4/96 ks. s. sopimuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia.
2940: 255). Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnan näkö-
2941: OA arvosteli lääninveroviraston perintätoi- kulmasta on huolestuttavaa, mikäli ihmisten oi-
2942: miston asianvalvojaa liioitellun jyrkistä ilmai- keusturvan kannalta tärkeitä julkisia tehtäviä
2943: suista käräjäoikeudelle osoitetussa turvaamistoi- liukuu virkavastuun ulottumattomiin. Tämä nä-
2944: mihakemuksessa. OA myönsi kuitenkin, että kä- kökohta on tullut esille useissa oikeusasiamiehen
2945: räjäoikeudessa veronsaajan edustajana esiin- tutkimissa asioissa.
2946: tyessään asianvalvoj alla on oikeus ja velvollisuus OA on esimerkiksi korostanut, että virkatoi-
2947: puolustaa veronsaajan puolesta tekemiään vaa- mintaan kuuluvaa tiedonhankintaa palvelevat
2948: timuksia (dnro 1796/4/95 ks. s. 252). selvitykset tulisi ainakin pääsääntöisesti tehdä
2949: AOA arvosteli kihlakunnanvoudin kantelun virkatyönä, johon liittyy virkavastuu. On kui-
2950: johdosta antaman selvityksen epäasiallista sä- tenkin mahdollista antaa tällainen toimeksianto
2951: vyä (dnro 2682/4/96). myös yksityiselle ammatinharjoittajalle kuten
2952: Oman kansliansa esittelijän kielenkäyttöä esimerkiksi yksityisetsivätoimistolle. Toimeksi-
2953: koskevassa kanteluasiassa OA korosti, että oi- anto ei kuitenkaan oikeuta ulottamaan tutki-
2954: keusasiamiehen kanslian omien virkamiesten muksia kotirauhan tai muun yksityisyyden suo-
2955: käytös tulisi olla esimerkillistä asiakkaita koh- jan piiriin (dnro 822/4/96 ks. s. 296).
2956: taan. Tämä on muistettava myös niissä tilanteis- OA katsoi myös, että kuntien velkaneuvonta
2957: sa, joissa virkamiehet joutuvat mielestään ai- tulisi ensisijaisesti järjestää muutoin kuin yksi-
2958: heettomankin arvostelun kohteeksi (dnro 920/4/ tyisenä ostopalveluna. Virkavastuuta vailla toi-
2959: 97 ks. s. 297). mivaa velkaneuvojaa ei voida samassa määrin
2960: valvoa ja ohjata kuin virkamiestä (dnro 1349/4/
2961: Hallinnon lainalaisuus ja virkavastuu 95 ks. s. 241 ).
2962: (HM 92 ja 93 §)
2963: Käräjäoikeuden toimistosihteerin virheelli-
2964: Hallinnon lainalaisuus (rule oflaw) merkitsee sesti myöntämää lainhuutoa koskevassa kante-
2965: hallinnollisen mielivallan vastakohtaa. Periaate luasiassa OA korosti, ettei lainhuutoasioiden de-
2966: ilmenee mm. HM 92 §:stä sekä Euroopan ihmisoi- legointi kansliahenkilökunnalle saisi olennaisesti
2967: keussopimuksen johdanto-osasta ja monista yk- madaltaa ratkaisutoiminnan tasoa. OA tähdensi
2968: sittäisistä artikloista. Se muodostaa pohjan oi- käräjäoikeuden laamannin koulutus- ja valvon-
2969: keusvaltioperiaatteelle sekä kaikille perus- ja ih- tavelvollisuutta (dnro 1596/4/97 ks. s. 104).
2970: misoikeuksille. Suomen hallitusmuodossa on yk- Valtion hankintakeskuksen yhtiöittämistä
2971: silön oikeusturvan takeena lisäksi henkilökohtai- koskevassa tapauksessa OA piti hallinnon lain-
2972: sen virkavastuun periaate. Tähän kuuluu myös alaisuuden kannalta arveluttavana sitä, että jul-
2973:
2974:
2975:
2976: 62
2977: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
2978:
2979:
2980:
2981:
2982: kisia tehtäviä uskottiin henkilöille, jotka eivät YLEISARVIO
2983: olleet lainkaan virka- tai muussa palvelussuh-
2984: Yllä olevan läpileikkauksen perusteella VOI-
2985: teessa julkisyhteisöön (dnro 291, 678 ja 853/4/95
2986: daan havaita, että oikeusasiamiehen kannan-
2987: ks. s. 293).
2988: otoissa on useimmiten kysymys viranomaisten
2989: Oikeusasiamiehen valvontavalta ulottuu HM
2990: menettelytapoihin, ei niinkään aineellisiin oi-
2991: 49 §:n mukaan myös julkisen tehtävän hoitami-
2992: keuskysymyksiin liittyvistä ongelmista. Tämä
2993: seen, mutta tämäkin käsite on käytännössä osoit-
2994: johtuu jo lainkäytön ja laillisuusvalvonnan väli-
2995: tautunut tulkinnanvaraiseksi. OA on katsonut,
2996: sestä työnjaosta. Aineelliset oikeuskysymykset
2997: ettei julkisen hallinnon rakennemuutos ja siihen
2998: tulevat yleensä tuomioistuinten ratkaistaviksi.
2999: liittyvä yksityistämiskehitys saisi olennaisesti
3000: Oikeusasiamies ei ole tarkoitettu vaihtoehdoksi
3001: kaventaa laillisuusvalvonnan piiriä ja että perus-
3002: tuomioistuimille tai ylimääräiseksi muutoksen-
3003: oikeusnäkökulma tältä osin puoltaakin oikeus-
3004: hakuasteeksi vaan ainoastaan täydentämään
3005: asiamiehen toimivaltasäännöksen laajaa tulkin-
3006: tuomioistuinlaitoksen antamaa oikeussuojaa.
3007: taa. OA piti esimerkiksi osakeyhtiömuotoisesti
3008: Oikeusasiamiehen erityisenä tehtävänä on kes-
3009: toteutettavaa kunnallista asuntotuotantoa halli-
3010: kittyä oikeussuojan ns. katvealueisiin, jotka jää-
3011: tusmuodossa tarkoitettuna julkisena tehtävänä.
3012: vät muiden oikeussuojakeinojen tavoittamatta-
3013: Lisäksi hän katsoi, että kaupungin omistamien
3014: mun.
3015: vuokrataloyhtiöiden toimitusjohtajan tehtäviä
3016: Oikeusasiamiehen perus- ja ihmisoikeuskan-
3017: hoitanut kaupungin asuntotuotantopäällikkö oli
3018: nanotoissa on usein myös oikeuspoliittisia paino-
3019: velvollinen noudattamaan hänelle kaupungin
3020: tuksia. Tämä ei suinkaan merkitse laillisuusval-
3021: virkamiehenä kuuluneita yleisiä virkavelvolli-
3022: vonnan politisoimista. On kuitenkin kysyttävä,
3023: suuksia myös yhtiöiden toimitusjohtajan roolis-
3024: toteutuvatko perus- ja ihmisoikeudet myös käy-
3025: saan (dnro 1652/2/96 ks. s. 233).
3026: tännössä eivätkä ainoastaan paperilla. Tässä
3027: Oikeusasiamies on joutunut kiinnittämään
3028: mielessä sekä laillisuusvalvojan että lainkäyttä-
3029: huomiota myös siihen, että julkisista maksuista
3030: jän toimintaympäristö on tällä vuosikymmenel-
3031: tai kustannusvastuukysymyksistä päätetään il-
3032: lä muuttunut: voimassa oleva oikeus "löytyy"
3033: man laillista perustetta.
3034: yhä harvemmin yhdestä valmiista lakipykälästä
3035: OA arvosteli esimerkiksi ulosottoviranomai-
3036: kuten joskus aikaisemmin. Oikeudenmukainen
3037: sia lakiin perustumattomien takaisinottokulujen
3038: ratkaisu on tänä päivänä usein räätälöitävä käsi-
3039: perimisestä osamaksukaupassa annettavaa vir-
3040: työnä kutakin tapausta varten. Raaka-aineina
3041: ka-apua koskevassa asiassa (dnro 2449/2/95).
3042: käytetään monentasoisia oikeusohjeita, sekä
3043: Oikeusasiamiehelle kanneltiin myös siitä, että
3044: kansallisia että ylikansallisia oikeusnormeja
3045: Kansaneläkelaitoksen ohjeiden mukaan samaa
3046: kuin myös yleisiä oikeusperiaatteita. Tässä mie-
3047: lääkevalmistetta korvattiin ostokertaa kohti
3048: lessä lain säätäjän ja soveltajan työkentät ovat
3049: yleensä enintään kolmen kuukauden hoitoa vas-
3050: lähentyneet toisiaan.
3051: taava määrä. AOA:n mukaan lääkekustannus-
3052: Oikeusasiamiehen yllä kuvattujen kannanot-
3053: ten korvauksista aiheutuvien taloudellisten rasi-
3054: tojen perusteella ei luonnollisestikaan voida esit-
3055: tusten tuli perustua laintasoisiin tai laista johdet-
3056: tää tyhjentävää kokonaisarviota perus- ja ihmis-
3057: tuihin säädöksiin eikä pelkästään Kansaneläke-
3058: oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Esiin nos-
3059: laitoksen ohjeisiin (dnro 2629/4/95 ks. s. 176).
3060:
3061:
3062:
3063: 63
3064: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
3065:
3066:
3067:
3068:
3069: tetut tapaukset saattavat osaksi näyttää vähä- politiikka menettää uskottavuutensa. Vaikka
3070: pätöisiltäkin, mutta tällöin on muistettava, että Suomessa ei olekaan ilmennyt kansainvälisen tai
3071: oikeusasiamiehen kannanotoilla on useimmiten edes eurooppalaisen vertailun valossa kovin dra-
3072: ennalta ehkäisyyn tähtäävä ohjauspyrkimys. maattisia ihmisoikeusloukkauksia, ihmisoikeuk-
3073: Kaikkien kannanottojen aiheena ei ole ollut edes sien kansainväliset valvontaelimet samoin kuin
3074: viranomaisen virheelliseksi katsottava menette- ihmisoikeusjärjestöt ovat aiheellisesti kiinnittä-
3075: ly vaan ainoastaan oikeusasiamiehen huoli pe- neet eräisiin ilmiöihin kriittistä huomiota maa-
3076: rusoikeuksien mahdollisesta vaarantumisesta tamme koskevissa raporteissa. Tältä osin voi-
3077: muissa samankaltaisissa tapauksissa. daan viitata esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomi-
3078: Oikeusasiamieheltä tiukataan usein selkeää tean huhtikuussa 1998 päivättyihin johtopää-
3079: kannanottoa siihen, onko Suomen ihmisoikeusti- töksiin KP-sopimuksen toteutumisesta Suomes-
3080: lanne hyvä vai huono. Kysymystä ei kuitenkaan sa sekä Kansainvälisen Helsinki-liiton Suomessa
3081: voitane asettaa näin mustavalkoisesti. vuonna 1997 tapahtunutta ihmisoikeuskehitystä
3082: Kansainvälisten vertailujen valossa ei liene koskevaan kertomukseen. Suurelta osin on kysy-
3083: epäilystä siitä, etteikö Suomi ole ihmisoikeuksia mys samoista huolenaiheista, joihin eduskunnan
3084: aidosti kunnioittava demokraattinen oikeusval- oikeusasiamieskin on eri yhteyksissä puuttunut.
3085: tio. Tutkimusten mukaan Suomi on esimerkiksi Suomesta tehdään runsaasti ihmisoikeusvali-
3086: virkamiesten lahjomattomuuden suhteen maail- tuksia Euroopan ihmisoikeustoimikuntaan. Vä-
3087: man kärkimaita. Emme voi kuitenkaan tyytyä kilukuumme nähden olemme aivan kärjessä ver-
3088: pelkästään siihen havaintoon, että monessa rattuna muihin Euroopan neuvoston jäsenmai-
3089: muussa maassa, jopa Euroopan neuvoston jäsen- hin. Tämä ei kuitenkaan välttämättä kerro huo-
3090: maassa, ihmisoikeustilanne on huonompi kuin nosta ihmisoikeuskulttuurista - päinvastoin.
3091: meillä. Tämä ei oikeuta meitä löysäämään omia Mitä paremmin ihmiset osaavat perätä oikeuk-
3092: velvoitteitamme. Vaikka ihmisoikeusnormit siaan, sitä parempaan suuntaan kehittyy myös
3093: ovatkin yleismaailmallisia, jokaisen maan on vii- ihmisoikeustilanne. Demokraattinen oikeusval-
3094: me kädessä kilpailtava näissä asioissa itsensä tio vaatii kansataisiltaan aktiivisuutta. Se vaatii
3095: kanssa, omien voimavarojensa ja kulttuuristen herkkää korvaa myös julkiselta vallalta: kritiik-
3096: edellytystensä mukaan. Kenelle paljon on annet- kiä ei ole pelkästään siedettävä, vaan siihen on
3097: tu, siltä paljon myös odotetaan. myös rohkaistava ja sitä on kuunneltava.
3098: Suomi on viime vuosina aktivoitunut ihmisoi- Perus- ja ihmisoikeusjuridiikka ei saa jäädä
3099: keuskysymyksissä monella tavalla. Euroopan pelkiksi ulkoa opituiksi viittauksiksi perusoi-
3100: unionin jäsenenä Suomi joutuu entistä rohkeam- keussäännöksiin ja ihmisoikeussopimuksiin. On
3101: min ottamaan kantaa myös muita maita koske- aiheellisesti korostettu, että perus- ja ihmisoi-
3102: viin ihmisoikeuskysymyksiin. Suomen ihmisoi- keuksien tulisi heijastua myös virkamieskunnan
3103: keuspoliittinen aloitteellisuus on lisääntynyt kai- arvoissa ja ajattelutavoissa. Tarvitaan uuden-
3104: killa aloilla. Ihmisoikeudet mainitaan myös hal- laista ammattietiikkaa ja ammatillista osaamis-
3105: litusohjelmassa. ta.
3106: Suomen entistä korkeampi profiili kansainvä- Pohjoismainen ihmisoikeuskäsitys on koros-
3107: lisessä ihmisoikeuspolitiikassa edellyttää myös tanut ihmisoikeuksien jakamattomuutta: talou-
3108: oman takapihan kunnossa pitämistä, muuten delliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
3109:
3110:
3111:
3112: 64
3113: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA
3114:
3115:
3116:
3117:
3118: ovat yhtä tärkeitä kuin klassiset vapausoikeu- kuuluvat Suomen voimassa olevaan oikeuteen?
3119: det. Esimerkiksi sananvapaudesta ei kukaan jak- Johdonmukaisin ratkaisu olisi epäilemättä se,
3120: sa puhua tyhjällä vatsalla. Tätä jakamatto- että hallitusmuodon kansallisesti painotettu pe-
3121: muusperiaatetta ilmentää myös hallitusmuo- rusoikeusluettelo muodostaa sen rungon, jota
3122: tomme nykyinen perusoikeusluettelo, jota kan- kansainväliset ihmisoikeussopimusten määräyk-
3123: sainvälisissä vertailuissa pidetään juuri tämän set ja niitä koskeva tulkintakäytäntö tarpeellisil-
3124: takia huomattavan edistyksellisenä. ta osin täydentävät.
3125: Usein on herätetty kysymys siitä, miten koti- Oikeuskulttuurimme kehityksen kannalta on
3126: maisen hallitusmuodon perusoikeussäännökset toivottavaa, että perus- ja ihmisoikeudet vast-
3127: ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mää- edes yhä selvemmin nähtäisiin luonnollisena osa-
3128: räykset suhtautuvat toisiinsa. Kumpiin oikeus- na tavallisten ihmisten arkipäivää. Oikeusasia-
3129: ohjeisiin ensisijaisesti viitataan, kun kummatkin miehen työssä painottuu juuri tämä näkökulma.
3130:
3131:
3132:
3133:
3134: 65
3135: T E L E K u u N T E L u N y M K Ä Y T T ö
3136:
3137:
3138:
3139:
3140: 4. TELEKUUNTELUN, TELEVALVONNAN
3141: JA TEKNISEN KUUNTELUN KÄYTTÖ
3142: VUONNA 1997
3143: Telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen tai tallentamista salaa teknisellä laitteella, joka
3144: kuuntelun käytön valvonta ei ole ulkopuolisten tietoon tarkoitettu ja johon
3145: Eduskunnan oikeusasiamiehellä on laillisuus- kuuntelija ei osallistu.
3146: valvontansa puitteissa velvollisuus valvoa yli- Sisäasiainministeriöllä on velvollisuus valvoa
3147: päätänsä pakkokeinojen käyttöä rikosten selvit- telekuuntelua ja -valvontaa sekä ns. teknistä tark-
3148: tämisessä ja kiinnittää tällöin erityistä huomiota kailua. Tekniseen tarkkailuun luetaan kuulu-
3149: perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tämän vaksi tekninen kuuntelu sekä tekninen katselu ja
3150: lisäksi lainsäätäjä on nimenomaisesti antanut oi- tekninen seuranta. Puolustusministeriöllä on
3151: keusasiamiehen tehtäväksi seurata telekuunte- vastaava velvollisuus oman hallinnonalansa po-
3152: lun ja -valvonnan sekä teknisen kuuntelun käyt- liisitoiminnan suhteen.
3153: töä. Ministeriöt saavat tietonsa pakkokeinojen
3154: Tässä tarkoituksessa sisäasiainministeriön tu- käytöstä laadittavista pöytäkirjoista (PKL 8 §).
3155: lee pakkokeinolain (PKL) 5a luvun 15 §:n nojalla Pöytäkirjassa on mainittava mm. kuuntelun tai
3156: vuosittain antaa oikeusasiamiehelle kertomus valvonnan kohde, tutkittava rikos ja pakkokei-
3157: telekuuntelusta, -valvonnasta ja teknisestä non käyttöaika sekä ilmoitettava lain edellyttä-
3158: kuuntelusta. Sama koskee poliisilain 33 §:n 3 mien jälkitoimenpiteiden suorittamisesta.
3159: momentin mukaisesti poliisilaissa oikeutettua Oikeusasiamiehelle annettavat kertomukset
3160: teknistä kuuntelua. Puolustusministeriön tulee siis koskevat teknisen tarkkailun osalta vain tek-
3161: puolestaan poliisin tehtävien suorittamisesta nisen kuuntelun käyttöä. Tekninen katselu ja
3162: puolustusvoimissa annetun lain 5 §:n 2 momentin tekninen seuranta jäävät tämän raportointivel-
3163: nojalla antaa vuosittain kertomus puolustusvoi- vollisuuden ulkopuolelle.
3164: missa suoritetusta teknisestä kuuntelusta. Sisäasiainministeriön kertomus telekuuntelun
3165: Telekuuntelulla tarkoitetaan puhelinkeskuste- ja -valvonnan sekä teknisen kuuntelun käytöstä
3166: lun kuuntelemista tai tallentamista salaaja vas- vuonna 1997 saapui oikeusasiamiehelle
3167: taavaa muun televiestin sisältöön kohdistuvaa 24.6.1998. Kertomus sisältää tietoja myös tullin
3168: seurantaa. harjoittamasta televalvonnasta. Puolustusmi-
3169: Televalvonta tarkoittaa oikeutta saada tietoja nisteriö on puolestaan ilmoittanut, ettei teknistä
3170: tietystä puhelinliittymästä otettujen tai sinne kuuntelua ollut käytetty puolustusvoimissa
3171: tulleiden puhelujen määrästä ja kestosta sekä vuonna 1997.
3172: yhteydenoton toisen osapuolen puhelinnumeros- Oikeusasiamiehen seuranta perustuu ensisijai-
3173: ta. Televalvonta oikeuttaa myös tilapäisesti sul- sesti ministeriöiden kertomuksiin. Sen lisäksi oi-
3174: kemaan liittymän. keusasiamies kiinnittää tarkastuksillaan huo-
3175: Tekninen kuuntelu puolestaan tarkoittaa sel- miota telekuuntelun, -valvonnan ja teknisen
3176: laisen keskustelun tai suullisen viestin kuuntelua tarkkailun käyttöön. Kertomusvuonna näiden
3177:
3178:
3179:
3180: 66
3181: T E L E K u u N T E L u N y M K Ä Y T T ö
3182:
3183:
3184:
3185:
3186: asioiden seuranta on kuulunut lähinnä apulaisoi- pakkokeinovaatimus on hylätty. Hylkäämiset
3187: keusasiamiehelle, jolle poliisia koskevat asiat oi- ovat johtuneet siitä, ettei luvan myöntämiselle
3188: keusasiamiehen kanslian työjärjestyksen mu- ole ollut laissa säädettyjä edellytyksiä. Kerto-
3189: kaan kuuluvat. muksen mukaan eräässä tapauksessa hylkäämi-
3190: nen oli johtunut siitä, että pakkokeinovaatimus
3191: Tuomioistuinten tehtävä ei kohdistunut rikoksesta epäillyn teleliitty-
3192: mään, vaan tavoitteena oli selvittää tietyn tuki-
3193: Telekuuntelua ja -valvontaa voidaan käyttää
3194: aseman kautta määrättynä aikana välitettyjä
3195: ainoastaan tuomioistuimen päätöksen perusteel-
3196: puheluja. Kertomuksesta ei ilmene, onko hake-
3197: la. Teknisestä kuuntelusta päätöksen tekee esi-
3198: muksia hylätty myös sen vuoksi, ettei pakkokei-
3199: tutkinnanjohtaja, mutta hänen on vuorokauden
3200: non avulla saatavilla tiedoilla olisi katsottu ole-
3201: kuluessa alistettava ratkaisunsa toimivaltaiselle
3202: van laissa edellytettyä erittäin tärkeää merkitys-
3203: esimiehelleen. Telekuuntelu ja -valvonta sekä
3204: tä rikoksen selvittämiselle.
3205: tekninen kuuntelu voivat tulla kyseeseen vain
3206: Sisäasiainministeriön kertomuksessa on arvi-
3207: tiettyjen vakavien rikosten esitutkinnassa. Te-
3208: oitu hylättyjen vaatimusten pienen määrän joh-
3209: lekuuntelun edellytykset ovat tiukimmat.
3210: tuvan mm. siitä, että esitutkintaviranomaiset
3211: Tuomioistuimen tulee yhtäältä todeta, täyt-
3212: ovat pitäneet korkeaa kynnystä vaatimusten te-
3213: tyvätkö telekuuntelun tai televalvonnan muo-
3214: kemisessä. Vaatimus on tehty vain tapauksissa,
3215: dolliset (esim. tutkittavan rikoksen vakavuuteen
3216: joissa sen tekemiselle on arvioitu olevan vahvat
3217: liittyvät) edellytykset, ja toisaalta harkita pak-
3218: perusteet.
3219: kokeinon tarpeellisuus ko. rikoksen esitutkinnas-
3220: sa. Laki edellyttää, että kuuntelulla saatavilla
3221: tiedoilla voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä Kantelut ja oikeusasiamiehen tarkastukset
3222: merkitys rikoksen selvittämiselle. Päätyessään Oikeusasiamiehelle on viime vuosina saapu-
3223: luvan myöntämiseen tuomioistuimen tulee mää- nut vuosittain muutamia kanteluita, joissa on
3224: rätä mm. luvan voimassaoloaika ja määritellä epäilty viranomaisten syyllistyneen laittomaan
3225: toimenpiteen kohteena olevat teleliittymät ja salakuunteluun. Vuonna 1997 saapui viisi tällais-
3226: henkilöt. ta kantelua. Näissä asioissa ei ilmennyt perustei-
3227: Tuomioistuimet tekevät ratkaisunsa esitut- ta epäillä lainvastaista menettelyä.
3228: kintaviranomaisten vaatimuksesta. Rikoksesta Apulaisoikeusasiamiehen poliisikohteisiin te-
3229: epäiltyä tai liittymän haltijaa ei kuulla vaati- kemillä tarkastuksilla on kiinnitetty huomiota
3230: muksen johdosta. Tuomioistuimen ratkaisu pe- muiden pakkokeinojen käytön ohella telekuunte-
3231: rustuu vaatimuksen esittäjän toimittamaan ma- lun ja -valvonnan sekä teknisen tarkkailun käyt-
3232: teriaaliin ja virkamiestahon kuulemiseen. töön. Ainakin tässä vaiheessa käytännön koke-
3233: mukset mainittujen pakkokeinojen käytöstä
3234: Hylätyt lupavaatimukset ovat kuitenkin olleet tarkastetuissa poliisipiireis-
3235: Sisäasiainministeriön kertomuksen mukaan sä niin vähäisiä, ettei tarkastuksien avulla ole
3236: hylättyjen vaatimusten lukumäärä on ollut vä- ollut saatavissa mainittavaa lisätietoa. Tarkas-
3237: häinen. Kertomuksen mukaan tiedossa on aino- tuksilla tullaan edelleenkin korostamaan näiden
3238: astaan viisi tapausta, joissa poliisin esittämä pakkokeinojen käytön edellyttämää tarkkuutta
3239:
3240:
3241:
3242: 67
3243: T E L E K U u N T E L U N y M K Ä Y T T Ö
3244:
3245:
3246:
3247:
3248: ja huolellisuutta sekä lain edellyttämää harkin- tuinten myöntämien televalvontalupien määrä,
3249: taa niihin turvautumisessa. toinen valvonnan kohteena olleiden teleliitty-
3250: mien määrä, kolmas televalvontaa hyväksikäyt-
3251: Telekuuntelu täen tutkittujen rikosilmoitusten määrä ja neljäs
3252: rikoksesta epäiltyjen henkilöiden määrä näissä
3253: Sisäasiainministeriön kertomuksesta ilmenee,
3254: että tuomioistuimet ovat myöntäneet poliisille rikoksissa. V ertailukelpoisimman tiedon vuosit-
3255: luvan telekuuntelun suorittamiseksi 12 kertaa taisista vaihteluista antavat ilmeisesti myönnet-
3256: (kolme kertaa v. 1996). Kuunneltuja teleliitty- tyjen lupien ja valvottujen teleliittymien mää-
3257: rät.
3258: miä on ollut yhteensä 21 kappaletta (neljä kap-
3259: paletta v. 1996). Tutkinnan kohteena olleissa ri- Sisäasianministeriön kertomuksen mukaan
3260: koksissa oli yhteensä 16 rikoksesta epäiltyä hen- tuomioistuimet olivat myöntäneet poliisille lu-
3261: kilöä. Tutkitut rikokset olivat sekä henkirikoksia van televalvonnan suorittamiseksi 468 kertaa
3262: (439 kertaa v. 1996). Televalvonnan kohteena oli
3263: että törkeitä huumausainerikoksia (v. 1996 kaik-
3264: ki törkeitä huumausainerikoksia). yhteensä 743 teleliittymää (735 liittymää v.
3265: Telekuuntelun keskimääräinen kesto oli 18 1996)). Myönnetyt televalvontaluvat koskivat
3266: vuorokautta vaihteluvälin ollessa 15 vuorokau- 224 kiinteää liittymää ja 519 matkapuhelinliitty-
3267: desta 39 vuorokauteen. Vuonna 1996 keskimää- mää.
3268: räinen kestoaika oli 21 vuorokautta ja vaihtelu- Vuonna 1997 tutkittujen rikosten kokonais-
3269: väli 15 vuorokaudesta 31 vuorokauteen. määrä oli 277 (272 rikosta v. 1996) ja rikoksista
3270: Tullilaitokselta saatujen tietojen mukaan tulli epäiltyjen henkilöiden määrä oli yhteensä 341
3271: on vuoden 1997 aikana hakenut ja saanut henkilöä.
3272: tuomioistuimelta yhden telekuunteluluvan, Televalvontalupia on myönnetty seuraavassa
3273: mutta sen perusteella ei ollut kuitenkaan suori- taulukossa mainittujen rikosten esitutkintaan.
3274: tettu kuuntelua. Rikosilmoitusten lukumäärä (r-ilm) osoittaa,
3275: kuinka monen tällaisen rikoksen esitutkinnassa
3276: Televalvonta pakkokeinoa on käytetty. Liittymiä koskevat
3277: luvut taas kertovat, kuinka monen teleliittymän
3278: Televalvonnan laajuutta voidaan kuvata nel-
3279: valvontaan lupa on myönnetty.
3280: jällä eri perusteella. Yksi peruste on tuomiois-
3281:
3282:
3283:
3284: rikosnimike r-ilm./ liittymät/
3285: kpl kpl
3286: ... ,,.-
3287: amm. alkoholipitoisen aineen salakuljetus/välitys 10 43
3288: huumausainerikos 61 100
3289: murha 5 35
3290: murhan yritys 2 4
3291: pahoinpitely ja kuolemantuottamus 1 3
3292: ryöstö 2 2
3293:
3294:
3295:
3296: 68
3297: T E L E K U u N T E L U N y M K Ä Y T T Ö
3298:
3299:
3300:
3301:
3302: rikosnimike r-ilm./ liittymät/
3303: kpl kpl
3304:
3305: tapon yritys 4 7
3306: tappo 9 17
3307: tuhotyö 4 12
3308: törkeä huumausainerikos 93 251
3309: törkeä kiristys 3 ll
3310: törkeän kiristyksen yritys 4 13
3311: törkeä kavallus 1 5
3312: törkeä maksuvälinepetos 2 7
3313: törkeä pahoinpitely 6 29
3314: törkeä petos 7 19
3315: törkeän petoksen yritys 2 7
3316: avunanto, törkeä petos 1 1
3317: törkeä rahanväärennys 1 52
3318: törkeä ryöstö 10 38
3319: törkeä tuhotyö 1 2
3320: tuhotyön yritys 1 5
3321: törkeä vapaudenriisto 1 1
3322: törkeä varkaus 26 39
3323: törkeän varkauden yritys 3 6
3324: törkeä veropetos 3 10
3325: törkeä velallisen epärehellisyys 1 2
3326: avunanto, törkeä velallisen epärehellisyys 1 1
3327: törkeä kätkemisrikos 6 14
3328: tietoliikenteen häirintä 1 1
3329: viestintäsalaisuuden rikkominen 1 1
3330: väkisinmakaaminen 2 2
3331: väkisinmakaamisen yritys 1 1
3332: L kansainvälisestä oikeusavusta 1 2
3333:
3334:
3335: Televalvontaa koskeva lupa voidaan lain mu- muutamasta tunnista yhteen kuukauteen. Seu-
3336: kaan myöntää koskemaan myös päätöstä edeltä- rantatiedot ovat tältä osin puutteellisia, joten
3337: nyttä tiettyä aikaa. Televalvonnan kesto takau- keskimääräisiä aikoja ei ole esitettävissä.
3338: tuvasti myönnettyjen televalvontalupien osalta Tullilie on myönnetty yhteensä 48 televalvon-
3339: olin. 3- 4 kuukautta myöntämishetkestä taak- talupaa (19 lupaa v. 1996), jotka koskivat yh-
3340: sepäin vaihteluvälin ollessa varsin laaja. Luvan teensä 81 liittymää (25 liittymää v. 1996). Tut-
3341: kesto myöntämishetkestä eteenpäin vaihteli kittavina olivat seuraavat rikokset:
3342:
3343:
3344:
3345: 69
3346: T E L E K u u N T E L u N y M K Ä Y T T ö
3347:
3348:
3349:
3350:
3351: Telekuuntelu: lekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen kuunte-
3352: törkeä huumausainerikos 1 lun käytöstä laadittavassa pöytäkirjassa on esi-
3353: tettävä myös esitutkintaa johtaneen poliisimie-
3354: Televalvonta: hen henkilökohtainen arvio käytetyn pakkokei-
3355: törkeä huumausainerikos 25 non merkityksestä tutkinnassa.
3356: ammattimainen tai tavanomainen Telekuuntelua tutkinnanjohtajat ovat pitä-
3357: alkoholipitoisen aineen salakuljetus neet ratkaisevana ja tärkeänä sekä erityisesti esi-
3358: tai välittäminen 20 tutkintaa nopeuttavanaja suuntaavana pakko-
3359: törkeä veropetos 3 keinona.
3360:
3361:
3362: Tekninen kuuntelu Televalvonnan osalta arviot vuodelta 1997
3363: olivat kertomuksen mukaan seuraavat:
3364: Sisäasiainministeriön kertomuksen mukaan
3365: teknistä kuuntelua ei ole käytetty vuonna 1997.
3366: poliisi tulli
3367: Teknisen kuuntelun suorittamisen esteenä on
3368: pidetty poliisilain 31 §:n 1 momentissa mainittua ratkaiseva 156 6
3369: kieltoa sijoittaa kuuntelulaite kohteen kanssa tärkeä 383 33
3370: samaan tilaan. Vastaava kielto on pakkokeino- vähäinen 120 4
3371: lain 5a luvun 4 §:n 4 momentissa. Lisäksi tekniset ei merkitystä 63 2
3372: ongelmat ovat rajoittaneet teknisen kuuntelun ei ilmoitusta 21 3
3373: suorittamista. Kertomuksen mukaan ministe-
3374: riössä on valmisteltu poliisilain muutosehdotus Poliisin tilasto osoittaa, että tutkinnanjohta-
3375: sijoittamiskiellon osittaiseksi poistamiseksi. jat ovat arvioineet telekuuntelun tai -valvonnan
3376: Tulli on puolestaan ilmoittanut yhdestä tek- merkityksen ratkaisevaksi tai tärkeäksi yhteensä
3377: nistä kuuntelua koskevasta pöytäkirjasta. Tut- 70 prosentissa kaikista tapauksista teleliittymien
3378: kittavana oli törkeä huumausainerikos, mutta määrän mukaan laskettuna (63% v. 1996).
3379: kuuntelu ei teknisten syiden johdosta onnistu-
3380: nut. Pakkokeinon käytöstä ilmoittaminen
3381: Telekuuntelun ja -valvonnan käytöstä on sen
3382: Pakkokeinojen tarpeellisuuden arviointi lopettamisen jälkeen ilmoitettava rikoksesta
3383: Telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen epäiliylle säädetyssä ajassa, jollei tuomioistuin
3384: tarkkailun edellytyksiin kuuluu, että pakkokei- tutkinnallisista syistä päätä, että ilmoitus saa-
3385: noilla saatavilla tiedoilla voidaan olettaa olevan daan tehdä myöhemmin tai jättää kokonaan te-
3386: erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle kemättä (PKL ll § 2 mom). Sisäasiainministe-
3387: (PKL 5a luvun 2, 3 ja 4 §). riölie toimitettavaan pöytäkirjaan on merkittä-
3388: Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan te- vä, miten ilmoittaminen on tehty, kuka on ollut
3389: lekuuntelun ja -valvonnan tuloksellisuuden mit- ilmoittajana, ilmoittamisen ajankohta sekä il-
3390: taamisessa paras peruste on rikoksen esitutkin- moittamistapa.
3391: taa johtavan poliisimiehen henkilökohtainen ar- Sisäasiainministeriön kertomuksen mukaan
3392: vio. Sisäasiainministeriö on määrännyt, että te- toimenpiteen kohteelle on seurantatietojen mu-
3393:
3394:
3395: 70
3396: T E L E K u u N T E L u N y M K Ä Y T T ö
3397:
3398:
3399:
3400:
3401: kaan ilmoitettu pakkokeinon käytöstä. Yleisin Arviointia
3402: ilmoittamistapa on ollut suullinen ilmoitus esi- Televalvontalupien määrä on kahden vnme
3403: tutkinnan aikana. vuoden aikana ollut siis 400-500 välillä. Tele-
3404: Kertomuksen mukaan tutkinnanjohtajat valvontalupien kohteena olleiden rikosten määrä
3405: ovat muutamissa, lähinnä huumejuttuja koske- (277) oli kertomusvuonna myös lähes sama kuin
3406: neissa tapauksissa, hakeneet tuomioistuimilta edellisenä vuonna (272). Tullin suorittamassa
3407: PKL Sa luvun 11 §:n mukaisen luvan ilmoituksen tutkinnassa oli sen sijaan viime vuonna lupapää-
3408: tekemiseksi myöhemmin tai luvan jättää se ko- tösten kasvua. Kertomusvuonna tapaukset kos-
3409: konaan tekemättä. kivat 48 rikosta, kun taas vuonna 1996 oli kysy-
3410: mys 19 rikoksesta.
3411: Tallenteiden hävittäminen ja ylimääräisen Telekuuntelun käyttö sen sijaan on lisäänty-
3412: tiedon käyttö
3413: nyt ja lisääntymässä. Vuonna 1997 myönnettiin
3414: Pakkokeinojen käytössä kertyneet tallenteet yhteensä 13 telekuuntelulupaa, kun vastaava
3415: on lain mukaan ensi tilassa tarkastettava (PKL määrä edellisenä vuonna oli kolme lupaa. Tulli
3416: 12 §). Telekuuntelulla tai teknisellä kuuntelulla sai vuonna 1997 ensimmäisen telekuuntelulupa-
3417: saatu ns. ylimääräinen tieto, joka ei liity rikok- päätöksen. Telekuuntelun käyttöä ovat kerto-
3418: seen tai koskee muuta rikosta kuin sitä, jonka muksen mukaan edelleen rajoittaneet tekniset
3419: tutkintaa telekuuntelulupa tai teknistä kuunte- vaikeudet, jotka ovat kuitenkin poistumassa.
3420: lua koskeva päätös koskee, on yleensä tarkastuk- Vuoden 1998 ennakkotietojen mukaan suoritet-
3421: sen jälkeen hävitettävä tai poistettava tallenteel- tujen telekuuntelutapausten määrä on jo kesä-
3422: ta. Tieto saadaan kuitenkin eräissä tapauksissa kuuhun 1998 mennessä suurempi kuin koko
3423: säilyttää ja tallettaa esitutkintaviranomaisen re- vuonna 1997.
3424: kistereihin (PKL 13 §). Kuten edellä on todettu, teknistä kuuntelua ei
3425: Sisäasiainministeriön määräyksen mukaan käytetty lainkaan vuonna 1997.
3426: tutkinnanjohtajan on tehtävä ministeriölle toi- Saatujen tietojen perusteella on vielä vaikea
3427: mitettavaan pöytäkirjaan merkinnät tallentei- arvioida, kuinka hyvin näiden pakkokeinojen
3428: den tarkastamisesta, säilyttämisestä ja hävittä- käyttö on asettunut tai asettumassa sille tasolle,
3429: misestä sekä tiedot muun rikoksen selvittämisek- johon sen lainsäädännön mukaan tulisi ohjau-
3430: si luovutetusta aineistosta. Myös tieto näiden tua. Telekuuntelun osalta tapausten lukumäärä
3431: toimenpiteiden suorittajasta ja niiden ajankohta oli vielä niin pieni, ettei arviota voi esittää. Tele-
3432: on merkittävä. valvonnan käyttö näyttää kohdistuvan suhteel-
3433: Kertomuksen mukaan merkinnät oli tehty lisen vakaviin rikoksiin. Tämä viittaa siihen, että
3434: asianmukaisesti ja poliisipiireissä tehdyissä tar- televalvonnan käytössä on oltu pidättyväisiä.
3435: kastuksissa oli kiinnitetty erityistä huomiota Seurantatietojen perusteella on kuitenkin vai-
3436: pakkokeinopöytäkirjojen tarkastamiseen sekä keata arvioida sitä, onko pakkokeinon käyttö
3437: tallenteiden säilyttämiseen ja hävittämiseen rajoittunut tapauksiin, joissa tiedoilla on perus-
3438: sekä ns. ylimääräisen tiedon käyttöön. tellusti voitu olettaa olevan erittäin tärkeä mer-
3439: kitys rikoksen selvittämiselle. Rikostutkijat ovat
3440: itse arvioineet merkityksen suureksi. Tämä arvio
3441: ei kuitenkaan välttämättä anna vastausta esi-
3442:
3443:
3444: 71
3445: T E L E K u u N T E L u N y M K Ä Y T T ö
3446:
3447:
3448:
3449:
3450: merkiksi siihen kysymykseen, olisiko sama tai ilmoittamisesta ja ylimääräisten tietojen käytös-
3451: vastaava tieto ollut saatavissa jotakin muuta tä sekä hävittämisestä saataisiin aikaisempaa
3452: pakkokeinoa käyttäen. Asian selvittäminen vaa- tarkemmat tiedot.
3453: tisi nykyisin käytettävissä olevia seurantatietoja Perustuslakivaliokunnan mietinnössä 2/1998
3454: perusteellisempaa selvittelyä. vp puolestaan todettiin, että sisäasiainministe-
3455: Sisäasiainministeriön kertomuksessa arvioi- riön oikeusasiamiehelle ilmoittamissa telekuun-
3456: daan televalvonta hyvin esitutkintaan soveltu- telua ja -valvontaa koskevissa tiedoissa oli lähin-
3457: vaksi nopeaksi ja edulliseksi pakkokeinoksi, joka nä käsitelty vain myönnettyjä lupia ja että vuo-
3458: ei vaaranna rikoksista epäiltyjen tai muiden ta- den 1997 kertomukseen tulisi saada tietoja myös
3459: hojen oikeusturvaa. Televalvonta onkin te- pakkokeinovaatimusten hylkäämisestä. Oikeus-
3460: lekuuntelua lievempi pakkokeino, joka ei kohdis- asiamies saattoi myös perustuslakivaliokunnan
3461: tu luottamuksellisen viestin sisältöön. Kuitenkin toivomukset sisäasiainministeriön tietoon.
3462: myös tieto siitä, minne teleliittymästä on soitettu Sisäasiainministeriön poliisiosasto on 7.1.1998
3463: tai missä soittaja on soittohetkellä ollut, on osa antanut uudet määräykset telekuuntelun ja -val-
3464: hallitusmuodon 8 §:ssä turvattua yksityiselämän vonnan sekä teknisen tarkkailun järjestämisestä
3465: suojaa. Tämän vuoksi myös televalvonnan käy- poliisissa. Määräysten mukaan tutkinnanjohta-
3466: tössä on muistettava perusoikeussuojan kaven- jan on ilmoitettava sisäasiainministeriölle myös
3467: tuminen. tuomioistuimen antamista kielteisistä ratkai-
3468: Telekuuntelua ja -valvontaa koskevien pak- suista. Uudet ohjeet täsmentävät myös ylimää-
3469: kokeinovaatimusten hylkäysprosentti on nykyi- räisen tiedon hävittämistä ja poistamista koske-
3470: sellään alhainen. Tämä viittaa siihen, että vaati- via velvoitteita. Pöytäkirjaan on merkittävä
3471: muksentekokynnystä on pidetty melko korkeal- myös päätöksen tehneen virkamiehen nimi ja
3472: la. Telekuuntelun ja -valvonnan käyttöä rajoit- virka-asema, päätöksen ja toimenpiteen päivä-
3473: tavat ilmeisesti myös niukat toimintaresurssit. määrä ja allekirjoitus.
3474: Tähän viittaa sekin, että televalvonnan aikaraja- Laajennettu raportointivelvollisuus merkit-
3475: us on useissa tapauksissa jo vaatimuksessa halut- see parannusta sisäasiainministeriön harjoitta-
3476: tu rajata mahdollisimman lyhyeksi. massa valvonnassa. Se antaa myös oikeusasia-
3477: miehelle nykyistä paremman perustan näiden
3478: pakkokeinojen käytön seurannassa. Uusien oh-
3479: Valvonnan kehittäminen
3480: jeiden voi odottaa myös lisäävän tarkkuutta ja
3481: Vuoden 1997 lopulla sisäasiainministeriön ja huolellisuutta pakkokeinojen käytössä. Ohjei-
3482: oikeusasiamiehen kanslian kesken neuvoteltiin den riittävyyttä voidaan käytännön kokemusten
3483: valvonnan kehittämisestä. Kehittämisehdotuk- pohjalta arvioida kuitenkin vasta vuoden 1998
3484: sia tehtäessä otettiin huomioon tuolloin käytössä kertomuksen käsittelyn yhteydessä.
3485: olleet eduskunnan perustuslakivaliokunnan kan- Nykyinen tietopohja ei anna hyvää mahdolli-
3486: nanotot (PevM 3/1997 vp). Tavoitteena oli saada suutta arvioida tässä tarkoitettujen pakkokeino-
3487: aikaisempaa kattavammat ja vertailukelpoisem- jen käyttöä esimerkiksi suhteellisuusperiaatteen
3488: mat tilastotiedot myönnetyistä luvista ja niiden kannalta. Samoin on vaikea arvioida sitä, kuinka
3489: käytöstä sekä lisätä jälkitoimien raportointivel- konkreettisia rikosepäilyjä lupaa myönnettäessä
3490: vollisuutta siten, että pakkokeinojen käytöstä on vaadittu. Ei myöskään tiedetä, kuinka usein
3491:
3492:
3493:
3494: 72
3495: T E L E K u u N T E L u N y M K Ä Y T T ö
3496:
3497:
3498:
3499:
3500: pakkokeinojen käyttö kohdistuu sellaisiin kes- vän täsmällisin ja ennalta-arvattavin lain sään-
3501: kusteluihin tai puheluihin, joilla ei ole yhteyttä nöksin tai muin takein
3502: selvitettävään rikokseen. Viimeistään siinä vai- Ihmisoikeustuomioistuin totesi, että Sveitsin
3503: heessa, kun telekuuntelun käyttöä rajoittavat laki suojasi asianajajaa, kun tätä kuunneltiin
3504: tekniset esteet saadaan poistetuiksi, on syytä sivullisena. Laissa ei kuitenkaan ollut sanottu
3505: tehdä nykyistä tarkempi tapauskohtainen selvi- selvästi, miten ja millaisin edellytyksin sekä ke-
3506: tys telekuuntelun ja -valvonnan käytöstä. nen toimesta tuli erottaa se, mikä oli tai mikä ei
3507: ollut ominaista päämiehen toimeksiannon täyt-
3508: tämiselle. Ihmisoikeustuomioistuimen mielestä
3509: Lainsäädännön kehittäminen
3510: oli hämmästyttävää, että sellainen tehtävä an-
3511: Suomen Asianajajaliitto on 26.5.1998 tehnyt nettiin postilaitoksen virkamiehelle ilman riip-
3512: oikeusministeriölle aloitteen siitä, että PKL 5a pumattoman tuomioistuimen valvontaa, varsin-
3513: luvun 10 §:n soveltamisen tulisi tapahtua tuoma- kin, kun kysymys oli asianajajan ja hänen pää-
3514: rin valvonnassa. Mainittu lainkohta kieltää te- miehensä välisistä luottamuksellisista suhteista,
3515: lekuuntelun ja teknisen kuuntelun kohdistami- jotka koskivat välittömästi rikoksesta epäillyn
3516: sen epäillyn ja hänen oikeudenkäyntiavustajan- prosessuaalisia oikeuksia. Tuomioistuin katsoi,
3517: sa väliseen keskusteluun. Liiton mukaan käräjä- ettei Sveitsin laki osoittanut riittävän selvästi
3518: oikeuden tulisi valvoa telekuunteluluvan käyt- viranomaisten harkintavallan alaa eikä sen käy-
3519: töä siten, että pakkokeinon ja mahdollisesti myös tön tapaa. Sen vuoksi valittaja ei ollut ihmisoi-
3520: ns. ylimääräisen tiedon käytöstä em. tapaukses- keustuomioistuimen mielestä saanut asian-
3521: sa raportoidaan luvan myöntäneelle tuomarille. ajajana oikeusvaltion periaatteiden mukaista
3522: Aloitteen mukaan lakiin tulisi lisäksi saada sään- vähimmäissuojaa demokraattisessa yhteiskun-
3523: nökset siitä, miten vastaavaa teknisen kuuntelun nassa.
3524: käyttöä voidaan valvoa. Yksityisyyden suojan kannalta onkin tärkeä-
3525: Asianajajaliiton aloitteen taustalla on Euroo- tä, että laki riittävän yksityiskohtaisin säännök-
3526: pan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu ns. sin turvaa oikeudenkäyntiavustajan ja hänen
3527: Kopp -tapauksessa (25.3.1998}. Tapauksessa oli päämiehensä välisten keskustelujen luottamuk-
3528: kysymys siitä, suojattiinko asianajajan ja hänen sellisuuden. Suomen Asianajajaliiton aioitteelia
3529: päämiehensä välisten neuvottelujen luottamuk- on puututtu myös Suomen lainsäädännön kan-
3530: sellisuutta puhelinkuuntelun yhteydessä riittä- nalta tärkeään asiaan.
3531:
3532:
3533:
3534:
3535: 73
3536: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
3537:
3538:
3539:
3540:
3541: 5. TOIMENPITEET HALLINNONALOITTAIN
3542:
3543: TUOMIOISTUIMET JA lä olemalla näiden kanssa puhelinyhteydessä jo
3544: ennen haasteen antamista. Oikeusasiamies sai
3545: OIKEUSHALLINTO
3546: sen vaikutelman, että haasteiden antamista oli
3547: Lapin käräjäoikeuden tarkastus tahallaan viivytetty ja perusteltu tätä sovinnon
3548: edistämisellä. Oikeusasiamies totesi, ettei lain-
3549: Oikeusasiamies tarkasti Lapin käräjäoikeu- säätäjä ollut tarkoittanut sovinnon edistämisellä
3550: den 5. 3.1997. Käräj äoikeudessa toimi laamannin sovintoon painostamista. Hän piti käräjätuoma-
3551: lisäksi kaksi käräjätuomaria. Tarkastukseen oli rin harjoittamaa puhelinsovittelua epäasianmu-
3552: antanut aiheen oikeusasiamiehen tietoon tullut kaisena. Oikeusasiamies epäili käräjätuomarin
3553: huoli asioiden käsittelyn viivästymisestä Lapin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen
3554: käräjäoikeudessa. Tarkastuksessa kiinnitettiin siinä, ettei tämä ollut käsitellyt hoidettavinaan
3555: erityistä huomiota paitsi asioiden käsittelyno- olleita asioita riittävän joutuisasti.
3556: peuteen yleensä myös riita-asian uuden oikeu- Koska Rovaniemen hovioikeus oli saattanut
3557: denkäyntimenettelyn sujuvuuteen sekä siinä il- käräjätuomarin menettelyn rikosasioiden osalta
3558: menneisiin ongelmiin. valtioneuvoston oikeuskanslerin tutkittavaksi,
3559: Käräjäoikeuden rikosasiat jaettiin tasan kol- oikeusasiamies siirsi käräjätuomaria koskevan
3560: men virkatuomarin kesken. Tarkastuksessa ilme- asian myöhemmin myös omien havaintojensa
3561: ni, että pöytäkirjanotteiden valmistumisen vii- osalta oikeuskanslerin käsiteltäväksi (dnro 2029/
3562: västyessä toinen käräjätuomareista oli joutunut 2/97).
3563: antamaan tyytymättömyyttä ilmoittaneille
3564: asianosaisille ns. varaustodistuksia muutoksen-
3565: hakua varten. Pöytäkirjanotteet olivat valmis-
3566: LAUSUNNOT
3567: tuneet huomattavan myöhässä, jolloin valituk-
3568: sen määräpäivät olivat vastaavasti siirtyneet ja
3569: HALLINTOTUOMIOISTUINUUDISTUSTA
3570: muutoksenhaku hidastunut.
3571: KOSKEVA LAUSUNTO
3572: Riita-asiat puolestaan jaettiin virkatuoma-
3573: reille saapumisjärjestyksessä vuorotteluperiaat- Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamieheltä
3574: teen mukaisesti. Laajojen riita-asioiden keski- lausuntoa hallintotuomioistuintoimikunnan
3575: määräinen käsittelyaika oli 235 vuorokautta. mietinnöstä.
3576: Summaariset asiat käsiteltiin keskimäärin 56 Oikeusasiamiehen mielestä toimikunnan eh-
3577: vuorokaudessa. Kolmen tuomarin käsittelyjä oli dotukset ovat toteutuessaan omiaan selkiyttä-
3578: ollut ainoastaan kolme. mään kuvaa hallintotuomioistuimista riippu-
3579: Ongelmaksi havaittiin edellä mainitun kärä- mattomina lainkäyttöeliminä. Samalla luodaan
3580: jätuomarin työtilanne kokonaisuudessaan. Kol- entistä paremmat mahdollisuudet hallitusmuo-
3581: messa hänelle jaetussa riita-asiassa haasteen an- don 16 §:ssä tarkoitetun oikeudenmukaisen oi-
3582: taminen oli kestänyt yli vuoden. Käräjätuomari keudenkäynnin toteutumiseksi myös hallinto-
3583: selitti pyrkineensä sovitteluun riitapuolien välil- lainkäytön puolella. Oikeusasiamies piti nykyis-
3584:
3585:
3586:
3587: 74
3588: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
3589:
3590:
3591:
3592:
3593: ten valitusrajoitusten vähentämistä merkittävä- sopimuksen 6 artiklassa ja hallitusmuodon 16
3594: nä parannuksena. Alueellisten tasa-arvonäkö- §:ssä turvattua fair trial -oikeutta. Julkisen oi-
3595: kohtien huomioon ottaminen oli myös tärkeää. keusavun myöntämisessä ei voi olla kysymys tu-
3596: Oikeusasiamies piti hyvänä toimikunnan eh- lotaulukkojen kaavamaisesta soveltamisesta
3597: dotusta, joka koski hallinnon sisäisestä muutok- vaan kansalaisenoikeussuojan tarpeen kokonais-
3598: senhausta luopumista. Hallinnon sisäinen muu- valtaisesta arvioinnista. Tällaiseen kokonaishar-
3599: toksenhaku ei täytä hallitusmuodon 16 §:n ja kintaan on oikeusasiamiehen mielestä parhaat
3600: Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimuksia mahdollisuudet tuomioistuimella, joka käsittelee
3601: asian käsittelystä tuomioistuimessa tai muussa itse pääasian. Oikeusasiamiehen mielestä Euroo-
3602: riippumattomassa lainkäyttöelimessä. pan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan merkitys
3603: Myöskään muutoksenhakulautakuntia ei oi- kaventuu olennaisesti, jos päätösvalta julkisen
3604: keusasiamiehen näkemyksen mukaan voida ai- oikeusavun antamisesta siirretään toimikunnan
3605: nakaan kaikissa tapauksissa pitää hallitusmuo- ehdotuksen mukaisesti tuomioistuimilta oikeus-
3606: don 16 §:ssä taikka Euroopan ihmisoikeussopi- aputoimistoille.
3607: muksessa tarkoitettuina riippumattomina ja Oikeusasiamies ei myöskään voinut yhtyä toi-
3608: puolueettomina lainkäyttöeliminä. J atkovali- mikunnan esittämään näkemykseen siitä, että
3609: tusmahdollisuus tuomioistuimeen on järjestettä- hallinnollinen muutoksenhakutie olisi luonteva
3610: vä asioissa, joissa on kyse henkilön oikeudesta tai oikeusapua koskevissa asioissa. Oikeusasiamies
3611: velvollisuudesta. Muutoksenhakulautakunnissa epäili, että oikeusapua koskevan muutoksen-
3612: käsiteltävät asiat soveltuisivat yleensä ratkais- haun kanavointi hallintotuomioistuimiin johtai-
3613: taviksi yleisissä ensiasteen hallintotuomiois- si viivästyksiin ja päällekkäistyöhön.
3614: tuimissa. Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle
3615: Oikeusasiamies varoitti kuitenkin liiallisesta 25.7.1997, dnro 104/4/97
3616: luottamuksesta muutoksenhakuun. Yhtä tär-
3617: Laki yleisestä oikeusavusta ( 104/1998) ja laki
3618: keää, jollei vielä tärkeämpää, on oikeudenmukai-
3619: maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain
3620: sen oikeudenkäynnin takeista huolehtiminen jo
3621: muuttamisesta ( 10511998) tulivat voLmaan
3622: asian ensikäsittelyssä.
3623: 1.6.1998.
3624: Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle
3625: 21.4.1997, dnro 589/4/97
3626:
3627:
3628: TUOMARIEN VÄLIMIESTEHTÄVIÄ
3629: JULKISTA OIKEUSAPUA KOSKEVA KOSKEVA LAUSUNTO
3630: LAUSUNTO
3631: Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamieheltä
3632: Oikeusministeriö pyysi eduskunnan oikeus- lausuntoa tuomaritoimikunnan osamietinnöstä
3633: asiamieheltä lausuntoa julkisia oikeusapupalve- "Tuomarit välimiehinä".
3634: luja selvittäneen toimikunnan mietinnöstä. Toimikunnan mukaan tuomari voi toimia vä-
3635: Oikeusasiamies muistutti lausunnossaan, että limiehenä vain, jos tehtävä ei vaaranna eikä anna
3636: vähävaraisten mahdollisuus maksuttomaan oi- edes sellaista vaikutelmaa, että se voisi vaaran-
3637: keusapuun on tärkeä osa Euroopan ihmisoikeus- taa tuomioistuimen puolueettomuutta tai riip-
3638:
3639:
3640:
3641: 75
3642: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
3643:
3644:
3645:
3646:
3647: pumattomuutta. Toimikunta pitää lisäksi tar- kansainvälisten välimiesriitojen ratkaisuun toi-
3648: peellisena rajoittaa tuomareiden välimiestyös- sen osapuolen nimeäminä välimiehinä. Oikeus-
3649: kentelyä siten, ettei tuomarin saamien palkkioi- asiamies korosti, että tällainen perustelu saattaa
3650: den määrän takia synny epäilyjä hänen taloudel- aiheuttaa ulkopuolisissa yleisemminkin epäilyk-
3651: lisesta riippuvuudestaan. Toimikunnan mielestä siä suomalaisen osapuolen nimeämän välimiehen
3652: tuomari voisi vain erityisestä syystä toimia toi- puolueettomuuden aitoudesta. Olisi ongelmallis-
3653: sen asianosaisen nimeämänä välimiehenä. ta, jos myös virkatuomari välimiehenä toimies-
3654: Oikeusasiamies korosti, että tuomarin subjek- saan altistuisi tällaisille epäilyksille. Tuomarin
3655: tiivisen puolueettomuuden rinnalle on aikaisem- tehtävänähän ei ole edistää kotimaisten suuryri-
3656: paa selvemmin noussut objektiivisen puolueetto- tysten etua tai kotimaista työllisyyttä taikka
3657: muuden vaatimus. Ei riitä, että tuomari on tosi- edes Suomen kansallista etua. Tuomarin pitää
3658: asiallisesti puolueeton ja tuntee itsensä sellaisek- ratkaista hänelle tulevat asiat lain mukaan kai-
3659: si. Myöskään ulkoisten seikkojen perusteella ei kista ulkopuolisista vaikutteista täysin riippu-
3660: saa syntyä aihetta epäillä tuomarin puolueetto- mattomana.
3661: muutta. Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle
3662: Oikeusasiamiehen mielestä toimikunnan työs- 26.8.1997, dnro 1420/4/97
3663: sä ei ollut riittävän perusteellisesti pohdittu sitä
3664: vaihtoehtoa, että tuomarien toimiminen väli-
3665: miehinä kiellettäisiin kokonaan. Näin pitäisi me-
3666: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT
3667: netellä, jos ehdottomaksi edellytykseksi asete-
3668: ALOITTEET
3669: taan se, ettei tuomioistuimen puolueettomuutta
3670: kohtaan tunnettava luottamus saa lainkaan vaa-
3671: TUOMARIN ESTEELLISYYS
3672: rantua. Oikeusasiamies piti toimikunnan ehdot-
3673: tamia tuomarien välimiestehtäviä koskevia ra- Oikeusasiamiehelle kanneltiin siitä, että kor-
3674: joituksia joka tapauksessa oikean suuntaisinaja keimman oikeuden nuorempi oikeussihteeri SM
3675: katsoi, että ne tulisi kiireellisesti toteuttaa. Jos oli osallistunut esittelijänä valituslupa-asian kä-
3676: ilmenee, etteivät nämä toimenpiteet riitä, pitäisi sittelyyn asiassa, jonka käsittelyyn hän oli otta-
3677: uudelleen harkita välimiestehtävien täydellistä nut osaa jo alioikeusvaiheessa Helsingin käräjä-
3678: kieltämistä kaikilta tuomareilta tai ainakin kor- oikeudessa.
3679: keimpien oikeuksien jäseniltä. Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
3680: Erityisen tärkeänä oikeusasiamies piti toimi- raavan.
3681: kunnan ehdotuksia valvonnan lisäämisestä ja Ollessaan Helsingin käräjäoikeudessa käräjä-
3682: nykyistä laajemman julkisuuden aikaansaami- tuomarina SM oli kehottanut kantelijaa täyden-
3683: sesta. Tuomarien välimiestehtäviä koskeva pe- tämään haastehakemustaan tämän äidin perin-
3684: rusongelma on hänen mielestään juuri siinä, että nönjaon moitetta koskevassa riita-asiassa. Muul-
3685: näitä tehtäviä koskevat tiedot ovat salaisia. la tavalla SM ei käräjäoikeudessa työskennelles-
3686: Oikeusasiamies piti ongelmallisena toimikun- sään ollut osallistunut kantelijan vireille pane-
3687: nan toteamusta siitä, että Suomen kansallinen man riita-asian käsittelyyn.
3688: etu samoin kuin suomalaisten suuryritysten etu Oikeusasiamies piti uskottavana SM:n kerto-
3689: saattaisi vaatia myös tuomareiden osallistumista musta, ettei hän valituslupahakemusta esitelles-
3690:
3691:
3692:
3693: 76
3694: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
3695:
3696:
3697:
3698:
3699: sään ollut muistanut osallistuneensa saman asian käräjäoikeutta. Näissä olosuhteissa asianosainen
3700: käsittelyyn jo alioikeusvaiheessa hieman yli kol- saattoi mieltää SM:n voivan vaikuttaa myös asi-
3701: me vuotta aikaisemmin. Hänelle ei ollut voinut an lopulliseen ratkaisuun, siitäkin huolimatta,
3702: tosiasiallisesti muodostua tällä perusteella mi- ettei hän ollut ottanut osaa asian pääkäsittelyyn.
3703: tään asiaan vaikuttavaa ennakkokäsitystä tai Pelkästään se seikka, että sama henkilö on käsit-
3704: etukäteiskantaa asiasta. SM:n osuus käräjäoi- telemässä asiaa uudelleen toisessa tuomiois-
3705: keuskäsittelyssä oli ollut asiallisesti merkitykse- tuimessa, oli oikeusasiamiehen käsityksen mu-
3706: tön. Hän ei ollut osallistunut asian pääkäsitte- kaan omiaan herättämään perustellun epäilyn
3707: lyyn eikä muihin valmisteleviin toimiin kuin käsittelyn puolueettomuudesta.
3708: haastehakemuksen täydennyskehotuksen lähet- Oikeusasiamies katsoi SM:n menetelleen vir-
3709: tämiseen. Valituslupahakemuksen käsittely kor- heellisesti siinä, että tämä oli esteellisyydestään
3710: keimmassa oikeudessa ei sitä paitsi ole vielä asian huolimatta osallistunut kantelijan valituslupa-
3711: tutkimista vaan ainoastaan sen arvioimista, hakemuksen käsittelyyn esittelemällä valituslu-
3712: onko laissa säädettyjä perusteita valitusluvan pa-asian korkeimmassa oikeudessa. Menettelyn
3713: myöntämiseen. moitittavuutta arvioidessaan oikeusasiamies otti
3714: Tuomaria on oikeudenkäymiskaaren 13luvun huomioon, ettei SM:n esteellisyys ollut voinut
3715: 1 §:n nojalla pidetty esteellisenä mm. silloin, kun vaikuttaa valituslupa-asian lopputulokseen.
3716: hän on toisessa tuomioistuimessa ratkaissut sa- Kuitenkin oikeusasiamies katsoi, että SM:n, joka
3717: man asian, sekä myös silloin, kun hän on muutoin tiesi aikaisemmin toimineensa käräjätuomarina
3718: päättänyt tai esitellyt asian. Puheena oleva sään- Helsingin käräjäoikeudessa, olisi tullut erityisen
3719: nös on yli 250 vuotta vanha. Sitä tulkittaessa huolellisesti tarkistaa juuri tästä alioikeudesta
3720: tulee myös ottaa huomioon Suomessa 10.5.1990 hänen esiteltäväkseen tulleet jutut. Korkeim-
3721: voimaan saatetun Euroopan ihmisoikeussopi- man oikeuden esittelijän työmäärän ja työn vaa-
3722: muksen 6 artiklaa koskeva soveltamiskäytäntö. tivuuden huomioon ottaen oikeusasiamies piti
3723: Euroopan ihmisoikeussopimuksesta johtuu, SM:n huomaamattomuutta asiassa kaikesta
3724: että oikeudenkäymiskaaren 13luvun 1 §:ään pe- huolimatta anteeksiannettavana.
3725: rustuvaa oikeusaste-esteellisyyttä on nykyolois- Oikeusasiamies saattoi käsityksensä SM:n tie-
3726: sa tulkittava verraten ankarasti. On otettava toon.
3727: huomioon myös se, miltä asiat näyttävät ulos- Oikeusasiamiehen päätös 31.1.1997, dnro
3728: päin. Asianosaisen näkökulmasta täytyy olla it- 2684/4/96
3729: sestään selvää, etteivät ylemmässä oikeudessa
3730: asiaa käsittelevät henkilöt voi olla osaksikaan
3731: samoja kuin alemmissa oikeuksissa. Ulkopuoli-
3732: ASIAKIRJAJULKISUUS JA
3733: sella ei yleensä liene selkeää kuvaa siitä, mikä
3734: MASSALUOVUTUSKIELTO
3735: merkitys oikeudenkäyntiasian eri käsittelyvai-
3736: heilla on asian lopputuloksen kannalta ja mitä Oikeustoimittajat ry pyysi eduskunnan OI-
3737: vaikutusmahdollisuuksia niihin osallistuvilla keusasiamiestä selvittämään, menettelikö kor-
3738: henkilöillä on. Kun SM oli käräjätuomarina alle- kein hallinto-oikeus (KHO) lainmukaisesti evät-
3739: kirjoittanut haastehakemuksen täydennyskeho- essään toimittajalta asiakirjajulkisuuslain
3740: tuksen, hän oli asianosaiseen nähden edustanut 7 §:ään perustuvan muistiinpanojen teon KHO:n
3741:
3742:
3743:
3744: 77
3745: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
3746:
3747:
3748:
3749:
3750: hallussa olleesta Saamelaisvaltuuskunnan vaali- istuimessa tai muussa viranomaisessa. Asiakirja-
3751: luettelosta. Yhdistyksen mielestä KHO lisäksi julkisuuslain 8 §:n tarkoittama pyyntö olisi lain
3752: viivytteli toimittajan pyytämän kirjallisen kiel- mukaan ollut ratkaistava viipymättä. KHO:n
3753: täytymispäätöksen antamisessa. kansliapäällikön vastauskirje oli taas päivätty
3754: Toimittaja oli 19.1.1996 pyytänyt saada teh- vasta 13 päivän kuluttua toimittajan kirjeen päi-
3755: dä muistiinpanoja KHO:n kirjaamossa erään va- väyksestä.
3756: litusasian asiakirjoihin kuuluneesta Saamelais- Oikeusasiamiehen mukaan toimittajalla oli
3757: valtuuskunnan vaaliluettelosta. KHO:n tiedot- edelleen asiakirjajulkisuuslain 8 §:n mukainen
3758: taja oli kieltänyt muistiinpanojen teon. Toimit- muutoksenhakutie avoinna. Laillisuusvalvojan
3759: taja oli samana päivänä jättänyt KHO:n kirjaa- tehtävänä ei ollut puuttua sellaiseen asiaan, jossa
3760: moon kirjeen, jossa hän pyysi kirjallisena tiedot- oli vielä käytettävissä normaali muutoksenhaku-
3761: tajan kieltoa muistiinpanojen tekemisestä. mahdollisuus. Tämän vuoksi oikeusasiamies ei
3762: KHO:n kansliapäällikkö vastasi toimittajalle voinut asian tässä vaiheessa ottaa kantaa siinä
3763: 1.2.1996 päivätyllä kirjeellä. Siinä hän ilmoitti, ilmenneisiin asiakirjajulkisuuslain tulkintakysy-
3764: että kyseinen vaaliluettelo oli KHO:n kuukautta myksiin. Hän saattoi korkeimman hallinto-oike-
3765: aikaisemmin annetussa päätöksessä katsottu uden kansliapäällikön tietoon vain edellä lausu-
3766: paitsi yleiseksi asiakirjaksi myös henkilörekiste- tun käsityksensä hallitusmuodon 16 §:n toteutu-
3767: rilaissa tarkoitetuksi henkilörekisteriksi, josta ei mista edistävien menettelyratkaisujen tärkey-
3768: ollut mahdollista luovuttaa jäljennöstä massa- destä.
3769: luovutuksena. Muistiinpanokielto oli kanslia- Oikeustoimittajat ry:n kantelu oli kuitenkin
3770: päällikön kirjeen mukaan perustunut tähän nä- nostanut esiin henkilörekisterilain ja asiakirja-
3771: kökohtaan. julkisuuslain aineellisten säännösten yhteenso-
3772: Toimittajan kirjettä ei ollut KHO:ssa tulkittu vittamisongelman, mihin oikeusasiamiehen mu-
3773: pyynnöksi saada asiassa asiakirjajulkisuuslain kaan oli julkisuusperiaatteen toteutumisen tur-
3774: 8 §:ssä tarkoitettu päätös vaan sitä oli pidetty vaamiseksi syytä kiinnittää vakavaa huomiota.
3775: KHO:n asiakaspalvelua koskevana moitekirjee- Asian ongelmallisuutta kuvasti myös tieto-
3776: nä. Siksi siihen oli vastattu kansliapäällikön kir- suojavaltuutetun lausunto, jossa oli esitetty
3777: jeellä eikä asiaa ollut viety KHO:n kansliaistun- KHO:n ratkaisukäytännöstä poikkeava tulkinta
3778: non ratkaistavaksi. siitä, oliko muistiinpanojen tekemistä pidettävä
3779: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan, että henkilörekisterilaissa tarkoitettuna massaluovu-
3780: vaikka toimittajan kirjeen sanamuoto ei ollut- tuksena. Oikeusasiamies katsoi, että lakia olisi
3781: kaan täysin yksiselitteinen, olisi kirje- sen sisäl- mahdollisesti aihetta tältä osin selkeyttää vireil-
3782: tö ja asiayhteys huomioon ottaen- pitänyt tul- lä olevan julkisuuslainsäädännön uudistamisen
3783: kita ensisijaisesti pyynnöksi saada asiassa asia- yhteydessä. Tämän käsityksensä hän saattoi oi-
3784: kirjajulkisuuslain 8 §:ssä tarkoitettu viranomai- keusministeriön tietoon ja otettavaksi huomioon
3785: sen päätös. Tällaista asiakasystävällistä tulkin- julkisuuslainsäädäntöä uudistettaessa.
3786: taa olisi puoltanut myös hallitusmuodon 16 §, Oikeusasiamiehen päätös 14.2.1997, dnro 488/
3787: jonka mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa 4/96
3788: käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta
3789: viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomio-
3790:
3791:
3792:
3793: 78
3794: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N
3795:
3796:
3797:
3798:
3799: OIKEUDENKÄYNTIAVUSTAJIEN PÖYTÄKIRJANOTE KÄRÄJÄOIKEUDEN
3800: PALKKIOIDEN VIIVÄSTYMINEN TUOMIOSTA
3801:
3802: Kantelija arvosteli oikeusministeriön Hä- Mikkelin käräjäoikeus ei ollut toimittanut kä-
3803: meenlinnan maksukeskusta siitä, että valtion räjäoikeuden tuomioon tyytymättömyyttä il-
3804: varoista maksettavien oikeudenkäyntiavusta- moittaneelle kantelijalle otetta pöytäkirjasta.
3805: jien palkkioiden maksaminen oli viivästynyt. Otteen lähettämättäjääminen oli ilmennyt vasta
3806: Oikeusasiamies korosti päätöksessään, että kun kantelij a oli tiedustellut sitä kärä jäoikeudes-
3807: maksuUoman oikeudenkäynnin järjestelmä ta. V alitukselle säädetty määräaika oli tuolloin
3808: kuuluu tärkeänä osana hallitusmuodossa perus- jo kulunut umpeen.
3809: oikeutena turvattuun oikeudenmukaiseen oikeu- Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
3810: denkäyntiin. Tämän järjestelmän toimivuuden raavan.
3811: ja uskottavuuden kannalta on välttämätöntä, Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 a §:n 3
3812: että myös valtion varoista suoritettavat maksut- momentin mukaan pöytäkirjanotteen tulee niis-
3813: toman oikeudenkäynnin saaneiden asianosaisten sä tapauksissa, joissa tuomioon on ilmoitettu
3814: oikeudenkäyntiavustajien palkkiot ja kulujen tyytymättömyyttä, olla saatavana tuomioistui-
3815: korvaukset maksetaan ilman aiheetonta viiväs- men kansliassa viimeistään kolmen viikon kulu-
3816: tystä. essa tuomion julistamis- tai antamispäivästä.
3817: Kantelijan asiassa laskujen maksaminen oli Käräjäoikeuden puheenjohtajan tehtävänä
3818: viivästynyt pääasiassa tietojärjestelmän käyttö- oli viime kädessä huolehtia siitä, että pöytäkir-
3819: häiriöistä johtuen, mikä oikeusasiamiehen mu- janote valmistettiin ja toimitettiin vastaanotta-
3820: kaan oli rinnastettavissa ylivoimaiseen estee- jalle asianmukaisesti.
3821: seen. Oikeusasiamies tyytyi sen vuoksi kiinnittä- Tapahtuneeseen virheeseen oli myötävaikut-
3822: mään oikeusministeriön oikeushallinto-osaston tanut käräjäoikeuden kanslian puutteellinen tie-
3823: huomiota oikeudenkäyntiavustajien palkkioiden donkulku, jonka yleisistä edellytyksistä huoleh-
3824: ja kulujen korvausten asianmukaisen suoritta- timinen oli ollut viraston päällikön eli käräjäoi-
3825: misen periaatteelliseen tärkeyteen. keuden laamannin vastuulla.
3826: Asiassa saadusta maksukeskuksen selvityk- Oikeusasiamies antoi Mikkelin käräjäoikeu-
3827: sestä oli ilmennyt, että palkkioiden ja kulujen delle huomautuksen virheellisestä menettelystä
3828: korvausten maksaminen saattoi viivästyä myös ja kiinnitti laamannin huomiota kanslian työjär-
3829: siitä syystä, että tuomioistuimet eivät lähetä oi- jestelyjen asianmukaiseen valvontaan.
3830: keudenkäyntiavustajien laskuja maksukeskuk- Oikeusasiamiehen päätös 19.3.1997, dnro 226/
3831: seen oikeusministeriön ohjeessa mainitussa ajas- 4/97
3832: sa. Oikeusasiamies totesi kiinnittävänsä tuomio-
3833: istuinten huomiota tähän seikkaan sopivassa
3834: yhteydessä. HOVIOIKEUDEN ESITTELYMUISTION
3835: Oikeusasiamiehen kirje 18.2.1997, dnro 103/ JULKISUUS
3836: 4/97
3837: Korkeinoikeus oli 25.9.1995 hylännyt kanteli-
3838: jan palovahinkovakuutusasiassa tekemän vali-
3839: tuslupahakemuksen. Hän ei ollut kuitenkaan
3840:
3841:
3842:
3843: 79
3844: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
3845:
3846:
3847:
3848:
3849: saanut itse tutustua Helsingin hovioikeudesta Hovioikeuden ei-julkisten muistioiden lähet-
3850: korkeimmalle oikeudelle valituslupahakemuk- täminen korkeimpaan oikeuteen muiden asiakir-
3851: sen käsittelyä varten lähetettyyn esittelijän jojen mukana oli kuitenkin ollut säännönmukai-
3852: muistioon. Se, ettei koko oikeudenkäyntiaineisto nen käytäntö aina 23.1.1996 saakka. Tuolloin
3853: ollut hänen saatavillaan, oli kantelijan mielestä hovioikeuksien presidentit päättivät, että hovi-
3854: loukannut hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudet eivät enää toimita korkeimmalle oikeu-
3855: oikeudenkäyntiin. delle esittelijän muistion ei-julkista osaa. Hovioi-
3856: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- keuksien presidentit perustelivat päätöstään sil-
3857: raavan. lä, ettei korkeimmalle oikeudelle tule toimittaa
3858: Tuomioistuimen päätöstä edeltävä neuvotte- sellaista aineistoa, joka ei ole julkista myöskään
3859: lu ja äänestys tapahtuvat oikeudenkäynnin jul- asianosaisille.
3860: kisuudesta annetun lain 7 §:n mukaan yleisön ja Oikeusasiamies katsoi, että kantelijan väite
3861: asianosaisten läsnä olematta. Tuomioistuimen hänen kärsimästään oikeudenloukkauksesta oli
3862: jäsen tai esittelijä ei saa oikeudenkäymiskaaren 1 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan
3863: luvun 7 §:n mukaan ilmaista asianosaisille eikä soveltamiskäytännössä katsotulla tavalla "pe-
3864: muillekaan niitä neuvotteluja, joita tuomioistuin rusteltavissa oleva" ns. (arguable claim). Oikeus-
3865: on tällä tavalla käynyt. Asiakirjajulkisuuslain 19 asiamiehen mukaan kantelijalla oli tässä tilan-
3866: §:n 4 momentin mukaan asianosaisella on oikeus teessa perusteltu tarve saada tutustua hovioikeu-
3867: vain viranomaisen luvalla saada asiakirjasta tie- den esittelymuistion ei-julkisen osan sisältöön
3868: to siltä osin kuin se sisältää tietoja näistä neuvot- voidakseen arvioida sen merkityksen oman oike-
3869: teluista. usasemansa kannalta. Oikeusasiamies totesi, tu-
3870: Niiden tuomioistuinten osalta, joissa ratkaisu tustuttuaan itse muistion sisältöön, että tiedon
3871: tapahtuu esittelystä, edellä mainitun neuvotte- antaminen muistion ei-julkisesta osasta ei ollut
3872: lun on katsottu alkavan esittelijän muistion siitä myöskään vastoin yleistä tai yksityistä etua.
3873: kohdasta, jossa esittelijä selostaa oman mielipi- Oikeusasiamies esitti Helsingin hovioikeudel-
3874: teensä. Asianosaisella on oikeus saada tieto esit- le, että se suhtautuisi myönteisesti kantelijan
3875: telymuistion näistä osista vain viranomaisen lu- pyyntöön saada tutustua puheena olevaan esit-
3876: valla. telymuistioon kokonaisuudessaan, siitä huoli-
3877: Oikeusasiamiehen mielestä kantelija oli oi- matta, ettei muistio kaikilta osiltaan ollut lain
3878: keassa siinä, että sellaisen aineiston, johon kan- mukaan asianosaisjulkinen.
3879: telija ei ollut itse päässyt tutustumaan, toimitta- Oikeusasiamiehen kirje 20.3.1997, dnro 2610/
3880: minen korkeimpaan oikeuteen oli ollut Euroopan 4/95 ja kirje Helsingin hovioikeuden presidentil-
3881: ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen le, dnro 681/2/97
3882: näkökulmasta ongelmallista. Oikeudenkäynnin
3883: Helsingin hovioikeuden presidentin ilmoituksen
3884: osapuolilla tulisi itsellään olla kussakin oikeusas-
3885: mukaan ei ole estettä suhtautua kantelijan pyyn-
3886: teessa mahdollisuus perehtyä kaikkiin tuomiois-
3887: töön myönteisesti, mikäli hän sen vielä uudistaa.
3888: tuimen ratkaisuun vaikuttaviin asiakirjoihin.
3889: Tämä kuuluu osana oikeudenmukaisen oikeu-
3890: denkäynnin ns. kuulemisperiaatteeseen (ks.
3891: KKO 1994:26).
3892:
3893:
3894:
3895: 80
3896: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
3897:
3898:
3899:
3900:
3901: VIRHEELLINEN RASITUSTODISTUS käynyt ilmi, että yksittäisiä turvatarkastuksia
3902: oli oikeudenkäyntiin liittyvän konkreettisen uh-
3903: Kantelija oli saanut vuonna 1993 Uudenmaan
3904: kan vuoksi toteutettu käytännössä muulloinkin.
3905: kartasto- ja tietopalvelutoimistosta virheellisen
3906: Tuomioistuimissa toteutettujen turvatarkas-
3907: rasitustodistuksen, joka koski Helsingin kaupun-
3908: tusten johdosta apulaisoikeusasiamies totesi en-
3909: gissa sijaitsevaa tilaa. Virheellisyys oli aiheutu-
3910: siksi, että julkisella vallalla on velvollisuus huo-
3911: nut siitä, että rasitustodistusta tulostettaessa ti-
3912: lehtia julkisten oikeudenkäyntien ja niihin osal-
3913: lan kiinnitystiedot olivat puuttuneet kiinnitysre-
3914: listuvien turvallisuudesta. Hän totesi lisäksi mm.
3915: kisteristä. Käytettävissä olleen selvityksen pe-
3916: seuraavaa.
3917: rusteella oikeusasiamies piti ilmeisenä, että tieto-
3918: "Henkilökohtainen turvallisuus on hallitus-
3919: jen puuttuminen rekisteristä oli aiheutunut vir-
3920: muotomme uusin perusoikeussäännöksin turvat-
3921: heellisestä menettelystä Helsingin raastuvanoi-
3922: tu perusoikeutena. Hallitusmuodon perusoikeus-
3923: keudessa.
3924: säännösten uudistuksessa on haluttu erityisesti
3925: Jälkikäteen ei kuitenkaan pystytty selvittä-
3926: korostaa julkisen vallan velvollisuutta suojella
3927: mään, milloin ja miten virhe oli tapahtunut. Oi-
3928: yhteiskunnan jäseniä rikoksilta ja muilta heihin
3929: keusasiamies piti virkavastuun kohdentamisen
3930: kohdistuviha oikeudenvastaisilta teoilta (HE
3931: kannalta ongelmallisena sitä, ettei rekisterijär-
3932: 309/1993, s. 4 7).
3933: jestelmä tarjonnut teknisiä keinoja rekisterissä
3934: Hallitusmuotomme 16 §:n mukaan jokaisella
3935: havaitun selvän virheen syntyhistorian selvittä-
3936: on myös oikeus saada asiansa käsitellyksi asian-
3937: miseksi. Parannusta oli kuitenkin se, että vuo-
3938: mukaisesti tuomioistuimessa. Euroopan ihmisoi-
3939: desta 1994 kaikkien rekisteriin tehtyjen merkin-
3940: keussopimuksen 6 artiklan mukaan jokaisella on
3941: töjen ilmoitettiin olevan selvitettävissä jälkikä-
3942: oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
3943: teen.
3944: On nähdäkseni selvää, että oikeuden toteutumi-
3945: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä Helsin-
3946: nen edellyttää, että oikeudenkäyntiin osallistu-
3947: gin raastuvanoikeuden virheellisestä menettelys-
3948: vat voivat olla vakuuttuneita turvallisuudes-
3949: tä Helsingin käräjäoikeuden tietoon. Samalla oi-
3950: taan.
3951: keusasiamies kiinnitti käräjäoikeuden huomiota
3952: Toisaalta kuitenkin hallitusmuodossa suojat-
3953: vastaisen varalle huolellisuuteen kirjaamisasioi-
3954: tuja perusoikeuksia ovat myös henkilökohtainen
3955: den ratkaisujalainhuuto-ja kiinnitysrekisteriin
3956: koskemattomuus (HM 6 §)ja yksityiselämän suo-
3957: merkittäessä.
3958: ja (HM 8 §).Näitä perusoikeuksia voidaan rajoit-
3959: Oikeusasiamiehen päätös 25.3.1997, dnro
3960: taa vain lailla. Kun turvatarkastuksia on toteu-
3961: 1318/4/95
3962: tettu metallinpaljastimin, joko ohjaamalla tar-
3963: kastettavat kulkemaan porttimaisen metallin-
3964: paljastimen kautta tai käsikäyttöistä metallinil-
3965: TUOMIOISTUIMISSA SUORITETIAVAT
3966: maisijaa tarkastettavien vartalon lähellä kuljet-
3967: TURVATARKASTUKSET
3968: taen, on tarkastuksilla jouduttu käsitykseni mu-
3969: Apulaisoikeusasiamies oli erään kantelun joh- kaan rajoittamaan tarkastettujen henkilökoh-
3970: dosta tutkinut poliisin suorittaman yksittäisen taista koskemattomuutta. Tällainenkin puuttu-
3971: turvatarkastuksen lainmukaisuutta Lapin kärä- minen, vaikka se on lähtökohtaisesti varsin rajoi-
3972: jäoikeudessa. Asian tutkinnan yhteydessä oli tettua, saattaa johtaa laukkujen avaamiseen,
3973:
3974:
3975:
3976: 81
3977: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
3978:
3979:
3980:
3981:
3982: taskujen tyhjentämiseen sekä henkilön tervey-
3983: Oikeusministeriö ilmoitti 2. 3.1998, että halli-
3984: teen ja muuhun yksityisyyteen liittyvien tietojen
3985: tuksen esitys laiksi turvatarkastuksista tuomiois-
3986: antamiseen. Tällainen puuttuminen edellyttää
3987: tuimissa on tarkoitus antaa viimeistään syyskuus-
3988: nähdäkseni tuekseen laintasoisia säännöksiä.
3989: sa 1998.
3990: Alussa mainitussa kanteluratkaisussani on
3991: tarkasteltu voimassa olevan lainsäädäntömme
3992: tuomioistuinten turvatarkastusten toteuttami-
3993: sen oikeudellista perustaa ja päädytty siihen,
3994: USKOTTU MIES RIKOSASIASSA
3995: että lainsäädännössämme ei ole toimivaltuus-
3996: säännöstä, jonka nojalla tuomioistuinten turva- Käsiteltäessä tapon yritystä koskevaa asiaa
3997: tarkastukset voitaisiin suorittaa. Tarkastusten Mustasaaren käräjäoikeudessa vastaajalla oli ol-
3998: järjestäminen vapaaehtoisuuden pohjalla on lut avustajana yleinen oikeusavustaja. Jutun
3999: nähdäkseni oikeutettua mutta ongelmallista. Oi- käsittely lykättiin mielentilalausunnon hankki-
4000: keudenk,:ynnin asianosaisten osalta tämä on eri- mista varten. J atkokäsittelyssä, jossa vastaajal-
4001: tyisen ongelmallista. Asianosaisilla ei useinkaan la ei enää ollut avustajaa, käräjäoikeus katsoi
4002: ole tosiasiallista vaihtoehtoa jäädä pois oikeu- vastaajan syyllistyneen tapon yritykseen. Hänet
4003: denistunnosta. Sisäänpääsyoikeuden rajoituk- jätettiin ymmärrystä vailla olevana rangaistuk-
4004: siin on mielestäni myös yleisön osalta suhtaudut- seen tuomitsematta, mutta velvoitettiin suorit-
4005: tava periaatteellisen varauksellisesti, vaikka tamaan asianomistajalle erilaisia korvauksia.
4006: Suomea sitovat ihmisoikeussopimukset mahdol- Vastaaja oli tuomion julistamisen aikaan tah-
4007: listavatkin yleisön läsnäolon rajoitukset mm. donvastaisessa hoidossa psykiatrisessa sairaalas-
4008: yleisen järjestyksen turvaamiseksi (kansalais- ja sa. Hänelle ei kuitenkaan määrätty jatkokäsitte-
4009: poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen 14 ar- lyä varten uskottua miestä. Jatkokäsittelystä ei
4010: tikla, Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla). ollut ilmoitettu vastaajan avustajalle.
4011: Julkisen vallan on hallitusmuodon 16 a §:n Oikeusasiamies otti käräjäoikeuden menette-
4012: mukaan turvattava perusoikeuksien ja ihmisoi- lyn tutkittavakseen omana aloitteena ja lausui
4013: keuksien toteutuminen. Kun perusoikeuksiin kannanottonaan seuraavan.
4014: puuttuminen voi tapahtua ainoastaan eduskun- Asianosaisten kutsumisesta mielentilalausun-
4015: nan säätämän lain nojalla ja kun tällaista oikeu- non valmistumisen jälkeiseen istuntoon ei ollut
4016: dellista perustaa ei tuomioistuinten turvatarkas- erikseen säädetty. Laissa ei ollut myöskään sään-
4017: tuksilla nyt ole, on puute käsitykseni mukaan nöstä siitä, tulisiko asianosaisten avustajille an-
4018: korjattava viipymättä." taa erikseen tieto jatkokäsittelystä. Kutsukäy-
4019: Apulaisoikeusasiamies saattoi havaintonsa täntö ilmeisesti vaihteli eri tuomioistuimissa.
4020: eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön 8 ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3
4021: 8 a §:ään viitaten valtioneuvoston tietoon tar- kappaleen mukaan jokaisen rikoksesta syytetyn
4022: peellisiksi katsottavia toimenpiteitä varten. vähimmäisoikeuksiin kuuluu, että hänellä on oi-
4023: Apulaisoikeusasiamiehen kirje valtioneuvos- keus saada riittävästi aikaa ja edellytykset val-
4024: tolle 22.4.1997, dnro 942/2/97 mistella puolustustaan sekä oikeus puolustautua
4025: Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen päätös henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeu-
4026: 26.3.1997, dnro 88l/4/95 s. 128. denkäyntiavustajan välityksellä.
4027:
4028:
4029:
4030: 82
4031: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4032:
4033:
4034:
4035:
4036: Tässä tapauksessa vastaajan mielentilalau- huolehdi siitä, että oikeudenkäyntikelpoisuutta
4037: sunnon sisältö huomioon ottaen olisi oikeusasia- vailla olevalle rikosasian vastaajalle määrätään
4038: miehen mielestä ollut oikeudenmukaisen oikeu- laillinen edustaja.
4039: denkäynnin turvaamiseksi perusteltua, että kä- Oikeusasiamies piti todennäköisenä, että pu-
4040: räjäoikeus olisi huolehtinut jatkokäsittelyn ajan- heena olevan tapauksen vastaaja ei ollut oikeu-
4041: kohdan ilmoittamisesta myös vastaajan oikeu- denkäyntikelpoinen häneen kohdistettua syytet-
4042: denkäyntiavustajalle. tä ja muita vaatimuksia käsiteltäessä. Koska
4043: Oikeusasiamies katsoi, että asianosaisten kut- kysymys oli vakavasta rikossyytteestä eikä vas-
4044: sumisesta mielentilalausunnon jälkeiseen käsit- taajalla ollut mukanaan oikeudenkäyntiavusta-
4045: telyyn tulisi oikeusturvasyistä ja epäselvyyksien j aa, hänelle olisi oikeusasiamiehen mielestä tullut
4046: välttämiseksi vastedes saada asianmukaiset lain- jatko-oikeudenkäynnissä määrätä uskottu mies
4047: tasoiset säännökset. viran puolesta. Tätä puolsi sekin, että jatkokäsit-
4048: Vastaajan oikeudenkäyntikelpoisuuden osal- telyssä esitettyä näyttöä ei voitu pitää merkityk-
4049: ta oikeusasiamies totesi, että syyntakeettoman settömänä syytteenalaista tekoa rikosoikeudelli-
4050: henkilön puhevaltaa käyttää holhooja tai muu sesti arvioitaessa ja korvausten määriä harkitta-
4051: laillinen edustaja. Oikeuskäytännössä oli katsot- essa. Oikeusasiamiehellä ei kuitenkaan ollut pe-
4052: tu, että jos rikosasian vastaaja oli mielentilansa rusteita otaksua käräjäoikeuden virheellisen me-
4053: vuoksi vailla oikeudenkäyntikelpoisuutta, asiaa nettelyn vaikuttaneen jutun lopputulokseen.
4054: ei saanut ratkaista määräämättä vastaajalle us- Oikeusasiamies antoi Mustasaaren käräjäoi-
4055: kottua miestä edustamaan häntä oikeudenkäyn- keuden puheenjohtajana toimineelle käräjätuo-
4056: nissa. marille huomautuksen siitä virheellisestä menet-
4057: Mielentilalausunnon lopputulos ei sinällään telystä, että asia oli ratkaistu määräämättä vas-
4058: ratkaise kysymystä vastaajan oikeudenkäynti- taajalle uskottua miestä. Samalla oikeusasiamies
4059: kelpoisuudesta, koska mielentilalausunnossa kiinnitti vastaisen varalle käräjätuomarin huo-
4060: otetaan kantaa hänen mielentilaansa vain syyt- miota siihen, mitä oli lausuttu asian jatkokäsitte-
4061: teenalaisen teon tekohetkellä. Vastaajan oikeu- lystä ilmoittamisesta.
4062: denkäyntikelpoisuus tuleekin ratkaista oikeu- Koska oikeusasiamies piti tarpeellisena saada
4063: denkäyntihetkellä vallitsevien olosuhteiden mu- asianmukaiset laintasoiset säännökset asian-
4064: kaan. Syyn takeettomaksi toteaminen on kuiten- osaisten kutsumisesta mielentilalausunnon jäl-
4065: kin vahva viite siitä, että myös oikeudenkäynti- keiseen rikosasian käsittelyyn, hän esitti oikeus-
4066: kelpoisuus puuttuu. Oikeuskirjallisuudessa on ministeriölle lain tarkastamista tältä osin.
4067: esitetty, että uskotun miehen määräämiskyn- Oikeusasiamiehen päätös 28.4.1997, dnro
4068: nystä ei tule oikeudenkäynnissä asettaa kovin 2258/2/96 ja kirje oikeusministeriölle 28.4.1997,
4069: korkealle, koska kysymys on sekä vastaajan oi- dnro 907/2/97
4070: keusturvasta että julkisesta intressistä.
4071: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklas-
4072: Oikeusministeriö ilmoitti 23.12.1997, että se oli
4073: sa turvattua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeu-
4074: toimittanut oikeusasiamiehen esityksen eduskun-
4075: denkäyntiin ja erityisesti oikeutta tehokkaaseen
4076: nan lakivaliokunnalle tiedoksi ja otettavaksi huo-
4077: puolustautumiseen rikosasiassa loukataan, mi-
4078: mioon käsiteltäessä hallituksen esitystä rikosasioi-
4079: käli tuomioistuin ei viime kädessä viran puolesta
4080:
4081:
4082:
4083: 83
4084: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
4085:
4086:
4087:
4088:
4089: den oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista alioi- VALITUSLUPA-ASIA KORKEIMMASSA
4090: keuksissa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 82/ OIKEUDESSA
4091: 1995 vp.).
4092: Entinen kaupunginjohtaja pyysi oikeusasia-
4093: Lakivaliokunta kiinnitti mietinnössään
4094: miestä selvittämään, oliko oikeusneuvos syyllis-
4095: (La VM9/1997 vp s. 21) asiaan huomiota. Oikeu-
4096: tynyt korkeimman oikeuden jäsenenä tahalli-
4097: denkäyntiä rikosasioissa koskevan lain 6 luvun 10
4098: seen hyötyruistarkoituksessa tehtyyn virkari-
4099: §:n 3 momentin sanamuotoa selvennettiin tältä
4100: kokseen. Kantelija epäili oikeusneuvoksen hy-
4101: osin. Lain tultua 1.10.1997 voimaan mainitun
4102: länneen hänen valituslupahakemuksena siinä
4103: lainkohdan sanamuoto kuuluu: "Jos pääkäsittelyä
4104: tarkoituksessa, ettei tämän omassa kesämökki-
4105: lykättäessä ei tiedetä jatkokäsittelyn ajankohtaa,
4106: kaupassa maksettu pimeä kauppahinta olisi vali-
4107: tuomioistuimen on aikanaan ilmoitettava siitä
4108: tuslupahakemuksen tarkoittaman rikosasian kä-
4109: asianasaisille ja kutsuttava käsittelyyn ne asian-
4110: sittelyn yhteydessä paljastunut.
4111: osaiset, joiden läsnäolo on tarpeen."
4112: Valituslupahakemus oli koskenut Turun hovi-
4113: oikeuden tuomiota ns. Matintalo-jutussa, jossa
4114: kantelija oli tuomittu vankeusrangaistukseen
4115: velallisen epärehellisyydestä. Kantelijan valitus-
4116: TUOMION KIRJOITUSVIRHEEN
4117: KORJAAMINEN lupahakemus oli hylätty korkeimmassa oikeu-
4118: dessa 17.9 .1996. Tämän päätöksen tekemiseen oli
4119: Riita-asian kantaja arvosteli Espoon käräjä- osallistunut myös kantelun kohteena ollut oike-
4120: oikeutta siitä, ettei tuomiossa ollutta oikeuden- usneuvos.
4121: käyntikulujen markkamäärää koskeuutta kirjoi- Valituslupahakemusta koskevan ratkaisun
4122: tusvirhettä ollut pyynnöstä huolimatta heti kor- jälkeen kantelija oli julkisuudessa kertonut mak-
4123: jattu. Käräjäoikeudesta oli ensin pyydetty asian- saneensa toukokuussa 1990 tehdyssä kesämökki-
4124: osaisilta alkuperäisiä pöytäkirjanotteita korja- kaupassa oikeusneuvokselle (silloiselle oikeus-
4125: usten tekemistä varten, mutta kun niitä ei ollut neuvosmiehelle) ja tämän aviopuolisolle 200 000
4126: kuulunut, asia oli unohtunut. Kirjoitusvirheen markkaa pimeänä. Kantelijan mukaan kesämö-
4127: korjaus oli tapahtunut vasta toisella kerralla sitä kin todellinen kauppahinta oli ilmennyt Matin-
4128: pyydettäessä. talo-jutun asiakirjoista. Näin ollen hän katsoi,
4129: Oikeusasiamies kiinnitti käräjäoikeuden huo- että oikeusneuvoksella oli täytynyt olla tässä
4130: miota vastaisen varalle siihen, että tuomiossa asiassa tehtyjä valituslupa-asioita käsitellessään
4131: havaittu kirjoitusvirhe on lain mukaan korjatta- tieto pimeän kauppahinnan maksamisesta.
4132: va viipymättä. Korkein oikeus oli 20.3.1997 tekemällään pää-
4133: Oikeusasiamiehen kirje 27.5.1997, dnro 363/ töksellä poistanut 17.9.1996 tehdyn valitusluvan
4134: 4/95 epäämistä koskevan päätöksen. Tätä päätöstä
4135: perusteltiin mm. sillä, että kantelun kohteena
4136: olevalle oikeusneuvokselle kesämökkikaupassa
4137: koituneen veroedun vuoksi kantelijalle oli voinut
4138: syntyä perusteltuja epäilyksiä oikeusneuvoksen
4139: puolueettomuuden suhteen puheena olevassa
4140:
4141:
4142:
4143:
4144: 84
4145: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4146:
4147:
4148:
4149:
4150: asiassa. Korkein oikeus ei kuitenkaan ottanut tietoja. Valituslupahakemuksen ratkaiseminen
4151: kantaa siihen, oliko oikeusneuvos itse ollut vali- ei muutenkaan välttämättä edellytä, että asian
4152: tusluvasta päättäessään tietoinen pimeästä ratkaisemiseen osallistuvat jäsenet perehtyvät
4153: kauppahinnasta. Valituslupahakemus otettiin asiakirja-aineistoon sen koko laajuudessa. Käy-
4154: korkeimmassa oikeudessa uuteen käsittelyyn, tännössä näin ei yleensä menetellä. Oikeusneu-
4155: jossa kantelun kohde ei enää ollut mukana, mut- voksille varataan ainoastaan mahdollisuus tu-
4156: ta lopputulos oli sama. tustua koko asiakirja-aineistoon.
4157: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- Oikeusasiamies katsoi, että käytettävissä ole-
4158: raavan. van aineiston valossa ei ollut perusteita epäillä
4159: Kantelussa epäiltiin oikeusneuvoksen syyllis- oikeusneuvoksen syyllistyneen kantelijan väit-
4160: tyneen tahalliseen virkarikokseen salatakseen tämään virkarikokseen.
4161: pimeän kauppahinnan ilmi tulon. Tätä rikosepäi- Kanteluasian yhteydessä ilmeni lisäksi, että
4162: lyä arvioitaessa ei voitu vastoin oikeusneuvoksen entisen kaupunginjohtajan valituslupa-asiassa
4163: kiistämistä lähteä siitä, että hän olisi alun perin annettu korkeimman oikeuden toimituskirja oli
4164: ollut tietoinen kesämökkikaupan maksujärjeste- päivätty vasta 19.11.1996, vaikka valituslupaa
4165: lyistä. Kesämökkikaupan yhteydessä epäillyn koskeva asia oli ratkaistu jo 17.9.1996. Asiassa
4166: veropetoksen esitutkinnassa olijäänyt avoimek- saadun selvityksen mukaan korkeimmassa oi-
4167: si, oliko oikeusneuvos ollut tietoinen pimeän keudessa oli tältä osin epäyhtenäistä käytäntöä
4168: kauppahinnan maksamisesta (ks. myös selostus- toimituskirjojen antamisessa ja päiväämisessä.
4169: ta s. 151). Oikeusasiamies piti hämmentävänä sitä, että
4170: Matintalo-jutun laajoihin asiakirjoihin sisäl- kielteinen valituslupapäätös oli päivätty anne-
4171: tyi eräitä kyseistä kesämökkikauppaa ja siinä tuksi vasta sen jälkeen kun siitä oli jo virallisesti
4172: maksettua kauppahintaa koskevia viittauksia. ilmoitettu valitusluvan hakijalle. Hän katsoi oi-
4173: Nämä liittyivät kantelijan omiin kertomuksiin keudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluvan,
4174: siitä, että hän oli tarvinnut rahaa kesämökin että valitusluvan hakija voi kaikissa tilanteissa
4175: ostoon. Oikeusasiamies totesi kuitenkin, ettei saada yksiselitteisen tiedon valituslupahake-
4176: Matintalo-jutun asiakirjoissa nimenomaisesti muksensa lopullisesta ratkaisuajankohdasta. Oi-
4177: mainittu mitään kesämökkikaupan kauppahin- keusasiamies saattoi tämän käsityksensä kor-
4178: nan maksamisesta pimeänä. Kauppahintaa kos- keimman oikeuden presidentin tietoon.
4179: kevien mainintojen voi tulkita tarkoittavan Oikeusasiamiehen päätös 19.6.1997, dnro 519/
4180: myös myyjien alun perin esittämään hintapyyn- 4/97
4181: töä.
4182: Ilmoituksensa mukaan oikeusneuvos ei s1ta
4183: paitsi ollut yksityiskohtaisesti tutustunut näihin
4184: TODISTELU VANGITSEMISASIASSA
4185: asiakirjoihin ennen valituslupakäsittelyä tai sen
4186: yhteydessä. Oikeusasiamies piti oikeusneuvok- Omaan lapseen kohdistuneesta seksuaaliri-
4187: sen ilmoitusta tältä osin uskottavana. Korkeim- koksesta epäilty kantelija pyysi oikeusasiamiestä
4188: man oikeuden jäsenille ennen valituslupakäsitte- tutkimaan, menettelikö Helsingin raastuvanoi-
4189: lyä jaettuun esittelymuistioon tai sen liiteaineis- keus oikein kieltäytyessään kuulemasta kanteli-
4190: toon ei ollut sisältynyt kantelijan tarkoittamia jan nimeämää todistajaa käsitellessään häneen
4191:
4192:
4193:
4194: 85
4195: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4196:
4197:
4198:
4199:
4200: kohdistettua vangitsemisvaatimusta. ole yhtä pitkälle meneviä kuin ne, jotka 6 artik-
4201: Rikosepäily perustui pääasiassa kantelijan ai- lan mukaan koskevat varsinaista oikeudenkäyn-
4202: kaisemman puolison kertomaan sekä lääkärin ja timenettelyä. Yhtenä vähimmäisvaatimuksena
4203: psykologin lapsesta antamaan asiantuntijalau- on kuitenkin pidetty vapaudenriiston kohteeksi
4204: suntoon. Kantelija vastusti vangitsemista ja joutuneen oikeutta esittää tuomioistuimelle
4205: pyysi, että asiassa kuultaisiin todistajana hänen omat vapaudenriistoa vastaan puhuvat argu-
4206: puolestaan oikeudenkäyntitilaisuuteen kutsut- menttinsa ja näkökohtansa.
4207: tua psykiatrian erikoislääkäriä. Todistajan kuu- V angitsemisasiaa käsiteltäessä vangittavaksi
4208: lemista perusteltiin sillä, että vangitsemisvaati- vaaditun syyllistymistä väitettyyn rikokseen ei
4209: muksen todennäköisyysselvitys perustui asian- voida edellyttää selvitettäväksi yhtä perusteelli-
4210: tuntijalausuntoihin, joiden todistusarvo ei ollut sesti kuin tuomittaessa rikoksesta rangaistuk-
4211: kiistaton. seen. Riittää, että selvitys osoittaa rikosepäilyyn
4212: Raastuvanoikeus päätti kuitenkin pakkokei- olevan todennäköisiä syitä.
4213: nolain l luvun 16 §:n nojalla olla kuulematta Oikeusasiamies korosti kuitenkin seuraavia
4214: todistajaa, koska ei ollut "kysymys vangittavak- näkökohtia.
4215: si vaaditun alibitodistelusta, vaan sellaisesta to- Kun vangitsemisessa on kysymys keskeiseen
4216: distelusta, mikä raastuvanoikeuden mukaan oli perusoikeuteen eli henkilökohtaiseen vapauteen
4217: mahdollista vasta syyteasian yhteydessä". Raas- puuttumisesta, sen edellytyksiä koskevalta oi-
4218: tuvanoikeus määräsi kantelijan vangittavaksi. keuskäsittelyltä on vaadittava tehokkuutta. Se
4219: Oikeusasiamies esitti kannanottonaan seuraa- ei saa olla pelkkä muodollisuus. Tuomioistuinkä-
4220: van. sittelyn tulee tarjota vangittavaksi vaaditulle
4221: Vangitsemisesta päättää tuomioistuin, jonka todellinen ja tehokas mahdollisuus saattaa näkö-
4222: tehtävänä on ratkaista, ovatko vangitsemisen kantansa oikeuden tietoon ja oikeuden tulee ot-
4223: edellytykset olemassa. Sen vuoksi käsittely on taa ne ratkaisussaan huomioon. Henkilötodiste-
4224: rajoitettu koskemaan vain näiden edellytysten lunkaan esittämistä ei voida sulkea pois, kun sen
4225: toteamiseen vaikuttavia seikkoja. tarkoituksena on nimenomaan vangitsemisen
4226: Pakkokeinolain mukaan vangitsemisasian kä- edellytysten selvittäminen. Sellaisessa tapauk-
4227: sittelyssä tutkittavana olevasta rikoksesta ei saa sessa, jossa rikosepäily perustuu joko yksin-
4228: esittää vangitsemisvaatimuksen perusteeksi tar- omaan tai huomattavilta osiltaan asiantuntija-
4229: jotun selvityksen ja siihen annetun vastauksen lausuntoon, vangittavaksi Vaaditulla pitää olla
4230: lisäksi muuta selvitystä, ellei tuomioistuin katso mahdollisuus esittää myös tällaista lausuntoa
4231: olevan siihen erityistä syytä. Oikeuskirjallisuu- vastaan puhuvaa näyttöä.
4232: dessa on esitetty käsitys, että vangitsemisasiois- Raastuvanoikeuden perusteluista saa tässä
4233: sa kuullaan todistajia vain poikkeustapauksissa. tapauksessa sen käsityksen, että ainoastaan" ali-
4234: Esimerkkinä on mainittu juuri alibitodistelu. bitodistelu" olisi mahdollista vangitsemisasian
4235: Euroopan ihmisoikeussopimus ei puolestaan yhteydessä, kun taas muu todistelu kuuluisi syy-
4236: aseta vangitsemista tai muuta vapaudenriistoa teasian yhteyteen. Näin mekanistisesti asiaa ei
4237: koskevalle oikeuskäsittelylle täsmällisiä edelly- kuitenkaan voida nähdä. Todistelutarve on van-
4238: tyksiä. Yleensä on lähdetty siitä, että vangitse- gitsemisasiassakin harkittava tapauskohtaisesti,
4239: ruisasian käsittelylle asetetut vaatimukset eivät mitään todistelumuotoa ennalta poissulkematta.
4240:
4241:
4242:
4243: 86
4244: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4245:
4246:
4247:
4248:
4249: Olennaista on se, että vangittavaksi vaadittu saa Tuomion antaminen
4250: omat näkökantansa esitetyksi kunkin tilanteen Tuomio annettiin tosiasiallisesti vasta
4251: vaatimalla tavalla. 20.1.1995, vaikka se olisi asianasaisille ilmoitetun
4252: Kysymyksessä olevan kaltaisessa asiassa ei ole mukaisesti pitänyt antaa 18.1.1995 kello 14.00.
4253: useinkaan saatavissa luotettavaa henkilötodiste- Käräjäoikeuden kanslian toimistosihteeri ilmoit-
4254: lua. Tällöin asiantuntijalausunnot saavat koros- ti kuitenkin kiinteistöyhtiön edustajalle suulli-
4255: tuneen merkityksen. Etenkin tällaisessa tapauk- sesti 19.1.1995, että kiinteistöyhtiön kanne oli
4256: sessa, jossa asiantuntijalausunto on tosiasiassa hylätty.
4257: ratkaiseva selvitys rikoksen tapahtumisen to- Oikeudenkäymiskaaren mukaan pääsääntönä
4258: dennäköisyydestä, vangittavaksi vaaditun oi- on, että tuomio julistetaan heti pääkäsittelyn
4259: keusturvan kannalta on tärkeätä, että asiantun- päätyttyä. Tuomio saadaan antaa myöhemmin
4260: tijalausunnon luotettavuutta voidaan arvioida ilmoitettavana aikana ainoastaan, jos laajassa
4261: jo vangitsemisoikeudenkäynnissä. Yleisesti on tai vaikeassa asiassa tuomioistuimen jäsenten
4262: tiedossa, että asiantuntijalausuntoa on käytän- neuvottelu tai tuomion laatiminen sitä vaatii.
4263: nössä vaikeata horjuttaa ilman vasta-asiantunti- Oikeusasiamiehen mielestä käräjäoikeuden
4264: jalausuntoa. puheenjohtajalla on erityinen velvollisuus huo-
4265: Oikeusasiamies ei katsonut raastuvanoikeu- lehtia siitä, että tuomio saadaan laadituksi ja
4266: den ylittäneen sille lain mukaan kuuluvaa har- kirjoitetuksi asianasaisille ilmoitettuun antamis-
4267: kintavaltaa. Asiassa olisi kuitenkin voitu päätyä päivään mennessä, jos tuomio pääsäännöstä poi-
4268: toiseenkin lopputulokseen. Oikeusasiamiehen keten annetaan kansliassa myöhemmin. Poik-
4269: mielestä asiantuntijan kuuleminen olisi tässä ta- keussäännöstä on tulkittava suppeasti.
4270: pauksessa ollut kantelijan oikeusturvan kannal- Käräjäoikeuden puheenjohtaja on vastuussa
4271: ta perusteltua. myös siitä, että käräjäoikeuden toimistohenkilö-
4272: Oikeusasiamies saattoi edellä mainitun käsi- kunta ehtii kirjoittaa tuomion puhtaaksi ilmoi-
4273: tyksensä Helsingin käräjäoikeuden tietoon. tettuun ajankohtaan mennessä. Jos tuomion an-
4274: Oikeusasiamiehen päätös 23.6.1997, dnro 379/ tamista on pakottavasta syystä siirrettävä, ku-
4275: 4/96 ten käräjätuomarin sairastumisen vuoksi, tästä
4276: on ilmoitettava asianasaisille esimerkiksi puheli-
4277: mitse.
4278: TUOMION JA MUUTOKSENHAKU- Tuomion lopputuloksen ilmoittaminen suulli-
4279: OHJEIDEN ANTAMINEN sesti toimistosihteerin toimesta ei täytä lain vaa-
4280: timuksia täydellisen tuomion kirjallisesta anta-
4281: Velkomusasiassa kantajana ollutta kiinteistö- misesta. Asianosaisen on välttämätöntä saada
4282: yhtiötä edustanut kantelija kertoi, että Kemin myös tuomion perustelut tietoonsa voidakseen
4283: käräjäoikeus ei ollut antanut tuomiota eikä muu- harkita, haetaanko tuomioon muutosta.
4284: toksenhakuohjeita pääkäsittelyssä ilmoitettuna
4285: aikana. Sen vuoksi yhtiö oli ilmoittanut tyyty-
4286: mättömyyttä tuomioon liian myöhään.
4287: Muutoksenhakuohjeiden antaminen
4288: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- Kiinteistöyhtiön edustajalle ei annettu kirjal-
4289: raavan. lisia muutoksenhakuohjeita, kun hän 19.1.1995
4290:
4291:
4292:
4293: 87
4294: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4295:
4296:
4297:
4298:
4299: tiedusteli tuomiota käräjäoikeuden kansliasta. vastaisen varalle hänen tietoonsa.
4300: Muutoksenhakuohjeita ei lähetetty myöskään Oikeusasiamiehen päätös 29.7.1997, dnro 330/
4301: tuomion mukana telekopiona 20.1.1995. Sen si- 4/95
4302: jaan muutoksenhakuohjeet ilmeisesti olivat kä-
4303: räjäoikeuden kansliassa nähtävillä olleessa tuo-
4304: miokappaleessa.
4305: VELKAJÄRJESTELYJEN KÄSITTELYAIKA
4306: Käräjäoikeuden puheenjohtaja vastaa myös
4307: muutoksenhakuohjeiden antamisesta. Muutok- Kantelijat kertoivat, että heidän velkajärjes-
4308: senhakuohjeiden saaminen on asianosaisen oi- telyasioidensa käsittely Helsingin raastuvanoi-
4309: keusturvan kannalta tärkeätä, jotta hän osaisi keudessa, sittemmin käräjäoikeudessa, oli kestä-
4310: ilmoittaa tarvittaessa tyytymättömyyttä rat- nyt yli kolme vuotta.
4311: kaisuun. Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
4312: Koska tuomion lopputulos ilmoitettiin kiin- raavan.
4313: teistöyhtiön edustajalle kansliassa 19.1.1995, oli- Velkajärjestelyasioiden käsittelyn yli kolmen
4314: si oikeusasiamiehen mielestä ollut asianmukaista vuoden kokonaisaikaa oli asioiden laatuun ja laa-
4315: antaa hänelle samalla kirjalliset muutoksenha- juuteen nähden pidettävä varsin pitkänä. Mak-
4316: kuohjeet jo tuolloin. Ohjeiden antamista asian- suohjelmien vahvistamisen viipyminen johti
4317: osaisen edustajalle henkilökohtaisesti ei voitu pi- osaltaan siihen, että velallisten taloudelliset olo-
4318: tää ilmeisen tarpeettomana, vaikka asianosaisel- suhteet ehtivät muuttua ennen maksuohjelmien
4319: la olikin ollut asiamies pääkäsittelyssä. Kiinteis- vahvistamista. Tämän vuoksi heitä varten jou-
4320: töyhtiön edustajalta ei oikeusasiamiehen mieles- duttiin laatimaan uudet maksuohjelmaehdotuk-
4321: tä voitu kohtuudella edellyttää, että tämä olisi set. Tämä lykkäsi ratkaisujen tekemistä ja kas-
4322: käräjäoikeuden virheen vuoksi joutunut tule- vatti menettelyn kustannuksia.
4323: maan uudelleen tutustumaan ohjeisiin käräjäoi- Käräjäoikeudessa noudatettua käytäntöä,
4324: keuden kansliaan. jonka mukaan käräjätuomarille ei määrätä si-
4325: jaista lyhyen poissaolon ajaksi, voidaan pitää
4326: sinänsä hyväksyttävänä. Lyhyenkin poissaolon
4327: Toimenpiteet
4328: aikana on kuitenkin huolehdittava käräj ä tuoma-
4329: Oikeusasiamies katsoi käräjätuomarin mene- rin kiireellisistä työtehtävistä osoittamalla ne
4330: telleen virheellisesti siinä, että tämä oli laimin- jollekin toiselle tuomarille. Jos lyhyet poissaolot
4331: lyönyt huolehtia tuomion kirjoittamisesta ilmoi- jatkuvat peräkkäin pitkään, käräjätuomarille on
4332: tettuun tuomion antamisajankohtaan mennessä. lopulta määrättävä sijainen.
4333: Lisäksi oikeusasiamiehen mielestä olisi ollut Asioiden käsittelyn hidastumiseen on nähtä-
4334: asianmukaista toimittaa kiinteistöyhtiölle kir- västi myötävaikuttanut myös epäselvyys siitä,
4335: jalliset muutoksenhakuohjeet. Menettelyn moi- kenen vastuulla asioiden käsittely on ollut. Diaa-
4336: tittavuutta arvioidessaan oikeusasiamies otti ritiedoista tulisi aina näkyä, kenen käsiteltäväksi
4337: kuitenkin huomioon käräjäsihteerin yllättävän mikin asia on siirretty ja milloin.
4338: sairastumisen ja käräjäoikeudessa vallinneet Edellä lausutuilla perusteilla oikeusasiamies
4339: työpaineet. Oikeusasiamies saattoi käsityksensä katsoi, että asianomainen käräjätuomari olisi
4340: käräjätuomarin menettelyn virheellisyydestä voinut käsitellä asioita joutuisammin. Viiväs-
4341:
4342:
4343:
4344: 88
4345: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4346:
4347:
4348:
4349:
4350: tykseen olivat kuitenkin myötävaikuttaneet ta, mistä heille oli kerrottu, että kaikki heidän
4351: yleiset ongelmat velkajärjestelyasioiden käsitte- vaatimuksensa oli hylätty.
4352: lyssä Helsingin käräjäoikeudessa. Oikeusasia- Asiaa selvitettäessä ilmeni seuraava.
4353: mies oli jo Helsingin käräjäoikeudessa 18.- Vesioikeuden päätöksestä oli tehty 150 vali-
4354: 19.5.1995 suorittamansa tarkastuksen yhteydes- tusta. Vesiylioikeuden 4 7 -sivuisessa päätöksessä
4355: sä kiinnittänyt huomiota velkajärjestelyasioiden oli annettu ratkaisu kaikkiin valituksiin. Perus-
4356: pitkiin käsittelyaikoihin sekä vanhoihin rästei- teluissaan vesiylioikeus oli kuitenkin maininnut
4357: hin. Käräjätuomarin menettelyä arvioidessaan valittajan nimen ainoastaan niissä tapauksissa,
4358: oikeusasiamies otti lisäksi huomioon käräjätuo- joissa vesioikeuden ratkaisua tai sen perusteluja
4359: marin pitkän sairasloman ja hänen runsaan ko- oli muutettu. Muiden valittajien osalta vesiylioi-
4360: konaistyömääränsä. keuden ratkaisu ja sen perustelut oli jätetty yleis-
4361: Oikeusasiamies kiinnitti asianomaisen käräjä- lausumien varaan.
4362: tuomarin huomiota vastaisen varalle siihen, että Vesiylioikeuden mukaan se oli hyväksynyt
4363: velkajärjestelyasioita on käsiteltävä riittävän vesioikeuden päätöksen perustelut ja lopputu-
4364: joutuisasti. loksen, mikäli se ei jonkun valituksen kohdalla
4365: Samalla oikeusasiamies kiinnitti Helsingin ollut erikseen toisin perustellut. Kun sen päätök-
4366: käräjäoikeuden huomiota vastaisen varalle sii- sessä oli lausuttu, ettei vesioikeuden päätöstä
4367: hen, että diaaritiedoista tulee aina ilmetä, kenen muuteta muulla tavalla, merkitsi se vesiylioikeu-
4368: käsiteltäväksi velkajärjestelyasia on siirretty ja den "vakiintuneen kirjoitustavan" mukaan sitä,
4369: milloin siirto on tapahtunut sekä että asioiden että vesiylioikeus oli tutkinut myös kantelijoiden
4370: joutuisasta käsittelystä on huolehdittava myös valituksen ja hylännyt sen vesioikeuden päätök-
4371: käräjätuomarien mahdollisten sairaslomien ai- sessä mainituin perustein, vaikkei tätä nimen-
4372: kana. omaisesti vesiylioikeuden päätöksessä sanottu-
4373: Oikeusasiamiehen päätös 30.7.1997, dnro kaan.
4374: 2057/4/96 Oikeusasiamiehen mielestä vesiylioikeuden
4375: perustelutapa antoi aiheen seuraaviin huomau-
4376: tuksiin.
4377: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1
4378: VESIYLIOIKEUDEN PÄÄTÖKSEN
4379: kappaleen mukaanjokaisella on oikeus oikeuden-
4380: PERUSTELEMINEN
4381: mukaiseen oikeudenkäyntiin silloin, kun pääte-
4382: Kantelijoiden mukaan vesiylioikeus ei ollut tään hänen oikeuksistaan tai velvollisuuksis-
4383: antanut 25.5.1993 päivätyssä päätöksessäänlau- taan. Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sa-
4384: suntoa heidän valitukseensa Pohjois-Suomen ve- moin kuin hyvään hallintoon on perinteisesti
4385: sioikeuden päätöksestä Kemijärven säännöste- katsottu kuuluvaksi myös se, että päätökset pe-
4386: lyn lopputarkastusta koskevassa asiassa. Tiedus- rustellaan asianmukaisesti. Perusteluvelvolli-
4387: tellessaan asiaa vesiylioikeuden kansliasta he ei- suudesta on säädetty tarkemmin oikeudenkäy-
4388: vät olleet saaneet muuta vastausta kuin että miskaaressa, hallinto lainkäyttölaissa ja hallinto-
4389: vesiylioikeuden päätös oli ollut "vaikeasti ym- menettelylaissa. Elokuun 1995 alusta voimaan
4390: märrettävä". Tämän jälkeen he olivat kysyneet tulleen perusoikeusuudistuksen yhteydessä otet-
4391: asiaa vastapuolensa eli Kemijoki Oy:n konttoris- tiin myös hallitusmuotoon uusi 16 §,jossa sääde-
4392:
4393:
4394:
4395: 89
4396: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
4397:
4398:
4399:
4400:
4401: tään mm. jokaisen oikeudesta saada as1assaan ten hänen valitukselleen on käynyt.
4402: perusteltu päätös. Tämä korostaa entisestään Oikeusasiamies piti kohtuuttomana sitä, että
4403: perustelujen merkitystä. vesiylioikeuden kirjoitustapaan vihkiytymättö-
4404: Vesiylioikeus on hylännyt kantelijoiden vali- mät kantelijat olivat tässä tapauksessa loppujen
4405: tuksen vesioikeuden päätöksessä mainituin pe- lopuksi joutuneet tiedustelemaan vesiylioikeu-
4406: rustein. Vesiylioikeuden päätösperustelut ovat den ratkaisun sisältöä vastapuolensa eli Kemijo-
4407: tältä osin oikeudenkäymiskaaren 24luvun 4 §:stä ki Oy:n edustajilta. Tämä ei ollut omiaan herät-
4408: ilmenevän oikeusohjeen mukaiset ja sinänsä tämään luottamusta lainkäytön tasapuolisuu-
4409: muodollisesti oikeat. teen.
4410: Tuomioistuin ei kuitenkaan perustele päätök- Puolustukseksi ei oikeusasiamiehen mielestä
4411: siään itseään vaan asianosaisia varten. Sen vuok- riittänyt se, että vesiylioikeuden kirjoitustapa oli
4412: si perustelujen on oltava niin selkeitä, että ulko- vakiintunut. Perusteluille asetettavat vaatimuk-
4413: puolinenkin niitä ymmärtää. Asianosaisen oi- set ovat ajan myötä muuttuneet. Nykyään vaa-
4414: keusturva edellyttää, että hän pystyy saamaan ditaan enemmän kuin aikaisemmin. Kirjoitusta-
4415: päätöksestä selville, miten hänen asiansa on rat- paa on syytä muuttaa viimeistään silloin, kun
4416: kaistu ja millä perusteilla. Vesiylioikeuden kan- käy ilmi, etteivät asianosaiset sitä ymmärrä.
4417: telunalainen päätös ei täytä näitä selkeysvaati- Edellä todetuista syistä oikeusasiamies katsoi,
4418: muksia. Kantelijat ovat kertoneet, ettei vesiyli- ettei oikeudenmukainen oikeudenkäynti ollut
4419: oikeudesta ollut edes puhelimitse saatavissa neu- tässä tapauksessa toteutunut parhaalla mahdol-
4420: voa siitä, miten päätöstä oli luettava. lisella tavalla. Hän saattoi tämän käsityksensä
4421: V aikeita oikeudellisia kysymyksiä ei ole aina vesiylioikeuden tietoon ja vastaisen varalle huo-
4422: helppoa perustella niin kansantajuisesti, että lai- mioon otettavaksi.
4423: nopillista koulutusta vailla oleva henkilö ym- Oikeusasiamiehen päätös 26.8.1997, dnro
4424: märtäisi kaiken ilman asiantuntevaa apua. Sen 2382/4/96
4425: sijaan on pidettävä vähimmäisvaatimuksena
4426: sitä, että jokainen peruskoulun suorittanut asi-
4427: anosainen voi päätöksestä ilman kohtuutonta
4428: VELKAJÄRJESTELYN HAKIJAN
4429: vaivaa lukea, onko hänen vaatimuksensa tutkit-
4430: KUULEMINEN
4431: tu ja mikä on tältä osin ollut lopputulos. Vesiyli-
4432: oikeuden päätöksessä ei kuitenkaan ole missään Kantelija oli hakenut yksityishenkilön velka-
4433: selvästi sanottu, että kantelijoiden valitus on järjestelyä Porvoon käräjäoikeudelta. Hän ar-
4434: tutkittu ja hylätty. vosteli sitä, että hänelle ei käsittelyn aikana il-
4435: Kun valittajia ja erilaisia vaatimuksia on suu- moitettu asian etenemisestä eikä häntä kuultu
4436: ri määrä, kuten tässä tapauksessa, tuomioistui- velkojien ilmoittamien velkajärjestelyn esteiden
4437: men on huolehdittava siitä, että päätöksen ra- johdosta.
4438: kenne on paitsi johdonmukainen myös riittävän Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
4439: helppolukuinen. Päätöksen ymmärrettävyyttä raavan.
4440: auttaisi tällöin esimerkiksi se, että päätökseen Velkajärjestely on lain mukaan aloitettava,
4441: liitetään sisällysluettelo ja yhteenveto, jossa jo- jos sille on olemassa edellytykset eikä esteitä ole.
4442: kaisen valittajan osalta erikseen kerrotaan, mi- Laissa ei ole nimenomaisesti säädetty velkajär-
4443:
4444:
4445:
4446: 90
4447: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4448:
4449:
4450:
4451:
4452: jestelyn hakijan kuulemisesta käsittelyn aikana. myös sen tarkistaminen, että tuomion ja pöytä-
4453: Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että velallista kirjan sivut ovat asianmukaisesti sidottu yhteen.
4454: voidaan kuulla esimerkiksi velkojien lausumien Oikeusasiamies katsoi, että virhe ei kuitenkaan
4455: johdosta, jos tuomioistuin pitää sitä tarpeellise- liene vaarantanut kantelijan oikeusturvaa.
4456: na. Mikäli hakemus olisi kuitenkin hylättävä Oikeusasiamiehen päätös 4.12.1997, dnro 156/
4457: muualta kuin velalliselta itseltä saadun selvityk- 4/96
4458: sen perusteella, velallista tulisi yleensä kuulla
4459: ennen päätöksen tekemistä. Tällöin velallisella
4460: on mahdollisuus esittää sellaisia erityisiä vasta- VESIOIKEUDEN JÄSENTEN KESTITYS
4461: syitä, joiden perusteella velkajärjestely voitaisiin
4462: Oikeusasiamiehelle kanneltiin siitä, että Poh-
4463: aloittaa esteestä huolimatta.
4464: jois-Suomen vesioikeuden jäsenet olivat Kelu-
4465: Koska kantelijan velkajärjestelylle oli häntä
4466: kosken voimalaitoksen lupahakemuksen johdos-
4467: koskevan esitutkinnan vuoksi ollut este, velka-
4468: ta pidetyn tarkastuksen yhteydessä vastaanot-
4469: järjestelyn aloittaminen olisi ollut mahdollista
4470: taneet ravintolakestitystä lupaa hakeneen yh-
4471: vain" erityisten vastasyiden vuoksi". Kantelijal-
4472: tiön edustajilta. Kantelijat katsoivat vesioikeu-
4473: ta ei ollut pyydetty asian johdosta vastinetta,
4474: denjäsenten käyttäytymisen vaarantaneen vesi-
4475: jossa tällaisia vastasyitä olisi voitu esittää.
4476: oikeuden puolueettomuutta kohtaan tunnettua
4477: Oikeusasiamies ei pitänyt käräjäoikeuden me-
4478: luottamusta.
4479: nettelyä kantelijan tapauksessa virheellisenä
4480: vaan totesi, että kysymys oli tulkinnanvarainen.
4481: Esitutkinta ja syyteharkinta
4482: Hänen mielestään olisi ollut perusteltua, että vel-
4483: kajärjestelyn hakijalta olisi pyydetty vastine Oikeusasiamies pyysi keskusrikospoliisia suo-
4484: velkojien lausumien johdosta. rituttamaan asiassa esitutkinnan mahdollisen
4485: Oikeusasiamies saattoi edellä mainitun käsi- virkarikoksen selvittämiseksi. Tutkinnanjohta-
4486: tyksensä käräjäoikeuden tietoon. jan päätöksellä esitutkinta laajennettiin koske-
4487: Oikeusasiamiehen päätös 1.12.1997, dnro maan myös muuta kestitystä, jota asianomainen
4488: 2399/4/95 yhtiö oli eri yhteyksissä tarjonnut tuomareille ja
4489: virkamiehille.
4490: Oikeusasiamies otti asian omaan syyteharkin-
4491: taansa ainoastaan Helsingin hovioikeudessa syy-
4492: HUOLELLISUUS TUOMIOITA
4493: tettävien vesiylioikeuden ja Pohjois-Suomen ve-
4494: LÄHETETTÄESSÄ
4495: sioikeuden jäsenien ja esittelijöiden osalta. Muil-
4496: Kantelija moitti sitä, että käräjäoikeuden tuo- ta osin eli paikallisessa alioikeudessa syytettä-
4497: mio oli lähetetty hänelle irtolehtikappaleina. vien virkamiesten osalta asia osoitettiin asian-
4498: Käräjätuomarin antaman selvityksen mukaan omaisen kihlakunnansyyttäjän syyteharkin-
4499: käräjäoikeudessa oli tapahtunut virhe tuomiota taan.
4500: lähetettäessä. Esitutkinnassa ilmeni, että eräät Pohjois-Suo-
4501: Oikeusasiamies kiinnitti vastaisen varalle kä- men vesioikeuden ja vesiylioikeuden jäsenet ja
4502: räjäoikeuden huomiota asianmukaiseen huolelli- sihteerit olivat osallistuneet yhteensä lähes kol-
4503: suuteen tuomioita lähetettäessä. Tähän kuuluu meenkymmeneen erilaiseen tilaisuuteen, joissa
4504:
4505:
4506:
4507: 91
4508: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4509:
4510:
4511:
4512:
4513: yhtiö oli tarjonnut heille kestitystä. Kestitysti- vanhakija ja tuomioistuimen jäsenet joutuvat
4514: laisuuksien tarkoituksena oli usein ollut joko pitämään toisiinsa yhteyttä. Vastaavaan yhtey-
4515: tiedottaa tai neuvotella vireillä tai valmisteilla denpitoon ei yleisissä tuomioistuimissa ole yleen-
4516: olevista hankkeista ja lupa-asioista. sä tarvetta.
4517: Kestitystä oli tarjottu myös vesirakentamis- Oikeusasiamies arvioi kestityksen vastaanot-
4518: kohteisiin tehtyjen tutustumismatkojen sekä lä- tamisen hyväksyttävyyttä erityyppisissä tilan-
4519: hinnä suhdetoiminnaksi luonnehdittavien tilai- teissa seuraavasti.
4520: suuksien yhteydessä. Vesioikeuden puheenjohta-
4521: ja oli esimerkiksi osallistunut puolisonsa kanssa Neuvottelutilaisuudet
4522: yhtiön toimitusjohtajan eläkkeelle lähdön kun- Vesioikeuden on oman työnsä suunnittelemi-
4523: niaksi järjestettyyn ns. juhlahiihtoon, johon liit- seksi tarpeen pitää yhteyttä sellaisiin yrityksiin,
4524: tyi yhtiön kustantama majoitus ja kestitystä. joilla on vireillä vesirakennushankkeita tai jotka
4525: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- valmistelevat tällaisten hankkeiden toteuttamis-
4526: raavan. ta. Yrityksen satunnaisesti kustantaman lou-
4527: naan nauttimista tällaisen yhteydenpidon kulu-
4528: Vesioikeusmenettely lainkäyttönä essa ei voida sinänsä pitää kiellettynä. Luonnolli-
4529: Vesioikeus on vesiasioissa ensimmäisen asteen sesti arviointiin vaikuttavat ne olosuhteet, joissa
4530: tuomioistuin. Antaessaan luvan johonkin toi- lounaan tarjoaminen tapahtuu. Jos neuvottelu
4531: menpiteeseen vesioikeuden on samalla määrättä- esimerkiksi järjestetään yrityksen tiloissa ja yri-
4532: vä, onko haitasta, vahingosta tai muusta edun- tyksen edustajat toimivat neuvottelutilaisuuden
4533: menetyksestä suoritettava maanomistajille kor- isäntinä, on luontevaa ajatella, että tavanomai-
4534: vausta, sekä määrättävä mahdollisen korvauk- seen kohteliaisuuteen kuuluu samassa yhteydes-
4535: sen suuruus. Vesioikeuden jäsenillä on valtio- sä myös jonkinasteinen vieraanvaraisuus yrityk-
4536: sääntö- ja virkamiesoikeudellisesti tuomarin ase- sen taholta. Jos toisaalta itse neuvottelu tapah-
4537: ma. tuu muualla, esimerkiksi viranomaisen luona,
4538: Lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä vesi- mutta siihen liittyvän erillisen ravintolakäynnin
4539: oikeus käyttää tuomiovaltaa, kun se ratkaisee isäntinä silti toimivat yrityksen edustajat, lou-
4540: luvanhakijan ja maanomistajien välisiä erimieli- naiden vastaanottaminen saa helposti erilaisen
4541: syyksiä vahingonkorvauskysymyksissä. Tältä sävyn.
4542: osin on noudatettava Euroopan ihmisoikeussopi- Säännönmukainen ravintolalounaiden vas-
4543: muksessa oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille taanottaminen voi johtaa siihen, että lupaa ha-
4544: asetettuja vaatimuksia. Maanomistajien näkö- keva yritys vähitellen kokee kestityksen tarjoa-
4545: kulmasta vesioikeusmenettely rinnastuu riita- misen eräänlaiseksi tosiasialliseksi velvollisuu-
4546: asian oikeudenkäyntiin. Siksi juuri tämä vaihe deksi. Tällainen käytäntö ei näytä asianmukai-
4547: on erityisen herkkä, mitä tulee vesioikeuden puo- selta ulospäin, vaikka osapuolet itse mieltäisivät-
4548: lueettomuutta kohtaan tunnettavaan luotta- kin noudattavansa tavanomaisen sosiaalisen
4549: mukseen. kanssakäymisen normeja. Onkin syytä varoa sel-
4550: Toisaalta vesioikeusmenettely poikkeaa ta- laisen käytännön muodostumista, että vesioi-
4551: vanomaisesta lainkäytöstä mm. siinä, että var- keuden jäsenet ja virkamiehet yrityksen edusta-
4552: sinkin hakemusasian käsittelyn alkuvaiheissa lu- jien kanssa käymiensä neuvottelujen yhteydessä
4553:
4554:
4555: 92
4556: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4557:
4558:
4559:
4560:
4561: tai niiden jälkeen säännönmukaisesti ottaisivat tavissa. Vaikka tilaisuuksissa satunnaisesti olisi-
4562: vastaan yrityksen kustantamaa ravintolakesti- kin myös muiden asianosaisten edustajia, luvan-
4563: tystä. Tämä olisi omiaan luomaan ulkopuolisissa hakijan asema korostuu varsinkin, jos tilaisuuk-
4564: vääriä mielikuvia vesioikeuden ja siltä lupaa ha- siin liittyy vielä luvanhakijan kustantamaa kes-
4565: kevan yrityksen keskinäisestä suhteesta ja vuo- titystä. Kysymys on viime kädessä vesioikeus-
4566: rovaikutuksesta. menettelyn uskottavuudesta puolueettomana
4567: viranomaistoimintana ja korvauskysymysten
4568: Tutustumiskäynnit osalta myös tuomiovallan käyttönä.
4569: Vesioikeuden jäsenten on tarpeellista tuntea Tutustumismatkoihin Vuotoksen tekoaltaan
4570: vesirakentamisen teknisiä edellytyksiä ja vaiku- alueelle on nyt kysymyksessä olevissa tapauksis-
4571: tuksia. Tältä kannalta tutustuminen rakenteilla sa liittynyt yhtiön kustantamaa alkoholitarjoi-
4572: oleviin ja valmiisiin laitoksiin sekä suunnittelus- lua ja muuta kestitystä sekä sosiaalista yhdessä-
4573: sa käytettyihin malleihin on perusteltua. Kun oloa, kuten saunailtoja yhtiön edustajien sekä
4574: vesioikeuden jäsenten ja muiden virkamiesten
4575: kysymyksessä on laaja hanke, vesioikeuden lie-
4576: nee tarpeellista tutustua lupahakemuksen koh- kesken. Tämänkaltainen yhteydenpito on ollut
4577: teena olevan hankkeen maastoon jo ennen varsi- omiaan antamaan ulkopuoliselle sen kuvan, että
4578: hankkeen suosiolliselle käsittelylle pyritään luo-
4579: naisia tarkastusmatkoja.
4580: On kuitenkin ongelmallista, jos luvanhakija- maan maaperää muutenkin kuin pelkästään
4581: asiatietoja esittämällä.
4582: yritys jo tässä vaiheessa pääsee yksipuolisesti
4583: esittämään näkemyksiään suunnittelemansa Oikeusasiamies piti virkamiesten osallistumis-
4584: hankkeen vaikutuksista. Myös maanomistajien ta tällaiseen kestitykseen valtion virkamieslain
4585: näkemyksillä esimerkiksi menetyksiä vähentä- sekä hyvän hallintotavan valossa arveluttavana.
4586: vistä toimista tai menetysten taloudellisesta Erityisesti silloin kun kestitys liittyy vireillä ole-
4587: merkityksestä voi olla vaikutusta siihen, onko vaan tai pian käsiteltäväksi tulevaan asiaan, jos-
4588: lupa ylipäänsä myönnettävä vai ei. Maanomista- sa luvanhakijan ja maanomistajien välillä on
4589: jat eivät kuitenkaan ole tiettävästi yleensä osal- merkittäviä mielipide-eroja, kestityksen vas-
4590: listuneet näihin luvanhakijan vesioikeudelle jär- taanottaminen ei ole oikeusasiamiehen mielestä
4591: jestämiin tutustumistilaisuuksiin. asianmukaista.
4592: Oikeusasiamies katsoi, ettei vesioikeuden jä-
4593: senten osallistuminen tällaisiin tutustumistilai-
4594: Suhdetoimintatilaisuudet
4595: suuksiin ole sinänsä sopimatonta. Monissa ta- Suhdetoiminnalle on yleensä ominaista sosi-
4596: pauksissa se lienee asianmukaisen viranhoidon aalinen yhdessäolo ja kestityksen tarjoaminen.
4597: kannalta jopa tarpeellista. Vesioikeuden taholta Vesioikeudella voi yhtäältä olla lupaviranomai-
4598: olisi kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, sena tarvetta ylläpitää vesioikeudellisia hankkei-
4599: että näistä tilaisuuksista saattaa tosiasiallisesti ta valmisteleviin yrityksiin sellaisia yhteyksiä,
4600: kehittyä virallisen vesioikeusmenettelyn esivai- joiden avulla esimerkiksi saadaan riittävän ajois-
4601: he. Tällöin olisi tärkeätä, että vesioikeuden näin sa tietoja suunnitteilla olevista hankkeista. Yh-
4602: harjoittama tiedonhankinta olisi hankkeen kaik- teydenpito voi edistää myös sitä, että lupahake-
4603: kien asianosaistahojen eikä ainoastaan luvanha- mukset laaditaan asianmukaisesti ja että vaadit-
4604: kijayrityksen edustajien ohjattavissa ja valvot- tavat lisäselvitykset hankitaan joutuisasti.
4605:
4606:
4607: 93
4608: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4609:
4610:
4611:
4612:
4613: Toisaalta vesioikeudenjäsenten pitäisi riippu- missä olosuhteissa suhdetoiminnan luonteisiin
4614: mattoman ja puolueettoman lainkäyttöelimen tilaisuuksiin on asianmukaista osallistua.
4615: jäseninä mieltää asemansa myös tuomareina. Korostettua pidättyvyyttä on muutenkin
4616: Puolueettoman tuomarin rooliin kuuluu se, että syytä noudattaa, kun tilaisuuden järjestäjällä on
4617: hän sekä virassa että viran ulkopuolella pidättyy asianomaisessa viranomaisessa merkittäviä eri-
4618: sellaisesta kanssakäymisestä jutun asianosaisen mielisyyksiä herättäneitä asioita vireillä. Näissä
4619: kanssa, mikä olisi omiaan horjuttamaan toisen olosuhteissa olisi oikeusasiamiehen mielestä asi-
4620: osapuolen luottamusta tuomarin ehdottomaan anmukaista kokonaan pidättyä vireillä oleviin
4621: puolueettomuuteen. Tuomarin virassa toimivii- hankkeisiin liittyvästä, suhdetoiminnan luontei-
4622: ta virkamiehiltä vaaditaan hyvää arvosteluky- sesta yhteydenpidosta lupa-asian asianosaisiin.
4623: kyä.
4624: Vesioikeudenjäsenten tulisi oikeusasiamiehen
4625: mielestä ottaa huomioon, ettei kestityksen tar-
4626: Yhteydenpito tarkastusmatkoilla
4627: joaminen virkamiehelle ole juuri koskaan pelkäs- Vesioikeuden tarkastuksella maastossa vesioi-
4628: tään ns. sosiaalista kohteliaisuutta. Kestityksiin keudenjäsenet, toimitusinsinööri, ympäristökes-
4629: liittyy yleensä pyrkimys liiketoiminnan edistä- kuksen edustaja sekä hakijan edustajat ja mui-
4630: miseen. Muuten se tuskin olisikaan yrityksen va- den asianosaisten mahdolliset edustajat liikku-
4631: rainkäytön kannalta perusteltavissa. Oikeus- vat yleensä yhdessä. Maanomistajat osallistuvat
4632: asiamies viittasi yhtiön omalle henkilökuunal- tarkastukseen kuitenkin lähinnä kukin vain
4633: leen antamiin edustusohjeisiin, joiden mukaan oman kiinteistönsä kohdalla.
4634: "(n)euvottelu- ja edustustilaisuuksien suhteen Kun tarkastus kestää useita pa1v1a, vesiOI-
4635: tulee noudattaa suurta harkintaa. Ns. yleisluon- keuden jäsenet ja hankkeen asianosaiset saatta-
4636: toisia tilaisuuksia tulee välttää. On keskityttävä vat tavata toisiaan eri yhteyksissä, myös muual-
4637: vain yhtiön kannalta tärkeisiin sidosryhmiin, joi- la kuin maastossa. Näissä tapaamisissa maan-
4638: den kautta yhtiö voi saada suoranaista, välitöntä omistajat eivät kuitenkaan yleensä ole mukana
4639: hyötyä". eikä heillä aina ole edes edustajaa tällaisissa kes-
4640: Myös hallinnollisen luvan myöntäminen edel- kusteluissa.
4641: lyttää vesioikeudelta puolueetonta suhtautumis- Tarkastuksilla selvitetään myös niiden ratkai-
4642: ta sekä hakijan että julkista etua valvovien mui- sujen perusteita, jotka vaikuttavat hakijan kor-
4643: den viranomaisten kuin myös maanomistajien vausvelvollisuuteen maanomistajille. Tällainen
4644: näkemyksiin. Virkamiesten tiivis osallistuminen asetelma merkitsee sitä, että lupaviranomainen
4645: vain yhden osapuolen järjestämään suhdetoi- joutuu tarkastuksen kestäessä kiinnittämään eri-
4646: mintaan voi olla omiaan heikentämään luotta- tyistä huomiota eri intressitahojen keskenään
4647: musta vesioikeuden jäsenten puolueettomuutta ristiriitaisiin vaatimuksiin. Tällaisessa tilantees-
4648: kohtaan. sa on erityisen suuri vaara, että luottamus vesioi-
4649: Erityisen herkkä on tilanne silloin, kun luvan- keuden puolueettomuuteen horjuu. Sen vuoksi
4650: hakijayrityksen suhdetoimintaa tapahtuu ja sii- ns. sosiaalinen yhteydenpito asianosaisiin tulisi
4651: hen kuuluvaa kestitystä otetaan vastaan vireillä järjestää luottamusta herättävällä tavalla.
4652: olevan lupa-asian käsittelyn yhteydessä. Vesioi- Oikeusasiamiehen mielestä tuomioistuimen
4653: keuden jäsenten tulisi tällöin tarkkaan harkita, jäsenten tulisi tarkastusmatkoilla suhtautua pi-
4654:
4655:
4656:
4657: 94
4658: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4659:
4660:
4661:
4662:
4663: dättyvästi muunlaiseen sosiaaliseen kanssa- ta tai valmisteltua puheenvuoroa, jonkinasteisen
4664: käymiseen asianosaisten kanssa kuin mikä on tarjoilun järjestämistä pidettäneen tavanomai-
4665: tarpeen käytännön järjestelyistä sopimiseksi. sena. Vastaavasti hyvään tapaan voi kuulua,
4666: Erityisen varovainen tulisi olla osapuolten tar- että tilaisuuteen kutsuttu virkamies osallistuu
4667: joaman kestityksen vastaanottamisessa. myös ns. vapaamuotoisempaan yhdessäoloon,
4668: jossa ammatillista keskustelua voidaanjatkaa ja
4669: johon samalla liittyy isännänjärjestämää tarjoi-
4670: Lahjusluonteisia etuja vai tavanomaista lua. Tämä saattaa olla perusteltua jo viranhoi-
4671: vieraanvaraisuutta?
4672: don edellyttämän tiedonhankinnan kannalta.
4673: Arvioitaessa kestitysten vastaanottamista ri- On kysyttävä myös sitä, miten kestitys liittyy
4674: kosoikeudellisesta näkökulmasta on ensiksi tar- tarjoajan ja kestittävän keskinäiseen vuorovai-
4675: kasteltava kysymystä menettelyn objektiivises- kutussuhteeseen. Jos kestitys nimenomaan täh-
4676: ta oikeudenvastaisuudesta. Tällöin on kysyttä- tää jonkin edun saamiseen, kysymys ei tieten-
4677: vä: onko kestityksiä pidettävä lahjusluonteisina kään ole hyvän tavan vaatimasta vieraanvarai-
4678: etuina vai onko kysymyksessä ollut ainoastaan suudesta. Päinvastoin, hyvä tapa edellyttää pi-
4679: ns. tavanomaisen kohteliaisuuden vaatima vie- kemminkin pidättyvyyttä kestitsemisessä, jos
4680: raanvaraisuus? Millaisin perustein vieraanvarai- toinen on tekemässä kestitsij ää koskevaa merkit-
4681: suuden tavanomaisuutta voidaan yleisesti ar- tävää ratkaisua.
4682: vioida yritysten ja virkamiesten välisessä kans- Ylipäänsä on kysymyksenalaista, voiko ta-
4683: sakäymisessä? vanomaiseksi vieraanvaraisuudeksi luonnehtia
4684: Tarjoajan on ensinnäkin oltava tilaisuudessa sellaista kestitystä, jolla pyritään vaikuttamaan
4685: isäntänä tai muuten sellaisessa asemassa, että kestittävän kestitsijää koskeviin tärkeisiin rat-
4686: vakiintuneitten sosiaalisten käyttäytymissään- kaisuihin. Tämä näkökohta on ilmaistu laissa
4687: töjen perusteella hänen odotetaan tarjoavan kes- säätämällä lahjominen rangaistavaksi niin elin-
4688: titystä. Tavanomainen vieraanvaraisuus ilmen- keinotoiminnassa kuin virkatoiminnassakin.
4689: tää sitä, että kestityksen tarjoaminen on tyypil- Tavanomaisen vieraanvaraisuuden rajoja et-
4690: listä menettelyä ko. tilaisuudessa ja että kestitys sittäessä on viime kädessä arvioitava sitä, miltä
4691: laadultaan ja määrältään vastaa asianomaisen kysymyksessä olevan kaltainen yhteydenpito
4692: tilaisuuden luonnetta. Luonnollisesti myös itse asianomaisessa tilanteessa on näyttänyt ulos-
4693: tilaisuuden tarpeellisuus virkatehtävien kannal- päin. Mitä mielikuvia se on voinut yleisen elä-
4694: ta on otettava huomioon. Jos tilaisuuden päätar- mänkokemuksen perusteella herättää ulkopuoli-
4695: koituksena näyttää olevan kestityksen järjestä- sessa tarkastelijassa? Tämä näkökohta korostaa
4696: minen, vieraanvaraisuutta ei voida enää luon- objektiivisen kokonaisarvioinnin merkitystä.
4697: nehtia tavanomaiseksi. Pohjois-Suomen vesioikeuden tapauksessa on
4698: Kestityksen tarjoaminen erilaisten liiketoi- ollut kysymys pitkäaikaisesta ja vakiintuneesta
4699: mintaan liittyvien tilaisuuksien yhteydessä sil- kanssakäymisestä vesioikeuden ja sen kanssa
4700: loin, kun tilaisuuteen on kutsuttu ulkopuolisia monissa asioissa tekemisiin joutuneen, yhteis-
4701: tahoja, on vakiintunut käytäntö. Varsinkin jos kunnallisesti merkittävää vesirakentamista har-
4702: vierailta odotetaan tilaisuudessa jotakin aktiivis- joittavan yrityksen kanssa. Kestitystä vastaan-
4703: ta panosta tai vaivannäköä, esimerkiksi alustus- ottaneiden tuomareiden ja virkamiesten taholta
4704:
4705:
4706:
4707: 95
4708: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4709:
4710:
4711:
4712:
4713: on annettu ymmärtää, että yhtiön harjoittama nittujen henkilöiden virkatoiminnassaan teke-
4714: vieraanvaraisuus on ollut sen toimialueella miin ratkaisuihin.
4715: eräänlainen "maantapa". Kestityskäytännön kehittymiseen on ilmei-
4716: Vieraanvaraisuuden yleisyys ja yhteydenpi- sesti vaikuttanut vesioikeuden kaksijakoinen
4717: don jatkuvuus ei kuitenkaan voi sinänsä tehdä tehtävä yhtäältä hallinnollisena lupaviranomai-
4718: kestityskäytännöstä virkarikosoikeudellisessa sena ja toisaalta tuomiovaltaa käyttävänä tuo-
4719: mielessä tavanomaista eli hyväksyttävää. Oi- mioistuimena. Vesioikeuden lupaviranomaisteh-
4720: keusasiamies viittasi vanhaan tuomarinohjee- tävän kautta vesioikeuden ja yhtiön kanssakäy-
4721: seen: "Paha tapa älköön ketään auttako, se on: ei minen on kehittynyt tiiviiksi sekä saanut muoto-
4722: kukaan voi asiaansa sillä auttaa, että sanoo mon- ja, joita ei voida pitää tuomioistuinroolin kannal-
4723: ta olevan, jotka tekevät samoin kuin hän on ta sopivina.
4724: tehnyt, koska se, mitä hän tehnyt on, havaitaan Esitutkinnan perusteella yhtiöllä näyttää ol-
4725: olevan vastoin lakia." leen tapana pitää yhteyttä toimialansa viran-
4726: Vieraanvaraisuuden yleisyys voi kuitenkin omaisiin myös välittömien työtehtävien vaati-
4727: vaikuttaa siihen, miten virkamies on itse mieltä- mien tapaamisten ulkopuolella. Yhtiö on toimi-
4728: nyt menettelynsä moitittavuuden. alueellaan joutunut tekemisiin monien eri viran-
4729: omaisten kanssa. Yhteistyö viranomaisten kans-
4730: Miten kestitys on mielletty? sa on ollut tiivistä. Viranomaiset ovat joskus
4731: Lahjusrikosta ja -rikkomusta koskeviin rikos- turvautuneet yhtiön vieraanvaraisuuteen myös
4732: säännöksiin kuuluvan tahallisuusvaatimuksen esitellessään aluetta omille vierailleen. Ovathan
4733: kannalta onkin olennaista se, miten kestityksiä voimalaitokset ja vesirakentaminen poikkeuk-
4734: vastaanottaneet virkamiehet ovat itse mieltäneet sellisen hallitseva tekijä yhtiön toimialueella
4735: kestitystilaisuuksien luonteen ja niiden vaikutuk- Pohjois-Suomessa.
4736: sen heidän virkatoimintansa uskottavuuteen.
4737: Kestitystä vastaanottaneet tuomarit ja virka- Onko kysymys lahjusrikoksesta tai
4738: miehet ovat selittäneet kestitysten tarjoamisen
4739: -rikkomuksesta?
4740: olleen tavanomaista vieraanvaraisuutta, josta Vesiylioikeuden tai Pohjois-Suomen vesioi-
4741: kieltäytyminen olisi ollut epäkohteliasta. He keuden palveluksessa olevien henkilöiden ei ole
4742: ovat kiistäneet mieltäneensä, että kestitysten voitu osoittaa mieltäneen, että heidän yhtiöltä
4743: tarkoituksena olisi ollut vaikuttaa heidän virka- kestityksen muodossa saamiensa etujen tarkoi-
4744: toimintaansa tai että ne olisivat olleet edes tuksena olisi ollut vaikuttaa heidän virkatoimin-
4745: omiaan vaikuttamaan siihen. taansa tai että ne olisivat olleet edes omiaan tällä
4746: Kestitystilaisuudet ovat liittyneet joko tietyn tavoin vaikuttamaan siihen. Oikeusasiamies ei
4747: vireillä olevan asian selvittämiseen tai viran- katsonut heidän siten syyllistyneen tahallisuutta
4748: omaisten yleisen vesirakentamista koskevan edellyttävään lahjuksen ottamiseen.
4749: asiantuntemuksen lisäämiseen. Eri tilaisuuksissa Viranomaisten puolueettomuudelle asetetut
4750: tarjottu kestitys ei ole yleensä ollut määrältään vaatimukset ovat kuitenkin kiristyneet. Tähän
4751: epätavallisen suurta verrattuna liike-elämän on vaikuttanut jo vuoden 1990 alusta voimaan
4752: yleiseen edustamiskäytäntöön. Kestityksen ei tullut virkarikoslainsäädännön uudistus, jossa
4753: voitane epäillä käytännössä vaikuttaneen mai- lahjusrikosten rangaistavuuskynnystä madallet-
4754:
4755:
4756: 96
4757: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4758:
4759:
4760:
4761:
4762: tiin kriminalisoimalla myös lahjusrikkomus. Li- sitä tällä perusteella pitää rikoslain 40 luvun
4763: säksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen voi- 11 §:ssä tarkoitettuna virkavelvollisuuden rikko-
4764: maan saattaminen vuonna 1990 on tiukentanut misena?
4765: tuomarien puolueettomuudelle asetettuja vaati-
4766: muksia. Erityisesti vaatimus tuomioistuinten Lounasneuvottelut
4767: puolueettomuuden objektiivisesta uskottavuu-
4768: Lounastarjoilut ovat yleensä tapahtuneet ta-
4769: desta on merkittävä uusi painotus. Yhtiön vie-
4770: vanomaiseen lounasaikaan neuvottelujen yhtey-
4771: raanvaraisuuteen perustuva "maantapa" ei ole
4772: dessä ja tarjoilu on ollut määrältään kohtuullis-
4773: kuitenkaan hetkessä muuttunut. Viranomaisten
4774: ta. Neuvottelujen käyminen on ollut vesioikeu-
4775: kestitykseen ei ole tällä vuosikymmenellä tiettä-
4776: den tehtävän kannalta perusteltua. Lounaat on
4777: västi juuri puututtu ainakaan virallisohjein.
4778: tarjottu yhtiön edustajien aloitteesta ja yhtiö on
4779: Oikeusasiamies piti epätodennäköisenä, että
4780: toiminut ravintolassa isäntänä, vaikka itse neu-
4781: vesiylioikeuden tai vesioikeuden virkamiesten
4782: vottelut on pidetty vesioikeuden tiloissa. Tavan-
4783: olisi voitu myöskään osoittaa syyllistyneen lah-
4784: omainen kohteliaisuus ei ole oikeusasiamiehen
4785: jusrikkomukseen. mielestä edellyttänyt, että virkamiehille tarjo-
4786: taan jotakin kestitystä tällaisen neuvottelun yh-
4787: Virkavelvollisuuden vastaista teydessä. Toisaalta lounaan nauttiminen neuvot-
4788: käyttäytymistä?
4789: telujen aikana on ollut sinänsä ymmärrettävää
4790: Eräissä tapauksissa vesioikeuden jäsenten ja siitä syystä, että tällöin on tarjoutunut mahdolli-
4791: yhtiön välinen yhteydenpito on kuitenkin saanut suus hyödyntää lounasaikaakin neuvottelun jat-
4792: sellaisia muotoja, että yhtiön ja joidenkin virka- kamiseen. Kysymyksessä olevissa tapauksissa
4793: miesten välille on näyttänyt muodostuneen eri- yhtiön edustajat ovat tulleet neuvotteluihin toi-
4794: tyinen suhde. Yhteydenpitoa ei ole aina järjestet- selta paikkakunnalta, mikä korostaa tehokkaan
4795: ty viranhoidon puolueettomuutta edistäväliä ta- ajankäytön merkitystä.
4796: valla. Oikeusasiamies katsoi, ettei virkamiesten ole
4797: Sen vuoksi on vielä tarkasteltava sitä, onko osoitettu neuvotteluihin osallistumalla ja vas-
4798: esitutkinnassa tarkoitettu kanssakäyminen ollut taanottamalla niiden yhteydessä lounastarjoilua
4799: tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikko- menetelleen virkavelvollisuutensa vastaisesti.
4800: misena joillekin virkamiehille syyksiluettavissa, Kuitenkin hän katsoi yhtiön tarjoamien lounai-
4801: siitä huolimatta, ettei sen ole katsottu olevan den vastaanottamiseen sisältyneen eräiden vir-
4802: lahjustyyppisenä rikoksena rangaistavissa. kamiesten virka-asemaan nähden myös arvelut-
4803: Valtion virkamieslain 14 §:n mukaan virka- tavia piirteitä.
4804: miehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtä- Oikeusasiamies kiinnitti vastaisen varalle asi-
4805: vänsä edellyttämällä tavalla. Lain 15 §:n mukaan anomaisten virkamiesten huomiota edellä esittä-
4806: hän ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan miinsä näkökohtiin ja erityisesti siihen, ettei ra-
4807: taloudellista tai muuta etua, jos se voi heikentää vintolalounaiden vastaanottamisesta saa muo-
4808: luottamusta virkamieheen taikka viranomai- dostua käytäntöä, jonka luvanhakija voi kokea
4809: seen. itseään veivoittavaksi ja joka voi olla omiaan
4810: Onko asianomaisten virkamiesten menettely luomaan ulkopuolisessa vääriä mielikuvia luvan-
4811: ollut näiden säännösten vastaista ja voidaanko hakijan suhteesta vesioikeuteen viranomaisena.
4812:
4813:
4814: 97
4815: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4816:
4817:
4818:
4819:
4820: Vuotoksen allashanke yhtiön välillä. Tilaisuudessa ei ole ollut läsnä
4821: Eräissä tapauksissa kestitystä on vastaan- muistutuksia tehneiden maanomistajien edusta-
4822: otettu vesioikeuden jäsenten ja yhtiön edustajien jia. Tilaisuuden ulkonaiset puitteet ovat voineet
4823: yhteisillä matkoilla, jotka ovat liittyneet Vuo- perustellusti luoda sellaista kuvaa, että yhtiöllä
4824: toksen allashankkeeseen. Tämä hanke on ollut on ollut erityisasema suhteessa vesioikeuden jä-
4825: erityisen kiistanalainen niin luvan myöntämisen seniin. Tällainen yksipuolinen yhteydenpito yh-
4826: kuin sen ehtojenkin suhteen. Vuotoksen asiaan teen asianosaiseen asian ratkaisemisen kannalta
4827: on liittynyt jyrkkiä mielipide-eroja ja yleistä tun- herkässä vaiheessa on oikeusasiamiehen mielestä
4828: nekuohua. Tämä näkökohta on tehnyt asian eri- ollut omiaan vaarantamaan luottamusta vesioi-
4829: tyisen herkäksi vesioikeusmenettelyn puolueet- keuden puolueettomuuteen.
4830: tomuuteen kohdistuville epäilyille. Vuotoksen Luottamuksesta vesioikeuden puolueetto-
4831: allashankkeen vastustajien taholta on herätetty muuteen on huolehdittava myös tarkastusmat-
4832: jopa epäilys, että koko vesioikeudellinen lupame- kan yhteydessä vietetyn vapaa-ajan osalta, esi-
4833: nettely on vain muodollisuus ja että todellisuu- merkiksi tavattaessa vireillä olevan lupa-asian
4834: dessa hankkeen toteuttamisesta on jo sovittu. asianosaisia majoitus- ja ravitsemustiloissa. Kun
4835: Näissä olosuhteissa vesioikeudelta on oikeusasia- vesioikeuden jäsenet esiintyvät tarkastusmat-
4836: miehen mielestä voitu edellyttää korostettua kan aikana yhdessä, ulkopuolinen yhdistää hei-
4837: varovaisuutta oman puolueettomuuskuvansa dät tuomioistuimeen ja mieltää heidät nimen-
4838: turvaamiseksi. omaan tuomareiksi, vaikka kysymys olisikin va-
4839: Tällaisessa yhteydenpidossa vesioikeuden ja paa-ajalla tapahtuvasta yhdessäolosta. Vaiku-
4840: luvanhakijan välillä on myös huolehdittava sii- telma lienee erityisen voimakas, jos tuomioistui-
4841: tä, ettei menettely loukkaa asianosaisten oikeut- men jäsenet ryhmänä viettävät aikaa yhdessä
4842: ta tasapuoliseen kohteluun asian käsittelyssä. vireillä olevan asian yhden asianosaistahon kans-
4843: Kaikilla asianosaisilla on oltava yhtäläinen mah- sa.
4844: dollisuus esittää vesioikeusmenettelyn aikana Oikeusasiamies katsoi vesioikeuden puheen-
4845: näkemyksiään ja lausua käsityksensä toistensa johtajan, kolmen vesioikeudenjäsenen ja kahden
4846: esittämistä näkökohdista. vesioikeuden sihteerin menetelleen tavalla, joka
4847: on voinut heikentää luottamusta heihin virka-
4848: asemassaan sekä Pohjois-Suomen vesioikeuteen
4849: Kel ukosken voimalaitoshanke viranomaisena. He olivat siten menetelleet val-
4850: Kelukosken voimalaitoksen lupahakemuksen tion virkamieslaissa heille asetetun virkavelvolli-
4851: johdosta tehdyn tarkastuksen yhteydessä kesä- suuden vastaisesti.
4852: kuussa 1996 Sodankylässä tapahtunut, vesioi- Vesioikeuden yhden jäsenen virkavelvolli-
4853: keudenjäsenten ja sihteerin yhteinen ravintolail- suuksien vastaisen menettelyn oikeusasiamies
4854: lanvietto luvanhakijayhtiön edustajien kanssa ja katsoi olleen kokonaisuutena arvostellen niin vä-
4855: siihen sisältynyt kestityksen vastaanottaminen häinen, ettei se ylittänyt rikoslain 40 luvun ll §:n
4856: ovat tapahtuneet vesioikeuden päätöksenteon asettamaa rangaistavuuskynnystä. V esioikeu-
4857: kannalta tärkeän tarkastuksen aikana. V esioike- den sihteerien menettelyä arvioidessaan oikeus-
4858: uden käsiteltävänä olevassa asiassa on ollut jyrk- asiamies otti huomioon, että he olivat osallistu-
4859: kä vastakkainasettelu eräiden maanomistajien ja neet kestitystilaisuuksiin yhdessä vesioikeuden
4860:
4861:
4862:
4863: 98
4864: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4865:
4866:
4867:
4868:
4869: jäsenten kanssa ja eräiltä osm virkatehtävistä merkin tulkinnasta. Tähän tulkintakysymyk-
4870: johtuvista syistä. Oikeusasiamies katsoi, etteivät seen ei ole saatavissa yksiselitteistä johtoa sen
4871: he olleet osoittaneet rikoslaissa tarkoitettua moi- paremmin oikeuskäytännöstä kuin lainvalmiste-
4872: tittavaa varomattomuutta. luasiakirjoistakaan. Raja on vedettävä kussakin
4873: Oikeusasiamies päätyi harkitsemaan virka- yksittäistapauksessa erikseen, mutta rajanveto-
4874: syytettä ainoastaan vesioikeuden puheenjohta- kriteerien tulee kuitenkin olla yleistettäviä.
4875: jan ja kahden jäsenen menettelyn johdosta. Syy- Laaja vesirakentamishanke vaikuttaa merkit-
4876: teharkinnassaan oikeusasiamies otti huomioon tävästi hankkeen vaikutusalueella asuvien ih-
4877: seuraavan. misten elinolosuhteisiin. Monien kohdalla kysy-
4878: mys voi olla elämäntavan muuttumisesta tai toi-
4879: Tahallista vai ei? meentulon perusteisiin muuten syvällisesti vai-
4880: kuttavista muutoksista. Vaikka vesilaki käytän-
4881: On ilmeistä, että vesioikeuden jäsenten me-
4882: nössä asettaakin melko ahtaat rajat vesioikeuden
4883: nettelyyn on vaikuttanut vesioikeuden tehtävän
4884: harkintavallalle, vesioikeus kuitenkin viime kä-
4885: kaksijakoisuus toisaalta lupaviranomaisena ja
4886: dessä ratkaisee, myönnetäänkö hankkeeseen
4887: toisaalta tuomiovallan käyttäjänä. Lisäksi sii-
4888: lupa ja jos se myönnetään, mitä ehtoja luvalle
4889: hen on mahdollisesti vaikuttanut myös vesioi-
4890: asetetaan ja mitä korvauksia tai haittoja vähen-
4891: keusasioissa muodostunut perinne, jonka mu-
4892: täviä toimenpiteitä on suoritettava.
4893: kaan luvanhakija huolehtii tai ainakin vastaa
4894: Nämä ratkaisut voivat merkittävästi muova-
4895: osasta menettelyn viranomaisiliekin aiheutta-
4896: ta yksittäisen maanomistajan elämää. Hänen
4897: mia kustannuksia. Ilmeisesti näistä seikoista joh-
4898: näkökulmastaan laajaa hanketta valmisteleva
4899: tuen puheenjohtaja jako. jäsenet eivät ole kiin-
4900: luvanhakija on voimakas vastapuoli. Tällaisia
4901: nittäneet riittävästi huomiota siihen vaaraan,
4902: hankkeita koskevassa päätöksenteossa korostuu
4903: mikä kestitysten vastaanottamisesta on aiheutu-
4904: tarve voida luottaa vesioikeuden puolueetto-
4905: nut vesioikeuden puolueettomuutta ja virkatoi-
4906: muuteen sekä lupaviranomaisena että korvaus-
4907: minnan tasapuolisuutta kohtaan tunnettavalle
4908: ym. erimielisyyksiä ratkaisevana tuomioistuime-
4909: luottamukselle. He eivät ole tältä osin rikkoneet
4910: na.
4911: virkavelvollisuuksiaan tahallisesti, mutta hei-
4912: Vesioikeuden puheenjohtajan ja jäsenten vir-
4913: dän voidaan todeta silti olleen varomattomia eli
4914: kavelvollisuuden vastaiseksi katsottu menettely
4915: menetelleen tuottamuksellisesti.
4916: liittyy kahteen merkittävään vesirakentamis-
4917: hankkeeseen. V uotoksen hanke on tunnetusti
4918: Ylittyykö rangaistavuuskynnys vai ei?
4919: synnyttänyt merkittäviä erimielisyyksiä, mutta
4920: Kysymysrangaistavan ja rankaisematta jää- myös Kelukosken voimalaitoshankkeen korva-
4921: vän virkavelvollisuuden rikkomisen välisestä ra- uskysymykset ovat eräiltä osin kärjistyneet jyr-
4922: janvedosta riippuu viime kädessä siitä, miten kiksi riidoiksi. Nämä ovat hankkeita, joissa kan-
4923: tulkitaan rikoslain 40 luvun ll §:n sanontaa salaisten luottamus vesioikeuden puolueetto-
4924: "eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja muuteen on erityisen tärkeää. Tällöin on avain-
4925: vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole asemassa juuri toiminnan objektiivinen puolu-
4926: kokonaisuutena arvostellen vähäinen". Kysy- eettomuus, jonka kannalta esille tulleet tapauk-
4927: mys on arvostuksenvaraisen vähäisyys -tunnus- set ovat ongelmallisia.
4928:
4929:
4930:
4931: 99
4932: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4933:
4934:
4935:
4936:
4937: Oikeusasiamies katsoi, ettei puheenjohtajan tuinkäsittelyssä kyetään paremmin senlomaan
4938: ja jäsenten virkavelvollisuuden vastainen menet- esiin asian harkinnan kannalta relevantit näkö-
4939: tely, huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahin- kohdat, ottaen huomioon myös ne seikat, jotka
4940: gollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat, ole ollut nousevat esiin vasta asianosaisten suullisessa
4941: rikoslain 40 luvun l l §:ssä tarkoitetulla tavalla kuulemisessa ja keskustelussa. Tämän prosessu-
4942: kokonaisuutena arvostellen vähäinen, siitä huo- aalisen edun merkitys korostuu, mitä arvostuk-
4943: limatta, ettei vastaanotettu kestitys määrällises- senvaraisemman laintulkintakysymyksen kans-
4944: ti olekaan huomattavan suuri. Näin ollen ran- sa ollaan tekemisissä.
4945: gaistavuuskynnys ylittyi. Oikeusasiamies kiinnitti huomiota myös sii-
4946: hen, että demokraattisen oikeusvaltion yksi pe-
4947: Tuomioistuinkäsittelyyn vai ei? rusperiaate- oikeudenkäytön julkisuus - toteu-
4948: Rangaistavan ja rankaisemattoman menette- tuu vasta tuomioistuinvaiheessa. Tätä edeltä-
4949: vässä tutkinnassa ulkopuolisille ei ole mahdollis-
4950: lyn välinenrajanveto on viime kädessä arvostuk-
4951: senvarainen rikosoikeudellinen tulkintakysy- ta seurata asian käsittelyä.
4952: Oikeudenkäytön julkisuus ja sen edistämä ns.
4953: mys. Samoin kuin näytöllisissä rajatapauksissa
4954: syyttäjän on myös rangaistavuutta koskevassa vallankäytön läpinäkyvyys on yhteydessä oi-
4955: rajanveto-ongelmassa avoimesti pohdittava keuslaitoksen omaan uskottavuuteen. Epäillyn
4956: väärinkäytöksen mahdollisimman julkinen sel-
4957: sekä syytteen nostamista että syyttämättä jättä-
4958: vittely on omiaan lisäämään luottamusta siihen,
4959: mistä puoltavianäkökohtia ja näiden keskinäisiä
4960: painoarvoja (ks. tapausselostusta ns. kesämökki- että asian harkinta on puolueetonta ja vailla epä-
4961: kaupassa, dnrot 521, 554 ja 898/4/97, s. 151 ). asiallisia sivuvaikutteita. Tämä pätee erityisesti
4962: Sen vuoksi oikeusasiamies arvioi vielä erikseen silloin, kun kysymys on julkisen vallan- eritoten
4963: tuomiovallan- käytöstä. Oikeudenhoidon us-
4964: sitä, oliko rangaistavuuskysymys käsillä olevas-
4965: sa tapauksessa syytä saattaa tuomioistuimen kottavuuden merkitys on viime aikoina korostu-
4966: ratkaistavaksi. nut julkisessa keskustelussa. Erityisen herkästi
4967: voi syntyä epäluuloja silloin, kun virkarikoksista
4968: Syytteen nostamista puoltaa periaatteessa se
4969: näkökohta, että tuomioistuinkäsittely on omi- epäillään oikeuslaitokseen kuuluvia, itsekin vir-
4970: kansa puolesta tuomiovaltaa käyttäviä henkilöi-
4971: aan parantamaan paitsi näyttökysymysten
4972: myös oikeudellisten laintulkintakysymysten rat- tä. Oikeuslaitoksen uskottavuudesta on viime
4973:
4974: kaisumahdollisuuksia. Myös ns. yleinen etu saat- kädessä kiinni koko oikeusjärjestyksen uskotta-
4975: taa puoltaa asian tuomioistuinkäsittelyä. Erityi- vuus.
4976: Vaikka laintulkintaintressi ja yleinen etu
4977: sesti on otettava huomioon tutkittavan tapauk-
4978: sen yhteiskunnallinen merkitys sekä ennakko- puoltaisivatkin syytteen nostamista, on arvioita-
4979: päätösluontoisen ratkaisun tarve pohdittavana va myös sitä, miten voimakkaasti rikoksesta
4980: olevaan laintulkintakysymykseen. epäillyn oma oikeusturvaintressi puhuu syytteen
4981: Suullinen ja välitön tuomioistuinkäsittely nostamista vastaan.
4982:
4983: asianosaisten kuulemisineen ja keskusteluineen Rikoslain 40 luvun l l §sisältää arvostuksen-
4984: mahdollistaa monipuolisemman asian tarkaste- varaisia elementtejä, joiden tulkinnasta nyt kä-
4985: lun kuin etupäässä kirjalliseen ja välilliseen ai- sillä olevassa tapauksessa on kysymys. Arvioita-
4986: neistoon perustuva syyteharkinta. Tuomiois- vana on tuomarikulttuuriin ja tuomioistuimen
4987:
4988:
4989:
4990: 100
4991: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
4992:
4993:
4994:
4995:
4996: puolueettomuuteen keskeisesti liittyvä kysymys Näissä olosuhteissa voi olla tärkeätä, että
4997: siitä, millaista ja kuinka läheistä kanssakäymistä myös virkarikoksesta epäillyille itselleen tarjou-
4998: voidaan sallia tuomarien ja jonkun yksittäisen tuu tehokas mahdollisuus julkisesti puolustau-
4999: asianosaistahon välillä sinä aikana, kun riitaisen tua heihin kohdistettuja epäilyjä vastaan. Perus-
5000: asian käsittely on tuomioistuimessa kesken. On- teellinen julkinen oikeuskäsittely voi olla epäil-
5001: gelma on koko oikeuslaitoksen uskottavuuden lyn oikeusturvan kannalta jopa edullista.
5002: kannalta poikkeuksellisen herkkä ja yhteiskun- Käsillä olevan tapauksen yhteiskunnallinen
5003: nallisesti ajankohtainen. merkitys huomioon ottaen on aihetta otaksua,
5004: Koska kielletyn ja sallitun välisellä rajanve- että julkinen keskustelu vesioikeuden jäsenten
5005: dolla on tätä tapausta laajemminkin tuomiois- menettelyn rangaistavuudesta olisi tuskin päät-
5006: tuinlaitoksen vastaista käytäntöä ohjaavaa mer- tynyt oikeusasiamiehen huomautukseen, vaikkei
5007: kitystä, oikeusasiamies piti myös tästä syystä asiaa olisikaan viety julkiseen tuomioistuinkäsit-
5008: tärkeänä, että asiasta saadaan tuomioistuimen telyyn. Vesioikeuden jäsenten epäiltyä syylli-
5009: ratkaisu. Julkisen tuomioistuinkäsittelyn tar- syyttä saatettaisiin käsitellä julkisuudessa taval-
5010: vetta korostaa tässä tapauksessa vielä sekin, että la, jota vastaan heidän olisi ehkä käytännössä
5011: tapaus koskee laajoihin väestöpiireihin vaiku- ollut vaikeata tehokkaasti puolustautua.
5012: tuksiaan ulottavaa ja huomattavia yhteiskun- Oikeusasiamies punnitsi vastakkain edellä
5013: nallisia ristiriitoja heijastavaa vesioikeudellista mainittuja näkökohtia ja päätyi lopulta siihen,
5014: lainkäyttöä. että vesioikeudenjäsenten menettelyn rangaista-
5015: Toisaalta oikeusasiamies korosti myös sitä, vuus oli käsillä olevassa tapauksessa aiheellista
5016: ettei oikeusvaltiossa voida kenenkään ihmisen saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Ottaen
5017: oikeusturvaa uhrata yleiselle edulle, esimerkiksi huomioon sekä säännösten tulkinnanvaraisuu-
5018: sinänsä tärkeän ennakkotapauksen saamiseksi den että itse asian yhteiskunnallisen merkityksen
5019: tuomioistuinkäsittelyyn. Syytteen nostamisen oikeusasiamies katsoi, että menettelyä ei voitu
5020: yksityiselle ihmiselle aiheuttamia haittoja ei pidä oikeusasiamiehen johtosäännön 7 §:n 3 momen-
5021: aliarvioida. Siitä aiheutuu asianosaiselle sekä tin mukaisesti jättää oikeusasiamiehen huomau-
5022: kustannuksia että kielteistä julkisuutta. Lieväs- tuksen varaan, vaan asiassa oli nostettava virka-
5023: täkin virkarikoksesta syyttäminen saattaa vaa- syyte.
5024: rantaa myös virkamiehen etenemistä virkaural-
5025: laan. Syytemääräys, huomautus ja käsitys
5026: Epäiltyjen oma oikeusturvaintressi ei kuiten-
5027: Oikeusasiamies kehotti valtakunnansyyttä-
5028: kaan oikeusasiamiehen mielestä tässä tapaukses-
5029: jää määräämään valtionsyyttäjän ajamaan vir-
5030: sa ollut kokonaisuutena arvioiden esteenä syyt-
5031: kasyytettä vesioikeuden puheenjohtajaa ja kah-
5032: teen nostamiselle. Jo esitutkinnan käynnistämi-
5033: ta vesioikeuden jäsentä vastaan tuottamukselli-
5034: nen on saanut valtakunnallisesti ja erityisesti
5035: sesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Lisäksi
5036: Pohjois-Suomessa osakseen suurta huomiota.
5037: oikeusasiamies antoi yhdelle vesioikeuden jäse-
5038: Asiaa on jo ehditty käsitellä laajasti julkisuudes-
5039: nelle huomautuksen virkavelvollisuuden vastai-
5040: sa. Rikoksesta epäillyt ovat johdonmukaisesti
5041: sesta menettelystä sekä saattoi vesioikeuden sih-
5042: kiistäneet syyllistyneensä mihinkään lainvastai-
5043: teerien tietoon käsityksensä myös heidän menet-
5044: seen menettelyyn. telynsä epäasiallisuudesta.
5045:
5046:
5047: 101
5048: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5049:
5050:
5051:
5052:
5053: Vesioikeusmenettelyn uudistamistarve Oikeusasiamiehen päätös 10.12.1997, dnro
5054: Päätöksensä yhteydessä oikeusasiamies arvioi 1390/4/96
5055: vesioikeusmenettelyn uudistamistarvetta seu-
5056: raavasti. Vesioikeuden tuomareita vastaan on nostettu
5057: Vesioikeuden kaksinainen tehtävä yhtäältä syyte hovioikeudessa 24.3.1998. Kihlakunnansyyt-
5058: hallinnollisena lupaviranomaisena ja toisaalta täjä on tehnyt muiden virkamiesten osalta syyttä-
5059: tuomioistuimena vaikeuttaa vesioikeuden jäsen- mättäjättämispäätöksen 18.5.1998. Asia on tältä
5060: ten ja virkamiesten roolien hahmottamista. Hy- osin otettu valtakunnansyyttäjänvirastossa uudel-
5061: vän hallinnon vaatima yhteydenpito hallinto- leen käsiteltäväksi. Asian käsittely on sekä tuoma-
5062: asian asianosaisiin saattaa merkitä sellaista reiden syytteen osalta että valtakunnansyyttäjänvi-
5063: kanssakäymistä vesioikeuden ja asianosaisten rastossa syyttämättäjättämispäätösten osalta edel-
5064: välillä, joka mahdollisesti koetaan perinteiselle leen kesken.
5065: tuomioistuinmenettelylle vieraaksi.
5066: Oikeusasiamiehen mielestä nyt kysymyksessä
5067: oleva kestitysasia oli osoittanut, että myös ulko-
5068: naisilla seikoilla ja organisatorisilla järjestelyillä RIKOSTUOMIOSTA TIEDOTTAMINEN
5069: on suuri merkitys viranomaistoimintaa kohtaan
5070: tunnettavanluottamuksen kannalta. Sen vuoksi Asianajaja oli juhannusaattona nähnyt sano-
5071: hän piti tarpeellisena, että riita- ja rikosasioita malehdestä uutisen, että Helsingin hovioikeus oli
5072: koskeva lainkäyttö vastedes erotetaan ympäris- antanut päätöksen hänen vankilassa olevaa pää-
5073: tölupa-asioiden käsittelystä. Tuomiovallan miestään koskevassa rikosasiassa. Asianajaja
5074: käyttö olisi nykyistä selvemmin eriytettävä hal- kanteli siitä, että tuomio oli saapunut hänelle
5075: linnollisesta lupamenettelystä. postitse vasta juhannuksen jälkeen. Kantelijan
5076: Ympäristölupatoimikunnan ja ympäristöoi- mielestä tuomioistuinten tulisi varmistaa, että
5077: keustoimikunnan mietinnöissä (KM 1996:11 ja asianosaiset saavat tiedon päätöksistä yhtä no-
5078: 12) onkin ehdotettu, että vesioikeudet lakkautet- peasti kuin tiedotusvälineet.
5079: taisiin. Niiden viranomaistehtävät siirrettäisiin Oikeusasiamies totesi jo edeltäjänsä kiinnittä-
5080: lupien myöntämisen osalta erikseen perustetta- neen tähän ongelmaan huomiota 30.3.1995 oi-
5081: ville ympäristöasiain lupalautakunnille, jotka ei- keusministeriölle tekemässään esityksessä (dnro
5082: vät olisi tuomioistuimia. Vesioikeuksille nykyi- 766/2/95, ks. EOA:n kertomus vuodelta 1995 s.
5083: sin kuuluvat riita- ja rikosasiat taas siirrettäisiin 42). Esityksen johdosta oikeusministeriö oli saat-
5084: käräj äoikeuksille. tanut hovioikeuksien tietoon suosituksensa siitä,
5085: Ympäristölupajärjestelmän uudistamista on että hovioikeuksien tulisi lähettää tuomionsa ja
5086: ilmoitettu jatkettavan oikeusministeriön ja ym- päätöksensä asianosaisille ensimmäisen luokan
5087: päristöministeriön yhteistyönä. Oikeusasiamies postilähetyksinä. Hovioikeus oli näin menetel-
5088: piti tärkeänä, että jatkovalmistelussa otetaan lytkin, mutta postilähetyksen perilletulo oli vii-
5089: huomioon myös viranomaistoiminnan puolueet- västynyt juhannuksen takia.
5090: tomuutta ja tasapuolisuutta kohtaan tunnetta- Oikeusasiamies lausui käsityksenään, että
5091: van luottamuksen turvaaminen. asianosaisten tulisi saada tieto tuomioiden sisäl-
5092: löstä ennen kuin ne uutisoidaan tiedotusvälineis-
5093:
5094:
5095:
5096: 102
5097: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5098:
5099:
5100:
5101:
5102: sä. Hovioikeuden pitäisi mahdollisuuksiensa mu- Oikeusasiamiehen mielestä Käräjätuomarit
5103: kaan myös tapauskohtaisesti ennakoida viikon- ry oli oikeassa siinä, että tuomioistuinten toimin-
5104: Jopuista ja juhlapyhistä aiheutunut viive tuo- taedellytyksiä heikentävät säästökeinot, puhu-
5105: mioiden perille toimittamisessa. Hän ei nähnyt mattakaan tuomarien painostamisesta palkatto-
5106: estettä siihen, että tällöin käytetään tiedonkulun rniin lomiin, olivat koko tuomioistuinlaitoksen
5107: nopeuttamiseksi apukeinona tarvittaessa myös riippumattomuuden näkökulmasta huolestutta-
5108: telekopiota. via. Ne olivat arveluttavia myös kansainvälisten
5109: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä oikeus- ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta. Tuomarien
5110: ministeriön ja Helsingin hovioikeuden tietoon. palkka- ja virkajärjestelyjä ei voida arvioida täy-
5111: Oikeusasiamiehenkirje 17.12.1997, dnro 1366/ sin samoin perustein kuin muiden valtion virka-
5112: 4/96 miesten vastaavia järjestelyjä. Kansainvälisen
5113: vertailun valossa pidetään poikkeuksellisena
5114: jopa sitä, että Suomessa tuomareihin sovelletaan
5115: TUOMARIEN PALKKAUS JA TUOMIO- virkaehtosopimusjärjestelmää. Oikeusasiamies
5116: ISTUINTEN RIIPPUMATTOMUUS on kiinnittänyt aikaisemminkin oikeusministeri-
5117: Käräjäoikeustuomarit ry kanteli oikeusasia- ön ja valtion työmarkkinalaitoksen huomiota
5118: miehelle oikeusministeriön menettelystä tuoma- näihin seikkoihin (ks. esim. eduskunnan oikeus-
5119: rien palkkaukseen vuonna 1995 tarkoitettujen asiamiehen kertomus vuodelta 1989, s. 22-24).
5120: määrärahojen budjetoinnissa. Yhdistys kertoi, Oikeusasiamies piti kuitenkin todennäköise-
5121: että valtion ja keskusjärjestöjen välillä tehdyn nä, että Käräjätuomarit ry:n kirjoituksessa esiin
5122: virkaehtosopimuksen mukaan palkkoja piti tar- tuodut ongelmat olivat ainakin osittain aiheutu-
5123: kistaa vuoden 1995 aikana kaksi kertaa. Oikeus- neet uuteen tulosbudjetointiin siirtymisestä ja
5124: ministeriö ilmoitti kuitenkin käräjäoikeuksille, uuden järjestelmän omaksumisesta. Hänen mu-
5125: ettei se voinut osoittaa virastoille lisää toiminta- kaansa oikeusministeriö oli toiminut asiassa sille
5126: määrärahaa, vaan palkkojen tarkistusten kus- lain mukaan kuuluvan harkintavallan nojalla
5127: tannusvaikutukset tuli ottaa huomioon käräjäoi- eikä se ollut menetellyt sillä tavalla virheellisesti,
5128: keuksille jo osoitetuissa määrärahoissa. Niiden että oikeusasiamiehellä olisi ollut aihetta puut-
5129: oli siten etsittävä palkantarkistuksia vastaava tua asiaan.
5130: säästö muista toimintamenoistaan. Ministeriö Oikeusasiamies saattoi oikeusministeriön tie-
5131: ehdotti käräjäoikeuksille säästökeinoiksi muun toon käsityksensä tuomarien palkkaukseen liit-
5132: muassa virkojen avoinna pitämistä ja viransi- tyvistä yleisistä näkökohdista.
5133: jaisten palkkaamatta jättämistä. Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnro
5134: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 748/4/95
5135: raavan.
5136: Tuomarien asianmukaista palkkausta pide-
5137: KÄRÄJÄOIKEUDEN KANTAPÖYTÄ-
5138: tään yhtenä tuomioistuinlaitoksen riippumatto-
5139: KIRJOJEN KATOAMINEN
5140: muuden takeena. Monissa kansainvälisissä ih-
5141: misoikeusasiakirjoissa onkin painotettu, että Kantelija kertoi, että Helsingin raastuvanoi-
5142: tuomareiden palkkauksen tulee olla riittävä ja keuden kantapöytäkirjoja ja asiamiesten toimit-
5143: lailla turvattu. tamia kirjelmiä sekä valokuvia oli kadonnut Hei-
5144:
5145:
5146: 103
5147: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5148:
5149:
5150:
5151:
5152: singin hovioikeudesta Helsingin käräjäoikeuteen HOVIOIKEUDEN TUOMION
5153: palautetussa riita-asiassa. Kantelija epäili, että PERUSTELEMINEN
5154: tuomioistuimilla ei ollut päätöksiä tehtäessä
5155: Velkomusasian vastaaja kanteli Vaasan hovi-
5156: käytettävissään kaikkia asiakirjoja.
5157: oikeuden antamasta tuomiosta.
5158: Asiaa selvitettäessä ilmeni seuraava.
5159: Kantelija epäili hovioikeuden erehtyneen
5160: Jutun palautuksen jälkeisten neljän istunnon
5161: eräällä tontilla olevista rakennuksista ja anta-
5162: kantapöytäkirjat olivat kadonneet pöytäkirjan-
5163: neen tämän tosiasiaerehdyksen vuoksi väärän
5164: pitäjän jäljiltä ennen jutun viidettä istuntoa.
5165: tuomion.
5166: Asia oli kuitenkin onnistuttu korjaamaan hank-
5167: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
5168: kimalla asianosaisten asiamiehiltä pöytäkirjan-
5169: raavan.
5170: otteet ja kopioimaHa ne. Juttua käräjäoikeudes-
5171: Asiassa ei ollut ilmennyt perusteita epäillä,
5172: sa ratkaistaessa koko pöytäkirja-aineisto oli ollut
5173: että hovioikeuden tuomio olisi perustunut ereh-
5174: käsillä. Ainoastaan eräät valokuvat olivat olleet
5175: dykseen. Tuomiota voitiin kuitenkin arvostella
5176: vielä tuolloin kadoksissa. Käräjäoikeus oli kui-
5177: siitä, että sen perustelut jättivät sijaa erilaisille
5178: tenkin tutustunut näihin valokuviin jo niitä vas-
5179: tulkinnoille. Perusteluissa ei selvästi sanottu,
5180: taanotettaessa. Kadoksissa olleet asiakirjat oli-
5181: millä tontilla tuomiossa tarkoitetut rakennukset
5182: vat sittemmin löytyneet.
5183: olivat.
5184: Käytettävissä olleesta selvityksestä voitiin oi-
5185: Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on pe-
5186: keusasiamiehen mukaan päätellä, ettei asiakirjo-
5187: rinteisesti kuulunut se, että päätökset perustel-
5188: jen katoaminen ollut asiallisesti vaikuttanut ju-
5189: laan asianmukaisesti. Perustelujen on oltava yk-
5190: tun käsittelyyn tai lopputulokseen sen enempää
5191: siselitteisiä ja niin selkeitä, että ulkopuolinenkin
5192: käräjäoikeudessa kuin myöhemmin hovioikeu-
5193: ne ymmärtää.
5194: dessakaan.
5195: Oikeusasiamies saattoi hovioikeuden tietoon
5196: Oikeusasiamies totesi kuitenkin, että Helsin-
5197: käsityksensä hovioikeuden tuomion perustelujen
5198: gin käräjäoikeuden arkistosääntö velvoittaa
5199: tulkinnanvaraisuudesta ja kiinnitti hovioikeu-
5200: noudattamaan huolellisuutta asiakirjojen säilyt-
5201: den huomiota perustelujen selkeyden tärkey-
5202: tämisessä. Tässä tapauksessa asiakirjojen väliai-
5203: teen.
5204: kaisen katoamisen syy oli jäänyt selvittämättä.
5205: Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnro
5206: Katoamisesta ei kuitenkaan ollut aiheutunut va-
5207: 2428/4/95
5208: hinkoa. Kun katoamiseen oli ilmeisesti osaltaan
5209: vaikuttanut tuomioistuimen uudelleenorgani-
5210: sointiin liittyneet osastojen muutot eikä pöytä-
5211: VIRHEELLINEN LAINHUUTO
5212: kirj anpitäj änä toiminut ylimääräinen käräjätuo-
5213: mari enää ollut käräjäoikeuden palveluksessa, Kantelija arvosteli Nurmeksen käräjäoikeu-
5214: asia ei antanut aihetta muuhun kuin että oikeus- den menettelyä lainhuudon myöntämisessä
5215: asiamies kiinnitti vastaisen varalle Helsingin kä- erään yhdistyksen myymään kiinteistöön.
5216: räjäoikeuden huomiota asiakirjojen huolelliseen Kauppaa ei ollut hyväksytty yhdistyslain mu-
5217: säilyttämiseen. kaisesti eikä lainhuutoa olisi siten tullut myön-
5218: Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnro tää.
5219: 1150/4/95 Nurmeksen käräjäoikeuden käräjätuomarin
5220:
5221:
5222:
5223: 104
5224: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5225:
5226:
5227:
5228:
5229: mukaan lainhuudon myöntämisessä on tapahtu- VANKEINHOITO
5230: nut menettelyvirhe. Lainhuutoasiat oli käräjäoi-
5231: keudessa käräjäoikeuslain 19 §:n mukaan dele-
5232: TARKASTUKSET
5233: goitu kansliahenkilökuntaan kuuluvien toimis-
5234: tosihteerien tehtäväksi. Käräjätuomari totesi,
5235: Apulaisoikeusasiamies tarkasti kertomus-
5236: että kansliahenkilökuntaan kuuluva ei aina vält-
5237: vuonna Uudenmaan, Helsingin ja Vaasan lää-
5238: tämättä havaitse asiassa ilmeneviä ongelmia eikä
5239: ninvankilat, Pelson keskusvankilan, Huittisten
5240: virheitä tällöin voida kokonaan välttää.
5241: varavankilan ja Suomenlinnan työsiirtolan sekä
5242: Oikeusasiamies korosti kuitenkin, ettei lain-
5243: tutustui lisäksi vankeinhoidon koulutuskeskuk-
5244: huutoasioiden delegointi kansliahenkilökunnalle
5245: seen. Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti
5246: saisi maclaitaa ratkaisutoiminnan tasoa. Hän to-
5247: Kuopion lääninvankilan.
5248: tesi, että lainhuutoasioiden delegoiminen toimis-
5249: Vankiloiden tarkastuksilla kiinnitettiin eri-
5250: tovirkailijoille ei oikeuttanut hyväksymään vir-
5251: tyistä huomiota vankiloiden tiloihin ja niiden
5252: heitä kansliahenkilökunnankaan tekeminä. Hal-
5253: kuntoon ja erityisesti vankien asumisolosuhtei-
5254: litusmuodon 92 §:n mukaan kaikessa virkatoi-
5255: siin ja suljettujen osastojen olosuhteisiin, eris-
5256: minnassa on laillisen seuraamuksen uhalla tar-
5257: tyksissä asuvien vankien asemaan, vankien yhte-
5258: koin lakia noudatettava. Käräjäoikeuslain 19 §:n
5259: yksiin laitoksen ulkopuolelle ja niiden valvon-
5260: esitöissä korostetaan delegoinnin ehtona olevan,
5261: taan, vankien terveydenhuoltoon ja mahdolli-
5262: että asianomainen kansliahenkilökuntaan kuu-
5263: suuksiin vapaa-ajan toimintoihin sekä laitosten
5264: luva on saanut tehtävään tarvittavan koulutuk-
5265: kurinpitokäytäntöön. Keskeistä tarkastuksilla
5266: sen ja on muutenkin osoittanut sellaista taitoa ja
5267: oli vankien mahdollisuus keskustella henkilökoh-
5268: harkintakykyä, jota tehtävän hoitaminen edel-
5269: taisesti apulaisoikeusasiamiehen kanssa.
5270: lyttää. Käräjäoikeusasetuksen 12 §:n mukaan
5271: Vuoden 1996 kertomuksessa on lyhyesti selos-
5272: laamannin yleisenä velvollisuutena on valvoa,
5273: tettu vankiloihin kohdistuvaa tarkastustoimin-
5274: että asiat käsitellään huolellisesti.
5275: taa ja tarkastusten toteutumista (s. 192-197).
5276: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä lainhuu-
5277: toratkaisun virheellisyydestä Nurmeksen kärä-
5278: jäoikeuden toimistosihteerin tietoon. Hän kiin-
5279: nitti samalla käräjäoikeuden laamannin huomio-
5280: UUDENMAAN LÄÄNINVANKILA
5281: ta siihen, että kansliahenkilökunnalle uskottua
5282: ratkaisutoimintaa valvotaan asianmukaisesti. Apulaisoikeusasiamies tarkasti Uudenmaan
5283: Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnro lääninvankilan 7. 3.1997.
5284: 1596/4/97 Keskustelussa ilmeni, että vankila on varsin
5285: täysi, mikä vähentää jouston varaa asumisrat-
5286: kaisujen suunnittelussa. Vaihtuvuus on laitok-
5287: sessa vähäistä, koska tuomiot ovat yleensä pit-
5288: kiä.
5289: Laitoksen ulkopuolella opiskelevien ja siviili-
5290: työssä käyvien vankien määrän kerrottiin olevan
5291: valvontakapasiteetin ylärajalla.
5292:
5293:
5294:
5295: 105
5296: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5297:
5298:
5299:
5300:
5301: N s. pelkääjiä eli omasta tahdostaan muista uhkana laitosjärjestykselle, vaikkakin keskus-
5302: vangeista eristyksessä eläviä oli kaksi. Vankilalla vankilan tilanne on suhteellisen hyvä. Laitoksen
5303: on tällaisille vangeille tarjolla sellissä tehtävää käsitys oli, että tässä asiassa vankeinhoito-osasto
5304: pakkaustyötä. oli heräämässä kovin myöhään ja, että vankilalla
5305: Jokaisella osastolla on korttipuhelin, josta voi ei ollut keinoja vastustaa huumeiden leviämistä.
5306: soittaa yhden henkilökohtaisen puhelun vuoro- Uusia säännöksiä esimerkiksi henkilönkatsas-
5307: kaudessa ja lisäksi viranomais-, asianajaja yms. tuksesta tarvittaisiin vankilan johdon mukaan
5308: puhelut. mitä pikimmin.
5309: Vankilan edustajat pitivät huumetilannetta Vankilan johtajan mukaan kurinpitotapaus-
5310: muihin rangaistuslaitoksiin verrattuna kohtuul- ten määrä on alentunut aiemmista vuosista. Ris-
5311: lisena. tiriitatilanteita pyritään hoitamaan muillakin
5312: Luottamusmiehet olivat tyytyväisiä yhteis- keinoilla. Toisaalta seuraamuksia niissä tapauk-
5313: toimintamenettelyyn laitoksessa. Käsittelyyn sissa, jotka johtavat kurinpitomenettelyyn, ei
5314: tulevista asioista tiedotetaan hyvin ja ajoissa. johtajankaan käsityksen mukaan voida pitää lie-
5315: Tiedotus toimii muutoinkin hyvin ja henkilökun- VIlla.
5316:
5317: nan keskuudessa on hyvä ilmapiiri. Myös koulu- Suhteellisen vähälukuisten ulkomaalaisten
5318: tustarjonta on riittävää. vankien kanssa on laitoksen johdon mukaan tul-
5319: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti vankilan joh- tu toimeen hyvin, vaikka kielivaikeuksia on ol-
5320: don huomiota kurinpitopäiväkirjan merkintöjen lut. Sellaista ei ollut havaittu, että muut vangit
5321: täsmällisyyteen ja että kurinpitoseuraamuksina painostaisivat ulkomaalaisia.
5322: tulee käyttää vain rangaistuksen täytäntöönpa- Omasta tahdostaan muista eristäytyville van-
5323: nosta annetussa laissa sellaisiksi säädettyjä. geille on oma osasto ja heille on myös järjestetty
5324: Vankien asiat koskivat poistumislupia, ran- erikseen toimintaa. Vankilan lääkärin mukaan
5325: gaistusajan laskemista, omien vaatteiden käyt- yhteistyö ja tiedonkulku vartiohenkilöstön kans-
5326: töä, puhelimen käyttöä ja osastosijoittelua van- sa toimii hyvin esimerkiksi mielenterveyshäi-
5327: kilassa. Keskusteluissa esille tulleet asiat selvitet- riöistä kärsivien vankien seurannassa.
5328: tiin vankilan johdon kanssa tarkastuksella. Lisäksi keskusteltiin laitoksen käytännäistä
5329: perhetapaamisissa, valvotuissa tapaamisissa,
5330: puhelimen käytössä ja kirjeenvaihdon valvon-
5331: nassa, vapautuvien vankien tilanteesta kri-
5332: PELSON KESKUSVANKILA
5333: minaalihuoltoyhdistyksen toiminnan uudelleen
5334: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Pelson keskus- suuntaamisen yhteydessä ja asiakirjojen julki-
5335: vankilan 13.3.-14.3.1997. suusasioista. Apulaisoikeusasiamies esitti käsi-
5336: Keskusteluissa vankilan johto toi esille, että tyksenään, ettei pelkkä virtsakokeesta kieltäy-
5337: vangit ovat pääosin asiallisesti käyttäytyviä, tyminen ole peruste perhetapaamisen epäämi-
5338: mutta jo puolenkymmentä vaikeaa vankia saa selle.
5339: aikaan levottomuutta vankien keskuudessa. Luottamusmiesten mukaan henkilökunta
5340: Yleisesti ottaen tilanne on vaikeutumassa ja koki huumeet ongelmia tuottavaksi ilmiöksi.
5341: usein muista laitoksista siirretyt vangit ovat ai- Luottamusmiehet olivat tyytyväisiä laitoksen
5342: heuttaneet ongelmia. Huumeet koettiin selvänä sisäiseen yhteistoimintaan ja koulutukseen.
5343:
5344:
5345:
5346: 106
5347: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5348:
5349:
5350:
5351:
5352: Apulaisoikeusasiamiehen kanssa vangit kes- sen johdon mukaan ole ollut mainittavia ongel-
5353: kustelivat muun muassa eristämisestä kamera- mia.
5354: valvottuun selliin, laitossijoituksista, vapautu- Apulaisoikeusasiamies kiinnitti laitoksen joh-
5355: misajankohdista, tarkastuspöytäkirjojen asian- don huomiota siihen, että kurinpitoasiassa valta
5356: osaisjulkisuudesta ja tuomioista. Lisäksi vangit määrätä laissa säädettyjä rangaistuksia on joh-
5357: kertoivat kokevansa, että osa henkilökunnasta tajalla tai johtokunnalla. Apulaisoikeusasiamies
5358: asennoituu heihin epäasianmukaisesti, mikä il- ei pitänyt hyvänä laitoksen käytäntöä merkitä
5359: menee vankien mukaan muun muassa erilaisina kurinpitopäiväkirjaan myös vartiopäällikön tai
5360: letkautteluina. hänen sijaisenaan toimivan ylivartijan vangeille
5361: Tarkastuksella jätettiin yksi kantelu. Muu- antamia muistutuksia.
5362: toin tarkastuksella esille tulleet asiat selvitettiin Muita keskustelunaiheita olivat vapautuvien
5363: joko tarkastuksella tai sen jälkeen tehtyjen alus- vankien huono asuntotilanne, yhtenäisrangais-
5364: tavien selvitysten perusteella. tusjärjestelmän uudistamistarve, laitoksen val-
5365: vontahenkilökunnan vähyys yöllä ja monella ta-
5366: paa vilkkaat yhteydet laitoksen ulkopuolelle.
5367: Luottamusmiesten mukaan laitoksessa on
5368: HUITTISTEN VARAVANKILA
5369: hyvä henki ja yhteistoimintamenettely toimii
5370: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Huittisten va- kohtuullisen hyvin.
5371: ravankilan 11.4.1997. Tarkastuksella jätettiin yksi kantelu, joka ei
5372: Keskusteluissa vankilan johto piti ongelmalli- koskenut varavankilan toimintaa. Tarkastuksel-
5373: sena sitä, että säästötoimenpiteet ovat lähinnä la esiin tulleet asiat selvitettiin tarkastuksen ai-
5374: eläkkeelle siirtymisten vuoksi kohdistuneet var- kana.
5375: tiohenkilöstöön. Erityisen ongelmallisena pidet-
5376: tiin vartiopäällikön viran hoitamista määräai-
5377: kaisena. Samoin arvosteltiin sosiaalityöntekijän
5378: HELSINGIN LÄÄNINVANKILA
5379: viran määräaikaisuutta sekä sitä, että yksi hen-
5380: kilö joutuu toimimaan Huittisten ja Köyliön va- Apulaisoikeusasiamies tarkasti Helsingin lää-
5381: ravankilan yhteisenä sosiaalityöntekijänä. ninvankilan 15.4.1997.
5382: Huumeet ovat laitoksen johdon mukaan kas- Koska vankilassa on pääasiassa tutkintavan-
5383: vava ongelma, jota pyritään pitämään kurissa keja, vaihtuvuus on suurta. Tämä helpottaa jär-
5384: erityisesti tarkastustoiminnalla. Lisäksi on oltu jestyksenpitoa, mutta vaikeuttaa huumeongel-
5385: pidättyväisiä huumausainerikoksista tuomittu- maa. Huumausainetapauksista vankilan johto
5386: jen ottamisessa varavankilaan. Terveydenhoi- ilmoittaa aina poliisille eikä niistä rangaista ku-
5387: dosta yleisemmin keskusteltaessa vankilan hen- rinpidollisesti. Henkilönkatsastuksia pyydetään
5388: kilökunta toi käsityksenään esiin, että vankien poliisilta harvoin.
5389: fyysinen ja psyykkinen kunto on viimeisten Varsinaisia kurinpitorangaistuksia ei juuri
5390: kymmenen vuoden aikana heikentynyt huomat- käytetä, koska niitä ei voida määrätä tutkinta-
5391: tavasti. Se näkyy työkunnon alenemisena, min- vangeille. Samasta syystä johtokunnan määrää-
5392: kä lisäksi sen katsottiin alentavan työturvalli- mät rangaistukset ovat hyvin harvinaisia. Apu-
5393: suutta. Ulkomaalaisten vankien kanssa ei laitok- laisoikeusasiamies totesi, että yleiskuvan saami-
5394:
5395:
5396:
5397: 107
5398: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5399:
5400:
5401:
5402:
5403: nen kurinpito- ja eristämiskäytännöstä on vanki- VANKEINHOIDON KOULUTUSKESKUS
5404: lan käyttämistä kirjaamistavoista johtuen vai- (VHKK)
5405: keaa.
5406: Apulaisoikeusasiamies tutustui vankeinhoi-
5407: Keskustelussa kävi lisäksi ilmi, että työn ja
5408: don koulutuskeskuksen 29.4.1997.
5409: toimintojenjärjestäminen vankilassa on suhteel-
5410: Aineiden yliopettajat selvittivät aineiden ope-
5411: lisen vaikeaa. Tämä johtuu vankilan tiloista
5412: tuksen sisältöä ja aineiden välistä työnjakoa.
5413: mutta myös siitä, että vangit ovat vankilassa
5414: Koulutuskeskuksessa keskusteltiin opiskelij ava-
5415: lyhyen aikaa ja vaihtuvuus on suurta.
5416: linnoista, opiskelijoiden valintaprosessista, si-
5417: Apulaisoikeusasiamies tarkasti asuinosastot
5418: jaisvartijoiden koulutuksesta sekä VHKK:ssa
5419: ja muut tilat. Tilojen todettiin olevan hyväksyt-
5420: annettavasta jatko- ja täydennyskoulutuksesta.
5421: tävässä kunnossa. Eristysselliä lukuun ottamat-
5422: VHKK:n edustajat selvittivät laitoksissa annet-
5423: ta vankilassa ei ole kameravalvontajärjestelmää.
5424: tavaa yhtenäisvirkamieskoulutusta.
5425: Luottamusmiehet kertoivat, että vankilan
5426: porttikopin korjaustyö ei ollut vieläkään alka-
5427: nut. Luottamusmiehet pitivät nykyistä portti-
5428: VAASAN LÄÄNINVANKILA
5429: järjestelyä turvallisuusriskinä. Myös tapaajille
5430: tarkoitetut tavaransäilytyslokerot ovat tarkoi- Apulaisoikeusasiamies tarkasti Vaasan lää-
5431: tukseensa soveltumattomat. Vielä luottamus- ninvankilan 15.5.1997.
5432: miehet toivat esiin, että vankien selleissä ei ollut Vankilan johdon kanssa käydyssä keskuste-
5433: lainkaan savuhälytysjärjestelmää. lussa ilmeni, että laitoksen järjestystilanne oli
5434: Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla van- suhteellisen hyvä. Talon linja oli, että uhkailijat
5435: git keskustelivat vireillä olevista oikeusasiois- siirretään muualle. Huumeita ei ollut löydetty
5436: taan, sosiaaliasioista ja myös vankilan toimintoi- sanottavasti. Muutoin laitoksessa ei ollut ongel-
5437: hin liittyvistä asioista. mia.
5438: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti vankilan joh- Kurinpitoasioissa keskusteltiin laitoksen nou-
5439: don huomiota siihen, että kurinpitopäiväkirjasta dattamasta rangaistuskäytännöstä. Päiväkirjan
5440: ja muista asiakirjoista tulee käydä riittävän sel- merkinnät olivat yleensä asianmukaisia. Eräissä
5441: keästi ilmi, millaisiin toimenpiteisiin kurinpito- tapauksissa tekoaikaa koskevat merkinnät oli-
5442: rikkomusten johdosta on ryhdytty sekä miten vat puutteelliset. Apulaisoikeusasiamies kiinnit-
5443: asia on tutkittu. Vankilan johdon kanssa selvi- ti vankilan johdon huomiota siihen, että kurinpi-
5444: tettiin lisäksi niitä vankilan toimintaa koskevia topäiväkirjan merkinnät tulee tehdä huolellises-
5445: asioita, jotka olivat tulleet esiin apulaisoikeus- ti. Hän pyysi nähtäväkseen kurinpitopäivä-
5446: asiamiehen vankien kanssa käymissä keskuste- kirjan loppuvuoden merkintöjen osalta vuoden
5447: luissa. Apulaisoikeusasiamies korosti henkilö- lopulla.
5448: kunnan riittävän koulutuksen ja korkean amma- Muita keskusteluaiheita olivat vankien osal-
5449: tillisen osaamisen merkitystä. listuminen aktiivitoimintoihin ja vankien ter-
5450: veydentila. Viimeksimainitusta keskusteltiin
5451: vankilan sairaanhoitajan kanssa vankilan poli-
5452: klinikalla.
5453: Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla kävi
5454:
5455:
5456:
5457: 108
5458: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5459:
5460:
5461:
5462:
5463: kaksi vankia, joiden asiat eivät koskeneet V aa- tain eikä heidän kanssaan ole esiintynyt mainit-
5464: san lääninvankilaa. Toinen arvosteli tuomiotaan tavia ongelmia.
5465: ja toisen vangin asia koski yhteisen vankeusran- Tarkastuksella tutustuttiin lääninvankilan ti-
5466: gaistuksen määräämistä. loihin. Osalla vangeista ei ole selleissään WC:tä.
5467: Apulaisoikeusasiamies tutustui myös vanki- Heillä on periaatteessa mahdollisuus käydä osas-
5468: lan tiloihin. Uudistettuihin vankiselleihin oli ra- ton sulkemisen jälkeen saatettuna WC:ssä. Sul-
5469: kennuttu WC-istuimet ilman väliseiniä. Apulais- jettujen osastojen vangit saavat osallistua ilta-
5470: oikeusasiamies totesi, että Euroopan neuvoston toimintoihin. Perhetapaamistilat ja asuntola,
5471: kidutuksen vastainen komitea (CPT) oli Suomes- jossa on muun muassa vapauteen valmistautu-
5472: sa käydessään pitänyt riittämättömänä avoimen via vankeja, todettiin kunnoltaan hyviksi. Sen
5473: WC-istuimen rakentamista vangin selliin. Apu- sijaan työ- ja toimintatilat olivat huonokuntoisia
5474: laisoikeusasiamies esitti harkittavaksi seinien ra- ja huomiota kiinnitti myös se, että varsinaisen
5475: kentamista WC-istuimen ympärille. Muutoin ti- vankilan liikuntatilat olivat erittäin vaatimatto-
5476: loissa ei ollut huomautettavaa. mat. Vankilanjohtajan mukaan vaarana on, että
5477: peruskorjaus lykkääntyy vuosilla.
5478: Loppukeskustelussa apulaisoikeusasiamiehen
5479: KUOPION LÄÄNINVANKILA varamies kiinnitti vankilan johdon huomiota
5480: kurinpitopäiväkirjan merkintöjen puutteellisuu-
5481: Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti teen ja epätarkkuuteen. Tarkastuksella jätettiin
5482: Kuopion lääninvankilan 20.5.1997. yksi kantelu. Muut tarkastuksella esiin tulleet
5483: Vankilan johtaja piti yhtenäisvirkamiesjär- asiat saatiin selvitettyä tarkastuksen aikana
5484: jestelmää hyvin toimivana. Hän katsoi sen vai- käydyissä keskusteluissa, joten ne eivät antaneet
5485: kuttaneen vankilan ilmapiiriin positiivisesti. aihetta enempiin toimenpiteisiin.
5486: Tehdyn kyselyn mukaan myös lähes kaikki van-
5487: git pitävät järjestelmää hyvänä. Väkivaltarikok-
5488: sista tuomittujen määrä on selvästi lisääntynyt
5489: SUOMENLINNAN TYÖSIIATOLA
5490: samalla kun rangaistusten keskimääräinen pi-
5491: tuus on kasvanut. Vangit ovat myös sekä fyysi- Apulaisoikeusasiamies tarkasti Suomenlinnan
5492: sesti että psyykkisesti aiempiin vuosiin verrattu- työsiirtolan 12.6.1997.
5493: na huonommassa kunnossa. Tämä tuli myös esiin Tarkastuksella kiinnitettiin erityistä huomio-
5494: keskusteltaessa erikseen vankien terveydenhuol- ta laitoksen huumausainetilanteeseen ja kurinpi-
5495: losta vankilan lääkärin ja sairaanhoitajan kans- tokäytäntöön.
5496: sa. Lääkekustannukset ovat nousseet uusien Laitoksella on Helsingin työsiirtolan kanssa
5497: psyykelääkkeiden kasvavan käytön myötä, mut- yhteinen sosiaalityöntekijä. Sosiaalityön paino-
5498: ta toisaalta ne on todettu tehokkaiksi. Yhteistyö piste on vapauteen valmistamisessa. Erityisesti
5499: terveydenhoito- ja vartiohenkilöstön välillä kat- vankien vapaa-ajan suunnittelulle ja ohjaukselle
5500: sottiin toimivan hyvin. Huumeongelma on van- olisi tarvetta enemmänkin.
5501: kilan johtajan mukaan jonkin verran kasvanut, Laitoksessa on jonkin verran ulkomaalaisia,
5502: mutta tilanne ei ole mitenkään vaikea. Ulkomaa- joilla ei ole laitoksen johdon mukaan sanotta-
5503: laisia vankeja ei ole ollut kuin muutama vuosit- vampia erityisongelmia.
5504:
5505:
5506:
5507: 109
5508: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5509:
5510:
5511:
5512:
5513: Vankilan huumausainetilanteesta todettiin, RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT
5514: että huumeita liikkuu melko paljon. Huumeiden ALOITTEET
5515: käyttö on myös yleisin laitoksesta poistamisen
5516: syy. Kontrollointi on vaikeaa laitoksen avolai-
5517: tosluonteen ja erityisesti laitoksen sijainnin
5518: TUTKINTAVANGIN OIKEUS TAVATA
5519: vuoksi. V ankeinhoito-osaston tarkastusryhmä
5520: SAIRASTA LÄHIOMA1STAAN
5521: on tehnyt laitokseen tarkastuksen viimeksi vuo-
5522: den 1997 maaliskuussa. Henkilökunnalla on tar- Zairelainen henkilö kanteli oikeusasiamiehelle
5523: vetta lisäkoulutukseen huumausaineasioissa. poliisi- ja vankeinhoitoviranomaisten menette-
5524: Apulaisoikeusasiamies tarkasti asuinosastot lystä. Hän katsoi, että nämä olivat hänen tutkin-
5525: ja vapaa-ajan tilat. Tilojen todettiin olevan hy- tavankeutensa aikana estäneet häntä tapaamas-
5526: väksyttävässä kunnossa, joskin tilojen "parakki- ta vaikeasti sairaana ollutta sisartaan ennen kuin
5527: maisuus" ja kulumisen jäljet näkyivät. tämä kuoli.
5528: V aukilounas todettiin suhteellisen hyvälaa- Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että kantelija
5529: tuiseksi. Henkilökunta toi kuitenkin esiin, että pidätettiin 14.11.1994 ja vangittiin kaksi päivää
5530: osin raskastakin ruumiillista työtä tekevät van- myöhemmin. Häntä säilytettiin aluksi Pasilan
5531: git ovat pitäneet ruoan määrää toisinaan riittä- poliisivankilassa, josta hänet 9.1.1995 siirrettiin
5532: mättömänä. Helsingin lääninvankilaan. Siellä tutkintavan-
5533: Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla kävi kina ollessaan hän teki poistumislupa-anomuk-
5534: neljä vankia, jotka keskustelivat vireillä olevista set sairaan sisarensa tapaamiseksi 9.1. ja
5535: oikeusasioistaan ja poistumislupa-asioista ylei- 16.2.1995. Anomukset hylättiin, koska ei ollut
5536: sesti. esitetty riittävän tärkeää syytä poistumiseen.
5537: Sen sijaan maaliskuussa 1995 tehty anomus hy-
5538: Tarkastukset vankainhoidossa 1997 väksyttiin, mutta sisar oli poistumisluvan aikaan
5539: 20.3.1995 sairaalassa. Tästä syystä kantelija ei
5540: Uudenmaan lääninvankila 7.3.1997 tavannut sisartaan tämän kotona, jonne hän oli
5541: Pelson keskusvankila 13.-14.3.1997 saanut poistumisluvan. Sisar kuoli 9.4.1995, eikä
5542: Huittisten varavankila 11.4.1997 kantelija siis tavannut häntä koko tutkintavan-
5543: Helsingin lääninvankila ___ 15.4.1997 keusaikana.
5544: Vankeinhoidon koulutuskeskus Tutkintavankeudesta annetun lain 3 §:n mu-
5545: (VHKK) 29.4.1997 kaan tutkintavangille voidaan antaa lupa pois-
5546: Vaasan lääninvankila 15.5.1997 tua vartioituna laitoksesta vaikeasti sairaana
5547: Kuopion lääninvankila _ _ _ 20.5.1997 olevan läheisen omaisen tapaamista tai läheisen
5548: Suomenlinnan työsiirtola _ _ 12.6.1997 omaisen hautaan saattamista varten taikka
5549: muusta erittäin tärkeästä syystä.
5550: Poliisin menettelystä apulaisoikeusasiamies
5551: totesi, että saadun selvityksen perusteella ei ollut
5552: todettavissa, että poliisi olisi menetellyt lainvas-
5553: taisesti tai virheellisesti. Selvityksen mukaan
5554: poliisi oli kantelijan sisaren vaikeasta sairaudesta
5555:
5556:
5557:
5558: 110
5559: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5560:
5561:
5562:
5563:
5564: tiedon saatuaan ryhtynyt valmistelemaan pois- nänsä oli apulaisoikeusasiamiehen mukaan asi-
5565: tumislupaa, jota ei kuitenkaan ehditty toteuttaa anmukainen, ei ollut selvää, etteikö tapaamista
5566: ennen kantelijan siirtoa lääninvankilaan. olisi tuolloin voitu kohtuudella järjestää siten,
5567: Vankeinhoitoviranomaisten menettelyn osal- ettei vangitsemisen tarkoitus olisi vaarantunut.
5568: ta apulaisoikeusasiamies totesi, että tutkinta- Lääninvankilan apulaisjohtajan 21.2.1995 te-
5569: vankeja koskevien säännösten lähtökohta on, kemä päätös evätä poisturuislupa perustui kes-
5570: että heitä ei ole lainvoimaisesti todettu syyllisek- keisesti sille sairaalasta saadulle arviolle, ettei
5571: si rikokseen. Tässä tapauksessa lääninvankilan sisaren tila ollut niin vakava, että tapaaminen
5572: virkamiesten tiedossa oli alusta pitäen, että kan- olisi tuolloin ollut välttämätön.
5573: telijan sisar oli vaikeasti sairas, mikä on puheena Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
5574: olevassa lainkohdassa mainittu yhtenä esimerk- puheena oleva lainkohta ei kuitenkaan edellytä,
5575: kinä poisturuisluvan myöntämisen edellyttä- että lähiomaisen sairaus olisi päättymässä kuole-
5576: mästä erittäin tärkeästä syystä. Kantelija ja hä- maan. Sairaalan tai vankilan henkilökunnan ar-
5577: nen sisarensa olivat ulkomaalaisia ja heille vie- vio siitä, ettei tapaaminen heidän mielestään ol-
5578: raassa kulttuuri- ja kieliympäristössä, jolloin lut välttämätöntä, ei apulaisoikeusasiamiehen
5579: perheen merkitys muutoinkin korostuu. Sisarus- mielestä tulisi ratkaista asiaa. Hän katsoikin,
5580: ten vanhemmat olivat kuolleet ja kantelija hoiti ettei päätöksessä otettu riittävästi huomioon
5581: perheen ainoana suomenkielentaitoisena sisaren- kantelij an ja hänen sisarensa oikeutta perhe-elä-
5582: sa asioita muun muassa viranomaisten kanssa. mään etenkin kun otetaan huomioon, että kante-
5583: Apulaisoikeusasiamies totesi Euroopan ihmis- lija oli tuolloin ollut jo yli kolme kuukautta tut-
5584: oikeussopimukseen viitaten, että tutkintavangil- kin ta vankeudessa tapaamatta lainkaan koko ai-
5585: la on oikeus nauttia perhe-elämäänsä kohdistu- kana vaikeasti sairasta sisartaan. Asiassa ei edes
5586: vaa kunnioitusta. Perhe-elämään kuuluu tärkeä- väitetty, että tapaaminen olisi tuossa vaiheessa
5587: nä osana sairaan lähiomaisen tapaaminen. Lisäk- vaarantanut vangitsemisen tarkoituksen tai ol-
5588: si hän painotti säännösten ihmisoikeusmyöntei- lut muutoin hankalaa. Apulaisoikeusasiamiehen
5589: sen tulkintatavan tärkeyttä, jota myös eduskun- käsityksen mukaan erityisesti ihmisoikeuksien
5590: nan perustuslakivaliokunta on korostanut. Näis- toteutumisen kannalta olisi ollut selvästi perus-
5591: tä syistä hän katsoi, että lähtökohtana tämän- tellumpaa myöntää poisturuislupa 21.2.1995
5592: kaltaisissa tilanteissa tulisi olla, että tutkinta- kuin evätä se.
5593: vangille myönnetään poisturuislupa vaikeasti Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä
5594: sairaan lähiomaisen tapaamista varten, ellei ole Helsingin lääninvankilan johtajan ja apulaisjoh-
5595: tätä vastaan puhuvia painavia syitä, joita ei voi- tajan tietoon.
5596: da esimerkiksi tapaamisjärjestelyillä kohtuudel- Lääninvankilan henkilökunnan viaksi ei selvi-
5597: la poistaa. tyksen mukaan voitu lukea sitä, että kantelijan
5598: Lääninvankilanjohtajan 13.1.1995 päätös pe- poisturuislupa 20.3.1995 epäonnistui. Saattovar-
5599: rustui riittävän tärkeän syyn puuttumisen lisäk- tija oli kehottanut kantelijaa tekemään uuden
5600: si myös siihen, että esitutkinta oli tuolloin vielä anomuksen ja varmistautunut, että tällä oli ano-
5601: kesken ja sisaren tapaamista tämän kotona olisi muskaavakkeita. Kantelija ei kuitenkaan tehnyt
5602: ollut vaikea järjestää ilman, että vangitsemisen uutta anomusta eikä myöskään yhteydenotos-
5603: tarkoitus vaarantuisi. Vaikka tämä peruste si- saan vankilan johtoon ilmoittanut poistumislu-
5604:
5605:
5606:
5607: 111
5608: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5609:
5610:
5611:
5612:
5613: van epäonnistumisesta. Myöskään vartijat eivät sä, että hänellä ei tosiasiassa ole mahdollisuutta
5614: välittäneet tietoa poisturuisluvan epäonnistumi- kieltäytyä tutkimuksesta tai että kieltäytymi-
5615: sesta vankilan johdolle. Kun vankeinhoito-osas- nen johtaa joihinkin muihin hänelle epämielui-
5616: to oli tässä asiassa jo kiinnittänyt lääninvankilan siin seuraamuksiin. Näistä syistä hän katsoi, että
5617: johdon huomiota tiedonkulkuun poistumislupa- vangin suostumukseen pakkokeinojen käytössä
5618: asioissa, kantelu ei tältä osin antanut apulaisoi- tulee suhtautua pidättyvästi.
5619: keusasiamiehelle enää aihetta toimenpiteisiin. V ankeinhoito-osasto ilmoitti kiinnittäneensä
5620: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 6.2.1997, keskusvankilan huomiota pidättyvyyteen van-
5621: dnro 1317/4/95 gin antaman suostumuksen suhteen ja kehotta-
5622: neensa laitosta kääntymään poliisin puoleen vas-
5623: taavissa tapauksissa. Kun vankeinhoito-osastos-
5624: sa lisäksi oli valmisteilla hallituksen esitys, joka
5625: VANGIN SUOSTUMUS HENKILÖN-
5626: KATSASTUKSEEN selkeyttänee tilannetta henkilöön kohdistuvissa
5627: etsinnöissä, apulaisoikeusasiamies piti riittävä-
5628: Vanki kanteli oikeusasiamiehelle mm. siitä, nä, että hän kiinnitti Turun keskusvankilan joh-
5629: että hänelle oli tehty Turun keskusvankilassa tajan huomiota vangin suostumuksesta lausu-
5630: röntgentutkimus, koska hänen epäiltiin yrittä- maansa käsitykseen.
5631: vän salakuljettaa huumausaineita vankilaan. Apulaisoikeusasiamiehen päätös 9.6.1997,
5632: Selvityksen mukaan henkilökunta epäili sala- dnro 660/4/96
5633: kuljetusta vangin käyttäytymisen ja saadun vih-
5634: jetiedon perusteella. Apulaisvartiopäällikön mu-
5635: kaan kantelija suostui röntgentutkimukseen.
5636: VANKIPOTILAAN YKSITYISYYDEN
5637: Apulaisoikeusasiamies totesi, että röntgentut-
5638: SUOJA
5639: kimus on henkilönkatsastus eli pakko keino, josta
5640: päättää poliisimies tai muu pidättämiseen oikeu- Vanki kanteli oikeusasiamiehelle mm. siitä,
5641: tettu virkamies. V ankeinhoitoviranomaisilla ei että häntä vartioineet Konnunsuon keskusvan-
5642: ole toimivaltaa päättää henkilönkatsastuksesta. kilan vartijat olivat läsnä hoitohuoneessa, kun
5643: Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että suostu- hän oli lääkärin tutkittavana.
5644: mus on katsottava sinänsä lainvastaisen pakko- Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että kantelijaa
5645: keinon oikeuttavaksi perusteeksi pidättämistä käytettiin hoidettavana keskusvankilan ulko-
5646: lievempien pakkokeinojen ollessa kyseessä. Ol- puolella keskussairaalassa luunmurtuman takia.
5647: lakseen pätevä suostumuksen on kuitenkin olta- Vartijat eivät keskusvankilan tavanomaisen
5648: va vapaaehtoinen ja annettu olosuhteissa, joissa käytännön mukaisesti jättäneet vankia yksin.
5649: suostuja on selvillä siitä, että hänellä ei ole laillis- Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain
5650: ta velvollisuutta alistua toimenpiteeseen. 2luvun 3 §:n 2 momentinmukaanhoito on järjes-
5651: Tässä tapauksessa henkilökunnan ja kanteli- tettävä ja potilasta kohdeltava siten, ettei hänen
5652: jannäkemykset siitä, antoiko vanki suostumuk- ihmisarvoaan loukata sekä että mm. hänen yksi-
5653: sensa röntgentutkimukseen, erosivat toisistaan. tyisyyttään kunnioitetaan.
5654: Apulaisoikeusasiamies totesi, että vanki voi alis- Apulaisoikeusasiamies totesi, että tämä sään-
5655: teisesta asemastaan johtuen olla siinä käsitykses- nös koskee kaikkia potilaita. Vaikka vartijalla on
5656:
5657:
5658:
5659: 112
5660: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5661:
5662:
5663:
5664:
5665: virkamiehen yleinen salassapitovelvollisuus, hän asiaa terveydenhuoltohenkilöstöltä.
5666: on hoitosuhteessa sivullinen ja hänen läsnäolon- Vartiopäällikkö ja ylivartija menettelivät
5667: sa hoitotilanteessa voi loukata hoidettavan yksi- apulaisoikeusasiamiehen varamiehen käsityksen
5668: tyisyyttä. Vartijan läsnäolo hoitotilanteessa tu- mukaan virheellisesti siinä, että he eivät anta-
5669: lee apulaisoikeusasiamiehen mukaan kysymyk- neet lääkettä kantelijan haltuun. Apulaisoikeus-
5670: seen vain poikkeustapauksessa, lähinnä silloin asiamiehen varamies saattoikäsityksensä vartio-
5671: kun karkaamisvaara tai hoitohenkilökunnan päällikön ja ylivartijan menettelyn virheellisyy-
5672: turvallisuus sitä vaatii. Tällöinkin tilanteesta oli- destä näiden tietoon.
5673: si neuvoteltava hoitohenkilökunnan kanssa ja Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös
5674: selvitettävä vangin mielipide. 30.6.1997, dnro 967/4/96
5675: Tässä tapauksessa vartijat olivat menetelleet
5676: keskusvankilan tavanomaisen käytännön mu-
5677: kaisesti, jota apulaisoikeusasiamies piti kuiten-
5678: VAHINGONKORVAUKSEN PERIMINEN
5679: kin virheellisenä. V ankeinhoito-osasto oli ilmoit- VANGILTA
5680: tanut tiedottaneensa vankiloille, että vartijan
5681: läsnäolosta hoitotilanteessa tulee neuvotella hoi- Vanki kanteli siitä, että Käyrän työsiirtola oli
5682: tohenkilökunnan kanssa ja keskusvankilan var- perinyt hänen tiliitään vahingonkorvausta ilman
5683: tiopäällikkö oli antanut tämän mukaisesti henki- hänen suostumustaan. Selvityksen mukaan van-
5684: lökunnalle asiasta kirjallisen ohjeen kantelun ta- ki oli aiheuttanut usean tuhannen markan vahin-
5685: pahtumien jälkeen. Nämä seikat huomioon ot- gon rikkomalla WC-pytyn tarkkailuhuoneessa,
5686: taen apulaisoikeusasiamies piti riittävänä, että jonne hänet oli sijoitettu päihtymyksen vuoksi.
5687: hän saattoi käsityksensä vankipotilaan yksityi- Työsiirtolan talouspäällikkö päätti periä vangin
5688: syyden suojasta Konnunsuon keskusvankilan palkkatililtä 200 markkaa soviteltuna korvauk-
5689: johtajan tietoon vastaisen varalle ja otettavaksi sena vahingosta. Päätös annettiin vangille tie-
5690: huomioon koulutuksessa. doksi ennen kuin hänet samana päivänä siirret-
5691: A pulaisoikeusasiamiehen päätös 17.6.1997, tiin lääninvankilaan.
5692: dnro 410/4/96 Vankilan johtokunnalla oli 1.5.1990 asti mah-
5693: dollisuus tietyin edellytyksin päättää vahingon-
5694: korvauksen perimisestä vangilta ilman tuomiois-
5695: tuimen päätöstä. Menettelyn mahdollistanut
5696: LÄÄKKEIDEN ANTAMINEN VANGIN
5697: säännös kumottiin tuolloin, koska sen katsottiin
5698: HALTUUN
5699: olevan ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopi-
5700: Kantelija arvosteli Mikkelin lääninvankilan muksen kanssa. Lisäksi säännös oli osoittautu-
5701: menettelyä siitä, että häneltä otettiin käräj ämat- nut vähämerkitykselliseksi ja sen mukaisen me-
5702: kalla ollessaan pois Turun keskusvankilassa hä- nettelyn katsottiin saattavan vaarantaa vangin
5703: nen haltuunsa annetut lääkkeet, joihin kuului oikeusturvaa (HE 23/1990 s. 10). Vankeinhoito-
5704: sydänlääkkeenä käytettävä ns. nitro-lääke. Var- osasto oli kiinnittänyt 26.4.1990 mm. vankiloi-
5705: tiopäällikkö ja ylivartija eivät tunnistaneet lää- den johtajille lähettämässään kirjeessä heidän
5706: kettä sellaiseksi, joka olisi pitänyt antaa kanteli- huomiotaan säännöksen kumoamiseen ja toden-
5707: jan haltuun. He eivät myöskään selvittäneet nut, että vangin laitokselle aiheuttaman vahin-
5708:
5709:
5710:
5711: 113
5712: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5713:
5714:
5715:
5716:
5717: gon korvaamista koskeva asia on vastaisuudessa antaa vangille luvan poistua lyhyeksi ajaksi ran-
5718: saatettava tuomioistuimen käsiteltäväksi. gaistuslaitoksesta. V ankeinhoito-osaston määrä-
5719: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan vangin vei- yksen mukaan poistumislupa-anomuksen ratkai-
5720: voittaminen korvaukseen laitokselle saattaa pe- see laitoksen johtaja muutoin paitsi määräykses-
5721: rustua vain tuomioistuimen päätökseen tai van- sä erikseen luetelluissa tapauksissa, joissa pää-
5722: gin suostumukseen. Nyt kysymyksessä olevassa töksen tekee vankeinhoito-osasto.
5723: tapauksessa vanki ei selvityksen mukaan ilmoit- Tässä tapauksessa kantelija oli jo käyttänyt
5724: tanut vastustavansa korvauksen perimistä, kun kaikki poistumisluvat, joiden myöntäminen
5725: talouspäällikön jo tekemä päätös annettiin hä- anomuksessa mainituilla perusteilla kuului mää-
5726: nelle tiedoksi. Tätä ei voitu apulaisoikeusasia- räyksen mukaan laitoksen johtajan toimival-
5727: miehen mielestä tulkita suostumukseksi. Hänen taan. Keskusvankilan johtajalla ei siis säännös-
5728: käsityksensä mukaan vangin suostumuksen tu- ten mukaan ollut mahdollisuutta myöntää anot-
5729: lee olla nimenomainen ja vapaaehtoinen ollak- tua poistumislupaa. V ankeinhoito-osasto sen si-
5730: seen päLvä, minkä lisäksi suostujalle on tullut jaan olisi voinut myöntää poistumisluvan. Van-
5731: selvittää, ettei hänellä ole velvollisuutta alistua keinhoito-osaston määräyksen mukaan se voi ni-
5732: toimenpiteeseen. mittäin erittäin tärkeästä syystä myöntää pois-
5733: Kun tässä tapauksessa vangin ei siis voitu tumislupia enemmänkin kuin puheena olevan
5734: katsoa antaneen suostumustaan korvauksen pe- määräyksen mukaan muutoin olisi mahdollista.
5735: rimiseen, oli Käyrän työsiirtolan talouspäällikkö Tämän vuoksi keskusvankilan johtajan olisi
5736: menetellyt apulaisoikeusasiamiehen käsityksen apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan tul-
5737: mukaan lainvastaisesti päättäessään periä va- lut anotun poistumisluvan alkamiseenjäljellä ol-
5738: hingonkorvauksen. Saadun selvityksen mukaan leen ajan vähäisyydestä huolimatta siirtää kan-
5739: työsiirtola oli myöhemmin vankeinhoito-osaston telijan anomus vankeinhoito-osaston käsiteltä-
5740: kehotuksesta suorittanut vangille takaisin hänel- väksi hallintomenettelylain 8 §:stä ilmenevän oi-
5741: tä perityn summan. keusohjeen mukaisesti. V ankeinhoito-osasto olisi
5742: Apulaisoikeusasiamies antoi talouspäällikölle voinut harkita, oliko anomuksessa esitetty pe-
5743: huomautuksen lainvastaisesta menettelystä. ruste sellainen erittäin tärkeä syy, jonka nojalla
5744: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 3.9.1997, poistumislupa olisi voitu myöntää.
5745: dnro 1539/4/96 Sillä seikalla, oliko anomuksessa nimenomaan
5746: käytetty ilmaisua "tärkeä syy" vai "erittäin tär-
5747: keä syy", ei apulaisoikeusasiamiehen käsityksen
5748: mukaan voida tässä tilanteessa antaa ratkaise-
5749: POISTUMISLUPA-ANOMUKSEN
5750: vaa merkitystä kuten ei myöskään sille seikalle,
5751: RATKAISEMINEN
5752: että anomus oli osoitettu keskusvankilan johta-
5753: Vanki kanteli oikeusasiamiehelle siitä, että jalle. Vangilta ei apulaisoikeusasiamiehen mie-
5754: Konnunsuon keskusvankilan johtaja hylkäsi hä- lestä voida edellyttää, että hän tuntisi vankein-
5755: nen poistumislupa-anomuksensa. hoito-osastonja laitoksenjohtajan väliset toimi-
5756: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun valtasuhteet poistumislupien myöntämisessä.
5757: lain mukaan oikeusministeriö tai sen antamien Hän totesi, että on viranomaisten tehtävä saat-
5758: ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtaja voi taa anomus sellaisen viranomaisen käsiteltäväk-
5759:
5760:
5761:
5762: 114
5763: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5764:
5765:
5766:
5767:
5768: si, joka ylipäätään voi anotun poistumisluvan Ennen tarkastusta tutustuttiin seuraavun
5769: myöntää. asiakirjoihin: yli vuoden esitutkinnassa vireillä
5770: Apulaisoikeusasiamies totesi yleisemminkin, olleiden asioiden luettelo, otanta poliisin viimeksi
5771: että mikäli vangin anomus on epäselvä tai puut- tekemistä päätöksistä esitutkinta- ja poliisitut-
5772: teellinen, ei tätä tule tulkita hänen vahingokseen kinta-asioissa, otanta kiinniotettujen ja pidätet-
5773: pyytämättä häntä täydentämään anomustaan. tyjen ilmoituksista, viimeksi tehdyt takavarik-
5774: Hän saattoi käsityksensä keskusvankilan johta- kopöytäkirjat, kaikki telekuuntelun ja teknisen
5775: jan virheellisestä menettelystä tämän tietoon. tarkkailun pöytäkirjat sekä matkustuskielto-
5776: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 29.9.1997, päätökset viimeisen kahden vuoden ajalta.
5777: dnro 1218/4/96
5778:
5779: Hyvinkään kihlakunnan poliisilaitos ja
5780: Nurmijärven poliisiasema
5781:
5782: POLIISI Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti
5783: Hyvinkään kihlakunnan poliisilaitoksen ja N ur-
5784: mijärven poliisiaseman 18.2.1997.
5785: TARKASTUKSET
5786: Hyvinkään ja Nurmijärven poliisitoiminnan
5787: yhdistäminen oli sujunut vaikeuksitta. Yhdistä-
5788: POLIISILAITOKSET
5789: misen seurauksena kenttävalvontaa oli voitu li-
5790: Apulaisoikeusasiamies tarkasti kuluvana sätä. Rikostutkinta-ja lupapalvelutoiminnot oli-
5791: vuonna jäljempänä mainittujen poliisilaitosten vat edelleen sekä Hyvinkäällä että Nurmijärvel-
5792: toiminnan. lä.
5793: Tarkastuksilla kiinnitettiin erityistä huomio- Hyvinkään poliisipäivystyksen siirryttyä Es-
5794: ta siihen, mitä vaikutuksia lääninhallinto- ja pooseen toukokuussa 1997 asiakaspalvelu jäi
5795: kihlakuntapoliisiuudistuksella on ollut toisaalta vartijavahtimestarin varaan. Keskusteluissa
5796: poliisin lääninjohdon ja poliisilaitosten väliseen tuotiin esiin, että tätä ei pidetty hyvänä.
5797: toimintaan sekä toisaalta poliisin alueellisten hä- Viikonloppupäivystäjinä olivat yksijärjestys-
5798: lytyspäivystyskeskusten palvelukykyyn ja toi- ja yksi rikospoliisimies. Poliisimiesten mukaan
5799: mivuuteen. tämä johti yksintyöskentelyyn, jota ei voitu pi-
5800: Poliisilaitosten tarkastuksilla selvitettiin po- tää oikeusturvan kannalta hyvänä.
5801: liisipalvelujen saatavuutta poliisialueella, eräi- Klaukkalaan oli perusteilla toimipiste, sillä
5802: den poliisilain säännösten soveltamista (mm. aluepoliisitoimintaa pidettiin tärkeänä. Myös
5803: voimankäyttö, tehtävien tärkeysjärjestys, toi- usean viranomaisen yhteinen palvelupiste oli
5804: menpiteestä luopuminen), esitutkinnan joutui- hankkeilla Klaukkalaan.
5805: suutta, poliisin tekemiä päätöksiä esitutkinnan Hyvinkään poliisilaitoksen sosiaalitilat olivat
5806: päättämisestä ja vapauteen kohdistuneiden sekä puutteelliset. Pidätettyjen tilat todettiin asian-
5807: pakkokeinolain 5 a luvun mukaisten pakkokei- mukaisiksi.
5808: nojen käyttämistä. Poliisilaitoksilla on muun toi- Etukäteen toimitetun asiakirja-aineiston pe-
5809: minnan ohella perehdytty kiinniotettujen, pidä- rusteella käydyssä keskustelussa apulaisoikeus-
5810: tettyjen ja vangittujen oloihin ja kohteluun. asiamiehen varamies kiinnitti poliisimiesten huo-
5811:
5812:
5813:
5814: 115
5815: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5816:
5817:
5818:
5819:
5820: miota pakkokeinolain edellyttämien perusteiden tiloissa oli meneillään kokeilu, jossa teknistä val-
5821: asianmukaiseen kirjaamiseen. vontaa käytettiin henkilövalvonnan apuna. Ti-
5822: loissa oli kaksi selliä, joista oli kuva- ja ääniyh-
5823: Kajaanin kihlakunnan poliisilaitos ja teys Kajaanin poliisilaitoksen päivystäjään. Li-
5824: Sotkamon palvelutoimisto säksi tiloissa olipalovaroitus-ja liikeilmaisinlait-
5825: teet. Päivystäjä avasi sellien ovet kauko-ohjauk-
5826: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Kajaanin kih-
5827: lakunnan poliisilaitoksen ja Sotkamon palvelu- sella tarvittaessa. Poliisi piti Sotkamossa toteu-
5828: tettua valvontaa säilöönotetun kannalta selvästi
5829: toimiston 13.3.1997.
5830: Kihlakuntauudistusta pidettiin keskusteluis- tehokkaampana kuin tavanomaista valvontaa.
5831: Kajaanin ja Sotkamon päihtyneiden tilat oli-
5832: sa myönteisenä ja henkilöstöä motivoivana. Po-
5833: vat puhtaita mutta kunnoltaan kuluneita. Ka-
5834: liisin palvelujen saatavuus oli kihlakunnan polii-
5835: jaanissa pidätettynä olleella henkilöllä ei ollut
5836: silaitoksen johdon mukaan hyvä. Etäisyys polii-
5837: silaitokselta kuntakeskuksiin oli noin 40 km. tarvetta keskustella apulaisoikeusasiamiehen
5838: kanssa.
5839: Keskimääräinen hälytysaika oli koko kihlakun-
5840: nan alueella 9 minuuttia ja Ristijärven kunnassa
5841: alueen suurin eli 36 minuuttia. Sotkamossa oli
5842: Närpiön kihlakunnan poliisilaitos
5843: palvelutoimisto, Paltamossa sekä Ristijärvellä Apulaisoikeusasiamies tarkasti Närpiön kih-
5844: palvelupisteet. Kajaanissa oli lisäksi kolme alue- lakunnan poliisilaitoksen 15.5.1997.
5845: poliisia. Kihlakunnan poliisilaitokseen kuuluvat Kris-
5846: Etukäteen toimitettujen asiakirjojen perus- tiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö. Keskus-
5847: teella keskusteltiin tutkintaosaston tutkinnan- paikka on Kristiinankaupunki. Muissa kunnissa
5848: johtajien kanssa esitutkinnan joutuisuuden val- on palvelutoimistot. Kihlakunnannimismies on
5849: vonnasta, päätösten perustelemisesta ja pakko- tavattavissa palvelutoimistoissa yhtenä päivänä
5850: keinojen käytöstä. Esitutkintojen ei havaittu vii- viikossa. Tämä näkyy kihlakunnannimismiehen
5851: pyneen muutoin kuin talousrikosasioissa. Vuo- ilmoituksen mukaan palvelun puutteena lähinnä
5852: denvaihteeseen asti tilanne oli ollut se, että ta- lupahallinnossa ja passiasioissa.
5853: lousrikostutkinnassa oli käytännössä vain yksi Kihlakunnannimismiehen mukaan poliisipal-
5854: tutkija. Kun tutkijoita oli tarkastuksen aikaan veluissa ei ole ollut kielellisiä ongelmia. Vain kah-
5855: kolme, tilanteen odotetaan parantuvan. delta poliisilta järjestyspuolella puuttuu ruotsin-
5856: Päätökset esitutkinnan lopettamisesta olivat kielen taito. Sen sijaan ruotsinkielisistä poliiseis-
5857: yleisesti ottaen perusteltu asianmukaisesti, min- ta osa ei kykene kirjoittamaan suomen kielellä.
5858: kä lisäksi kävi ilmi, että myös kuolemansyyn Keskusteluissa tuotiin esiin järjestyspuolen on-
5859: selvittämistä koskevissa asioissa tehdään perus- gelmana pidätettyjen ja päihtyneiden säilytys sen
5860: teltu päätös tutkinnan lopettamisesta. jälkeen kun poliisilaitoksen päivystys siirtyy Vaa-
5861: Sotkamon palvelutoimisto, johon lupapalve- saan. Epävarmuutta aiheuttaa erityisesti ruotsin-
5862: lujen ohella kuului myös muut poliisipalvelut, oli kielisten asukkaiden palvelu Vaasassa. Myös hen-
5863: poliisipäällikön ilmoituksen mukaan osoittautu- kilökunnan luottamusmiehet totesivat ongelmal-
5864: nut joustavaksi toimintayksiköksi. Muun muas- liseksi erityisesti nuorten päihtyneiden kohtelun,
5865: sa rikosten selvitysprosentti oli selvästi keski- kun päivystys poistuu poliisilaitokselta ja nuoret
5866: määräistä korkeampi. Sotkamon päihtyneiden on toimitettava Vaasaan tai Kauhajoelle.
5867:
5868:
5869: 116
5870: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5871:
5872:
5873:
5874:
5875: Apulaisoikeusasiamies otti esille kysymyksen lyttämällä talon ympäri tai talon toisella sivus-
5876: asianosaisten informoimisesta esitutkinnan kes- talla, jossa oli näkösuojaa kadun liikenteeltä. Pi-
5877: keyttämistilanteissa. Hän esitti näkemykse- dätetyt pääsevät suihkuun toivomuksen mu-
5878: nään, että asianosaisten oikeusturva edellyttää kaan. Heille on annettavissa myös jonkin verran
5879: sitä, että keskeyttämisestä ilmoitetaan. luettavaa. Pidätettyjen ja päihtyneiden valvon-
5880: Vanhoja, ennen 1.1.1996 vireille tulleita juttu- nasta ja tiloista vastaa laitoksen päivystysryh-
5881: ja, ei ollut aktiivitutkinnassa yhtään. Rikosil- mä, johon kuuluu päivystäjä, apupäivystäjä
5882: moitusten ym. kirjaamisten osalta ilmeni, että sekä vartijavahtimestari.
5883: henkilökunta ei ollut saanut niihin riittävää kou- Keskustelussa ilmeni, että Vaasan alueella on
5884: lutusta. Pidätystä, kiinniottoa ja muita toimen- Helsingin jälkeen eniten ulkomaalaisia. Poliisi-
5885: piteitä koskevat perusteet saattoivat tulla puut- vankilassa on poliisilaitoksenjohdon ilmoituksen
5886: teellisesti kirjatuiksi. Etukäteen toimitetusta ai- mukaan kyetty palvelemaan ruotsinkielisten li-
5887: neistosta ilmenikin, että pidättämisen todellinen säksi myös ulkomaalaisia.
5888: peruste oli eräässä tapauksessa muu kuin mikä oli
5889: kirjattu perusteeksi. Koillis-Savon kihlakunnan poliisilaitos
5890: Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti
5891: Vaasan poliisivankila Koillis-Savon kihlakunnan poliisilaitoksen
5892: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Vaasan polii- 21.5.1997.
5893: sivankilan 15.5.1997. Poliisipäällikkö totesi, että kihlakunnassa oli
5894: Tarkastus toteutettiin ennalta ilmoittamatta perusajatuksena hajautettu palvelu. Kaikissa
5895: ja kohdistettiin poliisivankilan olosuhteisiin ja kihlakunnan kunnissa on täysipäiväinen palve-
5896: käyttöön otettuun alueelliseen päivystysjärjes- lutoimisto ja myös poliiseja. Hajautetun palve-
5897: telmään. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota lun periaatteen mukaisesti poliisipäällikkö kier-
5898: myös Närpiönkihlakunnan poliisilaitokselta siir- tää palvelutoimistoja. Tilanne ei asiakkaan kan-
5899: tyvään pidätettyjen ja päihtyneiden säilyttämi- nalta käytännössä juuri muuttunut paikallishal-
5900: seen sekä erityisesti poliisilaitoksen mahdolli- lintouudistuksen johdosta. Rekisterien käyttöoi-
5901: suuksiin palvella alueen ruotsinkielisiä asukkai- keuksien rajoitukset ovat tosin haitanneet yh-
5902: ta. teispalvelua.
5903: Poliisilaitoksella säilytettävien määrässä oli Yhteistyö sosiaaliviranomaisten kanssa on
5904: vuosien kuluessa tapahtunut tuntuva vähennys. perinteisesti ollut hyvää. Ongelmanuorten tuke-
5905: Säilössäpidettävien määrän putoamiseen oli vai- na työskentelevästä poliisin ja sosiaalityönteki-
5906: kuttanut se, että kaupunki oli perustanut oman jän muodostamasta työparista on saatu positii-
5907: selviämisaseman. Lisäksi suuri osa päihtyneistä vista palautetta. Tällä toiminnalla pyritään vai-
5908: kuljetetaan kotiin. Näiden määrä on noin tuhat kuttamaan nuoriin, joilla arvioidaan olevan riski
5909: vuodessa. Poliisivankilaan toimitetaan lähinnä ajautua rikoksiin. Lisäksi on Nilsiässä projektina
5910: vain rauhattomat ja aggressiiviset juopuneet. väkivaltarikoksiin syyllistyneiden jälkihoito.
5911: Poliisivankilan tilat olivat varsin vaatimatto- Etukäteen toimitetun asiakirja-aineiston poh-
5912: mat, mutta tyydyttävässä kunnossa. Tilat oli jalta keskusteltiin erityisesti pidättämisen ja
5913: kunnostettu edellisen kerran viisi vuotta sitten. kiinniottamisen perusteista. Tällöin tuli esiin,
5914: Pidätettyjen ulkoiluttaminen tapahtuu käve- että kiinniottamisen voi kirjata joku muu henki-
5915:
5916:
5917: 117
5918: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
5919:
5920:
5921:
5922:
5923: lö kuin kiinniottaja. Tästä johtuen toimenpiteen teys päivystykseen ja savuhälyttimet. Tarkoi-
5924: peruste ei välttämättä tule oikein kirjatuksi. Ai- tuksena on mahdollisimman pian uusia sellikut-
5925: neistoa käytäessä läpi kävikin ilmi, että kiinni- sujärjestelmä. Pohjakerroksessa on kaksi kame-
5926: oton todellinen peruste oli joissakin tapauksissa ravalvottua eristysselliä. Eristämispäätöksen te-
5927: muu kuin kirjattu. Apulaisoikeusasiamiehen va- kee päällystöön kuuluva poliisimies. Harvoja
5928: ramies kiinnitti huomiota asiaan. Poliisipäällik- poikkeuksia lukuun ottamatta eristäminen oli
5929: kö totesi ottavansa asian sisäisessä koulutuksessa lyhytaikaista, enintään muutaman tunnin mit-
5930: esille. Apulaisoikeusasiamiehen varamies korosti taista.
5931: pidättämisen erityisten edellytysten samoin kuin Päivittäiseen ulkoiluun on varattu aikaa 1,5
5932: kiinniottoperusteiden tarkkaa harkintaa kussa- tuntia. Mikäli henkilö ei halua ulkoilla, siitä teh-
5933: kin yksittäistapauksessa. dään merkintä kerrospäiväkirjaan. Ulkoilu ta-
5934: Apulaisoikeusasiamiehen varamies tutustui pahtuu rakennuksen katolla kalterihäkeissä, jot-
5935: Nilsiän palvelutoimiston ja Juankoskella sijait- ka on erotettu toisistaan verkkoaidalla. Ulkoil-
5936: sevan kihlakunnan päätoimipaikan tiloihin sekä lessa ei ole mahdollista nähdä muuta kuin ympä-
5937: pidätettyjen ja kiinniotettujen säilytystiloihin, röivät muurit. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan
5938: joissa ei ollut huomauttamista. tila oli ankea.
5939: Saadun selvityksen mukaan kuulusteluihin
5940: Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen kuluu runsaasti aikaa päivittäin. Tämän ajan
5941: poliisivankila säilytettävät viettävät sellin ulkopuolella päivit-
5942:
5943: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Helsingin kih- täisen ulkoilun lisäksi. Harrastustilana on kame-
5944: ravalvottu kuntosali. Saunaan pääsee kerran vii-
5945: lakunnan poliisilaitoksen poliisivankilan
5946: kossa ja suihkuun päivittäin. Harkittavana on
5947: 2.10.1997.
5948: Poliisivankilassa säilytetään rikoksen perus- lisätä harrastustiloja (esim. atk-toiminnot).
5949: Vuodevaatteet vaihdetaan ja pestään jokai-
5950: teella kiinniotettujen ja pidätettyjen ohella tut-
5951: sen säilytetyn jäljiltä. Vuodevaatteet ovat aller-
5952: kintavankeja, ulkomaalaislain perusteella säi-
5953: giatestattuja. Eristysselleissä on tulenkestävät
5954: löönotettuja ja poliisilain perusteella kiinniotet-
5955: tuja. Vuorokautinen säilytettävien määrä on patjat.
5956: keskimäärin 40 henkilöä. Ulkomaalaisten määrä Sairaanhoitaja tarkastaa jokaisen poliisivan-
5957: on vuodessa noin 150. Henkilökunnan kielitaito kilaan saapuvan asiakirjat ja tekee niiden perus-
5958: teella hoitosuunnitelman. Poliisivankilassa hoi-
5959: riittää tavanomaisimpien kielten osalta asioin-
5960: detaan äkilliset sairaudet ja kesken olevat hoidot.
5961: tiin ulkomaalaisten kanssa. Säilytettäville jaet-
5962: tavassa monisteessa on selostettu säilytykseen Lääkärin vastaanotto on kolmena päivänä vii-
5963: liittyvät keskeisimmät seikat. Näitä monisteita kossa. Lääkäri ja sairaanhoitaja ovat tavoitetta-
5964: vissa myös työaikansa ulkopuolella. Päällystöön
5965: on olemassa yhdeksällä kielellä.
5966: Vartiointihenkilöstö on vartijavahtimestarin kuuluva poliisimies ratkaisee säilytettävän lä-
5967: hettämisen ulkopuoliseen hoitoon.
5968: koulutuksen saanutta.
5969: Poliisivankilan tilat olivat hyvässä kunnossa.
5970: Sellej ä on neljässä kerroksessa. Puolet selleistä on
5971: yhden ja puolet kahden hengen sellejä. Paikkoja
5972: on yhteensä 124. Selleistä on ääni- ja hälytysyh-
5973:
5974:
5975: 118
5976: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
5977:
5978:
5979:
5980:
5981: Etelä-Suomen lääninhallituksen Kouvolan remmiksi yksiköiksi. Vantaan hälytyskeskuksen
5982: alueellinen palveluyksikkö toiminnassa oli ollut alkuvaikeuksia ja joitakin
5983: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Etelä-Suomen tapahtumia oli ollut lääninhallituksen selvitettä-
5984: lääninhallituksen Kouvolan alueellisen palvelu- vänä. Vakavia puutteita ei ollut havaittu. V aike-
5985: yksikön 4.11.1997. udet johtuivat pääosin liian vähäisestä päivys-
5986: Tarkastuksella selvitettiin valtion aluehallin- tyshenkilöstöstä, sillä kaikkia virkoja ei ollut
5987: non uudistamisen vaikutuksia Etelä-Suomen täytetty. Poliisin ja pelastusviranomaisten yh-
5988: läänin alueella, lääninhallituksen toiminnan ny- teistä aluehälytyskeskustoimintaa oli kokeiltu
5989: kytilaa, läänin hälytyspäivystyskeskusten toi- hyvin tuloksin.
5990: mivuutta ja tarkastettiin lääninhallituksen Tarkastuksella tarkastettiin kanteluratkaisut
5991: l. 9.1997 jälkeen tekemät poliisia koskevat kante- (22 kpl) ja syyttämättäjättämispäätös. Ne eivät
5992: luratkaisut. antaneet aihetta toimenpiteisiin lukuun otta-
5993: Lääninhallituksen poliisiosasto toimii matta yhtä kanteluratkaisua, joka otettiin tut-
5994: 1.9.1997 alkaen hajautettuna entisten lääninhal- kittavaksi omana aloitteena (dnro 192/2/98).
5995: litusten (Hämeenlinna, Uusimaa, Kymi) toimiti-
5996: Kouvolan kihlakunnan poliisilaitos
5997: loissa.
5998: Poliisijohto oli kuullut poliisipiirien henkilös- Apulaisoikeusasiamies tarkasti Kouvolankih-
5999: töä ja päälliköitä sekä informoinut kuntia ja tie- lakunnan poliisilaitoksen 4.11.1997.
6000: dotusvälineitä ennen lääninuudistusta. Läänin- Poliisin mukaan Kouvolan kihlakunnanviras-
6001: uudistus ei muuttanut Helsingin kihlakunnan to oli toimiva ja sen henkilösuhteet kaikilla ta-
6002: poliisilaitoksen asemaa vaan se toimii edelleen soilla hyvät. Sitä ei kuitenkaan pidetty onnistu-
6003: sisäasiainministeriön alaisuudessa. Poliisilaitok- neena virastotyyppinä, sillä sen toiminnassa oli
6004: set vastaavat operatiivisesta toiminnasta ja muu lukuisia pysyviä ongelmia. Erityisesti viraston
6005: vastuu on läänin poliisijohdolla. yhteisten budjettivarojen käytössä oli esiintynyt
6006: Ympäristöanalyysin avulla oli arvioitu tär- erimielisyyttä, joka johtui osastoja johtavista
6007: keimmät tavoitteet. Niitä ovat muun muassa ministeriöistä. Toisaalta saavutettavat säästöt
6008: näkyvän ja lähipoliisitoiminnan kehittäminen, eivät tämänkokoisessa virastossa olleet kovin
6009: kansainväliseen toimintaan erikoistuminen ja merkittäviä.
6010: osaamisen kehittäminen. Työryhmä oli asetettu Poliisilaitoksen toiminnan vahvuutena pidet-
6011: tutkimaan valtakunnan itärajan vaikutuksia tiin muun muassa ammattitaitoista ja aktiivista
6012: yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. henkilöstöä sekä avointa työilmapiiriä. Toimin-
6013: Paikallispoliisin viroista läänin alueella oli taa heikensi rahan puute, henkilöstövajaus, sen
6014: noin 10 % täyttämättä osaksi rahan ja osaksi aiheuttama työväsyminen ja vinoutunut ikära-
6015: hakijoiden puutteen takia. Vuonna 1998 arvioi- kenne.
6016: tiin olevan avoimena noin 300 poliisivirkaa. Kou- Poliisitoimi olijaettu vastuualueittain turval-
6017: lutus ei 1990-luvulla ole tuottanut riittävästi po- lisuus- ja rikostorjunta-, lupahallinto-ja toimin-
6018: liisimiehiä täyttämään vuotuista henkilöstöpois- nan tuki -osastoihin. Palvelutoimistot ovat Eli-
6019: tumaa. Myös ruotsinkielisistä poliisimiehistä on mäellä, Kuusankoskella, Iitissä ja Anjalankos-
6020: puutetta. kella, joissa Elimäkeä lukuun ottamatta on tar-
6021: Poliisin hälytyskeskuksia keskitettiin suu- jolla lähipoliisipalvelut.
6022:
6023:
6024: 119
6025: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6026:
6027:
6028:
6029:
6030: Rikostilanne on määrällisesti vakaa. Tyypilli- toimistojen ohella Rautjärvellä ja Saaressa oli
6031: siä rikoksia ovat huumetaustaiset pankkiryös- palvelupisteet.
6032: töt. Muutoin itärikollisuus ei poikkea tilastokes- Vuonna 1996 suoritetun turvallisuustutki-
6033: kiarvoista. Epäiltyä paritustoimintaa oli ollut muksen mukaan kansalaiset toivoivat erityisesti
6034: Valkealassa ja Jaalassa. Venäjän tulkkipalveluja lähi- ja nuorisopoliisitoimintaa.
6035: oli riittävästi saatavilla. Meneillään oli ED-rahoi- Poliisin toimintaan ja valvontaan vaikutti
6036: tettu tutkimus itärikollisuuden vaikutuksista. itärajan ja erityisesti Svetogorskin läheisyys.
6037: Poliisilaitokselle oli aiheutunut poikkeukselli- Rajaliikenne oli vilkasta. Virka-asiointi rajan yli
6038: sen runsaasti kuluja vankien oikeuteenvienneis- tapahtui keskusrikospoliisin kautta. Jatkossa pi-
6039: tä. Kustannusvastuun selvittämiseksi oikeusmi- dettiin tarpeellisena säädöstasolla turvata pai-
6040: nisteriön vankeinhoito-osastoa oli laskutettu po- kallispoliisin suorat yhteydet Venäjän viran-
6041: liisin maksuperustelain perusteella hovioikeu- omaisiin, sillä käytännössä se olisi jo mahdollista.
6042: teen tuotavaksi määrättyjen vankien aiheutta- Ulkomaalaisten tulkkipalvelujen suhteen ei
6043: mista kustannuksista. Asia oli vireillä. ollut ongelmia, sillä Joutsenon vastaanottokes-
6044: Poliisilaitoksen vuonna 1969 valmistuneet ti- kuksesta oli saatavissa harvinaistenkin kielten
6045: lat olivat huonokuntoiset. tulkkeja.
6046: Takavarikkokirjauksia tutkittaessa havait- Rikollisuus oli kasvussa erityisesti huumeri-
6047: tiin, että joitakin päätöskirjauksia oli tehty liian kosten osalta. Poliisin mukaan pahoinpitelyt oli-
6048: myöhään. Tutkituissa tapauksissa päätös oli kui- vat raaistuneet.
6049: tenkin tehty ajoissa, mutta se oli aluksi merkitty Pakkokeinojen käytön osalta keskusteltiin
6050: omaisuusluettelon yhteyteen. Järjestelmää pi- muun muassa matkustuskiellon käytöstä vangit-
6051: dettiin siltä osin ongelmallisena, että se tuotti semisen asemesta. Kokemukset olivat olleet huo-
6052: hyvin hitaasti tietoja poliisilta syyttäjälle toimi- noja, minkä vuoksi tähän keinoon turvautumi-
6053: tettujen asioiden etenemisestä. Käyttäjien ar- nen oli vähentynyt. Kiinniottoja koskevia kir-
6054: vion mukaan ongelmaa voitaisiin helpottaa so- jauksia tutkittaessa havaittiin, että eräässä tapa-
6055: vittamalla yhteen eri ministeriöiden käyttämiä uksessa kiinniottoaika ylitti poliisilain 14 §:n 3
6056: tietokoneohjelmia. momentissa säädetyn ajan. Apulaisoikeusasia-
6057: mies edellytti tarkastuksen loppukeskustelussa,
6058: Imatran kihlakunnan poliisilaitos ja että poliisilaitos selvittää tapauksen ja antaa oh-
6059: Parikkalan palvelutoimisto jeet tällaisten virheiden välttämiseksi.
6060: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Imatran kih- Takavarikkokirjauksia tutkittaessa tuli tääl-
6061: lakunnan poliisilaitoksen 5.11.1997. läkin esiin se, että järjestelmä tuotti hyvin hi-
6062: Imatran kihlakunnanviraston toiminta oli taasti tietoja poliisilta syyttäjälle toimitettujen
6063: käynnistynyt ongelmitta. Eri ministeriöiden asioiden etenemisestä. Käyttäjien arvion mu-
6064: alaisuus näkyi osastojen toiminnassa epäyhte- kaan ongelmaa voitaisiin helpottaa sovittamalla
6065: näisyyksinä ja varojen käytön epätarkoituksen- yhteen eri ministeriöiden käyttämiä tietokone-
6066: mukaisuutena. ohjelmia. Myös riki-järjestelmän käyttöä taka-
6067: Poliisitoimi oli jaettu vastuualueittain turval- varikoitujen esineiden "varastokirjanpitoon" pi-
6068: lisuus-, rikostorjunta-ja lupahallinto-osastoihin. dettiin hyvänä mahdollisuutena järjestelmän ke-
6069: Ruokolahdella ja Parikkalassa olevien palvelu- hittyessä.
6070:
6071:
6072:
6073: 120
6074: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6075:
6076:
6077:
6078:
6079: Apulaisoikeusasiamies tarkasti myös Imatran keusasiamies aloitti kuluvan vuoden aikana po-
6080: kihlakunnan Parikkalan palvelutoimiston liisivankiloiden tarkastuksen tavanomaisten po-
6081: 5.11.1997. Sen toimintaympäristön ominaispiir- liisilaitosten tarkastusten ohella erillisenä tarkas-
6082: teitä olivat itäraja, vilkasliikenteinen kuutostie, tusprojektina. Näitä tarkastuksia ovat suoritta-
6083: maaseutumaisuus ja sen vastakohtana Simpe- neet apulaisoikeusasiamiehen määräyksestä po-
6084: leen taajama. Simpeleellä ja Saaren kunnassa oli liisiasioihin perehtynyt esittelijä ja tarkastaja.
6085: poliisin palvelupisteet. Tarkoituksena on perehtyä nimenomaan po-
6086: Palvelutoimisto vastasi alueen lupapalveluis- liisivankiloihin eli oikeusministeriön tutkinta-
6087: ta, rikostutkinnasta ja partioinnista. Henkilöstö vankien säilyttämistä varten hyväksymiin lai-
6088: oli riittävä itsenäiseen ja kattavaan työskente- toksiin (laki tutkintavankeudesta 1 § 1), joita
6089: lyyn. Henkilöstöä oli koulutettu rajaliikenteen maassamme on seitsemisenkymmentä.
6090: valvonta tehtäviin. Loppuvuodesta alkaneita tarkastuksia toimi-
6091: tettiin seuraavasti:
6092: Lahti, Heinola ja Orimattila 27.10.1997, Kot-
6093: ka, Hamina ja Loviisa 19.11.1997, Pori ja Rauma
6094: POLIISIVANKILAT
6095: 24.11.1997, Uusikaupunki ja Turku 25.11.1997
6096: Oikeusasiamiehen tehtävänä on tehdä tarkas- sekä Vantaa 9.12.1997. Tämän lisäksi apulaisoi-
6097: tuksia perehtyäkseen valvontavaltaansa kuulu- keusasiamies tarkasti itse 2.10.1997 Helsingin
6098: vien viranomaisten ja laitosten toimintaan. Eri- kihlakunnan poliisilaitoksen poliisivankilan ja
6099: tyisesti oikeusasiamiehen on tarkastettava sul- 15.5.1997 ennalta ilmoittamatta Vaasan poliisi-
6100: jettuja laitoksia, joissa olevien kohtelua ja oloja vankilan (ks. eri kertomusseloste edellä). Apu-
6101: hänen on seurattava. laisoikeusasiamies tarkasti myös poliisivankilat
6102: Tämän velvoitteen mukaisesti oikeusasia- Kajaanissa, Närpiössä, Kouvolassa ja Imatralla
6103: miesten tarkastusten keskeisiä kohteita ovat ol- sekä apulaisoikeusasiamiehen varamies Hyvin-
6104: leet muun muassa poliisilaitokset, joihin suori- käällä näissä poliisilaitoksissa suoritettujen
6105: tettuja apulaisoikeusasiamiehen tarkastuksia on yleistarkastusten yhteydessä.
6106: edellä selostettu. Tarkastuksen tarkoituksena on saada kattava
6107: Tarkastusmahdollisuudet ovat kuitenkin ny- kuva poliisivankiloiden toiminnasta ja niissä säi-
6108: kyisessä työtilanteessa varsin rajatut eikä esi- lytettävien olosuhteista.
6109: merkiksi poliisilaitoksia ole voitu aikaisemmin- Tarkastetut laitokset olivat kooltaan ja toi-
6110: kaan tarkastaa sillä tavoin säännönmukaisesti ja minnaltaan varsin erilaisia. Keskimääräinen säi-
6111: kattavasti kuin esimerkiksi vankiloita. lytettävien lukumäärä vaihteli parista kymme-
6112: Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen mu- nestä (V antaa, Turku, Lahti) poliisivankiloihin,
6113: kaan kuitenkin poliisilaitoksilla säilytettyjen joissa säilytettäviä on vain satunnaisesti (Lovii-
6114: olojen ja kohtelun valvonta on perusoikeuksien sa) tai vain päivisin (Orimattila). Suunnitelmat
6115: toteutumisen kannalta tärkeätä. Myös kantelut, keskittää säilytettävien vartiointia tulevat hen-
6116: joita kohdistuu mm. juuri kohteluun ja oloihin kilökunnan arvioiden mukaan vaikeuttamaan jo
6117: poliisilaitoksilla, tukevat sitä näkemystä, että nyt joidenkin varsin täynnä olevien poliisivanki-
6118: tarkastuksia tulisi voida suorittaa aikaisempaa loiden, kuten esimerkiksi Lahden tilannetta.
6119: laajemmin myös niihin. Näistä syistä apulaisoi- Kukin laitos oli järjestänyt toimintansa yksi-
6120:
6121:
6122:
6123: 121
6124: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6125:
6126:
6127:
6128:
6129: löllisesti toimintaympäristönsä mukaiseksi. Ylei- Tässä yhteydessä on huomattava myös, että
6130: sesti ottaen laitosten tilat ja toiminta olivat asi- Euroopan neuvoston kidutuksen ja epäinhimilli-
6131: anmukaisia. sen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen
6132: Seuraavassa otetaan esille kuitenkin muuta- estämiseksi toimiva komitea suositti vuonna
6133: mia tarkastuksilla esille tulleita ongelmia ja mui- 1992 muun muassa useille Suomen poliisiasemille
6134: ta havaintoja. tekemänsä tarkastuskäynnin johdosta, että tut-
6135: Laitosten tilat olivat varsin hyvässä kunnos- kintavangeille tulisi järjestää sellin ulkopuolista
6136: sa. Tosin vanhimmissa poliisivankiloissa kuten toimintaa vähintään kahdeksan tuntia päivässä.
6137: esimerkiksi Kotkassa ja Lahdessa, oli kovan ku- Tarkastuksilla kävi selväksi, että tätä vaatimus-
6138: lutuksen jälkiä, mutta kaikki laitokset olivat ta on poliisivankiloissa nykyoloissa käytännössä
6139: varsin siistejä ja sellit asianmukaisia. V arsinaise- mahdotonta toteuttaa. Ulkoilun ja suihkun li-
6140: na puutteena todettiin muun muassa seuraavaa: säksi sellin ulkopuolella ollaan päivittäin vain
6141: Uudessakaupungissa ei ollut erillistä tapaamisti- kuulusteluissa. Uudistuneen rikosoikeudenkäyn-
6142: laa, Raumalla ulkoilutilassa ei ollut kattoa ja nin myötä tutkintavankeusaikojen uskotaan pi-
6143: Loviisassa ulkoilutila sijaitsi yleisölle avoimella tenevän. Tilanne on tältä osin erittäin epätyy-
6144: paikalla. Todettiin myös, että vasta muutamassa dyttävä.
6145: poliisivankilassa oli patjat päihtyneinä säilöön- Puutteena on pidettävä myös sitä, että esi-
6146: otetuille. merkiksi ulkoilu- ja pesumahdollisuutta ei aktii-
6147: Lähes kaikissa laitoksissa ongelmana pidettiin visesti tarjottu säilytettäville, vaan asia jää pit-
6148: henkilökunnan vähäisyyttä. Varsin monessa po- kälti heidän oman aktiivisuutensa varaan. Säily-
6149: liisivankilassa tilanne on usein se, että vain yksi tettävien oikeuksista tiedottaminen oli muutoin-
6150: henkilö valvoo koko poliisivankilaa. Vakituinen kin varsin vähäistä. Esimerkiksi useimmissa po-
6151: henkilökunta on yleensä vähintään tyydyttäväs- liisivankiloissa ei ennen tarkastusta ollut nähtä-
6152: ti koulutettua. Kuitenkin varsin yleisesti käyte- villä tutkintavankeuslakia ja muita tutkinta-
6153: tään myös työllistämismäärärahojen turvin saa- vankeja koskevia säännöksiä. Toisaalta varsin
6154: tua henkilökuntaa. Vaikka heidän sopivuudes- monessa poliisivankilassa oli saatavilla jopa
6155: taan pyritään etukäteen varmistautumaan, on kymmenellä kielellä lyhyt tiedote pidätetyn oi-
6156: tällaisen ei-vakinaisen, usein kouluttamattoman keuksista.
6157: henkilökunnan säännönmukainen käyttö var- Mitä muutoin tulee ulkomaalaisiin, niin kes-
6158: tiointitehtävissä ongelmallista. kusteluissa vartiointihenkilökunnan kanssa ei
6159: Varsinaisia vapaa-ajan toimintoja poliisivan- tullut ilmi, että ulkomaalaisten säilytettävien
6160: kiloissa ei ole järjestetty (vrt. Helsingin poliisi- kannalta asioiminen olisi ollut ongelmallista,
6161: vankila). Tämä korostuu etenkin laitoksissa, jois- vaikka yhteisen kielen löytäminen oli joskus ollut
6162: sa säilytysajat ovat pitkiä. Esimerkiksi Vantaal- vaikeata. Useissa poliisivankiloissa tosin ulko-
6163: la oli jopa puolen vuoden säilytysaikoj aja useissa maalaisia säilytetään hyvin vähän. Tarvittaessa
6164: muissakin poliisivankiloissa useamman kuukau- on käytetty apuna tulkkeja.
6165: den kestäneitä tutkintavankeuksia esiintyi. Ero Tarkastuksella keskusteltiin myös muun mu-
6166: toimintamahdollisuuksissa on huomattava ver- assa valvontarutiineista, säilytettävien sairaan-
6167: rattuna tutkintavankeja säilyttäviin lääninvan- hoidosta, ravinnosta, hallussapito-oikeuksista,
6168: kiloihin. säilytettävien yhteyksistä laitoksen ulkopuolelle
6169:
6170:
6171:
6172: 122
6173: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N
6174:
6175:
6176:
6177:
6178: sekä tilojen paloturvallisuudesta. RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT
6179: Apulaisoikeusasiamies on päättänyt jatkaa ALOITIEET
6180: poliisivankiloiden tarkastuksia seuraavana
6181: vuonna.
6182: ESITUTKINNAN VIIVÄSTYMINEN
6183:
6184: Poliisihallinnon tarkastukset vuonna 1997 Kantelija arvosteli tekemänsä rikosilmoituk-
6185: sen johdosta suoritetun esitutkinnan kestoa kes-
6186: Hyvinkään kihlakunnan poliisilaitos ja kusrikospoliisissa.
6187: Nurmijärven poliisiasema _ _ 18.2.1997 Tutkittavat tapahtumat olivat alkaneet
6188: Kajaanin kihlakunnan poliisilaitos ja vuonna 1979. Tapahtumia oli käsitelty useissa
6189: Sotkamon palvelutoimisto __ 13.3.1997 oikeudenkäynneissä, joissa oli esitetty näyttöä
6190: Närpiön kihlakunnan poliisilaitos 15.5.1997 nyt kyseessä olevan esitutkinnan kannalta kes-
6191: Vaasan poliisivankila 15.5.1997 keisistä seikoista. Asia oli ollut esitutkinnassakin
6192: Koillis-Savon kihlakunnan useita eri kertoja.
6193: poliisilaitos 21.5.1997 Esitutkinta oli vaatinut erityisasiantunte-
6194: Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen musta ja heti sen alussa syksyllä 1992 oli pyydet-
6195: poliisivankila 2.10.1997 ty lausunto saksalaisesta rikoslaboratoriosta.
6196: Lahden poliisivankila 27.10.1997 Sen saaminen oli kestänyt keskusrikospoliisista
6197: Heinolan poliisivankila _ __ 27.10.1997 riippumattomista syistä noin vuoden. Tämän
6198: Orimattilan poliisivankila__ 27.10.1997 jälkeen asiassa oli kuultu 24 todistajaa. Esitut-
6199: Etelä-Suomen lääninhallituksen Kouvolan kinta kesti kaikkiaan yli kolme vuotta.
6200: alueellinen palveluyksikkö _ 4.11.1997 Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan,
6201: Kouvolan kihlakunnan poliisilaitos 4.11.1997 että esitutkinnan hyväksyttävä kesto riippuu
6202: Imatran kihlakunnan poliisilaitos ja tutkittavana olleen asian erityispiirteistä, muun
6203: Parikkalan palvelutoimisto _ 5.11.1997 muassa sen laadusta ja laajuudesta. Yleistä
6204: Kotkan poliisivankila 19.11.1997 enimmäisaikaa esitutkinnalle ei voida määrittää
6205: Haminan poliisivankila _ __ 19.11.1997 lukuun ottamatta syyteoikeuden vanhentumis-
6206: Loviisan poliisivankila _ __ 19.11.1997 aikojen asettamaa rajoitusta.
6207: Porin kihlakunnan poliisilaitoksen Tässä tapauksessa keskusrikospoliisin rikos-
6208: poliisivankila 24.11.1997 ylitarkastaja, joka oli samalla sekä jutun tutkija
6209: Rauman kihlakunnan poliisilaitoksen että tutkinnanjohtaja, ei ollut esittänyt riittäviä
6210: poliisivankila 24.11.1997 perusteluja sille, että asian esitutkinta oli kestä-
6211: Vakka-Suomen kihlakunnan poliisilaitoksen nyt yli kolme vuotta. Kun lausunnon saaminen
6212: poliisivankila 25.11.1997 Saksasta kesti jo vuoden, olisi apulaisoikeusasia-
6213: Turun kihlakunnan poliisilaitoksen miehen käsityksen mukaan sen saamisen jälkeen
6214: poliisivankila 25.11.1997 tullut kiinnittää erityistä huomiota esitutkinnan
6215: Vantaan kihlakunnan poliisilaitoksen joutuisaan etenemiseen varsinkin, kun otetaan
6216: poliisivankila 9.12.1997 huomioon tutkittavista tapahtumista jo muu-
6217: toinkin kulunut aika.
6218: Apulaisoikeusasiamies saattoi rikosylitarkas-
6219:
6220:
6221:
6222: 123
6223: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6224:
6225:
6226:
6227:
6228: tajan tietoon käsityksensä siitä, että tämä ei ollut KANTELIJAN KUULUSTELEMINEN KAN-
6229: toimittanut esitutkintaa esitutkintalain 6 §:n TELUN JOHDOSTA
6230: edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivy-
6231: tystä. Kantelukirjoituksen johdosta poliisilaitoksel-
6232: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 9.1.1997, dnro ta toimitetusta selvityksestä ilmeni, että kanteli-
6233: 77114/96 jaa oli kuulusteltu hänen kantelunsa johdosta
6234: poliisilaitoksella sen jälkeen kun kantelun koh-
6235: teet olivat antaneet heiltä pyydetyt selvitykset.
6236: Apulaispoliisimestari kertoi selityksessään
6237: TUTKINTAVANGIN OIKEUS ULKOILLA
6238: saaneensa tehtäväkseen hankkia selvityksen
6239: Tutkintavanki oli säilytettävänä oikeuden- kanteluasiaan. Koska vartijavahtimestarin ja
6240: käyntiä varten Varkauden poliisivankilassa 6 kantelijan näkemykset olivat eriävät, hän oli
6241: päivää. Hänelle ei varattu mahdollisuutta ulkoil- yrittänyt selvityttää asiassa syntyneen ristirii-
6242: la oikeudenkäyntipäivänä. Poliisilaitoksen selvi- dan. Tarkoitus oli ollut asian selvittäminen ja
6243: tyksen mukaan tutkintavangilla ei ollut ollut apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun helpottami-
6244: mahdollisuutta ulkoilla käräjäoikeuden istunnon nen. Myös kantelija oli suhtautunut asian selvit-
6245: aikana. Koska istunto päättyi työvuorossa olleen tämiseen myönteisesti eikä kokenut tulleensa
6246: vartijavahtimestarin vuoron juuri päättyessä, ei painostetuksi.
6247: ulkoiluun ollut tästä syystä mahdollisuutta Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään,
6248: myöskään tuon päivän iltana. että eduskunnan oikeusasiamies oli arvostellut
6249: Kantelijan mukaan hänen ulkoilupyyntöihin- poliisin vastaavanlaista menettelyä jo vuonna
6250: sä oli yleensäkin vain vastattu, että ei ole aikaa. 1986 (dnro 3114/86). Oikeusasiamies oli tuolloin
6251: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, pitänyt menettelyä laillisuusvalvonnan kannal-
6252: että tutkintavankeudesta annetun lain 10 §:n ta epäsuotavana erityisesti sen vuoksi, että kan-
6253: mukaan tutkintavangille on varattava mahdolli- telija oli voinut kokea joutuneensa painostuksen
6254: suus päivittäiseen ulkona oloon ja sopivaan lii- kohteeksi ja että se oli myös ollut omiaan aiheut-
6255: kuntaan. Lain säännös on ehdoton eikä se apu- tamaan kantelijalle epäilyksen siitä, että hänen
6256: laisoikeusasiamiehen mukaan edellytä asian- kantelunsa tutkin ta ei ollut tasapuolista. Oikeus-
6257: omaisen pyyntöä. Vartijavahtimestarin työvuo- asiamies oli todennut päätöksessään muun muas-
6258: ron päättyminen ei voi olla este tutkintavangin sa, että kun oikeusasiamies tutkii hänelle tehtyä
6259: laissa säädetylle oikeudelle ulkoilla päivittäin. kantelua, hän päättää saamansa selvityksen pe-
6260: Apulaisoikeusasiamies saattoi tutkintavangin rusteella, onko kantelijalle varattava tilaisuus
6261: ulkoilua koskevan käsityksensä Varkauden kih- antaa vastineensa selvityksestä. Vastineen hank-
6262: lakunnannimismiehen tietoon. kiminen on perusteltua varsinkin, jos kantelijan
6263: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 4.2.1997, ja virkamiehen kertomukset tapahtumain kulus-
6264: dnro 1183/4/95 ta ovat ristiriidassa.
6265: Apulaisoikeusasiamies ilmoitti yhtyvänsä
6266: näihin oikeusasiamiehen aikanaan esittämiin nä-
6267: kökohtiin ja saattoi käsityksensä menettelyn vir-
6268: heellisyydestä poliisimestarin tietoon.
6269:
6270:
6271:
6272: 124
6273: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6274:
6275:
6276:
6277:
6278: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 12.2.1997, niksi. Apulaisoikeusasiamies kiinnitti kuitenkin
6279: dnro ll?l/4/95 keskusrikospoliisin huomiota siihen, että jutun
6280: tutkinnan pitkittymiseen olisi tullut kiinnittää
6281: huomiota jo tapahtunutta aikaisemmin ja huo-
6282: lehtia tutkinnan loppuun saattamisesta tapahtu-
6283: ESITUTKINNAN VIIVÄSTYMINEN
6284: nutta paremmin.
6285: Kantelija arvosteli häntä koskevien talousri- Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä
6286: kosten esitutkintaa keskusrikospoliisissa. Hän tutkinnan viivästymiseen vaikuttaneista teki-
6287: katsoi tutkinnan viivästyneen ja jutun tutkijan jöistä asianomaisen tutkijan ja keskusrikospolii-
6288: menetelleen tutkinnassa virheellisesti muun sin tietoon. Kantelun muut väitteet eivät johta-
6289: muassa laiminlyömällä noudattaa objektiviteet- neet enempiin toimenpiteisiin.
6290: tiperiaatetta ja syyttömyysolettamaa, hukkaa- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 28.2.1997,
6291: malla ja laiminlyömällä palauttaa takavarikoi- dnro 735/4/95
6292: tua aineistoa sekä tutkimalla sellaisia asioita,
6293: JOISsa oli kysymys asianomistajarikoksesta,
6294: vaikka asianomistaja ei ollut esittänyt syyttä-
6295: ESITUTKINNAN PUUTTEELLISUUS
6296: mispyyntöä.
6297: Kantelussa oli kysymys neljästä eri rikosil- Kantelija arvosteli Hyvinkään poliisin toimit-
6298: moituksiin perustuvasta esitutkinnasta. Loka- tamaa esitutkintaa liikennerikkomusta koske-
6299: kuussa 1992 alkunsa saaneet tutkinnat päättyi- vassa asiassa. Kantelijan epäiltiin kolhineen au-
6300: vät viimeisiltä osiltaan vasta marraskuussa 1995 tollaan toista autoa eräällä pysäköintipaikalla.
6301: eli runsaan kolmen vuoden kuluttua. Kantelijan auto oli ollut pysäköitynä vaurioi-
6302: Apulaisoikeusasiamies katsoi tutkinnan vii- tuneen auton vieressä sinä iltana, kun vauriot oli
6303: västyneen ja tämän aiheutuneen useista seikois- aiheutettu. Esitutkinnassa katsottiin autoista
6304: ta, jotka valtaosin liittyivät tutkittavien asioi- havaittujen jälkien viittaavan siihen, että vau-
6305: den vaikeuteen ja niiden vaatimaan suureen työ- riot toiseen autoon oli aiheutettu kantelijan au-
6306: määrään. Myös se, että kantelussa arvosteltu tolla.
6307: tutkija jäi tutkimaan juttuja yksin syyskuussa Poliisi oli suorittanut liikennerikkomuksen
6308: 1993, jolloin hänestä tuli tutkinnanjohtaja, oli selvittämiseksi tavanomaiset tutkintatoimenpi-
6309: ollut omiaan hidastamaan tutkintaa. teet. Kantelijan pyynnöstä huolimatta hänen
6310: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan autoonsa jääneiden jälkien tutkimisessa ei kui-
6311: tutkinnan kokonaisaikaa voitiin asian laatukin tenkaan ollut käytetty valokuvausta. Tätä pe-
6312: huomioon ottaen arvostella pitkäksi. Laajaksi rusteltiin sillä, että asianomistaja ja tämän seu-
6313: paisuneeseen tutkintaan olisi ilmeisesti ollut tar- rassa ollut henkilö olivat pian tapahtuman jäl-
6314: peen saada mukaan toinenkin tutkija jo ennen keen tutkineet kantelijan auton ja ettei autoa
6315: huhtikuuta 1995, jolloin tutkinnanjohtaja vaih- ollut saatu riittävän nopeasti poliisin tutkitta-
6316: tui toisen kerran. vaksi.
6317: Saadun selvityksen perusteella tapahtunutta Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
6318: viivästystä ei voitu osoittaa tietyn henkilön tai raavan.
6319: tiettyjen henkilöiden virheeksi tai laiminlyön- Esitutkintalain 7 §:n mukaan esitutkinnassa
6320:
6321:
6322:
6323: 125
6324: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6325:
6326:
6327:
6328:
6329: on selvitettävä ja otettava huomioon yhtä hyvin Käräjäoikeus tuomitsi vastaajan kotirauhan häi-
6330: epäiltyä vastaan kuin hänen puolestaan vaikut- ritsemisestä. Osapuolet valittivat tuomiosta ho-
6331: tavat seikat ja todisteet. vioikeuteen, joka lainvoiman saaneellatuomiolla
6332: Väitettyjen vauriojälkien kuvaaminen olisi hylkäsi kaikki syytteet.
6333: ollut kantelijan puolustuksekseen esittämien Jutussa vastaajana ollut henkilö pyysi tämän
6334: seikkojen selvittämiseksi perusteltua. Näin siinä- jälkeen poliisia tutkimaan mm. sitä, oliko nimis-
6335: kin tapauksessa, että tutkinnassa olisi epäilty mies vaimoineen toiminut laillisesti ilmiantaes-
6336: pesun tai muiden tapahtuman jälkeen autolle saan hänet ja vaatiessaan hänelle rangaistusta
6337: tehtyjen toimenpiteiden vaikuttaneen jälkien oikeudenkäynnissä. Päätöksen tämän tutkinta-
6338: luotettavuuteen. Tällä tavoin tästä asian ratkai- pyynnön johdosta teki syyttäjänä toiminut vir-
6339: semisen kannalta olennaisesta seikasta olisi saatu kamies, joka tällöin toimi Lapin lääninhalli-
6340: esitutkinta-asiakirjoihin myös epäillyn käsitystä tuksen lääninpoliisineuvoksena. Esitutkintaa ei
6341: kuvaavaa aineistoa, jonka luotettavuus ja mer- aloitettu, koska lääninpoliisineuvos katsoi, että
6342: kitys olisi ollut syyte- ja tuomitsemisharkinnassa nimismiehen tai hänen vaimonsa ei ollut syytä
6343: punnittavissa. Asiassa ei ollut edes väitetty, että epäillä syyllistyneen asiassa rikokseen.
6344: vauriojälkien valokuvaamiseen olisi ollut jokin Tutkintapyynnön tehnyt, oikeudenkäynnissä
6345: este. vastaajana ollut henkilö kanteli oikeusasiamie-
6346: Oikeusasiamies katsoi poliisin menetelleen helle. Kantelijan käsityksen mukaan lääninpolii-
6347: virheellisesti siinä, ettei kantelijan auton vaurio- sineuvos oli ollut esteellinen ratkaisemaan asiaa,
6348: jälkiä kantelijan pyynnöstä huolimatta ollut va- koska tämä oli toiminut asiassa aiemmin syyttä-
6349: lokuvattu. Oikeusasiamies piti virhettä kuiten- jänä.
6350: kin lievänä siihen nähden, mitä asiassa muutoin Apulaisoikeusasiamies totesi, että lääninpolii-
6351: oli esitetty. sineuvos toimi poliisitehtävässä tutkinnanjohta-
6352: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä esitut- jana, kun hän päätti, että esitutkintaa ei toimite-
6353: kinnan puutteellisuudesta Hyvinkään kihlakun- ta. Esteellisyysväitettä oli siten arvioitava esi-
6354: nan poliisilaitoksen ja esitutkinnasta vastannei- tutkintalain 16 §:n ja erityisesti sen yleislausek-
6355: den poliisimiesten tietoon. keen valossa. Sen mukaan tutkinnanjohtaja on
6356: Oikeusasiamiehen päätös 10.3.1997, dnro 770/ esteellinen muun muassa, jos luottamus hänen
6357: 4/95 puolueettomuuteensa (muusta) erityisestä syys-
6358: tä vaarantuu.
6359: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan poliisin toi-
6360: minnan tulee olla tosiasiallisesti puolueetonta,
6361: ESTEELLISYYS PÄÄTTÄÄ ESITUTKINNAN
6362: minkä lisäksi puolueettomuuden tulee olla uskot-
6363: ALOITT AM ISESTA
6364: tavaa ulkopuolisen näkökulmasta. Hänen mu-
6365: Sodankylän piirin nimismies teki rikosilmoi- kaansa on huolehdittava myös siitä, että ulko-
6366: tuksen siitä, että eräs henkilö uhkasi puhelimessa naisten seikkojen takia ei synny perusteltua ai-
6367: tappaa hänet. Lapin lääninhallituksen apulais- hetta epäillä toiminnan puolueettomuutta. Täl-
6368: poliisitarkastaja nosti asiassa syytteen laitto- löin on otettava huomioon esimerkiksi, antaako
6369: masta uhkauksesta ja myös nimismies vaimoi- tutkinnanjohtajan aiempi toiminta tai hänen jo-
6370: neen vaati vastaajalle rangaistusta oikeudessa. kin erityinen suhteensa asiaan objektiivisesti ar-
6371:
6372:
6373:
6374: 126
6375: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6376:
6377:
6378:
6379:
6380: vioiden perusteltua aihetta epäillä hänen ky- otettiin kiinni 4.7.1995 ja hänet päästettiin va-
6381: kyään toimia puolueettomasti. paaksi 7.7.1995 klo 15.50. Pakkokeinolain sään-
6382: Kantelijan tutkintapyynnön perusteella ni- nösten mukaan hänet olisi tullut vapauttaa
6383: mismiehen ja hänen vaimonsa toimintaa arvioi- 7. 7.1995 ennen klo 12, koska häntä ei vaadittu
6384: taessa tuli apulaisoikeusasiamiehen mielestä sa- vangittavaksi.
6385: malla väistämättä arvioitavaksi syyttäjän me- Apulaisoikeusasiamies totesi, että pidätys-
6386: nettely, kun tämä tutkintapyynnön tarkoitta- aikojen noudattamisesta vastaa yleensä tutkin-
6387: massa, syytteiden hylkäämiseen päättyneessä nanjohtaja. Tutkinnanjohtajalla oli tässä tapa-
6388: oikeudenkäynnissä vaati vastaajalle rangaistus- uksessa kuitenkin vapaapäivä 7.7.1995. Nimis-
6389: ta samasta menettelystä kuin nämäkin. Syyttä- miespiirissä noudatetun järjestelyn mukaan pi-
6390: jän mukaan näyttö syytteen tueksi oli koostunut dätysaikoja valvoi vastuuvuorossa oleva ko-
6391: nimismiehen ja hänen vaimonsa kertomuksista. misario, jonka apulaisoikeusasiamies katsoi lai-
6392: Erityisesti tuli arvioitavaksi, oliko hylätyn syyt- minlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kante-
6393: teen tueksi ollut lain edellyttämiä todennäköisiä lija vapautettaisiin lain edellyttämässä ajassa.
6394: syitä. Selvityksen mukaan kantelija oli 7.7.1995
6395: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan edellä ker- kuulustelussa, joka alkoi aamupäivällä ja jatkui
6396: rotunlainen suhde asiaan oli tämän vuoksi ja kello 14.55 asti. Kuulustelija, joka oli kyseisen
6397: muutoinkin omiaan herättämään perusteltuja jutun tutkijana toimiva rikosylikonstaapeli, tie-
6398: epäilyjä siitä, että virkamies ei voi tehdä päätös- si, milloin kantelija oli otettu kiinni. Apulaisoi-
6399: tään puolueettomasti ja vapaana epäasianmu- keusasiamies katsoi, että myös hänen olisi tullut
6400: kaisesta sidonnaisuudesta aiempiin ratkaisuihin- havaita, että lainmukainen pidätysaika ylittyisi
6401: sa. Apulaisoikeusasiamies katsoi esitutkintalain ja ilmoittaa siitä jollekin esimiehelleen, jolla olisi
6402: 16 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla, että läänin- ollut toimivalta vapauttaa kantelija. Rikosyli-
6403: poliisineuvos oli ollut esteellinen päättämään esi- konstaapelilla oli näissä olosuhteissa erityinen
6404: tutkinnan toimittamatta jättämisestä. Hän piti velvollisuus osaltaan huolehtia siitä, ettei pidä-
6405: lainkohdan tulkinnanvaraisuuden vuoksi riittä- tysaikaa ylitettäisi.
6406: vänä käsityksensä saattamista lääninpoliisineu- Apulaisoikeusasiamies antoi komisariolle ja
6407: voksen tietoon. rikosylikonstaapelille huomautuksen heidän vir-
6408: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 19.3.1997, heellisestä menettelystään.
6409: dnro 66/4/96 Kantelija arvosteli kantelussaan myös sitä,
6410: että hänen ollessaan pidätettynä ja vangittuna
6411: Espoon poliisi vankilassa, hänet vietiin kaksi ker-
6412: taa lääkärin vastaanotolle käsiraudoissa ja että
6413: PIDÄTYSAJAN YLITTYMINEN SEKÄ toisella kerralla poliisimiehet olivat läsnä hoito-
6414: KÄSIRAUTOJEN KÄYTTÄMINEN JA
6415: huoneessa.
6416: YKSITYISYYS HOITOTILANTEESSA
6417: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että saadusta
6418: Kantelija arvosteli kantelussaan sitä, että selvityksestä ei käynyt ilmi seikkoja, joiden pe-
6419: häntä pidettiin Espoon nimismiespiirissä pidä- rusteella olisi voitu olettaa kantelijan yrittävän
6420: tettynä pitempään kuin laki salli. karata eikä hänen käyttäytymisensä sairaala-
6421: Kantelua tutkittaessa kävi ilmi, että kantelija käyntien aikana tai muutoinkaan ollut väkival-
6422:
6423:
6424:
6425: 127
6426: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6427:
6428:
6429:
6430:
6431: taista tai sellaista, että se olisi tehnyt käsirauto- päällikön tietoon otettavaksi huomioon koulu-
6432: jen käytön puolustettavaksi. Asiassa jäi epäsel- tuksessa.
6433: väksi, mistä kuljetukset hoitaneet poliisimiehet Apulaisoikeusasiamiehen päätös 20.3.1997,
6434: olivat saaneet kertomansa tiedon, josta he päät- dnro 2337/4/95
6435: telivät, että kuljetuksen sujuminen oli syytä var-
6436: mistaa käsiraudoin. Tapahtumien kulkua ei voi-
6437: tu luotettavasti selvittää siten, että kyseisten
6438: OIKEUDENKÄYNNIN YHTEYDESSÄ
6439: poliisimiesten olisi voitu katsoa toimineen vir-
6440: TOIMITETIU TURVATARKASTUS
6441: heellisesti. Tästä huolimatta apulaisoikeusasia-
6442: mies korosti, että käsirautojen käyttö ei saa olla Kantelija kertoi kirjoituksessaan, että Sodan-
6443: rutiininomainen toimenpide. Niitä voidaankäyt- kylän poliisi tarkasti hänet, kun hän oli menossa
6444: tää vain silloin, kun karkaamista tai muuta häi- kuultavaksi Lapin käräjäoikeuden istuntoon So-
6445: riötä ei voida lievemmin keinoin muutoin koh- dankylän poliisi- ja oikeustalolle. Kantelija kat-
6446: tuudella estää. soi, että kysymyksessä oli lakiin perustumaton
6447: Poliisimiehillä oli velvollisuus vartioida pidä- henkilöntarkastus.
6448: tettyä niin, ettei tämä pääse karkaamaan tai Käräjäoikeudessa käsiteltiin kantelussa tar-
6449: aiheuttamaan vaaraa tai vahinkoa hoitotilan- koitettuna ajankohtana velkajärjestelyasiaa. Oi-
6450: teessa. Toisaalta tällaisissa tilanteissa on apulais- keuden ja poliisin tietoon oli etukäteen tullut,
6451: oikeusasiamiehen mukaan otettava huomioon että oikeuskäsittelyssä saattaisi ilmetä väkival-
6452: potilaan yksityisyyden suoja ja se, että hoitoti- taisuuksia. Velkajärjestelyasiaan määrätty sel-
6453: lanteen onnistumista voi haitata ulkopuolisten vittäjä oli ottanut puhelimitse yhteyttä käräjä-
6454: läsnäolo. oikeuden laamanniin ja ilmoittanut olevansa
6455: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan huolissaan oikeuskäsittelyn turvallisuudesta.
6456: poliisimiesten läsnäolosta hoitotilanteessa tulisi Tästä syystä laamanni oli kääntynyt Sodanky-
6457: neuvotella hoitohenkilökunnan kanssa ja rajata län nimismiespiirin puoleen ja pyytänyt virka-
6458: läsnäolo vain niihin tapauksiin, joissa henkilö- apuna turvatoimia väkivaltaisuuksien ehkäise-
6459: kunta tuntee turvallisuutensa uhatuksi. Karkaa- miseksi. Turvajärjestelyt toteutettiin siten, että
6460: mismahdollisuudet tulisi hänen mielestään estää kaikille käräjäoikeuden tiloihin tuleville suoritet-
6461: ensi sijassa muilla tavoin, esimerkiksi sopimaHa tiin henkilöntarkastus, jossa käytettiin apuna
6462: hoitolaitoksen kanssa siitä, että poliisin tuoma metallinpalj astinta.
6463: potilas otetaan vastaan tiloissa, joiden kulkurei- Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan
6464: tit ovat valvottavissa hoitotilan ulkopuolelta. mm., että henkilökohtainen koskemattomuus ja
6465: Selvityksen mukaan tässä tapauksessa lääkäri oli turvallisuus ovat perusoikeuksina turvattuja oi-
6466: toivonut poliisimiesten läsnäoloa, eikä apulaisoi- keushyviä. Tapahtumien aikaan maaliskuussa
6467: keusasiamies katsonut poliisimiesten menetel- 1995 voimassa olleen hallitusmuodon 6 §:n mu-
6468: leen moitittavasti. kaan jokainen Suomen kansalainen oli lain mu-
6469: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä kaan turvattu henkilökohtaisen vapauden puo-
6470: käsirautojen käytöstä ja poliisimiesten läsnä- lesta, mistä johtui myös henkilökohtaisen koske-
6471: olosta hoitotilanteessa asianomaisten poliisi- mattomuuden suoja. Euroopan ihmisoikeussopi-
6472: miesten tietoon sekä Espoon kihlakunnan poliisi- muksen 5 artiklan mukaan jokaisella oli oikeus
6473:
6474:
6475:
6476: 128
6477: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6478:
6479:
6480:
6481:
6482: henkilökohtaiseen turvallisuuteen, mikä ihmis- teytyi sen pohtimiseen, voitiinko oikeussaliin
6483: oikeus oli turvattu myös kansalaisoikeuksia ja menijöiden henkilökohtaisesta koskemattomuu-
6484: poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen desta tinkiä heidän turvallisuutensa varmistami-
6485: yleissopimuksen 9 artiklassa. seksi.
6486: Poliisin oikeudesta henkilöntarkastukseen Menettelyn arvioinnissa oli apulaisoikeusasia-
6487: säädettiin tapahtuman aikaan pakkokeinolaissa. miehen mukaan otettava huomioon, että turva-
6488: Pakkokeinolaki koski kuitenkin ainoastaan ri- tarkastusta pyytäneellä oikeuden puheenjohta-
6489: koksen selvittämisessä käytettäviä pakkokeino- jalla oli velvollisuus turvata yleinen järjestys oi-
6490: ja eikä sitä voitu soveltaa kantelussa tarkoitetun keudenkäynnissä. Sama velvollisuus oli poliisilla.
6491: kaltaiseen turvatarkastukseen. Tapahtuneen Sodankylän nimismiespiiri oli saanut turvatar-
6492: kaltaisen turvatarkastuksen suorittamisesta ei kastuksen toteuttamista koskevat ohjeet keskus-
6493: sisältynyt säännöksiä myöskään kirjoituksessa rikospoliisilta.
6494: tarkoitettuna aikana voimassa olleeseen poliisi- Saaduista selvityksistä kävi ilmi, että turva-
6495: lakiin eikä myöskään lokakuun 1995 alusta voi- järjestelyjä pyytäneen laamannin sekä niiden to-
6496: maan tulleeseen uuteen poliisilakiin. teuttamisesta vastanneen nimismiehen tarkoi-
6497: Apulaisoikeusasiamies totesi, että poliisin tuksena oli ehkäistä ennakolta mahdolliset väki-
6498: puuttuminen hallitusmuodossa turvattuihin pe- valtaisuudet ja että heillä voidaan katsoa olleen
6499: rusoikeuksiin, kuten henkilökohtaiseen koske- perusteltu syy otaksua, että käräjäoikeuden is-
6500: mattomuuteen edellyttää nimenomaisen toimi- tunnossa saattaisi esiintyä vakaviakin järjestys-
6501: valtuussäännöksen. Tässä tapauksessa soveltu- häiriöitä. Turvatarkastus toteutettiin tavalla,
6502: vaa toimivaltuussäännöstä ei ollut. Poliisin me- jolla puututtiin tarkastettavien henkilökohtai-
6503: nettelyn oikeutusta ei hänen nähdäkseen myös- seen koskemattomuuteen varsin rajoitetusti.
6504: kään voida tällaisessa tilanteessa yleensä johtaa Koska kaikki istuntosaliin menijät tarkastettiin,
6505: suoraan perusoikeussäännöstöstä. Näin saattaa kukaan ei myöskään joutunut tarkastuksen
6506: kuitenkin olla asianlaita sellaisessa perusoikeuk- vuoksi kiusallisen huomion kohteeksi.
6507: sien ristiriitatilanteessa, jossa yhden perusoikeu- Tapauksen erityiset olosuhteet olivat apulais-
6508: den turvaaminen edellyttää tinkimistä toisen oikeusasiamiehen mielestä senkaltaisia, että täs-
6509: täysimääräisestä toteuttamisesta. sä tapauksessa turvatarkastuksen toimittami-
6510: Apulaisoikeusasiamiehen mielestä jonkin pe- nen oli oikeussaliin menijöiden henkilökohtaisen
6511: rus- tai ihmisoikeuden täysimittaisesta toteutta- turvallisuuden suojaamiseksi oikeutettua, vaik-
6512: misesta saatetaan joutua tinkimään, jotta toinen ka nimenomainen toimivaltuussäännös tarkas-
6513: saadaan paremmin turvattua. Se, millä tavoin eri tukseen puuttui ja vaikka toimenpiteellä puutut-
6514: perusoikeuksia eri tilanteissa painotetaan, voi- tiin jossain määrin tarkastettujen henkilökohtai-
6515: daan ratkaista ainoastaan kulloinkin ratkaista- seen koskemattomuuteen.
6516: vana olevan tapauksen ominaispiirteitä arvioi- Apulaisoikeusasiamies totesi lisäksi, että lain-
6517: malla. säädäntöömme ei sisälly säännöstä, johon oikeu-
6518: Tässä tapauksessa oli kysymys kahden perus- denkäynnin turvatarkastukset voitaisiin riidat-
6519: oikeuden, henkilökohtaisen koskemattomuuden tomasti ja kaikissa tilanteissa perustaa. Tämä oli
6520: ja turvallisuuden välisestä yhteensovittamises- hänen mielestään puute, joka tuli mahdollisim-
6521: ta. Turvatarkastuksen laillisuuden arviointi ki- man pian poistaa. Koska turvatarkastuksilla
6522:
6523:
6524:
6525: 129
6526: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6527:
6528:
6529:
6530:
6531: puututaan perusoikeutena turvattuun henkilö- konstaapelin olisi tullut ainakin puhuttaa asian-
6532: kohtaiseen koskemattomuuteen, poliisin toimin- omistajan naapurit varmistaakseen, tiesivätkö
6533: nan pohjana tulee apulaisoikeusasiamiehen mu- he mitään asiaan vaikuttavaa. Näin ylikonstaa-
6534: kaan olla selkeä toimivaltuussäännös. peli ei ollut tehnyt. Käytettävissä oleva selvitys
6535: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 26.3.1997, huomioon ottaen apulaisoikeusasiamies katsoi,
6536: dnro 881/4/95 ettei kuitenkaan ollut perusteita epäillä, että
6537: Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen kirje val- naapureiden kuulematta jättämisellä olisi ollut
6538: tioneuvostolle 22.4.1997, dnro 942/2/97 s. 81. vaikutusta asian lopputulokseen.
6539: Lisäksi apulaisoikeusasiamies katsoi vs. ter-
6540: veyskeskuslääkärin menetelleen virheellisesti,
6541: kun tämä ei ollut kirjannut asianomistajan käyn-
6542: PUUTTEET VÄKISINMAKAAMIS-
6543: tiä vastaanotollaan Peij as- Rekolan sairaalan
6544: RIKOKSEN ESITUTKINNASSA
6545: päivystyksessä.
6546: Väkisinmakaamisesta rikosilmoituksen teh- Hän saattoi ylikonstaapelin ja vs. terveyskes-
6547: nyt asianomistaja kanteli mm. Vantaan nimis- kuslääkärin tietoon käsityksensä heidän virheel-
6548: miespiirin menettelystä asiansa esitutkinnassa. lisestä menettelystään.
6549: Jutun tutkijana toiminut ylikonstaapeli ei lä- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 5.5.1997,
6550: hettänyt asianomistajaa Helsingin yliopiston oi- dnro 607/4/96
6551: keuslääketieteen laitokselle lääkärintutkimuk-
6552: seen vaan piti riittävänä terveyskeskuslääkärin
6553: tutkimusta. Terveyskeskuslääkäri ohjasi sittem-
6554: ESITUTKINNAN LOPETTAMISPÄÄTÖS
6555: min asianomistajan tutkimuksiin oikeuslääketie-
6556: teen laitokselle. Keskusrikospoliisin Rovaniemen aluetoimis-
6557: Kantelun tutkinnassa hankitun Terveyden- ton rikosylikomisario pyysi oikeusasiamiestä
6558: huollon oikeusturvakeskuksen asiantuntijalää- tutkimaan, oliko Helsingin poliisilaitoksen rikos-
6559: kärin lausunnon mukaan terveyskeskuslääkärin komisario menetellyt lainmukaisesti tehdessään
6560: menettely lähettää asianomistaja oikeuslääke- esitutkinnan lopettamispäätöksen erään kansan-
6561: tieteen laitokselle tutkimuksiin oli hyvin perus- edustajan tekemäksi epäiltyä rikosta koskevassa
6562: teltu, koska oikeuslääketieteen laitoksen lääkä- asiassa.
6563: reillä on ylivoimainen kokemus seksuaalirikosta- Rikoskomisario oli määrätty tutkinnanjohta-
6564: pausten tutkinnassa terveyskeskuslääkäreihin jaksi keskusrikospoliisin Rovaniemen aluetoi-
6565: tai sairaalan päivystäviin lääkäreihin verrattu- miston Helsingin poliisilaitokselle ilmoittaman,
6566: na. Vaikka epäillystä rikoksesta oli kulunut jo kyseistä kansanedustajaa koskevan rikosepäilyn
6567: kolmisen vuorokautta niin oikeuslääketieteelli- esitutkintaan. Rikosilmoituksen mukaan kan-
6568: sessä tutkimuksessa oli lausunnon mukaan saa- sanedustajan epäiltiin edustaneen itselleen edus-
6569: tavissa asiaan vaikuttavaa tietoa. Apulaisoi- kunnalta aiheettomasti kulukorvausta vuosien
6570: keusasiamies arvosteli ylikonstaapelia siitä, että 1991 ja 1994 välisenä aikana yhteensä noin
6571: tämä ei lähettänyt asianomistajaa tutkimuksiin 73 000 mk. Oltuaan yhteydessä eduskunnan
6572: oikeuslääketieteen laitokselle. kanslian tilitoimiston apulaistoimistopäällik-
6573: Apulaisoikeusasiamies katsoi myös, että yli- köön sekä eräisiin muihinkin eduskunnan virka-
6574:
6575:
6576:
6577: 130
6578: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6579:
6580:
6581:
6582:
6583: miehiin rikoskomisario teki esitutkinnan lopetta- Myös esitutkinta- ja pakkokeinolakeja koskevas-
6584: mispäätöksen esitutkintalain 43 §:n 1 momentin sa hallituksen esityksessä lausuttu viittaa siihen,
6585: 1 kohdan perusteella. että mainitunlainen tutkinnanjohtajan päätös
6586: Rikoskomisario viittasi selityksessään siihen, on tarkoitettu tehtäväksi vain selvissä tapauksis-
6587: että eduskunnan virkamiehet olivat ilmoittaneet sa (HE 14/1985 vp. s. 38).
6588: hänelle, ettei kansanedustajan menettely täyttä- Rikoskomisarion menettelyä arvioidessaan
6589: nyt rikoksen tunnusmerkistöä. Eduskunnan tili- apulaisoikeusasiamies totesi, että tämä oli teh-
6590: toimiston apulaistoimistopäällikön rikoskomisa- nyt varsin huomattavan taloudellisen intressin
6591: riolle lähettämässä kirjoituksessa mm. lausut- käsittävässä jutussa päätöksen esitutkinnan lo-
6592: tiin, ettei kansanedustaja ollut menetellyt edus- pettamisesta aivan tutkinnan alkuvaiheissa, jol-
6593: kuntaa kohtaan virheellisesti. loin käytettävissä oleva selvitys asian oikeudelli-
6594: Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle asias- seen ja näytölliseen arviointiin oli ollut niukkaa.
6595: sa antamassaan lausunnossa sisäasiainministe- Päätöksensä perusteluissa rikoskomisario oli vii-
6596: riön poliisiosasto katsoi, että asia ei ollut asian- tannut vain eduskunnan tilitoimiston apulaistoi-
6597: omistajan edustajan käsityksestä huolimatta sii- mistopäällikön kirjeessään esittämään käsityk-
6598: nä määrin selvä, että sen ratkaiseminen olisi kuu- seen. Tällä perusteella rikoskomisario oli toden-
6599: lunut tutkinnanjohtajan harkintavaltaan. Tä- nut, ettei kansanedustajan voitu katsoa syyllis-
6600: män vuoksi sisäasiainministeriön poliisiosasto tyneen rikokseen.
6601: kehotti keskusrikospoliisia toimittamaan esitut- Apulaisoikeusasiamies katsoi, että rikosko-
6602: kinnan kirjoituksessa tarkoitetusta asiasta. Esi- misario oli menetellyt tutkinnanjohtajana esi-
6603: tutkinnan valmistuttua Helsingin kaupungin- tutkintalain 43 §:n 1 momentin 1 kohdan vastai-
6604: viskaali nosti syytteen kansanedustajaa vastaan sesti tehdessään esitutkinnan lopettamispäätök-
6605: Helsinginkäräjäoikeudessa,joka tuomitsi tämän sen. Rikoskomisarion virheellistä menettelyä ar-
6606: törkeästä petoksesta 7 kuukauden ehdolliseen vioitaessa oli kuitenkin otettava huomioon hä-
6607: vankeusrangaistukseen. Kansanedustaja saattoi nen eduskunnan tilitoimistosta ja kertomansa
6608: asian Helsingin hovioikeuden tutkittavaksi, mis- mukaan myös muilta eduskunnan virkamiehiltä
6609: sä asia oli kantelua ratkaistaessa vireillä. saamansa tiedot eduskunnan kulukorvaussään-
6610: Apulaisoikeusasiamies viittasi päätöksessään nösten tulkinnasta ja kulukorvauskäytännöstä.
6611: esitutkintalain (449/87) 43 §:ään, minkä mukaan Rikoskomisariolla oli apulaisoikeusasiamie-
6612: asia on esitutkinnan päätyttyä saatettava syyt- hen mukaan perusteita luottaa asiantuntijaksi
6613: täjän harkittavaksi. Säännöksen 1 momentin 1 mieltämältänsä taholta saamiinsa tietoihin,
6614: kohdan mukaan näin ei kuitenkaan menetellä vaikka hän esitutkinnan johtajana ei ollutkaan
6615: siinä tapauksessa, että tutkinnassa on käynyt sidottu asianomistajan edustajan käsitykseen
6616: selville, ettei rikosta ole tehty. Apulaisoikeus- tapahtuman oikeudellisesta luonteesta. Tämän
6617: asiamiehen mukaan lainkohtaa on esitutkintavi- vuoksi asia ei antanut aihetta muuhun kuin että
6618: ranomaisen ja syyttäjän rikosprosessuaalisen apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä esi-
6619: roolin eroa myötäillen tulkittu siten, että rikok- tutkintalain 43 §:n 1 momentin 1 kohdan tulkin-
6620: sen tunnusmerkistön täyttymistä ja näytön arvi- nasta rikoskomisarion tietoon ja kiinnitti hänen
6621: ointia koskevissa rajatapauksissa tutkinnanjoh- huomiotaan vastaisen varalle siihen, että esitut-
6622: tajan tulee saattaa asia syyttäjän harkittavaksi. kintaviranomaisen tulee arvioida tutkittavan-
6623:
6624:
6625:
6626: 131
6627: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6628:
6629:
6630:
6631:
6632: aan olevan teon rikosoikeudellinen luonne riip- Edellä lausutuilla perusteilla apulaisoikeus-
6633: pumatta asianomistajan esittämistä käsityksis- asiamies katsoi Lappeenrannan poliisilaitoksen
6634: tä. komisarion menetelleen virheellisesti siinä, että
6635: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 16.5.1997, hän salli lain mukaan pisimmän mahdollisen pi-
6636: dnro 1764/4/95 dätysajan ylittyä jälkimmäisen pidättämisen ai-
6637: kana. Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan
6638: hän otti kuitenkin huomioon, että pakkokeino-
6639: PIDÄTYSAJAN LASKEMINEN lain säännökset asiasta ovat tulkinnanvaraiset
6640: eikä niistä saa selkeää tukea kantelutapauksen
6641: Kantelija oli otettu kätkemisrikosta koskevan kaltaisen tilanteen ratkaisemiseen. Hän piti kui-
6642: epäilyn johdosta kiinni ja pidätetty Imatran ni- tenkin omaa kantaansa perusoikeusmyönteisen
6643: mismiespiirin rikoskomisarion määräyksestä. Pi- laintulkinnan mukaisena ja siten perustellumpa-
6644: dättämisen päätyttyä Lappeenrannan poliisilai- na. Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä
6645: toksen komisario oli määrännyt kantelijan välit- komisarion menettelyn virheellisyydestä tämän
6646: tömästi uudelleen pidätettäväksi epäiltynä syyl- tietoon.
6647: listymisestä virkamiehen väkivaltaiseen vastus- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 2.6.1997,
6648: tamiseen. Lain sallima pidättämisen enimmäisai- dnro 2572/4/96
6649: ka ylittyi jälkimmäisen pidättämisen aikana.
6650: Apulaisoikeusasiamies totesi, että pakkokei-
6651: nolaissa ei ole nimenomaista säännöstä siitä, mi-
6652: POLIISIMIEHEN KÄYTTÄYTYMINEN
6653: ten vapaudenmenetysaika tulisi laskea tilantees-
6654: ASIAKASPALVELUTEHTÄVÄSSÄ
6655: sa, jossa epäilty pidätetään toisen rikosepäilyn
6656: vuoksi välittömästi edellisen pidättämisen pää- Kantelijan mukaan poliisi käytti epäasiallista
6657: tyttyä ja kun pidättämiset tapahtuvat eri poliisi- kieltä vastatessaan hänelle, kun hän tiedusteli
6658: piirien määräyksestä. poliisiasemalla rikoksesta epäiltynä kiinniotetun
6659: Koska pidättämistä koskevilla säännöksillä poikansa tilannetta.
6660: puututaan kuitenkin perusoikeutena suojattuun Selvityksen mukaan kantelija ja hänen muka-
6661: henkilökohtaiseen vapauteen, vahvat syyt pu- naan ollut henkilö olivat käyttäneet erittäin
6662: huvat apulaisoikeusasiamiehen mukaan perusoi- jyrkkäsanaista kieltä. Heidän kanssaan keskus-
6663: keutta mahdollisimman vähän rajoittavan tul- tellut poliisimies vetosi selvityksessään suoma-
6664: kinnan puolesta. Kun lisäksi pidättämisten pe- laiseen sananlaskuun ja totesi omasta käyttäyty-
6665: rusteina olleiden rikosten välillä tässä tapaukses- misestään "Niin metsä vastaa kuin sinne huude-
6666: sa oli selvä ajallinen, asiallinen ja paikallinen taan".
6667: yhteys, pidättämisiä olisi apulaisoikeusasiamie- Apulaisoikeusasiamies totesi selvityksestä
6668: hen käsityksen mukaan tullut tarkastella yhtenä olevan pääteltävissä, että kumpikin käytti ko-
6669: tutkinnallisena kokonaisuutena. Pakkokeinolain vaa kieltä. Hän totesi, että vaikka poliisin tehtä-
6670: sallima pisin mahdollinen pidätysaika oli siten vien hoito saattaa joissakin tapauksissa edellyt-
6671: ylittynyt. V astuu asiasta oli apulaisoikeusasia- tää tavanomaista kovempaa kielenkäyttöä, juuri
6672: miehen näkemyksen mukaan jälkimmäisestä pi- poliisin ammattitaitoon kuuluu kyky asioida
6673: dättämisestä päätöksen tehneellä komisariolla. myös vaikeissa tilanteissa niidenkin henkilöiden
6674:
6675:
6676:
6677: 132
6678: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6679:
6680:
6681:
6682:
6683: kanssa, joiden kielenkäyttö ei aina pysy tavan- Tutkintavankeudesta annetun lain 13 §:n 3
6684: omaisten käyttäytymissääntöjen rajoissa. Polii- momentin mukaan vanki saa ottaa vastaan vie-
6685: sin on apulaisoikeusasiamiehen mukaan myös raita tarpeellisen valvonnan alaisena. Esitutkin-
6686: pidättäydyttävä tunteenomaisesta kielenkäy- nan ollessa kesken voidaan kieltää muu kuin lähi-
6687: töstä ja hallittava käytöksensä. Hän saattoi käsi- omaisen tapaaminen, jos tapaamisen voidaan
6688: tyksensä tiedoksi Raision kihlakunnan poliisilai- olettaa vaarantavan vangitsemisen tarkoituk-
6689: tokselle ja ylikonstaapelille. sen.
6690: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 9.6.1997, Hallituksen esityksessä kyseisen säännöksen
6691: dnro 1617/4/96 sanamuoto kuului tältä osin seuraavasti: "Esi-
6692: tutkinnan ollessa kesken voidaan kieltää sellaiset
6693: tapaamiset, joiden voidaan olettaa varantavan
6694: vangitsemisen tarkoituksen" (HE 14/1985 s. 80
6695: TUTKINTAVANGIN OIKEUS TAVATA
6696: LÄHIOMA1STAAN ja 132). Eduskunnan lakivaliokunta piti ehdotet-
6697: tua säännöstä kuitenkin liian ankarana ja katsoi
6698: Kantelija kertoi oikeusasiamiehelle osoitta- inhimillisten näkökohtien vaativan, että vangil-
6699: massaan kirjoituksessa sopineensa poliisin kans- la pitää aina olla oikeus tavata lähiomaisia. Jos
6700: sa, että hän saa tavata Helsingin poliisivankilas- on syytä epäillä, että lähiomaisen tapaamista
6701: sa tutkintavankina ollutta poikaansa isänpäivä- käytetään väärin, tutkinnan edellytykset on täl-
6702: nä 12.11.1995. Hänen saavuttuaan Kotkasta ta- löin pyrittävä turvaamaan valvontaa tehosta-
6703: paamista varten Helsinkiin, tapaamista ei kui- malla (La VM nro 9/1986 s. 15 ).
6704: tenkaan sallittuja hänet sen sijaan kuulusteltiin. Apulaisoikeusasiamies totesi, että kysymyk-
6705: Hän arvosteli poliisin menettelyä. sessä olevan kaltaisessa tilanteessa on vastakkain
6706: Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että kantelijan kaksi intressiä: yhtäältä rikosprosessin tavoittei-
6707: poika oli vangittu epäiltynä törkeistä huumaus- den tehokas ja häiriötön toteuttaminen sekä toi-
6708: ainerikoksista ja häntä säilytettiin 30.9.- saalta lähiomaisten yhteydenpidon mahdollista-
6709: 29.11.1995 Helsingin poliisivankilassa. Kanteli- minen vapaudenriistonkin aikana.
6710: jan tultua aiemmin sovitun mukaisesti tapaa- Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tutkinta-
6711: maan poikaansa Helsingin poliisilaitoksen rikos- vankeuslain 13 §:n 3 momentti on siinä suhteessa
6712: komisario ei kuitenkaan sailinnut tapaamista, ehdoton, että lähiomaisen tapaamisoikeutta ei
6713: koska epäiltiin, että poika oli siirtänyt huumaus- voida millään perusteella, ei edes painavista ri-
6714: ainekaupoilla saatua omaisuutta isänsä nimiin, kostutkinnallisista syistä, kieltää. Laissa ei kui-
6715: joka näin olisi kätkenyt poikansa rikoksella saa- tenkaan ole tarkemmin säädetty siitä, miten ta-
6716: maa omaisuutta tietoisena sen alkuperästä. Ri- paamisoikeus toteutetaan, esimerkiksi miten
6717: koskomisario katsoi, että tapaaminen olisi vaa- usein tapaaminen on sallittava. Apulaisoikeus-
6718: rantanut rikoksen selvittämistä. Tapaamisen si- asiamies piti selvänä, että tulkinnalla ei saa tehdä
6719: jasta kantelijaa kuulusteltiin epäiltynä törkeästä tyhjäksi lainkohdan tarkoitusta mahdollistaa lä-
6720: kätkemisrikoksesta. hiomaisten yhteydenpito. Hän viittasi myös hal-
6721: Saadun selvityksen mukaan muita tapaamis- litusmuodon 8 §:ään ja Euroopan ihmisoikeusso-
6722: pyyntöjä ei evätty ja kantelijan tapaamiset poi- pimuksen 8 artiklaan todeten, että tutkintavan-
6723: kansa kanssa jatkuivat myöhemmin normaalisti. keudesta annettua lakiakin sovellettaessa tulee
6724:
6725:
6726:
6727: 133
6728: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6729:
6730:
6731:
6732:
6733: eri vaihtoehdoista pyrkiä omaksumaan sellai- perusteita epäillä, että mikäli tapaaminen salli-
6734: nen, joka edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteu- taan, kantelija ja hänen poikansa voivat vaikut-
6735: tumista. taa toisiinsa ja näin vaikeuttaa asian selvittämis-
6736: Toisaalta lähiomaisen tapaamisoikeus ei apu- tä. Mitään muuta erityistä syytä tapaamiselle ei
6737: laisoikeusasiamiehen mukaan voi olla rajoitta- ole esitetty kuin että kysymys oli isänpäivästä.
6738: maton ja erinäiset syyt saattavat perustellusti Apulaisoikeusasiamiehen mukaan jälkikäteen
6739: asettaa rajoituksia tapaamisajankohdalle. Niitä käytettävissä olevan selvityksen perusteella oli
6740: määrättäessä voidaankin hänen käsityksensä vaikeaa arvioida, olisiko tapaaminen voitu to-
6741: mukaan ottaa huomioon esimerkiksi tapaamisen teuttaa valvottuna vaarantamatta asian selvit-
6742: järjestämiseen liittyviä käytännön näkökohtia. tämistä. Apulaisoikeusasiamies totesi kuitenkin,
6743: Apulaisoikeusasiamies totesi, että myös rikos- että erityisesti lähiomaisten tapaamisten osalta
6744: tutkinnallisia syitä on jossain määrin mahdollis- valvotun tapaamisen järjestäminen on väärin-
6745: ta ottaa huomioon lähiomaisen tapaamisen aikaa käytöksiä epäiltäessä ensisijainen keino. Rikos-
6746: ja tiheyttä määrättäessä. Tällöin on punnittava tutkinnallisten syiden ottaminen huomioon lähi-
6747: vastakkain kahta näkökohtaa: miten tärkeää lä- omaisten tapaamisten ajankohtia määrättäessä
6748: hiomaisten tapaaminen juuri heidän haluamaan tulee kysymykseen vain poikkeuksellisissa tilan-
6749: ajankohtana objektiivisesti arvioiden on (esim. teissa eikä tapaamista saa tälläkään perusteella
6750: erityiset perhesyyt tai sairaus) sekä toisaalta, lykätä niin pitkäksi aikaa, että lähiomaisten ja
6751: miten tärkeät rikostutkinnalliset syyt puhuvat tutkintavangin normaali ja kohtuullinen yhtey-
6752: tapaamista vastaan ja missä määrin tapaaminen denpito vaarantuisi.
6753: juuri esitutkinnan tuossa vaiheessa niitä vaaran- Tässä tapauksessa tapaamisista evättiin vain
6754: taisi. 12.11.1995 pidettäväksi suunniteltu tapaami-
6755: Tässä tapauksessa tapaamisen sallimisen puo- nen. Muutoin kantelija sai tavata poikaansa nor-
6756: lesta puhui apulaisoikeusasiamiehen mukaan se, maalisti. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kun
6757: että kysymys oli jo useita päiviä aiemmin sovi- otettiin huomioon se harkinta valta, jonka tapaa-
6758: tusta tapaamisesta, jota varten kantelija saapui misoikeutta koskeva säännös antaa, rikosko-
6759: Helsinkiin Kotkasta. Lisäksi aiemmasta tapaa- misario ei menetellyt lainvastaisesti evätessään
6760: misesta oli kulunut jo yli kolme viikkoa. puheena olevan tuon tapaamisen.
6761: Toisaalta saadun selvityksen perusteella kan- Apulaisoikeusasiamies kuitenkin saattoi tut-
6762: telijaa epäiltiin vakavasta rikoksesta ja häneen kintavankeuslain 13 §:n 3 momentin soveltami-
6763: kohdistunut esitutkinta oli aivan alkuvaiheessa. sesta esittämänsä käsitykset rikoskomisarion tie-
6764: Selvityksen mukaan epäilty törkeä kätkemisri- toon vastaisen varalle.
6765: kos liittyi läheisesti niihin vakaviin rikoksiin, Apulaisoikeusasiamiehen päätös 18.6.1997,
6766: joiden johdosta kantelijan poika oli vangittuna. dnro 112/4/96
6767: Häntä oli kuultu asiassa suunnitellun tapaamis-
6768: päivän aamuna kantelijan jo lähdettyä Kotkas-
6769: ta, jolloin tapaamisen peruuttamisesta ilmoitta-
6770: minen ei enää ollut mahdollista. Apulaisoikeus-
6771: asiamies piti myös uskottavana rikoskomisarion
6772: esittämää käsitystä siitä, että tässä tilanteessa oli
6773:
6774:
6775:
6776: 134
6777: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6778:
6779:
6780:
6781:
6782: HUOLELLISUUS HAASTETODISTUKSEN haltuun jääneitä esineitä, poliisilaitoksen ko-
6783: ANTAMISESSA misario määräsi pesäpallomailat ja työkalut vä-
6784: häarvoisina hävitettäviksi.
6785: Vastaajalle annetun haastetodistuksen teksti
6786: Apulaisoikeusasiamies totesi, että ei ole syytä
6787: oli jäljentynyt yhtä riviä tarkoitettua alemmaksi
6788: asettaa korkealle sitä rajaa, milloin esine voidaan
6789: sillä seurauksella, että oikeudenkäynnin istunto-
6790: katsoa vähäarvoiseksi. Hän viittasi siihen, että
6791: päivää koskeva merkintä oli jäänyt epäselväksi.
6792: löytötavaroiden osalta vähäarvoisena pidetään
6793: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
6794: alle 100 markan arvoista tavaraa. Tässä tapauk-
6795: kantelijan saamaa haastetodistusjäljennöstä ei
6796: sessa työkalujen arvo ei ollut arvioitavissa, mut-
6797: voitu pitää tekstin epäselvyyden johdosta asian-
6798: ta pesäpallomailoista oli selvitetty, että ne olivat
6799: mukaisena. Hän kiinnitti haastetodistuksen kir-
6800: käyttämättömiä ja 149 markan hintaisia. Apu-
6801: joittaneen Hyvinkään kihlakunnan poliisilaitok-
6802: laisoikeusasiamiehen tulkinnan mukaan aina-
6803: sen vartijavahtimestarin huomiota huolellisuu-
6804: kaan pesäpallomailoja ei olisi tullut yksittäin-
6805: teen virkatehtävien suorittamisessa.
6806: kään arvostellen katsoa vähäarvoisiksi. Hän viit-
6807: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 13.8.1997,
6808: tasi myös poliisilain esitöihin, joissa todetaan
6809: dnro 833/4/97
6810: muun muassa, että vähäarvoistakaan omaisuut-
6811: ta ei tule hävittää, jos se ilman mainittavia kus-
6812: tannuksia, vaivaa ja viivytystä voidaan palaut-
6813: POLIISIN HALTUUN OTETUN OMAISUU-
6814: taa, myydä tai luovuttaa (HE 57/1994 s. 51).
6815: DEN HÄVITIÄMINEN
6816: Hävittämisestä päättäneen komisarion ei kat-
6817: Kantelija arvosteli Helsingin poliisilaitosta sottu menetelleen lainvastaisesti. Toisenlainen
6818: sitä, että se ei ollut palauttanut häneltä takavari- laintulkinta olisi kuitenkin ollut apulaisoikeus-
6819: koitua omaisuutta. asiamiehen mielestä perustellumpi. Poliisin olisi
6820: Selvityksen mukaan kysymys oli siitä, että myös apulaisoikeusasiamiehen mukaan tullut
6821: poliisi oli Helsingin käräjäoikeuden läheisyydes- toimia tapahtunutta aktiivisemmin esineiden
6822: sä ottanut poliisilain 24 §:n nojalla haltuunsa omistajien löytämiseksi. Lisäksi apulaisoikeus-
6823: mm. työkaluja ja kymmenen pesäpallomailaa. asiamiehen mukaan esineiden haltuunotosta laa-
6824: Lainkohdan mukaan poliisin haltuun voidaan dittu pöytäkirja oli virheellisesti otsikoitu taka-
6825: tilapäisesti ottaa mm. aseet ja muut vaaralliset varikkopöytäkirjaksi ja toimenpiteen peruste oli
6826: esineet siltä, jonka voidaan perustellusti epäillä kirjattu väärin. Hän saattoi käsityksensä komi-
6827: aiheuttavan välitöntä vaaraa yleiselle järjestyk- sarion tietoon.
6828: selle ja turvallisuudelle. Jollei haltuun otettua Apulaisoikeusasiamiehen päätös 18.8.1997,
6829: esinettä voida vaaratta palauttaa, myydä tai dnro 726/4/96
6830: muuten luovuttaa tai jos on kysymys vähäarvoi-
6831: sesta omaisuudesta, päällystöön kuuluvalla po-
6832: liisimiehellä on oikeus määrätä esine hävitettä-
6833: POLIISIN HALTUUN SAAMAN OMAISUU-
6834: väksi. Tässä tapauksessa poliisi ei selvityksen
6835: DEN PALAUTIAMINEN
6836: mukaan kirjannut kenelle esineet kuuluivat, kos-
6837: ka tämä olisi voinut vaarantaa järjestyksenpi- Imatran nimismiespiirin rikosylikonstaapeli
6838: don. Kun kukaan ei tullut noutamaan poliisin sai kotietsinnän toimittamista varten avaimen
6839:
6840:
6841:
6842: 135
6843: T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6844: T 0 M E N P
6845:
6846:
6847:
6848:
6849: ulkomailla olleiden henkilöiden asuntoon näiden
6850: POLIISIN VELVOLLISUUS ILMOITTAA
6851: HENKILÖLLISYYDEN
6852: miniäitä 19.3.1996, mutta hän ei palauttanut
6853: SELVITTÄMISEN SYY
6854: avainta pyynnöstä huolimatta. Toinen asunnon
6855: omistajista ja avaimen luovuttanut henkilö kan- Kantelija arvosteli poliisin menettelyä henki-
6856: telivat asiasta oikeusasiamiehelle. löllisyyden selvittämistä ja kiinniottoa koske-
6857: Rikosylikonstaapeli kertoi menettelynsä vassa asiassa. Kantelija katsoi, että häntä hal-
6858: syyksi sen, että jos asunnossa olisi omistajien vennettiin hänen afrikkalaisen syntyperänsä
6859: poissaollessa tapahtunut jotain, jopa tahallaan vuoksi.
6860: aiheutettuna, olisi vastuu siitä siirretty helposti Poliisimies tiedusteli Kangasalan linja-auto-
6861: poliisille, minkä vuoksi hän halusi turvata asun- asemalla linja-autoa odottaneen kantelijan hen-
6862: non säilymisen sellaisenaan kotietsinnän jälkeen. kilöllisyyttä. Keskustelu käytiin englannin kie-
6863: Hän palautti avaimen asunnon omistajalle lellä. Kantelij a ilmoitti passinsa olevan kotona ja
6864: 25.3.1997. kysyi syytä henkilöllisyyden selvittämiseen. Po-
6865: Rikosylikonstaapelin menettely vastasi apu- liisimies kertoi todenneensa, että kantelijan tun-
6866: laisoikeusasiamiehen mukaan asialliselta sisällöl- tomerkkejä vastaavan henkilön suhteen oli äs-
6867: tään avaimen takavarikointia tai tutkimuspai- kettäin lähistöllä ollut pieniä ongelmia. Tällä po-
6868: kan eristämistä. Viimeksi mainittu toimenpide liisimies viittasi poliisin hälytyskeskuksen kaut-
6869: voidaan tehdä vain rikoksen selvittämisen tur- ta saatuun tehtävään, joka koski mustaihoista
6870: vaamiseksi eikä rikosylikonstaapelin esittämää taulujenmyyjää. Tehtäväilmoituksen mukaan
6871: voida pitää tällaisena perusteena. Toisaalta henkilö myi kiertävänä kauppiaana grafiikkaa
6872: avainta ei takavarikoitu, mihin apulaisoikeus- asunnosta asuntoon, minkä paikallinen järjes-
6873: asiamiehen käsityksen mukaan ei olisikaan ollut tyssääntö kielsi.
6874: laillisia perusteita. Kun vielä otettiin huomioon, Henkilöllisyyden selvittämiseksi kantelija
6875: että asiassa ei ollut edes väitetty, että avain olisi otettiin kiinni, hänelle suoritettiin turvallisuus-
6876: ollut miniän hallussa oikeudettomasti, apulaisoi- tarkastus ja hänet kuljetettiin poliisiautolla po-
6877: keusasiamies katsoi, ettei rikosylikonstaapeli ol- liisiasemalle, jossa henkilötiedot tarkistettiin.
6878: lut esittänyt laillista perustetta olla palautta- Suoritettujen toimenpiteiden osalta apulaisoi-
6879: matta avainta. keusasiamies piti selvitettynä, ettei kantelijalle
6880: Apulaisoikeusasiamies saattoi rikosylikons- ilmoitettu riittävän selkeästi henkilöllisyyden
6881: taapelin tietoon käsityksensä tämän virheellises- selvittelyn syytä ainakaan siltä osin kuin kysy-
6882: tä menettelystä. mys oli epäillystä järjestyssäännön vastaisesta
6883: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 8.9.1997, toiminnasta. Sen sijaan muutoin kantelussa esi-
6884: dnrot 851 ja 99114/96 tetyistä poliisimiesten halventavista ja nöyryyt-
6885: tävistä toimenpiteistä tai lausumista ei saadun
6886: selvityksen perusteella ollut näyttöä.
6887: Kantelua tutkiessaan apulaisoikeusasiamies
6888: kuitenkin kiinnitti huomiota siihen, että poliisi
6889: viittasi eräissä selvityksissään kantelijaan käyt-
6890: täen ilmausta neekeri. Apulaisoikeusasiamiehen
6891: mukaan tätä ei voida pitää poliisin asialliseen
6892:
6893:
6894: 136
6895: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6896:
6897:
6898:
6899:
6900: virkakieleen kuuluvana. Koska termi on ilmi- ESITUTKINNAN TOIMITTAMATTA
6901: asultaan lähes yhtäpitävä englanninkielisen vas- JÄTTÄMISTÄ KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN
6902: tineensa kanssa, johon sisältyy voimakas halven- PERUSTELEMINEN
6903: tava merkityssisältö, se on saanut myös suomen Kantelija arvosteli Nokian nimismiespiirin ri-
6904: kielessä kielteissävyistä sisältöä. Tästä syystä il- koskomisarion päätöstä olla toimittamatta
6905: maisua ei apulaisoikeusasiamiehen mukaan voi- asiassa esitutkintaa.
6906: da enää pitää riittävän neutraalina virkakielessä, Apulaisoikeusasiamies katsoi, että rikosko-
6907: vaikka ilmaisu onkin ollutsuomenkielessä alku- misario ei ollut ylittänyt harkintavaltansa tai
6908: aan neutraali. käyttänyt sitä väärin, kun hän päätöksestään
6909: A pulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä ilmi käyvillä ja selvityksessään esiin tuomilla
6910: Kangasalan kihlakunnan poliisilaitoksen tietoon perusteilla päätti, ettei asiassa toimiteta esitut-
6911: otettavaksi huomioon henkilökunnan koulutuk- kintaa. Hän totesi kuitenkin, että rikoskomisa-
6912: sessa. rion hänelle antamasta selvityksestä kävi ilmi,
6913: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 18.9.1997, että tämän tekemä päätös perustui myös muihin
6914: dnro 1655/4/95 kuin päätöksessä mainittuihin seikkoihin. Nämä
6915: päätökseen kirjaamattomat perustelut eivät ol-
6916: leet päätöksen kannalta epäolennaisia.
6917: ESITUTKI N NAN VII VÄSTYM 1NE N Apulaisoikeusasiamies totesi, että hallitus-
6918: muodon 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada
6919: Kantelija arvosteli Helsingin rikospoliisin
6920: asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman ai-
6921: suorittamaa petosasian esitutkintaa muun muas-
6922: heetonta viivytystä. Asianmukaiseen käsitte-
6923: sa viivästymisen takia.
6924: lyyn apulaisoikeusasiamies katsoi kuuluvan oi-
6925: Selvityksen mukaan esitutkinta kesti noin
6926: keuden saada perusteltu päätös, mihin puoles-
6927: puolitoista vuotta. Sitä viivästytti erityisesti
6928: taan kuuluu myös se, että päätöksen kaikki pe-
6929: vastauksen odottaminen Ison-Britannian poliisi-
6930: rustelut tuodaan julki. Tämä kaikkea viran-
6931: viranomaisille tehtyyn virka-apupyyntöön. Esi-
6932: omaistoimintaa koskeva periaate käy poliisin
6933: tutkintaa suorittanut poliisi tiedusteli vastausta
6934: osalta ilmi poliisilain 4 §:stä.
6935: noin vuoden kuluttua virka-apupyynnön suorit-
6936: Apulaisoikeusasiamies katsoi rikoskomisarion
6937: tamisesta.
6938: menetelleen virheellisesti siinä, että hänen teke-
6939: Apulaisoikeusasiamiehen varamies totesi,
6940: mästään päätöksestä eivät käyneet ilmi kaikki
6941: että esitutkinnan asianmukainen suorittaminen
6942: sen perusteena olleet asiaan vaikuttavat seikat.
6943: olisi edellyttänyt esitutkinnan johtajalta aikai-
6944: Hän saattoi käsityksensä rikoskomisarion vir-
6945: sempaa tiedustelua asian etenemisestä.
6946: heellisestä menettelystä tämän tietoon ja kiinnit-
6947: Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös
6948: ti hänen huomiotaan päätösten asianmukaiseen
6949: 10.10.1997, dnro 2159/4/95
6950: perustelemiseen.
6951:
6952: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 14.10.1997,
6953: dnro 332/4/97
6954:
6955:
6956:
6957:
6958: 137
6959: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
6960:
6961:
6962:
6963:
6964: POLIISIMIESTEN SAAMAT LAHJAT JA ka ei ollutkaan näyttöä siitä, että menettelyllä
6965: TOIMINNAN PUOLUEETTOMUUS olisi ollut vaikutusta poliisimiesten virkatoimiin,
6966: hän ei pitänyt hyväksyttävänä heidän menette-
6967: Hinausyrittäjä kanteli oikeusasiamiehelle,
6968: lyään ottaa alkoholipullot vastaan, kun heillä oli
6969: koska hänen käsityksensä mukaan Tampereen
6970: virkatoiminnassaan kuitenkin mahdollisuus vai-
6971: poliisilaitos ei kohtele hinaustoimintaa harjoitta-
6972: kuttaa pullot antaneen yrittäjän saamien hi-
6973: via autoilijoita tasapuolisesti.
6974: naustilausten määriin.
6975: Asiassa toimitettiin esitutkinta. Apulaisoike-
6976: Apulaisoikeusasiamies pyysi poliisilaitokselta
6977: usasiamies katsoi käytettävissään olevan selvi-
6978: selvityksen niistä toimenpiteistä, joihin oli ryh-
6979: tyksen perusteella, ettei ole selvitetty poliisin
6980: dytty hinaustilausten rekisteröinnin parantami-
6981: toimineen hinaustilauksissa puolueellisesti tai
6982: seksi ja poliisilaitoksen sisäisen valvonnan järjes-
6983: muutoinkaan epäasianmukaisesti. Hän totesi
6984: tämiseksi. Lisäksi apulaisoikeusasiamies saattoi
6985: kuitenkin, ettei pelkkä poliisin toiminnan tosi-
6986: alkoholipullot vastaan ottaneiden poliisimiesten
6987: asiallinen puolueettomuus ole riittävää vaan tä-
6988: tietoon käsityksensä heidän menettelystään.
6989: män puolueettomuuden tulee olla uskottavaa
6990: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 15.10.1997,
6991: myös ulkopuolisesta tarkastelijasta. Asiassa oli
6992: dnro 1055/4/95
6993: käynyt ilmi, että poliisin välittämät hinaukset
6994: oli rekisteröity tavalla, joka ei antanut niiden
6995: jakautumisesta kuin suuntaa antavan kuvan. Tampereen kihlakunnan poliisilaitos ilmoitti
6996: Apulaisoikeusasiamies piti tätä ongelmallisena 18.12.1997, että se on antanut henkilöstölle ohjeen
6997: sekä poliisilaitoksen sisäisen valvonnan että toi- hinausautojen tilaamisesta ja rekisteröinnistä Päi-
6998: minnan ulkopuolisen uskottavuuden kannalta. ke-tietokantaan. Poliisilaitos tulee ilmoituksensa
6999: Asiassa oli myös käynyt ilmi, että useat polii- mukaan seuraamaan tilanteen kehitystä ja anta-
7000: silaitoksen hälytyskeskuksessa työskentelevät maan tarvittaessa tarkempia tietoja.
7001: poliisimiehet olivat saaneet vuosien 1989 ja 1991
7002: jouluna alkoholipullon eräältä hinausyrittäjältä. Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen paatos
7003: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 14.11.1997 asiassa dnro 39/4/97. Apulaisoikeus-
7004: syyteoikeus mahdollisista virkarikoksista oli asiamies esitti samat huomiot poliisin toiminnan
7005: vanhentunut, koska tapahtumista oli yli viisi puolueettomuuden uskottavuudesta Kuopion
7006: vuotta. Tämä ei kuitenkaan estänyt tarkastele- kihlakunnan poliisilaitokselle sen välittämistä
7007: masta asiaa virkamiesoikeudellisesta näkökul- hinaustilauksista tehdyn kantelun johdosta.
7008: masta. Tapahtuma-aikaan voimassa olleen val- Myöskään tuossa asiassa ei ollut selvitetty, että
7009: tion virkamieslain 21 §:n (755/1986) ja 1.12.1994 poliisi olisi toiminut puolueellisesti tai muutoin-
7010: voimaan tulleen valtion virkamieslain (750/1994) kaan epäasianmukaisesti.
7011: 15 §:n mukaan virkamies ei saa vaatia, hyväksyä
7012: tai ottaa vastaan taloudellista tai muuta etua, jos Kuopion seudun kihlakunnan poliisilaitos il-
7013: se voi heikentää luottamusta virkamieheen tai moitti 20.1.1998 samoista toimista kuin Tampe-
7014: viranomaiseen. reen kihlakunnan poliisilaitos. Hinausten jakau-
7015: Apulaisoikeusasiamies totesi, että poliisimies- tumista tullaan sen ilmoituksen mukaan kuitenkin
7016: ten saarnat edut olivat arvoltaan vähäisiä. V aik- seuraamaan kuukausittain.
7017:
7018:
7019:
7020:
7021: 138
7022: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
7023:
7024:
7025:
7026:
7027: POLIISIN VIRKA-APU SAIRAAN- sitä, minkä laatuista virka-apupyynnössä ilmoi-
7028: KULJETUKSESSA tettu vaarallisuus oli. Virka-apupäätöstä teh-
7029: täessä ja etsintään ryhdyttäessä ei ollut voitu
7030: Kankaanpään terveyskeskuslääkäri pyysi po-
7031: varmuudella tietää, täyttyivätkö erittäin kiireel-
7032: liisin virka-apua henkilön toimittamiseksi ter-
7033: lisen tapauksen kriteerit, jollaisten täyttyessä
7034: veyskeskukseen mielenterveyslain 9 §:n mukai-
7035: poliisi olisi voinut myös yksin ilman terveyden-
7036: seen tarkastukseen. Henkilö kuljetettiin poliisi-
7037: huoltoalan ammattikoulutuksen saaneen henki-
7038: autolla terveyskeskukseen. Kuljetuksessa ei ollut
7039: lön läsnäoloa toimittaa henkilön terveyskeskuk-
7040: mukana terveydenhuoltoalan ammattikoulu-
7041: seen.
7042: tuksen saanutta henkilöä. Terveyskeskukseen
7043: Apulaisoikeusasiamies totesi virka-avun an-
7044: kuljetettu henkilö kanteli poliisin menettelystä.
7045: tajan osalta, että tilanteen tulkinnanvaraisuu-
7046: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan,
7047: desta huolimatta terveyskeskukseen noutami-
7048: että mielenterveyslain 31 §:n 1 momentin mu-
7049: sessa olisi tullut menetellä mielenterveyslain
7050: kaan tarkastukseen noudettavan henkilön saat-
7051: 31 §:n 1 momentin mukaisesti. Hän saattoi käsi-
7052: tajana tulee olla terveydenhuollon ammattikou-
7053: tyksensä virka-avun antamisesta päättäneen ni-
7054: lutuksen saanut henkilö. Poliisin virka-apu on
7055: mismiehen tietoon.
7056: luonteeltaan avustavaa. Poliisi voi toimittaa
7057: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 24.10.1997,
7058: psyykkisesti sairaan henkilön terveyskeskukseen
7059: dnro 1555/4/96
7060: vain erittäin kiireellisissä tapauksissa mielenter-
7061: veyslain 30 §:n nojalla. Kantelussa ei ollut kysy-
7062: mys tällaisesta tapauksesta. POLIISIIN KOHDISTUVAN RIKOS-
7063: Terveyskeskuslääkäri, joka oli pyytänyt polii- ILMOITUKSEN TUTKINTA
7064: sia noutamaan henkilön terveyskeskukseen me-
7065: Kantelija kertoi joutuneensa säilöönottami-
7066: netteli apulaisoikeusasiamiehen mukaan mielen-
7067: sen yhteydessä Lohjan poliisin pahoinpitelemäk-
7068: terveyslain 31 §:n 1 momentin vastaisesti. Apu-
7069: si. Lohjan poliisi kirjasi rikosilmoituksen, mutta
7070: laisoikeusasiamies antoi terveyskeskuslääkärille
7071: ei lähettänyt asiaa ulkopuolisen poliisiyksikön
7072: huomautuksen mielenterveyslain vastaisesta
7073: tutkittavaksi, vaan teki päätöksen tutkinnan lo-
7074: menettelystä.
7075: pettamisesta.
7076: Virka-apua antaneen Kankaanpään piirin ni-
7077: Antamassaan selvityksessä tutkinnanjohtaja
7078: mismiehen osalta apulaisoikeusasiamies totesi,
7079: perusteli päätöstään sillä, että kantelija kertoi
7080: että myös virka-avun antajan olisi tullut huoleh-
7081: käyneensä lääkärintutkimuksessa, mutta ei toi-
7082: tia mielenterveyslain mukaisten menettelytapo-
7083: mittanut käynnistään lääkärintodistusta. Polii-
7084: jen noudattamisesta. Nimismiehen toimintaa ar-
7085: sin tekemien tiedustelujen mukaankaan kanteli-
7086: vioitaessa oli kuitenkin huomattava, että virka-
7087: ja ei ollut käynyt paikallisessa terveyskeskukses-
7088: avun antajalla ei ollut käytössään kaikkea sitä
7089: sa tai aluesairaalassa tutkittavana. Taustatieto-
7090: tietoa terveyskeskukseen noudettavan henkilön
7091: na tutkinnanjohtaja kertoi, että kantelija oli
7092: terveydentilasta ja tapahtumahetken tilantees-
7093: otettu häiriöpäihtymyksen vuoksi säilöön kym-
7094: ta, joka virka-avun pyytäjällä oli.
7095: meniä kertoja vuodessa. Myös aikaisemmin oli
7096: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan virka-avun
7097: esiintynyt kiinniottotilanteita, joiden yhteydes-
7098: antajan on ollut tämän vuoksi vaikeata arvioida
7099: sä kantelija oli katsonut poliisin pahoinpidelleen
7100:
7101:
7102:
7103: 139
7104: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
7105:
7106:
7107:
7108:
7109: häntä. Tutkinnanjohtajan mukaan jälkeenpäin Kantelija oli toimittanut marraskuussa 1993
7110: oli kuitenkin tultu yhteisymmärrykseen siitä, ja tammikuussa 1994 Helsingin poliisilaitokselle
7111: että poliisin toimenpiteet olivat olleet oikeutet- kaksi kirjallista rikosilmoitukseksi otsikoitua
7112: tuja. kirjoitusta. Asian käsittely päätettiin poliisin
7113: Apulaisoikeusasiamies totesi, että poliisin te- elokuussa 1997 tekemällä päätöksellä olla saatta-
7114: kemäksi ilmoitettua pahoinpitelyä oli pidettävä matta asiaa syyttäjän harkittavaksi. Sitä ennen
7115: asteeltaan vakavana ja että vallitsevan poliisi- asiassa oli poliisin usean yhteydenottopyynnön
7116: käytännön mukaisesti asia olisi tullut saattaa jälkeen kuulusteltu ilmiannettua virka-aputeitse
7117: ulkopuolisen poliisiyksikön tutkittavaksi, koska joulukuussa 1995 ja asianomistajaa toukokuussa
7118: Lohjan poliisi oli esitutkintalain 16 §:n 1 momen- 1996. Juttu oli asianomistajan kuulustelun jäl-
7119: tin 6 kohdan johdosta esteeilinen itse päättä- keen kirjattu rikosilmoitusjärjestelmään koodille
7120: mään tutkintaa. Edelleen hän katsoi, että lääkä- OD eli lisäselvitystä odottavaksi ilmoitukseksi.
7121: rissä käyntiä ei voida asettaa pahoinpitelyrikok- Apulaisoikeusasiamies katsoi, että asiaa ei ol-
7122: sen tutkimisen edellytykseksi sillä tavoin kuin lut käsitelty hallitusmuodon 16 §:ssä ja esitutkin-
7123: asiassa näytettiin selvityksen mukaan tehdyn. talain 6 §:ssä säädetyllä tavalla ilman aiheetonta
7124: Lisäksi apulaisoikeusasiamies totesi, että kan- viivytystä. Näin oli hänen näkemyksensä mu-
7125: telija oli aikaisemmin esittänyt pahoinpitelyä kaan asianlaita, vaikka otettiin huomioon polii-
7126: koskevia väitteitä, jotka olivat olleet perusteet- sin selvityksissä esille tuodut viivytystä aiheut-
7127: tornia. Vaikka aikaisemmin esitettyjen pahoinpi- taneet seikat. Hän saattoi käsityksensä menette-
7128: telyväitteiden perusteella ei voida tehdä päätel- lyn virheellisyydestä Helsingin poliisipäällikön
7129: miä tämänkertaisen tapahtuman suhteen, useat ja asian käsittelyyn osallistuneiden poliisimies-
7130: mahdollisesti perusteettomat väitteet poliisin ai- ten tietoon.
7131: kaisemmin suorittamista pahoinpitelyistä ovat Apulaisoikeusasiamiehen päätös 6.11.1997,
7132: ilmeisesti osaltaan vaikuttaneet poliisin menet- dnro 1299/4/95
7133: telyyn. Näistä seikoista huolimatta rikosilmoi-
7134: tus olisi apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu-
7135: kaan tullut saattaa ulkopuolisen poliisiyksikön VIIVYTTELY VANKEUSRANGAISTUKSEN
7136: tutkittavaksi. Hän saattoi käsityksensä tutkin- TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA
7137: nanjohtajan tietoon sekä Lohjan poliisipäällikön
7138: tiedoksi koulutuksessa huomioon otettavaksi. Kantelija arvosteli sitä, että hänelle tuomitun
7139: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 31.10.1997, vankeusrangaistuksen täytäntöönpanossa viivy-
7140: dnro 2030/4/96 teltiin Espoon nimismiespiirissä.
7141: Saadun selvityksen mukaan kantelija otettiin
7142: kiinni 9.9.1996. Espoon käräjäoikeus vangitsi
7143: hänet 12.9 .1996, jolloin hänestä siis tuli tutkinta-
7144: ASIAN KÄSITTELYN VIIPYMINEN POLIISI-
7145: vanki ja hänet toimitettiin Espoon poliisivanki-
7146: LAITOKSELLA
7147: laan.
7148: Kantelija arvosteli kirjallisen rikosilmoituk- Helsingin ulosottovirasto siirsi 3.10.1996 siellä
7149: sensa käsittelyn viipymistä Helsingin poliisilai- täytäntöönpanoa varten olleen Helsingin hovioi-
7150: toksella. keuden 23.11.1995 kantelijalle tuomitun van-
7151:
7152:
7153:
7154: 140
7155: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
7156:
7157:
7158:
7159:
7160: keusrangaistuksen Espoon nimismiespiiriin. Sel- sen mukaan Espoossa tavanomainen vankeus-
7161: vityksen mukaan asia oli tullut täytäntöönpanoa rangaistuksen täytäntöönpanoaika on yhdestä
7162: varten Helsingin ulosottovirastoon vuoden 1995 kolmeen viikkoa.
7163: lopulla, mutta täytäntöönpanoa oli päätetty ly- Apulaisoikeusasiamiehen mukaan henkilön
7164: kätä 1.9.1996 saakka. vangitseminen muussa asiassa ei ole este aiem-
7165: Espoossa täytäntöönpanoasiakirjat saapui- man rangaistuksen täytäntöönpanolle. Tilanne,
7166: vat selvityksen mukaan 8.10.1996 kantelijan esi- jossa henkilö on sekä tutkintavanki että vanke-
7167: tutkinnassa olleen rikosasian tutkinnanjohtaja- usvanki, ei ole harvinainen. Tällainen tilanne on
7168: na toimineelle rikoskomisariolle. Rikoskomisa- myös otettu huomioon tutkintavankeudesta an-
7169: rion käsityksen mukaan kantelija halusi päästä netun lain 18 §:ssä, jossa on säädetty, mitä tut-
7170: vankeusvangiksi ja tätä kautta Helsingin läänin- kintavankeuslain säännöksiä tällöin on sovellet-
7171: vankilaan, jossa rikoskomisarion mukaan ei olisi tava. Myöskään käynnissä oleva esitutkinta toi-
7172: voitu taata esitutkinnan vaatimaa eristämistä. sessa asiassa ei apulaisoikeusasiamiehen käsityk-
7173: Näistä syistä rikoskomisario ei ryhtynyt toimen- sen mukaan ole lainmukainen peruste olla pane-
7174: piteisiin vankeusrangaistuksen täytäntöönpane- matta aiempaa rangaistusta viipymättä täytän-
7175: miseksi. töön.
7176: Saadun selvityksen mukaan rikoskomisario Esitutkinnan mahdollisesti vaatima erillään
7177: tiedusteli 22.10.1996 kantelijan tutkintavankina pitäminen tulee apulaisoikeusasiamiehen käsi-
7178: pitämisestä apulaisnimismieheltä, joka päätti, tyksen mukaan toteuttaa muulla tavoin kuin
7179: että vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon ei viivyttämällä rangaistuksen täytäntöönpanoa.
7180: ryhdytä. Apulaisoikeusasiamies totesi myös, että vaikka
7181: Selvityksen mukaan kantelija siirrettiin kantelija olisikin ollut vankeusvanki, häntä olisi
7182: 1.11.1996 Helsingin lääninvankilaan, jonne voitu ainakin oikeusministeriön vankeinhoito-
7183: myös mainitun vankeusrangaistuksen täytän- osaston luvalla säilyttää Espoon poliisivankilas-
7184: töönpanoasiakirjat siirrettiin. Kantelijasta tuli sa RTL 2 luku 3 a §:n 3 momentin nojalla.
7185: tutkinta-ja vankeusvanki 8.11.1996. Apulaisoikeusasiamies katsoi selvitetyksi,
7186: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun että rikoskomisarion ja apulaisnimismiehen me-
7187: lain (RTL) 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan nettelystä oli aiheutunut se, ettei kantelijan van-
7188: vankeusrangaistukseen tuomittu on viipymättä keusrangaistusta ollut pantu lain edellyttämällä
7189: tuomion saatua lainvoiman toimitettava suorit- tavalla viipymättä täytäntöön. He eivät apulais-
7190: tamaan rangaistustaan. oikeusasiamiehen käsityksen mukaan olleet esit-
7191: Apulaisoikeusasiamies totesi, että vankeus- täneet hyväksyttävää syytä menettelylleen. Me-
7192: rangaistukseen tuomitun henkilön toimittami- nettelystä ei kuitenkaan ollut osoitettavissa ai-
7193: nen suorittamaan rangaistustaan kuuluu ulosot- heutuneen kantelijalle vahinkoa tai haittaa.
7194: tomiehen eikä esitutkintaviranomaisen tehtä- Apulaisoikeusasiamies saattoi rikoskomisa-
7195: viin. Kantelijan tuomion lainvoimaiseksi tulosta rion ja nykyisin apulaispoliisipäällikkönä toimi-
7196: oli kulunut jo yli kahdeksan kuukautta, kun se van apulaisnimismiehen tietoon käsityksensä
7197: saapui täytäntöönpantavaksi Espoon nimis- heidän virheellisestä menettelystään.
7198: miespiiriin ja täytäntöönpanon lykkäyskin oli Apulaisoikeusasiamiehen päätös 21.11.1997,
7199: päättynyt yli kuukautta aikaisemmin. Selvityk- dnro 216114/96
7200:
7201:
7202:
7203: 141
7204: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
7205:
7206:
7207:
7208:
7209: LIIKENNERIKOKSEN TUTKINNAN koskevan epäselvyyden vuoksi myöskään voinut
7210: VII V ÄSTYM 1NE N havaita sitä riki-järjestelmän välityksellä. Hän
7211: katsoi, ettei tutkinnanjohtaja ollut menetellyt
7212: Kantelijan mukaan häntä koskevan liikenne-
7213: asiassa virheellisesti.
7214: rikoksen tutkinta oli viivästynyt. Hän oli joutu-
7215: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä
7216: nut 30.11.1995 kolariin Lappeenrannassa. Ta-
7217: ylikonstaapelin menettelyn virheellisyydestä tä-
7218: pahtumasta tehtiin samana päivänä rikosilmoi-
7219: män tietoon.
7220: tus Lappeenrannan poliisilaitoksella. Alkutoi-
7221: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 24.11.1997,
7222: menpiteiden jälkeen asian tutkinta siirrettiin
7223: dnro 2222/4/97
7224: Imatran kihlakunnan poliisilaitokselle. Tutki-
7225: jaksi siellä määrätty ylikonstaapeli suoritti asias-
7226: sa kuulusteluja, mutta tutkinnan saattaminen
7227: loppuun viivästyi. Viivästymisen havaitsemista ETSINTÄKUULUTUKSEN ENNAKKO-
7228: vaikeutti se, ettei asiaa ollut Imatralla kirjattu PERUUTTAMISEN LAIMINLYÖNTI
7229: ns. riki-järjestelmään. Selvityksen mukaan tut-
7230: Kantelijalle annettiin samasta asiasta tiedok-
7231: kinta valmistui 11.11.1997.
7232: si kaksi rangaistusvaatimusta sen vuoksi, että
7233: Apulaisoikeusasiamies totesi käsityksenään,
7234: poliisi ei ollut ennakkoperuuttanut etsintäkuulu-
7235: että ko. rikoksen esitutkintaan käytetty aika oli
7236: tusta ensimmäisen rangaistusvaatimuksen tie-
7237: ollut asian laatuun nähden kohtuuttoman pitkä
7238: doksiantamisen johdosta.
7239: ja ettei tutkinnan viivästymiseen kerrotulla ta-
7240: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Helsingin kih-
7241: valla ollut osoitettu olleen hyväksyttävää syytä.
7242: lakunnan poliisilaitoksen ja Liikkuvan poliisin
7243: Viivästymisen moitittavuutta arvioidessaan hän
7244: huomiota sisäasiainministeriön ohjeen 4158/6011
7245: otti huomioon, että ylikonstaapelille oli erityises-
7246: 90/20.12.1990 mukaiseen etsintäkuulutuksen en-
7247: ti kihlakuntauudistuksesta johtuvien muutosten
7248: nakkoperuuttamiseen sen jälkeen kun etsintä-
7249: vuoksi kertynyt poikkeuksellisen paljon töitä,
7250: kuulutuksessa pyydetty toimenpide on suoritet-
7251: joista huomattava osa oli ollut kiireellisempiä
7252: tu.
7253: kuin tämä tutkinta.
7254: Kysymys oli myös poliisin suhtautumisesta
7255: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota
7256: toimenpiteen kohteeksi joutuneen väitteeseen
7257: myös siihen, että selvityksen perusteella näytti
7258: rangaistusvaatimuksen aikaisemmasta tiedoksi-
7259: olleen jossakin määrin epäselvää, miten tällainen
7260: saamisesta.
7261: asia, jonka tutkinta siirretään toisesta poliisipii-
7262: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 27.11.1997,
7263: ristä toiseen, kirjataan vastaanottavassa piirissä.
7264: dnro 2225/4/95
7265: Ylikonstaapelin olisi apulaisoikeusasiamiehen
7266: käsityksen mukaan kuitenkin tullut ottaa selvää
7267: siitä, miten asia kirjataan ja miten sen etenemis-
7268: tä seurataan. ESITUTKINTATOIMENPITEIDEN TOIMIT-
7269: Apulaisoikeusasiamies totesi lisäksi, että tut- TAMINEN VIIVYTYKSETTÄ
7270: kinnanjohtajana toiminut komisario ei ollut teh-
7271: Kantelij a arvosteli kantelukirjoituksessaan
7272: täväänsä vastaanottaessaan saanut tietoa tut-
7273: Jyväskylän ja Hankasalmen nimismiespiirien
7274: kinnan viivästymisestä eikä ollut kirjaamista
7275: menettelyä esitutkinnassa. Kantelijan mukaan
7276:
7277:
7278:
7279: 142
7280: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
7281:
7282:
7283:
7284:
7285: hänen ilmoittamiensa rikosten annettiin vanhen- tuksen kirjaamisen jälkeen on ilman aiheetonta
7286: tua esitutkinnan aikana. viivytystä ratkaistava, mihin toimenpiteisiin
7287: Selvityksen mukaan kantelija teki 10.3.1995 asiassa ryhdytään. Tässä tapauksessa esitutkinta
7288: Jyväskylän nimismiespiirin rikoskomisariolle ei yli vuoden aikana edennyt yhtä asianomistaja-
7289: esitutkintapyynnön, jossa hän katsoi, että kah- kuulustelua pidemmälle. Selvitysten mukaan
7290: den pankin puolesta Kuopion käräjäoikeudelle tämä johtui siitä, että kantelija ei esittänyt polii-
7291: 19.10. ja 20.10.1993 annetut lausunnot sisälsivät sin mielestä ainakaan riittävän yksilöityä rangais-
7292: virheitä ja häntä koskevia suoranaisia herjauk- tusvaatimusta ennen kuin maaliskuussa 1996.
7293: sia. Asiassa kirjattiin rikosilmoitus Hankasal- Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kantelija
7294: men nimismiespiirissä ja tutkinnanjohtajana toi- oli tutkintapyynnössään 10.3.1995 esittänyt
7295: mi mainittu rikoskomisario. syyttämispyynnön, koska tältä maallikkona ei
7296: Jutun tutkijana toimineen vanhemman kons- voida edellyttää täsmällisyyttä oikeudellisessa
7297: taapelin ja tutkinnanjohtajan käsityksen mu- kielenkäytössä. Tutkintapyynnössä ei kuiten-
7298: kaan kantelija ei ollut tutkintapyynnössään esit- kaan ollut yksilöity, mitä lausunnoissa esitettyä
7299: tänyt rangaistusvaatimusta. Tutkija oli tutkin- kantelija piti "virheinä ja suoranaisina herjauk-
7300: nanjohtajan kehotuksesta selvittänyt kantelijal- sina". Tämän vuoksi ei apulaisoikeusasiamiehen
7301: le rangaistusvaatimuksen merkityksen asian- mielestä ollut ollut perusteita jatkaa esitutkintaa
7302: omistajarikoksen esitutkinnan kannalta. Epäil- ennen kuin kantelija yksilöi ilmoituksensa. Tältä
7303: lyt solvaukset ovat asianomistajarikoksia, joita kannalta apulaisoikeusasiamies ei pitänyt polii-
7304: poliisi ei voi tutkia ellei asianomistaja ilmoita sin menettelyä perustelemattomana.
7305: vaativansa rangaistusta. Tutkija kertoi myös kii- Apulaisoikeusasiamies totesi kuitenkin, että
7306: rehtineensä "vanhentumisajat huomioiden" mikäli esitutkintaviranomaisen näkemyksen
7307: kuulustelua, mutta hänen mukaansa kantelijaa mukaan yksilöityä rangaistusvaatimusta ei ole
7308: oli kuitenkin ollut vaikea tavoittaa eikä tälle esitetty eikä asianomistaja tästä poliisilta ilmoi-
7309: ollut sopinut kuulustelu ennen syksyä 1995. tuksen saatuaankaan sellaista kohtuullisessa
7310: Kantelija toimitti syyskuussa 1995 poliisille ajassa esitä, on ilman aiheetonta viivytystä teh-
7311: lisäselvitystä asiassa. Hänet kuulusteltiin epäil- tävä päätös esitutkinnan lopettamisesta. Näin
7312: tyjen solvausten asianomistajana 6.10.1995. on syytä menetellä varsinkin nyt kysymyksessä
7313: Tuolloin kantelija ilmoitti, että hän tulee esittä- olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa ilmoituksen
7314: mään syyte-, rangaistus- ja korvausvaatimuk- tekijällä ja poliisilla mitä ilmeisimmin oli erilai-
7315: sensa myöhemmin. Tutkija kertoo tässäkin yh- nen käsitys tutkinnan jatkamisen edellytyksistä.
7316: teydessä kiinnittäneensä kantelijan huomiota Niin kauan kuin päätöstä tutkinnan lopettami-
7317: rangaistusvaatimuksen merkitykseen. sesta ei tehdä, asianomistajalla voi olla käsitys,
7318: Syyteoikeus kantelijan tutkintapyynnön tar- että hänen asiansa tutkinta etenee. Päätös esitut-
7319: koittamista teoista vanhentui 18.10. ja kinnan lopettamisesta olisi tällaisessa tilanteessa
7320: 19.10.1995. Rikoskomisario päätti 12.4.1996lo- apulaisoikeusasiamiehen mielestä syytä tehdä
7321: pettaa esitutkinnan, koska epäiltyjen rikosten ennen kuin asian syyteoikeus vanhentuu, jotta
7322: syyteoikeuden yleinen vanhentumisaika oli ku- asianomistajalla olisi mahdollisuus ryhtyä mah-
7323: lunut umpeen. dollisiin muihin toimenpiteisiin oikeuksiensa val-
7324: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan rikosilmoi- vomiseksi.
7325:
7326:
7327:
7328: 143
7329: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
7330:
7331:
7332:
7333:
7334: Tässä tapauksessa oli ilmeistä, etteivät jutun ei tässä tapauksessa tehty, vaan kantelija sai
7335: tutkinnanjohtaja ja tutkija havainneet esitut- tiedon asian lopputuloksesta vasta tiedustel-
7336: kinnan aikana, että syyteoikeus asiassa vanheni tuaan itse asiansa käsittelyvaihetta lähes kaksi
7337: jo lokakuussa 1995. Tämän vuoksi he eivät otta- vuotta asiassa toimitettujen kuulustelujen jäl-
7338: neet vanhentumisajankohtaa asianmukaisesti keen. Nimismies oli tällöin lähettänyt kantelijal-
7339: huomioon esitutkintaa koskevissa ratkaisuis- le kirjallisen ilmoituksen siitä, että asia ei anta-
7340: saan. nut aihetta jatkotoimenpiteisiin.
7341: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan Apulaisoikeusasiamies katsoi, että esitutkinta
7342: poliisin on viipymättä ilmoituksen vastaanotta- oli laiminlyöty päättää asianmukaisesti. Nimis-
7343: misen jälkeen selvitettävä tutkittavan rikoksen miehen kantelijalle lähettämä ilmoitus oli myös
7344: syyteoikeuden vanhentumisaika ja otettava se ollut siten puutteellinen, etteivät päätöksen pe-
7345: huomioon päätettäessä esitutkintatoimenpiteis- rustelut käyneet siitä ilmi.
7346: tä ja erityisesti harkittaessa niiden kiireellisyyttä. Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä
7347: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti rikoskomisa- virheellisestä menettelystä esitutkinnan päättä-
7348: rion ja vanhemman konstaapelin huomiota sii- misessä entisen Pälkäneen piirin nimismiehen
7349: hen, että tutkittavan rikoksen vanhentumisaika tietoon.
7350: on viipymättä selvitettävä ja että se on otettava Apulaisoikeusasiamiehen päätös 2.12.1997,
7351: asianmukaisesti huomioon esitutkintatoimenpi- dnro 2266/4/96
7352: teiden kiireellisyyttä harkittaessa.
7353: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 28.11.1997,
7354: dnro 1099/4/96
7355: POLIISIVANKILAN OLOSUHTEET
7356:
7357: Porin poliisivankilaa koskevassa kantelussa
7358: arvosteltiin poliisivankilan olosuhteita, ravin-
7359: ESITUTKINNAN PÄÄTTÄMINEN
7360: non jakelua, hygieniaa, ulkoilua jne. Apulaisoi-
7361: Kantelija arvosteli oikeusasiamiehelle teke- keusasiamiehen määräyksestä poliisivankilassa
7362: mässään kantelussa mm. sitä, ettei Pälkäneen tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että ateriat
7363: nimismiespiirissä toimitettu asianmukaista esi- jaettiin poliisivankilassa kaksi kertaa päivässä
7364: tutkintaa hänen tekemänsä rikosilmoituksen niin, että jälkimmäinen ateria tarjoillaan iltapäi-
7365: johdosta. vällä kello 14.30. Viikonloppuisin ruoka-annok-
7366: Apulaisoikeusasiamies totesi, että käytettä- set noudettiin ruokalan kylmiöstä ja jaettiin sel-
7367: vissä olevan selvityksen perusteella ei ollut pe- leihin mikrossa lämmittämisen jälkeen.
7368: rusteita epäillä, että Pälkäneen piirin nimismie- Poliisivankilassa jaetun ravinnon lisäksi tut-
7369: hen ratkaisu olla toimittamatta asiassa kahta kintavangilla on oikeus hankkia lisäravintoa lai-
7370: asianomistajakuulustelua laajempaa esitutkin- toksen ulkopuolelta, ellei laitoksen järjestys siitä
7371: taa olisi lainvastainen. Asian tutkinta olisi kui- häiriinny. Toinen kantelijoista väitti, ettei osto-
7372: tenkin apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu- mahdollisuudesta ilmoitettu hänelle eikä hän sik-
7373: kaan tullut viipymättä päättää tutkinnanjohta- si voinut hankkia lisäravintoa. Toinen puoles-
7374: jan kirjallisella päätöksellä, kun katsottiin, ettei taan kertoi, että noin puolentoista kuukauden
7375: esitutkinnan jatkamiselle ollut perusteita. Näin aikana hänen ei annettu suorittaa ostoksia, vaik-
7376:
7377:
7378:
7379: 144
7380: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
7381:
7382:
7383:
7384:
7385: ka hänellä oli käyttövaroja. Väitteiden paikkan- Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
7386: sa pitävyyttä ei apulaisoikeusasiamiehen käytet- Porin poliisivankilassa olisi syytä ottaa käyttöön
7387: tävissä olevan aineiston perusteella ollut mah- yhtenäinen päiväkirja, johon kirjattaisiin päivän
7388: dollista selvittää. keskeiset toiminnot, ulkoilu, ruokailu, tapaami-
7389: Ravinnon osalta apulaisoikeusasiamies kiin- set, terveydenhoito, erityiset tapahtumat jne.
7390: nitti huomiota siihen, että toinen kantelijoista oli Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tällaiset muis-
7391: joutunut runsaan puolentoista kuukauden tut- tiinpanot ovat tutkintavangin oikeusturvan
7392: kintavankeusajan ja toinen pääosan tutkinta- kannalta tärkeitä.
7393: vankeusajasta olemaan ilman ravintoa kello Apulaisoikeusasiamiehen päätös 5.12.1997,
7394: 14.30 tarjottavan iltapäiväaterian jälkeen seu- dnro 274114/95
7395: raavaan aamuateriaan asti. Apulaisoikeusasia-
7396: mies katsoi, että tällainen ruokailun välinen aika
7397: Porin poliisipäällikkö ilmoitti 12.2.1998, että
7398: on kohtuuttoman pitkä ja että sitä ei voitane
7399: ateriatarjontaa on lisätty poliisivankilassa niin,
7400: pitää myöskään terveellisenä. Varsinkin sairaus-
7401: että kaikkina viikonpäivinä tarjotaan iltapala.
7402: tapauksissa ravintoa on ehdottomasti saatava
7403: kohtuullisen lyhyin väliajoin. Lisäksi ateriatar-
7404: jonnan tasoa heikensi apulaisoikeusasiamiehen
7405: mukaan se, että viikonloppuisin poliisivankilan
7406: SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJEET
7407: ateriat lämmitetään mikrossa.
7408: POLIISIKOKELAIDEN VALINNASTA
7409: Vaikka tutkintavangilla on oikeus omalla kus-
7410: tannuksellaan hankkia ravintoa laitoksen ulko-
7411: puolelta, tämä on sidottu siihen edellytykseen, Kantelija arvosteli ministeriön poliisikokelai-
7412: että laitoksen järjestys ei häiriinny. Kaikilla ei den valintaa varten 22.8.1994 antamia yleisoh-
7413: myöskään ole taloudellisia mahdollisuuksia ra- jeita, joiden hän arvioi Ioukkaavan yhdenvertai-
7414: vinnon hankkimiseen laitoksen ulkopuolelta. suusperiaatetta. Ohjeiden mukaan yli 35-vuotias
7415: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan hakija voitiin ottaa suorittamaan poliisin perus-
7416: Porin poliisivankilan on huolehdittava siitä, ettei tutkintoa vain, jos hänen henkilökohtaiset omi-
7417: kenelläkään tutkintavangilla aterioiden välinen naisuutensa ja koulutuksensa antoivat siihen eri-
7418: aika ole niin pitkä kuin se kantelun yhteydessä tyisen perusteen.
7419: hankitun selvityksen ja poliisivankilassa suorite- Ministeriön ohjeet oli laadittu ennen perusoi-
7420: tun tarkastuksen mukaan on. Hän pyysi Porin keusuudistuksen voimaantuloa 1.8.1995. Ne oli-
7421: poliisipäällikköä määräajassa ilmoittamaan toi- vat kuitenkin edelleen voimassa, joskin ministe-
7422: mistaan ruoan jakelun suhteen. riön lausunnon mukaan ohjeiden kyseistä kohtaa
7423: Kantelun ja Porin poliisivankilaan tehdyn ei ollut sovellettu 1.9.1995 lähtien. Ministeriön
7424: tarkastuksen yhteydessä todettiin myös, että lausunnossa sanotusta huolimatta poliisikoulun
7425: poliisivankilassa ei pidetä yhtenäistä päiväkirjaa valintayksikön 27.8.1997 antamissa perustut-
7426: keskeisistä toiminnoista. Tämä esti osaltaan nii- kintokoulutuksen valintaohjeissa oli ollut edellä
7427: den väitteiden selvittämistä, joita kantelijat esit- mainittu 35 vuoden ikärajaa koskeva maininta.
7428: tivät poliisivankilan olosuhteista ja tapahtumis- Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään,
7429: ta tutkintavankeusaikana. että hallitusmuodon yhdenvertaisuussäännös
7430:
7431:
7432:
7433: 145
7434: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
7435:
7436:
7437:
7438:
7439: kieltää asettamasta ihmisiä tai ihmisryhmiä il- asiamiehen toimenpiteeseen vaikutti myös se,
7440: man yleisesti hyväksyttävää perustetta toisia että uusiin ohjeisiin ei ministeriön ilmoituksen
7441: edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. mukaan oteta yläikärajaa koskevaa arviointipe-
7442: Ihmisten yhdenvertaisuus ei kuitenkaan merkit- rustetta.
7443: se sitä, että kaikilla on oltava samat velvollisuu- Apulaisoikeusasiamiehen kirje 11.12.1997,
7444: det ja samat oikeudet. Viime kädessä lainsäätä- dnro 1119/4/95
7445: jän tai sen, jolle säädäntövaltaa on kussakin
7446: asiassa delegoitu, asiana on arvioida ne yleisesti
7447: hyväksyttävät perusteet, jotka oikeuttavat aset-
7448: HUOMAUTUKSEEN LIITETYN
7449: tamaan ihmiset eri asemaan.
7450: LISÄEHDON LAINMUKAISUUS
7451: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan oli kiista-
7452: tonta, että ministeriön ohjeissa yli 35-vuotiasta Liikkuvan poliisin vanhempi konstaapeli oli
7453: hakijaa arvioitiin muihin muutoin kelpoisiin ha- Rovaniemellä kevyen liikenteen valvontatehtä-
7454: kijoihin aähden erilaisin perustein. Asiaa arvioi- vissä ollessaan antanut liikennesääntöjen vastai-
7455: taessa voitiin apulaisoikeusasiamiehen mukaan sesti ajaneille pyöräilijöille rikesakkomääräyk-
7456: kiinnittää huomiota ministeriön lausunnossakin sen. Tapahtumapaikalle pysäytetyistä rikesak-
7457: ilmeneviin näkökohtiin: poliisin kenttäkelpoi- komääräystä odottavista pyöräilijöistä oli aiheu-
7458: suuteen ja odotettavissa olevaan työikään. Polii- tunut ruuhkaa. Sen vuoksi ja koska useat rikko-
7459: sin, varsinkin kenttätyössä olevan, tehtävät ovat mukseen syyllistyneet ilmoittivat, että he eivät
7460: sekä fyysisesti että psyykkisesti vaativia. Fyysi- olleet havainneet liikennemerkkiä, vanhempi
7461: sistä ominaisuuksista esim. nopeus ja voima konstaapeli oli todennut, että he selviävät rikko-
7462: heikkenevät tunnetusti jo mainittua ikärajaa muksesta huomautuksella, jos käyvät katsomas-
7463: varhaisemmallakin iällä. Tästä syystä myös po- sa sillan toisessa päässä olevan liikennemerkin ja
7464: liisin eläkeikä on ollut virkamiesten yleistä eläke- pyöräilevät sen mukaisesti kaupunkiin. Myös
7465: ikää alhaisempi. Kun otetaan lisäksi huomioon kantelija oli aluksi suostunut menettelyyn, mut-
7466: koulutuksen kustannukset ja odotettavissa oleva ta päätti kuitenkin olla noudattamatta kehoitus-
7467: työaika, saattaa olla hyväksyttäviä perusteita ta. Poliisimies antoi hänelle rikesakkomääräyk-
7468: antaa iälle merkitystä oppilasvalinnassa. Se, mi- sen.
7469: hin mahdollinenikäraja tulisi tai voitaisi asettaa, Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään,
7470: on vaikeasti määriteltävissä. että tieliikennelaissa ei ole säädetty poliisille oi-
7471: Apulaisoikeusasiamies totesi vierastavansa keutta huomautuksen lisäksi käyttää muita seu-
7472: yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta käytetyn raamuksia. Tällainen menettely ei kuulu myös-
7473: kaltaista kaavamaista valintakokeesta poissul- kään hyvään poliisikäytäntöön. Kun otetaan
7474: kevaa ikärajaa, joka tosin ei ollut ehdoton. Apu- huomioon myös rikosoikeudellinen legaliteetti-
7475: laisoikeusasiamies ei katsonut esittämistään va- vaatimus, apulaisoikeusasiamies katsoi poliisin
7476: rauksista huolimatta sisäasiainministeriön oh- menetelleen lainvastaisesti asettaessaan huo-
7477: jeen olleen sillä tavoin yhdenvertaisuutta louk- mautuksen edellytykseksi edellä kuvatunlaisen
7478: kaava, että asia olisi antanut hänelle aihetta lisäedellytyksen. Poliisin menettelyä ei tehnyt
7479: muihin toimenpiteisiin kuin että hän lähetti mi- puolustettavaksi se, että rikkomukseen syyllinen
7480: nisteriölle tiedoksi vastauksensa. Apulaisoikeus- sai itse päättää seuraamuksesta. Apulaisoikeus-
7481:
7482:
7483:
7484: 146
7485: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
7486:
7487:
7488:
7489:
7490: asiamies katsoi vastoin poliisin selityksessään töönottamassa autossa.
7491: esittämää, ettei lisätoimi perustunut vapaaehtoi- Poliisin toimintaa arvioidessaan apulaisoi-
7492: suuteen, koska sen vaihtoehtona oli rikesakko- keusasiamies totesi, että kun otetaan huomioon
7493: määräys. poliisin saarnat ennakkotiedot ja poliisin tekemät
7494: Apulaisoikeusasiamies antoi vanhemmalle havainnot, paikalla olleiden henkilöiden turvalli-
7495: konstaapelille huomautuksen hänen lainvastai- suuden vaatimukset ja tilanteen kokonaisarvos-
7496: sesta menettelystään. telu poliisilain 27 §:n mukaan poliisimiehet eivät
7497: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.12.1997, menetelleet kantelijan kiinnioton tai sen yhtey-
7498: dnro 1720/4/95 dessä käytettyjen voimakeinojen osalta lainvas-
7499: taisesti. Apulaisoikeusasiamies katsoi asian ole-
7500: van näin siitäkin huolimatta, että kiinniotto kan-
7501: telijan kohdalla kohdistui väärään henkilöön ja
7502: POLIISIN MENETTELY KIINNIOTTO-
7503: merkitsi hänen hallitusmuodossa turvattuihin
7504: TILANTEESSA
7505: perusoikeuksiinsa, vapauteen ja koskematto-
7506: Kantelija kertoi odottaneensa pankissa palve- muuteen puuttumista ja oli luonnollisesti tilan-
7507: lu vuoroaan, kun kaksi siviilipukuista poliisia tuli teena kantelijaa järkyttävä.
7508: hänen vieressään istuneen henkilön luo ja vei Apulaisoikeusasiamies kiinnitti kuitenkin
7509: tämän ulos. Tämän jälkeen poliisit tulivat hänen vastaisen koulutuksen ja ohjauksen kannalta
7510: luokseen ja kehottivat häntä mukaansa. Poliisit Liikkuvan poliisin huomiota siihen, että virka-
7511: laittoivat kantelijalle käsiraudat, ottivat lompa- toimen kohteeksi joutuneelle on selvitettävä toi-
7512: kon ja matkapuhelimen sekä tekivät poliisiauton menpiteen perusteet riittävän selkeästi ja laajas-
7513: vieressä ruumiintarkastuksen. Poliisiautossa ti poliisilain 4 §:n edellyttämällä tavalla. Hänen
7514: suoritetun henkilöllisyystarkastuksen ja matka- mukaansa kysymyksessä olevassa tilanteessa jäl-
7515: puhelimen omistusta koskevan selvityksen jäl- kiselvittelyn tarve oli erityisen merkittävä siksi,
7516: keen hänet vapautettiin. Kantelija arvosteli po- että poliisitehtävän kannalta sivulliseen henki-
7517: liisin häneen kohdistamia toimia. löön kohdistettiin voimakeinoja pankissa ja ka-
7518: Poliisin selvityksen mukaan kantelijan kiinni- dulla olevan suuren ihmisryhmän edessä. Apu-
7519: otto oli osa laajempaa tapahtumasarjaa. Poliisi laisoikeusasiamies katsoi, että asianmukaisen
7520: toimi sen hälytyskeskukseen tulleen tiedon pe- jälkiselvittelyn olisi tullut tapahtua viimeistään
7521: rusteella, jonka mukaan pankista ensiksi kiinni- silloin, kun kantelijaa koskevat tarkastukset oli
7522: otettu henkilö oli liikkeellä luvatta käyttöönot- suoritettu.
7523: tamallaan autolla. Kyseistä henkilöä pidettiin Tässä tapauksessa tilanne päätettiin selvityk-
7524: vaarallisena, koska hänen hallussaan epäiltiin sen mukaan tavanomaisella sakotuksen lopetus-
7525: olevan katkaistun haulikon ja hänen tiedettiin repliikillä toivottaen hyvää matkaa ja päivän
7526: käyttäneen viime aikoina runsaasti alkoholia ja jatkoa. Apulaisoikeusasiamies totesi, että kysy-
7527: huumeita. Poliisin mukaan kantelijan epäiltiin mys ei ollut sakotustilanteesta vaan sivulliseen
7528: olevan osallisena rikoksessa, koska hänen kuul- henkilöön kohdistuneesta kiinniottamisesta, jol-
7529: tiin keskustelevan etsityn henkilön kanssa velois- loin myös poliisin toimintamallin voidaan edel-
7530: ta ja raha-asioista ja käyttävän samanlaista mat- lyttää olevan toisenlainen. Apulaisoikeusasia-
7531: ka puhelinta, jollainen oli etsityn henkilön käyt- miehen mukaan vaihtoehtoinen toimintamalli
7532:
7533:
7534:
7535: 147
7536: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
7537:
7538:
7539:
7540:
7541: tällaisessa tilanteessa saattaisi olla se, että toi- Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle
7542: menpiteen perusteiden selvittämisen lisäksi esi- 10.6.1997, dnro 860/4/97
7543: tetään selkeä anteeksipyyntö ja ilmoitetaan siitä,
7544: mihin poliisiyksikköön toimenpiteen kohde voi
7545: tarvittaessa ottaa yhteyttä. VIRKASYYTEFORUMIEN UUDISTAMISTA
7546: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä KOSKEVA LAUSUNTO
7547: Liikkuvan poliisin tietoon koulutuksessa huomi-
7548: oon otettavaksi. Oikeusministeriö varasi oikeusasiamiehelle ti-
7549: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, laisuuden lausua virkasyyteforumien uudista-
7550: dnro 198114/97 mistyöryhmän mietinnöstä.
7551: Oikeusasiamies ei nähnyt periaatteellista es-
7552: tettä virkasyyteasioiden käsittelemiselle ensim-
7553: mäisenä oikeusasteena hovioikeuden sijasta kä-
7554: räjäoikeudessa. Tavoitteena tulisi olla nykyistä
7555: SYYTTÄJÄLAITOS
7556: selkeämpi ja johdonmukaisempi virkasyyteforu-
7557: mien sääntely.
7558: LAUSUNNOT Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle
7559: 19.6.1997, dnro 1276/4/97
7560: RIKOSOIKEUDELLISTA VANHENTUMISTA
7561: KOSKEVA LAUSUNTO
7562:
7563: Oikeusministeriö varasi oikeusasiamiehelle ti-
7564: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT
7565: laisuuden lausua rikoslakiprojektin rikosoikeu-
7566: ALOITTEET
7567: dellista vanhentumista koskevasta ehdotuksesta.
7568: Ehdotuksessa esitetään, että myös ne rikok-
7569: SYYTEMÄÄRÄYKSEN SAAJAN
7570: set, joista voidaan tuomita elinkautinen van-
7571: LOJALITEETTIVELVOLLISUUS
7572: keusrangaistus, joukkotuhontaa ja murhaa lu-
7573: kuun ottamatta, vanhentuisivat. Oikeusasia- Eduskunnan apulaisoikeusasiamies oli kehot-
7574: mies puolsi lausunnossaan kuitenkin nykyisen tanut Kuopion kaupunginviskaalia nostamaan
7575: järjestelmän säilyttämistä. Ehdotuksessa esite- syytteen Kuopion lääninvankilan ylivartijaa
7576: tään myös yhden vuoden vanhentumisajan käyt- vastaan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden
7577: töönottamista. Oikeusasiamies kiinnitti huomio- rikkomisesta apulaisoikeusasiamiehen päätök-
7578: ta siihen, että tämä saattaa käytännössä olla sen mukaisesti. Vanki oli löydetty aamulla sellis-
7579: liian lyhyt, jolloin "työtapaturman" luonteiset tä tajuttomana, ja hänet todettiin sairaalassa
7580: vanhentumiset voisivat lisääntyä. kuolleeksi. Apulaisoikeusasiamies katsoi ylivar-
7581: Oikeusasiamies piti myös ehdotettua syyteoi- tijan huolimattomuudesta laiminlyöneen huo-
7582: keuden vanhentumisajanjatkamista periaatteel- lehtia siitä, että sairastunut vanki olisi toimitettu
7583: lisesti ongelmallisena. Lisäksi hän katsoi, että asianmukaiseen hoitoon (tapaus on selostettu
7584: julkisyhteisön työntekijöiden ja virkamiesten te- vuoden 1995 kertomuksessa s. 61-62, dnro
7585: kemien virkarikosten vanhentumisajat voitaisiin 2445/2/94).
7586: yhtenäistää. Kaupunginviskaali nosti syytteen apulaisoi-
7587:
7588:
7589:
7590: 148
7591: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
7592:
7593:
7594:
7595:
7596: keusasiamiehen syytemääräyksen mukaisesti Syyteharkinnan lopputuloksen ja siten myös
7597: Kuopion käräjäoikeudessa. Syyttäjä oli nimen- syytemääräyksen perusteet ilmenevät sen taus-
7598: nyt ainoaksi todistajaksi oikeuslääkärin, jota ei tana olevan päätöksen perusteluista. Päätökseen
7599: ollut kuultu esitutkinnassa ja joka ei selvityksen sisältyvä argumentaatio osoittaa sen, miksi syy-
7600: mukaan ollut missään vaiheessa tekemisissä van- te tulee nostaa. Tässä argumentaatiossa esite-
7601: gin kanssa. Kä:räjäoikeus hylkäsi syytteen näyt- tään syytettä tukevat sekä oikeudelliset että tosi-
7602: tämättömänä. asiaperustaa koskevat perustelut.
7603: Kysymys oli siitä, menettelikö syyttäjä tehtä- Syytteen ajamiseen puolestaan kuuluu, että
7604: vässään asianmukaisesti ja saamansa syytemää- syytteen perusteet esitetään tuomioistuinkäsit-
7605: räyksen mukaisesti, kun hän ei oikeudenkäynnis- telyssä. Syytemääräyksen pohjana oleva oikeu-
7606: sä esittänyt syytteen tueksi sitä näyttöä, jolla dellinen argumentaatio välittyy tuomioistuimel-
7607: apulaisoikeusasiamies oli perustellut oman rat- le yleensä määräyksen antajan päätöksestä. Sen
7608: kaisunsa lopputulosta ja jota tämä näin ollen oli sijaan näyttöä koskevat perustelut pitää oikeus-
7609: pitänyt syytemääräyksen olennaisena perusta- järjestyksemme mukaisesti tuoda esiin välittö-
7610: na. Syyttäjä ei ollut esittänyt mitään muutakaan män todisteluu keinoin. Tämä on puolestaan syy-
7611: sellaista näyttöä, joka tutkinnassa esiin tulleena temääräyksen saajan tehtävä.
7612: oli ollut syyteharkinnan pohjana. Yleisemmin Näillä perusteilla on pidettävä lähtökohtana,
7613: kysymys oli syytemääräyksen saajan velvolli- että syytemääräyksen saajan tulee oikeuden-
7614: suudesta ottaa syytettä ajaessaan huomioon käynnissä esittää ainakin se näyttö, johon mää-
7615: määräyksen antajan joko päätöksessään ilmaise- räyksen antaja on päätöksessään viitannut rat-
7616: mat tai muutoin esiin tuomat syytemääräyksen kaisunsa tueksi. Ainakaan syyttäjän ei pidä si-
7617: perustelut. vuuttaa syytemääräyksen antajan itse syyte-
7618: Kannanottonaan oikeusasiamies esitti seuraa- määräyksessä yksilöimää näyttöä määräyksen
7619: van. antajan kanssa etukäteen keskustelematta. Tä-
7620: Hallitusmuodon 49 §:n 2 momentin ja edus- män lisäksi syyttäjä voi luonnollisesti esittää
7621: kunnan oikeusasiamiehen johtosäännön 6 §:n 1 oman arvionsa mukaan tarpeellisen lisäselvityk-
7622: momentin sanamuodosta on pääteltävissä, että sen. Syyttäjä vastaa itsenäisesti syyttäruistehtä-
7623: oikeusasiamiehellä on oikeus antaa syytemää- vän käytännön toteutuksesta. Hän on velvolli-
7624: räyksen saajalle sellaisia syytteen ajamiseen liit- nen ajamaan saamansa määräyksen mukaista
7625: tyviä määräyksiä, joita hän pitää oman syyte- syytettä tunnollisesti ja tehokkaasti riippumatta
7626: harkintansa perusteiden kannalta olennaisina ja siitä, miten perusteltuna hän itse pitää syytettä.
7627: siten syytemääräyksen toteuttamiseksi tarpeelli- Oikeusasiamies kiinnitti syyttäjän huomiota
7628: sina. Koska syyttäjällä on kuitenkin oikeuden- vastaisen varalle siihen, että syyttäjän tulee hoi-
7629: käynnin asianosaisen rooli, yksityiskohtaisin taa oikeusasiamieheltä saamaansa syytemää-
7630: määräyksin tapahtuva syyttäjän ohjailu voi tul- räykseen perustuva syyttäruistehtävä hyvän
7631: la kysymykseen vain poikkeuksellisesti ja rajoi- syyttäruistavan mukaisesti ja syytemääräyksen
7632: tetusti. antajalle lojaalisti. Mikäli syyttäjä arvioi tilan-
7633: Syytemääräys perustuu sen antajan suoritta- netta toisin kuin syytemääräyksen antaja, tulee
7634: maan syyteharkintaan. Hän vastaa siitä, että hänen hyvissä ajoin neuvotella menettelytavois-
7635: syytteen nostamisen perusteet ovat olemassa. ta tämän kanssa.
7636:
7637:
7638:
7639: 149
7640: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
7641:
7642:
7643:
7644:
7645: Oikeusasiamiehen päätös 24.1.1997, dnro Veneen toinen matkustaja oli todistajana oli pi-
7646: 1898/2/95 tänyt nimenomaan epäillyn käyttäytymistä syy-
7647: nä veneen kaatumiseen. Epäilty ei ollut itsekään
7648: tätä kiistänyt. Hukkunut oli joutunut veden va-
7649: SYYTTÄMÄTIÄ JÄTTÄMINEN raan sen johdosta, että vene oli kaatunut. Tämän
7650: valossa oli vaikeata ymmärtää, miksi syyttäjä oli
7651: Kantelijan veli oli ohjannut pienvenettä. Ve- silti katsonut jääneen näyttämättä, että epäillyn
7652: neen kyydissä ollut henkilö oli kaarroksen aikana menettelyllä oli ollut syy-yhteys hukkumiseen.
7653: noussut seisomaan veneessä mutta horjahtanut. Hukkuneen omaa humalatilaa ei voitu oikeus-
7654: Tällöin vene oli kallistunut ja kaatunut. V eli oli asiamiehen mielestä syyttämättäjättämispää-
7655: joutunut veden varaan ja hukkunut. Savonlin- töksessä todetuin tavoin pitää epäillyn "syylli-
7656: nan kaupunginviskaalia arvosteltiin siitä, että syyttä vähentävänä seikkana", joskin se oli osal-
7657: tämä ei ollut nostanut asiassa syytettä veneessä taan saattanut myötävaikuttaa hukkumiskuole-
7658: seisomaan noussutta vastaan. maan. Päinvastoin asiassa oli runsaasti viitteitä
7659: Syyttämä ttäj ättämispäätöksessään kaupun- epäillyn tuottamuksesta. Todistajan mukaan
7660: ginviskaali katsoi, että seisomaan nouseminen oli hukkunut, joka oli kuljettanut venettä, oli sa-
7661: ollut osaksi syynä veneen kaatumiseen. Seiso- man venematkan aikana jo aikaisemmin joutu-
7662: maan nousseen syyllisyyttä vähentävänä seikka- nut huomauttamaan epäiliylle tämän häiritse-
7663: na oli kaupunginviskaalin mukaan kuitenkin västä käyttäytymisestä veneessä. Epäilty oli
7664: otettava huomioon hukkuneen voimakas huma- tiennyt, että kaikki veneessä olleet olivat illan
7665: latila ja se, että tämä oli käyttänyt täyttä no- kuluessa nauttineet alkoholia ja ettei kukaan
7666: peutta kaarteessa. Veneen ohjaajalla olisi ollut heistä käyttänyt pelastusliivejä. Tällaisissa olo-
7667: syytä kuljettaa venettä varovaisemmin, ottaen suhteissa veneen kaatumisen vaara samoin kuin
7668: huomioon, että hän oli jo aikaisemmin joutunut siihen liittyvä hukkumisvaara oli ollut epäillyn
7669: komentamaan syylliseksi epäiltyä tämän häirit- ennalta arvattavissa.
7670: sevän käyttäytymisen takia. Syyttäjä oli pitänyt kohtuuttomana ja tarkoi-
7671: Päätöksessään kaupunginviskaali katsoi ve- tuksettomana syyttää epäiltyä myöskään varo-
7672: neessä seisomaan nousseen syyllistyneen menet- mattomuudesta vesiliikenteessä, ottaen huo-
7673: telyllään varomattomuuteen vesiliikenteessä. mioon, että tapauksen yhteydessä tämän "tutta-
7674: Seisomaan nousemisella ei kuitenkaan kaupun- va" oli tapaturmaisesti hukkunut. Muuhun syyt-
7675: ginviskaali» mielestä ollut sellaista syy-yhteyttä tämättäjättämisperusteeseen syyttäjä ei ollut
7676: hukkumiseen, että epäiltyä olisi voitu syyttää tältä osin viitannut. Toisin sanoen: syyttäjä oli
7677: kuolemantuottamuksesta. Kaupunginviskaali katsonut epäillyn varomattomuuden vesiliiken-
7678: katsoi hukkumisen johtuneen pääasiallisesti teessä näytetyksi, mutta tuttavan hukkumis-
7679: hukkuneen omasta menettelystä. kuolema oli pelastanut epäillyn syytteeltä.
7680: Oikeusasiamiehen mielestä syyteharkintaa Oikeusasiamiehen mielestä tuttavan kuole-
7681: voitiin perustellusti arvostella. maa ei voida yksinään pitää sellaisena "muuna
7682: Syyttämättäjättämispäätöksessäkin oli to- seurauksena", joka oikeuttaisi syyttämättä jät-
7683: dettu epäillyn nousseen veneessä seisomaan, tämiseen. Tällainen tulkinta johtaisi kriminaali-
7684: mikä oli osaltaan johtanut veneen kaatumiseen. poliittisesti kestämättömään tilanteeseen. Tut-
7685:
7686:
7687:
7688: 150
7689: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALOITTA N
7690:
7691:
7692:
7693:
7694: tavaa ei voida rinnastaa esimerkiksi lähiomai- SYYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN NS. KESÄ-
7695: seen. Nyt kysymyksessä olevan kaltaisille vene- MÖKKIKAUPASSA
7696: retkille osallistujat ovat yleensä tuttavia keske-
7697: Oikeusasiamiehelle kanneltiin Hämeen lää-
7698: nään, joten tuttavan hukkuminen ei liene miten-
7699: ninsyyttäjän tammikuussa 1997 tekemistä pää-
7700: kään poikkeuksellinen seuraus tämäntyyppisissä
7701: töksistä jättää aviopuolisot syyttämättä kesä-
7702: tilanteissa.
7703: mökkikiinteistön kaupan yhteydessä tapahtu-
7704: Tapaus edustaa meidän oloissamme melko ta-
7705: neeksi epäillyn veropetoksen johdosta.
7706: vanomaista riskikäyttäytymistä vesillä liikutta-
7707: Aluksi oikeusasiamies totesi, että apulaisoi-
7708: essa. Tärkeä yleinen etu vaatii, ettei tällaisia te-
7709: keuskansleri, johon oikeusasiamiehen valvonta-
7710: koja jätetä syyttämättä ilman perusteltua aihet-
7711: valta ei ulotu, oli syyteharkinnan aikana neuvo-
7712: ta. Kun epäillyn menettely näytti joka tapauk-
7713: tellut puheena olevasta asiasta lääninsyyttäjän
7714: sessa myötävaikuttaneen toisen ihmisen hukku-
7715: kanssa ja että lääninsyyttäjä oli ennen lopullista
7716: miskuolemaan, olisi ollut aiheellista saattaa ky-
7717: päätöstään lähettänyt oikeuskanslerinvirastoon
7718: symys epäillyn rikosoikeudellisesta vastuusta
7719: luonnoksen ratkaisustaan. Asiaratkaisua koske-
7720: tuomioistuimen ratkaistavaksi.
7721: via ohjeita lääninsyyttäjän ei kuitenkaan todet-
7722: Oikeusasiamies katsoi kaupunginviskaalin
7723: tu saaneen. Mainitusta yhteydenpidosta huoli-
7724: menetelleen virheellisesti jättäessään syytteen
7725: matta oikeusasiamies katsoi lääninsyyttäjän
7726: nostamatta syyttämättäjättämispäätöksessä il-
7727: suorittaneen syyteharkinnan itsenäisesti. Lää-
7728: moittamillaan perusteilla.
7729: ninsyyttäjän syyteharkinta otettiin oikeusasia-
7730: Ottaen huomioon viralliselle syyttäjälle lain
7731: miehen tutkittavaksi siitä riippumatta, että apu-
7732: mukaan kuuluvan laajan harkintavallan oikeus-
7733: laisoikeuskansleri, jolle aikaisemmin oli kanneltu
7734: asiamies tyytyi ainoastaan saattamaan kihla-
7735: syyttämättäjättämispäätöksistä, oli päätynyt
7736: kunnansyyttäjän tietoon käsityksensä tämän
7737: asiassa samaan kantelijoiden arvostelemaan lop-
7738: ratkaisunsa virheellisyydestä.
7739: putulokseen eikä ollut määrännyt syytteitä nos-
7740: Oikeusasiamiehen päätös 8.4.1997, dnro 1570/
7741: tettavaksi.
7742: 4/95
7743:
7744: Tapahtumien kulku
7745: Apuluisoikeuskansleri on sittemmin päätöksel-
7746: Esitutkinnassa oli käynyt ilmi, että tampere-
7747: lään 2. 6.199 7 määrännyt asiassa syytteen nostetta-
7748: lainen aviopari, lääketieteen professori (A) ja sil-
7749: vaksi. Savonlinnan käräjäoikeus hylkäsi syytteen
7750: loinen oikeusneuvosmies, nykyinen oikeusneu-
7751: 21.8.1997 antamallaan tuomiolla. Itä-Suomen ho-
7752: vos (B), olivat joulukuussa 1990 myyneet yhtei-
7753: vioikeus on päätöksellään 30.12.1997 pysyttänyt
7754: sesti omistamansa kesämökkikiinteistön turku-
7755: käräjäoikeuden päätöksen sellaisenaan voimassa.
7756: laiselle avioparille. Kauppakirjaan oli hinnaksi
7757: merkitty 800 000 mk, minkä myyjät olivat myös
7758: ilmoittaneet veroilmoituksessa.
7759: Ostajat olivat kertoneet esitutkinnassa, että
7760: kauppakirjaan merkityn hinnan lisäksi kaupan-
7761: tekotilaisuudessa oli maksettu käteisenä 200 000
7762: mk pimeää kauppahintaa. A oli aluksi kiistänyt
7763:
7764:
7765:
7766: 151
7767: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
7768:
7769:
7770:
7771:
7772: pimeän kauppahinnan maksamisen mutta myö- että oikeudenkäyntiä olisi mainitut seikat huo-
7773: hemmin samassa kuulustelussa myöntänyt saa- mioon ottaen pidettävä tarkoituksettomana ja
7774: neensa 200 000 markan pimeän kauppahinnan, kohtuuttomana. Hän katsoi, ettei tärkeä yleinen
7775: mitä hänen vaimonsa B ei kuitenkaan A:n mu- tai yksityinen etu tässä tapauksessa vaatinut
7776: kaan ollut tullut tietämään. Myös B itse oli esi- syytteen nostamista.
7777: tutkinnassa kiistänyt tienneensä pimeästä kaup- Oikeusasiamies totesi ratkaisun johdosta seu-
7778: pahinnasta. raavan.
7779: Rikosoikeudellisista toimenpiteistä luopumis-
7780: ta koskevan lainsäädännön vuonna 1991 voi-
7781: Syyttämättäjättämispäätös A:n osalta maan tulleen uudistuksen yhtenä tavoitteena oli
7782: A:n omaan tunnustamiseen viitaten läänin- seuraamusluontoisen syyttämättä jättämisen
7783: syyttäjä oli todennut tämän ottaneen vastaan mahdollisuuksien ja käytön lisääminen. Seuraa-
7784: pimeää kauppahintaa kesämökin myynnin yh- musluonteiselle syyttämättäjättämiselle on lais-
7785: teydessä ja jättäneen sen ilmoittamatta verotuk- sa kuitenkin asetettu ennakkoehto: Siihen voi-
7786: sessa. A:n katsottiin syyllistyneen näin verope- daan turvautua vain, jollei tärkeä yleinen tai
7787: tokseen. Lääninsyyttäjä oli päätynyt kuitenkin yksityinen etu muuta vaadi. Käytännössä "ylei-
7788: asiassa seuraamusluontoiseen syyttämättä jättä- sen tai yksityisen edun" painoarvo tulee harkit-
7789: miseen. tavaksi osana syyttäjän kokonaisarviota. Vaik-
7790: Päätöstään lääninsyyttäjä oli perustellut en- ka seuraamusluontoisen syyttämättä jättämisen
7791: sinnäkin sillä, että pidätetyn veron määrä oli mahdollisuuksia onkin lisätty, oikeusjärjestyk-
7792: ollut pieni ottaen huomioon koko kauppahinta semme lähtökohtana on edelleen syytepakkope-
7793: sekä A:n tulot ja varallisuus ja myös hänen jo riaate. Syyttämättä jättäminen kohtuuden tai
7794: maksamansa verot ja maksut. Lisäksi läänin- tarkoituksenmukaisuuden perusteella merkitsee
7795: syyttäjä totesi, että syyteoikeuden pitkä van- poikkeusta pääsäännöstä, mikä on syytteen nos-
7796: hentumisaika oli miltei kulunut umpeen ja että tamista ja syyttämättä jättämistä puoltavien
7797: teko oli sattumanvaraisesti vasta marraskuussa näkökohtien keskinäisessä punninnassa otettava
7798: 1996 tullut tietoon. Vuoden 1990 verotus oli vi- huomioon.
7799: ranomaisista johtuneesta syystä valmistunut Lääninsyyttäjän perustelua A:n tulojen ja va-
7800: vasta vuoden 1992 tammikuussa. Normaalitilan- rallisuuden vaikutuksesta syyttämättä jättämi-
7801: teessa verotus olisi valmistunut jo marraskuussa seen oikeusasiamies piti yhdenvertaisuusperiaa-
7802: 1991, jossa tapauksessa rikoksen syyteoikeus oli- tetta loukkaavana ja siten suorastaan lainvas-
7803: si vanhentunut jo esitutkintaa aloitettaessa. taisena. Tapauksen saamaa laajaa julkisuutta ja
7804: Lääninsyyttäjä lausui myös, että A:lle oli teon ilmitulon jälkeisten jälkiverojen maksamis-
7805: asian saamasta laajasta julkisuudesta aiheutu- ta koskevia perusteluja hän piti puolestaan syy-
7806: nut haitallisia seurauksia erityisesti teosta kulu- teharkintaan vaikuttamattomina. Ainoa syyttä-
7807: neeseen pitkään aikaan ja teon vakavuusastee- mättä jättämistä puoltava näkökohta oli ollut
7808: seen nähden. Lääninsyyttäjä viittasi lisäksi sii- rikoksen sattumanvarainen ilmitulo syyteoikeu-
7809: hen, että A oli sittemmin maksanut verot viiväs- den vanhentumisen ollessa jo lähellä. Pelkästään
7810: tyskorkoineen. tällä perusteella A:n veropetosta ei kuitenkaan
7811: Loppupäätelmänään lääninsyyttäjä totesi, olisi voitu oikeusasiamiehen mielestä katsoa niin
7812:
7813:
7814:
7815: 152
7816: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
7817:
7818:
7819:
7820:
7821: poikkeukselliseksi tapaukseksi, että oikeuden- ten perusteltua, vaikka näyttö ei olisikaan niin
7822: käyntiä olisi ollut pidettävä tarkoituksettomana vakuuttavaa, että tuomitsemista voitaisiin pitää
7823: ja kohtuuttomana. A:n syyksi luettavan rikok- varmana."
7824: sen luonne ja teolla tavoitellun hyödyn määrä "Syytekynnyksen korkeus joudutaan määrit-
7825: olisivat, myös yleinen etu huomioon ottaen, pu- tämään viime kädessä kunkin yksittäistapauk-
7826: huneet kokonaisarvioinnissa päinvastoin syyt- sen konkreettisessa näyttötilanteessa. Oikeus-
7827: teen nostamisen puolesta. säännösten tapaan syytekynnystäkin koskeva
7828: Oikeusasiamies piti lääninsyyttäjän ratkaisua säännös edellyttää rajatapauksissa tulkintaa.
7829: virheellisenä. Hän otti kuitenkin lääninsyyttä- Kun myöskään todistusaineiston näyttöarvoa ei
7830: jän menettelyn moitittavuutta arvioidessaan ole mahdollista arvioida ehdottoman täsmälli-
7831: huomioon lain mukaan viralliselle syyttäjälle
7832: '
7833: sesti, jää syyttäjälle syytekynnystä konkreetti-
7834: kuuluvan laajan harkintavallan. Laillisuuskysy- seen tapaukseen sovellettaessa aina jonkin ver-
7835: myksen tulkinnanvaraisuuteen viittasi sekin, ran harkinnan varaa."
7836: että apulaisoikeuskansleri oli omassa arviossaan "Syyteharkintaan kuuluvan harkintavallan
7837: päätynyt oikeusasiamiehen näkemyksestä poik- käyttöä ei kuitenkaan voida pitää täysin syyttä-
7838: keavaan lopputulokseen. jän vapaana harkintana. Harkintavaltaa tulee
7839: käyttää oikeudellisesti hyväksyttävin kriteerein.
7840: Syyttämättäjättämispäätös B:n osalta Sen käyttöä tulee myös jälkikäteen arvioida täl-
7841: laisin perustein."
7842: B oli esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä
7843: "Kun kysymyksessä on ns. rajatapaus eli kun
7844: veropetokseen tai ylipäänsä tietävänsä pimeästä
7845: syytekynnyksen ylittyminen jää epävarmaksi,
7846: kauppahinnasta mitään. Lääninsyyttäjä katsoi,
7847: syyttäjän tulee tapauskohtaisesti arvioida, kum-
7848: ettei esitutkinnassa ollut tullut ilmi syytteen nos-
7849: man suuntaisen ratkaisun- syytteen nostamisen
7850: tamiseen vaadittavaa näyttöä. Sen vuoksi hän
7851: vai syyttämättä jättämisen- puolesta on esitet-
7852: jätti syytteen B:nkin osalta nostamatta.
7853: tävissä painavammat perusteet. Syyttäjän on
7854: Oikeusasiamies totesi ratkaisun johdosta seu-
7855: otettava kantaa siihen, kumpi lopputulos on ri-
7856: raavan.
7857: kosprosessin tarkoitusperät huomioon ottaen pa-
7858: Näytön arvioinnin kannalta kysymys oli vii-
7859: remmin perusteltavissa."
7860: me kädessä siitä, voitiinko B:n osoittaa havain-
7861: Viitaten rikosprosessin tavoitteisiin ja arvoi-
7862: neen pimeän kauppahinnan maksua. Esitutkin-
7863: hin sekä syyttäjän tehtäviin näiden toteuttami-
7864: ta-aineisto oli sisältänyt tältä osin ristiriitaista
7865: sessa oikeusasiamies totesi, että syytekynnyksen
7866: selvitystä.
7867: ylittymistä koskevassa rajatapauksessa syyttä-
7868: jän tulee punnita selvittämisintressin ja oikeus-
7869: Syytekynnyksestä yleensä
7870: turvaintressin painoarvoja kussakin käsiteltävä-
7871: "Syypääksi toteavaan tuomioon vaaditaan ri- nään olevassa tapauksessa.
7872: kosasioissa niin vahvaa näyttöä, että syyllisyy-
7873: destä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Täl-
7874: B:n tapauksen arviointi
7875: löin puhutaan ns. täydestä näytöstä. Syytteen
7876: nostamiseen puolestaan riittää, että sen tueksi on Tapauksen pääasiallinen näyttö oli muodos-
7877: todennäköisiä syitä. Syytteen nostaminen on si- tunut keskenään ristiriitaisista henkilötodisteis-
7878:
7879:
7880:
7881: 153
7882: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
7883:
7884:
7885:
7886:
7887: ta. Lääninsyyttäjä oli sekä päätöksensä peruste- synyt A:n kaupankäyntitapoja. Lopputuloksen
7888: luissa että oikeusasiamiehelle antamassaan selvi- eli laittoman taloudellisen edun kannalta oli
7889: tyksessä todennut, että keskusrikospoliisin toi- ollut samantekevää, oliko B tiennyt pimeästä
7890: mittaman perusteellisen esitutkinnan jälkeen ei kauppahinnasta vai oliko hän tarkoituksellisesti
7891: tuomioistuinkäsittelyssä olisi enää ollut odotet- toiminut sillä tavalla, ettei pimeän kauppahin-
7892: tavissa lisänäyttöä. nan maksaminen ollut voinut tulla hänen tie-
7893: Oikeusasiamies totesi, että uusia todisteita oi- toonsa.
7894: keudenkäynnissä tuskin olisikaan ollut esitettä- Pimeä kauppahinta ei ole A:n omankaan ker-
7895: vissä. Syyttäjän ei rikosjutussa sellaisia enää tomuksen mukaan jäänyt hänelle itselleen, vaan
7896: pidä odottaakaan. Kysymys onkin ollut jo ole- se oli käytetty puolisoiden yhteiseen tarkoituk-
7897: massa olevan näytön arvioinnista. Suullinen ja seen eli irtaimiston hankkimiseen myöhemmän
7898: välitön tuomioistuinkäsittely olisi voinut moni- kiinteistökaupan yhteydessä. Näin ollen myös B
7899: puolistaa näytön arviointikriteerejä. Ristiriitais- on joka tapauksessa perheen jäsenenä hyötynyt
7900: ten kertomusten luotettavuuden arviointiin ja pimeästä kauppahinnasta.
7901: vertailuun on tuomioistuimessa paremmat mah- B:n asema korkeimman oikeuden jäsenenä
7902: dollisuudet kuin pelkästään esitutkinta-aineis- vaikuttaa luonnollisesti myös oikeusturvaintres-
7903: toon perustuvassa syyte harkinnassa. Asianosais- sin painoarvoon. Oikeusneuvoksen joutuminen
7904: ten samanaikainen kuuleminen ja välittömien syytteeseen veropetoksesta olisi saanut suurta
7905: havaintojen tekeminen heidän kertomuksistaan julkista huomiota osakseen. Lisäksi B olisi toden-
7906: olisi ollut omiaan parantamaan heidän kerto- näköisesti pidätetty oikeuskäsittelyn ajaksi vi-
7907: mustensa arviointimahdollisuuksia esitutkin- rantoimituksesta. V eropetoksesta syytteeseen
7908: nassa avoimiksi jääneiden kysymysten osalta. joutuminen olisi siten merkinnyt B:lle hänen ase-
7909: B:tä oli epäilty syylliseksi myyjille yhteisesti massaan todennäköisesti poikkeuksellisen suurta
7910: lähes 20 000 markan etua merkinneeseen verori- haittaa.
7911: kokseen. Epäillyn rikoksen luonne- ottaen eri- Julkisesti tapahtuva perusteellinen oikeuskä-
7912: tyisesti huomioon myös B:n asema korkeimman sittely voi kuitenkin olla myös epäillyn oikeus-
7913: oikeuden jäsenenä- korosti oikeusasiamiehen turvan kannalta puolustettavissa. Näin olisi
7914: mielestä asian perusteellisen julkisen selvittämi- saattanut olla tässäkin tapauksessa. Oikeuden-
7915: sen tärkeyttä. mukainen oikeudenkäynti riippumattomassa
7916: Selvittämisintressin painoarvon korostumi- tuomioistuimessa antaa rikoksesta aiheettomasti
7917: nen näytöllisessä epävarmuustilanteessa ei kui- epäiliylle mahdollisuuden puhdistautua häneen
7918: tenkaan vielä sellaisenaan anna perustetta syyt- kohdistuvista epäluuloista.
7919: teen nostamiseen. On myös otettava huomioon B:n osalta kysymys oli ollut näytöllisestä raja-
7920: epäillyn oikeusturvaintressin merkitys. Kysy- tapauksesta. Esitutkinnassa oli tullut esiin sellai-
7921: mys on sen arvioimisesta, miten merkittävästi sia sekä syytteen nostamista että syyttämättä
7922: B:n oikeusturvaa olisi vaarannettu, jos hänet jättämistä puoltavia perusteita, jotka oikeus-
7923: olisi asetettu syytteeseen. asiamiehen mukaan olisi tullut ottaa syytekyn-
7924: B on itse kertonut tarkoituksellisesti pidät- nyksen ylittymistä koskevassa harkinnassa huo-
7925: täytyneensä osallistumasta kauppaneuvotte- mwon.
7926: luihin, koska hänen oikeustajunsa ei ollut hyväk- Oikeudenkäynti olisi ollut omiaan paranta-
7927:
7928:
7929:
7930: 154
7931: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
7932:
7933:
7934:
7935:
7936: maan ristiriitaisten kertomusten arviointimah- minkälaisen kannan hovioikeus ottaisi syyttei-
7937: dollisuuksia ja siten tuomaan asiaan lisäselvyyt- siin ja kantelijan esittämiin uusiin tosiasiaväit-
7938: tä. Koska asian perusteellista selvittämistä olisi teisiin.
7939: tässä tapauksessa ollut pidettävä yleisen edun Oikeusasiamies ei pitänyt asianmukaisena
7940: kannalta erityisen tärkeänä, syytteen nostamis- sitä, että kihlakunnansyyttäjä oli ilmoittanut
7941: ta olivat puoltaneet painavat perusteet. Myös- odottaneensa asiassa Helsingin hovioikeuden
7942: kään epäillyn oikeusturvaintressi ei olisi ollut päätöstä ennen lisäesitutkintaa koskevan asian
7943: esteenä syytteen nostamiselle. ratkaisemista. Oikeusasiamies kiinnitti syyttä-
7944: Oikeusasiamies katsoi, että lääninsyyttäjä oli jän huomiota siihen, että lisäesitutkinnan tar-
7945: perusteluissaan käsitellyt puutteellisesti syytteen peellisuus oli arvioitava viipymättä tapauksissa,
7946: nostamista puoltavia ja sitä vastaan puhuvia nä- joissa rikosasiaa koskeva oikeudenkäynti oli jo
7947: kökohtia. Lääninsyyttäjä oli päätynyt syyte- tuomioistuimessa vireillä.
7948: harkinnassaan myös B:n osalta lopputulokseen, Oikeusasiamiehen päätös 6.10.1997, dnro 134/
7949: jota oikeus asiamiehen mielestä ei voitu asian ko- 4/97
7950: konaisuus huomioon ottaen pitää perusteltuna.
7951: Oikeusasiamies ei kuitenkaan katsonut lää-
7952: ninsyyttäjän ylittäneen hänelle lain mukaan
7953: SYYTEOIKEUDEN VANHENTUMINEN
7954: kuuluvaa harkinta valtaa, vaikkakin toisensuun-
7955: SYYTEHARKINNAN AIKANA
7956: tainen ratkaisu olisi oikeusasiamiehen mielestä
7957: ollut paremmin perusteltu. Solvausrikoksen asianomistaja arvosteli kan-
7958: Oikeusasiamies saattoi lausumansa käsitykset telussaan Savonlinnan kihlakunnansyyttäjää
7959: lääninsyyttäjän tietoon ja vastaisen varalle huo- siitä, että tällä syyteharkinnassa olleen solvauk-
7960: mioon otettavaksi. sen syyteoikeus oli vanhentunut syyteharkinnan
7961: Oikeusasiamiehen päätös 19.6.1997, dnrot aikana. Kantelija kertoi kiirehtineensä syytehar-
7962: 521, 554 ja 393/4/97 kintaa useaan otteeseen vedotenjuuri vanhentu-
7963: misuhkaan.
7964: Syyttäjä myönsi tapahtuneen ja totesi olleen-
7965: sa siinä "rutiininomaisessa" käsityksessä, että
7966: LISÄESITUTKINTA RIKOSASIASSA
7967: solvauksen syyteoikeus vanhentui viidessä vuo-
7968: Kantelija arvosteli Lohjan kihlakunnansyyt- dessa. Tämän vuoksi hän ei ollut pohtinut van-
7969: täjää siitä, että tämä ei ollut käräjäoikeuden tuo- hentumiskysymystä syyteharkinnan yhteydes-
7970: mion jälkeen suorituttanut syytetyn pyytämää sä. Tässä tapauksessa syyteoikeus oli kuitenkin
7971: lisäesitutkintaa syytetyn esille tuomien uusien vanhentunut kahdessa vuodessa.
7972: seikkojen selvittämiseksi. Asia oli tuolloin vireil- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
7973: lä Helsingin hovioikeudessa. raavan.
7974: Kihlakunnansyyttäjä oli todennut kantelijan Syyttäjän velvollisuuksiin kuuluu syytehar-
7975: asianajajalle lähes neljä kuukautta lisäesitut- kinnan suorittaminen ennen rikoksen syyteoike-
7976: kintapyynnön saatuaan lähettämässään kirjees- uden vanhentumista. Asian saapuessa syytehar-
7977: sä, että asiassa oli odotettu Helsingin hovioikeu- kintaan syyttäjän ensimmäisiä toimenpiteitä on
7978: den päätöstä. Näin oli tehty, jotta nähtäisiin, tarkistaa asian kiireellisyysaste, minkä vuoksi on
7979:
7980:
7981:
7982: 155
7983: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
7984:
7985:
7986:
7987:
7988: varmistauduttava mm. syyteoikeuden vanhen- tä ilmenevä syyttäjän syyllisyys huomioon otta-
7989: tumisajasta. en vähäisenä. Tämän vuoksi hän katsoi, että asia
7990: Tässä tapauksessa käsiteltävänä oleva asia ei voitiin jättää huomautuksen varaan.
7991: ole ollut monimutkainen eikä laaja. Lisätutkin- Oikeusasiamies antoi kihlakunnansyyttäjälle
7992: nan valmistumisesta on ollut vielä yli puoli vuot- huomautuksen tuottamuksellisesta virkavelvol-
7993: ta syyteoikeuden vanhentumiseen. Syyttäjällä lisuuden rikkomisesta.
7994: onkin ollut riittävästi aikaa ennen syyteoikeuden Oikeusasiamiehen päätös 2.12.1997, dnro
7995: vanhentumista saattaa asia tuomioistuimen kä- 1536/4/97
7996: siteltäväksi.
7997: Syyttäjän mukaan syyteoikeuden vanhentu-
7998: minen on johtunut yksinomaan siitä, että hänellä
7999: ULOSOTTO
8000: oli ollut virheellinen käsitys vanhentumisajasta.
8001: Asiassa on jäänyt epäselväksi, esittikö kantelija
8002: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT
8003: yhteydenotoissaan syyttäjälle huolestumisensa
8004: ALOITIEET
8005: syyteoikeuden vanhentumisesta. Käytettävissä
8006: olevan selvityksen nojalla ei ole perusteita epäil-
8007: PUUN MYYMINEN ULOSMITATULTA
8008: lä, että syyttäjän menettely olisi ollut tahallista
8009: KIINTEISTÖLTÄ
8010: tai että sille olisi ollut joku muu syy kuin hänen
8011: ilmoittamansa erehdys. Asikkalan piirin nimismiestä vastaan kannel-
8012: Syyttäjän viaksi kuitenkin jää, että hän on tiin siitä, että hän oli ulosottomiehenä sallinut
8013: varomattomuudesta laiminlyönyt varmistautua vapaaehtoisen metsänhakkuusopimuksen ulos-
8014: syyteoikeuden vanhentumista koskevan muis- mitatulta kiinteistöltä. Puukaupan hinnasta
8015: tinvaraisen käsityksensä oikeellisuudesta. Viran- suoritettiin osa ulosmitatuista veloista ja vapaa-
8016: omaisten velvollisuus on tuntea lain säännökset. ehtoisen kiinteistökaupan kauppahinnasta lo-
8017: Tässä tapauksessa on lisäksi ollut kysymys syyt- put.
8018: täjän virkatoiminnan kannalta keskeisistä sään- Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
8019: nöksistä. Oikeusasiamies katsoikin syyttäjän raavan.
8020: syyllistyneen rikoslain 40 luvun l l §:n tarkoitta- Ulosmitattuun kiinteistöön kuuluvan metsän
8021: maan tuottamukselliseen virkavelvollisuuden myyminen on ulosmitatun omaisuuden realisoin-
8022: rikkomiseen. tikeinona lähtökohtaisesti mahdollista ainoas-
8023: Toimenpiteitä harkitessaan oikeusasiamies taan, mikäli siihen saadaan kaikkien ulosmit-
8024: totesi ensinnäkin sen, että syyttäjä oli syyteoi- tausvelkojien suostumus.
8025: keuden vanhentumisen todettuaan ottanut yh- Tässä tapauksessa nimismiehen menettely ei
8026: teyttä kantelijaan ja neuvonut tätä, miten tä- ollut loukannut ulosmittausvelkojien etua, vaik-
8027: män tulisi menetellä solvauksesta epäiliylle hen- ka näiden suostumusta metsänhakkuuseen ei ol-
8028: kilölle esitettävän mahdollisen vahingonkor- lut erikseen hankittukaan, eikä menettelyä voitu
8029: vausvaatimuksen suhteen. Syyttäjän laimin- muutenkaan pitää sillä tavoin virheellisenä, että
8030: lyönnistä ei olisi ollut odotettavissa ainakaan oikeusasiamiehen olisi tullut siihen puuttua.
8031: ankarampaa rangaistusta kuin sakko. Oikeus- Oikeusasiamies lausui kuitenkin käsitykse-
8032: asiamies piti laiminlyöntiä sen haitallisuus ja sii- nään, että hyvän ulosottotavan noudattamiseksi
8033:
8034:
8035:
8036: 156
8037: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
8038:
8039:
8040:
8041:
8042: ja epätietoisuuden välttämiseksi ulosottomiehen misperiaatteen tärkeyteen nähden olisi kuitenkin
8043: olisi syytä aina ilmoittaa ulosmittausvelkojille ollut perusteltua lähteä siitä, että ennakkoilmoi-
8044: aikomuksestaan suostua ulosmitatun omaisuu- tuksen pitää sisältää tarkka tieto tilitysajankoh-
8045: den osittaiseenkin vapaaehtoisella kaupalla to- dasta.
8046: teutettavaan realisointiin sekä informoida velko- Jos tiedoksianto sitä vastoin toimitetaan jo
8047: jia myös ulosottolain 4 luvun 25 §:n mukaisen ennen virka-apuhakemuksen jättämistä, on sen
8048: metsänhakkuun sallimisesta. sisältämä ja ulosottomiehen etukäteen allekir-
8049: Oikeusasiamiehen kirje 27.2.1997, dnro 1540/ joittama ilmoitus kokonaisuudessaan harhaan-
8050: 4/95 johtava. Ulosottomies ei näet ole vielä ilmoitus-
8051: lomaketta allekirjoittaessaan voinut arvioida,
8052: onko asiassa ylipäätään virka-avun, takaisin-
8053: OSAMAKSUKAUPPALAIN MUKAINEN oton ja tilityksen antamiselle laillisia edellytyk-
8054: VIRKA-APU siä.
8055: Koska kerrottu menettely vaarantaa osamak-
8056: Kantelijat arvostelivat Vantaan nimismies-
8057: suostajan oikeusturvaa sitä ei voida pitää hyväk-
8058: piirin täytäntöönpano-osaston osastopäällikön
8059: syttävänä, vaikka joustavuusnäkökohdat sitä
8060: menettelyä osamaksukaupasta annetun lain no-
8061: ehkä puoltaisivatkin.
8062: jalla annettavaa virka-apua koskevassa asiassa.
8063: Oikeusasiamies katsoi osastopäällikön mene-
8064: Kantelun mukaan osamaksuvelalliselle oli ilmoi-
8065: telleen virheellisesti siinä, että tämä oli ulosotto-
8066: tettu tulevasta osamaksutilityksestä jo ennen
8067: miehenä hyväksynyt ennakkoilmoituksen tie-
8068: asian vireilletuloa. Ilmoituksessa ei ollut kuiten-
8069: doksiannon, vaikka tiedoksianto oli tapahtunut
8070: kaan kerrottu tilityksen ajankohtaa.
8071: jo ennen virka-apuasian vireilletuloa ja vaikka
8072: Oikeusasiamies otti samalla omasta aloittees-
8073: siitä ei ilmennyt tilityksen ajankohtaa.
8074: taan tutkittavaksi, voitiinko osamaksutilityk-
8075: sessä lukea takaisinottokuluiksi avustaville ulos-
8076: ottomiehille maksettuja korvauksia tavaran kul- Kuljetuskulut takaisinottokuluina
8077: jetuksesta omalla autolla. Osastopäällikkö on selityksessään myöntänyt
8078: Oikeusasiamies esitti kannanottonaan seuraa- hyväksyneensä 50-100 markan korvauksen
8079: van. avustaville ulosottomiehille tavarankuljetukses-
8080: ta nimismiespiirin varastoon omalla autolla.
8081: Ennakkoilmoitus osamaksutilityksestä Jos avustava ulosottomies osallistuu virka-
8082: Asianosaisen kuuleminen on tärkeä oikeuspe- apuna toimitettavan takaisinoton täytäntöön-
8083: riaate myös osamaksutilityksessä. Osamaksu- panoon, erillisen kulukorvauksen maksamista
8084: kauppalain mukaista virka-apua ei saisi antaa voidaan kuitenkin pitää kyseenalaisena. Asiaa ei
8085: ostajan poissa ollessa, ellei virka-avun antami- ole lailla säännelty tai erikseen ohjeistettu.
8086: sesta ole säädetyllä tavalla etukäteen hänelle il- Osamaksukaupan kohteen takaisinotto virka-
8087: moitettu. tehtävänä, jonka suorittamiseen avustavat ulos-
8088: Osamaksutilityksen ennakkoilmoitusta kos- ottomiehet saivat korvausta oman auton käytös-
8089: keva sääntely on tapahtuma-aikana ollut jossa- tä, sisältää myös esineen noudon. Kysymyksessä
8090: kin määrin tulkinnanvarainen. Yleisen kuule- olevissa tapauksissa esineiden kuljettamiseen ei
8091:
8092:
8093:
8094: 157
8095: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
8096:
8097:
8098:
8099:
8100: ole tarvittu erityisten kuljetusvälineiden hankki- Hänen olisi ulosmittausyritystä koskevan es-
8101: mista. temerkinnän puutteellisuuden vuoksi ollut syytä
8102: Edellä esitetyillä perusteilla oikeusasiamies ainakin epäillä saatavan vanhentumista. Hänel-
8103: katsoi, että ylimääräisen kuljetuskorvauksen lä olisi sen vuoksi ollut erityinen aihe varmistau-
8104: maksamiseen ei ole ollut laillisia perusteita. tua saatavan perimiskelpoisuudesta ennen kuin
8105: Lainsäädännön tulkinnanvaraisuuteen näh- hän käytti ulosotossa kertyneitä varoja tämän
8106: den asia ei kuitenkaan antanut oikeusasiamiehel- saatavan suoritukseksi.
8107: le aihetta muihin toimenpiteisiin kuin että hän Kun avustava ulosottomies havaitsee, että
8108: saattoi edellä esitetyt käsitykset entisen osasto- saatavan vanhentumisen katkaisemisesta ei ole
8109: päällikön, nykyisen kihlakunnanvoudin tietoon. esitetty pätevää selvitystä, tulee hänen saattaa
8110: Oikeusasiamiehen päätös 28.2.1997, dnro asia ulosottomiehen tietoon. Tämän tulee taas
8111: 2449/2/95 vaatia velkojaa esittämään tarpeellinen selvitys
8112: siitä, että saatavan vanhentuminen on asianmu-
8113: kaisesti katkaistu.
8114: VANHENTUNEEN SAATAVAN Ulosoton virallistoimintoisuuden vuoksi ei
8115: PERIMINEN ULOSOTOSSA voida edellyttää, että velallisen olisi itse tehtävä
8116: väite vanhentumisesta. A vustavalla ulosotto-
8117: Jo oikeusasiamiehen aikaisemmassa kantelu-
8118: miehellä on lakiin perustuva virkavelvollisuus
8119: päätöksessä 31.12.1996 (1885/4/95) oli todettu,
8120: ottaa vanhentuminen viran puolesta huomioon
8121: että Vantaan nimismiespiirissä oli peritty kante-
8122: saatavan perinnässä.
8123: lijalta ulosottoteitse vanhentunutta saatavaa
8124: Laiminlyödessään tarkistaa perittävänään ol-
8125: yhteensä 10 806,97 markkaa. Rikosoikeudellisen
8126: leen saatavan perimiskelpoisuuden avustava
8127: vastuukysymyksen selvittämiseksi oikeusasia-
8128: ulosottomies oli jättänyt täyttämättä lakiin pe-
8129: mies suoritutti asiassa esitutkinnan ja totesi sen
8130: rustuvan virkavelvollisuutensa. Tämä laimin-
8131: perusteella kannanottonaan seuraavan.
8132: lyönti oli tapahtunut varomattomuudesta. Van-
8133: hentuneen saatavan perintää, joka jatkui yli
8134: Avustavan ulosottomiehen menettely
8135: vuoden ajan, ei voitu perityn rahamäärän suu-
8136: Saatavan mahdollista vanhentumista arvioi- ruus huomioon ottaen pitää rikoslain 40 luvun 11
8137: taessa oli otettava kantaa siihen, oliko vuonna §:ssä tarkoitetulla tavalla vähäisenä tekona.
8138: 1983 tehty ulosmittausyritys katkaissut vanhen- Näin ollen oikeusasiamies katsoi avustavan ulos-
8139: tumisen vai ei. Tätä ulosmittausyritystä koskeva ottomiehen syyllistyneen mainitussa lainkoh-
8140: täytäntöönpanokirjaan merkitty estetodistus oli dassa tarkoitettuun tuottamukselliseen virka-
8141: ollut puutteellinen. Siitä ei ilmennyt, oliko velal- velvollisuuden rikkomiseen.
8142: linen ollut ulosmittausyrityksessä läsnä vai ei. Asiassa oli kuitenkin avustavan ulosottomie-
8143: Todistuksen perusteella ei myöskään voinut pää- hen syyllisyyttä lieventäviä seikkoja. Estetodis-
8144: tellä, oliko ulosmittausyritys toimitettu velalli- tuksen puutteellisuus ei ollut erityisen silmiinpis-
8145: sen luona vai ei. tävä, joten sen huomaamatta jääminen oli sinän-
8146: Vantaan nimismiespiirin avustava ulosotto- sä ollut ymmärrettävää. Vantaan nimismiespii-
8147: mies oli saanut asian hoitaakseen tammikuussa rissä tuolloin vireillä olleiden asioiden määrä oli
8148: 1991. ollut huomattavan suuri. Koska rikoksesta ei
8149:
8150:
8151:
8152: 158
8153: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
8154:
8155:
8156:
8157:
8158: ollut odotettavissa ankarampaa rangaistusta olleen vähäarvoisen sormuksen, jolla kuitenkin
8159: kuin sakko ja rikosta oli siitä ilmenevä tekijän oli kantelijalle tunnearvoa.
8160: syyllisyys huomioon ottaen kokonaisuutena ar- Oikeusasiamies esitti kannanottonaan seuraa-
8161: vostellen pidettävä vähäisenä, oikeusasiamies ei van.
8162: määrännyt asiassa nostettavaksi virkasyytettä. Sormuksen ulosmittaukseen ei sinänsä ollut
8163: Oikeusasiamies antoi avustavalle ulosottomie- estettä, koska sormus ei kuulunut ulosottolain 4
8164: helle kuitenkin huomautuksen hänen lainvastai- luvun 5 §:n erottamissäännöksessä mainittuihin
8165: sesta menettelystään. esme1snn. Ulosottolain mukaan velalliselta on
8166: kuitenkin ensisijaisesti aina ulosmitattava ra-
8167: Ulosottomiehen menettely haa. Peruste rahan ulosmittaamatta jättämiselle
8168: näytti tässä tapauksessa olleen varojen vähäi-
8169: Oikeusasiamies katsoi asianomaisen ulosotto-
8170: syys. Kun kuitenkin avustava ulosottomies oli
8171: miehen valvoneen puutteellisesti avustavan
8172: ulosmittauspöytäkirjassa arvioinut sormuksen
8173: ulosottomiehen perintätehtävien hoitoa ja siten
8174: vain 200 markan arvoiseksi ja käteisvaroja oli
8175: menetelleen virheellisesti. Nimismiespiirin työ-
8176: ollut enemmän, sormuksen ulosmittaukselle ra-
8177: määristä esitetty selvitys huomioon ottaen oike-
8178: han sijasta ei ole tässä tapauksessa ollut hyväk-
8179: usasiamies piti ulosottomiehen viaksi jäävää
8180: syttävää perustetta, varsinkaan kun sormuksen
8181: huolimattomuutta kuitenkin vähäisenä. Oikeus-
8182: ulosmittaus oli ollut vastoin velallisen tahtoa.
8183: asiamies ei katsonut ulosottomiehen siten syyllis-
8184: Pakkohuutokaupassa sormuksesta oli kertynyt
8185: tyneen rikoslain 40 luvun 11 §:ssä tarkoitettuun
8186: varoja huomattavasti arvioituakin vähemmän.
8187: tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomi-
8188: Lisäksi esineen realisoinnista on ollut täytän-
8189: seen.
8190: töönpanokuluja, joita rahan ulosmittaamisella ei
8191: Siihen nähden, että Uudenmaan lääninhallitus
8192: olisi syntynyt.
8193: oli tämän asian johdosta jo antanut ulosottomie-
8194: Oikeusasiamies antoi avustavalle ulosotto-
8195: helle muun muassa vanhentumisaikojen puutteel-
8196: miehelle huomautuksen hänen virheellisestä me-
8197: lista valvontaa koskevan huomautuksen, oikeus-
8198: nettelystään.
8199: asiamies tyytyi tässä yhteydessä omasta puoles-
8200: Oikeusasiamiehen päätös 22.9.1997, dnro
8201: taan ainoastaan kiinnittämään ulosottomiehen
8202: huomiota avustavien ulosottomiesten virkatehtä-
8203: 2437/4/95
8204: vien asianmukaiseen valvontaan.
8205: Oikeusasiamiehen päätös 20.3.1997, dnro
8206: 2680/2/96 ULOSOTON VIIVÄSTYMINEN
8207:
8208: Ulosottovelallinen kanteli Vakka-Suomen
8209: kihlakunnanviraston ulosotto-osaston menette-
8210: ULOSMITTAUKSEN ENSISIJAINEN
8211: lystä yksipuolisen tuomion täytäntöönpanossa.
8212: KOHDE
8213: Ulosotto-osasto oli ottanut kantelijaan yhteyttä
8214: Vantaan nimismiespiirin avustava ulosotto- vasta puolentoista vuoden jälkeen toimeksian-
8215: mies ei ollut suostunut ulosmittaamaan kanteli- non saatuaan.
8216: jan lompakosta löytyneitä 300 markkaa. Sen si- Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
8217: jaan hän oli ulosmitannut kantelijan sormessa raavan.
8218:
8219:
8220:
8221: 159
8222: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
8223:
8224:
8225:
8226:
8227: Hallitusmuodon 16 §:n mukaan jokaisella on niiden arvoa vastaavana korvauksena 150 000
8228: oikeus saada asiansa käsitellyksi viranomaisessa markkaa korkoineen. Ulosottohakemuksessa Ni-
8229: ilman aiheetonta viivytystä. Ulosottoasetuksen valan piirin nimismiehelle pyydettiin täytän-
8230: mukaan ulosottoasiat on toimeenpantava jou- töönpanotoimia tältä osin ainoastaan toissijaisen
8231: tuisasti. Oikeusasiamies totesi, että tämä ei ollut rahasaatavan perimiseksi. A vustava ulosotto-
8232: toteutunut kantelijan asiassa. mies ulosmittasi kantelijan läsnä ollessa tämän
8233: Ulosotto-osaston selvityksen mukaan velalli- omistaman osuuden kiinteistöstä.
8234: selle lähetetään automaattisesti maksukehotus Kantelija arvosteli ulosottoviranomaisia siitä,
8235: noin viikon kuluttua siitä, kun toimeksianto on että nämä eivät olleet hyväksyneet hänen ensisi-
8236: saapunut kihlakunnanvirastoon ja kirjattu atk- jaista suoritustaan, jonka velkoja oli riitautta-
8237: järjestelmään. Jos tuomioistuin kuitenkin myön- nut. Kantelija katsoi jo palauttaneensa po. tuo-
8238: tää velalliselle velkajärjestelyn, ulosottotoimen- teoikeudet.
8239: piteitä ei saa suorittaa. Atk-järjestelmä kirjaa Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
8240: tuolloin toimenpiderajoituksen, jolloin maksuke- raavan.
8241: hotusta ei lähetetä. Näin oli kantelijan asiassa Kysymys suoritusvelvollisuuden täyttämises-
8242: tapahtunut päävelalliselle. Vaikka toimenpide- tä on ratkaistava ulosotossa esitetyn näytön poh-
8243: rajoitus ei koskenutkaan päävelallisen kanssa jalta. Tässä tapauksessa on ollut ilmeistä, että
8244: yhteisvastuussa ollutta kantelijaa, maksukeho- asiakirjanäyttö ei vielä riidattomasti osoittanut
8245: tusta ei ollut atk-järjestelmästä johtuen lähetet- tuoteoikeuksien tulleen palautetuiksi täytän-
8246: ty myöskään hänelle. töönpanoperusteena olevan tuomioistuinratkai-
8247: Asiassa ei ollut perusteita epäillä, että ulosot- sun tarkoittamalla tavalla.
8248: to-osaston virkamiehet olisivat tahallisesti vii- Kantelijan valitettua ulosmittauksesta Oulun
8249: vyttäneet asian käsittelyä. Kun ulosotto-osasto lääninhallitus oli määrännyt ulosottolain 9luvun
8250: oli ilmoittanut toimenpiteistä, joiden avulla täy- 9 §:n nojalla täytäntöönpanon keskeytettäväksi,
8251: täntöönpanon viivästyminen oli vastaavissa ta- kunnes riita siitä, oliko kantelija täyttänyt hä-
8252: pauksissa mahdollista ehkäistä, kantelu ei anta- nelle määrätyn ensisijaisen velvoitteen eli pa-
8253: nut oikeusasiamiehelle aihetta muuhun kuin että lauttanut tuoteoikeudet konkurssipesälle, oli
8254: hän kiinnitti vastaisen varalle Vakka-Suomen lainvoimaisesti ratkaistu. Lääninhallitus totesi
8255: kihlakunnanviraston huomiota ulosottoasioiden perusteluissaan, että vaadittavaa selvitystä rii-
8256: joutuisaan toimeenpanoon. dan ratkaisemiseksi ei voitu "hankaluudetta"
8257: Oikeusasiamiehen kirje 30.9.1997, dnro 1076/ esittää ulosottomenettelyn yhteydessä.
8258: 4/97 Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että ilman
8259: lain nimenomaista säännöstä ulosotonhaltija ei
8260: voinut osoittaa osapuolta panemaan vireille täl-
8261: laista välioikeudenkäyntiä. Oikeuskäytäntäkin
8262: VÄLIOIKEUDENKÄYNTI ULOSOTOSSA
8263: tukee tätä tulkintaa. Toisaalta oikeuskäytännös-
8264: Kantelija oli tuomioistuimen lainvoimaisella tä löytyy sellaisiakin korkeimman oikeuden en-
8265: tuomiolla velvoitettu palauttamaan osakeyhtiön nakkopäätöksiä, joiden perusteella ei ehkä voida
8266: konkurssipesään eräiden teknisten laitteiden täysin sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että
8267: tuoteoikeudet tai, mikäli niitä ei voitu palauttaa, asianosainen ohjattaisiin välioikeudenkäyntiin
8268:
8269:
8270:
8271: 160
8272: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
8273:
8274:
8275:
8276:
8277: myös olosuhteiden riitaisuuden ja epäselvyyden seen oikeudenkäyntiin riippumattomassa tuo-
8278: perusteella. mioistuimessa. Näissä olosuhteissa erillinen väli-
8279: Lääninhallitus oli viitannut sille tuolloin voi- oikeudenkäynti oli oikeusasiamiehen mielestä
8280: massa olleen ulosottolain 9 luvun 9 §:n nojalla tarpeettomasti hidastanut ulosottomenettelyn
8281: kuuluneeseen "yleiseen täytäntöönpanon kes- loppuunsaattamista.
8282: keyttämisvaltaan". Tämän lainkohdan mukaan Lääninhallituksen menettelyn moitittavuut-
8283: ulosotonhaltijalla oli, kun syytä oli eikä asia sie- ta arvioidessaan oikeusasiamies on otti kuitenkin
8284: tänyt viivytystä, oikeus keskeyttää täytäntöön- huomioon oikeuskäytännön vakiintumattomuu-
8285: pano sen käsitellessä ulosottomiehen menettelyä den sekä ulosottomenettelyn summaarisuuden ja
8286: koskevaa valitusta. Mainittu säännös ei kuiten- sen asettamat todistelurajoitukset.
8287: kaan oikeusasiamiehen mielestä sisältänyt yleis- Oikeusasiamies saattoi Oulun lääninhallituk-
8288: tä valtuutusta keskeyttää ulosottovalituksen sen menettelyn virheellisyyttä koskevan käsi-
8289: käsittely, kunnes valittaja olisi eri kanteella tyksensä lääninhallituksen tietoon.
8290: osoittanut saattaneensa riitakysymyksen tuo- Oikeusasiamiehen päätös 5.12.1997, dnrot
8291: mioistuimen ratkaistavaksi ja tuomioistuin olisi 2308/4/95 ja 1438/4/97
8292: ratkaissut asian.
8293: Oikeusasiamies katsoi Oulun lääninhallituk-
8294: sen menetelleen virheellisesti siinä, että se oli
8295: SOSIAALITOIMI
8296: ulosottolain 9 luvun 9 §:ään viitaten keskeyttä-
8297: nyt asian käsittelyn ja antanut kantelijalle oh-
8298: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT
8299: jauksen käräjäoikeudessa nostettavalla kanteel-
8300: ALOITTEET
8301: la osoittaa täyttäneensä täytäntöönpanoperus- '
8302: teen mukaisen ensisijaisen velvoitteensa. Oikeus-
8303: TUOTEVALVONTAKESKUKSEN SYRJIVÄ
8304: asiamiehen mielestä lääninhallituksen olisi tullut
8305: KIELITAITOVAATIMUS
8306: itse ratkaista asia valitusasiassa esitetyn näytön
8307: perusteella. Kantelussa pyydettiin oikeusasiamiestä tnt-
8308: Lääninhallituksen olisi oikeusasiamiehen mie- kimaan, oliko sosiaali- ja terveydenhuollon tuo-
8309: lestä tullut ottaa huomioon myös se, että ylimää- tevalvontakeskuksen ohje alkoholijuomien lllk-
8310: räisen vahvistuskanteen ajamisesta aiheutui asi- kumyyntiluvan hakemiseksi lainmukainen. Tuo-
8311: anasaisille ajanhukkaa ja lisää oikeudenkäynti- tevalvontakeskuksen ohjeen mukaan alkolHJ~i
8312: kuluja. Pelkästään se, että asian selvittäminen juomien tukkumyyntilupaa ei myönnetä mm.
8313: ulosotonhaltijan luona oli näyttänyt lääninhalli- silloin, joshakija tai hänen asiamiehensä ei halli t-
8314: tuksen mielestä "hankalalta", ei ollut voinut oi- se toista Suomen virallista kielistä. Kantelija
8315: keuttaa asian käsittelyn keskeyttämistä ja asian- katsoi, että ohje esti vapaan kilpailun ja oli EY:n
8316: osaisten ohjaamista erilliseen oikeudenkäyntiin. säädösten vastainen.
8317: Asianosaisilla olisi joka tapauksessa ollut mah- Kantelun johdosta oikeusasiamies tutki, voi-
8318: dollisuus hakea ulosotonhaltijan ratkaisuun tiinko tuotevalvontakeskuksen asettamia edelly-
8319: muutosta hovioikeudelta, mikä olisi täyttänyt tyksiä pitää yhteensopivina EY-sopimuksen
8320: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan kanssa, ottaen huomioon Suomen liittyminen
8321: vaatimuksen mahdollisuudesta oikeudenmukai- Euroopanunioniin 1.1.1995.
8322:
8323:
8324:
8325: 161
8326: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
8327:
8328:
8329:
8330:
8331: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- ERITYISÄITIYSPÄIVÄRAHAA KOSKEVAN
8332: raavan. PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMINEN
8333: Vaikka viranomaisilla on harkintavalta sen
8334: Kantelija arvosteli Lappeenrannan sosiaali-
8335: arvioimisessa, mitä vaatimuksia voidaan asettaa
8336: vakuutustoimikunnan ja muutoksenhakuastei-
8337: tukkumyyntiluvan hakijalle, on kuitenkin tär-
8338: den päätöksiä, joilla hylättiin sairausvakuutus-
8339: keätä, että tässä harkinnassa noudatetaan syrji-
8340: lain mukaista erityisäitiyspäivärahaa koskeva
8341: mättömyysperiaatetta. EY-sopimuksen 6 artik-
8342: valitus.
8343: la kieltää syrjinnän kansalaisuuden perusteella.
8344: Sairausvakuutuslain 23 g §:n mukaan raskaa-
8345: Tätä yleistä syrjintäkieltoa täydentävät lisäksi
8346: na olevalle vakuutetulle suoritetaan erityisäi-
8347: sopimuksen artiklat 30 ja 52. Kielletyksi kansa-
8348: tiysrahaa, jos hänen työhönsä tai työpaikkansa
8349: laisuuteen perustuvaksi syrjinnäksi on katsottu
8350: olosuhteisiin liittyvän kemiallisen aineen, sätei-
8351: myös kielitaitovaatimukset, jos vaatimuksia ei
8352: lyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan
8353: voida puolustaa objektiivisin perustein. Vaati-
8354: vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle.
8355: mussuomentai ruotsin kielen hallitsemisesta voi
8356: Kantelija toimi eläinlääkärinä ja katsoi, että
8357: olla omiaan syrjimään yksityisiä tai yrityksiä,
8358: hänen työssään oli riski sairastua sairausvakuu-
8359: jotka hakevat alkoholijuomien tukkumyyntilu-
8360: tuslaissa tarkoitettuun tarttuvaan tautiin, joka
8361: paa.
8362: voi aiheuttaa vaaraa sikiön kehitykselle tai ras-
8363: Oikeusasiamies saattoi syrjimättömyysperi-
8364: kaudelle. Kantelija viittasi lääkärinlausuntoihin
8365: aatetta koskevan käsityksensä sosiaali- ja ter-
8366: ja useisiin tutkimuksiin, jotka tukivat tätä näke-
8367: veydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tietoon.
8368: mystä. Hän ilmaisi tyytymättömyytensä myös
8369: Oikeusasiamies totesi samalla, että sosiaali- ja
8370: sen johdosta, ettei päätöksiä ollut perusteltu riit-
8371: terveysministeriö oli sitoutunut lähitulevaisuu-
8372: tävästi.
8373: dessa antamaan määräyksiä alkoholijuomien
8374: Apulaisoikeusasiamies katsoi ratkaisussaan,
8375: tukkumyyntiluvasta sekä tässä yhteydessä tar-
8376: että Lappeenrannan sosiaalivakuutustoimikun-
8377: kistamaan tuotevalvontakeskuksen ohjeet, jol-
8378: ta, Itä-Suomen vakuutusalueen sosiaalivakuu-
8379: loin vaatimus suomen tai ruotsin kielen hallitse-
8380: tuslautakunta ja tarkastuslautakunta olivat eri-
8381: misesta poistettaisiin.
8382: tyisäitiysrahan myöntämisedellytyksiä arvioi-
8383: Oikeusasiamiehen päätös 17.1.1997, dnro 85/
8384: dessaan toimineet niille lain mukaan kuuluvan
8385: 4/95
8386: harkintavallan puitteissa. Asiassa ei hänen mie-
8387: lestään ilmennyt perusteita epäillä, että päätök-
8388: Sosiaali- ja terveysministeriö on 20.3.1997 an- sissä olisi käytetty harkintavaltaa väärin tai
8389: tanut päätöksen (274/1997) alkoholijuoman tai muutoinkaan menetelty sillä tavoin lainvastai-
8390: väkiviinan valmistus luvan, maahantuontiluvan ja sesti tai virheellisesti, että hänellä laillisuusval-
8391: tukkumyyntiluvan myöntämiseen tarvittavista vojana olisi ollut syytä puuttua tehtyjen ratkai-
8392: edellytyksistä ja hakijalta vaadittavasta luotetta- sujen sisältöön.
8393: vuudesta. Päätösten perustelemisesta apulaisoikeus-
8394: asiamies totesi, että päätökset on perusteltava
8395: siten, että niistä käy ilmi, mihin asianomainen on
8396: oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia muu-
8397:
8398:
8399:
8400:
8401: 162
8402: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
8403:
8404:
8405:
8406:
8407: ten on ratkaistu. Päätöksen perusteluista on käy- käli hakijalla on hoitotuella katettavia menoja
8408: tävä ilmi päätöksen perusteena olevat pääasialli- enemmän kuin hoitotuen määrä, ylimenevä
8409: set tosiseikat sekä säännökset ja määräykset. osuus on apulaisoikeusasiamiehen mukaan otet-
8410: Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen mu- tava toimeentulotukilaskelmassa huomioon.
8411: kaan kantelun kohteena olevista päätöksistä ei Toimeentulotukeen oikeuttavien menoJen
8412: käynyt riittävän selvästi ilmi pääasiallisia tosi- jaksottamisesta apulaisoikeusasiamies totesi,
8413: seikkoja eikä niitä perusteita, joilla ratkaisuun että menot otetaan huomioon pääsääntöisesti sil-
8414: oli päästy. Hän saattoi näkemyksensä Kansan- loin, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Jatkuviin
8415: eläkelaitoksen Lappeenrannan toimiston ja Itä- menoihin toimeentulotuki voidaan kuitenkin
8416: Suomen vakuutusalueen sosiaalivakuutuslauta- eräpäivästä huolimatta jaksottaa maksettavaksi
8417: kunnan tietoon. Hän oli kiinnittänyt jo myös kuukausittain. Hänen mukaansa kotiva-
8418: 31.12.1996 (489/2/96) antamassaan päätöksessä kuutusmaksu voidaan siis ottaa huomioon joko
8419: tarkastuslautakunnan huomiota siihen, että kuukausittain jaettuna menona tai kokonaisuu-
8420: päätökset tulee perustella asianmukaisesti. dessaan eräpäivänä.
8421: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 13.2.1997, Kantelijan tammikuun toimeentulotukipää-
8422: dnro 992/4/95 töksessä oli kotivakuutusmaksusta otettu huo-
8423: mioon menona kolmen kuukauden erä. Kesä-
8424: kuun päätöksessä oli kesäkuussa maksettavaksi
8425: erääntyneestä puolen vuoden kotivakuutusmak-
8426: OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN
8427: susta otettu huomioon yhden kuukauden osuus
8428: Kantelijan lääkemenoihin hakema toimeen- 122 markkaa. Helmi-toukokuun toimeentulotu-
8429: tulotuki oli Haukiputaan sosiaalitoimessa hylät- kilaskelmissa ei ollut otettu huomioon kotiva-
8430: ty Kansaneläkelaitoksen hoitotukeen vedoten, kuutusmaksuja. Apulaisoikeusasiamiehen käsi-
8431: vaikka hoitotuen myöntämisen perusteena oli- tyksen mukaan kesäkuun toimeentulotukilaskel-
8432: vat muutkin sairaudesta aiheutuneet erityiskus- massa olisi näin ollen pitänyt ottaa menona huo-
8433: tannukset kuin lääkemenot. Kantelijan toimeen- mioon enemmän kuin yhden kuukauden osuus.
8434: tulotuki oli hylätty myös sillä perusteella, että Velkajärjestelyn saaneen henkilön oikeus toi-
8435: hänelle oli vahvistettu velkajärjestelyssä maksu- meentulotukeen määräytyy apulaisoikeusasia-
8436: ohjelma. Kesäkuussa maksettavaksi erääntynyt miehen käsityksen mukaan itsenäisesti velkajär-
8437: kotivakuutusmaksu oli ollut 734 markkaa, mut- jestelystä riippumatta toimeentulotukea koske-
8438: ta siitä oli hyväksytty menoksi vain 122 mark- vien säännösten mukaisesti hakijan käytettävis-
8439: kaa. sä olevien tulojen ja varojen sekä toimeentulotu-
8440: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, keen oikeuttavien menojen erotuksen perusteel-
8441: että toimeentulotukea hoitotuen maksamisen la.
8442: perusteena oleviin menoihin ei voida hylätä pel- Apulaisoikeusasiamies totesi, että velkajärjes-
8443: kästään sillä perusteella, että hakija saa hoito- telyn saaneen henkilön velkoja ei ole asetettu
8444: tukea. Viranhaltijan on tutkittava toimeentulo- toimeentulotukea koskevissa säännöksissä eri-
8445: tuen tarve tältäkin osin. Toimeentulotuen tar- tyiseen asemaan esimerkiksi siten, että vahviste-
8446: peen määräämiseksi hakijan on esitettävä selvi- tun maksuohjelman mukainen velkojen maksu
8447: tys hoitotuen piiriin kuuluvista menoistaan. Mi- olisi toimeentulotukeen oikeuttava meno. Hän
8448:
8449:
8450:
8451: 163
8452: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
8453:
8454:
8455:
8456:
8457: totesi, että toimeentulotukea ei myönnetä velko- OIKEUS SAADA TOIMEENTULOTUKEA
8458: jen maksuun lukuun ottamatta asumisruenoina MUUTTOKUSTANNUKSIIN
8459: huomioon otettavia asuntolainan korkomenoja.
8460: Heinäveden sosiaali- ja terveystoimen viran-
8461: Hänen käsityksensä mukaan toimeentulotuki-
8462: haltija oli hylännyt kantelijan muuttokustan-
8463: laskelmassa voidaan pääsääntöisesti ottaa meno-
8464: nuksiin hakeman toimeentulotuen enemmälti sil-
8465: na huomioon velkajärjestelyn saaneiden henki-
8466: lä perusteella, että hakijalla ei ole subjektiivista
8467: löiden osaltakin vain asuntolainoihin kohdistu-
8468: oikeutta saada toimeentulotukea muuttokustan-
8469: via korkomenoja.
8470: nuksiin. Viranhaltijan mukaan se on harkinnan-
8471: Apulaisoikeusasiamies huomautti kuitenkin,
8472: varaista tukea, jonka käyttöä kunnan on tiukan
8473: että toimeentulotukea myönnetään aina yksilöl-
8474: taloudellisen tilanteen vuoksi rajoitettava.
8475: lisen tarveharkinnan perusteella. Hänenkäsityk-
8476: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään,
8477: sensä mukaan estettä ei ole, ainakaan tilapäises-
8478: että muuttokustannuksiin voidaan myöntää toi-
8479: ti, ottaa henkilön tai perheen erityisistä olosuh-
8480: meentulotukea toimeentulotuen yleisistä perus-
8481: teista johtuvina ruenoina huomioon velkajärjes-
8482: teista annetun valtioneuvoston päätöksen (988/
8483: telyohjelman mukaisessa maksuohjelmassa vah-
8484: 1993) 4 §:n 5 kohdan perusteella. Kysymys on
8485: vistettuja velkojen maksuja muutoinkin kuin
8486: tällöin sosiaalihuoltolain 30 ja 32 §:n mukaisesta
8487: asuntolainan korkomenojen osalta. Näin voi-
8488: toimeentulotuesta, johon hakijalta on ns. subjek-
8489: daan hänen mielestään menetellä esimerkiksi sil-
8490: tiivinen oikeus. Näin ollen toimeentulotuen suu-
8491: loin, kun uhkaamassa olisi tilapäisestä maksuky-
8492: ruutta harkittaessa ei perusteena voida käyttää
8493: vyttömyydestä johtuva maksuohjelman raukea-
8494: määrärahojen riittämättömyyttä, vaan harkinta
8495: minen.
8496: on tehtävä yksinomaan henkilön tai perheen tar-
8497: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
8498: peiden ja olosuhteiden perusteella.
8499: päätös, jossa perheen toimeentulotukihakemus
8500: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä
8501: oli hylätty sillä perusteella, että perheellä ei vel-
8502: toimeentulotuen myöntämisperusteista sekä vi-
8503: kajärjestelyssä vahvistetun maksuohjelman
8504: ranhaltijan tekemän päätöksen perusteluista
8505: vuoksi ollut oikeutta toimeentulotukeen, ei ollut
8506: Heinäveden sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä
8507: toimeentulotukea koskevien säännösten mukai-
8508: asianomaisen viranhaltijan tietoon. Mitä tuli
8509: nen. Hänen käsityksensä mukaan toimeentulo-
8510: muuttokustannuksiin myönnetyn toimeentulo-
8511: tuen hylkäysperusteena voi olla vain se, että hen-
8512: tuen suuruuteen, apulaisoikeusasiamies katsoi,
8513: kilö ei ole toimeentulotukilaskelman valossa toi-
8514: ettei viranhaltija ollut tältä osin ylittänyt har-
8515: meentulotuen tarpeessa.
8516: kintavaltaansa tai menetellyt lainvastaisesti tai
8517: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä
8518: virheellisesti.
8519: toimeentulotuen myöntämisperusteista ja me-
8520: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 4.3.1997,
8521: nettelystä perheen asiassa Haukiputaan sosiaali-
8522: dnro 220l/4/95
8523: ja terveyslautakunnan ja sen alaisten viranhalti-
8524: joiden tietoon.
8525: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 3.3.1997,
8526: dnro 1226/4/95
8527:
8528:
8529:
8530:
8531: 164
8532: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
8533:
8534:
8535:
8536:
8537: PERUSTURVALAUTAKUNNANLAUSUN- löytynyt perustetta väitteen esittämiselle. Lau-
8538: NON ASIANMUKAISUUS sumassa ei kuitenkaan mainittu henkilöitä, joi-
8539: hin väite kohdistui eikä myöskään kysymyksessä
8540: Kantelija arvosteli Haapajärven kaupungin
8541: olevan uskontokunnan nimeä.
8542: perusturvalautakunnan lääninhallitukselle hä-
8543: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan hyvään
8544: nen kantelunsa johdosta antamaa lausuntoa sii-
8545: hallintotapaan kuuluu, että viranomaisen anta-
8546: tä, että lausunnossa oli hänen mielestään asiat-
8547: mat selvitykset ja lausunnot ovat täsmällisiä ja
8548: tomasti ja perusteettomasti tuotu esiin hänen
8549: perusteltuja eivätkä sisällä vihjausluonteisia
8550: uskonnollinen vakaumuksensa.
8551: väitteitä. Näin ollen apulaisoikeusasiamies piti
8552: Apulaisoikeusasiamies esitti käsityksenään
8553: perusturvalautakunnan menettelyä virheellise-
8554: asiassa tältä osin seuraavaa.
8555: nä siltä osin kuin se oli lausunnossaan viitannut
8556: Lastensuojelulain (683/83) 13 ja 14 §:n mukais-
8557: kantelujen taustalla olevaan uskonnollisen yh-
8558: ten avohuollon tukitoimien toteuttaminen edel-
8559: teisön otteeseen. Hän saattoi käsityksensä perus-
8560: lyttää sosiaaliviranomaisten toimivan yhteis-
8561: turvalautakunnan virheellisestä menettelystä
8562: työssä lasten ja lasten huoltajan tai hoitajan
8563: perusturvalautakunnan ja sosiaalijohtajan tie-
8564: kanssa. Uskonnollisella vakaumuksella tai siihen
8565: toon.
8566: perustuvalla perhekäsityksellä voi olla vaikutus-
8567: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 4.3.1997,
8568: ta valvontaviranomaisen arvioon sosiaaliviran-
8569: dnro 2535/4/95
8570: omaisen menettelyn asianmukaisuudesta avo-
8571: huollon tukitoimissa, jotka aina edellyttävät
8572: huoltajan suostumusta. Tukitoimet siis vaativat
8573: asianosaisten eriävienkin käsitysten yhteenso- VANHEMPANSA LUONA ASUVAN
8574: vittamista lasten edun turvaavalla tavalla. OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI
8575: Nämä käsitykset voivat johtua esimerkiksi us-
8576: Kantelun kohteena olleessa viranhaltijan toi-
8577: konnollisesta vakaumuksesta. Uskonnollisen va-
8578: meentulotukipäätöksessä oli äitinsä luona asu-
8579: kaumuksen esiin tuominen voi siis sinänsä joissa-
8580: van täysi-ikäisen lukiota käyvän opiskelijan ha-
8581: kin tapauksissa olla perusteltua.
8582: kemus saada toimeentulotukea hylätty vanhem-
8583: Hallitusmuodon 5 §:n mukaan ihmiset ovat
8584: pien tulojen perusteella. Päätöksessä viitattiin
8585: yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman
8586: lapsen elatuksesta annetun lain 3 §:n 2 moment-
8587: hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan
8588: tiin. Päätöksestä tai siihen liittyvästä tilannear-
8589: muun muassa uskontoon liittyvän syyn perus-
8590: viosta ei käynyt kuitenkaan ilmi, millaiseen las-
8591: teella.
8592: kelmaan arvio äidin mahdollisuudesta avustaa
8593: Saatu selvitys ei apulaisoikeusasiamiehen mu-
8594: opiskelevaa lastaan perustui.
8595: kaan tukenut väitettä, että kyseinen viittaus
8596: Päätöksestä kanteli äidin avopuoliso, jonka
8597: asettaisi perheen tai kantelijan eriarvoiseen ase-
8598: mielestä toimeentulotukihakemus oli tosiasiassa
8599: maan muiden henkilöiden kanssa tai olisi kanteli-
8600: hylätty hänen tulojensa perusteella, vaikka hän
8601: jaa herjaava. Lausunnossa ei kuitenkaan perus-
8602: ei ollut elatusvelvollinen avopuolisonsa täysi-
8603: teltu lainkaan väitettä ryhmäkuria noudattavan
8604: ikäiseen lapseen nähden.
8605: uskonnollisen yhteisön otteesta pitää perhe koos-
8606: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään,
8607: sa seurauksia kaihtamatta. Asiakirjoistakaan ei
8608: että avopuolisoilla ei ole sosiaalihuoltolain tai
8609:
8610:
8611:
8612: 165
8613: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
8614:
8615:
8616:
8617:
8618: muunkaan lain nojalla elatusvelvollisuutta toi- hemman elatuskykyyn vaikuttavana seikkana
8619: siinsa tai toistensa lapsiin nähden. Hän totesi voitiin kuitenkin ottaa huomioon se, että van-
8620: edelleen, että lapsen elatuksesta annetun lain hemmalla on avopuoliso omalta osaltaan jaka-
8621: 3 §:n 1 momentin mukaan lapsen oikeus saada massa asumiskustannuksia ja muita samassa
8622: elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun lapsi täyt- asunnossa asuvien yhteisiä menoja.
8623: tää kahdeksantoista vuotta. Lapsen elatuksesta Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
8624: annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaan vanhem- äidin avustusmahdollisuuden selvittämiseksi oli-
8625: mat vastaavat kuitenkin lapsensa koulutuksesta si tullut tehdä laskelma, josta olisi käynyt ilmi
8626: aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, äidin käytettävissä olleet nettotulot sekä ne me-
8627: kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, not, jotka hänen katsottiin voivan ensisijaisesti
8628: mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. maksaa tuloistaan. Laskelmasta olisi pitänyt
8629: Apulaisoikeusasiamies totesi, että sosiaali- myös äidin avustusmahdollisuuteen vaikuttava
8630: huoltolaissa elatusvelvollisuudella tarkoitetaan seikkana käydä ilmi, millä tavoin äidin avopuoli-
8631: henkilön velvollisuutta pitää huolta omasta ela- son edellytettiin osallistuvan yhteisiin menoihin.
8632: tuksestaan ja hoidostaan sekä siinä laajuudessa Hän viittasi hallintomenettelylain 24 §:ään, jon-
8633: kuin avioliittolaissa (234/29) ja lapsen elatukses- ka mukaan päätös on perusteltava ilmoittamalla
8634: ta annetussa laissa (704/75) sekä muussa laissa on sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat
8635: säädetty, myös puolisonsa sekä oman ja puoli- sekä säännökset ja määräykset.
8636: sonsa alaikäisen lapsen elatuksesta ja hoidosta. Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Oulun sosiaa-
8637: Sosiaalihuoltolain mukainen elatusvelvollisuus li- ja terveyslautakunnan ja sen viranhaltijoiden
8638: ei sen sijaan ulotu lapsen elatuksesta annetussa huomiota päätösten perustelemiseen erityisesti
8639: laissa säädettyyn vanhempien vastuuseen täysi- opiskelevien toimeentulotuen hakijoiden tuen
8640: ikäisen lapsensa koulutuskustannuksista. tarvetta määrättäessä. Koska päätöksestä ei kui-
8641: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan lapsen ela- tenkaan ilmennyt sellaista, joka olisi osoittanut
8642: tuksesta annetussa laissa säädetyllä vastuulla kantelijan tuloja otetun huomioon määrättäessä
8643: lapsen koulutuskustannuksista on kuitenkin hänen avopuolisonsa täysi-ikäisen lapsensa oi-
8644: merkitystä myös toimeentulotuen myöntämisen keudesta toimeentulotukeen, asia ei antanut
8645: edellytyksiä harkittaessa. Hän totesi, että täysi- apulaisoikeusasiamiehelle aihetta muihin toi-
8646: ikäisen opiskelijan tai koululaisen mahdollisuut- menpiteisiin.
8647: ta saada koulutusavustusta vanhemmiltaan on Apulaisoikeusasiamiehen päätös 4.3.1997,
8648: pidettävä sosiaalihuoltolain 30 §:n 1 momentissa dnro 22114/96
8649: tarkoitettuna muuna tapana saada tarpeenmu-
8650: kainen toimeentulo.
8651: Apulaisoikeusasiamies totesi, että säännöksiä
8652: OPISKELIJAN OIKEUS TOIMEENTULO-
8653: ei ole siitä, millaisen laskelman perusteella van-
8654: TUKEEN
8655: hemman mahdollisuuksia antaa koulutusavus-
8656: tusta täysi-ikäiselle lapselleen harkitaan. Avo- Vaasan sosiaalilautakunnan viranhaltija oli
8657: puolison tuloja ei apulaisoikeusasiamiehen käsi- myöntänyt varusmiespalveluksesta 17.7.1995
8658: tyksen mukaan kuitenkaan voitu ottaa huomi- vapautuneelle opiskelijalle toimeentulotukea
8659: oon vanhemman elatuskykyä harkittaessa. Van- vain heinäkuun loppuun. Elokuun osalta hake-
8660:
8661:
8662:
8663: 166
8664: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
8665:
8666:
8667:
8668:
8669: mus oli hylätty sillä perusteella, että opiskelijalla muksessa hakenut opintolainan valtion takaus-
8670: oli oikeus yliopisto-opiskelijana nostaa opintolai- ta. Hänelle myönnettiin valtion takaus vasta
8671: na jo elokuussa. Kantelija tiedusteli, oliko opis- hänen syyskuussa 1995 tekemänsä hakemuksen
8672: kelijalla tällaisessa tilanteessa velvollisuus ottaa perusteella. Opintolainavarojen puuttuminen
8673: opintolainaa. elokuussa perustui siis ainakin osittain opiskeli-
8674: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, jan omaan harkintaan.
8675: että toimeentulotuki on yksityisen henkilön toi- Apulaisoikeusasiamies totesi, että toimeentu-
8676: meentuloa viimekädessä turvaava yhteiskunnan lotukea koskevista säännöksistä ei yksiselittei-
8677: tukimuoto. Ennen tuen myöntämistä on varmis- sesti ilmene, voidaanko toimeentulotukihake-
8678: tuttava siitä, ettei hakijalla ole mitään muita mus hylätä tilanteessa, jossa hakija on tosiasias-
8679: mahdollisuuksia toimeentulonsa turvaamiseen. sa vailla varoja toimeentuloonsa, mutta tuen tar-
8680: Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä ve johtuu siitä, että hän ei ole hakenut toimeen-
8681: on opintotuki. Opintolainan valtiontakaus on tulotukeen nähden ensisijaisia etuuksiaan. Toi-
8682: osa opintotukijärjestelmää. Opintolainaa on oi- meentulotukea koskevat säännökset ovat väljät
8683: keuskäytännössä pidetty sosiaalihuoltolain ja suovat soveltajalleen harkintavaltaa, johon
8684: 30 §:n 1 momentissa tarkoitettuna muuna tapa- oikeusasiamies ei voi puuttua. Tämän vuoksi asia
8685: na, jonka avulla opiskelija voi saada tarpeen mu- ei antanut apulaisoikeusasiamiehelle aihetta
8686: kaisen toimeentulonsa. muihin toimenpiteisiin.
8687: Hakemusta ei voida kuitenkaan apulaisoi- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 10.3.1997,
8688: keusasiamiehen mukaan hylätä sillä perusteella, dnro 1703/4/95
8689: että hakija kuuluu jonkun muun ensisijaisen
8690: etuuden piiriin selvittämättä, onko kyseinen
8691: etuus tosiasiassa hänen käytettävissään. Hän to-
8692: TOIMEENTULOTUKEA HAKEVAN
8693: tesi, että opintolainan valtion takaus ta koskevan
8694: OPISKELIJAN VELVOLLISUUS OTTAA
8695: päätöksen saamisenjälkeen hakijan on odotetta-
8696: OPINTOLAINAA
8697: va vielä pankin päätöstä lainan myöntämisestä.
8698: Lainan saaminen voi täten viivästyä opiskelijas- Kantelija arvosteli sitä, että Lieksan sosiaali-
8699: ta riippumattomista syistä. Lisäksi valtion ta- viranomaiset velvoittivat hänen lukiossa opiske-
8700: kauksesta huolimatta pankki ei aina myönnä levan tyttärensä ottamaan toimeentuloonsa
8701: opintolainaa. opintolainaa jo alaikäisenä.
8702: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan,
8703: opiskelijoiden toimeentulotuen tarpeen tapaus- että toimeentulotukea on oikeutettu saamaan
8704: kohtaisesta selvittämisestä Vaasan sosiaalilauta- henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada
8705: kunnan ja sen viranhaltijoiden tietoon. tarpeenmukaista toimeentuloaan omilla tuloil-
8706: Apulaisoikeusasiamiehen saamasta selvityk- laan tai varoillaan, häneen nähden elatusvelvol-
8707: sestä ilmeni, että opiskelijalla ei ollut käytettä- lisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla.
8708: vissään elokuussa 1995 opintolainaa toisin kuin Elatusvelvollisuudella tarkoitetaan sosiaalihuol-
8709: viranhaltijan päätöksen perusteluissa edellytet- tolaissa muun ohella henkilön velvollisuutta pi-
8710: tiin. Selvityksen mukaan opiskelija ei ollut tou- tää huolta alaikäisen lapsensa elatuksesta ja hoi-
8711: kokuussa 1995 jättämässään opintotukihake- dosta siinä laajuudessa kuin lapsen elatuksesta
8712:
8713:
8714:
8715: 167
8716: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
8717:
8718:
8719:
8720:
8721: annetussa laissa on säädetty. Lapsen elatuksesta ta opintolainan ottamiseen, etenkin kun on kysy-
8722: annetun lain mukaan vanhemmat vastaavat lap- mys toimeentulotukea saavien vanhempien lap-
8723: sen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien sista.
8724: elatusvelvollisuuden laajuutta arvioitaessa ote- Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä
8725: taan huomioon myös lapsen kyky ja mahdolli- lukiossa opiskelevan nuoren oikeudesta saada
8726: suudet itse vastata elatuksestaan. toimeentulotukea opintolainaa hakematta Liek-
8727: Apulaisoikeusasiamies totesi lapsen elatukses- san sosiaalilautakunnan ja sen alaisten viranhal-
8728: ta annettua lakia koskevaan hallitukseen esityk- tijoiden tietoon.
8729: seen (HE 90/1974 vp, s. 47) viitaten, että opinto- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 21.3.1997,
8730: lainaa, jonka takaisin maksamisesta lapsi itse on dnro 2436/4/96
8731: vastuussa, ei voida pitää sellaisena lapsen elatuk-
8732: sesta annetussa laissa tarkoitettuna toistuvais-
8733: suorituksena, joka voisi vähentää vanhempien
8734: VIIVÄSTYS TOIMEENTULOTUKEA KOS-
8735: elatusvastuuta. Näin ollen lapsella ei hänen käsi-
8736: KEVAN PÄÄTÖKSEN TEKEMISESSÄ
8737: tyksensä mukaan ole velvollisuutta ottaa opinto-
8738: lainaa sen vuoksi, että hänen vanhempansa eivät Kantelija kertoi jättäneensä 20.3.1995 Van-
8739: kykene huolehtimaan hänen elatuksestaan. Mi- taan sosiaali- ja terveysvirastoon hakemuksen
8740: käli vanhemmat eivät kykene omilla tuloillaan toimeentulotuesta huhti-, touko- ja kesäkuun
8741: tai varoillaan huolehtimaan lapsensa elatukses- vuokramenoihin. Päätös tehtiin 5.5.1995.
8742: ta, heillä on oikeus saada tarkoitukseen toimeen- Vantaan sosiaali- ja terveysviraston selvityk-
8743: tulotukea, ilman että lapsen edellytetään hake- sen mukaan syynä siihen, että päätös 20.3.1995
8744: van opintolainaa. jätetyn huhtikuun toimeentulotukea koskeneen
8745: Täysi-ikäisen opiskelijan velvollisuudesta ot- hakemuksen osalta tehtiin vasta 5.5.1995, oli il-
8746: taa opintolainaa apulaisoikeusasiamies totesi, ! meisesti hakemuksen puutteellisuus.
8747: että toimeentulotuki on viimesijainen toimeen- Apulaisoikeusasiamics totesi ratkaisussaan,
8748: tuloa turvaava yhteiskunnan tuki. Opiskelijan että toimeentulotuen suuruus määrätään käytet-
8749: ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotu- tävissä olevien tulojen ja varojen sekä toimeen-
8750: ki. Opintolainan valtiontakaus on osa opintotu- tulotukeen oikeuttavien menojen perusteella.
8751: kijärjestelmää. Tulojen ja menojen vaihdellessa kuukausittain ei
8752: Sosiaalitoimen viranhaltija ei apulaisoikeus- toimeentulotukipäätöstä kuitenkaan ole mall-
8753: asiamiehen näkemyksen mukaan ylittänyt har- dollista tehdä etukäteen, vaikka hakemus olisi
8754: kintavaltaansa edellyttäessään opiskelijan otta- jätetty hyvissä ajoin. Hallintomenettelylain 21
8755: van täysi-ikäiseksi tultuaan toimeentuloonsa §:n mukaan asianosaiselle on tarvittaessa asetet-
8756: opinto lainaa. Apulaisoikeusasiamies korosti kui- tava kohtuullinen määräaika asiakirjassa olevan
8757: tenkin, että toimeentulotuki määrätään aina ta- puutteen poistamista ja selvityksen esittämistä
8758: pauskohtaisen harkinnan perusteella. Myös varten. Mikäli kantelij an 20.3.1995 tekemä hake-
8759: opintolainan hakemisen edellyttämistä täytyy mus oli sillä tavoin puutteellinen, ettei päätöstä
8760: harkita tapauskohtaisesti. Erityisesti on harkit- voitu sen perusteella tehdä, olisi kantelij alle pitä-
8761: tava, onko syytä velvoittaa lukio-opintoja tai nyt apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
8762: muita ei-ammatillisia opintoja suorittavaa nuor- varata tilaisuus täydentää hakemustaan. Huhti-
8763:
8764:
8765:
8766: 168
8767: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N
8768:
8769:
8770:
8771:
8772: kuun 1995 toimeentulotukea koskevaa hakemus- tiin asiakkaalle. Perusturvavirasto siirtyi tuol-
8773: ta ei hänen käsityksensä mukaan käsitelty sillä loin taksiseteleiden kuukausittaiseen postittami-
8774: tavoin viivyttelemättä kuin asian laatu olisi edel- seen. Lisäksi tuolloin aloitettiin taksiseteleiden
8775: lyttänyt. käytön seuranta. Uusia seteleitä lähetettiin seu-
8776: Apulaisoikeusasiamies totesi, että toimeentu- rannan perusteella vasta, kun edelliset setelit oli
8777: lotukihakemus, joka kohdistuu vuokramenoi- käytetty. Kuljetuksia ryhdyttiin järjestämään
8778: hin, on käsiteltävä sillä tavoin viivyttelemättä, taksin ja invataksin ohella myös taksibussilla.
8779: että hakija pystyy maksamaan vuokran vuokra- Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun mukaan
8780: sopimuksessa määrättynä aikana. kuljetuspalvelun muutoksista oli kyllä tiedotettu
8781: Hän kiinnitti sosiaali- ja terveyslautakunnan kirjallisesti ja puhelimitse, mutta käytännössä
8782: sekä sen viranhaltijoiden huomiota toimeentulo- hakijalla oli kuitenkin ollut vaikeuksia saada sel-
8783: tukihakemusten käsittelemiseen viivyttelemät- ville, minkä verran ja minkä laatuista kuljetus-
8784: tä. palvelua hän oli oikeutettu saamaan.
8785: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 24.3.1997, Apulaisoikeusasiamies totesi, että viranhalti-
8786: dnrot 1140 ja 1473/4/95 jan 5.9.1995 tekemällä päätöksellä hakijaa ei
8787: enää pidetty vaikeavammaisena. Päätös olisi tul-
8788: lut tehdä kesäkuun 1995loppuun mennessä. Sel-
8789: vityksen mukaan viivästys päätöksen tekemises-
8790: VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVE-
8791: sä johtui osaltaan hakijaa koskevan lääkärinlau-
8792: LUN JÄRJESTÄMINEN
8793: sunnon toimittamisesta mutta myös sosiaalipal-
8794: Kantelu kohdistui Kokkolan perusturvaviras- velun organisaatiosta johtuvista syistä.
8795: ton menettelyyn vaikeavammaisen kuljetuspal- Apulaisoikeusasiamies totesi, että tiedot siir-
8796: velun järjestämisessä. Vammaiselle henkilölle oli tymisestä vaikeavammaisten kuljetuspalvelun
8797: myönnetty 21.12.1994 tehdyllä päätöksellä ai- toteutuksessa uuteen järjestelmään ja sen merki-
8798: kaisempien vuosien tapaan vammaispalvelulain tyksestä hakijan oikeuteen saada kuljetuspalve-
8799: mukaisia kuljetuspalveluja vuodelle 1995. Kulje- luja olivat olleet puutteelliset. Hän saattoi käsi-
8800: tuspalvelun edellytykset oli päätetty tarkistaa tyksensä Kokkolan perusturvakeskuksen tie-
8801: puolivuosittain. Päätöksen mukaan vammaisel- toon.
8802: la henkilöllä oli oikeus saada 18 yhdensuuntaista Apulaisoikeusasiamiehen päätös 25.3.1997,
8803: matkaa kuukaudessa asuinkunnan alueella tai dnro 2608/4/95
8804: lähikuntiin. Viranhaltija hylkäsi uudella päätök-
8805: sellään 5.9.1995 kuljetuspalvelua koskeneen ha-
8806: kemuksen, koska hakijaa ei enää pidetty vaikea-
8807: VELVOLLISUUS TEHDÄ PÄÄTÖS YKSITYI-
8808: vammaisena.
8809: SEN PALVELUKODIN MAKSUSTA
8810: Viranhaltijan 21.12.1994 tekemän päätöksen
8811: jälkeen hakijalle annettiin vaikeavammaisen Lappajärven kunnan talousarviossa toimeen-
8812: kuljetuspalvelua maaliskuulle 1995 saakka va- tulotuen menokohdassa oli varattu määräraha
8813: kiintuneen käytännön mukaisesti. Tämän jäl- yksityisen yhdistyksen ylläpitämän palveluko-
8814: keen perusturvavirasto muutti tapaa, jolla kulje- din asukkaiden palvelukotimaksuihin. Määrära-
8815: tuspalvelua varten saadut taksisetelit toimitet- han loputtua kunnanvaltuusto oli päättänyt,
8816:
8817:
8818:
8819: 169
8820: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
8821:
8822:
8823:
8824:
8825: että lisämääräraha palvelukodin asukkaiden sään, että kunnan on huolehdittava sosiaali- ja
8826: avustamiseksi myönnetään sillä ehdolla, että yh- terveydenhuollon palveluista sosiaali- ja tervey-
8827: distyksen hallitukseen valitaan kolme kunnan- denhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta
8828: hallituksen nimeämää edustajaa. Asukkaiden annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla
8829: toimeentulotuen maksatus palvelukotimaksui- tavalla ja siinä laajuudessa ja sen sisältöisinä
8830: hin oli keskeytyksissä 1.6.-30.11.1994. Maksa- kuin on erikseen säädetty. Toimeentulotukeen on
8831: tusta jatkettiin sen jälkeen kun palvelukotiyh- oikeus henkilöllä, joka on tuen tarpeessa eikä voi
8832: distyksen hallituksen jäseniksi oli valittu sosiaa- saada tarpeenmukaista toimeentuloaan muulla
8833: lijohtaja, kunnanhallituksen jäsen ja varajäsen tavoin. Hallitusmuodon 15 a §:n 1 momentin
8834: sekä kunnan kirjanpitäjä. mukaan lisäksi jokaisella, joka ei kykene hankki-
8835: Kunnan menettelystä kanteli palvelukotia yl- maan ihmisarvoisen elämän edellyttämää tur-
8836: läpitävän yhdistyksen jäsen. Hänen mukaansa vaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon
8837: kunnan edustajat olivat painostaneet palveluko- ja huolenpitoon. Välttämättömän huolenpidon
8838: din asukkaille myönnettävällä toimeentulotuella tarpeessa olevalla on suoraan hallitusmuotoon
8839: yksityisen yhdistyksen jäseniä valitsemaan kun- perustuva subjektiivinen oikeus saada tarvitse-
8840: nan johtavia virka- ja luottamusmiehiä yhdis- maansa huolenpitoa.
8841: tyksen hallintoon. Kantelijan käsityksen mu- Apulaisoikeusasiamies totesi, ettei hänellä
8842: kaan kunnan edustajat olivat myös esteellisiä tässä yhteydessä ollut mahdollista ottaa kantaa
8843: osallistumaan yhdistyksen hallintoelimiin. siihen, oliko palvelukodin asukkaiden kohdalla
8844: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan ollut kysymys heidän viimesijaisesta toimeentu-
8845: käsityksenään, että kunnan toimivaltaan ei kuu- lotuen tarpeestaan. Hän totesi kuitenkin, että
8846: lu puuttua yksityisen yhdistyksen toimielinten asukkailla oli oikeussuojan tarve saada lääninoi-
8847: valintaan. Kunnalla on kuitenkin oikeus valvoa keuden ratkaistavaksi kysymys siitä, oliko avus-
8848: myöntämiensä määrärahojen käyttöä. Lisäksi tus sosiaalihuoltolain 30 vai 31 §:n mukaista toi-
8849: kunnalla on velvollisuus valvoa muun kuin kun- meentulotukea vai jotain muuta avustusta.
8850: nan tai valtion järjestämää sosiaalihuollon pal- Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
8851: velutoimintaa. toimeentulotuen maksamista ei olisi tullut lopet-
8852: Apulaisoikeusasiamies piti jossain määrin tul- taa kuudeksi kuukaudeksi ilman kunkin hakijan
8853: kinnanvaraisena sitä, oliko mainitun ehdon aset- osalta tehtyä erillistä päätöstä. Hän saattoi sosi-
8854: taminen kunnan harkintavaltaa rajoittavan tar- aali- ja terveyslautakunnan ja sen viranhaltijoi-
8855: koitussidonnaisuuden periaatteen mukaista. den tietoon käsityksensä velvollisuudesta tehdä
8856: Asia oli kuitenkin tullut sittemmin lainvoimai- valituskelpoinen päätös asianmukaisine muu-
8857: sesti ratkaistua Vaasan lääninoikeuden päätök- toksenhakuohj auksineen.
8858: sellä. Lääninoikeus oli katsonut, että valtuusto Asiakirjojen mukaan avustukset maksettiin
8859: oli voinut harkintansa mukaan asettaa avustuk- palvelukodin asukkaille sittemmin joulukuun
8860: sen myöntämisen ehdoksi kolmen kunnanhalli- 1994 jälkeen takautuvasti myös keskeytyksen
8861: tuksen nimeämän edustajan valitsemisen palve- ajalta. Asiakirjoista ei ilmennyt, että asukkaat
8862: lukotiyhdistyksen hallitukseen. olisivat jääneet vaille hoitoa tai että heiltä olisi
8863: Kunnan sosiaali- ja terveystoimen menette- jäänyt saamatta toimeentulotukea maksuihin
8864: lystä apulaisoikeusasiamies totesi päätökses- keskeytyksen ajalta. Koska toimeentulotuen
8865:
8866:
8867:
8868: 170
8869: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
8870:
8871:
8872:
8873:
8874: maksaminen hoitomaksuihin on ollut kunnan ja va, miten asia pannaan vireille ja miten astaa
8875: kunkin palvelukodin asukkaan välillä ratkaista- käsiteltäessä on toimittava. Pääsääntöisesti neu-
8876: va asia eivätkä asukkaat olleet kannelleet asias- vontavelvollisuus koskee menettelyä kysymyk-
8877: saan, apulaisoikeusasiamies ei katsonut voivansa sessä olevan viranomaisen luona. Vaikka viran-
8878: ryhtyä kantelun perusteella enempiin toimenpi- omainen ei siten ole velvollinen antamaan neuvo-
8879: teisiin avustusten maksamisen keskeyttämisen ja menettelystä toisen viranomaisen luona, sen
8880: johdosta. on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan ohjatta-
8881: Esteellisyysväitteestä apulaisoikeusasiamies va asiakas toimivaltaisen viranomaisen puoleen.
8882: totesi, että luottamushenkilöillä ja virkamiehillä Sosiaalihuoltoasetuksen mukaan sosiaalilau-
8883: on samanlainen oikeus kuin muillakin kuntalai- takunnalla on erityinen velvollisuus antaa neu-
8884: silla tulla valituksi yhdistyksen elimiin yhdistyk- voja siitä, miten vanhemmat voivat sopia lapsen
8885: sen sääntöjensä puitteissa tekemien päätösten huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lapsen etu
8886: mukaisesti. Hänen käsityksensä mukaan virka- huomioon ottaen kunnan sosiaalihuollon henki-
8887: miesten olisi kuitenkin syytä välttää sellaisiin löstöllä saattaa olla säännöksestä riippumatta
8888: toimielimiin osallistumista, joka on omiaan ai- laajempikin velvollisuus neuvoa vanhempia lap-
8889: heuttamaan toistuvasti esteellisyystilanteita sen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvissä
8890: heidän viranhoidossaan. Erityisesti sosiaalijoh- aSlOlSSa.
8891:
8892: tajan osallistuminen yhdistyksen hallitukseen Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
8893: saattoi olla omiaan vaarantamaan luottamusta hallintomenettelylain asettaman neuvontavel-
8894: hänen puolueettomuuteensa. vollisuuden laajuus oli puheena olevassa tilan-
8895: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 23.5.1997, teessa tulkinnanvarainen. Hänen mielestään olisi
8896: dnro 738/4/95 kuitenkin ollut perusteltua, että lastenvalvoja,
8897: joka oli tietoinen siitä, että lapsen huoltoa ja
8898: tapaamisoikeutta koskeva asia oli vireillä tuo-
8899: mioistuimessa ja myös siitä, että lapsen vanhem-
8900: LASTENVALVOJAN VELVOLLISUUS
8901: mat eivät olleet sopineet lapsen tapaamisoikeu-
8902: NEUVOA LAPSEN VANHEMPAA
8903: desta, olisi ilmoittanut kantelijalle mahdollisuu-
8904: Kantelija oli tiedustellut Riihimäen kaupun- desta pyytää väliaikaista määräystä lapsen huol-
8905: gin lastenvalvojalta miten lapsen tapaaminen on losta ja tapaamisoikeudesta annetun lain nojalla.
8906: järjestettävissä sinä aikana kun sopimusta ta- Tämä olisi ollut erityisen perusteltua lastenval-
8907: paamisoikeudesta ei ollut ja tapaamisoikeuden vojan virka-aseman ja siihen liittyvät tehtävät
8908: vahvistamista koskeva asia oli vireillä käräjäoi- huomioon ottaen.
8909: keudessa. Lastenvalvoja ei ollut tuolloin kerto- Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä
8910: nut lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta an- lastenvalvojan tietoon ja kiinnitti hänen huo-
8911: netun lain 17 §:n mukaisesta tapaamisoikeutta miotaan hallintomenettelylaista ilmenevään
8912: koskevasta väliaikaisesta määräyksestä. neuvontavelvoitteeseen ja palveluperiaattee-
8913: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, seen.
8914: että hallintomenettelylain mukaan viranomai- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 23.5.1997,
8915: sen neuvontavelvollisuus käsittää sen toimialaan dnro 2192/4/95
8916: kuuluvan asian. Tällaisessa asiassa on neuvotta-
8917:
8918:
8919:
8920: 171
8921: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
8922:
8923:
8924:
8925:
8926: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN menpiteisiin saadakseen tarpeen mukaisen toi-
8927: TOIMEENTULOTUKIOHJEIDEN LAINMU- meentulonsa muilla säännöksessä tarkoitetuilla
8928: KAISUUS tavoilla eli ansiotyöllä tai sen puuttuessa viime
8929: kädessä työttömyysturvan avulla. Apulaisoi-
8930: Kantelija arvosteli Kärsämäen kunnan sosi-
8931: keusasiamiehen mukaan myöskään oikeuskäy-
8932: aali- ja terveyslautakunnan toimeentulotuen
8933: täntö eri lääninoikeuksissa ei ole hänen havainto-
8934: myöntämistä koskevia ohjeita muun ohella siltä
8935: jensa mukaan ollut tässä suhteessa yhtenäinen.
8936: osin kuin ne koskivat yrittäjän toimeentulotuen
8937: Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen mu-
8938: määräämistä.
8939: kaan sosiaalihuoltolain 30 §:n säännös jättää täs-
8940: Lautakunnan hyväksymien ohjeiden mukaan
8941: sä suhteessa soveltajalleen harkintavaltaa. Sosi-
8942: toimeentulotuen suuruutta määrättäessä tulona
8943: aalihuoltolain mukaista ei hänen mielestään ole
8944: käytetään yrittäjien osalta viimeistä saatavissa
8945: kuitenkaan se, että yrittäjän toimeentulotuen
8946: olevaa verotettavaa nettotuloa tai muutoin saa-
8947: saamiselle asetetaan kaavamaisesti aikarajoitus
8948: tavissa olevaa tosiasiallista nettotuloa tai pää-
8949: ottamatta huomioon hakijan ja hänen perheensä
8950: sääntöisesti vähintään työttömyyskorvauksen
8951: yksilöllisiä tarpeita ja olosuhteita.
8952: suuruista tuloa. Ohjeiden mukaan henkilö voi
8953: Toimeentulotuen yleisistä perusteista anne-
8954: olla samanaikaisesti yrittäjä ja toimeentulotuen
8955: tun valtioneuvoston päätöksen (988/1993) 6 §:n
8956: asiakas enintään puoli vuotta.
8957: mukaan (sellaisena kuin se tuli voimaan
8958: Apulaisoikeusasiamies totesi hallitusmuodon
8959: 1.1.1996) tuloina otetaan huomioon henkilön tai
8960: 15 a §:n 1 momenttiin sekä sosiaalihuoltolain
8961: perheen käytettävissä olevat tulot. Yrittäjänkin
8962: 30 §:ään viitaten, että lain mukaan mitään hen-
8963: toimeentulotuen määrääminenon a pulaisoikeus-
8964: kilöryhmää ei voida jättää toimeentulotuen ul-
8965: asiamiehen käsityksen mukaan perustuttava hä-
8966: kopuolelle. Yrittäjä on siten oikeutettu saamaan
8967: nen todellisuudessa käytettävissä oleviin tu-
8968: toimeentulotukea samojen perusteiden mukaan
8969: loihinsa. Yrittäjän tuloina voidaan näin ollen
8970: kuin muutkin henkilöt, mikäli hän ei voi saada
8971: ottaa huomioon sellaisia laskennallisia tuloja
8972: tarpeen mukaista toimeentuloaan yrittäjätoi-
8973: kuin esimerkiksi työttömyyspäivärahan määrä
8974: minnallaan tai muulla sosiaalihuoltolain 30 §:n
8975: pääsääntöisesti vain, jos voidaan pitää selvitet-
8976: säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Sosiaalihuol-
8977: tynä, että yrittäjällä on todellisuudessa mahdol-
8978: tolaissa tai muissa toimeentulotukea koskevissa
8979: lisuus nostaa yrityksestään tämän suuruisia tulo-
8980: säännöksissä ei ole myöskään rajoituksia tuen
8981: ja.
8982: saamisen kestolle.
8983: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
8984: Apulaisoikeusasiamies totesi lisäksi, että toi-
8985: sosiaali- ja terveyslautakunnan ohje, jonka mu-
8986: meentulotuki on viimesijainen toimeentuloa tur-
8987: kaan yrittäjän tuloina otetaan huomioon pää-
8988: vaava etuus. Sosiaalihuoltolain 30 §:stä ei yksise-
8989: sääntöisesti vähintään työttömyyskorvauksen
8990: litteisesti ilmene, mitä toimeentulotuen viimesi-
8991: suuruinen tulo sekä ohje, jonka mukaan henkilö
8992: jaisuus tarkoittaa esimerkiksi silloin, kun yrittä-
8993: voi olla samanaikaisesti yrittäjä ja toimeentulo-
8994: jällä ei ole mahdollisuutta turvata yritystoimin-
8995: tukiasiakas enintään puoli vuotta, ei ole sopu-
8996: nallaan omaa ja perheensä toimeentuloa. Sään-
8997: soinnussa sosiaalihuoltolain säännösten kanssa.
8998: nös jättää avoimeksi sen, voidaanko yrittäjän
8999: Hän saattoi tämän käsityksensä Kärsämäen so-
9000: toimeentulotuki tällaisessa tilanteessa hylätä sil-
9001: siaali- ja terveyslautakunnan tietoon.
9002: lä perusteella, että yrittäjä ei ole ryhtynyt toi-
9003:
9004:
9005: 172
9006: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N
9007:
9008:
9009:
9010:
9011: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 4. 7.1996, lä tavalla saada päätös sosiaalilautakunnan käsi-
9012: dnro 52/4/96 teltäväksi.
9013: Asianosaisella on yleisten asiakirjainjulkisuu-
9014: desta annetun lain 19 §:n mukaan oikeus saada
9015: tieto asiakirjasta, joka ei ole julkinen, jos se on
9016: VALITUSKIRJELMÄN KIRJAAMISEN
9017: voinut vaikuttaa asian käsittelyyn. Tieto voi-
9018: VIIVÄSTYMINEN
9019: daan kuitenkin jättää antamatta, jos tiedon an-
9020: Kansaneläkelaitoksen Tampereen paikallis- taminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä tai
9021: toimistossa oli kirjattu erehdyksessä vakuutusoi- yksityistä etua, eikä asiakirja kuulu riita- tai
9022: keudelle osoitettuun valituskirjelmään todellista rikosasian oikeudenkäyntiaineistoon. Yleisten
9023: myöhempi päivämäärä. Apulaisoikeusasiamies asiakirjain julkisuudesta annetun lain 8 §:n mu-
9024: kiinnitti paikallistoimiston huomiota siihen, että kaan on tiedon pyytäjällä oikeus saada asia vi-
9025: valituskirjelmien kirjaamisessa tulee noudattaa ranomaisenratkaistavaksi,jos asianomainen vir-
9026: huolellisuutta. kamies kieltäytyy antamasta tietoa asiakirjasta.
9027: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 26.8.1997, Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
9028: dnro 1191/4/97 sosiaalityöntekijän olisi pitänyt pyynnöstä esit-
9029: tää hallussaan olevat asianosaisjulkiset asiakir-
9030: jat tai, mikäli hän katsoi, ettei hän voi suostua
9031: pyyntöön, antaa asiasta perusteltu ratkaisu.
9032: ASIANOSAISJULKISEN ASIAKIRJAN
9033: Asiakirjoja koskeviin pyyntöihin on apulaisoi-
9034: ANTAMINEN
9035: keusasiamiehen mukaan vastattava huolellises-
9036: Kantelija, joka oli lastensuojelutyön kohteena ti, selkeästi ja nopeasti.
9037: olevan lapsen äiti, ei ollut saanut Helsingin kau- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 15.10.1997,
9038: pungin sosiaalityöntekijäitä vastausta esittä- dnro 2558/4/95
9039: määnsä pyyntöön saada jäljennökset keskustelu-
9040: muistiinpanoista, joita sosiaalityöntekijä oli
9041: käynyt kantelijan äidin ja tämän entisen avio-
9042: miehen kanssa. Sosiaalityöntekijä oli todennut
9043: VIIVÄSTYS VALITUKSEN TOIMITTA-
9044: MISESSA TYÖTTÖMYYSTURVA-
9045: vastauksessaan, että kantelijalla on mahdolli-
9046: LAUTAKUN NALLE
9047: suus saada kaikki tarvitsemansa tieto toisesta
9048: sosiaaliviraston yksiköstä. Kantelukirjoituksen tutkinnassa ilmeni kesäl-
9049: Sosiaalihuoltolain 40 §:n 3 momentin mukaan lä 1996, että Kemian Työttömyyskassa ei ollut
9050: sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada tieto toimittanut kantelijan joulukuussa 1994 työttö-
9051: sellaisesta sosiaalihuollon viranhaltijan ja 6 §:n 1 myyskassan päätöksestä tekemää valitusta työt-
9052: momentissa tarkoitetun toimielimen hallussa tömyysturvalautakunnalle. Työttömyyskassa
9053: olevasta asiakirjasta ja muusta aineistosta, jolla toimitti valituksen työttömyysturvalautakun-
9054: on merkitystä häntä koskevassa asiassa. Sosiaali- nalle heti asian tultua ilmi kantelua tutkittaessa.
9055: huoltolain 45 §:n 2 momentin mukaan sosiaali- Työttömyyskassa ilmoitti oikeusasiamiehelle
9056: huollon viranhaltijan päätökseen tyytymättö- antamassaan selvityksessä, että se ei toimittanut
9057: mällä on oikeus asetuksessa tarkemmin säädetyl- kantelijan valitusta työttömyysturvalautakun-
9058:
9059:
9060:
9061: 173
9062: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
9063:
9064:
9065:
9066:
9067: nalle, koska tämä oli 21.11.1994 antanut kirjalli- määrätty lastenkoti, oli salaa häntä kuulematta
9068: sen suostumuksen työttömyysturva-asiaansa ja asianmukaista sijaishuollon muuttamista kos-
9069: koskeneessa päätöksessä olleen asiavirheen kor- kevaa päätöstä tekemättä siirretty asumaan las-
9070: jaamiseen. Tämän vuoksi kantelijan 7.12.1994 ten isien luo. Toinen lapsi oli äidin mukaan oles-
9071: kassaan toimittamaa kirjoitusta ei ymmärretty kellut pääosin isänsä luona jo huostaanottopää-
9072: pitää kassan päätöstä koskevana valituksena töksen tekemisestä kesäkuusta 1995. Toinen lap-
9073: eikä sitä toimitettu työttömyysturvalautakun- si oli lähetetty joulukuussa 1995 ulkomaille siellä
9074: nalle, vaan arkistoitiin kantelijan asiakirjojen asuvan isänsä luokse. Lapselle oli äidin mukaan
9075: joukkoon. hankittu salaa passi. Äiti kertoi vielä, että häntä
9076: Työttömyysturvalain (602/1984) 40 §:n mu- estettiin tapaamasta lapsiaan ja että sosiaalivi-
9077: kaan, sellaisena kuin se oli voimassa 30.4.1997 ranomaiset eivät tukeneet yhteydenpitoa hänen
9078: asti, ansioturvaa koskeva valitus oli toimitettava ja lasten välillä.
9079: työttömyyskassalle, jonka oli viipymättä lähe- Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan,
9080: tettävä valituskirjelmä ja asian käsittelystä ker- että kun lapsi on otettu sosiaalilautakunnan
9081: tyneet asiakirjat lausuntoineen työttömyystur- huostaan, sosiaalilautakunnalla on lastensuoje-
9082: valautakunnalle. lulain 19 §:n 1 momentin perusteella oikeus päät-
9083: Sittemmin työttömyyskassa lähetti siis kante- tää lapsen lomanvietosta. Passilain 5 §:n mukaan
9084: lijan valituksen työttömyysturvalautakuntaan. huostassa olevan lapsen passin hankintaan antaa
9085: Työttömyysturvalautakunta hylkäsi valituksen suostumuksen huoltajien sijasta sosiaalilauta-
9086: ja vakuutusoikeus työttömyysturvalautakun- kunta. Hän totesi kuitenkin, että lastensuojelu-
9087: nan päätöksestä tehdyn valituksen. Kantelijalle lain 19 §:n 1 momentissa säädetty velvollisuus
9088: ei aiheutunut oikeudenmenetyksiä työttömyys- pyrkiä yhteistoimintaan vanhempien tai huolta-
9089: kassan menettelystä. jien kanssa koskee myös lapsen lomajärjestelyjä
9090: Kemian työttömyyskassa menetteli kuitenkin ja passin hankkimista. Hän totesi lisäksi, että
9091: virheellisesti, kun se ei lähettänyt kantelijan va- kaikissa lastensuojelutoimenpiteissä on otettava
9092: litusta työttömyysturvalaissa edellytetyllä ta- ennen muuta huomioon lapsen etu ja että loma-
9093: valla viipymättä työttömyysturvalautakunnal- järjestelyt ja passin hankkiminen eivät lapsen
9094: le. Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä edun niin vaatiessa edellytä vanhempien tai mui-
9095: Kemian Työttömyyskassan tietoon. den huoltajien suostumusta.
9096: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.10.1997, Apulaisoikeusasiamies totesi lisäksi, että tar-
9097: dnro 2609/4/95 kempia säännöksiä ei ole siitä, milloin lapsen
9098: oleskelun muualla on katsottava merkitsevän si-
9099: jaishuollon muuttumista. Asia on hänen käsityk-
9100: sensä mukaan ratkaistava kussakin tapauksessa
9101: VELVOLLISUUS TEHDÄ PÄÄTÖS LAPSEN
9102: erikseen ja otettava tällöin huomioon oleskelun
9103: SIJAISHUOLTOA JA YHTEYDENPITOA
9104: pituus ja tarkoitus sekä muut asiaan vaikuttavat
9105: KOSKEVASSA ASIASSA
9106: seikat. Selvää kuitenkin hänen mielestään on,
9107: Äiti kertoi kantelussaan, että hänen sosiaali- että lastensuojelulain mukaisena ei voida pitää
9108: lautakunnan huostassa olevat lapsensa, joiden sitä, että lapsen tosiasiallinen asuminen muualla
9109: sijoituspaikaksi oli huostaanottopäätöksessä jatkuu useita kuukausia ilman tarpeellisia selvi-
9110:
9111:
9112:
9113: 174
9114: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
9115:
9116:
9117:
9118:
9119: tyksiä, asianosaisten kuulemista ja päätöksen te- Apulaisoikeusasiamies viittasi hallitusmuo-
9120: koa. don 16 §:ssä jokaiselle taattuun oikeuteen saada
9121: Tässä tapauksessa toinen lapsista oli isänsä oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös
9122: luona ulkomailla yksitoista kuukautta ennen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Koska äiti oli ol-
9123: kuin asiassa tehtiin lastensuojelulain 17 §:n mu- lut tyytymätön esitetyn yhteydenpidon mää-
9124: kainen sijaishuollon muuttamista koskeva pää- rään ja tapaan, asiassa olisi apulaisoikeusasia-
9125: tös. Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu- miehen käsityksen mukaan pitänyt tehdä heti
9126: kaan sosiaalilautakunnan olisi pitänyt oma- valituskelpoinen päätös siitäkin huolimatta, että
9127: aloitteisesti tehdä päätös asiassa aikaisemmin. äidin yhteydenpito lapsiin oli hänen taholtaan
9128: Asiakirjojen mukaan äiti oli esittänyt väittei- jäänyt vähäiseksi.
9129: tä lastensa sijaishuollon muuttumisesta sekä Hän kiinnitti Turun sosiaalilautakunnan ja
9130: vaatimuksia asianmukaisen päätöksen saamises- sen alaisten viranhaltijoiden huomiota velvolli-
9131: ta ainakin joulukuusta 1995 lukien. Apulaisoi- suuteen tehdä päätös lapsen sijaishuollon muut-
9132: keusasiamiehen käsityksen mukaan sosiaalilau- tamista ja yhteydenpitoa koskevissa asioissa.
9133: takunnan olisi pitänyt tehdä sijaishuollon muut- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 3.12.1997,
9134: tamista koskeva päätös, tai mikäli sosiaalilauta- dnro 2026/4/95
9135: kunta katsoi, että lasten sijaishuolto ei ollut vielä
9136: muuttunut lastensuojelulain 17 §:ssä tarkoitetul-
9137: la tavalla, tältäkin osin perusteltu päätös koh-
9138: SOTAINVALIDIEN KORVAUSJÄRJESTEL-
9139: tuullisen ajan kuluessa siitä kun äiti oli esittänyt
9140: MÄN VAIKEASELKOISUUS
9141: vaatimuksensa. Kun näin ei tapahtunut, sosiaa-
9142: lilautakunnan menettely oli apulaisoikeusasia- Sotainvalidien V eljesliitto tiedusteli oikeus-
9143: miehen näkemyksen mukaan ollut virheellistä. asiamieheltä, voidaanko sotainvalidien laitos-
9144: Apulaisoikeusasiamies viittasi vielä lasten- huoltoa ja kuntoutusta koskevia menoja kattaa
9145: suojelulain 24 §:ssä lapselle turvattuun oikeuteen Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myön-
9146: tavata vanhempiaan ja muita läheisiään ja ko- nettävillä avustuksilla. Raha-automaattiasetuk-
9147: rosti, että sosiaalilautakunnan on pyrittävä ak- sen 29 §:n 2 momentin mukaan avustusta ei saa
9148: tiivisesti turvaamaan yhteydenpitoa erityisesti myöntää menoihin, joiden suorittaminen kuuluu
9149: silloin kun lapsen läheiset eivät oma-aloitteisesti lakisääteisesti tai muutoin ilmeisesti valtiolle tai
9150: pidä lapseen yhteyttä ja kun yhteydenpitoa on kunnalle.
9151: pidettävä lapsen edun mukaisena. Hän totesi, Valtiovarainministeriön lausunnon mukaan
9152: että lastensuojelulain 11 §:n mukaan on tehtävä kysymys oli budjettiteknisesti harkinnanvarai-
9153: huoltosuunnitelma, johon lastensuojeluasetuk- sesta valtionavusta. Sosiaali- ja terveysministe-
9154: sen 4 §:n mukaan on kirjattava muun ohella, riö puolestaan korosti, ettei käytännössä omak-
9155: miten yhteydenpito lapsen vanhempien ja mui- suttu rahoitusjärjestely ollut heikentänyt sotain-
9156: den hänelle läheisten henkilöiden kanssa toteute- validin subjektiivista oikeutta lainmukaisiin kor-
9157: taan. Huoltosuunnitelma on hänen käsityksensä vauksiin ja palveluihin.
9158: mukaan tehtävä siinäkin tapauksessa, että yh- Oikeusasiamiehen mielestä sotainvalidien
9159: teisymmärrykseen asianomaisten kesken ei ole kuntoutus- ja huoltolaitosten käyttökustannus-
9160: päästy. ten korvaaminen osittain Raha-automaattiyh-
9161:
9162:
9163:
9164: 175
9165: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
9166:
9167:
9168:
9169:
9170: distyksen tuotosta jaettavina avustuksina ei ol- KANSANELÄKELAITOKSEN LÄÄKE-
9171: lut sopusoinnussa raha-automaattiasetuksen KORVAUKSIA KOSKEVIEN OHJEIDEN
9172: kanssa, koska näiden käyttökustannusten kor- LAINMUKAISUUS
9173: vaukset olivat ilmeisesti valtiolle kuuluvia meno- Kantelij a kertoi lääkärinkirjoittaneen hänelle
9174: ja. lääkemääräyksen suurelle lääkemäärälle hänen
9175: Hän piti raha-automaattiasetuksen säännöstä krooniseen sairauteen jatkuvasti tarvitsemaansa
9176: tulkinnanvaraisena sekä sotilasvammalain kor- lääkettä, jotta hän välttyisi lääkemääräyksen
9177: vausjärjestelmää kokonaisuudessaan vaikeasel- tarpeettomalta uusimiselta. Apteekki antoi hä-
9178: koisella. Hän totesi, että vakiintuneet hallinto- nelle kuitenkin vain muutaman kuukauden an-
9179: käytännöt ja budjettitekniset järjestelyt eivät noksen kerrallaan Kansaneläkelaitoksen ohjee-
9180: välttämättä seuraa lain säännösten sanamuoto- seen vedoten, minkä johdosta hän joutui turhaan
9181: ja. Tästä aiheutuu edunsaajien taholla helposti maksamaan sairausvakuutuslain mukaisen oma-
9182: korvausjärjestelyjen laillisuutta koskevia epä- vastuuosuuden. Hän pyysi oikeusasiamiestä tut-
9183: luuloja, mitä tämäkin kantelu ilmensi. kimaan, ovatko Kansaneläkelaitoksen lääkekor-
9184: Oikeusasiamies kiinnitti valtioneuvoston huo- vauksista antamat ohjeet lainmukaisia.
9185: miota mainitsemiinsa epäkohtiin ja esitti edus- Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoille
9186: kunnan oikeusasiamiehen johtosäännön 8 a §:n antaman ohjeen mukaan lääkettä korvataan os-
9187: nojalla, että valtioneuvosto ryhtyisi toimenpitei- tokertaa kohti yleensä enintään kolmen kuukau-
9188: siin niiden korjaamiseksi. Oikeusasiamies pyysi den hoitoaikaa vastaava määrä. Kansaneläkelai-
9189: ilmoittamaan mahdollisista toimenpiteistä tos on antanut apteekeille vastaavan ohjeen, jos-
9190: 30.6.1998 mennessä. sa todetaan, että jos asiakas ostaa valmistetta
9191: Oikeusasiamiehen kirje valtioneuvostolle enemmän kuin kolmen kuukauden hoitoaikaa
9192: 3.12.1997, dnro 2521/2/97 ja päätös 3.12.1997, vastaavan määrän, hän ei voi saada korvausta
9193: dnro 1981/4/95 apteekin välityksellä.
9194: Sosiaali- ja terveysministeriö katsoi kantelun
9195: Tasavallan presidentti on 18.6.1998 antanut johdosta antamassaan lausunnossa, että Kan-
9196: eduskunnalle esityksen (HE 88/1998 vp.) laiksi saneläkelaitoksen ohje noudattaa sairausvakuu-
9197: sotilasvammalain muuttamisesta. Esityksessä eh- tuslain 4 ja 6 §:ssä mainittuja korvattavuusperi-
9198: dotetaan sotilasvammalakiin lisättäväksi säännös aatteita. Niiden mukaan korvausta suoritetaan
9199: Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käytöstä so- siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuk-
9200: tainvalidien laitoshuollosta ja kuntoutuksesta ai- sia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuiten-
9201: heutuviin kustannuksiin. Tällä tavoin valtion ta- kaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan va-
9202: lousarviossa noudatettu vakiintunut käytäntö tulee kuutetulle. Ministeriön käsityksen mukaan Kan-
9203: kirjatuksi sotilasvammalakiin. saneläkelaitos on voinut sairausvakuutusasetuk-
9204: sen 39 §:n nojalla antaa ohjeen oikean ja yhden-
9205: mukaisen käytännön aikaansaamiseksi.
9206: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan,
9207: että sairausvakuutuslain 9 §:ään sisältyvät sään-
9208: nökset lääkekorvausten määrästä kultakin osto-
9209: kerralta sekä säännös, jonka mukaan sosiaali- ja
9210:
9211:
9212: 176
9213: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
9214:
9215:
9216:
9217:
9218: terveysministeriön päätöksellä määrätään, mitä heutuviin taloudellisiin rasituksiin ja tällaisten
9219: ostokerralla tarkoitetaan. V aitioneuvoston pää- taloudellisten rasitusten tulee hänen käsityksenä
9220: töksillä on ns. erityiskorvattavien lääkkeiden mukaan perustua lain tasoisiin tai laista johdet-
9221: sekä vaikean sairauden hoitoon tarpeellisten klii- tuihin säännöksiin.
9222: nisten ravintovalmisteiden osalta määrätty kor- Apulaisoikeusasiamies saattoi näkemyksensä
9223: vattavaksi saman lääkemääräyksen perusteella asiassa sosiaali- ja terveysministeriön tietoon ja
9224: ostokertaa kohti enintään kolmen kuukauden pyysi ministeriötä ilmoittamaan toimistaan
9225: hoitoa vastaava määrä lääkkeitä. asiassa 30.6.1998 mennessä.
9226: Ns. peruskorvattavien lääkkeiden osalta sel- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 5.12.1997,
9227: laista säännöstä ei ole, jolla määrättäisiin, minkä dnro 2629/4/95
9228: pituista hoitoaikaa vastaava määrä ostokertaa
9229: kohti korvataan. Tältä osin käytäntö perustuu
9230: Kansaneläkelaitoksen ohjeisiin, joiden mukaan TYÖSIIRTOLAPALKAN PIDÄTYS ELATUS-
9231: samaa valmistetta korvataan ostokertaa kohti TUKIVELAN SUORITUKSEKSI
9232: yleensä enintään kolmen kuukauden hoitoa vas-
9233: Kantelija arvosteli sitä, että Tampereen kau-
9234: taava määrä. Jos asiakas ostaa valmistetta
9235: pungin sosiaali- ja terveystoimi lyhensi hänen
9236: enemmän, hän ei voi ohjeen mukaan saada kor-
9237: elatustukivelkaansa hänelle työsiirtolasta kerty-
9238: vausta apteekin välityksellä.
9239: västä palkasta. Sitä paitsi hän piti elatustukive-
9240: Kansaneläkelaitoksen ohje kolmen kuukau-
9241: lasta vapauttamista koskevan hakemuksensa
9242: den hoitoa vastaavan lääkemäärän korvaamises-
9243: käsittelyaikaa kohtuuttoman pitkänä.
9244: ta kerrallaan sisältää sairausvakuutuslain 9 §:n 1
9245: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
9246: momentin 1 kohdan perusteella korvattavien eli
9247: raavan.
9248: ns. peruskorvattavien lääkkeiden osalta sairaus-
9249: vakuutuslain 4 ja 6 §:n korvattavuusperiaattei-
9250: Työsiirtolapalkan pidätys
9251: den tulkintaa koskevan näkemyksen.
9252: Apulaisoikeusasiamies totesi, että hän voi hy- Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoi-
9253: väksyä sosiaali- ja terveysministeriön lausunnos- men mukaan kantelijan työsiirtolapalkasta pidä-
9254: sa esitetyn näkemyksen, jonka mukaan Kansan- tetyt määrät oli käytetty elatustuen korvauk-
9255: eläkelaitoksen ohje noudattaa sairausvakuutus- siin, koska elatusavun määrä oli ollut vain 150
9256: lain 4 ja 6 §:ssä mainittuja korvattavuuden peri- markkaa kuukaudessa lasta kohden. Näin ollen
9257: aatteita. lasten huoltaja oli saanut elatusavun koko mää-
9258: Sen sijaan apulaisoikeusasiamiehen käsityk- rän elatustukena.
9259: sen mukaan ei voida pitää asianmukaisena sitä, Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun
9260: että lääkekorvausten tosiasialliseen määrään lain 4luvun 6 §:stä ilmenee kuitenkin, että avolai-
9261: vaikuttava, samalla kerralla astettavien lääkkei- tospalkan pidätystä ei ole tarkoitettu käytettä-
9262: den määrä ja sitä koskeva käytäntö on Kansan- väksi elatustukisaatavan lyhennykseksi vaan
9263: eläkelaitoksen ohjeeseen perustuva. Hänen näke- toimitettavaksi elatusapuun oikeutetulle lyhen-
9264: myksensä mukaan tilannetta ei voida pitää tyy- tämättömänä. Sosiaalilautakunta voi sitä vas-
9265: dyttävänä siitä syystä, että lääkekustannusten toin kunkin erääntyvän elatustukierän määrää
9266: korvaukset vaikuttavat ihmisille sairaudesta ai- arvioitaessa ottaa vähennyksenä huomioon avo-
9267:
9268:
9269:
9270: 177
9271: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
9272:
9273:
9274:
9275:
9276: laitospalkasta kertyneen, elatusapuun käytetyn Oikeusasiamiehen päätös 17.12.1997, dnro
9277: määrän. 175/4/96
9278: Oikeusasiamies katsoi Tampereen kaupungin
9279: sosiaali- ja terveystoimen menetelleen virheelli-
9280: sesti siinä, että se oli vastoin edellä mainittua lain
9281: KANSANELÄKELAITOKSEN VAKUUTUS-
9282: säännöstä käyttänyt työsiirtolasta kertyneet
9283: REKISTERIMERKINNÄN VIRHEELLISYYS
9284: kantelijan palkan pidätykset oman elatustuki-
9285: saatavansa lyhennykseksi. Kansaneläkelaitos oli katsonut kantelijan
9286: Arvioidessaan menettelyn moitittavuutta oi- kuuluneen Suomen sosiaalivakuutuksen piiriin
9287: keusasiamies otti kuitenkin huomioon, että kan- 31.5.1996 asti ja tuon ajankohdanjälkeen Espan-
9288: telija ei ollut menettelyssä kärsinyt vahinkoa, jan sosiaalivakuutuksen piirin. Kuitenkin va-
9289: koska sosiaali- ja terveystoimen pitäisijoka tapa- kuutusrekisteriin oli erheellisesti merkitty, että
9290: uksessa ohjata kyseiset varat elatusapuun oikeu- kantelija oli muuttanut pysyvästi ulkomaille jo
9291: tetuille J• vastaavalta määräitä alentaa elatustu- 1.3.1996.
9292: kea. Lopputulos siis olisi kantelijan kannalta ol- Vakuutusrekisterissä olleen tiedon perusteella
9293: lut sama. Kansaneläkelaitos oli toukokuussa 1996 katso-
9294: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä Tampe- nut, että kantelijan oikeus erityiskorvattaviin
9295: reen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tie- lääkkeisiin oli päättynyt maaliskuun 1996 jäl-
9296: toon. keen. Merkinnän seurauksena kantelijalle olisi-
9297: ten annettu virheellinen päätös oikeudesta eri-
9298: tyiskorvaukseen.
9299: Vapautushakemuksen käsittelyaika
9300: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että vakuutus-
9301: Kantelijan vapautushakemusta oli käsitelty rekisteriin tehtävien merkintöjen suhteen tulisi
9302: sosiaali- ja terveystoimessa noin seitsemän kuu- noudattaa asianmukaista huolellisuutta. Kun
9303: kautta. Näin pitkää käsittelyaikaa ei voitu pitää kantelijaa koskeva virheellinen merkintä oli sit-
9304: kohtuullisena, erityisesti kun otetaan huomioon, temmin korjattu ja Kansaneläkelaitos oli oikais-
9305: että vapautus voi kohdistua vain perimättä ole- sut antamansa korvauspäätöksen, kantelu ei an-
9306: viin elatustukiin ja perintätoimia samanaikaises- tanut aihetta muihin toimenpiteisiin kuin että
9307: ti jatketaan. Käsittelyajan pituuteen oli lmiten- apulaisoikeusasiamies kiinnitti Kansaneläkelai-
9308: kin osaltaan vaikuttanut se, että sekä kantelijan toksen huomiota vakuutusrekisterin huolellisen
9309: aikaisempi että myös myöhempi vapautushake- pidon tärkeyteen.
9310: mus olivat osittain päällekkäisiä nyt kysymyk- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 18.12.1997,
9311: sessä olevan hakemuksen kanssa. Menettelyn dnro 1418/4/96
9312: moitittavuutta arvioitaessa oli oikeusasiamiehen
9313: mielestä myös otettava huomioon, että siltä osin
9314: kuin hakemukseen oli suostuttu, se oli otettu
9315: ELATUSAPUVELKOJAN KUULEMINEN
9316: täysimääräisesti huomioon elatustukirästissä.
9317: VELKAJÄRJESTELYSSÄ
9318: Oikeusasiamies kiinnitti vastaisen varalle
9319: Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Kantelija kertoi, että Vantaan kaupungin so-
9320: huomiota käsittelyn joutuisuuteen. siaali- ja terveysvirasto oli hyväksynyt hänen
9321:
9322:
9323:
9324: 178
9325: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
9326:
9327:
9328:
9329:
9330: entisen miehensä velkajärjestelyn ilmoittamatta sosiaaliviranomaisen elatusavun yksinomainen
9331: siitä lainkaan hänelle, vaikka hänellä oli lapsen periruisoikeus päättyisi lapsen tulemiseen täysi-
9332: holhoojana ollut elatusapusaatava velalliselta. ikäiseksi. Sääntelyn tarkoituksena on välttää
9333: Elatusavun periminen oli siirtynyt virastolle, kaksinkertaisen perinnän aiheuttamat yhteenso-
9334: koska lapselle oli myönnetty elatustukea elatus- vittamisongelmat. Tähän tavoitteeseen ei vaiku-
9335: avun maksamisen laiminlyönnin perusteella. ta se, onko lapsi tullut täysi-ikäiseksi vaiko ei.
9336: Velkajärjestelyssä velkojen maksuvelvollisuus Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolla
9337: oli poistettu kokonaan. oli siten apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu-
9338: Apulaisoikeusasiamies lausui kannanotto- kaan edelleen yksinomainen elatusapusaatavan
9339: naan mm. seuraavaa. perintäoikeus ja sen edellyttämä lapsen edustus-
9340: Lapsen elatuksesta annetusta laista ilmenee, valta.
9341: että elatusapusaatava on lapsen saatava elatus- Apulaisoikeusasiamies arvioi ratkaisussaan
9342: velvolliselta. Kun lapsi on alaikäinen, häntä myös, olisiko Vantaan kaupungin sosiaali- ja ter-
9343: edustaa elatusapua koskevissa asioissa lain 5 §:n l veysviraston tullut kuitenkin ilmoittaa elatus-
9344: momentin mukaan pääsääntöisesti hänen huol- apuvelkojalle vireillä olleesta velkajärjestelystä.
9345: tajansa. Kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi, huolta- Maksetun elatustuen ylittävältä osalta kysymys
9346: jan edustusvalta lapsen varallisuuteen nähden on lapsen elatusapusaatavasta elatusvelvollisel-
9347: päättyy ja lapsi käyttää omaa puhevaltaansa. ta, jonka perimisessä kunnan sosiaaliviranomai-
9348: Tämä koskee myös sellaista lapsen elatusapusaa- nen edustaa lasta. Tältä osin kunta ei ole yksityis-
9349: tavaa, joka on syntynyt ennen lapsen täysi-ikäi- henkilön velkajärjestelystä annetun lain 78 §:n
9350: seksi tulemista. tarkoittama julkisoikeudellisen saatavan haltija.
9351: Tässä tapauksessa elatusapuun oikeutettu Laissa ei ole nimenomaista säännöstä, joka
9352: lapsi oli tullut täysi-ikäiseksi ennen velkajärjes- veivoittaisi kunnan sosiaaliviranomaisen tällai-
9353: telyasian vireilletuloa. Asiakirjoista ei ilmene, sessa tilanteessa tiedottaruaan elatusapuvelko-
9354: etteikö hän olisi tämän jälkeen ollut täysivaltai- jalle asiasta. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä
9355: nen. Hänen entisellä huoltajallaan ei siten enää on kuitenkin selvää, että sosiaaliviranomainen
9356: voinut olla puhevaltaa hänen elatusapusaata- on velvollinen huolehtimaan edustamansa ela-
9357: vaansa nähden. Tämän vuoksi entistä huoltajaa tusapuvelkojan edusta ja oikeudesta hänen saa-
9358: ei ollut myöskään tarpeellista kuulla elatusapu- tavaansa koskevassa, elatusapuvelallisen velka-
9359: saatavaa koskeneessa velkajärjestelyasiassa. j ärj estelymenettelyssä.
9360: Kantelussa mainittua menettelyä ei siten apu- Elatusvelvollisen velkajärjestelyssä muun
9361: laisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan voitu kuin etuoikeutetun elatusapuvelan määrää to-
9362: pitää kantelussa esitetyillä perusteilla virheelli- dennäköisesti alennetaan. Elatusapuvelan mak-
9363: senä. suvelvollisuus saatetaan jopa poistaa kokonaan,
9364: Toinen kysymys on, olisiko täysi-ikäistä lasta kuten tässä tapauksessa tapahtui. Elatusvelvol-
9365: itseään tullut kuulla. lisen velkajärjestely vaikuttaa siten välittömästi
9366: Lapsen elatuksesta annetun lain 5 §:n l mo- elatusapuvelkojana olevan lapsen oikeudelliseen
9367: mentista ja lapsen elatuksen turvaamisesta anne- asemaan.
9368: tun lain 20 §:n l momentista ei apulaisoikeusasia- Toisaalta velkajärjestelyn aloittaminen ja
9369: miehen näkemyksen mukaan voida päätellä, että maksuohjelman vahvistaminen eivät edellytä
9370:
9371:
9372:
9373: 179
9374: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
9375:
9376:
9377:
9378:
9379: velkojan suostumusta. Myös elatusapuvelan raston huomiota siihen, että sen elatusturvayksi-
9380: määrä on kunnan sosiaaliviranomaisen tiedossa. kön työntekijöitä ohjeistetaan vastaisuudessa il-
9381: Elatusapuvelkojalle tiedottamisen merkitys on moittamaan elatusvelallisen vireilläolevasta vel-
9382: lähinnä siinä, että hänellä itsellään saattaa olla kajärjestelystä elatusapuvelkojalle ja hänen yh-
9383: tiedossaan seikkoja, jotka voisivat merkitä vel- teystietonsa käräjäoikeudelle.
9384: kajärjestelyn estettä. Apulaisoikeusasiamiehen päätös 29.12.1997,
9385: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kuulemi- dnro 2360/4/95
9386: sella on lisäksi arvoa siitä syystä, että se lisää
9387: menettelyn hyväksyttävyyttä asianosaisen kan-
9388: nalta. Esimerkiksi 1.8.1995 voimaan tulleen Suo-
9389: VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUS-
9390: men hallitusmuodon 16 §:n 1 momentin mukaan PALVELUT
9391: jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi
9392: asianmukaisesti tuomioistuimessa tai muussa vi- Kantelija arvosteli kantelussaan Laihian sosi-
9393: ranomaisessa. Pykälän 2 momentissa mainitaan aalijohtajan tekemää kuljetuspalvelupäätöstä.
9394: yhtenä hyvän hallinnon takeena oikeus tulla Hän oli tyytymätön aikaan, joka oli kulunut
9395: kuulluksi. Kuulemisperiaate on yleinen hallinto- vaikeavammaisen kuljetuspalvelujen myöntä-
9396: oikeudellinen oikeusperiaate, joka ei rajoitu aino- mistä koskevan päätöksen tekemiseen. Hän oli
9397: astaan hallintomenettelylain (598/82) 15 §:ssä ni- tyytymätön myös siihen, että päätös tehtiin ole-
9398: menomaisesti säänneltyihin tilanteisiin. maan voimassa vain vuoden loppuun saakka.
9399: Apulaisoikeusasiamies totesi käsityksenään, Päätökseen ei ollut myöskään liitetty ohjausta
9400: että jos sosiaaliviranomaisella on syytä epäillä, sen saattamisesta sosiaalilautakunnan käsiteltä-
9401: että elatusapuvelkojalla saattaa olla velkajärjes- väksi.
9402: telyn kannalta merkityksellisiä tietoja, viran-
9403: omaisen tulee tiedustella niitä velkoj alta. Joka
9404: Käsittelyaika
9405: tapauksessa hänen nähdäkseen on asianmukais-
9406: ta, että sosiaalivirasto ilmoittaa myös elatusapu- Kantelija oli jättänyt vaikeavammaisen kul-
9407: velkojalle vireillä olevasta velkajärjestelystä, jol- jetuspalvelua koskevan hakemuksensa
9408: loin hänellä on mahdollisuus halutessaan reagoi- 10.5.1995. Päätös annettiin 18.10.1995. Asian
9409: da siihen. käsittelyyn kului siten yli viisi kuukautta. Tuona
9410: Vaikka apulaisoikeusasiamies ei pitänyt sosi- aikana hakijalla ei ollut lain edellyttämiä kulje-
9411: aali- ja terveysviraston menettelyä selvästi vir- tuspalveluita.
9412: heellisenä, olisivat hyvän hallinnon periaatteet Sosiaalijohtajan selvityksen mukaan käsitte-
9413: hänen mielestään kuitenkin edellyttäneet, että lyaika venyi, koska päätöstä edelsi käynti haki-
9414: virasto olisi ilmoittanut vireilläolevasta velka- jan luona. Lisäksi päätös viivästyi työruuhkien
9415: järjestelystä elatusapuvelkojalle ja hänen yhte- ja lomien vuoksi.
9416: ystietonsa velkajärjestelyhakemuksen Iaatijan Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan,
9417: välityksellä käräj äoikeudelle. että henkilön vammaisuuden ja hänen sen vuoksi
9418: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä tarvitsemiensa palvelujen arviointi ei yleensä ole
9419: Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston mahdollista pelkästään lääkärin lausunnon pe-
9420: menettelystä viraston tietoon sekä kiinnitti vi- rusteella ilman henkilön tapaamista. Päätöstä
9421:
9422:
9423:
9424: 180
9425: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
9426:
9427:
9428:
9429:
9430: tehtäessähän tulee ottaa huomioon sekä henki- mus hylätty ajalta 10.5.-17.10.1995.
9431: lön vaikeavammaisuus että hänen sosiaalinen ja Tältä osin apulaisoikeusasiamies viittasi pää-
9432: fyysinen tilanteensa, joskus jopa vuodenaikaan töksessään hallintomenettelylain (598/82) 23
9433: liittyvät liikkumista vaikeuttavat seikat. Tämän §:ään, jonka mukaan päätöksestä on käytävä
9434: vuoksi hän piti hyväksyttävänä kunnassa omak- selvästi ilmi, mihin asianosainen on oikeutettu
9435: suttua käytäntöä, jonka mukaan kunnan sosiaa- tai velvoitettu taikka miten asia on muuten rat-
9436: lijohtaja ja sosiaalityöntekijä tekevät kotikäyn- kaistu. Lain 24 §:n mukaan päätös on perustelta-
9437: nin kuljetuspalveluja hakeneen henkilön luokse. va.
9438: Apulaisoikeusasiamies korosti kuitenkin, että Hän totesi, että mikäli hakijan kuljetuspalve-
9439: kotikäynnin tekeminen ei saisi viivästyttää asian luhakemus oli tarkoitus hylätä 10.5.-
9440: ratkaisemista. Hän viittasi hallitusmuodon 17.10.1995 väliseltä ajalta, olisi asiasta pitänyt
9441: 16 §:ään, jossa turvataan jokaisen oikeus saada siltä osin tehdä erikseen hylkäävä päätös. Pää-
9442: asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman ai- töksessä olisi tällöin pitänyt todeta, miksi hakija
9443: heetonta viivytystä. Kun asian käsittelemiseen ei täyttänyt vaikeavammaisen kuljetuspalvelun
9444: oli kulunut yli viisi kuukautta, ei sitä apulaisoi- saamisen edellytyksiä. Mikäli päätöksellä oli tar-
9445: keusasiamiehen mielestä voitu pitää hyväksyttä- koitus myöntää kuljetuspalveluja 10.5.1995 lu-
9446: vänä huomioon ottaen haetun palvelun luonne ja kien, on hakija oikeutettu saamaan myös niistä
9447: sen merkitys hakijan liikkumismahdollisuuksien korvauksen, mikäli hänelle on syntynyt tähän
9448: kannalta. oikeuttavia kustannuksia mainitun ajankohdan
9449: Hän viittasi myös aikaisempiin ratkaisuihin- jälkeen.
9450: sa, joissa oli kiinnitetty sosiaalisten oikeuksien Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
9451: toteuttamisesta vastuussa olevien viranomaisten hakijalle olisi tullut selvittää, miten hänen olisi
9452: huomiota siihen, että asioiden käsittelyn viiväs- toimittava niiden kustannusten osalta, jotka hä-
9453: tyminen puutteellisten henkilöstövoimavarojen nelle oli mahdollisesti aiheutunut 10.5.-
9454: vuoksi oli hallitusmuodon 16 § 1 momentin vas- 17.10.1995 välisenä aikana.
9455: taista (ks. esimerkiksi 30.8.1996, dnro 970/4/95 ja Laihian kunnassa vaikeavammaisten kulje-
9456: 31.12.1996, dnro 2675/2/96). Kunnan tulee ottaa tuspalvelupäätökset on sidottu talousarviovuo-
9457: huomioon perus- ja ihmisoikeuksien toteuttami- teen. Apulaisoikeusasiamies totesi, että hallitus-
9458: nen hallinnollista tehtävien organisointia ja hen- muodon 15 a §:n 3 momentin mukaan julkiselle
9459: kilövoimavarojen kohdentamista koskevassa vallalle on asetettu velvollisuus huolehtia riittä-
9460: päätöksenteossaan. vistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Säännös on
9461: otettava huomioon talousarviopäätöksissä voi-
9462: mavaroja kohdennettaessa.
9463: Voimassaoloaika
9464: Kuljetuspalvelujen sitominen kuntalain 65 §:n
9465: Kuljetuspalvelua koskeva hakemus oli sns tarkoittamaan kalenterivuodeksi tehtävään ta-
9466: päivätty 10.5.1995. Aika, jona päätöksen mu- lousarvioon ei saa apulaisoikeusasiamiehen mu-
9467: kaista kuljetuspalvelua voitiin käyttää, alkoi kaan merkitä sitä, että vaikeavammaisen oikeut-
9468: 18.10.1995 ja päättyi 31.12.1995. Päätös oli siten ta kuljetuspalveluihin tosiasiallisesti rajoitetaan.
9469: voimassa vain kaksi ja puoli kuukautta eikä siitä Mikäli päätökset tehdään kalenterivuodeksi, tu-
9470: tai muista selvityksistä käynyt ilmi, oliko hake- lee kunnan huolehtia siitä, että ne tehdään riittä-
9471:
9472:
9473:
9474: 181
9475: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
9476:
9477:
9478:
9479:
9480: vän aJOissa, jotta palveluita on tosiasiallisesti haa vaateostoihin 24 600 markkaa. Vuodelle
9481: mahdollista käyttää heti vuoden alusta lukien. 1994 määrärahaa oli varattu 3 700 markkaa ja
9482: vuodelle 1995 samoin 3 700 markkaa. Kuntayh-
9483: Muutoksenhakuohjaus tymän keskusvaraston vaateostoja varten oli
9484: Viranhaltijan päätös oli lähetetty kantelijalle varattu vuodelle 1993 määrärahaa 30 000 mark-
9485: postitse. Siihen ei ollut liitetty muutoksenhaku- kaa ja vuosille 1994 ja 1995 kummallekin 24 000
9486: ohjetta. Tältä osin apulaisoikeusasiamies totesi, markkaa.
9487: että muutoksenhakua koskevien ohjeiden anta- Hallitusmuodon 15 a §:n mukaan jokaisella,
9488: matta jättämisen osalta menettely ei täyttänyt joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elä-
9489: sosiaalihuoltolain 45 §:n vaatimusta, jonka mu- män edellyttämää turvaa, on oikeus välttämät-
9490: kaan päätökseen on liitettävä ohjeet sen saatta- tömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen
9491: misesta toimielimen käsiteltäväksi. Suullinen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla
9492: opastaminen mahdollisen yhteydenoton jälkeen tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaa-
9493: ei korjaa tapahtunutta virhettä, vaan hakijalle lipalvelut. Kehitysvammaisten erityishuollosta
9494: on toimitettava lainmukaiset ohjeet asian saat- annetun lain 2 §:n mukaan erityishuoltoon kuu-
9495: tamisesta toimielimen käsiteltäväksi. luvia palveluksia ovat muun ohella asumisen jär-
9496: Apulaisoikeusasiamies saattoi Laihian sosiaa- jestäminen, yksilöllinen hoito ja muu huolenpito.
9497: lilautakunnan tietoon käsityksensä kuljetuspal- Lain 43 §:n mukaan erityishuollosta voidaan pe-
9498: veluja koskevan hakemuksen käsittelyssä ilmen- riä maksuja siten kuinsosiaali-ja terveydenhuol-
9499: neistä puutteellisuuksista. lon asiakasmaksuista annetussa laissa säädetään.
9500: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.12.1997, Kehitysvammaisen ylläpidosta voidaan sosiaali-
9501: dnro 2716/4/95 ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun
9502: lain (734/92) 4 §:n 1 momentin perusteella periä
9503: maksu laista tarkemmin ilmenevin rajoituksin.
9504: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-
9505: VAATETUKSEEN VARATTUJEN ta annetun asetuksen (912/92) 15 §:n 1 momentin
9506: MÄÄRÄRAHOJEN RIITTÄVYYS LAITOS-
9507: mukaan (muutettuna 1089/96) pitkäaikaisessa
9508: HOIDOSSA
9509: laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn
9510: Kantelun mukaan laitoshoidossa olevien kehi- mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla
9511: tysvammaisten yksityisvaroja käytettiin heidän enintään 80 prosenttia hoidossa olevan kuukau-
9512: vaatehankintoihinsa minkä lisäksi vaatemäärä- situloista. Maksu voidaan kuitenkin määrätä
9513: rahat olivat riittämättömät. enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan hen-
9514: Kuntayhtymän erityishuoltopiirin laitoshoi- kilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausit-
9515: dossa hoidettavana olevat henkilöt saavat kun- tain vähintään 450 markkaa. Perittävä maksu ei
9516: tayhtymän selvityksen mukaan täyden ylöspi- saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia
9517: don, mikä tarkoittaa muun ohella ruokaa, asun- kustannuksia (1089/96). Asetuksen 21 §:n mu-
9518: toa, perusvaatetusta, lääkkeitä ja peruskalustus- kaan kehitysvammaisten erityishuollosta anne-
9519: ta. Erityishuoltopiirin keskuslaitoksen talousar- tun lain mukaan järjestetystä täydestä ylläpi-
9520: viossa oli varattu keskuslaitoksen laitoshoitoa dosta voidaan periä maksu siten kuin 15 §:n 1
9521: antavaa osastoa varten vuodelle 1993 määrära- momentissa säädetään.
9522:
9523:
9524:
9525: 182
9526: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
9527:
9528:
9529:
9530:
9531: Edellä mainittujen lainkohtien nojalla kehi- Apulaisoikeusasiamiehen mukaan on selvää,
9532: tysvammaisten erityishuollon on siis turvattava että niillä pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevilla
9533: kunkin kehitysvammaisen henkilön yksilöllinen henkilöillä, joiden käyttöön jää vain 450 markan
9534: hoito ja muu huolenpito. Pitkäaikaisessa laitos- käyttöraha, ei ole mahdollisuutta mainittavasti
9535: hoidossa oleva henkilö suorittaa täydestä ylläpi- vaatettaa itseään. Apulaisoikeusasiamies korosti
9536: dosta lain mukaan määräytyvän maksun. Hoi- sitä, että maksu hoidosta kattaa täyden ylläpi-
9537: don tai huolenpidon tasoa tai täyden ylläpidon don, johon kuuluu muun ohella perusvaatetus.
9538: sisältöä ei ole määritelty edellä mainituissa sään- Kuntayhtymän lausunnossa todettiin, että
9539: nöksissä sanottua yksityiskohtaisemmin. kehitysvammahuollon laitoshoidossa olevat
9540: Apulaisoikeusasiamies totesi kannanotto- henkilöt tarvitsevat nykyistä paremman lain
9541: naan, että Honkalammen keskuslaitoksen laitos- suojan riittävän palvelutason turvaamiseksi.
9542: hoidon asiakkaiden määrän huomioon ottaen Palveluja toteuttavissa yksiköissä joudutaan
9543: kysymyksessä olevan osaston vaatteiden han- lausunnon mukaan liian vaikeisiin tilanteisiin
9544: kintaan varattu määräraha oli erittäin niukka, tasapainoiltaessa yhä jatkuvien säästövaatimus-
9545: vuonna 1995 se oli 48 markkaa asiakasta kohti. ten ja toisaalta asianmukaisen palvelutason tur-
9546: Näitä vähäisiäkään määrärahoja ei ollut kaikilta vaamisen välillä.
9547: osin tarkasteltuina vuosina käytetty asiakkaiden Apulaisoikeusasiamies yhtyi näihin lausun-
9548: vaatteiden hankintaan. Laitoshoidon asiakkaille nossa esitettyihin näkökohtiin. Hän katsoi kui-
9549: oli hankittu vaatteita ja hoitoon liittyviä tarvik- tenkin, että erityishuoltopiirin kuntayhtymän
9550: keita myös heidän omilla varoillaan. Selvitystä ei tuli palvelutason määrittelyn ongelmista ja sääs-
9551: kuitenkaan ollut siitä, minkälaista vaatetusta tövaatimuksista huolimatta huolehtia kehitys-
9552: näillä varoilla oli hankittu. Selvitystä ei ollut vammahuollon piirissä olevista henkilöistä myös
9553: myöskään siitä, mistä syystä vaatehankintoja heidän vaatetuksensa ja varusteidensa osalta
9554: varten varattuja määrärahoja ei ollut niiden asianmukaisesti ja yksilölliset tarpeet huomioon
9555: niukkuudesta huolimatta käytetty. Tästä syystä ottaen. Hän saattoi käsityksensä Honkalammen
9556: ratkaisussa ei voitu ottaa yksityiskohtaisesti kuntayhtymän erityishuoltopiirin tietoon.
9557: kantaa siihen, oliko laitoshoidossa olevien henki- Apulaisoikeusasiamies lähetti päätöksensä
9558: löiden yksityisvaroista peritty myös sellaisia myös sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Sosi-
9559: maksuja vaatehankinnoista, jotka olisivat kuu- aali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskes-
9560: luneet kuntayhtymän ylläpitovastuulle. Edellä kukselle tiedoksi. Hän totesi, että kehitysvam-
9561: esitetyt tiedot viittasivat kuitenkin siihen, että mahuoltoa koskevassa lainsäädännössä kehitys-
9562: näin saattoi olla asianlaita. vammahuollon tasoa ei ole määritelty. Määritel-
9563: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan ty ei ole myöskään lain mukaan järjestetyn täy-
9564: asiakkaan omien varojen käyttö ei ole sinänsä den ylläpidon tasoa. Tästä syystä saattaisi olla
9565: moitittavaa sikäli kuin hankinnat tapahtuvat tarpeen selvittää lainsäädännön täsmentämistä
9566: vapaaehtoisuuden pohjalta ja sikäli kuin vaate- sanotulta osalta ja tarvetta seurata esimerkiksi
9567: ja varustehankinnat omin varoin eivät johdu sii- tilastotiedoin laitoshoidon toteutumisen tasoa
9568: tä, että riittävää ja kuntayhtymän huolenpito- vaatehuollon osalta.
9569: vastuuseen ja täyteen ylläpitoon kuuluvaa vaa- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.12.1997,
9570: tetusta ei hankita kuntayhtymän toimesta. dnro 93/4/96
9571:
9572:
9573:
9574: 183
9575: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
9576:
9577:
9578:
9579:
9580: RUOTSISTA SAATAVAN OPINTOTUEN Apulaisoikeusasiamies totesi, että opiskelijan
9581: HUOMIOON OTTAMINEN TOIMEENTU- ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotu-
9582: LOTUEN MYÖNTÄMISESSÄ ki. Jos opiskelija ei syystä tai toisesta voi saada
9583: tukea muista järjestelmistä, tulee hänellä kuiten-
9584: Kantelija kertoi kantelussaan olevansa Suo-
9585: kin olla oikeus toimeentulotukeen sosiaalihuolto-
9586: messa pysyvästi asuva Ruotsin kansalainen ja
9587: opiskelevansa Suomessa. Hänen vaimonsa on lain 30 §:ssä määritellyillä edellytyksillä. Opinto-
9588: Venäjän kansalainen ja työtön. Hän oli hakenut lainaa on pidettävä laissa tarkoitettuna muuna
9589: tapana, jonka avulla opiskelija voi saada tar-
9590: vaimonsa kanssa Suomessa toimeentulotukea,
9591: peenmukaisen toimeentulonsa. Toimeentulotuki
9592: mutta saanut hakemukseensa kielteisen päätök-
9593: on viimesijainen turva, jota opiskelija voi saada
9594: sen. Perustelu kielteiselle toimeentulotukipää-
9595: vain, mikäli hän on tuen tarpeessa eikä voi muu-
9596: tökselle oli ollut se, että hän ei ollut nostanut
9597: toin saada tarpeen mukaista toimeentuloaan.
9598: koko sitä määrää opintolainaa, jonka hän oli
9599: Asiassa oli kysymys siitä, miten Suomen lain-
9600: Ruotsin opintotukijärjestelmän mukaan oikeu-
9601: säädännön mukaista toimeentulotuen tarvetta
9602: tettu nostamaan. Kantelija piti menettelyä syrji-
9603: arvioitaessa otetaan huomioon toisen valtion,
9604: vänä.
9605: tässä tapauksessa Ruotsin lainsäädännön mu-
9606: Apulaisoikeusasiamies totesi vastauksessaan,
9607: kaan myönnetty opintolaina. Kirjoittaja viittasi
9608: että hallitusmuodon 13 §:n 2 momentin mukaan
9609: siihen, että yhdenvertaisuus edellyttäisi, että
9610: julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kun
9611: harkinnassa otettaisiin huomioon vain Suomen
9612: lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläi-
9613: nen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten lainsäädännön suuruinen opintolaina.
9614: Apulaisoikeusasiamies totesi, että lainsäädän-
9615: tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perus-
9616: töömme ei sisälly nimenomaista määräystä siitä,
9617: opetusta sekä kehittää itseään varattomuuden
9618: miten toisesta valtiosta maksettavat tulot ote-
9619: sitä estämättä. Tämä säännös turvaa oikeuden
9620: taan huomioon arvioitaessa toimeentulotuen
9621: opintojen aikaiseen toimeentuloon. Säännös ei
9622: tarvetta ja sen määrää.
9623: kuitenkaan määrittele sitä, miten toimeentulo on
9624: Hän viittasi hallitusmuodon 5 §:ään, jonka
9625: turvattava. Opiskelijoiden toimeentulo turva-
9626: mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä
9627: taan ensisijaisesti opintotukijärjestelmän kaut-
9628: ja totesi, että perusoikeus koskee kaikkia Suomen
9629: ta. Opintojen rahoittamista osittain lainalla voi-
9630: oikeudenkäyttöpiiriin kuuluvia henkilöitä kan-
9631: daan perustella sillä, että koulutus on yksilön
9632: salaisuudesta riippumatta. Pohjoismaisen sosi-
9633: kannalta myös sijoitus tulevaisuuteen.
9634: Apulaisoikeusasiamies viittasi myös hallitus- aalipalvelusopimuksen (SopS 69/1996 vp.) 7 ar-
9635: tiklan mukaan toisen Pohjoismaan kansalaiset
9636: muodon 15 a §:n 1 momenttiin, jonka mukaan
9637: rinnastetaan maan omiin kansalaisiin sovelletta-
9638: jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisar-
9639: voisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus essa jonkin Pohjoismaan sopimuksen piirissä ole-
9640: vaa lainsäädäntöä. Sopimusta sovelletaan sen 2
9641: välttämättömään toimeentuloon ja huolenpi-
9642: artiklan nojalla toimeentulotukeen. Sopimus ei
9643: toon. Perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan
9644: sisällä määräyksiä eri valtioista maksettavien
9645: oikeus välttämättömään toimeentuloon edellyt-
9646: etuuksien yhteensovittamisesta.
9647: tää, että henkilö ei kykene hankkimaan turvaa
9648: Apulaisoikeusasiamies viittasi myös Euroo-
9649: omalla toiminnallaan tai ei saa sitä muista sosiaa-
9650: pan yhteisön perustamissopimuksen 6 artiklaan,
9651: liturvajärjestelmistä tai muilta henkilöiltä.
9652:
9653:
9654: 184
9655: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
9656:
9657:
9658:
9659:
9660: jonka mukaan kaikki kansalaisuuteen perustuva opiskelijan toimeentuloa.
9661: unionin kansalaisten syrjintä on kielletty sopi- Apulaisoikeusasiamies totesi vielä, että ei ole
9662: muksen soveltamisalalla. Syrjintäkielto merkit- yksiselitteisesti arvioitavissa, onko Suomessa
9663: see sitä, että lainsäädäntöä tulkittaessa ja sovel- opiskeleva Ruotsin opintotukijärjestelmän mu-
9664: lettaessa tulee kohdella samanlaisia tapauksia kaan tukea saava henkilö edullisemmassa vai
9665: samalla tavoin, mutta erilaisia tilanteita toisis- huonommassa asemassa kuin Suomen opintotu-
9666: taan poikkeavin tavoin. Opiskelijoille myönnet- kijärjestelmän mukaan tukea saava henkilö. Ar-
9667: tävä taloudellinen tuki kuuluu kuitenkin vain viota tehtäessä tulee ottaa huomioon paitsi opin-
9668: osittain perustaruissopimuksen soveltamisalaan. totukijärjestelmän eri etuuksien muodostama
9669: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kansalais- kokonaisuus, myös se, miten lainan takaisin
9670: ten yhdenvertaisuutta turvaaviasäännöksiä tuli maksaminen tapahtuu eikä ainoastaan lainan
9671: toimeentulotuesta päätettäessä tulkita siten, määrää.
9672: että toisista valtioista peräisin olevia tuloja ja Kirjoitus ei antanut aihetta enempiin toimen-
9673: varoja ei aseteta eri asemaan kuin Suomesta pe- piteisiin.
9674: räisin olevia tuloja ja varoja. Apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.12.1997,
9675: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan dnro 64114/97
9676: Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu-
9677: käytännöstä ei saa tukea sille, että perustaruisso-
9678: pimuksen 6 artikla estäisi jäsenvaltiota sosiaali-
9679: sia etuuksia koskevaa lainsäädäntöään sovelta-
9680: KUNTIEN VAMMAISPALVELUJEN
9681: MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVIEN OHJEIDEN
9682: essaan rinnastamasta jonkin toisen jäsenvaltion
9683: LAINMUKAISUUS
9684: lainsäädännön mukaista etuutta oman lainsää-
9685: dännön mukaiseen vastaavaan etuuteen. Tämä Kynnys ry pyysi 8.2.1995 oikeusasiamiestä
9686: oikeus jäsenvaltiolla on hänen mukaansa myös selvittämään kuntien vammaispalvelulain ja
9687: silloin, kun rinnastamisella on sen valtion oman i -asetuksen mukaisten palvelujen ja tukitoimien
9688: lainsäädännön nojalla myönnettävää etuutta toteuttamiseksi vahvistettujen soveltamisohjei-
9689: vähentävä vaikutus. den ja yleisohjeiden lainmukaisuuden. Kante-
9690: N äillä perusteilla apulaisoikeusasiamies ka t- luun oli liitetty esimerkkinä 13 kunnan v ammais-
9691: soi, että ottaessaan huomioon Ruotsista nostet- palveluohjeet ja viiden kunnan kuljctuspalvclu-
9692: tavissa olleen opintolainan kokonaisuudessaan ohjcet.
9693: toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttavana Apulaisoikeusasiamies pyysi sosiaali- ja ter-
9694: tulona, viranomaiset eivät olleet ylittäneet har- veysministeriötä hankkimaan lääninhallituksil-
9695: kintavaltaansa. Opintolainan huomioon ottami- ta toimialueensa kuntien antamat vammaispal-
9696: nen edellyttää kuitenkin, että on varmistuttu velulain ja -asetuksen soveltamista koskevat oh-
9697: siitä, että tuo opintolaina on tosiasiallisesti käy- jeet ja arvioimaan ohjeiden ja noudatetun käy-
9698: tettävissä henkilön ja hänen perheensä toimeen- tännön lainmukaisuutta.
9699: tuloon. Apulaisoikeusasiamies korosti, että toi- Kun asiassa hankitun selvityksen perusteella
9700: meentulotuki tulee määrätä aina tapauskohtai- oli käynyt ilmi, että Kynnys ry:n kantelussa esi-
9701: sen harkinnan perusteella, jossa on otettava huo- tetyn väitteen mukaisesti kuntien ohjeisiin sisäl-
9702: mioon myös se, vaikeuttaako velkaantuminen tyi lain tai asetuksen vastaisia määräyksiä, apu-
9703:
9704:
9705:
9706: 185
9707: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
9708:
9709:
9710:
9711:
9712: laisoikeusasiamies pyysi vielä ministeriöitä selvi- vammaispalvelulaissa ja asetuksessa säädettyjen
9713: tyksen, mihin toimenpiteisiin lääninhallituksissa palvelujen ja tukitoimien saaruisedellytyksiä ja
9714: oli ryhdytty sosiaali- ja terveysministeriön keho- määrää. Eniten oli kunnissa annettu ohjeita kul-
9715: tuksen johdosta kuntien soveltamisohjeiden jetuspalveluiden osalta. Myös vammaispalvelu-
9716: saattamiseksi säädösten mukaisiksi. lain ja -asetuksen vastaisia ohjeita oli lääninhal-
9717: Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa tarkas- litusten selvitysten mukaan annettu kunnissa
9718: teltiin erikseen kunnan järjestäruisvastuuta toi- eniten nimenomaan kuljetuspalveluiden osalta.
9719: saalta yleisen järjestäruisvelvollisuuden ja toi- Koska lääninhallitusten selvityksissä oli pai-
9720: saalta erityisen järjestäruisvelvollisuuden piiris- nopiste erityisen järjestäruisvastuun piirissä ole-
9721: sä olevien palveluiden ja tukitoimien suhteen. vissa etuuksissa, määrärahasidonnaisten etuuk-
9722: Samoin ratkaisussa tarkasteltiin palvelujärjes- sien osalta ei saatu kattavaa selvitystä. Läänin-
9723: telmän valvontaan liittyviä näkökohtia yleisesti hallitusten selvityksistä ilmeni kuitenkin, että oli
9724: sekä kuntien soveltamisohjeiden sitovuutta. kuntia, joissa määrärahasidonnaisiin etuuksiin ei
9725: Ratkaisussa esitettiin myös lääninhallitusten ollut varattu lainkaan määrärahaa. Käytettävis-
9726: selvityksiä kuntien vammaispalveluohjeista säni olevasta aineistosta ei ilmene, mihin on kun-
9727: sekä lääninhallitusten toimia niiden johdosta. nissa perustunut arvio siitä, että määrärahaa ei
9728: Kynnys ry:n kanteluunsa liittämien kolmentois- lainkaan tarvita. Lääninhallitukset eivät olleet
9729: ta esimerkkikunnan ohjeita tarkasteltiin niissä pyytäneet tällaista selvitystä. Käsitykseni mu-
9730: esille tulleiden ongelmien pohjalta. Tarkoitukse- kaan vammaispalvelulain 3 §: ssä kunnalle säädet-
9731: na ei ollut kuvata kattavasti näiden kuntien ty vastuu huolehtia palveluiden ja tukitoimien jär-
9732: mahdollisia lainvastaisuuksia vaan tuoda esiin jestämisestä kuitenkin edellyttää, että kunnassa sel-
9733: esimerkinomaisesti havaintoja lain ja oikeuskäy- vitetään tarvittavien palveluiden ja tukitoimien si-
9734: tännön vastaisista ohjeista, joita saattaa siis sältö ja laajuus.
9735: edelleen olla muissakin kuin ratkaisussa erikseen Korkein hallinto-oikeus on todennut useissa
9736: mainituissa kunnissa. vammaispalveluja koskevissa päätöksissään,
9737: Erityisesti tarkasteltiin myös voimassa ole- että kunnalla on ollut viime kädessä velvollisuus
9738: van lain ja oikeuskäytännön valossa vaikeavam- järjestää määrärahoihin sidottuja palveluja vain
9739: maisuuden käsitettä, kuljetuspalveluita, tulkki- talousarviossa varattujen määrärahojen puit-
9740: palveluita, palveluasumista, asunnon muutos- teissa. Määrärahojen ollessa riittämättömät kun-
9741: töitä sekä asuntoon kuuluvia välineitä ja laittei- ta on voinut kohdistaa käytettävissä olevat mää-
9742: ta ja asiakasmaksuja sekä myös määrärahasi- rärahat kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville
9743: donnaisia palveluita. (KHO 1994 A 44). Vammaispalvelujen tarpeen
9744: Apulaisoikeusasiamies lausui ratkaisussaan selvittäminen ennen talousarvion vahvistamista
9745: kannanottonaan seuraavan. on mielestäni edellytyksenä myös sille, että kun-
9746: nassa voidaan käydä keskustelua voimavarojen
9747: "5.3.1 suuntaamisesta.
9748: V ammaispalveluohjeista Sosiaali- ja terveysministeriön 12.11.1996 päi-
9749: Lääninhallitusten keväällä 1995 tekemistä vätystä lausunnosta sekä lääninhallitusten syk-
9750: selvityksistä ilmeni, että kunnissa oli annettu syllä 1995 antamista selvityksistä ilmenee, että
9751: sellaisia soveltamisohjeita, joilla rajoitettiin kunnat olivat muuttaneet säädösten vastaisia
9752:
9753:
9754:
9755: 186
9756: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
9757:
9758:
9759:
9760:
9761: soveltamisohjeitaan lääninhallitusten tekemän palvelulain 7 §:n mukaan huolehdittava siitä,
9762: ohjauksen ja neuvonnan perusteella. Useissa että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös
9763: kunnissa ohjeet oli poistettu kokonaan läänin- vammaisille henkilöille. V ammaispalveluiden to-
9764: hallitusten puututtua asiaan. Selvityksistä ei teutumisen arviointi edellyttäisi kunnan koko
9765: kuitenkaan ilmennyt, oliko lainvastaiseksi todet- palvelujärjestelmään tutustumista. Näin ollen
9766: tua käytäntöä kunnissa muutettu. Käsitykseni en ole katsonut aiheelliseksi tässä yhteydessä
9767: mukaan lääninhallituksen tehtäviin kuuluu seura- ryhtyä selvittämään asianomaisten luottamus-
9768: ta, mihin toimenpiteisiin kunnassa on ryhdytty lää- ja virkamiesten mahdollista syyllistyruisestä
9769: ninhallituksen todettua vammaispalvelua koskevaa lainvastaisuuksiin tai laiminlyönteihin virka- ja
9770: lainvastaista menettelyä. luottamustoimissaan.
9771: Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnon, lää- Totean myös, että ohjeiden lainmukaisuuden
9772: ninhallitusten selvitysten sekä kanteluun liite- tai -vastaisuuden arvioiminen ei ole yksiselitteis-
9773: tyistä vammaispalveluohjeista tekemieni ha- tä silloin kun säännökset ovat väljiä ja niihin
9774: vaintojen perusteella kävi mielestäni ilmi, että sisältyy kohtuullisuus- ja tarpeellisuusharkin-
9775: vammaispalvelulain ja -asetuksen vastaiset so- taa. Olen edellä ohjeita arvioidessani useissa koh-
9776: veltamisohjeet olivat tämän kantelun johdosta din viitannut korkeimman hallinto-oikeuden
9777: käynnistetyn selvitystyön aikana selvästi vähen- päätöksiin. Oikeuskirjallisuudessa (Mäenpää,
9778: tyneet. Hallinto-oikeus, 1997, s. 167) on katsottu, että
9779: Totean kuitenkin, että havaintojeni mukaan lainsäädäntö, lainsäädäntöön rinnastuvat sopi-
9780: edelleen on kuntia, joiden ohjeet ovat ristiriidas- musmääräykset, välittömästi sovellettava EU-
9781: sa vammaispalvelusäännösten kanssa. Kynnys oikeus ja yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet
9782: ry on lisäkirjeessään 14.5.1997 esittänyt näke- (yhdenvertaisuus, tarkoitussidonnaisuus, objek-
9783: myksen, että vuoden 1997 aikana säännösten tiivisuus, suhteellisuus) ovat kaikkea hallintotoi-
9784: vastainen ohjeistus olisi uudestaan lisääntymäs- mintaa sitovia oikeuslähteitä. Niiden noudatta-
9785: sä. Tästä kehityssuunnasta ei kuitenkaan tämän minen on hallinnon palveluksessa olevan oikeu-
9786: selvityksen nojalla ole mahdollista esittää arvio- dellinen velvollisuus. Vakiintunut oikeuskäytän-
9787: ta. Mikäli näin on tapahtunut, on lääninhallitus- tö kuuluu myös hallinnon oikeuslähteisiin. Kor-
9788: ten kiinnitettävä asiaan erityistä huomiota. kein hallinto-oikeus ei ole kuitenkaan oikeusjär-
9789: Kynnys ry pyysi kantelussaan, että oikeus- jestelmässämme ennakkopäätöstuomioistuin sii-
9790: asiamies veivoittaisi lainvastaisesti toimivat nä merkityksessä, että sen tulkinnat sitoisivat
9791: kunnat ja niiden luottamushenkilöt ja virkamie- lain soveltajia. Korkein hallinto-oikeus, lääninoi-
9792: het toteuttamaan vammaispalvelulain mukaiset keus ja sosiaalilautakunta voivat kaikki päätyä
9793: palvelut ja tukitoimet lain ja asetuksen edellyttä- asiassa erilaiseen tulkintaan ilman, että mikään
9794: mällä tavalla. Olen edellä esittänyt havaintoja niistä olisi ylittänyt lain suomaa harkintavaltaa
9795: eräiden yksittäisten kuntien vammaispalveluja ja menetellyt laillisuusvalvonnan näkökulmasta
9796: koskevien ohjeiden lainvastaisuuksista. Minulla lain vastaisesti.
9797: ei ole ollut mahdollista tässä yhteydessä ryhtyä Vaikka kunnan ohjeita ei voidakaan todeta
9798: tutkimaan mainittujen eikä muidenkaan kunti- lainvastaisiksi pelkästään sillä perusteella, että
9799: en osalta, miten vammaispalvelut ovat kunnissa korkein hallinto-oikeus tailääninoikeus on yksit-
9800: käytännössä toteutuneet. Kunnan on vammais- täisessä ratkaisussa päätynyt väljän säännöksen
9801:
9802:
9803:
9804: 187
9805: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
9806:
9807:
9808:
9809:
9810: tulkinnassa toisenlaiseen lopputulokseen kuin kulmasta näyttäisi kertomuksen mukaan, ettei-
9811: kunnallinen elin, on kunnalla kuitenkin käsityk- vät lääninhallitukset hallintokanteluja lukuun
9812: seni mukaan velvollisuus päätöksenteossaan ja ottamatta harjoita kuntiin kohdistuvaa lailli-
9813: ohjeistuksessaan ottaa huomioon vammaispal- suusvalvontaa kovinkaan systemaattisesti eikä
9814: velulakia ja -asetusta koskeva korkeimman hal- niillä näyttäisi nykyisellään olevan kykyjä eikä
9815: linto-oikeuden ja lääninoikeuksien oikeuskäy- keinojakaan konkreettisiin valvontatoimenpitei-
9816: täntö. Vakiintuneen oikeuskäytännön sivuuttami- siin(s.14).
9817: nen ja yksittäisen huntalaisen alistaminen valitus- Tarkastuskertomuksessa esitetyn ja omien
9818: prosessiin, jonka lopputulos on ennakoitavissa hä- havaintojeni mukaan kunnissa ja lääninhallituk-
9819: nen valituksensa mukaiseksi, rikkoo mielestäni sissa on epätietoisuutta siitä, mihin toimenpitei-
9820: hallinnon tarkoitussidonnaisuuden periaatetta. siin lääninhallitukset voivat ryhtyä sosiaalihuol-
9821: tolaissa määrätyn suunnittelu-, ohjaus- ja val-
9822: 5.3.2 vontavaltansa nojalla. Tästä syystä sosiaali- ja
9823: Valvonnasta terveysministeriön tulisi käsitykseni mukaan sel-
9824: Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittä- ventää erityisesti valtion toimielinten kuntiin koh-
9825: nyt valtion kuntien toimintaan kohdistaman distuvan valvonnan sisältöä sosiaalihuollon alueel-
9826: hallinnoinuin tuloksellisuutta erityisesti sosiaali- la. Valvontaoikeus ja sen sisältö tulisi nähdäkseni
9827: ja terveydenhuollossa ja erityisesti lääninhalli- olla yksiselitteisen selkeä kaikille osapuolille erityi-
9828: tuksen asemaa tarkastuskertomuksessaan (V al- sesti tällaisessa asiassa, jossa kyse on perimmäl-
9829: tiontalouden tarkastusviraston tarkastuskerto- tään vammaisten henkilöiden sosiaalisten perusoi-
9830: mus 9/97). Tämä on ollut aiheellista, koska kun- keuksien ja yhdenvertaisen kohtelun turvaamisesta.
9831: nallista itsehallintoa on vahvistettu ja valtion- Tämä olisi näkemykseni mukaan tärkeätä esimer-
9832: hallinnolle kuulunuttaoikeutta ohjata ja valvoa kiksi vammaispalvelua koskevan kunnallisen oh-
9833: kuntia on lainsäädännöllä rajoitettu ja kevennet- jeistuksen valvonnassa. Myös sosiaali- ja terveys-
9834: ty. ministeriön opas saattaisi olla apuväline sekä
9835: Tarkastuskertomuksen mukaan (s. 12) läänin- vammaispalvelulain soveltajille sen turvaami-
9836: hallituksen valvontakeinoja ovat valtionosuus- seksi, että soveltamiskäytäntö on lain ja vakiin-
9837: päätökset, kantelut, erilaiset informaatio-oh- tuneen oikeuskäytännön mukainen että palvelu-
9838: jauksen muodot, kuten hallinnonalan koulutta- jen hakijoille heidän oikeuksiensa selvittämisek-
9839: minen, kehittämishankkeet, asiantuntijaohjaus si. Tämä saattaisi olla aiheellista myös sen vuok-
9840: ja -neuvonta, puhelinneuvonta, tietohuolto ja si, että oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä
9841: tietopalvelut sekä valvontaan liittyvät tehtävät, omaksuttua palveluiden ja tukitoimien saami-
9842: kuten sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat tar- seen vaikuttavaa subjektiivisen oikeuden piiriin
9843: kastus- ja ohjauskäynnit, selvitykset ja muut kuuluvien ja määrärahasidonnaisten etuuksien
9844: laillisuusvalvonnan muodot. eroa on useinkin vaikea päätellä säännösten sa-
9845: Lääninhallituksen rooli kuntia ohjaavana vi- namuodosta, kuten olen (edellä kohdassa 4.2.1)
9846: ranomaisena on tarkastuskertomuksen mukaan havaintonani todennut. Sosiaalihallituksen aika-
9847: valtionosuuslainsäädännön uudistusten myötä naan tekemää vammaispalvelulakia koskevaa
9848: kaventunut ja ohentunut varsin vähäiseksi ja ohjetta (Sosiaalihallituksen ohjekirje nro 2/1987)
9849: vaikutuksettomaksi. Laillisuusvalvonnan näkö- ei ole ministeriön taholta uusittu.
9850:
9851:
9852:
9853: 188
9854: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
9855:
9856:
9857:
9858:
9859: Kuten (edellä kohdassa 4.2.2) totesin, valvon- maan toimenpiteistään asiassa tältä osm
9860: taviranomaisilla ei ole juurikaan keinoja edellyt- 31.12.1998 mennessä.
9861: tää kunnan varaavantalousarviossaan voimava- Apulaisoikeusasiamies viittasi vielä Anjalan-
9862: roja vammaispalveluihin. Lääninhallituksen toi- kosken, Haapaveden, Jyväskylän maalaiskun-
9863: mivallan laajuus uhkasakon asettamisessa on nan, Kauniaisten, Kotkan, Kuopion, Porvoon,
9864: epäselvä. Perusturvalautakunta voi antaa kun- Nokian, Tampereen, Seinäjoen, Turun ja Van-
9865: nalle yksinomaan suosituksen. Korkeimman hal- taan vammaispalveluohjeiden osalta tekemiinsä
9866: linto-oikeuden julkaistuja ratkaisuja ei ole siitä, havaintoihin ja pyysi erityisesti näiden kuntien
9867: miten tehokkaasti kuntalaisten valvonta talous- asianomaisia lääninhallituksia selvittämään,
9868: arviota koskevan kunnallisvalituksen avulla to- onko mainittujen kuntien ohjeissa vielä lainvas-
9869: teutuu. taisuuksia. Hän pyysi näitä lääninhallituksia il-
9870: Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi edellä moittamaan toimenpiteistään 30.6.1998 mennes-
9871: mainitussa tarkastuskertomuksessaan, että sä.
9872: vaikka valtion kuntien toimintaan kohdistama Apulaisoikeusasiamiehen päätös 31.12.1997,
9873: ohjaus olisi toteutettukuinka tehokkaasti tahan- dnro 290/4/95
9874: sa, kunnat eivät kykene tuottamaan kansalais-
9875: ten tarvitsemia palveluja, ellei niillä ole siihen
9876: taloudellisia voimavaroja. Tarkastuskertomuk-
9877: sen mukaan tärkeintä on siis, että valtion ja KYSYMYS TYÖTTÖMYYSTURVAN TAI
9878: LASTEN KODINHOIDONTUEN ENSI-
9879: kuntien välinen kustannusten jako on oikein to-
9880: SIJAISUUDESTA JA YHTEEN-
9881: teutettu tehtävien suhteessa (s. 281). Tähän vel-
9882: SOVITTAMISESTA
9883: voittaa nähdäkseni myös Euroopan paikallisen
9884: itsehallinnon peruskirjan 9 artiklan säännökset Kantelija kiinnitti kirjoituksessaan oikeus-
9885: siitä, että paikallisviranomaisten taloudellisten asiamiehen huomiota siihen, että hän ei voinut
9886: voimavarojen tulee olla riittävät suhteessa niihin ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi menet-
9887: velvoitteisiin, jotka niille on annettu perustus- tämättä kotihoidontuen lisäosaa. Kirjoittajan
9888: laissa ja muussa laissa. Tässä yhteydessä en katso mielestä tämä asetti perheen, jossa molemmat
9889: voivani enemmälti puuttua kysymykseen kun- puolisoista ovat työttömänä, huonompaan ase-
9890: tien ja valtion välisestä kustannusten jaosta, maan kuin sellaisen perheen, jossa toinen van-
9891: vaikkakin asia on tärkeä." hemmista on työssä.
9892: Apulaisoikeusasiamies saattoi havaintonsa ja Apulaisoikeusasiamies totesi vastauksessaan,
9893: käsityksensä kuntien vammaispalvelulain ja että hallitusmuodon 15a §:n 3 momentin mukaan
9894: -asetuksen soveltamisohjeista sosiaali- ja ter- julkisen vallan on turvattava sen mukaan kuin
9895: veysministeriön ja asiassa selvityksiä.antaneiden lailla tarkemmin säädetään jokaiselle riittävät
9896: lääninhallitusten tietoon. sosiaalipalvelut. Kantelun tekemisen aikaan voi-
9897: Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon hän massa ollut laki lasten kotihoidon tuesta (1529/
9898: saattoi käsityksensä, jonka mukaan kunnan sosi- 95) on hallitusmuodon säännöksen tarkoittama
9899: aalihuollon valvonta sekä erityisesti lääninhalli- sosiaalipalveluja koskeva laki. Vaikka kotihoi-
9900: tusten asema tässä valvonnassa edellyttävät sel- don tuki on rahamääräinen etuus, eduskunnan
9901: ventämistä. Hän pyysi ministeriötä ilmoitta- perustuslakivaliokunta on katsonut, että se on
9902:
9903:
9904:
9905: 189
9906: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
9907:
9908:
9909:
9910:
9911: päivähoitopalvelulle vaihtoehtoinen etuus eikä myysturvalain tämän säännöksen tarkoituksena
9912: perustoimeentulon turvaan luettava etuus oli vahvistaa etusijajärjestys eri sosiaaliturva-
9913: (PeVL 1111995 vp.). Lasten kotihoidon tuki oli etuuksien välille. Lainsäädännön tavoitteena oli,
9914: siten lasten hoidon järjestämiseksi eikä toimeen- ettei henkilö voi saada samanaikaisesti useita
9915: tulon turvaamiseksi tarkoitettu etuus, vaikka päällekkäisiä etuuksia. Lainsäädäntö jätti kui-
9916: käytännössä sen merkitys onkin usein merkittä- tenkin henkilölle itselleen mahdollisuuden valita,
9917: vä perheen toimeentulon kannalta. hoitaako hän lasta kotona, jolloin hän saa lasten
9918: Apulaisoikeusasiamies viittasi hallitusmuo- kotihoidontukea vai ilmoittautuuko hän työttö-
9919: don 15 §:n 2 momenttiin, joka asettaa julkiselle mäksi työnhakijaksi, jolloin hän voi muiden edel-
9920: vallalle velvollisuuden edistää työllisyyttä ja lytysten täyttyessä päästä työttömyysturvajär-
9921: pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön sekä jestelmän ja työllistämistoimenpiteiden piiriin.
9922: hallitusmuodon 15 a §:n 3 momenttiin, jonka Apulaisoikeusasiamies katsoi, että etuuksien
9923: mukaan julkisen vallan tulee turvata perheen yhteensovittaminen oli perusoikeussäännösten
9924: mahdollisuus turvata lapsen kasvu. Säännöksis- kanssa sopusoinnussa, kunhan etuuden saajalle
9925: sä ei oteta kantaa siihen, millä keinoilla nämä maksettavien työttömyysetuuksien määrä ei ali-
9926: velvollisuudet tulee toteuttaa. Hallitusmuodon ta hallitusmuodon 15 a §:n 2 momentin turvaa-
9927: 16 a §:n 1 momentinmukaanjulkisen vallan tulee maa perustoimeentulon turvan tasoa. Se, että
9928: turvata perusoikeuksien toteutuminen. Yhdessä työllistämistoimenpiteet kohdistetaan ensisijai-
9929: nämä säännökset merkitsevät apulaisoikeusasia- sesti työvoimatoimistoon työttömiksi työnhaki-
9930: miehen mielestä sitä, että lainsäädännössä ei voi- joiksi ilmoittautuneisiin henkilöihin, on apulais-
9931: da asettaa sosiaalisten etuuksien tai palvelujen oikeusasiamiehen käsityksen mukaan sopusoin-
9932: saamiseksi sellaisia edellytyksiä, jotka estäisivät nussa myös hallitusmuodon 15 §:n 2 momentin
9933: jokaisen oikeutta työhön koskevan perusoikeu- kanssa. Toisaalta hallitusmuodon 15 a §:n 3 mo-
9934: den toteutumista tai perheen mahdollisuuksia mentin mukainen julkisen vallan velvollisuus
9935: turvata lapsen kasvu. turvata perheen mahdollisuus turvata lapsen
9936: Apulaisoikeusasiamies totesi, että hallitus- kasvu edellyttää julkiselta vallalta toimenpiteitä
9937: muodon 15 a §:n 2 momentin mukaan lailla on perheen toimeentulon turvaamiseksi. Koska
9938: taattava oikeus perustoimeentulon turvaan hen- työn on katsottava olevan ensisijainen toimeen-
9939: kilölle, jolla ei ole mahdollisuutta hankkia toi- tulon lähde, tulee julkisen vallan tukea myös
9940: meentuloa työttömyyden vuoksi. Työttömyys- lastaan kotona hoitavan vanhemman mahdolli-
9941: turvalaki (602/84) ja laki työmarkkinatuesta suuksia työllistyä.
9942: (1542/93) sisältävät tarkempia määräyksiä halli- Kantelijan mielestä tuolloinen lainsäädäntö
9943: tusmuodon turvaamasta oikeudesta työttömyy- asetti perheen, jossa molemmat puolisot ovat
9944: den aikaiseen perustoimeentuloon. Työttömyys- työttömänä, huonompaan asemaan kuin per-
9945: turvalain 5 §:n 7 a) kohdan (24/8.5) mukaan sellai- heen, jossa toinen vanhemmista on työssä.
9946: sena kuin se oli kantelussa tarkoitettuna aikana, Apulaisoikeusasiamies viittasi aikaisempiin
9947: työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta henkilöl- ratkaisuihinsa, joissa hän on todennut, että halli-
9948: lä, joka saa lasten kotihoidon tuesta annetun lain tusmuodon 5 §:n yhdenvertaisuussäännös ja hal-
9949: mukaista lisäosaa. litusmuodon sosiaalisia perusoikeuksia koskeva
9950: Apulaisoikeusasiamies totesi, että työttö- 15 a § eivät estä esimerkiksi hyväksyttävään
9951:
9952:
9953:
9954: 190
9955: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
9956:
9957:
9958:
9959:
9960: yhteiskunnalliseen intressiin perustuvaa erilaista olivat kasvaneet merkittävästi vuodesta 1986
9961: kohtelua työttömyysturvaa koskevassa lainsää- vuoteen 1991. Koska vakuutuslaitosten ratkai-
9962: dännössä (24.6.1996, dnrot 2305/4/95 ja 2672/ sukäytäntö YVEä koskevissa asioissa näytti
9963: 4/95). Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen vuoden 1991 jälkeenkin kehittyneen siten, että
9964: mukaan työssä käyvien henkilöiden perheet ja hylkäysprosentit olivat edelleen nousseet, apu-
9965: työttömien henkilöiden perheet eivät lasten hoi- laisoikeusasiamies pyysi Eläketurvakeskusta ar-
9966: tamiseen tarkoitettujen tukien ja työttömyys- vioimaan kehitystä ja sen syitä sekä antamaan
9967: turvan yhteensovittamisessa ole sillä tavoin sa- asiasta lausunnon.
9968: manlaisessa asemassa, että perheiden erilainen Päätöksessään apulaisoikeusasiamies totesi
9969: kohtelu tässä asiassa tarkoitetulla tavalla olisi mm. seuraavaa.
9970: hallitusmuodon perusoikeussäännösten vastais- YVEä koskevien hakemusten hylkäyspro-
9971: ta. Päällekkäisten etuuksien saamisen estäminen sentti nousi vuosien 1990 ja 1994 välisenä aikana
9972: perustuu sellaiselle yhteiskunnalliselle intressille, 37:stä 45,8:aan. Sen sijaan vuoden 1994 jälkeen
9973: joka apulaisoikeusasiamiehen mielestä voi olla hylkäysosuudet ovat pienentyneet. Tuolloin
9974: hallitusmuodon 5 §:n tarkoittama hyväksyttävä YVEn ikäraja nostettiin 58 vuoteen. Eläketur-
9975: peruste perheiden erilaiseen kohteluun. vakeskuksen selvitys ja lausunto viittaavat sii-
9976: Lapsen hoidonjärjestämiseksi suoritettavasta hen, että hylkäysprosenttien nousulle on ilmei-
9977: taloudellisesta tuesta säädetään nykyisin lailla sestikin useita eri syitä.
9978: lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta Sen jälkeen kun vanhemmat ikäryhmät ja
9979: (ll28/96), joka tuli voimaan 1.8.1997. ammattirakenteeltaan raskaampaa työtä teh-
9980: Apulaisoikeusasiamies totesi vastauksessaan neet ovat YVE-lainsäädännön voimaantulonjäl-
9981: lopuksi, että hänen tehtäviinsä ei kuulu arvioida keen siirtyneet eläkkeelle, uudet YVEn hakijat
9982: eduskunnan säätämien työttömyysturvan jalas- saattavat olla entistä parempikuntoisia. Jos näi-
9983: ten kotihoidon tuen ensisijaisuutta ja yhteenso- den hakijoiden suhteellinen osuus kaikista eläk-
9984: vittamista koskevien säännösten tarkoituksen- keenhakijoista nousee, saattaa hakemusten ko-
9985: mukaisuutta. Kantelu ei siten antanut aihetta konaishylkäysosuus nousta, vaikka ratkaisulinja
9986: toimenpiteisiin. pysyisikin samana.
9987: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 31.12.1997, Työeläkelaeissa on sitovat säännökset YVEn
9988: dnro 384/4/96 myöntämisedellytyksistä. Työntekijäin eläke-
9989: lain säännöksistä johtuu, että YVEssä on eläke-
9990: oikeutta harkittaessa otettava huomioon haki-
9991: jan terveydentilan lisäksi myös mahdolliset
9992: YKSILÖLLISTÄ VARHAISELÄKETTÄ
9993: muut seikat, jotka vaikuttavat työnteosta sel-
9994: KOSKEVIEN HAKEMUSTEN HYLKÄYS-
9995: viytymiseen. Työttömyyttä ei ole erikseen mainit-
9996: OSUUKSIEN NOUSU
9997: tu YVEn myöntämisedellytyksissä. Pitkäaikai-
9998: Apulaisoikeusasiamies Pirkko K. Koskinen nen taikka toistuva työttömyys saattaa kuitenkin
9999: kiinnitti vuonna 1992 antamassaan päätöksessä olla osoituksena siitä, että hakija ei ole työmarkki-
10000: sosiaali- ja terveysministeriön huomiota siihen, noiden käytettävissä. Työttömyys saattaisi näin
10001: että yksilöllistä varhaiseläkettä (jäljempänä ollen vaikuttaa myös myönteisesti YVE ratkaisui-
10002: YVE) koskevien hakemusten hylkäysprosentit hin, mutta näin ei näyttäisi asia olevan.
10003:
10004:
10005:
10006: 191
10007: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
10008:
10009:
10010:
10011:
10012: Viime vuosina työttömyys on ollut poikkeuk- matta. Hän kuitenkin totesi, että vuonna 1986,
10013: sellisen suurta. Työttömyyseläkkeen ikärajan jolloin yksilöllisiä varhaiseläkkeitä ensimmäisen
10014: nostaminen 60 vuoteen ja suurtyöttömyys on kerran myönnettiin, hylkäysprosentti oli 30,4.
10015: näin ollen todennäköisesti vaikuttanut YVEn Vuonna 1994 se oli 45,8. Eroa on siis yli 15 pro-
10016: hakijakuntaan siten, että työttömyyseläkkeen senttiyksikköä.
10017: sijasta on haettu YVEä suhteellisesti entistä vä- Hallitusmuodon 5 §:n säännös ihmisten yh-
10018: häisempien terveydellisten syiden perusteella. denvertaisuudesta lain edessä samoin kuin halli-
10019: Saadun selvityksen mukaan muutosta on ta- tusmuodon 16 a §:n velvoite perusoikeuksien ja
10020: pahtunut myös sairastavuuden rakenteessa. Ha- ihmisoikeuksien turvaamisesta ovat hänen mie-
10021: kijoiden diagnooseissa on varsinkin mielialahäi- lestään erityisen tärkeitä lakisääteisen sosiaali-
10022: riöiden, kuten vakavan masennustilan, määrä turvan alueella. Tästä seuraa, että muun muassa
10023: noussut. Hylkäyksiä tapahtuu psyykkisten sai- YVE:ä koskevien hakemusten ratkaisukäytän-
10024: rauksien pääluokassa kaksinkertainen määrä ve- nön tulee olla johdonmukaista. Sitä ei voi olen-
10025: renkiertoelinten tauteihin verrattuna. Psyyken naisesti muuttaa yksinomaan lain tulkinnalla.
10026: sairauksien kuvaaminen on monimutkaista ja Mikäli eläkkeiden ratkaisukäytäntöä halutaan
10027: vaativaa ja niiden vaikutusta työkykyyn on vai- muuttaa, tulee asia saattaa eduskunnan arvioita-
10028: keampi arvioida kuin somaattisissa sairauksissa. vaksi ja tehdä tarkistukset lainsäädäntöä muut-
10029: Tästäkin syystä hylkäysosuuksien määrä on voi- tamalla. Ihmisten yhdenvertainen kohtelu edel-
10030: nut olla aikaisempaa korkeampi. Tuki- ja liikun- lyttää, että eläkehakemukset käsitellään kuta-
10031: taelinsairauksissa, muun muassa selkäsairauksis- kuinkin samanlaisten kriteerien perusteella riip-
10032: sa, ovat hoitomenetelmät puolestaan muuttu- 1 pumatta siitä, minä vuonna henkilö eläkettä ha-
10033: neet potilasta aktivoivammiksi. Tämäkin on kee.
10034: saattanut osaltaan vaikuttaa siihen, että hyl- YVE- hakemusten hylkäysosuuksien nousu on
10035: käysosuudet ovat lisääntyneet. aiheuttanut apulaisoikeusasiamiehen havainto-
10036: Vuodesta 1990 vuoteen 1994 tapahtunutta jen mukaan eläkkeenhakijoissa paljon epäluot ta-
10037: hylkäysprosenttien kasvua voidaan apulaisoi- musta ratkaisukäytännön perusteita kohtaan.
10038: keusasiamiehen käsityksen mukaan selittää Tämä ilmenee muuu muassa lukuisina oikeus-
10039: muun muassa yllä mainituilla tekijöillä: ikä- ja asiamiehelle lähetettyinä kanteluina.
10040: ammattirakenteen muutoksilla, työttömyydellä Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
10041: sekä muutoksilla sairastavuuden rakenteessa. 1
10042: ainoastaan sillä, että kielteiset YVE-päätöks1~t
10043: On kuitenkin myös mahdollista, että hylkäys- perustellaan yksilöllisesti ja riittävästi, voidaan
10044: osuuksien kasvua kyseisinä vuosina ei voida selit- varmistua niiden perusteiden asianmukaisuudes-
10045: tää yksinomaan näillä tekijöillä. ta, ratkaisukäytännön johdonmukaisuudesta ja
10046: Apulaisoikeusasiamies totesi olevansa samaa hakijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Hän
10047: mieltä Eläketurvakeskuksen kanssa siitä, että viittasi 31.12.1996 antamaansa päätökseen, jos-
10048: yksilöllisiä varhaiseläkkeitä myönnettäessä ei sa hän kiinnitti huomiota siihen, että kielteiset
10049: voida lähteä siitä, että määrättynä aikana tietty työkyvyttömyyseläke-ja myös kielteiset YVE-
10050: prosenttimäärä hakijoista on oikeutettu eläkkee- päätökset tulee perustella yksilöllisesti. Ratkai-
10051: seen ja että tämän osuuden tulee olla sama olo- sun perusteena olevat tosiseikat, säännökset ja
10052: suhteiden ja yhteiskunnan muutoksesta riippu- määräykset on ilmoitettava, minkä lisäksi pää-
10053:
10054:
10055:
10056: 192
10057: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
10058:
10059:
10060:
10061:
10062: töksestä on käytävä ilmi mihin työkyvyttö- pakkotoimenpiteitä koskevat ohjeet sekä eristä-
10063: myysmääritelmän edellytyksiin tai edellytysten misiä koskevat merkinnät (eristämispäiväkirjat,
10064: puuttumiseen ratkaisu on perustunut. Yksilölli- -luettelot tai -vihkot) tietyltä aikaväliltä esim.
10065: set perustelut vahvistavat eläkkeenhakijoiden vuodelta, joiltakin kuukausilta, tms. ajalta.
10066: oikeusturvaa ja luovat perustan sille, että työelä- Eristämisiä koskevista merkinnöistä selvitetään,
10067: kelakien määräyksiä yksilöllisen varhaiseläk- missä määrin ja mistä syistä pakkotoimenpitee-
10068: keen edellytyksistä sovelletaan johdonmukaises- nä on käytetty eristämistä huoneeseen tai leposi-
10069: ti. teisiin, miten eristämistä koskeva päätöksenteko
10070: Apulaisoikeusasiamies saattoi esittämänsä on tapahtunut, miten pitkiä eristämiset ovat ol-
10071: käsitykset Eläketurvakeskuksen tietoon. leet, kuinka paljon on ollut yli vuorokauden kes-
10072: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, täneitä eristämisiä sekä miten usein eristämisiä
10073: dnro 464/2/96 on ollut enimmillään yhden potilaan kohdalla.
10074: Merkinnöistä selvitetään myös pitkävaikuttei-
10075: sen lääkkeen antaminen vastoin potilaan tahtoa.
10076: Sairaalassa tarkastus aloitetaan sairaalan joh-
10077: TERVEYS
10078: don kanssa käytävällä keskustelulla. Usein kes-
10079: kusteluun osallistuu henkilökuntaa varsin laa-
10080: TARKASTUKSET
10081: jasti. Tämän jälkeen tutustutaan sairaalan toi-
10082: mintaan sekä tarkastetaan tilojen kunto, viihtyi-
10083: PSYKIATRISET SAIRAALAT
10084: syys ja paloturvallisuus, erityisesti suljetut osas-
10085: Oikeusasiamiehen tehtäväksi on oikeusasia- tot, eristämishuoneet sekä lepositeet. Erityisen
10086: miehen johtosäännössä säädetty tarkastusten huomion kohteena on ollut myös alaikäisten po-
10087: toimittaminen erityisesti suljetuissa laitoksissa tilaiden hoidon järjestäminen mielenterveyslai-;-
10088: sekä selvitysten hankkiminen niihin sijoitettujen sa edellytetyllä tavalla.
10089: henkilöiden hoidosta ja muista heitä koskevista Tarkastuksen yhteydessä selvitetään niin
10090: asioista. Tämän velvoitteen mukaisesti on edel- ikään, miten tarkkailuun otettujen tai hoitoon
10091: leen kuten aikaisempina vuosina suoritettu tar- vastoin tahtoaan määrättyjen potilaiden itse-
10092: kastuksia myös psykiatrisen erikoissairaanhoi- määräämisoikeutta muutoin rajoitetaan (kirjei-
10093: don laitoksiin, joissa nimenomaan tahdosta riip- den lähettäminen ja vastaanottaminen, puheli-
10094: pumaton hoito on tarkastuksen kohteena. men käyttö, läheisten tapaaminen, ulkoilumah-
10095: Valtion mielisairaalat, VanhanVaasan sairaa- dollisuudet). Samalla selvitetään potilaiden ra-
10096: la ja Niuvanniemen sairaala on tarkastettu havarojcn ja arvoesineiden säilytystapa. Sulje-
10097: yleensä vuorovuosina. Muita psykiatrisia sairaa- tuilla osastoilla tarkastetaan myös potilasasia-
10098: loita on tarkastettu alueellisia ja muita seikkoja kirjoihin tehtyjen merkintöjen asianmukaisuus
10099: huomioon ottaen 5-10 vuoden välein. Sairaala- mukaan lukien hoitoon määräämiseen liittyvät
10100: tarkastuksia on voitu suorittaa vuosittain noin lausunnot ja päätökset.
10101: viiteen psykiatrisen sairaanhoidon yksikköön. Potilaille ja henkilökunnalle varataan mah-
10102: Tarkastuksiin valmistaudutaan hankkimalla dollisuus kahdenkeskiseen tapaamiseen apulais-
10103: etukäteen asianomaisen sairaanhoitopiirin toi- oikeusasiamiehen kanssa kulloinkin erikseen so-
10104: mintakertomus sekä tahdonvastaista hoitoa ja vittavalla tavalla.
10105:
10106:
10107:
10108: 193
10109: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
10110:
10111:
10112:
10113:
10114: Tarkastus päätetään toimintayksikön johdon mautettavaa erään osaston tilapäishuoneesta,
10115: kanssa käytävään keskusteluun, jossa apulaisoi- jossa oli voimakas virtsan haju. Tahdostaan riip-
10116: keusasiamies saattaa sairaalan johdon tietoon pumatta hoitoon määrätyn henkilön eristämistä
10117: tekemänsä havainnot. Tarkastuksesta laaditaan tällaiseen tilapäishuoneeseen ei apulaisoikeus-
10118: pöytäkirja, joka lähetetään tiedoksi tarkastet- asiamiehen käsityksen mukaan voida pitää poti-
10119: tuun toimintayksikköön. laan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa tar-
10120: koitettuna laadultaan hyvänä sairaanhoitona.
10121: Paiholan sairaala Hän pyysi sairaanhoitopiirin kuntayhtymää
10122: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Pohjois- Kar- ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin epä-
10123: jalan sairaanhoitopiiriin kuuluvan Paiholan sai- kohdan poistamiseksi. Kuntayhtymä antoi
10124: raalan 19.8.1997. Sairaalassa on kahdeksan osas- 19.12.1997 pyydetyn selvityksen, jonka mukaan
10125: toa, viisi suljettua ja kolme avo-osastoa. Yksi sairaanhoitopiirin tekninen keskus oli ryhtynyt
10126: suljetuista osastoista on kriminaalipsykiatrinen selvityksessä tarkoitettuihin toimenpiteisiin ha-
10127: yksikkö. juhaitan poistamiseksi ja kuntayhtymän ilmoi-
10128: Sairaalassa oli kolme eristystapaa: kevyteris- tuksen mukaan asia tullaan saattamaan lopulli-
10129: tys, leposide ja vierihoitaja sekä tilapäishuone. sesti kuntoon kevään 1998 aikana.
10130: Kevyteristys oli tavanomaisen eristyksen kaltai- Tarkastuksen jälkeen apulaisoikeusasiamies
10131: nen, mutta se toteutettiin kevytrakenteisemmas- pyysi sairaanhoitopiirin kuntayhtymää myös
10132: sa huoneessa kuin tavanomainen eristys. Poti- tarkemmin selvittämään tarkastuksen yhteydes-
10133: laan ollessa lepositeissä hänen vierellään oli aina sä esille tullutta, organisaatiouudistuksen joh-
10134: hoitaja. Tilapäishuone oli tavanomainen eristys- dosta syntynyttä tilannetta, jossa Paiholan sai-
10135: huone. raalassa ei enää ole mielenterveyslaissa tarkoitet-
10136: Eristystoimenpiteitä kohdistettiin vain tah- tua psykiatrisesta sairaanhoidosta vastaavaa
10137: dostaan riippumatta hoidossa oleviin potilaisiin. ylilääkäriä. Asia on tutkittavana.
10138: Eristämisen syy oli useimmiten potilaan rauhoit- Apulaisoikeusasiamiehen puheilla kävi viisi-
10139: taminen. Eristystoimenpiteet kirjattiin kunkin toista potilasta.
10140: osaston erilliseen määräyskirjaan ja erilliseen lu-
10141: etteloon sekä asianomaisen potilaan sairausker-
10142: Vanhan Vaasan sairaala
10143: tomukseen. Eristämisistä tehdyt merkinnät ja Apulaisoikeusasiamies tarkasti Vanhan V aa-
10144: annetut ohjeet todettiin asianmukaisiksi. san sairaalan 9.9.1997. Sairaala on valtion mieli-
10145: Sairaalassa ei rajoitettu puhelimen käyttöä sairaala, jossa on viisi kaksoisosastoa ja erillinen
10146: muutoin kuin hoidollisin perustein. Potilaalla oli asuntolaosasto.
10147: kuitenkin aina oikeus soittaa esimerkiksi valitus- Sairaalassa on kolme eristämistapaa: huone-
10148: viranomaiselle. Tapaamisia ei myöskään pää- eristys, huone-eristys omaan huoneeseen ja lepo-
10149: sääntöisesti rajoitettu. Potilaan itse lähettämiä side-eristys. Eristämisen syy oli useimmiten poti-
10150: kirjeitä tai muita lähetyksiä ei tarkastettu. Saa- laan rauhoittaminen. Eristämiset merkittiin ai-
10151: puvat kirjeet tai muut lähetykset tarkastettiin kaisemmin osastokohtaisiin eristämispäiväkir-
10152: vain, jos siihen oli laissa tarkoitettu syy. joihin, sittemmin on siirrytty atk-sairauskerto-
10153: Apulaisoikeusasiamiehen suorittamassa sul- mukseen. Lisäksi pidetään luetteloa tahdonvas-
10154: jettujen osastojen tarkastuksessa todettiin huo- taisista lääkityksistä.
10155:
10156:
10157: 194
10158: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
10159:
10160:
10161:
10162:
10163: Eristämispäiväkirj oihin tehdyissä merkin- tilasta. Apulaisoikeusasiamies tapasi myös hen-
10164: nöissä todettiin joitakin puutteita (eristyksen kilöstön edustajat.
10165: kesto puuttui, samoin eristämisestä päättävän
10166: lääkärin nimi). Atk:lle viedyt eristämismerkin- Lapinlahden sairaala
10167: nät todettiin asianmukaisiksi. Eristämisestä ja
10168: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Lapinlahden
10169: lepositeiden käytöstä sairaalassa annetut ohjeet
10170: sairaalan 30.9.1997. Helsingin yliopistollisen kes-
10171: todettiin asianmukaisiksi.
10172: kussairaalan Psykiatrian klinikka toimii itsenäi-
10173: Potilaiden itse lähettämiä kirjeitä tai muita
10174: senä tulosyksikkönä, joka jakautuu Meilahdessa
10175: lähetyksiä ei tarkasteta. Saapuvat kirjeet ja
10176: sijaitsevaan psykiatrian poliklinikkaan ja huu-
10177: muut lähetykset tarkastetaan vain, jos siihen on mevieroitusyksikköön sekä Lapinlahden sairaa-
10178: laissa tarkoitettu syy. Mielentilatutkimuksessa
10179: laan. Lapinlahden sairaalassa on kolme suljettua
10180: olevalle potilaalle saapuvat kirjeet näytetään osastoa. Yhdellä suljetuista osastoista suorite-
10181: hänelle alkuperäisinä, jonka jälkeen niistä ote-
10182: taan mielentilatutkimuksia Terveydenhuollon
10183: taan hänelle kopiot. Näin menetellään kirjeiden
10184: oikeusturvakeskuksen lähettämille henkilöille.
10185: mahdollisesti sisältämien huumausaineiden
10186: Psykiatrian klinikka oli sairaanhoitotoiminnas-
10187: vuoksi. Puhelimen käyttöä voidaan rajoittaa
10188: saan keskittynyt erityisesti muun muassa nuor-
10189: lääkärin asettamin hoidollisin perustein. Omais-
10190: ten anorektikkojen hoitoon.
10191: ten kanssa pyritään sopimaan soitoista. Hoitaja
10192: Pakkotoimenpiteitä sairaalassa ovat lääkitys
10193: voi olla läsnä puhelun aikana, jos lääkäri arvioi
10194: tahdonvastaisesti, eristäminen eristyshuonee-
10195: sen välttämättömäksi hoidollisin perustein. Ta-
10196: seen ja lepositeiden käyttö. Osastoilla lääkärin
10197: paamisia ei pääsääntöisesti rajoiteta.
10198: määräämät pakkotoimenpiteet kirjataan erilli-
10199: Yhteydenpidosta ja sen rajoituksista käy-
10200: siin vihkoihin. Lepositeiden käytöstä on tehtävä
10201: dyssä keskustelussa todettiin, että pääsääntönä
10202: aina merkintä myös potilaan sairauskertomuk-
10203: tulee olla yhteydenpidon tukeminen ja siihen
10204: seen ja annettava erillinen raportti klinikan yli-
10205: kannustaminen ja että, mikäli yhteydenpitoa
10206: lääkärille. Pakkotoimenpiteiden käytöstä anne-
10207: joudutaan yksittäistapauksessa rajoittamaan,
10208: tut perusteelliset ohjeet todettiin asiamukaisiksi.
10209: rajoitusten tulee olla yksilöllisesti harkittuja.
10210: Apulaisoikeusasiamiehelle etukäteen toimitettu-
10211: Osastoilla suoritetuissa tarkastuksissa to-
10212: jen eristämisvihkokopioiden osalta ei myöskään
10213: dettiin, että mielentilatutkimukseen tulevat
10214: todettu huomautettavaa.
10215: potilaat valokuvataan säännönmukaisesti ja
10216: Potilaan lähettämiä kirjeitä ei tarkasteta eikä
10217: että valokuvat liitetään sairauskertomuksiin.
10218: myöskään pääsääntöisesti potilaalle saapuvia
10219: Apulaisoikeusasiamies totesi, että valokuva
10220: kirjeitä tai muita lähetyksiä. Potilaalle saapuva
10221: voidaan hänen käsityksensä mukaan liittää
10222: posti tarkastetaan vain silloin kuin siihen on eri-
10223: sairauskertomukseen vain silloin, kun se sisäl-
10224: tyinen syy. Tällöin on kysymyksessä mielentila-
10225: tää potilaan terveydentilan määrittelyn ja hoi-
10226: tutkimuksessa olevalle saapunut kirje tai muu
10227: don kannalta tarpeellisia tietoja. Osastojen tar-
10228: lähetys. Osastoilla on puhelinautomaatteja, joita
10229: kastuksessa ei todettu muutoin huomautet-
10230: potilaat saavat pääsääntöisesti käyttää harkin-
10231: tavaa. Potilaita hoidettiin asianmukaisissa ti-
10232: tansa mukaan. Omaisten ja potilaiden välisiä
10233: loissa.
10234: tapaamisia pyritään tukemaan.
10235: Apulaisoikeusasiamiehen puheilla kävi 24 po-
10236: Opetustarkoituksiin käytettävät tv-nauhoi-
10237:
10238:
10239: 195
10240: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
10241:
10242:
10243:
10244:
10245: tukset edellyttävät potilaan nimenomaista kir- johtuvaa automatiikkaa sekä sisältävän seuraa-
10246: jallista suostumusta, jonka potilas saattaa halu- musjärjestelmään vivahtavaa. Huone- tai leposi-
10247: tessaan peruuttaa. Tv-nauhoituksia saa esittää de-eristyksen syiden kirjaaminen ei ollut kovin
10248: vain HYKS:n Psykiatrian klinikalla opetustar- johdonmukaista. Käydyssä keskustelussa todet-
10249: koituksiin. Psykiatrian klinikka on sitoutunut tiin sairaalan taholta, että leposide-eristys oli
10250: hävittämään tv-nauha-aineiston asianomaisen tarkoitettu erityisesti deliriööttisen potilaan hoi-
10251: potilaan pyynnöstä. tamiseen ja että leposide-eristys edellytti pää-
10252: Apulaisoikeusasiamies tarkasti suljetut osas- sääntöisesti hoitajan olevan potilaan vierellä.
10253: tot sekä niiden erityshuoneet ja lepositeet, joiden Eristämismerkintöjen mukaan hoitaja oli kui-
10254: osalta ei ollut huomautettavaa. Potilaita hoidet- tenkin vain harvoin potilaan vierellä eristämisti-
10255: tiin pääsääntöisesti asianmukaisissa tiloissa. lanteissa.
10256: Mielentilatutkimuksia suorittava osasto todet- Apulaisoikeusasiamies totesi, että potilaan
10257: tiin kuitenkin ahtaaksi ja sokkeloiseksi. eristäminen edellyttää tiukkaa välttämättö-
10258: Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla ei myyttä ja lääkärin arvioimaa hoidollista tarvet-
10259: käynyt potilaita eikä henkilökuntaa. ta kussakin yksittäistapauksessa. Koska eristä-
10260: misellä puututaan voimakkaasti potilaan henki-
10261: Muurolan sairaala lökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen,
10262: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Lapin sairaan- eristämistä tulisi käyttää mahdollisimman rajoi-
10263: hoitopiiriin kuuluvan Muurolan sairaalan tetusti. Apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomio-
10264: 9 .l 0.1997. Sairaalassa on kolme suljettua osastoa ta myös leposide-eristyksen aiheuttamiin mah-
10265: ja neljä avo-osastoa. dollisiin riskitekijöihin, kuten sydäninfarktiin,
10266: Lääkäripäivystyksen osalta sairaala on siirty- aspiraatioon ja verenkierron vaikeutumiseen
10267: nyt sairaalapäivystyksestä puhelinpäivystyk- sekä näiden riskitekijöiden huomioon ottamiseen
10268: seen, mikä merkitsee sitä, ettei sairaalassa ole leposide-eristyksestä päätettäessä.
10269: virka-ajan jälkeen lääkäriä. Sairaala ilmoitti pu- Sairaalan käytännön mukaan potilaat saavat
10270: helinpäivystyksen toimineen hyvin. vapaasti lähettää kirjeitä. Saapuvia kirjeitä ja
10271: Tahdonvastaisiksi hoitotoimenpiteiksi sairaa- muita lähetyksiä ei pääsääntöisesti tarkasteta.
10272: lassa määriteltiin huone-eristys, leposide-eristys Potilaiden käytössä on kolikkopuhelimet, joista
10273: ja tahdonvastainen lääkitys, jolla sairaalassa tar- he saivat vapaasti soittaa. Omaisten ja potilai-
10274: koitetaan injektiona annettavaa pitkävaikut- den tapaamisia pyrittiin tukemaan. Joillakin
10275: teista lääkitystä. Lääkärin on varmistuttava sii- osastoilla oli tätä tarkoitusta varten myös erilli-
10276: tä, että myös päivystysaikana suoritettu eristä- set vierashuoneet. Kännykät otetaan pois poti-
10277: minen on ollut tarpeellinen. Eristämisestä mää- lailta, jotka määrätään hoitoon heidän tahdos-
10278: rääminen kuuluu aina lääkärille. Eristämisestä taan riippumatta. Apulaisoikeusasiamiehen kä-
10279: annetut ohjeet todettiin asianmukaisiksi. sityksen mukaan potilaan itsemääräämisoikeut-
10280: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota sii- ta voidaan kyseisellä tavalla rajoittaa, mikäli se
10281: hen, että eristämismerkintöjen mukaan sairaa- on kussakin yksittäistapauksessa mielenterveys-
10282: lassa näytti olevan eristämisiä runsaasti. Eristä- laissa tarkoitetulla tavalla perusteltua.
10283: misten ja niistä tehtyjen merkintöjen voitiin to- Apulaisoikeusasiamies tarkasti suljettujen
10284: deta kuvastavan jonkinlaista hoitokäytännöstä osastojen eristyshuoneet sekä lepositeet. Tarkas-
10285:
10286:
10287:
10288: 196
10289: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N
10290:
10291:
10292:
10293:
10294: tetut suljetut osastot olivat korjauksen jäljiltä Psykiatristen sairaaloiden tarkastukset
10295: viihtyisät ja erittäin hyvässä kunnossa. Eristys- 1997
10296: huoneiden osalta ei todettu erityistä huomautet-
10297: tavaa. Apulaisoikeusasiamies totesi myös, että Paiholan sairaala - - - - - - 19.8.1997
10298: potilas pitää eristää asianmukaisesti vaatetettu- Vanhan Vaasan sairaala 9.9.1997
10299: na ja että pelkkiä alushousuja ei voida pääsään- Lapinlahden sairaala _ _ __ 30.9.1997
10300: töisesti pitää asianmukaisena vaatetuksena. Muurolan sairaala - - - - 9.10.1997
10301: Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla kävi
10302: kaksi potilasta ja yksi henkilökuntaan kuuluva.
10303: Sairaalan potilasasiamies kertoi, että suurin RATKAISTUT KANTELUT JA
10304: osa potilaiden yhteydenotoista koskee potilaan OMAT ALOITIEET
10305: tiedonsaantioikeutta häntä koskevista sairaus-
10306: kertomuksista. Potilaat ovat hänen kertomansa VAKUUTUSYHTIÖIDEN ASIANTUNTIJA-
10307: mukaan kokeneet byrokraattiseksi sairaalassa LÄÄKÄREIDEN VALVONTA
10308: noudatettavan käytännön, jonka mukaan poti-
10309: Kantelija oli tehnyt yksilöllistä varhaiseläket-
10310: las saa nähtäväkseen häntä koskevat asiakirjat
10311: ylilääkärin luvalla. Apulaisoikeusasiamies totesi, tä koskevan hakemuksen eläkevakuutusyhtiölle,
10312: joka oli hylännyt hakemuksen. Asian ollessa vi-
10313: että potilaan tiedonsaantioikeus on pääsääntö ja
10314: reillä Eläkelautakunnassa kantelija oli tiedustel-
10315: että tietojen antamisen rajoittaminen on poik-
10316: keus, jonka tulee perustua lakiin. Potilasasiakir- lut Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen
10317: joihin tehtävien merkintöjen tulee olla henkilöre- kantaa kantelijan terveydentilaa koskevien
10318: kisterilain mukaan asiallisia ja virheettömiä. asiantuntijalausuntojen perusteista, sisällöstä ja
10319: muodosta. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
10320: Keskustelussa tuli esille myös eri ammattiryh-
10321: mien ja opiskelijoiden oikeus osallistua osastora- oli ilmoittanut kantelijalle, että se antaa lausun-
10322: portteihin ja saada tietoja potilasasiakirjoista. toja eläkeasioihin liittyvistä lääkärintodistuksis-
10323: Todettiin, että potilaan asemasta ja oikeuksista ta ja -lausunnoista vain tuomioistuimen ja viran-
10324: omaisen pyynnöstä.
10325: annetun lain mukaan potilasasiakirjoihin sisäl-
10326: tyvät tiedot ovat salassapidettäviä eikä niitä saa Kantelija oli tyytymätön oikeusturvakeskuk-
10327: ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa si- sen menettelyyn, koska se ei antanut pyydettyä
10328: vulliselle. Potilaan hoitoon tai siihen liittyviin lausuntoa eikä ohjannut pyyntöä oikealle viran-
10329: tehtäviin osallistuvilla henkilöillä on oikeus saa- omaiselle. Hän pyysi oikeusasiamiestä tutki-
10330: da ne potilasta koskevat tiedot, jotka ovat tar- maan myös, kuka valvoo vakuutusyhtiöiden
10331: peellisia heidän tehtäviensä suorittamiseksi. asiantuntijalääkäreiden menettelyä.
10332: Apulaisoikeusasiamies totesi, että sairaalassa on Apulaisoikeusasiamies totesi käsityksenään
10333: tarkoituksenmukaista olla ohjeet ja yhtenäinen ensinnäkin, että vakuutusyhtiöiden asiantunti-
10334: käytäntö siitä, ketkä saavat osallistua osastora- jalääkärit vastaavat asiantuntijalausunnoistaan
10335: portteihin ja tutustua sairauskertomuksiin. lääkärinkoulutuksensa ja ammatinharjoittamis-
10336: vastuunsa perusteella. Tämä periaate asiantunti-
10337: jalääkäreiden vastuusta lausuntoja annettaessa
10338: ilmenee terveydenhuollon ammattihenkilöistä
10339: annetun lain 23 §:stä.
10340:
10341:
10342: 197
10343: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
10344:
10345:
10346:
10347:
10348: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen teh- Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään,
10349: täviin kuuluu terveydenhuollon ammattihenki- että hallintomenettelylain esteellisyyssäännök-
10350: löiden valvonta. Oikeusturvakeskus valvoo apu- set koskevat myös kuntien ja kuntainliittojen
10351: laisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan asian- palveluksessa olevia lääkäreitä, jotka osallistu-
10352: tuntijalääkäreiden toimintaa myös silloin, kun vat hallintoasioiden valmisteluun ja päätöksen-
10353: nämä antavat lääkärinlausuntoja eläke- ja va- tekoon. Keskussairaalan patologian osaston yli-
10354: kuutuslaitoksille tai viranomaisille. Valvonta lääkäri oli ollut hänen käsityksensä mukaan käsi-
10355: kohdistuu tällöin erityisesti siihen, onko ammat- teltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuh-
10356: tia harjoitettaessa menetelty asianmukaisesti ja teessa lääkärikeskusta ylläpitävään yhtiöön sillä
10357: huolellisuutta noudattaen. tavoin, että hän oli ollut hallintomenettelylain
10358: Apulaisoikeusasiamies totesi lisäksi, että oi- 10 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella esteeili-
10359: keusturvakeskus antaa lausuntoja tuomioistui- nen käsittelemään patologian alan lääkäripalve-
10360: mille ja viranomaisille. Sen sijaan oikeusturva- luiden ostamista yhtiöltä.
10361: keskuksen tehtäviin ei kuulu antaa lausuntoja Apulaisoikeusasiamies totesi, että virkamies
10362: yksityisille henkilöille kysymyksessä olevan kal- menettelee virheellisesti osallistuessaan sellaisen
10363: taisissa asioissa. Yksityinen henkilö voi edellä lau- asian käsittelyyn, jossa hän on esteellinen. Mutta
10364: sutusta huolimatta ottaa yhteyttä oikeusturva- esteellisyyden vaikutus ulottuu myös laajemmalle
10365: keskukseen tai lääninhallitukseen, koska niiden siten, että virkamiehen tulee pidättäytyä sivutoi-
10366: tehtävänä on myös yksityisten henkilöiden aloit- mista,jotka ovat omiaan aiheuttamaan toistuvas-
10367: teesta seurata, ilmeneekö terveydenhuollon am- ti esteellisyystilanteita pääviran hoidossa.
10368: mattihenkilöiden ammattitoiminnassa puutteita. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän apulaisoi-
10369: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 24.4.1997, keusasiamiehelle antaman selvityksen mukaan
10370: dnro 151/4/96 patologian palveluiden ostaminen yksityiseltä
10371: yhtiöltä vuonna 1995 johtui keskussairaalan pa-
10372: tologien poikkeuksellisen runsaista sairaslomis-
10373: SAIRAALAN YLILÄÄKÄRIN ta. Tämän johdosta apulaisoikeusasiamies totesi,
10374: ESTEELLISYYS että virkamiehen esimiehillä ja viime kädessä sen
10375: julkisyhteisön edustajilla, joiden palveluksessa
10376: Päijät-Hämeen keskussairaalan patologian hän on, on oikeus virkaehtosopimus ja muut
10377: osaston ylilääkäri oli päättänyt sairaalan patolo- säännökset huomioon ottaen päättää, miten työ-
10378: gian palveluiden ostamisesta yksityiseltä yhtiöl- tehtävät esimerkiksi työntekijöiden sairaslomien
10379: tä. Ylilääkäri oli toiminut itsenäisenä ammatin- aiheuttamassa tilanteessa hoidetaan. Kuntayh-
10380: harjoittajana kyseisen yhtiön ylläpitämässä lää- tymän antamasta selvityksestä ilmeni, että se oli
10381: kärikeskuksessa sivutoimisesti. Ylilääkäri oli si- hyväksynyt patologian palveluiden ostamisen
10382: vutoimessaan lääkärikeskuksessa tehnyt myös ulkopuoliselta palvelujen tuottajalta tässä tilan-
10383: sellaisia lääkärikeskusta ylläpitäväitä yhtiöltä teessa. Kuntayhtymän selvityksestä ilmeni
10384: saamiaan työtehtäviä, joiden ostamisesta hän oli myös, että se oli hyväksynyt myös menettelyn,
10385: päättänyt ylilääkärin virkatoimessaan keskus- jonka mukaan sairaalan palveluksessa olevat
10386: sairaalassa. Ylilääkärin menettelystä kanteli sai- lääkärit olivat tehneet kyseisiä sairaalan tehtä-
10387: raalan ulkopuolinen lääkäri. viä sivutoimessaan.
10388:
10389:
10390:
10391: 198
10392: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
10393:
10394:
10395:
10396:
10397: Tämän vuoksi asia ei antanut aihetta enem- veydenhuollon ammattihenkilöistä, joka oli tul-
10398: piin toimenpiteisiin kuin että apulaisoikeusasia- lut voimaan 1. 7.1994, oli lisännyt huomattavasti
10399: mies saattoi käsityksensä ylilääkärin menettelyn ja ennakoitua enemmän käsiteltäväksi tulleiden
10400: virheellisyydestä ja ylilääkärin esteellisyydestä asioiden määrää. Tästä syystä virastossa oli jou-
10401: keskussairaalaa ylläpitävän Päijät-Hämeen sai- duttu etsimään uusia työskentelytapoja ja otta-
10402: raanhoitopiirin kuntayhtymän ja ylilääkärin tie- maan huomioon asioiden kiireellisyys ratkaista-
10403: toon. essa niiden keskinäistä käsittelyjärjestystä. Sel-
10404: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 25.4.1997, vityksen mukaan kanteluasian käsittelyä ei ollut
10405: dnrot 500 ja 862/4/95 voitu kiirehtiä muiden käsiteltävänä olleiden
10406: asioiden johdosta.
10407: Apulaisoikeusasiamies totesi, että Terveyden-
10408: huollon oikeusturvakeskus oli esittänyt asian
10409: KANTELUASIAN KÄSITTELYAIKA
10410: TERVEYDENHUOLLON OIKEUS- käsittelyn viipymiselle osaksi hyväksyttäviä syi-
10411: TURVAKESKUKSESSA tä. Asian ratkaisun viipyminen ei kuitenkaan
10412: ollut selitettävissä yksinomaan näillä seikoilla.
10413: Kantelija arvosteli Terveydenhuollon oikeus- Asia olisikin hänen käsityksensä mukaan tullut
10414: turvakeskusta erään kanteluasian käsittelyn vii- ratkaista oikeusturvakeskuksessa nopeammin
10415: pymisestä. Hän kertoi, että kantelu oli tullut kuin oli tapahtunut.
10416: vireille Terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- Selvityksen mukaan kanteluasioiden keski-
10417: sessa huhtikuussa 1993 ja että se oli ratkaistu määräinen käsittelyaika Terveydenhuollon oi-
10418: lokakuussa 1996. Asia oli siten ollut vireillä noin keusturvakeskuksessa oli ollut vuonna 1996 vain
10419: kolme ja puoli vuotta. 1,9 kuukautta. Kanteluasioiden käsittelyaika oli
10420: Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies totesi, siten vuodesta 1993 vuoteen 1996 lyhentynyt
10421: että hallitusmuodon mukaan jokaisella on oikeus huomattavasti. Kun käsittelyaikojen suhteen oli
10422: saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja il- tapahtunut suotuisa kehitys, kanteluasian rat-
10423: man aiheetonta viivytystä lain mukaan toimi- kaisun viipyminen ei antanut aihetta muihin toi-
10424: valtaisessa viranomaisessa. Hän katsoi, että noin menpiteisiin kuin että apulaisoikeusasiamies
10425: kolmen ja puolen vuoden käsittelyaika oli epä- saattoi Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen
10426: asianmukaisen pitkä. tietoon käsityksensä asian käsittelyajasta ja
10427: Selvityksen mukaan asian käsittely oli viiväs- kiinnitti viraston huomiota asioiden joutuisan
10428: tynyt noin kahdeksan kuukautta Terveyden- käsittelyn tärkeyteen.
10429: huollon oikeusturvakeskuksesta johtumattomis- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 4. 7.1997,
10430: ta syistä. Vaikka tämä aika vähennettiin käsitte- dnro 1975/4/96
10431: lyajasta, asian käsittely oli kuitenkin kestänyt
10432: yli kaksi ja puoli vuotta. Kanteluasioiden keski-
10433: määräiseen käsittelyaikaankin verrattuna asian
10434: ASIANOSAISEN OIKEUS TUTUSTUA
10435: käsittely oli joka tapauksessa kestänyt poik-
10436: HÄNTÄ KOSKEVIIN ASIAKIRJOIHIN
10437: keuksellisen kauan.
10438: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen an- Vaasan terveydenhuolto-oppilaitoksen luot-
10439: tamassa selvityksessä oli todettu, että laki ter- tamusmies ja opettajayhdistyksen puheenjohta-
10440:
10441:
10442:
10443: 199
10444: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
10445:
10446:
10447:
10448:
10449: ja kantelivat oikeusasiamiehelle siitä, että oppi- mies ei katsonut maakuntalääkärin toimineen
10450: laitoksen rehtori kokosi kansioihin heitä koske- asiassa virheellisesti. Hän esitti kuitenkin käsi-
10451: via, etupäässä kielteisiä asiakirjoja ja kieltäytyi tyksenään, että asia olisi tullut siirtää Tervey-
10452: näyttämästä niitä heille. denhuollon oikeusturvakeskukselle heti kun il-
10453: Selvityksessään rehtori katsoi, että kansioissa meni, että oikeusturvakeskus oli asiassa toimi-
10454: olevat asiakirjat, kuten opiskelijoiden hänelle lä- valtainen.
10455: hettämät kirjeet, olivat yksityisluontoisia. Oikeusasiamies saattoi käsityksensä Ahve-
10456: Apulaisoikeusasiamies ei pitänyt rehtorin nanmaan maakuntahallitukselle tiedoksi. Sa-
10457: menettelyä asianmukaisena. Hän katsoi, että malla oikeusasiamies kiinnitti maakuntahalli-
10458: opettajilla oli yleisten asiakirjain julkisuudesta tuksen huomiota hallitusmuodon 16 §:n mukai-
10459: annetun lain 19 §:ään perustuva oikeus asianosai- seen asioiden käsittelyyn ilman aiheetonta viivy-
10460: sina halutessaan tutustua rehtorin hallussa ole- tystä.
10461: viin heitä koskeviin asiakirjoihin. Hän piti rehto- Oikeusasiamiehen päätös 7.10.1997, dnro
10462: rin näkemystä kirjeiden yksityisluontoisuudesta 1525/4/97
10463: yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 1
10464: ja 2 §:n vastaisena.
10465: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä
10466: KORVAUSASIAN KÄSITTELYAIKA
10467: rehtorin tietoon.
10468: POTILASVAHINKOLAUTAKUNNASSA
10469: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 22.9.1997,
10470: dnro 2313/4/95 Kantelija arvosteli potilasvahinkolain mukai-
10471: sen korvausasiansa käsittelyn viipymistä Poti-
10472: lasvahinkolautakunnassa. Saadun selvityksen
10473: mukaan asia oli vireillä lautakunnassa runsaan
10474: VIIVÄSTYS POTILASASIAN
10475: vuoden. Käsittelyaikaan oli osaksi vaikuttanut
10476: KÄSITTELYSSÄ
10477: se, ettei lautakunta ollut saanut pyytämäänsä
10478: Kantelija oli tehnyt Ahvenanmaan maakun- asiantuntijalausuntoa. Lautakunta oli marras-
10479: talääkärille ilmoituksen lääkärin menettelystä kuussa 1994< asiantuntijalääkärilleen lähettä-
10480: potilasasiassa saamatta kuitenkaan vastausta il- mässään lausuntopyynnössä pyytänyt lausun-
10481: moituksensa johdosta. toa kuukauden kuluessa. Lautakunta oli toista-
10482: Selvityksen mukaan asia oli ollut maakunta- nutlausuntopyyntönsä maalis- ja elokuussa 1995
10483: hallituksessa vireillä kaksi vuotta ilman että mi- ja samalla pyytänyt asiantuntijalääkäriä palaut-
10484: tään päätöstä oli tehty asiassa. Viimeisen käsit- tamaan asiakirjat.
10485: telykerran jälkeen asia oli ollut pöydällä puoli- Apulaisoikeusasiamies piti tärkeänä Potilas-
10486: toista vuotta ennen kuin asia siirrettiin toiselle vahinkolautakunnan valvontaa sen suhteen,
10487: viranomaiselle. että sen käyttämät asiantuntijalääkärit noudat-
10488: Maakuntalääkäri myönsi asian käsittelyn ve- tavat lautakunnan heille antamia määräaikoja
10489: nyneen. Tämä johtui osittain siitä, että asia oli lausuntojen antamisessa. Sosiaali- ja terveysmi-
10490: monimutkainen, ja osittain maakuntahallituk- nisteriö oli kantelun johdosta antamassaan lau-
10491: sessa vallitsevasta työtilanteesta. sunnossa todennut, että Potilasvahinkolauta-
10492: Esitettyihin olosuhteisiin nähden oikeusasia- kunta oli pystynyt tehostamaan asiantuntijalau-
10493:
10494:
10495:
10496: 200
10497: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
10498:
10499:
10500:
10501:
10502: suntojen antamiseen käytetyn ajan valvontaa. muun muassa, että sosiaali- ja terveydenhuollon
10503: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Potilasvahin- asiakasmaksuista annetun asetuksen 24 §:n sään-
10504: kolautakunnan huomiota asiantuntijalausunto- nös ei yksiselitteisesti velvoita noudattamaan ns.
10505: jen antamisen valvontaan. täyden korvauksen periaatetta tilanteissa, jossa
10506: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 24.10.1997, hoitoa on annettu henkilölle, jolla ei ole kotikun-
10507: dnro 628/4/96 talain mukaista kotipaikkaa Suomessa. Sosiaali-
10508: ja terveysministeriökin on lausunnossaan toden-
10509: nut, että esimerkiksi turvapaikan hakijat on
10510: asiakasmaksuasetuksen säännöksestä huolimat-
10511: TÄYDEN KORVAUKSEN PERIAATE
10512: ta katsottu Suomessa asuviksi.
10513: SAIRAANHOIDOSSA
10514: Hän totesi, että Keski-Suomen sairaanhoito-
10515: Kantelija arvosteli Keski-Suomen sairaanhoi- piiri oli tulkinnut asiakasmaksuasetuksen 24 §:n
10516: topiirin menettelyä Virosta kotoisin olevan avio- säännöstä tavanomaisesti tuikitulla tavalla, jota
10517: puolisonsa hoidon laskutuksessa. Sairaanhoito- ilmeisesti ei voida pitää erityisesti kotikuntalain
10518: piiri veikoi täyden korvauksen mukaisesti hänen 1 §:n 3 momentin säännös huomioon ottaen sel-
10519: vaimonsa poliklinikkakäynnit ja hoitojakson sai- västi lainvastaisena. Asiassa olisi kuitenkin hä-
10520: raanhoitopiirin keskussairaalan äitiyspoliklini- nen käsityksensä mukaan voitu perustellusti
10521: kalla. päätyä toiseenkin lopputulokseen.
10522: Kantelijan aviopuolison kotipaikkahakemus- Apulaisoikeusasiamies viittasi erityisesti sii-
10523: ta Jyväskylän kihlakunnan rekisteritoimistossa hen, että erikoissairaanhoitolain säännöksin tur-
10524: ei ollut hyväksytty, koska häneltä puuttui muun vataan velvollisuus antaa erikoissairaanhoitoa.
10525: muassa voimassa oleva oleskelulupa. Asiakas- Laissa ei velvoiteta yksityistä henkilöä suoritta-
10526: maksuasetuksen 24 §:n mukaan muulta kuin maan siitä maksuja. Myöskään kotikuntalain
10527: Suomessa asuvalta voidaan periä enintään palve- 1 §:n 3 momentin säännöksen ei voida katsoa
10528: lun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten oikeuttavantällaisten maksujen asettamiseen.
10529: suuruinen maksu, jollei Suomea sitovasta kan- Mitä sitten tulee asiakasmaksuasetuksen 24
10530: sainvälisestä sopimuksesta muuta johdu. §:ssä tarkoitettuun Suomessa asumiseen kanteli-
10531: Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti kante- janaviopuolison kohdalla, apulaisoikeusasiamie-
10532: lun johdosta antamassaan lausunnossa säännös- hen mielestä oli syytä kiinnittää huomiota mm.
10533: tä sovelletun niin, että asumisella tarkoitetaan siihen, että kyseinen henkilö tosiasiallisesti asui
10534: samaa kuin kotikunnalla kotikuntalaissa. Näin Suomessa, oli avioliitossa suomalaisen henkilön
10535: ollen henkilöltä, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, kanssa ja hänen kotipaikkahakemuksensa oli vi-
10536: peritään ns. täyden korvauksen mukainen mak- reillä.
10537: su. Viron kanssa ei ollut solmittu ns. vastavuoroi- Hallitusmuodon 15 a §:n 3 momentin mukaan
10538: suussopimusta sairaanhoitopalvelujen antami- julkisen vallan on edistettävä väestön terveyttä
10539: sesta. Lausunnon mukaan kuitenkin esimerkiksi ja tuettava lapsen huolenpidosta vastaavien
10540: turvapaikan hakijat on asiakasmaksuasetuksen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi.
10541: mainitusta säännöksestä huolimatta katsottu Tieto täyden korvauksen periaatteesta olisi apu-
10542: Suomessa asuviksi. laisoikeusasiamiehen arvion mukaan mitä toden-
10543: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan näköisemmin vaikuttanut kielteisesti kantelijan
10544:
10545:
10546:
10547: 201
10548: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
10549:
10550:
10551:
10552:
10553: ja tämän puolison hakeutumiseen hoitoon. Kun pyrittävä selvittämään, mille viranomaiselle asia
10554: lisäksi julkisen vallan on hallitusmuodon 16 a §:n kuuluu. Jollei toimivallasta ole epäselvyyttä, vi-
10555: 1 momentin mukaan turvattava perusoikeuk- ranomaisen on heti siirrettävä asia toimivaitai-
10556: sien ja ihmisoikeuksien toteutuminen, olisi so- seksi katsomalleen viranomaiselle lähettämällä
10557: siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista an- asiakirja sille. Siirrosta on ilmoitettava sille, joka
10558: netun asetuksen 24 §:n säännöstä ollut apulaisoi- on toimittanut asiakirjan viranomaiselle.
10559: keusasiamiehen käsityksen mukaan perusteltua Apulaisoikeusasiamies totesi että, hallintoyli-
10560: tulkita tässä tapauksessa toisin kuin Keski-Suo- hoitaja ei ollut ilmoittanut kantelijalle hallinto-
10561: men sairaanhoitopiirissä oli tehty. Hän saattoi menettelylaissa säädetyllä tavalla maksusitou-
10562: tämän käsityksensä sairaanhoitopiirin tietoon. muspyynnön siirtämisestä. Menettelyn moititta-
10563: Hän kiinnitti huomiota myös siihen, että vuutta arvioidessaan apulaisoikeusasiamies otti
10564: maksua koskevaan viranhaltijan päätökseen on kuitenkin huomioon, että hallintoylihoitaja oli
10565: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista puhelinyhteyksin Jorvin sairaalan johtavaan
10566: annetun lain (734/1992) 15 §:n mukaisesti liitettä- ylilääkäriin pyrkinyt varmistamaan asian no-
10567: vä muutoksenhakuohje. Mikäli näin ei ollut me- pean käsittelyn. Hän kiinnitti hallintoylihoita-
10568: netelty, kantelijalla oli vielä mahdollisuus mää- jan huomiota hallintomenettelylain säännösten
10569: räajasta huolimatta vaatia säännöksen mukai- noudattamiseen.
10570: sesti maksun oikaisua. Apulaisoikeusasiamiehen päätös 25.11.1997,
10571: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 27.10.1997, dnro 523/4/96
10572: dnro 1286/4/95
10573:
10574:
10575: PSYKIATRISESSA SAIRAALASSA
10576: ASIAKIRJAN SIIRROSTA HOIDETTAVANA OLEVAN POTILAAN
10577: ILMOITTAMINEN LÄHETTÄMIEN KIRJEIDEN
10578: PIDÄTTÄMINEN
10579: Kantelija kertoi kantelukirjoituksessaan, et-
10580: tei hän ollut saanut Espoon sosiaali- ja terveys- Niuvanniemen sairaalaan hoitoon tahdostaan
10581: lautakunnalta vastausta lähettämäänsä pyyn- riippumatta määrätyn potilaan oikeutta lähet-
10582: töön saada maksusitoumus. tää kirjeitä oli rajoitettu sairaalassa. Hänkään-
10583: Selvityksen mukaan kantelijan sosiaali- ja ter- tyi oikeusasiamiehen puoleen.
10584: veyslautakunnalle osoittama pyyntö saada mak- Erittäin vaikea-asteista kroonista katatoonis-
10585: susitoumus annettiin hallintoylihoitajalle käsi- ta skitsofreniaa sairastavan potilaan oikeutta
10586: teltäväksi. Hallintoylihoitaja siirsi pyynnön J or- kirjeiden lähettämiseen oli saadun selvityksen
10587: vin sairaalan johtavalle ylilääkärille toimenpitei- mukaan rajoitettu hoidollisin perustein hänen
10588: tä varten. Johtava ylilääkäri vastasi kantelijan poikkeuksellisen huonon kuntonsa vuoksi. Sekä
10589: pyyntöön. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus että sosi-
10590: Hallintomenettelylain 8 §:n mukaan viran- aali- ja terveysministeriö katsoivat kirjeiden lä-
10591: omaisen, jolle erehdyksestä tai tietämättömyy- hettämisen rajoittamisen olleen potilaan sairau-
10592: destä on toimitettu asiakirja sen toimivaltaan den hoidon ja hänen turvallisuutensa kannalta
10593: kuulumattoman asian vireille panemiseksi, on perusteltua.
10594:
10595:
10596:
10597: 202
10598: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
10599:
10600:
10601:
10602:
10603: Apulaisoikeusasiamies viittasi asiassa anta- telyä tässä perusoikeuksien ristiriitatilanteessa
10604: massaan päätöksessä hallitusmuodon 8 §:n yksi- moitittavana, vaikka tämä oli vastoin kyseisiä
10605: tyiselämän suojaa ja luottamuksellisen viestin säännöksiä rajoittanut potilaan oikeutta lähet-
10606: salaisuutta, 10 §:n sananvapautta ja 6 §:n oikeut- tää kirjeitä. Tässä arvioinnissa oli otettava huo-
10607: ta turvallisuuteen koskeviin säännöksiin sekä mioon myös, että potilas oli ajoittain hyväksy-
10608: mielenterveyslain 28 §:n säännökseen, jossa sää- nyt kirjeiden lähettämisrajoitusten merkityksen
10609: detään psykiatriseen sairaalaan tarkkailuun ote- oman ja ympäristönsä edun kannalta ja että kir-
10610: tun tai hoitoon määrätyn itsemääräämisoikeuk- jeiden rajoittaminen oli selvityksen mukaan ni-
10611: sien rajoituksista. Hän totesi, että uudet perusoi- menomaan myös hänen turvallisuutensa kannal-
10612: keussäännökset ovat vahvistaneet ja laajenta- ta perusteltua.
10613: neet yksilön oikeuksien perustuslaintasoista suo- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.12.1997,
10614: jaa ja että perusoikeuksien rajoittamisen tulee dnro 2298/4/95
10615: perustua lakiin, josta tulee käydä selville rajoi- Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen kirje sosi-
10616: tuksen laajuus ja sen täsmälliset edellytykset. aali- ja terveysministeriölle 30.12.1997, dnro
10617: Hän totesi edelleen, että psykiatrisessa sairaala- 2704/2/97 (seur. tapaus).
10618: hoidossa vastoin tahtoaan olevien potilaiden pe-
10619: rusoikeuksien rajoittaminen edellyttää laissa
10620: säädettyä nimenomaista ja riittävän täsmällistä
10621: valtuutusta.
10622: ESITYS MIELENTERVEYSLAIN
10623: ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN RAJOITTA-
10624: Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen mu-
10625: MISTA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN
10626: kaan hallitusmuodon yksityiselämän suojaa,
10627: MUUTTAMISEKSI
10628: luottamuksellisen viestin salaisuutta ja sananva-
10629: pautta koskevista sekä mielenterveyslain edellä Apulaisoikeusasiamiehen tutkittavana oli
10630: mainituista säännöksistä johtuu, ettei psykiatri- kantelu psykiatrisessa sairaalassa hoidettavana
10631: seen sairaalaan hoitoon määrätyn itse lähettä- olevan potilaan lähettämien kirjeiden pidättämi-
10632: miä kirjeitä ja muita lähetyksiä saa tarkastaa tai sestä. Tässä yhteydessä apulaisoikeusasiamies
10633: pidättää. Kyseisessä asiassa esille tulleen johdos- kiinnitti huomiota muun ohella mielenterveys-
10634: ta hän piti kuitenkin ilmeisenä, Terveydenhuol- lain itsemääräämisoikeuksien rajoittamista kos-
10635: lon oikeusturvakeskuksen ja sosiaali- ja terveys- kevan säännöksen ongelmallisuuteen yleisem-
10636: ministeriön kannanotot potilaan sairauden vaa- minkin. Hän totesi, että uudet perusoikeussään-
10637: timuksiin huomioon ottaen, että pakottavissa nökset ovat vahvistaneet ja laajentaneet yksilön
10638: ristiriitatilanteissa saatetaan käytännössä yksit- oikeuksien perustuslaintasoista suojaa ja että
10639: täistapauksissa joutua potilaan turvallisuuden perusoikeuksien rajoittamisen tulee perustua la-
10640: toteuttamiseksi rajoittamaan hänen oikeuttaan kiin, josta tulee käydä selville rajoituksen laajuus
10641: lähettää kirjeitä tai muita luottamuksellisia vies- ja sen täsmälliset edellytykset. Hän totesi edel-
10642: tejä. Tällaisen perusoikeuden rajoituksen tulisi leen, että psykiatrisessa sairaalahoidossa vastoin
10643: hänen käsityksensä mukaan kuitenkin käydä tahtoaan olevien potilaiden perusoikeuksien ra-
10644: ilmi lain sanamuodosta. joittaminen edellyttää laissa säädettyä nimen-
10645: Edellä lausutuilla perusteilla apulaisoikeus- omaista ja riittävän täsmällistä valtuutusta.
10646: asiamies ei voinut pitää osastonlääkärin menet- Koska mielenterveyslain 28 §:n 1 momentin
10647:
10648:
10649:
10650: 203
10651: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
10652:
10653:
10654:
10655:
10656: säännöstä itsemääräämisoikeuden rajoittamises- meni myös, että kriisihoitoa ja tutkimusta tarvit-
10657: ta ei voida pitää perusoikeuksien rajoittamisen sevat nuoret jäävät eräissä tilanteissa vaille tar-
10658: oikeudellisia edellytyksiä täyttävänä, apulaisoi- peenmukaista hoitoa. Sosiaali- ja terveysalan
10659: keusasiamies esitti sosiaali- ja terveysministeriöl- tutkimus- ja kehittämiskeskuksen arvion mu-
10660: le, että se ryhtyisi toimenpiteisiin mielenterveys- kaan aikuisten osastoilla näytettäisiin hoidetta-
10661: lain säännösten muuttamiseksi niin, että laista van yli 100 nuorta vuosittain vastoin mielenter-
10662: ilmenisi selkeästi kyseisen perusoikeuden rajoi- veyslain säännöksiä.
10663: tuksen laajuus ja sen täsmälliset edellytykset. Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään,
10664: Hän piti tärkeänä ja kiireellisenä mielenterveys- että alaikäisten mielenterveyspotilaiden hoitoa
10665: lain itsemääräämisoikeuksien rajoittamista kos- ei ole järjestetty kaikilta osin siten, että sen voi-
10666: kevien säännösten selkeyttämistä. taisiin katsoa vastaavan lapsen oikeuksien sopi-
10667: Apulaisoikeusasiamiehen kirje sosiaali- ja ter- muksessa ja lainsäädännössä asetettuja velvoit-
10668: veysministeriölle 30.12.1997, dnro 2704/2/97 teita.
10669: Ks. apulaisoikeusasiamiehen päätös Vuonna 1994laaditussa Suomen ensimmäises-
10670: 30.12.1997, dnro 2298/4/95 s. 203. sä raportissa lapsen oikeuksien sopimuksen to-
10671: teuttamisesta todettiin, että alaikäisten mielen-
10672: terveyspotilaiden hoidon järjestäminen ei vas-
10673: tannut sopimuksen vaatimusta siitä, että lasta
10674: ALAIKÄISTEN PSYKIATRISEN TAHDOSTA
10675: RIIPPUMATTOMAN HOIDON hoidetaan ensisijaisesti lasten osastolla ellei lap-
10676: JÄRJESTÄMINEN sen etu vaadi toisin (Lapsen oikeuksien sopimus,
10677: Suomen ensimmäinen raportti. Ulkoasiainminis-
10678: Apulaisoikeusasiamiehelle tulleista kantelu- teriön julkaisuja 1994:3 s. 81 ). Jo tuolloin rapor-
10679: kirjoituksista ja hänen psykiatrisiin sairaaloihin tissa todettiin, että Suomessa on tietyillä alueilla
10680: tekemissään tarkastuksissa oli ilmennyt, että puutetta lasten- ja nuorisopsykiatrisista hoito-
10681: alaikäisiä henkilöitä sijoitettiin psykiatriseen paikoista ja että siksi aikuisten osastoilla hoide-
10682: hoitoon aikuisten osastoille. Lisäksi potilaiden taan noin puolet alaikäisistä, jotka on otettu
10683: kuulemismenettely ja vakavan mielenterveyden hoitoon tahdosta riippumatta. Hallitus ilmoitti
10684: häiriön määrittely vaikutti epäyhtenäiseltä. Tä- pitävänsä tärkeänä tilanteen korjaamista pikai-
10685: män vuoksi apulaisoikeusasiamies otti asian sesti ja edellyttävänsä, että sairaanhoitopiirit
10686: omasta aloitteestaan tutkittavaksi. huolehtivat asiasta. Se ilmoitti myös, että velvoi-
10687: tetta tullaan valvomaan (mt. s. V).
10688: Alaikäisten hoidon järjestämisestä
10689: Nyt asiassa saatujen selvitysten perusteella
10690: Asiassa hankittujen selvitysten perusteella oli voitiin todeta, että alaikäisten mielenterveyspo-
10691: arvioitavissa, että lasten ja nuorten mielenter- tilaiden hoitoa ei ollut edelleenkään järjestetty
10692: veyden ongelmat ovat lisääntyneet ja että ne kaikilta osin siten, että sen voitaisiin katsoa vas-
10693: ovat selkeästi vaikeampia kuin aikaisemmin. taavan lapsen oikeuksien sopimuksessa ja lain-
10694: Erityisen ongelman näytti muodostavan rajusti säädännössä asetettuja velvoitteita.
10695: oireilevien, psykoottisten, vaikea-asteisesti väki- Apulaisoikeusasiamiehen mukaan hallitus-
10696: valtaisten sekä päihde- ja huumeongelmaisten muodon 15 a §:ssä turvatut oikeus riittäviin sosi-
10697: nuorten hoidon järjestäminen. Selvityksistä il- aali- ja terveyspalveluihin sekä oikeus välttä-
10698:
10699:
10700:
10701: 204
10702: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
10703:
10704:
10705:
10706:
10707: mättömään huolenpitoon merkitsevät julkiselle JOS hän on vakavan mielenterveydenhäiriön
10708: vallalle asetettua velvollisuutta huolehtia siitä, vuoksi hoidon tarpeessa. Laissa ei ole määritelty,
10709: että psykiatrista hoitoa on saatavilla sitä tarvit- mitä tarkoitetaan vakavalla mielenterveyden-
10710: seville lapsille ja nuorille ja että hoito voidaan häiriöllä. Selvitysten perusteella voitiin todeta,
10711: toteuttaa mielenterveyslain 8 §:ssä sanotulla ta- että vakavan mielenterveydenhäiriön määrittely
10712: valla. Lisäksi hallitusmuodon 16 a §:n mukainen oli epäyhtenäistä ja siihen liittyi tulkinnallisia
10713: julkisen vallan velvollisuus turvata perusoikeuk- vaikeuksia.
10714: sien ja ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää, Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tahdosta
10715: että kaikki viranomaiset toimivat aktiivisesti riippumattomaan hoitoon määräämisen erilaisia
10716: hoidon saattamiseksi lapsen oikeuksien sopimuk- edellytyksiä eri puolilla maata on arvioitava hal-
10717: sen, perusoikeussäännösten sekä mielenterveys- litusmuodon 5 §:n yhdenvertaisuussäännöksen
10718: lain vaatimuksia vastaavaksi. valossa. Sen mukaan ketään ei saa ilman hyväk-
10719: Apulaisoikeusasiamies viittasi myös lapsen oi- syttävää syytä asettaa eri asemaan. Olennaista
10720: keuksien sopimukseen sekä taloudellisia, sosiaali- apulaisoikeusasiamiehen mukaan on, voidaanko
10721: sia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan kan- erilaisista tulkinnoista aiheutuva erilainen koh-
10722: sainväliseen yleissopimukseen, jotka turvaavat telu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta
10723: oikeuden terveyteen ja velvoittavat huolehti- hyväksyttävällä tavalla. Kun otetaan huomioon
10724: maan, että oikeus lääkärin ja sairaaloiden palve- se, että kysymys on myös perusoikeuksien kan-
10725: luihin toteutuu. Hän ei pitänyt lainmukaisena nalta merkityksellisestä itsemääräämisoikeuden
10726: sitä, että voimavaroja koskevassa päätöksen- ja henkilökohtaisen vapauden rajoittamisesta,
10727: teossa jätetään huomiotta lisääntynyt hoidon tulkintakäytännön erilaisuus ei ole hänen näh-
10728: tarve silloin kuin se on ennakoitavissa ja sen däkseen sopusoinnussa hallitusmuodon yhden-
10729: tiedetään säännöllisesti toistuvan. vertaisuusvaatimuksen kanssa. Koska tahdosta
10730: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan alaikäisen riippumatta annettavaan hoitoon määräämises-
10731: potilaan hoitoa aikuisten osastolla voidaan pitää sä on kysymys perusoikeutena ja ihmisoikeutena
10732: lain mukaisena, mikäli sijoittaminen aikuisten suojatun itsemääräämisoikeuden ja henkilökoh-
10733: osastolle perustuu hoidon tarpeeseen ja lapsen taisen vapauden rajoittamisesta, tulisirajoitusta
10734: edusta tehtyyn arvioon ja hoito toteutetaan eri- koskevan lainsäädännön olla tarkkarajaista ja
10735: tyisesti alaikäisen hoitotarpeiden mukaisesti. Ai- täsmällistä. Tavoitteena on ehkäistä mielival-
10736: kuisten osastolle sijoittamista koskeva ratkaisu taista kohtelua.
10737: sekä ne seikat, joihin harkinta perustuu, tulisi Selvitysten perusteella näytti siltä, että olisi
10738: apulaisoikeusasiamiehen mukaan aina kirjata mahdollista hahmottaa vakavalle mielentervey-
10739: potilasasiakirjoihin. denhäiriölle tietty ydinsisältö, joka näyttäisi vas-
10740: taavan kaikkien selvityspyyntöön vastanneiden
10741: Vakavan mielenterveydenhäiriön käsitystä. Toisaalta vastauksissa mainittiin
10742: määrittely
10743: myös sellaisia oireita tai käyttäytymistä, joita ei
10744: Mielenterveyslain 8 §:n 2 momentin mukaan mainittu muissa vastauksissa tai ne sisältyivät
10745: alaikäinen voidaan määrätä tahdostaan riippu- vain harvojen sairaanhoitopiirien edustajien vas-
10746: matta psykiatriseen sairaalahoitoon lainkohdas- tauksiin. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan lais-
10747: sa säädettyjen muiden edellytysten täyttyessä, sa tulisi pyrkiä määrittelemään mahdollisimman
10748:
10749:
10750:
10751: 205
10752: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
10753:
10754:
10755:
10756:
10757: täsmällisesti ja yksiselitteisesti, mitä vakavalla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta
10758: mielenterveydenhäiriöllä tarkoitetaan. Toisaal- ja valtionosuudesta annetun lain ja kuntien val-
10759: ta liian tarkka määritelmä saattaa johtaa siihen, tionosuuslain 24 §:ään. Säännösten mukaan eri-
10760: että lääketieteellisesti arvioiden välttämättö- koissairaanhoidon suunnittelu, ohjaus ja valvon-
10761: män tahdosta riippumattoman hoidon aloittami- ta läänin alueella kuuluu lääninhallituksille.
10762: nen estyy tai viivästyy. Lääninhallituksilla on mahdollisuus asettaa uh-
10763: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, kasakko silloin, kun kunta tai kuntayhtymä on
10764: että perusoikeuksien toteutuminen ja erityisesti jättänyt noudattamatta laissa tai lain nojalla
10765: alueellinen yhdenvertaisuus edellyttäisivät sen säädetyn tai määrätyn velvoitteen.
10766: selvittämistä, olisiko vakavan mielenterveyden- Apulaisoikeusasiamies viittasi myös valtion-
10767: häiriön nykyistä täsmällisempi määritteleminen taloudentarkastusviraston tarkastuskertomuk-
10768: laissa mahdollista. seen 9/97. Kertomuksen mukaan valtioneuvos-
10769: ton valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuol-
10770: Potilaan kuulemisesta ja informoinnista lon järjestämistä koskevan suunnitelman avulla
10771: kunnille suunnattavan informaatio-ohjauksen
10772: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
10773: tulisi olla selkeämpää tavoitteiden asettamises-
10774: se, että vakavan mielenterveydenhäiriön määrit-
10775: sa. Siitä tulisi myös nykyistä paremmin käydä
10776: tely laissa on vaikeaa, asettaa korkeat vaatimuk-
10777: ilmi, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsää-
10778: set vakavan mielenterveyden häiriön toteamista
10779: däntö käytännössä vähintään edellyttää kunnil-
10780: koskevalle menettelylle ja korostaa potilaan oi-
10781: ta. Kertomuksessaan valtiontalouden tarkastus-
10782: keusturvan merkitystä. Potilaan kuulemista
10783: virasto on esittänyt sosiaali- ja terveysministe-
10784: koskevia säännöksiä on mm. mielenterveyslaissa
10785: riön yhteydessä toimivan perusturvalautakun-
10786: ja laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Apu-
10787: nan aseman ja tehtävien kehittämistä siten, että
10788: laisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan poti-
10789: se voisi paremmin valvoa perusoikeuksien toteu-
10790: laan ja hänen omaistensa kuulemista sekä poti-
10791: tumista.
10792: laan hoitoa ja oikeuksia koskevaan tiedonsaan-
10793: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kansalais-
10794: tiin liittyviä menettelyjä saattaisi kuitenkin olla
10795: ten perusoikeudet ja niiden toteutuminen mer-
10796: aihetta kehittää nykyisestä.
10797: kitsevät, että valtion viranomaisten kuntien hal-
10798: lintoon ja palvelutuotantoon kohdistama lailli-
10799: Hoidon valvonnasta
10800: suusvalvonta on välttämätöntä. Koska valvon-
10801: Alaikäisten mielenterveyspotilaiden hoidon taa ei apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu-
10802: lainmukaisuuden valvonnasta apulaisoikeus- kaan voida jättää yksinomaan hallintolainkäy-
10803: asiamies totesi päätöksessään, että lääninhalli- töllisen kontrollin varaan tai kansalaisten aloit-
10804: tusten tulisi nykyistä aktiivisemmin seurata ja teesta riippuvaksi, tulisi olla olemassa asianmu-
10805: valvoa alaikäisten hoidon toteuttamisen lainmu- kaiset menetelmät ja menettelytavat valvonnal-
10806: kaisuutta alueellaan. Niiden tulisi esimerkiksi le. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriön
10807: tarkastuskäynneillä tai asiakirjoja tarkastamai- tulisi selventää valtion toimielinten kuntiin koh-
10808: la ja koulutuksen avulla tehostaa alaikäisten oi- distaman valvonnan sisältöä myös terveyden-
10809: keuksien toteutumisen valvontaa. huollon alueella.
10810: Hän viittasi erikoissairaanhoitolain 5 §:ään, Valvontaoikeuden ja sen sisällön ja tapojen
10811:
10812:
10813:
10814: 206
10815: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
10816:
10817:
10818:
10819:
10820: selkeys on erityisen tärkeää alaikäisten mielen- PSYKIATRISEN SAIRAALAN POTILAAN
10821: terveyspotilaiden ja heidän hoitonsa lainmukai- HAMMASHOIDON LAIMINLYÖNTI KUS-
10822: suuden valvonnassa. Apulaisoikeusasiamiehen TANNUSEPÄSELVYYKSIEN JOHDOSTA
10823: mukaan myös hallitusmuodon 16 a §:n mukainen
10824: Apulaisoikeusasiamiehen tarkastaessa Niu-
10825: julkisen vallan velvoite turvata perus- ja ihmisoi-
10826: vanniemen sairaalaa hänen puheillaan kävi poti-
10827: keuksien toteutuminen edellyttää asianmukai-
10828: las, jolle ei ollut järjestetty hänen tarvitsemaansa
10829: sen laillisuusvalvonnan menetelmien ja menette-
10830: hammashoitoa, koska sairaala katsoi olevansa
10831: lytapojen kehittämistä.
10832: velvollinen järjestämään vain ensiapuluonteisen
10833: Apulaisoikeusasiamies saattoi sosiaali- ja ter-
10834: hammashoidon ja koska potilaan hammashoito
10835: veysministeriön, sosiaali- ja terveysalan tutki-
10836: edellytti hänen potemastaan tartuntataudista
10837: mus- ja kehittämiskeskuksen, lääninhallitusten
10838: johtuen suojatoimenpiteitä, joista aiheutui eri-
10839: sekä sairaanhoitopiirien tietoon edellä sanotut
10840: tyiskustannuksia.
10841: käsityksensä alaikäisten mielenterveyspotilai-
10842: Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että pitkäai-
10843: den hoidon järjestämisen puutteista sekä siitä,
10844: kaispotilaiden hammashoidon järjestämisessä
10845: että alaikäisten potilaiden tahdonvastainen hoi-
10846: noudatetaan erilaisia käytäntöjä. Pitkäaikaispo-
10847: to tulee toteuttaa erillään aikuisista ja että tästä
10848: tilaan oikeuteen saada hammashoitoa näyttää
10849: voidaan poiketa vain, mikäli poikkeamisen har-
10850: käytännössä vaikuttaneen se, mitä sairaalan hoi-
10851: kitaan olevan lapsen edun mukaista. Hän saattoi
10852: topäivämaksun katsotaan kattavan.
10853: sosiaali- ja terveysministeriön tietoon myös käsi-
10854: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan,
10855: tyksensä siitä, että perusoikeuksien toteutumi-
10856: että julkisen vallan velvollisuus järjestää poti-
10857: nen edellyttää sen selvittämistä, onko vakavan
10858: laan terveydentilan vaatima hoito perustuu ih-
10859: mielenterveydenhäiriön käsitettä mahdollista
10860: misoikeussopimuksiin ja hallitusmuodon perus-
10861: täsmentää laissa. Vielä hän saattoi sosiaali- ja
10862: oikeussäännöksiin. Oikeus välttämättömään
10863: terveysministeriön tietoon käsityksensä kuntiin
10864: huolenpitoon sekä riittäviin terveyspalveluihin
10865: kohdistuvan valvonnan kehittämisestä, jotta
10866: merkitsee, että hoidon tarpeessa olevalle henki-
10867: voitaisiin nykyistä täsmällisemmin määritellä,
10868: lölle on annettava käytössä olevien voimavaro-
10869: mitä terveydenhoidon lainsäädäntö edellyttää
10870: jen puitteissa hänen tarvitsemansa hoito. Tämä
10871: kunnilta alaikäisten mielenterveyspotilaiden
10872: oikeus on riippumaton siitä, kuka maksaa hoi-
10873: hoidon lainmukaisessa järjestämisessä.
10874: dosta aiheutuvat kustannukset. Epäselvyys hoi-
10875: Apulaisoikeusasiamies pyysi sosiaali- ja ter-
10876: don kustannusten korvaamisesta ei saa estää tai
10877: veysministeriötä ilmoittamaan 30.6.1998 men-
10878: viivyttää hoidon tarpeessa olevan henkilön hoi-
10879: nessä, mihin toimenpiteisiin ratkaisu oli antanut
10880: don aloittamista.
10881: aihetta.
10882: Tässä tapauksessa potilas oli hakenut toi-
10883: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 31.12.1997,
10884: meentulotukena maksusitoumusta hammashoi-
10885: dnro 1052/2/96
10886: toon ja saanut hylkäävän päätöksen marras-
10887: kuussa 1994. Maksusitoumuksen hän oli saanut
10888: lopulta marraskuussa 1996. Hoito oli aloitettu
10889: tämän jälkeen ja saatettu loppuun toukokuussa
10890: 1997. Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu-
10891: kaan hoidon näinkin huomattava viivästyminen
10892:
10893:
10894: 207
10895: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
10896:
10897:
10898:
10899:
10900: merkitsi, että sairaala oli laiminlyönyt lainmu- SOTILASASIAT JA
10901: kaisen velvollisuutensa järjestää potilaalle hänen
10902: tarvitsemansa hoito. Hänen käsityksensä mu-
10903: PUOLUSTUSHALLINTO
10904: kaan hammashoito olisi tullut järjestää viipy-
10905: mättä kustannuksia koskevasta epäselvyydestä
10906: VARUSKUNTIEN TARKASTUKSET
10907: huolimatta.
10908: Apulaisoikeusasiamiehen saamien selvitysten
10909: SOTILASOIKEUDENHOITO
10910: perusteella pitkäaikaishoidossa olevien potilai- Kertomusvuonna oikeusasiamies keskittyi
10911: den hoidon laajuudesta ja kustannusvastuusta varuskuntatarkastuksilla aiempien vuosien ta-
10912: vallitsee epätietoisuutta. Tämä epätietoisuus paan erityisesti sotilasoikeudenhoidon seuran-
10913: saattaa vaikuttaa potilaan oikeuteen saada tar- taan. Tarkastuskohteiden kurinpitoasiakirjat
10914: vitsemaansa hoitoa tai viivästyttää hoidon aloit- tarkastettiin etukäteen muutamalta edeltävältä
10915: tamista. Lisäksi erityisesti psykiatrisessa hoidos- kuukaudelta. Varusmiesten oikeusturvaa vaka-
10916: sa olevien pitkäaikaispotilaiden mahdollisuudet vasti vaarantaneita virheellisyyksiä ei todettu.
10917: valvoa oikeuksiensa toteutumista saattavat olla Asioiden käsittely oli yleensä ollut nopeaa eikä
10918: hyvin rajalliset. Tämän vuoksi apulaisoikeus- merkittäviä eroavaisuuksia eri joukko-osastojen
10919: asiamiehen mielestä on tarpeen säännellä pitkä- kurinpitokäytännössä havaittu.
10920: aikaispotilaiden hoidon laajuudesta ja kustan- V altaosa varusmiesten syyksi luetuista teoista
10921: nusten korvaamisessa noudatettavasta menette- oli lieviä palvelusrikoksia ja poissaolorikoksia.
10922: lystä tarkemmin. Puutteita havaittiin lähinnä joidenkin teonku-
10923: Apulaisoikeusasiamies saattoi sosiaali- ja ter- vausten epämääräisyydessä. Seuraamusta korot-
10924: veysministeriön tietoon käsityksensä siitä, että tavat tai lieventävät perusteet oli usein ilmaistu
10925: pitkäaikaispotilaiden hoitoon liittyvien oikeuk- liian ylimalkaisesti. Aina ei kurinpitoasiakirjois-
10926: sien toteutuminen edellyttää hallitusmuodon 16 ta käynyt ilmi, olivatko sotilaskurinpitolain 10
10927: a §:n mukaisesti julkisen vallan aktiivisia toimen- §:n mukaiset kurinpitomenettelyn edellytykset
10928: piteitä. Sen vuoksi hän esitti, että sosiaali- ja olleet olemassa.
10929: terveysministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin sellais- Kertomusvuonna määrätyistä kurinpitoseu-
10930: ten säännösten aikaansaamiseksi, joissa määri- raamuksista enää noin 3 % oli arestirangaistuk-
10931: tellään tarkemmin eri tahojen kustaunettavaksi sia. Esimerkiksi vuonna 1990 arestirangaistusten
10932: tarkoitetun hammashoidon laajuus sekä hoidon osuus oli vielä noin 16 %. Suomenliityttyä vuon-
10933: kustannusvastuun toteamiseksi noudatettava na 1990 Euroopan ihmisoikeussopimukseen soti-
10934: menettely. laskurinpitolakia muutettiin siten, että kurinpi-
10935: Apulaisoikeusasiamies pyysi sosiaali- ja ter- tomenettelyssä määrätyistä arestirangaistuksis-
10936: veysministeriötä ilmoittamaan 30.6.1998 men- ta oli mahdollista valittaa tuomioistuimeen.
10937: nessä, mihin toimenpiteisiin asiassa on ryhdytty. Lain katsottiin tämän jälkeen olevan sopusoin-
10938: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, nussa ihmisoikeussopimuksen asettamien vel-
10939: dnro 1883/2/96 voitteiden kanssa.
10940: Perusoikeusuudistuksen yhteydessä vuonna
10941: 1995 sisällytettiin hallitusmuodon 6 §:ään aiem-
10942: paa yksityiskohtaisemmat säännökset muun
10943:
10944:
10945: 208
10946: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
10947:
10948:
10949:
10950:
10951: muassa henkilökohtaisen koskemattomuuden ja VARUSMIESTEN ODOTUKSET
10952: vapauden suojaamisesta. Mainitun pykälän mu-
10953: Varusmiehet eivät juuri valittaneet palveluk-
10954: kaan vapaudenmenetyksen sisältävän rangais-
10955: sen raskautta. Päinvastoin palvelukselta odotet-
10956: tuksen voi määrätä vain tuomioistuin. Perusoi-
10957: tiin enenevässä määrin mielekkyyttä ja tehok-
10958: keusuudistuksen seurauksena sotilaskurinpitola-
10959: kuutta. Järkevän tekemisen puute ja joutenolo
10960: kia muutettiin kertomusvuonna siten, että vuo-
10961: koettiin turhauttavaksi. Varsinkin pitemmälle
10962: den 1998 alusta lukien ei arestirangaistuksen
10963: opiskelleet varusmiehet olivat sitä mieltä, ettei
10964: määrääminen kurinpitomenettelyssä ole enää ol-
10965: heidän siviilikoulutustaan osattu aina hyödyn-
10966: lut lainkaan mahdollista. Arestin voi nyttemmin
10967: tää puolustusvoimissa riittävästi.
10968: määrätä vain tuomioistuin.
10969: Myönteistä palautetta esimiehiltä toivottiin
10970: enemmän. Varusmiesten koulutusta koskeva oh-
10971: jeistus on nykyään jo varsin modernia. Ohjeis-
10972: SIMPUTUS tuksen mukaan esimiesten tulee kannustaa ja
10973: antaa tunnustusta alaisilleen sekä tukea erityi-
10974: Simputuksen estäminen on perinteisesti ollut
10975: sesti joukon heikoimpia. Varusmiesten kanssa
10976: oikeusasiamiehen tärkeimpiä tavoitteita varus-
10977: käydyssä keskustelussa kävi ilmi, että käytän-
10978: miesten kohteluun liittyvässä laillisuusvalvon-
10979: nössä esimiehiltä saatava palaute oli useimmiten
10980: nassa. Kertomusvuonnakin tuli ilmi muutamia
10981: kielteistä.
10982: tapauksia, joissa esimiesten menettelyä voitiin
10983: pitää tästä näkökulmasta epäasiallisena. Usein
10984: menettelyä puolusteltiin sillä, että kysymys oli
10985: joukko-osastossa vuosia jatkuneesta perinteestä. TERVEYDENHUOLTO
10986: Varusmiesesimiesten puutteellista valvontaa
10987: Terveydenhuollosta keskusteltaessa tuotiin
10988: taas perusteltiin riittämättömillä resursseilla.
10989: toistuvasti esille henkilökunnan epäluuloinen
10990: Oikeusasiamies korosti tarkastusten yhteydessä,
10991: suhtautuminen lääkärin vastaanotolle hakeutu-
10992: että sotilasesimiehet olivat yleisen palvelusohje-
10993: viin varusmiehiin. Varusmiesten kertomusten
10994: säännön mukaan viime kädessä vastuussa siitä,
10995: mukaan myös todella sairaidenkin epäiltiin usein
10996: mitä heidän alaisissaan joukoissa tapahtui. Esi-
10997: pyrkivän ainoastaan palveluksen välttämiseen.
10998: miesten velvollisuutena oli myös tarvittaessa ak-
10999: Palvelushelpotuksia saaneiden kerrottiin joskus
11000: tiivisesti selvittää mahdollisten epäasiallisten
11001: joutuneen palvelustehtäviin, joissa toipuminen
11002: perinteiden olemassaolo ja ilmenemismuodot.
11003: oli käytännössä vaikeata ja jotka koettiin ran-
11004: Niin sanotut rättisulkeiset koettiin varusmies-
11005: gaistuksenomaisiksi. Sairauden vuoksi palveluk-
11006: ten piirissä usein rangaistuksenomaisiksi. Kun
11007: sesta poissa olleille oli joissakin joukko-osastois-
11008: järjestys oli yksikössä syystä tai toisesta päässyt
11009: sa järjestetty lauantaisin niin sanottua rästikou-
11010: löystymään, saatettiin iltaisin varusmiesten va-
11011: lutusta, kun muut olivat lähteneet viikonloppu-
11012: paa-aikana suorittaa jopa tuntikausia kestäviä
11013: lomalle. Oikeusasiamies korosti, että varusmie-
11014: varusteiden vaihtoharjoituksia, joiden koulu-
11015: hillä oli asevelvollisuuslain mukainen oikeus
11016: tuksellista merkitystä varusmiesten oli vaikeata
11017: päästä syytä ennakolta ilmoittamatta lääkärin
11018: ymmärtää.
11019: vastaanotolle eikä tästä saanut aiheutua heille
11020: kielteisiä seuraamuksia.
11021:
11022:
11023: 209
11024: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
11025:
11026:
11027:
11028:
11029: Toisaalta oli myös havaittavissa sitä, että pal- VARUSMIESTOIMIKUNNAT
11030: veluksesta erityisen motivoituneet varusmiehet
11031: Tarkastusten yhteydessä oikeusasiamies kes-
11032: saattoivat välttää lääkärin vastaanotolle hakeu-
11033: kusteli säännöllisesti myös varusmiestoimikun-
11034: tumista silloinkin kun siihen olisi ollut terveydel-
11035: tien edustajien kanssa. Tällöin tuli ilmi varus-
11036: lisistä syistä aihetta. Tätä tapahtui erityisesti
11037: miestoimikuntien tärkeä rooli varusmiesten ase-
11038: niiden kohdalla, jotka halusivat maksimoida
11039: maan, sosiaalisiin oloihin ja palvelusolosuhteisiin
11040: suorituksensa päästäkseen haluamaansa sotilas-
11041: liittyvissä asioissa kuin myös oikeudellisissa ja
11042: koulutukseen, esimerkiksi reserviupseerikou-
11043: taloudellisissa kysymyksissä. Kantahenkilökun-
11044: luun.
11045: nan suhtautuminen varusmiestoimikuntiin oli
11046: yleensä asiallista. Yhteydet komentajiin olivat
11047: hyvät ja myös työskentelyolosuhteet pääosin
11048: SOSIAALISET ONGELMAT kunnossa. Varusmiestoimikuntien edustajat toi-
11049: vat usein esiin myös sellaisia epäkohtia, joita
11050: V aru.· niesten kipeimmät ongelmat olivat
11051: varusmiehet itse eivät jostain syystä halunneet
11052: epäilemättä sosiaalisia ja liittyivät toimeentu-
11053: kertoa oikeusasiamiehelle.
11054: loon. Maksuttornia lomamatkoja oli varusmies-
11055: ten mielestä liian vähän ja päivärahan suuruus
11056: oli riittämätön. Monilla oli myös vaikeuksia sel-
11057: vitä viikonloppuvapaiden ylläpitokustannuksis- NAISTEN ASEPALVELUS
11058: ta. Varusmiesten mielestä oli kohtuutonta, että
11059: Kertomusvuonna oli vapaaehtoisessa palve-
11060: heidän ei ollut mahdollista suorittaa kansalai-
11061: luksessa kaikkiaan noin 500 naista. Naisten ase-
11062: suusvelvollisuuttaan ilman toimeentuloon liitty-
11063: palvelus on ehtinyt jo vakiintua osaksi puolus-
11064: viä ylimääräisiä huolia. Tämä oli omiaan vaikut-
11065: tusvoimien normaalia koulutusjärjestelmää. Ko-
11066: tamaan myös palvelusmotivaatioon. Tässä yh-
11067: kemukset naisten palveluksesta olivat pääosin
11068: teydessä kiinnitettiin toistuvasti huomiota myös
11069: myönteisiä. Naiset suoriutuivat palveluksestaan
11070: varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten eriarvoi-
11071: keskimääräistä paremmin. Tarkastusten yhtey-
11072: seenkohteluun. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjas-
11073: dessä kävi ilmi, että naisten palvelusolosuhteet
11074: sa varusmiehet saivat ruokarahaa lomien ja vii-
11075: olivat esimerkiksi majoituksen osalta usein sel-
11076: konloppuvapaiden ajaksi. Suomessa tämä etu oli
11077: västi muita varusmiehiä paremmat. Miespuoliset
11078: vain siviilipalvelusmiehillä.
11079: varusmiestoverit eivät kuitenkaan tarkastusten
11080: Asevelvollisuuslain 50 §:n mukaan varusmie-
11081: yhteydessä valittaneet naisten paremmasta koh-
11082: hillä on oikeus saada tarvittaessa asiantuntevaa
11083: telusta, vaikka se olisi perustellusti saatettu ko-
11084: apua sosiaaliturvaa koskevissa asioissa. Tästä
11085: kea myös eräänlaisena yhdenvertaisuusongelma-
11086: huolimatta kaikissa joukko-osastoissa ei ollut
11087: na.
11088: vieläkään vakinaisia sosiaalikuraattoreita. Kävi
11089: Kantahenkilökunnan huolena oli epävarmuus
11090: selkeästi ilmi, että tarvetta heidän palveluilleen
11091: tulevista työpaikoista puolustusvoimien lukuis-
11092: olisi ollut.
11093: ten organisaatiomuutosten ja varuskuntien lak-
11094: kauttamisten yhteydessä.
11095: Jäljempänä mainitaan havaintoja yksittäis-
11096: tenjoukko-osastojen tarkastuksilta.
11097:
11098:
11099: 210
11100: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
11101:
11102:
11103:
11104:
11105: JÄÄKÄRIPRIKAATI Toimikunnan edustajat kertoivat varusmiesesi-
11106: miesten epäasiallisesta käytöksestä erään iltape-
11107: Prikaatin palvelusolosuhteet todettiin pää-
11108: sun yhteydessä. Oikeusasiamiehen kehotuksesta
11109: osin hyviksi. Ainoana puutteena mainittiin har-
11110: asiassa suoritettiin esitutkinta. Asian käsittely
11111: joitusalueiden peseytymistilojen riittämättö-
11112: oli kertomusvuoden päättyessä vielä vireillä
11113: myys. Palveluksen keskeytyksiä oli normaalia
11114: (dnro 923/4/97).
11115: vähemmän. Kurinpitoseuraamukset olivat sen
11116: sijaan lisääntyneet edellisvuodesta. Ongelmana
11117: mainittiin erityisesti yksin asuvien varusmiesten
11118: toimeentulovaikeudet viikonloppuisin. ILMAVOIMIEN VIESTIKOULU YM.
11119: Prikaatissa oli panostettu erityisesti lomakul-
11120: jetusten tehokkaaseen järjestämiseen. Julkisten Tikkakoskella palveli varusmiehiä lähinnä
11121: kulkuyhteyksien puuttuessa varusmiehillä oli vain Ilmavoimien viestikoulussa. Tarkastushet-
11122: poikkeustilanteissa mahdollisuus käyttää myös kellä palveluksessa oli 285 varusmiestä. Oikeus-
11123: vuokra-autoja ja omia autoja. Suunnitelmissa oli upseerin mukaan kurinpitoseuraamusten määrä
11124: myös kokeilla järjestelmää, jossa lomien pituuk- oli viime aikoina huomattavasti vähentynyt.
11125: sia lisättäisiin ja niiden määrää vastaavasti vä- Syyksi oikeusupseeri arveli viikonloppuvapaiden
11126: lisääntymisen. Paikalla oli viikonloppuisin enää
11127: hennettäisiin.
11128: U pseerikokelaiden kerrottiin ilmoittaneen va- vain valmiusosasto.
11129: rusmiehille, ettei "pienten vaivojen" takia saa- Heinäkuussa 1996 palvelukseen astuneista
11130: nut mennä lääkärin vastaanotolle. Oikeusasia- varusmiehistä huomattavan moni oli keskeyttä-
11131: miehen kehotuksesta komentaja lupasi puuttua nyt palveluksen joko terveydellisistä syistä tai
11132: siirtymällä siviilipalvelukseen. Varusmiestoimi-
11133: asiaan.
11134: kunnan edustajat pitivät majoituskasarmia kyl-
11135: mänä ja vetoisena. He mainitsivat myös erään
11136: henkilökuntaan kuuluvan runsaasta alkoholin-
11137: RAJAJÄÄKÄRIKOMPPANIA käytöstä ampumaleirillä. Tälle oli myöhemmin
11138: Lapin rajavartioston varusmieskoulutus oli määrätty asian johdosta kurinpitorangaistus.
11139: vuodesta 1993lähtien tapahtunut Ivalossa sijait-
11140: sevassa rajajääkärikomppaniassa. Tarkastushet-
11141: ken vahvuus oli 158 varusmiestä, jotka tulivat
11142: KAARTIN JÄÄKÄRIRYKMENTTI
11143: palvelukseen pääsääntöisesti Lapin alueelta.
11144: Kurinpitoseuraamuksia oli komppaniassa mää- Rykmentti oli perustettu 1.7.1996 yhdistä-
11145: rätty enemmän kuin puolustusvoimissa keski- mällä Kaartin pataljoona ja Uudenmaan jääkä-
11146: määrin. Myös kurinpitokäytäntö oli ankarah- ripataljoona. Varusmiehet oli rekrytoitu pääosin
11147: koa. pääkaupunkiseudulta. Tästä johtuen palveluk-
11148: Sissitoimikunta piti tärkeänä maksutlomien sen keskeytysluvut olivat valtakunnallista keski-
11149: lomamatkojen lisäämistä, koska kaikkien Lapin arvoa selvästi korkeammat. Lääkärin kanssa
11150: varusmiesten kotimatkat olivat varsin pitkät. keskusteltiin muun muassa varusmiesten huu-
11151: Toimikunnan edustajien mukaan iltatoimet oli- meongelmista. Kertomusvuoden tammikuussa
11152: vat johdettuja koko varusmiespalveluksen ajan. tehdyn tutkimuksen mukaan jopa 35 prosenttia
11153:
11154:
11155: 211
11156: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
11157:
11158:
11159:
11160:
11161: palvelukseen astuneista varusmiehistä oli jossain Laivaston komentaja esitteli oikeusasiamie-
11162: vaiheessa kokeillut huumeita. helle pääesikunnan kehotuksesta laaditun erityi-
11163: Panssaritorjuntakomppanian varasto- Ja sen toimenpideohjelman simputusperinteen kat-
11164: luokkatiloja pidettiin puutteellisina. Kuljetus- kaisemiseksi. Simputustapauksen seurauksena
11165: komppanian tupiin oli majoitettuna 15-20 va- varusmiesesimiesten valvontaa oli tehostettu.
11166: rusmiestä. Kuljettajat joutuivat palvelustehtä- Myös varusmieskyselyjä oli lisätty. Nimettömiä
11167: vistään johtuen nukkumaan vuorokauden eri ai- tiedusteluja suoritettiin alokasaikana, aiokas-
11168: koina. Suuri varusmiesmäärä samassa tuvassa kauden päätteeksi ja vielä palveluksen päättyes-
11169: haittasi kuljettajien lepomahdollisuuksia. sä.
11170: Sosiaalikuraattori kiinnitti huomiota varus- Sosiaalikuraattori toi jälleen esiin varusmies-
11171: miesten taloudellisiin ongelmiin. Hänen mukaan- ten toimeentulo-ongelmat. Käytäntö toimeentu-
11172: sa osa näki suorastaan nälkää lomien aikana. lotukea myönnettäessä vaihteli eri kunnissa. Esi-
11173: Varusmiestoimikunnan tärkeänä toiminta- merkiksi pääkaupunkiseudun suurissa kaupun-
11174: muotona oli tukihenkilötoiminta. Sen tarkoituk- geissa tukea ei myönnetty. Sosiaalikuraattorin
11175: sena oli auttaa alokkaita käytännön ongelmissa. mukaan merivoimissa ei ollut omaa sosiaalipääl-
11176: Toimikunnan jäsenten mielestä rykmentissä ei likköä. Hän oli itsekin työllisyysvaroin palkattu.
11177: saanut riittävästi palautetta esimiehiltä. Varsin-
11178: kin ryhmäjohtajat olivat kokeneet tämän puut-
11179: teena. Varusmiesten kertoman mukaan aliupsee-
11180: SUOMENLAHDEN
11181: rikoulussa oli parin viimeisen kurssin aikana ollut RANNIKKORYKMENTTI
11182: tapana istuttaa ulkopalveluksesta vapautettuja
11183: oppilaita käytävällä lukemassa yleistä palvelus- Rykmentin kurinpitoseuraamusten määrä oli
11184: ohjesääntöä. Oikeusasiamies saattoi varusmie- selvästi valtakunnallista keskiarvoa korkeampi.
11185: hiltä saamansa tiedot komentajan tietoon, joka Kurinpitoasiakirjat oli sinänsä asianmukaisesti
11186: lupasi ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien korjaa- laadittu. Simputustapauksia ei asiakirjoista eikä
11187: miseksi. käydyistä keskusteluista käynyt ilmi.
11188: Sekä varusmiehet että henkilökunta pitivät
11189: huomattavana puutteena sitä, ettei rykmentissä
11190: ollut lainkaan sosiaalikuraattoria. Työllisyysva-
11191: SUOMENLAHDEN LAIVASTO
11192: roin palkatun asiantuntevan sosiaalikuraattorin
11193: Tarkastuksella keskityttiin erityisesti kerto- työsuhde oli juuri päättynyt. Häntä olisi tarvittu
11194: musvuoden alussa sattuneisiin laivaston simpu- tulevien organisaatiomuutosten yhteydessä ii-
11195: tustapauksiin, jotka oli osittain jo käsitelty kärä- menevien ongelmien selvittelyssä. Rykmentti oli
11196: jäoikeudessa ja jotka olivat esimiesten valvon- siirtymässä vuonna 1998 merivoimien alaisuu-
11197: nan mahdollisten laiminlyöntien osalta oikeus- teen.
11198: asiamiehellä tutkittavina (dnro 469/2/97). Tar- Isosaaren linnakkeen varusmiesesimiehet toi-
11199: kastuksella mukana ollut merivoimien komenta- voivat enemmän myönteistä palautetta esimie-
11200: ja totesi, ettei laivastossa ilmeisesti ollut riittä- hiltään. Koulutusta he pitivät sinänsä asiallise-
11201: västi puututtu parin vuoden välein ilmitulleisiin na. Tuki esimiehiltä oli kuitenkin riittämätöntä.
11202: simputustapauksiin. Aiemmin varusmiehiä oli juoksutettu muun mu-
11203:
11204:
11205:
11206: 212
11207: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
11208:
11209:
11210:
11211:
11212: assa ruokailuun, mutta nyttemmin käytännöstä mitti asiasta myöhemmin oikeusasiamiehelle kir-
11213: oli luovuttu lehdistössä näkyvästi esillä olleen jallisen selvityksen. Sen mukaan komentaja oli
11214: Upinniemen simputustapauksen jälkeen. antanut päälliköille ohjeen, jonka mukaan kor-
11215: Isosaaren linnakkeen päällikkö oli huolissaan vaavaa koulutusta ei saanut enää järjestää sai-
11216: varusmiesten liiallisesta käytöstä linnakkeen ul- rauden vuoksi koulutuksesta poissa oleville. Räs-
11217: kopuolisiin tehtäviin. Tällä oli vaikutusta muun tikoulutus tuli komentajan ohjeen mukaan antaa
11218: muassa linnakkeen merivalvojien lepoaikoihin. siten, etteivät osallistujat kokeneet siitä rangais-
11219: Myös linnakkeen lääkintähuollossa oli puutteita. tukseksi.
11220: Päivystysluontoista vastaanottoa pitivät lää-
11221: kintäkoulutuksen saaneet varusmiehet.
11222:
11223: HELSINGIN ILMATORJUNTARYKMENTII
11224:
11225: H yrylässä oli tarkastushetkellä palveluksessa
11226: VIESTIRYKMENTTI
11227: 432 varusmiestä, heidän joukossaan myös nais-
11228: Tarkastushetkellä Riihimäen varuskunnassa puolisia asevelvollisia. Kokemukset naisten pal-
11229: oli yhteensä noin 500 varusmiestä, joiden kaik- veluksesta olivat hyvät. Kurinpitoseuraamusten
11230: kien palvelusaika oli ll kuukautta. Lääkärin määrä oli laskenut aiempiin vuosiin verrattuna.
11231: mukaan palveluksen keskeytyksiä oli valtakun- Lääkärin mukaan varusmiehillä oli mahdolli-
11232: nallista keskiarvoa selvästi vähemmän. Sosiaali- suus valita, hakeutuivatko he sairaanhoitajan
11233: kuraattori arvosteli kuntien epäyhtenäistä käy- tai lääkärin vastaanotolle. Kokeilu oli vähentä-
11234: täntöä, mitä tuli toimeentulotuen myöntämiseen nyt lääkärin vastaanottoja noin puolella. Sairaa-
11235: varusmiehille. Hän mainitsi myös pari tapausta, lan tiloja pidettiin kuitenkin liian pieninä.
11236: joissa varusmies oli menettänyt opiskelupaik- Eräs varusmies kertoi vaikeuksistaan saada
11237: kansa varusmiespalveluksen johdosta. esimiehiltään riittävää tietoa aseettoman palve-
11238: Valmiuskoulutukseen muista varuskunnista luksen vaihtoehdosta. Oikeusasiamies kiinnitti
11239: siirretyt varusmiehet kertoivat, että heille oli komentajan huomiota siihen, että myös tästä
11240: annettu katteettomia lupauksia valmiusjoukko- asevelvollisuuslain mukaisesta palvelusvaihto-
11241: jen koulutuksen luonteesta. Heille oli luvattu ehdosta annetaan tietoa.
11242: muun muassa kansainvälinen koulutus ulko-
11243: mailla, puolustusvoimien ajokortti, uudet loma-
11244: puvut sekä nykyaikainen sotilasvarustus. Näitä
11245: PANSSARIPRIKAATI
11246: lupauksia ei ollut kuitenkaan pystytty täyttä-
11247: mään. Rykmentistä kesäkuussa 1998 toimitun Prikaatissa oli käytössä ns. rivialiupseerikou-
11248: selvityksen valmiuskoulutuksessa ilmenneet lu, jossa oppilaat palvelivat pitkälti koulunkin
11249: puutteet oli kuitenkin saatu pääosin korjatuiksi. ajan omissa yksiköissään. Oikeudenhoitoon liit-
11250: Varusmiehet kertoivat myös ns. rästipäiväjär- tyvää koulutusta oli pyritty lisäämään. Yksiköi-
11251: jestelmästä. Sairauden vuoksikoulutuksesta pois den vääpelit eivät juuri käyttäneet kurinpitoval-
11252: jäänyt varusmies joutui myöhemmin koulutuk- taansa.
11253: seen lauantaina. Aiemmin tämä rästipäivä oli Prikaatissa olevaa lomamajoitusta ei viikon-
11254: ollut jokin arkipäivä. Rykmentin komentaja toi- loppuisin juuri käytetty. Sosiaalikuraattori toi-
11255:
11256:
11257:
11258: 213
11259: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
11260:
11261:
11262:
11263:
11264: VOI enemmän taustatietoa varusmiesasiakkais- että heiltä perittiin myös ulkomailla palvelun
11265: taan. Oikeusasiamiehen puhuttelussa kävi peräti ajalta kunnallisveroa. Myös äänestysmahdolli-
11266: 18 varusmiestä. He arvostelivat muun muassa suuden puuttumista kunnallisvaaleissa arvostel-
11267: esimiestensä käytöstä. Asioissa suoritettiin oi- tiin. Tähän oli kuitenkin tulossa muutos seuraa-
11268: keusasiamiehen kehotuksesta tutkinnat. Yhdes- viin kunnallisvaaleihin mennessä.
11269: sä tapauksessa komentaja määräsi sittemmin Keskusteluissa olivat keskeisesti esillä auto-
11270: tykkihallin ympäri varusmiehiä juoksuttaneelle verotukseen liittyvät kysymykset. Pidettiin
11271: luutnantille kurinpitoseuraamuksen. Kolmessa myös epäkohtana, että piiritullikamarien käy-
11272: tutkitussa tapauksessa asiat jätettiin näytön täntö vaihteli muuttoautoja kotimaahan tuota-
11273: puutteessa sillensä. Yksi oikeusasiamiehen tut- essa. Nyttemmin myös Euroopan unionin tahol-
11274: kittavaksi ottama asia on edelleen vireillä ( dnro ta on kiinnitetty huomiota suomalaisen autove-
11275: 2543/4/97). Siinä vänrikin on väitetty muun mu- rotuksen epäkohtiin. Sen on katsottu estävän
11276: assa puhutelleen varusmiehiä epäasiallisesti ja vapaata liikkumista.
11277: vaarantaneen heidän palvelusturvallisuuttaan.
11278:
11279:
11280: SUOMALAISET RAUHANTURVAAJAT
11281: SUOMALAINEN VALVONTAJOUKKO LÄHI-IDÄSSÄ
11282: BOSNIASSA
11283: Samassa yhteydessä kun oikeusasiamies osal-
11284: YK:nturvallisuusneuvoston 12.12.1996 teke- listui Israelissa pidettävään Euroopan oikeus-
11285: män päätöslauselman mukaisesti perustettuun asiamiesten kokoukseen tarkastettiin l.-
11286: NATO-johtoiseen SFOR-operaatioon osallistui 7. 9.1997 myös Lähi-idässä palvelevat rauhantur-
11287: yhteensä 340 suomalaista rauhanturvaajaa. va yksiköt, suomalainen valvontajoukko Etelä-
11288: Pohjoismais-puolalaiseen prikaatin kuuluvassa Libanonissa (UNIFIL) ja Lähi-idän aselevonval-
11289: suomalaisessa pataljoonassa palveli tarkastus- vontajärjestö Israelissa (UNTSO).
11290: hetkellä 292 henkilöä. Prikaatin esikunnassa pal- UNIFIL:n Suomen pataljoonan (YKSL) vah-
11291: veli lisäksi 21 suomalaista. Tämän lisäksi 27 hen- vuus Etelä-Libanonissa oli tarkastushetkellä 452
11292: kilön suomalainen huoltoryhmä työskenteli Pec- rauhanturvaajaa, jotka suorittivat tehtäviään
11293: sin kaupungissa Unkarissa. 22 eri vartioasemalla. Suomalaisen pataljoonan
11294: Pataljoonan tehtäviin kuului muun muassa erityiseksi vahvuudeksi katsottiin se, että rau-
11295: majoitusrakenteiden kunnossapito ja tienparan- hanturvaajien siviiliammattien avulla voitiin
11296: nustyöt. Humanitääriset tehtävät olivat lisän- muiden maiden joukkoja paremmin ylläpitää
11297: neet suomalaisten arvostusta paikallisen väestön omatoimista rakennus- ja kunnostustoimintaa.
11298: keskuudessa. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat Suomalaisten tapa vaihtaa kolmannes joukoista
11299: perinteisesti pyrkineet ystävällisiin suhteisiin aina kolme kertaa vuodessa oli myös osoittautu-
11300: paikallisen väestön kanssa. Perinne on erilainen nut hyväksi. Tällä tavoin kokemattomien rau-
11301: kuin esimerkiksi amerikkalaisilla joukoilla, jotka hanturvaajien osuus ei noussut kohtuuttoman
11302: eivät saaneet olla juuri missään tekemisissä pai- suureksi.
11303: kallisväestön kanssa. Tehtävissään rauhanturvaajat joutuivat jat-
11304: Rauhanturvaajat pitivät epäkohtana sitä, kuvasti vaaratilanteisiin. Suunnitelmallisella ja
11305:
11306:
11307:
11308: 214
11309: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N
11310:
11311:
11312:
11313:
11314: kurinalaisella toiminnalla vakavat vahingot oli Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen
11315: onnistuttu välttämään. Kurinpito-ongelmia tarkastukset 1997
11316: esiintyijoukoissa varsin vähän. Humanitäärinen
11317: työ muodosti merkittävän osan rauhanturvaaji- Jääkäriprikaati _ _ _ _ __ 6.-7.3.1997
11318: en toimenkuvasta. Esimerkiksi noin kaksi kol- Rajajääkärikomppania _ __ 6.-7.3.1997
11319: masosaa sairaalan asiakkaista oli paikallista Ilmavoimien esikunta _ _ __ 3.-4.4.1997
11320: väestöä. Tällainen oli omiaan kehittämään suo- Viestikoelaitos - - - - - - - 3.---4.4.1997
11321: malaisten rauhanturvaajien ja paikallisen väes- Ilmavoimien viestivarikko 3.-4.4.1997
11322: tön hyviä suhteita, mitä pidettiin samalla turval- Tukilentolaivue _ _ _ _ __ 3.---4.4.1997
11323: lisuutta lisäävänä tekijänä. Ilmavoimien viestikoulu 3. - 4.4.1997
11324: Ongelmaksi rauhanturvaajat mainitsivat hei- SFOR-operaation suomalainen
11325: kentyneen taloudellisen asemansa. Epäkohtana jääkäripataljoona 22.-23.4.1997
11326: pidettiin, ettei rauhanturvaajia verotettu sa- SFOR-operaation pohjoismais-
11327: moin kuin muita ulkomailla työskenteleviä. Ny- puolalaisen prikaatin esikunta 22.-23.4.1997
11328: kyään rauhanturvaajien taloudellisia etuja ei Pohjoismais-puolalaisen huollon tuki-
11329: muutenkaan enää pidetty niin hyvinä, että se osasto (NSG) ja suomalainen
11330: olisi turvannut uusien vapaaehtoisten rekrytoin- huolto-osasto (NSE) 24.4.1997
11331: nin. Etelä-Libanonin rauhanturvaajat arvosteli- Kaartin jääkärirykmentti _ _ 22.5.1997
11332: vat erityisesti sitä, että heidän päivärahansa oli Suomenlahden laivasto 12.8.1997
11333: vain noin puolet siitä päivärahasta, jonka rau- UNTSO:n suomalainen tarkkailijaryhmä
11334: hanturvaajat Bosniassa ja Makedoniassa saivat. Jerusalem/Naharia 2.-3.9.
11335: Kuitenkin Libanonin palvelus oli vähintään ja 7.9.1997
11336: yhtä vaarallista kuin mainituissa muissa kohteis- YK:n suomalainen valvontajoukko
11337: sa. Oikeusasiamies piti tärkeänä, että rauhantur- Libanonissa 4.-6.9.1997
11338: vatehtäviin lähtöä suunnitteleville annetaan Suomenlahden rannikkorykmentti 2.10.1997
11339: etukäteen oikea ja realistinen kuva heidän talou- Viestirykmentti 6.11.1997
11340: delliseen asemaansa vaikuttavista seikoista. Helsingin ilmatorjuntarykmentti 28.11.1997
11341: Rauhanturvaajien mukaan kaikkien saapu- Panssariprikaati 4.12.1997
11342: miserien kohdalla ei ollut huolehdittu siitä, että
11343: muuttotavaroiden verovapauden edellytyksenä
11344: oleva yhden vuoden ja yhden päivän raja täyt- RATKAISTUT KANTELUT JA
11345: tyi. Jotkut olivat joutuneet olemaan omalla kus-
11346: OMAT ALOITTEET
11347: tannuksellaan palveluksen jälkeen muutamia
11348: päiviä ulkomailla verovapausedun saadakseen.
11349: YLIMITOITETTU JÄRJESTYMIS-
11350: Oikeusasiamies piti tärkeänä, että kaikkia rau-
11351: HARJOITUS
11352: hanturvaajia tässäkin suhteessa kohdellaan yh-
11353: denvertaisesti. Uudenmaan Jääkäripataljoonassa palvellut
11354: varusmies kanteli iltavapaailtana pidetystä yli-
11355: määräisestä järjestymisharjoituksesta, jota hän
11356: piti simputuksena.
11357:
11358:
11359:
11360: 215
11361: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
11362:
11363:
11364:
11365:
11366: Komppanian päällikkönä toiminut kapteeni määrätessään järjestymisharjoituksen pidettä-
11367: oli saanut kouluttajilta palautetta ja todennut väksi varusmiesten iltavapaailtana ja vänrikki
11368: myös itse, että komppanian järjestyminen ei ol- pitämällä varusmiesten vapaa-ajaksi määrättyä
11369: lut sujunut asianmukaisella tavalla. Tästä syystä ylimääräistä harjoitusta yli kolmen tunnin ajan.
11370: ja koska koulutusvaihe ei mahdollistanut harjoi- Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan oi-
11371: tusta päiväpalvelusohjelman puitteissa tapahtu- keusasiamies otti kuitenkin huomioon, että har-
11372: vaksi, hän oli määrännyt harjoituksen pidettä- joitukseen oli sinänsä ollut koulutuksellista ai-
11373: väksi palvelusohjelman ulkopuolella. Kapteeni hetta eikä harjoituksen ollut näytetty saaneen
11374: oli tehnyt muutoksen päiväpalvelusohjelmaan muuten epäasiallisia muotoja. Joukko-osastossa
11375: samana päivänä, kun harjoitus oli määrätty pi- on tapahtuman jälkeen kiinnitetty harjoitukses-
11376: dettäväksi. ta vastanneiden esimiesten huomiota oikeaan
11377: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- menettelyyn.
11378: raavan. Oikeusasiamies saattoi käsityksensä menette-
11379: Harjoituksen ajankohdaksi valittua iltava- lyn virheellisyydestä kapteenin ja vänrikin tie-
11380: paailtaa ei voitu pitää asianmukaisena. Ei ollut toon.
11381: sellaista painavaa syytä, joka olisi pakottanut Oikeusasiamiehen päätös 31.1.1997, dnro
11382: harjoituksen järjestämiseen iltavapaailtana. Sel- 2453/4/95
11383: vityksen mukaan harjoitus olisi ollut mahdollista
11384: suorittaa myös päiväpalvelusohjelman puitteis-
11385: sa.
11386: KANTAHENKILÖKUNNAN KIROILEVA
11387: Tupien ja alueiden kunnostus mukaan lukien
11388: PUHETAPA
11389: harjoitus oli kestänyt yli kolme tuntia. Niin pitkä
11390: järjestymisharjoitus päiväpalvelusohjelman ul- Uudenmaan prikaatin tarkastuksen yhtey-
11391: kopuolella ja iltavapaaillaksi ajoitettuna oli oi- dessä useat oikeusasiamiehen puhuttelemat va-
11392: keusasiamiehen mielestä ylimitoitettu. Harjoi- rusmiehet kertoivat kantahenkilökunnan käyt-
11393: tus oli voitu kokea rangaistuksenomaiseksi myös tävän heitä kohtaan kiroilevaa puhetapaa sekä
11394: siksi, että ohjelman muutosta koskeva päätös oli suhtautuvan heihin muutoinkin epäasiallisesti.
11395: tehty vasta samana päivänä, kun harjoitus pi- Oikeusasiamies totesi prikaatin komentajalle
11396: dettiin. Mikäli normaali iltavapaailta olisi työ- lähettämässään kirjeessä kannanottonaan seu-
11397: suunnitelman kannalta ollut ainoa mahdollinen raavan.
11398: ajankohta harjoituksen pitämiselle, olisi oikeus- Useiden varusmiesten yhtäpitävien kerto-
11399: asiamiehen mielestä varusmiehille tullut hyvissä musten perusteella vaikutti ilmeiseltä, että kar-
11400: ajoin ilmoittaa asiasta ja mahdollisuuksien mu- kea ja loukkaavaksi koettu kielenkäyttö oli ollut
11401: kaan siirtää kyseisen viikon iltavapaa saman vii- prikaatin kantahenkilökunnan taholla melko
11402: kon toiselle illalle. yleistä. Selvityksen antaneet henkilötkään eivät
11403: Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan komp- olleet kiistäneet menettelynsä epäasiallisuutta.
11404: panian päällikkönä toiminut kapteeni ja harjoi- Yleisen palvelusohjesäännön mukaan esimie-
11405: tuksen johtajaksi määrätty vänrikki olivat toi- hen tulee olla hyvänä esikuvana alaisilleen. Hä-
11406: mineet vastoin simputuksen estämisestä annet- nen suhteensa käskynalaiseen tulee olla oikeu-
11407: tua pääesikunnan pysyväisohjetta, kapteeni denmukainen, hillitty ja luonteva. Hänen on
11408:
11409:
11410:
11411: 216
11412: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
11413:
11414:
11415:
11416:
11417: muutoinkin kyettävä rakentamaan ja ylläpitä- saatavaan hallinnolliseen hyötyyn.
11418: mään hyviä ihmissuhteita. Alaisen oikaiseminen Lääkärinlausunnon mukaan kantelutapauk-
11419: on yleisen palvelusohjesäännön mukaan tehtävä sessa oli ollut palveluksen suorittamisessa ilme-
11420: asiallisesti sekä ihmisarvoa tai kunniaa loukkaa- neviä ongelmia. Oikeusasiamiehen mielestä pal-
11421: matta. veluksen keskeyttämisen tarve olisi tullut arvioi-
11422: Prikaatin komentaja oli ilmoituksensa mu- da jo aikaisemmassa vaiheessa. Menettelyn
11423: kaan jo puhutellut asianomaisia henkilöitä hei- asianmukaisuutta arvioitaessa on kuitenkin
11424: dän kielenkäyttönsä johdosta sekä korostanut otettava huomioon ohjeistuksen puutteellisuus
11425: tällöin kantahenkilökunnan asiallisen käyttäy- tapahtuma -aikaan.
11426: tymisen tärkeyttä. Oikeusasiamies kiinnitti pääesikunnan ter-
11427: Oikeusasiamies kehotti komentajaa kiinnittä- veydenhuolto-osaston huomiota varusmiespal-
11428: mään prikaatin henkilökunnan huomiota käs- veluksen keskeyttämistä koskevan ohjeistuksen
11429: kynalaisten oikeudenmukaiseen ja hillittyyn kehittämistarpeeseen.
11430: kohteluun sekä erityisesti heidän kielenkäyt- Oikeusasiamiehen päätös 20.3.1997, dnro
11431: töönsä varusmiehiä puhuteltaessa. 1076/4/9:5
11432: Oikeusasiamiehen kirje 13.2.1997, dnro 325/
11433: 2/97
11434:
11435: YHDENVERTAISU USPERIAATE
11436: RINTAMASOTILASTUNNUSASIOISSA
11437: VARUSMIESPALVELUKSEN
11438: Kantelijoiden rintamasotilastunnushake-
11439: KESKEYTTÄMINEN
11440: mukset oli hylätty. Useille samanlaista palvelus-
11441: Kantelija piti kohtuuttomana hänen varus- ta suorittaneille oli kuitenkin aiemmin myönnet-
11442: miespalvelusta suorittamassa olleen poikansa ty rintamasotilastunnuksia. Kantelijat katsoi-
11443: siirtämistä E-luokkaan vain 14 vuorokautta en- vat yhdenvertaisuusperiaatetta loukatun.
11444: nen kotiuttamispäivää. Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
11445: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- raavan.
11446: raavan. Ihmisten yhdenvertaisuus ei toteudu käytän-
11447: Mitä pidemmälle varusmiespalvelusta on eh- nössä, jos yhteiskunnan etuuksia jaetaan epäyh-
11448: ditty suorittaa, sitä painavammat perusteet tuli- tenäisin perustein tai jos lakien ja asetusten so-
11449: si palveluksen keskeyttämiselle olla. Aivan lop- veltamiskäytäntö vaihtelee ilman hyväksyttä-
11450: puvaiheessa ei palveluksen keskeyttämisen pitäi- vää syytä.
11451: si yleensä enää tulla kysymykseen ainakaan vas- Saadun selvityksen perusteella vaikuttaa
11452: toin varusmiehen omaa toivomusta. mahdolliselta, että rintamasotilastunnuksia on
11453: On otettava huomioon, että palveluskelpoi- myönnetty aiemmin myös sellaisen palveluksen
11454: suusluokan muutos voi aiheuttaa varusmiehelle perusteella, joka ei asianomaisen asetuksen ny-
11455: kohtuutonta haittaa esimerkiksi kotiutumisen kyisen soveltamiskäytännön mukaan oikeuttaisi
11456: jälkeistä työelämään sijoittumista ajatellen. P al- rintamasotilastunnukseen.
11457: veluksen keskeyttämisestä aiheutuva henkilö- Oikeusasiamiehen mukaan epäyhtenäistä
11458: kohtainen haitta ei saisi olla epäsuhteessa siitä käytäntöä rintamasotilastunnusasioissa voitiin
11459:
11460:
11461:
11462: 217
11463: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
11464:
11465:
11466:
11467:
11468: pitää yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta SYYTTEENUHKA KUTSUN TEHOSTEENA
11469: ongelmana, mutta sitä oli jälkikäteen vaikeata
11470: Kantelija oli saanut kirjallisen kutsun saapua
11471: korjata. Oikeusasiamies saattoi kuitenkin puo-
11472: syytteen uhalla henkilökohtaisesti sotilasläänin
11473: lustusministeriön tietoon käsityksensä hallitus-
11474: esikuntaan noutamaan täydennyspalvelushake-
11475: muodon 5 §:ssä sisältämän yhdenvertaisuusperi-
11476: muksen johdosta tehty myönteinen päätös. Kan-
11477: aatteen merkityksestä rintamasotilastunnuksia
11478: telija epäili syytteenuhan asianmukaisuutta.
11479: myönnettäessä.
11480: Pääesikunta totesikin lausunnossaan, ettei
11481: Oikeusasiamiehen päätös 26.3.1997, dnro 4411
11482: asevelvollisella ole enää vuoden 1993 alusta lu-
11483: 4/96
11484: kien ollut yleistä velvollisuutta saapua vaaditta-
11485: essa henkilökohtaisesti sotilasviranomaisen luo.
11486: Kantelijalle osoitettu kutsu ei ollut siinä maini-
11487: MAHDOLLISUUS SIIRTYÄ OSA-AIKA- tusta syytteen uhasta huolimatta velvoittanut
11488: ELÄKKEELLE asevelvollista sillä tavalla, että kutsun noudatta-
11489: Pääesikunnan palveluksessa henkilöstöosas- misen mahdollinen laiminlyöminen olisi ollut
11490: tolla työskentelevä toimistosihteeri oli pyytänyt asevelvollisuuslain tai -asetuksen nojalla ran-
11491: päästä osa-aikaeläkkeelle. Henkilöstöosaston gaistavaa. Kantelijalle lähetetyn kutsun yhtey-
11492: mukaan laillista estettä osa-aikaeläkkeelle siirty- dessä oli käytetty vanhentunutta lomaketta,
11493: miselle ei ollut. Pääesikunnan esikuntaosasto, jonka uudistaminen oli pääesikunnassa vireillä.
11494: jolle asian ratkaiseminen kuului, hylkäsi toimis- Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
11495: tosihteerin osittaista virkavapautta koskeneen raavan.
11496: hakemuksen. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan
11497: Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen mu- mukaan jokaisella on oikeus vapauteen eikä ke-
11498: kaan ratkaisu oli tehty ratkaisijalle kuuluvan neltäkään saa riistää sitä ilman laillista perustet-
11499: harkintavallan rajoissa. Kysymyksessä oleva ta. Ihmisoikeussopimuksen 7 artiklan mukaan
11500: menettely ei näin ollen ollut lainvastaista. ketään ei ole myöskään pidettävä syypäänä ri-
11501: Apulaisoikeusasiamiehen varamies totesi kui- kokseen sellaisen teon tai laiminlyönnin perus-
11502: tenkin, että kysymys oli tulkinnanvarainen. teella, joka ei ollut tekohetkellä kansallisen lain-
11503: Ratkaisu riippuu tällaisessa harkinnanvaraises- säädännön tai kansainvälisen oikeuden mukaan
11504: sa tilanteessa eri suuntiin vaikuttavien perustei- rikos. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä myös
11505: den painotuksesta. Ottaen huomioon valtiova- hallitusmuotoon otettiin sisällöltään vastaavat
11506: rainministeriön osa-aikatyötä koskevassa ohje- perusoikeussäännökset (6 §ja 6 a §).
11507: kirjeessä mainitut sekä henkilöstöosaston esittä- Kantelijalle osoitetussa kutsussa mainittiin
11508: mät, osa-aikatyötä puoltavat näkökohdat, toi- asevelvollisuusasetuksen 84 § (1265/92). Sään-
11509: senlainen lopputulos olisi ollut perustellumpi täs- nöksen mukaan se, "joka ei noudata valvontaa
11510: koskevia määräyksiä tai laiminlyö 75 §:ssä sääde-
11511: sä tapauksessa.
11512: A pulaisoikeusasiamiehen varamies saattoi kä- tyn ilmoituksen tekemisen, on tuomittava val-
11513: vontamääräysten rikkomisesta sakkoon tai van-
11514: sityksensä pääesikunnan tietoon.
11515: Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös keuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi."
11516: 3.4.1997, dnro 1285/4/95 Asevelvollisuusasetuksen 84 § ei ole kuiten-
11517:
11518:
11519:
11520: 218
11521: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
11522:
11523:
11524:
11525:
11526: kaan kattanut kutsussa tarkoitettua asiaa. Kan- RANGAISTUSUHISTA LAINTASOISET
11527: telija oli siten syytteen uhalla kehotettu saapu- SÄÄNNÖKSET
11528: maan henkilökohtaisesti sotilasläänin esikun-
11529: Edellä selostetun kantelun yhteydessä oikeus-
11530: taan, vaikka hänellä ei ollut asevelvollisuuslain
11531: asiamies kiinnitti huomiota myös kantelijalle
11532: tai -asetuksen taikka minkään muunkaan sään-
11533: osoitetussa kutsussa mainitun rangaistussään-
11534: nöksen mukaan ollut tällaista velvollisuutta.
11535: nöksen periaatteelliseen ongelmallisuuteen. Ase-
11536: Rikossyytteellä uhkaaminen voi jo sinänsä
11537: velvollisuusasetuksen nykyinen 84 §ei täyttänyt
11538: merkitä vakavaa puuttumista ihmisen perusoi-
11539: rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteeseen kuu-
11540: keutena suojattuun henkilökohtaiseen vapau-
11541: luvaa täsmällisyysvaatimusta.
11542: teen. Sen vuoksi viranomaisen pitää tarkasti
11543: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
11544: huolehtia siitä, ettei tällaisia uhkauksia esitetä
11545: raavan.
11546: julkisen vallankäytön tehosteena ilman laillista
11547: Rikosoikeudessa vakiintuneesti noudatettu
11548: perustetta.
11549: laillisuusperiaate edellyttää, että rikoksiksi kat-
11550: Oikeusasiamies katsoi sotilasläänin esikunnan
11551: sotaan vain ne teot, jotka on laissa erikseen sää-
11552: menetelleen virheellisesti siinä, että kantelijalle
11553: detty rangaistaviksi. Perusoikeusuudistuksen
11554: osoitettua kirjallista saapumiskutsua oli tehos-
11555: yhteydessä hallitusmuotoomme lisättiin uusi
11556: tettu lakiin perustumattomaila syytteenuhalla.
11557: laillisuusperiaatetta koskeva 6 a §. Rikoslain ko-
11558: Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan oi-
11559: konaisuudistuksen yhteydessä myös itse rikosla-
11560: keusasiamies kuitenkin otti huomioon, että kan-
11561: kiin on tarkoitus ottaa tästä periaatteesta nimen-
11562: telijalle osoitettuun henkilökohtaiseen saapu-
11563: omainen säännös. Asevelvollisuusasetuksen 84
11564: miskutsuun oli sinänsä osoitettu olleen perustel-
11565: §:ssä olevaa rangaistussäännöstä ei voi pitää lail-
11566: tua aihetta ja että virheellinen menettely oli ai-
11567: lisuusperiaatteen mukaisena. Ainakin sellaisten
11568: heutunut vain asevelvollisuusasetuksen muutok-
11569: rangaistussäännösten, jotka sisältävät vankeus-
11570: sen takia vanhentuneen lomakkeen käyttämises-
11571: uhkaisen rangaistussanktion, tulee aina olla lain-
11572: tä.
11573: tasoisessa säännöksessä. Asevelvollisuuslaissa ei
11574: Oikeusasiamies saattoi pääesikunnan ja soti-
11575: ole nykyisellään edes ns. valtuutussäännöstä, jo-
11576: lasläänin esikunnan tietoon käsityksensä edellä
11577: hon asevelvollisuusasetuksen 84 § voitaisiin pe-
11578: kerrotusta virheellisestä menettelystä kantelijaa
11579: rustaa.
11580: sotilasläänin esikuntaan kutsuttaessa. Hän kiin-
11581: Yhtenä laillisuusperiaatteen ulottuvuutena
11582: nitti lisäksi pääesikunnan huomiota vastaisen
11583: on mainittu täsmällisyysvaatimus. Sen mukaan
11584: varalle asevelvollisuusasioissa käytettävien va-
11585: rikossäännöksen täytyy olla niin selvästi muo-
11586: kiolomakkeiden käytön valvontaan.
11587: toiltu, että raja rangaistavan ja rankaisematta
11588: Oikeusasiamies teki myös puolustusministe-
11589: jäävän käyttäytymisen välillä näkyy riittävän
11590: riölle esityksen asevelvollisuusasetuksen 84 §:n
11591: yksiselitteisesti jo itse laista. Asevelvollisuusase-
11592: kumoamiseksi (ks. seur. tapaus).
11593: tuksen 84 §:n mukaan valvontamääräysten rik-
11594: Oikeusasiamiehen päätös 16.9.1997, dnro 728/
11595: komisesta voidaan tuomita rangaistukseen hen-
11596: 4/95
11597: kilö, joka ei noudata "valvontaa koskevia määrä-
11598: yksiä". Tällainen yleisluonteinen kriminalisointi
11599: ei täytä laillisuusperiaatteen edellyttämää täs-
11600: mällisyysvaatimusta.
11601:
11602:
11603: 219
11604: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
11605:
11606:
11607:
11608:
11609: Oikeusasiamies ehdotti, että puolustusminis- ohjeen salliman 20 km/h.
11610: teriö ryhtyisi toimenpiteisiin asevelvollisuusase- Liikenneturvallisuusohjeen mukaan hiihtohi-
11611: tuksen 84 §:n kumoamiseksi. Tarvittavista ran- nauksessa tulee hinausnopeutta ja hinattavien
11612: gaistusurusta olisi oikeusasiamiehen mukaan henkilöiden määrää tarvittaessa rajoittaa myös
11613: vastedes säädettävä laintasoisesti ja siten, että keliolosuhteiden ja maaston mukaan. Yleisen
11614: rangaistavaksi tarkoitettu käyttäytyminen tulee palvelusohjesäännön mukaan esimiehen on en-
11615: riittävän tarkkarajaisesti määritellyksi. nen käskyn antamista harkittava sen lainmukai-
11616: Oikeusasiamiehen kirje puolustusministeriölle suus, soveltuvuus ja suorittamisen mahdollisuus.
11617: 16.9.1997, dnro 1616/2/97 Hän on velvollinen valvomaan antamansa käs-
11618: kyn noudattamista ja on vastuussa käskyn suori-
11619: tuksesta ja sen seurauksista.
11620: Puolustusministeriön ilmoituksen 25.6.1998
11621: Oikeusasiamies katsoi kapteenin aiheuttaneen
11622: mukaan asevelvollisuusasetuksen tarkistaminen on
11623: huolimattomuudellaan kantelij alle ruumiinvam-
11624: ministeriössä vireillä.
11625: man, jota ei ollut pidettävä vähäisenä, ja siten
11626: syyllistyneen sotilaaseen kohdistuneeseen vam-
11627: mantuottamukseen.
11628: Hinausta suoritettaessa olisi myös tullut ottaa
11629: VAMMANTUOTTAMUS HIIHTO-
11630: huomioon, että useimmat varusmiehet olivat il-
11631: HINAUKSEN YHTEYDESSÄ
11632: meisesti ensimmäistä kertaa hinattavina. Kap-
11633: Suomenlahden laivastossa varusmiespalve- teeni oli menetellyt liikenneturvallisuusohjeen ja
11634: luksen suorittanut kantelija kertoi loukkaantu- yleisen palvelusohjesäännön vastaisesti kun hän
11635: neensa hiihtohinauksessa, jossa varusmiehiä oli oli varomattomuudesta jättänyt noudattamatta
11636: hinattu suksilla moottorikeikkojen perässä näitä palvelusta koskevia ohjesääntöjä ja mää-
11637: eräästä harjoituksesta palattaessa. Hiihtovauhti räyksiä. Siten hän oli syyllistynyt myös palvelus-
11638: oli kantelijan mukaan ollut kova, vaikka varus- rikkomukseen.
11639: miehet olivat olleet mainittuna päivänä ensim- Kantelijan esittämä rangaistusvaatimus ja te-
11640: mäistä kertaa hiihtohinauksessa. Kantelija oli koaika huomioon ottaen asiaa ei ollut mahdollis-
11641: kaatunut, jolloin hänen olkapäänsä oli mennyt ta käsitellä kurinpitomenettelyssä. Siihen näh-
11642: sijoiltaan. den, että kysymys oli ollut yhden varusmiehen
11643: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- vammautumisesta ja useiden varusmiesten ter-
11644: raavan. veyden vaarantamisesta, ei asiaa voitu jättää
11645: Harjoitusta johtanut kapteeni oli hinatessaan myöskään huomautuksen varaan.
11646: hiihtohinaukseen tottumattomia varusmiehiä Oikeusasiamies kehotti pääesikuntaa ryhty-
11647: suksilla moottorikelkan perässä käyttänyt niin mään toimenpiteisiin kapteenin asettamiseksi
11648: suurta ajonopeutta, että hinattavat varusmiehet syytteeseen sotilaaseen kohdistuneesta vam-
11649: olivat toistuvasti kaatuilleet ja kantelija oli täl- mantuottamuksesta ja palvelusrikkomuksesta.
11650: löin kaatuessaan loukannut olkapäänsä. Useiden Oikeusasiamiehen kirje pääesikunnalle
11651: varusmiesten kaatumisista huolimatta hinaus- 10.11.1997, dnro 2348/2/97
11652: vauhtia ei ollut hiljennetty. Hinausnopeus oli
11653: ollut yli puolustusvoimien liikenneturvallisuus-
11654:
11655:
11656:
11657: 220
11658: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
11659:
11660:
11661:
11662:
11663: Oikeusasiamies esitti kannanottonaan seuraa-
11664: Valtakunnansyyttäjänviraston ilmoituksen mu-
11665: van.
11666: kaan syyte sotilaaseen kohdistuneesta vammantuot-
11667: Kuljetusupseeri oli myöntänyt laiminlyöntin-
11668: tamuksesta ja palvelusrikkomuksesta on ollut en-
11669: sä eikä oikeusasiamies katsonut siihen olevan
11670: simmäisen kerran Helsingin käräjäoikeuden käsit-
11671: hyväksyttävää syytä. Myös sotilasläänin esikun-
11672: telyssä 12. 6.1998. Pääkäsittely on siirretty pidettä-
11673: nan olisi oikeusasiamiehen mielestä pitänyt
11674: väksi 16.9.1998.
11675: osoittaa enemmän aktiivisuutta esiin tulleen lai-
11676: minlyönnin selvittämiseksi.
11677: Ajokorttiasetuksen 12 §:n sanamuoto ei ole
11678: kuitenkaan voinut olla esteenä todistuksen anta-
11679: VARUSMIEHEN KULJETTAJAN-
11680: miselle kantelijalle tämän kotiuttamisen jälkeen.
11681: TUTKINTOTODISTUS
11682: Pääesikunnan hallinnollinen ohje ei saa sana-
11683: Kantelija oli suorittanut varusmiespalveluk- muodostaan huolimatta muodostua varusmies-
11684: sensa aikana Panssariprikaatissa puolustusvoi- ten yhdenvertaisen kohtelun esteeksi. Pääesi-
11685: mien ajoneuvotutkinnon, joka vastasiA-luokan kunnan ohjeessa ei luonnollisestikaan ole otettu
11686: siviiliajokorttia. Palveluksen päätteeksi hän ei huomioon sitä vaihtoehtoa, ettei tutkintotodis-
11687: ollut kuitenkaan useista pyynnöistään huolimat- tusta olisikaan annettu varusmiehelle ohjeen
11688: ta saanut todistusta kuljettajantutkinnon suorit- mukaisesti kotiuttamisen yhteydessä.
11689: tamisesta kuljetusupseerilta, jonka vastuualuee- Kantelija oli varusmiesaikanaanjoka tapauk-
11690: seen ajokorttiasiat olivat kuuluneet. sessa suorittanut puolustusvoimien kuljettajan-
11691: Kantelijalle ei ollut kotiuttamisen jälkeen- tutkinnon, jonka perusteella hänellä oli ajokort-
11692: kään annettu tällaista todistusta, jolla hän olisi tiasetuksen 12 §:n nojalla oikeus saada maksutta
11693: ajokorttiasetuksen 12 §:n mukaisesti saanut vastaava siviiliajokortti. Kantelijalla on siten ol-
11694: maksutta vastaavanlaisen siviiliajokortin. Kan- lut oikeus samaan etuun kuin muilla kuljettajan-
11695: telija oli siten joutunut hankkimaan ajokortin tutkinnon suorittaneilla varusmiehillä.
11696: omilla varuillaan, vaikka hän muuten olisi varus- Pääesikunnan kanta on virheellinen, mikäli se
11697: miehenä suorittamansa kuljettajantutkinnon katsoo, että sen itsensä antama hallinnollinen
11698: perusteella saanut sen ilmaiseksi. ohje on kotiuttamisen jo tapahduttua estänyt
11699: Ajokorttiasetuksen 12 §:n mukaan kuuden antamasta kantelijalle ajokorttiasetuksen
11700: kuukauden määräaika alkoi vasta tutkintotodis- 12 §:ssä tarkoitettua todistusta tämän varusmie-
11701: tuksen antamisesta. Todistuksen autaruisajan- henä suorittamasta kuljettajantutkinnosta. Hal-
11702: kohdasta ei sitä vastoin ole asetuksentasoisia oh- linnollisesta ohjeesta ei saa muodostua itsetar-
11703: jeita. koitusta, vaan sitä on tulkittava -kuten muita-
11704: Pääesikunnan hallinnollisen ohjeen mukaan kin oikeusohjeita - perusoikeusmyönteisesti, ot-
11705: kuljettajantutkintotodistus on varusmiesten taen huomioon kunkin tilanteen erikoispiirteet.
11706: osalta päivättävä "kotiuttamispäivälle". Kan- Tavoitteena on oltava ihmisten tosiasiallisen yh-
11707: telijan tapauksessa näin ei ollut kuitenkaan ta- denvertaisuuden toteutuminen.
11708: pahtunut. Pääesikunnan mukaan todistusta ei Kantelija on ilmoituksensa mukaan yrittänyt
11709: voitu tämän vuoksi antaa kantelijalle enää ko- lukuisia kertoja selvittää asiaa sekä sotilas- että
11710: tiutumisen jälkeen. siviiliviranomaisten luona. Useilta eri tahoilta
11711:
11712:
11713:
11714: 221
11715: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
11716:
11717:
11718:
11719:
11720: saamiensa kielteisten vastausten jälkeen hän on VARUSMIESTEN TERVEYSTIETOJEN
11721: lopulta itse hankkinut ajokortin omilla varoil- SALASSAPITO
11722: laan.
11723: Uudenmaanjääkäripataljoonan jääkäritoimi-
11724: Oikeusasiamies katsoi kantelijan tulleen
11725: kunnan puheenjohtaja pyysi oikeusasiamiestä
11726: omatta syyttään kohdelluksi epäyhdenvertaises-
11727: tutkimaan tapauksen, jossa pataljoonan lääkin-
11728: ti verrattuna muihin kuljettajantutkinnon suo-
11729: tähuoltoupseeri oli komppanian päällikön läsnä-
11730: rittaneisiin varusmiehiin. Hänen mielestään olisi
11731: ollessa esitarkastanut varusmiehiä ennen lääkä-
11732: olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta, jos so-
11733: rin vastaanottoa.
11734: tilasviranomaisten selkeästä laiminlyönnistä
11735: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
11736: sekä hallinnollisten ohjeiden joustamattomasta
11737: raavan.
11738: ja yhdenvertaisuusperiaatetta loukkaavasta so-
11739: Puolustusvoimien terveydenhuoltoa koske-
11740: veltamisesta johtuva ylimääräinen taloudellinen
11741: vissa säännöissä tai ohjeissa ei tapahtuma-ai-
11742: meno jäisi varusmiehen omaksi vahingoksi.
11743: kaan ole ollut mitään mainintaa lääkintähuol-
11744: Oikeusasiamies antoi kuljetusupseerille huo-
11745: toupseerin oikeudesta pitää esitarkastuksia.
11746: mautuksen hänen laiminlyönnistään kantelijan
11747: Myöhemmin laaditun hoitotuntia koskevan oh-
11748: kuljettajantutkintotodistusta koskevassa asias-
11749: jeenkin mukaan lääkintähuoltoupseerilla on oi-
11750: sa.
11751: keus hoitotuntien pitämiseen ainoastaan leiriolo-
11752: Oikeusasiamies kiinnitti myös pääesikunnan
11753: suhteissa ja tällöinkin vain äkillisissä tapauksis-
11754: ja Hämeen sotilasläänin esikunnan huomiota
11755: sa. Lääkintähuoltoupseerin suorittaman esitar-
11756: kuljettajantutkintoja koskevan ohjeistuksen
11757: kastuksen oikeudellinen luonne jää siten epäsel-
11758: joustavaan ja varusmiesten yhdenvertaista koh-
11759: väksi, ottaen huomioon, ettei termiä "esitarkas-
11760: telua edistävään soveltamiseen.
11761: tus" ole mainittu missään pysyväisohjeessa.
11762: Johtosääntönsä 8 §:n nojalla oikeusasiamies
11763: On mahdollista, että lääkintähuoltoupseerin
11764: esitti pääesikunnalle samanaikaisesti lähettä-
11765: pitämät "esitarkastukset" ymmärretään varsi-
11766: mällään kirjeellä, että pääesikunta ryhtyisi
11767: naisiksi lääkärintarkastuksiksi eikä lääkärille
11768: asianmukaisiin toimenpiteisiin sotilasviran-
11769: pääsyä osata silloin edes vaatia. Tässä tapaukses-
11770: omaisten laiminlyönnistä aiheutuneen ylimää-
11771: sakin todistajana kuultu varusmies oli kertonut,
11772: räisen menon korvaamiseksi kantelijalle.
11773: ettei hän ollut pyytänyt päästä lääkärin luokse,
11774: Oikeusasiamiehen kirje pääesikunnalle
11775: koska hän oli luullut, että kysymyksessä jo oli
11776: 2.12.1997, dnro 2518/2/97 ja päätös 2.12.1997,
11777: lääkärintarkastus. Hän olisi kuitenkin halunnut
11778: dnro 979/4/95
11779: päästä lääkärin luokse. Myös toinen todistajana
11780: kuultu varusmies oli kertonut, etteivät varus-
11781: Pääesikunta ilmoitti 15 .1.1998, että se on päät- miehet välttämättä tienneet, että lääkintähuol-
11782: tänyt maksaa kantelijalle valtion varoista korvauk- toupseerin pitämä tarkastus ei ollut lääkärintar-
11783: sena aiheutuneesta vahingosta 1 670 markkaa. kastus.
11784: Kuljetusupseeri on velvoitettu suorittamaan valtiol- Ongelmaksi voi muodostua myös se, että va-
11785: le kohtuulliseksi arvioitu määrä aiheuttamastaan rusmiehet luulevat olevansa velvollisia esitarkas-
11786: vahingosta, eli 400 markkaa. Muu osa vahingosta tuksessa ilmaisemaan lääkintähuoltoupseerille
11787: jäi valtion vahingoksi. sellaisiakin terveystietoja, joita ainoastaan lää-
11788: kärillä on oikeus tiedustella.
11789:
11790:
11791: 222
11792: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
11793:
11794:
11795:
11796:
11797: Mikäli tällaisia esitarkastuksia järjestetään, puolustusvoimien terveydenhuoltohenkilöstön
11798: tulisi varmistautua siitä, että myös varusmiehet tietoon. Oikeusasiamies esitti hoitotuntikäytän-
11799: tietävät, että heillä on esitarkastuksesta huoli- töä koskevan ohjeistuksen täsmentämistä tältä
11800: matta oikeus aina päästä lääkärin puheille ja OSin.
11801:
11802: ettei heillä ole esitarkastuksessa velvollisuutta Oikeusasiamies kiinnitti myös lääkintähuol-
11803: kertoa lääkärin vastaanotolle pyrkimisen syytä. toupseerin huomiota terveydenhuoltohenkilös-
11804: Muussa tapauksessa on vaarana, että varusmie- tön velvollisuuteen huolehtia potilastietojen sa-
11805: hen oikeus päästä lääkärin vastaanotolle tosi- lassapidosta.
11806: asiallisesti vesittyy ja että myös varusmiehen Oikeusasiamiehen kirje pääesikunnalle
11807: oikeutta terveystietoja koskevaan suojaan lou- 16.12.1997, dnro 2087/4/95
11808: kataan.
11809: Tässä mielessä on ongelmallista, jos lääkärin
11810: Pääesikunnan oikeudellinen osasto ilmoitti
11811: vastaanoton ylikuormitusongelmat pyritään
11812: 1.4.1998, että Yleisessä palvelusohjesäännössä
11813: ratkaisemaan lääkintähuoltoupseerin esitarkas-
11814: vuodelta 1995 ohjeistetaan terveydenhuollon järjes-
11815: tuksilla. Esitarkastuskäytäntö saattaa kuitenkin
11816: telyt ja terveydenhuoltohenkilöstön tehtävät aikai-
11817: joissakin tilanteissa olla myös vastaanotolle pyr-
11818: sempaa täsmällisemmin.
11819: kivien varusmiesten oman edun mukainen järjes-
11820: Yleisen palvelusohjesäännön kohdan 236 mu-
11821: tely. Siihen turvauduttaessa ei saa kuitenkaan
11822: kaan sairaanhoitaja tai lääkintähuoltoupseeri val-
11823: jäädä kenellekään epäselväksi, että esitarkastuk-
11824: mistelee lääkintämiesten avustamana vastaanoton.
11825: silla ei voida kaventaa varusmiesten oikeutta
11826: Tarkemmat ohjeet lääkintähuoltoupseerin järjestä-
11827: päästä lääkärin vastaanotolle ilman että heidän
11828: mästä hoitotunnista normaaleissa varuskuntaolois-
11829: ensin täytyisijollekin muulle kertoa vastaanotol-
11830: sa ja lääkintähuoltoupseerin tehtävistä lääkärin
11831: le pyrkimisen syytä.
11832: vastaanoton avustamisessa tullaan sisällyttämään
11833: Komppanian päällikön läsnäolo lääkintähuol-
11834: terveydenhuolto-osaston hoitotuntikäytäntöä koske-
11835: toupseerin esitarkastuksessa oli joka tapauksessa
11836: vaan pysyväisasiakirjaan 2:31.
11837: ollut vastoin terveydenhuollon salassapitosään-
11838: Samalla pysyväisasiakirjaan tullaan lisää-
11839: nöksiä. Kysymys oli ilmeisesti kuitenkin ollut
11840: mään viittaus terveystietojen salassapitoa puolus-
11841: erehdyksestä eikä pyrkimyksestä saada tietoa
11842: tusvoimissa koskevaan pysyväisasiakirjaan sekä
11843: varusmiesten vastaanotollemenon syistä. Ensisi-
11844: maininta potilaan oikeudesta kertoa vastaanotolle
11845: jaisesti lääkintähuoltoupseerin tehtävänä olisi
11846: tulonsa syy henkilökohtaisesti vasta lääkärille. Py-
11847: ollut pitää huolta siitä, ettei hoitotuntia tai esi-
11848: syväisasiakirja tulee sisältämään myös velvoitteen
11849: tarkastusta aloiteta ulkopuolisten ollessa paikal-
11850: ilmoittaa potilaalle, että hänellä on hoitotunnista
11851: la.
11852: tai esitarkastuksesta huolimatta aina oikeus päästä
11853: Oikeusasiamies kiinnitti pääesikunnan huo-
11854: lääkärin vastaanotolle.
11855: miota siihen, että lääkintähuoltoupseerin järjes-
11856: Terveystietojen salassapidon osalta pääesikun-
11857: tämät hoitotunnit ja esitarkastukset normaaleis-
11858: nan terveydenhuolto-osasto on 11.1.1996 antanut
11859: sa varuskuntaolosuhteissa edellyttävät asian-
11860: terveystietojen salassapitoa puolustusvoimissa kos-
11861: mukaista ohjeistusta. Vastaanottojärjestelyt on
11862: kevan pysyväisasiakirj an 1:15. Pysyväisasiakir-
11863: kaikissa tilanteissa toteutettava siten, etteivät
11864: jaa terveystietojen salassapidosta puolustusvoimis-
11865: varusmiesten terveystiedot tule muiden kuin
11866:
11867:
11868:
11869: 223
11870: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
11871:
11872:
11873:
11874:
11875: sa tullaan tarkistamaan heti, kun vireillä olevat Harjoitus oli ollut kokonaisuutena arvioiden
11876: lainsäädäntöuudistukset, jotka koskevat yksityi- ylimitoitettuja varusmiehille liian vaativa. Kun
11877: syyden suojaa henkilötietojen käsittelyssä, viran- peräti neljä varusmiestä oli saanut palovammo-
11878: omaistoiminnan julkisuutta ja tietosuojaa, tulevat ja, ei ollut enää uskottavaa ajatella, että syy
11879: voLmaan. tapahtuneeseen olisi ollut yksistään varusmiehis-
11880: sä itsessään. Yliluutnantin olisi ollut aihetta kes-
11881: keyttää harjoitus viimeistään sen jälkeen, kun
11882: hän oli saanut tietää toisenkin varusmiehen saa-
11883: mista palovammoista.
11884: VAMMANTUOTTAMUS NAPALM-
11885: Yliluutnantti oli harjoituksen johtajana ollut
11886: HARJOITUKSEN YHTEYDESSÄ
11887: vastuussa kaikkien harjoituksessa noudatetta-
11888: Jääkäriprikaatissa palvelleen varusmiehen isä vien turvallisuusmääräysten noudattamisesta
11889: kanteli poikansa taisteluharjoituksen yhteydes- sekä siitä, että kaikkiin turvallisuutta vaaranta-
11890: sä saamista palovammoista. viin virheisiin puututtaisiin.
11891: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- Oikeusasiamies katsoi yliluutnantin huoli-
11892: raavan. mattomuudellaan aiheuttaneen kahdelle varus-
11893: Taisteluharjoitukseen oli osallistunut yhteen- miehelle ruumiinvammat, joita ei ollut pidettävä
11894: sä 86 varusmiestä. Heidät oli määrätty kulke- vähäisinä. Hän katsoi yliluutnantin näin syyllis-
11895: maan napalmilla tuleen sytytetyn taistelukai- tyneen kahteen sotilaaseen kohdistuneen vam-
11896: vannon läpi. mantuottamukseen.
11897: Yleisen palvelusohjesäännön mukaan esimie- Oikeusasiamies katsoi lisäksi yliluutnantin
11898: hen on ennen käskyn antamista harkittava sen menetelleen asianomaisen varomääräyksen ja
11899: lainmukaisuus, soveltuvuus ja suorittamisen yleisen palvelusohjesäännön vastaisesti. Hän oli
11900: mahdollisuus. Hän on velvollinen myös valvo- varomattomuudesta jättänyt noudattamatta
11901: maan antamansa käskyn noudattamista ja on näitä palvelusta koskevia ohjesääntöjä ja mäii-
11902: vastuussa käskyn suorittamisesta ja sen seurauk- räyksiä ja näin syyllistynyt myös palvelusrikko-
11903: sista. mukseen.
11904: Pohtosuojelurataa ja sen käyttöä koskevan Ottaen huomioon yhden asianomistajan esit-
11905: pääesikunnan pysyväismääräyksen mukaan na- tämät rangaistus- ja korvausvaatimukset sekä
11906: palmia käytetään harjoituksessa 15 litraa kym- sen, että kysymys oli ollut useiden varusmiesten
11907: mentä miestä kohden. N apalmin käyttö harjoi- palvelusturvallisuuden vaarantamista, ei oikeus-
11908: tuksessa oli ollut varomääräyksen vastaista. asiamies katsonut voivansa jättää asiaa pelkäs-
11909: Harjoituksessa napalmia oli kaadettu yhdellä tään huomautuksen varaan.
11910: kerralla kaivannon kouruihin yhteensä noin 100 Oikeusasiamies kehotti pääesikuntaa ryhty-
11911: litraa eli yli kuusi kertaa varomääräyksen salli- mään toimenpiteisiin yliluutnantin asettamisek-
11912: man määrän. Napalmia ei varomääräyksen mu- si syytteeseen sotilaaseen kohdistuneesta vam-
11913: kaan olisi myöskään saanut kaataa kaivannon man- tuottamuksesta ja palvelusrikkomuksesta.
11914: pohjalle. Harjoitusta johtanut yliluutnantti oli Oikeusasiamiehen kirje pääesikunnalle
11915: esitutkinnassa myöntänyt, ettei hän tuntenut 31.12.1997, dnro 2724/4/97 ja päätös 31.12.1997,
11916: tätä varomääräyksen kohtaa. dnro 1861/4/97
11917:
11918:
11919:
11920: 224
11921: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
11922:
11923:
11924:
11925:
11926: Lapin käräjäoikeus tuomitsi 15.4.1998 yliluut- Helsingin hovioikeus tuomitsi 19.2.1998 lää-
11927: nantin palvelusrikkomuksesta varoitukseen. Tuo- kintämajurin ja yliluutnantin palvelusrikkomuk-
11928: mittu ja asianomistaja ovat valittaneet Rovaniemen sesta varoitukseen.
11929: hovioikeuteen, jossa asia on vireillä.
11930:
11931:
11932:
11933: OPETUS
11934: SYYTEASIAT AIKAISEMMILTA
11935: VUOSILTA RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT
11936: ALOITTEET
11937: ALAISIIN KOHDISTUNUT HÄIRINTÄ
11938: OPPILAAN OJENTAMINEN
11939: Oikeusasiamies kehotti pääesikuntaa määrää-
11940: mään Kuljetuslentolaivueessa palvelevan maju- MynämäenkunnanHuolinkoulunkoulunjoh-
11941: rin asetettavaksi Helsingin hovioikeudessa syyt- taja kieltäytyi ottamasta oppilasta mukaan kol-
11942: teeseen sotilaan sopimattomasta käyttäytymi- mipäiväiseen leirikouluun kevätlukukauden lo-
11943: sestä. Oikeusasiamiehen ratkaisu on selostettu pulla. Hän perusteli päätöstään sillä, että oppilas
11944: vuoden 1996 kertomuksessa s. 70-71. oli käyttäytynyt häntä ja luokkansa oppilaita
11945: kohtaan törkeästi. Opettaja perusteli ratkai-
11946: suaan lisäksi sillä, että hänen tarkoituksensa oli
11947: Helsingin hovioikeus tuomitsi 15.1.1998 maju-
11948: tällä tavoin eriyttää opetusta sekä toisaalta taa-
11949: rin sotilaan sopimattomasta käyttäytymisestä vuo-
11950: ta muiden oppilaiden turvallisuus leirikoulussa.
11951: sina 1994---1996 40 päiväsakkoon eli maksamaan
11952: Oppilaan huoltaja kääntyi asiassa oikeusasia-
11953: sakkoa yhteensä 7 040 markkaa. miehen puoleen. Hän kertoi tai-joutuneensa val-
11954: vomaan poikansa käyttäytymistä lähtemällä
11955: mukaan leirikouluun, mutta opettaja ei ollut
11956: suostunut tähän.
11957: VARUSMIEHEN PÄÄSY LÄÄKÄRIN
11958: Asiaa tutkittaessa kävi ilmi, että oppilaan
11959: VASTAANOTOLLE
11960: asiaton ja koulun järjestyssääntöjen vastainen
11961: Oikeusasiamies kehotti pääesikuntaa määrää- käyttäytyminen ei ollut ennen leirikoulua johta-
11962: mään Pohjois-Karjalan prikaatissa sotilasylilää- nut koulun taholta peruskoululaissa ja -asetuk-
11963: kärinä toimivan lääkintämajurin ja samassa sessa tarkoitettuihin ojentamistoimenpiteisiin.
11964: joukko-osastossa palvelevan yliluutnantin ase- Selvityksissä mikään ei viitannut myöskään sii-
11965: tettavaksi Helsingin hovioikeudessa syytteeseen hen, että oppilaan koulusaavutusten suhteen oli-
11966: palvelusrikkomuksesta. Oikeusasiamiehen rat- si ollut tarvetta eriyttämistoimiin. Pyrkimys
11967: kaisu on selostettu vuoden 1996 kertomuksessa s. muiden oppilaiden turvallisuuden takaamiseen
11968: 71-74. oli apulaisoikeusasiamiehen mukaan ainakinjos-
11969: sain määrin ristiriidassa sen kanssa, että opettaja
11970: salli oppilaan osallistua samaan aikaan koulun
11971: alempiluokkalaisten mukana opintoretkelle.
11972:
11973:
11974:
11975: 225
11976: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
11977:
11978:
11979:
11980:
11981: Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun mukaan na olleisiin parodontologian professorin viransi-
11982: näytti ilmeiseltä, että opettajan tarkoitus oli ran- jaisuuksiin. Kantelijan mielestä hänen hake-
11983: gaista oppilasta peruskoululain 41 §:n vastaisesta muksiaan ei käsitelty asianmukaisesti, koska
11984: käytöksestä. Apulaisoikeusasiamies totesi, että häntä ei ollut otettu huomioon virallisena hakija-
11985: peruskoululaissa ja -asetuksessa on säädetty tyh- na.
11986: jentävästi menettelytavat, joita oppilasta ojen- Yliopiston selvityksen mukaan viransijai-
11987: nettaessa voidaan soveltaa. Vaikka oppilaan suuksia ei ollut julistettu haettavaksi. Viransijai-
11988: epäasiallinen käyttäytyminen opettajaa tai op- suuksien hoitajaksi kyseeseen tulevien henkilöi-
11989: pilaita kohtaan on peruskoululain vastaista, op- den piiri oli kartoitettu lähinnä laitoksen sisäisis-
11990: pilaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että sä keskusteluissa. Myös kantelijan halukkuus oli
11991: oppilasta ojennettaessa noudatetaan laillisuuden ollut tiedossa viransijaisuuksia täytettäessä.
11992: periaatetta. Apulaisoikeusasiamies piti tärkeänä Kantelijan ilmoittautuminen oli otettu huo-
11993: myös lapsien yhdenvertaista kohtelua. mioon kaikissa tapauksissa.
11994: Opettajan suhtautuminen huoltajan ehdotuk- Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
11995: seen lähteä mukaan leirikouluun sekä se, ettei raavan.
11996: opettaja ollut ollut kevätlukukauden aikana op- Yleisenä periaatteena on ollut, että pitkäai-
11997: pilaan käytöksen johdosta missään yhteydessä kaiseen viransijaisuuteen on pääsääntöisesti so-
11998: tämän kotiin osoittivat apulaisoikeusasiamiehen vellettava samoja menettelysäännöksiä kuin va-
11999: käsityksen mukaan, ettei opettaja pyrkinyt pe- kinaiseen virantäyttöön. Sama koskee nyttem-
12000: ruskoululain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla min määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittä-
12001: tavoin läheiseen yhteisymmärrykseen ja yhteis- mistä määräajan ollessa pitkähkö. Kun kysy-
12002: työhön kodin kanssa. myksessä on sitä vastoin ollut lyhyehkö viransi-
12003: Apulaisoikeusasiamies antoi koulunjohtajalle jaisuus tai virkasuhde, täyttäväHä viranomaisel-
12004: huomautuksen oppilaan ojentamista ja erotta- la on ollut ja on laajempi harkintavalta. Tällöin
12005: mista koskevien peruskoululain 42 §:n ja perus- voidaan ottaa ratkaisuperusteina huomioon
12006: kouluasetuksen 58 §:n sekä opetuksen eriyttämis- myös muita näkökohtia kuin pelkästään hallitus-
12007: tä koskevan peruskoululain 3 §:n 1 momentin muodon 86 §:ään perustuva ansiovertailu.
12008: vastaisesta menettelystä sekä kiinnitti koulun- Oikeusasiamies ei katsonut yliopiston mene-
12009: johtajan huomiota vastaisen varalle oppilaiden telleen tässä asiassa virheellisesti. Hän totesi kui-
12010: yhdenvertaiseen kohteluun sekä koulun ja kodin tenkin, että professorinviran hoitoa koskevilla
12011: väliseen yhteistyöhön. ratkaisuilla on Suomen kokoisessa maassa huo-
12012: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 9.1.1997, mattavaa yleistä merkitystä silloinkin, kun ky-
12013: dnro 1322/4/95 symys on lyhyehköjen ja varsinkin useiden pe-
12014: rättäisten määräaikaisten virkasuhteiden täyt-
12015: tämisestä. Hyvän hallinnon ja julkisuusperiaat-
12016: teen näkökulmasta on suotavaa, että myös täl-
12017: PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAISET
12018: laisten virkasuhteiden täyttämisessä mahdolli-
12019: VIRKASUHTEET
12020: suuksien mukaan noudatettaisiin kirjallista il-
12021: Kantelija ilmoittautui useita kertoja kirjalli- moittautumismenettelyä ja että asiasta ilmoitet-
12022: sesti ja määräajassa Turun yliopistossa avoime- taisiin sopivalla tavalla ainakin niissä korkea-
12023:
12024:
12025:
12026: 226
12027: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
12028:
12029:
12030:
12031:
12032: kouluissa, joissa tiedetään olevan saman alan suhde ulottuu valittavan hallintoelimen toimi-
12033: opetusta. Kun kaikille määräaikaisesta virka- kaudelle (3 ja 4 mom.).
12034: suhteesta kiinnostuneille annettaisiin selkeät il- Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään,
12035: moittautumisohjeet ja etukäteisselvitys virka- että hallintoelimen jäsenyyden edellytys on lain
12036: suhteen täytössä noudatettavista menettelyta- mukaan, että asianomainen on yliopistoon kuu-
12037: voista ja ratkaisuperiaatteista, ilmoittautujien luva täysivaltainen jäsen. Joensuun yliopistosta
12038: oikeusturva epäilemättä paranisi. Samalla häl- annetun asetuksen mukaan äänioikeus on sidot-
12039: venisi tässäkin kanteluasiassa ilmennyt epävar- tu henkilökunnan tai ylioppilaskunnan jäsenyy-
12040: muus siitä, ketkä kaikki henkilöt on ylipäänsä teen (3 § 2 mom.). Laissa tai asetuksessa ei sen
12041: otettu huomioon määräaikaista virkasuhdetta sijaan ole säädetty äänioikeuden osalta muuta
12042: täytettäessä. rajoitusta kuin että asianomainen kuuluu joko
12043: Oikeusasiamiehen kirje 21.1.1997, dnro 1827/ henkilökuntaan tai ylioppilaskuntaan. Yliopis-
12044: 4/94 toon kuulumisen ajankohtaa ei ole asetuksessa
12045: rajoitettu valittavan hallintoelimen toimikau-
12046: teen.
12047: Apulaisoikeusasiamies totesi käsityksenään,
12048: YLIOPISTON VAALIJOHTOSÄÄNNÖN
12049: että vaalijohtosäännön 7 §:n 3 ja 4 momentin
12050: ASETUKSENVASTAISUUS
12051: äänioikeutettuja koskevat määräykset, joissa
12052: Yliopiston henkilökuntaa edustava yhdistys äänioikeus liitetään palvelussuhteen ulottumi-
12053: arvosteli Joensuun yliopiston hallituksen vaalia seen hallituksen alkavalle toimikaudelle, supista-
12054: 30.11.1994. Yhdistyksen mielestä vaali toimitet- vat äänioikeutettujen piiriä asetuksessa sääde-
12055: tiin Joensuun yliopistosta annetun asetuksen tystä.
12056: (892/1993) vastaisesti. Tämä johtui siitä, että Apulaisoikeusasiamies piti vaalijohtosääntöä
12057: vaalijohtosääntö, jonka mukaan vaalit toimitet- Joensuun yliopistosta annetun asetuksen 12 §:n 3
12058: tiin, rajasi huomattavan määrän asetuksen mu- momentin, 18 §:n ja 20 §:n 2 momentin säännök-
12059: kaan vaalikelpoisia henkilöitä vaalien ulkopuo- set huomioon ottaen asetuksen vastaisena. Hän
12060: lelle. saattoiJoensuunyliopiston tietoon käsityksensä
12061: Yliopiston hallinnosta säädetään Joensuun vaalijohtosäännön asetuksenvastaisuudesta ja
12062: yliopistosta annetun lain (128/1983) 7 §:n 1 mo- siitä, että vaalijohtosääntöä tulisi äänioikeutta
12063: mentin mukaan asetuksella. Yliopiston päätös- koskevien määräysten osalta muuttaa.
12064: vai taa käyttävän hallintoelimenjäsenet valitaan Apulaisoikeusasiamiehen päätös 22.1.1997,
12065: yliopiston piirissä toimitettavilla vaaleilla ja hal- dnro 617/4/95
12066: lintoelimen jäsenenä voi olla vain yliopistoon
12067: kuuluva täysivaltainen henkilö (2 mom.). Joen-
12068: suun yliopiston vaalijohtosäännön 7 §:ssä määrä-
12069: VASTAUS KOULUTUSHAKEMUKSEEN
12070: tään vaaliluettelosta (1 mom.) ja vaalikelpoisuu-
12071: desta (2 mom.) sekä siitä, mihin ryhmään asian- Kantelija arvosteli Hämeenlinnan ammatilli-
12072: omainen henkilökunnan jäsen kuuluu. Äänioi- sen opettajakorkeakoulun menettelyä saarnelais-
12073: keutettuja ovat vaalijohtosäännön 7 §:n mukaan alueen ammatillisen opettajankoulutuksen opis-
12074: kussakin ryhmässä ne henkilöt, joiden palvelus- kelijavalinnassa. Hän kertoi hakeneensa koulu-
12075:
12076:
12077:
12078: 227
12079: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
12080:
12081:
12082:
12083:
12084: tukseen ja saaneensa kutsun saapua kolmeksi laisoikeusasiamiehen mukaan siihen, että kut-
12085: päiväksi saamelaisalueen opettajien koulutuk- sussa mainittu tilaisuus oli osa opettajankoulu-
12086: seen Inariin aloittamaan yhteisen työskentelyn. tusta. Kutsussa ei myöskään millään tavoin vii-
12087: Kantelija kertoi ymmärtäneensä kutsusta, että tattu siihen, että opiskelijoiden valinta tapahtui-
12088: hänet oli hyväksytty koulutukseen. Hän osallis- si vasta kutsussa mainitun tilaisuuden jälkeen.
12089: tui kutsun mukaisestityöskentelyjaksoon Inaris- Kutsun sisältö oli apulaisoikeusasiamiehen käsi-
12090: sa, mistä hänelle aiheutui kustannuksia. Kuiten- tyksen mukaan epäselvä ja siitä saattoi perustel-
12091: kin jakson jälkeen hänen koulutukseen pääsyä lusti saada sen käsityksen, että kutsun saaja voi
12092: koskeva hakemuksensa hylättiin. aloittaa opinnot.
12093: Opettajakorkeakoulun selvityksen mukaan Apulaisoikeusasiamies lausui käsityksenään,
12094: kutsu oli lähetetty kaikille koulutukseen hake- että olisi ollut perusteltua tiedottaa opiskelijava-
12095: neille. Selvityksen mukaan kysymyksessä ei ollut linnasta tapahtunutta selkeämmin ja niin, ettei
12096: avoin haku vaan haku oli tarkoitettu opettajan mahdollisuutta virheelliseen käsitykseen vali-
12097: tehtävissä oleville. Kutsussa tarkoitetulla ensim- tuksi tulemisesta olisi syntynyt. Erityisen tär-
12098: mäisellä työskentelyjaksolla oli tarkoitus selvit- keää tämä olisi ollut, koska kutsun noudattami-
12099: tää, kenellä oli mahdollisuus päästä koulutuk- sesta mitä ilmeisimmin aiheutui kustannuksia.
12100: seen ja suunnitella yhdessä opetussuunnitelman Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä
12101: lähtökohtia. Kutsun allekirjoittanut yliopettaja Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisen
12102: totesi selvityksessään, ettei kutsussa ilmoitettu opettajakorkeakoulun sekä korkeakoulun yli-
12103: valituksi tulemisesta. opettajan tietoon.
12104: Kutsua arvioidessaan apulaisoikeusasiamies Apulaisoikeusasiamiehen päätös 16.9.1997,
12105: totesi ensinnä, että kaiken viranomaisten tehtä- dnro 2230/4/95
12106: vässään käyttämän virkakielen tulee olla selkeää
12107: ja mahdollisimman yksiselitteistä. Hän viittasi
12108: valtioneuvoston päätökseen (23.6.1982 n:o 497/
12109: 1982) toimenpiteistä valtion viranomaisten kie-
12110: AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN
12111: OPISKELIJOILTA PERIMÄT MATERIAALI-
12112: lenkäytön parantamiseksi sekä hallintomenette-
12113: JA TARVIKEMAKSUT
12114: lylain (598/1982) 4 §:ään ja 23 §:ään, jonka mu-
12115: kaan päätöksestä on käytävä selville, mihin Ammattiin opiskelevia edustava yhdistys ar-
12116: asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka vosteli sitä, että ammatilliset oppilaitokset peri-
12117: miten asia on muuten ratkaistu. Samoin on hake- vät opiskelijoiltaan erilaisia ja erisuuruisia mate-
12118: mukseen annetusta vastauksesta hänen mukaan- riaali- ja tarvikemaksuja, vaikka laissa on sää-
12119: sa käytävä selkeästi ihni, onko hakemukseen an- detty opetuksen maksuttomuudesta. Kantelun
12120: nettu vastaus päätös vai ei. mukaan maksujen määrä ja sisältö ovat vaihdel-
12121: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kutsussa ei leet suuresti eri oppilaitosten kesken, maksut ei-
12122: ilmoitettu valituksi tulemisesta eikä kutsu sinän- vät useassa tapauksessa ole olleet kohtuullisia ja
12123: sä tuonut kantelijalle oikeutta tulla hyväksytyk- myös maksujen perintätapa on vaihdellut.
12124: si koulutukseen. Kutsussa kuitenkin nimen- Apulaisoikeusasiamies lausui ratkaisussaan
12125: omaan mainittiin yhteisen työskentelyn aloitta- kannanottonaan mm. seuraavan.
12126: misesta. Myös muu kutsun teksti viittasi apu- Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeluun
12127:
12128:
12129:
12130: 228
12131: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
12132:
12133:
12134:
12135:
12136: liittyvistä kustannuksista on säädetty keskeises- laitosten mahdollisuuksia periä opiskeluun liitty-
12137: ti laissa ammatillisten oppilaitosten opintososi- viä oheismaksuja koskeva säädöspohja on epä-
12138: aalisista eduista (498/1983). Lain 4 §:n mukaan tyydyttävä. Tässä tarkoituksessa ja myös halli-
12139: opetus on opiskelijalle maksuton. Sanotussa lais- tusmuodon 5 §:ssä säädetyn tasavertaisen kohte-
12140: sa ei ole kuitenkaan määritelty, mitä maksuuo- lun sekä hallinnon lainalaisuuden toteuttamisek-
12141: man opetuksen piiriin kuuluu. Laissa ei ole myös- si apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan
12142: kään säännöksiä siitä, että oppilaitos voisi periä lainsäädäntöä tulisi täydentää edellä sanotussa
12143: oppilaalta maksuja opetukseen liittyvistä toi- suhteessa.
12144: minnoista. Tällaisia ovat oppimateriaalit mutta Hän saattoi lainsäädännön tilaa koskevan kä-
12145: myös tilojen, laitteiden ja koneiden käyttö sekä sityksensä opetusministeriön tietoon ja esitti,
12146: eräät muut seikat, joiden kuulumisesta maksut- että se ryhtyisi tarpeellisiksi katsottaviin toi-
12147: toman opetuksen piiriin voidaan perustellusti menpiteisiin asiantilan korjaamiseksi. Hän saat-
12148: esittää eriäviä käsityksiä. toi käsityksensä myös koulutuksen lainsäädän-
12149: Valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla nön uudistusta käsittelevän eduskunnan sivis-
12150: annettuun opetusministeriön päätökseen (1674/ tysvaliokunnan tietoon.
12151: 1993) sisältyy säännöksiä, joiden mukaan oppi- Apulaisoikeusasiamiehen kirje opetusministe-
12152: laitokset hinnoittelevat liiketaloudellisin perus- riölle 22.9.1997, dnro 2200/4/95
12153: tein muun ohella oppilaitosten toimitilojen ja
12154: laitteiden käytön. Vastaavia säännöksiä ei ole
12155: Opetusministeriön ilmoituksen 11.8.1998 mu-
12156: kunnallisten tai muiden ylläpitäjien ammatillis-
12157: kaan ministeriö päättää opiskelijoilta perittävien
12158: ten oppilaitosten suoritteista.
12159: maksujen perusteista. Se selvittää myös maksupe-
12160: Asiassa saadun selvityksen mukaan oppilailta
12161: rustepäätöksen yhteydessä mahdollisuudet selkeyt-
12162: on ammatillisissa oppilaitoksissa erityisesti 1990-
12163: tää opiskelijoilta perittävien maksujen perusteita.
12164: luvun alkupuolelta lukien peritty erilaisia mak-
12165: suja, joiden oikeutus on ollut kyseenalainen. Eri
12166: oppilaitosten antamista selvityksistä ilmeni, ett-
12167: eivät kaikki oppilaitokset olleet tietoisia, mihin
12168: YLIOPPILASKUNTIEN PAKKOJÄSENYYS
12169: materiaalimaksujen perimisoikeus perustui.
12170: Saatu selvitys tuki apulaisoikeusasiamiehen Opiskelija katsoi kantelussaan, että ylioppi-
12171: käsityksen mukaan kantelussa esitettyä väitet- laskuntien ns. pakkojäsenyyttä koskevat sään-
12172: tä, jonka mukaan voimassa olevat säännökset nökset ovat yhdistymisvapauden vastaisia.
12173: ovat johtaneet osittain lainvastaiseen, epäyhte- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan mm.
12174: näiseen ja huonosti perusteltavissa olevaan tul- seuraavan.
12175: kintakäytäntöön. Toisaalta saatu selvitys osoit- Oikeusasiamiehen toimivaltaan ei kuulu edus-
12176: ti, että opetusministeriön asiasta 13.12.1995 an- kunnan lainsäädäntötyön valvonta. Hän on kui-
12177: tamat soveltamisohjeet (52/011/95) ovat selkiyt- tenkin velvollinen kiinnittämään huomiota sii-
12178: täneet ja korjanneet tilannetta. hen, onko lainsäädännössä mahdollisesti sellaisia
12179: Apulaisoikeusasiamies lausui käsityksenään, puutteita, jotka ovat omiaan estämään tai hait-
12180: että ammatillisten oppilaitosten antaman ope- taamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien to-
12181: tuksen maksuttomuutta ja sen sisältöä sekä oppi- teutumista.
12182:
12183:
12184:
12185: 229
12186: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
12187:
12188:
12189:
12190:
12191: Hallituksen esityksen perustelujen mukaan taan ja sitä koskevaan valitusmenettelyyn Ol-
12192: Hallitusmuodon 10 a §:n 2 momenttia sovelle- keusturvaepäkohtia.
12193: taan lähtökohtaisesti myös ylioppilaskuntien Oikeusasiamies totesi vastauksessaan seuraa-
12194: kaltaisiin julkisoikeudellisiin yhdistyksiin. Ase- van.
12195: tustasoiset ja sitä alemmantasoiset säännökset, Yliopistolaki (27.6.1997/645) yhdenmukais-
12196: joissa ennen uutta yliopistolakia (645/97) säädet- taa opiskelijavalintaan liittyvän oikaisu- ja vali-
12197: tiin ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä, olivat tusmenettelyn ja poistaa valituskiellot. Lain
12198: siten ristiriidassa Hallitusmuodon nykyisen 33 §:n mukaan opiskelijaksi hakenut henkilö saa
12199: 10 a §:n kanssa. Tämän perusoikeussäännöksen pyytää yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskeli-
12200: voimaantulon jälkeen ei enää ole voitu vedota jaksi ottamista koskevaan kielteiseen päätök-
12201: vakiintuneeseen lainsäädäntökäytäntöön, jonka seen. Yliopiston oikaisumenettelyssä antamaan
12202: mukaan ylioppilaskunnista oli aiemmin voitu päätökseen haetaan muutosta valittamalla lää-
12203: hallitusmuodon estämättä säätää asetuksella. ninoikeuteen. Lääninoikeuden päätökseen, joka
12204: Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on nyttem- koskee opiskelijaksi ottamista, ei saa hakea muu-
12205: min kuitenkin saanut laintasoisen sääntelyn uu- tosta valittamalla.
12206: den yliopistolain 40 §:ssä. Laki tulee voimaan Oikeusasiamies kiinnitti kuitenkin huomiota
12207: vasta 1.8.1998. Siirtymäaikaa voidaan pitää jo opiskelijavalintaa koskevan muutoksenhaun
12208: 1.8.1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä ajalliseen kestoon.
12209: voimaan tulleen Hallitusmuodon 10 a §:n kannal- Hallitusmuodon 16 §:n mukaan jokaisen pe-
12210: ta arveluttavan pitkänä. rusoikeuksiin kuuluu myös oikeus saada asiansa
12211: Yliopistolain 40 §:n sisällön osalta oikeusasia- käsitellyksi ilman aiheetonta viivästystä. Opis-
12212: mies tyytyi omasta puolestaan toteamaan, että kelijaksi ottamista koskevaan oikaisupäätökseen
12213: Hallitusmuodon 10 a §puoltaa pikemminkin pi- tulisikin antaa yliopiston päätös niin nopeasti,
12214: dättyvää suhtautumista ylioppilaskuntien pak- että myönteisessä tapauksessa opinnot voidaan
12215: kojäsenyyteen. Perusoikeuksien kannalta tulisi aloittaa samanaikaisesti muiden opiskelijavalin-
12216: lähtökohtaisesti etsiä järjestelyjä, jotka eivät ra- nassa hyväksyttyjen kanssa. Mahdollisimman
12217: kennu ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden va- nopeaan käsittelyyn tulee pyrkiä myös silloin,
12218: raan, kuten eduskunnan perustuslakivaliokun ta- kun uuden yliopistolain 35 §:n 2 momentin mu-
12219: kin on todennut. kaisesti haetaan lääninoikeudelta muutosta yli-
12220: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä opetus- opiston oikaisumenettelyssä antamaan päätök-
12221: ministeriön tietoon. seen. On toivottavaa, että uutta yliopistolakia
12222: Oikeusasiamiehen päätös 24.11.1997, dnro sovelletaan myös tältä osin perusoikeusmyöntei-
12223: 2249/4/95 sessä hengessä.
12224: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä opetus-
12225: ministeriön tietoon.
12226: Oikeusasiamiehen kirje 11.12.1997, dnro 22411
12227: OIKEUSTURVA YLIOPISTOJEN
12228: 4/95
12229: OPISKELIJAVALINNASSA
12230:
12231: Kantelija pyysi eduskunnan oikeusasiamiestä
12232: tutkimaan, liittyikö yliopistojen opiskelijavalin-
12233:
12234:
12235:
12236: 230
12237: T 0 M E N P T E E T HALLI NNONALO T T A N
12238:
12239:
12240:
12241:
12242: YHTEISTOIMINTALAIN NOUDATTA- lijalle valtion yhteistoimintalain muotomää-
12243: MINEN YLIOPISTOSSA räyksiä noudattaen.
12244: Yliopisto oli vedonnut siihen, että kantelijan
12245: Joensuun yliopiston hallintoviraston talous-
12246: työtehtävien järjestely oli tilanteesta johtuen
12247: linjan toimistopäällikkö oli rehtorin päätöksellä
12248: tehtävä kiireellisesti. Yhteistoimintalain mukai-
12249: siirretty hoitamaan myöhemmin määrättyjä eri-
12250: sesta neuvottelumenettelystä ei kuitenkaan ole
12251: tyistehtäviä yliopistossa. Toimistopäällikkö
12252: säädetty mahdolliseksi poiketa tällaisesta syys-
12253: kanteli siitä, että yliopiston rehtori ja hallinto-
12254: tä.
12255: johtaja eivät olleet siirtopäätöstä tehdessään
12256: Oikeusasiamiehen mielestä rehtori ja hallinto-
12257: noudattaneet yhteistoimintalain ja yliopiston
12258: johtaja olivat menetelleet virheellisesti siinä, että
12259: yhteistoimintasopimuksen edellyttämää neu-
12260: he olivat ratkaisseet kantelijan työtehtävien
12261: vottelumenettelyä.
12262: muutosta ja tehtävien järjestelyä koskevan asian
12263: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
12264: noudattamatta yhteistoimintalaissa säädettyä
12265: raavan.
12266: neuvotteluvelvoitetta.
12267: Kantelijan tehtävien uudelleen järjestely oli
12268: Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan oi-
12269: merkinnyt oleellista muutosta hänen työtehtä-
12270: keusasiamies kuitenkin otti huomioon kantelijan
12271: vissään. Järjestely oli siten kuulunut valtion yh-
12272: kanssa asiasta eri yhteyksissä käydyt keskuste-
12273: teistoimintalain piiriin, päinvastoin kuin rehtori
12274: lut. Tosin selvitystä ei ollut siitä, että nimen-
12275: ja hallintojohtaja olivat esittäneet.
12276: omaan päätöksen mukaisesta järjestelystä olisi
12277: Valtion yhteistoimintalaki asettaa virastolle
12278: etukäteen keskusteltu kantelijan kanssa ja että
12279: tällaisessa tapauksessa neuvotteluvelvoitteen.
12280: tämä keskustelu olisi tapahtunut yhteistoimin-
12281: Neuvottelu valmisteilla olevan toimenpiteen pe-
12282: talain edellyttämin tavoin.
12283: rusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista tulee
12284: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä rehtorin
12285: käydä sellaisessa valmisteluvaiheessa, jolloin
12286: ja hallintojohtajan menettelyn virheellisyydestä
12287: ratkaisut ovat asiallisesti vielä tekemättä ja lop-
12288: heidän tietoonsa.
12289: putulokseen voidaan käytännössä vielä vaikut-
12290: Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnro
12291: taa.
12292: 732/4/95
12293: Yhteistoimintalain neuvotteluille asettaman
12294: muotovaatimuksen mukaan neuvotteluesitys on
12295: puheena olevassa tilanteessa tehtävä kirjallisesti
12296: vähintään kolme päivää ennen neuvottelun alka-
12297: mista. Yhteistoimintamenettelyssä on mahdol- KUN NALLISHALLI NTO
12298: lista sopia toisinkin. Yliopisto ei kuitenkaan ollut
12299: esittänyt, että neuvotteluesityksen tekemisestä RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT
12300: olisi sovittu laista poikkeavalla tavalla. ALOITTEET
12301: Kantelijalle kerrottiin päätöksestä vasta kun
12302: se oli jo tehty, minkä jälkeen päätös annettiin MENETTELY YKSITYISTIEASIASSA
12303: hänelle kirjallisena. Yhteistoimintamenettelyn
12304: Kantelija oli saattanut tiekunnan kokouksen
12305: tarkoitus ei ollut täten toteutunut. Yliopisto ei
12306: päätöksen tiemaksujen maksuunpanoluettelon
12307: ollut myöskään tehnyt neuvotteluesitystä kante-
12308: vahvistamisesta Jokioisten kunnan tielautakun-
12309:
12310:
12311:
12312: 231
12313: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
12314:
12315:
12316:
12317:
12318: nan käsiteltäväksi. Tielautakunnan tehtäviä LAUSUNTOASIAN PUUTTEELLINEN
12319: tuolloin hoitanut maaseutulautakunta ei käsitel- ESITTELY
12320: lyt kantelijan vaatimusta. Lautakunta perusteli
12321: Helsingin kaupunginhallitus oli myöntänyt
12322: menettelyään mm. sillä, että tiekunnan edusta-
12323: kaupungin kiinteistövirastolle poikkeusluvan
12324: jat olivat myöhemmin hyväksyneet kantelijan
12325: turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen
12326: vaatimukset ja että asia oli luvattu käsitellä uu-
12327: rakentamiseksi. Päätöksestä oli valitettu ympä-
12328: delleen tiekunnan kokouksessa.
12329: ristöministeriöön, joka oli pyytänyt kaupungin-
12330: Oikeusasiamiehen mielestä nämä seikat eivät
12331: hallitusta hankkimaan valituksen johdosta kiin-
12332: kuitenkaan oikeuttaneet jättämään kantelijan
12333: teistöviraston selityksen ja antamaan vastineen-
12334: vaatimusta käsittelemättä tielautakunnassa.
12335: sa asiassa.
12336: Kunta ei voinut myöskään vedota siihen, että
12337: Kaupunginhallitus yhtyi vastineessaan kiin-
12338: yksityistieasioita käsittelevä toimielin oli vaih-
12339: teistöviraston selitykseen. Kaupunginhallituk-
12340: tunut usein. Kunta oli velvollinen huolehtimaan
12341: sen esityslistassa ei ollut kuitenkaan mainittu,
12342: siitä, että organisaatiomuutokset eivät vaikeut-
12343: että myös kaupunkisuunnitteluvirasto oli anta-
12344: taneet kunnalle kuuluvien lakisääteisten tehtä-
12345: nut valituksen johdosta lausunnon, jossa se suh-
12346: vien hoitamista.
12347: tautui rakennushankkeeseen kriittisesti. Kante-
12348: Oikeusasiamies piti maaseutulautakunnan
12349: lija arvosteli kaupunginhallituksen menettelyä.
12350: menettelyä lainvastaisena. Tieosakkaan oikeus-
12351: Oikeusasiamies totesi, että kaupunkisuunnit-
12352: turva vaati, että hän sai yksityisistä teistä anne-
12353: teluviraston lausunnossa pääosin vain viitattiin
12354: tun lain 70 ~:n mukaisesti tielautakunnan käsitel-
12355: viraston aikaisempaan lausuntoon, joka oli ollut
12356: täväksi saattamaansa asiaan valituskelpoisen
12357: kaupunginhallituksen tiedossa sen jo myöntäes-
12358: päätöksen. Menettelyn moitittavuutta arvioi-
12359: sä poikkeusluvan.
12360: dessaan oikeusasiamies otti huomioon, että lau-
12361: Oikeusasiamiehen mukaan hyvään hallinto-
12362: takunnalla oli saattanut olla aihetta olettaa asian
12363: tapaan olisi kuitenkin kuulunut, että asian esitel-
12364: tulleen jo hoidetuksi.
12365: lyt kaupunginsihteeri olisi ainakin maininnut esi-
12366: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä maaseu-
12367: tyslistassaan, että myös kaupunkisuunnitteluvi-
12368: tulautakunnan menettelyn lainvastaisuudesta
12369: rasto oli antanut lausunnon valituksen johdosta.
12370: kunnanhallituksen ja maaseutulautakunnan tie-
12371: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä kaupun-
12372: toon. Samalla oikeusasiamies kiinnitti kunnan-
12373: ginsihteerin tietoon.
12374: hallituksen huomiota vastaisen varalle siihen,
12375: Oikeusasiamiehen päätös 21.2.1997, dnro 613/
12376: että yksityistieasioiden hoidosta kunnassa on
12377: 4/95
12378: huolehdittava asianmukaisesti, ottaen huo-
12379: mioon myös hallitusmuodon 16 §:stä johtuvat
12380: velvollisuudet.
12381: ASUNTOTUOTANTOPÄÄLLIKÖLLE
12382: Tielautakunnan tehtävät siirrettiin myöhem-
12383: MAKSETUT ASIAMIESPALKKIOT
12384: min tekniselle lautakunnalle, jonka tiejaosto kä-
12385: sitteli kantelijan vaatimuksen. Sanomalehdessä olleen kirjoituksen mukaan
12386: Oikeusasiamiehen päätös 21.1.1997, dnro 226/ vakuutusyhtiö oli maksanut asiamiespalkkioita
12387: 4/95 Espoon kaupungin asuntotuotantopäällikölle
12388: kaupungin omistamien vuokrataloyhtiöiden ot-
12389:
12390:
12391:
12392: 232
12393: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
12394:
12395:
12396:
12397:
12398: tamista vakuutuksista, jotka tämä oli ottanut jien valvontavalta ulotettiin koskemaan myös
12399: kaupungin omistamille vuokrataloyhtiöille toi- jokaista julkista tehtävää hoitavaa henkilöä, oli-
12400: miessaan niiden toimitusjohtajana. Oikeusasia- pa tämä rikoslaissa tarkoitettu virkamies tai ei.
12401: mies otti asian omasta aloitteestaan tutkittavak- Hallitusmuodossa käytetty ilmaisu "julkinen
12402: seen. tehtävä" on kuitenkin tulkinnanvarainen. Kie-
12403: Kaupunki ja vakuutusyhtiö olivat sopineet lellisesti sen voidaan ymmärtää käsittävän kaik-
12404: kaupungin asuntotuotantoon tarkoitetuista en- ki sellaiset yhteistä hyötyä tavalla tai toisella
12405: sisijaislainoista vuosina 1975-1991. Yhtiö oli palvelevat tehtävät, jotka on lain tai asetuksen
12406: lainaehdoissaan edellyttänyt, että se sai hoitaa nojalla määritelty ja annettu jollekin hoidetta-
12407: kaikki rakennusajan vakuutukset sekä kaikkien vaksi. Eduskunnassa lainmuutoksen yhteydessä
12408: talojen lopulliset vakuutukset. käyty keskustelu ei kuitenkaan viittaa siihen,
12409: Kaupungin asuntotuotantopäällikkö oli vuo- että tavoitteena olisi ollut laajentaa laillisuusval-
12410: sina 1979-1994 tehnyt kaupungin omistamien vontaa kovin paljon rikosoikeudellista virkavas-
12411: 155 kiinteistöosakeyhtiön ja 43 asunto-osakeyh- tuuta ulommaksi. Niinpä oikeusasiamiehen lail-
12412: tiön asumisaikaiset vakuutushakemukset asian- lisuusvalvonnassa on toistaiseksi suhtauduttu
12413: omaiselle vakuutusyhtiölle toimiessaan näiden varauksellisesti siihen, että valvonta ulotettai-
12414: yhtiöiden toimitusjohtajana. Vakuutusyhtiö oli siin esimerkiksi julkisyhteisöjen omistamien osa-
12415: myöntänyt mainitut vakuutukset ja maksanut keyhtiöiden toimintaan.
12416: niistä asiamiespalkkioina yhteensä 373 647,80 Vuoden 1991 alusta voimaan tulleen lainmuu-
12417: markkaa asuntotuotantopäällikön ja vakuutus- toksen jälkeen julkisyhteisöille perinteisesti kuu-
12418: yhtiön välillä vuonna 1979 tehdyn asiamiessopi- luneita tehtäviä on kuitenkin yhä enenevässä
12419: muksen mukaisesti. Palkkio oli siten ollut keski- määrin siirtynyt muiden organisaatioiden hoi-
12420: määrin 2 000 markkaa kuukaudessa. dettaviksi. Tämä kehitys pakottaa arvioimaan
12421: Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt olivat kau- osin uudelleen laillisuusvalvonnalle asetettuja
12422: pungin kokonaan omistamia. Yhtiökokouksissa rajoja. Tällöin on syytä korostaa eduskunnan
12423: kaupunkia oli edustanut kaupungin viranhaltija, laillisuusvalvonnalle asettamia yleisiä tavoittei-
12424: jolle oli annettu kaupungin vahvistamat toimi- ta.
12425: ohjeet. Yhtiöiden hallitusten jäsenet olivat olleet Julkisen hallinnon rakennemuutos ja siihen
12426: yleensä kiinteistölautakunnan jäseniä tai muita liittyvä yksityistäruiskehitys ei saisi olennaisesti
12427: kaupungin luottamushenkilöitä. Kaupunki oli kaventaa laillisuusvalvonnan piiriä ainakaan sil-
12428: antanut toimiohjeet myös hallituksen jäsenille. tä osin kuin kysymys on perus- ja ihmisoikeuksis-
12429: Yhtiöiden hallitukset olivat vuodesta 1979 al- ta, joiden toteutumisen valvonta annettiin
12430: kaen valinneet asuntotuotantopäällikön yhtiöi- 1.8.1995 voimaan tulleen perusoikeusuudistuk-
12431: den toimitusjohtajaksi. sen yhteydessä ylimpien laillisuusvalvojien eri-
12432: Oikeusasiamies totesi ratkaisussaan seuraa- tyiseksi tehtäväksi. Perusoikeusmyönteinen nä-
12433: van. kökulma puoltaa oikeusasiamiehen toimivalta-
12434: säännöksen laajaa tulkintaa. Sitä tukee myös
12435: hallitusmuodon 16a §:n 1 momentin säännös jul-
12436: Oikeusasiamiehen toimivalta
12437: kisen vallan yleisestä velvollisuudesta turvata
12438: Vuoden 1991 alusta ylimpien laillisuusvalvo- perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
12439:
12440:
12441:
12442: 233
12443: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
12444:
12445:
12446:
12447:
12448: Asuntotuotantopäällikkö on tehnyt vakuu- toteutettavilla rakennuskohteilla. Julkisen teh-
12449: tushakemukset edustamiensa yhtiöiden toimi- tävän hoitamiseen liittyvää laillisuusvalvontaa
12450: tusjohtajana. Sen arvioiminen, kuuluuko hänen ei voitane välttää sillä, että tehtävä uskotaan
12451: kerrotun menettelynsä valvonta oikeusasiamie- julkisyhteisön tosiasiallisessa määräysvallassa
12452: hen toimivaltaan, edellyttää ensinnäkin kannan- olevalle osakeyhtiömuotoiselle organisaatiolle.
12453: ottoa siihen, voidaanko kunnallista asuntotuo- Oikeusasiamiehellä on siten valta valvoa myös
12454: tantoa ylipäänsä pitää hallitusmuodon 49 §:n 2 osakeyhtiömuotoisesti harjoitettavan kunnalli-
12455: momentissa tarkoitetun "julkisen tehtävän" hoi- sen asuntotuotannon toteuttamiseen osallistuvi-
12456: tamisena. Senjälkeen tulee vielä erikseen pohdit- en henkilöiden toimintaa siltä osin kuin asunto-
12457: tavaksi, voidaanko hänen katsoa toimineen tuotanto perustuu, suoraan tai välillisesti, kun-
12458: asiassa peräti virkavastuulla. nalle laissa asetettuihin velvoitteisiin.
12459: Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan asun-
12460: totuotantopäällikön voitiin edellä lausutuilla pe-
12461: Kunnallinen asuntotuotanto julkisena rusteilla katsoa olleen julkisessa tehtävässä hoi-
12462: tehtävänä
12463: taessaan yhtiöiden toimitusjohtajuuksia.
12464: Kunnan lakisääteisiin tehtäviin kuuluu yleis-
12465: ten edellytysten luominen asunto-olojen kehittä-
12466: Virkavastuu
12467: miselle. Tämä on epäilemättä hallitusmuodon
12468: 49 §:n 2 momentissa tarkoitettu julkinen tehtä- Erikseen tuli vielä pohtia kysymystä siitä,
12469: vä. Yleisten edellytysten luominen viittaa ensisi- voitiinko tässä tapauksessa yhtiöiden toimitus-
12470: jaisesti yhdyskuntasuunnittelun ja esimerkiksi johtajana toimimista samalla pitää asuntotuo-
12471: kunnallisen kaavoituspolitiikan keinoihin. tantopäällikön virkaan niin kiinteästi liittyneenä
12472: Kunnallinen asuntotuotanto on jo asunto-olo- tehtävänä, että asuntotuotantopäällikkö tällä
12473: jen konkreettista kehittämistä eikä ainoastaan perusteella olisi toiminut toimitusjohtajan roo-
12474: yleisten edellytysten luomista sille. Siltä osin lissaan peräti virkavastuulla tai ainakin ollut vel-
12475: kuin kunnallista asuntotuotantoa kuitenkin har- vollinen ottamaan tässä roolissaan huomioon
12476: joitetaan julkisen palvelun luonteisena, muussa hänelle kunnan virkamiehenä kuuluneita yleisiä
12477: kuin puhtaasti liiketaloudellisessa mielessä, se virka velvollisuuksia.
12478: voidaan katsoa hallitusmuodon 49 §:ssä tarkoite- Virkarikoksia koskevat rangaistussäännökset
12479: tuksi julkiseksi tehtäväksi, siitä huolimatta, ettei kytkevät rikosoikeudellisen virkavastuun viran-
12480: kuntaa ole laissa tai asetuksessa suoranaisesti haltijan virkatehtäviin tai hänen virkavelvolli-
12481: velvoitettu harjoittamaan asuntotuotantoa. Jos suuksiinsa. Yleisenä lähtökohtana on, että rikos-
12482: tässä tehtävässä menetellään perus- tai ihmisoi- oikeudellinen tai muukaan virkavastuu ei ulotu
12483: keuksia loukkaavana tavalla, oikeusasiamiehen viranhaltijan toimintaan tämän virkatehtävien
12484: on voitava puuttua menettelyyn, vaikka toimin- tai virkavelvollisuuksien ulkopuolella.
12485: ta ei kuuluisikaan virkavastuun piiriin. Julkisen tehtävän hoitaminen ei sinänsä pe-
12486: Kunnallista asuntotuotantoa voidaan peri- rusta rikosoikeudellista virkavastuu ta. Kysy-
12487: aatteessa harjoittaa joko kunnan omana tuotan- mystä siitä, onko asuntotuotantopäälliköllä ol-
12488: tona taikkaaluerakennus-tai muiden vastaavien lut kaupungin asemassaan virkavastuu myös
12489: sopimusten perusteella osakeyhtiömuotoisesti kaupungin omistamien yhtiöiden toimitusjohta-
12490:
12491:
12492:
12493: 234
12494: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
12495:
12496:
12497:
12498:
12499: jan tehtävissä tai osassa niitä, on arvioitava ri- hen mielestä ollut sen vuoksi velvollinen noudat-
12500: koslain säännösten ja virkavelvollisuuksia kos- tamaan hänelle kaupungin virkamiehenä kuulu-
12501: kevien sääntöjen ja ohjeiden sekä tapaukseen neita yleisiä virkavelvollisuuksia myös yhtiöiden
12502: liittyvien olosuhteiden perusteella. toimitusjohtajan roolissaan.
12503: Yhtiömuotoinen asuntotuotanto on ollut osa
12504: kaupungin asuntotuotantotoimintaa, joka on Virkavelvollisuuksien sisältö
12505: kuulunut asuntotuotantopäällikön johtaman
12506: Virkavelvollisuuksien sisältö ei kuitenkaan
12507: toimiston tehtäviin. Asuntotuotantopäällikkö
12508: tällaisessa tehtävässä ole aina sama kuin muussa
12509: on valittu kysymyksessä olevien yhtiöiden toimi-
12510: viranhoidossa. Toimitusjohtajan toimintaa oh-
12511: tusjohtajaksi virkansa vuoksi. Päätökset valin-
12512: jaavat näet ensisijaisesti yhtiöoikeudelliset sään-
12513: nasta ovat tehneet kaupungilta saamiensa toimi-
12514: nökset. Toimitusjohtajan tehtävässä asuntotuo-
12515: ohjeiden mukaan toimineet yhtiöiden hallituk-
12516: tantopäällikköä ovat kuitenkin sitoneet hänen
12517: set, joiden jäsenet puolestaan ovat valinneet yh-
12518: virka-asemaansa liittyvät yleiset velvollisuudet
12519: tiökokouksissa kaupungilta saatujen toimiohjei-
12520: ainakin siltä osin kuin ne eivät ole olleet ristirii-
12521: den mukaan toimineet kaupungin edustajat.
12522: dassa hänelle yhtiöoikeudellisten säännösten pe-
12523: Kaupunki on omistanut yhtiöt kokonaisuudes-
12524: rusteella kuuluvien velvollisuuksien kanssa.
12525: saan ja voinut siten yksin määrätä kyseisistä
12526: Tässä tapauksessa tällaista ristiriitaa ei näytä
12527: henkilövalinnoista.
12528: olleen. Päinvastoin on ollut todennäköistä, että
12529: Asuntotuotantotoimintaa koskevat säännöt
12530: kaupungin ja sen kokonaan omistamien yhtiöi-
12531: ja toimiohjeet eivät aseta asuntotuotantopäälli-
12532: den intressit ovat olleet täysin yhtenevät.
12533: kölle ainakaan nimenomaista velvollisuutta toi-
12534: Mainituilla perusteilla oikeusasiamies katsoi,
12535: mia yhtiöiden toimitusjohtajana. Häneltä onkin
12536: että asuntotuotantopäällikön oli myös yhtiöiden
12537: pyydetty erikseen suostumus näihin tehtäviin.
12538: toimitusjohtajan tehtävää hoitaessaan nouda-
12539: Lisäksi hänelle on vuosittain myönnetty niihin
12540: tettava kaupungin virkasäännön mukaista vel-
12541: sivutoimilupa.
12542: vollisuuttaan välttää kaikkea, mikä on ollut risti-
12543: Espoon kaupunki ei ole maksanut asuntotuo-
12544: riidassa tasapuolisuuden tai hänen asemassaan
12545: tantopäällikölle palkkaa tai muutakaan kor-
12546: olevalta viranhaltijalta kohtuuden mukaan vaa-
12547: vausta toimitusjohtajan tehtävien hoitamisesta.
12548: dittavan menettelyn kanssa tai on ollut kaupun-
12549: Yhtiöt ovat maksaneet hänelle kokouspalkkiot
12550: gin edun vastaista.
12551: mutta eivät muuta korvausta.
12552: Kaikki olosuhteet yhdessä eli asuntotuotanto-
12553: Asiamiespalkkioiden vastaanottaminen
12554: toimiston toimenkuva, kaupungin kokonaan
12555: omistamien yhtiöiden asema osana kaupungin Asuntotuotantopäällikkö itse katsoi, että hän
12556: asuntotuotannon organisaatiota sekä asuntotuo- oli saanut vakuutusyhtiön suorittamat asiamies-
12557: tantopäällikön valintaperuste yhtiöiden palkat- palkkiot korvaukseksi niistä konkreettisista toi-
12558: tomaksi toimitusjohtajaksi, viittaavat siihen, menpiteistä, joihin hän oli toimitusjohtajana
12559: että toimitusjohtajan tehtävät ovat käytännössä ryhtynyt ottaessaan yhtiöille vakuutuksia.
12560: liittyneet kiinteästi asuntotuotantopäällikön vi- Asianmukaisten vakuutusten ottamista voi-
12561: ranhoitoon. daan kuitenkin pitää yhtiön johdolle kuuluvana
12562: Asuntotuotantopäällikkö oli oikeusasiamie- säännönmukaisena velvollisuutena. Tuon vel-
12563:
12564:
12565:
12566: 235
12567: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
12568:
12569:
12570:
12571:
12572: vollisuuden täyttämiseen sopii huonosti se, että hän ollut pyrkinyt salaamaan toimintaansa va-
12573: yhtiön toimitusjohtaja samalla toimii vakuutus- kuutusyhtiön asiamiehenä eikä siitä saamiaan
12574: yhtiön asiamiehenä huolehtiessaan vakuutusten korvauksia. Nämä hän oli oman ilmoituksensa
12575: ottamisesta yhtiöille, puhumattakaan siitä, että mukaan käsittänyt toimitusjohtajan muuten
12576: hän edustaa näistä tehtävistä itselleen vielä hen- palkattomasta tehtävästä saatavaksi korvauk-
12577: kilökohtaisia palkkioita. seksi.
12578: Asiamiessopimuksen mukaan asiamiespalk-
12579: kioita ei makseta asiamiehen työnantajalleen ot- Asian käsittely Espoon hallintoelimissä
12580: tamista vakuutuksista. Vakuutusyhtiön edusta-
12581: Kaupungin tilintarkastajien kaupunginjohta-
12582: ja on kuitenkin olettanut asuntotuotantopäälli-
12583: jalle toimittamassa muistiossa katsottiin, ettei
12584: kölle maksetun palkkioita yhtiöille tehdyistä va-
12585: vakuutusyhtiön asiamiehenä toimiminen ko. vir-
12586: kuutuksista, koska yhtiöitä ei ole pidetty hänen
12587: katehtävissä ollut asianmukaista. Asian johdos-
12588: työnantajinaan. Asiamiessopimuksen ehtojen
12589: ta ei kuitenkaan ryhdytty toimenpiteisiin.
12590: tulkinta herättää tältä osin kysymyksen, onko
12591: Espoon kaupunginhallituksen mukaan enem-
12592: sittenkään ollut kysymys aidosta asiamiessuh-
12593: mistä toimenpiteistä luopumista koskevan pää-
12594: teesta hänen ja vakuutusyhtiön välillä.
12595: töksen tekemiseen osallistuneet kaupungin vir-
12596: Kysymys siitä, miksi asiamiespalkkioita on
12597: kamiehet ovat arvioineet asiaa pelkästään yhtiö-
12598: ylipäänsä maksettu, on siten jäänyt epäselväksi.
12599: oikeudenisin perustein. Asiassa tehdyt toimenpi-
12600: Asuntotuotantopäälliköllä ei ollut oikeusasia-
12601: teet oli sillä hetkellä tiedossa olleiden seikkojen
12602: miehen mielestä ollut virkaansa tai toimitusjoh-
12603: perusteella todettu riittäviksi, koska mitään ta-
12604: tajan tehtäviinsä perustuvaa oikeutta ottaa
12605: loudellista vahinkoa ei katsottu aiheutuneen.
12606: palkkiota vastaan. Tällaisessa tilanteessa hänen
12607: Oikeusasiamies kuitenkin katsoi, että kau-
12608: olisi tullut virkasäännön asettaman yleisen vir-
12609: pungin virkamiesten toiminnan lopputulosta
12610: kavelvollisuuden mukaisesti pyrkiä turvaamaan
12611: voitiin perustellusti arvostella. Asian periaatteel-
12612: ensisijaisesti kaupungin etu. Tässä tapauksessa
12613: linen merkitys huomioon ottaen suhtautuminen
12614: se olisi merkinnyt palkkioiden vastaanottamista
12615: asuntotuotantopäällikön menettelyyn olisi ollut
12616: koskevan ratkaisun jättämistä kaupungin elin-
12617: syytä saattaa kaupunginhallituksen ratkaista-
12618: ten päätettäväksi.
12619: vaksi. Hänen menettelyään olisi edellä todetun
12620: Oikeusasiamies katsoi asuntotuotantopäälli-
12621: tavoin tullut tarkastella myös virkavastuun kan-
12622: kön menetelleen virkavelvollisuutensa vastaises-
12623: nalta eikä ainoastaan yhtiöoikeudellisin perus-
12624: ti siinä, että hän oli vastoin Espoon virkasäännön
12625: tein.
12626: määräystä laiminlyönyt huolehtia kaupungin
12627: Koska asiaan oli kuitenkin liittynyt oikeudel-
12628: edusta ottaessaan vastaan henkilökohtaisia asia-
12629: lisia tulkintaongelmia, oikeusasiamies ei katso-
12630: miespalkkioita edustamilleen yhtiöille tulevista
12631: nut virkamiesten silti ylittäneen harkintaval-
12632: vakuutuksista eikä ollut varannut kaupungin
12633: taansa kysymyksessä olevat päätökset tehdes-
12634: asianomaisille elimille tilaisuutta lausua menet-
12635: sään.
12636: telyn asianmukaisuudesta.
12637: Asuntotuotantopäällikön virheellisen menet-
12638: Toimenpiteet
12639: telyn moitittavuutta arvioitaessa otettiin kui-
12640: tenkin lieventävänä seikkana huomioon, ettei Oikeusasiamies antoi asuntotuotantopäälli-
12641:
12642:
12643:
12644: 236
12645: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
12646:
12647:
12648:
12649:
12650: kölle huomautuksen hänen virheelliseksi katso- asioista ja joilla oli tehtävään sopiva koulutus ja
12651: tusta menettelystään. asiantuntemus.
12652: Samalla oikeusasiamies saattoi Espoon kau- Kaupunginhallitus tosin myönsi kaupungin
12653: pungin asianomaisten hallintoelinten ja virka- palveluksessa olevan sellaisia naispuolisiakin
12654: miesten tietoon edellä mainitun käsityksensä henkilöitä, joilla olisi asiantuntemusta kyseessä
12655: asuntotuotantopäällikön asiaa koskevan harkin- olevien yhtiöiden toimialoilla. Yhtiön hallituk-
12656: nan puutteellisuudesta kaupungin hallintoeli- siin oli kuitenkin haluttu valittavaksi henkilöitä,
12657: missä ja kiinnitti kaupungin hallintoelinten huo- jotka jo ennestään hyvin tunsivat yhtiöiden
12658: miota vastaisen varalle siihen, että kaupungin asiat. Lisäksi oli otettu huomioon asianomaisten
12659: viranhaltijoiden virkavastuu voi edellä seloste- henkilöiden halukkuus osallistua yhtiöiden hal-
12660: tuin edellytyksin ulottua myös viranhaltijain lintoon.
12661: toimintaan yhtiömuotoisessa organisaatiossa. Oikeusasiamies muistutti lain mukaisen tasa-
12662: Oikeusasiamiehen päätös 30.4.1997, dnro arvon edistämisvelvoitteen tarkoittavan käy-
12663: 1652/2/96 tännössä sitä, että viranomaisten on myös aktii-
12664: visesti toimittava naisten osuuden lisäämiseksi,
12665: kunnes tosiasiallinen tasa-arvo on toteutunut.
12666: Kaupunginhallituksen selitys viittasi siihen, et-
12667: TASA-ARVO KUNTAENEMMISTÖISISSÄ
12668: tei Vantaalla ollut tätä mielletty. Kaupunginhal-
12669: YHTIÖISSÄ
12670: litus ei edes väittänyt, että kysymyksessä oleviin
12671: Kantelijan mukaan Vantaan kaupunginhalli- tehtäviin pätevät naispuoliset henkilöt olisivat
12672: tus menetteli naisten ja miesten välisestä tasa- näistä tehtävistä kysyttäessä kieltäytyneet.
12673: arvosta annetun lain (tasa-arvolain) vastaisesti Oikeusasiamiehen mielestä kaupunginhallitus
12674: antaessaan menettelytapaohjeet kuntaenemmis- ei ollut esittänyt sellaisia laissa tarkoitettuja eri-
12675: töisten osakeyhtiöiden hallitusten jäsenten ja ti- tyisiä syitä, jotka olisivat oikeuttaneet poikkea-
12676: lintarkastajien valitsemiseksi. maan tasapuolisen edustuksen vaatimuksesta.
12677: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- Oikeusasiamies katsoi kaupunginhallituksen si-
12678: raavan. ten menettelytapaohjeita antaessaan toimineen
12679: Tasa-arvolain 4 §:n 3 momentin mukainen tasa-arvolain 4 §:n 3 momentin vastaisesti.
12680: vaatimus naisten ja miesten tasapuolisesta edus- Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan oi-
12681: tuksesta tulee sovellettavaksi kantelussa tarkoi- keusasiamies otti kuitenkin huomioon sen, että
12682: tettujen kuntaenemmistöisten yhtiöiden halli- kyseessä oleva tasa-arvolain säännös oli tullut
12683: tuksenjäseniä valittaessa. Sen sijaan tilintarkas- voimaan vasta 1.3.1995 ja kaupunginhallituksen
12684: tajiin säännös ei sovellu. menettelytapaohjeet oli annettu maalis-touko-
12685: Kaupunginhallitus viittasi asiassa erityisiin kuun aikana 1995. Näin ollen kysymys oli saatta-
12686: syihin, jotka antavat mahdollisuuden poiketa nut olla ns. siirtymävaiheen ongelmista.
12687: tasapuolisen edustuksen vaatimuksesta. Kau- Edelleen oikeusasiamies otti huomioon myös
12688: pungin tarkoituksena ei ollut ehdottaa kysymyk- sen kaupungin lakimieheltä puhelimitse saadun
12689: sessä olevien yhtiöiden hallituksiin henkilöitä tiedon, että tasa-arvolain vaatimuksiin tullaan
12690: heidän sukupuolensa perusteella vaan henkilöi- kiinnittämään erityistä huomiota vastaisissa
12691: tä, joiden parhaiten katsottiin olevan perillä henkilövalinnoissa.
12692:
12693:
12694:
12695: 237
12696: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
12697:
12698:
12699:
12700:
12701: Oikeusasiamies saattoi edellä selostetun käsi- jan nimi, ei virka-asemaa. Tästä huolimatta mo-
12702: tyksen kaupunginhallituksen menettelyn vir- net paikallislehden lukijat ovat epäilemättä tun-
12703: heellisyydestä kaupunginhallituksen tietoon nistaneet kirjoittajan nimen ja tienneet hänet
12704: sekä kiinnitti vastaisen varalle kaupunginhalli- lukion ja peruskoulun opettajaksi. Tämä tunnet-
12705: tuksen huomiota siihen, että kuntaenemmistöis- tuisuus ei kuitenkaan ole voinut estää häntä esit-
12706: ten yhtiöiden hallintoelimissä tulee olla tasapuo- tämästä julkisesti omia mielipiteitään.
12707: lisesti sekä naisia että miehiä. Oikeuskäytännössä virkamiehen esittämälle
12708: Oikeusasiamiehen päätös 28.5.1997, dnro kritiikille on asetettu niin sanottu asiallisuusvaa-
12709: 1422/4/95 timus. Perusvaatimuksena voidaan pitää myös
12710: sitä, että virkamiehen julkisesti esittämät tosi-
12711: asiatiedot pitävät paikkansa.
12712: Lehtikirjoituksen sävy on ollut poleeminen,
12713: KUNNAN VIRKAMIEHEN
12714: mutta hyvän tavan vastaiseksi sitä ei ole edes
12715: ILMAISUVAPAUS
12716: väitetty. Sen sisältämiä, kaupungin taholta vir-
12717: Lukion ja peruskoulun yläasteen historian heelliseksi väitettyjä asiatietoja ei ole yksilöity.
12718: lehtori arvosteli kantelussaan Suolahden kau- Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan kir-
12719: punginjohtajan menettelyä. Tämä oli lähettänyt joituksen virheellisyys olikin lähinnä siinä, ettei
12720: kantelijalle kirjeen, jossa puututtiin paikallisen kirjoitus "anna oikeaa kuvaa tilanteesta".
12721: sanomalehden yleisönosastossa olleeseen kanteli- Sananvapauteen demokraattisessa oikeusval-
12722: jan kirjoitukseen. Yleisönosastokirjoitus käsitte- tiossa kuuluu kuitenkin olennaisesti se, että kan-
12723: li kaupungin rantarakentamista. Kaupunginjoh- salaisilla on lupa kuvata yhteiskuntapoliittisia
12724: tajan mielestä kantelijan ei olisi pitänyt kaupun- hankkeita muullakin kuin poliittisen päätösval-
12725: gin opetustoimen virkamiehenä julkaista tällais- lan käyttäjien kulloinkin hyväksymällä tavalla.
12726: ta kirjoitusta. Kaupunginjohtaja oli myös toi- Jos asioita on julkisissa puheenvuoroissa yk-
12727: mittanut kirjeensä kantelijan esimiesten ja kou- sinkertaistettu, tätä ei voida pitää asiavirheenä
12728: lulautakunnan puheenjohtajan tiedoksi. silloin, kun kysymys on nimenomaan poleemises-
12729: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- ta ja kantaa ottavasta lehtikirjoituksesta. Ylei-
12730: raavan. sönosastokirjoitusten tavoitteena onkin usein
12731: Asiassa on kysymys virkamiehen sananva- juuri julkisen keskustelun virittäminen yhteisis-
12732: paudesta ja sen rajoittamisesta julkisen vallan tä asioista. Tämä tavoite on sopusoinnussa sa-
12733: taholta. Virkamiesten kohdalla sananvapauden nanvapauden ja demokratian kanssa. Yhteis-
12734: mahdolliset rajoitukset voivat johtua joko vir- kunnan vallankäyttäjien tulisi osallistua tähän
12735: kaan liittyvästä lojaliteettivelvollisuudesta tai keskustelun eikä pyrkiä vaientamaan sitä.
12736: yleisistä käyttäytymisnormeista. Oikeusasiamies ei katsonut, että kantelijan
12737: Yleisönosastokirjoitus on julkaistu tavan- kirjoitus olisi loukannut tämän loj aliteettivelvol-
12738: omaisena kansalaispuheenvuorona. Kirjoituk- lisuutta kaupungin opetustoimen virkamiehenä.
12739: sen aihe ei liity kantelijan virkatyöhön tai yli- Sen sijaan kaupunginjohtajan omaa menette-
12740: päänsä opetustoimen alaan. Kantelijaon ilmoit- lyä ei oikeusasiamiehen mielestä voitu tässä yh-
12741: tanut kirjoittaneensa sen yksityishenkilönä. Kir- teydessä arvioida pelkästään sananvapauden nä-
12742: joituksessa onkin mainittu pelkästään kirjoitta- kökulmasta.
12743:
12744:
12745:
12746: 238
12747: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
12748:
12749:
12750:
12751:
12752: Kaupunginjohtaja on itse korostanut sitä, omaisesti todennut kantelijalla olevan oikeuden
12753: että hän on kirjoittanut kantelijalle osoittaman- omiin mielipiteisiin. Lisäksi kaupunginjohtaja
12754: sa kirjeen kaupunginjohtajana eikä yksityis- oli ilmoittanut, että kirjeen pääasiallisena tarkoi-
12755: henkilönä. Antamassaan selvityksessä hän on tuksena oli ollut vain kiinnittää kantelijan huo-
12756: luonnehtinut kirjettä kantelijalle annetuksi miota lehtikirjoituksessa olleiden tietojen oikeel-
12757: "huomautukseksi". Kirjettä on sen takia arvioi- lisuuteen. Kaupunginjohtaja on myöntänyt, et-
12758: tava nimenomaan kaupunginjohtajan virkatoi- tei hän ollut tullut pohtineeksi sanavalintojensa
12759: mena. oikeudellista merkitystä ja että hän oli valmis
12760: Kaupunginjohtajan kantelijalle antama pyytämään anteeksi, mikäli hän oli loukannut
12761: "huomautus" käsittää sekä moitearvostelua että kantelijaa.
12762: kehotuksen ryhtyä aktiiviseen korjaavaan toi- Oikeusasiamies saattoi käsityksensä kaupun-
12763: mintaan. Ongelmallinen oli erityisesti kirjeen se ginjohtajan menettelyn virheellisyydestä hänen
12764: kohta, jossa tulkitaan kantelijan lehtikirjoituk- tietoonsa.
12765: sensa laatiessaan toimineen opettajan roolissa. Samalla oikeusasiamies kiinnitti kaupungin-
12766: Kaupunginjohtaja on katsonut voivansa antaa johtajan huomiota vastaisen varalle siihen, että
12767: kantelijalle "huomautuksen" nimenomaan kau- kaupungin palveluksessa olevilla tulee olla oi-
12768: pungin opetustoimeen liittyvänä asiana. Opetus- keus esittää julkisesti myös kaupungin johdon
12769: toimen sisältöön puuttuminen ei kuitenkaan läh- virallisista näkemyksistä poikkeavia mielipiteitä
12770: tökohtaisesti kuulu edes kaupunginjohtajan toi- ja ottaa tälläkin tavoin osaa yhteisten asioiden
12771: mivaltaan. hoitoon.
12772: Se, että kirje on lähetty kantelijan esimiehille Oikeusasiamiehen päätös 23.6.1997, dnro 5711
12773: tiedoksi, on ollut johdonmukaista siihen nähden, 4/95
12774: että kirje oli nimenomaan tarkoitettu opetustoi-
12775: men hoitamiseen kohdistuvaksi huomautuksek-
12776: si. Esimiehille tiedoksi lähettäminen tukee vah-
12777: VELKANEUVOJAN MENETTELV VELKA-
12778: vasti sitä tulkintaa, että kaupunginjohtajan kirje
12779: JÄRJESTELVASIASSA
12780: oli tarkoitettu nimenomaan viran puolesta anne-
12781: tuksi huomautukseksi opetustoimen virkamie- Velkoja kanteli siitä, että Tampereen kaupun-
12782: helle eikä pelkästään kaupunginjohtajan omaksi gin velkaneuvoja oli yksityishenkilön velkajär-
12783: mielipiteen ilmaukseksi. jestelyssä muuttanut tuomioistuimen velalliselle
12784: Oikeusasiamies katsoi kaupunginjohtajan vahvistamaa ns. nollamaksuohjelmaa sisällyttä-
12785: menetelleen virheellisesti siinä, että tämä oli kau- mällä siihen myöhemmin ilmitulleen kantelijan
12786: punginjohtajan virassaan tosiasiallisesti pyrki- toisen saatavan velalliselta.
12787: nyt kirjeellään rajoittamaan kantelijalle kuulu- Velkaneuvoja oli lähettänyt" maksuohjelman
12788: vaa sananvapautta eli oikeutta esittää julkisesti muutokseksi" otsikoidun kirjeen kaikille velko-
12789: mielipiteitä ja ottaa siten osaa yhteisten asioiden jille. Kirjeessä ilmoitettiin, että maksuohjelmas-
12790: hoitoon. ta puuttunut kantelijan saatava oli liitetty velal-
12791: Menettelyn moitittavuutta arvioitaessa otet- lisen velkojaluetteloon. Kantelija oli ilmoittanut
12792: tiin kuitenkin lieventävinä seikkoina huomioon, velkaneuvojalle, että hän ei velkajana hyväksy-
12793: että kaupunginjohtaja oli kirjeessään nimen- nyt muutosta.
12794:
12795:
12796:
12797: 239
12798: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
12799:
12800:
12801:
12802:
12803: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- Kirjeen perusteella maallikko ei ole siten voinut
12804: raavan. ymmärtää oikeudellista asemaansa eikä sen vaa-
12805: On sinänsä perusteltua, että velkajärjestely- timia toimenpiteitä.
12806: asioissa pyritään ensin sovintoratkaisuun velalli- Velkaneuvojan menettely on ollut omiaan
12807: sen ja velkojien välillä. Ennen velkajärjestelyn vaarantamaan kantelijan oikeutta. Oikeuden-
12808: hakemista tähän on velkajärjestelylain l l §:n menetystä ei ole kuitenkaan tapahtunut, koska
12809: mukaan nimenomainen velvollisuus. Sovintoon kantelija on itse osannut toimia asiassa aktiivi-
12810: pyrkimisessä ei kuitenkaan saa menetellä asian- sesti. Velkaneuvoja on hakenut asianmukaisesti
12811: osaisten oikeusturvaa vaarantavalla tavalla. tuomioistuimelta muutosta maksuohjelmaan
12812: Oikeusturvan yksi keskeinen elementti on oi- sen jälkeen, kun kantelija oli vastustanut muu-
12813: keus tulla kuulluksi. Tämä ei tarkoita pelkästään tosta.
12814: muodollista vaan myös tosiasiallista ja tehokasta Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan velko-
12815: oikeutta tulla kuulluksi. Velkajärjestelyasioissa jille lähetetyssä kirjeessä olisi tullut selvästi sa-
12816: on huolehdittava siitä, että nekin yksityishenki- noa, että kyseessä oli ainoastaan sovintoehdotus,
12817: löt, joilla ei ole lainopillista asiantuntemusta, joka edellytti asianomaisen velkojan nimen-
12818: ymmärtävät oikeudellisen asemansa ja sen heiltä omaista suostumusta. Velkojalie olisi tullut an-
12819: vaatimat toimenpiteet. taa toimintaohjeet vastausta varten.
12820: Velkajärjestelyssä lainvoimaisesti vahvistet- Oikeusasiamies saattoi käsityksensä asian-
12821: tua maksuohjelmaa ei voida muuttaa muutoin omaisen velkaneuvojan tietoon. Samalla oikeus-
12822: kuin tuomioistuimen päätöksellä yksityishenki- asiamies kiinnitti Tampereen kaupunginhalli-
12823: lön velkajärjestelystä annetun lain 44 §:ssä sää- tuksen huomiota siihen, että kaupungin velka-
12824: detyllä tavalla. Toinen mahdollisuus on, että ve- neuvojia vastedes ohjeistetaan huolehtimaan
12825: lallinen ja kyseinen velkoja, jonka oikeutta muu- asianosaisten asianmukaisesta kuulemisesta vel-
12826: tos koskee, sopivat asiasta vapaaehtoisesti. kajärjestelyasioissa. Oikeusasiamies edellytti
12827: Tämä ei muuta tuomioistuimen päätöksen sisäl- kaupunginhallituksen ilmoittavan, mihin toi-
12828: töä, vaan merkitsee vain uutta sopimusta velalli- menpiteisiin asia oli johtanut.
12829: sen ja velkojan välillä. Oikeusasiamiehen päätös 24.11.1997, dnro
12830: Tässä asiassa velkaneuvojan kirje oli ollut 132/4/96
12831: muotoilultaan harhaanjohtava. Kirjeestä ei ollut
12832: käynyt ilmi, että kyseessä oli ollut pelkkä sovin- Tampereen kaupunginhallitus ilmoitti
12833: toehdotus ja että muutos oli edellyttänyt velko- 8 .1.1998, että velkaneuvonnassa on otettu käyttöön
12834: jan antamaa nimenomaista suostumusta. Päin- ilmoitusjärjestely vastaavanlaisten sekaannusten
12835: vastoin oli kirjeessä annettu ymmärtää, että torjumiseksi. Mikäli velallisen maksuohjelmaan
12836: muutos maksuohjelmaan oli tehty jo velkaneu- ehdotetaan muutosta, velkojalta pyydetään allekir-
12837: vojan omalla päätöksellä. joitettu ilmoitus, jossa tämä joko hyväksyy maksu-
12838: Kirjeessä ei myöskään ollut toimintaohjeita ohjelman muutosehdotuksen tai ilmoittaa, ettei hän
12839: sen varalta, että kantelija taijoku muu velkoja ei sitä hyväksy.
12840: olisi suostunut muutokseen. Kirjeessä ei kerrot-
12841: tu, että maksuohjelman muutosta haetaan tuo-
12842: mioistuimelta, mikäli muutosta vastustetaan.
12843:
12844:
12845:
12846: 240
12847: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
12848:
12849:
12850:
12851:
12852: KUNNANHALLITUKSEN PUUTIUMINEN voittavassa kansainvälisessä sopimuksessa sää-
12853: KUNNAN ASUKKAAN OIKEUTEEN AJAA detyn oikeuden käyttöön.
12854: KANNETTA Apulaisoikeusasiamiehen varamies saattoi kä-
12855: Kaksi saamelaista poronhoitajaa oli nostanut sityksensä virheellisestä menettelystä Inarin
12856: Lapin käräjäoikeudessa metsähallitusta vastaan kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan tietoon.
12857: kanteen, jossa he vaativat kansalaisoikeuksia ja Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös
12858: poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 15.12.1997, dnro 159/4/95
12859: 27 artiklan nojalla saamelaisen kulttuurimuodon
12860: osana nauttimansa poronhoito-oikeuden vahvis-
12861: tamista ja metsähallituksen hakkuiden kieltä- KUNNALLISEN VELKANEUVONNAN
12862: mistä eräillä metsähallituksen Inarin kunnassa VALVONTA
12863: hallinnoimilla valtion mailla.
12864: Poronhoitajien pyynnöstä Lapin käräjäoi- Kantelija arvosteli kunnan toimenpidepaik-
12865: keus kielsi väliaikaisesti metsähallitusta 500 000 kaisen Velkaneuvojan menettelyä velkajärjeste-
12866: markan sakon uhalla ryhtymästä metsänhakkui- lyhakemusta koskevassa asiassa. Oikeusasiamies
12867: siin ja tietöihin kyseisellä alueella. katsoi kantelijan väitteiden jääneen näyttämät-
12868: Inarin kunnanhallitus teki kunnanjohtajan tä toteen, mutta totesi kantelun tuovan esille
12869: ehdotuksesta päätöksen, jossa muun muassa kunnallisen velkaneuvonnan järjestämiseen, oh-
12870: vaadittiin poronhoitajia vetämään pois vaati- jaamiseen ja valvontaan liittyviä ongelmia, joita
12871: muksensa käräjäoikeudesta. Päätöksessä todet- on esiintynyt muissakin kunnissa.
12872: tiin, "että mikäli näin ei tapahdu, kunta esittää Tämän osalta oikeusasiamies totesi seuraa-
12873: saamelaisten kulttuuri-itsehallintolain käsitte- van.
12874: lyn keskeyttämistä ja Hirvassalmen teurasta- Julkisin varoin rahoitettavaan kunnalliseen
12875: mon perusparannuksen rahoituspäätöksen har- velkaneuvontaan täytyy liittyä riittävä ohjaus,
12876: kitsemista kunnes uusi rauhoitusvaatimus on valvonta ja vastuu. Näiden puuttuminen tai
12877: loppuun käsitelty". puutteellisuus voi avata mahdollisuuksia väärin-
12878: Apulaisoikeusasiamiehen varamies totesi, käytöksille. Kuntien velkaneuvonta tulisi oi-
12879: että puuttuminen kunnan asukkaan oikeuteen keusasiamiehen mielestä järjestää ensisijaisesti
12880: ajaa kannetta valtiota vastaan ei kuulunut kun- muutoin kuin yksityisenä ostopalveluna. Virka-
12881: nallislain mukaan kunnan toimivaltaan. Kan- vastuuta vailla toimivaa yksityistä velkaneuvo-
12882: teesta luopumista koskevan vaatimuksen esittä- jaa ei voida samassa määrin ohjataja valvoa kuin
12883: minen tapahtuneella tavoin ei ollut muutoin- kunnallista viranhaltijaa.
12884: kaan asianmukaista. Kunnanjohtajan esityk- Oikeusasiamiehen mielestä olisi joka tapauk-
12885: seen ja kunnanhallituksen päätökseen sisältyvä sessa syytä tehostaa kunnallisen velkaneuvon-
12886: vaatimus merkitsi painostusta luopua Euroopan nan ohjausta ja valvontaa. Velkaneuvonta on
12887: ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan turvaamasta luonteensa puolesta erityisen herkkää epäasialli-
12888: oikeudesta. Apulaisoikeusasiamiehen varamies sille sivuvaikutteille tai ainakin erilaisten epäluu-
12889: piti tällaista julkisyhteisön taholta esitettyä vaa- lojen syntymiselle. Ei ole hyväksyttävää, että
12890: timusta moitittavana puuttumisena Suomea vel- velkaneuvojat julkisena tehtävänä hoitamas-
12891: saan neuvontatyössä esimerkiksi markkinoivat
12892:
12893:
12894:
12895: 241
12896: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
12897:
12898:
12899:
12900:
12901: asiakkailleen omia yksityisiä konsultti- tai kir- valvontaa tehostetaan.
12902: janpitopalvelujaan. Yleinen luottamus julkisena Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle
12903: tehtävänä hoidettavaan velkaneuvontaan saat- 31.12.1997, dnro 1349/4/95
12904: taa kärsiä.
12905: Ensisijainen vastuu velkaneuvonnan asian- Oikeusministeriö ilmoitti 7.4.1998, että oikeus-
12906: mukaisuudesta lankeaa kullekin yksittäiselle ministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tar-
12907: kunnalle. On tärkeätä, että kunnat huolehtivat koituksena on asettaa selvitysmies kartoittamaan ja
12908: velkaneuvonnan riittävästä valvonnasta, siinä yhteensovittamaan maan eri osien velkaneuvonta-
12909: määrin kuin tämä on Velkaneuvojan salassapito- palveluja. Tässä yhteydessä selvitetään myös kun-
12910: velvollisuus huomioon ottaen mahdollista. Esi- nallisen velkaneuvonnan yleisen ohjauksen ja val-
12911: merkiksi velkaneuvojan hoitamien asioiden kä- vonnan tehostamistarve.
12912: sittelyaikoja on mahdollista seurata ilman, että
12913: salassapitovelvollisuutta loukataan. Tällöin ti-
12914: lanteese, ,l voidaan heti puuttua, jos asioiden ha-
12915: vaitaan viivästyvän.
12916: VIRKA-ASEMA JA ASIANAJO-
12917: Tarvetta olisi edelleen myös ylemmän tason
12918: TOIMEKSIANTO
12919: ohjaukseen, jolla voitaisiin yhtenäistää eri kunti-
12920: en velkaneuvontaa. Kunnallisen velkaneuvon- Vanhan Vaasan sairaalan lääkäri pyysi oi-
12921: nan nykyinen epäyhtenäisyys ei ole omiaan aina- keusasiamiestä tutkimaan, oliko Sipoon kunnan
12922: kaan edistämään ihmisten oikeusturvaa ja yh- holhouslautakunnan sihteeri toiminut asianmu-
12923: denvertaisuuden toteutumista. kaisesti, kun tämä oli asianajajan ominaisuudes-
12924: Uuden oikeusapulainsäädännön myötä tilan- sa laskuttanut erästä potilasta tälle määrättä-
12925: ne saattaa heiketä entisestään, kun kunnallinen vää uskottua miestä koskevassa asiassa.
12926: velkaneuvonta muodollisestikin erotetaan ylei- Aloite uskotun miehen määräämiseksi oli teh-
12927: sestä oikeusavusta. Tuleville valtion oikeusapu- ty sairaalan puolelta. Holhouslautakunnan sih-
12928: toimistoille ei nähtävästi ole ajateltu kunnallisen teeri, joka toimi paikkakunnalla myös asianaja-
12929: velkaneuvonnan ohjaajan ja valvojan roolia. jana, oli virkansa puolesta ottanut yhteyttä poti-
12930: Vastaavasti myös oikeusministeriö näyttää me- laan omaisiin. Omaiset olivat pyytäneet sihteeriä
12931: nettävän mahdollisuutensa kunnallisen velka- ottamaan asian hoidettavakseen asianajotoi-
12932: neuvonnan valtakunnantasoiseen ohjaamiseen. meksiantona. Tämä oli laskuttanut omaisia, jot-
12933: Oikeusasiamiehen mielestä olisi syytä harkita, ka olivat kuitenkin osoittaneet laskun potilaan
12934: miten viime kädessä valtion rahoittamaa kun- itsensä maksettavaksi ja lähettäneet sen Vanhan
12935: nallista velkaneuvontaa voitaisiin yhtenäistää ja Vaasan sairaalaan.
12936: miten siihen kohdistuvaa ohjausta ja valvontaa Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
12937: voitaisiin tehostaa. Erityisesti olisi syytä arvioi- raavan.
12938: da, missä määrin ja millä keinoin uudet valtion Holhouslautakunta ja sen sihteeri ovat velvol-
12939: oikeusaputoimistotvoisivat koordinoida alueen- lisia antamaan lähiomaisille oikeata tietoa itse
12940: sa kunnallista velkaneuvontaa. kunkin oikeuksista ja velvollisuuksista. Potilaan
12941: Oikeusasiamies esitti oikeusministeriölle, että lähiomaisille ei saa antaa sellaista kuvaa, että
12942: kunnallisen velkaneuvonnan yleistä ohjausta ja holhouslautakunnalla ei olisi lainkaan velvolli-
12943:
12944:
12945:
12946: 242
12947: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
12948:
12949:
12950:
12951:
12952: suutta tai mahdollisuutta hoitaa uskotun miehen viranhoidon näkökulmasta asianmukaisena, että
12953: hakemista viran puolesta. holhouslautakunnan sihteeri ottaa asianajajana
12954: Holhouslautakunnan mukaan kunnassa oli vastaan toimeksiantoja, jotka varmuudella teke-
12955: kustannussyistä pyritty siirtämään vastuu hol- vät hänet holhouslautakunnan sihteerinä esteei-
12956: hoojan ja uskotun miehen hakemisesta ensisijai- liseksi käsittelemään samoja asioita holhouslau-
12957: sesti lähiomaisille. Oikeusasiamiehen mukaan takunnassa.
12958: tämä ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että hol- Oikeusasiamies saattoi käsityksensä Sipoon
12959: housasia jää kokonaan hoitamatta, jos lähiomai- kunnan holhouslautakunnan tietoon.
12960: set kieltäytyvät ryhtymästä toimenpiteisiin. Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnro
12961: Holhouslautakunta on viime kädessä velvollinen 378/4/96
12962: huolehtimaan virkavastuulla siitä, että uskotun
12963: miehen tarpeessa oleva saa tällaisen edunvalvo-
12964: Jan.
12965: Oikeusasiamies piti holhouslautakunnan sih- TYÖ JA TYÖVOIMA
12966: teerin menettelyä kyseenalaisena siinä, että tämä
12967: oli lautakunnan sihteerinä hoitamassaan asiassa
12968: TARKASTUKSET
12969: ottanut itse asianajotoimeksiannon vastaan.
12970: Tällainen menettely, vaikkakaan laki tai kunnan
12971: TYÖVOIMATOIMISTOT
12972: virkasääntö ei sitä nimenomaisesti kieltäisi, oli
12973: omiaan vaarantamaan viranomaistoiminnan us- Apulaisoikeusasiamies tarkasti kertomus-
12974: kottavuutta ja yleistä luottamusta virkamiehen vuonna kaksi työvoimatoimistoa. Työvoimatoi-
12975: objektiivisuuteen. Roolinvaihdos lautakunnan mistojen tarkastuksia jatketaan vuonna 1998 ja
12976: sihteeristä asianajajaksi on omiaan luomaan ul- niiden tarkoituksena on selvittää muun muassa
12977: kopuolisessa sellaisen mielikuvan, että holhous- työttömyysturvan hakijoiden oikeusturvan to-
12978: lautakunnan sihteeri käyttää virka-asemaansa teutumista.
12979: hyväkseen saadakseen itse asianajajana asian- Tarkastuksiin antoi aiheen muun muassa
12980: ajotoimeksiantoja sellaisilta ihmisiltä, joiden eräissä kanteluissa esitetty näkemys, jonka mu-
12981: kanssa hän on tullut virkansa puolesta tekemi- kaan työvoimatoimikunnat pitävät lähtökohtai-
12982: sun. sesti työnantajan käsitystä työnhakijan taikka
12983: Knutalaisen on holhouslautakunnan sihteerin työntekijän näkemystä luotettavampana arvioi-
12984: kanssa asioidessaan voitava luottaa siihen, ettei dessaan lausunnon perusteena olevaa näyttöä.
12985: holhouslautakunnan sihteerille virka-asiassa Arvostelu koski erityisesti lausuntoja, joissa ar-
12986: tehty yhteydenotto muunnu asianajotoimeksi- vioitiin sitä, oliko hakija kieltäytynyt vastaanot-
12987: annoksi asiakkaan sitä alunperin tarkoittamat- tamasta työtä taikka eronnut työstä ilman päte-
12988: ta. vää syytä. Koska kielteisestä työvoimapoliitti-
12989: On myös huomattava, että ottaessaan hol- sesta lausunnosta seuraa työttömyysturvan me-
12990: housasiassa asianajotoimeksiannon vastaan hoi- netyksiä, kantelijat pitivät tärkeänä, että heidän
12991: huusiaulakunnan sihteeri on tullut joka tapauk- näkemyksensä otetaan tasavertaisesti huomioon
12992: sessa esteelliseksi osallistumaan saman asian kä- näyttöä arvioitaessa (ks. s. 24 7 olevaa tapaus-
12993: sittelyyn holhouslautakunnassa. Ei voida pitää selostusta). Kanteluissa kerrottiin olevan tulkin-
12994:
12995:
12996:
12997: 243
12998: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
12999:
13000:
13001:
13002:
13003: taerimielisyyksiä myös siitä, ketä oli pidettävä eikä tavoitteeseen päästy.
13004: yrittäjänä taikka päätoimisena opiskelijana. Järvenpään työvoimatoimikunta kokoontuu
13005: Tarkastuksilla pyrittiin erityisesti selvittä- kerran kahdessa viikossa ja käsittelee kokoukses-
13006: mään edellä sanottuja kysymyksiä. Keskeistä oli sa keskimäärin 50 asiaa. Toimikunnanjäsenille ei
13007: näin ollen perehtyminen työvoimatoimikuntien järjestetä erityistä koulutusta toimikausien alus-
13008: toimintaan ja niiden antamiin työvoimapoliitti- sa. Työvoimapoliittista lausuntoa koskevan
13009: siin lausuntoihin. Tarkastuksilla kiinnitettiin asian valmistelu toimikuntakäsittelyyn kestää
13010: huomiota myös työvoimapoliittisten lausunto- noin viikon, jos asia on valmis vietäväksi sinne.
13011: jen käsittelyaikoihin sekä siihen, ovatko niiden Työvoimatoimikunnan sihteerit laativat koko-
13012: perustelut asianmukaisia ja riittäviä. uksien asialistat siten, että asiat ovat mahdolli-
13013: Tarkastukset toteutettiin tutustumalla työ- simman valmiit ratkaistavaksi. Toimikunnan
13014: voimatoimiston toimintaan, keskustelemalla sihteerit selvittävät lausuntoasioiden näyttöky-
13015: työvoimatoimikunnan asioiden valmistelusta symyksiä suurelta osin puhelimitse. Sihteereiden
13016: vastaavien virkamiesten kanssa sekä perehty- näkemyksen mukaan näytön arvioinnissa ei ole
13017: mällä työvoimatoimikunnan asiakirjoihin. Työ- ollut erityisiä ongelmia. He totesivat kuitenkin,
13018: voimatoimistot toimittivat ennen tarkastusta että väärinkäsitykset ja tulkintaerimielisyydet
13019: oikeusasiamiehen kansliaan työvoimatoimikun- ovat mahdollisia etenkin tilanteissa, joissa arvi-
13020: tien kokousten pöytäkirjoja, joista ilmeni pää- oidaan sitä, onko hakija kieltäytynyt vastaanot-
13021: piirteittäin lausuntojen sisältö. tamasta työtä taikka eronnut työstä ilman päte-
13022: vää syytä.
13023:
13024: Järvenpään työvoimatoimisto
13025: Kotkan työvoimatoimisto
13026: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Järvenpään
13027: työvoimatoimiston 25.11.1997. Apulaisoikeusasiamies tarkasti Kotkan työ-
13028: Järvenpään työttömyysaste oli 12,2 %. Työ- voimatoimiston 2.12.1997.
13029: voimatoimistossa oli 4 200 työnhakijaa, joista Kotkan työttömyysaste oli 18 %ja työttömiä
13030: työttömiä 2 500. oli noin 5 000. Työttömyysluvuissa ei ollut ta-
13031: Työttömistä työnhakijoista vajaakuntoisia pahtunut juurikaan muutosta parempaan viime
13032: oli 10 %. Heidän työllistämisensä on ollut erityi- vuosina. Laman aikana työttömyysaste oli kor-
13033: sen hankalaa. Työvoimatoimiston asiakkaista keimmillaan hieman yli 20 %. Noin 100 työpaik-
13034: yli 1,5 vuotta työttöminä olleilla noin kolman- kaa tuli avoimeksi tai oli avoinna kuukausittain.
13035: neksella oli päihteiden käyttöön liittyviä ongel- Työvoimatoimisto oli saavuttanut työnväli-
13036: mia. tyksen tavoitteet hyvin. Sen mahdollisuudet vai-
13037: Uudellamaalla tulospalkkausjärjestelmän pii- kuttaa uusien työpaikkojen perustamiseen ovat
13038: riin kuuluvat työvoimatoimistot saavuttivat kuitenkin vähäiset. Pitkäaikaistyöttömien mää-
13039: asetetut tavoitteet 90-prosenttisesti vuonna rää koskevia tavoitteita ei ollut myöskään saavu-
13040: 1996. Tästä aiheutui määrärahaongelmia eikä tettu, vaikka tähän ryhmään kuuluvien työllis-
13041: palkkalisiä pystytty suorittamaan luvatun suu- tämiseen oli suunnattu erityistoimenpiteitä.
13042: ruisina. Uusien työpaikkojen hankkimista kos- Työvoimakoulutukseen osallistuneet olivat työl-
13043: kevan tavoitteen saavuttaminen oli vaikeinta, listyneet hyvin koulutuksen jälkeen. Työvoima-
13044:
13045:
13046:
13047: 244
13048: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
13049:
13050:
13051:
13052:
13053: toimisto tekee säännöllistä yhteistyötä koulujen mistä koskevat asiat.
13054: kanssa. Nuorille on tarjolla muun muassa työpa- Työvoimatoimikunnan asioiden valmistelus-
13055: jatoimintaa. sa korostui työvoimatoimiston johtajan ja työ-
13056: Työvoimatoimisto oli kohdistanut voimava- voimatoimikunnan sihteereiden mukaan näyttö-
13057: roja myös yritysasiakkaille tarjottavien maksul- kysymysten vaikeus. Näyttöä pyritään hankki-
13058: listen palvelujen tuottamiseen. Työvoimatoimis- maan mahdollisimman tasapuolisesti muun mu-
13059: to kilpailee alalla toimivien yksityisten yritysten assa työttömyysturvan hakijalle ja työnantajal-
13060: kanssa ja myy tuottamansa palvelut markkina- le toimitettavilla esitäytetyillä kaavakkeilla.
13061: hintaan. Työvoimatoimiston maksullisilla palve- Apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota
13062: luilla on kysyntää ja niitä markkinoidaan yrityk- myös siihen, että etenkään kielteisten työvoima-
13063: sille aktiivisesti. poliittisten lausuntojen perustelut eivät olleet
13064: Kymen työvoima- ja elinkeinokeskuksen toi- kaikilta osin riittäviä. Koska työttömyyskassat
13065: minta ei ollut ainakaan toistaiseksi vaikuttanut ja Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistot anta-
13066: työvoimatoimiston tehtäviin eikä Kymen työ- vat työttömyysturvalain mukaiset päiväraha-
13067: voimapiirin tehtävien siirtyminen Kymen työ- päätöksensä sitovien työvoimapoliittisten lau-
13068: voima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston suntojen perusteella, on lausuntojen asianmu-
13069: tehtäväksi ollut myöskään aiheuttanut muutok- kaista perustelemista pidettävä erityisen tärkeä-
13070: sia tässä suhteessa. nä.
13071: Työvoimatoimikunta kokoontuu kerran kah-
13072: dessa viikossa. Kokouksissa käsiteltävien asioi- Työhallinnon tarkastukset 1997
13073: den määrät vaihtelevat noin 40-100 välillä.
13074: Työvoimatoimistossa pidettiin puutteena sitä, Järvenpään työvoimatoimisto 25.1l.l997
13075: että työministeriö ei enää nykyisin toimita työ- Kotkan työvoimatoimisto __ 2.12.1997
13076: voimatoimikunnille yhteenvetoja työttömyys-
13077: turvalautakunnan päätöksistä. Työvoimatoi-
13078: miston virkamiehet arvostelivat myös sitä, että
13079: lainsäädäntö muuttuu niin nopeasti, ettei oikeus-
13080: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT
13081: käytäntö ehdi muotoutua.
13082: ALOITTEET
13083: Työvoimatoimisto tiedottaa omille nuorille
13084: asiakkailleen siitä, että työmarkkinatuen saami-
13085: TYÖVOIMATOIMISTON MENETTELY
13086: seksi on hakeuduttava koulutukseen. Työvoima-
13087: TYÖLLISTÄM ISESSÄ
13088: toimisto ei kuitenkaan ilmoituksensa mukaan
13089: pysty tavoittamaan kaikkia alueensa ammatti- Kantelija pyysi kantelukirjoituksessaan m-
13090: taidottomia nuoria, joiden tulisi hakeutua koulu- keusasiamiestä tutkimaan Savonlinnan työvoi-
13091: tukseen työmarkkinatuen saamiseksi. Tämä on matoimiston menettelyn kantelijan työllistämi-
13092: käytännössä mahdotonta. Kotkan työvoimatoi- sessä valtion työllistämispalveluna ja sijoittami-
13093: mikunnan tehtävät painottuvat nykyisin voi- sessa paikallisen urheiluseuran tehtäviin. Kan-
13094: makkaasti opiskelijoiden asioita koskeviin kysy- telijan mukaan työvoimatoimiston johtaja oli
13095: myksiin. Aiemmin työvoimatoimikunnan tehtä- ensin suostunut siihen, että hänet voitiin työllis-
13096: vissä olivat keskeisellä sijalla työstä kieltäyty- tää urheiluseuran tehtäviin, mutta oli sittemmin
13097:
13098:
13099:
13100: 245
13101: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
13102:
13103:
13104:
13105:
13106: muuttanut päätöstään ilman asianmukaisia pe- mentissa tarkoitettua suostumusta. Lääninoi-
13107: rusteita. keuden päätöksestä huolimatta kantelijan siviili-
13108: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Savonlin- palvelusta ei kuitenkaan heti keskeytetty. Kan-
13109: nan työvoimatoimiston päätös, jonka mukaan telija katsoi siviilipalveluskeskuksen menetelleen
13110: kantelijaa ei otettu työvoimatoimiston palveluk- virheellisesti, kun se ei ollut noudattanut läänin-
13111: seen määräaikaiseen työsuhteeseen valtion työl- oikeuden lainvoimaista päätöstä.
13112: listämispalveluna ja sijoitettu urheiluseuran teh- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan muun
13113: täviin ei ollut lainvastainen tai virheellinen. Työ- muassa seuraavan.
13114: voimatoimistonjohtaja ei ylittänyt hänelle asian Vaasan lääninoikeus on todennut vapautus-
13115: ratkaisemisessa työllisyysasetuksen mukaan päätöksen peruutuksen lainvastaiseksi. Näin ol-
13116: kuuluvaa harkintavaltaa. len vapautuspäätös on jäänyt lainvoimaisena
13117: Apulaisoikeusasiamies katsoi kuitenkin, että noudatettavaksi.
13118: työvoimatoimiston menettely ratkaisun tekemi- Lainvoimaisen hallintopäätöksen voi purkaa
13119: sessä oli epäasianmukainen, koska kantelijalle oli ainoastaan korkein hallinto-oikeus. Purku-
13120: annettu virheelliseksi osoittautunut ennakkotie- hakemuksella ei ole kuitenkaan hallintopäätök-
13121: to työvoimatoimiston kannanotosta hänen työl- sen täytäntöönpanoa lykkäävää vaikutusta. Si-
13122: listämiseensä valtion työllistämispalveluna. viilipalveluskeskuksen vapautuspäätös oli siten
13123: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä Sa- pantava normaalisti täytäntöön. Laillisia perus-
13124: vonlinnan työvoimatoimiston tietoon. teita siviilipalveluksenjatkamiselle lääninoikeu-
13125: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 24.1.1997, den päätöksen antamisen jälkeen ei ole enää ol-
13126: dnro 1216/4/95 lut.
13127: Kysymys on viime kädessä siitä, että oikeus-
13128: valtiossa hallintoviranomaisten on kunnioitetta-
13129: va tuomioistuinten päätöksiä. Hallintoviran-
13130: SIVIILIPALVELUSKESKUKSEN
13131: omaisten omalla käsityksellä asiasta ei ole enää
13132: VELVOLLISUUS NOUDATTAA
13133: vaikutusta sen jälkeen, kun toimivaltainen tuo-
13134: TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖSTÄ
13135: mioistuin on ottanut asiaan kantaa. Selvästi vir-
13136: Kantelija oli keskeyttänyt varusmiespalve- heellinenkin hallintopäätös voi lain mukaan jää-
13137: luksensa ja määrätty siviilipalvelukseen. Aloitet- dä noudatettavaksi, jollei julkinen etu vaadi pää-
13138: tuaan siviilipalveluksen suorittamisen hän oli töksen purkamista.
13139: kuitenkin hakenut siirtoa takaisin varusmiespal- Oikeusasiamiehen mukaan tehty vapautus-
13140: velukseen. Siviilipalveluskeskus oli ensin hyväk- päätös ja sen pysyttänyt lääninoikeuden ratkai-
13141: synyt hakemuksen, mutta todettuaan kantelijan su olivat sitä paitsi tässä tapauksessa olleet
13142: jo aloittaneen siviilipalveluksen suorittamisen se omiaan edistämään yksityisen ihmisen perusoi-
13143: oli peruuttanut aiemman päätöksensä siviilipal- keusturvaa. Hallitusmuodon 9 §:n mukaan j okai-
13144: veluslain vastaisena. sella on omantunnonvapaus. Kantelija oli perus-
13145: Kantelija valitti siviilipalveluskeskuksen pe- tellut siviilipalveluksesta vapauttamistaan ja
13146: ruutuspäätöksestä Vaasan lääninoikeuteen, joka aseelliseen palvelukseen siirtymistään koskevaa
13147: kumosi sen, koska peruutukseen ei ollut saatu hakemustaan nimenomaan eettisen vakaumuk-
13148: kantelijalta hallintomenettelylain 26 §:n 2 mo- sensa muuttumisella.
13149:
13150:
13151:
13152: 246
13153: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
13154:
13155:
13156:
13157:
13158: Oikeusasiamies katsoi siviilipalveluskeskuk- tanut työsuhteen peruuntumisen tai päättymi-
13159: sen menetelleen virheellisesti, kun se ei ollut nou- sen. Kantelijoiden käsityksen mukaan ongelma-
13160: dattanut lääninoikeuden lainvoimaista päätös- na oli muun muassa se, että työvoimaviranomai-
13161: tä. set uskovat helpommin työnantajaa kuin työ-
13162: Työministeriö oli ilmoittanut siviilipalvelus- töntä. Kantelijoiden mukaan myös päätösruuh-
13163: keskuksen toimineen asiassa ministeriön antami- kat lisäävät ratkaisujen sattumanvaraisuutta,
13164: en määräysten puitteissa. Oikeusasiamies muis- minkä lisäksi ratkaisut olivat kantelijoiden mie-
13165: tutti, että hallitusmuodon 2 §:n 4 momentin mu- lestä heikosti valmisteltuja ja muutoksenhaku
13166: kaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat hidasta.
13167: tuomioistuimet. Oikeusasiamies totesi myös mi-
13168: nisteriön määräysten johtavan ristiriitaan halli-
13169: tusmuodon 2 §:n 4 momentin kanssa, mikäli ne Työntekijän ja työnantajan asema työvoi-
13170: mapoliittista lausuntoa annettaessa
13171: mahdollistivat tuomioistuimen lainvoimaisen
13172: päätöksen noudattamatta jättämisen. Työntekijän ja työnantajan epätasa-arvoista
13173: Oikeusasiamies pyysi työministeriötä ilmoit- asemaa koskevan kantelijoiden väitteen johdos-
13174: tamaan vuoden 1997 loppuun mennessä asiassa ta työministeriö totesi apulaisoikeusasiamiehelle
13175: mahdollisesti suoritettavista toimenpiteistä. antamassaan lausunnossa, että sekä päivärahan
13176: Oikeusasiamiehen päätös 1.9.1997, dnro 2424/ hakijaa että työnantajaa kuullaan ennen asian
13177: 4/95 ratkaisemista työvoimatoimistossa tai työvoi-
13178: matoimikunnassa. Jos eri tahojen näkemykset
13179: eroavat toisistaan, joutuu viranomainen teke-
13180: Työministeriö ilmoitti 23.12.1997, että siviili-
13181: mään ratkaisunsa jomman kumman tai molem-
13182: palveluskeskuksen menettelyvirhe oli johtunut ta-
13183: pien kannasta poikkeavalla tavalla. Tällöin en-
13184: pauksen ainutlaatuisuudesta ja myös työministe-
13185: nen asian ratkaisemista voidaan hankkia lisä-
13186: riön taholta suullisesti annettujen ohjeiden ja val-
13187: näyttöä muiltakin tahoilta, kuten esimerkiksi
13188: vonnan puutteellisuudesta. Ministeriö tulee ilmoi-
13189: työsuojeluviranomaisilta. Ministeriön lausun-
13190: tuksensa mukaan jatkossa kiinnittämään vastaa-
13191: non mukaan ulkopuoliselta taholta saatu selvitys
13192: vanlaisissa tilanteissa erityistä huomiota siviilipal-
13193: on yleensä luotettavampaa kuin asianosaisten
13194: veluskeskuksen ohjaukseen ja neuvontaan.
13195: itsensä omassa asiassaan esittämä väite.
13196: Apulaisoikeusasiamies ilmoitti olevansa näil-
13197: tä osin samaa mieltä työministeriön lausunnossa
13198: esitettyjen näkemysten kanssa. Sama koski sitä
13199: TYÖTTÖMIEN OIKEUSTURVA
13200: ministeriön lausunnossa esiintuomaa seikkaa,
13201: Kantelukirjoituksessa kiinnitettiin eduskun- että työttömyysturvan hakijoiden oikeusturvan
13202: nan oikeusasiamiehen huomiota kantelijoiden varmistamiseksi työttömyysturvaa koskevissa
13203: mielestä työttömien oikeusturvassa esiintyviin asioissa on hakijalla muutoksenhakumahdolli-
13204: puutteisiin. Kantelijoiden mukaan työttömien suus käytössään.
13205: oikeusturvaa mursivat ne monet työvoimahal- Työministeriön lausunnon mukaan työttö-
13206: linnon päätökset, joissa työttömyysturvan mak- myysturvalautakunta oli muuttanut päivära-
13207: saminen oli evätty, vaikka työnantaja oli aiheut- han maksajantekemää päätöstä päivärahan ha-
13208:
13209:
13210:
13211: 247
13212: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
13213:
13214:
13215:
13216:
13217: kijan eduksi keskimäärin 10-15 prosentissa kä- Työttömyysturvaa koskevien ratkaisujen
13218: sitellyistä tapauksista. Ministeriö totesi, että valmistelu
13219: koska osa muutoksen sisältävistä ratkaisuista pe- Työministeriö kiisti lausunnossaan kantelijoi-
13220: rustuu myös muihin seikkoihin kuin työvoimavi- den väitteen ratkaisujen sattumanvaraisuudesta
13221: ranomaisen antamaan sitovaan työvoimapoliit- ja heikosta valmistelusta. Ministeriön mukaan
13222: tiseen lausuntoon, muutoksenhakuaste on pää- työttömyysturvaa hakevan on lähtökohtaisesti
13223: sääntöisesti päätynyt omassa arvioiunissaan sa- itse selvitettävä viranomaiselle oikeutensa saada
13224: maan työvoimapoliittiseen lopputulokseen kuin päivärahaa. Viranomaisella on puolestaan hal-
13225: työvoimaviranomainenkin. Näin ollen ministe- lintomenettelylain nojalla velvollisuus opastaa
13226: riön käsityksen mukaan ei voidakaan puhua työ- hakijaa asian vaatiessa. Ministeriön mukaan rat-
13227: voimaviranomaisten mielivaltaisesta menette- kaisujen sattumanvaraisuutta pyritään estä-
13228: lystä työttömiä työnhakijoita kohtaan työttö- mään hankkimalla epäselvissä tapauksissa selvi-
13229: myysturva-asioissa. tystä myös muilta tahoilta kuin hakijalta itsel-
13230: Apulaisoikeusasiamies totesi kantelijoille an- tään tai hänen työnantajaltaan. Ministeriön mu-
13231: tamassaan vastauksessa, että työntekijän ja kaan varsinkin suurimmissa työvoimatoimis-
13232: työnantajan epätasa-arvoista asemaa koskevia toissa asioiden valmistelu saattaa viivästyä, kun
13233: kantelijoiden näkemyksiä eivät tukeneet ne useisiin yksittäisiin tapauksiin joudutaan hank-
13234: asioiden käsittelyyn ja menettelyyn liittyvät sei- kimaan lisäselvitystä.
13235: kat, joita edellä on tarkasteltu. Asioiden käsittelystä saadun selvityksen mu-
13236: Toisaalta apulaisoikeusasiamies yhtyi kante- kaan työttömyysturvalautakunnan käsittely-
13237: lijoiden näkemykseen siinä, että työttömyyspäi- ajat olivat pisimmillään lähellä 12 kuukautta
13238: värahan saamisen edellytyksiä arvioitaessa saat- vuonna 1993. Vuonna 1996 asioiden keskimää-
13239: taa näytön esittäminen olla joissakin tilanteissa räinen käsittelyaika oli noin seitsemän kuukaut-
13240: työntekijälle vaikeata. Tällaisia näyttöongelmia ta. Työttömyysturvalautakunnasta saadun tie-
13241: saattaa esiintyä esimerkiksi työttömyysturva- don mukaan käsittelyajat olivat edelleen lyhene-
13242: lain 5 §:n 2 momentissa sanotussa tilanteessa, mässä.
13243: jossa arvioidaan, onko työntekijä asettanut sel- Apulaisoikeusasiamies piti mahdollisena, että
13244: laisia rajoituksia, jotka estävät tarjotun työn lisääntyneet työttömyysturva-asioiden määrät
13245: vastaanottamisen työmarkkinoilla yleisesti so- olivat saattaneet heikentää asioiden käsittelyyn
13246: vellettavin ehdoin tai lain 7 §:n 1 momentissa käytettävissä olevia voimavaroja. Hän totesi
13247: sanotussa tilanteessa, jossa arvioidaan sitä, onko myös, asioiden käsittelyajat olivat olleet esimer-
13248: henkilö kieltäytynyt vastaanottamasta laissa sa- kiksi vuonna 1993 työttömyysturvalautakun-
13249: notun kaltaista työtä ilman pätevää syytä. nassa työttömän kannalta kohtuuttoman pitkiä.
13250: Apulaisoikeusasiamies totesi, että hän tulee Apulaisoikeusasiamies totesi, että kantelijoi-
13251: vuoden 1997 lopulla suorittamillaan tarkastuk- den esittämät väittämät ratkaisujen heikosta
13252: silla erityisesti perehtymään kantelukirjoituk- valmistelusta ja sattumanvaraisuudesta olivat
13253: sessa esitetyn pohjalta edellä tarkoitettuihin työ- hänen mukaansa siinä määrin yleisluontoisia ja
13254: suhdetta, sen syntymistä tai syntymättä jäämis- yksilöimättömiä, ettei hän katsonut voivansa
13255: tä koskeviin näyttökysymyksiin. ryhtyä niiden johdosta enempään. Hän ilmoitti
13256: kuitenkin tulevansa tarkastuksilla kiinnittä-
13257:
13258:
13259:
13260: 248
13261: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
13262:
13263:
13264:
13265:
13266: mään huomiota myös työttömyysturva-asioiden VEROVALITUSTEN VALMISTAVAN
13267: käsittelyaikoihin. KÄSITTELYN KESTO
13268: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 22.9.1997,
13269: Oikeusasiamies oli havainnut, että userssa
13270: dnro 1870/4/95
13271: kanteluissa arvosteltiin sen ajan pituutta, joka
13272: verotoimistoissa kului verovalituksen vastaanot-
13273: tamisenjälkeen vastineiden, selitysten ja lausun-
13274: VEROTUS tojen hankkimiseen ennen asiakirjojen toimitta-
13275: mista lääninoikeudelle.
13276: Otettuaan asian omana aloitteena tutkitta-
13277: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT
13278: vakseen oikeusasiamies lausui kannanottonaan
13279: ALOITTEET
13280: seuraavan.
13281: Asioiden käsittelyajalla on kansalaisten OI-
13282: VERONOIKAISUVAATIMUKSEN
13283: keusturvan kannalta olennainen merkitys. Halli-
13284: KÄSITIELYAIKA
13285: tusmuodon 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus
13286: Kantelija oli toimittanut kiinteistöverotus- saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta vii-
13287: taan koskevan oikaisuvaatimuksen 17.9.1993 vytystä.
13288: Espoon verotoimistoon. Verotuksen oikaisulau- Edellä mainitut valmistavat toimenpiteet,
13289: takunta antoi asiassa päätöksensä vasta jotka verotusmenettelylain 66 ja 69 §:n mukaan
13290: 10.8.1995. kuuluvat lääninveroviraston (nykyisin verovi-
13291: Oikeusasiamies piti lähes kahden vuoden kä- raston) tehtäviksi, vaikuttavat käytännössä ve-
13292: sittelyaikaa pitkänä ja lausui käsityksenään, että rovalitusasian käsittelyajan kokonaiskestoon
13293: veroasioiden laadun ja taloudellisen merkityksen lääninoikeudessa. Sen vuoksi myös niidenjoutui-
13294: vuoksi niistä tehdyt oikaisuvaatimukset tuli pyr- saan suorittamiseen on kiinnitettävä erityistä
13295: kiä käsittelemään mahdollisimman joutuisasti. huomiota.
13296: Tässä tapauksessa viivästys oli tosin johtunut Saamansa selvityksen perusteella oikeusasia-
13297: uuden verolajin eli kiinteistöveron aiheuttamas- mies ei kuitenkaan pitänyt nykytilannetta erityi-
13298: ta oikaisuvaatimusten ennalta arvaamattoman sen huolestuttavana.
13299: suuresta määrästä. Asia ei tämän vuoksi antanut Oikeusasiamies viittasi edeltäjänsä Jacob Sö-
13300: oikeusasiamiehelle aihetta muuhun kuin että dermanin 3.10.1994 valtioneuvostolle tekemään
13301: hän kiinnitti verohallituksen huomiota siihen, esitykseen, jonka mukaan verovalitusten tavoit-
13302: että verohallinnossa pitäisi voida jo etukäteen teellisena käsittelyaikana oli pidettävä yhtä
13303: varautua uuden verolajin aiheuttamaan verova- vuotta, ja katsoi, että lääninverovirastojen tulisi
13304: litusten todennäköiseen lisääntymiseen. osaltaan pyrkiä suoriutumaan verovalituksiin
13305: Oikeusasiamiehen päätös 12.2.1997, dnro liittyvistä valmistelevista toimista enintään kol-
13306: 1604/4/95 messa kuukaudessa. Tämä aika sisältyisi verova-
13307: litusasioiden tavoitteelliseen kokonaiskestoai-
13308: kaan.
13309: Oikeusasiamies esitti verohallitukselle harkit-
13310: tavaksi, että vuosittaisissa tulostavoitesopimuk-
13311: sissa määriteltäisiin myös lääninverovirastoille
13312:
13313:
13314: 249
13315: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
13316:
13317:
13318:
13319:
13320: verotusmenettelylain 66 ja 69 §:ssä annettuja teet yrittäjille ja palkansaajille, minkä kanteli-
13321: tehtäviä koskeva käsittelyaikataulu. jayhdistys katsoi Ioukkaavan kansalaisten yh-
13322: Käsittelyajan seurannan helpottamiseksi oi- denvertaisuutta.
13323: keusasiamies edellytti verohallituksen huolehti- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
13324: van siitä, että lääninverovirastojen on mahdollis- raavan.
13325: ta selvittää lääninoikeudelle osoitetun valituk- Liikkeen- ja ammatinharjoittajiin sovelletta-
13326: sen vireilletulopäivä ilman että käsittelyaikaan van elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
13327: enää luetaan verotuksen oikaisulautakunnassa mukaan kaikki erilaiset työmatkakulut ovat vä-
13328: kulunutta aikaa. hennyskelpoisia kirjanpidon tositteiden mukais-
13329: Oikeusasiamies pyysi verohallitusta ilmoitta- ten todellisten menojen suuruisina. Lisäksi on
13330: maan 30.9.1997 mennessä, mihin toimenpiteisiin erikseen säädetty vähennyskelpoiseksi myös työ-
13331: ratkaisu on antanut aihetta. matkasta aiheutunut elantokustannusten lisäys.
13332: Oikeusasiamiehen kirje verohallitukselle Palkansaajiin kohdistuvan tuloverolain mukaan
13333: 28.2.1997, dnro 1248/2/96 verovapaaksi tuloksi on puolestaan säädetty
13334: työnantajalta saadut, laissa luetellut matkakus-
13335: tannusten korvaukset.
13336: Verohallitus ilmoitti 17.3.1997, että lääninoi-
13337: V erohallitukselle on verolaeissa delegoitu val-
13338: keuksille osoitettujen valitusten käsittelyaikoihin
13339: ta antaa tarkempia määräyksiä sekä liikkeen- ja
13340: on kiinnitetty erityistä huomiota vuoden 1997 tulos-
13341: ammatinharjoittajien elantokustannusten li-
13342: tavoitesopimuksia tehtäessä. Valitusten käsittely-
13343: säysten että palkansaajien verovapaiden matka-
13344: ajoista on sovittu lääneittäin. Valitukset käsitel-
13345: kustannusten korvausten perusteista ja määris-
13346: lään pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa.
13347: tä.
13348: Vain erityisistä syistä käsittelyaika on neljästä vii-
13349: Palkansaajien osalta verohallituksen päätös-
13350: teen kuukautta. Verohallitus totesi, että tämä käsit-
13351: valta on sidottu valtion työmarkkinalaitoksen
13352: telyaika tulee tarvittaessa olemaan esillä myös tule-
13353: Iaskemiin määriin. Vastaavaa kytkentää elinkei-
13354: vien vuosien tulostavoitesopimuksia tehtäessä.
13355: notulon verottamisesta annetun lain mukaiselle
13356: Verohallitus ilmoitti myös, että muutosverotuk-
13357: liikkeen- ja ammatinharjoittajien elantokustan-
13358: sen suorakäyttöiseen laskentajärjestelmään oli
13359: nusten lisäykselle ei ole säädetty.
13360: 1.11.1996 lukien lisätty ominaisuus, jolla kunkin
13361: Palkansaajien verovapaiksi korvauksiksi hy-
13362: verovalituksen vireilletulopäivä merkitään aina
13363: väksytään siten suuremmat määrät kuin vastaa-
13364: omalle uudelle kirjauskortilleen. Tällöin on mah-
13365: valla perusteella liikkeen- ja ammatinharjoitta-
13366: dollista tarpeen vaatiessa selvittää koneellisesti jat-
13367: jien vähennyskelpoisiksi kustannuksiksi katso-
13368: kovalitusten käsittelyaikoja lääninverovirastoissa.
13369: tut erät.
13370: Nämä verotuksen rakenteelliset erot perustu-
13371: vat eduskunnan päätökseen. Kysymys eri vero-
13372: velvollisryhmien yhdenvertaisesta kohtelusta on
13373: VEROHALLITUKSEN MATKAKORVAUS-
13374: ollut esillä myös eduskunnassa käydyssä keskus-
13375: PÄÄTÖSTEN LAILLISUUS
13376: telussa, kun elinkeinoverolakiin päätettiin lisätä
13377: V erohallituksen matkakorvauksia koskevissa elantokustannusten lisäystä koskeva säännös.
13378: päätöksissä oli määritelty erilaiset verotusperus- Hallitusmuodon yhdenvertaisuussäännös
13379:
13380:
13381:
13382: 250
13383: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
13384:
13385:
13386:
13387:
13388: kieltää asettamasta ihmisiä tai ihmisryhmiä mie- Oikeusasiamies kiinnitti vastaisen varalle ve-
13389: livaltaisesti, siis ilman hyväksyttävää perustet- rotoimiston huomiota hallintomenettelylain
13390: ta, toisia edullisempaan tai epäedullisempaan 4 §:ään, jonka mukaan viranomaisen on tarpeen
13391: asemaan. Yhdenvertaisuussäännös ei kuiten- mukaan annettava asianosaiselle ja muullekin
13392: kaan edellytä kaikkien ihmisten kaikissa suhteis- henkilölle neuvoja siitä, miten sen toimialaan
13393: sa samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikut- kuuluva asia pannaan vireille ja miten asiaa käsi-
13394: tavat olosuhteet ole samanlaisia. Tosiasiallisen teltäessä on toimittava.
13395: tasa-arvon määritteleminen on pitkälti yhteis- Oikeusasiamiehen kirje 20.5.1997, dnro 1974/
13396: kuntapoliittinen kysymys, joka kuuluu viime 4/95
13397: kädessä lainsäätäjän ratkaistavaksi.
13398: Verorasituksen jakautuminen eri verovelvol-
13399: lisryhmien osalle on tyypillisesti yhteiskuntapo-
13400: VALTION- JA KUNNANASIAMIEHEN
13401: liittinen kysymys, jonka esimerkiksi Euroopan
13402: MENETTELY
13403: ihmisoikeussopimuksen valvontaelimet ovat
13404: katsoneet kuuluvan pitkälti kunkin valtion ns. Kantelija arvosteli valtion- Ja kunnanasia-
13405: harkintamarginaaliin. miestä siitä, että tämä oli vaatinut verovalituk-
13406: Oikeusasiamies katsoi vastauksessaan, että sen yhteydessä verovelvolliselta oikeudenkäyn-
13407: verohallitus oli toiminut sille delegoidun harkin- tikuluja. Lisäksi kantelija ilmoitti valtion- ja
13408: tavallan puitteissamatkakorvaus-ja elantokus- kunnanasiamiehen merkinneen valitukseen vir-
13409: tannusten lisäyspäätöksiä antaessaan. heelliset henkilötunnukset.
13410: Oikeusasiamiehen kirje 12.3.1997, dnro 1389/ Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
13411: 4/95 raavan.
13412: Tapahtuma-aikana ei ollut määräyksiä oikeu-
13413: denkäyntikulujen korvaamisesta hallintoasiois-
13414: sa. Asiamiesten oikeudesta vaatia oikeuden-
13415: VEROVIRANOMAISTEN NEUVONTA-
13416: käyntikuluja ei myöskään ollut säännöksiä tai
13417: VELVOLLISUUS
13418: edes verohallinnon ohjeita. Oikeuskäytännössä
13419: Kantelija arvosteli sitä, ettei hänelle määrätty kuluja oli toisinaan vaadittu. Nyttemmin on hal-
13420: ennakonpidätys vastannut lopullisessa verotuk- lintolainkäyttölain 74 §:ssä nimenomaan lausut-
13421: sessa maksuunpantua veroa. tu kulujen korvaamisen olevan mahdollista myös
13422: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- julkiselle asianosaiselle.
13423: raavan. Valtion- ja kunnanasiamiehen ei voitu katsoa
13424: V erovelvollinen oli hakenut Kankaanpään ylittäneen harkintavaltaansa kuluja vaaties-
13425: verotoimistossa ennakonpidätysprosentin muu- saan, siitä huolimatta, että vaatimuksen menes-
13426: tosta. V erotoimiston virkailija olisi tällöin hyvää tyminen ei tuolloin vallinneeseen oikeuskäytän-
13427: hallintotapaa noudattaen voinut tarkemmin sel- töön nähden ollut kovinkaan todennäköinen.
13428: vittää verovelvolliselle vähennysten perusteita, Valtion- ja kunnanasiamies on myöntänyt
13429: jolloin jo ennakonpidätyksellä peritty määrä oli- merkinneensä epähuomiossa virheelliset henkilö-
13430: si paremmin vastannut lopullisessa verotuksessa tunnukset verovalituksiin antamiinsa vastinei-
13431: maksettavaksi tullutta määrää. siin. Asia ei kuitenkaan vaatinut oikeusasiamie-
13432:
13433:
13434:
13435: 251
13436: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
13437:
13438:
13439:
13440:
13441: heltä muita toimenpiteitä kuin että hän kiinnitti mu toisena asianosaisena asiassa, jossa kaksi
13442: vastaisen varalle valtion- ja kunnanasiamiehen asianosaista on vastakkain, viranomaisella on
13443: huomiota asianmukaiseen huolellisuuteen virka- kuitenkin oikeus ja velvollisuus puolustaa omia
13444: tehtävien hoitamisessa. vaatimuksiaan. Vaikka viranomaisen on tällai-
13445: Oikeusasiamiehen kirje 20.5.1997, dnro lll/4/ sessakin tilanteessa noudatettava edellä kerrot-
13446: 96 tua totuudellisuuden vaatimusta, viranomaisella
13447: on hyvän asianajotavan puitteissa mielestäni oi-
13448: keus käyttää kantansa perusteluksi myös subjek-
13449: tiivisesti värittyneitä ilmaisuja.
13450: ASIANVALVOJAN KIELENKÄYTTÖ
13451: Lääninverovirasto toimii kantelussa tarkoite-
13452: Kantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan, tun kaltaisessa takavarikkohakemusasiassa kä-
13453: olivatko Oulun lääninveroviraston perintätoi- räjäoikeuden asianosaisena. Sillä, johon hake-
13454: miston asianvalvojan käräjäoikeudelle tekemäs- mus kohdistuu, on oikeus olla läsnä ja esittää
13455: sä turvaamistoimenpidehakemuksessa esittämät kannanottojaan. Osapuolten esittämien kannan-
13456: lausumat herjaavia tai muuten epäasiallisia. ottojen ja perusteluiden merkityksen arviointi ja
13457: Lääninverovirasto oli pyytänyt käräjäoikeu- lain soveltaminen jää viime kädessä tuomioistui-
13458: delle osoitetussa verosaatavan turvaamista kos- men tehtäväksi.
13459: kevassa hakemuksessaan, että oikeus määräisi Käsitykseni mukaan lääninveroviraston pe-
13460: kantelijan ja erään toisen henkilön omaisuutta rintätoimistoa edustanut asianvalvoja on sinän-
13461: takavarikkoon lääninveroviraston todennäköis- sä ollut oikeutettu esittämään hakemuksensa
13462: tä saatavaa vastaavasti. Asianvalvojan tekemän perusteeksi verotarkastuskertomuksesta ns. pel-
13463: hakemuksen perusteluissa viitattiin verotarkas- kistettyjä kannanottoja. Tarkastuskertomus ei
13464: tuksesta laadittuun tarkastuskertomukseen ja kuitenkaan ole ollut sanamuodoltaan ja sisällöl-
13465: todettiin, että "kyse on tarkkaan ja huolella en- tään kaikilta osin niin jyrkkä kuin mihin perintä-
13466: nalta suunnitelluista ns. tasekaupoista, joiden toimiston edustajan käyttämät ilmaisut ovat vii-
13467: tarkoituksena on ollut verojen kiertäminen sekä tanneet. Kertomuksen arvio ko. kauppojen luon-
13468: tarkastuskertomuksessa mainittujen, sittemmin teesta ns. tasekauppoina ei ole ollut myöskään
13469: konkurssiin päätyneiden yhtiöiden rahastami- niin ehdoton kuin miksi perintätoimiston edusta-
13470: nen". ja on oikeudenkäynnissä sen kuvannut. Väitettä
13471: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- yhtiöiden 'rahastamisesta' ei kertomuksessa ni-
13472: raavan. menomaisesti esitetä, joskin kertomuksessa vii-
13473: "Valtion virkamieslain mukaan virkamiehen tataan myös tämänkaltaiseen hyödyn tavoitte-
13474: on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja luun."
13475: käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edel- Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan asian-
13476: lyttämällä tavalla. Nämä velvoitteet edellyttä- valvojan käyttämät ilmaisut olivat kantelun tar-
13477: vät mm. sitä, että viranomaisten esittämien tie- koittamassa asiassa olleet liioiteltuja. Tällaista ei
13478: tojen on perustuttava asianmukaisesti todennet- voida pitää verotusta koskevassa asiassa verou-
13479: taviin tosiasioihin. Julkista valtaa käyttävän vi- saajan edustajalle suotavana silloin, kun asian
13480: ranomaisen on yleensä suhtauduttava asioihin verotuksellinen ratkaisu jää viime kädessä tul-
13481: puolueettomasti. Silloin kun viranomainen toi- kinnalliseksi. Oikeusasiamies ei kuitenkaan pitä-
13482:
13483:
13484:
13485: 252
13486: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
13487:
13488:
13489:
13490:
13491: nyt menettelyä sillä tavoin virheellisenä, että Siuntion verotoimisto oli kantelijan tapauk-
13492: hänen olisi tullut siihen puuttua. Hän tyytyi sessa laiminlyönyt ylläpitää riittävän huolelli-
13493: tältä osin ainoastaan kiinnittämään asianvalvo- sesti verohallinnon asiakasrekisteriä. Koska vir-
13494: jan huomiota tältä virkamiehenä vaadittavaan heellisesti tallennettu osoitetieto oli nyttemmin
13495: asianmukaiseen kielenkäyttöön myös silloin, kun korjattu ja lääninverovirasto oli tarjoutunut kor-
13496: asianvalvoja toimii veronsaajan edustajana kä- vaamaan viivästysseuraamukset kantelijalle, oi-
13497: räjäoikeudessa. keusasiamies katsoi, että asia ei enää antanut
13498: Oikeusasiamiehen päätös 9.6.1997, dnro 1796/ aihetta muuhun kuin että hän kiinnitti verotoi-
13499: 4/95 miston huomiota vastaisen varalle asiakasrekis-
13500: terin huolelliseen ylläpitoon ja siinä olevien tieto-
13501: jen oikeellisuudesta huolehtimiseen.
13502: Oikeusasiamiehen päätös 11.6.1997, dnro
13503: VEROHALLINNON ASIAKASREKISTERIN
13504: 2233/4/95
13505: PUUTTEELLISUUS
13506:
13507: Ulkomailla asuva kantelija ei saanut tietoa
13508: hänelle vuodelta 1990 maksuunpannusta kiin-
13509: KUVATAITEILIJOIDEN VEROTUKSEN
13510: teistöverosta ennen kuin sitä alettiin ulosotto-
13511: ENNUSTETTAVUUS
13512: teitse häneltä periä.
13513: Saadun selvityksen mukaan Siuntion verotoi- Kuvataiteilija kanteli verotustensa huonosta
13514: misto oli tallentanut verohallinnon asiakasrekis- ennustettavuudesta. Hänen taiteellisen toimin-
13515: teriin kantelijan osoitetiedot puutteellisesti. Täs- tansa verotusperusteet olivat vaihdelleet vuosit-
13516: tä ilmeisesti johtui, ettei kantelija ollut saanut tain. Espoon verotoimisto oli tulkinnut tämän
13517: verotustodistusta tai verolippua vuodelta 1990 toiminnan joko tuloverolaissa tarkoitetuksi an-
13518: eikä muutakaan tietoa maksuunpannun veron sio- tai harrastustoiminnaksi taikka elinkeinove-
13519: ulosottoon lähettämisestä. Virheellinen osoite- rolain alaiseksi ammattitoiminnaksi.
13520: tieto oli sittemmin korjattu. Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
13521: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- raavan.
13522: raavan. Kantelijan taiteilijatoiminnan vero-oikeudel-
13523: Säännönmukaisen tulo- ja varallisuusvero- linen asema on ollut tulkinnanvarainen kysy-
13524: tuksen tulosta ei ole säädetty annettavaksi tietoa mys. V eroviranomaisten ei voitu katsoa toimi-
13525: ns. erityistiedoksiantona, vaan verovelvollisten neen lainvastaisesti tai ylittäneen harkintaval-
13526: on tarkoitettu saavan tiedon verotuksen päätty- taansa arvioidessaan verotuksen perusteita. Vi-
13527: misajankohdasta. Samalla heille on katsottu syn- ranomaiset olivat kunakin vuonna pyrkineet ot-
13528: tyvän velvollisuus omalta osaltaan ottaa selvää tamaan huomioon aikaisemmilta vuosilta anne-
13529: verotuksensa lopputuloksesta. Ulkomailla asu- tut lääninoikeuden päätökset. Uudenmaan lää-
13530: valle verovelvolliselle olisi kuitenkin käytännös- ninoikeuden eri vuosilta antamien päätöstenjäl-
13531: sä tärkeää saada myös verotuksensa lopputulos keen kantelijan verotukset oli perusteiltaan toi-
13532: tiedoksi suoraan ja mahdollisimman nopeasti, mitettu hänen vaatimuksiensa mukaisesti.
13533: jotta hänelle maksuunpantu vero voitaisiin suo- V erohallituksen tehtäviin kuuluu oikean ja
13534: rittaa ajallaan. yhdenmukaisen verotuksen edistäminen. Tähän
13535:
13536:
13537:
13538: 253
13539: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
13540:
13541:
13542:
13543:
13544: kuuluu myös verotuksen ennustettavuuden pa- takia eräille verovelvollisille oli lähetetty ereh-
13545: rantaminen. V erohallituksen mukaan taiteilija- dyksessä aiheettomia maksumuistutuksia.
13546: toiminnan verotuksen erityisongelmat olivat ve- Oikeusasiamies katsoi verohallinnon laimin-
13547: rottajan tiedossa. Oikeusasiamiehen mielestä lyöneen ylläpitää riittävän huolellisesti verojen
13548: minkään verovelvollisryhmän osalta ei kuiten- perinnän tietojärjestelmää. Menettelyn moititta-
13549: kaan voitu pitää kohtuullisena sitä, että verotuk- vuutta arvioidessaan hän otti kuitenkin huo-
13550: sen ennustettavuus oli niin heikko kuin kanteli- mioon, että virheet oli korjattu viipymättä ja
13551: jan tapauksessa. Hän esitti harkittavaksi, voitai- aiheettomista muistutuksista oli tiedotettu vero-
13552: siinko nykytilannetta erityisesti kuvataiteilijoi- velvollisille. Oikeusasiamies kiinnitti verohalli-
13553: den kohdalla kohentaa esimerkiksi laatimalla tuksen huomiota vastaisen varalle verohallinnon
13554: taiteilijaverotuksen yleisperiaatteet kattava tietokantojen huolelliseen suunnitteluun ja yllä-
13555: ohje muun ohella jo olemassa olevaa oikeuskäy- pitoon sekä niissä olevien tietojen oikeellisuudes-
13556: täntöä hyväksi käyttäen. ta huolehtimiseen.
13557: Oikeusasiamiehen kirje verohallitukselle Oikeusasiamiehen päätös 11.8.1997, dnro
13558: 23.6.1997, dnro 1421/4/95 2546/4/95
13559:
13560:
13561: Verohallitus ilmoitti 15.12.1997, että Henkilö-
13562: verotuksen käsikirjaan on verotuksen toimittamista KIINTEISTÖREKISTERIN YLLÄPITO JA
13563: koskevaan lukuun 17lisätty erillinen kappale, joka KIINTEISTÖVEROLIPPUJEN SISÄLTÖ
13564: käsittelee taiteilijan erityisasemaa verotuksessa ja
13565: Kantelijan mukaan hänen kiinteistöverotuk-
13566: luonnehtii tyypillisiä ammattimaisen taiteilijatoi-
13567: sensa perustui kiinteistöllä olevan rakennuksen
13568: minnan piirteitä. Lisäksi verohallinnossa on ylei-
13569: osalta virheellisiin pinta-alatietoihin. Kantelija
13570: semminkin otettu toiminnan kehittämisen paino-
13571: arvosteli myös kiinteistöverolippujen vaikeasel-
13572: pistealueeksi menettelyjen ja verotuspäätösten yh-
13573: koisuutta.
13574: denmukaisuus. Verotuksen ennustettavuutta yksit-
13575: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
13576: täistapauksissa on lisännyt puolestaan verotuksen
13577: raavan.
13578: ennakkotietojä~jestelmän uudistus.
13579: Helsingin verotoimisto oli todennut, että kan-
13580: telijan kiinteistöverotukset oli toimitettu osit-
13581: tain virheellisiin pinta-alatietoihin perustuen.
13582: Tältä osalta verotoimisto ilmoitti oikaisevansa
13583: VEROHALLINNON TIETOJEN
13584: lainvoimaa vailla olevat verotukset.
13585: OIKEELLISUUS
13586: Oikeusasiamies kiinnitti verotoimiston huo-
13587: V erovelvollinen kanteli siitä, että Kaakkois- miota asianmukaiseen huolellisuuteen kiinteistö-
13588: Suomen lääninverovirasto oli lähettänyt hänelle verotuksen perusteina olevien rekisteritietojen
13589: joulukuussa 1995 maksumuistutuksen vuoden ylläpidossa.
13590: 1989 lopullisesta verosta, vaikka hän oli maksa- Samalla oikeusasiamies totesi, että verovel-
13591: nut sen jo vuonna 1991. vollisille lähetettävien kiinteistöverolippujen si-
13592: Verohallituksen mukaan uuteen verojen pe- sältö oli vaikeaselkoinen. Niistä ei myöskään il-
13593: rinnän tietojärjestelmään olijäänyt virhe, jonka mennyt verotettavan kiinteistön verotusarvon
13594:
13595:
13596:
13597: 254
13598: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
13599:
13600:
13601:
13602:
13603: laskentaperusteita, mikä kuitenkin helpottaisi kastajien ei voitu katsoa toimineen lainvastaises-
13604: olennaisesti verotustietojen tarkistamista. ti tai käyttäneen väärin harkintavaltaansa pel-
13605: Oikeusasiamies saattoi verohallituksen har- kästään sillä perusteella, että he olivat tehneet
13606: kittavaksi, olisiko kiinteistöverolippujen sisältöä verotusesitykset oman tulkintansa mukaisesti ja
13607: tarvetta uudistaa verotustietojen tarkistamisen että verottaja oli lopulta ollut toista mieltä.
13608: helpottamiseksi. Oikeusasiamies korosti kuitenkin, että vero-
13609: Oikeusasiamiehenkirje 20.11.1997, dnro 1621/ tarkastuksessa kysymys ei ollut ainoastaan ve-
13610: 4/97 ronsaajien edun huomioon ottamisesta, vaan
13611: huomiota tuli kiinnittää tasapuolisesti myös ve-
13612: rovelvollisen oikeusturvaan. On tärkeätä, että
13613: Verohallituksen 23.3.1998 päiväämän ilmoi-
13614: luottamus verotuksen puolueettomuuteen säi-
13615: tuksen mukaan on vuoden 1998 kuluessa tarkoitus
13616: lyy.
13617: aloittaa kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen
13618: Verojohtajan olisi tullut viipymättä lähettää
13619: niin, että verovelvolliselle voidaan aina lähettää tie-
13620: kopio kantelijan vastineesta tarkastajille. Oi-
13621: doksi verotusarvon pohjana käytettävät kiinteistön
13622: keusasiamies katsoi Lahden verojohtajan mene-
13623: ominaisuustiedot silloin, kun niihin on tehty vero-
13624: telleen virheellisesti tämän laiminlyödessään ja
13625: hallinnossa muutoksia. Samalla uudistetaan ny-
13626: kiinnitti vastaisen varalle verojohtajan huomio-
13627: kyisin hallinnon sisäiseen käyttöön tarkoitettu
13628: ta huolellisuuteen virkatehtävien hoitamisessa.
13629: kiinteistölaskelma sellaiseksi, että se voidaan lähet-
13630: Oikeusasiamiehen päätös 3.12.1997, dnro
13631: tää tarvittaessa myös verovelvolliselle.
13632: 210114/96
13633:
13634:
13635:
13636:
13637: VEROTARKASTUKSEN ENNAKKOPERINTÄREKISTERISTÄ
13638: PUOLUEETIOMUUS POISTAMINEN
13639:
13640: Lahden verotoimisto toimitti kantelijan yri- Ennakkoperintärekisteristä poistaminen on
13641: tyksessä verotarkastuksen, jonka perusteella herättänyt tyytymättömyyttä monessa kanteli-
13642: tehdyt verotukset kuitenkin kantelijan oikaisu- jassa. Tässä selostetaan kaksi tapausta, joista
13643: vaatimuksista myöhemmin suurelta osalta ku- edellisessä on pohdittu seuraamusta yleisesti pe-
13644: mottiin. Kantelija epäili, että verotarkastajilla rus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, jälkimmäises-
13645: oli ollut yritystä kohtaan kielteisiä ennakkoasen- sä taas todettu virheellistä menettelyä myös
13646: teita. Hän oli myös lähettänyt asiassa vastineen konkreettisessa tilanteessa. Jälkimmäisessä on
13647: Lahden verojohtajalle, joka ei kuitenkaan toi- lisäksi kysymys verotarkastuksen toimittamis-
13648: mittanut sitä eteenpäin verotarkastajille. tavasta.
13649: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
13650: raavan.
13651: Tapausl
13652: Tarkastuskertomuksessa selostetut verotus-
13653: kysymykset olivat tulkinnanvaraisia ja verotar- Asianajaja epäili, että ennakkoperintärekiste-
13654: kastajien käytöksen asianmukaisuutta oli jälki- ristä poistaminen tehdään liian helposti ja pelk-
13655: käteen vaikeata luotettavasti arvioida. V erotar- kiin olettamuksiin perustuen, vaikka seuraamus
13656:
13657:
13658:
13659: 255
13660: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
13661:
13662:
13663:
13664:
13665: on yrittäjälle liiketoimintakieltoa vastaava. Ennakkoperintärekisteristä poistaminen
13666: Kantelija piti seuraamusta Euroopan ihmisoi- saattaa hankaloittaa verovelvollisen koko elin-
13667: keussopimuksen vastaisena. keinotoimintaa. Se ei sinällään kuitenkaan estä
13668: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- elinkeinon harjoittamista eikä se siten loukkaa
13669: raavan. hallitusmuodon 15 §:ssä turvattua oikeutta
13670: Euroopan ihmisoikeussopimus asettaa reuna- hankkia toimeentulo ammatilla tai elinkeinolla.
13671: ehtoja myös verolakien soveltamiselle. Sopi- Ennakkoverojen suorittaminen ja maksettujen
13672: muksen soveltamiskäytännössä on yleensä kui- suoritusten ilmoittaminen vain siirtyy työn teet-
13673: tenkin lähdetty siitä, että sopimusvaltioilla on täjän velvollisuudeksi. Työn teettäjän kilpailu-
13674: laajahko ns. harkintamarginaali verotuskysy- asema rekisterissä oleviin verrattuna kuitenkin
13675: myksissä. luonnollisesti heikentyy hänelle näin aiheutuvan
13676: Ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöy- lisätyön takia. Lisäksi rekisterimerkintään liite-
13677: täkirjan omaisuuden suojaa koskevassa 1 artik- tään julkinen luotettavuus. Rekisteristä poista-
13678: lassa on sopimusvaltioille annettu nimenomai- minen on omiaan leimaamaan elinkeinoharjoit-
13679: nen oikeus saattaa voimaan lakeja, jotka ne kat- tajan kielteisesti. Lainsäätäjä on katsonut me-
13680: sovat välttämättömiksi taatakseen verojen tai nettelyn verovalvonnallisista syistä tarpeellisek-
13681: muiden maksujen maksamisen. Verotussäännös- si tilanteissa, joissa elinkeinonharjoittaja on
13682: ten ei näin ollen normaalisti voida tulkita olevan olennaisesti laiminlyönyt verotukseen liittyvät
13683: ristiriidassa sopimuksen omaisuuden suojaa tur- velvollisuutensa.
13684: vaavan artiklan kanssa. Myöskään ihmisoikeus- Oikeusasiamiehen mielestä veroviraston tulee
13685: sopimuksen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä kiinnittää erityistä huomiota rekisteristä pois-
13686: koskevan 6 artiklan 1 kappaleen ei ainakaan tois- teHavan oikeusturvaan. Harkintavaltaansa
13687: taiseksi ole katsottu soveltuvan veron määrää- käyttäessään veroviraston on pidettävä silmällä
13688: mistä koskeviin asioihin. toisaalta poistopäätösten yhdenmukaisuutta ja
13689: On siis tulkinnanvaraista, missä määrin Eu- toisaalta laiminlyönnin olennaisuutta suhteessa
13690: roopan ihmisoikeussopimuksen määräyksistä poistopäätöksen tosiasiallisiin seurauksiin. En-
13691: voidaan saada ohjetta ennakkoperintärekisteris- nakkoperintärekisteristä poistettavan henkilön
13692: tä poistamiseen tai sitä koskevaan muutoksenha- riittävän kuulemisen lisäksi on olennaista, että
13693: kuun. Itse asiassa voidaan väittää, että Suomen päätökset perustellaan selkeästi.
13694: kansalliset säännökset antavat verovelvolliselle V eroviranomaisen tulee poistopäätöstä teh-
13695: tässä suhteessa pidemmälle menevää oikeustur- dessään ottaa lain säännösten ohella huomioon
13696: vaa kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksen myös yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet
13697: määräykset, ottaen erityisesti huomioon valitus- (yhdenvertaisuus, objektiivisuus, tarkoitussi-
13698: oikeus lääninoikeuteen sekä vuoden 1996 alusta donnaisuus ja suhteellisuus). Menettelyssä tulee
13699: voimaan tullut oikaisumahdollisuus veroviras- noudattaa hallitusmuodon 16 §:ään ankkuroitu-
13700: tossa. On myös muistettava, että hallitusmuo- ja hyvän hallinnon periaatteita. Muutoksenha-
13701: don 16 §:n oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja kumahdollisuus tuomioistuimeen toimii osaltaan
13702: hyvää hallintoa koskeva perusoikeussäännös on elinkeinonharjoittajan oikeusturvan takeena.
13703: ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa laajempi ja Oikeusasiamies kiinnitti verohallituksen huo-
13704: koskee myös verotusmenettelyä. miota mainitsemiinsa verovelvollisen oikeustur-
13705:
13706:
13707:
13708: 256
13709: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
13710:
13711:
13712:
13713:
13714: vaa koskeviin näkökohtiin. toa heinäkuussa 1996. V erosihteeri aloitti kirjan-
13715: Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnro 54/ pidon tarkemman läpikäymisen vasta vuosilo-
13716: 4/96 mansa jälkeen elokuussa 1996.
13717: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
13718: raavan.
13719: Tapaus II
13720: Helsingin verotoimisto toimitti avoimen yh- Ennakkoperintärekisteristä poistaminen
13721: tiön verotuksen vuodelta 1994 arvioverotuksena.
13722: Sen jälkeen verotoimisto poisti yhtiötä kuule- Ennakkoperintärekisteristä poistamista kos-
13723: matta sen ennakkoperintärekisteristä ja peruste- keva päätös vaikuttaa laajasti verovelvollisen
13724: li päätöstään ilmoitusvelvollisuuden olennaisella koko elinkeinotoimintaan. Verovelvollisen oi-
13725: laiminlyönnillä. Oikaisuvaatimuksesta teke- keusturvan takaamiseksi tällaisessa tilanteessa
13726: mänsä päätöksen verotoimisto lähetti yhtiölle on verovelvollisen kuuleminen välttämätöntä.
13727: tavallisena kirjeenä sen jälkeen kun saantitodis- Nyttemmin kuuleruisvelvollisuudesta on nimen-
13728: tuksin lähetettyä päätöstä ei ollut noudettu. omaisesti säädetty ennakkoperintälain 26 §:n 4
13729: Koska yhtiö oli poistettu ennakkoperintärekiste- momentissa. Kuuleruistarve voitiin kuitenkin jo
13730: ristä, Mäntsälän verotoimisto poisti myös yhtiö- kantelunalaisena aikanajohtaa hallintomenette-
13731: miehenä olleen kantelijan rekisteristä. Poisto lylain 15 §:stä, ottaen huomioon myös hallitus-
13732: määrättiin tulemaan voimaan päätöksentekoa muodon 16 §:stä ilmenevä pyrkimys hyvään hal-
13733: seuranneesta päivästä. lintoon.
13734: Arvioverotuksen jälkeen Helsingin verotoi- Ennakkoperintärekisteristä poistamisen tosi-
13735: miston verosihteeri pyysi marraskuussa 1995 asialliseen merkitykseen nähden verovelvollisen
13736: kantelijaa toimittamaan yhtiön kirjanpitoai- oikeusturva vaatii poistopäätökseltä myös oi-
13737: neiston tarkastettavaksi verotoimistoon. Kante- keansisältöisiä ja riittäviä perusteluja. Jos käyte-
13738: lija käsitti pyynnön tarkoittavan viimeksi päät- tään päätöslomakkeille etukäteen suunniteltuja
13739: tynyttä tilikautta ja toimitti siihen liittyvän ai- vakiotekstejä, niitä tulee voida manuaalisesti
13740: neiston verotoimistoon pyytäen samalla aineis- tarpeen vaatiessa muuttaa, jotta perustelujen si-
13741: ton palautettavaksi mahdollisimman pian. V ero- sältö antaa päätöksen kohteelle todellista infor-
13742: sihteeri määrättiin pian tämän jälkeen muuhun maatiota ja siten täyttää hallintopäätökselle ase-
13743: virkatehtävään. Oikeusasiamiehen kanslian tie- tettavat, hallintomenettelylain 24 §:stä ilmene-
13744: dustellessa aineistoa tammikuussa 1996 verotoi- vät edellytykset.
13745: mistosta vastattiin, ettei sen tiedostoissa ollut Ennakkoperintälaissa ei ole säädetty siitä,
13746: siitä merkintöjä. mistä ajankohdasta alkaen verovelvollinen voi-
13747: Todettuaan helmikuussa 1996, että aineistos- daan poistaa ennakkoperintärekisteristä. V ero-
13748: sa ei ollut mukana aiemman tilikauden kirjanpi- velvollisella tulee kuitenkin olla mahdollisuus
13749: toa, verosihteeri pyysi puhelimitse kantelijaa toi- varautua uuteen tilanteeseen. Ennakkoperintä-
13750: mittamaan myös tämän verotoimistoon. Kante- lain 26 §:n 4 momentissa tämä on nyttemmin
13751: lija kieltäytyi, jolloin verosihteeri ilmoitti tur- otettu huomioon säätämällä, että verovelvolli-
13752: vautuvansa poliisin virka-apuun. V erosihteeri selle on hyvissä ajoin ennen poistamisen määrä-
13753: nouti poliisin kanssa kirjanpidon kantelijan ko- päivää ilmoitettava poistamisesta.
13754:
13755:
13756:
13757: 257
13758: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
13759:
13760:
13761:
13762:
13763: Kantelunalaisena aikana valitusaika ennak- telija ei toimittanut pyydettyä toisen verovuo-
13764: koperintärekisteristä poistamisesta tehdystä oi- den kirjanpitoaineistoa verotoimistoon. Silti hän
13765: kaisupäätöksestä alkoi siitä, kun verovelvollinen ei myöskään pyrkinyt sitä hävittämään tai salaa-
13766: sai tiedon päätöksestä. Tiedoksiauto olisi tullut maan vaan perusteli kieltäytymistään viittaa-
13767: suorittaa saantitodistusmenettelyä käyttäen, malla jo toimitetun aineiston viipymiseen vero-
13768: jotta valitusajan alkamiskohta olisi ollut riida- toimistossa. Tällaisessa tilanteessa olisi ollut
13769: ton. asianmukaista ensin neuvotella asiasta kanteli-
13770: jankanssa ja mahdollisesti toimittaa myös kirjal-
13771: Verotarkastuksen toimittamistapa linen pyyntö aineiston toimittamiseksi. Kirjan-
13772: pitoaineiston noutaminen verovelvollisen kotoa
13773: V erotarkastus on osa verotusmenettelyä, jos- käyttämällä poliisin virka-apua on ollut olosuh-
13774: sa kirjanpitovelvollisten elinkeinonharjoittajien teisiin nähdenjossakin määrin ylimitoitettu me-
13775: osalta pyritään tarkastamaan verotustietojen oi- nettely.
13776: keellisuus. V erotarkastuksen kestosta ei ole ni- V erotoimistossa tulee olla vireillä olevista tar-
13777: menomaisesti säädetty, vaan sen ratkaisevat kul- kastuksista sellainen kirjaamismenettely, että
13778: loisetkin olosuhteet. Hallitusmuodon 16 §:stä sen avulla voidaan toisaalta seurata tarkastuk-
13779: voidaanjohtaa perussääntö: tarkastuksen on ta- sen etenemistä ja toisaalta jäljittää tarkastuksen
13780: pahduttava ilman aiheetonta viivytystä. Ta- yhteydessä verotoimistoon pyydetty aineisto.
13781: pauksissa, joissa verovelvollista ei epäillä rikolli-
13782: sesta menettelystä, tarkastus ei saisi myöskään
13783: haitata normaalia elinkeinotoimintaa. Tämä
13784: Oikeusasiamiehen käsitys
13785: vaatimus voidaanjohtaa hallitusmuodon 15 §:n 1 Oikeusasiamies lausui käsityksenään, että
13786: momentista, jossa jokaiselle on perusoikeutena 1) Helsingin verotoimisto oli toiminut virheel-
13787: turvattu oikeus hankkia toimeentulonsa valitse- lisesti siinä, että se oli
13788: maliaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Perus- - jättänyt kuulematta yhtiötä ennen kuin se
13789: oikeusnäkökulma edellyttää, että verotarkas- poistettiin ennakkoperintärekisteristä;
13790: tuksessa otetaan verotarkastuksellisten intressi- - perustellut ennakkoperintärekisteristä
13791: en ohella huomioon myös verovelvollisen oikeus poistamista siten, että se oli omiaan antamaan
13792: jatkaa laillista elinkeinotoimintaansa. virheellisen kuvan yhtiön toiminnasta;
13793: V erovelvollisella tulee olla mahdollisuus saa- - lähettänyt ennakkoperintärekisteristä
13794: da kirjanpitoaineistoaan käyttöönsä tarkastuk- poistamista koskevan oikaisupäätöksen tavalli-
13795: sen kestäessä, erityisesti tilanteissa, joissa tarkas- sena kirjeenä eikä saantitodistusmenettelyä
13796: tus suoritetaan muualla kuin verovelvollisen luo- käyttäen ja
13797: na eikä aineistoa voida viivytyksettä hänelle pa- - laiminlyönyt luoda vireillä olevia tarkas-
13798: lauttaa. V eroviranomaisten tulisi informoida ve- tuksia koskevan selkeän kirjaamismenettelyn ja
13799: rovelvollista tästä mahdollisuudesta myös oma- samalla muutoinkin riittävästi valvoa tarkastus-
13800: aloitteisesti. ten suorittamista.
13801: V erovelvollisella on velvollisuus esittää elin- 2) Mäntsälän verotoimisto oli puolestaan me-
13802: keinotoimintaansa liittyvää aineistoa tarkastet- netellyt virheellisesti siinä, että se oli poistanut
13803: tavaksi veroviranomaisten sitä pyytäessä. Kan- kantelijan ennakkoperintärekisteristä heti pää-
13804:
13805:
13806:
13807: 258
13808: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
13809:
13810:
13811:
13812:
13813: töksentekoa seuranneesta päivästä. gin piiritullikamarista puhelimitse saatujen tie-
13814: 3) Helsingin verotoimiston verosihteeri oli toi- tojen perusteella yhtiö oli tuonut vaakoja maa-
13815: minut virheellisesti siinä, että hän oli han ja maksanut tulli- ym. maksut sekä hinnoi-
13816: - pitänyt yhtiön kirjanpitoaineistoa verotoi- tellut tuotteensa sen mukaisesti. Myöhemmin il-
13817: mistossa kohtuuttoman kauan; moitettiin yhtiön tullauneen vaa'at väärällä koo-
13818: - laiminlyönyt kertoa kantelijalle tämän dilla, mistä johtuen yhtiöltä perittiin lisää tulli-
13819: mahdollisuudesta saada kirjanpitomateriaaliaan maksuja. Yhtiön mielestä se oli saanut Helsingin
13820: käyttöönsä tarkastuksen kestäessä ja piiritullikamarilta alun perin väärää tietoa.
13821: - noutanut yhtiön ensimmäisen tilikauden Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
13822: kirjanpitoaineiston kantelijan kotoa käyttäen raavan.
13823: poliisin virka-apua, mikä olosuhteisiin nähden Yksityiskohtaisia säännöksiä ei ole siitä, missä
13824: oli ylimitoitettu menettely. laajuudessa ja millä tavoin viranomaisen on an-
13825: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä verovi- nettava neuvoja ja ohjausta. Hallituksen esityk-
13826: ranomaisten virheellisestä menettelystä näiden sessä hallintomenettelylaiksi todetaan, että vi-
13827: tietoon. ranomaisen neuvontavelvollisuus koskee menet-
13828: Samalla oikeusasiamies kiinnitti verohallituk- telyyn liittyvää neuvontaa. Tämä tarkoittaa
13829: sen huomiota veronoikaisupäätösten perustelu- neuvojen antamista asian vireillepanoon liitty-
13830: jen kehittämiseen. Perustelujen tuli olla hallinto- vistä seikoista sekä käsittelyn aikana asianosai-
13831: menettelylain 24 §:n mukaisesti sellaisia, että ne selta vaadittavista toimista. Hallintomenettely-
13832: antavat päätöksen kohteelle todellista, selkeää ja lain neuvontavelvollisuus ei hallituksen esityk-
13833: johdonmukaista informaatiota ratkaisun tosi- sen mukaan koske vireille pantavan asian aineel-
13834: asiapohjasta ja oikeudellisista perusteista. lisia kysymyksiä.
13835: Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnrot Virkamiehen yleisenä velvollisuutena on kui-
13836: 199 ja 2071/4/96 tenkin palvella asiakkaita. Palveluperiaate edel-
13837: lyttää, että virkamiehen tulee mahdollisuuksien-
13838: sa mukaan tiedottaa myös viranomaisen hallin-
13839: nonalaan kuuluvista aineellisista säännöksistä.
13840: TULLI Virkamieheltä ei kuitenkaan voida edellyttää
13841: omia kannanottoja kysymyksissä, joissa hänellä
13842: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT ei ole ratkaisuvaltaa taikka jotka ovat tulkinnan-
13843: ALOITIEET varaisia tai muuten vaikeita. Annetun tiedon
13844: totuudenmukaisuudesta on varmistauduttava.
13845: TULLIVIRANOMAISEN NEUVONTA-
13846: Palveluperiaatteen lähempi sisältö riippuu luon-
13847: VELVOLLISUUS
13848: nollisesti hallinnonalasta ja virkamiehen virka-
13849: Ulkomaankauppaa harjoittava osakeyhtiö oli tehtävistä.
13850: tuonut Suomeen Koreassa valmistettuja vaako- Oikeusasiamies katsoi, että toisaalta myös
13851: ja. Suomenliityttyä Euroopan Unioninjäseneksi neuvon kysyjän on riittävän tarkasti yksilöitävä
13852: yhtiö oli kääntynyt puhelimitse tullineuvonnan se asia, josta hän kysyy neuvoa. Tullausasioissa
13853: puoleen ja tiedustellut vaaoissa käytettävää tul- on olennaista tietää tarkasti, mistä tuotteesta on
13854: lausta ja mahdollista polkumyyntitullia. Helsin- kulloinkin kysymys.
13855:
13856:
13857:
13858: 259
13859: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
13860:
13861:
13862:
13863:
13864: Jälkikäteen oli lähes mahdotonta saada luo- muusasetus asettaa kaikenlaisen matkatavaran
13865: tettavaa selvitystä siitä, miten neuvoa on pyy- (ei pelkästään alkoholin) tullittomalle tuonnille
13866: detty ja miten pyyntöön on vastattu. Oikeusasia- tuontikertoihin sekä tavaran määrään ja laatuun
13867: miehen mielestä ei ollut ilmennyt perusteita perustuvia merkittäviä rajoituksia. Piiritullika-
13868: epäillä lainvastaista tai virheellistä menettelyä. marin tulkintaohje on ollut sinänsä tarpeellinen
13869: Oikeusasiamies totesi kuitenkin käsitykse- yhtenäisen tullauskäytännön varmistamiseksi
13870: nään, että tullin asiakkaille olisi puhelinneuvon- tullipiirin alueella.
13871: nassa syytä painottaa tiedustelujen yksilöinuin Tulkintaohje ei ole sulkenut pois tapauskoh-
13872: tärkeyttä. Olisi myös hyödyllistä korostaa sitä, taista harkintaa. Lappeenrannan piiritullikama-
13873: että tariffeja koskevat puhelimitse annetut neu- rin selvityksestä ilmenee, että harkinnassa on
13874: vot eivät ole samalla tavalla sitovia kuin ns. otettu huomioon tuonnin jatkuvuus ja matkojen
13875: virallinen ennakkotieto tullilainsäädännön so- tarkoitus. Kanteluissa on kuitenkin esitetty, että
13876: veltamisesta. ohje olisi ristiriidassa ihmisten yhdenvertaista
13877: Oikeusasiamiehen päätös 22.1.1997, dnro 746/ kohtelua koskevan vaatimuksen kanssa.
13878: 4/96 Ensinnäkin on katsottu, että Itäisen tullipii-
13879: rin alueella asuvat joutuisivat huonompaan ase-
13880: maan kuin muualla Suomessa asuvat. Vertailu-
13881: kohtana on käytetty mm. laivamatkailua Tallin-
13882: RAJANYLITTÄJIEN YHDENVERTAINEN
13883: naan.
13884: KOHTELU
13885: Tulkintaohjeessa ei ole kuitenkaan eroteltu
13886: Lappeenrannan piiritullikamarin Itäisen tul- rajanylittäjiä heidän asuinpaikkansa perusteel-
13887: lipiirin rajatullitoimipaikoille annetun toiminta- la. Oikeusasiamiehen tietoon ei ollut tullut, että
13888: ohjeen mukaan matkustajan tullittomina tuomi- ohjetta olisi sinänsä sovellettu rajan lähellä asu-
13889: sina hyväksytään pääsääntöisesti enintään yh- viin ihmisiin eri tavalla kuin muihin matkailijoi-
13890: den kerran viikossa tapahtuva tuonti, vaikka hin. Jos näin on tapahtunut, syynä ei ilmeisesti-
13891: rajanylityksiä olisi useampiakin. Kahdessa kan- kään ole ollut heidän asuinpaikkansa vaan se,
13892: telussa arvosteltiin piiritullikamarin tulkintaa että juuri heidän on epäilty tuovan tavaraa maa-
13893: Euroopan yhteisöjen tullittomuusasetuksen han muussa kuin EY :n tullittomuusasetuksen 45
13894: matkustajien tullittornia tuomisia koskevasta 45 artiklassa mainitussa satunnaisessa tarkoituk-
13895: artiklasta. Toimintaohjeen katsotaan asettavan sessa.
13896: henkilöt eriarvoiseen asemaan kotipaikan, tuo- On sinänsä luonnollista, että Itäisen tullipiirin
13897: mistenlaadun ja matkan tarkoituksen suhteen. alueella asuvat ovat käytännössä joutuneet
13898: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- useammin tekemisiin tämän tulkintaohjeen
13899: raavan. kanssa kuin muualla Suomessa asuvat. Toisaalta
13900: EY:n tullittomuusasetus lähtee siitä, että juuri rajanylityspaikkojen lähellä asuvilla on ol-
13901: tuonti kolmansista maista voi olla tullitonta vain lut tosiasiallisesti parempi mahdollisuus edulli-
13902: erityisedellytysten vallitessa. Tullittomuus on si- siin ostoksiin Venäjällä.
13903: ten poikkeus pääsäännöstä. Se voi koskea vain Itäisen tullipiirin rajanylitysliikenteen eri-
13904: matkatavaroita tai ns. tuomisia. Tuonti ei saa tyisolosuhteet huomioon ottaen oikeusasiamies
13905: olla luonteeltaan kaupallista. EY:n tullitto- katsoi, ettei piiritullikamarin ohje ollut asettanut
13906:
13907:
13908:
13909: 260
13910: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
13911:
13912:
13913:
13914:
13915: ihmisiä aiheettomasti enarvmseen asemaan vastuualueellaan yhdenmukainen käytäntö ta-
13916: asuinpaikkansa perusteella. pauskohtaisia eroja kuitenkaan unohtamatta.
13917: Kanteluissa oli myös väitetty, että matkusta- Oikeusasiamiehen mielestä tämä tavoite on pi-
13918: jia olisi kohdeltu eriarvoisesti riippuen siitä, mikä kemminkin edistänyt kuin vaarantanut ihmisten
13919: heidän matkansa tarkoitus on ollut. Tällöin on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista.
13920: arvosteltu erityisesti sitä, että Venäjän puolella Oikeusasiamies ei pitänyt piiritullikamarin
13921: työssä käyviä oli kohdeltu tullittomuusasiassa ohjetta kanteluissa esitetyllä perusteella lainvas-
13922: eri tavalla kuin muita rajanylittäjiä. taisena tai virheellisenä.
13923: Tulkintaohjeessa ei ole erikseen mainittu mat- Oikeusasiamiehen päätös 26.2.1997, dnrot
13924: kan tarkoituksen vaikutuksesta tullittomuu- 1936/4/95 ja 2012/4/95
13925: teen. Tullitoimipaikan tulee kuitenkin aina ta-
13926: pauskohtaisesti tutkia, täyttyvätkö tullittomuu-
13927: den edellytykset. Venäjän puolella työssä käyvil-
13928: SYYTTEEN VIIVÄSTYMINEN JA HAASTE-
13929: le henkilöille tullittomuus on voitu myöntää use-
13930: AJAN RIITTÄVYYS
13931: amminkin kuin pääsäännön mukaisesti kerran
13932: viikossa. Työssäkäyntiä on näet näissä tapauk- Kantelija arvosteli tulli- ja syyttäjäviran-
13933: sissa ollut luonnollista pitää rajanylityksen pää- omaisten menettelyä törkeää veropetosta koske-
13934: asiallisena syynä. Rajanylitys ei ole siten aiheu- vassa asiassa. Rikostutkintaa toimittavat tulli-
13935: tunut pelkästään tulliuoman tavaran ostotar- viranomaiset eivät olleet lähettäneet esitutkinta-
13936: koituksesta kuten sen on ilmeisesti voitu epäillä pöytäkirjaa syyttäjälle ennen kuin asiaan liitty-
13937: monen muun matkailij an kohdalla tapahtuneen. vä jälkitullauspäätös oli saanut lainvoiman. Esi-
13938: Oikeusasiamies katsoi, että myöskään matkan tutkintapöytäkirjan toimittaminen syyttäjälle
13939: tarkoituksen huomioon ottaminen tässä arvoste- oli viivästynyt lähes puolitoista vuotta sen vuok-
13940: lussa ei ollut sinänsä asettanut ihmisiä aiheet- si, että tieto jälkitullauspäätöksestä ei ollut saa-
13941: tomasti eriarvoiseen asemaan. punut piiritullikamariin tavanomaisella tavalla.
13942: Kantelijat olivat periaatteessa oikeassa siinä, Kantelijan mukaan hänelle varattiin myös liian
13943: ettei EY:n tullittomuusasetuksen määräyksiä lyhyt aika valmistautua oikeudenkäyntiin.
13944: ole lupa soveltaa eri tavalla eri alueilla. Jos esi- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
13945: merkiksi Helsingin ja Tallinnan välisessä laivalii- raavan.
13946: kenteessä vastedes havaitaan sellaista laajamit- Rikoksesta epäiliyllä on oikeus saada ilman
13947: taista tavarantuontia, joka ei täytä tullittomuu- aiheetonta viivytystä tieto siitä, johtaako epäily
13948: delle EY:n piirissä asetettuja vaatimuksia, tulli- hänen kohdallaan syytteen nostamiseen. Tämä
13949: viranomaisilla on sekä oikeus että velvollisuus asettaa veropetosta tutkivalle esitutkintaviran-
13950: puuttua asiaan vastaavantyyppisillä tulkintaoh- omaiselle velvollisuuden hankkia aktiivisesti tie-
13951: jeilla kuin Itäisessä tullipiirissä. toa myös sellaisista syytteen nostamisen edelly-
13952: Se, että juuri Itäisen tullipiirin alueella on tyksistä kuin jälkitullauspäätöksen lainvoimai-
13953: tällainen tulkintaohje toistaiseksi katsottu tar- suudesta.
13954: peelliseksi, on johtunut tässä tullipiirissä vallin- Oikeusasiamies katsoi Helsingin piiritullika-
13955: neista erikoisolosuhteista. Piiritullikamarin tul- marin menetelleen virheellisesti siinä, ettei se ol-
13956: kintaohjeen tarkoituksena on ollut varmistaa lut riittävän tarmokkaasti selvittänyt jälkitul-
13957:
13958:
13959:
13960: 261
13961: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
13962:
13963:
13964:
13965:
13966: lauspäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Tästä oli ULKOMAALAISASIAT
13967: aiheutunut esitutkinnan valmistumisen ja sa-
13968: malla syytteen nostamisen kohtuuton viivästy-
13969: TARKASTUKSET
13970: minen.
13971: Kantelija piti hänelle jäänyttä kahden päivän
13972: ULKOMAALAISVIRASTON TOIMINTA-
13973: haasteaikaa riittämättömänä. Kysymyksessä oli EDELLYTYKSET
13974: kantelijan mukaan vakava syyte, josta hän sai
13975: yllättävän myöhään tiedon eikä sen vuoksi ehti- Oikeusasiamies kiinnitti Ulkomaalaisviras-
13976: nyt valmistella puolustustaan kunnolla. tossa 16.6.1997 suorittamassaan tarkastuksessa
13977: Oikeusasiamies totesi, että Euroopan ihmisoi- erityistä huomiota työruuhkiin varsinkin viras-
13978: keussopimuksen tulkintakäytännön mukaan ton kansalaisuusyksikössä. Asioiden käsittelyn
13979: puolustuksen valmisteluun käytettävissä olleen viivästyminen oli tullut esiin useiden kantelujen
13980: ajan riittävyyden arviointi riippuu yksittäisen yhteydessä. Kansalaisuushakemusten käsittely-
13981: tapauksen olosuhteista ja että käytettävissä ol- aika oli lähes 2,5 vuotta ja odotusajat olivat koko
13982: leen ajan riittävyys arvioidaan tapauskohtaisesti ajan pitenemässä. Viraston johtajan arvion mu-
13983: jälkikäteen. kaan pelkästään kansalaisuushakemusten ruuh-
13984: Käytännön mukaan asian käsittelyä on lykät- kan purkuun olisi tarvittu yli 100 uutta esitteli-
13985: ty vastaajan pyynnöstä, jos tämä ei katso lyhyen jää yhdeksi vuodeksi.
13986: haasteajan vuoksi voineensa riittävästi valmis- Viraston johtaja piti sisäasianministeriön ul-
13987: tella puolustustaan. Näin menetelty myös tässä komaalaisosastolta saatavaa ohjeistusta riittä-
13988: asiassa. mättömänä. Myös hallituksen virallisesta ulko-
13989: Vaikka haasteaika oli tässä tapauksessa ollut maalaispoliittisesta linjasta ilmoitettiin olevan
13990: melko lyhyt, oikeusasiamies katsoi edellä maini- edelleen epätietoisuutta. Johtajan mukaan vi-
13991: tuilla perusteilla, ettei lyhyt haasteaika sinänsä rastolla ei ollut riittävästi voimavaroja Euroo-
13992: ollut tässä tapauksessa merkinnyt Euroopan ih- pan Unioniin liittyvien asioiden seurantaan.
13993: misoikeussopimuksen 6 artiklan 3 kappaleen b Henkilökunnan edustajien kanssa käydyissä
13994: kohdan loukkausta. keskusteluissa tuotiin esiin etenkin työnjohdolli-
13995: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä tullivi- set epäkohdat ja huono työilma piiri.
13996: ranomaisten menettelyn virheellisyydestä Tulli- Tarkastuksen yhteydessä saamiensa tietojen
13997: hallituksen ja Helsingin piiritullikamarin tie- perusteella oikeusasiamies katsoi aiheelliseksi
13998: toon. kiinnittää sisäasiainministeriön huomiota ha-
13999: Oikeusasiamiehen päätös 26.3.1997, dnro vaittuihin epäkohtiin. Sisäasiainministeriön an-
14000: 1144/4/96 nettua asian johdosta oman selvityksensä ja lau-
14001: suntonsa oikeusasiamies totesi seuraavan.
14002: Ulkomaalaisvirasto ja erityisesti sen kansalai-
14003: suusyksikkö olivat niin ruuhkautuneita, ettei vi-
14004: raston toiminta enää täyttänyt hallitusmuodon
14005: 16 §:ssä hyvälle hallinnolle asetettuja vaatimuk-
14006: Sia. Keskeiseksi syyksi Ulkomaalaisviraston
14007: ruuhkiin oli ilmoitettu, että viraston käytettä-
14008:
14009:
14010:
14011: 262
14012: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
14013:
14014:
14015:
14016:
14017: vissä olleet voimavarat olivat työtehtävien mää- ryhtyisi työnjohdon ongelmien kartoittaneen
14018: rään nähden liian vähäiset. konsulttiselvityksen ja työterveyshuollon selvi-
14019: Erityisesti kansalaisuushakemusten määrä oli tyksen perusteella kaikkiin toimivallassaan ole-
14020: lisääntynyt edellisten vuosien aikana huomatta- viin lisätoimiin viraston ongelmien selvittämi-
14021: vasti ja sen odotettiin ennusteiden mukaan li- seksi.
14022: sääntyvän edelleen. Myös perheenyhdistäruis- Oikeusasiamiehen päätös 12.11.1997, dnro
14023: asioiden ja inkeriläisten paluumuuttajien lupa- 1369/2/97
14024: asioiden arveltiin lähivuosina lisääntyvän.
14025: Oikeusasiamies totesi, että Ulkomaalaisviras- Tarkastukset ulkomaalaishallinnossa 1997
14026: ton toimintaa haittasivat myös työn johdolliset
14027: ongelmat. Sisäasiainministeriön lausunto ja sen 1 * Ulkomaalaisvirasto 16.6.19971
14028: liitteenä ollut konsulttiselvitys vahvistivat tar-
14029: kastuksen aikana tehdyn havainnon, jonka mu-
14030: kaan viraston henkilösuhteet olivat tulehtuneet.
14031: LAUSUNNOT
14032: Tämä koski erityisesti viraston johtajan suhdet-
14033: ta moniin alaisiinsa. Huono työilmapiiri vaikeut-
14034: MAAHAN MUUTTO- JA PAKOLAISPOLIIT-
14035: ti viraston toiminnan tehokasta johtamista ja
14036: TISEN TOIMIKUNNAN EHDOTUKSIA
14037: pitkäjänteistä suunnittelua. Työterveyshuollon
14038: KOSKEVA LAUSUNTO
14039: selvityksen mukaan viraston henkilöstöllä oli
14040: myös suuri riski sairastua työuupumukseen. Sisäasiainministeriö pyysi oikeusasiamiehen
14041: Sisäasiainministeriö oli pyrkinyt vapaaehtoi- lausuntoamaahanmuutto-ja pakolaispoliittisen
14042: sin henkilöstösiirroin kohdentaruaan voimavaro- toimikunnan mietinnöstä "Hallittu maahan-
14043: ja henkilöstölisäyksiin ja erityisesti kansalai- muutto ja tehokas kotoutuminen".
14044: suusasioihin jo vuodesta 1994 lähtien. Oikeus- Mietinnössä korostetaan perus- ja ihmisoi-
14045: asiamies piti sinänsä oikeansuuntaisina niitä toi- keusnäkökulman huomioon ottamista ulkomaa-
14046: menpiteitä, joihin sisäasiainministeriö ja Ulko- laisasioissa. Siinä esitetään ulkomaalaislain mu-
14047: maalaisvirasto olivat käytettävissään olevien kaisen muutoksenhaun merkittävää laajenta-
14048: keinojensarajoissa ryhtyneet viraston voimava- mista mm. siten, että myös määräaikaisia oleske-
14049: rojen lisäämiseksi ja tarkoituksenmukaiseksi lulupia, kansalaisuushakemuksia ja työlupia
14050: kohdentamiseksi. Oikeusasiamies kiinnitti kui- koskevat päätökset tulisivat muutoksenhaun
14051: tenkin huomiota siihen, etteivät pelkästään mää- piiriin. Oikeusasiamies piti ehdotettua muutosta
14052: rälliset henkilöstölisäykset voineet tuoda ratkai- huomattavana parannuksena ulkomaalaisten oi-
14053: sua Ulkomaalaisvirasto ongelmiin, ellei samalla keusturvaan. Oikeusasiamies kannatti myös va-
14054: huolehdittaisi työnjohdollisten epäkohtien ja litusten keskittämistä yhteen lääninoikeuteen
14055: työilmapiiriä tulehduttavien käytäntöjen kor- ulkomaalaisasioissa tarvittavan erityisasiantun-
14056: jaamisesta. Oikeusasiamiehen mukaan henkilös- temuksen takaamiseksi.
14057: töhallinnon ja työjohdon saattoi päinvastoin Tiettyjen lupa-asioiden käsittelyn kestolle esi-
14058: olettaa käyvän aina vaativammaksi, mitä suu- tetään erityisiä määräaikoja. Oikeusasiamies
14059: rempi henkilöstömäärä olisi hallittavana. piti kannatettavana pyrkimystä lupa-asioiden
14060: Sisäasiainministeriö olikin ilmoittanut, että se käsittelyn nopeuttamiseen. Hän kiinnitti huo-
14061:
14062:
14063:
14064: 263
14065: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
14066:
14067:
14068:
14069:
14070: miota siihen, että erityisesti kansalaisuushake- 8. 5.1998 annetussa hallituksen esityksessä laiksi
14071: musten käsittelyaikojen piteneminen on tällä ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 50/1998 vp.)
14072: hetkellä ulkomaalaisia koskevan lupahallinnon on mm. korostettu hallintomenettelylain merkitystä
14073: pahimpia epäkohtia. ulkomaalaisasioiden käsittelyssä sekä laajennettu
14074: Oikeusasiamies kannatti mietinnössä esitet- muutoksenhakumahdollisuuksia ulkomaalaisasi-
14075: tyä ns. selvästi ja ilmeisesti perusteettomien tur- o~ssa.
14076:
14077: vapaikkahakemusten nopeutetun käsittelyn yh-
14078: distämistä. Tämä toisi parannuksen siihen epä-
14079: kohtaan, että vuonna 1993 poistettiin muutok-
14080: TURVAPAIKKATUTKINNAN UUDELLEEN
14081: senhakumahdollisuus turvalliseksi maaksi luoki-
14082: JÄRJESTELYJÄ KOSKEVA LAUSUNTO
14083: tellusta maasta tulevalta turvapaikanhakijalta.
14084: Mietinnössä ehdotetaan ulkomaalaislakiin Oikeusasiamies antoi pyynnöstä lausunnon si-
14085: valtuutussäännöstä, jonka nojalla valtioneuvos- säasiainministeriön työryhmän selvityksestä,
14086: to voisi tarvittaessa tehdä ryhmäpäätöksen suo- joka koski turvapaikkatutkintaan liittyvien teh-
14087: jelun tarpeessa olevan ryhmän osalta, kun yksi- tävien siirtämistä Ulkomaalaisvirastolle.
14088: löllisten hakemusten käsittely ei ole mahdollista. Työryhmä esittää turvapaikkaperusteita kos-
14089: Oikeusasiamies piti ehdotusta aiheellisena. kevien haastattelujen siirtämistä asteittain Ul-
14090: Oikeusasiamies katsoi, että lupien ns. status- komaalaisvirastolle. Turvapaikanhakijoiden
14091: luokitus on nykyisellään varsin epäselvä ja osit- henkilöllisyyden, maahantulon ja maahantulo-
14092: tain jopa epäjohdonmukainen. Hän piti toimi- reitin selvittämiset jäisivät edelleen poliisin teh-
14093: kunnan esitystä statusluokkien yksinkertaista- täviksi. Oikeusasiamies totesi, että turvapaikan-
14094: misesta luokkien määrää vähentämällä aiheelli- hakijan henkilökohtainen haastattelu on omiaan
14095: sena. Oikeusasiamies kannatti myös sitä, ettei antamaan hakemuksen käsittelijälle selkeäm-
14096: suojelun tarvetta ja humanitäärisiä syitä käsitel- män kuvan hakijasta ja hänen kertomuksensa
14097: lä erillisinä oleskelulupaperusteina vaan että luotettavuudesta.
14098: nämä tapaukset vastedes yhdistetään. Oikeusasiamies totesi kantanaan, että hallin-
14099: Oikeusasiamiehen mielestä ulkomaalaisasioi- tomenettelylakia on noudatettava myös ulko-
14100: den alemmantasoiseen ohjeistukseen tulisi myös maalaisasioissa ja että asiasta tulisi sisällyttää
14101: kiinnittää riittävästi huomiota. Ulkomaalaislais- ulkomaalaislakiin nimenomainen säännös. Oi-
14102: sa tulisi olla nimenomaan säännös hallintome- keusasiamies piti ulkomaalaisen oikeusturvan
14103: nettelylain soveltamisesta. kannalta outona sitä, että rajavartiolaitoksen
14104: Oikeusasiamiehen kirje sisäasiainministeriölle suorittamaan turvapaikkatutkintaan sovelle-
14105: 4.3.1997, dnro 203/4/97 taan hallintomenettelylakia mutta poliisin suo-
14106: rittamaan turvapaikkatutkintaan sitä ei sovel-
14107: lettaisi. Hän katsoi myös, että ulkomaalaisasiois-
14108: 1.1.1998 voimaan tulleessa laissa ulkomaalais-
14109: sa suoritettavan tutkinnan suhde poliisilain mu-
14110: lain muuttamisesta (1269/1997) säädetään mm.
14111: kaiseen tutkintaan tulisi määritellä nykyistä sel-
14112: valitusasioiden käsittelyn keskittämisestä yhteen
14113: keämmin.
14114: lääninoikeuteen ja turvapaikkahakemusten no-
14115: Oikeusasiamies piti ehdotettuja muutoksia
14116: peutetun käsittelyn yhdistämisestä. Eduskunnalle
14117: lähtökohtaisesti perusteltuina, mutta korosti,
14118:
14119:
14120:
14121: 264
14122: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A 1 N
14123:
14124:
14125:
14126:
14127: että muutos ei saisi tapahtua jo nyt pahasti ruuh- dellinenluonne ja niiden suhde mahdolliseen hal-
14128: kautuneiden lupa-asioiden kustannuksella. Sitä lintovalitukseen kansalaisuusasiassa ei ole täysin
14129: toteutettaessa tulee huolehtia riittävistä lisäre- selvä.
14130: sursseista. Luonnoksessa ehdotetaan väärän tiedon ta-
14131: Oikeusasiamiehen kirje sisäasiainministeriölle hallisen antamisen tai olennaisesti kansalaisuus-
14132: 9.5.1997, dnro 825/4/97 asian ratkaisemiseen vaikuttavan tiedon antami-
14133: sen laiminlyömisen säätämistä rangaistavaksi.
14134: Sisäasiainministeriön ulkomaalaisosastolta Oikeusasiamiehen mukaan tällaista ei ole tar-
14135: 9. 7.1998 saadun tiedon mukaan turvapaikkatut- peen kansalaisuuslaissa erikseen kriminalisoida,
14136: kinnan siirtoa koskeva asia on edelleen sisäasiain- koska rikoslain säännökset kattavat tämänkin
14137: ministeriössä valmisteltavana. Hallituksen esityk- tilanteen.
14138: sessä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (HE Oikeusasiamies suhtautui varauksellisesti
14139: 50/1998 vp.) on korostettu hallintomenettelylain myös sen kriminalisointiin, että henkilö Suomen
14140: merkitystä ulkomaalaisasioissa. Esitys on annettu kansalaisena laiminlöisi ilmoittaa Ulkomaalais-
14141: eduskunnalle 8.5.1998. virastolle vieraan valtion kansalaisuuden saami-
14142: sesta kahden kuukauden kuluessa asiasta tiedon
14143: saatuaan. Kansalaisuuslakia valmisteltaessa tu-
14144: lisi ottaa huomioon rikoslain kokonaisuudistus.
14145: KANSALAISUUSLAIN UUDISTUSTA
14146: Oikeusasiamiehen kirje sisäasiainministeriölle
14147: KOSKEVA LAUSUNTO
14148: 3.6.1997, dnro 1085/4/97
14149: Sisäasiainministeriö pyysi oikeusasiamieheltä
14150: lausuntoa luonnoksesta kansalaisuuslaiksi.
14151: Kansalaisuuslain kokonaisuudistus on sisä-
14152: Luonnoksessa ehdotetaan määritelmää käsit-
14153: asiainministeriöstä 9. 7.1998 saadun tiedon mu-
14154: teelle "kansalaisuudeltaan tuntematon henkilö".
14155: kaan edelleen ministeriössä valmisteltavana.
14156: Oikeusasiamies esitti kuitenkin varauksensa sen
14157: suhteen, että henkilön kansalaisuus voitaisiin
14158: jättää pysyvästi selvittämättä. Oikeusasiamies
14159: muistutti, että Suomea sitoo valtiottomien hen- RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT
14160: kilöiden oikeudellista asemaa koskeva yleissopi-
14161: ALOITIEET
14162: mus.
14163: Oikeusasiamies piti luonnoksessa ja sen perus-
14164: KUULEMINEN TYÖLUPA-ASIASSA
14165: teluissaesitettyjä kuulemissääntöj ä liian väljinä.
14166: Henkilölle tulisi aina varata tilaisuus tulla kuul- Ulkomaalaisen kantelijan mukaan Ulkomaa-
14167: luksi, jos viranomainen tulkitsee hänen menettä- laisvirasto menetteli hallintomenettelylain vas-
14168: neen Suomen ja tätäkautta myös EU:nkansalai- taisesti ratkaistessaan kantelijan työlupahake-
14169: suuden. musta koskevan asian kuulematta häntä työvoi-
14170: Oikeusasiamies kyseenalaisti nykyisen kaltai- maviranomaisilta saatujen lausuntojen johdos-
14171: sen (kansalaisuuslain 37§:ssä säädetyn) selitys- ta.
14172: instituution tarpeellisuuden. Tasavallan Presi- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
14173: dentin antamien kansalaisuusselitysten oikeu- raavan.
14174:
14175:
14176:
14177: 265
14178: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
14179:
14180:
14181:
14182:
14183: Hallintomenettelylain 15 §:n mukaan asian- ta päätöksestä on kysymys. Kuuleminen ei liene
14184: osaista on ennen asian ratkaisemista kuultava. aina välttämätöntä sellaisissa työlupa-asioiden
14185: Asian saa kuitenkin ratkaista asianosaista kuule- kaltaisissa tapauksissa, joissa hakijan on periaat-
14186: matta silloin, kun kuuleminen on jostakin syystä teessa mahdollista tehdä kielteisen ratkaisun saa-
14187: ilmeisen tarpeetonta. tuaan samasta asiasta uusi hakemus.
14188: Kuulemisen ilmeiseen tarpeettomuuteen viit- Näillä perusteilla oikeusasiamies katsoi, että
14189: taavaa yleislauseketta ei ole tarkoitettu sovellet- Ulkomaalaisvirasto oli menetellyt sille lain mu-
14190: tavaksi laajamittaisesti ja rutiininomaisesti vaan kaan kuuluvan harkintavallan rajoissa jättäes-
14191: ainoastaan poikkeuksellisesti yksittäistapauksis- sään kuulematta kantelijaa työvoimatoimiston
14192: sa. lausunnon johdosta. Oikeusasiamies painotti
14193: Kuulemisen "ilmeisen tarpeettomuuden" ar- kuitenkin, että asianosaisen kuulemista on pidet-
14194: vioinnin tulee perustua tapauskohtaiseen ar- tävä hallintomenettelylain pääsääntönä, josta
14195: vioon siitä, mitä toisaalta asian selvittäminen ja voidaan vain tapauskohtaisin perustein poiketa.
14196: toisaalta asianosaisen oikeusturva vaatii. Kuule- Oikeusasiamies saattoi hallintomenettelylain
14197: minen on erityisen tarpeen silloin, jos hankitussa soveltamista koskevat näkemyksensä Ulkomaa-
14198: selvityksessä tai lausunnossa on tuotu esiin jota- laisviraston tietoon ja kiinnitti Ulkomaalaisvi-
14199: kin asianosaisen kannalta yllättävää tai raskaut- raston huomiota hallintomenettelylain 15 §:n
14200: tavaa taikka jotakin sellaista, johon asianosai- mukaisen kuulemisperiaatteen soveltamiseen
14201: nen voisi vielä asian selvittämisen kannalta tuo- myös työlupa-asioissa.
14202: da tarpeellista lisävalaistusta. Oikeusasiamiehen päätös 10.3.1997, dnro
14203: Ulkomaalaisviraston mukaan työlupa-asiois- 2427/4/96
14204: sa tapahtuva kuuleminen hidastaisi muutenkin
14205: huomattavan suuren asiamäärän käsittelemistä.
14206: Viraston asiaruuhka ei kuitenkaan ollut oikeus-
14207: OLESKELULUPAHAKEMUKSEN TUTKI-
14208: asiamiehen mielestä sellainen syy, joka yksinään
14209: MATTA JÄTTÄMINEN
14210: oikeuttaisi poikkeamaan hallintomenettelylain
14211: kuulemisperiaatteesta. Hallinnonalan asiana on Pakistanista kotoisin oleva kantelija oli jättä-
14212: järjestää voimavarojen jako ja työt siten, että nyt Tampereen poliisilaitokselle hakemuksen
14213: lainsäädännön edellyttämistä oikeusturvata- pysyvää tai toissijaisesti määräaikaista oleskelu-
14214: keista ei jouduta tinkimään. lupaa varten. Lupatoimiston johtajana toiminut
14215: Vaikka pelkkään asiaruuhkaan ei voidakaan komisario oli ilmoittanut, ettei asiaa voida rat-
14216: vedota kuulemisesta luopumisen perusteena, on kaista niin kauan kuin kantelijaa koskeva rikos-
14217: kuitenkin otettava huomioon hallitusmuodon asia oli vireillä. Kantelija oli pian tämän jälkeen
14218: 16 §:stä ilmenevä joutuisuusvaatimus. Viran- poistunut Suomesta. Kuultuaan, että kantelija ei
14219: omaisella on velvollisuus järjestää asioiden käsit- ollut palannut Suomeen ennen edellisen oleskelu-
14220: tely siten, ettei päätöksenteko viivästy kohtuut- luvan päättymistä, komisario olijättänyt oleske-
14221: tomasti. Tämä saattaa joissakin olosuhteissa lulupahakemuksen tutkimatta.
14222: nostaa kuulemiskynnystä. Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
14223: Kuulemisvelvollisuuden tarpeellisuutta arvi- raavan.
14224: oitaessa on vielä otettava huomioon se, millaises- Komisarion olisi tullut ulkomaalaislain 19 §:n
14225:
14226:
14227:
14228: 266
14229: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
14230:
14231:
14232:
14233:
14234: 3 momentin mukaisesti saattaa pysyvää oleske- sensä Venäjän kansalaiseksi. Rekisteröinti ta-
14235: lulupaa koskeva asia Ulkomaalaisviraston rat- pahtui Ieimaamalla vanha Neuvostoliiton passi
14236: kaistavaksi siinä vaiheessa, kun hän ei katsonut Venäjän federaation leimalla.
14237: voivansa myöntää hakijalle oleskelulupaa. Pai- Äiti toimitti silloiseen Ulkomaalaiskeskuk-
14238: kallispoliisilla ei ollut myöskään mahdollisuutta seen Venäjän suurlähetystön todistuksen, jonka
14239: jättää oleskelulupahakemusta tutkimatta sillä mukaan hänet oli 25.8.1993 vapautettu Venäjän
14240: perusteella, että hakija oli matkustanut pois kansalaisuudesta. Todistuksen mukaan myös
14241: maasta. Suhteellisuusperiaatteen kannalta ei lapsi oli samalla vapautettu Venäjän kansalai-
14242: voitu pitää hyväksyttävänä sitä, että hakemuk- suudesta. Lapsen henkilötiedot oli merkitty hä-
14243: sen käsittely keskeytettiin rikosasian vireilläolon nen äitinsä passiin.
14244: vuoksi. Komisarion olisi lisäksi tullut ilmoittaa, Ulkomaalaiskeskus katsoi todistuksen perus-
14245: mihin lainkohtiin päätös perustui. teella, että lapsen oli ensin täytynyt saada V enä-
14246: Oikeusasiamies antoi komisariolle huomau- jän kansalaisuus, koska hänet oli siitä vapautet-
14247: tuksen hänen virheellisen menettelynsä johdosta. tu. Koska lapsi oli Venäjän uuden kansalaisuus-
14248: Oikeusasiamiehen päätös 26.5.1997, dnro lain voimaan tullessa 6.2.1992 asunut Venäjän
14249: 1122/4/96 ulkopuolella, Ulkomaalaiskeskus katsoi, että hä-
14250: nen oli Venäjän kansalaisuuslain perusteella täy-
14251: tynyt saada Venäjän kansalaisuus myöhemmin
14252: KANSALAISUUDEN MENETTÄMINEN hakemusperusteisesti eli tavalla, joka Suomen
14253: kansalaisuuslain 8 §:n perusteella johti Suomen
14254: Vanhemmat kantelivat siitä, että Ulkomaa- kansalaisuuden menettämiseen. Sen vuoksi kat-
14255: laiskeskuksen ja Ulkomaalaisviraston virheelli- sottiin, että lapsi oli menettänyt syntyessään
14256: sen menettelyn takia heidän alaikäinen lapsensa saamansa Suomen kansalaisuuden. Ulkomaa-
14257: oli väärin perustein merkitty väestötietoihin me- laiskeskus lähetti kansalaisuuden menettämistä
14258: nettäneeksi Suomen kansalaisuutensa. Lapsi oli koskevan ilmoituksen Väestörekisterikeskuksel-
14259: siten joutunut valtiouoman henkilön asemaan. le.
14260: Kantelijat katsoivat, että lapsen ihmisoikeuksia Väestötietoihin merkittiin, että lapsi oli me-
14261: oli loukattu. nettänyt Suomen kansalaisuuden ja jäänyt siten
14262: valtiottomaksi eli kokonaan vaille kansalaisuut-
14263: Tapahtumat ta. Kansalaisuuden menettämisen johdosta lap-
14264: Kantelijoiden lapsi oli syntynyt Leningradis- selta oli otettu pois hänen passinsa. Passiasiasta
14265: sa vuonna 1982. Isä oli Suomen ja äiti Neuvosto- valitettiin kuitenkin Uudenmaan lääninoikeu-
14266: liiton kansalainen. Lapsi sai syntyessään kum- teen. Se katsoi, päinvastoin kuin Ulkomaalais-
14267: mankin maan kansalaisuuden. Äiti haki myö- keskus, ettei lapsi ollut menettänyt kansalaisuut-
14268: hemmin itselleen Suomen kansalaisuutta. Hän taan, ja kumosi passin peruuttamista koskevan
14269: sai vuonna 1991 ehdollisen kansalaisuuspäätök- päätöksen. Korkein hallintooikeus pysytti lää-
14270: sen, jonka mukaan hänen oli kahden vuoden ninhallituksen ratkaisun. Ulkomaalaiskeskuksen
14271: määräajassa vapauduttava Neuvostoliiton kan- sijaan tullut Ulkomaalaisvirasto ei ollut tästä
14272: salaisuudesta saadakseen Suomen kansalaisuu- huolimatta peruuttanut väestötietoihin tehtyä
14273: den. Äiti kävi tämän jälkeen rekisteröimässä it- ilmoitusta kansalaisuuden menettämisestä.
14274:
14275:
14276:
14277: 267
14278: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
14279:
14280:
14281:
14282:
14283: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- Kansalaisuuden menettämisestä ei tehdä var-
14284: raavan. sinaista hallintopäätöstä, vaan kansalaisuuden
14285: menettäminen ainoastaan todetaan ja asiaa kos-
14286: Kansalaisuuden menettäminen ihmis- keva ilmoitus lähetetään senjälkeen väestötieto-
14287: oikeuskysymyksenä
14288: järjestelmään. Ratkaisun valituskelpoisuus jää
14289: Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia tulkinnanvaraiseksi kysymykseksi.
14290: koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP- Tosiasiallisen oikeussuojakeinon kuitenkin
14291: sopimuksen) 24 artiklan 3 kohdan mukaanjokai- tarjoaa kansalaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetun
14292: sella lapsella on oikeus saada kansalaisuus. KP- kansalaisuusselityksen pyytämismahdollisuus.
14293: sopimuksen johdannossa viitataan myös ihmis- Tätä oikeussuojakeinoa voidaan oikeusasiamie-
14294: oikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. Sen hen mielestä pitää ihmisoikeussopimuksen 13 ar-
14295: 15 (2) artiklassa mainitaan, että jokaisella yksi- tiklassa tarkoitetulla tavalla tehokkaana etenkin
14296: löllä on oikeus kansalaisuuteen ja ettei kehään siihen nähden, että asiassa tulee pyydettäväksi
14297: saa sitä mielivaltaisesti riistää. myös korkeimman hallinto-oikeuden lausunto.
14298: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1
14299: kappaleen ei ole katsottu soveltuvan kansalai- Olosuhteiden selvittäm isvelvoll isu us
14300: suuden myöntämistä koskeviin asioihin. Sopi-
14301: Ulkomaalaiskeskuksen olisi ennen Väestöre-
14302: muksen valvontaelimet eivät ole tähänastisessa
14303: kisterikeskukselle tekemäänsä ilmoitusta tullut
14304: oikeuskäytännössä ottaneet kantaa siihen, voisi-
14305: arvioida myös niitä tosiasiallisia olosuhteita,
14306: ko kansalaisuuden menettäminen olla 6 artiklassa
14307: joissa lapsi oli saanut Venäjän kansalaisuuden.
14308: tarkoitettu oikeus. Kantelijoiden mukaan kansa-
14309: Lapsi oli syntynyt ja asunut Suomessa, hänen
14310: laisuuden menettämiseen pitäisi soveltaa Euroo-
14311: isänsä oli suomalainen ja äitikin oli hakenut Suo-
14312: pan ihmisoikeussopimuksen 6 (1) artiklaa sen
14313: men kansalaisuutta. Ennen kuin äiti oli saanut
14314: takia, että kansalaisuuden menettäminen useissa
14315: Suomen kansalaisuuden, hänen oli rekisteröitävä
14316: tapauksissa johtaisi civil right -tyyppisten oike-
14317: itsensä Venäjän kansalaiseksi voidakseen säilyt-
14318: uksien menettämiseen. Kun nämä oikeudet kui-
14319: tää matkustusasiakirjansa ja mahdollistaakseen
14320: tenkin lähtökohtaisesti kuuluvat kaikille ihmisil-
14321: siten käynnit vanhempiensa luona Venäjällä
14322: le heidän kansalaisuudestaan riippumatta, kan-
14323: Neuvostoliiton hajoamisen jälkeenkin. Saadak-
14324: salaisuuden menettämisellä ei voi oikeusasiamie-
14325: seen Suomen kansalaisuuden äiti kuitenkin luo-
14326: hen mielestä olla ainakaan suurta merkitystä ih-
14327: pui vieraan valtion kansalaisuudesta. Ei ole ylei-
14328: misoikeussopimuksen 6 (1) artiklan soveltamisen
14329: sen elämänkokemuksen valossa uskottavaa, että
14330: kannalta. On myös huomattava, että kansallinen
14331: lapsen vanhemmat olisivat kerrotuissa olosuh-
14332: lakimme yleensä tarjoaa yksilölle erikseen oi-
14333: teissa hakeneet tai ainakaan tarkoittaneet hakea
14334: keussuojaa niiden hänen kannaltaan kielteisten
14335: lapselle Venäjän kansalaisuutta, mikä Suomen
14336: oikeusvaikutusten varalta, joita hänelle kansa-
14337: lain mukaan olisi merkinnyt Suomen kansalai-
14338: laisuuden menettämisestä välillisesti seuraa.
14339: suuden menettämistä. Uskottavampaa on olet-
14340: Mutta tarjoaako kansallinen laki ihmisoikeus-
14341: taa, että tässä tapauksessa kysymys oli Venäjän
14342: sopimuksen 13 artiklassa tarkoitetun "tehok-
14343: viranomaisten erehdyksestä.
14344: kaan oikeussuojakeinon" kansalaisuuden menet-
14345: Sisäasiainministeriö on selittänyt kansalai-
14346: tämisen varalle?
14347: suuden menettämisten tällaisissa tapauksissa
14348:
14349:
14350: 268
14351: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
14352:
14353:
14354:
14355:
14356: johtuneen nimenomaan siitä, mitä ulkomaan vi- Suomen kansalaisuuden menettäminen mer-
14357: ranomaiset ovat asiassa ilmoittaneet. Suomen kitsee nyttemmin myös Euroopan unionin kan-
14358: viranomaiset lähtevät siitä, että vieraan valtion salaisuuden menettämistä. Siksi kansallisen lain
14359: viranomainen toimii oman lainsäädäntönsä aset- tulkintaa on nykyään arvioitava myös EY-oi-
14360: tamien vaatimusten mukaisesti. keuden kannalta. Euroopan yhteisöjen tuomiois-
14361: Oikeusasiamiehen mielestä Suomen viran- tuin on vakiintuneesti hakenut johtoa mm. sel-
14362: omaiset eivät kuitenkaan voi välttää omaa vas- laisista ihmisoikeussopimuksista, joissa j äsenval-
14363: tuutaan kansallisen lain soveltamisesta vetoa- tiot ovat osapuolina. Maastrichtin sopimuksessa
14364: malla vieraan valtion viranomaisen menette- viitataan myös perusoikeuksiin sellaisina kuin ne
14365: lyyn. Suomen kansalaisuuden menettämistä ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosään-
14366: kansalaisuuslain 8 §:n mukaan arvioitaessa on töperinteessä. Menettelyä, jossa unionin kansa-
14367: otettava kantaa myös siihen, millä perusteella laisuus katsotaan menetetyksi kansainvälisten
14368: vieraan valtion kansalaisuus on saatu. Tässä suh- ihmisoikeussäännösten vastaisesti, on pidettävä
14369: teessa ei voi olla ratkaisevaa ainoastaan se, mitä samalla yhteisön oikeuden vastaisena.
14370: vieraan valtion viranomainen asiasta ilmoittaa
14371: tai antaa ymmärtää tapahtuneen. Ei voida läh- Asianosaisen kuuleminen
14372: teä siitä, että vieraan valtion viranomaisten rat-
14373: Ulkomaalaiskeskuksen on ollut tosiasiallisesti
14374: kaisujen ja ilmoitusten todistusvoima olisi käy-
14375: ratkaistava kysymys kansalaisuuden menettä-
14376: tännössä kumoamaton.
14377: misestä, ennen kuin se on voinut lähettää Väestö-
14378: Jokainen tapaus on erikseen tutkittava, mikä-
14379: rekisterikeskukselle ilmoituksen kansalaisuuden
14380: li asianosaiset itse kiistävät antaneensa sellaista
14381: menettämisestä. Tätä ratkaisua, johon liittyy
14382: tahdonilmaisua, johon vieraan valtion viran-
14383: myös näytön arviointia sekä oikeussäännösten
14384: omaisen ratkaisu näyttäisi perustuvan. Näytön
14385: tulkintaa, on pidettävä sellaisena asian ratkaise-
14386: arvioinnin lähtökohtana on pidettävä sääntöä,
14387: misena, johon tulee soveltaa hallintomenettely-
14388: että epätietoisissa tapauksissa asia ratkaistaan
14389: lain 15 §:n mukaista asianosaisen kuulemissään-
14390: Suomen kansalaisuuden säilymisen puolesta.
14391: nöstä. Ulkomaalaiskeskus toimi tämän säännök-
14392: Näin on katsottava sitä suuremmalla syyllä, jos
14393: sen vastaisesti, kun se jätti kuulematta lapsen
14394: vastakkainen lopputulos merkitsisi, että henkilö
14395: vanhempia ennen kuin se toimitti lapsen kansa-
14396: jäisi kokonaan vaille kansalaisuutta.
14397: laisuuden menettämistä koskevan ilmoituksen
14398: Lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta anne-
14399: Väestörekisterikeskukselle.
14400: tun lain 5 §:n 1 momentti edellyttää, että lapsen
14401: huoltajat yhdessä hakevat vieraan valtion kan-
14402: Tasavallan Presidentin kansalaisuusselitys
14403: salaisuutta lapselle silloin, kun lapsi asuu Suo-
14404: messa. Koska tässä tapauksessa isän antamasta Kantelijat olivat tehneet myös Tasavallan
14405: suostumuksesta ei ole näyttöä eikä Venäjän kan- Presidentille kansalaisuuslain 13 §:n mukaisen
14406: salaisuutta siten ollut haettu lapselle Suomen selityspyynnön sen selvittämiseksi, oliko lapsi
14407: oikeuden mukaisessa järjestyksessä, Ulkomaa- Suomen kansalainen. Tämä asia oli Ulkomaalais-
14408: laiskeskuksen ei olisi oikeusasiamiehen mielestä virastossa valmisteltavana. Ulkomaalaisvirasto
14409: tullut katsoa hänen Suomen kansalaisuuttaan ei ollut pyytänyt asiassa lain edellyttämää kor-
14410: menetetyksi. keimman hallinto-oikeuden lausuntoa.
14411:
14412:
14413:
14414: 269
14415: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N
14416:
14417:
14418:
14419:
14420: Oikeusasiamiehen mielestä oli epäiltävissä, nyt Suomen kansalaisuuttaan".
14421: että asian hitaaseen käsittelyyn oli ollut osasyy- Tämän johdosta oikeusasiamies totesi seuraa-
14422: nä korkeimman hallinto-oikeuden 28.11.1995 van.
14423: kantelijoiden lapsen passiasiassa antama päätös, Siitä huolimatta, että Tasavallan Presidentil-
14424: jossa Ulkomaalaisviraston laintulkinta kyseen- lä on kansalaisuuslain 13 §:n mukaan oikeus an-
14425: alaistettiin. Korkeimman hallinto-oikeuden lau- taa ns. kansalaisuusselityksiä, on selvää, että
14426: sunnon sisällön mahdollinen ennakoiminen olisi hallintotuomioistuimet voivat ja niiden tulee ar-
14427: kuitenkin epäasiallinen peruste asian käsittelyn vioida henkilön kansalaisuutta ja kansalaisuu-
14428: viivyttämiselle Ulkomaalaisvirastossa. den mahdollista menettämistä itsenäisesti, Ulko-
14429: Puheena oleva asia olisi ollut oikeusasiamie- maalaisviraston omista käsityksistä riippumat-
14430: hen mielestä käsiteltävä erityisen joutuisasti sen ta, kun tuomioistuinkäsittelyn kohteena ovat
14431: vuoksi, että Suomi on valtiottomien henkilöiden kansalaisuuteen liittyvät oikeudet tai velvolli-
14432: oikeusasemaa koskevaan yleissopimukseen liit- suudet. Tätä edellyttää jo hallitusmuodon 2 §:n 4
14433: tyessään nimenomaisesti velvoittanut tällaisia momentissa turvattu tuomiovallan riippumatto-
14434: henkilöitä koskevan kansalaistamismenettelyn muuden periaate.
14435: nopeuttamiseen. Tämä tapaus oli rinnastettavis- Tässä tapauksessa korkein hallinto-oikeus oli
14436: sa valtiouoman kansalaistamiseen, koska kysy- kuitenkin antanut täytäntöönpanokelpoisen
14437: myksessä oli kansalaisuutta kokonaan vailla ole- päätöksen ainoastaan lapsen passia koskevalta
14438: vaksi katsotun henkilön oikeusaseman lainmu- osalta. Kansalaisuutta koskeva kannanotto oli
14439: kaisesta selvittämisestä. Kantelijoiden lapsen oi- tässä asiassa ollut ennakkokysymyksen luontei-
14440: keusturva vaati kansalaisuusasian joutuisaa sel- nen. Mainitusta kannanotosta ei ollut johtunut
14441: vittämistä ja lopullista ratkaisemista. esimerkiksi väestörekisteriviranomaiselle oikeu-
14442: dellista velvollisuutta korjata sille kansalaisuus-
14443: asetuksen l l §:n nojalla annettua kansalaisuusil-
14444: Väestötietojen muuttaminen moitusta, jollei Ulkomaalaisvirasto itse tätä il-
14445: Lapsen kansalaisuutta koskevan väestötiedon moitustaan peruuttanut.
14446: muuttamisen osalta oikeusasiamies totesi vielä, Korkeimman hallinto-oikeuden lapsen passia
14447: että väestötietojen mukaan lapsi oli edelleen vail- koskevassa asiassa antaman ratkaisun täytän-
14448: la kansalaisuutta, valtiottomaksi merkittynä. töönpanovaikutus oli kohdistunut muuhun kuin
14449: Korkeimman hallinto-oikeuden kannanotto pas- Ulkomaalaisviraston toimivaltaan kuuluvaan
14450: siasiassa ei ollut vaikuttanut väestötietoihin. asiaan. Sen vuoksi oli lähtökohtana, ettei myös-
14451: Ulkomaalaisviraston ilmoituksen mukaan sen kään Ulkomaalaisvirastolla ole tällöin ollut oi-
14452: tarkoituksena oli ilmoittaa Väestörekisterikes- keudellista toimimisvelvollisuutta pelkästään
14453: kukselle lapsen kansalaisuustietojen muutokses- korkeimman hallinto-oikeuden puheena olevan
14454: ta vasta siinä tapauksessa, että Tasavallan Presi- kannanoton johdosta. Tätä näkemystä puolsi
14455: dentin asiassa aikanaan antama selitys tätä edel- myös se seikka, että lapsen kansalaisuuskysy-
14456: lyttäisi. Ulkomaalaisviraston käsityksen mu- myksestä oli pyydetty kansalaisuuslain 13 §:n
14457: kaan lääninoikeus oli ottanut itselleen "Tasaval- nojalla selitystä Tasavallan Presidentiltä ja että
14458: lan Presidentille kuuluvan toimivallan perustel- tämä selitysmenettely oli edelleen vireillä.
14459: lessaan päätöstään sillä, ettei lapsi ole menettä- Tilannetta oli kuitenkin tarkasteltava koko-
14460:
14461:
14462:
14463: 270
14464: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
14465:
14466:
14467:
14468:
14469: naisuutena ja ottaen tällöin erityisesti huomioon dentti kansalaisuuslain 13 §:n nojalla olisi mah-
14470: se tosiasiallinen oikeusasema, johon Ulkomaa- dollisesti antanut toisensisältöisen selityksen.
14471: laiskeskuksen antama kansalaisuusilmoitus oli
14472: kantelijoiden lapsen saattanut.
14473: Ylintä tuomiovaltaa hallintoasioissa käyttä-
14474: Huomautus
14475: vä korkein hallinto-oikeus oli katsonut, että kan- Oikeusasiamies katsoi Ulkomaalaisviraston
14476: telijoiden lapsi ei ollut menettänyt Suomen kan- menetelleen virheellisesti siinä,
14477: salaisuuttaan. Sen vuoksi lapsen passia ei ole l) että asianosaisia ei ollut kuultu kansalai-
14478: voitu peruuttaa kansalaisuuden menettämisen suuden menettämistä koskevan ratkaisun osalta,
14479: perusteella. Korkeimman hallinto-oikeuden kan- 2) että lapsen oli katsottu kerrotuilla perus-
14480: nanoton valossa oli ollut ilmeistä, ettei lapselta teilla menettäneen Suomen kansalaisuuden,
14481: voitaisi laillisesti riistää myöskään muita Suo- 3) että kansalaisuusselitystä koskevan pyyn-
14482: men tai Euroopan unionin kansalaisuuteen liit- nön käsittelyä oli aiheettomasti viivytetty sekä
14483: tyviä oikeuksia. 4) että Väestörekisterikeskukselle tehtyä il-
14484: Väestötietojärjestelmän mukaan kantelijoi- moitusta kansalaisuuden menettämisestä ei ollut
14485: den lapsella ei kuitenkaan enää ollut Suomen korkeimman hallinto-oikeuden kannanotosta
14486: kansalaisuutta. Tasavallan Presidentin kansalai- huolimatta peruutettu.
14487: suusselitystä oli jouduttu odottamaan sen joh- Oikeusasiamies antoi Ulkomaalaisvirastolle
14488: dosta, että selitysasian valmistelu on pitkittynyt huomautuksen edellä selostetusta virheellisestä
14489: Ulkomaalaisvirastossa. Lapsi ja hänen vanhem- menettelystä. Oikeusasiamies pyysi Ulkomaa-
14490: pansa olivat joutuneet elämään oikeudellisessa laisvirastoa ilmoittamaan 20.6.1997 mennessä,
14491: epätietoisuudessa, mistä oli aiheutunut heille yli- mihin toimenpiteisiin se oli ryhtynyt kantelijoi-
14492: määräistä hankaluutta ja todennäköisesti myös den lasta koskevan väestötietomerkinnän kor-
14493: oikeudenkäyntikuluja. jaamiseksi ja Tasavallan Presidentille osoitetun
14494: Hallitusmuodon 16 a § huomioon ottaen on selityspyynnön valmistelemiseksi.
14495: muistettava, että julkisen vallan on myös tosi- Oikeusasiamiehen päätös 28.5.1997, dnro 626/
14496: asiallisilla hallintoratkaisuillaan pyrittävä tur- 4/96
14497: vaamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien to-
14498: teutuminen. Ulkomaalaisvirasto ilmoitti 19.6.1997, että se
14499: Ulkomaalaisviraston omaksuma käsitys lap- oli 30.5.1997 päivätyllä kirjelmällään Väestörekis-
14500: sen kansalaisuuden menettämisestä ei ollut oike- terikeskukselle peruuttanut Ulkomaalaiskeskuksen
14501: usvoimainen hallintopäätös. Kantelijoiden lap- 21.10.1993 päivätyn ilmoituksen kantelijoiden
14502: sen tapauksessa ei olisi ollut estettä sille, että lapsen kansalaisuuden menettämisestä. Väestöre-
14503: Ulkomaalaisvirasto olisi heti korkeimman hallin- kisterikeskuksen 9.6.1997 päivätyn kirjelmän mu-
14504: to-oikeuden päätöksestä tiedon saatuaan peruut- kaan kantelijoiden lapsi on jälleen merkitty väestö-
14505: tanut Väestörekisterikeskukselle tekemänsä tietojärjestelmään Suomen kansalaiseksi.
14506: kansalaisuusilmoituksen ja korkeimman hallin- Lisäksi Ulkomaalaisvirasto on pyytänyt
14507: to-oikeuden kannanottoon viitaten todennut 18.6.1997 korkeinta hallinto-oikeutta antamaan
14508: lapsen säilyttävän Suomen kansalaisuutensa ai- lausunnon Tasavallan Presidentin kansalaisuus-
14509: nakin siihen saakka, kunnes Tasavallan Presi- selitystä varten.
14510:
14511:
14512: 271
14513: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
14514:
14515:
14516:
14517:
14518: Ulkomaalaisvirasto ilmoitti 4. 7.1997, että se oli henkin usein painottarua pääsääntö on se, että
14519: saanut 26.6.1997 Venäjän federaation ulkominis- käännytettävälle tulee varata riittävä aika jär-
14520: teriöltä lausunnon, jonka mukaan 25.8.1993 an- jestää asiansa ennen käännytyksen täytäntöön-
14521: nettu tieto kantelijan lapsen Venäjän federaation panoa. Perheen taholta oli mm. kerrottu, ettei-
14522: kansalaisuuden menettämisestä oli annettu hänen vät he mm. ehtineet nostaa rahaa pankista.
14523: äitinsä Venäjän federaation passiin tehdyn virheel- Tämä on ollut sinänsä uskottavaa, ottaen huo-
14524: lisen merkinnän perusteella. Ulkomaalaiskeskuk- mioon, että käännytyksen täytäntöönpano ta-
14525: sen 21.10.1993 antama ilmoitus kansalaisuuden pahtui yllättäen sunnuntaiaamuna.
14526: menettämisestä oli siten perustunut ulkomaan vi- Viranomaisten selitys, että vain tällä tavoin
14527: ranomaisen antamaan virheelliseen todistukseen. väitettiin mm. perheen lasten säilöönottaminen
14528: edellisenä päivänä, ei ole tässä tapauksessa hy-
14529: väksyttävä. Koko perheen säilöönottaminen oli-
14530: si joka tapauksessa ollut voimakeinojen ylimitoi-
14531: ULKOMAALAISPERHEEN
14532: tettua käyttöä, ottaen huomioon, ettei kysymys
14533: KÄÄNNYTTÄMINEN
14534: ollut rikollisista tai yhteiskunnalle muuten vaa-
14535: Kantelijan mukaan Vöyrin nimismiespiirin rallisista henkilöistä. Voimakeinojen ylimitoitus-
14536: poliisimiehet olivat käyttäneet tarpeetonta väki- ta ei voida perustella selityksellä, että vain sillä
14537: valtaa ulkomaalaisperheen käännytyksen yh- tavalla olisi vältytty voimakeinojen vielä rajum-
14538: teydessä. Myös käännytyksen täytäntöönpanon masta ylimitoituksesta.
14539: ajoittaminen sunnuntaipäiväksi oli kantelun Pääteltävissä oli, että poliisi oli tässä tapauk-
14540: mukaan ollut epäasianmukaista. sessa nimenomaan halunnut toimia yllätykselli-
14541: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- sesti. Perusteluna oli mainittu se, että viran-
14542: raavan. omaisten tiedossa oli ollut perheen aikaisempi
14543: Ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaisten OI- piileskely Ruotsissa ja että perhe oli jättänyt
14544: keuksia ei saanut rajoittaa enempää kuin oli vält- Suomen viranomaisille uuden turvapaikkahake-
14545: tämätöntä. Poliisilain mukaan kansalaisten oi- muksen. Nämä seikat eivät oikeusasiamiehen
14546: keuksiin ei saanut puuttua enempää kuin yleisen mielestä kuitenkaan oikeuttaneet käännytyksen
14547: järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja yllätykselliseen toimeenpanoon ennakkovaroi-
14548: virkatehtävän toimittamiseksi oli tarpeen. tuksetta sunnuntaiaamuna, perheen ollessa juuri
14549: Käännytys tuli mahdollisuuksien mukaan to- kirkkoon lähdössä.
14550: teuttaa käännytettävälle kohtuutonta haittaa Oikeusasiamies viittasi myös Euroopan ihmis-
14551: aiheuttamatta. Tällöinkin käännytettävää tuli oikeussopimuksen 8 artiklaan, jonka mukaan jo-
14552: kohdella ihmisarvoisesti. Näitä käännytettävän kaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elä-
14553: oikeusturvan kannalta keskeisiä periaatteita ei määnsä sekä kotiinsa kohdistuvaa kunnioitusta.
14554: oikeusasiamiehen mielestä ollut riittävästi otettu Viranomaiset eivät mainitun artiklan mukaan
14555: huomioon asianomaisen perheen käännytyksen saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen paitsi
14556: yhteydessä. silloin kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa
14557: Perhe oli ilmoittanut poliisille lähtevänsä va- yhteiskunnassa välttämätöntä kansallisen ja
14558: paaehtoisesti. Tähän perheelle ei ollut kuiten- yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hy-
14559: kaan varattu mahdollisuutta. Oikeusasiamie- vinvoinnin vuoksi taikka epäjärjestyksen ja ri-
14560:
14561:
14562:
14563: 272
14564: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
14565:
14566:
14567:
14568:
14569: kollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin Poliisin menettelyn moitittavuutta arvioides-
14570: suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuk- saan oikeusasiamies kuitenkin otti huomioon ne
14571: sien ja vapauksien turvaamiseksi. käytännön ongelmat, jotka käännytyspäätösten
14572: Poliisin piti aina pyrkiä siihen, että räjähdys- tehokkaaseen täytäntöönpanoon aina liittyvät,
14573: herkätkin tilanteet kyettiin hoitamaan rauhan- ja poliisin toimintaan tässä suhteessa kohdistu-
14574: omaisin keinoin ja valittava menettelytapansa vat ristipaineet. Poliisin on tehtävä nopeitakin
14575: tämän mukaisesti. Suhteellisuusperiaatetta so- ratkaisuja, mikä ei luonnollisestikaan mahdollis-
14576: vellettaessa oli pidettävä mielessä ennen kaikkea ta yhtä perinpohjaista harkintaa kuin virkatoi-
14577: se yhteiskunnallinen intressi, jota suojeltiin. Vir- miin jälkikäteen kohdistuvassa laillisuusvalvon-
14578: katoimen suorittamisesta oli myös voitava luo- nassa.
14579: pua, mikäli sen läpi vieminen merkitsi vallitsevis- Oikeusasiamies saattoi käsityksensä perheen
14580: sa olosuhteissa suhteellisuusperiaatteen loukka- käännytyksen toteuttamistavasta asianomais-
14581: usta. Oikeusasiamies varoitti ajattelemasta, että ten poliisimiesten tietoon ja vastaisen varalle
14582: poliisin olisi "arvovaltasyistä" näytettävä voi- huomioon otettavaksi.
14583: mansa ja sen vuoksi saatettava kerran aloitta- Oikeusasiamiehen päätös 3.12.1997, dnro 742/
14584: mansa virkatoimi loppuun, vaatipa se mitä uh- 4/95
14585: rauksia tahansa.
14586: Tässä tapauksessa oli otettava huomioon, että
14587: itse käännytyspäätöksen tiedoksiauto oli jäänyt LIIKENNE
14588: osin epävarmaksi. Myös käännytyksen täytän-
14589: töönpanotapa ja -ajankohta olivat olleet poik-
14590: LAUSUNNOT
14591: keuksellisia. Tämä olisi oikeusasiamiehen mieles-
14592: tä puoltanut erityistä pidättyvyyttä voimakei-
14593: YLEISRADIOLAINSÄÄDÄNNÖN UUDIS-
14594: noja käytettäessä.
14595: TAMISTA KOSKEVA LAUSUNTO
14596: Eri osapuolten kertomukset poikkesivat oleel-
14597: lisesti toisistaan siinä, mitä tuli tapahtumiin itse Liikenneministeriö pyysi oikeusasiamieheltä
14598: käännytystilanteessa. Tilanne oli oikeusasiamie- lausuntoa yleisradiolainsäädännön uudistamista
14599: hen arvion mukaan ilmeisesti kärjistynyt syistä, koskevasta muistiosta.
14600: jotka ainakin osaksi olivat olleet poliisille ennalta Oikeusasiamies korosti lausunnossaan sitä,
14601: arvaamattomia. että uudistuksessa ei ole kyse ainoastaan ulkoisen
14602: Ei ollut luotettavasti osoitettavissa, että polii- sääntelyn ajanmukaistamisesta vaan myös siitä,
14603: simiehet olisivat voimakeinoja käyttäessään me- että hallitusmuodon 10 §:n mukainen sananva-
14604: netelleet virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. paus toteutuu lainsäätäjän tarkoittamalla taval-
14605: Käännytyksen täytäntöönpano oli kokonaisuu- la.
14606: tena arvostellen ollut kuitenkin ylimitoitettu. Oikeusasiamies katsoi, että julkisen palvelun
14607: Ulkomaalaislaista ja poliisilaista ilmenevä suh- yleisradiotoiminnalla on keskeinen merkitys ih-
14608: teellisuusperiaate ei ollut edellyttänyt näin voi- misten yhdenvertaisuuden ja monien perusoi-
14609: makasta puuttumista tilanteeseen. Oikeusasia- keuksien toteutumisen kannalta. Sitä tarvitaan
14610: mies piti lopputulosta perheen kannalta koh- edelleen. Rahoituksen järjestäminen tähän on
14611: tuuttomana. kuitenkin monitahoinen yhteiskuntapoliittinen
14612:
14613:
14614:
14615: 273
14616: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALOITTA N
14617:
14618:
14619:
14620:
14621: kysymys, johon oikeusasiamies ei voi ottaa kan- "juridisesti pätevämpi" kuin sen suomenkielinen
14622: taa. versio. Kaikki unionin viralliset kielet ovat yhtä
14623: Oikeusasiamies piti tärkeänä, että yleisradion todistusvoimaisia, kun kysymys on Euroopan
14624: hallintoneuvoston jäsenten rikosoikeudellinen yhteisön oikeuden tulkinnasta ja soveltamisesta.
14625: virkavastuu olisi mahdollisimman täsmällisesti Kielilain (148/22) 1 §:n mukaan Suomen viran-
14626: määritelty. Samoin olisi lainsäädäntöä uudistet- omaisissa on käytettävä maan kansalliskieltä.
14627: taessa otettava selkeä kanta siihen, miltä osin Lain 3 §:n mukaan Suomen kansalaisella on oi-
14628: yleisradiotoimintaa on pidettävä oikeusasiamie- keus omassa asiassaan käyttää omaa kieltänsä,
14629: hen ja oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan piiriin suomea tai ruotsia. Kun kantelija oli pyytänyt
14630: kuuluvana julkisena tehtävänä. direktiiviä suomenkielisellä kirjeellä, jo kielilain
14631: Oikeusasiamiehen kirje liikenneministeriölle säännöksistä johtuu, että pyydetty aineisto olisi
14632: 18.4.1997, dnro 734/4/97 tullut lähettää hänelle suomenkielisenä. Mainit-
14633: tu direktiivi on julkaistu suomenkielisenä vuon-
14634: na 1994 Suomen säädöskokoelman Euroopan ta-
14635: Muistioon pohjautuva hallituksen esitys televi-
14636: lousaluetta koskevassa osassa.
14637: sio- ja radiotoimintaa koskevaksi lainsäädännöksi
14638: Oikeusasiamies katsoi ajoneuvohallinnon me-
14639: (HE 34/1998 vp.) on eduskunnan käsiteltävänä.
14640: netelleen virheellisesti sen lähettäessä kantelijal-
14641: le hänen pyytämänsä säädösaineiston ainoas-
14642: taan englanninkielisenä. Tämä menettely on
14643: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT saattanut vaikeuttaa kantelij an mahdollisuuksia
14644: valittaa ajoneuvohallinnon päätöksestä edelleen
14645: ALOITTEET
14646: korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
14647: Oikeusasiamies kiinnitti ajoneuvohallinnon
14648: VIERAAN KIELEN KÄYTTÖ
14649: tehtäviä nykyään hoitavan Ajoneuvohallinto-
14650: Kantelija oli helmikuussa 1995 pyytänyt ajo- keskuksen huomiota kielilain säännösten nou-
14651: neuvohallinnoita jäljennöstä Euroopan yhteisö- dattamiseen asiakaspalvelun yhteydessä.
14652: jen neuvoston direktiivistä, jolla ajoneuvohallin- Oikeusasiamiehen päätös 26.3.1997, dnro 648/
14653: non päätöstä häntä koskevassa katsastusasiassa 4/95
14654: oli perusteltu. Direktiivi oli lähetetty hänelle
14655: englanninkielisenä, koska direktiivi oli ajoneuvo-
14656: hallinnon mielestä tällä kielellä "juridisesti päte-
14657: TIELAITOKSEN URAKOIDEN
14658: vämpi". Kantelija olisi halunnut direktiivin suo-
14659: KILPAILUTTAMINEN
14660: menkielisenä.
14661: Oikeusasiamies esitti kannanottonaan seuraa- Kantelija kertoi, että tielaitoksen Uudenmaan
14662: van. ja Keski-Suomen tiepiirit olivat kolmessa eri ta-
14663: Suomen liityttyä vuoden 1995 alusta Euroo- pauksessa tehneet urakka- ja myyntisopimuksen
14664: panunioniin myössuomenkieli on saanut Euroo- tielaitoksen entisen työntekijän perustaman yri-
14665: pan yhteisön oikeutta sovellettaessa virallisen tyksen kanssa ilman tarjouskilpailua.
14666: kielen aseman. Näin ollen ei ole perusteita väit- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
14667: tää, että direktiivin englanninkielinen versio olisi raavan.
14668:
14669:
14670:
14671: 274
14672: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
14673:
14674:
14675:
14676:
14677: Julkisista hankinnoista annetun lain mukaan jous olisi joka tapauksessa voittanut tarjousme-
14678: hankinnassa on käytettävä hyväksi kilpailu- nettelyssä. Rajoitettu tarjousmenettely ei ilmei-
14679: mahdollisuudet. Valtion rakennusurakoista an- sesti myöskään olisi aiheuttanut kohtuuttomia
14680: netun asetuksen mukaan myös urakkatarjoukset kustannuksia ainakaan urakoidenarvoon verrat-
14681: on kilpailutettava. Urakkakilpailuun osallistu- tuna. Hankintojen erityiseen kiireellisyyteen
14682: via tarjouksentekijöitä on kohdeltava tasapuoli- asiassa ei ole vedottu.
14683: sesti ja syrjimättä. Vain erityisistä syistä raken- Urakkasopimusten ei ole myöskään näytetty
14684: nustyö voidaan antaa urakoitsijalle urakkakil- koskeneen sellaista työtä, jota teknisistä tai
14685: pailua järjestämättä. muista syistä kukaan muu urakoitsija ei olisi
14686: Hankintayksikkö voi tarjouspyyntömenette- pystynyt tekemään. Tosin selvitys viittasi sii-
14687: lyssä käyttää avointa tai rajoitettua menettelyä hen, että ammattitaitoisia urakoitsijoita oli vai-
14688: taikka neuvottelumenettelyä. N euvottelume- keata löytää.
14689: nettelyssä hankintayksikkö ottaa yhteyden va- Viime kädessä tulee pohdittavaksi se, missä
14690: litsemiinsa urakoitsijoihin ja neuvottelee yhden määrin julkisen toiminnan yksityistäruistavoite
14691: tai useamman urakoitsijan kanssa sopimuksen oikeuttaa neuvottelumenettelyn käyttöön. Ky-
14692: ehdoista. Neuvottelumenettelyä voidaan käyt- symys oli tielaitoksen aiemmin niin sanottuna
14693: tää ainoastaan, jos avoimella tai rajoitetulla me- omana työnä hoitamien tehtävien kokeiluluon-
14694: nettelyllä ei ole saatu hyväksyttäviä tarjouksia, teisesta yksityistäruisestä siten, että tielaitoksen
14695: taikka hankkeen erityisluonteen tai kiireellisyy- työntekijöitä kannustettiin siirtymään yksityis-
14696: den vuoksi. yrittäjiksi. Tällainen pyrkimys ei sinänsä ole ris-
14697: Kanteluasiassa on kysymys siitä, oliko tiepii- tiriidassa julkisia hankintoja koskevan sääntelyn
14698: rillä erityisiä syitä sopia urakoista neuvottele- tavoitteen eli kilpailun lisäämisen kanssa.
14699: malla suoraan yhden urakoitsijan kanssa. Toisin Keski-Suomen tiepiirin selvityksen mukaan
14700: sanoen: oliko tiepiirien urakoilla valtion raken- yksityistäruishankkeesta olisi jouduttu koko-
14701: nusurakoista annetun asetuksen 5 §:n 5 momen- naan luopumaan, jos urakkatarjouksia olisi jou-
14702: tissa tarkoitettu erityisluonne, joka oikeutti tie- duttu pyytämään tielaitoksen ulkopuolisilta ura-
14703: piirit neuvottelumenettelyn käyttöön? koitsijoilta. Ei liene kuitenkaan ollut mitään es-
14704: Mitä merkittävämmästä hankinnasta on ky- tettä sille, että urakkatarjousta olisi tällöin pyy-
14705: symys, sitä painavampia erityisten syiden on ol- detty myös kyseisiltä tielaitoksen työntekijöiltä.
14706: tava. Tässä asiassa urakat, erityisesti Uuden- Voidaan pitää kyseenalaisena, tapahtuuko yksi-
14707: maan tiepiirin urakka, olivat taloudellisesti hy- tyistäminen oikeudellisesti terveeltä pohjalta,
14708: vin merkittäviä. Tällaisessa hankinnassa neuvot- jos urakkaa ei voida lainkaan saattaa kilpailun
14709: telumenettely tulee kysymykseen vain poik- kohteeksi.
14710: keuksellisesti. Tielaitoksen ilmoituksen mukaan urakat on
14711: Pelkästään tehtyjen urakkasopimusten edul- kuitenkin vastedes tarkoitus kilpailuttaa. Toi-
14712: lisuus tielaitoksen kannalta tai urakoitsijoiden saalta asiassa ei ole saatettu uskottavaksi sitä,
14713: sopivuus tehtäviinsä eivät oikeusasiamiehen että juuri urakoiden "kokeilunäkökulma" olisi
14714: mielestä ole erityisiä syitä neuvottelumenettelyn pakottanut ensi vaiheessa turvautumaan neu-
14715: käyttöön. Tarjousmenettely olisi saattanut joh- vottelumenettelyyn.
14716: taa vielä parempaan lopputulokseen ja paras tar- Tielaitoksen edustajien menettelyn tekee eri-
14717:
14718:
14719:
14720: 275
14721: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
14722:
14723:
14724:
14725:
14726: tyisen ongelmalliseksi se, että suljettua neuvotte- nöksiä ja muutoinkin huolehdittava siitä, että
14727: lumenettelyä on käytetty tielaitoksen oman suomen-, ruotsin- ja saamenkielisen väestön tar-
14728: työntekijän perustaman yrityksen kanssa. Vaik- peet otetaan sen toiminnassa huomioon saman-
14729: ka menettelyyn ei tosiasiallisesti liittyisikään laisten perusteiden mukaan. Oikeusasiamies to-
14730: epäasiallisia tai yrittäjien yhdenvertaisuutta tesi olevan tulkinnanvaraista, sisältääkö käsite
14731: loukkaavia piirteitä, se saattaa antaa ulkopuoli- "toiminta" tässä myös sellaisen toiminnan, jota
14732: selle ainakin aiheen epäillä tuttavuussuhteiden ei postitoimintalain mukaan voi määritellä varsi-
14733: vaikutusta julkiseen päätöksentekoon. naiseksi postitoiminnaksi. Ottaen huomioon sen
14734: Tarjousmenettelylie on sen sijaan ominaista yleisen laintulkintasäännön, jonka mukaan lait
14735: päätöksentekomenettelyn avoimuus ja jälkikä- on tulkittava perusoikeusmyönteisesti, hän kat-
14736: teinen kontrolloitavuus, mitä seikkoja pidetään soi, että postilaitos on velvollinen turvaamaan
14737: hallintotoiminnan uskottavuuden ja julkisen kielelliset oikeudet paitsi postitoiminnassa myös
14738: luotettavuuden kannalta keskeisinä. Neuvotte- muussa tähän liittyvässä toiminnassa. Posti-
14739: lumenettelyllä mahdollisesti saavutettavat ta- museon ylläpito voitiin katsoa tällaiseksi muuksi
14740: loudelliset säästöt painavat harkinnassa näitä toiminnaksi. Postimuseolla oli siten velvollisuus
14741: tavoitteita vähemmän. palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi.
14742: Näillä perusteilla oikeusasiamies piti kysy- Oikeusasiamies totesi, että opastus postimu-
14743: myksessä olevaa tielaitoksen menettelyä kritii- seon sisäänkäynnin yhteydessä oli suomen- ja
14744: kille alttiina joskaan ei selvästi virheellisenä, ot- ruotsinkielistä ja että audiovisuaalinen esittely
14745: taen huomioon, että erityisten syiden olemassa- oli saatavilla myös ruotsiksi. Näyttelytekstit oli-
14746: olo on oikeudellisessa harkinnassa aina tulkin- vat niinikään suomeksi ja ruotsiksi, poikkeukse-
14747: nanvarainen kysymys. Oikeusasiamiehen mie- na kuitenkin näyttelyvitriineissä olevat tekstit,
14748: lestä olisi tässä tapauksessa ollut perustellumpaa jotka olivat vain suomen- ja englanninkieliset.
14749: järjestää urakoista tarjouskilpailu. Postimuseo oli perustellut ruotsinkielisten teks-
14750: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä valtion tien puuttumista vitriineistä viittaamalla mm.
14751: rakennusurakoiden kilpailuttamisesta liikenne- tilanpuutteeseen.
14752: ministeriön ja tielaitoksen tietoon. Oikeusasiamies ei katsonut postimuseon me-
14753: Oikeusasiamiehen päätös 15.4.1997, dnro 936/ netelleen sillä tavoin lainvastaisesti, että asia
14754: 4/95 vaatisi oikeusasiamiehen toimenpiteitä. Hän
14755: kiinnitti kuitenkin postimuseon huomiota siihen,
14756: että myös vitriineissä olevien näyttelytekstien
14757: pitäisi olla ruotsiksi. Jos kuitenkin tilanpuute on
14758: KIELILAIN NOUDATTAMINEN
14759: todellisena esteenä, tulee vastaavan tiedon olla
14760: POSTIMUSEOSSA
14761: helposti saatavilla ruotsiksi jollakin muulla tar-
14762: Kantelija arvosteli kirjoituksessaan Suomen koituksenmukaisella tavalla.
14763: Posti Oy:n osana toimivaa postimuseota ruotsin Oikeusasiamies kiinnitti edelleen Suomen Pos-
14764: kielen syrjäyttämisestä opasteissa ja näyttely- ti Oy:n ja postimuseon huomiota hallitusmuodon
14765: teksteissä. 14 §:n 2 momenttiin, johon sisältyy julkiseen
14766: Postitoimintalain mukaan postilaitoksen on valtaan kohdistuva perustuslaillinen toimeksi-
14767: toiminnassaan noudatettava kielilain sään- anto huolehtia suomen- ja ruotsinkielisen väes-
14768:
14769:
14770:
14771: 276
14772: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
14773:
14774:
14775:
14776:
14777: tön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tar- Huomioon ottaen sen, että oli jo ryhdytty
14778: peista samanlaisten perusteiden mukaan. Sään- toimenpiteisiin kaappien ja pilareiden varusta-
14779: nös edellyttää paitsi näiden kielten muodollisesti miseksi ruotsinkielisin varoitusmerkinnöin, oi-
14780: yhdenvertaista kohtelua myös suomen-ja ruot- keusasiamies katsoi, ettei asia antanut hänelle
14781: sinkielisen väestön tosiasiallisen tasa-arvon tur- enää aihetta muuhun kuin että hän saattoi käsi-
14782: vaamista. Tämä on erityisen tärkeätä mm. tie- tyksensä kielilain tulkinnasta liikenneministe-
14783: donvälityksessä sekä yhteiskunnallisten palvelu- riön tietoon ja kiinnitti samalla huomiota kielel-
14784: jen järjestämisessä. lisen tasa-arvon tärkeyteen.
14785: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä myös lii- Oikeusasiamiehenkirje 13.10.1997, dnro ll88/
14786: kenneministeriön tietoon. 4/97
14787: Oikeusasiamiehen päätös 6.5.1997, dnro 1346/
14788: 4/95
14789:
14790: TELELIITIYMÄN SULKEMINEN PUHELIN-
14791: HÄIRINNÄN JOHDOSTA
14792: KIELILAIN NOUDATIAMINEN
14793: Kantelija oli joutunut kärsimään sukulaisensa
14794: TELETOIMINNASSA
14795: matkapuhelimella harjoittamasta jatkuvasta
14796: Kantelija kertoi havainneensa useissa Uuden- kotirauhan häirinnästä. Hän oli vaatinut häirit-
14797: maan kaksikielisissä kunnissa Telen kaapeliyh- sijän puhelinliittymän sulkemista. Kantelija ar-
14798: teyksien jakokaappeja ja merkkipilareita, joissa vosteli liikenneministeriön kielteistä kantaa, jon-
14799: yhtiön nimi ja varoitusteksti olivat ainoastaan ka mukaan matkapuhelinliittymän käyttämi-
14800: suomen kielellä. Kantelijan käsityksen mukaan nen kotirauhan häirintään ei antanut telelaitok-
14801: näiden tekstien tulisi kaksikielisissä kunnissa olla selle oikeutta liittymän sulkemiseen.
14802: kummallakin kotimaisella kielellä. Tapahtuma-aikana voimassa olleen tele-
14803: Eduskunnan oikeusasiamies viittasi hallitus- toimintalain ja myös nykyisen telemarkkinalain
14804: muodon 14 §:ään ja kielilain 17 b §:ään ja katsoi mukaan telelaitoksella on oikeus sulkea tele-
14805: kielilain edellyttävän, että Telecom Finland Oy liittymä tai purkaa liittymäsopimus, mm. jos
14806: tiedottaa kaapeleista kummallakin kotimaisella liittymän haltija rikkoo liikenneministeriön vah-
14807: kielellä, kun olosuhteet sitä vaativat. Erityisen vistamia teleliittymien yleisiä toimitusehtoja.
14808: tärkeää tiedottaminen on, kun varoitustekstin Liikenneministeriön teleliittymien ehdoista an-
14809: puutteet voivat aiheuttaa jopa hengen ja tervey- taman päätöksen mukaan telelaitoksella on oi-
14810: den vaaraa. keus sulkea liittymä, rajoittaa sen käyttöä tai
14811: Liikenneministeriön toimittamasta selvityk- purkaa liittymäsopimus, jos käyttäjä on toteen
14812: sestä ilmeni, että Telecom Finland Oy olikin päät- näytetyllä tavalla aiheuttanut "häiriötä" joko
14813: tänyt ryhtyä toimenpiteisiin jakokaappien ja pila- televerkolle tai muille käyttäjille teleliittymää
14814: rien varustamiseksi ruotsinkielisellä tekstillä. Uu- hyväksi käyttäen. Ministeriö katsoi tämän tar-
14815: det kaapit ja pilarit saisivat ruotsinkielisen varoi- koittavan vain "teknisen häiriön" aiheutta-
14816: tustekstin jo valmistusvaiheessa. Maastoon jo mista, koska televiestinnän sisältö ei voinut ai-
14817: asennettuihin kaappeihin ja pilareihin lisättäisiin heuttaa päätöksessä tarkoitettua häiriötä tele-
14818: jälkikäteen ruotsinkieliset varoitustarrat. verkolle tai televiestinnälle. Televiestinnän sisäl-
14819:
14820:
14821:
14822: 277
14823: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
14824:
14825:
14826:
14827:
14828: lön osalta oli ministeriön mielestä muutenkin tää sananvapautta pikemminkin torjumalla täl-
14829: kysymys sananvapaudesta, joten asiasta olisi laista ilkivaltaa.
14830: säädettävä lailla. Tietenkin liittymän sulkeminen tai liittymä-
14831: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan muun sopimuksen purkaminen aina rajoittaa sananva-
14832: muassa seuraavan. pautta siinä mielessä, että se katkaisee liittymän
14833: Yleiskielessä puhelimella aiheutettu "häiriö" haltijalta viestintäyhteyden kokonaan. Tämä-
14834: voitaneen yhtä hyvin mieltää häiritsevien puhe- kään näkökohta ei perustele sitä, miksi tekninen
14835: linviestien lähettämiseksi kuin tekniseksikin häi- ja muu häiriö olisi asetettava tässä suhteessa eri
14836: rinnäksi. Näin ollen liikenneministeriön päätök- asemaan. Liittymän sulkemisessa ja liittymäso-
14837: sen sanamuoto ei ole kielellisesti onnistunut, mi- pimuksen purkamisessa on joka tapauksessa ky-
14838: käli tarkoituksena on tässä yhteydessä ollut sää- symys vain telelaitokselle myönnetystä oikeu-
14839: tää vain teknisistä eikä lainkaan muuntyyppisis- desta, ei velvollisuudesta. Jos esimerkiksi matka-
14840: tä häiriöistä. puhelinliittymä on yksinomaan tai pääasiallises-
14841: Teknisen ja muun häiriön erottaminen ei ole ti ilkivaltaisten häiriöviestien lähettämistä var-
14842: muutenkaan niin yksiselitteistä kuin ministeriö ten hankittu, sananvapaus ei liene esteenä tällai-
14843: oli esittänyt. Lienee selvää, että jokainen puhe- sen liittymän sulkemiselle tai liittymäsopimuk-
14844: linhäirintäsoitto myös teknisesti häiritsee vas- sen purkamiselle.
14845: taanottajan viestintäyhteyksiä, pitämällä linjaa Oikeusasiamies ei kuitenkaan katsonut liiken-
14846: varattuna. neministeriön ylittäneen harkinta valtaansa. Lii-
14847: Rikoslaissa onkin erikseen kriminalisoitu tieto- kenneministeriön asiana on sille delegoidun sää-
14848: liikenteen häirintä, joka tunnusmerkistönsä mu- dösvallan puitteissa päättää teleliittymän sulke-
14849: kaan voi olla joko laitteen tekniseen toimintaan misesta tai liittymäsopimuksen purkamisesta.
14850: puuttumista tai myös "häiritsevien viestien lä- Olisi kuitenkin suotavaa, että ministeriön päätös
14851: hettämistä ilkivaltaisessa tarkoituksessa" mm. olisi kielellisesti yksiselitteinen ja myös sisällölli-
14852: televiestinnässä. Törkeästä tietoliikenteen häi- sesti mahdollisimman johdonmukainen.
14853: rinnästä voidaan taas tuomita mm. se, joka ilki- Oikeusasiamies kiinnitti vastaisen varalle lii-
14854: valtaisilla viesteillään häiritsee esimerkiksi hätä- kenneministeriön huomiota teleliittymien toimi-
14855: kutsujen lähettämistä tai muuta sellaista tele- tai tusehtojen yleisten perusteiden vahvistamisessa
14856: radioviestintää, jota harjoitetaan ihmishengen huomioon otettaviin sananvapautta koskeviin
14857: turvaamiseksi. Olisi outoa, jollei edes tämän- näkökohtiin.
14858: kaltaiseen tietoliikenteen häiritsemiseen syyllis- Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnro
14859: tyminen antaisi oikeutta liittymän sulkemiseen 2503/4/95
14860: eikä liittymäsopimuksen purkamiseen.
14861: On vaikeata ymmärtää sitä, että sananvapau-
14862: den periaate ministeriön esittämin tavoin vaatisi
14863: tässä yhteydessä teknisen ja muun häiriön erot-
14864: tamista toisistaan. likivaltainen puhelinhäirintä
14865: ei nauti hallitusmuodossa turvattua sananva-
14866: pautta vaan päinvastoin haittaa aidon sanan-
14867: vapauden toteutumista. Julkinen valta voi edis-
14868:
14869:
14870:
14871: 278
14872: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N
14873:
14874:
14875:
14876:
14877: MAA- JA METSÄTALOUS hettämästään vastauksesta maa- ja metsätalous-
14878: ministeriölle tiedoksi ja pyysi ministeriötä il-
14879: moittamaan 15.3.1997 mennessä, oliko asia edis-
14880: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT
14881: tynyt odotetulla tavalla.
14882: ALOITIEET
14883: Oikeusasiamiehen kirje 22.1.1997, dnro 1749/
14884: 4/96
14885: KOLTTA-ASETUKSEN ANTAMISEN
14886: VIIVÄSTYMINEN
14887: Maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksen
14888: Kolttien luottamusmies pyysi selvittämään, mukaan koltta-asetus ( 133/1997) on tullut voi-
14889: oliko maa- ja metsätalousministeriö laiminlyö- maan 19.2.1997.
14890: nyt tehtäviään, kun kohta-asetuksen antaminen
14891: on viivästynyt.
14892: Uusi kohtalaki (253/24.2.1995) tuli voimaan
14893: 1.5.1995. Sen siirtymäsäännösten mukaan kolt-
14894: LUONNONHAITTAKORVAUKSEN
14895: HAKUAJASTA TIEDOTTAMINEN
14896: tien kyläkokous oli pidettävä kuuden kuukauden
14897: kuluessa lain voimaantulosta ja ensimmäinen Maanviljelijä arvosteli vuoden 1995luonnon-
14898: luottamusmiesvaali toimitettava vuoden kulues- haittakorvauksen hakuajan tiedottamista puut-
14899: sa lain voimaantulosta. Luottamusmiesvaalia ei teelliseksi.
14900: ollut kantelijan mukaan voitu järjestää, koska Oikeusasiamies totesi, että hakuajasta oli vi-
14901: kohtalain 48 §:n 1 momentin mukaan ehdollepa- rallisen lehden lisäksi tiedotettu muun muassa
14902: nosta säädetään tarkemmin asetuksella eikä tuo- tukihakemusten jättämisen yhteydessä hakijoil-
14903: ta asetusta ollut vielä annettu. le jaetussa ohjeessa ja paikallisessa sanomaleh-
14904: Oikeusasiamies katsoi kohta-asetuksen anta- dessä kaksi kertaa. Kantelija oli ollut lomamat-
14905: misen viivästyneen lähinnä sen vuoksi, että maa- kalla, kun kuulutus hakuajasta julkaistiin toisen
14906: ja metsätalousministeriölle oli Suomen Euroo- kerran paikallisessa sanomalehdessä.
14907: panunioniin liittymisen myötä tullut lisätyötä ja Oikeusasiamies ei katsonut viranomaisten lai-
14908: että asetusluonnos oli tukijärjestelmän osalta minlyöneen tiedotusvelvollisuuttaan mutta piti
14909: hyväksyttävä myös Euroopan unionin komis- viljelijöiden oikeusturvan kannalta kuitenkin
14910: siossa. Kohta-asetuksen antaminen ei ollut vii- tärkeänä, että EU:n maataloustukijärjestelmis-
14911: västynyt sen takia, että maa- ja metsätalousmi- tä ja eri tukimuotojen hakuajoista tiedotetaan
14912: nisteriön asianomaiset virkamiehet olisivat lai- vastedeskin mahdollisimman selkeästi. Suomen
14913: minlyöneet virkatehtäviään. Ministeriö oli sekä ensimmäisen EU-jäsenyysvuoden jälkeen asias-
14914: suullisin että kirjallisin ohjein pyrkinyt korjaa- sa on tapahtunut parannusta siten, että luonnon-
14915: maan asetuksen puuttumisesta aiheutuneita on- haittakorvauksen hakuajasta on päätetty Suo-
14916: gelmia. men säädöskokoelmassa julkaistulla maa- ja
14917: Oikeusasiamies piti ensiarvoisen tärkeänä, metsätalousministeriön antamalla päätöksellä.
14918: että maa- ja metsätalousministeriö huolehtii Hakuaika on ilmoitettu ohjeissa, jotka on toimi-
14919: kohta-asetuksen antamisesta mahdollisimman tettu viljelijöille hakemuslomakkeiden mukana.
14920: nopeasti. Tässä tarkoituksessa oikeusasiamies lä- Oikeusasiamiehen kirje 16.4.1997, dnro 2639/
14921: hetti jäljennöksen kolttien luottamusmiehelle lä- 4/95
14922:
14923:
14924:
14925: 279
14926: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
14927:
14928:
14929:
14930:
14931: AVUSTUSHAKEMUKSEN KÄSITTELYN voston päätöstä. Kysymys oli kotieläintuen
14932: VIIVÄSTYMINEN määrästä ja sen maksamisen perusteista.
14933: Oikeusasiamies totesi, että valtioneuvoston
14934: Kantelija haki vuonna 1993 Mikkelin maaseu-
14935: päätöksen liitteeseen oli sisällytetty sellaisiakin
14936: tuelinkeinopiiriltä maaseutuelinkeinolain mu-
14937: eläinlajeja, joita ei ollut tarkoitettu otettavaksi
14938: kaista avustusta pienyritystoimintaan. Piiri
14939: huomioon tuen maksamisen perusteina. Tämä oli
14940: pyysi hakemukseen lisäselvitystä asettamatta
14941: oikeusasiamiehen mielestä omiaan aiheutta-
14942: kuitenkaan määräaikaa sen toimittamiselle.
14943: maan epäselvyyttä päätöksen tulkinnassa.
14944: Kantelija lähetti lisäselvityksen vasta vuonna
14945: Oikeusasiamies piti tärkeänä, että valtioneu-
14946: 1994. Päätösten antaminen maaseudun pienyri-
14947: voston päätökset valmistellaan niin, että ne ovat
14948: tystoimintaa koskeviin hakemuksiin oli kuiten-
14949: sisällöltään selkeitä ja yksiselitteisiä.
14950: kin keskeytynyt, kun Suomi liittyi vuoden 1995
14951: Oikeusasiamies kiinnitti päätöksen valmistel-
14952: alusta Euroopan unionin jäseneksi.
14953: leen maa- ja metsätalousministeriön huomiota
14954: Maaseutuelinkeinopiiri katsoi hakemuksen
14955: säännösten ja myös niiden liiteaineiston selkey-
14956: käsittelyn viivästyneen yksinomaan kantelijan
14957: teen tulkinnallisten epäselvyyksien välttämiseksi.
14958: omasta syystä. Oikeusasiamies totesi kuitenkin
14959: Oikeusasiamiehenkirje 16.12.1997, dnro 2314/
14960: seuraavan.
14961: 4/95
14962: Vuoden 1994 loppupuolella oli ollut tiedossa,
14963: että vuonna 1995 ei enää voitu myöntää avus-
14964: tuksia pienyritystoimintaan vuonna 1994 voi-
14965: massa olleiden maaseutuelinkeinolain säännös-
14966: ten nojalla. Sen vuoksi olisi ollut perusteltua, että YMPÄRISTÖ
14967: piiri olisi ratkaissut kantelijan hakemuksen vielä
14968: vuoden 1994 puolella. Tarvittaessa kantelijalle RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT
14969: olisi voitu asettaa hallintomenettelylain 21 §:n ALOITTEET
14970: nojalla määräaika sen selvityksen toimittami-
14971: seksi, jota piiri ei katsonut voivansa hankkia KUULEMISEN TEHOKKUUS
14972: viran puolesta.
14973: Ympäristöministeriön asettama työryhmä oli
14974: Oikeusasiamies kiinnitti vastaisen varalle
14975: laatinut kuntien maa-aineslain mukaisen lupa-
14976: Mikkelin maaseutuelinkeinopiirin huomiota esit-
14977: harkinnan avuksi Uudenmaan läänissä esiinty-
14978: tämiinsä menettelyllisiin näkökohtiin.
14979: viä valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita
14980: Oikeusasiamiehen kirje 28.5.1997, dnro 185/
14981: koskevan ehdotuksen, jonka ministeriö oli lähet-
14982: 4/96
14983: tänyt lausunnolle kuntiin. Maanomistaja kanteli
14984: asiasta, koska ministeriö ei ollut samalla pyytä-
14985: nyt kuntia kuulemaan maanomistajia ja koska
14986: SÄÄNNÖSTEN SELKEYS
14987: ehdotus oli lähetetty yksinomaan suomenkielise-
14988: Kunnan maataloussihteeri kanteli maa- Ja nä myös niihin kuntiin, joissa enemmistön kieli
14989: metsätalousministeriön tulkinnasta, joka koski oli ruotsi.
14990: maa- ja puutarhatalouden harjoittajille makset- Ympäristöministeriön ilmoituksen mukaan
14991: tavasta pohjoisesta tuesta annettua valtioneu- ehdotusta oli tarkoitus tarkistaa lausuntokier-
14992:
14993:
14994:
14995: 280
14996: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
14997:
14998:
14999:
15000:
15001: roksen jälkeen. Maanomistajille tultiin varaa- töönsä. Hän arvosteli Kangasalan kunnan raken-
15002: maan tilaisuus tulla kuulluksi tarkistetusta ehdo- nustarkastajaa siitä, että tämä oli myöntänyt
15003: tuksesta ennen kuin ympäristöministeriö lopulli- naapurille rakennusluvan perustelematta raken-
15004: sesti ottaisi kantaa siihen. nuksen soveltuvuutta ympäristöön.
15005: Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan ympä- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
15006: ristöministeriöllä oli ollut harkintavalta sen suh- raavan.
15007: teen, missä vaiheessa maanomistajia kuultaisiin. Myönteisiä rakennuslupapäätöksiä ei yleensä
15008: Ministeriö ei ollut menetellyt asiassa lainvastai- laajasti perustella. Jotta perustelut voidaan jät-
15009: sesti tai muutoinkaan virheellisesti. Oikeusasia- tää esittämättä, kyseessä tulee kuitenkin olla jo-
15010: miehen mielestä olisi kuitenkin ollut suositelta- kin hallintomenettelylain 24 §:n 2 momentissa
15011: vaa, että maanomistajia olisi kuultu jo siinä vai- säädetyistä poikkeustapauksista.
15012: heessa kun alustava ehdotus lähetettiin lausun- Naapuri oli yksilöidysti perustellut kantansa
15013: nolle. rakennuksen soveltumattomuudesta ympäris-
15014: Ympäristöministeriö ei myöskään ollut mene- töön. Rakennuslupapäätös koski myös naapurin
15015: tellyt virheellisesti, vaikka se oli lähettänyt ehdo- oikeutta ja etua. Voidakseen tehokkaasti käyt-
15016: tuksen Uudenmaan läänin kunnille yksinomaan tää valitusoikeuttaan naapurin tuli tietää pää-
15017: suomeksi. Läänissä ei ollut yhtään yksikielisesti töksen perustelut, joten perusteluiden esittämis-
15018: ruotsinkielistä kuntaa ja kielilain mukaan kaksi- tä ei voitu tässä tapauksessa pitää ilmeisen tar-
15019: kielisen kunnan puoleen käännyttäessä voitiin peettomana. Alkukatselmuksen suorittaminen
15020: käyttää jompaa kumpaa alueen kielistä. Oikeus- oli osa rakennuslupaviranomaiselle hallintome-
15021: asiamies katsoi kuitenkin, että hallitusmuodossa nettelylain 17 §:n mukaan kuuluvaa selvittämis-
15022: turvatun kielellisen tasa-arvon kannalta on tär- velvollisuutta eikä se korvannut päätöksen pe-
15023: keää, että ruotsinkielisen väestön asuma-alueita rusteluja. Asiassa ei ollut edes väitetty, ettei pe-
15024: koskevat tutkimusraportit, suunnitelmat ja eh- rusteleminen olisi ollut mahdollista päätöksen
15025: dotukset laaditaan, mikäli mahdollista, niin ai- antamista huomattavasti viivyttämättä. Ra-
15026: kaisessa vaiheessa myös ruotsiksi, että maan- kennuslupapäätöksessä olisi näin ollen tullut hal-
15027: omistajien kuuleminen voidaan suorittaa tehok- lintomenettelylain 24 §:n 1 momentista ilmene-
15028: kaasti. vän pääsäännön mukaan ilmoittaa ne pääasialli-
15029: Oikeusasiamies saattoi nämä käsityksensä tie- set tosiseikat, joiden perusteella rakennustarkas-
15030: doksi ympäristöministeriölle. taja katsoi rakennuksen soveltuvan ympäris-
15031: Oikeusasiamiehen päätös 11.2.1997, dnro töönsä.
15032: 2300/4/94 Oikeusasiamies saattoi käsityksensä raken-
15033: nustarkastajalle ja kunnanhallitukselle tiedoksi.
15034: Oikeusasiamiehen päätös 4.3.1997, dnro 2753/
15035: 4/95
15036: MYÖNTEISEN RAKENNUSLUPA-
15037: PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMINEN
15038:
15039: Kantelija oli suoritetussa katselmuksessa vas-
15040: tustanut rakennusluvan myöntämistä sillä pe-
15041: rusteella, että rakennus ei soveltunut ympäris-
15042:
15043:
15044:
15045: 281
15046: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
15047:
15048:
15049:
15050:
15051: ASEMAKAAVAN NOUDATTAMISTA vahvistuspäätöksessä jäävät itse asiassa vähäi-
15052: KOSKEVA MÄÄRÄYS siksi. Määräys poistaa rakennuslain 42 §:n 2 mo-
15053: mentin 4 kohdan mukaisen rakennuskiellon ja
15054: Ympäristöministeriö oli hylännyt kantelij an
15055: velvoittaa asemakaavan huomioon ottamiseen
15056: tekemän Tampereen asemakaavan muutosta
15057: kaikenlaisessa lupaharkinnassa.
15058: koskevan valituksen. Päätöksessään ministeriö
15059: Tampereen kaupungin viranomaiset ovat tul-
15060: oli rakennuslain 141 §:n 1 momentin nojalla mää-
15061: kinneet ympäristöministeriön päätökseen sisäl-
15062: rännyt, että sitä oli noudatettava ennen kuin se
15063: tyneen kaavan noudattamista koskevan mää-
15064: oli saanut lainvoiman. Tampereen kaupunki oli
15065: räyksen oikeuttavan myös aktiivisiin toimen-
15066: tämän jälkeen hyväksynyt tonttijaon muutok-
15067: piteisiin asemakaavan toteuttamiseksi.
15068: sen, suorittanut tontinmittaukset ja merkinnyt
15069: Oikeusasiamiehen mielestä rakennuslupien
15070: tontit kiinteistörekisteriin sekä myöntänyt
15071: välitön myöntäminen oli omiaan viemään poh-
15072: asuinkerrostalojen rakennusluvat.
15073: jaa kantelijan valitukselta. Sensijaan tonttijako-
15074: Kantelija pyysi tutkimaan, olivatko kaupun-
15075: jen muutoksilla sekä tontinmittauksilla ja tont-
15076: gin viranomaiset menetelleet oikein, ottaen huo-
15077: tien merkitsemisellä kiinteistörekisteriin ei vielä
15078: mioon, että hän oli vielä valittanut asiassa kor-
15079: ollut vastaavaa merkitystä sen enempää kanteli-
15080: keimpaan hallinto-oikeuteen.
15081: janoikeusturvan kuin ympäristönkään kannal-
15082: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
15083: ta.
15084: raavan.
15085: Rakennuslain 141 §:n tulkinnanvaraisuuteen
15086: Rakennuslain 141 §:n 1 momentin mukainen
15087: nähden oikeusasiamies tyytyi kiinnittämään
15088: määräys asemakaavan vahvistamista koskevas-
15089: asiassa Tampereen kaupungin ympäristölauta-
15090: sa päätöksessä on käytännössä harvinainen. Sen
15091: kunnan ja kaupunkimittausyksikön päällikön
15092: oikeusvaikutuksia asemakaavan vahvistamis-
15093: huomiota siihen, mitä hän oli päätöksessään esit-
15094: päätöksen yhteydessä ei ole laajemmalti käsitel-
15095: tänyt asianomaisen säännöksen tulkinnasta.
15096: ty sen paremmin oikeuskäytännössä kuin oikeus-
15097: Samalla oikeusasiamies esitti ympäristöminis-
15098: kirjallisuudessakaan.
15099: teriön harkittavaksi, olisiko sen vastedes raken-
15100: Ympäristöministeriö on lausunnossaan katso-
15101: nuslain 141 §:n 1 momentin mukaista lainvoimaa
15102: nut, että tonttijakojen hyväksyminen ja rekiste-
15103: vailla olevan asemakaavan noudattamismää-
15104: röinti eivät ole olleet mahdollisia ministeriön
15105: räystä antaessaan syytä täsmentää tällaisen
15106: päätöksessä olleen määräyksen perusteella, vaan
15107: määräyksen merkitystä käytännössä. Määräyk-
15108: ne olisivat edellyttäneet voimakkaamman eli ra-
15109: sessä voitaisiin esimerkiksi eritellä, mitä toimen-
15110: kennuslain 141 §:n 2 momentin mukaisen voi-
15111: piteitä kaavan noudattamiseen sisältyy ja mitä
15112: maantulomääräyksen antamista.
15113: siihen ei sisälly. Näin voitaisiin mahdollisesti etu-
15114: Ministeriön kantaa tukee se, että rakennuslain
15115: käteen välttää tässä asiassa koetun kaltaisia vää-
15116: 141 §:n 2 momentissa olisi ollut tarpeetonta sää-
15117: rinkäsityksiä.
15118: tää lainvoimaa vailla olevan kaavan voimaantu-
15119: Oikeusasiamiehen päätös 11.3.1997, dnro
15120: losta,jos jo 141 §:n 1 momentinmukainenmäärä-
15121: 1367/4/96
15122: ys oikeuttaisi asemakaavan aktiiviseen toteutta-
15123: miseen.
15124: Rakennuslain 141 §:n 1 momentin mukaisen Ympäristöministeriö ilmoitti 2. 7.1998, että vi-
15125: määräyksen oikeusvaikutukset asemakaavan reillä olevan rakennuslain kokonaisuudistuksen
15126:
15127:
15128: 282
15129: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N
15130:
15131:
15132:
15133:
15134: yhteydessä on tarkoitus selkeyttää asianomaista ASIAKIRJAN JULKISUUSKYSYMYKSEN
15135: säännöstä. Oikeusasiamiehen päätöksen jälkeen KÄSITTELYAIKA JA VIRKAMIEHEN
15136: epäkohtaan on myös käytännössä kiinnitetty entistä ESTEELLISYYS
15137: enemmän huomiota. Kantelijat olivat pyytäneet vesi- ja ympäris-
15138: töhallituksessa virkatyönä tehtyyn tieteelliseen
15139: väitöskirjaan liittyvää tiedostoa nähtäväkseen.
15140: Virkamiesten kieltäydyttyä luovuttamasta tie-
15141: YHTEISTOIMINTALAIN EDELLYTTÄMÄ
15142: dostoa kantelijat olivat saattaneet asian vesi- ja
15143: KUULEMISMENETIELY
15144: ympäristöhallituksen ratkaistavaksi.
15145: Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen VIr- Vesi- ja ympäristöhallitus katsoi, että kysy-
15146: kamies kanteli siitä, että ympäristökeskuksen mys oli ei-julkisesta asiakirjasta ja kieltäytyi luo-
15147: johtaja oli määrännyt virkamiehen viran sijoi- vuttamasta tiedostoa. Vastauksen antaminen
15148: tuspaikaksi toisen tulosryhmän, jolloin myös vir- toisen kantelijan pyyntöön kesti yli kuukauden
15149: kamiehen tehtävät pääosin muuttuivat. Siirros- ja toisen kantelijan pyyntöön lähes 10 kuukaut-
15150: ta ei neuvoteltu virkamiehen kanssa etukäteen. ta, vaikka kantelijat olivat useaan otteeseen kii-
15151: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan, että rehtineet asian ratkaisua.
15152: johtajan toimivaltaan oli kuulunut siirtää omal- Oikeusasiamies katsoi, että asiassa oli ollut
15153: la päätöksellään virkamies toiseen tulosryhmään kysymys tavallista vaikeammasta asiakirja-
15154: ja määritellä hänen vastuulleen tulevat virka teh- julkisuutta koskevasta kysymyksestä. Vesi- ja
15155: tävät. Koska siirrossa oli kuitenkin ollut kysy- ympäristöhallitus ei kuitenkaan ollut käsitellyt
15156: mys yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvas- tiedoston luovuttamista koskevia kantelijoiden
15157: ta asiasta, oikeusasiamies katsoi, että johtajan pyyntöjä yleisten asiakirjainjulkisuudesta anne-
15158: olisi yhteistoimintalain nojalla tullut neuvotella tun lain 8 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla
15159: siirrosta virkamiehen kanssa ennen päätöksen viipymättä. Oikeusasiamies antoi vesi- ja ympä-
15160: tekoa. ristöhallitukselle tämän johdosta huomau-
15161: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä ympäris- tuksen.
15162: tökeskuksen johtajan menettelyn virheellisyy- Toinen kantelija arvosteli myös sitä, että vesi-
15163: destä hänen tietoonsa. Samalla hän kiinnitti ym- ja ympäristöhallituksen erikoistutkija oli pohja-
15164: päristökeskuksen huomiota vastaisen varalle sii- vesitutkimuksia selvitelleen seurantaryhmän jä-
15165: hen, että viraston tulee järjestäessään organisaa- senenä käsitellyt hänen tekemäänsä pohjavesi-
15166: tiotaan, henkilöstön työtehtäviä ja johtamista mallia koskevaa tarjousta, vaikka tarjouksen
15167: toimia siten, että järjestelyt edistävät myös hen- tehnyt kantelija oli aikaisemmin kannellut eri-
15168: kilöstön ja esimiesten sekä henkilöstön keskinäis- koistutkijan väitöskirjan tarkastuksesta ja esit-
15169: tä yhteistoimintaa ja antavat henkilöstöön kuu- tänyt tällöin epäilyksensä tämän tieteellisestä
15170: luville mahdollisuuden vaikuttaa työnsä sisäl- vilpistä.
15171: töön ja työympäristöön ja saada tietoja työnsä Oikeusasiamies katsoi, että näissä olosuhteis-
15172: tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista. sa kantelijalla oli ollut perusteltu syy epäillä eri-
15173: Oikeusasiamiehen päätös 6.5.1997, dnro 1926/ koistutkijan puolueettomuutta ja että erikois-
15174: 4/95 tutkijan olisi siten pitänyt jäävätä itsensä hallin-
15175: tomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6 kohdan
15176:
15177:
15178: 283
15179: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
15180:
15181:
15182:
15183:
15184: perusteella. Oikeusasiamies kiinnitti vastaisen menpiteisiin luvatonta rakentamista koskevassa
15185: varalle erikoistutkijan huomiota esteellisyys- asiassa.
15186: säännösten noudattamiseen. Korkein hallinto-oikeus oli velvoittanut erään
15187: Oikeusasiamiehen päätös 28.5.1997, dnro 172/ henkilön poistamaan rantakaava-alueelle luvat-
15188: 4/95 tomasti rakennetun loma-asunnon 31.5.1987
15189: mennessä. Tämä ei ollut kuitenkaan ryhtynyt
15190: asiassa toimenpiteisiin.
15191: Kunnanhallitus oli pannut alueella vuonna
15192: RANTAKAAVA-ASIAN KÄSITTELYAIKA
15193: 1992 vireille rantakaavan muutostyön, jossa po.
15194: Kahdessa eri tapauksessa kanneltiin siitä, että loma-asuunolle oli osoitettu rakennuspaikka.
15195: Länsi-Suomen ympäristökeskus käsitteli kor- Ympäristölautakunta oli tästä syystä jäänyt
15196: keimman hallinto-oikeuden sille palauttaman odottamaan kaavoituksen lopputulosta.
15197: rantakaavan vahvistamista koskevan asian liian Se ei kuitenkaan ollut tuonut ratkaisua
15198: hitaasti. Toisessa tapauksessa asia ratkaistiin asiaan. Rakennus oli siten ollut ilman asian-
15199: noin 10 ja toisessa noin 20 kuukauden kuluttua mukaista rakennuslupaa lähes kymmenen vuot-
15200: asian palauttamisesta. ta korkeimman hallinto-oikeuden asettaman
15201: Oikeusasiamies piti asioiden käsittelyaikoja määräajan jälkeen. Asiaa alun perin hoitanut
15202: liian pitkinä maanomistajien kannalta. Ympä- viranomainen oli jäänyt eläkkeelle.
15203: ristökeskuksen mukaan pitkään käsittelyaikaan Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
15204: vaikutti ennen kaikkea lääninhallituksen, sit- raavan.
15205: temmin ympäristökeskuksen käsiteltävänä ollei- Kun loma-asuntoa ei ollut määräajassa pois-
15206: den kaavoitus- ja rakennusasioiden suuri määrä tettu, olisi Kalajoen kunnan rakennusvalvonnas-
15207: ja henkilöresurssien vähäisyys. Viivästyksiin ta vastanneen ympäristölautakunnan tullut ra-
15208: vaikutti myös se, että silloisessa Vaasan läänin- kennuslain 144 §:n mukaisesti huolehtia kor-
15209: hallituksessa valmistauduttiin samanaikaisesti keimman hallinto-oikeuden päätöksen täytän-
15210: ympäristökeskuksen perustamiseen 1.3.1995 lu- töönpanosta. Kaavamuutoksen vireilletulo ei ol-
15211: kien. lut poistanut rakennusvalvontaviranomaisten
15212: Oikeusasiamies kiinnitti Länsi-Suomen ym- velvollisuutta ryhtyä asiassa toimenpiteisiin. Se-
15213: päristökeskuksen huomiota käsittelyaikojen jou- litykseksi ei riitä asiaa hoitaneen virkamiehen
15214: tuisuuteen. eläkkeelle jääminen. Kunnan asianomaisen vi-
15215: Oikeusasiamiehen kirje 28.5.1997, dnro 1380/ ranomaisen on tällaisessa tapauksessa huolehdit-
15216: 4/95 ja 30.5.1997, dnro 1145/4/96 tava siitä, että eläkkeelle jääneen virkamiehen
15217: tehtävät siirtyvät asianmukaisesti hänen seuraa-
15218: jalleen.
15219: Näillä perusteilla oikeusasiamies katsoi, että
15220: LUVATTOMAN RAKENTAMISEN
15221: Kalajoen kunnan ympäristölautakunta oli lai-
15222: VALVONTA
15223: minlyönyt sille rakennuslain ja rakennusasetuk-
15224: Kantelijoiden mukaan Kalajoen kunnan ra- sen mukaan kuuluvan velvollisuutensa ryhtyä
15225: kennusviranomaiset olivat laiminlyöneet raken- toimenpiteisiin luvatonta rakentamista koske-
15226: nuslain mukaisen velvollisuutensa ryhtyä toi- vassa asiassa.
15227:
15228:
15229:
15230: 284
15231: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
15232:
15233:
15234:
15235:
15236: Oikeusasiamies antoi Kalajoen kunnan raken- auttanut asiaa. Pienessä kunnassa asiat henkilöi-
15237: nusvalvontaviranomaisille huomautuksen vir- tyivät riippumatta siitä, kuka oli muodollisesti
15238: heellisestä menettelystä. myöntänyt rakennusluvat.
15239: Oikeusasiamies kiinnitti samalla kunnan ym- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
15240: päristölautakunnan huomiota vastaisen varalle raavan.
15241: siihen, että sen tulee ilman aiheetonta viivytystä Oikeusasiamies on aikaisemmin kiinnittänyt
15242: ryhtyä toimenpiteisiin luvatonta rakentamista myös rakennustarkastajan osalta huomiota sii-
15243: koskevissa asioissa. hen, että virkamiehen tulisi pidättäytyä kaikesta
15244: Oikeusasiamies saattoi päätöksensä tiedoksi sellaisesta toiminnasta, joka voi heikentää luot-
15245: myös Keski-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, tamusta virkatoiminnan puolueettomuuteen ja
15246: joka valvoo ja ohjaa kaavoitus- ja rakennustoin- objektiivisuuteen. Rakennustarkastajan tehtä-
15247: ta läänissä. viin ja häneen virkamiehenä kohdistettuihin
15248: Oikeusasiamiehen päätös 13.6.1997, dnro odotuksiin sopii huonosti se, että hän samanai-
15249: 1270/4/95 kaisesti hoitaa omalla virka-alueellaan rakenta-
15250: miseen liittyviä yksityisiä toimeksiantoja mak-
15251: sua vastaan.
15252: Rakennuslain 106 §:n mukaan rakennustar-
15253: RAKENNUSTARKASTAJAN YKSITYISET
15254: kastajalle kuuluu kunnan alueella tarvittava ra-
15255: TOIMEKSIANNOT
15256: kentamisen neuvonta. Tämäkin on omiaan ko-
15257: Kantelijan mukaan V arpaisjärven kunnan ra- rostamaan tasapuolisuuden vaatimusta viran-
15258: kennustarkastaja hoiti omalla virka-alueellaan hoidossa. Rakennustarkastaja joutuu virassaan
15259: yksityisiä rakennussuunnittelua koskevia toi- käsittelemään myös sellaisia rakentamisasioita,
15260: meksiantoja maksua vastaan. Kantelijan ja hä- jotka liittyvät ristiriitaisiin naapuruussuhteisiin.
15261: nen rajanaapurinsa välillä oli esiintynyt rakenta- Kuten ympäristöministeriökin on lausunnos-
15262: miseen liittyviä erimielisyyksiä usean vuoden saan todennut, tämä voi johtaa jääviyden laaje-
15263: ajan. Molemmat olivat valittaneet toistensa ra- nemiseen. Tällaisissa tapauksissa pitäisi erityi-
15264: kennuslupapäätöksistä. Kantelijan naapurin ra- sesti muistaa hallintomenettelylain 10 §:n 1 mo-
15265: kennushankkeen pääsuunnittelijana oli toiminut mentin 6 kohdan esteellisyyttä koskeva yleislau-
15266: kunnan rakennustarkastaja. Kantelija epäili ra- seke.
15267: kennustarkastajan puolueettomuutta virkamie- Hoitaessaan asiakkaansa yksityisiä toimeksi-
15268: henä ja katsoi, että rakennusluvan hakijat jou- antoja virka-alueellaan rakennustarkastaja ei
15269: tuivat eriarvoiseen asemaan. voi ennalta tietää, milloin esimerkiksi naapuruk-
15270: Kunnan ympäristölautakunnan mukaan ra- set joutuvat keskenään ristiriitaan. Kun ristiriita
15271: kennustarkastaja voi toimia pääsuunnittelijana on syntynyt, rakennustarkastaja voi tulla esteei-
15272: omalla virka-alueellaan "vähäisessä määrin" liseksi käsittelemään myös asiakkaansa naapu-
15273: niin, ettei hänen virkatehtäviensä hoito sen joh- rien rakentamisasioita. Tällainen tilanne olisi
15274: dosta vaikeutunut. Tällöin toinen henkilö oli ra- hankala etenkin pienissä kunnissa.
15275: kennustarkastajan estyneenä ollessa hoitanut Rakennustarkastajan esteellisyyttä ja hänen
15276: rakennusluvan myöntämisen ja viralliset katsel- sivutointensa sallittavuutta koskevat säännök-
15277: mukset. Kantelijan mukaan tämä ei kuitenkaan set ja ohjeet ovat kuitenkin tulkinnanvaraisia.
15278:
15279:
15280:
15281: 285
15282: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
15283:
15284:
15285:
15286:
15287: V arpaisjärven kuntakin on katsonut raken- väestön terveyttä.
15288: nustarkastajansa yksityisen suunnittelutoimin- Pohjaveden pilaaja on vesilain mukaan vas-
15289: nan olevan niin vähäistä, ettei se ole haitannut tuussa aiheuttamastaan vahingosta. Toisaalta
15290: virkatehtävien asianmukaista hoitamista. yleisistä teistä annetun lain mukaan tie on pidet-
15291: Näillä perusteilla oikeusasiamies ei pitänyt tävä liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Tien
15292: rakennustarkastajan menettelyä sinänsä lain- kunnossapitoon kuuluvat myös lumi- ja jääestei-
15293: vastaisena tai virheellisenä. Oikeusasiamies tote- den poistamiseksi tarvittavat toimenpiteet.
15294: si kuitenkin, että rakennustarkastajan pitäisi jo Suolan käyttö aiheuttaa epäilemättä vakavia
15295: periaatteessa välttää rakentamiseen liittyvien terveys- ja ympäristöongelmia. Toisaalta suo-
15296: yksityisten toimeksiantojen hoitamista omalla lauksen tarkoituksena on liikenneturvallisuuden
15297: virka-alueellaan, jollei tällaisten toimeksianto- edistäminen. Maanteiden suolauksen oikeudellis-
15298: jen vastaanottamiseen ole lähisukulaisuudesta ta sallittavuutta arvioitaessa joudutaan punnit-
15299: tai muusta sellaisesta seikasta johtuvaa erityistä semaan vastakkain eri suuntiin meneviä perus- ja
15300: syytä. ihmisoikeusargumenttej a.
15301: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä raken- Teiden suolauksen täydellinen kieltäminen
15302: nustarkastajan ja kunnan ympäristölautakun- olisi sekin perus- ja ihmisoikeuksien kannalta
15303: nan tietoon. Samalla hän kiinnitti kunnan ympä- ongelmallista. Perustuslaintasoisesti on suojattu
15304: ristölautakunnan huomiota vastaisen varalle sii- myös henkilökohtainen turvallisuus. Liikenne-
15305: hen, että rakennustarkastajan esteellisyysnäkö- turvallisuus on osa henkilökohtaista turvalli-
15306: kohdat tulisi erityisesti naapuruussuhdeasioissa suutta. Myös itse pohjavesien suojelun kannalta
15307: ottaa huomioon kaikessa laajuudessaan. voidaan teiden suolausta pitää merkityksellise-
15308: Oikeusasiamiehen päätös 13.6.1997, dnro nä, erityisesti silloin kun maanteillä kuljetetaan
15309: 1746/4/95 vaarallisia aineita. Jos ne liikenneonnettomuu-
15310: den seurauksena joutuisivat maastoon, myös
15311: pohjavesille aiheutuisi vakavaa vaaraa.
15312: Ilmeisesti maanteiden suolauksen täydelliseen
15313: TEIDEN SUOLAUS PERUSOIKEUS-
15314: kieltoon ei ole nykyoloissa juridisia perusteita.
15315: ONGELMANA
15316: Asiassa ei siten ole ilmennyt sellaista lainvastais-
15317: Kantelija arvosteli tielaitoksen ja Vihdin kun- ta tai virheellistä menettelyä, johon oikeusasia-
15318: nan menettelyä teiden suolausta koskevassa miehellä olisi aihetta puuttua.
15319: asiassa. Hänkatsoisuolankäytönterveydelle vaa- Oikeusasiamies pitää kuitenkin perusoikeus-
15320: ralliseksi ja vaati teiden suolauksen lopettamista. näkökulmasta tärkeänä, että julkinen valta etsii
15321: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- ratkaisuja, joilla teiden suolauksen ympäristölle
15322: raavan. ja ihmisten terveydelle aiheuttamat haitat voi-
15323: Hallitusmuodon 14 a §:n 2 momentin mukaan taisiin minimoida.
15324: julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokai- Oikeusasiamies saattoi edellä mainitun käsi-
15325: selle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mah- tyksensä ympäristöministeriön ja tielaitoksen
15326: dollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan tietoon.
15327: päätöksentekoon. Hallitusmuodon 15 a §:n 3 Oikeusasiamiehen kirje 1.9.1997, dnro 2382/4/
15328: momentin mukaan julkisen vallan on edistettävä 95
15329:
15330:
15331:
15332: 286
15333: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
15334:
15335:
15336:
15337:
15338: LUONNONSUOJELULAIN MUKAINEN Oikeusasiamiehen pääto··s 30 . 9 . 1997 , d nro
15339: TOIMENPIDEKIELTO 2162/4/95
15340:
15341: Vaasan lääninhallitus kielsi luonnonsuojelu-
15342: lain 18 §:n 2 momentin nojalla enintään kahdeksi
15343: vuodeksi kantelijoiden omistaman alueen sellai- KOMITEANMIETINNÖN JULKAISEMINEN
15344: sen käytön, joka voi vaarantaa mahdollisen lu- RUOTSIKSI
15345: nastuksen tarkoituksen. Kantelijat valittivat
15346: Ympäristöministeriö oli julkaissut Vanhojen
15347: päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
15348: metsien suojelutyöryhmän osamietinnön ja pyy-
15349: Asia siirrettiin hallituksen tutkittavaksi siltä
15350: tänyt lääninhallituksia kuulemaan maanomista-
15351: osin kuin valitus koski kysymystä, jonka ratkai-
15352: jia mietintöön sisältyvästä suojeluehdotuksesta.
15353: su pääasiassa riippui lääninhallituksen päätök-
15354: Mietintöä ei ollut käännetty ruotsiksi, vaild>:a
15355: sen tarkoituksenmukaisuuden harkitsemisesta.
15356: ehdotettuja suojelukohteita oli myös kaksikieli-
15357: Ympäristöministeriö ratkaisi valituksen vasta
15358: sissä ja yksikielisesti ruotsinkielisissä kunnissa.
15359: noin vuoden ja yhdeksän kuukauden kuluttua
15360: Oikeusasiamies otti asian omana aloitteenaan
15361: valituksen siirrosta ja noin puolen vuoden kulut-
15362: tutkittavakseen.
15363: tua toimenpidekiellon päättymisestä.
15364: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
15365: Oikeusasiamies piti ympäristöministeriön me-
15366: raavan.
15367: nettelyä virheellisenä. Hänen mielestään minis-
15368: Ympäristöministeriö oli päättänyt mietinnön
15369: teriön olisi tullut huolehtia siitä, että valitus olisi
15370: julkaisemisesta yksinomaan suomeksi sille lain
15371: ratkaistu joutuisasti ja joka tapauksessa ennen
15372: mukaan kuuluvan harkintavallan nojalla ja sen
15373: toimenpidekiellon päättymistä.
15374: rajoissa. Ministeriö ei siten ollut tässä suhteessa
15375: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä ympäris-
15376: menetellyt lainvastaisesti.
15377: töministeriön menettelyn virheellisyydestä mi-
15378: Kun mietintöön sisältynyt suojeluehdotus
15379: nisteriön tietoon.
15380: koski myös ruotsinkielistä väestöä ja kun ehdo-
15381: Oikeusasiamies totesi myös, että toimenpide-
15382: tus tuli myöhemmin joka tapauksessa tarpeelli-
15383: kielto oli säädetty mahdollisen lunastuksen tar-
15384: sin osin käännettäväksi ruotsiksi asianosaisten
15385: koituksen turvaamiseksi. Toimenpidekiellon
15386: kuulemista varten, mietintö olisi voitujo alunpe-
15387: päätyttyä alueella on mahdollista ryhtyä toi-
15388: rin julkaista ainakin osittain tai tiivistelmänä
15389: menpiteisiin, jotka saattavat alentaa alueen
15390: myös ruotsin kielellä
15391: luonnonsuojeluarvoa. Tästä syystä oikeusasia-
15392: Perusoikeusuudistuksen yhteydessä tähden-
15393: mies piti tärkeänä, että päädyttäessä lunastuk-
15394: nettiin perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintul-
15395: seen myös ympäristökeskus tekee esityksensä
15396: kinnan merkitystä. Tämä tulee ottaa huomioon
15397: ympäristöministeriölle niin varhain, että lunas-
15398: myös kielilain 21 §:n säännöksen tulkinnassa
15399: erityise~
15400: tusasia voidaan ratkaista vielä toimenpidekiel-
15401: kun harkitaan, onko olemassa sellaisia
15402: lon voimassaollessa.
15403: painavia syitä, joiden perusteella jotakin mietin-
15404: Oikeusasiamies kiinnitti nykyisen Länsi-Suo-
15405: töä ei pääsäännöstä poiketen julkaistaisi myös
15406: men ympäristökeskuksen huomiota vastaisen
15407: ruotsiksi.
15408: varalle tähän menettelyä koskevaan näkökoh-
15409: Kielellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta
15410: taan.
15411: on tärkeää, että ainakin sellaiset mietinnöt, jotka
15412:
15413:
15414:
15415: 287
15416: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
15417:
15418:
15419:
15420:
15421: liittyvät välittömästi ihmisten oikeuksiin tai vel- VALMIUSLAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTA-
15422: vollisuuksiin, julkaistaan kokonaisuudessaan, MISTA KOSKEVA LAUSUNTO
15423: osittain tai tiivistelmänä myös ruotsin kielellä.
15424: Oikeusasiamies antoi oikeusministeriölle lau-
15425: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä ympäris-
15426: sunnon valmiuslainsäädännön tarkistamistyö-
15427: töministeriölle tiedoksi.
15428: ryhmän mietinnöstä.
15429: Oikeusasiamiehen päätös 15.12.1997, dnro
15430: Mietinnössä selvitetään valmiuslain ja puolus-
15431: 390/2/95
15432: tustilalain tarkistamistarvetta. Oikeusasiamie-
15433: hen mielestä valmiuslainsäädännön erityispiir-
15434: teistä johtuu, että sitä tulee soveltaa perusteellis-
15435: MUUT HALLINNONALAT ta harkintaa käyttäen. On pidettävä huolta siitä,
15436: että valmiuslain poikkeusolomäärittely on sopu-
15437: soinnussa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 15
15438: LAUSUNNOT
15439: artiklan ja sen kulloisenkin soveltamiskäytän-
15440: nön kanssa. Valtion itsensä julistaman hätätilan
15441: SANANVAPAUSSÄÄNNÖSTEN
15442: ei aina ole katsottu täyttävän mainitun 15 artik-
15443: UUDISTUSTA KOSKEVA LAUSUNTO
15444: lan asettamia vaatimuksia.
15445: Oikeusasiamies antoi oikeusministeriölle Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle
15446: pyynnöstä lausunnon sananvapaustoimikunnan 22.3.1997, dnro 1252/4/97
15447: loppumietinnöstä. Toimikunnan välimietinnös-
15448: tä oikeusasiamies on antanut lausuntonsa oi-
15449: keusministeriölle 29.3.1996 (dnro 426/4/96). HENKILÖTIETOLAINSÄÄDÄNNÖN
15450: Oikeusasiamiehen mielestä sananvapaussään- UUDISTUSTA KOSKEVA LAUSUNTO
15451: nösten uudistustarve on ilmeinen. Myös viestin-
15452: tätekniikan kehitys vaatii uutta sääntelyä. Oi- Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamieheltä
15453: keusasiamies piti myönteisenä ehdotettua lehdis- lausuntoa henkilötietotoimikunnan mietinnöstä.
15454: tön tietolähteen suojan parantamista. Sitä vas- Mietinnön tarkoituksena on aikaansaada
15455: toin hän suhtautui epäilevästi siihen toimikun- EU:n tietosuojadirektiivin vaatimat lain uudis-
15456: nan ehdotukseen, että julkaistun viestin sisäl- tukset. Oikeusasiamiehen mielestä uudistuksen
15457: töön perustuvissa virallisen syytteen alaisissa ri- yhteydessä olisi pitänyt pohtia laajemminkin
15458: henkilötietojen käsittelyn, rekisteröinnin ja
15459: koksissa syytevalta annettaisiin vastedes valta-
15460: kunnansyyttäjälle. Toimikunta ei ollut oikeus- käyttämisen vaikutusta yksityisyyden suojaan.
15461: asiamiehen mielestä tältä osin esittänyt riittävän Uuden lainsäädännön tulisi ilmentää perusoi-
15462: painavia perusteita normaalista syyttäroistoimi- keusuudistuksen sille asettamia sisällöllisiä ta-
15463: voitteita. Oikeusasiamies katsoi toimikunnan eh-
15464: vallasta poikkeamiselle.
15465: Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle dotuksen perustelujen jääneen tältä osin turhan
15466: suppeiksi. Hän painotti lisäksi, että ehdotetun
15467: 15.5.1997, dnro 453/4/97
15468: lain ne säännökset, joilla on merkitystä jokaisen
15469: kansalaisen kannalta, pitäisi laatia mahdollisim-
15470: man ymmärrettäviksi.
15471: Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle
15472:
15473:
15474:
15475: 288
15476: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
15477:
15478:
15479:
15480:
15481: 27.8.1997, dnro 1196/4/97 suuden ennakollinen että sen jälkikäteinen val-
15482: vonta. Hän arvosteli kuitenkin perustuslain etu-
15483: sijaa koskevaa säännösehdotusta siitä, että se
15484: Mietintöön perustuva hallituksen esitys henkilö-
15485: sanamuotonsa mukaan näyttäisi antavan lain-
15486: tietolaiksi on valmisteltavana oikeusministeriössä.
15487: säätäjälle luvan säätää perustuslakien kanssa "il-
15488: Esitys on tarkoitus antaa eduskunnan syysistunto-
15489: meisessä ristiriidassa" olevia lakeja. Ns. poik-
15490: kauden 1998 alkuun mennessä.
15491: keuslain ei voitane missään olosuhteissa katsoa
15492: olevan ristiriidassa perustuslain kanssa, koska
15493: siihen juuri käytetään perustuslain säätämisjär-
15494: PERUSTUSLAKI 2000 -KOMITEAN jestystä. Hallituksen esityksessä uudeksi halli-
15495: MIETINTÖÄ KOSKEVA LAUSUNTO tusmuodoksi (HE l/1998 vp.) puheena olevan
15496: säännösehdotuksen sanamuotoa onkin tältä osin
15497: Oikeusasiamies antoi oikeusministeriölle
15498: tarkistettu.
15499: pyynnöstä lausunnon Perustuslaki 2000 -komi-
15500: tean mietinnöstä. Lausunnossa keskityttiin mie-
15501: tintöön lähinnä siltä osin kuin se koskee oikeus- Ylimpien laillisuusvalvojien tehtävät
15502: asiamiehen omaa laillisuusvalvontaa. Oikeus-
15503: Ehdotus yhtenäistää oikeusasiamiehen ja oi-
15504: asiamies on aiemmin antanut lausunnon Perus-
15505: keuskanslerin toimivallan lähes identtiseksi. Oi-
15506: tuslaki 2000-työryhmän mietinnöstä 29.8.1996
15507: keusasiamies katsoi, että oikeusasiamiehen ja oi-
15508: (dnro 1688/4/96, ks. EOA:n kertomus vuodelta
15509: keuskanslerin toimivallasta tulisikin vastedes
15510: 1996, s. 63-64).
15511: säätää samassa pykälässä. Tämä selkeyttäisi ko-
15512: konaiskuvaa ulkopuoliselle. Oikeusasiamiehen
15513: Oikeusasiamiehen vapauttaminen mielestä tulisi myös erikseen mainita siitä, ettei-
15514: tehtävästään vät ylimmät laillisuusvalvojat valvo toisiaan.
15515: Mietinnössä ehdotetaan, että eduskunta voisi Oikeusasiamies ehdotti edelleen, että ylimpien
15516: perustuslakivaliokunnan kannanoton jälkeen laillisuusvalvojien valvontavelvollisuus ilmais-
15517: erityisen painavasta syystä vapauttaa oikeus- taisiin sanoin " ... valvoo erityisesti perusoikeuk-
15518: asiamiehen tehtävästään kesken toimikauden. sien ja ihmisoikeuksien toteutumista" eikä " ...
15519: Päätös edellyttäisi vähintään 2/3 annetuista ää- valvoo myös ... ".Tämä korostaisi sitä, etteivät
15520: nistä. Oikeusasiamies katsoi ehdotuksen heiken- perus- ja ihmisoikeudet ole mikään laista erilli-
15521: tävän oikeusasiamiehen riippumattomuutta lail- nen ilmiö vaan ne kuuluvat Suomen lakiin elimel-
15522: lisuusvalvontaelimenä. Sen vuoksi vapauttami- lisenä osanaja että niiden toteutumisen valvonta
15523: sen syyt tulisi laissa tarkemmin yksilöidä. Mää- muodostaa laillisuusvalvonnan ydinalueen.
15524: räenemmistövaatimuksen tulisi olla tiukempi.
15525:
15526: Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen
15527: Perustuslain etusija syyteoikeus
15528: Oikeusasiamies piti periaatteessa onnistunee- Mietinnössä ehdotettiin oikeusasiamiehen
15529: na mietinnössä kaavailtua järjestelmää, jossa syyteoikeuden rajaamista virkarikoksiin. Oi-
15530: yhdistyy harmonisesti sekä perustuslainmukai- keusasiamies huomautti jäävän edelleen epä-
15531:
15532:
15533:
15534: 289
15535: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
15536:
15537:
15538:
15539:
15540: selväksi, miten pitkälle syyteoikeus vastedes apulaisoikeusasiamiehen ratkaistavaksi. Oikeus-
15541: ulottuisi ja miten pitkälle sen pitäisi ulottua, asiamies ilmoitti kannattavansa lasten oikeus-
15542: etenkin siltä osin kuin kysymyksessä on julkisyh- aseman parantamista ja myönsi, että ehdotettu
15543: teisön työntekijöiden rikokset ja muut julkisen työnjako olisi omiaan korostamaan lasten oike-
15544: tehtävän hoitamisen yhteydessä tehdyt rikokset. uksien merkitystä.
15545: Oikeusasiamies korosti, että syyteoikeuden Oikeusasiamies korosti kuitenkin sitä, että
15546: pitäisi vastedes ulottua yhtä pitkälle kuin lailli- eduskunnan oikeusasiamies sen enempää kuin
15547: suusvalvontakin ulottuu. Ehdotuksessa uudeksi kumpikaan apulaisoikeusasiamies ei voi ryhtyä
15548: hallitusmuodoksi (HE 111998 vp.) oikeusasia- yleisenä laillisuusvalvojana yhden väestöryh-
15549: miehen ja oikeuskanslerin syyteoikeus onkin laa- män, kuten esimerkiksi lasten, erityiseksi edun-
15550: jennettu koskemaan kaikkia heidän "laillisuus- valvojaksi. Laillisuusvalvonnan olennainen piir-
15551: valvontaansa kuuluvia" asioita. re on siinä, että se on ehdottoman riippumatonta
15552: ja puolueetonta. Tämän vuoksi oikeusasiamies ei
15553: pidä lasten oikeusturvayksikön perustamista oi-
15554: Virkatoimia koskeva vastuu
15555: keusasiamiehen kanslian yhteyteen mahdollise-
15556: Mietinnössä ehdotetaan säännöstä jokaisen na. Se olisi omiaan hämärtämään käsityksiä
15557: oikeudesta vaatia mm. rangaistusta häntä lou- eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävistä ja toi-
15558: kanneelle "virkamiehelle tai muulle julkista teh- mivallasta.
15559: tävää suorittavalle henkilölle". Oikeusasiamie- Oikeusasiamiehen kirje valtiovarainvaliokun-
15560: hen mielestä pitäisi pohtia, tarkoitetaanko virka- nan sosiaali- ja työjaostolle 20.10.1997, dnro
15561: miehillä tässä kaikkia rikoslain 2 luvun 12 §:ssä 2087/4/97
15562: mainittuja ja miten asianomistajan syyteoikeus
15563: on tarkoitus järjestää esimerkiksi valtakunnan-
15564: oikeudessa syytettävien osalta.
15565: TSS-SOPIMUKSEN YKSILÖVALITUS-
15566: Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle
15567: JÄRJESTELMÄÄ KOSKEVA LAUSUNTO
15568: 7.10.1997, dnro 1569/4/97
15569: Ulkoasiainministeriö varasi oikeusasiamiehel-
15570: le tilaisuuden lausua luonnoksesta valinnaiseksi
15571: pöytäkirjaksi YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja
15572: LASTEN OIKEUSTURVAYKSIKÖN
15573: sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan kansainväli-
15574: SIJOITUSTA KOSKEVA LAUSUNTO
15575: seen yleissopimukseen (TSS-sopimukseen). Oi-
15576: Valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työjaos- keusasiamiestä pyydettiin lausumaan erityisesti
15577: to pyysi oikeusasiamieheltä lausuntoa lasten oi- ehdotetusta yksilövalitusj ärj estelmästä.
15578: keusturvayksikön mahdollisesta sijoittamisesta Oikeusasiamies muistutti, että hallitusmuo-
15579: oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen. don perusoikeusuudistuksen tärkeimpänä ta-
15580: Hallitus on esityksessään kahden apulaisoi- voitteena oli yksilön oikeuksien perustuslainta-
15581: keusasiamiehen järjestelmään siirtymiseksi (HE soisen turvan laajentaminen ja vahvistaminen
15582: 129/1997 vp.) ehdottanut, että erityisesti lapsen mm. lisäämällä perusoikeuksien suoraa sovellet-
15583: oikeuksia koskevat asiat määrättäisiin työjärjes- tavuutta tuomioistuimissa ja muissa viranomai-
15584: tyksessä uutena asiaryhmänä jommankumman sissa. Oikeusasiamies katsoi, että TSS-sopimuk-
15585:
15586:
15587:
15588: 290
15589: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N
15590:
15591:
15592:
15593:
15594: sen valvontamenettelyn täydentäminen yksilö- lahjomattomuuden kannalta. Oikeusasiamies
15595: valitusoikeudella vaikuttaisi samansuuntaisesti piti korruptiopöytäkirjaa ja -sopimusta tässä
15596: tämän tavoitteen kanssa. Lisäksi sen luominen suhteessa tervetulleena hankkeena.
15597: olisi omiaan korostamaan TSS-oikeuksien paino- Oikeusasiamies katsoi, ettei ole syytä muuttaa
15598: arvoa ja oikeudellista velvoittavuutta. rikoslain 2 luvun 12 §:n virkamiesmääritelmää.
15599: Oikeusasiamies suhtautui ehdotettuun yksilö- Lakiteknisesti olisi järkevämpää säätää rikoslain
15600: valitusjärjestelmään myönteisesti ja esitti, että yhteisöoikeudellisista ulottuvuuksista erikseen
15601: Suomen tulisi kannattaa hanketta. ja välttää tältä osin määritelmäsäännösten syn-
15602: Oikeusasiamiehen kirje ulkoasiainministeriöl- tetisointia.
15603: le 21.10.1997, dnro 2051/4/97 Oikeusasiamies huomautti myös siitä, että
15604: Euroopan unionin toisen jäsenvaltion virkamie-
15605: hen määritelmä saattaa aiheuttaa tulkintavai-
15606: Asian valmistelu jatkuu ulkoasiainministeriös-
15607: keuksia. Tämän vuoksi harkinnanarvoinen sään-
15608: sä.
15609: telyvaihtoehto olisi sitoa EU:n jäsenvaltion vir-
15610: kamiehen vastaavuus henkilön konkreettiseen
15611: kykyyn olla lahjusrikoksen tekijänä tai kohteena
15612: toisessa jäsenvaltiossa, ei sitä vastoin itse virka-
15613: KORRUPTION TORJUNTAA KOSKEVA
15614: mieskäsitteeseen. Näin esim. julkisyhteisön
15615: LAUSUNTO
15616: työntekijät eivät Suomessa jäisi sääntelyn ulko-
15617: Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamieheltä puolelle.
15618: lausuntoa lakiehdotuksesta, joka koskee Euroo- Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle
15619: pan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista 1.12.1997, dnro 2042/4/97
15620: koskevan yleissopimukseen liittyvän pöytäkir-
15621: jan (ns. korruptiopöytäkirjan) sekä sellaisen lah-
15622: Asiaa koskeva hallituksen esitys (HE 46/1998)
15623: jonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroo-
15624: annettiin eduskunnalle 8.5.1998.
15625: pan yhteisön virkamiehiä tai Euroopan unionin
15626: jäsenvaltioiden virkamiehiä, tehdyn yleissopi-
15627: muksen (ns. korruptiosopimuksen) voimaan
15628: saattamista.
15629: Korruptiosopimuksen ja -pöytäkirjan tavoit-
15630: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT
15631: teena on velvoittaa Euroopan unionin jäsenval-
15632: ALOITIEET
15633: tiot säätämään rangaistavaksi myös Euroopan
15634: yhteisöjen virkamiesten ja Euroopan unionin
15635: VAKUUTUSYHTIÖN KORVAUS-
15636: toisenjäsenvaltion virkamiesten tekemät tai hei-
15637: PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMINEN
15638: hin kohdistuneet lahjusrikokset.
15639: Oikeusasiamies muistutti kiinnittäneensä Kantelijan mielestä Sampo-ryhmän antaman
15640: useissa yhteyksissä huomiota niihin uhkakuviin, liikennevakuutuslain mukaisen korvauspäätök-
15641: joita rajojen avautuminen ja virkamiesten toi- sen perustelut olivat puutteelliset. Päätöksestä ei
15642: mintaympäristön kansainvälistyminen on luo- hänen näkemyksensä mukaan selvinnyt, millä
15643: nut erityisesti virkamieskuntamme perinteisen perusteella vaatimukset oli hylätty. Tämän joh-
15644:
15645:
15646:
15647: 291
15648: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
15649:
15650:
15651:
15652:
15653: dosta kantelija ei myöskään voinut saattaa kor- valtion varoista annetun lain nojalla myönnetyn
15654: vausasiaansa oikeuden käsiteltäväksi. korvauksen niiden saamisten suoritukseksi, jot-
15655: Viranomaisessa tapahtuvaa hallintoasiain kä- ka valtiokonttorilla oli takautumisoikeutensa
15656: sittelyä velvoittavat hallintomenettelylain sään- perusteella häneltä.
15657: nökset. Verrattaessa Vahinkovakuutusosakeyh- Apulaisoikeusasiamies totesi kannanottonaan
15658: tiö Kansan (V akuutusosakeyhtiö Sampo) anta- seuraavaa.
15659: man korvauspäätöksen perusteluja hallintome- Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va-
15660: nettelylaissa viranomaistoiminnalta vaadittuun roista annetun lain 23 §:n 4 momenttiin sisältyy
15661: päätösten perustelemiseen apulaisoikeusasia- säännös, jonka mukaan aiheettomasti maksettu
15662: mies katsoi, ettei vakuutusyhtiön päätöksestä korvaus saadaan periä takaisin myös siten, että
15663: käynyt riittävän selvästi ilmi ne perusteet, joilla se vähennetään vastaisista korvaussuorituksista.
15664: ratkaisuun oli päästy. Siitä ei ilmennyt päätök- Sen sijaan laissa ei ole säännöstä valtion kuit-
15665: sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat ei- tausoikeudesta muissa tilanteissa.
15666: vätkä säännökset ja määräykset. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kuit-
15667: Apulaisoikeusasiamies totesi päätösten perus- taus julkisoikeudellisten saatavien kesken on
15668: telemisen olevan tärkeää ennen kaikkea asian- mahdollista viranomaisaloitteisen itseoikaisun
15669: osaisten oikeusturvan kannalta. Asianosaisen on yhteydessä asiayhteysperiaatteen puitteissa.
15670: saatava tietää, mitkä seikat ovat johtaneet hän- Tällöin on myös korostettu velvollisuutta kuulla
15671: tä koskevaan ratkaisuun. Päätöksen peruste- asianosaista ennen kuin asiasta päätetään.
15672: luilla on keskeinen merkitys muutoksenhaku- Korkein hallinto-oikeus on todennut eräässä
15673: oikeuden käyttämisen kannalta. Perustelut oh- päätöksessään, että työvoimaministeriöllä ei ol-
15674: jaavat kiinnittämään muutoksenhakemuksessa lut palkkaturvalain eikä muutoinkaan voimassa
15675: huomiota niihin seikkoihin, joilla on merkitystä olevien säännösten nojalla toimivaltaa päättää,
15676: muutoksenhakua ratkaistaessa. Riittävät perus- että palkkaturvana suoritettava määrä jätetään
15677: telut saattavat myös vähentää tarpeetonta muu- maksamatta ja käytetään valtion vastasaatavan
15678: toksenhakua. Seikkaperäiset perustelut voivat kuittaamiseen ilman asianomaisen suostumusta.
15679: lisätä luottamusta ratkaisujen sisältöön. Kuittaus oli suoritettu palkkaturvasaatavien
15680: Apulaisoikeusasiamies saattoi V akuutusosake- kesken, joista toisessa henkilö oli palkkaturvan
15681: yhtiö Sammon tietoon käsityksensä, jonka mu- maksuvelvollinen ja toisessa palkkaturvan saaja.
15682: kaan liikennevakuutuslain nojalla annetut kor- Kysymys oli rikosvahinkosaatavan tavoin jul-
15683: vauspäätökset tulee perustella asianmukaisesti. kisoikeudellisesta saatavasta, jonka osalta kuit-
15684: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 29.1.1997, tausoikeudesta ei ole säädetty asianomaisessa
15685: dnro 2694/4/95 laissa.
15686: Kuittausta ilman lain nimenomaiseen sään-
15687: nökseen perustuvaa oikeutusta tai asianomaisen
15688: suostumusta ei voida pitää hyväksyttävänä ki-
15689: VALTIOKONTTORIN OIKEUS RIKOS-
15690: vun ja säryn sekä pysyvän kosmeettisen haitan
15691: VAHINKOSAATAVIEN KUITTAUKSEEN
15692: korvauksen osalta erityisesti, koska ulosottolain
15693: Kantelija arvosteli valtiokonttorin menette- 4luvun 7 §:n 3 momentin mukaan kyseisten kor-
15694: lyä sen kuitattua rikosvahinkojen korvaamisesta vausten ulosmittauskin on kielletty.
15695:
15696:
15697:
15698: 292
15699: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
15700:
15701:
15702:
15703:
15704: Edellä esitetyn perusteella ja erityisesti huo- jälkeen välittömästi mukaan VHK:n työhön.
15705: mioon ottaen hallitusmuodon omaisuuden suo- Hän oli tuolloin osallistunut sekä johtoryhmän
15706: jaa koskevan säännöksen ja Euroopan ihmisoike- että johtokunnan kokouksiin. Hänen tehtävä-
15707: ussopimuksen määräykset apulaisoikeusasia- nään oli erityisesti VHK:n yhtiöittämiseen liitty-
15708: mies katsoi, että valtiokonttori ei ole toimivaltai- vän organisaatiomuutoksen valmistelu. Ylijoh-
15709: nen kuittaamaan rikosvahinkosaatavaa muissa tajan viran virallinen vastaanottaminen oli lyk-
15710: kuin rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va- kääntynyt elokuun 1994 alkuun Kl:n aikaisem-
15711: roista annetun lain 23 §:n 4 momentissa tarkoite- man työsopimuksen irtisanomisajan takia.
15712: tuissa tapauksissa, ellei asianomainen henkilö Heti nimittämisensä jälkeen toukokuun 1994
15713: anna kuittaukseen suostumustaan. lopussa Kl oli ottanut yhteyttä aiemmin tunte-
15714: Valtiokonttorin menettely rikosvahinkosaa- maansa henkilöön, jonka omistamalta yrityksel-
15715: tavan kuittaamisessa valtion vastasaatavalla oli tä hän oli pyytänyt tarjouksen VHK:n henkilö-
15716: siten apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu- kunnan testauksesta ja myös hyväksynyt tar-
15717: kaan virheellistä. Hän saattoi käsityksensä val- jouksen. Varsinaista tarjouskilpailua Kl ei ollut
15718: tiokonttorin menettelyn virheellisyydestä sen järjestänyt. Perusteluna suorahankinnalle Kl on
15719: tietoon. maininnut sen, ettei vastaavanlaista palvelua ol-
15720: Kysymystä kuittausoikeudesta ei ollut kui- lut hänen testauksista aiemmin saamiensa koke-
15721: tenkaan sitovasti ratkaistu valtiokonttorin pää- musten perusteella muualta saatavissa. Henkilö-
15722: töksellä. Kysymys valtiokonttorin oikeudesta testauksesta oli saapunut yritykseltä tilausvah-
15723: kuittaukseen kanteluasiassa voitiin saattaa hal- vistus. Kirjallista hankintasopimusta ei yhtiön
15724: lintoriita-asiana hallintolainkäyttölain 12 luvun ja VHK:n välillä ollut tehty.
15725: säännösten mukaisesti lääninoikeuden tutkitta- Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu-
15726: vaksi. raavan.
15727: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 3.3.1997, KI oli tosiasiallisesti ja VHK:n tuoHoisen joh-
15728: dnro 227114/95 don suostumuksin toiminut VHK:n puolesta jo
15729: ennen ylijohtajan viran vastaanottamista. En-
15730: nen tuota ajankohtaa hän ei ole kuitenkaan ollut
15731: vielä virkamies eikä hän ole siten voinut toimia
15732: VALTION HANKINTAKESKUKSEN
15733: virkavastuulla. Kun Kl on kuitenkin VHK:n
15734: YHTIÖITTÄMINEN
15735: johdon suostumuksin hoitanut julkista tehtävää
15736: Kolme kantelijaa arvosteli Valtion hankinta- jo ennen viran vastaanottamista, hän on tällä
15737: keskuksen (VHK) ylijohtajana toimineen Kl:n perusteella kuulunut eduskunnan oikeusasiamie-
15738: menettelyä virkatehtävien hoidossa. Todettiin hen valvontavaltaan.
15739: muun muassa, että henkilötestausta hankittaes- Julkisista hankinnoista annetun lain 1 § edel-
15740: sa kilpailuttaminen oli jäänyt suorittamatta. lyttää, että hankinnat pääsääntöisesti tehdään
15741: Kl nimitettiin 27.5.1994 budjettisidonnaisena tarjousmenettelyn perusteella. Hankinta saa-
15742: valtion liikelaitoksena toimineen VHK:n väliai- daan tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisis-
15743: kaiseksi ylijohtajaksi l.8.1994lukien 30.10.1994 tä syistä. Näin voidaan tehdä muun muassa sil-
15744: saakka. loin, kun hankittavaa tavaraa tai palvelua ei ole
15745: Kl oli kuitenkin tullut heti virkanimityksensä muualta saatavissa. Ei ole osoitettavissa, ettei
15746:
15747:
15748:
15749: 293
15750: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
15751:
15752:
15753:
15754:
15755: suorahankinnalle olisi tässä tapauksessa saatta- ylijohtajan valvontalaiminlyönnistä heidän tie-
15756: nut KI:n mainitsemaHa perusteella olla lain edel- toonsa. Samalla hän kiinnitti kauppa- ja teolli-
15757: lyttämä erityinen syy. suusministeriön huomiota siihen, että myös val-
15758: Valtion hankinnoista annetun asetuksen tion liikelaitoksia yhtiöitettäessä tuli noudattaa
15759: (1416/93) 3 §:n mukaan muu kuin arvoltaan vä- hallinnon lainalaisuuden ja hyvän hallinnon pe-
15760: häinen hankinta tulee kuitenkin erikseen perus- riaatteita.
15761: tella hankinta-asiakirjoissa. Tässä tapauksessa Oikeusasiamiehen päätös 28.8.1997, dnrot
15762: mitään hankinta-asiakirjoja ei ole edes laadittu 291, 678 ja 853/4/95
15763: lukuun ottamatta testaajayritykseltä saatua ti-
15764: lausvahvistusta. Testauksista ei ole myöskään
15765: tehty mainitun asetuksen 10 §:n edellyttämää
15766: RAHOITUSTARKASTUKSEN
15767: kirjallista sopimusta tai tilausta, vaan asiasta oli
15768: VALVONNAN TEHOSTAMISTARVE
15769: sovittu KI:n ja yrityksen edustajan kesken suul-
15770: lisesti. Kantelija oli ollut lukuisia kertoja yhteydessä
15771: Tältä osin asiassa oli oikeusasiamiehen mieles- Rahoitustarkastukseen saadakseen pyytämänsä
15772: tä menetelty virheellisesti. VHK:n työjärjestyk- selvitykset Rahoitustarkastuksen valvontaan
15773: sen mukaan henkilökunnan testausasioista päät- kuuluvalta Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal
15774: täminen oli kuulunut lähinnä ylijohtajalle. Oi- Oy:ltä. Tietojen saaminen oli kuitenkin viivästy-
15775: keusasiamiehen käsityksen mukaan tuoHoisen nyt.
15776: ylijohtajan olisi tullut virkansa puolesta parem- Oikeusasiamies totesi, että kantelijan pyytä-
15777: min valvoa KI:n toimintaa tälle uskotuissa yh- män selvityksen saaminen Arsenalista oli kestä-
15778: tiöittämisen valmisteluun liittyvissä asioissa. nyt Rahoitustarkastuksen kiirehtimisistä huoli-
15779: Henkilötestaukset ovat merkinneet VHK:lle matta kohtuuttoman pitkään. Asiaan olisi oi-
15780: huomattavaa kustannuserää ja samalla välilli- keusasiamiehen mielestä ollut syytä puuttua
15781: sesti koskeneet myös VHK:n tuoHoisen henkilös- Rahoitustarkastuksessa tehokkaammin kuin
15782: tön palvelussuhdeturvaa. saadun selvityksen mukaan oli tapahtunut.
15783: Oikeusasiamies piti kaiken kaikkiaan hallin- Rahoitustarkastuksen valvontajärjestelmä
15784: non lainalaisuuden kannalta arveluttavana sitä, oli muuttunut vuoden 1995 alusta siten, että
15785: että julkisia tehtäviä uskotaan henkilöille, jotka valitus lähetettiin valvottavalle itselleen käsitel-
15786: eivät ole lainkaan virka- tai muussa palvelussuh- täväksi. Rahoitustarkastuksen suosituksen mu-
15787: teessa julkisyhteisöön tai, kuten KI:n tapaukses- kaan valvottavan tulisi vastata asiakkaalle kuu-
15788: sa, ennen kuin tällainen palvelussuhde on alka- kauden kuluessa. Asiasta tulee tämän jälkeen
15789: nut. KI:n tapauksessa moitearvostelua kuiten- vielä raportoida Rahoitustarkastukselle.
15790: kin lieventää se seikka, että VHK:n yhtiöittämi- Oikeusasiamiehen mukaan uusi valvontajär-
15791: sen edellyttämän organisaatiomuutoksen aika- jestelmä voi toimia uskottavasti vain siinä tapa-
15792: taulun on ilmoitettu vaatineen poikkeuksellisia uksessa, että Rahoitustarkastus valvoo riittävän
15793: järjestelyjä. tehokkaasti valvottaville asettamansa rapor-
15794: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä VHK:n tointivelvollisuuden noudattamista. Tällaista
15795: organisaatiouudistusta valmistelleen KI:n me- seurantajärjestelmää ei Rahoitustarkastuksessa
15796: nettelyn virheellisyydestä ja VHK:n tuoHoisen tiettävästi ollut.
15797:
15798:
15799:
15800: 294
15801: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
15802:
15803:
15804:
15805:
15806: Oikeusasiamies saattoi Rahoitustarkastuksen kin normilain perusteluissa mutta ei itse laki teks-
15807: tietoon käsityksensä asian käsittelyssä esiin tul- tissä.
15808: leesta puutteellisuudesta ja kiinnitti samalla Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan kirjan-
15809: huomiota valvottavien jälkiraportoinnin tehok- pitolain soveltamisesta annetuilla kirjanpitolau-
15810: kaampaan seurantaan. takunnan ohjeilla on huomattava käytännön
15811: Oikeusasiamiehen kirje 16.9.1997, dnro 2304/ merkitys ihmisille ja etenkin kirjanpitovelvolli-
15812: 4/95 sille. Sen vuoksi ne pitäisi pyrkiä julkaisemaan
15813: samanaikaisesti molemmilla kansalliskielillä.
15814: Jollei tämä ole mahdollista, ohjeiden saatavuus
15815: toisellakin kansalliskielellä tulisi turvata niin
15816: KIRJANPITOLAUTAKUNNAN OHJEET
15817: kohtuullisessa ajassa, ettei kirjanpitolain sovel-
15818: Ahvenanmaan kauppakamari kanteli kirjan- tamiskäytäntö joudu kärsimään.
15819: pitolautakunnan kirjanpitolain soveltamisesta Eräiden kirjanpitolautakunnan ohjeiden
15820: antamien ohjeiden huonosta saatavuudesta ruot- ruotsinkieliset käännökset olivat viivästyneet
15821: sin kielellä. Kantelun mukaan ahvenanmaalaiset vuonna 1993. Kauppa- ja teollisuusministeriö oli
15822: kirjanpitovelvolliset joutuivat suomenkielisiä kuitenkin oikeusasiamiehelle antamassaan selvi-
15823: kirjanpitovelvollisia huonompaan asemaan. tyksessä luvannut huolehtia siitä, ettei tämä
15824: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- toistu ja että ruotsinkielisiä kirjanpitovelvollisia
15825: raavan. ei vastedes saateta suomenkielisiä huonompaan
15826: Viranomaisten määräyksistä ja ohjeista anne- asemaan.
15827: tun lain (normilain) 6 §:n 2 momentin mukaan Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ollut oi-
15828: määräykset on julkaistava samanaikaisesti suo- keusasiamiehen mielestä menetellyt sillä tavalla
15829: meksi ja ruotsiksi. Laissa ei sitä vastoin säädetä lainvastaisesti tai virheellisesti, että hänellä olisi
15830: mitään ohjeiden julkaisemisesta molemmilla ollut aihetta puuttua asiaan. Hän saattoi kuiten-
15831: kansalliskielillä. Lakia saatetaan tämän vuoksi kin ministeriön tietoon käsityksensä normilain
15832: käytännössä tulkita siten, ettei viranomaisilla tulkinnasta ja kiinnitti ministeriön huomiota
15833: ylipäätään ole velvollisuutta julkaista suomen kielellisen tasa-arvon vaatimuksiin.
15834: kielellä laadittuja ohjeita myös ruotsiksi. Tällai- Oikeusasiamies esitti samalla valtioneuvoston
15835: nen laintulkinta olisi kuitenkin omiaan heiken- harkittavaksi, että normilakia tältä osin tarkis-
15836: tämään kielellisen tasa-arvon toteutumista ja tettaisiin. Hänen mielestään jo lakitekstistä tuli-
15837: olisi siten ristiriidassa hallitusmuodon 14 §:n si käydä ilmi, että viranomaisten määräysten
15838: kanssa. ohella sellaiset ohjeet, jotka kohdistuvat yleisöön
15839: Viranomaisten ohjeet eivät ole samalla tavalla ja jotka koskevat kansalaisten oikeuksia ja vel-
15840: sitovia kuin määräykset. Oikeusasiamies katsoi, vollisuuksia, julkaistaisiin samanaikaisesti sekä
15841: että arvioitaessa ohjeiden julkaisutarvetta mo- suomeksi että ruotsiksi.
15842: lemmilla kansalliskielillä tulisi ottaa huomioon Oikeusasiamiehen päätös 23.10.1997, dnro
15843: kunkin yksittäisen ohjeen sisältö. Sellaiset oh- 64114/95 ja kirje valtioneuvostolle, dnro 2197/
15844: jeet, jotka ovat merkittäviä ihmisten oikeuksien 2/97
15845: ja velvollisuuksien kannalta, tulisi julkaista sekä
15846: suomeksiettä ruotsiksi. Tämä periaate todetaan-
15847:
15848:
15849:
15850: 295
15851: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
15852:
15853:
15854:
15855:
15856: omainen antaa toimialaansa kuuluvaa tutkimus-
15857: Valtiovarainministeriö ilmoitti 28.4.1998, että
15858: tai selvitystyötä koskevan toimeksiannon muul-
15859: se on saattanut oikeusasiamiehen kannanotot mi-
15860: lekin yksityiselle henkilölle tai yhteisölle, joka
15861: nisteriöiden tietoon ja pyytänyt, että ministeriöt tie-
15862: harjoittaa lain sallimaa ja hyvän tavan mukaista
15863: dottavat kannanotoista myös alaisilleen ohjeitaan-
15864: ammattia tai elinkeinoa, kuten esimerkiksi yksi-
15865: taville viranomaisille.
15866: tyisetsivätoimistolle.
15867: On kuitenkin selvää, että yksityisen harjoit-
15868: tama tutkimustoiminta ei voi toimeksiannon
15869: perusteella käsittää julkisen vallan käyttöä eikä
15870: VIRANOMAISEN TOIMEKSIANTO
15871: YKSITYISELLE sitä myöskään voida pitää julkisen tehtävän
15872: hoitamisena. Viranomaiselta saatu toimeksianto
15873: Vahingonkorvausasiassa vastaajana ollut en- ei anna oikeutta ulottaa tutkimuksia yksilön
15874: tinen pankinjohtaja kanteli siitä, että valtion kotirauhan tai muun yksityisyyden suojan pii-
15875: vakuusrahasto oli käyttänyt häntä koskevien run.
15876: henkilökohtaisten tietojen hankkimiseen yksi- Viranomaiselle kuuluvan selvitystyön teettä-
15877: tyisetsivätoimistoa. Tarkoitus oli ollut tutkia miseen yksityisellä liittyy silti ongelmia sen
15878: pankinjohtajan varallisuusasemaa ja mahdolli- vuoksi, että yksityiset ammatinharjoittajat ei-
15879: sia omaisuuden luovutuksia, koska häneltä ei vät toimi virkavastuulla. Virkavastuun puuttu-
15880: ollut löytynyt merkittävää omaisuutta vahin- minen saattaa avata mahdollisuuden väärinkäy-
15881: gonkorvauskanteeseen liittyneessä takavarikko- töksille.
15882: yrityksessä. Pääsääntönä on tämän vuoksi edelleen pidet-
15883: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- tävä, että virkatoimintaan kuuluvaa tiedonhan-
15884: raavan. kintaa palvelevat selvitykset tehdään virkatyö-
15885: Valtion vakuusrahasto oli valtuuttanut asian- nä, johon liittyy myös virka vastuu. Viime kädes-
15886: ajotoimiston tutkimaan kyseisiä asioita harkitse- sä, mikäli edellytykset täyttyvät, viranomaisen
15887: maliaan tavalla. Asianajotoimisto oli esittänyt on turvauduttava poliisin apuun. Mikäli yksityi-
15888: harkittavaksi yksityisetsivätoimiston käyttä- selle annetaan toimeksianto, viranomaisen tulee
15889: mistä. Näin oli meneteltykin. rajata se riittävästi sekä antaa tehtävän suoritta-
15890: Oikeusasiamies ei pitänyt laillisuuden ja oi- miseksi tarpeelliset ohjeet.
15891: keusturvan näkökulmasta ongelmana sitä, että Oikeusasiamiehen mielestä valtion vakuusra-
15892: viranomainen turvautuu tarvittaessa asianaja- hasto oli puheena olevassa tapauksessa luottanut
15893: jan apuun. Vaikka asianajaja ei toimikaan virka- valitsemansa asianajotoimiston harkintaan siitä,
15894: vastuulla, asianajajiin kohdistuu joka tapauk- millä tavalla tietoa oli tarkoituksenmukaisinta
15895: sessa asianajajista annetun lain mukaista julkis- hankkiaja kenellä selvityksiä oli parasta teettää.
15896: ta valvontaa. Asianajajan toimialaan kuuluvien Asianajotoimiston ja yksityisetsivän kauttahan-
15897: tehtävien hoitaminen virkatyönä saattaisi var- kittu selvitys ei ollut loppujen lopuksi käsittänyt
15898: sinkin erikoistietoa ja -taitoa vaativissa tapauk- juuri muuta kuin kantelijaa koskevia julkisia ve-
15899: sissa olla epätarkoituksenmukaista ja oikeustur- rotustietoj a.
15900: van näkökulmasta jopa epäsuotavaa. Oikeusasiamies katsoi, että asiassa ei ollut
15901: Ei myöskään ole sinänsä kiellettyä, että viran- kantelussa väitetyllä perusteella tältä osin ilmen-
15902:
15903:
15904:
15905: 296
15906: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
15907:
15908:
15909:
15910:
15911: nyt perusteita epäillä lainvastaista tai virheellis- niä miljoonia markkoja. Myös yleinen etu oli
15912: tä menettelyä. ministeriön mukaan puoltanut pidennysten
15913: Oikeusasiamiehen kirje 18.11.1997, dnro 822/ myöntämistä. Soklia tullaan hyödyntämään
15914: 4/96 heti, kun se käy liiketaloudellisesti kannattavak-
15915: si. Sen hyväksikäyttö riippuu paraikaa suoritet-
15916: tavista kansainvälisistä tutkimuksista.
15917: Asiassa ei ilmennyt perusteita epäillä kauppa-
15918: KAIVOSTYÖHÖN RYHTYMISTÄ KOSKE-
15919: ja teollisuusministeriön ylittäneen sille lain nojal-
15920: VAT MÄÄRÄAJAT
15921: la kuuluvaa harkintavaltaa. Oikeusasiamies
15922: Kantelija arvosteli kauppa- ja teollisuusmi- kiinnitti kuitenkin kauppa- ja teollisuusministe-
15923: nisteriötä kaivostyöhön ryhtymistä koskevien riön huomiota vastaisen varalle siihen, että halli-
15924: määräaikojen pidennyksistä, joiden takia Savu- tusmuodon 15 §:ään perustuva elinkeinon har-
15925: kosken kunnan Soklin kaivospiirin malmiesiinty- joittamisen vapaus puoltaa kaivoslain 50 §:n
15926: män hyödyntäminen oli lykkääntynyt lähes 30 tiukkaa tulkintaa siltä osin kuin kysymys on
15927: vuodella. Kantelija piti tätä kaivoslain vastaise- kaivostyöhön ryhtymiselle säädettyjen määräai-
15928: na "hyllytyksenä". Hän epäili, että kysymykses- kojen useampikertaisesta pidennyksestä.
15929: sä oli kaivosoikeuden haltijan eli Kemira Oy:n Soklin kaivospiirille myönnettyjä määräaiko-
15930: kotimaisen lannoitemonopolin säilyttämishan- jen pidennyksiä ei ollut pidennyspäätöksissä juu-
15931: ke. ri lainkaan perusteltu. Julkisen vallankäytön us-
15932: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- kottavuuden näkökulmasta olisi oikeusasiamie-
15933: raavan. hen mielestä hyödyllistä, että yhteiskunnallisesti
15934: Kaivoslain 50 §:n mukaan kaivosoikeuden merkittävien hallintopäätösten perustelut olisi-
15935: haltijan on yleensä ryhdyttävä kaivostyöhön vat seikkaperäisiä ja vakuuttavia. Pidennyspää-
15936: 5-10 vuoden kuluessa kaivospiirin määräämi- tökset on perusteltava yleistä luottamusta ja jul-
15937: sestä lukien. Yleisen edun vaatiessa tai muiden kisen vallankäytön uskottavuutta turvaavalla
15938: erityisten syiden tähden voidaan hänelle kuiten- tavalla. Määräaikojen pidennyksistä on myös
15939: kin pyynnöstä myöntää pidennettyä aikaa kai- niin avoimesti ja seikkaperäisesti tiedotettava,
15940: vostyöhön ryhtymistä varten enintään viisi että epäilyksiä harkintavallan väärinkäytöstä ei
15941: vuotta kerrallaan. pääse syntymään.
15942: Soklin alueen hyödyntäminen oli lykkäänty- Oikeusasiamiehen kirje 16.12.1997, dnro 419/
15943: nyt huomattavasti. Soklin kaivosoikeudet oli 4/96
15944: myönnetty v. 197 6 ja määräaikoja oli pidennetty
15945: jo kolme kertaa aina vuoteen 2001 saakka.
15946: Kaivospiirin kilpailusyistä tapahtuva "hyl-
15947: KANTELIJOIDEN ASIALLINEN
15948: lyttäminen" olisi kaivoslain 50 §:n tarkoituksen
15949: KOHTELU
15950: vastaista ja loukkaisi myös hallitusmuodon
15951: 15 §:ssä turvattua oikeutta työhön ja elinkeinon Kantelussa arvosteltiin oikeusasiamiehen
15952: harjoittamiseen. Kauppa- ja teollisuusministeri- kanslian esittelijää epäasiallisesta käyttäytymi-
15953: ön mukaan Kemira Oy oli kuitenkin sijoittanut sestä. Kantelija oli soittanut esittelijälle, joka
15954: Soklin hyödyntämisselvityksiin useita kymme- tuolloin oli ollut virkavapaana oikeusasiamiehen
15955:
15956:
15957:
15958: 297
15959: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
15960:
15961:
15962:
15963:
15964: kansliasta hoitaen valtion määräaikaista virka- kanssa kanteluasian ratkaisusta hän oli suoritta-
15965: suhdetta. Keskustelu oli koskenut aikaisempaa nut tehtävää, joka liittyi hänen esittelijänvir-
15966: kantelua, jonka apulaisoikeusasiamies oli rat- kaansa. Koska esittelijä kuitenkin hoiti tuolloin
15967: kaissut puheena olevan esittelijän esittelystä. valtion määräaikaista virkasuhdetta ja puhelu
15968: Kantelija katsoi, että esittelijän puhetapa oli ol- oli yhdistetty hänen silloiselle virkapaikalleen,
15969: lut epäkohtelias ja loukkaava. Esittelijä puoles- hänen käyttäytymistään voitiin arvioida myös
15970: taan oli mieltänyt kantelijan aggressiiviseksi ja valtion virkamieslain mukaan.
15971: uhkaavaksi. Esittelijän mukaan kantelijan kie- Puhelinkeskustelu oli käyty kiihtyneessä mie-
15972: lenkäyttö oli ollut sopimatonta hänen arvostel- lentilassa. Vaikka esittelijä oli mieltänyt puhe-
15973: lessaan esittelijää ja apulaisoikeusasiamiestä. linkeskustelun aggressiiviseksi ja uhkaavaksi,
15974: Seuraavana päivänä esittelijä oli lähettänyt kan- hän ei olisi itse saanut käyttäytyä epäkohteliaak-
15975: telijalle kirjeen, jossa hän oli pahoitellut puhelin- si tai loukkaavaksi koetulla tavalla.
15976: keskustelun saamaa onnetonta käännettä. Hän Arvioidessaan esittelijän menettelyn moitit-
15977: kertoi provosoituneensa keskustelun kuluessa. tavuutta oikeusasiamies otti kuitenkin huo-
15978: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- mioon, että tämä oli puhelinkeskustelua seuran-
15979: raavan. neena päivänä lähettänyt kantelijalle kirjeen ja
15980: Oikeusasiamiehen kanslian virkamiehiin so- valitellut tapahtunutta.
15981: velletaan eduskunnan virkamiehistä annettua Kantelu ei siten antanut aihetta muihin toi-
15982: lakia. Sen mukaan virkamiehen on suoritettava menpiteisiin kuin että oikeusasiamies kiinnitti
15983: tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. esittelijän huomiota virkamiehen käyttäytymi-
15984: Virkamiehen on myös käyttäydyttävä asemansa selle asetettuihin vaatimuksiin.
15985: ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Valtion Oikeusasiamiehen päätös 23.12.1997, dnro
15986: virkamieslaki sisältää vastaavan säännöksen. 920/4/97
15987: Oikeusasiamies totesi eri yhteyksissä korosta-
15988: neensa hyvän hallinnon periaatetta. Epäasialli-
15989: nen käyttäytyminen tai kielenkäyttö eivät sovi
15990: LIIKKUMISVAPAUDEN RAJOITTAMINEN
15991: hyvään hallintoon. Virkamiehen tulee aina,
15992: RALLIKILPAILUN TAKIA
15993: myös itse joutuessaan arvostelun kohteeksi, ot-
15994: taa huomioon ne vaatimukset, jotka laki asettaa Kantelija arvosteli Hämeen lääninhallitusta
15995: hänen omalle käyttäytymiselleen. ns. Lahti-Rallin järjestelyjen takia. Kantelijan
15996: Koska oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa mukaan viranomaiset eivät olleet riittävän hy-
15997: kaikkien virkamiesten virkatoiminnan lainmu- vin turvanneet hänen oikeuttaan liikkua kilpai-
15998: kaisuutta ja tällöin myös virkamiesten käyttäy- lureitin varrella sijaitsevaan kotiinsa ja sieltä
15999: tymistä, oikeusasiamiehen kanslian omien virka- pois. Suljettu tieosuus olipUut ainoa reitti hänen
16000: miesten käytöksen tulisi olla esimerkillistä kans- kotiinsa. Rallikilpailun järjestäjät olivat estä-
16001: lian asiakkaita kohtaan. neet kantelijan pääsyn tielle pysäköimällä au-
16002: Virkavapaana olleeseen esittelijään tuli tässä tonsa kantelijan pihatielle.
16003: tapauksessa oikeusasiamiehen mielestä ensisijai- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu-
16004: sesti soveltaa eduskunnan virkamiehistä annet- raavan.
16005: tua lakia. Esittelijän keskustellessa kantelijan Hallitusmuodon 7 §:n mukaan jokaisella on
16006:
16007:
16008:
16009: 298
16010: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N
16011:
16012:
16013:
16014:
16015: vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Ia, että tämän perusoikeuden toteutuminen jäisi
16016: Asuinpaikkaan johtavan, yleiselle liikenteelle riippumaan siitä, miten viranomainen tai nope-
16017: tarkoitetun liikenneväylän sulkeminen merkit- uskilpailujen yksityinen järjestäjä arvioi kunkin
16018: see puuttumista tähän perusoikeuteen. Sen tien varrella asuvan "todellisen tarpeen" päästä
16019: vuoksi on tulkittava suppeasti niitä tieliikenne- kotiinsa ja sieltä pois.
16020: lain ja -asetuksen säännöksiä, jotka oikeuttavat Oikeusasiamiehen mukaan lääninhallituksen
16021: tien sulkemiseen erilaisten kilpailujen takia. päätöksen mukaiset lupaehdot olivat jääneet
16022: Liikkumisvapauden rajoituksen hyväksyttä- epämääräisiksi liikkumisvapauden näkökulmas-
16023: vyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota ta. Jollei liikkumisvapautta ollut tarkoitettu-
16024: rajoituksen tarkoitukseen. Esimerkiksi tietyöstä kaan turvata ehdottomassa muodossa, sallituiksi
16025: johtuva tien sulkeminen oikeuttaa huomattavas- tarkoitetut rajoitukset olisi tullut määrätä tark-
16026: ti pidemmälle menevään liikkumisvapauden ra- karajaisemmin. Ongelmaksi oli nyt jäänyt se,
16027: joittamiseen kuin moottoriajoneuvojen nopeus- että liikkumisvapaudenrajoitustenkesto ja ulot-
16028: kilpailut. Tällaisten kilpailujen takia tapahtu- tuvuus oli tosiasiallisesti jätetty virkavastuuta
16029: vasta tien sulkemisesta ei saisi aiheutua normaa- vailla olevien kilpailun järjestäjien vapaaseen
16030: lia elämää haittaavia liikkumisrajoituksia sulje- harkintaan. Oikeusasiamiehen käsityksen mu-
16031: tun tieosuuden varrella asuville sellaisille henki- kaan lääninhallituksen olisi lupaehdoissa tullut
16032: löille, jotka eivät ole vapaaehtoisesti suostuneet täsmällisemmin määrätä siitä, miten suljettujen
16033: näihin rajoituksiin. Tätä käsitystä tukee myös se tieosuuksien varrella asuvien kulkuyhteys oli
16034: näkökohta, että moottoriajoneuvojen nopeuskil- turvattava ja kuinka pitkiä odotusaikoja oli
16035: pailuista on tunnetusti muutakin haittaa tien enintään sallittava.
16036: varrella asuville. Oikeusasiamies saattoi sisäasiainministeriön
16037: Lääninhallituksen mukaan liikkumisvapau- tietoon käsityksensä hallitusmuodon 7 §:n 1 mo-
16038: den rajoitus ei ollut tässä tapauksessa vaarantu- mentin tulkintavaikutuksesta tien tilapäistä sul-
16039: nut, ottaen huomioon tien sulkemisen lyhytai- kemista koskeviin tieliikennelain ja -asetuksen
16040: kaisuus. Lääninhallitus katsoi, ettei kantelijalla säännöksiin. Hän kiinnitti samalla Etelä-Suo-
16041: ollut tien sulkemisen aikana "todellista tarvetta" men lääninhallituksen huomiota vastaisen varal-
16042: poistua kiinteistöitään ja että kysymys oli "vain le siihen, että moottoriajoneuvojen nopeuskilpai-
16043: periaatteesta". lujen lupaehdot määritellään lupapäätöksessä
16044: Oikeusasiamies piti lääninhallituksen lähtö- riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.
16045: kohtaa virheellisenä. Kun liikkumisvapaus oli Oikeusasiamiehenkirje 31.12.1997, dnro 2543/
16046: jokaiselle tarkoitettu perusoikeus, ei voitu ajatel- 4/96
16047:
16048:
16049:
16050:
16051: 299
16052: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
16053:
16054:
16055:
16056:
16057: TILASTOTIETOJA OIKEUSASIAMIEHEN TOIMINNASTA
16058:
16059: KERTOMUSVUODEN 1997 ASIAT
16060:
16061: Käsiteltävinä olleet kantelut, omat aloitteet ja lausuntopyynnöt yhteensä 4 218
16062: Vuodelta 1994 siirtyneet asiat - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3
16063: Vuodelta 1995 siirtyneet asiat - - - - - - - - - - - - - - - - - - 396
16064: Vuodelta 1996 siirtyneet asiat - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1193
16065: Vuonna 1997 vireille tulleet asiat _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 2 626
16066: • Kantelut oikeusasiamiehelle 2 535
16067: • Oikeuskanslerin siirtyneet kantelut - - - - - - - - - - - 26
16068: • Oikeusasiamiehen omat a l o i t t e e t - - - - - - - - - - - - 46
16069: • Lausuntopyynnöt eri viranomaisilta _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 19
16070:
16071: Ratkaistut asiat 2 674
16072: ----------------------------
16073: Kantelut 2 624
16074: 1
16075: Omat aloitteet l - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 33
16076: Lausuntopyynnöt _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ ____ 17
16077:
16078: Seuraavaan vuoteen siirtyneet asiat 1 544
16079: --------------------
16080: Vireillä vuodelta 1 9 9 5 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 26
16081: Vireillä vuodelta 1 9 9 6 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 473
16082: Vireillä vuodelta 1 9 9 7 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 045
16083:
16084: Muut käsitellyt asiat 198
16085: ---------------------------
16086: 2
16087: Tarkastukset l - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 55
16088: Kanslian hallintoasiat _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 54
16089: Oikeusasiamiehelle lähetetyt virkasyytepäätökset _ _ _ _ _ _ _ _ __ 80
16090: Oikeusasiamiehelle lähetetyt kurinpitopäätökset _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 9
16091:
16092: I) Asian tutkittavaksi ottaminen oikeusasiamiehen omasta aloitteesta johtui 5 tapauksessa sanomalehdissä
16093: julkaistuista kirjoituksista
16094: 2
16095: ) Tarkastuspäiviä 45
16096:
16097:
16098:
16099:
16100: 300
16101: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
16102:
16103:
16104:
16105:
16106: RATKAISTUT ASIAT VIRANOMAISITTAIN VUONNA 1997
16107:
16108: Kantelu- ja lausuntoasiat 2 641
16109: ----------------------------------------------------
16110: • Sosiaaliviranomaiset ------------------------------------- 433
16111: • Poliisiviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 331
16112: • Tuomioistuimet---------------------------------- 444
16113: • yleiset tuomioistuimet - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 301
16114: • erityistuomioistuimet - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 82
16115: • hallintotuomioistuimet 61
16116: • V ankeinhoitoviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 128
16117: • Terveydenhuoltoviranomaiset ------------------------------ 192
16118: • Kunnalliset viranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 105
16119: • Ympäristöviranomaiset --------------------------------- 89
16120: • V eroviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 144
16121: • Ulosottoviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 68
16122: • Opetusviranomaiset 67
16123: • Työviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 54
16124: • Liikenne- ja viestintäalan viranomaiset 26
16125: • Ulkomaalaisviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 33
16126: • Sotilasviranomaiset------------------------- 46
16127: • Maa- ja metsätalousviranomaiset 43
16128: • Syyttäjäviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 37
16129: • Kirkolliset viranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 11
16130: • Muut viranomaiset 221
16131: • Muut julkista tehtävää hoitavat (viranomaisia ja virkamiehiä
16132: lukuunottamatta) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 7
16133: • Yksityishenkilöt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 162
16134:
16135: Omat aloitteet 33
16136: --------------------------------------------------------
16137: • Sosiaaliviranomaiset 3
16138: ~---------------------------------------
16139:
16140:
16141: • V ankeinhoitoviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1
16142: • Sotilasviranomaiset--------------------------------- 5
16143: • Poliisiviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2
16144: • Syyttäjäviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1
16145: • Ympäristöviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3
16146: • Tuomioistuimet-------------------------- 5
16147: • erityistuomioistuimet - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1
16148: • yleiset tuomioistuimet - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 4
16149: • Terveydenhuoltoviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 4
16150: • Ulosottoviranomaiset 3
16151:
16152: 301
16153: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
16154:
16155:
16156:
16157:
16158: • V eroviranomaiset l
16159: • Kunnalliset viranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2
16160: • Ulkomaalaisviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - l
16161: • Muut viranomaiset 3
16162:
16163: Ratkaistut asiat yhteensä 2 674
16164: -------------------------
16165:
16166:
16167:
16168:
16169: 302
16170: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
16171:
16172:
16173:
16174:
16175: TOIMENPITEET RATKAISTUISSA ASIOISSA VUONNA 1997
16176:
16177: KANTELUT 2 624
16178: ------------------------------------------------------
16179:
16180: Toimenpiteeseen johtaneet ratkaisut
16181: • esitys 7
16182: •syyte ___________________________________________________________ 2
16183: •huomautus ______________________________________________________ 14
16184: • käsitys ------------------------------------------------------- 192
16185: • käsittelyaikana tapahtunut korjaus 51
16186: Asiassa ei aiheutunut toimenpidettä, koska
16187: • virheellistä menettelyä ei todettu ____________________________________ 472
16188: • ei perusteita epäillä virheellistä menettelyä 1189
16189: Kantelua ei tutkittu, koska
16190: • ei kuulunut oikeusasiamiehen valvontavaltaan ------------------------ 261
16191: • oli vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa tai muutoksenhakumahdollisuus
16192: käyttämättä ______________________________________________________ 247
16193: • ei yksilöity ----------------------------------------------------- 80
16194: • siirto oikeuskanslerille------------------------------------------- 11
16195: • siirto muulle viranomaiselle --------------------------------------- 3
16196: • tapahtumasta oli kulunut yli 5 vuotta ________________________________ 41
16197: • raukesi muulla perusteella --------------------------------------- 54
16198: OMAT ALOITTEET 33
16199: -------------------------------------------------------
16200: • esitys 9
16201: •syyte ________________________________________________________ 1
16202: •huomautus ______________________________________________________ 3
16203: • käsitys -------------------------------------------------------- 9
16204: • käsittelyaikana tapahtunut korjaus 3
16205: • lainvastaista tai virheellistä menettelyä ei todettu---------------------- 3
16206: •peruutus _______________________________________________________ 3
16207: • ei perusteita epäillä virheellistä menettelyä 2
16208: LAUSUNNOT 17
16209: • Oikeusministeriölle --------------------------------------------- 9
16210: • Ulkoasiainministeriölle ------------------------------------------- 1
16211: • Sisäasiainministeriölie ------------------------------------------- 3
16212: • Liikenneministeriölle---------------------------------------------- 1
16213: • Varusmiesliitolle ------------------------------------------------ 1
16214: • Virkasyyteforumien uudistamistyöryhmälle _________________________ 1
16215: • Eduskunnan kanslialle ------------------------------------------- 1
16216: RATKAISTUT ASIATYHTEENSÄ 2 674
16217:
16218: 303
16219: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
16220:
16221:
16222:
16223:
16224: SAAPUNEET JA RATKAISTUT ASIAT KUUKAUSITTAIN VUONNA 1997
16225:
16226:
16227:
16228:
16229: Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
16230:
16231:
16232: Saapuneet asiat ----4..,_- Ratkaistut asiat
16233:
16234:
16235:
16236: RATKAISUT VUONNA 1997: SUURIMMAT ASIARYHMÄT
16237:
16238:
16239: D. tuomioistuimet (449)
16240:
16241:
16242: DJ.. sosiaaliviranomaiset (436)
16243:
16244: poliisiviranomaiset (333)
16245:
16246: terveysviranomaiset (196)
16247:
16248: ~ veroviranomaiset (145)
16249:
16250: EEJ vankeinhoitoviranomaiset (129)
16251: § kunnalliset viranomaiset (107)
16252:
16253: • ympäristöviranomaiset (92)
16254:
16255:
16256:
16257:
16258: 304
16259: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
16260:
16261:
16262:
16263:
16264: SAAPUNEET JA RATKAISTUT ASIAT VUOSINA 1978-1997
16265:
16266:
16267:
16268:
16269: 1978 -79 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97
16270:
16271: - - + - Saapuneet asiat _.,.__ Ratkaistut asiat
16272:
16273:
16274:
16275:
16276: ASIAT VUOSINA 1978-1997, JOTKA OVAT JOHTANEET ESITYKSIIN VIRANOMAISILLE
16277: TAI KORJAUKSEEN KANTELUN KÄSITIELYN AIKANA
16278:
16279:
16280:
16281:
16282: 1978 -79 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97
16283:
16284:
16285: • Esitys viranomaisille
16286:
16287:
16288: • Käsittelyaikana tapahtunut korjaus
16289:
16290: 305
16291: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT
16292:
16293:
16294:
16295:
16296: VIRKASYYTTEEN, KURINPITOMENETTELYN, HUOMAUTUKSEN TAI KÄSITYKSEN
16297: ANTAMISEEN JOHTANEET ASIAT VUOSINA 1978-1997
16298:
16299:
16300:
16301:
16302: 1978 -79 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97
16303:
16304:
16305: • Virkasyyte Huomautus ja käsitys • Käsitys
16306:
16307:
16308: D Kurinpitomenettely • Huomautus
16309:
16310:
16311:
16312:
16313: Vuodesta 1991 huomautukset ja käsitykset on tilastoitu erikseen.
16314:
16315:
16316:
16317:
16318: 306
16319: L A u s u N N 0 T
16320:
16321:
16322:
16323:
16324: LUETTELO OIKEUSASIAMIEHEN ANTAMISTA LAUSUNNOISTA VUONNA 1997
16325:
16326:
16327:
16328: 4.3.1997 lausunto sisäasiainministeriölle 26.8.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro
16329: (dnro 203/4/97) maahanmuutto-ja 1420/4/97) tuomaritoimikunnan
16330: pakolaispoliittisen toimikunnan osamietinnöstä "Tuomarit väli-
16331: mietinnöstä "Hallittu maahan- miehinä"
16332: muutto ja tehokas kotoutuminen" 27.8.1997 lausunto oikeusministeriölle (1196/
16333: 18.4.1997 lausunto liikenneministeriölle 4/97) henkilötietotoimikunnan
16334: (dnro 734/4/97) yleisradiolainsää- mietinnöstä
16335: dännön uudistamista koskevasta 7.10.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro
16336: muistiosta 1569/4/97) Perustuslaki 2000 -ko-
16337: 21.4.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro mitean mietinnöstä
16338: 589/4/97) hallintotuomioistuintoi- 20.10.1997 lausunto valtiovarainvaliokunnan
16339: mikunnan mietinnöstä sosiaali- ja työjaostolle (dnro 2087/
16340: 9.5.1997 lausunto sisäasiainministeriölle 4/97) lasten oikeusturvayksikön
16341: (dnro 825/4/97) sisäasiainministe- mahdollisesta sijoittamisesta oi-
16342: riön selvityksestä, joka koski tur- keusasiamiehen kanslian yhtey-
16343: vapaikkatutkintaan liittyvien teh- teen
16344: tävien siirtämistä Ulkomaalais- 21.10.1997 lausunto ulkoasiainministeriölle
16345: virastolle (dnro 205114/97) luonnoksesta va-
16346: 15.5.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro linnaiseksi pöytäkirjaksi YK:n ta-
16347: 453/4/97) sananvapaustoimikun- loudellisia, sosiaalisia ja sivistyk-
16348: nan loppumietinnöstä sellisiä oikeuksia koskevaan kan-
16349: 3.6.1997 lausunto sisäasiainministeriölle sainväliseen yleissopimukseen
16350: (dnro 1085/4/97) luonnoksesta kan- (TSS-sopimukseen)
16351: salaisuuslaiksi 1.12.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro
16352: 10.6.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro 2042/4/97) lakiehdotuksesta, joka
16353: 860/4/97) rikoslakiprojektin rikos- koskee Euroopan yhteisöjen talou-
16354: oikeudellista vanhentumista kos- dellisten etujen suojaamista koske-
16355: kevasta ehdotuksesta van yleissopimukseen liittyvän
16356: 19.6.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro pöytäkirjan (ns. korruptiopöytä-
16357: 1276/4/97) virkasyyteforumien uu- kirjan) sekä sellaisen lahjonnan
16358: distamistyöryhmän mietinnöstä torjumisesta, jossa on osallisina
16359: 25.7.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro Euroopan yhteisön virkamiehiä tai
16360: 104/4/97) julkisia oikeusapupalve- Euroopan unionin jäsenvaltioiden
16361: luja selvittäneen toimikunnan mie- virkamiehiä, tehdyn yleissopimuk-
16362: tinnöstä sen (ns. korruptiosopimuksen) voi-
16363: 22.8.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro maan saattamista
16364: 1252/4/97) valmiuslainsäädännön
16365: tarkistamistyöryhmän mietinnöstä
16366:
16367: 307
16368: A s A H A K E M s T 0
16369:
16370:
16371:
16372:
16373: ASIAHAKEMISTa
16374:
16375:
16376: Sivu Sivu
16377: Alaikäinen Elatustukivelka
16378: ks. lapsi työsiirtolapalkan pidätys elatustuki-
16379: velan suoritukseksi ........................... 177
16380: Asemakaava
16381: asemakaavan noudattamista koskeva Eläke
16382: määräys . . . .. . . . . . . . . . .. . .. . . .. . . . . . .. . . .. . . . . . . . . . . 282 pääesikunnan toimistosihteerin mah-
16383: dollisuus siirtyä osa-aikaeläkkeelle .... 218
16384: Asevelvollisuusasetus yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien
16385: rangaistusuhista laintasoiset säännök- hakemusten hylkäysosuuksien nousu 191
16386: set..................................................... 219
16387: Ennakkoperintärekisteri
16388: Asiakaspalvelu ennakkoperintärekisteristä poistami-
16389: poliisimiehen käyttäytyminen asiakas- nen................................................... 255
16390: palvelutehtävissä.............................. 132
16391: Esittelijä
16392: Asiakasrekisteri ks. virkamies
16393: verohallinnon asiakasrekisterin puut-
16394: teellisuus osoitetiedoissa ................... 253 Esitutkinta
16395: esitutkinnan viivästy-
16396: Asiakirja mmen ......................... 123, 125, 137, 142
16397: massaluovutuskielto ......................... 77 tutkinnanjohtajan esteellisyys .......... 126
16398: toimittajan oikeus asiakirjoihin ........ 77 esitutkinnan puutteellisuus......... 125, 130
16399: asianosaisjulkisuus ....................... 173, 199 esitutkinnan lopettamispäätös.......... 130
16400: julkisuuskysymyksen käsittelyaika ... 283 esitutkinnan toimittamatta jättämistä
16401: asiakirjan siirrosta ilmoittaminen ..... 202 koskevan päätöksen perusteleminen . 137
16402: velvollisuus tehdä selkeä päätös esitut-
16403: Asiamies kinnan päättäruisestä ....................... 144
16404: valtion- ja kunnanasiamiehen menet- lisäesitutkinnan toimittaminen vireillä
16405: tely verovalituksen yhteydessä ......... 251 olevassa rikosasiassa ......................... 155
16406: asuntotuotantopäällikölle maksetut
16407: asiamiespalkkiot ............................... 233 Esteeli isyys
16408: - virkamiehen .................... 76, 126, 198, 283
16409: Asianvalvoja
16410: - asianvalvojan kielenkäyttö ............... 252 Etsintäkuulutus
16411: - ennakkoperuuttamisen laiminlyönti . 142
16412: Direktiivi
16413: Euroopan yhteisöjen neuvoston direk- Euroopan yhteisö
16414: tiivin toimittaminen äidinkielellä ...... 274 EY:n tullittomuusasetuksen määräyk-
16415: sien soveltaminen . . . .. . .. . . . . . .. . .. . . . . . . . . .. . 260
16416: Elatusapu oikeusasiamiehen lausunto Euroopan
16417: elatusapuvelkojan kuuleminen velka- yhteisöjen ns. korruptiopöytäkirjasta
16418: järjestelyssä...................................... 178 ja -sopimuksesta ............................... 291
16419:
16420:
16421: 308
16422: A s A H A K E M s T 0
16423:
16424:
16425:
16426:
16427: Sivu Sivu
16428: Euroopan yhteisöjen neuvoston direk- Hovioikeus
16429: tiivin toimittaminen englannin kielellä 27 4 ks. tuomioistuin
16430:
16431: Haaste Huomautus
16432: huolellisuus haastetodistuksen antami- tieliikennelain nojalla annettuun huo-
16433: sessa ................................................. 135 mautukseen liitetyn lisäehdon lainmu-
16434: haasteajan riittävyys ........................ 261 kaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . .... . 146
16435:
16436: Hallintomenettely Julkisuus
16437: liikennevakuutuslain nojalla annetun toimittajan oikeus asiakirjoihin ........ 77
16438: korvauspäätöksen perusteleminen .... 291 sosiaalihuollon asiakirjojen asianosais-
16439: asian ratkaiseminen ja siirtäminen toi- julkisuus ........................................... 173
16440: mivaltaiselle viranomaiselle ............. . 114 hovioikeuden esittelymuistion julkisuus 79
16441: työvoimatoimiston menettely työllis-
16442: tämisessä ......................................... . 245 Kaivoslaki
16443: veroviranomaisten neuvontavelvolli- kaivostyöhön ryhtymistä koskevat
16444: suus ·················································· 251 määräajat ......................................... 297
16445: tulliviranomaisen neuvontavelvollisuus 259
16446: tielautakunnan menettely yksityistie- Kansalaisuus
16447: asiassa ............................................. . 232 kansalaisuuden menettäminen .......... 267
16448: lausuntoasian puutteellinen esittely oikeusasiamiehen lausunto kansalaisuus-
16449: kaupunginhallituksessa..................... 232 lain uudistuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265
16450: kantelijoiden asiallinen kohtelu......... 297
16451: lastenvalvojan velvollisuus neuvoa Kansaneläkelaitos
16452: lapsen vanhempaa ............................ 171 Kansaneläkelaitoksen lääkekorvauksia
16453: koulutushakemukseen annetun vas- koskevien ohjeiden lainmukaisuus .... 176
16454: tauksen selkeys . . .. . .. . . .. . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 228 valituskirjelmän kirjaamisen viivästy-
16455: perusturvalautakunnan lausunnon minen............................................... 173
16456: asianmukaisuus ................................ 165 vakuutusrekisterimerkinnän virheelli-
16457: asiakirjan siirrosta ilmoittaminen ..... 202 syys .................................................. 178
16458:
16459: Henkilökohtainen koskemattomuus Kantelu
16460: vankeinhoitoviranomaisten toimitta- kantelijan kuulusteleminen poliisilaitok-
16461: ma henkilönkatsastus ....................... 112 sella kantelun johdosta ..................... 124
16462: oikeudenkäynnin yhteydessä toimitettu kantelijoiden asiallinen kohtelu......... 297
16463: turvatarkastus ................................ 81, 128
16464: käsirautojen käyttäminen hoitotilan- Kieli
16465: teessa ................................................ 127 kielellinen yhdenvertaisuus kuulemises-
16466: sa...................................................... 280
16467: Henkilöllisyys komiteamietinnön julkaiseminen ruot-
16468: poliisin velvollisuus ilmoittaa henkilölli- siksi .................................................. 287
16469: syyden selvittämisen syy .................. 136 kielilain noudattaminen postimuseossa 276
16470: kielilain noudattaminen Telecom
16471: Henkilötietotoimikunta Finland Oy:n toiminnassa................. 277
16472: oikeusasiamiehen lausunto henkilötieto- Euroopan yhteisöjen neuvoston direk-
16473: toimikunnan mietinnöstä . . . . . .. . . . . . . . . . . . 288 tiivin toimittaminen äidinkielellä ...... 274
16474:
16475:
16476:
16477: 309
16478: A s A H A K E M s T 0
16479:
16480:
16481:
16482:
16483: Sivu Sivu
16484: kirjanpitolautakunnan ohjeiden saata- velvollisuus tehdä päätös yksityisen
16485: vuus ruotsin kielellä . . . . .. . . . .. .. . .. . .. .. .. .. . 295 palvelukodin maksuista .................... 169
16486: tuotevalvontakeskuksen syrjivä kieli-
16487: taitovaatimus ................................... 161 Kuuleminen
16488: velkajärjestelyn hakijan kuuleminen 90
16489: Kiinniotto elatusapuvelkojan kuuleminen velka-
16490: poliisin menettely kiinnioton yhtey- järjestelyssä ...................................... 178
16491: dessä................................................. 147 potilaan ja omaisten kuuleminen ala-
16492: ikäisen psykiatrisen tahdosta riippu-
16493: Kiinnitysrekisteri mattoman hoidon järjestämisessä ..... 204
16494: - virheellinen rasitustodistus ............... 81 maanomistajien kuuleminen kuntien
16495: maa-aineslain mukaisessa lupaharkin-
16496: Kiinteistörekisteri nassa ................................................ 280
16497: - huolellinen ylläpito ........................... 254 yhteistoimintalain edellyttämä kuule-
16498: ruismenettely . . .. . .. . . . .. . . . . ... . . .. .. . .. ...... .. 283
16499: Kodinhoidontuki työlupa-asiassa ................................. 265
16500: ensisijaisuus ja yhteensovittaminen kansalaisuuden menettämistä koske-
16501: työttömyysturvan kanssa ................. 189 vassa astassa ..................................... 267
16502: osamaksutilityksessä ........................ 157
16503: Korruptio
16504: oikeusasiamiehen lausunto Euroopan Kuvataiteilija
16505: yhteisöjen ns. korruptiopöytäkirjasta - verotuksen ennustettavuus . .. . . . .. ... .. . . 253
16506: ja -sopimuksesta............................... 291
16507: Käräjäoikeus
16508: Kuittaus ks. tuomioistuin
16509: valtiokonttorin oikeus rikosvahinko-
16510: saatavien kuittaukseen ..................... 292 Käsittelyaika
16511: - verovalitusten valmistavan käsittelyn
16512: Kuljetuspalvelut kesto................................................. 249
16513: - vaikeavammaisten kuljetuspalvelut 169, 180 ks. myös viivästys
16514:
16515: Kunta Laillisuusperiaate
16516: kunnanhallituksen puuttuminen asevelvollisuusasetuksen mukaisista
16517: kunnan asukkaan oikeuteen ajaa kan- rangaistusuhista laintasoiset säännök-
16518: netta ................................................. 241 set..................................................... 219
16519: kuntien vammaispalvelujen myöntä-
16520: mistä koskevien ohjeiden lainmukai- Lainhuudatus
16521: suus·················································· 185 - virheellinen lainhuuto ....................... 104
16522: kunnan virkamiehen ilmaisuvapaus .. 238
16523: kunnallisen velkaneuvonnan valvonta 241 Lapsi
16524: tasa-arvo kuntaenemmistöisissä yh- alaikäisen psykiatrisen tahdosta riip-
16525: tiöissä ............................................... 237 pumattoman hoidon järjestäminen ... 204
16526: velkaneuvojan menettely velkajärjeste- oikeusasiamiehen lausunto lasten oi-
16527: lyasiassa ........................................... 239 keusturvayksikön mahdollisesta sijoit-
16528: kunnallinen asuntotuotanto julkisena tamisesta oikeusasiamiehen kanslian
16529: tehtävänä ......................................... 233 yhteyteen ......................................... 290
16530:
16531:
16532:
16533: 310
16534: A s A H A K E M s T 0
16535:
16536:
16537:
16538:
16539: Sivu Sivu
16540: velvollisuus tehdä päätös lapsen sijais- Määräaika
16541: huoltoa ja yhteydenpitoa koskevassa kaivostyöhön ryhtymistä koskevat
16542: asiassa . . . . . .. . .. . . . . . .. . .. . . . .. . .. . . . .. . . . . . .. . . . . . . 1 74 määräajat ......................................... 297
16543:
16544: Lastenvalvoja Neuvontavelvollisuus
16545: lastenvalvojan velvollisuus neuvoa veroviranomaisten neuvontavelvolli-
16546: lapsen vanhempaa ............................ 171 suus .................................................. 251
16547: tulliviranomaisen neuvontavelvollisuus 259
16548: Liikkumisvapaus lastenvalvojan velvollisuus neuvoa
16549: liikkumisvapauden rajoittaminen lapsen vanhempaa ............................ 171
16550: rallikilpailun takia .. .... .. .. ...... .... .... .. .. 298
16551: Oikeudenkäynti
16552: Luonnonsuojelu uskottu mies rikosasiassa .. .. .. .. .. .. .. .. .. 82
16553: luonnonsuojelulain mukainen toimen- välioikeudenkäynti ulosotossa .......... 160
16554: pidekielto . . . . . .. . ... . .. . .. . .. . . . .. . . . ... . . .. . .. . . .. 287 hovioikeuden esittelymuistion julkisuus 79
16555: oikeudenkäyntiavustajien palkkioiden
16556: Lääke viivästyminen .................................. . 79
16557: lääkkeiden antaminen vangin haltuun 113
16558: Kansaneläkelaitoksen lääkekorvauksia Oikeusapu
16559: koskevien ohjeiden lainmukaisuus .... 176 oikeusasiamiehen lausunto julkisia
16560: oikeusapupalveluja selvittäneen toimi-
16561: Lääkäri kunnan mietinnöstä.......................... 75
16562: velvollisuus kirjata käynti sairaalan
16563: päivystyksessä .................................. 130 Oleskelulupa
16564: terveyskeskuslääkärin menettely hen- - tutkimatta jättäminen...................... 266
16565: kilön toimittamiseksi terveyskeskuk-
16566: seen mielenterveyslain mukaiseen Opetuksen maksuttomuus
16567: tarkastukseen ................................... 139 ammatillisten oppilaitosten opiskeli-
16568: vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkä- joilta perimät materiaali- ja tarvike-
16569: reiden valvonta................................. 197 maksut ............................................. 228
16570: sairaalan ylilääkärin esteellisyys .. .. .. . 198
16571: Opintotuki
16572: Maaseutuelinkeinopiiri Ruotsissa saatavan opintotuen huo-
16573: avustushakemuksen käsittelyn viiväs- mioon ottaminen toimeentulotuen
16574: tyminen............................................ 79 myöntämisessä ................................. 184
16575:
16576: Maksuton oikeudenkäynti Opiskelija
16577: oikeudenkäyntiavustajien palkkioiden oikeus toimeentulotukeen ................. 166
16578: viivästyminen................................... 79 vanhempansa luona asuvan opiskelijan
16579: toimeentulotuki ................................ 165
16580: Mielenterveyslaki toimeentuloa hakevan opiskelijan vel-
16581: esitys mielenterveyslain itsemääräämis- vollisuus ottaa opintolainaa .............. 167
16582: oikeuden rajoittamista koskevien sään-
16583: nösten muuttamiseksi .. .. .. .. .. .. .... .. .. ... 203
16584:
16585:
16586:
16587:
16588: 311
16589: A s A H A K E M s T 0
16590:
16591:
16592:
16593:
16594: Sivu Sivu
16595: Opiskel ijava 1i nta vaikeavammaisen kuljetuspalvelupää-
16596: koulutushakemukseen annetun vas- töksen perusteleminen ...................... 180
16597: tauksen selkeys ................................. 228 myönteisen rakennuslupapäätöksen
16598: oikeusturva yliopistojen opiskelijava- perusteleminen ....................... .......... 281
16599: linnassa . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 hallintopäätöksen perusteleminen ..... 297
16600: vesiylioikeuden päätöksen perustelemi-
16601: Oppilaitos nen ................................................... 89
16602: opiskelijoilta perityt materiaali- ja hovioikeuden tuomion perusteleminen 104
16603: tarvikemaksut ........... ....................... 228 erityisäitiyspäivärahaa koskevan pää-
16604: töksen perusteleminen ...................... 162
16605: Oppilas
16606: - oikeusturva....................................... 225 Perusturvalautakunta
16607: perusturvalautakunnan lausunnon
16608: Pakolainen asianmukaisuus ................................ 165
16609: oikeusasiamiehen lausunto maahan-
16610: muutto- ja pakolaispoliittisen toimi- Perustuslaki
16611: kunnan mietinnöstä "Hallittu maahan oikeusasiamiehen lausunto Perustus-
16612: muutto ja tehokas kotoutuminen" .... 263 laki 2000 -komitean mietinnöstä....... 289
16613:
16614: Palkka Pidätys
16615: työsiirtolapalkan pidätys elatustuki- pidätysajan ylittyminen ................... 127
16616: velan suoritukseksi . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . 177 pidätetyn kohtelu poliisivankilassa ... 127
16617: pidätysajan laskeminen .................... 132
16618: Palveluperiaate
16619: - tulliviranomaisen neuvonannossa ..... 259 Poistumislupa
16620: vangin poistumislupa-anomuksen rat-
16621: Pa lvel uskel poisu usl uokka kaiseminen ja siirtäminen toimival-
16622: varusmiespalveluksen keskeyttäminen taiselle viranomaiselle . . . . . .. . . . . .. .. .. . . . . . . 114
16623: palveluskelpoisuusluokan muutoksen
16624: vuoksi............................................... 217 Poliisi
16625: kantelijan kuulusteleminen poliisilai-
16626: Palvelusrikkomus toksella kantelun johdosta ................ 124
16627: vammantuottamus hiihtohinauksen yh- esitutkinnan viivästy-
16628: teydessä . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. .. . 220 mmen .......................... 123, 125, 137, 142
16629: vammantuottamus napalmharjoituk- velvollisuus huolehtia pidätysajan
16630: sen yhteydessä.................................. 224 noudattamisesta ............................... 127
16631: pidätetyn ja vangitun kohtelu poliisi-
16632: Peruskoululaki vankilassa......................................... 127
16633: koulujohtajan oikeus oppilaan ojenta- oikeudenkäynnin yhteydessä toimitettu
16634: miseen ja erottamiseen sekä opetuksen turvatarkastus ............................... 81, 128
16635: eriyttämiseen peruskoululain nojalla. 225 esitutkinnan puutteellisuus......... 125, 130
16636: esitutkinnan lopettamispäätös.......... 130
16637: Perusteleminen pidätysajan laskeminen .................... 132
16638: liikennevakuutuslain nojalla annetun poliisimiehen käyttäytyminen asiakas-
16639: korvauspäätöksen perusteleminen .... 291 palvelutehtävissä.............................. 132
16640: esitutkinnan toimittamatta jättämistä poliisin haltuun otetun omaisuuden
16641: koskevan päätöksen perusteleminen . 137 hävittäminen.................................... 135
16642:
16643:
16644: 312
16645: A s A H A K E M s T 0
16646:
16647:
16648:
16649:
16650: Sivu Sivu
16651: poliisin haltuun saaman omaisuuden Psykiatrinen sairaanhoito
16652: palauttaminen.................................. 135 psykiatrisessa sairaalassa hoidettava-
16653: velvollisuus ilmoittaa henkilöllisyyden na olevan potilaan lähettämien kirjei-
16654: selvittämisen syy.............................. 136 den pidättäminen.............................. 202
16655: asiallinen virkakieli ........ ................... 136 alaikäisen psykiatrisen tahdosta riip-
16656: esitutkinnan toimittamatta jättämistä pumattoman hoidon järjestäminen ... 204
16657: koskevan päätöksen perusteleminen . 137 apulaisoikeusasiamiehen tarkastus psy-
16658: virka-avun antaminen sairaankuljetuk- kiatrisissa sairaaloissa....................... 193
16659: sessa ................................................. 139
16660: poliisiin kohdistuvan rikosilmoituksen Puhelin
16661: tutkinta ............................................ 139 matkapuhelimen liittymän sulkeminen
16662: asian käsittelyn viipyminen poliisilai- puhelinhäirinnän johdosta ................ 277
16663: toksella............................................. 140
16664: velvollisuus tehdä selkeä päätös esitut- Puolueettomuus
16665: kinnan päättämisestä . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . 142 verotarkastuksessa ................ ......... ... 255
16666: sisäasiainministeriön ohjeet poliisiko- rakennustarkastajan yksityiset toimek-
16667: kelaiden valinnassa . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145 siannot .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. .. . 285
16668: tieliikennelain nojalla annettuun huo- poliisimiesten saarnat lahjat ja toimin-
16669: mautukseen liitetyn lisäehdon lainmu- nan puolueettomuus ......................... 138
16670: kaisuus ............................................. 146 vesioikeuden jäsenten kestitys .......... 91
16671: tutkintavangin olosuhteet poliisivanki-
16672: lassa ................................................. 144 Puolustusvoimat
16673: poliisimiesten saarnat lahjat ja toimin- toimistosihteerin mahdollisuus siirtyä
16674: nan puolueettomuus ......................... 138 osa-aikaeläkkeelle ............................. 218
16675: suhteellisuusperiaate ulkomaalaisper- oikeusasiamiehen tarkastus puolustus-
16676: heen käännyttämisessä ..................... 272 voimissa ja rajavartiolaitoksessa ....... 208
16677: menettely kiinniottotilanteessa . . . . . . . . . 14 7 varusmiespalveluksen keskeyttäminen
16678: apulaisoikeusasiamiehen tarkastus po- palveluskelpoisuusluokan muutoksen
16679: liisilaitoksilla . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . ll5 vuoksi............................................... 217
16680: vammantuottamus hiihtohinauksen
16681: Potilas yhteydessä . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220
16682: vankipotilaan yksityisyyden suoja.... ll2 vammantuottamus napalmharjoituk-
16683: psykiatrisessa sairaalassa hoidettava- sen yhteydessä .................................. 224
16684: na olevan potilaan lähettämien kirjei-
16685: den pidättäminen.............................. 202 Päätös
16686: alaikäisen psykiatrisen tahdosta riip- myönteisen rakennuslupapäätöksen
16687: pumattoman hoidon järjestäminen ... 204 perusteleminen ................................. 281
16688: psykiatrisen sairaalan potilaan ham- valtioneuvoston päätöksen ja siihen
16689: mashoidon laiminlyönti kustannus- liitettyjen liitteiden selkeys ............... 280
16690: epäselvyyksien johdosta ................... 207
16691: viivästys potilasasian käsittelyssä maa- Raha-automaattiyhdistys
16692: kuntahallituksessa . . . .. . . .. . . .. . . . . . . . . . . .. . . . 200 sotainvalidien laitoshuoltoa ja kuntou-
16693: tusta koskevien menojen kattaminen
16694: Potilasvahinkolautakunta Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta
16695: korvausasian käsittelyaika potilasva- myönnettävillä avustuksilla.............. 175
16696: hinkolautakunnassa .......................... 200
16697:
16698:
16699:
16700: 313
16701: A s A H A K E M s T 0
16702:
16703:
16704:
16705:
16706: Sivu Sivu
16707: Rahoitustarkastus psykiatrisen sairaalan potilaan ham-
16708: - valvonnan tehostamistarve . . . . . . . . . . . .. . . 294 mashoidon laiminlyönti kustannus-
16709: epäselvyyksien johdosta ................... 207
16710: Rajavartiolaitos apulaisoikeusasiamiehen tarkastus
16711: oikeusasiamiehen tarkastus puolustus- psykiatrisissa sairaaloissa.................. 193
16712: voimissa ja rajavartiolaitoksessa ....... 208 sairaalan ylilääkärin esteellisyys . . . . . .. 198
16713:
16714: Rakennuslupa Sairaanhoito
16715: myönteisen rakennuslupapäätöksen - täyden korvauksen periaate sairaan-
16716: perusteleminen ................................. 281 hoidossa............................................ 201
16717: ks. myös psykiatrinen sairaanhoito
16718: Rakennustarkastaja
16719: - yksityiset toimeksiannot................... 285 Salassapito
16720: varusmiesten terveystietojen salassa-
16721: Rakentaminen pito................................................... 222
16722: luvattoman rakentamisen valvonta .. 284
16723: lausuntoasian puutteellinen esittely Sananvapaus
16724: kaupunginhallituksessa..................... 232 psykiatrisessa sairaalassa hoidettavana
16725: olevan potilaan lähettämien kirjeiden
16726: Rasitustodistus pidättäminen .................................... 202
16727: - virheellinen rasitustodistus ............... 81 oikeusasiamiehen lausunto sananva-
16728: paustoimikunnan loppumietinnöstä .. 288
16729: Rikoksen vanhenemisaika kunnan virkamiehen ilmaisuvapaus .. 238
16730: vanhenemisajan selvittäminen esitut- teleliittymän sulkeminen puhelinhäi-
16731: kintatoimenpiteiden kiireellisyyttä rinnän johdosta ................................ 277
16732: harkittaessa ...................................... 155
16733: oikeusasiamiehen lausunto rikoslaki- Sisäasiainministeriö
16734: projektin rikosoikeudellista vanhentu- - ohjeet poliisikokelaiden valinnasta.... 145
16735: mista koskevasta ehdotuksesta .. . . . . . . . 148
16736: Siviilipalveluskeskus
16737: Rikosilmoitus velvollisuus noudattaa tuomioistuimen
16738: poliisiin kohdistuvan rikosilmoituksen päätöstä ........................................... 246
16739: tutkinta ............................................ 139
16740: käsittelyn viipyminen poliisilaitoksella 140 Sosiaalihuolto
16741: työttömyysturvan ensisijaisuus ja yh-
16742: Rikosvahinko teensovittaminen lasten kodinhoidon-
16743: valtiokonttorin oikeus rikosvahinko- tuen kanssa....................................... 189
16744: saatavien kuittaukseen ..................... 292 vaikeavammaisten kuljetuspalvelut 169, 180
16745: asianosaisjulkisen asiakirjan antami-
16746: Rintamasotilastunnus nen asianosaiselle .............................. 173
16747: - yhdenvertaisuusperiaate ................... 217 kuntien vammaispalvelujen myöntä-
16748: mistä koskevien ohjeiden lainmukai-
16749: Sairaala suus.................................................. 185
16750: psykiatrisessa sairaalassa hoidettava- yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien
16751: na olevan potilaan lähettämien kirjei- hakemusten hylkäysosuuksien nousu 191
16752: den pidättäminen.............................. 202 vaatetukseen varattujen määrärahojen
16753: riittävyys laitoshoidossa ................... 182
16754:
16755:
16756: 314
16757: A s A H A K E M s T 0
16758:
16759:
16760:
16761:
16762: Sivu Sivu
16763: täyden korvauksen periaate sairaan- Tasa-arvo
16764: hoidossa............................................ 201 - tasa-arvo kuntaenemmistöisissä yhti-
16765: Kansaneläkelaitoksen lääkekorvauksia öissä ................................................. 237
16766: koskevien ohjeiden lainmukaisuus .... 176 ks. myös yhdenvertaisuus
16767: lastenvalvojan velvollisuus neuvoa
16768: lapsen vanhempaa ............................ 171 Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
16769: velvollisuus tehdä päätös lapsen sijais- kanteluasian käsittelyaika Terveyden-
16770: huoltoa ja yhteydenpitoa koskevassa huollon oikeusturvakeskuksessa . .. . . . . . 199
16771: asiassa . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . .. . .. 174 vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkä-
16772: erityisäitiyspäivärahaa koskevan pää- reiden valvonta . . . .. . . . . . . .. . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . 197
16773: töksen perusteleminen ...................... 162
16774: ks. myös toimeentulotuki Tie
16775: - teiden suolaus perusoikeusongelmana 286
16776: Sotainvalidi
16777: sotainvalidien laitoshuoltoa ja kuntou- Tiedottaminen
16778: tusta koskevien menojen kattaminen luonnonhaitakorvauksen hakuajasta
16779: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta tiedottaminen . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . 279
16780: myönnettävillä avustuksilla.............. 175
16781: Tielaitos
16782: Suhteellisuusperiaate tielaitoksen urakoiden kilpailuttami-
16783: - ulkomaalaisperheen käännyttämisessä 272 nen ................................................... 274
16784:
16785: Syyte Tielautakunta
16786: syytemääräyksen saajan lojaliteetti- - menettely yksityistieasiassa .............. 232
16787: velvollisuus . . . . .. . .. . . . . . . . . . .. . . . . . .. . .. . . . .. . . . . 148
16788: syyteoikeuden vanhentuminen syyte- Toimeentulotuki
16789: harkinnan aikana.............................. 155 Ruotsissa saatavan opintotuen huo-
16790: syyttämättä jättäminen ................ 150, 151 mioon ottaminen toimeentulotuen
16791: syytteen uhka kutsun tehosteena saa- myöntämisessä ........ ......................... 184
16792: pua noutamaan täydennyspalvelusha- opiskelijan oikeus toimeentulotukeen 166
16793: kemus ............................................... 218 viivästys toimeentulotukea koskevan
16794: ks. myös virkasyyte päätöksen tekemisessä ...................... 168
16795: hoitotukea nauttivan ja velkajärjeste-
16796: Syyteoikeus lyssä olevan henkilön oikeus toimeen-
16797: syyteoikeuden vanhentuminen syyte- tulotukeen ........................................ 163
16798: harkinnan aikana.............................. 155 vanhempansa luona asuvan opiskelijan
16799: oikeusasiamiehen lausunto rikoslaki- toimeentulotuki ................................ 165
16800: projektin rikosoikeudellista vanhen- toimeentuloa hakevan opiskelijan vel-
16801: tumista koskevasta ehdotuksesta...... 148 vollisuus ottaa opintolainaa .............. 167
16802: sosiaali- ja terveyslautakunnan toi-
16803: Syyttäjä meentulotukiohjeiden lainmukaisuus 172
16804: syytemääräyksen saaneen syyttäjän yrittäjän oikeus toimeentulotukeen .. 172
16805: lojaliteettivelvollisuus ...... ................. 148 oikeus saada toimeentulotukea muut-
16806: tokustannuksiin ................................ 164
16807: velvollisuus tehdä päätös yksityisen
16808: palvelukodin maksuista .................... 169
16809:
16810:
16811:
16812: 315
16813: A s A H A K E M s T 0
16814:
16815:
16816:
16817:
16818: Sivu Sivu
16819: TSS-sopimus valituslupa korkeimmassa oikeudessa 84
16820: oikeusasiamiehen lausunto TSS-sopi- siviilipalveluskeskuksen velvollisuus
16821: muksen täydentämisestä ns. yksilöva- noudattaa tuomioistuimen päätöstä . 246
16822: litusjärjestelmällä ............................. 290 tuomarin esteellisyys ....................... . 76
16823: vesioikeuden jäsenten kestitys ......... . 91
16824: Tulli oikeusasiamiehen tarkastus Lapin kä-
16825: tulliviranomaisen neuvontavelvolli- räjäoikeudessa ................................. . 74
16826: suus ·················································· 259
16827: tulliviranomaisten menettely esitut- Tu otevalvontakeskus
16828: kintapöytäkirjan toimittamisessa - syrjivä kielitaitovaatimus ................ . 161
16829: syyttäjälle ........................................ 261
16830: Turvapaikka
16831: Tullilainsäädäntö oikeusasiamiehen lausuntoturvapaik-
16832: EY:n tullittomuusasetuksen määräyk- katutkintaan liittyvien tehtävien siir-
16833: sien soveltaminen . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . 260 tämisestä Ulkomaalaisvirastolle........ 264
16834:
16835: Tuomari Turvatarkastus
16836: ks. tuomioistuin oikeudenkäynnin yhteydessä toimi-
16837: tettu turvatarkastus . .................... 81, 128
16838: Tuomioistuin
16839: velkajärjestelyn hakijan kuuleminen 90 Tutkintavankeus
16840: oikeudenkäynnin yhteydessä toimitettu tutkintavankeudessa olevan oikeus
16841: turvatarkastus.............................. 81, 128 tavata lähiomaisiaan .................... 110, 132
16842: oikeusasiamiehen lausunto hallinto- tutkintavangin olosuhteet poliisivan-
16843: tuomioistuintoimikunnan mietinnöstä 74 kilassa............................ .. . . . . . . . ... . . . . . .. 144
16844: oikeusasiamiehen lausunto tuomari- tutkintavangin oikeus ulkoilla ...... .... 124
16845: toimikunnan osamietinnöstä "Tuomarit
16846: välimiehinä" .................................... . 75 Työttömyysturva
16847: tuomarien palkkaus ja tuomioistuin- työsuhteen päättyessä työnantajasta
16848: ten riippumattomuus ....................... . 103 johtuvasta syystä . ................. ........... 24 7
16849: käräjäoikeuden kantapöytäkirjojen ensisijaisuus ja yhteensovittaminen
16850: katoaminen ...................................... . 103 lasten kodinhoidontuen kanssa ..... .... 189
16851: vesiylioikeuden päätöksen perustele-
16852: minen .............................................. . 89 Työvoimatoimisto
16853: hovioikeuden tuomion lähettäminen työvoimatoimiston menettely työllis-
16854: asianosaiselle ................................... . 102 tämisessä . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . 245
16855: pöytäkirjanotteen toimittaminen kä- apulaisoikeusasiamiehen tarkastukset
16856: räjäoikeuden tuomiosta tyytymättö- työvoimatoimistoissa ............. ........... 243
16857: myyden ilmoittaneelle ..................... . 79
16858: huolellisuus tuomioita lähetettäessä .. 91 Täytäntöönpano
16859: tuomion kirjoitusvirheen korjaaminen 84 viivyttely vankeusrangaistuksen täy-
16860: velkajärjestelyjen käsittelyaika käräjä- täntöönpanossa . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . 140
16861: oikeudessa ....................................... . 88
16862: tuomion ja muutoksenhakuohjeiden Ulkomaalainen
16863: antaminen ....................................... . 87 käännyttäminen .................... ........... 272
16864: hovioikeuden tuomion perusteleminen 104 - kuuleminen työlupa-asiassa .............. 265
16865: todistelu vangitsemisasiassa ............. . 85
16866:
16867:
16868: 316
16869: A s A H A K E M s T 0
16870:
16871:
16872:
16873:
16874: Sivu Sivu
16875: oleskelulupahakemuksen tutkimatta Valmiuslainsäädäntö
16876: jättäminen........................................ 266 oikeusasiamiehen lausunto valmius-
16877: kansalaisuuden menettäminen.......... 267 lainsäädännön tarkistamistyöryhmän
16878: oikeusasiamiehen lausunto maahan- mietinnöstä....................................... 288
16879: muutto- ja pakolaispoliittisen toimi-
16880: kunnan mietinnöstä "Hallittu maa- Valtiokonttori
16881: hanmuutto ja tehokas kotoutuminen" 263 oikeus rikosvahinkosaatavien kuit-
16882: taukseen ........................................... 292
16883: Ulkomaalaisvirasto
16884: Ulkomaalaisviraston toimintaedelly- Valtioneuvosto
16885: tykset, oikeusasiamiehen tarkastus ... 262 valtioneuvoston päätöksen ja siihen
16886: oikeusasiamiehen lausunto turvapaik- liitettyjen liitteiden selkeys .......... ..... 280
16887: katutkintaan liittyvien tehtävien siir-
16888: tämisestä Ulkomaalaisvirastolle . . . .. . . . 264 Valtion hankintakeskus
16889: valtion hankintakeskuksen yhtiöittä-
16890: Ulosotto minen ............................................... 293
16891: välioikeudenkäynti ulosotossa 160
16892: vanhentuneen saatavan periminen Valvontavelvollisuus
16893: ulosotossa ......................................... 158 rakennusviranomaisten velvollisuus
16894: avustavan ulosottomiehen ja ulosotto- valvoa luvatonta rakentamista ......... 284
16895: miehen menettely ............................. 158
16896: ulosmittauksen ensisijainen kohde .... 159 Vammaisuus
16897: puun myyminen ulosmitatulta kiin- vaikeavammaisten kuljetuspalvelut 169, 180
16898: teistöitä ....................... ..... ................ 156 kuntien vammaispalvelujen myöntä-
16899: ulosoton viivästys ............................. 159 mistä koskevien ohjeiden lainmukai-
16900: suus.................................................. 185
16901: Uskottu mies vaatetukseen varattujen määräraho-
16902: - rikosasiassa ...................................... . 82 jen riittävyys laitoshoidossa ............. 182
16903:
16904: Vaalijohtosääntö Vangitseminen
16905: yliopiston vaalijohtosäännön asetuksen - todistelu vangitsemisasiassa ............. . 85
16906: vastaisuus . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . 227
16907: Vankeinhoito
16908: Vahingonkorvaus vankipotilaan yksityisyyden suoja.... 112
16909: -vahingonkorvauksen periminen vangil- tutkintavankeudessa olevan oikeus ta-
16910: ta ilman suostumusta........................ 113 vata lähiomaisiaan ........................ 110, 132
16911: vangin suostumus henkilönkatsastuk-
16912: Vakuutuslaitos seen .................................................. 112
16913: liikennevakuutuslain nojalla annetun lääkkeiden antaminen vangin haltuun 113
16914: korvauspäätöksen perusteleminen .... 291 vahingonkorvauksen periminen van-
16915: vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkä- gilta ilman suostumusta.................... 113
16916: reiden valvonta . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . 197 poistumislupa-anomuksen ratkaisemi-
16917: nen ja siirtäminen toimivaltaiselle vi-
16918: Valituslupa ranomaiselle...................................... 114
16919: - valituslupa korkeimmassa oikeudessa 84 tutkintavangin oikeus ulkoilla .......... 124
16920: viivyttely vankeusrangaistuksen täy-
16921: täntöönpanossa ................................ 140
16922:
16923:
16924: 317
16925: A s A H A K E M s T 0
16926:
16927:
16928:
16929:
16930: Sivu Sivu
16931: apulaisoikeusasiamiehen tarkastukset veroviranomaisten neuvontavelvolli-
16932: vankiloissa........................................ 105 suus .................................................. 251
16933: valtion- ja kunnanasiamiehen menet-
16934: Varhaiseläke tely verovalituksen yhteydessä ......... 251
16935: ks. eläke verohallituksen matkakorvauspäätös-
16936: ten laillisuus .. .... .. .. .. .... .... .... .. .. .... ..... 250
16937: Varusmiespalvelus ennakkoperintärekisteristä poistami-
16938: ylimitoitettu järjestäytymisharjoitus 215 nen................................................... 255
16939: varusmiespalveluksen keskeyttäminen 217 verotarkastuksen toimittamistapa .. .. 255
16940: palveluskelpoisuusluokan muutos ..... 217 verovalitusten valmistavan käsittelyn
16941: epäasiallinen kohtelu........................ 216 kesto................................................. 249
16942: vammantuottamus hiihtohinauksen
16943: yhteydessä........................................ 220 Vesioikeus
16944: vammantuottamus napahnharjoituk- ks. tuomioistuin
16945: sen yhteydessä .................................. 224
16946: varusmiehen kuljettajan tutkintoto- Vesiylioikeus
16947: distus ................................................ 221 ks. tuomioistuin
16948: varusmiesten terveystietojen salassa-
16949: pito................................................... 222 Viivästys
16950: esitutkinnassa .............. 123, 125, 137, 142
16951: Velkajärjestely asian käsittelyssä poliisilaitoksella .... 140
16952: hakijan kuuleminen .......................... 90 vaikeavammaisen kuljetuspalvelupää-
16953: elatusapuvelkojan kuuleminen.......... 178 töksen käsittelyssä ............................ 169
16954: vaikutus toimeentulotukeen ............. 163 korvausasian käsittelyssä potilasva-
16955: Velkaneuvojan menettely velkajärjes- hinkolautakunnassa .......................... 200
16956: telyasiassa ........................................ 239 toimeentulotukea koskevan päätöksen
16957: velkajärjestelyjen käsittelyaika käräjä- tekemisessä....................................... 168
16958: oikeudessa .. .. .. .. .. .... .. .. .... .... .. .. .... .. .. .. 88 esitutkintapöytäkirjan toimittamisessa
16959: syyttäjälle ....................................... 261
16960: Velkaneuvonta potilasasian käsittelyssä maakuntahal-
16961: - kunnallisen velkaneuvonnan valvonta 241 lituksessa . .. . . . .. . .. . . .. . . . . . .. . . .. . . . . . . . .... . .. . . 200
16962: luonnonsuojelulain mukaiseen toimen-
16963: Verotus pidekieltoon kohdistuvan valituksen kä-
16964: verohallinnon asiakasrekisterin puut- sittelyssä........................................... 287
16965: teellisuus osoitetiedoissa ................... 253 opiskelijaksi ottamista koskevassa oi-
16966: virhe verojen perinnän tietojärjestel- kaisupäätöksessä .............................. 230
16967: mässä ............................................... 254 veronoikaisuvaatimuksen käsittelyssä 249
16968: kuvataiteilijoiden verotuksen ennus- vankeusrangaistuksen täytäntöönpa-
16969: tettavuus .......................................... 253 nossa ................................................ 140
16970: kiinteistöverolipun vaikeaselkoisuus . 254 elatustukivelasta vapauttamista kos-
16971: verotoimiston huolellisuusvelvollisuus kevassa hakemuksessa ...................... 177
16972: kiinteistöverotuksen perusteina olevien kansalaisuusselitystä koskevan pyyn-
16973: rekisteritietojen ylläpidossa .............. 254 nön käsittelyssä Ulkomaalaisvirastos-
16974: verotarkastuksen puolueettomuus .... 255 sa ...................................................... 267
16975: veronoikaisuvaatimuksen käsittely- asiakirjan julkisuuskysymyksen käsit-
16976: aika.................................................. 249 telyssä .. .... .. .. .... .... .... .. .. .. .. .. .. .. .... .... .. 283
16977: rantakaava-asian käsittelyssä........... 284
16978:
16979:
16980: 318
16981: A s A H A K E M s T 0
16982:
16983:
16984:
16985:
16986: Sivu Sivu
16987: ulosotossa ......................................... 159 Yhdenvertaisuus
16988: kohta-asetuksen antamisessa ............ 279 koulujohtajan ojentaessa oppilasta ... 225
16989: maaseutuelinkeinolain mukaisen avus- perittäessä ammatillisten oppilaitos-
16990: tuksen käsittelyssä............................ 230 ten opiskelijoilta materiaali- ja tarvi-
16991: velkajärjestelyjen käsittelyssä käräjä- kemaksuja ........................................ 223
16992: oikeudessa . . . . . .. . .. .. .. . . . . .. . .. . . . . ... . .. . .. . ... 33 poliisikokelaiden valinnassa . .. . . ... . . . . . . 145
16993: valituksen toimittamisessa työttö- alaikäisen psykiatrisen tahdosta riip-
16994: myysturvalautakunnalle ................... 173 pumattoman hoidon järjestämisessä . 204
16995: kanteluasian käsittelyssä Terveyden- rintamasotilastunnusasioissa ............ 217
16996: huollon oikeusturvakeskuksessa . . . . . . . . 199 rajanylittäjien kohtelussa ................. 260
16997: kielellinen yhdenvertaisuus kuulemi-
16998: Viranomainen sessa ................................................. 230
16999: - viranomaisen toimeksianto yksityiselle 296 komiteamietinnön julkaiseminen ruot-
17000: siksi.................................................. 237
17001: Virka-apu verohallituksen matkakorvauspää-
17002: poliisin virka-apu sairaankuljetuksessa 139 töksissä ............................................. 250
17003: osamaksukauppalain mukainen virka- kielilain noudattamisessa postimu-
17004: apu................................................... 157 seossa................................................ 276
17005: kielilain noudattaminen Telecom
17006: Virkamies Finland Oy:n toiminnassa . .. . . .. . . . . . . . . . . 277
17007: kunnan virkamiehen ilmaisuvapaus .. 233 kirjanpitolautakunnan ohjeiden saata-
17008: objektiivisuus ................................... 242 vuus ruotsin kielellä . . . . . . . . . .. . ... . . .. . . . . . .. 295
17009: puolueettomuus . . . . . . . . . .. . .. . . . . . .. . . .. . . .. . .. 235 tuotevalvontakeskuksen syrjivä kieli-
17010: esteellisyys ..................... 76, 126, 193, 233 taitovaatimus ................................... 161
17011: kantelijoiden asiallinen kohtelu......... 297
17012: Yhdistymisvapaus
17013: Virkanimitys - ylioppilaskuntien pakkojäsenyys ...... 229
17014: professorin määräaikaisten virkasuh-
17015: teiden täyttäminen . . . . . .. . ... . . . . ... . . .. . . .. . 226 Yhteistoimintamenettely
17016: yhteistoimintalain edellyttämä kuule-
17017: Virkasyyte ruismenettely ... . . . .. . . . . . .. . . .. . . .. . . .. . . . . . . .. . 233
17018: oikeusasiamiehen lausunto virkasyyte- yhteistoimintalain noudattaminen yli-
17019: forumien uudistamistyöryhmän mie- opistossa........................................... 231
17020: tinnöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143
17021: vammantuottamus varusmiehelle hiih- Yksilövalitusjärjestelmä
17022: tohinauksen yhteydessä .................... 220 oikeusasiamiehen lausunto TSS-sopi-
17023: vammantuottamus varusmiehelle na- muksen täydentämisestä ns. yksilöva-
17024: palmharjoituksen yhteydessä............ 224 litusjärjestelmällä ............................. 290
17025: vesioikeuden jäsenten kestitys .......... 91
17026: Yksityiselämän suoja
17027: Välimies psykiatrisessa sairaalassa hoidettava-
17028: oikeusasiamiehen lausunto tuomari- na olevan potilaan lähettämien kirjei-
17029: toimikunnan osamietinnöstä "Tuoma- den pidättäminen.............................. 202
17030: rit välimiehinä" ................................ 75 esitys mielenterveyslain itsemäärää-
17031: misoikeuden rajoittamista koskevien
17032: säännösten muuttamiseksi ................ 203
17033:
17034:
17035:
17036: 319
17037: A s A H A K E M s T 0
17038:
17039:
17040:
17041:
17042: Sivu Sivu
17043: Yksityisyyden suoja Ylioppilaskunta
17044: vankipotilas ...................................... 112 - ylioppilaskuntien pakkojäsenyys ...... 229
17045: - pidätetyn yksityisyys hoitotilanteessa 127
17046: Ympäristölautakunta
17047: Yleisradio Oy Ab velvollisuus huolehtia päätöksen täy-
17048: oikeusasiamiehen lausunto yleisradio- täntöönpanosta . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . .. .. . . . . . . 284
17049: lainsäädännön uudistamista koskevas-
17050: ta muistiosta..................................... 273 Äitiyspäiväraha
17051: erityisäitiyspäivärahaa koskevan pää-
17052: Yliopisto töksen perusteleminen ...................... 162
17053: vaalijohtosäännön asetuksen vastai-
17054: suus.................................................. 227
17055: oikeusturva yliopistojen opiskelijava-
17056: linnassa ............................................ 230
17057: yhteistoimintalain noudattaminen yli-
17058: opistossa........................................... 231
17059: määräaikaisten virkasuhteiden täyttä-
17060: minen............................................... 226
17061:
17062:
17063:
17064:
17065: 320
17066: K ll/1998vp
17067:
17068:
17069:
17070:
17071: HALLITUKSEN KERTOMUS
17072: VALTIOVARAIN HOIDOSTA JA TILASTA
17073: VUONNA1997
17074:
17075:
17076: *
17077:
17078: ANNETTU
17079: EDUSKUNNALLE VUODEN 1998
17080: VALTIOPÄIVILLÄ
17081:
17082:
17083:
17084:
17085: HELSINKI 1998
17086: ISSN 0356-3804
17087:
17088: OY EDITA AB. HELSINK1199B
17089: EDUSKUNNALLE
17090: Valtiopäiväjärjestyksen 30 §mukaisesti Edus- Valtiokonttorin julkaisema valtion tilinpää-
17091: kunnalle annetaan hallituksen kertomus valtio- tös liitteineen vuodelta 1997 on erikseen jaettu
17092: varain hoidosta ja tilasta vuonna 1997. Eduskunnan jäsenille.
17093:
17094: Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1998
17095:
17096:
17097: Tasavallan Presidentti
17098:
17099:
17100:
17101:
17102: MARTTI AHTISAARI
17103:
17104:
17105:
17106:
17107: Ministeri Jouko Skinnari
17108:
17109:
17110:
17111:
17112: 380217L
17113: SISÄLLYSLUETTELO
17114: Sivu Sivu
17115: 1. Taloudellinen kehitys ja talouspolitiikka.......... 7 3.1 0. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
17116: 2. Valtiontalous.................................................... 10 nonala .................................................... . 77
17117: 2.1. Valtion tulot.............................................. 10 3.11. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon-
17118: 2.1.1. Tulon ja varallisuuden perusteena ala ...................................................... . 84
17119: kannettavat verot .... .... ..... .. .. ..... .. .. . 12 3.12. Työministeriön hallinnonala .................. . 91
17120: 2.1.2. Liikevaihdon perusteena kannetta- 3.13. Ympäristöministeriön hallinnonala ....... . 98
17121: vat verot ja maksut .. ..... .. .. .. ...... .. ... . 12 3.14. Valtiontalouden tuloksellisuus ja tuotta-
17122: 2.1.3. Valmisteverot................................. 13 vuus 103
17123: 2.1.4. Muut verot..................................... 14
17124: 2.1.5. Muuttulot...................................... 14 LIITTEET
17125: 2.2. Valtion menot........................................... 15
17126: 2.2.1. Menot menolajeittain ..................... 16 1. Yhdistelmät valtion talousarvioista ja tilinpää-
17127: Kulutusmenot ................................ 16 töksistä sekä valtion taseet ............................. . 105
17128: Siirtomenot. .. .. .. ... .. ... .. .. .. .... .. .... ... .. . 17 2. Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 ....... . 107
17129: Sijoitusmenot.. .. ..... .. .. .... ... ... ........ .. . 18 3. Veroperusteiden muutokset vuodeksi 1997 .... . 108
17130: Muut menot................................... 18 4. Valtiontalouden kassatulot tulolajeittain ....... . 115
17131: 2.2.2. Menot tehtävien mukaan................ 18 5. Valtiontalouden kassamenot tehtävittäin ....... . 116
17132: 2.3. Valtiontalouden tasapaino........................ 19 6. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain .. . 118
17133: 2.4. Valtionvelka .............................................. 22 7. Valtion talousarviotalouden henkilöstön mää-
17134: 2.4.1. Valuuttamääräinen valtionvelka .... 24 rä ...................................................... . 119
17135: 2.4.2. Markkamääräinen valtionvelka ..... 25 8. Valtion talousarviotalouden palkkausmenot .. 119
17136: 3. Hallinnon tuloksellisuus ................................... 26 9. Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä ja
17137: 3.1. Valtioneuvoston kanslia .. ... .. ... .... .. ... ... .. .. .. 26 eläkemenot .................................................... . 120
17138: 3.2. Ulkoasiainministeriön hallinnoala ............ 28 10. Valtion talousarviotalouden virkasuhteinen
17139: 3.3. Oikeusministeriön hallinnonala ................ 32 henkilöstö sijoituspalkkausluokan ja sukupuo-
17140: 3.4. Sisäasiainministeriön hallinnonala ............ 38 len mukaan marraskuussa 1997 ..................... . 120
17141: 3.5. Puolustusministeriön hallinnonala ............ 46 II. Valtion lainananto ......................................... . 121
17142: 3.6. Valtiovarainminsteriön hallinnonala. ...... .. 51 12. Valtion korkotukilainat ................................. . 125
17143: 3.7. Opetusministeriön hallinnonala ................ 56 13. Valtion myöntämät takaukset ........................ . 129
17144: 3.8. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- 14. Valtionvelka ................................................... . 132
17145: ala ....................................................... 62 15. Valtiokonttorin hoidossa olevat valtion omis-
17146: 3.9. Liikenneministeriön hallinnonala .............. 69 tamat osakkeet, osuudet ja muut arvopaperit . 134
17147:
17148:
17149:
17150:
17151: Asetelmissa ja taulukoissa käytetyt symbolit
17152:
17153: Ei mitään ilmoitettavaa ........................................ . Kukin asetelmien ja taulukoiden luvuista on pyöristetty
17154: Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä .. 0 erikseen, mistä aiheutuu, että summat eivät aina täsmää.
17155: Tietoa ei ole saatu ................................................ .
17156: Loogisesti mahdoton esitettäväksi ....................... .
17157: Ennakkoarvio ...................................................... . *
17158: 7
17159:
17160:
17161:
17162:
17163: 1. TALOUDELLINEN KEHITYS JA TALOUSPOLITIIKKA
17164:
17165: Talouskasvu nopeutui kertomusvuonna 6 vuodelle olivat tarkempia kuin muiden ennuste-
17166: prosenttiin, kun kasvu edellisvuonna oli 3,6 pro- laitosten arviot.
17167: senttia. Vuotta 1996 ja kertomusvuoden alkua- Hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena on
17168: kin painoi alaspäin kansainvälisten markkinoi- vahvan ja työllisyyttä parantavan talouskehityk-
17169: den epävarmuus ja vientimarkkinoiden heiken- sen edistäminen sekä valtion velkaantumisen py-
17170: tynyt tilanne, hyvän loppuvuoden ansiosta vienti säyttäminen. Tavoitteena oli myös varmistaa sel-
17171: kasvoi v. 1997 kuitenkin peräti 13 %. Kotimai- lainen talouskehitys, että Suomi voi ensimmäis-
17172: nen kysyntä kehittyi kertomusvuonna lähes en- ten maiden joukossa liittyä Euroopan talous- ja
17173: nakoidulla tavalla, kulutuksen kasvu jatkui hi- rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Näissä tavoit-
17174: taana ja investoinnit kasvoivat kymmenyksen. teissa onnistuttiin varsin hyvin, muodolliset
17175: Työttömyysaste aleni 12,6 prosenttiin, inflaatio EMU-kriteerit täyttyivät selvästi. Kasvunäky-
17176: jäi vuosikeskiarvona 1,2 prosenttiin ja korot py- mät kertomusvuodenjälkeen ovat hyvät. Inflaa-
17177: syivät matalina. Vientiä lukuun ottamatta budje- tionäkymiä parantaa erityisesti vuoden 1997 lo-
17178: tin talouspoliittiset arviot kertomusvuodelle oli- pulla solmittu 2-vuotinen tulosopimus, johon
17179: vat varsin hyvin kohdallaan. Budjettiesityksen liittyen hallitus sitoutui eräisiin tuloverotuksen
17180: talouspoliittiset arviot ja ennusteet kertomus- kevennyksiin.
17181:
17182:
17183: 1. Kansantalouden kehitys
17184: 1997'1 1996 1997'1 (TMAE97
17185: Mrd. mk Määrän muutos ennuste)
17186:
17187: BKT ................................................................................... 622 3,6 6,0 (3,9)
17188: Tuonti ............................................................................... 193 4,6 10,5 (7,0)
17189: Vienti ................................................................................ 248 6,2 12,8 (5,9)
17190: Yksityinen kulutus ........................................................... 329 3,5 3,3 (2,8)
17191: Julkinen kulutus .........................................................•.... 130 3,4 0,7 (0,4)
17192: Yksityiset investoinnit .................................................... 87 7,2 13,3 (10,5)
17193: Julkiset investoinnit ............................•............•.............. 18 11,2 6,7 (10,5)
17194: Kotimainen kysyntä ....................................................... . 567 2,9 4,7 (4,1)
17195:
17196: •'Tilastokeskuksen ennakkoluvut heinäkuulta 1998.
17197:
17198: 1995 1996 1997bl (TMAE97
17199: ennuste)
17200:
17201: Vaihtotase, mrd. mk ........................................................ 22,5 22,0 34,1 (21,2)
17202: Ansiotasoindeksi, muutos% ......................................... 4,7 3,9 2,0 (3)
17203: Kuluttajahintaindeksi, muutos% ................................. .. 1,0 0,6 1,2 (1,5)
17204: Työttömyysaste, % ......................................................... 15,6 14,7 12,6 (15,4)cl
17205: Lyhyet korot (3kk Helibor) .............................................. 5,8 3,6 3,2 ..
17206: ( )
17207: Pitkät korot (valtion oblig. 5 v) ...................................... . 7,9 6,0 4,9 ..
17208: ( )
17209:
17210: Prosenttia bruttokansantuotteesta
17211: Veroaste ........................................................................... 46,1 48,1 47,0 (47,9)
17212: Julkisyhteisöjen EMU-velka ........................................... 58,1 57,9 55,5 (61,0)
17213: Valtiontalouden velka ..................................................... 65,3 68,8 67,2 (71,9)
17214:
17215: biTilastokeskuksen ennakkoluvut heinäkuulta 1998.
17216: cl Työttömyysasteen mittaus muuttunut.
17217: 8
17218:
17219: Kuvio 1. tua pienempi. Valtion rahoitusasema muodostui
17220: alunperin ennakoitua paremmaksi, mutta kun-
17221: JULKINEN SEKTORI tien ja sosiaaliturvarahastojen talous kehittyi
17222: KANSANTALOUDESSA* hieman odotettua heikommin. Julkinen EMU-
17223: mrd.mk
17224: velka aleni 55 112 prosenttiin suhteessa kansan-
17225: 700.--.-.--.--.-.--,--.-.--.-~
17226: tuotteeseen, ennakoitua pienemmäksi, mihin
17227: 1 sl(r vaikutti erityisesti valtion pienentynyt lainan-
17228: 600 +---+---t--t---t--+-1--t·-+--t--~..t/1!_~
17229: otto.
17230: 500 ~
17231: !.....-~~ Finanssipolitiikan laskennallinen vaikutus oli
17232: ~1 julkisen talouden alijäämien pienenemisen myö-
17233: tä edelleen kiristävä, joskin tästä suuri osa oli
17234: 400
17235: ~ullkisek m• not • automaattista vastavaikutusta hyvän talouskas-
17236: 300 +--+--+-~--~--~~,·!.._.. 1 !- • -. vun lisätessä verotuloja ja vähentäessä työttö-
17237:
17238: 200
17239: .. • .. .. 1 1
17240: myysmenoja. Finanssipolitiikan kiristävää vai-
17241: kutusta kompensoi alentunut korkotaso. Tiukan
17242: Va,io~ mt!not finanssipolitiikan ja keveän rahapolitiikan yhdis-
17243: 100 ' !
17244: telmä tuki kansantalouden kasvua kestävällä
17245: pohjalla, mitä vahvisti edelleen markkinoiden
17246: 0+--+--+-~--1---+---1-+--+-+--l luottamus talouspolitiikan linjaan.
17247: 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97* EU -tason talouspolitiikan yhteensovittami-
17248: *Karl~ liliflflitlen mukaan, kåyvin hinnoin; sessa otettiin kertomusvuonna käyttöön menet-
17249: ei sisAIIA ftlåGitustaloustoimia, mm. pankki- telytapoja,joilla seurataan ja edistetään jäsenval-
17250: tukea, aravalainota eikä julkisen sektorin sisäi-
17251: siä slittoja.
17252: tioiden lähentymistä ja vakautta. Talouspolitii-
17253: kan yleislinjoja, monenkeskistä talousseurantaa
17254: sekä liiallisten alijäämien menettelyä käsitellään
17255: säännönmukaisesti ECOFIN-neuvostossa.
17256: JulkiseR talouden tasapainon parantaminen ja Amsterdamissa pidetyssä Eurooppa-neuvoston
17257: ve\k.aaRtun.eisuwien kääntäminen laskuun olivat kokouksessa sovittiin vakaus- ja kasvusopimuk-
17258: erityisen keskeisiä tavoitteita, sekä kestävän ta- sesta, jossa luotiin ennakkovaroitusjärjestelmä
17259: louskasvH että EMU-kriteerien saavuttamisen jäsenvaltioiden talouksissa esiintyvien häiriöiden
17260: kannalta. Markki.Roiåen luottamuksen Suomen varalta ja täsmennettiin julkisten talouksien liial-
17261: hyvään ta.Jouikekitykseen ja matalien korkojen lisiin alijäämiin liittyviä sanktioita.
17262: arvioitiin riippuvan keskeisesti EMU-kriteerien Valtiontalouden alijäämä supistui v. 1997
17263: toteut\l~Biteita. Tämä oli sitäkin tärkeämpää, budjetoitua nopeammin. Budjetin mukainen val-
17264: k•a W0ita 19%koikovajttlkiseft talouden ali- tiontalouden nettorahoitustarve oli ollut 29 mrd.
17265: jäämä tarkistui lopullisissa tilastoissa hieman mk, mutta toteutunut nettolainanotto jäi 10 mrd.
17266: kriittistä 3 pro~ rajaa wwremmaksi. markkaan. Kansantalouden tilinpidon käsitteis-
17267: Kertomusvuom~a ju!kis~söjen rahoitus- tössä, jossa eräät sekalaiset kassatulot luetaan
17268: alijäämä (EMU-~ä) 00. 1 % suhteessa finanssisijoitusten purkamiseksi, alijäämä piene-
17269: kansantuofteese., hieman alunperin ennakoi- ni ennustetusta 3 mrd. mk, syynä erityisesti yhtei-
17270:
17271:
17272: 2. Jultc:isyhteisöjen rahoitusjäämät
17273: Valtio Kunnat Sosiaali- Yhteensä
17274: turvarahastot
17275: Miljardia markkaa % BKT:sta
17276:
17277: 1992 .......................................................... . -36.4 -3,8 12,3 -27,8 -5,8
17278: 1993 .......................................................... . -54,2 1,9 13,6 -38,7 --8,0
17279: 1994 ...................., ...................................... . -57,9 6,6 19,8 -31,6 --6,2
17280: 1995 ··························································· -53,0 3,3 21.4 -28,3 -5.1
17281: 1996 .......•................................................... -42,1 2.4 19,8 -20,7 -3,6
17282: "1997•1.................................................................................................. -26,9 0,2 17,8 --8,9 -1.4
17283:
17284: • 1 Tilastokeskuksen ennakkoluvut heinäkuulta 1998.
17285: 9
17286:
17287: söveron tuoton erittäin vahva kasvu. Selvästi pie- menosäästöpäätösten toteuttamista. Vaalikau-
17288: nentyneen lainanoton ansiosta valtion velka suh- den alusta vuoden 1997 loppuun mennessä val-
17289: teessa kansantuotteeseen kääntyi laskuun vuo- tiontalouden uusia rakenteellisia menosäästöjä
17290: den 1997 lopulla. oli toteutunut 18 mrd. mk. Kaikkiaan valtion
17291: Hallitusohjelmassa on tavoitteena myös vero- menojen päätetyt ja toteutetut leikkaukset tällä
17292: tuksen rakenteen korjaaminen työntekoa, yritte- vuosikymmenellä vastaavat vuosikymmenen lo-
17293: liäisyyttä ja taloudellista kasvua tukevaan suun- pussa yli 8 prosenttia suhteessa kansantuottee-
17294: taan. Kotitalouksien tuloihin kohdistuvaa vero- seen, mikä on kansainvälisesti vertaillen paljon.
17295: tusta pystyttiin keventämään vuosina 1996-97 Toteutetut säästöt ovat lisänneet merkittävästi
17296: yhteensä 8 mrd. markalla. Verotuksen painopis- markkinoiden luottamusta siihen, että Suomen
17297: tettä muutettiin korottamalla hieman energia- ja kansantalouden ja julkisen sektorin velkakierre
17298: ympäristöveroja. Kaikkiaan verotulojen kerty- saadaan hallintaan. Korkojen alentuminen Suo-
17299: mä kasvoi kertomusvuonna 5,9 prosenttia, vero- messa suhteessa ulkomaisiin korkoihin onkin
17300: aste aleni 47,0 prosenttiin. pitkälti tämän ansiota kuten myös Suomen val-
17301: Vuoden 1997 aikana jatkettiin hallitusohjel- tion luokituksen korjautuminen ylöspäin kan-
17302: man lisäpöytäkirjan mukaisesti rakenteellisten sainvälisillä lainamarkkinoilla.
17303:
17304:
17305:
17306:
17307: Kuvio2. Kuvio3.
17308:
17309:
17310: JULKISET MENOT FINANSSIPOU"niKAN
17311: ERÄISSÄ MAISSA V. 1997 KYSYNTÄSYSÄYS, PROSENTTIA
17312: % prosenttia bruttokansantuotteesta Kysyntä- BRUTTOKANSANTUOTTEESTA Korot
17313: 70 . . . . . - - - - - - - - - - - - - - - - , sysäys JA KORKOKEHITYS %
17314: 8 15
17315:
17316:
17317:
17318:
17319: 2
17320:
17321: 0 7
17322:
17323: -2 5
17324: -4....__ _ _ _ _ _ _ _ _ ____;;;......a.3
17325: 89 90 91 92 93 94 95 96 97
17326: Suomi Ruotsi EU- OECD- ~ Kysyntäsysäys, v•onpalautusolkalstu
17327: maat maat ---3kk Hellbor
17328: Lähde: OECD Economic ouUook • • • • • ·5 v. obligaatiokorko
17329:
17330:
17331:
17332:
17333: 2 380217L
17334: 10
17335:
17336:
17337:
17338:
17339: 2. VALTIONTALOUS
17340:
17341: 2.1. VALTIONTULOT
17342:
17343: Hallituksen esitys vuoden 1997 talousarvion yhteensä 1 580 milj. mk. Ensimmäisessä lisäbud-
17344: tulojen määräksi ilman nettolainanottoa oli 162 jetissa korotettiin verotulojen tuloarviota 2 310
17345: mrd. mk. Nettolainanotto mukaan lukien tulojen milj. mk, sekalaisia tuloja 3 672 milj. mk sekä
17346: määrä hallituksen esityksessä oli 190 806 milj. korkotuloja ja voiton tuloutuksia 975 milj. mk.
17347: mk. Eduskuntakäsittelyssä tuloarvio laski netto- Samassa yhteydessä valtion nettolainanottoa vä-
17348: määräisesti 485 milj. mk. Verotulojen ennustetta hennettiin 8 580 milj. mk. Toisessa lisäbudjetissa
17349: ei muutettu, mutta sekalaisten tulojen arviota korotettiin sekalaisten tulojen tuloennustetta
17350: korotettiin 34,8 milj. mk ja nettolainanottoa 1 783 milj. mk ja vähennettiin edelleen arviota
17351: alennettiin 520 milj. mk. valtion nettolainanotoksi 1 740 milj. mk. Kerto-
17352: Kertomusvuoden aikana tehtiin kaksi lisä- musvuoden budjetoidut tulot yhteensä olivat si-
17353: budjettia, joissa vähennettiin budjetoituja tuloja ten 188 740 milj. mk.
17354:
17355: 3. Tuloarvio sekä tulot tilinpäätöksen ja talousarviotalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1997
17356: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Tuloarviot Tilinpäätös Kassa-
17357: tulo- tuloarvio 1isäykset ja yhteensä laskelma
17358: arvioksi vähennykset
17359: Miljoonaa markkaa
17360:
17361: Os. 11 Verot ja veronluontaiset tulot ....... 131 649 131 649 2 310 133 959 134 219 134 220
17362: Os. 12 Sekalaiset tulot ............................... 26604 26 639 5 455 32 094 33 200 32 356
17363: Os. 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset ... 3 036 3036 975 4011 3943 3947
17364: Os. 15 Lainat ....................•......................... 29 517 28 997 -10 320 18 677 13 305 13 305
17365: Yhteensä ...•...........•.•..•..............••...•..•........ 190 806 190 321 -1580 188 740 184 668 183 827
17366:
17367:
17368: 4. Valtiontalouden kassatulot
17369: 1995 1996 1997 Muutos
17370: 1997/96
17371: Miljoonaa markkaa %
17372:
17373: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot .. 40092 48 359 52 546 9
17374: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut. 39418 44075 47 661 8
17375: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ....... . 265 67 4 -94
17376: Valmisteverot ................................•................................. 21835 23 210 24640 6
17377: Muut verot ja veronluontaiset tulot ............................. . 7104 8 534 9 656 13
17378: Verot ja veronluontaiset tulot .................................••.... 108 713 124246 134 507 8
17379: Sekalaiset tulot 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 26 716 31 228 31 684 1
17380: Korkotulot ja voiton tuloutukset ............•....................... 9 121 8 551 7 034 -18
17381: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ............................. . 7 923 9894 8 412 -15
17382: Tulot ilman lainanottoa ....•...•.....•.............••..•............•.•. 152 473 173 918 181 637 4
17383:
17384: Nettolainanotto (+) .........................•................................ 54071 33 845 10 371 -69
17385: Kassatulot yhteensä .....•..........•..•....................••............. 206544 207 763 192 008 -8
17386: 11 Sisältää valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit.
17387: 11
17388:
17389: Tilinpäätöksen mukaan budjettitalouden tu- Kuvio4.
17390: lot olivat 184 668 milj. mk, joten tilinpäätös poik-
17391: kesi budjetoiduista tuloista 4 072 milj. mk. Suuri VALTIONTALOUDEN TULOT
17392: osa budjettiarvion ja tilinpäätöksen erosta selit- mrd.mk
17393: 12 kuukauden liukuva summa
17394: tyy vähentyneellä valtion nettolainanotolla. 180
17395: Budjettitalouden kassatulot olivat kertomus-
17396: vuonna 183 827 milj. mk.
17397: Valtiontalouden verotulot kasvoivat 8,3 %.
17398: Verojen kasvua lisäsivät erityisesti yhteisövero ja
17399: 160
17400:
17401: 140
17402: Tu!c t pl. neH ~
17403:
17404:
17405: -- - """""'
17406: Ia inan pHo ~ - ,.~""'
17407:
17408:
17409: arvonlisävero. Yhteisöveron 35 prosentin kasvu- 120 .... ,...._J !'-V
17410: -/
17411: vauhti johtui yritysten siirtymävarausten purka-
17412: misesta ja yritysten tuloskehityksen parantumi-
17413: sesta. Arvonlisäveroa kasvattivat mm. yksityisen
17414: kulutuksen sekä rakennusinvestointien kasvu.
17415: 100
17416: 80
17417: """""'
17418: -
17419: Mu lttul ~~ ...1
17420: .,.....
17421:
17422:
17423: Muut kuin verotulot vähenivät 5% korkotulojen Ver )tule
17424: ja emissiovoittojen nettouttamisen vuoksi, vaik- 60
17425: ka pankit aikaistivat pääomatuen takaisinmak- 40
17426: suja.
17427: Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot ilman 20
17428: lainanottoa olivat 22 162 milj. mk, joten rahasto-
17429: jen tulot vähenivät 6 %. Rahastojen tulojen vähe- 0
17430: nemiseen vaikutti eniten takaisin maksettujen 90 91 92 93 94 95 96 97
17431: lainojen supistuminen. Takaisin maksettuja lai-
17432: noja kertyi rahastoille 7 436 milj. mk.
17433: Valtiontalouden kassatulot'> yhteensä olivat
17434: 192 008 milj. mk ja kassatulot ilman nettolainan-
17435: ottoa olivat 181 637 milj. mk. Valtiontalouden
17436: nettolainanotto oli siten 10 370 milj. mk. Veroas- Verojen kertymiin vaikuttaa myös se, missä
17437: te kertomusvuonna oli 47,0 %,joten veroaste las- määrin edelliseltä verovuodelta maksuunpannut
17438: ki 1,1 prosenttiyksikköä vuodesta 1996. verot saadaan kannettua. Erääntyneitä veroja oli
17439: maksamatta kertomusvuoden lopussa 25 860
17440: 11 Valtiontalouden kassatulot saadaan, kun talousar-
17441: milj. mk, mikä merkitsee verojäämien 0,75 pro-
17442: viotalouden kassatuloihin lisätään rahastojen tulot sentin vähenemistä vuodesta 1996. Työnantaja-
17443: ilman suorituksia talousarviosta ja vähennetään saa- suoritusten, arvonlisäveron ja liikevaihtoveron
17444: dusta summasta rahastojen suoritukset talousar- verojäämät supistuivat huomattavasti.
17445: vioon.
17446:
17447:
17448: 5. Verojäämät
17449: 1995 1996 1997 Muutos
17450: 1997/96
17451: Miljoonaa markkaa %
17452:
17453: Ennakkovero .................................................................... 1 304 1179 1 471 25
17454: Kannassa maksettavat verotusmenettelylain mukaiset
17455: verot ................................................................................. 10 171 10 910 11 733 8
17456: Perintö- ja lahjavero ........................................................ 78 86 84 -2
17457: Maksuunpannut työnantajasuoritukset ......................... 5 326 5 005 4400 -12
17458: Muut maksuunpannut välittömät verot ......................... 106 149 163 9
17459: Välittömät verot yhteensä ............................................. 16985 17 329 17 851 3
17460:
17461: Maksuunpantu liikevaihtovero/arvonlisävero ............... 8 298 8 635 7 924 -8
17462: Muut maksuunpannut välilliset verot ............................ 122 91 85 -7
17463: Välilliset verot yhteensä ................................................ 8420 8 726 8009 -8
17464:
17465: Verojäämät yhteensä ..................................................... 25405 26055 25860 -1
17466: 12
17467:
17468: 2.1.1. Tulon ja varallisuuden perusteella Vuoden 1996 tuloihin kohdistunut lopullinen
17469: kannettavat verot verotus valmistui ajallaan marraskuun alussa
17470: 1997. Henkilöasiakkaille ja yhteisöille palautet-
17471: Tulon ja varallisuuden perusteella kannetta- tiin veroja 5,6 mrd. mk, ja maksuunpantujen
17472: via veroja kertyi yhteensä 52 546 milj. mk. Kerty- jäännösverojen summa kohosi 6,6 mrd. mark-
17473: mä kasvoi siten lähes 9 %. Kertymään vaikutti kaan.
17474: erityisesti yhteisöverojen huomattava kasvu. Yhteisöjen oli purettava vuoden 1993 alussa
17475: Tuloverotuksessa toteutettiin v. 1997lukuisia toteutetun yritysverouudistuksen yhteydessä
17476: veroperustemuutoksia, jotka kevensivät valtion syntyneet siirtymävaraukset investoinneiksi tai
17477: tuloverotusta yli 3,5 mrd. markalla. Valtion tulo- tulokseksi vuoden 1997loppuun mennessä. Siir-
17478: veroasteikon tulorajoja korotettiin poikkeuksel- tymävarausten purkamisen vuoksi valtion yhtei-
17479: lisesti 4 %,jolloin verotettavan tulon alaraja nou- sövero-osuuden arvioidaan kasvaneen noin 2 000
17480: si 43 000 markasta 45 000 markkaan. Neljän milj. mk. Siirtymävarauksen purkamisen ja yri-
17481: prosentin inflaatiotarkistuksen lisäksi tulovero- tysten kohonneiden tulosten vuoksi valtion
17482: asteikon marginaaliveroprosentteja alennettiin osuus yhteisöverokertymästä kasvoi kertomus-
17483: kaikilla tulotasoilla yhdellä prosenttiyksiköllä. vuonna 35 %. Yhteisöveroista kertyi aikaisempia
17484: Keskeinen muutos oli myös tulonhankkimisvä- vuosia huomattavasti suurempi osuus ennakoina
17485: hennyksen enimmäismäärän korottaminen 1 800 ja niiden täydennysmaksuina.
17486: markkaan. Lisäksi tuloverotuksen kannusta- Korkotulojen lähdeveroon ei tehty veroperus-
17487: vuutta lisättiin korottamalla kunnallisverotuk- temuutoksia, mutta korkotason laskun ja talle-
17488: sen ansiotulovähennyksen enimmäismäärä 5 500 tuskannan pienenemisen vuoksi verokertymä
17489: markkaan ja lieventämällä vähennyksen poistu- pieneni 22% vuodesta 1996. Perintö- ja lahjave-
17490: misesta aiheutuvaa marginaaliverovaikutusta. roakertyi 1459milj.mk,mikäon 12 %enemmän
17491: Kertomusvuoden lokakuussa aloitettiin koti- kuin vuonna 1996.
17492: taloustyön verovähennyskokeilu, jolla parannet-
17493: tiin kotitalouksien työllistämisen kannustavuut-
17494: ta. Tuki myönnettiin kotitaloudessa tavanomai- 2.1.2. Liikevaihdon perusteella kannet-
17495: sesti tehtävien hoito- ja kunnossapitotöiden pe- tavat verot ja maksut
17496: rusteella. Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneis-
17497: sä tuki myönnettiin suoraan verovelvollisille, Arvonlisäveroa kertyi 45 599 milj. mk, mikä
17498: kun taas Itä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä merkitsee kertymän 8,3 prosentin kasvua vuo-
17499: tuki myönnettiin työn suorittaneelle yritykselle. teen 1996 verrattuna. Kannetusta arvonlisäve-
17500: Pienyritysten tuloverotusta kevennettiin korot- rosta 2 400 milj. mk ohjattiin suoraan Kansanelä-
17501: tamalla jaettavan yritystulon pääomatulo-osuut- kelaitokselle, mikä vähensi arvonlisäveron tuot-
17502: ta 18 prosenttiin yrityksen nettovarallisuudesta. toa 5 %. Arvonlisäveron veroperusteisiin tehtiin
17503: Tuloverotuksessa vähennyskelpoista työnte- kertomusvuonna useita pienehköjä ja teknis-
17504: kijän työeläkemaksua korotettiin 4,3 prosentista luonteisia muutoksia, mutta muutoksilla ei ollut
17505: 4,5 prosenttiin, mutta työttömyysvakuutusmak- olennaisia vaikutuksia talouden toimintaan tai
17506: su säilyi 1,5 prosentissa. Pääomatulojen ja yhtei- valtiontalouden tilaan. Oma-aloitteisesti mak-
17507: söjen tuloveroprosentti säilyi ennallaan 28 pro- settua alkutuottajien arvonlisäveroa kertyi 1 320
17508: sentissa, minkä lisäksi myös varallisuusveroas- milj. mk. Alkutuottajille maksettiin vuodelta
17509: teikko pidettiin ennallaan. 1996 palautuksia 344 milj. mk.
17510:
17511:
17512:
17513: 6. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot
17514: 1995 1996 1997 Muutos
17515: 1997/96
17516: Miljoonaa markkaa %
17517:
17518: Tulo- ja varallisuusvero .................................................. 37 871 45 778 50086 9
17519: Korkotulojen lähdevero .................................................. 1 229 1280 1 001 -22
17520: Perintö- ja lahjavero ........................................................ 992 1 301 1459 12
17521: Yhteensä .......................................................................... 40092 48359 52546 9
17522: 13
17523:
17524: 7. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut
17525: 1995 1996 1997 Muutos
17526: 1997/96
17527: Miljoonaa markkaa %
17528:
17529: Arvonlisävero .................................................................. 36939 42103 45 599 8
17530: Vakuutusmaksuvero ....................................................... 1 551 1 581 1 637 4
17531: Apteekkimaksut ............................................................... 357 391 426 9
17532: Televero ........................................................................... 571
17533: Yhteensä .......................................................................... 39418 44075 47661 8
17534:
17535:
17536:
17537:
17538: Kunnille palautettiin verottoman toiminnan Polttoaineveroa kertyi . valtiolle kaikkiaan
17539: hankintoihin sisältyvää arvonlisäveroa 4 461 13 896 milj. mk. Kertymästä II 854 milj. mk ker-
17540: milj. mk, joka peritään valtiolle kokonaisuudes- tyi nestemäisten polttoaineiden valmisteveroista
17541: saan takaisin v. 1998. Vuonna 1996 kunnille pa- ja 2 042 milj. mk kertyi energiaveroina. Energia-
17542: lautetuista määristä (4 132 milj. mk) perittiin verojen kertymä kasvoi vuodesta 1996 peräti
17543: takaisin 94,6 prosenttia. Valtion tilinpäätöksen 45%.
17544: sekalaisiin tuloihin kirjattiin takaisin perittäviä Kertomusvuonna energiaverotuksessa toteu-
17545: arvonlisäveropalautuksia 3 907 milj. mk. tettiin merkittävä muutos, sillä sähkön energia-
17546: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero- lähteiden verottamisesta luovuttiin ja siirryttiin
17547: kertymä kasvoi kertomusvuoden aikana 3,5 %. lopputuotteen eli sähkön verottamiseen. Sähkön
17548: Apteekkien liikevaihdon perusteella määräyty- tuotannon polttoaineet vapautettiin siten veros-
17549: vät apteekkimaksut kasvoivat puolestaan 9 %. ta, ja sähköverosta tehtiin kahteen veroluokkaan
17550: porrastettu valmisteverotyyppinen vero. Sähkö-
17551: verotuksen tasoa kiristettiin samalla 900 milj.
17552: markalla. Pienvesivoimalaitoksille, tuulivoima-
17553: 2.1. 3. Valmisteverot laitoksille ja pienille lämmitysvoimalaitoksille
17554: myönnettiin sähköverkkoon toimitetusta säh-
17555: Tupakkaveroon ei tehty perustemuutoksia, köstä valtion tukea.
17556: minkä vuoksi tupakkaveron tuotto kasvoi alle Lämmöntuotannon polttoaineista kannettiin
17557: 3 %. Myöskään makeisveron ja virvoitusjuoma- edelleen veroa. Näiden polttoaineiden verotusta
17558: veron veroperusteita ei muutettu. muutettiin kuitenkin siten, että niiden vero mää-
17559: Alkoholijuomaverotuksessa pienpanimoille räytyi pelkästään niiden energialähteen hiilisisäl-
17560: myönnettyä alkoholijuomaveron alennusta laa- lön perusteella. Vero-osuutta korotettiin noin
17561: jennettiin. Muutoksella ei ollut kuitenkaan olen- puolitoistakertaiseksi entiseen energiajärjestel-
17562: naista vaikutusta verokertymän tuottoon. Alko- mään verrattuna. Maakaasulie ja polttoturpeelle
17563: holijuomaveroa kertyi kertomusvuonna 7 160 myönnettyä verohelpotusta jatkettiin.
17564: milj. mk, mikä merkitsee veron 2 prosentin kas- Myös liikennepolttoaineiden ja kevyen sekä
17565: vua vuodesta 1996. raskaan polttoöljyn verotusta muutettiin läm-
17566:
17567:
17568:
17569: 8. Valmisteverot
17570: 1995 1996 1997 Muutos
17571: 1997/96
17572: Miljoonaa markkaa %
17573:
17574: Tupakkavero .................................................................... 3 085 3166 3252 3
17575: Alkoholijuomavero ......................................................... 6807 7 008 7160 2
17576: Polttoainevero ................................................................. 11 628 12 714 13 896 9
17577: Muut valmisteverot ....................................................... .. 315 322 331 3
17578: Yhteensä .......................................................................... 21835 23210 24640 6
17579: 14
17580:
17581: möntuotannon polttoaineiden verokohtelua vas- 2.1.5. Muut tulot
17582: taavalla tavalla. Niiden kokonaisverorasitusta ei
17583: kuitenkaan muutettu, minkä vuoksi liikenne- Vuonna 1997 verot muodostivat 74% valtion-
17584: polttoaineiden, kevyen ja raskaan polttoöljyn talouden tuloista. Kertomusvuotta edeltäneenä
17585: perusveroa alennettiin tai se poistettiin koko- vuonna osuus oli 71,5 %,joten verojen suhteelli-
17586: naan. nen osuus kaikista valtiontalouden tuloista kas-
17587: voi hivenen. Valtiontalouden tuloilla rahoitettiin
17588: valtiontalouden menoista 93 %. Suhdeluku on
17589: 2.1.4. Muut verot kohonnut nopeasti 1990-luvun matalan tason
17590: jälkeen. Esimerkiksi v. 1994 tuloilla rahoitettiin
17591: Suomi kantaa tullit ja tuontimaksut suoraan menoista vain 68 %, mutta kertomusvuotta edel-
17592: EU:lle, mistä tehtävästä Suomi vastaanottaa lisenä vuonna tulojen osuus menoista oli jo
17593: budjetin sekalaisiin tuloihin sisältyvän kanto- 82,5 %. Nettolainanotolla rahoitettiin kertomus-
17594: palkkion. Kertomusvuonna Suomi sai myös as- vuonna 5,3 % valtiontalouden menoista ja lop-
17595: teittain alenneen osan kansallisen tullitariffin ja puosa rahoitustarpeesta katettiin rahoitusvara-
17596: EU:n tullitariffin erotuksesta. Tämä osuus tuotti uksia purkamalla.
17597: valtiolle siirtymäkauden viimeisenä vuonna enää Verotulojen lisäksi valtiolle ja rahastoille ker-
17598: 4 milj. mk. EU:lle tilitettiin kertomusvuonna 859 tyi yli 47 mrd. mk muita tuloja. Muut tulot vähe-
17599: milj. mk tulliaja 45 milj. mk tuontimaksuja. nivät kertomusvuonna 5 %. Väheneminenjohtui
17600: Leimaverotusta uudistettiin siten, että varain- korkotulojen ja emissiovoittojen nettouttamises-
17601: siirtoihin kohdistuva leimaverotus korvattiin ta korkomenojen kanssa. Suuri osa valtiontalou-
17602: erillisenä varainsiirtoverolla. Varainsiirtoleima- den muista tuloista kertyi erilaisista julkisista
17603: verotuksen eriyttäminen leimaverosta alensikin palveluista perittävistä maksuista, EU:lta saa-
17604: leimaverokertymää noin kahdella kolmasosalla. duista tuloista sekä korko- ja osinkotuloista.
17605: Leimaveroa kannettiin kertomusvuonna kiin- Julkisista palveluista kannettavia maksuja
17606: teistökiinnityksistä, eräistä toimitusasiakirjoista ovat muun muassa tulot poliisin myöntämistä
17607: sekä velkakirjoista tai muista saamistodisteista. luvista, terveydenhuollon tulot ja erilaiset liiken-
17608: Varainsiirtovero kohdistui kiinteistöjen ja arvo- teeseen liittyvät maksut, kuten merenkulkulai-
17609: papereiden luovutuksiin. toksen tulot. Myös kuntien, seurakuntien ja
17610: Muita veroja ja veronluonteisia tuloja kertyi Kansaneläkelaitoksen maksamat osuudet val-
17611: valtiolle 9 660 milj. mk. Kyseisestä summasta tion verotuskustannuksista sisältyvät muihin tu-
17612: suurimman osan muodosti autovero, jonka ker- loihin. Sekalaisiin tuloihin sisältyy veikkausvoit-
17613: tymä oli 4 210 milj. mk. Huoltovarmuusrahas- tovarojen lisäksi esimerkiksi 6 mrd. mk siirtoa
17614: toon tuloutettavaa huoltovarmuusmaksua ker- valtion eläkerahastosta, 4,1 mrd. mk tuloja ra-
17615: tyi 247 milj. mk.
17616:
17617:
17618:
17619:
17620: 9. Muut verot ja veronluonteiset tulot
17621: 1995 1996 1997 Muutos
17622: 1997/96
17623: Miljoonaa markkaa %
17624:
17625: Tuontitulli ........................................................................ 265 67 4 -94
17626: Leimavero ........................................................................ 2 030 2 047 781 -62
17627: Auto- ja moottoripyörävero ........................................... 2 686 3 611 4 210 17
17628: Moottoriajoneuvovero .................................................. . 668 929 979 5
17629: Varainsiirtovero ............................................................... 1 727
17630: Ajoneuvovero .................................................................. 1046 1110 1 129 2
17631: Muut ................................................................................. 674 837 830 -1
17632: Yhteensä .......................................................................... 7 369 8601 9660 12
17633: 15
17634:
17635: 10. Muuttulot
17636: 1995 1996 1997 Muutos
17637: 1997/96
17638: Miljoonaa markkaa %
17639:
17640: Sekalaiset tulot ................................................................ 26 716 31 228 31 684 1
17641: -osuus veikkausvoittovaroista 11 ................................ .. 2 989 3 333 3 657 10
17642: - veronlisäykset yms. veronmaksun laiminlyömisestä
17643: määräaikana ............................................................. .. 481 406 333 -18
17644: -muut ............................................................................ 23 245 27 488 28 027 2
17645: Korkotulot ja voiton tuloutukset ................................... . 9 121 8 551 7 034 -18
17646: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ............................ .. 7 923 9 894 8 412 -15
17647: Yhteensä ........................................................................ .. 43760 49672 47130 -5
17648: 11 Valtion osuus veikkausvoittovaroista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saa-
17649: dusta tulosta sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuotto.
17650:
17651:
17652:
17653: hoitusmarkkinoiden vakauttamisesta (pankkien ja voiton tuloutukset, jotka laskivat vuodesta
17654: pääomatuen takaisinmaksut) ja 1,6 mrd. mk val- 1996 lähes 18 prosenttia. Korkotason laskun li-
17655: tionyhtiöiden osakkeiden myyntituloja. Muina säksi korkotuloja ja voiton tuloutuksia pienensi
17656: pienempinä erinä valtiolle kertyi mm. tuomiois- korkotulojen ja emissiovoittojen nettouttaminen
17657: tuintuloja 171,4 milj. mk, viehekalastusmaksuja korkomenojen kanssa. Valtio sai korkotuloja
17658: 11,5 milj. mk ja sakkoja 244 milj. mk. talletuksistaan 1 715 milj. mk. Valtion kassava-
17659: Euroopan unionilta valtio ja rahastot saivat rojen keskimääräinen tuotto oli 3,51 %. Valtio-
17660: tulonsiirtoja yhteensä 6 185 milj. mk. Muun konttorin hoitamat lainat tuottivat kertomus-
17661: muassa Euroopan aluekehitysrahastosta saata- vuoden aikana korkotuloja yhteensä 2 034 milj.
17662: vat tulot olivat 450,2 milj. mk, EU:n maatalou- mk.
17663: den ohjaus- ja tukirahaston tulot olivat 3 274,6 Asunto- ja perusparannuslainoista kertyneet
17664: milj. mk ja Euroopan sosiaalirahaston tulot oli- korkotulot laskivat hieman. Osinkotuloja kertyi
17665: vat 945,2 milj. mk. Maatilatalouden kehittämis- valtiolle 1 887 milj. mk, mikä merkitsee osinkotu-
17666: rahasto ja maatalouden interventiorahasto sai- lojen kertymän 24 prosentin kasvua vuodesta
17667: vat EU:lta tuloja yhteensä 877 milj. mk. Euroo- 1996.
17668: pan unionin traditionaalisten varojen kantopalk- Valtiontaloudelle takaisin maksetut lainat las-
17669: kio oli 94 milj. mk. kivat 8 412 milj. markkaan. Summasta 976 milj.
17670: Talousarviotalouteen kertyi korkotuloja ja mk ohjautui talousarviotalouteen ja 7 436 milj.
17671: voiton tuloutuksia 3 943 milj. mk ja rahasto- mk rahastoille. Ydinjätehuoltorahaston antami-
17672: talouteen kertyi korkotuloja 3 877 milj. mk. Su- en lainojen takaisinmaksuja oli 3 158 milj. mk,
17673: lauttamalla edellä mainituista eristä keskinäiset asuntorahaston 3 307 milj. mk ja maatilatalou-
17674: siirrot pois saadaan valtiontalouden korkotulot den kehittämisrahaston 971 milj. mk.
17675:
17676:
17677:
17678:
17679: 2.2. VALTION MENOT
17680: Valtiontalouden kassamenot olivat kertomus- touttaminen merkitsi sitä, että aiemmin talousar-
17681: vuonna 195,0 mrd. mk. Menot olivat nimellisesti vion tulopuolelle merkityt obligaatiolainojen ko-
17682: 7,5% pienemmät kuin v. 1996. Supistuminen ai- rot ja uusien lainojen liikkeeseenlaskun yhteydes-
17683: heutui suureksi osaksi siirtymisestä korkomeno- sä mahdollisesti syntyvät emissiovoitot siirrettiin
17684: jen, korkotulojen ja emissiovoittojen nettoutus- menopuolelle korkomenojen vähennyksiksi (ja
17685: menettelyyn kertomusvuoden alusta lukien. Net- pääomatappiot vastaavasti korkomenojen lisä-
17686: 16
17687:
17688: 11. Menoarvio sekä menot tilinpäätöksen ja talousarviotalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1997
17689: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Menoarviot Tilinpäätös Kassa-
17690: meno- menoarvio 1isäykset ja yhteensä laskelma''
17691: arvioksi vähennykset
17692: Miljoonaa markkaa
17693:
17694: 21 Pl. Tasavallan presidentti ......................... 30 30 2 32 31 31
17695: 22 Pl. Eduskunta ............................................ 280 283 283 271 271
17696: 23 Pl. Valtioneuvosto .................................... 192 192 0 193 192 198
17697: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ... 3 080 3082 105 3186 3126 3 078
17698: 25 Pl. Oikeusministeriön hallinnonala ......... 2 691 2 691 26 2 717 2 705 2 689
17699: 26 Pl. Sisäasiainministeriön hallinnonala .... 6163 6163 66 6228 6 216 6259
17700: 27 Pl. Puolustusministeriön hallinnonala .... 9 653 9 653 460 10 113 10 112 10054
17701: 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala 27 865 27 878 -173 27 705 27 547 28 080
17702: 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala ......... 25 355 25355 556 25 911 26188 25413
17703: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön
17704: hallinnonala ......................................... 12 575 12600 168 12 768 12 697 12 267
17705: 31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala ....... 7 756 7924 317 8 241 8253 8232
17706: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön
17707: hallinnonala ......................................... 4 729 4955 -16 4940 4567 4542
17708: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön
17709: hallinnonala ......................................... 45 768 45 231 442 45674 45 214 44874
17710: 34 Pl. Työministeriön hallinnonala .............. 13 728 13 828 18 13846 13 446 13454
17711: 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala ... 3853 3671 8 3679 3 729 3756
17712: 36 Pl. Valtionvelka ......................................... 27 088 26777 -3555 23 222 23084 23084
17713: Yhteensä ........................................................ 190 805 190 314 -1577 188 737 187 378 186283
17714:
17715: ''liman varastojen muutoksia.
17716:
17717:
17718:
17719:
17720: yksiksi). Emissiovoittoja syntyi kertomusvuonna 1996 lokakuun alusta lukien. Valtion henkilös-
17721: yhteensä 6,7 mrd. mk ja korkotuloja kertyi 2,1 tön ansiotasoindeksi nousi v. 1997 keskimäärin
17722: mrd. mk. Näistä rakennemuutoksista puhdistet- 2,2 %, josta noin kaksi kolmasosaa oli sopimus-
17723: tuna menot supistuivat nimellisesti 3,3 %ja kiin- korotuksen vaikutusta ja loput rakennemuutok-
17724: tein hinnoin 4 %. Pankkitukea ei maksettu enää sia. Valtion työvoimakustannukset yhteensä,
17725: v. 1997, mikä alensi lisäksi menojen tasoa edelli- mm. palkat ja sosiaalivakuutusmaksut, olivat
17726: sestä vuodesta lähes 4 mrd. mk. Vuoteen 1997 kertomusvuonna 23,6 mrd. mk, ja niiden kasvu
17727: kohdistuneiden uusien säästöpäätösten vaikutus 3,1 %. Palkkasumma eli varsinaiset palkkamenot
17728: oli myös noin 4 mrd. mk. Näiden lisäksi erittäin ilman sosiaalivakuutusmaksuja oli 18,3 mrd. mk.
17729: suotuisa suhdannekehitys supisti menoja työttö- Valtion eläkemaksua alennettiin 0,2 prosenttiyk-
17730: myyden alenemisen kautta. siköllä. Valtion talousarviotalouden henkilöstön
17731: määrä, 122 300 henkeä, pysyi lähes ennallaan.
17732: Toimintamenojen nettouttaminen laajeni hie-
17733: 2.2.1. Menot menolajeittain man, mikä alensi marginaalisesti kulutusmenoja
17734: ja vastaavasti sekalaisia tuloja.
17735: Kulutusmenot Valtion budjetin luokituksen mukaisiin toi-
17736: mintamenoihin (kulutusmenoihin) sisältyy pää-
17737: Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti osa kone- ja kalustoinvestoinneista. Valtion elä-
17738: hieman, mutta jäivät reaalisesti edellisen vuoden kemenot ovat jatkuvasti kasvaneet, ja kertomus-
17739: tasolle. Lähes puolet valtion kulutusmenoista on vuonna niiden nimellinen kasvu oli 3,0 %. Eläk-
17740: palkkoja, sosiaalivakuutusmaksuja ja muita hen- keiden lukumäärä nousi 2,3 % (ks. liite 9). Puo-
17741: kilöstömenoja. Kertomusvuonna oli voimassa lustusvoimien materiaalihankintojen menot li-
17742: syksyllä 1995 tehty tulopoliittinen sopimus, jon- sääntyivät v. 1997 noin viidenneksen. Kasvu voi
17743: ka voimassaoloaika päättyi tammikuun lopussa vaihdella vuosittain suuresti ajoitustekijöiden
17744: v. 1998. Kertomusvuoden aikana palkkoja ei vuoksi. Viime vuosina etenkin torjuntahävittäjä-
17745: korotettu. Edellinen korotus toteutettiin vuoden hankintojen maksatukset ovat vaikuttaneet tä-
17746: 17
17747:
17748: hän; kertomusvuonna hävittäjähankintojen Kuvio5.
17749: maksut olivat noin kaksi kolmasosaa materiaali-
17750: hankinnoista. KOKONAISTUOTANNON JA
17751: VALTION MENOJEN MUUTOKSET
17752: % klinteln hinnoin
17753: Siirtomenot 20
17754: Va ltiOI talc ud~ il1
17755: Valtion menoista yli puolet, 52%, käytettiin
17756: . .. tass 111114 not
17757:
17758: .... ... 1. P
17759: kertomusvuonna erilaisiin siirtomenoihin: val- 15 ,lllnl nK ~Oit !tUK 518
17760: tion suoraan maksamiin tulonsiirtoihin ja elin-
17761: keinotukeen sekä kuntien menojen ja sosiaalitur- (n nkl ~tuk)
17762: varahastojen maksamien tulonsiirtojen rahoi-
17763: tukseen.
17764: 10
17765:
17766: ....
17767: .
17768: Valtionavut kunnille vähenivät lähinnä sääs-
17769: töjen vuoksi lähes kymmenyksen. Valtionapuja
17770: 5
17771: .. .) ..
17772: 1.---\.
17773: .. v- . ~ A
17774: '
17775: /
17776:
17777:
17778: vähensi myös noin 112 mrd. markalla se, että 1\ .·
17779: • J ~
17780:
17781: '.
17782: kuntien rahoitusosuudesta eläkkeensaajien asu- 0
17783: mistukeen luovuttiin. Tämä kuitenkin lisäsi val- \ / . V.,. .
17784: tion rahoitusosuutta kansaneläkemenoihin vas- -5
17785: taavasti. Elinkeinotuki supistui viidenneksen. V '
17786: '
17787: Viljelijöille maksettava maatalouden kansallinen B utt~ kar sar tuoe '
17788: tulotuki väheni 14%. Kun EU:n rahoittama -10
17789: osuus pysyi lähes ennallaan, koko tulotuki piene- 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97"
17790: ni 7% noin 8,9 mrd. markkaan. Valtiontakuu-ja
17791: vientitakuukorvaukset jäivät edellisvuotisiin ver-
17792: rattuna varsin vähäisiksi. Valtionavut kotitalo-
17793: uksille supistuivat selvästi työttömyysturvame-
17794: nojen alentumisen ansiosta. Valtion maksamat Muut siirrot kotimaahan supistuivat lähinnä
17795: peruspäivärahat, työmarkkinatuki ja ansiotur- siksi, että edellisen vuoden vertailutasoon sisältyi
17796: van rahoitusosuus yhteensä vähenivät 16 %; näi- 1,8 mrd. mk kertaluonteisia pankkikriisin jäljiltä
17797: den osuus kotitalouksien valtionavuista oli lähes jääneitä korkotappioiden korvauksia Suomen
17798: 30%. Pankille. Tulonsiirrot ulkomaille kasvoivat Eu-
17799: Valtionosuudet kansaneläke- ja sairausva- roopan unionille maksettavien maksujen lisään-
17800: kuutusmenoista kasvoivat yli viidenneksen siksi, tymisen vuoksi. Myös EU:lta saadut tulot kas-
17801: että kunnallistalouden kansaneläkemaksua alen- voivat selvästi, joten nettomaksut EU:lle supis-
17802: nettiin ja eläkeläisten asumistuen rahoitusta tuivat (ks. tulot). Kehitysyhteistyömenot jäivät
17803: muutettiin edellä mainitulla tavalla. suunnilleen edellisvuotiselle tasolle.
17804:
17805:
17806:
17807:
17808: 12. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain
17809: 1995 1996 1997 Muutos% Jakauma
17810: Miljoonaa markkaa 1997/96 1997,%
17811:
17812: Kulutusmenot ......................................... . 51447 53 695 54 597 1,7 28,0
17813: Siirtomenot .............................................. 113643 110 040 101 948 -7,4 52,3
17814: Reaalisijoitukset ..................................... . 3 208 3326 3 316 -0,3 1,7
17815: Muut menot yhteensä ........................... . 26336 29929 24636 -17,7 12,6
17816: Menot pl. finanssisijoitukset ................. . 194 634 196990 184 496 -6,3 94,6
17817:
17818: Finanssisijoitukset .................................. . 16 765 13 756 10 542 -23,4 5,4
17819: Yhteensä ................................................. . 211 399 210 746 195 038 -7,5 100,0
17820:
17821: 3 380217L
17822: 18
17823:
17824: Sijoitusmenot 2.2.2. Menot tehtävien mukaan
17825: Reaali-investoinnit supistuivat talousarvio- Kertomusvuonna tehtävärakenne muuttui lä-
17826: luokituksen mukaan nimellisesti hieman edellis- hinnä "muihin menoihin" sisältyvien korkome-
17827: vuodesta. Budjetin taloustoimiluokituksessa val- nojen nettoutuksen vuoksi. Korkomenot piene-
17828: taosa kone- ja laiteinvestoinneista sisältyy toi- nivät selvästi, ja niiden osuus kokonaismenoista
17829: mintamenoihin (kulutusmenoihin). Kansanta- laski jonkin verran. Valtionhallinnon tehosta-
17830: louden tilinpidon mukaan valtion investoinnit mista on toteutettu erityisesti 1990-luvulla mm.
17831: yhteensä kasvoivat kiintein hinnoin 1h %. Val- Iiikelaitostamalla ja yhtiöittämällä aiemmin bud-
17832: tion finanssi-investointien lähes neljänneksen su- jettitalouden piirissä olleita toimintoja. Kerto-
17833: pistumiseen vaikutti pankkikriisistä aiheutunei- musvuonna tällaisia uusia yhtiöitä tai liikelaitok-
17834: den pääomamenojen loppuminen kertomus- sia ei perustettu.
17835: vuonna; v. 1996 pankeille maksettiin pääomatu- Valtion menot voidaan koota budjetin tehtä-
17836: kea 3,9 mrd. mk. Valtion myöntämiä asuntolai- väluokituksen perusteella neljään suurempaan
17837: noja nostettiin lähes 5,3 mrd. mk eli yli 40 % tehtäväkokonaisuuteen: valtion yleisiin tehtä-
17838: enemmän kuin edellisenä vuonna. viin, kotitalouksia palveleviin tehtäviin (tai hy-
17839: vinvointitehtäviin), elinkeinoja edistäviin tehtä-
17840: viin ja muihin menoihin. Yli 40% valtion me-
17841: Muutmenot noista suuntautui kotitalouksille ja voittoa ta-
17842: voittelemattomille yhteisöille suoraan tulonsiir-
17843: Valtion korkomenot supistuivat tuntuvasti, toina tai palveluina. Nämä menot yhteensä supis-
17844: kun emissiovoitot nousivat suuriksi. Korkome- tuivat muutaman prosentin edellisestä vuodesta
17845: not merkitään budjettiin vuodesta 1997 alkaen mm. työttömyysmenojen alentumisen vuoksi.
17846: nettomääräisinä. Bruttomääräisinä korkomenot Asumisen ja ympäristön menojen tuntuva kasvu
17847: kasvoivat 9% (ks. luku 2.4. Valtionvelka). johtui asuntolainojen lisääntymisestä.
17848:
17849:
17850:
17851:
17852: 13. Valtion menot tehtäväalueittain
17853: 1995 1996 1997 Muutos% Jakauma
17854: Miljoonaa markkaa 1997/96 1997,%
17855:
17856: Yleinen hallinto ....................................... 14 727 15 669 16 740 6,8 8,6
17857: Yleinen järjestys ja turvallisuus ............. 5626 5 974 5 731 -4,1 2,9
17858: Maanpuolustus ....................................... 8 594 8 891 9 979 12,2 5,1
17859: Yleiset tehtävät ....................................... 28947 30534 32450 6,3 16,6
17860:
17861: Opetus, tiede ja kulttuuri ........................ 26 514 25 526 24482 -4,1 12,6
17862: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto .......... 48945 48133 44813 -6,9 23,0
17863: Asuminen ja ympäristö .......................... 10 287 10 052 11 603 15,4 5,9
17864: Hyvinvointitehtävät ................................ 85746 83711 80898 -3,4 41,5
17865:
17866: Työvoima ................................................. 11 075 13422 13 287 -1,0 6,8
17867: Maa- ja metsätalous ............................... 14833 13 576 13 257 -2,3 6,8
17868: Liikenne .................................................... 8420 7 230 7642 5,7 3,9
17869: Teollisuus ja muut elinkeinot ................. 20 058 18 953 9 829 -48,1 5,0
17870: Elinkeinojen edistäminen ...................... 54386 53181 44015 -17,2 22,6
17871:
17872: Muut ......................................................... 42 321 43320 37675 -13,0 19,3
17873: Yhteensä .................................................. 211 399 210 746 195 038 -7,5 100,0
17874: 19
17875:
17876: Menot elinkeinoja edistäviin tehtäviin olivat Kollektiivisten tehtävien menot olivat lähes
17877: vajaa 23 % kokonaismenoista, osuus aleni selväs- 17 % valtion menoista, ja niiden osuus nousi hie-
17878: ti. Teollisuutta ja muita elinkeinoja tukevat val- man. Muiden menojen osuus aleni alle viiden-
17879: tion menot supistuivat miltei puoleen edellisvuo- nekseen; tähän ryhmään kuuluvat lähinnä val-
17880: tisista. Pankkituki luetaan tähän tehtäväryh- tion velan korkomenot ja valtion eläkkeet. Kor-
17881: mään, ja sen heilahtelut vaikuttivat tuntuvasti komenot vähenivät nettoutuksen vuoksi ja toi-
17882: viime vuosien menokehitykseen. Pankkituen saalta eläkemenojen kasvu jatkui.
17883: poisjääminen kertomusvuonna sekä valtionta-
17884: kuukorvausten pieneneminen alensivat elinkei-
17885: nomenoja eniten.
17886:
17887:
17888:
17889:
17890: 2.3. VALTIONTALOUDEN TASAPAINO
17891: Vuoden 1997 talousarvioesityksen nettorahoi- vusta (ks. liite 2.). Talousarviotalouden kassatu-
17892: tustarve (tulot ilman nettolainanottoa miinus lot, pl. lainanotto, kasvoivat 5,1 %, ja kassame-
17893: menot) oli 28,8 mrd. mk. Eduskuntakäsittelyssä not supistuivat nimellisesti 8,2 %. Menojen su-
17894: esityksen menojen loppusumma aleni vajaa 500 pistumisesta noin puolet aiheutui korkomenojen
17895: milj. mk. Kun tulot (ilman lainanottoa) pysyivät nettouttamisesta. Menoja pienensi myös pankki-
17896: lähes ennallaan, alijäämä pieneni 28,3 mrd. tuen maksatusten poisjääminen v. 1997.
17897: markkaan. Hyväksytyn budjetin tulot, pl. lai- Valtiontalouden kassatuloihin ja -menoihin
17898: nanotto, olivat 2 112% suuremmat kuin edellisen sisällytetään talousarviotalouden lisäksi talous-
17899: vuoden varsinaisessa budjetissa. Talousarvion arvion ulkopuoliset valtion rahastot. Rahastojen
17900: menot sen sijaan olivat 1112% pienemmät kuin tulot vähenivät 6 % lähinnä lainojen takaisin-
17901: vastaavasti edellisenä vuonna. Tulojen ja meno- maksujen pienenemisen vuoksi. Rahastojen me-
17902: jen tasoa alensi eräiden korkotulojen ja lainojen not pysyivät likimain ennallaan, ja rahastot yh-
17903: emissiovoittojen sekä toisaalta korkomenojen teensä olivat 1,3 mrd. mk ylijäämäiset (taulukko
17904: nettouttaminen kertomusvuoden alusta lukien. 14). Koko valtiontalouden kassatulot ilman lai-
17905: Kertomusvuonna annettiin kaksi lisätalousar- nanottoa olivat 181,6 mrd. mk, ja ne kasvoivat
17906: viota, jotka alensivat poikkeuksellisesti menoja 4,4 % vuodesta 1996. Menot olivat yhteensä
17907: yhteensä 1,6 mrd. mk. Menojen vähentyminen 195,0 mrd. mk. Ne supistuivat nimellisesti 7112%
17908: aiheutui lainojen emissiovoittojen kasvusta, ja reaalisesti runsas 8 %. Valtiontalouden netto-
17909: mikä vähensi nettomääräisiä korkomenoja sel- rahoitustarve oli kertomusvuonna 13,4 mrd. mk.
17910: västi. Lisäksi tuloja kirjattiin lisäbudjetteihin Valtiontalouden tasolla nettolainanotto oli 10,4
17911: suotuisan talouskasvun ansiosta siinä määrin, mrd. mk. Lainanotto oli talousarviotalouden lai-
17912: että nettolainanottoa voitiin vähentää lisäbudje- nanottoa pienempi, sillä rahastojen (mm. valtion
17913: teissa yhteensä 10,3 mrd. markalla 18,0 mrd. vakuusrahasto ja valtion asuntorahasto) velkoja
17914: markkaan. kuoletettiin lähes 2 mrd. mk enemmän kuin uusia
17915: Tilinpäätöksen mukaan tulot ilman lainanot- luottoja otettiin. Koko rahoitustarpeen kattami-
17916: toa olivat 1,6 mrd. mk suuremmat kuin budjetoi- seksi lainojen lisäksi purettiin kassavarantoja.
17917: dut, mutta menot 1,4 mrd. mk pienemmät. Tilin- Valtiontalouden rahoitusaseman kehitys ker-
17918: päätöksen mukainen nettorahoitustarve oli siten tomusvuonna osoittautui selvästi paremmaksi
17919: vajaa 3 mrd. mk pienempi kuin budjetoitu eli 15 kuin budjettia laadittaessa ennakoitiin. Lainan-
17920: mrd. mk. Nettolainanotto oli 12,3 mrd. mk. otto jäi lopulta 18 mrd. mk pienemmäksi kuin
17921: Talousarviotalouden kassatulot olivat 0,8 alunperin budjetoitiin. Keskeisiä syitä parem-
17922: mrd. mk pienemmät kuin tilinpäätöksen mukai- paan lopputulokseen, ja jotka olivat ainakin osit-
17923: set tulot, mikä aiheutui osaksi tulorästien kannan tain vaikeasti ennustettavissa, olivat mm. pank-
17924: kasvusta. Kassamenot jäivät 1,2 mrd. mk budje- kituen ennenaikaiset takaisinmaksut, yhteisöve-
17925: toituja pienemmiksi. Tästä kolmannes aiheutui ron odottamattoman suuri tuoton kasvu, emis-
17926: menorästien ja siirtomäärärahojen kannan kas- siovoittojen kasvu sekä kassavarojen osittainen
17927: 20
17928:
17929: käyttö budjetin rahoittamiseen. Valtion velka oli tynyt vahva talouskasvu on lisäksi suhdanneau-
17930: vuoden 1997 lopussa 418,2 mrd. mk, mikä oli tomatiikan kautta vaikuttanut suotuisaan kehi-
17931: 67,2% kokonaistuotantoon suhteutettuna. Val- tykseen.
17932: tion velkaantuneisuus eli velan suhde BKT:een
17933: kääntyi laskusuuntaan, sillä vuoden 1996 lopus-
17934: sa velka oli 68,9 % suhteessa kansantuotteeseen. 15. Valtiontalouden tasapaino
17935: Valtion lyhytaikaiset rahoitusvaraukset olivat
17936: 1995 1996 1997
17937: kertomusvuoden lopussa 33,8 mrd. mk, 4112 mrd. Miljoonaa markkaa
17938: mk pienemmät kuin vuoden 1996 lopussa. Kas-
17939: savarantoja käytettiin osittain rahoitustarpeen Talousarviotalous
17940: kattamiseen. Tulot ilman rahoitus-
17941: Valtiontalous on tervehtynyt viime vuosien taloustoimia .................. 143 076 161 975 170 522
17942: aikana merkittävästi. Kun valtiontalouden net- Menot ilman rahoitus-
17943: taloustoimia .................. 194 965 196 261 184 768
17944: torahoitustarve v. 1992 oli suurimmillaan noin
17945: 72 mrd. mk eli 15 %kokonaistuotannosta, kerto- Tuloylijäämä (+) .....•..•.. -51 889 -34 286 -14 246
17946: musvuonna alijäämä oli pudonnut yli 58 mrd.
17947: Takaisin maksettavat
17948: markalla runsaaseen 2 prosenttiin BKT:sta. Me- lainat.............................. 826 1 125 976
17949: nojen säästöjen vaikutus tähän kehitykseen on Lainananto ja muut
17950: ollut ratkaisevan tärkeä. Vuonna 1994 käynnis- finanssisijoitukset ........ -9 867 -ö 585 -1 430
17951: Finanssisijoitukset,
17952: netto .............................. -9 041 -5 460 -454
17953: Nettorahoitustarve (-) . -60 931 -39 747 -14 700
17954:
17955: Rahastotalous
17956: 14. Talousarvion ulkopuoliset valtion rahastot Tulot ilman rahoitus-
17957: taloustoimia .................. 13 739 14827 14 726
17958: 1995 1996 1997 Menot ilman rahoitus-
17959: Miljoonaa markkaa taloustoimia .................. 11 935 13 507 11 751
17960:
17961: Verotulot 11 ••••••••••••••••••••••••••• 238 239 287 Tuloylijäämä (+) ........... 1805 1320 2975
17962: Sekalaiset tulot .................... 2433 3401 3678
17963: 5 321 5447 Takaisin maksettavat
17964: Eläkemaksut ....................... 5 670
17965: 3747 3877 lainat .............................. 7097 8769 7436
17966: Korkotulot ........................... 3 781
17967: 1438 Lainananto ja muut
17968: Siirrot budjetista ................. 1 618 2 119
17969: finanssisijoitukset ........ -6897 -7171 -9112
17970: Tulot pl. rahoitustalous-
17971: 14827 14 726 Finanssisijoitukset,
17972: toimet .................................. 13 740
17973: 8769 7436 netto .............................. 200 1 598 -1676
17974: Lainojen takaisinmaksut ..... 7097
17975: Nettorahoitustarve (-) . 2005 2918 1299
17976: Tulot yhteensä ...........•........ 20837 23596 22162
17977: Valtiontalous11
17978: Kulutusmenot ...................... 640 820 760 Tulot ilman rahoitus-
17979: Siirtomenot ......................... 1772 3846 2 210 taloustoimia .................. 144 550 164 024 173 225
17980: Reaalisijoitukset .................. 0 2 3 Menot ilman rahoitus-
17981: Korkomenot ........................ 2769 2779 2 546 taloustoimia .................. 194635 196 990 184496
17982: Siirrot budjettiin .................. 6212 6103 6117
17983: Tuloylijäämä (+) ........... -50 085 -32966 -11271
17984: Muutmenot ........................ 542 -43 115
17985: Menot pl. rahoitustalous- Takaisin maksettavat
17986: toimet .................................. 11 935 13 507 11 751 lainat .............................. 7923 9894 8412
17987: Lainananto .......................... 6852 7139 9090 Lainananto ja muut
17988: Muut finanssisijoitukset ..... 45 32 22 finanssisijoitukset ........ -16 765 -13 756 -10542
17989: Finanssisijoitukset Finanssisijoitukset,
17990: yhteensä .............................. 6897 7 171 9 112 netto .............................. -8842 -3862 -2130
17991: Menot yhteensä .................. 18832 20678 20863
17992: Nettorahoitustarve (-) . -58 926 -36829 -13 401
17993: Tuloylijäämä (+1 .................. 1805 1320 2975 1'Talousarviotalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei
17994: Nettorahoitustarve (-1 ........ 2005 2918 1299
17995: voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen
17996: 11 Varmuusvarastointimaksu vuoksi.
17997: 21
17998:
17999: Kuvio&. Kuvio7.
18000:
18001:
18002: VALTIONTALOUDEN
18003: VALTIONTALOUDEN TULOT JA MENOT
18004: NETTORAHOITUSTARVE (·)
18005: mrd.mk 12 kuukauden liukuva summa
18006: mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa
18007: 220
18008: !Me1 ot •·'···!1
18009: ! ....·. ..... 20
18010:
18011: ~
18012: 1 1 '1
18013: 1
18014: 1 1 1. 1
18015: 200 f ... 0 ../
18016:
18017: ~1
18018: 1
18019: 1
18020: .··1 1
18021:
18022:
18023: 180
18024: 1
18025: ,.
18026: 1'
18027: 1
18028: ! 1
18029: -20
18030:
18031: ..... 1/~
18032: ii 1 \l
18033: 160
18034: ! 1 r 1]
18035: 140 .__-t-
18036: 1
18037: .
18038: "'vo...
18039: i
18040: l J 1\ i/
18041: l( .
18042: f.l.· ~
18043: "
18044: 120
18045: H ~ 1
18046: Tu ot
18047: 1 ~ ~~~
18048:
18049: 100
18050: II
18051: 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97
18052: 1 -100
18053: 1
18054:
18055: 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97
18056: 22
18057:
18058: 2.4. VALTIONVELKA
18059:
18060: Valtionvelka oli vuoden 1997 päättyessä mk. Kertomusvuonna siirryttiin velan korkojen
18061: 418 184 milj. mk, kun sulautetaan valtion sisäiset osalta nettobudjetointiin, jolloin korkomenoista
18062: velat. Sulauttamaton velka, josta valtio on vas- on vähennetty mm. emissiovoitot ja saadut ko-
18063: tuussa veronmaksajille, oli 430 601 milj. mk (il- rot. Vertailukelpoinen hoitomenojen määrä v.
18064: man alla olevissa taulukoissa olevaa oikaisu- 1996 oli 23 055 milj. mk, joten v. 1997 hoitome-
18065: erää). Vuotta aiemmin valtionvelka oli 407 787 not olivat 0,1 % edellisvuotisia suuremmat. Ko-
18066: milj. mk. Lisäys oli 22 814 milj. mk eli 5,6 %. rot olivat kertomusvuonna 22 764 milj. mk ja
18067: Vuonna 1996 velka lisääntyi 9,7 %. Valuutta- lainojen liikkeeseenlasku-, lunastus- ym. palkki-
18068: määräisen velan osuus oli kertomusvuoden päät- ot ja kulut 320 milj. mk.
18069: tyessä 39 % eli neljä prosenttiyksikköä pienempi Kertomusvuoden päättyessä velkakannan
18070: kuin vuotta aiemmin. keskimääräinen niroelliskorko oli 7,2 %ja keski-
18071: Talousarviotalouden bruttolainanotto v. 1997 määräinen takaisinmaksuaika 4 v. 8 kk. Mikäli
18072: oli 136 920 milj. mk ja nettolainanotto 12 329 kaikki toteutuneet ja ennakoidut lainakustan-
18073: milj. mk. Talousarviotalouden velan hoitomenot nukset muutetaan vuotuiseksi koroksi, efektiivi-
18074: ilman kuoletuksia olivat yhteensä 23 084 milj. nen keskikorko oli 7,2 %.
18075:
18076:
18077:
18078:
18079: 16. Valtionvelka'l
18080: 1993 1994 1995 1996 1997 Muutos
18081: 1997/96
18082: Miljoonaa markkaa %
18083:
18084: MARKKAMÄÄRÄINEN VELKA ..... 109 966 143 261 199 304 232779 262 045 13
18085:
18086: Pitkäaikainen velka ........................ 87142 110 108 161 440 194 887 231 421 19
18087: Talousarviotalouden velka ....... 71 704 93 250 145 183 179 559 208 003 16
18088: Rahastotalouden velka ............. 15438 16 858 16257 15 328 23 418 53
18089:
18090: Lyhytaikainen velka ...................... 22 824 33153 37 864 37 892 30 624 -19
18091: Talousarviotalouden velka ....... 22 824 33153 37 864 37 620 27 258 -28
18092: Rahastotalouden velka ............. 272 3 366
18093:
18094: VALUUTIAMÄÄRÄINEN VELKA. 155 577 176 562 172 301 175 008 168 556 --4
18095:
18096: Pitkäaikainen velka ........................ 155 577 176 562 172 301 175 008 168 556 -4
18097: Talousarviotalouden velka ....... 138 525 161 644 157 932 160 353 166 121 4
18098: Rahastotalouden velka ............. 17 052 14 918 14369 14655 2 435 -83
18099: YHTEENSÄ .................................... 265 543 319 823 371 605 407 787 430 601 6
18100:
18101: Oikaisuerä21 •••••••••••••••••••••••••••••••••••• 747 -12 300 -12 300 -12 300 -12417
18102:
18103: VALTIONTALOUDEN VELKA ....... 266290 307 523 359 305 395 487 418184 6
18104: 11 Vuoden lopussa.
18105: 21 Vuonna 1993 vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka ja lisätty valtion siirtovelat.
18106: Vuosina 1994-1996 vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka.
18107: Vuonna 1997 vähennetty valtion eläkerahastolta ja valtion ydinjätehuoltorahastolta otettu velka.
18108: 23
18109:
18110: 17. Valtionvelka lainatyypeittäin
18111: Velka Nostot Kuole- Valuutan- Valuutta- Velka Netto-
18112: 31.12.1996 tukset vaihdot kurssien 31.12.1997 korot
18113: ym. muutokset
18114: Miljoonaa markkaa
18115:
18116: MARKKAMÄÄRÄINEN VELKA ..... 232 779 136 862 107 596 262045 11 661
18117:
18118: Pitkäaikainen velka ........................ 194 887 57 282 20748 231 421 10 240
18119: - yleisöobligaatiolainat ............... 177 700 57 165 19989 214 876 9 218
18120: -muut joukkovelkakirjalainat .... 1 718 379 1 339 126
18121: - velkakirjalainat .......................... 15 469 117 380 15206 896
18122:
18123: Lyhytaikainen velka ...................... 37 892 79 580 86848 30624 1 421
18124: - velkasitoumukset ...................... 36820 45 247 51679 30388 1407
18125: - rahoitustodistukset .................. 272 622 658 236 7
18126: -lyhytaikaiset luotot ................... 800 33 711 34 511 7
18127:
18128: VALUUTTAMÄÄRÄINEN VELKA. 175 008 12175 31071 2491 9953 168 556 13149
18129:
18130: Pitkäaikainen velka ........................ 175 008 12 175 31 071 2 491 9 953 168 556 13149
18131: - obligaatiolainat ......................... 158 847 4412 31052 2 367 8143 142 717 11 927
18132: -muut joukkovelkakirja lainat .... 7 080 6186 1 292 14558 619
18133: - velkakirjalainat .......................... 9 081 1 577 19 124 518 11 281 603
18134: YHTEENSÄ .................................... 407 787 149 037 138 667 2491 9953 430 601 24810
18135:
18136: Oikaisuerä' 1 .................................... -12 300 -12417
18137:
18138: VALTIONTALOUDEN VELKA ....... 395487 418184
18139:
18140: n Vuonna 1996vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka.
18141: Vuonna 1997 vähennetty valtion eläkerahastolta ja valtion ydinjätehuoltorahastolta otettu velka.
18142:
18143:
18144:
18145:
18146: 18. Valtionvelan keskimääräiset efektiiviset kustannukset ja nimelliskorot
18147: Vuosi Markkamääräinen Valuuttamääräinen Koko velka
18148: Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis-
18149: kust. korko,% kust. korko,% kust. korko,%
18150:
18151:
18152: ~~~; ::::::::::::::::(::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
18153: 9,3 7,8 10,7 7,7 10,1 7,7
18154: 8,3 7,0 7,7 7,3 7,9 7,2
18155: 1995 ................................................................... 8,2 7,5 6,9 7,2 7,6 7,3
18156: 1996 ................................................................... 7,5 7,5 6,8 7,0 7,2 7,2
18157: 1997 ................................................................... 7,2 7,5 7,3 6,8 7,2 7,2
18158:
18159:
18160:
18161:
18162: Efektiiviset kustannukset on laskettu ottamal- Valuuttakursseina on käytetty tarkasteluajan-
18163: la huomioon kaikki toteutuneet kustannukset kohdan kursseja, minkä vuoksi kustannukset ei-
18164: (myös valuuttakurssimuutokset) ja tarkastelu- vät sisällä tulevien valuuttakurssimuutosten vai-
18165: hetken jälkeen erääntyvät korot ja kuoletukset. kutuksia.
18166: 24
18167:
18168: 19. Velkakatinen keskimiiriinen takaisinmaksuaika 20. Vuonna 1997 otettujen valuuttamääräisten pitkäai-
18169: vuoden lopun kannan mukaan kaisten lainojen määrät ja lainaehdot (vaihdettujen
18170: lainojen markkamäärät ja efektiiviset kustannukset
18171: Vuosi Markka- Valuutta- Kokovelka
18172: laskettu todellisen nostovaluutan mukaan)
18173: määräinen määräinen
18174: velka velka Lainan valuutta- Vasta- Korko Laina- Emissio- Ef.kust.
18175: määrä, milj. arvo % aika kurssi %
18176: 1993 ................ 3 V 11 kk 5 V 10 kk 5v0 kk milj.mk vuotta %
18177: 1994 ................ 3v 6 kk 5 V 10 kk 4v9 kk
18178: 1995 ................ 3v 7 kk 5 v3 kk 4v4 kk Obligaatiolainat:
18179: 1996 ................ 4v 0 kk 4 V 11 kk 4v 5 kk CHF 300 1 031 3,25 5 102,375 3,33
18180: 1997 ................ 4v 5 kk 5 V 1 kk 4v 8 kk NLG 1 000 2665 5,875 10 100,975 6.02
18181: CHF 200 717 3,25 8 101,25 3.46
18182:
18183: Muut lainat:
18184: JPY 9120 375 3,08 10 100,35 5,64
18185: JPY 9 032 375 3,10 10 100,35 5,64
18186: USD 50 234 vaihtuva 7 100,00 5,71
18187: 2.4.1. Valuuttamääräinen valtionvelka USD 500 2 428 6,17-6,83 8 100,00 6,56
18188: GBP 150 1184 6,78 3 99,10 7,34
18189: FRF 90 80 6,21 20 100,00 6,30
18190: Valuuttamääräinen valtionvelka väheni ker- FRF 450 402 6,19 20 100,00 6,28
18191: tomusvuonna 175 008 milj. markasta 168 556 ECU 17 101 6,72 20 100,00 6,83
18192: milj. markkaan. Uusia valuuttamääräisiä lainoja USD 50 257 vaihtuva 5 100,00 5,89
18193: nostettiin 12 175 milj. mk ja kuoletuksia makset- FRF 250 222 3,50-6,87 9 100,00 5,56
18194: tiin 31 071 milj. mk. Valuuttakurssien muutosten FRF 750 667 4.47-7,38 11 100,00 5,83
18195: nettovaikutus kertomusvuoden aikana lisäsi va- FRF 500 444 4,845-7.49 12 100,00 5,94
18196: FRF 1119 993 5,84 20 100,00 5,92
18197: luuttamääräistä velkaa 9 953 milj. markalla ja
18198: valuutanvaihtosopimukset ym. 2 491 milj. mar- Efektiiviset kustannukset on edellä olevassa taulukossa
18199: kalla. Valuutanvaihtosopimukset ovat kuitenkin laskettu ao. lainan nostoajankohtana.
18200: ennenkaikkea pienentäneet valtion ulkomaisen
18201: velan markkavasta-arvovaihteluja ja niiden avul-
18202: la on saavutettu tasapainoinen ja mahdollisim-
18203: man riskitön velkasalkku. Valuuttamääräisen Kertomusvuoden päättyessä valuuttamääräi-
18204: velan nettovähennys oli 6 452 milj. mk eli 3,7 %. sestä velkakannasta oli 85 % obligaatiolainoja,
18205: Korkoja maksettiin nettomääräisesti 13 149 milj. 8 %muita joukkovelkakirjalainoja ja 7 %velka-
18206: mk eli 0,02% enemmän kuin v. 1996. kirjalainoja.
18207: Pitkäaikaista valuuttamääräistä velkaa nos- Pitkäaikaisen valuuttamääräisen valtionvelan
18208: tettiin talousarviotalouteen eri valuutoissa keskimääräinen takaisinmaksuaika vuoden 1997
18209: 12 175 milj. mk. Lainojen noston yhteydessä teh- lopussa oli 5 v. 1 kk eli 2 kk lyhempi kuin vuotta
18210: tiin kaksi valuutanvaihtosopimusta ja kaksi ko- aikaisemmin. Velasta 54% eli 91 746 milj. mk
18211: ronvaihtosopimusta. Näiden lisäksi tehtiin maksetaan takaisin kuoletusehtojen mukaisesti
18212: vuonna 1993 nostettuun lainaan yksi valuutan- seuraavan viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia
18213: vaihtosopimus. erääntyy maksettavaksi 6-10 vuoden kuluttua
18214: Kertomusvuoden valuuttamääräisestä lainan- 63 295 milj. mk ja senjälkeen 13 515 milj. mk.
18215: otosta oli 20 %lainoja, joiden laina-aika on kor- Eri valuuttojen osuudet valuuttamääräisestä
18216: keintaan 5 vuotta. Vastaava suhde v. 1996 oli velkakannasta kertomusvuoden päättyessä oli-
18217: 22 %. Uusista lainoista 30% oli laina-ajaltaan vat seuraavat:
18218: 7-9 vuotta, ja 10 vuoden ja sitä pidempiä lainoja
18219: DEM 24% ECU 7%
18220: nostettiin 50%. Nostettujen lainojen pääoman GBP 16% CHF 6%
18221: markkavasta-arvona painotettu keskimääräinen FRF 15% NLG 5%
18222: takaisinmaksuaika oli 8 v. 10 kk, eli 1 v. 2 kk USD 12% muut valuutat 4%
18223: lyhempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 1997 JPY 11%
18224: nostettujen valuuttamääräisten lainojen keski-
18225: määräinen nimelliskorko oli 5,73 %ja keskimää- Kertomusvuoden päättyessä pitkäaikaisen
18226: räinen efektiivinen kustannus 5,83 %. Vuonna valuuttamääräisen valtionvelan pääoman mark-
18227: 1996 nostettujen valuuttamääräisten lainojen kavasta-arvona painotettu nimellinen keskikor-
18228: vastaavat luvut olivat 5, 79% ja 5,93 %. ko, 6, 78 %, oli 0,17 prosenttiyksikköä edellisvuo-
18229: 25
18230:
18231: tista alhaisempi. Mikäli toteutuneet valuutta- tiin velkasitoumuksia 3 130 milj. mk. Vuoden
18232: kurssien muutokset ja lainakustannukset muute- lopussa velkasitoumuskanta oli 30 388 milj. mk
18233: taan vuotuiseksi koroksi, oli todellinen keskikor- eli I7% edellisvuotista pienempi. Valtion kassa-
18234: ko 7,34 %; se on laskettu vuodenlopun valuutta- vaihteluiden tasaamiseksi valtio otti 1--4 päivän
18235: kurssien mukaan ja on siis tulevien lainakustan- lyhytaikaista luottoa 3 7I1 milj. mk. Maatalou-
18236: nusten osalta ennuste, joka muuttuu valuutta- den Interventiorahaston rahoitustodistuksia
18237: kurssikehityksen mukaisesti. otettiin 622 milj. mk. Niiden kanta oli vuoden
18238: lopussa 236 milj. mk.
18239: Lainanotosta 7I % oli lainoja, joiden laina-
18240: 2.4.2. Markkamääräinen valtionvelka aika on enintään 5 v. Vastaava suhdeluku v. 1996
18241: oli 79 %. Uusista lainoista 29% oli sellaisia, joi-
18242: Vuonna 1997 markkamääräinen valtionvelka den laina-aika on 6-10 vuotta.
18243: kasvoi 232 779 milj. markasta 262 045 milj. mark- Vuonna 1997 otettujen lainojen (poislukien
18244: kaan. lyhytaikaiset luotot) keskimääräinen nimellis-
18245: Valtion osuus kaikista markkamääräisistä korko oli 4,33 %ja keskimääräinen efektiivinen
18246: joukkolainaemissioista oli 83 %, oltuaan edellis- kustannus 5,21 %. Uusista lainoista 33 %oli nol-
18247: vuonna84%ja91 %vuonna 1995. Uusialainoja lakorkoisia valtion velkasitoumuksia.
18248: otettiin 136 862 milj. mk ja kuoletuksia makset- Vuoden päättyessä markkamäärääestä velka-
18249: tiin I 07 596 milj. mk. Pitkäaikaista velkaa nostet- kannasta 88 % oli pitkäaikaisia ja 12 % lyhytai-
18250: tiin 57 282 milj. mk ja kuoletettiin 20 748 miij. kaisia lainoja.
18251: mk. Pitkäaikaisten lainojen alin nimeHiskorko Markkamääräisen vakiOftvdan kestriMHriK-
18252: oli 3,35 % ja ylin II %, laina-ajat vaihtelivat 2 nen takaisinmaksuaika vuoden 1m föt)t:OD.bt.t4 .
18253: vuodesta I5 vuoteen. v. 4 kk 19 pv. Edellisenä vuonna se oli 4 v. 14 pv.
18254: Talousarviotalouteen nostettiin 4-I5 vuoden Noin 60%, 157 234 milj. mk, maksetaan kuole-
18255: sarjaobligaatiolainoja yhteismääräitään 43 360 tusehtojen mukaisesti takaisin seuraavan viiden
18256: milj. mk, minkä lisäksi valtion vakuusrahastoa vuoden kuluessa. Kuoletuksia erääntyy makset-
18257: varten laskettiin liikkeeseen sarjaobligaatiolai- tavaksi 6-30 vuoden kuluttua 104 81 1 milj. mk.
18258: noja 8 365 milj. mk. Markkamäiiräisestä..,.mtionvelasta maksettiin
18259: Yleisölle tarkoitettuja 2-5 vuoden tuotto-ob- korkoja nettomääräisesti II 661 milj. mk eli 4%
18260: ligaatiolainoja valtio laski liikkeeseen 5 440 milj. vähemmän kuin edellisenä VtteMta.
18261: markan arvosta. Tuotto-obligaatioiden korko Kertomusvuoden päättyessi· MM'IIlkamätrlti-
18262: vaihteli 3,35 prosentista 4, 70 prosenttiin. sen valtionvelan nimelliMft·· te~~ '0'11
18263: Lisäksi valtio otti 1I7 milj. markan velkakirja- 7,54 %, oltuaan viime vuonna 1,45 %. J()$ 'laina-
18264: lainan valtion ydinjätehuoltorahastolta. kustannukset muutetaan vueteiM~t kot'M:si,
18265: Lyhytaikaisia valtion velkasitowmttk"Sia m'JS• ·· ef'ektiivineftbskit~utt' tS% MftMtlR~ ~"'•'
18266: tettiin talousarviotalouteen 42 117 milj. mk, min- tiseai vuonna 7,49 %. ' ' •··.. ,, ' · -·'·• ..._...,-.
18267: kä lisäksi valtion vakuusrahastoa varten emittoi-
18268:
18269:
18270:
18271:
18272: .: ""
18273: ~ .:;!.1: '
18274:
18275:
18276:
18277: 4 380217L
18278: 26
18279:
18280:
18281:
18282:
18283: 3. HALLINNON TULOKSELLISUUS
18284:
18285: 3.1. VALTIONEUVOSTON KANSLIA
18286:
18287: Valtioneuvoston kanslian toiminta-ajatukse- kyselytunteja eduskunta piti 7 ja 20 suullista ky-
18288: na on varmistaa tasavallan presidentin ja valtio- selytuntia, joissa ministerit olivat vastaajina.
18289: neuvoston päätöksenteon sujuvuus sekä päämi- Valtioneuvoston kanslia on osaltaan valvonut
18290: nisterin toimintaedellytykset antamalla poliitti- hallituksen päätösten toimeenpanoa koskien
18291: sia, toiminnallisia ja hallinnollisia palveluja. Suomen työllisyysohjelmaa 1995 ja työllisyysli-
18292: Valtioneuvoston kanslian toimintaan ja sen säpäätösten 1997 toimeenpanoa, eduskunnalle
18293: resurssien käyttöön ovat v. 1997 vaikuttaneet keväällä 1997 annetun turvallisuus- ja puolustus-
18294: ED:n huippukokoukset, tulopoliittinen sopimus poliittisen selonteon mukaisten päätösten täy-
18295: ja valmistautuminen ED:n puheenjohtajuuteen täntöönpanon koordinointia kuten myös vanho-
18296: sekä Euroopan unionin talous- ja rahaliiton III jen metsien suojelupäätösten yhteydessä tehtyjen
18297: vaiheen alkaminen. korvausten työpaikkakompensaatioiden toteut-
18298: Pääministeri on osallistunut vuoden aikana tamista. Kanslia on myös vastannut Helsinki
18299: Eurooppa-neuvoston kokouksiin Hollannissa ja 2006-olympiahankkeen periaatepäätöksen val-
18300: Luxemburgissa. Lisäksi hän on tavannut muun mistelusta.
18301: ohella pohjoismaiden, Euroopan unionin muiden Pääministerin asettama asiantuntijaryhmä
18302: jäsenmaiden, Baltian maiden, Venäjän, Japanin selvitti talous- ja rahaliiton merkitystä Suomen
18303: ja Amerikan Yhdysvaltojen valtioiden päämiehiä kansantaloudelle. Asiantuntijaryhmä laati 15"
18304: ja hallitusten edustajia sekä kansainvälisten jär- tausta- ja väliraporttia sekä loppuraportin Raha-
18305: jestöjen edustajia. Pääministerijohti Suomen val- liitto ja Suomi - talouden haasteet.
18306: tuuskuntaa marraskuussa Helsingissä pidetyssä Kanslian vastuulla on hallitusohjelman toi-
18307: Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa. meenpanon seuranta ja hallituksen hankesalkun
18308: Kanslian toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi ylläpito. Hankesalkku päivitettiin kaksi kertaa v.
18309: kanslia on jaettu kahdeksaan (ilman ED-yksik- 1997. Kanslia osallistui hankesalkun yhdistämis-
18310: köä) toimintayksikköön, jotka ovat samalla tu- tä valtion talousarvioon, muuhun valtion johta-
18311: losyksiköitä. Näiden yksiköiden ulkopuolelle miseenja suunnitteluun liittyvään työhön. Kans-
18312: jäävät viraston johto eli valtiosihteerin ja alival- liassa valmisteltiin vuoden 1997 aikana eduskun-
18313: tiosihteerin toiminnot sekä pääministerin erityis- nalle annettu hallituksen tulevaisuusselonteon II
18314: avustajat, joita on viisi. osa: Reilu ja rohkea - vastuun ja osaamisen
18315: Kansliasta esiteltiin hallituksen ministerien Suomi.
18316: vaihdokset, joita oli vuoden aikana kaksi. Sa- Valtioneuvoston johtamisen ja asiantuntija-
18317: moin esiteltiin ministerien sidonnaisuuksia kos- työn tietotukijärjestelmän VN-Faktan kehittä-
18318: kevat muutokset ja heidän erityisavustajansa. minen vietiin loppuun. Järjestelmä otettiin käyt-
18319: Vuonna 1997 pidettiin 48 tasavallan presiden- töön Senaattori -nimellä vuoden 1998 alussa.
18320: tin esittelyä, 61 valtioneuvoston yleisistuntoa ja Valtioneuvoston Internet-sivut saatiin käyttö-
18321: 59 raha-asiainvaliokunnan istuntoa. Iltakouluja valmiiksi myös englanninkielisinä. Pääministerin
18322: ja muita hallituksen neuvotteluja oli 31. ED-mi- Internet-kyselytunti organisoitiin siten, että pää-
18323: nisterivaliokunta kokoontui 34 kertaa ja talous- ministeri vastasi reaaliaikaisesti kansalaisten ky-
18324: poliittinen ministerivaliokunta 28 kertaa. Edus- symyksiin. Hallituksen päätöksistä, neuvotte-
18325: kunnalle hallitus antoi 250 hallituksen esitystä ja luista ja ministerivaliokunnista tiedottamisen
18326: 65 valtioneuvoston kirjelmää. Valtioneuvoston ohje uusittiin.
18327: 27
18328:
18329: Hallituksen kertomusmenettelyä koskeva uu- keuskanslerin viraston syyttäjäosaston henkilös-
18330: distus valmisteltiin v. 1997. Hallitus antaa vuo- tö siirrettiin valtakunnan syyttäjävirastoon
18331: desta 1998 alkaen eduskunnalle hallituksen toi- l.l2.1997lukien.
18332: menpidekertomuksen. Sen oheisaineistona toi- Mainitusta ajankohdasta lukien oikeuskans-
18333: mitetaan eduskunnalle kehitysyhteistyökerto- lerinviraston organisaatiota muutettiin. Viras-
18334: mus, sosiaali- ja terveyskertomus sekä työllisyys- toon perustettiin kolme yksikköä: valtioneuvos-
18335: kertomus sekä kunkin ministeriön toimialaa kos- toasiain osasto, oikeusvalvontaosasto ja hallin-
18336: keva kertomus. Valtiovarainministeriön valmis- toyksikkö.
18337: teluvastuulla on lisäksi kertomus valtiovarain
18338: hoidosta ja tilasta. Tasavallan presidentin pää-
18339: töksinä kirjattiin 1 468 asiaa ja yleisistunnon
18340: päätöksinä 2 155 asiaa. Salaisten asioiden pöytä- Tärkeimmät määrärahat
18341: kirjaan merkittiin 33 asiaa. Eduskunnalta tuli
18342: 1 357 kirjallista ja 29 kirjallisessa muodossa esi- Puoluetoiminnan tukeminen
18343: tettyä suullista kysymystä.
18344: Kirjaamon kautta valtioneuvoston kansliaan Momentille (23.27 .50.) oli myönnetty 64,2
18345: saapui yhteensä 7 800 asiakirjaa ja 55 640 EU- milj. mk, joka jaettiin vastaavalla tavalla kuin
18346: asiakirjaa. Leimaverollisia päätöksiä luovutet- aikaisempinakin vuosina puolueille:
18347: tiin ulos 201 kappaletta. Näistä kertyi leimavero-
18348: ja noin 7 milj. mk. Vuoden lopulla arkiston yllä- Milj.mk
18349: pitämissä tietokannoissa oli noin 400 000 doku- SDP 20,229
18350: Keskustapuolue 14,128
18351: menttia tai viitettä. Kokoomus 12,523
18352: Vasemmistoliitto 7,064
18353: RKP 3,532
18354: Oikeuskanslerinvirasto Vihreät 2,890
18355: SKL 2,248
18356: Oikeuskanslerinvirasto kuuluu valtioneuvos- Nuorsuomalaiset 0,642
18357: Ekologinen puolue 0,321
18358: ton kansliaan tilivirastona. Perussuomalaiset 0,321
18359: Ylimmän syyttäjän tehtävät siirrettiin oikeus- Ahvenanmaa 0,302
18360: kanslerilta uudelle Valtakunnansyyttäjälie ja oi-
18361:
18362:
18363:
18364: Kuvio8.
18365:
18366:
18367: VALnONEUVOSTON KANSUAN MENOT V. 1997, MILJ. MK
18368:
18369: UKK0,8
18370: J.V.Snellman 1,9
18371:
18372: Kunniamerkit 2,8
18373: EU-tledotus 2
18374:
18375:
18376:
18377: Puoluetuki 64,2
18378:
18379:
18380: Tledotusyks. 0,2
18381: Kehlttimlsyks. 9,1
18382: lstuntoyks. 0,8
18383: Kiinnösyks. 0,6
18384: Oikeuskanslerin- Arkisto 1
18385: virasto 13,8
18386: .e
18387: Edustustilat 1
18388: 28
18389:
18390: 3.2. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
18391:
18392: Euroopan unionin jäsenyys on laajentanut ul- nostus, joka sisältää ulkoasiainhallinnon ja mui-
18393: koasiainhallinnon toimintakenttää ja lisännyt den hallinnonalojen käyttöön osoitetut määrära-
18394: huomattavasti tehtäviä. Myös Euroopan turval- hat, oli v. 1997 noin 2 mrd. mk.
18395: lisuusjärjestelmä on muutoksen tilassa. Nämä
18396: ovat vaatineet ulkoasiainhallinnolta entistä suu-
18397: rempaa valmiutta Suomen etujen ajamiseksi
18398: kansainvälisessä yhteistyössä. Maailmantalou- Tarkastelu tehtävittäin
18399: den ja -kaupan globalisaatio on niinikään mer-
18400: kinnyt uusia haasteita. Suomen asema on säily- Yleiset kansainvälispoliittiset tehtävät
18401: nyt vakaana huolimatta muutoksista.
18402: Toiminta EU:ssa
18403:
18404: Ulkoasiainhallinnon tehtävät ja määrärahat Toiminta EU:ssa oli v. 1997 ulkoasiainhallin-
18405: non keskeisimpiä ja työllistävimpiä tehtäviä.
18406: Ulkoasiainhallinnon tehtävät luokitellaan Yhteisön toimialaan kuuluvien asioiden lisäksi
18407: yleisiin kansainvälispoliittisiin, turvallisuuspo- EU-maat koordinoivat ja keskustelivat aktiivi-
18408: liittisiin, kauppapoliittisiin ja oikeudellisiin teh- sesti myös jäsenmaiden toimivaltaan kuuluvista
18409: täviin sekä kehitysyhteistyötehtäviin ja Suomen asioista, ml. ulko- ja turvallisuuspolitiikka.
18410: tunnetuksi tekemiseen liittyviin tehtäviin. Ulko- Ulkoasiainministeriön tavoitteet EU:n toi-
18411: asiainhallinnolle kuuluvien tehtävien hoitami- minnassa toteutuivat sikäli, että Suomi sai omat
18412: sesta vastaa ministeriö ja sen ohjaamana ulko- näkökantansa hyvin näkyviin EU :n ulkosuhteis-
18413: mailla toimivat yli 90 edustustoa. sa. Tämä näkyy mm. 2.10.1997 allekirjoitetusta
18414: Amsterdamin sopimuksesta, jossa Suomen neu-
18415: vottelutavoitteet toteutuivat hyvin. Pienet jäsen-
18416: 21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahat maat saivat mm. pitää komissaarin eikä neuvos-
18417: TP 1996 TA 1997 TP 1997 ton äänimääriä olennaisesti muutettu suurten
18418: Milj.mk maiden vaatimuksista huolimatta. Sotilaallisen
18419: Ulkoasiainhallinnon kriisinhallinnan ottaminen EU :n keinovalikoi-
18420: toimintamenot ja miin toteutui Suomen ja Ruotsin yhteisesti teke-
18421: investoinnit ....................... 842,9 846,2 846,0 män aloitteen mukaisesti.
18422: Kansainvälinen Suomi sai tavoitteensa läpi myös EU :n tulevan
18423: kehitysyhteistyö ............... 1 434,§ 1456,3 1484,7 laajenemisprosessin suhteen sikäli, että Suomi
18424: Kaupallis-teollinen
18425: yhteistyö ........................... 28,2 19,5 15,9
18426: kuului jäsenmaiden enemmistöön, jonka kannan
18427: Yhteistyö Keski- ja mukaisesti jäsenyysneuvottelut aloitetaan ensin
18428: Itä-Euroopan, Venäjän kuuden hakijamaan kanssa.
18429: ja muiden IVY-maiden Kaikkein selvimmin Suomen tavoite toteutui,
18430: kanssa ............................... 59,0 155,0 155,0 kun Luxemburgin huippukokouksen päätelmiin
18431: Ulkoasiainministeriön joulukuussa 1997 kirjattiin Suomen aloite EU:n
18432: hallinnonalan muut
18433: menot ................................ 624,4 604,9 540,7
18434: pohjoisesta ulottuvuudesta.
18435: Vuoden 1996 puolella aloitettu valmistautu-
18436: Yhteensä ........................... 2989,0 3 081.9 3 042,3 minen Suomen ED-puheenjohtajuuteen jatkui v.
18437: 1997.
18438: Lähialueyhteistyöhön tarkoitetun määrära-
18439: han voimakas nousu v. 1997 johtuu määräraho-
18440: jen keskittämisestä ulkoasiainministeriön pää- Pohjoismainen yhteistyö uudistuu edelleen
18441: luokkaan. Määrärahasta noin 89 milj. mk on
18442: siirretty muiden hallinnonalojen käyttöön. Pohjoismaisen yhteistyön uudistamisessa pai-
18443: Tehtävittäin tarkasteltuna eniten määräraho- nopiste oli kertomuskaudella yhteistyöjärjestel-
18444: ja käytetään kehitysyhteistyöhön. Kehitysyhteis- män tehostamisessa ja EU/ETA-yhteistyömuo-
18445: työn osuus pääluokan määrärahoista on noin tojen parantamisessa. Uutta pohjoismaista lähi-
18446: puolet. Suomen kehitysyhteistyön kokonaispa- aluestrategiaa alettiin soveltaa käytännössä.
18447: 29
18448:
18449: Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on tullut vaki- edellytys Daytonin rauhansopimuksen ylläpitä-
18450: tuinen aihepiiri myös virallisessa pohjoismaises- miseksi. Lisäksi Suomi osallistui perinteisemmän
18451: sa yhteistyössä. mallin mukaisiin YK-johtoisiin rauhanturva-
18452: operaatioihin. Niistä huomattavimmat olivat
18453: UNIFIL Libanonissa ja UNPREDEP Makedo-
18454: Suhteet Euroopan ulkopuolisiin maihin niassa.
18455: NATO:nheinäkuussa 1997 tekemälle laajen-
18456: Ulkoasiainhallinto on laatinut viime vuosina tumispäätökselle loi omalta osaltaan pohjaa Hel-
18457: Euroopan ulkopuolisia maita koskevia aluestra- singissä saman vuoden maaliskuussa järjestetty
18458: tegioita, joihin on kirjattu kyseisiä alueita koske- Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien huipputa-
18459: vat keskeisimmät tavoitteet. Aluestrategiat ovat paaminen, joka tarjosi myös isäntämaalle mah-
18460: edistäneet myös resurssisuunnittelua. dollisuuden esitellä näkemyksiään.
18461:
18462:
18463: Globaa/it poliittiset kysymykset Yleiset kauppapoliittiset ja taloudelliset tehtävät
18464:
18465: Globaalit poliittiset kysymykset, joita erityi- Suomi toteuttaa kansainvälistä taloutta ja
18466: sesti YK ja muut kansainväliset järjestöt hoita- kauppaa koskevia tavoitteitaan sekä EY:n yhtei-
18467: vat, on jatkunut myös kertomusvuonna osana sen kauppapolitiikan kautta ja siihen vaikutta-
18468: Suomen ulkoasiainhallinnon toimintakenttää. malla että kansallisesti. Ensisijaisena kauppapo-
18469: Ihmisoikeuspolitiikan rooli on korostunut edel- liittisena tavoitteenamme on Suomen tasavertai-
18470: leen kaikilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan loh- sen kilpailuaseman turvaaminen kansainvälisillä
18471: koilla niin kahden- kuin monenkeskisessä toi- markkinoilla. Kertomusvuoden aikana on kehi-
18472: minnassa. Tämä johtuu paljolti ihmisoikeuksien tetty sopimusjärjestelmiä markkinoille pääsyn ja
18473: korostuneesta painoarvosta EU:n eri sektoreilla. investointiedellytysten parantamiseksi, mikä on
18474: Se on vaatinut nopeaa kannanmuodostusta ja tapahtunut ensisijaisesti EY:n yhteisen kauppa-
18475: sisällöllisen asiantuntemuksen lisäämistä. politiikan avulla.
18476: EU :n jäsenehdokasmaiden kanssa olemassa
18477: olevien Eurooppa-sopimusten puitteissa Suomi
18478: Turvallisuuspoliittinen yhteistyö on osallistunut unionin toimintaan kaupan edel-
18479: lytysten kehittämiseksi ja erityisesti kaupan ja
18480: Suomi osallistui myös kertomusvuonna Eu- investointien esteiden poistamiseksi.
18481: roopan turvallisuusjärjestelmien edelleen kehit- EU:n ja Venäjän välillä tuli voimaan joulu-
18482: tämiseen, mikä oli kertomusvuoden ja on myös kuun 1997 alussa yli 60 yhteistyöalaa käsittävä
18483: tulevien lähivuosien tärkeimpiä tehtäviä. Käy- kumppanuus- ja yhteistyösopimus. Kahdenväli-
18484: tännössä se toteutuu toisiaan täydentävienjärjes- sellä tasolla Venäjän kanssa tärkein instrument-
18485: telmien kautta, joista keskeisimmät ovat EU, timme, haUitusten välinen talouskomissio työ-
18486: NATO, WEU, ETYJ ja EN. Vakauden vahvista- ryhmineen toimi aktiivisesti. Tasavallan presi-
18487: minen ja siihen liittyen yhteiskunnallisen ja ta- dentin marraskuun vierailun yhteydessä allekir-
18488: loudellisen kehityksen tukeminen pohjoisen Eu- joitettiin takuu- ja rahoitussopimuspaketti, jolla
18489: roopan alueella kuuluu ulko- ja turvallisuuspoli- parannetaan suomalaisten investointitavaroiden
18490: tiikan perustavoitteisiin. Tällä toiminnalla pyri- vientiedellytyksiä Venäjälle.
18491: tään suomalaisten turvattuun tulevaisuuteen. Yritysten vientiponnistuksia on edistetty eri-
18492: WEU:n ministerikokous vahvisti kannaltam- tyisesti Euroopan ulkopuolisissa maissa tasaval-
18493: me myönteisesti Erfurtissa marraskuussa 1997 lan presidentin suorittamien matkojen ohella lu-
18494: muodot, joilla sotilaallisesti liittoutumattomat kuisilla ministerivierailuilla, joista useimpiin
18495: EU :n jäsenvaltiot pääsevät tasavertaisesti osal- osallistui suomalainen liikemiesvaltuuskunta.
18496: listumaan WEU:n EU:lta saamien tehtävien TTT-yhteistyötä samoin kuin vientiyritysten toi-
18497: suunnitteluun ja toimeenpanoon. mintaa parantavia sopimusjärjestelyjä kehitet-
18498: Suomi tiivisti osallistumistaan kansainväli- tiin erityisesti investointisuoja- ja verosopimus-
18499: seen yhteistyöhön sotilaallisen kriisinhallinnan ten avulla.
18500: alueella. Suomi toteutti käytännössä yhteistyötä Maailman kauppajärjestössä (WTO) saatiin
18501: NATO:nkanssa osallistumalla SFOR- operaati- aikaan Suomen keskeisiin prioriteetteihin kuulu-
18502: oon Bosniassa. Operaatio on ollut välttämätön nut kansainvälinen informaatioteknologiasopi-
18503: 30
18504:
18505: mus. Palvelujen kaupassa hyväksyttiin perus-te- ylittämään käytettävissä olevat henkilöstöre-
18506: lepalvelujen ja rahoituspalvelujen vapauttamista surssit
18507: koskevat sopimukset. Suomi on pyrkinyt myötä- Sopimusten voimaansaattamista jo useam-
18508: vaikuttamaan Venäjän ja Kiinan mahdollisim- man vuoden koskenutta ruuhkaa purettiin mer-
18509: man nopeaan pääsyyn WTO:n jäseniksi sekä kittävästi.
18510: edesauttamaan Baltian maiden liittymisproses- Komissio käynnisti Suomea vastaan 2I val-
18511: sia. vontamenettelyä. Kahdeksassa tapauksessa val-
18512: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjes- vontamenettelyä jatkettiin perustellulla lausun-
18513: tössä (OECD) Suomi toimi aktiivisesti määritel- nolla.
18514: täessä järjestön prioriteetteja toiminnan tehosta- Suomi ei toistaiseksi kertaakaan ole ollut kan-
18515: miseksi. Suomi on osallistunutjärjestön puitteis- tajana eikä vastaajana EY-tuomioistuimessa.
18516: sa käytäviin neuvotteluihin monenkeskisestä in- EY -tuomioistuimen ratkaisuihin on kuitenkin
18517: vestointisopimuksesta (Multilateral Agreement pyritty vaikuttamaan Suomen kannalta keskei-
18518: on Investment, MAI) tarkoituksella päästä Suo- sissä asioissa. Erityisesti näin on menetelty en-
18519: mea ja muita neuvotteluosapuolia tyydyttävään nakkopäätösasioissa. Suomen tavoitteet ovat to-
18520: tulokseen, joka loisi entistä paremmat edellytyk- teutuneet hyvin tuomioistuimen ratkaisuissa.
18521: set suomalaisinvestoinneille ulkomaille ja samal- Vuonna I997 Euroopan ihmisoikeustoimi-
18522: la perustan myöhemmin toteutettavalle laajem- kunta rekisteröi I 07 valitusta Suomea vastaan,
18523: malle sopimukselle WTO:n piirissä. OECD:n jätti tutkimatta 94 valitusta ja antoi yhden rapor-
18524: puitteissa saatiin aikaan ulkomaisiin virkamie- tin. Hallitukselta pyydettiin vastine II valituk-
18525: hiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskeva seen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa
18526: yleissopimus. Suomi oli vastaajana kahdessa tapauksessa, jois-
18527: ta toisessa Suomen todettiin rikkoneen Euroo-
18528: pan ihmisoikeussopimusta. Tuomioistuin mää-
18529: Lähialueyhteistyö räsi valittajalle maksettavaksi korvauksen henki-
18530: lökohtaisen vapauden loukkauksesta,jonka syy-
18531: Lähialueyhteistyötä on toteutettu hallituksen nä oli pidätyksessä tapahtunut menettelyvirhe.
18532: v. I996 hyväksymän strategian pohjalta Luoteis- Viisumeita myönnettiin yhteensä n. 482 000
18533: Venäjällä ja Baltian maissa. Ulkoasiainministe- kappaletta. Kokonaismäärä kasvoi edelliseen
18534: riö uudisti kertomusvuonna lähialueyhteistyön vuoteen verrattuna II %, vaikka Viron kanssa
18535: hallintoa ja menettelytapoja. Panostusta yhteis- solmittiin viisumivapaussopimus toukokuussa.
18536: työn hyödyntämiseksi kansainvälisten rahoitus- Uuden tietojärjestelmän ansiosta keskimääräi-
18537: laitosten ja järjestöjen kanssa lisättiin. nen viisumihakemuksen käsittelyaika lyheni kol-
18538: mesta viikosta yhteen viikkoon.
18539:
18540: Oikeudelliset tehtävät
18541: Kehitysyhteistyö
18542: Oikeudelliset tehtävät ovat heterogeeninen
18543: tehtäväalue, jonka pääalueita ovat kansainväli- Kehitysyhteistyön keinoin vaikutetaan köy-
18544: nen oikeus, ml. EU -oikeus ja ihmisoikeudet sekä hyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen, jotka
18545: konsuli-, passi- ja viisumiasiat. Työ on toisaalta ovat rauhan ja turvallisuuden pahimmat uhat.
18546: asiantuntija-avun antamista ministeriön sisällä Mahdollisimman kestävien tulosten aikaansaa-
18547: sekä muille viranomaisille, toisaalta aktiivista miseksi kehitysyhteistyön keinot yhdistetään po-
18548: osallistumista kokouksiin ja muuhun kansainvä- liittisiin ja talouspoliittisiin aloitteisiin.
18549: Iiseen toimintaan, mm. Suomen puolesta esiinty- Vuonna I997 ministeriön keskeisimpänä ta-
18550: minen EY-tuomioistuimessa, Euroopan ihmisoi- voitteena oli toiminnan suuntaaminen valtioneu-
18551: keustuomioistuimessaja muissa kansainvälisissä voston syyskuussa I996 tekemän kehitysyhteis-
18552: lainkäyttöelimissä. työn periaatepäätöksen mukaan. Periaatepää-
18553: Oikeudellisille tehtäville asetetut tulostavoit- töksen sisältämät keskeisimmät päämäärät ovat
18554: teet toteutuivat olennaisilta osin. Kansainvälisiä kehitysmaissa vallitsevan köyhyyden vähentämi-
18555: sopimuksia, ED-oikeutta ja muuta oikeudellista nen, yleismaailmallisten ympäristöuhkien torju-
18556: toimintaa koskevaa asiantuntija-apua pyrittiin minen ja kestävä kehitys sekä yhteiskunnallisen
18557: antamaan kysynnän mukaisesti. Voimakkaan tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien
18558: kysynnän kasVl.ln johdesttl tafw f'YPki fiiteftkift-, ·«liittäminen kehitysmaissa.
18559: ~- "--.---··--4· __ ;__..:._: ::-..:.:<-:!"'~' ·-"
18560: 31
18561:
18562: Vuoden 1997 toiminnassa kiinnitettiin erityis- voitteen mukaiset 50 000 tiedonhakijaa kuukau-
18563: tä huomiota kriisinhallintaan ja konfliktien es- dessa.
18564: toon tukemalla rauhan- ja sovintoprosessien Suomea tehdään tunnetuksi myös ulkoasiain-
18565: edistämistä, demokratian ja ihmisoikeuksien laa- hallinnon toteuttamaoja rahoittaman kulttuuri-
18566: jentamista, konfliktien ennaltaehkäisyä ja jälki- yhteistyön avulla. Kulttuurin edistämisessä toi-
18567: hoitoa sekä katastrofien hallintaa. Konfliktien mitaan yhteistyössä opetusministeriön kanssa.
18568: jälkihoitona panostettiin erityisesti miinanraiva- Suomen itsenäisyydenjuhlavuonna 1997 tuettiin
18569: ukseen sekä pakolaishallintoon. Maailmanlaa- useita tapahtumia. Puheenjohtajakautta pohjus-
18570: juisten ympäristöuhkien torjumisessa haasteena tettiin osallistumalla EU:n puheenjohtajamaiden
18571: olivat ilmastonmuutoksen ja aavikoitumisen tor- järjestämiin kulttuuritapahtumiin eri puolilla
18572: jumista edistävät prosessit. Samoin jatkettiin tu- maailmaa.
18573: kea YK:n harjoittamalle maailmanlaajuiselle so-
18574: siaalipolitiikalle. Vuoden erityisteemoja oli myös
18575: Oslon lapsityövoimakonferenssi. Tukitoiminnot
18576: Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund)
18577: rahoittaa kannattavia liikeyrityksiä kehitysmais- Ulkoasiainhallinnon tietojärjestelmää kehi-
18578: sa sekä Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Rahaston tettiin asetetun tavoitteen mukaisesti. Kertomus-
18579: taseen loppusumma oli 801,8 milj. mk v. 1997. vuoden loppuun mennessä koko ministeriö ja
18580: Vuoden 1997 lopussa Finnfundin rahoitussopi- valtaosa edustustoista saatiin integroiduksi yh-
18581: muspäätösten loppusumma oli 785,8 milj. mk, teiseen tietoverkkoon. Tietojärjestelmäuudistus-
18582: josta osakepääomasijoitusten osuus oli 40 % ja ten ansiosta on asioiden valmistelu nopeutunut ja
18583: lainojen osuus 60 %. työn tehokkuus muutoinkin lisääntynyt.
18584: Suomen kehitysyhteistyöpoliittisten tavoittei-
18585: den saavuttamista on arvioitu evaluointirapor-
18586: teissa,joissa käsiteltiin sekä yksittäisten hankkei- Maksu/linen palvelutoiminta
18587: den että laajempien osakokonaisuuksien onnis-
18588: tuneisuutta. Näitä raporttejajulkaistiin yhteensä Ulkoasiainhallinnon maksullisen palvelutoi-
18589: 20 kappaletta v. 1997. Suuntaus on strategisten minnan tulot v. 1997, milj. mk:
18590: kokonaisuuksien arviointiin. Vuonna 1997 aloi-
18591: tettiin laaja ympäristökysymysten arviointi. Julkisoikeudelliset suoritteet 61,2
18592: Eduskunnalle on annettu huhtikuussa 1998 Muut maksulliset suoritteet 9,1
18593: erillinen kehitysyhteistyökertomus vuodelta Yhteensä 70,3
18594: 1997.
18595: Julkisoikeudellisista suoritteista saaduista tu-
18596: Tiedotus loista yli 90% kertyi maahantuloluvista. Muiden
18597: tulojen ryhmässä suurimman tuloerän muodosti-
18598: Suomen ulko- ja kauppapoliittisia tavoitteita vat muilta viranomaisilta ja kaupallisten sihtee-
18599: edistetään myös ulkoisen tiedotuksen keinoin reiden toimistoilta perityt vuokrat ja käyttökor-
18600: sekä huolehtimalla valtio- ja hallitustason vierai- vaukset
18601: lujen sekä ministeriön isännöimien kansainvälis- Ulkoasiainhallinnon laskentajärjestelmä ei
18602: ten kokousten lehdistöjärjestelyistä. Kertomus- toistaiseksi tuota maksullisen toiminnan kustan-
18603: vuoden tärkeitä tapahtumia olivat Helsingin nustietoja. Julkisoikeudellisten suoritteiden kus-
18604: huippukokous sekä Välimeri- ja Barents-ko- tannuksista v. 1995 tehdyn selvityksen tuloksia
18605: koukset. Nämä tapahtumat tarjosivat mahdolli- hyväksikäyttäen voidaan arvioida, että v. 1997
18606: suuden kokeilla reaaliaikaista Internet-tiedotta- julkisoikeudellisten suoritteiden tuottamisesta
18607: misen mallia. Saatuja kokemuksia hyödynne- aiheutuvat kustannukset olivat noin 57 milj. mk.
18608: tään puheenjohtajakauden valmiuksien kehittä- Muista maksullisista suoritteista saatujen tulojen
18609: misessä. Internet-palvelun tehostamisen tulokse- voidaan arvioida kattaneen niistä aiheutuneet
18610: na Virtual Finland ja Newsroom keräsivät ta- kustannukset.
18611: 32
18612:
18613: 3.3. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
18614: Toiminta ja toimintaympäristö Kuvio 10.
18615:
18616: Oikeusministeriön hallinnonalan toiminnassa
18617: HAWNTOTUOMIOISTUIMIIN SAAPUNEET
18618: on v. 1997 erottunut neljä suurta painopistealuet-
18619: ASIAT 1988-1997
18620: ta:
18621: 1) Valtiosäännön uudistaminen, 8000 35000
18622: 2) v. 1995 toteutetun perusoikeusuudistuk-
18623: sen edellyttämän lainsäädännön valmistelun jat- 7000 30000
18624: kaminen, (/)
18625: ~ ~
18626: 3) oikeuslaitoksen laaja-alainen uudistami- j 6000 25000 å)
18627: nen, jota on toteutettu oikeudenkäyntimenette- "ö
18628: ~ "'C
18629: lyä koskevilla lainsäädäntöuudistuksilla ja niitä b 5000 :::::1
18630:
18631: tukevilla organisaation kehittämis-, koulutus- ja :s1ä 4000 -~
18632: 20000 j
18633: "ö
18634: c:
18635:
18636:
18637:
18638: ...,...
18639: tietotekniikan kehittämistoimilla sekä s;
18640: 15 000 "E
18641:
18642: nen.
18643: 4) rikoslain kokonaisuudistuksen jatkami- ·i 3 000 ~
18644: ~
18645: 10000
18646: Eduskunnan linjausten mukaisesti hallitus on ~
18647: kiinnittänyt erityistä huomiota lainvalmistelun
18648: 5000
18649: tason parantamiseen. Valtioneuvoston v. 1996
18650: hyväksymän ohjelman pohjalta toteutetaan par-
18651: haillaan laajaa lainvalmistelun tason nostami- 0 0
18652: seen tähtäävää kehittämisohjelmaa. 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97
18653: Euroopan unioniin liittyvät kysymykset ovat ~KHO -Liinlnolkeudet
18654: tulleet oikeusministeriön toiminnassa vuosi vuo-
18655: delta keskeisemmiksi. Niiden painoarvo karwaa
18656:
18657: eci.lleen valmistauduttaessa Suomen EU-pu-
18658: Kuvio9. heeRj~ht~akautoen. Samoin ovat yhä tärkeäm-
18659: mäbi ~ ykteiskunnan tietotekniseen kehi-
18660: tykseen IHttyvät kysymykset. Tietoverkkojen ja
18661: ~viestinnän kehitys synnyttävät uu-
18662: YLIISIN TUOMIOISTUIMIIN ~ MIM· M tymililiä oikevcielltsia ongelmia, mutta
18663: , ...., . .7 M)'Öi avaaYat Gikeusmiftisteriön hallinnonalan
18664:
18665:
18666:
18667:
18668: --
18669: toiMHtAMN -1mlia Hlak4ollisuuksia.
18670: 125000 7tlteo Metti -eik-eufill!iMk.f!OHa, vankeinhoitolaitok-
18671: seHa ja rikoUi!HNCien vastaisessa työssä pitkään
18672: ~ Yif'GiHi ~ ltaM• on tämän eduskuntakauden
18673: 120000 .1. aikana valmistumassa. Uuden vuosituhannen
18674: s; alun toimintapolitiikan selkeyttämiseksi oikeus-
18675: .!!.1&100 \ n)iniiteriössä on vireillä strategisluonteisia selvi-
18676: tyshankkeita, joissa paneudutaan mm. tuomio-
18677: ~ ~
18678: J,oeoo ""'
18679: istuinten, ulosoton ja vankeinhoitolaitoksen ke-
18680: hittämistarpeisiin sekä rikoksentorjunnan kei-
18681: noihin.
18682: J .. Tuomioistuimia koko 1990-luvun alkupuolen
18683:
18684: ~ ~ ~ ~ j~ ~
18685: 100800 vaivannut jutturuuhka on viime vuosina saatu
18686: pääosiA'f"H"etuk-sija käsittelyajat on saatu kansa-
18687: 0 0 laisten ja yhteiskunnan kannalta kohtuulliselle
18688: llltllt1UQI4"1117 tasolle. Lisäksi oikeusturvaa on kehitetty kiinnit-
18689: -KKO tämättä huomiota päätösten perusteluihin ja li-
18690: ~ Hovioikeudet säämällä suullisten käsittelyjen määrää. Käräjä-
18691: -Kir~Jiolkeudet (rikos- Ja slvllllaslat) oikeuksien toimintaan ovat vaikuttaneet kiin-
18692: 33
18693:
18694: teistötietojärjestelmän rakentaminen sekä kärä- taan muun muassa ulosottolaitoksen toimin-
18695: jäoikeuksiin uusina asiaryhminä tulleet yksityis- taympäristöä ensi vuosituhannella. Ulosottove-
18696: henkilön velkajärjestelyä ja yrityssaneerausta lallisen aseman parantamiseksi velalliselle sää-
18697: koskevat asiat. Toteutettujen ja vireillä olevien dettiin mahdollisuus ulosoton väliaikaiseen kes-
18698: tuomioistuimia, syyttäjiä, ulosottoa ja oikeus- keytykseen ja lisäksi uudistettiin säännös ulos-
18699: aputoimintaa koskevien laajojen menettely- ja oton ulkopuolelle jätettävästä omaisuudesta.
18700: organisaatiouudistusten toimeenpano on edel- Vuonna 1997 ulosottoon saapui perittäväksi
18701: lyttänyt oikeuslaitoksessa uusien työtapojen ja 21 mrd. mk, ulosotossa käsiteltiin viivästysseu-
18702: uuden tietotekniikan käyttöönottoa, mitä on tu- raamuksineen 23 mrd. mk ja vuoden 1997 lopus-
18703: ettu laajalla koulutuksella. sa perittävänä oli 20 mrd. mk. Edelliseen vuoteen
18704: Hallintolainkäytön alalla on viime vuosina verrattuna perittäväksi saapuneet markkamää-
18705: toteutettu lukuisia uudistuksia. Näistä tärkeim- rät lisääntyivät 6 %. Lisäys johtui pääasiallisesti
18706: piä ovat hallintokäyttölain voimaantulo v. 1996, uudistusperintään lähetetyistä veroista. Ulos-
18707: verotuksen oikaisujärjestelmän kehittäminen ja oton täytäntöönpano onnistui 41 prosentissa
18708: kuntalain oikaisujärjestelmä. Uudistusten seu- asiamääristä ja 21 prosentissa markkamääristä.
18709: rauksena sekä lääninoikeuksiin että korkeim- Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikos-
18710: paan hallinto-oikeuteen saapuvien asioiden mää- ten määrä on kymmenessä vuodessa nelinker-
18711: rä on huomattavasti vähentynyt. Alueellisten taistunut. Rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden
18712: hallintotuomioistuinten kehittämistä on selvitet- määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut nope-
18713: ty hallintotuomioistuintoimikunnan mietinnön ammin kuin tilastoitujen tapausten määrä. Polii-
18714: pohjalta. sin tietoon tulleiden rikosten kokonaismäärässä
18715: Vuosi 1997 oli ulosoton organisaatio- ja muu- ei ole tapahtunut vankimäärään olennaisesti vai-
18716: toksenhaku-uudistuksen sisäänajovuosi. Ulos- kuttavia muutoksia. Sen sijaan mm. huumausai-
18717: ottotoimintaa pyrittiin tehostamaan laajenta- ne- ja väkivaltarikollisuudessa tapahtuneet laa-
18718: malla ulosottoviranomaisten tietojensaantioike- dulliset muutokset ovat vaikuttaneet vankein-
18719: utta ja alueellista toimivaltaa eräissä asioissa. hoitolaitoksen toimintaan. Vankien määrään on
18720: Ulosotto 2000-toimikunnan mietintö (KM vaikuttanut ennen muuta yhdyskuntapalvelun
18721: 1998:2) valmistui v. 1997. Mietinnössä kartoite- käyttö siten, että suurin osa alle 8 kuukauden
18722:
18723:
18724: Kuvio 11. Kuvio 12.
18725:
18726:
18727: ULOSOTOSSA PERmÄVÄNÄ OLEVAT POUISIN TIETOON TULLEET
18728: MARKKAMÄÄRÄT RIKOSLAKIRIKOKSET, SVYTTÄJÄLLE
18729: mllj. mk 1987-1997 SAAPUNEET ASIAT JA RANGAISTUSLAITOKSIIN
18730: 30 000 , . . - - - - - - - - - - - - - - - - - - , 1000 TULLEET 1991-1997 1000
18731: a; kpl henkeä
18732: ~ 450 12
18733: .a
18734:
18735: - --
18736: 25 000 + - - - - - - - - i
18737: ..9? 400
18738: ;;ij
18739: 20 000 +-------1 1350 i""""
18740: ~
18741:
18742:
18743: '-
18744: (/)300
18745: 15 000 +-------i .!1250
18746: c
18747: ~200
18748: Q)
18749: 10000+----------1 ~ 150
18750:
18751:
18752: 5000
18753: ~ 100
18754: ~ 50 rs• . • .
18755: r ~· ~ 1 ~· §1 ~·•
18756: 1
18757: ~t
18758: 0 0
18759: 91 92 93 94 95 96 97
18760: 93 95 97 ~Poliisin tietoon tulleet rikoslakirikokset
18761: 87 89 91
18762: - Syyttäjälie saapuneet asiat
18763: c::::JSaapuneet ~Käsitellyt -Avoinna - Rangaistuslaitoksiin tulleet
18764:
18765: 5 380217L
18766: 34
18767:
18768: Kuvio 13. vapautuneiden auttamiseen ja tukemiseen ovat
18769: selvästi vähentyneet.
18770: Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tor-
18771: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENOT, juntaa koskevan valtioneuvoston periaatepää-
18772: 2,7 MRD. MK TEHTÄVÄALUEITTAIN V. 1997 töksen toteuttamiseksi tehostettiin talousrikos-
18773: ten tutkintaa (syyttäjät), rikoshyödynjäljittämis-
18774: tä (ulosotto) sekä konkurssipesien valvontaa.
18775: Hallinto
18776: 9"/o
18777: Vankeln-
18778: holtolaltos Määrärahojen jakautuma eri tehtäväalueilla ja
18779: 30% hallinnonalan tulokset tulosalueittain
18780:
18781: Oikeusministeriön hallinnonalan menot olivat
18782: 2 689 milj. mk v. 1997, mikä on 10% enemmän
18783: kuin edellisenä vuonna. Tuloja kertyi 519 milj.
18784: mk, mikä on 37 % enemmän kuin edellisenä
18785: vuonna. Menojen ja tulojen kasvu johtuu pää-
18786: osin paikallishallintouudistuksesta.
18787:
18788:
18789: pltmseen vankeusrangaistukseen tuomituista Oikeuslaitos
18790: määrätään yhdyskuntapalveluun. Vankiloihin
18791: tuli vapaudesta (tutkintavangit mukaan lukien) Koska vireille tulleiden asioiden määrä on vä-
18792: 6 201 (6 594) henkilöä. Vankeja oli keskimäärin hentynyt lähes kaikissa oikeuslaitosyksiköissä,
18793: 2 974 (3 197). jutturuuhkat on saatu puretuksi ja asioiden kä-
18794: Laajamittaiset työttömyyden ja sosiaaliturvaa sittelyajat ovat lyhentyneet yleisesti. Toisaalta
18795: koskevien säästötoimien välilliset vaikutukset ei- asiamäärien vähentyminen ja niiden vaikeutumi-
18796: vät näy kovin selvästi rikollisuustilanteessa. nen sekä uudistuksien toteuttaminenjohtivat sii-
18797: Kuntien mahdollisuudet ja halukkuus vankilasta hen, että kaikissa virastoissa ei saavutettu rat-
18798:
18799: 22. Oikeuslaitoksen menot ja tulot 1997
18800: Toiminta- Muutos Suoritteista Muutos Tulot
18801: menot 1997, ed. vuod. perityt mak- ed. vuod. %
18802: milj.mk % sut, milj. mk % menoista
18803:
18804: Korkein oikeus ........................................... 32,2 3 1,3 -2 4
18805: Korkein hallinto-oikeus .............................. 37,8 2 1,8 -12 5
18806: Hovioikeudet ············································· 151,1 -7 4,2 -27 3
18807: Lääninoikeudet .......................................... 99,2 1 0,7 13 1
18808: Käräjäoikeudet .......................................... 533,7 -1 160,3 -5 30
18809: Erityistuomioistuimet ................................ 72,5 5 1,4 -18 2
18810: Vesiylioikeus .............................................. 13,6 4 0,2 -26 2
18811: Vesioikeudet .............................................. 22,6 3 0,5 -6 2
18812: Maaoikeudet ··-··········································· 9,0 0 0,6 -22 6
18813: Vakuutusoikeus ......................................... 21,5 11 0,0 1 0
18814: Työtuomioistuin ........................................ 4,1 -6 0,1 -32 2
18815: Markkinatuomioistuin ······························· 1,5 4 0,0 -6 1
18816: Vankilaoikeus ............................................ 0,3 1
18817: ATK-hankinnat ........................................... 37,1
18818: Tuomioistuinlaitos ..................................... 963,6 3 169,8 ---6 18
18819:
18820: Syyttäjälaitos ............................................. 113,0 201 0,7 1 614 1
18821: Ulosottolaitos ............................................ 340,1 125 251,2 136 74
18822: ATK-hankinnat ........................................... 40,8
18823: Syyttäjä- ja ulosottolaitos ························ 493,9 162 251,9 136 51
18824:
18825: OIKEUSLAITOS YHTEENSÄ ...................... 1 457,5 30 421,7 47 29
18826: 35
18827:
18828: 23. Oikeuslaitoksen tulostavoitteiden toteutuminen
18829:
18830: Tavoite 1997 Toteutuma 1997 Vertailu tavoitteeseen
18831: Taloudel- Tuona- Käsitte-Taloudel- Tuona- Käsitte- Taloudel- Tuotta-
18832: lisuus vuus lyaika lisuus vuus lyaika lisuus vuus Käsittelyaika
18833: mk/asia asia/htv,
18834: mk/asia asia/htv kk mk/asia asia/htv kk % % kk
18835:
18836: Tuomioistuinlaitos
18837: Korkein oikeus ................................. 6 551 57 7 084 53 4 8 -7
18838: - käsittelyaika (valituslupa-asiat) 3,5 4.4 0,9
18839: - käsittelyaika (asiaratkaisut) .... 14 15,5 1,5
18840: Korkein hallinto-oikeus ................... 8432 41 7 9 823 36 8,9 16 -12 1,9
18841: Hovioikeudet ................................... 10 470 29 6 10 812 27 5,7 3 -7 -1
18842: Lääninoikeudet ................................ 4 702 58 4908 53 4 -9
18843: - käsittelyaika (vero-asiat) ......... 8 8 0
18844: - käsittelyaika (muut asiat) ....... 6 5 -1
18845: Käräjäoikeudet ................................ 2 933 85 3 081 80 5 -6
18846: - käsittelyaika (rikosasiat) ......... 2 2 0
18847: - käsittelyaika (laajat riita-asiat) 6 7,4 1.4
18848: - käsittelyaika (velkajärjestely-
18849: asiat) ............................................. 6 7
18850: - käsittelyaika (summaariset-
18851: asiat) ............................................. 2 1,9 -0,1
18852: Vesiylioikeus .................................... 66 667 5 6 77 079 4 5 16 -16 -1
18853: Vesioikeudet .................................... 28451 11 29 628 10 4 -7
18854: - käsittelyaika (muut asiat) ....... 6 7 1
18855: - käsittelyaika (katselmusasiat) 49 74 25
18856: Maaoikeudet .................................... 13 155 30 7 13 034 29 6 -1 -3 -1
18857: Vakuutusoikeus ............................... 1 625 152 10 1 668 146 9,5 3 -4 -0,5
18858: Työtuomioistuin .............................. 41 364 9 5 53 571 5 6 30 -30 1
18859: Markkinatuomioistuin .................... 42 857 9 7 39 546 9 6 -8 6 -1
18860: Vankilaoikeus .................................. 564 550 9 779 389 0,5 ja 7 38 -29 Oja-2
18861:
18862: Syyttäjälaitos .................................. 1590 169 3,4 1672 154 4,5 5 -9 1,1
18863: - syyteharkinta-aika .................. 1,4 2 0,6
18864:
18865: Ulosottolaitos ................................. 1623 6,9 1 646 7,5 1 0,6
18866: *Erillisvirastot .................................. 156 142 -9
18867: *Uiosotto-osastot ............................ 133 127 -5
18868: *Uiosotto osastot (nimism.) ........... 80 76 -5
18869: - onnistunut perintä
18870: (asiamääristä-%) .......................... 44% 41% -3 %-yks.
18871: - onnistunut perintä
18872: (markkamääristä-%) .................... 20% 21% 1 %-yks.
18873:
18874:
18875:
18876:
18877: kaistujen asioiden määrälle asetettua tavoitetta. tulot pienenivät 4 %. Oikeuslaitoksen tuloilla
18878: Tämän vuoksi taloudellisuus- ja tuottavuusta- voitiin kattaa 29 % toimintamenoista.
18879: voitteet jäivät pääosin saavuttamatta.
18880: Oikeuslaitoksen toimintamenot v. 1997 olivat
18881: yhteensä 1 458 milj. mk. Menot kasvoivat edelli- Vankeinhoitolaitos
18882: seen vuoteen verrattuna 30 %. Tuloja kertyi yh-
18883: teensä 422 milj. mk. Tuomioistuinten suoritteista Talousarvion valmistelun yhteydessä asetet-
18884: perittyjen maksujen vähennys oli 6 %. tiin oikeusministeriön yhdeksi keskeiseksi tulos-
18885: Ulosottomaksutulojen kasvu oikeusministe- tavoitteeksi yhdyskuntapalvelun vakiinnuttami-
18886: riön hallinnonalalla oli paikallishallintouudis- nen vankeusrangaistuksen sijasta käytettävänä
18887: tuksen johdosta 136 %, mutta vastaavat, aikai- merkittävänä seuraamusvaihtoehtona ja nuori-
18888: semmin sisäasiainministeriön hallinnonalalle sorangaistuskokeilun käynnistäminen. Yhdys-
18889: kertyneet tulot huomioon ottaen ulosottomaksu- kuntapalvelua koskeva tavoite on toteutunut.
18890: 36
18891:
18892: Yhdyskuntapalvelu on vakiintunut vankeusran- Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot olivat
18893: gaistuksen merkittäväksi vaihtoehdoksi. Noin kertomusvuonna 661 milj. mk ja pysyivät edelli-
18894: 30 % ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuo- sen vuoden tasolla. Talousarvioon sisältynyt
18895: mituista määrätään yhdyskuntapalveluun. Kol- vankilukuarvio sekä vankien toimintaan osallis-
18896: me vuotta kestävä alueellisesti rajoitettu nuoriso- tumista ja avolaitostäytäntöönpanon osuutta
18897: rangaistukokeilu aloitettiin 1.2.1997, mutta vuo- koskevat tavoitteet toteutuivat seuraavasti:
18898: den aikana oli nuorisorangaistustuomioita vain
18899: 43.
18900:
18901: Tavoite Toteu- Poik- Muutos
18902: 1997 tuma keama edell.
18903: 1997 tavoit- vuo-
18904: teesta desta
18905:
18906: Vankeja keskimäärin ...................................................... . 3 200 2 974 -7,1% -7,0%
18907: Kaikista vangeista toimintaan osallistuneita
18908: keskimäärin .................................................................. 70,0% 69,5% -0,5% -0,8%
18909: Rangaistusta suorittavista vangeista keskimäärin
18910: avolaitoksessa ............................................................. 33,3% 32.4% -0,9% -yks. 1,0% -yks.
18911: Toimintamenot/vanki ..................................................... 208 400 mk 222 100 mk 6,6% 7,1%
18912:
18913:
18914:
18915: Rangaistuslaitoksissa oli vuoden lopussa ma- tavat palkkiot ja kulukorvaukset ovat mm. oi-
18916: joitustiloja yhteensä 3 827 vangille. Oikeusminis- keudenkäyntimenettelyuudistusten vuoksi jat-
18917: teriössä on tavoitteeksi asetettu vähintään 85 kuvasti kasvaneet. Vuonna 1997 maksutloman
18918: prosentin keskimääräinen käyttöaste. Vuonna oikeudenkäynnin menot olivat 126 milj. mk ja
18919: 1997 majoituspaikkojen keskimääräinen käyttö- kasvoivat 15 %. Toisaalta yksityishenkilön vel-
18920: aste putosi noin 77 prosenttiin. Toimenpiteet lai- kajärjestelystä annetun lain mukaan maksetut
18921: toskannan sopeuttamiseksi pienentyneeseen
18922: vankimäärään on käynnistetty.
18923: Yleisenä tavoitteena on mahdollisimman mo- Kuvio 14.
18924: nen vangin sijoittaminen hänen tarpeitaan ja
18925: edellytyksiään vastaavaan toimintaan. Päivittäi-
18926: nen toiminnassa mukana olleiden määrä on koko VANKIEN OSALLISTUMINEN
18927: viisivuotiskauden pysynyt suunnilleen ennallaan KOKOPÄIVÄTOIMISESTI TYÖHÖN,
18928: eli noin 70 prosenttina. Vangeille järjestettävän KOULUTUKSEEN JA MUUHUN TOIMINTAAN
18929: toiminnan tärkeimpiä kehittämishankkeita ovat henkeä 1993-1997
18930: olleet uusintarikollisuuden vähentämiseen täh- 4~.--------------------------,
18931: täävien toimintaohjelmien (Cognitive skills trai-
18932: ning, seksuaalirikollisten hoito-ohjelma) kehittä- 3500 +-==-----------------~
18933: minen ja kokeilu, vankien toimintakyvyn arvi- ~
18934: ointimenetelmän kehittäminen sekä työtoimin-
18935: nan eriyttäminen tuotannolliseksi ja valmenta- 2500
18936: vaksi työksi. 2~
18937: Vankeinhoitolaitoksen tuotantotoiminnassa
18938: työskenteli päivittäin keskimäärin 587 vankia, 1500
18939: mikä oli noin 10 %vähemmän kuin v. 1996. Työ- 1~
18940: toiminnan tulot olivat 58,5 milj. mk ja menot 83,2
18941: milj. mk, jolloin katejäämä oli -24,7 milj. mk. 500
18942: 0+-L-~~~~~~~a_~~L-~
18943:
18944: 93 94 95 96 97
18945: Eräiden yksittäisten määrärahojen käyttö
18946: • Koulutuksessa, kuntouttavessa tms. toiminnassa
18947: E21Työssä
18948: Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun IJ Keskivankiluku
18949: lain mukaan oikeudenkäyntiavustajille makset-
18950: 37
18951:
18952: menot (selvittäjän korvaukset, ym.) olivat 41 kuntaseuraamuksia ovat yhdyskuntapalvelu,
18953: milj. mk v. 1997, ja ne laskivat velkajärjestely- nuorisorangaistus, ehdonalaisesti vapautunei-
18954: asioiden vähenemisen ja lainmuutoksenjohdosta den valvonta ja ehdollisesti rangaistujen nuorten
18955: 44 % vuoteen 1996 verrattuna. rikoksentekijäin valvonta.
18956: Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va-
18957: roista annetun lain ja syyttömästi vangitulle tai
18958: tuomitulle valtion varoista maksettavasta korva-
18959: uksesta annetun lain mukaisia korvauksia mak- 24. Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano
18960: settiin v. 1997 yhteensä 34 milj. mk. Rikosvahin- Toteu- Tavoite Toteu- Poikkea-
18961: kokorvausten määrä oli 5 574 kpl ja maksettu tunut 1997 tunut ma tavoit-
18962: 1996 1997 teesta,%
18963: keskimääräinen korvaus 5 555 mk. Syyttömästi
18964: vangituille tai tuomituille maksettuja korvauksia Menot ............... 51 180 55 500 54 836 -1
18965: oli 236 kplja keskimääräinen korvaus 12 892 mk. Aloitetut yhdys-
18966: Korvausmäärät ovat pysyneet suunnilleen sa- kuntapalvelut ... 3 041 3 500 3 206 -8
18967: malla tasolla vuosina 1993-1997, jona aikana Suoritetut
18968: menot on maksettu oikeusministeriön pääluo- yhdyskunta-
18969: kan määrärahoista. Korvaushakemusten käsit- palvelutunnit ... 243 583 260 000 228 586 -12
18970: Ehdonalaisessa
18971: telystä vastaa valtiokonttori, jolle maksettiin vapaudessa
18972: korvausta 5,2 milj. mk. Vuonna 1997 korvausha- olevia
18973: kemukset käsiteltiin keskimäärin 7 kuukaudessa. valvottavia
18974: Vuoden alusta lukien voimaan tulleiden kri- keskim .............. 1158 1 260 1 153 -8
18975: minaalihuollon järjestämisestä ja rahoituksesta Ehdollisesti ran-
18976: annetun lain (1035/96) sekä Kriminaalihuo/toyh- gaistuja nuoria
18977: valvonnassa
18978: distyksestä annetun asetuksen (1241/96) myötä keskimäärin ..... 1 992 2100 1 826 -13
18979: julkisoikeudellisen Kriminaalihuoltoyhdistyk- Nuorisoran-
18980: sen toiminta on keskittynyt entistä enemmän yh- gaistustuo-
18981: dyskuntaseuraamusten toimeenpanoon. Yhdys- mioita ............... 150 43 -71
18982:
18983:
18984: Kuvio 15.
18985:
18986:
18987: MAKSUTTOMASTA OIKEUDENKÄYNNISTÄ JA
18988: YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYSTÄ
18989: AIHEUTUNEET MENOT 1988-1997
18990: mll).mk
18991: 200
18992: 180
18993: 1-
18994: _r-
18995: 160
18996: 140 - -
18997: 120 - - -
18998: 100 t-
18999:
19000: 80
19001: 60
19002: 40 - 1-
19003: 20
19004: 0
19005: 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97
19006: [J Yksityishenkilön velkajärjestely
19007: IZI Maksuton oikeudenkäynti
19008: 38
19009:
19010: 3.4. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
19011: Sisäasiainministeriön keskeiset tehtävät ja alueita työikäisestä väestöstä, mikä aiheuttaa
19012: määrärahat näiden alueiden kunnille suuria vaikeuksia.
19013: EU-rakennerahasto-ohjelmien toteutus on
19014: Sisäasiainministeriö on alue- ja paikallishallin- jatkunut toiminnan painopisteen siirtyessä ohjel-
19015: non, aluekehityksen sekä sisäisen turvallisuuden mien tuloksellisuuden arviointiin ja tarvittavien
19016: ministeriö. muutosten valmisteluun. Rakennerahastouudis-
19017: tuksen käsittely on käynnistynyt. Uudistukseen
19018: Sisäasiainhallinnon määrärahojen käyttö oli vaikuttavat mm. unionin laajeneminen ja talou-
19019: noin 6,3 mrd. mk eli edellisvuoden tasolla. Suu- dellisen integraation syveneminen yhteisen ta-
19020: rimmat menoerät olivat poliisitoimen menot lous- ja rahapolitiikan suuntaan. Rakennerahas-
19021: noin 2,5 mrd. mk, jossa edellisvuoteen on vähen- touudistus ja valmistautuminen puheenjohtajuu-
19022: nystä noin 425 milj. mk sekä avustukset kunnille teen ovat lisänneet yhteistyötä unionin muiden
19023: 1,4 mrd. mk ja rajavartiolaitoksen menot lähes 1 jäsenmaiden kanssa.
19024: mrd. mk. Vuoden 1997 talousarviossa aluekehitysmää-
19025: Suurimmat tuloerät olivat EU:n osallistumi- rärahoja oli arviolta yhteensä noin 3,7 mrd. mk.
19026: nen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä yhtei- EU :n osallistumiselle rakenne- ja aluekehitysoh-
19027: söaloitteisiin noin 450 milj. mk (12.26.98.) sekä jelmiin sekä yhteisöaloitteisiin talousarviossa oli
19028: poliisin lupapalvelutulot noin 156 milj. mk varattu yhteensä 498,2 milj. mk (mom.
19029: (12.26.75.). Hallinnonalan tulot olivat yhteensä 26.98.61.).
19030: 0,7 mrd. mk. · Maakunnan 104,5 milj. markan kehittämisra-
19031: hasta suurin osa, 78 milj. mk, sidottiin käytettä-
19032: väksi EU:n tavoiteohjelmien 6, 2ja 5b sekä Inter-
19033: Toimintaympäristön muutokset reg- ja URBAN-yhteisöaloiteohjelmien kansalli-
19034: sena rahoitusosuutena. Summasta aluekehitys-
19035: Hallinto, kunnat ja aluekehitys rahaston osuus on 61,8 milj. mk ja sosiaalirahas-
19036: ton osuus 16,2 milj. mk. Puhtaasti kansallisiin
19037: Hallinnon tehtävät ovat muuttuneet luonteel- hankkeisiin osoitettiin n. 26,5 milj. mk.
19038: taan. Hallinto nähdään ensi sijassa toimintaedel-
19039: lytysten luojana. Myös eurooppalainen kehitys
19040: korostaa paikallisen itsehallinnon ja alueiden Sisäinen turvallisuus
19041: merkitystä kansalaisen edustajina ja julkisten
19042: palvelujen saatavuuden turvaajina. Rikosten määrä ei ole olennaisesti kasvanut,
19043: Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus mutta rikollisuus on jossain määrin järjestäyty-
19044: tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Uuden järjes- neempää ja kansainvälisempää. Monimutkais-
19045: telmän mukaan kuntien valtionosuuksia tasa- ten rikosten selvittäminen sitoo entistä enemmän
19046: taan kunnan oman verotulon perusteella. Tehtä- poliisin resursseja.
19047: väkohtaiset valtionosuudet määräytyvät uusien Poliisitoimintaan vaikuttavina ilmiöinä nou-
19048: perusteiden mukaisesti. Valtionosuusjärjestel- sivat esiin vieraiden kulttuurien kohtaamisesta
19049: män uudistuksen kuntakohtaiset muutokset ra- aiheutuvat uudenlaiset ristiriitatilanteet, prosti-
19050: jattiin enintään 200 markaksi asukasta kohti. tuution lieveilmiöt, moottoripyöräjengit sekä ra-
19051: Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin pe- dikaalit, erilaiset luonnon ja eläinkunnan suoje-
19052: rustuva valtionosuuksien tasaus ja järjestelmän lun päämääräkseen ilmoittavat ryhmittymät.
19053: siirtymätasaus yhdistettiin yhdeksi momentiksi. Huumausaineiden tarjonta ja kysyntä ovat
19054: Muuttoliike aluekeskuksiin voimistui väestön jatkaneet kasvuaan. Tähän kehitykseen ovat
19055: siirtyessä maan pohjois-ja keskiosista Etelä-Suo- osaltaan vaikuttaneet myös aikaisempaa va-
19056: men keskuksiin. Väestökehityksen seurauksena paammat liikkumismahdollisuudet Baltian mai-
19057: alueelliset erot tulevat maassamme kasvamaan. ta koskevan viisumivapauden tultua voimaan.
19058: Väestötappiokunnilla ja muuttovoittokunnilla Väestön sisäinen muuttoliike kasvukeskuksiin
19059: on ollut vaikeuksia sovittaa palveluvarustustaan on lisännyt poliisipalvelujen tarvetta suurissa
19060: uusiin tarpeisiin. Muuttoliike saattaa tyhjentää kaupungeissa. Harvaanasutuilla seuduilla on ol-
19061: 39
19062:
19063: lut vaikeaa ylläpitää poliisipalveluja ja toiminta- vien vuosien uusiin säästötavoitteisiin. Vertailu-
19064: valmiusaikoja tavoitetasolla. kelpoisten menojen supistuminen 8 prosentilla
19065: Onnettomuuksien määrässä ja laadussa ei ole toteutui. Huomattavasta henkilöstön vähenemi-
19066: tapahtunut suuria muutoksia. Erityisen vakavia sestä johtuen myös työn tuottavuus kasvoi yli
19067: suuronnettomuuksia ei sattunut. Suurpalojen 3 % seurattavilla suoritteilla mitattuna.
19068: määrä oli kuitenkin kasvussa. Kesällä oli uhkaa-
19069: via metsäpaloja. Tahallisesti sytytettyjen tulipa-
19070: lojen osuus lisääntyi huolestuttavasti. Aluejaot
19071: Vuoden lopulla alkanut palomieslakko hei-
19072: kensi valmiutta yli 90 kunnassa. Erityisjärjeste- Valtion aluehallinnon viranomaisten toimi-
19073: lyin kyettiin ylläpitämään valmiutta tavanomai- alueet sopeutettiin valtioneuvoston asiasta teke-
19074: siin pienehköihin pelastustehtäviin. Tulenkäsit- män periaatepäätöksen mukaisesti lähes koko-
19075: telykieltojen ja lisääntyneen varovaisuuden an- naisuudessaan maakunnan liittojen aluejakoon
19076: siosta onnettomuuksien määrä laski lakon alet- niin, että toimialueet muodostuvat yhdestä tai
19077: tua. useammasta kokonaisesta maakunnasta. Maa-
19078: Ulkomaalaisten määrä kasvoi vuoden aikana kuntajaosta säädettiin laki, joka tuli voimaan
19079: noin 7 000 henkilöllä. Maassa asuvien ulkomaa- 1.3.1998.
19080: laisten määrä oli vuoden lopussa 80 616.
19081: Turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi edel-
19082: lisen vuoden 7ll:sta 973:een. Maassa asuvien Kihlakuntauudistus
19083: ulkomaalaisten määrän nousua seuraten lisään-
19084: tyi kansalaisuushakemusten määrä 38 prosentil- Uusi kihlakuntahallinto to1m1 ensirumatsen
19085: la edelliseen vuoteen verrattuna. kokonaisen vuoden. Uudistuksen toimeenpanon
19086: Valtakunnan rajoilla vallitsi hyvä järjestys ja hallinnollinen ja tieteellinen seuranta sekä ar-
19087: vakaat olot. Vakavia rajatapahtumia ei sattunut. viointi käynnistettiin. Palvelujen saatavuuteen
19088: Rajavalvontaa keskitettiin Euroopan unionin on kiinnitetty erityistä huomiota.
19089: suomalaisille ulkorajoille. Sisärajojen valvontaa
19090: kevennettiin kohti Schengenin sopimusten edel-
19091: lyttämää tasoa. Rajanylitysliikenteen kasvu jat- Yhteispalvelu
19092: kui. Rajalla vastaanotettujen turvapaikka-ano-
19093: musteoja rajalta käännytettyjen määrät nousivat Monitoimialaisia yhteispalvelupisteitä perus-
19094: edellisiin vuosiin verrattuna. Tämä suuntaus il- tettiin lisää ja niiden palveluja laajennettiin. Sisä-
19095: meni vuoden lopulla erityisesti Suomen ja Venä- asiainministeriön perustaman yhteispalvelu-
19096: jän välisillä rajanylityspaikoilla. hankkeen tuella oli huomattava merkitys yhteis-
19097: palvelun kehittämisessä. Yhteispalvelupisteitä
19098: oli vuoden lopussa n. 120.
19099:
19100: Tulostavoitteiden toteutuminen
19101: Väestötietojärjestelmä
19102: Alue- ja paikallishallinto
19103: Väestötietojärjestelmä toimi tehokkaasti. Tie-
19104: Lääniuudistus toja ilmoitettiin siihen yhä enemmän konekieli-
19105: sesti. Asiakkaiden palveluajat pysyivät lyhyinä.
19106: Lääninhallitukset siirtyivät uuteen kuuden Väestötietojärjestelmässä aloitettiin siirtyminen
19107: lääninhallituksen organisaatioon 1.9.1997. Siir- uuteen tietojärjestelmään, joka edelleen tehostaa
19108: tyminen onnistui hyvin. Lääninhallitusten palve- toimintaa ja vähentää käyttökustannuksia.
19109: luyksiköiden määrä pysyi ennallaan. Vakinaisen Lainsäädäntöehdotus väestökirjanpitoa kos-
19110: henkilöstön asema turvattiin siirtymävaiheessa. keviksi järjestelyiksi valtion sekä evankelis-lute-
19111: Lääninhallitusten säästötavoitteet ovat toteu- rilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan
19112: tuneet. Lääninhallitusten henkilöstö on vähenty- välillä valmistui lähtien siitä, että maassa on vain
19113: nyt yli 700 henkilötyövuodella eli noin 40 prosen- yksi väestötietojärjestelmä, jota myös kirkot
19114: tilla vuodesta 1993. Lääninhallitukset ovat jatka- käyttävät ja jonka hoitamiseen ne osallistuvat
19115: neet säästötoimia tarkoituksena varautua tule- valtion ja kuntien viranomaisten ohella.
19116: 40
19117:
19118: Sähköisen asioinnin ja tietoliikenneyhteyksien Suomen Kuntaliiton aloitteesta hallintominis-
19119: kehittäminen teri kokosi keväällä 1997 neuvotteluryhmän sel-
19120: vittämään kunnallisten peruspalveluiden turvaa-
19121: Sähköistä asiointia varten valmisteltiin valtio- mista ja tekemään ehdotukset toimenpiteistä,
19122: neuvostolle periaatepäätös, joka tulee voimaan joilla varmistetaan kuntien velvoitteiden ja voi-
19123: vuoden 1998 aikana. Sen mukaan maahamme mavarojen yhteensovittaminen.
19124: luodaan edellytykset turvalliselle liikenteelle ver-
19125: kossa. Tarkoituksena on luoda myös varmenne-
19126: viranomaisena toimivan väestörekisterikeskuk- Kansalaisvaikuttaminen
19127: sen kanssa maahamme sähköiseen tunnistami-
19128: seen perustuva henkilökorttijärjestelmä vuoden Sisäasiainministeriön ja Suomen Kuntaliiton
19129: 1999 loppuun mennessä. käynnistämään osallisuushankkeeseen jätti ha-
19130: kemuksensa 87 kuntaa (105 projektia). Osalli-
19131: suushankkeen tavoitteena on edistää kansalais-
19132: Kuntarakenteen kehittäminen ten osallisuutta ja vaikuttamista asioiden hoi-
19133: toon kunnissa eri osallisuuskokeilujen kautta.
19134: Eduskunta vahvisti kuntajakolain, joka tuli
19135: voimaan 1.1.1998. Lain tavoitteena ovat alueelli-
19136: sesti ehyet ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivat Aluekehitys
19137: kunnat. Lailla on lisätty mahdollisuuksia kansa-
19138: laisten ja valtiovallan aloitteellisuudelle. Kunta- Alueiden kehittäminen
19139: liitos tehdään edelleenkin pääsääntöisesti vain,
19140: jos asianomaisten kuntien valtuustot ovat sitä Sisäasiainministeriö antoi aluepoliittisen se-
19141: mieltä. Kuntien tahdon vastaiset kuntaliitokset lonteon eduskunnalle 8.4.1997. Selonteko perus-
19142: tehdään eduskunnan säätämällä lailla. Kuntaja- tui eduskunnan aluepoliittisen lain käsittelyn yh-
19143: on kehittymisen kannustimeksi tarkoitettu yh- teydessä hyväksymään ponteen, jossa edellytet-
19144: distymisavustus on ulotettu kaikkiin kuntien lu- tiin, että eduskunta saa selonteon lain tavoittei-
19145: kumäärän vähenemistä merkitseviin muutok- den toteutumisesta. Selonteon mukaan Suomen
19146: siin. Laki sisältää myös säännökset kuntajaotuk- EU-jäsenyys on olennaisesti vaikuttanut alueke-
19147: seltaan poikkeuksellisen epäyhtenäisten alueiden hityslain toteuttamiseen, hallinnollisiin muotoi-
19148: eheyttämiseen käytettävästä erityismenettelystä. hin, toimenpiteiden määrään, sisältöön ja sovel-
19149: tamiseen. Aluekehityslain omaehtoisuustavoite
19150: ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttamis-
19151: Kuntien talouden tila periaatteet tukevat hyvin toisiaan.
19152: Päätös alueiden kehittämisestä annetun lain
19153: Kuntien lainamäärä aleni ja varaukset kasvoi- mukaisista tavoiteohjelmista ja aluekehitysraho-
19154: vat hiukan. Kuntien talous kuitenkin vaikeutui jen suuntaamisen yleisistä perusteista annettiin
19155: siten, että tulojen ja menojen suhde heikkeni. loppuvuodesta 1997. Päätöksellä suunnataan ja
19156: Kuntien vuosikate aleni ja rahoitusasemaltaan yhteen sovitetaan alueellista kehittämistyötä v.
19157: keskimääräistä heikompien kuntien joukossa 1998 ja se on pohjana alueellista kehittämistä
19158: kasvoi keskikokoisten kuntien lukumäärä. Kun- koskevalle valmistelulle v. 1999.
19159: tien vuosikate painuu sisäasiainministeriön tren- Maakuntien liitot tarkistivat alueiden kehittä-
19160: dilaskelman mukaan negatiiviseksi 47 kunnassa. mistoimenpiteitä yhteen sovittavia aluekehittä-
19161: Näiden kuntien yhteenlaskettu vuosikate on misohjelmiaan vuoden 1997 aikana. Ohjelmat
19162: noin -260 milj. mk ja väestön määrä noin puoli sisältävät maakuntien kehittämisen tavoitteet ja
19163: miljoonaa henkeä. Vuonna 1996 negatiivinen painopisteet sekä niiden toteuttamiseen tähtää-
19164: vuosikate oli vain 17 kunnalla. Kansantalouden vät strategiat lähivuosina.
19165: tilinpidossa kuntasektori säilyi kertomusvuonna
19166: niukasti ylijäämäisenä. Valtionosuuksia vähen-
19167: nettiin kokonaisuudessaan 2,5 mrd. mk. Kuntien Kaupunki- ja maaseutupolitiikka
19168: yhdistymisavustuksia myönnettiin kolmelle ja
19169: harkinnanvaraista rahoitusavustusta 56 kunnal- Valtioneuvoston asettama poikkihallinnolli-
19170: le. Valtion korkotukea myönnettiin yhden kun- nen kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä aloitti
19171: nan luotoille. työnsä vuoden 1997 alusta. Työryhmän keskei-
19172: 41
19173:
19174: simmät hankkeet ovat olleet kaupunkiohjelmien aktiivisesti hakeneet ohjelman rahoitusta, vaan
19175: käynnistäminen, kaupunkitutkimuksen edistä- hankkeet ovat usein viranomais- ja kouluttaja-
19176: minen ja kaupunkien kehityksen seuranta, ar- lähtöisiä. Tähän tulee vaikuttaa mm. päätöksen-
19177: viointija raportointi. Kaupunkiohjelmilla toteu- tekoa nopeuttamaila ja tiedottamista kehittä-
19178: tetaan valtion ja kaupunkiseudun kuntien kau- mällä. Ohjelmatyön arvioidaan parantaneen eri
19179: punkipoliittisia toimenpiteitä. Syksyllä 1997 viranomaisten välistä yhteistyötä. Arvioinnissa
19180: käynnistettiin 13 kaupunkiohjelman laadinta. esitettyjä toimenpidesuosituksia on hyödynnetty
19181: Osaamiskeskusohjelmalla käynnistettyä alu- kauden 1997-1999 tavoite 2-ohjelman laadin-
19182: eellista yhteistyötä yritysten, tiede- ja ammatti- nassa sekä käynnistämisessä.
19183: korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkishal- Tavoite 5h-ohje/man kehittämisstrategiana on
19184: linnon välillä syvennettiin vuoden 1997 aikana. työllisyys- ja toimeentulopohjan laajentaminen
19185: Yhteistyö on luonut entistä paremmat edellytyk- ja työttömyyden alentaminen parantamalla yri-
19186: set uusille teknologiainnovaatioille ja tutkimus- tysten ja maatilojen toimintaedellytyksiä ja kil-
19187: tiedon siirtoon yritysten kehittämishankkeisiin. pailukykyä, laajentamalla luontopohjaisten voi-
19188: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä yhteen- mavarojen käyttöä ja vahvistamalla osaamista.
19189: sovitti maaseudun kehittämistyötä. Etenkin 5b-ohjelmaa toteutetaan 14 maakunnan alueella.
19190: maaseutumatkailun, elintarvikealan pienyrittä- Ohjelman väliarvioinnin mukaan suurin toimin-
19191: jyyden ja etätyön edistämisellä on pyritty luo- taympäristössä tapahtunut muutos on ollut se,
19192: maan uusia työtilaisuuksia maaseutuväestölle. ettei EU:n yhteinen maatalouspolitiikka pysty
19193: Erityisen tärkeäksi on nähty paikallisen aloitteel- ottamaan huomioon Suomen maatalouden
19194: lisuuden tukeminen ja seudullisen yhteistyön li- muista jäsenmaista poikkeavia toimintaolosuh-
19195: sääminen. teita. Tämän lisäksi ohjelman toteuttamiseen
19196: ovat olennaisesti vaikuttaneet yritystukien leik-
19197: kaukset ja kuntien rahoitusaseman heikkenemi-
19198: EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysoh- nen. Nämä muutokset ovat ristiriidassa ohjel-
19199: jelmiin sekä yhteisöaloitteisiin man tavoitteiden kanssa ja heikentävät sen mah-
19200: dollisuuksia saavuttaa asetetut tavoitteet.
19201: EU:n alueellisten ohjelmien 6, 2 ja 5b ensim- Tavoite 6-ohje/man strategiana on alueen yri-
19202: mäinen toteuttamiskausi Suomessa on edennyt tystoiminnan kehittäminen ja yritysten kilpailu-
19203: yli puolenvälin. Ohjelmia oli vuoden 1997 lop- kyvyn parantaminen sekä elämisen laadun tur-
19204: puun mennessä toteutettu käytännössä kaksi vaaminen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tätä strate-
19205: vuotta. Ohjelmien toteutumista ja vaikutuksia giaa toteutetaan alueen kahdeksassa maakun-
19206: alueen kehitykseen on tarkasteltu kustakin tavoi- nassa niiden omien erityispiirteiden ja vahvuuk-
19207: teohjelmasta (6, 2 ja 5b) erikseen tehdyissä väli- sien pohjalta. Ohjelman keskeisenä tavoitteena
19208: arvioinneissa. on työttömyyden vähentäminen. Tärkeällä sijal-
19209: Tavoite 2-ohjelma,joka koskee Suomessa alu- la kehittämisessä ovat tietoliikenneyhteydet ja
19210: eita kahdeksan maakunnan alueella, jakautuu niiden tehokas käyttö. Ohjelman väliarviointi
19211: kahteen osaan. Ensimmäinen ohjelma käsitti antaa tukensa tavoite 6-ohjelman strategialle,
19212: vuodet 1995-1996ja toinen vuodet 1997-1999. jolla kehitetään uutta kilpailukykyistä alueen
19213: Tavoite 2-ohjelman kehittämisstrategiana on li- vahvuuksiin perustuvaa elinkeinoelämää ja taa-
19214: sätä ja uudistaa kohdealueiden työpaikkoja, mo- taan elämisen edellytykset tukitoimien avulla.
19215: nipuolistaa tuotantorakennetta, parantaa yritys- Tavoite 6-ohjelman seurantakomitea hyväksyi
19216: toiminnan kilpailukykyä ja työvoiman osaamis- joulukuussa 1997 ohjelman muutokset, joiden
19217: ta sekä lisätä kansainvälistä yhteistyötä. Kauden perusteella toimenpidekokonaisuuksia yhdistel-
19218: 1995-1996 ohjelmasta tehdyssä arviointitutki- tiin joustavuuden lisäämiseksi ja kohdennettiin
19219: muksessa todetaan, että yritykset eivät ole kovin rahoitusta uudelleen.
19220:
19221:
19222:
19223:
19224: 6 380217L
19225: 42
19226:
19227: 25. EU:n tavoiteohjelmien rahoitus
19228: Julkinen Osuus Kansal- Osuus EU- Osuus Hankkei Uudet
19229: rahoitus rahoitus- Iinen rahoitus- rahoitus rahoitus den luku- työpaikat
19230: Ohjelma yhteensä suunitel- julkinen suunnitel suunnitel määrä **)
19231: masta rahoitus masta masta
19232: Milj.mk % Milj.mk % Milj.mk %
19233:
19234: Tavoite 2
19235: 1995-96 926,8 100,0 613,1 100,0 313,7 100,0 1 500 5 000
19236: 1997-99 496,3 23,8 302,1 23,2 194,2 24,7 1 200 500
19237:
19238: Tavoite 5b
19239: 1995-99 1 228,3 47,0 739,1 49,2 489,2 44,1 4 000 5 500
19240:
19241: Tavoite 6
19242: 1995-99 3 067,8 53,4 1 665,6 54,1 1 402,2 52,6 5 000*) 6000
19243: Yhteensä 5 719,2 50,3 3 319,9 51,1 2 399,3 49,2 11 700 17 000
19244:
19245: EU:n tavoiteohjelmien toteutuminen 31.12.1997 mennessä sekä päätetyn rahoituksen suhde(%) ohjelmiin varat-
19246: tuun julkiseen rahoitukseen.
19247: *)Tavoite 6-ohjelmassa on tehty lisäksi 60 000 päätöstä LFA-tuesta.
19248: **) 30.6.1997 tilanteen mukainen arvio.
19249:
19250:
19251:
19252:
19253: Interreg-yhteisöaloiteohjelmien toteutus alkoi vahvistamisessa ovat etenkin Itämeren alueen
19254: käytännössä vasta vuoden 1997 alussa. Suomen Interreg II C-ohjelma sekä Interreg II A-ohjel-
19255: alueella toteutetaan seitsemää Interreg II A-oh- mat.
19256: jelmaa, joista Suomi hallinnoi viittä; Barents, Interreg - PHARE!f ACIS CBC-ohjelmien
19257: Karjala, Kaakkois-Suomi, Etelä-Suomen ran- yhteensovittamista jatkettiin.
19258: nikkoseutu sekä Suomen ja Ruotsin saaristo.
19259: Pohjoiskaiotti ja Merenkurkku-Mittskandia-oh-
19260: jelmien hallinnointivastuu on Ruotsilla. Ohjel-
19261: matyö on päässyt vuoden 1997 aikana vauhtiin ja Sisäinen turvallisuus
19262: yhteistyö alueviranomaisten välillä on saatu toi-
19263: mivaksi. Ohjelmien käynnistymisnopeudessa on Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden taso
19264: alussa ollut suuria eroja, mikä heijastuu päätös-
19265: ja maksatustilanteisiin. Suomen yhdessä Ruot- Turvallisuustaso turvallisuusindeksillä (polii-
19266: sin, Tanskan, Saksan ja Norjan kanssa valmiste- si) mitattuna säilyi vuoden 1996 tasolla, mutta
19267: lema Itämeren Interreg II C-ohjelma hyväksyt- tavoitteesta (vuoden 1993 taso = 100) jäätiin 14
19268: tiin komissiossa 11.2.1997. yksikköä.
19269: Suomessa toteutetaan kahta URBAN-ohjel- Toimintavalmiusajalle asetetusta tavoitteesta
19270: maa. Joensuun URBAN-ohjelman toteuttamis- jäätiin siitä huolimatta, että toiminnan painopis-
19271: vaihe käynnistyi vuoden 1996 loppupuolella. tettä siirrettiin valvonnasta hälytystehtäviin.
19272: Komissio hyväksyi 26.5.1997 Helsinki-Van- Toimintavalmiusaika lääneittäin vaihteli 8-14
19273: taan URBAN-ohjelman vuosiksi 1997-1999. minuutin välillä. Hälytystehtävien hoitamiseen
19274: Helsingin ja Vantaan kaupunkien URBAN-koh- ei ole ollut riittävästi voimavaroja.
19275: de-alueen rahoituskehys on n. 57 milj. mk, josta Tehtävien lukumäärä oli v. 1997 yhteensä
19276: ED-rahoituksen osuus on n. 22 milj. mk. 732 276,joista 56 574 (7,7%) oli kiireellisiä häly-
19277: tystehtäviä.
19278:
19279: Alueiden välinen kansainvälinen yhteistyö
19280: Rikostorjunta
19281: Pohjoisen ulottuvuuden käsite otettiin käyt-
19282: töön keväällä 1997. Alueiden kehittämisen kan- Painopistealueena oli vakavan rikollisuuden
19283: nalta keskeisiä välineitä pohjoisen ulottuvuuden torjunta.
19284: 43
19285:
19286: Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden määrä oli laamismahdollisuuksien vähentämistä, julkisten
19287: tavoitteen mukainen. Indeksillä mitattuna rikol- tukien valvontamenettelyä ja julkisia hankintoja
19288: lisuuden määrä oli sama myös vuosina 1995 ja koskevan lainsäädännön muuttamista.
19289: 1996.
19290: Törkeiden yksilöön kohdistuvien rikosten 26.Talousrikokset 1997
19291: (tappo, murha, surma, niiden yritykset, törkeä
19292: Poliisin tutkimat talousrikokset, lukumäärä ... 3 900
19293: pahoinpitely, lapsensurma, väkisinmakaaminen, Vahingot yhteensä, asianomistajan ilmoitus,
19294: törkeä ryöstö) selvitystavoitteesta jäätiin hie- milj. mk ............................................................. 1 600
19295: man. Rikoslakirikoksille asetettu selvityspro- Takaisin saatu rikoshyöty, netto*, milj. mk.... 142
19296: senttitavoite ylitettiin hieman. Poliisin hakemat vakuustakavarikot, milj. mk 123
19297: Päätoimiset talousrikostutkijat, lukumäärä .... 415
19298:
19299: * Poliisintakavarikoiden ja vakuustakavarikoiden kaut-
19300: Lähipoliisitoiminta ta saadun omaisuuden käypä arvo. Takaisinsaadun ri-
19301: koshyödyn lopullinen määrä varmistuu sen jälkeen,
19302: Lähipoliisitoiminta on nivautumassa osaksi kun tapaukseen liittyvät oikeuskäsittelyt ovat päätty-
19303: peruspoliisitoimintaa. Vuoden 1997 lopussa neet.
19304: asukkaiden turvallisuustarpeet oli kartoitettu jo
19305: 75 prosentissa poliisilaitoksista (50 prosentissa Talousrikostorjuntaohjelman toteuttamiselle
19306: v. 1996). Suunnitelmalliset rikosten ja häiriöiden asetetut tavoitteet ylitettiin, mutta rikoshyödyn
19307: torjuntaan liittyvät paikalliset projektit ovat li- takaisinsaannin osalta jäätiin hieman jälkeen
19308: sääntyneet huomattavasti. ministeriön asettamista tavoitteista. Keskeisenä
19309: Poliisi on tehostanut toimintaansa rasistisesti syynä tähän on, että talousrikolliset olivat ehti-
19310: käyttäytyvien ryhmittymien seurannassa ja ky- neet ennen rikosoikeudellisia tai ulosottotoimen-
19311: seisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden saattami- piteitä hävittää omaisuutensa.
19312: sessa vastuuseen teoistaan. Eräiden rikosten esi-
19313: tutkinnassa, mm. Joensuussa ja Mikkelissä on
19314: tutkittu myös juttuihin liittyvien rasististen mo- Huumausainerikollisuus
19315: tiivien vaikutusta ja ilmenemistä näissä rikoksis-
19316: sa. Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikos-
19317: ten määrä kasvoi edelleen vuoden 1997 aikana.
19318: Takavarikoidun huumausaineen määrä on edel-
19319: Talousrikollisuuden torjunta lisvuosia suurempi. Erityisesti amfetamiinin
19320: tuonti tapahtuu nykyisin merkittäväitä osin Bal-
19321: Konkurssien lukumäärän lasku on jatkunut, tian maiden, varsinkin Viron kautta. Maiden vä-
19322: samoin poliisille ilmoitettujen velallisen rikosten lisellä poliisi- ja tulliviranomaisten yhteistyöllä
19323: lukumäärä, joskin kehitys on selvästi tasaantu- on toistaiseksi pystytty tuontia hillitsemään, jos-
19324: massa. Muiden talousrikosten (kirjanpitorikok- kin maahan tuodun huumausaineen kokonais-
19325: set, veropetokset, petokset, avustuspetokset) määrä on kasvanut.
19326: määrä on jatkanut kasvuaan. Kuten edellisenä-
19327: kin vuonna, selittävänä tekijänä on edelleen jat-
19328: kunut talousrikollisuuden ja harmaan talouden Omaisuusrikollisuus
19329: vastainen poliisi-, vero- ja ulosottoviranomaisten
19330: yhteistoiminta. Ajoneuvoihin kohdistuneiden rikosten määrä
19331: Valtioneuvosto vahvisti 1.2.1996 toimintaoh- on kasvanut noin 8 %edellisvuoteen verrattuna,
19332: jelman talousrikollisuuden ja harmaan talouden vaikka poliisille ilmoitettujen omaisuusrikosten
19333: vähentämiseksi. Ohjelman lainsäädäntöhank- määrä laski hivenen verrattuna vuoteen 1996.
19334: keista on vuoden 1997 aikana suurin osa toteu- Ajoneuvorikollisuudesta tehtiin vuoden 1997
19335: tettu tai niiden valmistelu on hyvin pitkällä. aikana laaja selvitys uusien torjuntakeinojen löy-
19336: Tämä koskee osakeyhtiö-, liiketoimintakielto-, tämiseksi. Sen mukaan valtaosa moottoriajoneu-
19337: konkurssi-, julkisuus- ja salassapitolainsäädän- voihin kohdistuneiden luvattomien käyttöjen ja
19338: nön sekä ns. passiivista veropetosta koskevaa anastusten tekijöistä on rikoksenuusijoi ta, jotka
19339: rikoslain säännösten uudistamista sekä rahanpe- tarvitsevat ajoneuvoa muiden rikosten tekemi-
19340: sun torjuntaa, ulosoton tehostamista, tulojen sa- seen, kuten varkausrikoksiin.
19341: 44
19342:
19343: Liikenneturvallisuus arvoa. Kiinnijääneiden rattijuoppojen määrä oli
19344: 22 495. Määrä nousi 721:llä edellisvuoteen ver-
19345: Vuonna 1997 pääteiden liikenne kasvoi tielai- rattuna. Turvavöiden käyttöaste nousi taajami-
19346: toksen seurantatietojen mukaan 3,6 %. Raskas en ulkopuolella yhdellä prosenttiyksiköllä.
19347: liikenne kasvoi peräti 9,2 %ja muuliikenne 3,0% Liikennevirran nopeustaso ja ylinopeutta aja-
19348: edellisvuodesta. Niin sanotun itäliikenteen voi- vien kuljettajien osuus on usean vuoden ajan
19349: makas kasvu jatkui. pysynyt lähes muuttumattomana. Asetettua ta-
19350: Liikenneturvallisuusindeksin arvo oli 99, jo- voitetta vähentää ylinopeutta ajavien osuutta ei
19351: ten indeksillä mitaten tavoite ylitettiin. Ratti- käytettävissä olevilla voimavaroilla ja valvonta-
19352: juoppojen määrä/ 10 000 kuljettajaa oli 19. Luku taktiikalla saavutettu.
19353: vastaa viimeksi kuluneen kolmen vuoden keski-
19354:
19355:
19356:
19357:
19358: 27. Tieliikennekuolemien määrä
19359: 1996 1997* muutos%
19360: Tieliikenteessä kuolleet, lkm ...................................... .. 396 431 9
19361: Tieliikenteessä loukkaantuneet, lkm .......................... . 9 296 8 937 -4
19362: Henkilövahinko-onnettomuudet, lkm ........................ . 7 265 6956 -5
19363: * ennakkotiedot
19364:
19365:
19366:
19367:
19368: Kuolleiden määrä on kääntynyt kasvuun seit- EU- ja Schengen-poliisiyhteistyö
19369: semän vuoden myönteisen kehityksen jälkeen.
19370: Ruotsissa ja Norjassa liikennekuolemia miljoo- Vuonna 1997 EU-poliisiyhteistyössä koros-
19371: naa asukasta kohti on edelleen noin 25 % vähem- tuivat erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden
19372: män kuin Suomessa. Jollei kehityksen suuntaa vastaiset toimenpiteet. Ihmissalaku1jetus- ja pe-
19373: saada kuluvan vuoden aikana käännetyksi suo- dofiilitapaukset samaten kuin huumausaineti-
19374: tuisaksi, ei Suomi saavuta valtioneuvoston peri- lanteen vaikeutuminen EU:n alueella nostivat
19375: aatepäätöksessä asetettuja tavoitteita. nämä ongelmat myös poliisiyhteistyössä keskei-
19376: siksi teemoiksi.
19377: Suomen eduskunta ratifioi Europol-yleisso-
19378: Poliisin voimavarojen kehittäminen pimuksen joulukuussa. Europol-työryhmä vas-
19379: tasi EDU:n (Europol Drugs Unit) toimintalin-
19380: Poliisin henkilöstö väheni edellisvuodesta joista ja valmisteli Europolin sisäisiä sääntöjä.
19381: 187:llä. Europol-yleissopimuksen arvioidaan tulevan
19382: Poliisien koulutusta supistettiin 1990-luvun voimaan syksyllä 1998. EDU:n toimintaa/man-
19383: alkupuolella silloisten henkilöstön vähentämis- daattia laajennettiin käsittämään myös ihmis-
19384: velvoitteiden mukaisesti. Poliisihenkilöstön vä- kauppa ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö.
19385: hentämisvelvoitteista kuitenkin pääosin luovut- Vuosi 1997 oli Suomen ensimmäinen toimin-
19386: tiin. Tällöin tehdyt koulutussupistukset aiheutti- tavuosi Schengenin täysijäsenenä. Schengen-so-
19387: vat nykyisen koulutetun henkilöstön vajauksen. pimuksia ei vielä kuitenkaan voitu täysimääräi-
19388: Koulutusjärjestelmän uudistamisen seurauksena sesti soveltaa, koska täytäntöönpanon aloittami-
19389: v. 1997 ei valmistunut yhtään uutta poliisimiestä. nen vaatii mm. uusien tietojärjestelmien käyt-
19390: Syksystä 1997 lähtien ovat uuden peruskoulu- töönottoa. Järjestelmät voidaan ottaa käyttöön
19391: tusjärjestelmän mukaiset ensimmäiset harjoitte- aikaisintaan vuoden 2000 lopussa.
19392: lijat aloittaneet työnsä poliisilaitoksilla, mikä
19393: jonkin verran helpottaa resurssitilannetta.
19394: 45
19395:
19396: Poliisitoimen tuloksellisuus
19397:
19398: 28. Poliisitoimen tavoitteet ja niiden toteutuminen 1997
19399: Tavoite Toteutuma Tulos
19400:
19401: Turvallisuusindeksi (1993=100) ......................................... 100 86 Tavoitetta ei saavutettu
19402: Toimintavalmiusaika, min ................................................. . 10 12,7 Tavoitetta ei saavutettu
19403: Tietoon tulleiden rikoslakirikosten määrä indeksinä
19404: mitattuna ............................................................................. 99 99 Tavoite saavutettiin
19405: Rikoslakirikosten selvitysprosentti ................................... . 45 45,9 Tavoite ylitettiin
19406: Törkeiden yksilöön kohdistuvien rikosten selvitys-
19407: prosentti ............................................................................... 80 78,5 Tavoitetta ei saavutettu
19408: Liikenneturvallisuusindeksi (1993=100) ........................... . 90 99 Tavoite ylitettiin
19409: Rattijuoppojen määrä/10 000 kuljettajaa ......................... . enintään 20 19 Tavoite ylitettiin
19410:
19411:
19412:
19413:
19414: 29. Poliisitoimen kustannukset, milj. mk Ulkomaalaishallinnon käsittelyajat ja tuottavuus
19415: 1996 1997 Muutos,%
19416: Ulkomaalaisviraston tekemien päätösten
19417: Kustannukset yhteensä ... 2 669 2 764 3,6 määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna
19418: Yleinen järjestys ja
19419: turvallisuus ...................... . 1 055 1126 6,7 10 %. Tämä johtui lähinnä kansalaisuushake-
19420: Rikostorjunta ................... . 1 023 1 099 7,4 musten päätöksenteon tehostumisesta. Asiamää-
19421: Liikenneturvallisuus ........ . 314 304 -3,2 rät lisääntyivät yhteensä 18 %. Keskimääräiset
19422: Lupapalvelut .................... . 277 235 -15,2 käsittelyajat pidentyivät edelliseen vuoteen ver-
19423: rattuna lähes kaikissa asioissa.
19424: Turvapaikkahakemusten määrä kasvoi yh-
19425: Onnettomuuksien ehkäisy ja pelastustoiminta teensä 31 %. Niiden keskimääräinen käsittelyai-
19426: ka oli 16 kuukautta. Aika pidentyi edellisestä
19427: Onnettomuuksien ehkäisyyn on panostettu. vuodesta viisi kuukautta.
19428: Keskeisenä tavoitteena on myös ollut palotar- Kansalaisuushakemusten keskimääräinen kä-
19429: kastusten tekeminen kunnissa. sittelyaika oli 2 vuotta 9 kuukautta. Pidennystä
19430: Tulipalojen aiheuttamien aineellisten vahin- edellisestä vuodesta on 5 kuukautta. Hakemus-
19431: kojen suhteellinen määrä on Suomessa alhaisim- ten lisäys edelliseen vuoteen oli 38 %.
19432: pia Euroopassa. Lupa-asioissa käsittelyajat ovat pysyneet jok-
19433: Lakon aikaa lukuun ottamatta palokuntien seenkin ennallaan. Oleskelulupahakemuksen
19434: toimintavalmiudessa ei ole tapahtunut olennai- keskimääräinen käsittelyaika oli hieman alle 5 kk
19435: sia muutoksia. Kuntien säästötoimet aiheuttavat ja edustustoille annettavan lausunnon 2,5 kk.
19436: paineita erityisesti henkilövahvuuksiin. Palo- Oleskelulupien käsittelyaika piteni hieman edel-
19437: kuntien ajoneuvokalusto on huolestuttavasti lisestä vuodesta, mutta lisääntyneiden edustus-
19438: vanhenemassa. Toiminnan taloudellisuuden ja toille annettavien lausuntojen käsittelyajat lyhe-
19439: tehokkuuden parantamiseen tähtääviä kuntien nivät. Lupa-asioista oleskeluluvat, edustustoille
19440: pelastustoimen yhteistoimintahankkeita on tuet- annettavat lausunnot ja perheen yhdistämiset
19441: tu. ovat lisääntyneet. Suurin lisäys, 28 %, on cdus-
19442: tustoille annettavissa lausunnoissa.
19443: Pakolaisten ja vastaavien perheen yhdistämis-
19444: Maahanmuutto ja pakolaispolitiikka ten käsittelyssä on selvää hidastumista. Käsitte-
19445: lyaika on 15,5 kk, mikä on 5 kk pidempi kuin
19446: Sisäasiainministeriön asettaman maahan- edellisenä vuonna. Käsittelyaikojen piteneminen
19447: muutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnan mie- on seurausta lähinnä siitä, että näyttö perheenjä-
19448: tinnön pohjalta laadittu valtioneuvoston periaa- senyydestä silloin, kun kyseessä on puuttuvat tai
19449: tepäätös hallituksen maahanmuutto- ja pako- vaillinaiset, jopa väärät asiakirjat, on aikaa ja
19450: laispoliittiseksi ohjelmaksi hyväksyttiin valtio- resursseja vaativaa työtä.
19451: neuvoston yleisistunnossa 16.10.1997.
19452: 46
19453:
19454: Rajavalvonta ja -tarkastukset sekä toiminnan Kuvio 16.
19455: tuloksellisuus
19456: RAJAVARTIOLAITOKSEN
19457: Rajavalvonnassa partiointi eri välineillä vähe- KOKONAISTULOKSELLISUUS
19458: ni 12% vertailuvuoteen 1995 verrattuna. Koko-
19459: naisuutena rajavalvonnan kattavuus kuitenkin 1995=100
19460: 112
19461: lisääntyi, koska työvoimaa säästävää kiinteää
19462:
19463:
19464: ------ p..
19465: valvontaa lisättiin 50 %vuoteen 1995 verrattuna. 110
19466: ~-""'"
19467: Rajavartiolaitoksen tehtävät henkilöliiken-
19468:
19469:
19470: -
19471: teen maahantulon ja maastalähdön valvonnassa 108
19472: ovat lisääntyneet koko 1990-luvun. Rajatarkas- 106
19473: /---
19474: tuksissa rajavartiolaitoksen tekemät henkilölii-
19475: kenteen rajatarkastukset lisääntyivät vuoteen 104 J ·r
19476: 1995 verrattuna 26 %.
19477: Rajavartiolaitoksen tulosalueiden toimintaa 102 / 1/
19478: _.,/
19479: kokonaisuutena mittaavantoiminnan ja tulosten
19480: laskentajärjestelmän mukainen vaikuttavuus-
19481: 100
19482: -..... ..JJ
19483: tunnusluku oli 7 %, tuottavuus 8% ja taloudelli-
19484: suus 5% korkeampi kuin vertailuvuonna 1995.
19485: 98
19486:
19487: 96
19488: -
19489: Vaikuttavuuden paraneminen johtui etenkin ra-
19490: javalvonnan kattavuuden lisääntymisestä ja osin 1995 1996 1997 TAV TAV
19491: myös erittäin vilkkaan veneilykesän aikana teh- - - - - - ·Vaikuttavuus 1998 1999
19492: tyjen lisääntyneiden vesiliikennetarkastusten ---Tuottavuus
19493: johdosta. Tuottavuuden kasvu johtui rajaval- • Taloudellisuus
19494: vonnan kattavuuden lisääntymisestä ja samanai-
19495: kaisesta henkilötyövuosikertymän pienenemi-
19496: sestä. Taloudellisuuden kasvu johtui pääasiassa
19497: kassamenojen maltillisesta tasosta, koska eräi-
19498: den hankkeiden maksatus siirtyi vuoden 1998
19499: puolelle ja palkkausmenoja kertyi arvioitua vä-
19500: hemmän.
19501:
19502:
19503:
19504:
19505: 3.5. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
19506:
19507: Toimintaympäristön muutos seen. Selonteossa on esitetty puolustuksen raken-
19508: nemuutostavoitteet, jotka koskevat puolustus-
19509: Hallitus antoi 17.3.1997 eduskunnalle turval- voimien organisaatiota, toiminnallista ja mate-
19510: lisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, joka riaalista valmiutta, koulutusta ja henkilöstöä.
19511: kuvaa turvallisuuspolitiikan ympäristöä ja mää- Keskeistä uudistuksessa on kolmen valmiuspri-
19512: rittää turvallisuuspolitiikkamme sisällön ja puo- kaatin perustaminen, niiden varustaminen uu-
19513: lustusvoimien kehittämisen suuntalinjat vuosille denaikaisella kalustolla ja materiaalilla, sodan
19514: 1998-2008. Eduskunta hyväksyi selonteon ke- ajan joukkojen määrän supistaminen ja varus-
19515: sällä 1997. miesten koulutusjärjestelmän uudistaminen. Ta-
19516: Turvallisuuspoliittinen ympäristömme on py- voitteena on puolustusvoimat, joka koulutuk-
19517: synyt vakaana ja sitä osaltaan tukee Suomen sensa, varustuksensa ja valmiutensa puolesta ky-
19518: valitsema linja, joka perustuu sotilaalliseen liit- kenee nykyistä paremmin vastaamaan luonteel-
19519: toutumattomuuteen ja kansalliseen puolustuk- taan muuttuneisiin sotilaallisiin uhkiin.
19520: 47
19521:
19522: Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteis- linnonalan keskeisiä tavoitteita ja tulostavoit-
19523: työn päämääränä on tukea maan poliittisen joh- teita.
19524: don harjoittamaa turvallisuuspolitiikkaa. Tähän
19525: on osallistuttu EU:n jäsenmaan, WEU:n tark-
19526: kailijan ja NA TOn rauhankumppanimaan omi- Hallinto
19527: naisuudessa. EU:n Amsterdamin sopimus uudis-
19528: ti unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiik- Ministeriön johtoryhmä määritteli tulosjohta-
19529: kaa siten, että kriisinhallinta sisältyy unionin toi- misen ja -ohjauksen kannalta keskeiset vastuutja
19530: minnan piiriin. Mikäli unioni päättää kriisinhal- hankkeet. Kehitys- ja tuloskeskustelut käynnis-
19531: lintaoperaatiosta, se käyttää WEU:ta päätöksen tettiin koko henkilöstöä koskevana. Johtamisen
19532: toimeenpanossa. PfP-sopimuksen mukainen yh- sekä toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seu-
19533: teistoiminta on vuodesta 1994 kasvanut ja moni- rantajärjestelmän integrointia tehostettiin.
19534: puolistunut. NA TOn ministerineuvoston ko- Hallinnonalan henkilöstömäärä oli vuoden
19535: kous toukokuussa Sintrassa Portugalissa ja elo- 1996 lopussa 18 517 ja vuoden 1997 lopussa
19536: kuussa pidetty huippukokous Madridissa vah- 18 179. Hallinnonalan palkkausmenot olivat
19537: vistivat mahdollisuuksia kehittää ja tehostaa 3 896,2 milj. mk v. 1996 ja 3 900,6 milj. mk. v.
19538: rauhankumppanuutta. Sintrassa perustettiin 1997. Ministeriön henkilömäärä ei lisääntynyt
19539: euro-atlanttinen kumppanuusneuvosto, jonka edellisvuodesta. Työ- ja virkaehtosopimuksista
19540: tavoitteena on luoda poliittis-sotilaalliset kehyk- johtuva palkkausmenojen lisäys oli 43 milj. mk,
19541: set kriisinhallintatehtäviä varten. v. 1997 ja asetetut tulostavoitteet palkkausme-
19542: Suomi kutsuttiin kertomusvuoden marras- nojen rajoittamisesta saavutettiin.
19543: kuussa osallistumaan Länsi-Euroopan puolus- Uusien palkkausjärjestelmien teknistä valmis-
19544: tusmateriaaliryhmän (WEAGin) toimintaan. telua jatkettiin hallinnonalalla, mutta järjestel-
19545: Suomen ja eri valtioiden kahdenkeskinen materi- miä ei saatu kaikilta osin valmiiksi, eikä tavoit-
19546: aalialan yhteistyö on perustunut osapuolten so- teeksi asetettuja sopimuksia käyttöönotosta teh-
19547: pimiin yhteisymmärrysmuistioihin (MoU). Puo- ty henkilöstöjärjestöjen kanssa.
19548: lustushallinto on myös osallistunut aktiivisesti Puolustusvoimille laadittiin asetetun tavoit-
19549: Baltian maiden, erityisesti Viron, tukemiseen nii- teen mukaisesti vuoteen 2008 ulottuva henkilös-
19550: den pyrkiessä kehittämään omaa maanpuolus- töstrategia yhteistyössä puolustusministeriön,
19551: tustaan. pääesikunnan ja henkilöstöjärjestöjen kanssa.
19552:
19553:
19554: Puolustusministeriön hallinnonalan tulosalueet ja Rationalisointipäätösten toteuttaminen
19555: määrärahojen käytön jakauma eri tehtäväalueilla
19556: Kertomusvuonna toteutettiin eräitä puolus-
19557: 30. Määrärahojen käyttö tulosalueittain 1997 tushallinnon rationalisointi- ja kehittämisohjel-
19558: Tulosalueet Milj.mk maan liittyviä organisaatiouudistuksia. Utissa
19559: sijainnut Kuljetuslentolaivue siirrettiin Tikka-
19560: Puolustuspolitiikka ja kansainvälinen koskelle, missä se yhdistettiin Tiedustelulentolai-
19561: toiminta .................................................. .. 1 518,5
19562: Henkilöstöpolitiikka sekä hallinnon
19563: vueeseenja niistä muodostettiin Tukilento laivue.
19564: kehittäminen ............................................. 2 190,2 Uttiin perustettiin Utin Jääkärirykmentti ja sin-
19565: Yleishallinto ja materiaalipolitiikka ...... .. 5887,4 ne siirrettiin Sotilaspoliisikoulu Parolasta. Ha-
19566: Kiinteistö- ja ympäristöpolitiikka .......... .. 832,4 minassa yhdistettiin Reserviupseerikoulu ja Ky-
19567: Yhteensä ................................................ .. 10 428,5 men Ilmatorjuntarykmentti ja Oulussa Pohjois-
19568: Suomen Viestipataljoona liitettiin Pohjan Pri-
19569: kaatiin. Puolustusvoimien Tietotekniikkalaitos
19570: Hallinnonalan keskeisten tavoitteiden toteu- perustettiin yhdistämällä Puolustusvoimien Atk-
19571: tuminen laitos ja eräitä viestialan yksiköitä. Puolustusvoi-
19572: mien helikopteritoiminta siirrettiin ilmavoimista
19573: Hallinnonalan tavoitteet ja tulostavoitteet on maavoimiin. Vuonna 1994 hyväksytty puolus-
19574: esitetty vuoden 1997 talousarviossa, hallituksen tushallinnon rationalisointi- ja kehittämisohjel-
19575: turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa ma on edellä esitettyjen toimenpiteiden seurauk-
19576: (17 .3.1997) ja hallinnonalan tulostavoiteasiakir- sena toteutunut eräitä vähäisiä ehdotuksia lu-
19577: jassa vuodelle 1997. Seuraava esitys koskee hal- kuun ottamatta kokonaisuudessaan.
19578: 48
19579:
19580: Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen työryhmän, jossa on myös puolustus-, valtiova-
19581: selonteko (17.3.1997) rain-, liikenne- ja työministeriöiden edustus.
19582: Työryhmän tehtävänä on seurata organisaatio-
19583: Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selon- muutosten vaikutuksia henkilöstöön ja selvittää
19584: teossa esitettiin rakennemuutostavoitteita, jot- mahdollisuuksia hyödyntää vapautuvia kiinteis-
19585: ka koskivat puolustusvoimien tehtäviä, organi- töjä sekä mahdollisuuksia aluepoliittisten kom-
19586: saatiota ja henkilöstöä. Pääesikunnan kykyä pensaatioiden tekemiseen.
19587: kaikkien puolustushaarojen operatiivisessa Hallitus antoi Eduskunnalle esityksen laiksi
19588: suunnittelussa oli parannettava. Maanpuolus- asevelvollisuuslain muuttamisesta (HE 184/
19589: tusalueiden esikuntien kykyä alueensa puolus- 1997). Laki hyväksyttiin 1998 (L 19 /1998). La-
19590: tamisessa oli lisättävä mm. niiden henkilöstölu- kiin lisättiin mm. säännökset varusmiespalveluk-
19591: kua vahventamalla. Sotilasläänien operatiivisia sen, kertausharjoitusten ja vapaaehtoisten har-
19592: tehtäviä oli vähennettävä. Tämän vuoksi soti- joitusten tarkoituksesta. Varusmiesten uusiksi
19593: lasläänien esikuntien henkilöstövahvuuksien palvelusajoiksi määritettiin 180, 270 ja 362 päi-
19594: vähentymisestä vapautuva henkilöstö oli käy- vää. Näitä palvelusaikoja sovelletaan vuoden
19595: tettävä maanpuolustusalueiden esikuntien ja 1998 heinäkuun alusta lukien palvelukseen astu-
19596: joukko-osastojen vahventamiseen. Koulutuk- vien varusmiesten kohdalla. Samasta ajankoh-
19597: sesta vastaavien yksiköiden ja joukko-osastojen dasta muuttuvat myös varusmiesten päivärahat
19598: edellytyksiä sodan ajan joukkojen tuottamises- ja ilmaismatkojen määrät puolustusministeriön
19599: sa oli parannettava. Keskeinen asema oli koulu- tekemän päätöksen mukaisesti.
19600: tusedellytysten luomisella perustettavalle kol- Kertomusvuonna valmisteltiin valmiusyhty-
19601: melle valmiusyhtymälle. Merivoimat ja rannik- mien varustamista koskevat suunnitelmat ja esi-
19602: kotykistö oli yhdistettävä ja meripuolustus or- tykset, sekä aloitettiin näihin liittyvien materiaa-
19603: ganisoitava uudelleen. Selonteossa oli määritet- lialan ja rakentamisen hankkeiden valmistelu.
19604: ty puolustusvoimien toimintaruenoille ja puo- Valmiusyhtymien varustamisen 6 148 milj. mar-
19605: lustusmateriaalihankinnoille rahoituskehykset kan tilausvaltuudesta päätettiin vuoden 1998 en-
19606: ja keskeiset hankintatavoitteet vuoteen 2008. simmäisessä lisätalousarviossa.
19607: Maavoimien valmiusyhtymät oli tärkein kehit-
19608: tämiskohde.
19609: Lähes kaikista selontekoon liittyvistä puolus- Aluevalvonta
19610: tusvoimien rauhan ajan organisaation kehittä-
19611: mistä koskevista muutoksista tehtiin päätökset. Aluevalvontakyky kyettiin säilyttämään sovi-
19612: Suurimmat muutokset koskevat Oulua, missä tuilla painopistealueilla vuoden 1996 tasolla.
19613: lakkautetaan Pohjan Prikaati ja Vaasaa, missä Merivalvonta tehostui merivalvontatutkien yh-
19614: lakkautetaan Vaasan Rannikkopatteristo. Keu- teiskäytön johdosta. Merialueiden pintavalvon-
19615: ruulla lakkautetaan viestikoulutus ja varuskun- tavalmius oli tavoitteen mukainen, mutta ve-
19616: nasta muodostetaan valtakunnallinen pioneeri- denalaisen valvonnan taso on valvontakaluston
19617: ja suojelualan keskus. Rannikkotykistö liitetään puutteistajohtuen ainoastaan välttävä. Merivoi-
19618: meri voimiin. Päätökset astuvat pääosin voimaan mien valmiuspäiväsuoritteiden määrä laski edel-
19619: v. 1998. Päätöksillä mm. luodaan mahdollisuu- lisestä vuodesta aluskorjausten ja rahoituksen
19620: det muodostaa selonteon mukaiset valmiusyhty- vuoksi. Tunnistuslentosuoritukset vähenivät
19621: mät Säkylään, Valkealan Vekaranjärvelleja Ka- edellisvuodesta. Tunnistuslentovalmius ei ollut
19622: jaaniin sekä tehostetaan hallinnonalan resurssien riittävä. Valvontakyky ja tunnistaruisvalmius
19623: käyttöä. virka-ajan ulkopuolella ei ollut riittävä.
19624: Kertomusvuonna tehtiin päätökset virkojen
19625: ja toimien kohdentamisesta. Päätökset merkitse-
19626: vät hallinnonalalla, ml. puolustushallinnon ra- Koulutus
19627: kennuslaitos, noin 1 900 henkilön siirtymistä uu-
19628: siin tehtäviin,joista noin 600:n työpaikka siirtyisi Varusmiehiä otettiin palvelukseen 30 394.
19629: toiselle paikkakunnalle. Hallituksen linjausten Poistuma varusmiespalveluksesta oli 2 848 eli
19630: mukaisesti kaikille on pyritty osoittamaan uusi noin 9,4 %. Kolmekymmentä vuotta täyttänees-
19631: tehtävä puolustushallinnon sisältä. tä ikäluokasta oli suorittanut varusmiespalve-
19632: Valtioneuvoston kanslia asetti rakennemuu- luksen 86 %. Naisten vapaaehtoisen asepalveluk-
19633: toksesta aiheutuvien vaikutusten seuraamiseksi sen suoritti 497 naista. Maastoharjoitustavoite
19634: 49
19635:
19636: on 70 vrk. Koulutuksessa päästiin noin puoleen Kiinteistöala
19637: tästä tavoitteesta.
19638: Kertausharjoituskoulutukseen osallistui Vuoden 1997 talousarviossa myönnettiin
19639: 30 805 reserviläistä (35 800 v. 1996). Kertaushar- momentin 27.01.74 (Uudisrakennukset ja pe-
19640: joitusten suoritemäärä oli 172 000 kertausharjoi- ruskorjaukset) 299 milj. markan määrärahasta
19641: tusvuorokautta (175 900 v. 1996), mikä oli alle peruskorjauksiin 156,6 milj. mk. Puolustusvoi-
19642: puolet joukkotuotantosuunnitelman tavoittees- mien toimintamenomomentin määrärahasta
19643: ta. Tästä syystä joukkojen suorituskyky tulee käytettiin rakennusten kunnossapitoon 118
19644: laskemaan, mikä vaikuttaa sodanajanjoukkojen milj. mk (128,5 milj. mk v. 1996). Rahoituksella
19645: käytettävyyteen. Asevelvollisten koulutuksessa ei kyetty riittävästi vaikuttamaan rakennuskan-
19646: on jouduttu käyttämään koulutusampumatar- nan käytettävyyden parantamiseen ja arvon säi-
19647: vikkeiden ja rahoituksen riittämättömyyden lymiseen.
19648: vuoksi valmiusvarastoja.
19649: Koulutettiin komppanian suuruinen valmius-
19650: joukko. Kansainvälisiin rauhanturvaamistehtä-
19651: viin osallistumista koskevien palvelussitoumus- Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta
19652: ten määrä jäi 40 prosenttiin asetetusta ta voittees-
19653: ta. Porin Prikaati osallistui komppanian suurui- Tavoite, että Suomella on edelleen asettaa
19654: sella valmiusjoukolla Norjassa toimeenpantuun YK:n tai ETYJ:n rauhanturvaamistehtäviin
19655: PfP-harjoitukseen. asianmukaisesti koulutettuja ja varustettuja soti-
19656: lastarkkailijoita sekä rauhanturvajoukkojen
19657: henkilöstöä saavutettiin. Suomessa järjestettiin
19658: Materiaaliala neljä kansainvälistä sotilastarkkailijakurssia.
19659: Kursseilla koulutettiin 34 suomalaista ja 120 ul-
19660: Keskeisen kotimaisen puolustustarviketeo/lisuu- komaalaista upseeria. Rauhanturvaamistehtä-
19661: den toimintaedellytyksien säilyttämistavoite. viin hakeutui kertomusvuonna 4 925 miestä ja
19662: 1 043 naista, täydennystarpeen ollessa vuosita-
19663: Tulostavoite ei ole täysin toteutunut. Keskei- solla noin 1 000 henkilöä. Hakeutuneista koulu-
19664: seltä kotimaiselta puolustustarviketeollisuudelta tettiin ja lähetettiin rauhanturvaamistehtäviin
19665: tehtävien puolustusvoimien puolustusmateriaa- 1 189 henkilöä.
19666: lihankintojen tulisi olla vähintään 700 milj. mk Sotilastarkkailijat ja rauhanturvajoukot pys-
19667: vuodessa, jotta tuotannon liiketaloudellinen tyttiin varustamaan YK:nedellyttämällä tavalla.
19668: kannattavuus ja kriisiajan tuotantovalmius voi- Kertomusvuoden lopulla Suomella oli rau-
19669: daan turvata. Käytettävissä olevin määrärahoin hanturvaamistehtävissä 300 henkilön jääkäripa-
19670: tilauksia voitiin suunnata tälle teollisuudelle 450 taljoona ja 50 henkilön esikuntaosasto Bosnias-
19671: milj. markan arvosta, mikä alittaa noin 250 milj. sa, 493 henkilön pataljoona YK:n UNIFIL -
19672: markalla tavoitetason. operaatiossa Etelä-Libanonissa sekä 220 henki-
19673: Puolustusmateriaalialan kansainvälistä yh- lön osasto pohjoismaisessa pataljoonassa YK:n
19674: teistyötä on toteutettu useiden maiden kanssa UNPREDEP -operaatiossa Makedoniassa.
19675: tehdyillä kahdenvälisillä yhteistyöjärjestelyillä YK:n sotilastarkkailijoina toimi 28 suomalaista
19676: (Memorandum of Understanding). Suomi kut- upseeria.
19677: suttiin marraskuussa 1997 virallisesti WEAG:n Rauhanturvaamishenkilöstön asemaa ja pal-
19678: tarkkailijajäseneksi, mikä mahdollistaa osallis- velussuhteen ehtoja pyrittiin kehittämään siirty-
19679: tumisen sen eri työryhmien toimintaan. Yhteis- mällä tehtäväkohtaiseen palkkaukseen, mikä ta-
19680: työ NA TOn PfP-järjestelyn puitteissa on kasva- voite osittain saavutettiin.
19681: massa myös materiaalialalla. Näillä yhteistyö- Palvelussuhteen ehtoja parannettiin laajenta-
19682: muodoilla voidaan myös edistää kotimaisen teol- malla rauhanturvaajien vakuutusturvaa sekä li-
19683: lisuuden vientimahdollisuuksia ja kontaktien säämällä ilmaisia kotilomamatkoja.
19684: luomista ulkomaiseen teollisuuteen. Tehtäväkohtaista palkkausjärjestelmää ei
19685: Kertomusvuonna laadittiin kriisiajan tarpei- saatu vielä käyttöön kertomusvuoden aikana sel-
19686: siinja huoltovarmuuteen perustuva teollisuuden vitys- ja valmistelutyön viivästymisen vuoksi.
19687: ja puolustusvoimien työnjakosuunnitelma, joka Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden
19688: sisälsi myös kotimaisen puolustustarviketeolli- 1998 aikana ainakin yhdessä operaatiossa.
19689: suuden tuotantosuunnitelman.
19690: 7 380217L
19691: 50
19692:
19693: Puolustusvoimien toimintameno- ja puolustusma- Hallinnonalan maksullisen palvelutoiminnan
19694: teriaalihankintamäärärahojen käyttö tulot, pl. puolustushallinnon rakennuslaitoksen
19695: ja metsätalouden tulot, olivat yhteensä 18,7 milj.
19696: Puolustusvoimien totmmtamenomomentin mk.
19697: (27.10.21) käytettävissä olleet määrärahat olivat
19698: 5 074 milj. mk ja vuodellel997 siirtyneet erät 378
19699: milj. mk eli yhteensä 5 452 milj. mk, josta käytet- Puolustushallinnon rakennuslaitos
19700: tiin 5 154 milj. mk ja siirrettiin seuraavalle vuo-
19701: delle 298 milj. mk. Palkkausmenot ml. henkilös- Rakennuslaitoksen tehtävänä on tuottaa puo-
19702: tölle maksettavat korvaukset olivat 3 588 milj. lustushallinnon kiinteistöjen rakentamis- ja yllä-
19703: mk. Siirtyvien erien kanta supistui 80 milj. mar- pitopalvelut. Ministeriö vastaa kiinteistöyksik-
19704: kalla. könä omistajaroolin mukaisesti kiinteistövaralli-
19705: Puolustusmateriaalihankinnat -momentin suuden hallinnasta ja puolustusvoimat käyttäjä-
19706: (27.10.16) käytettävissä olleet määrärahat olivat roolin mukaisesti tilojen käyttöä, mitoitusta ja
19707: 4 559 milj. mk ja vuodelle 1997 siirtyneet erät taloutta koskevista asioista.
19708: 1 209 milj. mk eli yhteensä 5 768 milj. mk, josta Rakennuslaitoksen tehtäviä, toimintamuoto-
19709: kertomusvuonna käytettiin 4 468 milj. mk ja siir- ja ja organisaatiota selkeytettiin puolustusminis-
19710: rettiin seuraavalle vuodelle 1 300 milj. mk. Tor- teriön päätöksellä (23.6.1997) antamalla laitok-
19711: juntahävittäjien uusinta muodostaa edelleen sen vastuulle eräitä omistajatehtäviä, mm. kiin-
19712: pääosan hankintamenoista. Näiden uusinnan ti- teistövarallisuuden ylläpito, eräät isännöitsijä-
19713: lausvaltuuksien maksut olivat kertomusvuonna tehtävät, rakennuttaminen ja hankesuunnitel-
19714: 2 506 milj. mk, ja ml. indeksimaksut ja valuutta- mat. Laitoksen strategia-asiakirja vahvistettiin.
19715: kurssien korvaukset yhteensä 3 235 milj. mk. Tuloksellisuuden parantamiseksi laadittiin suun-
19716: Kertomusvuoden loppuun mennessä ilmavoi- nitelmat organisaation ja toimintojen kehittämi-
19717: mille oli luovutettu 23 Hornet -hävittäjää, joista seksi. Uudistukset tulevat pääosin voimaan vuo-
19718: 16 oli osakokoonpantu Suomessa. den 1998 alussa. Laitoksen laskentajärjestelmää
19719: Talousarviossa myönnettiin 2, 7 mrd. markan kehitettiin tuottamaan ylläpidon ja rakentami-
19720: tilausvaltuus kotimaisen teollisuuden tuotekehit- sen kustannus-, mitoitus- ja määrätietoja hallin-
19721: telyn, tuotannon monipuolistamisen ja turvaa- nonalan suunnittelua, budjetointia ja rahoituk-
19722: misen, tutkimustoiminnan kehittämisen sekä sen kohdentamista varten. Yhdessä ministeriön
19723: vuosikymmenen lopulla aikavien hankintojen kanssa valmisteltiin perusteet vastikejärjestel-
19724: aloittamisen edellytysten luomista varten. mään siirtymiseksi.
19725: Laitokselle asetettua 5 prosentin tuottavuus-
19726: Maksullisen palvelutoiminnan ja liiketoiminnan tavoitetta ei täysin saavutettu. Kiinteistönhoi-
19727: tulokset don yksikkökustannukset laskivat 4,6 prosentil-
19728: la. Laitoksen tilikauden jäämä sisäisen lasken-
19729: Maksu/linen palvelutoiminta nan mukaan oli 1,5 milj. mk.
19730:
19731: Puolustusministeriön tulot julkisoikeudellisis-
19732: ta suoritteista olivat 79 860 mk, markkinasuorit- Puolustushallinnon metsätalous
19733: teista 3 160 mk ja maksullisen palvelutoiminnan
19734: tulot yhteensä 83 020 mk. Puolustusministeriön hallinnonalan metsätoi-
19735: Puolustusvoimien julkisoikeudellisten maksu- mi tukee maanpuolustusta sekä hoitaa ja kehit-
19736: jen tulot olivat 4 510 mk, markkinasuoritteiden tää metsäalueita. Toiminnassa yhteensovitetaan
19737: tulot 18 649 614 mk ja maksullisen palvelutoi- puolustusvoimien, metsätalouden ja luonnon
19738: minnan tulot yhteensä 18 654 124 mk. monimuotoisuuden näkökohdat. Metsätalous-
19739: toiminnan tuotot olivat 27,7 milj. mk (25,1 milj.
19740: 31. Puolustusvoimien markkinasuoritteet mk v.l996ja 25,8 milj. mk v.1995), mikä kertyi
19741: 1997TA 1997 TP lähes yksinomaan puutavaran myynnistä. Toi-
19742: 1000 mk minnan kulut olivat 16,9 milj. mk (16,5 milj. mk
19743: Tulot ..................................... . 10 372 18 650
19744: v. 1996 ja 16,6 milj. mk v.1995) ja käyttöjäämä
19745: Kustannukset ....................... . 6486 13 116 10,8 milj. mk (8,6 milj. mk v. 1996 ja 9,2 milj. mk
19746: v. 1995). Käyttöjäämä oli 4, 7% metsätaloudelli-
19747: Ylijäämä ........................ . 3887 5 533
19748: sessa käytössä olevien metsämaiden tasearvosta.
19749: Osuus tuloista,% ................ . 37 30
19750: 51
19751:
19752: Puutavaran hakkuumäärä oli 109 000 m1 Vehicle Oy (ent. Sisu Defence Oy) ja aiemmin
19753: (1 08 000 m 1· 1996 ja 111 000 m 1 1995). puolustusministeriön alaisuuteen kuuluneet
19754: Vammas Oy ja Lapua Oy. Puolustusministeriön
19755: alaisuudessa toimii valtionyhtiöistä enää VPU
19756: Liiketoiminta Pukutehdas Oy, jonka liikevaihto oli 52,2 milj.
19757: mk (53,3 milj. mk v. 1996)ja tappio 1,1 milj. mk
19758: Kertomusvuoden alussa aloitti toimintansa v. 1997. Toimialarationalisoinnin tavoitteena oli
19759: kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa luoda edellytykset alan teollisuuden kannatta-
19760: Patria Industries Oy. Tähän holding-yhtiöön vuuden, tuotekehittelyn, viennin ja kansainväli-
19761: kuuluvat Finavitec Oy, Vihtavuori Oy, Patria sen yhteistyön parantamiseksi.
19762:
19763:
19764:
19765:
19766: 3.6. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA
19767:
19768: Oheisessa taulukossa esitetään valtiovarain- PL 28 Valtiovarain· Määräraha Käytetty Määrärahaa
19769: ministeriön ja valtionvelka pääluokan menojen ministeriön hallin· käyttämättä
19770: toteutuminen lukutasolla. nonala Milj.mk
19771: Suomen maksuosuudet
19772: 32. Vuoden 1997 talousarvion lukutason toteutuma- EU:IIe .............................. 5 401,0 5 377,0 24,0
19773: laskelmat VM:n hallinnonalan
19774: muut menot................... 3 630,6 3 649,6 -19,0
19775: PL 28 Valtiovarain· Määräraha Käytetty Määrärahaa
19776: ministeriön hallin· käyttämättä PL 28 Yhteensä .............. 27 705,2 27 547,0 158,2
19777: nonala Milj.mk
19778: PL 36 Valtionvelka
19779: Valtiovarainministeriö ... 113,0 113,0 0,0
19780: Valtion taloudellinen Markkavelan korko ........ 10 752,3 10 769,0 -16,7
19781: tutkimuskeskus .............. 17,6 17,6 0,0 Valuuttavelan korko ...... 11 977,5 11 995,4 -17,9
19782: Valtiokonttori ................. 190,7 190,8 -0,1 Muut velkamenot .......... 492,2 319,4 172,8
19783: Tapaturmakorvaukset ja PL 36 Yhteensä .............. 23 222,0 23 083,8 138,2
19784: muut vahingonkorv ....... 201,1 169,6 31,5
19785: Eläkkeet .......................... 13 025,8 12 940,0 85,7
19786: Valtiontal. tarkastusv..... 38,2 38,2 0,0 Talouspoliittinen toimintaympäristö
19787: Verohallinto ................... 1 530,0 1 530,0 0,0
19788: Eräät siirrot Ahvenan- Hallitusohjelmassa talouspolitiikan keskei-
19789: maalle ............................. 814,1 813,3 0,8 seksi tavoitteeksi asetettiin työttömyyden mer-
19790: Tullilaitos ....................... 490,0 490,0 0,0 kittävä alentaminen vaalikauden aikana. Vahva
19791: Tilastokeskus ................. 170,3 170,3 0,0
19792: Valtion kiinteistölaitos ... 820,0 820,0 0,0
19793: talouskasvu kertomusvuoden aikana edisti tätä
19794: Hallinnon uudistaminen tavoitetta. Työttömyysaste oli v. 1997 silti keski-
19795: ja eräät henkilöstö- määrin vielä 12,6 %. Euroopan talous- ja rahalii-
19796: hallinnon tukitoimen- ton kolmanteen vaiheeseen osallistumisen ehdot
19797: piteet .............................. 111,0 108,1 2,9 täyttyivät selvästi, mikä merkittäväitä osin yllä-
19798: Eräät hallinnonalan piti matalaa kotimaista korkotasoa ja rahoitus-
19799: jakamattomat menot ..... 16,1 16,2 -0,1
19800: Postipankki Oy ............... 38,0 30,8 7,2 markkinoiden vakautta.
19801: Pohjoismaiset rahoitus- EU:n talous- ja rahaliiton kotimaisten valmis-
19802: yhteisöt .......................... 6,5 6,5 0,0 telujen osalta valtiovarainhallinto on talouspoli-
19803: Sitoumusten Junasta- tiikan alueella osallistunut eduskunnan euroalu-
19804: minen ............................. 6,0 0,3 5,7 eeseen liittymistä koskevan päätöksenteon val-
19805: Suomen itsenäisyyden misteluun. Eduskunta sai keväällä 1997 valtio-
19806: juhlarahasto ................... 10,0 10,0 0,0
19807: Rahoitusmarkkinoiden
19808: neuvoston EMU -selonteon ja kävi tätä koske-
19809: vakauttaminen ............... 806,7 806,5 0,3 van keskustelun. Vuoden jälkipuoliskolla edus-
19810: Euroopan Investointi- kunnalle toimitettiin yhteensä 16 lisäselvitystä
19811: pankki ............................. 268,6 249,2 19,4 talous- ja rahaliiton vaikutuksista.
19812: 52
19813:
19814: Finanssipolitiikka 1997 voimakkaan talouskasvun seurauksena
19815: hallituksen tavoite valtionvelan bruttokansan-
19816: Vuoden 1997 talousarviossa jatkettiin halli- tuoteosuuden kääntämisestä laskuun toteutui.
19817: tusohjelman lisäpöytäkirjan suunnitelman mu- Valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen
19818: kaisesti rakenteellisten, vaalikauden alkupuolel- oli 67,2% vuoden 1997lopussa.
19819: le painottuvien menosäästöpäätösten toteutta- Valtioneuvosto sai vuodelle 1997 valtuudet
19820: mista. Kertomusvuonna säästöpäätökset vähen- 31 mrd. markan nettolainanottoon. Sekä pitkien
19821: sivät valtion menoja 4 prosentilla. Säästöt koh- (yli 12 kuukauden pituisten) että lyhyiden uusien
19822: distuivat erityisesti siirtomenoihin,joita vähensi- lainojen bruttomäärille asetettiin markkamää-
19823: vät myös työttömyyden ja työttömyysmenojen räiset enimmäismäärät. Valtion toteutunut lai-
19824: supistuminen. Vaalikauden alusta kertomusvuo- nanotto pysyikin v. 1997 selvästi näiden netto- ja
19825: den 1997loppuun mennessä valtiontalouden uu- bruttomääräisten rajojen puitteissa. Valtionta-
19826: sia rakenteellisia menosäästöjä oli toteutunut louden rahoitustilanteen paraneminen merkitsi
19827: noin 18 mrd. mk. sekä bruttomääräisen että nettomääräisen lai-
19828: Kahdella lisä talousarviolla alennettiin merkit- nanoton vähenemistä. Vuonna 1997 budjettita-
19829: tävästi valtion nettorahoitustarvetta mm. sen louden nettolainanotto oli alle puolet, 12,3 mrd.
19830: vuoksi, että pankit ovat jouduttaneet valtiolta mk, alunperin valtion vuoden 1997 talousarvios-
19831: pankkikriisin johdosta saamansa pääomatuen sa arvioidusta nettorahoitustarpeesta 28,3 mrd.
19832: takaisinmaksua. Lisäksi yhteisöveroa kertyijon- mk.
19833: kin verran talousarviossa ennakoitua enemmän.
19834: Valtion omistamien osakkeiden myyntitulot sa-
19835: moin kuin ns. emissiovoitot ovat vähentäneet Rahoitusmarkkinoiden toimivuus
19836: nettorahoitustarvetta.
19837: Hallituksen eräs tavoite on ollut ansiotulojen Kertomusvuoden aikana valmisteltiin vuoden
19838: verotuksen keventäminen vaalikauden aikana. 1998 alusta ja eräiltä osin jo kertomusvuoden
19839: Vuosina 1996 ja 1997 työhön kohdistuvan vero- aikana voimaan tulleet luottolaitoslainsäädän-
19840: tuksen kevennykset olivat yhteensä yli 8 mrd. nön muutokset, joiden tarkoituksena oli ottaa
19841: mk. huomioon yleisessä yhtiölainsäädännössä, erityi-
19842: Vuonna 1997 työhön kohdistuvan verotuksen sesti yleisessä osakeyhtiö-, kirjanpito- ja tilintar-
19843: keventämistä jatkettiin ja vero- ja tulonsiirtojär- kastuslainsäädännössä tapahtuneet muutokset.
19844: jestelmien kannustavuutta parannettiin. Kes- Lisäksi muutoksilla pyrittiin edistämään luotto-
19845: keisenä keinona tässä on ollut kunnallisverotuk- laitosten valvontaa lisäämällä Rahoitustarkas-
19846: sen ansiotulovähennyksen muodostaminen ns. tuksen valtuuksia luottolaitosten konsolidointi-
19847: kannustinvähennykseksi kohdentamalla se palk- ryhmien valvonnassa ja luottolaitosten sisäiselle
19848: ka- ja yritystuloihin sekä kasvattamalla sen kaut- vaivonnalle asetettavien vaatimusten tarkem-
19849: ta kanavoitavaa tukea aiemmasta yli kolminker- massa sääntelyssä.
19850: taiseksi runsaaseen 1,5 mrd. markkaan. Vuonna Eduskunta hyväksyi kertomusvuonna Suo-
19851: 1997 tuloveroasteikon kaikkien tuloluokkien ra- men Pankkia koskevien säännösten kokonaisuu-
19852: joja nostettiin 4 prosentilla ja asteikon kaikkia distuksen, joka perustui mm. Euroopan talous-
19853: marginaaliveroprosentteja alennettiin yhdellä ja rahaliiton toisen vaiheen vaatimuksiin. Laissa
19854: prosenttiyksiköllä. Verotuksen painopistettä on korostetaan pankkivaltuuston asemaa valvonta-
19855: siirretty välillisen verotuksen suuntaan lähinnä elimenä ja hallinnollisten päätösten tekijänä.
19856: energiaverotusta korottamalla. Vuonna 1997 ve- Rahapolitiikkaa koskevat päätökset tekee yksin
19857: roasteen arvioidaan alentuneen vuoteen 1996 Suomen Pankin johtokunta.
19858: verrattuna 1,1 prosenttiyksikköä eli 47,0 pro-
19859: senttiin bruttokansantuotteesta.
19860: Pankkitukijärjestelmän asteittainen lakkautta-
19861: minen
19862: Valtionvelka ja lainanotto
19863: Julkista pankkitukea on myönnetty kerto-
19864: Vuonna 1997 valtionvelka jatkoi kasvuaan jo musvuoden loppuun mennessä nettomääräisesti
19865: kuudetta vuotta peräkkäin. Vuoden 1997lopus- n. 60 mrd. mk, josta maksettua tukea on kolme
19866: sa valtionvelka oli 418 mrd. mk. Velan kasvu- neljännestä ja takauksia neljännes. Vuoden aika-
19867: vauhti hidastui merkittävästi v. 1997. Vuoden na talousarviotalouteen palautui maksettua
19868: 53
19869:
19870: pankkitukea valtion talletuspankkeihin v. 1992 joissa määritellään hallintopolitiikan yleiset peri-
19871: tekemän alkujaan n. 8 mrd. markan pääoma- aatteet, kehittämistavoitteet ja keinot. Hallitus
19872: sijoitusten takaisinmaksuina yhteensä yli 3 mrd. hyväksyi hallintopolitiikan linjaukset periaate-
19873: mk. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle ja päätöksellään 16.4.1998. Päätöksessä painote-
19874: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:lle taan kansanvaltaisen päätöksentekojärjestelmän
19875: myönnettyjä valtion takausmääriä alennettiin toimintakyvyn vahvistamista. Päätös sisältää
19876: kertomusvuonna yhteensä 3 mrd. markalla. Li- kannanottoja valtioneuvoston työn sekä valtion
19877: säksi Kansallis-Osake-Pankille ja Suomen Yh- organisaatioiden, ohjausjärjestelmien, omistaja-
19878: dyspankki Oy:lle annetut periaatepäätökset val- ohjauksen, henkilöstöpolitiikan ja palvelutuo-
19879: tion takauksista ovat rauenneet. Omaisuuden- tannon kehittämisestä.
19880: hoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy maksoi Valtion va- Hallinnon palvelujen kehittämiseksi kerto-
19881: kuusrahastolle Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n musvuonna valmisteltiin suomalaiseen julkishal-
19882: v. 1992 liikkeeseen laskeman 1,4 mrd. markan lintoon soveltuvat periaatteet palvelusitoumuk-
19883: vastuudebentuurilainan. sista. Sitoumusten perusteella hallinnon asiak-
19884: kailla on oikeus odottaa ja tarvittaessa myös
19885: vaatia, että hallinnon palvelut täyttävät palvelu-
19886: Valtiontalouden hoito sitoumuksissa asetetut laatuvaatimukset.
19887: Valtiovarainministeriö on jatkanut hallinnon
19888: Valtiontalouden ohjausjärjestelmien kehittä- arviointitoiminnan kehittämistä mm. järjestä-
19889: mistä jatkettiin kehysohjauksen ja tulosohjauk- mällä keväällä seminaarin, jossa esiteltiin hallin-
19890: sen periaatteita noudattaen. Erityisesti kerto- non uudistuspolitiikan kansainvälisen ja kansal-
19891: musvuoden aikana keskityttiin tulostavoitteiden lisen arvioinnin tuloksia. Tulokset ovat saaneet
19892: asettamisessa havaittujen ongelmien selvittämi- myös laajaa kansainvälistä huomiota. Kerto-
19893: seen ja tilivelvollisuuden toteutumista paranta- musvuoden lopulla valtiovarainministeriö käyn-
19894: viin uudistuksiin. Talousarvioesitys valmisteltiin nisti laajan hallinnon arvioinnin tilaa käsittele-
19895: 90-luvulla omaksutun käytännön mukaisesti. vän selvityshankeen sekä Euroopan unionin ra-
19896: Hallitus antoi budjettikehykset vuoden 1998 ta- kennerahastoarviointien kehittämishankkeen.
19897: lousarvioehdotusten laadintaavarten helmikuun Säädösvalmistelun laadun kehittämiseksi ja
19898: lopulla valtiovarainministeriön valmistelun poh- vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi valmistui
19899: jalta. Ministeriöt valmistelivat budjettieh- sääntelyn laatua koskevia kysymyksiä käsittele-
19900: dotukset annettujen kehysten mukaisesti pitäy- vä työryhmämuistio, jossa ehdotetaan laadun
19901: tyen varsin hyvin annetuissa raameissa. Myös edistämiseksi tarkistuslistan käyttöönottoa sää-
19902: budjettiesityksen jatkovalmistelu kesällä valtio- dösvalmistelussa sekä säädösehdotusten talou-
19903: varainministeriön ja sektoriministeriöiden väli- dellisten vaikutusten arvioinnin kehittämistä
19904: sissä neuvotteluissa ja hallituksen budjettiriihes- koskeva työryhmämuistio.
19905: sä sujui ta voitteellisesti ja onnistuneesti siten, että Kertomusvuonna kehitettiin sähköisten tieto-
19906: valmistelujärjestelmä tukee budjetin finanssipo- ja asiointipalvelujen perusrakenteita sekä siirret-
19907: liittisten tavoitteiden saavuttamista. tiin yli 60 julkishallinnon yksikön ja noin 200
19908: Valtion kirjanpito- ja tilinpäätösjärjestelmän kunnan tuottamaaja ylläpitämää tietoa sisältävä
19909: uudistamiseksi varainhoitovuoden 1998 alusta Kansalaisen käsikirja kansainväliseen tietoverk-
19910: muutettiin kertomusvuonna kirjanpitoa ja tilin- koon Internetiin. Lisäksi kehitettiin tietoverkon
19911: päätöstä koskevia säännöksiä. Valtion kirjanpi- avulla tapahtuvaa tietojen siirtoa yrityksistä vi-
19912: toon kuuluu l.l.l998lukien talousarviokirjanpi- ranomaisille.
19913: don ohella myös liikekirjanpito. Tilinpäätöslas-
19914: kelmat käsittävät liikekirjanpidon nojalla laadi-
19915: tut tuotto- ja kululaskelman ja taseen sekä ta-
19916: lousarviokirjanpidon nojalla laaditun talousar- Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitökka
19917: vion toteumalaskelman.
19918: Valtion budjettitalouden virastojen ja laitos-
19919: ten henkilöstömäärä oli v. 1997 yhteensä 122 300
19920: Julkisen hallinnon kehittäminen henkilöä, palkkasumma 18 303 milj. mk ja työ-
19921: voimakustannukset 23 607 milj. mk. Hallituksen
19922: Kertomusvuonna valmisteltiin ehdotukset talouspoliittisen ministerivaliokunnan 29.4.1997
19923: valtioneuvoston hallintopolitiikan linjauksiksi, tekemän periaatepäätöksen mukaisesti tukityöl-
19924: 54
19925:
19926: listettyjen työpanoksesta vakinaistetaan yhteen- Kuvio 17.
19927: sä noin 3 000 henkilövuotta vastaava osuus vuo-
19928: sina 1998 ja 1999. VALTION KIINTEISTÖVARALLISUUDEN
19929: Kertomusvuonna olivat voimassa syksyllä HAWNTA
19930: 1995 tehdyn talous-, työllisyys- ja työmarkkina-
19931: poliittisen sopimuksen mukaiset virka- ja työeh-
19932: tosopimukset. Vuonna 1997 ei ollut palkkojen
19933: sopimuskorotuksia eikä sopimusten mukainen
19934: ansiokehitystarkastelu aiheuttanut toimenpitei- Valtion
19935: tä valtion sektorilla. Syksyllä 1995 tehtyyn ta- liike-
19936: ~~~~laitokset
19937: lous-, työllisyys- ja työmarkkinapoliittiseen sopi-
19938: mukseen perustuvat, valtion talousarviotalou-
19939: den keskus- ja virastotason virka- ja työehtosopi- ~ 3%
19940: mukset uudistettiin työmarkkinoiden keskusjär- Valtion
19941: jestöjen 12.12.1997 allekirjoittaman tulopoliitti- Valtion yhtiöt
19942: sen sopimuksen mukaisesti 15.1.2000 pääHyväk- kiinteistö- 16%
19943: si sopimuskaudeksi. Sopimusratkaisun korotus- yksiköt
19944: vaikutus valtion palkkausmenoihin on vuosina 61%
19945: 1998-1999 yhteensä 823 milj. mk (4,5%).
19946: Valtion työmarkkinalaitos teetti touko-ke-
19947: säkuussa 1997 tutkimuksen valtion työnantaja-
19948: kuvasta. Kysymyksenasettelu vastasi pitkälti
19949: edellisessä, v. 1990 tehdyssä tutkimuksessa käy-
19950: tettyä. Kansalaisten käsitykset valtion työpai-
19951: koista ja valtion palveluksesta olivat muuttuneet Kiinteistöomaisuus ja -hallinta
19952: miltei kauttaaltaan myönteisemmiksi vuoteen
19953: 1990 verrattuna. Avoin kriittisyys valtiotyönan- Valtion kiinteistöomistusta järjestettiin kerto-
19954: tajaa kohtaan oli vähentynyt, joskin epävarmo- musvuoden aikana uudelleen Sponda Oy:n, Ar-
19955: jen vastausten osuus oli samalla lisääntynyt. Tu- senal Oy:n ja Valtion kiinteistölaitoksen välisillä
19956: lokset paikansivat perinteisten vahvuuksien kiinteistö kaupoilla.
19957: ohella myös selkeät kehittämiskohteet, viimeksi Sponda Oy suuntasi vuoden lopussa Merita
19958: mainitut erityisesti esimiestoiminnassa ja johta- Kiinteistöt Oy:lle osakeannin, jonka yhteydessä
19959: misessa sekä palkkauksessa ja palkitsemisessa. Merita Kiinteistöitä siirtyi Spondalle 1, 1 mrd.
19960: markan arvosta kiinteistöjä pääasiassa Helsingin
19961: keskustasta. Kauppojen jälkeen Sponda Oy:n
19962: Yhteiskunnan tilastotietohuolto kiinteistöjen arvo on yhteensä noin 4 mrd. mk.
19963: Suoritetut kiinteistöjärjestelyt ovat merkittävä
19964: Valtion tilastotuotantoa uudistettiin sekä askel kiinteistöjen arvopaperistamisen suuntaan.
19965: kansallisten tarpeiden että Euroopan integraati- Valtion yhteenlaskettu kiinteistövarallisuus oli
19966: on vaatimusten mukaisesti. EU:n säädösten ja vuoden 1997lopussa 58,5 mrd. mk.
19967: muiden sitoumusten mukaisesti jatkettiin kan-
19968: santalouden tilinpidonja aluetilinpidon uudista-
19969: mista siten, että EU :n budjetin sekä talous- ja Tärkeiden määrärahojen käyttö
19970: rahaliiton lähentymiskriteerien kannalta keskei-
19971: nen osa valmistuu vuoden 1999 kevääseen men- Eläkkeet: Eläkemenojen osuus valtion budje-
19972: nessä. Rahoitustilastojen ja julkisyhteisöjen ta- tista v. 1997 oli 6,9% ja valtiovarainministeriön
19973: loustilastoja kehitettiin ottamalla huomioon pääluokan budjetista 46,4 %. Vuoden 1997 ta-
19974: EU:n komission ja EMI:n tilastotarpeet Kerto- lousarviossa eläkemenoihin budjetoitiin 13 mrd.
19975: musvuonna vakiinnutettiin myös ED-asetuksen mk. Eläkemenojen toteuma, maksetut eläkkeet,
19976: mukainen työvoimatutkimus. Lisäksi jatkettiin oli 12,9 mrd. mk. Eläkkeiden hakemusvirta on
19977: muun muassa yritys- ja toimipaikkarekisterin, pysynyt ennallaan ja keskimääräinen eläkkeelle-
19978: yritystoiminnan lyhyen aikavälin tilastojärjestel- siirtymisikä on säilynyt n. 60 vuoden tienoilla.
19979: män sekä teollisuuden tuotetilaston uudista- Vaikka valtiolla vanhuuseläkeikä on yleensä ol-
19980: mista. lut alempi kuin TEL:n piirissä, ei valtiolta käy-
19981: 55
19982:
19983: tännössä kuitenkaan siirrytä eläkkeelle nuorem- Toisen ryhmän valtionyhtiöitä muodostavat
19984: pana kuin muissa järjestelmissä. omaisuudenhoitoyhtiöt (Omaisuudenhoitoyhtiö
19985: Suomen maksuosuudet EU:lle: Suomen val- Arsenal-SS, Arsenal-Silta Oy, Sponda Oyj ja lii-
19986: tion maksuosuudet Euroopan unionille olivat 3,1 kepankkina Yrityspankki Skop Oy) sekä valtion
19987: %valtion budjetista ja 20,8% valtiovarainminis- vakuusrahaston hallinnoima Solidium Oy, jotka
19988: teriön pääluokan budjetista. Suomen valtion on perustettu pankkikriisin seurauksena tai sen
19989: maksuosuudet Euroopan unionille tarkentuivat seurauksena ovat joutuneet valtiovarainministe-
19990: kertomusvuoden aikana jonkin verran alaspäin riön hallintaan.
19991: varsinaisessa talousarviossa arvioidusta. Lisäksi Valtiovarainministeriön toimialan merkittä-
19992: tuloja EU:n rakennerahastoista tuli jonkin ver- vin osakkuusyhtiö Suomen Arvopaperikeskus
19993: ran ennalta arvioitua enemmän. Suomen netto- Oy on perustettu v. 1995 yhdessä pankkien ja
19994: asema Euroopan unionin suhteen oli alustavien pankkiiriliikkeiden kanssa. Yhtiön toiminta
19995: tilinpäätöstietojen mukaan lievästi negatiivinen käynnistyi vuoden 1996 alussa. Yhtiön perusta-
19996: eli Suomi oli toista vuotta ns. nettomaksajamaa. minen liittyi arvo-osuusjärjestelmän käyttöönot-
19997: Arvonlisäveropohjaan perustuvaa maksua mak- toon. Valtio on yhtiössä mukana tasapainotta-
19998: settiin vuoden 1997 aikana 3, 1 mrd. mk ja brutto- massa omistusta.
19999: kansantulopohjaan perustuvaa maksua 2,3 mrd. Valtiovarainministeriön toimialalla toimii
20000: mk, yhteensä 5,4 mrd. mk. Lähinnä EU:n vuoden yksi liikelaitos, Hallinnon kehittämiskeskus,
20001: 1996 ylijäämän palautuksen johdosta maksujen joka tarjoaajulkishallinnon koulutus- ja kehittä-
20002: yhteismäärä tarkistui vuoden kuluessa 424 milj. mispalveluita.
20003: mk alaspäin. Kertomusvuonna kauppa- ja teollisuusminis-
20004: Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen: Vuo- teriö ja valtiovarainministeriö ovat arvioineet
20005: den 1997 budjetissa myönnettiin 800 milj. mk ja valtion rahoitus- ja erityisrahoitustoimintaa ja
20006: edellisiltä vuosilta oli käytettävissä 864 milj. mk, sen organisointia. Tämän seurauksena joulu-
20007: yhteensä 1 664 milj. mk korvauksena valtion va- kuussa 1997 perustettiin rahoituskonserni PV
20008: kuusrahastolle lainojen ja takausten hoitomenoi- Yhtymä Oyj,jonka tytäryhtiöitä ovat Postipank-
20009: hin. Määrärahasta maksettiin vuoden 1997 aika- ki Oyjja Suomen Vientiluotto Oyj. Viimemainit-
20010: na 1 340 milj. mk. Seuraavalle vuodelle siirtyi 324 tu siirrettiin tämän järjestelyn yhteydessä kaup-
20011: milj. mk. Valtion vakuusrahaston tukitoiminta pa- ja teollisuusministeriön toimialalta valtiova-
20012: perustuu lainanottoon koti- ja ulkomaisilta pää- rainministeriön toimialalle. Valtio ja TT Tieto
20013: omamarkkinoilta. Vakuusrahaston toimintaa Oy perustivat joulukuussa 1997 Tietokarhu Oy
20014: rahoitetaan valtion talousarvioista, mikäli rahas- nimisen atk-palveluyrityksen tuottamaan suu-
20015: ton omat varat eivät riitä sen ottamien lainojen ja rimman osan verohallinnon tarvitsemista atk-
20016: lainasta aiheutuvien korkojen ja muiden kulujen suunnittelupalveluista. Yhtiön toiminta on
20017: kattamiseen. Pankkitukea maksettiin kertomus- käynnistynyt vuoden 1998 alussa.
20018: vuonna takaisin 4 879 milj. mk. Valtiovarainministeriön toimialalla koko ker-
20019: tomusvuoden aikana toimineet tukipalveluja
20020: tuottavat valtionyhtiöt menestyivät asetettujen
20021: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluva tavoitteiden mukaisesti. Nämä yhtiöt lukuun ot-
20022: liiketoiminta ja maksullinen palvelutoiminta tamatta Medivire työterveyspalvelut Oy:tä tule-
20023: vat tulouttamaan osinkona valtiolle yhteensä
20024: Valtiovarainministeriön toimialan valtionyh- 41,2 milj. mk.
20025: tiöt on perustettu tuottamaan valtion virastojen Postipankki Oyj:n kannattavuus ja vakavarai-
20026: ja laitosten tarvitsemia tukipalveluja (Oy Edita suus paranivat kertomusvuonna oman pääoman
20027: Ab, Engel- Yhtymä Oy, Medivire työterveyspal- tuoton kasvaessa vuoden 1996 13,8 prosentista
20028: velut Oy, Postipankki Oyj sekä Rahapaja Oy). kertomusvuonna 14,3 prosenttiin ja omavarai-
20029: Ne ovat toimineet alussa virastomuodossa osana suusasteen pysyessä 3, 7 prosenttina. Postipankki
20030: valtion hallintoa. Ne on muutettu yhtiömuotoon Oyj tulouttaa osinkona valtiolle vuodelta 1997
20031: kuluvan vuosikymmenen aikana lukuun otta- yhteensä 63 milj. mk.
20032: matta Postipankki Oy:tä, josta muodostettiin Sponda Oyj:n voitto kasvoi kertomusvuonna
20033: Postisäästöpankki 1939. Postipankki irrotettiin 237,5 milj. mk 312,9 milj. markkaan ja taseen
20034: postilaitoksesta erilliseksi valtion virastoksi 1970 loppusumma nousi 3 647 milj. markasta 3 750
20035: ja osakeyhtiömuotoinen pankki siitä tehtiin milj. markkaan. Yhtiö maksaa osinkona valtiolle
20036: 1989. vuodelta 1997 yhteensä 61,8 milj. mk.
20037: 56
20038:
20039: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n tappio misen takia (-34milj. mk). Valtaosa valtiovarain-
20040: pieneni 1 272 milj. markasta 112,7 milj. mark- hallinnon kokonaistuotoista kertyi kiinteistölai-
20041: kaanjataseen loppusumma supistui 20 254 milj. toksen liiketaloudellisista suoritteista, 1 904 milj.
20042: markasta 16 322 milj. markkaan. mk eli 93 %kokonaisuudesta. Liiketaloudellisin
20043: Yrityspankki Skop Oy saavutti positiivisen perustein hinnoiteltavien suoritteiden myynti-
20044: tuloksen ensimmäisen kerran sitten vuoden 1990. tuotot v. 1997 olivat 1 955 milj. mk ja kustannuk-
20045: Yhtiön tappio vuodelta 1996 oli 319 milj. mk ja set 1 972 milj. mk. Edellisen vuoden 1 milj. mar-
20046: voitto vuodelta 1997 81 milj. mk taseen loppu- kan ylijämä muuttui v. 1997 16,6 milj. markan
20047: summan supistuessa 4 875 milj. markasta 3 354 alijäämäksi tuottojen suuren laskun takia.
20048: milj. markkaan.
20049: Solidium Oy jatkoi hallussaan olevien pörssi- 33. Valtiovarainhallinnon maksullinen toiminta
20050: osakkeiden realisointia. Yhtiön taseen loppu- 1996 1997 Muutos
20051: summa kasvoi vuoden 1996 418 milj. markasta v. Milj.mk
20052: 1997 588 milj. markaksi ja vuoden 1996 positiivi- Tuotot...................... 2 064,6 2 014,5 -50,1
20053: nen tulos 131 milj. mk vaihtui v. 1997 tappioksi Kustannukset.......... 2 069,8 2 048,8 -21,0
20054: 36 milj. mk.
20055: Alijäämä .................. ---5,1 -34,3 -29,1
20056: Liikelaitoksena toimivan Hallinnon kehittä- Kustannusvastaav.. 99,8% 98,33% -1,42 %-yks.
20057: miskeskuksen liiketoiminnan tulos kääntyi posi-
20058: tiiviseksi. Julkisoikeudellisista suoritteista kertyi tuotto-
20059: Valtiovarainhallinnon maksullisen toiminnan ja v. 1997 48 milj. mk, jotka kattoivat 79 %
20060: kokonaistulot v. 1997 olivat 2 015 milj. mk ja kustannuksista (v. 1996 90 %). Julkisoikeudellis-
20061: kustannukset 2 049 milj. mk. Tuotot kattoivat ten suoritteiden tuottojen kasvua kaksi kertaa
20062: kustannuksista 98,3 %, mikä merkitsi vuoden suurempi kustannusten nousu ja alijäämän kak-
20063: 1997 osalta 34,3 milj. markan alijäämää. Edelli- sinkertaistuminen edellisestä vuodesta aiheutti-
20064: sen vuoden alijäämä oli 5,1 milj. mk. Suurin syy vat kustannusvastaavuuden 11 prosentin alentu-
20065: alijäämän kasvuun ja kustannusvastaavuuden misen edelliseen vuoteen verrattuna.
20066: alenemiseen oli liiketaloudellisten suoritteiden Erillislakeihin perustuvat tulot v. 1997 olivat
20067: ylijäämän kääntyminen alijäämäksi tuottojen yhteensä 11,5 milj. mk, mikä kattoi 69% kustan-
20068: suuren laskun (n. -52 milj. mk) ja vastaavasti nuksista, 16,6 milj. markasta (v. 1996 kustannus-
20069: kustannusten huomattavasti hitaamman alene- vastaavuus 93,5 %).
20070:
20071:
20072:
20073:
20074: 3. 7. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA
20075:
20076: Ympäristön kuvaus työvoimasta työllisten osuus oli 85 % ja vailla
20077: ammatillista koulutusta olevasta työvoimasta
20078: Työttömien työnhakijoiden määrä oli vuoden 80%.
20079: lopussa noin 407 000 henkeä, missä oli vähennys- Opetusministeriö on korostanut työllisyyteen
20080: tä vuotta aiempaan tilanteeseen noin 61 000 hen- vaikuttavia koulutustoimenpiteitä sekä pyrkinyt
20081: keä. Koulutusasteen mukaan tarkasteltuna työt- parantamaan koulutuksen ja työelämän välisiä
20082: tömyys aleni kaikissa ryhmissä ja suhteellisesti yhteyksiä. Samalla kun yleinen työttömyys on
20083: enemmän perus- ja keskiasteen koulutuksen saa- jatkunut korkeana, on erityisesti sähkö-, elekt-
20084: neiden kuin korkea-asteen koulutuksen saanei- roniikka-, tietoliikenne- ja tietojenkäsittelyaloil-
20085: den osalta. la ollut työvoimapulaa. Opetusministeriö onkin
20086: Koulutustaso vaikuttaa edelleen voimakkaas- käynnistänyt lisätoimenpiteitä näiden alojen
20087: ti työllistymiseen. Korkeakoulututkinnon suo- koulutetun työvoiman saannin turvaamiseksi.
20088: rittaneesta työvoimasta työllisten osuus oli ker- Suomeen on saatu aikaan myönteinen talou-
20089: tomusvuonna 97 %ja opistoasteen tai ammatilli- den kasvukierre, jossa teollisuuden rakennetta
20090: sen korkea-asteen tutkinnon suorittaneesta kehitetään kohti nopeasti kasvavia tietointensii-
20091: 91 %. Toisen asteen tutkinnon suorittaneesta visiä tuotannonaloja ja tuoteryhmiä. Samalla
20092: 57
20093:
20094: teollisuuden kilpailuedut ovat siirtyneet entistä koulutuksemme kilpailukyvystä määrätietoisesti
20095: selvemmin tietoon ja osaamiseen perustuviin te- huolehtia. Aktiivinen osallistuminen Euroopan
20096: kijöihin. unionin neljännen tutkimuksen puiteohjelman
20097: Suomalainen tietoyhteiskunta kehittyy no- toteutukseen on tuottanut hyviä tuloksia.
20098: peasti. Informaation tuotantoon ja jakeluun liit- Kansainvälisen koulutusjärjestelmien vertai-
20099: tyvissä ammateissa työskentelee noin miljoona lun mukaan Suomi käyttää koulutukseen vuosit-
20100: suomalaista eli lähes puolet työvoimasta. tain yli 6% bruttokansantuotteesta, mikä on
20101: Vaikka niin sanottu sisältötuotanto on laaje- noin yhden prosenttiyksikön enemmän kuin
20102: nemassa nopeasti, olemme siinä tällä hetkellä OECD-maiden keskiarvo. Vähintään keskias-
20103: vain Euroopan keskitasoa. Maassamme on maa- teen tutkinnon suorittaneen väestön osuus on
20104: ilman korkein matkapuhelinliittymien ja Inter- niinikään OECD-maiden keskiarvoa korkeam-
20105: net-liittymien tiheys, ja myös tietokonetiheys pi, kun taas korkea-asteen tutkinnon suorittanei-
20106: sekä kotona että työpaikoilla on maailman kär- den osuus on hieman keskimääräistä pienempi.
20107: kitasoa. Suomen teollisuuden robottitiheys on
20108: kuudenneksi korkein maailmassa. Tieto- ja vies-
20109: tintätekniikka vaikuttaa aikaa myöten kaikkiin Hallinnonalan tulosalueet ja määrärahojen
20110: yhteiskuntaelämän aloihin, työelämään, kotielä- jakautuma eri tehtäväalueilla
20111: mään, vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Viihde- ja
20112: kulttuuriteollisuus ovat kansainvälisesti nopeasti Opetusministeriön hallinnonalan talousarvio
20113: laajenevia aloja, joiden kansantaloudellinen ja voidaan jakaa koulutus- ja tiedepolitiikan, kult-
20114: työllistävä vaikutus kasvaa. tuuripolitiikan sekä hallinnon, kirkollisasioiden
20115: Euroopan unionin jäsenyys merkitsee sitä, ja kansainvälisen yhteistyön tehtäväalueiksi.
20116: että eurooppalaista kehitystä tulee seurata ja
20117:
20118: 34. Tehtäväalueittaiset määrärahat tilinpäätösten mukaan
20119: 1995 1996 1997 Muutos
20120: 1997/96
20121: Miljoonaa markkaa %
20122:
20123: Koulutus- ja tiedepolitiikka ............................................. 24690 24089 23 458 -2,6
20124: - yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ................... . 13 614 12 540 10 037 -20,0
20125: - ammattikorkeakouluopetus ....................................... 0 0 881
20126: -yliopisto-opetus ja -tutkimus ..................................... 5 193 5 693 5 856 2,9
20127: -tiede ............................................................................. 656 665 827 24,4
20128: - aikuiskoulutus ............................................................. 1 547 1 733 2 338 34,9
20129: - opintotuki .................................................................... 3 681 3 459 3 520 1,8
20130:
20131: Kulttuuripolitiikka ........................................................... . 2 062 2 085 2 283 9,5
20132: -kulttuuri ja taide .......................................................... 1498 1 532 1 688 10,2
20133: -liikunta ja nuorisotyö ................................................ . 564 554 595 7,4
20134:
20135: Hallinto, kirkaliisasiat ja kansainvälinen yhteistyö ...... . 450 426 447 -3,0
20136: -opetusministeriö ........................................................ 187 207 211 1,5
20137: - Opetushallitus ............................................................. 117 101 100 -1,1
20138: - kirkaliisasiat ............................................................... . 26 26 11 -58,2
20139: -kansainvälinen yhteistyö ........................................... 119 125 125 -0,4
20140: Yhteensä ......................................................................... . 27 202 26 635 26188 -1,7
20141:
20142: Tulokset tulosalueittain don tason paranemista, tieteellisen tutkimuksen
20143: tuottamaa uutta tietoa ja osaamista sekä mah-
20144: Pysyvät tu/osindikaattorit dollisuuksien luomista erilaisille kansalaistoi-
20145: minnoille.
20146: Opetusministeriön hallinnonalan eri toimin- Koko hallinnonalaa tarkasteltaessa laaja tu-
20147: tojen tuloksina voidaan pitää mm. koulutuksen loksellisuuden indikaattori on kansalaisten kou-
20148: avulla aikaansaatua kansalaisten tiedon ja tai- lutustason nousu, mikä eräällä tavalla kuvaa
20149: 8 380217L
20150: 58
20151:
20152: kansakunnan inhimillisen pääoman kertymistä. Suomessa ero nuorten ja vanhempien ikäluok-
20153: Koulutustason nousua voidaan seurata suoritet- kien koulutustason välillä on OECD-maiden
20154: tujen tutkintojen perusteella. Koulutuksella ja suurin. OECD:n ennusteen mukaan vähintään
20155: tieteellisellä tutkimuksella sekä kulttuuri-, lii- keskiasteen koulutuksen suorittaneiden osuus
20156: kunta- ja nuorisotoiminnalla on hyvin laajoja 25-64 -vuotiaasta väestöstä nousee Suomessa
20157: myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia, joiden vuoteen 2015 mennessä yli 80 prosentin.
20158: mittaamiseen ei ole olemassa yksiselitteisiä indi- Inhimillisestä pääomasta on tullut yhä merkit-
20159: kaattoreita. Koulutustason on kuitenkin todettu tävämpi taloudellisen menestymisen osatekijä.
20160: liittyvän voimakkaasti monien sosiaalisten indi- Tutkintojen määrällä mitattu koulutustason
20161: kaattoreiden myönteiseen kehitykseen. nousu kuvaa kuitenkin vain osaa niiden opetus-
20162: Tilastokeskuksen laskeman väestön koulutus- ministeriön hallinnonalan toimintojen tulokselli-
20163: tasomittaimen1 avulla voidaan vertailla eri väes- suudesta, jotka vaikuttavat inhimillisen pää-
20164: töryhmien koulutustasoa ja sen kehitystä. Väes- oman muodostumiseen. Elinikäisen oppimisen
20165: tön koulutustaso on noussut tasaista vauhtia vii- periaatteelle rakentuvan oppimisen edistäruispo-
20166: me vuosikymmenten aikana. Mittaimen arvo litiikan tuloksellisuuden laaja-alaisempi osoitta-
20167: kaikkien yli 15-vuotiaiden väestöryhmässä sekä minen olisi tärkeätä, mutta sitä kuvaavia indi-
20168: 25-34 -vuotiaiden väestöryhmässä on kehitty- kaattoreita ei toistaiseksi ole käytettävissä.
20169: nyt seuraavasti:
20170:
20171: 1970 1980 1990 1995
20172: Yli 15-vuotiaat ........... . 211 241 271 288
20173: 25-34 -vuotiaat ........ . 256 298 339 363
20174:
20175:
20176:
20177:
20178: 35. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät
20179: 1996 1997 Muutos, kpl Muutos,%
20180: Peruskoulu ....................................................................... 575 924 577 900 1 976 0,3
20181: Lukio ................................................................................. 121 842 123 184 1 342 1,1
20182: Harjoittelukoulut ............................................................. 7 628 7 825 197 2,6
20183: Muut perus- ja lukioasteen koulut ................................ . 4220 5425 1 205 28,6
20184: Ammatilliset oppilaitokset ............................................. 182 763 169 693 -13 070 -7,2
20185: Ammattikorkeakoulut (vakinaiset) ............................... . 16803 27 866 11 063 65,8
20186: Oppisopimuskoulutus .................................................... 15 925 22 509 6584 41,3
20187:
20188:
20189:
20190:
20191: 36. Lääninhallitusten hankkiman ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymi
20192: 1996 1996 1997 1997
20193: Opiskelijavuosia Milj. mk Opiskelijavuosia Milj. mk
20194:
20195: Ammatillinen peruskoulutus ......................................... 3 038 108,1 2 182 76,8
20196: Ammatillinen lisäkoulutus ............................................ . 9 238 289.4 18 491 574,8
20197:
20198:
20199:
20200:
20201: 1
20202: Mittaimen arvo voi vaihdella välillä 150-800. Jos
20203: ryhmän koulutustasoindeksi on 150, kaikki ovat suo-
20204: rittaneet vain kansa-, keski- tai peruskoulun. Jos in-
20205: deksi on 800, kaikki ovat suorittaneet lisensiaatin tai
20206: tohtorin tutkinnon.
20207: 59
20208:
20209: 37. Korkeakoulututkinnot koulutusaloittain 1997 Yliopistojen opiskelijamäärä oli 142 900, mis-
20210: Ylemmät korkea- Tohtorin sä oli lisäystä 4 700 edelliseen vuoteen verrattuna.
20211: koulututkinnot tutkinn. Yliopistoissa suoritettiin 10 893 ylempää korkea-
20212: Teologinen ........................... . 177 17
20213: koulututkintoa, mikä ylitti tavoitteen 193 tutkin-
20214: Humanistinen ..................... .. 1 274 88 nolla sekä 934 tohtorin tutkintoa, mikä ylitti
20215: Taideteollinen ...................... . 159 3 tavoitteen 39 tutkinnolla. Tutkintoasetusten mu-
20216: Musiikki ............................... .. 114 3 kaisesti ylempiin korkeakoulututkintoihinjohta-
20217: Teatteri ja tanssi .................. . 90 0 va koulutus on järjestetty siten, että tutkinto voi-
20218: Kasvatustieteellinen ............ .. 1497 42 daan suorittaa alasta riippuen 4-6 vuodessa.
20219: Liikuntatieteellinen ............. .. 67 6
20220: Yhteiskuntatieteellinen ........ . 992 72
20221: Keskimääräinen tutkintojen suorittamisaika
20222: Psykologia ........................... . 170 16 (brutto) oli 6,5 vuotta.
20223: Terveydenhuolto ................ .. 230 24 Ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin
20224: Oikeustieteellinen .............. .. 390 9 6 084 v. 1997, missä oli lisäystä 1 266 edelliseen
20225: Kauppatieteellinen .............. . 1 314 31 vuoteen verrattuna.
20226: Luonnontieteellinen ............ .. 1 185 201
20227: Maatalous-metsätieteellinen 451 36
20228: Teknillistieteellinen ............. .. 2 026 150
20229: Lääketieteellinen ................ .. 505 210
20230: Hammaslääketieteellinen .... . 113 15
20231: Eläinlääketieteellinen .......... .. 51 2
20232: Farmasia ............................. .. 75 9
20233: Kuvataide ............................. . 13 0
20234: Yhteensä ............................. .. 10893 934
20235:
20236:
20237:
20238:
20239: Toiminnan taloudellisuus
20240:
20241: 38. Toiminnan yksikkökustannukset
20242: 1994 1995 1996 Muutos
20243: Mk/oppilas, nimellishinnoin 1996/95
20244: %
20245: Peruskoulu ....................................................................... 19 858 20904 21 688 3,8
20246: Lukio ................................................................................. 17 539 18 307 19 212 4,9
20247: Ammatilliset oppilaitokset ............................................ . 34 072 37 586 36 962 -1,7
20248:
20249:
20250:
20251:
20252: Yksittäisten tärkeiden määrärahojen käyttö ja verkottumista, tietoyhteiskuntaan liittyvän kou-
20253: aikaansaannokset lutuksen ja tutkimuksen kehittämistä sekä sisäl-
20254: töjen ja palveluiden tuottamista. Vuoden 1997
20255: Tietostrategia lopussa on 65 prosenttia kouluista verkotettu ja
20256: yliopistot sekä jokseenkin kaikki ammattikor-
20257: Opetusministeriön v. 1995 käynnistämän tie- keakoulut ovat erittäin nopean verkon piirissä.
20258: tostrategiaohjelman tavoitteena on antaa kaikil- Yleisistä kirjastoista 90 prosentilla on atk-poh-
20259: le kansalaisille valmiudet käyttää ja ymmärtää jainen kirjastojärjestelmä ja 60 prosentilla pää-
20260: tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisen, tutkimi- kirjastoista Internet-yhteys asiakaskäytössä.
20261: sen, työn ja myös vapaa-ajan välineenä. Erityistä
20262: huomiota kiinnitetään tasa-arvoon siten, ettei
20263: mikään ryhmä syrjäydy tästä kehityksestä. Tutkimusrahoituksen lisäys
20264: Vuonna 1997 ohjelmaan käytettiin opetusmi-
20265: nisteriön hallinnonalalla 250 milj. mk. Määrära- Valtioneuvoston tekemän päätöksen mukai-
20266: hoilla tuettiin oppilaitosten, yliopistojen, kirjas- sesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan julkista
20267: tojen, arkistojen ja museoiden laitehankintoja ja rahoitusta lisätään 1,5 mrd. markalla vuosina
20268: 60
20269:
20270: 1997-1999. Vuonna 1997 lisättiin ohjelman laitekannan vahvistamiseen. Suomen Akatemian
20271: mukaan yliopistoille 130 milj. mk, mikä kohden- valtuuden lisäys, 170 milj. mk, käytettiin mm.
20272: nettiin tutkijakoulujärjestelmän laajentamiseen tutkimusohjelmien käynnistämiseen strategisesti
20273: ja perusosaamisen kehittämiseen teknistieteelli- tärkeillä aloilla sekä tutkimuksen ja koulutuksen
20274: sillä, matemaattis-luonnontieteellisillä ja tervey- huippuyksiköiden vahvistamiseen ja uusien luo-
20275: den tutkimuksen aloilla sekä mm. yliopistojen miseen.
20276:
20277:
20278:
20279: 39. Opetusministeriön hallinnonalan tutkimusmenot
20280: 1995 1996 1997 Muutos
20281: 1997/96
20282: Miljoonaa markkaa %
20283: Korkeakoulut ................................................................... 1 456,6 1 537,3 1 816,4 24,7
20284: Suomen Akatemia .......................................................... 458,7 501,8 636,5 38,8
20285: Yhteensä .......................................................................... 1915,3 2 039,1 2452,9 28,1
20286:
20287:
20288:
20289:
20290: Opintotuki Veikkausvoittovarat
20291:
20292: Opintotuen erilaisia etuuksia myönnettiin v. Taiteen tukemiseen veikkausvoittovaroista
20293: 1997yhteensä3 474milj.mk,missäolilisäystä 15 myönnettiin 106 milj. mk Suomen Kansallisoop-
20294: milj. mk edellisvuodesta. peralie ylimääräisenä avustuksena eläkevastuun
20295: kattamiseen.
20296: 40. Opintotuen saajamäärät
20297: Saajamäärä Muutos Muu-
20298: lukuvuonna edellisestä tos,%
20299: 1996-1997 lukuvuod. 42. Veikkausvoittovaroja myönnettiin 1997
20300:
20301: Opintoraha .............. 289 317 7 274 2,5 Milj.mk Lisäys
20302: vuodesta
20303: Asumislisä .............. 113 759 4507 4,0 1996,%
20304: Aikuisopintoraha .... 10 286 -3353 -25,0
20305: Opintolainan Tiede ....................................... 417,4 18,4
20306: valtiontakaus .......... 120 583 -99 -1,0 siitä Suomen Akatemian
20307: tutkimusmäärärahat .......... 345,7 20,5
20308: Yhteensä ................. 303 329 4457 1,5
20309: Taide ....................................... 1 011,9 17,9
20310: siitä lakisääteiset menot .. . 495,1
20311: Liikunta ja nuorisonkasva-
20312: Maksullisen palvelutoiminnan ja liiketoiminnan tustyö .................................... . 564,7 6,6
20313: tulokset siitä lakisääteiset menot .. . 220,2 -1,0
20314: Yhteensä ............................... . 1993,9 14,6
20315: Yliopistot
20316: 41. Yliopistojen liiketaloudellisen maksullisen palvelu-
20317: toiminnan tunnuslukutaulukko 1997
20318: Oy Veikkaus Ab
20319: Toteutunut
20320: Maksullisen toiminnan tulot, milj. mk .... . 850 149 Oy Veikkaus Ab on valtion kokonaan omista-
20321: Erilliskustannukset, milj. mk .................... . 730 470 ma osakeyhtiö, jonka toimialana on kilpailutu-
20322: Käyttöjäämä, milj. mk ............................... . 119 679 loksiin tai arpomiseen perustuvan veikkaustoi-
20323: -%tuloista ................................................. . 14,1 minnan ja raha-arpajaistoiminnan sekä näistä
20324: Osuus yhteiskustannuksista, milj. mk ..... . 101 403
20325: Alijäämä, milj. mk .................................... .. 18 276
20326: aiheutuvan muun toiminnan harjoittaminen. Ti-
20327: -%tuloista .................................................. 2,1 likauden voitto luovutetaan valtioneuvoston yh-
20328: Tulot% kustannuksista ............................. . 102,2 tiölle myöntämän toimiluvan mukaan kokonai-
20329: Volyymin muutos% ................................. . + 18,8 suudessaan opetusministeriölle.
20330: 61
20331:
20332: 43. Oy Veikkaus Ab:n tunnuslukutaulukko
20333: 1996 1997 Muutos,%
20334: Myyntikate milj. mk ............................................................................... 2 056 2198 6,9
20335:
20336: ~:;~~ka~: ~ijj_··~k·::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
20337: 41,7 40,1
20338: 1 825 1 961 7,4
20339: Käyttökate % ........................................................................................... 37,0 35,7
20340: Voitto korjattuna varauksilla ym., milj. mk ........................................... 1 827 1 930 5,7
20341: Voitto,% .................................................................................................. 37,1 35,2
20342: Sijoitetun pääoman tuotto,% .............................................................. . 83,2 79,4
20343:
20344:
20345:
20346:
20347: CSC- Tieteellinen laskenta Oy ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja
20348: teollisuuden tutkimus-, opetus- ja kehittämis-
20349: CSC-Tieteellinen laskenta Oy on valtion koko- työn tarpeisiin. Yhtiö ei pyri tekemään voittoa,
20350: naan omistama osakeyhtiö, jonka toiminta-aja- vaan tilikauden mahdollinen voitto siirretään
20351: tuksena on toimia kansallisena superlaskenta- kattamaan tulevia kustannuksia. Yhtiön tunnus-
20352: keskuksena ja tarjota tieteellisen laskennan ja lukutaulukko:
20353: tietoverkkojen palveluita Suomen yliopistojen,
20354:
20355:
20356:
20357: 44. CSC -Tieteellinen laskenta Oy:n tunnuslukutaulukko
20358: 1996 1997 Muutos,%
20359: Liikevaihto (1000 mk) ............................................................................. 35 093 40407 + 15,1
20360: Käyttökate (1000 mk) ............................................................................. -77 + 127
20361: Käyttökate % ........................................................................................... -0,22 +0,27
20362: Voitto (korjattuna varauksilla ym.) ....................................................... 97 109 +12,4
20363: Voitto,% .................................................................................................. 0,28 0,27
20364: Sijoitetun pääoman tuotto,% ............................................................... 4,23 4,53
20365:
20366:
20367:
20368:
20369: FTP lnternational Oy saation kehittämisen konsultointipalveluja ja to-
20370: teuttaa kehitysprojekteja sekä Suomessa että ul-
20371: FTP International Oy on valtion kokonaan komailla. Yhtiöllä on käynnissä opetusalan kon-
20372: omistama osakeyhtiö, jonka toimialana on tuot- sultointiprojekteja mm. Etiopiassa, Sambiassa,
20373: taa ja myydä opetusalan suunnittelu-, koulutus- Namibiassa ja Nicaraguassa.
20374: ja neuvontapalveluja ja materiaaleja sekä organi-
20375:
20376:
20377:
20378:
20379: 45. FTP lnternational Oy:n tunnuslukutaulukko
20380: 1996 1997 Muutos,%
20381:
20382: Liikevaihto, 1 000 mk ............................................................................. 15 583 17 639 + 13,2
20383: Käyttökate, 1 000 mk ............................................................................. 606 303
20384: Käyttökate, % .......................................................................................... 3,9 1,7
20385: Voitto (korjattuna varauksilla ym.) ....................................................... 231 -280
20386: Voitto,% .................................................................................................. 1,5 -1,6
20387: Sijoitetun pääoman tuotto,% ............................................................... 3,6 -1,0
20388: 62
20389:
20390: Eräiden yliopistojen yhteydessä toimii yhtiöi- jen tarjoaminen. Uniscience Oy:ssä, jonka toimi-
20391: tä, jotka ovat tukisäätiöiden tai vastaavien yhtei- alana ovat kehityshankkeet ulkomailla ja pk-
20392: söjen omistamia, eivätkä siten ole valtion yhtiöi- yritysten kansainvälistäminen, eräät yliopistot
20393: tä. Näiden yhtiöiden toimialana on pääsääntöi- ovat vähemmistöosakkaina.
20394: sesti koulutus-, tutkimus- ja muiden tietopalvelu-
20395:
20396:
20397:
20398:
20399: 3.8. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN
20400: HALLINNONALA
20401: Ympäristön kuvaus vaikuttivat merkittävästi metsäammattihenkilö-
20402: kunnanja metsänomistajien työhön sekä metsien
20403: Vuosi 1997 oli Suomelle kolmas vuosi Euroo- biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen.
20404: pan unionin jäsenenä. Suomen sopeutuminen
20405: EU:n maatalouspolitiikkaan ja yhteiseen hinta- 46. Hallinnonalan tulosalueet ja niiden menot 1997
20406: ja markkinajärjestelmään näkyy erityisesti tila ta- Milj.mk
20407: solla. Jäsenyyden taloudelliset vaikutukset ovat
20408: selvimmin kohdistuneet maataloustuotteiden Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu ........ . 10 841
20409: -Tulotuet ...................................................... . 8 429
20410: tuottajahintoihin, eräiden tuotantopanosten -Maa- ja puutarhatuotteiden markkinointi . 927
20411: hintoihin ja maatalouden tukijärjestelmään. -Maaseudun rakenteen kehittäminen ........ . 1 142
20412: Vuonna 1997 Euroopan unioni ryhtyi uudista- -Tutkimus, neuvonta ja muut .................... . 343
20413: maan yhteistä maatalouspolitiikkaansa. Euroo- Eläinlääkintä .................................................... 102
20414: pan komission antama Agenda 2000-tiedonanto Metsätalous .................................................... . 734
20415: esitti yhteisen maatalouspolitiikan ja rakennepo- Kala- ja riistatalous ........................................ . 275
20416: Vesivarat .......................................................... 135
20417: litiikan uudistamisen suuntaviivat, joihin kuulu- Maanmittaus ................................................... 260
20418: vat maatalouden markkinajärjestelyjen (viljat, Muu toiminta ................................................... 351
20419: maito ja naudanliha) uudistaminen ja maaseutu-
20420: Yhteensä .......................................................... 12 697
20421: politiikan kehittäminen. Komissio ehdottaa siir-
20422: tymistä hintatuesta suoriin maksuihin ja yhden- Vuonna 1996 käytettiin vastaavasti 12 727 milj. mk.
20423: mukaista maaseutupolitiikkaa tämän toiminnan
20424: tueksi.
20425: Esitys sisältää Suomen maataloustuotannon Vuonna 1997 maatalouden interventiorahas-
20426: kannalta vakavia uhkia erityisesti viljan ja mai- ton kautta rahoitettiin EU-tukia 834 milj. mk.
20427: don huomattavan hinnanalennuksen vuoksi. Maatilatalouden kehittämisrahaston menot oli-
20428: Suomi on ottanut ministerineuvostossa ja komis- vat 965 milj. mk. Hallinnonalan tulot olivat 4
20429: siossa esiiie sen, että Agenda 2000:n jatkokäsitte- mrd. mk.
20430: lyssä tuotanto-oloistamme aiheutuvat ongelmat
20431: otetaan huomioon erityisjärjestelyjen avulla. Lu-
20432: xemburgin Eurooppa-neuvoston päätelmissä
20433: tunnustettiin periaate maatalouden säilyttämi- Tulokset tulosalueittain
20434: sestä myös alueilla, joilla on erityisongelmia.
20435: Eläinlääkinnän osalta huolta herättivät eräät Maa- ja puutarhatalous ja maaseutu
20436: vakavat eläintaudit, kuten sikarutto eräissä EU-
20437: maissaja EHEC-bakteeri. Maa- ja elintarviketalouden toimintaedellytysten
20438: Myös metsäpolitiikan kehittäminen oli v. 1997 turvaaminen
20439: esillä Euroopan unionin puitteissa, kansainväli-
20440: sesti ja kansallisesti. Suomi kuului niihin maihin, Suomen maatalouden tulotukijärjestelmä
20441: jotka ajoivat mahdollisen maailmanlaajuisen muodostuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan
20442: metsäsopimuksen valmistelua. Kansallisesti mukaisista tukimuodoista ja niitä täydentävästä
20443: vuoden 1997 alussa voimaan tulleet metsälait kansallisesta tukijärjestelmästä. Tukien merkitys
20444: 63
20445:
20446: viljelijöiden tulonmuodostuksessa ja maatalous- Maatalouden budjettisäästöjen johdosta kan-
20447: tuotannon kannattavuuden turvaamisessa on sallisen tuen määrärahan taso oli 750 milj. mk
20448: keskeinen. Maatalouden kokonaislaskelman alempi kuin vuoden 1994 valtioneuvoston pää-
20449: mukaan v. 1997 tukien osuus maatalouden koko- töksessä mainittu ja komission hyväksymä taso
20450: naistuotosta oli 42 %ja maataloustulosta 129 %. vuodelle 1997. Edellisestä vuodesta kansallisten
20451: Vuoden 1997 alusta otettiin käyttöön liitty- tukien (siirtymäkauden tuet, pohjoiset tuet ja
20452: missopimuksen 141 artiklan nojalla neuvoteltu muut kansalliset tuet) määrä supistui 14,0 %.
20453: tukijärjestelmä, joka sisältää sekä tulotukityyp- Maatalouden koko tulotuen määrästä (8,9 mrd.
20454: pisiä että maatalouden rakennetta ja toiminta- mk) oli Suomen maksamaa osuutta 6,0 mrd. mk
20455: edellytyksiä kehittäviä tukimuotoja. (67 %) ja EU:n osuutta 2,8 mrd. mk (32 %).
20456:
20457: 47. Viljelijöille maksetut maatalouden tulotuet, milj. mk
20458: 1995 1996 1997
20459: EU-tulotuet ................................................................................................. 1 252 1 651 1 600
20460: Ympäristötuki ............................................................................................. 1 411 1 578 1 636
20461: LFA-tuki ....................................................................................................... 1 615 1 604 1 605
20462: Kansalliset tuet ........................................................................................... 6331 4 722 4055
20463: Maa- ja puutarhatalouden tuet yhteensä ................................................ 10 609 9 555 8896
20464: -josta EU:n osuus .................................................................................... 2 438 2 873 2 846
20465: Muutos kansallisissa tuissa edelliseen vuoteen,% ................................ . -25,4 -14,1
20466: Muutos kokonaistuessa edelliseen vuoteen,% ..................................... . -9,9 -6,9
20467:
20468: Luvut kuvaavat kalenterivuoden aikana maksettuja tukia eli sisältävät myös edelliseltä vuodelta siirtyneet tuet.
20469: Vuonna 1995 maksettiin kertaluonteinen varastointikorvaus (2,28 mrd. mk).
20470:
20471:
20472: Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen Viljelijäperheiden veronalaiset tulot olivat
20473: (MTTL) laatiman kokonaislaskelman perusteel- keskimäärin 167 721 mk v. 1995. Tästä maata-
20474: la v. 1997 viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon louden osuus oli 42,3 %, metsätalouden 7,9 %,
20475: sijoitetun oman pääoman koroksijäi maatalous- palkkatulojen 27,2 %ja muiden tulojen ja tulon-
20476: tuloa 6,6 mrd. mk, mikä on 65 milj. mk (1,0 %) siirtojen osuus 22,5 %. Velkaa maatalouden har-
20477: edellisvuotta vähemmän. Vuodesta 1995 maata- joittajilla oli luottokantatilaston mukaan syksyl-
20478: loustulo on alentunut yhteensä 678 milj. mk eli lä 1997 yhteensä 21 mrd. mk (25 mrd. mk v.
20479: 9,3 %. Tukea saanutta tilaa kohti laskettu maata- 1995). Noin kolmannes tiloista oli täysin velatto-
20480: loustulo aleni vuodesta 1995 vuoteen 1996 noin rnia (Lähde: Suomen maatalous 1997.).
20481: 4%. Vuonna 1997 vastaavalla tavalla laskettu Kotieläintuotteiden tuotantomäärät ovat py-
20482: maataloustulo nousi runsaat 2 %. Tukea makset- syneet pääosin ennen jäsenyyttä vallinneella ta-
20483: tiin noin 88 360 maatilalle, missä laskua vuodesta solla. Lihantuotanto kokonaisuudessaan ylitti
20484: 1995 on 7 240 tilaa (7,6 %). kulutuksen 4 prosentilla. Sianlihan omavarai-
20485: suusaste oli 109 %ja naudanlihan 100 %. Kanan-
20486: munien tuotanto ylittää selvästi kotimaisen kulu-
20487: 48. Maatalouden kokonaislaskelma, mrd. mk tuksenja omavaraisuusaste on 124%. Maidossa
20488: 1995 1996 1997 ja maitovalmisteissa nesteomavaraisuus on
20489: 109 %ja maitorasvalla 128 %. Viljelyksessä oleva
20490: Kokonaistuotto yhteensä ...... 21,0 20,3 20,2
20491: - markkinatuotot .................. 10,4 11,0 11,3 peltoala (sisältää kesannon) oli noin 2, l miljoo-
20492: -tuet ...................................... 10,2 8,9 8,5 naa hehtaaria v. 1997 eli 7% pienempi kuin vas-
20493: -muut tuotot (mm. vuokrat) 0,4 0,4 0,4 taava pinta-ala keskimäärin vuosina 1992-
20494: 1994. Vuonna 1997leipäviljan omavaraisuus oli
20495: Maatalouden kustannukset
20496: yht ........................................... 13,7 13,6 13,6 79 %, rukiin 48 %ja sokerin 76 %.
20497: - poistot, korot, vuokrat ....... 5,2 5,0 4,8 Maatalouden ympäristötukijärjestelmällä on
20498: -muut kustannukset ............ 8,5 8,6 8,8 osaltaan voitu pienentää ympäristöön kohdistu-
20499: Maataloustulo ........................ 7,3 6,7 6,6
20500: vaa kuormitusta ja vähentää torjunta-aineista
20501: -muutos, mrd. mk ............... --0,6 --0,1 aiheutuvia haittoja. Vuonna 1997 typpiravintei-
20502: -muutos,% .......................... --8,2 -1,5 den käyttö oli 10% ja fosforin käyttö noin 30 %
20503: 64
20504:
20505: vähäisempää kuin v. 1994. Ympäristötuen perus- asteittain saatu käyttöön. Rahoitustukihake-
20506: tuen piirissä oli v. 1997 noin 78 000 tilaa eli noin muksia jätettiin yhteensä yli 20 000. Näistä suuri
20507: 88% tiloista ja noin 1 875 000 ha peltoa eli noin osa koski korotettua investointitukea. Hake-
20508: 91 %peltoalasta. Ympäristötuen erityistukisopi- muksiin sisältyvien investointien kokonaiskus-
20509: muksia luonnonmukaisesta tuotannosta tai sii- tannukset olivat noin 5 mrd. mk. Erityisesti sika-
20510: hen siirtymisestä oli voimassa 4 500 tilalla noin loidenja siipikarjarakennusten rakentamista tar-
20511: 106 000 hehtaarin osalta. Luonnonmukainen koittavia hakemuksiajätettiin niin runsaasti, että
20512: tuotanto vastaa jo lähes tavoitteeksi asetettua Suomen liittymissopimuksessa määritelty tuo-
20513: laajuutta. tantokapasiteetti näyttää täyttyvän. Broileri-
20514: kanaloiden investointituen myöntäminen kes-
20515: keytettiinkin joulukuussa tilanteen selvittämi-
20516: Maatilatalouden ja maaseudun kehittäminen seksi.
20517: Merkittävä osa rakennetukitoimenpiteistä ra-
20518: ED-jäsenyys aiheutti viljelijöissä epävarmuut- hoitetaan kansallisesti Maatilatalouden kehittä-
20519: ta. Maatalouden investoinnit elpyivät kuitenkin misrahaston (MAKERA) varoin tai korkotuki-
20520: tuntuvasti v. 1997, kun uusi investointitukijärjes- lainoin.
20521: telmä, joka on eräiltä osin määräaikainen oli
20522:
20523: 49. Vuonna 1997 myönnetty rakennetuki tukikohteittain
20524: Avustukset Lainat Tuetut yritykset
20525: Kpl Milj. mk Kpl Milj.mk Kpl
20526:
20527: EU-osarahoitteiset
20528: Tilanpidon aloittaminen ...................................................... 522 36,4 363 77,3 522
20529: Navetan rakentaminen ........................................................ 411 97,6 3 0,3 411
20530:
20531: Kokonaan kansalliset (ml takautuva tuki)
20532: Navetan rakentaminen ........................................................ 413 42,2 339 82,3 440
20533: Sikalan rakentaminen .......................................................... 478 58,1 415 183,7 610
20534: Broilerkasvattamoiden rakentaminen ................................. 75 17,7 84 62,5 102
20535: Muiden tuotantorakennusten rakentaminen ..................... . 1 098 52,1 999 147,9 1460
20536: Ympäristönsuojeluinvestoinnit ........................................... 2 915 47,0 2 915
20537: Lisämaanosto ....................................................................... 1 399 161,8 1 470
20538: Asuntotilan osto ................................................................... 1 285 112,2 1 285
20539: Pienyritystoiminta ............................................................... . 872 38,5 400 80,8 1150
20540: Yhteensä ............................................................................... 6784 389,6 5287 908,8 10365
20541:
20542:
20543: Huolestuttavaa maatalouden rakennekehi- Ohjelmien maksatus, joka sinänsä selvästi no-
20544: tyksessä on nuorten tilanpidon aloittajien mää- peutui edellisvuodesta, oli kuitenkin edelleen
20545: rän huomattava (n. -50%) supistuminen vuosi- varsin verkkaista siten, että vain noin neljännes
20546: kymmenen vaihteen tasosta. varoista on maksettu.
20547: Maa- ja metsätalousministeriö on EU:n ra- Rahoitus on kohdistunut selkeästi maaseudun
20548: kennerahastoista Euroopan maatalouden ohja- elinkeinojen monipuolistamiseen (mm.luomu- ja
20549: us- ja tukirahaston ohjausosaston (EMOTR-0) elintarviketuotanto) ja maaseutumatkailun ke-
20550: vastuuministeriö Suomessa. EMOTR-O:sta osa- hittämiseen. Metsän ja puun käytön kehittämi-
20551: rahoitetaan mm. EU:n rakennerahastotavoittei- nen ja jalostusasteen kohottaminen sekä mekaa-
20552: den 6 (erittäin harvaan asutut alueet) ja 5b (maa- nisella puolella, että energiankäytön hankkeina
20553: seutualueet) mukaista ohjelmaperusteista maa- ei ole edistynyt ennakoidulla tavalla. Myös maa-
20554: seudun kehittämistoimintaa. Ohjelmakausi kos- talouden tieto- ja tuotantoteknologian kehittä-
20555: kee vuosia 1995-1999. mishankkeita on 5b-ohjelmassa haettu odotettua
20556: Maaseudun kehittämistoimenpiteisiin oli ta- vähemmän. Tavoite 5b-ohjelmassa oli rahoitettu
20557: voitteen 6 osalta vuoden lopulla sidottu keski- yhteensä 1 095 kehittämishanketta, joiden avulla
20558: määrin 35% koko kaudella käytettävissä olevas- alueelle oli syntynyt 415 uutta yritystä sekä enti-
20559: ta rahoituskehyksestäja tavoite 5b:n osalta 39 %. siin ja uusiin yrityksiin 840 uutta työpaikkaa.
20560: 65
20561:
20562: Tavoite 6-ohjelman arvioinnin väliraportissa toiminnan tuki, joka kannustaa yhteistyöhön
20563: katsotaan, ettei ohjelma ole voinut riittävästi kylä- ja seutukuntatasolla. Maataloushallinto on
20564: varmistaa alueen maatilatalouden ja maaseutu- voinut antaa tukea tällaisiin hankkeisiin sekä
20565: alueiden myönteistä kehitystä. Tavoite 6-alueella tavoiteohjelmien puitteissa että yhteisöaloite
20566: maatilataloudesta luopuminen on ollut muuta LEADERin ja kansallisen POMO-ohjelman
20567: maata nopeampaa ja toimintaympäristön muu- kautta. LEADER-yhteisöaloiteohjelman koko
20568: tos on ollut rajumpaa kuin ohjelmaa laadittaessa kauden kehyksestä oli vuoden 1997 lopussa si-
20569: on ennakoitu. Maatalouden kokonaisrahavirrat dottu 59%. LEADER ja POMO kehittämis-
20570: ovat pudonneet muuta maata nopeammin. hankkeita on vireillä n. 1 100. Niiden arvioitu
20571: Erityisen positiivisesti on alueilla vastaanotet- työpaikkavaikutus on yhteensä 1 800.
20572: tu paikallisen ja asukkaita lähellä tapahtuvan
20573:
20574:
20575:
20576: 50. EU:n maksusitoumukset tavoiteohjelmiin ja yhteisöaloitteisiin ja maksatusten toteutuminen, EMOTR-O:n
20577: rahoitusosuus
20578: Ohjelman kehys Koko kehys 1995---1997 EU:sta tuloutunut Suomessa maksettuja
20579: EU/EMOTR-O:n osuus EU-osuus EU-osuus EU-osuus kumulatiiv. 1997 EU-menoja yhteensä
20580: 1995---1997 1995---1999 kehyksestä 31.12.1997 mennessä
20581: mecu mecu % mecu Milj.mk mecu Milj.mk
20582: Tavoite 6 ........................................... 96,2 177,6 54 77,0 446,1 90,1 522,7
20583: Tavoite 5b Manner-Suomi ............... 34.4 65,5 52 16,9 96,8 14,5 84,3
20584: Tavoite 5b Ahvenanmaa 11 ............................ 0,6 1,2 54 0,3 1,9 0.4 2,1
20585: Tavoite 5a, maatalous ...................... 162,8 287,9 57 150,8 870,0 157,5 913,7
20586: Tavoite 5a, elintarviketeollisuus ...... 27,6 43,1 64 7,2 40,7 12,8 74,0
20587: LEADER11 ........................................... 6,2 12,9 48 3,8 21,7 1,5 8,8
20588: INTERREG 11 ....................................... 1,7 2,7 64 0,8 4,6 0,0 0,0
20589: YHTEENSÄ ....................................... 329,5 590,8 56 256,8 1481,7 276,8 1 605,7
20590:
20591: 1) Ns. single commitment. Koko kauden EU-varat tuloutuvat kolmessa erässä.
20592:
20593: INTERREGin osalta taulukossa on vain valtion talousarvion kautta tuloutettavien aloitteiden määrärahat.
20594:
20595:
20596:
20597: 51. EU-osarahoitteisten tavoiteohjelmien varojen maksatustilanne vuoden 1997 lopussa 1 )
20598: Kokonaiskehys Maksettu Maksettu ohjelman
20599: julkinen+yksityinen Milj.mk kokonaiskehyksestä
20600: Milj.mk %
20601:
20602: Tavoite 6 ......................................................... 2 405,3 1 193,9 50
20603: Tavoite 5b, Manner-Suomi ......................... .. 1 022,7 228,1 22
20604: Tavoite 5b Ahvenanmaa .............................. . 26,5 8,3 31
20605: Tavoite 5a maatalous .................................. .. 6 692,7 3 638,1 54
20606: Tavoite 5a elintarviketeollisuus ................... . 2 083,3 525,1 25
20607: YHTEENSÄ ................................................... .. 12 230,4 5 593.4 46
20608:
20609: 1 ) Sisältää LFA-tuen, joka taulukoissa 46 ja 47 on luettu tulotueksi.
20610:
20611:
20612:
20613:
20614: Kasvinterveys Perunan tummaa rengasmätää ei esiinny Suo-
20615: messa, mutta sen merkitys on lisääntymässä
20616: Kasvinterveyden tila säilyi hyvänä. Maa- ja muualla EU:n alueella. Tämän johdosta tuonti-
20617: metsätalousministeriö antoi eduskunnalle selvi- perunalle käyttöön otetut tiukat testausmenetel-
20618: tyksen siitä, kuinka perunan vaalean rengasmä- mät säilytettiin. Myös rehuvalmisteiden hygie-
20619: dän hävittämistoimenpiteitä voitaisiin tehostaa. niataso säilyi hyvänä.
20620: 9 380217L
20621: 66
20622:
20623: Eläinlääkintä kysyntä. Tämä on osaltaan vaikuttanut uudista-
20624: mis- ja nuoren metsän hoidon rästien syntyyn.
20625: Eräät vakavat eläintautitilanteen muutokset Ministeriö vaikuttaa puukaupan suuntautumi-
20626: kuten sikarutto viidessä EU:n jäsenmaassa, seen em. kampanjan sekä tiedotuksen ja neuvon-
20627: EHEC-bakteerin aiheuttamat vakavat ruoka- nan keinoin.
20628: myrkytykset sekä BSE-taudin aiheuttaman krii- Vuoden 1997 alussa voimaan tullut metsälaki
20629: sin jatkuminen EU:ssa vaikuttivat eläinlääkin- koskee kaikkia metsiä, toisin kuin kumottu yksi-
20630: nän toimialaan kertomusvuonna. Sisämarkki- tyismetsälaki. Laissa säädettyjen metsätalouden
20631: noiden vakavasta eläintautitilanteesta huolimat- alueellisten tavoiteohjelmien laatiminen aloitet-
20632: ta Suomessa ei ole kertomusvuonna esiintynyt tiin kertomusvuoden aikana. Ministeriö käyn-
20633: vaarallisiksi tai helposti leviäviksi luokiteltuja nisti projektin tukemaan tavoiteohjelmien laati-
20634: eläintauteja, joilla on huomattava merkitys mista. Yksityiskohtaista ohjausta vältetään, kos-
20635: eläinten pitoon tai eläinten ja niistä saatavien ka ohjelmat rakennetaan alhaalta ylöspäin -peri-
20636: tuotteiden kansainväliseen kauppaan. aatteella. Ohjelmia tullaan käyttämään kansalli-
20637: Eläinlääkinnälliset rajatarkastusasemat saa- sen metsäohjelman laadinnassa, jonka valmiste-
20638: tiin rakennettua suunnitelmien mukaan ja ne oli- lun ministeriö käynnisti.
20639: vat käytössä ja EU:n hyväksymiä vuoden lop- Puun käytön edistämiseen tähtäävää toimin-
20640: puun mennessä. Hygienialain mukaiset laitokset taa jatkettiin käynnistämällä vuoteen 2000 asti
20641: saatiin pääsääntöisesti vaatimusten mukaisiksi kestävä Puun Aika -kampanja. Vuosi 1997 oli
20642: kertomusvuoden loppuun mennessä, joskin huo- puukoulutuksen vuosi. Kampanjan yhtenä ta-
20643: mattava osa kala-alan laitoksista ei kuitenkaan voitteena on puun jatkojalostukseen liittyvän
20644: täyttänyt asetettuja vaatimuksia. yritystoiminnan edistäminen.
20645: 52. Valtion tuella suoritettujen metsähoitotöiden
20646: Metsätalous määrät
20647: 1996 1997
20648: Kansallinen metsätalous
20649: Metsän uudistaminen (ha) ..... . 21 221 22 236
20650: Nuoren metsän hoito (ha) ...... . 80 726 75 738
20651: Metsätalouden ajankohtaisin tavoite on met- Metsänlannoitus (ha) .............. . 919 1 856
20652: sänhoidon rästien pienentäminen. Inventointi- Kunnostusojitus (ha) ............... . 61 380 45 540
20653: tietojen mukaan myöhässä olevia tai vajaatuot- Pellon metsitys (ha) ................ . 8 338 6653
20654: toisia uudistamisaloja on yli 200 000 ha. Taimi- Metsätien tekeminen (km) ..... . 1 236 965
20655: konhoidon tarve viimeisten 10 vuoden aikana on
20656: ollut yhteensä 2,4 milj. ha, mistä on jääty jälkeen Metsäntutkimuslaitoksen kansainvälinen ar-
20657: yli 0,4 milj. ha. Ensiharvennustarve on ollut 2,5 viointi käynnistettiin tavoitteena metsäntutki-
20658: milj. ha, mistä on toteutunut vain 1/3. Metsistä muksen kehittäminen koko metsäsektorin ja yh-
20659: tilaltaan välttäviä on 17% ja vajaatuottoisia teiskunnan tietotarpeiden edellyttämällä tavalla.
20660: 11 %. Metsänhoidollista tilaa ei siten voida pitää Eri ministeriöiden ja Suomen Akatemian yhteis-
20661: hyvänä. Hyvän metsänhoidon edistämiseksi mi- työnä aloitettiin laaja luonnon biodiversiteetin
20662: nisteriö käynnisti 30.1 0.1997laajan vuoteen 2002 tutkimusohjelma. Rahoittajatahojen ja tiedon
20663: jatkuvan kampanjan. Ensimmäisenä tavoitteena käyttäjätahojen yhteistyönä käynnistettiin met-
20664: on nostaa nuoren metsän hoidon määrä yksityis- säklusterin tutkimusohjelma.
20665: metsissä 120 000 hehtaariin v. 1998. Kampanja
20666: käynnistyi hyvin. Kansainvälinen metsäyhteistyö
20667: Vuonna 1997 puukauppa sujui miltei häiriöt-
20668: tömästi. Hakkuut olivat ennätyksellisen suuret Keskeisimpiä teemoja kansainvälisessä metsä-
20669: kertymän ollessa 58,8 milj. m3 eli n. 6 milj. m3 politiikassa oli maailmanlaajuinen metsäsopi-
20670: enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksityismet- mus. YK:n yleiskokouksen erityisistunnossa ei
20671: sien kantorahatulot ylsivät 10,5 mrd. markkaan. kuitenkaan päästy yksimielisyyteen sopimusneu-
20672: Tiedossa olevat metsäteollisuuden investoinnit vottelujen aloittamisesta. Perustettiin erillinen
20673: lisäävät raakapuun tarvetta vielä useilla milj. metsäfoorumi (IFF). Metsät olivat keskeisesti
20674: m 3:eillä vuodessa. Ongelmana puukaupassa on esillä myös ilmastosopimuksen pöytäkirjaneu-
20675: ostojen keskittyminen liiaksi tukkipuuvaltaisiin votteluissa (hiilinielukysymys) sekä biodiversi-
20676: leimikoihin ja ensiharvennuspuun riittämätön teettisopimuksen alaisen metsätyöohjelman vai-
20677: 67
20678:
20679: mistelussa. Euroopan parlamentti velvoitti ns. Kalastuslaivaston IV monivuotisen ohjausoh-
20680: Thomasin mietinnössä komission antamaan esi- jelman (MOO IV) vuosille 1997-2001 toteutta-
20681: tyksensä EU:n metsästrategiasta vuoden 1999 misessa saavutettiin turskalaivaston osalta koko
20682: alkupuolella. Asian käsittely ei kuitenkaan eden- kauden vähennystavoite heti ensimmäisenä
20683: nyt kovin paljon. Metsien sertifiointia käsiteltiin vuonna. Lohilaivaston vähennystavoitteessa ol-
20684: yleisesti mm. metsäpaneelissa (IPF) osana kaup- laan ohjelman mukaisessa aikataulussa (viides-
20685: pa- ja ympäristökysymyksiä. EU-maiden halli- osa vähennetty).
20686: tustenvälisessä kokouksessa Edinburghissa poh- Kalastuksenhoitomaksuja lunastettiin yh-
20687: dittiin hallitusten roolia sertifioinnissa. Aihe on teensä 391 611 kappaletta eli lähes 121 000 kpl
20688: erittäin herkkä ja useimmissa maissa hallitukset vähemmän kuin v. 1996. Vähennys johtui vuo-
20689: eivät ole ottaneet kantaa sertifiointijärjestelmän den alussa muuttuneesta kalastuslaista, jolla on-
20690: valintaan. Kansainväliseksi ratkaisuksi on esitet- kijat ja pilkkijät sekä 65-vuotta täyttäneet vapau-
20691: ty mm. EU:n kehystä, jonka sisällä laadittaisiin tettiin maksusta. Vuoden alusta käyttöön tulleita
20692: kansallisia ratkaisuja. viehekalastusmaksuja suoritettiin 70 640 kappa-
20693: letta ja seitsemän vuorokauden kalastusjaksoa
20694: koskevia maksuja 25 181 kappaletta. Työvoima-
20695: Kala-, riista- ja porotalous ja elinkeinokeskuksille tehtiin yhteensä 358 hake-
20696: musta viehekalastuksen kieltämisestä. Näistä
20697: Kalatalous 221 johti kieltopäätöksen antamiseen. Kielto-
20698: päätösten tarkoittamien alueiden yhteispinta-ala
20699: Kalakantojen tila ja kalansaaliit ovat pysyneet oli vuoden 1997lopussa yhteensä 14 300 hehtaa-
20700: ennallaan lukuun ottamatta lohikantoja. Merel- ria.
20701: lä tapahtuvan lohenkalastuksen säätelyn ansios-
20702: ta on luonnonlohen nousu vapaana oleviin kutu- Riistatalous
20703: jokiin saatu moninkertaistumaan.
20704: Asetuksella rajoitettiin edelleen lohenkalas- Riistaeläinkantojen luontaisen kannanvaihte-
20705: tusta keväällä, jotta luonnonlohi voisi vaeltaa lun ohella kertomusvuonna on ollut merkillepan-
20706: kutujokiinsa. Ahvenanmaan kanssa tehtiin sopi- tavaa etenkin suurpetojen ja merihylkeiden kan-
20707: mus Suomen lohikiintiön jaosta. tojen jatkuva lisääntyminen. Suomen suurpeto-
20708: Kokonaiskalansaalis oli noin 170 milj. kg. Si- kannat ovat sutta lukuun ottamatta runsastuneet
20709: lakan osuus saaliista oli noin 100 milj. kg. voimakkaasti viime vuosien aikana. Samalla
20710: Lohen toimintasuunnitelma hyväksyttiin vuo- kannat ovat levittäytyneet maahamme aikaisem-
20711: den 1997 alussa. Suunnitelma muodostaa koko- paa tasaisemmin. Uudistettu petoeläinvahinko-
20712: naisvaltaisen kehyksen villin lohen suojelulle ja jen korvausjärjestelmä tuli voimaan 1.1.1998.
20713: kestävälle kalastukselle. Suunnitelman tavoittee-
20714: na on mm. suunnata kalastusta aikaisempaa Porotalous
20715: enemmän istutettuihin lohiin. Suunnitelman
20716: puitteissa tehtiin lohen kotiutusistutuksia Pyhä- Poronhoidon tuottavuus on epätyydyttävää,
20717: jokeen. Samalla tehtiin suunnitelman edellyttä- koska luonnonlaitumet ovat riittämättömiä po-
20718: miä inventaarioita mahdollisista uusista lohijois- romääriin nähden. Aiemmin tehtyjen poron tal-
20719: ta. vilaidunselvitysten lisäksi käynnistyivät kesällä
20720: Kalatalouselinkeinojen rakenteen kehittämi- 1997 selvitykset kesälaitumista 20:ssa pohjoisim-
20721: seksi tehostettiin elinkeinokalatalouden raken- massa paliskunnassa. Tutkimusraportti valmis-
20722: neohjelman ja tavoite 6-ohjelman toteuttamista. tuijoulukuussa 1997. Vuoden 1998 aikana kesä-
20723: Pesca-yhteisöaloitteen toteuttaminen käynnis- Jaidunselvitykset jatkuvat poronhoitoalueen kes-
20724: tettiin. Vuoden 1997loppuun mennessä rakenne- ki- ja eteläosissa. Esitettyjen tietojen perusteella
20725: ohjelman (tavoite 5a) ja tavoite 6-ohjelman va- korkeimpia sallittuja eloporomääriä tarkistet-
20726: roista oli sidottu noin 50% yhteensä 800 hank- tiin.
20727: keeseen. Ammattikalastuksen, kalasatamien ja
20728: kalanjalostuksen kehittämisen toimenpidekoko-
20729: naisuudet sekä menekinedistäminen ovat toteu- Vesivarat
20730: tuneet ohjelman mukaisesti. Vesiviljely ei sen si-
20731: jaan ole pystynyt hyödyntämään tukimahdolli- Keski-Euroopassa kesällä 1997 sattuneiden
20732: suuksia. tulvien johdosta käynnistettiin maamme tulva-
20733: 68
20734:
20735: suojelun ja tulvantorjunnan tason selvitys. Ajan- jouduttiin ensin hakemaan lainhuuto käräjäoi-
20736: tasaisen selvityksen laatiminen katsottiin tar- keuksilta. Maanmittauslaitos saattoi loppuun
20737: peelliseksi siitä huolimatta, että tämän kaltaiset 20 774 kiinteistötoimitusta. Vireillä oli vuoden
20738: suurtulvat ovat maassamme melko epätodennä- lopussa 19 379 toimitusta. Lohkomisten keski-
20739: köisiä, ja vesistörakenteittemme turvallisuus on määräinen kestoaika oli 8,6 kuukautta, kun se
20740: kansainvälisen mittapuun mukaan korkealla ta- 1990-luvun alussa oli noin 16 kuukautta.
20741: solla. Kertomusvuonna jatkettiin päävesistöjen Kartantuotannossa Maanmittauslaitos keräsi
20742: tulvantorjunnan toimintasuunnitelmien ja vesis- numeerista maastotietoa maastotietokantaan
20743: tön säännöstelyjen tarkistamista erityisesti Päi- 47 180 km2 • Maastotietokannan kattavuus oli
20744: jänteellä sen alapuolisessa Kymijoen vesistössä. vuoden 1997 lopussa 71 % Maanmittauslaitok-
20745: Kansallista vesihuollon rahoitustukea suun- sen kartastovastuualueen osalta. Numeerinen
20746: nattiin erityisesti haja-asutusalueiden vedenhan- kiinteistörajakartta kattoi vuoden lopussa 89 %
20747: kintaa ja viemäröintiä palveleviin hankkeisiin maan pinta-alasta ja 78 % kiinteistöyksiköistä.
20748: sekä kuntien välisiin yhteishankkeisiin talousve-
20749: den laadun parantamiseksi ja poikkeusolojen ve-
20750: denhankinnan turvaamiseksi. Vesihuoltoinves- Liike- ja muu taloudellinen toiminta
20751: tointien kokonaistaso on ollut viime vuosina 1,5
20752: mrd. mk vuosittain, josta valtion rahoitusosuus Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-
20753: on noin 10%. alalla Metsähallitus on valtion liikelaitos ja liike-
20754: toimintaa harjoittavia laitoksia ovat Siemenpe-
20755: runakeskus ja Boreal Suomen kasvinjalostuslai-
20756: Maanmittaus tos. Avena Oy on valtion omistama osakeyhtiö.
20757: Yhtiön tilikausi päättyi kesäkuun 1997 lopussa.
20758: Kiinteistötoimitusten kysyntä laski 16% vuo- A vena Oy:n hallitus päätti tulouttaa tilikaudelta
20759: desta 1996. Lasku oli suurinta lohkomisten koh- 1996/1997 osinkoina valtiolle 12 milj. mk. Metsä-
20760: dalla. Lohkomisten kysynnän aleneminen johtui hallituksen tuloutus valtiolle vuoden 1997 tilin-
20761: siitä, että vuoden 1997 alusta määräalakaupoille päätöksen perusteella oli 190 milj. mk.
20762:
20763:
20764: 53. Liiketoiminnan taloudellinen tulos
20765: Liikevaihto 1997 Muutos 1997/96 Käyttökate Tulos 1997 Tulos 1996
20766: Milj. mk % Milj. mk
20767:
20768: Metsähallitus .......................................... 1 210,0 +2,0 488 395 341
20769: Siemenperunakeskus ............................ 17,5 +14.4 --0,3 --0,5 --0,7
20770: Kasvinjalostuslaitos .............................. . 11,0 +26,7 -9,6 -10,8 -12,7
20771: Avena Yhtiöt ........................................... 1 116,0 +2,0 71 36,8 20,3
20772:
20773:
20774:
20775: 54. Maksullinen palvelutoiminta 1997
20776: Julkisoikeudelliset Markkinasuoritteet Erillislakien nojalla Yhteensä
20777: suoritteet hinnoitellut suoritteet
20778: Milj.mk
20779:
20780: Tuotot .............................................. 53 936 112 881 183 724 350 541
20781: Kustannukset ................................. . 58 923 115 104 206 555 380 581
20782: Yli/alijäämä .................................... . -4987 -2223 -22 831 -30 041
20783:
20784:
20785:
20786: 55. Maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimivat rahastot 1997
20787: Milj.mk Tulos Tase Siirrot T A:sta Myönnetyt tuet Tulot
20788:
20789: MAKERA ............................................. -53,0 8237.4 0 965 2 921 (EU:Ita 51,20)
20790: Maatalouden interventiorahasto ...... . -1,5 247,9 5 834 826 (EU:Ita)
20791: 69
20792:
20793: Maatalouden interventiorahaston tehtävänä MAKERAn käytettävissä olevat varat v. 1997
20794: on tarjota väliaikainen kansallinen rahoitus olivat 2 921 milj. mk, josta lainojen lyhennysten
20795: EU :n interventiotoimintaan, koska unionilta ja korkojen osuus oli 1 067 milj. mk ja edelliseltä
20796: saatavassa rahoituksessa on noin kahden kuu- vuodelta siirtyneiden varojen osuus oli 1 658 milj.
20797: kauden maksuviive. Rahastolla on 1 500 milj. mk. Siirtyneiden varojen suuri määrä johtuu sii-
20798: markan lainanottovaltuus. tä, että Suomen ED-jäsenyys aiheutti puolentois-
20799: ta vuoden katkoksen rahoitustoimintaan.
20800:
20801:
20802:
20803:
20804: 3.9. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA
20805:
20806: Ympäristön kuvaus Seuraavissa kuvioissa on kuvattu kotimaan tava-
20807: raliikenteenja henkilöliikenteen sekä bruttokan-
20808: Liikenteen kehitykseen vaikuttavat merkittä- santuotteen muutokset.
20809: västi maan taloudessa tapahtuvat muutokset. Liikenteen kokonaismäärään ja maan eri osis-
20810: Tavaraliikenteen määrä lisääntyy tuotannon sa tapahtuvaan erilaiseen kasvuun vaikuttaa li-
20811: kasvaessa, metsä- ja metalliteollisuuden tuotteil- säksi maan alue- ja yhdyskuntarakenne. Väestö
20812: la on keskeinen asema. Henkilöliikenteeseen vai- siirtyy yhä enemmän suuriin asutuskeskuksiin
20813: kuttaa myös kulutusmahdollisuuksien muutos. sekä keskittyy näiden ulkopuolella haja-asutus-
20814:
20815:
20816: Kuvio 18.
20817:
20818: KOTIMAAN TAVARALIIKENTEEN JA BKT:N
20819: MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 1985·1997
20820: 1990=100
20821: 130
20822:
20823: 120
20824:
20825: 110
20826:
20827: 100
20828:
20829: 90
20830:
20831: 80
20832:
20833: 70
20834:
20835: 60
20836: 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97
20837:
20838: • rautatie, tonnikm kuorma-auto, tonnikm ---BKT
20839: 70
20840:
20841: Kuvio 19.
20842: KOTIMAAN HENKILÖLIIKENTEEN JA BKT:N
20843: MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 1985-1997
20844:
20845: 1990=100
20846: 110
20847: 105
20848: 100
20849: 95
20850: 90
20851: 85
20852: 80
20853: 75
20854: 70
20855: 65
20856: 60
20857: 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97
20858: rautatie, hlökm -•--henkilöauto, hlökm
20859: -••-lento, matk.määrä --BKT
20860:
20861: alueilla taajamiin. Väestön ikääntyminen edel- - liikenneturvallisuus ja ympäristöhaittojen
20862: lyttää liikennepalveluilta joustavuutta. vähentäminen.
20863: Lisääntyvä liikennemäärä samanaikaisesti
20864: tiukentuvien ympäristövaatimusten ja liikenne- Hallinnonalan myönnetyt määrärahat olivat
20865: turvallisuustavoitteiden takia asettaa kasvavia v. 1997 yhteensä 8,2 mrd. mk ja ottaen huomioon
20866: vaatimuksia liikenneverkkojen ylläpidolle sekä myös edellisiltä vuosilta siirtyneet määrärahat
20867: kehittämiselle. käytettävissä oli yhteensä 9,3 mrd. mk. Määrära-
20868: Liikenneministeriö laati kertomusvuonna Lii- hoja käytettiin 8,2 mrd. mk loppuosan siirtyessä
20869: kenteen toimintalinjat vuoteen 2020-selvityksen myöhemmille vuosille.
20870: sekä käynnisti Suomen liikennejärjestelmä 2020- Hallinnonalan määrärahoista käytettiin yli 7
20871: raportin laadinnan. mrd. mk eli noin 87 % liikenteen infrastruktuu-
20872: Viestinnässä jatkuu voimakas kasvu. Erityi- riin. Liikennepalveluihin eli käytännössä jouk-
20873: sesti tietoverkkojen käyttö on nopeasti lisäänty- koliikenteen palvelujen järjestämiseen käytettiin
20874: nyt. Matkapuhelinliittymien määrä kasvoi 44% noin 0,5 mrd. mk. Hallinnonalan tutkimustoi-
20875: v. 1997. Puhelintoiminnan volyymi minuuteissa mintaan ml. tutkimuslaitokset käytettiin noin
20876: mitattuna lisääntyi yli 30 %. Kiinteän verkon pu- 200 milj. mk. Hallinto eli liikenneministeriö ja
20877: helinpalveluiden käyttö lisääntyi 10 %ja matka- Ajoneuvohallintokeskus käyttivät toimintame-
20878: puhelinten 50 %. Ensimmäisen kerran matkapu- noihin osoitettua määrärahaa runsaat 60 milj.
20879: helinta käytettiin enemmän kuin kiinteän verkon mk. Määrärahojen käyttöä arvioitaessa on otet-
20880: puhelinta (46% v. 1996, 55% v. 1997). tava huomioon, että huomattava osa momenteis-
20881: ta on nettobudjetoituja, joten edellä mainitut lu-
20882: vut eivät kuvaa kokonaisrahankäyttöä.
20883: Hallinnonalan tulosalueet ja määrärahojen Viestintään käytettiin 86 milj. mk, josta mer-
20884: jakautuma eri tehtäväalueilla kittävin osa lehdistön tukemiseen.
20885: Määrärahojen käyttö on liikenneministeriön
20886: Hallinnonalan tulosalueet ovat seuraavat: eräs ohjausväline, muita ovat mm. tulosohjaus,
20887: -viestintä lainsäädäntö, kansainvälinen yhteistyö ja tutki-
20888: - liikennepalvelut mustoiminta.
20889: -liikenteen infrastruktuuri
20890: 71
20891:
20892: Tulokset tulosalueittain Toimilupa oikeutti pääkaupunkiseudulla tapah-
20893: tuvaan ns. kakkosluokan kirjeiden ja joukkokir-
20894: Viestintä jeidenjakeluun ja se koski yli 50 lähetyksen pos-
20895: tituksia yhteisöiltä. Toiminta ei ole kuitenkaan
20896: Teletoiminnassa on jatkuvana kilpailun lisää- alkanut. Yrittäjä haki toimilupa-alueensa laajen-
20897: misellä pyritty vaikuttamaan palvelutasoa pa- tamista entisen Uudenmaan läänin alueelle, mut-
20898: rantavasti sekä hintoja alentavasti. Tavoitteena ta valtioneuvosto ei myöntänyt lupaa toimi-
20899: v. 1997 oli, että kansainvälisessä vertailussa pal- alueen laajentamiseen.
20900: velutaso on vähintään kuudenneksi paras ja hin- Televisio- ja radiotoimintaa koskevan lainsää-
20901: tataso kuudenneksi edullisin. Suomi on säilyttä- däntöuudistuksen valmistelu aloitettiin syksyllä.
20902: nyt edelleenkin asemansa OECD-maiden kärki- Tarkoituksena on ollut luoda yhtenäinen kehik-
20903: joukossa. Asiakaskyselyjen mukaan asiakkaat ko televisio- ja ääniradiotoiminnan harjoittami-
20904: ovat tyytyväisiä palvelutasoon; toimitusajat ovat selle. Lainsäädäntö sisältää säännökset mm. toi-
20905: lyhyitä ja televerkko on luotettava. Hintatason milupa- ja ilmoitusmenettelystä, ohjelmatoimin-
20906: osalta Suomi sijoittui viiden edullisimman maan nasta ja mainonnasta sekä rahastoon kerättävis-
20907: joukkoon ja myös palvelutasolle asetettu tavoite tä televisiomaksuista ja toiminnan harjoittajilta
20908: saavutettiin. Datasiirron maksut ovat noin 40 %, perittävistä toimilupamaksuista. Televisiolupa-
20909: matkaviestinnän alle puolet sekä paikallis- ja ul- maksut olivat Euroopan alhaisimpia. Kertomus-
20910: komaanpuhelumaksut noin 60--70% OECD- vuonna aloittivat toimintansa ensimmäinen mai-
20911: maiden keskitasosta. EU-maista Suomessa oli- nosrahoitteinen valtakunnallinen radiokanava
20912: vat toiseksi halvimmat paikallispuhelumaksut. sekä toinen kaupallinen televisiokanava.
20913: Kertomusvuoden keskeisiä toimenpiteitä oli Lehdistötukea myönnettiin viime vuonna 75
20914: mm. kesäkuun alusta voimaan tullut telemarkki- milj. mk. Lehdistötukilautakunta on esittänyt
20915: nalaki, jolla parannettiin teleyritysten mahdolli- että nykyisin jaettava nk. valikoiva lehdistötuki
20916: suuksia vuokrata kannattavasti toistensa teleyh- lopetettaisiin ja koko tukimääräraha myönnet-
20917: teyksiä. Telemarkkinalailla edistetään kilpailua täisiin pelkästään nk. parlamentaarisena lehdis-
20918: paikallispuheluista, joiden välittämisessä kotita- tötukena.
20919: louksien osalta kilpailua ei ole syntynyt samalla
20920: tavalla kuin kauko-ja ulkomaanpuheluissa. Suo-
20921: mi on aktiivisesti vaikuttanut kilpailun avaami- Liikennepalvelut
20922: seen koko Euroopassa.
20923: Liikenneministeriö valmisteli kertomusvuon- Tavaraliikenne
20924: na hallituksen esitystä laiksi yksityisyyden suo-
20925: jasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietotur- Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn var-
20926: vasta sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä. Tele- mistamiseksi liikenneministeriön tavoitteena on,
20927: palveluja käyttävien suojaaja tietoturvaa paran- että kuljetukset tulee hoitaa mahdollisimman
20928: nettaisiin siten, että säännökset koskisivat perin- vähäisellä liikenteelläja tehokkaalla logistiikalla.
20929: teisten puhelinpalveluiden lisäksi televiestinnän Tavoitteena on yhteensä 12-16 mrd. markan
20930: uusia muotoja kuten Internet-viestintää. Myös säästöt logistisissa kustannuksissa vuosina
20931: puhelinpalveluiden itsesääntelyjärjestelmän ke- 1995-1999.
20932: hittämistä koskevien hallinnollisten toimenpitei- Liikenneministeriön teettämän ulkomaisen
20933: den valmistelua jatkettiin. tutkimuksen mukaan säästötavoite on jo saavu-
20934: Postipalveluiden osalta tavoitteena v.l997 oli tettu kertomusvuoden loppuun mennessä. Sääs-
20935: turvata niiden saatavuus korkeatasoisena koko töt ovat syntyneet viiden vuoden aikana mm.
20936: maassa. Kertomusvuonna Posti jatkoi asiakas- yritysten toimintaketjujen tehostamisella ja toi-
20937: palvelun kehittämistä mm. pidentämällä postien mintojen yhteensovittamisesta tavarantoimitta-
20938: aukioloaikoja. Liikenneministeriön ja Suomen jienja asiakkaiden kanssa. Yritysten logistiikka-
20939: Posti Oy:n neuvottelun tuloksena todettiin, että kustannukset ovat Suomessa edelleen reilusti
20940: Postin nykyisestä noin 1700 toimipaikasta saa- suuremmat kuin Keski-Euroopassa (v. 1995 ne
20941: daan kaikki kansalaisten tarvitsemat postipalve- olivat keskimäärin 10,3% liikevaihdosta). Ker-
20942: lut. Jokaisessa kunnassa on oltava posti. Kilpai- tomusvuonna on kehitetty malli kuljetusyritys-
20943: lua myös postitoimintaan on tulossa. Suomen ten kilpailukyvyn vertaamiseksi eri osa-alueilla.
20944: Posti Oy:n toimiluvan lisäksi myönnettiin toinen Ministeriön tavoitteena oli kuljetusmuotojen
20945: toimilupa 1.4.1997 alkaen kolmeksi vuodeksi. yhteistyön lisääminen. Kertomusvuonna käyn-
20946: 72
20947:
20948: nistettiin eri kuljetusmuotojen yhteistyön edistä- joukkoliikenteen markkinaosuus säilyy nykyisel-
20949: miskeinoja selvittävä laaja tutkimusohjelma. lään, palvelutaso parantuu taajama-alueilla sekä
20950: Kotimaisen kuljetuselinkeinon kilpailukyvyn peruspalvelut turvataan haja-asutusalueilla.
20951: varmistamiseksi on tavoitteena ollut varmistaa Henkilöautoliikenne kasvoi viime vuonna
20952: kotimaisen lastialustonniston kasvu ja merenku- noin kaksi prosenttia. Linja-autoliikenteen mat-
20953: lun toimintaedellytykset. Suomalainen tonnisto kustajamäärät ovat kasvaneet. Osittain syynä on
20954: kuljetti 32,2 milj. tonnia v. 1997, mikä on kaik- ollut hyvän vastaanoton saaneet seutu- ja kun-
20955: kien aikojen suurin kuljetusmäärä suomalaisilla taliput, joiden hinta on pidetty edullisena julki-
20956: aluksilla. Osuus oli 42,8% kaikista merikuljetuk- sella rahoituksella. Pikavuorojen matkustaja-
20957: sista (42,2% v. 1996). Kertomusvuonna valmis- määrä on lisääntynyt 5-6 prosentin vuosivauh-
20958: tui liikenneministeriön merenkulkupoliittinen dilla.
20959: ohjelma vuosille 1997-1999,jossa esitetään kei- Rautateillä matkojen määrä lisääntyi hieman
20960: noja,joilla kauppamerenkulku saadaan kansain- yli 6 %. Myös matkat pääkaupunkiseutuliiken-
20961: välisen kilpailun yhä laajentuessa kilpailukykyi- teessä kasvoivat runsaat 7 %. Lentomatkoja teh-
20962: seksi Suomen lipun alla, jotta varmistetaan koti- tiin ennätykselliset 9,1 miljoonaa eli kymmenyk-
20963: maisen tonniston sekä alan työpaikkojen säilyt- sen edellisvuotta enemmän.
20964: täminen. Ohjelmassa on myös selvitetty keinoja Yhteenvetona voidaan todeta, että joukkolii-
20965: aluskannan uudistumiseksi entistä ympäristöys- kenteen markkinaosuus on kasvanut.
20966: tävällisemmäksi, turvallisemmaksi ja paremmin Joukkoliikenteen saatavuutta ja palvelutasoa
20967: jääolosuhteisiin soveltuvaksi. Kertomusvuonna on pyritty turvaamaan liikenneministeriön käy-
20968: valmistui myös satamapoliittinen ohjelma, jonka tettävissä olevalla määrärahalla. Rautateiden
20969: tarkoituksena on edistää satamapolitiikan yh- matkustajaliikenteen junakilometreistä noin
20970: teensovittamista valtion ja muiden tahojen kans- puolet on liikenneministeriön ostoliikennettä
20971: sa. (236 milj. mk). Ostoliikenteen vuosisuorite oli
20972: Venäjän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuut- kaukoliikenteessä noin 1 340 miljoonaaja lähilii-
20973: ta pyrittiin parantamaan yhteistyössä Venäjän kenteessä noin 350 miljoonaa henkilökilometriä.
20974: viranomaisten kanssa. Liikenne on sujuvoitunut, Keskisuurten kaupunkien ja maaseudun linja-
20975: mutta rajanylityksissä on kuitenkin edelleen mo- autoliikenteestä 40% on ostoliikennettä tai kau-
20976: nia tullaukseen ja maksuihin liittyviä ongelmia. punkien valtionavun piirissä olevaa liikennettä.
20977: Tavaraliikennettä ei pääsääntöisesti tueta val- Kertomusvuonna noin 147 milj. markan alueelli-
20978: tion varoin. Liikenneministeriön pääluokasta sen runkoliikenteen palveluostot turvasivat noin
20979: maksettava voimassa oleva tukimuoto on ulko- 5 400 päivittäistä arkivuoroa,joita käytti noin 17
20980: maanliikenteen kauppa-alusluetteloon merki- miljoonaa matkustajaa. Kunnille myönnettiin
20981: tyille lastialuksille maksettava tuki 117 milj. mk. paikallisliikenteen palveluostoihin, lippualen-
20982: Tuki vastaa suuruudeltaan miehistön palkoista nuksiin sekä joukkoliikenteen kehittämiseen 58
20983: maksettujen verojen ja sosiaaliturvamaksujen milj. markkaa. Kehittämistoimilla on turvattu
20984: määrää. Lisäksi maksettiin 35 milj. mk alushan- joukkoliikenteen kehittämistä taloudellisesti ter-
20985: kintojen korkotukea, joka on peräisin aiempina veeseen suuntaan sekä edistetty markkinaosuu-
20986: vuosina myönnetyistä lainoista. den säilyttämistä.
20987: Joukkoliikenteen hintakehitys suhteessa ylei-
20988: seen kuluttajahintaindeksiin sekä henkilöauton
20989: Henkilöliikenne käyttökustannuksiin on kuviossa 20. Hintojen
20990: kehitys vaikuttaa toisaalta joukkoliikenteen ase-
20991: Valtio tukee yksilökohtaisten kuljetuspalve- maan suhteessa esimerkiksi henkilöauton käyt-
20992: luiden käyttöä sekä edistää joukkoliikenteen töön, mutta myös joukkoliikenteen sisäiseen ja-
20993: käyttöä. Valtion varoja joukkoliikennepalvelui- koon.
20994: hin käytetään yhteensä vuosittain noin 1,7 mrd.
20995: mk, josta eniten sosiaali- ja terveyssektorilla. Lii-
20996: kenneministeriön pääluokassa olevaa joukkolii- Liikenteen infrastruktuuri
20997: kennepalveluiden järjestämiseen olevaa määrä-
20998: rahaa käytettiin 467 milj. mk v. 1997. Liikenneverkoston palvelutason osalta tavoit-
20999: Liikenneministeriön asettamina tavoitteina v. teina oli, että verkostoa ylläpidetään ja kehite-
21000: 1997 oli, että joukkoliikenteen ja kevyen liiken- tään koko maassa liikenteen tarpeiden mukaises-
21001: teen toimintaedellytyksiä parannetaan ja että ti elinkeinoelämän kilpailukykyä edistäen erityi-
21002: 73
21003:
21004: Kuvio 20.
21005:
21006: JOUKKOLIIKENTEEN HINTAKEHITYS SUHTEESSA KULUTTAJAHINTOIHIN
21007: JA HENKILÖAUTOILUN HINTAKEHITYKSEEN
21008:
21009:
21010:
21011:
21012: 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97
21013: -+-- Taksimatkat - - Laivamatkat
21014: -A- Lentomatkat -X- Junamatkat
21015: ----e- Pitkät linja-automatkat __._ Paikallismatkat
21016: -Henkilöauton käyttökustannukset -Kuluttajahinnat
21017:
21018:
21019:
21020: sesti pääliikenneverkolla. Myös vähäliikenteis- sen kunnossapidosta 15 vuoden ajan. Yhtiölle
21021: ten verkkojen päivittäinen liikennöitävyys turva- maksetaan korvausta vuosittain liikennemäärien
21022: taan sekä niiden kunto pyritään säilyttämään ja perusteella sen jälkeen kun tie on avattu liiken-
21023: rautateiden osalta parantamaan. teelle.
21024: Tieverkon osalta tavoitteinaja niiden toteutu- Rataverkon osalta tavoitteina ja niiden toteu-
21025: mina olivat: tumina olivat:
21026: * talvihoidon tavoitetaso saavutetaan 89 pro- * palvelutasoluokasta 2 (henkilö liikenteen no-
21027: senttisesti päätieverkolla. Toteutuma oli 92 %. peustaso 120-140 km/h) saa siirtyä 27 km luok-
21028: *huonokuntoisten päällystettyjen teiden kilo- kaan 3 (henkilöliikenteen nopeustaso 60-120
21029: metrimäärä on enintään 6 200. Toteutuma oli km/h, tavaraliikenteen nopeustaso 60-100 km/
21030: 6077. h)ja 113 km luokasta 3luokkaan 4 (tavaraliiken-
21031: * raskaan liikenteen matka-aikaa vähenne- teen nopeustaso 40-80 km/h). Palvelutaso to-
21032: tään päätieverkolla 31 500 tuntia. Toteutuma oli teutui tavoitteen mukaisena.
21033: 29 600. * nopeusrajoitukset saavat lisääntyä enintään
21034: *sidotun pääoman kiertonopeus on 3,0. To- 90 kilometriä; toteutuma 4 km.
21035: teutuma oli 3,2. * radanpidosta aiheutuneiden yli 5 minuutin
21036: Tielaitos saavutti muut tavoitteet lukuun otta- myöhästymisiä saa olla henkilöliikenteessä yh-
21037: matta raskaan liikenteen matka-aikojen vähen- teensä enintään 1 333 tuntia. Toteutuma oli 1 922
21038: tämistä. tuntia.
21039: Kertomusvuonna oli käynnissä 22 kehittämis- * radanpidon tuotteiden yksikkökustannuk-
21040: hanketta, viisi hanketta valmistui. Ensimmäise- set alenevat vähintään 3 %vuodessa. Tietoperus-
21041: nä nk. jälkirahoitushankkeena aloitettiin valtatie taa kehitetään, tietoa ei vielä ole.
21042: 4 Järvenpää-Lahti-välinen osuus. Valtio ja ra- Kertomusvuoden lopussa verkon huonon
21043: kennusyhtiö tekivät sopimuksen, jonka mukaan kunnon takia asetettujen liikennerajoitusten
21044: yhtiö suunnittelee ja rakentaa tien sekä vastaa määrä oli noin 800 km, mikä määrä on nykyisellä
21045: 10 380217L
21046: 74
21047:
21048: rahoitustasolla kääntymässä laskusuuntaan. kevään vuoksi normaalia pitempi. Keskimääräi-
21049: Myöhästymisiä oli huomattavasti yli tavoitteen nen enintään neljän tunnin odotusaika saavutet-
21050: ja lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Syynä tiin. Vain noin 13 %aluksista joutui odottamaan
21051: olivat lähinnä ratatyöt. avustusta. Odottamaan joutuneiden keskimää-
21052: Kertomusvuonna jatkuivat kehittämishank- räinen odotusaika oli noin 5 tuntia.
21053: keet. Rataosuuden Tampere-Rauma sähköistys Kertomusvuonna tilattiin talvimerenkulun
21054: valmistui, jolloin rataverkosta on sähköistyksen sujuvuutta turvaamaan uusi monitoimimurtaja.
21055: piirissä noin 40 %. Syksyn lisäbudjetissa päätet- Kertomusvuonna valmistui vesiväyläohjelma
21056: tiin Leppävaaran kaupunkiradan rakentamises- vuosille 1998-2007. Raportissa linjataan tule-
21057: ta, kustannusarvio 800 milj. mk. Ratahankkeen vien vuosien haasteet vesiväylänpidolle. Syksyn
21058: toteutuminen lisää joukkoliikenteen kilpailuky- lisäbudjetissa varauduttiin Kokkolan väylällä si-
21059: kyä pääkaupunkiseudulla sekä lisää rantaradan jaitsevien ammusten raivaamisesta aiheutuviin
21060: kapasiteettia. ylimääräisiin kustannuksiin.
21061: Meriväylien osalta tavoitteina ja toteutumina Ilmailulaitos liikelaitoksena vastaa lentolii-
21062: olivat: kenteen tarvitsemasta infrastruktuurista. Ilmai-
21063: *talvella auki pidettävien satamien lukumää- lulaitoksen investoinnit olivat yhteensä noin 250
21064: rä 23, mikä toteutui milj. mk. Kertomusvuonna otettiin käyttöön
21065: * alusten odotusajat saavat olla jäänmurron Helsinki-Vantaan Vip-terminaali ja aloitettiin
21066: osalta keskimäärin enintään 4 t ja luotsauksen kolmannen kiitotien rakentaminen sekä keski-
21067: osalta 0 tuntia; kumpikin toteutuivat terminaalin toisen vaiheen rakentaminen. Inves-
21068: * kauppamerenkulun taloudellisuus (mk/ kul- tointiohjelmasta huolimatta Ilmailulaitoksen
21069: jetettu tonni) 8,5 mk; toteutunut 7,0 mk. Väylä- hintataso on kansainvälisesti kilpailukykyinen.
21070: toiminnan kustannukset väyläkilometriä kohti: Se alensi kansainvälisen liikenteen maksuja 4 %
21071: tavoite 15 105 mk, toteutuma 14 428 mk ja kansainvälisessä vertailussa Helsinki-Van-
21072: * luotsauksen taloudellisuus: yksikkökustan- taan lentoasema on nyt Pohjoismaiden edullisin
21073: nustavoite 214 mk/mpk, toteutuma 203 mk/mpk sekä Euroopan tasolla kuudenneksi halvin.
21074: Jäätalvi 1996-1997 oli leuto, mutta kylmän
21075:
21076:
21077: 56. Valtion väylämenot
21078: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997
21079: Miljoonaa markkaa
21080:
21081: Tienpidon muut menot ................................... 273 303 318 281 263 252 249 252
21082: Tienpito, kehittäminen .................................... 1 553 1 812 1 701 1 395 1 387 1 090 880 827
21083: Perustienpito .................................................... 3 568 3 616 3 639 3 601 3 797 3466 3173 3 237
21084: Radanpito, kehittäminen ................................. 307 365 567 607 712 355 340 204
21085: Perusradanpito ................................................. 908 941 1000 882 1 238 1 820 1 739 2 090
21086: Merenkulkulaitoksen toimintamenot ............. 606 654 641 643 647 654 729 735
21087: Vesiväylien kehittäminen ................................ 59 67 126 144 87 78 92 72
21088: Jäänmurto ........................................................ 15 10 137 64 155 179 154 340
21089: Yhteensä ........................................................... 7 289 7 768 8129 7 617 8286 7 894 7 356 7 757
21090:
21091:
21092:
21093: 57. Väylälaitosten omaisuus, korot ja poistot 31.12.1997, milj. mk
21094: Merenkulkulaitos Tielaitos Ratahallintokeskus
21095:
21096: Väyläomaisuus yhteensä .......................................... 3 118 91 024 14532
21097: Poistot ......................................................................... 141 2 407 1171
21098: Korko väyläomaisuudelle, 4% ................................ . 128 3 641 580
21099: Poistot ja korko yhteensä .......................................... 269 6048 1 751
21100: Investoinnit yhteensä 1997 ....................................... 484 3 183 1334
21101: Ylläpitomenot yhteensä 1997 .................................. . 680 1 970 979
21102: Väylänpidon menot yhteensä .................................. . 1164 5153 2 313
21103: Poistot, korot ja ylläpitomenot yhteensä ................ . 949 8 018 2 730
21104: 75
21105:
21106: Merkittävimmät määrärahojen (taulukko 56.) vähentäminen sekä meriturvallisuutta koskevan
21107: muutokset 1990-luvulla ovat olleet tienpidon lainsäädännön kehittäminen.
21108: määrärahojen vähentyminen, erityisesti tiever- Kauppamerenkulun väylillä tapahtui 19 on-
21109: kon kehittämisessä ja toisaalta radanpidon mää- nettomuutta eli neljä vähemmän kuin edellisenä
21110: rärahojen kasvu johtuen perusparannuksista. vuonna. Suomalaisille tai Suomen aluevesillä
21111: Väylälaitosten omaisuus inventoitiin vuoden liikkuneille ulkomaalaisille aluksille tapahtui yh-
21112: 1997 lopussa nk. valtion aloittavan taseen laati- teensä 48 onnettomuutta, mikä on kuusi enem-
21113: misen yhteydessä. Väylälaitosten omaisuus on män kuin edellisenä vuonna. Yksi ihmishenki
21114: yhteensä II 0 mrd. mk. Taulukossa 57 on yhteen- menetettiin.
21115: veto omaisuudesta, pääomakustannuksista sekä Estonia-onnettomuuden kansainvälisen tut-
21116: ylläpitomenoista. kiotakomission raportin perusteella on ryhdytty
21117: erilaisiin turvallisuutta parantaviin toimenpitei-
21118: siin. Veneilyturvallisuuteen liittyvän lainsäädän-
21119: nön uudistamistyö saatettiin päätökseen. Luot-
21120: Liikenne turvallisuus- ja ympäristöhaittojen sauslainsäädäntöä uudistettiin.
21121: vähentäminen Lentoliikenteen osalta tavoitteena oli, ettei lii-
21122: keilmailussa tapahdu kuolemaanjohtavia onnet-
21123: Liikenneturvallisuus tomuuksia. Tavoite saavutettiin. Ilmailulaitok-
21124: sen lennonvarmistusjärjestelmän turvallisuutta,
21125: Tieliikenteen osalta tavoitteena oli liikenne- laatua ja tehokkuutta selvittämään liikennemi-
21126: turvallisuusohjelman mukaisin toimin toteutet- nisteriö tilasi kuluvan vuoden alussa ulkomaisen
21127: tuna vähentää liikennekuolemien määrä puoleen konsultin.
21128: vuodesta 1989 (734) vuoteen 2000 mennessä.
21129: Liikennekuolemat ovat vähentyneet koko Ympäristöhaittojen minimoiminen
21130: 1990-luvun lukuun ottamatta kertomusvuotta,
21131: jolloin kuolleiden määrä lisääntyi noin 9% nous- Tavoitteena oli, että liikennejärjestelmien
21132: ten 440:een. suunnittelun ja hoidon lähtökohtana on kestä-
21133: Valtioneuvosto hyväksyi kertomusvuonna vän kehityksen periaate. Ajoneuvojen pakokaa-
21134: tieliikenneturvallisuuden edistämistä koskevan supäästöjä koskevien v. 2000 voimaan tuleviksi
21135: periaatepäätöksen, joka sisälsi useita keinoja suunniteltujen direktiivien valmistelussa tuo-
21136: turvallisuuden edistämiseksi. Tienpidon toimin daan esille pohjoisten olojen vaatimukset. Tue-
21137: vähennetään vuosittain 40-60 henkilövahin- taan ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentä-
21138: ko-onnettomuutta. Tielaitokselle oli tavoitteek- mistä EU:n toimin. Kioton ilmastokokous hy-
21139: si asetettu 60 onnettomuuden vähentäminen to- väksyi vuoden 1992 ilmastosopimukseen lisättä-
21140: teutuman oltua 54. Liikenneministeriössä muu- vän pöytäkirjan sitovista päästötavoitteista.
21141: tettiin ajoneuvojen rakennetta ja muutoksia Keskimääräiseksi tavoitteeksi tuli 5 prosentin
21142: koskevia säännöksiä. Lisäksi vaarallisten ainei- vähennys vuoden 1990 tasosta. ED-maille hy-
21143: den kuljetuksiin liittyviin säädöksiin tehtiin väksyttiin 8 prosentin vähentämistavoite, jonka
21144: muutoksia. Kevyen liikenteen liikennesääntöjä kohdistaminen maittain on vielä kesken. Vuonna
21145: uudistettiin. 1994 hyväksytyn ympäristöohjelman toimenpi-
21146: Rautatieliikenteessä tavoitteena oli että juna- teitä jatkettiin. Kertomusvuonna valmistui toi-
21147: liikenneonnettomuuksissa ei kuole matkustajia nen seurantaraportti.
21148: ja tasoristeysvahinkoja vähennetään. Liikenneministeriö asetti kertomusvuonna
21149: Matkustajia ei kuollut, mutta tasoristeysva- työryhmän selvittämään tieliikenteen merkitystä
21150: hinkojen määrä lisääntyi edellisen vuoden 40:stä ja mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähen-
21151: 52:een. Nämä tapahtuivat pääasiassa vähäliiken- tämisessä.
21152: teisillä rataosilla. Useamman vuoden tarkaste- Kaikkien liikennemuotojen päästöjen ja ener-
21153: lussa suuntana on vahinkojen väheneminen. Ris- giankulutuksen laskentaan on kehitetty yhtenäi-
21154: teysonnettomuudet vähentyvät tasoristeysten nen laskentamalli. Liikenneministeriön rahoitta-
21155: poistamisen myötä. Automaattinen kulunval- man Lipasto 96-järjestelmän avulla voidaan
21156: vontajärjestelmä on käytössä koko maassa v. määritellä kunkin liikennemuodon ilmapäästöt.
21157: 2001. Tieliikenne aiheuttaa eniten päästöjä, seuraavak-
21158: Merenkulussa asetettiin tavoitteeksi kauppa- si ulkomaanliikenteen laivat ja sen jälkeen seu-
21159: merenkulussa liikenneonnettomuuksien määrän raavana lentoliikenne ja rautatieliikenne.
21160: 76
21161:
21162: Kuvio21.
21163: TIELIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN KEHITYS
21164:
21165:
21166:
21167:
21168: 0.0+4~~~~~~~~-r~-r~r+~~-r~r+,_~-r~r+~rT~
21169:
21170: 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016
21171: ---Häkä - - - Hiilivedyt - • • Typenoksidi
21172:
21173: ~Hiukkaset --o-- Hiilidioksidi
21174:
21175: Liiketoiminta ja maksullinen palvelutoiminta koa määritettäessä otetaan huomioon yrityksen
21176: tulos, kehitysvaihe, investointitarve, kilpailuti-
21177: Liiketoiminta lanne sekä muut yritys- ja toimialakohtaiset eri-
21178: tyispiirteet.
21179: Hallinnonalan yhtiöiden ja liikelaitosten ylei- Kaikki yritykset ovat olleet kannattavia ja
21180: senä tuloutustavoitteena oli 10% valtion sijoitta- pääsääntöisesti ne ovat ylittäneet niille asetetut
21181: malle pääomalle palveluja tuottavissa yrityksis- tulos- ja tuloutustavoitteet. Taulukossa 58 on
21182: sä. Pitkävaikutteisilta yhteiskunnallisilta infra- kuvattu alla olevien valtionyhtiöiden ja liikelai-
21183: struktuurilaitoksilta edellytetään vähintään 4 tosten liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut.
21184: prosentin tuottovaatimusta. Tuloutusta ja osin-
21185:
21186:
21187: 58. Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut
21188: Tase Liikevaihto Käyttökate Tulos ennen vero- Sijoitetun pää- Voiton tuloutus/
21189: ja ja varauksia oman tuotto Osingot
21190: 31.12.1997 1997 1997/96 1997 1997 1996 1997 1997
21191: Milj.mk Muutos,% % Milj.mk % Milj.mk
21192: llmailulaitos .................. 3 036 971 16,5 32,0 72 44 2,5 22
21193: Raskone ......................... 76 89 15,0 7,4 2 -2 3,6
21194: VR-konserni .................. 8 462 6204 16,4 581 8,8 150
21195: VR Osakeyhtiö .............. 3 385 3 538 6,0 15,9 309 13,8
21196: VR Rata Oy .................... 1 310 1 552 -20,0 10,3 17 21,9
21197: Suomen
21198: Autokatsastus Oy ......... 229 288 3,2 15,8 24 12 11,8 4
21199: Suomen PT-konserni ... 15 212 13 127 14,0 28,0 2 381 1 660 22,4 1100
21200: Telecom Finland-kons. 9 713 7 722 20,0 37,8 1 788 1 012 28,5
21201: Suomen Posti-konserni 2729 5 507 6,0 10,6 456 523 51,3
21202: Finnair-konserni ........... 7 139 8 058 9,0 13,7 630 430 15,9 145
21203: (1.4.1997-31.3.1998) (valtiolle 87)
21204: Yleisradio Oy (1996) ..... 2 805 2 036 3,6 19,5 65 141 8,5
21205: 77
21206:
21207: Yhtiöjärjestelyjä jatketaan. Eduskunta hy- Maksu/linen palvelutoiminta
21208: väksyi syksyn lisäbudjetissa Suomen PT-konser-
21209: nin jakamisen kahdeksi erilliseksi, valtion omis- Merkittävät tulot perii merenkulkulaitos väy-
21210: tamaksi yhtiöksi kuluvan vuoden heinäkuun lämaksutulojen ollessa 409 milj. mk ja luotsaus-
21211: alusta lukien. Samalla eduskunta myönsi valtuu- maksujen ollessa 125 milj. mk. Kummankin osal-
21212: det laskea telekonsernin valtion omistuksen 51 ta tulot ylittivät budjettitavoitteet. Väylämak-
21213: prosenttiin. Posti jää valtion sataprosenttisesti sulie asetettiin kustannusvastaavuustavoitteeksi
21214: omistamaksi yhtiöksi. Liikelaitoksena toimivan 79,1 %ja toteutuma oli 84%. Luotsausmaksujen
21215: Raskoneen yhtiöittämistoimenpiteitä jatkettiin. kustannusvastaavuustavoite oli 58,2 % toteutu-
21216: VR-konsernin toimintaan aiheuttaa muutoksia neen ollessa 63,2 %.
21217: mm. rataverkon avaaminen Liikenneministeriö, Telehallintokeskus sekä
21218: Ajoneuvohallintokeskus perivät lähinnä julkis-
21219: oikeudellisista suoritteista maksuja. Kaikkien
21220: näiden osalta on toiminta ollut kustannukset
21221: kattavaa, eräiltä osin hieman ylijäämäistä. Muut
21222: virastot ja laitokset perivät liiketaloudellisia suo-
21223: ritteita, joiden osalta toiminta oli kannattavaa.
21224:
21225:
21226:
21227:
21228: 3.10. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN
21229: HALLINNONALA
21230: Ympäristön kuvaus vääristäviä tekijöitä ja kilpailun esteitä ottaen
21231: huomioon myös kuluttajanäkökohdat.
21232: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- Kertomusvuonna suomalaiset yritykset valta-
21233: alan talousarvioiden mukaiset menot v. 1997 oli- sivat kansainvälisiä markkinoita entistä menes-
21234: vat 4,940 mrd. mk, henkilötyövuodet 5 31 O,josta tyksekkäämmin johtuen muun muassa Euroo-
21235: ministeriössä 339. pan unionin sisämarkkinoiden ja globaalien ver-
21236: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintaa v. kostojen kehittymisestä. Näkymät Suomen lähi-
21237: 1997 ovat ohjanneet hallitusohjelma ja valtio- alueilla paranivat EU:n laajentumissuunnitelmi-
21238: neuvoston kehyspäätös, hallituksen hankesalk- en ja -päätösten myötä. Toimintaympäristön
21239: ku, eduskunnalle annettu elinkeinopoliittinen se- muutokselle oli ominaista myös kilpailun kiristy-
21240: lonteko, teollisuuspoliittinen visio, valtioneuvos- minen Suomessa ja sisämarkkinoilla, mistä hyö-
21241: ton pk-poliittinen periaatepäätös ja pk-yrityspo- tyvät lopulta sekä kuluttajat että yritykset.
21242: liittinen ohjelma, talouspoliittisen ministerivalio-
21243: kunnan päätökset valtion omaisuuden myynnis-
21244: tä saatavien tulojen kohdentamisesta sekä tiede- Hallinnonalan tulosalueet ja määrärahojen
21245: ja teknologianeuvoston valmistelema suunnitel- jakautuma
21246: ma t&k-toiminnan lisäpanostuksesta, työvoima-
21247: ja elinkeinokeskusten perustaminen, valtioneu- 59. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tu-
21248: voston periaatepäätös energiapolitiikasta ja losalueet sekä vuoden 1997 määrärahat ja niiden
21249: energiasäästön toteutumisesta, energiapoliitti- käyttö
21250: nen selonteko sekä valtioneuvoston periaatepää- Tulosalue Talousarviot Tilinpäätös
21251: tös valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämis- Milj.mk
21252: ohjelmaksi.
21253: Teknologiapolitiikka ............ . 2 389,9 2 277,5
21254: Hallitusohjelman kaksi keskeistä tavoitetta, Yrittäjyys ja pk-politiikka .... . 988,3 853,1
21255: työllisyyden parantaminen ja valtion menojen Kansainvälistyminen .......... . 454,8 403,3
21256: vähentäminen korostavat yritysten yleisten toi- Kilpailu ja kuluttajat ............ . 79,1 79,1
21257: mintaedellytysten luomisen merkitystä. Elinkei- Energia ................................. . 158,8 120,2
21258: nopolitiikan tulee keskittyä toimenpiteisiin, jot- Hallinto ................................. . 262,7 251,5
21259: ka edistävät markkinoiden tehokasta toimintaa Muut ...................................... 606,1 582,2
21260: ja yritysten välistä kilpailua, poistavat kilpailua Yhteensä .............................. . 4939,7 4566,9
21261: 78
21262:
21263: Edellä mainittujen kuuden tulosalueen lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan
21264: myös palvelut ja ympäristö olivat hallinnonalan tulostavoiteasiakirja vuodelle 1997 yllämainitun
21265: tulosalueita, mutta koska ne sisältyvät yhtenä tulosaluejaottelun mukaisesti.
21266: tekijänä muihin tulosalueisiin, ao. alueille ei osoi-
21267: tettu erillisiä määrärahoja. Erityisrahoitus ja ra-
21268: kennepolitiikka, jotka sisältyvät lähinnä sekto- Teknologiapolitiikka
21269: riin "muut", ovat kauppa- ja teollisuusministe-
21270: riön tulosalueina vasta v. 1998. Tulosalueen keskeisenä tulostavoitteena oli
21271: parantaa teknologian ja tutkimuksen hyödyntä-
21272: misedellytyksiä yritysten teknologisen kilpailu-
21273: Tulokset tulosalueittain kyvyn parantamiseksi sekä kehittää teknistä inf-
21274: rastruktuuria, kansallista laatupolitiikkaa sekä
21275: Vuoden 1997 talousarvion pääluokkaperuste- teknistä tarkastusta ja turvallisuutta kansainvä-
21276: luissa hallinnonalalle on asetettu seuraava kes- lisiä vaatimuksia vastaavasti elinkeinoelämän
21277: keinen tulostavoite: myötävaikuttaa suotuisaan toimintaedellytysten turvaamiseksi.
21278: talous- ja työllisyyskehitykseen lisäämällä teol- Aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti val-
21279: lista toimeliaisuutta, tukemalla teknologista tut- tion tutkimusrahoitus kasvaa vuoteen 1999 men-
21280: kimus- ja kehitystyötä sekä pk-yrityksiä välittö- nessä 2,9 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
21281: min ja välillisin rahoitus-, neuvonta- ja koulutus- Vuonna 1997 kokonaispanostus oli 2, 7 % brutto-
21282: toimenpitein, edistämällä valtioneuvostonjoulu- kansantuotteesta eli noin 16,9 mrd. mk. Rahoi-
21283: kuussa 1995 tekemien periaatepäätösten mukai- tusosuuden kasvun on mahdollistanut ennen
21284: sesti energiansäästöä ja uusiutuvien energialäh- muuta valtionomaisuuden myynnistä saadut tu-
21285: teiden käyttöä sekä energiamarkkinoiden kilpai- lot. Hallinnonalan teknologiamäärärahoista
21286: lu-, ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtia sekä pääosa kanavoitiin Teknologian kehittämiskes-
21287: helpottamalla pk-yritysten kansainvälistymistä. kuksen (Tekes) kautta, jonka myöntämisvaltuu-
21288: Tästä keskeisestä tulostavoitteesta on johdettu det kasvoivat kertomusvuonna 350 milj. mk.
21289:
21290:
21291:
21292: Kuvio 22.
21293:
21294: T&K-MENOJEN OSUUS BKT:STA ERÄISSÄ OECD-MAISSA
21295: %
21296: 3.5
21297:
21298: 3
21299:
21300: 2.5
21301:
21302: 2
21303:
21304: 1.5
21305:
21306: 1
21307:
21308: 0.5
21309:
21310: 0
21311: 85 90 92 94 96 97* 98 99
21312: •Eu r:::JSuomi DRuotsi
21313: * Tilastokeskuksen ennakkotieto
21314: 79
21315:
21316: Teknologiapolitiikan suunnittelun ja teknolo- periaatepäätöstä pk-poliittisesta ohjelmasta,
21317: gian edistämistä palvelevan tietopohjan vahvis- joka on keskeinen elementti tulostavoitteita to-
21318: tamiseksi julkaistiin uusi teknologian tutkimuk- teutettaessa. Pk-yrityspoliittisen ohjelman poh-
21319: sen ohjelma. Muutossuuntien ennakoimiseksi ja jalta yritysten toimintaympäristön ja työelämän
21320: visioimiseksi kartoitettiin tulevaisuuden avain- kehittämistä jatkettiin ministeriön eri toimenpi-
21321: teknologioita ja teknologisia kehitystarpeita. teillä, muun muassa edistämällä yrittäjyyttä, vai-
21322: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, Tekesin kuttamalla pk-yritysten kehittämispalveluiden
21323: ja Geologian tutkimuskeskuksen toimintaa kysyntään ja tarjontaan sekä jatkamalla pk-yri-
21324: suunnattiin em. tavoitteiden saavuttamiseksi tu- tysten lupa-, ilmoitus- ja tiedotusvelvoitteiden
21325: losohjauksella kuten Keksintösäätiönkin. Viras- keventämiseen tähtäävää valmistelua. Lisäksi
21326: tojen toimintaa ohjattiin myös tehtyjen arvioin- kehitettiin kilpailulainsäännöstöä siten, että voi-
21327: tien pohjalta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tu- daan paremmin ehkäistä pk-yritysten kilpailuti-
21328: kemisen vaikutusten arviointia varten opetusmi- lannetta vaikeuttavia monopoli- ja oligopoliti-
21329: nisteriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö aset- lanteita.
21330: tivat yhteisen riippumattoman työryhmän vuo- Vuonna 1997 toteutettiin yli 3 000 koulutus-
21331: siksi 1998-2000. Tietoyhteiskuntaa kehitettiin päivää ja 13 000 yrityskohtaista konsultointipäi-
21332: edistämällä verkottumista, josta pääosa tapah- vää, lisäksi analysoitiin ja kehitettiin yli 900 yri-
21333: tuu teknologia-alueen laitosten toimenpitein. tysideaa sekä laadittiin yritystoiminnan kehittä-
21334: Teknistä tarkastusta koskevaa tulostavoitetta misohjelma lähes 900 toimivalle yritykselle. Pk-
21335: toteutettiin muun muassa yhtiöittämällä liikelai- yritysten kehittämispalvelutoiminta suunnattiin
21336: tosmuotoinen Teknillinen tarkastuskeskus ker- hallituksen elinkeinopoliittisen selonteon mukai-
21337: tomusvuoden lopussa. Vuoden 1998 alusta lu- sesti myös palvelualan yrityksille. Yritysten pe-
21338: kien sen toimintaa jatkaa uusi valtionyhtiö rustamista, kilpailukyvyn vahvistamista ja yri-
21339: Inspecta Oy. tysten toimintaympäristön kehittämistä vahvis-
21340: Kertomusvuonna kauppa- ja teollisuusminis- tettiin myöntämällä yritystuesta annetun lain
21341: teriö suoritti yhteistyössä Keskuskauppakama- nojalla investointi tukea, pk-yritysten kehittämis-
21342: rinja Suomen Yrittäjien kanssa kyselytutkimuk- tukea sekä yritysten toimintaympäristötukea 535
21343: sen koskien suomalaisyritysten toimintaympä- milj. mk. Myönnetyillä tuilla arvioidaan myötä-
21344: ristöön liittyvien kilpailukykytekijöiden laatua. vaikutettavan lähivuosina noin 8 500 uuden työ-
21345: Tammikuussa 1998 ministeriö julkaisi hankkees- paikan syntymiseen ja parannettavan lähes
21346: ta raportin. Ministeriön hallinnonalan kannalta 16 000 työpaikan kilpailukykyä.
21347: raportin yhdeksi merkittäväksi tulokseksi voi- Työvoima- ja elinkeinokeskukset aloittivat
21348: daan lukea se, että yritykset pitävät yhtenä kes- toimintansa syyskuussa 1997. Keskusten perus-
21349: keisenä kilpailukykytekijänä yritysten ulkopuo- tamisen tavoitteena on palvelujen parantaminen,
21350: lisen t&k-toiminnan tasoa. alueellisten elinkeinopoliittisten toimenpiteiden
21351: nykyistä parempi koordinointi sekä toiminnan
21352: tehokkuuden ja taloudellisuuden parantaminen.
21353: Yrittäjyys ja pk-politiikka Työvoima- ja elinkeinokeskusten aloittamiseen
21354: liittyvässä valmistelutyössä kiinnitettiin erityistä
21355: Yrittäjyyden ja pk-politiikan tulosalueen tu- huomiota yritysten rahoitushankkeiden yhden-
21356: lostavoitteita olivat pk-yritysten toimintaympä- mukaiseen käsittelyyn keskusten eri osastoilla.
21357: ristön kehittämiseen vaikuttaminen mahdollista- Kertomusvuonna käynnistettiin yritystuesta
21358: malla niille hyvät aloitus-, kasvu- ja toiminta- annetun lain uudistustyö. Laki yritystuen yleisis-
21359: edellytykset sekä tasaveroiset kilpailuedellytyk- tä ehdoista käsiteltiin ja hyväksyttiin eduskun-
21360: set EU :n sisämarkkinoilla. Lisäksi tavoitteena oli nassa kertomusvuoden aikana ja se tuli voimaan
21361: työelämää pk-yrityksessä parantavien toimenpi- vuoden 1998 alusta. Tämä puitelaki on keskeinen
21362: teiden edistäminen, pk-yritysten kasvu- ja kilpai- osa hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettua yri-
21363: lukykyä vahvistavien hankkeiden edistäminen tystuen uudistamista. Laki asettaa yritystuille
21364: sekä elinkelpoisten pk-yritysten määrän, tuotan- yhtenäiset periaatteet, edellyttää tukiohjelmilta
21365: non sekä työllisyyden lisääminen. määräaikaisuutta ja velvoittaa selvittämään tu-
21366: Kauppa- ja teollisuusministeriö leikkasi ker- kiohjelmien vaikuttavuuden sekä määrää tukien
21367: tomusvuonna yritystukia hallitusohjelman mu- valvonnasta.
21368: kaisesti (1,9 mrd. mk vuosien 1996-1999 aika- Vuonna 1997 tehty valtion erityisrahoitussel-
21369: na) ja toteutti v. 1997 valtioneuvoston 2.5.1996 vitys ja vireillä oleva valtion erityisrahoitusuu-
21370: 80
21371:
21372: distus tukevat hallitusohjelmaa ja kauppa- ja viointi ja vuoden lopulla ministeriö asetti selvi-
21373: teollisuusministeriön hallinnonalan tulostavoit- tysmiehen selvittämään valtion varoin tuetun
21374: teita. Keskeisimmät tavoitteet ovat työllisyyttä ja matkailunedistämisen tavoitteita ja organisoin-
21375: kasvua tukevan toimintaympäristön kehittämi- tia Suomessa.
21376: nen sekä elinkeinopolitiikan toimenpiteiden koh- Yritysten kansainvälistymishankkeiden tukea
21377: distaminen markkinoiden toimintapuutteisiin. suunnattiin eniten metalliteollisuuden yrityksille,
21378: Syksyllä 1997 käynnistyneellä valtion erityisra- noin 30%. Toiseksi eniten tukea kohdistettiin
21379: hoitusuudistuksella pyritään parantamaan eri- liike-elämää palveleville yrityksille erityisesti
21380: tyisesti pk-yritysten vientirahoitusmahdollisuuk- suunnittelu-, tietotaito- ja ohjelmistotuotannon
21381: sia yhdistämällä Valtiontakuukeskuksen ja Kera aloilla. Korkean teknologian toimialoilla tuettiin
21382: Oyj:n toiminnot. Uudistuksen myötä poistuu erityisesti niiden hankkeiden kaupallistamista,
21383: eräitä nykyisiä toiminnan päällekkäisyyksiä, val- joihin Teknologian kehittämiskeskus oli myön-
21384: tion erityisrahoitustoiminta tehostuu sekä sen tänyt tuotekehitystukea. Vientisuunnitelman
21385: läpinäkyvyys lisääntyy. kansainvälistymistuen käyttämisestä esitti 1 543
21386: yritystä.
21387: Vientiä harjoittavien yritysten tasavertaisen
21388: Kansainvälistyminen kilpailuaseman turvaamiseksi myötävaikutettiin
21389: vientitakuulain muuttamiseen siten, että Val-
21390: Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn turvaa- tiontakuukeskuksen myöntämien vientitakuiden
21391: minen, tehokas vienninedistämisorganisaatio kokonaisvastuurajaa ja laissa tarkoitettujen eri-
21392: sekä tehokas ja yritysten tarpeet huomioonotta- tyisriskinottoon liittyvien vientitakuiden enim-
21393: va toiminta EU:n sisämarkkinoilla olivat tulos- mäisvastuurajaa korotettiin. Vuoden 1997 alusta
21394: alueen keskeisiä tulostavoitteita. Lisäksi tavoit- tuli voimaan uusijulkisesti tuettuja vientiluottoja
21395: teena oli Suomen teollisuuden ja palvelusektorin koskeva korontasausjärjestelmä. Järjestelmää
21396: toimintaedellytysten turvaaminen myös kolman- hallinnoimaan valtio perusti valtion kokonaan
21397: sien maiden markkinoilla, tiivis yhteistyö Suo- omistaman yhtiön, Fide Oy:n, joka aloitti toi-
21398: men lähialueiden kanssa sekä taloudellinen ja mintansa vuoden 1997 alusta.
21399: kansainvälistymiskehitykseen sopeutettu huol- Rahoituksen hyödyntämisen tehostamiseksi
21400: tovarmuus. yhdistettiin vuoden 1997 alussa ulkoasiainminis-
21401: Tulostavoitteen toteuttamiseksi kauppa- ja te- teriön EU-hankeneuvontayksikkö ja kauppa- ja
21402: ollisuusministeriö on tukenut pienten ja vienti- teollisuusministeriön kansainvälisten rahoitus-
21403: ään aloittavien yritysten kansainvälistymistä ja laitosten projekti- ja rahoitusneuvontayksikkö
21404: markkinointitoimenpiteitä osallistumalla tähän uudeksi kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
21405: toimintaan liittyvien aineettomien investointien nonalalla toimivaksi hankeneuvontayksiköksi.
21406: kustannuksiin ja parantamalla valtioneuvoston Suomen taloudellisen huoltovarmuuden yllä-
21407: elinkeinopoliittisen selonteon mukaisesti yritys- pitämisestä ja kehittämisestä huolehdittiin val-
21408: ten mahdollisuuksia toimia EU:n sisämarkki- tioneuvoston asettamien tavoitteiden pohjalta.
21409: noilla, muilla lähialueillamme ja myös kauempa- Tärkeänä uutena toimintamuotona oli osallistu-
21410: na sijaitsevilla vientimarkkinoilla. Samalla on minen NATO:n rauhankumppanuusohjelmaan
21411: pyritty kasvattamaan elinkeinoelämän rahoitus- huoltovarmuuskysymyksissä.
21412: osuutta ulkomaankaupan edistämistyössä. Hornet-hävittäjäkaupan kompensaatiota-
21413: Kertomusvuonna markkinoita avattiin sekä voitteesta toteutettiin kertomusvuoden loppuun
21414: globaaleilla että alueeilisilla sopimuksilla. Hyvä mennessä 83% yhteensä 2,76 mrd. dollarin ar-
21415: kehitys kaikilla vientimarkkinoillajatkui ja vien- voisilla vastakaupoilla. Kauppoja on hyväksytty
21416: nin kokonaismäärä kasvoi 13 %. Ulkomaiset lähes 550, ja niitä on tehty 38 maassa. Noin 200
21417: sijoitukset Suomeen lisääntyivät yli puolella ja yritystä, joista puolet pk-yrityksiä, on osallistu-
21418: sijoitukset Suomesta ulkomaille kolmanneksen. nut kompensaatiohankkeisiin.
21419: Suomen Ulkomaankauppaliittoa koskeva ar-
21420: viointi valmistui vuoden 1996 lopulla. Arvioin-
21421: nin mukaisesti Ulkomaankauppaliiton organi- Palvelut
21422: saation uudistaminen on aloitettu, ja se viedään
21423: päätökseen vuoteen 2001 mennessä. Kertomus- Palveluelinkeinojen osalta tulostavoitteena oli
21424: vuonna käynnistettiin myös muiden ulkomaan- elinkeinopolitiikan ohjausvälineiden saattami-
21425: kauppaa edistävien järjestöjen toiminnan ar- nen vastaamaan elinkeinopoliittisessa selonteos-
21426: 81
21427:
21428: sa asetettuja tavoitteita, minkä mukaisesti palve- nissa valmisteltiin muun muassa yrityskeskitty-
21429: luelinkeinojen toimintamahdollisuuksia paran- mien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen
21430: nettiin ja palvelujen kilpailumahdollisuuksia ke- muuttamista sekä vertikaalisten ryhmäpoikkeus-
21431: hitettiin osana ministeriön pyrkimystä kohti ra- asetusten uudistamista komission laatiman vih-
21432: joituksista vapaata kansallista ja kansainvälistä reän kirjan pohjalta. Komissio hyväksyi mm.
21433: kilpailua. Lisäksi edistettiin palvelualojen vienti- vähämerkityksellisiä sopimuksia koskevan tie-
21434: kilpailukykyä. donannon sekä sakkojen laskemista koskevat
21435: Vuonna 1997 kauppa- ja teollisuusministe- ohjeet. Kauppa- ja teollisuusministeriö osallistui
21436: riössä kiinnitettiin erityistä huomiota palvelu- OECD:nkilpailukomitean työskentelyyn, jossa
21437: sektorin kehittämiseen. Hallinnonalan pääluo- keskeisenä oli kauppa ja kilpailuhanke. Aihetta
21438: kan talousarvioesityksessä vuodelle 1998 palve- selvittää myös WTO:n työryhmä. Hallitusten
21439: luelinkeinojen kehittäminen onkin nostettu tasa- välisessä konferenssissa kilpailuasioista oli esillä
21440: veroiseen asemaan teollisuuden ja alkutuotan- mm. julkisten palvelujen kilpailuoikeudellinen
21441: non kehittämisen kanssa. Tämä perustuu valtio- asema.
21442: neuvoston eduskunnalle antamaan elinkeinopo- Kauppa- ja teollisuusministeriö huolehti val-
21443: liittiseen selontekoon. Linjauksen mukaisesti tion tukien ilmoittamisesta ja hyväksymisestä
21444: elinkeinopoliittisia toimenpiteitä valmisteltaessa komissiolle ja WTO:lle. Lisäksi viranomaisille ja
21445: kauppa- ja teollisuusministeriö huolehtii aina sii- yrityksille annettiin asiantuntija-apua valtiontu-
21446: tä, että toimenpiteiden vaikutukset kohdistuvat kisäännöksissä. Ministeriö osallistui myös Eu-
21447: myös palvelualoihin. Erityisesti kiinnitetään roopan unionin valtiontukisäännöstön uudistus-
21448: huomiota osaamisintensiivisten palvelualojen työhön, jossa tavoitteena on tehostaa valvontaa
21449: vientikilpailukyvyn parantamiseen. Palveluelin- kohdeotamaila komission voimavaroja kilpailun
21450: keinoja edistetään suuntaamalla rahoitusta ja kannalta haitallisimpien tukien valvontaan mm.
21451: asiantuntijapalveluita osin uudelleen, tukemalla ilmoitusmenettelyä koskevien ryhmäpoikkeus-
21452: matkailua, panostamalla palveluyritysten vien- asetusten avulla.
21453: nin edistämiseen sekä lisäämällä palvelutoimi- Amsterdamin huippukokouksessa yhteisön
21454: alojen ongelmien ja työllistämismahdollisuuksi- perustamissopimusta muutettiin Suomen teke-
21455: en selvittämistä. Palvelualoihin kohdistuvien toi- män aloitteen pohjalta siten, että kuluttajapoli-
21456: menpiteiden kanavia ovat muun muassa Tekno- tiikka ja kuluttajansuoja saavat nykyistä vah-
21457: logian kehittämiskeskus, Matkailun edistämis- vemman aseman. Hintamerkintöjä ja kulutus-
21458: keskus, Kera Oyj sekä työvoima- ja elinkeinokes- luottoja koskevien direktiivien uudistamistyö
21459: kukset. Palvelualan järjestöjen kanssa on käyn- saatiin EU:ssa valmiiksi. Kauppa- ja teollisuus-
21460: nistetty hankkeita, joiden tavoitteena on tukea ministeriön hallinnonalalla toteutettiin vuosia
21461: yritysten kilpailukyvyn kehittymistä. Ministe- 1997-1999 koskevan kuluttajapoliittisen ohjel-
21462: riön johdolla on toiminut laajalti hallintoa ja man toimenpide-ehdotuksia. Ohjelma sisältää
21463: yrityselämää kokoava hyvinvointiklusterineu- keskeiset tavoitteet kansalliselle kuluttajapolitii-
21464: vottelukunta, joka on pyrkinyt ennen kaikkea kanemme sekä Suomen tavoitteet EU:n kulutta-
21465: yhteensovittamaan hyvinvointipoliittista ja elin- japolitiikalle ja muulle kansainväliselle yhteis-
21466: keinopoliittista tavoitteenasettelua sekä uusien työlle kuluttajakysymyksissä. Ministeriö rahoitti
21467: yritysten ja työpaikkojen synnyttämistä. kuluttajatutkimusta, jolla selvitettiin erityisesti
21468: kuluttajavalistuksen ja -neuvonnan laatua ja
21469: mm. talous- ja rahaliiton yhteisen rahan merki-
21470: Kilpailu ja kuluttajat tystä kuluttajille. Kertomusvuoden aikana toteu-
21471: tettiin Kuluttajatutkimuskeskuksen arviointi.
21472: Tulosalueen tavoitteita olivat toimivat mark- Arviointiraportin mukaan keskuksen tutkimus-
21473: kinat, kansallisesti ja kansainvälisesti toimiva toiminta on tuloksellista, mutta jatkossa sen eri-
21474: kilpailu sekä kuluttajansuojan korkea taso ja sel- tyisosaamista tulisi aiempaa enemmän kanavoi-
21475: keä kansallinen elintarvikelainsäädäntö. da palvelemaan yhteiskunnallista päätöksente-
21476: Tulostavoitteiden toteuttamiseksi kertomus- koa ja valistustoimintaa.
21477: vuonna valmisteltiin eduskunnalle esitys kilpai- Kertomusvuonna tuli voimaan uusi liikeaika-
21478: lunrajoituksista annetun lain ja eräiden siihen laki. Sen oleellisin muutos oli sunnuntaiaukiolo-
21479: liittyvien lakien muuttamisesta. Kilpailunrajoi- jen salliminenjoulukuun lisäksi kesäisin ja auki-
21480: tuslakiin ehdotettiin lisättäväksi yrityskauppa- olojen pidentämismahdollisuus yhdellä tunnilla.
21481: valvontaa koskevat säännökset. Euroopan unio- Samalla nykyaikaistettiin kioskin määritelmä.
21482: II 380217L
21483: 82
21484:
21485: Energia energian saanti kilpailukykyiseen hintaan sekä
21486: varaudutaan Euroopan energiamarkkinoiden
21487: Energian tulosalueen keskeisiä tavoitteita oli- vapautumiseen ja kilpailun kiristymiseen.
21488: vat kilpailukykyisten kapasiteettivaihtoehtojen Myös energiansäästö on hallituksen energia-
21489: toteutusedellytysten turvaaminen, energiamark- strategian keskeisiä kohtia. Kertomusvuonna
21490: kinoiden tehokas toiminta ja avointen markki- tehtiin kaikkiaan seitsemän energiansäästösopi-
21491: noiden toimintaa haittaavien energiaverotuksen musta teollisuuden, energian tuotanto- ja jakelu-
21492: epäkohtien korjaaminen. Lisäksi tavoitteena oli alan sekä kuntienjärjestöjen kanssa. Sopimusten
21493: edistää energiateknologiaa, pienentää energian- avulla säästötoimet on tarkoitus saada toteutu-
21494: kulutusta, vähentää energiasta aiheutuvia ympä- maan maassamme järjestelmällisesti ja laaja-
21495: ristöhaittoja sekä varmistaa ydinturvallisuus. alaisesti.
21496: Hallituksen energiastrategian linjauksia var-
21497: ten laadittiin energian pitkän aikavälin kysyntää
21498: ja tarjontaa koskevat analyysit. Analyysin tulok- Ympäristö
21499: set koottiin synteesinomaisiksi skenaarioiksi,jot-
21500: ka on nimetty energiamarkkinaskenaarioksi ja Ympäristöteknologian saaminen merkittä-
21501: energiapolitiikkaskenaarioksi. Analyyseissä väksi osaaruisalueeksi sekä ympäristöhaittojen
21502: kiinnitettiin erityistä huomiota energiantuotan- vähentäminen olivat ympäristön tulosalueen
21503: non hiilidioksidipäästöihin. keskeisiä tulostavoitteita. Ympäristöasiat nivou-
21504: Energiastrategian valmistelua jatkettiin kah- tuvat monesti yhteen energiakysymysten kanssa,
21505: deksan hengen ministerityöryhmän ohjauksessa. joten tavoitteet ja tuloksetkin ovat tietyiltä osin
21506: Valtioneuvosto antoi strategiaa koskevan selon- yhteneväisiä.
21507: teon eduskunnalle kesäkuun alussa. Eduskunta Energiantuotannon ympäristöhaittoja on py-
21508: piti selonteon erityisenä ansiona strategian kyt- ritty vähentämään lisäämällä uusiutuvien ener-
21509: kemistä muuttuvaan toimintaympäristöön ku- gialähteiden käyttöä. Tätä koskevalla tuella on
21510: ten energiamarkkinoiden avautumiseen ja Suo- pyritty erityisesti vaikuttamaan uuden energia-
21511: men kansainvälisiin ympäristösitoumuksiin. teknologian käyttöönoton edistämiseen, uusiu-
21512: Strategian päämääränä on luoda taloudelli- tuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen
21513: suus- ja työllisyyspolitiikan tueksi olosuhteet, sekä energian tuotannon ja käytön ympäristö-
21514: joissa energian saatavuus on turvattu, sen hinta haittojen vähentämiseen.
21515: on kilpailukykyistä ja syntyvät ympäristöpäästöt Suomen ydinvoimalaitosten modernisointei-
21516: Suomen kansainväliset sitoumukset täyttäviä. hin liittyvien tehojen nostojen takia lupaproses-
21517: Lisäksi tavoitteena on jouduttaa energiaa säästä- siin kuuluneet ympäristövaikutusten arvioinnit
21518: vän sekä uusiutuvaa energiaa käyttävän teknii- saatiin päätökseen. Kertomusvuonna kauppa- ja
21519: kan kehitystä ja kaupallistamista. teollisuusministeriö valmisteli myös Kiotossa
21520: Oleellinen osa energiastrategiaa on sen toteu- joulukuussa pidetyn YK:n ilmastokokouksen
21521: tumisen tiivis seuranta. Erityistä huomiota kiin- pöytäkirjaa. Ministeriö perusti v. 1997 työryh-
21522: nitetään maakaasuinvestointien suunnittelun män selvittämään YK:nilmastosopimukseen si-
21523: etenemiseen, kansainvälisten taloudellisten ohja- sältyvää yhteistoimeenpanoa ja muita päästövä-
21524: uskeinojen kehittymiseen, energian käytön te- hennysvelvoitteen joustavuustekijöitä.
21525: hostumiseenja puun kilpailukyvyn edistymiseen.
21526: Energia verotusta uudistettiin kertomusvuo-
21527: den alusta siten, että sähköntuotannossa siirryt- Hallinto
21528: tiin energialähteiden verottamisesta sähkön ku-
21529: lutuksen verottamiseen. Muutoksella pyrittiin Hallinnolle asetettuja tulostavoitteita olivat
21530: parantamaan kotimaan sähköntuotannon kil- ministeriön tukeminen sen kehittämisessä no-
21531: pailukykyä, poistamaan esteitä yhteispohjois- peasti reagoivaksi asiantuntijaorganisaatioksi,
21532: maisilta sähkömarkkinoilta ja yhdenmukaiseen tulosohjauksen tehostaminen, ministeriön ar-
21533: kansainväliseen käytäntöön. vioinnin käynnistäminen ja hallinnonalan viras-
21534: Energiamarkkinoiden tehokkaan toiminnan tojen ja laitosten evaluointien jatkaminen sekä
21535: turvaaminen ja kilpailun edistäminen energia- motivoitunut ja osaava henkilöstö.
21536: markkinoilla on ollut yksi energiapolitiikan pai- Kertomusvuonna kauppa- ja teollisuusminis-
21537: nopistealueita. Edistämällä kilpailua kotimaisil- teriötä kehitettiin konsernijohtamisesta vastaa-
21538: la energiamarkkinoilla pyritään turvaamaan vaksi asiantuntijaorganisaatioksi. Tähän liittyen
21539: 83
21540:
21541: kertomusvuoden lopussa käynnistettiin ministe- den tarkoituksena oli liittää Postipankki ja Suo-
21542: riön oman toiminnan arviointi ulkopuolisen ar- men Vientiluotto Oy uuden perustettavan osake-
21543: vioitsijan avustuksella. Tulosohjauksen tehosta- yhtiön alaisuuteen. Järjestelyjen päämääränä on
21544: miseksi ryhdyttiin muun muassa uudistamaan vahvistaa molempien yhtiöiden toimintaedelly-
21545: kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokan ta- tyksiä niiden liiketoiminnan ydinalueilla, purkaa
21546: lousarviorakennetta siten, että talousarvion lu- yhtiöiden toiminnallisia päällekkäisyyksiä ja pa-
21547: vut vastaavat tulosaluejakoa. Tulosohjaus näkyi rantaa niiden liiketoiminnan kustannustehok-
21548: myös palkkausjärjestelmän uudistamistyössä. kuutta. Järjestelyt saatettiin päätökseen kerto-
21549: Uusi järjestelmä tulee perustumaan työn vaati- musvuoden loppuun mennessä.
21550: vuuteen ja henkilökohtaiseen työnsuoritukseen. Kertomusvuonna kauppa- ja teollisuusminis-
21551: Vuonna 1997 ministeriössä aloitettiin perus- teriö selvitti yhdessä Imatran Voima Oy:n ja
21552: teellinen valmistautuminen Suomen ED-puheen- Neste Oy:n kanssa niitä vaihtoehtoja ja toimen-
21553: johtajuuteen, sillä kauppa- ja teollisuusministe- piteitä, jotka vahvistaisivat yhtiöiden ja samalla
21554: riöllä on vastuullaan viisi ministerineuvostoa ja suomalaisen energiasektorin markkina-asemaa
21555: lähes 50 neuvoston työryhmää. Lisäksi ministe- ja kilpailukykyä nopeasti avautuvilla eurooppa-
21556: riö valmistautui siirtymiseen Euroopan talous- ja laisilla markkinoilla. Viime vaiheessa selvitys-
21557: rahaliiton kolmanteen vaiheeseen muun muassa työn kohteena oli IVOn ja Nesteen välisen han-
21558: laatimalla asiaa koskevan selvityksen. kekohtaisen yhteistyön tiivistäminen sekä yh-
21559: Kertomusvuonna valmistui Kuluttajatutki- distämisvaihtoehdot. Selvitystyön perusteella
21560: muskeskuksen arviointi. Edellisvuotisten Geolo- päädyttiin siihen, että varmimmin yhteistyön
21561: gian tutkimuskeskuksen, Mittatekniikan kes- edut olisi saavutettavissa yhdistämällä yhtiöt,
21562: kuksen sekä Ulkomaankauppaliiton arviointien mikä tapahtuisi perustamalla holdingyhtiö, jon-
21563: tulosten pohjalta ryhdyttiin toimenpiteisiin. ka omistukseen siirretään valtion omistamat
21564: Vuoden lopussa käynnistettiin muun muassa IVOn ja Nesteen osakkeet. Kauppa- ja teolli-
21565: matkailunedistämisen arviointi. suusministeriö on lisäksi jatkanut - eduskun-
21566: nan myöntämien valtuuksien puitteissa - val-
21567: tionyhtiöiden omistuspohjan laajentamista,
21568: Hallinnonalan keskeiset omistusjärjestelyt mikä on vahvistanut useiden valtionyhtiöiden
21569: pääomarakennetta ja edistänyt ulkomaisen
21570: Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväk- pääoman hankintaa Suomeen.
21571: syi kertomusvuoden lokakuussa järjestelyt, joi-
21572:
21573:
21574:
21575:
21576: Maksullisen palvelutoiminnan ja liiketoiminnan tulokset
21577:
21578: 60. Yhteenveto kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan kustannusvastaavuuslaskelmista 1997
21579: Tulot Kustannukset Yli/alijäämä
21580: 1 000 mk
21581:
21582: Kauppa- ja teollisuusministeriö ...................................................... 4 732 1 921 2 811
21583: Työvoima- ja elinkeinokeskukset .................................................... 3 193 4177 -984
21584: Kuluttajavirasto ................................................................................ 2 414 3 263 -849
21585: Elintarvikevirasto ............................................................................. 117 179 -62
21586: Patentti- ja rekisterihallitus ............................................................ . 150 773 141 635 9 138
21587: Mittatekniikan keskus ...................................................................... 5 851 6 055 -204
21588: Geologian tutkimuskeskus .............................................................. 36341 34220 2 121
21589: Turvatekniikan keskus ..................................................................... 5 380 7 170 -1790
21590: Valtion teknillinen tutkimuskeskus ................................................. 433 991 420 533 13458
21591: Teknologian kehittämiskeskus ........................................................ 2 836 1 526 1 310
21592: Sähkömarkkinakeskus ..................................................................... 3 295 2 830 465
21593: Matkailun edistämiskeskus ............................................................. 15 760 15 674 86
21594: Yhteensä ........................................................................................... 664683 639183 25500
21595: 84
21596:
21597: 61. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla toimivat valtionyhtiöt ja valtion osakkuusyhtiöt 1997
21598: Omistusosuus Tulos rahoitus- Liikevaihto Henkilöstö Valtion saa-
21599: Yhtiö (osuus, josta erien jälkeen milj.mk mat nettotulot
21600: luovuttu),% milj.mk milj.mk
21601: (Enso Oyj) (konserni) ................ 44,1 2 288 29 264 19 870
21602: {46,8 äänistä}
21603: Finntech Oy ...................................... 100,0 0,3 29 37
21604: Imatran Voima-konserni ................... 95,6 1 973 13 775 8 915
21605: lnspecta Oy ....................................... 100,0 2 49 150
21606: Kauppatalo Hansel Oy ...................... 100,0 9 784 150
21607: Kera Oyj ............................................ 100,0 271
21608: Kemijoki-konserni ............................. 67,0 (-11,2) 7 314 439 2 583,0
21609: Kemira-konserni ................................ 53,4 864 14386 10 392
21610: Neste-konserni .................................. 83,2 983 45660 8704
21611: (Outokumpu-konserni) ................. 39,9 975 19 055 13 734
21612: (Partek Oyj Abp) ............................ 30,4 (-73 Sisu) 570 10 744 10 464 95,2
21613: Patria lndustries Oy .......................... 100,0 0,6 995 2 347
21614: (Rautaruukki-konserni) ................ 42,2 (-26,7) 1 004 13 650 12 705 1 072,0
21615: Saimaan Kanavalaivat Oy ................ 96,6
21616: Solidium Oy ...................................... 100,0 -36,3 101
21617: (Suomen Kantaverkko Oyj, ........ 12,3 135 448 991
21618: Fingrid) {16,4 äänistä}
21619: Suomen Teollisuussijoitus Oy ......... 100,0 5,7 12 5
21620: Suomen Vientiluotto Oy* ................. 100,0 133
21621: (Valmet-konserni) .......................... 20,1 1 018 12 313 13 480
21622: Vapa-konserni ................................... 100,0 245 1 861 1 119
21623: Yhteensä ........................................... 3 750,2
21624:
21625:
21626:
21627:
21628: 3.11. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
21629:
21630: Ympäristön muutoksia solla. Maastrichtin sosiaalipöytäkirja liitettiin
21631: osaksi perustamissopimusta sekä yhteisön toimi-
21632: Sosiaaliturvan merkitys kansalaisten kohtuul- valta kasvoi sosiaalisen syrjäytymisen alueella.
21633: lisen toimeentulon, sosiaali- ja terveyspalvelujen Euroopan talous- ja rahaliiton 3. vaiheen valmis-
21634: sekä yhteiskunnallisen vakauden turvaajana ko- telutyön yhteydessä Suomessa laadittiin arvioita
21635: rostui lamavuosina. Kansantalouden kasvu ja EMU :n vaikutuksesta sosiaaliturvaan.
21636: työllisyyden koheneminen alensivat v. 1997 sosi-
21637: aaliturvaan kohdistuvia menopaineita. Pitkäai-
21638: kaistyöttömyys säilyi silti sosiaali- ja terveyspoli-
21639: tiikan haasteena. Se voimistaa osaltaan syrjäyty- Sosiaaliturvan kustannukset ja käyttö
21640: miskehitystä.
21641: Sosiaaliturvajärjestelmän rakenteellisen ke- Sosiaalimenot olivat v. 1997 kaikkiaan noin
21642: hittämisen, säästöjen sekä työeläkejärjestelmää 196 mrd. mk. Valtion budjetin kautta sosiaalime-
21643: koskeneiden uudistusten vuoksi sosiaalimenojen noista rahoitetaan noin kolmannes. Sosiaali- ja
21644: pitkän aikavälin rahoitus on nyt kestävämmällä terveysministeriön pääluokan osuus oli noin
21645: pohjalla. 22 % kaikista menoista (kuvio 23). Suurimmat
21646: Kesäkuussa 1997 sovittu Amsterdamin sopi- pääluokan menoerät olivat siirtomenot kotitalo-
21647: mus vahvisti kansanterveyden asemaa EU:n ta- uksille sekä kunnille ja kuntayhtymille.
21648: 85
21649:
21650: Kuvio 23.
21651: VALTION TALOUSARVION KAUTTA
21652: RAHOITETTAVIEN SOSIAALIMENOJEN
21653: OSUUS KAIKISTA SOSIAALIMENOISTA V.1997
21654:
21655: STM
21656:
21657: STM- laskennalliset
21658: valtionosuudet kunnille
21659: 7,2%
21660:
21661: Budjetin ulkopuolinen VM6,5%
21662: rahoitus
21663: TM3,9%
21664: 66,4%
21665: YM 1,2%
21666:
21667:
21668: eläkerahastoon
21669: 0,4%
21670:
21671:
21672: Suomen talouden lama nosti sosiaalimenojen Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuottee-
21673: BKT-osuuden selvästi eurooppalaista keskita- seen laski v. 1997 vajaaseen 32 prosenttiin. Tämä
21674: soa korkeammalle. Vuodesta 1994 lähtien sosi- on lähellä tavoitetta, jonka mukaan sosiaalime-
21675: aalimenot ovat kasvaneet bruttokansantuotetta nojen BKT-osuus painuisi alle 30 prosentin vuo-
21676: hitaammin. Sosiaali- ja terveysministeriön pää- teen 2000 mennessä. Korkeimmillaan, v. 1993,
21677: luokan osuus on pienentynyt säästöjen myötä. sosiaalimenojen osuus oli 37 % (taulukko 62).
21678:
21679:
21680: 62. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan menojen osuus kaikista sosiaalimenoista
21681: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997
21682: Kaikki sosiaalimenot, mrd. mk .............................. 137,0 155,4 170,8 178,0 184,4 187,8 193,8 196,5
21683: STM:n pääluokan menot, mrd. mk ....................... 39,0 51,8 53,9 53,8 53,6 50,5 48,2 45,7
21684: Sosiaalimenot/ BKT,% .......................................... 26,6 31,7 35,8 36,9 36,1 34,1 33,8 31,6
21685:
21686: Sosiaaliturvan käyttö huuseläkeläisten luku jatkaa kasvuaan väestön
21687: vanhetessa. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on aiem-
21688: Sosiaaliturvan varassa elävien kansalaisten paa vähemmän. Vuonna 1997 eri sosiaaliturva-
21689: lukumäärä kasvoi 1990-luvulla. Työttömyystur- etuuksia saavien yhteismäärä aleni (taulukko
21690: vaa ja toimeentulotukea sai yhä useampi. Van- 63).
21691:
21692: 63. Sosiaaliturvaetuuksien saajat, (1000 henkilöä)
21693: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997
21694: Eläkkeensaajat yhteensä* ..................................... 1 097 1106 1 118 1 133 1147 1 157 1 170 1 184
21695: - vanhuuseläke ..................................................... 737 751 763 777 789 804 823 832
21696: - työkyvyttömyyseläke ........................................ 301 305 309 310 311 310 302 303
21697: -yksilöllinen varhaiseläke ................................ 43 50 56 60 63 63 57 55
21698: - työttömyyseläke ................................................ 55 48 44 43 43 39 41 44
21699:
21700: Työttömyyspäiväraha ............................................ 289 563 795 920 896 807 774 745
21701: Sairauspäiväraha ................................................... 398 385 355 293 283 284 275 272
21702: Vanhampainraha (äidit) ......................................... 111 112 115 112 110 108 105 102
21703: Kotihoidon tuki ....................................................... 81 85 93 96 95 84 74 84
21704: Toimeentulotuki** ................................................. 314 396 465 528 578 597 610 602
21705: *ei sisällä vain perhe-eläkettä saavia
21706: **saajia vuoden aikana
21707: 86
21708:
21709: Kuvio 24.
21710: SOSIAALIMENOT MENOLAJEITTAIN V. 1997,
21711: PROSENTTIA KAIKISTA MENOISTA (ARVIO)
21712:
21713: Muut4%
21714:
21715:
21716:
21717:
21718: Kuntien avustukset
21719: 3%
21720: Valtion avustukset
21721: 6%
21722: Työttömyysturva
21723: 10% Sairausvakuutus 3%
21724: 9%
21725:
21726:
21727: Sosiaaliturvan rahoitus muun muassa ehkäisevän toiminnan osa-alueita
21728: (kuvio 24). Siirtomenojen tuloksellisuuden ar-
21729: Suomalainen sosiaaliturva rahoitetaan työn- viointia vaikeuttaa mitattavissa olevien tavoittei-
21730: antajilta ja vakuutetuilta kerättävin maksuin den puute. Sosiaali- ja terveyspalveluihin budje-
21731: sekä verorahoituksella. Rahoitusmuutosten ta- tin kautta kanavoituvan rahoitusosuuden vaiku-
21732: voitteena oli selkeyttää kuntien ja valtion välistä tusta on hankala erottaa.
21733: rahoitusvastuuta sekä lisätä vakuutusperiaatet- Sosiaali- ja terveysministeriön keskeisenä ta-
21734: ta. Rahoitusratkaisuilla hillitään kustannuksia ja voitteena oli säästöjen kohdentaminenja sosiaa-
21735: aktivoidaan työntekoon. Valtio ja kunnat rahoit- liturvajärjestelmän rakenteellinen kehittäminen
21736: tivat v. 1996 sosiaalimenoista noin 43 %, työnan- siten, että se tukisi kansantalouden elpymistä ja
21737: tajat runsaan kolmanneksen sekä vakuutetut parantaisi työllisyyttä. Hallitusohjelman sosiaa-
21738: 13 %. Asiakasmaksuina kerättiin 4 %. Eläkejär- li- ja terveyspoliittiset linjaukset korostivat työn
21739: jestelmän pääomatuottojen osuus oli 7 %. tekemisen ensisijaisuutta,järjestelmien selkeyttä-
21740: Yhtenäistä, eurooppalaista sosiaaliturvan ra- mistä sekä peruspalvelujen turvaamista. Vuonna
21741: hoitusmallia ei ole. Julkisen sektorin, työnantaji- 1997 toteutettiin työttömyysturvajärjestelmän
21742: en ja vakuutettujen rahoitusvastuut vaihtelevat kokonaisuudistus, kannustinloukkukokonai-
21743: maittain. Suomen järjestelmässä julkisen sekto- suus sekä jatkettiin kuntien valtionosuusjärjes-
21744: rin osuus on suurempi ja vastaavasti vakuutettu- telmän uudistamista. Tavoitteet tuli toteuttaa
21745: jen osuus pienempi kuin EU:ssa keskimäärin. niin, että samalla huolehditaan väestön perustoi-
21746: meentulosta sekä peruspalveluiden saatavuudes-
21747: ta.
21748: Sosiaali- ja terveyspolitiikka
21749:
21750: Sosiaalimenoilla rahoitetaan kansalaisten toi-
21751: meentuloturva, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä
21752:
21753: Kotitalouksien toimeentulo
21754:
21755: 64. Kotitalouksien toimeentulon kehitys
21756: 1995 1996 1997*
21757: Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot henkilöä kohden, mk 1997 hinnoin ..... . 61 800 62 200 64 600
21758: Köyhyysaste, < 50% mediaanituloista, kotitalouksien osuus ............................... . 2,4 3,1
21759: *ennuste
21760: 87
21761:
21762: Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä dettehtävien sisäiseen järjestelyyn, eriyttämiseen
21763: olevat tulot ovat kasvaneet viime vuosina. Sa- sekä erityisosaamisen hankintaan.
21764: malla tuloerot kääntyivät kasvuun. Pienituloisen Vuoden 1997 työttömyysturvauudistusten
21765: väestön osuutta kuvaava köyhyysaste kääntyi tarkoituksena oli keskittää huomio aktiiviseen
21766: lievästi nousuun (taulukko 64). Suomen köy- työnhakuun ja ammatillisten valmiuksien ylläpi-
21767: hyysaste on kuitenkin edelleen OECD-maiden tämiseen passiivisen tulonsiirron sijasta. Uudis-
21768: alhaisimpia (taulukko 65). tuksista merkittävin oli työttömyyspäivärahan
21769: saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon
21770: 65. Köyhyysaste eräissä OECD-maissa 1994/1995 pidentäminen kuudesta kuukaudesta kymme-
21771: %väestöstä, jonka tulot alle 50% neen kuukauteen. Vakuutusperiaatetta vahvis-
21772: mediaanista tettiin siten, että työttömyyspäivärahan taso
21773: 17,1
21774: määräytyy aina työssäoloehdon täyttävästä
21775: USA
21776: Italia 14,2 työstä saadun palkan perusteella. Lisäpäiväoike-
21777: Australia 9,5 uden ikäraja nostettiin 57 vuoteen.
21778: Saksa 9,1 Koulutusvakuutuksen osalta otettiin käyt-
21779: Kanada 8,9 töön ensimmäinen ikääntyneille pitkäaikais-
21780: Ranska* 6,8 työttömille suunnattu osa elokuun 1997 alusta.
21781: Ruotsi 6,7
21782: 6,1
21783: Sen käyttö jäi selvästi odotettua vähäisemmäksi.
21784: Hollanti
21785: Tanska 5,0
21786: Suomi 4,9
21787: * 1990 Perheturva
21788:
21789: Tuloeroja kasvattivat noususuhdanteen aika- Lapsilisäjärjestelmän tavoitteena on tasata
21790: nakin korkeana pysynyt työttömyys ja toimeen- lapsista perheille aiheutuvia kustannuksia. Lap-
21791: tuloturvaetuuksien leikkaukset. Tulonsiirtojen silisien tasoon ei tehty muutoksia v. 1997. Synty-
21792: merkitys tuloerojen tasaajana säilyi suurena. vien lasten määrä aleni 59 900 lapseen, mikä
21793: vähensi sekä lapsilisälasten (1 090 000 lasta) että
21794: vanhempainpäivärahan saajien (143 000) mää-
21795: rää.
21796: Toimeentuloturvan alue
21797:
21798: Työttömyysturva Sairausturva
21799:
21800: Työttömyysturvan ansio- ja peruspäivärahan Sairauspäivärahan käyttö laski edelleen (vuo-
21801: saajien määrä väheni edelleen v. 1997. Myös työ- den aikana 271 800 saajaa). Sairausvakuutuksen
21802: markkinatuen käyttö aleni. kustantamat lääkkeiden omavastuukerrat nousi-
21803: Kertomusvuoden aikana yhteensä 15 työttö- vat, samoin yksityiset tutkimukset ja hoidot sekä
21804: myyskassaa sulautui toiseen kassaan. Suurilla matkakorvaukset. Vuonna 1997 sairauspäivära-
21805: työttömyyskassoilla on paremmat mahdollisuu- han tasoon ei tehty muutoksia.
21806:
21807:
21808:
21809: Eläketurva
21810:
21811: 66. Eläkkeensaajat
21812: 1995 1996 1997*
21813: Vanhuuseläkkeen saajat 31.12 .................................................................................. 804100 822 500 832 000
21814: Vanhennetun vanhuuseläkkeen saajat 31.12 .......................................................... 42400 52 500 60 000
21815: Osa-aikaeläkkeen saajat 31.12 .................................................................................. 5 400 6100 7 100
21816: Työkyvyttömyyseläkkeen saajat 31.12 ..................................................................... 309 500 301 800 303 000
21817: Yksilöllisen varhaiseläkkeen saajat 31.12 ................................................................ 63 400 57 100 55 000
21818: Työttömyyseläkkeen saajat 31.12 ............................................................................ 39100 41 400 44000
21819: Perhe-eläkkeen saajat 31.12 ..................................................................................... 260100 267 600 272 700
21820: *ennuste
21821: 88
21822:
21823: Vuoden 1997 alusta kansaneläkkeen pohjaosa mk. Lakisääteisen yksityisen hoidon tuen menot
21824: ja lisäosa yhdistettiin yhdeksi kansaneläkkeeksi. puolestaan olivat noin 35 milj. mk.
21825: Ulkomailta maksettavat työ- tai kansaneläkkeet Kunnallisessa päivähoidossa oli syksyllä 1997
21826: luetaan nykyisin tuloksi kansaneläkettä määrät- 12 000-13 000 alle kouluikäistä lasta enemmän
21827: täessä. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien kuin kaksi vuotta sitten, jolloin päivähoidon sub-
21828: työntekijöiden sosiaaliturvan parantamista val- jektiivisen oikeuden laajennus tuli voimaan.
21829: misteltiin. Vuoden 1998 alusta lähtienjokaisesta Kunnan järjestämässä päivähoidossa oli joko
21830: palkkamarkasta maksetaan eläkemaksua ja elä- kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti 203 000 alle
21831: kettä syntyy myös lyhyissä työsuhteissa. kouluikäistä lasta.
21832: Vuoden 1997 ennakkotietojen perusteella toi- Enin osa kunnista pystyi v. 1997 järjestämään
21833: meentuloturvalle asetetut tavoitteet saavutettiin. päivähoitopaikan kaikille sitä hakeneille. Sen si-
21834: Sosiaaliturvan ja verotuksen muutokset kohdis- jaan kaikki kunnat eivät pysty tarjoamaan lap-
21835: tuivat kohtuullisen tasaisesti eri kotitalouksiin selle aina vanhempien toivomaa hoitomuotoa.
21836: tai tulotasoihin. Lamavuosina pienituloiset jou- Yksityisen päivähoidon osuus säilyi pienenä.
21837: tuivat taloudellisesti tiukimmalle, kun käytettä-
21838: vissä olevien tulojen pelivara kaventui. Kotitalo-
21839: uksien riippuvuus tulonsiirroista on kasvanut Vanhusten palvelut
21840: 1990-luvulla.
21841: Vanhusten pitkäaikainen laitoshoito väheni
21842: edelleen. Vanhainkodeissa on keskimäärin aiem-
21843: Sosiaali- ja terveyspalvelut paa huonokuntoisempia vanhuksia. Laitoshoi-
21844: don henkilökuntaa on vähennetty ja korvattu
21845: Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveyden- tilapäisellä työvoimalla. Se heikensi laadukkaan
21846: huollon menot olivat valtion budjetissa v. 1997 hoidon mahdollisuuksia. Suhteellisen vähän
21847: 14,9 mrd. mk. Pääosa, 13,5 mrd. mk, maksettiin apua tarvitsevat ovat aiempaa useamminjääneet
21848: kunnille käyttökustannusten valtionosuutena kunnallisten palvelujen ulkopuolelle. Maksujen
21849: puhtaasti laskennanisin perustein. Kuntien so- korotukset saattoivat nostaa kotipalvelujen ha-
21850: siaali- ja terveystoimen menot olivat arviolta 56,2 kukynnystä.
21851: mrd. mk. Valtionosuus oli keskimäärin vajaa nel-
21852: jännes kuntien koko sosiaali- ja terveydenhuol- Vammaispalvelut
21853: lon menoista. Osuus on supistunut viime vuosi-
21854: na. Kehitysvammahuollossa muutos laitoshoi-
21855: Kuntien väliset erot sosiaali- ja terveyden- dosta avohuoltoon jatkui. Tutkimusten mukaan
21856: huollon kustannuksissa olivat edelleen suuret. avohuollossa olevien kehitysvammaisten elä-
21857: Osa kunnista käytti huomattavasti enemmän ra- mänlaatu parani. Suurin osa nykyisin laitoshoi-
21858: haa kuin tarve edellyttäisi ja osa kunnista vastaa- dossa olevista kehitysvammaisista vaatii paljon
21859: vasti huomattavasti vähemmän. Sosiaali- ja ter- hoitoa ja huolenpitoa.
21860: veydenhuoltoon käytettävän rahamäärän suo-
21861: raa yhteyttä palvelutasoon ei ole osoitettu.
21862: Terveyspalvelut
21863: Sosiaalipalvelut 67. Perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon palve-
21864: lut
21865: Pienten lasten hoito
21866: 1996 1997•1
21867: Pienten lasten hoidon tukijärjestelmän uudis- Perusterveydenhuolto
21868: tus (1.8.1997 lukien) laajensi järjestelmää siten, - käynnit/1000 asukasta ....................... . 4969 5 200
21869: että vanhemmat voivat valita lapselleen kunnan - hoitojaksot vuodeosastolla/1000 as. 56 58
21870: -hoitopäivät vuodeosastolla/1000 as. 1 624 1 650
21871: järjestämän päivähoitopaikan, hoitaa lasta koti-
21872: hoidon tuella taijärjestää päivähoidon yksityisen Erikoissairaanhoito
21873: hoidon tuen turvin. Päivähoitomaksut yhtenäis- - avohoitokäynnit/1000 asukasta ........ . 1 161 1 200
21874: tettiin koko maassa. - hoitojaksot vuodeosastolla/1000 as. 184 185
21875: -hoitopäivät vuodeosastolla/1000 as. 1182 1 130
21876: Lakisääteisen kotihoidon tuen menot olivat v.
21877: 1997 noin 1,86 mrd. mk ja kuntaiisien 147 milj. " 1 Arvio
21878: 89
21879:
21880: Perusterveydenhuollon voimavaroissa, palve- paturmien luku kasvoi hieman edellisen vuoden
21881: lujen saatavuudessa ja hoitokäytännöissä oli tasosta (134 000).
21882: huomattavia eroja toimintayksiköiden välillä. Työsuojelupiirit huolehtivat työsuojelusta
21883: Perusterveydenhuollon väestövastuu laajeni alueellisesti. Työpaikkatarkastuksia tehtiin v.
21884: edelleen. Hoitoon pääsy terveyskeskukseen no- 1997 noin 32 000. Varsinaisten työpaikkatarkas-
21885: peutui parantaen hoidon jatkuvuutta. tusten lisäksi samana vuonna oli noin 4 300 muu-
21886: Terveydenhuollon kustannukset kääntyivät ta toimenpidettä (luvat, lausunnot, luennot, neu-
21887: uudelleen kasvuun. Lähetteiden määrät erikois- vonta). Asiakaspalvelukysyntään (n. 140 000 ky-
21888: sairaanhoitoon kasvavat jatkuvasti. Teknolo- selyä vuosittain) pystyttiin vastaamaan tavoit-
21889: gian kehittyessä painopiste siirtyy kohti avohoi- teen mukaisesti. Asiakaskyselyjen perusteella
21890: tokäyntejä. Palvelurakenteen muutos on siirtä- työsuojelupiirien asiakaspalveluun ollaan pää-
21891: nyt vastuuta hoivasta ja merkittävästä osasta sääntöisesti tyytyväisiä.
21892: perushoitoa sosiaalihuollon laitoksiin ja palve-
21893: luihin.
21894: Hallinnonalan maksullinen palvelutoiminta
21895:
21896: Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa
21897: toimii tutkimus- ja kehittämislaitoksia sekä lä-
21898: Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan ta- hinnä hallinnollisia tehtäviä hoitavia lupa- ja val-
21899: voitteena on luoda edellytyksiä ja mahdollisuuk- vontaviranomaisia. Kullekin virastolle asetettiin
21900: sia ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Vuo- tulostavoitteet, jotka kirjattiin ministeriön ja lai-
21901: den 1997 budjetissa terveyskasvatuksen ja -val- toksen väliseen tulossopimukseen. Hallinnon-
21902: vonnan 42,85 milj. markan määrärahasta 5 milj. alan virastoissa ja laitoksissa työskenteli kerto-
21903: mk osoitettiin terveysvalvontaan, 5 milj. mk tar- musvuoden lopussa noin 2 530 henkilöä. Netto-
21904: tuntatautien valvontaan ja 32,85 milj. mk terve- budjetoidun toiminnan osuus oli yhteensä 140,2
21905: yskasvatukseen ja päihteiden käytön sekä tupa- milj. mk.
21906: koinnin vähentämiseen. Vuonna 1997 tutkimus- ja kehittämislaitosten
21907: Terveyden edistämisen määrärahan käytön asiantuntemuksen käyttö sekä t&k-toiminnan
21908: painoalueina olivat lasten ja nuorten terveys ja volyymi optimoitiin. Julkaisutoiminta kasvoi tai
21909: hyvinvointi sekä syrjäytymisen ehkäisy. Paino- pysyi aiemmalla tasolla. Lupa- ja valvontaviras-
21910: alueena on myös väestön terveyden ja toiminta- tojen osalta lupien käsittelyaikoja voitiin lyhen-
21911: kyvyn parantaminen. tää ja tehostaa toimintaa muiltakin osin. Tavoit-
21912: Väestön ravitsemustottumusten myönteinen teenasettelun selkeyttämisessä ja tulostavoittei-
21913: kehitys jatkui ja tartuntatautitilanne pysyi hyvä- den kirjaamisessa oli kehittämistarvetta. Laitok-
21914: nä. Päihteiden käytössä ja tupakoinnissa koko sia koskeneiden budjetin lukuperustelujen ja tu-
21915: 1990-luvun vallinnut hyvä kehityssuunta pysäh- lossopimusten yhteys ei kaikilta osin muodosta-
21916: tyi kääntyen jopa huonommaksi. Kansalaisten nut vielä selkeää kokonaisuutta.
21917: ostovoiman kasvu lisäsi tupakan ja alkoholin
21918: kulutusta.
21919: Alko-Yhtiöt Oy
21920:
21921: Työolot ja työsuojelu Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan
21922: kuuluva valtionyhtiö on Alko-Yhtiöt Oy tytär-
21923: Työsuojelun tavoitteena on työikäisen väes- yhtiöineen eli Alko-Yhtiöt konserni. Alko-Yh-
21924: tönja työyhteisöjen työ- ja toimintakyvyn edistä- tiöt Oy perustettiin 1.1.1995 ja se syntyi siten, että
21925: minen sekä työympäristön turvallisuus ja toimi- kansallinen alkoholiyhtiö Oy Alko Ab yhtiöitet-
21926: vuus. Työsuojelutoiminta kehittyi myönteisesti tiin ja samalla sen nimi muutettiin Alko-Yhtiöt
21927: ja työolot parantuivat. Oy:ksi. Yhtiö perusti tuolloin kaksi tytäryhtiötä
21928: Työpaikalla surmansa saaneiden määrä on Alko Oy:n ja Primalco Oy:n. Joulukuussa 1996
21929: pienentynyt puoleen 15 vuodessa. Viime vuosina konserniin perustettiin uusi tytäryhtiö Havistra
21930: tapauksia on ollut 50-65 vuodessa. Ammatti- Oy.
21931: tautien vuosittainen määrä (noin 5 800) on viime Alko Oy jatkaa Oy Alko Ab:n myyntitoimin-
21932: vuosina pienentynyt. Sen sijaan henkiseen hyvin- toja ja sillä on uuden alkoholilain (1 143/94) mu-
21933: vointiin liittyvät asiat ovat korostuneet. Työta- kaan tietyin poikkeuksin yksinoikeus alkoholi-
21934: 12 380217L
21935: 90
21936:
21937: Maksoilinen palvelutoiminta
21938:
21939: 68. Hallinnonalan maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma*)
21940: Kustannuslaji STM Stakes TEO KTL STTV STUK LL
21941: Milj.mk julk.oik./ liiketal.
21942: TUOTOT ............................................ 18,6 37,5 2,7 15,0 15,5 37,7 18,9 39,2
21943:
21944: KUSTANNUKSET
21945: Erilliskustannukset**)
21946: Työkustannukset .............................. 12,0 8,4 1,4 5,5 11,7 19,8 8,1 21,0
21947: Matkat ............................................... 0,1 3,2
21948: Aineet ja tarvikkeet .......................... 0,7 0,3 0,0 2,4 0,2 1,7 1,8
21949: Ostetut palvelut ................................ 1,3 13,3 0,8 7,5 2,9 5,7
21950: Toimitilakustannukset ..................... 1,0 0,4 3,3
21951: Pääomakustannukset ...................... 0,0 0,8 0,7 0,7 2,8
21952: Muut erilliskustannukset ................. 0,4 14,8 0,1 0,9 0,2 1,0 2,4
21953: Erilliskustannukset yhteensä .......... 15,5 40,8 1,6 10,4 11,7 28,4 14,4 37,0
21954:
21955: Käyttöjäämä ..................................... 3,1 -3,3 1,2 2,4 3,8 9,3 4,5 2,2
21956: Osuus yhteiskustannuksista ........... 0,1 2,4 0,2 3,5 2,2 9,4 4,5 3,9
21957: KOKONAISKUSTANNUKSET ......... 15,6 43,3 1,8 13,9 13,9 37,8 18,9 40,9
21958:
21959: YLIJÄÄMÄ (+) ALIJÄÄMÄ (-) .......... 3,0 -5,7 1,0 1'1 1,6 -0,1 -0,0 -1,7
21960:
21961: *) TTL ei sisälly taulukkoon, koska sen lainsäädännöllinen asema poikkeaa muista laitoksista.
21962: **) Erilliskustannusten jaottelu poikkeaa laitoksittain.
21963:
21964: juomien vähittäismyyntiin. Primalco Oy jatkaa markkaan, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen
21965: Oy Alko Ab:n teollisuustoimintoja, muun muas- 6,9 %. Tilikauden voitto oli 1 705 milj. mk
21966: sa alkoholijuomien valmistusta. Kolmas, jo pit- ( +4, 1 %). RA Y:n palveluksessa työskenteli tili-
21967: kään toiminut tytäryhtiö on majoitus- ja ravitse- kauden lopussa yhteensä 1 579 henkilöä, joista
21968: mispalveluja hoitava Arctia Oy. Havistra Oy kokoaikaisia 787 ja osa-aikaisia 792 työntekijää.
21969: aloitti toimintansa toukokuussa 1997. Havistra
21970: Oy vastaa alkoholijuomamerkkien tukkumyyn-
21971: nistä ja jakelusta Itämeren alueella ja Suomessa. 69. Alko-Yhtiöt Oy:n keskeiset tunnusluvut
21972: Omistaja osallistui merkittävällä tavalla Alko- 1995 1996 1997
21973: Yhtiöiden kehittämiseen vuoden 1997 aikana.
21974: Talouspoliittinen ministerivaliokunta velvoitti Liikevaihto, milj. mk ................... . 3 356 3 265 3 663
21975: Vienti ja ulkomaiden toiminta,
21976: 24.6.1997 sosiaali- ja terveysministeriön valmis- osuus liikevaihdosta% .............. . 12 15 11
21977: telemaan ne toimenpiteet, joiden perusteella Liikevoitto, milj. mk .................... . 362 309 341
21978: Alko Oy voidaan erottaa Alko-Yhtiöt konsernis- Voitto ennen satunnaiseriä,
21979: ta niin, että erottaminen on myös valtion omis- milj.mk ....................................... . 338 316 342
21980: tuksen arvokehitys huomioon ottaen perustel- Tilikauden voitto, milj. mk ......... . 313 221 223
21981: tua. Bruttoinvestoinnit, milj. mk ...... . 104 490 345
21982: Taseen loppusumma, milj. mk .. 3 948 3936 3 876
21983: Omavaraisuusaste% ................. . 15 14 52
21984: Sijoitetun pääoman tuotto% .... . 15 14 15
21985: Raha-automaattiyhdistys Henkilöstö ................................... . 4 036 3 869 4133
21986:
21987: Raha-automaattiyhdistyksen tehtävänä on 70. Raha-automaattiyhdistyksen keskeiset tunnuslu-
21988: harjoittaa yksinoikeudella raha-automaatti- ja vut
21989: kasinopelitoimintaa Suomessa. Raha-automaat- 1995 1996 1997
21990: ti-yhdistyksen voitto käytetään terveyden ja sosi-
21991: aalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Liikevaihto, milj. mk ........... . 2 272,5 2 378,4 2 543,1
21992: Käyttökate, milj. mk ........... . 1 607,0 1 700,4 1 813,1
21993: RA Y:n liiketoimintaan kuuluvat yrittäjien ti- Tilikaud. voitto, milj. mk .... . 1 563,1 1 638,3 1 705,3
21994: loihin sijoitetut raha-automaatit ja kasinopelit, Tilikauden voitto, % ........... . 68,8 68,9 67,0
21995: RA Y:n omat pelisaliketjut, ravintolakasinopelit Palkkakustann., milj. mk .... . 213,4 217,9 224,1
21996: ja Casino RAY. Liikevaihto nousi 2 543 milj. Henkilöstö .......................... . 1 661 1 585 1 579
21997: 91
21998:
21999:
22000: 3.12. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
22001:
22002: Toimintaympäristö lisistä. Vuosina 1995-1997 työllisten määrä on
22003: lisääntynyt yhteensä noin 115 000 henkilöä. Sa-
22004: Vahvan talouskasvun vauhdittamana työlli- manaikaisesti työhallinnon tukitoimin työllistet-
22005: syys on Suomessa kohentunut yhtäjaksoisesti jo tyjen määrä on noussut vajaalla 10 OOO:lla,joten
22006: kolmen vuoden ajan. Vuonna 1997 työllisiä oli ilman palkkasubventioita lisätyöpaikkoja on
22007: keskimäärin 2 170 000 henkilöä, mikä on lähes syntynyt kaikkiaan yli 100 000. Nettolisäys koos-
22008: 45 000 enemmän kuin vuosi sitten. Osa-aikatyös- tuu yksinomaan yksityisen sektorin työpaikois-
22009: sä työskenteli 238 000 henkilöä eli liki 11 %työ!- ta.
22010:
22011:
22012: Kuvio 25.
22013:
22014: TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ JA TYÖTTÖMIEN
22015: TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA
22016: henkeä %-osuus
22017: 120000~--------------------------------------------~30
22018:
22019:
22020: 100000
22021:
22022: 80000
22023:
22024: 60000
22025:
22026: 40000
22027:
22028: 20000 5
22029:
22030:
22031: c w
22032: z~
22033: ~
22034: ~
22035: ::1
22036: c llol::
22037: a:: == > 3
22038: ::1
22039: ==
22040: c;;
22041: ::1
22042: ...
22043: ::1 ::1
22044: llol::
22045: •C
22046: :t:
22047: llol:: ::1
22048: rn
22049: s2rn
22050: 0
22051: ::1
22052: ~
22053: c
22054: rn ~
22055: c:::::J Työttömät 1996 -Työttömät 1997
22056: -4-0suus työvoimasta 1996 --Osuus työvoimasta 1997
22057:
22058:
22059:
22060: Toiminta tulosalueittain ensisijaisuutta. Strategiassa painotetaan myös
22061: toiminnan ohjautumista toimintaympäristön ja
22062: Työvoimapolitiikan toimeenpanossa on otet- asiakkaiden tarpeista sekä yksilöllisesti laadittu-
22063: tu huomioon hallitusohjelman ja Suomen työlli- jen toimintasuunnitelmien merkitystä. Työvoi-
22064: syysohjelman linjaukset, joiden mukaisesti työ- mapoliittisten toimenpiteiden volyymia on nos-
22065: voimapolitiikan keskeisenä tehtävänä on nähty tettu, mutta samalla painottaen toimenpiteiden
22066: toisaalta talouskasvun tukeminen ja toisaalta jälkeistä työhönsijoittumista avoimille työmark-
22067: kasvun kautta avautuvien työllistymismahdolli- kinoille ja tavoitetta kehittää toimenpiteiden
22068: suuksien hyödyntäminen. avulla työttömien työmarkkinavalmiuksia.
22069: Työnhakijoiden palvelussa valittu strategia Työnantajiin suuntautuvassa palvelussa ko-
22070: korostaa yleisille työmarkkinoille sijoittumisen rostuu peruslinjauksena työvoiman saatavuuden
22071: 92
22072:
22073: ja laadun turvaaminen, työpaikkojen laadukas 72. Työnvälityksen tulostavoitteiden toteutuminen
22074: täyttäminen työnvälityksen avulla ja työvoima- 1995 1996 1997 Tavoi-
22075: varojen kehittäminen koulutuksellisin toimenpi- te1997
22076: tein rekrytoivien yritysten tarpeisiin.
22077: Työttömyyden rakenteesta johtuen strategi- Uudet avoimettyö-
22078: aan on sisältynyt myös sosiaalipoliittinen ulottu- paikat (keskimäärin
22079: kuukaudessa) .......... . 13215 15041 18904 18595
22080: vuus, vaikeimmin työllistyvien tilanteen helpot- Työnvälityksen
22081: taminen ja syrjäytymiskehityksen ehkäisy työ- markkina-osuus
22082: voimapolitiikan keinoin. Työvoimapoliittisilla ulkoisista hauista,% 67 71 68 70
22083: toimenpiteillä on edelleen tasattu myös alueelli- Työpaikkojen täyt-
22084: sia työttömyyseroja. tyminen työn suun-
22085: Vuoden 1997 käytettävissä olevat määrärahat niteltuun alkamis-
22086: ajankohtaan
22087: olivat vuoden 1997 talousarvion 13,8 mrd. mk mennessä,%
22088: sekä edellisiltä vuosilta siirtyneet 2,6 mrd. mk, työpaikoista ............ . 90,3 92,0 93,8 85
22089: yhteensä 16,5 mrd. mk.
22090: Kaikista päättyneistä työnhauista (1 301 807)
22091: 44 prosentin tuloksena oli sijoittuminen avoimil-
22092: 71. Työministeriön hallinnonalan menot, milj. mk le työmarkkinoille. Osuus on noussut hieman
22093: 1995 1996 1997 edellisestä vuodesta. Työnvälityksen osuus työn-
22094: 786,6 860,4 774,3
22095: haun päättymisen syynä on pysynyt edellisen
22096: Toimintamenot .........
22097: Työvoimapalvelut .... 2 041,5 2 363,7 2 282,7 vuoden tasolla. Omatoimisesti työtä saaneiden
22098: Työllisyyden hoito ... 8 363,9 9 525,5 8 675,7 osuus on edelleen merkittävä (38 % työnhaun
22099: siitä työmarkkina- päättymisen syistä). Työvoimatoimiston asia-
22100: tuki ........................ 3 997,5 5 329,2 5 040,9 kaspalvelussa on tuettu omatoimista työnhakua
22101: Palkkaturva .............. 171,3 165,5 117,0 lisäämällä ryhmäpalveluina annettavaa työnha-
22102: EU:n osarahoit- kukoulutusta sekä itsepalvelumenetelmien käyt-
22103: tamat
22104: toimenpiteet ............. 165,9 786,7 1 371,0 töä (mm. Internet).
22105: siitä EU:n osuus .... 79,4 382,0 683,7 Työvoimapalvelujen erityismenoihin käytet-
22106: Maahanmuutto- tiin kertomusvuonna 49 milj. mk ja muuttoturva-
22107: asiat .......................... 310,0 menoihin noin 10 milj. mk.
22108: Muut menot ............. 29,0 39,6 44,9
22109: Yhteensä .................. 11 558,3 13 741,5 13 575,7
22110: Ammatinvalinnanohjaus ja ammatillinen
22111: kuntoutus
22112:
22113: Ammatinvalinnanohjauksen tehtävänä on
22114: auttaa asiakkaaksi hakeutunutta henkilöä rat-
22115: Työmarkkinoiden toimivuuteen vaikuttaminen kaisemaan ammatinvalintaan, ammatilliseen ke-
22116: hitykseen ja työn saamiseen liittyviä kysymyksiä.
22117: Työnvälitys Asiakkaaksi hakeutumisen yleisimpiä syitä ovat
22118: vaikeudet päättää koulutus- ja ammattivaihto-
22119: Työnvälityksen tavoitteena on, että avoimet ehtojen välillä sekä epävarmuus soveltuvuudesta
22120: työpaikat täyttyvät nopeasti ja laadukkaasti ja tavoiteammattiin.
22121: että työnhakijat sijoittuvat mahdollisimman no- Henkilökohtaisen ammatinvalinnanohjauk-
22122: peasti työhön. sen asiakasmäärä oli v. 1997 kokonaisuudessaan
22123: Työnhakijoiden kokonaismäärä työnvälityk- 50 700. Asiakasmäärä kasvoi sekä henkilökoh-
22124: sessä laski edelleen edellisestä vuodesta. Vuoden taista ohjausta saaneiden (42 900) että päivystys-
22125: 1997 aikana työnvälitykseen ilmoittautui 972 354 asiakkaitten (7 800) ryhmässä. Asiakasmäärän
22126: työnhakijaa, mikä oli 35 900 työnhakijaa vähem- kokonaiskasvu oli 5 %edelliseen vuoteen verrat-
22127: män kuin v. 1996. Työttömiä työnhakijoista oli tuna.
22128: 758 119, kokonaismäärä laski edellisestä vuodes- Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on
22129: ta 41 088 työttömällä työnhakijalla. Uusien työt- edistää vajaakuntoisten ammatillista suunnitte-
22130: tömien työnhakijoiden virta on myös edelleen lua, työllistymistä ja työssä pysymistä. Vajaa-
22131: laskusuunnassa. kuntoisia työnhakijoita oli v. 1997 keskimäärin
22132: 93
22133:
22134: kuukaudessa 54 000 henkilöä, mikä on noin 7 % mien maanssa on havaittavissa lievää laskua.
22135: enemmän kuin edellisenä vuonna. Työhön tai Kertomusvuonna neuvontatapahtumissa oli asi-
22136: koulutukseen sijoittuneiden vajaakuntoisten akkaita yhteensä 627 000, kun edellisenä vuonna
22137: määrä oli noin 23 % suurempi kuin edellisenä asiakkaita oli 650 000. Poikkeuksen muodosta-
22138: vuonna. Yhteensä lähes 49 200 vajaakuntoista vat ohjaukselliset ryhmät, joiden määrä on hie-
22139: pääsi työhön tai koulutukseen, edellisenä vuon- man kasvanut.
22140: na vastaava luku oli 40 100. Vajaakuntoisten
22141: päättyneitä työttömyysjaksoja oli yhteensä
22142: 60 400, joista noin 72 % päättyi työhön sijoittu- Työvoimapoliittiset toimenpiteet
22143: misen tai koulutuksen aloittamisen johdosta.
22144: Vajaakuntoisten työllistyvyyden paranemi- Työvoimapoliittiset toimenpiteet pidettiin
22145: nen oli pääosin Suomen työllisyysohjelman edelleen hallitusohjelman mukaisesti ennätys-
22146: 1996-1999 sekä Euroopan sosiaalirahaston oh- korkealla tasolla. Eri toimenpiteissä olevia oli
22147: jelmien toimenpiteiden tulosta. Työhön yleisille kertomusvuonna keskimäärin noin 126 000 hen-
22148: työmarkkinoille sijoittui vajaat 25 200 vajaakun- kilöä. Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutukses-
22149: toista, edellisenä vuonna 19 100. Työvoimakou- sa oli vuoden aikana keskimäärin 37 000, työlli-
22150: lutuksen aloitti 8 900 vajaakuntoista, edellisenä syyden hoidon eri toimenpiteissä 55 000, EU:n
22151: vuonna 7 200. Muun koulutuksen aloitti noin osarahoittamissa toimenpiteissä 20 000 ja työ-
22152: 1 600 vajaakuntoista, edellisenä vuonna vajaat markkinatuen työharjoittelussa 10 000 henkilöä.
22153: 1 400. Työhönsijoituksia tukitoimenpitein teh-
22154: tiin yhteensä vajaat 13 200, edellisenä vuonna
22155: vajaat 12 200. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
22156: Työhönsijoittamiseen ja ammatinvalinnanoh-
22157: jauksen erityismenoihin käytettiin 44 milj. mk. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tar-
22158: koituksena on edistää ja ylläpitää työvoiman ky-
22159: synnän ja tarjonnan tasapainoa sekä torjua työt-
22160: Koulutus ja ammattitietopalvelu tömyyttä ja poistaa työvoimapulaa. Aikuisväes-
22161: tölle hankittava koulutus on pääasiassa ammatil-
22162: Koulutus- ja ammattitietopalvelun osalta lista. Koulutus kohdeunetaan erityisesti työttö-
22163: sekä neuvontatapahtumissa että neuvontaryh- miin ja työttömyysuhan alaisiin henkilöihin.
22164:
22165:
22166: 73. Työvoimakoulutuksen tulostavoitteiden toteutuminen
22167: 1995 1996 1997 Tavoite 1997
22168: Koulutuksessa olevat keskimäärin kk:ssa (ESR pl.) ........... . 32 861 37 161 37 068 36 710
22169: Ostetut opiskelijatyöpäivät (ESR pl.) ................................... . 7 115 000 8 276 000 8 141 000 8 400 000
22170: Ostetun opiskelijatyöpäivän keskihinta, mk ........................ 130 130 131 130
22171: Aloittaneita työttömiä vajaakuntoisia (ESR pl.) ................. . 4224 5 275 6342 5 000
22172:
22173: Koulutustoimenpiteiden vaikuttavuus
22174: Työhön sijoittuneet kaksi kuukautta koulutuksen jälkeen .. 9 806 12 792 21 212 1)
22175: -osuus,% ........................................................................ 38,7 41,2 56,6
22176: Työttömänä 3 kk koulutusjakson päättymisen jälkeen ..... . 27174 31073 28 595
22177: -osuus,% ........................................................................ 50,3 49,9 46,6 2)
22178: Työvoimapoliittisen toimenpiteen piirissä 3 kk koulutus-
22179: jakson päättymisen jälkeen .................................................. . 8 769 13 222 13 236
22180: -osuus,% ........................................................................ 16,2 21,2 21,6
22181: Työttömänä 3 kk koulutusjakson päättymisen jälkeen
22182: olevat pitkäaikaistyöttömät ................................................... 4 707 5 522 4 750
22183: -osuus,% ........................................................................ 58,8 59,9 56,0
22184: Työvoimapoliittisen toimenpiteen piirissä 3 kk koulutus-
22185: jakson päättymisen jälkeen olevat pitkäaikaistyöttömät .. . 1 572 2 279 2254
22186: -osuus,% ........................................................................ 19,6 24,7 26,6
22187:
22188: 1) Puolivuotistiedot.
22189: 2) Työvoimapiirikohtaiset tulostavoitteet 45-56 %.
22190: 94
22191:
22192: Koulutuksen kysyntä on edelleen ollut mitta- työllisyys on jonkin verran parantunut edellises-
22193: vaa. Työvoimakoulutukseen jätettiin noin tä vuodesta vaikka vaikeasti työllistyvien ryh-
22194: 256 000 hakemusta, mikä oli 13% enemmän mien määrä olikin aiempaa suurempi. Koulutuk-
22195: kuin edellisenä vuonna. Koulutuksen aloittanei- sen suorittaneista oli työttömänä 47 %. Edellise-
22196: ta oli kaikkiaan runsaat 134 000, joista koko- nä vuonna työttömänä oli 50%. Uudelleen työ-
22197: naan kansallisella rahoituksella järjestetyn kou- voimapoliittisin toimenpitein sijoitettuna oli
22198: lutuksen aloittaneita oli hieman yli 95 000. Kan- noin 22%.
22199: sallisen koulutuksen aloittaneiden määrä pysyi Työvoimakoulutuksen jälkeistä sijoittumista
22200: edellisen vuoden tasolla, joten aloittaneiden seurataan myös 2 kuukautta koulutuksenjälkeen
22201: määrän lisäys kohdistui Euroopan sosiaalirahas- tehtävällä sijoittumisseurannalla, joka kattaa
22202: to-ohjelmiin liittyvään koulutukseen. Koulutuk- myös yritysten sisäisen koulutuksen. Kertomus-
22203: sen aloittaneista noin 75% oli työttömiä, työttö- vuotta koskevien ennakkotietojen mukaan oli
22204: myysuhan alaisia tai 1omautettuja. Osuus on pie- koulutuksen jälkeen työssä 58 %ja työttömänä
22205: nempi kuin vuonna 1996 (85 %), koska ESR:n 34 %. Vuonna 1996 vastaavat luvut olivat 44% ja
22206: (Euroopan sosiaalirahasto) tavoiteohjelma 4:n, 45 %. Muutos aiheutui pääasiassa ESR-koulu-
22207: teollisuuden työntekijöiden sopeuttaminen raken- tuksenja yritysten sisäisen koulutuksen lisäänty-
22208: nemuutokseen, volyymi on kohonnut merkittä- neestä osuudesta. Kolmen kuukauden seuran-
22209: västi kertomusvuonna ja lisännyt työssä olevien nan ja tämän seurannan tiedot eivät ole suoraan
22210: suhteellista osuutta koulutuksessa. vertailukelpoisia, koska tässä seurannassa työssä
22211: Syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja pitkäaikais- jo ennen koulutusta olevien osuus on suurempi ja
22212: työttömien työhön paluun edistämiseksi koulu- lisäksi tässä seurannassa työssä koulutuksen jäl-
22213: tusta on kohdennetto aiempaa enemmän pitkään keen olevien osuudessa ovat mukana myös tuki-
22214: työttömänä olleille, vajaakuntoisille ja ikäänty- työhön sijoittuneet.
22215: neille. Vuonna 1997 työvoimakoulutuksen aloit- Työvoimakoulutuksen ostopalveluihin käy-
22216: taneista oli pitkäaikaistyöttömiä 19 900. Vajaa- tettiin yhteensä 1 072 milj. mk, josta koulutuksen
22217: kuntoisia koulutuksen aloittajia oli runsas 8 900. hankintaan käytettiin vajaat 1 066 milj. mk.
22218: Merkittävästi on noussut yli 50-vuotiaiden Opiskelijoiden koulutusaikaisen toimeentulon
22219: osuus; kertomusvuonna koulutuksen aloitti turvaamiseksi maksettiin opintososiaalisia
22220: 10 700 yli 50-vuotiasta kun vastaava luku edel- etuuksia runsaalle 64 000 opiskelijalle yhteensä
22221: lisenä vuonna oli 6 900. 1 149 milj. mk. Työmarkkinatukea maksettiin
22222: Kokonaan kansallisella rahoituksella toteu- työvoimakoulutuksessa opiskeleville 378,6 milj.
22223: tettavassa työvoimakoulutuksessa keskeisenä mk.
22224: tulostavoitteena oli Suomen työllisyysohjelman
22225: mukaisesti keskimäärin 36 500 henkilön taso. Työllisyyden hoito
22226: Koulutuksessa oli keskimäärin noin 37 100 hen-
22227: kilöä, joten asetettu tulostavoite saavutettiin. Palkkaperusteisella kansallisella tuella oli v.
22228: Työvoimakoulutushankintoihin oli käytettävis- 1997 työllistettynä keskimäärin 55 000 henkilöä,
22229: sä keskimäärin 130 mk opiskelijatyöpäivää koh- kun määrä v. 1995 oli 59 400 henkilöä. Vähennys
22230: ti. Koulutusta hankittiin 131 markan päiväkeski- oli 4 400 henkilöä. Asetettu tavoite keskimäärin
22231: hinnalla, joten tavoitteeseen ei aivan päästy. 54 000 työllistettyä saavutettiin. Pitkäaikaistyöt-
22232: Suomen työllisyysohjelman mukaisesti tulos- tömyyksiä päättyi kaikki syyt yhteen laskien
22233: tavoitteena oli, että ammattikoulutuksen aloit- noin 119 100, mikä oli runsaat 12 600 vähemmän
22234: taa vähintään 5 000 työtöntä vajaakuntoista työ- kuin vuotta aikaisemmin.
22235: voimakoulutuksena. Työvoimakoulutuksen Tukitoimenpiteeseen sijoittuminen pitkäai-
22236: aloitti noin 6 300 työtöntä vajaakuntoista (ESR- kaistyöttömyyden päättymisen syynä on pysynyt
22237: rahoitus pl.). KEKO-koulutuksen aloitti noin edelleen ylivoimaisesti merkittävimpänä tekijä-
22238: 2 000 henkilöä ja yrittäjäkoulutuksen aloitti noin nä. Sen osuus oli 32 % päättymisistä. Tämä oli
22239: 12 100, mikä on 3 700 enemmän kuin edellisenä kuitenkin 5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin
22240: vuonna. edellisenä vuonna. Myönteistä kehityksessä on
22241: Eri työvoimapoliittisten toimenpiteiden jäl- se, että pitkäaikaistyöttömyyden päättymisen
22242: keistä työllisyyttä seurataan työnvälitysrekiste- syynä niiden osuus, jotka aloittivat työvoimapo-
22243: riin perustuvalla seurannalla, jossa tarkastellaan liittisen koulutuksen, oli 17 %. Luvussa oli kas-
22244: niiden henkilöiden tilannetta, joilla seuranta- vua 2 prosenttiyksikköä.
22245: vuonna on kulunut 3 kuukautta toimenpiteen Työttömänä 3 kuukautta tukityöllistämisen
22246: päättymisestä. Työvoimakoulutuksen jälkeinen jälkeen oli 50,7 prosenttia ja lisäksi työvoimapo-
22247: 95
22248:
22249: 74. Työllisyyden hoidon tulostavoitteiden toteutuminen
22250: 1995 1996 1997 Tavoite 1997
22251: Palkkaperusteisilla määrärahoilla työllistetyt
22252: (keskimäärin kk:ssa) (ESR pl.) .................................................... 62 846 59 437 54938 54000
22253: - vajaakuntoiset ..................................................................... 1 965 2 487 3 121 5 000
22254: Työmarkkinatuen työharjoittelussa (ESR pl.) (keskim. kk:ssa) 6 073 9 658 10 129 11 525
22255: Vuorotteluvapaan perusteella työllistynyt (keskim. kk:ssa) ... . 1 578 3248 3 195
22256: Yli 50-vuotiaat työllistetyt (keskim. kk:ssa) .............................. . 6 836 10 000
22257:
22258: Työllisyystoimenpiteiden vaikuttavuus
22259: Ty?ttöm_änä ~--kk palkkaperusteisen tukitoimenpiteen
22260: paattym1sen Jalkeen ................................................................... . 89472 75 577 62 076
22261: -osuus,% .............................................................................. 58,7 58,2 50,7 1)
22262: Työvoimapoliittisen toimenpiteen piirissä 3 kk työllisyys-
22263: toimenpiteen päättymisen jälkeen ............................................ 17 757 14 301 15 235
22264: -osuus,% .............................................................................. 11,6 11,0 12,4
22265: Työttömänä 3 kk työllisyystoimenpiteen päättymisen
22266: jälkeen olevat pitkäaikaistyöttömät ........................................... 45994 37 381 28182
22267: -osuus,% .............................................................................. 70,5 73,6 66,1
22268: Työvoimapoliittisen toimenpiteen piirissä 3 kk työllisyys-
22269: toimenpiteen päättymisen jälkeen olevat pitkäaikais-
22270: työttömät ..................................................................................... 5 249 3 689 3 709
22271: -osuus,% .............................................................................. 8,0 7,3 8,7
22272:
22273: 1) Työvoimapiirikohtaiset tulostavoitteet 49--68%
22274:
22275:
22276:
22277:
22278: Iiittisten toimenpiteiden piirissä oli 12,4 prosent- aloittaneiden määrä ylittänyt koko ohjelmakau-
22279: tia. Työttömäksijääneiden osuus väheni 7,5 pro- delle (1995-1999) asetetut tavoitteet. Projekteis-
22280: senttiyksikköä. Tulos on näin ollen selvästi pa- sa oli aloittanut vuoden 1997 loppuun mennessä
22281: rempi kuin edellisenä vuonna. runsaat 65 000 henkilöä, kun tavoitteena oli run-
22282: saat 34 000 henkilöä. Vuonna 1997 projekteissa
22283: Euroopan unionin osarahoittamat toimenpiteet aloitti 34 800 henkilöä. Näistä työhallinnon
22284: käynnistämissä projekteissa aloitti 20 900 henki-
22285: Työministeriö on Euroopan sosiaalirahaston löä. Projekteja on käynnistynyt toimintakaudel-
22286: vastuuviranomainen Suomessa. Euroopan sosi- la yhteensä 530 kappaletta ja niissä on ollut mu-
22287: aalirahasto on EU :n rakennerahasioista se, joka kana yli 20 000 yritystä.
22288: rahoittaa koulutuksen ja työllisyyden edistämi- Ensimmäinen tavoite 2-ohjelma, teollisia työ-
22289: sen hankkeita. Toimenpiteet kohdistuvat erityi- paikkoja menettäneet alueet, laadittiin vuosille
22290: sesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömiin, yritysten 1995-1996. Ohjelman puitteissa käynnistyi yh-
22291: henkilöstöön sekä yleensä työssä oleviin. Välilli- teensä 133 ESR -projektia, joista työhallinnon
22292: sesti kaikki toimenpiteet tukevat elinkeinoelä- osarahoittamia oli 63 kpl. Työhallinnon projek-
22293: mää. Ohjelmia rahoittavat työministeriön lisäksi tien toimenpiteissä oli 31.12.1997 mennessä
22294: opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministe- aloittaneita yhteensä 4 997 henkeä. Kaikkien to-
22295: riö, maa- ja metsätalousministeriö, sisäasiainmi- teuttajien projekteissa oli yhteensä 9 276 aloitta-
22296: nisteriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. nutta, joten ohjelmalle asetetut ESR-tavoitteet
22297: Tavoite 3-ohjelmassa, pitkäaikais- ja nuoriso- (5 380 aloittajaa) ovat ylittyneet. Vuoden 1997
22298: työttömyyden helpottaminen, aloitti vuoden 1997 alusta käynnistyi Suomen uusi tavoite 2-ohjelma.
22299: aikana 29 959 henkilöä. Tavoite 3-ohjelmassa on Uuden ohjelman mukaisia ESR-projekteja on
22300: vuosien 1995-1997 aikana aloittanut yhteensä käynnistetty vuoden 1997loppuun mennessä yh-
22301: 64 626 henkilöä, mikä vastaa 72% koko ohjelma- teensä 66 kpl. Näistä työhallinnon osarahoitta-
22302: kauden tavoitteesta (90 200). Tavoite 3-ohjelman mia oli 39 kpl.
22303: projekteja on käynnistetty yhteensä 610. Tavoite 6-ohjelmassa, harvaanasuttujen aluei-
22304: Tavoite 4-ohjelman, teollisuuden työntekijöi- den kehittäminen, oli vuoden 1997loppuun men-
22305: den sopeuttaminen rakennemuutokseen, osalta oli nessä tehty päätös 565 ESR-projektiin,joista 388
22306: vuoden 1997 loppuun mennessä projekteissa oli työhallinnon osarahoittamia. Ohjelman to-
22307: 96
22308:
22309: teutuminen vilkastui edellisen vuoden tilantee- ehdotettiin muutettavaksi siten, että työntekijäl-
22310: seen verrattuna. Jos huomioidaan kaikkien eri lä olisi nykyistä laajempi oikeus vuosilomakor-
22311: toteuttajaviranomaisten aloittaneet, on 6-ohjel- vaukseen lyhytkestoisessa työssä. Lisäksi työtur-
22312: maan kaudelle 1995-1999 asetettu tavoite vallisuuslakia muutettiin siten, että työnantajan
22313: 22 200 aloittanutta jo ylitetty (aloittaneita oli tulisi ottaa huomioon taukojen tarve kuormitta-
22314: 31.12.1997 yhteensä 50 655). Työhallinnon osal- vassa ja paikallaoloa vaativassa työssä. Vuosilo-
22315: ta aloittaneita oli yhteensä 17 650. malain muutosta lukuun ottamatta muutokset
22316: Tavoite 5b-ohjelmaan, maaseudun kehittämi- tulivat voimaan 1.6.1997.
22317: nen, oli 31.12.1997 mennessä tehty projektipää- Vuorotteluvapaakokeilua koskevan lain voi-
22318: tös 297 ESR-projektiin. Näistä työhallinnon osa- massaoloa jatkettiin kolmella vuodella vuoden
22319: rahoittamia projekteja oli 159 kpl. Työhallinnon 2000 loppuun saakka. Samalla päätettiin korot-
22320: projekteissa aloittaneita oli yhteensä 6 726 henki- taa vuorotteluvapaakorvaus 60 prosentista 70
22321: löä (tilanne 31.12.1997). Kaikkien toteuttajien prosenttiin vuorotteluvapaalle lähtijän työttö-
22322: projekteissa oli yhteensä 14 947 aloittanutta, myyskorvauksesta sekä poistettiin korvausta
22323: mikä on noin 94% koko ohjelmakauden tavoit- koskeva katto. Uudistus astui voimaan 1.1.1998.
22324: teesta (15 900 aloittajaa). Lakia yhteistoiminnasta yrityksissä muutet-
22325: Työhallinto osallistuu myös EAKR-rahoituk- tiin muun muassa siten, että lakiin lisättiin uusi
22326: sella työllisyyttä edistäviin ja elinkeinoelämän säännös, jonka mukaan henkilöstö- ja koulutus-
22327: kehittämistä tukeviin investointihankkeisiin. Li- suunnitelmissa tulee pyrkiä kiinnittämään huo-
22328: säksi osallistutaan Euroopan sosiaalirahaston miota ikääntyviin työntekijöihin.
22329: ADAPT ja EMPLOYMENT-yhteisöaloitteisiin,
22330: jotka ovat työllisyyden ja rakennemuutoksen
22331: edistämiseen tarkoitettuja kehittämis- ja kokei- Palkkaturva
22332: luhankkeita ja joita toteutetaan yhteistyössä
22333: muiden EU-maiden kanssa. Yritysten parantuneesta taloudellisesta tilan-
22334: ESR-projektit rahoitettiin momentilta teesta seurannut konkurssien määrän vähenty-
22335: 34.01.61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosi- minen sekä hyvin toiminut yrityssaneerauslaki
22336: aalipolitiikkaan ja vastaavalla kansallisella osa- ovat tärkeimmät syyt palkkaturvamäärien huo-
22337: rahoituksella momentilta 34.06.61. Momenttien mattavalle pienenemiselle viime vuosina. Vuon-
22338: käyttö kertomusvuonna oli 684 milj. mk ja 687 na 1997 palkkaturvaa maksettiin 116,9 milj. mk.
22339: milj. mk.
22340:
22341: Henkilöstörahastot
22342:
22343: Työelämän laatuun ja toimintaympäristöön Työministeriö pitää rekisteriä henkilöstöra-
22344: vaikuttaminen hastoista ja valvoo niiden toimintaa. Vuoden
22345: 1997 lopussa rekisteröityjä rahastoja oli 43 ja
22346: Lainsäädäntömuutokset niiden piirissä noin 88 500 työntekijää ja toimi-
22347: henkilöä. Vuosilta 1990--1996 rahastoihin on
22348: Vuonna 1997 on hallitusohjelman mukaisesti kertynyt voittopalkkioita yhteensä 978 milj. mk.
22349: edelleenjatkettu työelämän sisällöllistä ja raken- Vuoden 1996 voittopalkkio kertymä, joka rahas-
22350: teellista uudistamista kolmikantaisesti yhteis- toille suoritettiin kertomusvuoden aikana, oli
22351: työssä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Samalla 147 milj. mk.
22352: on otettu huomioon Suomen Euroopan unionin
22353: jäsenyydestä johtuvat velvoitteet.
22354: Kertomusvuonna on epätyypillisissä työsuh- Kansallinen ikäohjelma
22355: teissa työskentelevien työntekijöiden turvaa
22356: edelleen pyritty lisäämään antamalla hallituksen Suomen väestö ikääntyy ja työvoiman raken-
22357: esitys eräistä epätyypillistä työtä koskevista lain- ne muuttuu merkittävästi lähivuosien aikana.
22358: muutoksista. Työsopimuslakia muutettiin siten, Työikäisen väestön keski-ikä kohoaa nopeasti:
22359: että sairausajan palkanmaksuvelvollisuus ulotet- 24---49 -vuotiaiden osuus työvoimasta vähenee
22360: tiin rajoitettuna myös alle kuukauden kestänei- tämän vuosikymmenen jälkipuoliskon aikana
22361: siin työsuhteisiin. Tähän liittyen myös tapatur- 150 000 henkilöllä ja samanaikaisesti 50--64-
22362: mavakuutuslakia tarkistettiin. Vuosilomalakia vuotiaiden osuus kasvaa 170 000 henkilöllä. Yli
22363: 97
22364:
22365: 60-vuotiaiden osallistuminen työelämään on hanmuuttajien työttömyysaste oli arviolta
22366: Suomessa vähäisempää kuin ED-maissa keski- 46%.
22367: määrin. Ikääntyvien työllisyysaste on alhainen ja Valtion korvaus kunnille Suomeen muuttavi-
22368: pitkäaikaistyöttömyys yleisempää kuin nuorem- en henkilöiden toimeentulotukeen ja erityiskus-
22369: pien henkilöiden keskuudessa. Myös paineet var- tannuksiin oli 62 milj. mk ja pakolaisten ja turva-
22370: haiseläkkeille siirtymiseen ovat suuret. Työvoi- paikanhakijoiden vastaanottoon 247 milj. mk.
22371: man rakennemuutos lisää ikääntyvien syrjäyty-
22372: misriskiäja voi aiheuttaa myös huomattavia yri-
22373: tys- ja kansantaloudellisia kustannuksia.
22374: Valtioneuvosto asetti 21.12.1995 komitean Työhallinnon toimivuuden edistäminen
22375: (IKOMI) selvittämään ikääntyvien työpanoksen
22376: täysipainoista hyödyntämistä työelämässä. Val- Työhallinnon henkilöstö
22377: tioneuvosto teki komitean ehdotuksien pohjalta
22378: 6.2.1997 periaatepäätöksen ikääntyvien työnte- Työhallinnon henkilöstömäärään ja rakentee-
22379: kijöiden työllisyyden parantamisen edellyttämis- seen ovat 1990-luvulla vaikuttaneet merkittäväs-
22380: tä toimenpiteistä. Periaatepäätöksessä päätettiin ti organisaatiomuutokset: työsuojeluhallinnon
22381: Kansallisen Ikäohjelman toteuttamisesta. Tähän tehtävien siirto työhallintoon v. 1993 ja jälleen
22382: ikääntyvien työntekijöiden työllisyyttä edistä- siirto pois työhallinnosta 1.4.1997. Pakolais- ja
22383: vään ja toisaalta varhaiseläkkeelle siirtymistä, maahanmuuttoasiat siirrettiin työhallintoon
22384: työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevään 1.3.1997 alkaen. Aluehallintoa organisoitiin
22385: ohjelmaan liittyy mm. lainmuutoksia sekä erilai- 1.9.1997, jolloin 13 työvoimapiirin toimiston ti-
22386: sia selvitys-, koulutus- ja kokeiluhankkeita. lalle muodostettiin 15 työvoima- ja elinkeinokes-
22387: kuksen työvoimaosastoa.
22388: Vaikean työllisyystilanteen aiheuttamat pai-
22389: Kansallinen työelämän kehittämisohjelma neet asiakaspalvelussa ja samanaikaisesti työhal-
22390: linnolle asetettu virkojen täyttökielto ovat vai-
22391: Kertomusvuonna jatkui hallitusohjelmaan ja kuttaneet henkilöstömäärän ja rakenteen kehi-
22392: työllisyysohjelmaan kuuluva Kansallisen työelä- tykseen aluehallinnossa 1990-luvulla. Vaikeasta
22393: män kehittämisohjelma, jolle tuli 200 hakemusta työllisyystilanteesta johtuen on asiakaspalvelu-
22394: v. 1997. Ohjelma teki päätöksen 118 uudesta tehtäviin saatu määräaikaisia lisäresursseja,
22395: hankkeesta, mikä sekin oli selvästi enemmän mikä vuosina 1994-1996 on merkinnyt henki-
22396: kuin vuoden alussa ennakoitiin. Vuoden 1997 löstömäärän lievää kasvua ao. tehtävissä. Työlli-
22397: lopussa hankkeiden kokonaismäärä oli 162, niis- syysvaroin palkattujen osuus on ollut asiakaspal-
22398: sä olevien toimipaikkojen kokonaismäärä 239 ja velutehtävien määräaikaisista resursseista mer-
22399: niiden piirissä olevan työvoiman määrä noin kittävä.
22400: 20 000 henkeä. Työllisyysmäärärahoin palkattuja oli työhal-
22401: linnossa 26,6 %koko henkilöstöstä, heistä valta-
22402: osa on asiakaspalvelutehtävissä. Ilman työlli-
22403: Maahanmuuttoasiat syysmäärärahoin palkattujen työpanosta ei työ-
22404: voimatoimistojen työruuhkista kyetä selviä-
22405: Vuoden 1997 lopulla Suomessa asui hieman mään.
22406: yli 80 000 ulkomaalaista. Vuoden aikana Suo-
22407: meen muutti 13 800 henkilöä ja Suomesta ulko-
22408: maille 10 000 henkilöä. Entisen Neuvostoliiton Toimintamenojen käyttö ja kokonaistalou-
22409: alueelta saapui kertomusvuonna noin 2 000 pa- dellisuus
22410: luumuuttajaa ja Ruotsista noin 3 800.
22411: Vuoden 1997 aikana työvoimatoimistoissa Työhallinnossa mitataan toiminnan tehok-
22412: oli työnhakijana yhteensä 28 400 maahanmuut- kuutta keskeisten loppusuoritteiden yksikkökus-
22413: tajaa, joista työttömiä oli työnhakijoina 25 200. tannuksilla sekä taloudellisuus -tunnusluvulla
22414: Työttömien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta markkaaltyövoimapalvelu, joka on keskeisten
22415: 1 900:lla. Kertomusvuonna työvoimakoulutuk- loppusuoritteiden yksikkökustannusten paino-
22416: sen aloitti 8 900 ja työhön välitettiin lähes 800 tettu keskiarvo. Yksikkökustannusten laskemi-
22417: ulkomaalaista työnhakijaa. Työnhaun päätti eri sessa keskeinen tekijä on toimintokohtainen työ-
22418: syistä kaikkiaan 15 000 ulkomaalaista. Maa- ajan seuranta.
22419: 13 380217L
22420: 98
22421:
22422: 75. Toimintamenopohjaiset yksikkökustannukset
22423: 1996 1997
22424: Työnvälityksen yksikkökustannus mk/välitetty työpaikka .............................................. 883 732
22425: Tietopalvelun yksikkökustannus mk/neuvontatapahtuma ............................................. 67 67
22426: Ammatinvalinnanohjauksen yksikkökustannus mk/päättynyt ohjaus ......................... . 1 117 1 057
22427: Ammatinvalinnanohjauksen yksikkökustannus mk/muu työ (kokoukset yms.) ......... . 651 593
22428: Työvoimakoulutuksen yksikkökustannus mk/työvoimakoulutuksen aloittanut ......... . 945 901
22429: Työllisyydenhoidon yksikkökustannus mk/alkanut tukityösijoitus .............................. . 891 916
22430: Työllisyydenhoidon yksikkökustannus mk/työvoimapoliittinen lausunto .................. . 39 61
22431: Palkkaturvan yksikkökustannus mk/palkkaturvapäätöksen saanut henkilö ................ . 1 282 1 588
22432: ESR-toiminnan yksikkökustannus mk/toimenpiteen aloittanut .................................... . 540 391
22433: Taloudellisuusmk/työvoimapalvelu (ilman ESR-toimenpiteitä) .................................. . 745 698
22434: Taloudellisuusmk/työvoimapalvelu (ESR-toiminta mukaan lukien) ........................... . 736 698
22435: Taloudellisuusmk/työvoimapalvelu (edelliseen lisätty hallintoon työllistettyjen
22436: kustannusosuus) ............................................................................................................... 824 834
22437: Taloudellisuusmk/työvoimapalvelu (edelliseen lisätty ministeriön kustannusosuus) 943 966
22438:
22439: Maksoilinen toiminta
22440:
22441: Työhallinnon maksullinen toiminta tuotti v. Milj. mk
22442: 1997 tuloja 21,6 milj. mk. Koko hallinnon osalta
22443: Tulot yhteensä ...................................................... 21,640
22444: maksullinen toiminta oli reilusti ylijäämäistä. Kustannukset yhteensä ....................................... 17,397
22445: Valtaosa maksullisen toiminnan tuloista kertyi
22446: työvoimaosastojen henkilöstövuokrauksesta ja Ylijäämä .................................................................. 4,243
22447: maksullisista yrityspalveluista:
22448:
22449:
22450:
22451:
22452: 3.13. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA
22453: Toimintaympäristö kuin muuttotappioseuduillakin. !kääntyvän
22454: väestön asumistarpeiden muutokset, kosteus- ja
22455: Ympäristöhallinnon toimintaympäristön homevauriot sekä muut rakennuksissa havaitut
22456: muutoksiin on merkittävästi vaikuttanut ympä- terveyshaitat on myös otettava toiminnassa jat-
22457: ristöasioiden kansainvälisyys. Keskeiset ympä- kuvasti huomioon.
22458: ristöongelmat ja niiden ratkaisut vaativat kan-
22459: sainvälistä ja usein maailmanlaajuista yhteistyö-
22460: tä, esimerkkinä Kiotossa joulukuussa 1997 pi- Hallinnonalan menojen jakautuminen
22461: detty ilmastokokous. Suomen kokonaisedun
22462: varmistaminen EU:n toiminnassa ja Suomen pu- Ympäristöministeriön tilivirastoon kuuluvat
22463: heenjohtajuuskausi v. 1999 ovat jo vaikuttaneet ministeriö ja 13 alueellista ympäristökeskusta.
22464: ja vaikuttavat lähivuosina myös koko ympäristö- Hallinnonalalla toimivat tilivirastoina lisäksi
22465: hallinnon toimintaan. Ympäristöasenteet ovat Suomen ympäristökeskus, Asuntorahastoviras-
22466: kuitenkin myönteisiä, kestävän kehityksen ta- to sekä talousarvion ~~kopuoliset rahastot Val-
22467: voitteet ja niiden edistäminen on hyväksytty ylei- tion asuntorahasto ja Oljysuojarahasto.
22468: sesti myös kansainvälisten sopimusten lähtökoh- Hallinnonalan talousarvion loppusumma
22469: daksi. v. 1997 oli 3 679 milj. mk eli noin 200 milj. mk
22470: Väestö keskittyy edelleen erityisesti kaupunki- vuoden 1996 määrärahoja (3 877 milj. mk) pie-
22471: keskuksiin ja niiden lähialueille, mikä on vai- nempi. Määrärahojen kokonaiskäyttö lisääntyi
22472: keuttanut kasvukeskusten asuntotilannetta. edelliseen vuoteen verrattuna kuitenkin noin 200
22473: Kasvukeskusten tarjoamat työmahdollisuudet milj. markalla siirtyvien erien vähenemisen joh-
22474: lisäävät muuttoliikettä, joka aiheuttaa yhdys- dosta. Määrärahoja käytettiin hallinnonalalla
22475: kuntarakenteen muuttumista niin kasvualueilla vuosina 1995-1997 seuraavasti:
22476: 99
22477:
22478: 76. Ympäristöministeriön käyttämät määrärahat
22479: 1995 1996 1997 Muutos
22480: 1997/96
22481: Miljoonaa markkaa %
22482:
22483: Ministeriön ja hallinnonalan yhteiset menot ................ 154 168 181 8
22484: Y~päristön ~uoj~lu ......................................................... 66 48 54 13
22485: Lah1alueyhte1styo ............................................................ 79 76 52 -32
22486: Vesi- ja ympäristöhallinto .............................................. 174 21 14 -33
22487: Alueelliset ympäristökeskukset ..................................... 196 303 348 15
22488: Suomen ympäristökeskus .............................................. 88 165 144 -13
22489: Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu ......... 192 194 208 7
22490: Asuntotoimi ..................................................................... 3 824 2 952 3 019 2
22491: Ympäristöministeriön hallinnonala yhteensä .............. 4 773 3926 4020 2
22492: Muut hallinnonalat yhteensä ......................................... 308 401 502 25
22493: Yhteensä .......................................................................... 5 081 4327 4522 5
22494:
22495: Talousarvion ulkopuoliset rahastot
22496: Valtion asuntorahasto .................................................... 5 239 5 891 6109 4
22497: Öljysuojarahasto ............................................................. 32 32 33 3
22498:
22499:
22500:
22501:
22502: Valtion asuntorahasto teki v. 1997 aravalaina- Toiminnan keskeiset tulokset ja määrärahojen
22503: päätöksiä yhteensä 6 423 milj. markan edestä. käyttö
22504: Korkotukilainoja hyväksyttiin korkotuen piiriin
22505: lähes koko käytettävissä ollut valtuus 4 875 milj. Alueiden käyttö ja luonnonsuojelu
22506: mk.
22507: Myöntöjen lisäys oli yhteensä lähes 3,0 mrd. Seutukaavoituksen ja yleiskaavoituksen ym-
22508: mk. Asuntorahaston käytettävissä olevat varat päristövaikutuksen arviointia kehitettiin v. 1997.
22509: muodostuivat aravalainojen lyhennyksistä jako- Päätöstuotannossa kuntien kaavoja ja rakenta-
22510: roista, yhdystilin korkotuotosta sekä ta- misen poikkeuslupia sekä niitä koskevia valituk-
22511: kauspalkkioista. Ennenaikaisia aravalainojen sia ratkaistiin koko hallinnossa yhteensä 7 040
22512: takaisinmaksuja kertyi noin 1,9 mrd. mk (2,1 kpl. Poikkeuslupavalitusten käsittelyaika oli kes-
22513: mrd. mk v. 1996), minkä vuoksi rahasto ei otta- kimäärin 10,5 kk. Valitusasemakaavoista yli
22514: nut uutta lainaa eikä arvopaperistanut lainasaa- puolet käsiteltiin alle vuodessa ja varsinaisista
22515: taviaan v. 1997. Rahaston varoja käytettiin vas- asemakaavapäätöksistä 70% ratkaistiin alle kol-
22516: taavasti aravalainojen maksatukseen, korkotu- messa kuukaudessa.
22517: kimenoihin, asunto-obligaatiolainojen korko- Vahvistettujen luonnonsuojeluohjelmien ko-
22518: menoihin ja rahaston muihin menoihin. Asunto- konaispinta-ala on yhteensä 3 441 930 hehtaaria,
22519: rahasto maksoi aravalainoja 5 281 milj. mk sekä josta lakisääteisten suojelualueiden osuus on
22520: asuntolainojen korkotukea ja muuta tukea yh- 2 671 600 hehtaaria. Suojeluohjelmien toteutta-
22521: teensä 731 milj. mk. miseksi on tehty päätös noin 3,3 mrd. markan
22522: Öljysuojarahasto maksoi erilaisia korvauksia rahoitusohjelmasta vuoden 1996 alusta lukien.
22523: yhteensä 33 milj. mk. Varansa öljysuojarahasto Ohjelmien tulee olla toteutettu v. 2004 ja niiden
22524: keräsi perimällä öljysuojamaksua maahantuo- rahoitus jatkuu vuoteen 2007 saakka. Rahoitus-
22525: dusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä. ohjelmaan sisältyy Metsähallitukselle asetettu
22526: Hallinnonalan omaisuus oli 58 103 milj. mk, velvoite luovuttaa valtionmaata luonnonsuoje-
22527: josta pääosa eli 55 042 milj. mk muodostui arava- lualuevaihdoissa ja hankkia lähivuosina maan-
22528: lainasaamisista. myynneistä rahaa suojeluohjelmien toimeenpa-
22529: noon.
22530: 100
22531:
22532: 77. Luonnonsuojeluohjelmien toteutus (ml. metsähallituksen vaihtomaiden arvo ja maanmyyntitulot)
22533: 1995 1996 1997 1995 1996 1997
22534: Hehtaaria Miljoonaa markkaa
22535:
22536: Kaupat .............................................................. . 6 026 6 789 12 693 72 101 146
22537: Vaihdot .............................................................. 4 689 6 814 8 616 87 93 80
22538: Lunastukset ..................................................... . 36 199 185 5 5
22539: Yksityiset suojelualueet .................................. . 2 237 3424 2 398 19 19 34
22540: Yhteensä .......................................................... . 12 988 17 226 23 892 178 218 265
22541:
22542:
22543:
22544:
22545: Rahoitusohjelma merkitsee luonnonsuojelu- Vanhojen osakeasuntojen hintakehitys oli
22546: ohjelmien toteutukseen huomattavaa lisäystä, edelleen nopeaa. Hintojen nousuvauhti oli viime
22547: sillä lähivuosina on tarkoitukseen käytettävissä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko
22548: vuosittain erilaista rahoitusta yhteensä 240--400 maassa keskimäärin 20 % vuositasolla, mutta
22549: milj. markan edestä. vuoden viimeisellä neljänneksellä noin I5 %.
22550: Asuntojen reaalihintataso on nyt suunnilleen
22551: I980-luvun puolivälin tasolla.
22552: Valtion asuntorahastossa ja kunnissa hyväk-
22553: Asumisen edistäminen syttiin v. I997 aloitettavaksi yhteensä lähes
22554: 20 300 valtion tukeman asunnon rakentaminen.
22555: Asuntomarkkinat ja -tuotanto elpyivät selväs- Näistä oli noin II 600 aravalainoitettavaaja noin
22556: ti v. I997. Vuoden aikana aloitettiin noin 30 000 8 700 korkotuettua asuntoa. Aravalainoitukses-
22557: asunnon rakentaminen ja edelliseen vuoteen ver- sa lisääntyi sekä vuokra-asuntojen (7 600 asun-
22558: rattuna tuotanto kasvoi lähes kolmanneksen. toa) että asumisoikeusasuntojen (4 000 asuntoa)
22559: Kasvua oli erityisesti vapaarahoitteisessa rivi- ja määrä. Vuonna I997 perusparannettiin arava- ja
22560: kerrostalotuotannossa. Myös valtion tukema korkotukilainoituksella yhteensä runsaat 24 000
22561: tuotanto kasvoi v. I997. Valtion tukemana aloi- asuntoa, jossa oli edellisvuodesta kasvua I 000
22562: tettiin yhteensä noin 19 000 asunnon rakentami- asuntoa. Perusparannushankkeiden työllisyys-
22563: nen eli noin 2 400 asuntoa enemmän kuin edellis- vaikutukseksi v. I997 arvioitiin noin lO 000 hen-
22564: vuonna. Valtion tukeman tuotannon osuus koko kilötyövuotta. Korjausavustuksiin osoitettiin
22565: tuotannosta oli 63 %. Nopeasti voimistunut 450 milj. mk, näiden avustusten työllisyysvaiku-
22566: maassamuutto on vaikeuttanut kasvukeskusten tukseksi arvioitiin v. I997 noin 13 000-14 000
22567: asuntotilannetta. Asuntojen hinnat ovat nous- henkilötyövuotta (II 000 henkilötyövuotta v.
22568: seet ja aravavuokra-asuntojen hakijajonot ovat I996). Korjausavustuksia saaneiden asuntojen
22569: edelleen pidentyneet erityisesti pääkaupunkiseu- lukumäärä sen sijaan väheni v. I997. Määrä oli
22570: dulla. Kunnista kerättyjen tietojen perusteella oli kuitenkin edelleen varsin suuri eli 300 000 asun-
22571: vähintään kaksi kuukautta tyhjänä olleita arava- toa (v. I996 yhteensä 380 000 asuntoa), koska
22572: vuokra-asuntoja koko maassa vain noin 3 000 rakennusalan työllisyyden parantamiseksi tar-
22573: kpl, mikä oli 0,9 % koko aravavuokra-asunto- koitettuja asunto-osakeyhtiöiden korjausavus-
22574: kannasta. Asunnottomuus ei myöskään ole enää tuksiajatkettiin v. 1997.
22575: vähentynyt siten kuin aikaisemmin. Kun 1980- Vuonna 1995 aloitetussa Valtion asuntorahas-
22576: luvun puolivälissä asunnottomia oli lähes 20 000, ton lähiöprojektissa oli v. 1997 mukana yhteensä
22577: oli määrä 1990-luvun puolivälin jälkeen alentu- 49lähiötä 42 eri kunnasta. Asuntoja näillä alueil-
22578: nut jo alle 10 OOO:n, minkä jälkeen määrä on la on kaikkiaan I 00 000. Tähän mennessä pro-
22579: alkanut lievästi kasvaa. Selvitykset viittaavat sii- jektialueille on valtion lainoitusta kohdennettu
22580: hen, että asunnottomuus ei voinekaan, ainakaan yhteensä 750 milj. mk, jolla arvioidaan korjatta-
22581: ilman uusia toimenpiteitä, merkittävästi vähen- van IO 000 vuokra-asuntoa. Lisäksi alueille on
22582: tyä. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nou- lähinnä asunto-osakeyhtiöille osoitettu korjaus-
22583: sivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 8,3 %ja avustuksia 30 milj. mk.
22584: muualla maassa keskimäärin 6,2 % vuodessa Valtiontakauksia asuntolainoille on voitu
22585: (huhtikuu 1996-huhtikuu 1997). myöntää huhtikuusta 1996 alkaen. Vuoden 1997
22586: 101
22587:
22588: aikana niitä myönnettiin lähes 23 900 kpl pienempi kuin edellisenä vuonna, vaikka tukipe-
22589: (v. 1996 myönnettiin 8 400 takausta). Takaus- rusteita ei enää tiukennettu v. 1997. Keskimää-
22590: luottojen osuus kotitalouksien uusista asunto- räinen asumistuki oli vuoden lopussa 920 mk
22591: luotoista oli v. 1997 keskimäärin 15,7 %. Valtion- kuukaudessa, mikä oli 16 mk enemmän kuin
22592: takauksen sisältäviä luottoja myönnettiin vuo- edellisenä vuonna. Vuokra-asunnossa asuvilla
22593: den aikana 4 400 milj. mk, kun uusia asuntoluot- asumismenojen osuus tuloista oli ennen asumis-
22594: toja myönnettiin kaikkiaan runsaat 28,0 mrd. tukea 52 %ja tuen jälkeen 30 %. Tuen määrä oli
22595: mk. Asp-luotoista joka kolmannessa oli v. 1997 keskimäärin 42,9% vuokrasta.
22596: valtiontakaus. Valtiontakauksen sisältävien lai- Vuoden 1997 aikana valmisteltiin vuoden
22597: nojen suhteellinen osuus uusista asuntoluotoista 1998 alusta voimaan tullut yleisen asumistuen
22598: on kasvanut sitä mukaa kunjärjestelmä on tullut perusteiden muutos, jonka kustannusvaikutuk-
22599: tunnetuksi ja osaksi pankkien asuntoluotto- sen on arvioitu olevan vuositasolla 600 milj.
22600: markkinointia. Valtion vastuu takauksista oli mk. Uudistuksella parannettiin erityisesti asu-
22601: vuoden lopussa 1 160 milj. mk. Vastuu kasvoi mistuen ja toimeentulotuen yhteensovitusta ja
22602: vuoden aikana 781 milj. mk. Järjestämättömiä pyrittiin lisäämään työhön menon kannusta-
22603: luottoja takauskannassa oli kaikkiaan 16 kpl eli vuutta. Tuensaajien määrän arvioidaan kasva-
22604: 0,7% kaikista takausluotoista. Valtion takaus- van uudistuksen vuoksi 13 000 tuensaajana ja
22605: vastuu ei ole realisoitunut yhdenkään luoton keskimääräisen tuen nousevan 250 markalla
22606: osalta. kuukaudessa.
22607: Vuonna 1997 uusia asp-luottoja myönnettiin Yleisen asumistuen lisäksi tuettiin eläkeläis-
22608: 4 800 kpl. Tämä on 900 luottoa vähemmän kuin ten asumista noin 1 150 milj. markalla ja opis-
22609: edellisenä vuonna ja selvästi vähemmän kuinjär- kelijoiden asumista noin 660 milj. markalla.
22610: jestelmän huippuaikoina 1990-luvun alussa, jol- Asumisen kokonaistukeen käytettiin, kun ote-
22611: loin myönnettiin vuosittain noin 10 000 lainaa. taan asumistukien ohella huomioon myös ara-
22612: Vuonna 1997 asp-luottojen osuus uusista kotita- valainojen alikorko, korkotuki, korjausavus-
22613: louksille myönnetyistä asuntoluotoista oli 4,2 %, tukset, asuntolainojen korkojen verovähennys
22614: kun se oli v. 1992 suurimmillaan eli 15 %. Asp- ja muut avustukset, eri hallinnonaloilla yhteen-
22615: korkotukilainakanta oli vuoden 1997 lopussa sä v. 1997 noin 9 500 milj. mk. Ympäristöminis-
22616: 9 513 milj. mk. Korkotukea asp-luotoille mak- teriön hallinnonalan osuus tästä oli hieman yli
22617: settiin vuoden 1997 aikana 94 milj. mk eli noin 5 500 milj. mk.
22618: 1 % asp-korkotukilainakannasta. Kiinnostus
22619: asp-säästämiseen ei kuitenkaan ole hiipunut, sillä
22620: uusia asp-tilejä avattiin viime vuonna kaksi ker- Rakennettu ympäristö ja rakentaminen
22621: taa enemmän kuin uusia luottoja myönnettiin.
22622: Uusia asp-tilejä avattiin yli 10 000 kplja vuoden Rakentamisen ohjaus on siirtynyt entistä
22623: 1997 lopussa tilejä oli voimassa yli 41 000 kpl. enemmän rakentamisen laadun varmistamiseen,
22624: Tileillä oli säästöjä yhteensä 1 480 milj. mk eli viranomaisvalvonnan selkeyttämiseen sekä in-
22625: keskimäärin 36 000 mk tiliä kohden. formaatio-ohjaukseen. Korjausrakentamisen
22626: Asuntorahaston maksuvalmius pysyi vahva- edistäminen, kestävän kehityksen turvaaminen
22627: na koko viime vuoden. Vuonna 1997 ympäristö- sekä terveellisen ja turvallisen elinympäristön ai-
22628: ministeriö, asuntorahasto ja Valtiokonttori kaansaaminen ovat painottuneet niin lainsää-
22629: aloittivat projektin, jonka tavoitteena on rahas- dännön kuin rakentamismääräystenkin kehittä-
22630: ton talouden pitkän ja keskipitkän aikavälin misessä. Euroopan yhdentyminen on edellyttä-
22631: suunnittelumallin kehittäminen ja toimivuuden nyt rakennusalan kansallisen normiohjauksen
22632: varmistaminen. Suunnittelumallin tulokset aut- sekä tuotehyväksynnän ja integraatiokehityksen
22633: tavat asuntorahaston varainhankintatarpeen ja jatkuvaa yhteensovittamista.
22634: kassan riittävyyden laskennassa pitkällä aikavä- Ympäristöministeriön, Tekesin, kauppa- ja
22635: lillä. teollisuusministeriön sekä Valtion asuntorahas-
22636: Yleistä asumistukea maksettiin v. 1997 yh- ton yhteisessä koerakentamisohjelmassa oli lop-
22637: teensä 2 120 milj. mk, mikä oli hallinnonalan puvuodesta 48 rakennuskohdetta. Rakennus-
22638: suurin yksittäinen menoerä. Tuensaajia oli vuo- tuotteiden tyyppihyväksyntähakemuksia tuli
22639: den lopussa 184 000. Tuensaajien määrä oli 7 300 vuoden aikana vireille 206 kpl ja tyyppihyväk-
22640: pienempi kuin edellisen vuoden lopussa. Myös syntäpäätöksiä annettiin 154 kpl. Vuoden 1997
22641: maksetun asumistuen määrä oli 130 milj. mk lopussa näitä päätöksiä oli voimassa 629 kpl.
22642: 102
22643:
22644: Ympäristöpolitiikka ja ympäristönsuojelu Ympäristönkunnostus- ja -hoitotöitä tehtiin
22645: alueellisten ympäristökeskusten organisoimina
22646: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjes- myös työvoimahallinnon palkkaperusteisilla
22647: tön, OECD:n, arvio maamme ympäristöpolitii- työllisyysmäärärahoilla. Esimerkiksi Lapin ym-
22648: kan tuloksellisuudesta julkistettiin v. 1997. Ra- päristökeskuksessa oli näihin töihin palkattua
22649: portissa annettiin Suomelle 44 suositusta, joiden työvoimaa parhaimmillaan yli 400 henkeä ja
22650: toimeenpanosta tulee raportoida OECD:lle mar- koko maassa v. 1997 keskimäärin lähes 800 hen-
22651: raskuussa 1998. Ympäristöpolitiikan arviointeja keä.
22652: palveleva kestävän kehityksen indikaattoreiden Rakentamistoiminnan taloudellisuuden pa-
22653: määrittely aloitettiin myös v. 1997. rantamiselle on asetettu alueellisille ympäristö-
22654: EU-osarahoitteista maatalouden ympäristö- keskuksille tavoitteita myös valtion talousar-
22655: tuen erityistukea on ollut käytettävissä vuosina vioissa. Tavoitteena on yleensä ollut taloudelli-
22656: 1996-1997 noin 175 milj. mk vuodessa. Sopi- suuden parantuminen vähintään 1,5% vuodessa.
22657: muksia on ollut noin 12 000 kpl vuodessa ja ne Viimeisin selvitys vuosilta 1991-1994 (TKK
22658: ovat kattaneet noin 100 000 hehtaaria. Pelkäs- 1995) osoitti taloudellisuuden parantuneen kes-
22659: tään luomutuotannossa tai siihen siirtymässä kimäärin yli 2% vuodessa. Uusi selvitys vuosilta
22660: oleva peltoala oli v. 1997 yli 100 000 ha. Maata- 1995-1997 tehdään vuoden 1998 aikana.
22661: louden ympäristötukien vaikuttavuutta sekä
22662: luonnonmukaisen viljelyn ympäristövaikutuksia
22663: selvitettiin. Maksoilinen toiminta
22664: Vuoden 1997loppuun mennessä oli ympäris-
22665: tövaikutusten arviointimenettelylain mukaisen Hallinnonalan maksullisen toiminnan tulot
22666: YVA-menettelyn käynyt läpi 57 hanketta ja ar- kasvoivat noin 23 milj. markasta noin 39 milj.
22667: viointi oli meneillään 27 hankkeessa. Ympäristö- markkaan eli noin 70%. Nousu aiheutui aluehal-
22668: ministeriön päätöksellä arviointimenettelyä on linnossa ympäristölupien ja rakentamisen poik-
22669: sovellettu 18 hankkeessa. Ympäristöpoliittisten keuslupien määrän kasvusta ja Suomen ympäris-
22670: ohjauskeinojen vaikuttavuutta selvitettiin, mm. tökeskuksessa erityisesti kehitysyhteistyöhön
22671: laatimalla ehdotus ohjeeksi suunnitelmien ja oh- liittyvän vientitoiminnan lisäyksestä. Kustan-
22672: jelmien ympäristövaikutusten arvioimiseksi. nukset olivat vastaavasti noin 57 milj. mk. Kus-
22673: Ympäristönsuojelun edistämisavustusten ja tannuksista jäi kattamatta noin 18 milj. mk eli
22674: ympäristötyömäärärahojen käytössä on v. 1997 alijäämä oli koko hallinnonalan osalta noin 32%
22675: hallituksen työllisyysohjelman mukaisesti paino- kustannuksista. Maksullinen toiminta on ollut
22676: tettu saastuneiden maa-alueiden ja vanhojen alijäämäistä, koska pääosa suoritteista onjulkis-
22677: kaatopaikkojen kunnostusta, kierrätyksen ja oikeudellisia ja ne on ympäristönsuojelullisista
22678: muun jätehuollon mallilaitosten rakentamista tai oikeudellisista syistä hinnoiteltu alle omakus-
22679: sekä uuden ympäristöteknologian kehittämistä tannusarvon.
22680: ja kokeilua. Ympäristöhallinnon rakentamisteh- Ympäristöministeriön maksullinen toiminta
22681: täviin käytettiin työmäärärahoja v. 1997 noin on ollut bruttobudjetoitua. Suoritteet ovat käy-
22682: 182 milj. mk, mihin eivät sisälly EU-rahoitteiset tännössä pelkästään julkisoikeudellisia päätök-
22683: hankkeet. Hankkeet työllistivät näillä määrära- siä.
22684: hoilla keskimäärin noin 700 henkeä ja yhteistyö- Ympäristöministeriön maksullisen toiminnan
22685: osapuolten määrärahoilla lisäksi noin 450 hen- tulot olivat noin 1,8 milj. mk. Kustannukset oli-
22686: keä. Ympäristöministeriön hallinnonalan hank- vat noin 4, 7 milj. mk eli alijäämä oli noin 63 %
22687: keista merkittävimpiä olivat kuntien vesiensuo- kustannuksista.
22688: jeluyhteistyötä edistävät siirtoviemärihankkeet Alueellisten ympäristökeskusten maksullinen
22689: sekä saastuneiden maa-alueiden ja vanhojen kaa- toiminta on ollut nettobudjetoitua v. 1997 myös
22690: topaikkojen kunnostushankkeet. Alueellisissa ympäristölupien osalta. Yhteensä noin 13,8 milj.
22691: ympäristökeskuksissa oli v. 1997 toteutettavana markan julkisoikeudellisista tuloista noin 5,8
22692: yli 20 siirtoviemärihanketta, joihin ohjelmoitiin milj. mk kertyi ympäristöluvistaja noin 6,7 milj.
22693: työmäärärahoja yhteensä noin 30 milj. mk. Saas- mk kertyi rakennuslain mukaisista poikkeuslu-
22694: tuneiden alueiden kunnostustoiminta on myös vista. Liiketaloudellisten tulojen osuus oli yh-
22695: nopeasti lisääntymässä. Ympäristökeskuksissa teensä 9,8 milj. mk eli kaikkiaan tuloja kertyi 23,6
22696: oli toteutetta vana lähes 60 hanketta, joihin osoi- milj. mk. Julkisoikeudellisen toiminnan kustan-
22697: tettiin työmäärärahaa yhteensä yli 30 milj. mk. nukset olivat noin 25,4 milj. mk eli alijäämä oli
22698: 103
22699:
22700: noin 46 % kustannuksista ja liiketaloudellisen milj. mk ja liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suo-
22701: toiminnan kustannukset olivat noin 10,9 milj. mk ritteiden tulot noin 12,9 milj. mk. Vientitoimin-
22702: eli alijäämä oli noin 10 % kustannuksista. nan osuus oli noin 9,5 milj. mk. Julkisoikeudelli-
22703: Suomen ympäristökeskuksen maksullinen sen toiminnan kustannukset olivat noin 1,6 milj.
22704: toiminta on ollut nettobudjetoitua. Maksullisen mk eli alijäämä oli noin 37 % kustannuksista ja
22705: toiminnan tulot olivat noin 13,9 milj. mk. Ne liiketaloudellisen toiminnan kustannukset noin
22706: kaksinkertaistuivat edellisestä vuodesta. Julkis- 14,0 milj. mk eli alijäämä oli noin 8% kustannuk-
22707: oikeudellisten suoritteiden tulot olivat noin 1,0 sista.
22708:
22709:
22710:
22711:
22712: 3.14. VALTIONTALOUDEN TULOKSELLISUUS JA
22713: TUOTTAVUUS
22714: Valtionhallinto ohjaa ja käyttää yhteiskunnan töksellään huhtikuussa 1998. Päätöksessä paino-
22715: resursseja huomattavan määrän. Valtio vaikut- tetaan kansanvaltaisen päätöksentekojärjestel-
22716: taa lisäksi osarahoittajana ja lainsäädännön män toimintakyvyn vahvistamista. Ajatuksena
22717: kautta suoranaisesti kuntien ja sosiaaliturvara- on, että valtion, kuntien ja kansalaisjärjestöjen
22718: hastojen kautta ohjautuvaan rahoitukseen ja toi- on toimittavaentistäenemmän yhdessä kansalai-
22719: mintaan. Pelkästään valtiontalouden tarkastelu sille tärkeiden palvelujen tuottamisessa. Tavoit-
22720: voi antaa valtion tuloksellisuudesta virheellisen teena on siirtää palveluja koskevaa päätösvaltaa
22721: kuvan; valtion toiminnan tehokkuutta kuvaa alaspäin lähemmäs kansalaisia ja kehittää sen
22722: kuitenkin parhaiten valtion oma tuottavuus. tueksi toimiva vastuujärjestelmä. Tähän liittyy
22723: Kaikkiaan kertomusvuonna julkiset menot oli- mm. palvelusitoumusten käyttöönotto julkispal-
22724: vat 347 mrd. mk eli 55,8 %suhteessa kansantuot- veluissa.
22725: teeseen. Tulonsiirrot kattoivat menoista yli puo- Kertomusvuonna jatkettiin julkisten palvelu-
22726: let, mutta kulutusmenot, jotka käytetään julki- jen ohjaus- ja tuotantotapojen sekä hallintorajat
22727: seen palvelutuotantoon, kohosivat nekin 130 ylittävien tilaaja-tuottajapohjaisten toiminta-
22728: mrd. markkaan, valtion omat kulutusmenot jäi- mallien kehittämistä. Pilottiprojekteja on toteu-
22729: vät 41 mrd. markkaan. tettu erityisesti opetus- ja terveystoimessa seu-
22730: Julkisen sektorin tuottavuus sekä tulokselli- dullisen palvelutuotannon järjestämisessä.
22731: suus kokonaisuutena (tuottavuus on osa tulok- Julkisen palvelun kuvan muuttumisesta val-
22732: sellisuutta) ovat nousseet vahvasti esille hallin- mistui kertomusvuonna selvitys. Valtion yleinen
22733: non uudistuksen ja tulosohjauksen myötä 1980- palvelukuva on edelleen kuntien ja yksityisen
22734: luvun lopulta alkaen. Asetettujen toiminnallisten sektorin palvelukuvaa jäljessä, mutta useat
22735: tavoitteiden täyttymistäja yhteiskunnallista vai- myönteiset esimerkit kertovat palvelujen kehittä-
22736: kuttavuutta on edellä tarkasteltu hallinnonaloit- misen tuloksista. Julkiset peruspalvelut ovat laa-
22737: tain. Valtion ja kuntien tuottavuuskehityksestä jasti kansalaisten hyväksymiä. Julkisen sektorin
22738: on käynnissä Tilastokeskuksen projekti, jonka arvioidaan suoriutuneen lamavuosinakin palve-
22739: tulosten perusteella valtion ja kuntien tuottavuu- lutehtävistään hyvin. Useat ministeriöt yhteis-
22740: den voidaan arvioida parantuneen viime vuosi- työssä Suomen Kuntaliiton kanssa valmistelivat
22741: na. Varsinaista koko julkisen sektorin kattavaa v. 1997 julkisten palvelujen laatustrategian, joka
22742: tuottavuusmittausta ei vielä ole olemassa, ongel- sisältää periaatelinjaukset ja suositukset julkis-
22743: mana on se, että tuotosindikaattoreita ei kaikilta ten palvelujen kehittämiseksi.
22744: osin ole vielä olemassa. Tilastokeskuksen valtion tuottavuuden mitta-
22745: Hallintouudistuksen avulla on tähdätty tulok- usprojektin koelaskelmat ovat osoittaneet työn
22746: sellisuudenja tuottavuuden parantamiseen ja jul- tuottavuuden nousseen vuosina 1995-1997,
22747: kisen sektorin niukkojen voimavarojen käytön vaikka juuri kertomusvuonna nousu pysähtyi.
22748: tehostamiseen. Kertomusvuonna valmisteltiin Kokonaistuottavuuden kehitys on ollut vaisua.
22749: ehdotukset valtioneuvoston hallintopolitiikan Kunnilla työn tuottavuus aleni v. 1995 opetus- ja
22750: linjauksiksi, jotka hallitus hyväksyi periaatepää- sosiaalitoimessa, mutta kääntyi kasvuun v. 1996;
22751: 104
22752:
22753: tietoja kertomusvuodelta ei ole vielä olemassa. tuottavuudessa on pidemmän ajan kehityssuun-
22754: Tuottavuusmittaukset julkisesta toiminnasta ta. Tuottavuuslaskelmia on eräiden virastojen
22755: ovat kattavuudeltaan puutteellisia ja edelleen kohdalla tehty VATT:ssa myös pidemmällä ai-
22756: kehittelyn alaisia. Työn tuottavuuden lisäystä kavälillä- terveyskeskukset, sairaalat, vanhain-
22757: selittää osaltaan työpanoksen vähentäminen, kodit, teatterit, maanmittaus, verotoimistot, työ-
22758: mutta kokonaispanosta on mm. informaatiotek- voimatoimistot - ja näissä on todettu tuotta-
22759: nologian käyttöönotolla lisätty selvästi. vuuden laskeneen 1980-luvulla, mutta nousseen
22760: 1990-luvun alkuvuosina. Kansainvälisissä julki-
22761: 78. Valtion tuottavuuskehitys sen talouden tuottavuuslaskelmissa on myös to-
22762: 1995 1996 1997 dettu tuottavuuden yleisesti laskeneen laatuvaa-
22763: Muutos edellisestä vuodesta,% timusten kohoamisen ja työvoimavaltaisuuden
22764: Työn tuottavuus ............... . 3,0 6,8 0,0
22765: takia. Tätä taustaa vasten valtion ja kuntien tuot-
22766: Kokonaistuottavuus ......... . -0,5 0,8 1,9 tavuuden mitattua nousua muutamana viime
22767: vuonna voidaan pitää osoituksena hallinto- ja
22768: Yksittäisten vuosien tuottavuuslaskelmat tulosohjausuudistusten oikeasta suunnasta.
22769: ovat alttiita satunnaisille tekijöille. Olennaista
22770: 105
22771:
22772:
22773:
22774:
22775: Liitteet
22776:
22777: LIITE 1
22778:
22779:
22780: YHDISTELMÄT VALTION TALOUSARVIOISTA JA TILINPÄÄTÖKSISTÄ SEKÄ VALTION TASEET
22781:
22782: 1.1. Yhdistelmät valtion talousarvioista ja tilinpäätöksistä vuosilta 1996 ja 1997
22783:
22784: Talousarvio Tilinpäätös
22785: 1996 1997 1996 1997
22786: miljoonaa markkaa
22787:
22788: Tulot......................................................................... 201 279 188 740 198 392 184 668
22789: Menot....................................................................... 201 275 188 737 199 426 187 378
22790: Ylijäämä..................................................... 4 4
22791: Alijäämä .............................................. . 1 034 2 710
22792:
22793:
22794: Tulot
22795: 11 Os. Verot ja veronluontaiset tulot........................ 125 323 133 959 124 007 134 219
22796: 12 Os. Sekalaiset tulot............................................. 32 377 32 094 33097 33 200
22797: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset................... .. 5 396 4 011 5 661 3943
22798: 15 Os. Lainat........................................................... 38 182 18677 35628 13 305
22799: Tulot yhteensä...................................... .. . .. 201 279 188 740 198 392 184 668
22800:
22801:
22802:
22803: Menot
22804: 21 Pl. Tasavallan presidentti. .................................. . 26 32 24 31
22805: 22 Pl. Eduskunta .................................................... . 258 283 249 271
22806: 23 Pl. Valtioneuvosto .............................................. . 197 193 197 192
22807: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö ...................................... . 3 069 3186 2 989 3 126
22808: 25 Pl. Oikeusministeriö ........................................... . 2454 2 717 2 435 2 705
22809: 26 Pl. Sisäasiainministeriö ...................................... . 6457 6228 6502 6 216
22810: 27 Pl. Puolustusministeriö ...................................... . 9278 10 113 9287 10 112
22811: 28 Pl. Valtiovarainministeriö .................................... . 29674 27705 29503 27 547
22812: 29 Pl. Opetusministeriö ........................................... .26 904 25 911 26 635 26188
22813: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö ...................... . 12 911 12 768 12 727 12 697
22814: 31 Pl. Liikenneministeriö ......................................... . 8180 8 241 8 130 8253
22815: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö ..................... . 5 858 4940 5 350 4567
22816: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö ........................ . 48 299 45674 48 221 45 214
22817: 34 Pl. Työministeriö ................................................ .
22818: 14427 13 846 14 162 13446
22819: 35 Pl. Ympäristöministeriö ...................................... . 3877 3 679 3 980 3 729
22820: 36 Pl. Valtionvelka .................................................. .
22821: 29407 23 222 29033 23084
22822: Menot yhteensä........................................... 201 275 188 737 199 426 187 378
22823:
22824: 14 380217L
22825: 106
22826:
22827: 1.2. Valtion tase 31.12.1996 ja 31.12.1997
22828: 31.12.1996 31.12.1997
22829: miljoonaa markkaa
22830:
22831: Vastaavaa
22832: Kassatilit.. ................................................................................ . 14 13
22833: Postisiirtotulotilit... ..................................................................... . 9 0
22834: Postisiirtomenotilit... .................................................................... 1 2
22835: Muut pankkitilit.. ........................................................................ . 56 60
22836: Varsinaisten saatavien tilit... ........................................................ . 1 276 1 655
22837: Annettujen annakkojen tilit... ........................................................ . 134 236
22838: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit... ....................................... . 79 444
22839: Budjetoimattomien sijoitusten tilit... ............................................... . 38 289 33 792
22840: Varastotilit.. .............................................................................. . 123 38
22841: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit. ................................................ . 0 0
22842: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit... ............................................... . 3 3
22843: Tulorästien tilit.. ......................................................................... . 2 547 2 716
22844: Muut varat, aktiivatilit... ............................................................... . 53127 50 041
22845: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit... ......................................... . 76 88
22846: Selvitystilit.. .............................................................................. .
22847: 95 732 89 088
22848: Vastattavaa
22849: Varsinaisten velkojen tilit... .......................................................... . 4 065 4 334
22850: Saatujen annakkojen tilit... ........................................................... . 172 316
22851: Tilitettävien varojen tilit... ............................................................. . 360 477
22852: Budjetoimattomien luottojen tilit... ................................................. . 800 614
22853: Tilivirastojen väliset kokoomatilit... ................................................ . 1 332 1 335
22854: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit... ................................................. . 3 881 2 592
22855: Menorästien tilit.. ........................................................................ 1 246 1 592
22856: Siirrettyjan määrärahojen tilit... ..................................................... . 15163 15 222
22857: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit. ..................................... . 7 345 7 115
22858: Selvitystilit ............................................................................... . 1 5
22859: Muut varat, passiivatilit... ............................................................ . 53143 50 057
22860: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit... ...................................... . 303 219
22861: Jäämien kertymä tilivuoden lopussa, ylijäämä ................................. . 7 920 5 211
22862: 95 732 89 088
22863:
22864:
22865: 1.3. Valtion taseen pohjalta laskettu tilinpäätöksen alijäämä vuonna 1997
22866:
22867: Vastaavaatilien Vastaavaatilien
22868: lisäys tai vastatta- vähennys tai vastat-
22869: vaatilien vähennys tavaatilien lisäys
22870: miljoonaa markkaa
22871: Kassassa olevat varat vähentyneet.. ..................................... . 1
22872: Ps-tileillä olevat varat vähentyneet... ..................................... . 3
22873: Tulorästit lisääntyneet... .................................................... . 169
22874: Menorästit lisääntyneet... ................................................... . 346
22875: Siirretyt määrärahat lisääntyneet... ....................................... . 59
22876: Varastot vähentyneet.. ...................................................... . 85
22877: Saatavat vähentyneet.. ..................................................... . 3 651
22878: Velat lisääntyneet.. ............................................................ . 344
22879: Virastojen väliset ja sisäiset tilit vähentyneet. ......................... . 1 286
22880: Muut tasetilit vähentyneet .................................................. . 324
22881: Alijäämä .......................................................................... 2 710
22882: 4489 4489
22883: 107
22884:
22885:
22886: LIITE 2
22887:
22888:
22889:
22890: TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VUONNA 1997
22891:
22892: miljoonaa miljoonaa
22893: markkaa markkaa
22894:
22895: Talousarviot Kassalaskelma
22896: Varsinainen tuloarvio .................... . 190 321 Tilinpäätöksen tulot. ...................... . 184 668
22897: Lisätuloarviot ............................. . -1 580 Tulorästien ja muiden korjauserien
22898: Tuloarviot yhteensä ..................... . 188 740 vaikutus ................................. . -841
22899: Talousarviotalouden kassatulot ....... . 183 827
22900: Varsinainen menoarvio ................. . 190 314
22901: Lisämenoarviot .......................... . -1 577 Tilinpäätöksen menot... ................. . 187 378
22902: Menoarviot yhteensä .................... . 188 737 Menorästien vaikutus .................... . -346
22903: Talousarvion ylijäämä ................... . 4 Siirrettyjen määrärahojen vaikutus .. . -55
22904: Muiden ko~auserien vaikutus .......... . -778
22905: Talousarviotalouden kassamenot .... . 186 198
22906: Talousarviotalouden kassa-alijäämä .. . -2 371
22907:
22908: Talousarviotalouden kassatulot.. ...... . 183 827
22909: Tilinpäätös Talousarvion ulkopuolisten rahastojen
22910: Tulot tuloarvioita pienemmät. .......... . 4072 tulot, netto 1>..••.....••...•••....•....•••. 8 181
22911: Tilinpäätöksen tulot. ...................... . 184 668 Valtiontalouden kassatulot ............. . 192 008
22912:
22913: Menot menoarvioita pienemmät.. ..... . Talousarviotalouden kassa menot. ..... 186 198
22914: - säästyneet menot.. .................. . -2 464 Talousarvion ulkopuolisten rahastojen
22915: - arviomäärärahojen ylitykset. ....... . 1 105 menot, netto 1>•......•.....•....••....••• 8 839
22916: Tilinpäätöksen menot. .................... . 187 378 Valtiontalouden kassa menot. .......... . 195 038
22917: Tilinpäätöksen alijäämä .................. . -2 710 Valtiontalouden kassa-alijäämä ........ . -3 030
22918:
22919: 1
22920: > liman siirtoja budjetista ja budjettiin.
22921: 108
22922:
22923: LIITE 3
22924:
22925:
22926:
22927:
22928: VEROPERUSTEIDEN MUUTOKSET VUONNA 1997
22929: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
22930: verotuloista v. 1997
22931:
22932: Tulo- ja varallisuusvero Tulosta ja varallisuudesta suoritetaan valtiolle veroa tuloverolain (1535/92)
22933: 50 086 milj. mk ja varallisuusverolain (1537/92) mukaan. Elinkeinoverotus toimitetaan
22934: 37,2% elinkeinoverolain (360/68) ja maataloustulolähteen verotus maatilatalou-
22935: den tuloverolain (543/67) sekä niihin myöhemmin tehtyjen muutosten
22936: mukaan. Verotusta toimitettaessa luonnollisten henkilöiden tulot jaetaan
22937: ansio- ja pääomatuloihin. Ansiotuloihin kohdistuu verovelvollisen tulo-
22938: Tuloverotuksen perustemuutok- tasosta riippuva tuloveroasteikko ja pääomatuloihin suhteellinen 28 pro-
22939: set vuonna 1997 alensivat valtion sentin pääomatuloverokanta. Pääomatulon verokanta on yhtä suuri kuin
22940: tulo- ja varallisuusverokertymää yhteisöverokanta.
22941: yhteensä arviolta 3 670 milj. mk.
22942: Valtion tuloveroasteikon tulorajoja korotettiin v. 1997 neljä prosenttia.
22943: Toimenpide kevensi verovelvollisen verotusta kuromalla hintatason nou-
22944: sun ja 1990-luvun alussa toteuttamattomien inflaatiotarkistusten välistä
22945: eroa umpeen. Valtion verotettavan tulon alaraja nousi tarkistuksen seura-
22946: uksena 43 000 markasta 45 000 markkaan. lnflaatiotarkistuksen lisäksi
22947: tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja alennettiin yhdellä prosenttiyk-
22948: siköllä kaikilla tulotasoilla. Valtionverotuksen ylin marginaaliveroprosentti
22949: oli kertomusvuonna siten 38. Varallisuusveroasteikko ja yhteisön varalli-
22950: suusveroasteikko säilyivät ennallaan. Kertomusvuoden muita keskeisiä
22951: muutoksia tuloverotuksessa olivat tulonhankkimisvähennyksen enim-
22952: mäismäärän korottaminen 1 500 markasta 1 800 markkaan, kannustavuu-
22953: den lisääminen korottamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen
22954: enimmäismäärää 2 000 markasta 5 500 markkaan ja lieventämällä vähen-
22955: nyksen marginaaliverovaikutusta sekä kotitaloustyön verovähennyskokei-
22956: lun aloittaminen lokakuussa.
22957:
22958: Uudet henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit tulivat voimaan 1.2.1997
22959: alkaen. Tammikuussa sovellettiin edellisen vuoden henkilökohtaisia pidä-
22960: tysperusteita.
22961:
22962: Ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron progressiivinen veroasteikko
22963: (923/96) vuonna 1997 oli:
22964:
22965: Verotettava ansiotulo, mk Vero alarajan Vero alarajan ylit-
22966: kohdalla, mk tävästä tulosta, %
22967: 45 000 - 61 000 50 6
22968: 61 000 - 76 000 1 010 16
22969: 76 000 - 108 000 3 410 20
22970: 108 000- 170 000 9 810 26
22971: 170 000 - 300 000 25 930 32
22972: 300 000- 67 530 38
22973: 109
22974:
22975: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
22976: Verotuloista v. 1997
22977:
22978: Varallisuusveroasteikko vuonna 1997 oli (923/96):
22979:
22980: Verotettava varalli- Vero alarajan Vero alarajan ylittä-
22981: suus, mk kohdalla, mk västä varallisuuden
22982: osasta,%
22983: 1 100 000 500 0,9
22984:
22985:
22986: Ansiotulosta tehtävien vähennysten muutokset:
22987:
22988: - Ansiotulosta tehtävän tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä ko-
22989: rotettiin 1 500 markasta 1 800 markkaan (1126/96). Perustemuutoksen
22990: arvioitiin vähentävän valtion tuloverokertymää 110 milj. markalla.
22991:
22992: - Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävää eläketulovähen-
22993: nystä muutettiin siten, että puolison eläketulovähennys myönnetään jo
22994: verovelvollisen alkaessa vastaanottamaan työeläkettä eikä vasta kansan-
22995: eläkkeen maksamisvaiheessa (1126/96). Muutoksella ei ollut valtiontalou-
22996: dellisia vaikutuksia.
22997:
22998: - Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävä ansiotulovähennys
22999: rajattiin myönnettäväksi vain palkka- ja yrittäjätuloista työnteon kannusta-
23000: vuuden lisäämiseksi. Vähennys oli 20 prosenttia siihen oikeuttavien tulo-
23001: jen 15 000 markkaa ylittävästä määrästä. Vähennyksen enimmäismäärää
23002: korotettiin tarkasteluvuonna 2 000 markasta 5 500 markkaan. Lisäksi
23003: vähennyksen poistumisesta aiheutuvaa marginaaliverovaikutusta lieven-
23004: nettiin siten, että vähennys alkoi pienetä kahdella prosentilla aiemman
23005: viiden prosentin sijaan 43 000 markan ylittävistä vuosituloista ja poistui
23006: kokonaan 318 000 markan vuositulosta (1126/96). Muutoksella ei ollut
23007: valtiontaloudellisia vaikutuksia, mutta se pienensi mm. kuntien verotuloja
23008: runsaalla 900 milj. markalla.
23009:
23010: Muiden kuin osakeyhtiömuotoisten pienyritysten verotusta alennettiin
23011: korottamalla jaettavan yritystulon pääomatulo-osuutta 15 prosentista 18
23012: prosenttiin yrityksen nettovarallisuudesta (1126/96). Myös elinkeinoyhty-
23013: män osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus korotettiin 18 prosenttiin
23014: yhtymän nettovarallisuudesta. Pääomatulo-osuutta laskettaessa nettova-
23015: rallisuuteen lisättiin verovuodesta 1997 lähtien 30 prosenttia verovuotta
23016: edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen elinkeinotoiminnan ja
23017: maatalouden palkkojen määrästä. Toimenpiteet kevensivät mainittujen
23018: verovelvollisten verotusta ja alensivat veronsaajien verotuloja noin 160
23019: milj. markalla. Valtion verotulot lisääntyivät muutosten seurauksena kui-
23020: tenkin noin 60 milj. markalla.
23021:
23022: Pienyrittäjien verotukseen säädettiin lisäksi vähäisempiä muutoksia, jotka
23023: koskivat yrityksen toimintamuodon muuttamista sekä henkilöyhtiön ja sen
23024: osakkaiden välisten varallisuuden siirtojen arvostamista. Toimenpiteillä ei
23025: ollut olennaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia.
23026:
23027: Tuloverolakiin otettiin säännökset termiinisopimusten verokohtelusta
23028: (1126/96). Termiinisopimuksista syntyneet voitot rinnastettiin luovutus-
23029: voittoihin ja tappiot luovutustappioihin. Säännöstä termiinitappion vähen-
23030: nysoikeudesta sovellettiin jo vuodelta 1993 toimiteltavassa verotuksessa.
23031: Aikaisemman oikeuskäytännön perusteella tappioita ei ole saanut vähen-
23032: tää verotuksessa. Muutoksella ei ollut välittömiä valtiontaloudellisia vai-
23033: kutuksia.
23034: 110
23035:
23036:
23037: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
23038: Verotuloista v. 1997
23039:
23040: Laki kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta tuli voimaan 1. päivänä loka-
23041: kuuta 1997 (728/97) ja sitä sovelletaan verovuosina 1997-1999. Lain pe-
23042: rusteella myönnettiin Etelä-Suomen, Oulun tai Lapin lääneissä verovelvol-
23043: liselle kotitalousvähennys, jonka enimmäismäärä oli 5 000 markkaa vuo-
23044: dessa. Vuonna 1997 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä oli kuitenkin
23045: 1 250 markkaa. Vähennys myönnettiin kotitaloudessa tavanomaisesti
23046: tehtävien hoito- ja kunnossapitotöiden perusteella. Verovelvollinen sai
23047: tällöin vähentää valtion tuloverosta maksetut pakolliset työnantajan sosi-
23048: aaliturvamaksut. Lisäksi verovelvollinen sai vähentää ennakonperintäre-
23049: kisteriin merkityille yrittäjille maksamastaan työkorvauksesta 40 %.
23050:
23051: Itä-Suomen ja Länsi-Suomen läänissä sovellettiin lakia kotitaloustyön
23052: väliaikaisesta tukijärjestelmästä, jossa kotitaloustyön tuki maksettiin koti-
23053: taloustyön suorittaneelle yritykselle (839/97). Tuen suuruus työvoima- ja
23054: elinkeinokeskukseen rekisteröidylle yritykselle oli 40 % työstä maksetun
23055: palkkion määrästä, mutta enintään 33 markkaa tunnilta. Kotitaloutta kohti
23056: tukea voitiin myöntää kalenterivuosittain enintään 150 tunnilta.
23057:
23058: Edellä selostettujen muutosten lisäksi tuloverolakiin tehtiin useita täsmen-
23059: nyksiä ja korjauksia (1126/96). Täsmennykset johtuivat pääosin muun
23060: lainsäädännön muuttumisesta ja koskivat mm. lasten yksityisen hoidon
23061: tukijärjestelmää, eläkevakuutusmaksuvähennystä ja valtionverotuksessa
23062: tehtävää eläketulovähennystä. Myös varallisuusverolakiin tehtiin pieniä
23063: muutoksia. Kyseisillä muutoksilla ei ollut olennaisia valtiontaloudellisia
23064: vaikutuksia.
23065:
23066: Korkotulojen lähdevero Veroperusteisiin ei tehty olennaisin muutoksia.
23067: 1 001 milj. mk
23068: 0,7%
23069:
23070: Perintö- ja lahjavero Veroperusteisiin ei tehty tuottoihin vaikuttavia muutoksia.
23071: 1 459 milj. mk
23072: 1,1%
23073:
23074: Arvonlisävero Tavaroiden ja palvelujen myynnistä, tavaran maahantuonnista, yhteisö-
23075: 45 599 milj. mk hankinnasta ja tavaran siirrosta varastointimenettelyssä suoritettiin valti-
23076: 33,9% olle veroa arvonlisäverolain (1501/93) mukaan. Veron määrä oli pääsään-
23077: töisesti 22 % veron perusteesta. Yleisen verokannan ohella laissa oli
23078: säädetty useita poikkeuksia myynnin verollisuudesta, minkä lisäksi tietyille
23079: hyödykeryhmille oli säädetty erityiset alennetut verokannat Elintarvikkei-
23080: den verokanta oli 17 % ja lääkkeiden, kirjojen, elokuvanäytösten sekä
23081: liikuntapalveluiden vero oli 12 %. Majoituspalveluiden, Yleisradion lupa-
23082: maksutulojen, henkilökuljetusten ja kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien vero oli
23083: 6%.
23084:
23085: Arvonlisäverolakiin tehtiin useita pienehköjä ja teknisluonteisia täsmen-
23086: nyksiä, joilla ei ollut valtiontaloudellisia vaikutuksia (542/96, 805/96,
23087: 1264/96, 1257/96 ja 1123/96).
23088:
23089: Kannatusta arvonlisäverosta 2 400 milj. mk ohjattiin suoraan Kansanelä-
23090: kelaitokselle ja 43 199 milj. mk kirjattiin arvonlisäveromomentille.
23091: 111
23092:
23093: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
23094: Verotuloista v. 1997
23095:
23096: Eräistä vakuutusmaksuista Veroperusteisiin ei tehty olennaisia muutoksia.
23097: suoritettava vero
23098: 1 637 milj. mk
23099: 1,2%
23100:
23101: Apteekkimaksut Apteekkimaksusta annetun lain (148/46, muut. 59/83) mukaisia apteekki-
23102: 426 milj. mk maksuja peritään apteekin liikevaihdon perusteella. Apteekkimaksutauluk-
23103: 0,3% koa tarkistettiin kertomusvuonna siten, että liikevaihtoryhmiä ja liikevaih-
23104: don alarajojen kohdilla olevien apteekkimaksujen markkamääriä tarkistet-
23105: Muutoksella ei ollut olennaisia tiin inflaation nousua vastaavalla määrällä (100/97).
23106: valtiontaloudellisia vaikutuksia.
23107:
23108: Tuontitulli Kansallisen tullitariffin ja EU:n tullitariffin erotusta vastaava asteittain
23109: 4milj. mk aleneva osuus kannattavista tulleista tuloutettiin vuosina 1995-1997 kan-
23110: 0,0% sallisena tuontitullina. Tämä osuus tuotti Suomen valtiolle v. 1997 enää 4
23111: milj. mk. Muilta osin kannettavat tullit tilitettiin suoraan EU:IIe (1466/94).
23112: Tulleja ja tuontimaksuja tilitettiin EU:IIe kertomusvuonna 904 milj. mk.
23113: EU:Ita Suomi vastaanotti sekalaisiin tuloihin sisältyvää kantopalkkiota 90
23114: milj. mk.
23115:
23116: Lain eräistä väliaikaisista tulleista (1255/94) voimassaolo päättyi vuoden
23117: 1997 lopussa.
23118:
23119: Tupakkavero Veroperusteisiin ei tehty muutoksia.
23120: 3 252 milj. mk
23121: 2,4%
23122:
23123: Makeisvero Veroperusteita ei muutettu.
23124: 157 milj. mk
23125: 0,1%
23126:
23127: Alkoholijuomavero Alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia muutettiin 1.5.1997 lähti-
23128: 7 160 milj. mk en siten, että mm. alkoholijuomien sallittua pitoisuutta koskeva yläraja
23129: 5,3% poistettiin lakitekstistä (308/97). Lisäksi 1. 7.1997 astui voimaan lakimuu-
23130: tos, jolla laajennettiin pienpanimaiden alkoholijuomaveron alennusta
23131: Perustemuutoksilla ei ollut olen- (571/97). Kalenterivuodessa enintään 200 000 litraa olutta tuottaville pa-
23132: naisia valtiontaloudellisia vaiku- nimoille myönnettiin 30 prosentin alkoholijuomaveron perusveron alennus.
23133: tuksia. Lisäksi 20 prosentin veronalennukseen oikeutettujen panimaiden oluen
23134: tuotantoraja nostettiin kalenterivuodessa miljoonasta litrasta kahteen
23135: miljoonaan litraan.
23136:
23137: Vi rvoitusj uomavero Veroperusteita ei muutettu.
23138: 174 milj. mk
23139: 0,1%
23140:
23141: Polttoainevero Kertomusvuoden alussa tuli voimaan laki sähkön ja eräiden polttoaineiden
23142: 13 896 milj. mk valmisteverosta, jolla kumottiin eräiden energialähteiden valmistaverosta
23143: 10,3% annettu laki (1260/96). Lain perusteella sähköstä, kivihiilestä, kivihiilestä
23144: valmistetuista kiinteistä polttoaineista, polttoturpeesta, maakaasusta ja
23145: Polttoaineverokertymä sisälsi mäntyöljystä suoritettiin veroa, joka porrastettiin teollisuuden osalta alem-
23146: energiaveroja yhteensä 2 042 paan ja muiden verovelvollisten osalta ylempään veroluokkaan. Myös
23147: milj. mk. huoltovarmuusmaksun maksupohjaa laajennettiin.
23148:
23149: Perustemuutosten arvioitiin lisää- Lakimuutoksella uudistettiin energiaverojärjestelmää siten, että sähkön ja
23150: vän valtion tuloja noin 1 100 milj. energialähteiden verottamisesta luovuttiin ja siirryttiin lopputuotteen eli
23151: markalla. sähkön verottamiseen. Sähköverotuksen tasoa nostettiin samalla 900 milj.
23152: 112
23153:
23154: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
23155: Verotuloista v. 1997
23156:
23157: markalla, jolloin energiaveroja arvioitiin kertyvän arvonlisäverotuksen
23158: kautta yhteensä 1,1 mrd. mk edellisvuotta enemmän.
23159:
23160: Uudistus olisi vaikeuttanut pienimuotoisen sähköntuotannon, eli lähinnä
23161: tuulivoimalla, vesivoimalla sekä puulla ja erilaisilla jätteillä tuotetun sähkön
23162: kilpailuasemaa. Vaikutuksen kompensoimiseksi pienvoimaloille maksettiin
23163: sähköverkkoon toimitetusta sähköstä valtion tukea, joka vastasi suuruu-
23164: deltaan veroluokan II sähköveroa.
23165:
23166: Lämmön tuotannon peittoaineista kannettiin edelleen veroa. Näiden polt-
23167: toaineiden vero määräytyi kuitenkin pelkästään niiden energialähteen
23168: hiilisisällön perusteella, jota korotettiin noin puolitoistakertaiseksi entiseen
23169: verrattuna. Maakaasusta suoritettavaa veroa alennettiin 50 prosentilla.
23170: Myös polttoturpeelle oli myönnetty sen kilpailuaseman turvaamiseksi
23171: verohelpotusta siten, että sen hiilidioksidiosuus oli noin 1/6 normaalista.
23172:
23173: Myös nestemäisten polttoaineiden valmistaverosta annettua lakia muutet-
23174: tiin (1259/96). Kevyen ja raskaan polttoöljyn hiilidioksidiosuutta korotettiin
23175: muiden polttoaineiden verokohtelua vastaavalla tavalla. Raskaalta poltto-
23176: öljyitä poistettiin kuitenkin perusvero, jotta teollisuuden verorasitusta ei
23177: nostettaisi kyseisen toimenpiteen seurauksena. Kevyen polttoöljyn koro-
23178: tusta vastaava vero palautettiin hakemuksesta ammattimaisille kasvihuo-
23179: neviljelijöille. Myös liikennepolttoaineiden lisävero määräytyi uudistetussa
23180: laissa kokonaan hiilidioksidiosuuden mukaisesti. Liikennepolttoaineiden
23181: verorasitusta ei kuitenkaan haluttu korottaa, joten moottoribensiinin ja
23182: dieselöljyn perusveroa alennettiin veronkorotusta vastaavalla määrällä.
23183:
23184: Marraskuun alussa tuli voimaan nestemäisten polttoaineiden valmistave-
23185: rosta annetun lain muutos, jolla mm. laajennettiin muiden kuin yksityises-
23186: sä huviveneilyssä käytettävien alusten polttoaineiden verottomuutta
23187: (921/96). Muutoksen arvioitiin vähentävän valtion tuloja noin 40 milj. mar-
23188: kalla.
23189:
23190: Leimavero Leimaverotuksessa toteutettiin kertomusvuoden alussa rakenteellinen
23191: 781 milj. mk kokonaisuudistus, jossa varainsiirtoihin kohdistuvaa leimaverotusta kos-
23192: 0,6% kevat säännökset korvattiin erillisella varainsiirtoverolailla (931/96). Lailla
23193: leimaverolain muuttamisesta (932/96) tarkistettiin lisäksi kiinteistökiinni-
23194: Varainsiirtoleimaverotuksen eriyt- tyksestä ja saamistodisteista suoritettavaa leimaveroa koskevia säännök-
23195: täminen leimaverosta alensi lei- siä panttikirjajärjestelmään siirtymisen johdosta. Kiinnityksestä todistuk-
23196: maverokertymää noin kahdella seksi annettavan panttikirjan leimaverotuksellinen asema vastasi aikai-
23197: kolmasosalla. Leimaveron vero- semman järjestelmän kiinnitettyä haltijavelkakirjaa.
23198: perustemuutosten arvioitiin kui-
23199: tenkin lisäävän valtion tuloja Kiinnitysleimaveron veroprosentin ja laskentaperustaen säilyessä entisel-
23200: aluksi noin 100 milj. mk. lään kiinnitysmenettelyn uudistamisen arvioitiin lisäävän uusista kiinnityk-
23201: sistä suoritettavan veron tuottoa pysyvästi 50-80 milj. markalla vuodessa.
23202: Vanhojen kiinnitysten vakuusarvojen alentumisen myötä lisäkiinnityksista
23203: arvioitiin kertyvan leimaveroa 10 vuoden aikana keskimäärin 50-80 milj.
23204: mk vuodessa.
23205:
23206: Leimaveron ja varainsiirtoveron muutosten yhteisvaikutuksena verojen
23207: kertyman arvioitiin lisääntyvän kahtena ensimmäisenä vuonna hieman,
23208: minkä jälkeen verotulot alenevat noin 50-80 milj. markalla. Kiinnitysme-
23209: nettelyyn liittyvän kymmenen vuoden siirtymäajan päätyttyä leimaveron
23210: tuotto alenee vielä noin 50-80 milj. mk.
23211: 113
23212:
23213: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
23214: Verotuloista v. 1997
23215:
23216: Autovero Laki autoverolain muuttamisesta (413/97) tuli voimaan kertomusvuoden 1.
23217: 4 210 milj. mk päivänä kesäkuuta. Lakimuutoksen perusteella määrättäessä maahan
23218: 3,1% muuttavan henkilön muuttotavarana tuodusta ajoneuvosta veroa, pidettiin
23219: uuden ajoneuvon verotusarvona 45 prosenttia vastaavan ajoneuvon ylei-
23220: Perustemuutosten arvioitiin vä- sestä vähittäismyyntihinnasta Suomessa. Lisäksi muuttotavarana tuodun
23221: hentävän autoveron tuottoa 120 verollisen ajoneuvon veronalennusta korotettiin 50 000 markasta 80 000
23222: milj. markalla. markkaan. Lailla täydennettiin myös ajoneuvojen eräitä väliaikaisen käytön
23223: verottomuutta koskevia säännöksiä ja siihen tehtiin useita teknisluonteisia
23224: ja kielellisiä tarkistuksia.
23225:
23226: Muuttoautot sijoittuivat keskimäärin 160 000 markan hintaluokkaan, jolloin
23227: muuttotavarana tuodun ajoneuvon verotus keveni kertomusvuonna 40 000
23228: markalla. Muuttoautoja arvioitiin tuotavan Suomeen vuosittain 3 000 kap-
23229: paletta, jolloin verokertymä aleni perustemuutosten vuoksi 120 milj. mk.
23230: Muutoin lakimuutoksella ei ollut vaikutusta autoveron kertymään.
23231:
23232: Moottoriajoneuvovero Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia.
23233: 979 milj. mk
23234: 0,7%
23235:
23236: Varainsiirtovero Varainsiirtoverolailla (931196) korvattiin leimaverolain lainhuudatusleima-
23237: 1 727 milj. mk veroa, vuokraoikeuden siirtoleimaveroa ja osakkeiden siirtoleimaveroa
23238: 1,3% koskevat säännökset. Kiinteistön ja sen määräalan tai vuokra- tai käyttö-
23239: oikeuden luovutuksensaajan oli vuoden alusta lähtien suoritettava kaup-
23240: Varainsiirtoverouudistuksen pahinnasta tai muun vastikkeen arvosta varainsiirtoveroa 4 prosenttia
23241: tavoitteena ei ollut lisätä verope- aiemman 4-6 prosentin leimaveron sijasta. Samalla veropohja laajeni
23242: rustemuutoksin valtion verotuloja. kaikkien kirjattavien vuokraoikeuksien luovutuksiin sekä pelkän rakennuk-
23243: sen luovutukseen erikseen maapohjasta. Lisäksi luovuttiin eräiden lä-
23244: hisukulaisten välisiin luovutuksiin sovellettavasta 50 prosentin alennetusta
23245: verosta.
23246:
23247: Arvopapereiden luovutukseen säädetty verokanta säilyi 1,6 prosentissa.
23248: Vero laskettiin kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Veron peri-
23249: mispohjaa laajennettiin siten, että osakkeita vaihdettaessa vero oli suori-
23250: tettava kummastakin luovutuksesta. Pörssissä tapahtuva arvopaperikaup-
23251: pa ja optioyhteisössä tapahtuva kaupankäynti vakioiduilla johdannaisso-
23252: pimuksilla oli edelleen verovapaata.
23253:
23254: Arpajaisvero Veroperusteita ei muutettu.
23255: 393 milj. mk
23256: 0,3%
23257:
23258: Ajoneuvovero Laki ajoneuvoverosta (1111/96) astui voimaan 31.1.1997 ja se korvasi
23259: 1 129 milj. mk eräistä ajoneuvoista suoritettavasta ajoneuvoverosta annetun lain mukai-
23260: 0,8% sen veromerkeillä kannetun ajoneuvoveron. Vero kannettiin ajoneuvovero-
23261: asetuksen mukaisesti kertomusvuonna postisiirron välityksellä ja verokau-
23262: Veroperustemuutoksilla ei ollut si alkoi 30.8.1997.
23263: valtiontaloudellisia vaikutuksia.
23264:
23265: Jätevero Veroperusteita ei muutettu.
23266: 127 milj. mk
23267: 0,1%
23268:
23269: Lästimaksut Veroperusteita ei muutettu.
23270: 4 milj. mk
23271: 0,0%
23272:
23273:
23274: 15 380217L
23275: 114
23276:
23277:
23278: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset
23279: Verotuloista v. 1997
23280:
23281: Öljyjätemaksu Vakiintunutta maksuvapautusta koskeva huojennuskäytäntö kirjattiin lakiin
23282: 21 milj. mk (846/96). Lisäksi eduskunnalle säädettiin mahdollisuus valtion talousarvi-
23283: 0,0% ossa päättää siitä, että osa öljyjätemaksusta kertyvistä tuloista siirrettäi-
23284: siin öljysuojarahaston käyttöön.
23285: Perustemuutoksilla ei ollut valti-
23286: ontaloudellisia vaikutuksia.
23287:
23288: Muut verotulot Momentille tuloutettiin kalkki sellaiset verot ja veronluontaiset tulot, joiden
23289: -1 milj. mk osalta ei ole katsottu tarpeelliseksi kertymän vähäisyyden vuoksi pitää
23290: 0,0% omaa tulomomenttia. Momentilta tilitettiin kertomusvuonna ennen vuotta
23291: 1997 voimassa olleiden veroperusteiden mukaisten verojen ja maksujen
23292: oikaisuja.
23293:
23294: Huoltovarmuusmaksu Huoltovarmuusmaksu kannettiin budjetin ulkopuoliseen huoltovarmuusra-
23295: 287 milj. mk hastoon. Huoltovarmuusmaksun maksupohjaa laajennettiin lakimuutok-
23296: 0,2% sella siten, että maksua perittiin vuoden alusta lähtien öljytuotteiden lisäk-
23297: si myös sähköstä, maakaasusta ja kivihiilestä (1260/96).
23298: 115
23299:
23300: LIITE4
23301:
23302:
23303: 1
23304: VALTIONTALOUDEN KASSATULOT > TULOLAJEITTAIN
23305: 1995 1996 1997 Muutos
23306: Tulolaji 1997/96
23307: miljoonaa markkaa %
23308: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot. ............ . 40 092 48 359 52546 9
23309: Tulo- ja varallisuusvero ........................................................ . 37 871 45 778 50 086 9
23310: Korkotulojen lähdevero ........................................................ . 1 229 1 280 1 001 -22
23311: Perintö- ja lahjavero ............................................................ . 992 1 301 1 459 12
23312:
23313: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut........... . 39418 44075 47 662 8
23314: Arvonlisävero .................................................................... . 36 939 42103 45 599 8
23315: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ........................... . 1 551 1 581 1 637 4
23316: Apteekkimaksut ................................................................ . 357 391 426 9
23317: Televero .......................................................................... . 571
23318:
23319: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut................. . 265 67 4 -94
23320: Tuontitulli. ......................................................................... 265 67 4 -94
23321:
23322: Valmisteverot ................................................................... 21 835 23 210 24640 6
23323: Tupakkavero ..................................................................... . 3 085 3166 3 252 3
23324: Makeisvero ....................................................................... . 151 155 157 1
23325: Alkoholijuomavero .............................................................. . 6 807 7008 7160 2
23326: Virvoitusjuomavero ............................................................ . 164 167 174 4
23327: Polttoainevero .................................................................... 11 628 12 714 13 896 9
23328: Muut verot........................................................................ 6 761 8103 9 346 15
23329: Leimavero ........................................................................ . 2 030 2047 781 -62
23330: Autovero .......................................................................... . 2 686 3 611 4 210 17
23331: Moottoriajoneuvovero ......................................................... . 668 929 979 5
23332: Varainsiirtovero ................................................................. . 1 727
23333: Arpajaisvero ..................................................................... . 332 365 393 8
23334: Ajoneuvovero .................................................................... . 1 046 1 110 1 129 2
23335: Jätevero ........................................................................... . 41 127 209
23336:
23337: Muut veronluontaiset tulot................................................ . 342 431 310 -28
23338: Lästimaksut. .................................................................... . 4 5 4 -22
23339: Oljyjätemaksu .................................................................. . 21 20 20 0
23340: Muut verotulot. ................................................................. . 317 406 286 -30
23341: Verot ja veronluontaiset tulot yhteensä .............................. . 108 713 124 246 134 507 8
23342: Sekalaiset tulot................................................................. 26 716 31 228 31 684
23343:
23344: Korkotulot ja voiton tuloutukset. ........................................ 9121 8 551 7 034 -18
23345:
23346: Valtiolle takaisinmaksetut lainat. ........................................ 7 923 9894 8 412 -15
23347: Tulot ilman lainanottoa ..................................................... 152 473 173 918 181 637 4
23348:
23349: Nettolainanotto ............................................................... . 54 071 33 845 10 371 -69
23350: KASSATULOT YHTEENSÄ ............................................... . 206 544 207 763 192 008 -8
23351: 1
23352: > Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset tulot ja rahastojen tulot (pl. budjetin ja rahastojen väliset siirrot)
23353: lisättyinä tulorästien kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamatlomilla erillä.
23354: 116
23355:
23356: LIITE5
23357:
23358:
23359:
23360: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT1> TEHTÄVITTÄIN
23361:
23362: 1995 1996 1997 Muutos
23363: Tehtäväryhmä 1997/96
23364: miljoonaa markkaa %
23365:
23366: Yleinen hallinto .•..........................••....•••••.•..••................ 14 727 15 669 16 740 7
23367: 010 Ylin päätöksenteko ................................................... . 368 384 363 -6
23368: 020 Valtiovarainhallinto ................................................... . 5 506 5647 5 924 5
23369: 030 Ulkoasiainhallinto ..................................................... . 1 590 1 737 1 664 -4
23370: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö ................................. . 1 446 1 587 1 601 1
23371: 050 Muu yleinen hallinto .................................................. . 1 035 1 069 1 563 46
23372: 060 Euroopan unioni.. ..................................................... . 4 782 5244 5626 7
23373:
23374: Yleinen järjestys ja turvallisuus .................................... . 5626 5974 5 731 -4
23375: 070 Hallinto ................................................................. . 89 105 136 30
23376: 080 Poliisitoimi. ............................................................. . 2 651 2 827 2 252 -20
23377: 090 Oikeudenkäyttö ........................................................ . 1 275 1 347 1 701 26
23378: 100 Vankeinhoito ........................................................... . 705 735 740 1
23379: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu .................... . 122 130 140 8
23380: 120 Rajojen vartiointi. ..................................................... . 785 829 762 -8
23381:
23382: Maanpuolustus ............................................................ . 8594 8 891 9979 12
23383: 150 Hallinto .................................................................. . 21 7 25
23384: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ....................................... . 7 714 8639 9236 7
23385: 170 Taloudellinen maanpuolustus ...................................... . 858 245 717
23386:
23387: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................................... . 26 513 25526 24482 -4
23388: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät... ............................... . 217 247 251 2
23389: 220 Yleissivistävä opetus ................................................. . 8460 7 442 9725 31
23390: 230 Ammattiopetus ....................................................... .. 5601 5 253 423 -92
23391: 240 Korkeakouluopetus ................................................... . 4 237 4644 5649 22
23392: 250 Aikuiskoulutus ......................................................... . 1 561 1 641 1 944 18
23393: 260 Opintotuki.. ............................................................. . 3 681 3459 3520 2
23394: 270 Yleinen tutkimus ..................................................... .. 616 668 630 -6
23395: 280 Ki~astot, arkistot ja museot... ...................................... . 709 592 605 2
23396: 290Taide ..................................................................... . 846 992 1 138 15
23397: 300 Urheilu ja nuorisotoiminta .......................................... .. 563 560 587 5
23398: 310 Kirkollishallinto ....................................................... .. 24 29 11 -64
23399:
23400: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto ................................... .. 48 945 48133 44 813 -7
23401: 400 Hallinto ................................................................. .. 314 336 268 -20
23402: 410 Toimeentuloturva ..................................................... . 26 354 27 568 26 563 -4
23403: 420 Sosiaalipalvelukset... ................................................ . 21 745 19 700 17 469 -11
23404: 450 Tutkimuslaitokset .................................................... . 464 450 460 2
23405: 470 Kansanterveystyö .................................................... .. 60 67 44 -35
23406: 480 Erikoissairaanhoito ................................................... . 9 11 10 -7
23407:
23408: 1
23409: > Valtion talousarviotalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. talousarvion ja rahastojen väliset
23410: siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorastien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksusuori-
23411: tuksia edustamatlomilla erillä. Talousarvioiden rakennemuutosten vuoksi tehtävittäiset menot eivät ole eri vuosina
23412: kaikilta osin vertailukelpoisia.
23413: 117
23414:
23415: 1995 1996 1997 Muutos
23416: Tehtäväryhmä 1997/96
23417: miljoonaa markkaa %
23418:
23419: Asuminen ja ympäristö .........................................•........ 10 287 10 052 11 603 15
23420: 510 Hallinto .................................................................. . 108 111 123
23421: 520 Ympäristön ja luonnon suojelu .................................... . 138 120 132 10
23422: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta ..... . 184 194 207 7
23423: 540 Asumisen edistäminen .............................................. . 9054 8 791 10 271 17
23424: 550 Maanmittaus ........................................................... . 207 209 233 12
23425: 560 Vesitalous .............................................................. . 596 628 636 1
23426:
23427: Työvoima ...........•...••......•.••........................................ 11 075 13 422 13 287 -1
23428: 610 Hallinto ................................................................. . 355 657 828 26
23429: 620 Työvoiman ohjaus .................................................... . 10 720 12 765 12 459 -2
23430:
23431: Maa- ja metsätalous ...•.................................................. 14 833 13 576 13 257 -2
23432: 650 Hallinto .................................................................. . 131 58 45 -22
23433: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoiminta ..... . 314 319 1 132
23434: 670 Maatalous .............................................................. . 13 649 12 384 11 312 -9
23435: 680 Metsätalous ........................................................... . 502 551 517 -6
23436: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous .............................. . 238 263 251 -5
23437:
23438: Liikenne ..............................•..............•........................ 8 420 7 230 7642 6
23439: 710 Hallinto ................................................................. . 102 111 80 -28
23440: 720 Tieliikenne .............................................................. . 4 722 3893 4046 4
23441: 730 Vesiliikenne ............................................................ . 906 877 1 030 17
23442: 740 llmaliikenne ............................................................ . 45 25 7 -73
23443: 750 Rautatieliikenne ....................................................... . 2 491 2226 2 395 8
23444: 760 Tietoliikenne ........................................................... . 155 97 84 -13
23445:
23446: Teollisuus ja muut elin keinot. .................................•••..•. 20 058 18 953 9829 -48
23447: 810 Hallinto ................................................................. . 420 188 222 18
23448: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkastus 102 93 81 -12
23449: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimustoiminta 2 066 2068 2 211 7
23450: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolaitokset. 10 525 9044 1 387 -85
23451: 850 Teollisuuden edistäminen ......................................... . 3290 3 727 1 875 -50
23452: 860 Energiahuolto ........................................................ . 3 076 3302 3637 10
23453: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ................................ . 83 78 77 -2
23454: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ................................... . 495 454 337 -26
23455:
23456: Muutmenot ..................................................•...•......••. 42 321 43320 37 675 -13
23457: 910 Valtionvelka ........................................................... . 23 693 28 267 22 390 -21
23458: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset .................... . 12 130 12 579 12 901 3
23459: 960 Yleisavustukset kunnille yms. . .................................. . 6474 2 317 2292 -1
23460: 990 Muut ja erittelemättömät menot ................................. . 24 157 91 -42
23461: YHTEENSÄ ...•..•.•..••••••...•••..•.........•.............•............... 211 399 210 746 195 038 -7
23462: 118
23463:
23464: LIITE&
23465:
23466:
23467:
23468: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT1l MENOLAJEITTAIN
23469:
23470: 1995 1996 1997 Muutos
23471: Menolaji 1997/96
23472: miljoonaa markkaa %
23473:
23474: Kulutusmenot.............................................................. . 51 446 53 695 54596 2
23475: Eläkkeet. ...................................................................... . 12 088 12 519 12 901 3
23476: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen ............................. . 3 022 3697 4468 21
23477: Muut kulutusmenot ........................................................ . 36 337 37 479 37 228 -1
23478:
23479: Siirtomenot................................................................... 113 644 110 040 101 947 -7
23480: Valtionavut kunnille ja kuntainliitoille ym .............................. . 39481 33199 30134 -9
23481: Valtionavut elinkeinoelämälle ............................................ . 19 312 18 348 14 857 -19
23482: Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille .......... . 42 488 40450 38421 -5
23483: Siirrot budjetin ulkopuolisille tileille ..................................... . 1 168 5 358 6567 23
23484: Erittelemättömät siirrot kotimaahan .................................... . 4545 5 380 4 280 -20
23485: Siirrot ulkomaille ............................................................. . 6 649 7 306 7 689 5
23486:
23487: Sijoitusmenot .............................................................. . 19 973 17 083 13 858 -19
23488:
23489: Reaa/isijoitukset. ............................................................ . 3208 3326 3316 0
23490: Kaluston hankinta ........................................................... . 274 213 360 69
23491: Talonrakennukset .......................................................... . 1 052 1 257 1 253 0
23492: Maa- ja vesirakennukset.. ................................................ . 1 882 1 856 1 703 -8
23493:
23494: Lainat ja muut finanssisijoitukset ..................................... .. 16 765 13 756 10542 -23
23495: Valtion varoista myönnettävät lainat... ................................ . 7120 7 354 9401 28
23496: Muut finanssisijoitukset .................................................. . 9644 6402 1 141 -82
23497:
23498: Muut menot ................................................................. . 26 336 29 929 24636 -18
23499: Valtionvelan korot ja indeksikorotukset... ............................ . 25 799 29 988 24 617 -18
23500: Muut ja erittelemättömät menot. ........................................ . 3 -9 -12 31
23501: Varastojen muutos (kasvu+) ............................................ . 534 -50 30 -161
23502: YHTEENSÄ ................................................................... 211 399 210 746 195 038 -7
23503:
23504: 1
23505: > Valtion talousarviotalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. talousarvion ja rahastojen väliset
23506: siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorastien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksusuorituk-
23507: sia edustamattomilla erillä.
23508: 119
23509:
23510: LIITE7
23511:
23512:
23513:
23514: VALTION TALOUSARVIOTALOUDEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
23515:
23516: 1993 1994 1995 1996 1997
23517:
23518: Virkasuhteiset.............................................. 98 346 96 393 94183 93 760 94484
23519: Kuukausipalkkaiset... ...................................... 98 271 96328 94104 93 718 94 428
23520: - kokoaikaiset ............................................. 94 074 90658 89 249 88 538 88369
23521: - osa-aikaiset. .............................................. 4197 5 670 4855 5180 6 059
23522: Tuntipalkkaiset... ........................................... 75 65 79 42 56
23523:
23524: Työsuhteiset................................................ 41 540 36 525 30487 28 595 28 730
23525: Kuukausipalkkaiset... ...................................... 34439 32 623 27 663 25 784 26255
23526: - kokoaikaiset ............................................. 28 515 26 276 23 221 22 026 21 660
23527: - osa-aikaiset. .............................................
23528: Tuntipalkkaiset... ...........................................
23529: 5 924
23530: 7 101
23531: 6 347
23532: 3 902
23533: 4442 3 758 4 595
23534: 2 824 2 811 2 475
23535: Yhteensä ..................................................... 139 886 132 918 124 670 122 355 123 214
23536: Muutos edellisestä vuodesta,% ........................ -3,6 -5,0 -6,2 -1,9 0,7
23537:
23538:
23539:
23540:
23541: LIITE8
23542:
23543:
23544:
23545: 1
23546: VALTION TALOUSARVIOTALOUDEN PALKKAUSMENOT >
23547: 1993 1994 1995 1996 1997
23548: miljoonaa markkaa
23549:
23550: Valtion palkkaukset
23551: Virkasuhteiset.. ............................................ . 13 748 13 613 13 848 14 218 14 218
23552: Työsuhteiset.. .............................................. . 4 506 4223 3 818 3 726 3687
23553: Yhteensä ................................................... .. 18 254 17 836 17 666 17 944 17 905
23554: Muutos edellisestä vuodesta,% ....................... . -4,3 -2,3 -0,9 1,6 -0,2
23555: 1
23556: > Eivät sisällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja
23557: 120
23558:
23559: LIITE9
23560:
23561:
23562:
23563: VALTION MAKSAMIEN ELAKKEIDENLUKUMÄARÄ JA ELAKEMENOT
23564:
23565: 1993 1994 1995 1996 1997
23566:
23567: Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet...............•...•... 192 471 199 320 202 931 206 612 210 591
23568: Omat eläkkeet. ............................................................. 142 161 148 404 151 656 155 060 158 727
23569: Perhe-eläkkeet.. ........................................................... 50 310 50 916 51 275 51 552 51 864
23570:
23571: Kunnan, yksityisen ym. palvelukseen perustuvat eläkkeet 35 627 38 087 39965 41 773 43 716
23572: Omat eläkkeet.. ............................................................ 30784 33 089 34 862 36 489 38 328
23573: Perhe-eläkkeet. ............................................................ 4 843 4 998 5103 5 284 5 388
23574:
23575: Muut eläkkeet.................................................•............ 2 829 2746 3162 3 068 2946
23576: Omat eläkkeet. ............................................................. 2 045 2 026 2 506 2450 2 374
23577: Perhe-eläkkeet.. ........................................................... 784 720 656 618 572
23578: Eläkkeet yhteensä .......••........•.........•.........•••....•....•...... 230 927 240153 246 058 251 453 257 253
23579: Muutos edellisestä vuodesta, % ....................................... 3,8 3,4 4,4 3,7 2,3
23580:
23581:
23582: Eläkemenot, miljoonaa markkaa ...............•••..........•....... 11 060 11434 11 936 12 376 12 748
23583: Muutos edellisestä vuodesta,% ........................................ 3,8 3,4 4,4 3,7 3,0
23584:
23585:
23586:
23587:
23588: LIITE 10
23589:
23590:
23591:
23592: VALTION TALOUSARVIOTALOUDEN VIRKASUHTEINEN HENKILÖSTÖ SIJOITUSPALKKAUSLUOKAN JA
23593: SUKUPUOLEN MUKAAN MARRASKUUSSA 1997
23594:
23595: Palkkausluokkaryhmä 1> Yhteensä Miehiä Naisia Naisten osuus, %
23596:
23597: 1 - A 2........................................................ . 51 21 30 59
23598: 2 A 3 - A 7 ........................................................ . 1 404 305 1 099 78
23599: 3 A 8 - A 12 ........................................................ . 22944 7 055 15 889 69
23600: 4 A 13 - A 17 ........................................................ . 30 599 17 215 13 384 44
23601: 5 A18- A21 ........................................................ . 17 880 10 292 7 588 42
23602: 6 A22- A24 ........................................................ . 8 114 5 011 3103 38
23603: 7 A 25 - .............................................................. . 8523 6 555 1 968 23
23604: Yhteensä ............................................................... . 89 515 46454 43 061 48
23605:
23606: 1
23607: > Mukana Aja C-palkkausluokkiin sijoitetut. Palkkausluokkaryhmittelyssä on C-palkkausluokat otettu huomioon
23608: seuraavasti:
23609: 3 C32-C38
23610: 4 C 39 -C47
23611: 5 C48-C55
23612: 6 c 56- 61c
23613: 7 C62-
23614: 121
23615:
23616: LIITE 11
23617:
23618:
23619:
23620: VALTION LAINANANTO
23621:
23622: 1
23623: 11.1 Valtion lainananto tehtäväalueittain ja lainarymittäin 1
23624: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma-
23625: Lainaryhmä pääoma pääoma 1997 1997 pääoma 1997 muutos
23626: 31.12.1995 31.12.1996 31.12.1997 1997/96
23627: miljoonaa markkaa %
23628:
23629: Yleinen hallinto ....................... 807 751 20 138 632 10 -16
23630: Kehitysluotot... ......................... 532 538 20 15 542 4 1
23631: Lainat Teollisen yhteistyön
23632: rahasto Oy:lle ........................... 102 92 9 83 2 -10
23633: Eläkemaksulainat valtion
23634: liikelaitoksille ............................ 173 121 114 7 4 -94
23635:
23636: Yleinen järjestys ja turvallisuus 1 0 0 0 0 -29
23637: Lainat väestösuojelua varten ........ 1 0 0 0 0 -29
23638:
23639: Opetus, tiede ja kulttuuri ...•...... 347 280 51 229 15 -18
23640: Rakennuslainat peruskouluille ...... 135 113 20 94 7 -17
23641: Lainat yksityisoppikoulujen muulta-
23642: miseksi kunnallisiksi kouluiksi... .... 22 16 2 14 -13
23643: Rakennuslainat kirjastoille ............ 27 20 3 17 -17
23644: Veikkausvoittovaroista myönnetyt
23645: lainat. ..................................... 162 131 26 104 6 -20
23646: Muut lainat opetuksen, tieteen ja
23647: kulttuurin edistämiseksi. .............. 0 0 0 -49
23648:
23649: Asuminen ja ympäristö ............ 54 310 53 020 5 285 3 296 55 009 1 942 4
23650: Valtion asuntorahaston lainat ....... 54307 53019 5285 3296 55009 1942 4
23651: - Vuokratalolainat... .................. 36412 36 242 3840 933 39149 1 270 8
23652: - Asunto-osakeyhtiötalolainat ..... 39 25 9 17 2 -34
23653: - Henkilökohtaiset asunto-
23654: osakelainat.. ......................... 4 731 3 743 2 993 2 752 144 -26
23655: - Omakotitalolainat... ................ 6 280 5418 91 999 4 510 209 -17
23656: - Peruskorjaus- ja perusparannus-
23657: lainat.. ................................ 6608 7 396 1 351 330 8417 309 14
23658: - Muut asuntolaina! ................... 191 172 18 154 6 -11
23659: - Lämmityslaitoslainat ............... 46 23 13 11 2 -54
23660: Vesiensuojelulainat teollisuudelle 3 1 0 0 0 -78
23661:
23662: Työvoima ............................... 1 1 0 1 0 -42
23663:
23664: Maa- ja metsätalous ................. 7 923 7155 466 1 226 6 396 281 -11
23665: Lainat peruskuivatukseen ............ 47 52 6 8 51 2 -2
23666: Maatilatalouden kehittämis-
23667: rahaston lainat.. ........................ 6 617 5968 365 971 5 362 242 -10
23668: Muut lainat asutustoiminnan
23669: edistämiseen ............................ 102 91 0 10 82 3 -10
23670: Lainat puuntuotannon kestävyyden
23671: turvaamiseen ............................ 1 155 1 043 95 237 901 35 -14
23672: Muut lainat maa- ja metsä-
23673: talouden edistämiseen ................ 2 0 0 -29
23674:
23675:
23676:
23677:
23678: 16 380217L
23679: 122
23680:
23681:
23682: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma-
23683: Lainaryhmä pääoma pääoma 1997 1997 pääoma 1997 muutos
23684: 31.12.1995 31.12.1996 31.12.1997 1997/96
23685: miljoonaa markkaa %
23686:
23687: Liikenne .............•.........•........... 26 26 26 2 0
23688: Lainat valtionrautateiden asuin-
23689: rakennusten perusko~aamiseen .... 26 26 26 2 0
23690: Teollisuus ja muut elinkeinot...... 3 215 2 608 291 628 2 270 66 -13
23691: Tuotekehityslainat... ................... 1 115 1 093 241 234 1 100 11 1
23692: Lainat luotto-osakeyhtiöille ............ 1 407 1 107 225 882 36 -20
23693: Kauppahintasaatavat valtion liikelai-
23694: toksilta, valtionyhtiöiltä ja yrityksiltä 533 281 45 128 197 14 -30
23695: Muut lainat teollisuuden
23696: edistämiseen ............................ 59 66 5 8 63 -4
23697: Lainat energiatalouden
23698: edistämiseen ............................ 31 18 8 10 -46
23699: Lainat yritysten kansain-
23700: välistymiseen ............................ 70 43 25 19 2 -56
23701: 21 6 062 31 5 340
23702: Yhteensä ........•........................ 66 629 63 842 64564 2 316 1
23703: 11 Taulukko ei sisällä valtion ydinjäterahaston lainanantoa.
23704: 21 Luku sisältää pääomitettuja korkoja 6 milj. mk.
23705: 3
23706: l Luku sisältää 214 milj. mk arvopaperistettuja lainasaamisia ja 133 milj. mk tileistä poistoja.
23707: 123
23708:
23709: 1
23710: 11.2 Valtion lainananto lainansaajasektoreittain 1
23711: Laina- Lisäys Vähennys Laina· Korot Pääoma-
23712: Sektori pääoma 1997 1997 pääoma 1997 muutos
23713: 31.12.1996 31.12.1997 1997/96
23714: miljoonaa markkaa %
23715:
23716: Yritykset........•............................... 6 939 931 560 7 311 227 5
23717: Julkiset yritykset. .............................. 1 006 47 190 863 32 -14
23718: Yksityiset yritykset... ......................... 5 934 884 370 6448 195 9
23719:
23720: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset......... 613 101 513 26 -16
23721: Muut luottolaitokset. .......................... 510 91 419 23 -18
23722: Vakuutuslaitokset.. ........................... 8 1 7 1 -9
23723: Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä
23724: avustavat laitokset ........................... 0 1 0 62
23725: Muut rahoituslaitokset... ..................... 95 9 86 2 -10
23726:
23727: Julkisyhteisöt ..•..•........................... 1139 82 98 1123 47 -1
23728: Kunnat ........................................... 1 128 78 93 1 113 46 -1
23729: Kuntayhtymät .................................. 6 4 0 9 0 51
23730: Työeläkelaitokset ............................. 5 4 1 0 -82
23731:
23732: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt... 36 295 4444 1151 39 587 1 305 9
23733: Asuntoyhteisöt .................................. 34 767 4240 1 102 37 904 1 243 9
23734: Valtionkirkot ..................................... 15 0 7 8 1 -45
23735: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1 514 204 42 1 675 61 11
23736:
23737: Kotitaloudet............•....................... 18 318 585 3 415 15488 706 -15
23738: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet.. ...... 5974 377 960 5390 229 -10
23739: - Maatilatalouden ha~oittajat.. ............ 5 973 377 960 5 390 229 -10
23740: - Muut elinkeinonharjoittajat .............. 1 0 0 1 0 -6
23741: Palkansaajakotitaloudet ..................... 12 017 197 2 427 9 788 472 -19
23742: Muut kotitaloudet ............................... 327 11 28 309 5 -5
23743:
23744: Ulkomaat........................................ 538 20 15 542 4
23745: 21 6 062 31 5 340
23746: Yhteensä ....•........•.......................... 63 842 64564 2 316 1
23747:
23748: 11Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanottoa.
23749: 2' Luku sisältää pääomitettuja korkoja 6 milj. mk.
23750: 3> Luku sisältää 214 milj. mk arvopaperistettuja lainasaamisia ja 133 milj. mk tileistä poistoja.
23751: 124
23752:
23753: 11.3. Valtion lainananto toimialoittain lainansaajasektoreille "Yritykset" ja "Eiinkeinonharjoittajien kotitaloudet"
23754:
23755: Laina- Usäys Vähennys Laina- Korot Pääoma-
23756: Toimiala pääoma 1997 1997 pääoma 1997 muutos
23757: 31.12.1996 31.12.1997 1997/96
23758: miljoonaa markkaa %
23759: Erittelemätön elinkeinotoiminta .............. 14 3 2 15 7
23760:
23761: Maatalous, riistatalous ja metsätalous ... 6169 420 1 031 5 558 239 -10
23762:
23763: Kalatalous ...........•...............•.•............ 1 0 0 1 0 0
23764:
23765: Mineraalien kaivu ................................ 6 0 1 5 0 -17
23766:
23767: Teollisuus .......................................... 719 151 194 676 9 -6
23768: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakka-
23769: tuotteiden valmistus ............................... 13 0 3 10 0 -23
23770: Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahka-
23771: tuotteiden valmistus ............................... 12 1 2 11 0 -8
23772: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ....... 8 10 2 16 0
23773: Massan, paperin ja paperituotteiden
23774: valmistus ............................................. 38 5 8 35 -8
23775: Kustantaminen, painaminen sekä tallen-
23776: teiden jäljentäminen ............................... 18 15 4 -78
23777: Koksin, öljytuotteiden, ydinpolttoaineen,
23778: kemikaalien, kemiallisten tuotteiden,
23779: tekokuitujen, kumi- ja muovituotteiden
23780: valmistus ............................................. 152 33 48 137 1 -10
23781: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 21 4 4 21 0 0
23782: Perusmetallien ja metallituotteiden
23783: valmistus (pl. koneet ja laitteet) ................ 36 8 7 37 0 3
23784: Koneiden, laitteiden, sähköteknisten
23785: tuotteiden, optisten laitteiden sekä
23786: kulkuneuvojen valmistus ......................... 420 89 105 404 6 -4
23787: Muu valmistus, kierrätys ......................... 1 0 0 1 0 0
23788:
23789: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ................. 25 1 12 14 1 -44
23790:
23791: Rakentaminen •.•.........................•........ 12 5 2 15 0 25
23792:
23793: Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajo-
23794: neuvojen sekä henkilökohtaisten esi-
23795: neiden ja kotitalousesineiden korjaus .... 69 13 7 75 9
23796:
23797: Majoitus- ja ravitsemistoiminta ............. 13 9 1 21 1 62
23798:
23799: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ....... 4 0 0 4 0 0
23800:
23801: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus-
23802: palvelut; liike-elämän palvelut.............. 5 857 699 266 6290 204 7
23803:
23804: Koulutus ............................................ 1 6 0 7 0
23805:
23806: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut.. ... 13 1 3 11 0 -15
23807:
23808: Muut yhteiskunnalliset ja henkilö-
23809: kohtaiset palvelut............................... 10 0 1 9 0 -10
23810: Yhteensä ........................................... 12 913 1 308 1 520 12 701 456 -2
23811: 125
23812:
23813: LIITE 12
23814:
23815:
23816: VALTION KORKOTUKILAINAT
23817:
23818:
23819: 12.1. Valtion korkotukilainat tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin
23820: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus
23821: Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion
23822: Lainaryhmä pääoma pääoma 1997 1997 pääoma nojen korko- maksamat
23823: 31.12. 31.12. 31.12. keskim tuki korkotuki-
23824: 1995 1996 1997 korko 31.12. menot
23825: 31.12. 199i> 1997
23826: 19971)
23827: miljoonaa markkaa % % mmk
23828: Yleinen hallinto ............................ 2424 2 315 876 796 2 396 142
23829: Kehitysmaiden taloudellista kehitystä
23830: varten myönnettävät korkotukiluotot. 2424 2 315 2)876 796 2 396 5,90 5,70 142
23831:
23832: Opetus, tiede ja kulttuuri ............... 4405 2 897 1 031 1 866 62
23833: Kunnallisten ja yksityisten ammatil-
23834: Iisten oppilaitosten rakentamisen
23835: korkotukilainat... ............................ 6 3 2 2 6,50 2,00 0
23836: Kansan-, kansalais- ja työväenopis-
23837: tojen rakentamisen korkotukilainat ... 6 2 7,25 2,00 0
23838: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten
23839: rakentamisen korkotukilainat... ........ 9 6 2 4 6,00 1,85 0
23840: Opintolainojen korkotuki... .............. 4 384 2 886 1 026 1 860 6,00 2,25 62
23841: Asuminen ja ympäristö ................ 22 782 26954 5 361 5 667 26 647 769
23842: limansuojelun ja jätehuollon
23843: investointien korkotukilainat ........... 618 541 167 374 6,50 2,60 12
23844: ASP-jä~estelmään liittyvät
23845: korkotukilainat... .......................... 11 451 11 700 1 196 3304 9592 5,55 1,05 80
23846: Ylivelkaantuneiden asunnonhankki-
23847: joiden korkotukilainat... ................. 1 599 1 270 1 146 125 7,85 2,55 32
23848: Oman asunnon hankintaan valtion
23849: lainan sijasta myönnettävät korko-
23850: tukilainat.. ................................... 3 3 1 2 7,40 5,00 0
23851: Asuntolainojen korkotuki. ............... 8 076 12 511 4096 818 15 789 6,90 4,00 610
23852: Lämmityslaitoshankkeiden
23853: korkotukilainat... ........................... 252 222 80 142 8,95 4,10 8
23854: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen
23855: korkotukilainat... ........................... 468 434 67 93 408 5,45 3,80 18
23856: Yhdyskuntien vesiensuojeluinves-
23857: tointien korkotukilainat .................. 231 209 34 175 5,85 3,75 8
23858: Teollisuuden vesiensuojeluinves-
23859: tointien korkotukilainat... ................ 84 64 24 40 4,80 2,05
23860: Maa- ja metsätalous .................... 5415 4922 676 881 4 719 151
23861: Maataloustuotteiden varastotilojen
23862: rakentamisen korkotukilainat ......... 17 7 3 4 3
23863: ) 0,70 0
23864: Maaseutuelinkeinolain ja maatilalain
23865: sekä maa- ja metsätalouden
23866: rakennepoliittisista toimenpiteistä
23867: 4 3
23868: annetun lain mukaiset korkotukilainat 4614 ) 4 262 670 737 4195 ) 3,20 131
23869: 126
23870:
23871:
23872: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus
23873: Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion
23874: Lainaryhmä pääoma pääoma 1997 1997 pääoma nojen korko- maksamat
23875: 31.12. 31.12. 31.12. keskim tuki korkotuki-
23876: 1995 1996 1997 korko 31.12. menot
23877: 1
23878: 31.12. 1997 ) 1997
23879: 199i>
23880: miljoonaa markkaa % % mmk
23881: Eräiden maatilatalouden luottojen
23882: vakauttamisesta annettujen lakien
23883: mukaiset korkotukilainat ............... 692 584 6 110 481 3 19
23884: ) 3,55
23885: Maaseudun pienimuotoisen elinkei-
23886: notoiminnan edistämisestä annetun
23887: lain mukaiset korkotukilainat... ........ 39 30 0 7 24 3
23888: ) 1,50
23889: Vuoden 1987 satovahinkojen
23890: korkotukilainat ............................
23891: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeisiin
23892: myönnettävät korkotukilainat ......... 15 12 5 8 3 0
23893: ) 2,90
23894: Kalatalouden korkotukilainat .......... 37 27 19 8 6,75 0,25 0
23895: Liikenne .................................... 538 617 155 105 667 28
23896: Kauppa- ja teollisuussatamien
23897: rakentamisen korkotukilainat ......... 80 38 38 3) 2,40
23898:
23899: Lastialusten hankintojen tukemisen
23900: korkotuki lainat... .......................... 457 579 155 105 629 8,25 4,00 28
23901: Saaristoliikenteen korkotukilainat ... 1 0 0 0 5,45 2,00 0
23902: Teollisuus ja muut elinkeinot ... ..... 7 557 6 981 2 868 2198 7 651 295
23903: Kera Oy:n myöntämät korkotukilainat 1 0 0 9,50 4,50 0
23904: Kera Oy:n ottamat korkotukilainat .... 1 365 1 050 315 735 12,70 7,20 237
23905: Pk-yritysten investointien
23906: korkotukilainat... .......................... 1 071 947 11 277 681 6,75 4,90 41
23907: Energiainvestointien korkotukilainat 228 187 8 57 138 5,80 2,70 5
23908: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan
23909: korkotukiluotot... ........................... 5 7 6 7,20 5,65 0
23910: Suomen Vientiluotto Oy:n
23911: luotanoton korkotukilainat .............. 4 807 4 714 5 1 537 5 969 5,80 -2,15 7
23912: ) 2 792
23913: Turvavarastojen perustamisen ja
23914: ylläpitämisen korkotukilainat... ........ 80 76 52 6 122 5,50 4,50 4
23915: Julkisesti tuettu OECD-ehtoinen
23916: vientiluottojen korontasaus ............. 5 0 5 7,00 -0,95
23917: Muut menot............................... 253 243 50 76 217 11
23918: Kunnan talouden vakauttamisesta
23919: ja kuntaselvityksestä annetun lain
23920: (658/94) mukaiset korkotukilainat ... 253 243 50 76 217 4,85 4,05 11
23921: Yhteensä ................................... 43374 44929 9 987 10 754 44162 1458
23922:
23923: 1
23924: >Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1997 takaisin
23925: maksamatta olevalla pääomalla.
23926: 2
23927: >Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 740 milj. mk.
23928: 3
23929: >Laskennallinen arvio.
23930: 4
23931: >Ko~attu luku.
23932: 5
23933: >Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 301 milj. mk.
23934: 127
23935:
23936: 12.2. Valtion korkotukilainat lainansaajasektoreittain
23937: Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma-
23938: Sektori pääoma 1997 1997 pääoma maksamat muutos
23939: 31.12.1996 31.12.1997 korkotuki- 1997196
23940: menot
23941: 1997
23942: miljoonaa markkaa %
23943:
23944: Yritykset .......................................... 4 871 236 1 303 3 804 110 -22
23945: Julkiset yritykset ................................. 1 010 45 196 860 19 -15
23946: Yksityiset yritykset .............................. 3 860 11 1 107 2 944 91 -24
23947: 191
23948:
23949: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset. .......... 1 314 19 392 941 240 -28
23950: Talletuspankit ................................... 230 77 154 -33
23951: Muut luottolaitokset.. ........................... 1 050 315 735 237 -30
23952: Vakuutuslaitokset... ............................ 34 19 52 2 56
23953:
23954: Julkisyhteisöt................................... 1 383 128 503 1 008 47 -27
23955: Kunnat ............................................. 1 368 127 500 995 47 -27
23956: Kuntayhtymät... .................................. 14 1 3 12 1 -16
23957:
23958: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. .•.. 10 952 3 054 432 13 573 567 24
23959: Asuntoyhteisöt... ................................ 10 798 3 026 403 13 421 560 24
23960: Valtionkirkot ...................................... 2 0 2 0 -16
23961: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.. 151 27 29 150 7 -1
23962:
23963: Kotitaloudet ..................................... 21 657 2 879 6 377 18158 349 -16
23964: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet ......... 5097 693 945 4 846 153 -5
23965: - Maatilatalouden ha~oittajat.. ............. 4 915 676 883 4 709 151 -4
23966: - Muut elinkeinonharjoittajat ............... 182 17 62 137 1 -25
23967: Palkansaajakotitaloudet ...................... 12 138 1 993 4 023 10108 122 -17
23968: Muut kotitaloudet... ............................. 4421 192 1 409 3204 74 -28
23969:
23970: 21 3 672
23971: Ulkomaat....•.....•.............................. 4 753 1 747 6 678 146 40
23972: Yhteensä ............................•............ 44929 9 987 10 754 44162 1 458 -2
23973:
23974: 1
23975: >Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 3 milj. mk.
23976: 2
23977: l Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 740 milj. mk.
23978: 128
23979:
23980: 12.3. Valtion korkotukilainat toimiaJoittain lainansaajasektoreille "Yrityksef' ja "Eiinkeinonharjoittajien
23981: kotitaloudet"
23982: Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma-
23983: Sektori pääoma 1997 1997 pääoma maksamat muutos
23984: 31.12.1996 31.12.1997 korkotuki- 1997/96
23985: menot
23986: 1997
23987: miljoonaa markkaa %
23988: Erittelemätön elinkeinotoiminta ............... 90 5 84 5 -7
23989:
23990: Maatalous, riistatalous ja metsätalous ....... 4960 684 903 4 741 151 -4
23991:
23992: Kalatalous .............................................. 23 17 6 0 -74
23993:
23994: Mineraalien kaivu .................................... 61 17 44 2 -28
23995:
23996: Teollisuus .............................................. 1 951 62 496 1 517 54 -22
23997: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuot-
23998: teiden valmistus ....................................... 190 0 66 124 6 -35
23999: Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuot-
24000: teiden valmistus ....................................... 33 9 24 1 -27
24001: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus .......... 231 3 74 160 8 -31
24002: Massan, paperin ja paperituotteiden
24003: valmistus ................................................ 160 2 43 119 4 -26
24004: Kustantaminen, painaminen sekä
24005: tallenteiden jäljentäminen ........................... 54 18 36 2 -33
24006: Koksin, öljytuotteiden, ydinpolttoaineen,
24007: kemikaalien, kemiallisten tuotteiden, teko-
24008: kuitujen, kumi- ja muovituotteiden valmistus ... 665 114 551 9 -17
24009: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus ... 43 10 33 2 -23
24010: Perusmetallien ja metallituotteiden
24011: valmistus (pl. koneet ja laitteet) .................... 267 55 97 225 10 -16
24012: Koneiden, laitteiden, sähköteknisten
24013: tuotteiden, optisten laitteiden sekä
24014: kulkuneuvojen valmistus ............................ 268 2 56 214 10 -20
24015: Muu valmistus, kierrätys ............................. 40 9 31 2 -23
24016:
24017: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ..................... 481 7 129 359 17 -25
24018:
24019: Rakentaminen ........................................ 108 7 44 71 4 -34
24020:
24021: Tukku- ja vähittäiskauppa; moottori-
24022: ajoneuvojen sekä henkilökohtaisten
24023: esineiden ja kotitalousesineiden korjaus ... 107 3 64 46 2 -57
24024:
24025: Majoitus- ja ravitsemistoiminta ................. 9 3 6 0 -33
24026:
24027: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ........... 2057 161 530 1 688 25 -18
24028:
24029: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus-
24030: palvelut; liike-elämän palvelut.................. 51 3 17 37 -27
24031:
24032: Koulutus ................................................ 10 2 2 10 0 0
24033:
24034: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut......... 1 0 0 0 -52
24035:
24036: Muut yhteiskunnalliset ja henkilö-
24037: kohtaiset palvelut.................................... 59 20 39 1 -34
24038: Yhteensä ................................................ 9 968 929 2248 8650 263 -13
24039: 129
24040:
24041: LIITE 13
24042:
24043:
24044: VALTION MYÖNTÄMÄTTAKAUKSET1>
24045:
24046: 13.1. Valtiontakaukset valuutoittain
24047: Voimassa olevat takaukset Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Voimassa olevat takaukset Valuutta- Muutos
24048: 31.12.1996 lisääntynyt vähentynyt markkoina 31.12.1997 määräisien 1997/96
24049: 1997 1997 takausten
24050: Valuutoissa Vasta-arvo markkoina markkoina Valuutoissa Vasta-arvo jakautuma
24051: markkoina21 markkoina21 valuutoittain
24052: miljoonaa rahayksikköä % %
24053:
24054: Yhteensä ........ 17124 1 789 1 713 100 17 300 1
24055:
24056: Markkamääräi-
24057: set yhteensä ••• 15 551 1 606 1460 15 698 1
24058:
24059: Valuuttamääräi-
24060: set yhteensä .•• 1 572 183 253 100 1 602 2
24061:
24062: CHF 11 39 CHF 9 34 2
24063: DEM 56 167 DEM 23 70 4
24064: XEU 174 1 007 XEU 203 1 214 76
24065: USD 77 359 USD 53 285 18
24066:
24067: 1
24068: > Valtiokonttorin ja KELA:n opintotukikeskuksen hoidossa olevat valtiontakaukset. Taulukko ei sisällä valtiontakuu-
24069: keskuksen hoidossa olevia valtion takauksia, joiden takausvastuun määrä 31.12.1997 oli 21 886 milj. mk (takuiden
24070: ki~anpidolliset kokonaisvastuut olivat 18 293 milj. mk). Taulukko ei sisällä asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitettuja
24071: aravavuokratalojen ensisijaislainojen valtiontakauksia, joiden lainapääoma Valtiokonttorin arvion mukaan 31.12.1997
24072: oli 5 000 milj. mk. Taulukko ei sisällä vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 §:ssä ja asumisoikeustalo-
24073: lainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä tarkoitettuja valtion täytetakauksia. Lainakanta, johon valtion täytetakaus
24074: kohdistuu oli 31.12.1997 yhteensä 11 219 milj. mk.
24075: 2
24076: > Vuosien 1996 ja 1997 lopussa voimassa olleiden valuuttamääräisien valtiontakausten markkavasta-arvoja lasketta-
24077: essa on käytetty jäljempänä mainittuja kursseja. Takausvastuun lisäykset ja vähennykset on arvostettu Suomen
24078: Pankin vuodelle 19971askemien keskimääräisten myyntikurssien mukaan.
24079:
24080: 31.12.1996 31.12.1997
24081: CHF 3,4392 CHF 3,7258
24082: DEM 2,9880 DEM 3,0275
24083: USD 4,6439 USD 5,4207
24084: XEU 5,7700 XEU 5,9890
24085:
24086:
24087:
24088:
24089: 17 380217L
24090: 130
24091:
24092: 13.2. Valtiontakaukset sektoreittain
24093: Sektori Voimassa Takaus- Takaus- Kurssi- Markka- Valuutta- Takaukset Muutos
24094: olevat vastuu vastuu erot määräisien määräisien yhteensä 1997/96
24095: takaukset lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen 31.12.1997
24096: 31.12.1996 1997 1997 takaukset takaukset
24097: 31.12.1997 31.12.1997
24098: miljoonaa markkaa %
24099:
24100: Yritykset .••.•...•.•• 1 267 1193 0 73 73 -94
24101: Julkiset yritykset. .. 1 184 1 152 0 31 31 -97
24102: Yksityiset yritykset 83 41 42 42 -49
24103:
24104: Rahoitus- ja
24105: vakuutuslaitokset 3 759 825 97 3 4465 25 4490 19
24106: Talletuspankit ..... 6 5 1 2 2 -67
24107: Muut rahoitus-
24108: laitokset. ............. 3 753 825 92 2 4 465 23 4488 20
24109:
24110: Kotitaloudet.••••••. 10 663 781 284 11160 11160 5
24111: Muut kotitaloudet. .. 10 663 781 284 11 160 11 160 5
24112:
24113: Ulkomaat•..••...••.• 1435 183 139 97 1 577 1 577 10
24114: Yhteensä ...•...••... 17124 1 789 1 713 100 15 698 1 602 17 300 1
24115: 131
24116:
24117: 13.3. Valtiontakaukset toimiaJoittain sektorille "Yritykset"
24118: Toimiala Voimassa Takaus· Takaus- Kurssi- Markka- Valuutta- Takaukset Muutos
24119: olevat vastuu vastuu erot määräisien määräisien yhteensä 1997/96
24120: takaukset lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen 31.12.1997
24121: 31.12.1996 1997 1997 takaukset takaukset
24122: 31.12.1997 31.12.1997
24123: miljoonaa markkaa %
24124:
24125: Teollisuus ........... 988 958 31 31 -97
24126: Massan, paperin ja
24127: paperituotteiden
24128: valmistus .............. 9 9 9
24129: Koneiden, laitteiden,
24130: sähköteknisten tuot-
24131: teiden, optisten lait-
24132: teiden sekä kulku-
24133: neuvojen valmistus. 979 957 22 22 -98
24134:
24135: Sähkö-, kaasu- ja
24136: vesihuolto •.......... 21 18 0 3 3 -86
24137:
24138: Kuljetus, varastoin-
24139: ti ja tietoliikenne ... 157 157 -100
24140:
24141: Kiinteistö-, vuok-
24142: raus- ja tutkimus-
24143: palvelut; liike-
24144: elämän palvelut .... 84 53 31 31 -63
24145:
24146: Muut yhteiskun-
24147: nalliset ja henkilö-
24148: kohtaiset palvelut. 15 8 8 8 -47
24149: Yhteensä ............. 1 267 1193 0 73 73 -94
24150: 132
24151:
24152: LIITE 14
24153:
24154:
24155:
24156:
24157: VALTIONVELKA
24158:
24159:
24160: 14.1. Markkamääräinen valtionvelka
24161:
24162: Jakau- Pääoma Otetut Maksetut Pääoma Jakau- Netto-
24163: Lainaryhmä tuma 31.12.1996 lainat kuole- 31.12.1997 tuma korot
24164: % tukset % 1997
24165: miljoonaa markkaa
24166:
24167: Pitkäaikainen velka ....................... 84 194 887 57 282 20748 231 421 88 10 240
24168: Yleisöobligaatiolainat ..................... 77 177 701 57165 19 989 214 877 82 9 218
24169: - talousarviotalouden
24170: yleisöobligaatiolainat .................. 71 164 575 48 800 19 989 193 386 74 8 370
24171: - vakuusrahaston vastuulla olevat
24172: yleisöobligaatiolainat... ................ 8 365 8 365 3 -582
24173: - valtion asuntorahaston
24174: asunto-obligaatiolainat... .............. 6 13126 13 126 5 1 430
24175: Lainat vakuutusyhtiöiltä, työeläke-
24176: laitoksilla ja eläkesäätiöiltä ............... 1 2 567 391 2176 1 206
24177: Lainat valtion eläkerahastolta ........... 5 12 300 12 300 4 693.
24178: Lainat muilta ................................. 1 2 319 117 368 2 068 1 123
24179:
24180: Lyhytaikainen velka ...................... 16 37 892 79580 86848 30624 12 1 421
24181: Talousarviotalouden velkasitoumukset 16 36 820 42117 51 679 27 258 10 1 407
24182: Vakuusrahaston vastuulla olevat
24183: velkasitoumukset ........................... 3130 3130 2
24184: Maatalouden lnterventiorahasto ......... 272 622 658 236 0 7
24185: Lyhytaikainen luotto ......................... 800 33 711 34 511 7
24186: Yhteensä ...................................... 100 232779 136 862 107 596 262 045 100 11 661
24187: 133
24188:
24189:
24190: 14.2. Valuuttamääräinen valtionvelka
24191: Velka31.12.1996 Velan Ii- Velanvä- Kurssi- Velka 31.12.1997 Netto-
24192: säys 1997 hennys 1997 erot korot
24193: Ulkomaan Vasta- markkoina markkoina mark- Ulko- Vasta- Jakau- mark-
24194: rahan arvo Lainojen Lainojen koina maan arvo tuma koina
24195: määräi- mark- nosto kuoletus rahan mark- valuu!-
24196: senä koina (valuutan- (valuutan- määräi- koina tojen
24197: vaihdot ym.) vaihdot ym.) senä mukaan
24198: miljoonaa rahayksikköä %
24199:
24200: Pitkäaikainen velka .......... 175 008 12175 31 071 9 953 168 556 100 13149
24201: (3 074) (583)
24202: Dollarilainat (USD) ............. 4 335 20133 3669 9277 3401 3669 19 887 12 1 724
24203: (1 961)
24204: Puntalainat (GBP) ............. 2 900 22 817 1 184 1 216 3 301 2 901 26 086 16 2 069
24205: Ruotsinkruunulainat (SEK) .. 399 269 5 399 274 0 32
24206: Tanskankruunulainat (DKK) 1 405 1 097 980 17 169 134 0 106
24207: Saksanmarkkalainat (DEM) 16 392 48 979 9 986 565 13 066 39 558 24 3 381
24208: Floriinilainat (NLG) ............ 3 587 9 551 2664 4129 74 3 038 8 160 5 689
24209: Belgianfrangilainat (BEF) .... 11 424 1 655 22 11 424 1 677 1 103
24210: Luxemburginfrangilainat
24211: (LUF) .............................. 16 500 2 391 31 16 500 2 422 1 178
24212: Sveitsinfrangilainat (CHF) ... 2 335 8 031 1 748 784 2 835 10 563 6 471
24213: Ranskanfrangilainat (FRF) .. 29 901 26499 2 809 4 439 525 28 713 25974 15 2 197
24214: (580)
24215: ltävallanshillinkilainat (ATS) 3000 1 274 17 3000 1 291 1 94
24216: Jenilainat (JPY) ................ 430 700 17 224 (533) 754 443 700 18 511 11 863
24217: ECU-Iainat... .................... 2 301 13278 101 1 042 456 2 039 12 210 7 1 163
24218: (583)
24219: PSC-Iainat.. ..................... 4 4 2 2 3 0 0
24220: FIM-Iainat... ..................... 1 806 1 806 1 806 1 806 1 79
24221: Lyhytaikainen velka .........
24222: Yhteensä •••••••••••••••••••.•••• 175 008 12175 31 071 9 953 168 556 100 13149
24223: (3 074) (583)
24224: 134
24225:
24226:
24227: LIITE 15
24228:
24229:
24230: VALTIOKONTTORIN HOIDOSSA OLEVAT VALTION OMISTAMAT OSAKKEET, OSUUDET JA MUUT
24231: ARVOPAPERIT
24232:
24233: 15.1. Kotimaiset osakkeet, osuudet ja muut arvopaperit
24234: 31.12.1995 31.12.1996 31.12.1997
24235: Nimellisarvo, miljoonaa markkaa
24236: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt.............•.................................. 16 263 16 528 15470
24237: Alko-Yhtiöt Oy ........................................................................... .. 310 310 310
24238: Arsenal Oy ................................................................................ . 2 721 2 921 2 921
24239: Avena Oy ................................................................................. .. 100 100 100
24240: Edita Oy ................................................................................... . 30 30 30
24241: Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy ................................................... . 12 12 12
24242: Enso Oy
24243: - SarjaA ................................................................................ .. 842 1 156 556
24244: - Sarja R ................................................................................ .. 12 215 815
24245: Fide Oy .................................................................................... . 11 11
24246: Finnair Oy, Sa~a A ..................................................................... .. 248 248 248
24247: Finntech Oy .............................................................................. .. 1 1 1
24248: Imatran Voima Oy ....................................................................... . 872 872 872
24249: Karttakeskus Oy ........................................................................ .. 1
24250: Kauppatalo Hansel Oy ................................................................. . 72 72 72
24251: Kemijoki Oy
24252: - Sa~aA ................................................................................ .. 4 4
24253: - Sarja 8 ................................................................................ .. 187 187 163
24254: Kemira Oy ................................................................................ .. 873 693 688
24255: Kera Oy ................................................................................... . 535 610 610
24256: Lapuan Patruunatehdas Oy ......................................................... .. 50
24257: Medivire Työterveyspalvelut Oy ..................................................... . 5 5 5
24258: Neste Oy ................................................................................. .. 823 819 819
24259: Patria lndistries .......................................................................... 157
24260: Postipankki Oy ........................................................................... . 630 630
24261: PV Yhtymä Oyj .......................................................................... . 1 284
24262: Rahapaja Oy ............................................................................. . 16 16 16
24263: Rautaruukki Oy .......................................................................... . 825 825
24264: Saimaan Kanavalaivat Oy ........................................................... .. 14 14 14
24265: Oy Sisu-Auto Ab ........................................................................ .. 272 272
24266: Solidium Oy .............................................................................. .. 50 50
24267: Sponda Oy ................................................................................ . 300 300
24268: Suomen Autokatsastus ............................................................... .. 73 73
24269: Suomen Arvopaperikeskus Oy ...................................................... . 7
24270: Suomen PT Oy .......................................................................... . 2 400 2400 2 400
24271: Suomen Puolustusväline Oy ......................................................... . 68
24272: Suomen Teollisuussijoitus Oy ...................................................... .. 64 64 64
24273: Suomen Vientiluotto Oy ............................................................... . 590 590
24274: Teollisen yhteistyön rahasto Oy ..................................................... . 296 296 296
24275: Valmet Oy ................................................................................. . 498
24276: Valmet Lentokoneteollisuus Oy ..................................................... . 20
24277: VammasOy .............................................................................. . 61 61
24278: Vapo Oy ................................................................................... . 300 300 300
24279: Oy Veikkaus Ab ........................................................................ .. 1 1 1
24280: Veitsiluoto Oy
24281: - Sa~aA ................................................................................. . 278
24282: - Sa~a E ................................................................................. . 31
24283: VPU Pukutehdas Oy .................................................................. .. 35 35 35
24284: VR-yhtymä Oy ........................................................................... . 2 200 2200 2 200
24285: Oy Yleisradio Ab ........................................................................ .. 47 47 47
24286: 135
24287:
24288:
24289: 31.12.1995 31.12.1996 31.12.1997
24290: Nimellisarvo, miljoonaa markkaa
24291:
24292: Asunto-osakeyhtiöt.................................................................... 0 0 0
24293:
24294: Muut osakeyhtiöt...................................................................... . 593 712 1435
24295: Ekokem Oy ............................................................................... . 12 12 12
24296: Finnyards Oy ............................................................................. . 50 24 0
24297: Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy ................................................ . 5 5 5
24298: Outokumpu Oy, SarjaA ............................................................... . 498 498 498
24299: Partek Oy Ab ............................................................................. . 147
24300: Rautaruukki Oy .......................................................................... . 563
24301: Suomen Arvopaperikeskus Oy ....................................................... . 7 7
24302: Suomen Kantaverkko Oy .............................................................. . 2 41
24303: Suomenlinnan Liikenne Oy ........................................................... . 2 2 2
24304: TT-Tieto Oy ............................................................................... . 24
24305: Valmet Oy ................................................................................. . 159 157
24306: Vuotekno Oy .............................................................................. . 2 2 2
24307: Muut osakkeet. .......................................................................... . 0 1 1
24308: Osakkeet yhteensä ..................................................................... 16 856 17 240 16 905
24309:
24310: Muut yhteisöt ............................................................................. 0 1 1
24311: Helsingin Puhelinyhdistys ............................................................. . 0 1 1
24312: Muut. ...................................................................................... .. 0 0 0
24313: Yhteensä ................................................................................... 16 856 17 241 16 906
24314:
24315: Valtion pääomasijoitukset.. ......................................................... 7442 7 419 3 940
24316: Liikepankit. ............................................................................... .. 6 180 5 758 3 106
24317: Osuuspankit. ............................................................................. . 1 108 1 530 714
24318: Säästöpankit. ............................................................................. . 154 131 120
24319: Kaikki yhteensä ......................................................................... 24 298 24 660 20 846
24320: 136
24321:
24322: 15.2. Valtion osuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa
24323:
24324: Merkitty Maksettu
24325: 31.12.1997 Osuudet alku- Osuuksien markkavasta-arvot
24326: alkuperäisessä peräisessä 31.12.1997 Maksupäivien valuutta-
24327: valuutassa 1> valuutassa valuuttakurs- kurssien mukaan
24328: 31.12.1997 sien mukaan 31.12.1996 31.12.1997
24329: miljoonaa yksikköä
24330:
24331: Kansainvälinen Jälleenrakennus-
24332: pankki .................................... SDR 856 USD 59 317 275 275
24333: Kansainvälinen Rahoitusyhtiö ..... USD 16 USD 16 85 69 69
24334: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö USD 319 USD 319 3 133 2 471 2542
24335: SDR 192 SDR
24336: - Afrikka-rahasto .................... USD 12 USD 12 65 78 78
24337: Aasian Kehityspankki ................ USD 14 USD 5 54 42 42
24338: SDR 79 SDR 4
24339: Aasian Kehitysrahasto2>............ USD 87 USD 87 471 380 400
24340: Latinalaisen Amerikan Kehitys-
24341: pankki. ................................. USD 104 USD 5 26 21 24
24342: - pankin erityisrahasto .......... USD 16 USD 16 87 84 89
24343: Afrikan Kehityspankki .............. UA 66 UA 8 60 42 42
24344: Afrikan Kehitysrahasto ............ FUA 133 FUA 133 900 669 691
24345: Efta-maiden Portugalin Teollista-
24346: misrahasto ............................ SDR 8 SDR 8 59 42 42
24347: Kansainvälinen Maatalouden
24348: Kehittämisrahasto ................... FIM 103 FIM 103 103 96 103
24349: Länsipohjolan Kehittämisrahasto USD 3 USD 3 14 13 13
24350: Pohjoismaiden 1nvestointipankki ECU 556 ECU 45 270 221 221
24351: Kansainvälinen lnvestointitakaus-
24352: laitos .................................... SDR 6 SDR 1 7 6 6
24353: Perushyödykkeiden yhteisrahasto SDR 2 SDR 8 7 6 6
24354: Pohjoismaiden Ympäristörahoi-
24355: tusyhtiö ................................. ECU 10 ECU 10 62 53 59
24356: Maailmanlaajuinen Ympäristö-
24357: rahasto ................................ FIM 209 FIM 209 209 174 209
24358: Euroopan Jälleenrakennus- ja
24359: kehityspankki.. ....................... ECU 38 ECU 38 225 218 218
24360: Baltiaohjelmarahastot. .............. ECU 5 ECU 5 31 23 31
24361: Euroopan Investointipankki ........ ECU 871 ECU 63 384 289 358
24362: - rahasto ............................ ECU 153 ECU 153 925 701 881
24363: Yhteensä ............................. 7494 5 973 6 399
24364:
24365: 1
24366: >Sisältää merkityt vuosiosuudet 31.12.1997 saakka ja sekä maksettavan että takuupääoman.
24367: 2
24368: >Aasian Kehitysrahasto on Aasian Kehityspankin rahasto.
24369: •• •• ••
24370: VALTION TILINPAATOS
24371: LIITTEINEEN
24372: VUODELTA
24373: 1997
24374: STATSBOKSLUTET
24375: ••
24376: JAMT~. Bllt\GOR
24377: FORAR
24378: 1997
24379:
24380:
24381:
24382:
24383: VALTIOKONTTORI
24384: ISSN 0356-2727
24385:
24386: OY EDITA AB, HELSINK11998
24387: - 0
24388: SISALLYS- INNEHALL
24389: Sivu
24390: Sida
24391: Yhdistelmä valtion budjettitalouden tilinpäätöksestä vuodelta 1997- Sammandrag
24392: av bokslutet av statens budgethushållning för år 1997 .................................................. 5
24393: Yhdistelmä talousarvion toteutumisesta- Sammandrag av budgetens förverk-
24394: ligande.......................................................................................................................... 6
24395: Valtion tase- Statens balansräkning ...................................................................... 7
24396: Valtion tilinpäätös- Statsbokslutet ................................................................................. 9
24397: Talousarvion toteutuminen- Budgetens förverkligande ...................................... 11
24398: Valtion tasetilit- Statens balanskonton .................................................................. 69
24399: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuloslaskelmat ja taseet-
24400: Statens icke budgeterade fonders resultat- och balansräkningar .......................... 153
24401: Valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet- Statens affärsverkens resultat-
24402: och balansräkningar .................................................................................................... 163
24403: Liitteet- Bilagor ................................................................................................................ 173
24404: Selvitys siirretyistä määrärahoista- Relation angående reserverade anslag ..... 175
24405: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten tuloslaskelmat ja taseet
24406: - Statens affärsdrivande ämbetsverkens och inrättningarnas resultat- och ba-
24407: lansräkningar ............................................................................................................... 205
24408: Selvitys annetuista lainoista ja muusta tuloa tuottavasta omaisuudesta- Utred-
24409: ning över utgivna lån och övrigt inkomstbringande egendom .............................. 209
24410: Selvitys valtion velasta- Utredning över statsskulden ......................................... 213
24411: Selvitys valtion takaus- ja muista sitoumuksista - Utredning över statens ga-
24412: ranti- och andra förbindelser ...................................................................................... 219
24413:
24414:
24415:
24416:
24417: 3800708
24418: ..
24419: YHDISTELMA VALTION
24420: .. .. BUDJETTI-
24421: .. ..
24422: TALOUDEN TILINPAATOKSESTA
24423: VUODELTA
24424: 1997
24425:
24426:
24427: SAMMANDRAG AV BOKSLUTET AV
24428: 0
24429:
24430: STATENS BUDGETHUSHALLNING
24431: •• 0
24432:
24433: FORAR
24434: 1997
24435: 6
24436:
24437: Yhdistelmä talousarvion toteutumisesta vuodelta 1997
24438: Sammandrag av budgetens förverkligande för år 1997
24439: Yhdistelmä - Sammandrag
24440: Talousarvio Tilinpäätös
24441: Budget Bokslut
24442:
24443: Tulot- lnkomster ............................................................................................................... 188 740 470 000 184 667 990 094,66
24444: Menot- Utgifter .................................................................................................................. 188 736 505 500 187 377 857 703,40
24445: Ylijäämä - Overskott .............................................................................. . 3 964 500
24446: Alijäämä- Underskotl ............................................................................ . 2 709 867 608,7 4
24447:
24448:
24449:
24450: Tulot- lnkomster
24451: Osasto- Avdelning
24452:
24453: 11 Verot ja veronluonteiset tulot- Skatter och inkomster av skattenatur ........................ . 133 958 500 000 134 219 37 4 209,90
24454: 12 Sekalaiset tulot- lnkomster av blandad natur ............................................................ . 32 093 578 000 33 200 188 991,00
24455: 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset- Ränteinkomster och bokföring av vinster .............. . 4 011173 000 3 943 468 615,03
24456: 15 Lainat- Lån ................................................................................................................ 18 677 219 000 13 304 958 278,73
24457: Tu_l_?.t__ yh~eensä- Summa inkomster ............................................................ . 188 740 470 000 184 667 990 094,66
24458: Alltaama - Underskott ............................................................................ . 2 709 867 608,7 4
24459: 188 740 470 000 187 377 857 703,40
24460:
24461:
24462:
24463: Menot- Utgifter
24464: Pääluokka- Huvudtitel
24465:
24466: 21 Tasavallan presidentti- Republikens president ......................................................... . 31 643 000 30 953 158,59
24467: 22 Eduskunta- Riksdagen ........................................................................................... 282 846 000 270 790 834,43
24468: 23 Valtioneuvosto- Statsrådet ......................................................................................... 192 524 000 191 939 082,23
24469: 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala- Utrikesministeriets förvaltningsområde ............ . 3186 483 000 3125 843 034,41
24470: 25 Oikeusministeriön hallinnonala- Justitieministeriets förvaltningsom råde ................. . 2 717 069 000 2 704 962 758,98
24471: 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala- lnrikesministeriets förvaltningsområde ............. . 6 228 324 000 6 215 828 048,12
24472: 27 Puolustusministeriön hallinnonala- Försvarsministeriets förvaltningsområde .......... . 10 112 600 000 10112 409171,70
24473: 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala- Finansministeriets förvaltningsområde ........... . 27 705 217 500 27 547 027 030,61
24474: 29 Opetusministeriön hallinnonala- Undervisningsministeriets förvaltningsområde ...... . 25 910 617 000 26 188 404 699,29
24475: 30 Maa- ja metsätalousministeriön nallinnonala- Jord- och skogsbruksministeriets
24476: förvaltningsområde ....................................................................................................... 12 768 261 000 12 697 171 027,21
24477: 31 Liikenneministeriön hallinnonala- Trafikministeriets förvaltningsområde ................. . 8 241 097 000 8 253 481 803,52
24478: 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala- Handels- och industriministeriets
24479: förvaltningsområde ....................................................................................................... 4 939 745 000 4 566 797 540,36
24480: 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala- Social- och hälsovårdsministeriets
24481: förvaltningsområde ....................................................................................................... 45 673 500 000 45 213 807 566,85
24482: 34 Työministeriön hallinnonala- Arbetsministeriets förvaltningsområde ....................... . 13 845 917 000 13 445 555 993,85
24483: 35 Ympäristöministeriön hallinnonala- Miljöministeriets förvaltningsområde ............... . 3 678 622 000 3 729 088 205,47
24484: 36 Valtionvelka- Statsskulden ......................................................................................... 23 222 040 000 23 083 797 747,78
24485: Menot yhteensä- Summa utgilter .............................................................. . 188 736 505 500 187 377 857 703,40
24486: Ylijäämä - Överskott .............................................................................. . 3 964 500
24487: 188 740 470 000 187 377 857 703,40
24488: 7
24489:
24490: Valtion tase 31.12.1997- Statens balansräkning 31.12.1997
24491: VASTAAVAA- AKTIVA
24492: Rahatilil- Penningkonton
24493: Kassatilit- Kassakonton ................................................................................................. 13 417 596,89
24494: Postisiirtotulotilit- Postgiroinkomstkonton .................................................................... 327 300,30
24495: Postisiirtomenotilit-::- Postgiroutgittskonton ................................................................... 1 858 178,83
24496: Muut pankkitilit- Ovriga bankkonton ............................................................................. 60 412 604,05 76 015 680,07
24497:
24498: Saatavien tilit- Fordringskonton
24499: Varsinaisten saatavien tilit- Ordinarie fordringskonton ................................................. 1 654 995 723,67
24500: Annettujen ennakkojen tilit- Utgivna förskotts konton .................................................. 235 709 579,73
24501: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit- Mot redovisning utgivna medels konton ....... . 443 563 139,06
24502: Budjetoimattomien sijoitusten tilit- Obudgeterade placeringars konton ....................... . 33 791 637 924,18 36 125 906 366,64
24503:
24504: Varaslotilil- Lagerkonton ......................................................................... 38133 862,15
24505:
24506: Virastojen väliset ja sisäiset tilit- Verkens inbördes och interna konton
24507: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkens inbördes transaktioners
24508: konton .............................................................................................................................. 18 104,57
24509: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkets interna transaktioners konton 2 721 243,97 2 739 348,54
24510:
24511: Siirtyvien erien tilit- Konton för resultatregleringsposter
24512: Tulorästien tilit -lnkomstresters konton ....................................................................... . 2 716165 422,71
24513:
24514: Muut tasetilit- Övriga balanskonton
24515: Muut varat, aktiivatilit- Övriga medel, aktivkonton ....................................................... . 50 040 572 568,26
24516: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit- Fonder och donerade medel, aktivkonton ...... . 88 426 339,17 50 128 998 907,43
24517: 89 087 959 587' 54
24518:
24519:
24520: VASTATTAVAA- PASSIVA
24521: Velkojen tilit- Skuldkonton
24522: Varsinaisten velkojen tilit- Ordinarie skulders konton ................................................... 4 334183 782,19
24523: Saatujen ennakkojen tilit- Erhållna förskottskonton ...................................................... 316 421 761,77
24524: Tilitettävien varojen tilit- Redovisningsmedels konton ................................................. . 476 763 700,56
24525: Budjetoimattomien luottojen tilit- Obudgeterade krediters konton ............................... . 613 698 975,84 5 741 068 220,36
24526:
24527: Virastojen väliset ja sisäiset tilit- Verkens inbördes och interna konton
24528: Tilivirastojen väliset kokoomatilit- Räkenskapsverkens inbördes samlingskonton ....... . 1 335 157 677,97
24529: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit- Räkenskapsverkets interna samlingskonton ............ . 2 591 692 563,1 0 3 926 850 241,07
24530:
24531: Siirtyvien erien tilit- Konton för resultatregleringsposter
24532: Menorästien tilit- Utgiftsresters konton ........................................................................ 1 591 779 066,38
24533: Siirrettyjen määrärahojen tilit- Reserverade anslags konton ........................................ . 15 222 472 976,08 16 814 252 042,46
24534:
24535: Muut tasetilit- Övriga balanskonton
24536: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit- Utom budgeten
24537: stående statliga fonders kollektivkonton ........................................................................... 7115 073 940,30
24538: Muut varat, passiivatilit- Övriga medel, passivkonton .................................................. 50 056 997 358,94
24539: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit- Fonder och donerade medel, passivkonton .. 218 671107,34
24540: Selvitystilit- Utredningskonton ...................................................................................... 4 533 741,58 57 395 276148,16
24541:
24542: Ylijäämä vuoden alkaessa- Överskott vid årets ingång ..................................... . 7 920 380 544,23
24543: Tilivuoden alijäämä- Redovisningsårets underskott ........................................ . 2 709 867 608,7 4 5 210 512 935,49
24544: 89 087 959 587,54
24545:
24546: Helsinki, Valtiokonttori 2. huhtikuuta 1998- Helsingfors, Statskontoret den 2 april1 998
24547:
24548: Pääjohtajan sijainen - Ställlöreträdare lör generaldirektören PAAVO HALAVAARA
24549: Finanssijohtaja- Finanschef Paavo Halavaara
24550:
24551: MIKKO KANGASPUNTA
24552: Yksikönjohtaja- Enhetschef Mikko Kangaspunta
24553: j
24554: j
24555: j
24556: j
24557: j
24558: j
24559: j
24560: j
24561: j
24562: j
24563: j
24564: j
24565: j
24566: j
24567: j
24568: j
24569: j
24570: j
24571: j
24572: j
24573: .. .. ..
24574: VALTION TILINPAATOS
24575: VUODELTA
24576: 1997
24577:
24578:
24579: STATSBOKSLUTET
24580: •• 0
24581:
24582: FOR AR
24583: 1997
24584: TALOUSARVION
24585: TOTEUTUMINEN
24586: 1997
24587:
24588:
24589: BUDGETENS
24590: FÖRVERKLIGANDE
24591: 1997
24592: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
24593: sivu
24594: 11 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1997 sida 12
24595: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
24596: Budget Bokslut Bokslut - Budget
24597: Mom. -Mom.
24598: Suurempi - Högre %
24599: Pienempi- Lägre (-)
24600:
24601:
24602: 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT - SKAT-
24603: TER OCH INKOMSTER AV SKATTENATUR....... 133 958 500 000 134 219 374 209,90 260 874 209,90 0
24604:
24605: 01 TULON JA VARALLISUUDEN PERUSTEELLA KAN-
24606: NETTAVAT VEROT- SKATTER PÅ GRUND AV
24607: INKOMST OCH FÖRMÖGENHET . . . . . . . . . . . . . . . 53 230 000 000 52 546 196 491 ,09 -683 803 508,91
24608: 01 Tulo- ja varallisuusvero - Skatt på inkomst och
24609: förmögenhet ............................ . 50 600 000 000 50 086 135 484,58 -513 864 515,42
24610: 02 Korkotulojen lähdevero - Källskatt på räntein-
24611: komster................................ . 1 200 000 000 1 000 756 567,50 -199 243 432,50 17
24612: 03 Perintö- ja lahjavero - Skatt på arv och gåva .. 1 430 000 000 1 459 304 439,01 29 304 439,01 2
24613:
24614: 04 LIIKEVAIHDON PERUSTEELLA KANNETTAVAT VE-
24615: ROT JAMAKSUT- SKATTEROCHAVGIFTERPÅ
24616: GRUND AV OMSÄTTNING ................... . 46 750 000 000 47 661 278 946,43 911 278 946,43 2
24617: 01 Arvonlisävero - Mervärdesskatt ........... . 44 700 000 000 45 598 815 827,46 898 815 827,46 2
24618: 02 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava ve-
24619: ro - Skatt på vissa försäkringspremier ...... . 1 630 000 000 1 636 628 569,79 6 628 569,79 0
24620: 03 Apteekkimaksut - Apoteksavgifter .......... . 420000 000 425834549,18 5 834549,18
24621:
24622: 06 TUONNIN PERUSTEELLA KANNETTAVAT VEROT
24623: JA MAKSUT - PÅ GRUND AV IMPORT UPPBUR-
24624: NA SKATTER OCH AVGIFTER ................ . 10 000 000 4 067 683,36 -5 932 316,64 59
24625: 01 Tuontitulli - lmporttull ................... . 10000 000 4 067 683,36 -5 932 316,64 59
24626:
24627: 08 VALMISTEVEROT - ACCISER ............... . 24 665 000 000 24 639 549 585,11 -25 450 414,89 0
24628: 01 Tupakkavero - Tobaksaccis .............. . 3 250 000 000 3 252 362 569,31 2 362 569,31 0
24629: 02 Makeisvero - Sötsaksaccis ............... . 160 000 000 156 991 618,81 -3 008381,19 2
24630: 04 Alkoholijuomavero - Skatt på alkoholdrycker .. 7180 000 000 7159 988 955,57 -20 011 044,43 0
24631: 05 Virvoitusjuomavero - Läskedrycksaccis ..... . 175 000 000 174 213 557,50 -786 442,50 0
24632: 07 Polttoainevero - Bränsleaccis ............. . 13 900 000 000 13 895 992 883,92 --4 007 116,08 0
24633:
24634: 10 MUUT VEROT - ÖVRIGA SKATTER .......... . 9 270 000 000 9 345 681 226,48 75 681 226,48 1
24635: 01 Leimavero - Stämpelskatt ................ . 1 000 000 000 781150 678,37 -218 849 321,63 22
24636: 03 Autovero - Bilskatt ..................... . 4 200 000 000 4 209 882 093,36 9 882 093,36 0
24637: 04 Moottoriajoneuvovero - Motorfordonsskatt ... . 870 000 000 978 625 471 '13 108 625 471 '13 12
24638: 05 Varainsiirtovero - Egendomsöverlåtelseskatt .. 1 600 000 000 1 726 728 216,22 126728216,22 8
24639: 06 Arpajaisvero - Lotteriskatt ................ . 380 000 000 393 439 177,00 13 439177,00 4
24640: 07 Ajoneuvovero - Fordonsskatt ............. . 1 070 000 000 1129 060 794,40 59 060 794,40 6
24641: 08 Jätevero - Avfallsskatt .................. . 150 000 000 126 794 796,00 -23 205 204,00 15
24642:
24643: 19 MUUT VERONLUONTEISET TULOT- ÖVRIGA
24644: INKOMSTER AV SKATTENATUR .............. . 33 500 000 22 600 277,43 -10 899 722,57 33
24645: 02 Lästimaksut - Lästavgifter ................ . 3 500000 3922 836,00 422 836,00 12
24646: 08 Öljyjätemaksu - Oljeavfallsavgift ........... . 20 000 000 20 087 354,00 87 354,00 0
24647: 09 Muut verotulot - ÖVriga skatteinkomster ..... . 10000 000 -1 409 912,57 -11 409 912,57 114
24648: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
24649: sivu
24650: 12 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1997 sida 13
24651: Luku- Kap. TalousaJVio Tilinpäätös Tilinpäätös- TalousaJVio
24652: Budget Bokslut Bokslut - Budget
24653: Mom. -Mom.
24654: Suurempi - Högre %
24655: Pienempi- Lägre (-)
24656:
24657:
24658: 12 SEKALAISET TULOT - INKOMSTER AV BLAN-
24659: DAD NATUR................................ 32 093 578 000 33 200 188 991 ,00 1106610991,00 3
24660:
24661: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN tJALLINNONA-
24662: LA - UTRIKESMINISTERIETS FORVALTNING-
24663: SOMRÅDE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 885 000 14 844 854,31 4 959 854,31 50
24664: 99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot - ln-
24665: komster inom utrikesministeriets förvaltningsområ-
24666: de..................................... 9 885 000 14 844 854,31 4 959 854,31 50
24667:
24668: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUSTI-
24669: TIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE . . . . . 502 500 000 518 562 488,68 16 062 488,68 3
24670: 01 Tuomioistuintulot - Domstolarnas inkomster... 180 000 000 171 389 806,49 -8 610 193,51 5
24671: 47 Ulosottomaksut - Utsökningsavgifter......... 235 000 000 250 267 914,09 15 267 914,09 6
24672: 50 Vankeinhoitolaitoksen tulot - Fångvårdsväsen-
24673: dets inkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 000 000 79241 751,44 -758248,56
24674: 99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tu-
24675: lot - Övriga inkomster inom justitieministeriets
24676: förvaltningsområde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 500 000 17 663 016,66 10 163 016,66 136
24677:
24678: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - IN-
24679: RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE. . . 774 739 000 657 496 086,65 -117 242 913,35 15
24680: 05 Lääninhallitusten julkisoikeudellisista suoritteista
24681: kertyvät tulot - lnkomster av länsstyrelsernas
24682: offentligrättsliga prestationer. . . . . . . . . . . . . . . . . 33 000 000 32 332 410,97 -667 589,03 2
24683: 75 Tulot poliisin lupapalveluista - lnkomster av po-
24684: lisens tillståndsservice . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 000 000 156 612 144,37 -28 387 855,63 15
24685: 80 Pelastushallinnon tulot - Räddningsförvalt-
24686: ningens inkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 0,00 0,00 0
24687: 90 Rajavartiolaitoksen tulot - Gränsbevakningsvä-
24688: sendets inkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 000 000 16 165 386,05 165386,05
24689: 98 Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot
24690: (EU) - lnkomster från Europeiska regionala ut-
24691: vecklingsfonden (EU) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 537 239 000 450 176 724,25 -87 062 275,75 16
24692: 99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tu-
24693: lot - Övriga inkomster inom inrikesministeriets
24694: förvaltningsområde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 500 000 2209 421,01 -1 290 578,99 37
24695:
24696: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA -
24697: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
24698: DE. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 750 000 213 860 911,96 150110911,96 235
24699: 20 Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden
24700: myynnistä ja vuokrauksesta sekä royalty-maksuis-
24701: ta - lnkomster vid föryttring och uthyrning av
24702: försvarsmaktens lösegendom samt av royaltyav-
24703: gifter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 000 100 000,00 0,00 0
24704: 21 Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden
24705: tulot - lnkomster av skogshushållningen inom
24706: försvarsministeriets förvaltningsområde . . . . . . . . 6 000 000 10 785 933,41 4 785 933,41 80
24707: 22 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot -
24708: Försvarsförvaltningens byggverks inkomster . . . . 0 34 701,43 34 701,43 0
24709: 99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut tu-
24710: lot - Övriga inkomster inom försvarsministeriets
24711: förvaltningsområde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 650 000 202 940 277,12 145290277,12 252
24712: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
24713: sivu
24714: 12 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1997 sida 14
24715: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
24716: Budget Bokslut Bokslut - Budget
24717: Mom. · Mom.
24718: Suurempi - Högre
24719: %
24720: Pienempi - Lägre (-)
24721:
24722:
24723: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA-
24724: FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE . 19 015 264 000 19 242 821 467,82 227 557 467,82
24725: 07 Siirto valtion eläkerahastosta - Överföring från
24726: statens pensionsfond ...................... 6 000 000 000 6 000 000 000,00 0,00 0
24727: 23 Valtiokonttorin tulot - Statskontorets inkomster. 24 754 000 24122 673,90 -631326,10 3
24728: 24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöi-
24729: den vakuutusmaksuosuus - Av lörsäkringsbo-
24730: lag, som bedriver olycksfallslörsäkring, erlagd pre-
24731: mieandel. ............................... 10 000 000 1 206 899,00 -8 793101,00 88
24732: 25 Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista -
24733: Försäkringsavgifter för skadeersättningar m.m ... 105 000 000 98373 081,57 -6 626 918,43 6
24734: 28 Kuntien osuudet verotuskustannuksista - Kom-
24735: munernas andelar av beskattningskostnaderna .. 491 000 000 490 857 808,00 -142192,00 0
24736: 29 Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuk-
24737: sista - Folkpensionsanstaltens andel av bes-
24738: kattningskostnaderna ...................... 133 000 000 133 887 716,00 887 716,00
24739: 30 Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet vero-
24740: tuskustannuksista - Evangelisk-lutherska för-
24741: samlingarnas andelar av beskattningskostnader-
24742: na ..................................... 75000 000 74 897 972,00 -102 028,00 0
24743: 49 Tullilaitoksen tulot - Tullverkets inkomster .... 39 000 000 43 768 280,45 4 768 280,45 12
24744: 51 Metallirahatulot - lnkomster av metallmynt .... 13 420 000 65 904 597,20 52 484 597,20 391
24745: 52 Tilastokeskuksen tulot - Statistikcentralens in-
24746: komster. ................................ 1 875 000 4 153 469,53 2 278 469,53 122
24747: 64 Valtion kiinteistölaitoksen tulot - Statens fastig-
24748: hetsverks inkomster ....................... 1 092 000 000 1 105 023 170,28 13 023 170,28
24749: 87 Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamises-
24750: ta - lnkomster av stabiliseringen av finansmark-
24751: naden .................................. 3 983 215 000 4 065 287 034,90 82 072 034,90 2
24752: 90 Euroopan unionin traditionaalisten varojen kanto-
24753: palkkiot (EU) - Uppbördsprovision för Europeis-
24754: ka unionens traditionella egna medel (EU) ...... 100 000 000 94 229 395,26 -5 770 604,74 6
24755: 97 Siirtymäkorvaus Euroopan unionista (EU) - Ö-
24756: vergångsersättning från Europeiska unionen (EU). 377 000 000 380 379 413,94 3 379 413,94
24757: 98 Takaisinperiitävät arvonlisäveropalautukset -
24758: Mervärdesskatteåterbäringar som återkrävs ..... 4130 000 000 3 907 341 920,00 -222 658 080,00 5
24759: 99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tu-
24760: lot - Övriga inkomster inom finansministeriets
24761: förvaltningsområde ........................ 2 440 000 000 2 753 388 035,79 313 388035,79 13
24762:
24763: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - UN-
24764: DERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
24765: RÅDE ..................................... 2 089 147 000 2 168 986 210,50 79 839 210,50 4
24766: 01 Opetusministeriön tulot - Undervisningsministe-
24767: riets inkomster ........................... 6 600 000 29179193,61 22 579193,61 342
24768: 39 Opintotukitoiminnan tulot - lnkomster från stu-
24769: diestödsverksamheten ..................... 151 000 000 183 878 963,00 32 878 963,00 22
24770: 43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot - Studente-
24771: xamensnämndens inkomster ................ 30 000 105 568,28 75 568,28 252
24772: 91 Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten
24773: voittovaroista - Statens andelar av tippningens
24774: och penninglotteriets vinstmedel. ............. 1 931 000 000 1 955 231 576,76 24 231 576,76
24775: 96 Valtion elokuvatarkastamon tulot - Statens
24776: filmgranskningsbyrås inkomster .............. 517 000 590 908,85 73 908,85 14
24777: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
24778: sivu
24779: 12 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1997 sida 15
24780: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
24781: Budget Bokslut Bokslut - Budget
24782: Mom.- Mom.
24783: Suurempi - Högre %
24784: Pienempi- Lägre (-)
24785:
24786:
24787: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
24788: NONALA - JORD- OCH S10GSBRUKSMINISTE-
24789: RIETS FÖRVALTNINGSOMR DE ............... 3 509 422 000 3 586 893 626,90 77 471 626,90 2
24790: 01 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tuki-
24791: osastosta saatavat tulot (EU) - lnkomster från
24792: garantisektionen vid EU:s utvecklings- och garan-
24793: tifond för jordbruket (EU) ................... 2 556 925 000 2 502 867 985,75 -54 057 014,25 2
24794: 02 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjaus-
24795: osastosta saatavat tulot (EU) - lnkomster från
24796: utvecklingssektionen vid EU :s utvecklings- och
24797: garantifond för jordbruket (EU) ............... 637 000 000 771 714 964,03 134 714 964,03 21
24798: 03 EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä
24799: saatavat tulot (EU) - lnkomster från EU:s fond
24800: för fiskets utveckling (EU) ................... 33 750 000 73 759 455,50 40 009 455,50 119
24801: 04 EU:Ita saatavat muut tulot - Andra inkomster
24802: från EU ................................. 5 781 000 5 760 205,45 -20 794,55 0
24803: 30 Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa
24804: saadusta tulosta - Statens andel av inkomsten
24805: av vadhållning vid travtävlingar. .............. 26 000 000 23 418 780,44 -2 581 219,56 10
24806: 32 Kasvinjalostusmaksut - Växtförädlingsavgifter . 5 050 000 5 145 566,95 95 566,95 2
24807: 35 Hirvieläinten metsästysmaksut - Avgifter för jakt
24808: på hjortdjur .............................. 14 000 000 9 225 659,50 -4 774 340,50 34
24809: 36 Viehekalastusmaksut - Spöfiskeavgifter ...... 16 750 000 11 531 007,65 -5 218 992,35 31
24810: 37 Kalastuksenhoitomaksut - Fiskevårdsavgifter .. 43 180 000 29 750 097,20 -13 429 902,80 31
24811: 39 Riistanhoitomaksut - Jaktvårdsavgifter ....... 35 400 000 34 932 524,41 -467 475,59
24812: 40 Vesioikeudelliset kalatalousmaksut - Vatten-
24813: rättsliga fiskerihushållningsavgifter ............ 6 000 000 6171 949,10 171 949,10 3
24814: 41 Tenojoen kalastuslupamaksut - Avgifter för tili-
24815: stånd att fiska i Tana älv ................... 1 700 000 940448,00 -759 552,00 45
24816: 65 Geodeettisen laitoksen tulot - Geodetiska insti-
24817: tutets inkomster .......................... 600 000 360214,98 -239 785,02 40
24818: 70 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot - Lant-
24819: brukets forskningscentrals inkomster .......... 4220000 3 526 880,10 -693119,90 16
24820: 72 Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tu-
24821: lot - Lantbruksekonomiska forskningsanstal-
24822: tens inkomster ........................... 40000 40 919,36 919,36 2
24823: 76 Metsäntutkimuslaitoksen tulot - Skogsforsk-
24824: ningsinstitutets inkomster ................... 16 300 000 19 399 635,46 3 099 635,46 19
24825: 83 Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot - ln-
24826: komster tili kontrollcentralen för växtproduktion .. 32 430 000 26 536 878,30 -5 893 121,70 18
24827: 84 Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot - ln-
24828: komster tili anstalten för veterinärmedicin och livs-
24829: medel .................................. 53 630 000 45 558 004,35 -8 071 995,65 15
24830: 99 Maa- ja met~iitalousministeriön hallinnonalan
24831: muut tulot - Ovriga inkomster inom jord- och
24832: skogsbruksministeriets förvaltningsområde ...... 20 666 000 16 252 450,37 -4 413 549,63 21
24833:
24834: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA - TRA-
24835: FIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 493 852 000 525 025 236,73 31173 236,73 6
24836: 24 Tielaitoksen sekalaiset tulot - Vägverkets in-
24837: komster av blandad natur ................... 4 000 000 3 019 543,44 -980456,56 25
24838: 25 Ulkopuolisilta perittävä! osuudet tietöiden kustan-
24839: nuksista - Andelar av sådana kostnader för vä-
24840: garbeten vilka uppbärs hos utomstående ....... 67 000 000 87 637 026,84 20 637 026,84 31
24841: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
24842: sivu
24843: 12 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1997 sida 16
24844: Luku· Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös· Talousarvio
24845: Budget Bokslut Bokslut - Budget
24846: Mom. ·Mom.
24847: Suurempi - Högre %
24848: Pienempi- Lägre (-)
24849:
24850:
24851: 30 Merenkulkulaitoksen tulot - Sjöfartsverkets in-
24852: komster................................ . 409587 000 416 782 334,94 7 195 334,94 2
24853: 31 Merentutkimuslaitoksen tulot - Havsforskning-
24854: sinstitutets inkomster ..................... . 3 300 000 1 771 553,77 -1 528 446,23 46
24855: 52 Telehallintokeskuksen tulot - Teleförva~nings-
24856: centralens inkomster...................... . 1 665 000 7756 019,81 6 091 019,81 366
24857: 58 Radanpidon tulot - lnkomster av banhållningen. 1 000 000 2 709 825,00 1 709 825,00 171
24858: 99 Liikenneministeriön hallinnonalan muut tu-
24859: lot - övriga inkomster inom trafikministeriets
24860: förvaltningsområde ....................... . 7 300 000 5 348 932,93 -1 951 067,07 27
24861:
24862: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
24863: NONALA - HANDEL8- OCH INDUSTRIMINISTE-
24864: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .............. . 127 778 000 202 815 314,71 75 037 314,71 59
24865: 02 Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen maksullisesta
24866: palvelutoiminnasta - lnkomster av avgiftsbe-
24867: !~gd service vid distriktsbyråerna för företagst-
24868: Janst .................................. . 9 200 000 14187 610,81 4 987 610,81 54
24869: 32 Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen palve-
24870: lutoiminnan tulot - lnkomster av patent- och re-
24871: gisterstyrelsens avgiftsbelagda service ........ . 2 256 000 7 651 601,53 5 395 601,53 239
24872: 41 Turvatekniikan keskuksen tulot - Säkerhetstek-
24873: nikcentralens inkomster ................... . 7 000 000 7 227 415,19 227 415,19 3
24874: 99 Kauppa- ja te911isuusministeriön hallinnonalan
24875: muut tulot - Ovriga inkomster inom handels-
24876: och industriministeriets förvaltningsområde ..... 109322 000 173748687,18 64 426 687,18 59
24877:
24878: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
24879: NONALA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINIS-
24880: TERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............ . 1 804 941 000 1 856 409 787,62 51 468 787,62 3
24881: 06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tu-
24882: lot - lnkomster tili rättsskyddscentralen för häl-
24883: sovården ............................... . 1 750 000 2 726 641,40 976 641 ,40 56
24884: 08 Kansanterveyslaitoksen tulot - Folkhälsoinstitu-
24885: tets inkomster ........................... . 1 920 000 3 486 086,19 1566086,19 82
24886: 09 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes-
24887: kuksen tulot - Social- och hälsovårdens pro-
24888: dukttillsynscentrals inkomster ............... . 12 263 000 15 550 235,33 3 287 235,33 27
24889: 10 Säteilyturvakeskuksen tulot - Strålsäkerhets-
24890: centralens inkomster...................... . 37 708000 36 996 095,49 -711 904,51 2
24891: 92 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto - Avkast-
24892: ning av Penningautomatföreningens verksamhet . 1 680 000 000 1 679 376 000,00 -624 000,00 0
24893: 98 Valtionapujen palautukset - Återbäringar av
24894: statsunderstöd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 000 000 115 893 090,97 45 893 090,97 66
24895: 99 Sosiaali- j!3- terveysministeriön hallinnonalan muut
24896: tulot - Ovriga inkomster inom social- och hälso-
24897: vårdsministeriets förvaltningsområde ......... . 1 300 000 2 381 638,24 1 081 638,24 83
24898:
24899: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - ARBETS-
24900: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... . 913 700 000 1 100 273 454,92 186 573 454,92 20
24901: 40 Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot
24902: (EU) - lnkomster från Europeiska socialfonden
24903: (EU) .................................. . 670 700 000 945 182 745,53 274 482 745,53 41
24904: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
24905: sivu
24906: 12 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1997 sida 17
24907: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
24908: Budget Bokslut Bokslut- Budget
24909: Mom. -Mom.
24910: Suurempi - Högre %
24911: Pienempi- Lägre (-)
24912:
24913:
24914: 70 Palkkaturvamaksujen palautukset - Återbä-
24915: ringar av betalningar enligt lönegaranti. ........ 226 000 000 115 208 614,12 -110791385,88 49
24916: 99 Työministeriön hallinnonalan muut tulot - ÖVri-
24917: ga inkomster inom arbetsministeriets förvaltning-
24918: sområde ................................ 17 000 000 39 882 095,27 22 882 095,27 135
24919:
24920: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNON~LA -MIL-
24921: JÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMR DE ...... 30 500 000 44 703 569,40 14 203 569,40 47
24922: 26 Alueellisten ympäristökeskusten tulot - lnkom-
24923: ster tili regionala miljöcentraler ............... 2 500 000 3 479 441,89 979 441,89 39
24924: 27 Suomen ympäristökeskuksen tulot - Finlands
24925: miljöcentrals inkomster ..................... 1 500 000 103 044,17 -1 396 955,83 93
24926: 40 Asuntotoimen tulot - Bostadsväsendets inkom-
24927: ster .................................... 100 000 373 334,05 273 334,05 273
24928: 60 Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimis-
24929: ta - Ersättningar för åtgärder för skydd moi mil-
24930: jöskador ................................ 7 000 000 5491 498,27 -1 508 501,73 22
24931: 99 Ympäri~.töministeriön hallinnonalan muut tu-
24932: loi - Ovriga inkomster inom miljöministeriets för-
24933: valtningsområde .......................... 19 400 000 35 256 251,02 15 856 251,02 82
24934:
24935: 39 MUUT SEKALAISET TULOT - ÖVRIGA INKOMS-
24936: TER AV BLANDAD NATUR .................... 2 758 100 000 3 067 495 980,80 309 395 980,80 11
24937: 01 Sakkorahat - Böter ...................... 280 000 000 244132 008,65 -35 867 991,35 13
24938: 02 Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämämaksut ja
24939: veronlisäykset veronmaksun laiminlyömisestä
24940: määräaikana - Dröjsmålsräntor, restavgifter
24941: och skattetillägg för försummad betalning av skatt
24942: inom utsatt tid, vilka skall inlevereras tili staten .. 440 000 000 332 565 717,68 -107 434 282,32 24
24943: 03 Oikaisurahat - Anmärkningsmedel .......... 100 000 0,00 -100 000,00 100
24944: 04 Menorä~ien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk-
24945: set - tertagande av utgiflsrester och reserve-
24946: rade anslag.............................. 312 000 000 672 002 770,34 360 002 770,34 115
24947: 05 VaHion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuk-
24948: sien myynti - lnkomst vid föryttring av statsjord
24949: och inkomstbringande rättigheter ............. 40 000 000 123 812 033,85 83 812 033,85 210
24950: 07 Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tu-
24951: loutettavat korvaukset - Ersättningar som bok-
24952: förs som inkomst tili staten utanför statens pen-
24953: sionsfond ............................... 65 000 000 82 840 476,17 17 840 476,17 27
24954: 09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä
24955: sosiaaliturvamaksut - Dag- och moderskaps-
24956: penningar samt socialskyddsavgifter som skall er-
24957: läggas tili staten .......................... 10 000 000 3 753 961,31 -6 246 038,69 62
24958: 10 Muut sekalaiset tulot - Övriga inkomster av
24959: blandad natur ............................ 15 000 000 8278 717,14 -6 721 282,86 45
24960: 50 Tulot osakemyynnistä - lnkomster av försälj-
24961: ning av aktier ............................ 1 596 000 000 1 600 110 295,66 4 110 295,66 0
24962: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
24963: sivu
24964: 13 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1997 sida 18
24965: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
24966: Budget Bokslut Bokslut- Budget
24967: Mom.-Mom.
24968: Suurempi - Högre %
24969: Pienempi- Lägre (-)
24970:
24971:
24972: 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET -RÄN-
24973: TEINKOMSTER OCH BOKFÖRING AV VINSTER ... 4 011173 000 3 943 468 615,03 -67 704 384,97 2
24974:
24975: 01 KORKOTULOT - RÄNTEINKOMSTER .......... 1 946 173 000 1 871 206 483,87 -74 966 516,13 4
24976: 04 Korot valtion lainoista liikelaitoksille - Räntor på
24977: statens lån tili affärsverken .................. 11112 000 7 213 071,00 -3 898 929,00 35
24978: 05 Korot muista lainoista - Räntor på övriga Iän .. 125 061 000 149 254 396,11 24 193 396,11 19
24979: 07 Korot talletuksista - Räntor på depositioner ... 1 810 000 000 1 714 739 016,76 -95 260 983,24 5
24980:
24981: 03 OSINKOTULOT - DIVIDENDINKOMSTER ....... 1 850 000 000 1887262131,16 37 262131,16 2
24982: 01 Osinkotulot - Dividendinkomster ............ 1 850 000 000 1887262131,16 37 262131,16 2
24983:
24984: 05 VALTION LIIKELAITOSTEN VOITON TULOUTUK-
24985: SET - INTÄKTSFÖRING AV STATENS AFFÄRS-
24986: VERKS VINST .............................. 215 000 000 185 000 000,00 -30 000 000,00 14
24987: 01 Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset - lntäkts-
24988: föring av statens affärsverks vinst ............ 215 000 000 185 000 000,00 -30 000 000,00 14
24989: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
24990: sivu
24991: 15 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1997 sida 19
24992: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
24993: Budget Bokslut Bokslut - Budget
24994: Mom. -Mom.
24995: Suurempi- Högre %
24996: Pienempi- Lägre (-)
24997:
24998:
24999: 15 LAINAT - LÅN ............................. 18 677 219 000 13 304 958 278,73 -5 372 260 721,27 29
25000:
25001: 01 V!\LTIOLLE; TAKAISIN MAKSETTAVAT LAINAT-
25002: LAN SOM ATERBETALAS TILL STATEN ......... 707 219 000 976 028 810,99 268 809 810,99 38
25003: 02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksil-
25004: Ie - Återbetalningar på statens lån tili affärsverk. 28 168 000 46 313 920,00 18 145 920,00 64
25005: 04 ~u!den lainojen lyhennykset - Avkortningar på
25006: ovnga lån ............................... 679 051 000 929 714 890,99 250 663 890,99 37
25007:
25008: 02 VALTION NETTOLAINANOTTO- STATENS NET-
25009: TOUPPLÅNING ............................. 17 970 000 000 12 328 929 467,74 -5 641 070 532,26 31
25010: 01 Nettolainanotto - Nettoupplåningen .......... 17 970 000 000 12 328 929 467,74 -5 641 070 532,26 31
25011:
25012: TULOJEN YHTEISMÄÄRÄ - INKOMSTERNAS TO-
25013: TALBELOPP ................................ 188 740 470 000 184 667 990 094,66 -4 072 479 905,34 2
25014: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25015: sivu
25016: 21 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 20
25017: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
25018: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25019: Mom.·Mom.
25020: Suurempi - Högre %
25021: Pienempi- Lägre (-)
25022:
25023:
25024: 21 TASAVALLAN PRESIDENTit - REPUBLIKENS
25025: PRESIDENT ................................ 31 643 000 30 953 158,59 -689841,41 2
25026:
25027: 01 TASAVALLAN PRESIDENTit - REPUBLIKENS
25028: PRESIDENT ................................ 1 583 000 1 468 042,78 -114957,22 7
25029: 01 Presidentin palkkio ja edustusrahat - Presiden-
25030: tens arvode och representationsanslag ........ 1458000 1 420 009,25 -37 990,75 3
25031: 21 Presidentin käyttövarat - Presidentens disposi-
25032: tionsmedel .............................. 125 000 48 033,53 -76 966,47 62
25033:
25034: 02 TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA - REPUB-
25035: LIKENS PRESIDENTS KANSLI ................. 30 060 000 29485115,81 -574 884,19 2
25036: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna-
25037: der (Förslagsanslag) ....................... 24680 000 24 358 014,72 -321 985,28
25038: 27 Eläkkeellä olevan presidentin menot (Arviomäärä-
25039: raha) - Utgifter för pensionerad president (För-
25040: slagsanslag) ............................. 580 000 327101,09 -252 898,91 44
25041: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha 3v) - Re-
25042: paration och ombyggnad (Reservationsanslag
25043: 3år) .................................... 4 800 000 4 800 000,00 0,00 0
25044: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25045: sivu
25046: 22 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 21
25047: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
25048: Budget Bokslut Bokslut- Budget
25049: Mom. -Mom.
25050: Suurempi - Högre %
25051: Pienempi- Lägre (-)
25052:
25053:
25054: 22 EDUSKUNTA - RIKSDAGEN ................. 282 846 000 270 790 834,43 -12 055165,57 4
25055:
25056: 01 KANSANEDUSTAJAT- RIKSDAGSMÄNNEN .... 83 600 000 79 704 745,85 -3 895 254,15 5
25057: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna-
25058: der (Förslagsanslag) ....................... 83 600 000 79 704 745,85 -3 895 254,15 5
25059:
25060: 02 EDUSKUNNAN KANSLIA - RIKSDAGENS KANS-
25061: LI ........................................ 144 730 000 138 005 607,00 -6 724 393,00 5
25062: 21 Toimintamenot (henkilökohtaisten avustajien palk-
25063: kaamiseen kansanedus- lajien käyttöön 9 000 000
25064: mk) (Arviomääräraha) - Omkostnader (Förslag-
25065: sanslag) ................................ 144 730 000 138 005 607,00 -6 724 393,00 5
25066:
25067: 09 VALTIONTILINTARKASTAJAT - STATSREVISO-
25068: RERNA .................................... 7 728 000 7 317 976,40 -410023,60 5
25069: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna-
25070: der (Förslagsanslag) ....................... 7 728 000 7 317 976,40 -410 023,60 5
25071:
25072: 14 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES - RIKSDA-
25073: GENS JUSTITIEOMBUDSMAN ................. 11 550 000 11 222 675,43 -327 324,57 3
25074: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna-
25075: der (Förslagsanslag) ....................... 11 550 000 11 222 675,43 -327 324,57 3
25076:
25077: 30 EDUSKUNNAN KIRJASTO - RIKSDAGSBIBLIO-
25078: TEKET .................................... 16 714 000 16414157,78 -299 842,22 2
25079: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna-
25080: der (Förslagsanslag) ....................... 16 714 000 16 414 157,78 -299 842,22 2
25081:
25082: 99 EDUSKUNNAN MUUT MENOT - RIKSDAGENS
25083: ÖVRIGA UTGIFTER .......................... 18 524 000 18125 671,97 -398328,03 2
25084: 21 Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita
25085: varten - Disposäionsmedel tili riksdagsgrupper-
25086: na för gruppkanslierna ..................... 17 424000 17 424 000,00 0,00 0
25087: 22 Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käy-
25088: tettäväksi - Tili förfogande för Finlands grupp av
25089: lnterparlamentariska unionen ................ 1 100 000 701 671,97 -398328,03 36
25090: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25091: sivu
25092: 23 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 22
25093: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
25094: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25095: Mom.-Mom.
25096: Suurempi- Högre %
25097: Pienempi- Lägre (-)
25098:
25099: 23 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ........... 192 524 000 191 939 082,23 -584917,77 0
25100:
25101: 01 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ........... 21 640 000 20 490 038,23 -1149961,77 5
25102: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25103: (Förslagsanslag) .......................... 18 840 000 18418550,05 -421 449,95 2
25104: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsans-
25105: lag) .................................... 2 800 000 2 071 488,18 -728511,82 26
25106:
25107: 02 VALTIONEUVOSTON KANSLIA - STATSRÅDETS
25108: KANSLI .................................... 81 848 000 81 848 000,00 0,00 0
25109: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25110: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 81 848 000 81 848 000,00 0,00 0
25111:
25112: 03 OIKEUSKANSLERINVIRASTO - JUSTITIEKANS-
25113: LERSÄMBETET ............................. 13 615 000 13 615 000,00 0,00 0
25114: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25115: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 13 615 000 13 615 000,00 0,00 0
25116:
25117:
25118: ~~~~+~~E~v~~l~~Rfg~JsTus- J~E~~~~~~~~~
25119: 25
25120:
25121: TIONS- OCH ÄMBETSLOKALER ................ 3 371 000 3 371 000,00 0,00 0
25122: 26 Kalastajatorpan vierastalo (Siirtomääräraha
25123: 2v) - Representationslokalerna i anslutning tili
25124: Fiskartorpet (Reservationsanslag 2år) ......... 2 371 000 2 371 000,00 0,00 0
25125: 74 Valtioneuvoston väestönsuoja (Siirtomääräraha
25126: 3v) - Statsrådets skyddsrum (Reservationsans-
25127: lag 3år) ................................. 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0
25128:
25129: 27 POLIITTISEN TOIMINNAN AVUSTAMINEN - UN-
25130: DERSTÖDJANDE AV POLITISK VERKSAMHET .... 66 200 000 66 200 000,00 0,00 0
25131: 50 Puoluetoiminnan tukeminen - Understödjande
25132: av partiverksamhet ........................ 64 200 000 64 200 000,00 0,00 0
25133: 52 Euroopan unioniin liittyvän kansalaiskeskustelun
25134: kannustaminen - Aktivering tili en medborgar-
25135: debatt om Europeiska unionen ............... 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
25136:
25137: 99 VALTIONEUVOSTON MUUT MENOT - STATSRÅ-
25138: DETS ÖVRIGA UTGIFTER ..................... 5 850 000 6415044,00 565 044,00 10
25139: 24 Kunniamerkit (Arviomääräraha) - Ordnar (För-
25140: slagsanslag) ............................. 2 200 000 2 765 044,00 565 044,00 26
25141: 25 J. V. Snellmanin kootut teokset (Siirtomääräraha
25142: 3v) - J. V. Snellmans samlade verk (Reserva-
25143: tionsanslag 3år) .......................... 1 400 000 1 400 000,00 0,00 0
25144: 27 Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki
25145: (Siirtomääräraha 3v) - Monument över presi-
25146: dent Urho Kaleva Kekkonen (Reservationsanslag
25147: 3år) .................................... 750 000 750 000,00 0,00 0
25148: 28 Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuosi (Siirto-
25149: määräraha 2v) - 80-årsjubileet för Finlands
25150: självständighetsförklaring (Reservationsanslag
25151: 2år) .................................... 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0
25152: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25153: sivu
25154: 24 PL- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 23
25155: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
25156: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25157: Mom. -Mom.
25158: Suurempi - Högre
25159: Pienempi- Lägre (-) %
25160:
25161:
25162: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN tiALLINNONA-
25163: LA - .UTRIKESMINISTERIETS FORVALTNING-
25164: SOMRADE ................................. 3 186 483 000 3 125 843 034,41 -60 639 965,59 2
25165:
25166: 01 ULKOASIAINHALLINTO - UTRIKESFÖRVALT-
25167: NINGEN ................................... 846 200 000 846 200 000,00 0,00 0
25168: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25169: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 761 200 000 761 200 000,00 0,00 0
25170: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
25171: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 50 000 000 50 000 000,00 0,00 0
25172: 87 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (Siirto-
25173: määräraha 3v) - Anskaffnin~ av fastigheter och
25174: lokaler (Reservationsanslag 3 r) ............. 35 000 000 35 000 000,00 0,00 0
25175:
25176: 30 KANSAINVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ - IN-
25177: TERNATIONELLT BISTÅND ................... 1484 685000 1 484 685 000,00 0,00 0
25178: 66 Varsinainen kehitysyhteistyö (Siirtomääräraha
25179: 3v) - Egentligt bistånd (Reservationsanslag
25180: 3år) .................................... 1 484 685 000 1 484 685 000,00 0,00 0
25181:
25182: 40 KAUPALLIS-TEOLLINEN YHTEISTYÖ - SAMAA-
25183: BETE PÅ HANDELS- OCH INDUSTRIOMRÅDET ... 19 500 000 15 926 876,40 -3 573 123,60 18
25184: 50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy: IIe (Ar-
25185: viomääräraha) - Statsbidrag tili Fonden för in-
25186: dustriellt samarbete Ab (Förslagsanslag) ....... 11 500 000 7 926 876,40 -3 573 123,60 31
25187: 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö
25188: kehitysmaiden kanssa (Arviomääräraha) - Eko-
25189: nomiskt, industriellt och teknologiskt samarbete
25190: med utvecklingsländerna (Förslagsanslag) ...... 8 000 000 8000 000,00 0,00 0
25191:
25192: 50 YHTEISTYÖ KESKI- JA ITÄ-EUROOPAN MAIDEN
25193: KANSSA - SAMARBETE MED CENTRAL- OCH
25194: ÖSTEUROPEISKA LÄNDER ................... 155 000 000 155 000 000,00 0,00 0
25195: 66 Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa
25196: (Siirtomääräraha 3v) - Samarbete med central-
25197: och östeuropeiska Iänder (Reservationsanslag
25198: 3år) .................................... 155 000 000 155 000 000,00 0,00 0
25199:
25200: 99 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN
25201: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER IN~M UTRI-
25202: KESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMR DE .... 681 098 000 624 031 158,01 -57 066 841 ,99 8
25203: 01 Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (EU)
25204: (Arviomääräraha) - Avlöningar tili medlemmar-
25205: nai Europaparlamentet (EU) (Förslagsanslag) ... 5 000 000 3 928 725,77 -1 071 274,23 21
25206: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25207: (Förslagsanslag) .......................... 27 650 000 22 508 394,44 -5141 605,56 19
25208: 21 Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluis-
25209: sa (Arviomääräraha) - Tillfällig representation
25210: vid internationella konferenser (Förslagsanslag) .. 32 040 000 34 804 420,71 2 764 420,71 9
25211: 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot
25212: (Arviomääräraha) - Utgifter för underhåll av de
25213: finska övervakningsstyrkorna (Förslagsanslag) .. 257 861 000 257 844 022,45 -16 977,55 0
25214: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25215: sivu
25216: 24 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 24
25217: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
25218: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25219: Mom. -Mom.
25220: Suurempi - Högre %
25221: Pienempi- Lägre (-)
25222:
25223:
25224: 25 Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan
25225: (Arviomääräraha) - Civilpersonalens deltagan-
25226: de i krishantering (Förslagsanslag) ............ 36 400 000 26 607 007,08 -9 792 992,92 27
25227: 26 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha
25228: 2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet
25229: (Reservationsanslag 2år) ................... 12 125 000 12125 000,00 0,00 0
25230: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ...... 6 355 000 6339489,00 -15 511,00 0
25231: 51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen
25232: (Arviomääräraha) - Understöd tili nödställda
25233: finska medborgare (Förslagsanslag) ........... 250 000 155941,54 -94058,46 38
25234: 66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (Arviomää-
25235: räraha) - Vissa medlemsavgifter och finansiella
25236: bidrag (Förslagsanslag) .................... 303 317 000 259 718157,02 -43 598 842,98 14
25237: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktua-
25238: tioner (Förslagsanslag) ..................... 100 000 0,00 -100 000,00 100
25239: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25240: sivu
25241: 25 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 25
25242: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
25243: Budget Bokslut Bokslut- Budget
25244: Mom.-Mom.
25245: Suurempi - Högre %
25246: Pienempi- Lägre (-)
25247:
25248:
25249: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUSTI-
25250: TIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 2 717 069 000 2 704 962 758,98 -12106241,02 0
25251:
25252: 01 OIKEUSMINISTERIÖ - JUSTITIEMINISTERIET ... 127 020 000 127 020 000,00 0,00 0
25253: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25254: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 127 020 000 127 020 000,00 0,00 0
25255:
25256: 10 TUOMIOISTUINLAITOS - DOMSTOLSVÄSEN-
25257: DET ...................................... 959 664 000 959 664 000,00 0,00 0
25258: 21 Korkeimman oikeuden toimintamenot (Siirtomää-
25259: räraha 2v) - Högsta domstolens omkostnader
25260: (Reservationsanslag 2år) ................... 32100000 32 100 000,00 0,00 0
25261: 22 Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
25262: (Siirtomääräraha 2v) - Högsta förvaltningsdom-
25263: stolens omkostnader (Reservationsanslag 2år) .. 37 100 000 37 100 000,00 0,00 0
25264: 23 Muiden tuomioistuinten toimintamenot (Siirtomää-
25265: räraha 2v) - Omkostnader för övriga domstolar
25266: (Reservationsanslag 2år) ................... 890 464 000 890 464 000,00 0,00 0
25267:
25268: 40 SYYTTÄJÄ- JA ULOSOTTOLAITOS - ÅKLAGAR-
25269: OCH EXEKUTIONSVÄSENDET ................. 513 600 000 513 600 000,00 0,00 0
25270: 21 Syyttäjä- ja ulosottolaloksen toimintamenot (Siir-
25271: tomääräraha 2v) - klagar- och exekutionsvä-
25272: sendets omkostnader (Reservationsanslag 2år) .. 512000000 512 000 000,00 0,00 0
25273: 22 Valtakunnansyyttäjänviraston toimintamenot (Siir-
25274: tomääräraha 2v) - Riksåklagarämbetets om-
25275: kostnader (Reservationsanslag 2år) ........... 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0
25276:
25277: 45 ERÄÄT OIKEUDENHOITOMENOT JA AVUSTUK-
25278: SET- SÄRSKILDA RÄTTSVÅRDSUTGIFTER
25279: OCH UNDERSTÖD .......................... 247 985000 234 390 049,49 -13 594 950,51 5
25280: 22 Erityismenot (Arviomääräraha) - Särskilda ut-
25281: gifter (Förslagsanslag) ..................... 28600000 28 339 976,46 -260023,54
25282: 50 Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeuden-
25283: hoitomenot (Arviomääräraha) - Fri rättegång
25284: och vissa andra rättsvårdsutgifter (Förslagsans-
25285: lag) .................................... 180000000 166 736 022,01 -13 263 977,99 7
25286: 51 Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset
25287: (Arviomääräraha) - Vissa ersättningar och un-
25288: derstöd som belalas av staten (Förslagsanslag) . 39 385 000 39314051,02 -70 948,98 0
25289:
25290: 50 VANKEINHOITOLAITOS- FÅNGVÅRDSVÄSEN-
25291: DET ...................................... 825 300 000 825 300 000,00 0,00 0
25292: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25293: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 666 800 000 666 800 000,00 0,00 0
25294: 50 Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset (Arvio-
25295: määräraha) - Ersättningar och understöd för
25296: kriminalvården (Förslagsanslag) .............. 59500000 59 500 000,00 0,00 0
25297: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomää-
25298: räraha 3v) - Nybyg~nader och renoveringar
25299: (Reservationsanslag 3 r) ................... 54800000 54 800 000,00 0,00 0
25300: 75 Työsiirioloille järjestettävät työt (Siirtomääräraha
25301: 3v) - Arbeten för arbetskolonier (Reservation-
25302: sanslag 3år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44200000 44 200 000,00 0,00 0
25303: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25304: sivu
25305: 25 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 26
25306: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
25307: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25308: Mom. -Mom.
25309: Suurempi - Högre %
25310: Pienempi- Lägre {-)
25311:
25312:
25313:
25314:
25315: 60 ERÄÄT VIRASTOT- VISSA VERK ............. 40 500 000 41 997 965,41 1 497 965,41 4
25316: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25317: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 36 500 000 36 500 000,00 0,00 0
25318: 22 Onnettomuustutkinnan erHyismenot (Arviomäärä-
25319: raha) - Särskilda utgifter för undersökning av
25320: olyckor (Förslagsanslag) .................... 4 000 000 5 497 965,41 1 497 965,41 37
25321:
25322: 70 VAALIT - VAL. ............................ 3 000 000 2 990 744,08 -9255,92 0
25323: 21 Vaalimenot (Arviomääräraha) - Valutgifter (För-
25324: slagsanslag) ............................. 3 000 000 2 990 744,08 -9255,92 0
25325: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25326: sivu
25327: 26 PL-Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 27
25328: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
25329: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25330: Mom.-Mom.
25331: Suurempi- Högre %
25332: Pienempi- Lägre (-)
25333:
25334:
25335: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - IN-
25336: RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... 6 228 324 000 6 215 828 048,12 -12 495 951,88 0
25337:
25338: 01 SISÄASIAINMINISTERIÖ - INRIKESMINISTE-
25339: RIET ..................................... . 104115000 104114 747,19 -252,81 0
25340: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha
25341: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservation-
25342: sanslag 2år) ............................ . 103 415 000 103414747,19 -252,81 0
25343: 51 Eräät valtionavustukset - Vissa statsunderstöd. 700 000 700 000,00 0,00 0
25344:
25345: 02 ULKOMAALAISVIRASTO - UTLÄNNINGSVER-
25346: KET ...................................... . 27 105 000 27105 000,00 0,00 0
25347: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25348: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 27 105 000 27 105 000,00 0,00 0
25349:
25350: 05 LÄÄNINHALLITUKSET - LÄNSSTYRELSERNA ... 321 682 000 321 604 934,08 -77 065,92 0
25351: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha
25352: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservation-
25353: sanslag 2år) ............................ . 321 682 000 321 604 934,08 -77 065,92 0
25354:
25355: 06 REKISTERIHALLINTO - REGISTERFÖRVAL T-
25356: NINGEN .................................. . 108 295 000 108 294 999,81 -,19 0
25357: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25358: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 108 295 000 108 294 999,81 -,19 0
25359:
25360: 07 KIHLAKUNNAT - HÄRADENA ............... . 197 836 000 197 836 000,00 0,00 0
25361: 21 Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot
25362: (Siirtomääräraha 2v) - Häradsämbetenas ge-
25363: mensamma omkostnader (Reservationsanslag
25364: 2år) ................................... . 197 836 000 197 836 000,00 0,00 0
25365:
25366: 75 POLIISITOIMI - POLISVÄSENDET ............ . 2 447 200 000 2 447199 996,04 -3,96 0
25367: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha
25368: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservation-
25369: sanslag 2år) ............................ . 2 447 200 000 2 447 199 996,04 -3,96 0
25370: 70 Viranomaisverkon rakentaminen (Siirtomääräraha
25371: 3v) - (Reservationsanslag 3år) ........... . 0 0,00 0,00 0
25372:
25373: 80 PELASTUSHALLINTO - RÄDDNINGSFÖRVALT-
25374: NINGEN .................................. . 123 484 000 126170 701,23 2 686 701,23 2
25375: 21 Pelastushallinnon toimintamenot (Siirtomääräraha
25376: 2v) - Omkostnader för räddningsförvaltningen
25377: (Reservationsanslag 2år) .................. . 89 184 000 89 184 000,00 0,00 0
25378: 22 Erityismenot (Arviomääräraha) - Särskilda ut-
25379: gifter (Förslagsanslag) .................... . 9 200 000 11 886 701,23 2 686 701,23 29
25380: 31 Valtionosuudet (Siirtomääräraha 2v) - Statsan-
25381: delar (Reservationsanslag 2år) .............. . 25 100 000 25 100 000,00 0,00 0
25382:
25383: 90 RAJAVARTIOLAITOS- GRÄNSBEVAKNINGSVÄ-
25384: SENDET .................................. . 939137 000 939136 272,13 -727,87 0
25385: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha
25386: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservation-
25387: sanslag 2år) ............................ . 904 409 000 904 409 000,00 0,00 0
25388: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25389: sivu
25390: 26 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 28
25391: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
25392: Budget Bokslut Bokslut- Budget
25393: Mom. -Mom.
25394: Suurempi - Högre %
25395: Pienempi- Lägre (-)
25396:
25397:
25398: 70 Ilma- ja vartioalusten hankinta (Siirtomääräraha
25399: 3v) - Anskaffning av luft- och bevakningsfarkos-
25400: ter (Reservationsanslag 3år) ................ 24288000 24287 272,13 -727,87 0
25401: 74 Rakentaminen (Siirtomääräraha 3v) - Husbyg-
25402: gen (Reservationsanslag 3år) ................ 10 440 000 10 440 000,00 0,00 0
25403:
25404: 97 AVUSTUKSET KUNNILLE - UNDERSTÖD ÅT
25405: KOMMUNER. ............................... 1356800000 1 341 695 397,64 -15 104 602,36
25406: 31 Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustu-
25407: vat tasaukset ja siirtymätasaukset (Arviomäärära-
25408: ha) - Allmän siatsandel tili kommunerna, på
25409: kommunernas skatteinkomster baserad uijämning
25410: och övergångsutjämning (Förslagsanslag) ...... 1 212 000 000 1 205 260 184,00 -6 739 816,00
25411: 32 Kuntien yhdistymisavustukset (Arviomäärära-
25412: ha) - Understöd åt kommunerna för kommun-
25413: sammanslagning (Förslagsanslag) ............ 27 300 000 27 330 300,00 30 300,00 0
25414: 34 Kuntien harkinnanvarainen avustus - Unders-
25415: töd tili kommunerna enligt prövning ........... 100000 000 100 000 000,00 0,00 0
25416: 80 Korkoluet ja velkojen vakautuslainat kunnille (Ar-
25417: viomääräraha) - Räntestöd och konsoliderings-
25418: lån tili kommunerna (Förslagsanslag) .......... 17 500 000 9104 913,64 -8 395 086,36 48
25419:
25420: 98 ALUEIDEN KEHITIÄMINEN- UTVECKLING AV
25421: REGIONERNA .............................. 602 670 000 602 670 000,00 0,00 0
25422: 43 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (Siirtomäärä-
25423: raha 3v) - Landskapsutvecklingspengar (delvis
25424: EU) (Reservationsanslag 3år) ................ 104 500 000 104 500 000,00 0,00 0
25425: 61 EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjel-
25426: miin sekä yhteisöaloitteisiin (EU) (Siirtomääräraha
25427: 3v) - EU:s deltagande i strukturprogram och
25428: regionala utvecklingsprogram samt gemenskapsi-
25429: nitiativ (EU) (Reservationsanslag 3år) ......... 498170000 498 170 000,00 0,00 0
25430: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25431: sivu
25432: 27 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 29
25433: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
25434: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25435: Mom. -Mom.
25436: Suurempi- Högre o/o
25437: Pienempi- Lägre {-)
25438:
25439:
25440: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA -
25441: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ-
25442: DE ........................................ 10 112 600 000 10112409171,70 -190828,30 0
25443:
25444: 01 PUOLUSTUSMINISTERIÖ - FÖRSVARSMINISTE-
25445: RIET ...................................... 365200 000 365 200 000,00 0,00 0
25446: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25447: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 54200000 54 200 000,00 0,00 0
25448: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomää-
25449: räraha 3v) - Nybyggnader och ombyggnadsar-
25450: beten (Reservationsanslag 3år) .............. 299 000 000 299 000 000,00 0,00 0
25451: 87 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (Siirtomäärära-
25452: ha 2v) - lnköp och expropriation av fastigheter
25453: (Reservationsanslag 2år) ................... 12 000 000 12 000 000,00 0,00 0
25454:
25455: 10 PUOLUSTUSVOIMAT- FÖRSVARSMAKTEN .... 9 632 700 000 9 632 699 999,63 -,37 0
25456: 16 Puolustusmateriaalihankinnat (Siirtomääräraha
25457: 3v) - Anskaffning av försvarsmateriel (Reserva-
25458: tionsanslag 3år) .......................... 4559 000 000 4 559 000 000,00 0,00 0
25459: 21 Puolustusvoimien toimintamenot (Siirtomääräraha
25460: 2v) - Försvarsmaktens omkostnader (Reserva-
25461: tionsanslag 2år) .......................... 5 073 700 000 5 073 699 999,63 -,37 0
25462:
25463: 30 KANSAINVÄLINEN RAUHANTURVMMISTOIMIN-
25464: TA- INTERNATIONELL FREDSBEVARANDE
25465: VERKSAMHET .............................. 105 700 000 105 694 032,25 -5967,75 0
25466: 21 YK:n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoiminnan toimin-
25467: tamenot (Arviomääräraha) - Omkostnader för
25468: FN:s och OSSE:s fredsbevarande verksamhet
25469: (Förslagsanslag) .......................... 98 700 000 98 694 971,68 -5028,32 0
25470: 24 Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön me-
25471: not (Arviomääräraha) - Utgifter för internatio-
25472: neiH försvarspolitiskt samarbete (Förslagsanslag). 7000000 6 999 060,57 -939,43 0
25473:
25474: 99 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN
25475: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM FÖR-
25476: SVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 9000000 8 815139,82 -184860,18 2
25477: 40 Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapatur-
25478: makorvaukset (Arviomääräraha) - Olycksfall-
25479: sersättningar på grund av olyckan vid Lappo pat-
25480: ronfabrik (Förslagsanslag) .................. 330000 319 878,90 -10121,10 3
25481: 50 Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemi-
25482: nen - Understödjande av försvarsorganisatio-
25483: ners verksamhet .......................... 5500000 5491000,00 -9000,00 0
25484: 51 Sotahistoriallisten erikoismuseoiden toiminnan tu-
25485: keminen - Understödande av militärhistoriska
25486: specialmuseers verksamhet ................. 3 000 000 3 000000,00 0,00 0
25487: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktua-
25488: tioner (Förslagsanslag) ..................... 170 000 4260,92 -165 739,08 97
25489: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25490: sivu
25491: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 30
25492: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
25493: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25494: Mom. -Mom.
25495: Suurempi - Högre
25496: %
25497: Pienempi- Lägre (-)
25498:
25499:
25500:
25501: ~~Ä~~~~~~~~~~~~~EF~~~A~{~~~~~g~~~D~
25502: 28
25503: 27705 217 500 27 547 027 030,61 -158 190 469,39
25504:
25505: 01 VALTIOVARAINMINISTERIÖ - FINANSMINISTE-
25506: RIET ...................................... 113 000 000 112 993 788,02 --6 211,98 0
25507: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25508: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 113 000 000 112 993 788,02 --6 211,98 0
25509:
25510: 03 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKES-
25511: KUS- STATENS EKONOMISKA FORSKNINGS-
25512: CENTRAL .................................. 17 620 000 17 620 000,00 0,00 0
25513: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25514: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 17 620 000 17 620 000,00 0,00 0
25515:
25516: 05 VALTIOKONTTORI - STATSKONTORET........ 190 700 000 190 778 673,71 78 673,71 0
25517: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25518: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 185 000 000 185 000 000,00 0,00 0
25519: 88 Osakkeiden hankkiminen (Siirtomääräraha
25520: 3v) - Aktieförvärv (Reservationsanslag 3år) ... 5 400 000 5 400 000,00 0,00 0
25521: 95 Valtion saatavien turvaaminen (Arviomäärära-
25522: ha) - Tryggande av statens fordringar (Förslag-
25523: sanslag) ................................ 300 000 378 673,71 78 673,71 26
25524:
25525: 06 TAPATURMAKORVAUKSET JA MUUT VAHINGON-
25526: KORVAUKSET- OLYC~SFALLSERSÄTTNINGAR
25527: OCH ÖVRIGA SKADEST ND .................. 201 100 000 169 612 266,79 -31 487 733,21 16
25528: 50 Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvauk-
25529: set (Arviomääräraha) - Olycksfallsersättningar
25530: och övriga skadestånd (Förslagsanslag) ....... 201100 000 169 612 266,79 -31 487 733,21 16
25531:
25532: 07 ELÄKKEET - PENSIONER ................... 13 025 750 000 12 940 028 710,04 -85 721 289,96
25533: 05 Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntou-
25534: tustuet (Arviomääräraha) - Ordinarie pensioner,
25535: familjepensioner och rehabiliteringsstöd (Förslag-
25536: sanslag) ................................ 12 692 800 000 12 639 047 117,33 -53 752 882,67 0
25537: 06 Ylimääräiset eläkkeet (Arviomääräraha) - Extra
25538: pensioner (Förslagsanslag) ................. 121 850 000 110 691 028,19 -11158971,81 9
25539: 07 Muut eläkemenot (Arviomääräraha) - Övriga
25540: pensionsutgifter (Förslagsanslag) ............. 171100 000 161176 390,49 -9 923 609,51 6
25541: 61 Korko valtion eläkerahastolle (Arviomäärära-
25542: ha) - Ränta tili statens pensionsfond (Förslag-
25543: sanslag) ................................ 40 000 000 29114 174,03 -1 0 885 825,97 27
25544:
25545: 10 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO-
25546: STATENS REVISIONSVERK ................... 38 200 000 38 200 000,00 0,00 0
25547: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25548: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 38 200 000 38 200 000,00 0,00 0
25549:
25550: 18 VEROHALLINTO - SKATTEFÖRVALTNINGEN ... 1 530 000 000 1 530 000 000,00 0,00 0
25551: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25552: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 1 530 000 000 1 530 000 000,00 0,00 0
25553: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25554: sivu
25555: 28 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 31
25556: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
25557: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25558: Mom. -Mom.
25559: Suurempi- Högre %
25560: Pienempi- Lägre (-)
25561:
25562:
25563: 39 ERÄÄT SIIRROT AHVENANMAAN MAAKUNNAL-
25564:
25565: ÄiANo~~~-~~ ~~~~:~~~-~~~~- :~~~ ~~~~~~:.~~ 814 087 500 813 302 396,25 -785 103,75 0
25566: 30 Ahvenanmaan tasoitusmaksu (Arviomäärära-
25567: ha) - Avräkning tili Åland (Förslagsanslag) .... 767 310 000 766 004 198,25 -1305801,75 0
25568: 31 Verohyvitys (Arviomääräraha) - Skattegottgö-
25569: relse (Förslagsanslag) .................... . 43 777 500 43 777 441,00 -59,00 0
25570: 40 Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenan-
25571: maan maakunnalle (Arviomääräraha) - Återbä-
25572: ring av intäkterna av lotteriskatten tili landskapet
25573: Åland (Förslagsanslag) .................... . 3 000 000 3 520 757,00 520 757,00 17
25574:
25575: 40 TULLILAITOS - TULLVERKET ............... . 490020000 490 020 000,00 0,00 0
25576: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha
25577: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservation-
25578: sanslag 2år) ............................ . 462 300 000 462 300 000,00 0,00 0
25579: 66 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjattava kehi-
25580: tysapu sekä koulutusyhteistyö Venäjän ja Baltian
25581: maiden kanssa (Siirtomääräraha 3v) - Utveck-
25582: lingshjälp som styrs via en internationell tullorga-
25583: nisation samt utbildningssamarbete med Ryssland
25584: och de baltiska länderna (Reservationsanslag
25585: 3år) ................................... . 220 000 220 000,00 0,00 0
25586: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans-
25587: kaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år) . 27 500 000 27 500 000,00 0,00 0
25588:
25589: 52 TILASTOKESKUS - STATISTIKCENTRALEN .... 170 300 000 170 300 000,00 0,00 0
25590: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25591: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 170 300 000 170 300 000,00 0,00 0
25592:
25593: 64 VALTION KIINTEISTÖLAITOS - STATENS FAS-
25594: TIGHETSVERK ............................. . 820 000 000 820 000 000,00 0,00 0
25595: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
25596: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 155 000 000 155 000 000,00 0,00 0
25597: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha 3v) - Re-
25598: paration och ombyggnad (Reservationsanslag
25599: 3år) ................................... . 350 000000 350 000 000,00 0,00 0
25600: 87 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkimi-
25601: nen (Siirtomääräraha 3v) - Anskaffning av fas-
25602: . .
25603: ~A~t~~ ~~~ ~~~t-a~~~~i~~ .(-~~s·e-~~t~~~~~n_s~~~ 315 000 000 315 000 000,00 0,00 0
25604:
25605: 80 HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HALLIN-
25606: NON TUKITOIMENPITEET- FÖRNYANDE AV
25607: FÖRVALTNINGEN OCH VISSA STÖDATGÄRDER
25608: INOM FÖRVALTNINGEN ..................... . 111040000 108 137 375,86 -2 902 624,14 3
25609: 02 Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat
25610: päätökset (Arviomääräraha) - Vissa andra löner
25611: och beslut som gäller villkor i tjänsteförhållande
25612: (Förslagsanslag) ......................... . 1 000 000 0,00 -1 000 000,00 100
25613: 20 Kehittämis- ja koulutustoiminta (Siirtomääräraha
25614: 3v) - Utvecklings- och utbildningsverksamhet
25615: (Reservationsanslag 3år) .................. . 13 000 000 13 000 000,00 0,00 0
25616: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25617: sivu
25618: 28PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 32
25619: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
25620: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25621: Mom. -Mom.
25622: Suurempi - Högre %
25623: Pienempi- Lägre (-)
25624:
25625:
25626: 21 Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (Siirtomää-
25627: räraha 3v) - Stöd för anpassning av personalen
25628: (Reservationsanslag 3år) .................. . 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0
25629: 22 Integraatiovalmennus ja EU-puheenjohtajuuteen
25630: valmistautuminen (Siirtomääräraha 3v) - lnteg-
25631: rationsutbildning och förberedelserna för EU-ord-
25632: förandeskapet (Reservationsanslag 3år) ...... . 25 000 000 25 000 000,00 0,00 0
25633: 23 Työsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha
25634: 3v) - Främjande av arbetarskyddet (Reserva-
25635: tionsanslag 3år) ......................... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
25636: 24 VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta (Siir-
25637: tomääräraha 2v) - StPL-baserad rehabilitering
25638: och tidig rehabilitering (Reservationsanslag 2år) . 25 500 000 24 897 375,86 -602624,14 2
25639: 25 Valtion henkilöstöjärjestelyt (Siirtomääräraha
25640: 2v) - Statens personalarrangemang (Reserva-
25641: tionsanslag 2år) ......................... . 34 240 000 34 240 000,00 0,00 0
25642: 60 Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta johtuvista
25643: menoista (Arviomääräraha) - Statens andel av
25644: utgifterna på grund av utbildnings- och avgångs-
25645: bidragsfonden (Förslagsanslag) ............. . 4300 000 3000 000,00 -1 300 000,00 30
25646:
25647: 81 ERÄÄT HALLINNONALOITTAIN JAKAMATTOMAT
25648: MENOT - VISSA UTGIFTER SOM ICKE FÖRDE-
25649: LAS ENLIGT FÖRVALTNINGSOMRÅDE ......... . 16100 000 16 249 118,55 149 118,55
25650: 01 Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden
25651: palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar för
25652: nationella sakkunniga inom Europeiska unionen
25653: (Förslagsanslag) ......................... . 7 000 000 4 814 019,48 -2185 980,52 31
25654: 22 Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittämi-
25655: nen (Siirtomääräraha 3v) - Utvecklande av
25656: verksamheten vid nettobudgeterade ämbetsverk
25657: (Reservationsanslag 3år) .................. . 8000 000 7 987 000,00 -13 000,00 0
25658: 95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita var-
25659: ten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrä-
25660: rahaa (Arviomääräraha) - På lag eller författ-
25661: ning grundade utgifter för vilka särskilt anslag icke
25662: ingår i budgeten (Förslagsanslag) ........... . 100 000 3448099,07 3 348 099,07 3348
25663: 96 Edeltä arvaamattomat tarpeet - Oförutsedda ut-
25664: gifter .................................. . 1 000 000 0,00 -1 000 000,00 100
25665:
25666: 82 POSTIPANKKI OY - POSTSANKEN AB ........ . 38000 000 30 758 533,45 -7 241 466,55 19
25667: 43 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (Arvio-
25668: määräraha) - Kreditförlustersättning tili Post-
25669: baoken Ab (Förslagsanslag) ................ . 8000 000 758 533,45 -7 241 466,55 91
25670: 82 Osakepääoma Postipankki Oy:n ja Suomen Vien-
25671: tiluotto Oy:n omistusyhteisölle - Aktiekapital för
25672: Postbaoken Ab:s och Finlands Exportkredit Ab:s
25673: holdi ngsammanslutning ................... . 30000 000 30 000 000,00 0,00 0
25674:
25675: 84 POHJOISMAISET RAHOITUSYHTEISÖT - NOR-
25676: DISKA FINANSINSTITUT ..................... . 6500 000 6 504 961,38 4961,38 0
25677: 68 Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristö-
25678: rahoitusyhtiön pääomasta (Arviomääräraha) -
25679: Finlands kapitalinsats i Nordiska miljöfinansie-
25680: ringsbolaget (Förslagsanslag) ............... . 6 500 000 6504961,38 4 961,38 0
25681: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25682: sivu
25683: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 33
25684: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
25685: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25686: Mom.- Mom.
25687: Suurempi - Högre %
25688: Pienempi- Lägre (-)
25689:
25690:
25691: 85 SITOUMUSTEN LUNASTAMINEN - INFRIANDE
25692: AV FÖRBINDELSER ......................... 6 000 000 258 990,00 -5 741 010,00 96
25693: 66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen si-
25694: toumusten lunastaminen (Arviomäärära-
25695: ha) - lnfriande av förbindelser som avgivits tili
25696: internationella finansinstitut (Förslagsanslag) .... 6 000 000 258 990,00 -5 741 010,00 96
25697:
25698: 86 SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTO -JU-
25699: BILEUMSFONDEN FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄN-
25700: DIGHET ................................... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0
25701: 60 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan
25702: rahoittaminen - Finansiering av den verksam-
25703: he! som Jubileumsfonden för Finlands självstän-
25704: dighet bedriver ........................... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0
25705:
25706: 87 RAHOITUSMARKKINOIDEN VAKAUTTAMI-
25707: NEN - STABILISERING AV FINANSMARKNADEN. 806 700 000 806 499 974,00 -200 026,00 0
25708: 41 Takauskorvaukset Eläkekassa Tuelie (Arviomää-
25709: räraha) - Ersättningar för borgen tili penions-
25710: kassa Tuki (Förslagsanslag) ................. 6 700 000 6 499 974,00 -200026,00 3
25711: 61 Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja taka-
25712: usten hoitomenoihin (Siirtomääräraha 3v) - Er-
25713: sättning tili statens säkerhetsfond för utgifter för
25714: skötsel av lån och säkerheter (Reservationsanslag
25715: 3år) .................................... 800 000 000 800 000 000,00 0,00 0
25716:
25717: 89 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI (EU) - EURO-
25718: PEISKA INVESTERINGSBANKEN (EU) ........... 268 550 000 249 189 020,33 -19 360 979,67 7
25719: 68 Suomen maksuosuus Euroopan investointipankin
25720: pääomasta (EU) (Arviomääräraha) - Finlands
25721: kapitalinsats i Europeiska investeringsbanken
25722: (EU) (Förslagsanslag) ...................... 268550000 249 189 020,33 -19 360 979,67 7
25723:
25724: 90 SUOMEN MAKSUOSUUDET EUROOPAN UNIONIL-
25725: LE (EU) - FINLANDS FINANSIELLA BIDRAG TILL
25726: EUROPEISKA UNIONEN (EU ) ................. 5401 000000 5 376 957 148,54 -24 042 851 ,46 0
25727: 66 Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut Euroo-
25728: pan unionille (EU) (Arviomääräraha) - Mervär-
25729: desskattebaserade avgifter tili Europeiska unionen
25730: (EU) (Förslagsanslag) ...................... 2 924 000 000 3 085 048 596,41 161 048 596,41 6
25731: 67 Bruttokansantuloon perustuvat maksut Euroopan
25732: unionille (EU) (Arviomääräraha) - På bruttona-
25733: tionalinkomsten baserade avgifter tili Europeiska
25734: unionen (EU) (Förslagsanslag) ............... 2 477 000 000 2 291 908 552,13 -185 091 447,87 7
25735:
25736: 99 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN
25737: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM Fl-
25738: NANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... 3 630 550 000 3 649 616 073,69 19 066 073,69
25739: 21 Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (Siirto-
25740: määräraha 2v) - Statens pensionsnämnds om-
25741: kostnader (Reservationsanslag 2år) ........... 2 050 000 2050000,00 0,00 0
25742: 23 Arvonlisäveromenot (Arviomääräraha) - Mer-
25743: värdesskatteutgitter (Förslagsanslag) .......... 3 500 000 000 3 600 307 821,74 100 307 821,74 3
25744: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25745: sivu
25746: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 34
25747: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
25748: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25749: Mom.-Mom.
25750: Suurempi - Högre %
25751: Pienempi- Lägre (-)
25752:
25753:
25754: 24 Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheu-
25755: luvat arvonlisäveromenot (Arviomääräraha) -
25756: Mervärdesskatteutgifter för utvecklingssamarbete
25757: och närområdessamarbete (Förslagsanslag) .... 100 000 000 32 546 021 ,37 -67 453 978,63 67
25758: 61 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut
25759: verot (Arviomääräraha) - På grund av befrielse
25760: från skatt återbetalda skatter (Förslagsanslag) ... 22 000 000 8 212 230,58 -13 787 769,42 63
25761: 95 Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen
25762: korvaaminen (Siirtomääräraha 2v) - Ersättande
25763: av Centralens för förvattningsutveckling fastighets-
25764: utgifter (Reservationsanslag 2år) ............. 6 500 000 6 500 000,00 0,00 0
25765: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25766: sivu
25767: 29 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 35
25768: Luku -Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
25769: Budget Bokslut Bokslut- Budget
25770: Mom.- Mom.
25771: Suurempi - Högre %
25772: Pienempi- Lägre (-)
25773:
25774:
25775: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - UN-
25776: DERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM-
25777: RÅDE........................ . . . . . . . . . . . . . 25 910 617 000 26 188 404 699,29 277 787 699,29
25778:
25779: 01 OPETUSMINISTERIÖ - UNDERVISNINGSMINIS-
25780: TERIET ................................... . 211 657 000 210 625 040,68 -1 031 959,32 0
25781: 10 Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito
25782: (Siirtomääräraha 3v) - Drift och underhåll av
25783: vissa statliga fastigheter (Reservationsanslag
25784: 3år) ................................... . 19 500 000 19 500 000,00 0,00 0
25785: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25786: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 87 922 000 87 922 000,00 0,00 0
25787: 22 Keh~tämistoiminta (osa EU) (Siirtomääräraha
25788: 3v) - Utvecklingsverksamhet (delvis EU) (Re-
25789: servationsanslag 3år) ..................... . 79 600 000 79 600 000,00 0,00 0
25790: 26 Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset - Vissa
25791: kopierings- och bandinspelningsersättningar ... . 20 700 000 19 700 000,00 -1 000 000,00 5
25792: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 3 935 000 3 903 040,68 -31 959,32
25793:
25794: 05 KIRKOLLISASIAT- KYRKLIGA ÄRENDEN ..... . 11 072 000 11 072 000,00 0,00 0
25795: 21 Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot
25796: (Siirtomääräraha 2v) - Ortodoxa kyrkostyrel-
25797: sens omkostnader (Reservationsanslag 2år) ... . 9 232 000 9 232 000,00 0,00 0
25798: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 1 840 000 1 840 000,00 0,00 0
25799:
25800: 07 OPETUSHALLITUS - UTBILDNINGSSTYRELSEN. 100 129 000 100 129 000,00 0,00 0
25801: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25802: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 100 129 000 100 129 000,00 0,00 0
25803:
25804: 08 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ - INTERNATIO-
25805: NELLT SAMARBETE ........................ . 125 365 000 124 925 642,01 -439357,99 0
25806: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar
25807: (Förslagsanslag) ......................... . 6 320 000 6 430 216,77 110216,77 2
25808: 21 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimin-
25809: tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader
25810: för centret för internationellt personutbyte (Reser-
25811: vationsanslag 2år) ....................... . 28 172 000 28 172 000,00 0,00 0
25812: 22 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot
25813: (Siirtomääräraha 2v) .. - Omkostnader för Institu-
25814: te! för Ryssland och Osteuropa (Reservationsans-
25815: lag 2år) ................................ . 3 735 000 3 735 000,00 0,00 0
25816: 25 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (Siirtomääräraha
25817: 2v) - lnternationellt kulturellt samarbete (Reser-
25818: vationsanslag 2år) ....................... . 44 200 000 44 200 000,00 0,00 0
25819: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 28 500 000 28 500 000,00 0,00 0
25820: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar-
25821: viomääräraha) - Finansiella bidrag tili interna-
25822: tionella organisationer (Förslagsanslag) ....... . 14 438 000 13 888 425,24 -549 574,76 4
25823:
25824: 10 YLIOPISTOT - UNIVERSITETEN ............. . 5 564 650 000 5 564 647 478,79 -2521,21 0
25825: 21 Yliopistojen toimintamenot (Siirtomääräraha
25826: 2v) - Universitetens omkostnader (Reservation-
25827: sanslag 2år) ............................ . 5 108 000 000 5 107 997 479,29 -2520,71 0
25828: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25829: sivu
25830: 29PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 36
25831: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio
25832: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25833: Mom. -Mom.
25834: Suurempi - Högre %
25835: Pienempi- Lägre (-)
25836:
25837:
25838: 22 Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa EU) (Siirto-
25839: määräraha 3v) - Universitetsväsendets gemen-
25840: samma utgifter (delvis EU) (Reservationsanslag
25841: 3år) ................................... . 248250 000 248 249 999,50 -,50 0
25842: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
25843: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 151 800 000 151 800 000,00 0,00 0
25844: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha
25845: 3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservation-
25846: sanslag 3år) ............................ . 56600000 56 600 000,00 0,00 0
25847:
25848: 11 VALTION HARJOITTELUKOULUT - STATENS
25849: ÖVNINGSSKOLOR. ......................... . 291 432 000 291 167 587,75 -264412,25 0
25850: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25851: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 246 268 000 246 267 000,00 -1000,00 0
25852: 22 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elewård
25853: (Förslagsanslag) ......................... . 14 850 000 14 586 587,75 -263412,25 2
25854: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
25855: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 30314000 30 314 000,00 0,00 0
25856:
25857: 20 AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS- YRKES-
25858: HÖGSKOLEUNDERVISNING .................. . 987 355 000 881 363 271,00 -105 991 729,00 11
25859: 25 Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (Siirtomää-
25860: räraha 2v) - Utvecklande av yrkeshögskolorna
25861: (Reservationsanslag 2år) .................. . 23 000000 23 000 000,00 0,00 0
25862: 30 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten
25863: ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (Ar-
25864: viomääräraha) - Siatsandel och statsunderstöd
25865: för kommunala och privata yrkeshögskolors drifts-
25866: kostnader (Förslagsanslag) ................ . 964 355 000 858 363 271,00 -105 991 729,00 11
25867:
25868: 39 OPINTOTUKI - STUDIESTÖD ............... . 3628 770 000 3 519 595 264,56 -109 174 735,44 3
25869: 22 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toiminta-
25870: menot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för
25871: besvärsnämnden för studiestöd (Reservation-
25872: sanslag 2år) ............................ . 1 395 000 1395000,00 0,00 0
25873: 52 Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (Arvio-
25874: määräraha) - Statsgaranti och räntestöd för stu-
25875: dielån (Förslagsanslag) ................... . 220000000 229 920 626,16 9 920 626,16 5
25876: 55 Opintoraha (Arviomääräraha) - Studiepenning
25877: (Förslagsanslag) ......................... . 3 099 000 000 3 067 284 558,86 -31715441,14
25878: 56 Aikuisopintoraha (Arviomääräraha) - Studie-
25879: penning för vuxenstudier (Förslagsanslag) ..... . 168 000 000 114 656 948,00 -53 343 052,00 32
25880: 57 Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (Arviomäärä-
25881: raha) - Måltidsstödet tili högskolestuderande
25882: (Förslagsanslag) ......................... . 70 000 000 55 815 582,10 -14184417,90 20
25883: 58 Avustus tilakustannusten korvaamiseen - Un-
25884: derstöd för ersättning av kostnader för lokaler ... 6375 000 6 375 000,00 0,00 0
25885: 59 Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoi-
25886: den koulumatkatuki (Arviomääräraha) - Stöd tili
25887: studerande vid gymnasier och yrkesläroanstalter
25888: för skolresor (Förslagsanslag) .............. . 64 000 000 44147 549,44 -19 852 450,56 31
25889: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25890: sivu
25891: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 37
25892: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
25893: Budget Bokslut Bokslut- Budget
25894: Mom.-Mom.
25895: Suurempi - Högre %
25896: Pienempi- Lägre (-)
25897:
25898:
25899: 40 YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULU-
25900: TUS - ALLMÄNBILDANDE UTBILDNING OCH YR-
25901: KESUTBILDNING ............................ 9 591 028 000 10 036 954185,81 445 926185,81 5
25902: 21 Valtion oppilaitosten toimintamenot (Siirtomäärä-
25903: raha 2v) - Omkostnader för statliga läroanstal-
25904: ter (Reservationsanslag 2år) ................ 230 175 000 230 175 000,00 0,00 0
25905: 24 Harjoittelutoiminta (Siirtomääräraha 2v) - Prak-
25906: tikverksamhet (Reservationsanslag 2år) ........ 46 000 000 46 000 000,00 0,00 0
25907: 25 Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehit-
25908: täminen (Siirtomääräraha 2v) - Utvecklande av
25909: den allmänbildande utbildningen och yrkesutbild-
25910: ningen (Reservationsanslag 2år) ............. 21 433 000 21 433 000,00 0,00 0
25911: 30 Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän ja amma-
25912: tiilisen koulutuksen käyttökustannuksiin (Arvio-
25913: määräraha) - Siatsandel och statsunderstöd för
25914: den allmänbildande utbildningens och yrkesutbild-
25915: ningens driftskostnader (Förslagsanslag) ....... 7745 735000 8 088 410 261,04 342 675 261,04 4
25916: 31 Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU)
25917: (Arviomääräraha) - Siatsandel för läroavtalsut-
25918: bildning (delvis EU) (Förslagsanslag) .......... 411300000 518192 030,84 106 892 030,84 26
25919: 34 Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppi-
25920: laitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamis-
25921: kustannuksiin (Siirtomääräraha 3v) - Statsan-
25922: del för de allmänbildande läroanstalternas och
25923: yrkesläroanstalternas samt yrkeshögskolornas an-
25924: läggningskostnader (Reservationsanslag 3år) ... 678 700 000 678 700 000,00 0,00 0
25925: 35 Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen vaiti-
25926: onosuuksien loppuerät (Arviomääräraha) - S-
25927: lutrater av statsandelar för allmänbildande utbild-
25928: ning och yrkesutbildning (Förslagsanslag) ...... 214 000000 212 405 695,00 -1 594 305,00
25929: 37 Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (Siirto-
25930: määräraha 3v) - Statsunderstöd för fastighet-
25931: sanskaffningar (Reservationsanslag 3år) ....... 4340000 4 340 000,00 0,00 0
25932: 51 Valtionapu yks~yiseen yleissivistävään opetuk-
25933: seen (Arviomääräraha) - Statsbidrag för privat
25934: allmänbildande undervisning (Förslagsanslag) ... 76 350 000 74 303 198,93 -2 046 801 ,07 3
25935: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
25936: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 29 095000 29 095 000,00 0,00 0
25937: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha
25938: 3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservation-
25939: sanslag 3år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ......... 133 900 000 133 900 000,00 0,00 0
25940:
25941: 69 AIKUISKOULUTUS - VUXENUTBILDNING ...... 2347 222000 2 337 948 162,00 -9 273 838,00 0
25942: 21 Opetushallinnon koulutuskeskusten toimintame-
25943: not (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för ut-
25944: bildningsförvaltningens inst~ut (Reservationsans-
25945: lag 2år) ................................. 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
25946: 22 Opetustoimen henkilöstökoulutus (Siirtomäärära-
25947: ha 2v) - Undervisningsväsendets personalut-
25948: bildning (Reservationsanslag 2år) ............ 44550000 44 550 000,00 0,00 0
25949: 25 Aikuiskoulutuksen kehittäminen (Siirtomääräraha
25950: 2v) - Utvecklande av vuxenutbildningen (Reser-
25951: vationsanslag 2år) ........................ 17 221 000 17 221 000,00 0,00 0
25952: 30 Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuk-
25953: siin (Arviomääräraha) - Siatsandel för medbor-
25954: garinst~utens driftskostnader (Förslagsanslag) ... 346 720 000 346 898 548,00 178 548,00 0
25955: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
25956: sivu
25957: 29 PL- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 38
25958: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
25959: Budget Bokslut Bokslut - Budget
25960: Mom.-Mom.
25961: Suurempi- Högre %
25962: Pienempi- Lägre (-)
25963:
25964:
25965: 32 Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille aikuis-
25966: koulutuskeskuksille (Arviomääräraha) - Stat-
25967: sunderstöd och -ersättning tili yrkesutbildnings-
25968: centrer för vuxna (Förslagsanslag) ............ 217 043 000 221 544 265,00 4 501 265,00 2
25969: 33 Ammatillinen aikuiskoulutus (Siirtomääräraha
25970: 2v) - Yrkesinriktad vuxenutbildning (Reserva-
25971: tionsanslag 2år) .......................... 1 071 910 000 1 071 910 000,00 0,00 0
25972: 35 Aikuiskoulutuksen valtionosuuksien ja -avustusten
25973: loppuerät (Arviomääräraha) - Slutrater för vuxe-
25974: nutbildningens statsandelar och -understöd (För-
25975: slagsanslag) ............................. 49 400 000 48 253 271 ,00 -1 146 729,00 2
25976: 50 Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin
25977: (Arviomääräraha) - Siatsandel för folkhögsko-
25978: lornas driftskostnader (Förslagsanslag) ........ 381 288 000 377 842 298,00 -3 445 702,00
25979: 51 Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten
25980: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Stat-
25981: sandel för särskilda yrkesläroanstalters driftskost-
25982: nader (Förslagsanslag) ..................... 69 430 000 60 069 500,00 -9 360 500,00 13
25983: 52 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perus-
25984: tamiskustannuksiin (Siirtomääräraha 3v) - Stat-
25985: sandel och -understöd för vuxenutbildningens an-
25986: läggningskostnader (Reservationsanslag 3år) ... 41 000 000 41 000 000,00 0,00 0
25987: 53 Valtionavustus järjestöille - Statsunderstöd tili
25988: organisationer ............................ 40 450 000 40 450 000,00 0,00 0
25989: 55 Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin
25990: (Arviomääräraha) - Siatsandel för studiecentra-
25991: lers driftskostnader (Förslagsanslag) .......... 58 610 000 58 609 280,00 -720,00 0
25992: 56 Kesäyliopistojen valtionavustukset - Statsun-
25993: derstöd tili sommaruniversitet ................ 7 600 000 7 600 000,00 0,00 0
25994:
25995: 80 VARASTOKIRJASTO - DEPÅBIBLIOTEKET ..... 6 705 000 6 705 000,00 0,00 0
25996: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
25997: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 6 705 000 6 705 000,00 0,00 0
25998:
25999: 82 KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS -
26000: FOR$KNINGSCENTRALEN FÖR DE INHEMSKA
26001: SPRAKEN .................................. 11 970 000 11 970 000,00 0,00 0
26002: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26003: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 11 970 000 11 970 000,00 0,00 0
26004:
26005: 83 ARKISTOLAITOS - ARKIVVERKET ............ 65 515 000 65 515 000,00 0,00 0
26006: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26007: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 55 815 000 55 815 000,00 0,00 0
26008: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26009: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 9 700 000 9 700 000,00 0,00 0
26010:
26011: 88 SUOMEN AKATEMIA JA TIETEEN TUKEMINEN -
26012: FINLANDS AKADEMI OCH STÖDJANDE AV VETEN-
26013: SKAPEN ................................... 715 410 000 742 523 540,17 27113540,17 4
26014: 21 Suomen Akatemian toimintamenot (Siirtomäärära-
26015: ha 2v) - Finlands akademis omkostnader (Re-
26016: servationsanslag 2år) ...................... 133 500 000 133 500 000,00 0,00 0
26017: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26018: sivu
26019: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 39
26020: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
26021: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26022: Mom.-Mom.
26023: Suurempi - Högre %
26024: Pienempi - Lägre (-)
26025:
26026:
26027: 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (Siirto-
26028: määräraha 2v) - Utarbetande och anskaffning
26029: av vissa verk (Reservationsanslag 2år) ........ 1 490 000 1 490 000,00 0,00 0
26030: 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (Siirto-
26031: määräraha 3v) - Finlands akademis forskning-
26032: sanslag (Reservationsanslag 3år) ............ 137 000 000 137 000 000,00 0,00 0
26033: 53 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tie-
26034: teen tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings-
26035: och penninglotterivinstmedel för främjande av ve-
26036: tenskapen (Förslagsanslag) ................. 385 900 000 417 402196,47 31 502 196,47 8
26037: 54 Eräät avustukset - Vissa understöd ......... 4 900 000 4858000,00 --42 000,00
26038: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar-
26039: viomääräraha) - Finansiella bidrag tili interna-
26040: tionella organisationer (Förslagsanslag) ........ 49 500 000 45153 343,70 --4 346 656,30 9
26041: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans-
26042: kaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år) . 2 620 000 2 620 000,00 0,00 0
26043: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26044: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 500 000 500 000,00 0,00 0
26045:
26046:
26047: 90 TAITEEN TUKEMINEN - UNDERSTÖD FÖR
26048: KONST .................................... 1114267000 1133 518 523,03 19 251 523,03 2
26049: 21 Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien
26050: toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26051: naderna för centralkommissionen för konst och
26052: konstkommissionerna (Reservationsanslag 2år) .. 5 444 000 5 444 000,00 0,00 0
26053: 22 Valtion taidemuseon toimintamenot (Siirtomäärä-
26054: raha 2v) - Statens konstmuseums omkostnader
26055: (Reservationsanslag 2år) ................... 27 035 000 27 035 000,00 0,00 0
26056: 23 Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (Siirto-
26057: määräraha 2v) - Finlands filmarkivs omkostna-
26058: der (Reservationsanslag 2år) ................ 12 792 000 12 792 000,00 0,00 0
26059: 31 Valtionosuus teattereiden ja orkestereiden käyttö-
26060: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel
26061: för teatrar och orkestrar driftskostnader (Förslag-
26062: sanslag) ................................ 37 596 000 37 596 000,00 0,00 0
26063: 51 Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (Ar-
26064: viomääräraha) - Stipendier åt konstnärer, för-
26065: fattare och översättare (Förslagsanslag) ....... 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0
26066: 52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tai-
26067: teen tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings-
26068: och penninglotterivinstmedel för främjande av
26069: kansten (Förslagsanslag) ................... 992 600 000 1 011 851 523,03 19 251 523,03 2
26070: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans-
26071: kaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år) . 23 000 000 23 000 000,00 0,00 0
26072: 72 Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen
26073: (Siirtomääräraha 3v) - Utökning av Statens
26074: konstmuseums samlingar (Reservationsanslag
26075: 3år) .................................... 3 500 000 3 500 000,00 0,00 0
26076: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26077: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 8 300 000 8 300 000,00 0,00 0
26078:
26079:
26080: 93 MUSEOVIRASTO JA KULTTUURIPERINNE - MU-
26081: SEIVERKET OCH KULTURARVET .............. 137 089 000 136 809 000,00 -280 000,00 0
26082: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26083: sivu
26084: 29 PL- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 40
26085: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
26086: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26087: Mom.-Mom.
26088: Suurempi - Högre %
26089: Pienempi - Lägre (-)
26090:
26091:
26092: 21 Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (Siirto-
26093: määräraha 2v) - Omkostnader för förvaltnin&s-
26094: nämnden för Sveaborg (Reservationsanslag 2 ). 12 100 000 12 100 000,00 0,00 0
26095: 22 Museoviraston toimintamenot (Siirtomääräraha
26096: 2v) - Museiverkets omkostnader (Reservation-
26097: sanslag 2år) ............................. 65 837 000 65 837 000,00 0,00 0
26098: 30 Valtionosuudet ja -avustukset museoille (Arvio-
26099: määräraha) - Statsandelar och -understöd för
26100: museer (Förslagsanslag) ................... 17 442000 17 442000,00 0,00 0
26101: 40 Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy: IIe (Arviomää-
26102: räraha) - Understöd tili Suomenlinnan Liikenne
26103: Oy (Förslagsanslag) ....................... 900 000 720 000,00 -180000,00 20
26104: 50 Eräät avustukset (Siirtomääräraha 3v) - Vissa
26105: understöd (Reservationsanslag 3år) ........... 7 350 000 7 350 000,00 0,00 0
26106: 75 Perusparannukset ja talonrakennukset (osa EU)
26107: (Siirtomääräraha 3v) - Reparation, ombyggnad
26108: och husbyggen (delvis EU) (Reservationsanslag
26109: 3år) .................................... 33 360 000 33 360 000,00 0,00 0
26110: 95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot
26111: (Arviomääräraha) - Utgifter för skydd av kultur-
26112: miljö (Förslagsanslag) ...................... 100 000 0,00 -100000,00 100
26113:
26114: 94 KIRJASTOTOIMI - BIBLIOTEKSVERKSAMHET ... 382 542 000 382 508 137,97 -33 862,03 0
26115: 21 Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (Siirto-
26116: määräraha 2v) - Omkostnader för biblioteket för
26117: synskadade (Reservationsanslag 2år) ......... 22018000 22 018 000,00 0,00 0
26118: 30 Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen käyt-
26119: tökustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel
26120: och -understöd för de allmänna bibliotekens drifts-
26121: kostnade (Förslagsanslag) .................. 322 024 000 321 990 137,97 -33 862,03 0
26122: 31 Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskus-
26123: tannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för
26124: anläggningskostnaderna för allmänna bibliotek
26125: (Förslagsanslag) .......................... 38500000 38 500 000,00 0,00 0
26126:
26127: 96 KULTIUURIN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIF-
26128: TER FÖR KULTUREN ........................ 35 612 000 35 443 310,00 -168690,00 0
26129: 21 Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (Siirto-
26130: määräraha 2v) - Statens filmgranskningsbyrås
26131: omkostnader (Reservationsanslag 2år) ........ 2 678 000 2678000,00 0,00 0
26132: 30 Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimin-
26133: taan (Arviomääräraha) - Statsandelar och -un-
26134: derstöd för kulturverksamhet i kommunerna (För-
26135: slagsanslag) ............................. 334 000 334 000,00 0,00 0
26136: 35 Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät (Arvio-
26137: määräraha) - Slutraterna för statsandelar för
26138: kulturverksamhet (Förslagsanslag) ............ 12 600 000 12 431 310,00 -168690,00
26139: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ......... 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0
26140: 51 Kulttuurin erityisprojektit (osa EU) (Siirtomäärära-
26141: ha 2v) - Särskilda kulturprojekt (delvis EU) (Re-
26142: servationsanslag 2år) ...................... 9000000 9 000 000,00 0,00 0
26143:
26144: 98 LIIKUNNAN JA NUORISONKASVATUSTYÖN TUKE-
26145: MINEN - UNDERSTÖD FÖR IDROTI OCH UNG-
26146: DOMSFOSTRINGSARBETE ................... 582 827 000 594 984 555,52 12 157 555,52 2
26147: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26148: sivu
26149: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 41
26150: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
26151: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26152: Mom. -Mom.
26153: Suurempi - Högre %
26154: Pienempi- Lägre (-)
26155:
26156:
26157: 50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikun-
26158: nan ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen (Arvio-
26159: määräraha) - Tippnings- och penninglotteri-
26160: vinstmedel för stödjande av idrott och ungdoms-
26161: fostringsarbete (Förslagsanslag) .............. 552 500 000 564 657 555,52 12 157 555,52 2
26162: 51 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa EU)
26163: (Siirtomääräraha 2v) - Utvecklande av ungas
26164: verkstadsverksamhet (delvis EU) (Reservation-
26165: sanslag 2år) ............................. 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0
26166: 52 Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille -
26167: Siatsandel tili idrottsutbildningscentrer ......... 15 327 000 15 327 000,00 0,00 0
26168: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26169: sivu
26170: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 42
26171: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
26172: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26173: Mom. -Mom.
26174: Suurempi - Högre %
26175: Pienempi- Lägre (-)
26176:
26177:
26178: 30 MM- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNO-
26179: NALA - .. JORD- OCH SISOGSBRUKSMINISTE-
26180: RIETS FORVALTNINGSOMRADE ............... 12 768 261 000 12 697 171 027,21 -71 089 972,79
26181:
26182: 01 MM- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ, MMSEU-
26183: TUELINKEINOPIIRIT JA EU:N RAKENNETUKI -
26184: JORD- OQH SKOGSBRUKSMINISTERIET, LANDS-
26185: BYGDSNARINGSDISTRIKTEN OCH EU:S STRUK-
26186: TURSTÖD ................................. 886 820 000 885 079 776,03 -1 740 223,97 0
26187: 21 Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
26188: (Siirtomääräraha 2v) - Jord- och skogsbruksmi-
26189: nisteriets omkostnader (Reservationsanslag 2år) . 124 860 000 124 860 000,00 0,00 0
26190: 22 Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen (Siirto-
26191: määräraha 2v) - Utvecklande av data- och sta-
26192: tistiksystem (Reservationsanslag 2år) ......... 14160 000 14160 000,00 0,00 0
26193: 23 Maaseutuelinkeinopiirien toimintamenot (Siirto-
26194: määräraha 2v) - Landsbygdsnäringsdistriktens
26195: omkostnader (Reservationsanslag 2år) ........ 98 400 000 98 400 000,00 0,00 0
26196: 25 Eläinlääkintähuolto (Arviomääräraha) - Veteri-
26197: närvård (Förslagsanslag) ................... 7 300 000 5 559 776,03 -1 740 223,97 24
26198: 61 EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maa-
26199: seudun rakennetoimenpiteisiin (EU) (Siirtomäärä-
26200: raha 3v) - EU:s deRagande i strukturpolitiska
26201: åtgärder inom livsmedelshushållningen och på
26202: landsbygden (EU) (Reservationsanslag 3år) .... 642100 000 642 100 000,00 0,00 0
26203:
26204: 02 MM- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPAL-
26205: VELUKESKUS - JORD- OCH SKOGSBRUKSMI-
26206: NISTERIETS INFORMATIONSTJÄNSTCENTRAL ... 37 760 000 37 760 000,00 0,00 0
26207: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26208: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 37 760 000 37 760 000,00 0,00 0
26209:
26210: 03 MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUN-
26211: TA- LANDSBYGDSNÄRINGARNAS BESVÄRS-
26212: NÄMND .................................... 2 990 000 2990 000,00 0,00 0
26213: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26214: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 2990 000 2 990 000,00 0,00 0
26215:
26216: 31 MM- JA PUUTARHI\TALQ!JDEN TULOTUKI (OSA
26217: EU}. - .INKOMSTSTOD FOR JORDBRUKET OCH
26218: TRADGARDSODLINGEN (DELVIS EU) ........... 8424500 000 8 429 214 230,50 4 714 230,50 0
26219: 41 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU)
26220: (Siirtomääräraha 2v) - Nationellt stöd för jord-
26221: bruket och trädgårdsodlingen (EU) (Reservation-
26222: sanslag 2år) ............................. 3 925 000 000 3 925 000 000,00 0,00 0
26223: 43 EU-tulotuki (EU) (Arviomääräraha) - EU-in-
26224: komststöd (EU) (Förslagsanslag) ............. 1 580 000 000 1 600 247 273,41 20 247 273,41
26225: 44 Satovahinkojen korvaaminen (Siirtomääräraha
26226: 3v) - Ersättning för skördeskador (Reservation-
26227: sanslag 3år) ............................. 50 000 000 50 000 000,00 0,00 0
26228: 45 Maatalouden ympäristötuki (osa EU) (Siirtomäärä-
26229: raha 2v) - Miljöstöd för jordbruket (delvis EU)
26230: (Reservationsanslag 2år) ................... 1 686 000 000 1 686 000 000,00 0,00 0
26231: 46 Luonnonhaittakorvaus (EU) (Arviomääräraha) -
26232: Kompensationsbidrag (EU) (Förslagsanslag) .... 1183 500 000 1 167 966 957,09 -15 533 042,91
26233: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26234: sivu
26235: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 43
26236: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
26237: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26238: Mom.- Mom.
26239: Suurempi- Högre %
26240: Pienempi- Lägre (-)
26241:
26242:
26243: 32 MAA- JA PUUTARHATALOUSTUOTIEIDEN MARK-
26244: KINOINTI JA TUOTANNON TASAPAINOTIAMINEN
26245: (OSA EU) - M_ARK~ADSFÖRING AV JORD-
26246: BRUKS- OCH TRADG RDSPRODUKTER OCH BA-
26247: LANSERING AV PRODUKTIONEN (DELVIS EU) ... 942 700 000 926 527 028,70 -16172971,30 2
26248: 41 Maataloustuotannon tasapainottamismenot (Siir-
26249: tomääräraha 3v) - Utgifter för balansering av
26250: jordbruksproduktionen (Reservationsanslag 3år) . 56 000 000 56 000 000,00 0,00 0
26251: 42 Luopumiskorvaukset (Arviomääräraha) - Avträ-
26252: delseersättning (Förslagsanslag) ............. 473 800 000 472 627 028,70 -1172 971,30 0
26253: 47 Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pellonmetsitys-
26254: tuki (osa EU) (Siirtomääräraha 2v) - Avträdel-
26255: sestöd tilllantbruksföretagare och stöd för beskog-
26256: ning av åker (delvis EU) (Reservationsanslag 2år). 377 900 000 377 900 000,00 0,00 0
26257: 48 Hedelmä- ja vihannestuottajien markkinaorgani-
26258: saatioiden tuki (EU) (Siirtomääräraha 3v) - Stöd
26259: tili marknadsföringsorganisationer för frukt- och
26260: grönsaksproducenter (EU) (Reservationsanslag
26261: 3år) .................................... 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0
26262: 60 Siirto interventiorahastoon (EU) - överföring tili
26263: interventionsfonden (EU) ................... 20 000 000 5 000 000,00 -15 000 000,00 75
26264:
26265: 33 MAATILATALOUDEN RAKENTEEN JA MMSEU-
26266: DUN i;,<EHITIÄMINEN (OSA EU) - UTVECKLANDE
26267: AV GARDSBRUKETS STRUKTUR OCH LANDSBYG-
26268: DEN (DELVIS EU) ........................... 538 480 000 500 048 218,33 -38 431 781,67 7
26269: 41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen
26270: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för
26271: byggande av lagerutrymmen för jordbruksproduk-
26272: ter (Förslagsanslag) ....................... 80 000 369,84 -79 630,16 100
26273: 43 Maaseudun kehittäminen (Siirtomääräraha
26274: 3v) - Utvecklande av landsbygden (Reserva-
26275: tionsanslag 3år) .......................... 61 000 000 61 000 000,00 0,00 0
26276: 44 Aluekehitysohjelmien toteuttaminen (EU) (Siirto-
26277: määräraha 3v) - Fullföljande av regionutveck-
26278: lingsprogram (EU) (Reservationsanslag 3år) .... 268 400 000 268 400 000,00 0,00 0
26279: 47 Maatalouden kohdennettujen vakauttamislainojen
26280: korkoavustus (Siirtomääräraha 3v) - Räntestöd
26281: för konsolideringslån som hänför sig tili jordbruket
26282: (Reservationsanslag 3år) ................... 23 000 000 23 000 000,00 0,00 0
26283: 48 Puutarhayritysten korkoavustus (Siirtomääräraha
26284: 2v) - Räntestöd för trädgårdsföretag (Reserva-
26285: tionsanslag 2år) .......................... 16 000 000 16 000 000,00 0,00 0
26286: 49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (Arviomää-
26287: räraha) - Räntestöd för näringsverksamhet på
26288: landsbygden (Förslagsanslag) ............... 170 000 000 131 647 848,49 -38352151,51 23
26289:
26290: 34 MUUT MAATALOUDEN MENOT- ÖVRIGA UT-
26291: GIFTER FÖR JORDBRUKET ................... 131 060 000 123 689 531,85 -7 370 468,15 6
26292: 40 Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen
26293: (Siirtomääräraha 3v) - Statsbidrag för utveck-
26294: lande av landsbygdsnäringarna (Reservationsans-
26295: lag 3år) ................................. 69 400 000 69 400 000,00 0,00 0
26296: 41 Kasvinsuojelun korvaukset (Arviomäärära-
26297: ha) - Ersättningar för växtskydd (Förslagsans-
26298: lag) .................................... 9 460 000 6 654 046,22 -2 805 953,78 30
26299: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26300: sivu
26301: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 44
26302: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
26303: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26304: Mom.- Mom.
26305: Suurempi - Högre %
26306: Pienempi- Lägre (-)
26307:
26308:
26309: 42 Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat me-
26310: not - Utgifler för bekämpning av flyghavre ___ . 200 000 191 586,00 -8414,00 4
26311: 44 Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä he-
26312: voskilpailuissa kertyvillä varoilla (Arviomäärära-
26313: ha) - Hästskötselns främjande med medel som
26314: inflyter genom vadhållning vid travtävlingar (För-
26315: slagsanslag) ... _...... __ ....... _......... 22 000 000 18 824 099,63 -3 175 900,37 14
26316: 45 Valtionapu 4H-toimintaan - Statsbidrag för 4H-
26317: verksamhet. .. ___ ........................ 25 500 000 25 500 000,00 0,00 0
26318: 47 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (Arviomää-
26319: räraha) - Främjande av växlförädlingsverksam-
26320: heten (Förslagsanslag) ........ _... _... _.... 4500 000 3 119 800,00 -1 380 200,00 31
26321:
26322: 36 KALA-, RIISTA- JA POROTALOUS (OSA EU) -FIS-
26323: KERI-, VILT- OCH RENHUSHÅLLNING (DELVIS EU). 193 466 000 190196 712,37 -3 269 287,63 2
26324: 25 Kalakannan hoitovelvoitteet (Arviomäärära-
26325: ha) - Skyldighet att vårda fiskbeståndet (För-
26326: slagsanslag). __ ...... - .. -- ........ - ...... 6 000 000 6065944,09 65 944,09
26327: 40 Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (Siirto-
26328: määräraha 2v) - Främjande av jaklen och jakl-
26329: vården (Reservationsanslag 2år) ....... _..... 35 309 000 35 309 000,00 0,00 0
26330: 41 Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami-
26331: nen (Arviomääräraha) - Ersättning för hjortdjurs
26332: skadegörelse (Förslagsanslag) __ ... __ .... _... 14 000 000 11 619 583,15 -2380416,85 17
26333: 42 Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami-
26334: nen - Ersättning för rovdjurs skadegörelse .... 9 000 000 8 989 648,80 -10351,20 0
26335: 43 Porotalouden edistäminen (Siirtomääräraha
26336: 2v) - Främjande av renskötseln (Reservation-
26337: sanslag 2år) . _..... ___ .. _.... _.... __ . _.. _ 9 500 000 9 500 000,00 0,00 0
26338: 44 Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastus-
26339: maksut (Arviomääräraha) - Avgifler för tillstånd
26340: tili fiske i Tana älv (Förslagsanslag). _. __ .. _. _. 2 200 000 1 255 536,33 -944463,67 43
26341: 45 Kalatalouden edistäminen (Siirtomääräraha
26342: 2v) - Främjande av fiskerihushållningen (Reser-
26343: vationsanslag 2år) . __ ........ _........... _ 43 257 000 43 257 000,00 0,00 0
26344: 46 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakenne-
26345: politiikan edistäminen (osa EU) (Siirtomääräraha
26346: 3v) - Främjande av marknadsföringen och
26347: struklurpolitiken inom fiskerinäringen (delvis EU)
26348: (Reservationsanslag 3år) .. _. _. ___ . _.. __ . _.. 69 700000 69 700 000,00 0,00 0
26349: 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushank-
26350: keet (Siirtomääräraha 3v) - Fiskeriekonomiska
26351: byggnads- och iståndsättningsprojekl (Reserva-
26352: tionsanslag 3år) ... __ ... _... __ .. __ ..... _.. 4500 000 4500 000,00 0,00 0
26353:
26354: 38 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS -
26355: VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET __ .. 85 127 000 85 127 000,00 0,00 0
26356: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26357: nader (Reservationsanslag 2år) . __ .. _... ___ . _ 75 227000 75 227 000,00 0,00 0
26358: 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (Siirtomää-
26359: räraha 3v) - Kontraklsodling av värdefisk (Re-
26360: servationsanslag 3år) ........ _... _..... _... 7 200 000 7 200 000,00 0,00 0
26361: 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (Siirtomäärära-
26362: ha 3v) - Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
26363: ter (Reservationsanslag 3år) .. __ ........... _ 2 700 000 2 700 000,00 0,00 0
26364: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26365: sivu
26366: 30PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 45
26367: luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26368: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26369: Mom.-Mom.
26370: Suurempi - Högre %
26371: Pienempi - lägre (-)
26372:
26373:
26374: 65 GEODEETIINEN LAITOS - GEODETISKA INSTI-
26375: TUTET ................................... . 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0
26376: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26377: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0
26378:
26379: 70 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS- LANT-
26380: BRUKETS FORSKNINGSCENTRAL ............ . 144 750000 144 750 000,00 0,00 0
26381: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26382: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 142 000 000 142 000 000,00 0,00 0
26383: 22 Torjunta-ainetarkastukset (Arviomääräraha) -
26384: Kantroll av bekämpningsmedel (Förslagsanslag). 2 050 000 2 050 000,00 0,00 0
26385: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26386: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 600 000 600 000,00 0,00 0
26387: 77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha
26388: 3v) - Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reser-
26389: vationsanslag 3år) ....................... . 100 000 100 000,00 0,00 0
26390:
26391: 72 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAI-
26392: TOS - LANTBRUKSEKONOMISKA FORSKNINGS-
26393: ANSTALTEN ............................... . 11 940 000 11 940 000,00 0,00 0
26394: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26395: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 11 940 000 11 940 000,00 0,00 0
26396:
26397: 76 METSÄNTUTKIMUSLAITOS - SKOGSFORSK-
26398: NINGSINSTITUTET ......................... . 172 450 000 172 450 000,00 0,00 0
26399: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26400: nader (Reservationsanslag 2år) : ............ . 169 300 000 169 300 000,00 0,00 0
26401: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus-
26402: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0
26403: 77 Metsien perusparannukset (Siirtomääräraha
26404: 3v) - Grundlig förbättring av skog (Reservation-
26405: sanslag 3år) ............................ . 650 000 650 000,00 0,00 0
26406:
26407: 83 KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS-
26408: KONTROLLCENTRALEN FÖR VÄXTPRODUKTION. 44611000 44 610 999,44 -,56 0
26409: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26410: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 44 611 000 44 610 999,44 -,56 0
26411:
26412: 84 ELÄINLÄÄKINTÄ- Jt. ELINTt.RVIKELAI-
26413: TOS- ANSTALTEN FOR VETERINARMEDICIN
26414: OCH LIVSMEDEL. .......................... . 105 371 000 102 231 424,68 -3 139 575,32 3
26415: 21 Toimintamenot (hyötyeläinten sairauksien ja kuo-
26416: linsyyn tutkimuksen ja seurannan sekä maksullis-
26417: ten terveystarkkailuohjelmien maksullista toimin-
26418: taa koskevien hintojen alentamiseen enintään 800
26419: 000) (Siirtomääräraha 2 v) - Omkostnader (Re-
26420: servationsanslag 2år) ..................... . 65 167 000 65 167 000,00 0,00 0
26421: 22 Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (Siirto-
26422: määräraha 2v) - Omkostnader för köttbesikt-
26423: ningsverksamheten (Reservationsanslag 2år) ... 20 704 000 20 704 000,00 0,00 0
26424: 28 Rokotteet ja seerumi! (Arviomääräraha) - Vac-
26425: cin och serum (Förslagsanslag) ............. . 19 500 000 16 360 424,68 -3 139 575,32 16
26426: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26427: sivu
26428: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 46
26429: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
26430: Budget Bokslut Bokslut- Budget
26431: Mom.- Mom.
26432: Suurempi - Högre %
26433: Pienempi - Lägre (-)
26434:
26435:
26436: 85 VESIVAROJEN KÄYTIÖ JA HOITO- NYTIJAN-
26437: DE OCH VÅRD AV VATIENTILLGÅNGARNA ...... 140 000 000 134 876 381,12 -5 123 618,88 4
26438: 22 Vesivarojen käytön ja hoidon menot (Siirtomäärä-
26439: raha 2v) - Utgifter för nyttjande och vård av
26440: vattentillgångarna (Reservationsanslag 2år) ..... 28 000 000 27 999 788,97 -211,03 0
26441: 30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (Ar-
26442: viomääräraha) - Räntestöd för byggande av
26443: vatten- och avloppsanläggningar (Förslagsans-
26444: lag) .................................... 21 000 000 17 060 924,92 -3 939 075,08 19
26445: 31 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin
26446: (Siirtomääräraha 3v) - Understöd för samhälle-
26447: nas vatten- och avloppsåtgärder (Reservation-
26448: sanslag 3år) ............................. 17 000 000 17 000 000,00 0,00 0
26449: 43 Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset
26450: (Arviomääräraha) - Vissa ersättningar som sta-
26451: ten åläggs att belala (Förslagsanslag) ......... 2 500 000 1 315 667,23 -1 184 332,77 47
26452: 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (Siirtomääräraha
26453: 3v) - Vattendrags- samt vatten- och avloppsar-
26454: beten (Reservationsanslag 3år) .............. 71 500 000 71 500 000,00 0,00 0
26455:
26456: 86 METSÄTALOUS (OSA EU) - SKOGSBRUK (DEL-
26457: VIS EU) .................................... 561 796 000 561 383 383,23 -412616,77 0
26458: 24 Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja
26459: yleinen uittoväylätuki (Siirtomääräraha
26460: 3v) - Vissa samhälleliga serviceuppgifter och
26461: stöd för allmänna flottsledsarbeten (Reservation-
26462: sanslag 3år) ............................. 35 000 000 35 000 000,00 0,00 0
26463: 25 Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto (Siirtomää-
26464: räraha 3v) - Skogsträdsförädling och fröförsörj-
26465: ning (Reservationsanslag 3år) ............... 30 000 000 29 987 383,23 -12616,77 0
26466: 42 Valtionapu metsätalouden edistämis- ja vaivan-
26467: taorganisaatioille - Statsbidrag tili organisatio-
26468: ner för främjande och övervakning av skogsbruk . 191 616 000 191 616 000,00 0,00 0
26469: 43 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) - Vissa er-
26470: sättningar (Förslagsanslag) ................. 1 600 000 1 200 000,00 -400 000,00 25
26471: 44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
26472: (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Stöd för tryg-
26473: gande av virkesproduktionens uthållighet (delvis
26474: EU) (Reservationsanslag 3år) ................ 243 780 000 243 780 000,00 0,00 0
26475: 45 Metsäluonnon hoidon edistäminen (Siirtomäärära-
26476: ha 3v) - Främjande av vården av skogsnatur
26477: (Reservationsanslag 3år) ................... 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0
26478: 50 Eräät metsätalouden valtionavut - Vissa stats-
26479: bidrag för skogsbruket ..................... 14 800 000 14 800 000,00 0,00 0
26480: 61 Hyrynsalmen työpaikkamenetysten korvaustoi-
26481: menpiteet (Siirtomääräraha 3v) - !tgärder för er-
26482: sättande av förlorade arbetsplatser i Hyrynsalmi
26483: (Reservationsanslag 3år) ................... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0
26484: 83 Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
26485: (Siirtomääräraha 3v) - Lån för tryggande av vir-
26486: kesproduktionens uthållighet (Reservationsanslag
26487: 3år) .................................... 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0
26488: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26489: sivu
26490: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 47
26491: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
26492: Budget Bokslut Bokslut- Budget
26493: Mom.- Mom.
26494: Suurempi- Högre %
26495: Pienempi- Lägre (-)
26496:
26497:
26498: 87 MAANMITIAUSLAITOS- LANTMÄTERIVERKET. 245 000 000 244 527 567,56 -472432,44 0
26499: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26500: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 230 000 000 230 000 000,00 0,00 0
26501: 80 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat me-
26502: not (Arviomääräraha) - Utgifter för understöd-
26503: jande av fastighetsförrättningar (Förslagsanslag) . 15 000 000 14 527 567,56 -472 432,44 3
26504:
26505: 97 KASVINJALOSTUSLAITOS - VÄXTFÖRÄDLINGS-
26506: ANSTALTEN ................................ 11 792 000 11 792 000,00 0,00 0
26507: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26508: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 9 792 000 9 792 000,00 0,00 0
26509: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 2v) - Ans-
26510: kaffning av inventarier (Reservationsanslag 2år) . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
26511:
26512: 98 SIEMENPERUNAKESKUS - CENTRALEN FÖR
26513: UTSÄDESPOTATIS .......................... 848 000 848000,00 0,00 0
26514: 23 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26515: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 248 000 248 000,00 0,00 0
26516: 87 Siemenperunakeskuksen maanhankintamenot
26517: (Siirtomääräraha 2v) - Centralens för utsädes-
26518: potatis utgifter för markförvärv (Reservationsans-
26519: lag 2år) ................................. 600 000 600 000,00 0,00 0
26520:
26521: 99 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN-
26522: NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER
26523: INOM JORD- OCH ~KOGSBRUKSMINISTERIETS
26524: FÖRVALTNINGSOMR DE ..................... 71 800 000 72128 773,40 328 773,40 0
26525: 25 Kansainvälinen yhteistyö (Siirtomääräraha
26526: 2v) - lnternationellt samarbete (Reservation-
26527: sanslag 2år) ............................. 24 000 000 24 000 000,00 0,00 0
26528: 27 Yhteistutkimukset (osa EU) (Siirtomääräraha
26529: 3v) - Samarbetsforskning (delvis EU) (Reserva-
26530: tionsanslag 3år) .......................... 31 200 000 31 200 000,00 0,00 0
26531: 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen
26532: korvaaminen (Siirtomääräraha 2v) - Ersättande
26533: av skador som förorsakats av excTrtionella över-
26534: svämningar (Reservationsanslag 2 r) ......... 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
26535: 66 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut (Arvio-
26536: määräraha) - Medlemsavgifter tili internationel-
26537: Ia organisationer (Förslagsanslag) ............ 11 600 000 11 928 773,40 328 773,40 3
26538: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26539: sivu
26540: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 48
26541: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26542: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26543: Mom. -Mom.
26544: Suurempi - Högre
26545: %
26546: Pienempi- Lägre (-)
26547:
26548:
26549: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA - TRA-
26550: FIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 8 241 097 000 8 253 481 803,52 12 384 803,52 0
26551:
26552: 01 LIIKENNEMINISTERIÖ - TRAFIKMINISTERIET ... 61 356 000 61 356 000,00 0,00 0
26553: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26554: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 61 356 000 61 356 000,00 0,00 0
26555:
26556: 24 TIELAITOS- VÄGVERKET ................... 4 265 340 000 4 296 445 945,52 31105 945,52
26557: 21 Yleisten teiden perustienpito (osa EU) (Siirtomää-
26558: räraha 2v) - Basväghållning av allmänna vägar
26559: (delvis EU) (Reservationsanslag 2år) .......... 3 103 840 000 3 103 837 408,28 -2591,72 0
26560: 77 Tieverkon kehittäminen (osa EU) (Siirtomääräraha
26561: 2v) - Utvecklande av vägnätet (delvis EU) (Re-
26562: servationsanslag 2år) ...................... 942 500 000 942 500 000,00 0,00 0
26563: 78 Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (Arviomäärära-
26564: ha) - Vägarbeten som utförs åt utomstående
26565: (Förslagsanslag) .......................... 67 000 000 84123 581,02 17 123 581,02 26
26566: 79 Järvenpää-Lahti moottoritien rakentaminen ja kun-
26567: nossap~o (Siirtomääräraha 2v) - Byggande och
26568: underhåll av en motorväg mellan Träskända och
26569: Lahtis (Reservationsanslag 2år) .............. 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
26570: 87 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korva-
26571: ukset (Arviomääräraha) - Anskaffningar av jor-
26572: dområden samt ersättningar enligt lagen om all-
26573: männa vägar (Förslagsanslag) ............... 150 000 000 163 984 956,22 13 984 956,22 9
26574:
26575: 30 MERENKULKULAITOS - SJÖFARTSVERKET .... 922 600 000 922 501 328,47 -98 671,53 0
26576: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha
26577: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservation-
26578: sanslag 2år) ............................. 512 000000 512 000 000,00 0,00 0
26579: 22 Saimaan kanavan hoitokunta (Arviomäärära-
26580: ha) - Förvaltningsnämnden lör Saima kana!
26581: (Förslagsanslag) .......................... 1 200 000 1101 328,47 -98671,53 8
26582: 70 Kaluston hankinta (osa EU) (Siirtomääräraha
26583: 3v) - Anskaffning av materiel (delvis EU) (Re-
26584: servationsanslag 3år) ...................... 325 000 000 325 000 000,00 0,00 0
26585: 77 Väylätyöt (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Far-
26586: ledsarbeten (delvis EU) (Reservationsanslag 3år). 84 000 000 84 000 000,00 0,00 0
26587: 87 Maa- ja vesialueiden hankinta (Siirtomääräraha
26588: 3v) - Anskallning av mark- och vattenområden
26589: (Reservationsanslag 3år) ................... 400 000 400 000,00 0,00 0
26590:
26591: 31 MERENTUTKIMUSLAITOS - HAVSFORSKNINGS-
26592: INSTITUTET ................................ 38 350 000 36 898 720,18 -1 451 279,82 4
26593: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26594: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 35 350 000 35 350 000,00 0,00 0
26595: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomäärära-
26596: ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .. 3 000 000 1 548 720,18 -1 451 279,82 48
26597:
26598: 32 MERENKULUN JA MUUN VESILIIKENTEEN EDIS-
26599: TÄMINEN- FRÄMJANDE AV SJÖFARTEN OCH
26600: ANNAN SJÖTRAFIK .......................... 169 201 000 158 559 522,71 -10641477,29 6
26601: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26602: sivu
26603: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 49
26604: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
26605: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26606: Mom. -Mom.
26607: Suurempi - Högre %
26608: Pienempi- Lägre (-)
26609:
26610:
26611: 31 Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen kor-
26612: kotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byg-
26613: gande av handels- och industrihamnar (Förslag-
26614: sanslag) ............................... . 866 000 921 266,23 55 266,23 6
26615: 40 Lastialusten hankintojen tukeminen (Arviomäärä-
26616: raha) - Stödjande av anskaffningar av lastfartyg
26617: (Förslagsanslag) ......................... . 47 500 000 35 122 857,63 -12 377142,37 26
26618: 41 Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkit-
26619: tyjen alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (Ar-
26620: viomääräraha) - Tryggande av konkurrensförut-
26621: sättningarna för fartyg som är upptagna i lörteck-
26622: ningen över handelsfartyg i utrikesfart (Förslag-
26623: sanslag) ............................... . 115 000 000 116 752 336,00 1 752 336,00 2
26624: 44 Saaristoliikenteen avustaminen - Understöd-
26625: jande av skärgårdstrafik . . . . . .............. . 800 000 733 762,30 -66 237,70 8
26626: 45 Saaristoliikenteen korkotuki (Arviomääräraha) -
26627: Räntestöd tili skärgårdstrafik (Förslagsanslag) ... 25000 19 300,55 -5699,45 23
26628: 50 Lästimaksuista suoritettavat avustukset (Arvio-
26629: määräraha) - Statsunderstöd ur lästavgifterna
26630: (Förslagsanslag) ......................... . 5 010 000 5 010 000,00 0,00 0
26631:
26632: 41 AJONEUVOHALLINTOKESKUS - FORDONS-
26633: FÖRVALTNINGSCENTRALEN ................. . 2 000 000 717710,63 -1 282 289,37 64
26634: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26635: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 2 000000 717 710,63 -1 282 289,37 64
26636:
26637: 50 ILMATIETEEN LAITOS- METEOROLOGISKA IN-
26638: STITUTET................................. . 133 000 000 133 000 000,00 0,00 0
26639: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26640: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 133 000 000 133 000 000,00 0,00 0
26641:
26642: 55 VIESTINNÄN KORVAUKSET JA AVUSTUK-
26643: SET- ERSÄTTNINGAR OCH UNDERSTÖD FÖR
26644: KOMMUNIKATION .......................... . 80 000 000 80 000 000,00 0,00 0
26645: 41 Sanomalehdistön tuki - Understödjande av tid-
26646: ningspressen ........................... . 75 000 000 75 000 000,00 0,00 0
26647: 61 Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheutuvat
26648: menot (Siirtomääräraha 3v) - Utgifter för kom-
26649: munikationsarrangemang för undantagsförhållan-
26650: den (Reservationsanslag 3år) ............... . 5 000000 5 000 000,00 0,00 0
26651:
26652: 57 HENKILÖLIIKENNEPALVELUJEN OSTO JA JULKI-
26653: SEN LIIKENTEEN KEHITIÄMINEN - KÖP AV
26654: PERSONTRAFIKTJÄNSTER OCH UTVECKLANDE
26655: AV DEN OFFENTLIGA TRAFIKEN .............. . 496 600 000 496 599 421,81 -578,19 0
26656: 34 VaHionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän
26657: suunnitteluun ja rakentamiseen (Siirtomääräraha
26658: 3v) - Statsbidrag för planering och byggande av
26659: metrosystemet i huvudstadsregionen (Reserva-
26660: tionsanslag 3år) ......................... . 29 000 000 29 000 000,00 0,00 0
26661: 61 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen
26662: (Siirtomääräraha 3v) - Köp och utvecklande av
26663: kollektivtrafiktjänster (Reservationsanslag 3år) ... 467 600 000 467 599 421,81 -578,19 0
26664:
26665: 58 RADANPITO- BANHÅLLNING ............... . 1 937 000 000 1 931 753 154,20 -5 246 845,80 0
26666: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26667: sivu
26668: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 50
26669: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
26670: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26671: Mom.-Mom.
26672: Suurempi - Högre %
26673: Pienempi- Lägre (-)
26674:
26675:
26676: 21 Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa EU)
26677: (Siirtomääräraha 2v) - Banförvaltningscentra-
26678: Ien och basbanhållningen (delvis EU) (Reserva-
26679: tionsanslag 2år) .......................... 1 628 000 000 1 628 000 000,00 0,00 0
26680: 77 Rataverkon kehittäminen (Siirtomääräraha
26681: 2v) - Utvecklande av bannätet (Reservation-
26682: sanslag 2år) ............................. 218 000 000 218 000 000,00 0,00 0
26683: 78 Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan rakentami-
26684: nen (Siirtomääräraha 3v) - Byggnade av stads-
26685: banan Helsingfors-Aiberga (Reservationsanslag
26686: 3år) .................................... 85 000 000 85 000 000,00 0,00 0
26687: 87 Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset
26688: (Arviomääräraha) - Anskaffning av jordområ-
26689: den för bannätet och ersättningar (Förslagsans-
26690: lag) .................................... 6 000 000 753 154,20 -5 246 845,80 87
26691:
26692: 93 ILMALIIKENTEEN VALTIONAVUT- STATSBI-
26693: DRAG TILL LUFTIRAFIKEN ................... 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0
26694: 41 VaKionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen
26695: ja ylläpitoon - Statsunderstöd för byggande och
26696: underhåll av vissa flygplatser ................ 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0
26697:
26698: 99 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT
26699: MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM TRAFIKMI-
26700: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .......... 124650 000 124 650 000,00 0,00 0
26701: 22 Tutkimus ja kehittäminen (Siirtomääräraha
26702: 3v) - Forskning och utveckling (Reservation-
26703: sanslag 3år) ............................. 46 000 000 46 000 000,00 0,00 0
26704: 40 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ...... 4 650 000 4 650 000,00 0,00 0
26705: 42 Korvaus koulutuksesta - Ersättning lör utbild-
26706: ning ................................... 23 000 000 23 000 000,00 0,00 0
26707: 45 Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avul!~aminen
26708: (Siirtomääräraha 3v) - Understöd tili Ost- och
26709: Centraleuropas trafikbransch (Reservationsanslag
26710: 3år) .................................... 4 000 000 4000000,00 0,00 0
26711: 50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja
26712: parantamiseen (Siirtomääräraha 3v) - Statsun-
26713: derstöd för underhåll av färjor och broar vid privata
26714: vägar (Reservationsanslag 3år) .............. 30 000 000 30 000 000,00 0,00 0
26715: 77 Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnittelu
26716: (Siirtomääräraha 3v) - Planering av trafikleder
26717: tili Nordsjö hamn (Reservationsanslag 3år) ..... 12 500 000 12 500 000,00 0,00 0
26718: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 2v) - Aktie-
26719: förvärv (Reservationsanslag 2år) ............. 4500 000 4 500 000,00 0,00 0
26720: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26721: sivu
26722: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 51
26723: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
26724: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26725: Mom. -Mom.
26726: Suurempi- Högre %
26727: Pienempi- Lägre (-)
26728:
26729:
26730: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN-
26731: NONALA - HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTE-
26732: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............... 4 939 745 000 4 566 797 540,36 -372 947 459,64 8
26733:
26734: 01 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ - HAN-
26735: DELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET ............ 256 415 000 245194 979,10 -11220020,90 4
26736: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26737: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 113 600 000 113 600 000,00 0,00 0
26738: 22 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitys-
26739: toiminta (Siirtomääräraha 3v) - Tili näringspoli-
26740: tiken ansluten forsknings- och utredningsverksam-
26741: hei (Reservationsanslag 3år) ................ 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0
26742: 66 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoi-
26743: tusosuudet (Arviomääräraha) - Medlemsavgif-
26744: ter och tinansiella bidrag tili internationella organi-
26745: sationer (Förslagsanslag) ................... 55 315 000 44 549 120,21 -10 765 879,79 19
26746: 92 Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (Arvio-
26747: määräraha) - Ersättning tili statens kärnavfalls-
26748: hanteringsfond (Förslagsanslag) .............. 67 500 000 67 045 858,89 -454141,11
26749:
26750: 02 KTM YRITYSPALVELUN PIIRITOIMISTOT- DIST-
26751: RIKTSBYRÅERNA FÖR HIM-FÖRETAGSTJÄNST .. 31 200 000 31 200 000,00 0,00 0
26752: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha
26753: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservation-
26754: sanslag 2år) ............................. 31 200 000 31 200 000,00 0,00 0
26755:
26756: 03 TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSET - AR-
26757: BETSKRAFTS- OCH NÄRINGSCENTRALER ...... 63 565 000 39 337 443,58 -24 227 556,42 38
26758: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26759: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 38 565 000 38 565 000,00 0,00 0
26760: 61 Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien tuke-
26761: minen (Arviomääräraha) - Stödjande av hushål-
26762: lens möjligheter att ordna arbete (Förslagsanslag). 25 000 000 772 443,58 -24 227 556,42 97
26763:
26764: 27 KULUnAJAVIRASTO- KONSUMENTVERKET .. 29 400 000 29 400 000,00 0,00 0
26765: 21 Toimintamenot (maksullisen toiminnan hintojen
26766: alentaminen enintään 1 100 000) (Siirtomääräraha
26767: 2v) - Omkostnader (Reservationsanslag 2år) .. 25 400 000 25 400 000,00 0,00 0
26768: 50 Valtionavustus kuluttajajärjestöille - Statsun-
26769: derstöd för konsumentorganisationer .......... 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0
26770:
26771: 28 KULUTIAJAVAPTUSLAUTAKUNTA- KONSU-
26772: MENTKLAGONAMNDEN ...................... 5 745 000 5 745 000,00 0,00 0
26773: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26774: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 5 745 000 5 745 000,00 0,00 0
26775:
26776: 29 KILPAILUVIRASTO - KONKURRENSVERKET.... 16 600 000 16 600 000,00 0,00 0
26777: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26778: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 16 600 000 16 600 000,00 0,00 0
26779:
26780: 30 ELINTARVIKEVIRASTO - LIVSMEDELSVERKET . 10 200 000 10 200 000,00 0,00 0
26781: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26782: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 10 200 000 10 200 000,00 0,00 0
26783: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26784: sivu
26785: 32PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 52
26786: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
26787: Budget Bokslut Bokslut- Budget
26788: Mom. -Mom.
26789: Suurempi - Högre %
26790: Pienempi- Lägre (-)
26791:
26792:
26793: 31 KULUnAJA-ASIAMIEHEN TOIMISTO- KONSU-
26794: MENTOMBUDSMANNENS BYRÅ .............. . 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0
26795: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26796: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . .. 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0
26797:
26798: 32 PATENnl- JA REKISTERIHALLITUS - PATENT-
26799: OCH REGISTERSTYRELSEN ................. . 6 200 000 6 200 000,00 0,00 0
26800: 22 Yhdistysrekisterin toimintamenot (Siirtomääräraha
26801: 2v) - Föreningsregistrets omkostnader (Reser-
26802: vationsanslag 2år) ....................... . 6 200 000 6 200 000,00 0,00 0
26803:
26804: 33 KULUnAJATUTKIMUSKESKUS- KONSUMENT-
26805: FORSKNINGSCENTRALEN ................... . 10 200 000 10 200 000,00 0,00 0
26806: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26807: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 10 200 000 10 200 000,00 0,00 0
26808:
26809: 38 MlnATEKNIIKAN KESKUS- MÄnEKNIKCENT-
26810: RALEN ................................... . 19 400 000 19 400 000,00 0,00 0
26811: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26812: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 8 800 000 8800 000,00 0,00 0
26813: 23 Kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittämi-
26814: nen ja EU:n standardit, mittaukset ja testausohjel-
26815: ma (Siirtomääräraha 3v) - Utvecklande av ett
26816: nationellt mätnormalsystem samt EU:s standar-
26817: der, mätningar och provningsprogram (Reserva-
26818: tionsanslag 3år) ......................... . 10 600 000 10 600 000,00 0,00 0
26819:
26820: 40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - GEOLOGIS-
26821: KA FORSKNINGSCENTRALEN ................ . 202 200 000 202 200 000,00 0,00 0
26822: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26823: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 202 200 000 202 200 000,00 0,00 0
26824:
26825: 41 TURVATEKNIIKAN KESKUS - SÄKERHETSTEK-
26826: NIKCENTRALEN ........................... . 62300 000 62 300 000,00 0,00 0
26827: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26828: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 62 300 000 62 300 000,00 0,00 0
26829:
26830: 42 VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS -
26831: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL .... 323 000 000 323 000 000,00 0,00 0
26832: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26833: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . .... 323 000 000 323 000 000,00 0,00 0
26834:
26835: 44 TEKNOLOGIAN KEHinÄMISKESKUS - TEKNO-
26836: LOGISKA UTVECKLINGSCENTRALEN .......... . 1 717 900 000 1 595 468 260,35 -122 431 739,65 7
26837: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26838: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 110900000 11 0 900 000,00 0,00 0
26839: 23 Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) (Arviomää-
26840: räraha) - Tillämpad teknisk forskning (delvis
26841: EU) (Förslagsanslag) ..................... . 572 000 000 585 894 540,13 13 894 540,13 2
26842: 40 Tuotekehitysavustukset (osa EU) (Arviomäärära-
26843: ha) - Produktutvecklingsbidrag (delvis EU)
26844: (Förslagsanslag) ......................... . 782 000 000 647129 370,22 -134 870 629,78 17
26845: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26846: sivu
26847: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 53
26848: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
26849: Budget Bokslut Bokslut- Budget
26850: Mom.-Mom.
26851: Suurempi - Högre %
26852: Pienempi- Lägre (-)
26853:
26854:
26855: 83 Tuotekeh~yslainat (osa EU) (Arviomäärära-
26856: ha) - Produktutvecklingslån (delvis EU) (För-
26857: slagsanslag) ............................. 203 000 000 201 544 350,00 -1 455 650,00
26858: 85 Pääomaehtoinen tuotekehityslaina (Siirtomäärära-
26859: ha 3v) - Produktutvecklingslån i form av eget
26860: kapital (Reservationsanslag 3år) ............. 50 000 000 50 000 000,00 0,00 0
26861:
26862: 49 KERA OY - KERA AB ....................... 336 000 000 335 325 157,21 -674842,79 0
26863: 42 Korkotuki Kera Oy:lle (Arviomääräraha) - Rän-
26864: testöd tili Kera Ab (Förslagsanslag) ........... 238 000 000 237 325 157,21 -674842,79 0
26865: 43 Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (Arvio-
26866: määräraha) - Ersättande av kredit- och kursför-
26867: luster (Förslagsanslag) ..................... 98 000 000 98 000 000,00 0,00 0
26868:
26869: 50 TEOLLISUUDEN EDISTÄMINEN - INDUSTRINS
26870: FRÄMJANDE ............................... 651 190 000 650 170 000,00 -1 020 000,00 0
26871: 24 Teollisuuden edistämistä palveleva tutkimus- ja
26872: kehitystyö (Siirtomääräraha 3v) - Forsknings-
26873: och utvecklingsarbete som främjar industrin (Re-
26874: servationsanslag 3år) ...................... 42110000 42 11 0 000,00 0,00 0
26875: 41 Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yh-
26876: teisöille (Siirtomääräraha 3v) - Understöd tili
26877: främjande av industrin och tili samfund i branschen
26878: (Reservationsanslag 3år) ................... 33 000 000 33 000 000,00 0,00 0
26879: 42 Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuo-
26880: tantorakenteen sopeuttamiseen (EU) (Siirtomää-
26881: räraha 3v) - Stöd tilllivsmedelsindustrins inves-
26882: teringar och anpassning av dess produktionsstruk-
26883: tur (EU) (Reservationsanslag 3år) ............ 100 000 000 100 000 000,00 0,00 0
26884: 46 Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten
26885: turvaamiseksi (Siirtomääräraha 3v) - Understöd
26886: för tryggande av varvsindustrins konkurrensförut-
26887: sättningar (Reservationsanslag 3år) ........... 170 000 000 170 000 000,00 0,00 0
26888: 60 Siirrot valtiontakuurahastoon.. ja vientitakuukorva-
26889: ukset (Arviomääräraha) - Overföringar tili stats-
26890: garantifonden och exportgarantiersättningar (För-
26891: slagsanslag) ............................. 1 000 000 0,00 -1 000 000,00 100
26892: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 3v) - Aktie-
26893: förvärv (Reservationsanslag 3år) ............. 100 000 000 100 000 000,00 0,00 0
26894: 89 Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (Siirto-
26895: määräraha 3v) - lnvesteringar i statens kapita-
26896: linvesteringsbolag (Reservationsanslag 3år) ..... 205 000 000 205 000 000,00 0,00 0
26897: 95 Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (Arvio-
26898: määräraha) - Jordägarnas andel av försvarsav-
26899: gifter (Förslagsanslag) ..................... 80000 60000,00 -20 000,00 25
26900:
26901: 51 YRITYSTOIMINNAN INVESTOINTI- JA KEHITTÄ-
26902: MISHANKKEIDEN TUKEMINEN - STÖDJANDE
26903: AV INVESTERINGS- OCH UTVECKLINGSPROJEKT
26904: INOM FÖRETAGSVERKSAMHETEN ............. 479 000 000 368 708 993,18 -110291006,82 23
26905: 48 Alueellinen kuljetustuki (Arviomääräraha) - Re-
26906: gionalt transportstöd (Förslagsanslag) ......... 24 000 000 21 731 886,00 -2 268114,00 9
26907: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26908: sivu
26909: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 54
26910: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
26911: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26912: Mom. -Mom.
26913: Suurempi - Högre %
26914: Pienempi- Lägre (-)
26915:
26916:
26917: 49 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tu-
26918: keminen (osa EU) (Arviomääräraha) - Stödjan-
26919: de av företagens investerings- och utvecklingsp-
26920: rojekt (delvis EU) (Förslagsanslag) ............ 415 000 000 305 794 972,00 -1 09 205 028,00 26
26921: 50 Korkotuki pk-yritysten investointeihin (Arviomäärä-
26922: raha) - Räntestöd för små och medelstora före-
26923: tags investeringar (Förslagsanslag) ........... 40 000 000 41182135,18 1182135,18 3
26924:
26925: 52
26926: ~~~~Ä~~~~E~KI3~~~J~J~~sr~IM~w..AN0~~
26927: MEDELSTORA FÖRETAGS VERKSAMHET ....... 78 500 000 78 500 000,00 0,00 0
26928: 24 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksil-
26929: Ie (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Utvecklings-
26930: service för små och medelstora företag (delvis EU)
26931: (Reservationsanslag 3år) ................... 59 500 000 59 500 000,00 0,00 0
26932: 40 Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoi-
26933: miniaan ja alan yhteisöille (osa EU) (Siirtomäärä-
26934: raha 3v) - Statsunderstöd för utvecklingsservi-
26935: ce för små och medelstora företag och samfund i
26936: branschen (delvis EU) (Reservationsanslag 3år) . 19 000 000 19 000 000,00 0,00 0
26937:
26938: 55 ENERGIATALOUS- ENERGIHUSHÅLLNING .... 158 600 000 120 260 934,15 -38 339 065,85 24
26939: 21 Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnittelu- ja
26940: valvontatoiminnan menot (Siirtomääräraha
26941: 3v) - Vissa utgifter för forsknings-, planerings-
26942: och övervakningsverksamhet (Reservationsans-
26943: lag 3år) ................................. 24 000 000 24 000 000,00 0,00 0
26944: 27 Energiansäästön ja energian tehokkaan käytön
26945: edistäminen ja energiatiedotus (Siirtomääräraha
26946: 2v) - Främjande av energisparande och effektiv
26947: användning av energi samt energiinformation (Re-
26948: servationsanslag 2år) ...................... 9 000 000 9 000 000,00 0,00 0
26949: 40 Energiatuki (osa EU) (Arviomääräraha) - Ener-
26950: gistöd (delvis EU) (Förslagsanslag) ........... 120 000 000 82 097 222,79 -37 902 777,21 32
26951: 45 Energiainvestointien korkotuki (Arviomäärära-
26952: ha) - Räntestöd för energiinvesteringar (För-
26953: slagsanslag) ............................. 5 400 000 4 963 711,36 -436288,64 8
26954: 50 Eräät energiataloudelliset avustukset (Siirtomää-
26955: räraha 3v) - Vissa understöd för energihushåll-
26956: ningen (Reservationsanslag 3år) ............. 200 000 200000,00 0,00 0
26957:
26958: 56 SÄHKÖMARKKINAKESKUS - ELMARKNADS-
26959: CENTRALEN ............................... 200 000 -64 722,78 -264 722,78 132
26960: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26961: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 200 000 -64 722,78 -264 722,78 132
26962:
26963: 61 KOTIMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - INRIKES-
26964: HANDELNS FRÄMJANDE ..................... 100 000 103 061,90 3 061,90 3
26965: 40 Korkotuki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan in-
26966: vestointeihin (Arviomääräraha) - Räntestöd för
26967: minuthandelns investeringar inom glesbygdsom-
26968: råden (Förslagsanslag) ..................... 100 000 103 061,90 3 061,90 3
26969:
26970: 80 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS - CENTRALEN
26971: FÖR TURISTFRÄMJANDE ..................... 78 730 000 78 730 000,00 0,00 0
26972: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
26973: sivu
26974: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 55
26975: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
26976: Budget Bokslut Bokslut - Budget
26977: Mom. -Mom.
26978: Suurempi - Högre %
26979: Pienempi- Lägre (-)
26980:
26981:
26982: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
26983: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 78 530 000 78 530 000,00 0,00 0
26984: 88 Muut finanssisijoitukset (Siirtomääräraha
26985: 2v) - Andra finansiella investeringar (Reserva-
26986: tionsanslag 2år) .......................... 200 000 200 000,00 0,00 0
26987:
26988: 85 ULKOMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - UTRIKES-
26989: HANDELNS FRÄMJANDE ..................... 396 100 000 331 618 433,67 -64 481 566,33 16
26990: 40 Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (Arvio-
26991: määräraha) - Företags internationalisering (del-
26992: vis EU) (Förslagsanslag) ................... 203 000 000 160 255 799,37 -42 744 200,63 21
26993: 41 Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille
26994: ja Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:lle - Un-
26995: derstöd tili organisationer som främjar utrikeshan-
26996: deln och tili Suomen Ulkomaankauppaliitto - Fin-
26997: lands Utrikeshandelsförbund ry .............. 173100000 164 299 000,00 -8 801 000,00 5
26998: 47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy: IIe (Arviomäärä-
26999: raha) - Räntestöd tili Finlands Exportkredit Ab
27000: (Förslagsanslag) .......................... 15 000 000 7 063 634,30 -7 936 365,70 53
27001: 48 Korkotuki OECD-ehtoisille vientiluotoille (Arvio-
27002: määräraha) - Räntestöd för exportkrediter på
27003: OECD-villkor (Förslagsanslag) ............... 5 000 000 0,00 -5 000 000,00 100
27004: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
27005: sivu
27006: 33 Pi.-Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 56
27007: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
27008: Budget Bokslut Bokslut- Budget
27009: Mom.-Mom.
27010: Suurempi- Högre %
27011: Pienempi- Lägre (-)
27012:
27013:
27014: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINI.~TERIÖN HALLINNo-
27015: NALA - SOCIAL- OCH HALSOVÅRDSMINISTE-
27016: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE. . . . . . . . . . . . . . . 45 673 500 000 45 213 807 566,85 -459 692 433,15
27017:
27018: 01 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - SOCIAL-
27019: OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET ............. . 188113000 188 113 000,00 0,00 0
27020: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha
27021: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservation-
27022: sanslag 2år) ............................ . 188113 000 188113000,00 0,00 0
27023:
27024: 02 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KE-
27025: HITIÄMISKESKUS - FORSKNINGS- OCH UT-
27026: VECKLINGSCENTRALEN FÖR SOCIAL- OCH
27027: HÄLSOV ÅRDEN ............................ . 112 910 000 112910000,00 0,00 0
27028: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27029: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 112 910 000 112 910 000,00 0,00 0
27030:
27031: 03 TYÖTIÖMYYSTURVALAUTAKUNTA- ARBETS-
27032: LÖSHETSNÄMNDEN ........................ . 8 699 000 8 699 000,00 0,00 0
27033: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27034: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 8 699 000 8699 000,00 0,00 0
27035:
27036: 04 TARKASTUSLAUTAKUNTA- PRÖVNINGS-
27037: NÄMNDEN ................................ . 8 271 000 8 271 000,00 0,00 0
27038: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27039: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 8 271 000 8 271 000,00 0,00 0
27040:
27041: 06 TERVEYDENHUOLLON OIKEUSTURVAKES-
27042:
27043: ö~~DEN ~~-~~~~:~~~~~-~~~~~~~ ~?.~ ~~~~~ 10 100 000 10 100 000,00 0,00 0
27044: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27045: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 10 100 000 10 100 000,00 0,00 0
27046:
27047: 07 TYÖTERVEYSLAITOS - INSTITUTET FÖR AR-
27048: BETSHYGIEN .............................. . 176 500 000 176 500 000,00 0,00 0
27049: 50 Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (Siirto-
27050: määräraha 2v) - Statsbidrag för utgifterna vid
27051: institute! för arbetshygien (Reservationsanslag
27052: 2år) ................................... . 176 500 000 176 500 000,00 0,00 0
27053:
27054: 08 KANSANTERVEYSLAITOS - FOLKHÄLSOINSTI-
27055: TUTET ................................... . 171778000 170 921 971,22 --856 028,78 0
27056: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27057: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 144 700 000 144 700 000,00 0,00 0
27058: 26 Rokotteiden hankinta (Arviomääräraha) - Ans-
27059: kaffning av vaccin (Förslagsanslag) .......... . 27 078 000 26 221 971,22 --856028,78 3
27060:
27061: 09 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TUOTEVAL-
27062: VONTAKESKUS- SOCIAL- OCH HÄLSOVÅR-
27063: DENS PRODUKTIILLSYNSCENTRAL. .......... . 22 330 000 22 330 000,00 0,00 0
27064: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27065: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 22 330 000 22 330 000,00 0,00 0
27066: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
27067: sivu
27068: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 57
27069: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27070: Budget Bokslut Bokslut- Budget
27071: Mom.-Mom.
27072: Suurempi - Högre %
27073: Pienempi- Lägre (-)
27074:
27075:
27076: 10 SÄTEILYTURVAKESKUS - STRÅLSÄKERHETS-
27077: CENTRALEN ............................... 84850000 84 850 000,00 0,00 0
27078: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27079: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 84 850 000 84 850 000,00 0,00 0
27080:
27081: 11 LÄÄKELAITOS - LÄKEMEDELSVERKET ........ 8 217 000 8 217 000,00 0,00 0
27082: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27083: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 8 217 000 8 217 000,00 0,00 0
27084:
27085: 12 VALTION KOULUKODIT- STATENS SKOLHEM .. 8 373 000 8373 000,00 0,00 0
27086: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27087: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 8 373 000 8373 000,00 0,00 0
27088:
27089: 13 TYÖSUOJELUN PIIRIHALLINTO - ARBETARS-
27090: KYDDETS DISTRIKTSFÖRVALTNING ............ 80439000 80 439 000,00 0,00 0
27091: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27092: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 80439000 80 439 000,00 0,00 0
27093:
27094: 14 VALTION MIELISAIRAALAT- STATENS SINNES-
27095: SJUKHUS .................................. 9 020 000 9020 000,00 0,00 0
27096: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27097: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 9020000 9 020 000,00 0,00 0
27098:
27099: 15 PERHEKUSTANNUSTEN TASAUS- UTJÄMNING
27100: AV FAMILJEKOSTNADER ..................... 8395000000 8 396 620 806,00 1 620 806,00 0
27101: 51 Äitiysavustus (Arviomääräraha) - Moderskap-
27102: sunderstöd (Förslagsanslag) ................ 58 000 000 55 900 000,00 -2 100 000,00 4
27103: 52 Lapsilisät (Arviomääräraha) - Barnbidrag (För-
27104: slagsanslag) ............................. 8 337 000 000 8 340 720 806,00 3 720 806,00 0
27105:
27106: 16 YLEINEN PERHE-ELÄKE - ALLMÄN FAMILJE-
27107: PENSION .................................. 248000000 244 544 985,00 -3 455 015,00
27108: 50 Yleinen perhe-eläke (Arviomääräraha) - Allmän
27109: familjepension (Förslagsanslag) .............. 248000000 244 544 985,00 -3 455 015,00
27110:
27111: 17 TYÖTTÖMYYSTURVA - UTKOMSTSKYDD FÖR
27112: ARBETSLÖSA .............................. 6220000000 6 083 727 608,68 -136272391,32 2
27113: 50 Valtionosuus työttömyyskassoille (Arviomäärära-
27114: ha) - Siatsandel tili arbetslöshetskassor (För-
27115: slagsanslag) ............................. 4940000000 4 933 727 608,68 -6 272 391,32 0
27116: 51 Työttömyysturvalain mukainen perusturva (Arvio-
27117: määräraha) - Grundskydd i enlighet med lagen
27118: om utkomstskydd för arbetslösa (Förslagsanslag). 980 000 000 850 000 000,00 -130 000 000,00 13
27119: 52 Pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun tu-
27120: keminen (Siirtomääräraha 3v) - Stödjande av
27121: långtidsarbetslösas frivilliga studier (Reservation-
27122: sanslag 3år) ............................. 300 000 000 300 000 000,00 0,00 0
27123:
27124: 18 SAIRAUSVAKUUTUS- SJUKFÖRSÄKRING ..... 10 000 000 3 788154,84 -6 211 845,16 62
27125: 60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista me-
27126: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de
27127: utgifter som föranleds av sjukförsäkringslagen
27128: (Förslagsanslag) .......................... 10 000 000 3 788154,84 -6 211 845,16 62
27129: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
27130: sivu
27131: 33 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 58
27132: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27133: Budget Bokslut Bokslut- Budget
27134: Mom.-Mom.
27135: Suurempi - Högre
27136: %
27137: Pienempi- Lägre (-)
27138:
27139:
27140: 19 ELÄKEVAKUUTUS- PENSIONSFÖRSÄKRING .. 9259550000 9168471913,14 -91 078 086,86
27141: 50 Valtion osuus merimieseläkekassan menoista {Ar-
27142: viomääräraha) - Statens andel i sjömanspen-
27143: sionskassans utgifter {Förslagsanslag) ........ . 140 550 000 140 237 283,70 -312 716,30 0
27144: 51 Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista joh-
27145: tuvista menoista (Arviomääräraha) - Statens
27146: andel i de utgifter som föranleds av lagen om
27147: pension för lantbruksföretagare {Förslagsanslag). 2 050 000 000 2 028 534 367,85 -21465632,15
27148: 52 Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista me-
27149: noista {Arviomääräraha) - Statens andel i de
27150: utgifter som föranleds av lagen om pension lör
27151: företagare {Förslagsanslag) ................ . 470 000 000 436 200 000,00 -33 800 000,00 7
27152: 60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista me-
27153: noista {Arviomääräraha) - Statens andel i de
27154: utgifter som föranleds av folkpensionslagen (För-
27155: slagsanslag) ............................ . 6 599 000 000 6 563 500 261,59 -35 499 738,41
27156:
27157: 20 TAPATURMAVAKUUTUS - OLYCKSFALLSFÖR-
27158: SÄKRING ................................. . 87 000 000 86 367 211,72 -632788,28
27159: 53 Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmava-
27160: kuutuksen kustannuksista (Arviomäärära-
27161: ha) - Statens andel i kostnaderna för lantbruks-
27162: företagares olycksfallsförsäkring (Förslagsans-
27163: lag) ................................... . 87 000000 86 367 211,72 -632 788,28
27164:
27165: 21 RINTAMAVETERAANIELÄKKEET - FRONTVETE-
27166: RANPENSIONER ........................... . 900 200 000 879 618 245,74 -20 581 754,26 2
27167: 52 Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (Arviomää-
27168: räraha) - Frontmannapensioner och bostadsbi-
27169: drag {Förslagsanslag) ..................... . 900000000 879 480 167,00 -20 519 833,00 2
27170: 53 Rintamaveteraanien varhaiseläke (Arviomäärära-
27171: ha) - Förtidspension för frontveteraner (För-
27172: slagsanslag) ............................ . 200000 138 078,74 -61 921,26 31
27173:
27174: 22 SOTILASVAMMAKORVAUKSET JA ERÄÄT KUN-
27175: TOUTUSTOIMINNAN MENOT- ERSÄTINING
27176: FÖR SKADA, ÅDRAGEN 1 MILITÄRTJÄNST OCH
27177: VISSA UTGIFTER FÖR REHABILITERING ....... . 1 945 600 000 1876544190,10 -69 055 809,90 4
27178: 50 Sotilasvammakorvaukset (Arviomäärära-
27179: ha) - Ersättning för skada, ådragen i militärt-
27180: jänst(Förslagsanslag) .................... . 1 755000000 1 698 920 678,10 -56 079 321 ,90 3
27181: 55 Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökus-
27182: tannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning
27183: för driftskostnader för krigsinvalidernas inrätt-
27184: ningar (Förslagsanslag) ................... . 170 000 000 157 023 512,00 -12 976 488,00 8
27185: 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutus-
27186: toimintaan (Siirtomääräraha 2v) - Statsbidrag
27187: för rehabilitering av makar tili krigsinvalider (Re-
27188: servationsanslag 2år) ..................... . 12 100 000 12 100 000,00 0,00 0
27189: 57 Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaeh-
27190: toisille rintamasotilaille (Siirtomääräraha
27191: 2v) - Frontunderstöd tili vissa utländska frivilliga
27192: frontmän (Reservationsanslag 2år) ........... . 1 500000 1 500 000,00 0,00 0
27193: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
27194: sivu
27195: 33 PL - Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 59
27196: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
27197: Budget Bokslut Bokslut- Budget
27198: Mom.- Mom.
27199: Suurempi - Högre %
27200: Pienempi- Lägre (-)
27201:
27202:
27203: 58 Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlarahojen tuo-
27204: ton käyttö (Siirtomääräraha 2v) - Användning
27205: av intäkten av jubileumsmynt med anledning av
27206: Finlands 80- åriga självständighet (Reservation-
27207: sanslag 2år) ............................ . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0
27208: 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimin-
27209: taan (Siirtomääräraha 2v) - Statsbidrag lör
27210: frontveteranernas rehabilitering (Reservationsans-
27211: lag 2år) ................................ . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0
27212:
27213: 23 MUU SODISTA KÄRSINEIDEN TURVA- ANNAT
27214: SKYDD FÖR PERSONER SOM LIDIT SKADA AV
27215: KRIGEN .................................. . 23 000 000 22 052 551,71 -947 448,29 4
27216: 30 Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (Ar-
27217: viomääräraha) - Statlig ersättning för vården av
27218: personer som lidit skada av krigen (Förslagsans-
27219: lag) ................................... . 23 000 000 22 052 551 ,71 -947 448,29 4
27220:
27221: 28 MUU TOIMEENTULOTURVA - ANNAT UT-
27222: KOMSTSKYDD ............................. . 58 000 000 59 155 169,90 1 155 169,90 2
27223: 30 Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muut-
27224: tavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille an-
27225: netun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustan-
27226: nuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersältning tili
27227: kommunerna för utkomststöd tili vissa personer
27228: som flyttar tili Finland samt för särskilda kostnader
27229: för social- och hälsovård som givits dem (Förslag-
27230: sanslag) ............................... . 2 000 000 305 169,90 -1 694 830, 10 85
27231: 50 Sotilasavustus (Arviomääräraha) - Militärun-
27232: derstöd (Förslagsanslag) .................. . 56 000 000 58 850 000,00 2 850 000,00 5
27233:
27234: 29 PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN
27235: VASTAANOTTO- MOTTAGANDE AV FLYK-
27236: TINGAR OCH ASYLSÖKANDE ................ . 40 000 000 37 005 107,28 -2 994 892,72 7
27237: 61 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
27238: (Arviomääräraha) - Mottagande av flyktingar
27239: och asylsökande (Förslagsanslag) ........... . 40 000 000 37 005 107,28 -2 994 892,72 7
27240:
27241: 32 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ SOSIAALI- JA TERVEY-
27242: DENHUOLTO---:. AV KQMMUNERNA ANORDNAD
27243: SOCIAL- OCH HALSOVARD .................. . 14 944 600 000 14817258157,44 -127 341 842,56
27244: 30 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon
27245: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Siat-
27246: sandel tili kommunerna för social- och hälsovår-
27247: dens driftskostnader (Förslagsanslag) ........ . 13 562 000 000 13 556 633 261,00 -5 366 739,00 0
27248: 31 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelu-
27249: jen perustamiskustannuksiin (Arviomäärära-
27250: ha) - Siatsandel tili kommunerna för social- och
27251: hälsovårdsservicens anläggningskostnader (För-
27252: slagsanslag) ............................ . 491 000 000 415 208 925,00 -75 791 075,00 15
27253: 32 Valtion korvaus yliopistollista sairaalaa ylläpitäväl-
27254: le sairaanhoitopiirille tutkimustoiminnan kustan-
27255: nuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili
27256: sjukvårdsdistrikt som är huvudman för eli univer-
27257: sitetssjukhus för kostnaderna för forskningsverk-
27258: samhet (Förslagsanslag) .................. . 360 000 000 359 999 300,06 -699,94 0
27259: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
27260: sivu
27261: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 60
27262: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
27263: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27264: Mom.-Mom.
27265: Suurempi - Högre %
27266: Pienempi- Lägre {-)
27267:
27268:
27269: 33 Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkä-
27270: reiden koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin
27271: (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili hälso-
27272: och sjukvårdsenheter för kostnaderna för läkarut-
27273: bildning (Förslagsanslag) ................... 389 800 000 353 483 602,00 -36 316 398,00 9
27274: 34 Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilais-
27275: ta sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin
27276: (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili kom-
27277: munerna för kostnaderna för patienter som sinne-
27278: sundersöks och patientöverföringar (Förslagsans-
27279: lag) .................................... 17 000 000 11 826 591 ,46 -5 173 408,54 30
27280: 36 Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalvelu-
27281: hankkeiden kustannuksiin (Arviomäärära-
27282: ha) - Statsunderstöd för kostnaderna för vissa
27283: social- och hälsovårdsserviceprojekt (Förslag-
27284: sanslag) ................................ 20 700 000 22 933 726,00 2 233 726,00 11
27285: 38 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter-
27286: veyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin (Arvio-
27287: määräraha) - Slutrat av siatsandel tili kommu-
27288: nerna för vissa driftskostnader för social- och
27289: hälsovårdsservice (Förslagsanslag) ........... 75000 000 69 461155,92 -5 538 844,08 7
27290: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter-
27291: veyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuksiin
27292: (Arviomääräraha) - Slutrat av siatsandel tili
27293: kommunerna för vissa anläggningskostnader för
27294: social- och hälsovårdsservice (Förslagsanslag) .. 29100000 27 711 596,00 -1 388 404,00 5
27295:
27296: 53 TERVEYSKASVATUS JA -VALVONTA - HÄLSO-
27297: FOSTRAN OCH -ÖVERVAKNING ............... 42 850 000 42 774 869,44 -75130,56 0
27298: 21 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupa-
27299: koinnin vähentäminen (Siirtomääräraha
27300: 2v) - Hälsofostran och minskande av rusme-
27301: delsbruk och tobaksrökning (Reservationsanslag
27302: 2år) .................................... 32 850 000 32 850 000,00 0,00 0
27303: 23 Terveysvalvonta (Siirtomääräraha 2v) - Hälsoö-
27304: vervakning (Reservationsanslag 2år) .......... 5 000 000 5000000,00 0,00 0
27305: 24 Tartuntatautien valvonta (Arviomääräraha) - ö-
27306: vervakning av smittsamma sjukdomar (Förslag-
27307: sanslag) ................................ 5 000 000 4924 869,44 -75130,56 2
27308:
27309: 57 LOMATOIMINTA- SEMESTERVERKSAMHET ... 908100 000 906 691 028,06 -1 408 971,94 0
27310: 40 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalve-
27311: lujen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig
27312: ersättning för kostnadema för semesteravbytare
27313: för lantbruksföretagare (Förslagsanslag) ....... 815 000 000 814 953 317,96 -46 682,04 0
27314: 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestel-
27315: män kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig
27316: ersättning för kostnaderna för semestersystem för
27317: småföretagare (Förslagsanslag) .............. 100 000 0,00 -100 000,00 100
27318: 50 Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitoksel-
27319: Ie ja kunnille maatalousyrittäjien lomituspalvelujen
27320: hallintomenoihin (Arviomääräraha) - Statlig er-
27321: sättning tili lantbruksföretagarnas pensionsanstalt
27322: och kommunerna för förvaltningsutgifterna för av-
27323: bytarservicen för lantbruksföretagare (Förslag-
27324: sanslag) ................................ 93 000 000 91737710,10 -1 262 289,90
27325: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
27326: sivu
27327: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 6j
27328:
27329: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27330: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27331: Mom.-Mom.
27332: Suurempi - Högre %
27333: Pienempi- Lägre (-)
27334:
27335:
27336: 92 RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN TUOTON
27337: KÄYTTÖ- ANVÄNDNINGEN AV AVKASTNINGEN
27338: AV PENNINGAUTOMATFÖRENINGENS VERKSAM-
27339: HET ...................................... 1 680 000 000 1 679 376 000,00 --624 000,00 0
27340: 50 Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveysalan yh-
27341: teisöjen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Un-
27342: derstöd tili enskilda sammanslutningar inom so-
27343: cial- och hälsovårdssektorn (Förslagsanslag) .... 1 515 000 000 1 514 376 000,00 --624000,00 0
27344: 59 Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan me-
27345: not - Utgifter för rehabilitering av frontveteraner. 165 000 000 165 000 000,00 0,00 0
27346:
27347: 99 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN-
27348: NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER
27349: INOM SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIETS
27350: FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..................... 22000000 21 067 596,58 -932 403,42 4
27351: 67 Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (Ar-
27352: viomääräraha) - lnternationella medlemsavgif-
27353: ter och finansiella bidrag (Förslagsanslag) ...... 22000 000 21 067 596,58 -932403,42 4
27354: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
27355: sivu
27356: 34 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 62
27357: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
27358: Budget Bokslut Bokslut- Budget
27359: Mom. -Mom.
27360: Suurempi - Högre %
27361: Pienempi- Lägre (-}
27362:
27363:
27364: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - ARBETS-
27365: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... . 13 845 917 000 13 445 555 993,85 -400 361 006,15 3
27366:
27367: 01 TYÖMINISTERIÖ - ARBETSMINISTERIET ..... . 829 387 000 829 387 000,00 0,00 0
27368: 20 Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuot-
27369: tavuuden kehittäminen (Siirtomääräraha
27370: 3v) - Det nationella programmet för utvecklande
27371: av arbetslivet och produktivitetsutveckling (Reser-
27372: vationsanslag 3år) ....................... . 30 000 000 30 000 000,00 0,00 0
27373: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27374: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 122 787 000 122 787 000,00 0,00 0
27375: 61 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiik-
27376: kaan (EU) (90 htv yhdessä momentin 34.06.61
27377: kanssa) (Siirtomääräraha 3v) - EU:s deltagan-
27378: de i arbetskrafts- och socialpoHtiken (EU) (Reser-
27379: vationsanslag 3år) ....................... . 676 600 000 676 600 000,00 0,00 0
27380:
27381: 03 TYÖSUOJELUN PIIRIHALLINTO - DISTRIKTS-
27382: FÖRVALTNINGEN FÖR ARBETARSKYDDET ..... . 24 440 000 24 440 000,00 0,00 0
27383: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27384: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 24 440 000 24 440 000,00 0,00 0
27385:
27386: 06 TYÖVOIMAPOLITIIKAN TOIMEENPANO - AR-
27387: BETSKRAFTSPOLITIKEN .................... . 12 475 232 000 12 134 794 138,66 -340 437 861,34 3
27388: 02 Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnol-
27389: le (Arviomääräraha) - Lönebaserat sysselsätt-
27390: ningsstöd tili statsförvaltningen (Förslagsanslag) . 1 080 000 000 1 066 890 368,60 -13 109 631,40
27391: 21 Työvoima-asiain piiri- ja paikaliishallinnon toimin-
27392: tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader
27393: inom arbetskraftsärendenas distrikts- och lokalför
27394: valtning (Reservationsanslag 2år) ........... . 591 677 000 591 677 000,00 0,00 0
27395: 25 Työvoimapalvelujen erityismenot (Arviomäärära-
27396: ha) - Särskilda utgifter för arbetskraftsservicen
27397: (Förslagsanslag) ......................... . 55 330 000 49 764 743,67 -5 565 256,33 10
27398: 29 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalve-
27399: lut (Arviomääräraha) - Köpta tjänster som hän-
27400: för sig tili arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (För-
27401: slagsanslag) ............................ . 1107 700 000 1 073 801 676,40 -33 898 323,60 3
27402: 30 Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kun-
27403: tayhtymille (Arviomääräraha) - Lönebaserat
27404: sysselsättningsstöd tili kommuner och samkom-
27405: muner (Förslagsanslag) ................... . 1 350 000 000 1141 782 679,33 -208 217 320,67 15
27406: 50 Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistu-
27407: vien opintososiaaliset edut (Arviomäärära-
27408: ha) - Studiesociala förmåner för dem som deltar
27409: i arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (Förslag-
27410: sanslag) ............................... . 1 267 100 000 1 149 326 902,48 -117 773 097,52 9
27411: 52 Työmarkkinatuki (Arviomääräraha) - Arbets-
27412: marknadsstöd (Förslagsanslag) ............. . 5 050 000 000 5 040 911 930,42 -9 088 069,58 0
27413: 61 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansalli-
27414: nen osarahoitus valtion osalta (EU) (80 htv yhdes-
27415: sä momentin 34.01.61 kanssa) (Siirtomääräraha
27416: 3v) - Statens andel av den nationelia delfinan-
27417: sieringen av Europeiska socialfondens mål (EU)
27418: (Reservationsanslag 3år) .................. . 654 925 000 654 925 000,00 0,00 0
27419: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
27420: sivu
27421: 34 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 63
27422: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
27423: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27424: Mom. -Mom.
27425: Suurempi- Högre %
27426: Pienempi- Lägre (-)
27427:
27428:
27429: 62 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (osa EU)
27430: (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för lindran-
27431: de av arbetslösheten (delvis EU) (Förslagsans-
27432: lag) .................................... 750 000 000 795 891 844,80 45 891 844,80 6
27433: 63 Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin
27434: (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Sysselsätt-
27435: ningspolitiskt statsunderstöd för investeringar (del-
27436: vis EU) (Reservationsanslag 3år) ............. 250 000 000 250 000 000,00 0,00 0
27437: 64 Muuttoturva (Arviomääräraha) - Utkomstskydd
27438: vid flyttning (Förslagsanslag) ................ 8 500 000 9 821 992,96 1321 992,96 16
27439: 77 Sijo~usmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU)
27440: (Siirtomääräraha 3v) - lnvesteringsutgifter för
27441: tryggande av sysselsättningen (delvis EU) (Reser-
27442: vationsanslag 3år) ........................ 310 000 000 310 000 000,00 0,00 0
27443:
27444: 07 PAKOLAIS- JA SIIRTOLAISUUSASIAT- FLYK-
27445: TING- OCH MIGRATIONSÄRENDEN ............ 255 350000 310 007 328,85 54 657 328,85 21
27446: 30 Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muut-
27447: tavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille an-
27448: netun sosiaali- ja terveydenhuollon er~yiskustan-
27449: nuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili
27450: kommunerna för särskilda kostnader för utkomsts-
27451: töd tili personer som flyttar tili Finland och för
27452: social- och hälsovård som ges dem (Förslagsans-
27453: lag) .................................... 59 700 000 62 400 961,82 2 700 961,82 5
27454: 61 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto
27455: (Arviomääräraha) - Mottagande av flyktingar
27456: och asylsökande (Förslagsanslag) ............ 195 650 000 247 606 367,03 51 956 367,03 27
27457:
27458: 99 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT ME-
27459: NOT - ÖVRIGA UTGIFTER INpM ARBETSMINIS-
27460: TERIETS FORVALTNINGSOMRADE ............. 261 508 000 146 927 526,34 -114580473,66 44
27461: 21 Työvoimaopiston toimintamenot (Siirtomääräraha
27462: 2v) - Arbetskraftsinstitutets omkostnader (Re-
27463: servationsanslag 2år) ...................... 3 680 000 3 680 000,00 0,00 0
27464: 22 Työneuvoston toimintamenot (Siirtomääräraha
27465: 2v) - Arbetsrådets omkostnader (Reservation-
27466: sanslag 2år) ............................. 455 000 455 000,00 0,00 0
27467: 23 Siviilipalvelus (Arviomääräraha) - Civiltjänst
27468: (Förslagsanslag) .......................... 13 520 000 14 518 338,53 998 338,53 7
27469: 50 Palkkaturva (Arviomääräraha) - Lönegaranti
27470: (Förslagsanslag) .......................... 230 000 000 116 976 382,09 -113 023 617,91 49
27471: 51 Eräät merimiespalvelut (Arviomääräraha) - Vis-
27472: sa former av sjömansservice (Förslagsanslag) ... 4553 000 3 081 385,91 -1 471 614,09 32
27473: 67 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja mak-
27474: suosuudel (Arviomääräraha) - lnternationella
27475: organisationers medlemsavgifter och betalnings-
27476: andelar (Förslagsanslag) ................... 9 300 000 8216 419,81 -1 083 580,19 12
27477: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
27478: sivu
27479: 35 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 64
27480: Luku· Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
27481: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27482: Mom.-Mom.
27483: Suurempi - Högre
27484: o/o
27485: Pienempi- Lägre (-)
27486:
27487:
27488: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA -MIL-
27489: JÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... . 3 678 622 000 3 729 088 205,47 50 466 205,47
27490:
27491: 01 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ - MILJÖMINISTERIET.. 190 120 000 190 119 728,36 -271,64 0
27492: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27493: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 91 555 000 91 555 000,00 0,00 0
27494: 22 Kehittäminen ja suunnittelu (Siirtomääräraha
27495: 2v) - Utveckling och planering (Reservation-
27496: sanslag 2år) ............................ . 47 900 000 47 900 000,00 0,00 0
27497: 24 Kansainvälinen yhteistyö (Siirtomääräraha
27498: 2v) - lnternationellt samarbete (Reservation-
27499: sanslag 2år) ............................ . 21 565 000 21 564 728,36 -271,64 0
27500: 26 Koulutus, tiedotus ja valistus (Siirtomääräraha
27501: 2v) - Utbildning, information och upplysning
27502: (Reservationsanslag 2år) .................. . 4 500 000 4500000,00 0,00 0
27503: 61 Eräät avustukset (Siirtomääräraha 3v) - Vissa
27504: understöd (Reservationsanslag 3år) .......... . 6600000 6 600 000,00 0,00 0
27505: 62 EU:n LIFE-rahaston osallistuminen ympäristö- ja
27506: luonnonsuojeluhankkeisiin (EU) (Siirtomääräraha
27507: 3v) - EU:s LIFE-fonds deltagande i natur-
27508: vårdsprojekt (EU) (Reservationsanslag 3år) ..... 18000 000 18 000 000,00 0,00 0
27509:
27510: 11 YMPÄRISTÖN SUOJELU - MILJÖVÅRD ....... . 89 750 000 86 013 558,84 -3 736 441,16 4
27511: 60 Siirto .. öljysuojarahastoon (Siirtomääräraha
27512: 3v) - Overföring tili oljeskyddsfonden (Reserva-
27513: tionsanslag 3år) ......................... . 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0
27514: 62 Ympäristönsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha
27515: 3v) - Främjande av miljövården (Reservation-
27516: sanslag 3år) ............................ . 32 750 000 32 750 000,00 0,00 0
27517: 63 limansuojelun ja jätehuollon investointien korkotu-
27518: ki (Arviomääräraha) - Räntestöd för luftvårds-
27519: och avfallshanteringsinvesteringar (Förslagsans-
27520: lag) ................................... . 16 000 000 12 263 558,84 -3 736 441,16 23
27521: 64 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (Siirto-
27522: määräraha 3v) - Oljeavfallshantering som fi-
27523: nansieras med oljeavfallsavgift (Reservationsans-
27524: lag 3år) ................................ . 17 000 000 17 000 000,00 0,00 0
27525: 67 Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialu-
27526: een maissa (Siirtomääräraha 3v) - Främjande
27527: av miljösamarbete i Iänder i Finlands närområden
27528: (Reservationsanslag 3år) .................. . 21 000 000 21 000 000,00 0,00 0
27529:
27530: 26 ALUEELLISET YMPÄRISTÖKESKUKSET - RE-
27531: GIONALA MILJÖCENTRALER ................. . 365195 000 365194816,19 -183,81 0
27532: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27533: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 282425 000 282424816,19 -183,81 0
27534: 61 Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kan-
27535: sallinen osarahoitus (EU) (Siirtomääräraha
27536: 3v) - Nationell delfinansiering av målen för Eu-
27537: ropeiska regionala utvecklingsfonden (EU) (Re-
27538: servationsanslag 3år) . . . . . . . . . . . . . . . . . ..... 20500 000 20 500 000,00 0,00 0
27539: 77 Ympäristötyöt (Siirtomääräraha 3v) - Miljövård-
27540: sarbeten (Reservationsanslag 3år) ........... . 62 270 000 62 270 000,00 0,00 0
27541: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
27542: sivu
27543: 35 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 65
27544: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27545: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27546: Mom. -Mom.
27547: Suurempi - Högre %
27548: Pienempi- Lägre (-)
27549:
27550:
27551: 27 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS - FINLANDS MIL-
27552: JÖCENTRAL. .............................. . 166627000 146 339 344,64 -20 287 655,36 12
27553: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27554: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 119 827 000 119 827 000,00 0,00 0
27555: 27 Ympäristövahinkojen torjunta (Arviomäärära-
27556: ha) - Bekämpning av miljöskador (Förslagsans-
27557: lag) ................................... . 12000000 14 974 264,48 2 974 264,48 25
27558: 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (Arvio-
27559: määräraha) - Ersättningar enligt forsskyddsla-
27560: gen (Förslagsanslag) ..................... . 25000000 2 969 235,17 -22 030 764,83 88
27561: 63 Vesiensuojeluinvestointien korkotuki (Arviomäärä-
27562: raha) - Räntestöd för vattenvårdsinvesteringar
27563: (Förslagsanslag) ......................... . 9 800 000 8568844,99 -1 231 155,01 13
27564:
27565: 30 YHDYSKUNNAT, ALUEIDENKÄYTTÖ JA LUON-
27566: NONSUOJELU - SAMHÄ.LLEN, ANVÄNDNING AV
27567: OMAADEN OCH NATURVÅRD ................ . 236 500 000 236 500 000,00 0,00 0
27568: 22 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito
27569: (Siirtomääräraha 3v) - Skötsel och underhåll av
27570: naturskyddsområdena (Reservationsanslag 3år) . 67 000 000 67 000 000,00 0,00 0
27571: 37 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön
27572: ohjaukseen (Siirtomääräraha 3v) - Understöd
27573: tör planläggning i kommuner och styrning av mar-
27574: kanvändningen (Reservationsanslag 3år) ...... . 7 500 000 7 500 000,00 0,00 0
27575: 61 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (Siirto-
27576: määräraha 3v) - Vissa ersättningar i samband
27577: med naturvården (Reservationsanslag 3år) ..... 43 000000 43 000 000,00 0,00 0
27578: 62 Avustukset rakennusperinnön hoitoon (Siirtomää-
27579: räraha 3v) - Understöd för vård av byggnadsar-
27580: vet (Reservationsanslag 3år) ............... . 5 000000 5 000000,00 0,00 0
27581: 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (Siirto-
27582: määräraha 3v) - Husbyggnadsarbeten inom na-
27583: turskyddsområdena (Reservationsanslag 3år) ... 3 000 000 3000000,00 0,00 0
27584: 87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (Siirtomää-
27585: räraha 3v) - Anskaffning av naturskyddsområ-
27586: den (Reservationsanslag 3år) ............... . 111000000 111 000 000,00 0,00 0
27587:
27588: 41 VALTION ASUNTORAHASTO- STATENS 80-
27589: STADSFOND .............................. . 24430 000 24 430 000,00 0,00 0
27590: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost-
27591: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 24430000 24 430 000,00 0,00 0
27592:
27593: 45 ASUNTO- JA RAKENNUSTOIMI - BOSTADS-
27594: OCH BYGGNADSVÄSENDET ................. . 2606 000000 2 680 490 757,44 74 490 757,44 3
27595: 54 Asumistuki (Arviomääräraha) - Bostadsbidrag
27596: (Förslagsanslag) ......................... . 2 070 000 000 2 120 000 000,00 50 000 000,00 2
27597: 56 Avustukset korjaustoimintaan (Siirtomääräraha
27598: 3v) - Understöd för reparationsverksamhet (Re-
27599: servationsanslag 3år) ..................... . 450 000 000 450 000 000,00 0,00 0
27600: 60 Siirto V!!ltion asuntorahastoon (Arviomäärära-
27601: ha) - Overföring tili statens bostadsfond (För-
27602: slagsanslag) ............................ . 55000000 92 620 757,44 37 620 757,44 68
27603: 61 Avustukset vuokrataloille (Siirtomääräraha
27604: 3v) - Understöd tili hyreshus (Reservationsans-
27605: lag 3år) ................................ . 23 000000 10 000 000,00 -13 000 000,00 57
27606: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
27607: sivu
27608: 35 Pl. - Ht. Budgetens förverldigande år 1997 sida 66
27609: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio
27610: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27611: Mom.-Mom.
27612: Suurempi- Högre
27613: %
27614: Pienempi- Lägre (-)
27615:
27616:
27617: 64 Avustukset asunnottomille ja pakolaisille osoitetta-
27618: viin asuntoihin (Arviomääräraha) - Understöd
27619: för bostäder tili bostadslösa och flyktingar (För-
27620: slagsanslag) ............................ . 8 000 000 7 870 000,00 -130 000,00 2
27621: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997
27622: sivu
27623: 36 PL- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 67
27624: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio
27625: Budget Bokslut Bokslut - Budget
27626: Mom.- Mom.
27627: Suurempi - Högre %
27628: Pienempi- Lägre (-)
27629:
27630:
27631: 36 VALTIONVELKA- STATSSKULDEN ........... 23 222 040 000 23 083 797 747,78 -138 242 252,22
27632:
27633: 01 MARKKAMÄÄRÄISEN VELAN KORKO - RÄNTA
27634: PÅ SKULDEN 1FINSKA MARK ................. 10 752 324 000 10 768 995 153,56 16 671153,56 0
27635: 90 Markkamääräisen velan korko (Arviomäärära-
27636: ha) - Ränta på skulden i finska mark (Förslag-
27637: sanslag) ................................ 10 752 324 000 10 768 995 153,56 16 671153,56 0
27638:
27639: 03 VALUUTIAMÄÄRÄISEN VELAN KORKO - RÄNTA
27640: PÅ SKULDEN 1UTLÄNDSK VALUTA ............ 11 977 516 000 11 995 380 806,46 17 864 806,46 0
27641: 90 Valuuttamääräisen velan korko (Arviomäärära-
27642: ha) - Ränta på skulden i utländsk vaiula (För-
27643: slagsanslag) ............................. 11 977 516 000 11 995 380 806,46 17 864 806,46 0
27644:
27645: 09 MUUT MENOT VALTIONVELASTA - ÖVRIGA UT-
27646: GIFTER FÖR STATSSKULDEN ................. 492 200 000 319 421 787,76 -172778212,24 35
27647: 21 Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (Arviomää-
27648: räraha) - Arvoden och andra utgifter lör stats-
27649: skulden (Förslagsanslag) ................... 492 200 000 319 421 787,76 -172778212,24 35
27650:
27651: MENOJEN YHTEISMÄÄRÄ- UTGIFTERNAS TOTAL-
27652: BELOPP ................................... 188 736 505 500 187 377 857 703,40 -1 358 647796,60
27653: VALTION TASETILIT
27654: 31.12.1997
27655:
27656:
27657:
27658: STATENS BALANSKONTON
27659: 31.12.1997
27660: Valtion tasetilit 31.12.1997
27661: sivu
27662: Tili- Kanto 6111 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 70
27663:
27664: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
27665:
27666:
27667: 611 KASSATILIT
27668: KASSAKONTON 13 417 596,89
27669:
27670: 6111 Kassatili
27671: Kassakonto 13 417 596,89
27672: Ajoneuvohallintokeskus
27673: Fordonsförvaltningscentralen 9 688,00
27674: Asuntorahastovirasto
27675: Bostadsfondsverket 2 066,30
27676: Eduskunta
27677: Riksdagen 91194,70
27678: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
27679: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 8 493,20
27680: Etelä-Suomen lääninhallitus
27681: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 633 898,95
27682: Geologian tutkimuskeskus
27683: Geologiska forskningscentralen 13 784,81
27684: Helsingin kauppakorkeakoulu
27685: Helsingfors handelshögskola 2 642,50
27686: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
27687: Polisinrättningen i Helsingfors härad 5 606,10
27688: Helsingin yliopisto
27689: Helsingfors universitet 157768,05
27690: limatieteen laitos
27691: Meteorologiska institute! 2 985,30
27692: ltä-8uomen lääninhallitus
27693: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 111379,01
27694: Joensuun yliopisto
27695: Joensuu universitet 13 699,50
27696: Jyväskylän yliopisto
27697: Jyväskylä universitet 8 908,50
27698: Kansallisarkisto
27699: Arkivväsendet 11 016,75
27700: Kansanterveyslaitos
27701: Folkhälsoinstitutet 2 472,30
27702: Kasvinjalostuslaitos
27703: Växtförädlingsanstalten 2 651,27
27704: Kauppa- ja teollisuusministeriö
27705: Handels- och industriministeriet 20 015,00
27706: Keskusrikospoliisi
27707: Centralkriminalpolisen 7 925,83
27708: Kilpailuvirasto
27709: Konkurrensverket 19,70
27710: Kuluttajavirasto
27711: Konsumentverket 10 780,00
27712: Kuopion yliopisto
27713: Kuopio universitet 23198,30
27714: Kuvataideakatemia
27715: Bildkonstakademin 935,60
27716: Lapin lääninhallitus
27717: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 75 495,50
27718: Lapin yliopisto
27719: Lapplands universitet 5 658,10
27720: Valtion tasetilit 31.12.1997
27721: sivu
27722: Tili- Konto 6111 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 71
27723: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
27724:
27725:
27726: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
27727: Villmanstrands tekniska högskola 5 375,90
27728: Liikenneministeriö
27729: Trafikministeriet 3 237,20
27730: Liikkuva poliisi
27731: Rörliga polisen 2246,90
27732: Länsi-Suomen lääninhallitus
27733: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 272 243,01
27734: Länsstyrelsen i landskapet Åland
27735: Länsstyrelsen i landskapet Åland 10 736,00
27736: Lääkelaitos
27737: Läkemedelsverket 635,60
27738: Maa- ja metsätalousministeriö
27739: Jord- och skogsbruksministeriet 37764,75
27740: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
27741: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 13 997,06
27742: Maanmittauslaitos
27743: Lantmäteriverket 91 540,20
27744: Maatalouden tutkimuskeskus
27745: Lantbrukets forskningscentral 4 872,70
27746: Matkailun edistämiskeskus
27747: Centralen för turistfrämjande 70 524,64
27748: Merenkulkuhallitus
27749: Sjöfartsstyrelsen 140211,55
27750: Merentutkimuslaitos
27751: Havsforskningsinstitutet 18287,10
27752: Metsäntutkimuslaitos
27753: Skogsforskningsinstitutet 26 977,45
27754: Museovirasto
27755: Museiverket 6 588,50
27756: Oikeusministeriö
27757: Justitieministeriet 241 884,80
27758: Opetushallitus
27759: Utbildningsstyrelsen 29 220,82
27760: Opetusministeriö
27761: Undervisningsministeriet 6 896,69
27762: Oulun lääninhallitus
27763: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 90 650,31
27764: Oulun yliopisto
27765: Uleåborgs universitet 11 099,60
27766: Patentti- ja rekisterihallitus
27767: Patent- och registerstyrelsen 20 790,20
27768: Pelastusopisto
27769: Räddningsinstitutet 2 302,00
27770: Poliisikoulu
27771: Polisskolan 13 031,90
27772: Poliisin tekniikkakeskus
27773: Polisens teknikcentral 11 076,80
27774: Poliisiopisto
27775: Polisinstitutet 2 642,30
27776: Puolustushallinnon rakennuslaitos
27777: Försvarsförvaltningens byggverk 35150,20
27778: Puolustusministeriö
27779: Försvarsministeriet 2 232 264,75
27780: Valtion tasetilit 31.12.1997
27781: sivu
27782: Tili- Kanto 6111 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 72
27783:
27784: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
27785:
27786:
27787: Puolustusvoimat
27788: Försvarsmakten 799 279,20
27789: Rajavartiolaitos
27790: Gränsbevakningsväsendet 18 472,60
27791: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
27792: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 27 327,78
27793: Sibelius-akatemia
27794: Sibelius-akademin 5634,50
27795: Sisäasiainministeriö
27796: lnrikesministeriet 127,70
27797: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
27798: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 51 755,56
27799: Sosiaali- ja terveysministeriö
27800: Social- och hälsovårdsministeriet 5 794,40
27801: Suojelupoliisi
27802: Skyddspolisen 5424,10
27803: Suomenlinnan hoitokunta
27804: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 5007,80
27805: Svenska handelshögskolan
27806: Svenska handelshögskolan 13 542,05
27807: Säteilyturvakeskus
27808: Strålsäkerhetscentralen 1 887,45
27809: Taideteollinen korkeakoulu
27810: Konstindustriella högskolan 57379,80
27811: Tampereen teknillinen korkeakoulu
27812: Tammerfors tekniska högskola 12 433,90
27813: Tampereen yliopisto
27814: Tammerfors universitet 23 331,00
27815: Tasavallan presidentin kanslia
27816: Republikens presidents kansli 12916,80
27817: Teatterikorkeakoulu
27818: Teaterhögskolan 7 733,50
27819: Teknillinen korkeakoulu
27820: Tekniska högskolan 7746,70
27821: Teknologian kehittämiskeskus
27822: Teknologiska utvecklingscentralen 7 603,10
27823: Telehallintokeskus
27824: Teleförvaltningscentralen 29020,40
27825: Tielaitos
27826: Vägverket 48 831,40
27827: Tilastokeskus
27828: Statistikcentralen 4 737,80
27829: Tullihallitus
27830: Tullstyrelsen 1 292106,30
27831: Turun kauppakorkeakoulu
27832: Åbo handelshögskola 20958,65
27833: Turun yliopisto
27834: Åbo universitet 26333,10
27835: Työministeriö
27836: Arbetsministeriet 27 293,15
27837: Ulkoasiainministeriö
27838: Utrikesministeriet 5139049,84
27839: Ulkomaalaisvirasto
27840: Utlänningsverket 5 918,80
27841: Valtion tasetilit 31.12.1997
27842: sivu
27843: Tili- Kanto 6111 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 73
27844:
27845: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
27846:
27847:
27848: Vaasan yliopisto
27849: Vasa universitet 39887,20
27850: Valtiokonttori
27851: Statskontoret 552713,40
27852: Valtion kiinteistölaitos
27853: Statens fastighetsverket 852,10
27854: Valtion taidemuseo
27855: Statens konstmuseum 12 021,30
27856: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
27857: Statens ekonomiska forskningscentral 284,60
27858: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
27859: Statens tekniska forskningscentral 38470,90
27860: Valtioneuvoston kanslia
27861: Statsrådets kansli 1521,60
27862: Valtiontalouden tarkastusvirasto
27863: Statens revisionsverk 2189,50
27864: Valtiovarainministeriö
27865: Finansministeriet 1451,42
27866: Vankeinhoitolaitos
27867: Fångvårdsväsendet 330 029,65
27868: Verohallitus
27869: Skattestyrelsen 62120,66
27870: Väestörekisterikeskus
27871: Befolkningsregistercentralen 1341,70
27872: Ympäristöministeriö
27873: Miljöministeriet 61 825,58
27874: Åboakademi
27875: Åboakademi 30 707,70
27876:
27877:
27878: 612 POSTISIIRTOTULOTILIT
27879: POSTGIROINKOMSTKONTON 327 300,30
27880:
27881: 6121 Tiliviraston yleinen postisiirtotulotili
27882: Räkenskapsverkets allmänna postgiroinkomstkonto 64809,70
27883: Itä-Suomen lääninhallitus
27884: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 56197,30
27885: Lapin lääninhallitus
27886: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 169,90
27887: Länsi-Suomen lääninhallitus
27888: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 179,50
27889: Oulun lääninhallitus
27890: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 8263,00
27891:
27892: 6122 Tiliviraston muut postisiirtotulotilit
27893: Räkenskapsverkets övriga postgiroinkomstkonton 238224,60
27894: Itä-Suomen lääninhallitus
27895: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 30 652,40
27896: Länsi-Suomen lääninhallitus
27897: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 20 075,00
27898: Länsstyrelsen i landskapet Åland
27899: Länsstyrelsen i landskapet Åland 936,00
27900: Valtion tasetilit 31.12.1997
27901: sivu
27902: Tili- Konto 6122 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 74
27903:
27904: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
27905:
27906:
27907: Maa- ja metsätalousministeriö
27908: Jord- och skogsbruksministeriet 185105,00
27909: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
27910: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1 456,20
27911:
27912: 6123 Maksupisteen postisiirtotulotili
27913: Betalningspunktens postgiroinkomstkonto 24 266,00
27914: Oikeusministeriö
27915: Justitieministeriet 23 755,00
27916: Opetusministeriö
27917: Undervisningsministeriet 511,00
27918:
27919:
27920: 613 POSTISIIRTOMENOTILIT
27921: POSTGIROUTGIFTSKONTON 1 858178,83
27922:
27923: 6132 Tiliviraston muut postisiirtomenotilit
27924: Räkenskapsverkets övriga postgiroutgiftskonton 1 858178,83
27925: Puolustusministeriö
27926: Försvarsministeriet 1 858178,83
27927:
27928:
27929: 615 MUUT PANKKITILIT
27930: ÖVRIGA BANKKONTON 60 412 604,05
27931:
27932: 6151 Valtion shekkitili
27933: Statens checkkonto 29 000,00
27934: Valtiokonttori
27935: Statskontoret 29 000,00
27936:
27937: 6152 Ulkomaanvaluutan määräiset pankkitilit
27938: Utländska valutabelopps bankkonton 58 863 701 ,88
27939: Helsingin yliopisto
27940: Helsingfors universitet 1411 794,45
27941: limatieteen laitos
27942: Meteorologiska institute! 6 312,38
27943: Joensuun yliopisto
27944: Joensuu universitet 2566,34
27945: Liikenneministeriö
27946: Trafikministeriet 517 936,45
27947: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
27948: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 265 432,02
27949: Matkailun edistämiskeskus
27950: Centralen för turistfrämjande 3121 664,93
27951: Merentutkimuslaitos
27952: Havsforskningsinstitutet 1 037,81
27953: Puolustusministeriö
27954: Försvarsministeriet 670 927,77
27955: Sibelius-akatemia
27956: Sibelius-akademin 234157,74
27957: Valtion tasetilit 31.12.1997
27958: sivu
27959: Tili- Konto 6152 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 75
27960:
27961: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
27962:
27963:
27964: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
27965: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 1 269 515,83
27966: Svenska handelshögskolan
27967: Svenska handelshögskolan 38474,21
27968: Taideteollinen korkeakoulu
27969: Konstindustriella högskolan 641445,41
27970: Tampereen teknillinen korkeakoulu
27971: Tammerforstekniska högskola 394 796,68
27972: Tampereen yliopisto
27973: Tammerfors universitet 1 286 997,01
27974: Teknillinen korkeakoulu
27975: Tekniska högskolan 3 798 046,10
27976: Tullihallitus
27977: Tullstyrelsen 19 749,36
27978: Turun yliopisto
27979: Åbo universitet 240 486,38
27980: Ulkoasiainministeriö
27981: Utrikesministeriet 39 478103,03
27982: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
27983: Statens tekniska forskningscentral 4 786 097,57
27984: Åboakademi
27985: Åboakademi 678 160,41
27986:
27987: 6159 Muut pankkitilit
27988: Övriga bankkonton 1 577 902,17
27989: Opetusministeriö
27990: Undervisningsministeriet 628 676,45
27991: Teknologian kehHtämiskeskus
27992: Teknologiska utvecklingscentralen 949225,72
27993:
27994:
27995: 621 VARSINAISTEN SAATAVIEN TILIT
27996: ORDINARIE FORDRINGARS KONTON 1 654 995 723,67
27997:
27998: 6211 Tilisaatavien tili
27999: Kontofordringars kanto 972 754 170,54
28000: Ajoneuvohallintokeskus
28001: Fordonsförvaltningscentralen 8 269 586,87
28002: Asuntorahastovirasto
28003: Bostadsfondsverket 11200,00
28004: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
28005: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 5 359 323,96
28006: Etelä-Suomen lääninhallitus
28007: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 2 705 457,57
28008: Geologian tutkimuskeskus
28009: Geologiska forskningscentralen 5 012782,81
28010: Helsingin kauppakorkeakoulu
28011: Helsingfors handelshögskola 10 263 646,89
28012: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
28013: Polisinrättningen i Helsingfors härad 522143,80
28014: Helsingin yliopisto
28015: Helsingfors universitet 20 741 425,08
28016: Valtion tasetilit 31.12.1997
28017: sivu
28018: Tili- Konto 6211 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 76
28019:
28020: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28021:
28022:
28023: limatieteen laitos
28024: Meteorologiska institute! 7 681 302,61
28025: Itä-Suomen lääninhallitus
28026: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 1 630434,45
28027: Joensuun yliopisto
28028: Joensuu universitet 11 789 990,62
28029: Jyväskylän yliopisto
28030: Jyväskylä universitet 16 913 169,76
28031: Kansallisarkisto
28032: Arkivväsendet 399 609,91
28033: Kansanterveyslaitos
28034: Folkhälsoinstitutet 10 679 882,43
28035: Kasvinjalostuslaitos
28036: Växtförädlingsanstalten 1152 496,01
28037: Kauppa- ja teollisuusministeriö
28038: Handels- och industriministeriet 6 679 256,33
28039: Keskusrikospoliisi
28040: Centralkriminalpolisen 112163,32
28041: Kuluttajavirasto
28042: Konsumentverket 2 003993,92
28043: Kuopion yliopisto
28044: Kuopio universitet 10 203 972,40
28045: Kuvataideakatemia
28046: Bildkonstakademin 23 600,00
28047: Lapin lääninhallitus
28048: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 793 533,64
28049: Lapin yliopisto
28050: Lapplands universitet 6 184 518,72
28051: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
28052: Villmanstrands tekniska högskola 13 721 664,40
28053: Liikenneministeriö
28054: Trafikministeriet 208470,50
28055: Liikkuva poliisi
28056: Rörliga polisen 43127,00
28057: Länsi-Suomen lääninhallitus
28058: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 3168284,94
28059: Länsstyrelsen i landskapet Åland
28060: Länsstyrelsen i landskapet Åland 56117,68
28061: Lääkelaitos
28062: Läkemedelsverket 1 884 829,04
28063: Maa- ja metsätalousministeriö
28064: Jord- och skogsbruksministeriet 927041,90
28065: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
28066: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 6 596 068,92
28067: Maanmittauslaitos
28068: Lantmäteriverket 74 826 562,32
28069: Maatalouden tutkimuskeskus
28070: Lantbrukets forskningscentral 2267 807,25
28071: Matkailun edistämiskeskus
28072: Centralen för turistfrämjande 2 643097,92
28073: Merenkulkuhallitus
28074: Sjöfartsstyrelsen 52 919 956,98
28075: Merentutkimuslaitos
28076: Havsforskningsinstitutet 1 971 304,28
28077: Valtion tasetilit 31.12.1997
28078: sivu
28079: Tili - Kanto 6211 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 77
28080:
28081: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28082:
28083:
28084: Metsäntutkimuslaitos
28085: Skogsforskningsinstitutet 2040350,36
28086: Museovirasto
28087: Museiverket 1 059575,25
28088: Oikeusministeriö
28089: Justitieministeriet 11 91 0 339,08
28090: Opetushallitus
28091: Utbildningsstyrelsen 4 778138,66
28092: Opetusministeriö
28093: Undervisningsministeriet 865825,67
28094: Oulun lääninhallitus
28095: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1454615,11
28096: Oulun yliopisto
28097: Uleåborgs universitet 8 094591,48
28098: Patentti- ja rekisterihallitus
28099: Patent- och registerstyrelsen 1192 296,98
28100: Pelastusopisto
28101: Räddningsinstitutet 233211,10
28102: Poliisikoulu
28103: Polisskolan 673 955,62
28104: Poliisin tekniikkakeskus
28105: Polisens teknikcentral 4 326 027,50
28106: Poliisiopisto
28107: Polisinstitutet 141112,30
28108: Puolustushallinnon rakennuslaitos
28109: Försvarsförvaltningens byggverk 38 615 234,21
28110: Puolustusministeriö
28111: Försvarsministeriet 6 589685,00
28112: Puolustusvoimat
28113: Försvarsmakten 12 259 987,31
28114: Rajavartiolaitos
28115: Gränsbevakningsväsendet 1 482236,60
28116: Ratahallintokeskus
28117: Banförvaltningscentralen 18 907 680,51
28118: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
28119: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 2156535,41
28120: Sibelius-akatemia
28121: Sibelius-akademin 690247,68
28122: Siemenperunakeskus
28123: Centralen för utsädespotatis 2 654598,51
28124: Sisäasiainministeriö
28125: lnrikesministeriet 9229,40
28126: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
28127: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 37133 050,23
28128: Sosiaali- ja terveysministeriö
28129: Social- och hälsovårdsministeriet 25 694 348,64
28130: Suojelupoliisi
28131: Skyddspolisen 187332,13
28132: Suomen ympäristökeskus
28133: Finlands miljöcentral 3 149 997,32
28134: Suomen Akatemia
28135: Finlands Akademi 1602,90
28136: Suomenlinnan hoitokunta
28137: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 434604,79
28138: Valtion tasetilit 31.12.1997
28139: sivu
28140: Tili - Konto 6211 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 78
28141:
28142: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28143:
28144:
28145: Svenska handelshögskolan
28146: Svenska handelshögskolan 1 755 958,95
28147: Säteilyturvakeskus
28148: Strålsäkerhetscentralen 8440782,99
28149: Taideteollinen korkeakoulu
28150: Konstindustriella högskolan 3 197 767,86
28151: Tampereen teknillinen korkeakoulu
28152: Tammerforstekniska högskola 34 281 531,71
28153: Tampereen yliopisto
28154: Tammerfors universitet 12 956 631,43
28155: Teatterikorkeakoulu
28156: Teaterhögskolan 984 862,27
28157: Teknillinen korkeakoulu
28158: Tekniska högskolan 75 726 318,50
28159: Teknologian kehittämiskeskus
28160: Teknologiska utvecklingscentralen 781 596,62
28161: Telehallintokeskus
28162: Teleförvaltningscentralen 2 420252,82
28163: Tielaitos
28164: Vägverket 29 407 503,66
28165: Tilastokeskus
28166: Statistikcentralen 6 299 362,76
28167: Tullihallitus
28168: Tullstyrelsen 4 396 472,30
28169: Turun kauppakorkeakoulu
28170: Åbo handelshögskola 4 659 992,76
28171: Turun yliopisto
28172: Åbo universitet 27 505 747,13
28173: Turvatekniikan keskus
28174: Säkerhetsteknikcentralen 2 303 006,63
28175: Työministeriö
28176: Arbetsministeriet 2 579 569,78
28177: Ulkoasiainministeriö
28178: Utrikesministeriet 10 931 089,90
28179: Ulkomaalaisvirasto
28180: Utlänningsverket 391 816,00
28181: Vaasan yliopisto
28182: Vasa universitet 7 310 612,19
28183: Valtiokonttori
28184: Statskontoret 3 681299,95
28185: Valtion kiinteistölaitos
28186: Statens fastighetsverket 41 726161,56
28187: Valtion taidemuseo
28188: Statens konstmuseum 430 136,78
28189: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
28190: Statens ekonomiska forskningscentral 500 850,40
28191: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
28192: Statens tekniska forskningscentral 179 978 634,12
28193: Valtiovarainministeriö
28194: Finansministeriet 403 081,45
28195: Vankeinhoitolaitos
28196: Fångvårdsväsendet 5 481117,83
28197: Verohallitus
28198: Skattestyrelsen 2 758864,04
28199: Valtion tasetilit 31.12.1997
28200: sivu
28201: Tili- Konto 6211 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 79
28202: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28203:
28204:
28205: Väestörekisterikeskus
28206: Befolkningsregistercentralen 7 645540,45
28207: Ympäristöministeriö
28208: Miljöministeriet 2 498485,47
28209: Åboakademi
28210: Åboakademi 13 214 888,25
28211:
28212:
28213: 6212 Muiden saatavien tili
28214: övriga fordringars konto 599 383 904,13
28215: Asuntorahastovirasto
28216: Bostadsfondsverket 2 210,65
28217: Eduskunta
28218: Riksdagen 6 798,29
28219: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
28220: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 144 976,86
28221: Etelä-suomen lääninhallitus
28222: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 4 798173,07
28223: Geologian tutkimuskeskus
28224: Geologiska forskningscentralen 848588,66
28225: Helsingin kauppakorkeakoulu
28226: Helsingfors handelshögskola 1 204 394,01
28227: Helsingin yliopisto
28228: Helsingfors universitet 26148 781,74
28229: limatieteen laitos
28230: Meteorologiska institute! 212 926,01
28231: Itä-Suomen lääninhallitus
28232: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 492 799,46
28233: Joensuun yliopisto
28234: Joensuu universitet 412 776,67
28235: Jyväskylän yliopisto
28236: Jyväskylä universitet 1 087144,85
28237: Kansallisarkisto
28238: Arkivväsendet 141103,90
28239: Kansanterveyslaitos
28240: Folkhälsoinstitutet 458 938,00
28241: Kasvinjalostuslaitos
28242: Växtförädlingsanstalten 178 485,85
28243: Kauppa- ja teollisuusministeriö
28244: Handels- och industriministeriet 911 271,72
28245: Keskusrikospoliisi
28246: Centralkriminalpo Iisen 162805,03
28247: Kilpailuvirasto
28248: Konkurrensverket 66 445,00
28249: Kuluttajavirasto
28250: Konsumentverket 184 639,33
28251: Kuopion yliopisto
28252: Kuopio universitet 69115,44
28253: Kuvataideakatemia
28254: Bildkonstakademin 5 828,84
28255: Lapin lääninhallitus
28256: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 52 446,45
28257: Lapin yliopisto
28258: Lapplands universitet 41 209,26
28259: Valtion tasetilit 31.12.1997
28260: sivu
28261: Tili- Kanto 6212 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 80
28262: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
28263:
28264:
28265: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
28266: Villmanstrands tekniska högskola 2 534988,47
28267: Liikenneministeriö
28268: Trafikministeriet 962 894,66
28269: Liikkuva poliisi
28270: Rörliga polisen 1 425 000,25
28271: Länsi-Suomen lääninhallitus
28272: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 1 721 839,43
28273: Länsstyrelsen i landskapet Åland
28274: Länsstyrelsen i landskapet Åland 3 209,60
28275: Lääkelaitos
28276: Läkemedelsverket 448811,87
28277: Maa- ja metsätalousministeriö
28278: Jord- och skogsbruksministeriet 20 895 896,29
28279: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
28280: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1 630 388,14
28281: Maanmittauslaitos
28282: Lantmäteriverket 32985,45
28283: Maatalouden tutkimuskeskus
28284: Lantbrukets forskningscentral 2 972 020,02
28285: Matkailun edistämiskeskus
28286: Centralen för turistfrämjande 4 359108,39
28287: Merenkulkuhallitus
28288: Sjöfartsstyrelsen 2 213127,71
28289: Metsäntutkimuslaitos
28290: Skogsforskningsinstitutet 1 511 469,20
28291: Museovirasto
28292: Museiverket 307 486,51
28293: Oikeusministeriö
28294: Justitieministeriet 36 398 300,04
28295: Opetushallitus
28296: Utbildningsstyrelsen 15493741,72
28297: Opetusministeriö
28298: Undervisningsministeriet 376105 345,13
28299: Oulun lääninhallitus
28300: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 137 257,10
28301: Oulun yliopisto
28302: Uleåborgs universitet 13 861 517,98
28303: Patentti- ja rekisterihallitus
28304: Patent- och registerstyrelsen 478 807,71
28305: Poliisin tekniikkakeskus
28306: Polisens teknikcentral 1119,20
28307: Puolustushallinnon rakennuslaitos
28308: Försvarsförvaltningens byggverk 1 029,25
28309: Puolustusministeriö
28310: Försvarsministeriet 1317343,39
28311: Puolustusvoimat
28312: Försvarsmakten 25 989 595,04
28313: Rajavartiolaitos
28314: Gränsbevakningsväsendet 23 042,71
28315: Ratahallintokeskus
28316: Banförvaltningscentralen 12741,70
28317: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
28318: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 63 213,94
28319: Valtion tasetilit 31.12.1997
28320: sivu
28321: Tili- Konto 6212 Statens bal anskonton 31.12.1997 sida 81
28322:
28323: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28324:
28325:
28326: Sibelius-akatemia
28327: Sibelius-akademin 609057,44
28328: Sisäasiainministeriö
28329: lnrikesministeriet 2250219,26
28330: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
28331: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 1 070440,24
28332: Sosiaali- ja terveysministeriö
28333: Social- och hälsovårdsministeriet 12513003,11
28334: Suojelupoliisi
28335: Skyddspolisen 15 720,70
28336: Suomen ympäristökeskus
28337: Finlands miljöcentral 7 142 398,13
28338: Suomen Akatemia
28339: Finlands Akademi 3 425 411,67
28340: Suomenlinnan hoitokunta
28341: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 28 785,54
28342: Svenska handelshögskolan
28343: Svenska handelshögskolan 122247,35
28344: Säteilyturvakeskus
28345: Strålsäkerhetscentralen 120149,96
28346: Taideteollinen korkeakoulu
28347: Konstindustriella högskolan 1 453,34
28348: Tampereen teknillinen korkeakoulu
28349: Tammerforstekniska högskola 148 939,63
28350: Tampereen yliopisto
28351: Tammerfors universitet 2273161,73
28352: Tasavallan presidentin kanslia
28353: Republikens presidents kansli 20836,05
28354: Teatterikorkeakoulu
28355: Teaterhögskolan 273284,81
28356: Teknologian kehittämiskeskus
28357: Teknologiska utvecklingscentralen 288679,20
28358: Telehallintokeskus
28359: Teleförvaltningscentralen 41 871,30
28360: Tielaitos
28361: Vägverket 4124884,62
28362: Tilastokeskus
28363: Statistikcentralen 485325,06
28364: Tullihallitus
28365: Tullstyrelsen 4186911,17
28366: Turun kauppakorkeakoulu
28367: Åbo handelshögskola 1443,30
28368: Turun yliopisto
28369: Åbo universitet 314057,24
28370: Turvatekniikan keskus
28371: Säkerhetsteknikcentralen 38668,33
28372: Työministeriö
28373: Arbetsministeriet 1 657 705,88
28374: Ulkoasiainministeriö
28375: Utrikesministeriet 12 012 363,60
28376: Ulkomaalaisvirasto
28377: Utlänningsverket 68 204,71
28378: Vaasan yliopisto
28379: Vasa universitet 597 948,78
28380: Valtion tasetilit 31.12.1997
28381: sivu
28382: Tili - Kanto 6212 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 82
28383:
28384: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28385:
28386:
28387: Valtiokonttori
28388: Statskontoret 876 618,61
28389: Valtion kiinteistölaitos
28390: Statens fastighetsverket 15139342,10
28391: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
28392: Statens ekonomiska forskningscentral 31 386,00
28393: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
28394: Statens tekniska forskningscentral 265 270,28
28395: Valtioneuvoston kanslia
28396: Statsrådets kansli 48974,88
28397: Valtiontalouden tarkastusvirasto
28398: Statens revisionsverk 6 025,00
28399: Valtiovarainministeriö
28400: Finansministeriet 471 322,00
28401: Vankeinhoitolaitos
28402: Fångvårdsväsendet 247 603,59
28403: Verohallitus
28404: Skattestyrelsen 4170836,15
28405: Väestörekisterikeskus
28406: Befolkningsregistercentralen 489 916,42
28407: Ympäristöministeriö
28408: Miljöministeriet 2 251 947,73
28409: Åboakademi
28410: Åboakademi 4 736 559,79
28411:
28412: 6213 Tullisaatavien tili
28413: Tullfordringars konto 82 857 649,00
28414: Tullihallitus
28415: Tullstyrelsen 82 857 649,00
28416:
28417:
28418: 622 ANNEITUJEN ENNAKKOJEN TILIT
28419: UTGIVNA FÖRSKOTIS KONTON 235 709 579,73
28420:
28421: 6221 Annettujen hankintaennakkojen tili
28422: Utgivna leveransförskotts konto 29 208 569,62
28423: Geologian tutkimuskeskus
28424: Geologiska forskningscentralen 6 640,89
28425: Helsingin kauppakorkeakoulu
28426: Helsingfors handelshögskola 38624,34
28427: limatieteen laitos
28428: Meteorologiska institute! 14560,00
28429: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
28430: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 48 800,00
28431: Merenkulkuhallitus
28432: Sjöfartsstyrelsen 374 405,90
28433: Rajavartiolartos
28434: Gränsbevakningsväsendet 8 804408,04
28435: Ratahallintokeskus
28436: Banförvaltningscentralen 15 669 519,93
28437: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
28438: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 226 978,70
28439: Valtion tasetilit 31.12.1997
28440: sivu
28441: Tili - Konto 6221 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 83
28442: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28443:
28444:
28445: Tampereen teknillinen korkeakoulu
28446: Tammerfors tekniska högskola 62650,00
28447: Teatterikorkeakoulu
28448: Teaterhögskolan 3 263,92
28449: Tielaitos
28450: Vägverket 403 000,00
28451: Turun yliopisto
28452: Åbo universitet 28527,80
28453: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
28454: Statens tekniska forskningscentral 3 048121,14
28455: Verohallitus
28456: Skattestyrelsen 479 068,96
28457:
28458:
28459: 6222 Matkaennakkojen tili
28460: Reseförskotts konto 4 178 748,31
28461: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
28462: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 2 300,00
28463: Etelä-Suomen lääninhallitus
28464: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 31 834,72
28465: Geologian tutkimuskeskus
28466: Geologiska forskningscentralen 641,65
28467: Helsingin kauppakorkeakoulu
28468: Helsingfors handelshögskola 15 355,87
28469: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
28470: Polisinrättningen i Helsingfors härad 722,90
28471: Helsingin yliopisto
28472: Helsingfors universitet 281645,02
28473: limatieteen laitos
28474: Meteorologiska institute! 23 000,00
28475: Itä-Suomen lääninhallitus
28476: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 47 255,60
28477: Joensuun yliopisto
28478: Joensuu universitet 23 800,66
28479: Jyväskylän yliopisto
28480: Jyväskylä universitet 242121,83
28481: Kansanterveysla~os
28482: Folkhälsoinstitutet 22 433,95
28483: Kauppa- ja teollisuusministeriö
28484: Handels- och industriministeriet 130144,87
28485: Keskusrikospoliisi
28486: Centralkriminalpolisen 14 038,97
28487: Kuluttajavirasto
28488: Konsumentverket 9193,78
28489: Kuopion yliopisto
28490: Kuopio universitet 66 446,55
28491: Lapin lääninhall~us
28492: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 27169,92
28493: Lapin yliopisto
28494: Lapplands universitet 48592,00
28495: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
28496: Villmanstrands tekniska högskola 11008,00
28497: Liikenneministeriö
28498: Trafikministeriet 4 714,20
28499: Valtion tasetilit 31.12.1997
28500: sivu
28501: Tili - Kanto 6222 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 84
28502:
28503: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28504:
28505:
28506: Liikkuva po Iiisi
28507: Rörliga polisen 850,00
28508: Länsi-Suomen lääninhallitus
28509: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 42923,74
28510: Maa- ja metsätalousministeriö
28511: Jord- och skogsbruksministeriet 132 384,61
28512: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
28513: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 5292,50
28514: Maatalouden tutkimuskeskus
28515: Lantbrukets forskningscentral 5176,00
28516: Matkailun edistämiskeskus
28517: Centralen för turistlrämjande 40830,89
28518: Merenkulkuhallitus
28519: Sjöfartsstyrelsen 7 100,00
28520: Merentutkimuslaitos
28521: Havsforskningsinstitutet 180 600,00
28522: Metsäntutkimuslaitos
28523: Skogsforskningsinstitutet 25316,50
28524: Oikeusministeriö
28525: Justitieministeriet 3 246,79
28526: Opetushallitus
28527: Utbildningsstyrelsen 20 761,05
28528: Opetusministeriö
28529: Undervisningsministeriet 57 649,95
28530: Oulun lääninhallitus
28531: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 92420,67
28532: Oulun yliopisto
28533: Uleåborgs universitet 93395,60
28534: Poliisin tekniikkakeskus
28535: Polisens teknikcentral 0,80
28536: Puolustushallinnon rakennuslaitos
28537: Försvarsförvaltningens byggverk 290,00
28538: Puolustusministeriö
28539: Försvarsministeriet 6000,00
28540: Puolustusvoimat
28541: Försvarsmakten 593 551,49
28542: Rajavartiolaitos
28543: Gränsbevakningsväsendet 3558,64
28544: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
28545: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 6625,80
28546: Sibelius-akatemia
28547: Sibelius-akademin 46230,00
28548: Sisäasiainministeriö
28549: lnrikesministeriet 7190,00
28550: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
28551: Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård. 84922,45
28552: Sosiaali- ja terveysministeriö
28553: Social- och hälsovårdsministeriet 67 895,10
28554: Suomen ympäristökeskus
28555: Finlands miljöcentral 8641,22
28556: Suomen Akatemia
28557: Finlands Akademi 56455,82
28558: Svenska handelshögskolan
28559: Svenska handelshögskolan 9 807,16
28560: Valtion tasetilit 31.12.1997
28561: sivu
28562: Tili - Konto 6222 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 85
28563:
28564: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28565:
28566:
28567: Säteilyturvakeskus
28568: Strålsäkerhetscentralen 227,14
28569: Taideteollinen korkeakoulu
28570: Konstindustriella högskolan 11 309,64
28571: Tampereen teknillinen korkeakoulu
28572: Tammerfors tekniska högskola 81483,40
28573: Tampereen yliopisto
28574: Tammerfors universitet 15 800,00
28575: Teatterikorkeakoulu
28576: Teaterhögskolan 8032,04
28577: Teknillinen korkeakoulu
28578: Tekniska högskolan 81835,55
28579: Teknologian kehittämiskeskus
28580: Teknologiska utvecklingscentralen 166 724,00
28581: Telehallintokeskus
28582: Teleförvaltningscentralen 10363,13
28583: Tielaitos
28584: Vägverket 248247,30
28585: Tilastokeskus
28586: Statistikcentralen 24500,00
28587: Tullihallitus
28588: Tullstyrelsen 34378,00
28589: Turun kauppakorkeakoulu
28590: Åbo handelshögskola 26565,00
28591: Turun yliopisto
28592: Åbo universitet 109611,83
28593: Turvatekniikan keskus
28594: Säkerhetsteknikcentralen 3 192,79
28595: Työministeriö
28596: Arbetsministeriet 106274,20
28597: Ulkoasiainministeriö
28598: Utrikesministeriet 277624,55
28599: Ulkomaalaisvirasto
28600: Utlänningsverket 2800,00
28601: Vaasan yliopisto
28602: Vasa universitet 2 219,70
28603: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
28604: Statens ekonomiska forskningscentral 15888,00
28605: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
28606: Statens tekniska forskningscentral 57 259,18
28607: Valtiovarainministeriö
28608: Finansministeriet 4907,23
28609: Vankainhoito laitos
28610: Fångvårdsväsendet 10592,60
28611: Verohallitus
28612: Skattestyrelsen 236262,01
28613: Ympäristöministeriö
28614: Miljöministeriet 45447,43
28615: Åboakademi
28616: Åboakademi 23 744,26
28617:
28618: 6223 Muiden annettujen annakkojen tili
28619: Övriga utgivna förskotts konto 202 322 261,80
28620: Valtion tasetilit 31.12.1997
28621: sivu
28622: Tili - Konto 6223 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 86
28623: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
28624:
28625:
28626: Eduskunta
28627: Riksdagen 52 736,00
28628: Geologian tutkimuskeskus
28629: Geologiska forskningscentralen 16149,26
28630: Helsingin kauppakorkeakoulu
28631: Helsingfors handelshögskola 3 854,00
28632: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
28633: Polisinrättningen i Helsingfors härad 3 355,60
28634: Helsingin yliopisto
28635: Helsingfors universitet 200 554,36
28636: Itä-Suomen lääninhallitus
28637: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 53 088,50
28638: Jyväskylän yliopisto
28639: Jyväskylä universitet 501,60
28640: Kansanterveyslaitos
28641: Folkhälsoinstitutet 1 509,70
28642: Keskusrikospoliisi
28643: Centralkriminalpolisen 55 655,32
28644: Kuluttajavirasto
28645: Konsumentverket 309,00
28646: Kuopion yliopisto
28647: Kuopio universitet 2 905,50
28648: Kuvataideakatemia
28649: Bildkonstakademin 65,90
28650: Liikenneministeriö
28651: Trafikministeriet 1 500 835,87
28652: Länsstyrelsen i landskapet Åland
28653: Länsstyrelsen i landskapet Åland 800,00
28654: Maa- ja metsätalousministeriö
28655: Jord- och skogsbruksministeriet 76 964 466,74
28656: Maanmittauslaitos
28657: Lantmäteriverket 43 087,72
28658: Maatalouden tutkimuskeskus
28659: Lantbrukets forskningscentral 98 997,56
28660: Matkailun edistämiskeskus
28661: Centralen för turistfrämjande 1 666 068,41
28662: Merenkulkuhallitus
28663: Sjöfartsstyrelsen 7 997,99
28664: Metsäntutkimuslaitos
28665: Skogsforskningsinstitutet 6 931,04
28666: Oikeusministeriö
28667: Justitieministeriet 121 545,79
28668: Opetushallitus
28669: Utbildningsstyrelsen 61392,11
28670: Puolustushallinnon rakennuslaitos
28671: Försvarsförvaltningens byggverk 14029,54
28672: Puolustusvoimat
28673: Försvarsmakten 94 571,30
28674: Rajavartiolaitos
28675: Gränsbevakningsväsendet 3 036,10
28676: Sibelius-akatemia
28677: Sibelius-akademin 920,60
28678: Sosiaali- ja terveysministeriö
28679: Social- och hälsovårdsministeriet 16 273,65
28680: Valtion tasetilit 31.12.1997
28681: sivu
28682: Tili - Konto 6223 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 87
28683:
28684: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
28685:
28686:
28687: Suomen ympäristökeskus
28688: Finlands miljöcentral 1133 324,74
28689: Suomen Akatemia
28690: Finlands Akademi 810545,06
28691: Säteilyturvakeskus
28692: Strålsäkerhetscentralen 4135,61
28693: Tampereen yliopisto
28694: Tammerfors universitet 9 367,25
28695: Teatterikorkeakoulu
28696: Teaterhögskolan 13 750,00
28697: Teknologian kehntämiskeskus
28698: Teknologiska utvecklingscentralen 1 085 103,98
28699: Tielaitos
28700: Vägverket 2344245,88
28701: Tilastokeskus
28702: Statistikcentralen 60 525,90
28703: Tullihannus
28704: Tullstyrelsen 131 914,30
28705: Turun yliopisto
28706: Åbo universitet 68125,38
28707: Turvatekniikan keskus
28708: Säkerhetsteknikcentralen 18094,90
28709: Työministeriö
28710: Arbetsministeriet 1209,91
28711: Ulkoasiainministeriö
28712: Utrikesministeriet 21 345 144,29
28713: Valtiokonttori
28714: Statskontoret 94104413,11
28715: Valtiovarainministeriö
28716: Finansministeriet 15 838,44
28717: Vankeinhoitolaitos
28718: Fångvårdsväsendet 129 556,16
28719: Verohallitus
28720: Skattestyrelsen 64 800,00
28721: Ympäristöministeriö
28722: Miljöministeriet 70,31
28723: Åboakademi
28724: Åboakademi 6 453,40
28725:
28726:
28727: 623 TILITYSTÄ VASTAAN ANNETTUJEN VAROJEN TILIT
28728: MOT REDOVISNING UTGIVNA MEDELS KONTON 443 563 139,06
28729:
28730: 6231 Annettujen etukäteisvarojen tili
28731: Utgivna försträckningsmedels konto 443 294 643,46
28732: Eduskunta
28733: Riksdagen 49 350,00
28734: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
28735: Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel 3 956,80
28736: Etelä-suomen lääninhallitus
28737: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 32459,25
28738: Itä-Suomen lääninhallitus
28739: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 15 725,00
28740: Valtion tasetilit 31.12.1997
28741: sivu
28742: Tili- Konto 6231 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 88
28743: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28744:
28745:
28746: Joensuun yliopisto
28747: Joensuu universitet 250299,78
28748: Kansanterveyslaitos
28749: Folkhälsoinstitutet 4193,89
28750: Kauppa- ja teollisuusministeriö
28751: Handels- och industriministeriet 2 974,70
28752: Kuluttajavirasto
28753: Konsumentverket 5394,40
28754: Kuvataideakatemia
28755: Bildkonstakademin 474,00
28756: Lapin lääninhallitus
28757: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 86 538,93
28758: Lapin yliopisto
28759: Lapplands universitet 950,20
28760: Maa- ja metsätalousministeriö
28761: Jord- och skogsbruksministeriet 9 062129,04
28762: Maatalouden tutkimuskeskus
28763: Lantbrukets forskningscentral 7606,90
28764: Merenkulkuhallitus
28765: Sjöfartsstyrelsen 13 510,00
28766: Museovirasto
28767: Museiverket 11010,00
28768: Oikeusministeriö
28769: Justitieministeriet 13 619,23
28770: Opetusministeriö
28771: Undervisningsministeriet 387 710 336,14
28772: Oulun lääninhallitus
28773: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 465,00
28774: Puolustusministeriö
28775: Försvarsministeriet 48472,02
28776: Puolustusvoimat
28777: Försvarsmakten 479987,48
28778: Rajavartiolaitos
28779: Gränsbevakningsväsendet 19 000,00
28780: Ratahallintokeskus
28781: Banförvaltningscentralen 2965,00
28782: Siemenperunakeskus
28783: Centralen för utsädespotatis 182,40
28784: Sisäasiainministeriö
28785: lnrikesministeriet 11938,15
28786: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
28787: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 1 573 356,35
28788: Sosiaali- ja terveysministeriö
28789: Social- och hälsovårdsministeriet 43 153 325,65
28790: Suojelupoliisi
28791: Skyddspolisen 44100,00
28792: Svenska handelshögskolan
28793: Svenska handelshögskolan 10 278,91
28794: Taideteollinen korkeakoulu
28795: Konstindustriella högskolan 26094,00
28796: Teknologian kehittämiskeskus
28797: Teknologiska utvecklingscentralen 2589,20
28798: Tielaitos
28799: Vägverket 415 081,80
28800: Valtion tasetilit 31.12.1997
28801: sivu
28802: Tili- Kanto 6231 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 89
28803:
28804: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28805:
28806:
28807: Työministeriö
28808: Arbetsministeriet 150338,65
28809: Valtiokonttori
28810: Statskontoret 16500,00
28811: Valtion kiinteistölaitos
28812: Statens fastighetsverket 11 592,00
28813: Valtion teknUiinen tutkimuskeskus
28814: Statens tekniska forskningscentral 40500,00
28815: Valtioneuvoston kanslia
28816: Statsrådets kansli 6 738,59
28817: Vankeinhoitolaitos
28818: Fångvårdsväsendet 10 610,00
28819:
28820: 6232 f:.!!uut tilitystä vastaan annetut varat
28821: Ovriga mot redovisning utgivna medels konto 268495,60
28822: Helsingin kauppakorkeakoulu
28823: Helsingfors handelshögskola 13131,00
28824: Työministeriö
28825: Arbetsministeriet 156 907,33
28826: Ympäristöministeriö
28827: Miljöministeriet 98457,27
28828:
28829:
28830: 624 BUDJETOIMA ITOMIEN SIJOITUSTEN TILIT
28831: OBUDGETERADE PLACERINGARS KONTON 33791637924,18
28832:
28833: 6241 Valtion saatavatili Postipankki Oy:ssä
28834: Statens konto för kontofordringar i Postbanken Ab 2 564 275 316,73
28835: Valtiokonttori
28836: Statskontoret 2 564 275 316,73
28837:
28838: 6242 Markkatalletusten tili
28839: Markdepositioners konto 24 743 699146,15
28840: Valtiokonttori
28841: Statskontoret 24 743 699 146,15
28842:
28843: 6243 Valuuttatalletusten tili
28844: Valutadepositioners konto 6 479 496 861,30
28845: Valtiokonttori
28846: Statskontoret 6479496861,30
28847:
28848: 6245 Annettujen luottojen tili
28849: Utgivna krediters konto 4 166 600,00
28850: Valtiokonttori
28851: Statskontoret 4 166 600,00
28852:
28853:
28854: 631 VARASTOTILIT
28855: LAGERKONTON 38 133 862,15
28856: Valtion tasetilit 31.12.1997
28857: sivu
28858: Tili- Kanto 6310 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 90
28859:
28860: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28861:
28862:
28863: 6310 Varastotili
28864: Lagerkonto 38133 862,15
28865: Puolustusvoimat
28866: Försvarsmakten 33 916 397,07
28867: Vankeinhoitolaitos
28868: Fångvårdsväsendet 4 217 465,08
28869:
28870:
28871: 651 VARSINAISTEN VELKOJEN TILIT
28872: ORDINARIE SKULDERS KONTON 4 334183 782,19
28873:
28874: 6511 Tilivelkojen tili
28875: Kontoskulders konto 2 474 357125,11
28876: Ajoneuvohallintokeskus
28877: Fordonsförvaltningscentralen 11 801 802,77
28878: Asuntorahastovirasto
28879: Bostadsfondsverket 270 966,87
28880: Eduskunta
28881: Riksdagen 4 638 086,29
28882: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
28883: Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel 67 592,87
28884: Etelä-Suomen lääninhallitus
28885: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 42 210 730,42
28886: Geologian tutkimuskeskus
28887: Geologiska forskningscentralen 5129249,58
28888: Helsingin kauppakorkeakoulu
28889: Helsingfors handelshögskola 3 896 083,90
28890: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
28891: Polisinrättningen i Helsingfors härad 11197 725,59
28892: Helsingin yliopisto
28893: Helsingfors universitet 54 924 034,46
28894: limatieteen laitos
28895: Meteorologiska institutet 127671,84
28896: Itä-Suomen lääninhallitus
28897: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 25 048161,63
28898: Joensuun yliopisto
28899: Joensuu universitet 13 943 969,48
28900: Jyväskylän yliopisto
28901: Jyväskylä universitet 11 703 507,81
28902: Kansallisarkisto
28903: Arkivväsendet 686 839,74
28904: Kansanterveyslaitos
28905: Folkhälsoinstitutet 10 007 078,57
28906: Kasvinjalostuslaitos
28907: Växtförädlingsanstalten 3 271 766,64
28908: Kauppa- ja teollisuusministeriö
28909: Handels- och industriministeriet 36 921173,23
28910: Keskusrikospoliisi
28911: Centralkriminalpolisen 1851837,11
28912: Kuluttajavirasto
28913: Konsumentverket 1 476 810,53
28914: Kuopion yliopisto
28915: Kuopio universitet 5 377 346,23
28916: Valtion tasetilit 31.12.1997
28917: sivu
28918: Tili- Konto 6511 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 91
28919: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28920:
28921:
28922: Kuvataideakatemia
28923: Bildkonstakademin 280 048,09
28924: Lapin lääninhallitus
28925: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 6 583 299,32
28926: Lapin yliopisto
28927: Lapplands universitet 4 140 910,93
28928: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
28929: Villmanstrands tekniska högskola 11 949 307,94
28930: Liikenneministeriö
28931: Trafikministeriet 13 242 688,15
28932: Liikkuva poliisi
28933: Rörliga polisen 3 023 944,22
28934: Länsi-Suomen lääninhallitus
28935: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 48 885 952,88
28936: Länsstyrelsen i landskapet ~land
28937: Länsstyrelsen i landskapet Aland 110 342,39
28938: Lääkelaitos
28939: Läkemedelsverket 3 485 093,18
28940: Maa- ja metsätalousministeriö
28941: Jord- och skogsbruksministeriet 139413001,18
28942: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
28943: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 6 808 235,36
28944: Maanmittauslaitos
28945: Lantmäteriverket 6 049 591,17
28946: Maatalouden tutkimuskeskus
28947: Lantbrukets forskningscentral 4 333 231,60
28948: Matkailun edistämiskeskus
28949: Centralen för turistfrämjande 21 902,89
28950: Merenkulkuhallitus
28951: Sjöfartsstyrelsen 39 794 586,05
28952: Merentutkimuslaitos
28953: Havsforskningsinstitutet 2 119 693,97
28954: Metsäntutkimuslaitos
28955: Skogsforskningsinstitutet 1 366 889,20
28956: Oikeusministeriö
28957: Justitieministeriet 39 922 067,42
28958: Opetushallitus
28959: Utbildningsstyrelsen 63 705 070,85
28960: Opetusministeriö
28961: Undervisningsministeriet 86 998 762,52
28962: Oulun lääninhallitus
28963: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 11 679 738,56
28964: Oulun yliopisto
28965: Uleåborgs universitet 23 442 341 ,26
28966: Patentti- ja rekisterihallitus
28967: Patent- och registerstyrelsen 10 430 042,13
28968: Pelastusopisto
28969: Räddningsinstitutet 3 455 244,74
28970: Poliisikoulu
28971: Polisskolan 2 531132,40
28972: Poliisin tekniikkakeskus
28973: Polisens teknikcentral 870 585,71
28974: Poliisiopisto
28975: Polisinstitutet 345 246,71
28976: Valtion tasetilit 31.12.1997
28977: sivu
28978: Tili- Kanto 6511 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 92
28979:
28980: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
28981:
28982:
28983: Puolustushallinnon rakennuslaitos
28984: Försvarsförvaltningens byggverk 61 620 890,39
28985: Puolustusministeriö
28986: Försvarsministeriet 10 845 439,07
28987: Puolustusvoimat
28988: Försvarsmakten 198 210 794,76
28989: Rajavartiolaitos
28990: Gränsbevakningsväsendet 1835532,62
28991: Ratahallintokeskus
28992: Banförvaltningscentralen 430154584,77
28993: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
28994: Vili- och fiskeriforskningsinstitutet 126 405,59
28995: Sibelius-akatemia
28996: Sibelius-akademin 1 870 868,57
28997: Siemenperunakeskus
28998: Centralen för utsädespotatis 331 797,90
28999: Sisäasiainministeriö
29000: lnrikesministeriet 24 723 116,27
29001: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
29002: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 12 305 616,24
29003: Sosiaali- ja terveysministeriö
29004: Social- och hälsovårdsministeriet 27 419 880,33
29005: Suojelupoliisi
29006: Skyddspolisen 1101 843,51
29007: Suomen ympäristökeskus
29008: Finlands miljöcentral 10 349 767,11
29009: Suomen Akatemia
29010: Finlands Akademi 1399530,96
29011: Suomenlinnan hoitokunta
29012: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 2905036,82
29013: Svenska handelshögskolan
29014: Svenska handelshögskolan 1177 408,99
29015: Säteilyturvakeskus
29016: Strålsäkerhetscentralen 8813 752,92
29017: Taideteollinen korkeakoulu
29018: Konstindustriella högskolan 3172811,83
29019: Tampereen teknillinen korkeakoulu
29020: Tammerforstekniska högskola 10 706 264,75
29021: Tampereen yliopisto
29022: Tamrnerfors universitet 16320751,75
29023: Tasavallan presidentin kanslia
29024: Republikens presidents kansli 2607334,66
29025: Teatterikorkeakoulu
29026: Teaterhögskolan 2 936 659,71
29027: Teknillinen korkeakoulu
29028: Tekniska högskolan 28 485 674,37
29029: Teknologian kehittämiskeskus
29030: Teknologiska utvecklingscentralen 3595 704,08
29031: Telehallintokeskus
29032: Teleförvaltningscentralen 3505 714,26
29033: Tielaitos
29034: Vägverket 195 985 020,44
29035: Tilastokeskus
29036: Statistikcentralen 9688311,74
29037: Valtion tasetilit 31.12.1997
29038: sivu
29039: Tili- Kanto 6511 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 93
29040:
29041: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29042:
29043:
29044: TullihaiiHus
29045: Tullstyrelsen 35 682 820,15
29046: Turun kauppakorkeakoulu
29047: Åbo handelshögskola 1 783144,09
29048: Turun yliopisto
29049: Åbo universitet 24 172 758,90
29050: Turvatekniikan keskus
29051: Säkerhetsteknikcentralen 6 655063,80
29052: Työministeriö
29053: Arbetsministeriet 209 850 688,57
29054: Ulkoasiainministeriö
29055: Utrikesministeriet 70 472 645,45
29056: Ulkornaalaisvirasto
29057: Utlänningsverket 692885,81
29058: Vaasan yliopisto
29059: Vasa universHet 3042543,09
29060: Valtiokonttori
29061: Statskontoret 9 871 651,09
29062: Valtion kiinteistölaitos
29063: Statens fastighetsverket 68 687 550,92
29064: Valtion taidemuseo
29065: Statens konstmuseum 1 965 716,96
29066: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
29067: Statens ekonomiska forskningscentral 554998,95
29068: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
29069: Statens tekniska forskningscentral 44 028 842,55
29070: Valtioneuvoston kanslia
29071: Statsrådets kansli 7528384,02
29072: Valtiontalouden tarkastusvirasto
29073: Statens revisionsverk 527 385,60
29074: Valtiovarainministeriö
29075: Finansministeriet 12 170 180,73
29076: Vankeinhoilolaitos
29077: Fångvårdsväsendet 29 578 542,54
29078: Verohallitus
29079: Skattestyrelsen 64181 796,30
29080: Väestörekisterikeskus
29081: Befolkningsregistercentralen 6 940 108,43
29082: Ympäristöministeriö
29083: Miljöministeriet 16 584 805,30
29084: Åboakademi
29085: Åboakademi 7690516,85
29086:
29087: 6512 ~uiden velkojen tili
29088: Ovriga skulders konto 1 859 826 657.08
29089: Asuntorahastovirasto
29090: Bostadsfondsverket 4045,50
29091: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
29092: Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel 49733,70
29093: Etelä-5uomen lääninhallitus
29094: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 290546,01
29095: Geologian tutkimuskeskus
29096: Geologiska forskningscentralen 26682,90
29097: Valtion tasetilit 31.12.1997
29098: sivu
29099: Tili- Konto 6512 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 94
29100:
29101: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29102:
29103:
29104: Helsingin kauppakorkeakoulu
29105: Helsingfors handelshögskola 203 917,75
29106: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
29107: Polisinrättningen i Helsingfors härad 3 706195,53
29108: Helsingin yliopisto
29109: Helsingfors universitet 14 207 715,39
29110: ilmatieteen laitos
29111: Meteorologiska institute! 3 942 617,53
29112: Itä-Suomen lääninhallitus
29113: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 23 085,21
29114: Jyväskylän yliopisto
29115: Jyväskylä universitet 2804,20
29116: Kansallisarkisto
29117: Arkiwäsendet 28550,00
29118: Kansanterveyslaitos
29119: Folkhälsoinstitutet 1 593 288,26
29120: Kauppa- ja teollisuusministeriö
29121: Handels- och industriministeriet 74 692,00
29122: Kuluttajavirasto
29123: Konsumentverket 1129,00
29124: Kuvataideakatemia
29125: Bildkonstakademin 58828,86
29126: Lapin lääninhallitus
29127: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 33 451,39
29128: Lapin yliopisto
29129: Lapplands universitet 591 657,93
29130: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
29131: Villmanstrands tekniska högskola 5867537,12
29132: Liikenneministeriö
29133: Trafikministeriet 10 396 390,96
29134: Länsi-Suomen lääninhallitus
29135: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 142 029,71
29136: Länsstyrelsen i landskapet Åland
29137: Länsstyrelsen i landskapet Åland 5,50
29138: Maa- ja metsätalousministeriö
29139: Jord- och skogsbruksministeriet 585 783,65
29140: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
29141: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 248320,10
29142: Maanmittauslaitos
29143: Lantmäteriverket 3 966 901,96
29144: Maatalouden tutkimuskeskus
29145: Lantbrukets forskningscentral 33 103,27
29146: Matkailun edistämiskeskus
29147: Centralen för turistfrämjande 922 960,24
29148: Merenkulkuhallitus
29149: Sjöfartsstyrelsen 4 773 307,43
29150: Metsäntutkimuslaitos
29151: Skogsforskningsinstitutet 2 793,06
29152: Museovirasto
29153: Museiverket 4062 343,66
29154: Oikeusministeriö
29155: Justitieministeriet 719103,91
29156: Opetushallitus
29157: Utbildningsstyrelsen 483 606,89
29158: Valtion tasetilit 31.12.1997
29159: sivu
29160: Tili - Konto 6512 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 95
29161:
29162: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva
29163:
29164:
29165: Opetusministeriö
29166: Undervisningsministeriet 120 476 496,83
29167: Oulun lääninhallitus
29168: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 20 750,14
29169: Oulun yliopisto
29170: Uleåborgs universitet 51234,20
29171: Patentti- ja rekisterihallitus
29172: Patent- och registerstyrelsen 429 646,00
29173: Poliisin tekniikkakeskus
29174: Polisens teknikcentral 657 776,02
29175: Puolustusministeriö
29176: Försvarsministeriet 292064,25
29177: Puolustusvoimat
29178: Försvarsmakten 21 150 590,83
29179: Rajavartiolaitos
29180: Gränsbevakningsväsendet 28 246 490,57
29181: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
29182: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 968648,26
29183: Sibelius-akatemia
29184: Sibelius-akademin 130029,84
29185: Sisäasiainministeriö
29186: lnrikesministeriet 252611,95
29187: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
29188: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 3 082 972,57
29189: Sosiaali- ja terveysministeriö
29190: Social- och hälsovårdsministeriet 1 498 276 987,91
29191: Svenska handelshögskolan
29192: Svenska handelshögskolan 889 279,59
29193: Säteilyturvakeskus
29194: Strålsäkerhetscentralen 314 799,60
29195: Tampereen teknillinen korkeakoulu
29196: Tammerfors tekniska högskola 600,00
29197: Tampereen yliopisto
29198: Tammerfors universitet 8459,15
29199: Tasavallan presidentin kanslia
29200: Republikens presidents kansli 260235,64
29201: Teatterikorkeakoulu
29202: Teaterhögskolan 14985,35
29203: Teknillinen korkeakoulu
29204: Tekniska högskolan 1 613 726,00
29205: Teknologian kehittämiskeskus
29206: Teknologiska utvecklingscentralen 689140,40
29207: Telehallintokeskus
29208: Teleförvaltningscentralen 14448,97
29209: Tielaitos
29210: Vägverket 9510802,89
29211: Turun kauppakorkeakoulu
29212: Åbo handelshögskola 25494,44
29213: Turun yliopisto
29214: Åbo universitet 2 283199,06
29215: Turvatekniikan keskus
29216: Säkerhetsteknikcentralen 50 106,39
29217: Työministeriö
29218: Arbetsministeriet 5022,00
29219: Valtion tasetilit 31.12.1997
29220: sivu
29221: Tili- Kanto 6512 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 96
29222:
29223: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29224:
29225:
29226: Ulkoasiainministeriö
29227: Utrikesministeriet 24358131,06
29228: Ulkomaalaisvirasto
29229: Utlänningsverket 11100,00
29230: Valtiokonttori
29231: Statskontoret 682 758,40
29232: Valtion kiinteistölaitos
29233: Statens fastighetsverket 1 521 536,00
29234: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
29235: Statens tekniska forskningscentral 8957061,17
29236: Valtioneuvoston kanslia
29237: Statsrådets kansli 1 653,51
29238: Vankeinhoitolaitos
29239: Fångvårdsväsendet 3 224149,86
29240: Verohallitus
29241: Skattestyrelsen 70 476 156,03
29242: Väestörekisterikeskus
29243: Befolkningsregistercentralen 15 000,00
29244: Ympäristöministeriö
29245: Miljöministeriet 209 362,25
29246: Åboakademi
29247: Åboakademi 2 610 021,33
29248:
29249:
29250: 652 SMTUJEN ENNAKKOJEN TILIT
29251: ERHÅLLNA FÖRSKOTIS KONTON 316 421 761,77
29252:
29253: 6521 Saatujen hankintaannakkojen tili
29254: Erhållna leveransförskotts konto 28136911,22
29255: Geologian tutkimuskeskus
29256: Geologiska forskningscentralen 390837,90
29257: Helsingin yliopisto
29258: Helsingfors universitet 5 609869,81
29259: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
29260: Villmanstrands tekniska högskola 420000,00
29261: Lääkelaitos
29262: Läkemedelsverket 5912000,00
29263: Maanmittauslaitos
29264: Lantmäteriverket 361168,55
29265: Maatalouden tutkimuskeskus
29266: Lantbrukets forskningscentral 934325,38
29267: Metsäntutkimuslaitos
29268: Skogsforskningsinstitutet 3 043152,65
29269: Oulun yliopisto
29270: Uleåborgs universitet 10 490 502,90
29271: Patentti- ja rekisterihallitus
29272: Patent- och registerstyrelsen 419 809,43
29273: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
29274: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 95 798,60
29275: Telehallintokeskus
29276: Teleförvaltningscentralen 275,00
29277: Tielaitos
29278: Vägverket 334861,00
29279: Valtion tasetilit 31.12.1997
29280: sivu
29281: Tili - Kanto 6521 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 97
29282:
29283: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29284:
29285:
29286: Väestörekisterikeskus
29287: Befolkningsregistercentralen 124 310,00
29288:
29289: 6522 ~uiden saatujen annakkojen tili
29290: Ovriga erhållna förskotts konto 288 284 850,55
29291: Etelä-Suomen lääninhallitus
29292: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 146550,00
29293: Helsingin kauppakorkeakoulu
29294: Helsingfors handelshögskola 3 759 955,06
29295: limatieteen laitos
29296: Meteorologiska institute! 3 995 566,76
29297: Joensuun yliopisto
29298: Joensuu universitet 6 695166,58
29299: Jyväskylän yliopisto
29300: Jyväskylä universitet 37 735 756,23
29301: Kansanterveyslaitos
29302: Folkhälsoinstitutet 184960,00
29303: Kuopion yliopisto
29304: Kuopio universitet 6314349,50
29305: Lapin yliopisto
29306: Lapplands universitet 4694657,81
29307: Maa- ja metsätalousministeriö
29308: Jord- och skogsbruksministeriet 15000,00
29309: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
29310: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1148850,00
29311: Matkailun edistämiskeskus
29312: Centralen för turistfrämjande 294300,77
29313: Merenkulkuhallitus
29314: Sjöfartsstyrelsen 888444,32
29315: Oikeusministeriö
29316: Justitieministeriet 950,00
29317: Opetushallitus
29318: Utbildningsstyrelsen 542066,48
29319: Opetusministeriö
29320: Undervisningsministeriet 4100,00
29321: Pelastusopisto
29322: Räddningsinstitutet 9000,00
29323: Puolustusvoimat
29324: Försvarsmakten 162450,20
29325: Rajavartiolaitos
29326: Gränsbevakningsväsendet 7 783,60
29327: Ratahallintokeskus
29328: Banförvaltningscentralen 124966,75
29329: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
29330: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 015044,25
29331: Sibelius-akatemia
29332: Sibelius-akademin 21 700,00
29333: Suomenlinnan hoitokunta
29334: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 48400,00
29335: Taideteollinen korkeakoulu
29336: Konstindustriella högskolan 195268,00
29337: Tampereen teknillinen korkeakoulu
29338: Tammerforstekniska högskola 37 223 076,40
29339: Valtion tasetilit 31.12.1997
29340: sivu
29341: Tili - Konto 6522 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 98
29342:
29343: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29344:
29345:
29346: Tampereen yliopisto
29347: Tammerfors universitet 19 504 388,84
29348: Teatterikorkeakoulu
29349: Teaterhögskolan 86 976,00
29350: Teknillinen korkeakoulu
29351: Tekniska högskolan 79 215 327,52
29352: Tielaitos
29353: Vägverket 112 588,00
29354: Tilastokeskus
29355: Statistikcentralen 400040,00
29356: Tullihallitus
29357: Tullstyrelsen 5 011 884,94
29358: Turun kauppakorkeakoulu
29359: Åbo handelshögskola 4190 550,48
29360: Turun yliopisto
29361: Åbo universitet 19 649 172,53
29362: Vaasan yliopisto
29363: Vasa universitet 2136 242,05
29364: Valtiokonttori
29365: Statskontoret 39 794,96
29366: Valtion kiinteistölaitos
29367: Statens fastighetsverket 1 563 394,32
29368: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
29369: Statens tekniska forskningscentral 42 070 234,41
29370: Vankeinhoitolaitos
29371: Fångvårdsväsendet 3531,90
29372: Ympäristöministeriö
29373: Miljöministeriet 60 000,00
29374: ~bo akademi
29375: Abo akademi 9 012 361,89
29376:
29377:
29378: 653 TILITETTÄVIEN VAROJEN TILIT
29379: REDOVISNINGSMEDELS KONTON 476 763 700,56
29380:
29381: 6531 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili (työnantajat)
29382: Pensions- och understödskassebetalningars konto (arbetsgivare) 4 250 617,30
29383: Eduskunta
29384: Riksdagen 2 652,94
29385: Etelä..Suomen lääninhallitus
29386: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 2128,54
29387: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
29388: Polisinrättningen i Helsingfors härad 6481,62
29389: Helsingin yliopisto
29390: Helsingfors universitet 14 086,Q7
29391: Itä-suomen lääninhallitus
29392: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 881,89
29393: Kansanterveyslaitos
29394: Folkhälsoinstitutet 300,00
29395: Kasvinjalostuslaitos
29396: Växtförädlingsanstalten 17743,58
29397: Keskusrikospoliisi
29398: Centralkriminalpolisen 14 255,26
29399: Valtion tasetilit 31.12.1997
29400: sivu
29401: Tili- Konto 6531 Statens ba lanskonton 31.12.1997 sida 99
29402:
29403: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29404:
29405:
29406: Liikenneministeriö
29407: Trafikministeriet 338,07
29408: Liikkuva poliisi
29409: Rörliga polisen 253,05
29410: Länsi-Suomen lääninhallttus
29411: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 3 274,13
29412: Matkailun edistämiskeskus
29413: Centralen för turistlrämjande 9 052,94
29414: Merenkulkuhallitus
29415: Sjöfartsstyrelsen 1 830 028,17
29416: Metsäntutkimuslaitos
29417: Skogsforskningsinstitutet 3104,04
29418: Museovirasto
29419: Museiverket 11 914,28
29420: Oikeusministeriö
29421: Justitieministeriet 8 074,49
29422: Opetushallitus
29423: Utbildningsstyrelsen 4186,34
29424: Opetusministeriö
29425: Undervisningsministeriet 8 316,53
29426: Oulun lääninhallitus
29427: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 3 821,87
29428: Oulun yliopisto
29429: Uleåborgs universitet 787,92
29430: Puolustushallinnon rakennuslaitos
29431: Försvarsförvaltningens byggverk 541 650,92
29432: Puolustusvoimat
29433: Försvarsmakten 481,91
29434: Rajavartiolaitos
29435: Gränsbevakningsväsendet 198,16
29436: Sibelius-akatemia
29437: Sibelius-akademin 22 378,97
29438: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
29439: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 5 940,03
29440: Sosiaali- ja terveysministeriö
29441: Social- och hälsovårdsministeriet 842,10
29442: Suojelupoliisi
29443: Skyddspolisen 16,80
29444: Suomenlinnan hoitokunta
29445: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 21249,88
29446: Tampereen teknillinen korkeakoulu
29447: Tammerfors tekniska högskola 42,43
29448: Tampereen yliopisto
29449: Tammerfors universitet 3 970,04
29450: Tasavallan presidentin kanslia
29451: Republikens presidents kansli 1 549,72
29452: Teatterikorkeakoulu
29453: Teaterhögskolan 6164,60
29454: Tielaitos
29455: Vägverket 416925,42
29456: Tullihallttus
29457: Tullstyrelsen 585,90
29458: Työministeriö
29459: Arbetsministeriet 402 773,21
29460: Valtion tasetilit 31.12.1997
29461: sivu
29462: Tili- Konto 6531 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 100
29463: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
29464:
29465:
29466: Ulkomaalaisvirasto
29467: Utlänningsverket 275,94
29468: Valtion taidemuseo
29469: Statens konstmuseum 750,85
29470: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
29471: Statens ekonomiska forskningscentral 420,00
29472: Valtiontalouden tarkastusvirasto
29473: Statens revisionsverk 126,00
29474: Vankeinhoitolaitos
29475: Fångvårdsväsendet 24 237,83
29476: Ympäristöministeriö
29477: Miljöministeriet 858354,86
29478:
29479: 6532 Tilitystä vastaan saatujen varojen tili
29480: Mot redovisning erhållna medels konto 251 013 405,69
29481: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
29482: Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel 96870,36
29483: Etelä-suomen lääninhallitus
29484: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 296356,85
29485: Helsingin yliopisto
29486: Helsingfors universitet 22 589 589,56
29487: limatieteen laitos
29488: Meteorologiska institute! 6312,38
29489: Itä-suomen lääninhallitus
29490: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 328003,99
29491: Kasvinjalostuslaitos
29492: Växtförädlingsanstalten 558879,63
29493: Kauppa- ja teollisuusministeriö
29494: Handels- och industriministeriet 1 052,12
29495: Kuluttajavirasto
29496: Konsumentverket 28798,12
29497: Kuopion yliopisto
29498: Kuopio universitet 5164835,35
29499: Kuvataideakatemia
29500: Bildkonstakademin 8228,86
29501: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
29502: Villmanstrands tekniska högskola 267080,91
29503: Liikenneministeriö
29504: Trafikministeriet 718258,95
29505: Länsi-suomen lääninhallitus
29506: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 90805,63
29507: Maa- ja metsätalousministeriö
29508: Jord- och skogsbruksministeriet 207,30
29509: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
29510: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 220 147,81
29511: Maatalouden tutkimuskeskus
29512: Lantbrukets forskningscentral 787 336,99
29513: Matkailun edistämiskeskus
29514: Centralen för turistfrämjande 186523,14
29515: Merenkulkuhallitus
29516: Sjöfartsstyrelsen 769981,04
29517: Merentutkimuslaitos
29518: Havsforskningsinstitutet 1 037,81
29519: Valtion tasetilit 31.12.1997
29520: sivu
29521: Tili - Kanto 6532 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 101
29522: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29523:
29524:
29525: Metsäntutkimuslaitos
29526: Skogsforskningsinstitutet 682152,84
29527: Oikeusministeriö
29528: Justitieministeriet 117720,31
29529: Opetushallitus
29530: Utbildningsstyrelsen 1176 800,78
29531: Opetusministeriö
29532: Undervisningsministeriet 5193251,01
29533: Oulun yliopisto
29534: Uleåborgs universitet 1982276,37
29535: Pelastusopisto
29536: Räddningsinstitutet 85449,60
29537: Puolustusministeriö
29538: Försvarsministeriet 77 978,63
29539: Ratahallintokeskus
29540: Banförvaltningscentralen 251 516,47
29541: Sibelius-akatemia
29542: Sibelius-akademin 240374,40
29543: Sisäasiainministeriö
29544: lnrikesministeriet 439 861,61
29545: Sosiaali- ja terveysalan tU1kimus- ja kehittämiskeskus
29546: Forsknings- och U1vecklingscentr. för social- och hälsovård. 4 516135,54
29547: Sosiaali- ja terveysministeriö
29548: Social- och hälsovårdsministeriet 174 764 982,86
29549: Svenska handelshögskolan
29550: Svenska handelshögskolan 342026,63
29551: Taideteollinen korkeakoulu
29552: Konstindustriella högskolan 641 445,41
29553: Tampereen teknillinen korkeakoulu
29554: Tammerfors tekniska högskola 506800,77
29555: Tampereen yliopisto
29556: Tammerfors universitet 1 416 791,14
29557: Teknillinen korkeakoulu
29558: Tekniska högskolan 6335687,71
29559: Teknologian kehittämiskeskus
29560: Teknologiska U1vecklingscentralen 5 772073,23
29561: Tilastokeskus
29562: Statistikcentralen 450017,14
29563: Turun kauppakorkeakoulu
29564: Åbo handelshögskola 287782,23
29565: Turun yliopisto
29566: Åbo universitet 144515,84
29567: Työministeriö
29568: Arbetsministeriet 486668,79
29569: Ulkoasiainministeriö
29570: Utrikesministeriet 56 756,15
29571: Vaasan yliopisto
29572: Vasa universitet 188449,23
29573: Valtiokonttori
29574: Statskontoret 284 790,48
29575: Valtion kiinteistölaitos
29576: Statens fastighetsverket 1177 866,70
29577: Valtion taidemuseo
29578: Statens konstmuseum 3 196 305,93
29579: Valtion tasetilit 31.12.1997
29580: sivu
29581: Tili - Konto 6532 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 102
29582:
29583: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29584:
29585:
29586: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
29587: Statens tekniska forskningscentral 4 786 097,57
29588: Valtioneuvoston kanslia
29589: Statsrådets kansli 23131,81
29590: Vankeinhoitolaitos
29591: Fångvårdsväsendet 7 257,31
29592: Verohallitus
29593: Skattestyrelsen 30 726,35
29594: Ympäristöministeriö
29595: Miljöministeriet 3 524 946,21
29596:
29597: 6533 Jäsenmaksujen tili
29598: Medlemsavgifters konto 7 766 009,10
29599: Asuntorahastovirasto
29600: Bostadsfondsverket 5 293,04
29601: Geologian tutkimuskeskus
29602: Geologiska forskningscentralen 75 813,33
29603: Helsingin kauppakorkeakoulu
29604: Helsingfors handelshögskola 54 508,50
29605: Helsingin yliopisto
29606: Helsingfors universitet 508477,24
29607: limatieteen laitos
29608: Meteorologiska institute! 55 160,04
29609: Itä-Suomen lääninhallitus
29610: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 159 922,63
29611: Kansallisarkisto
29612: Arkiwäsendet 21 227,08
29613: Kansanterveyslaitos
29614: Folkhälsoinstitutet 44491,19
29615: Kasvinjalostuslaitos
29616: Växtförädlingsanstalten 102,20
29617: Kauppa- ja teollisuusministeriö
29618: Handels- och industriministeriet 21 256,20
29619: Keskusrikospoliisi
29620: Centralkriminalpolisen 49 921,24
29621: Kuopion yliopisto
29622: Kuopio universitet 81 322,89
29623: Kuvataideakatemia
29624: Bildkonstakademin 190,97
29625: Lapin lääninhallitus
29626: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 71 093,45
29627: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
29628: Villmanstrands tekniska högskola 34 427,20
29629: Liikenneministeriö
29630: Trafikministeriet 8 846,23
29631: Liikkuva poliisi
29632: Rörliga polisen 96 954,25
29633: Länsi-Suomen lääninhallitus
29634: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 280 017,79
29635: Länsstyrelsen i landskapet Åland
29636: Länsstyrelsen i landskapet Åland 1 094,22
29637: Lääkelaitos
29638: Läkemedelsverket 7 399,43
29639: Valtion tasetilit 31.12.1997
29640: sivu
29641: Tili - Kanto 6533 Statens ba lanskonton 31.12.1997 sida 103
29642:
29643: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29644:
29645:
29646: Maanmittauslaitos
29647: Lantmäteriverket 189590,91
29648: Maatalouden tutkimuskeskus
29649: Lantbrukets forskningscentral 53204,14
29650: Matkailun edistämiskeskus
29651: Centralen för turistfrämjande 11 974,71
29652: Merenkulkuhallitus
29653: Sjöfartsstyrelsen 449 332,32
29654: Merentutkimuslaitos
29655: Havsforskningsinstitutet 21 656,79
29656: Museovirasto
29657: Museiverket 120,49
29658: Oikeusministeriö
29659: Justitieministeriet 41 640,06
29660: Opetushallitus
29661: Utbildningsstyrelsen 30 742,00
29662: Opetusministeriö
29663: Undervisningsministeriet 51 445,50
29664: Oulun lääninhallitus
29665: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 133 622,29
29666: Oulun yliopisto
29667: Uleåborgs universitet 251 593,40
29668: Pelastusopisto
29669: Räddningsinstitutet 7 595,79
29670: Poliisin tekniikkakeskus
29671: Polisens teknikcentral 19 663,32
29672: Puolustushallinnon rakennuslaitos
29673: FörsvarsförvaHningens byggverk 277 315,75
29674: Puolustusministeriö
29675: Försvarsministeriet 14 801,91
29676: Puolustusvoimat
29677: Försvarsmakten 1908529,34
29678: Ratahallintokeskus
29679: Banförvaltningscentralen 36 482,79
29680: Sibelius-akatemia
29681: Sibelius-akademin 34,61
29682: Siemenperunakeskus
29683: Centralen för utsädespotatis 835,98
29684: Sisäasiainministeriö
29685: lnrikesministeriet 25 270,00
29686: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
29687: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 125 012,77
29688: Suomen Akatemia
29689: Finlands Akademi 31371,30
29690: Suomenlinnan hoitokunta
29691: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 10082,12
29692: Svenska handelshögskolan
29693: Svenska handelshögskolan 15 564,59
29694: Säteilyturvakeskus
29695: Strålsäkerhetscentralen 4,77
29696: Taideteollinen korkeakoulu
29697: Konstindustriella högskolan 30 951,53
29698: Tampereen teknillinen korkeakoulu
29699: Tammerfors tekniska högskola 60 675,44
29700: Valtion tasetilit 31.12.1997
29701: sivu
29702: Tili - Konto 6533 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 104
29703:
29704: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29705:
29706:
29707: Tampereen yliopisto
29708: Tammerfors universitet 176 372,57
29709: Tasavallan presidentin kanslia
29710: Republikens presidents kansli 1117,89
29711: Teknologian kehittämiskeskus
29712: Teknologiska utvecklingscentralen 8 479,52
29713: Telehallintokeskus
29714: Teleförvaltningscentralen 19312,83
29715: Tielaitos
29716: Vägverket 960599,59
29717: Tullihallitus
29718: Tullstyrelsen 14483,86
29719: Turun kauppakorkeakoulu
29720: Åbo handelshögskola 19071,89
29721: Turun yliopisto
29722: Åbo universitet 210 196,98
29723: Turvatekniikan keskus
29724: Säkerhetsteknikcentralen 8038,24
29725: Työministeriö
29726: Arbetsministeriet 253 738,81
29727: Ulkomaalaisvirasto
29728: Utlänningsverket 5180,27
29729: Vaasan yliopisto
29730: Vasa universitet 29006,71
29731: Valtiokonttori
29732: Statskontoret 43064,76
29733: Valtion taidemuseo
29734: Statens konstmuseum 14 758,64
29735: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
29736: Statens ekonomiska forskningscentral 2157,65
29737: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
29738: Statens tekniska forskningscentral 173 383,74
29739: Valtioneuvoston kanslia
29740: Statsrådets kansli 20846,73
29741: Valtiontalouden tarkastusvirasto
29742: Statens revisionsverk 5 621,07
29743: Vankeinhoitolaitos
29744: Fångvårdsväsendet 101 716,41
29745: Väestörekisterikeskus
29746: Befolkningsregistercentralen 7 419,41
29747: Ympäristöministeriö
29748: Miljöministeriet 193641,12
29749: Åboakademi
29750: Åboakademi 121 486,41
29751:
29752: 6534 Ulosottojan tili
29753: Utmätningars kanto 296133,33
29754: Asuntorahastovirasto
29755: Bostadsfondsverket 2 609,42
29756: Helsingin kauppakorkeakoulu
29757: Helsingfors handelshögskola 8845,89
29758: Helsingin yliopisto
29759: Helsingfors universitet 115 966,46
29760: Valtion tasetilit 31.12.1997
29761: sivu
29762: Tili - Konto 6534 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 105
29763:
29764: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29765:
29766:
29767: Itä-suomen lääninhallitus
29768: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 1105,80
29769: Kansanterveyslaitos
29770: Folkhälsoinstitutet 4511,00
29771: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
29772: Villmanstrands tekniska högskola 1 874,82
29773: Liikkuva poliisi
29774: Rörliga polisen 15 467,01
29775: Länsi-Suomen lääninhallitus
29776: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 500,00
29777: Maa- ja metsätalousministeriö
29778: Jord- och skogsbruksministeriet 37,67
29779: Maanmittauslaitos
29780: Lantmäteriverket 21427,29
29781: Merenkulkuhallitus
29782: Sjöfartsstyrelsen 14518,65
29783: Merentutkimuslaitos
29784: Havsforskningsinstitutet 8031,36
29785: Metsäntutkimuslaitos
29786: Skogsforskningsinstitutet 590,19
29787: Museovirasto
29788: Museiverket 1190,49
29789: Oikeusministeriö
29790: Justitieministeriet 4 723,61
29791: Opetusministeriö
29792: Undervisningsministeriet 1500,10
29793: Poliisin tekniikkakeskus
29794: Polisens teknikcentral 4 917,92
29795: Puolustushallinnon rakennuslaitos
29796: Försvarsförvaltningens byggverk 24944,75
29797: Ratahallintokeskus
29798: Banförvaltningscentralen 59,87
29799: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehiUämiskeskus
29800: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 374,21
29801: Suomen ympäristökeskus
29802: Finlands miljöcentral 3 343,85
29803: Suomenlinnan hoitokunta
29804: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 2126,29
29805: Tampereen teknillinen korkeakoulu
29806: Tammerfors tekniska högskola 206,87
29807: Tielaitos
29808: Vägverket 8863,22
29809: Tullihallitus
29810: Tullstyrelsen 2216,80
29811: Työministeriö
29812: Arbetsministeriet 38 787,27
29813: Vaasan yliopisto
29814: Vasa universitet 965,00
29815: Vankeinhoitolaitos
29816: Fångvårdsväsendet 3 336,59
29817: Ympäristöministeriö
29818: Miljöministeriet 5471,91
29819: Valtion tasetilit 31.12.1997
29820: sivu
29821: Tili - Konto 6535 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 106
29822:
29823: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29824:
29825:
29826: 6535 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili (työntekijät)
29827: Pensions- och understödskassebetalningars konto (arbetare) 767 450,27
29828: Eduskunta
29829: Riksdagen 1136,96
29830: Etelä-Suomen lääninhallitus
29831: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 912,23
29832: Helsingin kihlakunnan poliisila~os
29833: Polisinrättningen i Helsingfors härad 2 799,23
29834: Helsingin yliopisto
29835: Helsingfors universitet 3 973,12
29836: Itä-Suomen lääninhallitus
29837: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 10 660,24
29838: Jyväskylän yliopisto
29839: Jyväskylä universitet 2204,14
29840: Kansanterveyslaitos
29841: Folkhälsoinstitutet 90,00
29842: Kasvinjalostuslaftos
29843: Växtförädlingsanstalten 4511,08
29844: Keskusrikospoliisi
29845: Centralkriminalpolisen 8 305,22
29846: Lapin lääninhallitus
29847: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 4 000,00
29848: Liikenneministeriö
29849: Trafikministeriet 144,89
29850: Liikkuva poliisi
29851: Rörliga polisen 3 558,44
29852: Länsi-Suomen lääninhallitus
29853: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 15 314,99
29854: Matkailun edistämiskeskus
29855: Centralen för turistfrämjande 612,26
29856: Merenkulkuhallitus
29857: Sjöfartsstyrelsen 22 688,13
29858: Metsäntutkimuslaitos
29859: Skogsforskningsinstitutet 789,16
29860: Museovirasto
29861: Museiverket 4152,80
29862: Oikeusministeriö
29863: Justitieministeriet 3 460,49
29864: Opetushallitus
29865: Utbildningsstyrelsen 1 569,94
29866: Opetusministeriö
29867: Undervisningsministeriet 3 564,26
29868: Oulun lääninhallitus
29869: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 10 675,00
29870: Oulun yliopisto
29871: Uleåborgs universitet 337,68
29872: Puolustushallinnon rakennuslaitos
29873: Försvarsförvaltningens byggverk 139859,05
29874: Puolustusvoimat
29875: Försvarsmakten 206,53
29876: Rajavartiolaitos
29877: Gränsbevakningsväsendet 84,92
29878: Sibelius-akatemia
29879: Sibelius-akademin 9 590,71
29880: Valtion tasetilit 31.12.1997
29881: sivu
29882: Tili - Konto 6535 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 107
29883:
29884: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29885:
29886:
29887: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
29888: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 2212,31
29889: Sosiaali- ja terveysministeriö
29890: Social- och hälsovårdsministeriet 360,90
29891: Suojelupoliisi
29892: Skyddspolisen 7,20
29893: Suomenlinnan hoitokunta
29894: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 5402,50
29895: Tampereen teknillinen korkeakoulu
29896: Tammerfors tekniska högskola 18,61
29897: Tampereen yliopisto
29898: Tammerfors universitet 1 701,44
29899: Tasavallan presidentin kanslia
29900: Republikens presidents kansli 503,82
29901: Teatterikorkeakoulu
29902: Teaterhögskolan 2 641,96
29903: Tielaitos
29904: Vägverket 104 710,64
29905: Tullihallitus
29906: Tullstyrelsen 251,10
29907: Työministeriö
29908: Arbetsministeriet 160 367,97
29909: Ulkomaalaisvirasto
29910: Utlänningsverket 118,26
29911: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
29912: Statens ekonomiska forskningscentral 180,00
29913: Valtiontalouden tarkastusvirasto
29914: Statens revisionsverk 54,00
29915: Vankeinhoitolaitos
29916: Fån gvårdsväsendet 6188,89
29917: Ympäristöministeriö
29918: Miljöministeriet 218 795,20
29919: Åboakademi
29920: Åboakademi 8 734,00
29921:
29922: 6536 Sokerimaksujen tili
29923: Sockeravgifters kanto 1144 635,53
29924: Maa- ja metsätalousministeriö
29925: Jord- och skogsbruksministeriet 1144635,53
29926:
29927: 6537 Tullivelkojen tili (A-tili)
29928: Tullskulders kanto (A-kontot) 144 849 986,00
29929: Tullihallnus
29930: Tullstyrelsen 144 849 986,00
29931:
29932: 6538 Tullivelkojen tili (B-tili)
29933: Tullskulders kanto (B-kontot) 17199320,00
29934: Tullihallitus
29935: Tullstyrelsen 17199 320,00
29936: Valtion tasetilit 31.12.1997
29937: sivu
29938: Tili - Kanto 6539 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 108
29939:
29940: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
29941:
29942:
29943: 6539 Muiden tilitettävien varojen tili
29944: Övriga redovisningsmedels konto 49476143,34
29945: Asuntorahastovirasto
29946: Bostadsfondsverket 400,00
29947: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
29948: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 26 702,70
29949: Etelä-Suomen lääninhallitus
29950: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 4180,91
29951: Helsingin kauppakorkeakoulu
29952: Helsingfors handelshögskola 223573,84
29953: Helsingin yliopisto
29954: Helsingfors universitet 4057 883,38
29955: limatieteen laitos
29956: Meteorologiska institute! 978222,79
29957: Itä-suomen lääninhallitus
29958: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 83430,20
29959: Kasvinjalostuslaitos
29960: Växtförädlingsanstalten 180 521,49
29961: Kauppa- ja teollisuusministeriö
29962: Handels- och industriministeriet 775450,00
29963: Lapin lääninhallitus
29964: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 907 308,00
29965: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
29966: vmmanstrands tekniska högskola 82106,00
29967: Länsi-Suomen lääninhallitus
29968: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 43175,83
29969: Maanmittauslaitos
29970: Lantmäteriverket 4 917,00
29971: Maatalouden tutkimuskeskus
29972: Lantbrukets forskningscentral 1 822623,66
29973: Matkailun edistämiskeskus
29974: Centralen för turistfrämjande 81 072,00
29975: Merentutkimuslaitos
29976: Havsforskningsinstitutet 2304151,06
29977: Metsäntutkimuslaitos
29978: Skogsforskningsinstitutet 2 212,17
29979: Opetushallitus
29980: Utbildningsstyrelsen 13004,71
29981: Opetusministeriö
29982: Undervisningsministeriet 238670,00
29983: Oulun lääninhallitus
29984: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 40984,00
29985: Oulun yliopisto
29986: Uleåborgs universitet 6000000,00
29987: Puolustushallinnon rakennuslaitos
29988: Försvarsförvaltningens byggverk 5225,00
29989: Puolustusvoimat
29990: Försvarsmakten 51 856,00
29991: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
29992: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 530933,69
29993: Sibelius-akatemia
29994: Sibelius-akademin 4352,15
29995: Siemenperunakeskus
29996: Centralen för utsädespotatis 99 887,36
29997: Valtion tasetilit 31.12.1997
29998: sivu
29999: Tili - Konto 6539 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 109
30000:
30001: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30002:
30003:
30004: Suomenlinnan hoitokunta
30005: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 7120,35
30006: Taideteollinen korkeakoulu
30007: Konstindustriella högskolan 142448,00
30008: Tampereen yliopisto
30009: Tammerfors universitet 614513,12
30010: Teknillinen korkeakoulu
30011: Tekniska högskolan 272406,25
30012: Tullihallnus
30013: Tullstyrelsen 26 638 156,55
30014: Turun yliopisto
30015: Åbo universitet 4213,40
30016: Työministeriö
30017: Arbetsministeriet 3 088 252,54
30018: Ulkoasiainministeriö
30019: Utrikesministeriet 257 761,93
30020: Valtiokonttori
30021: Statskontoret 207129,53
30022: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
30023: Statens ekonomiska forskningscentral 90 000,00
30024: Valtioneuvoston kanslia
30025: Statsrådets kansli 572,55
30026: Vankeinhoitolaitos
30027: Fångvårdsväsendet 89904,74
30028: Verohallitus
30029: Skattestyrelsen 297 770,16
30030:
30031:
30032: 654 BUDJETOIMATTOMIEN LUOTTOJEN TILIT
30033: OBUDGETERADE KREDITERS KONTON 613 698 975,84
30034:
30035: 6549 Muiden luottojen tili
30036: övriga kredners kanto 613 698 975,84
30037: Valtiokonttori
30038: Statskontoret 613 698 975,84
30039:
30040:
30041: 661 TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN TILITOINTEN TILIT
30042: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES TRANSAKTIONERS KON-
30043: TON 18104,57
30044:
30045: 6611 Lähetteiden tili
30046: Remisskonto 18104,57
30047:
30048:
30049: 662 TILIVIRASTON SISÄISTEN TILITOINTEN TILIT
30050: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA TRANSAKTIONERS KON-
30051: TON 2 721243,97
30052:
30053: 6621 Tiliviraston sisäisten suoritusten tili
30054: Räkenskapsverkets interna betalningars kanto 212 719,47
30055: Valtion tasetilit 31.12.1997
30056: sivu
30057: Tili- Konto 6621 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 110
30058: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30059:
30060:
30061: Työministeriö
30062: Arbetsministeriet 9 371,35
30063: Ulkoasiainministeriö
30064: Utrikesministeriet 204068,12
30065: Verohallitus
30066: Skattestyrelsen 720,00
30067:
30068: 6623 Tiliviraston sisäinen kaiteiden siirtotili
30069: Räkenskapsverkets interna täckningsmedels girokanto 2 488 062,50
30070: Ulkoasiainministeriö
30071: Utrikesministeriet 2 488 062,50
30072:
30073: 6624 Tiliviraston sisäinen tyhjennysten siirtotili
30074: Räkenskapsverkets interna tömningars girokanto 20 462,00
30075: Lapin lääninhallitus
30076: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 20 462,00
30077:
30078:
30079: 663 TILIVIRASTOJEN VÄLISET KOKOOMATILIT
30080: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES SAMLINGSKONTON 1 335157 677,97
30081:
30082: 6631 Ennakonpidätysten tili
30083: Förskottsinnehållningars konto 803 851 221,73
30084: Ajoneuvohallintokeskus
30085: Fordonsförvaltningscentralen 751 236,00
30086: Asuntorahastovirasto
30087: Bostadsfondsverket 312 758,00
30088: Eduskunta
30089: Riksdagen 3 796 260,00
30090: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
30091: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 1120 363,00
30092: Etelä-Suomen lääninhallitus
30093: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 10 956154,08
30094: Geologian tutkimuskeskus
30095: Geologiska forskningscentralen 2525625,00
30096: Helsingin kauppakorkeakoulu
30097: Helsingfors handelshögskola 1 940 162,50
30098: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
30099: Polisinrättningen i Helsingfors härad 6 860 325,00
30100: Helsingin yliopisto
30101: Helsingfors universitet 24 315 635,00
30102: limatieteen laitos
30103: Meteorologiska institute! 2 352 572,00
30104: Itä-Suomen lääninhallitus
30105: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 4 978144,00
30106: Joensuun yliopisto
30107: Joensuu universitet 5 357192,00
30108: Jyväskylän yliopisto
30109: Jyväskylä universitet 9 090134,86
30110: Kansallisarkisto
30111: Arkivväsendet 570 029,00
30112: Valtion tasetilit 31.12.1997
30113: sivu
30114: Tili- Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 111
30115:
30116: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30117:
30118:
30119: Kansanterveyslaitos
30120: Folkhälsoinstitutet 2454610,00
30121: Kasvinjalostuslaitos
30122: Växtförädlingsanstalten 196 731,00
30123: Kauppa- ja teollisuusministeriö
30124: Handels- och industriministeriet 2830354,60
30125: Keskusrikospoliisi
30126: Centralkriminalpolisen 1 913 193,95
30127: Kilpailuvirasto
30128: Konkurrensverket 252 663,00
30129: Kuluttajavirasto
30130: Konsumentverket 748 050,00
30131: Kuopion yliopisto
30132: Kuopio universitet 4507304,00
30133: Kuvataideakatemia
30134: Bildkonstakademin 178 069,00
30135: Lapin lääninhallitus
30136: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 2 216 098,00
30137: Lapin yliopisto
30138: Lapplands universitet 2148179,00
30139: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
30140: Villmanstrands tekniska högskola 2 252 765,02
30141: Liikenneministeriö
30142: Trafikministeriet 831 437,00
30143: Liikkuva poliisi
30144: Rörliga polisen 2205751,00
30145: Länsi-Suomen lääninhallitus
30146: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 12 673 592,00
30147: Länsstyrelsen i landskapet Åland
30148: Länsstyrelsen i landskapet Åland 72106,00
30149: Lääkela~os
30150: Läkemedelsverket 632888,00
30151: Maa- ja metsätalousministeriö
30152: Jord- och skogsbruksministeriet 3 554 217,40
30153: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
30154: Jord- och skogsbruksministeriets intormationstjänstcenral 1 379 593,00
30155: Maanmittauslaitos
30156: Lantmäteriverket 6 774396,00
30157: Maatalouden tutkimuskeskus
30158: Lantbrukets forskningscentral 2 523 321,00
30159: Matkailun edistämiskeskus
30160: Centralen för turistfrämjande 225 546,20
30161: Merenkulkuhallitus
30162: Sjöfartsstyrelsen 10 111 393,00
30163: Merentutkimuslaitos
30164: Havsforskningsinstitutet 373 106,00
30165: Metsäntutkimuslaitos
30166: Skogsforskningsinstitutet 2 763 153,60
30167: Museovirasto
30168: Museiverket 856 707,50
30169: Oikeusministeriö
30170: Justitieministeriet 26 029 666,00
30171: Opetushallitus
30172: Utbildningsstyrelsen 2 864 929,00
30173: Valtion tasetilit 31.12.1997
30174: sivu
30175: Tili- Kanto 6631 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 112
30176:
30177: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30178:
30179:
30180: Opetusministeriö
30181: Undervisningsministeriet 3152 845,54
30182: Oulun lääninhallitus
30183: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 3139451,00
30184: Oulun yliopisto
30185: Uleåborgs universitet 12 320 259,29
30186: Patentti- ja rekisterihallitus
30187: Patent- och registerstyrelsen 1 536 532,00
30188: Pelastusopisto
30189: Räddningsinstitutet 377 555,00
30190: Poliisikoulu
30191: Polisskolan 418088,00
30192: Poliisin tekniikkakeskus
30193: Polisens teknikcentral 291 888,60
30194: Poliisiopisto
30195: Polisinstitutet 197 045,00
30196: Puolustushallinnon rakennuslaitos
30197: Försvarsförvaltningens byggverk 5113444,00
30198: Puolustusministeriö
30199: Försvarsministeriet 5 252 278,76
30200: Puolustusvoimat
30201: Försvarsmakten 53818006,31
30202: Rajavartiolaitos
30203: Gränsbevakningsväsendet 11 825 597,00
30204: Ratahallintokeskus
30205: Banförvaltningscentralen 436 773,00
30206: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
30207: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 269 290,50
30208: Sibelius-akatemia
30209: Sibelius-akademin 1 776 430,00
30210: Siemenperunakeskus
30211: Centralen för utsädespotatis 70 655,00
30212: Sisäasiainministeriö
30213: lnrikesministeriet 1 828 716,00
30214: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30215: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 4495640,00
30216: Sosiaali- ja terveysministeriö
30217: Social- och hälsovårdsministeriet 4490072,00
30218: Suojelupoliisi
30219: Skyddspolisen 676 453,00
30220: Suomen ympäristökeskus
30221: Finlands miljöcentral 2464868,61
30222: Suomen Akatemia
30223: Finlands Akademi 2207 032,00
30224: Suomenlinnan hoitokunta
30225: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 225 815,00
30226: Svenska handelshögskolan
30227: Svenska handelshögskolan 1 040 610,00
30228: Säteilyturvakeskus
30229: Strålsäkerhetscentralen 1 322 953,00
30230: Taideteollinen korkeakoulu
30231: Konstindustriella högskolan 1 308 896,00
30232: Tampereen teknillinen korkeakoulu
30233: Tammerforstekniska högskola 4691 456,50
30234: Valtion tasetilit 31.12.1997
30235: sivu
30236: Tili- Kanto 6631 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 113
30237:
30238: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30239:
30240:
30241: Tampereen yliopisto
30242: Tammerfors universitet 7 345 349,00
30243: Tasavallan presidentin kanslia
30244: Republikens presidents kansli 344132,00
30245: Teatterikorkeakoulu
30246: Teaterhögskolan 819998,00
30247: Teknillinen korkeakoulu
30248: Tekniska högskolan 9 607 643,00
30249: Teknologian keh~tämiskeskus
30250: Teknologiska utvecklingscentralen 1104305,00
30251: Telehallintokeskus
30252: Teleförvaltningscentralen 1345 924,00
30253: Tielaitos
30254: Vägverket 24 028 214,54
30255: Tilastokeskus
30256: Statistikcentralen 2 909 556,50
30257: Tullihall~us
30258: Tullstyrelsen 7188962,00
30259: Turun kauppakorkeakoulu
30260: Åbo handelshögskola 1121 917,00
30261: Turun yliopisto
30262: Åbo universitet 10 033 171,00
30263: Turvatekniikan keskus
30264: Säkerhetsteknikcentralen 632 913,00
30265: Työministeriö
30266: Arbetsministeriet 22 976 627,09
30267: Ulkoasiainministeriö
30268: Utrikesministeriet 7594577,00
30269: Ulkomaalaisvirasto
30270: Utlänningsverket 384209,00
30271: Vaasan yliopisto
30272: Vasa universitet 1 550 549,00
30273: Valtiokonttori
30274: Statskontoret 352 177 218,00
30275: Valtion kiinteistölaitos
30276: Statens fastighetsverket 983 573,50
30277: Valtion taidemuseo
30278: Statens konstmuseum 504499,00
30279: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
30280: Statens ekonomiska forskningscentral 314 879,00
30281: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
30282: Statens tekniska forskningscentral 12 342 268,54
30283: Valtioneuvoston kanslia
30284: Statsrådets kansli 1455169,00
30285: Valtiontalouden tarkastusvirasto
30286: Statens revisionsverk 629 220,00
30287: Valtiovarainministeriö
30288: Finansministeriet 1 828 318,65
30289: Vankeinho~olaitos
30290: Fångvårdsväsendet 7 738 547,00
30291: Verohallitus
30292: Skattestyrelsen 18 804 961,00
30293: Väestörekisterikeskus
30294: Befolkningsregistercentralen 252224,00
30295: Valtion tasetilit31.12.1997
30296: sivu
30297: Tili- Kanto 6631 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 114
30298: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30299:
30300:
30301: Ympäristöministeriö
30302: Miljöministeriet 8 964 230,09
30303: Åboakademi
30304: Åboakademi 4 623 005,00
30305:
30306: 6632 Sosiaaliturvamaksujen tili
30307: Socialskyddsavgifters konto 102 482 780,37
30308: Ajoneuvohallintokeskus
30309: Fordonsförvaltningscentralen 167 628,26
30310: Asuntorahastovirasto
30311: Bostadsfondsverket 67 481,30
30312: Eduskunta
30313: Riksdagen 758 506,85
30314: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
30315: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 267 618,97
30316: Etelä-Suomen lääninhallitus
30317: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 2 495 831,75
30318: Geologian tutkimuskeskus
30319: Geologiska forskningscentralen 559538,00
30320: Helsingin kauppakorkeakoulu
30321: Helsingfors handelshögskola 419 238,00
30322: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
30323: Polisinrättningen i Helsingfors härad 1 606 247,04
30324: Helsingin yliopisto
30325: Helsingfors universitet 5513 482,53
30326: limatieteen laitos
30327: Meteorologiska institute! 524036,44
30328: Itä-Suomen lääninhallitus
30329: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 1 100 878,89
30330: Joensuun yliopisto
30331: Joensuu universitet 1105 676,00
30332: Jyväskylän yliopisto
30333: Jyväskylä universitet 1 952 891,07
30334: Kansallisarkisto
30335: Arkiwäsendet 147 115,00
30336: Kansanterveyslaitos
30337: Folkhälsoinstitutet 583211,70
30338: Kasvinjalostuslaitos
30339: Växtförädlingsanstalten 46347,00
30340: Kauppa- ja teollisuusministeriö
30341: Handels- och industriministeriet 604 250,91
30342: Keskusrikospoliisi
30343: Centralkriminalpolisen 440 457,00
30344: Kilpailuvirasto
30345: Konkurrensverket 54 672,10
30346: Kuluttajavirasto
30347: Konsumentverket 158385,00
30348: Kuopion yliopisto
30349: Kuopio universitet 984218,00
30350: Kuvataideakatemia
30351: Bildkonstakademin 48 027,00
30352: Lapin lääninhallitus
30353: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 475 203,15
30354: Valtion tasetilit 31.12.1997
30355: sivu
30356: Tili - Konto 6632 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 115
30357: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30358:
30359:
30360: Lapin yliopisto
30361: Lapplands universitet 463 331,05
30362: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
30363: Villmanstrands tekniska högskola 499 673,24
30364: Liikenneministeriö
30365: Trafikministeriet 176 469,00
30366: Liikkuva poliisi
30367: Rörliga polisen 529281,91
30368: Länsi-Suomen lääninhallitus
30369: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 2 900 473,04
30370: Länsstyrelsen i landskapet ~land
30371: Länsstyrelsen i landskapet Aland 15175,00
30372: Lääkelaitos
30373: Läkemedelsverket 112901,92
30374: Maa- ja metsätalousministeriö
30375: Jord- och skogsbruksministeriet 824 610,98
30376: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
30377: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 328201,48
30378: Maanmittauslaitos
30379: Lantmäteriverket 1 570 685,36
30380: Maatalouden tutkimuskeskus
30381: Lantbrukets torskningscentral 616470,07
30382: Matkailun edistämiskeskus
30383: Centralen för turislfrämjande 315 774,54
30384: Merenkulkuhallitus
30385: Sjöfartsstyrelsen 2 432 201,15
30386: Merentutkimuslaitos
30387: Havstorskningsinstitutet 140172,00
30388: Metsäntutkimuslaitos
30389: Skogsforskningsinstitutet 691 301,21
30390: Museovirasto
30391: Museiverket 208 963,98
30392: Oikeusministeriö
30393: Justitieministeriet 5580929,14
30394: Opetushallitus
30395: Utbildningsstyrelsen 373 234,01
30396: Opetusministeriö
30397: Undervisningsministeriet 687 506,01
30398: Oulun lääninhallitus
30399: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 701173,36
30400: Oulun yliopisto
30401: Uleåborgs universitet 2 707 637,96
30402: Patentti- ja rekisterihallitus
30403: Patent- och registerstyrelsen 356145,26
30404: Pelastusopisto
30405: Räddningsinstitutet 81 242,47
30406: Poliisikoulu
30407: Polisskolan 88655,62
30408: Poliisin tekniikkakeskus
30409: Polisens teknikcentral 63 095,74
30410: Poliisiopisto
30411: Polisinstitutet 40 032,53
30412: Puolustushallinnon rakennuslaitos
30413: Försvarsförvallningens byggverk 1 332 313,69
30414: Valtion tasetilit 31.12.1997
30415: sivu
30416: Tili - Konto 6632 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 116
30417:
30418: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30419:
30420:
30421: Puolustusministeriö
30422: Försvarsministeriet 1216019,65
30423: Puolustusvoimat
30424: Försvarsmakten 12 797 552,71
30425: Rajavartiolaitos
30426: Gränsbevakningsväsendet 2 741 076,29
30427: Ratahallintokeskus
30428: Banförvaltningscentralen 96416,09
30429: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
30430: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 302 731,78
30431: Sibelius-akatemia
30432: Sibelius-akademin 388531,00
30433: Siemenperunakeskus
30434: Centralen för utsädespotatis 15976,64
30435: Sisäasiainministeriö
30436: lnrikesministeriet 358125,58
30437: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30438: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 985166,90
30439: Sosiaali- ja terveysministeriö
30440: Social- och hälsovårdsministeriet 990 670,34
30441: Suojelupoliisi
30442: Skyddspolisen 150814,19
30443: Suomen ympäristökeskus
30444: Finlands miljöcentral 537 803,13
30445: Suomen Akatemia
30446: Finlands Akademi 461 046,95
30447: Suomenlinnan hoitokunta
30448: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 58 949,96
30449: Svenska handelshögskolan
30450: Svenska handelshögskolan 222174,24
30451: Säteilyturvakeskus
30452: Strålsäkerhetscentralen 281549,77
30453: Taideteollinen korkeakoulu
30454: Konstindustriella högskolan 317 425,00
30455: Tampereen teknillinen korkeakoulu
30456: Tammerforstekniska högskola 1 048 843,55
30457: Tampereen yliopisto
30458: Tammerfors universitet 1 631 237,20
30459: Tasavallan presidentin kanslia
30460: Republikens presidents kansli 70311,95
30461: Teatterikorkeakoulu
30462: Teaterhögskolan 186496,44
30463: Teknillinen korkeakoulu
30464: Tekniska högskolan 2147395,66
30465: Teknologian kehittämiskeskus
30466: Teknologiska utvecklingscentralen 247 618,71
30467: Telehallintokeskus
30468: Teleförvaltningscentralen 266594,00
30469: Tielaitos
30470: Vägverket 5527679,50
30471: Tilastokeskus
30472: Statistikcentralen 698088,03
30473: Tullihallitus
30474: Tullstyrelsen 1 746 948,00
30475: Valtion tasetilit 31.12.1997
30476: sivu
30477: Tili - Kanto 6632 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 117
30478: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30479:
30480:
30481: Turun kauppakorkeakoulu
30482: Åbo handelshögskola 241147,27
30483: Turun yliopisto
30484: Åbo universitet 2225176,00
30485: Turvatekniikan keskus
30486: Säkerhetsteknikcentralen 137654,19
30487: Työministeriö
30488: Arbetsministeriet 4 036 690,87
30489: Ulkoasiainministeriö
30490: Utrikesministeriet 1 737 975,00
30491: Ulkomaalaisvirasto
30492: Utlänningsverket 92274,14
30493: Vaasan yliopisto
30494: Vasa universitet 340 297,04
30495: Valtiokonttori
30496: Statskontoret 543610,02
30497: Valtion kiinteistölaitos
30498: Statens fastighetsverket 207181,38
30499: Valtion taidemuseo
30500: Statens konstmuseum 119105,36
30501: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
30502: Statens ekonomiska forskningscentral 60 605,76
30503: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
30504: Statens tekniska forskningscentral 2 650 606,40
30505: Valtioneuvoston kanslia
30506: Statsrådets kansli 282 961,59
30507: Valtiontalouden tarkastusvirasto
30508: Statens revisionsverk 130 056,19
30509: Valtiovarainministeriö
30510: Finansministeriet 358 879,72
30511: Vankeinhoitolaitos
30512: Fångvårdsväsendet 1 988596,57
30513: Verohallitus
30514: Skattestyrelsen 4665001,35
30515: Väestörekisterikeskus
30516: Befolkningsregistercentralen 64 376,70
30517: Ympäristöministeriö
30518: Miljöministeriet 2163240,76
30519: Åboakademi
30520: Åboakademi 1025507,12
30521:
30522: 6633 Edelleen siirrellävien tulojen tili
30523: Vidare överlörbara inkomsters konto 1 271 361,41
30524: Etelä-suomen lääninhallitus
30525: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 26 475,00
30526: Länsi-Suomen lääninhallitus
30527: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 58167,00
30528: Lääkelaitos
30529: Läkemedelsverket 41500,00
30530: Maa- ja metsätalousministeriö
30531: Jord- och skogsbruksministeriet 560437,50
30532: Merenkulkuhallitus
30533: Sjöfartsstyrelsen 8199,90
30534: Valtion tasetilit 31.12.1997
30535: sivu
30536: Tili - Konto 6633 Statens ba lanskonton 31.12.1997 sida 118
30537:
30538: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30539:
30540:
30541: Oulun lääninhallitus
30542: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 26 323,80
30543: Puolustushallinnon rakennuslaitos
30544: Försvarsförvaltningens byggverk 402 226,21
30545: Ulkoasiainministeriö
30546: Utrikesministeriet 94 032,00
30547: Valtioneuvoston kanslia
30548: Statsrådets kansli 54 000,00
30549:
30550:
30551: 6634 Edelleen siirrellävien menojen tili
30552: Vidare överförbara utgifters kanto 2 098 333,34
30553: Etelä-Suomen lääninhallitus
30554: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 27 592,90
30555: Helsingin yliopisto
30556: Helsingfors universitet 7 631177,37
30557: limatieteen laitos
30558: Meteorologiska institute! 474341,60
30559: Kansanterveyslattos
30560: Folkhälsoinstitutet 2 237,33
30561: Kuopion yliopisto
30562: Kuopio universitet 119 553,62
30563: Maa- ja metsätalousministeriö
30564: Jord- och skogsbruksministeriet 18 698,65
30565: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
30566: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 354 370,12
30567: Maanmittauslaitos
30568: Lantmäteriverket 15331,27
30569: Merenkulkuhallitus
30570: Sjöfartsstyrelsen 1 426,00
30571: Opetushallitus
30572: Utbildningsstyrelsen 226122,27
30573: Opetusministeriö
30574: Undervisningsministeriet 6 560,75
30575: Oulun lääninhallitus
30576: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 226 307,30
30577: Oulun yliopisto
30578: Uleåborgs universitet 1 313 703,63
30579: Puolustushallinnon rakennuslaitos
30580: Försvarsförvaltningens byggverk 17 305,65
30581: Puolustusvoimat
30582: Försvarsmakten 302 531,71
30583: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30584: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 4340718,32
30585: Suomen Akatemia
30586: Finlands Akademi 2 028 764,39
30587: Tampereen teknillinen korkeakoulu
30588: Tammerforstekniska högskola 150001,62
30589: Tasavallan presidentin kanslia
30590: Republikens presidents kansli 13 938,64
30591: Tielaitos
30592: Vägverket 89 419,70
30593: Turun kauppakorkeakoulu
30594: Åbo handelshögskola 133 832,24
30595: Valtion tasetilit 31.12.1997
30596: sivu
30597: Tili - Kanto 6634 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 119
30598:
30599: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30600:
30601:
30602: Vaasan yliopisto
30603: Vasa universitet 24912,63
30604: Valtioneuvoston kanslia
30605: Statsrådets kansli 189554,30
30606: Ympäristöministeriö
30607: Miljöministeriet 297 985,05
30608:
30609:
30610: 6635 Eläkemaksujen tili (työnantajat)
30611: Pensionavgifters konto (arbetsgivare) 299 077 801,10
30612: Ajoneuvohallintokeskus
30613: Fordonsförvaltningscentralen 467841,12
30614: Asuntorahastovirasto
30615: Bostadsfondsverket 187 888,91
30616: Eduskunta
30617: Riksdagen 1 436 678,41
30618: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
30619: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 716 894,57
30620: Etelä-Suomen lääninhallitus
30621: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 7 331136,13
30622: Geologian tutkimuskeskus
30623: Geologiska forskningscentralen 1 571 733,00
30624: Helsingin kauppakorkeakoulu
30625: Helsingfors handelshögskola 1 059 807,29
30626: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
30627: Polisinrättningen i Helsingfors härad 4 678800,40
30628: Helsingin yliopisto
30629: Helsingfors universitet 15 870 609,25
30630: limatieteen laitos
30631: Meteorologiska institute! 1360344,83
30632: Itä-suomen lääninhallitus
30633: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 3 261 206,76
30634: Joensuun yliopisto
30635: Joensuu universitet 3168 440,60
30636: Jyväskylän yliopisto
30637: Jyväskylä universitet 5155524,85
30638: Kansallisarkisto
30639: Arkivväsendet 405 381,33
30640: Kansanterveysla~os
30641: Folkhälsoinstitutet 1520611,85
30642: Kasvinjalostuslaitos
30643: Växtförädlingsanstalten 105677,21
30644: Kauppa- ja teollisuusministeriö
30645: Handels- och industriministeriet 1 607 063,00
30646: Keskusrikospoliisi
30647: Centralkriminalpolisen 1 301 014,71
30648: Kilpailuvirasto
30649: Konkurrensverket 151909,01
30650: Kuluttajavirasto
30651: Konsumentverket 429 062,00
30652: Kuopion yliopisto
30653: Kuopio universitet 2457545,55
30654: Kuvataideakatemia
30655: Bildkonstakademin 132 862,34
30656: Valtion tasetilit 31.12.1997
30657: sivu
30658: Tili - Konto 6635 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 120
30659:
30660: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30661:
30662:
30663: Lapin lääninhallitus
30664: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 376 116,30
30665: Lapin yliopisto
30666: Lapplands universitet 1190972,31
30667: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
30668: Villmanstrands tekniska högskola 1157 323,67
30669: Liikenneministeriö
30670: Trafikministeriet 485 597,24
30671: Liikkuva poliisi
30672: Rörliga polisen 1553124,42
30673: Länsi-Suomen lääninhallitus
30674: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 8 576163,22
30675: Länsstyrelsen i landskapet Åland
30676: Länsstyrelsen i landskapet Åland 37 583,32
30677: Lääkelaitos
30678: Läkemedelsverket 313193,00
30679: Maa- ja metsätalousministeriö
30680: Jord- och skogsbruksministeriet 1 945064,34
30681: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
30682: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 902167,73
30683: Maanmittauslaitos
30684: Lantmäteriverket 4110 048,99
30685: Maatalouden tutkimuskeskus
30686: Lantbrukets forskningscentral 1 621 918,81
30687: Matkailun edistämiskeskus
30688: Centralen för turistfrämjande 128414,65
30689: Merenkulkuhallitus
30690: Sjöfartsstyrelsen 6 273 347,86
30691: Merentutkimuslaitos
30692: Havsforskningsinstitutet 248000,14
30693: Metsäntutkimuslaitos
30694: Skogsforskningsinstitutet 1 997 357,01
30695: Museovirasto
30696: Museiverket 625 678,76
30697: Oikeusministeriö
30698: Justitieministeriet 15196 490,88
30699: Opetushallitus
30700: Utbildningsstyrelsen 1865,94
30701: Opetusministeriö
30702: Undervisningsministeriet 1 881987,08
30703: Oulun lääninhallitus
30704: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 2064057,41
30705: Oulun yliopisto
30706: Uleåborgs universitet 6 949 509,97
30707: Patentti- ja rekisterihallitus
30708: Patent- och registerstyrelsen 926 923,70
30709: Pelastusopisto
30710: Räddningsinstitutet 206844,94
30711: Poliisikoulu
30712: Polisskolan 222 889,83
30713: Poliisin tekniikkakeskus
30714: Polisens teknikcentral 181 723,05
30715: Poliisiopisto
30716: Polisinstitutet 105 867,09
30717: Valtion tasetilit 31.12.1997
30718: sivu
30719: Tili - Konto 6635 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 121
30720:
30721: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
30722:
30723:
30724: Puolustushallinnon rakennuslanos
30725: Försvarsförvaltningens byggverk 2 975164,01
30726: Puolustusministeriö
30727: Försvarsministeriet 3 315 586,74
30728: Puolustusvoimat
30729: Försvarsmakten 55 536 476,98
30730: Rajavartiolanos
30731: Gränsbevakningsväsendet 13 036 055,04
30732: Ratahallintokeskus
30733: Banförvaltningscentralen 267 573,52
30734: Riista- ja kalatalouden tutkimuslanos
30735: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 752525,82
30736: Sibelius-akatemia
30737: Sibelius-akademin 1 025204,33
30738: Siemenperunakeskus
30739: Centralen för utsädespotatis 39649,28
30740: Sisäasiainministeriö
30741: lnrikesministeriet 968671,29
30742: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30743: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 2740514,96
30744: Sosiaali- ja terveysministeriö
30745: Social- och hälsovårdsministeriet 2536647,42
30746: Suojelupoliisi
30747: Skyddspolisen 447 678,76
30748: Suomen ympäristökeskus
30749: Finlands miljöcentral 1237565,72
30750: Suomen Akatemia
30751: Finlands Akademi 1 052693,81
30752: Suomenlinnan hoitokunta
30753: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 135428,53
30754: Svenska handelshögskolan
30755: Svenska handelshögskolan 619237,48
30756: Säteilyturvakeskus
30757: Strålsäkerhetscentralen 790695,07
30758: Taideteollinen korkeakoulu
30759: Konstindustriella högskolan 870165,63
30760: Tampereen teknillinen korkeakoulu
30761: Tammerforstekniska högskola 2540891,00
30762: Tampereen yliopisto
30763: Tammerfors universnet 4311140,80
30764: Tasavallan presidentin kanslia
30765: Republikens presidents kansli 195622,81
30766: Teatterikorkeakoulu
30767: Teaterhögskolan 505022,07
30768: Teknillinen korkeakoulu
30769: Tekniska högskolan 5066349,73
30770: Teknologian kehittämiskeskus
30771: Teknologiska utvecklingscentralen 649 798,57
30772: Telehallintokeskus
30773: Teleförvaltningscentralen 705 666,51
30774: Tielaitos
30775: Vägverket 16 235 452,27
30776: Tilastokeskus
30777: Statistikcentralen 1 759245,12
30778: Valtion tasetilit 31.12.1997
30779: sivu
30780: Tili - Kanto 6635 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 122
30781:
30782: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30783:
30784:
30785: Tullihallitus
30786: Tullstyrelsen 4 773 881,00
30787: Turun kauppakorkeakoulu
30788: Åbo handelshögskola 649801,41
30789: Turun yliopisto
30790: Åbo univers~et 5 952 630,64
30791: Turvatekniikan keskus
30792: Säkerhetsteknikcentralen 365 614,50
30793: Työministeriö
30794: Arbetsministeriet 10091871,59
30795: Ulkoasiainministeriö
30796: Utrikesministeriet 4509743,00
30797: Ulkomaalaisvirasto
30798: Utlänningsverket 259 761,31
30799: Vaasan yliopisto
30800: Vasa universitet 927 091,22
30801: Valtiokonttori
30802: Statskontoret 1528571,52
30803: Valtion kiinteistölaitos
30804: Statens fastighetsverket 584184,08
30805: Valtion taidemuseo
30806: Statens konstmuseum 335 433,93
30807: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
30808: Statens ekonomiska forskningscentral 162 158,91
30809: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
30810: Statens tekniska forskningscentral 5 773 422,47
30811: Valtioneuvoston kanslia
30812: Statsrådets kansli 647 767,27
30813: Valtiontalouden tarkastusvirasto
30814: Statens revisionsverk 360 504,32
30815: Valtiovarainministeriö
30816: Finansministeriet 963 812,62
30817: Vankeinhoitolaitos
30818: Fångvårdsväsendet 5 697 689,00
30819: Verohallitus
30820: Skattestyrelsen 13 005 782,97
30821: Väestörekisterikeskus
30822: Befolkningsregistercentralen 176126,85
30823: Ympäristöministeriö
30824: Miljöministeriet 4632175,85
30825: Åboakademi
30826: Åboakademi 2 704 788,59
30827:
30828: 6636 Eläkemaksujen tili (työntekijät)
30829: Pensionavgifters konto (arbetare) 66 146 753,53
30830: Ajoneuvohallintokeskus
30831: Fordonsförvaltningscentralen 110804,14
30832: Asuntorahastovirasto
30833: Bostadsfondsverket 44 500,32
30834: Eduskunta
30835: Riksdagen 494 746,91
30836: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
30837: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 178192,51
30838: Valtion tasetilit 31.12.1997
30839: sivu
30840: Tili - Konto 6636 Statens ba lanskonton 31.12.1997 sida 123
30841:
30842: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa - Passiva
30843:
30844:
30845: Etelä-Suomen lääninhallitus
30846: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 1 666 552,74
30847: Geologian tutkimuskeskus
30848: Geologiska forskningscentralen 399 594,00
30849: Helsingin kauppakorkeakoulu
30850: Helsingfors handelshögskola 260 607,38
30851: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
30852: Polisinrättningen i Helsingfors härad 1 058 018,57
30853: Helsingin yliopisto
30854: Helsingfors universitet 3 641 286,65
30855: limatieteen laitos
30856: Meteorologiska institute! 351 027,71
30857: Itä-Suomen lääninhallitus
30858: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 742 545,63
30859: Joensuun yliopisto
30860: Joensuu universitet 770 699,80
30861: Jyväskylän yliopisto
30862: Jyväskylä universitet 1 273 441,39
30863: Kansallisarkisto
30864: Arkivväsendet 96 010,89
30865: Kansanterveyslaitos
30866: Folkhälsoinstitutet 372 273,27
30867: Kasvinjalostuslaitos
30868: Växtförädlingsanstalten 25 028,91
30869: Kauppa- ja teollisuusministeriö
30870: Handels- och industriministeriet 397 346,00
30871: Keskusrikospoliisi
30872: Centralkriminalpolisen 294198,08
30873: Kilpailuvirasto
30874: Konkurrensverket 35 978,36
30875: Kuluttajavirasto
30876: Konsumentverket 101 620,50
30877: Kuopion yliopisto
30878: Kuopio universitet 646 719,85
30879: Kuvataideakatemia
30880: Bildkonstakademin 31 466,86
30881: Lapin lääninhallitus
30882: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 313 700,14
30883: Lapin yliopisto
30884: Lapplands universitet 313 412,64
30885: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
30886: Villmanstrands tekniska högskola 321 477,44
30887: Liikenneministeriö
30888: Trafikministeriet 115 009,48
30889: Liikkuva poliisi
30890: Rörliga polisen 351 208,76
30891: Länsi-Suomen lääninhallitus
30892: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 1 949 026,53
30893: Länsstyrelsen i landskapet Åland
30894: Länsstyrelsen i landskapet Åland 8 717,82
30895: Lääkelaitos
30896: Läkemedelsverket 74177,17
30897: Maa- ja metsätalousministeriö
30898: Jord- och skogsbruksministeriet 547 048,20
30899: Valtion tasetilit 31.12.1997
30900: sivu
30901: Tili - Konto 6636 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 124
30902: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30903:
30904:
30905: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
30906: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 218 265,66
30907: Maanmittauslaitos
30908: Lantmäteriverket 1 033131,45
30909: Maatalouden tutkimuskeskus
30910: Lantbrukets forskningscentral 410 037,23
30911: Matkailun edistämiskeskus
30912: Centralen för turistlrämjande 119 475,53
30913: Merenkulkuhallitus
30914: Sjöfartsstyrelsen 1 296108,63
30915: Merentutkimuslaitos
30916: Havsforskningsinstitutet 58 736,72
30917: Metsäntutkimuslaitos
30918: Skogsforskningsinstitutet 449403,52
30919: Museovirasto
30920: Museiverket 140 076,91
30921: Oikeusministeriö
30922: Justitieministeriet 3 676 562,30
30923: Opetushallitus
30924: Utbildningsstyrelsen 199,50
30925: Opetusministeriö
30926: Undervisningsministeriet 437198,78
30927: Oulun lääninhallitus
30928: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 469440,38
30929: Oulun yliopisto
30930: Uleåborgs universitet 1776857,24
30931: Patentti- ja rekisterihallitus
30932: Patent- och registerstyrelsen 235657,22
30933: Pelastusopisto
30934: Räddningsinstitutet 48989,36
30935: Poliisikoulu
30936: Polisskolan 50402,66
30937: Poliisin tekniikkakeskus
30938: Polisens teknikcentral 41 093,09
30939: Poliisiopisto
30940: Polisinstitutet 23939,71
30941: Puolustushallinnon rakennuslaitos
30942: Försvarsförvaltningens byggverk 742714,17
30943: Puolustusministeriö
30944: Försvarsministeriet 783331,57
30945: Puolustusvoimat
30946: Försvarsmakten 8461112,41
30947: Rajavartiolaitos
30948: Gränsbevakningsväsendet 1 834432,32
30949: Ratahallintokeskus
30950: Banförvaltningscentralen 63372,47
30951: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
30952: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 200710,94
30953: Sibelius-akatemia
30954: Sibelius-akademin 236584,67
30955: Siemenperunakeskus
30956: Centralen för utsädespotatis 9390,61
30957: Sisäasiainministeriö
30958: lnrikesministeriet 235 913,45
30959: Valtion tasetilit 31.12.1997
30960: sivu
30961: Tili - Konto 6636 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 125
30962:
30963: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
30964:
30965:
30966: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
30967: Forsknings- och utvecklingscentr_ för social- och hälsovård_ 642 301,39
30968: Sosiaali- ja terveysministeriö
30969: Social- och hälsovårdsministeriet 641285,00
30970: Suojelupoliisi
30971: Skyddspolisen 101233,53
30972: Suomen ympäristökeskus
30973: Finlands miljöcentral 344 732,91
30974: Suomen Akatemia
30975: Finlands Akademi 303454,39
30976: Suomenlinnan hoitokunta
30977: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 32075,10
30978: Svenska handelshögskolan
30979: Svenska handelshögskolan 146662,02
30980: Säteilyturvakeskus
30981: Strålsäkerhetscentralen 187 233,32
30982: Taideteollinen korkeakoulu
30983: Konstindustriella högskolan 205 940,51
30984: Tampereen teknillinen korkeakoulu
30985: Tammerfors tekniska högskola 688792,60
30986: Tampereen yliopisto
30987: Tammerfors universitet 1 048619,82
30988: Tasavallan presidentin kanslia
30989: Republikens presidents kansli 46 331,56
30990: Teatterikorkeakoulu
30991: Teaterhögskolan 119 700,97
30992: Teknillinen korkeakoulu
30993: Tekniska högskolan 1398 707,77
30994: Teknologian kehittämiskeskus
30995: Teknologiska utvecklingscentralen 153 899,40
30996: Telehallintokeskus
30997: Teleförvaltningscentralen 173 524,16
30998: Tielaitos
30999: Vägverket 3543178,75
31000: Tilastokeskus
31001: Statistikcentralen 460265,83
31002: Tullihallitus
31003: Tullstyrelsen 1148 792,00
31004: Turun kauppakorkeakoulu
31005: Åbo handelshögskola 153 491,56
31006: Turun yliopisto
31007: Åbo universitet 1463564,20
31008: Turvatekniikan keskus
31009: Säkerhetsteknikcentralen 86592,59
31010: Työministeriö
31011: Arbetsministeriet 2482194,06
31012: Ulkoasiainministeriö
31013: Utrikesministeriet 1133 085,00
31014: Ulkornaalaisvirasto
31015: Utlänningsverket 61547,75
31016: Vaasan yliopisto
31017: Vasa universitet 219573,75
31018: Valtiokonttori
31019: Statskontoret 365836,65
31020: Valtion tasetilit 31.12.1997
31021: sivu
31022: Tili - Kanto 6636 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 126
31023:
31024: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31025:
31026:
31027: Valtion kiinteistölaitos
31028: Statens fastighetsverket 138404,24
31029: Valtion taidemuseo
31030: Statens konstmuseum 79 513,31
31031: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
31032: Statens ekonomiska forskningscentral 38 406,39
31033: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31034: Statens tekniska forskningscentral 1 732 028,96
31035: Valtioneuvoston kanslia
31036: Statsrådets kansli 184888,25
31037: Valtiontalouden tarkastusvirasto
31038: Statens revisionsverk 85 382,38
31039: Valtiovarainministeriö
31040: Finansministeriet 228 270,78
31041: Vankeinhoitolaitos
31042: Fångvårdsväsendet 1 256840,00
31043: Verohallitus
31044: Skattestyrelsen 3 096 777,38
31045: Väestörekisterikeskus
31046: Befolkningsregistercentralen 41 714,05
31047: Ympäristöministeriö
31048: Miljöministeriet 1 207 224,60
31049: Åboakademi
31050: Åboakademi 665109,45
31051:
31052: 6637 Työttömyysvakuutusmaksujen tili
31053: Arbetslöshetsförsäkringsavgifters konto 44 228 312,47
31054: Ajoneuvohallintokeskus
31055: Fordonsförvaltningscentralen 65161,85
31056: Asuntorahastovirasto
31057: Bostadsfondsverket 29 752,71
31058: Eduskunta
31059: Riksdagen 327 694,49
31060: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
31061: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 118 305,01
31062: Etelä-Suomen lääninhallitus
31063: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 1 067 809,46
31064: Geologian tutkimuskeskus
31065: Geologiska forskningscentralen 266142,00
31066: Helsingin kauppakorkeakoulu
31067: Helsingfors handelshögskola 168 818,74
31068: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
31069: Polisinrättningen i Helsingfors härad 685 305,32
31070: Helsingin yliopisto
31071: Helsingfors universitet 2 388 318,92
31072: ilmatieteen laitos
31073: Meteorologiska institute! 225 003,26
31074: Itä-Suomen lääninhallitus
31075: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 475 737,55
31076: Joensuun yliopisto
31077: Joensuu universitet 499 870,88
31078: Jyväskylän yliopisto
31079: Jyväskylä universitet 816 459,06
31080: Valtion tasetilit 31.12.1997
31081: sivu
31082: Tili - Kanto 6637 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 127
31083: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31084:
31085:
31086: Kansallisarkisto
31087: Arkivväsendet 64 286,24
31088: Kansanterveysla~os
31089: Folkhälsoinstitutet 244249,78
31090: Kasvinjalostuslaitos
31091: Växtförädlingsanstalten 18957,14
31092: Kauppa- ja teollisuusministeriö
31093: Handels- och industriministeriet 264829,00
31094: Keskusrikospoliisi
31095: Centralkriminalpolisen 198 637,75
31096: Kilpailuvirasto
31097: Konkurrensverket 24321,04
31098: Kuluttajavirasto
31099: Konsumentverket 65 803,70
31100: Kuopion yliopisto
31101: Kuopio universitet 418 619,88
31102: Kuvataideakatemia
31103: Bildkonstakademin 18 910,79
31104: Lapin lääninhallitus
31105: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 205603,18
31106: Lapin yliopisto
31107: Lapplands universitet 199 950,90
31108: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
31109: Villmanstrands tekniska högskola 204 761,53
31110: Liikenneministeriö
31111: Trafikministeriet 77 208,74
31112: Liikkuva poliisi
31113: Rörliga polisen 230 791,22
31114: Länsi-Suomen lääninhallitus
31115: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 1 256 089,71
31116: Länsstyrelsen i landskapet Åland
31117: Länsstyrelsen i landskapet Åland 5 705,62
31118: Lääkelaitos
31119: Läkemedelsverket 49 343,47
31120: Maa- ja metsätalousministeriö
31121: Jord- och skogsbruksministeriet 362950,09
31122: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
31123: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 146030,73
31124: Maanmittauslaitos
31125: Lantmäteriverket 677 996,13
31126: Maatalouden tutkimuskeskus
31127: Lantbrukets forskningscentral 269 401,36
31128: Matkailun edistämiskeskus
31129: Centralen för turistfrämjande 31 680,57
31130: Merenkulkuhallitus
31131: Sjöfartsstyrelsen 961 784,22
31132: Merentutkimuslaitos
31133: Havsforskningsinstitutet 38029,99
31134: Metsäntutkimuslaitos
31135: Skogsforskningsinstitutet 301 677,47
31136: Museovirasto
31137: Museiverket 100811,21
31138: Oikeusministeriö
31139: Justitieministeriet 2477594,29
31140: Valtion tasetilit 31.12.1997
31141: sivu
31142: Tili - Kanto 6637 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 128
31143:
31144: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31145:
31146:
31147: Opetushallitus
31148: Utbildningsstyrelsen 62,70
31149: Opetusministeriö
31150: Undervisningsministeriet 313 860,29
31151: Oulun lääninhallitus
31152: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 304 874,49
31153: Oulun yliopisto
31154: Uleåborgs universitet 1146 158,22
31155: Patentti- ja rekisterihallitus
31156: Patent- och registerstyrelsen 157 976,97
31157: Pelastusopisto
31158: Räddningsinstitutet 33 175,48
31159: Poliisikoulu
31160: Polisskolan 33118,02
31161: Poliisin tekniikkakeskus
31162: Polisens teknikcentral 40 578,52
31163: Poliisiopisto
31164: Polisinstitutet 15 823,78
31165: Puolustushallinnon rakennuslaitos
31166: Försvarsförvaltningens byggverk 552 385,32
31167: Puolustusministeriö
31168: Försvarsministeriet 488959,74
31169: Puolustusvoimat
31170: Försvarsmakten 5809668,60
31171: Rajavartiolaitos
31172: Gränsbevakningsväsendet 1 231 228,62
31173: Ratahallintokeskus
31174: Banförvaltningscentralen 44477,34
31175: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
31176: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 132 587,64
31177: Sibelius-akatemia
31178: Sibelius-akademin 165 959,14
31179: Siemenperunakeskus
31180: Centralen för utsädespotatis 6 636,87
31181: Sisäasiainministeriö
31182: lnrikesministeriet 154524,84
31183: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
31184: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 417 667,25
31185: Sosiaali- ja terveysministeriö
31186: Social- och hälsovårdsministeriet 430162,74
31187: Suojelupoliisi
31188: Skyddspolisen 66170,53
31189: Suomen ympäristökeskus
31190: Finlands miljöcentral 224415,12
31191: Suomen Akatemia
31192: Finlands Akademi 200920,08
31193: Suomenlinnan hoitokunta
31194: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 26 216,08
31195: Svenska handelshögskolan
31196: Svenska handelshögskolan 96 837,80
31197: Säteilyturvakeskus
31198: Strålsäkerhetscentralen 120 889,79
31199: Taideteollinen korkeakoulu
31200: Konstindustriella högskolan 135396,64
31201: Valtion tasetilit 31.12.1997
31202: sivu
31203: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 129
31204:
31205: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31206:
31207:
31208: Tampereen teknillinen korkeakoulu
31209: Tammerforstekniska högskola 450562,95
31210: Tampereen yliopisto
31211: Tammerfors universitet 690629,18
31212: Tasavallan presidentin kanslia
31213: Republikens presidents kansli 29 785,68
31214: Teatterikorkeakoulu
31215: Teaterhögskolan 77 617,74
31216: Teknillinen korkeakoulu
31217: Tekniska högskolan 921231,00
31218: Teknologian kehittämiskeskus
31219: Teknologiska utvecklingscentralen 103207,15
31220: Telehallintokeskus
31221: Teleförvaltningscentralen 101105,77
31222: Tielaitos
31223: Vägverket 2460 206,52
31224: Tilastokeskus
31225: Statistikcentralen 305132,98
31226: Tullihallitus
31227: Tullstyrelsen 743212,93
31228: Turun kauppakorkeakoulu
31229: Åbo handelshögskola 96489,36
31230: Turun yliopisto
31231: Åbo universitet 952154,60
31232: Turvatekniikan keskus
31233: Säkerhetsteknikcentralen 57115,51
31234: Työministeriö
31235: Arbetsministeriet 1738265,21
31236: Ulkoasiainministeriö
31237: Utrikesministeriet 729051,00
31238: Ulkomaalaisvirasto
31239: Utlänningsverket 40800,40
31240: Vaasan yliopisto
31241: Vasa universitet 141 850,60
31242: Valtiokonttori
31243: Statskontoret 179812,47
31244: Valtion kiinteistölaitos
31245: Statens fastighetsverket 92 093,67
31246: Valtion taidemuseo
31247: Statens konstmuseum 52178,35
31248: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
31249: Statens ekonomiska forskningscentral 25822,52
31250: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31251: Statens tekniska forskningscentral 1162063,72
31252: Valtioneuvoston kanslia
31253: Statsrådets kansli 125527,09
31254: Valtiontalouden tarkastusvirasto
31255: Statens revisionsverk 56960,55
31256: Valtiovarainministeriö
31257: Finansministeriet 151 217,77
31258: Vankeinhoitolaitos
31259: Fångvårdsväsendet 842076,85
31260: Verohallitus
31261: Skattestyrelsen 2059393,34
31262: Valtion tasetilit31.12.1997
31263: sivu
31264: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 130
31265:
31266: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31267:
31268:
31269: Väestörekisterikeskus
31270: Befolkningsregistercentralen 28 090,88
31271: Ympäristöministeriö
31272: Miljöministeriet 984649,21
31273: Åboakademi
31274: Åboakademi 428 869,86
31275:
31276: 6638 Tapaturmamaksu
31277: Olycksfallsavgift 20 197 780,70
31278: Ajoneuvohallintokeskus
31279: Fordonsförvaltningscentralen 12 594,38
31280: Asuntorahastovirasto
31281: Bostadsfondsverket 5929,19
31282: Eduskunta
31283: Riksdagen 55675,94
31284: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
31285: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 23 303,53
31286: Etelä-Suomen lääninhallitus
31287: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 408499,81
31288: Geologian tutkimuskeskus
31289: Geologiska forskningscentralen 341 955,07
31290: Helsingin kauppakorkeakoulu
31291: Helsingfors handelshögskola 33484,13
31292: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
31293: Polisinrättningen i Helsingfors härad 403 999,48
31294: Helsingin yliopisto
31295: Helsingfors universitet 614942,27
31296: limatieteen laitos
31297: Meteorologiska institute! 43 449,32
31298: Itä-Suomen lääninhallitus
31299: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 181544,18
31300: Joensuun yliopisto
31301: Joensuu universitet 290 773,26
31302: Jyväskylän yliopisto
31303: Jyväskylä universitet 207 816,59
31304: Kansallisarkisto
31305: Arkivväsendet 12 767,06
31306: Kansanterveyslaitos
31307: Folkhälsoinstitutet 63156,34
31308: Kasvinjalostuslaitos
31309: Växtförädlingsanstalten 3 870,00
31310: Kauppa- ja teollisuusministeriö
31311: Handels- och industriministeriet 100 740,00
31312: Keskusrikospoliisi
31313: Centralkriminalpolisen 39 074,08
31314: Kilpailuvirasto
31315: Konkurrensverket 4843,12
31316: Kuopion yliopisto
31317: Kuopio universitet 106 885,30
31318: Kuvataideakatemia
31319: Bildkonstakademin 3 578,70
31320: Lapin lääninhallitus
31321: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 78 410,88
31322: Valtion tasetilit 31.12.1997
31323: sivu
31324: Tili - Kanto 6638 Statens ba lanskonton 31.12.1997 sida 131
31325:
31326: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31327:
31328:
31329: Lapin yliopisto
31330: Lapplands universitet 39 300,16
31331: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
31332: Villmanstrands tekniska högskola 39 847,55
31333: Liikenneministeriö
31334: Trafikministeriet 20 001,01
31335: Liikkuva poliisi
31336: Rörliga polisen 46 325,96
31337: Länsi-Suomen lääninhallitus
31338: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 479 905,99
31339: Länsstyrelsen i landskapet Åland
31340: Länsstyrelsen i landskapet Åland 1131,71
31341: Lääkelaitos
31342: Läkemedelsverket 9 857,79
31343: Maa- ja metsätalousministeriö
31344: Jord- och skogsbruksministeriet 138 305,71
31345: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
31346: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 29 275,61
31347: Maanmittauslaitos
31348: Lantmäteriverket 175 530,52
31349: Maatalouden tutkimuskeskus
31350: Lantbrukets forskningscentral 217551,14
31351: Matkailun edistämiskeskus
31352: Centralen för turistfrämjande 11 425,05
31353: Merenkulkuhallitus
31354: Sjöfartsstyrelsen 1 204 733,75
31355: Merentutkimuslaitos
31356: Havsforskningsinstitutet 7 474,08
31357: Metsäntutkimuslaitos
31358: Skogsforskningsinstitutet 115 464,69
31359: Museovirasto
31360: Museiverket 64423,11
31361: Oikeusministeriö
31362: Justitieministeriet 494 258,58
31363: Opetushallitus
31364: Utbildningsstyrelsen 18 768,92
31365: Opetusministeriö
31366: Undervisningsministeriet 54 244,84
31367: Oulun lääninhallitus
31368: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 247 471,90
31369: Oulun yliopisto
31370: Uleåborgs universitet 291 201,88
31371: Patentti- ja rekisterihallttus
31372: Patent- och registerstyrelsen 31 591,02
31373: Pelastusopisto
31374: Räddningsinstitutet 19501,47
31375: Poliisikoulu
31376: Polisskolan 19218,09
31377: Poliisin tekniikkakeskus
31378: Polisens teknikcentral 18 298,70
31379: Poliisiopisto
31380: Polisinstitutet 3155,25
31381: Puolustushallinnon rakennuslaitos
31382: Försvarsförvaltningens byggverk 696 376,67
31383: Valtion tasetilil31.12.1997
31384: sivu
31385: Tili - Kanto 6638 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 132
31386:
31387: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31388:
31389:
31390: Puolustusministeriö
31391: Försvarsministeriet 84537,31
31392: Puolustusvoimat
31393: Försvarsmakten 3 375 694,38
31394: Rajavartiolaitos
31395: Gränsbevakningsväsendet 961 655,87
31396: Ratahallintokeskus
31397: Banförvaltningscentralen 8 793,21
31398: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
31399: Vili- och fiskeriforskningsinstitutet 107 508,31
31400: Sibelius-akatemia
31401: Sibelius-akademin 42 398,22
31402: Siemenperunakeskus
31403: Centralen för utsädespotatis 5376,04
31404: Sisäasiainministeriö
31405: lnrikesministeriet 57 925,92
31406: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
31407: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 109118,31
31408: Sosiaali- ja terveysministeriö
31409: Social- och hälsovårdsministeriet 85945,09
31410: Suojelupoliisi
31411: Skyddspolisen 13256,40
31412: Suomen ympäristökeskus
31413: Finlands miljöcentral 83 754,30
31414: Suomen Akatemia
31415: Finlands Akademi 39 915,52
31416: Suomenlinnan hoitokunta
31417: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 33 749,40
31418: Svenskahandelshögskolan
31419: Svenska handelshögskolan 19 338,95
31420: Säteilyturvakeskus
31421: Strålsäkerhetscentralen 23985,54
31422: Taideteollinen korkeakoulu
31423: Konstindustriella högskolan 34 472,49
31424: Tampereen teknillinen korkeakoulu
31425: Tammerforstekniska högskola 117933,60
31426: Tampereen yliopisto
31427: Tammerfors universitet 261 780,94
31428: Tasavallan presidentin kanslia
31429: Republikens presidents kansli 5837,12
31430: Teatterikorkeakoulu
31431: Teaterhögskolan 96 766,71
31432: Teknillinen korkeakoulu
31433: Tekniska högskolan 183572,22
31434: Teknologian kehittämiskeskus
31435: Teknologiska utvecklingscentralen 20621,12
31436: Telehallintokeskus
31437: Teleförvaltningscentralen 18 921,58
31438: Tielaitos
31439: Vägverket 3 102 075,28
31440: Tilastokeskus
31441: Statistikcentralen 78388,61
31442: Tullihallitus
31443: Tullstyrelsen 193698,05
31444: Valtion tasetilit 31.12.1997
31445: sivu
31446: Tili - Konto 6638 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 133
31447:
31448: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31449:
31450:
31451: Turun kauppakorkeakoulu
31452: Åbo handelshögskola 18909,22
31453: Turun yliopisto
31454: Åbo universitet 188451,70
31455: Turvatekniikan keskus
31456: Säkerhetsteknikcentralen 11 396,69
31457: Työministeriö
31458: Arbetsministeriet 659959,72
31459: Ulkoasiainministeriö
31460: Utrikesministeriet 146 593,00
31461: Ulkomaalaisvirasto
31462: Utlänningsverket 7987,32
31463: Vaasan yliopisto
31464: Vasa universitet 27926,72
31465: Valtiokonttori
31466: Statskontoret 35 815,80
31467: Valtion kiinteistölaitos
31468: Statens fastighetsverket 18516,17
31469: Valtion taidemuseo
31470: Statens konstmuseum 10 308,71
31471: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
31472: Statens ekonomiska forskningscentral 5016,59
31473: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31474: Statens tekniska forskningscentral 301 641,99
31475: Valtioneuvoston kanslia
31476: Statsrådets kansli 24 907,27
31477: Valtiontalouden tarkastusvirasto
31478: Statens revisionsverk 11318,94
31479: Valtiovarainministeriö
31480: Finansministeriet 30287,50
31481: Vankeinhoitolaitos
31482: Fångvårdsväsendet 704062,54
31483: Verohallitus
31484: Skattestyrelsen 410843,11
31485: Väestörekisterikeskus
31486: Befolkningsregistercentralen 5 698,36
31487: Ympäristöministeriö
31488: Miljöministeriet 794 771,87
31489: Åboakademi
31490: Åboakademi 84413,21
31491:
31492:
31493: 664 TILIVIRASTON SISÄISET KOKOOMATILIT
31494: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA SAMLINGSKONTON 2 591 692 563,10
31495:
31496: 6641 Tulojen kokoomatili
31497: lnkomsters samlingskonto 39 487 040,19
31498: Etelä-suomen lääninhallitus
31499: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 8 368,38
31500: Itä-suomen lääninhallitus
31501: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 50551,28
31502: Länsi-Suomen lääninhallitus
31503: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 1386967,33
31504: Valtion tasetilit 31.12.1997
31505: sivu
31506: Tili - Konto 6641 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 134
31507:
31508: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa - Passiva
31509:
31510:
31511: Länsstyrelsen i landskapet Åland
31512: Länsstyrelsen i landskapet Åland 4 048,70
31513: Maatalouden tutkimuskeskus
31514: Lantbrukets forskningscentral 1 975,00
31515: Merenkulkuhallitus
31516: Sjöfartsstyrelsen 500,00
31517: Museovirasto
31518: Museiverket 20 182,60
31519: Opetushallitus
31520: Utbildningsstyrelsen 6 991,00
31521: Puolustusministeriö
31522: Försvarsministeriet 116138,84
31523: Puolustusvoimat
31524: Försvarsmakten 7 087 728,80
31525: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
31526: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 138 925,00
31527: Sosiaali- ja terveysministeriö
31528: Social- och hälsovårdsministeriet 2 888 260,76
31529: Tampereen yliopisto
31530: Tammerfors universitet 303 920,00
31531: Tullihallitus
31532: Tullstyrelsen 22 090 648,30
31533: Verohallitus
31534: Skattestyrelsen 5 422199,40
31535:
31536:
31537: 6642 Menojen kokoomatili
31538: Utgifters samlingskonto 163 692 952,84
31539: Asuntorahastovirasto
31540: Bostadsfondsverket 145 272,44
31541: Etelä-Suomen lääninhallitus
31542: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 6 473,25
31543: Geologian tutkimuskeskus
31544: Geologiska forskningscentralen 744 913,15
31545: limatieteen laitos
31546: Meteorologiska institute! 26160,06
31547: Itä-Suomen lääninhallitus
31548: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 88 675,94
31549: Kauppa- ja teollisuusministeriö
31550: Handels- och industriministeriet 14 640,00
31551: Keskusrikospoliisi
31552: Centralkriminalpolisen 1 089,84
31553: Länsi-Suomen lääninhallitus
31554: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 12 249,07
31555: Länsstyrelsen i landskapet Åland
31556: Länsstyrelsen i landskapet Åland 9 730,80
31557: Lääkelaitos
31558: Läkemedelsverket 167 657,88
31559: Maatalouden tutkimuskeskus
31560: Lantbrukets forskningscentral 72 912,81
31561: Merenkulkuhallitus
31562: Sjöfartsstyrelsen 57 780,47
31563: Museovirasto
31564: Museiverket 172 738,79
31565: Valtion tasetilit 31.12.1997
31566: sivu
31567: Tili - Kanto 6642 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 135
31568: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31569:
31570:
31571: Opetushallitus
31572: Utbildningsstyrelsen 751 202,31
31573: Oulun yliopisto
31574: Uleåborgs universitet 43 597,05
31575: Sisäasiainministeriö
31576: lnrikesministeriet 2 503,07
31577: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
31578: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 120571,21
31579: Sosiaali- ja terveysministeriö
31580: Social- och hälsovårdsministeriet 2 715,00
31581: Suomen ympäristökeskus
31582: Finlands miljöcentral 877 274,02
31583: Taideteollinen korkeakoulu
31584: Konstindustriella högskolan 54 909,00
31585: Tasavallan presidentin kanslia
31586: Republikens presidents kansli 48500,00
31587: Telehallintokeskus
31588: Teleförvaltningscentralen 22309,40
31589: Ympäristöministeriö
31590: Miljöministeriet 162 104 750,30
31591:
31592:
31593: 6643 Verojen kokoomatili
31594: Skatters samlingskonto 2 593 052 718,56
31595: Verohallitus
31596: Skattestyrelsen 2 593 052 718,56
31597:
31598:
31599: 6644 Palkkojen aputili
31600: Hjälpkonto för löner 117 737 506,40
31601: Ajoneuvohallintokeskus
31602: Fordonsförvaltningscentralen 508 763,65
31603: Etelä-Suomen lääninhallitus
31604: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 5 495 128,16
31605: Geologian tutkimuskeskus
31606: Geologiska forskningscentralen 10 837,98
31607: Helsingin kauppakorkeakoulu
31608: Helsingfors handelshögskola 1 008 350,27
31609: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
31610: Polisinrättningen i Helsingfors härad 8 795,94
31611: Helsingin yliopisto
31612: Helsingfors universitet 4 990 071,08
31613: limatieteen laitos
31614: Meteorologiska institute! 202 834,25
31615: Itä-suomen lääninhallitus
31616: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 2 134 050,03
31617: Joensuun yliopisto
31618: Joensuu universitet 975 200,38
31619: Kansanterveyslaitos
31620: Folkhälsoinstitutet 12 622,37
31621: Kauppa- ja teollisuusministeriö
31622: Handels- och industriministeriet 207 995,69
31623: Keskusrikospoliisi
31624: Centralkriminalpolisen 857 085,36
31625: Valtion tasetilit 31.12.1997
31626: sivu
31627: Tili - Kanto 6644 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 136
31628: Vastaavaa -Aktiva Vastattavaa - Passiva
31629:
31630:
31631: Kuopion yliopisto
31632: Kuopio universitet 508447,91
31633: Lapin lääninhallitus
31634: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1111747,84
31635: Lapin yliopisto
31636: Lapplands universitet 330899,71
31637: Liikenneministeriö
31638: Trafikministeriet 72 934,75
31639: Liikkuva poliisi
31640: Rörliga polisen 3055810,68
31641: Länsi-Suomen lääninhallitus
31642: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 5488897,95
31643: Maa- ja metsätalousministeriö
31644: Jord- och skogsbruksministeriet 714040,26
31645: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
31646: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 511 695,43
31647: Maanmittauslaitos
31648: Lantmäteriverket 5559,03
31649: Maatalouden tutkimuskeskus
31650: Lantbrukets forskningscentral 978,55
31651: Merenkulkuhallitus
31652: Sjöfartsstyrelsen 4177 392,48
31653: Museovirasto
31654: Museiverket 270682,61
31655: Oikeusministeriö
31656: Justitieministeriet 12 821 997,31
31657: Opetushallitus
31658: Utbildningsstyrelsen 218145,04
31659: Opetusministeriö
31660: Undervisningsministeriet 160 540,32
31661: Oulun lääninhallitus
31662: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1 491 242,82
31663: Oulun yliopisto
31664: Uleåborgs universitet 1 294033,27
31665: Patentti- ja rekisterihallitus
31666: Patent- och registerstyrelsen 2 071 743,15
31667: Poliisikoulu
31668: Polisskolan 45 292,54
31669: Poliisin tekniikkakeskus
31670: Poliseos teknikcentral 4219,18
31671: Poliisiopisto
31672: Polisinstitutet 134 314,00
31673: Puolustusministeriö
31674: Försvarsministeriet 98647,79
31675: Puolustusvoimat
31676: Försvarsmakten 18 643 073,10
31677: Rajavartiolaitos
31678: Gränsbevakningsväsendet 6 637059,66
31679: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
31680: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 102229,14
31681: Sibelius-akatemia
31682: Sibelius-akademin 1288313,70
31683: Sisäasiainministeriö
31684: lnrikesministeriet 424155,56
31685: Valtion tasetilit 31.12.1997
31686: sivu
31687: Tili - Kanto 6644 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 137
31688:
31689: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31690:
31691:
31692: Sosiaali- ja terveysalan tu1kimus- ja kehittämiskeskus
31693: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 2602903,30
31694: Sosiaali- ja terveysministeriö
31695: Social- och hälsovårdsministeriet 2661 702,46
31696: Suojelupoliisi
31697: Skyddspolisen 129 200,95
31698: Suomen ympäristökeskus
31699: Finlands miljöcentral 468,31
31700: Suomenlinnan hoitokunta
31701: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 23176,39
31702: Säteilyturvakeskus
31703: Strålsäkerhetscentralen 46251,56
31704: Taideteollinen korkeakoulu
31705: Konstindustriella högskolan 142 077,42
31706: Tampereen yliopisto
31707: Tammerfors universitet 1 770 161,28
31708: Tasavallan presidentin kanslia
31709: Republikens presidents kansli 107 896,80
31710: Teatterikorkeakoulu
31711: Teaterhögskolan 117781,69
31712: Teknillinen korkeakoulu
31713: Tekniska högskolan 13 766,93
31714: Teknologian kehHtämiskeskus
31715: Teknologiska utvecklingscentralen 210 118,53
31716: Telehallintokeskus
31717: Teleförvaltningscentralen 402 363,91
31718: Tielaitos
31719: Vägverket 10 798144,67
31720: Tilastokeskus
31721: Statistikcentralen 1 061 930,34
31722: Tullihallitus
31723: Tullstyrelsen 2216577,90
31724: Turun kauppakorkeakoulu
31725: Åbo handelshögskola 642,81
31726: Turun yliopisto
31727: Åbo universitet 2055822,17
31728: Turvatekniikan keskus
31729: Säkerhetsteknikcentralen 133 819,32
31730: Työministeriö
31731: Arbetsministeriet 1634413,15
31732: Ulkoasiainministeriö
31733: Utrikesministeriet 1454598,09
31734: Ulkomaalaisvirasto
31735: Utlänningsverket 28645,77
31736: Vaasan yliopisto
31737: Vasa universitet 274581,67
31738: Valtiokonttori
31739: Statskontoret 233 798,95
31740: Valtion kiinteistölaitos
31741: Statens fastighetsverket 24455,70
31742: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31743: Statens tekniska forskningscentral 1831,29
31744: Valtioneuvoston kanslia
31745: Statsrådets kansli 439704,37
31746: Valtion tasetilit 31.12.1997
31747: sivu
31748: Tili - Kanto 6644 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 138
31749: Vastaavaa- Aktiva Vastanavaa - Passiva
31750:
31751:
31752: Valtiontalouden tarkastusvirasto
31753: Statens revisionsverk 642,90
31754: Valtiovarainministeriö
31755: Finansministeriet 115317,55
31756: Vankeinhoitolaitos
31757: Fångvårdsväsendet 8 314188,57
31758: Verohallitus
31759: Skattestyrelsen 1 694 885,00
31760: Åboakademi
31761: Åboakademi 1 001328,47
31762:
31763: 6649 Muu kokoomatili
31764: Övrigt samlingskonto 5108 250,79
31765: Eduskunta
31766: Riksdagen 461 800,47
31767: Etelä-Suomen lääninhallitus
31768: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 1147385,14
31769: Itä-Suomen lääninhallitus
31770: Länsstyrelsen i ÖStra Finlands Iän 9 243,97
31771: Lapin lääninhallitus
31772: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 19 922,00
31773: Länsi-Suomen lääninhallitus
31774: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 2 750,51
31775: Länsstyrelsen i landskapet Åland
31776: Länsstyrelsen i landskapet Åland 2 248,00
31777: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
31778: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 3 361 666,75
31779: Maanmittauslaitos
31780: Lantmäteriverket 11 540,20
31781: Merenkulkuhallitus
31782: Sjöfartsstyrelsen 1 261 906,41
31783: Puolustushallinnon rakennuslaitos
31784: Försvarsförvaltningens byggverk 1 374 310,62
31785: Puolustusvoimat
31786: Försvarsmakten 404951,12
31787: Sisäasiainministeriö
31788: lnrikesministeriet 37 737,55
31789: Taideteollinen korkeakoulu
31790: Konstindustriella högskolan 231136,00
31791: Tampereen yliopisto
31792: Tammerfors universitet 3 300,00
31793: Tasavallan presidentin kanslia
31794: Republikens presidents kansli 16851,80
31795: Teatterikorkeakoulu
31796: Teaterhögskolan 2400,00
31797: Verohallitus
31798: Skattestyrelsen 84377,06
31799: Ympäristöministeriö
31800: Miljöministeriet 41 950,53
31801:
31802:
31803: 671 MENORÄSTIEN TILIT
31804: UTGIFTSRESTERS KONTON 1 591 779 066,38
31805: Valtion tasetilit 31.12.1997
31806: sivu
31807: Tili- Konto 6710 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 139
31808:
31809: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31810:
31811:
31812: 6710 Menorästien tili
31813: Utgiflsresters konto 1 591 779 066,38
31814: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
31815: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 151634,90
31816: Etelä-Suomen lääninhallitus
31817: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 368 584,47
31818: Jyväskylän yliopisto
31819: Jyväskylä universitet 483 447,83
31820: Kansanterveyslaitos
31821: Folkhälsoinstitutet 9 304 945,43
31822: Kauppa- ja teollisuusministeriö
31823: Handels- och industriministeriet 1 541611,00
31824: Lapin lääninhallitus
31825: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 95 502,19
31826: Maa- ja metsätalousministeriö
31827: Jord- och skogsbruksministeriet 1604541,16
31828: Museovirasto
31829: Museiverket 30 000,00
31830: Oikeusministeriö
31831: Justitieministeriet 545207,52
31832: Opetushallitus
31833: Utbildningsstyrelsen 36 697102,00
31834: Opetusministeriö
31835: Undervisningsministeriet 582 802 769,81
31836: Oulun lääninhallitus
31837: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 24 904,97
31838: Puolustusvoimat
31839: Försvarsmakten 957 957,34
31840: Sisäasiainministeriö
31841: lnrikesministeriet 100 000,00
31842: Sosiaali- ja terveysministeriö
31843: Social- och hälsovårdsministeriet 421185152,86
31844: Suomen ympäristökeskus
31845: Finlands miljöcentral 4 926 156,72
31846: Suomenlinnan hoitokunta
31847: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 42 481,96
31848: Tampereen yliopisto
31849: Tammerfors universitet 27 408,73
31850: Teknologian kehittämiskeskus
31851: Teknologiska utvecklingscentralen 39 561 265,01
31852: Tielaitos
31853: Vägverket 44 720 595,13
31854: Tullihallitus
31855: Tullstyrelsen 880 000,00
31856: Turun yliopisto
31857: Åbo universitel 1 293 551,35
31858: Työministeriö
31859: Arbetsministeriet 344 582 659,02
31860: Valtiokonttori
31861: Statskontoret 52 448 512,79
31862: Ympäristöministeriö
31863: Miljöministeriet 47403074,19
31864: Valtion tasetilit 31.12.1997
31865: sivu
31866: Tili- Konto 6710 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 140
31867:
31868: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
31869:
31870:
31871: 672 TULORÄSTIEN TILIT
31872: INKOMSTRESTERS KONTON 2 716 165 422,71
31873:
31874: 6720 Tulorästien tili
31875: 1nkomstresters konto 2 716165 422,71
31876: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
31877: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 1 426105,48
31878: Etelä-suomen lääninhallitus
31879: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 730,00
31880: Geologian tutkimuskeskus
31881: Geologiska forskningscentralen 64 250,00
31882: Helsingin kauppakorkeakoulu
31883: Helsingfors handelshögskola 4 009,27
31884: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
31885: Polisinrättningen i Helsingfors härad 85340,00
31886: Helsingin yliopisto
31887: Helsingfors universitet 59 743,50
31888: limatieteen laitos
31889: Meteorologiska institute! 42585,05
31890: Itä-suomen lääninhallitus
31891: Länsstyrelsen i ÖStra Finlands Iän 12 340,40
31892: Joensuun yliopisto
31893: Joensuu universitet 7165,09
31894: Kauppa- ja teollisuusministeriö
31895: Handels- och industriministeriet 4 335232,23
31896: Lapin lääninhallitus
31897: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 98442,00
31898: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
31899: Villmanstrands tekniska högskola 90848,35
31900: Maa- ja metsätalousministeriö
31901: Jord- och skogsbruksministeriet 1 314 865 313,79
31902: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
31903: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 38294,15
31904: Maatalouden tutkimuskeskus
31905: Lantbrukets forskningscentral 19 653,82
31906: Matkailun edistämiskeskus
31907: Centralen för turistlrämjande 354518,38
31908: Merenkulkuhallitus
31909: Sjöfartsstyrelsen 24349,00
31910: Oikeusministeriö
31911: Justitieministeriet 11102,00
31912: Opetushallitus
31913: Utbildningsstyrelsen 4255996,04
31914: Opetusministeriö
31915: Undervisningsministeriet 825 719 581,54
31916: Puolustusministeriö
31917: Försvarsministeriet 15919968,98
31918: Puolustusvoimat
31919: Försvarsmakten 89627,12
31920: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
31921: Vilt- och liskeriforskningsinstitutet 72798,61
31922: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
31923: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 8149,85
31924: Valtion tasetilit 31.12.1997
31925: sivu
31926: Tili - Kanto 6720 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 141
31927: Vastaavaa -Aktiva Vastattavaa - Passiva
31928:
31929:
31930: Sosiaali- ja terveysministeriö
31931: Social- och hälsovårdsministeriet 5350,00
31932: Taideteollinen korkeakoulu
31933: Konstindustriella högskolan 29860,20
31934: Tampereen teknillinen korkeakoulu
31935: Tammerforstekniska högskola 649 476,47
31936: Teknologian kehHtämiskeskus
31937: Teknologiska utvecklingscentralen 22000,00
31938: Tielaitos
31939: Vägverket 23159 965,89
31940: Tilastokeskus
31941: Statistikcentralen 62 291,48
31942: Työministeriö
31943: Arbetsministeriet 389125 369,33
31944: Vaitiokonttori
31945: Statskontoret 98 636 146,28
31946: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
31947: Statens tekniska forskningscentral 195946,40
31948: Valtiovarainministeriö
31949: Finansministeriet 36 548 925,75
31950: Vankeinhoitolaitos
31951: Fångvårdsväsendet 123 946,26
31952:
31953:
31954: 675 SIIRRETTYJEN MÄÄRÄRAHOJEN TILIT
31955: RESERVERADE ANSLAGS KONTON 15 222 472 976,08
31956:
31957: 6750 Siirrettyjen määrärahojen tili
31958: Reserverade anslags konto 15 222 472 976,08
31959: Ajoneuvohallintokeskus
31960: Fordonsförvaltningscentralen 2000000,00
31961: Asuntorahastovirasto
31962: Bostadsfondsverket 308 370 278,38
31963: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos
31964: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 14181 751,28
31965: Etelä-Suomen lääninhallitus
31966: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 274169125,98
31967: Geologian tutkimuskeskus
31968: Geologiska forskningscentralen 12 128 877,09
31969: Helsingin kauppakorkeakoulu
31970: Helsingfors handelshögskola 33 306 277,81
31971: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
31972: Polisinrättningen i Helsingfors härad 14 975 832,32
31973: Helsingin yliopisto
31974: Helsingfors universitet 217 363 318,51
31975: limatieteen laitos
31976: Meteorologiska institute! 9461854,08
31977: Itä-suomen lääninhallitus
31978: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 101118145,11
31979: Joensuun yliopisto
31980: Joensuu universitet 32637174,17
31981: Jyväskylän yliopisto
31982: Jyväskylä universitet 57 973 200,43
31983: Valtion tasetilit 31.12.1997
31984: sivu
31985: Tili - Kanto 6750 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 142
31986:
31987: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva
31988:
31989:
31990: Kansallisarkisto
31991: Arkivväsendet 2 465180,17
31992: Kansanterveyslaitos
31993: Folkhälsoinstitutet 54 039 968,56
31994: Kasvinjalostuslaitos
31995: Växtförädlingsanstalten 7 453 966,56
31996: Kauppa- ja teollisuusministeriö
31997: Handels- och industriministeriet 1 407 253 201 ,96
31998: Keskusrikospoliisi
31999: Centralkriminalpo Iisen 7 534 971,07
32000: Kilpailuvirasto
32001: Konkurrensverket 1 214 918,93
32002: Kuluttajavirasto
32003: Konsumentverket 6 969 177,75
32004: Kuopion yliopisto
32005: Kuopio universitet 23 103 659,11
32006: Kuvataideakatemia
32007: Bildkonstakademin 1 628818,96
32008: Lapin lääninhallitus
32009: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 29 107 988,91
32010: Lapin yliopisto
32011: Lapplands universitet 16 714 629,18
32012: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
32013: Villmanstrands tekniska högskola 25 562 786,17
32014: Liikenneministeriö
32015: Tralikministeriet 91 460 568,12
32016: Liikkuva poliisi
32017: Rörliga polisen 6 671 372,25
32018: Länsi-Suomen lääninhallitus
32019: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 302 183 086,96
32020: Länsstyrelsen i landskapet Åland
32021: Länsstyrelsen i landskapet Åland 1171 815,20
32022: Lääkelaitos
32023: Läkemedelsverket 986 596,40
32024: Maa- ja metsätalousministeriö
32025: Jord- och skogsbruksministeriet 1 921 197 223,87
32026: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus
32027: Jord- och skogsbruksministeriets inlormationstjänstcenral 11 972 457,68
32028: Maanmittauslaitos
32029: Lantmäteriverket 17 450 285,31
32030: Maatalouden tutkimuskeskus
32031: Lantbrukets lorskningscentral 19 905 291,78
32032: Matkailun edistämiskeskus
32033: Centralen lör turislfrämjande 7 673 421,10
32034: Merenkulkuhallitus
32035: Sjölartsstyrelsen 92 055109,92
32036: Merentutkimuslaitos
32037: Havslorskningsinstitutet 2874277,65
32038: Metsäntutkimuslaitos
32039: Skogslorskningsinstitutet 20 399 294,64
32040: Museovirasto
32041: Museiverket 13 312 446,23
32042: Oikeusministeriö
32043: Justitieministeriet 125 608 825,07
32044: Valtion tasetilit31.12.1997
32045: sivu
32046: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 143
32047:
32048: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32049:
32050:
32051: Opetushallitus
32052: Utbildningsstyrelsen 161 288 530,43
32053: Opetusministeriö
32054: Undervisningsministeriet 374 699 988,74
32055: Oulun lääninhallitus
32056: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 111 962 330,69
32057: Oulun yliopisto
32058: Uleåborgs universitet 66 540 397,25
32059: Patentti- ja rekisterihallitus
32060: Patent- och registerstyrelsen 3 772 673,13
32061: Pelastusopisto
32062: Räddningsinstitutet 16 996 774,41
32063: Poliisikoulu
32064: Polisskolan 4 428 458,83
32065: Poliisin tekniikkakeskus
32066: Polisens teknikcentral 4 408 638,35
32067: Poliisiopisto
32068: Polisinstitutet 1 783 339,76
32069: Puolustushallinnon rakennuslaitos
32070: Försvarsförvaltningens byggverk 3 930,00
32071: Puolustusministeriö
32072: Försvarsministeriet 154 709 622,62
32073: Puolustusvoimat
32074: Försvarsmakten 1 602 345 263,47
32075: Rajavartiolanos
32076: Gränsbevakningsväsendet 211 940 157,68
32077: Ratahallintokeskus
32078: Banförvaltningscentralen 427 654 155,82
32079: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
32080: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 23 118 804,65
32081: Sibelius-akatemia
32082: Sibelius-akademin 3 851 343,69
32083: Siemenperunakeskus
32084: Centralen för utsädespotatis 248 003,48
32085: Sisäasiainministeriö
32086: lnrikesministeriet 155 120 884,67
32087: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
32088: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 30 669 054,27
32089: Sosiaali- ja terveysministeriö
32090: Social- och hälsovårdsministeriet 412526721,65
32091: Suojelupoliisi
32092: Skyddspolisen 1 775 165,70
32093: Suomen ympäristökeskus
32094: Finlands miljöcentral 20 009 576,87
32095: Suomen Akatemia
32096: Finlands Akademi 123 038 139,43
32097: Suomenlinnan hoitokunta
32098: Förva~ningsnämnden för Sveaborg 2 812 734,59
32099: Svenska handelshögskolan
32100: Svenska handelshögskolan 4 623 208,56
32101: Säteilyturvakeskus
32102: Strålsäkerhetscentralen 11 894 853,42
32103: Taideteollinen korkeakoulu
32104: Konstindustriella högskolan 11 058 522,62
32105: Valtion tasetilit 31.12.1997
32106: sivu
32107: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 144
32108: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32109:
32110:
32111: Tampereen teknillinen korkeakoulu
32112: Tammerfors tekniska högskola 36 801 615,23
32113: Tampereen yliopisto
32114: Tammerfors universitet 57 768 985,84
32115: Teatterikorkeakoulu
32116: Teaterhögskolan 4312354,33
32117: Teknillinen korkeakoulu
32118: Tekniska högskolan 99197 439,89
32119: Teknologian kehittämiskeskus
32120: Teknologiska utvecklingscentralen 201 005 997,37
32121: Telehallintokeskus
32122: Teleförvaltningscentralen 5951178,39
32123: Tielaitos
32124: Vägverket 428 319 449,95
32125: Tilastokeskus
32126: Statistikcentralen 6 200 486,07
32127: Tullihallitus
32128: Tullstyrelsen 88931675,19
32129: Turun kauppakorkeakoulu
32130: Åbo handelshögskola 16 579 316,39
32131: Turun yliopisto
32132: Åbo universitet 79 281 545,59
32133: Turvatekniikan keskus
32134: Säkerhetsteknikcentralen 54 447 574,59
32135: Työministeriö
32136: Arbetsministeriet 2 175 084121,15
32137: Ulkoasiainministeriö
32138: Utrikesministeriet 548168 017,23
32139: Ulkomaalaisvirasto
32140: Utlänningsverket 3638999,34
32141: Vaasan yliopisto
32142: Vasa universitet 16 887 824,81
32143: Valtiokonttori
32144: Statskontoret 53 306 482,52
32145: Valtion kiinteistölaitos
32146: Statens fastighetsverket 536 238 354,00
32147: Valtion taidemuseo
32148: Statens konstmuseum 34 005 449,13
32149: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
32150: Statens ekonomiska forskningscentral 3436896,88
32151: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
32152: Statens tekniska forskningscentral 24 464 829,93
32153: Valtioneuvoston kanslia
32154: Statsrådets kansli 25 959 951,41
32155: Valtiontalouden tarkastusvirasto
32156: Statens revisionsverk 739515,52
32157: Valtiovarainministeriö
32158: Finansministeriet 377 785 929,89
32159: Vankeinhoitolaitos
32160: Fångvårdsväsendet 74 758824,97
32161: Verohallitus
32162: Skattestyrelsen 441 462 669,69
32163: Väestörekisterikeskus
32164: Befolkningsregistercentralen 18341202,00
32165: Valtion tasetilit 31.12.1997
32166: sivu
32167: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 145
32168:
32169: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32170:
32171:
32172: Ympäristöministeriö
32173: Miljöministeriet 551 915 902,65
32174: Åboakademi
32175: Åboakademi 18 541 936,68
32176:
32177:
32178:
32179: 691 TALOUSARVION ULKOPUOLELLA OLEVIEN VALTION RAHAS-
32180: TOJEN YHDYSTILIT
32181: UTOM BUDGETEN STÅENDE STATLIGA FONDERS KOLLEK-
32182: TIVKONTON 7 115 073 940,30
32183:
32184:
32185: 6911 Maatilatalouden kehittämisrahaston yhdysiili
32186: Kollektivkonto för gårdsbrukets utvecklingsfond 2 704 291 638,79
32187: Maa- ja metsätalousministeriö
32188: Jord- och skogsbruksministeriet 2 704 291 638,79
32189:
32190:
32191: 6912 Vattiontakuurahaston yhdysiili
32192: Statsgarantifondens kollektivkonto 787 445 492,46
32193: Kauppa- ja teollisuusministeriö
32194: Handels- och industriministeriet 787 445 492,46
32195:
32196:
32197: 6913 Vattion vakuusrahaston yhdysiili
32198: Statens säkerhetsfonds kollektivkonto 1110813982,97
32199: Valtiovarainministeriö
32200: Finansministeriet 1110813982,97
32201:
32202:
32203: 6914 Huottovarmuusrahaston yhdysiili
32204: Försörjningsberedskapsfondens kollektivkonto 140 278 514,29
32205: Kauppa- ja teollisuusministeriö
32206: Handels- och industriministeriet 140 278 514,29
32207:
32208:
32209: 6915 Maatalouden interventiorahaston yhdystili
32210: Kollektivkonto för jordbrukets interventionsfond 23 432 867,16
32211: Maa- ja metsätalousministeriö
32212: Jord- och skogsbruksministeriet 23 432 867,16
32213:
32214:
32215: 6916 Öljysuojarahaston yhdysiili
32216: Oljeskyddsfondens kollektivkonto 6072270,24
32217: Ympäristöministeriö
32218: Miljöministeriet 6072270,24
32219:
32220:
32221: 6917 Vattion asuntorahaston yhdysiili
32222: Statens bostadsfondens kollektivkonto 1 600 822 953,02
32223: Valtiokonttori
32224: Statskontoret 1 600 822 953,02
32225:
32226:
32227: 6918 Vattion ydinjätehuoltorahaston yhdysiili
32228: Statens kärnavfallshanteringsfonds kollektivkonto 175236,36
32229: Valtion tasetilit31.12.1997
32230: sivu
32231: Tili- Konto 6918 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 146
32232:
32233: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32234:
32235:
32236: Kauppa- ja teollisuusministeriö
32237: Handels- och industriministeriet 175 236,36
32238:
32239: 6919 Valtion eläkerahaston yhdysiili
32240: Statens pensionsfonds kollektivkonto 741 740 985,01
32241: Valtiokonttori
32242: Statskontoret 741 740 985,01
32243:
32244:
32245: 692 MUUT VARAT, AKTIIVATILIT
32246: ÖVRIGA MEDEL, AKTIVKONTON 50 040 572 568,26
32247:
32248: 6921 Saamamieskirjan tili
32249: Fordringsägarbokens konto 499 327 155,00
32250: Valtiokonttori
32251: Statskontoret 499 327 155,00
32252:
32253: 6922 Talletetut ja vieraat varat, aktiivatili
32254: Deponerade och främmande medel, aktivkonto 203 755 667,91
32255: Etelä-Suomen lääninhallitus
32256: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 43 911 843,36
32257: Itä-suomen lääninhallitus
32258: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 8 676 363,07
32259: Lapin lääninhall~us
32260: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 2 005115,95
32261: Länsi-Suomen lääninhallitus
32262: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 15 163 525,65
32263: Oulun lääninhallitus
32264: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 22777731,75
32265: Turun yliopisto
32266: Åbo universitet 1 211 753,70
32267: Valtiokonttori
32268: Statskontoret 100 000 000,00
32269: Valtion kiinteistölaitos
32270: Statens fastighetsverket 6 031193,43
32271: Vankeinhoitolaitos
32272: Fångvårdsväsendet 3 978141,00
32273:
32274: 6929 Sekalaiset muut varat, aktiivatili
32275: Diverse övriga medel, aktivkonto 49 337 489 745,35
32276: Valtiokonttori
32277: Statskontoret 49 337 489 745,35
32278:
32279:
32280: 693 MUUT VARAT, PASSIIVATILIT
32281: ÖVRIGA MEDEL, PASSIVKONTON 50 056 997 358,94
32282:
32283: 6931 Saamamieskirjaan merkittyjen talletustodistusten tili
32284: 1 fordringsägarboken införda depositionsbevis konto 499 327 155,00
32285: Valtion tasetilit 31.12.1997
32286: sivu
32287: Tili- Kanto 6931 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 147
32288:
32289: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
32290:
32291:
32292: Valtiokonttori
32293: Statskontoret 499 327155,00
32294:
32295:
32296: 6932 Talletetut ja vieraat varat, passiivatili
32297: Deponerade och främmande medel, passivkonto 220 180 458,59
32298: Etelä-Suomen lääninhallitus
32299: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 50 970 295,63
32300: Itä-Suomen lääninhallitus
32301: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 9240851,95
32302: Lapin lääninhallitus
32303: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 2 358 092,89
32304: Länsi-Suomen lääninhallitus
32305: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 16 018172,57
32306: Maa- ja metsätalousministeriö
32307: Jord- och skogsbruksministeriet 3 054 428,58
32308: Oulun lääninhallitus
32309: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 23 008 481,75
32310: RajavartiolaHos
32311: Gränsbevakningsväsendet 111912,00
32312: Tampereen teknillinen korkeakoulu
32313: Tammerforstekniska högskola 9842,50
32314: Ulkoasiainministeriö
32315: Utrikesministeriet 371 854,56
32316: Valtiokonttori
32317: Statskontoret 101 077187,51
32318: Valtion kiinteistölaitos
32319: Statens fastighetsverket 8 662 641,35
32320: Vankeinhoitolaitos
32321: Fångvårdsväsendet 5296 697,30
32322:
32323:
32324: 6939 Sekalaiset muut varat, passiivatili
32325: Diverse övriga medel, passivkonto 49 337 489 745,35
32326: Valtiokonttori
32327: Statskontoret 49 337 489 745,35
32328:
32329:
32330:
32331: 696 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, AKTIIVATILIT
32332: FONDER OCH DONERADE MEDEL, AKTIVKONTON 88 426 339,17
32333:
32334:
32335: 6961 Rahastot, aktiivatili
32336: Fonder, aktivkonto 49 729 013,02
32337: Helsingin kauppakorkeakoulu
32338: Helsingfors handelshögskola 15199 024,51
32339: Helsingin yliopisto
32340: Helsingfors universitet 2 653143,55
32341: Kuvataideakatemia
32342: Bildkonstakademin 406 929,71
32343: Opetusministeriö
32344: Undervisningsministeriet 1 763329,80
32345: Oulun yliopisto
32346: Uleåborgs universitet 541 930,56
32347: Valtion tasetilit 31.12.1997
32348: sivu
32349: Tili- Kanto 6961 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 148
32350: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32351:
32352:
32353: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
32354: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 13 380,24
32355: Sosiaali- ja terveysministeriö
32356: Social- och hälsovårdsministeriet 3 382 053,99
32357: Svenska handelshögskolan
32358: Svenska handelshögskolan 374109,30
32359: Tampereen yliopisto
32360: Tammerfors universitet 4027906,08
32361: Teknillinen korkeakoulu
32362: Tekniska högskolan 9 229 393,42
32363: Turun kauppakorkeakoulu
32364: Åbo handelshögskola 2 048820,12
32365: Turun yliopisto
32366: Åbo universitet 10088991,74
32367:
32368: 6962 Lahjoitetut varat, aktiivatili
32369: Donerade medel, aktivkonto 38 697 326,15
32370: Joensuun yliopisto
32371: Joensuu universitet 4 127 986,20
32372: Jyväskylän yliopisto
32373: Jyväskylä un iversitet 439498,85
32374: Länsi-Suomen lääninhallitus
32375: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 646,00
32376: Museovirasto
32377: Museiverket 2 457084,83
32378: Poliisikoulu
32379: Polisskolan 13 971,51
32380: Puolustusministeriö
32381: Försvarsministeriet 3 841572,07
32382: Puolustusvoimat
32383: Försvarsmakten 60 906,63
32384: Sibelius-akatemia
32385: Sibelius-akademin 16461039,13
32386: Tampereen teknillinen korkeakoulu
32387: Tammerforstekniska högskola 8 776 437,99
32388: Vaasan yliopisto
32389: Vasa universitet 1 400000,00
32390: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
32391: Statens tekniska forskningscentral 1 118182,94
32392:
32393:
32394: 697 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, PASSIIVATILIT
32395: FONDER OCH DONERADE MEDEL, PASSIVKONTON 218 671107,34
32396:
32397: 6971 Rahastot, passiivatili
32398: Fonder, passivkonto 135 026 054,83
32399: Helsingin kauppakorkeakoulu
32400: Helsingfors handelshögskola 15 199 024,51
32401: Helsingin yliopisto
32402: Helsingfors universitet 2653143,55
32403: Kuvataideakatemia
32404: Bildkonstakademin 406 929,71
32405: Valtion tasetilit 31.12.1997
32406: sivu
32407: Tili - Konto 6971 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 149
32408:
32409: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32410:
32411:
32412: Opetusministeriö
32413: Undervisningsministeriet 1 763 329,80
32414: Oulun yliopisto
32415: Uleåborgs universitet 541930,56
32416: Puolustusministeriö
32417: Försvarsministeriet 2 744 700,79
32418: Puolustusvoimat
32419: Försvarsmakten 110526,88
32420: Sisäasiainministeriö
32421: lnrikesministeriet 52 612 436,53
32422: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
32423: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 13380,24
32424: Sosiaali- ja terveysministeriö
32425: Social- och hälsovårdsministeriet 3382053,99
32426: Svenska handelshögskolan
32427: Svenska handelshögskolan 374109,30
32428: Tampereen yliopisto
32429: Tammerfors universitet 4 027 906,08
32430: Teknillinen korkeakoulu
32431: Tekniska högskolan 9229393,42
32432: Telehallintokeskus
32433: Teleförvaltningscentralen 28 526155,81
32434: urun kauppakorkeakoulu
32435: I bo handelshögskola 2 048820,12
32436: Turun yliopisto
32437: Åbo universitet 11 392 213,54
32438:
32439: 6972 Lahjoitetut varat, passiivatili
32440: Donerade medel, passivkonto 83 645 052,51
32441: Etelä-suomen lääninhallitus
32442: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 8077,60
32443: Helsingin kauppakorkeakoulu
32444: Helsingfors handelshögskola 2784066,32
32445: Helsingin yliopisto
32446: Helsingfors universitet 2 579 107,08
32447: Joensuun yliopisto
32448: Joensuu universitet 4648908,34
32449: Jyväskylän yliopisto
32450: Jyväskylä universitet 729 071,38
32451: Kansanterveyslaitos
32452: Folkhälsoinstitutet 200586,41
32453: Kuopion yliopisto
32454: Kuopio universitet 9888144,09
32455: Kuvataideakatemia
32456: Bildkonstakademin 6119,00
32457: Lapin yliopisto
32458: Lapplands universitet 239295,30
32459: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
32460: Villmanstrands tekniska högskola 855 774,70
32461: Länsi-Suomen lääninhallitus
32462: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 12878,00
32463: Maatalouden tutkimuskeskus
32464: Lantbrukets forskningscentral 371654,42
32465: Valtion tasetilit 31.12.1997
32466: sivu
32467: Tili - Kanto 6972 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 150
32468:
32469: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva
32470:
32471:
32472: Merentutkimuslaitos
32473: Havsforskningsinstitutet 6 350,20
32474: Metsäntutkimuslaitos
32475: Skogsforskningsinstitutet 268 728,87
32476: Museovirasto
32477: Museiverket 2594512,86
32478: Opetushallitus
32479: Utbildningsstyrelsen 130 764,40
32480: Oulun yliopisto
32481: Uleåborgs universitet 5160 560,69
32482: Poliisikoulu
32483: Polisskolan 23 067,51
32484: Puolustusministeriö
32485: Försvarsministeriet 1494 774,77
32486: Puolustusvoimat
32487: Försvarsmakten 2 051 894,09
32488: Rajavartiolaitos
32489: Gränsbevakningsväsendet 63 595,58
32490: Sibelius-akatemia
32491: Sibelius-akademin 16 568 032,73
32492: Taideteollinen korkeakoulu
32493: Konstindustriella högskolan 6 300,00
32494: Tampereen teknillinen korkeakoulu
32495: Tammerforstekniska högskola 9141 013,14
32496: Tampereen yliopisto
32497: Tammerfors universitet 6402537,11
32498: Teatterikorkeakoulu
32499: Teaterhögskolan 300 169,25
32500: Teknillinen korkeakoulu
32501: Tekniska högskolan 2 729 266,76
32502: Tullihallitus
32503: Tullstyrelsen 70 454,38
32504: Turun yliopisto
32505: Åbo universitet 4 254 222,48
32506: Työministeriö
32507: Arbetsministeriet 21156,15
32508: Vaasan yliopisto
32509: Vasa universitet 3 377 964,58
32510: Valtion taidemuseo
32511: Statens konstmuseum 4135,00
32512: Valtion teknillinen tutkimuskeskus
32513: Statens tekniska forskningscentral 1 266 646,97
32514: Åboakademi
32515: Åboakademi 5 385 222,35
32516:
32517:
32518: 699 SELVITYSTILIT
32519: UTREDNINGSKONTON 4 533 741,58
32520:
32521: 6991 Epäselvien erien tili
32522: Oklara posters konto 4 533 741,58
32523: Ajoneuvohallintokeskus
32524: Fordonsförvaltningscentralen 42197,19
32525: Valtion tasetilit 31.12.1997
32526: sivu
32527: Tili - Konto 6991 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 151
32528: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32529:
32530:
32531: Etelä-Suomen lääninhallitus
32532: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 83 514,31
32533: Helsingin kauppakorkeakoulu
32534: Helsingfors handelshögskola 49 360,63
32535: Helsingin yliopisto
32536: Helsingfors universitet 67 820,67
32537: limatieteen laitos
32538: Meteorologiska institute! 6 000,00
32539: Kuopion yliopisto
32540: Kuopio universitet 204,88
32541: Lapin lääninhallitus
32542: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 797,45
32543: Länsi-Suomen lääninhallitus
32544: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 1 872,00
32545: Maa- ja metsätalousministeriö
32546: Jord- och skogsbruksministeriet 3286872,95
32547: Opetushallitus
32548: Utbildningsstyrelsen 412 345,99
32549: Opetusministeriö
32550: Undervisningsministeriet 1401,85
32551: Oulun lääninhallitus
32552: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 24,00
32553: Puolustushallinnon rakennuslaitos
32554: Försvarsförvaltningens byggverk 79 095,00
32555: Puolustusvoimat
32556: Försvarsmakten 154 797,24
32557: Suomen Akatemia
32558: Finlands Akademi 1 295,73
32559: Taideteollinen korkeakoulu
32560: Konstindustriella högskolan 4 056,90
32561: Tampereen teknillinen korkeakoulu
32562: Tammerfors tekniska högskola 540 213,42
32563: Tampereen yliopisto
32564: Tammerfors universitet 5404,80
32565: Telehallintokeskus
32566: Teleförvaltningscentralen 327 497,00
32567: Tielaitos
32568: Vägverket 123377,85
32569: Tullihallitus
32570: Tullstyrelsen 45 835,70
32571: Valtiokonttori
32572: Statskontoret 2377,64
32573: Valtiovarainministeriö
32574: Finansministeriet 10 971,00
32575: Verohallitus
32576: Skattestyrelsen 17 340,02
32577: Ympäristöministeriö
32578: Miljöministeriet 784,00
32579: Åboakademi
32580: Åboakademi 395,00
32581:
32582:
32583: TASETILIT YHTEENSÄ
32584: BALANSKONTON SAMMANLAGT 89 087 959 587,54 83 877 446 652,05
32585: Valtion tasetilit 31.12.1997
32586: sivu
32587: Tili - Konto 6030 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 152
32588:
32589: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva
32590:
32591:
32592: 6030 Ylijäämien ja vajausten tili
32593: OVerskotts och underskotts konto 5 210 512 935,49
32594: Ylijäämä vuoden alkaessa
32595: överskott vid årets ingång 7 920 380 544,23
32596: Tilivuoden alijäämä
32597: Redovisningsårets underskott 2 709 867 608,7 4
32598:
32599:
32600: 6040 HALLINNOLLINEN TASETILI
32601: ADMINISTRATIV BALANSKONTON 89 087 959 587,54 89 087 959 587,54
32602: TALOUSARVION ULKOPUOLELLA
32603: OLEVIEN VALTION RAHASTOJEN
32604:
32605: TULOSLASKELMAT JA TASEET
32606: 1997
32607:
32608:
32609: STATENS ICKE BUDGETERADE FONDERS
32610: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
32611: 1997
32612: 154
32613:
32614:
32615: Huoltovarmuusrahasto - Försörjningsberedskapsfonden
32616: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997
32617: Huoltovarmuusmaksu- Försörjningsberedskapsavgift ............................................................................................ 287 206 637,00
32618: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 556 846 342,79
32619: Liiketoiminnan muut tuotot- Affärens övriga intäkter .............................................................................................. 229 296,00
32620:
32621: Myyntiä vastaavat hankintakulut- Anskaffningskostnader som motsvarar försäljningen
32622: Tavarat- Varor ............................................................................................................... 375 671 302,41
32623: Varastojen muutos- Föränd ring i lager .......................................................................... 95 666 862,46
32624: Varastointikulut- Lagringskostnader ............................................................................. 88 828 681,12 -560 166 845,99
32625: Myyntikate- Försäljningsbidrag ......................................................................................... 2B4 115 429,BO
32626:
32627: Kiinteät kulut- Fastna kostnader
32628: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 7109 758,04
32629: Vuokrat- Hyror .............................................................................................................. 199 650,00
32630: Puolutustaloudellinen suunnittelukunta- Försvarsekonomiska
32631: planeringskommissionen .................................................................................................. 2 899 749,28
32632: Muut kiinteät kulut- Övriga fastna kostnader ................................................................. 2 149 453,50 -1235B610,B2
32633: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 271 756 B1B,9B
32634: Poistot- Avskrivningar ............................................................................................................................................. -32 27B 534,44
32635: Liikevoitto- Affärsvinst ............................................................................................................................................ 239 47B 2B4,54
32636:
32637: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
32638: Korkokulut- Räntekostnader ............................................................................................................................... -3 20B 591 .7B
32639:
32640: Infrastruktuuri -lnfrastrukturen ............................................................................................................................... -3 214124.41
32641: Turvarastoinnin korkotuki, varastointiavustus- Räntestöd av förvarslagring, lagringsbidrag ................................. . -4 551 547,3B
32642: Tulos ennen satunnaisia eriä- Resultat före extraordinära poster ............................................................................ 22B 504 020,97
32643:
32644: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .............................................................................................................. 40 7B2,45
32645: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 228 544 803,42
32646:
32647:
32648:
32649:
32650: Tase- Balansräkning 31.12.1997
32651: Vastaava- Aktiva
32652: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot-
32653: Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid
32654: Aineetlomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar
32655: Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter ................................................................................................ 56 40B 907,99
32656: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
32657: Maa-alueet- Jordområden .......................................................................................... 8 030 000,00
32658: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ................................... . 249 B30 227,11
32659: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 42B B95,95
32660: Muut aineelliset hyödykkeet- Övriga materiella tillgångar .......................................... 120 B46,36
32661: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ....................... . 3 5BB176,70
32662: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat- Förskottsavgifter
32663: och pågående anskaffningar .......................................................................................... 10 719 561,00
32664: Taideteokset- Konstverk ............................................................................................ BO 400,00 272 79B107,12
32665:
32666: Käyttöomaisuusarvopaperit -Värdepapper ingående i
32667: anläggningstillgångarna
32668: Puhelinosakkeet- Telefonaktier ..................................................................................... 66 000,00
32669: Osakehuoneisto- Aktielägenheten ................................................................................. 7 BOB 506,00 7 874 506,00
32670:
32671: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar
32672: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
32673: Tavarat- Varor .................................................................................................................................................. 4 365 379 072,21
32674: 155
32675:
32676: Saamiset- Fordringar
32677: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 6 400 975,44
32678: ALV-saaminen- MOMS-erhållande ............................................................................. 22 954 035,56
32679: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 24 848 531,85
32680: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. 455 471,75 54 659 014,60
32681: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa- och banktillgodohavanden .............................................................................. 140 278 866,29
32682: 4 897 398 474,21
32683: Vastattavaa- Passiva
32684: Rahastopääoma- FondkaP,ital
32685: Muu rahastopääoma- Ovrigt fondkapital ....................................................................... 3 374 259 537,05
32686: Edellisten tilikausien voitto- Föregående räkenskapsperiodernas vinst ......................... 1 022 629 405,81
32687: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 228 544 803,42 4 625 433 746,28
32688: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ......................................................................... 249 380 695,55
32689:
32690: Pakolliset varaukset- Obligatoriska reserveringar ................................................................................................... 2 775 000,00
32691: Vieras pääorna- Frärnmande kapital
32692: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 17 843110,73
32693: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 1 598 643,56
32694: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .................................................... . 367 278,09 19 809 032,38
32695: 4 897 398 474,21
32696:
32697:
32698:
32699:
32700: Maatalouden interventiorahasto - lnterventionsfonden för jordbruket
32701: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997
32702: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 14 980 927,94
32703:
32704: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader
32705: Aineet. tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor
32706: Ostot- lnköp ............................................................................................................... -36 409 998,34
32707: Arvonalennus (EU-korvaus)- Värdeminskning (EU-ersättning) ................................. . 8 155 614,40
32708: Varaston muutos- Förändring i lager .......................................................................... 18 981 008,84 -9 273 375,10
32709: Myyntikate- Försäljningsbidrag ............................................................................................................................... 5 707 552,84
32710:
32711: Kiinteät kulut- Fastna kostnader
32712: Henkilöstömenot- Personalkostnader ........................................................................... 93 969,20
32713: Toimistomenot- Byråkostnader ..................................................................................... 55 656,67
32714: Muut menot- Övriga kostnader ..................................................................................... 4 010,45
32715: Ruoka-avun kulut- Matstödskostnader
32716: Kuljetusmenot- Transportkostnader ........................................................................... 718 149,72
32717: Arvonlisävero- Mervärdeskatt .................................................................................... 2 129 548,70 -3 001 334,74
32718:
32719: Rahoituskulut- Finansieringskostnader
32720: Korkokulut- Räntekostnader ............................................................................................................................... -7 608 699,70
32721:
32722: Budjettisiirto rahastolle- Budgetöverföring tili fonden ............................................................................................. 5 000 000,00
32723:
32724: Muut kiinteät kulut- Övriga fastna kostnader
32725: Varastointi- ja muut tekniset kustannukset- Lagring och övriga
32726: tekniska kostnader ........................................................................................................... 5 308 361,66
32727: Tukipalkkiot- Stödpremier ............................................................................................ 823 952 295,71 -829 260 657,37
32728: Tulonsiirrot EU:sta- lnkomstöverföringar från EU
32729: Julkinen varastointi- Offentlig lagring ............................................................................ 8 022 382,00
32730: Tukipalkkiot- Stödpremier ............................................................................................. 823 952 295,71
32731: Myyntikatteen tuloutus EU:IIe- lnkomstöverföring av försäljningsbidrag för EU .......... . -5 707 552,84 826 267 124,87
32732: Satunnaiset tuotot ja kulut- Tiiliäliiga intäkter och kostnader
32733: Vakuusperinnät- Säkerhetsärvande .................................................................................................................... 1 409 458,12
32734: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -1486555,98
32735: 156
32736:
32737: Tase- Balansräkning 31.12.1997
32738: Vastaavaa - Aktiva
32739: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar
32740: Tavarat- Varor ..................................................................................................................................................... 40 404 437,40
32741: Saamiset- Fordringar
32742: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 176 703 472,82
32743: Muut saamiset- övriga fordringar ................................................................................. 7 319 483,39 184 022 956,21
32744: Rahat- Kassa ........................................................................................................................................................... 23 432 867,16
32745: 247 860 260,77
32746: Vastattavaa - Passiva
32747: Oma pääoma- Eget kapital
32748: Interventiorahasto- lnterventionsfonden
32749: Ylijäämä edelliseltä vuodelta- överskott från föregående året ....................................... 8 687 891,75
32750: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -1 486 555,98 7 201 335,77
32751: Vieras pääoma- Främmande kapital
32752: Lyhytaikainen - Kortfristigt
32753: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 229 797,90
32754: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 429127,10
32755: Lainat- Lån
32756: Diskonttausarvo- Diskonteringsvärde ........................................................................ 236 046 839,88
32757: Korot- Räntor ............................................................................................................. 3 953160,12 240 658 925,00
32758: 247 860 260,77
32759:
32760:
32761:
32762:
32763: Maatilatalouden kehittämisrahasto - Gårdsbrukets utvecklingsfond
32764: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997
32765: Tuotot -lntäkter
32766: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 241 620 630,79
32767: Muut tuotot- övriga intäkter .......................................................................................... 23 709 077,50
32768: Tulot EU:Ita vuonna 1997- lnkomster från EU år 1997 ................................................. 51 202 227,61 316 531 935,90
32769: Kulut- Kostnader
32770: Hallintomenot- Förvaltningskostnader ..................................................................................................................... -37 884 514,08
32771: Toimintamenot - Omkostnader
32772: Avustukset vuodesta 1996 lähtien - Understöden från året 1996 ... ... .... ........... ............. 258 593 086,22
32773: Avustukset ennen vuotta 1996- Understöden före år 1996 ........................................... 21 767 020,54
32774: Tutkimus- ja kehittämishankkeet- Undersökning- och utvecklingsanskaflningar .......... 33 975 615,91
32775: Velkajärjestely ja takaustoiminta- Skuldsanering och garantieverksamhet .................... 9 701 072,81
32776: Projektit- Projekter ........................................................................................................ 6 437 898,44
32777: Tilojen menoja - Utgilter av lägenheter .......................... .................... ............................. 740 119,38
32778: Muut menot- Övriga kostnader ..................................................................................... ___4_31'-4--'6-"3"',2_1___---=3..:. 31'-6.:. .4:. :c6.. :;2.:. .76:.!.,5:. .:.1
32779: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -52 998 854,69
32780:
32781:
32782:
32783: Tase- Balansräkning 31.12.1997
32784: Vastaavaa- Aktiva
32785: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar
32786: och övriga långfristiga placeringar
32787: Lainat- Lån
32788: Rahalaitosten lainat- Penninginrättningslån
32789: Maaseutuelinkeinolainat -95- Lån beviljade för näringsverksamheten på
32790: landsbygden -95 ............................................................................................................... 255 004 979,62
32791: Rakennepolitiikkalain mukaiset lainat- överensstämmande Iän med
32792: strukturpolitiklagen .......................................................................................................... 224144 381,14
32793: Maaseutuelinkeinolainat - Lån beviljade för näringsverksamheten på
32794: landsbygden ..................................................................................................................... 1 262 308 810,59
32795: 157
32796:
32797: Maatilalainat- Jordlägenhetslån ..................................................................................... 3 079 982 394,69
32798: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan lainat- Lån beviljade för närings-
32799: verksamheten i liten skala på landsbygden ....................................................................... 81 405 031,93
32800: Maankäyttölainat- Jorddispositionslån .......................................................................... 25 772 740,26 4 928 618 338,23
32801: Kolttalainat -97 - Skoltlån -97 .............................................................................................................................. 1 294 250,00
32802:
32803: Muut lainat - Övriga Iän
32804: Maankäyttötilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Lån i samband med
32805: köpeskillingar för jorddispositionslägenheter .................................................................. . 1 034 566,87
32806: Maanhankintatilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Lån i samband med
32807: köpeskillingar för jordanskaffningslägenheter ................................................................... 13 540,39 1 048 107,26
32808: Kauppahintasaamiset- Fordringar av köpeskillingar
32809: Asutuslain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av
32810: köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av kolonisationslagen ......................... 53 529,19
32811: Maankäyttölain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av
32812: köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av jorddispositionslagen ................... . 2 970 095,59
32813: Maatilalain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av
32814: köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av lagen om gårdsbruksenheter ........ . 419 780 546,47
32815: Luontaiselinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset-
32816: Fordringar av köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av naturnäringslagen .... 2 049193,86
32817: Kolttalain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av köpeskillingar
32818: för lägenheter, som sålts med stöd av skoltlagen ............................................................. 7 931,33
32819: Porotalouslain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av
32820: köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av lagen om renhushållning .............. . 1 667 986,27
32821: Maaseutuelinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset-
32822: Fordringar av köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av lagen om
32823: näringsverksamheten på landsbygden .............................................................................. 4 236 393,64 430 765 676,35
32824: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
32825: Ostetut tilat- Köpta lägenheter ............................................................................................................................. 143 013 585,12
32826:
32827: Lyhytaikaiset saamiset- Kortfristiga fordringar
32828: Parannuskorvaukset- Förbättringsersättningar ............................................................. . 4 376,00
32829: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar .......................................................................... 28 352 168,50 28 356 544,50
32830: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat- Kassa, banktillgodohavanden och övriga
32831: finansieringsmedel
32832: Yhdystilisaatava - Kollektivkontoford ring ............................................................................................................ 2 704 291 638,79
32833: 8 237 388140,25
32834: Vastattavaa - Passiva
32835: Oma pääoma - Eget kapital
32836: Pääoma vuoden alussa- Kapital i början av året ............................................................ 8 287 816 092,94
32837: Tilivuoden alijäämä - Räkenskapsårets underskott ........................................................ -52 998 854,69 8 234 817 238,25
32838: Vieras pääoma - Främmande kapital
32839: Talletetut varat- Oeponerade medel ............................................................................... 733 788,42
32840: Tilivelat- Kontoskulder .................................................................................................. 299 448,88
32841: Saadut ennakot- Erhållna förskott ................................................................................. 1 537 664,70 2 570 902,00
32842: 8 237 388140,25
32843:
32844:
32845:
32846:
32847: Valtion asuntorahasto - Statens bostadsfond
32848: Tuloslaskelma- Resullaträkning 1997
32849: Korkotuotot- Ränteintäkter
32850: Varsinaiset korkotuotot- Ordinarie ränteintäkter
32851: Korot asuntotoimen lainoista- Räntor för bostadsväsendets Iän .................................. . 1 969 645 250,34
32852: Muut korkotuotot- Övriga ränteintäkter ......................................................................... 91 422 241 ,69 2 061 067 492,03
32853: Korkokulut- Räntekostnader
32854: Varsinaiset korkokulut- Ordinarie räntekostnader
32855: Asunto-obligaatiolainoista - Från bostadsobligationslån ................................................ 1 395 785 806,17
32856: Korkotuet- Räntestöder ................................................................................................. 730 500 816,57
32857: 158
32858:
32859: Valuuttamääräisistä ulkomaisista pankkilainoista- Av valutamässiga
32860: utländska banklän ............................................................................................................. 71 599 002,09
32861: Muista ulkomaisista lainoista- Frän övriga utländska Iän ............................................ .. 67 699 409,60 -2 265 585 034,43
32862: Rahoituskate- Finansieringsbidrag .......................................................................................................................... -204 517 542,40
32863:
32864: Palkkiotuotot- Arvodeintäkter
32865: Takauspalkkiot- Garantiearvoden ........................................................................................................................ 9 890 679,41
32866:
32867: Muut toimintatuotot- Övriga verksamhetsintäkter
32868: Muut tuotot- Övriga intäkter ................................................................................................................................ 4 040 309,26
32869:
32870: Muut toimintakulut- Övriga verksamhetskostnader
32871: Lainojen muutokset avustuksiksi- Förändringar av Iän tili bidrag ................................. 7 690 461,92
32872: Lainojen hoitomenot- Utgifter för skötsel av Iän............................................................ 187 279,00
32873: Kulut arvopaperistamisesta- Kostnader av värdepapperiseringen ................................. 647 118,02
32874: Muut kulut- Övriga kostnader ....................................................................................... 405 289,95 -8 930 148,89
32875: Luottotappiot- Kreditförluster ............................................................................................................................. -35 695 613,44
32876: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ..................................................................................................... -235 212 316,06
32877:
32878:
32879: Tase - Balansräkning 31.12.1997
32880: Vastaavaa- Aktiva
32881: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar
32882: Saamiset- Fordringar
32883: Asuntolainasaamiset- Bostadsläneford ringar ............................................................... . 55 008 545 748,47
32884: Muut lainasaamiset- Övriga länefordringar ................................................................... 33 587 457,78
32885: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 714 241 740,15
32886: Yhdysiilisaatava- Kollektivkontofordring ...................................................................... . 1 600 822 953,02 57 357 197 899,42
32887: 57 357 197 899,42
32888: Vastattavaa- Passiva
32889: Oma pääoma- Eget kapital
32890: Sidottu oma pääoma- Sundet eget kapital
32891: Peruspääoma- Grundkapital ....................................................................................... 28 892 912152,42
32892: Vapaa oma pääoma - Fritt eget kapital
32893: Edellisten tilikausien siirrot talousarviosta ja ylijäämät- Förra räkenskapsperiodens
32894: överföringar frän budgeten och överskott ...................................................................... 13 617 890112,06
32895: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ........................................................ -235 212 316,06 42 275 589 948,42
32896: Arvostuserät- Värderingsposter
32897: Emissiovoitot- Emissionsvinster ................................................................................ 162 156 997,37
32898: Kurssivoitot- Kursvinster ........................................................................................... 3 932 744,04 166 089 741,41
32899: Vieras pääoma- Främmande kapital
32900: Pitkäaikainen - Längfristigt
32901: Asunto-obligaatiolainat- Bostadsobligationslän ....................................................... .. 13 124 000 000,00
32902: Lainat ulkomaisilta rahoituslaitoksilla- Län trän utländska linansieringsinrättningar .. 675 330 000,00 13 799 330 000,00
32903: Lyhytaikainen- Kortlristigt
32904: Asunto-obligaatioiden lyhennyserät- Bostadsobligations avkortningsrater .............. .. 2 040 000,00
32905: Siirtovelat - Resultatregleringar .................................................................................. 1 085158 645,01
32906: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .................................................. 28 989 564,58 1116188 209,59
32907: 57 357 197 899,42
32908:
32909:
32910: Valtion eläkerahasto - Statens pensionsfond
32911: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997
32912: Tuotot- lntäkter
32913: Eläke· ja työttömyysvakuutusmaksut- Pensions· och arbetslöshetsförsäkringsavgifter
32914: Valtion virastoilta ja laitoksilla- Frän statens ämbetsverk och anstalter ........................ . 3 678 853 699,51
32915: Liikelaitoksilla- Frän affärsverken .................................................................................. 126 898 741,60
32916: Vai- ja Valtava-laitoksilla- Frän StUL och Valtava inrättningar .................................... .. 171 27 4 900,24
32917: Pohjoismaisilta instituuteilta- Frän nordiska instituter .................................................. 1 546 734,99 3 978 57 4 076,34
32918: 159
32919:
32920: Työntekijäin maksut- Arbetstagarens avgifter
32921: Työntekijäin eläkemaksut- Arbetstagarens pensionsavgifter ......................................... 1 257 744 236,38
32922: ~yön.te~ijäin työttömyysvakuutusmaksut- Arbetstagarens arbetslöshets-
32923: forsaknngsavglfter ........................................................................................................... 210 610 536,56 1 468 354 772,94
32924: 5 446 928 849,28
32925: Siirtymämaksut- Övertöringsavgifter ....................................................................................................................... 529 048 398,40
32926: Korkotuotot- Ränteintäkter
32927: Lainoista valtiolle- Från Iän tili staten ............................................................................ 676 500 000,00
32928: Sijoituksista- Från placeringar ....................................................................................... 174 286 92D,48
32929: Yhdystilisaatavasta- Från kollektivkontofordringar ....................................................... 29 497 049,98
32930: Siirretyistä eläkemaksuista- Från övertörda pensionsavgifter ...................................... . 93 710,09
32931: Viivästyskorkotuotot -lntäkter av dröjsmålsräntor ........................................................ 197 870,31 880 575 550,86
32932: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ..................................................................................................... 6 856 552 798,54
32933:
32934:
32935: Tase- Balansräkning 31.12.1997
32936: Vastaavaa- Aktiva
32937: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
32938: Lainasaamiset- Lånefordringar
32939: Lainasaamiset valtiolta- Lånefordringar från staten ............................................................................................ 12 300 000 000,00
32940: Siirtosaamiset- Resultatregleringar
32941: Korkosaamiset- Räntefordringar ................................................................................... 294 695 472,44
32942: Eläkemaksusaamiset- Pensionsavgiftfordringar ............................................................ 433 795 024,68
32943: Työttömyysvakuutusmaksusaamiset- Arbetslöshetsförsäkringsfordringar .................. . 23 417 011,61 751 907 508,73
32944: Yhdysiilisaatava- Kollektivkontofordring ............................................................................................................ 741 740 985,01
32945: Rahoitusomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingående i finansieringstillgångama
32946: Obligaatiot ja muut joukkovelkakirjalainat- Obligationer och övriga
32947: masskuldebrevslån ................................................................................................................................................. 2127 422 241,42
32948: 15 921 070 735,16
32949: Vastattavaa- Passiva
32950: Oma pääoma- Eget kapital
32951: Rahaston pääoma vuoden alussa- Fondens eget kapital i början av året.. .................... . 15 062 222 77 4,31
32952: Siirrot talousarvioon - övertöringar tili budgeten .......................................................... -6 000 000 000,00
32953: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ............................................................ 6 856 552 798,54 15 918 775 572,85
32954: Vieras pääoma- Främmande kapital
32955: Lyhytaikainen- Kortfristigt ..
32956: Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder ........................................................................................... 2 295 162,31
32957: 15 921 070 735,16
32958:
32959:
32960:
32961:
32962: Valtion vakuusrahasto - Statens säkerhetsfond
32963: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997
32964: Tukitoiminnan tuotot ja kulut- Stödverksamhetens intäkter och kostnader
32965: Korkotuotot muusta rahoitustuesta- Ränteintäkter på annat finansieringsstöd ............ . 50 085 777,78
32966: Muut korkotuotot- Övriga ränteintäkter ......................................................................... 38 849 646,69
32967: Myyntivoitot ja muut rahoitustuotot- Försäljningsvinster och övriga
32968: finansieringsintäkter ......................................................................................................... 576 288 54D,42
32969: Kurssivoitot- Kursvinster .............................................................................................. 278 962 755,93 944 186 720,82
32970: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... 1 080 552 241,56
32971: Muut rahoituskulut- Övriga finansieringskostnader ...................................................... 10 116 250,57
32972: Muut tukitoiminnan kulut- Övriga kostnader för stödverksamheten ............................ . 4 096 609,82 -1 094 765 101 ,95
32973: Tukitoiminnan alijäämä- Stödverksamhetens underskott ........................................................................................ -150 578 381,13
32974: Valtion korvaus lainanhoitomenoihin- Statens ersättning för utgifterna för
32975: skötseln av lånen ........................................................................................................................................................ 1 340 000 000' 00
32976: 160
32977:
32978: Hallintokulut- Förvaltningskostnader
32979: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ........................................................................... 29 950,00
32980: Sosiaalikulut- Sociala kostnader ................................................................................... 2 034,00
32981: Ulkopuoliset palvelut-::- Tjänster av utomstående ............................................................ 160 776,98
32982: Muut hallintokulut- Ovriga förvaltningskostnader ......................................................... 142 631,11 -335 392,09
32983: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................................................................................. 1189 086 226,78
32984:
32985: Tase- Balansräkning 31.12.1997
32986: Vastaavaa- Aktiva
32987: Pankkitukisijoitukset- Placeringar i bankstöd
32988: Pääomatodistukset- Kapitalbevis .................................................................................. 4 488 838 716,06
32989: Omaisuuden hoitoyhtiöiden osakkeet- Aktier i egendomsförvaltningsbolag ................. 1 842 380 606,00 6 331 219 322,06
32990: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
32991: Muut rahoitusvarat- Övriga finansierings medel ............................................................ 243 614 223,11
32992: Siirtosaamiset- Resultatregleringar
32993: Korot- Räntor ................................................................................................................ 1 496 836,72
32994: Korkosaamiset- Räntefordringar ........................................................................................ 2 046 893,41
32995: Rahoitusomaisuuden osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar av
32996: finansieringstillgångarna ....................................................................................................... 71 918 890,82
32997: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .............................................. 1110 813 982,97 1 429 890 827,03
32998: 7 761110 149,09
32999: Vastattavaa - Passiva
33000: Kertyneet yli-/alijäämä!- lnflytande över-/underskott
33001: Alijäämä edelliseltä tilikaudelta- Förra räkenskapsperiodens underskott ....................... -9 655188 089,16
33002: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ................................................... 1189 086 226,78 -8 466101 862,38
33003: Vieras pääoma - Främmande kapital
33004: Pitkäaikainen - Långfristigt
33005: Ulkomaiset lainat- Utländska lån ............................... ................. ................................... 850 900 000,00
33006: Kotimaiset lainat- lnhemska lån .................................................................................... 9 714 000 000,00 10 564 900 000,00
33007: Lyhytaikainen- Kortfristigt
33008: Ulkomaiset lainat- Utländska lån ................................................ ................................... 1 244 020 606,00
33009: Kotimaiset lainat- lnhemska Iän.................................................................................... 3 708 029 967,20
33010: Siirtovelat- Resultatregleringar
33011: Korot- Räntor ............................................................................................................. 473 440 076,77
33012: Muut- Övriga ............................................................................................................. ----=2:::3.::..6~82:..:1....:3.::..61'"",5:::0;____ ____:5;..:6:.:::62::..3::..:1~2..:.0.:..:11:.!..,4:..:...7
33013: 7 761110 149,09
33014:
33015:
33016: Valtion ydinjätehuoltorahasto - Statens kärnavfallshanteringsfond
33017: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997
33018: Tuotot- lntäkter
33019: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 205 178 313,71
33020: Korvaus valtiolta- Ersättning från staten ........................................................................ 69 628 673,88
33021: Muut tulot- Övriga inkomster ........................................................................................ 19,65 274 807 007,24
33022: Kulut- Kostnader
33023: Palkkiot- Arvoden ......................................................................................................... 147 356,00
33024: Henkilösivukulut- Personbikostnader ............................................................................ 38 312,56
33025: Muut kulut- Övriga kostnader ....................................................................................... 102 343,40 -288 011,96
33026: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 274 518 995,28
33027:
33028: Tase- Balansräkning 31.12.1997
33029: Vastaavaa- Aktiva
33030: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar
33031: Yhdystilisaatava valtiolta- Kollektivkontoford ring från staten .............................................................................. 175 236,36
33032: Lainasaamiset- Lånefordringar ........................................................................................................................... 3 623 777 832,37
33033: Saatava valtiovarastosta- Fordring från statsförråd ............................................................................................ 1 072 420 429,36
33034: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ..................................................................................................................... 274 806 987,59
33035: 4 971180 485,68
33036: 161
33037:
33038: Vastattavaa - Passiva
33039: Vieras pääoma- Främmande kapital
33040: Lyhytaikainen- Kortfristigt ..
33041: Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder ........................................................................................... 11 490,40
33042:
33043: Oma pääoma - Eget kapital
33044: Imatran Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Imatran Voima Ab ..................... . 1 558 400 000,00
33045: Teollisuuden Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Teollisuuden Voima Ab ...... . 3 116 900 000,00
33046: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rahasto-osuus- Fondandelen av
33047: statens tekniska forskningscentral .................................................................................... 21 350 000,00 4 696 650 000,00
33048: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst .................................................................................................... 274 518 995,28
33049: 4 971180 485,68
33050:
33051:
33052:
33053: Valtiontakuurahasto - Statsgarantifonden
33054: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997
33055: Takuumaksutulot- Garantiavgiftsinkomster ....................................................................... 151 234 329,49
33056: Takausmaksutulot- Borgenavgiftsinkomster ...................................................................... 44108 651,76 195 342 981,25
33057: Hallintokulut- Förvaltningskostnader
33058: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ........................................................................... 28 876 526,05
33059: Huoneistokulut- Lokalkostnader ................................................................................... 5 550 187,72
33060: Muut hallintokulut- Övriga förvaltningskostnader ......................................................... 14 651 299,99
33061: 49 078 013,76
33062: Muut tuotot- övriga intäkter .......................................................................................... -1930477,12 -47147 536,64
33063: Takuu- ja takausmaksukate- Garanti- och borgenavgiftsbidrag ......................................... 148195 444,61
33064:
33065: Korvaukset, takaisinperintä-ja takautumistuotot- Ersättningar,
33066: återindrivnings- och regressintäkter
33067: Takuukorvaukset- Garantiersättningar .......................................................................... 53 083 307,29
33068: Takauskorvaukset- Borgenersättningar ......................................................................... 63 429 066,50
33069: Erikseen seur. korvaukset- Avskides efterföljansvärda ersättningar*) ......................... . 145 805 953,67
33070: Peri~täkulut--::- lndrivningsk~stnader ....:···::···· ................................................................. 6 722 621,39
33071: Taka1smpenntatuotot- Atenndnvnmgsmtakter ............................................................... -170165180,55
33072: Takautumisoikeuteen perustuvat tuotot- På regressrätt baserade intäkter ................... . -38 961 898,43
33073: Eriks. seur. takaisinperintä- Avskides efterföljansvärd återindrivning*) ........................ -231171133,29 171 257 263,42
33074: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ............................................................................................. 319 452 708,03
33075:
33076: *)Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n ja ex. Neuvostoliiton takuut ja takaukset-
33077: Wärtsilä Meriteollisuus Ab:s och ex. Sovjetunionens garantier och borgen
33078:
33079:
33080:
33081: Tase- Balansräkning 31.12.1997
33082: Vastaavaa - Aktiva
33083: Sijoittamatlomat varat- Oplacerade medel .......................................................................................................... 787 445 492,46
33084: Rahat- Kassa ...................................................................................................................................................... 5 000,00
33085: Ennakot- Förskott ............................................................................................................................................... 28 238,46
33086: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ..................................................................................................................... 274 821,26
33087: Arvopaperit- Värdepapper ................................................................................................................................... 3 582 999,70
33088: 791 336 551,88
33089: Vastattavaa- Passiva
33090: Siirtovelat- Resultatregleringar ........................................................................................................................... 10 408 439,06
33091: Oma pääoma- Eget kapital
33092: Valtiontakuurahasto- Statsgarantifonden 1.1.1997 .................................................. .. 649 272 988,58
33093: Palautukset rahastosta- Återföringar från fonden ..................................................... . -187 797 583,79
33094: Rahaston ylijäämä - Fondens överskott ....................................................................... 319 452 708,03 780 928 112,82
33095: 791 336 551 ,88
33096: 162
33097:
33098:
33099: Öljysuojarahasto - Oljeskyddsfonden
33100: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997
33101: Tuotot- lntäkter
33102: Öljysuojamaksut- Oljeskyddsavgifter ............................................................................ 32 838 018,00
33103: Vahingonkorvaukset- Skadeersättningar ....................................................................... 107 401,81
33104: Korkotulot- Ränteinkomster .......................................................................................... 5 050,49
33105: Tulonsiirron palautus- Återbäring av inkomstöverföring .............................................. 3 855,00
33106: Pääomasiirron palautus- Återbäring av kapitalöverföring ............................................. 126 463,90 33 080 789,20
33107: Kulut- Kostnader
33108: Henkilöstökulut- Personalkostander .............................................................................. 463 934,00
33109: Matkat- Resor ............................................................................................................... 4 238,29
33110: Muut kulut- Övriga kostnader ....................................................................................... 1178,84
33111:
33112: Öljyvahinkokorvaukset- Oljeskadeersättningar
33113: Pääomansiirrot kunnille- Kapitalöverföringar tili kommuner ........................................ . 13 426 191 ,20
33114: Tulonsiirrot kunnille -lnkomstöverföringar tili kommuner ............................................ 9 066 631,99
33115: Pääomansiirrot valtiolle- Kapitalöverföringar tili staten ................................................ 6 876 800,00
33116: Tulonsiirrot valtiolle- lnkomstöverföringar tili staten .................................................... 3 646168,27
33117: Tulonsiirrot elinkeinoelämälle- lnkomstöverföringar tili näringslivet ............................ . 1 678,10 -33 486 820,69
33118: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -406 031,49
33119:
33120:
33121: Tase- Balansräkning 31.12.1997
33122: Vastaavaa- Aktiva
33123: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
33124: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar .......................................................................... 1 445 700,00
33125: Yhdysiilisaatava valtiolta- Kollektivkontofordring från staten ....................................... . 6 072 270,24 7 517 970,24
33126: 7 517 970,24
33127: Vastattavaa- Passiva
33128: Oma pääoma- Eget kapital
33129: Pääoma - Kapital 1.1.1997 ............................................................................................. 7 881 774,32
33130: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -406 031,49 7 475 742,83
33131: Vieras pääoma- Främmande kapital
33132: Edelleen tilitettävät erät- Vidare överförbära poster ...................................................... 19330,41
33133: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 22 897,00 42 227,41
33134: 7 517 970,24
33135:
33136:
33137:
33138:
33139: Muut rahastot - Övriga fonder
33140: Palosuojelurahasto- Brandskyddsfonden
33141: Pääoma - Kapital 1.1.1997 ....................................................................................................................................... 50 006 365,70
33142: Menot- Utgifter ........................................................................................................................................................ 34 196 449,92
33143: Tulot- lnkomster ..................................................................................................................................................... 36 802 520,75
33144: Pääoma- Kapital 31.12.1997 ................................................................................................................................... 52 612 436,53
33145:
33146:
33147:
33148: Radiorahasto- Radiofonden
33149: Pääoma- Kapital1.1.1997 ....................................................................................................................................... 135 766 336,89
33150: Menot- Utgifter ........................................................................................................................................................ 1 802 043 67 4,99
33151: Tulot-lnkomster .................................................................................................................................................... 1 694 803 493,91
33152: Pääoma - Kapital 31.12.1997 ................................................................................................................................... 28 526155,81
33153: VALTION LIIKELAITOSTEN
33154:
33155: TULOSLASKELMAT JA TASEET
33156: VUODELTA
33157: 1997
33158:
33159:
33160: STATENS AFFÄRSVERKENS
33161:
33162: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
33163: .. 0
33164:
33165: FOR AR
33166: 1997
33167: 164
33168:
33169:
33170: Hallinnon kehittämiskeskus - Centralen för förvaltningsutveckling
33171: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997
33172: Tuotot- lntäkter
33173: Palvelujen myynti- Försäljningen av tjänster ................................................................. 33 366 787,42
33174: Muu myynti- Övrig försäljning ...................................................................................... 504172,88
33175: Sekalaiset tulot- lnkomster av blandad natur ................................................................ 323 437,03 34 194 397,33
33176: Kulut- Kostnader
33177: Ulkopuoliset palkkiot- Yttre arvoden ............................................................................. 6 427 353,45
33178: Palvelutoiminnan matkakustannukset- Resekostnader av anställnings-
33179: verksamhet....................................................................................................................... 4147 433,91
33180: Palvelutoiminnan muut menot- Anställningsverksamhets övriga kostnader ................. 3 411 604,28
33181: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ........................................................................... 12 389 180,42
33182: Muut henkilöstökulut- Övriga personalkostnader ......................................................... 3103 551,45
33183: Vuokrat- Hyror .............................................................................................................. 559 737,32
33184: Matkat- Resor ............................................................................................................... 262157,26
33185: Markkinointi- Marknadsföring ....................................................................................... 695 234,15
33186: Posti ja puhelin- Post och telelon ................................................................................. 150 104,25
33187: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter .......................................................... 575 875,04
33188: Toimistopalvelut- Byråtjänster ................................. ..................................................... 385 091 ,99
33189: Puhtaanapito ja kunnostus- Renhållning och iståndsättning ........................................ 619 015,04
33190: Atk-palvelut- ADB·tjänster ............................................................................................ 534 922,32
33191: Kokous- ja edustuskulut- Möte- och representationskostnader .................................... _ __c1_46c:. . : .;23:. ; 3.:. :,3_1_ _ _---=-33:....;.;40:..:.7..c4~94.:..:,.:..:.19
33192: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 786 903,14
33193:
33194: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista-
33195: Avskrivningar på anläggningstillgångarna och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................. -715 762,58
33196: Liikevoitto - Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 71140,56
33197:
33198: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader
33199: Tuotot- lntäkter ............................................................................................................. 96 202,10
33200: Kulut - Kostnader ........................................................................................................... -25 571,30 70 630,80
33201: Tilikauden tulos ennen satunnaiseriä- Räkenskapsperiodens resultat före
33202: extraordinära poster .................................................................................................................................................... 141 771,36
33203:
33204: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader
33205: Tuotot- lntäkter ................................................................................................................................................... 1 800 000,00
33206: Kulut- Kostnader ................................................................................................................................................. -1 800 000,00
33207: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 141 771,36
33208:
33209:
33210: Tase- Balansräkning 31.12.1997
33211: Vastaavaa - Aktiva
33212: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och
33213: övriga långfristiga placeringar
33214: Aineenomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .............................................................. 56 676,06
33215: Tuotekehittely- Produktutveckling ................................................................................. 134 795,56
33216: Aineelliset hyödykkeet - Materiella tillgångar
33217: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 1606551,11
33218: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper
33219: ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar
33220: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar .................................................................... 500 000,00 2 298 022,73
33221: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
33222: Saamiset- Fordringar
33223: Myyntisaamiset -Jörsäljningsfordringar ..................................................................... 4 055 506,18
33224: Muut saamiset- Ovriga fordringar .............................................................................. 80 640,43
33225: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 522 850,39
33226: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden
33227: Käteiskassa - Kassa .................................................................................................... 4 673,97
33228: Pankkisaamiset- Bankfordringar ................................................................................ 4 095 655,40 8 759 326,37
33229: 11 057 349,10
33230: 165
33231:
33232: Vastattavaa- Passiva
33233: Oma pääoma - Eget kapital
33234:
33235: ~e~~stä~~:aa-=-g:r~~~:~:~pit~i·::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::
33236: 8 200 000,00
33237: 1 526 091,00
33238: Edellisen tilikauden tappio- Förra räkenskapsperiodens förlust ................................... . -5 524 391,13
33239: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 141 771,36 4 343 471,23
33240: Vieras pääoma- Främmande kapital
33241: Pitkäaikaiset velat- Längfristiga skulder
33242: Shekkiluotto- Checkkredit ............................................................................................. 203 470,46
33243: Lyhytaikaiset velat- Kortfristiga skulder
33244: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 1 071 984,59
33245: Saadut ennakkomaksut- Erhällna förskottsbetalningar ................................................. 452 610,03
33246: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 3 577 043,06
33247: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .................................................... . 1 408 769,73 6 713 877,87
33248: 11 057 349,10
33249:
33250:
33251:
33252:
33253: llmailulaitos - Luftfartsverket
33254: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997
33255: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 971 353 491 ,24
33256: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 5 308 261,23
33257:
33258: Kulut- Kostnader
33259: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter
33260: Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden ............................................ 79 800 572,39
33261: Varastojen lisäys- Ökning av lager ................................................................................ -194 618,74
33262: Ulkopuoliset palvelut- Tjänster av utomstäende ............................................................ 153 595 084,72
33263: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 376 301 523,68
33264: ~uu0u~r~~; ~Ö~~~g·~--k~~t~~d~·~·:·.·.·.·.:·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.:·.·.:·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.::·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.:·.·.·.·.·.·.·.·. ~g ~~f ~~~:~~ -665 784 837,01
33265: --~~~~------~~~~
33266: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 310 876 915,46
33267:
33268: Poistot- Avskrivningar
33269: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ....................................... 57 809 556,30
33270: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 114 430195,14
33271: Maarakenteet- Markanläggningar .................................................................................. 67 611 062,31
33272: Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .............................................................. 1 596 135,79
33273: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med läng
33274: verkningstid ..................................................................................................................... 213 812,48 -241 660 762,02
33275: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 69 216153,44
33276:
33277: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
33278: Osinkotuotot- Dividendintäkter ..................................................................................... 32 000,00
33279: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 12 720 079,27
33280: Muut rahoitustuotot- Övriga finansieringsintäkter ........................................................ 5 418 639,37
33281: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -12961186,52
33282: Muut rahoituskulut- Övriga finansieringskostnader ...................................................... -2 280 390,18 2 929141,94
33283: Voitto ennen varauksia ja veroja- Vinst före reserveringar och skatter .................................................................... 72 145 295,38
33284:
33285: Poistoeron lisäys(-)- Avskrivningsdifferens ökning (-) ..................................................................................... -11 700 000,00
33286: Vapaaehtoisten varausten vähennys(+)- Minskining (+) av frivilliga reserveringar ................................................ . 12 827 000,00
33287: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 73 272 295,38
33288: 166
33289:
33290: Tase- Balansräkning 31.12.1997
33291: Vastaavaa - Aktiva
33292: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och
33293: övriga långfristiga placeringar
33294: Aineenomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar
33295: Aineenomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .......................................................... 6160 460,65
33296: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ...................... .. 424181,42 6 584 642,07
33297: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
33298: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden ............................................................ . 221 228 861,23
33299: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och kontruktioner .................................... .. 1 082 185 856,73
33300: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .............................................................. . 387 665 088,57
33301: Maarakenteet- Markanläggningar ............................................................................... 615 922 687,66
33302: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet- Förskottsbetalningar
33303: och pågående anskaffningar .......................................................................................... 206 716 857,59 2 513 719 351,78
33304: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper
33305: ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar
33306: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ......................................................................................................... 34 080 391 ,95
33307: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar
33308: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
33309: Valmiit tuotteet/Tavarat- Färdiga produkterNaror ........................................................................................... 2 471 365,32
33310: Saamiset- Fordringar
33311: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 75 850 730,24
33312: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 33 219 454,30
33313: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. 126 624,00 109 196 808,54
33314: Rahoitusomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper
33315: ingående i finansieringstillgångarna och övriga långfristiga placeringar
33316: Muut arvopaperit- Övriga värdepapper ............................................................................................................ 368 499 560,16
33317: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 1 022 078,55
33318: 3 035 574198,37
33319: Vastattavaa- Passiva
33320: Oma pääoma- Eget kapital
33321: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 1 097 235 950,00
33322: Aloittamisvaiheen muu oma pääoma- Första skedet av övrigt eget kapital .................. . 1 262 131 049,00
33323: Edellisten tilikausien voitto- Balanserad vinst från tidigare räkenskapsperioden ......... .. 141 743 968,89
33324: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 73 272 295,38 2 57 4 383 263,27
33325: Varaukset- Reserveringar
33326: Kertynyt poistoero- Ackumulerad avskrivningsdifferens ..................................................................................... 11 700 000,00
33327: Vieras pääoma- Främmande kapital
33328: Pitkäaikainen- Långfristigt
33329: Lainat rahoituslaitoksilta- Lån från penninginrättningar .............................................. .. 250 000 000,00
33330: Liittymismaksut- Anslutningsavgift ............................................................................... 881 924,00 250 881 92 4,00
33331:
33332: Lyhytaikainen- Kortfristigt
33333: Lainat rahoituslaitoksilta- Lån från penninginrättningar .............................................. .. 30 000 000,00
33334: Saadut ennakot- Erhållna förskott ................................................................................. 7 081 877,78
33335: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 70 796 767,87
33336: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 72 098 068,02
33337: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 18 632 297,43 198 609 011,10
33338: 3 035 574198,37
33339: 167
33340:
33341:
33342: Metsähallitus - Forststyrelsen
33343: Tuloslaskelma- Resultaträkning1997
33344: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 1 209 648 714,25
33345: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 67 126 248,49
33346: Yhteiskunnalliset tuotot- Samhälliga intäkter .......................................................................................................... 117 188 278,38
33347:
33348: Kulut- Kostnader
33349: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter
33350: Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden ........................................ . 20 226 476,04
33351: Varastojen muutos- Förändring i lager ....................................................................... -4 635161,03
33352: Ulkopuoliset palvelut- Tjänster av utomstående ........................................................ 331414347,54
33353: Henkilöstökulut- Personalkostnader ........................................................................... 380 479 257,56
33354:
33355: ~uu u~r~~M ~Ö~~~g~--k~~i~äd~·;··.·.::·.:·.:·.·.:·.::·.:·.·.·.·.:·.·.:·.:·.·.:::·.·.:·.:·.·.·.·.:·.·.:::·.·.:·.:·.·.:·.::·.:·.:·.·.:·.:·.·.:·.:·.::·.:·.·.:·.·.·.·.:
33356: 0 16 004 251,71
33357: 162 093 334,60 -905 582 506,42
33358: Käyttökate- Driltsbidrag .................................................................................................... 488 380 734,70
33359:
33360: Poistot- Avskrivningar ............................................................................................................................................. -45 766 866,20
33361: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 442 613 868,50
33362:
33363: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
33364: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 12 083 774,69
33365: Muut rahoitustuotot- övriga finansieringsintäkter ........................................................ 438 326,54
33366: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -6 612 765,40
33367: Muut rahoituskulut- övriga finansieringskostnader ...................................................... -620 276,57 5 289 059,26
33368: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Vinst före extraordinära poster,
33369: reserveringar och skatter ............................................................................................................................................ 447 902 927,76
33370:
33371: Välittömät verot- Direkta skatter
33372: Tilikaudelta- Från räkenskapsperioden .......................................................................... -53 349 110,00
33373: Aikaisemmilta tilikausilta- Från föregående räkenskapsperioderna .............................. . -43 876,94 -53 392 986,94
33374: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 394 509 940.82
33375:
33376:
33377: Tase- Balansräkning31.12.1997
33378: Vastaavaa- Aktiva
33379: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och
33380: övriga långfristiga placeringar
33381: Aineenomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar ..........................................................
33382: Aineenomat oikeudet -lmmateriella rättigheter .......................................................... 4 483 020,69
33383: Aineelliset hyödykkeet - Materiella tillgångar
33384: Maa- ja vesialueet- Jord och vattenområden .............................................................. 9 263 543 521,90
33385: Tiet - Vägar ................................................................................................................. 228 413 244,04
33386: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ................................... . 152 397 955,72
33387: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ················-···············-··-··························· 15 207772,78
33388: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat- Förskottsbetalningar och
33389: pågående anskaffningar ................................................................................................. 67 645 663,46 9 727 208 157,90
33390: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper
33391: ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar
33392: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ......................................................................................................... 19122 381,37
33393:
33394: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar
33395: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
33396: Valmiit tuotteet- Färdiga produkter .................................................................................................................. 106 189 059,03
33397: Saamiset- Fordringar
33398: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 127 836 466,45
33399: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 19 582 462,18
33400: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. 1 105 337,59 148 524 266,22
33401: Rahoitusomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingående i finansieringstillgångarna ........................................... .. 336 429 145,29
33402: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 24 951107,77
33403: 10 366 907138,27
33404: 168
33405:
33406: Vastattavaa- Passiva
33407: Oma pääoma- Eget kapital
33408: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 4 774190 128,00
33409: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital .......................................................................... 4 587 524 939,42
33410: Edellisten tilikausien voitto- Balanserade vinst trån tidigare räkenskapsperioderna ..... . 317 261 949,75
33411: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 394 509 940,82 10 073 486 957,99
33412: Vieras pääoma- Främmande kapital
33413: Pitkäaikainen- Långfristigt
33414: Lainat valtiolta - Lån från staten ........................................................................................................................... 122 777 600,00
33415: Lyhytaikainen- Korttristigt
33416: Velka valtiolle- Skuld tili staten ...................................................................................... 24 555 600,00
33417: Saadut ennakot- Erhållna törskott ................................................................................. 9 446 717,87
33418: Ostovelat- Leverantörsku lder ........................................................................................ 11 082 121 ,61
33419: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 125 482 027,94
33420: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 76112,86 170 642 580,28
33421: 10 366 907138,27
33422:
33423:
33424:
33425: RASKONE
33426: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997
33427: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 89 267 953,60
33428:
33429: Valmistevarastojen muutos- Förändring i produktlager .......................................................................................... 394 082,00
33430: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 1 348 250,54
33431:
33432: Kulut- Kostnader
33433: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor
33434: Ostot tilikauden aikana -lnköp under räkenskapsperioden ......................................... 27 574150,92
33435: Varaston muutos- Förändring i lager .......................................................................... 2123 435,49
33436: Ulkopuoliset palvelut- Tjänster av utomstående ............................................................ 3 358 989,50
33437: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 39 263 221,15
33438: 3 154 512,68
33439: ~uu~~r~~w~~~ig~--k~~t~~;i;;;·:::::::::::::·.:::::::::::::::::::::::::::::::::·.::::::::::::::::::::::::::·.::::·.::::::: 8 964 813,97 -84 439 123,71
33440: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 6 571162,43
33441:
33442: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar på
33443: anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................................ -4 497 290,69
33444: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 2 073 871,74
33445:
33446: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
33447: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 85 391,75
33448: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -560 593,17 -475 201,42
33449:
33450: Välittömät verot- Direkta skatter .............................................................................................................................. -26915,00
33451: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ..................................................................................................... 1 571 755,32
33452:
33453:
33454: Tase- Balansräkning 31.12.1997
33455: Vastaavaa- Aktiva
33456: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset- Anläggningstillgångar
33457: och övriga placeringar med lång verkningstid
33458: Aineenomat hyödykkeet- lmmaterilla tillgångar
33459: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgitter med lång verkningstid .............................................................. 348 105,02
33460: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
33461: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden ............................................................. 10 120 000,00
33462: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ................................... . 42 776 459,38
33463: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .............................................................. . 5 014 562,33
33464: Muut aineelliset hyödykkeet- övriga materiella tillgångar ......................................... . 1 955 655,12 59 866 676,83
33465: 169
33466:
33467: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset- Värdepapper
33468: ingående i anläggningstillgångarna och övriga placeringar med lång verkningstid
33469: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ......................................................................................................... 51 700,00
33470:
33471: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar
33472: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
33473: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ....................................................... 7 539 656,51
33474: Keskeneräiset tuotteet- Halvfärdiga produkter .......................................................... .. 906 061,00 8 445 717,51
33475: Saamiset- Fordringar
33476: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 7 467 408,62
33477: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 177 636,83 7 645 045,45
33478: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 101 600,03
33479: 76 458 844,84
33480: vastattavaa- Passiva
33481: Oma pääoma - Eget kapital
33482: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 15 000 000,00
33483: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital .......................................................................... 40 975 666,50
33484: Edellisten tilikausien tulos- Resultat från tidigare räkenskapsperioden ........................ . -2 308 049,54
33485: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 1 571 755,32 55 239 372,28
33486: Vieras pääoma- Främmande kapital
33487: Pitkäaikainen- Långfristigt
33488: Lainat valtiolta- Lån från staten ..................................................................................... 2 916 600,00
33489: Lainat rahoituslaitoksilla- Lån från penninginrättningar .............................................. .. 1 200 000,00 4116 600,00
33490: Lyhytaikainen- Kortfristigt
33491: Lainat rahoituslaitoksilla- Lån från penninginrättningar ................................................ 1 077 613,99
33492: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 4 322 597,26
33493: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 9 350 760,73
33494: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 2 351 900,58 17102 872,56
33495: 76 458 844,84
33496:
33497:
33498:
33499:
33500: Teknillinen tarkastuskeskus- Tekniska kontrollcentralen
33501: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997
33502: Liikevaihto- Omsättning .................................................................................................... 48 803 400,95
33503: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter .................................................... . 213 260,56 49 016 661 ,51
33504: Kulut- Kostnader
33505: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 31 512 466,90
33506: 3 344 460,19
33507: ~uu u~r~~M ~Ö~~iii~··k~~i~~d~;··.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.::·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.
33508: 0
33509: 10 383 643,98 -45 240 571 ,07
33510: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 3 776 090,44
33511:
33512: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista-
33513: Avskrivningar på anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid .................................................... . -2 028 269,06
33514: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 1 747 821,38
33515:
33516: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansiella intäkter och -kostnader
33517: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 291 459,21
33518: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -4 455,79 287 003,42
33519:
33520: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Vinst före extraordinära poster,
33521: reserveringar och skatter ............................................................................................................................................ 2 034 824,80
33522:
33523: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader
33524: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .......................................................................................................... 77 992,69
33525: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 2112 817,49
33526: 170
33527:
33528: Tase - Balansräkning 31.12.1997
33529: Vastaavaa- Aktiva
33530: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och
33531: övriga långfristiga placeringar
33532: Aineenomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar
33533: Aineenomat oikeudet- lmmateriella rättigheter ......................................................... . 262 665,48
33534: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
33535: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 3 576 413,45
33536: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset-
33537: Värdepapper ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar ...... . 82 784,00 3 921 862,93
33538: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar
33539: Saamiset- Fordringar
33540: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 6 356 494,42
33541: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 271 321,42
33542: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. 2 470,95 6 630 286,79
33543: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 16 407 686,35
33544: 26 959 836,07
33545: Vastattavaa- Passiva
33546: Oma pääoma- Eget kapital
33547: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 9 000 000,00
33548: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital .......................................................................... 6106 053,34
33549: Edellisten tilikausien voitto/tappio- Förra räkenskapsperiodens vinst/förlust ............... . 496 354,38
33550: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 2112 817,49 17 715 225,21
33551: Vieras pääoma- Främmande kapital
33552: Lyhytaikainen- Kort1ristigt
33553: Saadut ennakot- Erhållna förskott ................................................................................. 860,00
33554: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 905 351,03
33555: Siirtovelat- Resultatregler(ngar ..................................................................................... 7 076 387,62
33556: Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kort1ristiga skulder ..................................................... 1 262 012,21 9 244 610,86
33557: 26 959 836,07
33558: j
33559: j
33560: j
33561: j
33562: j
33563: j
33564: j
33565: j
33566: j
33567: j
33568: j
33569: j
33570: j
33571: j
33572: j
33573: j
33574: j
33575: LIITTEET
33576:
33577: BILAGOR
33578: SELVITYS
33579:
33580: SIIRRETYISTÄ MÄÄRÄRAHOISTA
33581: VUODELTA
33582: 1997
33583:
33584: 0
33585:
33586: RELATION ANGAENDE
33587:
33588: RESERVERADEANSLAG
33589: .. 0
33590:
33591: FOR AR
33592: 1997
33593: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
33594: sivu
33595: 23 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 176
33596: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
33597: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlind raget Tili år
33598: Mom.- Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998
33599: Vuosi- Ar
33600:
33601:
33602:
33603: 23 02 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 26 818 509,09 26 818 509,09 100 0,00
33604: 23 02 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 81 848 000,00 61 158 898,21 75 20 689 101,79
33605: 23 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 1 225 641,03 1225641,03 100 0,00
33606: 23 03 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 13 615 000,00 12 578 993,56 92 1 036 006,44
33607: 23 25 26 97 Kalastajatorpan vierastalo - Repre-
33608: sentationslokalerna i anslutning tili Fis-
33609: kartorpet. ....................... . 2 371 000,00 2 023 471,82 85 347 528,18
33610: 23 25 74 95 Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats-
33611: rådets skyddsrum ................. . 1836281,75 1836281,75 100 0,00
33612: 23 25 74 96 Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats-
33613: rådets skyddsrum ................. . 2175 000,00 0,00 0 2175 000,00
33614: 23 25 74 97 Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats-
33615: rådets skyddsrum ................. . 1 000 000,00 681 267,16 68 318 732,84
33616: 23 99 25 96 J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V.
33617: Snellmans samlade verk ........... . 938 995,07 903 311,08 96 35 683,99
33618: 23 99 25 97 J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V.
33619: Snellmans samlade verk ........... . 1 400000,00 974 892,76 70 425 107,24
33620: 23 99 26 96 Suomen hallintohistoria - Finlands för-
33621: valtningshistoria .................. . 46189,60 46 189,60 100 0,00
33622: 23 99 27 97 Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muis-
33623: tomerkki - Monument över president
33624: Urho Kaleva Kekkonen ............ . 750000,00 187 500,00 25 562500,00
33625: 23 99 28 96 Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhla-
33626: vuosi - 80-årsjubileet för Finlands
33627: självständighetsförklaring ........... . 220 307,95 220 307,95 100 0,00
33628: 23 99 28 97 Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhla-
33629: vuosi - 80-årsjubileet för Finlands
33630: självständighetsförklaring ........... . 1 500 000,00 1 445 376,34 96 54623,66
33631: 24 01 21 96 Toimintamenot- Omkostnader. .... . 176 895 294,23 176 895 294,23 100 0,00
33632: 24 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 761 200 000,00 622 654 991,56 82 138 545 008,44
33633: 24 01 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 7 659 947,74 7 659 947,74 100 0,00
33634: 24 01 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 33 239 816,88 13 554 882,43 41 19 684 934,45
33635: 24 01 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 50 000 000,00 22 275 072,03 45 27 724 927,97
33636: 24 01 87 96 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
33637: nen - Anskaffning av fastigheter och
33638: lokaler ......................... . 32 282 449,69 11 742 252,37 36 20 540 197,32
33639: 24 01 87 97 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi-
33640: nen - Anskaffning av fastigheter och
33641: lokaler ......................... . 35 000 000,00 244610,75 34 755 389,25
33642: 24 30 66 95 Varsinainen kehitysyhteistyö - Egent-
33643: ligt utvecklingssamarbete ........... . 60 936 182,53 60 936182,53 100 0,00
33644: 24 30 66 96 Varsinainen kehitysyhteistyö - Egent-
33645: ligt bistånd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210 744 099,02 163441311,52 78 47 302 787,50
33646: 24 30 66 97 Varsinainen kehitysyhteistyö - Egent-
33647: ligt bistånd ...................... . 1 484 685 000,00 1 265 960 729,74 85 218 724 270,26
33648: 24 50 61 95 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö BaHian
33649: maiden kanssa - Samarbete med när-
33650: liggande områden och de baHiska län-
33651: derna .......................... . 2 061 396,42 2 061 396,42 100 0,00
33652: 24 50 66 96 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö BaHian
33653: maiden kanssa - Samarbete med när-
33654: liggande områden och de baHiska län-
33655: derna .......................... . 16 203 258,98 12 091 683,05 75 4111 575,93
33656: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
33657: sivu
33658: 24 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 177
33659: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
33660: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år
33661: Mom.-Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998
33662: Vuosi- Ar
33663:
33664:
33665:
33666: 24 50 66 97 Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden
33667: kanssa - Samarbete med central- och
33668: östeuropeiska Iänder .............. . 155 000 000,00 85 662 290,90 55 69 337 709,1 0
33669: 24 50 69 95 Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoi-
33670: tusjärjestelyt - Multilaterala och bilate-
33671: rala finansieringsarrangemang ....... . 3193 872,66 3 193 872,66 100 0,00
33672: 24 50 69 96 Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoi-
33673: tusjärjestelyt - Multilaterala och bilate-
33674: rala finansieringsarrangemang ....... . 12 723 120,07 6 624 868,22 52 6 098 251,85
33675: 24 99 26 96 Tutkimus- ja kehittämistoiminta -Forsk-
33676: nings- och utvecklingsverksamhet ..... 7 644 332,32 7 644 332,32 100 0,00
33677: 24 99 26 97 Tutkimus- ja kehittämistoiminta -Forsk-
33678: nings- och utvecklingsverksamhet .... . 12125 000,00 9 999 344,49 82 2125 655,51
33679: 25 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 21 558 042,86 21 558 042,86 100 0,00
33680: 25 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 127 020 000,00 110400112,16 87 16 619 887,84
33681: 25 10 21 96 Korkeimman oikeuden toimintame-
33682: not - Högsta domstolens omkostna-
33683: der ............................ . 972 192,79 972192,79 100 0,00
33684: 25 10 21 97 Korkeimman oikeuden toimintame-
33685: not - Högsta domstolens omkostna-
33686: der ............................ . 32 100 000,00 31 240 019,78 97 859 980,22
33687: 25 10 22 96 Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta-
33688: menot - Högsta förvaltningsdomsto-
33689: lens omkostnader. ................ . 3 962 002,44 3 962 002,44 100 0,00
33690: 25 10 22 97 Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta-
33691: menot - Högsta förvaltningsdomsto-
33692: lens omkostnader ................. . 37 100 000,00 33 874 707,68 91 3 225 292,32
33693: 25 10 23 96 Muiden tuomioistuinten toimintame-
33694: not - Omkostnader för övriga domsto-
33695: lar. ............................ . 64 592 067,15 64592067,15 100 0,00
33696: 25 10 23 97 Muiden tuomioistuinten toimintame-
33697: not - Omkostnader för övriga domsto-
33698: lar............................. . 890 464 000,00 829 048 870,56 93 61 415 129,44
33699: 25 40 21 97 Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintame-
33700: not - Åklagar- och exekutionsväsen-
33701: dets omkostnader................. . 512 000 000,00 480 066 384,59 94 31 933 615,41
33702: 25 40 22 97 Valtakunnansyyttäjänviraston toiminta-
33703: menot - Riksåklagarämbetets omkost-
33704: nader .......................... . 1 600 000,00 1027651,75 64 572 348,25
33705: 25 45 27 96 Oikeuslaitoksen tietojenkäsittely -
33706: Rättsväsendets databehandling ...... . 2 771 397,07 2 771 397,07 100 0,00
33707: 25 46 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 2454221,10 2454221,10 100 0,00
33708: 25 47 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 8091400,70 8 091 400,70 100 0,00
33709: 25 50 21 96 Toimintamenot (liiketaloudellisten suorit-
33710: teiden hintojen alentamiseen enintään 45
33711: 500 000) - Omkostnader ......... . 29 392 743,12 29392743,12 100 0,00
33712: 25 50 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 666 800 000,00 631116186,78 95 35 683 813,22
33713: 25 50 74 95 Uudisrakennukset ja peruskorjauk-
33714: set - Nybyggnader och renoveringar . 1 639 617,09 1 639 617,09 100 0,00
33715: 25 50 74 96 Uudisrakennukset ja peruskorjauk-
33716: set - Nybyggnader och renoveringar . 18054114,19 16 335133,91 90 1 718 980,28
33717: 25 50 74 97 Uudisrakennukset ja peruskorjauk-
33718: set - Nybyggnader och renoveringar . 54 800 000,00 27 776 879,98 51 27 023 120,02
33719: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
33720: sivu
33721: 25 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 178
33722: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
33723: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
33724: Mom.-Mom. vuonna - år 1997 vuonna- år 1997 1998
33725: Vuosi- Ar
33726:
33727:
33728:
33729:
33730: 25 50 75 95 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset
33731: avolaitostyönä - Nybyggnader och re-
33732: noveringar vilka utförs som arbete i öp-
33733: pen ansta~ ..................... . 1 905 973,91 1 905 973,91 100 0,00
33734: 25 50 75 96 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset
33735: avolaitostyönä - Nybyggnader och re-
33736: noveringar vilka utförs som arbete i öp-
33737: pen ansta~ ..................... . 9402 489,40 9 243 212,59 98 159 276,81
33738: 25 50 75 97 Työsiirioloille järjestettävät työt - Ar-
33739: beten för arbetskolonier ............ . 44 200 000,00 35 270 966,99 80 8 929 033,01
33740: 25 50 77 96 Työsiirioloille järjestettävät työt - Ar-
33741: beten för arbetskolonier ............ . 4999275,87 4 999 275,87 100 0,00
33742: 25 50 79 95 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
33743: vattenbyggen .................... . 386158,65 386 158,65 100 0,00
33744: 25 50 79 96 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och
33745: vattenbyggen .................... . 435 840,46 203 857,78 47 231 982,68
33746: 25 60 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 11 673 632,49 11 673 632,49 100 0,00
33747: 25 60 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 36 500 000,00 26 191 662,62 72 10 308 337,38
33748: 26 01 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
33749: der (delvis EU) ................... . 14 704 672,31 14 704 672,31 100 0,00
33750: 26 01 21 97 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
33751: der (delvis EU) ................... . 103 415 000,00 92977651,17 90 10 437 096,02
33752: 26 02 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 2 405 619,59 2 405 619,59 100 0,00
33753: 26 02 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 27105 000,00 23 466 000,66 87 3 638 999,34
33754: 26 05 21 96 Toimintamenot (Enintään 100 000 mk
33755: suomalais-venäläistä koulutusyhtei styö-
33756: tä edistävän säätiön peruspääoma-
33757: na) - Omkostnader .............. . 42116 071,56 42116071,56 100 0,00
33758: 26 05 21 97 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
33759: der (delvis (EU) .................. . 321 682 000,00 282 179 488,91 88 39 425 445,17
33760: 26 06 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 52 069 488,40 52 069 488,40 100 0,00
33761: 26 06 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 108 295 000,00 55 932122,39 52 52 362 877,42
33762: 26 07 21 97 Kihlakunnanvirastojen yhteiset toiminta-
33763: menot - Häradsämbetenas gemen-
33764: samma omkostnader .............. . 197 836 000,00 186 958 789,96 95 10 877 210,04
33765: 26 75 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 174152 694,95 174152 694,95 100 0,00
33766: 26 75 21 97 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
33767: der (delvis EU) ................... . 2 447 200 000,00 2 323 491 377,54 95 123 708 618,50
33768: 26 80 21 96 Pelastushallinnon toimintame-
33769: not - Omkostnader för räddningsför-
33770: valtningen ....................... . 37 815 741,81 37 815 741,81 100 0,00
33771: 26 80 21 97 Pelastushallinnon toimintame-
33772: not - Omkostnader för räddningsför-
33773: valtningen ....................... . 89184 000,00 60 238 295,87 68 28 945 704,13
33774: 26 80 31 96 Valtionosuudet - Statsandelar ..... . 14 031 315,85 14 031 315,85 100 0,00
33775: 26 80 31 97 Valtionosuudet - Statsandelar ..... . 25 100 000,00 9 738 102,92 39 15 361 897,08
33776: 26 80 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 6 966 138,29 6 966 138,29 100 0,00
33777: 26 90 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 181 813 858,14 181 813 858,14 100 0,00
33778: 26 90 21 97 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
33779: der (delvis EU) ................... . 904 409 000,00 722 701 408,69 80 181 707 591,31
33780: 26 90 70 95 Ilma- ja vartioalusten hankinta - Ans-
33781: kaffning av luft- och bevakningsfarkoster. 387 418,76 387 418,76 100 0,00
33782: 26 90 70 97 Ilma- ja vartioalusten hankinta - Ans-
33783: kaffning av luft- och bevakningsfarkoster. 24 288 000,00 1316550,13 5 22 970 722,00
33784: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
33785: sivu
33786: 26PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 179
33787: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
33788: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använl/indraget Tili år
33789: Mom. -Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998
33790: Vuosi- År
33791: ~
33792:
33793:
33794: 26 90 74 95 Rakentaminen - Husbyggen ........ 1 824 896,66 1 824 896,66 100 0,00
33795: 26 90 74 96 Rakentaminen - Husbyggen ........ 5 978 101,01 4 608949,95 77 1 369151,06
33796: 26 90 74 97 Rakentaminen - Husbyggen ........ 10 440 000,00 5 695 444,71 55 4 744 555,29
33797: 26 97 61 95 EU:n osallistuminen rakenne- ja alueke-
33798: hitysohjelmiin (EU) - EU:s deltagande
33799: i strukturprogram och regionala utveck-
33800: lingsprogram (EU) ................. 162 410 838,90 162 410 838,90 100 0,00
33801: 26 98 43 96 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) -
33802: Landskapsutvecklingspengar (delvis
33803: EU) ............................. 2 378 701,41 1 695 821,51 71 682 879,90
33804: 26 98 43 97 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) -
33805: Landskapsutvecklingspengar (delvis
33806: EU) ............................. 104 500 000,00 102 146 350,88 98 2353 649,12
33807: 26 98 61 96 EU:n osallistuminen rakenne- ja alueke-
33808: hitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin
33809: (EU) - EU:s deltagande i strukturprog-
33810: ram och regionala utvecklingsprogram
33811: samt gemenskapsinitiativ (EU) ........ 449133 690,41 203 359 136,95 45 245 774 553,46
33812: 26 98 61 97 EU:n osallistuminen rakenne- ja alueke-
33813: hitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin
33814: (EU) - EU:s deltagande i strukturprog-
33815: ram och regionala utvecklingsprogram
33816: samt gemenskapsinitiativ (EU) ........ 498 170 000,00 151 657 476,31 30 346 512 523,69
33817: 27 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 6 779 481,96 6 779 481,96 100 0,00
33818: 27 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 54 200 000,00 49 656 383,16 92 4543 616,84
33819: 27 01 74 97 Uudisrakennukset ja peruskorjauk-
33820: set - Nybyggnader och ombyggnad-
33821: sarbeten ......................... 299 000 000,00 167 817 647,07 56 131 182 352,93
33822: 27 01 87 97 Kiinteistöjen osto ja pakkolunas-
33823: tus - lnköp och expropriation av fastig-
33824: heter............................ 12 000 000,00 9 774496,16 81 2 225 503,84
33825: 27 10 16 95 Puolustusmateriaalihankinnat - Ans-
33826: kaffning av försvarsmateriel .......... 313 527 699,64 313 527 699,64 100 0,00
33827: 27 10 16 96 Puolustusmateriaalihankinnat - Ans-
33828: kaffning av försvarsmateriel .......... 895 615 957,29 551 695 563,93 62 343 920 393,36
33829: 27 10 16 97 Puolustusmateriaalihankinnat - Ans-
33830: kaffning av försvarsmateriel .......... 4 559 000 000,00 3 602 538 479,41 79 956 461 520,59
33831: 27 10 21 96 Puolustusvoimien toimintamenot -
33832: Försvarsmaktens omkostnader ....... 378 365 653,59 378 365 653,59 100 0,00
33833: 27 10 21 97 Puolustusvoimien toimintamenot -
33834: Försvarsmaktens omkostnader ....... 5 073 700 000,00 4 775 588 895,40 94 298 111 104,23
33835: 27 10 74 95 Uudisrakennukset ja peruskorjauk-
33836: set - Nybyggnader och ombyggnad-
33837: sarbeten ......................... 25 962 263,26 25 962 263,26 100 0,00
33838: 27 10 74 96 Uudisrakennukset ja peruskorjauk-
33839: set - Nybyggnader och ombyggnad-
33840: sarbeten ......................... 70 116 599,86 57 175 935,43 82 12 940 664,43
33841: 27 10 87 96 Kiinteistöjen osto ja pakkolunas-
33842: tus - lnköp och expropriation av fastig-
33843: heter. ........................... 1514033,86 1 514 033,86 100 0,00
33844: 28 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 24 866 410,89 24 866 410,89 100 0,00
33845: 28 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 113 000 000,00 98 056 850,92 87 14 936 937,10
33846: 28 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 3 681 215,88 3 681 215,88 100 0,00
33847: 28 03 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 17 620 000,00 14183103,12 80 3 436 896,88
33848: 28 05 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 27 080 624,35 27 080 624,35 100 0,00
33849: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
33850: sivu
33851: 28 PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 180
33852: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
33853: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
33854: Mom.-Mom. vuonna- år 1997 vuonna- år 1997 1998
33855: Vuosi- År
33856:
33857:
33858:
33859: 28 05 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 185 000 000,00 154163011,58 83 30 836 988,42
33860: 28 05 88 96 Osakkeiden hankkiminen - Aktieför-
33861: värv ........................... . 2998 000,00 0,00 0 2 998 000,00
33862: 28 05 88 97 Osakkeiden hankkiminen - Aktieför-
33863: värv ........................... . 5400 000,00 0,00 0 5 400 000,00
33864: 28 10 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 952 470,96 952 470,96 100 0,00
33865: 28 10 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 38 200 000,00 37 460 484,48 98 739515,52
33866: 28 18 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 442 795 431,86 442 795 431,86 100 0,00
33867: 28 18 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 1 530 000 000,00 1 089 135 093,51 71 440 864 906,49
33868: 28 40 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
33869: der (delvis EU) ................... . 69 865 815,76 69 865 815,76 100 0,00
33870: 28 40 21 97 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
33871: der (delvis EU) ................... . 462 300 000,00 413118335,09 89 49 181 664,91
33872: 28 40 66 95 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat-
33873: tava kehitysapu sekä koulutusyhteistyö
33874: Venäjän ja Baltian maiden kans-
33875: sa - Utvecklingshjälp som styrs via en
33876: internationell tullorganisation samt utbild-
33877: ningssamarbete med Ryssland och de
33878: baltiska länderna ................. . 124 661,08 124661,08 100 0,00
33879: 28 40 66 96 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat-
33880: tava kehitysapu sekä koulutusyhteistyö
33881: Venäjän ja BaHian maiden kans-
33882: sa - Utvecklingshjälp som styrs via en
33883: internationell tullorganisation samt utbild-
33884: ningssamarbete med Ryssland och de
33885: baltiska länderna ................. . 220000,00 0,00 0 220000,00
33886: 28 40 66 97 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat-
33887: tava kehitysapu sekä koulutusyhteistyö
33888: Venäjän ja Baltian maiden kans-
33889: sa - Utvecklingshjälp som styrs via en
33890: internationell tullorganisation samt utbild-
33891: ningssamarbete med Ryssland och de
33892: baltiska länderna ................. . 220 000,00 0,00 0 220 000,00
33893: 28 40 70 96 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
33894: ventarier ........................ . 10 986 570,00 83 985,59 10 902 584,41
33895: 28 40 70 97 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
33896: ventarier ........................ . 27 500 000,00 0,00 0 27 500 000,00
33897: 28 40 74 95 Tullitalojen rakentaminen - Tullhus-
33898: byggen ......................... . 2 579100,87 2 579 100,87 100 0,00
33899: 28 52 21 96 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 13 902 052,09 13 902 052,09 100 0,00
33900: 28 52 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 170 300 000,00 164 789 799,82 97 5510200,18
33901: 28 60 76 95 Virastotalojen rakentaminen - Byg-
33902: gande av ämbetshus .............. . 30 578 029,70 30 578 029,70 100 0,00
33903: 28 64 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 79 582 193,91 68 642 804,98 86 10 939 388,93
33904: 28 64 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 155 000 000,00 73 186 705,88 47 81 813 294,12
33905: 28 64 75 96 Perusparannukset - Reparation och
33906: ombyggnad ..................... . 78 832 196,39 77 837 537,05 99 994 659,34
33907: 28 64 75 97 Perusparannukset - Reparation och
33908: ombyggnad ..................... . 350 000 000,00 309 236 755,41 88 40 763 244,59
33909: 28 64 87 96 Kiinteistöjen ja huoneisto-<>sakkeiden
33910: hankkiminen - Anskaffning av fastig-
33911: heter och bostadsaktier ............ . 121 535 767,59 107 977 503,37 89 13 558 264,22
33912: 28 64 87 97 Kiinteistöjen ja huoneisto-<>sakkeiden
33913: hankkiminen - Anskaffning av fastig-
33914: heter och bostadsaktier . . . . . . . . . . . . . 315 000 000,00 171111241,10 54 143 888 758,90
33915: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
33916: sivu
33917: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 181
33918: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
33919: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år
33920: Mom.-Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998
33921: Vuosi- År
33922:
33923:
33924:
33925: 28 80 20 95 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
33926: vecklings- och utbildningsverksamhet .. 5 586 410,49 5 586 410,49 100 0,00
33927: 28 80 20 96 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
33928: vecklings- och utbildningsverksamhet .. 6003104,23 4030331,74 67 1 972 772,49
33929: 28 80 20 97 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut-
33930: vecklings- och utbildningsverksamhet .. 13 000 000,00 4 926 668,76 38 8073 331,24
33931: 28 80 21 95 Henkilöstön sopeuttamisen tukemi-
33932: nen - Stöd för anpassning av persona-
33933: len ............................ . 8 457 051,71 8 457 051,71 100 0,00
33934: 28 80 21 96 Henkilöstön sopeuttamisen tukemi-
33935: nen - Stöd för anpassning av persona-
33936: len ............................ . 4889569,00 203 217,18 4 4 686351,82
33937: 28 80 21 97 Henkilöstön sopeuttamisen tukemi-
33938: nen - Stöd för anpassning av persona-
33939: len ............................ . 3 000 000,00 0,00 0 3 000000,00
33940: 28 80 22 95 Integraatiovalmennus ja tietojärjestelmi-
33941: en kehittäminen - lntegrationsutbild-
33942: ning och utvecklande av datasystemen . 17 296,76 17 296,76 100 0,00
33943: 28 80 22 96 Integraatiovalmennus ja tietojärjestelmi-
33944: en kehittäminen - lntegrationsutbild-
33945: ning och utvecklande av datasystemen . 11 906 734,71 4 322 263,26 36 7 584471,45
33946: 28 80 22 97 Integraatiovalmennus ja EU-puheenjoh-
33947: tajuuteen valmistautuminen - lntegra-
33948: tionsutbildning och förberedelserna för
33949: EU-<Jrdförandeskapet .............. . 25 000 000,00 16 053 774,15 64 8946225,85
33950: 28 80 23 95 Työsuojelun edistäminen - Främjande
33951: av arbetarskyddet. ................ . 1 722 369,79 1 722 369,79 100 0,00
33952: 28 80 23 96 Työsuojelun edistäminen - Främjande
33953: av arbetarskyddet. . . . . . . . . . . . . . . . .. 3 241 698,95 1 475 850,72 46 1 765 848,23
33954: 28 80 23 97 Työsuojelun edistäminen - Främjande
33955: av arbetarskyddet. . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000,00 1 394 715,82 28 3 605284,18
33956: 28 80 24 96 VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoi-
33957: minta - StPL-baserad rehabilitering
33958: och tidig rehabilitering ............. . 8465 931,92 8465931,92 100 0,00
33959: 28 80 24 97 VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoi-
33960: minta - StPL-baserad rehabilitering
33961: och tidig rehabilitering ............. . 25 500 000,00 11130 739,65 44 13 766 636,21
33962: 28 80 25 96 Valtion henkilöstöjärjestelyt - Statens
33963: personalarrangemang ............. . 3 029 616,96 3 029 616,96 100 0,00
33964: 28 80 25 97 Valtion henkilöstöjärjestelyt - Statens
33965: personalarrangemang ............. . 34 240 000,00 31 639 460,03 92 2 600 539,97
33966: 28 81 22 97 Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan
33967: kehittäminen - Utvecklande av verk-
33968: samheten vid nettobudgeterade ämbets-
33969: verk ........................... . 8 000 000,00 85821,61 7 901178,39
33970: 28 87 61 95 Korvaus valtion vakuusrahastolle laino-
33971: jen ja takausten hoitomenoihin - Er-
33972: sättning tili statens säkerhetsfond för ut-
33973: gifter för skötsel av lån och säkerheter . 64 000 000,00 64 000 000,00 100 0,00
33974: 28 87 61 96 Korvaus valtion vakuusrahastolle laino-
33975: jen ja takausten hoitomenoihin - Er-
33976: sättning tili statens säkerhetsfond för ut-
33977: gifler för skötsel av lån och säkerheter . 800 000 000,00 800 000 000,00 100 0,00
33978: 28 87 61 97 Korvaus valtion vakuusrahastolle laino-
33979: jen ja takausten hoitomenoihin - Er-
33980: sättning tili statens säkerhetsfond för ut-
33981: gifler för skötsel av lån och säkerheter . 800 000 000,00 476 000 000,00 60 324 000 000,00
33982: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
33983: sivu
33984: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 182
33985: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
33986: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
33987: Mom.- Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998
33988: Vuosi- Ar
33989: %
33990:
33991:
33992: 28 99 21 96 Valtion eläkelautakunnan toimintame-
33993: not - Statens pensionsnämnds om-
33994: kostnader. ...................... . 1461017,68 1 461 017,68 100 0,00
33995: 28 99 21 97 Valtion eläkelautakunnan toimintame-
33996: not - Statens pensionsnämnds om-
33997: kostnader ....................... . 2 050 000,00 293 322,28 14 1 756 677,72
33998: 28 99 95 97 Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteis-
33999: tömenojen korvaaminen - Ersättande
34000: av Centralens för förvaltningsutveckling
34001: fastighetsutgifter .................. . 6 500 000,00 4 649 000,00 72 1 851 000,00
34002: 29 01 10 96 Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja
34003: kunnossapito - Drift och underhåll av
34004: vissa statliga fastigheter ............ . 5 728 445,67 5 548 067,39 97 180 378,28
34005: 29 01 10 97 Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja
34006: kunnossapito - Drift och underhåll av
34007: vissa statliga fastigheter ............ . 19 500 000,00 13 661103,59 70 5 838 896,41
34008: 29 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 16 052 755,92 16 052 755,92 100 0,00
34009: 29 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 87 922 000,00 79 357 686,24 90 8 564 313,76
34010: 29 01 22 96 Kehittämistoiminta (osa EU) - Utveck-
34011: lingsverksamhet (delvis EU) ......... . 61 413 726,18 61 413 726,18 100 0,00
34012: 29 01 22 97 Kehittämistoiminta (osa EU) - Utveck-
34013: lingsverksamhet (delvis EU) ......... . 79 600 000,00 29 778 822,63 37 49 821 177,37
34014: 29 02 21 96 Tuomiokapilulien toimintamenot -
34015: Domkapitlens omkostnader ......... . 186 306,49 186 306,49 100 0,00
34016: 29 05 21 96 Ortodoksisen kirkollishallituksen toimin-
34017: tamenot - Ortodoxa kyrkostyrelsens
34018: omkostnader .................... . 608 802,73 608 802,73 100 0,00
34019: 29 05 21 97 Ortodoksisen kirkollishallituksen toimin-
34020: tamenot - Ortodoxa kyrkostyrelsens
34021: omkostnader .................... . 9 232 000,00 9 040 682,48 98 191 317,52
34022: 29 07 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 35 847 943,02 35 847 943,02 100 0,00
34023: 29 07 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 100 129 000,00 64 694 931,20 65 35 434 068,80
34024: 29 08 21 96 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk-
34025: sen toimintamenot - Omkostnader för
34026: centret för internationellt personutbyte .. 5 019 756,89 5 019 756,89 100 0,00
34027: 29 08 21 97 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk-
34028: sen toimintamenot - Omkostnader för
34029: centret för internationellt personutbyte .. 28 172 000,00 24318767,89 86 3 853 232,11
34030: 29 08 22 96 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi-
34031: mintamenot - Omkostnader för institu-
34032: te! för Ryssland och Östeuropa ...... . 419871,27 419 871,27 100 0,00
34033: 29 08 22 97 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi-
34034: mintamenot - Omkostnader för Institu-
34035: te! för Ryssland och Östeuropa ...... . 3 735 000,00 3 397 274,42 91 337 725,58
34036: 29 08 25 96 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö - ln-
34037: ternationellt kulturellt samarbete ...... . 7132 815,54 7 132 815,54 100 0,00
34038: 29 08 25 97 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö - ln-
34039: ternationellt kulturellt samarbete ...... . 44 200 000,00 38 022 825,31 86 6 177 174,69
34040: 29 10 21 96 Korkeakoulujen toimintamenot (osa
34041: EU) - Högskolornas omkostnader
34042: (delvis EU) ...................... . 823 315 304,78 823 315 304,78 100 0,00
34043: 29 10 21 97 Yliopistojen toimintamenot - Universi-
34044: tetens omkostnader ............... . 5 108 000 000,00 4417592813,70 86 690 404 665,59
34045: 29 10 22 97 Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa
34046: EU) - Universitetsväsendets gemen-
34047: samma utgifter (delvis EU) .......... . 248 250 000,00 108113355,25 44 140 136 644,25
34048: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
34049: sivu
34050: 29PI.-Ht. Relalion angående reserverade anslag för år 1997 sida 183
34051: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34052: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
34053: Mom.- Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998
34054: Vuosi- År
34055:
34056:
34057:
34058:
34059: 29 10 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 15166 840,17 15166840,17 100 0,00
34060: 29 10 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 53 581 498,68 41 090 303,98 77 12 491194,70
34061: 29 10 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 151 800 000,00 69 728 560,31 46 82 071 439,69
34062: 29 10 87 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
34063: fastigheter ...................... . 564 498,60 564 498,60 100 0,00
34064: 29 10 87 96 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
34065: fastigheter ...................... . 51140 138,09 9 455 486,92 18 41684651,17
34066: 29 10 87 97 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
34067: fastigheter ...................... . 56 600 000,00 12 212 037,25 22 44 387 962,75
34068: 29 10 88 96 Osakkeiden hankkiminen - Aktiefö-
34069: rärv............................ . 1 250 000,00 1 054 905,00 84 195 095,00
34070: 29 11 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 4 731 047,77 4 731 047,77 100 0,00
34071: 29 11 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 246 268 000,00 239 843 462,27 97 6 423 537,73
34072: 29 11 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 500 000,00 500 000,00 100 0,00
34073: 29 11 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 753 128,71 736 761,45 98 16 367,26
34074: 29 11 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 30 314 000,00 14501194,38 48 15 812 805,62
34075: 29 19 21 96 Tutkimus- ja kehittämistoiminta -Forsk-
34076: nings- och utvecklingsverksamhet ..... 12130 854,61 12 130 854,61 100 0,00
34077: 29 19 24 96 Tiedotus- ja julkaisutoiminta - lnfor-
34078: mations- och publikationsverksamhet. .. 1138 751,05 1138 751,05 100 0,00
34079: 29 19 27 96 Korkeakoulujen yhteinen atk-toimin-
34080: ta - Högskolornas gemensamma
34081: ADB-verksamhet ................. . 5 712 403,36 5 712 403,36 100 0,00
34082: 29 20 25 97 Ammattikorkeakoulujen kehittämi-
34083: nen - Utvecklande av yrkeshögskolor-
34084: na............................. . 23 000 000,00 13 007 425,02 57 9 992 574,98
34085: 29 39 22 96 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan
34086: toimintamenot - Omkostnader för be-
34087: svärsnämnden för studiestöd ........ . 70611,07 70611,07 100 0,00
34088: 29 39 22 97 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan
34089: toimintamenot - Omkostnader för be-
34090: svärsnämnden för studiestöd ........ . 1 395 000,00 1 285 422,09 92 109 577,91
34091: 29 40 21 97 Valtion oppila~osten toimintame-
34092: not - Omkostnader för statliga lä-
34093: roanstalter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 175 000,00 173 534 542,35 75 56 640 457,65
34094: 29 40 24 97 Harjoittelutoiminta - Praktikverksam-
34095: het ............................ . 46 000 000,00 45 203 657,07 98 796342,93
34096: 29 40 25 97 Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuk-
34097: sen kehittäminen - Utvecklande av
34098: den allmänbildande utbildningen och yr-
34099: kesutbildningen .................. . 21 433 000,00 7 704 797,59 36 13 728 202,41
34100: 29 40 34 97 Valtionosuus yleissivistävien ja ammatil-
34101: listen oppilaitosten sekä ammattikorkea-
34102: koulujen perustamiskustannuksiin -
34103: Siatsandel för de allmänbildande lä-
34104: roanstalternas och yrkesläroanstalternas
34105: samt yrkeshögskolornas anläggnings-
34106: kostnader ....................... . 678 700 000,00 590 668138,70 87 88 031 861,30
34107: 29 40 37 97 Valtionavustus kiinteistöjen hankin-
34108: taan - Statsunderstöd för fastighets-
34109: anskaffningar .................... . 4 340 000,00 4 171 765,00 96 168235,00
34110: 29 40 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 29 095 000,00 12 993 969,39 45 16 101 030,61
34111: 29 40 87 97 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
34112: fastigheter ...................... . 133 900 000,00 126917877,18 95 6 982122,82
34113: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
34114: sivu
34115: 29PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 184
34116: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34117: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
34118: Mom.-Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998
34119: Vuosi- År
34120: %
34121:
34122:
34123: 29 43 22 96 Valtion yleissivistävien oppilaitosten toi-
34124: mintamenot - Omkostnader för sta-
34125: tens allmänbildande läroanstalter ..... . 22 767 919,79 22 767 919,79 100 0,00
34126: 29 43 25 96 Yleissivistävän koulutuksen kehittämi-
34127: nen - Utvecklande av den allmänbil-
34128: dande utbildningen ................ . 14 329 412,66 14 329 412,66 100 0,00
34129: 29 43 34 95 Valtionosuus yleissivistävien oppilaitos-
34130: ten perustamiskustannuksiin - Siats-
34131: andel för de allmänbildande läroanstal-
34132: ternas anläggningskostnade ......... . 7469911,40 7469911,40 100 0,00
34133: 29 43 34 96 Valtionosuus yleissivistävien oppilaitos-
34134: ten perustamiskustannuksiin - Siats-
34135: andel för de allmänbildande läroanstal-
34136: ternas anläggningskostnade ......... . 18 496 053,00 17 675 046,60 96 821 006,40
34137: 29 43 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 4 091145,57 3 183 053,00 78 908 092,57
34138: 29 60 21 96 Valtion ammatillisten oppilaitosten toi-
34139: mintamenot - Omkostnader för statli-
34140: ga yrkesläroanstalter . . ............ . 122799031,80 122 799 031,80 100 0,00
34141: 29 60 24 96 Harjoittelutoiminta - Praktikverksam-
34142: het ............................ . 5553718,15 5553718,15 100 0,00
34143: 29 60 25 96 Ammatillisen koulutuksen ja ammattikor-
34144: keakouluopetuksen kehittäminen - Ut-
34145: vecklande av yrkesutbildningen och yr-
34146: keshögskoleutbildningen ........... . 37 005 423,68 37 005 423,68 100 0,00
34147: 29 60 34 96 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja
34148: yksityisten ammatillisten oppilaitosten
34149: sekä ammattikorkeakoulujen perusta-
34150: miskustannuksiin - Siatsandel och
34151: statsunderstöd för kommunala och priva-
34152: ta yrkesläroanstalters samt yrkeshögsko-
34153: lors anläggningskostnader .......... . 55060307,19 55 060 307,19 100 0,00
34154: 29 60 37 96 Valtionavustus kiinteistöjen hankin-
34155: taan - Statsunderstöd för fastighets-
34156: anskaffningar .................... . 1 432,00 1432,00 100 0,00
34157: 29 60 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 13 401 859,67 13 401 859,67 100 0,00
34158: 29 60 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 32 893 801 ,69 24 793 220,65 75 8100 581,04
34159: 29 60 87 96 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
34160: fastigheter ...................... . 25 869 987,25 18 629 859,07 72 7240128,18
34161: 29 69 21 96 Opetushallinnon koulutuskeskusten toi-
34162: mintamenot - Omkostnader för utbild-
34163: ningsförva~ningens institut .......... . 4 219 431,83 4219431,83 100 0,00
34164: 29 69 21 97 Opetushallinnon koulutuskeskusten toi-
34165: mintamenot - Omkostnader för utbild-
34166: ningsförvaltningens institut .......... . 2000 000,00 1 315 269,52 66 684 730,48
34167: 29 69 22 96 Opetustoimen henkilöstökoulu-
34168: tus - Undervisningsväsendets perso-
34169: nalutbildning ..................... . 23 334 888,75 23 334 888,75 100 0,00
34170: 29 69 22 97 Opetustoimen henkilöstökoulu-
34171: tus - Undervisningsväsendets perso-
34172: nalutbildning ..................... . 44 550 000,00 20 904 392,05 47 23 645 607,95
34173: 29 69 25 96 Aikuiskoulutuksen kehittäminen - Ut-
34174: vecklande av vuxenutbildningen ...... . 5147 515,24 5 147 515,24 100 0,00
34175: 29 69 25 97 Aikuiskoulutuksen kehittäminen - Ut-
34176: vecklande av vuxenutbildningen ...... . 17 221 000,00 13 308 627,42 77 3 912 372,58
34177: 29 69 33 96 Ammatillinen aikuiskoulutus - Yrkesin-
34178: riktad vuxenutbildning .............. . 213 882 591 ,99 213 882 591,99 100 0,00
34179: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
34180: sivu
34181: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 185
34182: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34183: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
34184: Mom.-Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998
34185: Vuosi- År
34186: ----o;;-
34187:
34188: 29 69 33 97 Ammatillinen aikuiskoulutus - Yrkesin-
34189: riktad vuxenutbildning ............... 1 071 910 000,00 471431 741,25 44 600 478 258,75
34190: 29 69 52 95 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk-
34191: sen perustamiskustannuksiin - Stats-
34192: andel och -understöd för vuxenutbild-
34193: ningens anläggningskostnader ........ 1435526,34 1 435526,34 100 0,00
34194: 29 69 52 96 Va~ionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk-
34195: sen perustamiskustannuksiin - Stats-
34196: andel och -understöd för vuxenutbild-
34197: ningens anläggningskostnader ........ 11 321 600,00 9 903 600,00 87 1418000,00
34198: 29 69 52 97 Va~ionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk-
34199: sen perustamiskustannuksiin - Stats-
34200: andel och -understöd för vuxenutbild-
34201: ningens anläggningskostnader ........ 41 000 000,00 31114100,00 76 9885 900,00
34202: 29 80 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 415 963,58 415 963,58 100 0,00
34203: 29 80 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 6 705000,00 6 251134,18 93 453 865,82
34204: 29 80 87 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av
34205: fastigheter ....................... 245 510,00 245510,00 100 0,00
34206: 29 82 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 669 416,59 669 416,59 100 0,00
34207: 29 82 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 11 970 000,00 10 394 640,06 87 1 575 359,94
34208: 29 83 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2226580,65 2 226 580,65 100 0,00
34209: 29 83 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 55 815 000,00 53 359 092,83 96 2 455 907,17
34210: 29 83 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 2 203 803,38 2203 803,38 100 0,00
34211: 29 83 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 9 700 000,00 7 362 702,37 76 2 337 297,63
34212: 29 88 21 96 Suomen Akatemian toimintamenot --
34213: Finlands Akademis omkostnader ...... 16115117,73 16 115117,73 100 0,00
34214: 29 88 21 97 Suomen Akatemian toimintamenot -
34215: Finlands akademis omkostnader ...... 133 500 000,00 102 267192,66 77 31 232 807,34
34216: 29 88 25 96 Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi-
34217: nen - Utarbetande och anskaffning av
34218: vissa verk ........................ 361 725,55 361 725,55 100 0,00
34219: 29 88 25 97 Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi-
34220: nen - Utarbetande och anskaffning av
34221: vissa verk ........................ 1 490 000,00 1 302 333,16 87 187 666,84
34222: 29 88 50 95 Suomen Akatemian tutkimusmäärära-
34223: hat - Finlands Akademis forsknings-
34224: anslag .......................... 24 149 739,48 24 149 739,48 100 0,00
34225: 29 88 50 97 Suomen Akatemian tutkimusmäärära-
34226: hat - Finlands akademis forsknings-
34227: anslag .......................... 137 000 000,00 37741 783,32 28 99 258 216,68
34228: 29 88 70 96 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34229: ventarier ......................... 200 000,00 96 000,00 48 104000,00
34230: 29 88 70 97 Kaluston hankinta - Anskatfning av in-
34231: ventarier ......................... 2620000,00 1 966 755,71 75 653 244,29
34232: 29 88 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 500000,00 0,00 0 500000,00
34233: 29 90 21 96 Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimi-
34234: kuntien toimintamenot - Omkostna-
34235: derna tör centralkommissionen för konst
34236: och konstkommissionerna ........... 1 425 721,78 1 425 721,78 100 0,00
34237: 29 90 21 97 Ta~een keskustoimikunnan ja taidetoimi-
34238: kuntien toimintamenot - Omkostna-
34239: derna för centralkommissionen för konst
34240: och konstkommissionerna ........... 5444000,00 4894934,48 90 549 065,52
34241: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
34242: sivu
34243: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 186
34244: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34245: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
34246: Mom.-Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998
34247: Vuosi- År
34248:
34249:
34250:
34251: 29 90 22 96 Valtion taidemuseon toimintame-
34252: not - Statens konstmuseums omkost-
34253: nader .......................... . 9 565 163,49 9 565 163,49 100 0,00
34254: 29 90 22 97 Valtion taidemuseon toimintame-
34255: not - Statens konstmuseums omkost-
34256: nader .......................... . 27 035 000,00 17 941 499,74 66 9 093 500,26
34257: 29 90 23 96 Suomen elokuva-arkiston toimintame-
34258: not - Finlands filmarkivs omkostnader. 940 152,24 940 152,24 100 0,00
34259: 29 90 23 97 Suomen elokuva-arkiston toimintame-
34260: not - Finlands filmarkivs omkostnader. 12 792 000,00 12 234 831,00 96 557 169,00
34261: 29 90 70 96 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34262: ventarier ........................ . 4 488 613,97 4 428 312,44 99 60 301,53
34263: 29 90 70 97 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34264: ventarier. ....................... . 23 000 000,00 0,00 0 23 000 000,00
34265: 29 90 72 96 Valtion taidemuseon kokoelmien kartut-
34266: taminen - Utökning av Statens konst-
34267: museums samlingar ............... . 230 027,31 230 027,31 100 0,00
34268: 29 90 72 97 Valtion taidemuseon kokoelmien kartut-
34269: taminen - Utökning av Statens konst-
34270: museums samlingar ............... . 3 500 000,00 2 176 329,09 62 1 323 670,91
34271: 29 90 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 5677483,13 5 614 720,23 99 62 762,90
34272: 29 90 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 8 300 000,00 7 634 680,32 92 665 319,68
34273: 29 93 21 96 Suomenlinnan hoitokunnan toimintame-
34274: not - Omkostnader för förvaltnings-
34275: nämnden för Sveaborg ............. . 2 703 052,74 2 703 052,74 100 0,00
34276: 29 93 21 97 Suomenlinnan hoitokunnan toimintame-
34277: not - Omkostnader för förvaltnings-
34278: nämnden för Sveaborg ............. . 12100 000,00 10 901 029,98 90 1198 970,02
34279: 29 93 22 96 Museoviraston toimintamenot - Mu-
34280: seiverkets omkostnader ............ . 5 240 781,55 5 240 781,55 100 0,00
34281: 29 93 22 97 Museoviraston toimintamenot - Mu-
34282: seiverkets omkostnader ............ . 65 837 000,00 59 219 803,43 90 6 617 196,57
34283: 29 93 50 95 Entistämis- ja korjausavustukset - Un-
34284: derstöd för restaureringar och reparatio-
34285: ner ............................ . 617154,00 617 154,00 100 0,00
34286: 29 93 50 96 Entistämis- ja korjausavustukset - Un-
34287: derstöd för restaureringar och reparatio-
34288: ner ............................ . 1 209 657,55 907 000,00 75 302 657,55
34289: 29 93 50 97 Eräät avustukset - Vissa understöd .. 7 350 000,00 6 041 978,65 82 1 308 021,35
34290: 29 93 75 95 Perusparannukset ja talonrakennukset
34291: (osa EU) - Grundförbättringar och
34292: husbyggen (delvis EU) ............. . 3 491 921,78 3 491 921,78 100 0,00
34293: 29 93 75 96 Perusparannukset ja talonrakennukset
34294: (osa EU) - Reparation, ombyggnad
34295: och husbyggen (delvis EU) ......... . 10 812 514,55 10 695 803,80 99 116710,75
34296: 29 93 75 97 Perusparannukset ja talonrakennukset
34297: (osa EU) - Reparation, ombyggnad
34298: och husbyggen (delvis EU) ......... . 33 360 000,00 30 250 745,79 91 3 109 254,21
34299: 29 94 21 96 Näkövammaisten kirjaston toimintame-
34300: not - Omkostnader för biblioteket för
34301: synskadade ..................... . 821 512,93 821 512,93 100 0,00
34302: 29 94 21 97 Näkövammaisten kirjaston toimintame-
34303: not - Omkostnader för biblioteket för
34304: synskadade ..................... . 22 018 000,00 22 003 435,54 100 14 564,46
34305: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
34306: sivu
34307: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 187
34308: Pl. -Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34309: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
34310: Mom. -Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998
34311: Vuosi- Ar
34312: ---.y;-
34313:
34314: 29 96 21 96 Valtion elokuvatarkastamon toimintame-
34315: not - Statens filmgranskningsbyrås
34316: omkostnader ..................... 620 263,03 620 263,03 100 0,00
34317: 29 96 21 97 Valtion elokuvatarkastamon toimintame-
34318: not - Statens filmgranskningsbyrås
34319: omkostnader ................•.... 2 678 000,00 2 242 607,84 84 435 392,16
34320: 29 96 51 96 Kulttuurin erityisprojektit (osa EU) -
34321: Särskilda kulturprojekt (delvis EU) ..... 1 987 109,02 1 987109,02 100 0,00
34322: 29 96 51 97 Kulttuurin erityisprojektit (osa EU) -
34323: Särskilda kulturprojekt (delvis EU) ..... 9 000 000,00 7 136 223,74 79 1 863 776,26
34324: 29 98 51 96 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen
34325: (osa EU) - Utvecklande av ungas
34326: verkstadsverksamhet (delvis EU) ...... 50 000,00 50 000,00 100 0,00
34327: 30 01 21 96 Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-
34328: menot - Jord- och skogsbruksministe-
34329: riets omkostnader.................. 12 268 072,78 12 268 072,78 100 0,00
34330: 30 01 21 97 Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-
34331: menot - Jord- och skogsbruksministe-
34332: riets omkostnader.................. 124 860 000,00 111 396 744,94 89 13 463 255,06
34333: 30 01 22 96 Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittämi-
34334: nen - Utvecklande av data- och statis-
34335: tiksystem ........................ 7 300 836,10 7 300 836,10 100 0,00
34336: 30 01 22 97 Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittämi-
34337: nen - Utvecklande av data- och statis-
34338: tiksystem ........................ 14160 000,00 7 523 690,28 53 6 636 309,72
34339: 30 01 23 96 Maaseutuelinkeinopiirien toimintame-
34340: not - Landsbygdsnäringsdistriktens
34341: omkostnader ..................... 3 157 039,08 3 157 039,08 100 0,00
34342: 30 01 23 97 Maaseutuelinkeinopiirien toimintame-
34343: not - Landsbygdsnäringsdistriktens
34344: omkostnader ..................... 98 400 000,00 93 604 303,21 95 4 795 696,79
34345: 30 01 61 95 EU:n osallistuminen elintarviketalouden
34346: ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin
34347: (EU) - EU:s deltagande i strukturpoli-
34348: tiska åtgärder inom livsmedelshushåll-
34349: ningen och på landsbygden (EU) ...... 81 682 338,39 81 682 338,39 100 0,00
34350: 30 01 61 96 EU:n osallistuminen elintarviketalouden
34351: ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin
34352: (EU) - EU:s deltagande i strukturpoli-
34353: tiska åtgärder inom livsmedelshushåll-
34354: ningen och på landsbygden (EU) ...... 195660106,15 54 668 886,85 28 140 991 219,30
34355: 30 01 61 97 EU:n osallistuminen elintarviketalouden
34356: ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin
34357: (EU) - EU:s deltagande i strukturpoli-
34358: tiska åtgärder inom livsmedelshushåll-
34359: ningen och på landsbygden (EU) ...... 642 100 000,00 452 289 191 ,97 70 189 810 808,03
34360: 30 02 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 680 685,34 2 680 685,34 100 0,00
34361: 30 02 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 37 760 000,00 32 249 128,52 85 5510871,48
34362: 30 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 129 449,42 129449,42 100 0,00
34363: 30 03 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 990 000,00 2 506 801,32 84 483 198,68
34364: 30 31 41 96 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tu-
34365: ki (EU) - Nationellt stöd för jordbruket
34366: och trädgårdsodlingen (EU) .......... 607 733 914,05 607 733 914,05 100 0,00
34367: 30 31 41 97 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tu-
34368: ki (EU) - Nationellt stöd för jordbruket
34369: och trädgårdsodlingen (EU) .......... 3 925 000 000,00 3 447 130 764,25 88 477 869 235,75
34370: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
34371: sivu
34372: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 188
34373: Pl. • Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34374: Luku· Kap. Stått tili lörfogande Använt!indraget Tili år
34375: Mom.-Mom. vuonna- år 1997 vuonna· år 1997 1998
34376: Vuosi· Ar
34377:
34378:
34379:
34380: 30 31 44 95 Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt-
34381: ning för skördeskador.............. . 13 822 087,44 13 822 087,44 100 0,00
34382: 30 31 44 96 Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt-
34383: ning för skördeskador .............. . 50 000 000,00 0,00 0 50 000 000,00
34384: 30 31 44 97 Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt-
34385: ning för skördeskador.............. . 50 000 000,00 3122,90 0 49 996 877,10
34386: 30 31 45 96 Maatalouden ympäristötuki (osa EU) -
34387: Miljöstöd för jordbruket (delvis EU) .... 17 660 861,28 17 660 861,28 100 0,00
34388: 30 31 45 97 Maatalouden ympäristötuki (osa EU) -
34389: Miljöstöd för jordbruket (delvis EU) .... 1 686 000 000,00 1 619 235 349,86 96 66 764 650,14
34390: 30 31 47 96 Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pel-
34391: lonmetsitystuki (EU) - Avträdelsestöd
34392: tili lantbruksföretagare och stöd för bes-
34393: kogning av åker (EU) .............. . 133 901 297,84 133 901 297,84 100 0,00
34394: 30 32 41 95 Maataloustuotannon tasapainottamisme-
34395: not - Utgifter för balansering av lant-
34396: bruksproduktionen ................ . 123 034,93 123 034,93 100 0,00
34397: 30 32 41 96 Maataloustuotannon tasapainottamisme-
34398: not - Utgifter för balansering av jord-
34399: bruksproduktionen . . . . . . . . ........ . 14 302 005,27 14 302 005,27 100 0,00
34400: 30 32 41 97 Maataloustuotannon tasapainottamisme-
34401: not - Utgifter för balansering av jord-
34402: bruksproduktionen ................ . 56 000 000,00 46 636 946,81 83 9363 053,19
34403: 30 32 47 97 Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pel-
34404: lonmetsitystuki (osa EU) - Avträdel-
34405: sestöd tili lantbruksföretagare och stöd
34406: för beskogning av åker (delvis EU) .... 377 900 000,00 50 459 334,38 13 327 440 665,62
34407: 30 32 48 97 Hedelmä- ja vihannestuottajien markki-
34408: naorganisaatioiden tuki (EU) - Stöd tili
34409: marknadsföringsorganisationer för frukt-
34410: och grönsaksproducenter (EU) ....... . 15 000 000,00 398145,80 3 14 601 854,20
34411: 30 33 43 95 Maaseudun kehittäminen (EU) - Ut-
34412: vecklande av landsbygden (EU) ...... . 39 869 251,94 39869251,94 100 0,00
34413: 30 33 43 96 Maaseudun kehittäminen (EU) - Ut-
34414: vecklande av landsbygden (EU) ...... . 165133 109,54 76 681 414,37 46 88451695,17
34415: 30 33 43 97 Maaseudun kehittäminen - Utvecklan-
34416: de av landsbygden ................ . 61 000 000,00 24183 958,09 40 36 816 041,91
34417: 30 33 44 97 Aluekehitysohjelmien toteuttaminen
34418: (EU) - Fullföljande av regionutveck-
34419: lingsprogram (EU) ................ . 268 400 000,00 8110935,08 3 260 289 064,92
34420: 30 33 47 95 Maatalouden kohdennettujen vakautta-
34421: mislainojen korkoavustus - Räntestöd
34422: för konsolideringslån som hänför sig tili
34423: jordbruket. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8939 290,68 8 939 290,68 100 0,00
34424: 30 33 47 96 Maatalouden kohdennettujen vakautta-
34425: mislainojen korkoavustus - Räntestöd
34426: för konsolideringslån som hänför sig tili
34427: jordbruket. ...................... . 5 000 000,00 3 134 514,71 63 1 865485,29
34428: 30 33 47 97 Maatalouden kohdennettujen vakautta-
34429: mislainojen korkoavustus - Räntestöd
34430: lör konsolideringslån som hänför sig tili
34431: jordbruket. ...................... . 23 000 000,00 6 490 432,64 28 16 509 567,36
34432: 30 33 48 96 Puutarhayritysten korkoavustus -Rän-
34433: testöd för trädgårdsföretag .......... . 5000 000,00 5 000 000,00 100 0,00
34434: 30 33 48 97 Puutarhayritysten korkoavustus -Rän-
34435: testöd för trädgårdsföretag . . . . . . . . . . . 16 000 000,00 9 719 230,36 61 6 280 769,64
34436: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
34437: sivu
34438: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 189
34439: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34440: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
34441: Mom. -Mom. vuonna· år 1997 vuonna - år 1997 1998
34442: Vuosi -Ar
34443:
34444:
34445:
34446: 30 34 40 95 Valtionapu maaseudun elinkeinojen ke-
34447: hittämiseen (osa EU) - Statsbidrag för
34448: utvecklande av landsbygdsnäringarna
34449: (delvis EU) ...................... . 3 451 500,00 3 451 500,00 100 0,00
34450: 30 34 40 96 VaHionapu maaseudun elinkeinojen ke-
34451: hittämiseen (osa EU) - Statsbidrag för
34452: utvecklande av landsbygdsnäringarna
34453: (delvis EU) ...................... . 4926 000,00 811 500,00 16 4114500,00
34454: 30 34 40 97 Valtionapu maaseudun elinkeinojen ke-
34455: hittämiseen - Statsbidrag för utveck-
34456: lande av landsbygdsnäringarna ...... . 69 400 000,00 66 554 000,00 96 2846000,00
34457: 30 34 46 95 Metsämarjojen ja sienien käytön edistä-
34458: minen - Främjande av användningen
34459: av skogsbär och svamp ............ . 372,00 372,00 100 0,00
34460: 30 36 40 96 Metsästyksen ja riistanhoidon edistämi-
34461: nen - Främjande av jakten och jakt-
34462: vården ......................... . 444500,00 444 500,00 100 0,00
34463: 30 36 40 97 Metsästyksen ja riistanhoidon edistämi-
34464: nen - Främjande av jakten och jakt-
34465: vården ......................... . 35 309 000,00 34 909 660,00 99 399340,00
34466: 30 36 45 96 Kalatalouden edistäminen - Främjan-
34467: de av fiskerihushållningen .......... . 1 948056,19 1 948 056,19 100 0,00
34468: 30 36 45 97 Kalatalouden edistäminen - Främjan-
34469: de av fiskerihushållningen .......... . 43 257 000,00 42 633 046,32 99 623 953,68
34470: 30 36 46 95 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja
34471: rakennepoliitiikan edistäminen (osa
34472: EU) - Främjande av marknadsfö-
34473: ringen och strukturpolitiken inom fiskeri-
34474: näringen (delvis EU) .............. . 15 247 176,58 15247176,58 100 0,00
34475: 30 36 46 96 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja
34476: rakennepolitiikan edistäminen (osa
34477: EU) - Främjande av marknadsfö-
34478: ringen och strukturpolitiken inom fiskeri-
34479: näringen (delvis EU) .............. . 46164515,33 24 740 713,13 54 21 423 802,20
34480: 30 36 46 97 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja
34481: rakennepolitiikan edistäminen (osa
34482: EU) - Främjande av marknadsfö-
34483: ringen och strukturpolitiken inom fiskeri-
34484: näringen (delvis EU) .............. . 69 700 000,00 16 291 594,48 23 53 408 405,52
34485: 30 36 77 95 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
34486: tushankkeet - Fiskeriekonomiska
34487: byggnads- och iståndsättningsprojekt .. 631838,55 631 838,55 100 0,00
34488: 30 36 77 96 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
34489: tushankkeet - Fiskeriekonomiska
34490: byggnads- och iståndsättningsprojekt .. 2399731,16 1 351 754,32 56 1 047 976,84
34491: 30 36 77 97 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos-
34492: tushankkeet - Fiskeriekonomiska
34493: byggnads- och iståndsättningsprojekt .. 4500 000,00 2 149 874,22 48 2 350 125,78
34494: 30 38 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 8 321 063,74 8 321 063,74 100 0,00
34495: 30 38 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 75 227 000,00 66 282 623,23 88 8944376,77
34496: 30 38 24 95 Arvokalojen sopimuskasvatustoimin-
34497: ta - Kontraktsodling av värdefisk .... 4 609 314,02 4 609 314,02 100 0,00
34498: 30 38 24 96 Arvokalojen sopimuskasvatustoimin-
34499: ta - Kontraktsodling av värdefisk .... 7 015 937,07 1 695 682,56 24 5 320254,51
34500: 30 38 24 97 Arvokalojen sopimuskasvatustoimin-
34501: ta - Kontraktsodling av värdefisk .... 7 200 000,00 0,00 0 7 200 000,00
34502: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
34503: sivu
34504: 30 Pl. • Ht. Relation angäende reserverade anslag för är 1997 sida 190
34505: Pl. · Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34506: Luku· Kap. Stått tili lörfogande Använt/indraget Tili år
34507: Mom.·Mom. vuonna· år 1997 vuonna · år 1997 1998
34508: Vuosi· År
34509: ~
34510:
34511:
34512: 30 38 74 95 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
34513: Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstaf.
34514: ter ............................. 460142,85 460142,85 100 0,00
34515: 30 38 74 96 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
34516: Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal·
34517: ter ............................. 316 850,72 129 863,39 41 186 987,33
34518: 30 38 74 97 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt -
34519: Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal-
34520: ter ............................. 2 700 000,00 1 700 000,00 63 1 000 000,00
34521: 30 38 75 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 685 739,49 685 739,49 100 0,00
34522: 30 65 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 550 777,72 550 777,72 100 0,00
34523: 30 65 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 15 000 000,00 14 357 147,14 96 642 852,86
34524: 30 70 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 19 328 811,67 19328811,67 100 0,00
34525: 30 70 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 142 000 000,00 124 597 480,00 88 17 402 520,00
34526: 30 70 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1 761 317,32 1761317,32 100 0,00
34527: 30 70 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 6154239,88 6154239,88 100 0,00
34528: 30 70 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 600 000,00 384 368,83 64 215 631,17
34529: 30 70 77 95 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord· och
34530: vattenbyggnadsarbeten ............. 57 714,34 57 714,34 100 0,00
34531: 30 70 77 96 Maa· ja vesirakennustyöt - Jord· och
34532: vattenbyggnadsarbeten ............. 100 000,00 14 867,71 15 85 132,29
34533: 30 70 77 97 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord· och
34534: vattenbyggnadsarbeten ............. 100 000,00 0,00 0 100 000,00
34535: 30 72 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 194 231,32 194231,32 100 0,00
34536: 30 72 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 11 940 000,00 11 849 000,23 99 90 999,77
34537: 30 76 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 15133 290,98 15 133 290,98 100 0,00
34538: 30 76 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 169 300 000,00 158 830 692,13 94 10 469 307,87
34539: 30 76 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1 333 955,04 1 333 955,04 100 0,00
34540: 30 76 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 2 861 067,40 2 861 067,40 100 0,00
34541: 30 76 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 2 500 000,00 1 670077,45 67 829 922,55
34542: 30 76 77 96 Metsien perusparannukset - Grundlig
34543: förbättring av skog ................. 368 757,31 338 530,18 92 30 227,13
34544: 30 76 77 97 Metsien perusparannukset - Grundlig
34545: förbättring av skog . . . . . . . . . . . . . . . . . 650 000,00 471151,38 72 178 848,62
34546: 30 83 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 5 618 395,62 5 618395,62 100 0,00
34547: 30 83 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 44 611 000,00 39 241 710,61 88 5 369 288,83
34548: 30 84 21 96 Toimintamenot (maksullisen toiminnan
34549: hintojen alentamiseen enintään 1 000
34550: 000) - Omkostnader. ............. 9713093,10 9 713 093,10 100 0,00
34551: 30 84 21 97 Toimintamenot (hyötyeläinten sairauksi-
34552: en ja kuolinsyyn tutkimuksen ja seuran-
34553: nan sekä maksullisten terveystarkkai·
34554: luohjelmien maksullista toimintaa koske·
34555: vien hintojen alentamiseen enintään 800
34556: 000) - Omkostnader. ............. 65167 000,00 55 608 908,49 85 9558091,51
34557: 30 84 22 96 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden tar·
34558: kastuksen toimintamenot - Omkostna-
34559: der för kontroll av animaliska livsmedel . 4 512 059,58 4 512 059,58 100 0,00
34560: 30 84 22 97 Lihantarkastustoiminnan toimintame·
34561: not - Omkostnader för köttbesikt·
34562: ningsverksamheten ................ 20 704 000,00 16251967,10 78 4 452 032,90
34563: 30 84 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 313 695,22 313 695,22 100 0,00
34564: 30 84 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 2000000,00 2 000 000,00 100 0,00
34565: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
34566: sivu
34567: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 191
34568: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34569: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget n11 år
34570: Mom. -Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998
34571: Vuosi- Ar
34572:
34573:
34574:
34575: 30 85 22 96 Vesivarojen käytön ja hoidon me-
34576: not - Utgifter tör nyttjande och vård av
34577: vattentillgångarna ................. . 6 801 119,61 6 801119,61 100 0,00
34578: 30 85 22 97 Vesivarojen käytön ja hoidon me-
34579: not - Utgifter för nyttjande och vård av
34580: vattentillgångarna ................. . 28 000 000,00 19841088,84 71 8158 700,13
34581: 30 85 31 95 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
34582: menpiteisiin (osa EU) - Understöd för
34583: samhällenas vatten- och avloppsåtgär-
34584: der (delvis EU) ................... . 2 861 419,00 2 861 419,00 100 0,00
34585: 30 85 31 96 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
34586: menpiteisiin (osa EU) - Understöd för
34587: samhällenas vatten- och avloppsåtgär-
34588: der (delvis EU) ................... . 17 088 803,00 12 019 858,00 70 5 068 945,00
34589: 30 85 31 97 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi-
34590: menpiteisiin - Understöd för samhälle-
34591: nas vatten- och avloppsåtgärder ..... . 17 000 000,00 6 672 403,00 39 10 327 597,00
34592: 30 85 48 95 Avustukset peruskuivatukseen (osa
34593: EU) - Bidrag för grundtorrläggning
34594: (delvis EU) ...................... . 830 631,85 830631,85 100 0,00
34595: 30 85 48 96 Avustukset peruskuivatukseen - Bid-
34596: rag för grundtorrläggning ........... . 1 655 950,23 721911,13 44 934039,10
34597: 30 85 77 95 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) -
34598: Vattendrags- samt vatten- och avlopp-
34599: sarbeten (delvis EU) .............. . 3 648 952,13 3 648 952,13 100 0,00
34600: 30 85 77 96 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) -
34601: Vattendrags- samt vatten- och avlopp-
34602: sarbeten (delvis EU) .............. . 34 393 899,93 26 421 553,42 77 7 972 346,51
34603: 30 85 77 97 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattend-
34604: rags- samt vatten- och avloppsarbeten . 71 500 000,00 41 376 926,46 58 30 123 073,54
34605: 30 85 83 95 Lainat peruskuivatukseen - Lån för
34606: grundtorrläggning ................ .. 278 763,76 278 763,76 100 0,00
34607: 30 85 83 96 Lainat peruskuivatukseen - Lån för
34608: grundtorrläggning ................. . 1 541195,48 1014311,79 66 526 883,69
34609: 30 86 24 96 Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset
34610: palvelut ja yleinen uittoväylätuki - Vis-
34611: sa samhälleliga serviceuppgifter och
34612: stöd för allmänna flottledsarbeten tili
34613: skogsbruket ..................... . 400 000,00 0,00 0 400 000,00
34614: 30 86 25 96 Metsäpuiden jalostus ja siemenhuol-
34615: to - Skogsträdförädling och fröförsörj-
34616: ning ........................... . 14 000 000,00 14 000 000,00 100 0,00
34617: 30 86 25 97 Metsäpuiden jalostus ja siemenhuol-
34618: to - Skogsträdsförädling och fröför-
34619: sörjning ........................ . 30 000 000,00 19 987 383,23 67 10 000 000,00
34620: 30 86 26 96 Metsäluonnon hoidon edistämi-
34621: nen - Främjande av vården av skogs-
34622: natur. .......................... . 1 201 500,55 1 201 499,68 100 0,87
34623: 30 86 44 95 Metsänparannustuki (osa EU) -
34624: Skogsförbättringsstöd (delvis EU) ..... 10838953,14 10 838 953,14 100 0,00
34625: 30 86 44 96 Metsänparannustuki (osa EU) -
34626: Skogsförbättringsstöd (delvis EU) ..... 27 523 839,46 3958011,91 14 23 565 827,55
34627: 30 86 44 97 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaa-
34628: miseen (osa EU) - Stöd för tryggande
34629: av virkesproduktionens uthållighet (del-
34630: vis EU) ......................... . 243 780 000,00 216 656 512,05 89 27 123 487,95
34631: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
34632: sivu
34633: 30 Pl.- Ht. Relalion angående reserverade anslag för år 1997 sida 192
34634: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34635: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år
34636: Mom.-Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998
34637: Vuosi- Ar
34638: 1%
34639:
34640: 30 86 45 97 Metsäluonnon hoidon edistämi-
34641: nen - Främjande av vården av skogs-
34642: natur............................ 15 000 000,00 10 044 713,34 67 4955 286,66
34643: 30 86 61 97 Hyrynsalmen työpaikkamenetysten kor-
34644: vaustoimenpiteet - !tgärder för ersät-
34645: tande av förlorade arbetsplatser i Hyryn-
34646: salmi ........................... 10 000 000,00 0,00 0 10 000 000,00
34647: 30 86 83 96 Metsänparannuslainat - Skogsförbätt-
34648: ringslån ......................... 17 836 497,83 8059394,62 45 9 777 103,21
34649: 30 86 83 97 Lainat puuntuotannon kestävyyden tur-
34650: vaamiseen - Lån för tryggande av vir-
34651: kesproduktionens uthållighet ......... 20 000 000,00 0,00 0 20 000 000,00
34652: 30 87 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 42 073 354,76 42 073 354,76 100 0,00
34653: 30 87 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 230 000 000,00 212 833 488,29 93 17166511,71
34654: 30 97 21 96 Kasvinjalostuslaitoksen toimintame-
34655: not - Växtförädlingsanstaltens om-
34656: kostnader ........................ 6 377 078,42 6 377 078,42 100 0,00
34657: 30 97 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 9 792 000,00 4119952,13 42 5 672 047,87
34658: 30 97 70 97 Kaluston hankinta - Anskaffning av in-
34659: ventarier ......................... 2 000 000,00 294949,24 15 1 705050,76
34660: 30 98 23 96 Siemenperunakeskuksen toimintame-
34661: not - Centralens för utsädespotatis
34662: omkostnader ..................... 175 687,90 175 687,90 100 0,00
34663: 30 98 23 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 248000,00 34475,91 14 213 524,09
34664: 30 99 25 96 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio-
34665: nellt samarbete ................... 3 649 034,43 3 649 034,43 100 0,00
34666: 30 99 25 97 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio-
34667: nellt samarbete ................... 24 000 000,00 10 259 242,86 43 13 740 757,14
34668: 30 99 27 95 Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
34669: ning ............................ 1 717 014,66 1 717 014,66 100 0,00
34670: 30 99 27 96 Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk-
34671: ning ............................ 8392 026,60 6 453 576,42 77 1938450,18
34672: 30 99 27 97 Yhteistutkimukset (osa EU) - Samar-
34673: betsforskning (delvis EU) ............ 31 200 000,00 16 602 424,55 53 14 597 575,45
34674: 30 99 41 95 Siemenhuollon edistäminen - Främ-
34675: jande av fröförsörjningen ............ 16 006 000,00 16 006 000,00 100 0,00
34676: 30 99 44 95 Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam-
34677: arbetsprojekt ..................... 3 617103,29 3 617 103,29 100 0,00
34678: 30 99 44 96 Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam-
34679: arbetsprojekt ..................... 6 005 333,05 3 834262,70 64 2171 070,35
34680: 30 99 48 96 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien
34681: vahinkojen korvaaminen - Ersättande
34682: av skador som förorsakats av exceptio-
34683: nella översvämningar .............. 5 000 000,00 5 000 000,00 100 0,00
34684: 30 99 48 97 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien
34685: vahinkojen korvaaminen - Ersättande
34686: av skador som förorsakats av exceptio-
34687: nella översvämningar .............. 5000 000,00 0,00 0 5 000 000,00
34688: 31 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 505 807,88 1 505807,88 100 0,00
34689: 31 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 61 356 000,00 58 645 948,08 96 2 710 051,92
34690: 31 24 21 96 Yleisten teiden perustienpito (osa
34691: EU) - Basväghållning av allmänna vä-
34692: gar (delvis EU) .................... 280 342 868,58 280 342 868,58 100 0,00
34693: Selvitys siirrelyistä määrärahoista vuodelta 1997
34694: sivu
34695: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 193
34696: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34697: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år
34698: Mom.- Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998
34699: Vuosi- År
34700: ~
34701:
34702:
34703: 31 24 21 97 Yleisten teiden perustienpito (osa
34704: EU) - Basväghållning av allmänna vä-
34705: gar (delvis EU) .................... 3 103 840 000,00 2 969 119 159,54 96 134 718 248,74
34706: 31 24 77 96 Tieverkon kehittäminen - Utvecklande
34707: av vägnätet ...................... 115 428 594,35 115 428 594,35 100 0,00
34708: 31 24 77 97 Tieverkon kehittäminen (osa EU) - Ut-
34709: vecklande av vägnätet (delvis EU) ..... 942 500 000,00 711 138 920,69 75 231 361 079,31
34710: 31 24 79 96 Järvenpää-Lahti-moottoritien rakentami-
34711: sen valmistelu - Förberedelser för
34712: byggandet av motorväg ............. 3568619,38 3 568 619,38 100 0,00
34713: 31 24 79 97 Järvenpää-Lahti moottoritien rakentami-
34714: nen ja kunnossapito - Byggande och
34715: underhåll av en motorväg mellan Träs-
34716: kända och Lahtis .................. 2000 000,00 536324,33 27 1463 675,67
34717: 31 25 34 95 Valtionapu katujen rakentami-
34718: seen - Statsbidrag för anläggande av
34719: gator............................ 2589569,00 2589569,00 100 0,00
34720: 31 25 51 95 Valtionapu yksityisten teiden tekemi-
34721: seen - Statsbidrag för byggande av
34722: enskilda vägar .................... 1111 553,67 1111 553,67 100 0,00
34723: 31 30 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
34724: der (delvis EU) .................... 62 025 223,49 62 025 223,49 100 0,00
34725: 31 30 21 97 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
34726: der (delvis EU) .................... 512 000 000,00 451 887 855,62 88 60112144,38
34727: 31 30 70 95 Kaluston hankinta - Anskaffning av
34728: materiel ......................... 341 762,52 341 762,52 100 0,00
34729: 31 30 70 96 Kaluston hankinta - Anskaffning av
34730: materiel ......................... 15331 052,27 15 331 052,27 100 0,00
34731: 31 30 70 97 Kaluston hankinta (osa EU) - Anskaff-
34732: ning av materiel (delvis EU) .......... 325 000 000,00 324 142 629,65 100 857 370,35
34733: 31 30 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 280 996,48 280 996,48 100 0,00
34734: 31 30 77 95 Väylätyöt (osa EU) - Farledsarbeten
34735: (delvis EU) ....................... 3209573,63 3 209573,63 100 0,00
34736: 31 30 77 96 Väylätyöt (osa EU) - Farledsarbeten
34737: (delvis EU) ....................... 7 623 617,93 6 153 721,54 81 1469 896,39
34738: 31 30 77 97 Väylätyöt (osa EU) - Farledsarbeten
34739: (delvis EU) ....................... 84 000 000,00 62 825 617,30 75 21 174 382,70
34740: 31 30 87 95 Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans-
34741: kaffning av mark- och vattenområden .. 400 000,00 400000,00 100 0,00
34742: 31 30 87 96 Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans-
34743: kaffning av mark- och vattenområden .. 400 000,00 48991,00 12 351009,00
34744: 31 30 87 97 Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans-
34745: kaffning av mark- och vattenområden .. 400000,00 0,00 0 400000,00
34746: 31 31 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2833 587,65 2 833587,65 100 0,00
34747: 31 31 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 35 350 000,00 32 489 893,61 92 2860106,39
34748: 31 32 30 95 Piensatamien rakentaminen (osa
34749: EU) - Byggande av småhamnar (del-
34750: vis EU) .......................... 1 360 054,56 1 360 054,56 100 0,00
34751: 31 32 30 96 Piensatamien rakentamisen valtiona-
34752: pu - Statsunderstöd för byggande av
34753: småhamnar ...................... 1 000 000,00 416,26 0 999583,74
34754: 31 41 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 700 000,00 2700 000,00 100 0,00
34755: 31 41 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2000 000,00 1 282289,37 64 2 000 000,00
34756: 31 50 21 96 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 8634637,52 8634637,52 100 0,00
34757: 31 50 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 133 000 000,00 123 595 766,72 93 9404233,28
34758: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
34759: sivu
34760: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 194
34761: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34762: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år
34763: Mom.- Mom. vuonna - år 1997 vuonna- år 1997 1998
34764: Vuosi- År
34765: --,;-
34766:
34767: 31 55 53 95 Valtionapu Yleisradio Oy:lie Kruunupyyn
34768: lähetysaseman rakentamiseen - Stat-
34769: sunderstöd tili Oy Yleisradio Ab för byg-
34770: gande av Kronoby sändarstation . . . . .. 3 000 000,00 3 000 000,00 100 0,00
34771: 31 55 58 95 Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä ai-
34772: heutuvat menot - Utgifter för kommu-
34773: nikationsarrangemang för undantagsför-
34774: hålianden ........................ 2285949,16 2 285 949,16 100 0,00
34775: 31 55 61 96 Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä ai-
34776: heutuvat menot - Utgifter för kommu-
34777: nikationsarrangemang för undantagsför-
34778: hålianden ........................ 15 000 000,00 6 294592,98 42 8 705 407,02
34779: 31 55 61 97 Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä ai-
34780: heutuvat menot - Utgifter för kommu-
34781: nikationsarrangemang för undantagsför-
34782: hålianden ........................ 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00
34783: 31 57 61 95 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit-
34784: täminen - Köp och utvecklande av koi-
34785: lektivtrafiktjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 945152,66 6 945152,66 100 0,00
34786: 31 57 61 96 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit-
34787: täminen - Köp och utvecklande av koi-
34788: lektivtrafiktjänster .................. 77 946 219,91 73 608 292,70 94 4 337 927,21
34789: 31 57 61 97 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit-
34790: täminen - Köp och utvecklande av koi-
34791: lektivtrafiktjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . 467 600 000,00 388 206 827,32 83 79 392 594,49
34792: 31 58 21 96 Ratahallintokeskus ja perusradanpito
34793: (osa EU) - Banförvaltningscentralen
34794: och basbanhåliningen (delvis EU) ..... 339 835 698,39 339 835 698,39 100 0,00
34795: 31 58 21 97 Ratahallintokeskus ja perusradanpito
34796: (osa EU) - Banförvaltningscentralen
34797: och basbanhåliningen (delvis EU) ..... 1 628 000 000,00 1 348 264 897,47 83 279 735 102,53
34798: 31 58 31 95 Valtionapu tasoristeysten poistami-
34799: seen - Statsunderstöd för avlägsnan-
34800: de av plankorsningar ............... 2 850 000,00 2 850000,00 100 0,00
34801: 31 58 77 96 Rataverkon kehittäminen - Utvecklan-
34802: de av bannätet. ................... 53 870 557,15 53 870 557,15 100 0,00
34803: 31 58 77 97 Rataverkon kehittäminen - Utvecklan-
34804: de av bannätet. ................... 218 000 000,00 153 177 709,01 70 64 822 290,99
34805: 31 58 78 97 Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan ra-
34806: kentaminen - Byggnade av stadsba-
34807: nan Helsingfors-Aiberga ............. 85 000 000,00 1 938 445,32 2 83 061 554,68
34808: 31 99 22 95 Tutkimus ja kehittäminen - Undersök-
34809: ning och utveckling ................ 659 575,36 659 575,36 100 0,00
34810: 31 99 22 96 Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) -
34811: Forskning och utveckling (delvis EU) ... 25 655 529,60 21 865 991,00 85 3 789538,60
34812: 31 99 22 97 Tutkimus ja kehittäminen - Forskning
34813: och utveckling .................... 46 000 000,00 14 477 426,88 31 31522573,12
34814: 31 99 45 95 Itä- ja Keski-Euroopan liikenne~lan avus-
34815: Iaminen - Understöd tili Ost- och
34816: Centraleuropas trafikbransch ......... 34195,29 34195,29 100 0,00
34817: 31 99 45 96 Itä- ja Keski-Euroopan liikenne~lan avus-
34818: Iaminen - Understöd tili Ost- och
34819: Centraleuropas trafikbransch ......... 6 057 856,90 1 058948,93 17 4 998 907,97
34820: 31 99 45 97 Itä- ja Keski-Euroopan liikenne~lan avus-
34821: Iaminen - Understöd tili Ost- och
34822: Centraleuropas trafikbransch ......... 4000000,00 440,00 0 3 999 560,00
34823: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
34824: sivu
34825: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 195
34826: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytet1Y/peruutettu Vuodelle
34827: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
34828: Mom.- Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998
34829: Vuosi- År
34830: ox-
34831: 31 99 50 97 Valtionapu yksityisten teiden kunnossa-
34832: pitoon ja parantamiseen - Statsun-
34833: derstöd för underhåll av färjor och broar
34834: vid privata vägar................... 30 000 000,00 12 623 168,06 42 17 376 831,94
34835: 31 99 77 97 Vuosaaren sataman liikenneväylien
34836: suunnittelu - Planering av trafikleder
34837: tili Nordsjö hamn .................. 12 500 000,00 5 926 733,27 47 6 573 266,73
34838: 31 99 88 97 Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... 4500 000,00 0,00 0 4 500 000,00
34839: 32 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 31 316 215,94 31 316 215,94 100 0,00
34840: 32 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 113 600 000,00 79 834 317,25 70 33 765 682,75
34841: 32 01 22 95 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja
34842: selvitystoiminta - Tili näringspolitiken
34843: ansluten forsknings- och utredningsverk-
34844: samhet. ......................... 3 028 747,57 3 028 747,57 100 0,00
34845: 32 01 22 96 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja
34846: selvitystoiminta - Tili näringspolniken
34847: ansluten forsknings- och utredningsverk-
34848: samhet. ......................... 6 700 942,61 4901 756,89 73 1 799 185,72
34849: 32 01 22 97 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja
34850: selvitystoiminta - Tili näringspolitiken
34851: ansluten forsknings- och utredningsverk-
34852: samhet .......................... 20 000 000,00 11 878 578,86 59 8121 421,14
34853: 32 01 23 96 Sähkömarkkinakeskuksen toimintame-
34854: not - Elmarknadscentralens omkost-
34855: nader ........................... 50 000,00 50 000,00 100 0,00
34856: 32 02 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
34857: der (delvis EU) .................... 6 301 757,40 6 301 757,40 100 0,00
34858: 32 02 21 97 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
34859: der (delvis EU) .................... 31 200 000,00 27 174110,29 87 4 025 889,71
34860: 32 03 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 38 565 000,00 30 637 496,45 79 7 927 503,55
34861: 32 27 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 511 706,78 1 511 706,78 100 0,00
34862: 32 27 21 97 Toimintamenot (maksullisen toiminnan
34863: hintojen alentaminen enintään 1 100
34864: 000) - Omkostnader .............. 25 400 000,00 24 771182,81 98 628 817,19
34865: 32 28 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1157 258,64 1157 258,64 100 0,00
34866: 32 28 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 5 745 000,00 5 107 563,42 89 637 436,58
34867: 32 29 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 208 986,59 1 208 986,59 100 0,00
34868: 32 29 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 16 600 000,00 15389481,07 93 1210518,93
34869: 32 30 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 591 701,44 1 591 701,44 100 0,00
34870: 32 30 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 10 200 000,00 9 214 828,25 90 985 171,75
34871: 32 31 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 608 276,87 2 608 276,87 100 0,00
34872: 32 31 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7 000 000,00 4 277 094,80 61 2 722 905,20
34873: 32 32 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 067 570,73 1 067 570,73 100 0,00
34874: 32 32 22 96 Yhdistysrekisterin toimintamenot - Fö-
34875: reningsregistrets omkostnader ........ 500 785,60 500 785,60 100 0,00
34876: 32 32 22 97 Yhdistysrekisterin toimintamenot - Fö-
34877: reningsregistrets omkostnader ........ 6 200 000,00 4387731,87 71 1 812 268,13
34878: 32 33 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 072 175,73 1 072 175,73 100 0,00
34879: 32 33 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 10 200 000,00 8214196,97 81 1 985 803,03
34880: 32 38 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 6 728 930,94 6 728 930,94 100 0,00
34881: 32 38 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 8 800 000,00 3 209 650,05 36 5 590 349,95
34882: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
34883: sivu
34884: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag lör år 1997 sida 196
34885: Pl.- Ht Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34886: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
34887: Mom.-Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998
34888: Vuosi- Ar
34889: ~
34890:
34891:
34892: 32 38 23 96 Kansallisen mittanormaalijärjestelmän
34893: kehittäminen ja EU:n standardit, mittauk-
34894: set ja testausohjelma - Utvecklande
34895: av ett nationellt mätnormalsystem samt
34896: EU:s standarder, mätningar och test-
34897: ningsprogram ..................... 7 988 438,29 7 988438,29 100 0,00
34898: 32 38 23 97 Kansallisen mittanormaalijärjestelmän
34899: kehittäminen ja EU:n standardit, mittauk-
34900: set ja testausohjelma - Utvecklande
34901: av ett nationellt mätnormalsystem samt
34902: EU:s standarder, mätningar och prov-
34903: ningsprogram ..................... 10 600 000,00 984 612,05 9 9 615387,95
34904: 32 40 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 4 773 657,22 4 773657,22 100 0,00
34905: 32 40 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 202 200 000,00 190 109 449,83 94 12 090 550,17
34906: 32 41 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 26 610 230,09 26 610 230,09 100 0,00
34907: 32 41 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 62 300 000,00 23 058163,31 37 39 241 836,69
34908: 32 42 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 47 723 928,78 47 723 928,78 100 0,00
34909: 32 42 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 323 000 000,00 300 533 542,81 93 22466457,19
34910: 32 42 88 95 Toimitilojen ostaminen - Köp av loka-
34911: liteter ........................... 202 977,77 202977,77 100 0,00
34912: 32 42 89 96 Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... 1 000 000,00 0,00 0 1 000 000,00
34913: 32 44 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 48 165 770,03 48 165 770,03 100 0,00
34914: 32 44 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 11 0 900 000,00 63 921 401,41 58 46 978 598,59
34915: 32 44 85 96 Pääomaehtoinen tuotekehityslai-
34916: na - Produktutvecklingslån i form av
34917: eget kapital . . . . . . . . . . . . . . ........ 70 000 000,00 39 335 422,00 56 30 664 578,00
34918: 32 44 85 97 Pääomaehtoinen tuotekehityslai-
34919: na - Produktutvecklingslån i form av
34920: eget kapital ...................... 50 000 000,00 0,00 0 50 000 000,00
34921: 32 50 24 95 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi-
34922: tystyön edistäminen - Främjande av
34923: undersöknings- och utvecklingsarbete tili
34924: stöd för industrin .................. 5 777 514,00 5 777 514,00 100 0,00
34925: 32 50 24 96 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi-
34926: tystyön edistäminen - Främjande av
34927: undersöknings- och utvecklingsarbete tili
34928: stöd för industrin .................. 22 652 062,85 11 492 022,02 51 11160 040,83
34929: 32 50 24 97 Teollisuuden edistämistä palveleva tutki-
34930: mus- ja kehitystyö - Forsknings- och
34931: utvecklingsarbete som främjar industrin . 42 110 000,00 9 670 513,52 23 32 439 486,48
34932: 32 50 41 96 Avustukset teollisuuden edistämiseen ja
34933: alan yhteisöille - Understöd tili främ-
34934: jande av industrin och tili samfund i
34935: branschen ....................... 11 641 766,00 5807903,44 50 5833 862,56
34936: 32 50 41 97 Avustukset teollisuuden edistämiseen ja
34937: alan yhteisöille - Understöd tili främ-
34938: jande av industrin och tili samfund i
34939: branschen ....................... 33 000 000,00 23 539 828,38 71 9 460 171,62
34940: 32 50 42 95 Tuki elintarviketeollisuuden investointei-
34941: hin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen
34942: (osa EU) - Stöd tili livsmedelsindust-
34943: rins investeringar och anpassning av
34944: dess produktionsstruktur (delvis EU) ... 132 483 869,60 132 483 869,60 100 0,00
34945: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
34946: sivu
34947: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 197
34948: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
34949: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år
34950: Mom.-Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998
34951: Vuosi- Ar
34952: ~
34953:
34954:
34955: 32 50 42 96 Tuki elintarviketeollisuuden investointei-
34956: hin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen
34957: (EU) - Stöd tilllivsmedelsindustrins in-
34958: vesteringar och anpassning av dess pro-
34959: duktionsstruktur (EU) ............... 115184514,00 8 650 263,80 8 106 534 250,20
34960: 32 50 42 97 Tuki elintarviketeollisuuden investointei-
34961: hin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen
34962: (EU) - Stöd tilllivsmedelsindustrins in-
34963: vesteringar och anpassning av dess pro-
34964: duktionsstruktur (EU) ............... 100 000 000,00 6 000000,00 6 94 000 000,00
34965: 32 50 46 96 Avustus telakkateollisuuden kilpailuedel-
34966: lytysten turvaamiseksi - Understöd för
34967: tryggande av varvsindustrins konkur-
34968: rensförutsättningar ................ 81 790 344,00 81 790 344,00 100 0,00
34969: 32 50 46 97 Avustus telakkateollisuuden kilpailuedel-
34970: lytysten turvaamiseksi - Understöd för
34971: tryggande av varvsindustrins konkur-
34972: rensförutsättningar ................ 170 000 000,00 58 492 238,00 34 111 507 762,00
34973: 32 50 88 95 Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... 157134936,16 157134936,16 100 0,00
34974: 32 50 88 96 Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... 350 000 000,00 154 919 594,67 44 195 080 405,33
34975: 32 50 88 97 Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... 100 000 000,00 0,00 0 100 000 000,00
34976: 32 50 89 96 Sijoitukset valtion pääomasijoitusyh-
34977: tiöön - lnvesteringar i statens kapital-
34978: investeringsbolag .................. 80 000 000,00 80 000 000,00 100 0,00
34979: 32 50 89 97 Sijoitukset valtion pääomasijoitusyh-
34980: tiöön - lnvesteringar i statens kapital-
34981: investeringsbolag .................. 205 000 000,00 0,00 0 205 000 000,00
34982: 32 52 24 96 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuuri!-
34983: Ie yrityksille (osa EU) - Utvecklings-
34984: service för små och medelstora företag
34985: (delvis EU) ....................... 28 004 771 ,97 28 004 771 ,97 100 0,00
34986: 32 52 24 97 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuuri!-
34987: Ie yrityksille (osa EU) - Utvecklings-
34988: service tör små och medelstora företag
34989: (delvis EU) ....................... 59 500 000,00 26 379 767,06 44 33 120 232,94
34990: 32 52 40 96 Valtionavustus pk-yritysten kehittämis-
34991: palvelutoimintaan ja alan yhteisöille (osa
34992: EU) - Statsunderstöd för utvecklings-
34993: service för små och medelstora företag
34994: och samfund i branschen (delvis EU) .. 9886339,27 9 886339,27 100 0,00
34995: 32 52 40 97 Valtionavustus pk-yritysten kehittämis-
34996: palvelutoimintaan ja alan yhteisöille (osa
34997: EU) - Statsunderstöd för utvecklings-
34998: service för små och medelstora företag
34999: och samfund i branschen (delvis EU) .. 19 000 000,00 9 975 996,77 53 9 024 003,23
35000: 32 55 21 95 Eräät energiatalouden tutkimus-, suun-
35001: nittelu- ja valvontatoiminnan menot -
35002: Vissa utgifter för forsknings-, planerings-
35003: och övervakningsverksamhet angående
35004: energihushållningen ................ 3 777 016,68 3 777 016,68 100 0,00
35005: 32 55 21 96 Eräät energiatalouden tutkimus-, suun-
35006: nittelu- ja valvontatoiminnan menot -
35007: Vissa utgifter för forsknings-, planerings-
35008: och övervakningsverksamhet ......... 10458517,49 6 439 359,52 62 4 019157,97
35009: 32 55 21 97 Eräät energiatalouden tutkimus-, suun-
35010: nittelu- ja valvontatoiminnan menot -
35011: Vissa utgifter för forsknings-, planerings-
35012: och övervakningsverksamhet ......... 24 000 000,00 15 370 007,11 64 8629 992,89
35013: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
35014: sivu
35015: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 198
35016: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35017: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år
35018: Mom. -Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998
35019: Vuosi- Ar
35020: ~
35021:
35022:
35023: 32 55 22 95 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan
35024: maiden kans~a - Energisamarbete
35025: med länderna i Ost- och Mellaneuropa . 382 352,07 382 352,07 100 0,00
35026: 32 55 22 96 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan
35027: maiden kans~a - Energisamarbete
35028: med länderna i Ost- och Mellaneuropa . 2 619 402,80 1 672189,54 64 947 213,26
35029: 32 55 27 96 Energiansäästön ja energian tehokkaan
35030: käytön edistäminen ja energiatiedo-
35031: tus - Främjande av energisparande
35032: och effektiv användning av energi samt
35033: energiinformation .................. 4 574 557,04 4 574 557,04 100 0,00
35034: 32 55 27 97 Energiansäästön ja energian tehokkaan
35035: käytön edistäminen ja energiatiedo-
35036: tus - Främjande av energisparande
35037: och effektiv användning av energi samt
35038: energiinformation .................. 9 000 000,00 6 618 261,79 74 2 381 738,21
35039: 32 55 50 95 Eräät energiataloudelliset avustuk-
35040: set - Vissa understöd för energihus-
35041: hållningen ........................ 9 523,47 9 523,47 100 0,00
35042: 32 55 50 96 Eräät energiataloudelliset avustuk-
35043: set - Vissa understöd för energihus-
35044: hållningen ........................ 105 000,00 98100,70 93 6 899,30
35045: 32 56 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 200 000,00 264 722,78 132 200 000,00
35046: 32 80 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7 628 640,88 7 628 640,88 100 0,00
35047: 32 80 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 78 530 000,00 71 056 578,90 90 7 473 421,10
35048: 32 80 88 97 Muut finanssisijoitukset - Andra tinan-
35049: siella investeringar ................. 200 000,00 0,00 0 200 000,00
35050: 32 80 89 96 Muut Iinassisijoitukset - Andra tinan-
35051: siella investeringar ................. 1 325,00 1325,00 100 0,00
35052: 33 01 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
35053: der (delvis EU) .................... 48 020 916,33 48 020 916,33 100 0,00
35054: 33 01 21 97 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna-
35055: der (delvis EU) .................... 188113 000,00 126193114,95 67 61 919 885,05
35056: 33 02 21 96 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 23 150 963,76 23 150 963,76 100 0,00
35057: 33 02 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 112 910 000,00 94 027 482,56 83 18 882 517,44
35058: 33 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 82149,38 82 149,38 100 0,00
35059: 33 03 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 8 699 000,00 8350847,17 96 348152,83
35060: 33 04 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 376 699,78 376 699,78 100 0,00
35061: 33 04 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 8 271 000,00 7 363 087,09 89 907 912,91
35062: 33 05 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 872 374,11 872 374,11 100 0,00
35063: 33 06 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 3111 466,98 3111466,98 100 0,00
35064: 33 06 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 10 100 000,00 6 605 762,77 65 3 494 237,23
35065: 33 08 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 51115 266,37 51 115 266,37 100 0,00
35066: 33 08 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 144 700 000,00 90 946 580,62 63 53 753 419,38
35067: 33 08 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1192 253,25 947 180,67 79 245 072,58
35068: 33 09 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 9 828 877,81 9 828877,81 100 0,00
35069: 33 09 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 22 330 000,00 9 977 600,25 45 12 352 399,75
35070: 33 10 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7 470 473,36 7 470 473,36 100 0,00
35071: 33 10 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 84 850 000,00 75 044 929,44 88 9 805 070,56
35072: 33 11 21 96 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 1 057 967,12 1 057 967,12 100 0,00
35073: 33 11 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 8 217 000,00 7 230 403,60 88 986 596,40
35074: 33 11 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 9197769,17 9 197 769,17 100 0,00
35075: 33 12 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 8 042 838,81 8042 838,81 100 0,00
35076: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
35077: sivu
35078: 33 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 199
35079: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35080: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt!indraget Tili år
35081: Mom.-Mom. vuonna - år 1997 vuonna- år 1997 1998
35082: Vuosi- År
35083:
35084:
35085:
35086:
35087: 33 12 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 8373 000,00 226 218,49 3 8146 781,51
35088: 33 12 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 312 700,00 312 700,00 100 0,00
35089: 33 12 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 4 000 000,00 2 652 023,32 66 1 347 976,68
35090: 33 13 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 80 439 000,00 76 861 337,95 96 3 577 662,05
35091: 33 13 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 5 265,20 5 265,20 100 0,00
35092: 33 14 21 96 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 3 427 757,93 3 427 757,93 100 0,00
35093: 33 14 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 9 020 000,00 6 424 350,30 71 2 595 649,70
35094: 33 17 52 97 Pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opis-
35095: kelun tukeminen - Stödjande av lång-
35096: tidsarbetslösas frivilliga studier ....... . 300 000 000,00 4 086 826,00 295 913 174,00
35097: 33 22 56 96 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden
35098: kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för
35099: rehabilitering av makar tili krigsinvalider. 1 443 504,15 1443504,15 100 0,00
35100: 33 22 56 97 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden
35101: kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för
35102: rehabilitering av makar tili krigsinvalider. 12 100 000,00 9 493 583,35 78 2 606416,65
35103: 33 22 57 95 Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaa-
35104: ehtoisten rintamasotilaiden kuntoutuk-
35105: seen ja rintamarahaan - Statlig ersätt-
35106: ning lör rehabilitering av och frontpen-
35107: ning tili utländska frivilliga frontmän .... 900 000,00 900 000,00 100 0,00
35108: 33 22 57 96 Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaa-
35109: ehtoisten rintamasotilaiden kuntoutuk-
35110: seen ja rintamarahaan - Statlig ersätt-
35111: ning för rehabilitering av och frontpen-
35112: ning tili utländska frivilliga frontmän .... 1 009 370,00 409 370,00 41 600 000,00
35113: 33 22 57 97 Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille
35114: vapaaehtoisille rintamasotilaille -
35115: Frontunderstöd tili vissa utländska frivilli-
35116: ga frontmän ..................... . 1 500 000,00 1 045 630,00 70 454 370,00
35117: 33 22 58 97 Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlara-
35118: hojen tuoton käyttö - Användning av
35119: intäkten av jubileumsmynt med anled-
35120: ning av Finlands 80- åriga självständig-
35121: het ............................ . 2 000 000,00 0,00 0 2 000 000,00
35122: 33 22 59 96 Valtionapu rintamaveteraanien kuntou-
35123: tustoimintaan - Statsbidrag för front-
35124: veteranernas rehabilitering .......... . 1 621 247,30 1 621 247,30 100 0,00
35125: 33 22 59 97 Valtionapu rintamaveteraanien kuntou-
35126: tustoimintaan - Statsbidrag för front-
35127: veteranernas rehabilitering .......... . 5 000 000,00 4 084 352,95 82 915 647,05
35128: 33 28 66 96 Eräät avustukset vanhusten huol-
35129: toon - Vissa understöd för åldrings-
35130: vård ........................... . 5311001,71 5 309 930,11 100 1 071,60
35131: 33 32 37 96 Valtionavustus terveystieteiden keskus-
35132: kirjaston rakentamiseen - Statsun-
35133: derstöd för byggande av Centralbibliote-
35134: ket för hälsovetenskap ............ . 4250 000,00 4 250 000,00 100 0,00
35135: 33 53 21 96 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön
35136: ja tupakoinnin vähentäminen - Hälso-
35137: fostran och minskande av rusmedelsbruk
35138: och tobaksrökning ................ . 11 099 517,49 11099517,49 100 0,00
35139: 33 53 21 97 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön
35140: ja tupakoinnin vähentäminen - Hälso-
35141: fostran och minskande av rusmedelsbruk
35142: och tobaksrökning ................ . 32 850 000,00 22 884 564,88 70 9 965 435,12
35143: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
35144: sivu
35145: 33 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 200
35146: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35147: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
35148: Mom.-Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998
35149: Vuosi- Ar
35150: %
35151:
35152:
35153: 33 53 23 96 Terveysvalvonta - Hälsoövervakning . 302 684,73 302684,73 100 0,00
35154: 33 53 23 97 Terveysvalvonta - Hälsoövervakning . 5 000 000,00 4314 726,64 86 685 273,36
35155: 34 01 20 96 Kansallisen työelämän kehittämisohjel-
35156: maja tuottavuuden kehittäminen - Det
35157: nationella programmet för utvecklande
35158: av arbetslivet och produktivitetsutveck-
35159: ling ............................. 12 989 321,41 7 532192,01 58 5 457129,40
35160: 34 01 20 97 Kansallisen työelämän kehittämisohjel-
35161: maja tuottavuuden kehittäminen - Det
35162: nationella programmet för utvecklande
35163: av arbetslivet och produktivitetsutveck-
35164: ling ............................. 30 000 000,00 11 570 537,73 39 18 429 462,27
35165: 34 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 42 275 854,29 42 275 854,29 100 0,00
35166: 34 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 122 787 000,00 88 300 917,24 72 34 486 082,76
35167: 34 01 61 95 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaa-
35168: lipol~iikkaan (EU) - EU:s deltagande i
35169: arbetskrafts- och socialpolitiken (EU) ... 339 019 936,63 339 019 936,63 100 0,00
35170: 34 01 61 96 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaa-
35171: lipolitiikkaan (EU) (80 htv yhdessä mo-
35172: mentin 34.06.61 kanssa) - EU:s delta-
35173: gande i arbetskrafts- och socialpolitiken
35174: (EU) ............................ 631 319 438,23 234 344 214,81 37 396 975 223,42
35175: 34 01 61 97 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaa-
35176: lipol~iikkaan (EU) (90 htv yhdessä mo-
35177: mentin 34.06.61 kanssa) - EU:s delta-
35178: gande i arbetskrafts- och socialpolitiken
35179: (EU) ............................ 676 600 000,00 110197855,61 16 566 402 144,39
35180: 34 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 6957 326,25 6957 326,25 100 0,00
35181: 34 06 21 96 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin-
35182: non toimintamenot - Omkostnader
35183: inom arbetskraftsärendenas distrikts-
35184: och lokalförvaltning ................ 50 865 263,39 50 865 263,39 100 0,00
35185: 34 06 21 97 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin-
35186: non toimintamenot - Omkostnader
35187: inom arbetskraftsärendenas distrikts-
35188: och lokalförvaltning ................ 591 677 000,00 557 196 793,00 94 34 480 207,00
35189: 34 06 61 95 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden
35190: kansallinen osaraho~us valtion osalta
35191: (EU) - Statens andel av den nationella
35192: delfinansieringen av Europeiska social-
35193: fondens mål (EU) .................. 376 378 614,78 376 378 614,78 100 0,00
35194: 34 06 61 96 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden
35195: kansallinen osarahoitus valtion osalta
35196: (EU) (80 htv yhdessä momentin 34.01.61
35197: kanssa) - Statens andel av den natio-
35198: nella delfinansieringen av Europeiska so-
35199: cialfondens mål (EU) ............... 600 974 735,61 250 030 592,69 42 350 944 142,92
35200: 34 06 61 97 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden
35201: kansallinen osarahoitus valtion osalta
35202: (EU) (80 htv yhdessä momentin 34.01.61
35203: kanssa) - Statens andel av den natio-
35204: nella delfinansieringen av Europeiska so-
35205: cialfondens mål (EU) ............... 654 925 000,00 60 903 370,79 9 594 021 629,21
35206: 34 06 63 95 Työllisyysperusteinen valtionapu inves-
35207: tointeihin (osa EU) - Statsunderstöd
35208: för investeringar i sysselsättningsfräm-
35209: jande syfte (delvis EU) .............. 162 104 524,36 162104 524,36 100 0,00
35210: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
35211: sivu
35212: 34 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag lör år 1997 sida 201
35213: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35214: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
35215: Mom.-Mom. vuonna· år 1997 vuonna- år 1997 1998
35216: Vuosi- Ar
35217:
35218:
35219:
35220: 34 06 63 96 Työllisyyspoliittinen valtionapu investoin-
35221: teihin (osa EU) - Sysselsättningspoli-
35222: tiskt statsunderstöd för investeringar
35223: (delvis EU) ...................... . 216 929 398,04 89130081,48 41 127 799 316,56
35224: 34 06 63 97 Työllisyysperusteinen valtionapu inves-
35225: tointeihin (osa EU) - Sysselsättnings-
35226: politiskt statsunderstöd för investeringar
35227: (delvis EU) ...................... . 250 000 000,00 27 979 122,55 11 222 020 877,45
35228: 34 06 77 95 SijoHusmenot työllisyyden turvaamiseksi
35229: (osa EU) - lnvesteringsutgifter för
35230: tryggande av sysselsättningen (delvis
35231: EU) ............................ . 51 725 487,67 51 725 487,67 100 0,00
35232: 34 06 77 96 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi
35233: (osa EU) - lnvesteringsutgifter för
35234: tryggande av sysselsättningen (delvis
35235: EU) ............................ . 132 588 566,61 90 107 602,09 68 42 480 964,52
35236: 34 06 77 97 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi
35237: (osa EU) - lnvesteringsutgifter för
35238: tryggande av sysselsättningen (delvis
35239: EU) ............................ . 310 000 000,00 209 697 841,09 68 100 302 158,91
35240: 34 99 21 96 Työvoimaopiston toimintamenot - Ar-
35241: betskraftsinstitutets omkostnader ..... . 791 965,35 791 965,35 100 0,00
35242: 34 99 21 97 Työvoimaopiston toimintamenot - Ar-
35243: betskraftsinstitutets omkostnader ..... . 3 680 000,00 3 046 302,78 83 633 697,22
35244: 34 99 22 96 Työneuvoston toimintamenot - Ar-
35245: betsrådets omkostnader ............ . 113 003,85 113003,85 100 0,00
35246: 34 99 22 97 Työneuvoston toimintamenot - Ar-
35247: betsrådets omkostnader ............ . 455 000,00 322 210,50 71 132 789,50
35248: 35 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 9 459 143,21 9 459 143,21 100 0,00
35249: 35 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 91 555 000,00 82 107 818,85 90 9447181,15
35250: 35 01 22 96 Kehittäminen ja suunnittelu - Utveck-
35251: ling och planering ................. . 26 644193,89 26 644 193,89 100 0,00
35252: 35 01 22 97 Kehittäminen ja suunnittelu - Utveck-
35253: ling och planering ................. . 47 900 000,00 18166 975,68 38 29 733 024,32
35254: 35 01 24 96 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio-
35255: neiH samarbete .................. . 7 480283,16 7 480283,16 100 0,00
35256: 35 01 24 97 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio-
35257: nellt samarbete .................. . 21 565 000,00 17003119,79 79 4 561 608,57
35258: 35 01 26 96 Koulutus, tiedotus ja valistus - Utbild-
35259: ning, information och upplysning ..... . 2 497 509,09 2 497 509,09 100 0,00
35260: 35 01 26 97 Koulutus, tiedotus ja valistus - Utbild-
35261: ning, information och upplysning ..... . 4500000,00 2 996 723,29 67 1 503 276,71
35262: 35 01 61 95 Eräät avustukset (osa EU) - Vissa un-
35263: derstöd (delvis EU) ............... . 35 854,12 35 854,12 100 0,00
35264: 35 01 61 96 Eräät avustukset (osa EU) - Vissa un-
35265: derstöd (delvis EU) .............. .. 959 357,56 959 357,56 100 0,00
35266: 35 01 61 97 Eräät avustukset - Vissa understöd .. 6 600 000,00 6 227 420,32 94 372 579,68
35267: 35 01 62 96 EU:n osallistuminen ympäristön- ja luon-
35268: nonsuojelun sekä alueiden käytön eräi-
35269: siin hankkeisiin (EU) - EU:s deltagan-
35270: de i vissa projekt gällande miljö- och
35271: naturvård samt markanvändning (EU) .. 591 521,48 568 401 ,48 96 23120,00
35272: 35 01 62 97 EU:n LIFE-rahaston osallistuminen ym-
35273: päristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin
35274: (EU) - EU:s LIFE-fonds deltagande i
35275: naturvårdsprojekt (EU) ............. . 18 000 000,00 6 559 734,91 36 11 440 265,09
35276: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
35277: sivu
35278: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 202
35279: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35280: Luku- Kap. Stått tili lörfogande Använt/indraget Tili år
35281: Mom.- Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998
35282: Vuosi- Ar
35283:
35284:
35285:
35286: 35 11 60 97 Siirto öljysuojarahastoon - Överföring
35287: tili oljeskyddsfonden ............... . 3 000 000,00 0,00 0 3 000 000,00
35288: 35 11 62 95 Ympäristönsuojelun edistäminen (osa
35289: EU) - Främjande av miljövården (del-
35290: vis EU) ......................... . 7 342 623,55 7 342 623,55 100 0,00
35291: 35 11 62 96 Ympäristönsuojelun edistäminen (osa
35292: EU) - Främjande av miljövården (del-
35293: vis EU) ......................... . 34 950 000,00 7 813 522,88 22 27 136 477,12
35294: 35 11 62 97 Ympäristönsuojelun edistäminen -
35295: Främjande av miljövården .......... . 32 750 000,00 2 583 680,50 8 30 166 319,50
35296: 35 11 64 95 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
35297: huo~o - Oljeavfallshantering som fi-
35298: nansieras med oljeavfallsavgift ....... . 2 524 619,00 2 524 619,00 100 0,00
35299: 35 11 64 96 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
35300: huolto - Oljeavfallshantering som fi-
35301: nansieras med oljeavfallsavgift....... . 8 000 000,00 2 986 871,00 37 5 013 129,00
35302: 35 11 64 97 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte-
35303: huolto - Oljeavfallshantering som fi-
35304: nansieras med oljeavfallsavgift ....... . 17 000 000,00 8 591 000,00 51 8 409 000,00
35305: 35 11 67 97 Ympäristöyhteistyön edistäminen Suo-
35306: men lähialueen maissa - Främjande
35307: av miljösamarbete i Iänder i Finlands
35308: närområden ..................... . 21 000 000,00 9 452 166,66 45 11 547 833,34
35309: 35 13 66 95 Avustukset ympäristöinvestointeihin
35310: Suomen lähialueen maissa - Unders-
35311: töd för miljövårdsinvesteringar i Iänder i
35312: Finlands närområden ............. . 38 806 032,60 38 806 032,60 100 0,00
35313: 35 13 66 96 Avustukset ympäristöinvestointeihin
35314: Suomen lähialueen maissa - Unders-
35315: töd för miljövårdsinvesteringar i Iänder i
35316: Finlands närområden ............. . 31 431 764,20 4 774331,35 15 26 657 432,85
35317: 35 13 67 95 Ympäristöyhteistyön yleinen edistämi-
35318: nen - Allmänt främjande av miljösam-
35319: arbetet. ........................ . 2210098,52 2 210 098,52 100 0,00
35320: 35 13 67 96 Ympäristöyhteistyön yleinen edistämi-
35321: nen - Allmänt främjande av miljösam-
35322: arbetet ......................... . 9048204,71 6 330 867,50 70 2 717 337,21
35323: 35 25 31 95 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
35324: toimenpiteisiin (osa EU) - Understöd
35325: för samhällenas vattenvårdsåtgärder
35326: (delvis EU) ...................... . 1 684463,15 1 684 463,15 100 0,00
35327: 35 25 77 95 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (osa
35328: EU) - Vattendrags- och miljövårdsar-
35329: beten (delvis EU) ................. . 12 481 299,11 12481299,11 100 0,00
35330: 35 25 88 95 Osakkeiden hankinta - Anskaffning av
35331: aktier .......................... . 783,00 783,00 100 0,00
35332: 35 26 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 23 891 939,46 23 891 939,46 100 0,00
35333: 35 26 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 282 425 000,00 257 898 998,31 91 24 525 817,88
35334: 35 26 31 96 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu-
35335: toimenpiteisiin (osa EU) - Understöd
35336: för samhällenas vattenvårdsåtgärder
35337: (delvis EU) ...................... . 4855000,00 2 861100,00 59 1 993 900,00
35338: 35 26 61 97 Euroopan aluekehitysrahaston tavoittei-
35339: den kansallinen osarahoitus (EU) -Na-
35340: tionell delfinansiering av målen för Euro-
35341: peiska regionala utvecklingsfonden (EU). 20 500 000,00 3 358539,69 16 17 141 460,31
35342: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
35343: sivu
35344: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 203
35345: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35346: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använl/indraget Tili år
35347: Mom. -Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998
35348: Vuosi- Ar
35349:
35350:
35351:
35352:
35353: 35 26 77 96 Ympäristötyöt (osa EU) - Miljövård-
35354: sarbeten (delvis EU) .............. . 45 943 783,86 30 861 979,99 67 15 081 803,87
35355: 35 26 77 97 Ympäristötyöt - Miljövårdsarbeten .. . 62 270 000,00 28 818 565,88 46 33 451 434,12
35356: 35 27 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 8 542 172,78 8542172,78 100 0,00
35357: 35 27 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 119 827 000,00 108 788 971,00 91 11 038 029,00
35358: 35 30 21 96 Luonnonsuojelun yleismenot (osa
35359: EU) - Allmänna utgifter för naturvår-
35360: den (delvis EU) .................. . 866 545,11 866 545,11 100 0,00
35361: 35 30 22 95 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos-
35362: sapito - Skötsel och underhåll av na-
35363: turskyddsområdena ............... . 62 901,98 62901,98 100 0,00
35364: 35 30 22 96 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos-
35365: sapito - Skötsel och underhåll av na-
35366: turskyddsområdena ............... . 2 369 926,21 2 120 161,07 89 249 765,14
35367: 35 30 22 97 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos-
35368: sapito - Skötsel och underhåll av na-
35369: turskyddsområdena ............... . 67 000 000,00 65 484131,57 98 1 515 868,43
35370: 35 30 37 95 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja
35371: maankäytön ohjaukseen (osa
35372: EU) - Understöd för planläggning i
35373: kommuner och styrning av markanvänd-
35374: ningen (delvis EU) ................ . 354845,53 354 845,53 100 0,00
35375: 35 30 37 96 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja
35376: maankäytön ohjaukseen (osa
35377: EU) - Understöd för planläggning i
35378: kommuner och styrning av markanvänd-
35379: ningen (delvis EU) ................ . 2 110 037,00 2 110 037,00 100 0,00
35380: 35 30 37 97 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja
35381: maankäytön ohjaukseen - Understöd
35382: för planläggning i kommuner och styrning
35383: av markanvändningen ............. . 7 500 000,00 3 687 422,47 49 3 812577,53
35384: 35 30 61 96 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvauk-
35385: set - Vissa ersättningar i samband
35386: med naturvården ................. . 10 968177,68 7 433 799,00 68 3 534 378,68
35387: 35 30 61 97 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvauk-
35388: set - Vissa ersättningar i samband
35389: med naturvården ................. . 43 000 000,00 16 551 654,27 38 26 448 345,73
35390: 35 30 62 95 Avustukset rakennussuojeluun (osa
35391: EU) - Understöd för byggnadsskydd
35392: (delvis EU) ...................... . 10018981,89 10 018 981,89 100 0,00
35393: 35 30 62 96 Avustukset rakennussuojeluun (osa
35394: EU) - Understöd för byggnadsskydd
35395: (delvis EU) ...................... . 15 859 045,85 4 508 969,21 28 11 350 076,64
35396: 35 30 62 97 Avustukset rakennusperinnön hoi-
35397: toon - Understöd för vård av byggnad-
35398: sarvet. ......................... . 5 000 000,00 1 214 483,80 24 3 785 516,20
35399: 35 30 74 96 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-
35400: työt - Husbyggnadsarbeten inom na-
35401: turskyddsområdena ............... . 195 000,00 0,00 0 195 000,00
35402: 35 30 74 97 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus-
35403: työt - Husbyggnadsarbeten inom na-
35404: turskyddsområdena ............... . 3 000 000,00 2 988 853,52 100 11146,48
35405: 35 30 87 95 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen
35406: (osa EU) - Anskaffning av naturskydd-
35407: sområden (delvis EU) .............. . 1 504 264,32 1 504 264,32 100 0,00
35408: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997
35409: sivu
35410: 35PL-Ht. Relalion angående reserverade anslag för år 1997 sida 204
35411: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle
35412: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år
35413: Mom.-Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998
35414: Vuosi- Ar
35415: ~
35416:
35417:
35418: 35 30 87 96 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen
35419: (osa EU) - Anskaffning av naturskydd-
35420: sområden (delvis EU) ............... 22 630 276,32 18 622 347,94 82 4 007 928,38
35421: 35 30 87 97 Luonnonsuojelualueiden hankkimi-
35422: nen - Anskaffning av naturskyddsom-
35423: råden ........................... 111 000 000,00 70 636 162,29 64 40 363 837,71
35424: 35 41 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 11 553 974,94 11 553 974,94 100 0,00
35425: 35 41 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 24 430 000,00 11141121,38 46 13 288 878,62
35426: 35 45 56 95 Avustukset korjaustoimintaan - Un-
35427: derstöd för reparationsverksamhet. .... 194 304 647,74 194 304 647,74 100 0,00
35428: 35 45 56 96 Avustukset korjaustoimintaan - Un-
35429: derstöd lör reparationsverksamhet. .... 380 904 524,55 380 904 524,55 100 0,00
35430: 35 45 56 97 Avustukset korjaustoimintaan - Un-
35431: derstöd för reparationsverksamhet. . . .. 450 000 000,00 158 696 304,68 35 291 303 695,32
35432: 35 45 61 95 Avustukset vuokrataloille - Understöd
35433: tili hyreshus . . . . . . . . . . . . . . . . . . .... 15 117 900,00 15117900,00 100 0,00
35434: 35 45 61 96 Avustukset vuokrataloille - Understöd
35435: tili hyreshus ...................... 21 000 000,00 21 000 000,00 100 0,00
35436: 35 45 61 97 Avustukset vuokrataloille - Understöd
35437: tili hyreshus ...................... 23 000 000,00 6235600,00 27 3 764400,00
35438:
35439: VUODELTA - FRÅN ÅR 1996 ...... 15163 174 835,91 12 555 723 198,48 83 2 607 451 637,43
35440: VUODELTA- FRÅN ÅR 1997 ...... 56 983 056 000,00 44 352 767 787,03 78 12 615 021 338,65
35441:
35442: YHTEENSÄ - SAMMANLAGT ...... 72 146 230 835,91 56 908 490 985,51 79 15 222 472 976,08
35443: LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVIEN
35444: VALTION VIRASTOJEN
35445: JA LAITOSTEN
35446:
35447: TULOSLASKELMAT JA TASEET
35448: VUODELTA
35449: 1997
35450:
35451:
35452: STATENS AFFÄRSDRIVANDE
35453: ÄMBETSVERKENS OCH INRÄTTNINGARNAS
35454:
35455: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR
35456: .. 0
35457:
35458: FOR AR
35459: 1997
35460: 206
35461:
35462: Kasvinjalostuslaitos- Växtförädlingsanstalten
35463: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997
35464: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 10 838 209,63
35465: Liiketoiminnan muut tuotot- Aftärens övriga intäkter .............................................................................................. 186 064,37
35466: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 11 024 274,00
35467:
35468: Kulut- Kostnader
35469: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor
35470: Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden ............................................ 3 231 825,40
35471: Varastojen vähennnys- Minskning av lager ................................................................... 229 290,00
35472: Ulkopuoliset palvelut- Tjänster av utomstående ............................................................ 1 753 503,03
35473: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 9 474 298,43
35474: Lomapalkat/lomarahat- Semesternlöner/semesterpengar ............................................ 145 700,00
35475: 2 360 780,15
35476: ~uu0u~r~~M ~rÖ~;;g·~··kÖsi~~d~;··.·.~·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.~·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.~·.·.·.·.·.~·.·.·.·.~·.·.·.·.~·.·.·.·.·.·.·.·.·.~·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.~·-~·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.~·.·.·.·.·.·. 3 472 892,22 -20 668 289,23
35477: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... -9 644 015,23
35478:
35479: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar på
35480: anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................................ -1292841,41
35481: Liikealijäämä- Affärsunderskott ............................................................................................................................... -1 0 936 856,64
35482:
35483: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader
35484: Korkotuotot- Ränteintektär ............................................................................................ 30 535,19
35485: Muut rahoituskulut- Övriga finansiellakostander .......................................................... -33,35 30 501,84
35486: Liikealijäämä ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Affärsunderskott före
35487: extraordinära poster, reserveringar och skatter .......................................................................................................... -10 906 354,80
35488:
35489: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader
35490: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .......................................................................................................... 89 648,64
35491:
35492: Liikealijäämä ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja- Affärsunderskott före
35493: bokslutsöverföringar och skatter ................................................................................................................................. -10 816 706,16
35494: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -10 816 706,16
35495:
35496:
35497:
35498: Tase - Balansräkning 31.12.1997
35499: Vastaavaa- Aktiva
35500: Käyttöomaisuuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga
35501: långfristiga placeringar
35502: Aineetlomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar
35503: Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter ................................................................................................ 1 448 928,00
35504: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar
35505: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ................................... . 324 469,17
35506: Koneet ja kalusto- Maskiner o~h inventarier ............................................................... 3 057 225,01
35507: Muut aineelliset hyödykkeet- Ovriga materiella tillgångar .......................................... 103 016,41 3 484 710,59
35508: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper
35509: ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar
35510: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ............................................................................................................ 33 900,00
35511:
35512: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar
35513: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
35514: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ....................................................... 280 692,00
35515: Valmiit tuotteet/Tavarat- Färdiga produkterNaror ..................................................... 2 892149,00 3172 841,00
35516: Saamiset- Fordringar
35517: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 1152 496,01
35518: Muut saamiset- övriga fordringar .............................................................................. 178 485,85 1 330 981,86
35519: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 2 651,27
35520: g 474 012,72
35521: 207
35522:
35523: Vastattavaa- Passiva
35524: Oma pääoma - Eget kapital
35525: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............................ . 4 967 538,59
35526: Rahoituspääoma- Finansieringskapital .......................................................................... 42 600 897,89
35527: Edellisten tilikausien ylijäämät!alijäämät- Förra räkenskapsperiodernas överskott!
35528: underskott ........................................................................................................................ -32 474 192,36
35529: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -10 816 706,16 4 277 537,96
35530: Vieras pääoma- Främmande kapital
35531: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 3 271 766,64
35532: Siirtovelat- Resultatregleringar
35533: Lomapalkkavelka- Semesterlöneskuld ........................................................................ 1 505 740,00
35534: Muut velat- Ovriga skulder ............................................................................................ 418 968,12 5 196 474,76
35535: 9 474 012,72
35536:
35537:
35538:
35539:
35540: Siemenperunakeskus - Centralen för utsädespotatis
35541: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997
35542: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 17 502 871,65
35543:
35544: Kulut- Kostnader
35545: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor
35546: Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden ......................................... 8 748 475,12
35547: Varastojen muutos- Förändring i lager ....................................................................... -3 919,83
35548: Ulkopuoliset palvelut- Tjänster av utomstående ............................................................ 908 602,50
35549: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 4 885 747,74
35550: Lomapalkkavelka- Semesterlöneskuld .......................................................................... 550 342,00
35551: ~uu0u~r~~~ ~Ö~;i{j~--k~~i~~d~;·:·.·.·.:·.·.::·.:·.·.·.·.·.·.·.:::·.·.·.·.:·.::·.·.·.·.:·.:·.·.·.·.·.·.·.::·.·.·.:·.:::·.·.·.·.·.:·.·.·.·.::::·.:·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.:·.:: ~~: ~~~:~!
35552: 1
35553: -17 856 890,01
35554: ----~~~------~~~~
35555: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... -354 018,36
35556:
35557: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar
35558: på anläggningstillgångarna och övriga utgifter med lång verkningstid
35559: Kone~~ ja kalus!o--:- Maskiner och inventarier .................................................................. 318 293,86
35560: Salao11tus- Tackdlkmng ................................................................................................. 8 750,00 -327 043,86
35561: Liikealijäämä- Affärsunderskott ............................................................................................................................... -681062,22
35562:
35563: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader ................................................................................................ 137 019,27
35564: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -544 042,95
35565:
35566:
35567:
35568: Tase- Balansräkning 31.12.1997
35569: vastaavaa - Aktiva
35570: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset- Anläggningstillgångar
35571: och övriga placeringar med lång verkningstid
35572: Maa-alueet- Jordområden ............................................................................................. 1 600 000,00
35573: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 1 068133,22
35574: Salaojitukset- Täckdikningar ......................................................................................... 78 755,00
35575: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ....................................................................... 28 329,00 2 775 217,22
35576: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar
35577: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ................................................................................................ 10 805 726,56
35578:
35579: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar
35580: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ............................................................................................................. 2 654 598,51
35581: 16 235 542,29
35582: 208
35583:
35584: Vastattavaa- Passiva
35585: Oma pääoma- Eget kapital
35586: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital .............................. 2 775 217,12
35587: Rahoituspääoma- Finansieringskapital .......................................................................... 19 674 201,33
35588: Edellisten tilikausien alijäämä- Balanserad underskott från tidigare
35589: räkenskapsperioden ......................................................................................................... -6 800 198,49
35590: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -544 042,95 15105177,01
35591: Vieras pääoma- Främmande kapital
35592: Ennakonpidätys- Förskottsinnehållning ......................................................................... 70 655,00
35593: Jäsenmaksut- Medlemavgift ......................................................................................... 835,98
35594: Sosiaaliturvamaksut- Socialskyddavgifter ..................................................................... 15 976,64
35595: Työttömyysvakuutusmaksut- Arbetslöshetsförsäkringsavgifter ................................... . 6 636,87
35596: Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus- Olycksfall- och grupplivsförsäkring .................... . 5 376,04
35597: Vei-velka, työnantaja- StPL-skuld, arbetsgivare ............................................................ 39 649,28
35598: Vei-velka, työntekijä- StPL-skuld, arbetstagare ............................................................. 9 390,61
35599: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 331 797,90
35600: Lomapalkkavelka- Semesterlöneskuld .......................................................................... 550 342,00
35601: Muut tilitettävät varat- Övriga redovisningsmedel ........................................................ 99 704,96 1130 365,28
35602: 16 235 542,29
35603: SELVITYS
35604:
35605: ANNETUISTA LAINOISTA
35606: JA MUUSTA TULOA TUOlTAVASTA
35607: OMAISUUDESTA
35608: VUODELTA
35609: 1997
35610:
35611:
35612: UTREDNING ÖVER
35613: 0
35614:
35615: UTGIVNA LAN
35616: OCH ÖVRIGT INKOMSTBRINGANDE
35617: EGENDOM
35618: •• 0
35619:
35620: FOR AR
35621: 1997
35622: 210
35623:
35624: Valtion lainananto vuonna 1997 - Statens utlåning år 1997
35625: Kertyneet korot ja Kertyneet
35626: kurssihyvitykset Uudet lainat kuoletukset
35627: Lainapääoma vuonna 1997 vuonna 1997 vuonna 1997 Lainapääoma
35628: Lånekapital lnflutna räntor och Nya Iän år 1997 lnflutna Lånekapital
35629: kursgottgörelser år amorteringar
35630: 31.12.1996 1997 år 1997 31.12.1997
35631:
35632: mk
35633:
35634: 1 Tulo- ja menoarvion va-
35635: roista myönnetyt lainat-
35636: Lån beviljade av medel i
35637: statsbudgeten .................. 4 453 261 372,81 111 780 128,83 366 624 202,26 926 865 789,38 3 893 019 785,69
35638: 1. Valtiokonttorin hoidos-
35639: sa - Av statskontoret
35640: förvaltade ......................... 3 266 390 413,16 72 564 798,26 265 840 005,20 672 847 579,35 2 859 382 839,01
35641: 2. Maa- ja metsätalous-
35642: ministeriön tietopalvelu-
35643: keskuksen hoidossa -
35644: Av jord- och skogsbruks-
35645: ministeriets informations-
35646: central förvaltade ............. 91 340 637,88 2 602 466,69 96 000,00 9 658 062,26 81 778 575,62
35647: 3. Lääninkonttorien hoi-
35648: dossa - Av landskonto-
35649: ren förvaltade ................... 1095511168,22 36 612 779,48 100 688197,06 244 352 647,77 951 846 717,51
35650: 4. Sosiaali- ja terveysalan
35651: tutkimus- ja kehittämis-
35652: keskuksen hoidossa -
35653: Av forsknings- och ut-
35654: vecklingscentralen för so-
35655: cial- och hälsovården för-
35656: valtade ............................. 19153,55 84,40 7 500,00 11 653,55
35657:
35658: II Maatilatalouden kehittä-
35659: misrahasto - Gårdsbru-
35660: kets utvecklingsfond ........ 5 967 657 918,79 241 620 630,79 365 282 743,32 971 214 290,27 5 361 726 371,84
35661:
35662: 111 Asunto-olojen kehittämis-
35663: rahasto- Fonden för ut-
35664: vecklande av bostadsför-
35665: hållandena ....................... 53 018 982 714,17 2 061 067 492,03 5 285 477177,67 3 295 914 143,372) 55 008 545 748,47
35666:
35667: IV Veikkausvoittovaroista
35668: myönnetyt lainat - Lån
35669: beviljade av tippnings-
35670: vinstmedel ....................... 130 643 706,74 6 243 214,70 0,00 26 374 552,89 104 269 153,85
35671:
35672: V Saatavat valtion liikelai-
35673: toksilta - Fordringar av
35674: statens affärsverk ............. 196 855 420,00 7 213 071,00 0,00 46 313 920,00 150 541 500,00
35675:
35676: VI Muu lainananto-
35677: Övrig utlåning .................. 74 952 321,64 6 587 738,90 45 000 000,00 73 642 871 ,64 46 309 450,00
35678: Yhteensä- Sammanlagt ... 63 842 353 454,15 2 434 512 276,25 6 062 384123,25 5 340 325 567,55 64 564 412 009,85'> 3>
35679:
35680: •> Valtiokonttorin hoidossa ovat kohdat 11., 111, IV, V ja VI, yhteensä mk 58.169.048.691,33 (90 %) -
35681: Punkter 11., 111, IV, V, och VI, sammanlagt
35682: mk 58.169.048.691,33 (90 %), sköts av statskontoret.
35683: 2> Arvopaperistettuja lainasaamisia mk 214.323.654,17- Värdepapperiserade lånefordringar mk 214.323.654,17
35684: 3> Rästissä olevia lainasaamisia mk 143.332.861,65- Lånefordringsrester mk 143.332.861,65
35685: 211
35686:
35687:
35688: Muu valtion tuloa tuottava omaisuus 31.12.1997
35689: Statens övrigt inkomstbringande egendom 31.12.1997
35690: Varat
35691: Tillgångar
35692: 31.12.1997
35693:
35694: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar'' ........................................................................................................... 48 995179 745,35
35695: Debentuuri!- Debenturer .................................................................................................................................. 342 310 000,00
35696: Yhteensä- Summa 49 337 489 745,35
35697:
35698: '' Ei sisällä valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukaisten liikelaitosten pääomia- Det innehåller inte med stöd av lagen (627/87)
35699: överensstämmande aftärsverkens kapital
35700: SELVITYS
35701:
35702: VALTION VELASTA
35703: VUODELTA
35704: 1997
35705:
35706:
35707: UTREDNING ÖVER
35708:
35709: STATSSKULDEN
35710: .. 0
35711:
35712: FOR AR
35713: 1997
35714: 214
35715:
35716:
35717: Selvitys valtion velasta vuodelta 1997-
35718: Pääoma 31.12.1996 Kapital
35719:
35720:
35721:
35722:
35723: Ulkomaan mk
35724: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi - rahassa
35725: Lånegruppens/lånevalutans namn
35726:
35727: 1 utländsk
35728: mynt
35729:
35730:
35731:
35732:
35733: Valuuttamääräinen velka- Skuld i utländsk valuta
35734: 1. Valtion pitkäaikainen velka- Statens längfristiga skuld
35735:
35736: 1.1. Dollarilainat- Dollarlän ...................................................................... USD 3124 701 716,19 14 510 802 299,82
35737:
35738: 1.2. Puntalainat- Pundlän ........................................................................ GBP 2 799 641 396,74 22 030 378 150,95
35739: 1.3. Ruotsinkruunulainat- Län i svenska kronor ...................................... SEK 399 173 109,00 269 362 013,95
35740: 1.4. Tanskankruunulainat- Län i danska kronor ....................................... DKK 168 772 954,00 131 794 799,78
35741: 1.5. Saksanmarkkalainat- Län i tyska mark .............................................. DEM 14 673 912 290,27 43 845 649 923,33
35742: 1.6. Floriinilainat- Floriniän ...................................................................... NLG 3 229 203 672,00 8 597 431 856,34
35743: 1.7. Belgianfrangilainat- Län i belgiska franc ........................................... BEF 11 424 312 521,00 1 655 382 884,29
35744: 1.8. Luxemburginfrangilainat- Län i luxemburgska franc ......................... LUF 16 500 000 000,00 2 390 850 000,00
35745: 1.9. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclän ............................................ CHF 2 235 081 841,22 7 686 893 468,32
35746: 1.1 0. Ranskanfrangilainat- Län i franska franc ......................................... FRF 29 901 008 341,00 26 498 273 591 ,80
35747:
35748: 1.12. ltävallanshillinkilainat- Län i österrikiska shilling ............................ ATS 1 000 000 000,00 424 600 000,00
35749: 1.13. Jenilainat- Yenlän ........................................................................... JPY 430 700 000 000,00 17 223 693 000,00
35750: 1.14. ECU-Iainat- Län i ECU ..................................................................... ECU 2 301 146 020,00 13 277 612 535,40
35751:
35752: 1.15. PSC-Iainat- Län i PSC ..................................................................... PSC 3 637 818,73 4174 396,99
35753: 1.16. FIM-Iainat- Län i FM ....................................................................... FIM 1 806 195 948,00 1 806 195 948,00
35754: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä-
35755: Statens längfristiga skuld sammanlagt ........................................................ 160 353 094 868,97
35756:
35757: 2. Valtion asuntorahaston pitkäaikainen velka-
35758: Statens bostadsfonds längfristiga skuld
35759:
35760: 2.1. Saksanmarkkalainat - Län i tyska mark .............................................. DEM 100 000 000,00 298 800 000,00
35761: 2.2. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclän ............................................ CHF 100 000 000,00 343 920 000,00
35762: 642 720 000,00
35763:
35764: 3. Valtion vakuusrahaston pitkäaikainen velka-
35765: Statens säkerhetsfonds längfristiga skuld
35766:
35767: 3.1. Dollarilainat- Dollarlän ...................................................................... USD 1 210 632 000,00 5 622 053 944,80
35768: 3.2. Saksanmarkkalainat- Län i tyska mark .............................................. DEM 1 618 121 700,00 4 834 947 639,60
35769: 3.3. Tanskankruunulainat- Län i danska kronor ....................................... DKK 1 236 000 000,00 965 192 400,00
35770: 3.4. Floriinilainat- Floriniän ...................................................................... NLG 358 100 000,00 953 405 440,00
35771: 3.5. Puntalainat- Pundlän ........................................................................ GBP 100 000 000,00 786 900 000,00
35772: 3.6. ltävallanshillinkilainat- Län i österrikiska shilling .............................. ATS 2 000 000 000,00 849 200 000,00
35773: 14 011 699 424,40
35774:
35775: Yhteensä valuuttamääräisiä velkaa- Summa skuld i utländsk valuta'l 175 007 514 293,37
35776: 215
35777:
35778:
35779: Utredning över statsskulden för år 1997
35780: Pääoma 31.12.1997 Kapital
35781:
35782: Nostettu Kuoletettu
35783: v.1997 v.1997
35784: Valuuttakurssien
35785: Lyftats år Amorterats muutosten vaiku-
35786: 1997 år 1997 tus v. 1997 Ulkomaan
35787: mk mk rahassa mk
35788: Effekt av
35789: (Valuutan- (Valuutan- ändringar på 1utländsk
35790: vaihdot ym. v. 1997- vaihdot ym. v. 1997- valutakurserna mynt
35791: Valutabytesavtal Valutabytesavtal under år 1997
35792: mm. år 1997) mm. år 1997)
35793: mk mk mk
35794:
35795:
35796:
35797:
35798: 3 668 856 000,00 2 949 735 000,00 2 696 220 913,14 USD 3 668 691 716,19 19 886 877185,96
35799: (1 960 732 973.00)
35800: 1 183 950 000,00 1 216 384 408,64 3 188 784 400,98 GBP 2 801 015 140,49 25 186 728 143,29
35801: 4 590 490,76 SEK 399 173 109,00 273 952 504,71
35802: 2 345 944,05 DKK 168 772 954,00 134140 743,83
35803: 5 109 706 815,00 519 718 725,46 DEM 12 966 362 290,27 39 255 661 833,79
35804: 2 664 600 000,00 3 170 654 175,00 68 601 067,02 NLG 3 037 853 672,00 8 159 978 748,36
35805: 21 706 193,79 BEF 11424 312 521,00 1 677 089 078,08
35806: 31 350 000,00 LUF 16 500 000 000,00 2 422 200 000,00
35807: 1 747715 000,00 755 759 455,70 CHF 2 735 081 841,22 10 190 367 924,02
35808: 2 809 200 881,01 4 438 500 000,00 524 888 077' 76 FRF 28 713166168,00 25 973 930 115,57
35809: (580 067 565.00)
35810: 5 800 000,00 ATS 1 000 000 000,00 430 400 000,00
35811: (533 770 000.00) 753 701 000,00 JPY 443 700 000 000,00 18 511164 000,00
35812: 100 893 946,00 1 041 946 916,00 456 233 251,60 ECU 2 038 653 000,00 12 209 492 817,00
35813: (583 300 000.00)
35814: 1 415 778,44 172 735,76 PSC 2 425 212,47 2 931 354,31
35815: FIM 1 806 195 948,00 1 806 195 948,00
35816:
35817: 12175 215 827,01 17 928 343 093,08 9 029 872 256,02 166121110 396,92
35818: (3 074 570 538.00) (583 300 000.00)
35819:
35820:
35821:
35822: 3 950 000,00 DEM 100 000 000,00 302 750 000,00
35823: 28 660 000,00 CHF 100 000 000,00 372 580 000,00
35824: 32 610 000,00 675 330 000,00
35825:
35826:
35827:
35828:
35829: 6 326 762 832,00 704 708 887,20
35830: 4 876 682 229,75 41734590,15
35831: 979 900 800,00 14 708 400,00
35832: 958 812 750,00 5 407 310,00
35833: 112 300 000,00 GBP 100 000 000,00 899 200 000,00
35834: 11 600 000,00 ATS 2 000 000 000,00 860 800 000,00
35835: 13142158 611,75 890 459 187,35 1 760 000 000,00
35836: 12175 215 827,01 31 070 501 704,83 9 952 941 443,37 168 556 440 396,92
35837: (3 074 570 538.00) (583 300 000.00)
35838: 216
35839:
35840:
35841: Selvitys valtion velasta vuodelta 1997
35842: Pääoma 31.12.1996 Kapital
35843:
35844:
35845:
35846:
35847: Ulkomaan mk
35848: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi - rahassa
35849: Lånegruppens/lånevalutans namn
35850:
35851: 1 utländsk
35852: mynt
35853:
35854:
35855:
35856:
35857: Markkamääräinen velka - Skuld i finska mark
35858: 4. Valtion pitkäaikainen velka- Statens långfristiga skuld
35859:
35860: 4.1. Yleisöobligaatiolainat- Obligationslån för allmänheten ...................... 163 225 898 100,00
35861: 4.2. Vakuutuslaitoslainat- Försäkringsanstaltslån .................................... 316135 500,00
35862: 4.3. Työeläkekassalainat- Arbetspensionskasselån .................................. 45 225 000,00
35863: 4.4. Työeläkelaitoslainat- Arbetspensionsanstaltslån ............................... 338 651 200,00
35864: 4.5. Eläkesäätiölainat- Pensionsstiftelselån .............................................. 18 440 550,00
35865: 4.6. Velkakirjalainat eläkesäätiöiltä- Skuldebrevslån av pensionsstiftelser 1 848 87 4 300,00
35866: 4.7. Laina valtion eläkerahastolta- Lån av statens pensionsfond .............. 12 300 000 000,00
35867: 4.8. Lainat muilta- Andra lån ................................................................... 1 465 950 656,97
35868: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä-
35869: Statens långfristiga skuld sammanlagt ........................................................ 179 559 175 306,972>
35870:
35871: 5. Valtion lyhytaikainen velka- Statens kortfristiga skuld
35872:
35873: 5.1. Velkasitoumuslainat rahalaitoksilta- Skuldförbindelselån av
35874: penninganstalter .......................................................................................... 36 820 305 416,89
35875: 5.2. Lyhytaikainen luotto- Kortfristig kredit .............................................. 800 000 000,00
35876: Valtion lyhytaikainen velka yhteensä-
35877: Statens kortfristiga skuld sammanlagt ........................................................ 37 620 305 416,89
35878:
35879: 6. Valtion asuntorahaston pitkäaikainen velka -
35880: Statens bostadsfonds långfristiga skuld ...................................................... 13126 330 0 00,00
35881: 7. Valtion vakuusrahaston pitkäaikainen velka-
35882: Statens säkerhetsfonds långfristiga skuld ................................................... 2 201 686 887,45
35883: 8. Valtion vakuusrahaston lyhytaikainen velka
35884: Statens säkerhetsfonds kortfristiga skuld .................................................... 0,00
35885: 9. Maatalouden interventiorahaston rahoitustodistukset-
35886: Finansieringssertifikater av jordbruks interventionsfond ............................. 271 904 477,09
35887: Yhteensä markkamääräistä velkaa- Summa i linska mark ............... 232 779 402 088,40
35888:
35889: 10. Yhteenveto- Sammandrag
35890:
35891: Yhteensä valuuttamääräisiä pitkäaikaista velkaa -
35892: Summa långfristig skuld i utländsk valuta ................................................... 175 007 514 293,37
35893:
35894: Yhteensä markkamääräistä pitkäaikaista velkaa-
35895: Summa långfristig skuld i finska mark ........................................................ 194 887192194,42
35896: Yhteensä markkamääräistä lyhytaikaista velkaa-
35897: Summa kortfristig skuld i finska mark ......................................................... 37 892 209 893,98
35898: Koko valtion velka - Statsskulden inalles .................................... 407 786 916 381,77
35899: 217
35900:
35901: Utredning över statsskulden för år 1997
35902: Pääoma 31.12.1997 Kapital
35903:
35904: Nostettu Kuoletettu
35905: v.1997 v.1997
35906: Valuuttakurssien
35907: Lyftats år Amorterats muutosten vaiku-
35908: 1997 år 1997 tus v. 1997 Ulkomaan
35909: mk mk rahassa mk
35910: Effekt av
35911: (Valuutan- (Valuutan- ändringar på 1utländsk
35912: vaihdot ym. v. 1997- vaihdot ym. v. 1997- valutakurserna mynt
35913: Valutabytesavtal Valutabytesavtal under år 1997
35914: mm. år 1997) mm. år 1997)
35915: mk mk mk
35916:
35917:
35918:
35919:
35920: 48 800 270 000,00 19 990 314 400,00 192 035 853 700,00
35921: 167 757 500,00 148 378 000,00
35922: 23 575 000,00 21 650 000,00
35923: 177 887 250,00 160 763 950,00
35924: 9 834 100,00 8 606 450,00
35925: 11 369 100,00 1 837 505 200,00
35926: 12 300 000 000,00
35927: 117 302 832,37 93 634 339,60 1 489 619149,74
35928:
35929: 48 917 572 832,37 20 474 371 689,60 3! 208 002 376 449,74 4!
35930:
35931:
35932:
35933:
35934: 42116 916 201,86 51 678 738 896,02 27 258 482 722,73
35935: 33 710 486 784,03 34 510 486 784,03 0,00
35936:
35937: 75 827 402 985,89 86 189 225 680,05 27 258 482 722,73
35938:
35939: 290 000,00 13 126 040 000,00
35940:
35941: 8 365 000 000,00 274 497 386,64 10 292189 500,81
35942:
35943: 3129 840 466,39 0,00 3 129 840 466,39
35944:
35945: 621 924 605,56 657 782 242,77 236 046 839,88
35946: 136 861 740 890,21 107 596 166 999,06 262 044 975 979,55
35947:
35948:
35949:
35950:
35951: 12175 215 827,01 31 070 501 704,83 9 952 941 443,37 168 556 440 396,92
35952: (3 074 570 538,00) (583 300 000,00)
35953:
35954: 57 282 572 832,37 20 749 159 076,24 231 420 605 950,55
35955:
35956: 79 579168 057,84 86 84 7 007 922,82 30 624 370 029,00
35957: 149 036 956 717' 22 138 666 668 703,89 9 952 941 443,37 430 601 416 376,47
35958: (3 074 570 538.00) (583 300 000.00)
35959: 218
35960:
35961: 1) Käytetyt valuuttakurssit- Använda valutakurser 31.12.1996 ja- och 31.12.1997
35962:
35963: USD 4,6439 5,4207
35964: GBP 7,869 8,992
35965: SEK 0,6748 0,6863
35966: DKK 0,7809 0,7948
35967: DEM 2,988 3,0275
35968: NLG 2,6624 2,6861
35969: BEF 0,1449 0,1468
35970: LUF 0,1449 0,1468
35971: CHF 3,4392 3,7258
35972: FRF 0,8862 0,9046
35973: ATS 0,4246 0,4304
35974: JPY 0,03999 0,04172
35975: ECU 5,770 5,989
35976: PSC 1,1475 1,2087
35977:
35978: 2) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamanomia lainoja 151 815150 markkaa-
35979: lnkluderarförfallna, men icke inlösta Iän 151815150 mark.
35980: 3) Momentille 15.02.01. on merkitty 106 662 919 084,45 markkaa, johon ei sisälly vanhentuneina velasta poistetut lainat 899 500 markkaa.
35981: Momentille on merkitty 221 214,80 markkaa kuoletusta lainoista, jotka on aikaisemmin poistettu vanhentuneina velasta -
35982: På moment 15.02.01. har antecknats 106 662 919 084,45 mark, som inte inkluderar som föråldrade från skulden avskrivna lån på
35983: 899 500 mark. På moment har antecknats 221 214,80 mark som amortering för lån, som har tidigare avskrivits som föråldrade från skulden.
35984: 4) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamanomia lainoja 208 257 550 markkaa-
35985: lnkluderar förfallna, men icke inlösta lån 208 257 550 mark.
35986: SELVITYS
35987:
35988: VALTION TAKAUS- JA MUISTA
35989: SITOUMUKSISTA
35990: 31 .12.1997
35991:
35992: UTREDNING ÖVER
35993:
35994: STATENS GARANTI- OCH ANDRA
35995: FÖRBINDELSER
35996: 31.12.1997
35997: 220
35998:
35999: SELVITYS VALTION TAKAUSVASTUISTA 31.12.1997 1!
36000: UTREDNING ÖVER ST ATENS GARANTIANSV AR 31.12.19971!
36001: 1Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset- Av statskontoret förvaltade garantier
36002: 1. Takaukset kotimaisista lainoista- Garantier lör inhemska lån
36003:
36004: Valtioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet
36005: Kemijoki Oy ............................................................................................................... 3 319 310,07 mk
36006: Kiint. Oy Helsingin Oikeus- ja poliisitalot .................................................................. 11 005154,00 mk
36007: Enso Oy ..................................................................................................................... 8 924 400,33 mk 23 248 864,40 mk
36008:
36009: Yksityiset yhtiöt- Privata bolag
36010: Finnyards Oy ............................................................................................................. 22 173 742,00 mk
36011: Metra Oy Ab .............................................................................................................. 20 116 800,00 mk 42 290 542,00 mk
36012:
36013: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penninginrättningar
36014: Kera Oy ..................................................................................................................... 4 465 000 000,00 mk 4 465 000 000,00 mk
36015:
36016: Muut- ÖVriga
36017: Ekokem Oy Ab ........................................................................................................... 7 500 000,00 mk 7 500 000,00 mk
36018:
36019: Valtiokonttorin hoidossa olevat kotimaiset takaukset yhteensä -Av statskontoret lörvaltade inhemska
36020: garantier sammanlagt ........................................................................................................... 4 538 039 406,40 mk
36021:
36022: 2. Takaukset ulkomaisista lainoista- Garantier lör utländska lån
36023:
36024: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penninginrättningar
36025: MB Corporate Finance ................................................. 458 929,66USD 2 487 720,01 mk
36026: Kera Oy ....................................................................... 1 166 666,66USD
36027: 5 653 333,34DEM 23 439 616,65 mk 25 927 336,66 mk
36028:
36029: Muut- Övriga
36030: Pohjoismaiden Investointipankki ................................ . 202 649 522,86ECU 1 213 667 992,42 mk
36031: Suomen Vientiluotto Oy (ulkomaat) ............................ . 50 913 616,04USD
36032: 17 494 852,55DEM
36033: 9 040 OOO,OOCHF 362 634 336,56 mk 1 576 302 328,98 mk
36034:
36035: Valtiokonttorin hoidossa olevat ulkomaiset takaukset yhteensä -Av statskontoret lörvaltade utländska
36036: garantier sammanlagt .........................................................................................................•. 1 602 229 665,64 mk
36037:
36038: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset yhteensä- Av statskontoret lörvaltade garantier sammanlagt ...... . 6140 269 072,04 mk
36039:
36040:
36041:
36042: II. Valtiontakuukeskus- Statsgarantiecentralen
36043: Valtiontakuu rahasto - Statsgarantifonden
36044: Vientitakuiden voimassa oleva vastuu- Ansvaret av exportgarantierna i kraft ..................................................... 17 334 000 000,00 mk
36045: Valtiontakausten voimassa oleva vastuu- Ansvaret av statsgarantierna i kraft .................................................... 4 496 000 000,00 mk
36046: Muiden takuiden voimassa oleva vastuu- Ansvaret av övriga garantierna i kraft ................................................. 56 000 000,00 mk
36047:
36048: Valtiontakuukeskuksen voimassa olevat vastuut yhteensä -Av statsgarantiecentralens ansvaren i kraH
36049: sammanlagt ....................................................................................................................... 21 886 000 000,00 mk
36050:
36051:
36052:
36053: 111. Valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset yhteensä -Av Studiestödscen·
36054: tralen förvaltade garantier sammanlagt ............................................................... . 9 999 848 000,00 mk
36055: 221
36056:
36057: IV. Valtion liikelaitoksista annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla valtion liikelaitosten
36058: antamat vakuudetliikelaitoskonserniin kuuluvan tytäryhtiön lainasta- De säkerheter, som
36059: aHärsverk har geH för elitili affärsverkskoncernen hörande dotterbolags lån enligt lagen om
36060: affärsverk 12 § 3 mom.
36061: llmailulaitos- Luftfartsverket
36062: Kiinteistö Oy- Fastighets Ab Lentäjäntie 1 .......................................................................................................... 115 000 000,00 mk
36063: Kiinteistö Oy- Fastighets Ab Lentäjäntie 3 .......................................................................................................... 65 000 000,00 mk
36064: Kiinteistö Oy- Fastighets Ab Turun Lentorahti .................................................................................................... --~10::. .5: . :0:. : 0. : 0: . :00:.!.:,0:. : 0. .: m: :.:k
36065:
36066: Valtiontakuut yhteensä- Statsgarantier inalles .......................................................................... . 38 216 617 072,04 mk
36067:
36068: 1) Luettelo ei sisällä asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitettuja valtiontakauksia.- Förteckningen innehäller inte de garantiansvaren som avses
36069: i 13 a § lagen om bostadsproduktion.
36070: Luettelo ei sisällä vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/80) 9§:n, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/93)
36071: 10 §:n eikä omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain (204/96) mukaisia takauksia. - Företeckningen innehäller inte garantier
36072: som beviljats med stöd av 9 § lagen om räntestöd för hyresbostadslän (867/80), 10 § lagen om räntestöd för bostadsrättshuslän (1205/93) och
36073: lagen om statsgarantier för ägarbostadslän (204/96).
36074:
36075: Käytetyt valuuttakurssit 31.12.1997
36076: Andvända valutakurser 31.12.1997
36077:
36078: USD 5,4207
36079: DEM 3,0275
36080: CHF 3,7258
36081:
36082: ECU kaupallinen XEU-
36083: ECU kommersiell XEU 5,9890
36084: 222
36085:
36086:
36087: Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitoumukset -
36088: Åt internationella finansieringsinstitut utfärdade förbindelser 1>
36089:
36090: Sitoumusten Uusia Lunastettu Valuuttakurssi- Sitoumusten
36091: määrä sitoumuksia 1997 muutokset määrä
36092: 1997 1997
36093: Beloppet av Nya lnfriats Ändring på Beloppet av
36094: förbindelserna förbindelser år 1997 valutakursserna förbindelserna
36095: 31.12.1996 år 1997 1997 31.12.1997
36096: mk mk mk mk
36097:
36098: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö -lnternationella
36099: Utvecklingsfonden ........................................................ 325 499 000 - 115 974 000 209 525 000
36100: Aasian Kehityspankki- Asiatiska Utvecklingsbanken .. 2 361 428 - 2 361 428
36101: Aasian Kehitysrahasto- Asiatiska Utvecklingsfonden . 127 077 527 20 000 000 47 529 000 99 548 527
36102: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki-
36103: lnteramerikanska Utvecklingsbanken
36104: - peruspääoma- grundkapital .................................. 5 604 435 3 455 797 2176 714 6 883 517
36105: -erityisrahasto- specialfonden ................................ 17749 053 4 718 959 2 229 775 -1 029 992 19 208 246
36106: Afrikan Kehitysrahasto-
36107: Afrikanska Utvecklingsfonden ....................................... 272101 332 22 000 000 48 024 572 246 076 760
36108: Kansainvälinen Maatalouden kehittämisrahasto-
36109: lnternationella Utvecklingsfonden för lantbruk .............. 39 081 842 6 609 320 13136 360 32 554 802
36110: Kansainvälinen Investointitakauslaitos-
36111: Multilaterala investeringsgarantiorganet ........................ 2 774 032 - - 745 087 3519119
36112: Perushyödykkeiden yhteisrahasto -
36113: Gemensamma fonden för råvaror ................................. 2 884113 - - 751 675 3 635 788
36114: Maailmanlaajuinen ympäristörahasto-
36115: Världsomfattande miljöfonden ...................................... 7 000 000 - 7 000 000
36116: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki-
36117: Den Europeiska uppbyggnads- och utvecklingsbanken . 7 050 000 7 050 000
36118: 809182 762 56 784 076 243120 421 466 769 623 313187
36119: 1l Korottomia, vaadittaessa maksettavia velkakirjoja, jotka annettu jäsenosuusmaksujen käteissuoritusten sijaan - Räntefria, vid anfordran
36120: betalbara skuldebrev givna i stället för kontantprestationer av medlemsandelar.
36121: K 12/1998 vp
36122:
36123:
36124:
36125:
36126: TILINTARKASTUSKERTOMUS
36127:
36128:
36129:
36130:
36131: Eduskunnalle
36132:
36133: Eduskunnan tilisäännön 19 §:n l momentin määräämällä tavalla olemme tarkastaneet Eduskun-
36134: nan tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallinnon tilikaudelta l.l.-31.12.1997. Tilitoimiston päällikön
36135: laatima tilinpäätös sisältää tu1oslaske1man, valtion pääkirjatilin ja hallinnollisen taseen sekä niiden
36136: 1iitteinä olevat talousarvion toteutumisraportin, omaisuus- ja pääomaraportin sekä kertomuksen
36137: eduskunnan kanslian toiminnasta. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon
36138: tilinpäätöksestä ja hallinnosta.
36139: Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen
36140: laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen totea-
36141: miseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty
36142: kansliatoimikunnan ja eduskunnan kanslian toiminnan lainmukaisuutta.
36143: Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu eduskunnan tilinpäätöksen laatimista
36144: koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaan tiliohjesäännön määrittelemällä
36145: tavalla oikean ja riittävän kuvan eduskunnan taloudesta ja sen kehityksestä tilikaudella. Meillä ei ole
36146: huomauttamista eduskunnan vuoden 1997 tilinpäätökseen, kirjanpitoon eikä hallintoon nähden.
36147:
36148: Helsinki 16 päivänä huhtikuuta 1998
36149:
36150: Matti Saarinen /sd Kalevi Lamminen /kok
36151: Tero Mölsä /kesk Eero Suomela, KHT
36152:
36153:
36154:
36155:
36156: 280510
36157: ISSN 0782-9248
36158:
36159: OY EOITA AB. HELSINK11998
36160: K 13/1998 vp
36161:
36162:
36163:
36164:
36165: Valtion ti 1i ntarkastaja i n
36166:
36167: kerto1nus
36168:
36169:
36170:
36171:
36172: HELSINKI 1 998
36173: ISSN 0355-2535
36174: OY EDITAAB. HELSINKI1998
36175: EDUSKUNNALLE
36176:
36177: Vuosiksi 1996---1999 valitut valtiontilintar- kunnalle valtiontilintarkastajain johtosäännön
36178: kastajat antavat täten kunnioittavasti Edus- 6 §:ssä määrätyn kertomuksen.
36179:
36180: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998
36181:
36182:
36183:
36184:
36185: ;/~L,L/
36186: Lauri Metsämäki
36187:
36188:
36189: ~]Mt1{
36190: Oiva Savela
36191: ,fr~~~
36192: Aå:anMalm
36193:
36194:
36195: ~111~ .
36196: Kari Myllyniemi
36197:
36198:
36199: /.~
36200: Mauri Lehmusta
36201: 5
36202:
36203:
36204:
36205:
36206: Vuoden 1997 valtiontilintarkastajien toiminta
36207:
36208: Vaitianti lintarkastajat Valtiontilintarkastajain kanslia
36209:
36210: Eduskunta valitsi 5.4.1995 valtiontilintar- Valtiontilintarkastajien apuna toimii kanslia,
36211: kastajiksi toimikaudeksi, joka alkoi 1 päivänä jossa on 16 pysyvää virkaa. Kanslian esimiehe-
36212: tammikuuta 19% ja päättyy sen kalenterivuo- nä toimi tarkastusneuvos Teuvo Mäkelä JHTT
36213: den lopussa, jolloin seuraavat kansanedustajain 1.2.1998 saakka, jolloin hän siirtyi eläkkeelle.
36214: vaalit toimitetaan, kansanedustajat Markus Aal- Valtiontilintarkastajat nimittivät kokouksessaan
36215: tosen, Jorma Rantasen, Kari Myllyniemen, Oiva 29.1.1998 kanslian esimieheksi tarkastusneuvos
36216: Savelan ja Håkan Malmin sekä valtiontilintar- Mauri Lehmuston. Valtiontilintarkastajien en-
36217: kastajien varajäseniksi kansanedustajat Matti simmäistä tarkastusjaostoa on avustanut kans-
36218: Vähänäkin, Asko Apukan, Raimo Liikkasen, lian 1 jaosto, johon ovat kuuluneet tarkastus-
36219: Osmo Kurolan ja Toimi Kankaanniemen. Kan- neuvos Asko Valkosalo JHTT, ylitarkastajat Kari
36220: sanedustaja Markus Aaltosen pyydettyä Kauppinen ja Kaj Laine sekä tarkastaja Marjaana
36221: 14.5.19% eron valtiontilintarkastajan tehtävästä Solanne. Valtiontilintarkastajien toista tarkas-
36222: eduskunta valitsi 21.5.19% hänen sijaansa val- tusjaostoa on avustanut kanslian II jaosto, johon
36223: tiontilintarkastajaksi kansanedustaja Lauri Met- ovat kuuluneet tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälä
36224: sämäen. Eduskunnan myönnettyä kansanedus- JHIT, ylitarkastajat Jarmo Laine ja Senja Koleh-
36225: taja Asko Apukalle hänen pyynnöstään eron mainen sekä tarkastaja Marjatta Mylly.
36226: valtiontilintarkastajain varajäsenen tehtävästä Valtiontilintarkastajien tarkastustoimintaa
36227: 9.6.1998 eduskunta valitsi 12.6.1998 hänen palvelevasta tutkimustoiminnasta sekä valtion-
36228: sijaansa kansanedustaja Iivo Polven. tilintarkastajien ja heidän kansliaosa pitkän ai-
36229: Valtiontilintarkastajat valitsivat kokoukses- kavälin suunnittelusta on vastannut tarkastus-
36230: saan 5.5.1995 puheenjohtajakseen Markus Aal- neuvos Mauri Lehmusta. Valtiontilintarkastajien
36231: tosen ja varapuheenjohtajakseen Oiva Savelan. kokousten sihteerinä on toiminut hallinto-
36232: Kansanedustaja Aaltosen erottua valtiontilintar- ylitarkastaja Jorma Syväoja, joka on vastannut
36233: kastajien puheenjohtajan tehtävästä valtionti- myös suunnittelutehtävistä sekä kanslian ylei-
36234: lintarkastajat valitsivat 28.5.1996 puheenjohta- sistä toiminnoista apunaan tarkastaja Tuija Myl-
36235: jakseen kansanedustaja Lauri Metsämäen. Tar- lyvuori, apulaistarkastaja Jaana Holmberg, toi-
36236: kastustoimintaansa varten valtiontilintarkastajat mistosihteeri Marja Huovila, toimistosihteeri
36237: ovat olleet jakaantuneina kahteen tarkastusja- Ulla Taari sekä virastoavustaja Jari Räsänen.
36238: ostoon. Ensimmäiseen jaostoon ovat kuuluneet Kanslia toimii vuokratiloissa osoitteessa Annan-
36239: Metsämäki, Malm ja Myllyniemi sekä toiseen katu 44 A.
36240: Savela ja Rantanen.
36241:
36242:
36243:
36244:
36245: 380188E
36246: 6
36247:
36248: Yhteistoiminta Valtiontalouden tarkastus- 1997. Valtiontilintarkastajat päättivät vuotta
36249: viraston kanssa 1997 koskevasta toimintasuunnitelmastaan
36250: lopullisesti kokouksessaan 16.12.1997. Valtion-
36251: Yhteistoiminta Valtiontalouden tarkastusviras-
36252: tilintarkastajat aloittivat piiri- ja paikallishallin-
36253: ton kanssa on jatkunut entiseen tapaan siten,
36254: non tarkastukset lokakuussa 1997 ja ministe-
36255: että vuoteen 1997 kohdistuvan tarkastustoimin-
36256: riöiden tarkastukset helmikuussa 1998.
36257: nan suuntaamisesta on neuvoteltu tarkastusvi-
36258: Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet val-
36259: raston johdon kanssa. Lisäksi tarkastusvirasto
36260: tionhallinnon varainkäyttöä ja taloudenhoitoa
36261: on entiseen tapaan toimittanut valtiontilintar-
36262: käymällä läpi valtiovarainministeriön raha-
36263: kastajille kaikki antamansa kertomukset selityk-
36264: asiainkäsittelyn ja valtioneuvoston raha-asiain-
36265: sineen, lausuntoineen ja päätöksineen. Vuoden
36266: valiokunnan esityslistat
36267: 1997 tarkastusta koskevan valtiontilintarkasta-
36268: Kotimaiset tarkastusmatkat tehtiin Etelä- ja
36269: jien toimikauden aikana tarkastusvirasto antoi
36270: Itä-Suomen lääneihin. Etelä-Suomen lääniin
36271: kaikkiaan 153 tarkastuskertomustaan, selvitys-
36272: 22.-23.10.1997 tehdyn tarkastusmatkan koh-
36273: tään, lausuntoaan tai aloitettaan tiedoksi val-
36274: teina olivat lääninhallituksen (maaherra Tuula
36275: tiontilintarkastajille. Tarkastuskertomuksista on
36276: Linnainmaa) ohella seuraavat virastot ja laitok-
36277: luettelo tämän kertomuksen yleisessä osassa.
36278: set: Hämeen liitto (maakunta johtaja Eero Kuos-
36279: Valtiontilintarkastajain kanslia on yhteistoimin-
36280: manen), Hämeen lääninvankila (johtaja Rauno
36281: nassa eduskunnan tietohallintotoimiston ja Val-
36282: Lund), läntisen maanpuolustusalueen esikunta
36283: tiontalouden tarkastusviraston kanssa siirtänyt
36284: (esikuntapäällikkö, eversti Tauno Ylänne), Hä-
36285: tarkastusviraston julkisen tekstitietokannan
36286: meen ammattikorkeakoulun Wetterhoffin käsi-
36287: kansanedustajien käyttöön eduskunnan tieto-
36288: ja taideteollisuusyksikkö (vararehtori Pertti Puu-
36289: järjestelmään.
36290: saari), Pirkanmaan liitto (maakuntahallituksen
36291: varapuheenjohtaja Timo Sasi), Pirkanmaan työ-
36292: Valtiontilintarkastajien tarkastustoiminta voima- ja elinkeinokeskus (johtaja Riitta Varpe),
36293: Hämeen tiepiiri (tiejohtaja Juhani Miilunpohja),
36294: Valtiontilintarkastajat päättivät kokouksessaan Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitok-
36295: 27.5.1997loppuvuotta 1997 koskevasta toimin- sen Hämeenlinnan toimintayksikkö (laitoksen
36296: tasuunnitelmastaan ja siihen liittyvistä tarkas- johtaja Eero Ropo), Hämeen ympäristökeskus
36297: tusmatkoistaan syyskaudella 1997. Syksyn 1997 (johtaja Erkki Kellomäki) ja Hämeen verovirasto
36298: aikana valtiontilintarkastajat käsittelivät kah- (alueverojohtaja Esko Nikander).
36299: dessa kokouksessaan vuoteen 1997 kohdistu- Itä-Suomen lääniin 5.--6.11.1997 tehdyn tar-
36300: van tarkastustoiminnan suuntaamista ja paino- kastusmatkan kohteina olivat lääninhallituksen
36301: pistealueita. Joulukuussa 1997 pitämissään ko- (maaherra Pirjo Ala-Kapee) ohella Etelä-Savon
36302: kouksissa valtiontilintarkastajat päättivät vuo- maakuntaliitto (maakuntajohtaja Hannu Vesa),
36303: teen 1997 kohdistuvan tarkastuksen yhteydessä Mikkelin lääninvankila (johtaja Paavo Ruotsa-
36304: esille otettavat kaikkia hallinnonaloja koskevat lainen), Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokes-
36305: selvitysaiheet ja hallinnonaloittaiset erityiskysy- kus (johtaja Matti Kellokumpu), Mikkelin lää-
36306: mykset. Näitä koskevat selvityspyynnöt käsitel- ninoikeus (vt. ylituomari Markku Pesonen),
36307: tiin valtiontilintarkastajien kokouksissa ja lähe- Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
36308: tettiin ministeriöille ja virastoille joulukuussa (hallituksen puheenjohtaja Markku Turkia),
36309: 7
36310:
36311: Etelä-Savon ympäristökeskus (johtaja Eero Te- 18.2.1998 Suomen ympäristökeskus (pää-
36312: räsvirta), Mikkelin ammattikorkeakoulu (rehto- johtaja Lea Kauppi)
36313: ri Jukka Kinnunen), Helsingin yliopiston maa- 20.2.1998 Teknologian kehittämiskeskus
36314: seudun tutkimus- ja kehittämiskeskus (johtaja (pääjohtaja Martti Mäenpää)
36315: Pirjo Siiskonen) sekä itäisen maanpuolustus- 25.2.1998 Kauppa- ja teollisuusministeriö
36316: alueen esikunta (esikuntapäällikkö, eversti Aar- (vt. kansliapäällikkö Markku Mä-
36317: no Vehviläinen). kinen)
36318: Itä-Suomen lääniin 19.-20.11.1997 tehdyn 27.2.1998 Valtiovarainministeriö (ministeri
36319: tarkastusmatkan kohteina olivat Pohjois-Karja- Jouko Skinnari)
36320: lan liitto (maakuntajohtaja Tarja Cronberg), 4.3.1998 Valtiokonttori (pääjohtaja Jukka
36321: Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhty- Vuolijoki)
36322: mä (hallituksen varapuheenjohtaja Jorma Kal- 6.3.1998 Metsähallitus (pääjohtaja Pentti
36323: lio), Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeino- Takala)
36324: keskus (johtaja Matti Kuosmanen), Pohjois-Kar- 10.3.1998 Lääkelaitos (ylijohtaja Hannes
36325: jalan lääninoikeus (ylituomari Aimo Hurskai- Wahlroos)
36326: nen), Joensuun käräjäoikeus (laamanni Yrjö 11.3.1998 Maa- ja metsätalousministeriö
36327: Sivola), Itä-Suomen läänin Joensuun palvelu- (kansliapäällikkö Reino Uronen)
36328: yksikkö (henkilöstöpäällikkö Kyrö Kuittinen), 13.3.1998 Opetusministeriö (kansliapäällik-
36329: Joensuun yliopisto (vararehtori Hannes Sihvo), kö Vilho Hirvi)
36330: Pohjois-Karjalan ympäristökeskus (johtaja Mar- 18.3.1998 Ulkoasiainministeriö (ministeri
36331: ketta Ahtiainen) sekä Pohjois-Karjalan prikaati Ole Norrback)
36332: (prikaatin komentaja, eversti Lauri Ruonansuu). 20.3.1998 Sosiaali- ja terveysministeriö
36333: Lisäksi tehtiin ulkoasiainhallinnon tarkas- (kansliapäällikkö Markku Lehto)
36334: tukseen liittyvät tarkastusmatkat Luxemburgiin 25.3.1998 Tasavallan presidentin kanslia
36335: ja Strasbourgiin 20.-23.1.1998 sekä Lissa- (Tasavallan Presidentti Martti Ah-
36336: boniin, Madridiin, Roomaan ja Ateenaan 13.- tisaari)
36337: 23.9.1998. 27.3.1998 Ympäristöministeriö (kansliapääl-
36338: Tämän lisäksi valtiontilintarkastajat ja kans- likkö Sirkka Hautojärvi)
36339: lian henkilökunta osallistuivat 25.-27.8.1998 1.4.1998 Oikeusministeriö (kansliapäällik-
36340: järjestettyyn tarkastus- ja seminaarimatkaan Rii- kö Kirsti Rissanen)
36341: kaan. 3.4.1998 Sisäasiainministeriö (sisäasiainmi-
36342: Valtiontilintarkastajat ovat edellä mainittujen nisteri Jan-Erik Enestam)
36343: lisäksi toimittaneet seuraavat tarkastukset: 15.4.1998 Suomen Akatemia (pääjohtaja
36344: Reijo Vihko)
36345: 29.10.1997 Oulun varuskunta (pohjoisen 17.4.1998 Ilmailulaitos (pääjohtaja Mikko
36346: maanpuolustusalueen komentaja, Talvitie)
36347: kenraaliluutnantti Matti Suokas) 21.4.1998 Valtakunnansyyttäjänvirasto (val-
36348: 11.2.1998 Huoltovarmuuskeskus (ylijohtaja takunnansyyttäjä Matti Kuusimä-
36349: Mika Purhonen) ki)
36350: 13.2.1998 Puolustusministeriö (puolustus- 22.4.1998 Valtioneuvoston kanslia (valtio-
36351: ministeri Anneli Taina) sihteeri Rauno Saari)
36352: 8
36353:
36354: 24.4.1998 Valtion asuntorahasto (ylijohtaja nuksia, toimintaa ennen ja jälkeen Suomen ED-
36355: Teuvo Ijäs) jäsenyyden sekä mahdollisia muutostarpeita,
36356: 29.4.1998 Patria Industries Oy (toimitusjoh- koti- ja ulkomaanmatkojen valmistelua, toteu-
36357: taja Jorma Eloranta) tusta ja seurantaa tasavallan presidentin kans-
36358: 6.5.1998 Vaasan varuskunta (sotilasläänin liassa, tasavallan presidentin puolison asemaa
36359: komentaja, prikaatinkenraali ja siinä tapahtuneita muutoksia sekä entisten
36360: Asko Kilpinen) tasavallan presidenttien palvelujen järjestämis-
36361: 8.5.1998 Liikenneministeriö (liikennemi- tä. Tasavallan presidentin kanslian tarkastuksen
36362: nisteri Matti Aura) ja siitä laaditun kertomusosuuden valmistelusta
36363: 13.5.1998 Työministeriö (kansliapäällikkö on valtiontilintarkastajain kansliassa vastannut
36364: Pertti Sorsa) tarkastaja Marjaana Solanne. Kertomusosuus
36365: 15.5.1998 Poliisiammattikorkeakoulu (reh- hyväksyttiin valtiontilintarkastajien kokoukses-
36366: tori Urpo Sarala) sa 4.9.1998.
36367: 27.5.1998 Merenkulkulaitos (pääjohtaja Entisten tasavallan presidenttien palvelujen
36368: Kyösti Vesterinen) järjestäminen sekä tasavallan presidentin puoli-
36369: 28.5.1998 Kainuun prikaati (prikaatin ko- son asema ja siinä tapahtuneet muutokset olivat
36370: mentaja, eversti Ilkka Aspara) esillä myös valtioneuvoston kanslian tarkastuk-
36371: 29.5.1998 Kemira Oyj (pääjohtaja Heimo sessa. Tarkastuksen yhteydessä käsiteltiin myös
36372: Karinen) valtioneuvoston kanslian toimintaa, tulostavoit-
36373: teiden toteutumista sekä keskeisiä kehittämis-
36374: hankkeita, kertomusmenettelyuudistusta ja ED-
36375: puheenjohtajuutta. Lisäksi valtiontilintarkastajat
36376: Vuoteen 1997 kohdistuneessa tarkastuksessa
36377: esillä olleet asiat ovat selvittäneet valtion tietohallintoa, valtio-
36378: neuvoston tiedotustoimintaa ja ostopalveluja.
36379: Valtiontilintarkastajat ovat tarkastaneet talous- Tämän tarkastuksen ja siitä laaditun kertomus-
36380: arvion noudattamista, valtionvelkaa, valtion lai- osuuden valmistelusta on kansliassa vastannut
36381: nanantaa ja valtion korkotukilainoja. Näiden tarkastaja Marjaana Solanne. Kertomusosuus
36382: tarkastusten ja niistä laadittujen kertomus- hyväksyttiin valtiontilintarkastajien kokoukses-
36383: osuuksien valmistelu on ollut tarkastaja Marjatta sa 13.10.1998.
36384: Myllyn, tarkastaja Marjaana Solanteen ja hallin- Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat
36385: toylitarkastaja Jorma Syväojan (valtionvelka ja selvitelleet ulkomaanedustuksen edustustoi-
36386: lainananto) vastuulla. Niitä koskevat kertomus- mintaa, ulkomaanedustustojen henkilöstön
36387: osuudet valmistuivat ja ne hyväksyttiin valtion- asuntojen kokoa ja vuokratasoa, suomalaisten
36388: tilintarkastajien kokouksessa 15.10.1998. valvontajoukkojen ylläpitomenojen budjetoin-
36389: Valtiontilintarkastajat tekivät tutustumis- ja tia ja edustustojen kiinteistöverojen maksua.
36390: tarkastuskäynnin tasavallan presidentin kans- Ulkoasiainministeriön tarkastuksen yhteydessä
36391: liaan. Tähän tilaisuuteen liittyen valtiontilintar- käsiteltiin hallinnonalan keskeisiä tapahtumia,
36392: kastajat tapasivat myös Tasavallan Presidentti valmistautumista Suomen ED-puheenjohtajuu-
36393: Martti Ahtisaaren. Tilaisuudessa käsiteltiin tasa- teen, Suomen toimintaa EU:ssa ja Suomen hu-
36394: vallan presidentin kanslian organisatorista ase- manitaarisen avun kehitystä. Lisäksi valtiontilin-
36395: maa ja tehtäviä, kanslian toimintaa ja kustan- tarkastajat kuulivat kokouksessaan 1.9.1998
36396: 9
36397:
36398: asiantuntijoina Lissaboniin, Madridiin, Roo- keskusjärjestelmän kehittämistä ja kansalai-
36399: maan jaAteenaan suuntautuneen tarkastusmat- suusasioiden määriä. Poliisiammattikorkeakou-
36400: kan johdosta ylitarkastaja Jouko Kaartista ja luun tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä käsi-
36401: ylitarkastaja Kalevi Wiikiä ulkoasiainministe- teltiin korkeakoulutoiminnan aloitukseen liitty-
36402: riöstä. Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laadi- viä kysymyksiä. Sisäasiainministeriön hallin-
36403: tuo kertomusosuuden valmistelusta on kans- nonalan tarkastuksen ja sitä koskevan kerto-
36404: liassa vastannut tarkastusneuvos Ilkka Tenhiä- musosuuden valmistelusta on valtiontilintar-
36405: lä, ja kertomusosuus hyväksyttiin valtiontilintar- kastajain kansliassa vastannut tarkastusneuvos
36406: kastajien kokouksessa 9.6.1998. Ilkka Tenhiälä. Kertomusosuus valmistui ja hy-
36407: Valtiontilintarkastajat ovat oikeusministeriön väksyttiin valtiontilintarkastajien kokouksessa
36408: hallinnonalalla perehtyneet käräjäoikeuksien 8.9.1998.
36409: toimintaan, oikeudenkäyntikustannusten kehi- Valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet puo-
36410: tykseen, konkurssiasiamiehen toimintaan ja ri- lustusministeriön hallinnonalalla puolustusvoi-
36411: kosvahinkojen korvaamiseen valtion varoista. mien organisaatiouudistusta ja varusmiespalve-
36412: Oikeusministeriön tarkastuksen yhteydessä kä- lukseen osallistumista. Ministeriön tarkastuksen
36413: siteltiin mm. kertomusvuoden toiminnan tavoit- yhteydessä valtiontilintarkastajat kuulivat yleis-
36414: teiden saavuttamista, yksityishenkilöiden vel- katsauksen hallinnonalan keskeisistä tapahtu-
36415: kajärjestely- ja yrityssaneerausmenettelyjen toi- mista ja ministeriön toiminnasta kertomusvuon-
36416: mivuutta, syyttäjälaitoksen uudistamista sekä na sekä saivat selvitykset hallinnonalan tavoit-
36417: vankeinhoitolaitoksen toiminnan kehittymistä. teiden asettamisesta, niiden toteutumisen seu-
36418: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- rannasta ja tulosinformaatiosta eduskunnalle,
36419: tomusosuuden valmistelusta on valtiontilintar- vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toi-
36420: kastajain kansliassa vastannut ylitarkastaja Kaj minnasta, henkilömiinojen käyttökiellon vaiku-
36421: Laine. Kertomusosuus hyväksyttiin valtiontilin- tuksista sekä vesistöihin upotettujen ammusten
36422: tarkastajien kokouksessa 16.6.1998. ja räjähteiden laivaamisesta. Hallinnonalan tar-
36423: Sisäasiainministeriön hallinnonalalla valtion- kastuksen ja siitä laaditun kertomusosuuden
36424: tilintarkastajat ovat selvitelleet Euroopan unio- valmistelusta on valtiontilintarkastajain kans-
36425: nin rakennerahastoista tulevien varojen hallin- liassa vastannut ylitarkastaja Jarmo Laine. Ker-
36426: nointia ja budjetointia, maakunnan kehittämis- tomusosuus hyväksyttiin valtiontilintarkastajien
36427: rahan käyttöä, arpajaislain ( 491/65) ja rahanke- kokouksessa 16.6.1998.
36428: räyslain (590/80) toimivuutta ja valvontaa, Hel- Valtiovarainministeriön hallinnonalalla val-
36429: singissä 21.-22.3.1997 pidetyn huippuko- tiontilintarkastajat ovat selvittäneet Suomen
36430: kouksen kustannuksia sekä vartioimisliikkei- EMO-valmistautumista ja lähestymiskriteerien
36431: den valvontaa. Sisäasiainministeriön tarkastuk- saavuttamista kertomusvuonna, Valtiokontto-
36432: sen yhteydessä käsiteltiin hallinnonalan keskei- rin asemaa, toimintaa ja tuloksia, valtion hen-
36433: siä tapahtumia, kuntatalouden tilaa ja tulevai- kilöstöpolitiikan vaikutuksia miesten ja naisten
36434: suutta, rajavartiolaitoksen toimintaa ja pelastus- väliseen tasa-arvoon työelämässä sekä arvon-
36435: hallinnon tulostavoitteiden toteutumista. Tar- lisäverojärjestelmän toimintaa. Valtiovarainmi-
36436: kastuksen yhteydessä sisäasiainministeriön nisteriön tarkastuksen yhteydessä valtiontilin-
36437: esille ottamat kysymykset koskivat Euroopan tarkastajat saivat selvityksen hallinnonalan
36438: unionin ohjelmien budjetointiongelmia, hätä- keskeisistä tapahtumista ja ministeriön toimin-
36439: 10
36440:
36441: nasta sekä tulostavoitteiden toteutumisesta Valtiontilintarkastajat ovat perehtyneet lii-
36442: kertomusvuonna, valtiontalouden tilasta ja ke- kenneministeriön hallinnonalalla maamme sa-
36443: hitysnäkymistä, valtion talousarvion rakenteen tarnaverkon kehittämistarpeisiin ja -suunnitel-
36444: uudistamisesta, henkilöstövoimavarojen hallin- miin, Merenkulkulaitoksen toimintaan, henki-
36445: tajärjestelmän käyttöönotosta valtion virastois- löliikennepalvelujen ostoon ja julkisen liiken-
36446: sa ja laitoksissa sekä verotuksen oikaisutyöryh- teen kehittämiseen sekä Ilmailulaitoksen toi-
36447: män ehdotuksista. Hallinnonalan tarkastuksen mintaan. Liikenneministeriön tarkastuksen yh-
36448: ja siitä laaditun kertomusosuuden valmistelus- teydessä käsiteltiin mm. säädösvalmistelun ke-
36449: ta ovat kansliassa vastanneet ylitarkastaja Jar- hittämistä liikenneministeriön hallinnonalalla,
36450: mo Laine sekä tarkastajat Marjatta Mylly ja tietoliikenteen ja televerkkojen kehitystä sekä
36451: Tuija Myllyvuori. Kertomusosuus hyväksyttiin Suomen liikennejärjestelmä 2020 -raporttia.
36452: valtiontilintarkastajien kokouksissa 16.6. ja Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker-
36453: 20.10.1998. tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vas-
36454: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat tannut ylitarkastaja Kaj Laine, ja kertomusosuus
36455: opetusministeriön hallinnonalalla selvittäneet hyväksyttiin valtiontilintarkastajien kokoukses-
36456: tiedepolitiikkaa, kulttuuripolitiikkaa sekä opet- sa 20.10.1998.
36457: tajankoulutusta. Opetusministeriön tarkastuk- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
36458: sen yhteydessä käsiteltiin lisäksi ammattikor- alalla on selvitetty teknologiapolitiikan kehittä-
36459: keakoulujen toimintaan, koululainsäädännön mistä, huoltovarmuuden nykytilaa ja kehittä-
36460: uudistukseen ja EU:n rakennerahastoihin liitty- mistarpeita, valtion omistajaohjausta ja omai-
36461: viä kysymyksiä. Hallinnonalan tarkastuksen ja suuden myyntiä, työvoima- ja elinkeinokeskus-
36462: siitä laaditun kertomusosuuden valmistelusta ten organisointiin liittyviä ongelmia sekä maa-
36463: ovat kansliassa vastanneet ylitarkastaja Senja kuntien ED-hankkeita ja niiden rahoitusta. Hal-
36464: Kolehmainen sekä tarkastaja Marjatta Mylly. linnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun kerto-
36465: Kertomusosuus hyväksyttiin valtiontilintarkas- musosuuden valmistelusta on kansliassa vas-
36466: tajien kokouksissa 25.9. ja 20.10.1998. tannut tarkastusneuvos Asko Valkosalo. Kerto-
36467: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- musosuus hyväksyttiin valtiontilintarkastajien
36468: alalla on selvitetty Suomen metsätalouden ke- kokouksessa 26.5.1998.
36469: hittämistä, Metsähallituksen toimintaa, turkista- Valtiontilintarkastajat ovat sosiaali- ja ter-
36470: louden kehittämistä, yleisvesiä järvialueella ja veysministeriön hallinnonalalla käsitelleet eh-
36471: niiden varainkäyttöä, valtionapuja maaseudun käisevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, työsuo-
36472: elinkeinojen kehittämiseen ja niiden valvontaa, jelua, Lääkelaitoksen toimintaa sekä lääkärityö-
36473: sokerintuotannon tukemista, ministeriön sisäis- voiman kysyntää ja tarjontaa. Sosiaali- ja ter-
36474: tä tarkastusta, valtion metsätaloutta ja Metsähal- veysministeriön tarkastuksen yhteydessä käsi-
36475: lituksen virkistyspalveluja sekä Metsähallituk- teltiin hallinnonalan keskeistä toimintaa ja tu-
36476: sen luonnonsuojelun rahoitusongelmia. Hallin- lostavoitteita kertomusvuonna, työtapaturmia
36477: nonalan tarkastuksen ja siitä laaditun kertomus- ja ammattitauteja sekä vakuutuslaitosten val-
36478: osuuden valmistelusta on valtiontilintarkasta- vonnan toimivuutta ja kehittämislinjauksia. Hal-
36479: jain kansliassa vastannut tarkastusneuvos Asko linnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun kerto-
36480: Valkosalo. Kertomusosuus hyväksyttiin val- musosuuden valmistelusta on valtiontilintar-
36481: tiontilintarkastajien kokouksessa 4.9.1998. kastajain kansliassa vastannut ylitarkastaja Kari
36482: 11
36483:
36484:
36485: Kauppinen. Kertomusosuus hyväksyttiin val- tannut tarkastusneuvos Mauri Lehmusto. Kerto-
36486: tiontilintarkastajien kokouksessa 5.6.1998. musosuus valmistui ja hyväksyttiin valtiontilin-
36487: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat tarkastajien kokouksessa 15.10.1998.
36488: työministeriön hallinnonalalla käsitelleet työ- Tarkastustoiminnassa esille tulleita epäkoh-
36489: voimapalvelujen kehittämistoimia, Euroopan tia on tarkasteltu jäljempänä tässä kertomukses-
36490: sosiaalirahaston tavoitteita, työvoimapoliittista sa hallinnonaloittain. Paikallistarkastuksissa
36491: tutkimusta ja oppisopimuskoulutusta. Työmi- esille tulleita kysymyksiä on käsitelty kunkin
36492: nisteriön tarkastuksen yhteydessä käsiteltiin hallinnonalan yhteydessä. Tarkastusten yhtey-
36493: hallinnonalan keskeistä toimintaa ja tulostavoit- dessä valtiontilintarkastajat ovat seuranneet
36494: teita, työllisyyden kehitystä, työvoimapalvelu- myös aiempina vuosina tehtyjen muistutusten
36495: jen kehittämistoimia sekä kansallisen työelä- ja huomautusten huomioon ottamista valtion-
36496: män kehittämisohjelman sisältöä ja tavoitteita. hallinnossa. Mikäli on katsottu aihetta olevan,
36497: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- samoihin seikkoihin on kiinnitetty uudelleen
36498: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vas- huomiota osana kertomusvuoden tarkastusta,
36499: tannut ylitarkastaja Kari Kauppinen. Kertomus- ja tällöin tehdyt havainnot ja muistutukset on
36500: osuus hyväksyttiin valtiontilintarkastajien ko- esitetty asianomaisen hallinnonalan kohdalla.
36501: kouksessa 6.10.1998.
36502: Ympäristöministeriön hallinnonalalla val- Kertomuksen valmistelu
36503: tiontilintarkastajat ovat selvittäneet ympäristön-
36504: suojelua, luonnonsuojelua ja asumista koskevia Välittömästi kunkin hallinnonalan keskushal-
36505: asioita. Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laa- linnon tarkastusten ja asiantuntijoiden kuulemi-
36506: ditun kertomusosuuden valmistelusta on val- sen jälkeen aloitettiin tämän kertomuksen val-
36507: tiontilintarkastajain kansliassa vastannut ylitar- mistelu ja käsittely valtiontilintarkastajien ko-
36508: kastaja Senja Kolehmainen, ja kertomusosuus kouksissa. Ensimmäisten hallinnonalojen käsit-
36509: hyväksyttiin valtiontilintarkastajien kokoukses- tely aloitettiin huhtikuun lopulla 1998, ja kerto-
36510: sa 6.10.1998. muksen painatus alkoi toukokuussa 1998. Ker-
36511: Valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet val- tomuksen valmistelu päättyi lokakuussa 1998,
36512: tionyhtiöiden taloudellista kehitystä ja tilaa sekä jolloin viimeiset käsikirjoitukset lähetettiin
36513: niiden merkittäviä organisaatiomuutoksia ker- käännettäviksi ja painettaviksi. Tätä kertomusta
36514: tomusvuonna. Lisäksi on selvitetty, miten ao. valmistellessaan valtiontilintarkastajat ovat pitä-
36515: vastuuministeriöt ohjaavat ja valvovat alaisiaan neet 28 kokousta.
36516: valtionyhtiöitä, sekä eräiden valtionyhtiöiden Yksityisten kansalaisten ja järjestöjen kan-
36517: (Kemira Oy ja Patria Industries Oy) erityiskysy- nanottoja, selvityspyyntöjä ja aloitteita on val-
36518: myksiä. Valtionyhtiöiden tarkastusten ja niistä tiontilintarkastajille tullut 11.
36519: laaditun kertomusosuuden valmistelusta on Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet myös
36520: kansliassa vastannut ylitarkastaja Jarmo Laine. valtion omaisuuteen ja hallinnon toimintaan
36521: Kertomusosuus hyväksyttiin valtiontilintarkas- kohdistuneen ilkivallan määrää ja laatua sekä
36522: tajien kokouksessa 6.10.1998. valtionhallinnon piirissä ilmi tulleita väärinkäy-
36523: Valtiontilintarkastajien tarkastustoimintaa töksiä, lähinnä siltä osin, kuin ne ovat koske-
36524: palvelevaa tutkimustoimintaa käsittelevästä neet valtion tai sen hallussa ollutta omaisuutta
36525: kertomusosuudesta ja sen valmistelusta on vas- tai niistä on aiheutunut valtiolle vahingon-
36526: 12
36527:
36528: korvausvelvollisuus. Koska nämä asiat on saa- nin tukitoiminta, peruspalvelujen tarjonnan ja
36529: tettu poliisiviranomaisten tutkittaviksi ja tuo- kysynnän tasapuolisuus sekä esitutkimushank-
36530: mioistuinten käsiteltäviksi, ei niitä ole käsitelty keet.
36531: tässä kertomuksessa. Joulukuussa 1997 lähetettiin yliopistoille ja
36532: Tätä kertomusta valmistellessaan valtiontilin- korkeakouluille sekä eräille tutkimuslaitoksille
36533: tarkastajat ovat perehtyneet myös Hallituksen tarjouspyyntökirje, johon saatiin määräaikaan
36534: kertomukseen valtiovarain hoidosta ja tilasta, mennessä 11 vastausta. Tarjottujen tutkimus-
36535: jonka aineisto on ollut valtiontilintarkastajien hankkeiden yhteenlaskettu määrärahan tarve
36536: käytettävissä. Valtiontilintarkastajat eivät ole oli noin 1,5 miljoonaa markkaa. Tarjouskierrok-
36537: havainneet kertomuksessa erityistä huomautta- sen jälkeen valtiontilintarkastajat päättivät
36538: mista. käynnistää seuraavat tutkimushankkeet:
36539: - ED-rakennerahastohankkeet: käytäntö ja
36540: Lausunnot vaikutukset, Åbo Akademi, VTI Pekka Ket-
36541: tunen
36542: Vuosiksi 1996---1999 valitut valtiontilintarkasta- -Peruspalvelut ja kansalaisten toimeentulo
36543: jat antoivat 15.12.1997 ympäristöministeriölle murroksessa (kasvavien ja taantuvien alueiden
36544: sen pyytämän lausunnon ympäristövaikutusten kuntien sopeutuminen supistuvien voimavaro-
36545: arviointi säädösvalmistelussa -työryhmän mie- jen oloihin), Tampereen yliopisto, professori
36546: tinnöstä, 3.3.1998 valtiovarainministeriölle sen Veli Karhu
36547: pyytämät lausunnot Valtioyhteisön hallintopo- - Laatujohtaminen julkisjohtamisen strate-
36548: litiikka -hankkeeseen liittyvästä tulosohjauksen giana OECD-maissa, Vaasan yliopisto, profes-
36549: kehittämishankkeen mietinnöstä, valtion mak- sori Ismo Lumijärvi
36550: superustelain soveltamisen ongelmakohdat - Julkinen sektori, yrittäjyys ja työllistämi-
36551: -selvityksestä ja valtion tietosuoritteiden mak- nen, Helsingin yliopisto, professori Vesa Kau-
36552: superusteet -muistiosta, 17.3.1998 tietoturvalli- niainen
36553: suus ja laki -selvityksestä, 28.4.1998 JHTI-sää- - Julkisen, erityisesti valtion velan hallinta
36554: döstyöryhmän muistiosta ja 26.5.1998 selvitys- eräissä ED-maissa, Valtion taloudellinen tutki-
36555: mies Vellamo Kivistön selvityksestä Valtion vi- muskeskus, tutkimusjohtaja Matti Viren.
36556: rastojen ja laitosten sisäinen valvonta, ED-vai-
36557: kutukset. Koulutus
36558:
36559: Tutkimustoiminta Valtiontilintarkastajat ja heidän kansliansa hen-
36560: kilökunta ovat osallistuneet Tampereen Yliopis-
36561: Vuonna 1997 rahoitetun tutkimustoiminnan tu- ton Täydennyskoulutuskeskuksen järjestämille
36562: loksia selostetaan tarkemmin kertomuksen vii- julkistalouden tarkastajien neuvottelu päiville
36563: meisessä luvussa. Vuonna 1998 valtiontilintar- 3.-4.6. 1998. Tämän lisäksi valtiontilintarkasta-
36564: kastajilla on ollut käytettävissään yhteensä jain kanslian henkilökunta on osallistunut erilai-
36565: 500 000 mk ulkopuolisilta hankittavaan tutki- siin eduskunnan, Hallinnon kehittämiskeskuk-
36566: mustoimintaan. Tutkimustoiminnan painopis- sen, Valtiontalouden tarkastusviraston, Suomen
36567: tealueiksi määriteltiin tulosohjauksen ja -johta- Kuntaliiton ja Sonera Oy:n järjestämiin koulutus-
36568: misen arviointi, kansallinen ja Euroopan unio- tilaisuuksiin ja seminaareihin.
36569: 13
36570:
36571: Kansainvälinen toiminta seen kuuluivat Slovakian tasavallan suurlähe-
36572: tystöstä suurlähettiläsneuvos Vladimir Halgas
36573: Valtiontilintarkastajat ja eräät kanslian virka- sekä tulkki Katarina Vasica.
36574: miehet vierailivat 27.11.1997 Tukholmassa tu- Lisäksi tarkastusneuvos Mauri Lehmusto on
36575: tustumassa Ruotsin valtiontilintarkastajien tavannut 3.6.1998 EU:n tilintarkastustuomiois-
36576: (Riksdagens revisorer) toimintaan. Valtiontilin- tuimen puheenjohtajan Bernhard Friedmannin,
36577: tarkastajien toimintaan kävivät 2.6.1998 tutustu- jäsenen Aunus Salmen ja ulkomaansuhteista
36578: massa Slovakian parlamentin valtiovarainvalio- vastaavan johtajan Norbert Schmidt-Gerritzenin
36579: kunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Ladis- sekä 14.8.1998 puheenjohtaja Peter Eigenin
36580: lav Lysakin johdolla valiokunnan jäsenet, kan- Transparency Intemationalista. Hän on myös
36581: sanedustajat Josef Kosar, Martin Oravec, Julius osallistunut eduskunnan nimeämänä ECPRD:n
36582: Brocka ja Vladimir Bajan sekä valiokunnan makrotaloudellisen työryhmän työskentelyyn.
36583: sihteeri Vladimir Toth, joiden lisäksi seuruee-
36584: Yleinen osa
36585:
36586:
36587:
36588:
36589: Vuoden 1997 tilinpäätöksen vertailu vuoden musvuonna 187 377,9 Mmk. Vähennystä edellises-
36590: 1996 tilinpäätökseen tä vuodesta oli siis 12 048,4 Mmk (6 %). Vuoden
36591: 1996 alijäämä oli 1 034,0 Mmk ja kertomusvuoden
36592: Valtion tulot olivat v. 1996198 392,3 Mmk ja kerto- alijäämä 2 709,9 Mmk. Tilinpäätösluvut osastoittain
36593: musvuonna 184 668,0 Mmk, joten ne vähenivät ja pääluokittain vuosilta 1996 ja 1997 ilmenevät
36594: edellisestä vuodesta 13 724,3 Mmk:lla (7 %). Val- seuraavasta taulukosta.
36595: tion menot olivat v. 1996 199 426,3 Mmk ja kerto-
36596:
36597:
36598:
36599:
36600: Lisäykset
36601: Osasto/Pääluokka 1996 1997 Vähennykset-
36602: mk mk mk %
36603: Tulot
36604: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot 124 006 898 202,48 134 219 374 209,90 10 212 476 007,42 8
36605: 12 Os. Sekalaiset tulot 33 097 209 512,54 33 200 188 991,00 102 979 478,46 0
36606: 13 Os. Korkotulot 5 660 616 760.42 3 943 468 615,03 -1 717 148 145,39 -30
36607: 15 Os. Lainat 35 627 568 526,93 13 304 958 278,73 -22 322 610 248,20 -63
36608: Tulot yhteensä 198 392 293 002,37 184 667 990 094,66 -13 724 302 907.71 -7
36609: Menot
36610: 21 Pl. Tasavallan Presidentti 24 419 579,55 30 953 158,59 6 533 579,04 27
36611: 22 Pl. Eduskunta 248 982 478,49 270 790 834,43 21 808 355,94 9
36612: 23 Pl. Valtioneuvosto 196 635 793,71 191 939 082,23 -4696711,48 -2
36613: 24 Pl. Ulkoa sia inministeriö 2 989 019 925,90 3 125 843 034.41 136 823 108,51 5
36614: 25 Pl. Oikeusministeriö 2 435 228 136,40 2 704 962 758,98 269 734 622,58 11
36615: 26 Pl. Sisä asiain ministeriö 6 502 411 636,92 6 215 828 048,12 -286 583 588,80 -4
36616: 27 Pl. Puolustusministeriö 9 287 160 230,82 10 112 409171,70 825 248 940,88 9
36617: 28 Pl. Valtiovarainministeriö 29 502 691 897,07 27 547 027 030,61 -1 955 664 866,46 -7
36618: 29 Pl. Opetusministeriö 26 635 340 368,26 26 188 404 699,29 -446 935 668,97 -2
36619: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö 12 727 006 990,92 12 697 171 027,21 -29 835 963,71 0
36620: 31 Pl. Liikenneministeriö 8 130 149 239,15 8 253 481 803,52 123 332 564,37 2
36621: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö 5 350 481 936,25 4 566 797 540,36 -783 684 395,89 -15
36622: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö 48 221 001 576,82 45 213 807 566,85 -3 007 194 009,97 -6
36623: 34 Pl. Työministeriö 14162 419 743,80 13 445 555 993,85 -716 863 749,95 -5
36624: 35 Pl. Ympäristöministeriö 3 980 254 720,32 3 729 088 205.4 7 -251 166 514,85 -6
36625: 36 Pl. Valtionvelka 29 033 101 192,38 23 083 797 747.78 -5 949 303 444,60 -20
36626: Menot yhteensä 199 426 305 446,76 187 377 857 703,40 -12 048 447 743,36 -6
36627: Alijääma 1 034 012 444,39 2 709 867 608.7 4
36628:
36629:
36630:
36631:
36632: 14
36633: Tulot valtion pääomasijoitusyhtiöön menot olivat kerto-
36634: Tulot kasvoivat kertomusvuonna sekä suhteellises- musvuonna 250,0 Mmk, mikä oli 71% edellisvuo-
36635: ti että markkamääräisesti eniten osastossa 11 Verot. tista vähemmän.
36636: Ne kasvoivat 10 212,5 Mmk (8 %). Kasvu johtui Markkamääräisesti eniten kasvoivat puolustus-
36637: ennen muuta siitä, että tulo- ja varallisuusveron ministeriön hallinnonalan menot 825,2 Mmk (9 %).
36638: tuotto kasvoi edellisestä vuodesta 4 307,9 Mmk:lla Kasvu johtui puolustusmateriaalihankintamenojen
36639: (9 %) ja arvonlisäveron tuotto 3 495,7 Mmk:lla kasvusta, sillä menot olivat kertomusvuonna 905,5
36640: (8 %). Mmk (25 %) edellisvuotista suuremmat. Oikeus-
36641: Suhteellisesti ja markkamääräisesti eniten tulot ministeriön hallinnonalan menot kasvoivat 269,7
36642: vähenivät osastossa 15 Lainat. Ne vähenivät edelli- Mmk:lla (9 %). Tämä aiheutui syyttäjä- ja ulosotto-
36643: seen vuoteen verrattuna 22 322,6 Mmk (63 %). laitoksen uudistamisesta ja Valtakunnansyyttäjän-
36644: Valtion nettolainanotto oli kertomusvuonna viraston perustamisesta. Syyttäjä- ja ulosottolaitok-
36645: 22 173,5 Mmk (64 %) pienempi kuin edellisenä sen menot olivat 324,6 Mmk ( 172 %) suuremmat
36646: vuonna. Osastossa 13 Korkotulot ja voiton tulou- kuin edellisenä vuonna.
36647: tukset tulojen vähennystä oli 1 717,1 Mmk (30 %), Suhteellisesti eniten kasvoivat tasavallan presi-
36648: koska korkotuloista ja voiton tuloutuksista tuli dentin kanslian menot 6,5 Mmk (27 %). Pääasiassa
36649: tuloja v. 1996 1 591,1 Mmk, kun kertomusvuonna tähän vaikutti uusi momentti Perusparannukset,
36650: vastaavia tuloja ei tullut lainkaan. jolle kertyi menoja 4,8 Mmk.
36651:
36652: Menot Vuoden 1997 tilinpäätöksen vertailu
36653: Menot vähenivät markkamääräisesti ja suhteellises- talousarvioon
36654: ti eniten pääluokassa Valtionvelka (5 949,3 Mmk,
36655: 20 %). Markkamääräisen velan korkomenot vähe- Varsinaisen talousarvion lisäksi, jossa tulojen lop-
36656: nivät edellisestä vuodesta 5 303,1 Mmk:lla (33 %). pusumma oli 190 320 756 000 mk ja menojen
36657: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan 190 313 617 000 mk, annettiin kertomusvuonna
36658: menot vähenivät 3 007,2 Mmk:lla (6 %) edelliseen k a k s i lisätalousarviota. Niissä hyväksyttiin tuloi-
36659: vuoteen verrattuna. Menot vähenivät ennen muuta hin vähennystä 1 580 286 000 mk ja menoihin
36660: momentilla Valtionosuus kunnille sosiaali- ja ter- 3 555 384 000 mk. Talousarvioon merkityt tulot
36661: veydenhuollon käyttökustannuksiin (2 388,7 Mmk, olivat siten kaikkiaan 188 740 470 000 mk ja menot
36662: 15 %). Lisäksi momentin Valtionosuus työttömyys- 188 736 505 500 mk, joten budjetoidut tulot olivat
36663: kassoille menot olivat kertomusvuonna 4 933,7 3 964 500 mk menoja suuremmat. Tilinpäätöksen
36664: Mmk, mikä oli 1 704,8 (26 %) edellisvuotista vä- mukaan tuloja kirjattiin 184 667 990 094,66 mk ja
36665: hemmän. menoja 187 377 857 703,40 mk. Alijäämä oli siis
36666: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan 2 709 867 608,74 mk.
36667: menot vähenivät 783,7 Mmk:lla (15 %). Momentille Seuraavassa on otettu tarkasteltaviksi ne mo-
36668: Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuukor- mentit, joiden tilinpäätös eroaa talousarviosta vä-
36669: vaukset ei kertomusvuoden tilinpäätöksen mukaan hintään 100 Mmk tai 10 o/o ja 10 Mmk. Lisätalousar-
36670: tullut lainkaan menoja, kun edellisen vuoden me- vioiden lisäykset ja vähennykset on otettu huo-
36671: not olivat 500,0 Mmk. Lisäksi momentin Sijoitukset mioon vertailussa.
36672:
36673:
36674:
36675:
36676: Tulot v. 1997
36677: Talousarvion sekä siihen tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Ylitys
36678: mukaan Alitus-
36679: Osasto Varsinainen Muutokset Yhteensä
36680: talousarvio
36681: mk mk mk mk mk %
36682:
36683: 11 Verot 131 648 500 000 2 310 000 000 133 958 500 000 134 219 374 209,90 260 87 4 209,90 0
36684: 12 Sekalaiset tulot 26 638 864 000 5 454 714 000 32 093 578 000 33 200 188 991,00 1106 610 991,00 3
36685: 13 Korkotulot 3 036 173 000 975 000 000 4 011 173 000 3 943 468 615,03 -67 704 384,97 -2
36686: 15 Lainat 28 997 219 000 -10 320 000 000 18 677 219 000 13 304 958 278,73 -5 372 260 721,27 -29
36687: Yhteensä 190 320 756 000 -1 580 286 000 188 740 470 000 184 667 990 094,66 -4 072 479 905,34 -2
36688:
36689:
36690:
36691: 15
36692: 11 Os. Verot ia veronluonteiset tulot 12 Os. Sekalaiset tulot
36693: Tuloja arvioitiin kertyvän 133 958,5 Mmk, mutta Tulot ylittivät arvioidut 32 093,6 Mmk 1 106,6
36694: tilinpäätöksen mukaan kertymä oli 260,9 Mmk Mmk:lla (3 %). Momentille Oikeusministeriön hal-
36695: suurempi. Tulo- ja varallisuusveron tuotto oli ar- linnonalan muut tulot arvioitiin kertyvän 7,5 Mmk,
36696: vioitu ensimmäisessä lisätalousarviossa tehdyn mutta tulot olivat 10,1 Mmk (136 %) suuremmat eli
36697: 105,0 Mmk:n lisäyksen jälkeen 50 600,0 Mmk:ksi. 17,7 Mmk. Tulot perustuvat oikeusministeriön pää-
36698: Lisäys johtui yhteisöveron tuoton kasvusta. Tilin- tökseen oikeusministeriön ja eräiden hallinnonalal-
36699: päätöksen mukaan tulot jäivät kuitenkin 513,9 la toimivien virastojen suoritteista perittävistä mak-
36700: Mmk (1 %) pienemmiksi. Korkotulojen lähdeveron suista.
36701: tuotto jäi 199,2 Mmk (17 %) pienemmäksi kuin Sisäasiainministeriön hallinnonalalla tulot polii-
36702: ennakoitu 1 200,0 Mmk. sin lupapalveluista jäivät 28,4 Mmk 05 %) pienem-
36703: Liikevaihdon perusteella kannettavista veroista miksi kuin arvioidut 185,0 Mmk. Arvio perustui
36704: ja maksuista Arvonlisäveron tuotto arvioitiin varsi- keskeisten lupien määrään v. 1995.
36705: naisessa talousarviossa 46 300,0 Mmk:ksi, mutta Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot
36706: ensimmäisessä lisätalousarviossa tuloarvio pienen- (EU) arvioitiin varsinaisessa talousarviossa 461,4
36707: neniin 44 700,0 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen mukaan Mmk:ksi. Ensimmäisessä lisätalousarviossa mää-
36708: tulot olivat kuitenkin 45 598,8 Mmk eli 898,8 Mmk rään lisättiin 75,8 Mmk. Tämä yhteensä 537,2
36709: (2 %) ennakoitua suuremmat. Mmk:n arvio alittui kuitenkin 87,1 Mmk:lla (16 %).
36710: Lukuun Muut verot lisättiin uusi momentti Va- Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot
36711: rainsiirtovero. Varainsiirtovero tuli leimaverotusta olivat tilinpäätöksen mukaan 145,3 Mmk (252 %)
36712: muutettaessa kiinteistön luovutusten ja arvopape- suuremmat kuin ennakoidut 57,6 Mmk eli 202,9
36713: reiden leimaverotuksen tilalle. Vero on 4% kiin- Mmk.Ylitys aiheutui siitä, että torjuntahävittäjähan-
36714: teistöjen ja 1,6% arvopapereiden luovutushinnas- kinnan maksujärjestelyistä kertyneitä satunnaisia
36715: ta. Tämä momentti vaikutti vähentävästi leimave- tuloja (105,5 Mmk) ei ollut ennakoitu vuoden 1997
36716: ron tuottoarvioon, joka oli 1 000,0 Mmk. Leimave- talousarviossa, YK:n suorittamat korvaukset Suo-
36717: ron kertymä jäi kuitenkin vielä 218,8 Mmk (22 %) melle olivat 26,9 Mmk budjetoitua suuremmat ja
36718: arvioitua pienemmäksi. Varainsiirtoveron tuottoar- lisäksi muita sekalaisia tuloja kertyi arvioitua enem-
36719: vio oli ensimmäisessä lisätalousarviossa tehdyn män.
36720: 100,0 Mmk:n lisäyksen jälkeen 1600,0 Mmk, mutta Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuloista
36721: tilinpäätöksen mukaan veroa kertyi 126,7 Mmk Metallirahatulot olivat lähes neljä kertaa suurem-
36722: (8 %) enemmän. Moottoriajoneuvovero tuotti 108,6 mat kuin arvioidut 13,4 Mmk ja nousivat 65,9
36723: Mmk (12 %) enemmän kuin ennakoidut 870,0 Mmk:aan. Talousarviota laadittaessa momentille
36724: Mmk. jäteveroa arvioitiin varsinaisessa tuloarviossa arvioitiin kertyvän juhlarahoista kahden hopeisen
36725: kertyvän 300,0 Mmk. Ensimmäisessä lisätalousarvi- juhlarahan tuotto. Kertomusvuoden aikana kuiten-
36726: ossa tuottoarvio pienennettiin 150,0 Mmk:aan, kin päädyttiin lyöttämään Paavo Nurmen hopeisen
36727: mutta lopullinen tulo jäi 126,8 Mmk:aan eli 23,2 juhlarahan lisäksi Suomen itsenäisyyden BO-vuotis-
36728: Mmk (15 %) arvioitua pienemmäksi. juhlan johdosta sekä 25 markan niroellisarvoinen
36729: Momentille Muut verotulot oli arvioitu kertyvän bimetalliraha että kultainen 1 000 markan nimellis-
36730: 10,0 Mmk, mutta tulot jäivät 11,4 Mmk (114 %) arvoinen juhlaraha. Näiden rahojen myyntimäärät
36731: pienemmiksi eli ne olivat tilinpäätöksen mukaan kohosivat huomattavan suuriksi ja kasvattivat mo-
36732: -1,4 Mmk. Momentille tuloutetaan kaikki sellaiset mentin tuottoa talousarvioon verrattuna. Takaisin-
36733: verot ja veronluonteiset tulot, joiden osalta ei ole perittävät arvonlisäveronpalautukset arvioitiin en-
36734: katsottu kertymän vähäisyyden vuoksi tarpeelli- simmatsessä lisätalousarviossa tehdyn 430,0
36735: seksi pitää omaa tulomomenttia. Momentille kertyi Mmk:n lisäyksen jälkeen 4 130,0 Mmk:ksi, mutta
36736: sellaisia verotuloja, joiden perusteet on kumottu tulot jäivät 222,7 Mmk (5 %) pienemmiksi. Valtio-
36737: ennen kertomusvuotta. Suuri joukko valmisteve- varainministeriön hallinnonalan muut tulot olivat
36738: roja ja erillinen sähkövero kumottiin v. 1994 sekä tilinpäätöksen mukaan 2 753,4 Mmk, mikä oli
36739: televero v. 1995. Tällaisissa tapauksissa veroa voi 313,4 Mmk (13 %) arvioitua enemmän. Momentille
36740: kertyä vielä kumoamisen jälkeenkin. Niissä ta- kertyi tuloja valtion lainojen valuutanvaihtosopi-
36741: pauksissa, joissa verottaja joutuu palauttamaan ve- musten purkamisista ja vaihdettujen lainojen takai-
36742: roa esim. valituksen vuoksi, merkitään palautus sinostoista kaikkiaan 2 647 Mmk. Tuloarviossa ja
36743: tämän momentin hyvitykseksi. Kertomusvuonna lisätalousarviossa näistä oli arvioitu kertyvän 2 414
36744: palautusten määrä ylitti kertymän. Mmk. Osasyynä ylitykseen oli dollarin kurssin vah-
36745: vistuminen v. 1997. Momentille tuloutettiin lisäksi
36746:
36747:
36748: 16
36749: joulukuussa rahoitusapuna EU:lta 35 Mmk E18-tien arvioidut 35,3 Mmk. Ylitys johtui pääasiassa alamo-
36750: rakentamiseen. Tätä ei ollut tuloarviossa otettu mentin ED-rahoitus tuloista, jotka olivat 15,0 Mmk
36751: huomioon. (183 o/o) oletettua suuremmat.
36752: Opetusministeriön tulot arvioitiin 6,6 Mmk:ksi, Muista sekalaisista tuloista sakkorahojen tuotto
36753: mutta tilinpäätöksen mukaan ne olivat 29,2 Mmk jäi 35,9 Mmk (13 %) pienemmäksi kuin budjetoidut
36754: eli lähes 3,5-kertaiset. Tuloarvio ylittyi lähinnä val- 280,0 Mmk. Samoin valtiolle tilitettävät viivästysko-
36755: tionapujen ennakoitua suurempien palautusten rot, jäämämaksut ja veronlisäykset veronmaksun
36756: johdosta. Opintotukitoiminnan tuloja kertyi 32,9 laiminlyömisestä määräaikana tuottivat 107,4 Mmk
36757: Mmk (22 %) enemmän kuin ennakoidut 151,0 (24 %) vähemmän kuin arvioidut 440,0 Mmk. Tulot
36758: Mmk. Lisäyksestä 25,4 Mmk johtui opintorahojen menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk-
36759: palautuksista ja 6,0 Mmk korkotuloista. sista oli arvioitu 312,0 Mmk:ksi, mutta tilinpäätök-
36760: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla sen mukaan ne olivat yli kaksinkertaiset eli 672,0
36761: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjaus- Mmk. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien
36762: osastosta saatavat tulot (EU) oli arvioitu 637,0 oikeuksien myynti tuotti 123,8 Mmk, mikä oli yli
36763: Mmk:ksi, mutta ne olivat 134,7 (21 %) suuremmat kaksi kertaa enemmän kuin ennakoidut 40,0 Mmk.
36764: eli 771,7 Mmk. EU:n kalatalouden ohjaamisen ra- Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tu-
36765: hoitusvälineeltä saatavat tulot (EU) nousivat 73,8 loutettavat korvaukset olivat 82,8 Mmk. Tämä ylitti
36766: Mmk:aan, mikä oli yli kaksi kertaa niin paljon kuin tuloarvion 17,8 Mmk:lla (27 %).
36767: ennakoidut 33,8 Mmk. Kalastuksenhoitomaksujen
36768: tuotto jäi 29,8 Mrnk:aan. Arvio oli 13,4 Mmk (31 %) 13 Os. Korkotulot ja voiton tulootokset
36769: suurempi. Syynä oli talousarvion valmistumisen Tulot olivat 67,7 Mmk (2 %) pienemmät kuin bud-
36770: jälkeen tehty kalastuslain (1045/96, 8 §) muutos, jetoidut 4 011,2 Mmk. Momentille Korot muista
36771: jonka mukaan yli 65-vuotiaiden ja pilkkijöiden ei lainoista kertyi 24,2 Mmk (19 %) enemmän kuin
36772: enää tarvitse maksaa kalastuksenhoitomaksua. Lu- arvioidut 125,1 Mmk. Valtion liikelaitosten voiton
36773: nastettujen lupien määrä jäi näin n. 100 000 kpl tuloutukset tuottivat 185,0 Mmk, mikä oli 30,0 Mmk
36774: ennakoitua pienemmäksi. (14 %) vähemmän kuin ennakoidut 215,0 Mmk.
36775: Liikenneministeriön hallinnonalalla kertyi mo- Tulot kertyivät valtion liikelaitoksista annetun lain
36776: mentille Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden (627/87) mukaisten liikelaitosten voiton tuloutuk-
36777: kustannuksista 87,6 Mmk. Tämä oli 20,6 Mmk sista vuodelta 1996. Varsinaisessa talousarviossa
36778: (31 %) arvioitua enemmän. Vastaavasti ulkopuoli- tulot arvioitiin 180,0 Mmk:ksi. Tämä oli kokonaan
36779: sille tehtäviin tietöihin käytettiin 17,1 Mmk enem- Metsähallitukselta kertyväksi arvioitua voitontulou-
36780: män kuin budjetoidut 67,0 Mmk. tusta. Ilmailuhallitukselta ei ole ennen kertomus-
36781: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan vuotta edellytetty voitontulootusta edellisen vuo-
36782: muut tulot arvioitiin ensimmäisessä lisätalousar- den ylijäämästä. Vuoden 1997 ensimmäisessä lisä-
36783: viossa tehdyn 21,0 Mmk:n vähennyksen jälkeen talousarviossa todettiin Metsähallituksen tuloksen
36784: 109,3 Mmk:ksi, mutta tulot ylittivät arvion 64,4 toteutuneen v. 19% arvioitua parempana, joten
36785: Mmk:lla (59%). Momentin tuloista esim. alusrahoi- tulootustavoitetta katsottiin voitavan nostaa. Mo-
36786: tuslainojen korkoerohyvitykset tuottivat 26,0 Mmk mentille merkittiin lisäystä 30,0 Mmk, mitä ei olisi
36787: arvioitua enemmän eli 80,8 Mmk. pitänyt tehdä. Lisäksi momentille tulootettiin Ilmai-
36788: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla luhallituksen voitontuloutuksena 5,0 Mmk.
36789: valtionapujen palaotuksia tulootettiin 115,9 Mmk,
36790: mikä oli 45,9 Mmk (66 %) arvioitua enemmän. 15 Os. Lainat
36791: Työministeriön hallinnonalalla Euroopan so- Tulot olivat 5 372,3 Mmk (29 %) pienemmät kuin
36792: siaalirahastosta saatavat tulot (EU) olivat 274,5 ennakoidut 18 677,2 Mmk. Takaisinmaksut valtion
36793: Mmk (141 %) suuremmat kuin ennakoidut 670,7 lainoista liikelaitoksille arvioitiin 28,2 Mmk:ksi.
36794: Mmk. Palkkaturvamaksujen palaotuksia kertyi Tulot kertyvät pääosin valtion liikelaitoksista anne-
36795: 115,2 Mmk. Arvio oli 110,8 Mmk (51%) suurempi. tun lain (627/87) mukaisten liikelaitosten aloitta-
36796: Vastaavasti menot palkkatorvasta jäivät 113,0 Mmk vassa taseessa valtiolta liikelaitoksille myönnetyiksi
36797: ( 49 %) arvioitua pienemmiksi. Työministeriön hal- merkittyjen lainojen takaisinmaksuista. Momentille
36798: linnonalan muut tulot ylittivät ennakoidut 17,0 kertyi 18,1 Mmk (64 %) arvioitua enemmän. Mui-
36799: Mmk 22,9 Mmk:lla (135 %). Tästä ylityksestä 20,1 den lainojen lyhennykset tuottivat 929,7 Mmk.
36800: Mmk aiheutui palkkaturvapalautusten koroista. Tämä oli 257,7 Mmk (37 %) ennakoitua enemmän.
36801: Momentille Ympäristöministeriön hallinnonalan Tuloihin sisältyy mm. liikelaitoksista valtion yh-
36802: muut tulot kertyi 15,9 Mmk (182 %) enemmän kuin tiöiksi muutetuille yhtiöille myönnettyjen lainojen
36803:
36804:
36805: 2 380188E 17
36806: lyhennyksiä. Valtion nettolainanotto jäi 5 641,1 säysten sekä maltillisen valtion menokehityksen
36807: Mmk (31 o/o) pienemmäksi kuin budjetoidut johdosta valtion nettolainanottoa valtion talousar-
36808: 17 970,0 Mmk. Varsinaisessa tuloarviossa momen- vion tasapainottamiseksi vähennettiin ensimmäi-
36809: tille merkittiin 28 290,0 Mmk, mutta suotuisan ta- sessä lisätalousarviossa 8 580,0 Mmk:lla ja toisessa
36810: louskehityksen ja eräiden kertaluonteisten tulonli- lisätalousarviossa 1 740,0 Mmk:lla.
36811:
36812:
36813:
36814: Menot v. 1997
36815: Talousarvion sekä siihen tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Ylitys
36816: Pääluokka Varsinainen Muutokset Yhteensä mukaan Säästö-
36817: talousarvio
36818: mk mk mk mk mk %
36819: 21 TP 30 143 000 1 500 000 31 643 000 30 953 158,59 -689 841.41 -2
36820: 22 EK 282 846 000 0 282 846 000 270 790 834.43 -12 055165,57 -4
36821: 23VN 192 124 000 400 000 192 524 000 191 939 082,23 -584 917,77 -0
36822: 24UM 3 081 876 000 104 607 000 3186 483 000 3 125 843 034.41 -60 639 965,59 -2
36823: 25OM 2 690 869 000 26 200 000 2 717 069 000 2 704 962 758,98 -12 106 241,02 -0
36824: 26 SM 6 162 669 000 65 655 000 6 228 324 000 6 215 828 048,12 -12 495 951,88 -0
36825: 27 PLM 9 652 600 000 460 000 000 10 112 600 000 10 112 409171.70 -190 828,30 -0
36826: 28VM 27 878 330 000 -173112 500 27 705 217 500 27 547 027 030,61 -158 190 469,39 -1
36827: 29 OPM 25 354 617 000 556 000 000 25 910 617 000 26 188 404 699,29 277 787 699,29 1
36828: 30MMM 12 600 465 000 167 796 000 12 768 261 000 12 697 171 027,21 -71 089 972.79 -1
36829: 31 LM 7 923 787 000 317 310 000 8 241 097 000 8 253 481 803,52 12 384 803,52 0
36830: 32KTM 4 955 445 000 -15 700 000 4 939 745 000 4 566 797 540,36 -372 947 459,64 -8
36831: 33 STM 45 231 275 000 442 225 000 45 673 500 000 45 213 807 566,85 -459 692 433,15 -1
36832: 34 TM 13828195000 17 722 000 13 845 917 000 13 445 555 993,85 -400 361 006,15 -3
36833: 35 YM 3 670 952 000 7 670 000 3 678 622 000 3 729 088 205,47 50 466 205,47 1
36834: 36 Valtionvelka 26 777 424 000 -3 555 384 000 23 222 040 000 23 083 797 747,78 -138 242 252,22 -1
36835: Yhteensä 190 313 617 000 -1 577 111 500 188 736 505 500 187 377 857 703,40 -1 358 647 796,60 -1
36836:
36837:
36838:
36839:
36840: Seuraavassa käsitellään niitä momentteja, joiden min vuoden 1999 jäsenmaksuja ja maksuosuuksia,
36841: tilinpäätös eroaa talousarviosta vähintään 100 Mmk jotta ennakkoarviossa päästäisiin lähemmäksi to-
36842: tai 10 o/o ja 10 Mmk. Pääluokkiin 21-23 ja 25-27 ei teutumislukuja.
36843: kertomusvuonna sisältynyt näitä ehtoja täyttäviä
36844: menojen ylityksiä tai säästöjä. 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala
36845: Hallinnonalan menot oli arvioitu 27 705,2 Mmk:ksi,
36846: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala mutta tilinpäätöksen mukaan ne olivat 158,1 Mmk
36847: Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 3 125,8 Mmk (1 o/o) pienemmät eli 27 547,0 Mmk. Tapaturmakor-
36848: ja jäivät 60,6 Mmk (2 o/o) pienemmiksi kuin arvioi- vaukset ja muut vahingonkorvaukset olivat tilin-
36849: dut 3 186,4 Mmk. Talousarviossa momentille Eräät päätöksen mukaan 169,6 Mmk, mikä oli 31,5 Mmk
36850: jäsenmaksut ja rahoitusosuudet oli budjetoitu 303,3 (16 o/o) arvioitua vähemmän. Syynä tähän oli se, että
36851: Mmk, mutta vain 259,7 Mmk käytettiin, joten 43,6 tapaturmien määrää ja korvaustasoa on vaikea
36852: Mmk (14 o/o) jäi käyttämättä. Tämä johtui lukuisten ennustaa. Vielä lisätalousarviota laadittaessa mo-
36853: jäsenmaksujen poikkeamisesta ennalta arvioiduis- mentille lisättiin 0,6 Mmk.
36854: ta. Suurimmat poikkeamat olivat YK:n ja Pohjois- Momentille Korko valtion eläkerahastolle oli
36855: maisen ministerineuvoston jäsenmaksuissa sekä budjetoitu 40,0 Mmk. Menot olivat tilinpäätöksen
36856: maksuosuudessa YK:n ja ETYJ:n rauhanturvajou- mukaan 29,1 Mmk, mikä oli 10,9 Mmk (27 o/o)
36857: koille. Momentilta maksettavat jäsenmaksut ja ra- arvioitua vähemmän. Tämä aiheutui siitä, että ra-
36858: hoitusosuudet ovat valuuttasidonnaisia, joten va- haston yhdystilin saldo oli ennakoitua alhaisempi
36859: luuttakurssimuutokset aiheuttavat eroavuuksia en- ja korkotaso myös alhaisempi. Arvonlisäveropoh-
36860: nakoitujen ja toteutuneiden jäsenmaksujen välillä. jaan perustuvat maksut Euroopan unionille (EU) oli
36861: Vuoden 1999 talousarvion viimeistelyn yhteydessä arvioitu 2 924,0 Mmk:ksi, mutta ne olivat 161,0
36862: ulkoasiainministeriö pyrkii selvittämään tarkem- Mmk (6 o/o) suuremmat, ja brunokansantuloon pe-
36863:
36864:
36865: 18
36866: rustuvat maksut Euroopan unionille (EU) oli arvioi- keakoulujen ennakoitua pienemmän opiskelija-
36867: tu 2 477,0 Mmk:ksi, mutta ne olivat 185,1 Mmk määrän johdosta, ammatillisten oppilaitosten enna-
36868: (7 %) pienemmät. ED-osuuksien yhteismäärä poik- koitua suuremmasta opiskelijamäärästä, opetus- ja
36869: keaa 0,4% budjetoidusta. Vuoden mittaan tapahtu- kulttuuritoimen rahoituslain (705/92) 40 §:n mu-
36870: vat korjaukset muuttavat maksujen jakaumaa ar- kaisten investointilisien maksamisesta sekä sisäasi-
36871: vaamattomasti. Tästä syystä maksut on yhdistetty ainministeriön päätökseen perustavista, ennakoi-
36872: vuoden 1998 talousarviossa. tua suuremmista siirtymätasaoksista
36873: Arvonlisäveromenoihin oli myönnetty 3 500,0 Momentille Valtionosuus oppisopimuskoulu-
36874: Mmk:n määräraha, mutta menot olivat 100,3 Mmk tukseen (osa EU) oli budjetoitu 411,3 Mmk. Menot
36875: (3 %) suuremmat. Kehitysyhteistyöstä ja lähialue- olivat tilinpäätöksen mukaan 518,2 Mmk, mikä oli
36876: yhteistyöstä aiheutuvat arvonlisäveromenot olivat 106,9 Mmk (26 %) ennakoitua enemmän. Ammatil-
36877: tilinpäätöksen mukaan 32,5 Mmk, mikä oli 67,5 lisen lisäkoulutuksen rahoitusuudistuksen yhtey-
36878: Mmk (67 %) arvioitua vähemmän. Kertomusvuo- dessä oppisopimuskoulutuksesta annettua lakia
36879: den määräraha oli mitoitettu liian suureksi. Tämän (1605/92) muutettiin siten, että ammattitutkintolain
36880: vuoksi vuodelle 1998 on budjetoitu 50 Mmk. Ve- (306/94) mukaiseen ammattitutkintoon valmenta-
36881: rosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut verot va lisäkoulutus rinnastetaan kertomusvuoden alus-
36882: oli arvioitu 22,0 Mmk:ksi, mutta ne olivat 13,8 Mmk ta lukien ammatilliseen peruskoulutukseen koulu-
36883: (63 %) pienemmät. tuksen järjestämisessä, yksikköhinnan määräämi-
36884: sessä ja koulutuksen mitoituksessa. Ammattitutkin-
36885: 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala toon johtava koulutus on täten vapautettu kiintiöin-
36886: Opetusministeriön hallinnonalan menot oli arvioi- nistä ja valtionosuuden perusteena oleva yksikkö-
36887: tu 25 910,6 Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen mukaan hinta on noussut. Tilinpäätöksen ja talousarvion
36888: ne olivat 277,8 Mmk (1 %) suuremmat. Valtion- ero aiheutuu em. ammattitutkintoon valmennetta-
36889: osuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammat- vien ja muiden oppisopimuskoulutukseen osallis-
36890: tikorkeakoulujen käyttökustannuksiin oli tilinpää- tuvien määrän ennakoitua suuremmasta lisäänty-
36891: töksen mukaan 858,4 Mmk, mikä oli 106,0 Mmk misestä.
36892: (11 %) talousarvion arviota vähemmän. Syynä mää-
36893: rärahan käyttämättä jättämiseen oli vakinaistettujen 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-
36894: ammattikorkeakoulujen arvioitua alhaisempi opis- ala
36895: kelijamäärä. Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 71,1 Mmk
36896: Momentille Aikuisopintoraha oli budjetoitu (1 %) pienemmät kuin arvioidut 12 768,3 Mmk.
36897: 168,0 Mmk, mutta menot olivat tilinpäätöksen mu- Vuoden 1997 talousarviossa osoitettiin budjettisiir-
36898: kaan 53,3 Mmk (32 %) pienemmät. Korkeakoulu- tona maatalouden interventiorahastoon 25,0 Mmk,
36899: opiskelijoiden ateriatuki oli arvioitu 70,0 Mmk:ksi, mutta ensimmäisessä lisätalousarviossa siitä vähen-
36900: mutta määrärahasta jäi käyttämättä 14,2 Mmk nettiin 5,0 Mmk. Jäljelle jääneestä 20,0 Mmk:n
36901: (20 %). Määrärahan budjetoitua pienempään käyt- määrärahasta säästyi vielä 15,0 Mmk (75 %). Vuo-
36902: töön vaikutti se, että uusina ateriatuen piiriin tulleet den 1997 talousarvion valmisteluajankohtaan ver-
36903: ammattikorkeakouluopiskelijat käyttivät tuettuja rattuna seuraavat tekijät muuttuivat kertomusvuo-
36904: opiskelijaruokaloita arvioitua vähemmän. Lukioi- den kuluessa: rahasto söi omaa pääomaansa, ra-
36905: den ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden hastolle koitui tuloja asiakkaiden vakuuspidätyk-
36906: koulumatkatukeen oli budjetoitu 64,0 Mmk:n mää- sistä ja EU maksoi normijärjestelmänsä mukaisesti
36907: räraha. Määrärahasta jäi käyttämättä 19,9 Mmk viljan varastoinnista enemmän kuin interventiora-
36908: (31 %). Laki lukioiden ja ammatillisten oppilaitos- hasto varastonpitäjälle.
36909: ten opiskelijoiden koulumatkatuesta tuli voimaan Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotukeen käy-
36910: 1.7.1997. Tuen käyttö syyslukukaudella 1997 osoit- tettiin 131,6 Mmk, joka oli 38,4 Mmk (23 %) enna-
36911: tautui arvioitua pienemmäksi. koitua vähemmän. Tämä johtui siitä, että momentil-
36912: Momentille Valtionosuus ja -avustus yleissivistä- ta maksetaan korkotukea lainoille, joista suurin osa
36913: vän ja ammatillisen koulutuksen käyttökustannuk- on markkinaehtoista. Budjetin laatimisajankohdan
36914: siin oli budjetoitu 7 745,7 Mmk:n määräraha, mutta jälkeen korkotaso ja korkomarginaalit ovat laske-
36915: menot olivat tilinpäätöksen mukaan 8 088,4 Mmk neet. Tästä syystä määrärahaa on käytetty vähem-
36916: eli 342,7 Mmk (4 %) suuremmat. Tilinpäätöksen ja män, kuin sitä on budjetoitu.
36917: talousarvion välinen ero aiheutui momentille vä- Maa- ja metsätalousministeriön momentille
36918: hennyksenä budjetoidun kuntien rahoitusosuuden 30.33.49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
36919: jäämisestä ennakoitua pienemmäksi ammattikor- myönnetty 800 Mmk:n lainanmyöntövaltuus on
36920:
36921:
36922: 19
36923: vuoden 1997 tilinpäätöstietojen mukaan ylittynyt 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin-
36924: 126 Mmk:lla (16 %). Maa- ja metsätalousministeriö nonala
36925: on tehnyt myös Valtiontalouden tarkastusvirastolle Menot oli arvioitu 4 939,7 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen
36926: asiaa koskevan ilmoituksen. Ylitys on osittain ai- mukaan ne olivat 372,9 Mmk (8 %) pienemmät.
36927: heutunut päätösten tekemisestä vuoden 1998 puo- Momentin Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut
36928: lella v. 1997 voimassa olleiden ja tuensaajalle vuo- ja rahoitusosuudet menot olivat tilinpäätöksen
36929: den 1998 vastaavia ehtoja edullisempien säännös- mukaan 44,5 Mmk, mikä oli 10,8 Mmk (19 %)
36930: ten mukaisina. Ministeriön tulee Valtiontalouden ennakoitua vähemmän. Kukin Euroopan Avaruus-
36931: tarkastusviraston mukaan jatkossa kiintiöidä erik- järjestön, Esan jäsenmaa osallistuu järjestön yleis-
36932: seen yksiköidensä käyttöön tarkoitetut määrärahat budjetin kattamiseen maksamalla järjestölle jäsen-
36933: ja valtuudet. Lisäksi sen tulee järjestää valtuuksien maksun kolmeksi vuodeksi kerrallaan vahvistetta-
36934: käytön ja käytöstä aiheutuvien menojen seuranta van kertoimen mukaan. Vuodesta 1997 Suomen
36935: talousarvioasetuksen ja Valtiokonttorin määräysten kerroin on ollut 1,15laskettuna Suomen bruttokan-
36936: tarkoittamalla tavalla. santuotteen mukaan vuosilta 1993--95. Kerroin oli
36937: v. 1996 1,73. Kertoimen muutoksesta näkyy Suo-
36938: men talouden notkahdus 1990-luvun alussa, ja
36939: jäsenmaksu on tästä syystä ollut kertomusvuonna
36940: Valtiontilintarkastajien mielestä maa- ja metsätalous- alempi kuin v. 1996.
36941: ministeriö on toiminut virheellisesti ylittäessään mo- Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien tu-
36942: mentille Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki kemiseen oli budjetoitu 25,0 Mmk. Tilinpäätöksen
36943: 30.33.49 myönnettyä 800 Mmk:n lainanmyöntövaltuutta mukaan rahaa käytettiin kuitenkin vain 0,8 Mmk,
36944: vuoden 1997 tilinpäätöstietojen mukaan 126 Mmk:lla mikä oli 24,2 Mmk (97 %) ennakoitua vähemmän.
36945: (16 %). Ministeriön tulee kiinnittää huomiota valtuuden Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien tuke-
36946: seurantajärjestelmän toimivuuteen ja huolehtia siitä, mista viimeisteltiin kesällä 1996 työryhmässä, joka
36947: ettei tämänkaltainen menettely toistu vastaisuudessa. ei saavuttanut yksimielisyyttä tukimuodosta. Kerto-
36948: musvuoden talousarvioon otettiin 25,0 Mmk:n
36949: määräraha, vaikka tukijärjestelmää ei ollut olemas-
36950: sa. Tukijärjestelmän valmistelua jatkettiin, ja helmi-
36951: kuussa 1997 hallitus päätti ottaa käyttöön sekä
36952: 31 Pl. Liikenneministeriö verovähennys- että ns. yritystukijärjestelmät Koti-
36953: Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 8 253,5 Mmk, taloustyön tukijärjestelmää koskeva laki tuli voi-
36954: mikä oli 12,4 Mmk (0 %) budjetoitua enemmän. maan 1.10.1997. Muun muassa edellä esitetystä
36955: Momentille Ulkopuolisille tehtävät tietyöt oli bud- ajoituksellisesta syystä tuen käytön arviointi oli
36956: jetoitu 67,0 Mmk, mutta tilinpäätöksen mukaan ennalta mahdotonta.
36957: menot olivat 17,1 Mmk (26 %) suuremmat. Ylitys Tuotekehitysavustuksiin (osa EU) käytettiin
36958: aiheutui kuntien kanssa tehtyjen perustienpidon 647,2 Mmk, mikä oli 134,8 Mmk (17 %) ennakoitua
36959: hankkeiden ennakoitua suuremmasta määrästä vähemmän. Tuotekehitysavustukset budjetoidaan
36960: sekä myös eräiden kehittämishankkeiden yhtey- myöntämisvaltuusmenettelyllä. Kertomusvuosi oli
36961: dessä tehdyistä töistä, joita ei vielä voitu ottaa viides valtuusvuosi, jonka jälkeen nähtiin, että
36962: huomioon vuoden 1997 talousarviota laadittaessa. hankkeiden maksut ajoittuvat käytännössä pitem-
36963: Vastaava tulonlisäys on tuloutettu momentille mälle ajalle kuin budjetoinnin lähtökohtana olleel-
36964: 12.31.25 (Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöi- le neljälle vuodelle. Momentin määrärahaa on jää-
36965: den kustannuksiin). nyt käyttämättä myös aiempina vuosina, vaikka
36966: Lastialusten hankintojen tukemiseen oli budje- laskentaperusteita on tarkennettu toteutumien pe-
36967: toitu 47,5 Mmk. Menot olivat kuitenkin tilinpäätök- rusteella. Maksamattornia vuosien 1993--97 tuote-
36968: sen mukaan 35,1 Mmk, joten määrärahaa jäi käyttä- kehitysavustushankkeita oli vuodenvaihteessa
36969: mättä 12,4 Mmk (26 %). Tietyissä tapauksissa va- 2 178 ja maksamaton rahoitus niistä 1 119,8 Mmk.
36970: rustamot voivat valita, ottavatko merenkulun tuen Myönnetystä, mutta vielä maksamattomasta rahoi-
36971: korkotukena vai miehistökustannusten alennukse- tuksesta johtuvan rahoitustarpeen budjetointi tule-
36972: na momentilta 31.32.41 (Ulkomaanliikenteen ville vuosille on vastaisuudessakin vaikeaa. Vuon-
36973: kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten kilpai- na 1998 hankkeiden toteutumisen seurantaa on
36974: luedellytysten turvaaminen). Varustamot ovat siir- tehostettu prosessiin sisällytetyn valvontamenette-
36975: tyneet ennakoitua nopeammin jälkimmäisen tuen lyn avulla.
36976: piiriin.
36977:
36978:
36979: 20
36980: Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden 34 Pl. Työministeriön hallinnonala
36981: tukemiseen (osa EU) oli myönnetty 415,0 Mmk:n Tilinpäätöksen mukaan hallinnonalan menot olivat
36982: määräraha. Määrärahasta jäi käyttämättä 109,2 13 445,6 Mmk, mikä oli 400,4 Mmk (3 %) budjetoi-
36983: Mmk (26 %). Euroopan aluekehitysrahaston osara- tua vähemmän. Palkkaperusteinen työllistämistuki
36984: hoittamien hankkeiden kansalliseen osuuteen va- kunnille ja kuntayhtymille oli arvioitu 1 350,0
36985: ratusta 200,0 Mmk:n määrärahasta jäi käyttämättä Mmk:ksi, mutta määrärahasta jäi käyttämättä 208,2
36986: 57,6 Mmk. Ilman EU:n osarahoitusta toteutettaviin Mmk (15 %). Palkkaperusteisten työllistämistukien
36987: hankkeisiin varatusta 215,0 Mmk:n määrärahasta momenteille 34.06.02, 34.06.30 ja 34.06.62 budje-
36988: jäi käyttämättä 51,6 Mmk. Tähän on vaikuttanut se, toitiin kertomusvuonna yhteensä 3 180,0 Mmk.
36989: että kertomusvuonna ja edellisinä vuosina tehdyis- Työministeriö päätti 18.2.1998 valtioneuvoston
36990: tä yritystukipäätöksistä on tullut maksatuksia ar- raha-asiainvaliokunnan puoltavan lausunnon saa-
36991: vioitua vähemmän, eli investoinnit ovat toteutu- tuaan myöntää momentille 34.06.62 arviomäärära-
36992: neet odotettua hitaammassa aikataulussa. Euroo- han ylitysluvan yhteensä 55,0 Mmk. Vastaavasti
36993: pan aluekehitysrahaston osarahoittamiin hankkei- tämä otettiin huomioon siten, että momentille
36994: siin varatusta kansallisesta maksatusmäärärahasta 34.06.30 osoitetusta arviomäärärahasta vähennet-
36995: käyttämättä jäänyt osuus johtuu osittain siitä, että tiin 55,0 Mmk. Yhteensä ko. kolmelta momentilta
36996: ED-hankkeiden maksatuksessa on kertomusvuo- jäi käyttämättä 5% käytettävissä olleista määrära-
36997: den alusta alkaen käytetty ns. EAKR-etupainotteista hoista. Lisäksi yhdessä työvoimapiirissä ei päästy
36998: maksatusmenettelyä, eli myönnettyyn päätösmark- työllistämistukien volyymille sovittuun tavoiteta-
36999: kamäärään saakka maksetaan ensin aluekehitysra- soon, jolloin alueelle osoitettua määrärahaa jäi
37000: haston osuus ja sen jälkeen siihen liittyvä kansalli- käyttämättä.
37001: nen osuus. Tämä on vaikuttanut siihen, että ED- Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osal-
37002: hankkeiden kansallisten osuuksien maksamiseen listuvien opintososiaalisiin etuihin oli myönnetty
37003: käytettävissä olevaa maksatusmäärärahaa on käy- 1 267,1 Mmk. Määrärahasta jäi käyttämättä 117,8
37004: tetty arvioitua hitaammin ja vähemmän. Mmk (9 %). Syynä tähän oli se, että opiskelijatyö-
37005: Momentin Energiatuki (osa EU) menot olivat päiviä hankittiin n. 3 % arvioitua vähemmän ja
37006: tilinpäätöksen mukaan 82,1 Mmk, mikä oli 37,9 työmarkkinatuella opiskelevien osuus oli ennakoi-
37007: Mmk (32 %) ennakoitua vähemmän. Energiatuki tua suurempi. Työmarkkinatuella opiskelevien
37008: on arviomääräraha, jolla maksetaan pääasiassa osalta tältä momentilta maksetaan päivää kohti 30
37009: aiempina vuosina myönnettyjä avustuksia. Niiden mk:n suuruinen ylläpitokorvaus.
37010: maksatusten ajoittamista on vaikea arvioida tark- Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaan-
37011: kaan. Lisäksi osa hankkeista toteutuu suunniteltua oton momentti ylittyi 52,0 Mmk:lla (27 %). Määrära-
37012: pienempinä ja joitakin myös peruuntuu. Ulko- haa momentille oli budjetoitu 195,7 Mmk, mutta
37013: maankaupan edistämisen momentille Yritysten tilinpäätöksen mukaan määrärahaa kului 247,6
37014: kansainvälistymiseen (osa EU) oli budjetoitu 203,0 Mmk. Talousarviossa oli varauduttu 500 kiintiöpa-
37015: Mmk, mutta menotolivat42,7 Mmk (21 %) pienem- kolaisen vastaanottoon. Kertomusvuonna kiintiö-
37016: mät. Syynä ylijäämään on hankkeiden oletettua pakolaisia otettiin kuitenkin vastaan 629. Tästä
37017: hitaampi toteutusaikataulu, ED-hankkeiden myötä aiheutui arviolta n. 6,5 Mmk:n kasvu määrärahan-
37018: lisääntynyt byrokratia sekä tukipäätösten delegoin- tarpeeseen. Turvapaikanhakijoiden keskimääräi-
37019: ti ministeriön alaiselle piiriorganisaatiolle. nen majoitusaika piteni talousarviossa oletetusta 12
37020: kk:sta 13 kk:een. Tämän voidaan arvioida lisän-
37021: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala neen määrärahantarvetta runsaat 7 Mmk. Lisäksi
37022: Pääluokan menot olivat 459,7 (1 %) pienemmät työministeriön mukaan ilman huoltajaa maahan
37023: kuin arvioidut 45 673,5 Mmk. Työttömyysturvalain tulleiden alaikäisten määrä kasvoi. Työministeriön
37024: mukaiseen perusturvaan oli budjetoitu 980,0 Mmk. mukaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden alue-
37025: Määrärahaakäytettiin 130,0Mmk(13 o/o)budjetoitua hallinnon siirto työvoima- ja elinkeinokeskuksille
37026: vähemmän, mikä johtui työttömyyden ennakoitua samassa vaiheessa, kun itse keskukset perustettiin,
37027: nopeammasta alenemisesta ja siitä, että siirtymä aiheutti ongelmia määrärahojen seurannassa.
37028: perusturvasta työmarkkinatuen suuntaan oli arvioi- Työministeriön hallinnonalan muissa menoissa
37029: tua suurempaa. Momentin Valtionosuus kunnille momentin Palkkaturva menot olivat tilinpäätöksen
37030: sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuk- mukaan 230,0 Mmk, mikä oli 113,0 Mmk (49 %)
37031: siin menot olivat tilinpäätöksen mukaan 415,2 Mmk, ennakoitua vähemmän. Yritysten parantuneesta ti-
37032: mikä oli 75,8 Mmk (15 %) arvioitua vähemmän. lanteesta seurannut konkurssien määrän nopea
37033: Tämä johtui hankkeiden ajoituksen muuttumisesta. aleneminen sekä hyvin toiminut yrityssaneerausla-
37034:
37035:
37036: 21
37037: ki ovat tärkeimmät tekijät maksetun palkkaturvan saalta myös rahaston tulovirta oli ennakoitua suu-
37038: huomattavalle vähenemiselle. Palkkaturvamäärä- rempi vanhojen asuntolainojen ennenaikaisten
37039: raha-arviota on vuosi vuodelta alennettu talousti- kuoletusten takia. Momentille Avustukset vuokra-
37040: lanteen parantuessa mutta jälkeenpäin tarkasteltu- taloille oli budjetoitu 23,0 Mmk, mutta tilinpäätök-
37041: na liian hitaasti. Palkkaturvaan tarvittavaa määrära- sen mukaan menot olivat 13,0 Mmk (57%) pie-
37042: haa on ollut vaikea ennustaa pelkästään konkurssi- nemmät. Tilinpäätöksestä ilmenevä 13,0 Mmk:n
37043: en määrän perusteella, sillä vuosikymmenen alun peruuntuminen johtui siitä, että vuoden 1998 ta-
37044: vuosina keskimääräinen palkkaturva konkurssia lousarvion mukaiset avustukset siirrettiin 1.1.1998
37045: kohden kohosi voimakkaasti, mutta on nyttemmin lähtien maksettavaksi Valtion asuntorahaston va-
37046: taas alentunut. roista.
37047:
37048: 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala 36 Pl. Valtionvelka
37049: Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 50,5 Mmk Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 138,2 Mmk
37050: (1 %) suuremmat kuin arvioidut 3 678,6 Mmk. Kos- (1 %) pienemmät kuin budjetoitu 23 222,0 Mmk.
37051: kiensuojelulain mukaisiin korvauksiin oli myön- Palkkiot ja muut menot valtionvelasta olivat tilin-
37052: netty 25,0 Mmk:n määräraha. Määrärahasta jäi kui- päätöksenmukaan 319,4 Mmk, mikäoli 172,8Mmk
37053: tenkin käyttämättä 22,0 Mmk (88 %). Määrärahan- (35 %) arvoitua vähemmän. Valtion nettolainanotto
37054: tarve riippuu vuosittain siitä, mikä määrä korvaus- oli kertomusvuonna 12,3 mrd. mk. Markkamääräi-
37055: toimituksia etenee oikeuslaitoksessa päätösvaihee- nen nettolainanotto oli 18,1 mrd. mk ja valuutta-
37056: seen saakka. Kertomusvuoden aikana päätösvai- määräinen -5,8 mrd. mk. Koska erityisesti valuut-
37057: heeseen eteni poikkeuksellisen vähän vireillä ollei- tamääräinen netto- ja tästä syystä myös brunolai-
37058: ta tapauksia. nanotto jäi talousarviossa arvioitua selvästi pie-
37059: Momentille Siirto valtion asuntorahastoon oli nemmäksi, valuuttamääräisten lainojen liikkee-
37060: budjetoitu 55,0 Mmk:n määräraha. Määrärahaa seenlaskusta aiheutuvat kustannukset jäivät arvioi-
37061: käytettiin kuitenkin 92,6 Mmk, joten ylitys oli 37,6 tua pienemmiksi.
37062: Mmk (68 %). Rahastoon talousarvion mukaisesti Edellä on käsitelty niitä momentteja, joiden tilin-
37063: sen yhdystilille maksettava korkokustannus muo- päätös eroaa talousarviosta vähintään 100 Mmk tai
37064: dostui ennakoitua suuremmaksi, koska yhtäältä 10% ja 10 Mmk. Seuraavissa tapauksissa tulojen
37065: rakennustoiminnan ripeän kasvun kiihdyttämä lisäys tai vajaus ja vastaavasti menojen ylitys tai
37066: urakkahintojen nopea nousu viivytti hankkeiden säästö on jäänyt 10 Mmk:aa pienemmäksi, mutta se
37067: käynnistymistä ja lainojen ulosmaksatuksia ja toi- on vähintään 50 %.
37068:
37069:
37070:
37071:
37072: 22
37073: Momentti Talousarvion Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan
37074: ja siihen teh- mukaan suurempi
37075: tyjen muutos- pienempi-
37076: ten mukaan
37077: 1 000 mk 1 000 mk %
37078: Tulot
37079: 12.24.99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot 9 885,0 14 844,9 4 959,9 50
37080: 12.27.21 Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden
37081: tulot 6 000,0 10 785,9 4 785,9 80
37082: 12.28.24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien
37083: yhtiöiden vakuutusmaksuosuus 10 000,0 1 206,9 -8 793,1 -88
37084: 12.28.52 Tilastokeskuksen tulot 1 875,0 4153,5 2 278,5 122
37085: 12.31.52 Telehallintokeskuksen tulot 1 665,0 7 756,0 6 091,0 366
37086: 12.31.58 Radanpidon tulot 1 000,0 2 709,8 1 709,8 171
37087: 12.32.02 Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen maksullisesta
37088: palvelutoiminnasta 9 200,0 14 187,6 4 987,6 54
37089: 12.32.32 Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen
37090: palvelutoiminnan tulot 2 256,0 7 651,6 5 395,6 239
37091: 12.33.06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot 1 750,0 2 726,6 976,6 56
37092: 12.33.08 Kansanterveyslaitoksen tulot 1 920,0 3 486,1 1 566,1 82
37093: 12.33.99 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan
37094: muut tulot 1 300,0 2 381,6 1 081,6 83
37095: 12.35.27 Suomen ympäristökeskuksen tulot 1 500,0 103,0 -1397,0 -93
37096: 12.35.40 Asuntotoimen tulot 100,0 373,3 273,3 273
37097: 12.39.03 Oikaisurahat 100,0 0,0 -100,0 -100
37098: 12.39.09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä
37099: sosiaaliturvamaksut 10 000,0 3 754,0 -6 246,0 -62
37100:
37101: Menot
37102: 21.01.21 Presidentin käyttövarat 125,0 48,0 -77,0 -62
37103: 24.99.93 Kurssivaihtelut 100,0 0,0 -100,0 -100
37104: 27.99.93 Kurssivaihtelut 170,0 4,3 -165,7 -97
37105: 28.80.02 Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat
37106: päätökset 1 000,0 0,0 -1 000,0 -100
37107: 28.81.95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten
37108: talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa 100,0 3 448,1 3 348,1 3 348
37109: 28.81.96 Edeltä arvaamattomat tarpeet 1 000,0 0,0 -1 000,0 -100
37110: 28.82.43 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle 8 000,0 758,5 -7 241,5 -91
37111: 28.85.66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen
37112: sitoumusten lunastaminen 6 000,0 259,0 -5 741,0 -96
37113: 29.93.95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 100,0 0,0 -100,0 -100
37114: 30.33.41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen
37115: korkotuki 80,0 0,4 -79,6 -100
37116: 31.41.21 Toimintamenot 2 000,0 717,7 -1 282,3 -64
37117: 31.58.87 Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 6 000,0 753,2 -5 246,8 -87
37118: 32.50.60 Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuu-
37119: korvaukset 1 000,0 0,0 -1000,0 -100
37120: 32.56.21 Toimintamenot 200,0 -64,7 -264,7 -132
37121: 32.85.47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle 15 000,0 7 063,6 -7 936,4 -53
37122: 32.85.48 Korkotuki OECD-ehtoisille vientiluoteille 5 000,0 0,0 -5 000,0 -100
37123: 33.18.60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista
37124: menoista 10 000,0 3 788,2 -6211,8 -62
37125: 33.28.30 Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen
37126: muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä
37127: heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityis-
37128: kustannuksiin 2 000,0 305,2 -1 694,8 -85
37129: 33.57.42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosiloma-
37130: järjestelmän kustannuksiin 100,0 0,0 -100,0 -100
37131:
37132:
37133:
37134:
37135: 23
37136: Määrärahojen ylitykset Arviomäärärahojen ylitykset
37137: Seuraavasta taulukosta käy pääluokittain ilmi ar-
37138: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset viomäärärahojen lukumäärä kertomusvuonna ja
37139: Kertomusvuoden tilinpäätökseen ei sisälly yhtään se, kuinka monta niitä on ylitetty, sekä ylitysten
37140: kiinteän tai siirtomäärärahan ylitystä. Valtiokontto- suuruus tuhansina markkoina ja prosentteina ver-
37141: rin keskuskirjanpidon seurantaraporttien mukaan rattuna talousarviossa sekä lisätalousarvioissa osoi-
37142: kertomusvuoden aikana on tapahtunut muutamia tettuihin vastaavien momenttien määriin.
37143: siirtomäärärahojen ylityksiä, jotka on ennen tilin-
37144: päätöstä korjattu. Ylitykset olivat aiheutuneet joko
37145: virhekirjauksen, toiminnan luonteen tai tulojen
37146: ajoituksen vuoksi.
37147:
37148:
37149: Pääluokka Arviomäärärahoja Arviomäärärahoja
37150: yhteensä ylitetty
37151: kpl 1000 mk kpl 1000 mk %
37152: 21 Pl. Tasavallan Presidentti 2 25 260,0 - - -
37153: 22 Pl. Eduskunta 5 264 322,0 - - -
37154: 23 Pl. Valtioneuvosto 3 23 840,0 1 565,0 25.7
37155: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö 10 682 118,0 1 2 764,4 8,6
37156: 25 Pl. Oikeusministeriö 6 314 485,0 1 1 498,0 37.4
37157: 26 Pl. Sisäasiainministeriö 4 1 266 000,0 2 2 717,0 7,4
37158: 27 Pl. Puolustusministeriö 4 106 200,0 - - -
37159: 28 Pl. Valtiovarainministeriö 23 23 372 387,5 6 265 308,9 4,1
37160: 29 Pl. Opetusministeriö 32 16 604 835,0 9 527 189,2 4,8
37161: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö 19 3 546 090,0 3 20 642,0 1,3
37162: 31 Pl. Liikenneministeriö 10 395 601,0 4 32 916,1 9,9
37163: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö 19 2 869 395,0 3 15 079,7 2,5
37164: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö 34 44 287 528,0 3 8 804,5 0,1
37165: 34 Pl. Työministeriö 14 11181 353,0 5 102 869,5 10,0
37166: 35 Pl. Ympäristöministeriö 7 2 195 800,0 3 90 595,0 4,2
37167: 36 Pl. Valtionvelka 3 23 222 040,0 2 34 536,0 0,2
37168: Yhteensä 195 130 357 254,5 43 1105 485,5 2,0
37169: V. 1996 215 143 047 332,5 47 1 082 773,8 2,8
37170: V. 1995 225 141 515 401,0 49 1 810 424,0 4,9
37171:
37172:
37173:
37174:
37175: Arviomäärärahojen säästöt olivat 2 422,4 Mmk. Suhteellisesti suurimmat ylitykset tapahtuivat
37176: Kertomusvuoden talousarviossa oli 195 arvio- kertomusvuonna valtioneuvoston ja oikeusminis-
37177: määrärahaa, ja niiden yhteissumma oli 130 357,3 teriön hallinnonaloilla, joilla kummallakin ylitettiin
37178: Mmk. Arviomäärärahoista ylitettiin 43 (22,1 %). Yli- yksi arviomääräraha. Markkamääräisesti suurim-
37179: tysten markkamäärä oli 1 105,5 Mmk eli 2,0% mat ylitykset olivat opetusministeriön ja valtiova-
37180: näiden arviomäärärahojen menoarvion mukaisesta rainministeriön hallinnonaloilla.
37181: yhteissummasta. Vuonna 1996 arviomäärärahoja Valtioneuvoston arviomäärärahaa Kunniamerkit
37182: oli 215 ja niistä ylitettiin 47 (21,9 %). Ylitysten ylitettiin 26 %:lla eli 0,6 Mmk:lla. Edellisenä vuonna
37183: markkamäärä oli 1 082,8 Mmk ja ylitysprosentti 2,8. kyseinen määräraha ylitettiin 44 %:lla. Oikeusmi-
37184: Vuonna 1995 arviomäärärahoja oli 225 ja niistä nisteriön hallinnonalalla momenttia Onnettomuus-
37185: ylitettiin 49 (21,8 %). Ylitysten markkamäärä oli tutkinnan erityismenot ylitettiin 37 %:lla eli 1,5
37186: tuolloin 1 810,4 Mmk ja ylitysprosentti 4,9. Mmk:lla.
37187: Ylitysten lukumäärä oli kertomusvuonna 9 % Valtiovarainministeriön hallinnonalan 23 arvio-
37188: pienempi kuin v. 1996 ja 13% pienempi kuin v. määrärahasta ylitettin kuutta yhteensä 265,3
37189: 1995. Ylitysten markkamäärä oli kertomusvuonna Mmk:lla (4,1 %). Näistä Arvonlisäveropohjaan pe-
37190: 2% suurempi kuin v. 1996 ja 39% pienempi kuin v. rustuvat maksut Euroopan unionille (EU) ylittyivät
37191: 1995. 161,0 Mmk:lla (6 %) ja Arvonlisämenot 100,3
37192: Mmk:lla (3 %).
37193:
37194:
37195: 24
37196: Opetusministeriön hallinnonalalla ylitettiin 34 lopussa budjettitalouden velasta oli markkamää-
37197: arviomäärärahasta yhdeksää yhteensä 527,2 räistä 277 258 Mmk (ilman 12,4 mrd. mk:n velkaa
37198: Mmk:lla (4,8 %:lla). Näistä Valtionosuus ja -avustus Valtion eläkerahastolle ja Valtion ydinjätehuoltora-
37199: yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen käyttö- hastolle) ja valuuttamääräistä 166 121 Mmk.
37200: kustannuksiin ylitti arvion 342,7 Mmk:lla ja Valtion- Rahastotalouden velan määrä oli vuoden alussa
37201: osuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) 106,9 30 255 Mmk ja sen päättyessä 29 219 Mmk.
37202: Mmk:lla. Rahastotalouden velasta oli vuoden alussa markka-
37203: määräistä 15 600 Mmk ja valuuttamääräistä 14 655
37204: Valtionvelka Mmk. Vuoden päättyessä vastaavat luvut olivat
37205: 26 784 Mmk ja 2 435 Mmk.
37206: Valtionvelan kehitys kertomusvuonna ilmenee alla Budjettitalouden brunolainanotto oli kertomus-
37207: olevasta asetelmasta, johon on sisällytetty myös vuonna 136 920 Mmk ja nettolainanotto 12 329
37208: rahastotalouden velka. Mmk. Budjettitalouden velan hoitomenot (ilman
37209: · Budjettitalouden velka oli vuoden alussa kuoletuksia) olivat yhteensä 23 084 Mmk. Kerto-
37210: 377 532 Mmk ja sen lopussa 401 382 Mmk. Tästä oli musvuonna siirryttiin velan korkojen osalta netto-
37211: vuoden alkaessa markkamääräistä 217 179 Mmk budjetointiin, jolloin korkomenoista on vähennetty
37212: (ilman 12,3 mrd. mk:n velkaa Valtion eläkerahas- mm. emissiovoitot ja saadut korot. Vertailukelpoi-
37213: tolle) ja valuuttamääräistä 160 353 Mmk. Vuoden nen hoitomenojen määrä v. 1996 oli 23 055 Mmk.
37214:
37215:
37216:
37217: Valtionvelan kehitys v. 1997
37218: Velka Nostot Kuole- Valuutan Valuutta- Velka Muutos vuoden
37219: vuoden vuoden tukset vaihdot kurssien vuoden aikana
37220: alussa aikana vuoden muutokset lopussa
37221: aikana vuoden
37222: aikana
37223: Mmk Mmk %
37224: Markkamääräinen velka 232 779 136 862 107 596 - - 262 045 29 266 12,6
37225: Pitkäaikainen velka 194 887 57 282 20 748 - - 231 421 36 534 18.7
37226: Yleisöobligaatiolainat 177 700 57 165 19 989 - - 214 876 37 176 20,9
37227: Muut joukkovelkakirjalainat 1 718 - 379 - - 1 339 -379 -22,1
37228: Velkakirjalainat 15 469 117 380 - - 15 206 -263 -1,9
37229: lyhytaikainen velka 37 892 79 580 86 848 - - 30 624 -7268 -19,2
37230: Valuuttamääräinen velka 175 008 12 175 31 071 2 491 9 953 168 556 -6452 -3.7
37231: Pitkäaikainen velka 175 008 12 175 31 071 2 491 9 953 168 556 -6452 -3.7
37232: Obligaatiolainat 158 547 4 412 31 052 2 367 8 143 142 717 -16130 -10,2
37233: Muut joukkovelkakirjalainat 7 080 6 186 - - 1 292 14 558 7 478 105,6
37234: Velkakirjalainat 9 081 1 577 19 124 518 ,, 281 2 200 24,2
37235: Yhteensä 407 787 149 037 138 667 2 491 9 953 430 601 1 22 814 5,6
37236: Yhteensä v. 1996 371 605 167 095 133 252 341 1 998 407 787 2 36182 9,7
37237: Yhteensä v. 1995 319 823 206 288 3 150 469 2 273 -6310 371 6052• 51 782 16,2
37238: Yhteensä v. 1994 265 543 172 420 7 99 527 7 -18 620 319 823 2 54 280 20,4
37239: Yhteensä v. 1993 175 282 128 593 8 44 315 346 5 637 265 543 5 90 261 51,5
37240: Yhteensä v. 1992 92 052 86 415 16 305 28 13 092 175 282 5 83 230 90,4
37241: Yhteensä v. 1991 57 032 38 416 8 267 158 4 707 92 052 6
37242: 35 014 61,4
37243: 1 Sisältää 12,4 mrd. mk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle ja Valtion ydinjätehuoltorahastolle.
37244: 2 Sisältää 12,3 mrd. mk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle.
37245: 3 Tästä määrästä 29 Mmk on tuloutettu vuodelle 1994.
37246: 4 Sisältää nettolainanoton ulkopuolelle jäävän VR:n Eläkesäätiölainan 1 750 Mmk.
37247: 5 Sisältää 9.7 mrd. mk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle.
37248: 6 Sisältää 7,6 Mmk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle.
37249: 7 Tästä määrästä 2 311 Mmk on tuloutettu vuodelle 1993.
37250: 8 Tästä määrästä 60 Mmk on tuloutettu vuodelle 1992.
37251:
37252:
37253:
37254:
37255: 25
37256: Kertomusvuoden päättyessä koko velkakannan (v. 1996 4 v 5 kk). Markkamääräisen velan
37257: keskimääräinen niroelliskorko oli 7,2 o/o (v. 1996 keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 4 v 5 kk (v.
37258: 7,2 o/o) ja efektiiviset kustannukset 7,2 o/o (v. 1996 1996 4 v 0 kk). Valuuttamääräisen velan keskimää-
37259: 7,2 o/o). Markkamääräisen velan keskimääräinen räinen takaisinmaksuaika oli 5 v 1 kk (edellisenä
37260: niroelliskorko oli 7,54 o/o (v. 1996 7,45 o/o) ja efektii- vuonna 4 v 11 kk).
37261: viset kustannukset 7,15 o/o (v. 1996 7,49 o/o) ja va- Valuuttamääräisestä valtionvelasta, joka koko-
37262: luuttamääräisen vastaavasti 6,78 o/o ja 7,34 o/o (v. naisuudessaan on pitkäaikaista, n. 54 o/o eli 91 746
37263: 1996 7,0 o/o ja 6,8 o/o). Efektiiviset kustannukset on Mmk (v. 1996 56 o/o velasta eli 98 547 Mmk) on
37264: laskettu ottamalla huomioon kaikki toteutuneet maksettava viiden seuraavan vuoden aikana.
37265: kustannukset (ml. valuuttakurssimuutokset) ja Kuoletuksia erääntyy 6-10 vuoden kuluessa
37266: tarkasteluhetken jälkeen erääntyvät korot ja kuole- 63 295 Mmk (v. 1996 60 723 Mmk) ja sen jälkeen
37267: tukset 31.12.1997 vallinneiden valuuttakurssien 13 515 Mmk (v. 19% 15 738 Mmk).
37268: mukaan, joten ne eivät sisällä myöhempien Kertomusvuoden päättyessä olleen valuutta-
37269: valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. Lainojen lo- määräisen velan valuuttajakauma oli muuttunut
37270: pulliset efektiiviset kustannukset selviävät vasta edellisen vuoden lopussa olleen lainakannan
37271: lainan tultua kokonaan maksetuksi. valuuttajakaumasta. Valuuttamääräisen velan va-
37272: Koko velkakannan keskimääräinen takaisin- luuttajakauma oli vuosien 1991-97 lopussa seu-
37273: maksuaika kertomusvuoden päättyessä oli 4 v 8 kk raava:
37274:
37275:
37276:
37277: Valuutta 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997
37278: Osuus velasta
37279: %
37280: DEM 20 22 24 28 26 28 24
37281: FRF 11 14 13 12 15 15 15
37282: GBP 9 5 9 11 11 13 16
37283: USD 10 16 13 11 10 12 12
37284: JPY 9 8 11 12 11 10 11
37285: ECU 24 19 15 13 13 7 7
37286: NLG 3 6 5 5 5 5 5
37287: CHF 3 4 6 4 5 5 6
37288: BEF 3 2 1 1 1 1 1
37289: DKK 3 2 1 1 1 1 1
37290: LUF 2 1 1 1 1 1 1
37291: ATS - 0 1 1 1 1 1
37292: SEK - - 0 0 0 0 0
37293: ITL 1 1 0 0 0 - -
37294: KWD 1 0 0 - - - -
37295:
37296:
37297:
37298:
37299: Valtion ulkomainen velka oli maksutasetilaston 260,9 mrd. mk, vuoden 1992 päättyessä 228,0 mrd.
37300: (SP) mukaan kertomusvuoden päättyessä 63 o/o mk, vuoden 1991 päättyessä 173,4 mrd. mk ja
37301: koko maan ulkomaisesta nettovelasta. Vuotta ai- vuoden 1990 päättyessä 143,5 mrd. mk.
37302: emmin samoin kuin vuoden 1995 päättyessä se oli Valtionvelan määrä 430,6 mrd. mk oli kertomus-
37303: 75 o/o, vuoden 1994 päättyessä 68 o/o, vuoden 1993 vuoden päättyessä 150 o/o suurempi kuin valtion
37304: päättyessä 63 o/o, vuoden 1992 päättyessä 49 o/o, tulot ilman nettolainanottoa ( v. 1996 149 o/o, v. 1995
37305: vuoden 1991 päättyessä 30 o/o ja vuoden 1990 päät- 153 o/o, V. 1994 147 o/o, V. 1993 104 o/o ja V. 1992
37306: tyessä 18 o/o. Maan ulkomainen nettovelka, joka 35 o/o). Tämä merkitsee sitä, että kertomusvuoden
37307: vuosikymmenen alussa kasvoi varsin voimak- valtion tulot kattavat vain n. 40 o/o velan määrästä,
37308: kaasti, oli Suomen Pankin maksutasetiedotteen joten koko velan maksamiseen tarvittaisiin valtion
37309: mukaan kertomusvuoden päättyessä 268,0 mrd. kaikki tulot n. 2,5 vuoden ajalta, mikäli tulot pysy-
37310: mk, oltuaan vuotta aiemmin 245,0 mrd. mk, vuo- vät kertomusvuoden tasolla. Mainittakoon, että vie-
37311: den 1995 päättyessä 231,4 mrd. mk, vuoden 1994 lä v. 1991 velan määrä oli 67 o/o valtion tuloista
37312: päättyessä 264,3 mrd. mk, vuoden 1993 päättyessä ilman nettolainanottoa.
37313:
37314:
37315: 26
37316: Seuraavassa asetelmassa on esitetty valtionvelan kokonaismäärää ao. vuoden lopussa mark-
37317: kehitys kymmenen vuoden välein v. 1950----80 ja kinahintaiseen bruttokansantuotteeseen:
37318: vuodesta 1985 vuosittain sekä verrattu velan
37319:
37320:
37321: Vuosi Valtion bruttovelka (ml. rahastot) Brutto- Koko Valuutta-
37322: Markka- Valuutta- Yhteensä kansantuote valtionvelka määräinen
37323: määräinen määräinen valtionvelka
37324: Mmk % BKT:sta
37325: 1950 698 659 1 357 5 553 24,4 11,9
37326: 1960 867 747 1 614 16199 10,0 4,6
37327: 1970 2 644 1 557 4 201 45 743 9,2 3,4
37328: 1980 7 625 10 341 17 966 191 376 9,4 5,4
37329: 1985 21 304 25 677 46 981 331 628 14,2 7,7
37330: 1986 25 013 26 981 51 994 354 994 14,6 7,6
37331: 1987 29 831 28 680 58 511 386 855 15,1 7,4
37332: 1988 31 805 26 279 58 084 434 341 13,4 6,0
37333: 1989 30126 22 786 52 912 486 998 10,9 4,7
37334: 1990 32 245 24 793 57 038 515 430 11,1 4,8
37335: 1991 48 406 43 646 92 052 490 868 18,8 8,9
37336: 1992 68 895 106 387 175 282 476 778 36,8 22,3
37337: 1993 109 966 155 577 265 543 482 397 55,0 32,3
37338: 1994 143 261 176 562 319 823 510 992 62,6 34,6
37339: 1995 199 304 172 301 371 605 549 863 67,6 31,3
37340: 1996 232 779 175 008 407 787 574 027 71,0 30,5
37341: 1997 262 045 168 556 430 601 622 106 1 69,2 27,1
37342: 1998 284 000 154 000 438 000 3 671 500 2 65,2 22,9
37343: 1999 303 600 139 400 443 000 3 712 500 2 62,2 19,6
37344: 1 Ennakkoluku.
37345: 2 Ennuste.
37346: 3 Arvio.
37347:
37348:
37349:
37350:
37351: Valtionvelka (ml. rahastot ja lainat Valtion eläke- eläkerahastolle ja 0,1 mrd. mk Valtion ydinjäte-
37352: rahastolta) oli noussut 30.9.1998 mennessä jo 438 huoltorahastolle. Rahastotalouden 29 mrd. mk:n
37353: mrd. mk:aan, josta 277 mrd. mk oli markkamääräis- velasta oli 27 mrd. mk markkamääräistä ja 2 mrd.
37354: tä ja 161 mrd. mk valuuttamääräistä. Valuuttamää- mk valuuttamääräistä. Koko valtionvelan
37355: räisen velan kokonaismäärä oli pienentynyt lähes 8 nettokorkomenot 1.1.-30.9.1998 olivat 29 mrd.
37356: mrd. mk:lla, josta runsas 5 mrd. mk aiheutui valuut- mk, josta budjettitalouden osuus oli 26 mrd. mk ja
37357: takurssimuutoksista ja uusista valuutanvaihtosopi- rahastotalouden osuus 3 mrd. mk.
37358: muksista. Valuuttamääräinen velka ja sen muutok- Jos valtionvelan kokonaismäärästä vähennetään
37359: set oli tällöin laskettu vuoden 1998 syyskuun vii- valtiontalouden sisäisenä veikana käsiteltävä bud-
37360: meisen päivän Suomen Pankin keskikurssien mu- jettitalouden velka Valtion eläkerahastolle ja Val-
37361: kaan. Valtionvelan nettokorkoja oli maksettu 28,5 tion ydinjätehuoltorahastolle, oli valtiontalouden
37362: mrd. mk, josta budjettitalouden velan korkoja 26,0 kokonaisvelka muille sektoreille 30.9.1998 425
37363: mrd. mk. mrd. mk.
37364: Valtionvelasta 30.9.1998 oli 409 mrd. mk Valtionvelan määrän kasvu on lisännyt sen hoi-
37365: budjettitalouden velkaa. Tästä oli valuuttamääräistä tokustannuksia nopeasti. Seuraavasta asetelmasta
37366: 159 mrd. mk ja markkamääräistä 250 mrd. mk, josta ilmenevät valtion velanhoitomenot (ml. rahastot) v.
37367: 12,3 mrd. mk oli budjettitalouden velkaa Valtion 1988---97.
37368:
37369:
37370:
37371:
37372: 27
37373: 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997
37374: Mmk
37375: Korot• 5199 4 932 4 733 5 991 8 762 18 361 22 771 26 697 30 813 24 810
37376: Markkamääräinen 2 806 2 855 2 783 3498 4120 7 276 9 396 12170 16 072 10 769
37377: Valuuttamääräinen 2 367 2 059 1 918 2 279 4103 8 867 10 572 11 713 11 942 11 995
37378: Rahastot 26 18 32 214 539 2 218 2 834 2 814 2 799 2 046
37379: Palkkiot ja muut menot 218 211 178 292 1 283 860 992 702 1 019 321
37380: Kuoletukset (brutto) 13 906 13 484 8 063 8 267 15 784 44 313 99 527 150 469 133 252 138 667
37381: Markkamääräinen 9 043 7 337 5 373 4 992 11 974 38 337 92 124 140 934 118 893 106 663
37382: Valuuttamääräinen 4 826 6 009 2 390 3066 1 905 4 860 6 902 8 934 13 075 17 929
37383: Rahastot 37 138 300 209 1 905 1116 501 601 1 284 14 075
37384: Yhteensä 19 323 18 627 12 974 14 550 25 829 63 533 123 290 177 868 165 084 163 798
37385: Velan (pl. rahastot ja kuoletuk-
37386: set) hoitokustannusten osuus
37387: valtion tilinpäätöksen mukai-
37388: sista kokonaismenoista, % 4,6 4,1 3,5 3,6 4,9 8,4 10,6 12,4 14,6 12,0
37389: 1
37390: Korkomenot ovat vuoden 1997 alusta lukien nettobudjetoituja, joten luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin.
37391:
37392:
37393:
37394:
37395: Vuoden 1998 velanhoitomenot on arvioitu n. Mmk. Valuuttamääräinen velka on näin ollen seit-
37396: 91,4 mrd. mk:n suuruisiksi. Valtionvelan hoitome- semässä vuodessa lähes seitsenkertaistunut. Sa-
37397: nojen osuus valtion budjetoiduista kokonais- maan aikaan markkamääräinen velka on kasvanut
37398: menoista nousee tällöin 13,4 %:iin. Pieneneminen 32 245 Mmk:sta 262 045 Mmk:aan eli yli
37399: kertomusvuonna aiempiin vuosiin verrattuna ai- kahdeksankertaistunut.
37400: heutui siitä, että v. 1997 siirryttiin ns. nettoutusme- Valtionvelan rakenne on kertomusvuonna edel-
37401: nettelyyn velanhoitomenojen kirjaamisessa, ts. leen jossain määrin korjautunut. Valuuttamääräisen
37402: eräät korkotulot ja sarjaobligaatiolainojen emissio- velan osuus oli vuoden lopussa n. 39 % koko
37403: voitot merkittiin velanhoitomenojen vähennyksik- velkakannasta, oltuaan vuotta aiemmin n. 43 %,
37404: si. Ilman nettoutusta velanhoitomenojen osuus vuoden 1995 päättyessä n. 46 %, vuoden 1994
37405: kokonaismenoista olisi noussut. päättyessä n. 55% ja vuoden 1993 päättyessä lähes
37406: Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan todeta, 60 %. Valuuttamääräisen velan pienenemistä kerto-
37407: että valtionvelan markkamäärä on kertomus- musvuonna nettokuoletuksista huolimatta vähensi
37408: vuonna noussut edellisvuotisesta lähes 6 %. Uutta markan ulkoisen arvon heikentyminen. Valtion-
37409: velkaa on nostettu 149 037 Mmk, kun edellisenä velan osuus koko maan ulkomaisesta nettovelasta
37410: vuonna nostettiin 167 095 Mmk. Kun kuoletuksia on kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä, mikä on
37411: on maksettu 138 667 Mmk, oli velan nettolisäys pääosin aiheutunut muiden sektoreiden pyrkimyk-
37412: vielä kertomusvuonna 22 814 Mmk, kun otetaan sestä vähentää valuuttamääräistä velkaansa. Kerto-
37413: huomioon myös markan ulkoisen arvon heikenty- musvuonna tämän osuuden kasvu kuitenkin
37414: misestä johtunut valuuttamääräisen velan markka- pysähtyi.
37415: vasta-arvon nousu lähes 10 mrd. mk:lla. Edellisenä Pelkästään budjettitalouden valtionvelan korko-
37416: vuonna velan nettolisäys oli 36 182 Mmk. Velan jen maksuun on vuoden 1999 talousarvioesityk-
37417: kasvu on kuluvalla vuosikymmenellä ollut erittäin sessä arvioitu tarvittavan 27 982 Mmk, mikä on
37418: nopeaa. Kun valuuttamääräisen velan markkavas- 15,0% valtion vuoden 1999 talousarvioesityksen
37419: ta-arvo vielä vuoden 1990 päättyessä oli 24 793 mukaisista menoista.
37420: Mmk, oli se kertomusvuoden lopussa jo 168 556
37421:
37422:
37423:
37424:
37425: 28
37426: Valtiontilintarkastajat pitävät valtionvelan kehitystä ratkaisun myötä valtion valuuttakurssiriski tulee pie-
37427: edelleen hyvin huolestuttavana, kun otetaan huomioon nenemään ratkaisevasti. Kun nopeakin talouskasvu
37428: yhä jatkuvan työttömyyden vaikutus valtion tulo- ja vähentää työttömyyttä ja lisää verotuloja vain verrat-
37429: menokehitykseen, valtionvelan aiheuttamatyhä kasva- tain hitaasti, joutuu valtio vielä vuosia ottamaan uutta
37430: vat korkomenot sekä maailmantaloutta uhkaava taan- velkaa pelkästään entisten velkojen korkojen maksa-
37431: tuma ja epävarmuus. miseksi, ellei valtion menoja voida entisestään vähen-
37432: Valtionvelan hoito aiheuttaa merkittäviä vuotuisia tää tai tuloja lisätä. Käsitellessään valtionvelkaa vuo-
37433: kustannuksia, jotka asettavat vuosien ajan huomatta- delta 1996 antamassaan kertomuksessa valtiontilintar-
37434: via rajoituksia harjoitettavalle finanssipolitiikalle. Val- kastajat muistuttivat, että talouden noususuhdanteita
37435: tion nettorahoitustarve on säästötoimien ja hyvän ta- on aina väistämättä seurannut laskusuhdanne. Tämän
37436: loudellisen kehityksen ansiosta pienentynyt. Myös val- uhkakuvan toteutuminen vaikeuttaisi merkittävästi val-
37437: tionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on tionvelan hoitoa tulevaisuudessa ja saattaisi jopa olla
37438: kääntymässä laskuun, vaikkakin velan markkamäärä mahdollista, että valtion velkaantumisessa joudutaan
37439: on noussut. Myönteisenä on pidettävä sitä, että EMU- uudelleen kasvu-uralle.
37440:
37441:
37442:
37443:
37444: Valtion lainananto ja korkotukilainat vähennys kertomusvuoden aikana sekä vuoden
37445: alussa olleelle lainapääomalle laskettu korkotuotto
37446: Valtio antaa lainoja sekä talousarvion että sen Valtiokonttorista ja rahastoista saatujen tietojen
37447: ulkopuolella olevien rahastojen kautta. Seuraavalla mukaan. Maatilatalouden kehittämisrahaston lai-
37448: sivulla olevasta taulukosta käyvät ilmi valtion lai- noihin on sisällytetty myös myytyjen tilojen kaup-
37449: naksi antamien varojen määrä kertomusvuoden pahintasaatavat Yrityksille suunnatusta lainanan-
37450: alussa ja lopussa, vuoden aikana annetut uudet nosta kanavoidaan suurin osa Suomen Vientiluotto
37451: lainat sekä kertomusvuonna kertyneet kuoletukset Oy:n ja Kehitysaluerahasto Oy:n kautta, joiden
37452: ja korot. Taulukko ei sisällä Valtion ydinjäte- valtiolta saarnat lainat sisältyvät taulukossa kohtaan
37453: huoltorahaston lainanantoa. Taulukosta ilmenevät Lainat luottolaitoksille.
37454: myös erityyppisten lainojen suhteellinen lisäys tai
37455:
37456:
37457:
37458:
37459: 29
37460: Valtion lainananto v. 1997
37461: lainaryhmä laina- lisäys Vähen- laina- Korot laina pää- Korkotuotto
37462: pääoma vuoden nys pääoma oman muutos
37463: vuoden aikana vuoden vuoden
37464: alussa aikana lopussa V. 1997 V. 1996 V. 1997 V. 1996
37465: Mmk %
37466: Kehitysluotot 538 20 15 542 4 1 1 0,8 0,8
37467: Lainat Teollisen yhteistyön rahasto
37468: Oy: IIe 92 - 9 83 2 -10 -10 2,2 2,0
37469: Eläkemaksulainat valtion liikelaitoksille 121 - 114 7 4 -94 -30 3,3 6,4
37470: Lainat väestönsuojelua varten 0 - 0 0 0 -29 -22 .. ..
37471: Rakennuslainat peruskouluille 113 - 20 94 7 -17 -16 6,2 5,9
37472: Lainat yksityisoppikoulujen
37473: muuttamiseksi kunnallisiksi kouluiksi 16 - 2 14 1 -13 -27 6,2 4,5
37474: Rakennuslainat kirjastoille 20 - 3 17 1 -17 -26 5,0 7,4
37475: Veikkausvoittovaroista myönnetyt
37476: lainat 131 - 26 104 6 -20 -19 4,6 4,9
37477: Muut lainat opetuksen, tieteen ja
37478: kulttuurin edistämiseksi 1 - 0 1 0 -49 -47 .. ..
37479: Valtion asuntorahaston lainat 53 019 5 285 3 296 55 009 1 942 4 -2 3.7 3,8
37480: Vesiensuojelulainat teollisuudelle 1 - 0 0 0 -78 -33 .. ..
37481: Lainat peruskuivatukseen 52 6 8 51 2 -2 11 3,8 2,1
37482: Työvoima 1 - 0 1 0 -42 -0 .. ..
37483: Maatilatalouden kehittämisrahaston
37484: lainat 5 968 365 971 5 362 242 -10 -10 4,1 4,1
37485: Muut lainat asutustoiminnan
37486: edistämiseen 91 0 10 82 3 -10 -11 3,3 3,6
37487: lainat puuntuotannon kestävyyden
37488: turvaamiseen 1043 95 237 901 35 -14 -10 3,4 3,2
37489: Muut lainat maa- ja metsätalouden
37490: tukemiseen 1 - 0 1 0 -29 -21 .. ..
37491: Lainat Valtionrautateiden asuin-
37492: rakennusten peruskorjaamiseen 26 - - 26 2 0 0 7,7 7,7
37493: Tuotekehityslainat 1 093 241 234 1100 11 1 -2 1,0 1,6
37494: lainat luotto-osakeyhtiöille 1107 - 225 882 36 -20 -21 3,3 3,7
37495: Kauppahintasaatavat valtion liike-
37496: laitoksilta, valtionyhtiöiltä ja yrityksiltä 281 45 128 197 14 -30 -47 5,0 9,0
37497: Muut lainat teollisuuden edistämiseen 66 5 8 63 1 -4 12 1,5 1,7
37498: Lainat energiatalouden edistämiseen 18 - 8 10 1 -46 -42 5,5 3,2
37499: Lainat yritysten kansainvälistymiseen 43 - 25 19 2 -56 -39 4,7 4,3
37500: Yhteensä 63 842 6 062 5 340 64 564 2 316 1 -4 3,6 3,8
37501: Yhteensä v. 1996 66 629 4 236 7 023 63 842 2 553 -4 - 3,8 -
37502: Yhteensä v. 1995 67 658 4 507 5 537 66 629 2 650 -2 - 3,9 -
37503: Yhteensä v. 1994 66 439 5 646 4 427 67 658 2 641 2 - 4,0 -
37504: Yhteensä v. 1993 61 671 7 954 3186 66 439 2 569 8 - 4,2 -
37505: Yhteensä v. 1992 55 165 9 883 3 377 61 671 2 270 12 - 4,1 -
37506: Yhteensä v. 1991 48121 10 292 3 248 55 165 1 900 15 - 3,9 -
37507:
37508:
37509:
37510: Lainavarojen lisäykseen sisältyy kertomusvuon- lainoja. Näiden lainojen lainapääoma kertomus-
37511: na 6 Mmk pääomitettuja korkoja ja lainavarojen vuoden alussa ja lopussa, sen lisäys ja vähennys
37512: vähennykseen arvopaperistettuja lainasaamisia 214 kertomusvuonna sekä vuoden aikana kertyneet
37513: Mmk ja tileistä poistoja 133 Mmk. korot ja vuoden alussa olleelle lainapääomalle
37514: Suurin osa (kertomusvuoden lopussa n. 85 %) laskettu korkotuotto ilmenevät seuraavasta taulu-
37515: valtion lainanannosta on Valtion asuntorahaston kosta:
37516:
37517:
37518:
37519:
37520: 30
37521: Lainaryhmä Laina· Lisäys Vähen- Laina- Korot Lainapää- Korkotuotto
37522: pääoma vuoden nys pääoma oman muutos
37523: vuoden aikana vuoden vuoden
37524: alussa aikana lopussa V. 1997 V. 1996 V. 1997 v. 1996
37525: Mmk %
37526: Vuokratalolainat 36 242 3 840 933 39149 1 270 8 0 3,5 3.4
37527: Asunto-osakeyhtiötalolainat 25 - 9 17 2 -34 -36 8,0 7,7
37528: Henkilökohtaiset asunto-osakelainat 3 743 2 993 2 752 144 -26 -21 3,8 4,5
37529: Omakotitalolainat 5 418 91 999 4 510 209 -17 -14 3,9 4,6
37530: Peruskorjaus- ja perusparannuslainat 7 396 1 351 330 8 417 309 14 12 4,2 4.7
37531: Muut asuntolainat 172 - 18 154 6 -11 -10 3,5 1,6
37532: Lämmityslaitoslainat 23 - 13 11 2 -54 -50 8,7 6,5
37533: Yhteensä 53 019 5 285 3 296 55 009 1 942 4 -2 3,7 3,8
37534: Yhteensä v. 1996 54 307 3 738 5 022 53 072 2 071 -2 - 3,8 -
37535: Yhteensä v. 1995 54 328 3 803 3 825 54 307 2 166 0 - 4,0 -
37536: Yhteensä v. 1994 51 795 4 631 2 098 54 328 2 084 5 - 4,0 -
37537: Yhteensä v. 1993 46 417 6 920 1 542 51 795 1 850 12 - 4,0 -
37538: Yhteensä v. 1992 39 234 8 640 1 457 46 417 1 490 18 - 3,8 -
37539: Yhteensä v. 1991 32 304 8 292 1 362 39 234 1161 21 - 3,6 -
37540:
37541:
37542:
37543: Valtion talousaiVion sekä asuntorahaston va- p.l.c:n lainat) jakaantuivat kuoletusaikojen mukaan
37544: roista v. 1988--97 nostetut lainat (pl. Fennica no. 1 eriteltyinä seuraavasti:
37545:
37546:
37547:
37548: Kuoletusaika 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997
37549: vuosia Mmk
37550: 0-5 130 141 219 250 120 59 10 1 - -
37551: 6-10 727 243 229 251 224 239 239 247 208 286
37552: 11-15 283 154 12 648 15 - - - - -
37553: 16-20 1 564 1129 1 246 627 676 418 261 222 342 210
37554: 21-25 176 179 135 1 337 1 218 1104 613 379 89 37
37555: 26-30 1 556 2 482 2 898 1 745 435 53 2 - 95 -
37556: yli 30 - 56 518 4 335 6 391 5 487 3 802 3 286 3 262 5119
37557:
37558:
37559:
37560:
37561: Valtion antolainauskannan jakauma korko- kaan kertomusvuoden lopussa. Taulukosta puuttu-
37562: prosentin mukaan kertomusvuoden lopussa ilme- vat aiempien vuosien kohdalta kehitysluottolainat,
37563: nee seuraavasta taulukosta, jossa on esitetty Valtio- joiden pääoma 31.12.1995 oli 532 Mmk (v. 1994 736
37564: konttorin hoidossa olevat lainat tehtäväalueittain Mmk).
37565: (Mmk:ina) ja niiden jakauma korkoprosentin mu-
37566:
37567:
37568:
37569:
37570: 31
37571: Tehtävä Korkokanta %
37572: 0,0 0,25- 1,25- 2,25- 3,25- 4,25- 5,25- 6,25- 7,25- 8,25- 9,25- 10,25- 11,25- Yht. Keski·
37573: 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 10,00 11,00 11,50 korko
37574:
37575: Yleinen hallinto - - - - 147 - 53 - 4 - - - - 204 4,5
37576: Yleinen järjestys ja
37577: turvallisuus - - - - -
37578: - 0 - - - - - - 0 6,0
37579: Opetus, tiede ja kulttuuri 0 - 1 - - 192 - - 35 - - - - 228 5,4
37580: Asuminen ja ympäristö 1 310 2172 2 928 14 614 12 668 15 336 3131 1 316 1 509 6 19 - - 55 009 3,7
37581: Maa- ja metsätalous 0 - - - - 0 0 - - - - - - 1 2,5
37582: Liikenne - - - - - 0 - - 26 - - - - 26 8,0
37583: Teollisuus ja muut
37584: elinkeinot 45 1 055 262 325 24 419 25 2 0 - - - - 2157 2,2
37585: Yhteensä 1 356 3 227 3192 14 939 12 839 15 947 3 209 1318 1 575 6 19 - - 57 626 3,7
37586: % 2,4 5,6 5,5 25,9 22,3 27,7 5,6 2,3 2,7 0 0 100,0
37587: Yhteensä v. 1996 2160 3 593 2 314 9 476 12 260 19 254 3 327 524 96 3164 24 - - 56189 3,7
37588: % 3,8 6,4 4,1 16,9 21,8 34,3 5,9 0,9 0,2 5,6 0,0 100.0
37589: Yhteensä v. 1995 1 996 3391 3 718 11110 9 661 17 382 4 984 1 006 174 774 393 - - 58124 4,0
37590: % 3,4 5,8 6.4 19,1 16.6 29,9 8,6 1,7 0,3 1,3 0,7 100,0
37591: Yhteensä v. 1994 296 7124 1 505 11139 11 944 14 656 3 415 2 020 621 1 063 4 550 - - 58 334 4,1
37592: % 0,5 12,2 2,6 19,1 20,5 25,1 5,9 3,5 1,1 1,8 7,8 100,0
37593: Yhteensä v. 1993 303 8 684 1301 11 836 5 293 8 371 0 076 2 710 943 2 531 4 629 - - 56 676 4,3
37594: % 0,5 15,3 2,3 20,9 9,3 14,8 17,8 4,8 1,7 4,5 8,2 100,0
37595: Yhteensä v. 1992 310 8 809 2 988 10 278 4150 6 929 3 339 5 410 2 937 3104 1 031 2 320 111 51 715 4,4
37596: % 0,6 17,0 5,8 19,9 8,0 13,4 6,5 10,5 5,7 6,0 2,0 4,5 0,2 100.0
37597: Yhteensä v. 1991 341 10648 1 844 10 504 5877 2 969 2 234 3102 1 752 2 011 686 2 339 - 44 305 3,9
37598: % 0,8 24,0 4,2 23,7 13,3 6,7 5,0 7,0 4,0 4,5 1,5 5,3 100.0
37599:
37600:
37601: Koska keskikorko on laskettu kertomusvuoden lopun lainakantaa ja kertomusvuonna kertyneitä
37602: lopun lainakannasta samoin perustein kuin edellä korkoja.
37603: olevasta kappaleesta ilmenee, eroaa se edellä ole- Edellä sivulla 30 esitettyyn taulukkoon sisältyvä
37604: van taulukon (Valtion lainananto v. 1997) luvuista, Maatilatalouden kehittämisrahaston lainananto ke-
37605: joissa laskentaperusteena on käytetty vuoden 1996 hittyi kertomusvuoden aikana seuraavasti:
37606:
37607:
37608: Maatilatalouden kehittämisrahasto v. 1997
37609: lainat laina- Lisäys Vähen- laina· Korot laina· Korko-
37610: pääoma vuoden nys pääoma pääoman tuotto
37611: vuoden aikana vuoden vuoden muutos
37612: alussa aikana lopussa
37613: Mmk %
37614: Maaseutuelinkeinolainat {MEL 95-) 75 183 3 255 0 242 0,0
37615: Maaseutuelinkeinolainat {MEL 91-) 1 406 2 145 1 262 61 -10 4,3
37616: Rakennepolitiikkalain mukaiset lainat 111 117 3 224 5 102 4,7
37617: Maatilalainat 3 477 - 664 3 080 152 -18 4,1
37618: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
37619: lainat 102 - 20 81 4 -20 3,8
37620: Rahoituslain mukaiset lainat
37621: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat 0 - 0 0 - -24 ..
37622: Maankäyttölainat
37623: Rahalaitosten lainat 35 - 9 26 2 -26 4,9
37624: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat 1 - 0 1 - -20 -
37625: Velaksi myytyjen tilojen kauppahinnat 494 63 126 430 18 -13 3,6
37626: Provisiot valtion takauksista - - - - 0 .. ..
37627: Yhteensä 5 968 365 971 5 362 242 -10 4,0
37628: Yhteensä v. 1996 6 617 231 881 5 968 273 -10 4,1
37629: Yhteensä v. 1995 7 127 218 738 6 617 279 -7 3,9
37630: Yhteensä v. 1994 7 434 421 767 7 127 308 -5 4,1
37631: Yhteensä v. 1993 7 658 339 706 7 474 339 -2 4,4
37632: Yhteensä v. 1992 7733 620 684 7 658 349 -1 4,5
37633: Yhteensä v. 1991 7 539 913 719 7 733 308 3 4,1
37634:
37635:
37636:
37637: 32
37638: Rahaston varoista myönnetyt maaseutuelinkei- Rahaston varoista myönnettyjen lainojen hoi-
37639: nolainat, rakennepolitiikkalain mukaiset lainat, dosta suoritettiin kertomusvuodelta hoito-
37640: maatilalainat, maaseudun pienimuotoisen elinkei- palkkioita rahalaitoksille yhteensä 33,4 Mmk (v.
37641: notoiminnan edistäruislain mukaiset lainat ja maan- 1996 37,3 Mmk, v. 1995 40,5 Mmk, v. 1994 42,5
37642: käyttölainat ovat rahalaitosten hoidossa ja perittävi- Mmk ja v. 1993 42,9 Mmk). Tästä oli Osuuspankki-
37643: nä. Maanhankintalain mukaan muodostettujen tilo- en Keskuspankki Oy:n osuus 24,4 Mmk (v. 1996
37644: jen myyntihintoihin liitetyt lainat (rahoituslain mu- 26,5 Mmk ja v. 1995 27,8 Mmk), Oy Samlink Ab:n
37645: kaiset) ja asutuslain mukaiset kauppahinnat peri- 2,5 Mmk ( v. 1996 2,6 Mmk ja v. 1995 2,7 Mmk),
37646: tään lääninhallitusten toimesta. Maankäyttölain Merita Pankki Oy:n 4,5 Mmk (v. 1996 5,0 Mmk ja v.
37647: mukaan muodostettujen tilojen myyntihintoihin lii- 1995 5,7 Mmk), PostipankkiOy:n 1,8Mmk(v. 1996
37648: tetyt lainat sekä maankäyttö-, porotila-, kohta-, 2,1 Mmk ja v.1995 2,5 Mmk) ja Suomen
37649: luontaiselinkeino-, maatila-, porotalous- ja Hypoteekkiyhdistyksen osuus 0,2 Mmk (v. 1996 0,2
37650: maaseutuelinkeinolain nojalla syntyneet kauppa- Mmk ja v. 1995 0,2 Mmk).
37651: hintasaamiset perii maa- ja metsätalousministeriön Valtio osallistuu eri sektoreiden rahoitukseen
37652: tietopalvelukeskus. myös myöntämällä näiden lainakustannuksiin kor-
37653: Rahalaitoksille suoritettiin kertomusvuodelta kotukea. Valtion korkotukea saavien lainojen lai-
37654: hoitopalkkioina maaseutuelinkeinolainojen ja ra- napääoma oli kertomusvuoden päättyessä 44 162
37655: kennepolitiikkalain mukaisten lainojen hoidosta Mmk (44 929 Mmk v. 1996 ja 43 347 Mmk v. 1995).
37656: 0,75 o/o sekä maatila-, maankäyttö-, porotalous-, Valtion korkotukilainat lainaryhmittäin kertomus-
37657: luontaiselinkeino- sekä maaseudun pienimuotoi- vuoden lopussa sekä niiden kehitys kerto-
37658: sen elinkeinotoiminnan edistäruislain mukaisten musvuonna ja niistä valtiolle aiheutuneet
37659: lainojen hoidosta 0,60 o/o vuodessa siitä määrästä, kustannukset ilmenevät seuraavasta asetelmasta,
37660: mikä niillä kunkin vuosineljänneksen päättyessä josta ilmenee myös korkotukilainojen lainapää-
37661: oli luotansaajilta erääntymättä olevaa pääomaa. omien kehitys kertomusvuonna:
37662:
37663:
37664:
37665:
37666: 3 380188E 33
37667: Lainaryhmä Laina- Lisäys Vähen- Laina- Lainojen Keski- Valtion
37668: pääoma vuoden nys pääoma keskimää- määräi- korko-
37669: 1.1. aikana vuoden 31.12. räinen nen kor- tuki-
37670: aikana korko' kotuki' menot
37671: Mmk % Mmk
37672: Kehitysmaiden taloudellista kehitystä varten myön-
37673: nettävät korkotukiluotot 2 315 876 2 796 2 396 5,90 5,70 142
37674: Kunnallisten ja yksityisten ammatillisten oppilaitos-
37675: ten rakentaminen 3 - 2 2 6,50 2,00 0
37676: Kansan-, kansalais- ja työväenopistojen
37677: rakentaminen 2 - 1 1 7,25 2,00 0
37678: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten
37679: rakentaminen 6 - 2 4 6,00 1,85 0
37680: Opintolainat 2 886 - 1 026 1 860 6,00 2,25 62
37681: limansuojelun ja jätehuollon investoinnit 541 - 167 374 6,50 2,60 12
37682: ASP 11 700 1196 3 304 9 592 5,55 1,05 80
37683: Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden lainat 1 270 1 1146 125 7,85 2,25 32
37684: Oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta
37685: myönnetyt lainat 3 - 1 2 7,40 5,00 0
37686: Asuntolainat 12 511 4 096 818 15 789 6,90 4,00 610
37687: Lämmityslaitoshankkeet 222 - BO 142 8,95 4,10 8
37688: Vesihuoltolaitteiden rakentaminen 434 67 93 408 5,45 3,80 18
37689: Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoinnit 209 1 34 175 5,85 3,75 8
37690: Teollisuuden vesiensuojeluinvestoinnit 64 - 24 40 4,80 2,05 1
37691: Maataloustuotteiden varastotilojen rakentaminen 7 - 3 4 .. 0.70 3 0
37692: Maaseutuelinkeinolain ja maatilalain sekä maa- ja
37693: metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä
37694: annetun lain mukaiset lainat 4 262 4 670 737 4195 .. 3,20 3 131
37695: Eräiden maatilatalouden luottojen vakauttaminen 584 6 110 481 .. 3,55 3 19
37696: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan
37697: edistäminen 30 0 7 24 .. 1,50 3 1
37698: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeet 12 - 5 8 .. 2,90 3 0
37699: Kalatalous 27 - 19 8 6.75 0,25 0
37700: Kauppa- ja teollisuussatamien rakentaminen 38 - - 38 .. 2,40 3 1
37701: Lastialusten hankinnat 579 155 105 629 8,25 4,00 28
37702: Saaristoliikenne 0 - 0 0 5.45 2,00 0
37703: Kera Oy:n myöntämät lainat 0 - 0 - 9,50 4,50 0
37704: Kera Oy:n ottamat lainat 1 050 - 315 735 12.70 7,20 237
37705: Pk-yritysten investoinnit 947 11 277 681 6,75 4,90 41
37706: Energiainvestoinnit 187 8 57 138 5,80 2,70 5
37707: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppa 7 - 6 1 7,20 5,65 0
37708: Suomen Vientiluotto Oy:n luotonotto 4 714 2 792 5 1 537 5 969 5,80 -2,15 7
37709: Turvavarastojen perustaminen ja ylläpito 76 52 6 122 5,50 4,50 4
37710: Julkisesti tuettu OECD-ehtoinen vientiluottojen
37711: korontasaus - 5 0 5 7,00 -0,95 -
37712: Kunnan talouden vakauttamisesta ja kunta-
37713: selvityksestä annetun lain (658/94) mukaiset lainat 243 50 76 217 4,85 4,05 11
37714: Yhteensä 44 920 9 987 10 754 44 162 - - 1 458
37715: Yhteensä v. 1996 43 374 7 848 6 357 44 864 - - 1 461
37716: Yhteensä v. 1995 45 460 6 772 8 857 43 374 - - 1 690
37717: Yhteensä v. 1994 48 737 9 001 12 279 45 460 - - 1 802
37718: Yhteensä v. 1993 41 898 14 989 8 149 48 737 - - 2 505
37719: Yhteensä v. 1992 34181 11 296 3 407 42 070 - - 2161
37720: Yhteensä v. 1991 29 182 8 543 3 751 33 974 - - 1 830
37721: 1 Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1996 takaisin maksamatta
37722: olevalla pääomalla.
37723: 2 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 740 Mmk.
37724: 3
37725: Laskennallinen arvio.
37726: 4
37727: Korjattu luku.
37728: 5 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 301 Mmk.
37729:
37730:
37731:
37732:
37733: 34
37734: Valtion korkotukilainat ja niiden kehitys lainansaajasektoreittain kertomusvuonna ilmenevät seuraavas-
37735: ta asetelmasta.
37736:
37737: Lainansaajasektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoman
37738: pääoma vuoden vuoden pääoma korkotuki- muutos
37739: 1.1. aikana aikana 31.12. menot
37740: Mmk %
37741: Yritykset 4 871 236 1 303 3 804 110 -22
37742: Julkiset yritykset 1 010 45 196 860 19 -15
37743: Yksityiset yritykset 3 860 191 1 1107 2 944 91 -24
37744: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 314 19 392 941 240 -28
37745: Vakuutuslaitokset 34 19 - 52 2 56
37746: Talletuspankit 230 - 77 154 - -33
37747: Muut luottolaitokset 1 050 - 315 735 237 -30
37748: Julkisyhteisöt 1 383 128 503 1 008 47 -27
37749: Kunnat 1 368 127 500 995 47 -27
37750: Kuntayhtymät 14 1 3 12 1 -16
37751: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 10 952 3 054 432 13 573 567 24
37752: Valtionkirkot 2 - 0 2 0 -16
37753: Asuntoyhteisöt 10 798 3 026 403 13 421 560 24
37754: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 151 27 29 150 7 -1
37755: Kotitaloudet 21 657 2 879 6 377 18158 349 -16
37756: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet 5 097 693 945 4 846 153 -5
37757: Palkansaaja kotitaloudet 12 138 1 993 4 023 10 108 122 -17
37758: Muut kotitaloudet 4 421 192 1 409 3 204 74 -28
37759: Ulkomaat 4 753 3 672 2 1 747 6 678 146 40
37760: Yhteensä 44 929 9 987 10 754 44 162 1 458 -2
37761: 1 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 3 Mmk.
37762:
37763: 2 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 740 Mmk.
37764:
37765:
37766:
37767:
37768: Tarkasteltaessa valtion korkotukilainojen jakau- kautuivat korkotukilainat kertomusvuonna seuraa-
37769: tomista toimiaJoittain lainansaajasektoreilla "Yri- vanasetelman mukaisesti.
37770: tykset" ja "Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet" ja-
37771:
37772:
37773:
37774: Lainansaajasektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoman
37775: pääoma vuoden vuoden pääoma korkotuki- muutos
37776: 1.1. aikana aikana 31.12. menot
37777: Mmk %
37778: Erittelemätön elinkeinotoiminta 90 - 5 84 5 -7
37779: Maa-, riista- ja metsätalous 4 960 684 903 4 741 151 -4
37780: Kalatalous 23 - 17 6 0 -74
37781: Mineraalien kaivu 61 - 17 44 2 -28
37782: Teollisuus 1 951 62 496 1 517 54 -22
37783: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 481 7 129 359 17 -25
37784: Rakentaminen 108 7 44 71 4 -34
37785: Kauppa ja moottoriajoneuvojen yms. korjaustoiminta 107 3 64 46 2 -57
37786: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 9 - 3 6 0 -33
37787: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 2 057 161 530 1 688 25 -18
37788: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä
37789: liike-elämän palvelut 51 3 17 37 1 -27
37790: Koulutus 10 2 2 10 0 0
37791: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 1 - 0 0 0 -52
37792: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 59 - 20 39 0 -34
37793: Yhteensä 9 968 929 2 248 8 650 263 -13
37794:
37795:
37796:
37797:
37798: 35
37799: Valtiovarainministeriö asetti 5.5.1997 virkamies- valtion lainamuotoisen tuen edelleen käyttökelpoi-
37800: työryhmän, jonka tehtävänä lähinnä oli selvittää seksi tukimuodoksi asunto-, maatalous- sekä elin-
37801: talouspoliittisen ministerivaliokunnan 29.4.1997 keinopolitiikassa, jos tukea katsotaan mm. ulkois-
37802: tekemän päätöksen mukaisesti valtion suorien lai- vaikutusten takia tai sosiaalipoliittisista syistä tarvit-
37803: nojen ja korkotukilainojen tukipoliittinen järke- tavan. Valtiontaloudellisista syistä tulisi työryhmän
37804: vyys, niiden aiheuttamat markkinavinoutumat ja mielestä tällöin pyrkiä mieluummin korkotuen
37805: valtiontaloudelliset kustannukset. Työryhmä sai käyttöön kuin valtion suoraan lainanantoon.
37806: työnsä valmiiksi 19.12.1997 ja totesi muistiossaan
37807:
37808:
37809:
37810:
37811: Valtiontilintarkastajat viittaavat vuodelta 1996 anta- muotoja tulisi tulevaisuudessa pyrkiä rajoittamaan,
37812: massaan kertomuksessa (s. 34) esittämäänsä kannan- koska yleinen korkotaso maassamme näyttäisi jäävän
37813: ottoon ja edellyttävät, että valtiovarainministeriö jatku- huomattavasti edellisiä vuosikymmeniä alhaisemmak-
37814: vasti seuraa valtion lainanannon ja korkotukien vaiku- si, jolloin tuen tarve näyttäisi jäävän entistä vähäisem-
37815: tuksia ja, mikäli epäkohtia ilmenee, puuttuu niihin välit- mäksi.
37816: tömästi. Valtiontilintarkastajien mielestä näitä tuki-
37817:
37818:
37819:
37820:
37821: Konsulttipalvelujen käyttö valtion keskus- kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä palvelun
37822: hallinnossa sisällöstä, hyödyllisyydestä tai käyttöarvosta minis-
37823: teriön johtamisessa. Yleisenä piirteenä voidaan to-
37824: Valtiontilintarkastajat selvittivät valtioneuvoston deta se, että selvityspyyntö koettiin ministeriöissä
37825: kanslian ja kaikkien ministeriöiden kokemuksia hankalaksi vastata, koska jo perustietojen tuottami-
37826: konsulttipalvelujen hankinnasta ja käytöstä v. nen oli vaivalloista ja hidasta.
37827: 1992-97. Tarkoituksena oli tutkia pääasiassa kon- Ministeriöiden mukaan 1990-luvun alkupuolis-
37828: sulttipalvelujen käytön yleisyyttä ja siinä esiintyviä kolla talousarviopohjaisen jaottelun mukaisesta
37829: ongelmia, mistä syystä yksittäisten toimeksiantojen hallinnollisesta kirjanpidosta ei ollut mahdollista
37830: tuloksellisuuteen tai tarkoituksenmukaisuuteen ei selvittää konsulttipalvelujen käyttöä ilman suurta,
37831: ole voitu kiinnittää huomiota. Selvitys rajattiin nii- tositteiden läpikäyntiä edellyttävää työmäärää. An-
37832: hin konsulttipalveluihin, joita valtion keskushallin- netun vastausajan puitteissa tähän ei yleensä ryh-
37833: nossa esim. ministeriön johto on hankkinut päätök- dytty. Lajitilikartan (vakiotilikartan) käyttöönotto
37834: sentekonsa tueksi. Selvityspyynnössä ei etukäteen 1990-luvun puolesta välistä lähtien on tosin paran-
37835: määritelty konsulttipalvelun käsitettä, mikä aiheutti tanut tiedonsaantia viime vuosilta, koska asiantun-
37836: yllättävän suuria ongelmia vastaajille. Vastaukset tija- ja tutkimuspalvelut on eritelty omille tileilleen.
37837: olivat keskenään hyvin erilaisia, joten mm. hallin- Ongelmaksi kuitenkin jää se, että osa konsulttipal-
37838: nonalojen väliset vertailut eivät ole mahdollisia. velujen aiheuttamista kustannuksista voidaan kirja-
37839: Selvityksessä pyydettiin vastaajia erikseen luenele- ta myös esim. palkkiotileille. Kirjauskäytäntöjen
37840: maan sellaiset konsulttipalvelut, joiden kustannus- takia perustiedon keruu on vastaajien mukaan ollut
37841: arvio ylittää 100 000 mk. Saatuja vastauksia ei ole suhteellisen raskas työvaihe, mistä syystä konsultti-
37842: voitu käyttää konsulttipalvelujen laadulliseen ar- palvelujen käytön ja hankinnan kriittinen itsear-
37843: viointiin, koska luettelot sisälsivät yleensä vain viointi on jäänyt vaatimattomaksi.
37844: palvelun tuottajan, hankkeen nimen ja kustannus- Vastausten perusteella näyttää siltä, että valtion
37845: arvion. Tästä ei luonnollisestikaan voida tehdä keskushallinnossa hankitaan hyvin erilaisia kon-
37846:
37847:
37848: 36
37849: sulttipalveluja moniin eri tarpeisiin. Näitä käyttötar- siltä. Ongelmaksi nähdään kuitenkin strategisesti
37850: peita ovat esim. yleiset kehittämishankkeet, erityis- tärkeän tiedon vuotaminen valtionhallinnon ulko-
37851: asiantuntemusta vaativat tehtävät, arviointi- ja eva- puolelle, mistä syystä tietosuojaan ja muuhun tur-
37852: luaatiohankkeet, työruuhkien purkaminen ja ainut- vallisuuteen liittyvät ongelmat on valtionhallinnos-
37853: kertaiset erityishankkeet. sa tunnistettu.
37854: Suomen konsulttitoimistojen liiton mukaan kon- Konsulttipalvelujen käytön lisääntyminen val-
37855: sulttipalvelulla tarkoitetaan sellaista ulkopuolista tionhallinnossa on ollut jossain määrin taloudelli-
37856: palvelua, joka on yksityiskohtaisesti määritelty toi- sen pakon sanelemaa. Toisaalta sen seurauksena
37857: meksianto konsulttitoimistolle tai konsultille. Kon- yksityiset konsulttimarkkinat ovat kasvaneet ja
37858: sultti voi olla luonnollinen tai juridinen henkilö, monipuolistuneet. Atk-alan ja eräiden erityisasian-
37859: joka alansa asiantuntijana vastiketta vastaan suorit- tuntemusta vaativien alojen palvelutarjonnan kes-
37860: taa toimeksiannon perusteella selvitys-, tutkimus-, kittyessä yksipuolinen riippuvuus on saattanut li-
37861: kartoitus-, mittaus-, tarkastus-, suunnittelu-, kehi- sääntyä palvelun tarjoajan ja ostajan välillä. Suo-
37862: tys-, valvonta- tms. tehtäviä. Hankinta kohdistuu men konsulttipalvelumarkkinat eivät ole kovin laa-
37863: näin ollen selkeästi rajattuun tehtävään tai toimin- jat, eikä kansainvälisiä konsulttiyrityksiä ole juuri-
37864: taan. Se on pääasiassa kertaluonteinen eikä sään- kaan käytetty kuin eräissä yksittäisissä tapauksissa
37865: nöllisesti jatkuva. Hankittava konsulttipalvelu on esim. valtionyhtiöiden yksityistämisessä.
37866: konkreettinen, ja se tuottaa jonkin lopputuotteen Selvityksessä pyydettiin kuvaamaan ulkopuolel-
37867: tai suoritteen. Konsulttipalvelu palvelee viran- ta hankitun konsulttitoiminnan laajuutta käytetty-
37868: omaista yleensä rajatussa käytännön valmistelussa jen rahamäärien lisäksi mm. hankkeiden määrällä,
37869: tai päätöksenteossa, ja se korvaa usein viranomai- niihin sisältyvillä henkilötyövuosilla ja luettelemal-
37870: sen omaa valmistelua, joka siirtyy tällä tavalla la yli 100 000 mk:n hankkeet. Tiedonhankinta
37871: osittain valtionhallinnon ulkopuolelle. osoittautui työlääksi, eikä esim. konsulttipalvelujen
37872: Konsulttipalveluja koskevat sopimusrutiinit työllistävää vaikutusta voida vastausten pohjalta
37873: vaihtelevat tehtävästä riippuen, eikä kaikkia hallin- täsmällisesti arvioida. Vastaajilla oli myös huomat-
37874: nonaloja sitovaa, yhtenäistä käytäntöä tai sopimus- tavia vaikeuksia erotella konsulttitoiminta ministe-
37875: mallia näyttäsi olevan käytössä, vaikka esim. Suo- riön rahoittamasta muusta kehittämis-, tutkimus- ja
37876: men konsulttitoimistojen liitto on laatinut erityisen selvitystoiminnasta tai rakentamisprojekteihin si-
37877: vakiosopimusmallin konsulttipalveluja varten. Tie- sältyvästä suunnittelukonsultoinnista. Rajanveto ei
37878: totekniikan hankintojen kohdalla on tosin valtiova- ole yksinkertainen. Muutamat vastaajat olivat pää-
37879: rainministeriön toimesta kiinnitetty huomiota han- tyneet toimittamaan analysoidun vastauksen sijasta
37880: kintojen sopimusehtoihin ja niitä täydentävään tar- vain tutkimus- ja projektiluetteloja, mikä ei luon-
37881: jousohjeeseen, joka on löydettävissä myös Interne- nollisestikaan täyttänyt selvitykselle edeltä käsin
37882: tistä. On myös huomattava, että julkisissa hankin- asetettuja odotuksia.
37883: noissa käytettävistä hankintamenettelyistä on ole- Ministeriöiden antamien selvitysten perusteella
37884: massa lainsäädäntöä mm. toimivien markkinoiden on mahdollista tehdä vain suuntaa-antavia johto-
37885: takaamiseksi EU:n piirissä. päätöksiä valtion keskushallinnon konsulttipalve-
37886: Vastaajien mielestä konsulttien tuottamat palve- lujen hankinnoista v. 1992-97. Konsulttipalvelu-
37887: lut ovat välttämättömiä valtionhallinnon nopeiden jen käyttö näyttää lisääntyneen viime vuosina. Eri-
37888: muutosten ja lisääntyneiden, uusien tehtävien tyisesti Suomen liittyminen EU:n jäseneksi lisäsi
37889: vuoksi. Usein konsulttipalvelulla täydennetään vir- konsulttien käyttöä -jopa ennen jäsenyyden var-
37890: kamiesten puutteellista osaamista, ja konsultit tuo- mistumista. Ne hallinnonalat, joilla käytetään mm.
37891: vat parhaassa tapauksessa hallintoon pysyvää eri- EU:n rakennerahastojen antamia mahdollisuuksia,
37892: koistietämystä, jota ei ole tarkoituksenmukaista käyttävät myös konsulttipalveluja eniten. Tarkaste-
37893: hankkia muulla tavalla. Vastauksista onkin päätel- lujaksolla 1992-97 on valtion keskushallinnossa
37894: tävissä, että konsulttipalvelut ovat tulleet valtion- käytetty konsulttipalveluja useiden satojen miljoo-
37895: hallintoon jäädäkseen. Konsultit ovat uuden hallin- nien markkojen arvosta. Erillisiä konsulttihankkeita
37896: tokulttuurin kiinteä osa, ja vastaajat korostavatkin, on vastausten mukaan solmittu samana aikana
37897: että on perusteltua jäntevöittää konsulttipalvelujen selvästi yli 1 000. Osa sopimuksista koskee useaa
37898: käyttämistä ja suunnata huomiota palvelujen hank- hallinnonalaa tai sopimuksia hyödynnetään kaik-
37899: kimisen ja käytön problematiikkaan. Arvioidessaan kialla valtionhallinnossa esim. integraatiokoulutuk-
37900: konsulttipalvelujen käytön hyödyllisyyttä ministe- sessa ja hallinnon kehittämisessä.
37901: riöt eivät tuo juurikaan esiin ongelmia tai vaikeuk- Runsas kolmannes vastaajien konsulttitoimin-
37902: sia, vaan kokemukset näyttävät pääosin myöntei- naksi tulkitsemista sopimuksista oli kustannusar-
37903:
37904:
37905: 37
37906: violtaan yli 100 000 mk. Suurin osa sopimuksista Konsulttityön lopputulos on vastaajien mukaan
37907: maksaa vain muutamia kymmeniä tuhansia mark- ollut sitä parempi, mitä paremmin tilaaja on hank-
37908: koja. Kuten edellä todettiin, vastaajat eivät ole keen suunnitellut ja täsmentänyt. Tämä työvaihe
37909: pystyneet antamaan vertailukelpoisia tietoja kes- sitoo jonkin verran virkamiesten työpanosta, minkä
37910: kushallinnon hankkiman konsulttitoiminnan työl- lisäksi tilaajan on syytä osallistua konsulttityöhön
37911: listävästä vaikutuksesta eivätkä hankkeiden kestos- aktiivisesti, jotta hankkeessa syntyvää osaamista
37912: ta. Laskennallisesti voidaan arvioida konsulttitoi- voidaan hyödyntää tehokkaasti myöhemmin. Vas-
37913: minnan sisältäneen yli 1 500 henkilötyövuotta. taajat korostavat, että virkatyön ja konsulttityön
37914: Tulevaisuutta arvioidessaan noin puolet ministe- välisen työnjaon on aina oltava selkeä. Määrämuo-
37915: riöistä odottaa konsulttipalvelujen käytön lisäänty- toiset konsulttipalvelut (esim. koulutus ja valmen-
37916: vän jonkin verran. Toinen puoli uskoo käytön nus) ovat helpommin ohjattavia kuin räätälöidyt
37917: säilyvän ennallaan. hankkeet. Konsultin käytöstä tulisi aina saada tai
37918: Konsulttipalvelujen hankinta on kohdistunut hankkia myös asiakaspalaute tilaajan käyttöön.
37919: hyvin erilaisille aloille. Useimmin mainittuja koh- Useinkaan konsultti ei sitoudu tilaajan päämääriin,
37920: teita ovat hallinnon ja organisaation, taloushallin- joten konsulttityössä tulee kiinnittää huomiota tie-
37921: non tai tietohallinnon kehittäminen sekä erilaiset don salassapitoon ja luottamuksellisuuteen.
37922: taustaselvitykset Muutamalla hallinnonalalla kan- Vastaajien mukaan konsulttien käyttöä rajoittaa
37923: sainvälinen yhteistyö on edellyttänyt paljon kon- palvelujen kalleus. Kokonaiskustannuksiin tulisi
37924: sulttien käyttöä. ED-jäsenyyteen liittyen erityisesti sisällyttää myös virkamiestyö ja muut panokset,
37925: valtiovarainministeriö on kanavoinut valtionhallin- jotka saattavat olla yllättävän suuri, näkymätön
37926: toon erityisosaamista ja valmennusta ulkopuolisia kustannuserä. Toisaalta konsultin käyttö saattaa
37927: konsultteja käyttäen. Suhteellisen paljon konsultti- nopeuttaa asian etenemistä ja virkamiesvalmiste-
37928: palveluja ovat käyttäneet myös liikenneministeriö, lua, jolloin kokonaiskustannukset saattavat olla
37929: maa- ja metsätalousministeriö, kauppa- ja teolli- edullisia. Konsulttityön edullisuus perustuukin
37930: suusministeriö sekä sisäasiainministeriö. osittain siihen, että se on tavoitehakuista ja yhteen
37931: Useat ministeriöt vakuuttavat, että ilman kon- asiaan keskittyvää, toisin kuin virkatyö.
37932: sulttipalveluja valtionhallinto ei olisi pystynyt huo- Konsulttien nopea vaihtuvuus lisää kustannuk-
37933: lehtimaan annetuista tehtävistä asianmukaisella ta- sia. 1990-luvun lopulla suhdannetilanteen johdosta
37934: valla. Konsulttipalvelujen käyttö on myös ollut esim. tietohallinnon konsulttien työllisyys on ollut
37935: usein tarkoituksenmukaisempaa kuin uusien hen- erittäin hyvä, joten tilaajan kannalta hintatason
37936: kilöiden paikkaaminen määräaikaisiin palvelusuh- kurissapitäminen ja työn laadun varmistaminen on
37937: teisiin puhumattakaan pysyvistä palvelusuhteista. ollut aiempaa tärkeämpää, mikä edellyttää tilaajan
37938: Ostopalvelut ovat tarjonneet tarkoituksenmukai- työaikaa ja resursseja. Kun valtionhallinnon pyrki-
37939: sen vaihtoehdon lisähenkilöstön rekrytoinnille. myksenä on käyttää pätevintä ja parhainta asian-
37940: Kokemukset konsulteista ovatkin pääosin myön- tuntemusta, saattaa osaajien puute tuottaa ongel-
37941: teisiä, konsulttipalvelujen käyttö on osoittautunut mia. Joidenkin palvelujen kovan kysynnän vuoksi
37942: hyödylliseksi ja konsulttityö laadukkaaksi. kilpailuttamisella ei vastausten mukaan aina saavu-
37943: Konsulttien käyttöön sisältyy aina tilaajan oma teta etuja, jolloin tulee harkittavaksi asiantuntijapal-
37944: panostus sekä suunnitteluun että ohjaamiseen. velujen hankinta ilman kilpailua.
37945:
37946:
37947:
37948:
37949: Valtiontilintarkastajien mielestä valtionhallinnon tulee mallavaltionhallinto saa hallintaansa merkittävää eri-
37950: seurata ja arvioida nykyistä tehokkaammin hallinnon tyisosaamista. Tämän osaamisen hyödyntäminen tu-
37951: käyttämiä konsulttipalveluja. Ministeriöissä on oltava lisikin nähdä strategisesti tärkeäksi panostukseksi,
37952: selkeän kriittinen käsitys ulkopuolelta hankitun osaa- joka edistää oppivan organisaation toteutumista.
37953: misen laajuudesta, hyödyllisyydestä ja tuloksellisuu- Valtiontilintarkastajat korostavat, että konsulttisopi-
37954: desta. Keskushallinnon on syytä arvioida konsulttipal- musten sisältöön, sopimusrutiineihin ja jääviysongel-
37955: velujen laatua myös laajemmasta kuin yksittäisentilaa- miin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Kon-
37956: jaorganisaation intressistä. Konsulttipalveluja hankki- sulttipalvelujen tuloksellisuuden arvioimiseksi tulisi
37957:
37958:
37959: 38
37960: ministeriöissä kehittää tietojärjestelmiä siten, että kon- mista, tarkkaa suunnittelua ja kustannustietoisuutta.
37961: sulttityön työllistävyyttä, kustannuksia ja vaikuttavuut- Konsulttipalvelujen tueksi tarvitaan myös virkamiesten
37962: ta voitaisiin arvioida yhtenäisin periaattein. Erityisesti työtä, joka ei kuitenkaan näy palvelun hinnassa, vaikka
37963: tietoturvallisuuden varmistaminen on tärkeää. onkin osa kokonaiskustannuksista. On myös huomatta-
37964: Valtionhallinnon palvelujen hankintaa on valtionti- va, että ostopalvelujen käyttäminen virkamiestyön ase-
37965: lintarkastajien mielestä kehitettävä, jotta edistetään mesta ei sovi kaikkeen valtionhallintoon. Valtiontilin-
37966: toimivia konsulttimarkkinoita. Koska konsulttipalvelut tarkastajat painottavatkin sitä, että konsulttipalvelujen
37967: ovat tulleet valtionhallintoon jäädäkseen ja koska nii- käyttöä vaihtoehtona virkamiestyölle on puolueetto-
37968: den tarjonta kotimaassa on suhteellisen kapea-alaista masti arvioitava myös muista kuin kustannus-hyötyte-
37969: ja usein keskittynyttä, voidaan arvioida, että kansain- hokkuutta korostavista näkökulmista. Kun päädytään
37970: välisten konsulttiyritysten käyttö lisääntyy. Kansainvä- konsulttityöhön, on erityistä huomiota kiinnitettävä
37971: lisen osaamisen siirtäminen valtionhallintoon vaatii osaavien ja luotettavien konsulttien valintaan.
37972: valtiontilintarkastajien mielestä erityistä kulttuuriosaa-
37973:
37974:
37975:
37976:
37977: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus- vuus, valtionapujärjestelmän kunto-
37978: kertomukset selvitys
37979: 669/54/97 Yritysten investointi- ja kehittämis-
37980: Vuodeksi 1997 valittujen valtiontilintarkastajien toi- hankkeiden tukijärjestelmän toimi-
37981: mintakauden aikana Valtiontalouden tarkastusvi- vuus, KTM:n yrityspalvelun Lapin
37982: rasto toimitti valtiontilintarkastajille kaikkien val- piiritoimistoa koskeva osatarkastus
37983: tion tilivirastojen tilintarkastuskertomukset tilikau- 682/54/97 Valtionyhteisön sisäiset arvonlisäve-
37984: delta 1997 sekä seuraavat selonteot, erillisjulkaisut rojärjestelyt, käytännön arvonlisäve-
37985: ja toiminnantarkastuksen tarkastuskertomukset liit- rotoimintojen arviointia
37986: teineen: 40137/97 EU:n maatalouspolitiikka Suomessa,
37987: toiminnantarkastuksen suuntaami-
37988: V1V:n Dno sen haasteet
37989: 632/54/94 Ulkoasiainministeriön kiinteistö- ja 12/54/98 Johdon informaatiojärjestelmät
37990: tilahallinnon toiminta 17/54/98 Puolustusvoimien terveydenhuolto-
37991: 364/54/97 Tietosuoja ja viranomaisyhteistyö järjestelmä
37992: 365/54/97 Valtion kuntien toimintaan kohdista- 36/58/98 Valtionenemmistöisten osakeyhtiöi-
37993: man hallinnoinnin tuloksellisuus so- den toiminta v. 1997
37994: siaali- ja terveysasioissa 50/54/98 Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n
37995: 432/54/97 Verohallinnon tarkastustoiminta lähipiiristä Arsenal-konsernille siirty-
37996: 607/54/97 Rajavartiolaitoksen Dornier-merival- neet vastuut
37997: vontakoneiden hankinta jälkitarkas- 69/54/98 Työllistyminen työllistämistuen jäl-
37998: tusten näkökulmasta keen, tukien vertailua Uudenmaan
37999: 618/54/97 Metsähallituksen oheisliiketoiminta, työvoimapiirin alueella
38000: Yovine-huonekaluprojekti 1994-95 70/54/98 Ulosottotoimen tuloksellisuus
38001: 652/54/97 Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus 128/54/98 Postipalvelut
38002: 656/54/97 EU:n alueellisten kehittämisohjel- 170/54/98 Koulutuksen ja työllisyyden edistä-
38003: mien seurantatietojärjestelmä, sisä- minen, Euroopan sosiaaliprojektien
38004: asiainministeriön REUHA-järjestelmä toteuttaminen Suomessa
38005: 662/54/97 Yritysten investointi- ja kehittämis- 211/54/98 Asuntojen korjausavustukset
38006: hankkeiden tukijärjestelmän toimi- 213/54/98 Perintöverojärjestelmän toimivuus
38007:
38008:
38009:
38010:
38011: 39
38012: Tasavallan Presidentin kanslia
38013:
38014:
38015:
38016:
38017: Entisten tasavallan presidenttien palveluien heimille valtio kustansi mm. adjutantin ja sairaan-
38018: iäriestäminen hoidon Sveitsissä, jonne hän muutti. Presidentti
38019: Paasikivi muutti kaupunkiasuntoonsa. Kun presi-
38020: Valtiontilintarkastajat ovat tehneet tutustumis- ja dentti Kekkonen erosi virastaan v. 1981, valtioneu-
38021: tarkastuskäynnin tasavallan presidentin kansliaan vosto ja eduskunta päättivät, että hän voi asua
38022: 25.3.1998. Tähän tilaisuuteen liittyen valtiontilintar- Tamminiemessä ja että hänen sairaanhaitansa ja
38023: kastajat tapasivat myös tasavallan presidentti Martti muut palvelunsa kustannetaan valtion varoista ta-
38024: Ahtisaaren. savallan presidentin kanslian momentilta.
38025: Tilaisuudessa käsiteltiin tasavallan presidentin Presidentti Koivisto ilmoitti syksyllä 1993, ettei
38026: kanslian organisatorista asemaa ja tehtäviä, kans- hän aio asettua ehdolle tammikuun 1994 presiden-
38027: lian toimintaa ja kustannuksia, toimintaa ennen ja tinvaaleissa. Tämän jälkeen neuvoteltiin eduskun-
38028: jälkeen Suomen ED-jäsenyyden sekä mahdollisia nan ja valtioneuvoston kanssa rahoituksesta niille
38029: muutostarpeita, koti- ja ulkomaanmatkojen valmis- palveluille, joita presidentti Koivisto tarvitsisi.
38030: telua, toteutusta ja seurantaa tasavallan presidentin Eduskunta oli jo tuolloin aloittanut vuoden 1994
38031: kansliassa, tasavallan presidentin puolison asemaa valtion talousarvion käsittelyn. Presidentti Koivis-
38032: ja siinä tapahtuneita muutoksia sekä entisten tasa- ton tarpeet olivat varsin rajatut. Valtion talousar-
38033: vallan presidenttien palvelujen järjestämistä. vioon vuodelle 1994 tasavallan presidentin pää-
38034: Entisten tasavallan presidenttien palvelujen jär- luokkaan lisättiin valtiovarainvaliokunnan aloit-
38035: jestäminen sekä tasavallan presidentin puolison teesta uusi momentti, jossa varattiin määräraha
38036: asema ja siinä tapahtuneet muutokset olivat esillä eläkkeellä olevalle presidentille. Momentin Eläk-
38037: myös valtioneuvoston kansliaan 22.4.1998 tehdyllä keellä oleva presidentti (21.02.27) talousarvio- ja
38038: tarkastuskäynnillä. tilinpäätösluvut olivat v. 1994-97 seuraavat:
38039: Presidentin eläkkeestä on säädetty Tasavallan
38040: presidentin eläkeoikeudesta annetussa laissa ( 40/
38041: 94). Entisten tasavallan presidenttien palvelujen Vuosi Talousarvio Tilinpäätös
38042: järjestämisestä sitä vastoin ei ole ohjeita. Presidentit mk
38043: Ståhlberg, Relander ja Ryti jatkoivat työelämässä. 1994 210 000 122 271
38044: Presidentti Svinhufvud muutti maatilalleen Luu- 1995 248 000 235151
38045: mäelle ja presidentti Kallion aikomuksena oli 1996 248 000 223 801
38046: muuttaa maatilalleen Nivalaan. Presidentti Manner- 1997 580 000 327101
38047:
38048:
38049:
38050:
38051: Valtiontilintarkastajattoteavat, että kaikkia entisiä pre- vaihteleva. Valtiontilintarkastajien mielestä tätä ei voi-
38052: sidenttejä koskevat eläkepäätökset ja palveluja koske- da pitää perusteltuna tulevaisuudessa. Tarkoituksen-
38053: vat järjestelyt on tehty nopeasti ja tapauskohtaisesti. mukaista on luoda yhtenäinen järjestelmä, joka antaa
38054: Aiempi käytäntö Suomessa on kuitenkin ollut varsin mahdollisuuden sopia eläkkeelle jääville presidenteille
38055:
38056:
38057: 40
38058: tulevista palveluista. Maan kannalta on myönteistä, tarjota palveluja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tähän
38059: että eläkkeellä oleva presidentti säilyttää merkittävän sisältyvät myös muut eläkkeellä olevia presidenttejä
38060: kansallisen instituution aseman. koskevat järjestelyt. Työryhmän toimikausi päättyy
38061: Valtion perhe-eläkkeestä säädetään laissa (774/68). vuoden 1998 marraskuun lopussa. Lisäksi valtioneu-
38062: Presidentillä ei ole kuitenkaan perhe-eläkettä. Perus- voston kanslia on ryhtynyt selvittämään myös perhe-
38063: tuslakivaliokunta on käsitellessään hallituksen esitystä eläkkeeseen liittyviä kysymyksiä.
38064: laiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta (HE 253/ Entisten tasavallan presidenttien palvelujen järjes-
38065: 1993 vp) lausunut, että presidentin asemaan liittyvät tämisen tavoitteena tulee valtiontilintarkastajien mie-
38066: perhe-eläkekysymykset tulisi selvittää. Valtiontilintar- lestä olla yhtenäisen ja selkeän käytännön luominen.
38067: kastajien mielestä valtioneuvoston kanslian tulee aset- On luotava periaatteet, joiden pohjalta käytännön so-
38068: taa työryhmä selvittämään paitsi entisten tasavallan vellutuksista neuvotellaan eläkkeelle jäävän presiden-
38069: presidenttien palvelujen järjestämistä myös perhe- tin kanssa. Periaatteita määriteltäessä tulee ottaa huo-
38070: eläkkeen mahdollista toteuttamista. Erityistä selvittä- mioon hyväksyttävätvaihtoehdot, vaikka niitä ei sovel-
38071: mistä vaatii presidentin perhe-eläkkeen suhteuttami- lettaisikaan kaikkien eläkkeellä olevien presidenttien
38072: nen muuhun eläkejärjestelmään. Lisäksi tulee selvittää osalta. Eläkkeellä olevien presidenttien aseman selvit-
38073: presidentin perhe-eläkkeen maksamisen kansainväli- täminen on tärkeää senkin vuoksi, että tulevaisuudes-
38074: set esimerkit. sa voi olla samaan aikaan useitakin presidenttejä eläk-
38075: Valtiontilintarkastajien 25.3.1998 suorittaman tar- keellä. Eläkkeellä olevien presidenttien palvelujen jär-
38076: kastuskäynnin jälkeen valtioneuvoston kanslia on jestämisen sekä presidentin perhe-eläkkeen periaat-
38077: asettanut 29.6.1998 työryhmän selvittämään järjestel- teellisuuden vuoksi tulee näistä valtiontilintarkastajien
38078: mää, jolla entisille tasavallan presidenteille voidaan mielestä säätää lailla.
38079:
38080:
38081:
38082:
38083: 41
38084: Valtioneuvosto
38085:
38086:
38087:
38088:
38089: Valtion tietohallinto kehittämisen edellyttämät toimenpiteet. Päätöksen
38090: mukaan valtionhallinnon tietojärjestelmien tulee
38091: Valtion tietohallintoasetus (155/88, muutettu 1401/ olla siten yhteensopivia, että julkiselta hallinnoita
38092: 92) määrittää perusteet valtion tietohallinnon johta- vaadittavan palvelukyvyn edellyttämä tietojen siir-
38093: misvastuulle. Asetuksen mukaan valtioneuvoston to ja yhteiskäyttö julkishallinnon yksiköiden kes-
38094: kanslia vastaa valtioneuvoston päätöksentekoa tu- ken sujuu vaikeuksitta, taloudellisesti ja turvallises-
38095: kevista tietojärjestelmistä ja valtiovarainministeriö ti. Valtioneuvoston kanslia ja ministeriöt vastaavat
38096: puolestaan koko valtionhallinnon tietohallinnon päätöksen toimeenpanosta. Valtiovarainministeriö
38097: yhteensovittamisesta ja koordinoinnista. Sisäasiain- seuraa, ohjaa ja yhteensovittaa päätöksen toteutta-
38098: ministeriö vastaa yhteistyöstä kuntasektorin kanssa mista sekä raportoi toteutumisesta hallinnon kehit-
38099: ja liikenneministeriö tietoliikenteen järjestelyistä. tämisen ministerivaliokunnalle. Valtioneuvoston
38100: Lisäksi kukin ministeriö ja virasto vastaa omaa kanslian ja sisäasiainministeriön mukaan varsinais-
38101: toimintaansa tukevien tietojärjestelmien kehittämi- ta valtion tietohallinnon kokonaisstrategiaa ei tällä
38102: sestä. Tietohallinnon tavoite on, että tietojärjestel- hetkellä ole, vaan ministeriöillä ja virastoilla on
38103: mät ovat taloudellisia, turvattuja, toiminnallisesti omat tietohallintostrategiansa ja -suunnitelmansa.
38104: yhteensopivia sekä tietosuojan vaatimukset täyttä- Valtiovarainministeriön lausunnon mukaan val-
38105: viä. tioneuvoston tietohallinnon kehittämispäätös vuo-
38106: Valtioneuvoston ohjesääntö, joka tuli voimaan delta 1994 on luonteeltaan tietohallintostrategian
38107: vuoden 1996 alussa, määrittää tietohallinnon vas- tyyppinen päätös, joten valtionhallinnossa on ole-
38108: tuut tarkemmin. Valtiovarainministeriölle kuuluvat massa tietohallinnon kokonaisstrategia. Liikenne-
38109: valtionhallinnon tietojenkäsittelyn, tietohallinnon ministeriön lausunnon mukaan yhtenäinen tieto-
38110: kehittämisen ja tietoturvallisuuden ohjaus ja yh- hallinnon kokonaisstrategia on tarpeellinen. Strate-
38111: teensovittaminen sekä tietoyhteiskunnan kehittä- gia on kuitenkin syytä pyrkiä pitämään riittävän
38112: mistoiminnan edistäminen. Valtioneuvoston kans- joustavana ja keskeisimpiin asioihin pureutuvana,
38113: lialle kuuluvat valtioneuvoston päätöksentekoa ja jottei strategia mahdollisesti joiltakin osiltaan sitoisi
38114: pääministerin tehtäviä tukevat toiminta-, tieto- ja yksittäisiä organisaatioita jäykkiin järjestelmätekni-
38115: telejärjestelmät. Sisäasiainministeriölle kuuluvat siin rakenteisiin. Pelkästään senkin määrittäminen,
38116: valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallin- missä asioissa valtion tietohallinnossa tarvittaisiin
38117: toyhteistyö sekä alueellinen tietohallintoyhteistyö. yhteisiä strategioita, auttaisi nykyisessä selkiyty-
38118: Sisäasiainministeriö on myös vastannut alue- ja mättömässä tilanteessa.
38119: paikallishallinnon tietohallinnon koordinoinnista Valtionhallinnon tietohallintoa on linjattu valtio-
38120: ja tietohallinnon valtio-kuntasuhteesta. Liikenne- neuvoston tekemillä päätöksillä. Valtioneuvoston
38121: ministeriölle kuuluvat teletoiminta ja televiestintä, periaatepäätös sähköisestä asioinnista, palveluiden
38122: yleiset tietoverkot sekä yleisradio- ja kaapelilähe- kehittämisestä ja tiedonkeruun vähentämisestä an-
38123: tystoiminta. nettiin vuoden 1998 alkupuolella. Päätöksellä pa-
38124: Tietohallinnon koordinointiryhmän (Valtion tie- rannetaan hallinnon asiakkaiden mahdollisuuksia
38125: tohallinnon kehittäminen,VM 1994: 1) tehtävänä oli käyttää tietotekniikkaa ja verkkopalveluita sekä
38126: valmistella ehdotus valtionhallinnon tietohallinto- vähennetään tiedonkeruun kustannuksia. Sähköi-
38127: strategiaksi. Valtioneuvosto teki v. 1994 päätöksen sen asioinnin ja verkkopalveluiden käytön lisäämi-
38128: valtion tietohallinnon kehittämisestä (VM 115/00/ sen sekä tiedonkeruun rationalisoinnin toivotaan
38129: 94). Päätös sisältää tietohallintostrategian keskeiset vähentävän ajan myötä merkittävästi yhteiskunnan
38130: tavoitteet ja periaatteet sekä valtion tietohallinnon kokonaiskustannuksia.
38131:
38132:
38133: 42
38134: Valtioneuvoston 16.4.1998 tekemä periaatepää- den riippuvuus tietotekniikasta selvitetään erityi-
38135: tös hallintopolitiikan suuntaviivoista sisältää tieto- sen prosessitarkastelun avulla ja sen myötä selvite-
38136: hallinnon kehittämistä koskevia tavoitteita. Periaa- tään myös tietoaineistojen luokitteluaja tarvittaessa
38137: tepäätöksen mukaan valtionhallinnoita tulevaisuu- tietojärjestelmien teknistä suojaamista. Nämä tehtä-
38138: dessa edellytettävien uusien tehtävien vuoksi halli- vät tulevat ajankohtaisiksi viimeistään uuden julki-
38139: tus vahvistaa tietohallinnon ja sen ohjauksen voi- suuslainsäädännön täytäntöönpanossa.
38140: mavaroja. Ministeriöt ottavat vahvemman otteen Muita ehdotuksia olivat yhtenevän tietoturvalli-
38141: hallinnonalojensa tietohallinnon ja -palvelujen ke- suuspolitiikan laatiminen valtioneuvoston kanslian
38142: hittämisestä. Lisäksi tietoverkkojen kautta saata- toimintaympäristöön, tietoturvallisuuden ohjeis-
38143: vien palvelujen kehittämisessä kiinnitetään huo- tuksen laatiminen ja käyttöönotto sekä valtioneu-
38144: mio palvelujen selkeyteen ja helppokäyttöisyy- voston tietoliikenneverkon hallinnan ja valvonnan
38145: teen. järjestäminen.
38146: Valtion tietohallintoa koskevia linjauksia on teh- Työryhmän ehdotukset ovat tähän mennessä
38147: ty myös tietoyhteiskuntaan siirtymistä koskevien, valtioneuvoston kanslian mukaan johtaneet lähin-
38148: eri hallinnonaloilla valmisteltujen toimintaohjel- nä ulkoisiin yhteyksiin ja muihin rajapintoihin koh-
38149: mien yhteydessä. Tietoyhteiskunta-asioiden val- distuvan riskikartoituksen laatimiseen valtioneu-
38150: mistelussa ministeriöiden tietohallinto on ollut voston tietoliikenneverkon uudistamisen yhtey-
38151: usein käynnistäjänä. Valtiolla on keskeinen tehtävä dessä sekä alustavaan päätökseen valtioneuvoston
38152: luotaessa edellytyksiä kansallisen tietoyhteiskun- tietoturvallisuusryhmän perustamisesta. Valtioneu-
38153: nan kehittämiselle. Tietoyhteiskunnan kehittämi- voston kanslian tietoturvallisuuspolitiikka ja -oh-
38154: nen perustuu v. 1994-95laadittuihin strategioihin, jeistus ovat valmisteilla.
38155: hallituksen v. 1995 tekemään periaatekannanot-
38156: toon suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämises- Tietohallinnon infrastruktuuri
38157: tä sekä hallitusohjelman linjauksiin. Tietohallinnon infrastruktuuri rakentuu tietojärjes-
38158: Tietoyhteiskunnan kehittämisestä vastaavat yh- telmistä ja niiden tarvitsemista laitteistoista sekä
38159: teiskunnan eri toimijat. Keskeisessä asemassa ovat tietoliikennejärjestelyistä. Työasemalaitteisto on lä-
38160: elinkeinoelämä, julkishallinto, tutkimuslaitokset, hes jokaisella virkamiehellä. Tietoliikenneyhteyk-
38161: järjestöt ja yksityiset kansalaiset. EU on myös aktii- sissä on laajasti käytettävissä kiinteät verkkoyhtey-
38162: vinen tulevaisuuden tietoyhteiskunnan rakentami- det, ja yhä useammilla on mahdollisuus käyttää
38163: sessa. Valtiovarainministeriön edistämisrooli tieto- avoimia tietoverkkopalveluita ja Internetiä. Sähkö-
38164: yhteiskunnan kehittämistoiminnassa on lähinnä posti korvaa usein viestinnässä muita välineitä.
38165: yhteensovittava niin hallinnon sisällä kuin suhtees- Valtiovarainministeriö on vuodesta 1975 kyse-
38166: sa elinkeinoelämään ja kansainväliseen kehittämis- lyn avulla koonnut tiedot valtionhallinnon tietotek-
38167: työhön. Muuten kokonaisvastuusta tai vastuun nisestä infrastruktuurista sekä keskeisistä tietohal-
38168: jaosta ei ole voitu sopia. Koko yhteiskunnan tasolla linnon asioista. Virastot eivät ole olleet aktiivisia
38169: vastuu tietohallinnon yhteiskunnallisesta ohjaami- vastaamaan kyselyyn, mikä heikentää eri vuosien
38170: sesta on valtioneuvoston kanslian mukaan epäsel- tulosten vertailtavuutta. Seuraavassa asetelmassa
38171: vä. on esitetty tietotekniikan menot ja henkilöstö v.
38172: Tietoyhteiskunnan kansallisen kehityksen tur- 1993-97.
38173: vaamiseksi valtioneuvosto asetti v. 1996 tietoyh-
38174: teiskunta-asiain neuvottelukunnan, jota avusta- 1993 1994 1995 1996 1997
38175: maan valtiovarainministeriö kutsui tietoyhteiskun- Menot, Mmk 1 448 1 463 1 529 1 757 2 021
38176: tafoorumin. Valtiovarainministeriö vastaa molem- Henkilöstö 2 700 2 350 2 215 2 523 2 535
38177: pien ryhmien sihteerintehtävistä ja valmistelee yh-
38178: teistyössä muiden ministeriöiden kanssa ryhmissä Tietohallinnon perusjärjestelyiden ylläpidon
38179: käsiteltävät asiat. kustannukset ovat nousseet varsin nopeasti viime
38180: Valtioneuvoston kanslian asettamanatoimi ker- vuosina, koska tietotekniikan käyttökin on lisään-
38181: tomusvuonna työryhmä, jonka tehtävänä oli selvit- tynyt. Kyselyyn vastanneiden organisaatioiden tie-
38182: tää valtioneuvoston tietoliikenneverkon senhetkis- totekniikkamenot, jotka sisältävät myös oman hen-
38183: tä tilaa, valmistella tietoaineistojen luokittelua ja kilökunnan kustannukset, olivat kertomusvuonna
38184: määrittää toimenpiteet valtioneuvoston tietoliiken- yhteensä 2 021 Mmk. Kasvua edellisestä vuodesta
38185: neverkon tietoturvallisuuden saattamiseksi riittä- on n. 8 %, kun kyselyyn vastanneiden määrässä
38186: vän varmaksi. Työryhmä päätyi raportissaan suosit- tapahtunut lisäys otetaan huomioon. Voimakkaim-
38187: telemaan mm., että valtioneuvoston organisaatioi- min kasvoivat palvelujen osto ja ohjelmistohankin-
38188:
38189:
38190: 43
38191: nat. Päätoimisen tietohallintohenkilöstön määrä oli tuu valtion tietohallinnosta annettuun asetukseen
38192: kertomusvuonna 2 535. 055/88). Sisäasiainministeriön mukaan koordinoi-
38193: Kertomusvuoden kyselyyn vastasi 126 valtion vien ministeriöiden yhteistyön kehittäminen oh-
38194: virastoa ja laitosta, joiden palveluksessa oli 112 232 jauksen tehostamiseksi ja yhteisten hankkeiden
38195: työntekijää. Kyselyyn vastanneiden organisaatioi- toteuttamiseksi on tärkeää. Liikenneministeriö on
38196: den käytössä oli 116 091 henkilökohtaista tietoko- lausunnossaan tuonut esille, että periaatteessa or-
38197: netta ja yli 5 000 palvelu tietokonetta. Valtionhallin- ganisoinnissa voidaan pitää nykyistä vastuunjakoa,
38198: non työntekijöistä yli 60 o/o:lla on käytössään julki- jossa valtiovarainministeriö viime kädessä koordi-
38199: seen verkkoon kytketty sähköposti. Työntekijöistä noi valtion tietohallinnon kehittämistä. Organisoin-
38200: yli 50 o/o:lla on yhteys Internetin palveluihin. tia on kuitenkin täsmennettävä siinä vaiheessa, kun
38201: Valtionhallinnossa ei ole yhdenmukaista tieto- on selkeästi rajattu ne asiat, joiden tuottaminen ja
38202: hallinnon infrastruktuuria, vaan perusjärjestelyiden ylläpito keskitetään. Tietoturvallisuuden osalta ti-
38203: kehittäminen on ollut sektorikohtaista. Useat mi- lanne on kuitenkin jossain määrin erilainen. Liiken-
38204: nisteriöt huolehtivat omalla hallinnonalallaan pää- neministeriön mielestä sillä tulisi olla keskeinen
38205: osin virastojen omien tarpeiden mukaisista tieto- rooli ainakin televiestintään liittyvissä tietoturvalli-
38206: hallinnon perusratkaisuista. Valtiovarainministe- suuskysymyksissä.
38207: riön aiemmasta tiukasta koordinoinnista päätettiin Ministeriöiden välistä yhteistyötä toteutetaan
38208: tietoisesti luopua, koska katsottiin, että tulosvas- yhteistyöryhmissä, määräaikaisissa projekteissa
38209: tuulliset virastot rakentavat infrastruktuurinsa itse. sekä virkamiesyhteistyönä. Ajankohtaisia yhteis-
38210: Valtioneuvoston kanslian mukaan ministeriöiden työhankkeita ovat mm. henkilön sähköinen tunnis-
38211: välisen tietohallinnon infrastruktuurin rakentami- taminen, hallinnon sähköinen asiakirja, julkishal-
38212: nen olisi voinut onnistua paremminkin. linnon hakemiston kehittäminen ja aluehallinnon
38213: Valtioneuvoston kanslian mukaan ministeriöi- tietoliikenneverkon kehittäminen.
38214: den ja virastojen itsenäinen asema atk-asioissa on Valtiovarainministeriö asetti elokuussa 1996 val-
38215: johtanut siihen, että eri organisaatioiden väliset tion tietohallinnon johtoryhmän (VATI) käsittele-
38216: yhteensopivuuskysymykset ovat jääneet vähem- mään valtion tietohallinnon yhteistyöasioita. Val-
38217: mälle huomiolle. Aluetasolla tämä sektorikohtai- tion tietohallinnon johtoryhmään kuuluvat ministe-
38218: suus ja siitä aiheutuvat ongelmat ovat sisäasiainmi- riöiden lisäksi keskeiset keskusvirastot, eduskunta
38219: nisteriön mukaan haitanneet kehitystä.Yksittäisen ja Kansaneläkelaitos. Johtoryhmä on tiivistänyt vi-
38220: viraston on vaikeaa ainoastaan omista lähtökohdis- ranomaisten välistä yhteistyötä tietohallinnossa.
38221: taan hankkia riittävää tietohallintokapasiteettia tai Työ on tosin lähtenyt yksittäisten asioiden käsitte-
38222: monimutkaisia sähköisten palveluiden edellyttä- lystä. Valtiovarainministeriön lausunnon mukaan
38223: miä tietoverkkopalveluita. valtion tietohallinnon johtoryhmän kautta organi-
38224: Valtioneuvoston tietoverkkoa rakennettaessa soidun yhteistyön avulla on mm. tehty koko val-
38225: yhteistyötä on kuitenkin tarvittu. Valtioneuvoston tionhallinnon kattavat sopimukset johtavista toi-
38226: kanslialla on tässä ollut merkittävä rooli. Tietoverk- misto-ohjelmistoista sekä tietotekniikkahankintoi-
38227: koon liittyvää yhteistyötä on tehty ministeriöiden hin valtion omat sopimusehdot Lisäksi on laadittu
38228: kanssa, ja mukana ovat olleet myös tasavallan rajapintamärityksiä, ja käynnissä on tietohallinnon
38229: presidentin kanslia ja eduskunta. Valtioneuvoston organisointivaihtoehtoja koskeva työ. Yhteinen toi-
38230: tietoverkon rakentamisessa on onnistuttu löytä- misto-ohjelmistojen hankinta on tuonut virastoille
38231: mään hyviä toimintamalleja ja valitsemaan yhteis- huomattavia taloudellisia hyötyjä verrattuna siihen,
38232: käyttöisiä tekniikoita lähinnä tietoliikenteen ja säh- että ne olisivat toimineet markkinoilla yksinään.
38233: köisen tiedonvälityksen aloilla. Merkittävin hyöty VATln toiminnasta on valtioneu-
38234: Yhteistyön edistämiseksi aluetasolla sisäasiain- voston kanslian mukaan saatu tiedon vaihtamisesta
38235: ministeriö on käynnistänyt aluehallinnon tietoverk- ja yhteisistä hankkeista. Valtionhallinnon tietotur-
38236: ko 2000 -hankkeen, jossa yhdessä kuuden muun vallisuuden johtoryhmä (VAHTI) toimii yhteistyö-
38237: ministeriön ja kunnallishallinnon edustajien kanssa ja koordinointielimenä.
38238: pyritään löytämään mahdollisuuksia kehittää alue- Tietohallinnon johtoryhmän alaisena työryhmä-
38239: tason tietoverkkoyhteistyötä ja edellytyksiä tieto- nä toimii valtioneuvoston kanslian johdolla valtio-
38240: verkkopalveluille. neuvoston verkon ja yhteisten järjestelmien työryh-
38241: mä (VALTTI). Sen tehtävänä on käsitellä valtioneu-
38242: Tietohallinnon yhteistyö ja koordinointi voston tietoverkon ja ministeriöiden yhteisten tie-
38243: Tietohallintotehtävien työnjako sitä koordinoivien tojärjestelmien kehittämistä ja käyttöä. Ryhmään
38244: ministeriöiden (VNK, VM, SM ja LM) kesken perus- kuuluvat ministeriöt, tasavallan presidentin kanslia
38245:
38246:
38247: 44
38248: ja eduskunta. VATin ja myös valtiovarainministe- selvitystyöt on käynnistetty ylimmän johdon mää-
38249: riön koordinointityö tapahtuu yleensä periaatteelli- räyksestä.
38250: sella tasolla, kun taas valtioneuvoston kanslian ja Tietohallinnon kansainväliset tehtävät ovat li-
38251: VALTTI -työryhmän toiminta tietohallintoasioissa sääntyneet voimakkaasti ED:hun liittymisen jäl-
38252: on käytännön asioihin suuntautuvaa esim. palvelu- keen. ED:n työjaon mukaisesti teleministeri edus-
38253: jen järjestämistä yhteiseen käyttöön. taa Euroopan unionissa Suomea useimmissa tieto-
38254: Tietohallinnon yhteistyöhön liittyy myös val- hallintoa koskevissa asioissa. Asioiden valmistelus-
38255: tioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöryhmä VAL- sa tämä on kasvattanut liikenneministeriön roolia,
38256: TIPA, johon myös eduskunta, Eduskunnan kirjasto myös sellaisten asioiden osalta, jotka eivät Suomen
38257: ja Kansallisarkisto osallistuvat. VALTIPAn projekti- hallinnon työnjaon mukaan kuulu liikenneministe-
38258: päällikkyys ja käytännön hankkeet ovat valtiova- riön toimialaan. Tietohallinnon asioita varten ei ole
38259: rainministeriössä. VALTIPA on tiivistänyt tietopal- erillistä valmisteluelintä, jonka kautta muut minis-
38260: velujen ja arkistojen yhteistyötä erilaisilla kehittä- teriöt voisivat tuoda oman mielipiteensä esille.
38261: mishankkeilla, yhteisillä tietojärjestelmillä ja yhteis- Tämä haittaa jonkin verran tiedonkulkua erityisesti
38262: hankkeilla. nopeaa reagointia vaativissa asioissa.
38263: Kunnallishallinnon ja valtionhallinnon välistä Valtioneuvoston kanslian mukaan tietohallin-
38264: tietohallintoyhteistyötä varten on toiminut sisä- non ED-tason yhteistyö on satunnaista. Valmiste-
38265: asiainministeriön yhteydessä julkisen hallinnon tie- lusta ja hankkeista tiedottaminen ei ole myöskään
38266: tohallinnon neuvottelukunta (JDHTA). Neuvottelu- onnistunut. Liikenneministeriö, valtiovarainminis-
38267: kunnan päätoiminta-aloja ovat olleet julkisen tieto- teriö ja ulkoasiainministeriö osallistuvat eniten tä-
38268: hallinnon standardointi ja perusrekisteriyhteistyön hän työhön. Valtioneuvoston kanslian mukaan
38269: edistäminen. JDHTA on tärkeä elin paitsi valtion ja työskentely ED-tasolla edellyttäisi nykyistä enem-
38270: kuntien yhteistyön järjestämisessä myös valtionhal- män yhteistyötä myös kansallisella tasolla, jotta
38271: linnon sisäisessä kehittämistyössä. Sisäasiainminis- kaikille olisi selvää, mitä halutaan saada aikaan.
38272: teriön mukaan yhteistyö on ollut toimivaa. Valtion- Myös valtiovarainministeriö tähdentää sitä, että
38273: tilintarkastajat ovat kertomuksessaan vuodelta ne ministeriöt, joiden vastuulle asiat kotimaisessa
38274: 1992 kiinnittäneet huomiota tietohallinnon rationa- työnjaossa kuuluvat, eivät aina pääse riittävän
38275: lisointiin. Valtiontilintarkastajien silloisen kannan- ajoissa ja syvästi mukaan asioiden valmisteluun
38276: oton mukaan kaikilla hallinnonaloilla on jatkettava ED-yhteistyössä.
38277: tietohallinnon evaluointia ja uudistamista. Päämää-
38278: ränä tulee olla tiedonkeruun ja -siirron rationali- Tietojärjestelmien yhtenäisyys
38279: sointi siten, että tiedonantajia ei rasiteta turhan Valtiovarainministeriö piti 1970- ja 1980-luvulla yllä
38280: tiedon keräämisellä, käsittelyllä tai siirtämisellä. Valtionhallinnon standardit (VHS) -järjestelmää.
38281: Valtioneuvoston kanslia on tuonut lausunnos- Vuonna 1989 järjestelmästä luovuttiin, ja osa stan-
38282: saan esille, että uudet ns. informaatiouhat korosta- dardeista otettiin mukaan JDHTAn Julkisen hallin-
38283: vat tietohallinnon ja tietoturvallisuuden yhteiskun- non suositukset (JHS) -sarjaan.JDHTA pyrkii kehit-
38284: nallisen uudelleen arvioinnin tarvetta. Esimerkkei- tämään julkishallinnon standardointia. Standardeja
38285: nä voidaan käyttää Ruotsia, Isoa-Britanniaa ja Yh- koskevien suositusten ja ohjeiden anto on ollut
38286: dysvaltoja, joissa tilanteen arviointi on johtanut vähäistä 1990-luvulla. Syinä ovat norminanto-oi-
38287: uusien organisaatioiden perustamiseen tietohallin- keuden puuttuminen sekä vähäiset tietohallinnon
38288: non koordinoimiseksi verkottuneessa toimintaym- ohjauksen resurssit. Viimeinen varsinainen tietojär-
38289: päristössä. jestelmien standardointiin tähdännyt suositus oli
38290: Kansainvälisen kehityksen seurantaa sekä koor- valtiovarainministeriön v. 1989 antama Suositus
38291: dinointia ja valvontaa ei esimerkkimaissa katsota avointen tietojärjestelmien ratkaisuiksi (VM 343/
38292: voitavan hoitaa yksinomaan ajoittain kokoontu- 750/89).
38293: vien yhteistyöelinten työnä, vaan jatkuvana, koko- Virastojen ja laitosten tietotekniset ratkaisut eri
38294: päivätyönä toteutettavana seurantana. Näin asian hallinnonaloilla ovat varsin vaihtelevia. Hallinnon-
38295: tulisi olla myös Suomessa. Dhkia arvioivan sekä alan sisälläkin voivat erot olla suuria. Tulosjohtami-
38296: tietohallintoa ja tietoturvallisuutta koordinoivan, sen soveltaminen on myös lisännyt näitä eroja.
38297: ohjeistavan ja valvovan tahon ytimeen tulisi sijoit- Ongelmia syntyy erityisesti silloin, kun valtion or-
38298: taa lisää henkilövoimavaroja, jotka tukevat jo toimi- ganisaatiorakenteita muutetaan ja toimintoja siirre-
38299: vien elinten ja toimintaorganisaatioiden työtä. tään eri viranomaisten välillä. Valtiovarainministe-
38300: Poikkeusolojen ja normaaliajan rajan hämärtymi- riön mukaan tietohallinnon suunnittelu ja ohjaus
38301: nen puoltaa tätä tarvetta. Esimerkkimaissa tehdyt on koko valtionhallinnon tasolla ja hallinnonaloilla
38302:
38303:
38304: 45
38305: yleisesti voimatonta, ja tulosyksiköiden omat tieto- Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät, ohjausjär-
38306: hallintoratkaisut nostavat hallinnon kokonaiskus- jestelmät ja sovellukset eivät välttämättä tulkitse
38307: tannuksia mm. päällekkäisen työn takia. Tietojär- oikein ja yhdenmukaisesti vuoden 1999 jälkeisiä
38308: jestelmien epäyhtenäisyys aiheuttaa myös huomat- päivityksiä. Tietojärjestelmien muutokset ovat työ-
38309: tavia kustannuksia. Tietojärjestelmien yhtenäistä- määrältään suuri hanke, koska yksittäisellä virastol-
38310: minen edellyttää valtiovarainministeriön mukaan la tai laitoksella saattaa olla kymmeniä, jopa satoja
38311: ohjausmenetelmien tehostamista ja nykyistä huo- tietojärjestelmiä. Valtionhallinnossa muutostarpeita
38312: mattavasti suurempaa panostusta tietoteknisten helpottaa se, että tietojärjestelmät ovat suhteellisen
38313: arkkitehtuurimääritysten tekoon ja jatkuvaan yllä- uusia.
38314: pitoon. Yhtenäistämispyrkimysten etenemistä vai- Vuoden 2000 tietokoneongelma on kansainväli-
38315: keuttaa resurssien puute. nen. Esimerkiksi Tanskassa kunnat ja valtiovalta
38316: Varsinkin standardien ja rajapintojen alueilla torjuvat yhteistyössä vuosituhannen vaihteen atk-
38317: tarvittaisiin enemmän koko valtionhallinnon katta- ja järjestelmäongelmia. Laajan hankkeen tavoite on
38318: vaa kehittämistä ja ohjausta. Liikenneministeriön säästää kustannuksia ja välttää kuntien vastuulla
38319: lausunnon mukaan standardien ylläpito ja niistä olevien yhteiskunnan huoltotehtävien sekä tervey-
38320: tiedottaminen ovat selkeästi keskitetysti hoidetta- denhuollon vaarantuminen.
38321: via toimintoja. Jatkossa pitäisi panostaa standar- Valtiovarainministeriö asetti 17.6.1998 yhteistyö-
38322: dien ja rajapintojen seuraamiseen, ohjeistamiseen, ryhmän käsittelemään vuosituhannen vaihteeseen
38323: markkinointiin ja soveltamiseen huomattavasti liittyviä tietojärjestelmäongelmia. Yhteistyöryhmän
38324: enemmän. Sisäasiainministeriön mukaan valtio- tavoitteena on edistää tietojärjestelmäongelmien
38325: neuvoston kanslialla tulisi olla mahdollisuus yh- ratkaisemista erityisesti organisaatioiden välisten
38326: dessä päätettyjen hankkeiden toteuttamiseen val- liittymien ja teknisten järjestelmien toimivuuden
38327: tioneuvoston piirissä. näkökulmasta. Yhteistyöryhmän tehtävänä on en-
38328: Valtion tietohallinnon johtoryhmä asetti kerto- sinnäkin vaikuttaa siihen, että yritykset ja yhteisöt
38329: musvuoden helmikuussa työryhmän käsittelemään tarkastavat toimintansa kannalta keskeiset tietojär-
38330: tietoteknisiä arkkitehtuurikysymyksiä sekä rajapin- jestelmät ja tietokoneohjatut tekniset järjestelmät ja
38331: tojen ja standardien valintaa. Työryhmän tuli mää- ryhtyvät tarvittaviin muutos- ja korjaustoimenpitei-
38332: ritellä valtionhallinnon keskeiset tekniset valinnat siin. Toisena tehtävänä on vaikuttaa siihen, että
38333: ja tehdä ehdotus menetelmistä, joilla tietoteknisen yritykset ja yhteisöt kertovat yhteistyökumppaneil-
38334: arkkitehtuurin ja rajapintamääritysten jatkuvasta leen ajoissa tiedonvaihtoyhteyksissä tarvittavista
38335: ylläpidosta huolehdittaisiin. Valtionhallinnon tieto- muutoksista. Kolmantena tehtävänä on edesauttaa
38336: tekniikan rajapintaselvitys valmistui kertomusvuo- sitä, että riittävän ajoissa varmistetaan organisaa-
38337: den marraskuussa. Rajapintojen ja standardien va- tioiden välisen automaattisen tiedonvaihdon toimi-
38338: linta on valtion tietohallinnon keskeistä työaluetta. vuus ja yhteensopivuus. Yhteistyöryhmän on myös
38339: Yksittäisen viraston resurssit eivät useinkaan riitä annettava arvio odotettavissa olevista ongelmista.
38340: valtioneuvoston kanslian mukaan tähän työhön. Loppuvuodesta 1999 ryhmän tulee edesauttaa sitä,
38341: Tietotekniikan standardit määräytyvät myös en- että kansalaiset saavat mahdollisista häiriöistä asial-
38342: tistä suuremmassa maann maailmanlaajuisilla lista tietoa. Vuoden 2000 keväällä yhteistyöryhmän
38343: markkinoilla. Niin sanotut viralliset standardointi- on tehtävä arvio siitä, miten tietojärjestelmäongel-
38344: elimet ovat kansainvälisesti miettimässä uutta roo- mat onnistuttiin hoitamaan.
38345: liaan ja mahdollisuutta vaikuttaa globalisoituvilla Valtiovarainministeriön julkaisun Tietoja val-
38346: markkinoilla kehittyviin standardeihin. tionhallinnon tietotekniikkatoiminnasta 1997 mu-
38347: Tietotekniikan uudistamisvauhti on valtionhal- kaan vuoteen 2000 liittyvien tietojärjestelmämuu-
38348: linnossa ollut nopea, vaikka tietotekniikan uudista- tosten toteutus oli valmis 3 %:lla kyselyyn vastan-
38349: minen ei suju samaan tahtiin koko valtionhallin- neista valtionhallinnon organisaatioista. Tarvittavat
38350: nossa. Nopea uudistamisvauhti lisää mahdollisuuk- toimenpiteet olivat käynnissä 27 %:lla organisaa-
38351: sia kehittää palveluita tietotekniikan varaan. Samal- tioista, toimenpiteet oli suunniteltu 9 %:lla ja
38352: la se mahdollistaa hallinnon rakenteiden ja palvelu- 35 %:lla organisaatioista selvitys oli tehty. Kuiten-
38353: ketjujen kehittämisen. kin 26 % vastanneista organisaatioista ei ollut sel-
38354: Vuosituhannen vaihtuminen ja euroon siirtymi- vittänyt vuosituhannen vaihtumisen vaikutuksia
38355: nen aiheuttavat tietojärjestelmien muutostarpeita. tietojärjestelmiin. Valtiovarainministeriön kyselyyn
38356: Vuosituhannen vaihteen tuomat ongelmat voivat vastasi 120 virastoa ja laitosta.
38357: koskea ohjelmistoja, laitteita, tietovarastoja, tulos- Kyselyyn vastanneista organisaatioista 41 antoi
38358: teita ja järjestelmiä sekä kaikkia niiden liittymiä. arvion korjauskustannuksista. Vuosituhannen
38359:
38360:
38361: 46
38362: vaihtumisen aiheuttamien kustannusten arvioitiin Tietotekniikkamarkkinoiden kehitykselle onkin
38363: olevan 5-10% yhden vuoden tietotekniikkame- ominaista se, että laajoja kokonaisuuksia hallitse-
38364: noista. Suhteutettuna koko valtionhallinnon tieto- vien toimittajien merkitys on pienentynyt samaan
38365: tekniikkamenoihin vuosituhannen vaihteen atk- aikaan, kun eri osa-alueille on syntynyt hyvin
38366: korjausten voidaan arvioida maksavan vähintään huomattavan markkina-aseman omaavia yrityksiä.
38367: 100--200 Mmk. Valtion suhteellisen uusien tieto- Kehityksen seurauksena alan perinteiset suuret
38368: järjestelmien ansiosta kustannukset jäänevät pie- yritykset ovat muuttuneet atk-teknologian valmis-
38369: nemmiksi kuin muissa Suomen kaltaisissa maissa. tajista järjestelmien yhteen sulauttajiksi, jotka toi-
38370: Mikäli valtionhallinnon tietotekniikka olisi ny- mittavat asiakkaille eri valmistajien laitteista ja oh-
38371: kyistä yhteensopivampaa, voitaisiin valtioneuvos- jelmistoista muodostettuja kokonaisuuksia. Oman
38372: ton kanslian mukaan ainakin joiltakin osin piden- tietohallintohenkilöstön vähyyden tai heikon am-
38373: tää tietotekniikkatuotteiden elinkaarta ja hidastaa mattitaidon vuoksi asiakkaat voivat olla hyvinkin
38374: uudistamistarvetta. Tietotekniikassa on toisaalta riippuvaisia itselleen keskeisestä järjestelmäinteg-
38375: tyypillistä myös hallitsevien toimittajien pyrkimys raatiosta.
38376: turvata kasvunsa luomalla tarkoituksellisesti epä-
38377: yhteensopivuutta. Kokonaisuudessaan tekniikan Ostopalvelut
38378: nopea kehittyminen on asiakkaille edullista, koska Valtion tietohallinto joutuu ostamaan osan palve-
38379: tuotteiden toiminnallisuus ja laatu ovat parantuneet luistaan ulkoa. Ostopalveluina hankitaan mm. lait-
38380: jatkuvasti samalla, kun hinnat ovat laskeneet. Hyö- teiden ja ohjelmistojen huoltoa, korjausta ja ylläpi-
38381: dyn saaminen toimintaan riippuu kuitenkin siitä, toa, tietoliikenneverkkojen rakentamista ja ylläpi-
38382: miten hyvin asiakas osaa hyödyntää tieto- ja tieto- toa sekä ohjelmisto- ja suunnittelupalvelua. Myös
38383: liikennetekniikan kehittymistä. konsultointia erilaisiin kehittämishankkeisiin, jär-
38384: Laitteiden teknis-taloudellinen käyttöaika on ly- jestelmien käyttöpalveluita sekä ohjelmointi- ja
38385: hentynyt laitetekniikan nopean kehittymisen ja yk- suunnittelupalveluita on ostettu ulkoa.
38386: sikköhintojen laskun vuoksi. Esimerkiksi työasema- Liikenneministeriön lausunnon mukaan valtion-
38387: laitteistoja kannattaa valtiovarainministeriön mu- hallinnossa noudatettavat tarkoituksenmukaiset ja
38388: kaan yleensä käyttää n. 3 vuotta, jonka ajan niillä on kaikilla tasoilla toimivat palvelujen ostaruisperiaat-
38389: takuu. Keskimääräinen käyttöikä on kuitenkin pi- teet poikkeavat jossain määrin yksityissektorista ja
38390: dempi, koska vanhentuneita laitteita voidaan käyt- tämä olisi otettava huomioon ostaruispäätöksiä teh-
38391: tää vähemmän vaativissa tehtävissä. Uusimisnopeus täessä. Jo tietoturvasyyt yksinään säätelevät valtion
38392: vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi valtion perus- viranomaisten tietohallinnon mahdollisuuksia os-
38393: toimintoja haitavien suurten perussovellusten elin- taa palveluja ulkoa. Keskeinen osa valtion tietohal-
38394: kaari on tyypillisesti ollut 10--15 vuotta, josta linnon strategiaa tulisikin olla palvelujen ostami-
38395: varsinaista tuotantokäyttöaikaa 8--13 vuotta. seen liittyvien menettelyjen, toimintapolitiikkojen
38396: Laiteriippuvuus ei ole enää nykyisin kriittinen ja käytäntöjen selkeyttäminen ja kehittäminen.
38397: kohta yhteensopivuusasioissa. Sen sijaan ohjelmis- Tietojärjestelmien luotettavan toiminnan tultua
38398: to- ja muut standardit ovat yhä merkittävämpiä. viime vuosina yhä keskeisemmäksi vaatimukseksi
38399: Ohjelmistoratkaisut ovatkin usein linjakysymyksiä, on ostojen osuus valtioneuvoston kanslian mukaan
38400: joiden yhteydessä sitoudutaan tiettyyn toimittajaan, ollut kasvussa, sillä kertomusvuonna alettiin hank-
38401: josta ei ole helppo irtautua. Hallinnonaloittain tietyt kia ulkoa jonkin verran myös käyttäjän tukipalve-
38402: toimittajat voivat saada monopoliaseman. Käytössä luja. Valtioneuvoston tehtävien muutos on jatkuvaa
38403: olevista mikrotietokoneista 96 % on sellaisia, että samoin kuin sen tarvitsemien palvelujen tekninen
38404: niihin voidaan asentaa laitevalmistajasta riippumat- kehitys, joten erityisosaamista tarvitaan jatkossa-
38405: toman toimittajan käyttöjärjestelmä. Lähiverkon tie- kin. Kun entistä suurempi osa hallinnon toimin-
38406: dostopalvelua, tulostusta ja vastaavia toimintoja noista tukeutuu tietojärjestelmiin, palvelujen tulee
38407: hoitavista palvelimista vastaava osuus on 98 %. olla luotettavia ja jatkuvasti saatavissa, koska tieto-
38408: Riippuvuus laitetoiminajasta on yleisintä järeissä järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat juuri toi-
38409: sovellus- ja tietokantapalvelimissa, joista lähes minnan kannalta kriittisiä.
38410: 60% on käytännössä sidottuja laitevalmistajan Ostopalvelujen riskejä ovat tietotekniikka-alalla
38411: käyttöjärjestelmään. uhkaava henkilöstöpula, teknisen tietämyksen jää-
38412: Toimittajariippuvuus on riski silloin, kun tietyn minen hallinnon ulkopuolelle sekä vaihtuva henki-
38413: palvelun tai osaamisen jatkuvuudesta vastaa ai- löstö. Henkilöstöpula voi johtaa ostopalvelujen
38414: noastaan yksi toimittaja. Se on myös maailmanlaa- hintojen nousuun. Valtion mahdollisuudet kilpailla
38415: juinen uhka, johon on vaikea löytää ratkaisuja. työvoimasta yksityissektorin kanssa ovat rajoitetut.
38416:
38417:
38418: 47
38419: Henkilöstön saatavuus tietotekniikka-alalla on on- ostopalveluissa. Valtioneuvoston kanslia on asetta-
38420: gelma, vaikka valtio ostaisikin palvelunsa ulkoa. nut poikkeusolojen tietohallintoryhmän (POTI),
38421: Myös kilpailuttaminen vaatii oman henkilöstö- jonka tehtävänä on selvittää valtioneuvoston poik-
38422: resurssin. Valtioneuvoston kanslian mukaan kehit- keusolojen tietohallintotarpeita ja -järjestelyjä. Työ-
38423: tämistarvetta on ainakin palveluja koskevissa sopi- ryhmän määräaika päättyy 1.2.1999.
38424: muksissa, ostajan etujen valvomisessa ja mahdolli- Ostopalveluilla ei voida varmistaa kaikkien pal-
38425: sesti ministeriöiden yhteistyössä palveluja hankitta- velujen saatavuutta poikkeusoloissa. Henkilöstön
38426: essa samoin kuin markkinoinnissa. Valtion tieto- saatavuus ja ammattitaito ja sen ylläpito voivat olla
38427: hallinnon johtoryhmän asettama työryhmä laati ongelmallisia, koska palvelua tarjoavien yritysten
38428: 26.6.1998 valtion tietotekniikkahankintojen sopi- henkilöstön pätevyyteen ei voida vaikuttaa. Ongel-
38429: musehdot ja niitä täydentävän tarjousohjeen. Sopi- man muodostaa myös luottamuksellisuuden takaa-
38430: musehdot muodostuvat yleisistä kaupallisista eh- minen kriisioloissa. Yritysten halukkuus varautua
38431: doista ja niitä täydentävistä hankintakohteen mu- poikkeusolojen toimintaan vaihtelee osin säädös-
38432: kaisista erityisehdoista. ten puuttumisen ja kustannusten johdosta.
38433: Tietohallinnon henkilöstön saatavuus vaihtelee
38434: markkinasuhdanteiden mukaan. Valtionhallinnolla Tietoturvallisuus ja poikkeusoloihin varautuminen
38435: on perinteisestikin ollut vaikeuksia palkata osaavaa Tietoturvallisuus on verkottuneessa yhteiskunnas-
38436: ja kehityskykyistä tietotekniikkahenkilöstöä. Tä- sa erittäin tärkeä asia. Tietojärjestelmät ja tietolii-
38437: hän vaikuttavat sekä palkkataso että tietohallinto- kenneyhteydet ovat toiminnan kannalta kriittisiä.
38438: yksiköiden pienuus, joka vähentää virastoissa ural- Tietoturvallisuusvaatimuksista keskeisimmät ovat
38439: laetenemis- ja työkiertomahdollisuuksia. luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys. Riskit
38440: Henkilöstöä on entistä vaikeampi palkata nyt, koko hallinnon toimivuudelle kasvavatkin, kun
38441: kun tieto- ja tietoliikennetekniikan osaajista on tietojärjestelmät kattavat yhä useampia toimintoja.
38442: erittäin kova kysyntä Suomessa ja myös kansainvä- Valtiovarainministeriön ja sitä avustavan valtion-
38443: lisesti. Vaihtuvuus on valtiovarainministeriön mu- hallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAH-
38444: kaan viime vuosina selvästi lisääntynyt. Tietohallin- TI) tehtävänä on valtionhallinnon tietoturvallisuu-
38445: tohenkilöstön saatavuus heikkenee edelleen lähi- den ohjaus ja kehittäminen. Se ylläpitää valtionhal-
38446: vuosina. Henkilöstön saatavuuteen ja pitämiseen linnon virastojen ja laitosten atk-tärkeysluokittelua.
38447: liittyvien pulmien takia tietotekniikkatoimintojen Tietoturvallisuuden johtoryhmä on yhteistyöelin
38448: ostaminen ulkoa on yleistynyt. Palvelujen osto tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvissä tehtä-
38449: kasvoikin kertomusvuonna 37 % , kun tietohallin- vissä, ja se on toiminut 15 vuoden ajan. Se julkaisee
38450: tohenkilökunnan kustannukset nousivat vain 5 % vuosittain tietoturvallisuutta koskevia selvityksiä ja
38451: edellisestä vuodesta. Valtiovarainministeriön hen- ohjeita. Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johto-
38452: kilöstöosastolla on tärkeä rooli valtion henkilöstö- ryhmän toimesta ollaan parhaillaan uudistamassa
38453: politiikan muotoilijana ja henkilöstöpoliittisten oh- valtioneuvoston v. 1993 antamaa valtionhallinnon
38454: jelmien valmistelijana. Valtioneuvoston kanslian tietoturvallisuuden kehittämispäätöstä. Tietoturval-
38455: mukaan valtiovarainministeriö voisi vakuuttavam- lisuustyötä tehdään myös puolustustaloudellisessa
38456: min markkinoida valtiota työnantajana. suunnittelukunnassa, jonka tietojärjestelmäjaosto
38457: Valtiovarainministeriön mukaan tietohallintoa ei on uudistettu varautumista kehittäväksi toimieli-
38458: voida tehokkaasti hoitaa ilman omaa tietohallinto- meksi. Kriisiaikoja varten on olemassa atk-varakes-
38459: henkilöstöä, vaikka onkin järkevää hoitaa rutiinin- kus, jota Huoltovarmuuskeskus rahoittaa osaltaan.
38460: omaiset tehtävät ja sovellusten toteutustyö ostopal- Poikkeusolojen atk-varakeskus tuottaa ministe-
38461: veluna. Esimerkiksi viraston toimintaa tukevien ja riöille ja virastoille katastrofi- ja poikkeusolojen
38462: kehittävien sovellusten määrittely ja tietoteknisen varakeskuspalveluja suojatuissa toimitiloissa. Vara-
38463: arkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito on pidettä- keskuksen johtoryhmän puheenjohtajana toimii
38464: vä omissa käsissä. Täydellinen tietotekniikkatoi- valtiovarainministeriön edustaja.
38465: mintojen ostaminen ulkoa johtaa valtiovarainmi- Valtiovarainministeriön toimesta ministeriöille,
38466: nisteriön mukaan varsin nopeasti suureen riippu- virastoille ja laitoksille laadittiin v. 1984 opas, jossa
38467: vuuteen toimittajista. annettiin ohjeet tietoturvallisuussuunnitelman ja
38468: Poikkeusoloihin varautumisessa ongelmallisinta poikkeusolojen valmiussuunnitelman laadinnasta.
38469: on poikkeusolojen vaatimukset tietoteknisille pal- Opas uudistettiin v. 1989, ja uudessa ohjeessa atk-
38470: veluille. Käytännön kokemusta siitä, miten tieto- tärkeysluokkiin 1-2 kuuluvat ministeriöt ja viras-
38471: tekniikka toimii poikkeustilanteissa, ei ole. Poik- tot velvoitettiin laatimaan mainitut suunnitelmat.
38472: keusoloja ei ole myöskään toistaiseksi määritelty Velvoite sisältyi myös v. 1989 annettuun valtioneu-
38473:
38474:
38475: 48
38476: voston päätökseen valtion tietohallinnon kehittä- Liikenneministeriön lausunnon mukaan ongel-
38477: misestä. ma poikkeusoloihin varautumisessa on järjestel-
38478: Opas tietoturvallisuus- ja poikkeusolojen val- mien teknisen toimivuuden ja yhteensopivuuden
38479: miussuunnitelman laadintaavarten uudistettiin jäl- vam1istaminen. Koska tietoturvallisuus on tärkeä
38480: leen v. 1996 puolustustaloudellisen suunnittelu- asia sekä normaali- että poikkeusoloissa, poik-
38481: kunnan toimesta ja julkaistiin sen tietojärjestelmä- keusolojen tietoturvavaatimukset pitäisi ottaa huo-
38482: jaoston käsikirjana 1/1996 nimellä Tietojenkäsitte- mioon jo järjestelmiä kehitettäessä normaalioloissa.
38483: lyn turvaaminen tietoyhteiskunnassa. Valtiovarain- Valtiovarainministeriön maaliskuussa 1998 teke-
38484: ministeriö on jakanut oppaan ministeriöille ja viras- mään kyselyyn vastanneesta 126 virastosta vain
38485: toille ja ohjeistanut sen käytön kirjeellään. Kirjeellä 58 %:lla oli tietoturvallisuussuunnitelma. Avointen
38486: kaikki ministeriöt ja virastot velvoitettiin laatimaan tietoverkkojen tulo korostaa tietoturvallisuusasioi-
38487: tietoturvallisuuden kehittämissuunnitelmat ja poik- den tärkeyttä, ja riskit koko hallinnon toimivuudel-
38488: keusolojen varalta tiedonkäsittelyn valmiussuunni- le kasvavat tietojärjestelmien kattaessa yhä enem-
38489: telmat män uusia toimintoja. Valtioneuvoston kanslian
38490: Mainittu puolustustaloudellisen suunnittelukun- mukaan ongelmana ministeriöillä on kuitenkin se,
38491: nan tietojärjestelmäjaosto perustetttiin v. 1995. Sen että vain harvalla hallinnonalalla on käytettävissään
38492: alaisuudessa toimivat tiedonkäsittely-, tiedonsiirto- koulutettuja asiantuntijoita ohjeistamaan, koordi-
38493: ja joukkoviestintätoimikunnat Jaoston ja sen toimi- noimaan ja valvomaan tietoturvallisuutta. Tästä
38494: kuntien tehtävänä on poikkeusoloihin varautumi- syystä esim. valtionvarainministeriön laatimat hy-
38495: seen ja sen kehittämiseen liittyvät asiat omilla vätkin valtakunnallisen tason ohjeet jäävät usein
38496: aloillaan. Täten valtiovarainministeriön vastuulle ei käytännössä hyödyntämättä. Valtioneuvoston
38497: enää suoranaisesti kuulu se, miten virastot ja laitok- kanslian mukaan valtiovarainministeriön tulisi voi-
38498: set varautuvat poikkeusoloihin tietojenkäsittely- da panostaa enemmän voimavaroja tietoturvalli-
38499: asioissa. Valtiovarainministeriön edustajat osallis- suuteen. Valtiovarainministeriö onkin nostanut
38500: tuvat em. jaoston, sen sihteeristön sekä tiedonkäsit- esille erillisen tietoturvallisuuslain säätämistar-
38501: telytoimikunnan työhön. Mahdollisissa poikkeus- peen.
38502: oloissa valtakunnallinen tiedonkäsittelyalan sään- Valtiovarainministeriö osallistuu kansainväli-
38503: nöstely-yksikkö kuitenkin perustettaisiin valtiova- seen tietoturvatyöhön EU:n SOGIS-yhteistyöeli-
38504: rainministeriön yhteyteen, kuten tiedonkäsittely- messä sekä OECD:n ICCP-komiteassa. Tietoturval-
38505: toimikunnan laatimassa ja puolustustaloudellisen lisuuden kansainvälinen näkökulma on korostunut
38506: suunnittelukunnan ja valtiovarainministeriön hy- Internetin käytön laajentumisen myötä. Uutena ED-
38507: väksymässä suunnitelmassa sanotaan. Valtiova- tasaisena asiana on tietoturvallisuuteen liittyvien
38508: rainministeriön näkemyksen mukaan poikkeus- tuotteiden vastavuoroinen hyväksyminen.
38509: oloihin liittyvät tietohallintoasiat on melko hyvin Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastus-
38510: pystytty määrittelemään ja tarjoamaan perusedelly- kertomuksesssaan 12/95 Valtionhallinnon tietotur-
38511: tykset ministeriöille ja virastoille niiden saattami- vallisuus löytänyt huomautettavaa sekä virastokoh-
38512: seksi kuntoon. Sunnitelmien ja varautumistoimen- taisista turvallisuusjärjestelyistä ja toimenpiteistä
38513: piteiden toteuttamisvastuu on valtioneuvoston tie- että ohjaavien tahojen ohjauksesta ja valvonnasta.
38514: toturvallisuuden kehittämispäätöksen mukaisesti Tarkastusvirasto katsoo, että ministeriöiden tulee
38515: kullakin organisaatiolla itsellään. nykyistä aktiivisemmin ohjata ja valvoa tietoturval-
38516: Ministeriöillä ja keskusvirastoilla on vastuu alai- lisuutta omalla hallinnonalallaan. Samalla tarkas-
38517: sensa hallinnon tietohallinnon ja tietoturvallisuu- tusvirasto kuitenkin korostaa jokaisen viraston en-
38518: den tarkemmasta ohjauksesta ja valvonnasta. Vas- sisijaista vastuuta omasta tietoturvallisuudestaan.
38519: tuu tietoturvallisuudesta kuuluu viraston johdolle. Lisäksi tietoturvallisuussuunnitelmat tulisi kaikissa
38520: HallinnonaJoittain on tietoturvallisuuden edistämi- virastoissa saattaa asianmukaisiksi.
38521: seksi tehty suunnitelmia ja linjattu tietoturvapoli-
38522: tiikkaa.
38523:
38524:
38525:
38526:
38527: 4 380188E 49
38528: Valtionhallinnossa tietotekniikan kehitys on ollut no- valtionhallinnossa, sillä pelkkien suositusten antami-
38529: peaa, ja siinä mukana pysyminen on vaatinut tietotek- nen on osoittautunut riittämättömäksi. Mahdollisuus
38530: niikkahenkilöstöitä paljon. Kehityksen nopeus on syn- käyttää sitovampia ohjeita ja määräyksiä hallinnossa
38531: nyttänyt ongelmia ja puutteita tietohallinnon yhteenso- auttaa saavuttamaan paremman lopputuloksen yh-
38532: pivuudessa ja yhteensovittamisessa, tietohallinnon teensopivuuden takaamiseksi. Tällöin tietohallinnon
38533: yleisessä koordinoinnissa ja vastuunjaossa, tietohal- virastokohtainen infrastruktuuri ei rakennu pelkästään
38534: linnon EU-yhteistyössä ministeriöiden välillä sekä tie- oman toiminnan tarpeisiin. Valtiontilintarkastajien mie-
38535: totekniikkahenkilöstön saatavuudessa ja poikkeusoloi- lestä ohjausmenetelmien tehostaminen on välttämä-
38536: hin varautumisessa. Valtiontilintarkastajat pitävät kes- töntä samoin kuin panostus tietoteknisiin arkkitehtuuri-
38537: keisenä puutteena sitä, ettei valtiolla ole voimassa ole- määrityksiin ja niiden jatkuvaan ylläpitoon.
38538: vaa tietohallinnon kokonaisstrategiaa, ja katsovat, että Tietohallinnon EU-yhteistyö on ollut satunnaista,
38539: sen laatiminen on tärkeä ja kiireellinen tehtävä tieto- eikä tiedonkulku ministeriöiden välillä aina toimi par-
38540: hallinnon järkevän kehittämisen turvaamiseksi sekä haalla tavalla. Vallitsevan työnjaon mukaan liikenne-
38541: valtion tietohallinnon toimintaperiaatteiden ja -tapojen ministeriö edustaa Euroopan unionissa Suomea
38542: määrittämiseksi. useimmissa tietohallintoa koskevissa asioissa. Kuiten-
38543: Valtiovarainministeriö vastaa koko valtioyhteisön kin työskentely EU-tasolla edellyttää yhä enemmän
38544: tietohallinnon yhteensovittamisesta, ohjauksesta ja yhteistyötä ja -toimintaa myös kansallisella tasolla,
38545: koordinoinnista. Sisäasiainministeriö vastaa valtion- jotta omista substanssiasioistaan vastaavat ministe-
38546: hallinnon ja kunnallishallinnon välisestä tietohallinto- riöt pääsisivät vaikuttamaan asioidensa valmisteluun.
38547: yhteistyöstä. Ministeriön yhteydessä toimiva julkisen Valtiontilintarkastajat pitävät puutteena sitä, ettei
38548: hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta huolehtii eri- tietohallinnon EU-asioita varten hallinnossa ole ole-
38549: tyisesti julkisen tietohallinnon standardoinnista ja pe- massa järjestelmää tai selkeää valmisteluelintä, jon-
38550: rusrekisteriyhteistyöstä. Valtioneuvoston kanslia vas- ka kautta ministeriöt voisivat tuoda omia näkemyk-
38551: taa ministeriöitä palvelevista eräistä yhteisistä tieto- siään esiin yhteistyön lisäämiseksi kansallisella ta-
38552: hallintotehtävistä. Kukin ministeriö, virasto tai laitos solla.
38553: taas vastaa omasta tietohallinnostaan ja toteuttaa pit- Tietohallinnon ostopalvelut ovat yleistyneet valtion-
38554: kälti omia tietohallintoratkaisujaan. Eri ministeriöiden, hallinnossa. Kertomusvuonnapalvelujen osto koko val-
38555: virastojen ja laitosten hankkimat laitteistot ja ohjelmis- tionhallinnossa kasvoi 37 %, kun tietohallinnon henki-
38556: tot ovat monasti erilaisia, minkä vuoksi tiedonkulussa löstökustannukset kasvoivat samana aikana 5 %. Hen-
38557: on ollut ongelmia eikä tietohallinnosta ole saatu kaik- kilöstön saatavuuteen ja pitämiseen liittyvien pulmien
38558: kea sitä hyötyä, jota varten siihen on aikanaan panos- vuoksi tietotekniikkatoimintojen ostaminen palvelun-
38559: tettu. Valtioneuvoston kanslian rooli onkin tästä syystä tuottajilta on yleistynyt. Valtiontilintarkastajien mieles-
38560: jäänyt vähäisemmäksi. Valtiovarainministeriö ei ole tä hallinnon on tiedostettava myös ne riskit, joita tieto-
38561: käytännössä pystynyt panostamaan tarpeeksi tietohal- tekniikkapalvelujen ostaminen tuo mukanaan. Tällaisia
38562: linnon koordinointiin ja ohjaukseen. Olemassa oleva riskejä ovat teknisen tietämyksen jääminen hallinnon
38563: työnjako ja yhteistyö eivät valtiontilintarkastajien mie- ulkopuolelle, seurannan ja valvonnan suhteeton kasvu,
38564: lestä toimi toivotulla tavalla vaan vaativatselkeyttämis- liian suuri riippuvuus toimittajista sekä vaihtuva henki-
38565: tä ja tarkentamista. löstö, joka voi olla turvallisuusriski.
38566: Hallinnon tietohallintoratkaisujen yhteensopivuutta Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan valtion-
38567: ja tarkoituksenmukaisuutta voidaan kehittää tehosta- hallinnossa vallitsee epätietoisuutta niistä tietohallin-
38568: malla suunnittelua, ohjausta ja päätöksentekoa. Koor- non asioista, jotka pitää ottaa huomioon poikkeusolois-
38569: dinoinnin hoitaminen tietohallinnossa nousee ydinky- sa. Niissä tulisi ottaa uhkakehitys huomioon laaja-alai-
38570: symykseksi. Kysymys on myös taloudellinen, sillä atk- sesti mukaan lukien ns. informaatiosodankäynnnin vai-
38571: järjestelmien, -laitteiden ja -ohjelmistojen yhteensopi- kutukset koko yhteiskuntaan. Poikkeusoloihin varautu-
38572: mattomuus lisää huomattavasti kustannuksia. Valtion- misessa on tärkeää, että valtionhallinnossa käytettävät
38573: tilintarkastajat edellyttävät, että valtion tietohallintoa järjestelmät sopivat yhteen, sillä hajanaista tietoteknii-
38574: suunnitellaan ja ohjataan nykyistä selvästi kootummin kan infrastruktuuria on vaikea hallita poikkeusoloissa.
38575: ja keskitetymmin. Mikäli tähän ei päästä yhteistyöllä, Tietojärjestelmiä ja tiedonsiirtoa kehitettäessä on jo
38576: kokonaisvastuu valtion tietohallinnon koordinoinnista niiden perusrakenteissa otettava huomioon poikkeus-
38577: ja ohjauksesta tulee keskittää selkeästi yhdelle minis- olojen tarpeet. Tietohallintohenkilöstön kytkeminen
38578: teriölle. Tarvittaessa valtioneuvoston tulee asettaa mukaan normaaliajan toiminnan lisäksi poikkeusoloi-
38579: työryhmä tätä selvittämään. hin varautumiseen on välttämätöntä. Turvallisuus- ja
38580: Tietoliikenteen, laitteistojen ja järjestelmien yhteen- tietohallintohenkilöstön yhteistoiminnan tulisi verkko-
38581: sopivuutta edistäviä standardeja tulee ottaa käyttöön maailmassa olla huomattavasti nykyistä kiinteämpää.
38582:
38583:
38584: 50
38585: Valtiontilintarkastajat korostavat poikkeusoloihin va- Lopuksi valtiontilintarkastajat vielä painottavat sitä,
38586: rautumisen tärkeyttä, säädösten tarpeellisuutta ja että valtionhallinnon on tärkeä tiedostaa vuosituhan-
38587: poikkeusolojen määrittelyä sekä salaamisnäkökohtia nen vaihteen atk-ja järjestelmäongelmat ja niistä syn-
38588: ja informaatiouhkien huomioon ottamista. tyvät riskit sekä varautua niihin riittävästi.
38589:
38590:
38591:
38592:
38593: 51
38594: Ulkoasiainministeriön hallinnonala
38595:
38596:
38597:
38598:
38599: Ulkomaanedustuksen edustustoiminta Ulkomaanedustuksen virkamiehelle voidaan
38600: paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella nykyi-
38601: Lainsäädännöllistä taustaa sin maksaa:
38602: Ulkomaanedustuksen virkamiehille kiinteän palk- - paikalliskorotusta virkamiehen virka-ase-
38603: kauksen lisäksi suoritettavista paikallisista erikois- man, tehtävän vastuullisuuden, perheellisyyden ja
38604: olosuhteista aiheutuvista lisistä ja korvauksista sää- asemamaassa vallitsevien olosuhteiden hänen
38605: dettiin ensimmäistä kertaa jo v. 1926 ulkomaisessa palkkaukselleen asettamien erikoisvaatimuksien
38606: edustuksessa palvelevain viran tai pysyväisen toi- johdosta
38607: men haltijain palkkauksesta annetulla lailla (350/ - olosuhdehaittakorvausta asemapaikassa val-
38608: 26). Korvausjärjestelmää muutettiin perusteellisesti litsevista virkamiehen ja hänen perheenjäsentensä
38609: ulkomaanedustuksen viran ja toimen haltijain palk- terveyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen vaikut-
38610: kauksesta annetulla lailla (317/76). Tuolloin luotu tavista haitallisista olosuhteista
38611: korvausjärjestelmä lienee osoittautunut tarkoituk- - asuntokorvausta ulkoasiainministeriön hy-
38612: senmukaiseksi, koska siihen on kuluneiden vuo- väksymästä asunnosta tai muusta asumisesta ai-
38613: sien aikana tehty lähinnä vain sellaisia muutoksia, heutuvista kustannuksista siltä osin, kuin ne ylittä-
38614: jotka koskevat perheellisten virkamiesten mukana vät ulkoasiainministeriön vahvistaman virkamie-
38615: seuraavista perheenjäsenistä aiheutuvien lisäkus- heltä perittävän vuokranvastikkeen
38616: tannusten korvaamista. - koulutuskorvausta virkamiehen lapsen kou-
38617: Erityisesti viime vuosina ulkoasiainhallinnolle lutuksesta
38618: on kansainvälistymiskehityksen myötä asetettu yhä - edustuskorvausta työtehtävien hoidon kan-
38619: suurempia vaatimuksia. Käsiteltävien asioiden nalta tarpeellisten tilaisuuksien järjestämisestä ai-
38620: määrä ja laajuus ovat kasvaneet henkilöstövoima- heutuvista ja muista välittömästi edustustoimintaan
38621: varojen juurikaan lisääntymättä. Elinolosuhteet yhä liittyvistä menoista
38622: useammilla asemapaikoilla ovat olennaisesti huo- - varustautumiskorvausta ulkomaanedustuk-
38623: nontuneet verrattuna Suomen oloihin. seen ja ulkomaanedustuksessa asemamaasta toi-
38624: Nykyisin voimassa oleva lainsäädäntö, laki ulko- seen siirtymisen edellyttämistä välttämättömistä
38625: maanedustuksen virkamiehille paikallisten erikois- hankinnoista
38626: olosuhteiden perusteella suoritettavista korvauk- - asettautumiskorvausta ulkomaanedustuk-
38627: sista sekä muista etuuksista (651/93) ja asetus seen, ulkomaanedustuksessa asemapaikasta toi-
38628: ulkomaanedustuksen virkamiehille paikallisten seen tai ulkomaanedustuksesta kotimaahan siirty-
38629: erikoisolosuhteiden perusteella maksettavista kor- miseen liittyvistä muista erityisistä menoista sekä
38630: vauksista (652/93), tuli voimaan 1.8.1993. Uusi - muutto- ja eräiden muiden matkakustannus-
38631: lainsäädäntö korvasi aiemmat vuodelta 1988 peräi- ten korvausta.
38632: sin olevat säädökset. Tärkein muutos oli se, että
38633: korvauksista päättäminen siirrettiin valtioneuvos- Ulkomaanedustuksen edustustyöohjeet
38634: tolta ulkoasiainministeriölle. Samalla säännöksiin Nykyiset ulkomaanedustuksen edustustyöohjeet
38635: tehtiin eräitä tarkistuksia. Ne koskivat lähinnä vir- tulivat voimaan 1.1.1996 ja ne annettiin 10.1.1996.
38636: kamiehen lapsen käsitettä, olosuhdehaittojen kor- Edellinen yleiskirje annettiin 17.12.1993 ja se oli
38637: vausjärjestelmää, lasten koulutuskustannusten kor- voimassa vuodet 1994 ja 1995. Sitä edellinen oli
38638: vausjärjestelmää, varustautumiskorvauksen mää- annettu 17.2.1993. Se oli voimassa vain hyvin ly-
38639: räytymistä, eräiden matkakustannusten korvausjär- hyen ajan, vuoden 1993 maaliskuusta sanotun vuo-
38640: jestelmää sekä lapsi- ja puolisokorotuksen määräy- den loppuun. Tämä yleiskirje kumosi ohjeet vuo-
38641: tymistä eräissä tapauksissa. delta 1990. Huolimatta siitä, että edustustyötä kos-
38642:
38643:
38644: 52
38645: kevaa yleiskirjettä on viime vuosina melkein vuo- daan yhteyksiä, joiden avulla saadaan tietoja ja
38646: den välein uusittu, mitään sisällöllistä muutosta ei näkemyksiä asemamaasta ja kansainvälisistä suh-
38647: ole tehty, vaan ohjeet ja määräykset ovat pysyneet teista sekä toisaalta esitetään Suomen kantoja, edis-
38648: samoina. tetään niiden ymmärtämistä ja kehitetään muuten-
38649: Ulkoasiainministeriön mukaan edustustyön ta- kin myönteistä kuvaa Suomesta. Toissijainen edus-
38650: voite ei ole vuosien aikana muuttunut. Edustami- tustyö käsittää lähinnä asemamaan ja kansainväli-
38651: sella pyritään edelleenkin edistämään Suomen val- sen käytännön mukaisen osallistumisen muiden
38652: tion tai suomalaisen yhteiskunnan etuja kansain- järjestämiin tilaisuuksiin.
38653: välisen seuraelämän muotoja noudattaen. Ulko- Edustustyön hoitaminen edellyttää ministeriön
38654: asiainhallinnon toimintaympäristössä tapahtuneet mukaan suunnitelmallisuutta. Edustustyön yleiset
38655: muutokset ovat vaikuttaneet niihin olosuhteisiin, tavoitteet ja puitteet, järjestettävät tilaisuudet, nii-
38656: joissa vieraanvaraisuutta osoitetaan. Lisäksi valtion- den ajoitus sekä vieraspiiri suunnitellaan virka-
38657: hallinnon ohjausjärjestelmän muuttuminen tulos- mieskokouksissa. Edustuston päällikkö vastaa
38658: ohjaukseksi ja -johtamiseksi on antanut mahdolli- edustustyön ohjauksesta ja sen tavoitteellisuuden
38659: suuden edustustyössäkin ohjata ja johtaa edustus- ja tarkoituksenmukaisuuden valvonnasta, sekä
38660: ton toimintaa. Käytännön ratkaisut edustustyön määrää edustustoiminnan laajuuden kunkin virka-
38661: tarkoituksenmukaisuudesta ja vaikuttavuudesta miehen osalta. Ulkoasiainministeriö ei juurikaan
38662: jäävät näin ollen ulkoasiainministeriön mukaan puutu edustustyön käyttösuunnitelmiin.
38663: viraston tulostavoitteista ensisijaisesti vastaavan Edustustyön tehokkuusvaatimus sisältää työn
38664: edustuston päällikön tehtäväksi. Ministeriön rooli kohdentamisen valikoivasti niihin henkilöihin ja
38665: on antaa määrärahoja ja ohjata toiminnan yleisiä henkilöryhmiin, joiden kanssa saavutenavat yhtey-
38666: periaatteita edustustyöohjeilla. det parhaimmalla mahdollisella tavalla voivat edis-
38667: Ulkoasiainministeriö on määrännyt, että edus- tää tavoitteiden toteuttamista. Edustaminen ei voi
38668: tustyöohjeita on sitovasti noudatettava kaikessa kuitenkaan sosiaalisista syistä keskittyä vain ihan-
38669: ulkomaanedustuksen edustustoiminnassa. Edus- nekohteisiin. Joskus voi ministeriön antaman oh-
38670: tustyöohjeet koskevat kaikkia ulkoasiainhallinnon jeen mukaan olla aiheellista ottaa mukaan myös
38671: palvelussuhteessa ulkomaanedustuksessa olevia henkilökohtaisia tuttavia, joiden kuluja ei kuiten-
38672: henkilöitä ml. sekä virkasuhteiset että työsopimus- kaan esitetä korvattavaksi.
38673: suhteiset henkilöt. Ohjeita on soveltuvin osin nou- Edustustyön ehdoton painopiste on tulostavoit-
38674: datettava myös käytettäessä muita kuin toiminta- teiden vuoksi asemamaan edustajissa. Diplomaatti-
38675: menomomentilta osoitettuja määrärahoja edustus- kunta ja muiden maiden kansalaiset otetaan huo-
38676: toimintaan. mioon tarpeiden ja paikallisten olosuhteiden mu-
38677: kaisesti ja suomalaiset valtion edun rajoissa. Suo-
38678: Edustustyön määrittely ja kohdentomineo malaisiin kohdistettavan edustustyön johdonmu-
38679: Edustustyöllä tarkoitetaan Suomen etuja selvittä- kaisiin perusteisiin ja suunnitteluun tulee ulko-
38680: vää, turvaavaa ja edistävää tavoitteellista työtä, jota asiainministeriön mielestä kiinnittää erityistä huo-
38681: tehdään kohdennetun vieraanvaraisuuden ja osal- miota. Ryhmässä on valtion edustusedun kannalta
38682: listumisen keinoin. runsaasti rajatapauksia.
38683: Edustustyö on osa edustuston toimintaa, ja se on Edustuston velvollisuuksiin voidaan katsoa kuu-
38684: ministeriön antamien ohjeiden mukaan edustustos- luvan tilaisuuden järjestäminen vierailun tarkoitus-
38685: sa toimivien virkamiesten virkavelvollisuus. Edus- perien edistämiseksi eduskunnan valtuuskunnille,
38686: tuston päällikön vastatessa edustuston toiminnan hallitustason vieraille, puolustusvoimain johdolle,
38687: tuloksellisuudesta ja taloudellisuudesta hänen tu- virallisille neuvottelukunnille sekä ulkoasiainmi-
38688: lee myös ohjata ja seurata edustustossa toimivan nisteriötä ja muita ministeriöitä tai muutoin Suo-
38689: henkilöstön edustustoimintaa. men valtiota edustaville, virallisissa tehtävissä ase-
38690: Edustustyö jaetaan vieraanvaraisuuden eri muo- mamaassa käyville henkilöille.
38691: doin toteutettavaan ensisijaiseen edustustyöhön Tuloksellisin ja siten suotavin ja pääsääntöinen
38692: sekä tehtävien, tapojen ja perinteiden edellyttä- edustuspaikka on ulkoasiainministeriön ohjeen
38693: mään osallistumiseen eli toissijaiseen edustustyö- mukaan oma koti. Kotona järjestettävillä tilaisuuk-
38694: hön. Kummassakin tapauksessa edustustyö on vä- silla voi ministeriön käsityksen mukaan parhaiten
38695: line toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi antaa tavoittelemaansa vaikutelmaa, tehokkaim-
38696: sekä osa kansainvälistä ja asemamaan tapakulttuu- min ohjata keskustelua haluamaansa suuntaan ja
38697: ria. Ensisijaisella edustustyöllä eli edustusvelvolli- luontevimmin näyttää suomalaisen kodin ilmapii-
38698: sen virkamiehen itse järjestämillä tilaisuuksilla luo- riä.
38699:
38700:
38701: 53
38702: Ravintolaedustamista voidaan ulkoasiainminis- päällikkö viime kädessä määrää kunkin virkamie-
38703: teriön mielestä pitää tarkoituksenmukaisena ase- hen edustusvelvollisuuden laajuuden edustuston
38704: mapaikan tapojen ja olosuhteiden, edustustyöllä käyttöön asetettujen määrärahojen puitteissa. Täs-
38705: edistettävän tehtävän kiireellisyyden tai muun pe- sä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että
38706: rustellun syyn vuoksi. Ravintolaedustus on suota- edustustoiminta on virkavelvollisuus. Edustustois-
38707: vaa kuitenkin rajoittaa lähinnä pienehköihin työ- sa toimivien nuorempien virkamiesten tulee myös
38708: lounaisiin. riittävästi osallistua siihen. Edustustyö otetaan huo-
38709: Ensisijaisessa edustustyössä korvataan kustan- mioon arvioitaessa virkamiesten suoritetta. Suunni-
38710: nukset osanottajien tosiasiallisen määrän mukai- telmallisuuden toteuttamiseksi edustustot laativat
38711: sesti vieraista, jotka täyttävät kohdentamisen edel- kunkin kalenterivuoden alussa toimintamenomää-
38712: lytykset. Kotona tapahtuvan edustamisen kustan- rärahasta edustukseen käytettävän määrärahan
38713: nukset korvataan käyttäen korvausperusteena ns. käyttösuunnitelman edustuston toiminnalle asetet-
38714: yksikköhintaa, ja muualla tapahtuvan ensisijaisen tujen tavoitteiden pohjalta.
38715: edustustoiminnan kustannukset korvataan pää-
38716: sääntöisesti tositteita vastaan. Ulkopuolisella rahoituksella järjestettävät
38717: Kotiedustuksen laskutuksessa käytetään minis- tilaisuudet
38718: teriön vahvistamaa yksikköhintaa, joka on korvaus Tilaisuuksien järjestämistä ulkopuolisella rahoituk-
38719: ruokien ja juomien hankkimisesta ja valmistamises- sella on ulkoasiainministeriön antamien ohjeitten
38720: ta, koristelun ja muun materiaalin hankkimisesta mukaan arvioitava edustuston yleisten tulostavoit-
38721: sekä yleiskuluista. teiden, valtiollisen intressin ja oman ajankäytön
38722: Kotiedustuksen yksikköhinnat on viimeksi vah- kannalta. Täysin luontevaa on tilaisuuden järjestä-
38723: vistettu ulkoasiainministeriön yleiskirjeellä, joka minen valtion viranomaisten pyynnöstä ja heidän
38724: tuli voimaan 1.1.1995. Kirje kumosi edellisenä rahoituksellaan. On ministeriön mielestä jopa suo-
38725: vuonna annetun yleiskirjeen. Ulkoasiainministe- siteltavaa, että edustustilaisuuden rahoittaa se vi-
38726: riön ilmoituksen mukaan kustannusten korvaamis- ranomainen, jonka toimialaan tilaisuuden aihe
38727: ta koskevia ohjeita on suunniteltu tarkistettavan kuuluu. Monissa vierailuyhteyksissä, joissa tilaisuu-
38728: vuoden 1998 aikana, jolloin myös korvausten yk- teen liittyy valtion yleisintressi edistää esim. vientiä,
38729: sikköhintoja tarkistettaneen. Kotiedustuksen yksik- tuotannon tai kulttuurin tuntemusta tms., voidaan
38730: köhinnat jaetaan tilaisuuden vaativuuden mukaan, käyttää sekarahoitusta kustannusten jakamiseksi
38731: ja esim. lounas on joko tavanomainen tai vaativam- osapuolten kesken.
38732: pi lounas. Jokaiselle asemapaikalle on vahvistettu Milloin valtiollinen intressi liittyy Ulkomaan-
38733: oma yksikköhintansa, joka on esim. tavanomaisen kauppaliiton, toimialaliiton, muun vastaavan yhtei-
38734: lounaan osalta 130--265 mk. Halvimmin tilaisuu- sön tai suomalaisyritysten pyrkimyksiin sopivasti,
38735: den voi järjestää Katmandussa, jossa tavanomaisen voidaan edustustilaisuus ulkoasiainministeriön
38736: cocktail-vastaanoton hinta on 45 mk. Kalleinta on mielestä järjestää myös kokonaan toimeksiantajan
38737: vaativamman päivällisen järjestäminen Tokiossa, rahoituksella. Tällöin tulee toimeksiantajalta lisäksi
38738: jolloin yksikköhinta on 440 mk henkeä kohti. periä edustustolle valtion suoritteista annettujen
38739: Ulkoasiainministeriö siis vahvistaa kalenterivuo- maksuperustesäädösten mukaiset hinnat.
38740: sittain ainoastaan edustustokohtaisen toimintame- Silloin, kun suunnitteilla olevaan tilaisuuteen
38741: nojen nettomäärärahan, johon sisältyvät myös liittyy vähänkään asemamaan paikallista intressiä ja
38742: kaikki edustustoiminnan kulut. Se kattaa mm. rahoitusta, on asiasta ulkoasiainministeriön ohjeen
38743: edustuston päällikön sekä edustuston muiden vir- mukaan syytä neuvotella ministeriön kanssa. Lähe-
38744: kamiesten ensisijaisen ja toissijaisen edustamisen tystön tiloissa tai virkamiesten asunnoissa on sopi-
38745: menot samoin kuin mahdollisen itsenäisyyspäivä- vaa järjestää pelkästään Suomen etuja edistäviä
38746: vastaanoton korvaukset. Määräraha kattaa myös tilaisuuksia.
38747: päällikön ja muiden virkamiesten sivuakkreditoin- Yleisohjeena on ulkoasiainministeriön mielestä
38748: timaissa tapahtuvan edustamisen. Edustustot voi- otettava huomioon myös, että sellaisissa maissa,
38749: vat harkita itsenäisyyspäivävastaanoton tarpeelli- joissa on saavissa yritysten omiin tiloihin catering-
38750: suutta, muotoa ja tavoitteita maakohtaisesti. palvelua tai edustavia ravintolapalveluja, tulee ul-
38751: Määrärahan joustava käyttö edellyttää suunnitel- kopuolisten tahojen tilaisuuksien järjestämisellä
38752: mallisuutta. Yleinen vastuu määrärahan tarkoituk- edustuston tiloissa olla aina erityisen painavat pe-
38753: senmukaisesta käytöstä ja edustustoiminnalle ase- rusteet.
38754: tettujen tavoitteiden saavuttamisesta on ministeriön Kertomusvuonna kaikkiaan 16 edustustossa
38755: ohjeen mukaan edustuston päälliköllä. Edustuston (Bern, Bryssel, Haag, Lontoo, Moskova, Oslo, Otta-
38756:
38757:
38758: 54
38759: wa, Pariisi, Peking, Praha, Pretoria, Rooma, Singa- Lähetystö Edustus- Toimintamenot Edustus-
38760: pore, Tallinna, Tokio ja Varsova) oli järjestetty korvaukset yhteensä korvausten
38761: osuus
38762: muilta laskutettuja edustustilaisuuksia. Kaikki las- toiminta-
38763: kutettavat tahot olivat suomalaisia. Laskutettava menoista
38764: määrä oli yhteensä 547 307 mk. Eniten laskuttivat mk %
38765: Lontoo 133 219 mk ja Tokio 203 915 mk, vähiten Canberra 82 705 4 941 088 1.7
38766: Peking 1 560 mk. Tilaisuuden järjestäjät olivat Dublin 98 275 3 054 250 3,2
38767: pääosin ministeriöitä ja suomalaisia suuryhtiöitä. Islamabad 117 642 1 459 904 8,1
38768: Edellisenä vuonna tilanne oli samantyyppinen. Ti- Mexico 146 961 3 992 615 3.7
38769: Moskova 588 359 7 944 212 7,4
38770: laisuudet olivat suurlähettiläiden järjestämiä lou- Peking 235 296 8125 264 2,9
38771: naita tms., joiden maksajina olivat eri viranomaiset Reykjavik 113 759 2 282 833 5,0
38772: tai yhtiöt. Singapore 170 174 4 631 552 3.7
38773: Strasbourg 205 187 4176019 4,9
38774: Washington 1 018 055 18 882 496 5.4
38775: Edustusmäärärahan käyttö viime vuosina
38776: Edustuskorvausten osuus edustustojen kaikista toi-
38777: mintamenoista on viime vuosien aikana ollut seu- Korkein edustuskorvausten osuus toimintame-
38778: raava: noista oli Islamabadissa Pakistanissa, jossa se oli
38779: 8,1 %. Edustusvelvollisia virkamiehiä edustustossa
38780: 1995 1996 1997 oli kaksi, joten keskimäärin he olivat käyttäneet
38781: mk edustamiseen n. 59 000 mk vuodessa.
38782: Markkamääräisesti suurin summa edustukseen
38783: Toiminta-
38784: menot 690 774 838 738 874 000 761 200 000 oli käytetty Washingtonissa, 1,02 Mmk. Kun siellä
38785: Edustuskor- edustusvelvollisia virkamiehiä oli 12, keskimäärin
38786: vaukset 10 394 347 12 055 896 14 311 231 jokainen käytti edustukseen n. 84 000 mk vuodes-
38787: sa. Canberrassa ja Singaporessa, jotka ovat toimin-
38788: tamenoiltaan yhtä suuria, edustuskorvausten osuus
38789: Edustuskorvausten osuus kaikista toimintame- vaihteli melko paljon, 1,7 %:sta 3,7 %:iin.
38790: noista on siten em. vuosina vaihdellut 1,5 %:sta
38791: 1,9 %:iin. Lähempää tarkastelua varten valtiontilin- Edustustilaisuuksien määrätv.1996 ja 1997
38792: tarkastajat valitsivat 10 edustustoa, joissa edustus- Seuraavassa on eritelty 10 lähetystön edustustilai-
38793: korvausten osuus toimintamenoista oli keskimää- suuksien määrät v. 1996 ja 1997 sen mukaan, onko
38794: räistä 1-2 %:a suurempi. Edustustot ja niiden me- tilaisuudet pidetty kotona vai kodin ulkopuolella.
38795: not kertomusvuonna olivat seuraavat:
38796:
38797:
38798:
38799:
38800: 55
38801: Lähetystö 1996 1997
38802: Tilaisuus pidetty Tilaisuus pidetty
38803: kotona kodin kotona kodin
38804: ulkopuolella ulkopuolella
38805: Canberra (1,7 %)
38806: Edustuston päällikkö 41 18 29 5
38807: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (3) 4 20 2 21
38808: Yhteensä 45 38 31 26
38809: Dublin (3,2 %)
38810: Edustuston päällikkö 47 17 25 15
38811: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (1) 3 16 - 8
38812: Yhteensä 50 33 25 23
38813: Islamabad (8,1 %)
38814: Edustuston päällikkö 40 3 38 3
38815: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (1) 3 - 3 1
38816: Yhteensä 43 3 41 4
38817: Mexico (3,7 %)
38818: Edustuston päällikkö 34 16 25 10
38819: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (2) 9 8 10 23
38820: Yhteensä 43 24 35 33
38821: Moskova (7.4 %)
38822: Edustuston päällikkö 76 70 81 27
38823: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (v. 1996 16, v. 1997 14) 179 171 141 168
38824: Yhteensä 255 241 222 195
38825: Peking (2,9 %)
38826: Edustuston päällikkö 90 1 57 6
38827: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (2) 51 15 22 15
38828: Yhteensä 141 16 79 21
38829: Reykjavik (5,0 %)
38830: Edustuston päällikkö 28 10 27 9
38831: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (1) 3 - 1 1
38832: Yhteensä 31 10 28 10
38833: Singapore (3,7 %)
38834: Edustuston päällikkö 49 14 41 5
38835: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (1) 2 - 11 7
38836: Yhteensä 51 14 52 12
38837: Strasbourg (4,9 %)
38838: Edustuston päällikkö 55 2 51 2
38839: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (3) 7 12 11 7
38840: Yhteensä 62 14 62 9
38841: Washington (5,4 %)
38842: Edustuston päällikkö 44 10 40 20
38843: 13 kansliassa 13 kansliassa
38844: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (v. 1996 13, v. 1997 11) 44 124 31 117
38845: 37 kansliassa 28 kansliassa
38846: Yhteensä 88 134+50 71 137+41
38847: Kaikki yhteensä 809 577 646 511
38848:
38849:
38850:
38851: Edustustyöohjeissa on korostettu, että tulokselli- kustelua haluamaansa suuntaan ja luontevimmin
38852: sin ja siten suotavin ja pääsääntöinen edustuspaik- näyttää suomalaisen kodin ilmapiiriä.
38853: ka on oma koti. Kotona järjestettävillä tilaisuuksilla Edellisestä taulukosta voidaan havaita, että
38854: voi ohjeitten mukaan parhaiten antaa tavoittele- edustustilaisuudet vähenivät tarkastelujaksolla.
38855: maansa vaikutelmaa, tehokkaammin ohjata kes- Etenkin kotona pidettyjen tilaisuuksien määrä Ias-
38856:
38857:
38858: 56
38859: ki. Jos edustuston päällikköä ei oteta huomioon Edustustyön kohderyhmät
38860: näissä luvuissa vaan vain muut edustusvelvolliset Edustustyöohjeiden mukaan kohderyhmiä ovat
38861: virkamiehet, edustaminen kodin ulkopuolella pai- asemamaalaiset, diplomaattikunta ja suomalaiset.
38862: nottuu. Edustustojen päälliköt pitivät edustustilai- Seuraavasta asetelmasta ilmenevät joidenkin edus-
38863: suutensa n. BO-prosenttisesti kotona, muut virka- tustojen vuosien 1996 ja 1997 vierasmäärät jaotel-
38864: miehet n. 40-prosenttisesti. tuina kohderyhmittäin.
38865:
38866:
38867: Lähetystö 1996 1997
38868: Asema- Diplomaatti- Suomalaiset Vieraita Asema- Diplomaatti- Suomalaiset Vieraita
38869: maalaiset kunta yhteensä maalaiset kunta yhteensä
38870: Canberra 385 156 266 807 164 294 271 729
38871: Oublin 390 158 242 790 289 86 365 740
38872: Islamabad 240 283 79 602 402 302 49 753
38873: Mexico 326 262 427 1 384 1 238 109 218 1 585 2
38874: Moskova 1 772 503 1 866 4141 2 402 1 332 2193 5 927
38875: Peking 383 520 1 252 2 155 628 346 1 006 1 980
38876: Reykjavik 423 74 97 594 631 171 104 906
38877: Singapore 234 185 773 1192 331 231 607 1169
38878: Strasbourg 444 423 71 938 567 459 209 1 235
38879: Washington 3 902 265 832 4 999 1 395 97 476 1 968
38880:
38881: 'Erittelemättömiä vieraita 369.
38882: 2 Erittelemättömiä vieraita 1 020.
38883:
38884:
38885:
38886:
38887: Canberran ja Dublinin edustustojen vierasmää- Lieneekö selitys se, että suurlähetystön rakennuk-
38888: rissä ei ollut suuria muutoksia tarkasteluvuosina. sen uutuusarvo on vähentynyt, ja kaikki rakennuk-
38889: Islamabadissa vieraitten lukumäärä lisääntyi sen toiminnasta kiinnostuneet ovat jo siihen tutus-
38890: 602:sta 753:een. Aiemmasta taulukosta nähdään, tuneet. Toisaalta Washingtonissa myös kotona
38891: että tilaisuuksien lukumäärä kasvoi 46:sta 55:een. edustaminen vähentyi. Edustustyöohjeiden mu-
38892: Moskovassa vierasmäärät v. 1996 ja 1997 eivät kaan edustustyön ehdoton painopiste on asema-
38893: olleet vertailukelpoisia, sillä siellä järjestettiin Suo- maan edustajissa. Taulukosta nähdään, että Can-
38894: men itsenäisyyden 80-vuotisjuhlallisuuksia monin berrassa oli kertomusvuonna kohteina ennen muu-
38895: tavoin. Luonnollisesti juhlavuosi on voinut vaikut- ta diplomaattikunta, jonka määrä lähes kaksinker-
38896: taa muidenkin edustustojen vierasmääriin, joskaan taistui, ja suomalaiset. Myös Dublinissa painopiste
38897: ei yhtä paljon. Strasbourgissa varsinkin suomalais- oli suomalaisissa. Pekingissä suomalaisten osuus
38898: ten vieraiden määrä on kasvanut huomattavasti. kertomusvuonna oli yli puolet. Singaporessa n.
38899: Washingtonissa kaikkien kävijäryhmien määrät 1 200 vieraasta 600-700 oli suomalaisia.
38900: ovat selvästi laskeneet, erityisesti asemamaalaisten.
38901:
38902:
38903:
38904:
38905: Edustustyö on vain pieni osa ulkoasiainhallinnon virka- tustyö on edustustossa toimivien virkamiesten virka-
38906: miehen työstä. Sen menot eivät myöskään muodosta velvollisuus, johon myös nuorempien virkamiesten tu-
38907: kovin suurta osuutta edustustojen kaikista toiminta me- lee riittävästi osallistua. Edustustyön tärkeyttä kuvaa
38908: noista. On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota myös myös se, että sen hoitaminen otetaan huomioon arvioi-
38909: tähän toimintaan. Tämä toiminta-alue saattaa olla altis taessa virkamiehen työn tuloksia. Edustamiseen liittyy
38910: väärinkäytöksille, joita esiintyikin viime vuosikymme- myös kysymys siitä, millaisia asuntoja virkamiehille
38911: nellä. Toisaalta edustustyö on tärkeä osa Suomen ul- hankitaan, koska edustaminen ja asumisen taso ja laa-
38912: koisen kuvan muodostamisessa ja siksi ei ole yhdente- tu liittyvät läheisesti yhteen.
38913: kevää, miten toiminta on järjestetty ja ohjeistettu. Edus-
38914:
38915:
38916: 57
38917: Ulkoasiainhallinnon sisällä käydään aika ajoin kes- Valtiontilintarkastajien mielestä edustustyöohjeita
38918: kusteluja siitä, pitäisikö ministeriön valvonta- ja tarkas- tulisikin muuttaa siten, että kodin ulkopuolinen edusta-
38919: tusyksikön rajoittaa edustustyöhön liittyvää tarkastus- minen kirjattaisiin ohjeissa säännönmukaiseksi. Siitä
38920: ta. Edustustoillehan on vuosien mittaan annettu valtaa olisituntuvaa etua: Edustustyöntarkastus olisi nykyistä
38921: entistä useammin päättää edustustontoiminnasta suu- helpompaa, kun kustannuksetvoitaisiin todeta ravinto-
38922: remmissakin kysymyksissä kuin niissä, jotka koskevat lalaskuista eikä olisi tarpeen askarrella erityisten yk-
38923: edustustyötä. Valtiontilintarkastajien mielestä ei ole sikköhintojen kanssa. Myös virkamiehen puolison rooli
38924: kuitenkaan syytä rajoittaa valvonta- ja tarkastusyksi- helpottuisi, kun edustustyö tehtäisiin kodin ulkopuolel-
38925: kön työtä tässä asiassa, vaan yksikön tulisi entisessä la. Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin se, että edustami-
38926: laajuudessa jatkaa tarkastustoimintaa. Usein näyttää sen muuttuessa kodin ulkopuolella tapahtuvaksi voitai-
38927: olleen niin, että edustustossa on syntynyt väärinkäsi- siin virkamiehille osoitettavien asuntojen kokoa supis-
38928: tyksiä edustustyön korvauksista, joihin ministeriön val- taa tuntuvasti. Myöskään asunnon sijaintipaikkaa valit-
38929: vonta- ja tarkastusyksikkö on joutunut kiinnittämään taessa ei tarvitsisi miettiä asunnon sopivuutta edustuk-
38930: huomiota sellaisissakin tapauksissa, joissa oikea me- seen. Ulkoasiainministeriön tulisikin ryhtyä tätä koske-
38931: nettely olisi ollut helposti löydettävissä edustustyöoh- viin uudistamishankkeisiin välittömästi.
38932: jeita lukemalla. Edustustyöohjeiden mukaan edustustyön tärkein
38933: Ulkoasiainministeriö on uudistanut 1990-luvulla kohderyhmä on asemamaan edustajat. Valtiontilintar-
38934: edustustyöohjeita useasti. Mitään muutoksia ei niihin kastajille on muodostunut sellainen käsitys, että edus-
38935: silti ole tehty, vaan samat ohjeet on annettu uudella tustyö on suuntautumassa entistä enemmän muuhun
38936: kiertokirjeellä. Ulospäin on kuitenkin saatu näyttämään diplomaattikuntaan asemamaalaisten sijasta. Tämä voi
38937: siltä, että ministeriö on tarkoin seurannut ulkoisia muu- olla EU-jäsenyyden vuoksi aivan perusteltuakin. Tarvi-
38938: toksia ja niihin reagoinut. taan entistä enemmän keskinäistä yhteistyötä EU-mai-
38939: Edustustyöohjeiden mukaan tuloksellisin ja siten den edustustojen kanssa. Ulkoasiainministeriön olisi
38940: suotavin ja pääsääntöinen edustuspaikka on oma koti. kuitenkin syytä seurata tilannetta, ja jos ministeriö ta-
38941: Ravintolaedustaminen on ohjeiden mukaan tarkoituk- pahtuneen muutoksen hyväksyy, korjata ohjeita niin,
38942: senmukaista vain perustellusta syystä. Ohjeista huoli- että ne vastaisivat nykytilannetta.
38943: matta esim. kertomusvuonna muiden kuin edustusto- Valtiontilintarkastajat ovat tutustuneet yhteenve-
38944: jen päälliköiden edustustilaisuuksista jo 63 o/o pidettiin donomaisesti kertomusvuoden aikana ulkopuolisella
38945: kodin ulkopuolella. Valtontilintarkastajien käsitys on, rahoituksella järjestettyjä tilaisuuksia koskeviin tietoi-
38946: että kodin ulkopuolinen edustaminen on lisääntynyt hin. Näiden osalta ei ole löytynyt huomautettavaa.
38947: viime vuosina.
38948:
38949:
38950:
38951:
38952: Lähetetyn henkilöstön asunnot hille paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella
38953: maksettavista korvauksista (ulkoasiainministeriön
38954: Asuntokorvausjärjestelmän säädöspohja määräyskokoelma n:o 9/97).
38955: Edellisen, edustustyötä koskevan kertomusosuu- Tämän päätöksen mukaan asuntokorvauksena
38956: den alussa selvitetään ulkomaanedustuksen virka- maksetaan ministeriön hyväksymästä asunnosta
38957: miehille paikallisten erikoisolosuhteiden perus- johtuvat asumiskustannukset siltä osin, kuin ne
38958: teella maksettavista korvauksista annetun asetuk- ylittävät virkamieheltä perittävän vuokranvastik-
38959: sen (652/93) sisältöä. Asetuksen 1 §:n 1 momentin keen, jonka suuruus on 12,5% kiinteästä palkasta
38960: mukaan virkamiehelle voidaan paikallisten erikois- ja 20 % paikalliskorotuksesta, joka on laskettu il-
38961: olosuhteiden perusteella maksaa asuntokorvausta man lapsikorotusta.
38962: ulkoasiainministeriön hyväksymästä asunnosta tai Asuntokorvaus maksetaan ja vuokranvastike
38963: muusta asumisesta aiheutuvista kustannuksista sil- peritään virkamiehen koko ulkomaanedustuksen
38964: tä osin, kuin ne ylittävät ulkoasiainministeriön vah- toimikauden ajalta.
38965: vistaman virkamieheltä perittävän vuokranvastik- Asuntokorvauksena maksettaviin asumiskustan-
38966: keen. nuksiin luetaan varsinainen vuokra, autotallin
38967: Asetuksen 11 §:n nojalla on annettu ulkoasiain- vuokra ministeriön kulloinkin määräämän omavas-
38968: ministeriön päätös ulkomaanedustuksen virkamie- tuun ylittävältä osalta, lämmitys-, vesi-, kaasu- ja
38969:
38970:
38971: 58
38972: sähkömaksut, puhelimen asennus- ja perusmaksu myös kansliatilojen) vuokrausasiat on aina alistet-
38973: sekä muut asumiseen välittömästi liittyvät tarpeelli- tava ministeriölle. Samanlainen järjestely kuin Suo-
38974: set kustannukset. messa on käytössä myös Tanskassa. Norjassa ja
38975: Asuntokorvauksena voidaan maksaa toimikau- Ruotsissa edustustot voivat tehdä vapaasti vuokra-
38976: den aikana ulkoasiainministeriön suostumuksella sopimuksia niille osoitettujen määrärahojen rajois-
38977: tapahtuvasta väliaikaisesta hotelli- tai muusta vas- sa. Muissa Pohjoismaissa ei ole käytössä Suomen
38978: taavasta asumisesta aiheutuvat kustannukset. ulkoasiainhallinnossa sovellettavaa asuntokor-
38979: Huomattavaa on se, että ulkomaanedustuksen vausjärjestelmää. Norjan ja Ruotsin ulkoasiainhal-
38980: virkamiehille voidaan maksaa erilaisia korvauksia linnossa on käytössä tilanormit, jotka määrittelevät
38981: asetuksen mukaan. Kysymys ei ole siis lakiin sido- eri toimitilojen ja asuntojen väljyydet. Tanskassa ja
38982: tusta oikeudesta, vaan se edellyttää erikseen annet- Suomessa ei ole vastaavia normeja.
38983: tavaa päätöstä, joka taas tietysti edellyttää, että
38984: valtion talousarviossa on varattu määräraha tähän Aiempia selvityksiä
38985: tarkoitukseen. (Aiempi asetus ulkomaanedustuk- Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta
38986: sen virkamiesten palkkauksesta, paikalliskorotuk- 1993 (s. 38-45) on käsitelty kiinteistöhallintoa
38987: sesta ja erinäisistä korvauksista 696/88 on kumou- ulkoasiainministeriön hallinnonalalla. Kertomus-
38988: tunut, kun ulkomaanedustuksen virkamiehille pai- osuudessa on käsitelty myös asuntojen vuokrausta.
38989: kallisten erikoisalasuhteiden perusteella suoritetta- Kannanotossaan valtiontilintarkastajat totesivat
38990: vista korvauksista sekä muista etuuksista annettu mm.: "Vuokramenojen vähentämiseksi tulee omis-
38991: laki 651/93 tuli voimaan 1.8.1993). Käytännössä tustilakannan lisäämisen ohella edelleen pyrkiä
38992: asuntokorvaus maksetaan jokaiselle virkamiehelle, nykyistä edullisempien vuokratilojen hankkimi-
38993: ja näin hänen maksuosuudekseen on jäänyt pel- seen mm. vuokrasopimusten umpeutumisen yh-
38994: kästään mainittu vuokranvastike täysin riippumatta teydessä. Myös suhdanteista johtuvan vuokrahinto-
38995: siitä, mikä on ollut asunnon todellinen vuokra. jen selvän laskun eräissä asemamaissa tulisi näkyä
38996: Asuntokorvausjärjestelmä tuotiin säädöstasolle v. nykyistä enemmän vuokramenoissa. Asuntokor-
38997: 1976 annetulla asetuksella ulkomaanedustuksen vausten kasvun hillitsemiseksi on välttämätöntä
38998: virkamiesten palkkauksesta, paikalliskorotuksesta pitäytyä ministeriön hyväksymässä tila- ja
38999: ja eräistä korvauksista (477/76). vuokrastandardissa, jota on tiukennettava säästö-
39000: Edustuston päällikkö tai pääkonsulinviraston jen aikaansaamiseksi. Edustustojen henkilöstön
39001: päällikkö on oikeutettu saamaan vapaan asunnon asumistason tulisi vastata kotimaan asumistasoa.
39002: ulkomaanedustuksen virkamiehille paikallisten On pyrittävä etsimään ratkaisuja, jotka olisivat
39003: erikoisalasuhteiden perusteella suoritettavista kor- käyttökelpoisia asunnonhaltijoiden perhekoosta
39004: vauksista sekä muista etuuksista annetun lain (651/ ym. riippumatta. Näin voitaisiin vähentää siirroista
39005: 93) 3 §:n mukaan. Näin häneen ei sovelleta asunto- aiheutuvia asunnonvaihtoja ja niihin liittyviä
39006: korvausta koskevia määräyksiä. Ulkoasiainministe- ylimääräisiä kustannuksia."
39007: riö on jo v. 1983 antanut kiertokirjeen, joka sisältää Edelleen valtiontilintarkastajat totesivat: "- ny-
39008: määräyksiä lähetetyn henkilöstön asuntojen vuok- kyinen käytäntö, jossa virkamiehen omavastuu
39009: rauksesta, käytöstä ja tarkastuksista (Hallinnollinen vuokrakuluista määräytyy kiinteinä prosentti-
39010: kiertokirje n:o 50, 31.12.1983). Kirje sisältää mää- osuuksina varsinaisesta palkkauksesta ja paikallis-
39011: räyksiä asunnon vuokrauksesta, asunnonhaltijan korotuksesta, ei kannusta säästäväisyyteen asunto-
39012: velvollisuuksista huoneistoa käytettäessä, asunnon ja vuokrattaessa. Epäkohta on, kuten ulkoasiainmi-
39013: ja kalusteiden tarkastuksista siirtojen ja asunnosta nisteriökin on valtiontilintarkastajille antamassaan
39014: luopumisen johdosta sekä asuntojen korjauksista. selvityksessä todennut, etteivät valtiolle aiheutuvat
39015: Asunnon vuokrausta koskeva päätös alistetaan todelliset asumiskustannukset heijastu omavastuu-
39016: ministeriön hyväksyttäväksi. Jos vuokrattava asun- osuuksiin. Valtiontilintarkastajat edellyttävät ulko-
39017: to ei vastaa keskimääräistä kohtuullista asumista- asiainministeriön kehittävän ulkomaanedustuksen
39018: saa, se voidaan kunnostaa. Myös kunnostuspäätös asumiskustannusten korvausjärjestelmää siten, että
39019: on alistettava ministeriölle. Ohjekirjeen mukaan virkamiehen omavastuu määräytyy todellisten
39020: vuokrattavan asunnon tulisi kuitenkin olla niin asumiskustannusten mukaan."
39021: hyvässä kunnossa, ettei sitä tarvitse valtion varoin Kertomuksessa eduskunnalle niistä toimenpi-
39022: kunnostaa. teistä, joihin eduskunnan tekemät muistutukset
39023: Edustustot toimivat ministeriön niille vuosittain valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta v. 1993 ovat
39024: jakaman toimintamenomäärärahan rajoissa. Kui- antaneet aihetta on ulkoasiainministeriön vastine
39025: tenkin, kuten edellä on todettu, asuntojen (kuten asiasta. Ministeriö totesi mm.:
39026:
39027:
39028: 59
39029: "Ministeriön näkemyksen mukaan edustustojen sekä osaltaan tästä aiheutuvista tilojen väljyyden
39030: henkilöstön asumistason ei voida täysin edellyttää sekä tilojen investointi- ja käyttömenojen suuresta
39031: vastaavan kotimaan asumistasoa. Suomessa asu- vaihtelusta eri edustustoissa. Välillisiä ylimääräisiä
39032: taan keskimäärin muita teollisuusmaita ahtaam- kustannuksia voidaan arvioida aiheutuneen joi-
39033: min. Asuntojen pinta-alojen rajoittaminen tiukoilla denkin edustustojen tilahankkeiden hallitsematto-
39034: neliömetrimäärityksillä tuottaa myös ongelmia, man viivästymisen ja hankkeiden sisällön hallitse-
39035: koska asemamaat ja niiden rakennuskäytännöt mauoman työnaikaisen muuttumisen johdosta
39036: eroavat suuresti toisistaan. Joissakin asemamaissa, sekä puutteista kiinteistöyksikön sisäisessä yhteis-
39037: kuten esim. kehitysmaissa, ei juuri ole saatavilla työssä, yhteistyössä edustustojen kanssa, tiedonku-
39038: pohjoismaiset asumisstandardit täyttäviä pinta-alal- lussa, tavoitettavuudessa jne.
39039: taan alle sadan neliömetrin asuntoja. Hyvin monis- Tarkastusviraston mielestä UM:n kiinteistöhal-
39040: sa maissa asunnon kokoa ei ylipäätään määritellä linnon toiminnan parantamisessa voitaisiin lähteä
39041: asuinpinta-alan vaan makuuhuoneiden luvun mu- siitä, että UM:ssä olisi jatkossa toimintakykyinen
39042: kaan. Ministeriön on myös otettava huomioon tämän alan asiantuntijayksikkö, jolle olisi keskitetty
39043: ilmaston, turvallisuustekijöiden ja muiden paikal- viime kädessä kiinteistö- ja toimitila-asioiden johto-
39044: listen olosuhdehaittojen merkitys asumisväljyyttä ja hoitovastuu hallinnonalalla. Edustustojen näke-
39045: harkitessaan. Ulkomaanedustuksen vuokra- ja myksiä niitä koskevissa tila-asioissa tulisi kuitenkin
39046: muut asumiskustannukset vaihtelevat näistäkin nykyistä järjestelmällisemmin kuulla ja hyödyntää.
39047: syistä suuresti eri asemapaikkojen välillä. Nykyisin vallitseva omistajaroolin osittainen ja-
39048: Valtiontilintarkastajat ovat ehdottaneet, että vir- kautuminen ministeriölle ja osittain edustustolle
39049: kamiehen omavastuu määräytyisi todellisten asu- kaipaa tarkastusviraston mielestä täsmentämistä ja
39050: miskustannusten mukaan ja että eräiden asema- tarkempia pelisääntöjä käytännössä eteen tulevien
39051: paikkojen poikkeuksellisen korkeat asumiskustan- omistajatehtävien osalta. Omistajatehtäviä on lisäk-
39052: nukset voitaisiin ottaa huomioon esim. paikallisko- si tarpeen terävöittää mm. määrittelemällä selviä ja
39053: rotuksissa. Ministeriö toteaa, että jo virkamiesten konkreettisia tilojen tai tilaomaisuuden eri ominai-
39054: yhdenvertaisuusperiaatteenkaan vuoksi näin ei suuksien kehittämistavoitteita ja toimimalla niiden
39055: voitaisi menetellä vain joidenkin asemapaikkojen suuntaisesti. Lisää huomiota tulisi kiinnittää kiin-
39056: kohdalla, vaan ulkomaanedustuksen erityisolosuh- teistöjen ja tilojen ylläpidon ohjaukseen edustus-
39057: teista johtuvien kustannusten, kuten asumiskustan- toissa."
39058: nusten, korvaamisessa tulisi ottaa huomioon kaikki
39059: asemapaikat Asumiskustannusten korvausjärjes- Tietoja vuokratoista asunnoista
39060: telmän muuttaminen ei siis sinänsä aiheuttaisi toi- Ulkomaanedustuksessa henkilökunnalle vuokrat-
39061: vattavia säästöjä valtiolle, vaan kustannukset vain tuja asuntoja, joista peritään vuokranvastiketta, oli
39062: siirtyisivät asumiskustannuksista paikalliskorotuk- v. 1995 489, v. 1996 507 ja v. 1997 510. Näistä uusia
39063: siin." vuokrauskohteita oli v. 1996 103 ja v. 1997 111.
39064: Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto sai kerto- Asuntojen vaihtuvuus oli siten n. 20% vuodessa.
39065: musvuoden lopulla valmiiksi tarkastuksen, joka Luvut kuvaavat kunkin vuoden joulukuun asunto-
39066: koski ulkoasiainministeriön kiinteistö- ja tilahallin- tilannetta lähinnä siksi, että vuoden aikana tapahtu-
39067: toa. Kertomus oli varsin laaja ja sisälsi lukuisan vat siirrot on jo tehty ja useimmat uudet asunnotkin
39068: määrän liitteitä. Kertomuksen yhteenvedosta ja tar- vuokrattu. Tarkastelukaudella on vuokrattujen
39069: kastusviraston kannanotoista seuraava: asuntojen määrä jonkin verran lisääntynyt, mikä
39070: "Tarkastusvirasto katsoo tarkastuksessa esitetty- osin on nostanut kustannuksia.
39071: jen eri vertailutietojen perusteella, että ulkoasiain- Asuntoja on vaihdettu pääasiassa virkamiehen
39072: ministeriön kiinteistöhallinnon toiminnassa on virantoimituspaikan tai perheen koon muuttuessa.
39073: puutteita siinä määrin, että niistä on aiheutunut Joissakin tapauksissa on ministeriön antaman tie-
39074: todennäköisesti ylimääräisiä kustannuksia. Nämä don mukaan vuokrasopimuksen päättyessä tai vir-
39075: puutteet tulisi pyrkiä poistamaan parantamalla ja kamiehen virantoimituspaikan muuttumisen yh-
39076: kehittämällä toimintoja esim. seuraavassa esitetyillä teydessä ollut pakko luopua huonokuntoisesta
39077: tavoilla. asunnosta, jota vuokranantaja ei vuokrasopimuk-
39078: Ylimääräiset kustannukset voidaan jakaa välittö- sen velvoitteista huolimatta ole suostunut korjaa-
39079: miin ja välillisiin kustannuksiin. Välittömiä ylimää- maan. Vuokranantaja on myös saattanut irtisanoa
39080: räisiä kustannuksia voidaan arvioida aiheutuneen sopimuksen, myydä asunnon tai ottaa sen omaa
39081: tilojen väljyyden, varustetason ja tilojen ylläpidon käyttöönsä.
39082: tasovaatimusten osittaisesta epämääräisyydestä Vuonna 1996 vuokrattuja asuntoja oli siis 507 ja
39083:
39084:
39085: 60
39086: v. 1997 510. Vuokramenot olivat v. 1996 yhteensä Kertomusvuonna halvin asunto oli Pietarissa,
39087: 51 834 048 mk ja kertomusvuonna 58 803 996 mk. jossa 69 m2 :nasunnosta maksettiin vuokraa 900 mk
39088: Vuonna 1996 asunnon keskimääräinen kuukausi- kuukaudessa. Ateenassa 75 m2 :n asunnosta mak-
39089: vuokra oli 8 519 mk ja v. 1997 se oli noussut 9 608 settiin vuokraa 1 900 mk kuukaudessa. Alle 3 000
39090: mk:aan. Pinta-alojen vertailu suomalaisiin lukuihin mk kuukaudessa maksettiin Brysselissä kahdesta
39091: on hieman hankalaa, koska laskentatavat vaihtele- asunnosta, joista toinen oli kooltaan75m2 ja toinen
39092: vat eri maissa. Joissakin maissa käytäväosuus saate- 65m 2 . Moskovassa oli kolme 43-51 m2 :n asuntoa,
39093: taan laskea pinta-alaan ja toisaalla jättää kokonaan joiden vuokra oli alle 3 000 mk kuukaudessa.
39094: pois pinta-alasta. Neliövuokra vaihteli näissä nyt Valtion omista kiinteistöistä ulkomailla voidaan
39095: esillä olevissa asunnoissa 80 mk:sta vajaaseen 300 todeta lyhyesti, että kertomusvuonna (tilanne
39096: mk:aan. 30.12.1997) asuinrakennuksia oli 60. Ne olivat vir-
39097: Ulkoasiainministeriön ilmoituksen mukaan ka-asuntoja, henkilökunnan asuntoja tai kanslioita.
39098: vuokrien nousu johtuu lähinnä kurssivaihteluista. Suurimmat valtion omistamat virka-asunnot olivat
39099: Vuokranmaksuvaluutta on useissa korkean inflaati- Bangkokissa 1 530m2 , Kööpenhaminassa 2 755m 2 ,
39100: on maissa Yhdysvaltain dollari (USD:n kurssina Lontoossa 1105 m2 , Mexicossa 1 100 m 2 , Oslossa
39101: joulukuussa 1996 4,55 mk ja 1997 5,30 mk). Tietyis- 1 003 m 2 , Prahassa 1185 m 2 , Roomassa 1 522m2 ja
39102: sä asemapaikoissa on vuokrien nousu kovan ky- Tukholmassa 2 750m 2 •
39103: synnän vuoksi ollut ulkoasiainministeriön mukaan Lisäksi valtion omistamia huoneistoja tai osuuk-
39104: parina viime vuonna varsin suurta, näin esim. sia asunto-osakeyhtiöistä oli 18. Näistä suurimmat
39105: Lontoossa, New Yorkissa ja eräissä Aasian maissa. asunnot olivat New Yorkissa 260m2 ja 438m2 sekä
39106: 75:n kertomusvuonna vuokrattuna olleen asun- Pariisissa 405 m2 •
39107: non kuukausivuokra oli yli 15 000 mk. Yli 20 000
39108: mk kuukaudessa maksettiin vuokraa 34 asunnosta: Vuokranvastike ja todellinen vuokra eräissä
39109: edustustoissa
39110: Kuten mainittu virkamieheltä peritään vuokranvas-
39111: Edustusto Pinta-ala, m2 Vuokra, mk/kk
39112: tike, jonka suuruus on 12,5 o/o palkasta ja 20 o/o
39113: Brasilia 250 28 357 paikalliskorotuksesta.
39114: Geneve 260 21 000
39115: 136 22 419
39116: Kun todellinen vuokra on suurempi kuin vuok-
39117: Hanoi
39118: Hongkong 90 26 600 ranvastike, virkamiehille suoritetaan säännönmu-
39119: Lontoo 150 32 597 kaisesti asuntokorvauksena loppuosuus vuokrasta.
39120: 95 23 010 Jos vuokra on alempi kuin vuokranvastike, virka-
39121: 100 25 280 mies maksaa joka tapauksessa laskentakaavan
39122: 120 27 647
39123: 115 25 166 mukaisen vastikkeen. Esimerkiksi Moskovassa eräs
39124: 100 23 364 virkamies maksaa vuokranvastiketta 5 789 mk,
39125: 120 22 713 vaikka vuokra asunnosta on 5 428 mk kuukaudes-
39126: 100 24 922 sa. Tällaiset tapaukset näyttävät valtiontilintarkasta-
39127: New York, YK-edustusto 204 34 423
39128: 181 32 330
39129: jilla käytössä olleen aineiston perusteella kuitenkin
39130: 140 30 607 hyvin harvinaisilta.
39131: 110 25 545 Edellä olevassa edustustoimintaa koskevassa
39132: 200 29 288 kertomusosuudessa esiteltiin kymmenen edustus-
39133: 130 30 475 toa, joiden edustusmenojen osuus toimintamenois-
39134: 130 26 208
39135: 100 21 067 ta oli keskimääräistä suurempi. Seuraavassa asetel-
39136: 120 20 198 massa samoja edustustoja käytetään esiteltäessä
39137: 120 20 113 virkamiesten maksamia vuokranvastikkeita ja hei-
39138: 120 22 763 dän asuntojensa todellisia vuokria. Kyseisissä asun-
39139: Pariisi, suurlähetystö 185 21140
39140: Pariisi, OECD-edustusto 195 22 633
39141: noissa asuu virkamiehiä toimistosihteereistä ulko-
39142: 180 21 600 asiainneuvoksiin. Edustuston päälliköitä ei tässä
39143: Pietari 180 22 260 luettelossa oie, sillä heillä on lain mukaan oikeus
39144: Shanghai 189 25 400 vapaaseen asuntoon, eikä heihin siten sovelleta
39145: Singapore 120 34 650 asuntokorvausta koskevia määrityksiä. Tässä luet-
39146: Soul 225 26 775
39147: Tokio 163 36 900 telossa ei ole myöskään virkamiehiä, jotka asuvat
39148: 135 29 400 Suomen valtion omistamassa asunnossa tai virka-
39149: 122 26 460 asunnossa eli kansliaan liittyvässä asunnossa, jon-
39150: 168 28 560 ka vuokraa ei voida erikseen laskea. Jokaisesta
39151:
39152:
39153: 61
39154: edustustosta on otettu muutama esimerkki, eikä vuokranvastikkeen määrä erilainen, vaikka asun-
39155: luettelossa siis ole kaikkia virkamiehiä, jotka toimi- non vuokra olisikin aivan sama. Virkamiehen mak-
39156: vat edustustossa. Koska virkamiehillä on erilaiset saman vuokranvastikkeen ja todellisen vuokran
39157: palkkaluokat ja erilaiset paikalliskorotukset, on välinen erotus on siis asuntokorvauksen määrä.
39158:
39159:
39160: Edustusto Asunto, m' Vuokra, Virkamiehen
39161: mk/kk maksama
39162: vuokran-
39163: vastike, mk
39164: Canberra 230, omakotitalo 9198 4 858
39165: 170, omakotitalo 6 661 3 666
39166: 180, omakotitalo 6 026 2 904
39167: Dublin 100, omakotitalo 7 790 3 825
39168: 125, omakotitalo 7 065 2 922
39169: Islamabad 260, omakotitalo 9 360 4 411
39170: Mexico 200, omakotitalo 10 600 3 703
39171: 140, kerrostalo 5 016 2 371
39172: Moskova (Pääosa virkamiehistä asuu Suomen valtion omistamassa 146, kerrostalo 8 316 5 447
39173: kiinteistössä, jossa vuokraa ei ole eritelty). 120, kerrostalo 6 854 4 080
39174: 124, kerrostalo 5 428 5 788
39175: Peking 150, kerrostalo 10 324 3 808
39176: 149, kerrostalo 19 763 3105
39177: Reykjavik 185, omakotitalo 7 700 4 975
39178: 160, kerrostalo 5 775 2 915
39179: Singapore 200, kerrostalo 34 650 3 698
39180: 56, kerrostalo 10 890 2 351
39181: Strasbourg 110, kerrostalo 7 515 3 767
39182: 92, kerrostalo 4 797 2 811
39183: Washington 180, omakotitalo 15 900 4 524
39184: 200, rivitalo 11 660 5 290
39185: 150, omakotitalo 13 351 4 824
39186: 240, omakotitalo 14 840 5 067
39187: 180, omakotitalo 10 070 2 905
39188: 100, rivitalo 9 010 3 247
39189:
39190:
39191:
39192: Näissä tapauksissa virkamiehen maksama vuok- ran, Dublinin, Mexicon, Moskovan, Pekingin,
39193: ranvastike oli yleensä n. 30-50% vuokrasta. Tosin Reykjavikin, Singaporen, Strasbourgin ja Washing-
39194: Singaporessa oli yksi asunto, jonka todellinen tonin edustuston edustusvelvollisten asuntojen ko-
39195: vuokra oli lähes kymmenkertainen virkamiehen koa ja kotiedustamisen määrää. Islamabad on jätet-
39196: maksamaan vastikkeeseen verrattuna. ty tästä tarkastelusta pois. Taolukkoon ei ole otettu
39197: mukaan edustuston päälliköitä. He ovat edustaneet
39198: Asuntojen koko ja kotiedustaminen edelleenkin pääosin kotona. Taulukossa ei ole
39199: Edellä edustustoimintaa koskevassa kertomus- myöskään otettu huomioon virkamiesten siirtymi-
39200: osuudessa on selvitelty kymmenen eri edustuston siä. Näin ollen vuoden alussa edustamisesta on
39201: osalta tarkemmin kotona ja kodin ulkopuolella voinut huolehtia toinen virkamies ja loppuvuodes-
39202: tapahtuvaa edustamista. Näissä edustustoissa ko- ta toinen. Heidän edustamisensa on laskettu yh-
39203: dissa tapahtuva edustaminen oli vähentynyt (pl. teen. Myös niinä vuosina, jolloin siirtymisiä on
39204: edustustojen päälliköt) vertailtaessa vuosia 1996 ja ollut, on edustaminen voinut olla tavallista run-
39205: 1997. saampaa.
39206: jäljempänä on tarkasteltu yhdeksän eli Canber-
39207:
39208:
39209:
39210:
39211: 62
39212: Lähetystö Asunto, m' Edustaminen 1996 Edustaminen 1997
39213: kotona kodin ulko- kotona kodin ulko-
39214: puolella puolella
39215: Ca nberra 230, omakotitalo 3 18 1 19
39216: Dublin 100, omakotitalo 3 16 - 8
39217: Mexico 200, omakotitalo 4 1 3 7
39218: 160, omakotitalo 5 7 7 16
39219: Moskova 146, kerrostalo 14 2 3 20
39220: 130, kerrostalo 3 3 1 13
39221: 111, kerrostalo - 1 3 6
39222: 170, kerrostalo 19 13 22 28
39223: 200, kerrosta Jo 5 4 25 7
39224: 120, kerrostalo 6 2 3 9
39225: Peking 150, kerrostalo - - - 2
39226: Reykjavik 185, omakotitalo 3 - 1 1
39227: Singapore 200, kerrostalo 2 - 11 7
39228: Strasbourg 110, kerrostalo 2 10 7 4
39229: Washington (Edustamista on tapahtunut hyvin 360, omakotitalo 4 7 5 4
39230: paljon myös kansliassa. Se on kirjattu tässä 180, omakotitalo 10 52 8 48
39231: kodin ulkopuoliseksi edustamiseksi). 200, rivitalo 2 6 1 9
39232: 220, omakotitalo 2 16 5 17
39233: Yhteensä 87 158 106 225
39234:
39235:
39236:
39237:
39238: Em. taulukossa on vain eräitä esimerkkejä kusta- kamiehiin, joilla on varsin suuri ja ilmeisesti myös
39239: kin edustustosta ja kiinnitetty huomiota niihin vir- kotiedustamiseen sopiva asunto.
39240:
39241:
39242:
39243:
39244: Tulosjohtaminen aloitettiin valtionhallinnossa runsaat rin kiinteistöhallintolinjalle kuuluva asia. Kun asuntojen
39245: kymmenen vuotta sitten. Sen avulla pyritään saavutta- vuokraukseen liittyvät asiat kuuluvat nykyisin henkilös-
39246: maan kustannussäästöjä ja turvaamaan hallinnon toi- tölinjalle, ei voi välttyä siltä ajatukselta, että asunnot
39247: mintaedellytyksiä. Tulosjohtamisen kautta voidaan vä- jollakin tapaa nähdään osaksi lähetetyn henkilöstön
39248: hentää julkishallinnon jatkuvaa laajentumista, kasva- palkkaetuja, joihin ei voida tehdä muutoksia. Valtionti-
39249: via kustannuksia ja kangistavaa byrokratiaa. Ulko- lintarkastajat katsovatkin, että ulkomaanedustuksen
39250: asiainhallinnossa tulosjohtaminen on merkinnyt mm. asuntoasiat pitäisi siirtää henkilöstöhallintolinjalta
39251: sitä, että rakennushallituksen lakkauttamisen myötä kiinteistöhallintolinjalle.
39252: ulkoasiainministeriö on saanut itsenäisen aseman kiin- Olisi myös syytä selvittää, onko aiheellista alistaa
39253: teistöjensä ja toimitilojensa hoidossa. Edustustoilie on asuntojen vuokrausta ministeriölle. Jos edustustot itse
39254: annettu tulosohjauksen myötä entistä suurempia va- saisivat päättää tällaisista asioista, niiden itsenäisyys
39255: pauksia ja vastuuta hoitaa edustuston työhön liittyvät ja vastuu kasvaisivat. Muutos kuitenkin edellyttää en-
39256: tehtävät annettujen määrärahojen rajoissa. Vapaudet tistäkin tarkempaa määrärahaseurantaa. Mahdollises-
39257: eivät kuitenkaan koske edustustojen kanslioiden ja ti se edellyttäisi myös asuntojen kokoa koskevan nor-
39258: asuntojen vuokrapäätöksiä, jotka edelleen alistetaan miston tai standardien käyttöönottoa, joka taas rajoit-
39259: ulkoasiainministeriön päätettäviksi. taisi edustustojen itsenäisyyttä. Joka tapauksessa mi-
39260: Valtiontilintarkastajien mielestä lähetettyjen henki- nisteriön ja edustustojen tehtävienjako asuntoasioissa
39261: löiden asuntojen vuokraus on mitä suuremmassa mää- ei valtiontilintarkastajien mielestä ole tällä hetkellä pa-
39262:
39263:
39264: 63
39265: ras mahdollinen. Ministeriön on syytä pitää huolta siitä, kalliita asuntoja silloinkin, kun todellista tarvetta siihen
39266: että lähetetyn henkilöstön asuntojen vuokrausta kos- ei ole. Suuria asuntoja on aiemmin ilmeisesti perusteltu
39267: kevat ohjeet ovat ajanmukaisia. kotiedustamisen tarpeilla. Kun edustaminen on yhä
39268: Nykyinen virkamiehen maksamaan vuokranvastik- enemmän siirtynyt kodin ulkopuolelle, kuten oikein on-
39269: keeseen ja hänelle maksettavaan asuntokorvaukseen kin, voitaisiin vastaisuudessa siirtyä vuokraamaan ny-
39270: perustuva järjestelmä on sikäli tarkoituksenmukainen, kyistä huomattavasti pienempiä asuntoja.
39271: että virkamiesten omavastuu vuokramenoista määräy- Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan ulko-
39272: tyy aina samoin perustein. Valtiontilintarkastajien mie- asiainministeriön olisikin syytä uudistaa järjestelmää
39273: lestä järjestelmä ei kuitenkaan ole hyvä siksi, ettei se siten, että virkamiehen omavastuuosuus olisi riippuvai-
39274: houkuttele taloudellisuuteen tai tarkoituksenmukai- nen asunnon vuokran suuruuden lisäksi myös muista
39275: suuteen, koska asunnon todellisella vuokralla ei ole tekijöistä, kuten asumisen yleisestä tasosta ja ympäris-
39276: mitään tekemistä virkamiehen suorittaman vuokran- töstä sekä asunnon koosta.
39277: vastikkeen kanssa. Vaarana on, että hankitaan isoja ja
39278:
39279:
39280:
39281:
39282: Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitome- teistyökonferenssin rauhanturvaamistoimintaan on
39283: nojen budjetointikäytäntö säädetty jo v. 1984 (514/84), ja viimeisin muutos
39284: siihen on tehty v. 1995 (1465/95). Vuonna 1987
39285: Valtiontilintarkastajien aiempi kannanotto muutettiin lailla (18/87) 4 §:ää siten, että menot
39286: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta jaettiin kahdelle eri pääluokalle, ulkoasiainministe-
39287: 1996 (s. 48-49) ulkoasiainministeriön hallinnon- riön ja puolustusministeriön. Aiemmin menot oli
39288: alan kertomusosuudessa käsiteltiin ulkoasiainmi- sisällytetty yksinomaan puolustusministeriön pää-
39289: nisteriön maksullista toimintaa. Samassa yhteydes- luokkaan. Rauhanturvaamistoiminnasta Suomelle
39290: sä käsiteltiin myös suomalaisten valvontajoukkojen aiheutuneiden kustannusten laskuttamisessa nou-
39291: ylläpitomenojen budjetointia. Kannanotossaan datetaan YK:n tai ETY) :n tai erikseen sovittu ja
39292: valtiontilintarkastajat totesivat: "Lopuksi erillisenä korvausperusteita. Muutoksen perusteluissa (HE
39293: asiana, mutta viranomaisten väliseen maksupoli- 148/1986 vp) mm. haluttiin korostaa ulkoasiainmi-
39294: tiikkaan läheisesti liittyvänä, valtiontilintarkastajat nisteriön roolia rauhanturvaamistoiminnan ohjauk-
39295: kiinnittävät huomiota suomalaisten valvontajouk- sessa. Perusteluissa todettiin, että muutoksen jäl-
39296: kojen ylläpitomenojen budjetointiin. Vuodesta keen myös budjetointi osoittaa nykyistä selkeäm-
39297: 1987 on noudatettu käytäntöä, jonka mukaan nämä min rauhanturvaamistoiminnan liittymisen ulko-
39298: menot on sisällytetty ulkoasiainministeriön pää- asiain hoitoon sekä korostaa rauhanturvaamistoi-
39299: luokkaan, esim. kertomusvuonna n. 175 Mmk. minnan ulkopoliittista luonnetta ja samalla osaltaan
39300: Kuitenkin YK:n suorittamat korvaukset suomalai- myös ulkopolitiikkamme päämääriä.
39301: sista valvontajoukoista aiheutuvista kustannuksista
39302: on merkitty puolustusministeriön hallinnonalan Määrärahojen käyttö
39303: tuloiksi, esim. kertomusvuonna 57 Mmk. Valtionti- Kyseiset rauhanturvaamistoiminnan määrärahat
39304: lintarkastajat pitävät tällaista budjettikäytäntöä epä- budjetoidaan seuraavasti: Ulkoasiainministeriön
39305: tarkoituksenmukaisena ja harhaanjohtavana. Me- pääluokassa momentilla 24.99.22 on määrärahat
39306: not tulee merkitä aina sen ministeriön pääluok- suomalaisten valvontajoukkojen palkkaus- ja kou-
39307: kaan, jonka hallinnonalan toiminnasta on kysymys, lutusmenoihin, ja puolustusministeriön pääluokas-
39308: eikä vierittää niitä toisen ministeriön maksettaviksi. sa momentilla 27.30.21 on määrärahat suomalais-
39309: Valvontajoukkojen menot tulee siirtää puolustus- ten valvontajoukkojen hallinto- ja varustamisme-
39310: ministeriön pääluokkaan." noihin sekä tarkkailijatoiminnan menoihin.
39311: Seuraavasta asetelmasta ilmenevät kyseisille
39312: Nykyinen lainsäädäntö momenteille myönnetyt määrärahat ja niiden käyt-
39313: Nykyinen laki Suomen osallistumisesta Yhdistynei- tö V. 1995-97:
39314: den Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yh-
39315:
39316:
39317: 64
39318: Vuosi Ulkoasiainministeriö Puolustusministeriö laskutus pysyivät edelleenkin puolustusministe-
39319: mom. 24.99.22 mom. 27.30.21 riöllä. Talousarvion vahvistamisen jälkeen annetta-
39320: - Määräraha Käyttö Määräraha Käyttö vassa erityismenoarviossa ulkoasiainministeriön
39321: 1 000 mk pääluokassa budjetoidut määrärahat osoitetaan
39322: 1995 156 500 129 792 49 000 49 000 puolustusministeriön käyttöön, joka vastaa varain-
39323: 1996 262 122 273 273 153 000 161 978 hoidosta ja toiminnasta.
39324: 1997 181 639 - 66 700 - Sen jälkeen, kun valtion yhtenäinen maksuliike-
39325: ja kirjanpitojärjestelmä Postipankissa lakkautettiin
39326: ja kirjanpito hajautettiin virastojen omille järjestel-
39327: Ulkoasiainministeriön pääluokassa oleva mää- mille, ei ulkoasiainministeriöllä ole ollut mahdolli-
39328: räraha, jolla suoritetaan rauhanturvaamishenkilös- suutta saada tietoja oman, ulkoasiainministeriön
39329: tön palkkaus-, päiväraha- sekä eläkemenot, on momentin 24.99.22 käytöstä muualta kuin Valtio-
39330: ollut huomattavasti suurempi kuin puolustusminis- konttorista. Valtiokonttorin kuukausittain antama
39331: teriön pääluokassa oleva määräraha. Tätä määrära- ilmoitus on lähes kaksi kuukautta tosiajasta jäljessä,
39332: haa taas saa käyttää sotilastarkkailijoiden palkko- eikä virallista tilinpäätöstietoa saada ennen kuin
39333: jen ja kansallisen päivärahan maksamiseen, val- seuraavan vuoden huhtikuun alussa. Momentin
39334: miusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varus- 24.99.22 määräraha on arviomääräraha. Seuranta-
39335: tamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen ja poh- vaikeuksien vuoksi ulkoasiainministeriöllä ei ole
39336: joismaisten YK-kurssien maksamiseen sekä Liba- mahdollisuutta valvoa määrärahan riittävyyttä ja
39337: nonissa ja Makedoniassa olevan suomalaisen rau- esittää ylityspyyntöä ennen määrärahan ylittymistä.
39338: hanturvajoukon, Bosnia-Hertsegovinassa olevan Kun arviomäärärahan ylittämistä on jouduttu pyy-
39339: suomalaisen rakentajapataljoonan ja Kyproksella tämään, itse esittelyn on suorittanut ulkoasiainmi-
39340: olevan Suomen osaston matkakustannusten, ter- nisteriön esittelijä, mutta liitemuistiot, arviomäärä-
39341: veydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edus- rahan ylityslomakkeet ja muut tiedot on toimitettu
39342: tus- ja hallintomenojen maksamiseen. puolustusministeriöstä. Asian käsittely olisi ollut
39343: Yhdistyneiden Kansakuntien maksamat kor- ulkoasiainministeriön mielestä paljon nopeampaa,
39344: vaukset tuloutetaan momentille 12.27.99, Puolus- joustavampaa ja edullisempaa, jos ylityspyyntö oli-
39345: tusministeriön hallinnonalan muut tulot. Kerto- si voitu esitellä suoraan puolustusministeriöstä.
39346: musvuonna arvioitiin tuloja kertyvän 57 650 000 Budjetoinnissa toistuvat samat ongelmat kuin
39347: mk. määrärahojen seurannassa. Talousarvioon ehdotet-
39348: Edellisenä vuonna tuloja oli 63 500 000 mk ja tavat summat ja niiden pohjana olevat laskelmat
39349: vuoden 1995 tilinpäätöksen mukaan 70 805 426 ulkoasiainministeriö pyytää puolustusministeriös-
39350: mk. tä. Valtiovarainministeriö osoittaa lisäselvityspyyn-
39351: Kansainvälisen rauhanturvaamistoiminnan kä- tönsä ulkoasiainministeriölle, joka joutuu jälleen
39352: sittävän puolustusministeriön tulosalueen yhtenä kääntymään puolustusministeriön puoleen lisätie-
39353: keskeisenä tulostavoitteena kertomusvuonna oli tojen saamiseksi. Nämä lisätiedot ulkoasiainminis-
39354: nopeuttaaYK:nkustannusten takaisinmaksuun liit- teriö taas välittää valtiovarainministeriölle ja, mikäli
39355: tyvää Iaskurusta kohdentarualla lisää henkilöstöre- valtiovarainministeriö tarvitsee tarkennuksia, ne
39356: sursseja laskentajärjestelmän piiriin. toimitetaan edellä kuvattua menettelyä käyttäen.
39357: Vuoden 1998 ensimmäisen lisätalousarvion laa-
39358: Budjettikäytännön ongelmat timiseen valmistauduttaessa valtiovarainministeriö
39359: Nykyinen budjettikäytäntö aiheuttaa ongelmia, joi- selvittikin suoraan puolustusministeriön kanssa ul-
39360: ta ulkoasiainministeriö on valtiontilintarkastajien koasiainministeriön pääluokassa olevan momentin
39361: pyynnöstä koonnut seuraavasti. 24.99.22 virka- ja työehtosopimusten mukaisten
39362: Lainmuutoksella siirrettiin rauhanturvaamistoi- korotusten perustana olevia palkkasummia ja kus-
39363: mintaan osallistumisen vastuuta entistä selkeäm- tannusvaikutusprosentteja. Tällaisesta menettelys-
39364: min ulkoasiainministeriölle. Siirron jälkeen myös tä saattaa kuitenkin ulkoasiainministeriön käsityk-
39365: budjetoinnin todettiin osoittavan aiempaa sel- sen mukaan olla seurauksena, ettei ministeriöllä
39366: keämmin rauhanturvaamistoiminnan liittymisen ole selkeää käsitystä siitä, mitkä sen hallinnonalalle
39367: ulkoasiain hoitoon sekä korostavan rauhanturvaa- budjetoidun määrärahan budjetointiperusteet ovat.
39368: ruistoiminnan ulkopoliittista luonnetta ja samalla Edellä selostettujen suunnittelu- ja seurantaon-
39369: osaltaan myös ulkopolitiikkamme päämääriä. Rau- gelmien johdosta ulkoasiainministeriö esitti kerto-
39370: hanturvaamistoiminnan käytännön johtaminen, musvuonna vuoden 1998 talousarvioehdotuksen
39371: suunnittelu, maksuliike ja kirjanpito sekä menojen valmistelun yhteydessä virkamiestasolla puolustus-
39372:
39373:
39374: 5 380188E 65
39375: ministeriölle rauhanturvaamistoiminnan ylläpito- "Ulkoasiainministeriön pääluokkaan sisältyy
39376: menojen siirtämistä puolustusministeriön pääluok- momentti 24.99.22 Suomalaisten rauhanturvajouk-
39377: kaan. Esitys ei johtanut tähän tähtääviin jatkotoi- kojen ylläpitomenot Momentille on budjetoitu rau-
39378: miin tai ehdotuksiin. hanturvajoukkojen palkkaus-, päiväraha-, erityis-
39379: Ulkoasiainministeriön vuoden 1998 talousarvio- päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusme-
39380: ehdotuksen lähetekirjeessä valtiovarainministeriöl- not sekä valtion eläkemaksu. Joukkojen varusta-
39381: le todettiin mm., että rauhanturvajoukkojen ylläpi- mismenot ovat puolustusministeriön pääluokassa;
39382: tomenojen keskittämiselle puolustusministeriön samoin YK:lta saatavat tulot on kirjattu puolustus-
39383: pääluokkaan on perusteita, mutta että tässä talous- ministeriön tulomomentille. Kun joukot ovat rau-
39384: arvioehdotuksessa siirtoa ei vielä esitetä. hanturvalain mukaisesti puolustusministeriön alai-
39385: Valtiovarainministeriö asetti 27.2.1997 työryh- sia ja puolustusministeriö päättää mm. joukkojen
39386: män, jonka tehtävänä oli tehdä yksityiskohtaiset vahvuuksista ja palkkausten tarkistuksista, työryh-
39387: ehdotukset valtion talousarvion luku- ja momentti- mä esittää, että momentti ja sille budjetoitu määrä-
39388: rakenteen ja yksityiskohtaisten perustelujen uudis- raha siirrettäisiin puolustusministeriön pääluok-
39389: tamisesta vuoden 1999 talousarviossa. Työryhmälle kaan. Rauhanturvaamisoperaatioihin osallistumista
39390: asetettiin hallinnonalakohtaiset jaostot laatimaan koskeva päätöksenteko säilyisi myös ennallaan."
39391: hallinnonalan talousarvion kehittämistä koskevat Talousarviotyöryhmä 1997 sai työnsä valmiiksi
39392: ehdotukset työryhmän päättämien suuntaviivojen 15.1.1998. Työryhmän raportin liiteosassa pääluo-
39393: mukaisesti. Työryhmä otti nimekseen talousarvio- kan 24 eli ulkoasiainministeriön hallinnonalan
39394: työryhmä 1997. kohdalla on vain merkintä: "Suomalaisten rauhan-
39395: Ulkoasiainministeriön hallinnonalan jaosto jätti turvajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha).
39396: ehdotuksensa tälle työryhmälle 5.12.1997. Jaosto Siirto pääluokkaan 27?"
39397: esitti mm. seuraavaa:
39398:
39399:
39400:
39401:
39402: Nykyinen tilanne, jossa suomalaisten valvontajoukko- ja näiden perusteella sitten vastaa valtiovarainministe-
39403: jen ylläpitomenoista osa on budjetoitu ulkoasiainminis- riön selvityspyyntöön.
39404: teriön hallinnonalalle ja osa puolustusministeriön hal- Valtiontilintarkastajien mielestä nykyistä budjetti-
39405: linnonalalle, on erittäin epätarkoituksenmukainen. menettelyä pitäisi muuttaa siten, että sekä joukkojen
39406: Puolustusministeriön hallinnonalan menoista osa on ylläpitomenot että toimintamenot sisältyvät puolustus-
39407: siis siirretty ulkoasiainministeriön hallinnonalan kan- ministeriön pääluokkaan. Nykyisestä kahtiajaosta tu-
39408: nettavaksi. lee luopua. Tämä helpottaa määrärahan käytön valvon-
39409: Budjetointikäytäntö aiheuttaa sen, että ulkoasiain- taa ja seurantaa.
39410: ministeriön pääluokassa on momentti, varsin isokin Tässä yhteydessä on syytä myös kiinnittää huomio-
39411: markkamäärältään eli kertomusvuonna yli 180 Mmk, ta YK:n suorittamien kustannusten perintään ja seuran-
39412: jota ulkoasiainministeriö ei voi lainkaan seurata tai taan. Kustannukset tulee saada perittyä nykyistä te-
39413: jonka riittävyyteen tai käyttöön se ei voi vaikuttaa. Kun hokkaammin, kuten kansainvälisen rauhanturvaamis-
39414: valtiovarainministeriö esim. tarvitsee tietoja määrära- toiminnan käsittävän tulosalueen keskeiseksi tulosta-
39415: hasta, se kääntyy ulkoasiainministeriön puoleen. Ulko- voitteeksi on valtion talousarviossa asetettu.
39416: asiainministeriö hankkii tiedot puolustusministeriöitä
39417:
39418:
39419:
39420:
39421: 66
39422: 0 ikeusministeriön haII innon a1a
39423:
39424:
39425:
39426:
39427: Käräiäoikeuksien toiminta rempana kuin entistä. Kansalaisten oikeusturva
39428: toteutuu uudessa menettelyssä paremmin tuoma-
39429: Alioikeuksien toimintaa on 1990-luvulla uudistettu reista 63 %:n mielestä (yhtä hyvin tai paremmin
39430: hyvin voimakkaasti. Oikeuslaitoksen laaja-alainen yhteensä 92 %) ja asianajajista 26 %:n mielestä (yhtä
39431: uudistaminen on toteutettu oikeudenkäyntimenet- hyvin tai paremmin yhteensä 53 %). Aineellinen
39432: telyä koskevilla lainsäädäntöuudistuksilla sekä rii- oikeus toteutuu paremmin uudessa systeemissä
39433: ta- että rikosasioiden osalta sekä niitä tukevilla tuomareista 66 %:n mielestä (yhtä hyvin tai parem-
39434: organisaation kehittämis-, koulutus- ym. kehittä- min yhteensä 93 %) ja asianajajista 46 %:n mielestä
39435: mistoimilla. Uudistuksilla on pyritty antamaan tuo- (yhtä hyvin tai paremmin yhteensä 77 %).
39436: mioistuimille entistä paremmat edellytykset toteut- Ministeriö huomauttaa, että kyselyn tulokset
39437: taa oikeudenmukainen oikeudenkäynti, jonka pe- ovat alustavia, eikä niistä voida tehdä kovin pitkälle
39438: rusteella voidaan antaa oikea ja hyvin perusteltu meneviä johtopäätöksiä. Niistä voitaneen ministe-
39439: tuomio. riön mukaan kuitenkin päätellä, että riita-asiain
39440: Tuomioistuimia koko 1990-luvun vaivannut jut- oikeudenkäytinmenettelyyn ollaan yllättävänkin
39441: turuuhka on viime vuosina saatu pääosin puretuksi tyytyväisiä.
39442: ja asioiden käsittelyajat kansalaisten ja yhteiskun- Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettely uudis-
39443: nan kannalta aiempaa kohtuullisemmiksi. tui 1.10.1997 voimaan tulleilla lainmuutoksilla.
39444: Uudistuksen taustalla olivat oikeudenmukaisen oi-
39445: Oikeudenkäyntimenettelyjan uudistukset keudenkäynnin perusperiaatteiden toteuttaminen
39446: Riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelysääntöjä ja tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat Uudistuk-
39447: uudistettiin voimakkaasti 1.12.1993 voimaan tul- sen yksi tavoite oli akkusatorisuuden lisääntymi-
39448: leilla lainmuutoksilla. Uudistusten keskeiset tavoit- nen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että tuomari
39449: teet olivat riita-asioiden jakaminen valmisteluun ja on syytetyn mahdollisen syyllisyyden selvittämises-
39450: pääkäsittelyyn, keskityksen, välittömyyden ja suul- sä enemmän passiivinen tarkkailija ja että syytteen
39451: lisuuden toteuttaminen oikeudenkäynnissä, tuo- ajaminen on vain virallisen syyttäjän ja asianomista-
39452: marin prosessinjohtoroolin korostaminen, pyrki- jan asia. Rikosprosessiuudistuksessa parannettiin
39453: minen sovintoratkaisuihin sekä riidattomien asioi- myös asianomistajan tosiasiallista asemaa mm. si-
39454: den hyvin nopea ja yksinkertainen ratkaiseminen. ten, että Syyttäjälie tuli velvollisuus ajaa asianomis-
39455: Ministeriön mukaan menettelysääntöjen asema tajan korvausvaatimuksia ja asianomistajalle tuli
39456: asianosaisen oikeusturvaa parantavana tekijänä on oikeus varallisuudestaan riippumatta avustajaan tai
39457: mm. tämän uudistuksen seurauksena voimakkaasti tukihenkilöön seksuaali- ja tietyissä väkivaltarikok-
39458: korostunut. Samaan suuntaan on vaikuttanut Suo- sissa.
39459: men liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimuk- Uusi rikosprosessimenettely on ollut käytössä
39460: seen v. 1990 sekä hallitusmuodon perusoikeusuu- niin lyhyen aikaa, ettei sen toimivuudesta voi mi-
39461: distuksen yhteydessä jokaiselle perusoikeutena nisteriön mielestä vielä tehdä tarkkoja päätelmiä.
39462: kirjattu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyn-
39463: tiin (HM 16 §). Käräjäoikeusuudistus
39464: Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on selvi- Käräjäoikeusuudistuksella perustettiin 70 käräjäoi-
39465: tetty sitä, miten tuomarit ja asianajajat ovat ottaneet keutta, joista kaksi on kuitenkin lakkautettu (Pir-
39466: vastaan uuden oikeudenkäyntimenettelyn. Tutki- kanmaan ja Saarijärven käräjäoikeudet). Tavoittee-
39467: mus on kesken, mutta ennakkotietojen mukaan na oli luoda toiminnallisesti ja henkilöstörakenteel-
39468: tuomareista 86 o/o ja asianajajista 61 % pitää uutta taan toimintakykyisiä yksiköitä, joissa voidaan to-
39469: oikeudenkäyntimenettelyä yleisarvion mukaan pa- teuttaa uuden riita-asioiden oikeudenkäyntimenet-
39470:
39471:
39472: 67
39473: telyn tavoitteita ja periaatteita mahdollisimman hy- sa. Hovioikeuksissa menettelyn tulee olla välitöntä,
39474: vin. keskitettyä ja tarpeen mukaan suullista. Selvät asiat
39475: Suunnitteluvaiheessa tavoiteltavana käräjäoi- voidaan edelleen ratkaista asiakirjojen perusteella,
39476: keuden väestöpohjana pidettiin vähintään 40 000 mutta suullisia pääkäsittelyjä tullaan kuitenkin jär-
39477: asukasta, joka määrä työllistäisi kolme tuomaria. jestämään huomattavasti aiempaa enemmän. Uu-
39478: Tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan kaikilta osin distuksen myötä voidaan poistaa Euroopan ihmis-
39479: päästy, vaan perustettiin 14 käräjäoikeutta, joissa oikeussopimukseen tehty hovioikeusmenettelyn
39480: oli vain kaksi tuomaria. Väestöpohja jäi näissä suullisuutta koskeva varauma.
39481: 20 000-30 000 henkeen. Asiaa koskevaan hallituksen esitykseen sisältyi
39482: Ministeriön mielestä pienet, kahden tai kolmen esitys muutoksenhakulupajärjestelmäksi, mutta
39483: tuomarin yksiköt ovat osoittautuneet varsin haa- eduskuntakäsittelyssä tästä luovuttiin. Kaikista kä-
39484: voittuviksi. Kolmen tuomarin kokoonpanon muo- räjäoikeuden tuomioista voi edelleen valittaa hovi-
39485: dostaminen riita-asioissa on hankalaa, kun otetaan oikeuteen, ja valitusten käsittelymenettely on si-
39486: huomioon tuomareiden lomat ja mahdolliset saira- nänsä yhtenäinen. Hovioikeus voi kuitenkin käsi-
39487: us- ym. poissaolot. Myös rikosasioissa ratkaisuko- tellä eräitä asioita kevennetyssä kokoonpanossa,
39488: koonpanon vahventaminen toisella tuomarilla on johon kuuluu kaksi jäsentä ja kokenut esittelijä.
39489: harvinaista ja pienessä yksikössä hankalaa. Pienis- Näin voidaan toimia esim. rikosasiassa, jossa vain
39490: sä yksiköissä tuomareiden työ saattaa muodostua vastaaja on hakenut muutosta eikä häntä ole tuo-
39491: yksipuolisemmaksi kuin suuremmissa käräjäoi- mittu käräjäoikeudessa ankarampaan rangaistuk-
39492: keuksissa sen vuoksi, että jutturakenne on yksi- seen kuin sakkoon tai vankeuteen kolmeksi kuu-
39493: puolinen (esim. kiinteistöpainotteiset käräjäoikeu- kaudeksi. Tämä on jatkoa aiemmin voimassa ol-
39494: det). Lisäksi yksi tai kaksi suurta ja laajaa riita-asiaa leelle tilapäislainsäädännölle, jonka avulla hovioi-
39495: saattaa halvaannuttaa koko tuomioistuimen. keuksien aiemmin pitkiä jutturuuhkia on purettu.
39496: Oikeusministeriö painottaa lausunnossaan, että Eduskunnan lakivaliokunta on käsitellessään
39497: oikeudenkäynnin painopisteen tulisi olla ensim- hovioikeusuudistusta mietinnössään pitänyt välttä-
39498: mäisessä oikeusasteessa. Tämä edellyttää, että kä- mättömänä, että kaikki hovioikeudet järjestäisivät
39499: räjäoikeuksissa on riittävästi korkean ammattitai- tarpeellisessa määrin hovioikeuskäräjiä kotipaik-
39500: don omaavia tuomareita, jotta esim. kolmen tuo- kakuntiensa ulkopuolella. Tarve tähän korostuu
39501: marin kokoonpanon käyttöä olisi mahdollista lisä- valiokunnan mielestä erityisesti vankilapaikkakun-
39502: tä. Korkeatasoinen tuomioistuin edellyttää myös nilla. Valiokunta velvoitti oikeusministeriön kan-
39503: riittävän tasokkaita ja laajoja tukitoimintoja. Muun nustamaan hovioikeuksia tällaiseen toimintaan
39504: muassa näistä syistä käräjäoikeuksien kokoa tulisi osoittamalla hovioikeuksien käyttöön tarvittavat
39505: ministeriön mielestä suurentaa. Käräjäoikeudessa tilat ja oheislaitteet.
39506: tulisi olla 5-10 tuomaria, ja väestöpohjan tulisi olla
39507: 50 000-100 000 henkeä. Suuremmassa yksikössä
39508: olisi mahdollista kehittää henkilöstön toimenkuvia Oikeudenkäyntikustannusten kehitys
39509: tarkoituksenmukaisiksi ja kolmen tuomarin ko- Ennen 1.12.1993 voimassa olleiden oikeudenkäyn-
39510: koonpanon käyttö tulisi helpommaksi. tikulusäännösten mukaan voittanut asianosainen
39511: Alioikeusuudistuksen myötä maallikot saivat joutui merkittäväitä osalta tai kokonaan kustanta-
39512: yksilöllisen äänioikeuden ja järjestelmä ulotettiin maan oikeudenkäyntikulunsa itse, vaikka hänen
39513: paikkakunnille, joissa aiemmin ei ollut lautamie- vaatimuksensa oli todettu oikeutetuksi. Tätä pidet-
39514: hiä. Alkuvaiheessa ilmeni ministeriön mukaan jon- tiin epäoikeudenmukaisena, ja tilanne haluttiin
39515: kin verran ongelmia lautamiesten osallistumisessa korjata säätämällä nykyisin voimassa oleva oikeu-
39516: istuntoon sekä lautamiehen ja tuomarin yhteistoi- denkäyntikulujen korvausvelvollisuuden pääsään-
39517: minnassa. Pääosin ongelmia esiintyi raastuvanoi- tö (OK 21:1), jossa korostetaan voittaneen osapuo-
39518: keuspaikkakunnilla, joissa myöskään tuomarit ei- len oikeutta saada täysi korvaus kuluistaan.
39519: vät olleet tottuneet työskentelemään lautamiesten Ministeriön mielestä tätä oikeudenkäyntikulujen
39520: kanssa. Nämä ongelmat ovat kuitenkin ajan myötä pääsääntöä on edelleen pidettävä kannatettavana.
39521: tasoittuneet. Huomattava on kuitenkin, että maksettavaksi tuo-
39522: mitut oikeudenkäyntikulukorvaukset ovat kasva-
39523: Hovioikeusuudistus neet nykyisen lain voimassa ollessa. Hävinneen
39524: Oikeudenkäyntimenettely hovioikeuksissa on osapuolen kannalta tämä on voinut johtaa kohtuut-
39525: 1.5.1998 lukien uudistunut samojen periaatteiden tamaan lopputulokseen. Oikeudenkäyntikulujen
39526: mukaisesti kuin alioikeusmenettelyn uudistukses- kasvu ja mahdollisuus joutua korvaamaan myös
39527:
39528:
39529: 68
39530: vastapuolen kulut, joiden suuruuteen ei itse edes päättyneissä asioissa 215 Mmk on tuomittu yksityis-
39531: voi vaikuttaa, ovat saattaneet ministeriön mukaan ten korvattavaksi ja 35 Mmk yhteisöjen maksetta-
39532: vaikuttaa haluttomuuteen ja jopa konkreettiseen vaksi.
39533: mahdottomuuteen saattaa riita-asia ratkaistavaksi. Keväältä 1997 kerättyjen seurantatietojen mu-
39534: Osittain myös tästä on voinut seurata, että pienten kaan kirjallisessa valmistelussa päättyneiden riita-
39535: ja keskisuurten riitaisten asioiden määrät ovat vä- asioiden kulujen keskiarvo oli 1 498 mk, eli vastaa-
39536: hentyneet tuomioistuimissa. vansuuruisia kuin v. 1994. Kantajista yhteisöjä oli
39537: Samassa yhteydessä em. pääsäännön kanssa 97 % ja vastaajista 89 % yksityishenkilöitä. Tässä-
39538: säädettiin, että tuomittavan korvauksen on täysi- kään suhteessa ei siis ollut tapahtunut suurta muu-
39539: määräisesti vastattava asianosaiselle oikeuden- tosta. Kirjallisessa menettelyssä koko vuonna syn-
39540: käynnistä aiheutuneita kustannuksia, mikäli ne tyviksi kuluiksi on arvioitu n. 200 Mmk.
39541: kohtuuden mukaan ovat olleet aiheellisia asian- Pääkäsittelyyn edenneiden riitojen oikeuden-
39542: osaisen oikeuden valvomiseksi (OK 21:8). Säännös käyntikuluista on tietoa vuodelta 1995. Tilastokes-
39543: on ministeriön mukaan osoittautunut tulkinnanva- kus ei tilastoi erikseen pääkäsittelyyn edenneitä ja
39544: raiseksi. Ennakkopäätöksessään korkein oikeus suullisessa valmistelussa ratkaistuja riitoja. Niiden
39545: (KKO 1997:26) on ottanut sen kannan, että tuomio- yhteismäärä oli v. 1995 Tilastokeskuksen mukaan
39546: istuimen on viran puolesta harkittava ja tuomittava 16 796. Oikeusministeriöstä saatujen tietojen mu-
39547: vain kohtuullisena pitämänsä kulukorvaus silloin- kaan v. 1995 ratkaistiin pääkäsittelyssä n. 5 700
39548: kin, kun vaadittua korvausmäärää ei ole riitautettu. riita-asiaa ja suullisessa valmistelussa n. 3 200 , eli
39549: Selvää ei ole, missä määrin tuomioistuimet tulevat laajoja riita-asioita oli yhteensä n. 8 900.
39550: toimimaan ennakkopäätöksen mukaisesti. Pääkäsittelyyn edenneissä riidoissa kantajan
39551: Valtiontilintarkastajat ovat myös pyytäneet mi- (vaadittujen) kulujen keskiarvo on ollut 21 355 mk
39552: nisteriöitä selvitystä oikeudenkäyntikulujen mark- ja vastaajan 19 741 mk, eli kokonaiskulut ovat
39553: kamääräisestä kehityksestä. Valtiontilintarkastajien olleet keskimäärin 41 096 mk. ]os se kerrotaan
39554: toivomaa vastausta ei pystytty antamaan, mutta 5 700 jutulla, saadaan pääkäsittelyyn edenneiden
39555: Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on suoritet- juttujen kokonaiskustannukset, eli yhteensä n. 230
39556: tu eräitä rajattuja asiaan liittyviä tutkimuksia. Tutki- Mmk. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan
39557: muksissa on selvitetty käräjäoikeuksien kirjallises- ei ole ollut mahdollista esittää yksityiskohtaista
39558: sa tai pääkäsittelyssä ratkaistujen riita-asioiden oi- arviota siitä, kuinka paljon näistä kuluista lopulta
39559: keudenkäyntikuluja. Suullisessa valmistelussa rat- jää yksityishenkiöiden ja kuinka paljon yhteisöjen
39560: kaistujen, sillensä jääneiden ja sovittujen juttujen kannettavaksi. Yksityishenkilöt häviävät kuitenkin
39561: kuluja ei ole laskelmissa mukana. Tutkimuksissa juttunsa huomattavasti useammin kuin yhteisöt.
39562: on selvitetty vaadittu ja ja tuomittuja kuluja. Niistä ei Vuoden 1997 seurantatietojen mukaan pää-
39563: käy ilmi, kuinka kulut todellisuudessa kohdentu- käsittelyyn edenneissä riidoissa tuomittujen kulu-
39564: vat. jen keskiarvo oli 26 754 mk. Oikeusministeriössä
39565: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos toteaa myös, tehdyn arvion mukaan v. 1997 pääkäsittelyyn
39566: että em. tutkimusten tekemistä on vaikeuttanut olisi edennyt 4 300 riita-asiaa. Näin ollen molempi-
39567: oikeustilastojen epäluotettavuus. Lopputulos voi en osapuolten kulut huomioon ottaen kulujen
39568: olla olennaisesti erilainen sen mukaan, arvioidaan- kokonaismääräksi saadaan n. 230 Mmk v. 1997.
39569: ko asioita Tilastokeskuksen vai oikeusministeriön Edellä esitetyn perusteella saadaan riita-asioiden
39570: riita-asioita kuvaavien tilastojen perusteella. Ei ole kokonaiskuluiksi alioikeusuudistuksen jälkeen n.
39571: siis yksiselitteistä ja luotettavaa tietoa edes riita- 0,5 mrd. mk. Tarkkaa arviota ei Oikeuspoliittisen
39572: asioiden määrästä. · tutkimuslaitoksen mukaan voida kuitenkaan antaa,
39573: Vuonna 1994 kirjallisessa valmistelussa päätty- koska suullisessa valmistelussa päättyneiden juttu-
39574: neissä riita-asioissa oikeudenkäyntikulut olivat jen kuluista ei ole tietoa. Kuten jo aiemmin todet-
39575: keskimäärin 1 520 mk. Tuolloin juttuja käsiteltiin tiin, suullisessa valmistelussa ratkaistujen, sillensä
39576: kaikkiaan 164 648 (Tilastokeskuksen mukaan), eli jääneiden ja sovittujen juttujen kuluja ei ole näissä
39577: kokonaiskulut olivat n. 250 Mmk. Kantajista 95 % laskelmissa mukana eikä myöskään muutoksenha-
39578: oli yhteisöjä ja 5 % yksityishenkilöitä. Näin ollen usta aiheutuneita kuluja.
39579: lähes 240 Mmk kuluista on alunperin syntynyt Koska oikeudenkäyntikulusäännöksillä on vai-
39580: yhteisöille, eli lähinnä yrityksille. kutusta siihen, miten kansalaiset tosiasiallisesti voi-
39581: Vastaajista, joille kulut näissä asioissa tuomittiin vat käyttää tuomioistuinmenettelyä, ja koska nykyi-
39582: korvattavaksi, 86 % oli yksityishenkilöitä ja 14 % siin oikeudenkäyntikulusäännöksiin liittyy ongel-
39583: yhteisöjä. Näin ollen kirjallisessa valmistelussa mia, on oikeusministeriö 10.9.1997 asettanut toimi-
39584:
39585:
39586: 69
39587: kunnan, ns. oikeudenkäyntikulutoimikunnan, sel- Esityksen mukaan tuomioistuin arvJOJSJ viran
39588: vittämään, muodostavatko oikeudenkäyntikulu- puolesta selvässä ja riidanomassa asiassa tuomitta-
39589: säännökset esteen kanteiden nostamiselle ja ovat- vien oikeudenkäyntikulujen määrän. Näissä ns.
39590: ko säännökset joiltakin osin johtaneet kohtuutta- summaarisissa asioissa kysymys ei ole riidasta,
39591: maan käytäntöön. vaan perinnästä. Velkoja tarvitsee täytäntöönpano-
39592: Toimikunta on 17.3.1998luovuttanut oikeusmi- kelpoisen tuomion saatavansa perimiseksi. Oikeu-
39593: nisteriölle välimietintönsä (KM 1998:3). Toimikun- delliset perintätoimet johtuvat useimmiten velalli-
39594: ta on työssään todennut, että oikeudenkäymiskaa- sen maksukyvyttömyydestä. Tuomittavien oikeu-
39595: ren 21luvun nojalla tuomittavat oikeudenkäyntiku- denkäyntikulujen määrän yhtenäistämiseksi näissä
39596: lut ovat voimakkaasti nousseet. Tästä puolestaan asioissa koko maassa ehdotetaan, että oikeusminis-
39597: saattaa aiheutua niin suuri taloudellinen riski, että teriö antaisi määräykset tuomittavien oikeuden-
39598: oikeudenkäyntiin ei uskalleta ryhtyä, vaikka oi- käyntikulujen määrien perusteista.
39599: keuksien tai velvollisuuksien toteutuminen edellyt-
39600: täisi sitä. Kielellinen tasa-arvo rikosoikeudenkäynnissä
39601: Toimikunnan käsityksen mukaan oikeuden- Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja on
39602: käynnistä asianosaiselle aiheutuvien oikeuden- 24.4.1998 esittänyt valtioneuvostolle, että oikeus-
39603: käyntikulujen kasvuun ovat vaikuttaneet useat eri ministeriö asettaisi työryhmän selvittämään kielelli-
39604: tekijät. Kustannuksia ovat lisänneet ainakin arvon- sen tasa-arvon toteutumista rikosoikeudenkäyn-
39605: lisävero, oikeusturvavakuutuksen muutokset ja neissä ja erityisesti ruotsin kielen käyttöön liittyviä
39606: kasvaneet asianajokustannukset Asianajokulut lie- ongelmia. Samalla oikeusasiamies kiirehti vaikea-
39607: nevät puolestaan ainakin osaksi lisääntyneet sen selkoisen ja osaksi vanhentuneen kielilainsäädän-
39608: vuoksi, että oikeudenkäyntimenettely on muodos- tömme uudistamista.
39609: tunut etupainotteiseksi eikä oikeudenkäynnin val- Oikeudenkäynnin kieli on keskeinen perusoi-
39610: mistelun ja pääkäsittelyn erottuminen ole toteutu- keuskysymys. Oikeusasiamiehen mielestä kysy-
39611: nut suunnitellulla tavalla. mys oikeudenkäynnin kielestä ei liity ainoastaan
39612: Toimikunta on katsonut, että oikeudenkäymis- jokaisen oikeuteen käyttää omaa kieltään, vaan
39613: kaaren 21luvun uudistamistarve on niin kiireinen, myös jokaisen oikeuteen saada joka suhteessa
39614: että luvun osittainen uudistaminen on toteutettava oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Oikeuden-
39615: erillistoimenpiteenä mahdollisimman pian. Tästä käynnin osapuolella tulee olla mahdollisuus esittää
39616: syystä toimikunta antoi asiasta välimietinnön. asiansa olosuhteissa, jotka eivät aseta häntä vasta-
39617: Toimikunnan ehdotus ei suoraan muuttaisi asi- puoltaan epäedullisempaan asemaan. Näiden vaa-
39618: anasaisille oikeudenkäynnistä aiheutuvia koko- timusten toteutuminen edellyttää, että asianosaiset
39619: naiskuluja vaan tasaisi kuluriskiä asianosaisten kes- ovat myös kielellisesti tasavahvassa asemassa.
39620: ken. Toimikunta pyrkii ehdotuksella myös välilli- Lausunnossaan oikeusasiamies on mm. lähtenyt
39621: seen vaikutukseen siten, että se estäisi ylisuurien siitä, että oikeudenkäyntimenettely on merkittäväs-
39622: asiamiespalkkioiden laskutusta ja ohjaisi niitä ale- ti uudistunut viime vuosina. Uusi menettely asettaa
39623: nevaan suuntaan. kielitaidolle huomattavasti aiempaa korkeammat
39624: Voimassa oleva oikeudenkäyntikulujen pää- vaatimukset. Oikeudenkäyntiaineisto esitetään
39625: sääntö säilyisi ehdotuksessa ennallaan. Kuluvas- suullisesti, eikä etukäteen valmisteltuja kirjelmiä
39626: tuun perussääntöä selkeytettäisiin kuitenkin siten, saa enää lukea, kuten ennen oli tapana. Kaikki on
39627: että laissa nimenomaisesti ilmaistaisiin hävinneen kyettävä esittämään suullisesti, ja tuomioistuimen
39628: osapuolen olevan velvollinen korvaamaan vain ratkaisu perustuu tässä käsittelyssä esitettyihin
39629: vastapuolen tarpeellisista toimenpiteistä aiheutu- seikkoihin.
39630: neet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut Oikeusasiamies toteaa, että kielitaitovaatimuk-
39631: Esitys mahdollistaisi riita-asiain oikeudenkäynti- sia aikoinaan säädettäessä ei ollut varauduttu ny-
39632: kuluvaatimuksen alentamisen kahdessa tapaukses- kyisenkaltaisiin suullisiin oikeudenkäynteihin. Toi-
39633: sa. Tuomioistuin voisi alentaa täyttä kulukorvaus- mintaympäristö on tässä mielessä olennaisesti
39634: velvollisuutta ensinnäkin silloin, jos asia on ollut muuttunut. Sitä paitsi useimmat nykyiset tuomarit
39635: oikeudellisesti niin epäselvä, että oikeudenkäyntiin ovat käyneet koulua aikana, jolloin kieltenopetuk-
39636: on ollut perusteltu aihe. Toiseksi kuluvaatimusta sessa muutenkin painotettiin lähinnä kirjallisen esi-
39637: voitaisiin alentaa, jos kulujen tuomitseminen täysi- tyksen ymmärtämistä. Oikeusasiamiehen mielestä
39638: määräisenä olisi ilmeisen kohtuutonta oikeuden- näyttääkin siltä, että tuomarien nykyinen kielitaito
39639: käyntiin johtaneisiin seikkoihin, asianosaisten ase- ei kaikissa tapauksissa riitä turvaamaan ruotsinkie-
39640: maan ja asian merkitykseen nähden. listen asioiden lainmukaista käsittelyä. Riski on sitä
39641:
39642:
39643: 70
39644: suurempi, mitä monimutkaisemmasta asiasta on sista. Ongelmat eivät johtune tuomareiden halutto-
39645: kysymys. muudesta käyttää ruotsin kieltä. Perusongelmana
39646: Käytännössä käräjäoikeuden puheenjohtajan on monien tuomareiden yksinkertaisesti liian heik-
39647: puutteellinen oikeudenkäyntikielen taito voi ai- ko ruotsin kielen taito - etenkin nykyisen oikeu-
39648: heuttaa ainakin kolmentyyppisiä ongelmia: denkäyntimenettelyn asettamiin entistä ankaram-
39649: 1. Puheenjohtaja ei itse ymmärrä tai tule riittä- piin vaatimuksiin nähden.
39650: västi ymmärretyksi. Tilanteen korjaamiseksi olisi oikeusasiamiehen
39651: 2. Puheenjohtaja ei kykene huolehtimaan siitä, mielestä tärkeätä, että ruotsin kieltä hyvin taitavien
39652: että oikeudenkäynnin muut osapuolet, lautamiehet tuomareiden erikaisasaaminen hyödynnettäisiin
39653: mukaan luettuina, ymmärtävät tai tulevat riittävästi nykyistä tehokkaammin. Samalla tuomareiden
39654: ymmärretyiksi. ruotsin kielen taitoa olisi yleisesti syytä parantaa.
39655: 3. Puheenjohtaja ei saa riittävän täsmällistä ko- Ruotsinkielisten tuomareiden ja muiden lakimies-
39656: konaiskuvaa käsiteltävästä asiasta eikä sen vuoksi ten määrää olisi kyettävä lisäämään. Lisäksi pitäisi
39657: kykene johtamaan prosessia oikeudenmukaisen selvittää, miten tulkkausta voitaisiin lisätä oikeu-
39658: oikeudenkäynnin vaatimukset täyttäväliä tavalla. denkäynneissä. Nämä keinot eivät lausunnon mu-
39659: Oikeusasiamiehen mielestä näyttää kiistattomal- kaan sulje toisiaan pois vaan ovat rinnakkain käy-
39660: ta, että hallitusmuodon turvaama kielellinen tasa- tettävissä.
39661: arvo ei kaikilta osin toteudu nykyisissä rikosoikeu-
39662: denkäynneissä. On myös ilmeistä, että joissakin Käräjäoikeuksien tulosneuvottelut ja toiminta
39663: tapauksissa tuomarien puutteellinen kielitaito vaa- tilastojen valossa
39664: rantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin saa- Oikeusministeriö on käynyt kaikkien käräjäoi-
39665: misen. Näin voi käydä siitä riippumatta, käyttääkö keuksien kanssa tulosneuvottelut koskien kerto-
39666: asianosainen omaa kieltään vai joutuuko hän tuo- musvuotta. Toiminnan tehokkuuden indikaattorei-
39667: marin huonon kielitaidon vuoksi käyttämään tuo- na käytetään ministeriössä taloudellisuus- ja tuotta-
39668: marille tutumpaa kieltä. vuuslukuja. Lisäksi seurataan saapuvia ja ratkaista-
39669: Ilmenneet epäkohdat eivät oikeusasiamiehen via asioita jaoteltuina eri ryhmiin sekä käsittelyai-
39670: mielestä ole ratkaistavissa pelkästään muistutta- koja. Kertomusvuoden toteutuma suhteessa tavoit-
39671: malla tuomareita kielilain asettamista velvollisuuk- teeseen ilmenee seuraavasta OM:n asetelmasta:
39672:
39673:
39674:
39675: Saapuneita Ratkaistuja Henkilötyö- Tuottavuus, Taloudellisuus,
39676: asioita asioita vuosia asia/htv mk/asia
39677:
39678:
39679: Tavoite 693 000 690 000 2 141 85 2 933
39680: Toteutuma 781 000 742 000 2 163 BO 3 081
39681:
39682:
39683:
39684:
39685: Kertomusvuonna rikosasioiden määrä pysyi lä- koitua enemmän. Tämä johtui ensisijaisesti
39686: hes samana, kun taas laajojen riita-asioiden, sum- 1.1.1997 voimaan tulleesta uudesta maakaaresta ja
39687: maaristen asioiden ja velkajärjestelyasioiden mää- kiinteistönmuodostamislainsäädännöstä.
39688: rät vähenivät edellisestä vuodesta. Asioiden vähe- Käräjäoikeuksien käsittelyaikatavoitteet toteu-
39689: neminen auttoi jutturuuhkien purkamista. Kiinteis- tuivat ministeriön tietojen mukaan kertomusvuon-
39690: töasiat lisääntyivät kuitenkin huomattavasti enna- na seuraavasti:
39691:
39692:
39693:
39694:
39695: Rikosasiat Laajat Summaa- Velkajär- lainhuudot 1 Kiinnitykset
39696: riita-asiat riset asiat jestelyt
39697: 1 1 1
39698: kuukausia päiviä
39699:
39700: Tavoite 2,0 6,0 2,0 6,0 19 8
39701: Toteutuma 2,0 1 7.4 1 1,9 1 7,0 31,5 1 17
39702:
39703:
39704:
39705: 71
39706: Käräjäoikeuksien toimintaa seurataan eri järjes- rauksena tilastojen perusteet on harkittava koko-
39707: telmistä saatavilla tilastotiedoilla sekä taloushallin- naan uudestaan ja esim. Tilastokeskuksen ja
39708: non raporteilla. Lisäksi käräjäoikeuksien laaman- oikeusministeriön tiedot käräjäoikeuksien toimin-
39709: neille ja taloushallinnosta vastaaville osasto- ja nasta saattavat poiketa toisistaan hyvin paljon.
39710: toimistosihteereille järjestettävillä vuotuisilla viras- Ongelma on kuitenkin ministeriössä tiedostettu ja
39711: topäällikköpäivillä käydään keskusteluja ao. toi- tilastointia tullaan uudistamaan. Oikeusministeriö
39712: mintavuoden toiminnasta. Ministeriön mielestä tu- ja Tilastokeskus ovat asettaneet yhteisen työryh-
39713: losneuvottelut on käyty varsin tarkalla tasolla paitsi män selvittämään asiaa. Työryhmän tulee saada
39714: toiminnan myös talouden osalta. Ongelmaksi ovat työnsä valmiiksi vuoden 1998 loppuun mennessä.
39715: kuitenkin nousseet tilastoinnin vaikeudet. Toteu- Seuraavassa asetelmassa esitetään tuomioistuin-
39716: tettujen laajojen menettely- ym. uudistusten seu- laitoksen toimintamenot v. 1994-97.
39717:
39718:
39719:
39720: 1994 1995 1996 1997 Muutos
39721: v:sta 1996
39722: Mmk %
39723: Ylimmät tuomioistuimet 67 66 68 70 3
39724: Hovioikeudet 150 161 163 151 -7
39725: Lääninoikeudet 87 97 98 99 1
39726: Käräjäoikeudet 509 510 531 534 1
39727: Erityistuomioistuimet 74 68 69 73 6
39728: Yhteensä 887 902 929 927 0
39729:
39730:
39731:
39732: Oikeusministeriön mukaan asetelman luvut ei- Kertomusvuonna tuomioistuinten menojen
39733: vät ole täysin vertailukelpoisia, sillä arvonlisävero- osuus hallinnonalan kokonaismenoista oli 34 o/o ja
39734: tukseen liittyen v. 1995 virastojen hankintoihin käräjäoikeuksien menojen osuus kokonaismenois-
39735: sisältyvää alv:a ei enää maksettu virastojen määrä- ta n. 20 o/o.
39736: rahoista. Tästä johtunut menojen vähennys olin. 10 Vastaavana aikana käräjäoikeuksien henkilös-
39737: Mmk. tön määrä on kehittynyt vakinaisten ja määräaikais-
39738: ten virkojen osalta seuraavasti:
39739:
39740:
39741:
39742:
39743: Vakinaiset virat 1994 1995 1996 1997 1998
39744: Tuomarit 430 430 432 432 441
39745: Kä räjäviskaalit 0 13 17 31 31
39746: Notaarit 219 220 218 209 210
39747: Kanslia 1 076 1 092 1 099 1107 1119
39748: Haastemiehet 273 275 273 278 278
39749: Yhteensä 1 998 2 030 2 039 2 057 2 079
39750:
39751:
39752:
39753:
39754: Määräaikaiset virat 1994 1995 1996 1997 1998
39755: henkilötyövuosia
39756: Tuomarit 39,2 53,1 50,7 40,3 13,8
39757: Käräjäviskaalit 0,0 0,7 9,7 10,8 6,8
39758: Notaarit 4,0 6,4 6,6 6,0 5,6
39759: Kanslia 65,3 67,9 73,4 41,9 22,3
39760: Haastemiehet 5,0 5,0 3,0 7,2 3,4
39761: Yhteensä 113,5 133,1 143,4 106,2 51,9
39762:
39763:
39764: 72
39765: Tuomioistuinten tulosohjausta ja sen kehittämis- takeet oikeaan ratkaisuun pääsemisestä, ja asiak-
39766: tä selvittämään on oikeusministeriössä asetettu eri- kaan on voitava kokea tuomioistuinmenettely luo-
39767: tyinen työryhmä, jonka loppumietinnön määräaika tettavaksi ja ratkaisut oikeiksi. Ratkaisu on saatava
39768: on 31.12.1998. Välimietinnössään työryhmä on to- riittävän nopeasti, eivätkä kustannukset saa olla
39769: dennut, että tuomioistuinlaitokselle tulisi pyrkiä niin korkeita, että ne tosiasiassa estävät oikeustur-
39770: asettamaan myös vaikuttavuuteen ja laatuun liitty- van hakemisen.
39771: viä tavoitteita. Työryhmän mielestä valtion talous- Vaikuttavuuden ja laadun tarkastelussa tulisi
39772: arviossa korostuvat liikaa tuomioistuinten käsittely- työryhmän mielestä lähteä asianosaisten tuomiois-
39773: aika- ja taloudellisuustavoitteet eikä vaikuttavuutta tuimen toimintaan kohdistamista odotuksista. Vai-
39774: kuvaavia tavoitteita ole juurikaan esitetty. kuttavuuden ja laadun mittaaminen on kuitenkin
39775: Työryhmän mielestä tuomioistuinten tavoittei- ongelmallista. Joitakin vaikuttavuuden tekijöistä,
39776: den tulisi lähteä perustuslain määrittelemästä tuo- esim. käsittelyaikaa, voidaan mitata määrällisin
39777: mioistuinten perustehtävästä, eli oikeusturvan ta- tunnusluvuin. Vaikuttavuutta ja laatua voidaan seu-
39778: kaamisesta. Oikeusturvan takaaminen edellyttää rata myös esim. muutoksenhakualttiuden kautta.
39779: työryhmän mielestä mm. sitä, että oikeudenkäynti Työryhmän on tarkoitus antaa toinen väliraport-
39780: on varmaa, luotettavaa, nopeaa ja kustannuksiltaan ti vuotta 1999 koskevaa tulosneuvottelumenettelyä
39781: kohtuullista. Oikeudenkäynnin tulee antaa varmat koskevista kysymyksistä syyskuussa 1998.
39782:
39783:
39784:
39785:
39786: Tuomioistuinlaitoksen toimintaa on 1990-luvulla uudis- tys korostuu erityisen voimakkaasti uudessa, välittö-
39787: tettu ennennäkemättömän voimakkaasti. Muutoksilla mässä ja suullisessa oikeudenkäyntimenttelyssä.
39788: on aikaansaatu eurooppalaisittain moderni järjestel- Asiaa tulee oikeusasiamiehen esittämällä tavalla sel-
39789: mä, jolla pyritään turvaamaan kansalaisten oikeus oi- vittää perusteellisesti.
39790: keudenmukaiseen prosessiin ja perusteltuun tuomi- Nykyisessä kireässä valtiontaloudellisessa tilan-
39791: oon. Kokonaisuutena arvostellen uudistus, joka osit- teessa on tärkeää, että resurssien käytön tehokkuu-
39792: tain on vielä kesken ja osittain sisäänajovaiheessa, on teen kiinnitetään erityistä huomiota. Pienten käräjäoi-
39793: ollut valtiontilintarkastajien mielestä sekä tarpeellinen keuksien ongelmien ratkaisemisen lisäksi tulisi valtion-
39794: että onnistunut. Muutosten laajuuden vuoksi on kuiten- tilintarkastajien mielestä myös laajemmin keskustella
39795: kin tähdellistä, että oikeusministeriö jatkossakin seu- nykyisen uudistusvaiheen vaikutuksista resurssien ja-
39796: raa ja arvioi uudistusten toteutumista. kaantumiseen tuomioistuinlaitoksen eri tasoille, syyt-
39797: Hyvin toimivassa tuomioistuinjärjestelmässä oikeu- täjälaitokseen ja yksiköiden sisällä eri henkilökunta-
39798: denkäynnin painopisteen tulee olla ensimmäisessä oi- ryhmiin. Tavoitteena tulisi olla työmäärän mahdollisim-
39799: keusasteessa. Käräjäoikeuksien toimivuuteen uudes- man tasapuolinen jakaantuminen toiminnan eri tasoilla
39800: sa toimintaympäristössä onkin kiinnitettävä uudistus- ja järjestelmän joustavoittaminen siten, että resursseja
39801: ten arvioinneissa erityistä huomiota. Oikeusministeriö olisi mahdollista suunnata nykyistä helpommin eri yksi-
39802: on tuonut esiin pienten käräjäoikeuksien toiminnallisen köihin asioiden ruuhkautumisen estämiseksi. Tähän
39803: haavoittuvuuden. Kyse on tällöin ennen kaikkea näiden kokonaistarkasteluun tulisi ryhtyä viimeistään siinä
39804: käräjäoikeuksien asiakkaiden oikeusturvan toteutumi- vaiheessa, kun uudet oikeudenkäyntimenettelyt ovat
39805: sesta. Mikäli osoittautuu, että pienimmät käräjäoikeu- vakiintuneet hovi- ja käräjäoikeuksissa. Samalla tulisi
39806: det eivät ole riittävän toimintakykyisiä, on niiden yhdis- selvittää uudistusten taloudelliset kokonaisvaikutuk-
39807: tämistä suuremmiksi yksiköiksi harkittava. Tällöinkin set, sillä käytännössä niitä ei ole osattu esittää eri
39808: on varmistettava se, että alueellisilla palvelupisteillä osauudistusten yhteydessä.
39809: ym. järjestelmillä taataan myös haja-asutusalueilla Tulosohjauksen kehittämisen keskeisiksi engelmik-
39810: kansalaisille todelliset mahdollisuudet turvautua kärä- si hallinnossa ovat muodostuneet juuri toiminnan vai-
39811: jäoikeuksien palveluihin. Valtiontilintarkastajat yhtyvät kuttavuuden ja laadun mittareiden kehittäminen ja pa-
39812: myös eduskunnan oikeusasiamiehen aloittaessaan rantaminen. Oikeusministeriössä vireillä oleva tuomio-
39813: 24.4.1998 esittämään huoleen kielellisen tasa-arvon to- istuinten tulosohjauksen kehittämistyö, jossa paneu-
39814: teutumisesta rikosoikeudenkäynneissä. Oikeuden- dutaan näihin kysymyksiin, on valtiontilintarkastajien
39815: käynnin kieli on keskeinen peruskysymys, jonka merki- mielestä tärkeää, ja siihen tulee erityisesti panostaa.
39816:
39817:
39818: 73
39819: Onnistuessaan tulosten tulisi näkyä myös eduskunnal- tilanteeseen, mutta valtiontilintarkastajat edellyttävät,
39820: le esitettävän vuotuisen talousarvioesityksen peruste- että tätä kehitystä seurataan hyvin tarkkaan, sillä asi-
39821: luosan laadun ja informaatiosisällön paranemisena. antilaa ei voida mitenkään pitää hyväksyttävänä.
39822: Toteutettujen uudistusten yksi kielteinen vaikutus Tuomioistuinlaitoksen uudistusten myötä on sitä
39823: on ollut oikeudenkäyntikulujen kasvaminen. Kun oi- koskeva tilastointi hankaloitunut. On ymmärrettävää,
39824: keusturvavakuutusten ehtoja on tiukennettu ja kun sa- että uudistus on tuonut mukanaan määrittely- ym. on-
39825: malla on painotettu hävinneen osapuolen velvollisuut- gelmia, joiden seurauksena esim. Tilastokeskuksen ja
39826: ta korvata toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut koko- oikeusministeriön tilastot poikkeavat toisistaan. Tuo-
39827: naisuudessaan, näyttää tutkimusten mukaan käyneen mioistuinlaitoksen toiminnan pätevää seurantaa tarvit-
39828: niin, etteivät kansalaiset uskalla käyttää tuomioistuin- taisiin kuitenkin juuri nyt eniten. Tämän vuoksi tulee
39829: tietä riitojensa ratkaisuun pelätessään kohtuuttomia tilastoinnin ongelmiin hakea kokonaisratkaisua oikeus-
39830: oikeudenkäyntikuluja. On jopa esitetty, että tämän ministeriön ja Tilastokeskuksen laajalla yhteistyöllä.
39831: vuoksi jotkin riita-asiat ovat vähentyneet tuomiois- Tässä yhteydessä on tarkasteltava myös mahdollisia
39832: tuimissa. Oikeusministeriö on osittain jo puuttumassa tilastoinnin päällekkäisyyksiä.
39833:
39834:
39835:
39836:
39837: Syyttäjälaitos järesurssien riittävyyttä. Valiokunta korosti pitävän-
39838: sä syyttäjäresurssien riittävyyttä yhtenä hovioikeus-
39839: Syyttäjälaitos on 1990-luvulla kokenut muutoksia uudistuksen onnistumisen takeena.
39840: sekä organisointinsa että toimintatapojensa puoles-
39841: ta. Kihlakunta- ja hovioikeusuudistusten, valtakun- Toteutetut uudistukset
39842: nansyyttäjän viran ja viraston perustamisen sekä Syyttäjälaitoksen organisointiin on vaikuttanut
39843: uudistetun rikosoikeusmenettelyn seurauksena 1.12.1996 voimaan tullut kihlakuntauudistus ja
39844: syyttäjät ovat saaneet korostetun itsenäisen aseman 1.12.1997 voimaan tullut valtakunnansyyttäjäuu-
39845: ja lisää tehtäviä. Eduskunta on useaan otteeseen distus. Näillä uudistuksilla syyttäjälaitos on järjes-
39846: painottanut syyttäjälaitoksen toiminnan merkitystä tetty organisatorisesti ja syyttäjäntehtäviin välittö-
39847: ja ollut huolissaan syyttäjälaitoksen resurssien riit- mästi liittyviltä käskyvaltasuhteiltaan kaksiportai-
39848: tävyydestä muuttuneessa toimintatilanteessa. seksi.
39849: Eduskunnan lakivaliokunta on valtakunnan- Kihlakuntauudistuksen yhteydessä syyttäjätoi-
39850: syyttäjän viran perustamisen yhteydessä todennut minnan perusyksiköksi tuli kihlakunta ja paikalli-
39851: (LaVM 20/1996 vp), että valtakunnansyyttäjänviras- seksi syyttäjäviranomaiseksi kihlakunnansyyttäjä.
39852: tolle uudistuksen yhteydessä ehdotetut määrärahat Paikalliset syyttäjät muuttuivat päätoimisiksi ja siir-
39853: merkitsivät vain vähäistä lisäystä ylimmän syyttäjän tyivät oikeusministeriön hallinnonalalle. Eräitä La-
39854: käytettävissä oleviin voimavaroihin. Valiokunta pin läänin kihlakuntia lukuun ottamatta syyttäjän
39855: painotti tällöin sekä paikallisen että ylimmän syyt- tehtävät erotettiin poliisin ja ulosottotoimen tehtä-
39856: täjätason resurssien lisäämistä. Lakivaliokunta on vistä.
39857: myös käsitellessään rikosasioiden oikeudenkäynti- Valtakunnansyyttäjän viran ja -viraston perusta-
39858: menettelyn uudistamista (LaVM 9/1997 vp) toden- misen myötä ylimmän syyttäjän tehtävät erotettiin
39859: nut, että syyttäjälaitoksen resurssien riittävyyttä on oikeuskanslerin tehtävistä ja lakkautettiin läänin-
39860: tarkkaan seurattava, jottei niiden riittämättömyys poliisineuvosten ja poliisitarkastajien syyttäjäntoi-
39861: uhkaa rikosprosessimenettelyn tai muiden uudis- mL Valtakunnansyyttäjän tehtävänä on johtaa ja
39862: tusten toimivuutta. Tuorein lakivaliokunnan kan- kehittää syyttäjätoimintaa sekä valvoa syyttäjiä.
39863: nanotto sisältyy lakivaliokunnan mietintöön hovi- Hän johtaa yleisten syyttäjien keskushallintoviran-
39864: oikeusprosessiuudistuksesta (LaVM 19/1997 vp). omaisena toimivaa Valtakunnansyyttäjänvirastoa.
39865: Valiokunta viittaa mietinnössään valtakunnansyyt- Valtakunnansyyttäjällä on itsenäinen ja riippuma-
39866: täjään, jonka mukaan lokakuun 1997 alussa voi- ton syyteharkintavalta. Hän voi ottaa syyttäjän teh-
39867: maan tullut rikosasiain oikeudenkäyntiuudistus on tävät itselleen niissä asioissa, jotka hänelle lain
39868: antanut aiheen epäillä käytettävissä olevien syyttä- mukaan kuuluvat tai jotka hän päättää ottaa käsite!-
39869:
39870:
39871: 74
39872: täväkseen. Hän edustaa myös syyttäjiä korkeim- syyttäjän mielestä oikeudenhoidon henkilöstöre-
39873: massa oikeudessa. surssit saattavat olla jokseenkin riittävät, mutta ne
39874: Valtakunnansyyttäjän viraston vahvuus on 26 on kohdennettu edelleenkin vanhan järjestelmän
39875: vakinaista virkamiestä. Valtakunnansyyttäjän ja mukaan. Vuotta 1999 koskevissa budjetin kehys-
39876: apulaisvaltakunnansyyttäjän lisäksi on 10 valtion- keskusteluissa valtakunnansyyttäjä onkin esittänyt,
39877: syyttäjää ja 14 muuta virkamiestä. Syyttäjälaitokses- että ministeriön tulisi asettaa työryhmä selvittä-
39878: sa on kaiken kaikkiaan virkamiehiä n. 450, joista mään syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinten voimava-
39879: varsinaisissa syyttäjäntehtävissä toimii 250. rojen tarkistamista uuden oikeudenkäyntijärjestel-
39880: Syyttäjien käytännön työhön ovat ennen kaik- män vaatimuksia vastaaviksi.
39881: kea vaikuttaneet muuttuneet rikosprosessin menet- Nykyisessä rikosprosessissa ei ole enää mahdol-
39882: telysäännökset sekä 1.5.1998 lukien hovioikeus- lista käsitellä yhtä laajoja juttukokonaisuuksia kuin
39883: menettelyn uudistaminen. aiemmin. Suurempia kokonaisuuksia joudutaan
39884: Rikosasioiden menettelysäännösten uudistami- pilkkomaan, jotta keskitetty pääkäsittely on mah-
39885: sella on pyritty suulliseen, välittömään ja keskitet- dollista viedä päätökseen. Lisäys tullee valtakun-
39886: tyyn menettelyyn, jolla turvataan tuomioistuimelle nansyyttäjän näkemyksen mukaan näkymään tilas-
39887: mahdollisimman hyvät keinot asian perusteelliseen toissa jo v. 1998. Näin ollen syyttäjille saapuvien
39888: käsittelyyn. asioiden tilastollinen määrä kasvanee, vaikka tilas-
39889: Uudistus on lisännyt syyttäjän työmäärää. Hän toitu rikollisuus sinänsä ei kasvaisikaan. Tästä huo-
39890: osallistuu aiempaa enemmän esitutkintaan, ja ri- limatta syyttäjän aika sitoutuu entistä enemmän
39891: kosasia tulee vireille pääsääntöisesti syyttäjän tuo- prosessi toimiin.
39892: mioistuimeen toimittamalla haastehakemuksella. Rikollisuuden kuvassa, sen määrän ja eri rikos-
39893: Rikosasioiden keskitetty käsittely edellyttää huolel- tyyppien suhteen, ei ole valtakunnansyyttäjän mie-
39894: lista etukäteisvalmistelua ja mm. näytön esittämi- lestä odotettavissa merkittäviä muutoksia. Kerto-
39895: sen tarkkaa harkintaa. Syyttäjän on huolehdittava musvuonna syyttäjälle saapui ratkaistavaksi n.
39896: siitä, että asiaan vaikuttavat merkitykselliset seikat 67 000 asiaa, ja jokseenkin sama määrä tulee v.
39897: esitetään oikeudenkäynnissä. Syytetyn mahdolli- 1998 ja 1999. Nykyinen syyteharkinta-asioiden di-
39898: sen syyllisyyden esittämisessä tuomari on lähinnä ariointijärjestelmä ei ole kuitenkaan antanut oikea-
39899: passiivinen puolueeton tarkkailija. Syytteen tulok- ta kuvaa syyttäjien kokonaistyömäärästä. Yksi di-
39900: sellinen ajaminen on syyttäjän vastuulla. arioitu asia voi sisältää useita rikoksia tai useita
39901: Hovioikeusmenettelyn uudistuksen myötä hovi- rikoksesta epäiltyjä henkilöitä. Rikosprosessijärjes-
39902: oikeuksissa noudatetaan pitkälle samoja linjoja telmän muuttuminen aiheuttaa sen, että saapuvien
39903: kuin alioikeudessa. Oikeudenkäynti hovioikeudes- asioiden tilastoluvut eivät ole enää suoraan vertai-
39904: sa tapahtuu suullisesti aina silloin, kun on tarpeen. lukelpoisia aiempien vuosien lukuihin.
39905: Vaikka hovioikeus edelleen voi ratkaista selvät Paikallistasolla ongelmia aiheuttaa mm. se, että
39906: asiat asiakirjojen perusteella, on ilmeistä, että suul- kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastojen, kuten
39907: listen käsittelyjen määrä lisääntyy. Tämä vaatii yhä myös joidenkin erillisvirastoina toimivien syyttäjän-
39908: useammin myös syyttäjän läsnäoloa hovioikeuskä- virastojen yksikkökoko on aivan liian pieni rikos-
39909: sittelyssä. prosessi- ja hovioikeusmenettelyuudistuksen kan-
39910: nalta. Nämä pienet yksiköt ovat toiminnallisesti
39911: Syyttäjälaitoksen toiminnan ongelmat ja kehittä- haavoittuvia, eikä niissä voida erikoistua esim.
39912: mistarpeet talousrikosten käsittelyyn.
39913: Valtakunnansyyttäjän näkemyksen mukaan monet Muutoinkin henkilökunnan, sekä syyttäjien että
39914: nykyiset syyttäjätoimen järjestelyt eivät vastaa niitä kansliahenkilökunnan sijoittumisessa eri kihlakun-
39915: tarpeita, joita voimassa oleva oikeus asettaa syyttä- tiin on epätasaisuutta verrattuna käsiteltäviin syyte-
39916: jistölle. Toteutettuihin laajoihin oikeudenkäynti- harkinta-asioihin. Yhteistoimintaan määrättyjen
39917: ym. uudistuksiin nähden syyttäjälaitoksen resurssit kihlakuntien kesken on myös esiintynyt ongelmia
39918: ovat liian pienet. Tämän johdosta avointen asioi- työnjaossa ja tulosohjauksessa.
39919: den määrä on kasvanut ja käsittelyajat pidentyneet. Taloushallinnolliset järjestelyt kihlakunnanvi-
39920: Kun syyttäjillä huhtikuussa 1998 oli avoimena 8 262 rastoissa ovat osoittautuneet hankaliksi erityisesti
39921: syyteharkinta-asiaa, vastaavana ajankohtana kerto- toimitilojen ja kaluston osalta. Syyttäjäosastot vai-
39922: musvuonna avoimia asioita oli vajaat 3 000 vähem- kuttavat olevan alisteisessa asemassa suhteessa
39923: män, eli 5 543. poliisiin, mikä on hankalaa, kun otetaan huo-
39924: Rikosoikeudellinen järjestelmä rakentuu olen- mioon syyttäjälaitoksen itsenäinen ja riippumaton
39925: naisesti syyttäjien toiminnan varaan. Valtakunnan- asema.
39926:
39927:
39928: 75
39929: Talousrikossyyttäjien toiminta Kun syyttäjät käsittelevät keskimäärin 300 syyte-
39930: Valtioneuvosto teki v. 1996 periaatepäätöksen hal- harkinta-asiaa vuodessa, eivät talousrikossyyttäjät
39931: lituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja juttujen laajuuden ja vaativuuden takia ehdi suorit-
39932: harmaan talouden vähentämiseksi. Sen seuraukse- taa syyteharkintaa kuin keskimäärin kahdeksassa
39933: na palkattiin kertomusvuoden alusta 12 talousri- jutussa vuodessa. Valtakunnansyyttäjä huomaut-
39934: kossyyttäjää kahden vuoden määräajaksi. Heistä taa, että vuoden 1998 loppuun mennessä, johon
39935: sijoitettiin kihlakunnansyyttäjän nimikkeellä Hel- saakka talousrikossyyttäjillä on määräys, ehditään
39936: sinkiin neljä sekä Espooseen, Vantaalle, Turkuun, syyteharkintaan tulleista asioista vain osasta saada
39937: Tampereelle, Kouvolaan, Kuopioon, Vaasaan ja tuomioistuimen ratkaisu. Tämän johdosta talousri-
39938: Ouluun kuhunkin yksi syyttäjä. kossyyttäjien toimikauden jatkaminen on syyttäjä-
39939: Talousrikossyyttäjät ovat kertomusvuonna suo- organisaatiolle merkittävä resurssikysymys.
39940: rittaneet syyteharkinnan 97 asiassa, joissa pääasias- Valtakunnansyyttäjän mukaan talousrikosjuttu-
39941: sa oli kyse kirjapitorikoksista, velallisen epärehelli- jen määrät eivät ainakaan lähitulevaisuudessa vä-
39942: syydestä, petoksesta, veropetoksesta, velallisen hene. Käytettävissä olevien 12 talousrikossyyttäjän
39943: petoksesta ja rekisterimerkintärikoksesta. Talousri- resurssit on jo sidottu nykyisten juttujen ajamiseen,
39944: kossyyttäjät nostivat 81 asiassa syytteen ja 16 asias- eikä vuoden 1998 aikana ole mahdollista jakaa
39945: sa jättivät syyttämättä. Tuomioistuin antoi tuomion heille uusia asioita samassa määrin kuin kertomus-
39946: 32 asiassa ja kahdessa tapauksessa syyte hylättiin vuonna.
39947: kokonaan.
39948:
39949:
39950:
39951:
39952: Vuonna 1996voimaantulleen paikallishallintouudistuk- Asiansa käsittelyä odottavan yksittäisen kansalaisen
39953: sen jälkeen siirryttiin maassamme järjestelmään, jossa oikeusturvan kannalta kehitys on perin kehnoa.
39954: syyttämistehtävistä huolehtivat päätoimiset syyttäjät Pienten rutiiniluonteisten asioiden käsittely etenee
39955: lähes koko maassa. Valtakunnansyyttäjän viran ja kyllä, mutta selvimmin vaikuttavat syyttäjien resurssi-
39956: viraston perustamisen myötä koko syyttäjälaitos sai ongelmat suurten ja hankalasti selvitettävien talousri-
39957: korostetun itsenäisen aseman. Tärkeää on, että uusi kos- ym. vastaavien asioiden käsittelyyn. Nimenomaan
39958: itsenäinen syyttäjälaitos toiminnallaan saavuttaa jat- näissä asioissa olisi kuitenkin sekä asiassa epäillyn
39959: kossa sekä paikallistasolla että ylimmän syyttäjänviran oikeusturvan että yleisen lainkuuliaisuuden kannalta
39960: osalta kansan yleisen luottamuksen. tärkeää saada esitutkinta ja syyteharkinta kunnolla
39961: Eduskunta on useaan otteeseen ilmaissut huolensa suoritettua ja mahdollinen, perusteltu syyte vireille.
39962: syyttäjälaitoksen resurssien riittävyydestä erityisesti Valtiontilintarkastajien mielestä tilanne on omiaan hei-
39963: paikallistasolla. Valtiontilintarkastajien saaman käsi- kentämään kansalaisten uskoa syyttäjälaitokseen ja
39964: tyksen mukaan tähän huoleen on kasvavaa aihetta. yleensä kansalaisten yhdenvertaisuuteen lain edessä.
39965: Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn ym. oikeus- Samalla kun jatkossa on kiinnitettävä erityistä huo-
39966: laitoksen uudistusten seurauksena syyttäjien työmää- miota syyttäjälaitoksen resurssipulan selvittämiseen,
39967: rä on selvästi kasvamassa. Avoinna olevien syytehar- on tarkasteltava myös paikallistasen organisoinnin toi-
39968: kinta-asioiden lisääntyminen on tästä huolestuttava mivuutta. Nykyinen järjestelmä on tavallaan vielä si-
39969: merkki. Valtiontilintarkastajien mielestä onkin täysin säänajovaiheessa, mutta tästä huolimatta tulisi selviin
39970: nurinkurista, jos suurella vaivalla aikaansaadun rikos- ongelmakohtiin voida puuttua. Valtakunnansyyttäjän
39971: asioiden oikeudenkäyntimenettelyn yksi keskeinen ta- esiin tuomiin liian pienten syyttäjäyksiköiden ja yhteis-
39972: voite, eli prosessin nopeuttaminen, epäonnistuu käy- toiminnan ongelmiin on suhtauduttava vakavasti ja py-
39973: tännössä siksi, että syyttäjien resurssipulan takia ri- rittävä nykyistä toimivampiin perusratkaisuihin.
39974: kosasiaa ei ajoissa saada edes käsittelyyn. Tuomiois- Syyttäjien erikoistumiseen ja kahden syyttäjän käyt-
39975: tuinprosessissa aiemmin koetutviiveetsiis ainoastaan töön erityisen suurissa ja hankalissa asioissa tulisi luo-
39976: siirtyvät esitutkinta- ja syyteharkintavaiheeseen. da riittävät mahdollisuudet.
39977:
39978:
39979:
39980:
39981: 76
39982: Rikosvahinkojen korvaaminen valtion korvaus, jonka työnantaja on maksanut rikoksen
39983: varoista kohteeksi joutuneelle työntekijälleen tämän työky-
39984: vyttömyysajalta.
39985: Lailla rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va- Esinevahingosta maksetaan korvausta, jos va-
39986: roista (935/73) luotiin maahamme järjestelmä, jon- hingon on aiheuttanut henkilö, joka on sijoitettu
39987: ka puitteissa valtion varoista suoritetaan korvausta laitokseen tai muuten on menettänyt vapautensa
39988: rikoksen uhreille. Pyrittäessä toteuttamaan yhteis- rikoksen, päihteiden käytön, mielisairauden, kehi-
39989: kunnan jäsenten perusturvan takaavaa korvausjär- tysvammaisuuden, päihtymyksen tai muun sen
39990: jestelmää äkillisten ja yksilön kannalta arvaamatto- kaltaisen syyn vuoksi. Vahinko korvataan, jos hen-
39991: mien tapahtumien varalta rikosvahingot erotettiin kilö on aiheuttanut sen laitoksessa ollessaan, olles-
39992: oman erityisjärjestelmän puitteissa korvattavaksi saan sijoitettuna laitoksen ulkopuolelle tai lomalla
39993: vahinkojen ryhmäksi. Tätä perusteltiin sillä, että tai karattuaan laitoksesta tai viranomaisen huostas-
39994: yhteiskunnan mahdollisuus vaikuttaa rikosten ta. Samoin korvataan vahinko, jonka on aiheutta-
39995: esiintymiseen ja rikosvahinkojen määrään perustaa nut lastensuojelulain nojalla huostaan otettu lapsi
39996: tietyn sosiaalisen vastuun. tai yhdyskuntapalveluun tuomittu. Korvauksena
39997: maksetaan esineen korjauskustannukset ja vahin-
39998: Korvattavat vahingot gosta aiheutuneet muut kulut tai tuhoutuneen tai
39999: Korvauskelpoinen on ainoastaan rikoksella aiheu- kadonneen esineen arvo.
40000: tettu vahinko. Korvauksen saaminen ei edellytä Harkinnan mukaan voidaan korvata muunkin
40001: sitä, että syyllinen yksittäistapauksessa olisi voitu kuin laitoksessa olevan henkilön aiheuttama esine-
40002: tuomita rangaistukseen tai että edes tiedettäisiin vahinko. Samoin voidaan korvata esim. petoksella
40003: hänen henkilöllisyyttään. Riittää, että voidaan tai kiristyksellä aiheutettu taloudellinen vahinko,
40004: osoittaa kysymyksessä olevan rangaistavaksi sää- joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
40005: detty teko, jolla on ollut tiettyjä seurauksia. Kor- Tällainen korvaus voidaan maksaa, jos vahingon
40006: vausta voi saada vaikka tekijää ei käytännössä kärsineen toimeentulomahdollisuudet ovat vahin-
40007: voitaisi esim. puuttuvan syyntakeisuuden vuoksi gon takia pysyvästi heikentyneet tai rikos on koh-
40008: tuomita rangaistukseen. distunut avunomassa tilassa olevaan, kuten sairaa-
40009: Oikeus korvaukseen on Suomessa rikoksen uh- seen, vammaiseen tai vanhukseen.
40010: riksi joutuneella hänen kansalaisuudestaan ja Korvauksen hakijalle voidaan maksaa korvausta
40011: asuinpaikastaan riippumatta. myös eräistä hänelle oikeudenkäynnistä aiheutu-
40012: Oikeus korvaukseen henkilövahingoista on neista kuluista.
40013: myös ulkomailla rikoksen uhriksi joutuneella, jos Jos hakijan oikeus korvaukseen on ilmeinen,
40014: hänen pysyvä asuinpaikkansa on Suomessa. Lisäk- voidaan hänelle korvausasian ratkaisun viivästyes-
40015: si edellytetään, että hänen oleskeluosa ulkomailla sä suorittaa myös ennakkokorvausta.
40016: johtui työstä, opiskelusta tai muusta näihin verrat- Oikeus valtion varoista maksettavaan korvauk-
40017: tavasta syystä. Loma- tai virkistysmatkalla aiheutu- seen on aina toissijainen. Siitä vähennetään rikok-
40018: nutta rikosvahinkoa ei siten korvata. sen uhrin rikoksentekijäitä saama korvaus ja korva-
40019: Henkilövahingon kärsineelle korvataan: us, jonka uhri on saanut tai tulee saamaan muun
40020: - sairaanhoitokulut ja muut vahingosta aiheu- lain tai vakuutuksen nojalla.
40021: tuneet kulut Henkilö-, esine- ja muille omaisuusvahingoille
40022: -kipu ja särky on määritelty myös korvauksen ylä- ja alarajat
40023: - vika tai muu pysyvä haitta Henkilövahinkojen korvauksen alaraja on 200 mk
40024: - kärsimys, joka on aiheutettu vapauteen koh- ja kertakorvauksen yläraja on 270 000 mk. Esineva-
40025: distuneella rikoksella tai siveellisyysrikoksella hingoissa alle 200 mk:n vahingot voidaan korvata
40026: - työansion menetys tai elatuksen vähentymi- eräissä tapauksissa, ja kertakorvauksen yläraja on
40027: nen 135 000 mk. Muun omaisuusvahingon korvauksen
40028: - henkilövahingon yhteydessä vahingoittuneet alaraja on 200 mk ja yläraja 135 000 mk.
40029: vaatteet, muut tavanomaiset käyttöesineet sekä
40030: silmälasit ja hammasproteesit. Menettely
40031: Jos rikoksella on aiheutettu kuolema, korvataan Rikoksen uhrin on ilmoitettava rikoksesta ja aiheu-
40032: hautauskulut kohtuulliseen määrään, ja elatukseen tuneista vahingoista poliisille. Jos asiaa käsitellään
40033: tai elatusapuun oikeutetulle se määrä, jonka hän tuomioistuimessa, tulee rikoksen uhrin vaatia siellä
40034: olisi todennäköisesti saanut surmansa saaneelta. korvausta rikoksen tekijältä. Valtion maksamaa
40035: Työnantajalle korvataan palkka tai sitä vastaava rikosvahinkokorvausta on haettava Valtiokonttoril-
40036:
40037:
40038: 77
40039: ta sen vahvistamalla lomakkeella kymmenen vuo- Valtiokonttori totesi 17.12.1997 päivätyssä vastauk-
40040: den kuluessa rikoksen tekemisestä. sessaan, että taloudellisen vahingon korvattavuu-
40041: Rikosvahinkokorvauksen myöntää ja suorittaa den osalta saattaisi olla mahdollista luoda periaat-
40042: Valtiokonttori. Valtiokonttorin rikosvahinkoyksi- teellisia kannanottoja rikosvahinkolautakunnalta
40043: kössä korvausasian ratkaisee yksittäinen virkamies. pyydettävillä lausunnoilla. Lausuntomenettelyyn
40044: Valtiokonttorin päätökseen voidaan hakea muu- ryhtyminen on kuitenkin rikosvahinkoasioiden
40045: tosta vakuutusoikeudelta, jonka päätös on lopulli- käsittelyyn käytettävissä olevien voimavarojen vä-
40046: nen. hyyden vuoksi ongelmallista.
40047: Valtiokonttorin käsiteltäväksi tulleiden hake-
40048: musten kokonaismäärä on 1990-luvulla lisääntynyt Kustannukset
40049: huomattavasti. Osa käsiteltävistä korvausasioista Rikosvahinkoyksikkö on osa Valtiokonttorin va-
40050: on rutiiniluonteisia, oikeudellisesti yksinkertaisia hingonkorvausyksiköstä. Rikosvahinkoyksikössä
40051: asioita. Usein korvaushakemusten ratkaiseminen on toimistopäällikkö, korvauslakimies, kuusi kor-
40052: kuitenkin edellyttää paitsi vahingonkorvauslain- vauskäsittelijää (varanotaareja tai ylemmän korkea-
40053: säädännön asiantuntemusta myös asiaan liittyvän koulututkinnon suorittaneita), kolme toimistohen-
40054: oikeuskäytännön sekä vakuutus- ja sosiaalilainsää- kilökuntaan kuuluvaa sekä neljä perintäasioita hoi-
40055: dännön tuntemusta. tavaa henkilöä.
40056: Henkilövahingoissa pyydetään aina lääkäriasi- Rikosvahinkojen korvaamista koskevien hake-
40057: antuntijalta lausunto kivun ja säryn korvausta, py- musten määrä on kasvanut 1990-luvulla. Kun v.
40058: syvän vian ja haitan korvausta, kosmeettisen haitan 1990 hakemuksia tuli 2 388, kertomusvuonna niitä
40059: korvausta ja kärsimyskorvausta määritettäessä. Li- tuli 4 310. Seuraava asetelma osoittaa hakemus-
40060: säksi vahingon määrää arvioitaessa sovelletaan lii- määrien kehityksen v. 1990-97:
40061: kennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Työ-
40062: ansion menetystä määritettäessä pyydetään ansion-
40063: menetyksestä työnantajan kirjallinen todistus tai Vuosi Henkilövahinko Esinevahinko Yhteensä
40064: korvauksenhakijan verotiedot Tarvittaessa pyyde- 1990 1 952 436 2 388
40065: tään myös vakuutusyhtiön ja Kelan päivärahapää- 1991 2 247 664 2 911
40066: tös. 1992 2 652 666 3 318
40067: Esinevahinkoa määritettäessä pyydetään vakuu- 1993 2 758 483 3 241
40068: tusyhtiön päätös, auto- tai muun korjaamon lasku 1994 3 533 525 4 058
40069: 1995 3 759 593 4 352
40070: tai korjausarvio sekä rikkoutuneen tai kadonneen 1996 3 605 562 4 167
40071: esineen ostokuitti.jollei asiassa ole oikeudenkäyn- 1997 3 756 554 4 310
40072: tiä, lähtökohtana ovat esitutkintapöytäkirjaan mer-
40073: kityt vahinkotiedot.
40074: Oikeusministeriö on asettanut rikosvahinkolain Hakemusten käsittelyajat olivat v. 1991-97 seu-
40075: nojalla Valtiokonttorin avuksi rikosvahinkolauta- raavat:
40076: kunnan, jonka tehtävänä on antaa Valtiokonttorin
40077: pyynnöstä lausuntoja rikosvahinkolain nojalla kor- Vuosi Käsittelyaika
40078: vattavia vahinkoja koskevissa, periaatteellisesti tär-
40079: kk
40080: keissä kysymyksissä. Rikosvahinkolautakunnassa
40081: on viisi jäsentä, jotka edustavat vahingonkorvaus- 1991 18-24
40082: 1992 14,5
40083: oikeuden, vakuutustoiminnan, sosiaalivakuutus- 1993 10
40084: lainsäädännön ja oikeuskäytännön asiantuntemus- 1994 5,3
40085: ta. Lautakunnan yksi jäsen edustaa Valtiokonttoria, 1995 6,6
40086: ja toinen Valtiokonttorin edustaja osallistuu lauta- 1996 7,1
40087: 1997 7,0
40088: kunnan kokouksiin asiantuntijana. Oikeusministe-
40089: riön mukaan Valtiokonttori ei ole pyytänyt lauta-
40090: kunnalta lausuntoja vuoden 1994 jälkeen. Rikosvahingoista maksettujen korvausten koko-
40091: Rikosvahinkolautakunta pyysi kertomusvuoden naismäärät ovat 1990-luvulla nousseet huomatta-
40092: marraskuussa Valtiokonttorilta selvitystä taloudelli- vasti. Kun v. 1990 korvauksia suoritettiin yhteensä
40093: sen vahingon korvaamista koskevien korvausha- 10,8 Mmk, kertomusvuonna maksettujen korvaus-
40094: kemusten käsittelystä ja siitä, millä perusteella Val- ten yhteismäärä oli vajaat 31 Mmk. Seuraavasta
40095: tiokonttori ei ole pitänyt tarpeellisena pyytää rikos- asetelmasta ilmenevät v. 1990-97 maksetut henki-
40096: vahinkolautakunnan lausuntoa kyseisissä asioissa. lö- ja esinevahinkojen korvaukset:
40097:
40098:
40099: 78
40100: Vuosi Henkilövahinko Esinevahinko Yhteensä sen mukaisesti. Korvausviranomaisen itsenäinen
40101: mk harkintavalta ilmenee konkreettisesti lähinnä sil-
40102: 1990 10 299 001 527 260 10 826 261 loin, kun haetaan korvausta kivusta ja särystä,
40103: 1991 13 558 897 441 289 14 000 186 viasta ja muusta pysyvästä haitasta tai kärsimykses-
40104: 1992 18 291 700 708 300 19 000 000 tä. Ministeriö toteaa, että koska tällaisten aineeno-
40105: 1993 27 800 000 1 000 000 28 800 000 mien vahinkojen suuruutta ei voida objektiivisesti
40106: 1994 27 246 000 454 000 27 700 000
40107: 24 752 408 450 000 25 202 408
40108: rahassa mitata, korvausviranomainen voi perustel-
40109: 1995
40110: 1996 30 415 512 500 000 30915512 lusti arvioida korvattavan vahingon suuruuden tuo-
40111: 1997 30 662 531 300 000 30 962 531 mioistuimen ratkaisusta poikkeavalla tavalla. Ai-
40112: neettomasta vahingosta myönnettävän rikosvahin-
40113: Rikosvahinkojen korvaamisesta aiheutuneet kokorvauksen suuruus ratkaistaankin tapauskoh-
40114: hallinnolliset kustannukset olivat v. 1993--97 seu- taisesti asiantuntijalääkäriltä pyydetyn lausunnon
40115: raavat: perusteella.
40116: Eduskunnan apulaisoikeusasiamies teki loka-
40117: Vuosi Kustannukset kuussa 1995 oikeusministeriölle aloitteen, jonka
40118: mk
40119: mukaan tuomioistuimen ratkaisun merkitys korva-
40120: usten määrälliseen tasoon tulisi selventää. Oikeus-
40121: 1993 4 208 000
40122: 4 382 000 ministeriön asettama rikosvahinkotyöryhmä on
40123: 1994
40124: 1995 4 731 000 14.6.1996 jättämässään mietinnössä ehdottanut ni-
40125: 1996 4 877 000 menomaan säädettäväksi, että korvausviranomai-
40126: 1997 5 078 000 sen ei jatkossakaan tulisi olla sidottu tuomioistui-
40127: men vahingonkorvausta koskevaan päätökseen.
40128: Valtiokonttori on lausunnossaan painottanut, Oikeusministeriössä valmistellaan tältä pohjalta
40129: että korvausten hakijoiden, eli rikosten uhrien kan- hallituksen esitystä rikosvahinkolain ja vahingon-
40130: nalta päätöksen antamiseen ja korvauksen suoritta- korvauslain muuttamiseksi. Esityksessä tultaneen
40131: miseen kuluva aika on olennainen arvioitaessa esittämään vallitsevan käytännön säilyttämistä.
40132: korvaustoimen toimivuutta ja sujuvuutta. Hake- Oikeusministeriön mielestä vallitsevan käytän-
40133: musten jatkuvan lisääntymisen johdosta tulisi jo- nön säilyttäminen on perusteltua korvauskäytän-
40134: nain vuonna osoittaa korvaustoimintaa varten mää- nön yhtenäisyyden kannalta. Rikoksen uhreilla
40135: räraha, jonka avulla rikosvahinkojen hakemusten tulee lähtökohtaisesti olla oikeus saada valtion
40136: käsittelyajat voitaisiin saada keskimäärin 3-4 kuu- varoista samansuuruinen korvaus samanlaisesta
40137: kaudeksi. vahingosta siitä riippumatta, minkä suuruiseksi
40138: vahinko on tuomioistuimen ratkaisussa arvioitu.
40139: Järjestelmän kehittämistarpeet ]os korvaus suoritettaisiin aina valtion varoista
40140: Oikeusministeriö toteaa lausunnossaan, että rikos- oikeuden vahvistaman suuruisena, vakavuusas-
40141: vahinkolaissa ei ole nimenomaista säännöstä siitä, teeltaan samanlaisesta henkilövahingosta suoritet-
40142: mikä merkitys tuomioistuimen rikosasiassa anta- taisiin erilaisia korvauksia sen mukaan, missä tuo-
40143: malle korvaustuomiolle on annettava rikosvahin- mioistuimessa vahingonkorvausasia on ratkaistu,
40144: kolain nojalla myönnettävää korvausta harkittaes- koska henkilövahingosta suoritettavia korvauksia
40145: sa. Korvauskäytännössä on kuitenkin vakiintu- koskeva oikeuskäytäntö vaihtelee eri alioikeuksis-
40146: neesti katsottu, mm. vakuutusoikeuden ratkaisuis- sa.
40147: sa että korvausviranomainen on sidottu tuomiois- Oikeusministeriö vetoaa myös siihen, että syyte-
40148: tuimen tekemään teon rikosoikeudelliseen arvioin- tyn kokonaisuudessaan oikeiksi myöntämiä korva-
40149: tiin, mutta ei korvauksen määrää koskevaan ratkai- usvaatimuksia ei tuomioistuinmenettelyssä pää-
40150: suun. sääntöisesti tutkita, vaikka esitetty korvausvaati-
40151: Rikosvahinkolain nojalla korvausta hakeneet mus olisi kokonaan perusteeron tai määrältään
40152: ovat eräissä tapauksissa olettaneet, että tuomiois- selvästi liian suuri. Ministeriön mielestä on periaat-
40153: tuinkäsittelyssä tuomittu korvaus suoritetaan aina teessa tärkeää, että korvausviranomainen voi täl-
40154: saman suuruisena valtion varoista, jos korvauksen löinkin suorittaa valtion varoista todellisuudessa
40155: saamiselle rikosvahinkolaissa asetetut edellytykset aiheutetun vahingon määrää vastaavan korvauk-
40156: täyttyvät. Käytännössä vahingon kärsineelle rikok- sen. Rikosvahinkojen korvausjärjestelmästä valtiol-
40157: sen johdosta aiheutuneet kohtuulliset kulut , esine- le aiheutuvat kustannukset nousisivat huomatta-
40158: vahingot sekä elatuskorvaukset suoritetaankin vasti, jos korvaus valtion varoista suoritettaisiin
40159: pääsääntöisesti valtion varoista oikeuden päätök- aina tuomioistuimen päätöksen suuruisena.
40160:
40161:
40162: 79
40163: Valtiokonttorin rikosvahinkoyksikkö on lausun- ta korvausmääriä alennettiin. Kosmeettisesta hai-
40164: nossaan korostanut mm. sitä, että rikosvahinkolain tasta maksettuja korvauksia alennettiin kolman-
40165: mukaisen korvauksen myöntävä Valtiokonttori ei neksessa tapauksista ja pysyvästä viasta määrätyt
40166: ole yleisessä tuomioistuimessa asianosainen eikä korvaukset yleensä evättiin.
40167: sillä ole myöskään itsenäistä muutoksenhakuoike-
40168: utta yleisen tuomioistuimen antaman vahingonkor- Rikosvahinkotyöryhmän esitykset
40169: vaustuomion osalta. Oikeusministeriö asetti 28.2.1995 työryhmän, jonka
40170: Rikosvahinkolain nojalla kipu ja särky, vika ja tehtävänä oli laatia tarpeelliset säädösehdotukset
40171: muu pysyvä haitta sekä kosmeettinen haitta korva- rikosvahinkolain soveltamisessa havaittujen epä-
40172: taan täysimääräisesti. Se, mitä on pidettävä aiheutu- kohtien poistamiseksi. Työryhmän tuli laatia tar-
40173: neen vahingon täytenä määränä, joudutaan perus- peelliseksi katsomansa ehdotukset hallituksen esi-
40174: tamaan arvioon. Asiaa arvioidessaan Valtiokonttori tyksen muotoon. Työryhmä luovutti mietintönsä
40175: on tukeutunut liikennevahinkolautakunnan nor- oikeusministeriölle 14.6.1996.
40176: meihin ja ohjeisiin. Työryhmä ehdotti rikosvahinkojen korvausjär-
40177: Oikeusministeriön toimesta tehtiin v. 1995 tutki- jestelmän laajentamista siten, että rikoksen johdos-
40178: mus, jossa verrattiin tuomioistuimen ja Valtiokont- ta surmansa saaneelle erityisen läheisen henkilön
40179: torin päätöksiä korvausasioissa v. 1994. Tutkimuk- olisi oikeus saada korvaus kuolemantapauksen
40180: sen kohteena oli aineetonta vahinkoa koskeneet aiheuttamasta kärsimyksestä valtion varoista. Ri-
40181: tapaukset, jotka muodostivat suurimman korvatta- koksella aiheotetun kuoleman vuoksi elatusta vail-
40182: van asiaryhmän. Vuonna 1994 korvauksia makset- le jääneellä olisi lisäksi rikosvahinkolain nojalla
40183: tiin kaikkiaan n. 27,7 Mmk, ja korvaoksista n. 70% oikeus korvaukseen elatuksen menetyksestä ny-
40184: koski aineetonta vahinkoa seuraavan asetelman kyisestä poiketen silloinkin, kun hänen ja surman-
40185: esittämällä tavalla. sa saaneen välillä tosiasiallisesti vallinnut elatus-
40186: suhde ei ole perustunut laissa säädettyyn elatusvel-
40187: Asiaryhmä Mmk vollisuuteen. Ehdotukset liittyvät vireillä olevaan
40188: Kipu ja särky 9,3 vahingonkorvauslain uudistukseen.
40189: Pysyvä vika ja haitta 4,7 Esityksessä ehdotetaan myös, että Suomen ulko-
40190: Pysyvä kosmeettinen haitta 2,6 puolella rikoksella aiheotetusta henkilövahingosta
40191: Henkinen kärsimys 2,9 voitaisiin harkinnan mukaan suorittaa korvausta
40192: valtion varoista, vaikka ulkomailla oleskelu ei ole
40193: johtunut työstä, opiskelusta tai muusta niihin ver-
40194: Tutkimuksessa perehdyttiin vuoden 1994 alku- rattavasta syystä.
40195: puolen tapauksiin, ja otos vastasi runsasta 10 o/o:a Rikosvahinkojen korvaamista koskevissa asiois-
40196: Valtiokonttorissa vuosittain käsiteltävistä aineeton- sa Valtiokonttorin avuksi asetetun rikosvahinko-
40197: ta vahinkoa koskevista asioista. lautakunnan asemaa ehdotetaan vahvistettavaksi.
40198: Tutkimuksen johtopäätös oli, että Valtiokonttori Valtiokonttorilie säädettäisiin nykyisestä poiketen
40199: alensi kivusta ja särystä tuomittuja korvausmääriä velvollisuus pyytää lautakunnalta ratkaisusuositus
40200: runsaassa 10 o/o:ssa tapauksista, alennus oli keski- asetuksella tarkemmin säädeltävissä korvausasiois-
40201: määrin 2 000 mk. Henkisestä kärsimyksestä tuomi- sa.
40202: tuista korvaoksista vahvistettiin vain puolet. Nel- Oikeusministeriössä valmistellaan rikosvahin-
40203: jännes tapauksista evättiin perusteella, että kysees- kotyöryhmän ehdotusten pohjalta hallituksen esi-
40204: sä ei ollut rikosvahinkolaissa tarkoitettu korvauk- tystä, jonka on tarkoitus tulla eduskunnan käsitte-
40205: seen oikeuttava rikos, ja neljänneksessä tapauksis- lyyn syksyllä 1998.
40206:
40207:
40208:
40209:
40210: Valtion kustantaman rikosvahinkojen korvausjärjestel- vausvastuu, vaan yhteiskunnan sosiaalisin perustein
40211: män tarkoitus on sitä koskeneen hallituksen esityksen luoma toissijainen turvajärjestelmä. Viimeaikaisessa
40212: perustelujen mukaan taata yksittäisen henkilön perus- keskustelussa erityisesti valtion maksamien korvauksi-
40213: turva häneen kohdistuneen rikoksen jälkeen. Kyseessä en määristä on valtiontilintarkastajien käsityksen mu-
40214: ei ole rikokseen perustuva valtion välitön vahingonkor- kaan järjestelmän perustarkoitus välillä unohtunut.
40215:
40216:
40217: 80
40218: Järjestelmän perusluonteen vuoksi on valtiontilin- rikoksen tekijäitä mahdollisesti saatavaan korvauk-
40219: tarkastajien mielestä harkittaessa käytännön korvaus- seen ja kun esinevahingot pääsääntöisesti korvataan
40220: ratkaisuja muun ohella kiinnitettävä huomiota korvaus- tuomioistuimen päätöksen mukaisesti, on uhrinkin kan-
40221: käytännön yhdenmukaisuuteen. Tämä perimmältään nalta ensiarvoisen tärkeää, että tuomioistuinprosessia
40222: kansalaisten yhdenvertaisuudesta johtuva periaate ei turhaan viivytetä. Erityisesti aineenomien vahinko-
40223: tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti tulisi samanlaises- jen suuruuden määrittely tarvittavine asiantuntijalau-
40224: ta vahingosta saada valtion varoista samansuuruinen suntoineen voisi tätä prosessia selvästi viivyttää.
40225: korvaus. Erityisesti aineenomien vahinkojen suuruutta Valtiontilintarkastajien mielestä Valtiokonttorin kes-
40226: määritettäessä on perusteltua turvautua mm. asian- kitetty rikosvahinkojen korvausjärjestelmä toteuttaa
40227: tuntijalääkärin arvioon sekä liikennevahinkolautakun- nykyresursseilla parhaiten korvausjärjestelmän kes-
40228: nan normeihin ja ohjeisiin. Korvausten yhdenmukai- keistä, yhdenmukaisen korvauksen periaatetta. Mikäli
40229: suuteen eivät myöskään saisi vaikuttaa itse rikosvahin- jatkossa halutaan siirtyä muunlaiseen, esim. tuomiois-
40230: koon liittymättömät seikat kuten esim. osapuolten so- tuimen korvauspäätökseen kokonaisuudessaan pe-
40231: pimus korvausten suuruudesta. rustuvaan järjestelmään, joudutaan tarkastelemaan
40232: Rikoksen uhrin kannalta olisi tietysti parasta, jos sekä rikosvahinkojen korvausjärjestelmän periaattei-
40233: tuomioistuimen ratkaisusta selvästi näkyisi myös se ta, asian selvittämiseksi tarvittavia toimenpiteitä että
40234: määrä, jonka hän voi saada valtiolta korvauksena ri- siihen mahdollisesti käytettävissä olevia resursseja,
40235: kosvahingoista. Kun tämä korvaus kuitenkin kaikissa erityisesti tuomioistuimissa.
40236: tilanteissa on ainoastaan toissijainen verrattuna esim.
40237:
40238:
40239:
40240:
40241: 6 380188E 81
40242: Sisäasiainministeriön haII innon a1a
40243:
40244:
40245:
40246:
40247: Euroopan unionin rakennerahastoista tule- ollut huomattavissa hallinnollista kankeutta, joka
40248: vien varojen hallinnointi ja budjetointi valiokunnan käsityksen mukaan kuitenkin poistuu
40249: vähitellen yhteistyökäytännön kehittyessä.
40250: Lainsäädännön nykytila Valiokunta korosti myös, että sekä nykyisen
40251: Nykyiset alueiden kehittämistä koskevat säädök- aluepolitiikkalain että ED-jäsenyyden keskeinen
40252: set, laki alueiden kehittämisestä (1135/93) ja asetus merkitys on alueiden omaehtoisuuden kehittämi-
40253: alueiden kehittämisestä (1315/93) tulivat voimaan nen. ED-rahoitus luo edellytykset omaehtoisille
40254: vuoden 1994 alusta. Edellinen aluepoliittisen lain- toimille.
40255: säädännön kokonaisuudistus tehtiin v. 1988. Nämä Edelleen valtiovarainvaliokunta korosti lausun-
40256: lait tulivat voimaan vuoden 1989 alusta ja olivat nossaan, että aluepolitiikalla on EU:n uusissa jäsen-
40257: voimassa vuoden 1993 loppuun. valtioissa erittäin suuri merkitys, koska se on unio-
40258: Uudessa laissa säädettiin siirtymisestä ohjelma- nin jäsenyyden näkyvimpiä ja konkreettisimpia
40259: perusteiseen aluepolitiikkaan. Valtakunnallisesti etuja. Jos kuitenkin alueelliset kehityserot edelleen
40260: määritellään perusteet, joiden sisältämän toimenpi- lisääntyvät, tarvitaan myös jatkossa omaa tehokasta
40261: devalikoiman avulla alueilla laaditaan aluekehittä- aluepolitiikkaa, jota ei saa miltään osin korvata
40262: misohjelmia aluekehitysviranomaisen johdolla. yhteisillä EU:n toimenpiteillä, vaan ED-rahoitus ja
40263: Alueiden kehittämiseen valtion talousarviossa käy- kansalliset toimenpiteet tulee säilyttää rinnakkaisi-
40264: tettävissä olevat rahat nimitettiin aluekehitysra- na.
40265: hoiksi, ja niiden käyttöä yhteensovitetaan sekä Valiokunnan mielestä tarkempi arvio nykyisen
40266: keskushallinto- että aluetasolla. Alueilla määrära- aluepoliittisen lainsäädännön vaikutuksista ja tule-
40267: hojen käytöstä sovitaan ns. ohjelmasopimuksella. vasta tarpeesta voidaan tehdä muutaman vuoden
40268: Sellaisilla alueilla, joilla on olemassa kuntien muo- kuluttua, kun ED-jäsenyyden mukanaan tuomat
40269: dostama seutukaavoituksesta ja edunvalvonnasta edut ja haitat ovat kokonaisuudessaan tulleet näky-
40270: huolehtiva kuntayhtymä eli maakunnan liitto, se viin ja jäsenyyden toteutumisessa käytännön tasol-
40271: toimii aluekehitysviranomaisena. la on päästy vakiintuneisiin menettelytapoihin.
40272: Hyväksyessään lain eduskunta liitti siihen pon- Vuoden 1994 jälkeen on alueiden kehittämisla-
40273: nen, joka edellytti, että hallitus antaa kolmen vuo- kiin lisätty 10 a §,jonka mukaan ko.lain säännöksiä
40274: den kuluttua lain voimaantulosta selonteon siitä, noudatetaan soveltuvin osin myös aluekehitysvi-
40275: miten laissa asetetut alueiden kehittämistavoitteet ranomaisen ja aluekehityksestä vastaavan ministe-
40276: ovat toteutuneet. Valtioneuvosto antoi eduskun- riön Euroopan yhteisön rakennerahastoista myön-
40277: nalle selonteon 8.4.1997 (VNS 2/1997 vp). Hallinto- tämiin avustuksiin (lain muutos 232/97, joka tuli
40278: valiokunta antoi selonteosta laajan mietinnön voimaan 1.4.1997).
40279: (HaVM 14/1997 vp) ja eduskunta käsitteli asian
40280: 3.10.1997. Rakennerahastojen toiminta
40281: Hallintovaliokunnan mietintöön liittyi valtiova- Suomen liityttyä EU:n jäseneksi vuoden 1995 alusta
40282: rainvaliokunnan lausunto (VaVL 16/1997 vp). Lau- tarjoutui kotimaisen aluekehittämistyön muodoksi
40283: sunnossaan valiokunta korosti mm. sitä, että valio- uusi väline, rakennerahastot Niillä pyritään tasoit-
40284: kunnan mielestä ED-rahoituksesta on tullut keskei- tamaan jäsenvaltioiden sosiaalistaloudellisia eroja.
40285: nen osa alueiden kehittämisessä. Valiokunnan saa- Rakennerahastotuet kanavoituvat erityisten ohjel-
40286: man selvityksen mukaan ED-rahoitusta pidetään mien kautta edelleen ohjelmien tavoitteita toteutta-
40287: nykyisin yleisesti onnistuneen aluepolitiikan edel- ville hankkeille. Kyseessä on mittava toimeenpa-
40288: lytyksenä. ED-rahoituksen järjestämisessä on tosin noprosessi aina rakennerahastojen tavoitteista eri-
40289:
40290:
40291: 82
40292: laisten kansallisten ja alueellisten rakenteiden kaut- sesta tapauskohtaisesta käsittelystä laajempien toi-
40293: ta yksittäisiin hankkeisiin saakka. Yksittäisten menpideohjelmien monivuotiseen suunnitteluun.
40294: hankkeiden pitäisi periaatteessa toteuttaa euroop- Tämä on lisännyt sekä toiminnan suunnitelmalli-
40295: palaisia pyrkimyksiä. suutta että joustavuutta. Järjestelmä edellytti mm.
40296: Euroopan unioni ja sen toimielimet pyrkivät tukihallinnon hajauttamista ja eri tasojen suurem-
40297: jakamaan yhdentymisen edut tasapuolisesti niin paa yhteistyötä, yhteisön selvää sitoutumista
40298: valtioiden ja alueiden, yritysten, työntekijöiden ja omaan rahoitusosuuteensa sekä tuen seurannan ja
40299: kuluttajien kuin eri sosiaaliluokkienkin kesken. arvioinnin tehostamista. Suunnittelu- ja ohjelmoin-
40300: Tätä tasapuolisuutta toteutetaan unionin aluepoliit- timenettely koostuu nykyisin kolmesta vaiheesta:
40301: tisilla toimilla. Vuonna 1988 yhteisön aluepolitiikal- kehittämissuunnitelmien, tukiohjelmakehysten ja
40302: le hyväksyttiin neljä pääperiaatetta: keskittäminen toimenpideohjelmien laadinnasta.
40303: (concentration), kumppanuus (partnership), Ensin kansalliset viranomaiset laativat yhdessä
40304: ohjelmapainotteisuus (programming) ja täydentä- aluehallinnon viranomaisten kanssa hyväksytyille
40305: vyys (additionality). Keskittäminen merkitsee, että alueille kehittämissuunnitelmat. Tämän jälkeen
40306: yhteisön rahoitusta keskitetään valituille painopis- komissio yhdessä kansallisten ja alueellisten viran-
40307: tealueille (tavoiteohjelmat 1, 2, 3, 4, 5, Sb ja 6). omaisten kanssa laatii alueille tukikehykset eli
40308: Kumppanuudella tarkoitetaan läheistä yhteistyötä kehysohjelmat Tässä vaiheessa toteutuu yhteistoi-
40309: ja tietojenvaihtoa komission, kansallisten, alueellis- mintaperiaate (partnership). Hyväksytty kehysoh-
40310: ten ja paikallisten viranomaisten kanssa toimien jelma on sopimus komission ja jäsenmaan kesken,
40311: suunnittelussa, arvioinnissa, rahoituksessa ja toteu- ja siinä molemmat sitoutuvat määrättyihin toimen-
40312: tuksessa. Ohjelmapainotteisuus merkitsee laajoja piteisiin ja niiden edellyttämään rahoitukseen. Hy-
40313: alue- ja rakennekehittämisohjelmia yksittäisten väksytyt ohjelmat ja niissä sovitut rahoitusosuudet
40314: projektipohjaisten hankkeiden sijasta. Toisin sa- sitovat sekä kansallisia viranomaisia että komissio-
40315: noen jäsenmaita vaaditaan suunnittelemaan moni- ta. Tämän jälkeen käynnistyy kehysten muuntami-
40316: vuotisia ohjelmia. Täydentävyyden mukaan yhtei- nen toimenpideohjelmiksi ja yksinäisiksi toimenpi-
40317: sö ei rahoita alueellisia kehityshankkeita koko- teiksi. Vasta tämän vaiheen jälkeen alkaa tuen
40318: naan, vaan sen tuki täydentää kansallista tukea, maksatus rakennerahastoista.
40319: jolle on vähimmäisvaatimus kokonaiskustannuk- Suomessa on kuitenkin edellä kuvattua yksin-
40320: sista. Jäsenvaltio toimittaa asianmukaiset rahoituk- kertaisempi menettely, jossa jäsenvaltio (Suomi)
40321: seen liittyvät tiedot täydentävyyden tarkistamiseksi valmistelee yhden ohjelma-asiakirjan, kehittämis-
40322: suunnitelmien jättämisen yhteydessä ja säännölli- suunnitelman, joka sisältää jo kehysohjelman ja
40323: sesti ohjelman toteuttamisen aikana. Uutta on lä- toimenpideohjelmat Kehystä ei siten muuteta,
40324: heisyysperiaatteen (subsidiariteetti) korostaminen vaan se täytetään toimenpiteillä.
40325: aluepolitiikan yhteydessä. Tällöin painotetaan sitä,
40326: että hankkeiden tulee juontaa kansalliselta tasolta Rahoitus eri rakennerahasioista
40327: ja kansallisesta tarpeesta. Kolmasosa EU:n budjetista suunnataan rakennera-
40328: Rakennerahastot eivät nimestään huolimatta ole hastoihin, joiden tarkoituksena on tukea kestäviä,
40329: varsinaisia rahastoja, vaan ne saavat rahoituksensa pitkällä aikavälillä vaikuttavia ja työllisyyttä paran-
40330: EU:n talousarviosta. tavia hankkeita maakunnissa. Tukea jaetaan neljän
40331: Rahastojen hallinnon yleisenä periaatteena on rakennerahaston kautta. Varat jaetaan siis erityisten
40332: alueellisten, kansallisten ja yhteisön viranomaisten tavoiteohjelmien kautta. EU:n budjetti on viime
40333: yhteistoiminta. Tämä koskee menettelyn kaikkia vuosina ollut SOo---600 mrd. mk.
40334: vaiheita eli suunnitelmien ja ohjelmien laadintaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) pyrkii vä-
40335: sekä seurantaa. hentämään alueellisia kehityseroja investointien ja
40336: Rahoituksen saaminen EU:n rakennerahastoista infrastruktuurin parantamisen avulla tavoitteiden 2,
40337: edellyttää kansallista osarahoitusta, yleensä vähin- Sb ja 6 mukaisilla alueilla. 2-ohjelman tavoite on
40338: tään puolta kustannuksista. Käytännössä kansalli- lisätä työpaikkojen ja yritysten määrää alueella, Sb-
40339: sen rahoituksen osuus on selvästi suurempi. EU:n ohjelman tavoite on kohentaa maaseudun asukkai-
40340: ehtona on, että sen myöntämä rahoitus muodostaa den elinoloja, ja 6-ohjelman tavoite on kohentaa
40341: todellisen lisäyksen julkiseen rahoitukseen (ns. harvaan asuttujen alueiden elinoloja.
40342: additionaliteetti- eli lisäysperiaate). Jäsenmaa ei siis Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tehtävänä on
40343: saa korvata omia panostuksiaan EU:n rahoituksella. taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden
40344: EU:ssa rakennerahastouudistuksen myötä siir- edistäminen. 3-ohjelmalla parannetaan työllistä-
40345: ryttiin v. 1989 tukitoimien hallinnoinnissa vuosittai- misedellytyksiä ja ehkäistään pitkäaikais- ja nuo-
40346:
40347:
40348: 83
40349: risotyöttömyyttä. 4-ohjelman tavoitteena on torjua Tavoiteohjelmien lisäksi on olemassa ns. yhtei-
40350: työttömyyttä ennakolta. Alueohjelmien lisäksi ESR söaloitteita ja uutta luovia hankkeita (esim. pilotti-
40351: rahoittaa myös ADAPT- ja EMPLOYMENT-yhteisö- projektit). Yhteisöaloitteilla toteutetaan komission
40352: aloitteita, jotka ovat monikansallisia kokeiluhank- tärkeinä pitämiä kehitystarpeita, ja ne täydentävät
40353: keita työllisyyden ja rakennemuutoksen edistämi- tavoiteohjelmia. Aloitteissa korostetaan ennen
40354: seksi. muuta kokemusten vaihtoa ja hyvien esimerkkien
40355: Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston levittämistä. Uutta luovat hankkeet puolestaan toi-
40356: ohjausosaston (EMOTR-0) avulla tuetaan maata- mivat eräänlaisena koelaboratoriona komission
40357: loutta ja pyritään turvaamaan tuottajille kohtuulli- aloitteille. Rakennerahastojen varoista n. 10% on
40358: nen elintaso sekä monipuolistamaan maaseudun varattu yhteisöaloitteisiin.
40359: elinkeinoelämää 5b- ja 6-tavoitteiden mukaisilla Jäsenyysneuvotteluissa sovittiin, että Suomi saa
40360: alueilla. rakennerahastokaudella 1994-99 tukea yhteensä
40361: Kalatalouden ohjausrahastosta (KOR) jaetaan 1 704 milj. ecua eli 9 883 Mmk, mikä on keskimää-
40362: avustuksia kalanviljelyyn ja kalanjalostusteollisuu- rin 341 milj. ecua eli 1 972 Mmk vuodessa seuraa-
40363: delle sekä pyritään kehittämään kalataloutta. vasti:
40364:
40365: Ohjelma 1995 1996 1997 1998 1999 Yhteensä
40366: milj. ecua
40367: Tavoite 6 90 95 101 110 115 511
40368: Tavoite 2 ja 5b 55 65 74 B5 91 370
40369: Tavoite 3 ja 4 90 BO 75 70 70 3B5
40370: Tavoite 5a BO BB 90 90 90 43B
40371: Yhteensä 315 32B 340 355 366 1 704
40372:
40373:
40374: Suomi on lisäksi sitoutunut osapuilleen saman- hankkeisiin joko eri ministeriöiden kautta, joita
40375: suuruiseen kansalliseen rahoitukseen, jonka läh- ovat kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriö,
40376: teenä taas on lähes yksinomaan valtion talousarvio. opetusministeriö, ympäristöministeriö, liikennemi-
40377: EU:n rakennerahastojen varoja Suomessa hallin- nisteriö, maa- ja metsätalousministeriö, sisäasiain-
40378: nai kolme päävastuuministeriötä, jotka irrottavat ministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö, tai
40379: varat sekä itselleen että toisten ministeriöiden käyt- maakuntien liittojen sekä työvoima- ja elinkeino-
40380: töön EU:n eri tavoiteohjelmiin. Nämä kolme minis- keskusten kautta. Varsinaisia hakijoita ovat seutu-
40381: teriötä ovat sisäasiainministeriö, maa- ja metsäta- kunnat, kunnat, yritykset, erilaiset yhteisöt ja oppi-
40382: lousministeriö sekä työministeriö. Varojen budje- laitokset. Myös yksittäiset ihmiset voivat saada ED-
40383: tointia valtion talousarviossa selvitetään laajemmin rahoitusta, jos heidän hankkeillaan on yhteiskun-
40384: seuraavassa osuudessa. Vuosittain runsaan kahden nallisia vaikutuksia ja jos ne tukevat maakunnan
40385: miljardin markan määrästä, jotka tulevat EU:n ra- omia ED-ohjelmia.
40386: kennerahastoista, sisäasiainministeriö saa vajaat EU:n tavoiteohjelmien toteutuminen 31.12.1997
40387: 600 Mmk, maa- ja metsätalousministeriö yli 800 mennessä oli seuraava (ennakkotiedot päätetystä
40388: Mmk samoin kuin työministeriö. Rahat jaetaan rahoituksesta):
40389:
40390:
40391: Ohjelma EU-rahoitus Kansallinen Yhteensä Hankkeiden Uudet työpaikat'
40392: julkinen rahoitus määrä
40393: Mmk
40394: Tavoite 2
40395: 1995-96 313.7 613,1 926,B 1 500 5 000
40396: 1997-99 197,1 2B4,1 4B1,2 1 200 500
40397: Tavoite 5b
40398: 1995-99 4B9,3 741,9 1 231,2 4 000 5 500
40399: Tavoite 6
40400: 1995-99 1 392,6 1 64B,7 3 041,3 5 000 6 000
40401: Yhteensä 2 392,7 3 2B7,B 5 6B0,5 11 700 17 000
40402: 1 Arvio 30.6.1997 tilanteesta.
40403:
40404:
40405:
40406: 84
40407: Julkisen rahoituksen lisäksi ohjelmiin on sitou- raavasti (jollakin momentilla voi olla kahdenkin
40408: tunut yksityistä rahoitusta, jonka määräksi on pää- ED-rahaston varoja):
40409: töstietojen mukaan arvioitu 5 014 Mmk.
40410: Kansallinen julkinen rahoitus koostuu valtion Vuosi EAKR ESR EMOTR Yhteensä
40411: budjetin määrärahoista, kuntarahoituksesta ym. jul- kpl
40412: kisista varoista ja Pohjoismaiden ministerineuvos- 1995 24 14 5 43
40413: ton varoista eri ohjelmissa. 1996 27 13 6 46
40414: 1997 20 15 4 39
40415: Rakennerahastoista tulevien varojen budjetointi
40416: Suomessa rakennerahastoista tulevat tulot ja niitä Kuten edellä on jo todettu, EAKR on Euroopan
40417: vastaavat menot kirjataan bruttomääräisesti valtion aluekehitysrahasto, ESR Euroopan sosiaalirahasto
40418: talousarviossa rahastovastuuministeriön pääluok- ja EMOTR Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukira-
40419: kaan. Kutakin rahastoa koskeva menomomentti hasto.
40420: (siirtomääräraha 3 v) jaetaan momentin selvitys-
40421: osassa tavoitteittain ja hallinnonaloittain (viitteelli- Rakennerahastoihin liittyviä uudistusehdotuksia
40422: nen jako). Rahastovastuuministeriöt tekevät bud- Komissio esittää Agenda 2000:ssa perinpohjaista
40423: jettivuoden aikana erillisiä irrotuspäätöksiä, jolla ne rakennerahastouudistusta. Toimintaa keskitetään
40424: osoittavat muille hallinnonaloille momentin käyttö- tehokkuuden lisäämiseksi. Rakennerahaston ta-
40425: oikeuksia. voitteiden ja yhteisöaloitteiden määrää on tarkoitus
40426: Suomen järjestelmää kutsutaan ns. rahastoittai- supistaa. Samoin alueellisten tavoitteiden väestö-
40427: seksi budjetoinniksi. Siinä vain valtioneuvoston kattavuutta pienennetään, ja alueet koordinoidaan
40428: nimeämät rahastovastuuministeriöt (sisäasiainmi- kansallisten tukialuejakojen kanssa. Komissio esit-
40429: nisteriö, työministeriö sekä maa- ja metsätalousmi- tää, että unionin tasapainoisen kehittämisen ja
40430: nisteriö) ovat oikeutettuja hakemaan ja vastaanot- inhimillisten voimavarojen tarvittavan sopeuttami-
40431: tamaan maksuja komissiolta. sen vuoksi on tarpeen säilyttää nykyistä alue- ja
40432: ED-ohjelmien menojen ja tulojen ajoittuminen rakennepolitiikkaa vastaava tukivolyymi (0,46 o/o
40433: on hyvin eriaikaista. Tästä syystä budjetissa raken- bktl:stä) myös seuraavalla rahoituskaudella v.
40434: nerahastotulot joudutaan kirjaamaan odotusten 2000-06.
40435: mukaisena arviona tavoitteittain, koska tulot saa- Suomi pitää rakennepolitiikan uudistamista tar-
40436: daan ohjelman edistymisen perusteella komissiolta peellisena. Suomi on myös alustavissa kannan-
40437: haettavilla maksatuksilla. Sen sijaan menot budje- otoissaan tukenut komission esitystä siitä, että alue-
40438: toidaan vuosittain ohjelmien mukaisesti täysimää- ja rakennepoliittisten toimenpiteiden osuus olisi
40439: räisinä. enintään 0,46 o/o ED:n bktl:stä. Määrää tulisi kuiten-
40440: Sisäasiainministeriön ilmoituksen mukaan vuo- kin pitää ylärajana, ja rahoituksen jakautumiseen
40441: den 1999 alusta lukien otetaan käyttöön myöntä- nykyisten ja uusien jäsenmaiden kesken tarvitaan
40442: misvaltuusmenettely siten, että myönnetty määrä- vielä tarkempia laskelmia. Suomen lähtökohtana
40443: raha ja myöntämisvaltuus yhdessä muodostavat on, että maakohtaisten rakennetukien enimmäis-
40444: kunkin ohjelmavuoden täysimääräisen rahoituk- määrä tulisi mitoittaa alle 4 o/o:ksi maan bkt:stä.
40445: sen. Lisäksi on perusteltua tutkia muitakin tukiin liitty-
40446: Valtion talousarviossa ei valtion kansallinen ra- viä rajoitteita, jotka ottavat huomioon uusien jäsen-
40447: hoitusosuus, kansallinen vastinraha, ole samalla valtioiden vastaanottokyvyn ja omarahoituksen
40448: tavalla yhtenä menomomenttina kuin ED:n raken- edellytykset. Myös uusien rahoituskeinojen (esim.
40449: nerahastojen osuus, vaan valtion rahoitusosuus on korkotukien) kehittäminen rakennerahastouudis-
40450: merkitty eri hallinnonalojen lukuisille momenteille. tuksen yhteydessä on Suomen alustavien kannan-
40451: Käsitettä kansallinen vastinraha on käytetty alueta- ottojen mukaan välttämätöntä.
40452: solla. Valtion talousarviossa tätä vastaa valtion kan- Viime vuosina on tehty monia selvityksiä raken-
40453: sallinen rahoitusosuus. Ohjelmissa käytetään käsi- nerahastojen budjetoinnista. Yksi niistä on sisä-
40454: tettä kansallinen julkinen rahoitus, joka sisältää asiainministeriön aluekehitysosaston julkaisu Ra-
40455: sekä valtion että muun julkisen rahoituksen. Ohjel- kennerahastojen budjetointityöryhmän mietintö,
40456: mien julkinen rahoitus -termi käsittää em. kansalli- joka valmistui toukokuussa 1996. Tämä työryhmä
40457: sen julkisen rahoituksen ja ED-rahoituksen yhteen- näki rakennerahastovarojen budjetoinnissa valtion
40458: sä. Momenttien vähentäminen on toistaiseksi jää- talousarvioon seuraavia ongelmia:
40459: nyt vähäiseksi. Kansallisia rahoitusosuuksia on -tulojen arviointi maksatusten epävarman jak-
40460: merkitty eri momenteille talousarviovuosittain seu- sottumisen ja valuuttakurssien vaihtelun vuoksi
40461:
40462:
40463: 85
40464: -ED-varojen menojen arviointi hallinnonaJoit- nonalan toimenpiteiden ja toimenpideohjelmien
40465: tain osalta.
40466: -kansallisten rahoitusosuuksien varaukset eri - Arvonlisäveron kohtelu on erilaista.
40467: hallinnonaloilla - Määrärahatarpeita on vaikea arvioida.
40468: - yhteisöaloitteiden budjetointi Käytännön toteutukseen liittyvät ongelmat:
40469: - arvonlisäveron kohtelu. - Määrärahat, kolmivuotisina siirtomäärärahoi-
40470: Työryhmä otti kuitenkin työnsä lähtökohdaksi na, uhkaavat jäädä osittain käyttämättä.
40471: sen, ettei kesken nykyistä rahastokautta, joka jat- - Momenteilla olevat kansalliset siirtomäärära-
40472: kuu vuoteen 1999, ole syytä muuttaa budjetoinnin hat ovat osin luonteeltaan arviomäärärahoja.
40473: perusrakennetta. Sen sijaan vuoteen 1999 mennes- - Rahoitusvastuuministeriöiden irrottamispää-
40474: sä on mahdollisuus kerätä kokemuksia siitä, miten töksiä ei ole tehty heti vuoden alussa.
40475: muissa jäsenmaissa ED-varojen hallinnointi ja varo- - Indeksointivarojen käyttöön liittyy ongelmia.
40476: jen käyttöön liittyvät vastuukysymykset on järjes- -Hallinnollisten kehysten muuttaminen sito-
40477: tetty, ja tarvittaessa harkita nykyisen rahastoittaisen vammiksi saattaa muodostaa ongelman alueiden
40478: budjetointijärjestelmän sijasta esim. tavoitteittaista näkökulmasta.
40479: budjetointia tai varojen rahastoimista ulkopuoli- -Alueellisten kehysten muuttuminen sitovam-
40480: seen rahastoon. miksi saattaa muodostaa ongelman. Määrärahoja
40481: Valtiovarainministeriö asetti 23.10.1997 työryh- tulisi käyttää tarpeiden pohjalta.
40482: män selvittämään ED:n rakennerahasto-ohjelmien Toimenpide-ehdotuksia harkitessaan työryhmä
40483: kansallista hallinto- ja budjetointikäytäntöä. Asetta- lähti siitä, että
40484: miskirjeessä työryhmän tehtäväksi tuli - aiempien työryhmien tekemät ehdotukset
40485: - selvittää Euroopan unionin rakennerahasto- ovat esillä olevan selvitystyön lähtökohtina
40486: varoihin liittyvät kansallisen valtion rahoitusosuu- - tavoitteeksi tulee asettaa 100-prosenttinen
40487: den budjetointikäytännön selkeyttämis- ja jousta- EU:n rakennerahasto-ohjelmien hyödyntäminen,
40488: voittamistoimenpiteet ts. sovitut maksusitoumukset tulee saada käyttöön
40489: -selvittää ED :n rakennerahastojen indeksointi- ajallaan täysimääräisesti, ilman hallinto- ja budje-
40490: varojen ja niihin liittyvien valtion kansallisten ra- tointikäytäntöjen joustavoittamista ja uudentyyppi-
40491: hoitusosuuksien budjetointitapa siä ratkaisuja ei ole edellytyksiä päästä mainittuun
40492: - selvittää ED:n rakennerahastouudistuksen tavoitteeseen
40493: edellyttämät kehittämistarpeet rakennerahasto-oh- -toimenpide-ehdotusten tulee sekä varmistaa
40494: jelmien kansallisen hallinto- ja budjetointikäytän- nykyisen rakennerahastokauden menestyksekäs
40495: nön osalta sekä tehdä tarvittaessa ehdotukset vuo- päätös v. 1998--99 että luoda samalla kestäviä
40496: den 2000 alusta lähtien sovellettavasta kansallisesta perusteita rakennerahastouudistuksen edellyttä-
40497: hallinto- ja budjetointikäytännöstä. miin haasteisiin
40498: Kahteen ensimmäiseen kohtaan liittyvän työryh- - rakennerahastouudistuksen valmistelua tulee
40499: män väliraportin määräajaksi määrättiin 31.1.1998. seurata kiinteästi mm. kansallisen hallinto- ja bud-
40500: Viimeisen kohdan selvitystehtävistä koostuvan työ- jetointijärjestelmän keventämistarpeiden näkökul-
40501: ryhmän loppuraportin määräajaksi asetettiin masta.
40502: 31.5.1999. Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan
40503: Työryhmä (Rakennerahastojen hallintotyöryh- vuodelta 1995 (s. 85-94) käsitelleet alueiden ke-
40504: mä 2000:n väliraportti, valtiovarainministeriön työ- hittämistä Euroopan unionin tavoiteohjelmissa.
40505: ryhmämuistiaita 4/98) otti esille seuraavia asioita: Tässä yhteydessä on kiinnitetty huomiota mm.
40506: Valtion talousarvioon liittyvät ongelmat: rakennerahastoista tulevien varojen budjetointion-
40507: - Kansallinen rahoitusosuus on sidottu mo- gelmiin.
40508: menttien päätösosissa, mikä vaikeuttaa tarvittavaa Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittänyt
40509: joustavuutta. tarkastuskertomuksessaan (5/97), ED-rakennera-
40510: - Valtuuksien yhteensovittaminen on edelleen hasto-ohjelmien hallinnointi, miten rakennerahas-
40511: vaikeaa. totukien hallintoa varten perustettu uusi kansalli-
40512: - Rahoituksen hajautuminen lukuisille mo- nen hallinnointijärjestelmä on ED-jäsenyyden al-
40513: menteille aiheuttaa vaikeuksia etenkin niiden oh- kuvaiheessa toiminut. Virasto totesi mm., että ra-
40514: jausvaikutusten ja hankkeiden valinnalle tuomien kennerahastovarojen hallinnoinnissa painottuu
40515: rajoitteiden osalta. enemmän edunvalvonnan ja rahan jakamisen nä-
40516: - Kuntien rahoitusosuudet ovat jääneet alle kökulma kuin ohjelmien tavoitteet ja tulokset.
40517: suunnitellun maa- ja metsätalousministeriön hallin- Edelleen Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti
40518:
40519:
40520: 86
40521: huomiota siihen, että ED:n tavoiteohjelmien toteu- osapuolia ja toimijoita on useita. Ohjelmia valmis-
40522: tuksessa on alusta alkaen painotettu seurannan ja teltaessa lähdettiin myös siitä, että nykyistä hallin-
40523: valvonnan merkitystä. Tavoite 6 -ohjelma on tässä nonalojen välistä työnjakoa ei muuteta, vaan ohjel-
40524: vielä erityisasemassa sen vuoksi, että sille on mat toteutetaan osana nykyistä hallintoa. Käytän-
40525: monelta taholta asetettu suuria ja kunnianhimoisia nössä se, minkä hallinnonalan rahoitettavaksi yk-
40526: odotuksia. Ohjelma on ED:llekin uusi. Kuitenkin sittäinen hanke kuuluu, selviää usein vasta hank-
40527: jopa seurannan perustan, seurantarekisterin, ra- keita valittaessa. Tämän vuoksi talousarvion val-
40528: kentaminen on vielä kesken ja sen toimintaan on misteluvaiheessa hallinnonaloittaisista osuuksista
40529: liittynyt vakavia teknisiä ja muita ongelmia. Rekis- voidaan antaa vain alustavia arvioita, ei sitovia
40530: terin toimivuudesta riippuu ensi kädessä myös päätöksiä.
40531: rakennerahastovarojen saanti ED:lta ilman tarpeet- Nykyisellään melko suuri osa lopullisista rahoi-
40532: tomia viiveitä. Toinen keskeinen seurantaan liit- tuspäätöksistä tehdään aluetasolla työvoima- ja
40533: tyvä ongelma tarkastusviraston mielestä oli, että elinkeinokeskuksissa, maakuntien liitoissa jne.
40534: tavoite 6 -ohjelmalle ei ole kyetty luomaan yhte- Suuremmista rahoittajista lähinnä opetusministe-
40535: näisiä hankkeiden valintaperusteita. Tukihake- riön rahoituspäätökset tehdään kuitenkin keskus-
40536: mukset näyttävät ohjaavan toteutusta enemmän hallinnossa. Talousarviossa ED-hankkeiden kan-
40537: kuin ohjelma itse. Kun tavoite 6 -ohjelman sisältö salliseen osarahoitukseen varattuja momentteja on
40538: muutenkin on hankalasti hallittava monitahoinen niin runsaasti, että ne pääsääntöisesti kattavat riittä-
40539: kokonaisuus, on vaarana, että ohjelmalla saavutet- vän hyvin rakennerahasto-ohjelmien rahoitustar-
40540: tavien tulosten arviointi jää vain kritiikiksi valin- peet Aluetasolta ei ole joitain poikkeuksia lukuun
40541: takriteerien puutteellisuudesta. ottamatta tullut hanke-ehdotuksia, joita ei voitaisi
40542: sen takia toteuttaa, että talousarviossa ei tarvittaval-
40543: Sisäasiainministeriön näkemyksiä rakennerahas- la momentilla ole määrärahaa varattuna.
40544: tohankkeiden budjetointiongelmista Kuluvalla ohjelmakaudella kansallista rahoitusta
40545: ED:n rakennerahastohankkeiden kansalliset rahoi- on ollut riittävästi varattuna eri hallinnonaloilla.
40546: tusosuudet ovat useissa eri pääluokissa monilla eri Ongelmana on sisäasiainministeriön mielestä ollut
40547: momenteilla päätösosissa. EAKR-osarahoitteisiin vain arvioida edeltä riittävän tarkasti, kuinka paljon
40548: hankkeisiin kansallista rahoitusta on varattu vuo- rahoitusta tarvitaan. Rahoituksen riittävyyteen on
40549: den 1998 talousarviossa 21 eri momentille, ESR- vaikuttanut myös se, että kuntarahoitusta varsinkin
40550: hankkeiden rahoitusta 14 eri momentille ja EAKR:n hankkeisiin on tullut ennalta arvioitua
40551: EMOTR- ja KOR-hankkeiden viidelle eri momentil- enemmän.
40552: le. Momentit on merkitty (ED)-merkillä. Sisäasiainministeriö on eri työryhmissä ehdotta-
40553: Se, että määrärahat on esitetty markkamääräises- nut huomattavasti nykyistä yksinkertaisempaa
40554: ti momenttien päätösosissa, johtaa sisäasiainminis- budjetointimallia, joka kuitenkin takaisi valtion
40555: teriön mielestä siihen, että varattua määrää enem- kansallisen rahoitusosuuden riittävyyden, mutta
40556: pää ei voida käyttää ED:n rakennerahastojen osara- samalla myös ohjelmanmukaisen käytön. Malli vas-
40557: hoittamiin hankkeisiin, vaikka ko. momentin pe- taa em. valtiovarainministeriön 23.10.1997 asetta-
40558: rustelut asiallisesti antaisivat siihen mahdollisuu- man työryhmän muistion (Valtiovarainministeriön
40559: den. Toisaalta jos varausta ei käytetä kokonaan, sitä työryhmämuistiaita 4/98) ns. selvitysosamallia ja
40560: ei myöskään saa käyttää momentin käyttöperustei- on seuraava:
40561: den sallimiin kokonaan kansallisiin hankkeisiin eli Kaikkien momenttien määrärahoja voitaisiin
40562: se jää käyttämättä. esim. yleisperusteluissa todetun mukaisesti käyttää
40563: Momenteille kirjatut varaukset ED-hankkeisiin ED-ohjelmarahoituksen vastinparina momenttien
40564: ovat sitovia, eikä niissä ole joustomahdollisuuksia, käyttöperusteiden mukaisesti. Erillistä mainintaa
40565: jos kansallisen rahoituksen tarve osoittautuu vuo- momentin käyttöperusteluihin ei tarvittaisi. Mo-
40566: den aikana arvioitua suuremmaksi tai pienemmäk- mentin selvitysosassa voitaisiin samalla haluttaessa
40567: si. Jokainen muutos päätöstekstin lukuihin on teh- myös antaa arvio ED-hankkeisiin suunnattavasta
40568: tävä lisäbudjetilla. rahoituksesta. Näin ollen kansallisen rahoituksen
40569: Budjettitekniikka ei sinänsä sisäasiainministe- varaukset siis joko siirrettäisiin momentti en päätös-
40570: riön mielestä muodosta estettä mutta on tuntuva osista pois tai niitä ei olisi lainkaan näkyvissä.
40571: haitta ohjelmien toteutukselle. Se ei nykyisellään Kunkin pääluokan perusteluosan selvitysosassa
40572: ole riittävän joustava ottamaan huomioon ohjelmi- arvioitaisiin kootusti, kuinka suurelta osin hallin-
40573: en monien toimijoiden muuttuvia tarpeita. Ohjel- nonala osallistuu rakennerahastojen kansalliseen
40574: mien luonteeseen kuuluu laaja-alaisuus, jolloin rahoitukseen ja eriteltäisiin rahastoittain ja tavoit-
40575:
40576:
40577: 87
40578: teittain arvio kansallisten rahoitusosuuksien tar- sisäasiainministeriön mukaan tarvittava joustavuus
40579: peesta. Käytettävät momentit voitaisiin myös mai- eri rahoitusmuotojen käyttöön ohjelmien rahoituk-
40580: nita, mutta luettelo ei estäisi tarpeen tullen muiden- sessa.
40581: kin momentti en määrärahojen käyttöä kansallisena Alueiden merkitys korostuisi ja hankkeiden
40582: rahoitusosuutena. alueellinen toteuttaminen voisi sisäasiainministe-
40583: Periaatteessa kaikkia momentteja voitaisiin käyt- riön mielestä tehostua, jos määrärahat momentilla
40584: tää joustavasti ja vapaasti kansallisena vastinrahoi- 26.98.61 esitettäisiin talousarviossa ainakin ohjeei-
40585: tuksena. Momenttien käyttöä ei tarvitsisi muuttaa Hsesti alueeliisin perustein tai jos tukivarat osoitet-
40586: tai yhdistellä erityyppisiä määrärahoja samoille taisiin suoraan alueille - ohi ministeriöiden -
40587: momenteille. Koska useilla momenteilla ED-hank- valtioneuvoston päätöksellä.
40588: keiden osarahoitus on vain osa momentin määrära-
40589: hasta, säilyy määrärahan käytössä joustavuus to- Rakennerahasto-ohjelmien arviointia
40590: teuttaa kokonaan kansallisia hankkeita arvioitua Valtiontilintarkastajien rahoittamana valmistui
40591: enemmän, jos ennakkoarviot ko. hallinnonalan maaliskuussa 1998 tutkimus ED-ohjelmien maa-
40592: osallistumisesta ED-ohjelmiin syystä tai toisesta kunnallinen toimeenpano (Kettunen, Åbo Akade-
40593: (esim. eri hallinnonalojen hankkeiden valinta yh- mi). Tutkimushanketta on jatkettu v. 1998, ja siinä
40594: teistyöryhmässä ei vastaa budjettiin arvioituja tarkastellaan lähemmin eräitä yksittäisiä hankkeita.
40595: markkamääriä, ohjelman muutos, kuntarahoituk- Valmistunut tutkimus kohdentui kolmen ED-ra-
40596: sen osuuden muutos tms.) eivät toteudu. Vastaa- kennerahasto-ohjelman (2, 5b ja 6) toimeenpanon
40597: vasti kansallista määrärahaa voidaan käyttää arvioi- arviointiin kolmessa maakunnassa, Varsinais-Suo-
40598: tua vähemmän, jos tarve niin vaatii. messa, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
40599: Valtion rahoituksen riittävyys ohjelmissa tulee Haastattelujen lisäksi tutkimuksen käytössä oli
40600: turvatuksi siinä yhteydessä, kun rahastovastuumi- maakunnittaiset tiedot hankkeista sekä erilaista
40601: nisteriöt irrottavat ED-varoja eri hallinnonalojen arviointi- ym. aineistoa lähinnä vuodelta 1997.
40602: käyttöön. Irrotuspäätösten valmistelun yhteydessä Tutkimuksen mukaan voitiin tehdä seuraavat
40603: selvitetään ohjelmittain ja rahastoittain hallinnon- johtopäätökset:
40604: aloille kohdistuva rahoituksen kysyntä ja hallin- - Rakennerahasto-ohjelmien hallinto ei ole
40605: nonalojen halukkuus sitoa omia varojaan kansal- suoranaisesti haitannut hankkeiden toimeenpa-
40606: liseksi rahoitukseksi ohjelmiin. Kokemus on sisä- noa.
40607: asiainministeriön mukaan osoittanut, että hallin- - Osa rakenteellisista ongelmista on vaikeasti
40608: nonalat ovat pääsääntöisesti halukkaita saamaan poistettavissa.
40609: ED-rahoitusta ja samalla sitomaan omaa rahoitus- -Toimeenpanoa voidaan tehostaa useilla eri
40610: taan ED-ohjelmiin enemmän, kuin ED-varoja on tavoilla.
40611: jaettavissa. ED-rahoitus on tavallaan tarjonnut mah- -On kiinnitettävä lisää huomiota hanketasoon.
40612: dollisuuden eri hallinnonaloille saada lisärahoitus-
40613: ta hallinnonalan hankkeisiin, vaikka ED-rahoituk- EU:n alueellisten kehittämisohjelmien seuranta-
40614: sen suuntaaminen luonnollisesti tapahtuu ohjel- järjestelmän toiminta
40615: mien pohjalta. Tässä suhteessa ohjelmien tavoitteet Euroopan unionin rakennerahastot rahoittavat v.
40616: ja hallinnonalojen intressit eivät välttämättä ole 1995-99 alueellisia kehittämisohjelmia eri puolel-
40617: ristiriidassa, vaan suurelta osin voivat täydentää ja la Suomea. ED-rahoituksen lisäksi ohjelmien toteu-
40618: vahvistaa toisiaan. tukseen käytetään kansallista lisärahoitusta. Ohjel-
40619: ED-varat irrotetaan sisäasiainministeriön pää- ma-asiakirjoissa määrätään muun ohella ohjelmien
40620: töksellä eri hallinnonalojen käyttöön sen jälkeen, evaluointi- ja seurantamenettelyistä. Suunnitelles-
40621: kun asia on ollut valtioneuvoston raha-asiainvalio- saan ohjelmien seurantajärjestelmää sisäasiainmi-
40622: kunnan käsiteltävänä. Valtioneuvoston yleisistunto nisteriön aluekehitysosasto päätyi aikoinaan totea-
40623: päättää alueellisesta jaosta maakuntien liitoille. Ir- maan, että hankekohtaisten seurantatietojen tuotta-
40624: rotuspäätöksen ehdot ovat sellaiset, että kukin mista ja hallintaa varten tarvitaan tietokantapohjai-
40625: hallinnonala sitoutuu käyttämään ko. varat ED- nen atk-järjestelmä. Perusteena tälle oli kehittämis-
40626: ohjelmien edellyttämällä tavalla ja rakennerahasto- ohjelmiin perustettavien hankkeiden suuri määrä
40627: säännösten mukaisesti. Samalla ne sitoutuvat myös (vuoden 1995 arvion. 2 000 hanketta vuodessa) ja
40628: vastaavaan kansalliseen rahoitukseen omalta osal- hankkeista rekisteröitävä suuri tietomäärä (vuoden
40629: taan. Tämä riittää turvaamaan valtion kansallisen 1995 arvio 50--60 tietoa kustakin hankkeesta).
40630: rahoituksen ED-ohjelmissa. Ei tarvita nykyisenkal- Nämä arviot ovat sittemmin toteutuneet ja selvästi
40631: taista raskasta budjettimenettelyä. Samalla avautuu ylittyneetkin.
40632:
40633:
40634: 88
40635: Aluekehitysosasto katsoi, ettei näin suurta tieto- teistyöryhmien päätöksiin. Valtakunnallisten ja
40636: määrää käsittelevän valtakunnallisen järjestelmän alueellisten tavoitteiden yhteensovittaminen ai-
40637: tiedonhallintaa ja -käsittelyä ole mahdollista hoitaa heutti kitkaa sisäasiainministeriön mukaan varsin-
40638: riittävän luotettavasti ja tehokkaasti manuaalisesti kin ohjelmakauden alussa. Erityisesti tämä näkyi
40639: tai käyttäen pelkästään taulukkolaskentaa tai vas- niiden ministeriöiden toiminnassa, joilla ei ole
40640: taavia ohjelmia. Tämän johdosta sisäasiainministe- aluehallintoa. Näistä tärkein on opetusministeriö.
40641: riön aluekehitysosasto ryhtyi yhdessä maakuntien Tämä kitka tuotti hankaluuksia maakunnan yhteis-
40642: liiton kanssa keväällä 1995 suunnittelemaan han- työryhmien toiminnalle ja ohjelmien seurannalle.
40643: keseurannan tietojärjestelmää, joka nimettiin Parantaakseen osallistumistaan ohjelmien toteu-
40644: REUHAksi. Järjestelmä kattaa alueellisten tavoite- tukseen opetusministeriö nimitti vuoden 1998 alus-
40645: ohjelmien 2, 5b ja 6 mukaiset hankkeet. Näistä ta edustajansa lääninhallitusten sivistysosastoilta
40646: hankkeista järjestelmään tallennetaan tunniste- ja maakuntien yhteistyöryhmiin ja järjestää näille
40647: määrittelytietojen lisäksi suunnitelma-, päätös-, koulutusta. Rahoituspäätökset tehdään kuitenkin
40648: maksatus-, suorite- ja indikaattoritietoja. Järjestel- edelleen ministeriössä.
40649: män tarkoituksena on tuottaa seurannan ja muun Kauppa- ja teollisuusministeriö on ohjelmien
40650: hallinnoinnin tarvitsemaa tietoa eri osapuolten tar- merkittävä varojen käyttäjä. Ministeriöllä on sisä-
40651: peisiin sekä hankkeittain että suuremmista koko- asiainministeriön mielestä ollut vaikeuksia ottaa
40652: naisuuksista. huomioon alueiden ohjelmissa esitettyjä painopis-
40653: REUHA-järjestelmää on kertomusosuuden jäl- teitä. Lisäksi ministeriössä tehdyt rahoituspäätökset
40654: keen edelleen kehitetty ja käyttöön on otettu uusi esim. energiatuen ja kansainvälistymistuen sekä
40655: FIMOS-järjestelmä syksyllä 1998. Tekesin rahoituksen osalta ovat joissain tapauksis-
40656: Maakuntien liitot pitävät rekisteriä toimialueel- sa olleet ristiriidassa alueiden näkemysten kanssa.
40657: laan hyväksytyistä hankkeista, ja sisäasiainministe- Myös kansallisten ja ED-varojen keskinäinen jako
40658: riö pitää yhteistä hankerekisteriä, johon kootaan on ollut ongelma.
40659: tiedot maakuntien liittojen rekisteristä. Sisäasiainmi- Keskeinen ongelma kauppa- ja teollisuusminis-
40660: nisteriö pitää lisäksi erillistä maksatustietojen tieto- teriössä on maksatusten hidas toteutuminen. Tämä
40661: kantaa, johon tiedot saadaan maakuntien liitoista korostuu, kun tavoite 2 -ohjelma kaudelta 1995-
40662: näiden rahoittamien hankkeiden osalta, mutta pää- 96 suljetaan myös maksatusten osalta vuoden 1998
40663: osan tiedoista toimittavat ao. sektoriministeriöt lopulla. Uhkana on, että maksamattomien varojen
40664: Valtiontalouden tarkastusvirasto sai kertomus- määrä on huomattava. Tämän vuoksi olisi sisä-
40665: vuoden lopulla valmiiksi tarkastuksen, joka koski asiainministeriön mielestä tärkeää ryhtyä toimiin
40666: EU:n alueellisten kehittämisohjelmien seurantatie- erityisesti yritystuki en maksatusten nopeuttamisek-
40667: tojärjestelmää. Tarkastuksessa on todettu järjestel- si.
40668: män toimivuus ja palvelevuus monilta osin puut- Työministeriö on sosiaalirahaston vastuuminis-
40669: teelliseksi. Ohjelmiston toiminnassa on esiintynyt teriö, joten yhteistyö sisäasiainministeriön kanssa
40670: virheitä ja häiriöitä, jotka ovat johtuneet sekä ohjel- on siksi hyvin tiivistä. Sisäasiainministeriön kannal-
40671: miston ominaisuuksista että erilaisten tietoteknis- ta sosiaalirahaston toimenpiteiden ohjauksessa,
40672: ten käyttöympäristöjen riittämättömästä huomioon seurannassa ja tulosten toimittamisessa ei ole ollut
40673: ottamisesta järjestelmän suunnittelussa. Toisaalta ongelmia. Työministeriön rooli Euroopan alueke-
40674: järjestelmään tallennetut tiedot ovat olleet monelta hitysrahaston toimenpiteiden toteuttajana on mel-
40675: osin sisällöllisesti puutteellisia ja virheellisiä, tai ko suuri. Työllisyysperusteisia investointihankkeita
40676: niitä ei ole saatu järjestelmään oikea-aikaisesti. EAKR:n osarahoituksella on toteutettu työministe-
40677: Sisällölliset ongelmat johtuvat paljolti ohjeistuksen, riön toimesta. Näiden hankkeiden päätöksenteko
40678: dokumentoinnin ja käyttökoulutuksen puutteista on keskushallinnossa. Näin maakunnan yhteistyö-
40679: sekä siitä, että eri viranomaisilla ei ole ollut riittävän ryhmässä hyväksytyn, TE-keskuksen työvoima-
40680: yhtenäistä näkemystä järjestelmän käsitteistöstä ja osaston kanssa neuvotellun hankkeen aloittami-
40681: tietosisällöstä. nen on viivästynyt hakijan kannalta suhteettoman
40682: paljon. Joissakin tapauksissa ministeriöllä on ollut
40683: Sisäasiainministeriön näkemyksiä ohjelmien vaikeuksia sitoutua yhteistyöryhmän päätöksiin.
40684: toteutuksesta ministeriössä Valtiovarainministeriön rooli ohjelmatyössä on
40685: Alueellisten tavoiteohjelmien toteutus perustuu sisäasiainministeriön näkökulmasta turvata ohjel-
40686: laajaan yhteistyöhön. Ohjelmia toteutetaan alueel- mien joustava toteutuminen talousarvion kautta.
40687: lisesti, ja hankkeiden valinnan tulee perustua ohjel- Nykyinen budjetointimenettely on kuitenkin osoit-
40688: ma-asiakirjaan, maakunnallisiin tavoitteisiin ja yh- tautunut jäykäksi ja hankalaksi.
40689:
40690:
40691: 89
40692: Rakennerahastovarojen valvonta -Voimavaroja on kohdennettu uudelleen val-
40693: Valvojina toimivat EU:n tilintarkastustuomioistuin vontatehtäviin (seuranta, tarkastus).
40694: ja komission pääosastot ja valvontayksikkö. Euroo- - Ministeriöiden välistä yhteistyötä on lisätty
40695: pan unionin komissio on antanut asetuksen (2064/ (sisäisten tarkastajien säännölliset kokoukset).
40696: 97) 15.10.1997, joka sisältää jäsenvaltioiden suorit- -Otettu käyttöön tiimityöskentely (käynnistys-
40697: tamien rakennerahastojen yhteisrahoittamien toi- vaihe meneillään).
40698: mien valvontaa koskevat vähimmäisvaatimukset. -Järjestetty koulutusta.
40699: Asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovel- - Yhdenmukaistettu ohjeistusta.
40700: letaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. On vielä syytä todeta, että 1.4.1998 ministeriön
40701: Puuttumatta asetuksen määräyksiin laajemmin, sisäisestä tarkastuksesta muodostettiin erillinen
40702: voidaan kuitenkin todeta seuraavaa. Asetuksen yksikkö kansliapäällikön välittömään alaisuuteen.
40703: mukaan jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjes- Samalla sisäisen tarkastuksen henkilömäärää lisät-
40704: telmien on mm. tiin yhdestä kolmeen virkasiirroilla Lapin ja Länsi-
40705: - varmistettava tukimuotojen asianmukainen Suomen lääninhallituksista, toisen viran sijoituspai-
40706: täytäntöönpano moitteettoman varainhoidon pää- kan ollessa sisäasiainministeriö ja toisen Länsi-
40707: määrien mukaisesti Suomen lääninhallituksen Vaasan alueellinen pal-
40708: - tuotettava ennakkoja ja lopullisia maksuja veluyksikkö. Sisäasiainministeriö päätti edelleen
40709: koskevien, tosiasiallisesti aiheutuneisiin menoihin 22.4.1998 vielä yhdestä virkasiirrosta ministeriön
40710: perustuvien hakemusten asianmukaisuuden var- sisäisen tarkastuksen yksikköön 1.9.1998 alkaen,
40711: mistamiseksi tyydyttävä tositteisto viran sijoituspaikan ollessa Länsi-Suomen läänin-
40712: - varmistettava riittävä jäljitysketju (audit trail) hallituksen Jyväskylän alueellinen palveluyksikkö.
40713: - yksilöitävä ja eriteltävä vastuujärjestys ja eri- Lisäksi sisäasiainministeriö asetti 16.6.1998 työ-
40714: tyisesti eri tasoilla suoritettavat valvontatoimet to- ryhmän, jonka tehtävänä on arvioida komission
40715: sitteiden pätevyyden takaamiseksi asetuksen (EY) nro 2064/97 soveltamisesta aiheu-
40716: - helpotettava toimenpiteiden ja hankkeiden tuvat mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet
40717: toteuttamiseen mahdollisesti liittyvien puutteiden huomioon ottaen rakennerahastoista osarahoitetta-
40718: ja riskien havaitsemista vien hankkeiden valvonnan saattaminen asiainmu-
40719: - huolehdittava hankkeiden täytäntöönpanos- kaiseksi valvontaa koskevan toimivallan, valvon-
40720: sa todettujen puutteiden, riskien tai sääntöjenvas- nan rakenteiden ja menettelytapojen sekä viran-
40721: taisuuksien poistamisessa tarvittavien korjaavien omaisten välisen yhteistyön osalta sekä tehdä esi-
40722: toimenpiteiden järjestämisestä, erityisesti varain- tykset tarvittaviksi muutoksiksi ja lisäksi valmistella
40723: hoidossa. ehdotukset rakennerahastojen varoja käyttävien
40724: Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on ryhdyt- viranomaisten yhtenäisiksi tarkastusten toimitta-
40725: ty seuraaviin toimiin: mista koskeviksi periaatteiksi.
40726:
40727:
40728:
40729:
40730: Euroopan unionin rakennerahastojen hyödyntämiseen ehkä olivat odottaneet. Kaiken kaikkiaan rakennera-
40731: valmistauduttiin Suomessa uudistamalla aluekehitys- hastojen hallinnoinnista ja budjetoinnista on muodos-
40732: lainsäädäntö, jolla luotiin maakunnallinen aluepolitii- tunut raskas ja monimutkainen järjestelmä.
40733: kan suunnittelu- ja toteutusjärjestelmä. Suunnittelun ja Valtiontilintarkastajien mielestä korjauksia tehtäes-
40734: toteutuksen ohjauksen laajentamisen myötä alueiden sä joudutaan liikkumaan kahdella tasolla. On pyrittävä
40735: kehittämiseen osallistuvien tahojen määrä kasvoi. yksinkertaistamaan Suomen ja Euroopan unionin ko-
40736: Vaikka päätöksentekojärjestelmien koko suureni, mää- mission kanssa käytävää yhteistyötä ja toisaalta pyrit-
40737: rärahojen jako jäi valtion viranomaisille, eikä maakun- tävä korjaamaan kansallisella tasolla rakennerahasto-
40738: tien liitoille muodostunut sellaista asemaa, jota ne itse varojen hallinnointia ja budjetointia.
40739:
40740:
40741: 90
40742: Jo sellaisenaan järjestelmä, jossa jäsenmaa mak- vatko hankkeen tulokset syntyneet ilman EU-tukea tai
40743: saa unionille jäsenmaksun ja komissio siirtää rakenne- pelkästään kansallisilla tuilla. Ehkä lähtökohtakaan,
40744: rahastojen kautta varoja jäsenmaalle, on byrokraatti- jossa alueen on saadakseen tukea oltava huonosti ke-
40745: nen. Valtiontilintarkastajien mielestä olisi pyrittävä uu- hittynyt, ei ole paras mahdollinen. Tuen saannin ehtoi-
40746: distamaan tätä menettelyä siten, että jäsenmaa voisi na pitäisi pikemminkin olla myönteisiä perusteita, joi-
40747: jäsenmaksuistaan vähentää sille rakennerahastoista den nojalla alueista voidaan kehittää entistä parempia.
40748: tulevat varat. Tällöin ei edestakaista varojen siirtelyä Valtiontilintarkastajien mielestä hankkeiden pieni koko
40749: tarvittaisi, vaan jäsenmaan ja EU:n suhteissa noudatet- vaikeuttaa myös niiden vaikutusten arviointia. EU:n
40750: taisiin jonkinlaista menojen ja tulojen nettoperiaatetta. osarahoittamien hankkeiden tulisi olla riittävän suuria,
40751: Tällainen järjestelmä vähentäisi ylikansallista byrokra- ja pieniä hankkeita tulisi tukea yksinomaan kansallisel-
40752: tiaa ja korostaisi, että kysymyksessä on omaa, oman la rahoituksella.
40753: verotuksen kautta kerättyä rahaa. Näin sen käyttöäkin Valtiontilintarkastajat kiinnittävätvielä huomiota sii-
40754: ehkä harkittaisiin tarkemmin, kun miellettäisiin, ettei se hen, että komission antama valvonta-asetus, joka si-
40755: ole jostakin ulkoa tullutta ylimääräistä ilmaista rahaa. sältää jäsenvaltioiden suorittamien rakennerahastojen
40756: Tällainen järjestelmä ei millään tavoin vähentäisi EU- yhteisrahoittamien toimien valvontaa koskevat vähim-
40757: maiden yhteistä aluepolitiikkaa. Sen tavoitteista ja pe- mäisvaatimukset, puuttuu voimakkaasti jäsenvaltioi-
40758: riaatteista voitaisiin edelleen päättää yhteisesti EU:n den tarkastusmenetelmiin ja edellyttää lisävoimavaro-
40759: piirissä, ja näiden päätösten mukaan jäsenmaat olisi- ja tarkastustehtäviin ennen muuta ministeriötasolla.
40760: vat sitten velvollisia toimimaan. EU:n tarkastusmenetelmien puutteena on nähtävä se,
40761: Kansallisen rahoitusosuuden hallinnointiin ja budje- ettei sen piirissä tarkasteta, ovatko tavoitteet mahdolli-
40762: tointiin tulisi myös löytää nykyistä tarkoituksenmukai- sesti toteutuneet ja mitä hyötyjä on eri hankkeilla mah-
40763: semmat toiminnat. Rakennerahastojen hallinnoinnin dollisesti saavutettu. Tarkastetaan siis pelkästään sitä,
40764: lähtökohtana oli tukeutua olemassaoleviin kansallisiin että varat ovat menneet siihen tarkoitukseen, minne ne
40765: toimijoihin ja välttää lisäbyrokratian syntyminen. Kävi on osoitettu ja että kaikki on muodollisesti oikein. Tä-
40766: kuitenkin päinvastoin, rakennerahastohankkeissa on hän tarkastusperinteeseen olisi valtiontilintarkastajien
40767: monta toimijaa ja monta ministeriötä. Varat on talous- mielestä saatava yhdistettyä myös omia kansallisia tar-
40768: arvion useilla momenteilla ja hankkeita on valtaisa kastusperiaatteitamme, joiden mukaan tarkastuksen
40769: määrä. Kun valtiovarainministeriön lokakuussa 1997 tulee osaltaan tuottaa arviointitietoa siitä, miten hank-
40770: asettama työryhmä tällä hetkellä työskentelee raken- keet ovat vaikuttaneet ja miten tavoitteet ovat toteutu-
40771: nerahastojen budjetointi- ja hallintokäytäntöjen yksin- neet. Tämä on sellainen kysymys, jota Suomen tulisi
40772: kertaistamista koskevien kysymysten parissa, on tar- oman puheenjohtajakautensa aikana pitää esillä.
40773: koituksenmukaisinta odottaa tämän työryhmän työn Euroopan unionin rakennerahastoista myönnettä-
40774: tuloksia. vien varojen määrä on kasvanut jyrkästi viime vuosi-
40775: Kokonaan ei voi välttyä siltä ajatukselta, että raken- kymmeneltä lähtien. Jo kaudella 1988-93 tuet kaksin-
40776: nerahastoista tulevien varojen käytössä painottuu kertaistuivat, kuten myös nyt menneillään olevalla kau-
40777: enemmän erilaiset edunvalvontaan ja rahan jakami- della 1994-99. Kun ilmeistä on, ettei EU:n jäsenmaiden
40778: seen liittyvät kysymykset kuin ohjelmien tavoitteiden maksuja yhteisölle enää voida lisätä, vähenee nykyis-
40779: tulokset ja pysyvät muutokset. Nämä tosin saattavat ten jäsenmaiden tuki ja siirtyy vuoden 2000 jälkeen
40780: olla asioita, jotka ovat jäsenyyden alkuun liittyviä käyn- mukaan tuleville uusille jäsenmaille. Tätä kehitystä ei
40781: nistysongelmia ja jotka poistuvat vähitellen. Toisaalta kuitenkaan ole syytä pelätä, vaan uudessa tilanteessa
40782: voi olla vaikeuksia yleensäkään erottaa tai eriyttää on keskityttävä entistä tarkemmin valitsemaan sellai-
40783: ohjelmien vaikutuksia muusta yhteiskunnan kehityk- sia hankkeita, joiden avulla saadaan mahdollisimman
40784: sestä, joten pysyvien vaikutusten osoittaminen on tie- hyviä tuloksia.
40785: tysti hankalaa. On myös ilmeisen vaikeaa todeta, olisi-
40786:
40787:
40788:
40789:
40790: 91
40791: Maakunnan kehittämisrahan käyttö Sisäasiainministeriön antamat ohjeet maakunnan
40792: kehittämisrahan käytöstä
40793: Lainsäädännön perusteet Alueiden kehittämisestä annetun asetuksen 19 §:n 2
40794: Läänin kehittämisrahaa koskevat säädökset oli kir- momentin mukaan ao. ministeriö voi antaa alue-
40795: jattu aluepolitiikasta annettuun lakiin (1168/88) ja kehitysviranomaisille ohjeita aluekehittämisohjel-
40796: asetukseen (920/89) sekä valtioneuvoston päätök- mien valmistelusta sekä maakunnan kehittämisra-
40797: seen läänin kehittämisrahan käyttöperusteista (Vnp han myöntämisestä, maksamisesta ja valvonnasta
40798: 200/89, muutettu 8/90 ja 1612/91). Mainitut laki ja (muut. 302/96).
40799: asetus olivat voimassa 31.12.1993 saakka. On siis huomattava, että em. asetuksen kohdan
40800: Aluepolitiikasta annetun lain 7 §:n mukaan lää- mukaan ministeriö ei voi antaa sitovia määräyksiä
40801: nin kehittämisraha oli tarkoitettu läänin kehittämis- maakunnan liitoille. Tämä näkyy myös sisäasiain-
40802: tavoitteiden toteuttamiseen, ja avustusta myönnet- ministeriön 15.3.1994 antamassa ohjeessa maakun-
40803: tiin lähinnä läänin elinkeinotoiminnan omatoimi- nan kehittämisrahan käytöstä. Ohjeessa todetaan
40804: seen kehittämiseen. Rahaa voitiin käyttää myös mm.:
40805: valtion viranomaisten vastaavasta toiminnasta ai- - Aluekehitysviranomaisen tulisi käyttää maa-
40806: heutuviin menoihin. kunnan kehittämisrahaa laadittavissa aluekehittä-
40807: Lain 7 § 2 momentin mukaisesti valtioneuvosto misohjelmissa määriteltyjä kehittämisen painopis-
40808: teki päätökset läänin kehittämisrahan käyttöperus- teitä ja toimintalinjoja tukevien määräaikaisten lä-
40809: teista ja sisäasiainministeriö päätökset määrärahan hinnä elinkeinotoiminnan kehittämishankkeiden
40810: jakamisesta lääneittäin. Lääninhallitukset päättivät toteuttamiseen. Aluekehitysviranomaisen tulisi
40811: määrärahan käytöstä lääneissä. myös ottaa huomioon toimialueensa ongelmallis-
40812: Tammikuun 1. päivänä 1994 tulivat voimaan laki ten ja muiden alueiden kehittämistarpeet.
40813: (1135/93) ja asetus 0315/93, muutettu 302/96) - Sisäasiainministeriö korostaa maakunnan
40814: alueiden kehittämisestä. Muutoksella siirrettiin lää- kehittämisrahan käytössä seutukuntien ja maakun-
40815: ninhallitusten hoidossa olleet läänien kehittämis- tien välisen yhteistyön lisäämisen merkitystä aluei-
40816: tehtävät aluekehitysviranomaisina toimivien maa- den kehittämisessä.
40817: kunnan liittojen hoidettaviksi. Lainsäädännön uu- - Aluekehitysviranomaisen tulisi asettaa yhdes-
40818: distamisella ei esityksen perustelujen mukaan py- sä valtion aluehallintoviranomaisten kanssa yhteis-
40819: ritty lisäämään valtion alueelliseen kehittämiseen työryhmä, joka valmistelisi aluekehitysviranomai-
40820: käytettäviä varoja, vaan lähinnä sillä pyrittiin vai- sen apuna maakunnan kehittämisrahasta tehtäviä
40821: kuttamaan alueellisen kehittämisen ja aluepoliitti- hankekohtaisia avustuspäätöksiä ja koordinoisi eri
40822: sen rahoituksen suuntaamiseen ja yhteensovittami- hallinnonalojen alueellisten projektirahojen käyt-
40823: seen. töä. Usäksi yhteistyöryhmä voi valmistella ja tehdä
40824: Kehittämismäärärahojen hallinnollinen kokoa- esityksiä ohjelmasopimuksista yhdessä muiden ra-
40825: minen koettiin tarpeelliseksi. Hallituksen esityksen hoittajien kanssa.
40826: (HE 99/1993 vp) mukaan maakunnan kehittämisra- Aluekehitysviranomaisen tekemässä avustus-
40827: ha tuli koota silloisista eri hallinnonalojen alueelli- päätöksessä tulee mainita alueiden kehittämisestä
40828: sesti kohdennetuista projektirahoista, mikä merkit- annetussa asetuksessa (1315/93) pykälissä 14-16
40829: si n. 200 Mmk:n määrärahaa vuosittain. olevat määräykset.
40830: Aluekehitysvastuun siirtämisen maakunnan lii- Näin ollen ministeriö ei voi vaikuttaa maakun-
40831: toille arvioitiin hallituksen esityksessä vähentävän nan liittojen toimintaan niitä sitovalla tavalla. Oh-
40832: lääninhallitusten toimintamenoja n. 10 Mmk:lla jeissa ei myöskään ole määräyksiä valvonnasta.
40833: vuosittain, ja lääninneuvottelukuntien lakkauttami- Niissä vain viitataan alueiden kehittämisestä anne-
40834: sella arvioitiin saavutettavan n. 6 Mmk:n vuotuiset tun asetuksen kolmeen pykälään (14-16). Asetuk-
40835: säästöt toiminta- ja henkilöstömenoissa. Sisäasiain- sen 15 §:n mukaan avustuksen käyttöä valvoo alue-
40836: ministeriön ilmoituksen mukaan ministeriön käyt- kehitysviranomainen (maakunnan liitto), jolla on
40837: tämän arviointiperusteen mukaan säästöt ovat ko- oikeus suorittaa sen käyttöön liittyviä tarkastuksia.
40838: konaisuudessaan toteutuneet, sillä lääninhallitus- Valvontaa varten avustuksen saaja on velvollinen
40839: ten menokehys (mom. 26.05.21) on vuodesta 1993 esittämään kaiken tiliaineiston, muut asiakirjat ja
40840: vuoteen 1997 vähentynyt yli sadalla miljoonalla selvitykset sekä tarpeellisen muun aineiston ja
40841: markalla. muutoinkin avustamaan tarkastuksissa. Asetuksen
40842: 13 §:n 2 momentin mukaan avustuspäätöksessä on
40843: mainittava asianomaisen ministeriön, valtiontilin-
40844: tarkastajien sekä Valtiontalouden tarkastusviraston
40845:
40846:
40847: 92
40848: oikeudesta valvoa avustuksen käyttöä sekä kaikki 61 Mmk EU:n rakennerahastoista osarahoitettavien
40849: avustusta koskevat ehdot. hankkeiden kansalliseen rahoitukseen. Määräraha
40850: Valtakunnallisesta seurannasta ja aikaansaatujen aleni 104,5 Mmk:aan v. 1996. EU:n osarahoittamiin
40851: tulosten arvioinnista sen sijaan vastaa asetuksen hankkeisiin sitoutui tällöin 78 Mmk.
40852: mukaan ao. ministeriö. Lapin lääninhallitukselle osoitettiin vuosien
40853: 1995 ja 1996 talousarvioissa yhteensä 3,5 Mmk
40854: Määrärahan kehitys viime vuosina Barentsin alueen yhteistyöhön. Sisäasiainministeri-
40855: Suurin osa maakunnan kehittämisrahasta on käy- ölle varattiin 6 Mmk maakunnan kehittämisrahaa ja
40856: tetty vuodesta 1995 lähtien EU:n tavoiteohjelmien osaamiskeskusohjelmille 30 Mmk v. 1995 ja 19%.
40857: 6, 2 ja 5b sekä yhteisöaloitteiden kansallisena Kehittämisrahan määrä on ollut seuraava v.
40858: rahoituksena. Vuonna 1995 valtion talousarviossa 1994-98:
40859: osoitettiin kehittämiseen 125 Mmk, josta varattiin n.
40860:
40861:
40862: 1994 1995 1996 1997 1998 Yhteensä
40863: Mmk
40864: Maakunnat yhteensä 55,5 104,0 86,0 86,0 86,0 417,5
40865: Barentsin yhteistyö 1,0 2,5 1,0 0,0 0,0 4,5
40866: Osaamiskeskukset 10,0 15,0 15,0 14,0 14,0 68,0
40867: Sisä asiainministeriö 2,5 3,5 2,5 4,5 8,6 21,6
40868: Henkilöstön palkkaus 6,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6,0
40869: Kaupunkipolitiikka 0,0 0,0 0,0 0,0 5,4 5,4
40870: Yhteensä 75,0 125,0 104,5 104,5 114,0 523,0
40871:
40872:
40873:
40874: Kertomusvuonna maakunnan kehittämisraha oli - maakunnat, jotka ovat kokonaan 6-aluetta
40875: 104,5 Mmk. Valtioneuvosto jakoi määrärahan - muut kuin 6-alueet, joiden väestöstä 75-
40876: 6.2.1997. 100% asuu EU-tavoitealueilla
40877: Vuonna 1998 maakunnan kehittämisraha on 114 - maakunnat, joissa 25-75% väestöstä asuu
40878: Mmk. Määrärahan 9,5 Mmk:n lisäys ohjattiin pää- EU-tavoitealueilla
40879: asiassa kaupunkipolitiikkaan. Vuoden koko mää- -suuret maakunnat (asukasluku yli 400 000),
40880: rärahasta 81,6 Mmk suuntautuu ED-ohjelmien kan- joilla tukitasoa lasketaan, mutta porrastetaan kui-
40881: salliseen rahoitukseen. tenkin EU-tavoitealueilla olevan väkimäärän suh-
40882: Valtioneuvoston 6.2.1997 tekemän päätöksen teen keskenään.
40883: mukaan maakunnan kehittämisrahaa käytetään Määräraha jaettiin aluekehitysviranomaisten
40884: alueiden kansallisten kehittämisohjelmien ja EU:n käyttöön seuraavasti:
40885: tavoiteohjelmien 6, 5b ja 2 toteuttamiseen, lähinnä 6-aluemaakunnat, määräraha 29,10 mk/asukas:
40886: rahoittamalla elinkeinotoiminnan kehittämishank- Etelä-Savo 5,1 Mmk, Pohjois-Karjala 5,2 Mmk, Kai-
40887: keita. Sitä käytetään myös EU:n yhteisöaloiteohjel- nuu 2,8 Mmk, Lappi 5,9 Mmk.
40888: mien toteuttamiseen. Valtion talousarvion mukaan 75-100 %:n maakunnat, määräraha 21,50 mk!
40889: määrärahasta varataan 70 Mmk EU:n rakennerahas- asukas: Satakunta 5,2 Mmk, Päijät-Häme 4,3 Mmk,
40890: toista osarahoitettavien tavoiteohjelmien hankkei- Etelä-Karjala 3,0 Mmk, Etelä-Pohjanmaa 4,3 Mmk,
40891: den kansallista rahoitusosuutta varten. Keski-Suomi 5,5 Mmk, Keski-Pohjanmaa 1,6 Mmk.
40892: Sisäasiainministeriön käyttöön varataan 4,5 25-75 %:n maakunnat, määräraha 18,50 mk!
40893: Mmk ja osaamiskeskusten kehittämiseen 14 Mmk. asukas: Pohjois-Pohjanmaa 6,6 Mmk, Pohjanmaa
40894: Alueille jaettavan määrärahan jakoperusteita jär- 3,2 Mmk, Kymenlaakso 3,6 Mmk, Savo 4,8 Mmk,
40895: jestelmällistettiin päätöksessä aiempien vuosien Häme 3,1 Mmk, Itä-Uusimaa 1,6 Mmk.
40896: käytännöstä. Määräraha jaettiin mk/asukas-periaat- Suuret maakunnat: Pirkanmaa 6,3 Mmk ja Varsi-
40897: teella siten, että heikoimmat maakunnat saivat nais-Suomi 6,2 Mmk (14,30 mk/asukas) sekä Uusi-
40898: enemmän kuin muut. Maakunnat luokiteltiin nel- maa 7,7 Mmk (6,30 mk/asukas).
40899: jään ryhmään alueiden ongelmallisuuden mukaan. Sisäasiainministeriö on arvioinut menokehyslas-
40900: Ongelmallisuuden mittarina käytettiin lähinnä EU- kelmissaan määrärahatarpeeksi 165 Mmk vuodelle
40901: tavoitealueiden laajuutta kussakin maakunnassa. 1999. Tästä 80 Mmk sitoutuisi kansalliseksi rahoi-
40902: Ryhmät ovat seuraavat: tukseksi ED-ohjelmiin, 15 Mmk kaupunkipolitiik-
40903:
40904:
40905: 93
40906: kaan ja 20 Mmk kansallisiin ja muista kuin ED:n toiminnan omaehtoiseen kehittämiseen ja hankkei-
40907: rakennerahastoista osarahoitettaviin hankkeisiin. den valmisteluun ja esiselvitysten tekoon. Varsinai-
40908: Vuosina 1994 ja 1995 sai maakunnan kehittämis- siin investointeihin ei maakunnan kehittämisrahaa
40909: rahaa käyttää myös lääninhallituksista siirtyneiden voi sisäasiainministeriön mukaan käyttää.
40910: henkilöiden palkkaamiseen maakunnan liitoissa. Hakemusmenettelyssä ei sisäasiainministeriön
40911: Vuodesta 1996 lähtien ovat maakunnan liitot otta- mukaan ole tullut tietoon sellaisia seikkoja, jotka
40912: neet palvelukseensa suurimman osa näistä henki- välttämättä edellyttäisivät säädöstoimia. Muun
40913: löistä. muassa hankkeiden keskinäisen vertailun ja haki-
40914: Maakunnan kehittämisrahaa käyttävät pääasias- joiden tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi sisä-
40915: sa maakuntien liitot, jolloin määräraha pilkkoutuu asiainministeriö laati uudet ohjeet maakunnan ke-
40916: 19 eri alueelle. Maakunnissa määräraha suuntautuu hittämisrahan käytöstä. Ohjeiden yhtenä tarkoituk-
40917: pääasiassa ED-tavoiteohjelmien kansalliseen rahoi- sena on auttaa saavuttamaan maakunnan kehittä-
40918: tukseen. Maakunnat voivat alueilla yhteistyössä misrahan käyttöön liittyvissä menettelyissä yhden-
40919: muiden viranomaistahojen kanssa rahoittaa myös mukainen linja. Ohjeet annettiin 3.4.1998 ja niillä
40920: suurempia hankkeita. kumottiin 15.3.1994 annetut ohjeet.
40921: Maakunnan kehittämisraha on sisäasiainminis- Vuonna 1994 maakunnan kehittämisrahahake-
40922: teriön mukaan luonteeltaan ns. siemenrahaa, jo- muksia tuli maakunnan liittoihin yhteensä 2 060.
40923: hon sitoutuu paljon muuta rahoitusta. Vuosilta Hakemusten määrä nousi runsaaseen 2 440:een v.
40924: 1995 ja 1996 kerättyjen tietojen mukaan myönne- 1995. Hakemusten määrän voimakkaaseen kas-
40925: tyn maakunnan kehittämisrahan osuus jäi n. vuun vaikutti Suomen ED-jäsenyys ja sen tuomat
40926: 20 %:iin haetusta kehittämisrahoituksesta. Maakun- uudet rahoitusmahdollisuudet Vuonna 1996 maa-
40927: nan kehittämisrahan merkitys on näin hankkeiden kunnan kehittämisrahahakemuksia tuli yhteensä
40928: siemenrahana ollut huomattava. Lisäksi monet runsaat 1 870. Kertomusvuoden lukuja ei ollut
40929: maakunnan kehittämisrahalla rahoitetut esiselvi- käytössä 1.9.1998 mennessä.
40930: tystyyppiset hankkeet ovat mahdollistaneet laajem- Vuonna 1995 avustusta myönnettiin kehittämis-
40931: pien hankkeiden käynnistämisen myöhemmin. rahasta 40 %:lle hakijoista, ja vuotta myöhemmin
40932: Maakunnan kehittämisrahasta tehty hankeavustus 50 % hakijoista sai myönteisen päätöksen. Alueke-
40933: oli keskimäärin 82 000 mk v. 1995 ja 88 000 mk v. hitysasetuksen 11 §:n mukaan hakijan on itse osal-
40934: 1996. listuttava hankkeen rahoitukseen. Tämä merkitsee,
40935: että avustuksen osuus ei ainakaan periaatteessa
40936: Kehittämisrahan hakuun liittyviä kysymyksiä koskaan voi olla 100 %:a hyväksyttävistä kokonais-
40937: Alueiden kehittämisestä annetun asetuksen 11 §:n kustannuksista.
40938: mukaan aluekehitysviranomainen voi myöntää
40939: avustusta maakunnan kehittämisrahasta määräai- Sisäasiainministeriön asema valvonnan järjestä-
40940: kaisiin kehittämishankkeisiin ja alueen kuntien vä- misessä
40941: lisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämiseen Kuten edellä on mainittu, aluekehitysasetuksen
40942: alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi. 15 §:n mukaan avustuksen käyttöä valvoo alueke-
40943: Hankkeiden toteuttajina voivat olla julkiset ja yksi- hitysviranomainen, jolla on oikeus suorittaa avus-
40944: tyiset yhteisöt, säätiöt sekä yksityiset henkilöt. tuksen käyttöön liittyviä tarkastuksia. Asetuksen
40945: Avustuksen hakijan on itse osallistuttava hankkeen 17 §:n mukaan aluekehitysviranomaisen tulee seu-
40946: rahoitukseen. rata avustettavien hankkeiden toteutumista ja ra-
40947: Maakunnan kehittämisrahaa voidaan käyttää portoida siitä vuosittain sisäasiainministeriölle.
40948: Suomen ja muiden maiden välisiin elinkeinopoliit- Asetuksen 18 §:n 2 momentin perusteella mm.
40949: tisiin ja muihin alueellista kehitystä edistäviin yh- sisäasiainministeriöllä on oikeus tarkastaa maakun-
40950: teistyöhankkeisiin. nan kehittämisrahasta myönnettyjen avustusten
40951: Maakunnan kehittämisrahaa voidaan käyttää myöntämistä, maksatusta, käyttöä ja valvontaa. ED-
40952: osarahoituksena myös aluekehitysviranomaisen hankkeiden osalta sisäasiainministeriön tarkastus-
40953: itse toteuttamiin määräaikaisiin kehittämishankkei- oikeus koskee asetuksen 19 a §:n nojalla sekä ED-
40954: siin sekä aluekehitysviranomaisen rahoitusosuute- varojen että vastaavana kansallisena rahoitusosuu-
40955: na ohjelmasopimuksissa. tena käytettävän maakunnan kehittämisrahan käyt-
40956: Aluekehitysasetuksen 11 §:ssä on määritelty, töä.
40957: minkä tyyppisiin hankkeisiin maakunnan kehittä- Vastuu maakunnan kehittämisrahasta myönne-
40958: misrahaa voidaan myöntää. Maakunnan kehittä- tyn avustuksen käytön seurannasta ja valvonnasta
40959: misraha on tarkoitettu lähinnä alueiden elinkeino- on kuitenkin ensisijaisesti siis avustuksen myön-
40960:
40961:
40962: 94
40963: täneellä maakunnan liitolla. Tämä ilmentää sisä- perustuu siihen, että sisäasiainministeriö huolehtii
40964: asiainministeriön mielestä sitä periaatetta, jonka järjestelmän toimivuudesta ja että kukin EAKR:n
40965: mukaan jokainen hallintotoimintaan osallistuva vi- varoja käyttävä hallinnonala vastaa omasta puoles-
40966: ranomainen ja virkamies on valvontavelvollinen taan varojen käytöstä sisäasiainministeriölle.
40967: vastuullaan olevasta toiminnasta.
40968: Ministeriölle kuuluva yleinen valvontaoikeus tai Kehittämisrahalla saadut tulokset
40969: -velvollisuus voitaneen johtaa hallitusmuodon Sisäasiainministeriö laatii vuosittain seurantarapor-
40970: 44 §:n 2 momentista, jonka mukaan kunkin minis- tin maakunnan kehittämisrahan käytöstä. Raportti
40971: teriön on pidettävä silmällä hallintoa omalla toimi- perustuu maakunnan liiton antamiin tietoihin.
40972: alallaan sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin lakien, Vuotta 1997 koskevan raportin oli määrä valmistua
40973: asetusten ja valtioneuvoston päätösten täytäntöön alkusyksyllä 1998.
40974: panemiseksi. Suurin osa maakunnan kehittämisrahasta käyte-
40975: Maakunnan kehittämisrahan käytössä ei ole si- tään EU-tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden kan-
40976: säasiainministeriön mukaan syntynyt tilanteita, sallisena rahoituksena.
40977: joissa myönnetty avustus olisi jouduttu perimään Maakunnan kehittämisrahalla rahoitetaan pää-
40978: takaisin. asiassa kehittämishankkeita, joten uusien yritysten
40979: EU:n rakennerahastovaroilla osarahoitettavat määrää ei sisäasiainministeriön mukaan ole käytet-
40980: hankkeet ovat tyypillisesti hankkeita, joiden rahoi- ty ensisijaisena maakunnan kehittämisrahan vai-
40981: tukseen osallistuu usein useita viranomaisia. Suomi kuttavuuden mittarina. Uusia yrityksiä saattaa kui-
40982: on jäsenvaltiona vastuussa komissiolle Suomeen tenkin syntyä kehittämishankkeiden ja niiden jat-
40983: tulevien ED-varojen käytöstä. Euroopan aluekehi- koprojektien seurauksena. Maakunnan kehittämis-
40984: tysrahaston (EAKR) vastuuministeriöksi Suomessa rahalla rahoitetuille hankkeille ei myöskään ole
40985: on nimetty sisäasiainministeriö, mikä tarkoittaa, järjestetty jälkiseurantaa kuin muutamana vuonna
40986: että sisäasiainministeriö vastaa EAKR:n varoista niiden päättymisen jälkeen.
40987: komission suuntaan. Sisäasiainministeriöllä ei ole Maakunnan kehittämisrahan työllisyysvaikutuk-
40988: toimivaltaa suorittaa tarkastuksia toisella EAKR:n sia on sisäasiainministeriön mukaan vaikea mitata,
40989: varoja käyttävällä hallinnonalalla, vaan valvonta koska ne ovat suurimmaksi osaksi epäsuoria.
40990:
40991:
40992:
40993:
40994: Maakunnan kehittämisraha on määrärahana varsin Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan kehittä-
40995: pieni, ja sen avulla rahoitettavat hankkeet ovat pieni- misrahan ongelma on siinä, että se jaetaan pieninä
40996: muotoisia. Kehittämisrahan myönteisiä puolia on ollut summina ja sen vaikutukset voivat silloin myös jäädä
40997: kuitenkin se, että sen avulla on voitu rahoittaa eri hallin- vähäisiksi. Määrärahan vähäisyydestä voidaan johtaa
40998: nonalojen välisiä kehityshankkeita, mikä on ollut se vallitseva periaate, ettei määrärahaa voida käyttää
40999: omiaan parantamaan ministeriöiden yhteistyötä ja investointeihin. Työnjakona pitäisi olla se, että kunnat
41000: suuntaamaan rahoitusta yhä monipuolisempiin hank- rahoittaisivat itse ja yksin oman alueensa pikkuhank-
41001: keisiin. Maakunnan kehittämisrahan käyttö ja tulokset keet Yhteisetpienet hankkeetvoitaisiin rahoittaa maa-
41002: myös osoittavat sen, miten maakunnan liitot omalta kunnan kehittämisrahalla.
41003: osaltaan ovat onnistuneet oman alueensa kehittämi- Maakunnan kehittämisrahan osuus tulisi laskea
41004: sessä. Samalla se antaa viitteitä siitä, ovatko maakun- hankkeelle myönnetystä kokonaisrahoituksesta, eikä,
41005: nan liitot valmiit ottamaan yhä suurempaa vastuuta kuten nykyisin, haetusta kokonaisrahoituksesta. Koska
41006: rakennerahastoista tulevien varojen ohjaamisesta. hakijan on aluekehitysasetuksen mukaan itse osallis-
41007: Toisaalta, kun kuitenkin suurin osa maakunnan kehittä- tuttava hankkeen rahoitukseen, on tämän säännöksen
41008: misrahasta käytetään EU:n rakennerahastoista tule- soveltamista tarkoin valvottava.
41009: vien varojen kansallisena rahoituksena, kehittämisra- Määrärahan jakautuminen pieniin osiin hankaloit-
41010: han säilyttäminen erillisenä, irrallisena määrärahana taa seurannan järjestämistä ja tulosten arviointia. Vai-
41011: ei ehkä ole täysin perusteltua. kuttavuutta on lisäksi vaikea arvioida, sillä maakunnan
41012:
41013:
41014: 95
41015: kehittämisrahalla rahoitetuille hankkeille ei ole järjes- vaikutusten arviointi on ilmeisen vaikeaa. Valtiontilin-
41016: tetty niiden päättymisen jälkeistä seurantaa muutamaa tarkastajien mielestä tulosten arviointia ja jälkiseuran-
41017: vuotta pidemmäksi ajaksi. Myös hankkeiden työllisyys- taa tulisikin tuntuvasti nykyisestään tehostaa.
41018:
41019:
41020:
41021:
41022: Vartioimisliikelain uudistaminen hingoittumista. Ajatus mainittujen tehtävien siirtä-
41023: misestä toisille suorittajille onkin ministeriön mu-
41024: Vartiointialaa sääntelee vartioimisliikelaki (2371 kaan lähtöisin lähinnä viranomaisten taholta.
41025: 83), joka on jo melko vanha. Se tuli voimaan Verovaroilla tuotettujen turvallisuuspalvelujen
41026: 1.10.1983. Myös sitä edeltänyt asetustasoinen sään- määrärahojen niukkuus edellyttää, että myös polii-
41027: nöstö oli vanhaa. Se oli peräisin vuodelta 1944. sin voimavaroja käytetään entistä tarkoituksenmu-
41028: Voimassa oleva vartioimisliikelaki on sisäasiain- kaisemmin. Sisäasiainministeriön mielestä tulisi
41029: ministeriön käsityksen mukaan nopean uudistami- selvittää, voitaisiinko poliisilta siirtää jonkin muun
41030: sen tarpeessa. Sen lisäksi, että vartioimisliiketoi- tahon hoidettavaksi tehtäviä, jotka eivät sisällä
41031: mintaa koskevat säännökset on uudistettava, on merkittävää julkisen vallan käyttöä. Tällaisia tehtä-
41032: myös eräitä muitakin yksityisen turva-alan piiriin viä voisivat olla esim. päihtyneiden, kiinniotettu-
41033: kuuluvia palveluja, jotka tulisi saattaa sääntelyn jen, pidätettyjen ja vangittujen henkilöiden var-
41034: piiriin. Suurimpina epäkohtina voidaan ministeriön tiointi ja kuljettaminen. On kuitenkin selvää, että
41035: mielestä tällä hetkellä pitää viranomaisten ylläpitä- päätös em. voimakeinojen käytöstä tulisi aina teh-
41036: mien turvallisuuspalvelujen ja yksityisen turva-alan dä viranomaisten toimesta.
41037: piiriin kuuluvien tehtävien välisen rajan epäsel- Poliisin tulee ministeriön mielestä vastaisuudes-
41038: vyyttä joillakin keskeisillä turvallisuuspalvelujen sakin vastata yleisen järjestyksen ja turvallisuuden
41039: alueilla sekä yksityisen turva-alan koulutukseen ylläpitämisestä. Vartijan voimakeinojen käytön oi-
41040: liittyviä puutteellisuuksia. keuden tulee rajoittua lähinnä henkilön poistami-
41041: seen vartioitavasta kohteesta ja mahdollisesti turva-
41042: Vartiointialan suuruus ja liikevaihto tarkastuksen tekemiseen esim. kiinniotetuille hen-
41043: Aktiivista vartioimisliiketoimintaa harjoittaa Suo- kilöille. Keskeiseksi kysymykseksi nousee sisä-
41044: messa n. 100 yritystä. Turvatuotteiden valmistuk- asiainministeriön mukaan yksityisen turva-alan
41045: sen, maahantuonnin ja tukkumyynnin parissa toi- palveluntuottajien henkilökunnan koulutuksen
41046: mii n. 150 yritystä ja asennuspalveluja tuottaa n. 200 taso ja vastuukysymykset Erityisesti viimeksi mai-
41047: yritystä. Lukkoliiketoimintaa harjoittaa n. 140 yri- nittuun asiaan liittyvät kysymykset voivat olla hy-
41048: tystä. Vartioimisliiketoiminta työllistää tällä hetkellä vinkin ongelmallisia.
41049: n. 4 000 henkeä. Yksityisen turva-alan kaupallisten
41050: palvelujen kokonaisarvo on n. 2,45 mrd. mk vuo- Aiempi kannanotto
41051: dessa. Valtiontilintarkastajat käsittelivät kertomuksessaan
41052: Ulkomaisten turvapalveluja tuottavien yritysten vuodelta 1996 poliisin tehtäväkentän laajuutta (s.
41053: kiinnostus Suomen markkinoita kohtaan on jonkin 80--83). Kannanotossaan valtiontilintarkastajat to-
41054: verran lisääntynyt. Sitä voidaan kuitenkin sisä- tesivat mm., että joitakin nykyisin poliisille kuulu-
41055: asiainministeriön mielestä pitää edelleen hyvin vä- via tehtäviä voitaisiin kenties siirtää muille viran-
41056: häisenä. omaisille. Poliisitoimene jää joka tapauksessa suuri
41057: Yksityisen turva-alan yritysten kiinnostus siirtyä määrä tehtäviä, joiden vuoksi tulee huolehtia siitä,
41058: hoitamaan perinteisesti viranomaistoiminnan pii- että poliiseja riittää kenttätehtäviin. Tällöin erilaiset
41059: riin kuuluvia tehtäviä on sisäasiainministeriön mu- yhteistyömuodot tulevat yhä tärkeämmiksi. Poliisin
41060: kaan vähäistä. Syynä tähän on työvoimakulujen ja pelastustoimen yhteisiä hätäkeskuskokeiluja on
41061: suuri osuus palvelujen hinnasta ja hankalat vastuu- syytä jatkaa. Kannanotossaan valtiontilintarkastajat
41062: kysymykset. Ainakaan isommat vartioimisliikkeet vastustivat voimakkaasti sitä, että erilaiset vartioin-
41063: eivät ole erityisen kiinnostuneita esim. päihtynei- tiliikkeet hoitaisivat poliiseille kuuluvia järjestyk-
41064: den kuljettamisesta peläten mm. yrityskuvansa va- sen ja turvallisuuden ylläpitoon liittyviä tehtäviä.
41065:
41066:
41067: 96
41068: Uudistusehdotuksia Ehdotusten arviointia
41069: Turva-alan kehittämistä varten sisäasiainministeriö Vielä voimassa olevan hallitusmuodon 6 §:n 1 mo-
41070: asetti toukokuussa 1995 toimikunnan turva-alan mentin mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä
41071: koordinointiin liittyvän lainsäädännön muutosten henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuu-
41072: ja muiden tarvittavien toimien valmistelemiseksi. teen ja turvallisuuteen. Myös uuteen Suomen halli-
41073: Toimikunnan ehdotus valmistui keväällä 1998. tusmuotoehdotukseen (HE 1/1998 vp) sisältyy
41074: Toimikunta pohti hyvin laajasti seuraavia aihei- sama säännös (7 §).
41075: ta: rikollisuus ja sen torjunta, ennalta estävä rikok- Uuteen perustuslakiin sisältyy kokonaan uusi
41076: sentorjunta Suomessa, lainsäädännön nykytila, tur- säännös (124 §), jossa säädetään hallintotehtävän
41077: vallisuusalan koulutus Suomessa, tekninen suojaus antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Ehdotettu
41078: ja sen nykytilan arviointi. Toimikunta laati ehdo- säännös on kokonaisuudessaan seuraava: "Julki-
41079: tuksen laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista, jol- nen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin
41080: la nykyinen vartioimisliikelaki kumottaisiin. viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on
41081: Toimikunnan lakiehdotuksen mukaan muutok- tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitami-
41082: set ja uudistukset olisivat mm. seuraavanlaisia: seksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa
41083: -Yleisesti tarjolla olevat, vastikkeesta suoritet- tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää
41084: tavat yksityiset turvallisuuspalvelut saatetaan lu- julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan
41085: vanvaraisiksi erityisellä yksityisiä turvallisuuspalve- kuitenkin antaa vain viranomaiselle."
41086: luja koskevalla lailla. Perustelujen mukaan pykälän tarkoituksena on
41087: - Luvanvaraisuuden lisäksi tiettyjä, jo vakiintu- rajoittaa julkisen hallintotehtävän osoittamista var-
41088: neita palvelumuotoja harjoittavat voivat hakea va- sinaisen viranomaiskoneiston ulkopuolelle. Mer-
41089: paaehtoista sertifiointia. kittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä ei
41090: - Alan kehitystä ja ohjausta varten muodoste- ehdotuksen mukaan siten saisi antaa muille kuin
41091: taan pysyvä turvallisuusalan neuvottelukunta. viranomaisille.
41092: - Turvallisuusalaa varten perustetaan turvalli- Eduskunnan perustuslakivaliokunta on eri yh-
41093: suusalan valvontakeskus, joka käytännössä vastaisi teyksissä ottanut kantaa valtiosääntöoikeudelliseen
41094: lupaa edellyttävän toiminnan valvonnasta ja yhdes- virkamieshallintoperiaatteeseen. Tämän periaat-
41095: sä poliisin kanssa toimintaan osallistuvien henkilöi- teen mukaan julkista valtaa voivat Suomessa käyt-
41096: den luotettavuuden valvonnasta. tää vain viranomaiset ja viranomaisten nimissä vain
41097: - Turvajärjestelmien hankintoja varten luodaan laillisesti virkoihinsa nimetyt virkamiehet.
41098: riskitasoon perustuva laitteiden ja järjestelmien tur- Toisaalta perustuslakivaliokunta on eri kannan-
41099: vallisuustasoluokitus. otoissaan lähtenyt siitä, ettei virkamieshallintoperi-
41100: - Turvallisuusalan neuvottelukunta ja turvalli- aate merkitse ehdotonta estettä antaa julkista valtaa
41101: suusalan valvontakeskus ryhtyvät koordinoimaan ja julkisia tehtäviä rajoitetusti muille kuin viran-
41102: rakenteiden ja laitteiden yhtenäistä hyväksyntää omaisille, kuten valtion liikelaitoksille ja yksityisoi-
41103: eurooppalaisten normien ja tarvittaessa kotimais- keudellisille yhteisöille. Tällöin valiokunta on kui-
41104: ten vaatimusten perusteella. tenkin edellyttänyt, että tehtävien hoitamisesta ja
41105: - Yksityissektorin turvallisuusalalle luodaan siinä noudatettavasta menettelystä annetaan riittä-
41106: poliisi- ja pelastusalaa vastaava korkeakoulutasoi- vän yksityiskohtaiset säännökset, että oikeusturva-
41107: nen koulutus asiantuntijoiden, turvallisuusviran- näkökohdat otetaan huomioon ja että julkisia teh-
41108: omaisten, opetusviranomaisten ja koulutusta anta- täviä hoitavat henkilöt kuuluvat rikosoikeudellisen
41109: vien oppilaitosten kanssa. virkavastuun piiriin. Muulle kuin viranomaiselle on
41110: - Vartioimisalaa koskevia säännöksiä muute- voitu antaa oikeus voimakeinojen käyttöön vain
41111: taan niin, että vartioiruisliikkeellä on oikeus ottaa silloin, kun kysymys on ollut konkreettisen virka-
41112: vastaan, erikseen määrätyissä paikoissa ja olosuh- tehtävän yhteydessä esille tulevasta ja siten viran-
41113: teissa, myös sellaisia yleistä järjestystä ja turvalli- omaisen tilapäisluonteisesta tarpeesta saada ulko-
41114: suutta koskevia tehtäviä, jotka eivät edellytä mer- puolista apua.
41115: kittävää julkisen vallan käyttöä. Uutta hallitusmuotoa koskevan hallituksen esi-
41116: -Vartijan ammattitaitovaatimuksia nostetaan ja tyksen perusteluissa on todettu, että ehdotuksen
41117: vartijan toimivaltuuksia vartiointikohteessa täyden- 124 §:n viimeisen virkkeen mukaan merkittävää
41118: netään kiinniotto-oikeudella ja oikeudella turvalli- julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voitaisiin
41119: suustarkastukseen tilanteissa, joissa vartijalla ny- antaa vain viranomaisille. Merkittävänä julkisen
41120: kyään on paikalta poistamisoikeus. vallan käyttämisenä olisi säännöksen yhteydessä
41121:
41122:
41123:
41124: 7 380188E 97
41125: pidettävä esim. itsenäiseen harkintaan perustuvaa joka koski hallituksen esitystä 7/1996 vp laiksi
41126: oikeutta käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten sijoituspalveluyrityksistä ja siihen liittyväksi lain-
41127: merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin. säädännöksi, missä oli kyse lainsäädäntövallan de-
41128: Perustuslakivaliokunta on useissa eri yhteyksis- legoimisesta sekä PeVL 19/1996 vp, joka koski
41129: sä pohtinut viranomaisten julkisen vallan käyttöä ja hallituksen esitystä 47/1996 vp osuuspankkien yh-
41130: siihen liittyen myös voimakeinojen käyttöä sekä teenliittymää koskevaksi lainsäädännöksi. Tässä-
41131: normien antovaltuuden laajentamista. Perustusla- kin oli kyse lainsäädäntövallan delegoinnista, eli
41132: kivaliokunnan mielestä voimakeinojen käytön us- miten valtuuden saanut toimielin voi antaa yleisesti
41133: kominen muille kuin virkamiehille on säädettävä sitovia sääntöjä.
41134: perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tällaisia lau- Normivallan delegointi nousee tässä yhteydessä
41135: suntoja ovat esim. PeVL 1/1994 vp, joka koski keskeiseksi sen vuoksi, että toimikunta ehdotti
41136: hallituksen esitystä 281/1993 vp laiksi turvatarkas- erityisen turvallisuusalan neuvottelukunnan perus-
41137: tuksista lentoliikenteessä, PeVL 15/1994 vp, joka tamista. Neuvottelukunnalla olisi ehdotuksen mu-
41138: koski hallituksen esitystä 57/1994 vp poliisilaiksi ja kaan oikeus antaa erinäisiä määräyksiä ja normeja.
41139: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, PeVL 12/1996 vp,
41140:
41141:
41142:
41143:
41144: Kun vartioimisliikelakiehdotusta (HE 108!1982vp) edus- teeseen, jossa yhteiskunta ei ole enää ensisijaisessa
41145: kunnassa viime vuosikymmenellä käsiteltiin, siitä ei vastuussa kansalaistensa perusturvallisuuden järjes-
41146: hankittu perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Ehkä tä- tämisestä. Tällaista kehitystä tulee kaikin voimin vas-
41147: män vuoksi sisäasiainministeriössä valmistunut uusi tustaa yleensäkin ja ennen muuta siksi, että uuden
41148: ehdotus, jolla korvattaisiin nykyinen vartioimisliikelaki, hallitusmuodon 124 § asettanee tällaiselle kehitykselle
41149: on valmistelijoittensa silmissä nähty vain tekniseksi selkeän esteen. Kansalaisella tulee olla yksiselitteinen
41150: uudistukseksi. Uudella lailla olisi vain tarkoitus korvata oikeus hyvään yleiseen järjestykseen ja turvallisuu-
41151: sinällänsä jo vanhentunut lainsäädäntö. teen, vaikka hänellä ei olisi mitään mahdollisuuksia
41152: Valtiontilintarkastajien mielestä asia ei kuitenkaan järjestää ja ylläpitää henkensä tai omaisuutensa suo-
41153: ole aivan näin yksiselitteinen. Ennen uudistusta olisi jaksi erityisiä turvajärjestelyjä.
41154: tarkoin pohdittava, millaisia vaikutuksia perusoikeus- Edellä olevan johdosta valtiontilintarkastajat uudis-
41155: uudistus ja nyt käsittelyssä oleva uusi hallitusmuoto tavat viime kertomukseensa sisältyneen kannanoton,
41156: ovat tähän kysymykseen tuoneet. Jos uusi turva-alan jonka mukaan sellaista kehitystä, että erilaisetvartioin-
41157: lainsäädäntö johtaa siihen, että kansalaiset ja yritykset tiliikkeet hoitaisivat poliisille kuuluvia järjestyksen ja
41158: joutuvatyhä enemmän osallistumaan yleisen järjestyk- turvallisuuden ylläpitoon liittyviä tehtäviä, on syytä voi-
41159: sen ja turvallisuuden ylläpitoon, saatetaan joutua tilan- makkaasti vastustaa.
41160:
41161:
41162:
41163:
41164: 98
41165: Puolustusministeriön hallinnonala
41166:
41167:
41168:
41169:
41170: Puolustusvoimien organisaatiouudistus valmistellut ja valtioneuvoston turvallisuus- ja puo-
41171: lustuspoliittisessa selonteossa kertomusvuonna
41172: Uudistuksen taustaa esitetyt tavoitteet. Puolustusministeriö päättää puo-
41173: Puolustushallinnon organisaatioiden uudistaminen lustusvoimien kokoonpanosta. Puolustusministe-
41174: käynnistyi puolustusministeriön mukaan 1980-lu- riö antoi v. 1993 toistaiseksi voimassa olevan mää-
41175: vun puolivälissä. Uudistus on koskettanut hallin- räyksen puolustushallinnon kokoonpanosta ja joh-
41176: nonalan kaikkia esikuntia, joukko-osastoja ja lai- tosuhteista päättämisestä.
41177: toksia. Organisaatiomuutoksia on valmisteltu puolus-
41178: Puolustusvoimien 1990-luvun organisaatiouu- tusministeriön ja puolustusvoimien ylimmän joh-
41179: distusten kannalta keskeisiä asiakirjoja ovat olleet don toimeksiannosta. Keskushallinnossa asiasta
41180: ehdotus puolustushallinnon joukkojen, laitosten ja ovat vastanneet puolustusministeriön järjestely-
41181: varuskuntien rationalisointi- ja kehittämisohjel- osasto ja pääesikunnan suunnitteluosasto (aiempi
41182: maksi (1992), ehdotus ilma- ja merivoimien jouk- pääesikunnan järjestelyosasto). Näiden virastojen
41183: kojen, laitosten ja varuskuntien rationalisointi- ja henkilöstö- ja kiinteistötoimialat ovat osallistuneet
41184: kehittämisohjelmaksi (1993), puolustushallinnon mm. asioita valmistelleisiin työryhmiin. Yksittäisten
41185: rauhan ajan organisaation rationalisointi- ja kehittä- organisaatiomuutosten valmistelua ovat johtaneet
41186: misohjelma 0994) sekä eduskunnan kertomus- maanpuolustusalueiden esikunnat (aiemmat soti-
41187: vuonna hyväksymä valtioneuvoston selonteko Eu- lasläänit) sekä ilma- ja merivoimien esikunnat.
41188: roopan turvallisuuskehitys ja Suomen puolustus. Muutoskohteena olleen joukko-osaston tai vastaa-
41189: Tärkeimmät perustelut organisaatiouudistuksel- van johto on myös ollut osittaisessa valmisteluvas-
41190: le on määritelty puolustusministeriön mukaan seu- tuussa. Henkilöstö on yhteistoimintalain mukaises-
41191: raavasti: ti osallistunut valmisteluun.
41192: - taloudellisten säästöjen saavuttaminen Uudistusten valmistelussa on käytetty osin myös
41193: - kansainvälistymiseen vastaaminen ulkopuolista konsulttia. Hallinnonalan henkilöstö-
41194: - resurssien kohdentaminen painopistealoille järjestöt sekä valtion muut viranomaiset ovat osal-
41195: - joukkotuotannon tehostaminen listuneet muutoksia valmistelleiden työryhmien
41196: - koulutusorganisaation sopeuttaminen varus- työskentelyyn.
41197: miesten vähenemiseen Organisaatiouudistuksen yksi keskeinen tavoite
41198: - puolustusvoimien teknistyminen on ollut maanpuolustuskykyä olennaisesti heiken-
41199: - tulosohjauksen ja -johtamisen käyttöönotto tävien toimien välttäminen. Muutosten vaikutukset
41200: - tuottaja-käyttäjä-ajattelun edistäminen sekä yleiseen maanpuolustuskykyyn ovatkin puolustus-
41201: - hallinnon tehostaminen keventämällä kes- ministeriön mukaan olleet pääosin myönteisiä.
41202: kushallintoa ja delegoimalla tehtäviä. Uudistetut koulutusorganisaatiot tehostavat ja mo-
41203: nipuolistavat puolustusvoimien koulutusta ja pa-
41204: Uudistuksen tavoitteiden valmistelu ja saavutta- rantavat siten puolustuskyvyn kannalta keskeistä
41205: minen joukkotuotantoa. Puolustushallinnon rahoitusvoi-
41206: Hallinnonalan organisaation tavoitetila määritel- maNarat eivät toisaalta ole kuitenkaan viime vuosi-
41207: tiin em. puolustushallinnon rauhan ajan organisaa- na mahdollistaneet joukkotuotannon kannalta tär-
41208: tion rationalisointi- ja kehittämisohjelmana v. 1994. keitä kertausharjoituksia.
41209: Puolustusministeri ja puolustusvoimain komentaja Joukko-osastojen siirtojen, lakkauttamisten ja
41210: hyväksyivät puolustusministeriön ja pääesikunnan perustamisten tavoitteena ovat joissakin tapauksis-
41211: virkamiesten valmistelemat tavoitteet. Eduskunta sa olleet myös operatiiviset, puolustusvoimien suo-
41212: hyväksyi puolestaan puolustusneuvoston johdolla rituskykyyn liittyvät seikat.
41213:
41214:
41215: 99
41216: Puolustushallinnon johtamis- ja hallintojärjestel- napataljoonan tehtävät Lappeenrannasta Savon
41217: män uudistamisella on tavoiteltu alueellisen maan- Prikaatille Mikkeliin. Tällöin pääosa Rakuunanmä-
41218: puolustuksen tehostamista. Tavoitteena on ollut en kasarmialueesta vapautui. Kertomusvuoteen
41219: alueellisesti ja voimavaroiltaan riittävän suuret mennessä henkilöstö-, kiinteistöjen ylläpito- ja in-
41220: maanpuolustusalueet, jotka kykenevät alueensa it- vestointikustannusten menosäästöt ovat olleet yh-
41221: senäiseen puolustamiseen. teensä 74,1 Mmk. Myyntituloja on saatu tai tehtyjen
41222: Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliit- kiinteistöjärjestelyjen arvo on ollut yhteensä 12
41223: tisen selonteon mukainen valmiusyhtymien perus- Mmk. Lisäkustannuksia on aiheutunut 11,7 Mmk,
41224: taminen ja yhtenäiseen meripuolustusjärjestelmään joista investointien osuus on 10,0 Mmk ja kerta-
41225: siirtyminen tavoittelevat edelleen puolustusvoimi- luonteisten siirtokustannusten osuus 1,7 Mmk.
41226: en suorituskyvyn tehostamista. - Siirrettiin (lakkautettiin) Kymenjääkäripatal-
41227: Puolustusministeriön mukaan organisaatiouu- joona Haminasta Vekaranjärvelle. Henkilöstöme-
41228: distuksen tavoitteet on saavutettu, asian vaikeus ja nojen säästöt ovat kertomusvuoteen mennessä ol-
41229: monitahoisuus huomioon ottaen, kohtuullisen hy- leet yhteensä 63 Mmk. Lisäkustannukset ovat olleet
41230: vin. Tavoitteiden saavuttamiseen on kuitenkin liit- 4,6 Mmk.
41231: tynyt myös seuraavanlaisia ongelmia: - Siirrettiin Salpausselän Ilmantorjuntapatte-
41232: - Asian saama kielteinen julkisuus erityisesti rista Kouvolasta Haminaan ja muutettiin Kymen
41233: alue- ja paikallistasolla on ainakin väliaikaisesti Ilmantorjuntarykmentiksi. Kouvolan varuskunta-
41234: vaikuttanut maanpuolustushenkeen. alue myytiin 60 Mmk:n kauppahinnasta. Osa alu-
41235: - Alue- ja muiden poliittisten syiden vuoksi on eesta siirrettiin vastikkeetta rakennushallitukselle.
41236: osin jouduttu tyytymään hallinnonalan kannalta Siirron tekninen arvo on 10,0 Mmk. Menosäästöt
41237: epätarkoituksenmukaisiin tai viivästyneisiin ratkai- ovat kertomusvuoteen mennessä yhteensä 24,5
41238: suihin. Mmk ja lisäkustannukset yhteensä 6,4 Mmk.
41239: - Henkilöstön laajamittainen irtisanominen on - Lakkautettiin Kouvolan sotilassoittokunta.
41240: saattanut heikentää valtion ja puolustushallinnon - Muutettiin Haminan sotilassoittokunta va-
41241: työnantajakuvaa. rusmiessoittokunnaksi.
41242: - Rakentamismäärärahojen vähäisyyden - Siirrettiin (lakkautettiin) Rannikkojääkäripa-
41243: vuoksi joidenkin uudistusten toimeenpano on vii- taljoona Upinniemeltä Dragsvikiin. Henkilöstösiir-
41244: västynyt, koska rakentamista ei ole kyetty toteutta- roista syntyneet menosäästöt ovat kertomusvuo-
41245: maan suunnitellun aikataulun mukaan. teen mennessä yhteensä 42,0 Mmk. Lisäkustannuk-
41246: - Tyhjiksi jääneiden kiinteistöjen myyminen set ovat vastaavasti 5,2 Mmk.
41247: on yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi osoittau- - Lakkautettiin Turun Rannikkorykmentin pat-
41248: tunut ennakoitua vaikeammaksi. terista Raumalta.
41249: Vuonna 1992:
41250: Organisaatiouudistuksen aiheuttamat muutokset - Siirrettiin Suojelukoulu Tikkakoskelta Keu-
41251: Puolustusvoimien rationalisointi- ja kehittämisoh- ruulle. Henkilökustannusten menosäästöt ovat ker-
41252: jelmassa v. 1994 esitetyt konkreettiset muutokset tomusvuoteen mennessä 5,0 Mmk ja kustannusten
41253: oli puolustusministeriön mukaan toteutettu kerto- lisäykset 2,4 Mmk.
41254: musvuoteen mennessä eräitä vähäisiä poikkeuksia Vuonna 1993:
41255: lukuun ottamatta. Lisäksi hallinnolliset päätökset - Perustettiin Puolustusvoimien materiaalilai-
41256: oli tehty tietyistä muutoksista, joskaan ne eivät tos ja sijoitettiin sen esikunta Tampereelle. Henki-
41257: olleet astuneet vielä voimaan. Valtioneuvoston em. löstön siirtokustannukset olivat 5,1 Mmk.
41258: selonteossa kertomusvuonna esitetyistä organisaa- - Lakkautettiin Rannikkolaivasto Turusta.
41259: tiomuutoksista on myös puolustusministeriön mu- - Perustettiin Maanpuolustuskorkeakoulu yh-
41260: kaan tehty päätökset yhtä lukuun ottamatta. distämällä Sotakorkeakoulu, Kadettikoulu ja Tais-
41261: Kertomusvuoden loppuun mennessä toteutetut telukoulu.
41262: tai päätetyt organisaatiomuutokset ja niiden aiheut- - Uudistettiin johtamis- ja hallintojärjestelmä:
41263: tamat kustannusten säästöt tai lisäykset ovat puo- vähennettiin alueellisia esikuntia 30:stä 15:een,
41264: lustusministeriön mukaan olleet 1990-luvulla seu- uudistettiin pääesikunnan organisaatio ja supistet-
41265: raavat. (Tarkastelussa ovat muutokset, joilla on tiin henkilöstöä 800:sta 500:aan sekä supistettiin
41266: merkittävää taloudellista vaikutusta. Laskelmat pe- ministeriön henkilöstö 220:stä 130:een. Henkilös-
41267: rustuvat osittain arviotietoihin). tön kohdentaminen joukko-osastoihin on kerto-
41268: Vuonna 1990: musvuoteen mennessä synnyttänyt 150 Mmk:n vä-
41269: - Siirrettiin (lakkautettiin) Uudenmaan Rakuu- lilliset menosäästöt Investointikustannukset ovat
41270:
41271:
41272: 100
41273: olleet 189,3 Mmk ja henkilöstön siirtokustannukset kunnalle. Vaihdon arvo oli 15,0 Mmk. Henkilöstö-
41274: 15 Mmk. säästöt ovat 3,2 Mmk vuodessa ja kiinteistöjen
41275: - Perustettiin Puolustusvoimien koulutuksen ylläpitosäästöt 1,1 Mmk vuodessa. Ylämyllyn va-
41276: kehittämiskeskus. ruskunnan korjausinvestoinnit olivat 2,0 Mmk. Siir-
41277: Vuonna 1994: ron kertaluonteiset menot olivat 0,6 Mmk.
41278: - Lakkautettiin Hämeen sotilassairaala Lahdes- - Muutettiin Kuuskajaskarin linnake valmius-
41279: ta. Henkilöstösäästöt ovat kertomusvuoteen men- linnakkeeksi. Sen tilat vapautuivat muuhun käyt-
41280: nessä 20,4 Mmk. Ostopalvelujen lisäkustannukset töön. Käynnistettiin varusmieskoulutus Rankin lin-
41281: ovat 5,5 Mmk vuodessa ja kertaluonteiset menot nakkeella. Henkilöstösäästöt ovat 1,2 Mmk vuo-
41282: 1,4 Mmk. dessa ja kiinteistöjen ylläpitomenot vähenivät 0,5
41283: - Lakkautettiin Eläinlääkintäkoulu Niinisalos- Mmk vuodessa. Rauman etappi (tasearvo 12,9
41284: ta. Laskennalliset henkilösäästöt ovat 1,5 Mmk Mmk) luovutettiin Valtion kiinteistölaitokselle.
41285: vuodessa. Rankin linnakkeen korjauskustannukset ovat olleet
41286: - Siirrettiin Kymen Pioneeripataljoona Veka- 3,7 Mmk. Siirron kertaluonteiset menot olivat 0,6
41287: ranjärvelle. Samalla Korian varuskunta-alue vapau- Mmk.
41288: tui Elimäen kunnan käyttöön. Henkilöstösäästöt - Yhdistettiin UudenmaanJääkäripataljoona ja
41289: ovat kertomusvuoteen mennessä 3,3 Mmk ja kiin- Kaartin Pataljoona. Henkilöstösäästöt ovat 4,7
41290: teistöjen ylläpitosäästöt 8,4 Mmk. Korian varuskun- Mmk vuodessa. Korjausluonteiset investointikulut
41291: ta olisi vaatinut n. 60 Mmk:n peruskorjausinves- ovat 3,3 Mmk.
41292: toinnit, joilta siirron vuoksi vältyttiin. Valtion kiin- - Siirrettiin varusmiessoittokunta Haminasta
41293: teistölaitokselle luovutetun varuskunta-alueen ar- Lahteen ja yhdistettiin se Sotilasmusiikkikouluun.
41294: voksi on arvioitu n. 30 Mmk. Toisaalta rakennusin- - Lakkautettiin Dragsvikin sotilassoittokunta.
41295: vestoinnit Valkealassa ovat olleet 65 Mmk ja kiin- Vuonna 1997:
41296: teistömenot ovat lisääntyneet 1,4 Mmk vuodessa. - Siirrettiin Kuljetuslentolaivue Tikkakoskelle,
41297: Kertaluonteiset siirtomenot olivat 0,3 Mmk. yhdistettiin Tiedustelulentolaivueeseen ja muodos-
41298: - Perustettiin Puolustushallinnon rakennuslai- tettiin Tukilentolaivue. Henkilöstösäästöt ovat 1,7
41299: tos. Sen henkilöstöä on vähennetty sittemmin Mmk vuodessa. Utin kentän kunnossapitomenojen
41300: 730:11ä, minkä seurauksena henkilöstösäästöt ovat säästö on 0,8 Mmk vuodessa ja säästöt lentotoimin-
41301: kertomusvuoteen mennessä 275,6 Mmk. Korjausin- tamenoissa 1,6 Mmk vuodessa. Toisaalta rakenta-
41302: vestoinnit ovat olleet 2,0 Mmk. miskustannukset Tikkakaskeila ovat 16,0 Mmk ja
41303: - Supistettiin olennaisesti neljän varikon tuo- kiinteistöjen ylläpitomenojen lisäys 0,3 Mmk vuo-
41304: tantotoimintaa. Henkilöstösäästöt ovat kertomus- dessa. Kertaluonteiset henkilöstön siirtokulut olivat
41305: vuoteen mennessä yhteensä 33,3 Mmk. 1,3 Mmk.
41306: Vuonna 1996: - Perustettiin Utin]ääkärirykmentti ja siirrettiin
41307: - Siirrettiin Asekoulu Kokkolasta Lahteen ja Sotilaspoliisikoulu Parolasta Uttiin.
41308: luovutettiin Kokkolan Pikiruukin alue Valtion kiin- - Perustettiin Puolustusvoimien tietotekniik-
41309: teistölaitokselle. Henkilöstösäästöt ovat kertomus- kalaitos yhdistämällä Puolustusvoimien atk-laitos
41310: vuoteen mennessä 5,0 Mmk ja säästöt kiinteistöjen ja eräitä viestialan yksiköitä.
41311: ylläpidossa ovat 2,2 Mmk vuodessa. Kokkolan - Yhdistettiin Reserviupseerikoulu ja Kymen
41312: vältetyt saneerauskustannukset olisivat olleet 6,0 Ilmatorjuntarykmentti.
41313: Mmk. Kiinteistölaitokselle luovutetun alueen ar- - Yhdistettiin Pohjan Prikaati ja Pohjois-Suo-
41314: voksi on arvioitu 47,4 Mmk. Lahteen rakennetun men Viestipataljoona. Henkilöstösäästöt ovat 1,5
41315: koulutushallin kustannukset ovat 12,0 Mmk ja kiin- Mmk vuodessa ja kiinteistöjen ylläpitomenot ovat
41316: teistöjen ylläpitomenojen kasvu on 0,3 Mmk vuo- 0,4 Mmk vuodessa aiempaa pienemmät. Kerta-
41317: dessa. Siirron kertaluonteiset kustannukset olivat luonteiset siirtomenot olivat 0,3 Mmk.
41318: 1,2 Mmk. - Siirrettiin helikopteritoiminta maavoimiin.
41319: - Siirrettiin Esikuntakoulu Lahdesta ja Puolus- Kertomusvuoden jälkeiset muutokset ovat
41320: tusvoimien koulutuksen kehittämiskeskus Helsin- Vuonna 1998:
41321: gistä Tuusulaan ja yhdistettiin ne. Samalla siirrettiin - Lakkautetaan Pohjan Prikaati, ja Oulun ka-
41322: Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyk- sam1ialueet myydään tai luovutetaan.
41323: sikkö Katajanokalta vapautuneisiin tiloihin. - Lakkautetaan Vaasan Rannikkopatteristo, ja
41324: - Keskitettiin Pohjois-Karjalan Prikaatin varus- Vaasan kasarmialue myydään tai luovutetaan.
41325: mieskoulutus Kontiorantaan, minkä seurauksena - Yhdistetään Saaristomeren Laivasto ja Turun
41326: Ylämyllyn varuskunnan pääosa myytiin Liperin Rannikkorykmentti ja Hangon Rannikkopatteristo.
41327:
41328:
41329: 101
41330: - Liitetään Kotkan Rannikkopatterista ja Uu- - Lakkautetaan kaikki kuusi sotilastoimistoa
41331: denmaan Prikaati merivoimiin. (Kemi, Oulainen, Seinäjoki, Pori, Tampere ja Sa-
41332: - Yhdistetään Suomenlahden Laivasto ja Suo- vonlinna).
41333: menlinnan Rannikkorykmentti. Vuonna 1999:
41334: - Yhdistetään Merisotakoulu ja Rannikkotykis- - Siirretään Sähköteknillinen Tutkimuslaitos
41335: tökoulu. Espoosta Riihimäelle ja myydään Espoon alue ja
41336: - Perustetaan Merivoimien Varikko ja Merivoi- kiinteistöt.
41337: mien Tutkimuslaitos Vuonna 2000:
41338: - Lakkautetaan Keski-Suomen Viestipataljoo- - Lakkautetaan Oulun Vaatetuskorjaamo.
41339: na. Koulutus siirretään Karjalan Prikaatiin, jonne Yhteenveto em. organisaatiomuutosten aiheut-
41340: perustetaan viestipataljoona. Lisäksi Keuruulle tamista menosäästöistä ja lisäkustannuksista vuo-
41341: muodostetaan pioneeri- ja suojelualan koulutus- teen 1997 mennessä on seuraava:
41342: keskus ja siirretään Pioneerikoulu Kouvolasta Keu-
41343: ruulle.
41344:
41345:
41346:
41347: Henkilös- Kiinteistö- lnves- Menosääs- Myyntitulot Rakenta- Kiinteistö- Henkilös- Lisäkus-
41348: tömenojen jen ylläpi- tointi- töt yhteen- tai luovute- mis- tai jen ylläpito- tön siirto- tannukset
41349: säästöt tomenojen menojen sä tun omai- korjausin- menojen menot yhteensä
41350: säästöt säästöt suuden arvo vestoinnit lisäykset
41351: Mmk
41352: Uudenmaan
41353: Rakuunapataljoona 47,6 0,5 26,0 74,1 12,0 10,0 1.7 11,7
41354: Kymen Jääkäri-
41355: pataljoona 63,0 63,0 2,8 1,8 4,6
41356: Kymen llmatorjunta-
41357: rykmentti 10,5 14,0 24,5 70,0 4,6 1,8 6.4
41358: Rannikkojääkäri-
41359: pataljoona 42,0 42,0 4,0 1,2 5,2
41360: Suojelukoulu 5,0 5,0 1,8 0,6 2.4
41361: Maanpuolustus-
41362: korkeakoulu 20,0 6,4 26,4
41363: Johtamis- ja
41364: hallintojärjestelmä 150,0 150,0 189,3 4,0 15,0 208,3
41365: Puolustusvoimien
41366: Materiaalilaitos 5,1 5,1
41367: Hämeen Sotilassairaala 20,4 20,4 1.4 1.4
41368: Elä inlääkintä koulu 4,5 4,5
41369: Kymen Pioneeri-
41370: pataljoona 3,3 8.4 60,0 71.7 30,0 65,0 4,2 0,3 69,5
41371: Puolustushallinnon
41372: Rakennuslaitos 275,6 275,6 2,0 2,0
41373: Varikot 33,3 33,3
41374: Asekoulu 5,0 2,2 6,0 13,2 47,4 12,0 0,3 1,2 13,5
41375: Pohjois-Karjalan
41376: Prikaati 3,2 1,1 4,3 15,0 2,0 0,6 2,6
41377: Kuuskajaskari 1,2 0,5 1,7 12,9 3.7 0,6 4,3
41378: Kaartin Pataljoona 4,7 4.7 3,3 3,3
41379: Kuljetuslentolaivue 16,0 1,3 17,3
41380: Pohjan Prikaati 0,3 0,3
41381: Yhteensä 669,3 26.7 92,0 788,0 187,3 333,7 17.7 32,9 384,3
41382:
41383:
41384:
41385: Edellä esitetyt organisaatiomuutokset ovat siis nentyneet n. 27 Mmk:lla. Menosäästöt toteuttamat-
41386: puolustusministeriön toimittamien tietojen mu- ta jätettyjen korjaus- ym. investointien kohdalta
41387: kaan synnyttäneet 1990-luvulla kasautuvasti n. 670 ovat 92,0 Mmk. Näin menosäästöjen yhteismääräk-
41388: Mmk:n menosäästöt kertomusvuoteen mennessä. si 1990-luvulla muodostuu 788,0 Mmk. Toisaalta
41389: Vastaavasti kiinteistöjen ylläpitomenot ovat pie- muutokset ovat aiheuttaneet myös lisäkustannuk-
41390:
41391:
41392: 102
41393: sia. Lisärakentamis- tai korjauskustannukset ovat usein vasta pitkällä aikavälillä, ja ne liittyvät mones-
41394: olleet yhteensä n. 334 Mmk ja kiinteistöjen ylläpito- ti pitkiinkin päätös- ja toimenpideprosesseihin.
41395: menojen lisäys n. 18 Mmk. Kertaluonteiset henki-
41396: löstön siirtomenot ovat olleet yhteensä n. 33 Mmk. Organisaatiouudistuksen jatkosuunnitelmat
41397: Kaikkiaan lisäkustannukset ovat n. 384 Mmk. Näin Puolustusministeriön mukaan erityisiä suunnitel-
41398: ollen mainitut organisaatiomuutokset ovat vähen- mia puolustushallinnon lähivuosien organisaatio-
41399: täneet kustannuksia nettomääräisesti n. 404 muutoksiksi ei ole olemassa lukuun ottamatta val-
41400: Mmk:lla. Vuotuinen keskimääräinen nettomeno- tioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen
41401: säästö olisi 1990-luvulla siten n. 50 Mmk, joskin selontekoon liittyneiden päätösten toimeenpanoa.
41402: vuotuinen nettosäästö kasvaa kertomusvuotta lä- Ministeriön ilmoituksen mukaan seuraavat puolus-
41403: hestyttäessä. Tämä 50 Mmk vastaa suunnilleen yhtä tushallinnon kehittämiseen ja organisaation uudis-
41404: prosenttia puolustusvoimien kertomusvuoden ta- tamiseen liittyvät hankkeet käynnistetään kuiten-
41405: lousarvion mukaisesta toimintamäärärahasta. kin lähiaikoina:
41406: Organisaatiomuutokset ovat puolustusministeri- - selvitys ilmapuolustusjärjestelmän kehittä-
41407: ön mukaan selkiinnyttäneet johtamista, koska joh- misestä
41408: dettavia joukkoja tai vastaavia on vähemmän ja - johtamis- ja hallintojärjestelmän tarkistami-
41409: yksiköt ovat kasvaneet niin, että niille on voitu nen
41410: siirtää itsenäistä toimivaltaa. ]ohtamis- ja hallinto- - selvitys pääesikunnan alaisista laitoksista
41411: järjestelmäuudistuksen yhteydessä alueellisia esi- - sotilassoittotoiminnan uudelleen järjestämi-
41412: kuntia vähennettiin 30:sta 15:een. Puolustuslaitok- nen
41413: sen Materiaalilaitoksen perustamisessa liitettiin lä- - selvitys terveydenhuoltopalvelujen järjeste-
41414: hes 20 aiemmin itsenäistä varikkoa tai laitosta lyistä sekä
41415: yhteisen johdon alaisuuteen. Varuskuntien ja jouk- - selvitys ostopalvelujen lisäämismahdolli-
41416: ko-osastojen lakkauttamisten ja yhdistämisten seu- suuksista.
41417: rauksena itsenäisiä yksiköitä on yli 20 vähemmän Nämä hankkeet yhdessä valmiusyhtymien jatko-
41418: kuin aiemmin. kehittämisen ja varusmiesten palvelusaikajärjestel-
41419: Puolustushallinnon virat ja tehtävät ovat vähen- mien muuttamisen kanssa luovat puolustusministe-
41420: tyneet 1990-luvulla n. 1 700:lla. Henkilöstön vähen- riön mukaan edellytykset puolustusvoimien tule-
41421: täminen ei olisi puolustusministeriön mukaan ollut ville organisaatiouudistuksille. Viimeistään v. 2001
41422: mahdollista ilman organisaatiouudistuksia. Lisäksi puolustushallinnon toimintoja ja organisaatiota tar-
41423: useita satoja virkoja tai tehtäviä on voitu kohdentaa kistettaneen laajemmin.
41424: painopisteiksi määritetyille tehtäväalueille. Lähi-
41425: vuosien muutokset mahdollistavat edelleen henki- Valtiontilintarkastajien tarkastuskäynnit varus-
41426: löstön uudelleen kohdentamisen mm. valmiusyh- kunnissa
41427: tymien kehittämiseen. Valtiontilintarkastajat ovat tehneet tarkastuksen
41428: Hallinnonalan virkojen ja tehtävien määrän vä- lakkautettavissa Oulun ja Vaasan varuskunnissa
41429: hennykset 1990-luvulla merkitsevät kokonaisuu- sekä valmiusyhtymäksi kehitettävässä Kainuun Pri-
41430: dessaan puolustusministeriön mukaan yli 250 kaatissa Kajaanissa. Tarkastusten yhteydessä val-
41431: Mmk:n vuotuista säästöä henkilöstömenoissa. Mi- tiontilintarkastajat ovat kuulleet myös ao. kaupun-
41432: nisteriön mielestä myös henkilöstön käyttö on kien edustajia.
41433: tehostunut, koska suoritteet eivät ole samanaikai- Tarkastusten tavoitteena on ollut saada selvityk-
41434: sesti ainakaan olennaisesti vähentyneet. set varuskuntien lakkauttamisen puolustuksellisis-
41435: Organisaatiouudistus ei ole vaikuttanut olennai- ta ja valtiontaloudellisista syistä ja seurauksista sekä
41436: sesti hallinnonalan materiaalin määrään. Sen sijaan varuskuntien alueellisesta ja paikallisesta merkityk-
41437: vaikutukset hallinnonalan kiinteistöihin ovat mer- sestä. Kaupunkien edustajat ovat informoineet val-
41438: kittävät. Välittömien ja välillisten kiinteistövaiku- tiontilintarkastajia varuskuntien lakkauttamisen ja/
41439: tusten tai -säästöjen yksilöiminen ei kuitenkaan ole tai joukko-osastojen siirtojen vaikutuksista ao.
41440: puolustusministeriön mukaan mahdollista nykyis- paikkakuntien elinkeinoelämään, työpaikka- ja
41441: ten seurantajärjestelmien avulla, koska ne eivät ota asuntotilanteeseen sekä sosiaalitoimeen.
41442: huomioon mm. pääomakustannuksia. Vaikutuk- Tarkastuskäynneillään valtiontilintarkastajat
41443: siin liittyy usein myös monimutkaisia laadullisia, ovat todenneet, että varuskuntien lakkauttaminen
41444: yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia näkökoh- aiheuttaa työttömyyttä ko. paikkakunnilla ja siihen
41445: tia, joiden arviointi tai mittaaminen on käytännössä liittyen myös sosiaalisia ja yksilötason ongelmia.
41446: mahdotonta. Lisäksi vaikutukset konkretisoituvat Toisaalta sijainniltaan keskeiset varuskunta-alueet
41447:
41448:
41449: 103
41450: uuteen käyttöön otettuina antavat mahdollisuuden analysointiin. Lausunnossaan vuoden 1996 talous-
41451: kehittää kaupunkien elinkeinoelämää ja yhteiskun- arvioesityksestä (PuVL 3/1995 vp) valiokunta oli
41452: tarakennetta. pitänyt rationalisointitoimien ehdottomana edelly-
41453: tyksenä, että niillä saavutetaan todellista säästöä
41454: Eduskunnan kannanotot valtiontaloudessa. Valiokunta piti eduskunnan val-
41455: Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi v. 1992 tiovarainvaliokunnan em. mietintöön nojautuvaa
41456: mietinnössään (VaVM 92/1992 vp), että puolustus- kannanottoa (HE 122/1992 vp ja VaVM 92/1992 vp)
41457: ministeriössä on valmistunut selvitys, jonka on edelleen ajankohtaisena.
41458: tarkoitus olla pohjana puolustusvoimien joukko- Eduskunta hyväksyi valtioneuvoston turvalli-
41459: osastoja, laitoksia ja varuskuntia koskevan pitkän suus- ja puolustuspoliittisen selonteon Euroopan
41460: aikavälin rationalisointi- ja kehittämisohjelman laa- turvallisuuskehitys ja Suomen puolustus (VNS 1/
41461: timiselle. Mietinnön mukaan ao. selvitys ei sisältä- 1997 vp) 30.5.1997. Hyväksyminen perustui edus-
41462: nyt vaihtoehtoisia, yksityiskohtaisia kustannuslas- kunnan ulkoasiainvaliokunnan mietintöön, jota
41463: kelmia eikä vaihtoehtoisia rationalisointitoimenpi- varten valtiovarainvaliokunta antoi lausuntonsa
41464: teitä. Valiokunta edellytti, että selvityksen perus- (VaVL 10/1997 vp). Lausunnossaan valtiovarainva-
41465: teella tehtävät säästöpäätökset perustuvat koko- liokunta lausui mm., että suunnitteilla olevassa
41466: naistarkasteluun, jossa ratkaisujen kustannukset on (puolustusvoimien) organisaatiomuutoksessa työ-
41467: yksityiskohtaisesti analysoitu ja otettu toiminnalli- paikat eivät lisäänny vaan vähenevät ainakin pit-
41468: set näkökohdat huomioon. Eduskunta hyväksyi källä aikavälillä. Valiokunnan mielestä organisaa-
41469: mietinnön 14.1.1993. tiouudistuksen edellyttämät välttämättömät perus-
41470: Vuonna 1994 valtiovarainvaliokunta mietinnös- selvitykset puuttuivat vielä tässä vaiheessa, mitä
41471: sään (VaVM 93/1994 vp) toisti jo vuoden 1993 osoitti myös se, että vasta aivan hiljattain valtioneu-
41472: talousarvioesityksestä antamansa ja em. lausuman- voston kanslia oli asettanut työryhmän selvittä-
41473: sa. Lisäksi valiokunta piti tärkeänä, että niillä yksi- mään selontekoon sisältyvän varuskuntien lak-
41474: köillä, jotka ovat päätösten kohteena, olisi päätös- kauttamisen seurauksia näille varuskuntapaikka-
41475: ten toteuttamiseen riittävät valmiudet. kunnille. Koska puolustuksen kehittämislinjauksia
41476: Eduskunnan puolustusvaliokunta on puoles- ja rahoitustasoa on valiokunnan mukaan pyrkimys
41477: taan v. 1994 perustuslakivaliokunnalle antamas- arvioida perusteellisimmin noin neljän vuoden vä-
41478: saan lausunnossa (PuVL 4/1994 vp) huomauttanut lein, on vastaisuudessa edellä tarkoitetun kaltainen
41479: eduskunnan edellyttäneen 3.12.1993, että puolus- selvitystyö tehtävä etukäteen, ennen tulevista toi-
41480: tusministeriö seuraa perustettavan rakennustoimen menpiteistä päättämistä.
41481: organisaation toimivuutta ja antaa puolustusvalio- Hyväksyessään mietinnön eduskunta hyväksyi
41482: kunnalle asiasta selvityksen siten, että korjaavat myös seuraavan lausuman: "Eduskunta edellyttää,
41483: toimenpiteet saatujen kokemusten ja valiokunnan että puolustusvoimien henkilöstöä koskevat muu-
41484: palautteen perusteella ovat tarvittaessa mahdollisia tokset tehdään hallituksen selonteossa esitetyn
41485: jo 1 päivästä tammikuuta 1995 lukien siirryttäessä mukaisesti luonnollista poistumaa hyväksi käyttä-
41486: todelliseen tulosjohtamiseen. en ja irtisanomisia välttäen. Päätökset siitä, mitä
41487: Lausunnossaan vuodelta 1996 (PuVL 2/1996 vp) toimintoja varusmieskoulutuksen menettäviin va-
41488: puolustusvaliokunta katsoi, ettei puolustushallin- ruskuntiin jää ja millaisiin korvaaviin toimenpitei-
41489: non rauhan ajan rationalisointi- ja kehittämisohjel- siin ryhdytään, on tehtävä viipymättä. Samalla sel-
41490: ma vuodelta 1994 perustunut riittävään kokonais- vitetään, miten yhteistyötä jatketaan Puolustusvoi-
41491: tarkasteluun ja yksityiskohtaiseen kustannusten mien ja sen eri yhteistyötahojen kesken."
41492:
41493:
41494:
41495:
41496: Valtiontilintarkastajat toteavat, ettei puolustushallinto massaan organisaatiouudistuksessa. Eduskunta on
41497: ole ottanut riittävässä määrin huomioon eduskunnan ja useasti todennut, ettei puolustushallinnon organisaa-
41498: sen valiokuntien edellyttämiä näkökohtia kuluvalla tiouudistusta ole perustettu riittävään kokonaistarkas-
41499: vuosikymmenellä toteuttamassaan ja edelleen jatka- teluun ja yksityiskohtaiseen kustannusten analysoin-
41500:
41501:
41502: 104
41503: tiin. Eduskunta on myös edellyttänyt, että rationalisoin- nen hallinto ole ottaneet tarpeellisella vakavuudella
41504: titoimilla saavutetaan todellista säästöä valtiontalou- huomioon eduskunnan edellyttämiä näkökohtia.
41505: dessa. Valtiontilintarkastajat toteavat, että puolustushal-
41506: Puolustusministeriön asiassa esittämät perustelut linnon organisaatiouudistusta on perusteltu toisaalta
41507: eivät ole vakuuttaneet valtiontilintarkastajia siitä, että puolustusstrategisin ja toisaalta taloudellisin perus-
41508: tehdyt organisaatiouudistukset olisivat perustuneet tein. Valtiontilintarkastajien näkemyksen mukaan ky-
41509: riittävään kokonaistarkasteluun tai vaihtoehtoiseen seinen organisaatiouudistus saattaa kokonaisuutena
41510: kustannusten edeltä käsin toteutettuun analysointiin. ottaen kuitenkin osoittautua nettovaikutukseltaan
41511: Puolustusministeriön valtiontilintarkastajille toimitta- neutraaliksi tai jopa haitalliseksi valtiontalouden kan-
41512: mat laskelmat ja luvut organisaatiouudistuksen aiheut- nalta. Kokonaisvaltaisten, eri vaikutukset huomioonot-
41513: tamista menosäästöistä ovat osin epätarkkoja ja kes- tavien laskelmien puuttuessa ei ole kuitenkaan mah-
41514: kenään vertailukelvottomia. Koska tavoitelaskelma dollista arvioida organisaatiouudistuksen täsmällistä
41515: puuttuu, ei toteutuneiden ja todennettujenkaan meno- valtiontaloudellista vaikutusta.
41516: säästöjen merkitystä voida arvioida kuin toteamalla Varuskuntien siirroilla paikkakunnilta toisille on val-
41517: niiden jääneen varsin vaatimattomiksi verrattuna esim. tiontilintarkastajien saaman käsityksen mukaan myös
41518: puolustusvoimien toiminta menoihin. monia kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia alueellisesti ja
41519: Puolustushallinnon organisaatiouudistuksella olisi paikallisesti. Tästä syystä valtiontilintarkastajat totea-
41520: eduskunnan mielestä tullut tavoitella tuntuvia valtion- vat, että eduskunnan valtioneuvoston turvallisuus- ja
41521: taloudellisia menosäästöjä toiminnallisista sekä turval- puolustuspoliittisen selonteon hyväksymisen yhtey-
41522: lisuus- ja puolustuspoliittisista tavoitteista tinkimättä, dessä esittämän lausuman mukaisesti on viipymättä
41523: ts. hallinnonalan kustannustehokkuuden kohottamista. tehtävä päätökset siitä, mitä toimintoja varusmieskou-
41524: Uudistuksen valmistelu ja sen toteutuneiden vaikutus- lutuksen menettäviin varuskuntiin jää ja millaisiin kor-
41525: ten arviointi ja raportointi osoittavat valtiontilintarkas- vaaviin toimenpiteisiin ryhdytään.
41526: tajien mielestä, etteivät puolustusministeriö ja sen alai-
41527:
41528:
41529:
41530:
41531: Varusmiespalvelukseen osallistuminen Tämä on helpottanut palveluskelpoisuusluokkiin
41532: sijoittamista erityisesti paikkakunnilla, joissa lääkä-
41533: ri ei entuudestaan tunne kaikkia kutsunnanalaisia.
41534: Varusmiespalveluksen suorittaminen ja keskeyt- Kutsuotatietoihin on lisätty myös valtakunnalliset
41535: täminen rikosrekisteri- ja poliisirekisteritiedot
41536: Kutsuntoihin osallistuminen Kutsuotajärjestelmä tavoittaa ikäluokasta kut-
41537: Kutsunnat ovat säilyneet perusteiltaan ja rakenteel- suotavuonna n. 98 %. Kertomusvuonna kutsun-
41538: taan samanlaisina 1990-luvulla. Vuodesta 1989 al- noissa asepalvelukseen määrättiin 85,4 %. Määrä-
41539: kaen kutsunnat on järjestetty 18-vuotiaiden ikäluo- ajaksi asepalveluksesta lykkäystä saaneita oli 2,7 %,
41540: kalle. Siitä alkaen kutsutut on voitu määrätä palve- siviilipalvelukseen määrättyjä oli 2,4 % ja määrä-
41541: lukseen kahden seuraavan vuoden saapumiseriin, ajaksi tai kokonaan asepalveluksesta vapautettuja
41542: mikä on olennaisesti vähentänyt vapaaehtois- ja oli 7,2 %. Kutsunnoista jäi pois 2 %, nämä olivat
41543: lykkäyshakemuksia. pääosin mainittuja ulkomailla asuvia.
41544: Valtaosa kutsuntoihin osallistumattomista ase-
41545: velvollisista asuu pysyvästi ulkomailla. Osa heistä Varusmiespalveluksesta luopuminen ja palveluk-
41546: ei tiedä, että on myös Suomen kansalainen. Ulko- sen keskeyttäminen
41547: mailla pysyvästi asuva kaksoiskansalainen saa va- Varusmiespalveluksesta luopumisesta säädetään
41548: pautuksen Suomen rauhanaikaisesta varusmiespal- asevelvollisuuslaissa. Kaksoiskansalaisten mahdol-
41549: veluksesta. lisuudesta vapautua rauhan ajan palvelusvelvolli-
41550: Kuluvan vuosikymmenen alkupuolella kutsun- suudesta on säädetty niin ikään asevelvollisuuslais-
41551: toibio lisättiin aiemmin aiokasaikana suoritettu P2- sa. Siviilipalveluslaki säätää siviilipalveluksen to-
41552: koe. Näin on pyritty saamaan lisätietoa mm. kutsut- teuttamisesta. ]ehovan todistajille annetaan lain
41553: tujen paineensietokyvystä ja mielenterveydestä. (645/85) nojalla lykkäys ja sittemmin vapautus
41554:
41555:
41556: 105
41557: palvelusvelvollisuuden suorittamisesta. Ahvenan- vakaumuksesta oli määrämuotoisen hakemuksen
41558: maan kotiseutuoikeuden omaavilla on oikeus va- yhteydessä annettu. Samalla siviilipalvelusaika pi-
41559: rusmiespalveluksen sijasta palvella luotsi- ja majak- dentyi 16 kuukauteen. Puolustusministeriön mu-
41560: kalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa. Koska kaan siviilipalvelukseen vaikuttavat eettisen ja us-
41561: tällaista palvelusmahdollisuutta ei kuitenkaan ole konnollisen vakaumuksen lisäksi myös taloudelli-
41562: toistaiseksi käytännössä järjestetty, on ko. ahve- set ja palveluksen sisältöön liittyvät tekijät.
41563: nanmaalaiset jo kutsunnoissa vapautettu varus- Vuoden 1992 alussa voimaan tullut siviilipalve-
41564: miespalvelusta. luslain uudistus (1723/91) lyhensi siviilipalvelus-
41565: Asepalveluksen suorittamisosuus ikäluokasta ajan 13 kuukauteen. Siviilipalvelushakemuksen te-
41566: voidaan todeta sen vuoden lopussa, jona ikäluokka keminen mahdollistui ennen varusmiespalvelusta,
41567: täyttää 30 vuotta. Palveluksesta saadut lykkäykset sen aikana tai sen jälkeen (reservin kertausharjoi-
41568: esim. opintojen, perhesuhteiden tai sairauden joh- tusvaiheessa). Tämä johti siviilipalvelukseen ha-
41569: dosta pitkittävät useillakin vuosilla palvelukseenas- keutuneiden määrän kasvuun. Vuonna 1992 haki-
41570: tumista. 30 vuotta täyttäneestä ikäluokasta on kut- joiden määrä nousi edellisvuoden tuhannesta kah-
41571: sunnassa käynyt 99 % ja varusmiespalveluksen teen tuhanteen.
41572: suorittanut 86 %. Siviilipalveluksen yleistyttyä vuo- Vuonna 1992laki mahdollisti meneillään olevan
41573: desta 1993 viimeksi mainittu luku tulee laskemaan asepalveluksen keskeyttämisen ja hakeutumisen
41574: muutamilla prosenttiyksiköillä. siviilipalvelukseen sekä samalla 240 vrk:n palve-
41575: Varusmiespalveluksen on viime vuosina kes- luksen. Palvelusajan lyheneminen estettiin siviili-
41576: keyttänyt n. 9 o/o sen aloittaneista. Kertomusvuonna palveluslain muutoksella vuoden 1993 joulukuussa
41577: keskeyttäneitä oli n. 2 800. Pääosa keskeyttämisistä (1271/93). Samalla lainmuutoksella säädettiin, ettei
41578: on johtunut terveydellisistä syistä. Niiden perus- siviilipalveluksensa aloittanut voi hakea asepalve-
41579: teella keskeyttäneiden osuus oli v. 1987-94 6,0-- lukseen.
41580: 8,9 %. Vuodesta 1995 lähtien osuus on ollut n. 6,5 Vuonna 1993 siviilipalvelumiehiä oli hieman
41581: %. Terveydelliset syyt ovat olleet pääosin mielen- alle 2 000 ja v. 1994 2 100. Vuonna 1996 luku oli
41582: terveydellisiä, muita olivat allergia, ihottuma, astma 2 600 ja kertomusvuonna 2 513.
41583: sekä tuki- ja liikuntaelinten vammat. Varusmiespal-
41584: veluksen keskeytymisestä muiden syiden nojalla ei Varusmies- ja siviilipalveluksen erot
41585: ole pidetty kattavaa tilastoa. Siviilipalveluslain tuo- Puolustusministeriön mukaan olennainen ero va-
41586: reimman muutoksen jälkeen 0993) varusmiespal- rusmiespalvelun ja siviilipalvelun välillä koskee
41587: veluksen on keskeyttänyt vuosittain n. 2,4% palve- palvelusaikaa. Varusmiesten säännönmukainen
41588: lukseen astuneista siirtyäkseen siviilipalveluun. päivittäinen palvelus kestää yleensä 11-12 tuntia.
41589: Varusmiespalveluksessa olevien terveydentilan Siviilipalvelusmiehet noudattavat työpaikkojensa
41590: muutokset todetaan aina lääketieteellisen diagnoo- työaikaa, joka yleensä on enintään 8 tuntia päiväs-
41591: sin avulla. Varusmies voidaan siirtää A-palveluskel- sä. Varusmiespalvelus kestää viisi-kuusi päivää vii-
41592: poisuusluokasta luokkaan B (määrätyin rajoituksin kossa, kun siviilipalveluksen työviikko on viisipäi-
41593: palvelukseen kelpoinen), C (palveluksesta vapau- väinen. Varsinaisia lomia varusmiehillä on 45-59
41594: tettu rauhan aikana), D (kokonaan vapautettu ase- vrk palvelusajasta riippuen. Siviilipalvelusmiehillä
41595: velvollisuudesta) tai E (uudelleen tarkastettavaksi lomia on yli kaksinkertainen määrä. Joissakin sivii-
41596: määrätty). Palvelusluokkakelpoisuudesta on sää- lipalveluspaikoissa myönnetään 30 kuntoisuuslo-
41597: detty asetuksella (662/71) ja sen muutoksella (258/ mavuorokautta kaikille. Usein kuntoisuusloma
41598: 91). Palveluksensa keskeyttäneistä suurin osa on E- myönnetään yhtenä jaksona heinäkuussa tai palve-
41599: luokkaan siirrettyjä ( 4,8% palveluksen aloittaneista lusajan lopussa, jolloin se tosiasiallisesti lyhentää
41600: v. 1997). Heidän odotetaan kuitenkin kuntoutuvan siviilipalveluksen keston 12 kuukauteen. Nettopal-
41601: palveluskelpoisiksi. Viime vuosina palvelukelpoi- velusaika on varusmiehillä palvelusajasta riippuen
41602: suusluokkiin C-D siirrettyjen osuus palvelukseen 172-239 vrk ja siviilipalvelusmiehillä 192 vrk.
41603: astuneista on ollut alle 2 %. Siviilipalvelusmiesten lyhyempi päivittäinen työ-
41604: aika ja säännölliset vapaat antavat heille varusmie-
41605: Siviilipalvelukseen osallistuminen hiä paremmat mahdollisuudet opiskeluun, itsensä
41606: Siviilipalvelus on yleistynyt 1990-luvulla. Siviilipal- kehittämiseen ja sivuansioiden hankkimiseen.
41607: velusta koskeva lakiuudistus tuli voimaan 1.1.1987. Varusmiespalvelus suoritetaan henkisesti ja fyy-
41608: Tällöin luovuttiin aseista kieltäytyvän asevelvolli- sisesti usein raskailtakin tuntuvissa, valvotuissa
41609: sen vakaumuksen uskottavuuden tutkimisesta, kun olosuhteissa. Siviilipalvelus on varsin vapaata, eikä
41610: kirjallinen vakuutus uskonnollisesta tai eettisestä siihen liity erityistä valvontaa. Siviilipalvelusmiehet
41611:
41612:
41613: 106
41614: aloittavat siviilipalveluksen käymällä 31 vrk:n pitui- palvelusolosuhteiden kehittämisestä vertailukel-
41615: sen, Lapinjärven siviilipalvelukeskuksen koulutus- poisesti varusmiespalvelukseen nähden ja että pal-
41616: jakson, minkä jälkeen he voivat itse hakeutua velumuotojen tulisi olla vaativuudeltaan samanve-
41617: siviili palveluspaikkaansa. roiset Siviilipalveluksen tavoitteena on selonteon
41618: Siviilipalveluspaikkoja on Suomessa n. 1 100. mukaan yhteiskunnalle saatava hyöty ja palveluk-
41619: Kuluvan vuosikymmenen alkupuolella n. 60 % sen kansalaisvastuuta kasvattava merkitys.
41620: siviilipalvelusmiehistä suoritti työpalvelun koti-
41621: paikkakunnallaan, yli 25-vuotiaista n. 75 %. Varusmiespalveluksen suorittamishalukkuuden ja
41622: Jos työpalvelu suoritetaan kotipaikkakunnalla, -mahdollisuuksien lisääminen
41623: voi siviilipalvelusmies asua kotonaan. Kotona asu- Toimet varusmiespalvelun suosion lisäämiseksi
41624: va siviilipalvelusmies saa myös viikonloppuisin Puolustusvoimien tavoitteena on varusmieskoulu-
41625: täyden ylöspidon, johon kuuluvat ilmaiset ateriat tuksen avulla luoda maanpuolustuksen tarvitsemat
41626: tai ruokaraha. Varusmiehet majoitetaan kasarmeilla sodan ajan joukot ja kertausharjoituksin ylläpitää
41627: yleensä 10-16 hengen tupiin, eivätkä he saava- valmiutta. Koulutus ulottuu yksittäisen sotilaan tai-
41628: paille viikonlopuilleen tukea. Muutoin varusmies- tojen kouluttamisesta ryhmän, joukkueen ja komp-
41629: ten ja siviilipalvelusmiesten sosiaalis-taloudelliset panian suuruisen joukon johtamiseen ja koulutta-
41630: etuudet, kuten päivärahat, ilmaiset lomamatkat, miseen. Varusmies pyritään sijoittamaan sellaiseen
41631: ruokarahat sekä sotilasavustukset määräytyvät sa- aselajiin, joukkoyksikköön ja tehtävään, jossa hä-
41632: moin perustein. Edellä esitetyt eroavuudet heijastu- nen voidaan odottaa suoriotuvan varusmiespalve-
41633: vat puolustusministeriön mukaan miesten palve- luksesta ja sen koulutus- ja tehtävätavoitteista. Näi-
41634: lusmotivaatioon ja sopeutumiseen, mikä on yksi tä määrityksiä tehdään sotilaslääneissä jo ennen
41635: keskeinen siviilipalvelukseen siirtymisen syy. kutsuntatilaisuutta. Kutsunnoissa käytävässä hen-
41636: Varusmieheen verrattuna siviilipalvelusmiehen kilökohtaisessa keskustelussa varusmies voi ilmoit-
41637: sosiaalis-taloudellinen asema on puolustusministe- taa joukko-osastoa ja palvelukseenastumisajan-
41638: riön mielestä parempi mm. seuraavien syiden pe- kohtaa koskevat toivomuksensa. Ne pyritään otta-
41639: rusteella: maan huomioon päätöksiä tehtäessä. Palveluksen
41640: - Siviilipalvelusmiehet saavat hakeutua noin ja koulutuksen eri vaiheissa arvioidaan kokein ja
41641: kuukauden pituisen perehdyttämiskoulutusjakson tarkastuksin varusmiehen edistymistä.
41642: jälkeen yksilöllisesti valittuun ja omakohtaisten Puolustusvoimissa on siirrytty kouluttamaan va-
41643: mieltymysten mukaiseen siviilipalveluspaikkaan, rusmiehet sodan ajan kokoonpanossa. Varusmies-
41644: käytännössä usein omalle paikkakunnalleen. ajan joukot säilyvät kotiottamisen jälkeen reservis-
41645: -Siviilipalvelus on vapaata, ilman erityistä val- sä omana joukkonaan, joka osallistuu määräajoin
41646: vontaa olevaa työtä normaalin työajan puitteissa. reservin kertausharjoituksiin. Näin on voitu paran-
41647: - Siviilipalvelukseen ei kuulu sota- ja leirihar- taa reservin toimintavalmiutta. Samalla on myös
41648: joituksia, vartio- ja päivystyspalvelua, tiukkaa kuu- voitu kiinteyttää joukon yhteishenkeä ja lisätä pal-
41649: liaisuusvelvollisuutta, yhteismajoitusta, liikkumis- velusmotivaatiota.
41650: vapauden rajoituksia eikä muita sotilaspalvelulle Puolustusvoimissa on äskettäin valmisteltu 20
41651: luonteenomaisia piirteitä. opintoviikkoa käsittävä johtamis- ja kouluttamistai-
41652: - Siviilipalvelusmies voi asua kotonaan ja saa- don paketti, jonka avulla upseereiksi ja aliupsee-
41653: da siitä majoituskorvauksen, jos asumisesta makse- reiksi koulutettaville annetaan tarvittavat tiedot ja
41654: taan vuokraa. Jos siviilipalvelusmies asuu esim. taidot alaisten johtamisessa ja kouluttamisessa.
41655: avopuolison asunnossa, korvataan puolet vuokras- Opetuspakettia on tarjottu myös siviilisektorille.
41656: ta. Varusmiespalvelusta on puolustusministeriön
41657: - Siviilipalvelusmiehen viikonloppuloman mukaan arvosteltu mm. koulutuksen sisällön ja
41658: ajalta suoritetaan ruokarahaa, jota taas varusmie- tehottomuuden vuoksi.
41659: helle ei viikonloppulomalla makseta. Ruokaraha Koulutuksen kokeminen raskaaksi on puolus-
41660: on 53 mk/vrk (tai 30 mk/1 ateria/vrk). tusministeriön mielestä paljolti yksilöllistä. Nuorten
41661: - Siviilipalvelusmiehellä on mahdollisuus ha- fyysinen kunto on heikentynyt aiempaan verrattu-
41662: keutua iltaopiskeluun tai ansiotyöhön. na. Syitä tähän ovat mm. yhteiskunnan muutos,
41663: - Siviilipalvelusmiehille ei järjestetä kertaus- urbanisoituminen, raskaan fyysisen työn vähene-
41664: harjoituksia vastaavaa koulutusta. minen sekä palvelusektorin ja työn automatisoin-
41665: Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittises- nin kasvu. Kouluissa on myös vähennetty liikunta-
41666: sa selonteossa todettiin kertomusvuonna mm., että tunteja. Erityisesti alokkaiden kunnossa on paran-
41667: siviilipalveluksen kehittämisessä on huolehdittava tamisen varaa. Varusmieskoulutuksessa liikunnan
41668:
41669:
41670: 107
41671: osuus on ollut 10 o/o. Vuonna 1998 sen osuus palvelevia varusmiehiä, jotka astuvat palvelukseen
41672: kaksinkertaistetaan. em. ajankohdan jälkeen. Puolustusministeriö teki
41673: Koulutuksen tehokkuutta ja mielekkyyttä kriti- samalla päätöksen lisätä ilmaismatkoja.
41674: soineet näkemykset lienevät puolustusministeriön Asevelvollisuuslaki velvoittaa puolustusvoimat
41675: mielestä johtuneet paljolti siitä, että puolustusvoi- antamaan varusmiehille palvelukseen liittyvissä,
41676: mat aikanaan tarvitsi ja myös käytti varusmiehiä ns. oikeus- ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa asian-
41677: komennustehtävissä, ts. kiinteistönhoidollisissa tuntevaa apua. Puolustusvoimat on palkannut esi-
41678: ym. varsinaiseen sotilaskoulutukseen kuulumatto- kuntiin sosiaalipäälliköitä ja joukko-osastoihin so-
41679: missa tehtävissä. Tällöin hyödynnettiin halpaa työ- siaalikuraattoreita asiantuntijoiksi. Puolustusvoimi-
41680: voimaa, ja sotilaskoulutukselliset tavoitteet olivat en palveluksessa on viisi päätoimista ja kaksi sivu-
41681: toissijaisia. Varusmiesten käyttöä näihin tehtäviin toimista sosiaali päällikköä, 25 sosiaalikuraattoriaja
41682: on sittemmin vähennetty. Nykyisin käytännössä yksi sosiaalihoitaja. Puolustusvoimissa on lisäksi 43
41683: lähes koko ikäluokka osallistuu sotilaalliseen kou- varusmiestoimikuntaa ja palkattua henkilöstöä var-
41684: lutukseen. ten 70 sosiaalitoimikuntaa. Varusmiestoimikuntien
41685: Yksi koulutuksen ilmeinen epäkohta on pitkään tekemät aloitteet käsitellään alueellisilla ja valta-
41686: ollut maastoharjoitusten vähyys. Tavoitteena on, kunnallisilla varusmiestoimikuntapäivillä. Varus-
41687: että maastoharjoituksia on varusmiestä kohden 60 miesten tekemillä aloitteilla on ollut merkittävä osa
41688: vuorokautta. Toteutuma on kuitenkin pysynyt pit- palvelutason parantamisessa.
41689: kään noin puolessa tavoitteesta. Maastoharjoituk-
41690: set ovat jääneet vähäisiksi erityisesti 8 kk palvelevil- Simputustapaukset puolustusvoimissa
41691: la. ToimintahaJuiset nuoret ovat saattaneet kokea Puolustusvoimissa on tilastoitu simputustapauksia
41692: tilanteen epäkohtana, mikä on ehkä synnyttänyt v. 1990--96 seuraavasti:
41693: arvostelua koulutuksen mielekkyyttä ja tavoitteita
41694: kohtaan. Maastoharjoitusten lisääminen on sisälty-
41695: nyt pitkään puolustusvoimien koulutustavoittei- Vuosi Määrä
41696: siin, mutta toimintamäärärahojen niukkuuden
41697: 1990 25
41698: vuoksi tavoitteita ei ole saavutettu. Määrärahojen 1991 19
41699: niukkuus on syy myös kertausharjoitusten jäämi- 1992 12
41700: seen alle puoleen tavoitteesta. 1993 11
41701: Puolustusvoimat vastaa varusmiehen ylläpidos- 1994 22
41702: ta palvelusaikana. Ylläpito koostuu muonituksesta, 1995 22
41703: 1996 7
41704: vaatetuksesta, majoituksesta, terveydenhoidosta,
41705: sosiaalitoiminnasta, kirkollisesta toiminnasta sekä
41706: varusmiesten vapaa-aikaan ja viihtyvyyteen vaikut- Simputustapaukset ovat puolustusministeriön
41707: tavasta toiminnasta. Näitä tehtäviä varten puolus- mukaan yleensä olleet vähäisiä ja lieviä. Ne on
41708: tusvoimissa on omat organisaationsa. pääsääntöisesti käsitelty kurinpitoteitse tai tuomio-
41709: Puolustusvoimat maksaa päivärahaa ja kustan- istuimissa, joissa on tuomittu kurinpitorangaistus
41710: taa osin varusmiesten ns. ilmaismatkat sekä maksaa tai sakkoa. Yhdessä tapauksessa v. 1990--96 on
41711: komennusmatkoilla ruokarahaa ja eräitä muita kor- tuomittu vankeusrangaistus.
41712: vauksia. Varusmies saa valtion takaamaan opinto- Kaikki simputustapaukset ovat olleet varusmies-
41713: lainaan korkotukea. Varusmiehen perhe on oikeu- esimiesten tekemiä rikoksia. Varusmiesesimiehet
41714: tettu saamaan sotilasavustusta, joka maksetaan so- ovat käyttäneet käskyvaltaansa väärin käskemällä
41715: siaali- ja terveysministeriön pääluokan määrära- alaisensa suorittaa jonkin nöyryyttävän teon tai
41716: hoista. puhuttelemalla alaistaan sopimattomasti tai nöy-
41717: Varusmiesten päiväraha pysyi vuodesta 1991 ryyttävästi. Tietoon tulleet tapaukset on käsitelty
41718: vuoden 1998 puoliväliin samana: 19 mk 240 vrk kurinpitomenettelyssä ja niistä on määrätty joko
41719: palveleville ja 19,50 mk 240--330 vrk palveleville. kurinpito-ojennus tai -rangaistus.
41720: Varusmiehiä on viime vuosina ollut n. 30 000, Pääesikunnan oikeudellinen osasto on antanut
41721: varusmiespäiviä n. 8,55 milj. ja päivärahakuluja n. simputuksen estämistä koskevan pysyväisohjeen,
41722: 163 Mmk vuodessa. Yhden markan korotus päivä- ja asiaan on kiinnitetty huomiota kadettien ja opis-
41723: rahaan aiheuttaa 8,55 Mmk:n lisäkustannuksen toupseerien koulutuksessa. Varusmiesesimiesten
41724: vuodessa. Puolustusministeriö teki tammikuussa simputukseen syyllistymistä ministeriö pitää ta-
41725: 1998 päätöksen korottaa varusmiesten päivärahoja pausten luonteen ja lukumäärän huomioon ottaen
41726: 1.7.1998lukien. Korotus koskee vain niitä yli 6 kk vähäisenä.
41727:
41728:
41729: 108
41730: Tarpeet ja suunnitelmat varusmiespalveluksen mista, varusmiesten koulutusjärjestelmä- ja palve-
41731: osuuden ylläpitämiseksi lusaikamuutosta sekä maastoharjoitusten, ampu-
41732: Asevelvollisuuslaki määrittää yleisen asevelvolli- maleirien ja kertausharjoitusten lisäämistä. Teho-
41733: suuden maan puolustuksen lähtökohdaksi. Edus- kas puolustus edellyttää koko asevelvollisuusajan
41734: kunnan kertomusvuonna hyväksymässä hallituk- kattavaa koulutusjärjestelmää.
41735: sen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonte-
41736: ossa on todettu, ettei ole tarvetta tarkistaa alueelli- Varusmiesten palvelusaika- ja päivärahauudistus
41737: seen puolustusjärjestelmään ja yleiseen asevelvolli- Varusmiesten palvelusaikauudistus on koulutuk-
41738: suuteen perustuvaa Suomen puolustusratkaisua. sen kehittämissuunnitelmien mukainen ja em. se-
41739: Alueellinen puolustus voidaan toteuttaa vain ylei- lonteossa esitetty tavoite.
41740: seen asevelvollisuuteen nojautuvan kenttäarmeijan Palvelusaikauudistus on puolustusministeriön
41741: avulla. mukaan kokonaisuus, johon tulisi liittää varusmies-
41742: Puolustusministeriön mukaan asevelvollisuus- ten taloudellista asemaa muuttavia toimia. Puolus-
41743: lain ja maan puolustuksen perusteiden tavoitteena tusministeriön 22.1.1998 tekemän päätöksen mu-
41744: on pitää varusmiespalveluksen suorittaneiden kaisesti varusmiesten uudet päivärahat ovat uudes-
41745: osuus mahdollisimman suurena. Osuus on Suo- sa järjestelmässä seuraavat: kaikki varusmiehet 180
41746: messa ollut pitkään yksi maailman korkeimpia. päivältä 19 mk päivässä, 181-270 päivää palvele-
41747: Tämän osuuden ylläpito on tärkeää myös vastai- vat varusmiehet 34 mk päivässä ja 271-362 päivää
41748: suudessa, koska 1%0- ja 1970-luvulla syntyneiden palvelevat 49 mk päivässä.
41749: pienten ikäluokkien vuoksi nuoren reservin määrä Näitä päivärahoja maksetaan 1.7.1998 alkaen
41750: vähenee 2000-luvun alussa. Reservin korkea kou- palvelukseen astuville asevelvollisille. Ilmaisia lo-
41751: lutustaso on merkittävä voimavara, koska se mah- mamatkoja lisätään. Palvelusaikauudistuksesta
41752: dollistaa riittävän ammattitaitoisen henkilöstön syntyviä säästöjä on puolustusministeriön mukaan
41753: joukkoihin. tarkoitus käyttää ensisijaisesti niiden varusmiesten
41754: Aiemmasta muuttunut sodankuva edellyttää hyväksi, joiden palvelusaika on 270 tai 362 päivää.
41755: puolustusministeriön mukaan puolustukselta kor- Puolustusministeriö on ilmoittanut seuraavansa
41756: keaa reagointivalmiutta, joka perustuu tehokkaa- palvelusaikauudistuksen toteutumista ja vaikutuk-
41757: seen koulutukseen, ajanmukaiseen varustukseen ja sia sekä ryhtyvänsä tarvittaessa toimivaltansa ja
41758: valmiuden jatkuvaan ylläpitoon. Hallituksen tur- määrärahojensa puitteissa toimiin, jotka tukevat
41759: vallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa on uutta koulutusjärjestelmää ja kehittävät varusmies-
41760: esitetty joukkojen tuotantoedellytysten paranta- palvelusta.
41761:
41762:
41763:
41764:
41765: Koska varusmiespalvelukseen osallistuvien osuus seen mielekkyyteen sekä sotilaskoulutuksen motivoi-
41766: asevelvollisista on Suomessa jo nykyisellään varsin vuuteen. Toisaalta taas varusmiehiä ja siviilipalvelus-
41767: korkea kansainvälisessä vertailussa, ei valtiontilintar- miehiä ei ole syytä asettaa vakaumuksen perusteella
41768: kastajien mielestä ole erityistä tarvetta mainitun osuu- eriarvoiseen asemaan. Päinvastoin tulisi pyrkiä siihen,
41769: den merkittävään kohottamiseen. Toisaalta asevelvol- että näiden ryhmien velvollisuudet ja etuudet olisivat
41770: lisuuslaki ja Suomen puolustusperiaatteet edellyttävät mahdollisimman yhtenevät mm. palveluvelvollisuuksi-
41771: varusmiespalvelukseen osallistuvien osuuden säilyttä- en sekä taloudellisten ja sosiaalisten etujen osalta.
41772: mistä nykyisen suuruisena. Velvollisuuksien ja etuuksien mahdollisimman suuri
41773: Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, tulisi varusmies- vastaavuus mahdollistaisi asevelvollisten hakeutumi-
41774: palveluksen houkuttelevuutta suhteessa vaihtoehtoi- sen vakaumustaan vastaavaan palvelukseen ilman eri
41775: seen palveluun pyrkiä parantamaan. Tällöin huomio palvelusmuotoihin liittyvää lyhytnäköistä taloudellista
41776: tulee kiinnittää ennen kaikkea varusmiesten taloudelli- ja muuta laskelmointia.
41777: seen ja sosiaaliseen asemaan, varusmiespalvelun ylei-
41778:
41779:
41780:
41781:
41782: 109
41783: Vapaaehtoinen maanpuolustustyö sen edellytyksistä ja ehdoista sekä siitä perittävistä
41784: korvauksista.
41785: Järjestelmän tavoitteet ja pääpiirteet Puolustusministeriö on lisäksi 11.1.1996 antanut
41786: Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toimin- vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän käyn-
41787: nan tavoitteena on ylläpitää kansalaisten maan- nistämistä ja toteuttamista koskevan ohjeen. Sen
41788: puolustustahtoa. Maanpuolustusjärjestöille annet- mukaan puolustusvoimat vastaa sodan ajan jouk-
41789: tiin puolustusministeriön ohjeella tammikuussa kojen tuottamiseen liittyvän toiminnan koordinoi-
41790: 1996 mahdollisuus toimintaan, joka liittyy kiinteästi misesta ja tukemisesta yhdessä maanpuolustusjär-
41791: puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin ja jonka jestöjen kanssa, sodan ajan joukon henkilöstön
41792: tavoitteena on puolustusvalmiudelle saatava hyöty. omaehtoisesta koulutuksesta sekä maanpuolustus-
41793: Vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestelmä on järjestöjen toimeenpaneman, myös aseellisen va-
41794: rauhan ajan koulutusorganisaatio. Sen tavoitteena paaehtoisen koulutuksen, tukemisesta ja johtami-
41795: on tuottaa yksittäisiä, entistä paremmin tehtävänsä sesta. Maanpuolustusjärjestöt vastaavat puolestaan
41796: hallitsevia kansalaisia puolustusvoimien ja muiden muun kuin sodan ajan joukkoihin sijoitetun väes-
41797: viranomaisten poikkeusolojen organisaatioihin. tön omaehtoisen toiminnan koordinoimisesta ja
41798: Järjestelmä on luotu sotilaallisen peruskoulutuksen tukemisesta sekä muun kuin aseellisen koulutuk-
41799: täydentäjäksi ja hyödyntämään kansalaisten kiin- sen antamisesta.
41800: nostusta poikkeusolojen tehtäviin. Vuosina 1996 ja 1997 maanpuolustusjärjestöjen
41801: Yksittäinen kansalainen voi vapaaehtoisen tukeen valtion talousarviossa momentille 27.99.50
41802: maanpuolustusjärjestelmän kautta saada halutes- myönnettyjen varojen jako oli seuraava:
41803: saan kykyjensä ja taitojensa mukaisen poikkeus-
41804: olojen tehtävän. Lisäksi hän voi hankkia maanpuo- 1996 1997
41805: lustukseen ja jokapäiväiseen turvallisuuteen liitty- 1 000 mk
41806: viä tietoja, taitoja ja valmiuksia. Maanpuolustuksen Tuki ry 3 900 1150
41807: Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus jakaan- Maanpuolustuskoulutus ry 2 000
41808: tuu puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin, Naisten neuvottelukunta 200 200
41809: Reserviyksikkötoiminta väh. 400
41810: Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseihin sekä oma- Paikallisosastotoiminta väh.400
41811: ehtoiseen kouluttautumiseen paikallisosastoissa ja Maanpuolustuskoulutus ry - 2 000
41812: reserviyksiköissä. Omaehtoinen kouluttautuminen Suomen Sinibarettiliitto ry 40 40
41813: ei edellytä merkittävää tukea puolustusvoimilta tai Suomen Sotahistorian
41814: komissio ry 40 40
41815: Maanpuolustuskoulutus ry:ltä. Puolustusvoimat
41816: Kadettikunta ry 20 20
41817: sen sijaan johtaa aina puolustusvoimien sotilas- Pääesikunnan asevel-
41818: aseilla tapahtuvan koulutuksen. vollisuusosaston kautta
41819: Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin sotilasläänien alueella
41820: osallistui kertomusvuonna n. 16 000 henkeä, ja toteutettavaan toimintaan 2 200
41821: Reserviyksikkötoiminta 800
41822: niihin käytettiin n. 26 000 koulutusvuorokautta. Paikallisosastotoimi nta 1 400
41823: Maanpuolustuskoulutus ry järjesti 443 kurssia, joil- PLM:n tutkimus - 50
41824: le osallistui n. 9 700 henkeä. Paikallisosastot ja Yhteensä 4 000 5 500
41825: reserviyksiköt järjestivät kertomusvuonna n. 1 000
41826: omaehtoista koulutustilaisuutta.
41827: Lisäksi pääesikunnan asevelvollisuusosasto
41828: Säädökset ja valtion tuki käytti omista toimintamäärärahoistaan sekä v. 1996
41829: Puolustusvoimista annetun lain (402/74) 2 §:n mu- että v. 1997 1,4 Mmk vapaaehtoiseen maanpuolus-
41830: kaan puolustusvoimien tehtävänä on tukea vapaa- tustyöhön. Näistä varoista pääosa suunnattiin toi-
41831: ehtoista maanpuolustuskoulutusta siten, kuin siitä mintaa tukeviin joukko-osastoihin ja sotilasläänei-
41832: asetuksella säädetään taikka puolustusministeriön hin, jotka myös ovat suunnanneet omista toiminta-
41833: tai asian laadun mukaan pääesikunnan päätöksellä menoistaan varoja toiminnan tukemiseen.
41834: määrätään, sekä muutoinkin edistää kansalaisten Avustuksia saaneet yhdistykset ovat itsenäisiä
41835: ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa. Puolus- rekisteröityjä yhdistyksiä tai liittoja, joiden toimin-
41836: tusvoimista annetun asetuksen (667/92) 12 §:n nan säätely, ohjaaminen ja valvonta puolustushal-
41837: mukaan ao. tehtävät kuuluvat pääesikunnan hen- linnon toimin on mahdollista lähinnä niille annetun
41838: kilöstöesikunnassa käsiteltäviin asioihin. tuen välityksellä. Yhdistysten avustukset on tarkoi-
41839: Puolustusministeriön päätöksellä (n:o 838/94) tettu niiden sääntöjen mukaiseen toimintaan. Avus-
41840: on määrätty annettavan tuen laadusta, sen antami- tusta saaneiden yhdistysten on toimitettava puolus-
41841:
41842:
41843: 110
41844: tusministeriön keskusosastolle toimintakertomus, Aluetasolla yhteistoiminta on järjestetty sotilas-
41845: tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus ao. vuodel- läänien esikunnissa pidettävien suunnitteluko-
41846: ta. Avustusten käyttöä valvoo puolustusministeriön kouksien kautta. Yhteistoimintaa on suunniteltu
41847: keskusosasto, jolla on oikeus tarkastaa avustuksen kehitettävän seuraavasti:
41848: saajien varainkäyttöä avustusehtojen täyttämisen - Sotilasläänien komentajat johtavat sotilasalu-
41849: selvittämiseksi. Jos avustusta käytetään vastoin eiden päälliköiden kautta sodan ajan joukkojen
41850: määrättyä käyttötarkoitusta tai avustuksen saaja ei valmiuteen liittyvää vapaaehtoistoimintaa paikal-
41851: noudata asetettuja ehtoja, puolustusministeriö voi lisosastoissa.
41852: määrätä avustuksen tai sen osan palautettavaksi. - Sotilasläänien esikuntiin perustetaan aluetoi-
41853: Pääesikunnan asevelvollisuusosasto toimitti ker- mistot, joita johtaa alueupseerina sotilasläänin
41854: tomusvuoden syyskuussa puolustusministeriön osastoesiupseeri. Hän on puolustusvoimien päätoi-
41855: keskusosastolle selvityksen avustusmäärärahojen minen vapaaehtoisen maanpuolustustyön yhteys-
41856: käytöstä. upseeri sotilasläänissä. Puolustusvoimat tarjoaa
41857: Puolustusvoimat suuntasi tuen kertomusvuonna aluetoimistojen kautta toimijoille työskentelytilat ja
41858: ns. Hollon raportin periaatteiden mukaisesti. Pai- -välineet sekä esikuntapalvelut Toimistoissa voisi
41859: kallisosastojen ja reserviyksiköiden toimintasuun- lisäksi työskennellä Maanpuolustuskoulutus ry:n
41860: nitelmat käsiteltiin sotilaslääneissä pidetyissä suun- koulutuspäällikkö ja maanpuolustusjärjestöjen
41861: nittelukokouksissa. Sotilasläänien komentajat hy- mahdollisesti asettama "järjestelmäkoordinaattori".
41862: väksyivät suunnittelukokouksien perusteella esi- Toimistoissa voisi työskennellä myös muita maan-
41863: tyksestä vapaaehtoisen maanpuolustustyön vuosi- puolustusjärjestöjen aluetason toimijoita.
41864: suunnitelmat. Niiden perusteella suunnattiin puo- - Aluetoimistoihin keskitettäisiin vapaaehtoi-
41865: lustusvoimien tuki toimintaan. Sotilasläänien esi- sen maanpuolustusjärjestelmän ohjaaminen ja
41866: kunnat valvoivat toimintasuunnitelmien mukaisten koordinointi valtakunnan tason järjestelyistä riip-
41867: tilaisuuksien toteuttamista. pumatta. Aluetoimistossa koottaisiin paikallisosas-
41868: Puolustusvoimain komentaja määräsi kertomus- tojen toimintasuunnitelmaesityksistä sotilasläänin
41869: vuoden toukokuussa vapaaehtoisen maanpuolus- vapaaehtoinen maanpuolustustyön suunnitelma.
41870: tusjärjestelmän tukemisen johtosuhteet puolustus- Sotilasläänien komentajat hyväksyisivät esittelystä
41871: voimissa. toimintasuunnitelmat, joiden perusteella puolus-
41872: tusvoimien tuki suunnattaisiin.
41873: Vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteistoiminta
41874: ja kehittäminen Puolustusvoimien lausunto
41875: Puolustusministeriön ja maanpuolustusjärjestöjen Puolustusvoimat antoi kertomusvuoden lopussa
41876: yhteistoiminta on järjestetty valtioneuvoston asetta- pyynnöstä vapaaehtoisen maanpuolustustyön neu-
41877: man vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvotte- vottelukunnalle lausunnon, jossa esitettiin perus-
41878: lukunnan välityksellä (Asetus vapaaehtoisen teet vapaaehtoisen maanpuolustusjärjelmän kehit-
41879: maanpuolustustyön neuvottelukunnasta, 85/96). tämiselle. Kehittämistyö on tarkoitus käynnistää
41880: Neuvottelukunnassa ovat edustettuina poliittiset vuoden 1998 aikana.
41881: puolueet ja merkittävimmät maanpuolustusjärjes- Puolustusvoimien lausunnon tavoitteena oli
41882: töt Siinä on myös pysyvät asiantuntijajäsenet puo- puolustusvoimien ja siviilihallinnon valmiutta pal-
41883: lustusministeriöstä, sisäasiainministeriöstä ja pää- veleva ja kansalaisten vapaaehtoisuutta hyödyntä-
41884: esikunnasta. Neuvottelukunta seuraa vapaaehtoi- vä vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta, jota yh-
41885: sen maanpuolustustyön ja puolustusvoimien yh- distyneet järjestöt johtaisivat. Vapaaehtoisen maan-
41886: teistoiminnan järjestelyjä ja tekee esityksiä sen ke- puolustustyön avulla koulutettaisiin henkilöstöä
41887: hittämiseksi. niin puolustusvoimien kuin muidenkin viran-
41888: Puolustusvoimien ja maanpuolustusjärjestöjen omaisten poikkeusolojen organisaatioihin.
41889: liittotason yhteistoiminta on järjestetty pääesikun- Lausunnon mukaan vapaaehtoinen maanpuo-
41890: nan asevelvollisuusosaston johdolla pidettävissä lustustoiminta on osoittautunut puolustusvoimien
41891: MAPU-yhteistoimintakokouksissa. Tämä on pää- voimavaroja kuluttavaksi, koska toimijoita on pal-
41892: esikunnan päällikön asettama pysyvä yhteistoimin- jon. Puolustusvoimat on jo aiemmin esittänyt, että
41893: tamenettely, johon maanpuolustusjärjestöjen liitto- maanpuolustusjärjestöt yhdistyisivät vapaaehtoista
41894: tason ja pääesikunnan edustajat osallistuvat. Koko- maanpuolustustoimintaa varten. Puolustusvoimat
41895: uksissa käsitellään vapaaehtoisen maanpuolustus- piti lausunnossaan tätä edelleen kehittämisen pe-
41896: järjestelmän yhteistoimintakysymyksiä. rustana.
41897:
41898:
41899:
41900: 111
41901: Puolustusvoimien esityksen mukaan olisi perus- Paikallisosastot olisivat maanpuolustuspiirien
41902: tettava yksi yhteinen järjestö, johon sulautuisivat alaisia rauhan ajan koulutusorganisaatioita, ja nii-
41903: nykyiset maanpuolustusjärjestöt, Naisten Valmius- den yhteydet puolustusvoimiin järjestettäisiin soti-
41904: liitto ry, Maanpuolustuksen Tuki ry, Maanpuolus- lasalueiden kautta.
41905: tuskiltojen Liitto ry, Maanpuolustuskoulutus ry, Puolustusvoimat ilmoitti lausunnossaan panos-
41906: Reserviläisliitto ry, Reserviläisurheiluliitto ry ja Suo- tavansa ensisijaisesti joukkokohtaisten toimintojen
41907: men Reserviupseerien Liitto ry. tukemiseen. Muuhun tukeen voimavaroja käytet-
41908: Näin muodostettavalla valtakunnallisella järjes- täisiin mahdollisuuksien mukaan. Puolustusvoimi-
41909: töllä olisi siten vuosikokous, hallitus, toiminnan- en mielestä vapaaehtoisen maanpuolustustoimin-
41910: johtaja ja yhteinen toimisto. Nykyisten järjestöjen nan tehokkaan kehittämisen edellytyksenä on
41911: toiminnallisista erityispiirteistä ja perinteistä voitai- maanpuolustusjärjestöjen liittyminen yhdeksi, va-
41912: siin huolehtia järjestämällä sektorivastaavat nykyis- paaehtoista maanpuolustustoimintaa johtavaksi
41913: ten järjestöjen toimialoille. Muutoin valtakunnalli- järjestöksi. Ilman järjestöjen yhdistymistä puolus-
41914: nen toiminta järjestettäisiin toimialoittain: rahoitus, tusvoimat ei katsonut voivansa merkittävästi lisätä
41915: hallinto ja koulutus. panostustaan.
41916: Alueellisesti järjestö organisoitaisiin sotilaslääni-
41917: kohtaisiin maanpuolustuspiireihin, ja sen yhteydet
41918: puolustusvoimiin järjestettäisiin sotilasläänien
41919: aluetoimistojen kautta.
41920:
41921:
41922:
41923:
41924: Valtiontilintarkastajat yhtyvät puolustusvoimien näke- tä paremmin. Puolustushallinnon tulisikin tästä syystä
41925: mykseen, jonka mukaan vapaaehtoinen maanpuolus- pyrkiä ohjaamaan toimintaan kohdistettava tuki sillä
41926: tustyö tehostuisi ja järkevöityisi, mikäli nykyiset alan tavoin ja sellaisin ehdoin, että em. yhdistämistavoite
41927: jä rjestötja liitotyhdistyisivätyhdeksi valtakunnalliseksi voitaisiin saavuttaa ja siten tehostaa voimavarojen
41928: järjestöksi. Tämän myötä voitaisiin kohdentaa tarkoi- käyttöä.
41929: tukseen käytettävissä olevat niukatvoimavarat nykyis-
41930:
41931:
41932:
41933:
41934: 112
41935: Valtiovarainministeriön hallinnonala
41936:
41937:
41938:
41939:
41940: Suomen valmistautuminen EMU-jäsenyyteen ton toimintaperiaatteet ja toteuttaminen, Talous- ja
41941: rahaliiton EMUn perustaminen ja toiminta sekä
41942: EMU-prosessi Suomessa Taloudellisten vaihteluiden merkitys Suomessa ta-
41943: EMU-valmistautuminen Suomessa ja Euroopan ta- lous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa. Lisäksi
41944: lous- ja rahaliiton (EMU:n) yhteisen rahan, euron, valtiovarainministeriössä valmisteltiin 20.5.1997
41945: käyttöönotto on valtiovarainministeriön mukaan eduskunnalle annettu valtioneuvoston selonteko
41946: monivaiheinen ja monitahoinen prosessi. Se edel- talous- ja rahaliittoon liittyvistä kansallisista vaihto-
41947: lyttää sekä kaikkien yhteiskunnan osapuolten käy- ehdoista ja päätöksenteosta. Valtiovarainministeriö
41948: tännön toimintatapojen että lainsäädännön sopeut- on osallistunut myös ns. Pekkarisen professorityö-
41949: tamista uuden tilanteen mukaisiksi. Jotta häiriötön ryhmän raportin Rahaliitto ja Suomi - talouden
41950: siirtyminen euron käyttöön päätetyssä aikataulussa haasteet valmisteluun.
41951: voitaisiin varmistaa, valtiovarainministeriössä on Valtiovarainministeriö asetti 17.4.1996 EMU-
41952: valmisteltu yhteistyössä eri yhteiskunnan osapuol- projektin, jonka tehtävänä oli koordinoida kansal-
41953: ten kanssa kansallinen siirtymissuunnitelma euron lista yhteiseen valuuttaan siirtymistä yhteiskunnan
41954: käyttöönottamiseksi. Suomessa siirtymisessä yhtei- eri osa-alueilla. Projektin tehtävänä oli myös laatia
41955: seen rahaan noudatetaan mahdollisimman pitkälti Suomelle kansallinen yhteiseen valuuttaan siirty-
41956: "ei estettä, ei pakkoa" -periaatetta. Tämä tarkoittaa, missuunnitelma, jossa yksilöidään ja aikataulute-
41957: että v. 1999 alkavan kolmivuotisen siirtymäjakson taan yhteisen valuutan käyttöönoton edellyttämät
41958: aikana yksityiselle sektorille sallitaan asioiminen keskeiset lainsäädäntö- ja muut muutostarpeet
41959: viranomaisten kanssa laajalti oman valinnan mu- Projektin tarkoituksena oli edelleen varmistaa
41960: kaan joko euroissa tai kansallisessa rahassa. Kana- kaikkien yhteiskunnan osapuolten häiriötön siirty-
41961: valla kansallisella suunnitelmalla on pyritty löytä- minen yhteiseen rahaan päätetyssä aikataulussa.
41962: mään euroon siirtymiselle kilpailukykyinen ja kus- Projektin tuli huolehtia siitä, että lainsäädäntö saa-
41963: tannuksia säästävä ratkaisu. daan vastaamaan yhteisen valuutan asettamia vaa-
41964: Julkisen hallinnon keskeiset kysymykset euron timuksia. Projekti oli luonteeltaan ensisijaisesti
41965: käyttöönotosta on valtiovarainministeriön mukaan koordinoiva. Lainsäädäntö- ja muiden muutosten
41966: ratkaistu. Valmistautuminen on edennyt yksityis- käytännön toteutus jätettiin eri hallinnonalojen ja
41967: kohdista sopimiseen ja erityiskysymysten käsitte- sektoreiden vastuulle.
41968: lyyn. Lainsäädäntömuutosten valmistelu on aloitet- Projektia johtamaan nimitettiin johtoryhmä, joka
41969: tu eri ministeriöissä, joista kukin vastaa osaltaan vastaa kansallisesta valmistelusta EU:ssa jo sovitun
41970: toimialaansa kuuluvien käytännön lainsäädäntö- ja asteittain täsmentyvän aikataulun mukaisesti.
41971: hankkeiden toteuttamisesta. Johtoryhmään nimettiin yhteiseen valuuttaan siirty-
41972: Tietojärjestelmien muutostöitä varten laadittiin misen kannalta keskeisimmät viranomaistahot.
41973: kertomusvuoden lopulla ohjeistus. Se keskittyy Johtoryhmän kokoonpanolla varmistettiin myös
41974: julkiseen hallintoon. Tavoitteena on lisäksi ollut, tiedonkulku EU:sta ja EMI:stä projektin käyttöön.
41975: että muutkin tahot voivat hyödyntää aineistoa EMU-projektissa oli 15.4.1998 edustettuina yh-
41976: suunnitellessaan ja tehdessään euron käyttöönoton teensä yli 50 eri tahoa, mm. kaikki ministeriöt,
41977: vaatimia muutoksia omiin tietojärjestelmiinsä. tärkeimmät muut viranomaiset, keskeiset työmark-
41978: Valtiovarainministeriö on EMU-valmistautumi- kina- ja elinkeinoelämän järjestöt sekä Ahvenan-
41979: seen liittyen julkaissut joukon selvityksiä ja raport- maan maakuntahallitus.
41980: teja, joista keskeisimmät ovat: Talous- ja rahaliiton Kertomusvuoden huhtikuussa julkistettua Suo-
41981: vaikutuksista Suomen talouteen, Talous- ja rahalii- men kansallista siirtymäsuunnitelmaa tarkennettiin
41982:
41983:
41984: 8 380188E 113
41985: joulukuussa 1997. Päivityksessä täsmennettiin siir- romaan välinen kauppa siirtynee paaosin euro-
41986: tymäaikataulua ja annettiin vastauksia tiettyihin määräiseksi varsin pian. Suuryritykset, joilla on
41987: erityiskysymyksiin. Niitä olivat esim. kurssivoitto- toimipisteitä useassa euroalueen maassa, ottanevat
41988: jen ja -tappioiden realisoituminen vuoden 1999 sisäiseksi valuutakseen (nk. kotivaluutaksi) jo siir-
41989: alussa ja niiden kirjaamistapa, liikkeellä olevan tymäkauden alussa euron.
41990: julkisen markkamääräisen velan muuttaminen eu- Yritystoimintaa koskeva normista ei muutu eu-
41991: roiksi, kansallisten viitekorkojen jatkon järjestämi- ron käyttöönoton vuoksi. Mahdolliset muutokset
41992: nen, jotta sopimusten jatkuvuus voitaisiin turvata, tähtäävät siihen, että valinnan vapaus euron käy-
41993: sekä osakepääoman ja osakkeiden nimellisarvojen tössä siirtymäaikana voisi toteutua.
41994: saattaminen euromääräisiksi ja hannanisoitujen
41995: markkinakäytäntöjen luominen euroalueen pää- Kansalaiset
41996: omamarkkinoille. Samalla täsmennettiin hallin- Kansalaiset eivät valtiovarainministeriön mukaan
41997: nonalakohtaisia siirtymäsuunnitelmia. joudu todennäköisesti laajasti tekemisiin euron
41998: Siirtymäsuunnitelman keskeisin anti on valtiova- kanssa siirtymäkauden aikana, eikä kansalaisilla
41999: rainministeriön mukaan yhteiskunnan eri osapuol- pitäisi olla syytä ryhtyä käyttämään euroa, ennen
42000: ten siirtymäsuunnitelmien julkituonti ja yhteenso- kuin euromääräiset setelit ja kolikot lasketaan liik-
42001: vitus. keeseen.
42002: Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 16.5.1997 Kansalaiset käyttänevät pääosin markkaa siirty-
42003: selonteon Talous- ja rahaliitto- Suomen vaihtoeh- mäkauden ajan. He saavat palkkansa, eläkkeensä
42004: dot ja kansallinen päätöksenteko (VNS 4/1997 vp). ja sosiaaliturvaan liittyvät etuutensa markoissa ja
42005: Eduskunta hyväksyi selonteon suuren valiokunnan suorittavat ostoksensa, maksavat laskunsa sekä
42006: mietinnön (SuVM 2/1997 vp) pohjalta 18.6.1997. veronsa markoissa koko siirtymäkauden ajan.
42007: Kansalaiset joutuvat siirtymäkauden aikana te-
42008: Euroon siirtymisen vaikutukset kemisiin euron kanssa, jos he merkitsevät joukko-
42009: Pankit ja arvopaperimarkkinat velkakirjoja tai käyvät kauppaa arvopaperimarkki-
42010: Vuoden 1999 alusta pankeissa voidaan asioida joko noilla osakkeilla tai johdannaisilla. Rajan yli saattaa
42011: markoissa tai euroissa. Maksuja voidaan suorittaa ulottua kansalaisille suunnattua euromääräistä pal-
42012: niin markoissa kuin euroissakin, ja asiakas voi velutarjontaa.
42013: saada tilinsä tiliotteen joko markoissa tai euroissa. Kansalaisten kannalta suurin muutos tapahtuu
42014: Uusissa sopimuksissa euroa käytetään 1.1.2002 vuosien 2001 ja 2002 vaihteessa, jolloin euromää-
42015: alkaen. Viimeistään 1.7.2002, kun markan asema räiset setelit ja kolikot lasketaan liikkeeseen.
42016: laillisena maksuvälineenä lakkaa, toimitaan muu-
42017: toinkin vain euroissa. Julkinen sektori
42018: Arvopaperimarkkinat siirtyvät euromääräiseen Julkisen sektorin valmistautuminen euron käyt-
42019: arvopapereiden ja johdannaisten kaupankäyntiin töönottoon on valtiovarainministeriön mukaan
42020: ja johdannaiskauppojen euromääräiseen selvityk- edennyt yksityiskohdista sopimiseen. Julkinen sek-
42021: seen talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alusta tori käyttää sisäisessä toiminnassaan markkoja
42022: lukien. Siirtyminen koskee kaikkia kaupankäynnin koko siirtymäkauden ajan. Yksityisen sektorin
42023: kohteena olevia arvopapereita (osakkeita, niihin kanssa viranomaiset asioivat kuitenkin tarpeen
42024: oikeuttavia arvopapereita ja joukkovelkakirjalaino- mukaan sekä markoissa että euroissa koko siirty-
42025: ja) sekä johdannaissopimuksia. mäkauden ajan. Tämä koskee niin suoritettavia
42026: Pörssikaupan ketju- kaupankäynti, selvitys ja maksuja kuin rahamääräistä informaatiotakin.
42027: säilytys - toteutetaan vuoden 1999 alusta euro- Valtion budjetti sekä toiminta- ja taloussuunni-
42028: määräisenä. Pörssikaupan maksut määritellään eu- telma (TTS) laaditaan siirtymäaikana markoissa.
42029: roissa, mutta sekä pörssin jäsenten että sijoittajien Vuodesta 2002 lähtien budjetti ja TTS ovat euro-
42030: on mahdollista valita maksuvaluuttansa pankkijär- määräisiä. Valtuudet ja siirtomäärärahat muunne-
42031: jestelmän kautta. taan euroiksi vuoden 2002 budjettiin 1.1.1999 mää-
42032: ritettäväliä kiinteällä muuntokertoimella.
42033: Yritystoiminta Valtion kirjanpito säilyy markkamääräisenä vuo-
42034: Yritykset ottavat euron käyttöön oman harkintansa den 2001 loppuun. Euromääräiset suoritukset
42035: mukaisesti siirtymäkauden puitteissa. Kun raha- ja muunnetaan siten markoiksi. Vuoden 2002 alusta
42036: pääomamarkkinat alkavat toimia euroissa, syntyy valtion kirjanpito siirtyy europohjaiseksi, jolloin
42037: varsinkin suuremmille yrityksille tarve hoitaa rahoi- myös laaditaan euromääräinen aloittava tase. Tilin-
42038: tus- ja sijoitustoimiaan euroissa. Myös kahden eu- päätös vuodelta 2001 laaditaan markoissa.
42039:
42040:
42041: 114
42042: Euroalueen raha- ja pääomamarkkinoiden siir- on edennyt nopeasti jäsenmaissa. Isoa-Britanniaa,
42043: tyessä euromääräiseen kaupankäyntiin 1.1.1999 al- Kreikkaa, Ruotsia ja Tanskaa lukuun ottamatta
42044: kaen muuttuvat valtion varainhankinta ja kassava- EU:n jäsenmaat ovat julkaisseet kansallisen siirty-
42045: rojen sijoittaminen euromääräisiksi. mäsuunnitelman euron käyttöönottamiseksi. Näis-
42046: Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot vuosiksi tä yhdestätoista maasta kahdeksan maan julkinen
42047: 1999-2001 laaditaan markoissa. Vuoden 2001 ta- hallinto on valmistautunut tarjoamaan yksityiselle
42048: lousarviossa esitetään vastaavat euromääräiset lu- sektorille ns. full euro option:in, jonka mukaan
42049: vut mahdollisuuksien mukaan. Euromääräisiin ta- yksityiselle sektorille, ainakin yrityksille, tarjotaan
42050: lousarvioihin voidaan siirtyä asteittain jo aiemmin- heti siirtymäkauden alussa mahdollisuus asioida
42051: kin informaation lisäämiseksi. Vuoden 2002 talous- julkisen sektorin kanssa kansallisen rahan ohella
42052: arviot laaditaan kaikissa kunnissa ja kuntayhtymis- myös euroissa. Poikkeuksen tästä muodostivat
42053: sä euroissa. vuoden 1998 keväällä Saksa, Ranska ja Espanja.
42054: Kunnat siirtyvät euromääräisiin arvoihin vuoden Euran käyttöönottoon liittyviä erityiskysymyksiä
42055: 2002 alusta veronkannossa, asiakassuhteissa sekä on käsitelty lukuisissa unionin asettamissa työryh-
42056: kunnan maksamissa avustuksissa ja sosiaalietuuk- missä. Komission työryhmissä on pohdittu mm.
42057: sissa. euron käyttöönottoon liittyvien kustannusten ja
42058: Kuntien ja kuntayhtymien lainanotto ja varojen investointien verotuskohtelua sekä käyttöönoton
42059: sijoittaminen muuttuvat pääosin euromääräisiksi vaikutuksia kirjanpitoon ja tilinpäätösten julkaise-
42060: heti siirtymäkauden alkaessa 1.1.1999 ainakin suu- miseen, kaksoishinnoittelun järjestämistä siirtymä-
42061: rissa kuntayksiköissä. aikana ja pyöristämiseen sekä hintojen ja arvojen
42062: muuntamiseen liittyviä kysymyksiä.
42063: EMU-valmistautuminen unionitasolla
42064: Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaihee- EMU-kriteerien saavuttaminen Suomessa
42065: seen valmistautuminen on valtiovarainministeriön Suomen hallitus totesi ohjelmassaan keväällä 1995
42066: mukaan edennyt unionitasolla pitkälle. Madridissa pyrkivänsä siihen, että Suomi täyttäisi määräaikaan
42067: joulukuussa 1995 kokoontuneen Eurooppa-neu- mennessä talous- ja rahaliiton lähentymiskriteerit,
42068: voston päätösten pohjalta Euroopan komissio on jotta Suomi voisi halutessaan osallistua euroaluee-
42069: valmistellut joukon euron käyttöönottoon liittyviä seen ensimmäisten jäsenvaltioiden joukossa. Halli-
42070: ehdotuksia. Euran oikeudellista asemaa koskeva tus ilmoitti noudattavansa talouspolitiikkaa, jonka
42071: lainsäädäntö on saatu valmiiksi, eikä euroa koske- tavoitteena olivat hidas inflaatio ja matala korkota-
42072: vaa lainsäädäntöä ole odotettavissa lisää. so sekä tasapainossa oleva julkinen talous. Samalla
42073: Euran oikeudellista asemaa koskevista kahdesta tavoitteeksi asetettiin julkisen velan bruttokansan-
42074: yhteisöasetuksesta toinen on jo hyväksytty neuvos- tuoteosuuden kasvun pysäyttäminen ja kääntämi-
42075: tossa ja astunut voimaan. Tämä asetus koskee nen alenevalle uralle. Julkisen talouden vakautta-
42076: yhteisen rahan nimeä, ecun korvautumista yhtei- mista, korkojen alentamista ja hintavakauden tur-
42077: sellä rahalla eurolla suhteessa 1:1, pyöristyssääntö- vaamista ei ole valtiovarainministeriön mukaan
42078: jä ja euron käyttöönoton vaikutusta sopimusten tavoiteltu yksinomaan talous- ja rahaliiton lähenty-
42079: jatkuvuuteen. Unionin lainsäädännöllä turvataan miskriteerien täyttämiseksi vaan myös kotimaisista
42080: sopimusten jatkuvuus rahayksikön muutoksesta syistä kestävän ja työllisyyttä parantavan taloudelli-
42081: huolimatta. Kansallisella lainsäädännöllä taataan sen kasvun edellytysten luomiseksi ja yritystoimin-
42082: puolestaan kotimaisten viitekorkojen ja niihin si- nan kannalta suotuisan ilmapiirin takaamiseksi.
42083: dottujen sopimusten jatkuvuus. Myös toinen euron
42084: käyttöönottoa koskeva asetus on saanut poliittisen Julkinen talous
42085: hyväksynnän ja julkaistu. Tämä asetus hyväksyttä- Suomen julkinen talous on aiemmin ollut vain
42086: neen lopullisesti euroalueen valtioiden keväällä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ylijäämäi-
42087: 1998 tapahtuneen nimeämisen jälkeen. nen. 1990-luvun alkuun ajoittunut idänkaupan ro-
42088: Euroopan komissio, Euroopan rahapoliittinen mahtaminen ja sitä seurannut lama aiheutti sen,
42089: instituutti ja unionin jäsenvaltiot ovat tehneet lukui- että julkisen talouden alijäämä oli suurimmillaan
42090: sia aloitteita euron käyttöönottoon liittyvässä val- 8% suhteessa bruttokansantuotteeseen v. 1993.
42091: mistelutyössä. Suomen tapaan muiden jäsenmai- Julkisyhteisöjen velka oli vastaavasti kohonnut
42092: den julkiset hallinnot ovat käynnistäneet hankkei- 58 %:iin, kun se kahta vuotta aiemmin oli 23 %.
42093: ta, joilla pyritään sovittamaan yhteen euron käyt- Mittavien valtiontalouden menoleikkausten ja ta-
42094: töönotto talouden eri sektoreilla. Kertomusvuoden loudellisen kasvun nopeutumisen vuoksi julkisen
42095: kuluessa euron käyttöönottoon valmistautuminen talouden rahoitusalijäämää on valtiovarainministe-
42096:
42097:
42098: 115
42099: non mukaan onnistuttu supistamaan tasaisesti Keskimääräinen pitkän ajan korko oli Suomessa
42100: 0,9 Ofo:iin bruttokansantuotteesta v. 1997. Velan kas- kertomusvuonna 6,0 %, mikä jäi 7,8 Ofo:n viitearvon
42101: vu suhteessa bruttokansantuotteeseen on saatu alapuolelle. Suomi täytti siten myös korkoja koske-
42102: Iaskevalle uralle. Kertomusvuonna julkisyhteisöjen van EMU-kriteerin. Korkoero keskeisiin EU-maihin
42103: velka oli 55,8 Ofo bruttokansantuotteesta, kun se oli supistui kertomusvuonna pieneksi, keskimäärin
42104: korkeimmillaan 59,6 Ofo v. 1994. Suomi täytti siten hieman alle puoleen prosenttiyksikköön. Valtiova-
42105: Maastrichtin sopimuksessa asetetun julkisyhteisö- rainministeriö odotti korkojen pysyvän matalina
42106: jen alijäämää koskevan 3 Ofo:n kriteerin ja velkaa myös lähivuosina.
42107: koskevan 60 Ofo:n kriteerin.
42108: Vuonna 1998 velkasuhteen odotettiin edelleen Valuuttakurssin vakaus
42109: laskevan ja julkisen talouden oletettiin olevan hie- Suomen markka on ollut mukana ERM-järjestel-
42110: man ylijäämäinen. Tulevaisuudessa pyrkimyksenä mässä lokakuusta 1996 lähtien. Jo tätä aiemmin
42111: on valtiovarainministeriön mukaan vakaussopi- markan arvo oli pysytellyt toista vuotta vakaana.
42112: muksen periaatteiden mukaisesti säilyttää julkinen Lähentymiskriteerit edellyttivät, ettei valuuttaan ol-
42113: talous lähellä tasapainoa tai hieman ylijäämäisenä, lut kohdistunut merkittäviä paineita ja se oli pysy-
42114: jotta laskusuhdanteiden varalle turvattaisiin riittävä tellyt ERM:n tavanomaisissa vaihteluväleissä vähin-
42115: talouspoliittinen liikkumavara. tään kaksi vuotta ennen tarkasteluajankohtaa. Suo-
42116: men markkaan ei näiden kahden viime vuoden
42117: Inflaatio ja korot aikana kohdistunut olennaisia paineita, joten mar-
42118: Suomen inflaatio on ollut viime vuosina yksi ED- kan katsottiin täyttävän valuuttakurssin vakautta
42119: alueen pienimmistä. Kertomusvuonna kuluttaja- koskevan kriteerin.
42120: hinnat nousivat 1,3 %. Tämä oli 2,7 Ofo:n viitearvon
42121: alapuolella, joten Suomi täytti hintavakautta koske- Muut lähentymisedellytykset
42122: van kriteerin. Tulevaisuuden inflaationäkymät ovat Suomen keskuspankkilainsäädäntöä tarkistettiin
42123: valtiovarainministeriön mukaan rauhalliset, koska kertomusvuonna niin, että keskuspankin riippu-
42124: vuoden 1998 alussa voimaan tulleet palkankoro- mattomuus tuli turvatuksi. Tätä koskevat säännök-
42125: tukset olivat edellisten vuosien tapaan maltilliset set tulivat voimaan v. 1998, samoin kuin muut
42126: eikä taloudessa näyttäisi olevan inflatorisia kysyn- Suomen Pankkia ja rahalakia koskevat säännökset,
42127: täpaineita. Tuontihintojen nousu oli vähäistä, ja kun Suomi ottaa käyttöön yhteisen rahan. Suomen
42128: asuntojen hintojen on arvioitu kohoavan vähem- lainsäädäntö on siten yhteensopiva EMU:n perusta-
42129: män kuin kertomusvuonna. Inflaation odotettiin missopimuksen ja Euroopan keskuspankkijärjes-
42130: pysyvän keskeisten EU-maiden tuntumassa. Vuon- telmän perussäännön kanssa.
42131: na 1998 valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahin-
42132: tojen nousevan 2 %.
42133:
42134:
42135:
42136:
42137: Valtiontilintarkastajat toteavat, että Suomen EMU-val- sukausi niin maailman kuin Suomenkin taloudessa on
42138: mistautuminen näyttää edenneen toistaiseksi asian- epäilemättä tärkein myönteisen kehityksen taustavoi-
42139: mukaisesti niin valmisteluprosessin asiasisällön kuin ma. Kotimaisen talouspolitiikan suuntaa, mitoitusta ja
42140: sen kattavuuden ja ajoituksenkin suhteen. Suomen ajoitusta voidaan näin ollen pitää pääpiirteissään oi-
42141: kansan- ja valtiontaloudessa on kyetty saavuttamaan keana.
42142: Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenyydelle asetetut Vaikka EMU:n lähentymiskriteerit onkin nyt saavu-
42143: kriteerit, ja Suomi on hyväksytty asetetun tavoitteen tettu, valtiontilintarkastajat huomauttavat, etteivät ne
42144: mukaisesti rahaliiton jäseneksi ensimmäisten maiden sinänsä vielä muodosta taetta kehityksen jatkumisesta
42145: joukossa. Viime vuosina harjoitettu talouspolitiikka on suotuisana yhteisen valuutan siirtymävaiheessa ja sen
42146: osaltaan edistänyt suotuisan tuloksen saavuttamista, käyttöön ottamisen jälkeen. Valtiontilintarkastajien
42147: joskin kuluvan vuosikymmenen alun syvän taloudelli- mielestä EMU-valmistautumisessa on jäänyt liian vä-
42148: sen laman jälkeinen ja yhä jatkuva itsesyntyinen nou- hälle huomiolle se, kuinka Suomen kansan- ja valtion-
42149:
42150:
42151: 116
42152: talous voidaan sopeuttaa ja vakauttaa mahdollisiin sy- kasvaa yhä, vaikka taloudellinen kasvu on viime vuosi-
42153: viin laskusuhdanteisiin yhteisenvaluutan ja yhtenäisen na olluthyvin nopeaa. Tämä osoittaa, että valtiontalous
42154: rahapolitiikan oloissa. EMU-jäsenyys merkitsee käy- on edelleen rakenteellisesti alijäämäinen. Tärkeimmät
42155: tännössä rahapolitiikan itsenäisyyden menetystä ja fi- syyt tähän ovat suuret työttömyys- ja valtion velan
42156: nanssipoliittisen liikkumavaran tuntuvaa rajoitusta hoitomenot Koska Suomen valtion velkaantuneisuus-
42157: mm. verotuksen yhtenäistämispaineiden ja valtionta- aste on vain vähän sallitun rajan alapuolella, ei budjet-
42158: louden alijäämäisyys- ja velkaantumisrajoitteiden seu- timenojen rahoittaminen tuntuvalla Iainanataiia voi tul-
42159: rauksena. Valtiontilintarkastajien mielestä tulisikin vä- la kysymykseen edes lähivuosina saati pitkällä aikavä-
42160: littömästi ryhtyä selvittämään ja valmistelemaan sellai- lillä. Mahdollinen taloudellinen laskusuhdanne tai
42161: sia toimintajärjestelmiä ja menettelytapoja, jotka edes- taantuma voisi syvetä jyrkästikin, mikäli julkisia menoja
42162: auttaisivat maamme sopeutumista pahimpiinkin enna- jouduttaisiin leikkaamaan rajusti juuri matalasuhdan-
42163: koitavissa oleviin taloudellisiin tasapainottomuustilan- teessa.
42164: teisiin EMU-jäsenyyden oloissa. Edellä sanotun nojalla valtiontilintarkastajat koros-
42165: Valtiontilintarkastajat huomauttavat, että työttö- tavatvoimakkaasti tarvetta tasapainottaa valtiontalous
42166: myys, joka edelleen on kiistatta Suomen kansantalou- ja, suotuisan kehityksen vielä jatkuessa, pienentää val-
42167: den vaikein ongelma, ei kuulu rahaliiton lähestymiskri- tion velkaantuneisuutta finanssipoliittisen liikkumava-
42168: teereihin. ran hankkimiseksi tarpeen niin vaatiessa. Koska valtion
42169: Vaikka Suomi onkin alittanut valtiontalouden alijää- verotuloja on monestakin eri syystä vaikeaa ellei peräti
42170: mäisyyttä ja julkista velkaantuneisuutta koskevat lä- mahdotontakin kasvattaa, voidaan valtiontalous tasa-
42171: hestymiskriteerit, ovat valtiontalouden tila ja kehitys- painottaa valtiontilintarkastajien mielestä vain jatka-
42172: näkymät edelleen monessa suhteessa huolestuttavat. malla viime vuosina toteutettuja sopeutustoimia val-
42173: Valtiontalous on edelleen alijäämäinen ja valtion velka tiontalouden saattamiseksi tasapainoon.
42174:
42175:
42176:
42177:
42178: Arvonlisäverotus veron kertaantumista. Lisäksi uudistuksella varau-
42179: duttiin Euroopan unionin jäsenyyteen, joka edellyt-
42180: Arvonlisäverolaki (1501/93) ja -asetus (50/94) tuli- ti direktiiveihin perustuvan laajapohjaisen arvon-
42181: vat voimaan 1.6.1994. Arvonlisäverotuksen käyt- lisäverojärjestelmän soveltamista.
42182: töönotolla siirryttiin tavarakeskeisestä liikevaihto- Suomen jäsenyys EU:ssa on jakanut arvonlisäve-
42183: verotuksesta laajapohjaiseen, myös palvelut katta- rolainsäädännön valmistelun toisaalta kotimaan
42184: vaan verotukseen. Arvonlisävero on yleinen kulu- lainsäädäntöön ja toisaalta EU:n lainsäädäntöön
42185: tusvero, joka kohdistuu lähes kaikkeen tavaroiden liittyviin hankkeisiin. Jäsenyys edellytti arvonlisä-
42186: ja palvelujen kulutukseen. Verollisuudesta on tehty verolain harmonisointia yhteisön arvonlisävero-
42187: yksittäisiä poikkeuksia, jotka koskevat mm. tervey- lainsäädäntöön vuoden 1995 alusta lukien. Arvon-
42188: den- ja sairaanhoito-, sosiaalihuolto-, koulutus- lisäverolakia muutettiin 16.12. 1994 ja 29.12.1994
42189: sekä pankki- ja vakuutuspalveluja. annetuilla laeilla. Muutoksista merkittävin oli sisä-
42190: Arvonlisäverovelvollisia ovat tavaroita ja palve- markkinoista johtuvan yhteisökaupan verotusjär-
42191: luja myyvät elinkeinonharjoittajat Kulutusveron ei jestelmän käyttöönotto Suomen ja EU-maiden väli-
42192: kuitenkaan ole tarkoitus jäädä verovelvollisen rasi- sessä kaupassa. Toinen merkittävä muutos oli luo-
42193: tukseksi, vaan verovelvollinen voi sisällyttää veron puminen elintarvikkeiden alkutuotevähennysjär-
42194: hyödykkeiden myyntihintoihin kuluttajan makset- jestelmästä ja alkutuottajien saattaminen verovel-
42195: tavaksi. vollisiksi. Harmonisointia jatkettiin v. 1996 uusien
42196: Arvonlisäverotukseen siirtyminen laajensi yri- direktiivien johdosta ja samalla tarkistettiin eräitä
42197: tystoiminnan tuotantopanoksiin sisältyvän veron muita arvonlisäverolain säännöksiä. Kaiken kaik-
42198: vähennysoikeutta. Uudistuksella pyrittiin poista- kiaan arvonlisäverolakia on muutettu yli 20 kertaa
42199: maan liikevaihtoverosta hyödykkeiden tuotantoon vuodesta 1994 lähtien.
42200: ja kulutukseen aiheutuneet vääristymät paranta- EU:n komissio antoi heinäkuussa 1996 uuteen
42201: malla verotuksen neutraalisuutta ja vähentämällä yhteiseen arvonlisäverojärjestelmään siirtymistä
42202:
42203:
42204: 117
42205: koskevan tiedonannon KOM(96) 328, joka sisältää Vuoden 1998 maaliskuussa hyväksyttiin neu-
42206: vuosiksi 1996--99 ajoitetun lainsäädäntöohjelman voston ja Euroopan parlamentin yhteispäätöksellä
42207: alkuperämaaperiaatteelle rakentuvaan uuteen jär- FISCALIS-ohjelma, jonka tarkoituksena on tehostaa
42208: jestelmään siirtymiseksi. Alkuperämaaverojärjes- jäsenvaltioiden verohallintojen välistä hallinnollista
42209: telmään siirtyminen vaatii arvonlisäverojärjestel- yhteistyötä välillisen verotuksen alalla parantamal-
42210: mien veropohjien ja erityisesti verokantojen mer- la sekä virkamiesten tietämystä yhteisön verojärjes-
42211: kittävää harmonisointia. Lisäksi se edellyttää ko- telmästä että verohallintojen välistä tietojen vaih-
42212: konaan uutta verotulojen selvitysjärjestelmää, jolla toa.
42213: myyntimaan kantamat verot siirretään kulutusmai- Vuoden 1998 kesäkuussa Euroopan yhteisöjen
42214: hin. komissio on tehnyt ehdotuksen neuvoston direktii-
42215: Kertomusvuonna Ahvenanmaan ja muun Suo- viksi arvonlisäveron vähennysoikeutta koskevan
42216: men välille säädettiin yhteisölainsäädännön edel- direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta ja tähän liit-
42217: lyttämä arvonlisä- ja valmisteverotusta koskeva ve- tyen ehdotuksen neuvoston asetukseksi direktiivin
42218: roraja, joka aiheutui Euroopan unioniin liittymisen soveltamiseen tarvittavista valvontatoimenpiteistä,
42219: yhteydessä Ahvenanmaan maakunnalle neuvotel- palautusjärjestelmää koskevista toimenpiteistä
42220: lusta erityisasemasta. Arvonlisäverotusmenettelyä sekä hallinnollisen yhteistyön toimenpiteistä. Ko-
42221: uudistettiin kertomusvuoden alusta lukien eriyttä- mission ehdotus muodostuu kahdesta osasta. Toi-
42222: mällä verotuksen maksu- ja valvontatiedot. Samalla saalta sen tarkoituksena on yksinkertaistaa toisessa
42223: mahdollistettiin arvonlisäveron ja muiden oma- jäsenvaltiossa maksetun arvonlisäveron palautus-
42224: aloitteisesti maksettavien verojen valvontatietojen menettelyä ja toisaalta yhdenmukaistaa eri jäsen-
42225: ilmoittaminen samanaikaisesti yhteisellä valtioissa sovellettavat vähennysrajoitukset. Valtio-
42226: lomakkeella. Lisäksi kertomusvuoden heinäkuun neuvosto on 17.9.1998lähettänyt ehdotuksesta kir-
42227: alusta tulivat voimaan EY:n neuvoston päätöksiin jelmän eduskunnalle.
42228: perustuvat kansainvälisten telepalvelujen arvon- EU:n arvolisäverolainsäädäntöön liittyviä hank-
42229: lisäverokohtelua koskevat muutokset. keita on vireillä mm. seuraavista kysymyksistä:
42230: Valtiovarainministeriössä selvitettiin myös mah- - Työvaltaiset palvelu alat. Komissio on antanut
42231: dollisuuksia siirtyä arvonlisäverotuksessa järjestel- kertomusvuoden lopulla neuvostolle tiedonannon,
42232: mään, jossa nykyiseen 50 000 mk:n verovelvolli- jonka mukaan komissio harkitsee sellaisen direktii-
42233: suusrajaan liittyvää sääntelyä muutettaisiin siten, viehdotuksen antamista, jossa jäsenvaltiot voisivat
42234: että alarajaan liitettäisiin asteittainen veronhuojen- kokeiluajanjaksona soveltaa alennettua verokantaa
42235: nus pienyrityksille rajan ylityksestä johtuvien vai- tiettyihin työvaltaisiin palveluihin. EU-maat neu-
42236: kutusten lievittämiseksi. Selvityksen perusteella vottelevat komission ehdottomasta kokeilusta. Eri
42237: hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta ei mailla on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, mille
42238: kuitenkaan katsonut tällaista järjestelmää toteutta- aloille kokeilu sopisi. Hallituksen ED-ministeriva-
42239: miskelpoiseksi siitä aiheutuvien kilpailuvääristymi- liokunta päätti 2.10.1998, että Suomi ilmoittaa tar-
42240: en ja keinotekoisten yritystoiminnan pilkkomisti- joilu-, parturi- ja kampaamopalvelut vastauksena
42241: lanteiden vuoksi. Lisäksi vuoden 1998 talousarvion kyselyyn, jonka puheenjohtajamaa Yhdistynyt ku-
42242: käsittelyn yhteydessä päätettiin, ettei pienyritysten ningaskunta on lähettänyt jäsenmaille. Päätöstä
42243: valvontajaksoja pidennetä toistaiseksi. kokeilusta ei ole vielä Suomessa tehty. Hallitus
42244: Kertomusvuoden joulukuussa annetulla lailla suhtautuu kokeiluun myönteisesti.
42245: muutettiin Suomen verokantarakennetta vastaa- - Arvonlisäverokomitean aseman muuttami-
42246: maan EY:n lainsäädäntöä siten, että käytössä on nen.
42247: vain kaksi alennettua verokantaa. Elintarvikkeisiin -Kullan arvonlisäverokohtelua koskeva direk-
42248: ja rehuihin väliaikaisesti sovellettu 17 %:n verokan- tiiviehdotus.
42249: ta säädettiin pysyväksi. Kirjoihin, lääkkeisiin, lii- - Telepalvelujen arvonlisäverokohtelu.
42250: kuntapalveluihin ja elokuvanäytöksiin aiemmin -Sähköisen kaupan verotuskysymykset. Unio-
42251: sovellettu 12 %:n alennettu verokanta ja henkilö- nin ulkopuolisten maiden yritysten Internet-verkon
42252: kuljetuksiin, majoituspalveluihin, televisiolupatu- kautta kuluttajille myymät sähköiset tuotteet katso-
42253: loihin sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin sovellet- taan palveluiksi eikä tavaroiksi, joten niitä ei voida
42254: tu 6 %:n verokanta korvattiin uudella 8 %:n vero- verottaa tavaran maahantuontina.
42255: kannalla. Samassa yhteydessä tarkistettiin henki- Valtiovarainministeriössä on vireillä kotimaan
42256: löstöruokailun veron perustetta koskevia säännök- arvonlisäverolainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä.
42257: siä. Mainitut muutokset tulivat voimaan vuoden Selviteltävinä ovat mm. urheilun verokohtelu, Ah-
42258: 1998 alusta. venanmaan verorajan toimivuus sekä harmaa ta-
42259:
42260:
42261: 118
42262: lous, jossa kohteena on tarve ja mahdollisuudet vaikuttaminen yhteisön veropolitiikkaan siten, että
42263: siirtyä rakennusalalla ns. käännettyyn verovelvolli- Suomen edut tulevat turvatuiksi.
42264: suuteen eli pääurakoitsija säädettäisiin arvonlisä- Komission pitkän aikavälin tavoitteena on alku-
42265: verovelvolliseksi aliurakoitsijan puolesta. perämaaverotukseen perustuva, uusi yhteinen
42266: Valtiovarainministeriön mukaan arvonlisävero- arvonlisäverojärjestelmä. Valtiovarainministeriön
42267: uudistuksen ja ED-jäsenyydestä aiheutuneiden käsityksen mukaan lähivuosina ED:ssa tultaneen
42268: muutosten toteuttaminen on merkinnyt perusjär- kuitenkin toteuttamaan hankkeita, joilla moderni-
42269: jestelmän rakentamisvaiheen päättymistä. Tämän saidaan ja yksinkertaistetaan verojärjestelmää sekä
42270: jälkeen tavoitteena on ollut ja tulee olemaan uuden yhdenmukaistetaan nykyistä soveltamiskäytäntöä.
42271: järjestelmän toimivuuden varmistaminen. Kertomusvuonna verohallinnon keräämät vero-
42272: ED-jäsenyys on muuttanut arvonlisäverotuksen tulot kohosivat lähes 220 mrd. mk:aan. Lisäystä
42273: kehittämisen kansallisesta toiminnasta pääosin edelliseen vuoteen verrattuna oli 11,8 mrd. mk eli
42274: ylikansalliseksi tehtäväksi kaventaen samalla kan- 5,7 %. Verohallinnon keräämät verotulot olivat
42275: sallisen päätöksenteon liikkumavaraa. Varsinaisen 35,6% bruttokansantuotteesta.
42276: arvonlisäverotuksen kehittäminen tapahtuu ED:n Seuraavassa taulukossa esitetään verotulojen
42277: puitteissa. Valtiovarainministeriön päätehtävä ar- bruttokertymät v. 1994-97:
42278: vonlisäverotuksen kehittämisessä on aktiivinen
42279:
42280:
42281:
42282: 1994 1995 1996 1997 Muutos
42283: 1996-97
42284: Mmk %
42285: Oma-aloitteisesti maksetut verot
42286: Työnantajasuoritukset 96 125 102 022 105 938 105 432 -D,5
42287: Arvonlisävero 33 754 47 553 55 891 59 567 6,6
42288: Muut oma-aloitteiset verot 11118 7 301 8 511 15 266 79,4
42289: Yhteensä 140 997 156 877 170 340 180 264 5,8
42290: Maksuunpannut verot
42291: Ennakonkanto 8 548 13 269 16 224 19 234 18,6
42292: Lopulliset verot 3 596 13 173 11157 8 339 -25,3
42293: Muut maksuunpannut verot 7748 12 335 8 501 10 022 17,9
42294: Jää mä perintä 1 828 1 557 1 743 1 860 6,7
42295: Yhteensä 21 720 40 334 37 625 39 455 4,9
42296: Kertymä yhteensä 162 717 197 211 207 965 219 719 5,7
42297:
42298:
42299:
42300:
42301: Arvonlisäveron osuus oli 27,1% vuoden 1997 Seuraavassa asetelmassa esitetään arvonlisäve-
42302: bruttokertymästä. Arvonlisäveron kasvu, joka oli ron budjetoidut arvot ja todelliset kertymät v.
42303: 6,6 %edellisestä vuodesta, ylitti selvästi yksityisen 1994-97 sekä toteutuman ero budjetoidusta pro-
42304: kulutuksen lisääntymisen. sentteina:
42305: Valtiovarainministeriön mukaan v. 1994-97 ar-
42306: vonlisäverokertymiin vaikutti hyvin voimakkaasti Vuosi Budjetin arvio Toteutuma Toteutuman
42307: vuosikymmenen alun taloudellinen lama ja siitä ero
42308: budjetoidusta
42309: aiheutunut kulutuskysynnän hidas elpyminen. Li-
42310: mrd. mk %
42311: säksi arvonlisäveroon siirtyminen ja sekä sitä edel-
42312: täneet että seuranneet siirtymäkauden toimet sekä 1994 33,9 37,6 11
42313: Suomen liittyminen ED:n jäseneksi ja liittyminen 1995 37,7 36,9 -2
42314: 1996 45,6 42,1 -8
42315: yhteisökaupassa sovellettavaan nk. väliaikaiseen 1997 46,3 45,6 -2
42316: arvonlisäverojärjestelmään aiheuttivat myös suuria
42317: muutoksia arvonlisäverokertymiin. Mainitun joh-
42318: dosta arvonlisäveron ennusteiden laadinta sekä Budjetissa arvioidut luvut (TAE:n mukaan) ku-
42319: budjetointi oli melkoisen vaikeaa. vaavat arvonlisäveron nettokertymää ko. vuosilta.
42320:
42321:
42322: 119
42323: Arvonlisäveron kertymätiedot sisältävät sekä vero- verovirastojen edustajat. Lisäksi Verohallitus ja ve-
42324: hallinnon että tullihallinnon ja Valtiokonttorin kan- rovirastot ovat järjestäneet arvonlisäverotukseen
42325: tamat arvonlisäverot liittyvää menettely- ym. koulutusta.
42326: Budjetin arvion ja toteutuman eroavuuteen on Verohallituksessa arvonlisäverotukseen liittyviä
42327: v. 1994 vaikuttanut liikevaihtoverotuksesta arvon- tehtäviä hoidetaan verotuskeskuksessa ja verotar-
42328: lisäverotukseen siirtyminen. Verohallituksen mu- kastusyksikössä. Verotuskeskuksessa arvonlisäve-
42329: kaan ennakkoon oli vaikea arvioida verovelvollis- rotehtäviä hoitavat yritysveroyksikkö (koulutus,
42330: ten tulevaa määrää ja uusien verovelvollisten tuo- ohjaus, kehittäminen), Central Liaison Office (CLO)
42331: maa verokertymää. Vähennysoikeuksien laajene- -yksikkö (EU-sisäkaupan valvonta, tietojen vaihto
42332: minen oli myös vaikeasti arvioitavissa. Vuoden EU-maiden kanssa) ja verotusmenettely-yksikkö
42333: 1995 verokertymää ovat pienentäneet takautuvat (tietojärjestelmien tilaus, määrittely ja testaus yh-
42334: vähennykset, jotka suurelta osin painottuvat ko. dessä yritysvero- ja CLO-yksikön kanssa). Tietojär-
42335: vuoteen. Luvuissa näkyy tavaroiden maahantuon- jestelmien suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa
42336: nin verotuksessa tapahtunut muutos. Yleisesti 1.1.1998 lukien Tietokarhu Oy. Verotarkastusyksi-
42337: arvonlisäveron kertymään vaikuttaa yleinen talou- kön tehtävänä on tarkastustekniikan kehittäminen,
42338: dellinen tilanne ja yritysten investointien määrä. koulutuksen järjestäminen, EU-maiden välinen tar-
42339: kastusyhteistyö ja verotuksen väärinkäytösten tor-
42340: Arvolisäverotuksen organisointi ja verotus- junta. Verohallituksen yhteydessä toimiva keskus-
42341: menettely verolautakunta antaa arvonlisäverotukseen liittyviä
42342: Verohallintoon kuuluivat kertomusvuonna Vero- ennakkoratkaisu ja.
42343: hallitus ja 10 verovirastoa. Lääninverovirastoina Verovirastojen yksikköjen välinen työnjako on
42344: toimineet virastot muuttuivat kertomusvuoden Verohallituksen mukaan pääpiirteissään sellainen,
42345: syyskuun alusta verovirastoiksi. Nimenmuutos joh- että verovirastojen alueyksiköissä hoidetaan niiden
42346: tui lääniuudistuksesta. Veroviraston yksikköjä ovat yrittäjien arvonlisäverotus, jotka antavat ilmoituk-
42347: verotoimistot sekä keskitettyjä tehtäviä hoitavat ns. sensa kuukausittain. Verotoimistot puolestaan hoi-
42348: alueyksiköt, jotka vastaavat veronkanto-, maksu- tavat maa- ja metsätalouden harjoittajien arvonlisä-
42349: valvonta- ja verotarkastustehtävistä. Asiakaspalve- verotuksen kerran vuodessa. Muutamat verotoi-
42350: lua varten verohallinnolla oli kertomusvuonna n. mistot eri puolella Suomea ovat kokeiluluonteisesti
42351: 190 toimipistettä. Lisäksi Verohallitus valmisteli hoitaneet arvolisäverotuksen kuukausivalvonnan
42352: kertomusvuoden aikana suuryritysten verotukseen tehtäviä. Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinti on
42353: erikoistuvan viraston perustamista. Konsernivero- lähes koko maassa hajaotettu alueyksiköiden ja
42354: keskus aloittikin toimintansa vuoden 1998 alussa. verotoimistojen tehtäväksi. Varsinaiset arvonlisäve-
42355: Konserniverokeskus on yksi verohallintoon kuulu- rotarkastukset hoidetaan alueyksiköistä käsin.
42356: vista verovirastoista, ja sen toimialueena on koko Poikkeuksena verotoimistot tekevät maa- ja metsä-
42357: maa. talouden harjoittajien arvonlisäveron valmistelu- ja
42358: Verovirastojen määrä tulee vähenemään. Vero- jälkiverotarkastuksia.
42359: hallinto 2001 -selvityksen mukaan tavoiteltava Arvonlisäverovelvollisuus edellyttää elinkei-
42360: määrä on 5-7 verovirastoa. Valtioneuvosto päätti nonharjoittajalta tiettyjen velvollisuuksien täyttä-
42361: kertomusvuoden joulukuussa yhdistää Hämeen ja mistä. Elinkeinonharjoittajan on itse ilmoittaudut-
42362: Keski-Suomen verovirastot, joista muodostuu vuo- tava verovelvolliseksi, ilmoitettava perustietojen
42363: den 1999 alusta Sisä-Suomen verovirasto. Samoin muutoksista ja lopuksi myös tehtävä ilmoitus toi-
42364: myös Savon ja Pohjois-Karjalan verovirastot yhty- minnan päättymisestä. Liiketoiminnan harjoittaja
42365: vät Savo-Karjalan verovirastoksi. ei ole arvonlisäverovelvollinen, eikä hänen myös-
42366: Kertomusvuoden aikana useissa verovirastoissa kään tarvitse antaa aloittamisilmoitusta, jos kalen-
42367: on ollut meneillään hankkeita, jotka tähtäävät terivuoden liikevaihto on enintään 50 000 mk.
42368: asiakaskohtaiseen toimintatapaan. Tavoitteena on Arvonlisäverovelvolliseksi voi hakeutua myös va-
42369: perustaa erityisiä yritysverotusyksiköitä, joissa hoi- paaehtoisesti silloinkin, kun liiketoiminnan har-
42370: dettaisiin yritysten eri verolajeihin ja toimintoihin joittaja ei lain mukaan ole verovelvollinen. Arvon-
42371: liittyvät asiat yhdessä paikassa. lisäverovelvolliseksi voi hakeutua vähäisen liike-
42372: Verohallinnossa on vuodesta 1994 alkaen järjes- toiminnan harjoittaja, yleishyödyllinen yhteisö ja
42373: tetty arvonlisäverotuksen yhdenmukaisen tulkin- uskonnollinen yhdyskunta, sokea henkilö tai vai-
42374: nan varmistamiseksi hallinnon sisäisiä arvonlisäve- keavammainen invalidi. Verovirasto merkitsee
42375: roasiantuntijoiden kokouksia, joissa ovat olleet läs- elinkeinonharjoittajan arvonlisäverovelvollisten
42376: nä sekä Verohallituksen asiantuntijat että kaikkien rekisteriin.
42377:
42378:
42379: 120
42380: Verovelvollinen laskee ja maksaa veron joka tilikauden aikana vain poikkeustapauksissa. Osto-
42381: kuukausi esitäytetyn valvontailmoituksen ja tilisiir- enemmyydestä aiheutuvan veron voi saada hake-
42382: tolomakkeen avulla veroviraston postisiirtotilille muksesta takaisin ao. tilikauden päätyttyä.
42383: viimeistään kalenterikuukautta seuraavan toisen Verovelvolliselle maksetaan tilikauden aikana
42384: kuukauden 15. päivänä. Myynnistä suoritettavat hakemuksesta kalenterikuukaudelta vähentämättä
42385: verot ja ostoihin sisältyvät vähennettävät verot jäänyt vero takaisin vain, jos tilikaudelta vähennet-
42386: kohdistetaan veron tilittämistä varten kalenterikuu- tävät verot ovat todennäköisesti suuremmat kuin
42387: kauden pituisille Iaskentakausilie eli kohdekuu- myynnistä suoritettavat verot (ennakkopalautus).
42388: kausille. Tilitettävä vero on laskentakaudelle koh- Erityisistä syistä voidaan verovelvolliselle maksaa
42389: distettavien suoritettavien verojen ja vähennettävi- hakemuksesta palautus jo tilikauden aikana, vaik-
42390: en verojen erotus.]os kalenterikuukauden tilitettä- ka tilikauden vähennettävät verot eivät olisikaan
42391: vä vero maksetaan myöhästyneenä, verovelvolli- suuremmat kuin myynnistä suoritettavat verot (en-
42392: sen on oma-aloitteisesti maksettava veronlisäystä. nakkopalautus erityisistä syistä). Ennakkopalautus-
42393: Verovelvollisella on mahdollisuus maksaa vero ta ei makseta, jos sen määrä on alle 10 000 mk.
42394: määräajan jälkeenkin oma-aloitteisesti vuoden ku- Vähentämättä jääneen arvonlisäveron voi saada
42395: luessa tilikauden päättymisestä. takaisin hakemuksesta tilikauden päätyttyä, ja ha-
42396: Valvontailmoitukset, joilla ilmoitetaan vero koti- kemus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa ko.
42397: maan myynnistä verokannoittain, vero ED-tavara- tilikauden päättymisestä.
42398: ostoista, kohdekuukauden vähennettävä vero, Seuraavassa esitetään verohallinnon kantama
42399: edellisen kuukauden negatiivinen vero, maksetta- osuus arvonlisäverosta sekä palautuksina maksettu
42400: va vero, veroton liikevaihto, tavaran myynti ED- osuus arvonlisäverosta v. 1994-97:
42401: maihin ja tavaraostot ED-maista, toimitetaan suo-
42402: raan verovirastoon. Ilmoitus annetaan silloinkin, Vuosi Kannettu Palautettu
42403: kun elinkeinonharjoittaja ei maksa kuukaudelta arvonlisävero arvonlisävero
42404: arvonlisäveroa tai hänellä ei ole ollut arvonlisäve- mrd. mk
42405: rollista toimintaa. Jos yrityksen toiminta on kausi- 1994 40,6 25,6
42406: luonteista tai useamman kuukauden keskeytyk- 1995 49,3 26,7
42407: sissä, voi elinkeinonharjoittaja ilmoittaa toiminnan 1996 58,6 27,3
42408: 1997 66,8 33,1
42409: keskeytymisestä etukäteen valvontailmoituksella.
42410: Kun ilmoitus on annettu, elinkeinonharjoittajan ei
42411: tarvitse antaa kyseiseltä ajalta valvontailmoituksia.
42412: EU:n alueella tapahtuvan tavarakaupan valvon- Arvonlisäpalautuksiin sisältyvät myös ennakko-
42413: taa varten yritykset antavat yhteenvetoilmoituksen palautukset. Ennakkopalautusten markkamääräi-
42414: neljännesvuosittain. Ilmoitus annetaan tavaran sen merkittävyyden vuoksi palautettavien määrien
42415: myynneistä ED-maihin (yhteisömyynnistä) toisessa oikeellisuutta pyritään Verohallituksen ilmoituksen
42416: jäsenvaltiossa rekisteröidylle verovelvolliselle. Yh- mukaan selvittämään. Uudenmaan verovirastossa
42417: teisöhankinnoista eli tavaraostoista ED-maista tois- on toteutettu alv-palautusprojekti, jossa tarkan esi-
42418: ten yhteisömaiden arvonlisäverovelvollisilta ei an- seulonnan ja verotusyksiköstä tulleiden toimeksi-
42419: neta vastaavaa ilmoitusta. Yhteenvetoilmoitus an- antojen perusteella tarkastettiin 72 arvonlisäveron
42420: netaan kunkin kalenterivuoden neljänneksen päät- ennakkopalautusta hakenutta. Palautusta oli haettu
42421: tymistä seuraavan toisen kuukauden 15. päivänä yhteensä 28 937 921 mk, josta tarkastuksen perus-
42422: samanaikaisesti jaksoon kuuluvan viimeisen kalen- teella verona hylättiin 5 331 957 mk. Uutta jälkive-
42423: terikuukauden valvontailmoituksen kanssa. Jos roa esitettiin maksuunpanoon näiden tarkastusten
42424: yhteenvetoilmoitusta ei anneta taikka se annetaan perusteella 1 170 967 mk.
42425: vaillinaisena tai virheellisenä, laiminlyönnistä voi- Jos valvontailmoituksesta tai muusta selvitykses-
42426: daan määrätä laiminlyöntimaksua vähintään 500 tä ilmenee, että verovelvollinen ei ole maksanut
42427: mk ja enintään 10 000 mk. veroa kokonaan, verovirasto panee maksuun puut-
42428: Verovelvollisella on mahdollisuus itse korjata tuvan määrän. Arvonlisäveron maksamisesta ovat
42429: valvontailmoitusten virheet. Omaksi vahingokseen verovelvollisen lisäksi vastuussa avoimen yhtiön
42430: tapahtuneet virheet verovelvollinen voi ottaa huo- osakas, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiö-
42431: mioon seuraavien kuukausien suorituksissa. Val- mies sekä yhtymän osakkaat. Puuttuvalle tai myö-
42432: tion vahingoksi tapahtuneet virheet on korjattava hässä maksetulle kuukausisuoritukselle voidaan
42433: maksamalla puuttuva erä korjausilmoituksella. määrätä veronkorotusta. Veroa voidaan korottaa
42434: Kuukaudelta vähentämättä jäänyt vero palautetaan myös ilmoituksen antamatta jättämisen tai virheel-
42435:
42436:
42437: 121
42438: lisesti annetun ilmoituksen johdosta. Jos maksuun- verotarkastuksen yhteydessä. Kirjallisesta ohjauk-
42439: pantua veroa ei makseta eräpäivään mennessä, sesta ei ole valitusmahdollisuutta, mutta kannanot-
42440: verovelvolliselle lähetetään maksumuistutus. Jos to sitoo antanutta verovirastoa.
42441: arvonlisäveroa ei vieläkään makseta, se lähetetään Kirjallista ohjausta on v. 1994-97 annettu seu-
42442: ulosottotoimin perittäväksi. Jos verovelvollinen ei raavasti:
42443: anna edes valvontatietoja, maksuunpantava määrä
42444: arvioidaan. Maksamattomat arvonlisäverot voivat Vuosi Määrä
42445: myös aiheuttaa verovelvollisen poiston ennakko- 1994 1 807
42446: perintärekisteristä. 1995 1 886
42447: Alkutuottajat antavat arvonlisäveroilmoituksen 1996 1 802
42448: kalenterivuoden mittaiselta verokaudelta. Se on 1997 1 256
42449: annettava viimeistään kalenterivuotta seuraavan
42450: helmikuun loppuun mennessä. Kalenterivuoden
42451: mittainen verokausi koskee alkutuotantoa harjoit- Verovelvollinen voi hakea valittamalla muutosta
42452: tavia luonnollisia henkilöitä, kuolinpesiä ja yhty- rekisteröintitoimenpiteestä annettuun päätökseen,
42453: miä. Yhtiömuodossa harjoitettu alkutuotanto kuu- ennakkoratkaisupäätökseen, valvonnan perusteel-
42454: luu normaaliin kuukausimenettelyyn. la tehtyyn maksuunpano-, palautus-, jälkiverotus-,
42455: Verovirasto antaa hakemuksesta ennakkoratkai- oikaisu- ja uudelleenkäsittelypäätökseen sekä ve-
42456: sun (31.12.1996 asti ennakkotietoja), miten lakia roasiamiehen pyynnöstä tehtyyn ei toimenpiteitä
42457: sovelletaan hakijan tiettyyn yksittäiseen liiketoi- -päätökseen. Muutosta voidaan hakea paitsi mak-
42458: meen. Ennakkoratkaisun, joka on maksullinen, suunpannusta tai palauttamatta jätetystä verosta,
42459: saamisen edellytyksenä on, että asia on hakijalle myös veronlisäyksestä ja veronkorotuksesta. En-
42460: tärkeä. Keskusverolautakunta voi hakemuksesta nakkopalautuspäätökseen ja päätökseen, jolla on
42461: antaa arvonlisäverotusta koskevan ennakko- päätetty olla antamatta ennakkoratkaisua, ei saa
42462: ratkaisun, joka on myös maksullinen. Edellytykse- hakea muutosta.
42463: nä ori, että asian ratkaiseminen on lain soveltami- Arvonlisäverotusta koskevia oikaisuvaatimuksia
42464: sen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai on v. 1994-97 jätetty seuraavasti:
42465: verotuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi tärkeää
42466: taikka asian ratkaisemiseen on muu painava syy. Vuosi Määrä
42467: Ennakkotietopäätöksiä (ennakkoratkaisuja) on 1994 26 888
42468: annettu v. 1994-97 verovirastoista seuraavasti: 1995 36 203
42469: 1996 52 645
42470: Vuosi Määrä 1997 68152
42471:
42472: 1994 1 514
42473: 1995 751
42474: 1996 479 Oikaisuvaatimusten määrän kasvuun ovat Vero-
42475: 1997 333 hallituksen mukaan vaikuttaneet lomakkeissa ja
42476: lainsäädännön käsitteissä tapahtuneet muutokset
42477: sekä verovelvollisten määrän kasvu.
42478: Ennakkotietopäätösten suuri määrä v. 1994 joh- Arvonlisäverotusta koskevaan päätökseen hae-
42479: tuu arvonlisäverolain voimaan tulosta. Päätösten taan muutosta valittamalla siitä kirjallisesti Uuden-
42480: keskimääräinen käsittelyaika on Verohallituksen ja maan lääninoikeuteen. Kirjelmä osoitetaan läänin-
42481: verovirastojen välisissä tulostavoitesopimuksissa oikeudelle, mutta se toimitetaan verovirastolle.
42482: sovittu 4-6 viikoksi, jonka toteutumista veroviras- Verovirasto käsittelee kaikki muutosvaatimukset
42483: tot ovat myös seuranneet puolivuosittain annetta- ensin oikaisuasioina. Jos virheellinen päätös oi-
42484: vissa tulostavoitesopimusten seurantaraporteissa. kaistaan, valitus raukeaa. Jos verovirasto hyväksyy
42485: Arvonlisäverotusta koskevien ennakkoratkaisu- valituksessa esitetyn vaatimuksen vain osittain, se
42486: jen rinnalla yritysten ohjauskeinona voidaan käyt- lähettää valituksen Uudenmaan lääninoikeuden
42487: tää kirjallista ohjausta, mikä on säädetty arvonlisä- ratkaistavaksi hylätyiltä osin. Keskusverolautakun-
42488: verolaissa verovirastojen tehtäväksi. Kirjallinen oh- nan antamaan ennakkoratkaisuun haetaan muu-
42489: jaus on maksutonta. Käytännössä kirjallista ohjaus- tosta suoraan korkeimmasta hallinto-oikeudesta.
42490: ta on Verohallituksen mukaan annettu yrityksille Uudenmaan lääninoikeuden päätöksestä voidaan
42491: osittain vastaavissa tilanteissa kuin ennakkoratkai- valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen
42492: suja. Yrityksiä ohjataan tällä tavoin usein myös vain, jos KHO myöntää valitusluvan.
42493:
42494:
42495: 122
42496: Verovalitusten määrät lääninoikeuteen v. Seuraavasta asetelmasta ilmenevät arvonlisäve-
42497: 1994-1997 seuraavassa: rovelvollisten määrät vuoden lopussa v. 1993-97:
42498:
42499: Vuosi Määrä Vuosi liiketoiminnasta Alkutuottajat Yhteensä
42500: arvonlisä-
42501: 1994 - verovelvolliset
42502: 1995 BOB
42503: 1996 769 1993' 110 500 - 110 500
42504: 1997 B24 1994 210 500 30 000 240 500
42505: 1995 221 000 1B3 000 404 000
42506: 1996 224 000 192 000 416 000
42507: 1997 229 000 201 000 430 000
42508: ' Vuoden 1993 Juku kuvaa liikevaihtoverovelvollisten mää-
42509: Arvonlisäveromenettelyssä ilmoitukset ovat rää.
42510: muuttuneet vuosien 1994-97 aikana perusteelli-
42511: sesti kolme kertaa. Kaksi muutoksista johtui lain-
42512: säädännön suurista muutoksista. Kolmas suuri Verohallitus on v. 1996 ja 1997 asettanut kaksi
42513: muutos ajoittui kertomusvuoden alkuun, kun to- työryhmää (VALVO), joiden tavoitteena on ollut
42514: teutettiin oma-aloitteisten verojen maksuvalvonta- pienyrittäjien arvonlisä- ja työnantajasuoritusme-
42515: uudistus, jonka seurauksena verotustiedot nettelyn kehittäminen ja samalla keventäminen.
42516: arvonlisäverotuksesta ja työnantajasuorituksista Työryhmän tavoitteena oli, että pienyrittäjät anta-
42517: annetaan samalla lomakkeella kerran kuukaudes- vat veroilmoituksen kerran vuodessa ja mahdolli-
42518: sa. Verot maksetaan eri päivinä omilla tilisiirtolo- sesti maksavat arvonlisäveron ja 'työnantajasuori-
42519: makkeillaan tai voidaan käyttää omia laskujen tukset kerran vuodessa. Arvonlisäveron nettokerty-
42520: maksuohjelmia ja pankkien automaatteja. mä pienyrityksiltä on vuosittain n. 500 Mmk ja
42521: Uudistuksen myötä verovirastojen työmenetel- työnantajamaksujen kertymä n. 36 Mmk. Muutos ei
42522: miä ja atk-sovelluksia on kehitetty. Tavoitteena on, aiheuttaisi verotuloihin määrällisiä muutoksia. Siir-
42523: että sama henkilö hallitsee sekä arvonlisäverotuk- tymävuonna pienyrittäjien kymmenennen kuukau-
42524: sen että työnantajasuoritusten maksuvalvontaan den verotulot siirtyisivät seuraavalle vuodelle lisä-
42525: liittyvät tehtävät. Myös ilmoitustietojen vastaanotto- ten sen vuoden verotuloja.
42526: tapoja on kehitetty siten, että tiedot voidaan toimit- Työryhmä on todennut muistiossaan, että huo-
42527: taa verohallintoon sähköisessä muodossa lomak- mattava osa verohallinnon työpanoksesta kuluu
42528: keella, joka löytyy Internet-sivuilta. pienyritysten kuukausivalvontaan. Valvontajakson
42529: Kertomusvuoden aikana on verohallinnossa pidentämisellä pyrittäisiin kohdistamaan valvonta
42530: otettu sisäisenä informaatiojärjestelmänä käyttöön tehokkaammin ja sopeuttamaan se verovelvollisten
42531: www-tekniikkaan perustuva Intranet-järjestelmä, ilmoitus- ja maksukäyttäytymiseen. Neljännesvuo-
42532: nimeltään Apaja. Verohallinnolla on myös Internet- si- ja vuosimenettelyyn siirtyminen ei johtaisi val-
42533: sivut, joilta löytyvät monipuoliset ohjeet ja tiedot- vonnan huononemiseen, vaan vaivattavat asiak-
42534: teet eri verolajien menettelyistä sekä yritysten että kaat valikoituisivat paremmin. Maksuvalvonnan
42535: henkilöiden verotuksessa. vaikuttavuus tehostuisi. Kuukausimenettelyssä ole-
42536: Suomen liittyminen Euroopan yhteisön jäsenek- vien asiakkaiden osalta verohallinnon työpanos
42537: si on lisännyt huomattavasti kansainvälistä yhteis- tulisi kohdistaa asiakkaiden neuvontaan ja ohjauk-
42538: työtä arvonlisäverotuksessa. Tietojärjestelmien uu- seen.
42539: distamiseen liittyy jatkuvaa yhteistyötä. Virka-apu- Työryhmä tutustui myös muiden ED-maiden
42540: pyyntöjen määrä on lisääntynyt koko Suomen jäse- arvonlisäveromenettelystä kerättyyn yhteenvetoai-
42541: nyysajan. Suuryritysten verotarkastuksia on hoidet- neistoon, josta kävi ilmi, että useimmissa yhteisö-
42542: tu yhteistyössä eri maiden viranomaisten kanssa. maissa sovelletaan eripituisia valvonta- ja maksu-
42543: Lainsäädännön ja menettelyn muutokset ovat jaksoja erikokoisiin yrityksiin. Kuukauden valvon-
42544: Verohallituksen mukaan johtaneet siihen, että yrit- tajakson piiriin kuuluvat pääsääntöisesti suuryri-
42545: täjien neuvontatarve on ollut v. 1994-97 yksi tykset ja palautuksensaajat. Työryhmä totesi myös,
42546: tärkeimmistä ja eniten resursseja sitoneista tehtävis- että pienyritysten määrittelyssä muualla käytetyt
42547: tä. Lainsäädännön vaikeaselkoisuus ainakin pien- liikevaihdot ovat Suomessa käytettyjä huomatta-
42548: yrittäjien osalta ja uusien verovelvollisten kannalta vasti korkeammat. Arvonlisäverollisen toiminnan
42549: on aiheuttanut neuvontatarvetta. Uusien verovel- alaraja on yleensä Keski-Euroopassa Suomen rajaa
42550: vollisten suuri määrä on myös lisännyt arviovero- korkeampi. Valvontajaksoina käytetään pääsään-
42551: tettavien yrittäjien määrää. töisesti kuukautta, neljännesvuotta ja kalenteri-
42552:
42553:
42554: 123
42555: vuotta. ED-maissa pääasiallinen valvontajakso on Arvonlisäverotuksen käytännön kokemuksia
42556: neljännesvuosi, ja vero maksetaan yleensä samalta Verohallinnossa työn painopistettä on muutettu
42557: jaksolta ja samaan määräpäivään mennessä, jolta yritysten verotukseen. Tästä esimerkkeinä ovat
42558: ilmoitus annetaan. suurten yritysten verotuksen hoitava Konsernive-
42559: Työryhmä esitti muistiossaan pienasiakkaiden rokeskus ja verovirastojen valmistautuminen hoita-
42560: ilmoitusjaksoksi kalenterivuotta, jos asiakkaan lii- maan kaikki yritysten veroasiat keskitetyissä yksi-
42561: kevaihto on enintään 150 000 mk kalenterivuodes- köissä. Kertomusvuonna oli kehittämiskohteena
42562: sa. Liikevaihdoltaan enintään 750 000 mk:n asiak- uusien yrittäjien ohjauksen tehostaminen. Erilaisia
42563: kaiden valvontajaksoksi työryhmä esitti neljännes- neuvonta- ja ohjaustilaisuuksia järjestettiin runsaas-
42564: vuotta. Työryhmä ei esittänyt muutoksia verojen ti ja Uuden yrittäjän vero-opas päivitettiin. Verohal-
42565: maksumenettelyyn. Verot olisi edelleen laskettava litus tuki verovirastoja laatimalla uusien yrittäjien
42566: ja suoritettava kirjanpitoon perustuen kuukausit- ohjausta varten menettelyohjeen ja järjestämällä
42567: tain laissa säädettyinä päivinä. koulutustilaisuuksia ohjaukseen osallistuville vero-
42568: Harvennettuun valvontaan siirtyisi työryhmän hallinnon virkamiehille.
42569: ehdotusten toteutuessa 70 % arvonlisäverovelvolli- Arvonlisäverotuksen käynnistäminen vaati aluk-
42570: sista. Arvonlisäveron markkamääräiseen kerty- si runsaasti verohallinnon henkilöstön osallistumis-
42571: mään sama asiakasjoukko vaikuttaa kuitenkin vain ta kouluttajina eri verovelvollissidosryhmien kou-
42572: vajaan 6 %:n verran. lutustilaisuuksiin. Verovelvolliset pitävät arvonlisä-
42573: Verohallituksen viimeisin esitys valtiovarainmi- verolakia useine muutoksineen vaikeaselkoisena.
42574: nisteriölle tarvittavista lainsäädäntömuutoksista on Uudenmaan veroviraston teettämän asiakaskyse-
42575: tehty kesäkuussa 1997. Työryhmän ehdottamia lyn mukaan arvonlisäverotus on ennakkoverotuk-
42576: valvontajakson pidennyksiä ei ole toistaiseksi to- sen ohella aihealue, josta verovelvolliset tarvitsevat
42577: teutettu, lähinnä sen vuoksi, että valtiovarainminis- eniten neuvoja ja tietoa. Verovirasto pitää arvon-
42578: teriössä on epäilty muutoksen vaikuttavan kieltei- lisäverotuksen käsikirjaa tarpeellisena sekä vero-
42579: sesti verokertymään. Lisäksi ehdotusten käyttöön- hallinnolle että verovelvollisille.
42580: ottoon liittyy valtiovarainministeriön mukaan ker- Seuraavassa esitetään arvonlisäverotukseen
42581: taluonteinen verotuoton menetys. Tällä hetkellä käytetty työaika (henkilötyövuosina) ja kustannuk-
42582: Verohallituksessa ei valmistella VALVO-työryhmän set asiakasryhmittäin v. 1995-97:
42583: esitysten pohjalta pienyrittäjien verotusmenettelyn
42584: muutosta.
42585:
42586:
42587: 1995 1996 1997
42588: htv Mmk htv Mmk htv Mmk
42589: Yrittäjä- ja yhteisöasiakkaat 594 149,0 670 172,3 754 196,3
42590: Maatalouden harjoittajat 141 33,5 188 41,2 100 21,7
42591: Henkilöasiakkaat 54 11,0 68 14,6 59 12,8
42592: Yhteensä 789 193,5 926 227,9 913 230,8
42593:
42594:
42595:
42596:
42597: Luvut sisältävät kaikki arvonlisäverotukseen liit- aivan erilaisia sekä lainsäädännöltään että atk-
42598: tyvät tehtävät (rekisteröinti, maksu valvonta, tarkas- sovellusten osalta.
42599: tus) Verohallituksessa, alueyksiköissä ja verotoi- Eri verovirastojen alueilla valvonta on järjestetty
42600: mistoissa. hieman eri tavoin, esim. Uudenmaan verovirastos-
42601: Kertomusvuoden alussa voimaan tullut oma- sa maksuvalvontayksikön kuukausivalvontatoimis-
42602: aloitteisten verojen maksuvalvontauudistus edel- to hoitaa arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten
42603: lytti valvonnan uudelleenjärjestämistä veroviras- valvonnan ja verotarkastus suoritetaan verotarkas-
42604: toissa. Arvonlisäveroa ja työnantajasuorituksia val- tusyksikössä. Uudellamaalla on arvonlisäverovel-
42605: votaan kuukausittain annettavana ilmoituslomak- vollisia n. 89 000 eli 21 % koko maan määrästä.
42606: keella. Aiemmin erillisinä verolajeina hoidettuja Liiketoimintaa harjoittaa n. 70 000 eli 31% koko
42607: arvonlisäveroja ja työnantajamaksuja valvoo nykyi- maan määrästä. Liiketoimintaa harjoittavat arvon-
42608: sin sama henkilö. Yhdistäminen on aiheuttanut lisäverovelvolliset ovat pääosin pääkaupunkiseu-
42609: runsaasti koulutusta, koska nämä verolajit ovat dulla.
42610:
42611:
42612: 124
42613: Asiantuntijatehtävät hoidetaan nykyisin toimis- taan. Lounais-Suomen veroviraston mukaan asiak-
42614: toissa, joissa hoidetaan myös muiden verolajien kaiden on vaikea ymmärtää sitä, että samalla
42615: asiantuntijatehtäviä. Vuoden 1999 alusta lukien lomakkeella ilmoitettavia eri veroja ei voida kuitata
42616: pääkaupunkiseudun osakeyhtiöiden arvonlisäve- keskenään. Esimerkiksi tiettynä kuukautena
42617: rotus tulee osaksi yritysverotuksen kokonaisuutta arvonlisäverotuksessa ovat ostot olleet suurempia
42618: uudessa yritysverotoimistossa. Muiden arvonlisä- kuin myynnit ja asiakkaalla on siis saatavaa valtiol-
42619: verovelvollisten osalta toiminnot hajautetaan vero- ta, mutta kyseistä saatavaa ei kuitenkaan missään
42620: toimistoihin, kun niiden tekniset edellytykset n. tapauksessa saa vähentää samalla ilmoituksella il-
42621: 2-3 vuoden päästä mahdollistavat hajautuksen. moitettavista työnantajasuorituksista. Jos tällaisia
42622: Toimintoja on jo osittain hajautettu, mm. alkutuot- kuittauksia kuitenkin tehdään, aiheuttaa tämä työtä
42623: tajien arvonlisäverotus siirrettiin v. 1995 verotoi- ja selvittelyä kuukausivalvonnassa ja yleensä myös
42624: mistoissa tehtäväksi samoin kuin arvonlisäverovel- maksuunpanon asiakkaalle.
42625: volliseksi rekisteröinti. Lisäksi kertomusvuonna Lounais-Suomen veroviraston mukaan todelli-
42626: hajautettiin arvonlisäverollisten valvontaa tehtä- nen arvonlisäverotusmenettelyn ja nykyisen järjes-
42627: väksi myös Hyvinkään ja Järvenpään verotoimis- telmän ongelma on se, että niitä kuukausittain
42628: toissa. valvottavia arvonlisäverovelvollisia, joiden verotus
42629: Alkutuottajien arvonlisäverotuksen siirtäminen on arvioitava, on paljon. Kertomusvuonna tosin
42630: ja arvonlisäverollisten valvonnan hajauttaminen arvioitavien määrä laski 13 %, mutta määrä on
42631: verotoimistoihin on lisännyt veroviraston maksu- edelleenkin suuri. Noin 34 000 kuukausivaivat-
42632: valvontayksikön ohjaustarvetta. Sekä alkutuottaji- tavasta asiakkaasta pitää edelleen joka kuukausi
42633: en arvonlisäverotuksen että arvonlisäverollisten arvioida n. 1 OOO:n verotus, joista sitten arvion
42634: valvonnan atk-ajot hoidetaan maksuval- jälkeen oikaistaan 300--400. Arvioitavat asiakkaat
42635: vontayksiköstä käsin. Kertomusvuonna käyttöön ovat yli 90-prosenttisesti hyvin pieniä verovel-
42636: otetussa valvontailmoitusten optisessa luku- vollisia ja lopullisesti arviotapauksiksi jäävien vero-
42637: toiminnassa oli aluksi virheitä. Veroviraston mu- kertymä on minimaalinen, muutaman prosenttiyk-
42638: kaan uusien sovellusten käyttöönotossa on ollut sikön luokkaa arvioidusta kokonaissummasta. Ar-
42639: häiriöitä, ja sovellukset tulevat käyttäjän kannalta vioinnin kuukausittainen pyörittäminen tieduste-
42640: usein myöhässä. Uudellamaalla on ilmennyt myös luineen, arviouhkakirjeineen ja sitten satojen ta-
42641: puutteita konekapasiteetissa, jolloin atk-ajoja ei ole pausten myöhempi oikaiseminen vie todelliseen
42642: pystytty suorittamaan ajallaan tai ne ovat epäonnis- verokertymään nähden kohtuuttoman paljon val-
42643: tuneet. vonnan resursseja, jotka voitaisiin käyttää tehok-
42644: Uudenmaan veroviraston ilmoituksen mukaan kaampaan valvontaan.
42645: verovelvollisilta joudutaan karhuamaan kuukausit- Arvioitavien asiakkaiden määrää pyritään koko
42646: tain 12 000--13 000 valvontailmoitusta, koska niitä ajan pienentämään ja kehitetään keinoja, joilla
42647: ei ole annettu määräajassa. Karhuamisen tuloksena uudet yrittäjät saataisiin mahdollisimman varhai-
42648: valvontailmoitus saadaan 50--60 %:!ta. Uuden- sessa vaiheessa pois arviokierteestä. Verovirasto
42649: maan veroviraston maksuvalvontayksikkö kannat- pitää erinomaisena keinona pienentää kuukausit-
42650: taa VALVO-työryhmän esitysten käyttöönottoa, taista arvioitavien määrää arvonlisäverotuksessa
42651: koska siten säästyisi tietokannan ylläpitämiseen VALVO-työryhmän esitystä, jossa pienyritysten val-
42652: kuluvaa aikaa ohjaustoiminnalle ja valvontatar- vontajaksoa pidennettäisiin vuoteen.
42653: kastuksille. Lounais-Suomen veroviraston strategian mu-
42654: Lounais-Suomen verovirastossa yhdistettiin ai- kaan oma-aloitteisten verojen maksuvalvonta tul-
42655: emmin erillisinä toimineet arvonlisäverotoimisto ja laan lähivuosina hajauttamaan neljään täyden pal-
42656: työnantajasuoritustoimisto ja yksikköön muodos- velun verotoimistoon Turkuun, Poriin, Raumalle ja
42657: tettiin kolme ryhmää. Yritysveroyksikköön perus- Saloon. Hajautus aloitetaan siirtämällä turkulaisten
42658: tettiin kuukausivalvontaryhmä, vuosivalvontaryh- yhtymien valvonta Turun verotoimistoon vuoden
42659: mä ja oikeudellinen ryhmä, jonka tehtäviin kuulu- 1999 alussa. Hajauttamishanke edellyttää massiivis-
42660: vat asiantuntijatehtävät Uusien valvontatehtävien ta koulutusta niissä verotoimistoissa, joissa oma-
42661: hallitseminen on edellyttänyt henkilökunnalta run- aloitteisten verojen valvontaa ja tekniikkaa hallitse-
42662: sasta opiskelua. Ongelmia aiheutuu myös siitä, että vaa henkilökuntaa ei ole. Lisäksi on varmistettava
42663: vaikka samalla lomakkeella ilmoitetaan kuukausit- aineellisoikeudellista asiantuntemusta omaavan
42664: tain tietoja, ovat arvonlisäverotuksen tiedot aiem- henkilöstön riittävyys ao. verotoimistoissa. Tämä
42665: malta kuukaudelta kuin työnantajasuoritusten tie- hajauttamishanke olisi Lounais-Suomen veroviras-
42666: dot, ja verojen maksupäivätkin poikkeavat toisis- ton mukaan helpompi toteuttaa, jos VALVO-työ-
42667:
42668:
42669: 125
42670: ryhmän ehdotus pienyrittäjien vuosivalvonnasta na veroviraston suurimmaksi ongelmaksi valvon-
42671: toteutuisi. Tällöin verotoimistoissa voitaisiin aloit- nassa on muodostunut valvontailmoitusten luke-
42672: taa oma-aloitteisten verojen valvonta yritysten osal- miseen ostettu optinen luku. Palvelussa on ilmen-
42673: ta samantapaisella tekniikalla, kuin millä verotoi- nyt lukuvirheitä, ja kadonneita valvontailmoituksia
42674: mistot ovat jo alkutuottajia valvoneet. Arvonlisäve- on ollut ensimmäisenä käyttövuotena runsaasti.
42675: rotuksen valvonta voitaisiin tehdä tuloverotuksen Tämän vuoksi osalle verovelvollisista on aiheet-
42676: yhteydessä, jolloin eri verolajien tiedoista olisi tomasti lähetetty valvontailmoituksen antamiske-
42677: konkreettista hyötyä verotusta toimitettaessa. Näin hotuksia.
42678: menetellen sopeutumiseen olisi enemmän aikaa ja Sisä-Suomen veroviraston muodostamiseksi on
42679: lyhyen aikavälin koulutustarve olisi paljon pienempi. asetettu yritysverotustyöryhmä, jonka tehtävänä on
42680: Hämeen veroviraston alueella kuukausivalvon- laatia ehdotus siitä, miten yritysverotus järjestettäi-
42681: nassa olevien arvonlisäverovelvollisten valvontaa siin uudessa verovirastossa. Peruslähtökohtana on
42682: hoidetaan kolmessa pisteessä, Hämeenlinnan ve- Verohallituksen yleisen strategian mukaisesti asia-
42683: rotoimisto hoitaa toimialueensa, Lahden verotoi- kaskohtaisuus. Lisäksi yritysverotusta keskitetään
42684: misto Hollolan ja Nastolan pelkät arvonlisäverovel- neljään maakuntakeskukseen, Hämeenlinnaan,
42685: volliset ja Hämeen veroviraston yritysverotusyksik- Lahteen, Tampereelle ja Jyväskylään. Tämän joh-
42686: kö kaiken muun, n. 29 000 verovelvollista. Vuosi- dosta myös arvonlisäverotukseen liittyviä tehtäviä
42687: valvonnassa olevia alkutuottajia valvoo kukin vero- tullaan siirtämään ainakin näihin neljään maakun-
42688: toimisto alueellaan. Hämeenlinnan verotoimistossa takeskukseen. Hajauttaminen ei ole ongelmatonta
42689: v. 1995 kokeiluna alkanut arvonlisäverotuksen ja huomioon ottaen pitkähköt välimatkat maakunta-
42690: tuloverotuksen hoitaminen samassa yksikössä on keskusten välillä ja se seikka, että yhdistämisen
42691: jäänyt pysyväksi. Kertomusvuoden alussa aloitet- johdosta henkilöstöä ei pakkosiirretä. Maksuval-
42692: tiin vastaava kokeilu Lahden verotoimiston toimi- vonnan hajauttaminen pienempiin verotoimistoyk-
42693: alueella siten, että mukana ovat olleet Hollolan ja siköihin on vielä avoin kysymys. Hämeen verovi-
42694: Nastolan sellaiset arvonlisäverovelvolliset, jotka ei- raston mielestä arvonlisäveron valvonnan ja
42695: vät ole työnantajia. asiantuntijatehtävien hajauttaminen useampaan
42696: Myös Hämeessä jatkunut arvioverotusten kar- kuin kahteen paikkaan uuden Sisä-Suomen verovi-
42697: sintatyö on tuottanut tulosta. Kertomusvuonna ar- raston alueella on suuri riski arvonlisäverotuksen
42698: viomaksuunpanojen määrä väheni n. 20 %:lla edel- yhtenäisyyden ja paremman valvonnan kannalta.
42699: lisvuoteen verrattuna. Käytännön kokemukset ovat Toisaalta palvelun parantaminen niin, että asian-
42700: veroviraston mukaan osoittaneet, että yhdelle ryh- tuntevaa ohjausta saa useammalta paikkakunnalta,
42701: mälle keskitetty arviotapausten selvittely on tehok- on perusteltua.
42702: kaampaa kuin arvioitten selvittely muiden töiden Myös Hämeen verovirasto kannattaa pienten
42703: ohessa. Verovirastossa toimii arvioryhmä, jonka yritysten valvontajakson pidentämistä kuukaudes-
42704: erityistoimien kohteeksi joutuvat heti ne verovel- ta yhteen vuoteen VALVO-työryhmän mukaisesti.
42705: volliset, joilla on ilmoitus- tai maksuhäiriöitä. Vero- Tällöin verotoimistojen olisi helpompi aloittaa
42706: velvolliseen otetaan yhteyttä jo ennen ensimmäistä myös arvonlisäveron valvonta samantapaisella atk-
42707: arviomaksuunpanoa, ja samalla pyritään asiakasta sovelluksella, jolla alkutuottajien arvonlisäverotus-
42708: ohjaamaan oikeaan ilmoitus- ja maksukäyttäyty- ta on jo nyt valvottu. Arvonlisäveron valvonta
42709: miseen kertomalla mm. arvioitten korotuskäytän- vuoden valvontajaksolla sopisi myös paremmin
42710: nöstä, ulosottoon lähettämisestä sekä tuloverotuksen yhteydessä tehtäväksi.
42711: ennakkoperintärekisteriotteen peruuttamisesta. Arvonlisäveron jäämät ovat kehittyneet v.
42712: Yhteistyö verotoimistojen ja alueyksikön muiden 1994-97 seuraavasti:
42713: yksiköiden esim. perinnän ja tarkastuksen kanssa
42714: on tiivistä ja tärkeää jatkotoimien kannalta. Vuosi Alv-jäämät Osuus kaikista
42715: Arvonlisäveron valvonnassa käytetty ARVO-so- verojäämistä
42716: vellus on ollut toimiva. Veroviraston käsityksen mrd. mk %
42717: mukaan olisi helpompaa hoitaa arvonlisäveron ja 1994 7,9 33
42718: työnantajasuoritusten valvonta samalla sovelluk- 1995 8,3 33
42719: sella ja yhtenevin perustein verolajien erilaisuudes- 1996 8,6 33
42720: 1997 7,9 31
42721: ta huolimatta. Atk-tekniikan tulisi olla käyttäjäystä-
42722: vällisempää. Valvontaa helpottaisi myös verolajien
42723: kohdekuukausien samanaikaisuus, samoin kuin Arvonlisäveron jäämät sisältävät sekä liikevaih-
42724: verojen maksupäivän yhtenevyys. Kertomusvuon- toveroa että arvonlisäveroa.
42725:
42726:
42727: 126
42728: Suomen Yrittäjät ry:n lausunto Menettely on omaksuttu, koska vakuutusyhtiöt ei-
42729: Suomen Yrittäjät ry. on lausunnossaan käsitellyt vät ole itse verovelvollisia, eivätkä siten saa myös-
42730: arvonlisäverotukseen liittyviä ongelmia, joita on kään palautuksia korjauslaskujen sisältämistä ve-
42731: aiheutunut erityisesti pienille yrityksille. Lausun- roista. Yritykset saavat vähentää verot omassa ar-
42732: nossa todetaan ED-maiden erikokoisissa yrityksissä vonlisäveroilmoituksessaan, mutta vasta laskun
42733: noudatettavan yleisesti eripituisia tilityskausia. Pää- suorittamiskuukauden arvonlisäveroa tilitettäessä
42734: sääntöisesti vain suuret yritykset ilmoittavat ja tilit- eli käytännössä maksukuukautta seuraavan toisen
42735: tävät maksut kuukausittain. ED-maissa on kehitetty kalenterikuukauden 15. päivänä. Jos lasku on niin
42736: myös valinnaisia, ennakkomaksuihin perustuvia suuri, ettei tuolloin tilitettävän myynnin arvonlisä-
42737: tilitysjärjestelmiä. Suomessa vastaavia helpotuksia vero riitä kattamaan vähennystä, vähennys joudu-
42738: ei ole myönnetty, vaan kaikissa yrityksissä sovelle- taan siirtämään seuraaville kuukausille. Yksi keino
42739: taan yhden kuukauden verokautta, joka on kallis ja tällaisessa tilanteessa on ns. ennakkopalautusme-
42740: turhauttava menettely. Vain alkutuotannolla on nettely, mutta senkin käsittely on aikaa vievää ja
42741: vuoden pituinen ilmoitus- ja veronmaksukausi. vähennykset sitovat käsittelyn ajan vahingon kärsi-
42742: Joissakin maissa on menettelyä kevennetty eri- neen yrityksen pääomaa.
42743: tyisillä vähennystyyppisillä huojennuksilla. Niillä Suomen Yrittäjien mukaan vahingon kärsineille
42744: on huojennettu erityisesti pienille yrityksille vero- yrityksille ongelmallinen menettely tulisi korjata
42745: jen tilittämisestä aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. siten, että vahinkotapahtumaan syytön osapuoli ei
42746: Suomessa ei tällaisia veronkantohuojennuksia joutuisi rahoittamaan vakuutuskorjausten arvonli-
42747: myönnetä. Yhdistyksen mielestä hallinnon halutto- säveron osuutta. Asia voitaisiin ratkaista lisäämällä
42748: muus myöntää kevennyksiä yrityksille niiden koon vakuutusyhtiöt arvonlisäverolain 12luvussa tarkoi-
42749: perusteella on ongelma Suomessa. Verrattaessa tettuihin palautukseen oikeutettuihin, jota vastaa-
42750: yrityksille aiheutuvia kustannuksia on selvää, että vaa menettelyä noudatetaan kuntien hankinnoissa.
42751: tehtävien merkitys verrattuna esim. yritysten liike- Vakuutusyhtiöt voisivat tällöin suoraan itse saada
42752: vaihtoon on huomattavasti suurempi pienissä yri- palautuksina maksamiensa korjauslaskujen arvon-
42753: tyksissä kuin suurissa. Kaikista pienyrityksistä tule- lisäverot ilman, että ne sitovat vahingon kärsinei-
42754: vien kuukausi-ilmoitusten käsittely on työlästä den yritysten pääomaa.
42755: myös verohallinnolle. Kunnilla on arvonlisäverolain 130 §:n mukaan
42756: Suomen Yrittäjät ry:n mukaan pienten yritysten oikeus saada palautuksena arvonlisäverot hankin-
42757: näkökulmasta olisi tärkeää kehittää myös Suomen noista, joista kunta ei saa vähennystä tai palautusta
42758: arvonlisäverojärjestelmää ED-maiden mallien mu- normaalin liiketoiminnan yhteydessä. Palautuspe-
42759: kaan. Korjauksien tekeminen pienyritysten näkö- riaatteet määräytyvät kuten vähennysoikeus, jos
42760: kulmasta poistaa myös niiden negatiivisia asenteita toiminta olisi verollista. Palautusjärjestelmän tar-
42761: koko järjestelmää kohtaan. Yrittäjät ehdottavat, että koituksena on poistaa itse tuotettujen ja ostettujen
42762: tulisi ottaa käyttöön normaalin kuukausitilitysme- hyödykkeiden välinen kilpailuneutraalisuusongel-
42763: nettelyn rinnalle harvennettu tilitysjakso, jonka pi- ma eliminoimalla arvonlisäveron vaikutus siihen,
42764: tuus olisi esim. neljännesvuosi. Harvennettuun tuotetaanko hyödyke kunnassa itse vai ostetaanko
42765: menettelyyn oikeuttavan liikevaihdon raja voisi se ulkopuolelta. Palautukset peritään kunnilta ta-
42766: olla 1 Mmk. Tilitysharvennusten tulisi koskea sekä kaisin erillisellä takaisinperintämenettelyllä. Palau-
42767: ilmoitus- että maksusuorituksia. Ennakkomaksui- tukset eivät siten jää kunnille lopullisiksi huojen-
42768: hin perustuvan tilitysjärjestelmän käyttöönottoa tu- nuksiksi. Takaisinperintä ei kuitenkaan määräydy
42769: lisi selvittää. Tällöin vero maksettaisiin tilikauden kunnan omien ostojen perusteella vaan kunnan
42770: aikana esim. 10 tilitysjaksossa edellisen tilikauden asukasluvun perusteella määräytyvänä osuutena
42771: keskimääräisten tilitysten perusteella ja tasattaisiin koko maan palautusten määrästä.
42772: vuoden viimeisessä tilityksessä todellista myyntiä Kuntien palautusjärjestelmä aiheuttaa nykyisel-
42773: vastaavaksi. Erilaisia työnantajatilityksiä tulisi sa- lään kilpailuhäiriöitä yrityksille, jotka tarjoavat kun-
42774: moin yhdistää siten, että maksut voitaisiin hoitaa nan kanssa kilpailevia palveluita arvonlisäveron
42775: yhdellä menettelyllä. ulkopuolisilla aloilla. Tällaisia aloja ovat mm. ter-
42776: Vakuutuskorvausten arvonlisäverokäsittely on veyden- ja sairaanhoito, sairaankuljetus, tutkimus-
42777: vahingon kärsineiden yritysten kannalta ongelmal- ja laboratoriopalvelut, hammaslääkäripalvelut, las-
42778: linen, koska vakuutusyhtiöt vähentävät arvonlisä- ten- ja vanhustenhuolto sekä muu sosiaalihuolto.
42779: verovelvollisille yrityksille suorittamistaan korva- Kilpailuhäiriön keskeinen syy on, että kuntien pa-
42780: uksista laskujen arvonlisäveron osuuden ja maksa- lautusoikeus koskee rajoituksetta myös kalusto- ja
42781: vat korvauksen vähennettynä arvonlisäverolla. laitehankintoja eikä pelkästään palveluita. Esimer-
42782:
42783:
42784: 127
42785: kiksi sairaankuljetustoiminnassa kunta saa palau- Suomen ED-jäsenyyteen kytkeytyvä, yhteisökaup-
42786: tuksena 500 000 mk:n ambulanssihankinnasta paa koskeva runsas ja vaikeaselkoinen normista.
42787: 100 000 mk, vaikka ostoneutraliteetilla ei tällaisessa Normista jouduttiin säätämään kiireellä ja tästä
42788: hankinnassa käytännössä ole merkitystä, sillä uh- seurasi vaikeasti hallittava kokonaisuus, jota joutu-
42789: kaa omasta laitevalmistuksesta työsuhteessa ei ole. vat käytännössä soveltamaan mm. hyvin pienet
42790: Koska yksityinen yritys ei ole oikeutettu vastaaviin yritykset. Pienillä yrityksillä ei aina ole riittäviä
42791: huojennuksiin, kunnan kustannukset ovat yksityi- resursseja lain oikean tulkinnan varmistamiseksi.
42792: siä yrityksiä alemmat ja kunta saa kilpailuetua. Lisäksi yleishyödyllisten yhteisöjen asema arvon-
42793: Kilpailuhäiriöiden vuoksi arvonlisäveron palautus- lisäverojärjestelmässä on osoittautunut vaikeasti
42794: järjestelmää tulisi Suomen Yrittäjien mukaan korja- hallittavaksi. Keskuskauppakamari toteaa, että ar-
42795: ta rajoittamalla kuntien oikeutta palautuksiin verot- vonlisäverolaki tulisi kirjoittaa kokonaan uudel-
42796: tomilla toimialoilla siten, että arvonlisäverotuksen leen, jotta lain systematiikka saataisiin selkeäm-
42797: ulkopuoliseen toimintaan liittyvät kalusto- ja laite- mäksi ja tulkinta helpommaksi.
42798: hankinnat tulisi jättää kokonaan kuntien palautus- Väärin toimitettu arvonlisäverotus voi koitua
42799: oikeuden ulkopuolelle. Siltä osin kuin kunnat har- yritykselle hyvin kalliiksi, vaikka yritys on toiminut
42800: joittavat myös omaa valmistustoimintaa, vero voi- parhaan ymmärryksensä mukaan vilpittömässä
42801: taisiin tilittää oman käytön verotuksena. Kuntien mielessä. Suurten vahinkojen pelossa moni yritys
42802: palautusoikeutta koskevaan arvonlisäverolain on hakenut veroviranomaisilta ennakollisia pää-
42803: 130 §:n 2 momenttia tulisi lisätä esim. niin, että töksiä asi:4<>saan. Maksullisen ennakkoratkaisun voi
42804: palautus ei koske kunnan kalusto- ja laitehankin- antaa verovirasto tai Verohallituksen yhteydessä
42805: toja. toimiva keskusverolautakunta. Esimerkiksi yhtei-
42806: Suomen Yrittäjät ry. pitää arvonlisäverolakia sön saama ennakkoratkaisu keskusverolautakun-
42807: nykymuodossaan erityisesti pientyritysten kannalta nasta maksaa 4 000 mk. Keskuskauppakamari pi-
42808: kohtuuttoman vaikeaselkoisena ja yrittäjien kan- tää maksua kohtuuttomana etenkin, kun otetaan
42809: nalta epäselvästi jäsenneltynä. Tästä esimerkkinä huomioon, että yritys toimii arvonlisäverotuksessa
42810: voidaan mainita yhteisökauppaa ja palveluiden verotuksen toimittavana osapuolena. Arvonlisäve-
42811: myyntimaata koskevat säännökset, joiden tulkinta roasioissa tulisikin lunastusmaksuista luopua ko-
42812: on osoittautunut käytännössä erittäin vaikeaksi. konaan tai ainakin alentaa niitä tuntuvasti.
42813: Lain yksinkertaistamiseen tähtäävä työ tulisi aloit-
42814: taa viipymättä ja lakia selventää teknisesti mm. KHT-yhdistys ry:n lausunto
42815: kokoamalla yhteisökaupan säännökset omaksi lu- KHT-yhdistys ry. esittää lausunnossaan, että arvon-
42816: vukseen. Lisäksi Suomen Yrittäjät ehdottavat, että lisävero on oma-aloitteisesti maksettava kuluttajilta
42817: Suomi olisi aloitteellinen EU:ssa sellaisen järjestel- perittävä vero, minkä vuoksi verovelvollisen tulee
42818: män aikaansaattamisessa, jossa verovelvollisen toimiessaan olla perillä siitä, miten lakia hänen
42819: matkalaskut voisi vähentää aina omassa maassa ja kohdallaan sovelletaan. Tämä taas edellyttää, että
42820: valtiot hoitaisivat vähennykset keskenään. Näin lainsäädäntö on selkeää ja yksiselitteistä. Nykyinen
42821: menetellen messu- ja myyntimatkoilla syntyneitä laki on koettu monimutkaiseksi ja vaikeaselkoisek-
42822: laskuja koskeva arvonlisäverojen palautusjärjestel- si, ja lain soveltamiseen liittyy paljon avoimia tul-
42823: mä selkenisi. kintakysymyksiä. Veron oikeamääräinen ja -aikai-
42824: nen kertyminen edellyttäisi sitä, että verovelvolliset
42825: Keskuskauppakamarin lausunto saisivat verohallinnoita jatkuvasti selkeää ohjeistoa
42826: Keskuskauppakamari toteaa lausunnossaan, että ja kannanottoja laintulkinnoista. Lain soveltamisen
42827: arvonlisävero on yksi Suomen tärkeimmistä vero- ohjaaminen vaatii verohallinnoita runsaasti panos-
42828: muodoista. Yleisenä ja pääsääntöisesti kuukausit- tusta ja resursseja. Verohallinto ei ole kaikilta osin
42829: tain tilitettävänä verona se vaatii yrityksiltä poikke- pystynyt eikä pysty vastaamaan tähän haasteeseen.
42830: uksellisen paljon tarkkaa työtä. Yritykset toimivat Tämän vuoksi selkeään arvonlisäverotuskäytän-
42831: arvonlisäverotuksessa verotuksen toimittavana, töön päästäisiin parhaiten kirjoittamalla arvonlisä-
42832: kantavana ja tilittävänä tahona (ns. itseverotus). verolaki uudelleen.
42833: Tämän tehtävän moitteeton hoitaminen edellyttää Käytännössä ratkaisut avoimiin laintulkintakysy-
42834: selkeää järjestelmää. myksiin saadaan vasta tuomioistuimen päätöksellä.
42835: Nykyisen arvonlisäverolain merkittävin puute Näin ollen lopullista tulkintaohjetta saatetaan jou-
42836: on Keskuskauppakamarin mielestä lain systemaat- tua odottamaan useita vuosia. Epätietoisuus lain
42837: tinen hajanaisuus. Lakiin on tehty sen säätämisen tulkinnasta johtaa siihen, että eri verovirastojen
42838: jälkeen merkittäviä muutoksia, joista suurin on toimialueilla sama asia ratkaistaan eri tavalla. Tä-
42839:
42840:
42841: 128
42842: män vuoksi eri verovirastojen toimialueilla toimi- omaiselle etenkin, jos hän on jo muusta toiminnas-
42843: vat, saman toimialan yritykset ovat verotuksellisesti ta arvonlisäverollinen. Tästä laiminlyönnistä seu-
42844: eriarvoisessa asemassa. Yhdistyksen mielestä vero- raa, että hakeutumista ei ole tapahtunut minkään
42845: hallinnon tulisi ottaa enemmän kantaa etukäteen kiinteistön osalta, vaikka verovelvollinen olisi kir-
42846: vaikeisiinkin avo1m11n laintulkintakysymyksiin. janpidossaan tehnyt verohallinnon edellyttämän
42847: Tällöin verohallinnon tulkintaa voitaisiin soveltaa, yksityiskohtaisen selvityksen hakeutumisesta. Täl-
42848: kunnes lainvoimainen ratkaisu on saatu. Kannan- löin hakemuksen jättämisen laiminlyönyt ja muut
42849: ottojen avulla verotuskäytäntö yhtenäistyisi ja vero- hakeutumisketjussa olevat eivät ole oikeutettuja
42850: velvollisten jälkiverotusriski pienenisi. tekemään kiinteistöön kohdistuvista hankinnoista
42851: Tulkinnailisten asioiden käsittelyajat sekä vero- vähennyksiä. Yhden hakeutumisketjussa olevan
42852: virastoissa että eri oikeusasteissa ovat pitkiä. Tä- kiinteistönhaltijan laiminlyönnistä saattaa seurata
42853: män vuoksi verohallinnon tulisi kiinnittää keski- mittavia jälkiseuraamuksia myös muille.
42854: määräisten käsittelyaikojen lisäksi huomiota tulkin- Yhdistyksen mukaan ongelman poistamiseksi
42855: nallisten asioiden käsittelynopeuteen. olisi tarkistettava joko arvonlisäverolainsäädäntöä
42856: Ennakkopalautuspäätökseen ei saa hakea valit- tai ainakin verohallinnon ohjeistusta asiassa. Jotta
42857: tamalla muutosta. Valituskielto perustunee siihen, aiheettomia jälkiverotuksia ei syntyisi informaation
42858: että valitusoikeutta ei ole katsottu tarpeelliseksi puutteen vuoksi, tulisi verohallinnon tehokkaam-
42859: sellaiseen päätökseen, jolla ratkaistaan, makse- min tiedottaa kiinteistön käyttöoikeuden luovutta-
42860: taanko palautus tilikauden aikana vai vasta sen jia erillisen aloittamisilmoituksen jättämisvelvolli-
42861: jälkeen. Valituskielto on koettu ongelmalliseksi suudesta ja sen vaikutuksista. Toisaalta yhdistyk-
42862: verovelvollisen oikeussuojan kannalta. Käytännös- sen mielestä jälkiverotustoimiin ei tulisi ryhtyä, jos
42863: sä ennakkopalautuksen yhteydessä asiaa tutkitaan verollisen kirjanpitoaineistosta ja laskutuksesta käy
42864: myös aineellisesti, ja useissa tapauksissa ennakko- ilmi, että hän on mieltänyt hakeutuneensa verovel-
42865: palautuksen valmistelun yhteydessä suoritetaan volliseksi.
42866: asiaan liittyen verovelvollisen luona tarkastus. Kos- Keskusverolautakunnan rooli toisena ennakko-
42867: ka viranomainen menettää asiaa tutkiessaan jälki- tietojen antajana on koettu hyväksi, koska sen
42868: verotusoikeuden asiaan, seuraa siitä, että tulkinnal- antamasta päätöksestä voi valittaa suoraan kor-
42869: lisissa asioissa veronsaaja mieluummin hylkää pa- keimmalle hallinto-oikeudelle. Keskusverolauta-
42870: lautuksen kuin hyväksyy sen. Usein palautet- kunnan päätösten käsittelyajat ovat pitkiä ja pää-
42871: tavaksi vaaditut määrät ovat huomattavia, minkä tökset muuttuvat usein korkeimmassa hallinto-oi-
42872: vuoksi verovelvollisen tulisi saada hylkäävästä keudessa, koska keskusverolautakunnalle lähete-
42873: palautusasiasta valituskelpoinen ratkaisu samalla tyt arvonlisäveroasiat ovat suhteellisen vaikeita ja
42874: tavoin kuin kuukausivalvonnan maksuunpanopää- niiden valmistelu vaatii erityistä asiantuntemusta.
42875: töksestä. Yhdistyksen mielestä lakia tulisikin muut- Keskusverolautakunnan asemaa arvonlisäveroasi-
42876: taa siten, että ennakkopalautusasiasta voi sekä oiden ennakkotietojen antajana tulisi yhdistyksen
42877: veronmaksaja että veronsaaja saada perustellun mukaan vahvistaa esim. nimeämällä erikseen ar-
42878: valituskelpoisen päätöksen. vonlisäverotusasioita käsittelevät lautakunnan jä-
42879: Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta voi senet. Yhdistyksen mielestä ei ole perusteltua, että
42880: hakeutua vapaaehtoisesti verovelvolliseksi. Suomen Kuntaliiton edustajat ratkaisevat merkittä-
42881: Arvonlisäverolain sanamuoto edellyttää, että ha- viä arvonlisäverokysymyksiä, vaikka kunnat eivät
42882: keutuminen tehdään jokaisen kiinteistönhaltijan ole arvonlisäveron saajia. Lautakunnan jäsenten ja
42883: hallinnassa olevan kiinteistön osalta erikseen. Käy- esittelijäiden arvonlisäverokoulutusta tulisi lisätä.
42884: tännössä hakeutuminen tapahtuu siten, että vero- Suomen ED-jäsenyyden takia arvonlisäverolakia
42885: velvollinen laatii yksityiskohtaisen selvityksen siitä, muutettiin nopealla aikataululla, minkä vuoksi yh-
42886: mistä kiinteistöstä ja miltä osin kustakin kiinteistös- teisökaupan säännökset on kirjoitettu lakiin vai-
42887: tä hakeudutaan verovelvolliseksi. Tätä selvitystä ei keaselkoisesti ja monimutkaisesti. Tämän vuoksi
42888: kuitenkaan liitetä aloittamisilmoitukseen, vaan se yrityksillä on vaikeuksia selviytyä yhteisökaupan
42889: säilytetään kirjanpitoaineistossa ja pyydettäessä toi- velvoitteista. Vaikeutta lisää se, että kansainvälistä
42890: mitetaan verovirastoon. Verovirastoon hakeutuja kauppaa käyville verovelvollisille syntyy velvoittei-
42891: toimittaa aloittamisilmoituksen vain silloin, kun ta myös siihen valtioon, jossa kauppaa käydään.
42892: hakeudutaan kiinteistöhallinnasta verovelvollisek- Joskus velvoitteet johtuvat toisen valtion lainsää-
42893: si ensimmäistä kertaa. dännöstä, minkä vuoksi Suomen verohallinnolla ei
42894: Kiinteistönhaltija jättää usein tietämättömyyt- ole toimivaltaa antaa lausuntoja tai ottaa kantaa
42895: tään aloittamisilmoituksen antamatta veroviran- näihin kysymyksiin. ED-maissa tapahtuvaa kau-
42896:
42897:
42898: 9 380188E 129
42899: pankäyntiä parantaisi yhtenäinen, samoilla periaat- myksiin. Yhdistyksen mielestä verohallinto voisi
42900: teilla kaikissa alueen valtioissa toimiva arvonlisäve- julkaista tiedotteet tai ainakin luettelot niistä Inter-
42901: ro lainsäädäntö. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei net-sivuilla.
42902: kuitenkaan ole lyhyellä tähtäimellä mahdollista, Verohallinnon neuvontapisteissä annetun ohja-
42903: joten nykyistä tilannetta voitaisiin yhdistyksen mie- uksen asiantuntemuksen taso vaihtelee alueittain.
42904: lestä parantaa selkeyttämällä arvonlisäverolainsää- Verovelvolliset saattavat tämän vuoksi saada joko
42905: däntöä sekä antamalla Suomen lainsäädäntöön liit- virheellistä neuvontaa tai jäädä kokonaan vaille
42906: tyviin avoimiin kysymyksiin yksityiskohtaisempia ohjausta. Koska arvonlisäverotus on kulutusvero,
42907: ohjeita esim. vastaavalla tavalla kuin Ruotsin vero- tulisi verovelvollisen KHT-yhdistyksen mielestä
42908: hallinto käsikirjassaan Handledning för mervärdss- voida luottaa saamiensa ohjeiden paikkansapitä-
42909: katt. Lisäksi verohallinto voisi aktiivisemmin infor- vyyteen. Päästäkseen tähän verohallinnon tulisi
42910: moida verovelvollisia mahdollisista toisessa val- lisätä asiakasneuvonnassa olevien henkilöiden
42911: tiossa olevista velvoitteista antamalla verovelvolli- osaamisen tasoa koulutusta ja tehtäväkiertoa lisää-
42912: sille ja arvonlisäverotustehtävissä oleville hallinnon mällä.
42913: virkamiehille perustietoa muiden jäsenvaltioiden KHT-yhdistyksen mukaan arvonlisäverolain ja
42914: arvonlisäverotuksesta. sen muutosten sisäänajovaiheessa verohallinnon
42915: Verohallituksen arvonlisäverotukseen liittyvä antama koulutus ja ohjeisto on ollut melko suppe-
42916: ohjeistus jakautuu säännöllisin väliajoin päivitettä- aa. Verohallinnoita odotetaan aktiivisempaa roolia
42917: vään arvonlisäverovelvollisen oppaaseen, tietyin verovelvollisille suuntautuvan koulutuksen järjes-
42918: välein ilmestyviin verotiedotteisiin, erityisasiaan tämisessä.
42919: painottuviin ns. tiskitiedotteisiin ja erityisasiaan
42920: painottuviin verovirastoille suunnattuihin ohjeisiin. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton
42921: Arvonlisäverovelvollisen oppaan lisäksi arvonlisä- lausunto
42922: verolaista ja sen soveltamisesta kaivataan hallin- Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto toteaa lau-
42923: nossa julkaistua käsikirjaa, joka kattaisi täydelli- sunnossaan, että arvonlisäverotus oli v. 1994 san-
42924: semmin koko lainsäädännön ja siihen liittyvät vero- gen yksinkertaista ja vaivatonta. Itse lakitekstikin
42925: hallinnon ohjeet. Verotiedotteissa selostetaan ly- oli erittäin helppolukuinen. Euroopanunioniin liit-
42926: hyesti lähinnä lainmuutoksia hallituksen esityksen tymisen johdosta oli lakiin nopeasti lisättävä yhtei-
42927: perusteluja toistaen ja julkaistaan verohallinnossa sökauppaa koskevat uudet säännökset ja tehtävä
42928: annettuja ohjeita. Epäsäännöllisten ilmestymisker- muutkin EY:n kuudennen arvonlisäverodirektiivin
42929: tojen vuoksi joistakin asioista tiedotetaan melko edellyttämät muutokset, jotka tulivat voimaan
42930: myöhään. Jotta verovelvollinen pysyy ajan tasalla liittymisen yhteydessä eli vuoden 1995 alusta lu-
42931: lainmuutoksista, vaaditaan häneltä aktiivisuutta ja kien. Näiden kiireellisesti valmisteltujen muutosten
42932: usein tieto saadaankin muualta. Yhdistys toivoo- johdosta laista tuli erittäin vaikeaselkoinen. Liiton
42933: kin, että verotiedote ilmestyisi useammin ja sään- mielestä laki olisikin mitä pikimmin saatettava pa-
42934: nöllisesti esim. neljästi vuodessa ja siinä tiedotettai- remmin jäsenneltyyn ja luettavaan muotoon.
42935: siin myös muista ajankohtaisista arvonlisäveroasi- Yhteisökauppaa koskevat säännökset ovat erit-
42936: oista kuin lainmuutoksista. Toisaalta verotiedote täin vaikeaselkoisia ja ollakseen täysin varma tul-
42937: voitaisiin korvata kokonaan säännönmukaisesti kintojensa oikeellisuudesta yhteisökauppiaan tulisi
42938: päivitettävillä Internet-sivuilla. tuntea kaikkien jäsenvaltioiden erilaiset arvonlisä-
42939: Verohallitus on pyrkinyt laatimaan tietyistä eri- verosäännökset Käytännössä säännösten vaikea-
42940: tyisneuvontaa vaativista asioista verovirastoissa selkoisuus muodostaa todellisen kaupankäynnin
42941: saatavilla olevia ns. tiskitiedotteita. Niissä otetaan esteen monille pk-yrityksille. Tilannetta hankaloit-
42942: usein kantaa myös avoimiin tulkintakysymyksiin. taa se, että Suomen viranomaisilta ei saa kantaa
42943: Julkaistuista tiedotteista on luettelo v. 1997 ilmesty- esim. siihen, onko tietyn toimen suorittamiseksi
42944: neessä arvonlisäverovelvollisen oppaassa. Lisäksi rekisteröidyttävä toisessa jäsenvaltiossa verovel-
42945: tiedotteiden ilmestymisestä tiedotetaan toimialajär- volliseksi vai ei. Käytännössä ainoa mahdollisuus
42946: jestöjen ja veronmaksajien järjestöjen tiedotuskana- tiedon hankkimiseksi on kääntyä kansainvälisten
42947: vissa. Verohallitus on antanut v. 1997 verovirastoil- tilintarkastusyhteisöjen puoleen, mihin monella
42948: le ohjeita joistakin erityiskysymyksistä. Käytäntöä pk-yrittäjällä ei kuitenkaan ole varaa.
42949: on jatkettu edelleen. Ohjeet koskevat useimmiten Liiton mielestä verohallinnon tulisi harkita, voi-
42950: joko kaikkia verovelvollisia tai ainakin joitakin siko se parantaa palveluaan ja pyrkiä antamaan
42951: verovelvollisryhmiä. Joskus ohjeisiin on kaivattu vastaus myös näihin muiden jäsenvaltioiden lain-
42952: konkreettista kannanottoa avoinna oleviin kysy- tulkintaa koskeviin kysymyksiin. Tietokoneyhtey-
42953:
42954:
42955: 130
42956: dethän ovat jo olemassa eri verohallintojen välillä Liitto kannatti uudistuksen toteuttamista. Näille nyt
42957: Central Liaison Office:n välityksellä. CLO on muu- yhdessä ja samassa paikassa verotettaville konser-
42958: toinkin toiminut erittäin kiitettävästi ja joustavasti niyhtiöille ei kuitenkaan vieläkään annettu mah-
42959: eri jäsenvaltioiden arvonlisäverotunnisteiden voi- dollisuutta rekisteröityä yhdeksi ja samaksi vero-
42960: massaoloja vahvistettaessa. velvolliseksi arvonlisäverotuksessa. Laissa on kyl-
42961: Käytännössä tilanne ei tule ratkaisevasti helpot- läkin konsernisäännös, mutta sitä voidaan soveltaa
42962: tumaan muutoin kuin siirtymällä ns. lopulliseen, vain verotuksen ulkopuolella oleviin tahoihin eli
42963: yhtenäiseen arvonlisäverojärjestelmään EU:ssa. pankki- ja vakuutuslaitoksiin. Konsernisäännös on
42964: Tällöin myynnistä maksettaisiin vero aina kotival- myös teollisuutta koskien omaksuttu useiden ED-
42965: tion veroviranomaiselle ja verotuotot ohjattaisiin maiden kansalliseen lainsäädäntöön. Liitto toivoo,
42966: kulutusvaltioon erityisen clearing-järjestelmän että hallitus ryhtyisi viipymättä toimiin konserni-
42967: avulla. Lopulliseen järjestelmään siirtyminen edel- säännöksen omaksumiseksi arvonlisäverolakiin
42968: lyttäisi kuitenkin verokantojen olennaista harmoni- myös todellisia arvonlisäverovelvollisia eli teolli-
42969: sointia ( vaihteluväli nyt 15-25 %), minkä johdosta suusyrityksiä koskevana.
42970: pikainen järjestelmänmuutos ei ole kovinkaan to- Arvonlisävero on välillinen vero, joka on tarkoi-
42971: dennäköinen. Liitto esittää, että Suomen hallituk- tettu hyödykkeen loppukäyttäjän eli kuluttajan
42972: sen tulisi kuitenkin voimakkaasti ajaa lopulliseen maksettavaksi. Verovelvollisia eivät kuitenkaan ole
42973: järjestelmään siirtymistä verotuottojen menetyksen kuluttajat, vaan hyödykkeitä myyvät yritykset. Ve-
42974: uhallakin. ron oletetaan vyöryvän myyntihintoihin lopullisten
42975: Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitolla ei kuluttajien rasitukseksi. Jotta tässä vyörytyksessä
42976: ole erityistä huomautettavaa valitusten ja onnistuttaisiin, verovelvollisten tulisi tarkkaan tie-
42977: ennakkotietohakemusten keskimääräisestä käsitte- tää aineellisten säännösten ja niiden tulkintojen
42978: lyajasta, vaan se pitää niitä tavanomaisina. Sen vaikutus kunkin hyödykkeen verokohteluun.
42979: sijaan uudelleenkäsittelypäätösten yhteydessä Lausunnonantohetkellä oli suuri epätietoisuus
42980: esiintyy usein tarpeetonta viivettä. Asian tultua jo siitä, voidaanko henkilöautoista tehdä vähennys
42981: ratkaistuksi ylemmissä oikeusasteissa kyse on vain siltä osin, kuin niitä käytetään verollisessa liiketoi-
42982: väärin perustein pidätettyjen rahojen palauttami- minnassa. Keskusverolautakunta katsoi asian ole-
42983: sesta yritykselle. van näin, mutta asia oli saatettu korkeimman hal-
42984: Myöskään tarkastustoiminnan osalta liitolla ei linto-oikeuden käsiteltäväksi, missä tapaus oli ollut
42985: ole erityistä huomautettavaa, koska kotimaan vero- jo runsaan vuoden ajan. Asialla oli jopa valtionta-
42986: tus on olennaisesti yksinkertaistunut arvonlisäve- loudellista merkitystä, sillä mikäli valtionasiamie-
42987: rotukseen siirtymisen myötä. Yrityksiä ei myös- hen valitus hylättäisiin, valtio menettäisi verotuloja
42988: kään rasiteta tarpeenomilla tietojenantovelvolli- lähes 3 mrd. mk. Korkein hallinto-oikeus antoi
42989: suuksilla välillisen verotuksen osalta, vaan ao. lo- 18.9.1998 asiasta päätöksensä, jossa veroasiamie-
42990: makkeita ja niiden täyttämisvelvollisuutta on pidet- hen valitus hyväksyttiin ja keskusverolautakunnan
42991: tävä olennaisen tiedonkeruun kannalta vähintään- päätös kumottiin. KHO:n päätöksessä todetaan,
42992: kin kohtuullisina. että arvonlisäverolain 114 §:n 1 momentin 5 koh-
42993: Lain mukaan Verohallitus johtaa arvonlisäveron dan ja 2 momentin mukaan henkilöautoja koskevat
42994: määräämistä, maksuunpanoa, kantoa, perintää, hankinnat oikeuttavat vähennykseen vain, jos au-
42995: verovalvontaa sekä veronsaajien oikeuden valvon- toa käytetään yksinomaan vähennykseen oikeutta-
42996: nan järjestämistä, mistä seuraa luonnollisesti ohja- vassa tarkoituksessa. Tämä vähennysoikeuden ra-
42997: usvelvollisuus sekä tiedotusvelvollisuus. Liiton joitus, joka oli ollut voimassa jo ennen kuin Euroo-
42998: mielestä Verohallituksen tiedotustoimintaa ei voida pan yhteisöjen neuvoston kuudes arvonlisäverodi-
42999: pitää kovinkaan onnistuneena. Esimerkkinä maini- rektiivi (77/388/ETY) tuli Suomea sitovaksi
43000: taan se, että heinäkuussa v. 1997 voimaan tulleet 1.1.1995, ei ollut direktiivin 17 artiklan ja sen
43001: lainmuutokset sisältyvät tiedotteeseen 1/1998. Ve- tulkintaa koskevan Euroopan yhteisöjen tuomiois-
43002: rotiedote ilmestyy nyttemmin selvästi harvemmin tuimen soveltamiskäytännön, erityisesti sellaisena
43003: kuin aiempina vuosina. Tietojensaanti vaatiikin kuin tulkinta ilmeni ratkaisusta C-43/96 (komissio v
43004: yrityksiltä erityistä aktiivisuutta etenkin ns. tiskitie- Ranska), vastainen.
43005: dotteiden osalta, kun niitä ei postiteta automaatti- Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto toteaa
43006: sesti verovelvollisille. lausunnossaan, että näin merkityksellisen asian
43007: Vuoden 1998 alusta lukien suurimpien konser- ollessa kyseessä ei sitä olisi saanut jättää pelkän
43008: nien verotus - sekä välillinen että välitön verotus oikeuskäytännön varaan, vaan asiaan olisi pitänyt
43009: - keskitettiin uuteen Konserniverokeskukseen. puuttua lainsäädäntöteitse. Asiasta tulisi säätää, että
43010:
43011:
43012: 131
43013: verovelvollinen saa vähentää henkilöautomenoista Verotuskäytännössä yrityksiltä on evätty osto-
43014: aina vähintään puolet, kuten useissa ED-maissa on hintaan sisältyneen arvonlisäveron vähennysoi-
43015: tehty. keus, jos myyjä on laiminlyönyt arvonlisäverovel-
43016: volliseksi rekisteröitymisen. Vähennyksen on kui-
43017: Veronmaksajain Keskusliiton lausunto tenkin saanut, jos verovirasto on merkinnyt myyjän
43018: Veronmaksajain Keskusliitto toteaa lausunnossaan, taannehtivasti verovelvolliseksi ja jälkiverottanut
43019: että arvonlisävero koetaan ongelmalliseksi erityi- laiminlyödyt arvonlisäverot Liiton mielestä vilpit-
43020: sesti työvaltaisilla palvelualoilla, kuten parturien ja tömässä mielessä toimineen verovelvollisen vähen-
43021: kampaajien keskuudessa. Toisaalta vähäisen liike- nysoikeus ei saa jäädä riippumaan veroviraston
43022: toiminnan raja on koettu nykyisellään liian jyrkäk- kyvystä tai halusta suorittaa jälkiverotustoimia.
43023: si. Liikevaihdon ylittäessä vähänkään 50 000 mk, Arvonlisäverotuksen maksuton kirjallinen oh-
43024: on yritys velvollinen maksamaan arvonlisäveron jaus on osoittautunut liiton mielestä monissa tilan-
43025: koko liikevaihdostaan. teissa maksullista ennakkoratkaisua paremmaksi
43026: Taloudellisen toiminnan kannalta on toisaalta keinoksi verovelvollisen halutessa varmistua me-
43027: tärkeää säilyttää verojärjestelmän neutraalisuus nettelynsä lainmukaisuudesta.
43028: sekä eri toimialojen välillä että myös saman toimi- Vaikka arvonlisäverojärjestelmä eri ED-maissa
43029: alan sisällä. Näistä ehdottomasti tärkeämpää on on periaatteessa samanlainen, on nykyinen järjes-
43030: pitää arvonlisäverojärjestelmä neutraalina toimi- telmä osoittautunut lähes ylittämättömäksi esteeksi
43031: alan sisällä eri yritysten kesken. Tämän vuoksi liitto suomalaisten pienyritysten viennille muihin ED-
43032: ei näe toivottavana vähäisen liiketoiminnan rajan maihin. Tavaroiden ja palveluiden myynti ED:n
43033: korottamista. Sen sijaan alennetun verokannan ulkopuolelle on paljon helpompaa. Ongelmia ai-
43034: käyttöä työvaltaisilla palvelualoilla tulee harkita heutuu erityisesti velvollisuudesta rekisteröityä ve-
43035: yhtenä vaihtoehtona työllisyyden edistämiseksi. rovelvolliseksi vieraaseen valtioon ja mahdollinen
43036: Verotuksen tasoa suurempana ongelmana liitto veroedustajan käyttö. Liiton mielestä valtiovallan
43037: pitää järjestelmän monimutkaisuutta. Erityisesti tulisi pyrkiä ED:n tasolla poistamaan nykyiseen
43038: pienet ja aloittavat yritykset kokevat verojärjestel- järjestelmään liittyvät pahimmat kaupan esteet.
43039: män raskaaksi, koska kuukausittainen verojen las- Toisaalta Verohallituksen yksin tai yhdessä valtion
43040: kenta ja tilitys vaativat yleensä sellaista ammattitai- muiden elinten kanssa tulisi kehittää tiedotusta
43041: toa, jota pienissä yrityksissä ei ole. Ostettaessa muiden ED-maiden arvonlisäverojärjestelmistä.
43042: kirjanpitopalvelut ulkopuolisilta lisää jokainen las-
43043: kelma ja ilmoitus yrityksen kustannuksia. Ilmoitus-
43044: ten ja tilitysten runsaus rasittaa myös verohallintoa. Arvonlisäverotuksessa ilmenneet väärinkäytökset
43045: Veronmaksajain Keskusliitto esittää, että tilitys- ja ja niiden torjunta
43046: ilmoitusvelvollisuutta karsitaan pienyritysten osal- Verovalvonta jaetaan perusvalvontaan ja erityisval-
43047: ta. Alkutuottajien vuoden mittainen verokausi ei vontaan sen mukaan, missä vaiheessa valvontaa
43048: ole liiton havaintojen mukaan aiheuttanut merkittä- suoritetaan sekä millaisia valvonnan muotoja ja
43049: viä ongelmia veronmaksajien eikä verohallinnon keinoja verotuksen toimittamisessa käytetään. Pe-
43050: puolella. rusvalvontaan luetaan toimet, joilla selvitetään
43051: Arvonlisäverolaki siihen myöhemmin tehtyine asiakkaiden verovelvollisasema ja varmistetaan il-
43052: muutoksineen on osoittautunut lakina vaikeasel- moittamisvelvollisuuden täyttäminen sekä tutki-
43053: koiseksi, minkä vuoksi Veronmaksajain Keskusliit- taan lakisääteisen maksuvelvollisuuden täyttämi-
43054: to ehdottaa, että laki kirjoitetaan kokonaan uudes- nen. Siihen kuuluvat myös verotoimistojen tekemät
43055: taan tavoitteena selkeä ja ymmärrettävä säädös. erityyppiset asiakaskäynnit, joilla varmistetaan ve-
43056: Keskivertoyrittäjän tulisi voida pystyä selvittämään roilmoituksen yksittäisen tosiseikan oikeellisuus tai
43057: lakitekstistä keskeiset oikeutensa ja velvollisuuten- asiakkaan toiminnan päättyminen.
43058: sa. Oma-aloitteisesti maksettavien verojen valvon-
43059: Verohallituksen vähäisen ohjauksen vuoksi val- nassa siirryttiin siis kertomusvuonna verolajikohtai-
43060: takunnassa on kehittynyt erilaisia tulkintalinjoja eri sesta valvonnasta asiakaskohtaiseen maksujen val-
43061: verovirastoissa jopa niin, että tarkastustoiminnassa vontaan. Arvonlisäveron kuukausivalvonnassa
43062: ja ennakkoratkaisuissa on otettu tietoisesti Vero- sekä työnantajasuoritusten kuukausivalvonnassa
43063: hallituksen kannanottojen vastaisia kantoja. Liiton maksuunpantujen verojen määrät ovat v. 1995-97
43064: mielestä Verohallituksen tulisi lisätä alaistaan hal- kehittyneet seuraavasti:
43065: lintoa sitovien ohjeiden antamista käytännössä on-
43066: gelmallisiksi osoittautuneissa kysymyksissä.
43067:
43068:
43069: 132
43070: Maksuunpantu 1995 1996 1997 Uudenmaan veroviraston projektiyksikössä,
43071: Mmk joka on keskittynyt harmaan talouden torjuntaan,
43072: 1 619.4 1 914,9 1 476,7 on kertomusvuoden loppuun mennessä valmistu-
43073: Arvonlisävero
43074: Työnantaja- nut 145 tarkastuskertomusta. Näiden sisältämät toi-
43075: suoritukset 857,1 920,3 893,0 menpide-ehdotukset ovat arvoltaan yhteensä 86
43076: Yhteensä 2 476,5 2 835,2 2 369,7 Mmk vastaten viivästys- ja korotusseuraamuksi-
43077: neen n. 150 Mmk:n perittäväksi tulevaa veroa.
43078: Kertomusvuonna projektiyksikkö teki 179 tarkas-
43079: tusta, joiden arvonlisäveroa koskevat toimenpide-
43080: Erityisvalvonnassa toiminnan pääpaino on ve- ehdotukset ovat arvoltaan verojen lisäyksenä 34,5
43081: roa kerryttävässä verotarkastustoiminnassa. Sen Mmk ja vähennyksenä 4,8 Mmk. Yksikkö on tehnyt
43082: tärkein kehittämiskohde oli kertomusvuonna edel- 79 rikosilmoitusta ja 36 verotakavarikkohakemus-
43083: leen harmaan talouden torjunta. Verovirastojen ta. Turvaamis- ja rikoshyödyn jäljittämistoimin oli
43084: tarkastusyksiköt tekivät kertomusvuonna 3 813 tar- kertomusvuoden loppuun mennessä saatu kerty-
43085: kastusta. Tarkastukset vähenivät edellisestä vuo- mään 21,5 Mmk sekä normaalein perintätoimin
43086: desta (4 154 kpl). Vähennys johtuu integroitujen saman verran.
43087: tarkastusten lisääntymisestä, eli yhdellä kertaa tar- Harmaan talouden torjuntatyötä tehdään myös
43088: kastetaan kaikki verolajit, sekä vaikeusasteeltaan muissa Uudenmaan veroviraston yksiköissä, kuten
43089: vaativimpien tapausten lisääntymisestä (harmaan esim. verotarkastusyksikössä. Verotarkastusyksi-
43090: talouden tarkastukset). Lisäksi oman osansa on kön tarkastuskertomusten määrä oli kertomusvuo-
43091: vaikuttanut kasvanut verotoimistoille suunnattu den loppuun mennessä 774, ja niiden sisältämät
43092: valvontaan liittyvä koulutus- ja ohjaustuki. maksuunpanoehdotukset verona ovat n. 525 Mmk.
43093: Verotoimistot tekivät lisäksi yli 6 000 vero tarkastus- Verohallituksen toimeksiannosta harmaan ta-
43094: ta. louden tutkinnan yhteydessä on tutkittu harmaan
43095: Verohallinnossa vuodesta 1995 alkaen toteutet- talouden määrää eri toimialoilla. Suurimpien ar-
43096: tua harmaan talouden torjuntaprojektia jatketaan vonlisäveron menetyksien on arvioitu olevan ra-
43097: edelleen. Harmaan talouden alueella toimivien kennusalalla, teollisuudessa ja kaupan aloilla.
43098: yritysten etsinnässä ja niihin kohdistettujen valvon- Eri verovirastoissa toteutetuista arvonlisäveron
43099: ta-, tarkastus- ja perintätoimien valmistelussa on väärinkäytöksiin liittyvistä projekteista ja niiden
43100: hyödynnetty tehokkaasti hallintoon systemaattises- saavuttamista tuloksista ei ole vielä saatavissa luo-
43101: ti kerättyjä valvontatietoja ja niiden seulontaan tettavia tilasto- ja seurantatietoja systeemien kes-
43102: kehitettyä atk-sovellusta. Eräissä yksiköissä on kes- keneräisyyden vuoksi.
43103: kitytty yksittäisiin toimialoihin hyvin perusteellises- Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen lääninverovi-
43104: ti, esim. Hämeessä takseihin ja Uudellamaalla ra- rastoissa käynnistyi loppuvuodesta 1993 Itäprojek-
43105: vintoloihin. Rakennusala on ollut yleinen kohde ti-niminen hanke, joka on keskittynyt itään ja Bal-
43106: koko maassa. tian suuntaan tapahtuneiden liiketoimien tutkimi-
43107: Verohallinnon, poliisin ja ulosottoviranomaisten seen. Projekti laajeni koko maahan v. 1995.
43108: yhteiset rikoshyödynjäljittämisryhmät on perustet- Kulta-alan kauppa on ollut koko ED-jäsenyys-
43109: tu kaikkiin lääneihin. Reaaliaikaisia, eri viranomais- ajan tarkasteltavana verohallinnossa, koska rajojen
43110: ten yhteistyössä toteutettuja tarkastusiskuja on li- auettua arvonlisäverona hyötyä tavoittelevat alkoi-
43111: sätty. Harmaan talouden verotarkastuksia tehtiin vat käyttää korkean verokannan omaavia maita
43112: kertomusvuonna 1 033 (v. 1996 yht. 1 245). Paljas- verovähennyspaikkoina. Tullihallinnoltahan pois-
43113: tuneen veronalaisen tulon määrä olin. 738 Mmk (v. tui tuontikaupan valvonta jäsenmaiden välisissä
43114: 1996 n. 600 Mmk). Lakiesityksessä, joka on tulossa toiminnoissa. Valvontaa tehostettiin ennakkopa-
43115: eduskuntaan syksyn 1998 aikana, poliisi on saa- lautushakemusten tutkinnalla ja erityisillä tarkas-
43116: massa nykyistä laajemmat valtuudet verotustietojen tusprojekteilla, joiksi valittiin kulta-ala ja matkapu-
43117: käyttöön rikosten tutkinnassa ja rikoshyödyn jäljit- helinkauppa.
43118: tämisessä. Esitys sisältyy verotietojen salassapitoa Arvonlisäveron palautuksiin ja vähennyksiin liit-
43119: ja julkisuutta koskevaan lakiesitykseen. Tähän asti tyviä väärinkäytöksiä tutkinut työryhmä on toden-
43120: poliisilla on ollut oikeus saada rikostutkinnassa nut 31.1.1997 jättämässään mietinnössä mm., että
43121: tarvittavia verotietoja, mutta verottajalla ei ole ollut vähennyksiin ja palautuksiin liittyvät väärinkäytös-
43122: laillista lupaa tietojen antamiseen. Oleellisin muu- lajit voidaan ryhmitellä tavanomaisiin petoksiin,
43123: tos koskee poliisin oikeutta saada verotusta koske- suunniteltuihin konkursseihin ja tekaistuihin maas-
43124: via tietoja jo ennen, kuin esitutkinta on aloitettu. tavien teihin. Ongelmallisiksi on verovalvonnan
43125:
43126:
43127: 133
43128: yhteydessä koettu arvonlisäverorekisteristä puuttu- Eri lähteistä kerääntyy tietoja, jotka yhdistetään
43129: vat yrittäjät sekä yrittäjät, jotka ovat rekisterissä, hallinnossa oleviin asiakkaisiin ja käsitellään luo-
43130: mutta laiminlyövät veron maksun ja muutkin vei- kittelun mukaisesti. Näin tutkitaan, kuuluvatko
43131: voineensa ja hakeutuvat konkurssiin perustaak- kohteet harmaan talouden piiriin vai eivät. Mene-
43132: seen uuden yrityksen samoin tarkoituksin. telmällä pystytään seulomaan kohdevalintaa varten
43133: Työryhmä ehdotti valvonnan tehostaruiskeinok- riskialttiit toimialat ja yritykset valvontaa varten.
43134: si verovelvollisen poistamista rekisteristä, kunnes Euroopan yhteisön DG XXI:ssä toimii väärin-
43135: toiminta jatkuu. jos verovelvollinen kuitenkin har- käytöksiä tutkiva ja analysoivaalatyöryhmä SCAF,
43136: joittaa verollista toimintaa vastoin ilmoituksessaan jossa kartoitetaan ED-jäsenmaiden tilanne arvonli-
43137: antamaansa tietoa ettei toimintaa ole, toiminnan- säveron väärinkäytöksissä. Suomesta kerättiin 25
43138: harjoittajaa ei poisteta rekisteristä vaan valvonta- ja tapausta ja sen lisäksi tutkittiin väärinkäytösten
43139: perintätoimia tehostetaan. Lisäksi arviomaksuun- määrä, joka oli todettu verovalvonnan yhteydessä
43140: panomenettelyä tulisi kehittää siten, että kehotus- v. 1995. Yhteissumma oli Suomen osalta
43141: ja arvioverotuskirjeet hoidetaan laiminlyönnin ta- 16 168 868 ecua. Tapausten arvonlisäveron summa
43142: pahduttua välittömästi koneellisesti, ilman manu- oli 6 307 067 ecua. Työryhmä on analysoinut tu-
43143: aalista työskentelyä. Arvonlisäveron palau- lokset ja tiedottanut niistä jäsenmaille tarkastusten
43144: tushakemukset ovat verohallinnon kannalta ilmei- kohdentamista varten. Väärinkäytöksille alttiita
43145: nen riskialue, koska ennakkopalautukset makse- aloja olivat rakennusala ja vähittäiskauppa sekä
43146: taan suoraan rahana ja kyseessä ovat suuret sum- Suomessa kulta-ala ja matkapuhelinkauppa.
43147: mat. Tämän johdosta kaikkien palautushakemus- Komission rahoittamaa simultaanitarkastustoi-
43148: ten tulee läpäistä määrätty perustarkastus, jonka mintaa on toteutettu jäsenmaiden kesken erityyp-
43149: sisältö määritellään hallinnollisella ohjeella yhden- pisten yritysten osalta. Suomi on osallistunut kah-
43150: mukaiseksi kaikissa verovirastoissa. Lisäksi perus- teen tarkastukseen ja vetänyt yhden, joka käsitti
43151: tarkastuksen suorittamiseksi kehitetään erityinen maailmanlaajuisen verkostomarkkinointikonsernin
43152: valvontatoimenpidelista, jonka tavoitteena on tarkastuksen yhdeksässä jäsenmaassa jälleenmyy-
43153: muodostaa palautusten valvonta rutiiniksi. jiä myöten. Tulokset ovat vielä kesken, koska
43154: Tarkastustoiminnassa suuntaudutaan ennakko- jälleenmyyjien tarkastukset jatkuvat useissa maissa.
43155: palautusten valvontaa palveleviin asema- ja reaali- Vetäjämaan laatima loppuraportti on lähetetty ko-
43156: tarkastuksiin ja panostetaan tarkastajien systemaat- mission käsiteltäväksi.
43157: tiseen koulutukseen. Tarkastuksen onnistuminen Valtioneuvosto teki 1.2.1996 periaatepäätöksen
43158: edellyttää, että tarkastus on sisällöltään ja laajuu- talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentä-
43159: deltaan riittävää. Tämä merkitsee sitä, että perintei- miseksi. Hallitus valmistelee jatkoa periaatepäätök-
43160: nen yhteen yritykseen rajoittuva tarkastus ei aina selle uudella, laajalla ohjelmalla talousrikollisuu-
43161: riitä, vaan tarkastus on laajennettava käsittämään den torjumiseksi. Ohjelmassa vastustetaan rikolli-
43162: esim. kauppatapahtumien seurantaa useiden yri- suutta useiden ministeriöiden yhteistyöllä. Ohjel-
43163: tysten kohdalla. Kokonaisuuksina on käsiteltävä ma kattaa vuodet 1999-2001. Valtioneuvosto teki
43164: mm. konkurssiketjut sekä yritysryppäät. 22.10.1998 uuden periaatepäätöksen hallituksen
43165: Verohallituksen verotarkastusyksikön toimesta toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan
43166: on kehitetty vertailutietojen keräys- ja analysointi- talouden vähentämiseksi.
43167: menettely HATVA (harmaan talouden valvonta).
43168:
43169:
43170:
43171:
43172: Arvonlisäverolain voimaan astuminen vuonna 1994 to- Suomen Euroopan unionin jäsenyyden johdosta
43173: teutti liikevaihtoverotuksen kokonaisuudistuksen, jolla arvonlisäverolainsäädäntöön on tullutyhteisökauppaa
43174: selkeytettiin yleisen kulutusverojärjestelmän periaat- koskeva runsas ja vaikeaselkoinen normista, jota jou-
43175: teet. Yrityksettoimivat arvonlisäverotuksessa verotuk- tuvat käytännössä soveltamaan mm. hyvin pienet yri-
43176: sen toimittavana, kantavana ja tilittävänä tahona. Tä- tykset niukoilla voimavaroillaan. Lisäksi alkutuotanto
43177: män tehtävän moitteeton hoitaminen edellyttää sel- tuli vuoden 1995 alusta lukien arvonlisäverolliseksi. Ar-
43178: keää järjestelmää. Tältä osin on kyse myös yrittäjien vonlisäverolainsäädäntöön on tehty yli 20 muutosta
43179: oikeusturvan varmistamisesta. kertomusvuoden loppuun mennessä.
43180:
43181:
43182: 134
43183: Valtiontilintarkastajien saaman käsityksen mukaan soja erikokoisiin yrityksiin. Yleisin valvontajakso niissä
43184: arvonlisäverotuksen kokonaiskuva on sekava, ja sen on neljännesvuosi. Valtiontilintarkastajat pitävät järke-
43185: vuoksi he ymmärtävät hyvin yritysten näkemykset, että vänä ja taloudellisilta vaikutuksiltaan oikeana pienyrit-
43186: arvonlisäverolakia tulisi selkeyttää kirjoittamalla se täjien arvonlisäverotuksen valvontailmoitusten anta-
43187: kokonaan uudestaan. Arvonlisäverotusjärjestelmä tu- misen harventamista. Näin menetellen vapautuisi ve-
43188: lee jatkossa kehittää sekä viranomaisten että verovel- rohallinnon resursseja tehokkaampaan ja tulokselli-
43189: vollisten kannalta niin selkeäksi, ettei järjestelmä sinäl- sempaan verovalvontaan sekä verovelvollisten oh-
43190: lään vaaranna verovelvollisen oikeusturvaa. jaukseen. Samalla kevennettäisiin pienyrittäjien pape-
43191: Nykyisen lain soveltamiseen liittyy paljon avoimia rityötä ja kustannuksia. Valtiontilintarkastajat kannat-
43192: laintulkinta kysymyksiä, joihin saadaan ratkaisut vasta tavat asian selvitystyön jatkamista.
43193: tuomioistuimen päätöksellä. Epätietoisuus lain tulkin- Arvonlisäverotus on vaatinut lainsäädännön epä-
43194: nasta voi johtaa siihen, että eri verovirastojen toimi- selvyyden vuoksi verohallinnon henkilöstöitä runsaasti
43195: alueilla sama asia ratkaistaan eri tavalla. Tällainen neuvontaa ja tiedottamista. Verohallinnon tiedotustoi-
43196: menettely saattaa johtaa tilanteeseen, jossa eri verovi- mintaa .ja neuvonnan asiantuntemusta on verovelvol-
43197: rastojen toimialueilla toimivat saman toimialan yrityk- listen puolelta arvosteltu. Valtiontilintarkastajien käsi-
43198: set joutuvat verotuksellisesti eriarvoiseen asemaan. tyksen mukaan ohjaus- ja tiedotustoiminta vaatii hyvin
43199: Verohallituksen tulisi ottaa valtiontilintarkastajien mie- toimiakseen jatkuvaa verohallinnon henkilöstön kou-
43200: lestä nykyistä enemmän kantaa vaikeisiin avoimiin luttamista sekä seuranta- ym. menetelmien kehittämis-
43201: laintulkintakysymyksiin, koska tällöin Verohallituksen tä. Koulutus- ja kehittämistyö on tärkeää kohdistaa
43202: tulkintaa voitaisiin soveltaa siihen asti, kunnes lainvoi- asiakkaiden kokemiin ongelmiin ja epäkohtiin.
43203: mainen ratkaisu on saatu. Samalla verotuskäytäntö Nykyisen arvonlisäverojärjestelmän vaikeaselkoi-
43204: yhtenäistyisi ja verovelvollisen jälkiverotusriski piene- suus on osoittautunut esteeksi suomalaisten pienyri-
43205: nisi. tysten viennille muihin EU-maihin. Ongelmat johtuvat
43206: Kertomusvuoden alusta lukien uudistettiin arvonli- pääasiassa muiden EU-maiden erilaisista käytännöis-
43207: säverotusmenettelyä eriyttämällä verotuksen maksu- tä, joista suomalaisten pienyritysten on vaikea saada
43208: ja valvontatiedot Samalla mahdollistettiin arvonlisäve- tietoa. Tilannetta parantaisi yhtenäinen, samoilla peri-
43209: ron ja muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen aatteilla jokaisessa EU-valtiossa toimiva arvonlisäve-
43210: ilmoittaminen yhteisellä lomakkeella. Kuukausittain rolainsäädäntö. Valtiontilintarkastajien mielestä valtio-
43211: annettavat valvontailmoitukset teettävät runsaasti ru- varainministeriön tulee aktiivisesti pyrkiä EU:n tasolla
43212: tiinityötä niin veroviranomaisille kuin yrittäjille. Useim- poistamaan nykyiseen järjestelmään liittyviä kaupan
43213: missa EU-maissa sovelletaan eripituisia valvontajak- esteitä sekä muita mahdollisia epäkohtia.
43214:
43215:
43216:
43217:
43218: 135
43219: Opetusministeriön hallinnonala
43220:
43221:
43222:
43223: Tiedepolitiikka valtion budjettimäärärahat supistuivat ja lainarahoi-
43224: tuksen osuus menoista kasvoi, tutkimus- ja kehitys-
43225: Korkeakoulujen kehittämislainsäädäntöjärjestel- menot kasvoivat vielä 1990-luvun alkuvuosina,
43226: män tultua voimaan korkeakoulujen määrärahoja minkä jälkeen ne reaalisesti laskivat. Muihin bud-
43227: lisättiin 1970-luvun alkupuolella ja vielä v. 1975 jettimenoihin verrattuna supistukset olivat kuiten-
43228: (35 %) ja 1976 (33 %). Sen jälkeen määrärahat kin vähäisiä.
43229: laskivat jonkin verran. Opetusministeriön mukaan Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 1995 kor-
43230: 1980-luvun alussa maamme tutkimusrahoitus oli keakouluissa harjoitettavan koulutuksen ja tutki-
43231: kuitenkin melko vaatimatonta markkamääräisesti, muksen kehittämissuunnitelman, ja hallituksen ta-
43232: henkeä kohden ja suhteessa bruttokansantuottee- louspoliittinen ministerivaliokunta päätti syyskuus-
43233: seen. sa 1996 valtion tutkimusrahoituksen lisäämisestä
43234: Valtion tiedeneuvoston esityksestä maamme siten, että kansallinen tutkimuspanos nousee
43235: hallitus päätti nostaa uudesta tiedosta ja sen levittä- 2,9 o/o:iin bruttokansantuotteesta vuoteen 1999
43236: misestä vastaavien instituutioiden rahoituksen mennessä. Lisäys on v. 1997-99 500 Mmk vuodes-
43237: osuuden bkt:sta kilpailijamaiden tasolle. Suomessa sa. Lisäksi hallitus takasi erityisellä lailla yliopisto-
43238: tutkimusrahoitus kasvoikin v. 1981--85 nopeam- jen keskeisten resurssien reaalisen tason vuoteen
43239: min kuin muissa OECD-maissa. Vuonna 1986 an- 2000 saakka.
43240: nettu korkeakoulujen kehittämislaki ja siihen liitty- Korkeakoulujen ja erityisesti yrityssektorin tutki-
43241: vä valtioneuvoston päätös takasi myönteisen kehi- mus- ja kehitysrahoitus lisääntyi v. 1996-97, jol-
43242: tyksen vuosikymmenen loppupuolella, ja yliopis- loin varoja käytettiin 14,9 ja 16,9 mrd. mk. Tutki-
43243: tojen tutkimus- ja kehitysvarojen reaaliarvo kaksin- mus- ja kehitysmenojen osuus bruttokansantuot-
43244: kertaistui 1980-luvulla. Suomessa tutkimusrahoi- teesta oli kertomusvuonna 2,7 %, mikä on kansain-
43245: tuksen osuus nousi Alankomaiden, Tanskan ja välisesti korkea.
43246: Ranskan tasolle eli yhtä suureksi kuin OECD- Suomen Akatemian vuotuisten budjettianalyysi-
43247: maissa keskimäärin. en perusteella eri hallinnonalojen tutkimus- ja ke-
43248: Tiede- ja teknologiapolitiikan yhteys suoruisaan hittämisrahoitus on kehittynyt 1990-luvulla seuraa-
43249: talous- ja työllisyyskehitykseen on tunnustettu, ja vasti. Vuosien 1991-97 tiedot perustuvat varsinai-
43250: Suomessa on 1990-luvulla yleisesti ottaen vallinnut siin talousarvioihin ja lisätalousarvioihin ja vuoden
43251: koulutus- ja tutkimusmyönteinen ilmapiiri. Vaikka 1998 tiedot varsinaiseen talousarvioon.
43252:
43253: Hallinnonala 1991 1992 1993 1994 1995 19951 1996 1997 1998
43254: Mmk
43255: Valtioneuvoston kanslia 1,7 1,7 1,7 1,7 1,5 1,5 1,1 2,9 2,2
43256: Ulkoasi ainmin isteriö 86,6 73.3 65,9 79,6 68,9 68,9 65,3 61,6 82,0
43257: Oikeusministeriö 4,0 4.4 5,8 5,0 5,8 5,8 5,6 6,2 6,3
43258: Sisäasiainministeriö 10,3 10,9 11,8 12,0 9,0 9,0 20,1 17,6 31,8
43259: Puolustusministeriö 67,9 76,0 110,7 110,8 115,1 115,1 114,1 108,4 96,7
43260: Valtiovarainministeriö 29,5 32,1 29,0 26,5 26,7 71,1 66,1 147.7 197,8
43261: Opetusministeriö 1 895,9 1 901,2 1 859,6 1 897,5 1 912,7 2 058,9 2 202,8 2 754,3 2 784,7
43262: Maa- ja metsätalousministeriö 478,7 495,5 488,1 448,9 421.7 452,5 454,3 443,2 445,7
43263: Liikenneministeriö 170,5 177,8 185,2 164,8 182,5 182,5 177,4 180,7 180,1
43264: Kauppa- ja teollisuusministeriö 1 533,5 1 700,5 2 000,2 2 077,1 2 119,7 2 093,0 1 975,7 2 450,0 2 657,0
43265: Sosiaali- ja terveysministeriö 322,8 337.4 302,7 305,4 321,9 343,9 352,9 687,8 676,8
43266: Työministeriö 9,2 9.4 9,2 9,2 11,0 11,0 22.4 28,8 33,4
43267: Ympäristö ministeriö 144,1 173,0 169,6 136,0 118.7 118,7 123,7 150,1 156,0
43268: Yhteensä 4 754,7 4 993,2 5 239,5 5 274,5 5 315,2 5 531,9 5 581,6 7 039,3 7 350,4
43269: ' Kiinteistöhallinnon uudellenjärjestelyt aiheuttivat tutkimusmenoihin 228 Mmk:n laskennallisen korotuksen vuodelle 1995 ja
43270: 96,2 Mmk:n korotuksen vuodelle 1996.
43271:
43272:
43273: 136
43274: Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen reaalimuutos hallinnonaloittain v. 1992-98 oli seuraava:
43275:
43276: Hallinnonala 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998
43277: Reaalimuutos, %
43278: Valtioneuvoston kanslia -2,0 -1,3 -o.9 -14,3 -28,6 - -
43279: Ulkoasia inministeriö -17,1 -11,3 19,7 -15,9 -7,7 -7.7 29,8
43280: Oikeusministeriö 7,8 30,1 -14,6 12.7 -6,0 8,3 -Q,5
43281: Sis äasiainministeriö 3.7 6,8 0,8 -27,1 117,5 -14.4 75,6
43282: Puolustusministeriö 1 9.7 43,8 -o.8 1,0 -3.4 -7,1 -13,1
43283: Valtiovarainministeriö 6,6 -10,8 -9.4 -2,1 -9,4 118,5 30,5
43284: Opetusministeriö -1.7 -3,5 1,1 -2,0 0.7 22,3 -1,5
43285: Maa- ja metsätalousministeriö 1,4 -2,8 -8,9 -8,7 -6,4 -4,6 -2,0
43286: liikenneministeriö 2,2 2,8 -11,8 7,6 -5,3 -0.4 -2,9
43287: Kauppa- ja teollisuusministeriö 8.7 16,1 2,9 -0,8 -8,1 21.3 5,7
43288: Sosiaali- ja terveysministeriö 2.4 -11,5 0,0 2.4 -1,9 90,6 -4,1
43289: Työministeriö 0,1 -3,4 -o.9 16,2 98,3 25.7 13,0
43290: Ympäristöministeriö 17,6 -3,2 -20,5 -15,2 1,5 18,7 1,3
43291: Yhteensä 2,9 3,6 -Q,2 -2,1 -3,5 23,3 1,8
43292: 1 Puolustusministeriön lukusarja katkeaa v. 1993 tasokorotuksen johdosta. Puolustusministeriön tutkimusrahoituksen reaali-
43293:
43294: muutos vuodesta 1993 vuoteen 1994 ilman tasokorotusta on 15,1 %. Valtion tutkimusrahoituksen kokonaismuutos ilman
43295: puolustusministeriön tasokorotusta olisi 3,1 %.
43296:
43297:
43298:
43299:
43300: Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen jakautuminen hallinnonaloittain v. 1991-98 oli seuraava:
43301:
43302: Hallinnonala Osuus tutkimusmenoista, %
43303: 1991 1992 1993 1994 19951 1996 1997 1998
43304: Valtioneuvoston kanslia 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0
43305: Ulkoasia in ministeriö 1,8 1,5 1,3 1,5 1,2 1,2 0,9 1,1
43306: Oikeusministeriö 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1
43307: Sis äasiainministeriö 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0.4 0,3 0.4
43308: Puolustusministeriö 1.4 1,5 2.1 2,1 2,1 2,0 1,5 1,3
43309: Va ltiova rainmin isteriö 0,6 0,6 0,6 0,5 1,3 1,2 2,1 2,7
43310: Opetusministeriö 39,9 38,1 35,5 36,0 37,2 39,5 39,1 37,9
43311: Maa- ja metsätalousministeriö 10,1 9,9 9,3 8,5 8,2 8,1 6,3 6,1
43312: liikenneministeriö 3,6 3,6 3,5 3,1 3,3 3,2 2,6 2,5
43313: Kauppa- ja teollisuusministeriö 32,3 34,1 38,2 39.4 37,8 35.4 34,8 36,1
43314: Sosiaali- ja terveysministeriö 6,8 6,8 5,8 5,8 6,2 6,3 9,8 9,2
43315: Työministeriö 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0.4 0.4 0,5
43316: Ympäristöministeriö 3,0 3,5 3,2 2,6 2,1 2,2 2,1 2,1
43317: Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100
43318: 1 Vuodesta 1995 kiinteistömaksut mukaan lukien.
43319:
43320:
43321:
43322: Opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministe- tuksen osuus valtion tutkimus- ja kehitysmenoista
43323: riö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä maa- ja met- kasvoi melko voimakkaasti 1990-luvun alkupuolel-
43324: sätalousministeriö rahoittivat n. 90 % tutkimus- ja la ja laski sen jälkeen. Tutkimuksen lisärahoitusoh-
43325: kehittämistoiminnasta. Liikenne-, ympäristö- ja jelma lisää jälleen teknologiarahoitusta. Opetusmi-
43326: puolustusministeriön yhteinen rahoitusosuus oli nisteriön jakamat tutkimusvarat puolestaan laskivat
43327: vähän pienempi kuin maa- ja metsätalousministe- 1990-luvun alkupuolella, mutta sen jälkeen ne
43328: riön osuus. vakiintuivat ja kääntyivät kasvuun. Muilla hallin-
43329: Tutkimusrahoituksen jakautuminen opetusmi- nonaloilla tutkimusmäärärahat ovat niin vähäisiä,
43330: nisteriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kes- että niiden kehitystä on vaikea analysoida tarkasti.
43331: ken kuvastaa soveltavan tutkimuksen ja kehitys- Sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuitenkin sel-
43332: työn sekä perustutkimuksen painotusta. Kauppa- västi kasvoi, ja maa- ja metsätalousministeriön hal-
43333: ja teollisuusministeriön jakaman teknologiarahoi- linnonalan osuus laski tarkastelujaksolla.
43334:
43335:
43336: 137
43337: Yliopistojen, Suomen Akatemian, Tekesin ja valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus
43338: on kehittynyt 1990-luvulla seuraavasti:
43339:
43340: Organisaatio 1991 1992 1993 1994 19951 19961 1997 1997 2 1998 19982
43341: Korkeakoulut Mmk 1 345,3 1 335,4 1 268,1 1 277,9 1 456,6 1 537,3 1 816.43 1 816.4 1 837.7 1 837,7
43342: % 28,3 26.7 24,2 24,2 26,3 27,5 26,5 27,9 25.4 26,7
43343: Suomen Akatemia Mmk 449.4 449,7 448,8 490,7 458,7 501,8 636,5 636,5 735,0 735,0
43344: % 9,5 9,0 8,6 9,3 8,3 9,0 9,3 9,8 10,2 10,7
43345: Tekes Mmk 930,5 1 039,9 1 346,5 1 410,0 1 564,0 1 464,0 1 944,3 1 944,3 2 203,9 2 203,9
43346: % 19,6 20,8 25,7 26.7 28,3 26,2 28,4 29,9 3D.4 32,0
43347: Valtion tutkimuslaitokset Mmk 1 247,9 1 294.4 1 221.4 1181,1 1183,1 1166,2 1166,7 1166.7 1 202,6 1 201,6
43348: % 26,2 25,9 23,3 22,4 21.4 20,9 17,0 17,9 16,6 17.4
43349: Yliopistolliset sairaalat Mmk - - - - - - 360,0 - 360,0 -
43350: % - - - - - - 5,3 -5,0 -
43351: Muut Mmk 781,6 873,8 954.7 914,1 869,5 912,3 928,2 938,2 900,2 910,2
43352: % 16.4 17,5 18,2 17,3 15,7 16,3 13,5 14.4 12.4 13,2
43353: Yhteensä Mmk 4 754,7 4 993,2 5 239,5 5 273,8 5 531,9 5 581,6 6 852,1 6 502,1 7 238.4 6 888.4
43354: % 1 00,0 1 00,0 1 00,0 1 00,0 1 00,0 1 00,0 1 00,0 1 00,0 1 00,0 1 00,0
43355: 1 Kiinteistöhallinnon uudellenbudjetointi lisäsi tutkimusmenoja teknisesti n. 230 Mmk v. 1995 ja edelleen 96 Mmk v. 1996.
43356: 2 Yliopistollisten keskussairaaloiden erityisvaltioapujen uudelleen kohdentaminen korotti tutkimusmenoja n. 350 Mmk v. 1997.
43357:
43358: Menot on laskettu ilman yliopistollisten keskussairaaloiden menojen lisäystä.
43359: 3
43360: Korkeakoulujen osalta vuodelle 1997 tehdyt laskentaperusteiden tarkistukset kasvattivat menoja 84 Mmk:lla.
43361:
43362:
43363:
43364: Luvut kuvaavat tutkimusrahoituksen jakautu- mattava kasvu ja valtion tutkimuslaitosten rahoitus-
43365: mista perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja osuuden lasku 1990-luvulla.
43366: tuotekehitystyön kesken. Yliopistojen osuus tutki-
43367: musrahoituksesta laski selvästi vuosikymmenen Tutkimustoiminnan rahoitus alueittain
43368: alkupuolella ja kääntyi sen jälkeen kasvuun. Suo- Tutkimustoiminnan menot ovat 1990-luvulla
43369: men Akatemian osuus voimistui jonkin verran. kehittyneet entisten läänien alueilla seuraavasti:
43370: Selkeintä on Tekesin teknologiarahoituksen huo-
43371:
43372:
43373: Lääni Yritykset Julkinen sektori Korkeakoulut Yhteensä
43374: Mmk Muutos, Mmk Muutos, Mmk Muutos, Mmk Muutos,
43375: % % % %
43376: 1989 1995 1989-95 1989 1995 1989-95 1989 1995 1989-95 1989 1995 1989-95
43377: Pääkaupunkiseutu 1 1 957,4 3158,9 38,0 1100,7 1 431,6 23,1 735,1 1 003,5 26,7 3 793,2 5 594,0 32,2
43378: Muu Uusimaa 831,6 890,6 6,6 25,5 29,7 14,1 1,7 - - 858,8 920,3 6,7
43379: Turun ja Porin 769,6 1 240,1 37,9 39,1 75,3 48,1 255,4 345,5 26,1 1 064,1 1 660,9 35,9
43380: Hämeen 619,5 867,8 28,6 202,4 322,0 37,1 203,6 303,0 32,8 1 025,5 1 492,8 31,3
43381: Kymen 330,3 313,2 -5,5 10,2 11,3 9,7 38,0 58,0 34,5 378,5 382,5 1,0
43382: Mikkelin 76,6 53,3 -43,7 13,6 17,1 20,5 6,9 2,9 -137,9 97,1 73,3 -32,5
43383: Pohjois-Karjalan 30,2 50,4 40,1 22,1 31,7 30,3 55,2 102,9 46,4 107,5 185,0 41,9
43384: Kuopion 97,9 11Q,6 11,5 42,5 46,9 9,4 70,7 135,0 47,6 211,1 292,5 27,8
43385: Keski-Suomen 178,1 210,9 15,6 68,0 60,5 -12,4 119,1 174,4 31,7 365,2 445,8 18,1
43386: Vaasan 254,1 372,8 31,8 20,4 14,0 -45,7 17,3 39,1 55,8 291,8 425,9 31,5
43387: Oulun 290,7 813,9 64,3 88,5 112,2 21,1 207,1 254,1 18,5 586,3 1180,2 50,3
43388: Lapin 55,5 82,1 32,4 61,2 70,7 13,4 15,5 27,4 43,4 132,2 180,2 26,6
43389: Ahvenanmaa 0,4 1,0 60,0 3,4 3,3 -3,0 - - - 3,8 4,3 11,6
43390: Erittelemätön 7,1 - - 5,1 - - - 78,5 - 12,2 78,5 84,5
43391: Yhteensä 5 499,0 8165,6 1 702,7 2 226,3 1 725,6 2 524,3 8 927,3 12 916,2
43392: 1 Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.
43393:
43394:
43395:
43396: Tutkimustoiminnan rahoitus keskittyy voimak- Tutkimustoiminnan varat kasvoivat eniten Oulun ja
43397: kaasti pääkaupunkiseudulle. Muita vahvoja alueita Pohjois-Karjalan lääneissä. Mikkelin läänissä tutki-
43398: ovat Turun ja Porin lääni, Häme ja Oulun seutu. mustoiminnan varat alenivat lähes kolmanneksen.
43399:
43400:
43401: 138
43402: Oulun, Kuopion, Jyväskylän ja Lapin yliopistoissa tutkimustoiminnan rahoituksessa voi prosentuaali-
43403: tutkimusmenot kasvoivat enemmän kuin muissa sesti näyttää huomattavalta.
43404: yliopistoissa. Tuloksia arvioitaessa on otettava huo- Suomen Akatemian rahoitus on 1990-luvulla
43405: mioon, että pienikin muutos määrältään vähäisen jakautunut alueittain seuraavasti:
43406:
43407:
43408: Alue 1990 1995 1996 1997
43409: mk % mk % mk % mk %
43410: Uudenmaan 117 147 43,4 135 396 40.7 230 595 44.7 292 409 42,1
43411: Turun ja Porin 36 305 13,5 40 398 12,1 84 066 16,3 93 563 13,5
43412: Hämeen 19 945 7,4 23 146 7,0 54 678 10,6 57 027 8,2
43413: Kymen 533 0,2 437 0,1 2 625 0,5 3 402 0,5
43414: Pohjois-Karjalan 15 151 5,6 11 820 3,6 25 511 4,9 30 802 4,4
43415: Kuopion 5 044 1,9 10 355 3,1 19 078 3.7 14 921 2,2
43416: Keski-Suomen 12 426 4,6 20 672 6,2 35 170 6,8 48 472 7,0
43417: Vaasan 308 0,1 238 0,1 491 0,1 868 0,1
43418: Oulun 18 162 6,7 35 939 10,8 32 810 6,4 54 481 7,9
43419: Lapin 875 0,3 4 773 1,4 2 202 0,4 3 559 0,5
43420: Ulkomaat 21 407 7,9 32 228 9.7 23 067 4,5 76 951 11,1
43421: 99 22 526 8,3 17 433 5,2 5 666 1,1 17 285 2,5
43422: Yhteensä 269 829 100,0 332 835 100,0 515 959 100,0 693 740 100,0
43423:
43424:
43425:
43426: Yliopistojen koko ja tutkimuslaitosten sijainti 1980-90-luvun vaihteesta lähtien yliopistoissa
43427: vaikuttavat tutkimusrahoituksen jakautumiseen. on purettu päällekkäisiä, epätarkoituksenmukaisia
43428: Esimerkiksi Helsingin yliopiston ja Teknillisen tai vanhentuneita toimintoja, selkeytetty yliopisto-
43429: korkeakoulun laaja tutkimustoiminta on saanut jen keskinäistä ja sisäistä työnjakoa sekä yhdistetty
43430: huomattavan osan Suomen Akatemian rahoituk- tutkimuslaitoksia laajoiksi, toimivammiksi koko-
43431: sesta. Tekesin rahoitus on 1990-luvulla laskenut naisuuksiksi. Myös tutkimusryhmiä on muutettu
43432: tasaisesti Uudellamaalla, kun rahoituksen paino- vastaamaan huippuluokan tieteellisen työn vaati-
43433: pistettä on siirretty pkt-yritysten kehitystoimin- maa ns. kriittistä kokoa. Maamme kansainvälisesti
43434: taan. Suomen Akatemian rahoitus lisääntyi 1990- tarkasteltuna pieniä yliopistoja on kannustettu eri-
43435: luvulla Keski-Suomessa ja säilyi muualla maassa koistumaan ja keskittymään omille vahvuusaloille,
43436: lähes ennallaan. jotta ne voisivat saavuttaa huippuyksiköiltä vaadit-
43437: tavan tason. Niiden tutkimustoiminnan nostaminen
43438: Yliopistojen tutkimustoiminnan kehittäminen korkealle tieteelliselle tasolle edellyttää tutkimus-
43439: Valtioneuvosto päätti yliopistojen rakenteellisista panoksen määrätietoista suuntaamista kilpailun
43440: kehittämistoimista v. 1993-96 hyväksyessään ke- kautta valittuihin kohteisiin. Viime vuosina kilpail-
43441: säkuussa 1993 koulutuksen ja korkeakouluissa har- tavan tutkimusrahoituksen osuus onkin kasvanut
43442: joitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman. voimakkaasti.
43443: Joulukuussa 1995 hyväksytyssä suunnitelmassa Valtioneuvoston kehittämisohjelman säästövai-
43444: korostettiin rakenteellisen kehittämisen jatkamista. kutukset olivat v. 1994-98 n. 60 Mmk. Yliopistot
43445: Tavoitteena on, että yliopistot erikoistuvat ja so- kohdensivat uudelleen v. 1994-96 yhteensä 170
43446: peuttavat koulutus- ja tutkimustoimintansa talou- Mmk. Opetuksen ja tutkimuksen voimavaroista
43447: dellisiin toimintaedellytyksiin. Myös tulossopimus- kohdennettiin vähintään 5 % painopistealoille ja
43448: ten yhteydessä korostetaan jatkuvaa rakenteellista tukitoimien voimavaroista vähintään 10 % perus-
43449: kehittämistä. toimintoihin. Tiedekuntien ja tutkimuslaitosten lak-
43450: Kehittämistoimien tarkoituksena on parantaa kauttaminen, uudelleen organisointi, toimintojen
43451: tutkimuksen ja koulutuksen laatua sekä yliopisto- supistaminen ja muut sisäiset kehittämistoimet va-
43452: jen taloudellisuutta, tehokkuutta ja toimivuutta. pauttivat voimavaroja arviolta 250 Mmk:n edestä.
43453: Kehittämisen kohteena on koko koulutusjärjestel- Niitä kohdeunetaan v. 1995-98 tutkijakouluihin,
43454: mä, sen tutkinto- ja koulutusrakenteet sekä oppisi- v. 1988--95 biotekniikan tutkimusohjelmaan, v.
43455: sällöt Kehittämisen edistämiseksi on tehostettu 1994-98 huippuyksiköihin, vuodesta 1994 lähtien
43456: tulosohjausta ja vähennetty säädösperusteista nor- uusteollistamishankkeisiin sekä v. 1995-99 tieto-
43457: miohjausta. yhteiskunnan kehittämiseen.
43458:
43459:
43460: 139
43461: Tiedepolitiikan muut kehittämishankkeet 1980-luvulla tehostettiin korkeakoulujen, teolli-
43462: Vuonna 1995 perustetut tutkijakoulut liittyvät kiin- suuden ja muunkin elinkeinoelämän välistä huo-
43463: teästi yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävään nosti toiminutta tutkimusyhteistyötä ja muuta vuo-
43464: tutkimustyöhön. Tavoitteena on nostaa tieteellisen rovaikutusta. Opetusministeriön mukaan tutkimus-
43465: jatkokoulutuksen laatua ja lisätä tehokkuutta siten, laitosten kilpailukykyä koskevassa 1990-luvulla
43466: että väitöskirja valmistuu neljässä vuodessa päätoi- tehdyssä vertailussa Suomi sai parhaat pisteet kor-
43467: misesti opiskellen, ja keskimääräinen väittelyikä keakoulujen ja teollisuuden välisestä yhteistyöstä.
43468: tutkijakouluissa laskee n. 30 ikävuoteen. Tutkija- Myös osaaruisyhteiskunnan perusasioita koskevas-
43469: kouluja oli 105 ja niissä opiskeli kertomusvuoden sa vertailussa maamme menestyi hyvin. Suomessa
43470: lopussa yhteensä 4 000 päätoimista opiskelijaa eli tieteellinen tutkimustyö nähdään keskeisenä talou-
43471: n. 30 % kaikista jatko-opiskelijoista. Opetusminis- dellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen kehityksen voi-
43472: teriö rahoitti 1 216 ja Suomen Akatemia n. 500 mavarana. Tiedon ja osaamisen hyödyntäminen
43473: jatkokoulutuspaikkaa. Yliopistot ja säätiöt rahoitti- vaatii edelleen alueellisen, kansallisen ja kansain-
43474: vat loput paikoista. Opetusministeriön päätöksen välisen verkkoyhteistyön vahvistamista yliopisto-
43475: mukaan tutkijakoulujärjestelmää laajennetaan vuo- jen, teknologiakeskusten ja muiden organisaatioi-
43476: den 1999 alusta. den välillä.
43477: Kertomusvuonna perustettiin Suomen Akatemi- Opetusministeriön mukaan tiedepolitiikan ta-
43478: an yhteyteen 90 kaksivuotista tutkijatohtorin virkaa voitteena on jatkaa viime vuosina noudatettua ke-
43479: tutkijanuran kehittämiseksi. Tutkijatohtorijärjestel- hittämispolitiikkaa. Se edellyttää julkisen tutkimus-
43480: mää aiotaan laajentaa asteittain v. 1998-99 siten, rahoituksen hallittua lisäämistä ja innovaatiojärjes-
43481: että vuosituhannen vaihteessa noin joka viidennel- telmän perusteena olevan perustutkimuksen ja tut-
43482: lä väitelleellä on mahdollisuus kouluttautua am- kijakoulutuksen tasapuolista kehittämistä. Tutki-
43483: mattitutkijaksi. Suomalaisten tutkimusympäristöjen musjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi tut-
43484: kansainvälistä kilpailukykyä pyritään kehittämään. kijanuran ja tutkimuksen huippuyksikköjärjestel-
43485: Kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi män kehittämistä aiotaan jatkaa ja tutkimusrahoi-
43486: edistetään eri tieteenaloilta valmistuvien jatko- tuksessa valikoivasti painottaa tieteellistä kilpailua.
43487: opiskelijoiden siirtymistä tutkimustehtäviin ja vaati- Yliopistojen omin ja valtiovallan toimin pitäisi edel-
43488: viin asiantuntijatehtäviin. leen edistää tutkimustoiminnan rakenteellisia uu-
43489: Suomen Akatemia nimeää eri tieteenalojen distuksia ja selkeyttää työnjakoa.
43490: huippuyksiköt Tavoitteena on, että niiden tasokas
43491: tutkimus ja kansainvälinen toiminta hyödyttävät ja
43492: rikastuttavat elinkeinoelämää, yhteiskuntakehitys- Tutkimuksen lisärahoitusohjelma
43493: tä ja kulttuuria. Monet tutkijakoulut toimivat Valtioneuvoston kertomusvuoden syksyllä teke-
43494: huippuyksikköjen yhteydessä. Yksiköt edistävät män periaatepäätöksen mukaan valtionyhtiöiden
43495: myös yliopistojen rakenteellista kehittämistä. myyntivoittoja käytetään tutkimuksen rahoittami-
43496: Suomen Akatemian kertomusvuoden kesä- seen. Tutkimuksen lisärahoitusohjelma, jonka
43497: kuussa laatima uusi kansallinen huippuyksikkö- myöntämisvaltuudet ja määrärahat sisältyivät ker-
43498: strategia käynnistyi tutkimuksen lisärahoitusohjel- tomusvuoden lisätalousarvioon ja vuoden 1998
43499: man turvin. Akatemia vastaa strategian yhteenso- talousarvioon, lähinnä lisää valtion tutkimusrahoi-
43500: vittamisesta ja pitämisestä ajantasalla. Rahoitus- tusta. Kertomusvuoden varsinaisessa talousarvios-
43501: kohteina ovat pääsääntöisesti yliopistojen yksiköt. sa valtion tutkimusrahoitus oli n. 6,9 rnrd. mk.
43502: Strategiaa laajennetaan kattamaan koko tutkimus- Valtion tiede- ja teknologianeuvoston mukaan
43503: järjestelmän. rahoituksen tavoitteena on edistää innovaatiojär-
43504: Uusteollistamisen edistämiseksi rakenteellisesta jestelmän toimintaa ja siten tehostaa taloutta, yritys-
43505: kehittämisestä vapautuvia voimavaroja kohdenne- toimintaa ja työllisyyttä. Varoja suunnataan harkit-
43506: taan bio-, tieto-, tele- ja materiaalitekniikkaan sekä tuihin, ei liian kapea-alaisiin kohteisiin, ja ne ohja-
43507: tiedonsiirtoon ja taideteollisuuteen. Huippuyksi- taan loppukäyttäjille soveltamalla kilpailumenette-
43508: köitä tuetaan ja uusien kehittymistä edistetään mm. lyä. Pääosa rahoituksesta kanavoituu teknologia-
43509: lisäämällä tutkijakoulutusta, hyödyntämällä EU:n hallinnon (ensisijaisesti Tekes) ja tiedehallinnon
43510: tutkimuskoulutusohjelmia ja tehostamalla tutki- (Suomen Akatemia, yliopistot) kautta. Pieni osa
43511: musyhteistyötä Aasian ja Venäjän kanssa. Lisäksi ohjataan sektoriministeriöiden kautta lähinnä Suo-
43512: nykyaikaistetaan opetusteknologiaa ja paranne- men teollisia vahvuusalueita, klustereita, tukevaan
43513: taan tutkimuksen ja koulutuksen laatua eri toimen- tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
43514: piteillä.
43515:
43516:
43517: 140
43518: Opetusministeriön hallinnonala dellekymmenelle menestyneelle tutkijalle myön-
43519: Yliopistojen osuus lisärahoituksesta oli kertomus- netään kolmena vuotena hankerahoitusta 500 000
43520: vuonna 175 Mmk ja v. 1998 210 Mmk. Opetusmi- mk vuodessa oman tutkimusryhmän perustami-
43521: nisteriön alustavassa suunnitelmassa edellytetään, seen.
43522: että momentin 29.10.21 määrärahoista käytetään Kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisärahoitus
43523: kertomusvuonna 20 Mmk ja v. 1998 30 Mmk mate- suunnataan Euroopan avaruusjärjestön ESAn ja
43524: maattis-luonnontieteellisen ja teknologisen perus- Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen
43525: asaamisen kehittämiseen sekä 85 Mmk ja 100 Mmk CERNin hankkeisiin, antarktiseen tutkimukseen,
43526: laitekannan ja muiden tutkimusedellytyksiä vahvis- Baltia-yhteistyöhön sekä Venäjän ja Aasian tutki-
43527: tavien hankkeiden rahoittamiseen pääasiassa Hel- musstrategioiden toteuttamiseen. Luonnontietei-
43528: singin, Turun ja Oulun yliopistoissa sekä Teknilli- den ja tekniikan toimikunnan kautta kanavoituu n.
43529: sessä korkeakoulussa. Perusasaamisen kehittämi- 45 o/o ja muiden toimikuntien kautta vajaat 20 o/o
43530: seen tarkoitetulla 50 Mmk:n määrärahalla lisätään lisävaltuuden määrästä.
43531: opiskelijapaikkoja kertomusvuonna 650, v. 1998 Valtuuksien lisäksi Suomen Akatemia sai käyttää
43532: 1 000 ja v. 1999 1 165. kertomusvuonna ja v. 1998 5 Mmk lisärahoitukses-
43533: Momentin 29.10.22 määrärahoja suunnataan ta toimintamenoihinsa.
43534: haun perusteella molempina vuosina 30 Mmk tut-
43535: kijakoulujen laajentamiseen ja uusien perustami- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
43536: seen sekä kertomusvuonna 40 Mmk ja v. 1998 50 Kauppa- ja teollisuusministeriön v. 1997-98 yh-
43537: Mmk tiedonsiirron, tietopalveluiden ja teollisuus- teensä 20 Mmk:n osuus lisärahoituksesta käytetään
43538: yhteistyön kehittämiseen. Opetusministeriö päätti teknologian tutkimuksen ja koko lisärahoituksen
43539: kertomusvuoden syyskuussa käyttää v. 1997-98 vaikutusten arviointiin. Ministeriö osallistuu myös
43540: yhteensä 50,28 Mmk 12 tutkijakoulun perustami- klusterien tutkimushankkeisiin, mikäli ne vahvista-
43541: seen sekä 31 jo toimivan tutkijakoulun laajentami- vat elinkeinopolitiikkaa. Määrärahasta on käytetty
43542: seen ja vahvistamiseen. Varoilla perustetaan teknis- ensin mainittuihin tarkoituksiin 4 Mmk ja 2 Mmk
43543: tieteellisille, terveyden tutkimuksen ja matemaattis- sekä klustereihin 6 Mmk.
43544: luonnontieteellisille aloille 267 uutta koulutuspaik- Valtion teknilliselle tutkimuskeskukselle osoi-
43545: kaa. tettiin v. 1998 lisärahaa 20 Mmk. Määrärahalla
43546: Kertomusvuonna Kuopion yliopiston Bioteknia vahvistetaan nopeasti kasvavan palvelukysynnän
43547: 2 -hanke vei toimintamäärärahoista 2 Mmk ja yli- tieto- ja osaamisperustaa, jota siirtomäärärahojen
43548: opistojen yhteisistä määrärahoista 43,7 Mmk. Sen 14 Mmk:n leikkaus v. 1998 olisi heikentänyt.
43549: rahoittaminen vaikeuttaa v. 1997-98 muuta kehit- Tekesin lisävaltuus oli kertomusvuonna 350
43550: tämistä. Mmk ja v. 1998 585 Mmk. Kertomusvuoden lisäyk-
43551: sestä 50 Mmk on kolmivuotista siirtomäärärahaa,
43552: Suomen Akatemia joka käytetään oman pääoman ehtoisiin tuotekehi-
43553: Suomen Akatemia käyttää saamiaan lisävaltuuksia tyslainoihin. Vuosina 1997-98 rahoitetaan kluste-
43554: ja -määrärahoja, jotka olivat kertomusvuonna 170 reita (175 Mmk ja 330 Mmk), uutta liiketoimintaa
43555: Mmk ja v. 1998 190 Mmk, strategisten alojen tutki- (50 Mmk ja 100 Mmk), teknologista perustutkimus-
43556: musohjelmiin ( 48,5 Mmk ja 70 Mmk), huippuyksik- ta (85 Mmk ja 85 Mmk) ja teknologiapalveluita ( 40
43557: köjen vahvistamiseen ja uusien luomiseen (33 Mmk ja 70 Mmk).
43558: Mmk ja 18 Mmk), vastavalmistuneiden tohtorien Lisäksi saaduilla varoilla vahvistetaan Tekesin
43559: jatkokoulutukseen ja nuorten tutkijatohtorien tutki- perustoimintoja, lisätään yritysten tutkimus- ja ke-
43560: januran edistämiseen (39,9 Mmk ja 75 Mmk) sekä hittämisaktiivisuutta, edistetään tutkimusyhteistyö-
43561: kansainvälisen tutkimusyhteistyön laajentamiseen tä ja verkottumista sekä tehostetaan tietotekniikan
43562: (48,6 Mmk ja 27 Mmk). ja -verkkojen hyödyntämistä. Vuosina 1998--99
43563: Ohjelmasuunnittelun edetessä tutkimusohjel- erityisinä kehittämiskohteina ovat toiminnat, joilla
43564: mien osuus lisärahoituksesta kasvaa. Vuonna 1998 tuetaan tutkimuksen ja yritysten kansainvälistymis-
43565: rahoitetaan geeni-, materiaalitutkimus- (MATRA), tä.
43566: kaupunki-, matematiikan ja luonnontieteiden osaa- Klusteriohjelmat ovat laajoja, yhteiskuntapolitii-
43567: misen Malu 2002-, metsä- ja tietoliikenne-elekt- kan eri lohkojen yhteisiä tutkimuskokonaisuuksia,
43568: roniikkaohjelmia. Erityisrahoitusta saavia tutki- ja niissä sovitetaan yhteen tutkimus- ja teknologia-
43569: muksen ja koulutuksen huippuyksiköitä lisätään politiikan tavoitteet ao. sektoripolitiikkojen kanssa.
43570: neljällä vuoteen 2000 mennessä. Elokuussa 1998 Lisäksi niihin liittyy yritysten tutkimus- ja kehittä-
43571: perustetaan 90 tutkijatohtorin paikkaa lisää. Kah- mishankkeita. Hankkeiden tarkoituksena on luoda
43572:
43573:
43574: 141
43575: yhteistyötä raaka-ainepohjasta, infrastruktuurista, niseen metsäteollisuuteen ja pk-yrityksiin. Ohjel-
43576: palvelutarjonnasta sekä säädöksistä ja määräyksistä maan osallistuvat ministeriön lisäksi teollisuus, Te-
43577: vastuussa olevien hallinnonalojen välillä ja siten kes ja Suomen Akatemia. Ohjelman toteuttamiseen
43578: lisätä innovaatioita, liiketoimintoja ja työpaikkoja. käytetään julkista rahoitus n. 115 Mmk.
43579: Yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen yh- Liikenneministeriön kertomusvuonna ja v. 1998
43580: teistyönä pyritään edistämään uuteen osaamiseen saamilla yhteensä 20 Mmk:n lisävaroilla rahoitetaan
43581: ja teknologiaan perustuvia liiketoimintoja. Tähän tietoliikenne- ja kuljetusklusteria. Rahoituksella
43582: tarvitaan monipuolisia rahoitusmuotoja, korkeata- tuetaan erityisesti pk-yrityksissä käytettävää tieto-
43583: soisia asiantuntijapalveluja ja yhteistyötä muiden verkkoalan tuote- ja palvelutuotantoa, kuljetusket-
43584: rahoittajien ja uuden liiketoiminnan edistäjien jujen toiminnan ja teknologian kehittämisohjelmaa
43585: kanssa. Tekesillä oli v. 1996 350 ja kertomusvuon- (KETJU) sekä liikenteen telematiikan rakenteiden
43586: na 448 uutta asiakasyritystä, joista 80 o/o oli pk- tutkimus- ja kehittämisohjelmaa (TETRA).
43587: yrityksiä. Tekes rahoitti kertomusvuonna 486 Liikenneministeriön ja Tekesin yhdessä toteutta-
43588: Mmk:lla uuden liiketoiminnan kehittämistä, ja se maan KETJU-ohjelmaan käytetään kolmena ensim-
43589: on myös merkittävä lisärahoituskohde. Kehitettä- mäisenä vuonna 80-100 Mmk yritysrahoitus mu-
43590: viä aloja ovat biolääketieteet, polymeeriset mate- kaan lukien. TETRA-ohjelman yhdeksään ydin-
43591: riaalit, biolasit, rakentaminen ja sen ympäristötek- hankkeeseen käytetään v. 1998-2000 yhteensä n.
43592: nologia sekä kaukolämpöosaamisen ja ohjelmisto- 63 Mmk. Siihen osallistuvat mm. hallinto, eri liiken-
43593: tuotteiden vienti. nemuotojen edustajat, Tekes ja Suomen Akatemia,
43594: Tekes rahoittaa yhdessä Suomen Akatemian tutkimuslaitokset, kaupungit ja kunnat, liikenteen-
43595: kanssa yhteensä kahtakymmentä teknologista pe- harjoittajat sekä erilaiset palvelujen tuottajat.
43596: rustutkimusta koskevaa tutkimusohjelmaa. Niillä Sosiaali- ja terveysministeriön kertomusvuonna
43597: pyritään tuottamaan kilpailuetua ja uutta liiketoi- ja v. 1998 saamilla yhteensä 20 Mmk:n lisävaroilla
43598: mintaa. Edellä mainittujen alojen lisäksi rahoitetaan rahoitetaan jo muutama vuosi sitten käynnistynyttä
43599: nanoteknologiaa, uutta lääkeliiketoimintaa, kemi- hyvinvointiklusteria. Yhdessä Tekesin kanssa ra-
43600: allista massanvalmistusta ja biodiversiteettiä koske- hoitetaan esim. sosiaali- ja terveydenhuollon tieto-
43601: vaa tutkimusta. teknologian kehittämistä ja terveydenhuollon digi-
43602: Tekesin rahoitustoimintaa on tarkoitus laajentaa taalista ohjelmaa. Viimeksi mainittuun käytettiin
43603: innovaatio- ja vientipotentiaalia omaavien, tekno- kertomusvuonna 90 Mmk, josta Tekesin osuus oli
43604: logiapalvelujen ja niitä tuottavien yritysten tuotan- 30 Mmk. Lisäksi ministeriö rahoittaa ennaltaehkäi-
43605: non ja kansainvälisen toiminnan kehittämiseen. sevän toiminnan kehittämishankkeita, kuten ikään-
43606: Kertomusvuonna osoitettiin tähän toimintaan n. tymisen teknologiaa ja toimintakyvyn ylläpitoa.
43607: 120 Mmk. Tällä hetkellä tuetaan tietoliikennepalve- Vuonna 1998 käynnistetään hyvinvointiklusterin
43608: luja ja sisältötuotteita, suunnittelu- ja muita teknisiä arviointi.
43609: palveluja sekä tutkimus- ja tuotekehityspalveluja. Työministeriön kertomusvuonna ja v. 1998 saa-
43610: Muita rahoitettavia ohjelmia ovat TESLA (energian- milla yhteensä 20 Mmk:n lisävaroilla vahvistetaan
43611: säästön palvelutuotteet), Vesihuolto 2000 ja tieto- kansallisen työelämän kehittämistä koskevaa tutki-
43612: verkottunut rakennusprosessi. musta. Sosiaalisilla ja organisatorisilla innovaatioil-
43613: Tekesille myönnettiin lisää toimintamäärärahaa la pyritään kehittämään yritysten tuottavuutta ja
43614: kertomusvuonna 10 Mmk ja v. 1998 30 Mmk val- työllisyyttä. Lisärahoituksella on perustettu pkt-
43615: misteluresurssien vahvistamiseksi. yritysten kansainvälistymistä tukeva projekti (PKT
43616: 2000), järjestelmien rakentamis- ja toimintamalli
43617: Muut ministeriöt (Yhdessä enemmän) sekä pk-yritysten laajentumis-
43618: Maa- ja metsätalousministeriön kertomusvuonna ta ja kansainvälistymistä edistävä projekti (JT-verk-
43619: saamalla 5 Mmk:n ja v. 1998 saamalla 10 Mmk:n ko). Yritykset ovat hankkeissa mukana merkittäväl-
43620: lisärahoituksella vahvistetaan elintarvikeklusteria lä rahoitusosuudella.
43621: ja metsäklusteria saman suuruisilla summilla. Elin- Ympäristöministeriön kertomusvuonna saamilla
43622: tarvikeklusteria tukemalla sopeutetaan maa- ja 5 Mmk:n ja v. 1998 saamilla 10 Mmk:n lisävaroilla
43623: elintarviketalous ED-jäsenyyteen ja parannetaan vahvistetaan ympäristöklusteria. Tavoitteena on li-
43624: sen kilpailukykyä. Ministeriön rahoituksen piiriin sätä tutkimusta, jolla edistetään ympäristömyön-
43625: valikoitui 12 hanketta 87:stä aiesuunnitelmasta. teisten yhteiskuntarakenteiden syntymistä ja eka-
43626: Metsäklusteria tukemalla pyritään integroimaan kilpailukykyä vahvistavaa teknologiaa. Aluksi lisä-
43627: metsätalous ja muut tuotantoketjun osat kiinteästi tään ympäristöklusteria palvelevaa tietoa. Myö-
43628: toisiinsa. Erityisesti kiinnitetään huomiota mekaa- hemmin rahoituskohteina tulevat kysymykseen
43629:
43630:
43631: 142
43632: elinkaarivastuu, ekatehokkuus sekä ympäristö- kehittäjänä ja samalla vahvistaa tieteen keskustoi-
43633: myönteinen infrastruktuuri. Tekes arvioi ja mah- mikunnan, nykyisin Suomen Akatemian hallituk-
43634: dollisesti myös rahoittaa ympäristöteknologian ke- sen tehtävää linjanvetäjänä ja ohjaajana. Varsinai-
43635: hittämishankkeet. Klusteriohjelmaa täydennetään sesta tutkimusrahoituksesta huolehtivat neljä toimi-
43636: koskemaan ilmastokysymyksiä, materiaalivirtojen kuntaa entisten seitsemän sijaan.
43637: vähentämistä tuotanto-tuotteet-kulutus-ketjussa Opetusministeriön mukaan vastuualueiden laa-
43638: sekä kestävän kehityksen indikaattoreita ja tietojär- jentuminen paransi tieteellisten toimikuntien edel-
43639: jestelmien kehittämistä. lytyksiä kehittää tieteiden välistä vuorovaikutusta ja
43640: monitieteistä tutkimusta. Samalla lisääntyivät toimi-
43641: Lisärahoituksen seuranta ja vaikutusten arviointi kuntien mahdollisuudet harjoittaa omaa rahoitus-
43642: Tiede- ja teknologianeuvosto korosti katsaukses- politiikkaa ja ottaa huomioon eri tieteenalojen eri-
43643: saan, että tutkimusrahoituksen nopea kasvu edel- tyistarpeet. Toimikuntien vastuu ja asiantuntemus
43644: lyttää poikkeuksellisen tarkkaa seurantaa ja varain- korostuu Akatemian ja tutkijoiden välisessä yhteis-
43645: käytön tuloksellisuuden arviointia. Rahoituksen työssä. Uudet, Akatemian, Tekesin, eri ministeriöi-
43646: vastuuorganisaatioiden suorittaman valvonnan li- den ja muiden tahojen rahoittamat tutkimusohjel-
43647: säksi kauppa- ja teollisuusministeriö ja opetusmi- mat edistävät tieteiden välistä tutkimusta.
43648: nisteriö asettivat ulkopuolisen, riippumattoman Toimikunnat tekevät rahoituspäätökset ulko-
43649: asiantuntijaryhmän arvioimaan tutkimuksen lisära- puolisten asiantuntijoiden lausuntojen perusteella
43650: hoituksen kohdistumista sekä taloudellisia ja yh- ja toiminnan tavoitteena on keskittyä tiedepoliitti-
43651: teiskunnallisia vaikutuksia. Ryhmän arvioidaan siin linjauksiin ja strategian luomiseen. Akatemian
43652: käyttävän v. 1998--2000 2-4 Mmk vuodessa. kehittämissä arvioinneissa käytetään yhä enemmän
43653: Opetusministeriö antoi vuoden 1998 tammi- ulkomaisia asiantuntijoita objektiivisuuden ja oi-
43654: kuussa lisärahoitusohjelman seurantaa koskevat keudenmukaisen kohtelun lisäämiseksi. Pääsihtee-
43655: ohjeet yliopistoille. Yliopistot raportoivat vuosittain rijärjestelmä tehostaa toimikuntien työskentelyä.
43656: seurannan tuloksista toimintakertomuksissaan. Akatemia kehittää tietojärjestelmiä ja tekee tie-
43657: Opetusministeriön asettama ryhmä seuraa erikseen depoliittisten kysymysten valmisteluun liittyviä or-
43658: tutkijakoulujen toimintaa. Lisäksi eri ministeriöt ganisaatiouudistuksia.
43659: arvioivat klusteriohjelmia.
43660: Seurannan tehostamiseksi Suomen Akatemia Tieteen tila -kartoitus
43661: käsittelee lisärahoituksella rahoitettavaa tutkimusta Tulossopimuksen mukaisesti Suomen Akatemia
43662: erillisenä kokonaisuutena. Erityiskohteiden ohella arvioi kertomusvuonna Suomen tieteen tilan ja
43663: Tekes vahvistaa lisärahoituksella omia perustoi- tason ja sen perusteella ehdotti kehittämistä. Strate-
43664: mintojaan ts. lisää tutkimus- ja kehittämisaktiivi- gia-asiakirja valmistui keväällä 1998.
43665: suutta, tutkimusyhteistyötä ja verkottumista sekä Arvion mukaan valtioneuvoston tekemät linja-
43666: pyrkii laajasti hyödyntämään tietotekniikkaa ja tie- ukset, jotka koskivat korkeatasoisen perustutki-
43667: toverkkoja. Sen vuoksi Tekesissä lisärahoituksen muksen ja tutkijankoulutuksen toimintaedellytys-
43668: käytön seuranta- ja arviointi poikkeaa muista orga- ten varmistamista, tutkimuksen laadun parantamis-
43669: nisaatioista. ta sekä tiedon ja osaamisen kehittämistä, ovat
43670: Valtion tiede- ja teknologianeuvosto arvioi syk- toteutuneet rahoituksen ja tieteellisen toiminnan
43671: syllä 1998 lisärahoitusta ja sen jakautumista tarkas- osalta. Suomalaisen tutkimuksen laadun arvioi-
43672: tellessaan valtion tutkimusrahoituksen kehittämistä daan parantuneen 15 vuoden aikana.
43673: vuoden 1999 jälkeen, jolloin tutkimuksen lisärahoi- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö on laajentu-
43674: tusohjelma päättyy. nut tutkijoiden osallistuessa eurooppalaisiin yhteis-
43675: työhankkeisiin ja EU:n tutkimustoimintaan. Kan-
43676: Suomen Akatemia sainvälisen vertailun mukaan Suomessa on tasok-
43677: Suomen Akatemian organisaatiouudistuksen ta- kaita tutkimusyksiköitä ja -ryhmiä mm. fysiikan,
43678: voitteena on helpottaa tieteellisen tutkimuksen ra- matematiikan, avaruustutkimuksen, molekyylibio-
43679: hoitusta, seurantaa ja yhteensovittamista siten, että logian, biotekniikan, perinnöllisyystieteen, solu-
43680: mahdollisimman joustavasti pystytään vastaamaan biologian sekä ekologian alalla. Suomalaiset tutki-
43681: uusien tieteenalojen ja tieteidenvälisen tutkimuk- jat hakeutuvat aktiivisesti ulkomaille ja osallistuvat
43682: sen kehittämishaasteisiin. tieteellisten kongressi en järjestämiseen. Myös tutki-
43683: Uudistus korostaa Suomen Akatemian roolia mushankkeiden ja tutkijakoulujen kansainväliset
43684: tiedepoliittisena asiantuntijana, suurten hankkei- yhteydet ovat lisääntyneet. Vaikka maailmalla tuo-
43685: den rahoittajana ja kansainvälisen tiedeyhteisön tetusta tiedosta Suomen osuus on vain n. 0,8 %,
43686:
43687:
43688: 143
43689: suomalaisten tutkijoiden julkaisuaktiivisuus suh- nakin uusissa kielissä, taidealoilla, taloustieteissä,
43690: teutettuna asukaslukuun on OECD-maiden kärkeä eräillä kasvatustieteen alueilla sekä viestintä- ja
43691: Sveitsin, Ruotsin, Ison-Britannian ja Alankomaiden informaatiotieteissä.
43692: jälkeen. Vaikeuksia tuottaa ulkomaisten tutkijoiden Humanististen ja yhteiskuntatieteellisten julkai-
43693: rekrytointi suomalaisiin tutkimushankkeisiin ja sujen kansainvälistä vertailua vaikeuttaa se, että
43694: -laitoksiin. tutkimuskohteena ovat pääasiassa kansalliset kysy-
43695: Tieteidenvälinen, poikkitieteellinen, monitietei- mykset ja että tutkimukset julkaistaan kotimaisilla
43696: nen ja ongelmakeskeinen tutkimus on lisääntynyt. kielillä.
43697: Humanistiset ja yhteiskuntatieteet ovat lähestyneet
43698: toisiaan. Uusien monitieteisten tutkimusohjelmien Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus
43699: ansiosta ovat lisääntyneet humanististen alojen yh- Voimavarojen lisääntyessä luonnontieteiden ja tek-
43700: teydet luonnontieteisiin, tekniikkaan ja terveystie- niikan tutkimuksen taso on maassamme noussut, ja
43701: teisiin. Samoin ovat lisääntyneet näiden tieteiden tutkimus on kansainvälistynyt. Pieni väestöpohja ja
43702: väliset yhteydet. matemaattis-luonnontieteellisen koulutuksen heik-
43703: Vuonna 1995 perustetut tutkijakoulut ovat pa- ko asema rajoittavat kuitenkin näiden tutkimusalo-
43704: rantaneet suomalaista tutkijankoulutusta ja sen te- jen kasvua ja kehitystä.
43705: hokkuutta sekä lisänneet hajallaan sijaitsevien lai- Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä on kehitetty
43706: tosten välistä yhteistyötä. Tutkijakoulujen ja uuden 1980-luvulta lähtien jo pelkästään alojen luonteen
43707: tutkijatohtorijärjestelmän tavoitteena on kehittää johdosta. Kansainväliset yhteistyöjärjestöt ja tutki-
43708: tutkijanuraa ja tutkimusympäristöjä siten, että me- musohjelmat ovat lisänneet suomalaisten tutkijoi-
43709: nestymismahdollisuudet kansainvälisessä kilpai- den mahdollisuuksia osallistua kalliita laitteita, lai-
43710: lussa paranevat. Yhteistyö yritysten kanssa vaatisi terakentamista tai suuria tutkimuskoejärjestelyjä
43711: edelleenkin kehittämistä. Tieteen tila -kartoituksen edellyttävään sekä suppeita tieteenaloja koske-
43712: mukaan erityisesti ympäristön ja luonnonvarojen vaan, kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimuk-
43713: tutkijoiden hakeutuminen toisiin tehtäviin on vä- seen. Eurooppalainen tutkimusyhteistyö ja EU:n
43714: häistä. Toisaalta tutkijoiden hakeutuminen huippu- tutkimusrahoitus ovat nopeuttaneet tieteen ja tek-
43715: tekniikkaa kehittäviin ja hyödyntäviin yrityksiin nologian kansainvälistymistä.
43716: vaikeuttaa alan opetus- ja tutkimustoimintaa. Maassamme luonnontieteen ja tekniikan julkai-
43717: Tieteen tila -kartoitus tehdään joka kolmas vuo- sut ovat lisääntyneet kymmenen viime vuoden
43718: si. Akatemia kehittää menetelmiä, joilla arvioidaan aikana siten, että Pohjoismaita, Saksaa, Isoa-Britan-
43719: tutkimuksen tuloksellisuutta. Kartoituksen tekemi- niaa, Japania ja Yhdysvaltoja koskevassa vertailus-
43720: nen luotettavalla tavalla vaatisi eri tieteenalojen sa Suomi nousi seitsemänneltä sijalta neljännelle
43721: opetus- ja tutkimusvoimavaroja, tutkintotuloksia ja sijalle.
43722: tieteellistä julkaisutoimintaa koskevan tilastoinnin Yksittäisistä tieteenaloista on tietoliikenteen voi-
43723: kehittämistä siten, että niissä otetaan huomioon makas kasvu nostanut elektroniikan ja sähkötek-
43724: tieteenalojen erityispiirteet ja Suomen Akatemian niikan merkittäviksi teollisuusaloiksi. Niihin saatu
43725: toimikunta jako. ulkopuolinen tutkimusrahoitus kaksinkertaistui
43726: v. 1992-96. Vähäinen perustutkimus ja senioritut-
43727: Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen kijoiden puuttuminen puolestaan haittaavat kehi-
43728: tutkimus tystä.
43729: Yliopistoille talousarviossa myönnetyllä tutkimuk- Teollisuus ja julkinen sektori rahoittavat suurim-
43730: sen perusrahoituksella rahoitetaan 46 % humanis- man osan elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle hy-
43731: tisten ja yhteiskuntatieteiden tutkimuksesta. Osuus vin tärkeiden alojen, kone- ja valmistustekniikan,
43732: on suurempi kuin muilla tieteenaloilla. Akatemian rakennus- ja yhdyskuntatekniikan, tuotantotalou-
43733: osuus ulkopuolisesta rahoituksesta on näillä aloilla den, arkkitehtuurin ja teollisen muotoilun, tutki-
43734: yli puolet, kun se kaikki tieteenalat huomioon muksesta. Näillä aloilla ongelmana on perustutki-
43735: ottaen on keskimäärin runsas kolmannes. muksen vähyys ja luottamuksellisen tilaustutki-
43736: Humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä suoritettu- muksen runsaus. Puutteellinen tutkijankoulutus
43737: jen tohtorintutkintojen määrä on kasvanut nopeasti vaikeuttaa pätevää yliopisto-opetusta.
43738: etenkin 1990-luvulla, mutta suhteessa perustutkin-
43739: toihin niitä suoritetaan keskimäärin vähemmän Terveystutkimus
43740: kuin muilla aloilla. Väittelyintensiivisyys kuitenkin Suomessa terveyden tutkimus on kehittynyt voi-
43741: vaihtelee tieteenaloittain huomattavasti. Tohtori- makkaasti viime vuosina, ja se menestyy hyvin
43742: pula vaikeuttaa yliopistovirkojenkin hoitamista ai- esim. EU:n biolääketieteen tutkimusohjelmissa.
43743:
43744:
43745: 144
43746: Huomattava osa suomalaisista molekyylibiologian ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksessa.
43747: tutkimusJYhmistä sai erittäin hyvän arvosanan tie- Useilla tutkimuslaitoksilla on lisäksi viranomaisteh-
43748: dejärjestö EMBOn (European Molecular Biology täviä, joiden hoitaminen on hidastanut reagointia
43749: Organisation) arvioinnissa v. 1996. Tutkimuksen uusiin tietotarpeisiin. Tutkimuksen kehittäminen
43750: pohja on laajentunut ja kokonaiset tutkimuslaitok- edellyttää, että parannetaan tutkimuslaitosten ja
43751: set ja -alat ovat menestyneet kansainvälisissä vertai- luonnontieteellisten museoiden mahdollisuuksia
43752: luissa yksittäisten huippututkijoiden sijaan. Ope- tehdä tasokasta soveltavaa tutkimusta sekä paino-
43753: tusministeriön mukaan kehitykseen ovat vaikutta- tetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten verkottu-
43754: neet Suomen Akatemian tutkimuspolitiikka, ope- mista.
43755: tusministeriön erityisrahoitus biotekniikan tutki- Opetusministeriön mukaan suomalaisen luon-
43756: mukselle, yliopistojen toteuttamat rakenteelliset non, ympäristön ja luonnonvarojen tutkimus on
43757: uudistukset, biokeskusten perustaminen viidelle saatu kansainväliselle tasolle keskittämällä voima-
43758: yliopistopaikkakunnalle, tehostunut ja sisällöltään varoja tasokkaille, riittävän kriittisen massan omaa-
43759: monipuolistunut tutkijankoulutus sekä lisääntynyt ville yksiköille, joihin on syntynyt innovatiivisia
43760: kansainvälinen yhteistyö. Sektoritutkimuslaitosten tutkimus- ja koulutusympäristöjä. Muun muassa
43761: tasokas tutkimustyö täydentää ja monipuolistaa suomalainen eläinekologinen tutkimus on maail-
43762: yliopistoissa tehtävää tutkimusta. man kärkeä. Ympäristön ja luonnonvarojen tutki-
43763: Terveyden tutkimuksen vahvuuksia ovat hyvin musta koskeva julkaisutoiminta ei vielä ole riittä-
43764: koulutettu tutkijakunta, luovat tutkimusympäristöt, vän kansainvälistä. Lisäksi alalla määrälliset tavoit-
43765: laaja ja korkeatasoinen sektoritutkimus sekä viime teet korostuvat liikaa laadun ja vaikuttavuuden
43766: vuosina edistynyt kansainvälistyminen. Terveyden sijaan.
43767: tutkimusmahdollisuudet ovat Suomessa hyvät.
43768: Suomalainen väestö soveltuu hyvin geneettiseen Tieteen tila -kartoituksen perusteella tehdyt
43769: tutkimukseen ja suhtautuu myönteisesti tutkimuk- linjaukset
43770: seen. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on Tieteenaloja koskevat raportit julkaistiin kertomus-
43771: tasokas ja palvelut kattavia. Lisäksi yliopistosairaa- vuoden syksyllä ja yhteenvetoraportti, joka sisältää
43772: loiden erityisvaltionosuus lisää kliinistä tutkimusta myös Suomen Akatemian hallituksen kannanoton
43773: ja EU:n tutkimusrahoitus edistää kansainvälistä suomalaisen tutkimustyön edistämisestä, valmistui
43774: yhteistyötä. kertomusvuoden lopulla. Kartoituksen perusteella
43775: Samoin kuin muillakin tutkimusaloilla terveys- Suomen Akatemia laati varsinaisen strategia-asia-
43776: tutkimuksen heikkouksia ovat yliopistojen jäykkä kirjansa lähivuosiksi. Strategiaa täydennetään, laa-
43777: virkarakenne, opetus-, hallinto- ja tutkimustehtävi- jennetaan ja konkretisoidaan käyttämällä työJYh-
43778: en epätasainen jakautuminen, tavoitteiden ja voi- mä- ja muita selvityksiä, joita ovat mm. tutkijanuran
43779: mavarojen epäsuhta tutkimusJYhmissä, tutkimus- kehittämistyöryhmän muistio, kansallinen tutki-
43780: ryhmien epätasapainoinen tutkijarakenne, nuorten muksen huippuyksikköstrategia ja naisten tutkijan-
43781: tutkijoiden itsenäistymisongelmat, yksisuuntainen uran edistämisraportti.
43782: tutkijanvaihto, puutteellinen erikoistuminen sekä Opetusministeriön tiedepoliittiset linjaukset esi-
43783: tutkimusinnovaatioiden huono kaupallinen hyö- tetään kootusti koulutuksen ja korkeakouluissa
43784: dyntäminen. harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel-
43785: massa vuosille 1999-2003, joka vahvistetaan syk-
43786: Ympäristön ja luonnonvarojen tutkimus syllä 1999. Osittain tieteen tila -kartoituksen johto-
43787: Suomessa ympäristön ja luonnonvarojen perustut- päätöksiin perustuen opetusministeriö asetti jo ker-
43788: kimus on tasokasta, ja soveltava tutkimus käsittelee tomusvuoden lopulla erillisen työryhmän selvittä-
43789: yhteiskunnan kannalta keskeisiä, usein monia tie- mään yliopistojen tutkimusedellytysten tilaa ja ke-
43790: teitä koskevia ja tieteidenvälisiä aiheita. Tiedon hitystä 1990-luvulla sekä laatimaan kehittämistä
43791: hyödyntämisen, voimavarojen tehokkaan käytön ja koskevia ehdotuksia.
43792: tohtorien työllistymisen kannalta on tärkeää, että
43793: alan asiantuntemus siirtyy yliopistoista tutkimuslai- Kansainvälisen tutkimus- ja kehitystyön edistä-
43794: toksiin, hallintoon ja yrityksiin. minen
43795: Yleensä alan tutkijankoulutus on riittävää. Erityi- Kansainvälisestä tutkimus- ja kehitystyöstä on tul-
43796: sesti käytännönläheisillä maatalous- ja metsätie- lut tärkeä osa innovaatiojärjestelmää. Tiede, tekno-
43797: teen aloilla on kuitenkin pulaa ammattitutkijoista, logia ja talous kansainvälistyvät maailmanlaajuises-
43798: sillä tohtorit sijoittuvat muihin tehtäviin. ti. Tiedon ja osaamisen taloudellinen ja yhteiskun-
43799: Valtion tutkimuslaitoksilla on merkittävä asema nallinen merkitys kasvaa jatkuvasti.
43800:
43801:
43802: 10 380188E 145
43803: Suomessa tarvittavasta tiedosta ja osaamisesta naisuuden. Suomen solmimien tiede-, teknologia-
43804: valtaosa tuotetaan ulkomailla, ja niiden hankkimi- ja kulttuuriyhteistyösopimusten kokonaisuus on
43805: nen on kansainvälisen yhteistyön keskeinen tavoi- varsin kattava, eikä lisäsopimusten solmimiseen
43806: te. Tuloksellinen yhteistyö perustuu aitoon vuoro- ole tarvetta. Sopimuskäytäntö tarjoaa laajat ja moni-
43807: vaikutukseen, jonka hyödyntämisen edellytyksenä puoliset yhteistyömahdollisuudet yrityksille, tutki-
43808: on monipuolinen tutkimustoiminta kotimaassa. muslaitoksille ja korkeakouluille sekä eri alojen
43809: Toisaalta Suomen velvollisuutena on kartuttaa yh- tutkijoille.
43810: teistä tietovarantoa ja etsiä ratkaisuja maailmanlaa- Valtion tiede- ja teknologianeuvoston hyväksy-
43811: juisiin ongelmiin. män kannanoton mukaan kansainvälisen tiedeyh-
43812: Jäsenyys EU:ssa on laajentanut tiede- ja teknolo- teistyön kehittämisessä painottuu vapaamuotoinen
43813: giapolitiikan näkökulmaa Suomessa. Jäsenmaiden yhteistyö. Eurooppalaista tiedeyhteistyötä vahvis-
43814: velvollisuutena on osallistua EU:n tutkimukseen ja tetaan ensisijaisesti kehittämällä kansallisten tiede-
43815: hyödyntää sen tuloksia kotimaassa. Suomi osallis- organisaatioiden yhteistyötä ja niiden omia organi-
43816: tuu aiempaa enemmän EU:n ulkopuoliseen kan- saatioita, kuten Euroopan tiedesäätiötä. Vastuu
43817: sainväliseen tiede- ja teknologiayhteistyöhön sekä yhteistyön kehittämisestä ja rahoittamisesta kuuluu
43818: suoraan että EU:n kautta. tiedeorganisaatioille.
43819: Vapaamuotoisen, tuloksiltaan julkisen kansain- EU:n tutkimuksen päätavoite on vahvistaa eu-
43820: välisen tiedeyhteistyön rinnalle on muodostunut rooppalaisen teollisuuden tieteellistä pohjaa ja si-
43821: kiinteämmin organisoituja yhteistyöjärjestelyjä. ten parantaa sen kilpailukykyä. Yhteistyömuotoja
43822: Kansainväliset ohjelmat perustuvat valtioiden tai ovat mm. innovaatiotoiminnan rahoitusjärjestelmi-
43823: niiden tiedeorganisaatioiden välisiin sopimuksiin en kehittäminen, pk-yritysten innovaatiopotentiaa-
43824: ja kohdistuvat maailmanlaajuisten tai alueellisten lin vahvistaminen, eurooppalaisen koulutuksen
43825: ongelmien selvittämiseen. Ohjelmiin osallistuu yli- uudistaminen, innovaatiopolitiikan, talouspolitii-
43826: opistotutkijoita, tutkimuslaitoksia, tutkimuksen ra- kan ja työllisyyspolitiikan yhteensovittaminen sekä
43827: hoitusorganisaatioita sekä tieteellisiä järjestöjä ja rakennerahastojen vaikuttavuuden parantaminen.
43828: yrityksiä. Opetusministeriön mukaan Suomi osallistuu
43829: EU:n tutkimuksesta huomattava osa on sektori- EU:n tutkimushankkeisiin aktiivisesti. Tutkimusyh-
43830: tutkimusta, jota on perinteisesti harjoitettu kansain- teistyöstä saadut kokemukset ovat olleet pääosin
43831: välisten järjestöjen ja sopimusten kautta. Ympäris- myönteisiä. Tällä hetkellä Suomi osallistuu EU:n
43832: tö, energia, maatalous, liikenne, tietoyhteiskunta ja tutkimuksen viidennen puiteohjelman valmiste-
43833: väestön terveys ovat laajasti mukana EU:n tutki- luun.
43834: muksen puiteohjelmassa ja rakennerahastojen toi- Eureka-yhteistyössä pääpaino on teollisuuden
43835: minnassa. omien, lähellä markkinoita olevien tutkimus- ja
43836: Talous ja teknologia ovat kansainvälistyneet tuotekehityshankkeiden toteuttamisessa. Toimin-
43837: nopeasti viime vuosina. Kansainvälisessä tuotan- nassa on viime vuosina korostettu pk-yrityksiä.
43838: nossa parhaiten ovat menestyneet ne yritykset ja Eureka on EU:n tutkimuksen puiteohjelman ohella
43839: kansantaloudet, jotka ovat kyenneet hyödyntä- toinen keskeinen Euroopan teollista kilpailukykyä
43840: mään muutoksen avaamia uusia mahdollisuuksia. vahvistava tutkimusyhteistyön foorumi. Esikilpai-
43841: Tiedon ja osaamisen kasvu ja taloudellisen merki- luun perustuva puiteohjelma ja yrityslähtöinen Eu-
43842: tyksen lisääntyminen ovat johtaneet aktiivisiin pyr- reka täydentävät toisiaan.
43843: kimyksiin hankkia ja soveltaa uutta teknologiaa Suomen kannalta pohjoismainen yhteistyö on
43844: riippumatta sen sijaintipaikasta. Hankinnan ja hyö- perinteisesti ollut tärkeä tiede- ja teknologiayhteis-
43845: dyntämisen edellytykset ovat parantuneet erityises- työalue. Viime vuosina yhteispohjoismaisia tutki-
43846: ti tieto- ja tietoliikennetekniikan kehityksen myötä. musyksiköitä on lakkautettu ja samalla korostettu
43847: Virallisiin sopimuksiin perustuvan yhteistyön tieteellistä yhteistyötä. Tutkimuspoliittisessa ohjel-
43848: kehittämisen painopiste on viime vuosina ollut massa ehdotetaan tutkimusyhteistyön organisoi-
43849: Euroopassa, jonka monenkeskisiin järjestelyihin mista uudelleen teemojen pohjalta. Teknologiayh-
43850: Suomi osallistuu. Niistä tärkeimpiä ovat EU:n tutki- teistyönä on toteutettu laajoja yhteispohjoismaisia
43851: muksen puiteohjelma, Eureka, Euroopan avaruus- ohjelmia. Pohjoismaisen teollisuusrahaston avulla
43852: järjestö ESA, soveltavan tutkimuksen COST-yhteis- pyritään entistä paremmin täydentämään kansallis-
43853: työ, hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN, Euroo- ten rahoitusorganisaatioiden toimintaa.
43854: pan molekyylibiologian laboratorio ja Euroopan Eurooppalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna
43855: tiedeorganisaatio ESF. Yhteistyöjärjestelyt ovat itse- pohjoismainen yhteistyö on tärkeä osa kehittymäs-
43856: näisiä ja muodostavat toisiaan täydentävän koko- sä olevaa alueellista yhteistyötä, jonka merkitys
43857:
43858:
43859: 146
43860: kasvaa EU:n laajentuessa. Pohjoismaita yhdistää Suurin osa tieteen ja teknologian johtavista kes-
43861: maantieteellisen sijainti, tuotantorakenne ja yhtei- kuksista sijaitsee Yhdysvalloissa ja yhä useampi
43862: nen kulttuuritausta. Pohjoismaisen tiede- ja tekno- myös Japanissa. Eurooppalaisen yhteistyön rinnal-
43863: logiayhteistyön ja tutkijankoulutuksen avulla voi- la Suomen pitäisi kehittää vapaamuotoista ja viral-
43864: daan edistää niiden perusteella asetettuja yhteisiä lista kahdenvälistä yhteistyötä näiden maiden
43865: tavoitteita. kanssa.
43866: Itämeren alueen tiede- ja teknologiayhteistyön Japani kehittää voimakkaasti perustutkimusta ja
43867: merkitys kasvaa. Tutkimusyhteistyön laajentami- laajentaa tutkimusyhteistyötä muiden maiden
43868: nen ja syventäminen nähdään tarpeelliseksi sekä kanssa. Yhteistyöjärjestelyjen kautta se lisää ulko-
43869: perinteisillä että uusilla yhteistyöaloilla. Yhteistyön maisten tutkijoiden työskentelymahdollisuuksia Ja-
43870: avulla voidaan vahvistaa uusien markkinatalous- panissa. Yhteistyön kehittäminen Yhdysvaltojen
43871: maiden tutkimusedellytyksiä ja innovaatiopoten- kanssa vaatisi uusia järjestelyjä myös kotimaassa.
43872: tiaalia. Tätä varten on käynnistetty myös EU:n Esimerkiksi nuorten suomalaisten tutkijoiden työs-
43873: tutkimus- ja kehitysohjelmia. kentelymahdollisuuksia Yhdysvalloissa voitaisiin
43874: Suomen ja Venäjän välisen tiede- ja teknologia- lisätä samalla, kun laajennetaan eurooppalaista
43875: yhteistyön vanhojen rakenteiden rinnalle on synty- tutkijanvaihtoa.
43876: nyt uutta ja edelleen laajenevaa yritysten, tutkimus- Kiina ja nopeasti kehittyvät Aasian maat panos-
43877: laitosten ja yliopistojen välistä yhteistyötä. Monilla tavat voimakkaasti omaan tutkimus- ja kehittämis-
43878: aloilla venäläisten osaaminen on erittäin korkeata- toimintaan. Itä- ja Kaakkois-Aasiaa koskevan ohjel-
43879: soista, ja edellytykset tulokselliselle yhteistyölle man pohjalta perustettiin yliopistojen ja ammatti-
43880: ovat hyvät erityisesti lähialueilla. Tutkimus- ja kou- korkeakoulujen koulutusverkosto. Suomen pitäisi
43881: lutusyhteistyön edistämiseksi opetusministeriö on edelleen vahvistaa koulutus- ja tutkimusyhteistyötä
43882: laatinut Venäjää koskevan opetuksen ja tutkimuk- Aasian maiden kanssa aloilla, joilla Suomella on
43883: sen tavoiteohjelman, Suomen Akatemialla on Ve- taloudellista ja teknologista erityisosaamista.
43884: näjän ja Itä-Euroopan tutkimusohjelma ja Helsingin
43885: yliopistoon on perustettu valtakunnallinen Venäjän
43886: tutkimuksen ja opetuksen keskus.
43887:
43888:
43889:
43890:
43891: Valtionyhtiöiden yksityistämisestä saatavilla varoilla työn sekä niiden perustana olevan perustutkimuksen
43892: Suomi nousee tutkimusrahoituksen bkt-osuuden suh- välistä rahoitustasapainoa tavalla, joka voi johtaa ta-
43893: teen neljännelle tilalle OECD-maista Ruotsin, Japanin loudellisiin vaikeuksiin, kuten Japanin taloudessa on
43894: ja Yhdysvaltojen jälkeen. EU:n puitaohjelmien tavoin tapahtunut. Valtiontilintarkastajien mielestä tutkimus-
43895: valtaosa lisävaroista kohdennetaan teknologian kehit- toiminnan kehittämisessä on tärkeää edelleen koros-
43896: tämiseen. Tavoitteena on elvyttää taloutta ja yritystoi- taa perustutkimuksen kansallisten vahvuusalueiden
43897: mintaa, luoda uusia työpaikkoja sekä saavuttaa no- kartoittamista ja omiin oivalluksiin perustuvien sovel-
43898: peasti teknis-taloudellisia hyötyjä. Kansainvälisen ta- luksien kehittämistä ulkomaisten tutkimustulosten hyö-
43899: louden nopea rakennemuutos ja kiristynyt kilpailu ko- dyntämisen ohella.
43900: rostavatkin soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön mer- Kansainvälisen arvion mukaan maassamme on har-
43901: kitystä lyhyellä aikavälillä. Valtiontilintarkastajattotea- joitettu onnistunutta tiedepolitiikka, sillä tarkastelussa
43902: vat, että pitkällä aikavälillä kansainvälisiä suhteita, yli- mukana olleet tieteenalat ovat nousseet v. 1981-94
43903: kansallisia prosesseja ja yhteiskuntaelämän rakenteita korkealle kansainväliselle tasolle. Tuloksista huolimat-
43904: ravisteleva murros asettaa tutkimustoiminnalle haas- ta lisävaroja myönnettäessä tiedepolitiikan suuntaa
43905: teita, joiden ratkaisemisessa korostuu eritieteenalojen muutettiin siten, että tutkimusvarat käytetään kolmen
43906: perustutkimus. vuoden aikana suuriin ja kapea-alaisiin hankkeisiin.
43907: Valtion lisärahoitus yhdessä yritysten huomattavas- Valtiontilintarkastajat korostavat, että nyt omaksutun
43908: ti lisääntyneen tutkimus- ja kehityspanostuksen kans- tiedepolitiikan vaikutukset on arvioitava objektiivisesti
43909: sa vinouttaa soveltavan tutkimuksen ja tuotekehitys- ja tarvittaessa on sen suuntaa muutettava. Jo tässä
43910:
43911:
43912: 147
43913: vaiheessa on pyrittävä varmistamaan yksilöiden ja mustuloksista ja maamme tieteen tasosta leviää kan-
43914: pienten tutkimusryhmien, joiden keksintöihin tieteen sainvälisiin tiedepiireihin huonosti. Myös tutkimustu-
43915: edistäminen viime kädessä perustuu, tasaveroiset losten soveltamisessa tuotantoon on tehostamisen va-
43916: mahdollisuudet kilpailla tutkimusvaroista huippuyksi- raa. Valtiontilintarkastajain mielestä tutkijoita on eri
43917: köiden, yritysten ja suurten tutkimusryhmien kanssa. keinoin aktivoitava liikkumaan maasta ja tehtävästä
43918: Yliopistojen tutkimusroolin vahvistaminen on tärkeä toiseen. Ulkomaisten huippututkijoiden hakeutumista
43919: kansallinen strateginen tavoite. Yliopistotutkimukseen Suomeen on edistettävä eri keinoin.
43920: panostaminen tasapainottaa yliopistojen tutkimusteh- Yliopistot ovat informoineet valtiovallan edustajia
43921: tävää suhteessa muuhun tutkimusjärjestelmään, profi- siitä, että vanhentuneettutkimuslaitteistot, tieteellisen
43922: loi yliopistoja suhteessa ammattikorkeakouluihin ja kirjallisuuden puute, lisääntyneeseen tutkimustoimin-
43923: nostaa opetuksen ja koulutuksen laatua. Valtiontilin- taan nähden riittämättömät palvelut jne. vaikeuttavat
43924: tarkastajat katsovat, että yliopistojen oman budjettira- yliopistojen täysipainoista osallistumista ns. innovaa-
43925: hoituksen osuutta tulisi lisätä hankerahoituksena ka- tiotalkoisiin. Valtiontilintarkastajien mielestä tutkimuk-
43926: navoitavien valtion varojen sijaan, jotta voidaan turvata sen tukitoiminnot on saatava asianmukaisiksi. Yliopis-
43927: tutkimuksen autonomia ja erityisesti biologisten, hu- ton tutkimusedellytyksiä selvittävän työryhmän tulee
43928: manististen ja yhteiskunnallisten alojen perustutki- arvioida, soveltuuko tämän eri ministeriöiden hallin-
43929: muksen korkea tieteellinen taso. Työnjakokysymysten nonalaa koskevan kehittämistehtävän koordinointi tie-
43930: ja muiden rakenteellisten kehittämistoimien lisäksi on de- ja teknologianeuvostolle vai jollekin muulle taholle.
43931: pyrittävä edistämään yliopistojen, tiedekuntien ja lai- Suomen Akatemian rahoituskäytäntöä muutettiin v.
43932: tosten välistä tutkimusyhteistyötä ja tutkijankoulutusta. 1995 siten, että tieteenalojen toimikuntien jäsenet voi-
43933: Myönteisestä kehityksestä huolimatta Suomen tie- vat hakea rahoitusta tutkimushankkeisiinsa. Julkisuu-
43934: teessä havaittiin kansainvälisessä arvioinnissa monia dessa on toimikuntien epäilty suosivan omia jäseniään
43935: puutteita, joiden poistamiseen tiedeyhteisöt joutuvat ja heidän lähipiiriään tutkimusvarojen jaossa. Yleisen
43936: paneutumaan. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on luottamuksen palauttamiseksi on selvitettävä rahanja-
43937: merkillepantavaa kansainvälisen vuorovaikutuksen koon liittyvät epäilyt objektiivisesti ja varojen jakoon
43938: vähyys monilla tieteenaloilla, minkä vuoksi tieto tutki- kehitettävä puolueettomuuden takaava menettely.
43939:
43940:
43941:
43942:
43943: Kulttuuripolitiikka koissa yhdessä kulttuuritietojen kanssa, jotta kult-
43944: tuuritoimen kokonaisuus hahmottoisi sellaisena
43945: Kulttuurin voimavarat tehtäväalueena, jollaiseksi se opetusministeriön
43946: Julkisen sektorin merkittävimmät kulttuuripolitii- organisaatiouudistuksen seurauksena on muotou-
43947: kan rahoittajat ovat opetusministeriö ja kunnat. tumassa.
43948: Yksityisen rahoituksen osuus koostuu yritysten, Rajauksesta huolimatta ongelmat yhteismitalli-
43949: säätiöiden, yhteisöjen sekä kotitalouksien ja yksit- suudessa, poikkeavat tilastokäytännöt, rahoituksen
43950: täisten henkilöiden kulttuuriin käyttämistä varoista. jakautuminen eri hallinnonaloille sekä budjettiluo-
43951: Opetusministeriön lisäksi kulttuurin tukemiseen kituksen ja tehtäväryhmien muutokset vaikeuttavat
43952: käytetään myös jonkin verran muiden ministeriöi- kulttuuritoiminnan volyymin ja taloudellisen mer-
43953: den varoja. Kuntien kulttuuritoimen kustannukset kityksen arviointia. Lisäksi aineellisen tuotannon
43954: katetaan pääosin kuntien verotuotoilla sekä val- tilastointiin tehdyt julkisen, yksityisen ja liiketoi-
43955: tionosuoksilla ja -avustuksilla, joista veikkauksen ja mintapohjaisen sektorin luokitukset soveltuvat
43956: raha-arpajaisten voittovarat muodostavat merkittä- huonosti immateriaalisten kulttuurituotteiden ku-
43957: vän osan. vaamiseen.
43958: Kulttuuri käsitteen määrittely ja rajaaminen ei Julkisen sektorin tukeman kulttuuritoimen mää-
43959: ole vakiintunut. Laajimmillaan käsitteeseen sisälly- rittelyssä on lähdetty opetusministeriön kulttuuri-
43960: tetään perinteisen kulttuurin ja taiteen lisäksi myös osaston hoitamista tehtäväryhmistä, jotka kattavat
43961: liikunta ja ympäristö (UNESCO). Tässä tarkastelus- valtaosan kulttuuritoimesta. Tällä perusteella kult-
43962: sa ympäristö rajataan pois. Urheilua ja nuorisotoin- tuuripolitiikan julkiset menot olivat v. 1990 ja
43963: ta koskevat tiedot esiintyvät tekstin alkuosan taulu- 1995-97 seuraavat:
43964:
43965:
43966: 148
43967: Menot 1990 1995 1996 1997
43968: Valtion talousarvio (ml. valtionvelkal, Mmk 140 893 198 332 199 426 187 378
43969: Opetusministeriö, Mmk 25 693 27 202 26 635 26 188
43970: Osuus valtiontalouden menoista,% 18,2 13,7 13,4 14,0
43971: Kulttuuri, liikunta ja nuorisotoimi, Mmk 2 073 2 062 2 086 2 283
43972: Osuus opetusministeriön menoista,% 8,1 7,6 7,8 8,7
43973: Veikkauksen ja raha-arpajaisten osuus kulttuurin menoista,% 51,0 64,0 67,0 69,0
43974: Kulttuuri, Mmk 1 495 1 498 1 532 1 688
43975: Osuus opetusministeriön menoista, % 5,8 5,5 5,8 6,4
43976: Liikunta ja nuorisotoimi, Mmk 578 564 554 595
43977: Osuus opetusministeriön menoista, % 2,2 2,1 2,1 2,3
43978: Kuntien menot kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotoimeen, Mmk 1 4 342 4 826 5 071 5 359 3
43979: Kuntien nettomenot edellisestä, Mmk 2 3 313 3 744 4 040 4 340 3
43980: Julkiset nettomenot kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotoimeen, Mmk 5 386 5 806 6 626 6 623
43981: Osuus bkt:sta,% 1,0 1,0 1,0 1,1
43982: 1 Luvuista on vähennetty tulot.
43983: 2 Luvuista on vähennetty valtionosuudet ja lakisääteiset avustukset.
43984: 3 Luvut ovat ennakkotietoja eivätkä täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien lukujen kanssa kirjanpitokäytäntöjen muutosten
43985: takia.
43986:
43987: Opetusministeriön pääluokan menojen osuus kenneministeriö 205 Mmk) , sotilassoittokuntien
43988: valtion kokonaismenoista on pudonnut vuoden toimintaan (puolustusministeriö 45,2 Mmk), raken-
43989: 1990 18,2 %:sta 14,0 %:iin v. 1997. Pudotus johtuu nussuojeluun (ympäristöministeriö 13,2 Mmk), tai-
43990: mm. siitä, että valtionvelan hoitomenot kasvoivat n. teilijaeläkkeihin (valtiovarainministeriö 5 Mmk) ja
43991: 5 mrd. mk:sta 30 mrd. mk:aan. rakennusten peruskorjauksiin (työministeriö 0,5
43992: Kulttuuripolitiikan osaston käyttämät varat kult- Mmk). Lehdistötuen määrä oli v. 1990 461 Mmk ja
43993: tuurin, liikunnan ja nuorisotoimen tukemiseen ovat kertomusvuonna vain 80 Mmk. Jos lisäksi otetaan
43994: alle 9 % opetusministeriön pääluokan kokonais- huomioon varat, joita eri hallinnonalat käyttivät
43995: menoista. Vaikka kunnat käyttävät näihin toimin- taidehankintoihin, näyttelyavustuksiin, erilaisiin
43996: toihin yli kaksinkertaisen määrän rahaa, kulttuurin, tuotantorukiin ja toiminta-avustuksiin sekä kan-
43997: liikunnan ja nuorisotoimen yhteenlaskettu osuus sainväliseen kulttuuriyhteistyöhön, summa nousee
43998: kuntien nettomenoista on vain runsaat 5 %. n. 355 Mmk:aan ja on 11,2% julkisista kulttuuri-
43999: Opetusministeriön alaiseen kulttuuritoimeen määrärahoista.
44000: voitaisiin sisällyttää myös mm. arkistolaitos, amma- Mikäli kulttuuritoimen kokonaisuus (ml. liikun-
44001: tillinen ja korkeakoulutasoinen taideopetus, tai- ta ja nuorisotoimi) määritetään julkisten menojen
44002: teen perusopetus mukaan lukien musiikkioppilai- nettomäärän ja kulttuuri- ja viestintäsektorin yritys-
44003: tokset, lasten ja nuorten kuvataidekoulut ja käsityö- ten liikevaihdon (v. 1995 55,9 mrd. mk) perusteella,
44004: koulut sekä kansalaisjärjestöille aikuiskasvatuksen kulttuurimenojen osuus olin. 10,7% vuoden 1995
44005: menoluokasta kulttuurityöhön myönnetyt avustuk- bkt:sta. Samalla tavalla laskien julkisten kulttuuri-
44006: set. menojen nettomäärä oli 9,4 % koko kulttuuritoi-
44007: Kertomusvuonna valmistuneen selvityksen mu- men volyymistä.
44008: kaan muut ministeriöt käyttivät v. 1994 lähes 270 Valtion ja kuntien tukeman kulttuurin, liikunnan
44009: Mmk kulttuurin tukemiseen eli lehdistötukeen (lii- ja nuorisotoimen henkilöstö v. 1990, 1995 ja 1996:
44010:
44011: 1990 1995 1996
44012: Henkilöstön määrä
44013: Valtio 670 660 700
44014: Kunnat ja laitokset 20 420 20 780 21120
44015: kirjastot (ei tieteelliset! 5 560 4 240 4 250
44016: museot 1 280 1 440 1 330
44017: teatterit 3 330 4 150 4 420
44018: musiikki 1 760 1 790 1 690
44019: muu kulttuuritoiminta 1 030 1140 1 250
44020: liikunta ja urheilu 5 140 4950 5 040
44021: nuorisotoimi 2 320 3 070 3 230
44022: Yhteensä 21 090 21 440 21 910
44023: Työllisiä yhteensä 2 340 000 2 068 000 2 096 000
44024: julkinen kulttuuritoimi,% työllisistä 0,9 1,0 1,0
44025:
44026:
44027: 149
44028: Valtion henkilöstömääriin on laskettu opetusmi- tio joutuu huolehtimaan kansallisten taidelaitosten
44029: nisteriön, sen asiantuntijaelinten, hallinnonalan rahoituksesta myös laman aikana, muun kulttuu-
44030: valtakunnallisten taide- ja kulttuurilaitosten (pl. rin, esim. innovatiivisten hankkeiden edistämiseen
44031: eräät yksityiset valtionosuutta saavat laitokset) sekä käytettävien varojen määrä on supistunut.
44032: aluehallinnon henkilöstö. Kuntien ja laitosten hen- Vuoden 1995 lopulta lähtien kulttuurihankkeita
44033: kilöstötietoihin sisältyy osa-aikaisia ja sivutoimisia on rahoitettu EU:n rakennerahastoista. Rahoitus on
44034: työntekijöitä, joista varsinkin osa-aikaisten määrä kuitenkin kohdistunut lähinnä aluekehitysohjelmi-
44035: on kasvanut 1990-luvulla. Julkisen sektorin tuke- en kanamille alueille, joilla asuu 53,6% maamme
44036: man kulttuuritoimen (ml. liikunta- ja nuorisotoimi) väestöstä. Rakennerahastohankkeissa korostuvat
44037: työllisyysvaikutus on noin prosentin verran. Henki- aluekehitys- ja työllistämisnäkökohdat, jotka usein
44038: löstömäärien muutokset vuodesta 1996 vuoteen ovatkin yhdistettävissä kulttuurin edistämiseen.
44039: 1997 ovat saatujen ennakkotietojen mukaan vähäi- Opetusministeriön päätöksillä kulttuurihankkei-
44040: siä. ta rahoitettiin v. 1995 EU:n rakennerahastoista 2,7
44041: Viestintäsektori sekä kulttuurituotteiden valmis- Mmk:lla ja kansallisista, kulttuuriosaston raamin
44042: tus ja kauppa työllistivät v. 1995 68 000 henkilöä. ulkopuolisista rahastoista 1,4 Mmk:lla. Kertomus-
44043: Sen sekä liikunta- ja nuorisotoimen työllisyysvaiku- vuonna vastaavat summat olivat 13,9 Mmk ja 7,2
44044: tus oli v. 1995 4,5-5% kokonaistyöllisyydestä. Mmk. Lisäksi kulttuurihankkeita ovat tukeneet mm.
44045: Julkisen sektorin tukeman kulttuuritoimen henki- maakuntaliitot ja työvoima- ja elinkeinokeskukset
44046: lömäärä oli noin neljäsosa koko kulttuuritoimen Suomalaisiin hankkeisiin on saatu tukea suoraan
44047: henkilöstöstä. EU:n komissiolta. Niitä rahoitetaan Arianne-, Kalei-
44048: doskooppi- ja Raphael-kulttuuriohjelmista, Media-
44049: Julkisen ja yksityissektorin rahoitusasemaan ohjelmasta ja rakennerahastojen innovatiivisista
44050: vaikuttaneet tekijät toimista.
44051: Valtioneuvoston syksyllä 1992 tekemä säästöpää- Kuntien verotulot alkoivat laskea v. 1990, mutta
44052: tös kohdistui erityisesti kulttuuritoimeen. Sen mu- nousivat jälleen v. 1993-97. Sen sijaan kuntien
44053: kaan v. 1993-95 piti säästää 100 Mmk kunakin saamat valtionosuudet alkoivat laskea v. 1991, ja
44054: vuonna eli yhteensä 300 Mmk urheilun ja liikunta- niiden osuus kuntien tulorahoituksesta on pudon-
44055: kasvatustyön sekä tieteen, taiteen ja nuorisokasva- nut 1990-luvulla vajaasta kolmasosasta vajaaseen
44056: tustyön tukemiseen tarkoitetuista veikkauksen ja viidesosaan. Kulttuurilaitosverkostojen ylläpitoon
44057: raha-arpajaisten voittovaroista. Kulttuurin rahoitus- vaikutti oleellisesti vuoden 1993 alusta voimaan
44058: mahdollisuudet kaventuivat ja rahoitusrakenne tullut laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta.
44059: muuttui. Vuonna 1990 kulttuurin rahoituksesta Se takasi valtionosuudet ammatillisille teattereille ja
44060: 33% tuli veikkausvoittovaroista, v. 1992 vajaat orkestereille. Samaan aikaan tehty museolain muu-
44061: 30%, v. 1995 52%, kertomusvuonna 60% ja v. tos avasi valtionosuudet maakunta- ja aluetaidemu-
44062: 1998 jo 70%. Valtion kulttuuritoimialan (kulttuuri, seoiden lisäksi muillekin ammatillisille museoille.
44063: liikunta ja nuorisotoimi) menoista rahoitettiin ker- Yksityissektorin mahdollisuudet tukea kulttuu-
44064: tomusvuonna 69% veikkauksen ja raha-arpajaisten ria ovat myös vähentyneet. Esimerkiksi 450:n liike-
44065: voittovaroilla. vaihdoltaan suurimman suomalaisen yrityksen
44066: Valtion talousarviossa kulttuurimäärärahat olivat sponsorointituki oli v. 1990 n. 52 Mmk ja v. 1993 23
44067: korkeimmillaan v. 1992 eli runsaat 1,8 mrd. mk ja Mmk. Vuoteen 1996 mennessä se oli jälleen nous-
44068: alimmillaan v. 1995 eli alle 1,5 mrd. mk. Vuonna sut 38 Mmk:aan. Samalla tavalla ovat kehittyneet
44069: 1998 määrärahat nousivat 1,57 mrd. mk:aan. Lain- myös voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja
44070: säädännön johdosta määrärahojen leikkaukset kansalaistoiminnan rahoitusmahdollisuudet
44071: kohdistuivat eri tavalla kulttuuritoimen eri sektorei- Kotitalouksien käytettävissä olevien varojen su-
44072: hin. Taiteilija-apurahat ovat tosin säilyneet ennal- pistuessa laman seurauksena nousivat kulttuuri- ja
44073: laan, mutta esim. v. 1981-92 taidekorkeakouluista taidelaitosten kävijämäärät ja kirjastojen lainauslu-
44074: valmistuneiden määrä kaksinkertaistui ja keskias- vut huomattavasti. Samanaikaisesti kirjastokor-
44075: teen oppilaitoksista valmistuneiden määrä viisin- vausten määrä väheni, koska kirjastot eivät niuken-
44076: kertaistui. Taiteilija- ja kohdeapurahahakemusten tuneilla varoilla pystyneet hankkimaan entistä
44077: määrä kasvoi v. 1990-97 40 %:lla. määrää kirjallisuutta. Henkilöstövarojen supistumi-
44078: Valtionosuutta saavat, koko maan kattavat kult- nen johti aukioloaikojen rajoittamiseen. Museot,
44079: tuurilaitokset ovat kokeneet samat leikkaukset teatterit ja orkesterit ovat julkisen tuen pienentyes-
44080: kuin sosiaali- ja terveys- sekä koulutoimi. Koska sä rahoittaneet toimintaansa pääasiassa korotta-
44081: muiden rahoitusmahdollisuuksien puuttuessa val- malla pääsymaksuja.
44082:
44083:
44084: 150
44085: Kulttuuripolitiikan kehitys ohjaus, vuorovaikutus ja tiedon välittäminen. Myös
44086: Kulttuuripolitiikkaa on 1960-luvulta lähtien raken- kulttuurin alalla markkinatalouden merkitys oli li-
44087: nettu osana hyvinvointivaiti ota. Julkisen tuen avul- sääntynyt hyvinvointivaltion kasvun sijaan. Toi-
44088: la taidepalvelut haluttiin tuoda sosiaalisesti ja minnassa korostetaan kaupallisuutta sekä laadun ja
44089: alueellisesti yhä useampien ulottuville. Taidepalve- tuloksellisuuden vaatimusta. Kulttuurin tukemisel-
44090: lujen tuotantoa ja tarjontaa pyrittiin edistämään ja la valtio
44091: tasapainottamaan luomalla taidetoimikuntalaitos ja - luo edellytykset kansallisen kulttuuripolitii-
44092: taiteilija-apurahajärjestelmä. Kunnallisen kulttuuri- kan sisältöjen ja rakenteiden kehittymiselle kan-
44093: hallinnon kehittäminen oli osa tätä yhteiskuntapo- sainvälistyvässä toimintaympäristössä
44094: liittista näkemystä. 1980-luvun kulttuuripolitiikassa - kehittää kulttuuripolitiikkaa koskevaa lain-
44095: painotettiin puolestaan hallinnon ja lainsäädännön säädäntöä
44096: kehittämistä. - tukee taiteellista luovuutta
44097: 1990-luvulla suomalaisessa ja eurooppalaisessa - turvaa keskeisten valtakunnallisten kulttuuri-
44098: kulttuuripolitiikassa on korostettu läheisyysperi- laitosten toimintaedellytykset
44099: aatteena (subsidiariteetti) ja kulttuurin monimuo- -vastaa taiteen korkea-asteen ammattikoulu-
44100: toisuutta (diversiteetti) sekä pyritty ottamaan huo- tuksesta
44101: mioon vähemmistöjen tarpeet ja tiedostamaan alu- - huolehtii siitä, että yleissivistävä koulutus
44102: eelliset erot. Hallintoa on hajautettu. Vapaakunta- nimensä mukaisesti perustuu kulttuuriarvojen huo-
44103: kokeilulla ja vuoden 1993 alussa toteutetulla val- mioon ottamiseen ja kunnioittamiseen
44104: tionosuusuudistuksella purettiin kuntiin kohdistu- - huolehtii erityisryhmien ja kulttuuristen vä-
44105: nutta säätelyä ja ohjausta. Tulosohjaus poisti val- hemmistöjen kulttuuritarpeiden täyttämisestä ja
44106: tion laitoksilta yksityiskohtaisen säätelyn ja ohjauk- kielellisestä moninaisuudesta
44107: sen sekä lisäsi niiden päätösvaltaa. Opetusministe- - edistää yhteistyömuotojen kehittämistä kult-
44108: riö päättää suurista linjoista, asettaa kulttuuripoliit- tuurin avoimen rahoitusalueen ja vapaaehtoistyön
44109: tiset tavoitteet sekä arvioi ja analysoi niiden toteu- kanssa
44110: tumista. - luo edellytykset luonnon ja rakennetun ym-
44111: Vuonna 1992 valmistuneessa KUPOLI. Kulttuu- päristön ekologisesti kestävän kehityksen toteutu-
44112: ripolitiikan linjat -mietinnössä (KM 1992:36) pyrit- miselle.
44113: tiin hahmottamaan 2000-luvun kulttuuripolitiikan Eduskunnan sivistysvaliokunnan antamassa em.
44114: toteuttamista uudenlaisen yhteistyön pohjalta. Mie- selontekoa koskevassa mietinnössä (SiVM 9/1993
44115: tinnössä kiinnitettiin huomiota kulttuuripolitiikan vp) katsotaan tehtävänasettelun olevan pääpiirteis-
44116: muuttuneeseen toimintaympäristöön, jossa käsitys sään oikean, mutta kiinnitetään erityistä huomiota
44117: kulttuurista on laajempi ja julkisen sektorin tukema lastenkulttuurin asemaan, koulun ja kulttuurin yh-
44118: kulttuuri on vain osa kulttuuritoimintojen kokonai- teistyöhön sekä yleensäkin kulttuurikasvatukseen.
44119: suudesta. Kulttuuripoliittinen toiminta kattaa julki- Eduskunnan sivistysvaliokunta arvostelikin selon-
44120: sen ja yksityisen sektorin ml. koulutus, markki- tekoa rajoittumisesta perinteiseen kulttuurin käsit-
44121: nointi, kaupunkisuunnittelu, ympäristösuunnitte- teeseen ja opetusministeriön kulttuuripoliittisen
44122: lu, matkailu ja kansalaistoiminta. Julkisten palvelu- linjan hallinnonalaan. Lisäksi todetaan, ettei laman
44123: jen rinnalle nousevat yksityiset ja yhteisöjen tarjo- ja erityisesti työttömyyden asettamia haasteita huo-
44124: amat palvelut, joiden välillä pyritään tasapainoon. mioida riittävästi. Sivistysvaliokunta myös edellytti
44125: Tavoitteiksi asetettiin kulttuuriarvojen läpäisevyys Kulttuurin suurprojektin käynnistämistä, jonka tuli
44126: yhteiskunnassa, monikulttuurisuuden merkityksen kohdistua kaikkiin kulttuurin osa-alueisiin (koulu-
44127: tunnustaminen, taiteen ja kulttuurin autonomia, tukseen, tieteeseen, taiteeseen, kansankulttuuriin,
44128: kulttuuristen perusoikeuksien toteutuminen, kult- liikuntakulttuuriin, kansalaistason henkisten voi-
44129: tuuriteollisuuteen panostaminen sekä vuorovaiku- mavarojen ja henkisen kasvun edistämiseen sekä
44130: tuksen ja yhteistyön kehittyminen yli perinteisten luonnon ja kulttuuriympäristön suojeluun ja kehit-
44131: sektorirajojen. tämiseen).
44132: Valtioneuvoston kulttuuripoliittisessa selonteos- Tältä pohjalta käynnistettiin v. 1995 kolmivuoti-
44133: sa eduskunnalle v. 1993 määriteltiin kansallisen nen kulttuurin ja luovuuden erityisprojekti KEPPI,
44134: kulttuuripolitiikan päätehtäväksi suomalaisen kult- jonka tarkoituksena oli lisätä erityisesti lasten ja
44135: tuurin turvaaminen ja uudistaminen. Kulttuuri näh- nuorten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielä-
44136: dään Jaajana kokonaisuutena, joka läpäisee kaikki mään sekä edistää suvaitsevaisuutta ja monikult-
44137: yhteiskuntapolitiikan osa-alueet ja rakenteet. Val- tuurisuutta. Mukana oli myös audiovisuaalisia
44138: tion muuttuneessa roolissa korostui informaatio- hankkeita, kulttuurin sisällöllisten vaikutusten tut-
44139:
44140:
44141: 151
44142: kimusta, Kirjastosta tiedontalo -projekti sekä perin- kaan sekä koulutus- ja tiedepolitiikkaan, joilla on
44143: teisten käsityötaitojen elvyttämishanke. Projekti omat ministerit. Lääninhallintoa uudistettaessa
44144: toteutui suppeammassa muodossa, kuin eduskun- myös läänien taidetoimikuntien asema muuttui, ja
44145: ta alunperin edellytti. Kuitenkin esim. lastenkult- entisten 11 taidetoimikunnan sijasta on nyt 13
44146: tuuriin panostettiin huomattavasti. Projektiin osal- alueellista taidetoimikuntaa. Valtioneuvoston v.
44147: listui kaikkiaan yli 200 hanketta, ja siihen voitiin 1995 hyväksymien suomalaisen tietoyhteiskunnan
44148: käyttää 24 Mmk opetusministeriön budjettikehyk- periaatteiden pohjalta laadittiin kulttuuripoliittinen
44149: sestä. Itsenäisyyden 80. juhlavuonna 1997 edus- toimintaohjelma vuosiksi 1997-2000. Informaa-
44150: kunnalle luovutettiin raportti projektin tavoitteista tioteknologian uskotaan lisäävän alueellista tasa-
44151: ja saavutuksista arvoisuutta, edistävän taloutta, työllisyyttä ja kan-
44152: Selonteon pohjalta ns. TAISTO-toimikunnassa sainvälistymistä sekä parantavan Suomen kilpailu-
44153: selvitettiin taiteilijoiden sosiaalis-taloudellista ase- kykyä.
44154: maa. Selvityksen perusteella toimikunta teki ehdo- Osana Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmaa
44155: tuksia mm. taiteilijoiden julkisen tuen, verotuksen, opetusministeriö on rahoittanut vuodesta 1996läh-
44156: työllisyyden ja eläketurvan kehittämiseksi. Kerto- tien lähinnä kirjastojen verkottumista, museoiden
44157: musvuonna perustettiinkin kuvataiteen näyttökor- tietoverkko-, koulutus- ja digitointiprojekteja sekä
44158: vausjärjestelmä, joka yleisiltä perusteiltaan vastaa jonkin verran aineistotuotantoa. Kirjastojen merki-
44159: kirjastokorvausjärjestelmää. tys tietoyhteiskunnan rakentamisessa on suuri. La-
44160: Suomen kulttuuripolitiikka arvioitiin v. 1994 masta huolimatta maamme yleiset kirjastot on liitet-
44161: osana Euroopan neuvoston jäsenmaiden kulttuuri- ty tietoverkkoihin ja n. 80 o/o:lla on Internet-yhtey-
44162: politiikan arviointiohjelmaa. Asiantuntijoiden mu- det. Noin 70 o/o kunnista kuuluu kirjastoyhteistyö-
44163: kaan Suomessa on voimakas kansallinen ja kult- alueeseen. Kulttuuriteollisuuden mahdollisuuksia
44164: tuurinen identiteetti, jonka säilymisestä kannettiin ja haasteita selvittää työryhmä, johon kuuluu eri
44165: huolta maan liittyessä EU:n jäseneksi. Suomalaisille ministeriöiden ja yhteistyötahojen edustajat.
44166: ominainen piirre on myös kulttuurin institutionali- Kertomusvuonna valmistui ehdotus valtioneu-
44167: soituminen ja korkea organisoitumisen taso. Kult- voston arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi. Ohjel-
44168: tuurilaitosten verkko, josta esimerkkinä kirjastolai- man periaatteellisina lähtökohtina ovat kestävä
44169: tos, on poikkeuksellisen hyvin kehittynyt, vakiintu- kehitys, pyrkimys parantaa arkkitehtuurin ja ympä-
44170: nut ja kattava. Arvion mukaan myös kulttuuritar- ristön laatua sekä halu saavuttaa hyvä ympäristö.
44171: jonta on vilkasta ja kansalaisten kulttuuriosallistu- Ohjelma ottaa kantaa mm. arkkitehtuurin laatu-
44172: minen aktiivista. Taiteen tukena on julkisesta rahoi- käsitteeseen, ohjauskeinoihin, julkiseen vastuu-
44173: tuksesta ja erittäin tehokkaasta tekijänoikeusjärjes- seen, arkkitehtikoulutukseen, ympäristökysymyk-
44174: telmästä koostuvat tuki- ja suojajärjestelmä. Laman siin ja kaupunkirakentamiseen. Taustalla on v.
44175: seurauksena kulttuurin julkinen rahoitus on supis- 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä tehty
44176: tunut. muutos hallitusmuotoon, jossa todetaan, että vas-
44177: Asiantuntijoiden mielestä ongelmana on mm. tuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympä-
44178: opetusministeriön rooli kulttuuripolitiikassa. Kult- ristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille ja että
44179: tuurin painoarvon lisäämiseksi ministeriön uudeksi julkisen vallan tehtävänä on turvata jokaiselle oi-
44180: nimeksi ehdotettiin opetus- ja kulttuuriministeriö- keus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus
44181: tä. Lisäksi kiinnitettiin huomiota taideopetuksen vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksen-
44182: asemaan kouluissa, sillä sitä ovat heikentäneet tekoon.
44183: vähentyneet resurssit. Monet taiteenlajit, kuten Opetusministeriön mukaan kuntien rahoituksel-
44184: esim. tanssi, teatteri, elokuva, kulttuuriperinne ja la on kohtuullisen hyvin onnistuttu vahvistamaan
44185: mediataide, puuttuvat opetuksesta lähes koko- alueellisuutta ja alueellisia erityispiirteitä määrära-
44186: naan. Koordinoinoin tehostamiseksi tarvittaisiin hasupistuksista huolimatta. Erityisesti vuoden 1993
44187: pysyvä yhteistyöelin. Kulttuuripolitiikalta puuttu- alusta voimaan tulleet teatteri- ja orkesterilaki sekä
44188: vat myös selkeät linjaukset, joiden tekemistä hait- museolain muutos ovat vahvistaneet alueellista
44189: taa rutiinijohtamisen korostuminen. Kehittämistä kulttuurin infrastruktuuria. Teatteri- ja orkesterilaki
44190: vaikeuttaa ministeriön ja taidetoimikuntalaitoksen lisäsivät valtion tukea teattereille yli 50 Mmk. Tuki
44191: jäykät, vanhaan taiteenalajakoon perustuvat hallin- nousi v. 1993 157,3 Mmk:aan ja oli v. 1998 yli 163
44192: torakenteet. Asiantuntijat korostivat myös kulttuu- Mmk. Vuonna 1993 sai lain perusteella tukea 54 ja
44193: rin alueellisen kehittämisen tärkeyttä. v. 1998 56 teatteria. Tuki on edistänyt pienten
44194: 1990-luvulla opetusministeriön toiminta on kes- teattereiden, kuten esim. tanssi-, lasten- ja nukkete-
44195: kitetty kahteen osa-alueeseen, kulttuuripolitiik- attereiden kehittymistä.
44196:
44197:
44198: 152
44199: Laki turvasi myös orkestereiden toiminnan la- alueellisissa ohjelmissa, joissa kulttuuri on mukana,
44200: mavuosina. Lain myötä orkestereiden harkinnan- on osaltaan vahvistanut alueellisuutta ja monikult-
44201: varainen valtionavustus kasvoi 5, 7 Mmk:sta n. 57 tuurisuutta. Kuntien osuus yleisten kirjastojen me-
44202: Mmk:aan. Tukea saavat 25 sinfonia-, kamari-, viih- noista oli v. 1996 noin puolet, museoiden, teatterei-
44203: de- ja jazzorkesteria. Valtionosuus kattaa neljän- den ja orkesterien julkisesta tuesta noin kaksi
44204: neksen orkestereiden menoista. Orkestereiden kolmasosaa ja muun kulttuuritoimen edistämisen
44205: yleisömäärät ovat kasvaneet tasaisesti koko 1990- julkisesta tuesta n. 90 %.
44206: luvun, ja ne ovat kansainvälisestikin tarkasteltuna Eduskunnan sivistysvaliokunnan edellyttämä
44207: huomattavat. koulun ja kulttuurin yhteistyö sekä yleensäkin kult-
44208: Myös ammatillisesti hoidetun museolaitoksen tuurikasvatus on ongelma jatkuvasti leikattujen val-
44209: valtion rahoitus vakiintui, kun v. 1993 toteutetussa tionosuuksien köyhdyttämille kouluille ja kulttuu-
44210: valtionosuusuudistuksessa kaikki 120 museota hy- rilaitoksille. Teatterit nimesivät lukuvuoden 1998
44211: väksyttiin valtionosuuden piiriin. Sitä ennen val- Halloo Hamlet Hallå -teemavuodeksi, jonka tavoit-
44212: tionosuutta saivat vain maakunta- ja aluetaidemu- teena on tuoda teatterit kouluihin. Lahden ja Joen-
44213: seot, joita oli yhteensä 35. Valtionosuuden määrä suun orkesterit sekä ooppera ja Sibelius-Akatemia
44214: kasvoi 30 Mmk:sta yli 80 Mmk:aan. Valtionosuus- ovat tehneet menestyksellistä yhteistyötä koulujen
44215: järjestelmän uudistus mahdollisti myös valtakun- kanssa. Myös taiteen keskustoimikunnan lasten-
44216: nallisten erikoismuseoiden verkoston kehittämisen kulttuurille varatusta määrärahasta on tuettu erilai-
44217: 1980-luvulla luotujen suuntaviivojen mukaisesti. sia Lapsi ja taiteilija vuorovaikutuksessa -projek-
44218: Ensimmäiset 12 valtakunnallista erikoismuseota teja. Opetusministeriö asetti vuoden 1998 maalis-
44219: nimettiin vuoden 1993 alusta. kuussa johtoryhmän koordinoimaan kulttuurin ja
44220: Valtakunnallisten kulttuurilaitosten asemaa on koulutuksen yhteistyön edistämistä.
44221: vahvistettu 1990-luvulla toteuttamalla suuria uudis-
44222: rakennus- ja peruskorjaushankkeita. Vuonna 1993 Kirjastotoimi
44223: valmistui Töölönlahdelle Kansallisoopperan uudis- Kirjastolakia muutettiin ja kirjastoasetus uusittiin
44224: rakennus, jonka suunnittelu alkoi jo 1980-luvun kokonaan v. 1992. Uudistuksilla poistettiin mm.
44225: puolivälissä. Rakennuskustannukset nousivat n. henkilöstöä, kirjastojen tiloja ja aukioloaikoja sekä
44226: 750 Mmk:aan. Opetusministeriön lisäksi rahoitta- lääninhallituksen ohjausta koskevia säädöksiä.
44227: miseen osallistuivat myös pääkaupunkiseudun Kirjastolakia alettiin jälleen uudistaa v. 1996.
44228: kaupungit. Toinen suuri rakennushanke on Nyky- Syynä olivat mm. ongelmat, joita valtionosuusuu-
44229: taiteen museo eli Kiasma. Opetusministeriö on distus yhdessä kirjastolain muutoksen kanssa aihe-
44230: vastannut sen suunnittelusta ja rakentamisen val- uttivat. Uudistuksen taustaksi opetusministeriö sel-
44231: vonnasta. Vuoden 1998 keväällä valmistuneen vitti mm. tietoverkkojen kehittymistä, henkilöstöä,
44232: Kiasman rakennuskustannukset ovat n. 200 Mmk. kirjastoverkossa tapahtuneita muutoksia ja kirjasto-
44233: Peruskorjauksista merkittävimmät ovat Taideteolli- jen perimiä maksuja v. 1993-95.
44234: suusmuseo, joka avattiin uusittuna kertomusvuon- Lakiuudistuksen lähtökohtana oli turvata kansa-
44235: na, sekä Kansallisteatteri ja Kansallismuseo. Vä- laisille kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuus ja laatu
44236: hemmistöjen tarpeet on otettu huomioon erityisesti asuinpaikasta riippumatta. Uuden lain mukaan kir-
44237: saamelaismuseon uudisrakennushankkeessa, jo- jastot hoitavat peruspalvelutehtävänsä hankkimalla
44238: hon saatiin tukea EU:n rakennusmäärärahoista. uusiutuvaa aineistoa ja välineistöä sekä antamalla
44239: Kulttuurilaitosten korjaamisessa ja uusimisessa asiakkaiden käyttöön riittävän määrän alan koulu-
44240: on kyse niiden toimintaedellytysten turvaamisesta tuksen saanutta henkilöstöä. Opetusministeriö ja
44241: ja myös valmistautumisesta vuoteen 2000, jolloin lääninhallitukset arvioivat palvelujen laatua ja saa-
44242: Helsinki on yksi yhdeksästä Euroopan kulttuuri- tavuutta.
44243: kaupungista. Valtioneuvoston periaatepäätöksen Vuodesta 1979 lukien kirjastot ovat saaneet val-
44244: mukaisesti valtio osallistuu hankkeen rahoitukseen tionosuutta samoin perustein kuin koulutoimi.
44245: ja toteuttamiseen. Suora tuki on 50 Mmk. Kulttuu- Vuonna 1992 voimaan tullut opetus- ja kulttuuritoi-
44246: rivuoden suunnittelua ja toteuttamista organisoi- men rahoituslaki (705/92) merkitsi sitä, että kirjas-
44247: maan perustettiin säätiö. Hanke on tarkoitus toteut- toille kohdistettu suora, ns. korvamerkitty prosent-
44248: taa kansallisena projektina, jonka vaikutus on py- tiperusteinen valtionosuus lakkautettiin.
44249: syvä. Valtionosuusuudistuksen jälkeen kunnat ovat
44250: Maakuntien liitto muuttui aluekehitysviranomai- voineet käyttää opetus- ja kirjastotoimeen saa-
44251: seksi vuoden 1994 alusta. ED-jäsenyys ja uusien maansa valtionosuutta haluamiinsa tarkoituksiin.
44252: aluekehitysviranomaisten aktiivinen toiminta EU:n Tämän seurauksena eri kuntien panostus kirjastoi-
44253:
44254:
44255: 153
44256: hin vaihtelee huomattavasti ja kirjastoverkko kehit- Vuodesta 1996 lähtien myönnetyllä Suomi tieto-
44257: tyy epätasaisesti. yhteiskunnaksi -ohjelman valtionavustuksen turvin
44258: 1990-luvulla kirjastojen verkosto supistui ja alan myös maan pienimpien kuntien kirjastoihin on
44259: ammattihenkilöstön määrä väheni. Uuden aineis- saatu atk-laitteet ja verkkoyhteydet Ohjelma päät-
44260: ton hankinta oli vähäisempää kuin 1960-luvulla. tyy lähivuosina, jolloin yli kuntarajojen ylittyvä
44261: Syynä kehitykseen olivat em. lakimuutokset ja kirjastoverkon kehittäminen jää yksittäisten kun-
44262: kuntien taloudelliset vaikeudet. Samaan aikaan tien varaan. Lähivuosien kehittämiskohteita ovat
44263: kirjastojen käyttö lisääntyi ja tarve alan ammatti- myös oppilaitosten, kulttuurilaitosten ja muiden
44264: henkilöstöstä kirjastojen kehittäjänä kasvoi. Osaa- kunnan toimijoiden sekä kirjastojen välisen verkos-
44265: mista vaativaa palvelukysyntää lisäsivät tietoverk- toyhteistyön edistäminen. Myös uuden aineiston ja
44266: kojen kehittyminen yhdessä muiden muutosteki- erityisesti uusien aineistomuotojen hankinta tuot-
44267: jöiden kanssa, oppilaitosten muuttuneet opetus- taa ongelmia lähivuosina. Opetusministeriö ja
44268: menetelmät sekä kirjastojen perinteisen kulttuurin lääninhallitukset arvioivat tilannetta.
44269: välittämistehtävän korostuminen teknistyvässä yh- Kirjastojen käyttö on ollut v. 1990, 1996 ja 1997
44270: teiskunnassa. seuraava:
44271:
44272:
44273: 1990 1996 1997
44274: Kirjastoja + kirjastoautoja 1151 + 232 1 006 + 214 992 + 210
44275: Kävijöitä, milj. kpl 49,2 64.7 64,2
44276: Lainauksia, milj. kpl 85,7 104.4 102,3
44277: Aineistoa, milj. kpl 37,0 40,0 40,0
44278: Hankinta vuodessa, milj. kpl 2,6 1,9 1,9
44279: Henkilöstöä, htv 5 560 4 250 4 232
44280: Lisäksi työllisyysvaroin palkattuja, htv 702 953 874
44281:
44282:
44283:
44284:
44285: Kävijämäärien kasvu 1990-luvulla on aiheutta- vausta koskevaksi direktiiviksi ja vuoden 1997
44286: nut paineita laajentaa ja rakentaa kirjastotiloja. joulukuussa ehdotuksen direktiiviksi tekijänoikeu-
44287: Kirjastojen ikä ja tietotekniikan käyttö ovat puoles- den ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmu-
44288: taan lisänneet muutostyö- ja peruskorjaustarvetta. kaistamisesta tietoyhteiskunnassa.
44289: Suomi osallistui v. 1989-96 aktiivisesti tekijän-
44290: Tekijänoikeus oikeuden kansainvälisten yleissopimusten uudista-
44291: 1990-luvun laajimmassa tekijänoikeuslain uudis- miseen. Maailman henkisen omaisuuden järjestös-
44292: tuksessa v. 1995 tekijänoikeuden rajoituksia koske- sä WIPOssa tehtiin joulukuussa 1996 kaksi tekijän-
44293: va luku 2 uudistettiin, valokuvan suoja siirrettiin oikeuden alan kansainvälistä yleissopimusta, joi-
44294: erillislaista tekijänoikeuslakiin, otettiin käyttöön den tekstiluonnokset valmisteltiin Suomen opetus-
44295: kuvataiteen jälleenmyyntikorvaus sekä tehtiin mm. ministeriössä. Kansainvälisen sopimusjärjestelmän
44296: EY:n vuokraus- ja lainausdirektiivistä johtuvia uudistaminen jatkuu.
44297: muutoksia. Vuoden 1996 alussa tuli voimaan suoja- Digitaalitekniikan vaikutukset tekijänoikeuteen
44298: aikadirektiivistä johtunut tekijänoikeuden suoja- ovat vuodesta 1994 lähtien olleet keskeisenä huo-
44299: ajan pidentäminen. Keväällä 1998lakia uudistettiin mion ja analysoinoin kohteena kansallisesti ja kan-
44300: tietokantadirektiivien vaatimusten mukaiseksi. sainvälisesti.
44301: ETA- ja EY-jäsenyyden myötä Suomen tekijänoi-
44302: keuslainsäädännön uudistamisessa on korostunut Kulttuuriteollisuus
44303: EY:n direktiivien voimaan saattaminen kansallisten Opetusministeriön kertomusvuoden maaliskuussa
44304: ja yhteispohjoismaisten tarpeiden sijaan. Suomi asettama työryhmä selvittää kolmen vuoden aikana
44305: pääsi vaikuttamaan jossain määrin direktiivien val- kulttuuriteollisuuden laajuutta, toimintatapoja ja
44306: misteluun jo EYfAn ja yhteisön välisissä neuvotte- kehitysmahdollisuuksia Suomessa sisällön moni-
44307: luissa. EU:n jäsenenä Suomi oli vuoden 1996 alussa puolisuuden sekä työllisyyden ja kansantalouden
44308: mukana hyväksymässä ennen jäsenyyttä neuvotel- näkökulmasta. Työryhmän tavoitteena on selvittää,
44309: tua tietokantadirektiiviä. Vuonna 1996 komissio millä kulttuuripoliittisilla keinoilla ja toimilla voitai-
44310: antoi ehdotuksen kuvataiteen jälleenmyyntikor- siin parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten
44311:
44312:
44313: 154
44314: kulttuurisisältöjä tuottavien yrittäjien toimintaedel- kehittäminen. Lähes kaikki ulkoasiainministeriön
44315: lytyksiä. Selvitysten kohteena ovat mm. digitalisoi- osastot ja yksiköt ovat tekemisissä kansainvälisten
44316: tumisen vaikutukset kulttuurin toimintaympäris- kulttuurikysymysten kanssa.
44317: töön, kulttuuriteollisuuden arvoketjut, rahoitusnä- Opetusministeriön toiminnassa kotimaisen kult-
44318: kymät, sähköinen kaupankäynti, tekijänoikeudet tuurin edistäminen ja kansainvälinen kulttuurivaih-
44319: sekä kulttuuriteollisuusyrittäjien tuotteet ja toimin- to ovat osa samaa kokonaisuutta eli maamme
44320: taprosessit sivistyselämän ja -politiikan yleistä kehittämistä ja
44321: Muuttuneessa kulttuuriympäristössä uhkakuva- tukemista. Kulttuurivaihto käsittää siten koulutuk-
44322: na on medioiden keskittyminen siten, ettei moni- sen, tieteen, taiteen ja kulttuuripolitiikan, kulttuuri-
44323: puolisille sisällöille tai pienille ja keskisuurille yrit- perinnön sekä liikunnan ja nuorisotoimen aloilla
44324: täjille ole tilaa mediassa ja koko kulttuuriteollisuu- tapahtuvan kansainvälisen vuorovaikutuksen.
44325: dessa. Keskittyminen saattaa merkitä informaation Opetusministeriön kansainvälinen toiminta on
44326: epätasaista jakautumista ja keskittymistä vain joi- kahden tai useamman osapuolen välillä tapahtuvaa
44327: denkin ulottuville. Se saattaa asettaa ihmiset kan- kulttuurivaihtoa.
44328: sallisesti ja kansainvälisesti eriarvoiseen asemaan.
44329: Työryhmän lähtökohtana on, että käsite kulttuuri- Euroopan unioni
44330: teollisuus kattaa laajasti tuotteiden merkityssisältöi- Opetusministeriön eri osastojen ja yksiköiden sekä
44331: hin perustuvan teollisen tuotannon. Kulttuuriteolli- ministeriön alaisten laitosten ja yhteisöjen asemaa
44332: suuden toiminnan seurauksena syntyy erilaisia kansainvälisissä asioissa on vahvistettu vastaamaan
44333: materiaalisia ja immateriaalisia kulttuurituotteita. toimintaympäristön muutoksia, joihin erityisesti on
44334: Kulttuuri käsitetään laajasti ja tarkastelu kattaa kult- vaikuttanut ED-jäsenyys. Suomen hyvin hyödyntä-
44335: tuurin erilaiset sisällöt taiteesta viihteeseen. Sisäl- män ED-rahoituksen (ED-ohjelmat, rakennerahas-
44336: löllisen rikkauden ohella työryhmä tarkastelee jäl- toprojektit ja kansallista rahoitusta vaativat hank-
44337: kiteolliselle ajalle ominaisia toimintamalleja ja tie- keet) koordinointia ja hallintoa on tehostettu mm.
44338: totekniikan hyväksikäyttöä. uudistamalla organisaatiota.
44339: Työryhmän tehtävänä on kartoittaa myös suo- Opetusministeriön valmistautuminen Suomen
44340: malainen kulttuurikenttä ja instituutioiden asema EU-puheenjohtajuuskauteen alkoi jo vuosia sitten.
44341: kulttuuriteollisuuden toimijoina muuttuvassa toi- EU:n laajenemisen lisäksi opetusministeriön toi-
44342: mintaympäristössä. Työryhmä on havainnut, että mintaan ja resurssitarpeisiin vaikuttaa koko EU:n
44343: taiteilijatukena jaettava apuraha ja eri lähteistä jaet- koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja tutkimusohjelmia
44344: tava yrittäjätuki harvoin soveltuvat kulttuurialan koskeva rakenteellinen uudistus ja rakennerahas-
44345: yrittäjille, joiden toiminnan arviointiin ei ole sovel- toja koskeva muutos, jotka ajoittuvat puheenjohta-
44346: tuvaa yrityskriteeristöä. Työryhmä tuleekin loppu- juuskauteen tai välittömästi sen jälkeiseen aikaan.
44347: raportissaan v. 1999 esittämään uusia tuki- ja rahoi- Puheenjohtajakautena opetusministeriö vastaa kol-
44348: tusmuotoja kulttuuriteollisuuden yrityksille. mesta ED-asioiden komitean jaostosta, joissa val-
44349: Kulttuuriteollisuutta ei ole toistaiseksi tilastolli- mistellaan koulutus-, kulttuuri-, audiovisuaali-, te-
44350: sessa mielessä täsmennetty eikä sen volyymia ar- kijänoikeus-, nuoriso- ja liikunta-asioita. Yhteensä
44351: vioitu tarkasti. Vuoden 1995 yritysrekisterin mu- opetusministeriöllä on edustus 18 jaostossa.
44352: kaan kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja viestintäyritys- Merkittävä osa opetusministeriön virkamiehistä
44353: ten määrä oli arviolta runsaat 14 000, niiden liike- hoitaa oman toimen ohessa ED-tehtäviä. Vuonna
44354: vaihto n. 49 mrd. mk ja palkkasumma vajaat 9 mrd. 1995 perustettiin silloiseen kansainvälisten asiain
44355: mk. Valtaosassa yrityksiä oli alle 4 työntekijää. osastoon EU-deski, joka selvittää ja analysoi ED-
44356: asioita ja avustaa niissä johtoa. Ministeriön raken-
44357: Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö nerahastoryhmä hoitaa EU:n alue- ja rakennepoli-
44358: Ulkoasiainministeriön ja sen alaisen ulkomaan- tiikkaan liittyviä tehtäviä.
44359: edustuksen kansainvälisten kulttuurisuhteiden hoi-
44360: to- ja kulttuurivientitehtävät ovat osa lain mukaan Pohjoismainen yhteistyö
44361: ulkoasiainministeriölle kuuluvaa yleistä ulkopoli- Eurooppalainen integraatiokehitys johti siihen, että
44362: tiikan ja kansainvälisten suhteiden hoitoa. Wienin pohjoismaisessa yhteistyössä painotetaan seitse-
44363: diplomaattisopimuksessa (artikla 3) on diplomaat- mää aluetta, mm. kulttuuria sekä tutkimusta ja
44364: tiedustuston yhtenä tehtävänä mainittu lähettäjä- koulutusta. Näille aloille suunnattiin puolet resurs-
44365: valtion ja vastanottajavaltion välisten ystävällisten seista, ja niille perustettiin v. 1993 omat ministeri-
44366: suhteiden edistäminen sekä niiden välisten talou- neuvostot ja virkamieskomiteat Ministerineuvos-
44367: dellisten, sivistyksellisten ja tieteellisten suhteiden ton toiminta käsittää Pohjoismaiden sisäisen yhteis-
44368:
44369:
44370: 155
44371: työn, Eurooppa-kysymykset ja yhteistyön Pohjolan Ohjelmien toteuttamiseen osallistuvat myös sopi-
44372: lähialueilla. musmaiden ystävyysseurat Liikunta- ja nuoriso-
44373: Opetusministeriö pyrkii parantamaan suomen aloilla on myös erillistä, kulttuurivaihtosopimusten
44374: kielen asemaa pohjoismaisena kielenä sekä edistä- ulkopuolista yhteistyötä.
44375: mään yhteistä kansalaistoimintaa. Lisäksi panoste-
44376: taan ulkomailla toteutettaviin yhteispohjoismaisiin lähialueyhteistyö ja sukukansaohjelma
44377: kulttuuriprojekteihin. Lähialueyhteistyössä painotetaan itäisiä lähialueita,
44378: Yhteispohjoismaisten sihteeristöjen, laitosten ja joita ovat Pietarin suunta, Karjalan tasavalta ja
44379: yhteistyöohjelmien perusteella laaditusta budjetista Murmansk sekä Viro. Myös Latvian ja Liettuan
44380: Suomen osuus on 16,2 %, ja maksuosuus on budje- merkitys kasvaa. Tärkeitä lähialueyhteistyön fooru-
44381: toitu vuoden 1995 alusta lähtien ulkoasiainministe- meita ovat 1990-luvulla luodut Itämeren valtioiden
44382: riön pääluokkaan. Kukin ministeriö vastaa erik- neuvosto sekä Barentsin euroarktisen alueen neu-
44383: seen niistä kustannuksista, joita aiheutuu osallistu- vosto. EU:n laajenemisprosessi ja pohjoisen ulottu-
44384: misesta ministerineuvoston, virkamieskomiteoiden vuuden kehittäminen tiivistävät yhteistyötä.
44385: ja eräiden muiden yhteistyöelinten kokouksiin. Kertomusvuonna ulkoasiainministeriön pää-
44386: Opetusministeriön hallinnonalalla on pohjois- luokkaan keskitettiin Keski- ja Itä-Eurooppaa kos-
44387: maisia laitoksia ja yhteistyöelimiä kaikkiaan n. 40. kevat ns. KIE-varat Opetusministeriö ja muut mi-
44388: Vuonna 1995 valmistuneen arvion perusteella yh- nisteriöt ehdottavat vuosittain rahoitettavat hank-
44389: teispohjoismaisten instituuttien ja laitosten toimin- keet. Opetusministeriön hallinnonalaan kuuluvan
44390: taa on rationalisoitu. Vuonna 1967 perustetun Poh- Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintapiiriin
44391: joismaisen kulttuurirahaston asemaa on vahvistet- kuuluvat itäslaavilaiset alueet, joita ovat Venäjä,
44392: tu. Rahaston jakama määräraha sisältyy ministeri- Valko-Venäjä ja Ukraina, sekä Baltia, muut entisen
44393: neuvoston kulttuuribudjettiin. Neuvostoliiton alueet ja venäläinen kulttuuriperin-
44394: Pohjoismaiden neuvosto on pyytänyt ministe- ne Suomessa.
44395: rineuvostolta (kulttuuriministerit) vuoden 1998 Venäjän kanssa v. 1992 tehtyyn sopimukseen
44396: syysistuntoansa uuden toimintasuunnitelman siitä, suhteiden perusteista kirjattiin tuki suomalaisten ja
44397: miten pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä harjoite- suomensukuisten kansojen ja kansallisuuksien
44398: taan vuosituhannen vaihteessa. Tässä yhteydessä omaperäisyyden säilyttämiseksi, ja vastaava artikla
44399: tarkistetaan mm. ministerineuvoston alaisten taide- sisällytettiin samana vuonna allekirjoitettuun kult-
44400: toimikuntien määrää, kokoonpanoa ja tehtäviä tuurisopimukseen. Eduskunnan toimeksiannosta
44401: sekä Pohjoismaisen kulttuurirahaston asemaa. opetusministeriö laati v. 1993 toimenpideohjelman
44402: artikloiden toteuttamiseksi. Tähän ns. sukukansa-
44403: Kahdenväliset kulttuurisuhteet ohjelmaan on myönnetty määrärahaa vuodesta
44404: Kahdenvälisiä kulttuurisopimuksia ja muita vaihto- 1994 lähtien. Sen toteuttamista vaikeuttaa Venäjän
44405: järjestelyjä solmittiin 1970-luvulla lähes kaikkien talouslama. Suomalais-ugrilaisten kansojen maail-
44406: silloisten ETYK-maiden kanssa. Laajenemista kesti mankongressi järjestetään Suomessa v. 2000, ja sen
44407: 1990-luvun alkuun saakka, minkä jälkeen sopi- kustannuksiin pitäisi varautua vuoden 2000 budje-
44408: muksia on solmittu ainoastaan neljä. Suomella on tissa.
44409: kulttuurisopimus tai muu vastaava järjestely n. 40
44410: maan kanssa. Muut yhteistoimintamuodot
44411: Käsitykset kulttuurisopimusten tarpeellisuudes- Suomen kielen ja kulttuurin tuntemusta pidetään
44412: ta vaihtelevat. Kansainvälisen kanssakäymisen hel- yllä avustamana ulkosuomalaisten lasten kerhotoi-
44413: pottuessa kulttuurivaihdon pitäisi sujua ilman kah- mintaa. Suomi-Seuran kautta tuetaan ulkosuoma-
44414: denvälisiä sopimuksia. Toisaalta Suomen ja mui- laisten lehdistö- ja kulttuuritoimintaa.
44415: den ED-maiden välillä solmitut sopimukset toimi- Sopimuspohjaista kansainvälistä opiskelija- ja
44416: vat tehokkaasti ja niitä käytetään Suomi-tuntemuk- asiantuntijavaihtoa ja eräitä muita tehtäviä hoitava
44417: sen lisäämiseen. Paineita uusien sopimusten solmi- Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO siir-
44418: miseen esiintyy. Luxemburgin kanssa solmittiin rettiin kertomusvuonna opetusministeriön kan-
44419: kulttuurisopimus v. 1994 ja Latvian kanssa v. 1996. sainvälisten suhteiden yksiköstä koulutus- ja tiede-
44420: Sopimus Liettuan kanssa allekirjoitettaneen marras- politiikan linjan alaisuuteen.
44421: kuussa 1998. Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomai-
44422: Eri intressiryhmiltä pyydettyjen lausuntojen pe- sissa yliopistoissa seuraa ja kehittää v. 1969 muo-
44423: rusteella opetusministeriö valmistelee koko sen dostettu asiantuntijaelin, ulkomaanlehtori- ja kieli-
44424: toimialaa koskevat 3--4-vuotiset kausiohjelmat kurssiasiain neuvottelukunta (UKAN), joka vuoden
44425:
44426:
44427: 156
44428: 1998 alusta siirrettiin osaksi CIMOn toimintoja. nuorisotoimen (CDEJ) ja viestinnän (CDMM) johto-
44429: Ulkomaisissa yliopistoissa toimii n. 40 suomesta komiteoiden toimintaan. Kertomusvuonna Suomi
44430: lähetettyä lehtoria, kieliassistenttia ja professoria. vastasi urheilukomitean puheenjohtajuudesta.
44431: Kielenopetuksen ohella heidän toimintansa on tär- Maassamme harjoitettavaa kulttuuripolitiikkaa
44432: keä osa Suomen kansainvälistä kulttuuripolitiikkaa on kehitetty järjestön v. 1994 tekemän arvion pe-
44433: ja kulttuurivientiä. UKAN järjestää vuosittain noin rusteella. Viestinnän kehittämiseksi EN edistää ja
44434: kymmenen suomen kielen ja kulttuurin kurssia ja tukee eurooppalaista elokuvatuotantoa.
44435: vastaa lähes 90 ulkomaisen yliopiston suomen EN:n nuorisokomitea tutki kertomusvuonna
44436: kielen opetuksen pedagogisesta ja materiaalisesta Suomen nuorisopolitiikkaa. EN:n tavoitteena on
44437: avustamisesta. edistää liikunnan harrastusta.
44438: Kertomusvuonna ulkomailla toimii yhteensä 13 EN:ssä pyritään yhteistyön avulla vakiinnutta-
44439: suomalaista kulttuuri- ja tiedeinstituuttia, joista yh- maan oikeusvaltion periaatteet KIE-maissa. Toi-
44440: deksän on kulttuuri- ja neljä tiedeinstituutteja. Yk- mintaa kehitetään kertomusvuonna pidetyn jäsen-
44441: sityisten säätiöiden ylläpitämien laitosten toiminta maiden valtionpäämiesten kokouksen hyväksy-
44442: rahoitetaan merkittäväitä osin opetusministeriön mien tavoitteiden pohjalta.
44443: myöntämällä harkinnanvaraisella valtionavulla. WIPOn toiminnassa Suomella oli v. 1989-96
44444: Kulttuurisuhteiden viikastuessa instituuttiverkosto keskeinen asema tekijänoikeuden kansainvälisen
44445: kehittyi nopeasti 1990-luvulla. sopimusjärjestelmän kehittämisessä. Kertomus-
44446: Vuosia 1999-2002 koskevien menokehysten vuonna WIPOssa ryhdyttiin valmistelemaan tieto-
44447: yhteydessä opetusministeriö kiinnitti huomiota sii- kantojen suojaa koskevaa kansainvälistä yleissopi-
44448: hen, että ulkomailla toimivien yhdeksän kulttuuri- musta.
44449: instituutin toimintaa varten osoitettu 16,6 Mmk:n Viime vuosina pohjoismaisen yhteistyön, EU:n,
44450: määräraha on liian pieni. usean hallitustenvälisen järjestön (esim. UNESCO
44451: Kulttuurivaihdon ja -viennin edistämiseksi on ja EN) ohjelmissa on korostettu rasismin, muuka-
44452: perustettu Suomalaisen musiikin ja Suomen kir- laisvihan ja suvaitsemattomuuden vastustamista.
44453: jallisuuden keskukset, Esittävän säveltaiteen edis- Yhteistoimintahankkeista merkittävimpiä ovat v.
44454: tämiskeskus sekä Näyttelyvaihtokeskus. 1995 järjestetty EN:n Kaikki erilaisia - Kaikki
44455: Suomen ulkomailla toimivien kulttuuri-instituut- samanarvoisia -kampanja sekä EU:n Euroopan ra-
44456: tien arviointi aloitettiin kertomusvuonna. sismin vastainen teemavuosi 1997.
44457:
44458: Hallitusten väliset järjestöt Voimavarakehitys 1990-luvulla
44459: Opetusministeriön kannalta keskeisiä kansainväli- Kansainväliseen kulttuuriyhteistyöhön vuoden
44460: siä järjestöjä ovat YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuu- 1990 talousarviossa myönnetystä 38,5 Mmk:n mää-
44461: rijärjestö (UNESCO) ja Euroopan neuvosto (EN), rärahasta osoitettiin 24,3 Mmk kulttuurisopimusten
44462: joiden toiminta koskee koko opetusministeriön ja vaihto-ohjelmien toimeenpanaan sekä stipendi-
44463: toimialaa. Kulttuuripolitiikan kannalta erityisen tär- aattien ja asiantuntijoiden kustannuksiin. Kansain-
44464: keä on Maailman henkisen omaisuuden järjestö välinen opiskelija- ja asiantuntijavaihto siirrettiin v.
44465: (WIPO). 1991 CIMOon. Vuonna 1995 kulttuuriyhteistyö-
44466: UNESCO oli ensimmäinen kansainvälisen sivis- määräraha oli lähes 44,9 Mmk, mistä kahdenkeski-
44467: tysyhteistyön järjestö. Suomen liittyessä järjestön sen yhteistyön osuus oli 19 Mmk. Määrärahan
44468: jäseneksi v. 1956 hallitusten tasolla luotiin ensim- mitoitukseen 1990-luvulla ovat vaikuttaneet mm.
44469: mäiset yhteydet muiden maiden koulutus-, tiede- ja Euroopan integraatio ja sukukansaohjelman toi-
44470: kulttuuripiireihin. meenpano. Vuosina 1996-98 kulttuuriyhteistyön
44471: Suomi valittiin kertomusvuonna jäseneksi määrärahat eivät ole lisääntyneet, vaikka 1990-
44472: UNESCOn hallintoneuvostoon kaudeksi 1998- luvulla on solmittu neljä uutta kulttuurivaihtosopi-
44473: 2001 ja Maailmanperintökomiteaan kaudeksi musta ja viides on valmisteilla. Määrärahoista on
44474: 1998-2003. Suomi osallistuu aktiivisesti Kulttuurin maksettu lisäksi ministeriön eri osastojen kansain-
44475: ja kehityksen maailmankomission v. 1995 valmistu- välisestä yhteistyöstä aiheutuvia menoja, lähinnä
44476: neen raportin seurantaan sekä ihmisoikeuksia kos- matkakustannuksia.
44477: kevan opetuksen kehittämiseen. Momentin Eräät avustukset käyttösuunnitelma
44478: Opetusministeriö osallistuu EN:n kulttuuriyh- on vuodesta 1990 muuttunut oleellisesti. Vuonna
44479: teistyön neuvoston CDCC:n ja sen neljän erityisko- 1995 momentille myönnettiin 27,5 Mmk kulttuuri-
44480: mitean (koulutus, korkeakoulutus ja tutkimus, kult- instituuttien toimintaan, kansainväliseen levityk-
44481: tuuri, kulttuuriperintö) sekä EN:n urheilun (CDDS), seen tarkoitettujen julkaisujen tukemiseen ja ulko-
44482:
44483:
44484: 157
44485: maanyhdistysten toimintaan. Eduskunta edellytti ED-asioiden hoitoon osallistuu suuri osa minis-
44486: tuen suuntaamista erityisesti lähialueyhteistyötä teriön virkamiehistä. Ministerineuvoston ja komis-
44487: harjoittaville ulkomaanyhdistyksille niiden toimin- sion kokouksiin osallistuminen ja Suomen kannan-
44488: tojen turvaamiseksi. Kertomusvuoden 28,5 Mmk:n ottojen valmistelu vie merkittävän osan kulttuuri-
44489: määrärahasta jaettiin 16,6 Mmk kulttuuri-instituu- politiikan osaston virkamiesten työpanoksesta. Sen
44490: teille, 1,5 Mmk kansainväliseen levitykseen tarkoi- lisäksi monet virkamiehet osallistuvat muuhun
44491: tettujen julkaisujen tukemiseen ja 10,4 Mmk eräi- kansainväliseen toimintaan. Eräät tekijänoikeusky-
44492: den ulkomaanyhdistysten toimintaan. Avustukset symykset ja liikunta- ja nuorisoalojen kansainväli-
44493: kulttuuri-instituuteille eivät lisääntyneet kertomus- nen yhteistyö ja niihin liittyvät EU-asiat vievät
44494: vuonna, vaikka silloin toimintansa aloittivat Madri- virkamiesten koko työajan.
44495: din, Oslon ja Tukholman instituutit. Rakenteelliset muutokset vaikeuttavat opetus-
44496: Momentin Rahoitusosuudet kansainvälisille jär- ministeriön kansainvälisten suhteiden yksikön
44497: jestöille, arviomääräraha, käyttö määräytyy ao. jär- henkilöstökehityksen vertailua. Vaikka 1990-luvul-
44498: jestöjen johtoelinten päätösten mukaan. Myös tä- la perustehtävien määrä on lähes poikkeuksetta
44499: män momentin määrärahakehityksen vertailua vai- kasvanut jokaisella tehtäväalueella, on virkamies-
44500: keuttaa em. pohjoismaista yhteistyötä koskevan ten määrä säilynyt suunnilleen ennallaan. Yksikön
44501: maksuosuuden osalta muuttunut käytäntö. Vuonna virkasuhteisen henkilöstön määrä oli v. 1990 19
44502: 1995 rahoitusosuuksia maksettiin runsaat 13,3 (lisäksi 7 työsuhteista) ja v. 1995 20. Kertomusvuo-
44503: Mmk ja kertomusvuonna runsaat 14,4 Mmk. den alussa virkasuhteisia oli 17 ja 1.5.1997 15.
44504:
44505:
44506:
44507:
44508: Kulttuuripolitiikan päätavoite on turvata omaan kieleen ja erityisesti murrosvaiheessa tärkeiden uusien ajatus-
44509: ja muuhun sivistystraditioon perustuva kansallinen mallien ja rakenteiden luojana, jotteivät hankkeet pe-
44510: identiteetti ja uudistaa sitä. Sodan jälkeisinä vuosina rustuisi pelkästään taloudellisiin arvoihin ja aluekehi-
44511: poikkeuksellisen vahvaksi muotoutuneen kansallisen tys- ja työllistämisnäkökohtiin. Kulttuuriteollisuuden
44512: identiteetin vanhoja kulttuuriarvoja uhkaavatylikansal- edistämistä koskevan selvityksen valmistuttua on kult-
44513: lisen viestinnän ja viihteen aikaansaarnat kulutus- ja tuuriyrittäjien toimintaedellytyksiä kehitettävä yhteis-
44514: tavarakulttuuria painottavatmuutokset ihmisten arvos- työssä yritystukea jakavien tahojen kanssa.
44515: tuksissa ja mielipiteissä. Valtiontilintarkastajien mie- Maamme nykyinen kotimarkkinoiden pienuutta
44516: lestä kulttuuri-identiteetin säilyttämiseksi opetus- ja kompensoiva tukijärjestelmä edistää korkeatasoista
44517: kulttuurihallinnon ja koko muun hallinnon toiminnassa taiteellista työtä ja suojaa taiteilijoiden oikeuksia.
44518: kulttuuri on nähtävä yhteiskunnan eri osa-alueet ja Kansainväliset asiantuntijat pitivät järjestelmää mer-
44519: rakenteet läpäisevänä kokonaisuutena ja kulttuuripoli- kittävänä kulttuuripoliittisena saavutuksena ja ehdotti-
44520: tiikan keskeisiä välineitä, lainsäädäntöä, voimavaroja vat sen kehittämistä edelleen. Valtiontilintarkastajien
44521: ja hallintotoimia kehitettäessä on korostettava, että mielestä muiden kehittämistoimien ohella on taiteilija-
44522: niillä vaikutetaan osaamisen tasoon, luovuuteen ja laa- ja kohdeapurahojen määrä saatava paremmin vastaa-
44523: tuun. Valtion tulee tehostaa viestinnän monipuolisuut- maan lisääntynyttä kysyntää. Taiteilijoiden toimeentu-
44524: ta, korkeaa laatua ja tarjonnan määrää edistäviä toi- lon varmistamiseksi on asiantuntijoiden esittämin toi-
44525: mia. min aktivoitava taiteen kysyntää.
44526: Valtionyhtiöiden myynnistä saatavilla varoilla rahoi- Valtionosuusuudistuksessa valtionosuuden piiriin
44527: tetaan huomattava määrä erilaisia innovatiivisia tekno- saatiin kuntien kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen
44528: logiaan painotluvia tutkimushankkeita. Valtiontilintar- sekä kirjasto- ja museolaitoksen lisäksi maamme am-
44529: kastajien mielestä tulee selvittää, onko näitä varoja matillisesti hoidettu teatteri- ja orkesteriverkosto sekä
44530: tarkoituksenmukaista suunnata nykyistä enemmän taiteen opetus. Veikkausvoittovaroista maksettavien
44531: kulttuuritutkimuksen tukemiseen ja kulttuurituotannon lakisääteisten menojen kasvu on vakauttanut taide- ja
44532: toimintaedellytysten kehittämiseen. EU:n rakennera- kulttuurilaitosten valtionrahoitusta, selkeyttänyt kun-
44533: hastohankkeita priorisoitaessa on korostettava kult- tien kulttuurirahoitusta ja lisännyt niiden päätösvaltaa
44534: tuurin merkitystä alueen talouskehityksen aktivoijana varojen käytön suhteen. Kuntien vaihteleva panostus
44535:
44536:
44537: 158
44538: kirjastopalvelujen ja kirjastoverkon kehittämiseen tuksen järjestämiseksi on tuettava erillisillä rahoitus-
44539: osoittaa, että kehityksen seurauksena kansalaiset eri järjestelyillä.
44540: puolilla maata saattavatjoutua kulttuuripalvelujen suh- Kansainvälisessä ympäristössä ja kansallisessa ul-
44541: teen hyvinkin eriarvoiseen asemaan. Valtiontilintar- kopolitiikassa tapahtuneet muutokset muuttavat kan-
44542: kastajien mielestä kuntien kulttuuripalvelut on saatava sainvälistä kulttuuriyhteistyötä ja näkyvät myös muilla
44543: vastaamaan yhteiskuntamurroksessa huomattavasti kulttuurihallinnon aloilla. Valtiontilintarkastajien mie-
44544: lisääntynyttä kysyntää. Kulttuuripalvelut on nähtävä lestä kansainvälisen vuorovaikutuksen lisääminen on
44545: keinoina lisätä kunnan vetovoimaa ja kehittää asukkai- välttämätöntä sen vuoksi, että kielen ja maantieteellis-
44546: den elämisen laatua ja itsensä toteuttamismahdolli- ten olojen rajaama talous, tiede ja taide helposti sul-
44547: suuksia. Valtionhallinnon ja kuntajärjestöjen ohjauk- keutuu ja tyytyy hyviin saavutuksiin vain Suomessa.
44548: sessa on korostettava alueellista ja toimialojen rajat EU-jäsenyyden alkuvaiheessa on ehkä liikaakin ko-
44549: ylittävää verkottumista. rostunut eurooppalaisen kulttuuriperinteen merkitys
44550: Suomen kansallista kulttuuripolitiikkaa arvioineet kansainvälisessä koulutus-, tutkimus- ja muussa kult-
44551: Euroopan neuvoston asiantuntijat ovat esittäneet mo- tuuripoliittisessa yhteistyössä. Valtiontilintarkastajien
44552: nia kulttuurin painoarvoa lisääviä hallintoon, johtami- mielestä tiukasta valtiontalouden tilasta huolimatta on
44553: seen, koordinoinnin tehostamiseen jne. liittyviä paran- pyrittävä kehittämään kulttuurisuhteita myös Euroopan
44554: nusehdotuksia, joita toteutettaessa on painotettava ulkopuolisten maiden kanssa. Ulkomailla sijaitsevien
44555: joustavuutta ja substanssikysymyksiä hallinnon sijaan. kulttuuri- ja tiedeinstituuttien toimintaedellytykset on
44556: Kulttuurin eri osa-alueille laaditut ohjelmat edistävät turvattava ja niiden osaamista hyödynnettävä esim.
44557: toteutuessaan maamme kulttuurikehitystä. Kansallis- EU:n rahoituslähteitä ja tutkimusryhmiä koskevan tie-
44558: ten kulttuurilaitosten toiminnan kehittämistä on mah- dotuksen osalta parantamalla yhteistyötä ja tiedonväli-
44559: dollista jatkaa mm. v. 1993 annetun kulttuuripoliittisen tystä. OECD tarjoaa mahdollisuudet koulutus- ja tutki-
44560: selonteon pohjalta. Kulttuuripolitiikan kehityslinjauk- muspoliittisen yhteistyön kehittämiseen Yhdysvaltain,
44561: sista valtiontilintarkastajat korostavat erityisesti kou- Kanadan ja Japanin kanssa. Erityisesti tulee aktivoida
44562: lun ja kulttuurin yhteistyön merkitystä henkisen pää- opiskelija- ja tutkijavaihtoa Suomen ja Yhdysvaltojen
44563: oman, luovuuden, innavaatiaidan ja kansalaisaktiivi- välillä. Talouselämän laajantuvan kansainvälistymis-
44564: suuden kehittäjänä. Sen laiminlyönnillä saavutetut kehityksen tukemiseksi on tehostettava keskeisten
44565: säästöt johtavat arvaamattomiin negatiivisiin seurauk- Aasian maiden kanssa solmittujen kulttuurisuhteiden
44566: siin. Koulujen ja kulttuurilaitosten yhteistyötä taideope- toimeenpanoa.
44567:
44568:
44569:
44570:
44571: Opetustoimi Opettajia koskevia määrällisiä ja laadullisia tieto-
44572: ja ei ollut keskitetysti saatavilla lukuvuodesta
44573: Peruskoulujen ja lukioiden opettajatilanteen 1992-93 alkaen. Opetusministeriön ja Opetushal-
44574: selvittäminen lituksen välisessä tulossopimuksessa vuodelle 1997
44575: Opetushallituksessa on käynnistetty ESR-rahoittei- annettiin Opetushallitukselle tehtäväksi yhteistyös-
44576: nen opettajien perus- ja täydennyskoulutustarpeita sä lääninhallitusten kanssa kerätä valtakunnallisesti
44577: selvittävä hanke. Hankkeen suunnitelmassa koros- kattavat tiedot peruskoulun ja lukion opettajista.
44578: tetaan opettajakunnan merkitystä tilanteessa, jossa Lääninhallituksia pyydettiin kokoamaan perus-
44579: työelämässä tapahtuvat muutokset lisääntyvät ja koulun ja lukion opettajia koskevat tiedot summa-
44580: nopeutuvat, lainsäädäntö muuttuu, hajauttaminen tietolomakkeille lääneittäin ja maakunnittain. Lo-
44581: etenee, erityisesti viestintä- ja koulutusteknologia makkeella kysyttiin tietoja peruskoulun ja lukion
44582: kehittyy ja opetuksen sisällöllinen kehittäminen opettajista sukupuolijakauman, ikäjakauman ja
44583: korostuu. Hankkeen tarkoituksena on selvittää korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan sekä
44584: opettajankoulutuksen määrälliset ja laadulliset ke- tietoja opettajien kelpoisuudesta hoitaruaansa vir-
44585: hittämistarpeet ja luoda uuteen säätelyjärjestel- kaan, toimeen tai tehtävään. Opettajatiedot kerät-
44586: mään soveltuva pysyvä ennakointimenettely. tiin 14.11.1997 olleen tilanteen mukaan. Vastausten
44587: Hankkeen käytännön toteutus ajoittuu 1.8.1998-- määräaika oli 15.12.1997, mutta joidenkin maakun-
44588: 31.12.1999. tien tiedot saapuivat vasta maaliskuussa 1998.
44589:
44590:
44591: 159
44592: Muutamat ruotsinkieliset koulut tilastoitiin poik- kielisiä ala-asteita oli 272, yläasteita 40, erityiskou-
44593: keuksellisesti. Svenska Privatskolan i Uleåborg on luja 16, korvaavia kouluja 5 ja yksi ruotsinkielinen
44594: sisällytetty Vaasan rannikkoseudun maakuntaan ja harjoittelukoulu.
44595: Björneborgs svenska samskola, Svenska samsko- Peruskoulun opettajakunnan muodostavat reh-
44596: lan i Tammerfors ja Tammerfors svenska lågsta- tori, opettajat ja tuntiopettajat. Peruskoulussa ole-
44597: dium on tilastoitu Varsinais-Suomen maakuntaan. via opettajanvirkoja ovat lehtorin, luokanopettajan,
44598: Raportissa käytettiin vertailuaineistona perus- erityisluokanopettajan ja erityisopettajan virat. Vai-
44599: koulun ja lukion oppilaitos- ja opettajarekisterin keimmin kehitysvammaisten lasten opetusta varten
44600: tietoja lukuvuodelta 1992-93, jolloin viimeiset voi lisäksi olla muita opettajanvirkoja.
44601: vastaavat systemaattiset opettajatiedot on kerätty. Opettajanvirkoja tulee olla niin monta, kuin
44602: opetuksen järjestäminen pysyvästi edellyttää. Tun-
44603: Peruskouluasteen opettajat tiopettajan hoidettavaksi voidaan antaa ne tunnit,
44604: Peruskouluasteen kouluja oli syyslukukaudella joita varten ei ole tarkoituksenmukaista perustaa
44605: 1997 yhteensä 4 319, joista ruotsinkielisiä oli 334. opettajanvirkaa.
44606: Oppilaitostyypeittäin eriteltyinä ala-asteita oli yh- Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi suomenkie-
44607: teensä 3 344, yläasteita 625, erityiskouluja 290, listen ja ruotsinkielisten päätoimisten opettajien
44608: korvaavia kouluja 35, harjoittelukouluja 13 ja muita määrä ja ruotsinkielisten opettajien suhteellinen
44609: peruskouluasteen käsittäviä kouluja 12. Ruotsin- osuus syyslukukaudella 1997.
44610:
44611:
44612:
44613: Viran, toimen tai tehtävän tyyppi Suomenkieliset Ruotsinkieliset Ruotsin kielisten Yhteensä
44614: osuus,%
44615:
44616: Rehtorit 1 049 53 5,1 1102
44617: Luokanopettajat 16 323 1145 6,6 17 468
44618: Peruskoulun lehtorit 12 783 703 5,5 13 486
44619: Erityisluokanopettajat ja erityisopettaja! 3 714 190 4,9 3 904
44620: Virat ja toimet yhteensä 33 869 2 091 5,8 35 960
44621: Päätoimiset tuntiopettajat 3 508 283 8,1 3 791
44622: Päätoimiset opettajat yhteensä 37 377 2 374 6,4 39 751
44623:
44624:
44625:
44626:
44627: Lääneittäin tarkasteltuna on päätoimisia opetta- erityisopettajista 70,5 o/o sekä päätoimisista tunti-
44628: jia luonnollisesti eniten tiheimmin asutulla alueella opettajista 71,8 o/o, mutta naisten osuus peruskou-
44629: Etelä-Suomen läänissä. Virkatyypeittäin tarkastel- lun rehtoreista on vain 30,8 o/o. Alueellisesti tarkas-
44630: tuna on luokanopettajia kuitenkin enemmän Länsi- teltuna on naisten osuus luokanopettajista suhteel-
44631: Suomen läänissä (6 275) kuin Etelä-Suomen läänis- lisesti korkeampi Uudellamaalla (74,9 o/o) ja Itä-
44632: sä (6 195). Länsi-Suomessa on perinteisesti ollut Uudellamaalla (70,4 o/o) kuin muissa maakunnissa,
44633: runsaasti pieniä ala-asteen kouluja. Peruskoulun joissa se vaihtelee 61,1 o/o:sta 68,8 o/o:iin. Naislehto-
44634: rehtoreista, lehtoreista, luokanopettajista, erityis- reitakin on suhteellisesti eniten Uudellamaalla
44635: luokanopettajista ja erityisopettajista on Etelä-Suo- (78,8 o/o). Kainuussa puolestaan on sekä luokan-
44636: men ja Länsi-Suomen lääneissä kaikkiaan 72 o/o ja opettajina että lehtoreina suhteellisesti vähiten nai-
44637: päätoimisista tuntiopettajista 72,5 o/o. Maakunnit- sia, molempia hieman yli 61 o/o. Itä-Uudellamaalla
44638: tain tarkasteltuna viranhaltijoita on eniten Uudella- on naisenemmistö sekä erityisopetuksen opettajis-
44639: maalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Var- ta (77,5 o/o) että päätoimisista tuntiopettajista
44640: sinais-Suomessa, ja päätoimisia tuntiopettajia on (85,4 %). Naisrehtoreita on suhteellisesti eniten Uu-
44641: puolestaan eniten Uudellamaalla, Pohjois-Pohjan- dellamaalla (42,9 %) ja Etelä-Karjalassa (41,4 o/o).
44642: maalla ja Keski-Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla ovat rehtorit pääasiassa miehiä,
44643: siellä 41 rehtorista vai kolme on naisia.
44644: Naisten osuus opettajakunnasta Erityisopetuksessa on eniten naisia harjaantu-
44645: Valtaenemmistö (68,5 o/o) peruskoulun päätoimisis- misopetuksessa (86,9 %). Miesvaltaisin alue on so-
44646: ta opettajista on naisia. Lehtoreista naisia on 71,6 o/o, peutumattomien opetus, jossa miesten osuus on
44647: luokanopettajista 67,4 o/o, erityisluokanopettajista ja 72,4 o/o opettajista.
44648:
44649:
44650: 160
44651: Opettajien ikäjakauma
44652:
44653: Viran, toimen tai tehtävän tyyppi -39-vuotiaat 40-49-vuotia at 50-54-vuotiaat 55- -vuotiaat
44654: %
44655: Rehtorit ja lehtorit 25,5 33,7 22,8 18,0
44656: luokanopettajat 45,3 29,1 13,4 12,2
44657: Erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 34,3 39,5 18,2 8,0
44658: Virat ja toimet yhteensä 36,1 32,1 17,7 14,1
44659: Päätoimiset tuntiopettajat 57,3 27,3 10,2 5,3
44660: Päätoimiset opettajat yhteensä 38,1 31,6 17,0 13,3
44661:
44662:
44663:
44664:
44665: Opettajien nuorinta ryhmää edustavat päätoimi- Erityisluokanopettajista ja erityisopettajista suh-
44666: set tuntiopettajat, joista 57,3 o/o on alle 39- vuotiaita. teellisesti eniten on 40--49-vuotiaita (39,5 %).
44667: Yli 50-vuotiaita heistä on 15,5 %. Seuraavaksi nuo- Ruotsinkielisestä erityisopetuksen opettajista tähän
44668: rimpiin kuuluvat luokanopettajat, joista alle 39- ikäryhmään kuluu 41,1 %. Erityisopetuksen opetta-
44669: vuotiaita on 45,3 %. Nuorimmat luokanopettajat jista alle 50-vuotiaita on kaikkiaan 73,8 % ja yli 55-
44670: ovat Keski-Suomen maakunnassa, jossa yli puolet vuotiaita ainoastaan 8 %. Maakunnista ikäraken-
44671: alueen luokanopettajista kuuluu alle 39-vuotiaiden teeltaan suhteellisesti nuorimpia erityisopetuksen
44672: ikäryhmään. Koko maan luokanopettajista lähes opettajia löytyy Itä-Uudeltamaalta, jossa alle 39-
44673: 75 % on alle 50-vuotiaita. Yli 55-vuotiaita luokan- vuotiaita on 45,1 %, Kymenlaaksosta (41,3 %) ja
44674: opettajia on 12,2 %, ja suhteellisesti eniten heitä on Pohjois-Karjalasta (41,3 %) ja vähiten Kainuusta
44675: Kainuussa (19,3 %) ja Etelä-Savossa (16,2 %) ja (22,7 %). Yli 55-vuotiaita erityisluokanopettajia ja
44676: vähiten Uudellamaalla (9,3 %). Ruotsinkielisistä erityisopettajia on suhteellisesti eniten Lapissa
44677: peruskoulun luokanopettajista on yli puolet alle (11,8 %) ja Etelä-Savossa (10,4 %).
44678: 39-vuotiaita ja 79% alle 50-vuotiaita. Harjaantumisopetuksen erityisluokanopettajista
44679: Peruskoulun rehtoreiden ja lehtoreiden lääneit- 52,4% kuuluu 40--49-vuotiaiden ryhmään. Mui-
44680: täinen ikäjakauma on hyvin yhdenmukainen. Suh- den erityisryhmien opettajat edustavat nuorinta
44681: teellisesti eniten rehtoreista ja lehtoreista kuuluu erityisluokanopettajien ryhmää, sillä heistä yli puo-
44682: 40--49-vuotiaiden ryhmään, alle 39-vuotiaita on let on alle 39-vuotiaita. Erityisopettajista ja erityis-
44683: neljännes, 50--54-vuotiaita runsaat 20% ja yli 55- luokanopettajista kaikkiaan 73,8% on alle 50-vuo-
44684: vuotiaita keskimäärin 18 %. Maakunnista suhteelli- tiaita, mikä on lähes sama osuus kuin luokanopet-
44685: sesti eniten alle 39-vuotiaita rehtoreita ja lehtoreita tajistakin.
44686: on Hämeessä (31,2 %) ja Vaasan rannikkoseudulla
44687: (30,9 %). Yli 55-vuotiaita on suhteellisesti eniten Opettajien suorittamat tutkinnot
44688: Etelä-Karjalassa (20,8 °/o) ja Pohjois-Savossa Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi peruskouluas-
44689: (20,7 %). teen päätoimisten opettajien suhteelliset osuudet
44690: Ruotsinkielisistä rehtoreista ja lehtoreista suh- suoritetun tutkinnon mukaan syyslukukaudella
44691: teellisesti eniten on 40--49-vuotiaita, mutta toisin 1997:
44692: kuin suomenkielisten kohdalla lähes yhtä paljon
44693: opettajia kuuluu alle 39-vuotiaiden ryhmään.
44694:
44695:
44696:
44697: Viran, toimen tai tehtävän tyyppi Alempi Ylempi Tutkija koulutus Muu
44698: kandidaattiaste kandidaattiaste tai vastaava tutkinto
44699: %
44700: Rehtorit ja lehtorit 35,1 56,3 0,6 8,0
44701: luokanopettajat 31,6 44,7 0,1 23,6
44702: Erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 46,7 34,8 0,4 18,1
44703: Virat ja toimet yhteensä 34,7 48,4 0,3 16,7
44704: Päätoimiset tuntiopettajat 21,1 55,5 0,5 22,8
44705: Päätoimiset opettajat yhteensä 33,4 49,0 0,3 17,2
44706:
44707:
44708:
44709: 11 380188E 161
44710: Alemman kandidaattiasteen tutkinnon suoritta- non suorittaneita on Satakunnassa (59,7 %). Ylem-
44711: neilla tarkoitetaan esim. peruskoulun luokanopet- män kandidaattiasteen suorittaneita erityisopetuk-
44712: tajan koulutusta. Ylemmän kandidaattiasteen kou- sen opettajia on suhteellisesti eniten Oulun ja Itä-
44713: lutus tarkoittaa esim. kasvatustieteiden kandidaatin Suomen lääneissä (n. 40 %). Tutkijakoulutuksen on
44714: tutkintoa (nykyinen kasvatustieteen maisterin tut- suorittanut 15 opettajaa. Heitä on muutama joka
44715: kinto) ja tutkijakoulutus esim. filosofian lisensiaatin läänissä.
44716: tai tohtorin tutkintoa. Muu tutkinto tarkoittaa esim. Päätoimisista tuntiopettajista yli puolet (55,7 %)
44717: kansa- ja kansalaiskoulun opettajien koulutusta on suorittanut ylemmän kandidaattiasteen tutkin-
44718: sekä erityisopettajien koulutusta vuoteen 1972. non. Näin on myös lääneittäin tarkasteltuna Lapin
44719: Tutkintotietojen antaminen ei ole ollut ongelma- lääniä (45,6 %) lukuun ottamatta. Maakunnista suh-
44720: tonta, koska annettujen ohjeiden mukaan on saat- teellisesti eniten ylemmän kandidaattiasteen suorit-
44721: tanut olla vaikea määritellä, mihin luokkaan kuna- taneita päätoimisia tuntiopettajia on Keski-Suomes-
44722: kin vuonna suoritettu tutkinto kuuluu. Maakuntien sa (66,1 o/o) ja Varsinais-Suomessa (61,7 %) ja vähi-
44723: väliset erot voivat osittain selittyä vastaajien erilai- ten Itä-Uudellamaalla (27,1 %).
44724: silla tulkinnoilla siitä, mihin luokkaan koulutus Alemman kandidaattiasteen suorittaneiden
44725: kuuluu. osuus on keskimäärin 21,1 o/o ja muun tutkinnon
44726: Yli puolet (56,3 %) peruskoulun rehtoreista ja suorittaneita on 22,8 o/o kaikista päätoimisista tunti-
44727: lehtoreista on suorittanut ylemmän kandidaattias- opettajista. Tutkijakoulutuksen saaneita päätoimi-
44728: teen tutkinnon. Ruotsinkielisistä rehtoreista ja leh- sia tuntiopettajia on peruskoulussa 18, joista yh-
44729: toreista vastaavan tutkinnon on suorittanut 58,9 %. deksän toimii Etelä-Suomen läänissä.
44730: Maakunnittain osuudet vaihtelevat Lapin 42,3 %:sta Ruotsinkielisistä päätoimisista tuntiopettajista
44731: Uudenmaan 63,6 %:iin. Yhteensä 89 peruskoulun ylemmän kandidaattiasteen tutkinnon suorittaneita
44732: rehtorin ja lehtorin viranhaltijaa on suorittanut jat- on 37,5 %, kun prosenttiluku suomenkielisten koh-
44733: kotutkinnon. Näistä kolme on ruotsinkielisiä. Eni- dalla oli 57,1. Muun tutkinnon on ruotsinkielisistä
44734: ten tutkijakoulutuksen suorittaneita on Etelä-Suo- päätoimisista tuntiopettajista suorittanut 47,7 o/o ja
44735: men läänissä. suomenkielisistä 20,6 o/o.
44736: Kaikista luokanopettajista 44,7% on suorittanut
44737: ylemmän kandidaattiasteen tutkinnon. 1970-80- Opettajien kelpoisuus aineiston perusteella
44738: luvun taitteessa opettajankoulutuksessa siirryttiin Kyselyssä pyydettiin ilmoittamaan niiden opetta-
44739: uuteen tutkintojärjestelmään, jossa luokanopettaja- jien määrä, joilta puuttuu peruskouluasetuksen
44740: koulutus muuttui ylempään korkeakoulututkin- mukainen kelpoisuus hoitaruaansa toimeen tai, jos
44741: toon johtavaksi. 1980-luvulta lähtien kaikki luokan- viranhaltija oli virkavapaalla, pyydettiin tiedot vä-
44742: opettajakoulutus on ollut ylemmän kandidaattias- hintään yhden lukukauden ajan virkaa hoitavan
44743: teen koulutusta. Tutkijakoulutus on 14 luokan- sijaisen kelpoisuudesta.
44744: opettajalla. Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi peruskoulu-
44745: Erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ovat asteen muodollista kelpoisuutta vailla olevien pää-
44746: koulutukseltaan enimmäkseen alemman kandi- toimisten opettajien suhteelliset osuudet syysluku-
44747: daattiasteen tutkinnon suorittaneita ( 46,7 %). Maa- kaudella 1997:
44748: kunnista eniten alemman kandidaattiasteen tutkin-
44749:
44750:
44751: Viran, toimen tai tehtävän tyyppi Suomenkieliset Ruotsinkieliset Yhteensä
44752: %
44753: Rehtorit 0,2 0,0 0,2
44754: Peruskoulun lehtorit 3,0 5,5 3,2
44755: Luokanopettajat 5,4 11,3 5,8
44756: Erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 14,5 20,5 14,8
44757: Virat ja toimet yhteensä 5,3 9,9 5,6
44758: Päätoimiset tuntiopettajat 28,1 44,2 29,3
44759: Päätoimiset opettajat yhteensä 7,5 14,0 7,9
44760:
44761:
44762:
44763: Muodollista kelpoisuutta vailla olevia päätoimi- Viran- ja toimenhaitijoista kelpoisuutta vailla olevia
44764: sia opettajia on peruskouluasteella yhteensä 7,9 %. on yhteensä 5,6 %.
44765:
44766:
44767: 162
44768: Rehtoreita peruskouluasteella on yhteensä 93 kelpoisuutta vailla olevia luokanopettajia oli
44769: 1 102. Heistä ainoastaan kahdelta puuttuu kelpoi- eniten juuri Uudenmaan läänissä. Paras tilanne on
44770: suus haitamaansa virkaan. Ruotsinkielisistä rehto- Satakunnassa ja Kainuussa, joissa molemmissa
44771: reista kaikki ovat kelpoisia viranhaltijoita. epäpäteviä luokanopettajia on vain 1,1 %.
44772: Peruskoulun lehtoreita on kaikkiaan 13 486, Vuosikymmenten ajan on eniten kelpoisuutta
44773: joista 428:lta puuttuu kelpoisuus haitamaansa vir- vailla olevia opettajia ollut erityisopetuksessa. Tä-
44774: kaan. Suomenkielisistä lehtoreista kelpoisuutta män aineiston perusteella tilanne näyttää huonon-
44775: vailla olevia on kaikkiaan 3,0 %, mutta ruotsinkie- tuneen vuodesta 1992, jolloin kelpoisuutta vailla
44776: lisistä 5,5 %. Eniten ruotsinkielisiä kelpoisuutta olevia erityisopettajia ja erityisluokanopettajia oli
44777: vailla olevia lehtoreita on Uudenmaan maakunnas- 9,5 %, mutta v. 1997 14,8 %. Suomenkielisten koh-
44778: sa (8,7 %) ja Itä-Uudellamaalla (7,1 %). Suomenkie- dalla koko Etelä-Suomen läänissä on runsaasti
44779: lisistä lehtoreista suhteellisesti eniten kelpoisuutta epäpäteviä viranhaltijoita, mutta ruotsinkielisten
44780: vailla olevia on Kainuussa (6,1 %) ja Lapissa opettajien kohdalla tilanne on vielä huonompi.
44781: (5,6 %). Paras tilanne on Pohjois-Karjalassa, jossa Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Varsinais-Suo-
44782: kelpoisuutta vailla on vain 1,3% lehtoreista. messa yli 30 % ruotsinkielisistä erityisopetuksen
44783: Opetettavan aineen mukaan eniten kelpoisuutta opettajista on epäpäteviä.
44784: vailla olevia lehtoreita on taideaineissa, musiikissa Päätoimisten tuntiopettajien kelpoisuutta koske-
44785: 14,8% ja kuvaamataidossa 7,6 %. Tilanne on ollut via tietoja ei ole aiemmin kysytty, joten vertailutie-
44786: tällainen jo pitkään, ehkä kuitenkin hieman paran- toja ei ole esitettävänä. Suomenkielisistä päätoimi-
44787: tunut viime vuosina. Oppilaanohjauksen lehtoreis- sista tuntiopettajista on kelpoisuutta vailla 28,3% ja
44788: ta on 7,3 o/o vailla muodollista kelpoisuutta. Paras ruotsinkielisistä jopa 44,2 %. Eniten epäpäteviä
44789: tilanne on venäjän kielen kohdalla, jonka kaikki päätoimisia tuntiopettajia on oppilaanohjauksessa
44790: viranhaltijat ovat kelpoisia haitamaansa virkaan. (58,5 %), musiikissa (53,8 %) ja liikunnassa
44791: Historian ja yhteiskuntaopin lehtoreista vain muu- (49,6 %).
44792: tamalta puuttuu kelpoisuus. Yleisesti voidaan tode-
44793: ta, että peruskoulun lehtoreiden kelpoisuustilanne Lukion opettajat
44794: on hyvä. Lukiossa voi olla rehtorin ja opettajan virkoja sekä
44795: Luokanopettajien kelpoisuustilanne on parantu- virkasuhteisia tuntiopettajia. Opettajan virkoja ovat
44796: nut lukuvuodesta 1992-93, jolloin kelpoisuutta vanhemman ja nuoremman lehtorin virat. Lukion
44797: vailla olevia luokanopettajia oli yhteensä 6,6 %. opettajan virkojen kelpoisuusvaatimuksista sääde-
44798: Tämän aineiston perusteella kelpoisuus puuttuu tään lukioasetuksella (719/84). Kaikkia virkoja var-
44799: 5,8 %:!ta luokanopettajista. Ruotsinkielisten luo- ten opettajien koulutus tapahtuu yliopistoissa ja
44800: kanopettajien kelpoisuustilanne on heikompi kuin korkeakouluissa.
44801: suomenkielisten. Etelä-Suomen läänissä on 522 Lukioita oli syyslukukaudella 1997 yhteensä
44802: ruotsinkielistä luokanopettajaa, heistä 98:lta 447, joista ruotsinkielisiä 34. Kysely koski ainoas-
44803: (18,8 %) puuttuu kelpoisuus virkaan. Paras tilanne taan päivälukioita. Ahvenanmaalla on yksi ruotsin-
44804: on Vaasan rannikkoseudulla, jossa vain 3 %:!ta kielinen lukio, jonka opettajat eivät sisälly aineis-
44805: luokanopettajista puuttuu kelpoisuus. Suomenkie- toon.
44806: lisistä suhteellisesti eniten kelpoisuutta vailla olevia Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi lukion pää-
44807: luokanopettajia on Itä-Uudellamaalla (11, 7 %) ja toimisten opettajien määrä ja ruotsinkielisten opet-
44808: Uudellamaalla (10,1 %). Myös lukuvuonna 1992- tajien suhteellinen osuus syyslukukaudella 1997:
44809:
44810:
44811:
44812: Viran, toimen tai tehtävän tyyppi Suomenkieliset Ruotsinkieliset Ruotsinkielisten Yhteensä
44813: osuus,%
44814: Rehtorit 384 33 7,9 417
44815: Lehtorit 4 739 308 6,1 5 047
44816: Virat ja toimet yhteensä 5 123 341 6,2 5 464
44817: Päätoimiset tuntiopettajat 949 78 7,6 1 027
44818: Päätoimiset opettajat yhteensä 6 072 419 6,5 6 491
44819:
44820:
44821:
44822:
44823: 163
44824: Naisten osuus lukion opettajista Lukion opettajien ikäjakauma ja koulutus
44825: Kaikista lukion päätoimisista opettajista naisia on Lukion rehtoreista on yli 55-vuotiaita 38,8 o/o. Ruot-
44826: 64,6 o/o. Lukion rehtoreista naisia on 26,7 o/o ja lehto- sinkielisistä rehtoreista yli puolet (57,6 o/o) kuuluu
44827: reista 66,5 o/o. Päätoimisista tuntiopettajista naisia tähän ikäluokkaan. Hämeessä, Kymenlaaksossa ja
44828: on 70,7 o/o. Oulun läänissä on suhteellisesti vähiten Pohjois-Pohjanmaalla yli puolet rehtoreista on yli
44829: naisrehtoreita (14,6 o/o) ja Lapin läänissä eniten 55-vuotiaita. Nuoria, alle 39-vuotiaita suomenkieli-
44830: (47,8 o/o). Naislehtoreilla on ehdoton enemmistö siä rehtoreita on 7,3 o/o ja ruotsinkielisiä vain yksi
44831: Etelä-Suomen läänissä (70,7 o/o). Päätoimisista tun- rehtori.
44832: tiopettajista naisia on eniten Länsi-Suomen läänissä Lukion päätoimiset opettajat ovat jakautuneet
44833: (74,1 o/o). hyvin tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin. Alle 50-vuoti-
44834: Suhteellisesti eniten naisia on saksan kielen aita on opettajista 55 o/o. Nuorimpia lukion päätoi-
44835: lehtoreista (90 o/o). Espanjan kielessä on kaksi leh- miset opettajat ovat länsiosassa Suomea ja vanhim-
44836: torin virkaa, ja molemmat ovat naisten hallussa. Yli pia Lapissa ja Hämeessä.
44837: 80 o/o naisia on äidinkielen, toisen kotimaisen kie- Lukion rehtoreista on 86,1 o/o suorittanut ylem-
44838: len, englannin, ranskan, venäjän, muiden kielten ja män kandidaattiasteen tutkinnon. Ruotsinkielisten
44839: psykologian lehtoreista. Miehiä on taas enemmistö kohdalla vastaava luku on 93,9 o/o. Lukion lehtoreis-
44840: fysiikan (75,6 o/o), historian ja yhteiskuntaopin ta ylemmän kandidaattiasteen tutkinnon on suorit-
44841: (63 o/o) ja matematiikan (58,6 o/o) lehtoreista. Nais- tanut 91,1 o/o. Tutkijakoulutus tai vastaava on
44842: lehtoreiden osuus ruotsinkielisissä kouluissa on 1,5 5,0 o/o:lla rehtoreista ja 2,4 o/o:lla lehtoreista. Myös
44843: prosenttiyksikköä suurempi kuin suomenkielisissä päätoimisista tuntiopettajista suurin osa on suoritta-
44844: kouluissa. nut ylemmän kandidaattiasteen tutkinnon (73,7 o/o).
44845: Ranskaa ja muita kieliä opettavat päätoimiset Tutkijakoulutuksen tai vastaavan on suorittanut 13
44846: tuntiopettajat ovat kaikki naisia ja lähes kaikki päätoimista tuntiopettajaa. Ruotsinkielisistä päätoi-
44847: toisen kotimaisen kielen, äidinkielen ja venäjän misista tuntiopettajista ylemmän kandidaattiasteen
44848: opettajista. Miehiä on enemmistö fysiikan sekä tutkinnon suorittaneita on 56,4 o/o ja suomenkieli-
44849: historian ja yhteiskuntaopin päätoimisista tunti- sistä 75,2 o/o. Yksi ruotsinkielinen päätoiminen tun-
44850: opettajista. Ruotsinkielisistä päätoimisista tunti- tiopettaja on suorittanut jatkotutkinnon.
44851: opettajista on naisten osuus 51,3 o/o, joten sukupuo-
44852: lijakauma on tasaisempi kuin suomenkielisten Päätoimisten opettajien kelpoisuus lukiossa
44853: kohdalla. Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi muodollista
44854: kelpoisuutta vailla olevien päätoimisten opettajien
44855: suhteelliset osuudet lukiossa syyslukukaudella
44856: 1997:
44857:
44858:
44859: Viran, toimen tai tehtävän tyyppi Suomenkieliset Ruotsinkieliset Yhteensä
44860: %
44861: Rehtorit 0,3 0,0 0,2
44862: Lehtorit 1,3 1,9 1.4
44863: Virat tai toimet yhteensä 1,2 1,8 1,3
44864: Päätoimiset tuntiopettajat 16,9 28,2 17.7
44865: Päätoimiset opettajat yhteensä 3.7 6.7 3,9
44866:
44867:
44868:
44869:
44870: Lukiossa opettajat ovat yleensä muodollisesti haitamaansa virkaan. Itä-Uudellamaalla ja Kymen-
44871: kelpoisia haitamaansa virkaan. Rehtoreista ainoas- laaksossa kaikilla ruotsinkielisillä lehtoreilla on
44872: taan yhdeltä puuttuu kelpoisuus. Lehtoreiden koh- muodollinen kelpoisuus.
44873: dalla tilanne on myös erittäin hyvä. Eniten kelpoi- Opetettavan aineen mukaan tarkasteltuna kel-
44874: suutta vailla olevia lehtoreita on Etelä-Suomen poisuus lehtorin virkaan on kaikilla lukion venäjän,
44875: läänissä ja siellä Uudellamaalla. Itä-Uudellamaalla, espanjanjamaantiedon opettajilla. Muissa aineissa,
44876: Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa kaikki lehtorit uskontoa ja elämänkatsomustietoa (12) lukuun ot-
44877: ovat kelpoisia hoitamiinsa virkoihin. Ruotsinkieli- tamatta, epäpätevien määrä jää selvästi alle kym-
44878: sistä lehtoreista vain kuudella ei ole kelpoisuutta menen.
44879:
44880:
44881: 164
44882: Lukion päätoimisista tuntiopettajista suomen- hallituksen raportin mukaan kolmen vuosikurssin
44883: kielisiltä 16,9 %:!ta puuttuu kelpoisuus haitamaan- luokanopettajakoulutusta.
44884: sa tehtävään ja ruotsinkielisiltä 28,2 %:!ta. Pohjois- Edellä käsitellystä Opetushallituksen kokoamas-
44885: Karjalassa 18 openajasta vain yksi on epäpätevä, ta syksyn 1997 aineistosta voidaan todeta, että
44886: kun taas Satakunnassa kelpoisuutta vailla olevia kelpoisuus puuttui 5,4 %:!ta suomenkielisistä luo-
44887: päätoimisia tuntiopettajia on 48,6 %. kanopettajista, mutta ruotsinkielisistä 11,3 %:!ta.
44888: Suhteellisesti vähiten epäpäteviä päätoimisia Etelä-Suomen läänin ruotsinkielisten luokanopet-
44889: tuntiopettajia on ranskan kielessä (3,4 %) ja eniten tajien kohdalla prosenttiluku oli 18,8, mutta Vaasan
44890: musiikissa (61,4 %). rannikkoseudulla vastaava prosenttiluku oli 3. Pe-
44891: ruskoulun ruotsinkielisistä lehtoreista epäpäteviä
44892: Ruotsinkielisten opettajien tilanne oli 5,5% ja päätoimisista tuntiopettajista 44,2 %.
44893: Ruotsinkielisten opettajien tilanne on ollut viime Lukion ruotsinkielisistä lehtoreista epäpäteviä oli
44894: vuosina usein erityisselvitysten kohteena. Selvityk- 1,9% (6) ja päätoimisista tuntiopettajista 28,2 %.
44895: siä ovat tehneet Helsingin yliopisto, Åbo Akademi Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Varsinais-Suo-
44896: ja lääninhallitukset. Uudenmaan lääninhallituksen messa yli 30 % ruotsinkielisistä erityisopetuksen
44897: selvitys on lukuvuodelta 1996-97. Sen mukaan opettajista oli epäpäteviä.
44898: syksyllä 1996 jäi Uudenmaan läänissä ruotsinkieli- Ruotsinkielinen opettajankoulutus tapahtuu
44899: sissä peruskouluissa ja lukioissa 26 opettajanvirkaa Åbo Akademin kasvatustieteellisessä tiedekunnas-
44900: täyttämättä. Tämä oli kaksi kertaa enemmän kuin sa Vaasassa. Erityisongelmana on pidetty sitä, että
44901: edellisenä vuonna. Täyttämättä jääneistä viroista 4 Etelä-Suomesta ei hakeudu riittävästi opiskelijoita
44902: oli lukion ja 14 yläasteen virkoja. opettajankoulutukseen Vaasaan. Aiemmin opetta-
44903: Päätoimisia tuntiopettajia oli lukiossa 36 ja heistä jankoulutukseen otettiin Pohjanmaan ulkopuolelta
44904: oli epäpäteviä 19 ( 53%). Peruskoulun yläasteella tulevia (samoin kuin miehiä) vähintään tietyn kiin-
44905: työskenteli 28 epäpätevää opettajaa väliaikaisesti tiön mukaan. Esimerkiksi v. 1984--88 otettiin
44906: tai sijaisina, ja kaikkiaan 104 päätoimisesta tunti- muualta kuin Pohjanmaalta tulevia opiskelijoita
44907: openajasta 62 (60 %) oli epäpäteviä. vähintään 16, v. 1991 heitä otettiin 40. Vuodesta
44908: Uudenmaan läänissä on jo pitkään ollut pula 1992 lähtien eivät kiintiöt ole enää olleet käytössä.
44909: pätevistä luokanopettajista. Syksyllä 1995 oli väliai- Kiintiöiden loppumisen jälkeen tiedekuntaan kir-
44910: kaisesti tai sijaisena työskentelevistä luokanopetta- joittautuneista on ollut n. 30 % miehiä.
44911: jista epäpäteviä 60. Lukuvuonna 1996-97 työs- Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi ruotsinkieli-
44912: kenteli 80 epäpätevää luokanopettajaa. Tilanteen sen luokanopettajakoulutuksen valinnat v. 1993-
44913: vaikeutta kuvaa, että ala-asteen 84 päätoimisesta 97. Tiedoista ei ilmene, kuinka moni opintonsa
44914: tuntiopenajasta oli 60 (71 %) epäpäteviä. Kaiken aloittaneista tuli muualta kuin Pohjanmaalta.
44915: kaikkiaan Uudenmaan opettajapula vastasi läänin-
44916:
44917:
44918:
44919: Vuosi Hakijoita Valittuja
44920: Yhteensä Muualta kuin Naisia Miehiä Yhteensä Naisia Miehiä
44921: Pohjanmaalta
44922:
44923: 1993 227 55 172 55 60 42 18
44924: 1994 234 51 183 51 60 41 19
44925: 1995 257 71 186 71 63 49 14
44926: 1996 245 67 178 67 75 53 22
44927: 1997 239 104 170 69 65 45 20
44928: 1998 260 81 192 68 66 52 14
44929:
44930:
44931:
44932:
44933: Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi erityisopet- ta on otettu joka toinen vuosi vuoteen 1997 asti, sen
44934: tajankoulutuksen valinnat v. 1989-98. Opiskeli joi- jälkeen vuosittain.
44935:
44936:
44937:
44938:
44939: 165
44940: Vuosi Hakijoita Valittuja
44941: Naisia Miehiä Yhteensä Pohjanmaalta Muualta
44942: 1989 82 16 - 16 14 2
44943: 1991 129 16 - 16 14 2
44944: 1993 86 18 1 19 15 4
44945: 1995 74 14 - 14 12 2
44946: 1997 121 16 6 22 16 7
44947: 1998 52 10 1 11 7 4
44948:
44949:
44950:
44951: Vuoden 1997 huhtikuussa pidetyissä opetusmi- ja opettajankoulutuksen välisen vuorovaikutuksen
44952: nisteriön ja yliopistojen välisissä tulosneuvotteluis- lisääminen sekä valmius kansainväliseen vuorovai-
44953: sa Åbo Akademi esitti laajan opettajankoulutuksen kutukseen.
44954: kehittämisohjelman, Fortsatt utveckling av lärarut- Kehittämisvastuu oli paikallistasolla, ja yliopis-
44955: bildningen vid Åbo Akademi. Ohjelma koski las- tojen opettajankoulutuslaitokset käynnistivät omia
44956: tentarhanopettaja-, luokanopettaja-, erityisopet- hankkeitaan.
44957: taja- ja aineenopettajakoulutusta. Åbo Akademin Opetusministeriö antoi v. 1993 korkeakoulu-
44958: tulossopimukseen kirjattiin opettajankoulutuksen neuvoston tehtäväksi korkeakoululaitoksen raken-
44959: rekrytoinnin edistäminen Etelä-Suomessa. teellisen kehittämisen. Neuvosto asetti eri aloille
44960: Syksyllä 1998 käynnistyi Helsingissä erillisen arviointiprojekteja, mm. Kasvatusalan arviointi- ja
44961: määrärahan turvin (982 000 mk) ruotsinkielinen kehittämisprojektin. Sen tehtävänä oli arvioida
44962: luokan- ja aineenopettajankoulutus. Koulutusta opettajankoulutuksen laatua ja järjestämistä ja teh-
44963: kohtaan on osoitettu suurta kiinnostusta, ja hakijoi- dä ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi. Samaan
44964: ta oli kaksinkertainen määrä opiskelemaan otettui- aikaan valtiontalous heikkeni nopeasti, ja yliopisto-
44965: hin verrattuna. Luokanopettajakoulutukseen otet- jen budjetteja leikattiin. Projekti työskenteli raken-
44966: tiin 40 ja aineenopettajan koulutukseen 20 opiske- teellisten kehittämisvaatimusten ja taloudellisen
44967: lijaa. Opiskelijoilta on edellytetty jo suoritettua niukkuuden keskellä.
44968: soveltuvaa korkeakoulututkintoa, joten luokan- Loppuraportissaan arviointi- ja kehittämispro-
44969: opettajat valmistuvat 1,5-2 vuodessa ja aineen- jekti esitti rakenteellisen kehittämisen lisäksi kou-
44970: opettajat n. 1 vuodessa. lutuksen sisältöä koskevia muutoksia ja uudista-
44971: mistarpeita. Raportissa korostettiin valmiutta koh-
44972: Opettajankoulutuksen sisällön arviointia data muutoksia opettajan ammatissa. Koulun tulisi
44973: Suomalainen opettajankoulutus on viime vuosina kyetä reagoimaan nopeasti yhteiskunnallisiin muu-
44974: ollut kotimaisten ja kansainvälisten arviointien toksiin. Muutossuuntia olivat projektin mukaan
44975: kohteena. Opettajankoulutuksen taso on yleisesti - arvojen ja arvoristiriitojen uudet muodot
44976: todettu korkeaksi, mutta myös useita kehittämis- -kulttuurien välinen kohtaaminen ja erilaisuu-
44977: kohteita on tuotu esiin. den lisääntyminen
44978: 1980-luvun lopussa alkoi yhteiskunnassamme - teknologia ja sen luomat uudet vuorovaiku-
44979: näkyä selvä hallintokäytännön muutos. Tämä muu- tuksen muodot
44980: tos heijastui myös korkeakoulujen hallintoon. Kes- - vallankäytön hajauttaminen ja eriarvoisuu-
44981: kusjohtoisuudesta siirryttiin hajautettuun hallinto- den lisääntyminen
44982: käytäntöön, ja yliopistot olivat aiempaa vapaampia - muutoksen kohtaaminen.
44983: järjestämään opintoja haluamallaan tavalla. Hallin- Opettajan uudet tehtävät opetussuunnitelman ja
44984: tokulttuurin muutos heijastui v. 1989 mietintönsä koulun kehittäjänä edellyttävät koulutusta, joka
44985: jättäneen Opettajankoulutuksen kehittämistoimi- ohjaa itsenäiseen asiantuntijuuteen, yhteistyöhön
44986: kunnan kannanotoissa. Toimikunta ei varsinaisesti ja kriittisyyteen. Arviointiprojekti ei esittänyt mi-
44987: arvioinut opettajankoulutuksen tilaa eikä esittänyt tään yksityiskohtaista opettajankoulutuksen uutta
44988: yksityiskohtaista opettajankoulutuksen mallia, mallia, vaan toi esille niitä ongelmakohtia, joihin oli
44989: vaan antoi suosituksia koulutuksen kehittämiseksi. kiinnitetty huomiota opettajankoulutuslaitosten
44990: Kehittämiselle asetettiin tavoitteiksi laaja-alainen palaute- ja kehittämisdokumenteissa ja erilaisissa
44991: ammattipätevyys, joustava liikkuvuus ja joustavat kuulemistilaisu uksissa.
44992: täydennyskoulutusmahdollisuudet, opettajien am- Kasvatusalan arviointi- ja kehittämisprojekti
44993: matillisen kehityksen tukeminen ja opettajan am- korosti laitostasolla tehtävää kehittämistyötä. Opet-
44994: matin arvostuksen nostaminen, koulun työelämän tajankoulutuslaitoksia kehotettiin erikoistumaan ja
44995:
44996:
44997: 166
44998: osoittamaan eritysosaamisensa tutkimuksen ja haluttomuus ja näkemyserot oman tieteen statuk-
44999: opetuksen alueella. Projekti korosti seuraavien sen suhteesta toiseen tieteeseen.
45000: periaatteiden tärkeyttä koulutuksessa: Eurooppalaisten kokemusten pohjalta arviointi-
45001: - itseohjautuvuus ja vastuullisuus: persoonalli- ryhmä ei pitänyt mielekkäänä aineenopettajakou-
45002: sen kasvun näkökulma ja valmiudet ennakoimatto- lutuksen pedagogisen osuuden siirtämistä ainetie-
45003: miin muutoksiin dekuntien vastuulle. Parhaana ratkaisuna työryh-
45004: - yhteisöllisyys, yhteiskunnallisen kentekstin mä piti ainedidaktiikan virkojen sijoittumista kasva-
45005: huomioon ottaminen, kulttuurien kohtaaminen, tustieteiden tiedekuntiin.
45006: erilaisuuden hyväksyminen ja muutosprosessien Arviointiryhmä piti tärkeänä teoreettisten opin-
45007: hallinta tojen ja opetusharjoittelun suhteen parantamista.
45008: - aloitteellisuus, strateginen suunnittelu ja Normaalikoulujen ja tiedekuntien henkilöstön väli-
45009: suuntautuminen tulevaisuuteen sen yhteistyön tehostamisen lisäksi on parannetta-
45010: - informaatio- ja koulutusteknologian kehittä- va myös kenttäkouluissa tapahtuvan harjoittelun
45011: minen ja hyväksikäyttö. organisointia ja ohjausta.
45012: Projekti esitti useita aineenopettajakoulutuksen Arviointiryhmä piti yllättävänä, että psykologia
45013: kehittämismalleja ja piti tarpeellisena erilaisten on vaatimattomasti edustettuna koulutuksessa ja
45014: mallien kokeilemista. Projekti toi myös esille luo- katsoi, että oppimisympäristöjen kehittämisessä
45015: kanopettajien nykyistä monipuolisemman erikois- tulisi hyödyntää uusin oppimista ja kehitystä kos-
45016: tusmistarpeen. Peruskoulussa opetettavien ainei- keva psykologinen tieto.
45017: den opintokokonaisuus on yhteensä 35 opintoviik-
45018: koa. Se jakaantuu kaikkiin koulussa opetettaviin Sisältöjan arvioinnin painotukset
45019: aineisiin ja painottuu usein myös taide- ja taitoai- Opettajankoulutuksen sisältöä koskevissa arvioin-
45020: neisiin. Seurauksena on, että monissa aineissa ai- neissa, eduskunnan kannanotoissa lähivuosilta ja
45021: neenhallinta koostuu vain muutamasta opintovii- muissa opettajankoulutusta koskevissa aloitteissa
45022: kosta lukion opetuksen täydennykseksi. Aineen- voidaan erottaa kolme painotusta.
45023: hallinnan tasoa tulee projektin mielestä nostaa. Ensimmäinen painotus sisältää huolen opetta-
45024: Aineenopettajille tulee järjestää joustavat mahdolli- jien riittävästä aineenhallinnasta. Aineenhallinnan
45025: suudet opiskella ala-asteen aineiden monididakti- valmiuksia on pidetty puutteellisina matemaattis-
45026: nen 35 opintoviikon kokonaisuus, jolloin he ovat luonnontieteellisissä aineissa. Huomiota on kiinni-
45027: päteviä myös luokanopettajiksi. tetty taito- ja taideaineiden asemaan, ja erityisen
45028: Projekti katsoi, että kasvatustiedettä ja aikuis- ongelmallisena on nähty, että opettajankoulutus ei
45029: koulutusta pääaineena opiskelevien tulee myös anna riittäviä valmiuksia informaatio- ja viestintä-
45030: voida hankkia yleinen opettajankelpoisuus. teknologian käyttöön.
45031: Arviointi- ja kehittämisprojekti esitti luonnoksen Tälle painotukselle on tyypillistä myös vaatimus,
45032: kasvatusalan ja opettajankoulutuksen uudeksi tut- että opettajankoulutuksessa tulee lisätä erilaisten
45033: kintoasetukseksi, je se tuli voimaan v. 1995. Uudes- aihekokonaisuuksien osuutta, esim. yrittäjyys-, tek-
45034: ta asetuksesta tuli väljä kehys, jonka sisällä laitokset nologia,- ympäristö-, tasa-arvo-, viestintä-, kulutta-
45035: saivat entistä enemmän liikkumatilaa. Yksityiskoh- ja-, terveys-, tapa-, liikenne- ja oikeuskasvatusta.
45036: tainen tutkintojen rakentaminen ja opintojen suun- Toinen painotus korostaa sitä, että opettajien
45037: nittelu tapahtuu nyt paikallistasolla ja paljolti opis- vuorovaikutustaidot ja kyky oppilaan ja oppilaitok-
45038: kelijan omien valintojen mukaan. Näin on siirrytty sen ongelmien kohtaamiseen eivät saa riittävästi
45039: keskusjohtoisuudesta kohti laitostason kehittämis- huomiota opettajankoulutuksessa. Koulutukseen
45040: vastuuta ja erikoistumista. Tyypillisiä erikoistu- tulee sen mukaan lisätä psykologista, erityispeda-
45041: misaloja ovat informaatio- ja viestintäteknologia, gogista ja sosiologista ainesta. Tähän liittyvät myös
45042: mediakasvatus, matemaattis-luonnontieteelliset ai- ehdotukset oppilaanohjausvalmiuksien, monikult-
45043: neet ja vieraskielisen, lähinnä englanninkielisen tuurisuuden kohtaaruistaitojen ja organisaation ke-
45044: opetustarjonnan lisääminen. hittämistyön tuntemuksen lisäämisestä opettajan-
45045: koulutukseen.
45046: Kansainvälinen arviointi Kolmanneksi on kiinnitetty huomiota myös sii-
45047: Kansainvälinen arviointiryhmä kiinnitti huomiota hen, että koulunjohdollisiin tehtäviin valmentavaa
45048: yliopistojen ainelaitosten ja kasvatustieteellisten ainesta ei sisälly opettajankoulutukseen yleensä
45049: tiedekuntien välisen opetuksen koordinoimatto- lainkaan. Puutteena on pidetty opettajien heikkoa
45050: muuteen. Ongelmiksi nimettiin käytännön järjeste- koulun hallinnon ja talouden tuntemusta. Tämän
45051: lyongelmien ohella kilpailu resursseista, yhteistyö- katsotaan aiheuttavan ongelmia erityisesti nyt, kun
45052:
45053:
45054: 167
45055: päätösvaltaa on hajaotettu aiempaa enemmän kou- ei vielä takaa sitä, että se toteutuisi ennakoidulla
45056: lun tasolle. tavalla. Vaikka ohjelma toteutuisikin, opiskelijoi-
45057: den omat lähtökohdat ja kognitiiviset rakenteet
45058: Opettajankoulutus opettajien ja opettajan- muokkaavat kunkin kokemuksen erilaiseksi. Esi-
45059: kouluttajien arvioimana merkiksi 1980-luvun tutkimuksessa kävi ilmi, että
45060: Opettajankoulutuksen antamia valmiuksia ovat ar- opiskelijat eivät kokeneet saaneensa juuri mitään
45061: vioineet myös opettajat itse ja heidän kouluttajansa. ohjausta vaikean oppilaan kohtaamisen kysymyk-
45062: Vuonna 1996 suoritetussa tutkimuksessa kohde- siin, vaikka opetussuunnitelmat sisälsivät oppilas-
45063: ryhmänä olivat 1990-luvulla valmistuneet luokan- huollon opintoja. Kouluttajat saattavat käsitellä
45064: ja aineenopettajat sekä heidän kouluttajansa. monia nyt heikosti saavutettuja tavoitealueita, mut-
45065: Opettajankouluttajien arviot poikkesivat pai- ta opiskelijat eivät hyödy tästä opetuksesta. Tarttu-
45066: koin juuri valmistuneiden opettajien arvioista. Par- mapinta käytäntöön voi puuttua. Opettajankoulu-
45067: haimmin saavutetut valmiudet olivat molemmissa tus ei voi antaa riittäviä valmiuksia kaikkiin opetus-
45068: ryhmissä opetustyön suunnittelu ja sen kriittinen työn tilanteisiin. Suuri osa työn keskeisistä kysy-
45069: arviointi. Parhaita valmiuksia olivat myös oman myksistä ja ongelmista aukeaa vasta arkipäivässä.
45070: työn tutkiminen, opetusmenetelmien käyttö, opet- Tällöin tarvitaan opettajan työn tueksi täydennys-
45071: tajan työn itsenäinen hoitaminen ja oppiaineksen koulutusta.
45072: hallinta.
45073: Kouluttajilla ja opettajilla oli yhteisiä näkemyk- Opettajien täydennyskoulutuksen arviointia
45074: siä siitä, että koulutus ei anna riittävästi eväitä Eduskunnan sivistysvaliokunta on parina viime
45075: yhteistyöhön elinkeinoelämän, kulttuurin ja van- vuonna puuttunut useaan otteeseen opettajien täy-
45076: hempien kanssa eikä hallinnollisiin tehtäviin, oppi- dennyskoulutukseen. Myös Kasvatusalan arviointi-
45077: lashuoltoon ja kriisitilanteissa toimimiseen. ja kehittämisprojektissa kiinnitettiin jonkin verran
45078: joistakin valmiuksista opettajilla ja heidän kou- huomiota täydennyskoulutukseen, jota pidettiin
45079: luttajillaan oli eriävät käsitykset. Opettajat kokivat, koordinoimattomana. Projekti esitti myös opetta-
45080: että he eivät saaneet riittävästi valmiuksia informaa- jien peruskoulutuksen, työhöntulo-ohjauksen ja
45081: tiotekniikan käyttöön ja sovellusten kehittämiseen täydennyskoulutuksen sovittamista yhteen. Kan-
45082: eivätkä monikulttuurisuuden kohtaamiseen, kun sainvälisessä arvioinnissa korostettiin työhöntulo-
45083: taas kouluttajat eivät sisällyttäneet näitä heikoimpi- ohjauksen tärkeyttä sekä opettajien perus- ja täy-
45084: en valmiuksien joukkoon. Kouluttajien mukaan dennyskoulutuksen jatkumon välttämättömyyttä.
45085: heikoiksi jääneitä valmiuksia sen sijaan olivat toi- Täydennyskoulutusta koskevissa kannanotoissa
45086: miminen yhteiskunnallisena muutosvoimana, yh- ja arvioinneissa on tuotu esille seuraavanlaisia on-
45087: teistoiminnallinen toimintatutkimus ja valmiuksien gelmia:
45088: antaminen oppilaille arkipäivän elämää varten. -Koulutus kohdistuu vain yksittäisiin henkilöi-
45089: Aiemmin tehdyssä opettajien valmiuksia kartoit- hin eikä suosi ryhmiä, työtiimejä tai koko kouluyh-
45090: taneessa evaluaatiossa arvioitiin 1980-luvun koulu- teisöä kattavaa lähestymistapaa. Koulutusta ei to-
45091: tuksen antamia valmiuksia silloisten asetusten ja teuteta kouluympäristössä vaan erillään opettajan
45092: säädösten perusteella. Vertailtaessa 1980- ja 1990- todellisista työolosuhteista.
45093: lukujen tuloksia voidaan todeta, että erittäin mer- - Koulutus käsittelee opettajuutta varsin yhte-
45094: kittävä ero parempaan suuntaan oli 1990-luvulla näisenä ilmiönä ottamatta huomioon opettajan
45095: niissä valmiuksissa, jotka koskevat opetussuunni- ammattiuran eri vaiheita ja opettajan erityistarpeita.
45096: telman kehittämistä, koulun muuttuvien olojen Opettajana kehittyminen on prosessi, jonka aikana
45097: kohtaamista, oman opetustyön arviointia, kouluyh- tapahtuu muutoksia ajattelussa, tiedonkäsityksissä,
45098: teisössä toimimista, oppituntien ulkopuolisten teh- opetettavan aineksen hallinnassa ja käytettävissä
45099: tävien hoitoa, valmiuksien antamista arkipäivän työmuodoissa.
45100: elämää varten ja oman kasvatusfilosofian kehitty- - Täydennyskoulutuksella on taustallaan voi-
45101: mistä. Pieni muutos heikompaan suuntaan oli ta- makas lyhytkurssiperinne. Se on rajoittunut tapah-
45102: pahtunut opetusmenetelmien käytössä, oppilasar- tumakeskeisyyteen ottamatta huomioon esim. op-
45103: vioinnissa, oppilashuollossa, opetuksen eriyttämi- pilaitoksen kehittämistyön vaatimaa pitkäjäntei-
45104: sessä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisessä. syyttä ja prosessinomaisuutta.
45105: Opetusministeriön muistiossa todetaan, että - Koulutoimen päätösvallan painopisteen siir-
45106: opettajankoulutuksessa samoin kuin koulussa voi- tyminen kuntiin on merkinnyt myös täydennys-
45107: daan erottaa kirjoitettu, toteutettu ja koettu opetus- koulutuksen siirtymistä yhä enemmän kuntien vas-
45108: suunnitelma. Opinto-oppaisiin kirjoitettu ohjelma tuulle.
45109:
45110:
45111: 168
45112: Erityisesti eduskunnan sivistysvaliokunta on jankoulutus. Yliopistojen opettajankoulutuslaitok-
45113: kiinnittänyt huomiota siihen, että kuntakohtaiset sissa, ainelaitoksissa ja harjoittelukouluissa on me-
45114: erot täydennyskoulutuksessa ovat kasvaneet. Täy- nossa runsaasti sisällöllisiä kehittämishankkeita,
45115: dennyskoulutusta ei valiokunnan mukaan saisi jät- joita ministeriö on tukenut taloudellisesti.
45116: tää sattuman tai puhtaasti markkinavoimien va- Korkeakoulujen arviointineuvosto on tehnyt
45117: raan. Tällöin koulutuspäätöksiä ohjaavat koulutus- päätöksen opettajankoulutuksen arvioinnista v.
45118: tarpeen sijasta vain kunnan käytettävissä olevat 1998. Arvioinnin tarkoituksena on mm. selvittää,
45119: varat, sijaispäätökset, koulutuksen arvostus ja opet- miten 1990-luvun alkupuoliskon opettajankoulu-
45120: tajan mahdollisuudet omaan rahoitukseen. tuksen kotimaisen ja kansainvälisen arvioinnin tu-
45121: lokset ovat vaikuttaneet opettajankoulutuksen ke-
45122: Opettajankoulutuksen sisällöllinen kehittäminen hittämiseen. Koulutuspoliittisesti tärkeiden kärki-
45123: Opettajankoulutuksen sisältöjä koskeva kehittämi- hankkeiden (esim. matemaattis-luonnontieteelli-
45124: nen on ollut eri tahoilla varsin laaja-alaista. Esimer- sen opetuksen) tilanne opettajankoulutuksessa
45125: kiksi Suomen Akatemiassa on meneillään Opetta- otetaan arvioinnissa huomioon. Arvioinnissa kiin-
45126: jankoulutuksen vaikuttavuus -projekti, jossa toteu- nitetään huomiota myös siihen, miten opettajan-
45127: tetaan useita tutkimuksia. Sitra käynnisti syksyllä koulutus ottaa huomioon opettajan työn psykolo-
45128: 1997 laajan opetusteknologian käytön ja tilan arvi- giset ja sosiaaliset ulottuvuudet.
45129: ointiprojektin, jonka yhtenä kohteena on opetta-
45130:
45131:
45132:
45133:
45134: Viiden vuoden tauon jälkeen on käytettävissä selvitys Ruotsinkielisen opetuksen opettajatilanne on ollut
45135: peruskoulujen ja lukioiden syksyn 1997 opettajatilan- erityisselvitysten kohteena Etelä-Suomen vuosikausia
45136: teesta. Valtiontilintarkastajat pitävät tätä opetushalli- jatkuneen opettajapulan vuoksi. Helsingissä syksyllä
45137: tuksen ja lääninhallitusten yhteistyönä syntynyttä sel- 1998 aloitettua ruotsinkielistä luokan- ja aineenopetta-
45138: vitystä hyvin tarpeellisena ja kiinnittävät huomiota siinä jien poikkeuskoulutusta, johon opiskelijat tulevat
45139: tehtyihin johtopäätöksiin. muualta kuin Pohjanmaalta, valtiontilintarkastajat pitä-
45140: Valtaosa opettajista on naisia, mutta rehtoreista vät ehdottoman perusteltuna ja tarpeellisena. Valtion-
45141: heitä on vain vajaa kolmannes, peruskoulussa 30,8 %ja tilintarkastajien mielestä Åbo Akademin tulisi kehittää
45142: lukiossa 26,7 %. Kielten opettajat ovat enimmäkseen tietotekniikkaa hyväksi käyttävä etäopetusjärjestelmä,
45143: naisia, kun taas lukiossa fysiikan, historian ja yhteis- joka olisi apuna myös opettajien täydennyskoulutuk-
45144: kuntaopin sekä matematiikan lehtorit ovat enimmäk- sessa ja edistäisi alueellista tasa-arvoa.
45145: seen miehiä. Tämä saattaa osaltaan olla vahvistamas- Erityisen huolestuneita valtiontilintarkastajat ovat
45146: sa oppilaiden sukupuolisidonnaisia ainevalintoja, jotka siitä, että kelpoisuutta vailla olevia opettajia on vuosi-
45147: puolestaan vaikuttavat heidän ammatinvalintaansa ja kymmenien ajan toiminut eniten erityisopetuksessa.
45148: siten jatkavat ammattien sukupuolen mukaista eriyty- Syksyllä 1997 oli peruskoulun suomenkielisistä erityis-
45149: mistä. luokanopettajista ja erityisopettajista 14,5% vailla kel-
45150: Opettajien kelpoisuustilannetta voidaan pitää poisuutta ja ruotsinkielisistä 20,5 %. Uudellamaalla,
45151: yleensä hyvänä. Peruskouluasteella päätoimisista Itä-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa yli 30% ruot-
45152: opettajista oli vailla muodollista pätevyyttä 7,9 % ja sinkielisistä erityisopetuksen opettajista oli epäpäte-
45153: lukiossa 3,9 %. Suomenkielisistä lehtoreista suhteelli- viä. Valtiontilintarkastajat pitävät hyvin suurena epä-
45154: sesti eniten kelpoisuutta vailla olevia oli Kainuussa ja kohtana, jos erityisopetusta tarvitsevat oppilaat jäävät
45155: Lapissa. Luokanopettajista suhteellisesti eniten kelpoi- vaille asiantuntevaa opetusta, jolla kuitenkin voisi olla
45156: suutta vailla olevia oli Itä-Uudellamaalla ja Uudella- suuri merkitys heidän tulevaisuudelleen. On selvitettä-
45157: maalla. Koska luokanopettajien kelpoisuustilanne on vä, millainen palkattujen opettajien kelpoisuuden va-
45158: Opetushallituksen selvityksen mukaan ollut jo 1980- jaus on ja ryhdyttävä täydennyskoulutuksen tai tarvit-
45159: luvun puolesta välistä lähtien huonoin juuri Uudella- taessa poikkeuskoulutuksen avulla korjaamaan tilan-
45160: maalla, pitävätvaltiontilinta rkastajattä rkeä nä selvittää netta.
45161: syyttähän ja ryhtyä tarvittaviin toimiin tilanteen korjaa- Opettajankoulutuksesta on tehty monipuolisia ar-
45162: miseksi. vioita, ja sitä on tutkittu ja tutkitaan hyvin paljon. Kan-
45163:
45164:
45165: 169
45166: sainvälisesti verrattuna Suomen opettajankoulutus on seen myös työssä oleviin opettajiin jatkuvana vaati-
45167: korkeatasoista, koska peruskoulun ja lukion opettajiksi muksena kehittyä ja sopeutua.
45168: valmistuvat suorittavat pääsääntöisesti ylemmän kor- Koulutoimessa on päätösvalta siirtynyt kuntiin ja
45169: keakoulututkinnon. Valtiontilintarkastajat pitävät tutki- kouluihin, ja riippuu paljon kunnantaloudellisesta tilan-
45170: muksen ja opettajankoulutuksen samoin kuin käytän- teesta mutta erityisesti arvostuksista, kuinka paljon
45171: nön opettajantyön vuorovaikutusta hyvin tärkeänä. voimavaroja koulutoimeen ollaan valmiita sijoittamaan.
45172: Opettajankoulutus joutuu ottamaanvastaan muuttuvan Opettaja joutuu elämään tilanteessa, jossa voimavarat
45173: yhteiskunnan monenlaisia ristiriitaisiakin haasteita työtä varten ovat riittämättömät ja ympäristön paineet
45174: sekä arvioimaan ja suhteuttamaan ne toimintaansa. sekä odotukset suuret ja osittain ristiriitaiset. Työter-
45175: Tällaisia haasteita ovat laajentuvan tietoyhteiskunnan veyslaitoksen selvityksessä työssään uupuneiksi on
45176: asettamat vaatimukset, yksilöllisyyden ja toisaalta yh- määritelty runsas puolet opettajista ja vakavasti uupu-
45177: teistoiminnallisuuden korostaminen, moniarvoisuus ja neiksi useampi kuin joka kymmenes. Valtiontilintarkas-
45178: kansainvälistyminen. Nämä yhteiskunnassa tapahtu- tajien mielestä tilanne on hälyttävä.
45179: vat muutokset vaikuttavat paitsi opettajankoulutuk-
45180:
45181:
45182:
45183:
45184: 170
45185: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
45186:
45187:
45188:
45189:
45190: Metsätalous lous-, teollisuus-, vero-, metsä- ja ympäristöpolitii-
45191: kan sekä markkinoinnin ja viestinnän toimenpitei-
45192: Suomen metsätalouden perustan muodostaa met- den tulee samansuuntaisesti tukea ja edistää näitä
45193: sävarojen kestävän hoidon, käytön ja suojelun metsätalouteen liittyviä edellytyksiä. Lähivuosien
45194: kansantaloudellinen, yhteiskunnallinen ja ekologi- haasteet edellyttävät erityisesti markkinoinnin ja
45195: nen merkitys. Yhteiskunnan rakennemuutos, ylei- viestinnän tehostamista sekä tarvittaessa sellaisen
45196: nen ympäristötietoisuuden kasvu sekä metsäteolli- sertifiointiratkaisun toteuttamista, joka edistää met-
45197: suuden tuotannon ja markkinoiden globalisoitumi- säteollisuuden ja metsätalouden kilpailukykyä.
45198: nen ovat monipuolistaneet tällä vuosikymmenellä Metsäteollisuustuotteiden kysynnän kasvunäkymät
45199: harjoitetun metsätalouden arvoperustaa. Vaikka Euroopan markkinoilla ovat sahatavaraa lukuun
45200: metsävarojen ekologinen merkitys sekä niihin liit- ottamatta keskimääräistä pienemmät, kun taas ta-
45201: tyvät yhteiskunnalliset arvot ovatkin viime aikoina louskasvultaan kehittyvissä Aasian maissa kulutus
45202: saaneet aiempaa suuremman painon sekä kansalli- kasvaa maailmanmarkkinoiden keskimääräistä
45203: sessa että kansainvälisessä päätöksenteossa, ovat kasvuvauhtia nopeammin. Epävarmuutta Euroo-
45204: koko metsäklusterin tuotannon kansantaloudelli- pan markkinoiden ennustamiseen erityisesti saha-
45205: set vaikutukset edelleenkin Suomen talouspolitii- tavaran kohdalla tuo Venäjän taloudellinen ja so-
45206: kan ja suomalaisen hyvinvoinnin peruskysymyk- siaalinen kehitys. Euroopan unioni säilyy lähivuo-
45207: siä. sina edelleen Suomen metsäteollisuuden keskeise-
45208: Euroopan unionin jäsenmaista Suomen kansan- nä markkina-alueena, jonka osuus kertomusvuon-
45209: talous on eniten riippuvainen metsäklusterin tuo- na oli 70% koko metsäteollisuuden viennistämme.
45210: tannosta ja viennistä sekä sen välittömistä ja välilli- Maa- ja metsätalousministeriön mukaan suoma-
45211: sistä tulo- ja työllisyysvaikutuksista sekä aluetalou- laisten metsäteollisuustuotteiden lähivuosien ky-
45212: dellisesta merkityksestä. Metsätalouden sosiaalisen syntänäkymät maailmanmarkkinoilla ovat hyvät.
45213: kestävyyden turvaamisen vaikeudet kiteytyvät eri- Tulevaisuuden näkymiä vahvistaa edelleen se, että
45214: tyisesti metsätalouden alueellisiin työttömyyson- paperin ja kartongin sekä mekaanisen massan ku-
45215: gelmiin. Hallituksen käynnistämät hankkeet me- lutuksen ennustetaan kasvavan ennakoitua tuotan-
45216: kaanisen metsäteollisuuden kehittämiseksi, puu- tokapasiteetin kasvua nopeammin. Euroopan ta-
45217: energian käytön lisäämiseksi sekä metsien hoidon louspoliittisen yhdentymisen ja metsäteollisuuden
45218: tehostamiseksi edistävät paitsi työllisyys- myös kasvavan kansainvälistymisen myötä perinteisen
45219: maaseutupolitiikan yleisiä tavoitteita. Metsävarojen kansallisen talouspolitiikan mahdollisuudet edistää
45220: kestävä ja monitahoinen hyödyntäminen sekä sitä metsätalouden ja metsäteollisuuden tuotantomah-
45221: tukevan infrastruktuurin säilyminen erityisesti haja- dollisuuksia ovat kaventuneet. Politiikan painopis-
45222: asutusalueilla nähdään metsätalouden ja metsä- te on siirtynyt tästä syystä kansainväliseen yhteis-
45223: teollisuuden tuotannon lisäämisen välttämättöminä työhön sekä kansallisen politiikan koordinointiin.
45224: edellytyksinä. Suomi toimii aktiivisesti sen puolesta, että kansain-
45225: Metsäteollisuustuotteiden kysynnän kehitys välisissä metsäpolitiikkaprosesseissa ja Euroopan
45226: maailmanmarkkinoilla, tuotteiden kilpailukyky ja unionin metsäpoliittisessa valmistelussa metsäklus-
45227: tuotannon kannattavuus sekä suomalaisen metsä- terin tuotanto- ja kehittymisedellytykset turvataan
45228: talouden, johon kuuluu metsien hoito ja käyttö, kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti.
45229: hyväksyttävyys ympäristötietoisilla markkinoilla Euroopan unionin perustamissopimuksiin ei si-
45230: muodostavat koko metsäklusterin tulonmuodos- sälly yhteistä metsäpolitiikkaa. Tästä huolimatta
45231: tuksen ja työllistävien vaikutusten perustan. Ta- ED-lainsäädännössä on monia metsäsektoriin suo-
45232:
45233:
45234: 171
45235: raan tai epäsuorasti vaikuttavia säädöksiä. Maata- sempi metsäpolitiikka heijastaa sitä tosiasiaa, että
45236: louspolitiikan ohella ympäristö-, kauppa-, talous- metsäsektorin toimintaedellytyksiin vaikuttaa yhä
45237: ja raha-, työllisyys-, energia-, alue- ja kilpailupolitii- useampi päätöksentekijä.
45238: kalla on huomattavia vaikutuksia metsäsektoriin. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan metsä-
45239: EU:n toiminta metsäsektorilla on hajanaista, koska politiikan linjanmuutos on jo pääosin toteutettu
45240: metsäasioita käsitellään monessa EU:n pääosastos- säädöstasolla. Keskeisimmät metsälait uudistettiin
45241: sa ja toimielimessä ilman, että päätöksentekoa yhtä aikaa luonnonsuojelulain kanssa. Metsälaki
45242: riittävästi sovitetaan yhteen. Metsäpoliittinen kes- velvoittaa metsäluonnon monimuotoisuuden edel-
45243: kustelu EU:n tasolla on vilkastunut Suomen, Ruot- lytysten turvaamiseen, ja laki kestävän metsätalou-
45244: sin ja Itävallan liityttyä jäseniksi. den rahoituksesta säätää tähän tarkoitukseen
45245: Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi- myönnettävistä taloudellisista kannusteista puun-
45246: tyksen mukaan metsätalouden etujen mukaista ei tuotannon kannusteiden ohella. Taloudellisen oh-
45247: ole luoda EU:n maatalouspolitiikan kaltaista, erilai- jauksen toinen pääinstrumentti, verotus, uudistet-
45248: siin tukiin nojautuvaa yhteistä metsäpolitiikkaa. tiin vuoden 1993 pääomaverouudistuksessa. Uu-
45249: Metsätalous on taloudellinen toimiala, joka ei tar- distuksen sisältönä oli puunmyyntitulojen verotuk-
45250: vitse ulkopuolista tukea, lukuun ottamatta tarpeel- seen siirtyminen kaikilta osin vuodesta 2006 al-
45251: lisiksi katsottuja kansallisia puuntuotannon edistä- kaen. Verotukseen liittyvät kannusteet vähenivät,
45252: misvaroja. Säädellyn, asetuksiin ja direktiiveihin ja metsätalouteen kohdistettavaa julkista tukea on
45253: perustuvan metsäpolitiikan luominen Euroopan vähennetty. Metsätalouden suunnittelu on muuttu-
45254: unionille ei olisi eduksi Suomelle, vaikka siihen ei nut monitavoitteiseksi. Uutena elementtinä ovat
45255: liittyisikään yhteistä tukipolitiikkaa. Esimerkiksi lakisääteiset metsätalouden alueelliset tavoiteohjel-
45256: metsien hoitoon ja käsittelyyn vaikuttavien nor- mat Kestävän metsätalouden kriteerit ja indikaatto-
45257: mien laatimisen, joka on vahvasti sidoksissa luon- rit metsäntutkimuksen tuloksiin kytkettynä edistä-
45258: nonoloihin, tulee jatkossakin olla jokaisen jäsen- vät osaltaan tutkimuksen ja päätöksenteon vuoro-
45259: maan omassa päätösvallassa. Suomen tavoitteena vaikutusta. Metsätalouden julkisia organisaatioita
45260: on, että unionitason metsäsektoriin kohdistuvilla on uudistettu. Valtion metsätaloutta on kehitetty
45261: toimilla edistetään metsävarojen kestävää hoitoa, liikeyrityksen suuntaan.
45262: käyttöä ja suojelua sekä varmistetaan, että muiden
45263: politiikan lohkojen päätöksenteossa EU:ssa ote- Metsäpolitiikan muutostarpeet
45264: taan riittävästi ja koordinoidusti huomioon met- Metsäpolitiikan muutostarpeet ja niiden kiireelli-
45265: säklusterin edut ja kilpailukyky. Suomi myötävai- syysjärjestys arvioidaan maa- ja metsätalousminis-
45266: kuttaa metsäasioiden koordinoinnin parantami- teriön mukaan vuoden 1998 aikana. Tässä vaihees-
45267: seen EU:n komissiossa ja muissa ED-elimissä siten, sa näköpiirissä on seuraavia muutostarpeita. Puu-
45268: että yhteisön eri sektoripoliitikoiden päätöksen- huollon ja puuntuotannon sekä raakapuun tarjon-
45269: teossa arvioitaisiin ja otettaisiin huomioon nykyistä nan tavoitetaso kasvaa uusien metsäteollisuusin-
45270: paremmin metsäsektoriin kohdistuvat vaikutukset. vestointien myötä. Samalla metsien muihin käyttö-
45271: muotoihin ja markkinattorniin hyödykkeisiin koh-
45272: Metsäpolitiikan nykytila distuvat vaatimukset kasvavat. Siten kestävän met-
45273: Vallitseva piirre nykytilassa on tasapainoisesti kes- sätalouden eri elementtien painoarvot ovat kasva-
45274: tävään metsätalouteen tähtäävä metsäpolitiikka. massa. Metsäpolitiikan suunnittelu edellyttääkin eri
45275: Metsätalouden kestävyyttä arvioidaan taloudellisil- elementtien keskinäisten painoarvojen punnintaa.
45276: la, ekologisilla ja sosiaalisilla perusteilla. Linjan- Nykyinen tilanne on tässä suhteessa täsmentymä-
45277: muutos tapahtui kuluvan vuosikymmenen alku- tön. Kun eri tavoiteulottuvuudet on painotettu,
45278: puolella. Siihen asti metsäpolitiikan pääpaino oli pystytään metsäpolitiikka koordinoimaan yleiseen
45279: metsävarojen käytön lisäämisessä, kun aiempien talouspolitiikkaan nähden, ja myös kansainvälises-
45280: vuosikymmenien metsäpolitiikka oli kasvattanut sä metsäpolitiikassa pystytään selkeämmin puolus-
45281: puuvarantoa. Muutostarve tuli suurelta osin kan- tamaan kansallisia etuja.
45282: sainvälisistä sopimuksista sekä puutuotteiden Metsäpolitiikan tavoitteenasettelussa joudutaan
45283: markkinoilta. Kansallisten ja kansainvälisten toi- vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Ensinnäkin,
45284: mien välillä on nykyään kiinteä yhteys. Metsäpoli- metsien markkinattomien hyötyjen, erityisesti
45285: tiikkaa toteutetaan normiohjauksen, taloudellisen luonnonsuojelun, tavoitetason täsmentäminen ja
45286: ohjauksen sekä informaatiopalveluiden avulla. In- siihen liittyvät maankäyttöpoliittiset ratkaisut ovat
45287: formaatiopalveluihin kuuluvat osallistuva suunnit- edellytyksenä puuntuotannon tavoitetason suun-
45288: telu, neuvonta ja tutkimus. Aiempaa moniarvoi- nittelulle. Toiseksi suojelu- ja puuntuotantotavoit-
45289:
45290:
45291: 172
45292: teet ovat lähtökohtana metsäklusterin tuotanto- hyvät mahdollisuudet kantaa vastuuta metsien suo-
45293: mahdollisuuksien arvioinnille ja tarvittavien voi- jelun rahoituksesta. Sektoria voitaisiinkin lähitule-
45294: mavarojen (myös julkisten) mitoittamiselle. Kol- vaisuudessa tarkastella myös sen kautta, millaisia
45295: manneksi, klusterin tuotannon hallittu kasvu edel- mahdollisuuksia olisi kerätä sijoitettuja resursseja
45296: lyttää raakapuun tarjonnan vahvistumista raaka- takaisin valtiontalouden tervehdyttämiseksi. Liiton
45297: puun kysynnän tahdissa. Raakapuun tarjontaa vah- mielestä ennen kaikkea energiaverotuksen tasoko-
45298: vistavia kehityssuuntia ei ole näkyvissä; toisaalta rotukseen on nyt erittäin suotuisat edellytykset.
45299: puumarkkinoilla ei ole viime aikoina ollut mer- Keskeinen kansallinen tavoite, työllisyyden paran-
45300: kittäviä häiriöitä, vaikka puukaupan ohjausjärjes- taminen, näyttäisi suorastaan edellyttävän metsä-
45301: telmiä on purettu lähinnä kilpailunäkökohtien sektorin kaltaisten alojen verotuksen kiristämistä ja
45302: vuoksi. Merkittävä linjakysymys on, luotetaanko sen mahdollistamaa yleistä tuloveron alentamista.
45303: puumarkkinoiden osalta pelkästään markkinavoi- Metsätalous sekä puutavaran ja puutuotteiden
45304: mien toimintaan. Euroopan talous- ja rahaliitto valmistus luokitellaan Elinkeinoelämän tutkimus-
45305: EMU saattaa lisätä jonkin verran puumarkkinoiden laitoksen tutkimuksessa (Hernesniemi 1997) py-
45306: vaihteluja. sähtyneen kehityksen toimialaksi, eli alat selviävät
45307: Maa- ja metsätalousministeriö toteaa selvitykses- tuotantomääristään yhä pienemmällä työntekijä-
45308: sään, että metsäpolitiikan tavoitteenasettelu on vie- määrällä tuotannon pysyessä pitkällä aikavälillä
45309: lä selkiintymätön, joten politiikan muutosten vai- ennallaan. Massa- ja paperiteollisuus puolestaan
45310: kutuksista valtion- ja kansantaloudelle voidaan luokitellaan toimialaksi, jolla tuotanto voi kasvaa
45311: esittää vain suuntaa-antavia arvioita. Metsätalou- ilman työvoiman kasvua. Luonnonsuojeluliiton
45312: den ja metsäteollisuuden kansantuoteosuus on mielestä metsäpolitiikalla tai teollisuuspolitiikalla
45313: kuluvalla vuosikymmenellä ollut keskimäärin 7 o/o. ei saatane investointeja jäämään kotimaahan, sillä
45314: Metsäteollisuuden viennin arvo on edelleenkin teollisuuden oman ilmoituksen mukaan Suomeen
45315: 30 o/o koko tavaraviennin arvosta. Sitä vastoin val- ei ole tulossa merkittäviä uudisinvestointeja lähitu-
45316: tiontalouden kannalta sektori ei ole suuri. Valtion levaisuudessa. Syynä tähän on liiton mukaan met-
45317: tuki metsätaloudelle (ml. metsäntutkimus) on 0,4 o/o säsektorin kansainvälistyminen sekä nykytapa si-
45318: valtion menoista. Tuloverotuksen tuotto metsäta- joittaa tuotanto mahdollisimman lähelle markkinoi-
45319: loudesta on 0,6 o/o valtion tuloista, ja arvonlisävero- ta. Investointien vääjäämätön vuotaminen ulko-
45320: tuksen tuotto metsätaloudesta on 0,7 o/o valtion maille on realiteetti, joka korostaa näkökulman-
45321: tuloista. Metsähallituksen valtiolle tulouttama yli- vaihdoksen tarpeellisuutta: Nykyisestä metsäsekto-
45322: jäämä on 0,2 o/o valtion tuloista. rista tulisi veropoliittisin ja muin keinoin saada
45323: Suomen luonnonsuojeluliitto toteaa lausunnos- jäämään mahdollisiman suuri hyöty kansantalou-
45324: saan, että metsäsektorin kilpailukyky on edelleen teen, mieluiten juuri energia- ja ympäristöverotuk-
45325: maamme talouden kannalta tärkeä asia. Kilpailuky- sen keinoin.
45326: ky ja sektorin elinvoimaisuus on kuitenkin jo pit-
45327: källe tulevaisuuteen turvattu. Tähän on päästy en- Metsien käyttö
45328: nen kaikea rahapolitiikalla, jossa devalvaatiota ja Raakapuumarkkinoilla vaihdetut puumäärät mää-
45329: markan kellutusta seurasi markan kiinnittäminen räytyvät sekä puun kysyntään että sen tarjontaan
45330: ecuun todellista arvoaan heikommalla kurssilla. vaikuttavien tekijöiden perusteella. Markkinahak-
45331: Metsäteollisuutemme on ollut viime vuosina erit- kuut ovat viime vuosina olleet keskimäärin 50 milj.
45332: täin kannattavaa, ja se on voinut toimia lähes m 3 vuosittain, josta 80 o/o on peräisin perhemetsä-
45333: täydellä käyttöasteella, vaikka suhdanteet ovat ol- talouteen perustuvista yksityismetsistä. Yksityisiä
45334: leet keskinkertaiset ja tuotantoa on kilpailijamaissa metsänomistajia on arviolta 400 000. Kolme suurinta
45335: seisotettu. Markan muuttuminen jo käytännössä puunostajaa ostaa neljä viidennestä markkina puus-
45336: euroksi estää revalvoitumisen ja siitä seuraavan ta. Vuosittain tehdään 100 000---150 000 puukaup-
45337: kilpailukyvyn heikentymisen, joten kilpailukyvys- paa. Markkinahakkuiden määrät ja puun hinnat
45338: sä ei ole odotetavissa mainittavaa heikkenemistä. vaihtelevat vientimarkkinoiden suhdannevaihtelu-
45339: Liiton mielestä rahapoliittinen tuki on ollut suu- jen mukaisesti. Valtaosa yksityismetsien puusta
45340: ruudeltaan niin huomattava ja sektorin kilpailuky- myydään ns. pystykaupalla, jossa myyjä luovuttaa
45341: ky niin hyvin varmistettu, ettei se tarvitse erityisiä ostajalle oikeuden hakata ja korjata rajatulta alueelta
45342: tukitoimia. Liiton mielestä olisikin tarpeetonta ja merkityt puut tai sovitun puumäärän. Viidennes
45343: jopa haitallista, jos muuta politiikkaa yritettäisiin puusta myydään hankintakaupalla, jossa myyjä
45344: kovin voimakkaasti valjastaa metsäsektorin tueksi. sitoutuu omalla kustannuksellaan toimittamaan
45345: Sektorin tilanne on valtaosin niin hyvä, että sillä on sovitut puumäärät. Puunkorjuutyö on koneellistu-
45346:
45347:
45348: 173
45349: nut kymmenen viime vuoden aikana. Teollisuuden monimuotoisuuden turvaaminen sekä yksityismet-
45350: puunkorjuusta yli 90% tehdään nykyään koneella. sänomistuksen rakennemuutokseen liittyvät tekijät
45351: Puunkorjuutyön suorittavat yksityiset 1 300 kone- pikemminkin rajoittavat kuin vahvistavat tarjonnan
45352: yritystä ja kuljetuksen 1 000 autoyritystä. Näistä tasaista kehitystä. Metsäteollisuuden puunkäytössä
45353: pienyrityksistä on samalla ryhmänä tullut metsä- raakapuun tuonnin osuus on 1990-luvulla kasva-
45354: työntekijöiden suurin työnantajataho. Raakapuun nut. Tulevaisuudessa on otettava yhä enemmän
45355: kysyntä on tyypillistä ns. johdettua kysyntää, joka on huomioon raakapuukaupan kansainvälistyminen
45356: lyhyellä ajalla riippuvainen erityisesti metsäteolli- ja sen vaikutukset puumarkkinoihin.
45357: suuden tuotannosta ja sen tuotteiden kysynnästä Yksityismetsätalouden harjoittamisen ja kannat-
45358: sekä muusta puunkäytöstä, kuten energiapuusta ja tavuuden kannalta puumarkkinoiden toimivuus
45359: raakapuun viennistä. Lopputuotemarkkinoiden ky- edellyttää toisaalta myös sitä, että kaikelle kasvate-
45360: syntänäkymät sekä kaikkien tuotannontekijöiden, tulle puulle on riittävästi kysyntää. Puumarkkinoi-
45361: erityisesti pääoman, energian ja raakapuun, saata- den vakavin ongelma koskee tässä suhteessa ensi-
45362: vuus ja hinta vaikuttavat investointialttiuteen, mikä harvennusmetsiä. Metsänhoidollisten ensiharven-
45363: puolestaan osaltaan määrittää puuta käyttävän ja- nusten tarpeessa olevien metsiköiden osuus on
45364: lostuskapasiteetin laajuuden ja sen kehittymisen. viime vuosina voimakkaasti kasvanut ja niiden
45365: Metsäteollisuuden puuhuolto perustuu pääosin arvioitu pinta-ala noussut 2,5 milj. ha:iin. Ensihar-
45366: yksityismetsien raakapuun tarjontaan. Raakapuun vennuksista myöhässä olevia metsiköitä on arviolta
45367: tarjontaan vaikuttavat lyhyellä ajalla mm. metsien 400 000 ha. Valtioneuvoston energiapoliittisessa
45368: hakkuumahdollisuudet ja metsänhoidon tarpeet, selonteossa kertomusvuodelta on kartoitettu puun
45369: markkinatekijöistä puutavaralajikohtaiset hinnat energiakäytön lisäämismahdollisuuksia sekä tarvit-
45370: sekä hintoja koskevat odotukset samoin kuin tila- tavia toimenpiteitä. Selonteon tavoitteiden toteutu-
45371: ja omistajakohtaiset investointien rahoitustarpeet minen johtaisi mahdollisesti merkittävään puun
45372: Viime vuosina myös positiivinen reaalikorko sekä käytön lisäykseen.
45373: metsäverojärjestelmän siirtymäkausi ovat todennä-
45374: köisesti lisänneet hakkuumahdollisuuksien hyväk- Metsätaseen kehitys
45375: sikäyttöä. Puukaupan sopimustoiminta on kokenut Metsien käsittelymenetelmät ja rakenne ovat muut-
45376: viime vuosina muutoksia, joihin sekä kotimainen tuneet voimakkaasti 1950-luvulta alkaen. Kansan-
45377: kilpailulaki että EU:n säännökset ovat vaikuttaneet. taloudellisiin ja talouspoliittisiin lähtökohtiin pe-
45378: Sekä aiemmat valtakunnalliset hintasuositussopi- rustuvien puuntuotanto-ohjelmien tavoitteena oli
45379: mukset että nykyinen yrityskohtainen sopimuskäy- kasvattaa metsävaroja ja siten laajentaa metsätalou-
45380: täntö ovat edistäneet puumarkkinoiden toimintaa den ja metsäteollisuuden tuotantomahdollisuuksia.
45381: ja siten osaltaan vahvistaneet raakapuun tarjontaa. Puuntuotantoa pyrittiin lisäämään yksityismetsä-
45382: Tehokas neuvonta yhdistettynä metsätalouden lain, metsänparannuslain ja metsänhoitoyhdistys-
45383: suunnitteluun edistää niin ikään hakkuumahdolli- lain keinoin sekä metsäverotukseen ja valtion tuki-
45384: suuksien hyväksikäyttöä. toimiin sisältyvien kannustimien avulla. Tätä met-
45385: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan yksityis- säpolitiikan keinovalikoimaa tuettiin yksityismetsä-
45386: metsänomistuksen jatkuvaan rakennemuutokseen talouden hallinto- ja edistämisorganisaatioiden
45387: liittyy kuitenkin kehityspiirteitä, jotka metsäteolli- ammattiavulla ja neuvontatyöllä. Puuntuotantoa li-
45388: suuden puuntarpeen kasvaessa saattavat tuoda sääviä toimenpiteitä ovat olleet mm. soiden ojitus,
45389: epävarmuutta metsäteollisuuden puuhuoltoon. vajaatuonaisten metsien uudistaminen, nuorten
45390: Metsänomistajakunnan vanheneminen, perikun- metsien hoito, lannoitus ja liian voimakkaasti har-
45391: tien osuuden kasvu sekä pelkkään virkistykseen ja vennettujen metsien jättäminen lepoon. Uuden
45392: asumiseen käytettyjen tilojen määrän lisääntymi- metsälain mukaan uudistusalalla tulee olla riittä-
45393: nen heikentävät osaltaan yksityismetsien puun tar- västi taimia Lapin metsäkeskuksen alueella seitse-
45394: jontaa. Metsäteollisuustuotteiden kysynnän vahvis- mässä vuodessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaal-
45395: tuminen lisää teollisuuden vuosittaista puuntarvet- la viidessä vuodessa ja muualla maassa kahdessa
45396: ta puunkäytön nykytasosta. Raakapuun kysynnän vuodessa taimikon perustamistöiden jälkeen. Met-
45397: kasvu kohdistuu ensisijaisesti yksityismetsiin. Met- sien tehostunut hoito ja kasvua vähäisemmät hak-
45398: säklusterin tuotannon hallittu kasvu edellyttää sitä, kuut ovat lisänneet metsien kokonaispuustoa. Suo-
45399: että raakapuun tarjonta vahvistuu laajennusinves- men puuvaranto eli puuston kokonaistilavuus on
45400: tointien kasvattaman kysynnän kanssa samassa siten kasvanut 1950-luvun alun 1 538 milj. m 3:stä
45401: tahdissa. Hakkuumahdollisuuksien kasvu sinänsä nykyiseen 1 958 milj. m 3:iin. Puuston vuotuinen
45402: lisää potentiaalista puun tarjontaa, mutta metsien kasvu on vastaavana aikana kohonnut valtakunnan
45403:
45404:
45405: 174
45406: metsien inventointien mukaan 55 milj. m 3:istä 76 Metsien eri käyttötavat
45407: milj. m 3:iin. Viimeisessä inventoinnissa mitattu kas- Kasvava ympäristötietoisuus on nostanut 1990-lu-
45408: vu on pitkäaikaisia kasvuennusteita alhaisempi. vulla ekologisen näkökulman keskeiseen asemaan
45409: Puuston kasvua ovat lisänneet eniten soiden sekä kansainvälisessä että kansallisessa metsäpoli-
45410: ojitus ja nuorten, kasvuisien metsien runsastumi- tiikassa. Kestävän metsätalouden tavoitteenasette-
45411: nen ja tihentyminen. Euroopan metsien kasvutren- lun laajentumisen sekä monitavoitteisen metsien
45412: ditutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että hyväksikäytön periaatteen mukaisesti hallitus on
45413: ilmaston lämpenemisellä tai typpilaskeumalla ei uudistanut metsäpolitiikkaa erityisesti metsäluon-
45414: ole ollut selvää osuutta puuston kasvun lisääntymi- non monimuotoisuuden turvaamiseksi. Metsäluon-
45415: seen Suomessa. Nykyisten soiden puuston vuotui- non biologisella monimuotoisuudella eli biodiver-
45416: nen kasvu on 18 milj. m 3, mistä ojitettujen soiden siteetillä tarkoitetaan ekasysteemien ja eliölajien
45417: osuus on 15 milj. m 3 • Soiden kokonaisala on vii- määrän vaihtelua sekä lajien sisäistä vaihtelua.
45418: meisten inventointien mukaan 8,9 milj. ha. Ojitet- Maa- ja metsätalousministeriön mukaan keskei-
45419: tuasuota on 4,7 milj. ha eli 53% suoalasta. Valtaosa senä perustana ja sisällönluojana mittavalle uudis-
45420: ojituksista on tehty 1950-luvun alun ja 1970-luvun tamisprosessille on ollut v. 1994 vahvistettu metsä-
45421: lopun välillä. Ilman metsäpoliittisia toimenpiteitä talouden ympäristöohjelma (Työryhmämietintö
45422: on vaarana, että mittavat perusparannusinvestoin- 1994:3 MMM). Metsäpolitiikan kehittämisessä mer-
45423: nit soilla jäävät ainakin osin hyödyntämättä. Lähi- kittävimpiä edistysaskeleita ovat olleet metsälakien
45424: ajan keskeisiä ongelmia ovat ojitettujen soiden ja luonnonsuojelulain uudistaminen, suojeluohjel-
45425: metsänhoidon tason turvaaminen ja puunkorjuu- mien toteutumisen turvaaminen kokonaisrahoitus-
45426: ratkaisujen kehittäminen. Metsien tarjoamat todelli- ohjelmalla sekä metsänhoito-ohjeiden ja -suositus-
45427: set hakkuumahdollisuudet eivät sinänsä rajoita ten uudistaminen. Metsien eri käyttötavat ovat uu-
45428: puun käytön lisäämistä. Erityisesti Etelä-Suomessa distuneet voimakkaasti muuttuneen politiikan tu-
45429: voitaisiin hakkuita lisätä nykyisestä. Todellisia hak- loksena. Ympäristöohjelman toimeenpanoa ja to-
45430: kuumahdollisuuksia kuitenkin pienentävät mm. teutumista on seurannut pysyvä asiantuntijaryhmä.
45431: metsien käytön lakisääteiset rajoitteet, monimuo- Uuteen metsälakiin (1093/96) on sisällytetty kes-
45432: toisuuden huomioimineo sekä pienmetsänomis- keiseksi tavoitteeksi metsien ekologisesti, sosiaali-
45433: tusvaltaisuuteen kytkeytyvät tilakohtaiset tekijät. sesti ja taloudellisesti kestävän hoidon ja käytön
45434: Raakapuun kokonaiskäyttö v. 1994-96 oli kes- edistäminen. Laissa säädetään mm. yleinen velvoi-
45435: kimäärin 64 milj. m 3 , josta kotimaisen raakapuun te ylläpitää metsien hoidossa ja käytössä edellytyk-
45436: osuus oli 50 milj. m 3, tuontipuun 8 milj. m3, poltto- set metsien biologiselle monimuotoisuudelle omi-
45437: puun ja kiinteistöjen muu puun käyttö 5 milj. m3 ja naisten elinympäristöjen säilymiselle. Laissa määri-
45438: viennin osuus 1 milj. m 3 . Kun otetaan huomioon tellään myös ne erityisen tärkeät elinympäristöt,
45439: metsäteollisuuden kapasiteetin laajentuminen ja joita koskevat toimenpiteet tulee tehdä elinympä-
45440: siitä johtuva raakapuun käytön kasvu, noussee ristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Kestä-
45441: raakapuun kokonaistarve kapasiteetin 95 %:n vän metsätalouden rahoituslaki (1094/96) lisää
45442: käyttöasteella 72 milj. m 3:iin vuosikymmenen lo- mahdollisuuksia turvata metsäluonnon monimuo-
45443: pulla. Tästä tuontipuun osuuden on arvioitu olevan toisuus.
45444: 8 milj. m 3• Raakapuun kokonaistarve ylittää siten Luonnonsuojelulain (1096/96) uudistusta val-
45445: metsien kestävän kertymäsuunnitteen, joka olisi misteltiin samanaikaisesti metsälain kanssa, mikä
45446: 1990-luvun lopulla 67-70 milj. m 3• Metsätalouden loi hyvät mahdollisuudet lakien yhteensovittami-
45447: alueellisten tavoiteohjelmien valmistuttua hakkuu- seen talousmetsien biologisen monimuotoisuuden
45448: mahdollisuuksien arviot osaltaan vielä täsmenty- säilyttämiseksi. Laki sisältää uusia, aiempaa jous-
45449: vät. Metsäteollisuuden puunkäytön kasvaessa on tavampia ja taloudellisesti kevyempiä suojelukei-
45450: välttämätöntä, että kansallista metsäohjelmaa ra- noja, kuten alueen määräaikaisen rauhoittamisen,
45451: kennettaessa selvitetään todelliset, talouskäytössä maisemansuojelualueiden perustamisen ja luonto-
45452: olevien metsien hakkuumahdollisuudet sekä to- tyyppien suojelun. Hallituksen talouspoliittinen
45453: dennäköinen raakapuun tarjonnan kehitys. Tuonti- ministerivaliokunta hyväksyi v. 1996 kaikkien vah-
45454: puun hintakehitys seuraa kantohintojen kehitystä. vistettujen luonnonsuojeluohjelmien ja muiden
45455: Metsien hehtaarikohtaisen tuoton keskiarvo on vastaavien velvoitteiden kokonaisrahoitusohjel-
45456: vaihdellut v. 1989-95 alueittain siten, että Etelä- ja man yksityismaille vuosiksi 1996-2007, yhteensä
45457: Itä-Suomessa tuotto on ollut keskimäärin 550 mk, 3,2 mrd. mk. Tavoitteena on toteuttaa kaikki valtio-
45458: Länsi-Suomessa 290 mk ja Pohjois-Suomessa 130 neuvoston hyväksymät suojeluohjelmat viimeis-
45459: mk. tään vuoteen 2004 mennessä. Lisäksi valtion mailla
45460:
45461:
45462: 175
45463: on tarkoitus toteuttaa suojeluohjelmia 497 000 ha, ja metsätien tekemiseen. Metsän biologisen moni-
45464: mistä 314 000 ha on vanhojen metsien suojelu- muotoisuuden ylläpitämiseen tai luonnonhoitoon
45465: alueita. Vanhoja metsiä koskeva suojeluohjelma tähtäävistä toimenpiteistä maanomistajalle aiheutu-
45466: turvaa merkittävästi erityisesti Pohjois-Suomessa vat lisäkustannukset voidaan rahoittaa ympäristö-
45467: maamme alkuperäisen metsäluonnon monimuo- tuella. Lain perusteella voidaan toteuttaa myös
45468: toisuuden säilymistä. erillisiä luonnonhoitohankkeita. Investoinnit
45469: Suomen metsien pinta-alasta (metsä- ja kitumaa) puuntuotantoon ja metsien kasvukunnon ylläpitä-
45470: on lakisääteisten suojelualueiden ja vahvistettujen miseen ovat vähentyneet 1990-luvulla. Metsänhoi-
45471: suojeluohjelmien piirissä 6,6 Ofo eli 1,4 milj. ha. to- ja perusparannustöiden kokonaiskustannukset
45472: Mikäli otetaan huomioon myös virastojen ja laitos- ovat olleet viime vuosina keskimäärin 1 mrd. mk
45473: ten päätöksillä ja kaavoituksella kokonaan suojel- vuodessa, mikä vastaa 1960-luvun lopun tilannetta.
45474: lut tai rajoitetussa puuntuotannossa olevat alueet, Metsien hoidon ongelmaksi on viime vuosina
45475: nousee osuus yli 11 Ofo:iin eli runsaaseen 2,7 milj. noussut toteutettujen töiden vähäinen määrä ver-
45476: ha:iin. Jos tarkastellaan koko metsätalousmaan rattuna tarpeeseen. Metsien inventointitietojen
45477: alaa, jolloin mukaan luetaan edellä tarkoitettujen mukaan myöhässä olevia tai vajaatuottoisia uudis-
45478: metsien lisäksi myös metsätalouden joutomaa, on tusaloja on yli 200 000 ha. Taimikonhoidon tarve
45479: näin määritellystä koko metsätalousmaan alasta kymmenen viime vuoden aikana on ollut Metsän-
45480: suojeltua runsaat 12 Ofo eli 3,2 milj. ha, kun otetaan tutkimuslaitoksen mukaan 2,4 milj. ha, josta on
45481: huomioon lakisääteisesti suojeltujen ja vahvistettu- jääty jälkeen yli 0,4 milj. ha. Ensiharvennustarve on
45482: jen kaavojen suojelualuevarausten lisäksi Metsä- ollut 2,5 milj. ha, josta on toteutunut ainoastaan
45483: hallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen omalla pää- kolmannes. Metsänhoidollisesti arvioiden Suomen
45484: töksellä suojellut alueet. metsistä on viimeisen valtakunnallisen metsien in-
45485: Puuston elinvoimaisuuden säilyttämisen kan- ventoinnin mukaan hyviä 39 Ofo, tyydyttäviä 33 Ofo,
45486: nalta keskeisten töiden, taimikonhoidon ja ensihar- välttäviä 17 Ofo ja vajaatuottoisia 11 Ofo. Metsien
45487: vennushakkuiden, määrät ovat jääneet huomatta- puuntuotannollista kuntoa ei siten voida pitää hy-
45488: vasti tarpeita pienemmiksi. Myös puun energiakäy- vänä.
45489: tön lisäys on jäänyt mahdollisuuksiin nähden vaa- Metsien uudistaminen ja erityisesti nuorten met-
45490: timattomaksi. Metsätalouden ympäristöohjelman sien hoito ja ensiharvennukset ovat ensisijaisen
45491: seurantaryhmä on esittänyt arvioita toteutettujen tärkeitä metsien tulevan tuotoskyvyn ja elinvoimai-
45492: luonnonhoitotoimenpiteiden taloudellisista vaiku- suuden kannalta. Taimikon hoidon laiminlyönti
45493: tuksista. Valtion metsien uudistushakkuualoilla v. johtaa puulajisuhteiden kehittymiseen taloutta aja-
45494: 1994 hakkaamatta jätetyn puuston arvo oli yhteen- tellen huonoon suuntaan ja puiden järeytymisen
45495: sä 30 Mmk. Vuonna 1995 yksityismetsissä toteute- hidastumiseen. Järeytymisen kannalta ensiarvoisen
45496: tun luonnonhoidon on arvioitu pienentäneen met- tärkeitä ovat myös ensiharvennukset. Harventa-
45497: sänomistajien hakkuutuloja yhteensä 300--400 mattomuus johtaa puulajista riippuen 15-35 o/o:n
45498: Mmk:lla. tappioon käyttöpuun tuotoksessa metsikön elinai-
45499: kana. Harvennettu metsä saavuttaa uudistuskyp-
45500: Metsänhoitotoimenpiteet ja ongelmat syyden 20--30 vuotta luonnonmetsää aiemmin,
45501: Metsänhoito- ja perusparannustöillä pyritään tur- mikäli tavoitteena on järeydeltään samanlainen
45502: vaamaan korkea ja taloudellisesti arvokas puun- päätepuusto.
45503: tuotanto sekä monipuolinen ja terve metsäluonto. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion selvi-
45504: Perusparannustyöt eroavat metsänhoitotöistä lä- tyksen mukaan metsiemme kokonaisarvo on n. 300
45505: hinnä pitkävaikutteisuutensa sekä heikon yksityis- mrd. mk. Jos harvennushakkuista kokonaan luo-
45506: metsätaloudellisen kannattavuutensa vuoksi. Pe- vuttaisiin ja edettäisiin tästä eteenpäin pelkästään
45507: rusparannusinvestointien pitkävaikutteisuuden ja nykyisillä keskimääräisillä uudistushakkuilla, ale-
45508: kansantaloudellisten syiden vuoksi valtio tukee nisi metsiemme arvo 40 vuodessa arviolta 140 mrd.
45509: yksityismetsien perusparannustöitä metsänparan- mk:lla. Harvennuksia on tehty 1990-luvulla vain
45510: nusvaroin. Rahoitusta ohjaa keskeisesti metsälain- puolet tarpeesta, eikä edellisellä vuosikymmenellä-
45511: säädäntö. Kertomusvuoden alusta voimaan tulleen kään riittävästi. Vaikka kertomusvuosi oli hakkui-
45512: kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla rahoi- den osalta kaikkien aikojen ennätysvuosi, olisi
45513: tusta voidaan myöntää vähäpuustoisen metsän ensiharvennusalan pitänyt olla puolitoistakertai-
45514: uudistamiseen, pellon metsitykseen, kulotukseen, nen toteutuneeseen verrattuna, jotta tarpeelliseksi
45515: nuoren metsän hoitoon, energiapuun korjuuseen, arvioituun määrään olisi päästy. Tapion mukaan
45516: metsänterveyslannoitukseen, kunnostusojitukseen taimikon ja nuoren metsän hoitoa on tehty viime
45517:
45518:
45519: 176
45520: vuosina arviolta puolet tarpeesta. Myös metsien kestävät hakkuumahdollisuudet lähivuosina. Met-
45521: uudistaminen hakkuun jälkeen on paikoin viivästy- sänhoidon investoinnit ovat puolestaan 1990-lu-
45522: nyt eri syistä ja aiheuttanut kasvun menetyksiä tai vulla olleet riittämättömät takaamaan kohoavia tai
45523: tuottanut kasvatusarvoltaan vähäarvoisia taimikoi- edes ennallaan pysyviä, kestäviä hakkuumahdolli-
45524: ta. Kunnostusojituksen pinta-alat ovat jääneet puo- suuksia tulevaisuudessa. Koska hakkuukypsiä met-
45525: leen tarpeesta. Tapion selvityksessä todetaan, että siä on runsaasti, ongelma ei vielä heijastu puun
45526: metsien hoidon panoksia olisi pystyttävä lisäämään saatavuuteen, eikä sitä olla yleisesti tiedostettu.
45527: arviolta kolmannes viime vuosien tasosta, jotta Osasyynä on Tapion mukaan myöskin vuoteen
45528: metsiemme puuntuotanto olisi kestävällä pohjalla 2005 ulottuva metsäverotuksen siirtymäkausi, jon-
45529: eikä puun tarjonta tulevaisuudessa sen vuoksi ka aikana tämän veromuodon valinneet tarjoavat
45530: heikkenisi. Yksityismetsien osalta se merkitsee ar- puuta myyntiin normaalia enemmän.
45531: violta 300 Mmk:n lisäpanosta vuodessa sekä valtion Seuraavasta Tapion laatimasta asetelmasta käy-
45532: ja metsäyhtiöiden metsissä vastaavasti 50-100 vät ilmi metsänhoidon ja perusparannuksen koko-
45533: Mmk:n lisäystä nykytasoon verrattuna. Kansallisten naiskustannukset, kaikki omistajaryhmät ja metsä-
45534: ja EU:n tukien osuus yksityismetsien metsänhoito- talouden alueellisten tavoiteohjelmien mukainen
45535: töistä oli kertomusvuonna kolmannes. Tapion investointi taso:
45536: mukaan teollisuuden puuntarve ylittää maamme
45537:
45538:
45539: 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997
45540: Mmk
45541: Yksityismetsät
45542: Valtion laina 151 142 1B6 147 174 BO 43 24 13 B
45543: Valtion tuki 256 239 295 355 367 3BO 315 269 275 2B7
45544: Metsänomistajien
45545: välitön oma osuus 447 467 516 602 517 49B 49B 577 561 61B
45546: Yksityismetsät
45547: yhteensä B54 B4B 997 1104 1 05B 95B B56 B70 B49 913
45548: Yhtiöiden metsät BO 92 93 BO B7 92 69 B6 74 62
45549: Valtion metsät 142 193 177 156 117 93 B4 114 105 99
45550: Yhtiöt ja valtio
45551: yhteensä 223 2B5 269 236 205 1B5 153 200 179 161
45552: Kaikki yhteensä 1 077 1133 1 266 1 340 1 262 1143 1 OOB 1 070 1 02B 1 074
45553: Metsätalouden
45554: alueellisten tavoite-
45555: ohjelmien edellyttämä
45556: taso 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500
45557:
45558:
45559:
45560: Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi- tuspanokset ovat supistuneet. Suurimmat metsän-
45561: tyksen mukaan metsänhoitotoimien ongelmien hoidon ongelmat liittyvät lähitulevaisuudessa
45562: syntymiseen ovat vaikuttaneet useat tekijät. Ensi- nuorten metsien hoitoon. Viime vuosikymmeninä
45563: harvennusten vähäisyyteen on vaikuttanut mm. laaja-alaisesti uudistetut metsiköt ovat varttumassa
45564: pieniläpimittaisen puun riittämätön kysyntä ja käyt- ensiharvennusvaiheeseen, mikä yhdistettynä jo
45565: tö. Metsänomistajakunnan rakennemuutos ja sii- syntyneiden rästien purkamiseen merkitsee, että
45566: hen kytkeytyvä metsänomistajien tavoitteiden taimikonhoidon ja ensiharvennusten määrää on
45567: muutos sekä samaan aikaan tapahtunut ammatti- lisättävä huomattavasti.
45568: avun ja palvelujen tarjontaan kohdistettujen voima- Hyvän metsänhoidon edistämiseksi ja erityisesti
45569: varojen väheneminen ovat osaltaan johtaneet met- nuoren metsän hoidon sekä siihen liittyvän ener-
45570: sänhoidon supistumiseen. Metsänomistajien inves- giapuun korjuun tehostamiseksi maa- ja metsäta-
45571: tointialttiuden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet lousministeriö on käynnistänyt nuoren metsän hoi-
45572: myös valtion rahoituksen ja taloudellisten kannus- don kampanjan, joka toteutetaan v. 1997-2002.
45573: timien supistaminen. Valtion tukitoimien vähen- Kampanjan välittömänä tavoitteena on nostaa nuo-
45574: tyessä myös metsänomistajien omat työ- ja rahoi- ren metsän hoidon taso yksityismetsissä valtion
45575:
45576:
45577: 12 380188E 177
45578: tukemina töinä 120 000 ha:iin v. 1998. Kokonaan linnossa valmisteltiin ehdotusta hallituksen metsä-
45579: metsänomistajien varoin tehtävät työt tulevat nii- poliittiseksi selonteoksi. Valmistelun aikana pidet-
45580: den lisäksi, jolloin yksityismetsien kokonaistavoite tiin eri tavoin yhteyttä luonnonsuojelujärjestöihin,
45581: on 210 000 ha vuodessa. Pitkän aikavälin tavoittee- mutta nämä katsoivat ilmeisesti vaikutusmahdolli-
45582: na on metsien metsänhoidollisen tilan parantami- suuksiensa jääneen riittämättömiksi. Tämä vaikutti
45583: nen ja metsänhoitorästien purkaminen. Keskeinen osaltaan siihen, että selonteosta luovuttiin ja siirryt-
45584: vastuu kampanjan käytännön toteuttamisesta on tiin suoraan valmistelemaan kansallista metsäohjel-
45585: alueellisilla metsäkeskuksilla ja metsänhoitoyhdis- maa.
45586: tyksillä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Suomen luonnonsuojeluliitto toteaa lausunnos-
45587: johtaa maa- ja metsätalousministeriön kampanjaa saan olleensa tyytymätön maa- ja metsätalousmi-
45588: varten asettamaa tukiryhmää. nisteriössä tehtyyn luonnokseen valtioneuvoston
45589: metsäpoliittisesta selonteosta.Tämä tyytymättömys
45590: Yhteistyö luonnonsuojelujärjestöjen kanssa johtui ennen kaikkea selontekoluonnoksen lin-
45591: Metsätalouden tämän vuosikymmenen ympäristö- jauksesta, jonka mukaan kaikki metsäluonnon mo-
45592: strategian on muodostanut maa- ja metsätalousmi- nimuotoisuuden säilyttämisen kannalta keskeiset
45593: nisteriön ja ympäristöministeriön v. 1994 valmistu- ratkaisut olisi jo tehty. Liitossa nähtiin, että selonte-
45594: nut metsätalouden ympäristöohjelma, joka perus- koluonnoksessa ei ollut huomioitu monimuotoi-
45595: tui ympäristöohjelmatyöryhmän yksimieliseen suuden suojelun selkeitä puutteita. Ekologista kes-
45596: muistioon. Työryhmässä olivat edustettuina varsi- tävyyttä ei ole vielä saavutettu, joskin liitto pitää
45597: naisen metsätalouden tärkeimpien tahojen ja ym- kehitystä myönteisenä. Metsäluonnon monimuo-
45598: päristöhallinnon ohella myös keskeisimmät luon- toisuuden suojelun tasoa ei tällä hetkellä voida
45599: nonsuojelujärjestöt Ohjelman toteuttamista seurasi pitää hyvänä ehkä pohjoisinta Lappia lukuun otta-
45600: sekä kehittämisehdotuksia teki seurantaryhmä, jos- matta. Ennen kaikkea maan eteläpuoliskon suoje-
45601: sa ohjelmaa valmistelleet tahot olivat mukana. Seu- lutilanne on hälyttävän huono: metsämaasta on
45602: rantaryhmä jätti loppuraporttinsa tammikuussa suojelun piirissä 0,5 %ja metsä- ja kitumaan alasta
45603: 1998. Työssä aktiivisesti toimineet luonnonsuojelu- 0,6% (Metsätilastollinen vuosikirja 1997).
45604: järjestöt, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF al- Metsänkäsittelyn yhteydessä tehtävillä toimilla
45605: lekirjoittivat raportin, joka on osaltaan yksi juuri ei voida liiton mukaan auttaa sitä metsäluonnon
45606: käynnistyneen kansallisen metsäohjelman perus- osaa, joka tarvitsee elinpaikakseen suhteellisen
45607: teita. Mainitut järjestöt osallistuivat toimikunnassa laajoja yhtenäisen luonnonmetsän alueita. Liiton
45608: ja sen jaostoissa myös metsälain ja kestävän metsä- käsityksen mukaan pitkän tähtäimen (esim. 40
45609: talouden rahoituslain valmisteluun. vuotta) ekologinen suojelutarve asettunee Suo-
45610: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan metsä- messa suunnilleen 9-16 o/o:iin metsämaan alasta,
45611: poliittisten linjausten ohella myös metsätalouden johon on päädytty Ruotsissa Suomen eteläisiä
45612: käytännön menetelmät ja työtavat ovat 1990-luvul- metsiä vastaavien metsänrajan alapuolisten metsi-
45613: la muuttuneet. Muutoksia ovat edesauttaneet mm. en kohdalla. Liiton mukaan kyse ei ole totaalisuo-
45614: Tapion, Metsähallituksen ja metsäteollisuusyhtiöi- jelutarpeesta; ruotsalaisten käsityksen mukaan
45615: den uudet metsänkäsittelysuositukset, joiden val- tällaisen metsäosuuden pääasiallisena käyttötar-
45616: misteluun luonnonsuojelujärjestöt ovat osallistu- koituksena tulisi olla suojelu ja siitä suurimman
45617: neet. Luonnonsuojelujärjestöt ovat lukuisten mui- osan voisivat muodostaa maanomistajien vapaa-
45618: den tahojen kanssa olleet mukana mm. metsäserti- ehtoiset rauhoitukset. Mikäli Ruotsin mallia sovel-
45619: fioinnin standardiehdotusten valmistelussa. Ylei- lettaisiin Etelä-Suomeen, lisäsuojelutarve olisi ar-
45620: sesti tunnetaan myösWWF:nvahva rooli sertifioin- violta 300 000 ha. Tällaisen alan suojelu on liiton
45621: tikeskustelussa niin Suomessa kuin kansainvälises- mielestä suuri haaste ja toteutettavissa lähinnä
45622: tikin. Luonnonsuojelualueista käyty keskustelu on yksityisten maanomistajien vapaaehtoistoimin ja
45623: jossain määrin laantunut valtioneuvoston tehtyä heidän kanssaan tehtävin suojelusopimuksin, jois-
45624: niitä koskevat periaateratkaisut Luonnonsuojelu- sa maanomstus säilyy entisellään. Kyse on valta-
45625: järjestöt ja niiden aktiiviset paikalliset jäsenet ovat osin ennallistavasta suojelusta, jonka vaikutukset
45626: olleet voimakkaita vaikuttajia asian käsittelyssä. hakkuumahdollisuuksiin ovat vähäiset vanhojen
45627: Yhteydet metsä- ja ympäristönhallinnon, Metsähal- metsien suojeluun verrattuna.Tämänkaltaisen suo-
45628: lituksen ja metsänomistajien ja toisaalta luonnon- jelun toteuttaminen myös suorastaan pakottaa
45629: suojelujärjestöjen kanssa luonnonsuojelualueita uusien rahoitusmallien kehittelyyn. Liiton käsityk-
45630: koskevissa asioissa ovat vuosikymmenen aikana sen mukaan rahoituksessa voitaisiin ehkä soveltaa
45631: parantuneet ja vakiintuneet. Kertomusvuonna hal- aiheuttaja maksaa -periaatetta eli suojelun kustan-
45632:
45633:
45634: 178
45635: nukset vietäisiin puun hintaan ja viime kädessä olisi yhteensopiva kansainvälisten sertifiointi- ja
45636: kuluttajan maksettaviksi. ympäristöjohtamisjärjestelmien (FSC, ISO ja EMAS)
45637: Osan suojelutarpeesta tulevat kattamaan metsä- sekä yleiseurooppalaisessa prosessissa hyväksytty-
45638: lain perusteella suojeltavat erityiset elinympäristöt jen kestävän metsätalouden käytännön tason peri-
45639: Tällä suojelutarve ei ratkea kokonaan. Tehdyissä aatteiden kanssa
45640: pinta-alaselvityksissä näitä ympäristöjä on kuiten- - ryhmäsertifioinnin hallinnon selventäminen
45641: kin katsottu olevan Etelä-Suomessa alle prosentti - metsäkeskusten sisäisen auditoinnin kehittä-
45642: metsämaan pinta-alasta. Laki on lisäksi sikäli nurin- minen
45643: kurinen, ettei se pääsäntöisesti velvoita näiden - aktiivinen tiedon välittäminen Suomen ser-
45644: kohteiden säästämiseen silloin, kun ne ovat suuri- tifiointiprosessista sekä kansallisella että kansain-
45645: alaisia ja siis monimuotoisuuden säilyttämisen kan- välisellä tasolla.
45646: nalta olennaisia. Metsälakikohteiden suojelu on Myös järjestelmän kansainvälisestä kytkennästä
45647: jäämässä puunelliseksi myös siksi, että maa- ja tulisi päästä sopimukseen.
45648: metsätalousministeriö on osoittanut suurialaisten Maa- ja metsätalousministeriö osallistui useiden
45649: kohteiden suojeluun riittämättömästi varoja. Minis- muiden tahojen kanssa testaushankkeen rahoituk-
45650: teriö ei myöskään ole liiton käsityksen mukaan seen. Ympäristöjärjestöt jättäytyivät testaushank-
45651: riittävästi kannustanut metsänomistajia korvausrat- keen ulkopuolelle, koska muut osapuolet eivät
45652: kaisujen teossa. Etelä-Suomen metsien suojelussa olleet halukkaita suoraan sitoutumaan ympäristö-
45653: olennaista on ennallistavan suojelun käynnistämi- järjestöjen suosimaan FSC-järjestelmään. Ympäris-
45654: nen ja ylipäänsä selkeän suojelutarpeen tunnusta- töjärjestöt eivät ole edelleenkään halukkaita jatko-
45655: minen. Liiton mukaan metsäluonnon suojelu ei ole kehittämiseen, ellei työryhmä ole FSC-ryhmä. Met-
45656: vielä tyydyttävästi hoidettu ja selviä puutteita on säsertifioinnin toimintavalmiuden loppuunsaatta-
45657: etenkin Etelä-Suomen metsien suojelussa. misesta on laadittu hanke-ehdotus, jotta laajamittai-
45658: nen metsien sertifiointi voitaisiin aloittaa syksyllä
45659: Metsäsertifioinnin nykyvaihe Suomessa 1998. Tavoitteena on myös saada aikaan suomalai-
45660: Maa- ja metsätalousministeriön huhtikuussa 1996 sen sertifiointimallin hyväksyttävyys kansainvälisil-
45661: asettama metsien sertifiointitoimikunta selvitti Suo- lä markkinoilla.
45662: men olosuhteisiin sopivan sertifiointijärjestelmän Sertifiointitoimikunnan mukaan hallituksilla tu-
45663: edellytyksiä ja perusteita. Toimikunta sai työnsä lee olla rooli sertifiointijärjestelmien kansainvälisen
45664: päätökseen kertomusvuoden maaliskuussa ja suo- yhteensopivuuden, luotettavuuden, tasapuolisuu-
45665: sitteli, että Suomen olosuhteisiin sopiva sertifiointi- den ja avoimuuden sekä tavaroiden vapaan liikku-
45666: järjestelmä on käytettävissä vuoden 1998 kuluessa. vuuden varmistamisessa. Viime aikoina on käyty
45667: Sertifioinnin kansallisten standardien laadinta aloi- keskustelua sekä Suomessa että monissa muissa
45668: tettiin metsänomistajien, metsäteollisuuden ja ym- ED-maissa mahdollisuuksista kehittää EU:n serti-
45669: päristöjärjestöjen aloitteen pohjalta elokuussa fiointijärjestelmä tai sertifiointiraami. Erityisesti Eu-
45670: 1996. Standardityöryhmä sai kertomusvuoden huh- roopan metsänomistajajärjestöt ovat aktivoituneet
45671: tikuussa valmiiksi ratkaisumallin kansalliseksi serti- yhteisen eurooppalaisen raamin puolesta.
45672: fiointijärjestelmäksi. Järjestelmän ensisijainen taso Suomessa on tarkoitus aloittaa metsien serti-
45673: on ryhmäsertifiointi metsäkeskuksen toimialueella, fiointi vielä syksyn 1998 aikana. Sertifiointi tapah-
45674: muita mahdollisia tasoja ovat ryhmäsertifiointi met- tuu yhteistoiminnassa Saksan, Ranskan, Itävallan ja
45675: sänhoitoyhdistyksen toimialueella ja metsänomis- Norjan kanssa. Viiden maan kesken luodaan yhtei-
45676: tajakohtainen sertifiointi. nen kehys, jonka puitteissa sertifiointi toteutetaan
45677: Metsäsertifioinnin standardia testattiin kolmen kuitenkin erillisenä kussakin maassa. Kehyksessä
45678: metsäkeskuksen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan ja maat ovat hyväksyneet puitteet metsien kestävälle
45679: Lapin, alueella kertomusvuoden syksyllä. Hank- hoidolle ja käsittelylle. Sertifiointi perustuu Helsin-
45680: keessa selvitettiin, kuinka eri kriteereistä voidaan gin ja Lissabonin metsäministerikokousten kritee-
45681: käytännössä kerätä tietoa ja miten sertifiointitarkas- reihin kestävästä metsänhoidosta sekä FSC:n met-
45682: tus (auditointi) voidaan suorittaa. Testauksen tu- säperiaatteisiin. Suomi yhdessä monien muiden
45683: lokset osoittivat, että sertifiointiratkaisua tulee ke- eurooppalaisten maiden kanssa ei ole halunnut
45684: hittää edelleen. Tähän kuuluvat mm. liittyä maailmanlaajuiseen FSC-järjestelmään. Met-
45685: -metsä- ja ympäristösektorin suunnittelu-, seu- sien sertifiointi tehdään Suomessa metsäkeskusten
45686: ranta- ja tiedonkeruujärjestelmien edelleen kehittä- tasolla ja se on voimassa viisi vuotta kerrallaan.
45687: minen, jotta ne pystyvät vastaamaan standardin Metsänomistajat voivat vapaasti valita, ottavatko he
45688: tiedontuottamisvaatimuksiin ja jotta Suomen malli sertifiointiin osaa.
45689:
45690:
45691: 179
45692: Metsäsertifioinnin nykyvaihe muissa EU-maissa suus ovat puun alkuperämerkinnän kannalla serti-
45693: Sertifiointikeskustelu eri maissa on erittäin vilkasta fioinnin asemesta. Puuntuottajajärjestöjen mukaan
45694: tällä hetkellä, ja eri osapuolten (teollisuus, metsän- ekomerkinnän kehittäminen on lähinnä EU:n ja
45695: omistajat, ympäristöjärjestöt ja puun ja puutuottei- hallitusten tehtävä. Ympäristöministeriön vetämä
45696: den ostajat) linjaukset poikkeavat toisistaan. Tilan- työryhmä ei ole saanut aikaan yhteistä näkemystä
45697: teet myös muuttuvat nopeasti. Yleislinjana on, että sertifioinnista.
45698: ympäristöjärjestöt tukevat FSC-sertifiointia, ja mm. Ranskassa on useita aloitteita sekä alkuperämer-
45699: Isossa-Britanniassa, Hollannissa, Belgiassa, Itäval- kintäjärjestelmistä koskien ensisijaisesti trooppista
45700: lassa, Sveitsissä ja Saksassa on ostajaryhmiä, jotka puuta että sertifioinnista. Metsänomistajat suhtau-
45701: suosivat FSC-sertifioitua puuta ja tuotteita. Yksityis- tuivat aiemmin varovaisesti metsätalouden serti-
45702: metsänomistajat joko tukevat pienmetsätalouden fiointiin, mutta ovat nyt aktivoituneet kehittämällä
45703: huomioon ottavia vaihtoehtoja (erityisesti Pohjois- erityisesti yksityismetsiin soveltuvaa alueellista ser-
45704: maat) tai näkevät sertifioinnin tarpeettomana. FSC- tifiointimallia (ORR). Lisäksi Ranskassa on v. 1996
45705: sertifiointijärjestelmän lisäksi on olemassa ja kehit- perustettu kansallinen työryhmä, joka tarkastelee
45706: teillä kansallisia sertifiointijärjestelmiä sekä puun ISO 14001:n soveltumista yksityisten metsien serti-
45707: alkuperämerkintäjärjestelmiä sertifioinnin vaihto- fiointiin. ISO-järjestelmään perustuvan standardin
45708: ehtona. Useimmat Keski-Euroopan maat ovat ol- testaaminen alkoi maalikuussa 1998.
45709: leet pikemminkin alkuperämerkkien kannalla ser- Ruotsissa teollisuuden ja ympäristöjärjestöjen
45710: tifioinnin sijaan. Alkuperämerkinnäillä osoitetaan aloitteesta kehitettiin kertomusvuonna kansallinen
45711: tuotteen valmistuksessa käytetyn puutavaran tule- FSC-standardi, jonka kansainvälinen FSC hyväksyi
45712: van tietystä maasta tai tietyltä alueelta. Alkuperä- tammikuussa 1998. Yksityismetsänomistajat eivät
45713: merkinnöissä nojaudutaan siihen, että ko. maan lait olleet mukana Ruotsin FSC-ryhmässä vaan etsivät
45714: ja viranomaisten, teollisuuden ja metsänomistaja- vaihtoehtoa ISO-järjestelmästä. Ruotsin teollisuus
45715: järjestöjen antamat metsänkäsittelyohjeet takaavat on jo tuottanut FSC-sertifioitua tavaraa markkinoil-
45716: metsien hoidon korkean tason. le.
45717: Benelux-alueella on kehitteillä kollektiivinen Saksassa eri osapuolilla on erilaisia näkemyksiä
45718: puun alkuperämerkki, joka perustuu metsälainsää- metsien sertifioinnin ja alkuperämerkintöjen tar-
45719: däntöön, metsänhoidon ohjeistukseen sekä met- peellisuudesta. Sertifioinnin kannattajia ovat Sak-
45720: sänomistajien ja metsätalouden ammattilaisten san paperiteollisuus ja painotalot, mutta sahateolli-
45721: koulutukseen ja informoimiseen. Merkin alla on suus ja puutavaran kauppa vastustavat. Metsän-
45722: alueellisia sovelluksia kuten Belgiassa Vallonian omistajat ovat torjuneet metsien sertifioinnin, kos-
45723: alueella, josta merkin kehittäminen on alkanut. ka sen ei katsota kunnioittavan riittävästi yksityisen
45724: Flaamien alueen hallitus tukee FSC:tä. metsäomaisuuden käyttöoikeuksia. Saksan metsä-
45725: Hollannissa on kehitetty kansallinen merkintä- viranomaisten kanta on se, että sertifiointia ei
45726: järjestelmä sekä tuodulle että kotimaiselle puulle. Keski-Euroopassa tarvita. Kestävyyden osoittami-
45727: Järjestelmä perustuu Hollannin hallituksen asetta- seen riittävät nykyiset metsä- ja ympäristölait, met-
45728: miin ruinimitavoitteisiin kestävälle metsätaloudelle, sänhoitosuositukset ja yleiseurooppalaisten kestä-
45729: hallintajärjestelmille, sertifiointijärjestelmille ja -or- vän metsätalouden kriteerien soveltaminen. Todis-
45730: ganisaatioille ja puun alkuperän todentamiselle. teena siitä on saksalaisen puun alkuperämerkki.
45731: Systeemiä testataan parhaillaan. Ympäristöjärjestöt Painotalot ja ympäristöjärjestöt ovat FSC:n kannal-
45732: eivät ole osallistuneet järjestelmän kehittämiseen. la. Kertomusvuoden lokakuussa pääasiassa ympä-
45733: Suomen standardi olisi jotakuinkin yhteensopiva ristöjärjestöt ja ekologiset yritykset perustivat Sak-
45734: tämän Keurhout-järjestelmän kanssa. saan epävirallisen kansallisen FSC-ryhmän.
45735: Isossa-Britanniassa päästiin tammikuussa 1998 Tanskassa oli kertomusvuoden aikana käynnis-
45736: sopimukseen kansallisesta metsätalouden standar- sä laajapohjainen hanke sertifioinnin teknisistä nä-
45737: dista. Sen lisäksi on olemassa erillinen kansallinen kökulmista. Hankkeen lopputuloksena suositeltiin
45738: FSC-standardi. Tällä hetkellä käydään keskustelua ryhmäsertifiointia. Tällä hetkellä Tanskassa on
45739: näiden kahden standardin yhtymäkohdista ja mah- käynnissä vilkas keskustelu EU-EMAS, ISO ja FSC-
45740: dollisuuksista toteuttaa sertifiointi. Valtion metsä- sertifioinnin mahdollisuuksista. Kansallinen FSC-
45741: hallinnon johdolla valmistellaan selvitystä metsä- työryhmä perustettiin v. 1996. Valmiiksi on saatu
45742: sertifioinnin toteuttamistavoista ja vaikutuksista. luonnos FSC:n mukaisista kriteereistä, jotka on
45743: Itävallassa metsälakien uskotaan takaavan kor- tarkoitus saattaa lausuntokierrokselle pian. FSC-
45744: keatasoisen metsien hoidon ja käytön. FSC ei ole ryhmässä ei ole edustajia yksityismetsänomistajista
45745: saanut kannatusta. Metsänomistajat ja metsäteolli- eikä myöskään kaupan tai teollisuuden piiristä.
45746:
45747:
45748: 180
45749: Irlannissa, Espanjassa, Italiassa, Kreikassa ja Por- otettu eikä toimiin ryhdytty. Euroopan parlamentin
45750: tugalissa ei aiemmin ole juurikaan käyty keskuste- metsävaikuttajaryhmä on painostanut maatalous-
45751: lua sertifioinnista ja sitä on ylipäänsä pidetty tar- komissaari Fischleriä laatimaan ehdotuksen EU:n
45752: peettomana. Keskustelu erityisesti metsänomistaji- sertifiointiraamiksi. DG VI:ssa (maatalouden pää-
45753: en taholla on kuitenkin aivan äskettäin vilkastunut. osasto) tutkitaan mahdollisuutta sertifioinnin puite-
45754: Pohjoismaiden ja muidenkin ED-maiden metsän- säädöksestä, joka kattaisi erilaiset sertifiointijärjes-
45755: omistajien huoli sertifioinnin vaatimuksista on al- telmät ja -ratkaisut. DG XI:ssä (ympäristöasiain
45756: kanut heijastua myös eteläisiin maihin. pääosasto) on epävirallisesti jäsennelty sitä, kuinka
45757: Tilanne EU:n komissiossa ei ole selkeä, eikä EU:ssa voitaisiin laatia yhteiset pelisäännöt erilaisil-
45758: sertifiointiin liittyviä aloitteita ole virallisesti tehty. le sertifiointijärjestelmille. Myös DG III:ssa (teolli-
45759: EU:n pysyvässä metsäkomiteassa sertifioinnista on suus) selvitetään sertifiointikysymyksiä.
45760: keskusteltu yleisesti, mutta varsinaista kantaa ei ole
45761:
45762:
45763:
45764:
45765: Valtiontilintarkastajat toteavat, että Suomen metsäpo- louspolitiikan kaltaista tukijärjestelmää. Metsien hoi-
45766: litiikka tähtää nykyään monitavoitteisesti kestävään toon ja käsittelyyn vaikuttavien säädösten laatiminen
45767: metsätalouteen. Metsätalouden kestävyyttä arvioi- tulee jatkossakin säilyttää jokaisen jäsenmaan omassa
45768: daan taloudellisilla, ekologisilla ja sosiaalisilla perus- päätösvallassa, sillä luonnonolot vaihtelevat EU:n
45769: teilla. Linjanmuutos tapahtui 1990-luvun alkupuolella. alueella merkittävästi. EU:n metsäsektoriin kohdistuvil-
45770: Siihen saakka maamme metsäpolitiikan painopiste oli la toimilla voidaan kuitenkin edistää metsävarojen kes-
45771: metsävarojen käytön lisäämisessä. Puuvarantoa oli tävää hoitoa, käyttöä ja suojelua sekä varmistaa, että
45772: kasvatettu useiden vuosikymmenten ajan. Muutostar- muiden EU-politiikan lohkojen päätöksenteossa ote-
45773: ve aiheutui lähinnä kansainvälisistä sopimuksista ja taan riittävästi huomioon metsäteollisuuden edut ja
45774: puutuotteiden markkinoista. Metsätaloudessa kansal- kilpailukyky.
45775: listen ja kansainvälisten toimien välillä on nykyään var- Metsäpolitiikan muutostarpeiden osalta valtiontilin-
45776: sin kiinteä yhteys. Metsäpolitiikkaa toteutetaan normi- tarkastajat korostavat maa- ja metsätalousministeriön
45777: ohjauksen, taloudellisen ohjauksen ja informaatiopal- vastuuta muutostarpeiden laajuuden ja kiireellisyysjär-
45778: velujen avulla. Jälkimmäisiin sisältyvät osallistuva jestyksen määrittelyssä. Puuhuollon ja puuntuotannon
45779: suunnittelu, neuvonta ja tutkimus. Niinpä aiempaa mo- sekä raakapuun tarjonnan tavoitetaso kasvaa jo pää-
45780: niarvoisempaan metsäpolitiikkaan osallistuu myös tettyjen ja toteutettujen uusien metsäteollisuusinves-
45781: Suomessa yhä useampi päätöksentekijä. tointien myötä. Samalla on ilmeistä, että metsien mui-
45782: EU:n jäsenmaista Suomen kansantalous on eniten hin käyttömuotoihin ja aineettorniin hyötyihin kohdistu-
45783: riippuvainen metsäteollisuudentuotannosta ja viennis- vat vaatimukset ja odotukset lisääntyvät. Siten kestä-
45784: tä sekä sen välittömistä ja välillisistä tulo- ja työllisyys- vän metsätalouden eri osasten painoarvot ovat kasva-
45785: vaikutuksista sekä aluetaloudellisesta merkityksestä. massa, mikä tulee ottaa huomioon metsäpolitiikan
45786: EU säilynee myös lähivuosina Suomen metsäteollisuu- suunnittelussa. Valtiontilintarkastajien mielestä nykyi-
45787: den keskeisenä markkina-alueena, sillä kertomus- nen tilanne on vielä tässä suhteessa selkiintymätön.
45788: vuonna sen osuus oli 70 %metsäteollisuutemme koko- Selkiytymistä tarvitaan, jotta kansainvälisessä metsä-
45789: naisviennistä. EU:n perustamissopimuksiin ei sisälly politiikassa kyetään nykyistä paremmin puolustamaan
45790: yhteistä metsäpolitiikkaa. Tästä huolimatta EU-Iain- kansallisia etuja.
45791: säädännössä on monia metsäsektoriin vaikuttavia sää- Metsien tehostunut hoito ja kasvua vähäisemmät
45792: döksiä. EU:n toiminta metsäsektorilla on kuitenkin haja- hakkuut ovat lisänneet metsien kokonaispuustoa. Suo-
45793: naista, eikä yhteensovittamista vielä tapahdu päätök- men metsien puuvaranto eli puuston kokonaistilavuus
45794: senteossa. Metsäpoliittinen keskustelu EU:n piirissä onkin kasvanut 1950-luvun alun 1 538 milj. m3:stä nykyi-
45795: on kuitenkin vilkastunut Suomen, Ruotsin ja Itävallan seen 1 958 milj. m3:iin. Puuston vuotuinen kasvu on
45796: liityttyä jäseniksi. vastaavana aikana kohonnut valtakunnan metsien in-
45797: Valtiontilintarkastajat katsovat, että maamme met- ventoinnin mukaan 55 milj. m3:stä 76 milj. m3:iin. Puuston
45798: sätalouden etujen mukaista ei ole luoda EU:n maata- kasvua ovat lisänneet eniten soiden ojitus ja nuorten,
45799:
45800:
45801: 181
45802: hyväkasvuisten metsien lisääntyminen ja tihentymi- ten hakkuumahdollisuuksien selvittäminen ja erityises-
45803: nen. Metsistä poistuvan puumäärän suuruudeksi on ti alueellisten erojen tutkiminen on tarpeen. Metsäta-
45804: viimeksi arvioitu 61 milj. m3, mikä on 15 milj. m3 vuotuis- louden ja kansantalouden kannalta merkittäväksi on-
45805: kasvua vähemmän. Hakkuusäästöt keskittyvät lähinnä gelmaksi on noussut metsänhoitotöiden ja ensiharven-
45806: maamme eteläosiin. nushakkuiden riittättömyys. Ne ovat omiaan heikentä-
45807: Valtiontilintarkastajat tähdentävät lopuksi sitä, että mään metsiemme kasvua ja puun tarjontaa. Metsän-
45808: metsäteollisuuden puunkäytön kasvaessa on välttä- hoidon panoksia tulee lisätä vähintään kolmannes vii-
45809: mätöntä selvittää todelliset, talouskäytössä olevien me vuosien tasosta, jotta metsiemme perustuotanta
45810: metsien hakkuumahdollisuudet sekä todennäköinen saataisiin kestävälle tasolle, eikä puun tarjonta aina-
45811: raakapuun tarjonnan kehitys. Kansallisen metsäohjel- kaan tästä syystä heikkenisi.
45812: man valmistelu on siten vahvasti perusteltua. Kotimais-
45813:
45814:
45815:
45816:
45817: Metsähallituksen toiminta seen sopimukseen kuuluvia asioita ovat maksutto-
45818: mat yhteiskunnalliset virkistyspalvelut, uittotehtä-
45819: Kun Metsähallitus vuoden 1994 alusta muutettiin vät sekä metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto.
45820: valtion liikelaitokseksi, sille tuli tehtäviä, jotka eivät Varsinainen yhteiskunnallisten palveluiden ja
45821: ole rahoitettavissa toiminnasta itsestään saatavilla liiketoiminnan tuotanto on tapahtunut virkistyspal-
45822: tuloilla ja liittyvät pääasiallisesti siihen liikelaitok- veluiden ja siemen- ja taimituotannon tulosalueilla
45823: selle luovutetun valtion omaisuusmassan hoitami- kustannustaloudellisista syistä osittain samalla ka-
45824: seen, mille ei ole asetettu tuottovaadetta. Tästä lustolla ja henkilöstöllä. Palkka- ja muut kulut on
45825: syystä Metsähallituksesta annettuun lakiin (1196/ kohdennettu yhteiskunnallisiin menoihin ja liike-
45826: 93) sisällytettiin kohdat, joissa määritellään Metsä- toiminnan menoihin tuntikohtaisen työajan seu-
45827: hallituksen yhteiskunnalliset tehtävät. Niiden ra- rannan avulla. Vuoden 1998 alusta liiketoiminta ja
45828: hoituksesta säädettiin laitoskohtaisen lain 7 §:ssä, yhteiskunnalliset tehtävät eriytettiin siten, että Met-
45829: jonka mukaan yhteiskunnallisten tehtävien hoito sähallitukseen perustettiin erikseen liiketoiminnan
45830: voidaan rahoittaa valtion talousarviossa erikseen ja yhteiskunnallisten palveluiden tulosalueet Ta-
45831: osoitetuilla määrärahoilla tai ottamalla tehtävien voitteena oli terävöittää entisestään liiketoiminnan
45832: hoidosta aiheutuvat kustannukset huomioon vä- ja yhteiskunnallisten palveluiden tehtävänjakoa ja
45833: hentävänä tekijänä tulostavoitetta asetettaessa. eriyttämistä. Metsähallituksen tulostavoitteen aset-
45834: Metsähallituslain 10 §:n mukaan eduskunnan tamisen ja Metsähallituksen yhteiskunnallisten vel-
45835: hyväksyttyä valtion talousarvion maa- ja metsäta- voitteiden välillä ei ole ministeriön käsityksen mu-
45836: lousministeriö päättää Metsähallituksen palvelu- ja kaan ristiriitaa. Metsähallituksen työllisyydenhoito-
45837: muiden toimintatavoitteiden tarkentamisesta sekä velvoitetta ei ole sisällytetty yhteiskunnallisista pal-
45838: tulostavoitteesta. Tulosohjauskirjeen lisäksi maa- ja veluista tehtyyn sopimukseen, vaan se on otettu
45839: metsätalousministeriön ja Metsähallituksen välillä huomioon tulostavoitetta alentavana tekijänä.
45840: on tehty vuosittain sopimus siitä, mitä yhteiskun- Metsähallituksen toiminnan lähtökohtana ovat
45841: nallisia tehtäviä liikelaitos pääsääntöisesti talousar- luonnonvarojen kestävä käyttö, puuntuotannolli-
45842: viosta myönnettävillä varoilla tuottaa. Sopimuksen nen kestävyys, monikäytön periaate, luonnon mo-
45843: lisäksi ympäristöministeriö ja Metsähallitus tekevät nimuotoisuuden säilyttäminen sekä maankäyttöön
45844: keskenään vuosittain sopimuksen valtion talousar- liittyvän kulttuuriperinteen huomioon ottaminen,
45845: vion kautta rahoitettavista liikelaitoksen hallinnas- joiden rajoissa toteutetaan yhteiskunnan asettamia
45846: sa oleviin luonnonsuojelualueisiin ja mahdollisiin yritystaloudellisia ja kansantaloudellisia tavoitteita
45847: muihin luonnonsuojelutehtäviin liittyvistä tehtävis- sekä yhteiskunta- ja aluepoliittisia tehtäviä. Toimin-
45848: tä ja palveluista. Metsähallituksen viranomaistehtä- nan suunnittelussa otetaan huomioon alueelliset
45849: vistä ja niiden rahoituksesta maa- ja metsätalousmi- erot käyttäen monitavoitteista luonnonvarasuun-
45850: nisteriö tekee erillisen päätöksen vuosittain. Maa- nittelua. Siihen liittyy olennaisesti paikkatietojärjes-
45851: ja metsätalousministeriön ja Metsähallituksen väli- telmä, osallistuva ja alue-ekologinen suunnittelu
45852:
45853:
45854: 182
45855: sekä kestävän metsätalouden kriteerien ja indikaat- Metsähallituksen metsien taloustulos ja hakkuut
45856: torien käyttö. Talousmetsien hoidon päätavoite on Seuraavissa taulukoissa on esitetty Metsähallituk-
45857: puuraaka-aineen tuottaminen teollisuuden käyt- sen taloustulos v. 1990--96, puunkOijuon hakkuu-
45858: töön. Metsien hyödyntämistä ohjataan niin, että kertymä alueittain ja koneellistamisasteen kehitys
45859: toiminta on kaikkien käyttömuotojen kannalta alueittain. Vuosina 1999-2005 on hakkuiden
45860: mahdollisimman kestävää. Metsäluonnon moni- suunniteltu olevan 4,0-4,5 milj. m 3 vuodessa.
45861: muotoisuus säilyy, virkistyspalvelujen ja luontaise-
45862: linkeinojen toimintaedellytykset turvataan, maise- Metsähallituksen taloustulos v. 1990--96:
45863: malliset näkökohdat otetaan huomioon sekä pai-
45864: Vuosi Mmk
45865: kallisen väestön luonnonkäytön mahdollisuudet
45866: säilyvät. Luonnonsuojeluohjelmista johtuvat maan- 1990 145
45867: hankintavelvoitteet sekä metsienkäsittelymenetel- 1991 90
45868: 1992 118
45869: mät pienentävät talouskäyttöön jäävän metsämaan 1993 191
45870: pinta-alaa, ellei investointeja talousmetsien ostami- 1994 213
45871: seksi pystytä toteuttamaan. Metsähallituksen ta- 1995 293
45872: voitteena on ostaa vuosittain talousmetsiä keski- 1996 341
45873: määrin 100 Mmk:n arvosta.
45874:
45875:
45876: Metsähallituksen hakkuukertymä v. 1990--96:
45877:
45878: Alue 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 TTS 1997 TTS 1998 Keskim.
45879: 1 000 m' käyttöpuuta
45880: Ylä-Lappi 200 194 209 178 176 157 160 160 157 177
45881: Länsi-Lappi 625 617 781 805 672 706 735 700 718 707
45882: Itä-Lappi 433 501 671 650 593 654 685 650 625 607
45883: Pohjanmaa 502 468 661 659 597 655 633 630 630 604
45884: Kainuu 864 800 999 918 827 615 608 659 684 775
45885: Länsi-Suomi 639 704 888 906 780 759 772 791 769 779
45886: Itä-Suomi 786 730 897 872 702 678 664 701 705 748
45887: Hakkuut
45888: yhteensä 4 049 4 014 5 106 4 988 4 346 4 224 4 257 4 291 4 288 4 396
45889: Suunnite 4 276 4 265 4 233 4 233 4 207 4 207 4 207 4 102 4 102 4 204
45890:
45891:
45892:
45893: Metsähallituksen puunkorjuun koneellistamisasteen kehitys v. 1992-97:
45894:
45895: Alue 1992 1993 1994 19951 19961 1997 1
45896: Länsi-Suomi 52 54 53 55 67 75
45897: Itä-Suomi 28 29 25 28 41 56
45898: Pohjanmaa 35 43 48 54 66 79
45899: Kainuu 36 35 32 32 39 56
45900: Länsi-Lappi 46 51 48 54 58 67
45901: Itä-Lappi 41 50 44 60 72 90
45902: Ylä-Lappi 0 1 3 0 1 8
45903: Metsähallitus 38 42 40 46 55 68
45904: 1 Luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa metsätyön kehittämisen ja aikapalkkauksen vuoksi.
45905:
45906:
45907:
45908: Sodan jälkeisten laajamittaisten uudishankkei- vajaat 5 milj. m 3 • Metsien ikärakenteen johdosta
45909: den seurauksena Metsähallituksen metsissä on pal- huomattava osa kasvusta jää hakkaamatta. Tämä
45910: jon taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä, joiden lisää Metsähallituksen metsien hakkuumahdolli-
45911: kasvu on hyvää. Kaikkien Metsähallituksen talous- suuksia 10--20 vuoden kuluttua arviolta 6 milj.
45912: metsien kasvu on 7 milj. m 3 vuodessa, kun vastaava m 3:iin vuodessa. Edellytyksenä on, että tarpeelliset
45913: hakkuukertymästä johdettu kokonaispoistuma on metsänhoitotyöt ensiharvennukset mukaan luettu-
45914:
45915:
45916: 183
45917: na tehdään ajallaan. Toistaiseksi niin on voitu luontomatkapalveluja kiinteässä yhteistyössä mui-
45918: tehdä, joten Metsähallituksen talousmetsien tule- den matkailualan yrittäjien kanssa.
45919: vaisuudennäkymät ovat hyvät. Ongelmana ovat Virkistyspalvelujen liiketoiminnan liikevaihto
45920: seuraavat 10-20 vuotta, jolloin hakkuumäärää ei oli kertomusvuonna tontinvuokratoiminta mukaan
45921: voida merkittävästi kohottaa ja jolloin parhaiten lukien runsaat 47 Mmk. Eduskunta on edellyttänyt
45922: tuloa tuottavan tukkipuun osuus supistuu vielä budjetin perusteluissaan tuottavuuden nousua
45923: nykyisestään. Metsähoitoa tehostamalla mm. laaja- mm. luontomatkailun osalta. Samoin eduskunta on
45924: mittaisella metsien lannoituksella tilannetta voi- edellyttänyt, että maa- ja vesiomaisuuden käyttö
45925: daan toisella 10-vuotiskaudella jonkin verran pa- suunnitellaan siten, että se tukee matkailuelinkei-
45926: rantaa. noa ja että Metsähallitus tuottaa yhdessä yrittäjien
45927: kanssa luonto- ja elämysmatkailuun liittyviä palve-
45928: Metsähallituksen virkistyspalvelut luja.
45929: Metsähallituksen virkistyspalvelut on tulostoimin- Luontomatkailu on Suomessa voimakkaassa
45930: to, joka kertomusvuoden loppuun saakka vastasi kasvussa. Myönteiset kehitysnäkymät koskevat
45931: muilla kuin lakisääteisillä luonnonsuojelualueilla myös maamme syrjäisiä alueita mm. Itä- ja Pohjois-
45932: liiketoimintana tuotetuista maksullisista ja yhteis- Suomea, joihin Villin Pohjolan toimintaedellytykset
45933: kunnallisena tehtävänä tuotetuista maksuttomista huomattavalta osin keskittyvät. Villin Pohjolan stra-
45934: virkistyspalvelutoiminnoista. Maksunomien palve- tegiana on tuottaa ennen kaikkea sellaisia luonto-
45935: lujen tuottamiseen käytettiin kertomusvuonna val- matkailupalveluja, joiden kysyntä on kasvussa ja
45936: tion talousarvion kautta saatuja, maa- ja metsäta- sellaisille asiakaskohderyhmille, joiden kasvunäky-
45937: lousministeriön tulosohjauksen piirissä olevia va- mät ovat hyvät. Tämä tarkoittaa mm. tuotevalikoi-
45938: roja 30,5 Mmk. Tästä summasta noin kahdella man muuttamista perustuotepainotteisesta tuotan-
45939: kolmanneksella tuotettiin valtion retkeilyalueilla nosta paketoitujen luontoelämystuotteiden puolel-
45940: (5), muilla retkeilyalueilla (100), retkeilyreittiver- le sekä matkanjärjestäjäasiakkaiden ottamista yri-
45941: kostolla (useita tuhansia kilometrejä) ja hajakoh- tysasiakkaiden rinnalle. Vuokrattavia kämppiä ja
45942: teilla (mm. autiotuvat) jokamiehenoikeudella ta- mökkejä oli kertomusvuonna 300, ja niiden käyttö-
45943: pahtuvaa luonnossa liikkumista tukevia ulkoilu- ja aste oli yli 40 o/o.
45944: retkeilypalveluja arviolta yli miljoonalle käyttäjälle. Metsähallituksen virkistyspalvelut työllistivät
45945: Loppu kolmannes käytettiin kuntalaisten maksut- kertomusvuonna omaa henkilökuntaa lähes 200
45946: tomien moottorikeikkamahdollisuuksien ylläpi- henkilötyövuoden verran. Työllisyystyövoimaa
45947: toon (6 000 km moottorikelkkauria palveluraken- työllistettiin lähinnä yhteiskunnallisen virkistyspal-
45948: teineen) sekä kalastus-, metsästys-, maastoliiken- velutuotannon toimesta 120 henkilötyövuotta. Val-
45949: ne-ja erämaalakien valvontaan, Ylä-Lapin paikalli- taosa työpanoksesta kohdistui Itä-Suomeen, Kai-
45950: sen väestön maksunoman lupakalastuksen kustan- nuuseen ja Lappiin. Metsähallituksen luontomat-
45951: nusten kattamiseen ja eräiden pääosin lappilaisia kailutoiminnalla on merkittäviä kerrannaisvaiku-
45952: koskevien maksunomien säädöspohjaisten palve- tuksia virkistyspalvelujen yritysverkottumiseen, ja
45953: lujen tuottamiseen. Näillä palveluilla oli 80 000 sen ylläpitämän matkailutarjonnan ja luontomat-
45954: asiakasta. Metsähallitus tuottaa vastaavat palvelut kailun infrastruktuurin kautta on luotu ja parannet-
45955: myös v. 1998. Ympäristöministeriö valvoo maasto- tu lukuisten pienten, keskisuurten kuin suurtenkin
45956: liikennelain noudattamista. matkailualan ja sen tukielinkeinojen palveluyritys-
45957: Villi Pohjola on Metsähallituksen johtokunnan ten toimintaedellytyksiä eri osissa maata, etenkin
45958: päätöksellä 1.1.1998 perustettu luontomatkailun Itä- ja Pohjois-Suomessa. Näitä työllisyyden kerran-
45959: liiketoiminnan tulosalue. Sen päätoimialana on naisvaikutuksia ei ole Metsähallituksen toimesta
45960: metsästykseen, kalastukseen, majoitukseen ja selvitetty, mutta ne ovat kokemusperäisesti arvioi-
45961: maastoliikenteeseen perustuvien luontomatkailu- den huomattavat. Tällä hetkellä Villillä Pohjolalla
45962: tuotteiden tuottaminen ja myynti perustuotteina ja on jo yli 300 erilaista sopimusyrittäjäsopimusta.
45963: ohjelmapalveluiksi paketoituina. Tuotteiden pe- Lisätyömahdollisuudet valtion alueilla ovat tätä
45964: rustana ovat Metsähallitukselle valtion maa- ja vesi- kautta erittäin suuret.
45965: omaisuuden haltijana kuuluvat maksulliset käyttö- Metsähallituksen luontomatkailun liikevaihto on
45966: oikeudet. Villin Pohjolan pääasiakkaita ovat yksi- tällä hetkellä 8 % koko alan 500 Mmk:n liikevaih-
45967: tyiset asiakkaat, yritykset ja matkanjärjestäjät niin dosta. Tavoitteena on säilyttää ja jopa lisätä mark-
45968: kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tulosalueen strate- kinaosuutta alan kasvavilla kokonaismarkkinoilla.
45969: gioihin kuuluu yritysverkottuminen. Tämä tarkoit- Metsähallituksen käsityksen mukaan nämä tavoit-
45970: taa sitä, että Villi Pohjola tuottaa, markkinoi ja myy teet eivät ole ristiriidassa alan paikallisten yrittäjien
45971:
45972:
45973: 184
45974: tulevaisuudentavoitteiden kanssa, päinvastoin. toksilla tulisi olla käytössään valtion maata siinä
45975: Metsähallituksen mukaan ilman Villin Pohjolan määrin, kuin ne omassa toiminnassaan tarvitsevat.
45976: yhdessä muiden alalla toimivien kanssa tuomaa Ministeriöiden suoraan hallintaan ei myöskään
45977: palvelujen lisätarjontaa ei alan kasvutavoitteita ole pääsääntöisesti jäisi metsämaata. Valtion metsä-
45978: edes mahdollista saavuttaa. Useimmat esiin tulleet omaisuudesta 96 % on jo nyt keskitetty Metsähalli-
45979: ristiriidat liittyvät Metsähallituksen liikelaitostami- tukselle. Tehdyt keskittämistoimet ovat edelleen
45980: sesta seuranneeseen roolinmuutokseen, sillä entis- selkeyttäneet tilannetta. Vain murto-osa valtion
45981: tä viranomaista ei hevin hyväksytä palveluyrittäjien maa- ja vesiomaisuudesta on muilla valtion laitok-
45982: joukkoon tasavertaiseksi toimijaksi. silla ja ministeriöillä. Puolustusministeriöllä on kui-
45983: Kilpailuvirasto on selvittänyt Metsähallituksen tenkin hallinnassaan 70 000 ha maa-alueita ja
45984: uuden roolin mahdollisia kilpailuoikeudellisia on- 21 000 ha vesialueita niiden Metsähallituksen hal-
45985: gelmia laajasti myös luontomatkailun liiketoimin- linnassa olevan 215 000 ha:n lisäksi, joihin puolus-
45986: nan osalta erityisesti Lapissa. Metsähallituksen tä- tusministeriöllä on erillissopimusten perusteella
45987: hänastisesta toiminnasta Kilpailuvirastolla ei ole käyttöoikeus. Lisäksi oikeusministeriölle on jää-
45988: ollut huomauttamista. mässä 9 000 haja opetusministeriölle 2 000 ha sekä
45989: suurelle joukolle valtion virastoja ja laitoksia pie-
45990: Valtion metsänomistuksen hajautuminen nempiä alueita. Metsähallituksen hallinnassa on
45991: Maa- ja metsätalousministeriö asetti v. 1996 työryh- kaikkiaan 24 % Suomen metsätalousmaan pinta-
45992: män, jonka tehtävänä oli tehdä ehdotukset valtion alasta eli 8 718 000 ha, josta talousmetsien metsä-
45993: metsäomaisuuden tarkoituksenmukaisesta keskit- maata on 3 270 000 ha ja talousmetsien kitu- ja
45994: tämisestä Metsähallitukselle samoin kuin ehdotuk- joutomaita 1 450 000 ha. Lakisääteisiä suojelu- ja
45995: set luonnonsuojelun rahoitusohjelman edellyttä- erämaa-alueita Metsähallituksella on yhteensä
45996: mistä valtion kiinteistöjen myyntitavoitteista sekä 2 606 000 ha sekä virkistys- ym. käytössä olevia
45997: tarvittavista hallinnan siirroista ja toimenpiteistä erikoismaita 1 390 000 ha. Lisäksi Metsähallituksen
45998: laitoksittain ja hallinnonaloittain. Työryhmä luovut- hallinnassa on yleisiä ja muita vesialueita 3 250 000
45999: ti laatimansa raportin ministeriölle kertomusvuo- ha.
46000: den maaliskuussa. Talouspoliittinen ministerivalio-
46001: kunta käsitteli ja hyväksyi ehdotukset samaan ai- Metsäntutkimuslaitoksen metsäomaisuus
46002: kaan. Työryhmä katsoi ehdotuksissaan myös, että Met-
46003: Valtion metsäomaisuuden keskittämistarpeet säntutkimuslaitoksen hallintaan tulisi jäädä riittävä
46004: liittyivät lähinnä vahvistettujen luonnonsuojeluoh- määrä maa-alueita erityisesti pitkäaikaisia tutki-
46005: jelmien toteuttamiseen v. 1997-2007.Yhteensä 3,2 muksia varten. Metsäntutkimuslaitoksen hallinnas-
46006: mrd. mk:n suojeluohjelmasta katetaan 1,09 mrd. sa on 148 500 ha tutkimus- ja opetuskäytössä olevia
46007: mk Metsähallituksen maanmyynneillä ja vaihdoilla maa- ja vesialueita. Kansallispuistoja, luonnonpuis-
46008: v. 1996-2004. Työryhmä esitti tehtäväksi hallin- toja ja muita suojelualueita on 67 872 ha ja metsä-
46009: nansiirtoja yhteensä 43 000 ha. Kun työryhmä otti oppilaitosten käyttöön annettuja opetusmetsiä
46010: huomioon myös tulevat siirtomahdollisuudet Metc 4 600 ha. Tutkimukseen tarvitaan työryhmän mu-
46011: sähallitukselle, se sai siirrettävien ja palautettavien kaan vapaasti käsiteltäviä metsiä, virkistyskäytössä
46012: alueiden tavoitearvoksi 230 Mmk, mikä sisältää olevia metsiä sekä erilaisia suojelualueita. Erityises-
46013: myös valtion tulot Saariselän vuokratonttien myyn- ti pitkäaikaisten kokeiden häiriöttämän suorittami-
46014: nistä yksityisille (30 Mmk). Maa- ja metsätalousmi- sen takaamiseksi on tarvetta säilyttää Metsäntutki-
46015: nisteriö huolehtii yksittäisten ehdotusten sekä esi- muslaitoksen hallinnassa riittävä määrä metsämai-
46016: tettyjen yleislinjausten toteutumisesta kutsumalla ta. Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevilla
46017: määräajoin koolle eri tahojen edustajista seuranta- alueilla on tutkimuksen edellyttämää infrastruktuu-
46018: ryhmän arvioimaan hallinnansiirtojen toimeenpa- ria ja myös avustavaa henkilökuntaa. Tutkimustar-
46019: noa. Seurantakokous totesi kertomusvuoden elo- peita varten luodun perusrakenteen edelleen hyö-
46020: kuussa, että toteutus on aloitettu työryhmän ehdo- dyntäminen alkuperäiseen metsäntutkimustarkoi-
46021: tusten mukaisesti. tukseen on vieläkin hyvin perusteltua. Mahdolli-
46022: nen maiden keskittämishyöty on maa- ja metsäta-
46023: Valtion maaomaisuuden keskittäminen lousministeriön mukaan luokiteltava marginaali-
46024: Esittämissään linjauksissa työryhmä katsoi, että seksi verrattuna siihen kokonaishyötyyn, joka met-
46025: metsätalouteen ja luonnonsuojeluun käytettävän säntutkimuksen kautta on aikaan saatavissa koko
46026: valtion maan ensisijaisena haltijana olisi Metsähal- metsätaloudelle. Metsäntutkimuslaitoksen hallin-
46027: litus tarkoituksenmukaisin poikkeuksin. Muilla lai- nassa on kolme kansallispuistoa: Pallas-Ounastun-
46028:
46029:
46030: 185
46031: turin ja Pyhätunturin sekä Kolin kansallispuistot, (mom. 35.30.74) v. 1993-98 keskimäärin 1,6 Mmk
46032: yhteispinta-alaltaan 57 000 ha. Luonnonpuistoja tai vuodessa, kun ne olivat v. 1985-92 keskimäärin
46033: muita suojelualueita on yhteensä vajaat 10 800 ha. 5,7 Mmk vuodessa.
46034: Pallas-Ounastunturin ja Pyhätunturin kansallispuis- Työministeriön rahoitus on vaihdellut 1990-lu-
46035: tot on perustettu v. 1938, mistä lähtien ne ovat vulla vuosittain 6 Mmk:sta 10 Mmk:aan. Sillä on
46036: olleet Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa. Esi- ollut viime vuosina tärkeä merkitys etenkin Kai-
46037: merkiksi Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa ja nuun ja Pohjanmaan puistoalueille, joilla monia
46038: siihen liittyvissä tutkimusmetsissä on menossa aivan keskeisiä tehtäviä on ollut pakko hoitaa
46039: kymmeniä tutkimushankkeita, joista suuri osa on työministeriön rahoituksella palkatulla tilapäistyö-
46040: yhteishankkeita. Kolin kansallispuisto perustettiin voimalla.
46041: v. 1991 pääosin Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus- ED-rahoitusta luonnonsuojelutehtäviin käytet-
46042: metsäalueen maista. tiin 0,3 Mmk v. 1996 ja kertomusvuonna 3,1 Mmk.
46043: Metsäntutkimuslaitos toteaa lausunnossaan, että Kertomusvuonna luonnonsuojelu oli mukana kuu-
46044: kun tarkoituksena on palvella koko maan metsäta- dessa EU:n Life-rahaston ja kolmessa aluekehitys-
46045: loutta on tärkeää, että laitoksen metsät ovat alueel- rahaston tukemassa hankkeessa. Suojelualueiden
46046: lisesti edustavia ja kattavat alueilla kaikki metsä- ja hoidon ja ennallistamisen hankkeilla olisi jatkossa-
46047: suotyypit Laitoksen mukaan tähän tavoitteeseen ei kin hyvät mahdollisuudet saada ED-rahoitusta.
46048: ole täysin päästy Etelä-Suomessa, jossa edustavuut- Uusien hankkeiden esteenä on niissä tarvittavan
46049: ta tulisi parantaa viljavilla metsä- ja suomailla. kansallisen rahoituksen puute: Nykyisessä määrä-
46050: Kansainvälisesti tilanne on laitoksen mukaan kui- rahatilanteessa Metsähallituksen on mahdotonta
46051: tenkin hyvä. Metsäntutkimuslaitoksen selvityksen irrottaa niihin tarvittavaa määrää hoidon ja kunnos-
46052: mukaan pitkien koesarjojen vaatimaa pysyvyyttä ja sapidon varoja.
46053: käsittelyvarmuutta ei ole voitu saavuttaa muiden Metsähallitus katsookin, että toiminnan pysyvän
46054: hallinnassa olevissa metsissä tutkimussopimuksin. ja pitkäjänteisen kehittämisen suurin ongelma on
46055: nimenomaan perusrahoituksen (mom. 35.30.22)
46056: Valtiovarainvaliokunnan kannanotto niukkuus, sillä EU:n ja suuri osa työministeriön
46057: Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on mietin- varoista on määräaikaisiin hankkeisiin kohdistettua
46058: nössään hallituksen talousarvioesityksestä vuodel- rahoitusta.
46059: le 1998 (VaVM 42/1997 vp) kiinnittänyt huomiota
46060: valtiollisen metsäomaisuuden hajautumiseen. Va- Vanhojen metsien kompensaatiot
46061: liokunta katsoo, että hallituksen tulisi vielä erik- Valtioneuvoston v. 1996 tekemä periaatepäätös
46062: seen selvittää mahdollisuudet siirtää Metsäntutki- Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelusta sisäl-
46063: muslaitoksen hallinnassa oleva metsäomaisuus si päätöksen suojelun kompensaatiosta. Periaate-
46064: Metsähallitukselle. Selvitettävä olisi myös se, saa- päätökseen sisältyi Metsähallitukselle osoitettavan
46065: daanko metsäomaisuuden keskittämisestä hyötyä luonnonsuojelualueiden hoidon ja kunnossapidon
46066: suhteessa nykytilanteeseen. määrärahan kasvattaminen vanhojen metsien suo-
46067: jelualueiden hoitotarpeiden takia vuosittain 1,5
46068: Metsähallituksen luonnonsuojelun rahoitus- Mmk:lla v. 1997-2006. Päätöksessä todetaan:
46069: ongelmat "Metsähallitukselle osoitetaan pitkällä aikavälillä 82
46070: Rahoitus Mmk uusien luonnonsuojelualueiden hoitoon ja
46071: Ympäristöministeriö osoittaa Metsähallitukselle kehittämiseen tarvittavan henkilökunnan palkkaa-
46072: vuosittain luonnonsuojelun perusrahoitukseen miseen."
46073: luonnonsuojelualueiden hoidon ja kunnossapidon Kertomusvuonna hoidon ja kunnossapidon
46074: määrärahan (mom. 35.30.22), jonka suuruus on määrärahaa lisättiin kompensaatiopäätöksen mu-
46075: pysynyt jo vuosia jokseenkin ennallaan: kaisesti, ja Metsähallitus kohdisti kompensaatiot
46076: (1,5 Mmk) Perä-Pohjolan, Pohjanmaan ja Kainuun
46077: 1994 1 1995 1 1996 1 1997 1 1998 (arvio) puistoalueisiin. Vuonna 1998 määrärahaan ei tehty
46078: Mmk kompensaatiopäätöksen edellyttämää lisäystä,
46079: 61,2 1 58.2 1 60.7 1 63,5 1 62,9 mutta ympäristöministeriö on tästä huolimatta
46080: edellyttänyt ao. puistoalueiden rahoituksen lisää-
46081: mistä päätöksen mukaisesti. Metsähallitus on näin
46082: Määräraha on ollut keskimäärin 80 o/o kokonais- menetellyt, mutta tämä on tapahtunut vähentämäl-
46083: rahoituksesta. Lisäksi ympäristöministeriö on osoit- lä tarvittava määrä (1,5 Mmk) eteläisten puisto-
46084: tanut Metsähallitukselle talonrakennusvaroja alueiden rahoitusta.
46085:
46086:
46087: 186
46088: Periaatepäätöksen mukainen määrärahan kas- Luonnonhoito ja ennallistaminen
46089: vattaminen kompensaatioalueilla v. 1998--2006 Metsähallituksen hallinnassa on vähintään parisa-
46090: siirtämällä varoja sinne muualta maasta merkitsisi taa suojelualuetta ja -kohdetta, joissa on tehtävä
46091: eteläisen Suomen suojelualueiden rahoituksen su- niiden suojelutavoitteiden saavuttamiseksi luon-
46092: pistumista vähintään 30 %:lla, vaikka pitkällä aika- non- tai perinnebiotooppien hoitoa tai ennallista-
46093: välillä määrärahan lisäämistarpeet ovat suurimpia mista. Etenkin Etelä-Suomessa suojelutarkoituksiin
46094: nimenomaan Etelä-Suomessa. hankitut alueet ovat hyvin usein hakattuja tai ojitet-
46095: tuja, jolloin niiden suojeluarvojen palauttaminen
46096: vaatii aktiivisia toimia. Hoidon ja ennallistamisen
46097: Suojelualueverkon laajentuminen lisääminen on välttämätöntä myös Natura 2000 -
46098: Metsähallitus toteaa, että vaikka luonnonsuojelun hankkeen ja EU:n luontodirektiivien tavoitteiden
46099: perusrahoitus ei ole v. 1994-98 kasvanut lainkaan, saavuttamiseksi. Voimavarojen niukkuuden takia
46100: samanaikaisesti on kuitenkin perustettu Nuuksion, luonnonhoidossa ja ennallistamisessa ollaan koko-
46101: Valkmusan ja Kurjenrahkan kansallispuistot, Talas- naisuutena vasta aivan alussa. Hoidon ja ennallista-
46102: kankaan luonnonsuojelualue sekä 87 vanhojen misen viivästyminen merkitsee sitä, että osa suoje-
46103: metsien suojelualuetta. Lisäksi Metsähallitus on lualueiden luontoarvosta menetetään. Ennallista-
46104: tuona aikana hankkinut suojelutarkoituksiin aluei- mistarve tulisi nopeasti kartoittaa, jotta määrahatar-
46105: ta 26 000 ha ja ympäristöministeriö on siirtänyt ve voitaisiin selvittää.
46106: Metsähallitukselle vastaavankaltaisia alueita run- Ympäristöministeriö katsoo lausunnossaan, että
46107: saat 15 000 ha. riittävän rahoituksen turvaamisen ohella yhtä oleel-
46108: Viimeaikaisten päätösten (vanhat metsät, suoje- lista on priorisoida aiempaa tarkemmin hoitoon
46109: lualueiden rahoitusohjelma) ja Natura-hankkeen suunnatun rahoituksen käyttökohteet. Etusijalla
46110: seurauksena perustettujen suojelualueiden pinta- rahan käytössä tulisi olla luonnonhoito- ja ennallis-
46111: ala lisääntyy n. 700 000 ha:lla, mikä merkitsee tamistyöt alueilla, joiden luonnonarvot kärsivät
46112: suojelualueverkon pinta-alan kasvua lähes hoidon puuttuessa, ja toisaalta alueet, joille tarvi-
46113: 60 %:lla. Suureksi osaksi tämä kasvu on seurausta taan riittävä opastus- ja palveluvarustus suojelu-
46114: vahvistettujen suojeluohjelmien toteuttamisesta. alueen käytön kannalta. Priorisoinnin tuloksena
46115: Tämän takia hoidon ja kunnossapidon määrärahaa osa suojelualueista jää luonnontilaan, aktiivisen
46116: on lisättävä lähivuosina, jotta edes nykyinen suoje- hoito- ja käyttötoiminnan ulkopuolelle.
46117: lualueiden hoidon taso voidaan ylläpitää. Laajentu-
46118: van suojelualueverkon edes välttämättömimmistä Suojelualueiden retkeily-, virkistys- ja luonto-
46119: hoitotehtävistä suoriutuminen on nykyisillä määrä- matkailukäyttö
46120: rahoilla mahdotonta. Luonnonsuojelualueiden merkitys retkeily-, virkis-
46121: Metsähallitus on esittänyt ympäristöministeriölle tys- ja luontomatkailukohteina kasvaa jatkuvasti.
46122: luonnonsuojelualueiden hoidon ja kunnossapidon Kertomusvuonna Metsähallituksen suojelualueilla
46123: määrärahan (mom. 35.30.22) selvää korotusta. Tä- ja muilla kohteilla vieraili arviolta 2,1 miljoonaa
46124: hänastisen jälkeenjääneisyyden ja meneillään ole- kävijää. Luontomatkailun ansiosta suojelualueiden
46125: van kiivaan maanhankintavaiheen takia määrära- aluetaloudellinen merkitys on korostunut, ja maas-
46126: haa olisi korotettava jo v. 1999 siten, että siitä samme onkin vireillä lukuisia maakunnallisia luon-
46127: voidaan osoittaa Metsähallituksen luonnonsuojelu- tomatkailun kehittämishankkeita, joiden on tarkoi-
46128: alueiden hoitoon 76 Mmk. Vuosina 2000-2003 tus tukeutua etenkin kansallispuistoihin ja niiden
46129: Metsähallitukselle osoitettavaa määrärahaa tulisi tarjoamiin palveluihin. Suojelualueiden yleisökäy-
46130: edelleen korottaa 95 Mmk:aan. Vuositasolla on tön kehittäminen edellyttää kävijöiden ohjaamista
46131: siten kyse 20-30 Mmk:n korotustarpeesta. Luon- opastuksen ja palveluvarustuksen avulla. Tällä het-
46132: nonsuojelualueiden hoidon määrärahojen lisäys- kellä opastus- ja palveluvarustusta on 140 suojelu-
46133: tarve on viime vuosina tuotu selkeästi esille mm. kohteessa. Lähimmän kymmenen vuoden aikana
46134: Suomen biologista monimuotoisuutta koskevassa näiden palvelujen rakentaminen tai kohentaminen
46135: kansallisessa toimintaohjelmassa vuosiksi 1997- on tarpeen runsaassa sadassa kohteessa. Kustan-
46136: 2005, vanhojen metsien kompensaatio-ohjelmassa, nusarvio on lähes 100 Mmk. Ilman määrärahojen
46137: Metsänsuojelun ja työllisyyden rahoitustoimikun- oleellista lisäämistä uusien kansallispuistojen ja
46138: nan (MESTRA) mietinnössä sekä v. 1994 tehdyssä muiden uusien suosittujen yleisökohteiden palve-
46139: luonnonsuojelualueiden hoidon kansainvälisessä lujen lisääminen on jäädytettävä jokseenkin täysin,
46140: arvioinnissa. koska aiemmin perustettujen puistojen jo vakiintu-
46141: nutta toimintaa on erittäin vaikea supistaa nykyi-
46142:
46143:
46144: 187
46145: sestä. Uusien palvelujen rakentamistarpeet painot- Metsähallituksen esityksen mukaan Metsähalli-
46146: tuvat eteläiseen Suomeen, jossa kävijämäärät ovat tuksesta annetun lain ja asetuksen sisältämiä palve-
46147: suurimpia. Toisaalta myös perustettaviin Pohjois- lujen hinnoittelua koskevia säännöksiä tulee tar-
46148: Suomen vanhojen metsien suojelualueisiin sisältyy kentaa. Samoin olisi tarkennettava liikelaitostehtä-
46149: eräitä kohteita (Syöte, Ylläs, Luosto), jotka ovat jo vien, yhteiskunnallisten tehtävien ja viranomais-
46150: nykyisin tärkeitä virkistys- ja matkailukohteita ja tehtävien määrittelyä ja rajausta koskevia säännök-
46151: joiden palveluvarustuksen kohentaminen vaatii siä. Uudistuksen toteuttaminen edellyttää myös
46152: runsaasti voimavaroja. metsästyslain, kalastuslain ja yleisistä vesialueista
46153: annetun lain muuttamista. Liikelaitostehtäviä ja vi-
46154: Luontokeskukset ranomaistehtäviä koskevien normien selkeyttämi-
46155: Metsähallituksella on eri puolilla maata yhdeksän nen on välttämätöntä myös siksi, että korkein
46156: luontokeskusta. Saamelaismuseon yhteydessä si- hallinto-oikeus on kertomusvuoden aikana antanut
46157: jaitseva Ylä-Lapin luontokeskus avattiin maalis- kolme toisistaan poikkeavaa ratkaisua Metsähalli-
46158: kuun 1998 lopussa. Luontokeskuksissa on vierail- tuksen asemasta metsästysoikeuden haltijana. Toi-
46159: lut vuosittain keskimäärin 200 000 kävijää, ja v. saalta toiminta on katsottu liiketoiminnaksi ja toi-
46160: 1998 vierailijoita on arviolta lähes 250 000. Luonto- saalta tästä vakiintuneesta kannasta poiketen viran-
46161: keskusten toiminnan kehittämistä on esitetty viime omaistoiminnaksi.
46162: vuosina useissa yhteyksissä. Nykyresursseilla se ei Metsähallitus on tehnyt korkeimmalle hallinto-
46163: kuitenkaan ole Metsähallituksen mielestä mahdol- oikeudelle 9.12.1997 hallintolainkäyttölain mukai-
46164: lista, koska luontokeskukset toimivat jo nyt kapa- sen ylimääräisen muutoshakemuksen, jotta ristirii-
46165: siteettiosa ylärajoilla. Ilman määrärahanlisäystä ete- taiseen tilanteeseen saataisiin ratkaisu. Metsähalli-
46166: läisten luontokeskusten toimintaa joudutaan jopa tus on sopinut maa- ja metsätalousministeriön
46167: supistamaan. Samanaikaisesti kun nykyiset luonto- kanssa entisen lain käytännön noudattamisesta,
46168: keskukset kärsivät määrärahojen niukkuudesta, on kunnes asia on käsitelty korkeimmassa hallinto-
46169: kuitenkin vireillä lukuisia uusia luontokeskushank- oikeudessa.
46170: keita, joissa Metsähallituksen odotetaan olevan Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Metsä-
46171: mukana. Metsähallituksen mahdollisuudet osallis- hallitusta koskevaa lainsäädäntöä uusittaessa on
46172: tua näihin, esim. maakunnallisten liittojen ajamiin, huolehdittava siitä, että suurimittainen maa-aines-
46173: usein osin EU-rahoitteisiin ja sinänsä hyvin perus- ten otto yleisillä vesialueilla tarvitsee edelleen sekä
46174: teltuihin hankkeisiin (esim. Tammelan ja Kurjen- valtioneuvoston että maa-aineslain tarkoittaman
46175: rahkan luontokeskukset) ovat kuitenkin lähes ole- lupaviranomaisen luvan. Maa-ainesten otossa me-
46176: mattomat. rialueelta tulisi myös edellyttää konsultaatioita ym-
46177: päristöministeriön kanssa. Vedenalaisen luonnon
46178: Metsähallitusta koskevan lainsäädännön uudista- monimuotoisuuden suojelu on maassamme yhä
46179: minen ·järjestämättä, eikä monimuotoisuuden suojelun int-
46180: Metsähallitus on tehnyt 17.6.1997 maa- ja metsäta- ressi tule otetuksi huomioon ilman tällaisia järjeste-
46181: lousministeriölle esityksen tarvittaviin toimenpitei- lyitä. Liittoa huolestuttaa Metsähallituksen lisäänty-
46182: siin ryhtymiseksi Metsähallituksen toimintaa sääte- vä halukkuus vaatia korvausta kaikesta muusta
46183: levän lainsäädännön uudistamiseksi. Uudistus on kuin jokamiehenoikeuteen kuuluvasta valtion mai-
46184: esitetty toteutettavaksi samassa yhteydessä, kun den käytöstä. Maksunomiksi virkistysalueiksi näyt-
46185: valtion liikelaitoksista annettua lakia koskeva uu- tävät jäävän lopulta vain luonnonsuojelualueet,
46186: distamishanke toteutetaan. Esityksen tarkoituksena vaikka niiden päätarkoitus on luonnonsuojelu.
46187: on selkeyttää Metsähallituksen kilpailuoikeudellis- Alueiden ylikulumisesta on jo selviä merkkejä.
46188: ta asemaa, mitä mm. Kilpailuvirasto on pitänyt Maksuton luonnossa virkistäytyminen on perintei-
46189: tärkeänä 2. 5.1997 Metsähallitukselle antamassaan nen suomalainen oikeus, johon Metsähallitus kui-
46190: lausunnossa. Tätä samaa päämäärää tukee myös tenkin näyttää suhtautuvan penseästi muissa kuin
46191: 1.1.1998 toteutettu organisaatiouudistus, jolla yh- ympäristöministeriön rahoittamissa toiminnois-
46192: teiskunnalliset tehtävät ja liiketoimintatehtävät on saan.
46193: eriytetty.
46194:
46195:
46196:
46197:
46198: 188
46199: Metsähallituksen muututtua vuoden 1994 alusta liike- suudet siirtää Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa
46200: laitokseksi sille tuli tehtäviä, jotka eivät ole rahoitet- oleva metsäomaisuus Metsähallitukselle.
46201: tavissa toiminnasta saatavilla tuloilla ja liittyvät pää- Valtiontilintarkastajat pitävät Metsähallituksen
46202: asiallisesti siihen liikelaitokselle luovutetun valtion luonnonsuojelun rahoitusongelmia merkittävinä ja
46203: omaisuusmassan hoitamiseen, mille ei ole asetettu edellyttävät, että Metsähallitus saa tarvittavat määrä-
46204: tuottovaadetta. Tästä syystä Metsähallituksesta an- rahat käyttöönsä. Viimeaikaisten päätösten (vanhat
46205: nettuun lakiin sisällytettiin kohdat, joissa määritellään metsät, suojelualueiden rahoitusohjelma) ja Natura-
46206: sen yhteiskunnalliset tehtävät ja niiden rahoitus. hankkeen seurauksena perustettujen suojelualueiden
46207: Metsähallituksen viranomaistehtävistä ja niiden rahoi- pinta-ala lisääntyy arviolta 700 000 ha:lla, mikä tarkoit-
46208: tuksesta maa- ja metsätalousministeriö tekee erillisen taa suojelualueverkon laajenemista lähes 60 %:11a.
46209: päätöksen vuosittain. Ministeriön ja Metsähallituksen Suureksi osaksi tämä kasvu on seurausta vahvistettu-
46210: väliseen sopimukseen kuuluvia asiota ovat mak- jen suojeluohjelmien toteuttamisesta. Laajenevan suo-
46211: sutlomat yhteiskunnalliset virkistyspalvelut, uittoteh- jelualueen hoitotehtävistä selviytyminen on Metsähalli-
46212: tävät, metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto. Vuoden tukselle nykyisentasoisilla määrärahoilla mahdotonta.
46213: 1998 alusta liiketoiminta ja yhteiskunnalliset tehtävät Luonnonsuojelualueiden merkitys retkeily-, virkis-
46214: eriytettiin erillisiksi tulosalueiksi. Valtiontilintarkasta- tys- ja luontomatkailukohteina kasvaa jatkuvasti. Ker-
46215: jat pitävät uudistusta perusteltuna ja tarkoituksen- tomusvuonna niihin tutustui yli 2 miljoonaa kävijää.
46216: mukaisena. Myönteistä on valtiontilintarkastajien mie- Uusien luontopalvelujen rakentamistarpeet painottu-
46217: lestä myös se, että Metsähallituksen toiminnan läh- vat eteläiseen Suomeen, jossa kävijämäärätkin ovat
46218: tökohtana ovat luonnonvarojen käytön ekologiset pe- suurimpia. Toisaalta myös perustettaviin Pohjois-Suo-
46219: riaatteet. Niihin kuuluvat luonnonvarojen kestävä men vanhojen metsien suojelukohteisiin sisältyy eräitä
46220: käyttö, monikäytön periaate, luonnon monimuotoi- kohteita (Syöte, Ylläs, Luosto), joiden palveluvarustuk-
46221: suuden säilyttäminen sekä maankäyttöön liittyvän sen kohentaminen vaatii runsaasti voimavaroja. Met-
46222: kulttuuriperinteen huomioon ottaminen. Tämä merkit- sähallituksella on eri puolilla maata yhdeksän luonto-
46223: see käytännössä sitä, että ekologisten reunaehtojen keskusta, joissa on vieraillut vuosittain yli 200 000 kävi-
46224: sallimissa rajoissa toteutetaan yhteiskunnan asetta- jää. Myös niiden toiminnan kehittämistä pidetään tär-
46225: mia yritystaloudellisia ja kansantaloudellisia tavoittei- keänä. Nykyisten luontokeskusten kärsiessä määrära-
46226: ta sekä yhteiskunta- ja aluepoliittisia tehtäviä. Toimin- hojen niukkuudesta on kuitenkin vireillä uusia luonto-
46227: nan suunnittelussa otetaan lisäksi huomioon alueel- keskuksia (esim. Tammelan Ruostejärven ja Pöytyän
46228: liset erot. Kurjenrahkan luontokeskukset), joissa Metsähallituk-
46229: Valtiontilintarkastajat kiirehtivät valtion maaomai- sen odotetaan olevan mukana. Valtiontilintarkastajat
46230: suuden keskittämistä Metsähallitukselle. Erityisesti pitävät tärkeänä, että Metsähallituksen osallistumis-
46231: valtion metsäomaisuuden keskittämistarpeet perustu- mahdollisuuksia myös luontokeskusten toiminnan ke-
46232: vat lähinnä vahvistettujen luonnonsuojeluohjelmien to- hittämisessä parannetaan. Erityisesti Etelä-Suomen
46233: teuttamiseen, sillä merkittävä osa niistä katetaan Met- luontokeskusten asema ja toimintamahdollisuudet tu-
46234: sähallituksen maanmyynneillä ja -vaihdoilla. Metsä- lee turvata.
46235: hallituksen tavoitteena onkin ostaa vuosittain talous- Valtiontilintarkastajat kiirehtivät Metsähallitusta
46236: metsiä keskimäärin 100 Mmk:n arvosta. Liikelaitokseksi koskevan lainsäädännön uudistamista, josta Metsä-
46237: muuttumisen myötä Metsähallituksen toiminnan pai- hallitus on 17.6.1997 tehnyt maa- ja metsätalousminis-
46238: nopiste on selvästi siirtynyt talousmetsien puolelle. teriölle esityksen. Esityksen tarkoituksena on selkeyt-
46239: Muilla valtion laitoksilla tulee olla käytössään valtion tää Metsähallituksen kilpailuoikeudellista asemaa,
46240: maata ainoastaan siinä määrin, kuin ne omassa toimin- mitä mm. Kilpailuvirasto on pitänyt tärkeänä. Tähän
46241: nassaan välttämättä tarvitsevat. Valtiontilintarkastajat liittyy myös vuoden 1998 alussa toteutettu organisaa-
46242: kiinnittävät tässä yhteydessä huomiota siihen, että tiouudistus, jolla Metsähallituksen yhteiskunnalliset ja
46243: Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa on keskittämis- liiketoiminnalliset tehtävät on eriytetty. Valtiontilintar-
46244: toimien jälkeenkin vielä lähes 150 000 ha tutkimus- ja kastajat pitävät Metsähallituksen liiketoimien edelleen
46245: opetuskäytössä olevia maa- ja vesialueita sekä kolme kehittämisen kannalta kestämättömänä sitä, että kor-
46246: kansallispuistoa - Pallas-Ounastunturin, Pyhätuntu- kein hallinto-oikeus on kertomusvuoden aikana anta-
46247: rin ja Kolin kansallispuistot - yhteispinta-alaltaan nut kolme toisistaan poikkeavaa ratkaisua Metsähalli-
46248: 57 000 ha sekä muita suojelualueita 10 800 ha. Valtion- tuksen asemasta metsästysoikeuden haltijana. Toi-
46249: tilintarkastajat viittaavat tässä yhteydessä eduskun- saalta toiminta on katsottu liiketoiminnaksi ja toisaalta
46250: nan valtiovarainvaliokunnan mietintöön hallituksen ta- tästä vakiintuneesta kannasta poiketen viranomaistoi-
46251: lousarvioesityksestä vuodelle 1998. Valiokunta katsoi, minnaksi. Ristiriitaiseen tilanteeseen tulee saada kes-
46252: että hallituksen tulisi vielä erikseen selvittää mahdolli- tävä ratkaisu.
46253:
46254:
46255: 189
46256: Turkistalous hastoja, jotta he selviäisivät parenunin laskusuh-
46257: danteista. Tulojen epävakaisuus aiheuttaa ongel-
46258: Turkistarhaus on 1990-luvulla kokenut varsin an- mia henkilöyhtiöinä, avoimina yhtiöinä tai kom-
46259: karan rakennemuutoksen. Edellisen vuosikymme- mandiittiyhtiöinä harjoitetulle yritystoiminnalle,
46260: nen lopulla alkanut kysynnän aleneminen ja sa- koska varausmahdollisuudet verotuksessa ovat
46261: maan aikaan osunut kettutarhauksen hallitsemauo- puutteelliset. Kannattavuuden parantumisen myö-
46262: man laajentamisen aiheuttama ylituotantotilanne tä elinkeino on viime vuosina pystynyt panosta-
46263: pudottivat tarhojen määrän puoleen v. 1990--96. maan ympäristönhoitoon enemmän kuin aiemmin.
46264: Voimakkainunin kettutarhauksen lama koetteli Itä- Myös valtio on tukenut turkistarhojen ympäristön-
46265: ja Keski-Suomeen perustettuja tarhoja. Syy tähän suojeluinvestointeja. Turkiseläinlannan talteenotta-
46266: oli, että alueilla, joissa turkistarhausta ei aiemmin miseksi hyötykäyttöön on käynnistetty useita pai-
46267: ollut harjoitettu, lähdettiin - osin valtion tuen kallisia hankkeita, mutta ympäristöasioiden kun-
46268: kannustamana - uuteen elinkeinoon liian vähäi- toon saattaminen vaatii kuitenkin vielä paljon työ-
46269: sen osaamisen turvin. Toisaalta rehuhuolto ja muu tä.
46270: yhteistyötä vaativa toiminta puuttui usein uusilta
46271: tarhausalueilta. Tällä hetkellä turkistarhauksen ke- Turkistarhojen määrä, myynnin arvo ja eri turkis-
46272: hitysnäkymät ovat kokonaisuudessaan hyvät. Tur- eläinten nahkatuotos
46273: kisten kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa, ja Turkistarhojen määrä Suomessa oli suurimmil-
46274: turkisnahkojen hinnat mahdollistavat kannattavan laan v. 1983, jolloin tarhoja oli 6 000. Tarhat vähe-
46275: tarhauksen. Tuottajat eivät ole nahkojen suhteelli- nivät merkittävästi v. 1989-90, kun turkisnahko-
46276: sen hyvästä hintakehityksestä huolimatta lisänneet jen hintojen lasku alkoi v. 1987 New Yorkin pörs-
46277: tuotantoaan kertomusvuoden aikana. siromahduksen jälkeen. Menekkiongelmia aiheu-
46278: Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry pi- tui samoihin aikoihin ylitarjonnasta sekä siitä, että
46279: tää alan keskeisinä ongelmina eläinaktivistien toi- tärkeillä markkina-alueilla oli noina vuosina useita
46280: mintaa, suhdanneherkkyyttä ja ympäristöongel- leutoja talvia. Vuonna 1990 koko maassa oli 4 300
46281: mia. Rehukalastus on Suomen turkistarhaukselle tarhaa. Koko 1990-luvun ajan tarhat ovat edelleen
46282: elintärkeää, joten EU:ssa kesällä 1998 tehty pysyvä vähentyneet.
46283: ratkaisu silakan rehuksi kalastamisen sallimisesta Turkistarhojen määrä maamme merkittävimmil-
46284: on merkittävä. Turkistarhaus on suhdanneherkkä lä tarhausalueilla ja koko maassa on muuttunut
46285: ala ja hinnanvaihtelu suurta. Elinkeinon harjoittajil- seuraavasti (vanhan läänijaon mukainen aluejako):
46286: le pitäisi suoda mahdollisuus muodostaa varara-
46287:
46288:
46289:
46290: Lääni 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
46291: Vaasan 3 354 2 635 2 215 1 915 1 814 1 765 1 791
46292: Oulun 309 251 221 186 166 156 158
46293: Turun ja Porin 99 89 80 73 67 59 56
46294: Pohjois-Karjalan 127 94 68 51 44 40 40
46295: Muu Suomi 370 276 221 181 160 146 128
46296: Koko maa 4 259 3 345 2 805 2 406 2 251 2 166 2 173
46297:
46298:
46299:
46300:
46301: Eniten turkistarhojen määrä on alentunut Poh- massa. Tämä on luonnollista, koska valtaosa rehus-
46302: jois-Karjalassa ja muualla sisä-Suomessa. Prosentu- ta saadaan silakasta.
46303: aalisesti vähiten tarhojen määrä on supistunut en- Turkistarhojen nahkatuotos maamme merkittä-
46304: tisten Turun- ja Porin sekä Vaasan läänien alueella. vimmillä tarhausalueilla ja koko maassa on seuraa-
46305: Turkistarhoista 95 o/o sijaitsee länsirannikon tuntu- va:
46306:
46307:
46308:
46309:
46310: 190
46311: lääni 1990 1992 1994 1996
46312: minkit ja ketut ja minkit ja ketut ja minkitja ketut ja minkit ja ketut ja
46313: hillerit supikoirat hillerit supikoirat hillerit supikoirat hillerit supikoirat
46314: 1 000 kpl
46315: Vaasan 1 551 1 263 1 346 1 066 1 401 1 389 1 572 2 008
46316: Oulun 107 108 118 110 126 142 135 191
46317: Turun ja Porin 93 17 82 20 85 25 73 25
46318: Pohjois-Karjalan 11 30 8 25 10 34 10 41
46319: Muu Suomi 44 60 23 52 18 56 17 78
46320: Yhteensä 1 805 1 478 1 576 1 272 1 639 1 645 1 808 2 344
46321:
46322:
46323:
46324:
46325: Turkistarhojen myynnin arvo v. 1990-96 on musvuonna myynnin arvoksi arvioidaan 1,3 mrd.
46326: kehittynyt seuraavan taulukon mukaisesti. Kerto- mk.
46327:
46328:
46329: lääni 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
46330: 1 000 mk
46331: Vaasan 342 095 329 084 396 215 735 207 778 793 1 241 402 1143128
46332: Oulun 27 769 29 995 38 623 74 888 77 832 141 457 104 261
46333: Turun ja Porin 9 892 8 988 11 357 17 330 16 421 26 681 19 627
46334: Pohjois-Karjalan 6 263 5 197 9 522 13 322 13 095 18 724 19 044
46335: Muu Suomi 13 006 15 513 15 048 25 725 24 467 39 218 34 980
46336: Koko maa 399 025 388 777 470 765 866 472 910 608 1 467 482 1 321 040
46337:
46338:
46339:
46340: Tarhaa kohti laskettu myynnin arvo eri alueilla oli seuraava:
46341:
46342: lääni 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996
46343: 1 000 mk
46344: Vaasan 102 125 179 384 429 703 638
46345: Oulun 90 120 175 403 469 907 660
46346: Turun ja Porin 100 101 142 237 245 452 350
46347: Pohjois-Karjalan 49 55 140 261 298 468 476
46348: Muu Suomi 35 56 68 142 153 269 273
46349: Koko maa 94 116 168 360 405 678 608
46350:
46351:
46352:
46353:
46354: Pohjanmaalla, Vaasan ja Oulun läänien alueilla, tarhat ovat ehkä helpommin luopuneet turkiseläi-
46355: sijaitsevien tarhojen myynti tarhaa kohti on kor- mistä, kun toimeentulo ei ole ollut yksinomaan
46356: kein. Myös Pohjois-Karjalan tarhat ovat niin suuria, tarhauksesta riippuvaa. Turkistarhauksessa ollaan
46357: että niistä suurimmassa osassa turkistarhausta voi- siis siirrytty ja edelleen siirtymässä kohti ammatti-
46358: taneen pitää päätoimisena yrittämisenä. Tarhojen maista, päätoimista yrittämistä. Voimakkainta tur-
46359: keskimääräisestä liikevaihdosta voi olettaa, että kistarhauksen 1990-luvun rakennemuutos on ollut
46360: Satakunnan alueella ja muualla Suomessa tarhausta Pohjois-Karjalassa, jossa tarhojen määrä supistui
46361: harjoitetaan pääosin sivutoimisesti, maatalouden alle kolmasosaan v. 1990-96. Muualla sisä-Suo-
46362: tai muun toimeentulolähteen ohella. Vuoden 1990 messa väheneminen oli lähes yhtä suurta.
46363: maatalouslaskennan mukaan lähes 1 400 maatilaa
46364: ilmoitti harjoittavaosa maatilatalouden yhteydessä Tärkeimmät vientimaat ja viennin jakautuminen
46365: turkistarhausta, joten noin kolmasosa tarhoista toi- Koko maailmassa tuotettujen minkinnahkojen tär-
46366: mi maatilojen yhteydessä. Tarhojen myynnin kehit- keimpiä markkina-alueita 1990-luvun alussa olivat
46367: tyminen ja lukumäärän väheneminen antaa aiheen Länsi-Euroopan maat, ennen kaikkea Italia, Sveitsi
46368: olettaa, että pienet tarhat ovat ensimmäisinä lopet- ja Saksa. Niiden osuus minkin markkinoista oli
46369: taneet tarhauksen. Maatilojen yhteydessä olevat tuolloin lähes 80 o/o. Loput minkit myytiin Yhdys-
46370:
46371:
46372: 191
46373: valtoihin, Kanadaan ja Hongkongiin. Vuosikym- taan mukaan, on turkistarhauksen työllisyysvaiku-
46374: menen puolivälissä Euroopan osuus oli laskenut jo tus mainitun lisäksi tuhansia työpaikkoja. Alueelli-
46375: puoleen. Uusia vahvoja markkina-alueita olivat sesti välittömät työllisyysvaikutukset jakautuvat tar-
46376: tuolloin Etelä-Korea, Kiina ja Hongkong. Tämän hauksen sijainnin suhteessa. Entisen Vaasan läänin
46377: jälkeen minkkejä on myyty yhä enemmän Venäjäl- alueella voidaan arvioida olevan 86% työpaikoista
46378: le ja muualle Itä-Eurooppaan, joista on tullut Kiinan eli 4 300 työpaikkaa ja Oulun läänissä 8 o/o eli 400
46379: ohella minkinnahkojen merkittävimpiä markkina- työpaikkaa. Loput 300 työpaikkaa jakautuvat muu-
46380: alueita. alle Suomeen.
46381: Ketunnahkojen päämarkkina-alueet 1990-luvun
46382: alussa olivat Länsi-Euroopan maat (noin puolet Valtion tukitoimet
46383: myynnin arvosta) sekä Japani. Vuosikymmenen Turkistarhojen perustamis-, laajentamis- ja ympä-
46384: puolivälissä Japanin osuus laski. Uusina markkina- ristönsuojeluhankkeisiin voitiin v. 1987-90 myön-
46385: alueina myös ketun osalta nousivat Kiina ja Hong- tää rahoitustukena avustuksia ja halpakorkoisia
46386: kong. Vuosikymmenen loppupuolella Kiina ja Ete- lainoja maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi-
46387: lä-Korea ostivat reilusti yli puolet ketunnahoista. minnan edistämisestä annetun lain nojalla. Sen
46388: Myös Venäjän ja Itä-Euroopan osuus on koko ajan jälkeen ko. rahoitustuet on myönnetty maaseutu-
46389: kasvanut. elinkeinolain mukaan. Vuosina 1987-90 rahoitet-
46390: Markkina-alueiden muutokset osoittavat, että tiin uusien tarhojen perustamista ja olemassa ole-
46391: turkistarhaus nousi kriisivuosistaan uusien markki- vien laajennuksia. Tämän jälkeen painopiste on
46392: na-alueiden, Kiinan ja Venäjän, ansiosta. Turkis- ollut ympäristönsuojeluinvestointien rahoitukses-
46393: tuotannon loppukulutuksen kohdemaita on vaike- sa. Vuosien 1993--94 hankkeet ovat liittyneet lähes
46394: ampaa selvittää. Esimerkiksi Venäjälle raakanahat yksinomaan lannan käsittelyyn ja hoitoon. Turkis-
46395: kulkevat eri reittejä. Minkit työstetään pukineiksi tarhauksen rahoitustukea myönnettäessä noudate-
46396: Kreikassa, ketut taas Kiinassa. Hongkongin kautta taan edelleen pidättyväistä linjaa. Kun alan kysyntä
46397: turkisnahkoja menee myös Japaniin. Myös Italia, ja tarjonta on saatu tasapainoon, ei uusien tarhojen
46398: jossa muotia luodaan, on tärkeä markkina-alue, perustamiseen tai entisten merkittävään laajentami-
46399: samoin Korea. Turkisnahkojen tärkeimmät markki- seen ole syytä kannustaa valtion tuella. Sen sijaan
46400: na-alueet myyntikaudella 1996---97 olivat Venäjä, ympäristönsuojelutoimiin suunnattu rahoitustuki
46401: Kiina, Korea ja Japani. katsotaan edelleen tarkoituksenmukaiseksi. Mikäli
46402: Tärkeimmät markkina alueet v. 1996---97 ja itkivallanteot lisääntyvät yksittäisistä tapauksista
46403: niihin myydyt nahat: niin yleisiksi, että ne uhkaavat merkittävästi turkis-
46404: tarhojen toimintaa, voidaan lainoituksen piiriin ot-
46405: Markkina-alue Minkinnahat Ketunnahat taa tarhojen aitaaminen ja hälytyslaitteiden hankin-
46406: milj. kpl % milj. kpl % takustannuksia.
46407: Länsi-Eurooppa 7.4 26 0,7 18
46408: Venäjä 6,0 22 1,3 30 TurkistaJooteen liittyvä koulutus, neuvonta ja
46409: Korea 3,5 13 0,4 10 tutkimus
46410: Japani 3,6 13 0,3 7 Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) turkista-
46411: Kiina 2,8 10 0,9 22 louden tutkimuksen tehtävänä on tuottaa perustie-
46412: Amerikan maat 3,5 13 0,3 7
46413: roa tarhaturkiseläinten ruokinnasta ja hoidosta
46414: sekä etologiasta. Etologisten tutkimusten tavoittee-
46415: Koko maailmassa minkinnahkoja myytiin ohei- na on selvittää tarhaturkiseläinten luonnonmukais-
46416: sen asetelman mukaan yhteensä 26,8 milj. ja ketun- ta käyttäytymistä eläinten hyvinvoinnin turvaami-
46417: nahkoja 3,9 milj. kappaletta. Suomalaisista turkis- seksi. Tutkimustoiminta on tällä hetkellä vahvasti
46418: nahoista minkkejä myytiin 1,8 milj. ja ketunnahkoja painottunut eläinten hyvinvointiin (etologiaan) ja
46419: 2,3 milj. kappaletta eli lähes 60 Ofo koko maailman hoitotekniikkaan. Tutkimusta tehdään minkeillä
46420: ketunnahkojen myynnistä. sekä sini- ja hopeaketuilla.
46421: Yhteistyökumppaneina tutkimushankkeissa
46422: Turkista louden työllisyysvaikutukset ovat Helsingin, Kuopion ja Joensuun yliopistot,
46423: Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton arvion Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry sekä
46424: mukaan turkistarhoilla työskentelee suoraan tuo- Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus. Yhteistyötä
46425: tannossa 5 000 henkeä. Kun välilliset työllisyysvai- tehdään myös kotimaisen ja ulkomaisen rehuteolli-
46426: kutukset (rehunvalmistus ja -kuljetus, kalastus, tar- suuden kanssa. MTT:n tutkimusresurssit ovat kehit-
46427: harakenteet, koneet ja laitteet, turkiskauppa) ote- tyneet seuraavasti:
46428:
46429:
46430: 192
46431: Vuosi Budjettivarat sen tutkimusasemalla käynnissä olevien tutkimus-
46432: 1 000 mk ten rahoitus olisi pyrittävä turvaamaan. Turkiselin-
46433: 1993 2 229 keinon piirissä on aloitettu laatujärjestelmätyö. Laa-
46434: 1994 2 042 tukäsikirjan luonnos on jo valmiina. Laatukäsikirjan
46435: 1995 1 725 levittämistä ja laatutyön neuvontaa varten tarvitaan
46436: 1996 1 567
46437: 1997 1 669
46438: neuvonta- ja koulutusvaroja. Neuvonnan osalta
46439: liitto pitää muina tärkeinä osa-alueina ruokinta- ja
46440: jalostusneuvontaa sekä ennalta ehkäisevää tervey-
46441: Kertomusvuonna hankkeita oli käynnissä 6, ja denhoitoa.
46442: niiden kokonaiskustannukset olivat 1,4 Mmk, josta
46443: etologiahankkeiden 0,8 Mmk. Koko 1990-luvulla Turkistarhoihin kohdistunut ilkivalta
46444: hankkeita on ollut 11 ja niiden kokonaiskustannuk- Ilkivallasta tähän mennessä turkistarhoille aiheutu-
46445: set 4,9 Mmk, josta 3,3 Mmk on käytetty etologia- neet vahingot nousevat Suomen Turkiseläinten
46446: hankkeisiin. MIT on v. 1993-97 tuottanut 25 Kasvattajain Liiton arvion mukaan 7--8 Mmk:aan.
46447: tieteellistä englanninkielistä julkaisua turkistalou- Hälytyslaitteiden asentamiseen on sijoitettu yli 10
46448: desta. Näistä suurin osa koskee eläinten käyttäyty- Mmk. Kustannuksia ovat lisänneet myös tarhaajien
46449: mistä ja hyvinvointia. Vuonna 1998 turkiseläinten järjestämä ylimääräinen vartiointi, jonka kustan-
46450: tuotantoympäristötutkimukselle myönnetään pro- nuksia on vaikea arvioida. Vartiointia hoitavat sekä
46451: jektirahoituksena 0,5 Mmk. palkatut vartiointiliikkeet että vapaaehtoiset tai-
46452: Euroopan neuvoston ja EU:n säädökset edellyt- kooryhmät
46453: tävät aiempaa tiukemmin, että turkistarhausta har- Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton ka-
46454: joittava maa huolehtii siitä, että maassa tehdään tastrofiapurengas ja vakuutusyhtiöt ovat korvan-
46455: - turkiseläinten biologiaa ja hyvinvointia kos- neet tähän mennessä ilkivallasta aiheutuneet suo-
46456: kevaa tutkimusta, ml. eläinten terveys rat vahingot. Katastrofiapurengas, jossa tällä het-
46457: - tarhausmenetelmien kehittämistä koskevaa kellä on varoja 4 Mmk, on kuitenkin tarkoitettu
46458: tutkimusta eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi eläinten sairastumisesta aiheutuvien vahinkojen
46459: sekä korvaamiseen. Vakuutusyhtiöt myöntävät turkis-
46460: -tutkimusta eläinsuojelullisesti hyväksyttävistä tarhoille vakuutuksia, jotka korvaavat ilkivallan-
46461: lopetusmenetelmistä. teot, mutta vakuutusmaksut pyrkivät nousemaan
46462: Valtionapu turkistalouden neuvontaan (Suomen korvausmaksujen lisääntyessä. Vartiointia ja auto-
46463: Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry) on kehittynyt maattisten hälytyslaitteiden käyttöä tehostaisi se,
46464: seuraavasti: että kaikki tarhat olisivat asiallisesti aidattuja. Aitaus
46465: olisi perusteltua, koska sillä voitaisiin estää myös
46466: Vuosi Budjettivarat häkeistä vahingossa irti päässeiden eläinten pääsy
46467: 1 000 mk luontoon ja toisaalta luonnonvaraisten petoeläin-
46468: 1990 1 180 ten aiheuttamat häiriöt tarhoilla. Maa- ja metsäta-
46469: 1991 1 200 lousministeriö katsoo, että ilkivallantekojen takia
46470: 1992 1 030 ministeriön hallinnonalalla ei ole syytä ryhtyä eri-
46471: 1993 850
46472: 770
46473: tyisiin toimenpiteisiin.
46474: 1994
46475: 1995 610
46476: 1996 500 Turkistarhojen terveystilanne
46477: 1997 500 Turkistarhojen terveystilanne on kertomusvuoden
46478: aikana pysynyt hyvänä. Valtion varoin vastustetta-
46479: Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton ko- viin eläintauteihin ei sisälly varsinaisia turkiseläin-
46480: konaisbudjetti on 13 Mmk. Liiton toiminta rahoite- ten tarttuvia tauteja, eräitä muita myös turkiseläi-
46481: taan pääosin jäsenmaksuilla, jotka kerätään nahka- millä esiintyviä tauteja kylläkin kuten aujeszky ja
46482: myynnin yhteydessä. Liiton suurimmat kehittämis- rabies. Varsinaiset turkiseläinten tarttuvat taudit
46483: tarpeet ovat tutkimusalalla. Tietoa tarvitaan etenkin sisältyvät eläinlääkäreiden kuukausittain eläinlää-
46484: turkistarhauksen ympärillä käytävään eläinsuojelu- kintä- ja elintarvikeosastolle ilmoittamiin tauteihin.
46485: keskusteluun. Toisaalta Suomessa käynnissä oleva Tartuntojen ennalta ehkäisemiseksi maamme tur-
46486: turkiseläinten hyvinvointia koskeva tutkimus on kistarhoissa rokotetaan minkkejä ja kettuja eräitä
46487: tieteellisesti korkealla tasolla ja saanut myös kan- tarttuvia tauteja vastaan, ja tämä toiminta on jatku-
46488: sainvälistä tunnustusta. Etenkin Kuopion yliopis- nut entiseen tapaan omistajien kustannuksella. Li-
46489: tossa ja Maatalouden tutkimuskeskuksen Kannuk- säksi Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksessa on va-
46490:
46491:
46492: 13 380188E 193
46493: ralla turkiseläinten penikkatautirokotetta, jos tauti tointiin ja säilytykseen vesitiivistä alustaa. Sen si-
46494: äkillisesti puhkeaisi ja rokotukset olisi nopeasti jaan kompostointi vesitiiviillä alustalla pikemmin-
46495: aloitettava. Mainittua rokotevarastaa ei ole kerto- kin lisää kuin vähentää päästöjä. Lisäksi lannan
46496: musvuoden aikana tarvittu. Minkki en plasmasytoo- kompostoituminen vesitiiviillä alustalla on heik-
46497: sin tutkimiseen on aiemmin myönnetty rahaa val- koa, koska kompostin hapensaanti vaikeutuu.
46498: tion varoista. Kertomusvuonna tutkimus on jatku- Kompostien oikealla sijoittelulla ja hoidolla voi-
46499: nut, mutta tarhaajien kustannuksella. Kaikkiaan on daankin saavuttaa suurempi vesiensuojeluhyöty
46500: tutkittu 320 000 verinäytettä 325 tarhalta, ja sairaita kuin vesitiiviillä kompostointialustalla. Myös mah-
46501: eläimiä on todettu 5,5 o/o. dollisuuksia kehittää vesitiivis alusta turkistarhojen
46502: varjotalojen alle on selvitetty eri tahojen yhteistyö-
46503: Turkistalouden rehuhuolto nä, mutta toistaiseksi taloudellisesti riittävän edul-
46504: Maamme silakkasaaliista (v. 1996 arviolta 95 000 lista ja teknisesti käyttökelpoista ratkaisua ei ole
46505: tonnia) käytetään 7Q--.BO o/o turkiseläinten rehuksi. löydetty. Eri materiaalien ja menetelmien testaus
46506: Rehusilakan kalastus on täten merkittävä ammatti- on kuitenkin edelleen kesken.
46507: kalastajien tulonmuodostuksessa. Samalla rehuksi- Maa- ja metsätalousministeriön mukaan turkis-
46508: kalastamisella hoidetaan silakkakantoja, jotka ovat tarhauksen kannattavuuden paranemisen myötä
46509: liian tiheitä ja yksilökooltaan pieniä. Euroopan elinkeino on viime vuosina pystynyt panostamaan
46510: yhteisöjen lainsäädännössä sillin, johon lajiin silak- ympäristönhoitoon enemmän kuin aiemmin. Myös
46511: kakin kuuluu, kalastaminen muuhun tarkoitukseen valtio on tukenut turkistarhojen ympäristönsuoje-
46512: kuin ihmisravinnoksi on kielletty. Kielto johtuu luinvestointeja, mm. varjotalojen korottamista ja
46513: atlanto-skandisen siilikannan romahtamisesta lannan talteenottojärjestelmiä. Tarhojen kunnosta-
46514: 1960-luvulla. Suomi ja Ruotsi saivat ED-jäsenyys- misen avulla niiden vesistökuormitus vähenee,
46515: neuvotteluissa silakan rehukalastukseen kolmen mutta täysimääräinen hyöty kunnostuksesta saa-
46516: vuoden poikkeusajan, minkä kuluessa tämän ka- daan vasta lisäämällä kuivikkeiden käyttöä lannan
46517: lastuksen vaikutukset silakkakantoihin tuli selvit- keräilyn yhteydessä. Pintaturve on osoittautunut
46518: tää. Poikkeusaika päättyi kertomusvuoden lopus- kuivikkeena hyväksi ratkaisuksi. Tutkimuksia tulisi
46519: sa. EU:n kalastusneuvosto päätti maaliskuussa jatkaa turpeelle vaihtoehtoisten ratkaisujen (esim.
46520: 1998, että silakan rehupyynti sallitaan pysyvästi. EU olki, laatikko- ja koururatkaisut) kokeilemiseksi.
46521: vahvisti 29.6.1998 päätöksen, jonka mukaan Itäme- Läpäisevillä mailla ja pohjavesialueiden läheisyy-
46522: rellä voidaan jatkaa silakan pyytämistä rehuksi. dessä myös turkiseläinten virtsan talteenoton mer-
46523: kitys kasvaa. Silloin kun turkistarhausta harjoite-
46524: Turkistalouden aiheuttamat ympäristöongelmat taan osana maataloutta ja viljelijä kuuluu EU:n
46525: Merkittävimmät ympäristöongelmat aiheutuvat lä- osarahoittaman maatalouden ympäristötuen pii-
46526: hinnä turkiseläinten lannasta pohjaveteen sekä ve- riin, turkiseläinten lannan varastoinnille, käsittelyl-
46527: sistöihin kulkeutuvista fosfori- ja typpipäästöistä. le ja levitykselle on tarkat säännöt. Lannan ravinteet
46528: Myös paikallisia haju- ja hygieniahaittoja sekä mui- on tällöin myös otettava huomioon peltokasvien
46529: ta turkiseläinten lannan sijoittamisesta johtuvia on- lannoituksessa. Vuonna 1996 valmistuneen yksi-
46530: gelmia on varsinkin suurten turkistarhojen ympä- mielisen työryhmämietinnön perusteella on ympä-
46531: ristössä. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi on eri ristöministeriössä valmisteltu luonnos valtioneu-
46532: tahojen yhteistyönä meneillään useita tutkimus- ja voston periaatepäätökseksi vesien suojelun tavoit-
46533: kehittämishankkeita. Maa- ja metsätalousministe- teista vuoteen 2005. Siinä on turkistarhauksen ve-
46534: riön tutkimusvaroilla on rahoitettu Turkistalouden sien suojelun tavoitteiksi todettu:
46535: ympäristönsuojelu -nimistä tutkimushanketta -Tarhauksen pohjavesille aiheuttama pilaantu-
46536: usean vuoden ajan. Tutkimustuloksia on voitu misen vaara poistetaan. Pintavesien rehevöitymistä
46537: soveltaa välittömästi käyttöön tarhaajien koulutuk- aiheuttavia fosfori- ja typpipäästöjä vähennetään
46538: sessa ja neuvonnassa samoin kuin viranomaistehtä- kumpaakin vähintään 55 o/ovuoden 1993 arvioidus-
46539: vissä, esim. ympäristölupia koskevissa lausunnois- ta tasosta.
46540: sa. Tutkimusta on hyödynnetty myös valmisteltaes- -Vesien suojelua tehostetaan erityisesti paran-
46541: sa turkistarhaajille opasta, jossa neuvotaan hyviä tamalla turkiseläinten ulosteiden keräys- ja käsitte-
46542: menetelmiä turkiseläinten lannan keräämiseksi, lyjärjestelmiä sekä ohjaamalla uudet tarhat niille
46543: varastoimiseksi, kompostoimiseksi ja hyödyntämi- soveltuville alueille.
46544: seksi lannoitteena. Opas suosittaa lannan välivaras-
46545:
46546:
46547:
46548:
46549: 194
46550: Valtiontilintarkastajattoteavat, että maamme turkista- hoihin kohdistuneiden eläinaktivistien iskujen aiheut-
46551: lous on 1990-luvulla kokenutvarsin voimakkaan raken- tamat kustannukset eivät kokonaisuudessaan ole ol-
46552: nemuutoksen. Edellisen vuosikymmenen lopulla alka- leet kovin suuria. Yksittäisten turkistuottajien kärsimät
46553: nut turkisten kysynnän väheneminen ja samanaikai- taloudelliset menetykset ovat useissa tapauksissa ai-
46554: sesti tapahtunut kettutarhauksen hallitsematon laaje- heuttaneet kuitenkin suoranaisen konkurssiuhan. Yksi
46555: neminen aiheuttivat ylituotantotilanteen, joka pudotti mahdollisuus olisi sisällyttää tarhojen aitaaminen ja
46556: turkistarhojen määrän puoleen v.1990-96. Kertomus- hälytyslaitteiden hankintakustannukset julkisen rahoi-
46557: vuonna turkistalouden kehitysnäkymät olivat hyvät. tustuen piiriin.
46558: Turkisten kysyntä ja tarjonta ovattasa painossa, ja tur- Turkistalouden aiheuttamat ympäristöongelmat tu-
46559: kisnahkojen hinnat mahdollistavat kannattavan tar- lee myös tiedostaa ja panostaa ympäristönsuojeluin-
46560: hauksen. Tuottajat eivät ole turkisnahkojen suhteelli- vestointeihin. Valtion ohella myös turkistalous itse on
46561: sen hyvästä hintakehityksestä huolimatta lisänneet alan kannattavuuden lisääntymisen myötä kyennyt
46562: tuotantoaan kertomusvuoden aikana. osallistumaan näihin investointeihin. Valtiontilintar-
46563: Valtiontilintarkastajat katsovat, että huolimatta tur- kastajat pitävät tärkeänä sitä, että maa- ja metsäta-
46564: kistalouden hyvistä kehitysnäkymistä alalla on kuiten- lousministeriön hallinnonalan tutkimustoimintaa tur-
46565: kin edelleen merkittäviä erityisongelmia. Suhdanne- kistalouden osalta jatketaan ja että tutkimustuloksia
46566: herkkyys on alalle tunnusomaista. Sitä voitaisiin lieven- kyetään soveltamaan käytännön toimintaan. Tähän liit-
46567: tää muodostamaila vararahastoja tarhaajien tueksi tyy myös turkistarhaajien koulutus ja neuvonta sekä
46568: laskukausille. Rehukalastus on Suomen turkistalou- opaskirjan laadinta. Aloitetun laatujärjestelmätyön jat-
46569: delle elintärkeää, joten EU:ssa tehty pysyvä ratkaisu kaminen ja edelleen kehittäminen tulee turvata. Tuo-
46570: silakan rehukalastuksen saliimiseksi Itämerellä on tanto-olojen kehittämisessä on otettava huomioon tur-
46571: merkittävä. kistuotannon yritystaloudellisen kannattavuuden lisäk-
46572: Eläinaktivistien turkistarhoihin kohdistama määrä- si sovellettujen tuotantomenetelmien eläineettisyys ja
46573: tietoinen ilkivalta on ajoittain uhannut turkistarhaajien yhteiskunna !Iinen hyvä ksyttävyys.
46574: toimintaa laillisen elinkeinon harjoittajina. Turkistar-
46575:
46576:
46577:
46578:
46579: 195
46580: Liikenneministeriön hallinnonala
46581:
46582:
46583:
46584:
46585: limailolaitoksen toiminta mukaista ja taloudellista. Palvelujen tarjonnassa on
46586: otettava huomioon paitsi liiketoiminnan edellytyk-
46587: Ilmailulaitos on siitä annetun lain (1123/90) mukai- set myös asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet. Soti-
46588: sesti liikenneministeriön hallinnonalalla toimiva lasilmailun asiakasasema mainitaan tässä yhteydes-
46589: valtion liikelaitos. Meneillään on Ilmailulaitoksen sä erikseen. Ensisijaiseksi tehtäväksi asetetaan
46590: kahdeksas toimintavuosi nykymuodossaan. Ilmai- säännöllisen reittiliikenteen edellyttämien palvelu-
46591: lulaitoksen tehtävänä on tuottaa lentokenttä- ja jen turvaaminen lentoasemilla. Tavoitteiden mu-
46592: lennonvarmistuspalveluja sekä siviili- että sotilasil- kaan Ilmailulaitoksen on kehitettävä lentoasemia ja
46593: mailun tarpeita varten sekä harjoittaa muuta laitok- lennonvarmistusjärjestelmiä kysyntää vastaavasti,
46594: sen toimialaan liittyvää liiketoimintaa. ja kertomusvuoden tärkeimmät investointikohteet
46595: Ilmailulaitoksella on liikelaitostoiminnan lisäksi ovatkin lennonvarmistusjärjestelmän uusinnan
46596: myös viranomaistehtäviä, jotka on keskitetty itse- loppuunsaattaminen ja Helsinki-Vantaan lentoase-
46597: näiseen viranomaisyksikköön, lentoturvallisuus- man edelleen kehittäminen.
46598: hallintoon. Ilmailulaitoksen viranomaistehtävänä Valtioneuvosto on asettanut puolestaan liiketa-
46599: on huolehtia yleisestä lentoturvallisuudesta sekä loudelliseksi tulostavoitteeksi kertomusvuodelle
46600: antaa ilmailua koskevia määräyksiä ja ohjeita, käsi- 42 Mmk.
46601: tellä ilmailuun liittyviä toimilupia ja lupakirjoja sekä Eduskunta on talousarviokäsittelyssä oikeutta-
46602: ilma-alusten lentotoimintaa, lentokelpoisuutta, re- nut Ilmailulaitoksen ottamaan lainaa enintään 250
46603: kisteröintiä ja kiinnittämistä koskevat asiat ja muu- Mmk ja rajannut investoinneista kertomusvuonna
46604: toinkin edistää ilmailua, huolehtia ilmailun kehittä- aiheutuvien menojen enimmäismääräksi 450 Mmk.
46605: misestä ja valvonnasta sekä muista siviili-ilmailuun
46606: liittyvistä viranomaistehtävistä. Lisäksi Ilmailulaitos Kertomusvuoden toiminta ja tulostavoitteiden
46607: huolehtii myös siviili-ilmailuun liittyvistä kansain- saavuttaminen
46608: välisistä sopimuksista ja kansainvälisestä yhteis- Kertomusvuonna Suomessa tehtiin ennätykselliset
46609: työstä siltä osin, kuin tehtävät eivät kuulu muun 9,1 miljoonaa lentomatkaa, mikä on 10% enem-
46610: viranomaisen toimivaltaan. män kuin edellisenä vuonna. Alueellisesti lentolii-
46611: Ilmailulaitos toteaa lausunnossaan pitävänsä lii- kenne kasvoi eniten Lappeenrannassa (26 %), Kit-
46612: kelaitosmallia erittäin sopivana toimintaansa. Val- tilässä (21 %), Oulussa (18 %), Savonlinnassa
46613: tio-omistus ja liikelaitosmallin mukainen ohjaus on (17 %) ja Turussa (16 %). Myös Helsinki-Vantaan
46614: perusteltua toimialan luontaisen monopolin sekä lentoasemalla saavutettiin uusi matkustajaennätys,
46615: kansallisen infrastruktuurin ylläpidon ja tappiollis- sillä lähteviä, saapuvia tai kauttakulkevia matkusta-
46616: tenkin osien säilyttämisen vuoksi. jia oli 8,5 miljoonaa, eli 10% edellisvuotista enem-
46617: män. Edellinen huippulukema, 8 miljoonaa, oli
46618: llmailulaitokselle kertomusvuodeksi asetetut vuodelta 1990.
46619: tavoitteet Kansainvälisessä liikenteessä lähteviä, saapuvia
46620: Eduskunnan talousarviokäsittelyssään hyväksy- ja vaihtomatkustajia oli yhteensä 6,4 miljoonaa.
46621: mien palvelu- ja muiden toimintatavoitteiden mu- Kasvua edellisvuodesta on 8,5 %. Reittiliikenteen
46622: kaisesti on valtioneuvosto asettanut 16.1.1997 11- matkustajamäärä kasvoi 13% 4,9 miljoonaan, mut-
46623: mailulaitokselle vuoden 1997 palvelu- ja muut ta kansainvälisen tilausliikenteen matkustajamäärä
46624: toimintatavoitteet Niiden mukaan Ilmailulaitoksen väheni 4 o/o 1,5 miljoonaan. Tähän vaikutti osal-
46625: tulee huolehtia siitä, että ilmailutoiminta on mah- taan se, että osa tilauslennoista lennettiin reittilen-
46626: dollisimman turvallista, tehokasta, tarkoituksen- toina.
46627:
46628:
46629: 196
46630: Kotimaan lentomatkojen määrä kasvoi 14% 2,6 lulaitoksen taloutta sekä antoivat mahdollisuuden
46631: miljoonaan ja ylitti sekin entisen huipun vuodelta lentoasemamaksujen hintojen alentamiseen ja pal-
46632: 1990. velutason parannuksiin.
46633: Lentoreitse kuljetetun rahdin määrä kasvoi 3 % Ilmailulaitos toteaa pitävänsä epäkohtana sitä,
46634: 92 000 tonniin ja postin määrä 5 % 20 tonniin. että eri liikennemuotoja kohdellaan epätasapuoli-
46635: Liikenneilmailun laskeutumismäärät kasvoivat sesti infrastruktuurin hinnoittelussa, mikä heijastuu
46636: kertomusvuoden aikana 12,6 %, kun taas yleis- ja liikennemuotojen väliseen kilpailuun. Ilmailulaitos
46637: sotilasilmailun operaatiomäärät vähenivät, kuten huomauttaa, että esim. rautatieliikenteen tuki on
46638: edellisvuonnakin. Vuoteen 1996 verrattuna vähe- edelleen varsin huomattavaa, sillä VR-Yhtymä saa
46639: nemä oli 8,3 %. rataverkkoinfrastruktuurin käyttöönsä vuosittaisel-
46640: Ylilentojen osalta kasvatti suorin Euroopasta la korvauksella, joka on noin kymmenesosa todel-
46641: Kaukoitään kulkeva, ns. Transpolar-reini suosio- lisista kustannuksista. Keskenään kilpailevat liiken-
46642: taan. Kun reittiä käytti tammikuussa kaksi lentoyh- nemuodot tulisi asettaa samalle lähtöviivalle ja
46643: tiötä 104lennolla, niin kertomusvuoden joulukuus- antaa matkustajien ratkaista, mitä kuljetusmuotoa
46644: sa lentoyhtiöiden määrä oli kuusi ja lentojen määrä he haluavat käyttää.
46645: 376. Kokonaisuudessaan Suomen yli lentävän lii- Ilmailulaitoksen taloudellinen tulos oli poistojen
46646: kenteen määrä kasvoi 29 %:lla. ja satunnaiserien jälkeen 73 Mmk voitollinen, ja se
46647: Ilmailulaitoksen liikevaihto oli 971,3 Mmk ja ylitti siten valtioneuvoston asettaman tulostavoit-
46648: muut liiketoiminnan tuotot 5,3 Mmk. Liikevaihto teen runsaalla 30 Mmk:lla. Ilmailulaitoksen tilin-
46649: kasvoi 15,6% edellisestä vuodesta. Myös Ilmailu- päätöksen vahvistamisen yhteydessä valtioneuvos-
46650: laitoksen kaupallisten palveluiden tuotot kasvoivat to päätti tulouttaa valtiolle vajaat 22 Mmk.
46651: voimakkaasti, sillä Helsinki-Vantaan keskitermi- Seuraavassa esitetään eräitä Ilmailulaitoksen toi-
46652: naali mahdollisti liiketoiminnan kasvun. Lentolii- mintaa tilikaudella 1997 kuvaavia tunnuslukuja
46653: kenteen kasvu ja uudet toiminnot kohensivat Ilmai- verrattuna edelliseen tilikauteen.
46654:
46655:
46656:
46657:
46658: 1997 1996 Muutos
46659: 1 000 mk %
46660:
46661: Liikevaihto 971 353 840 045 16
46662: Toimintakulut 665 785 567 786 17
46663: Käyttökate 310 877 274 768 13
46664: Tilikauden tulos 73 272 43 835 67
46665: Investoinnit yhteensä 251 713 294 218 -14
46666: Maa-alueet 9 830 565 1 640
46667: Koneet ja laitteet 98 828 138 434 -29
46668: Lentokenttien rakentaminen 55 555 25 980 114
46669: Talonrakennus 79 935 119 449 -33
46670: Muut investoinnit 7 565 9 790 -23
46671: Matkustajia yhteensä 9 066 566 8 245 462 10
46672: Kotimaan reittiliikenne 2 640 042 2 322 939 14
46673: Kansainvälinen reittiliikenne 4 935 452 4 372 284 13
46674: Kansainvälinen tilausliikenne 1 491 072 1 550 239 -4
46675: Muut matkustajat 19 993 49 101 -59
46676: Lentoja yhteensä 331 418 324 893 2
46677: Kotimaan reittilennot 68 913 61 172 13
46678: Kansainväliset lennot 92 550 82 284 12
46679: Ylilennot 14 132 10 958 29
46680: Muu siviili-ilmailu 106 511 115 022 -7
46681: Sotilasilmailu 49 312 55 457 -11
46682: Henkilöstöä 31.12. yhteensä 1 670 1 629 3
46683: Lentoasemat 1 212 1188 2
46684: Lennonvarmistuskeskukset 119 113 5
46685: Pääkonttori 221 207 7
46686: Sisäiset palveluyksiköt 118 121 -2
46687:
46688:
46689:
46690: 197
46691: Ilmailulaitoksen investoinnit, joiden enimmäis- kaisesti. Ilmailulaitoksen lentoasemia verrataan
46692: määräksi kertomusvuonna oli asetettu 450 Mmk, vuosittain keskenään ja Helsinki-Vantaan palvelu-
46693: olivat yhteensä 251,7 Mmk. tasoa verrataan merkittävimpiin eurooppalaisiin
46694: Helsinki-Vantaan lentoaseman keskiterminaalin lentoasemiin useamman kerran vuodessa. Vuosit-
46695: toinen rakennusvaihe käynnistyi alkuvuodesta tain lähes 10 000 matkustajaa kotimaassa vastaa
46696: 1997. Lentoasemalla otettiin kertomusvuoden loka- kyselyihin, joissa selvitetään mielipiteitä Ilmailulai-
46697: kuussa käyttöön uusi VIP-terminaali ja aloitettiin toksen ylläpitämien lentoasemien matkustajapal-
46698: alkuvuodesta kolmannen kiitotien rakentaminen. veluiden laadusta. Turkittavia alueita ovat mm.
46699: Hankkeen kustannusarvio on 630 Mmk ja valmistu- pysäköintijärjestelyt, lentoaseman yleisilme, info-
46700: misajankohta vuoden 2002 lopussa. piste, opasteet, kahvila- ja myymälä palvelut, turva-
46701: Vuoden 1997 aikana valmistuivat Kruunupyyn tarkastus sekä henkilökunnan palveluasenne.
46702: ja Kuopion terminaalien laajennukset sekä Oulun Finnairin ja Ilmailulaitoksen yhteisessä tutki-
46703: lentoaseman lennonjohtorakennus. Kuusamon muksessa valittiin Tampere-Pirkkalan lentoasema
46704: lentoaseman kiitotietä pidennettiin, mikä mahdol- vuoden lentoasemaksi kertomusvuonna. Matkusta-
46705: listaa suorat lennot Kuusamosta Keski-Eurooppaan jat antoivat korkeat pisteet mm. lentoasemaraken-
46706: ja suorat kansainväliset tilauslennot Kuusamoon. nukselle, joka uudistettiin v. 1996.
46707: Suomen lennonvarmistusjärjestelmän kokonais- Lentoasemaverkoston laajuuden osalta Ilmailu-
46708: uudistusohjelma FATMI on ollut myöhässä järjes- laitos toteaa lausunnossaan, että erillisinä yksik-
46709: telmän perusohjelmiston toimitukseen liittyvien köinä tarkastellen liiketaloudellisesti kannattavia
46710: ongelmien takia. Tekemänsä selvityksen jälkeen ovat ainoastaan Helsinki-Vantaa, Oulu, Tampere
46711: Ilmailulaitos päätti uudistaa hankintasopimusta, ja Turku. Ilmailulaitos painottaa kuitenkin, että
46712: jolloin vaihdettiin osa toimitettavista laitteista. Jär- lentoasemat muodostavat kansallisen tie- ja rata-
46713: jestelmän laitteet ja ohjelmiston toteutusmäärittelyt verkon kaltaisen infrastruktuurin, jota ylläpidetään
46714: ovat toimittajalla pääosin valmiina. Radioasemat ja ja kehitetään täysin käyttäjärahoitteisesti, yhtenä
46715: koulutussimulaattori ovat jo käytössä ja koulutta- yrityksenä. Säännöllisen lentoliikenteen edellyttä-
46716: jien koulutus on toteutettu. Helsinki-Vantaan sekä mien palvelujen turvaamisen lisäksi rahoitetaan
46717: Rovaniemen järjestelmien toimitus on vuoden 1998 lentomatkustajien maksamina myös ilmailun n. 20
46718: lopussa. Ilmailulaitoksen mukaan lennonvarmis- Mmk maksavat viranomaistoiminnot ja yleisilmai-
46719: tuksen palvelutoiminta pystyy nykyjärjestelmillä lulle annettavat, vähintäänkin samanarvoiset pal-
46720: toimimaan, kunnes FATMin ensimmäinen vaihe velut.
46721: saadaan käyttöön. Vanha järjestelmä toimii muu- Käynnissä olevalla Helsinki-Vantaan lentoase-
46722: tosvaiheessa myös varajärjestelmänä. Suomen tule- man laajennushankkeella pyritään lentoaseman
46723: va lennonjohtojärjestelmä on jo monessa Euroopan ulkomaan terminaalien kapasiteetti nostamaan
46724: maassa käytössä oleva Eurocat-tuote. kahdeksaan miljoonaan aiemman viiden ja puolen
46725: Ilmailulaitos ei kertomusvuonna nostanut uutta miljoonan matkustajan sijasta. Niin kutsuttuun kes-
46726: pitkäaikaista lainaa lainkaan, sillä tulorahoitus oli kiterminaaliin rakennetaan lähtöselvityshalli, saa-
46727: budjetoitua parempi ja investointiohjelmaa toteu- puvien matkustajien tilat, matkatavaran käsittely-
46728: tettiin 100 Mmk budjetoitua hitaammin. Ilmailulai- järjestelmä, teknisiä ja palvelutiloja sekä kotimaan
46729: toksella oli vuoden lopussa pitkäaikaista lainaa ja ulkomaan terminaalin yhdyskäytävä. Tavoittee-
46730: 250,9 Mmk. na on saada terminaali valmiiksi vuoden 1999
46731: kesäkuussa, sillä heinäkuussa alkaa Suomen kuu-
46732: Palvelutavoitteiden ja muiden toimintatavoittei- den kuukauden mittainen EU- puheenjohtajakausi,
46733: den saavuttaminen ja maahamme odotetaan runsaasti ulkomaisia ko-
46734: Helsinki-Vantaa menestyi kertomusvuonna erittäin kousvieraita. Vuonna 1998 Helsinki-Vantaan lento-
46735: hyvin lentoyhtiöiden kansainvälisen järjestön asemalla panostetaan turvatarkastuspalveluihin ja
46736: IATA:ntoteuttamassa Euroopan lentoasemien mat- sisäisten toimintamallien parantamiseen.
46737: kustajapalvelujen laatua selvittäneessä tutkimuk- Ilmailulaitos painottaa lausunnossaan, että asia-
46738: sessa. 12 eurooppalaisen päälentoaseman palvelui- kaslähtöisyyttä parannetaan, joustavuutta lisätään
46739: ta mitattiin 19 eri alueella. Helsinki-Vantaa selviytyi ja kaikkinaisia palveluja monipuolistetaan ja kehi-
46740: useimmilla lentoasemia koskevilla palvelualueilla tetään lentoasemilla ja lennonvarmistuksessa aina
46741: ykköstilalle. turvallisuus huomioon ottaen. Mikäli toiminnan
46742: Ilmailulaitos seuraa myös itse säännöllisesti len- joustavuus tai esim. ympäristökysymykset joutuvat
46743: toasemien palvelutasoa voidakseen parantaa mat- turvallisuuskysymysten kanssa joskus ristiriitaan,
46744: kustajapalveluitaan asiakkaiden vaatimusten mu- turvallisuus asetetaan etusijalle.
46745:
46746:
46747: 198
46748: Lentoturvallisuustyöhön kuuluu olennaisena ranomaistoimintojen organisoimiseksi. Perusrat-
46749: häiriötilanteiden raportointi sekä näiden tapausten kaisua tehtäessä huomioitiin mm. maamme ilmai-
46750: yksityiskohtainen analysointi. Vaaratilanteiden sel- luasiantuntemuksen kapeus ja yhdestä yksiköstä
46751: vittämisen avulla voidaan Ilmailulaitoksen mukaan saatavat synergiaedut. Lentoturvallisuuden valvon-
46752: kartoittaa mahdollisia riskejä ja siten ehkäistä on- taan liittyviä viranomaistoimintoja hoitavalle yksi-
46753: nettomuuksia. Raportointikynnystä on lentoase- kölle turvattiin itsenäinen asema.
46754: milla pyritty jatkuvasti alentamaan, ja ilmailijoita Ilmailulaitoslakia valmisteltaessa hyväksyttiin Il-
46755: sekä ilmaliikennepalveluelimiä kannustetaan Il- mailulaitoksen mukaan myös tietoisesti se, että
46756: mailulaitoksen mukaan aktiiviseen raportointiin. viranomaistehtäviä uudessa Ilmailulaitoksessa voi-
46757: Turvallisuuden osalta Ilmailulaitoksen keskei- vat hoitaa muutkin yksiköt kuin erillinen viran-
46758: nen tavoite on, että kaupallisessa lentoliikenteessä omaisyksikkö. Siten liikelaitospuolen yksiköiden-
46759: ei satu Ilmailulaitoksesta johtuvista syistä yhtään kin hoidettavaksi kuuluu joitain viranomaisluontei-
46760: onnettomuutta tai vakavaa vaaratilannetta. Viran- sia tehtäviä kuten yleinen ilmailupolitiikka yhdessä
46761: omaistoiminnalla Ilmailulaitos pyrkii myös vaikut- liikenneministeriön ja ulkoasiainhallinnon kanssa,
46762: tamaan lentoyhtiöiden toimintaan siten, että niiden kansainväliset lentoliikennesopimusneuvottelut,
46763: toiminnasta aiheutuvien vaaratilanteiden määrä turvatarkastusten järjestäminen siitä annetun erilli-
46764: vähenee koko ajan. sen lain mukaisesti sekä mm. lennonvarmistukseen
46765: Lentoturvallisuushallinnon uuden vakavuusluo- liittyvät viranomaistehtävien luonteiset tehtävät.
46766: kituksen mukaan kertomusvuonna tehdyistä 500 Ilmailulaitoksen mielestä sekä liikelaitoksena
46767: häiriöilmoituksesta, joista 20 koski Ilmailulaitoksen että lentoturvallisuudesta vastaavana viranomaise-
46768: toimintaa liikenneilmailussa, sisälsi 1-2 tapausta na toimiminen ei sisällä ristiriitaa. Sen mukaan
46769: tiettyä riskiä. toimivallan ja tehtävien jako on selkeä ja siitä
46770: Ilmailulaitoksen mukaan lentoliikenteen vii- johtuvat käytännön ongelmat harvinaisia. Ilmailu-
46771: veettömyys ja täsmällisyys on tärkein lentoasemien laitoslakia valmisteltaessa tehdyt ratkaisut ovat
46772: ja lennonvarmistuksen toimintojen palvelutasomit- päinvastoin selkiinnyttäneet lennonvarmistus- ja
46773: tari. Ilmailulaitos on jakanut viivästymisten syyt kenttätoimialan toimintaa. Nykytilanne, jossa len-
46774: neljään pääryhmään aiheuttajan mukaan. Nämä toturvallisuudesta vastaava viranomaisyksikkö on
46775: ryhmät ovat lentoyhtiöstä johtuvat syyt, lentoken- osa Ilmailulaitosta, mahdollistaa joustavan toimin-
46776: tän infrastruktuurista johtuvat syyt, lennonvarmis- nan, nopean tiedonkulun ja päätöksenteon sekä
46777: tuksesta johtuvat syyt ja säästä johtuvat syyt. resurssien järkevän käytön. Tämä on Ilmailulaitok-
46778: Ilmailulaitos pyrkii siihen, että säävarauksella sen mielestä myös taloudellisesti paras ratkaisu.
46779: Ilmailulaitoksesta johtuvista syistä yli 15 minuutin Ilmailulaitos painottaa lausunnossaan myös, et-
46780: myöhästymisiä olisi Helsinki-Vantaalla korkein- tei lentoturvallisuushallinto omalla toiminnallaan
46781: taan 1 %:ssa lennoista ja muilla lentoasemilla alle suosi Ilmailulaitoksen liikelaitososan toimintaa.
46782: 0,5 o/o:ssa. Kertomusvuonna tätä tavoitetta ei vielä Lakisääteisten tehtäviensä mukaisesti lentoturvalli-
46783: saavutettu. Euroopan ilmatilan ruuhkautumisesta suushallinto valvoo ilmailulainsäädännön ja julkai-
46784: johtuvia viiveitä aiheutuu n. 6 %:lle Suomesta lähte- semiensa ilmailumääräysten nojalla liikelaitososan
46785: ville ja saapuville lennoille. toimintaa aivan samalla tavalla kuin muidenkin
46786: Keski-Eurooppaan verrattuna lentoliikenne on liiketoiminnan harjoittajien toimintaa, ja liikelaitok-
46787: Suomessa Ilmailulaitoksen arvion mukaan suhteel- sella on aivan samat velvoitteet kuin muillakin
46788: lisen täsmällistä. Tämä pätee ainakin niihin viiväs- toiminnanharjoittajilla.
46789: tymiin, joihin Ilmailulaitos voi toiminnallaan vai- Ilmailulaitoksen mielestä sen organisaatioraken-
46790: kuttaa. Lentoyhtiöiden kehittämällä indeksillä mi- teeseen kohdistunut arvostelu on johtunut pikem-
46791: taten Suomen lennonvarmistuksen ja myös Suo- minkin siitä, että lentoturvallisuushallinnon ja Il-
46792: mesta lähtevän ja Euroopan ilmatilarajoitusten sää- mailulaitoksen liikelaitososan välistä tehtävien ja
46793: telemän liikenteen viiveet ovat määrällisesti noin toimivallan jakoa ei tunneta riittävästi, kuin siitä,
46794: kolmas-neljäsosa Euroopan keskiarvosta. että toimivallan jako olisi todellisuudessa epäselvä
46795: tai että toimivallan jakoon liittyisi ilmailijoiden kan-
46796: limailolaitoksen organisaation kehittäminen nalta selviä epäkohtia. Ilmailulaitos painottaa, että
46797: Ilmailulaitoksen tehtävät ja niiden jakautuminen ilmailun resurssien ollessa niukat lentoturvallisuus-
46798: ns. liikelaitospuolen ja Ilmailulaitoksen viran- hallinnon ja liikelaitososan lentokenttä- ja lennon-
46799: omaisyksikön, lentoturvallisuushallinnon kesken varmistussektoreiden yhteys on molempien osa-
46800: ilmenevät Ilmailulaitoksesta annetusta laista. Lakia puolten etu, kunhan päätöksenteko on erillään ja
46801: laadittaessa harkittiin eri vaihtoehtoja ilmailun vi- toisistaan riippumatonta.
46802:
46803:
46804: 199
46805: Liikenneministeri asetti 26.8.1997 hallitusneuvos -Luodaan päätöksentekojärjestelmä, joka var-
46806: Jaakko Pohjolan selvitysmieheksi selvittämään eri mistaa tarvittaessa liikelaitososan ja lentoturvalli-
46807: vaihtoehtoja Ilmailulaitoksen hoitamien viran- suushallinnon välisen rahoitusriidan ratkaisemisen
46808: omaistehtävien järjestämiseksiTehtävänä oli lento- ulkopuolisen, esim. liikenneministeriön tai valtio-
46809: turvallisuushallinnon ja Ilmailulaitoksen liikelaitos- neuvoston toimesta.
46810: osan hoidossa olevien viranomaistehtävien määrit- - Lentoturvallisuushallinnon ja Ilmailulaitok-
46811: teleminen ja niiden hoidon järjestelyjen arviointi. sen liikelaitososan toimivallan jakoa voidaan ko-
46812: Selvitys julkistettiin 12.3.1998. rostaa lisäksi käytännön toiminnassa, jolloin esim.
46813: Selvitysmiehen mielestä ne perustelut, joita vi- päätöksistä ja lausunnoista ilmenee selkeästi, kum-
46814: ranomaistehtävien jaosta on esitetty Ilmailulain man tahon ratkaisuista ja kannanotoista on kysy-
46815: perusteluissa viranomaistehtävien hoitamisesta, mys. Mikäli asiassa on hankittu Ilmailulaitoksen
46816: pätevät edelleen. Useimmat liikelaitospuolen vi- toisen osan lausunto, tulee sen näkyä myös asiakir-
46817: ranomaistehtävien luonteisista tehtävistä ovat selvi- joista.
46818: tysmiehen mielestä sellaisia, ettei niiden siirtämi- - Niin sanotun asiakasfoorumin toimintaa ke-
46819: nen lentoturvallisuushallinnon huolehdittavaksi hitetään voimakkaasti kaksisuuntaiseksi yhteistyö-
46820: ole toiminnallisesti tarkoituksenmukaista. Erityi- ja palautevälineeksi.
46821: sesti lennonvarmistukseen ja Ilmailulaitoksen kan- - Lentoturvallisuushallinnon itsenäisen ase-
46822: sainväliseen toimintaan liittyviä asiakokonaisuuk- man ja oman riippumattoman roolin esiintuomi-
46823: sia on käytännössä vaikea organisatorisesti erottaa seen pyritään tiedottamisen keinoin.
46824: Ilmailulaitoksen liikelaitososan toiminnasta. Mikäli - Kirkastetaan tietoisuutta liikelaitososan viran-
46825: näin kuitenkin haluttaisiin tehdä, tarvittaisiin lisäre- omaistehtävien olemassaolosta laitoksen sisällä
46826: sursseja, koska toiminnallisesti asioiden käsittelyä sekä lisätään ulkoista tiedotusta.
46827: sekä lentoturvallisuushallinnossa että liikelaitos- - Turvatarkastusten yleisen ohjauksen, kehittä-
46828: puolella ei voida välttää. Selvitysmiehen mielestä misen ja valvonnan siirtämistä kenttäosastolta suo-
46829: tulisi luonnollisesti pyrkiä mahdollisimman sel- raan pääjohtajan alaiseksi toiminnaksi tulee harki-
46830: keään ja asiakkaiden luottamusta nauttivaan järjes- ta.
46831: telmään, mutta tehokkuus- ja kustannusnäkökoh-
46832: tia ei voida unohtaa asiakkaidenkaan edun vuoksi. Ilmailun turvallisuus kertomusvuonna
46833: Selvitysmies suosittaa lisäksi seuraavaa: Kansainvälisesti katsottuna turvallisuuden hallin-
46834: - Ilmailulaitos tulee säilyttää yhtenä kokonai- nan edelleen kehittäminen on yksi tärkeimpiä
46835: suutena. ECAC-maiden (European Civil Aviation Conferen-
46836: - Ilmailulaitoksesta annettua lakia tulee tarken- ce) lennonvarmistustoimialojen kehittämiskohtei-
46837: taa siten, että Ilmailulaitoksen liikelaitososan ja ta. Ilmailulaitoksella, muiden jäsenmaiden ilmailu-
46838: lentoturvallisuushallinnon tehtävät ja samalla teh- tahojen ohella tulee olla uusi turvallisuudenhallin-
46839: tävienjako tulevat nykyistä selkeämmin ja laajem- tajärjestelmä vuoden 1999loppuun mennessä.
46840: min yksilöidyiksi. Ilmailulaitos on kertomusvuonna panostanut
46841: - Ilmailulaitoksen liikelaitososa hoitaa vastai- erikseen lennonvarmistustoimialan ylläpitämisessä
46842: suudessakin sille oleellisesti kuuluvia viranomais- laadunvarmistukseen, turvallisuuden hallintaan ja
46843: tehtäviä ja tehtävissään se toimii myös norminanto- henkilöstön koulutukseen. Liikelaitososa on laa-
46844: ja lupaviranomaisena. Näistä tehtävistä tulee ottaa dunvarmistuksessa ottanut käyttöön uuden poik-
46845: nimenomainen valtuutus Ilmailulaitoksesta annet- keama- ja havaintoilmoitusjärjestelmän (PHI) päi-
46846: tuun lakiin. vittäisraportointia varten, ja jokainen tavanomai-
46847: - Liikennelupien myöntäminen tulee siirtää sesta vähänkin poikkeava havainto lennonvarmis-
46848: lentoturvallisuushallinnon tehtäväksi, ja siitä tulee tustoiminnassa ja lentokenttien ylläpitotoiminnassa
46849: ottaa määräys ilmailulaitoslakiin. raportoidaan määrämuotoisesti. PHI-järjestelmä on
46850: - Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinnon Ilmailulaitoksen mukaan osoittautumassa edelleen
46851: itsenäistä asemaa voitaisiin korostaa siten, että kehitettynä hyväksi johdon ohjauksen apuväli-
46852: liikenneministeriö asettaisi sille omat palvelu- ja neeksi, ja se täydentää varsinaista vaaratilannera-
46853: tulostavoitteet Lisäksi lentoturvallisuushallinto portointia antamalla suoraan operatiivisen kentän
46854: antaisi toiminnastaan vuosittain oman kertomuk- informaatiota ilman suuria viiveitä.
46855: sensa. Tähän liittyen liikelaitoksen tulos- ja tase- Kertomusvuoden lopulla otettiin liikelaitoksessa
46856: kaava olisi muutettava siten, että lentoturvallisuus- myös käyttöön ilmailussa tapahtuneiden vaarati-
46857: hallinnolle muodostettaisiin oma tuloskaava erik- lanteiden pika-analyysiprosessi. Prosessin mukai-
46858: seen. sesti operatiivinen yksikkö suorittaa häiriötapahtu-
46859:
46860:
46861: 200
46862: man jälkeen pika-analyysin häiriöstä, raportoi sen kaksi koski liikenneilmailua ja loput 11 sotilas- ja
46863: 24 tunnin sisällä pääkanttorille ja selvittää tapauk- yleisilmailua.
46864: sen syitä tarkemmin korkeintaan kaksi vuorokaut- Muut raportoidut lennonjohtohäiriötapahtumat
46865: ta. Pääkonttori antaa palautteen operatiiviselle yk- ovat aiheutuneet joko senhetkisistä teknisistä tai
46866: sikölle, joka suorittaa jälkiselvityksen tapahtuman operatiivisista henkilöresursseista tai laitehäiriöistä.
46867: asianosaisille. Tätäkin, edellistä täydentävää järjes- Eräissä tapauksissa on valitettu lennonjohdon pal-
46868: telmää on Ilmailulaitoksessa pidetty hyvänä. velutasosta, taikka joissakin tapauksissa toiminnas-
46869: Onnettomuuksien ja häiriötilanteiden tutkinta sa ei ole noudatettu kirjaimellisesti voimassa olevia
46870: muuttui 1.3.1996, jolloin oikeusministeriön onnet- määräyksiä. Suurella osalla raporteista ei Ilmailulai-
46871: tomuustutkintakeskukselle siirtyi lento-onnetto- toksen mukaan ole mitään tekemistä lentoturvalli-
46872: muuksien, -vaurioiden ja vakavien vaaratilanteiden suuden kanssa, mutta jokainen ilmoitettu tapaus
46873: tutkinta. Lentoturvallisuushallinto tutkii nykyisin kuitenkin tutkitaan ja ryhdytään korjaaviin toimen-
46874: itse vain muut kuin vakavat vaaratilanteet piteisiin, mikäli aihetta ilmenee.
46875: Vaaratilannetutkimukset kestävät useimmiten Ryhmässä AlR, tekniset häiriöt, raskaan lentolii-
46876: kuukausia, joten niiden perusteella voidaan tehdä kenteen 86 tapauksesta yksi on katsottava jonkin-
46877: johtopäätöksiä vasta pitkän ajan kuluttua tapauk- asteiseksi mahdolliseksi vaaratilanteeksi.
46878: sesta. OPS-ryhmässä, operatiiviset häiriötilanteet, ras-
46879: Lentoturvallisuushallinnolle tuli kertomusvuon- kaan liikenneilmailun 42 tapauksesta yhdeksää
46880: na 1997 kaikkiaan 536 häiriötilanneraporttia, jotka tutkitaan vaaratilanteena. Näistä neljä tapausta kos-
46881: jakautuivat seuraavasti: ki ulkomaista lentokonetta.
46882: Kertomusvuoden lokakuussa Vihdin ilmatilassa
46883: Tapauksia Raskasta lii- sattunut vaaratilanne sekä aiemmin saman vuoden
46884: yhteensä kenneilmailua elokuussa tapahtunut poikkeama samassa paikassa
46885: koskevia
46886: käynnisti onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta-
46887: AIR lima-alus-tekninen 226 86 toimenpiteet Tutkintaselostus julkaistiin vuoden
46888: OPS Lento-operatiivinen 182 42 1998 syyskuussa, ja se sisältää neljä yleisen tason
46889: PAX Matkustajat/rahti 21 20
46890: ATI Lennonvarmistus- turvallisuussuositusta.
46891: tekninen 5 - Tutkiiltalautakunta suositti raportissaan seuraa-
46892: ATO Lennonvarmistus- vaa:
46893: operatiivinen 62 19 1. Järjestellään uudelleen Helsingin lähestymis-
46894: AGA Lentokenttä 13 7
46895: alue.
46896: ATU ATS Ulkomaa 9 6
46897: Muut tapaukset 18 12 2. Selvitetään Helsinki-Vantaan lennonjohdon
46898: henkilöstötarve.
46899: 3. Lennonjohtajien ammattitaitoa ja koulutusta
46900: Ilmailulaitos toteaa edellä esitettyjen lukujen kehitetään siten, että
46901: osalta yleisesti, että ilmailijoita ja ilmaliikennepal- - lennonvarmistusopisto saa tehtäviinsä näh-
46902: veluhenkilöstöä on kannustettu aktiiviseen rapor- den riittävät opettajaresurssit
46903: tointiin, mikä on tuottanut tulosta. Raportointikyn- - koulutustavoitteet ja tasovaatimukset määri-
46904: nys on aiemmasta selvästi alentunut, ja raportteja tetään nykyistä selvemmin ja niiden toteutumista ja
46905: saadaan melko vähäpätöisistäkin tapahtumista. tuloksia valvotaan
46906: Raporttien mukaan tapahtui kertomusvuonna -työpaikka- ja kertauskoulutuksen tavoitteet ja
46907: maamme ilmaliikenteessä yhteensä 67 normaalista toteutus täsmennetään sekä tuloksien arviointikri-
46908: poikkeavaa häiriötä, jotka aiheutuivat joko Ien- teerit määritetään
46909: nonjobdon tai ilma-aluksen miehistön ja lennon- - määräykset tasotarkastuksesta täsmennetään
46910: johdon toimenpiteistä tai keskinäisistä kommuni- ja arviointikriteerit määritetään sekä luodaan seu-
46911: kaatiokatkoksista (ryhmät ATO ja ATT). Näistä rantajärjestelmä.
46912: kaksi liikenneilmailun ja yksi yleisilmailun tapaus 4. Täydennetään päivittäistä toimintaa säätele-
46913: olivat vaaratilanteita, joissa oli yhteentörmäysriski. vää normistoa.
46914: Sen lisäksi 13 muussa tapauksessa oli kysymyk- Ilmailulaitos on ilmoittanut, että sen lopullinen
46915: sessä ilma-alusten keskinäisen välimatkan minimi- arvio em. suositusten täytäntöönpanosta valmistuu
46916: porrastuksen alitus. Näissä 13 tapauksessa oli vuoden 1998loppuun mennessä.
46917: kuitenkin olemassa sekä lennonjohdolliset että Kertomusvuoden syksyn vaaratilanteiden joh-
46918: lento-operatiiviset keinot välttää yhteentörmäys- dosta päätti liikenneministeriö puolestaan tilata
46919: vaara, niin kuin tapahtuikin. Näistä tapauksista ulkopuolisen tahon suorittaman auditoinnin Suo-
46920:
46921:
46922: 201
46923: men lennonvarmistuksen tilasta. Auditoinoin suo- tasolla maassamme. Raportti sisälsi kuitenkin 70
46924: ritti ryhmä Englannin Ilmailulaitoksen viran- erilaista suositusta, joissa kiinnitetään huomiota
46925: omaisyksikön asiantuntijoita ja heidän raporttinsa eriasteisiin kehittäimistoimiin. Liikenneministeriö
46926: julkaistiin 10.9.1998. on velvoittanut Ilmailulaitoksen ilmoittamaan
46927: Auditoinoin perusjohtopäätös on Ilmailulaitok- 10.3.1999 mennessä, mihin toimenpiteisiin on ryh-
46928: sen mukaan se, että lennonvarmistus on hyvällä dytty.
46929:
46930:
46931:
46932:
46933: Lentoliikenne on kertomusvuonna ollutennätyksellisen kaan llmailulaitos asettaa toiminnassaan turvallisuu-
46934: vilkasta, ja llmailulaitos on sen mukana ylittänyt valtio- teen liittyvät näkökohdat aina etusijalle muihin tavoit-
46935: neuvoston asettaman tulostavoitteen, 42 Mmk, run- teisiin nähden, ja laitos on kertomusvuonna ja sen jäl-
46936: saalla 30 Mmk:lla, josta valtiolle on tuloutettu vajaat 22 keen panostanut turvallisuuden kehittämiseen. Kerto-
46937: Mmk. llmailulaitoksen tulosta on pidettävä hyvänä, musvuonna esiintyneet ilmaliikenteen vaaratilanteet
46938: vaikkakaan llmailulaitoksen keskeinen tehtävä ei ole sekä julkisuudessakin olleet hankaluudet mm. lennon-
46939: mahdollisimman hyvän liiketaloudellisen tuloksen ai- varmistuksessa ovat kuitenkin antaneet suurelle ylei-
46940: kaansaaminen vaan ilmaliikenteen tarvitsemien infra- sölle aiheen epäillä lentoliikenteen turvallisuutta. Ylei-
46941: struktuuri- ym. palvelujen tarjoaminen ja ilmaliikenteen sön luottamuksen palauttamiseksi llmailulaitoksen tu-
46942: turvallisuuden varmistaminen. lee jatkaa ilmenneiden ongelma- ja vaaratilanteiden
46943: llmailulaitos on puuttunut eri liikennemuotojen kes- analysointia ja sen pohjalta ryhtyä korjaaviin toimenpi-
46944: kinäiseen kilpailuun vaikuttaviin infrastruktuurin erilai- teisiin. Erityisesti lennonjohdon ilmeisen hankaliin työ-
46945: siin hinnoitteluperiaatteisiin. Sen esiin tuomista ja ilmapiiri- ym. kysymyksiin on pikaisesti löydettävä kes-
46946: mahdollisista muista liikennemuotojen kilpailutilannet- tävät ratkaisut. Valtiontilintarkastajat kiinnittävättässä
46947: ta vääristävistä mekanismeista tulisi valtiontilintarkas- yhteydessä huomiota myös vaikeuksissa olleeseen
46948: tajien mielestä keskustella avoimesti ja laatia hinnoit- lennonjohdon FATMI-hankkeeseen. Turvallisuuden
46949: telun sisältöä ja merkittävyyttä kuvaava selvitys sa- kannalta on erityisesti panostettava uuden järjestel-
46950: massa yhteydessä, kun käsitellään EY:n komission nk. män käyttöönottovaiheeseen ja varmistettava henki-
46951: valkoista kirjaa. löstön riittävä koulutus sekä myös varajärjestelmien
46952: Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan llmailu- toimivuus.
46953: laitos on saavuttanut eduskunnan sille kertomusvuo- llmailulaitoksen organisointikysymystä, erityisesti
46954: deksi asettamat palvelu- ja muut toimintatavoitteet, liikelaitostoiminnan ja viranomaistoiminnan yhteen so-
46955: osin siksikin, että nämä tavoitteet on talousarvioesityk- vittamista on laajasti selvitetty, viimeksi erityisen selvi-
46956: sessä esitetty erittäin yleisellä tasolla. Valtiontilintar- tysmiehen toimesta. Valtiontilintarkastajien käsityksen
46957: kastajien mielestä talousarvioesityksissä palvelu- ja mukaan liikelaitosmuoto sopii sinänsä llmailulaitoksen
46958: toimintatavoitteet tulisi laatia nykyistä selvemmiksi ja toimintaan ottaen huomioon sen toiminnan painopis-
46959: konkreettisemmiksi, koska niillä on suuri merkitys, kun teet Tähän liittyy eduskunnan mahdollisuus vaikuttaa
46960: eduskunta arvioi llmailulaitoksen toiminnan tulokselli- toimintaan palvelu- ja muiden toimintatavoitteiden
46961: suutta kokonaisuudessaan. asettamisen kautta. Nykyinen järjestelmä mahdollistaa
46962: Valtiontilintarkastajat painottavat sitä, että lento- myös sen, että palvelujen käyttäjät ja maksajat käytän-
46963: asemaverkostoa tarkasteltaessa on kiinnitettävä nössä rahoittavat erityisesti omaa turvallisuuttaan pal-
46964: enemmän huomiota verkon muodostamaan kokonai- velevan lentoturvallisuushallinnon toiminnan. Valtion-
46965: suuteen kuin yksittäisten lentoasemien kannattavuu- tilintarkastajien mielestä lentoturvallisuushallinnon it-
46966: teen. Kyseessä on ennen kaikkea tie- ja rataverkon senäisyys on nykynäkymin mahdollista turvata riittä-
46967: kaltainen perusjärjestelmä, jonka järjestämisessä on västi nykyisen organisaation puitteissa, aivan kuten
46968: aina otettava huomioon myös alueelliset näkökohdat. selvitysmies on esittänytkin. Organisaatioiden erillisyy-
46969: Merkittävimmän lentoasemamme, Helsinki-Vantaan, teen perustuva ratkaisu ei toisi käytännön lentoturval-
46970: kehittämistä hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti lisuustyöhön olennaista uutta, mutta olisi selvien sy-
46971: on pidettävä erittäin tärkeänä. nergiaetujen menettämisen johdosta taloudellisesti
46972: Kertomusvuonna on voimakkaasti noussut keskus- huonompi ratkaisu.
46973: teluun ilmailun turvallisuus. Saatujen selvitysten mu-
46974:
46975:
46976:
46977:
46978: 202
46979: Merenkulkulaitoksen toiminta Auki pidettäviä talvisatamia oli 23. Avustusten pii-
46980: rissä olevien satamien liikenne laski vuoden 1996
46981: Merenkulkulaitoksen tehtävänä on edistää kaup- talvikauden 13 921 aluksesta vuoden 1997 talvi-
46982: pamerenkulkua ja rakentaa ja ylläpitää merenku- kauden 5 015 alukseen. Vuonna 1997 vain n. 13%
46983: lun ja vesiliikenteen vaatimaa infrastruktuuria sekä aluksista joutui odottamaan jäänmurtaja-avustusta.
46984: huolehtia merenkulun turvallisuudesta. Infrastruk- Kaikkien alusten keskimääräinen odotusaika oli
46985: tuurin rakentamiseen ja ylläpitoon kuuluvat väyläs- alle 4 tuntia. Luotsauksessa ei odotusaikoja synty-
46986: tön kehittäminen, väylästön ylläpito, merikartoitus nyt.
46987: ja jäänmurtotoiminta. Merenkulun turvallisuutta Laitoksen kokonaistuottavuutta mitataan tuot-
46988: palvelee alusturvallisuuden valvonta sekä luotsaus tavuusindeksillä, joka v. 1991 oli 100. Kertomus-
46989: ja liikenteenohjaus. Kertomusvuosi oli Merenkul- vuonna tuottavuutta kuvaava luku oli 124. Tavoit-
46990: kulaitoksen seitsemäs tulosjohdettu ja viides netto- teena ollut tuottavuuskehitys 115 ylitettiin
46991: budjetoitu vuosi. 7,8 %:lla.
46992: Merenkulkulaitoksen rannikon kauppameren-
46993: Merenkulkulaitokselle kertomusvuodeksi kulkuun kohdistuvat kustannukset olivat 600 Mmk,
46994: asetetut tavoitteet eli 7,0 mk jokaista rannikolla kuljetettua tonnia
46995: Kertomusvuoden talousarvioesityksessä on meren- kohti. Yksikkökustannus oli 1,5 mk pienempi kuin
46996: kulkulaitoksen osalta todettu toiminnallisina tavoit- tavoite 8,5 mk. Saimaan kauppamerenkulun kus-
46997: teina mm. kauppamerenkulun väylästön kehittämi- tannukset v. 1997 olivat 92,6 Mmk, eli 29,7 mk
46998: nen siten, että liikenne voidaan ympärivuotisesti syväväylillä kuljetettua tonnia kohden. Kuljetetun
46999: hoitaa kuljetustaloudellisesti edullisimpia reittejä ja tonnin yksikkökustannus oli 2,2 mk korkeampi
47000: väyläsyvyyksiä käyttäen. Kertomusvuonna ylläpi- kuin tavoite.
47001: dettävien kauppamerenkulun väylien pituus on Rannikon kauppamerenkulkua palvelevan
47002: 5 851 km ja muiden väylien 10 123 km. Luotsatuksi väylätoiminnan kustannukset väyläkilometriä koh-
47003: matkaksi arvioidaan 794 200 meripeninkulmaa. den olivat 14 428 mk. Tulos oli 4,5% suunniteltua
47004: Talvikauden liikenne pyritään varmistamaan kah- parempi mutta 7,5% edellisen vuoden toreutumaa
47005: deksan jäänmurtajan voimin 23 talvisatamaan tal- huonompi. Saimaan kauppamerenkulun kustan-
47006: ven ankaruus huomioon ottaen ilman kohtuutto- nukset väyläkilometriä kohden toteutuivat 3,2 % ja
47007: mia viivästyksiä. Meriturvallisuuden parantaminen muun vesiliikenteen kustannukset 5,2% tavoitetta
47008: asetettiin yhdeksi tavoitteeksi ja merenkulkulaitok- parempina.
47009: sen organisointia luvattiin selvittää edelleen. Luotsauksen taloudellisuusluku oli 203 mk me-
47010: Talousarvioesityksessä todettiin myös, että lii- ripeninkulmaa kohden. Taloudellisuuden tunnus-
47011: kenneministeriö on asettanut Merenkulkulaitoksel- luku oli 5,1% parempi kuin tavoite, mutta 7,4%
47012: le seuraavat tulostavoitteet kertomusvuodeksi: edellisen vuoden toreutumaa heikompi. Suunnitel-
47013: tua parempaan tulokseen vaikutti luotsatun mat-
47014: Palvelujen laatu kan kasvu. Luotsauksia oli v. 1997 kaikkiaan 41 049
47015: aukipidettävät talvisatamat, kpl 23 ja luotsattua matkaa 809 586 meripeninkulmaa,
47016: jäänmurtajien viiveet, tuntia keskimäärin 4 kun vastaavat luvut edellisenä vuonna olivat 39 259
47017: luotsien odotusajat tuntia 0 luotsausta ja 832 223 meripeninkulmaa. Luotsauk-
47018: Tuottavuuden kehitys, vuosi 1991=100 115
47019: Kauppamerenkulun taloudellisuus set lisääntyivät edellisestä vuodesta liikennemää-
47020: mk/kuljetettu tonni, rannikko 8,5 rien kasvun vuoksi 4,7 %, mutta luotsattu matka
47021: mk/kuljetettu tonni, Saimaa 27,5 väheni 2,6 %. Meripeninkulmien väheneminen joh-
47022: Kauppamerenkulun kustannusvastaavuus,% tui talven leutoudesta.
47023: luotsausmaksu 58,2
47024: Saaristoliikenteen taloudellisuuden tunnusluku
47025: väylämaksu 79,1
47026: oli 0,3% tavoitetta huonompi ja vuodesta 1996
47027: tunnusluku heikkeni 6 %:lla. Tunnusluvun heikke-
47028: Kertomusvuoden toiminta ja tulostavoitteiden neminen johtui saariston vakituisten asukkaiden
47029: saavuttaminen vähenemisestä ja kustannusten kasvusta, mikä
47030: Liikenneministeriö on ilmoittanut lausunnossaan puolestaan johtui etenkin polttoaineiden hintojen
47031: valtiontilintarkastajille, että Merenkulkulaitos on noususta.
47032: saavuttanut ministeriön sille kertomusvuodeksi Merenmittauksen taloudellisuuden tunnusluku
47033: asettamat tulostavoitteet oli 22 % tavoitetta parempi. Tavoitteen ylittyminen
47034: Palvelujen laatutavoitteet on saavutettu mm. sik- aiheutui lähinnä mittasuoritteiden määrän kasvusta
47035: si, että talvi 1996-97 oli jääolosuhteiltaan leuto. ja kustannusten säästöistä. Suoritemittana käytettä-
47036:
47037:
47038: 203
47039: vien yksikköpäivien määrä kasvoi 21,5% suunni- Muut tulot, joihin sisältyy käyttöomaisuuden
47040: tellusta ja 37 % edellisestä vuodesta. Suoritteiden myyntituloja, sairausvakuutuslain palautuksia ja
47041: määrän kasvuun vaikuttivat suotuisat sääolosuh- muita sekalaisia tuloja, kasvoivat 5,2 %.
47042: teet ja mittauslaitteiston tehokkuuden paranemi- Merenkulkulaitoksen kulutusmenojen osalta
47043: nen. pysyivät palkkamenot vuoden 1996 suuruisina,
47044: Väylämaksun kustannusvastaavuus oli 93,7 %, vaikka henkilötyövuodet vähenivät 2 %. Kertomus-
47045: mikä oli 14,6% tavoitetta parempi. Kustannusvas- vuoden suunnitelmaan verrattuna palkkausmenot
47046: taavuuden paraneminen aiheutui tulojen kasvusta alittuivat 4,9 Mmk:lla, eli 1,1 %:lla. Merenkulkulai-
47047: ja kustannusten pienenemisestä. Väylämaksutulot toksen momenteille kirjattiin 1 949 henkilötyövuot-
47048: ylittivät budjetoidun 7,3 Mmk:lla, eli 1,8 %:lla. Ta- ta, mikä oli 31 vähemmän kuin edellisenä vuonna.
47049: voitteen ylittyminen aiheutui liikenteen kasvusta ja Muut kulutusmenot kasvoivat edellisestä vuo-
47050: siitä, että väylämaksutulos on vaikea budjetoida desta 11 Mmk, eli 5,1 %. Syynä oli toisaalta kustan-
47051: tarkkaan etenkin tilanteessa, jolloin taksaan oli nusten nousu, toisaalta toiminnassa tapahtuneet
47052: tehty rakennemuutoksia. muutokset. Kertomusvuoden aikana oli poikkeuk-
47053: Luotsauksen kustannusvastaavuus oli 63,2 %, eli sellisen paljon mm. koulutus- ja atk-menoja, kun
47054: 5 prosenttiyksikköä suunniteltua parempi. Kustan- laitoksen tietojärjestelmä uusittiin ja valmistaudut-
47055: nusvastaavuus parani edellisestä vuodesta 5,6 pro- tiin vuoden 1998 alusta toteutettuun kirjanpitouu-
47056: senttiyksikköä. Tulokertymä ylitti budjetoidun 7,9 distukseen. Suunniteltuun verrattuna erityisesti
47057: Mmk:lla liikennemäärien kasvun takia. Kustannuk- jäänmurtotoiminta aiheutti ylitystä. Vaikka talvi oli
47058: set jäivät 3,6 Mmk alle suunnitellun, mutta kasvoi- toimintapäivillä mitattuna leuto, pohjoisen jääolo-
47059: vat edellisvuoteen verrattuna noin 2,9 Mmk. Tämä suhteet kuluttivat polttoainetta huomattavasti bud-
47060: johtui pääasiassa meriturvallisuutta lisäävien VTS- jetoitua enemmän. Myös polttoaineiden hintojen
47061: järjestelmien käyttöönotosta Saaristomeren ja Suo- nousu kasvatti menoja. Talvimerenkulun muut ku-
47062: menlahden merenkulku piireissä. lutusmenot olivat 3,6% edellisvuotisia suuremmat,
47063: Talousarviossa mainittua organisaation kehittä- vaikka toimintapäiviä oli vain 682, kun niitä oli
47064: mistä on myös jatkettu. Vaikka Merenkulkulaitok- edellisenä vuonna 969.
47065: sen liikelaitostaminen ei toteutunut, se on jatkanut Investointeihin käytettiin budjettivaroja yhteen-
47066: sisäisesti laitoksen organisaation kehittämistä ja sä 468 Mmk, mikä oli 53,2% enemmän kuin edel-
47067: parantanut sisäisen palvelun yksiköiden toiminta- lisenä vuotena. Tämä sisälsi mm. 191 Mmk uuden
47068: edellytyksiä luomalla niiden toimintaa tukevan las- monitoimimurtajan hankintamenoja ja 143 Mmk
47069: kentajärjestelmän. Kertomusvuoden joulukuussa monitoimimurtajien toimitusluotan lyhennyksiä ja
47070: annetun asetuksen mukaan alusturvallisuudesta rahoitusmenoja. Väyliä ja turvalaitteita rakennettiin
47071: vastaavia viranomaistehtäviä hoitaa alusturvalli- 78 Mmk:lla.
47072: suudesta vastaava yksikkö, jolla on alueellisia toi- Merenkulun edistämiseen tarkoitettuja avustuk-
47073: mipisteitä. sia ja korkotukia maksettiin 132 Mmk. Lastialusten
47074: Merenkulkulaitoksen kertomusvuoden tulot yh- hankintojen tukemiseen myönnettävä korkotuki
47075: teensä, eli sekä bruttobudjetoidut että nettobudje- supistui 12,5 Mmk edellisestä vuodesta mutta alus-
47076: toidut tulot olivat n. 642 Mmk, kun vastaavasti tuki kasvoi 11 Mmk. Kasvu syntyi tuen piiriin
47077: menot olivat 1 306 Mmk. kuuluvien alusten määrän lisääntymisestä ja tuen
47078: Merenkulkulaitoksen tulot kasvoivat edellisestä perusteena olevien palkkakustannusten noususta.
47079: vuodesta 22,7 %. Väylämaksutulot kasvoivat edelli- Tukea myönnettiin keskimäärin 90 alukselle, kun
47080: sestä vuodesta 27,5 %, mistä taksojen korotuksen vastaava luku vuotta aiemmin oli 84 alusta.
47081: vaikutus oli 20 %. Luotsaustulojen kasvu edellisestä Työllisyysmäärärahoja käytettiin kertomusvuon-
47082: vuodesta oli 10,4 %, mikä sisälsi 10% suuruisen na yhteensä 24,6 Mmk ja niillä katettiin yhteensä 77
47083: maksujen korotuksen. henkilötyövuotta. Vuonna 1996 vastaava luku oli
47084: Muut julkisoikeudelliset tulot olivat 10,3 Mmk. 117 henkilötyövuotta.
47085: Summa koostuu katsastustoiminnan, saaristolii-
47086: kenteen ja alusrekisterin tuloista sekä Saimaan Merenkulkulaitoksen organisaation kehittäminen
47087: kanavan lupamaksuista. Kasvua edellisestä vuo- Liikenneministeriö asetti 20.6.1996 työryhmän, jon-
47088: desta oli 9,3 %. ka tehtävänä oli tehdä ehdotukset merenkulkulai-
47089: Muut suoritetulot, eli tulot varustamotoiminnas- toksen liikelaitostamisen edellyttämiksi toimenpi-
47090: ta ja ulkopuolisista töistä, kasvoivat edellisestä teiksi, laatia ehdotus hallituksen esitykseksi liike-
47091: vuodesta 27,9 %:lla. Niitä kasvatti lähinnä monitoi- laitoskohtaiseksi laiksi ja mahdollisiksi muiksi or-
47092: mimurtajien parantunut kaupallinen käyttö. ganisointia koskeviksi laeiksi, laatia muutosehdo-
47093:
47094:
47095: 204
47096: tukset toimialalainsäädäntöön sekä ehdotus valtion ei osoitettaisi valtion talousarviossa erillistä määrä-
47097: vuoden 1998 talousarvioon. Työryhmän toimeksi- rahaa, vaan rannikon veneväylät, sisävesien väy-
47098: anto perustui liikenneministeriön 21.9.1995 asetta- länpito, luotsaus, saariston yhteysalusliikenne ja
47099: man työryhmän ehdotukseen merenkulkulaitok- piensatamatoiminta rahoitettaisiin kokonaisuudes-
47100: sen organisoimisesta valtion budjetin ulkopuoli- saan toimintamenoista, joita kuvaavat tiedot esite-
47101: seksi liikelaitokseksi sekä siitä saatuihin lausuntoi- tään talousarvion selvitysosassa informaationa.
47102: hin. Eduskunta hyväksyi 25.11.1997 hallituksen esi-
47103: Työryhmän tuli tehdä toimintokohtaiset ehdo- tyksen (HE 144/1997 vp), jolla eriytettiin alusturval-
47104: tukset organisoinnista ja rahoitusmalleista. Ehdo- lisuustehtävät muusta hallinnosta ja yhdistettiin
47105: tuksia tehtäessä tuli ottaa huomioon asiakkaiden punen alusturvallisuusyksiköt keskushallinnon
47106: tarvitsemien väylänhoitopalveluiden taso ja saata- alusturvallisuusyksikköön. Selkeän nimikekäytän-
47107: vuus, alueellisten palvelujen turvaaminen ml. saa- nön aikaansaamiseksi korvattiin nimike Merenkul-
47108: ristoliikenteen hoito, taloudellisuus- ja kilpailunä- kuhallitus nimikkeellä Merenkulkulaitoksen kes-
47109: kökohdat sekä meriturvallisuus. Liikelaitostamisen kushallinto.
47110: lähtökohtana oli malli, jonka mukaan Merenkulku- Alusturvallisuutta ja sen valvontaa koskevien
47111: laitos saisi väylä-, luotsaus- yms. maksut, joilla se viranomaistehtävien hoitamista varten perustettiin
47112: rahoittaisi toimintansa. Merenkulkulaitoksen keskushallintoon erillinen
47113: Työryhmän määräajaksi asetettiin 31.12.1996. alusturvallisuusyksikkö, jonka alueelliset toimipis-
47114: Työryhmä valmisteli ensin toimeksiantonsa mukai- teet muodostuivat entisten merenkulkupiirien tar-
47115: sesti merenkulkulaitoksen liikelaitostamista ja tar- kastustoimialoista. Ne toimivat merenkulkupiirien
47116: kasteli laitoksen organisointia ja rahoitusmalleja yhteydessä, mutta eivät organisatorisesti kuulu pii-
47117: toiminnoittain. Työryhmä päätti liikenneministe- rihallintoon. Alueelliset toimipisteet toimivat itse-
47118: riön johtoryhmän hyväksynnän saatuaan ryhtyä näisinä vastuuyksikköinä kuten tähänkin asti ja
47119: kuitenkin valmistelemaan ehdotusta merenkulku- huolehtivat tulosvastuullisesti toimialueellaan alus-
47120: laitoksen muuttamiseksi budjettitalouteen kuulu- turvallisuuden ja veneilyn turvallisuudesta.
47121: vaksi nettobudjetoiduksi laitokseksi. Työryhmän Alusturvallisuustyön objektiivisuus ja neutraali-
47122: mielestä muutos suoraan budjetin ulkopuoliseksi suus korostuvat alusturvallisuusyksikön itsenäisen
47123: liikelaitokseksi olisi ollut liian suuri. Laitoksen toi- aseman myötä. Asetuksella on säädetty Merenkul-
47124: minnan pitkät perinteet ja yhteiskunnan eri sekto- kulaitoksen tehtävistä ja määritelty erikseen alus-
47125: reilla vallitsevat ja lausunnoissa esiin tullet toisis- turvallisuusyksikön tehtävät. Lisäksi on säädetty
47126: taan poikkeavat näkemykset eivät työryhmän mie- yksikön itsenäisestä pääräntävallasta sekä Meren-
47127: lestä antaneet riittävästi edellytyksiä merenkulku- kulkulaitoksen johtokuntaan että pääjohtajaan
47128: laitoksen liikelaitostamiselle aiemman työryhmän nähden.
47129: ehdottamalla tavalla.Työryhmän väliraportin käsit-
47130: telyn jälkeen ministeriö jatkoi työryhmän määräai- Vesiväylien rakentamisen ja kunnossapidon
47131: kaa 31.5.1997 saakka. kehitys
47132: Työryhmä ehdotti varsinaisessa mietinnössään, Vesiväylien kehittämisen lähtökohtana on Meren-
47133: että Merenkulkulaitoksesta tehtäisiin vuoden 1998 kulkulaitoksen lausunnon mukaan ensi sijassa
47134: alusta nettobudjetoitu laitos. Laitoksen toimintame- asiakkaiden ilmaisemat tarpeet. Satamanpitäjät,
47135: not nettobudjetoitaisiin siten, että väylämaksuilla teollisuus ja liikennöitsijät tuottavat tarpeittensa
47136: katettaisiin väylänpidon ja jäänmurron menoja. mukaan esityksiä väylien parantamiseksi. Väyläin-
47137: Valtio ostaisi laitokselta alikatteelliset, mutta yhteis- vestoinnit tukevat käytännössä muita investointeja
47138: kunnallisesti tärkeät tehtävät erillisellä määrärahal- satamissa ja tuotantolaitoksissa, ja välilliset inves-
47139: la. Alusturvallisuuteen liittyvät tehtävät organisoi- toinnit ovat usein arvoltaan moninkertaiset itse
47140: taisiin laitoksen sisällä erikseen. Merenkulkulaitok- väyläinvestointiin verrattuna.
47141: sen organisaatiota kehitettäisiin muutoin tilaaja- Merenkulkulaitoksen väyläinvestoinnit tähtää-
47142: tuottajamallin suuntaan. Valtionaputehtävät jäisivät vät joko väylän teknisen tason ja turvallisuuden
47143: edelleen merenkulkulaitokselle. parantamiseen tai kuljetustalouden parantamiseen.
47144: Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi Tämä tarkoittaa yleensä väylän syventämistä tai
47145: 19.6.1997 Merenkulkulaitoksen organisaation ke- merkittävää linjauksen oikaisemista ja siten kulje-
47146: hittämisen liikenneministeriön esittämällä tavalla. tusmatkan lyhentämistä. Väylien syventäminen on
47147: Liikenneministeriön esitys poikkesi hieman työryh- ollut viime vuosikymmeninä merkittävin rakenta-
47148: män ehdotuksesta. Alikatteisiin hintoihin tai mui- misen painopistealue. Merenkulkulaitoksen mu-
47149: hin liiketaloudellisesti kannattamauomiin tehtäviin kaan yleinen kehityssuunta on, että syventämistar-
47150:
47151:
47152: 205
47153: ve vähenee ja painopiste siirtyy teknisen tason ja Saimaan kanavan tuloväylän ja Iisalmen väylän
47154: turvallisuuden parantamiseen. Kokonaan uusien parantamisesta valmistuivat yleissuunnitelmat, Ii-
47155: väylien rakentaminen on vähäistä. salmen väylästä myös vesioikeussuunnitelma.
47156: Kauppamerenkulun väylien rakentamisen pit- Kirkkotaipaleen kanavasta laadittiin vesioikeus-,
47157: kän tähtäimen suunnitelma on esitetty Merenkul- rakennus- ja kunnostussuunnitelmat, ja kanavan
47158: kulaitoksen väyläohjelmassa, jota on laadittu vuo- kunnostaminen on aloitettu työllisyysvaroin. Myös
47159: desta 1983 alkaen viiden vuoden välein. Uusi Varkaantaipaleen kanavan kunnostamista ryhdyt-
47160: väyläohjelma vuosiksi 1998--2007 on valmistunut tiin suunnittelemaan. Huruslahden syväväylän ym-
47161: keväällä 1998. päristövaikutuksia ja Savonlinnan syväväylän siirtä-
47162: Kauppamerenkulun väylien lisäksi Merenkulku- mistä alettiin selvittää.
47163: laitos vastaa myös ns. matalaväylien kehittämisestä. Ministeriön työryhmä sai valmiiksi selvityksen
47164: Nämä ovat kulkusyvyydeltään alle 4 metrin väyliä, Kymijoen ja Mäntyharjun kanavien vaikutuksista.
47165: jotka on rakennettu muun hyötyliikenteen, kuten Sen pohjalta alettiin selvittää kanavien talviliiken-
47166: esim. yhteysliikenteen ja kalastuksen käyttöön tai nettä. Lisäksi osallistuttiin Kymijoen sedimenttien
47167: veneliikennettä varten. Veneliikenteen väylien tutkimiseen. Saimaan kanavan sulkujen suurenta-
47168: osalta suuntauksena on ollut, että Merenkulkulai- mista alettiin myös selvittää.
47169: tos tulisi huolehtimaan ensisijaisesti tärkeimpien Liikenneministeriön käsityksen mukaan Kokko-
47170: veneilyn runkoväylien rakentamisesta, kun taas lan väylän valmistuttua rakentamisen volyymi las-
47171: kuntien tai yksityisten omistamiin venesatamiin kee. Samaa suuruusluokkaa olevia hankkeita ei ole
47172: johtavien pistoväylien rakentamisesta huolehtisivat lähivuosina ohjelmissa mahdollista Vuosaaren väy-
47173: omistajatahot itse. Myös alueelliset ympäristökes- lää lukuun ottamatta. Tämän alustava kustannusar-
47174: kukset rakentavat jokin verran veneväyliä. vio on n. 80 Mmk. Ministeriön mielestä keskeneräi-
47175: Vuosina 1980-97 keskimääräiset meri- ja sisä- sistä hankkeista on tärkeä myös turvallisuuden
47176: vesi-investoinnit ovat olleet 83 Mmk vuodessa. vuoksi saattaa loppuun liikenteen ohjausta palvele-
47177: Suurimmat 1990-luvulla valmistuneet yksittäiset van VTS-järjestelmän hankinnat ja asennustyöt.
47178: väylä- tai kanavahankkeet ovat olleet Keiteleen Nämä n. 74 Mmk:n työt saadaan päätökseen v.
47179: kanava (240 Mmk) ja Rauman 10,0 m väylä (75 2001. Väylänpidon pääpaino on siten lähivuosina
47180: Mmk). Meneillään on Kokkolan väylän ruoppaus- nykyisen verkoston kunnossapidossa.
47181: työ 11 m:stä 13 m:n kulkusyvyyteen. Varsinaisen Väylien ja niiden turvalaitteiden kunnossapitoa
47182: väylätyön kustannus on n. 150 Mmk, minkä lisäksi varten väylästö on jaettu 41 väylänhoitoalueeseen.
47183: ruopattavalla väyläalueella todettujen ammusten Lähes kaikissa on joko väyläasema tai tukikohta,
47184: ym. räjähteiden raivausurakasta aiheutuu arvion mistä käsin väylänhoitohenkilöstö suorittaa meren-
47185: mukaan yhteensä 99 Mmk:n lisäkustannus. Tämä- kulun turvalaitteiden vaatiman perushoidon. Väy-
47186: kään ei vielä sisällä puolustusvoimien omia kustan- länhoitoalueiden määrää ja alueiden keskinäisiä
47187: nuksia. rajoja on tarkistettu niin, että henkilö- ja kalustore-
47188: Kertomusvuonna jatkettiin Vuosaaren, Hami- surssien käyttö loisi edellytykset mahdollisimman
47189: nan, Naantalin, Uudenkaupungin ja Prästskärin taloudelliselle, tehokkaalle ja alueellisesti tasalaa-
47190: väylien suunnittelua. Ajoksen ja Kaskisten väylien tuiselle väylänhoidolle. Kertomusvuonna oli käy-
47191: parantamisesta laadittiin rakennussuunnitelmat. tössä 9 eri kokoluokan väyläalusta.
47192: Kaskisten väylää alettiin syventää 8 m:stä 9 m:n Seuraavista asetelmista käyvät ilmi väylien pi-
47193: syvyiseksi ja Ajoksen 10 m:n väylälle tehtiin kun- tuus ja liikennemäärät sekä väylänhoidon käyttö-
47194: nossapitoruoppaus. kustannukset ja henkilöstömäärä v. 1991-96:
47195:
47196:
47197:
47198:
47199: 206
47200: Väyläpituus, km
47201:
47202:
47203: 1996
47204:
47205:
47206:
47207:
47208: 1995
47209:
47210:
47211:
47212:
47213: 1994 1111Yhteensä
47214: 1111 Järvi-Suomi
47215:
47216: o Pohjanlahti
47217: 1993
47218: 1111 Saaristomeri
47219: D Suomenlahti
47220:
47221:
47222:
47223: 1992
47224:
47225:
47226:
47227:
47228: 1991
47229:
47230:
47231: 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000
47232:
47233:
47234:
47235:
47236: Liikennemäärä, aluskilometriä vuodessa
47237:
47238: 1996
47239:
47240:
47241:
47242: 1995
47243:
47244:
47245:
47246: 1994
47247: 1111Yhteensä
47248: 1111 Järvi-Suomi
47249:
47250: o Pohjanlahti
47251: 1111 Saaristomeri
47252: 1993
47253: D Suomenlahti
47254:
47255:
47256:
47257: 1992
47258:
47259:
47260:
47261: 1991
47262:
47263:
47264: 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 1 400 000 1 600 000 1 800 000
47265:
47266:
47267:
47268: 207
47269: Väylänhoidon käyttökustannukset, mk
47270:
47271:
47272: 1996
47273:
47274:
47275:
47276: 1995
47277:
47278:
47279: •Yhteensä
47280: 1994
47281: • Järvi-Suomi
47282: o Pohjanlahti
47283: • Saaristomeri
47284: 1993
47285: D Suomenlahti
47286:
47287:
47288:
47289: 1992
47290:
47291:
47292:
47293: 1991
47294:
47295:
47296: 0 10 000 000 20 000 000 30 000 000 40 000 000 50 000 000 60 000 000 70 000 000 80 000 000 90 000 000
47297:
47298:
47299:
47300:
47301: Väylänhoitohenkilöstö, henkilötyövuosia
47302: 179,7
47303:
47304: 1996
47305:
47306:
47307:
47308: 1995
47309:
47310:
47311: •Yhteensä
47312: 1994
47313: • Järvi-Suomi
47314: o Pohjanlahti
47315: • Saaristomeri
47316: 1993
47317: D Suomenlahti
47318:
47319:
47320:
47321: 1992
47322:
47323:
47324:
47325: 1991
47326:
47327:
47328: 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0
47329:
47330:
47331:
47332: 208
47333: Talvimerenkulun turvaaminen tannukset kuitenkin normaalitalven tasolle. Liiken-
47334: Talvikautena 1996-97 satamissamme kirjattiin yli teessä oli 7 murtajaa, jotka pitivät 23 talvisatamaa
47335: 21 480 aluskäyntiä, eli 1 589 enemmän kuin edel- auki. Viime vuosina jäänmurtotehtäviin on käytetty
47336: lisenä talvikautena. Lastin määrä oli n. 29,3 milj. omien murtajien lisäksi myös muita aluksia, lähin-
47337: tonnia, mikä on 41,1% koko vuoden merikuljetuk- nä yksityisten ja kuntien omistamia vahvoja hinaa-
47338: sista. Rannikkoliikenteen saapuneiden ja lähtenei- jia. Murtajien toimintakausi alkoi 13.11.1996 ja
47339: den alusten määräksi kirjattiin 1 835, mikä oli 506 päättyi 3.6.1997. Toimintapäiviä oli jäänmurtajilla
47340: aluskäyntiä enemmän kuin edellisenä vuotena. yhteensä 674.
47341: Nämä alukset kuljettivat lastia yhteensä 3,1 milj. Seuraava asetelma osoittaa talvimerenkulun
47342: tonnia. kustannukset v. 1990-97. Asetelma sisältää vain
47343: Jääoloiltaan talvi 1996-97 oli leuto, mutta kyl- jäänmurtotoiminnan kustannukset, ei kuitenkaan
47344: mä kevät pidensi sitä, mikä nosti jäänmurron kus- monitoimimurtajien kesätyön kustannuksia.
47345:
47346:
47347: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997
47348: Mmk
47349:
47350: Kustannukset yhteensä 213,6 220,2 236,8 244,7 252,2 262,0 280,0 251,2
47351: palkkaus 71,0 76,0 71,6 62,2 63,9 56,3 68,2 65,8
47352: muut kulutusmenot 35,7 38,5 25,3 37,7 47,0 34,3 51,3 56,6
47353: pääoma kustannukset 106,9 105,7 139,9 144,8 141,3 171,4 160,5 128,8
47354:
47355:
47356:
47357:
47358: Monitoimimurtajat Fennica ja Nordica olivat Merenkulun turvallisuuden edistäminen
47359: jäänmurtokauden ulkopuolisen ajan Pohjanmerel- Erityisesti M/S Estonian 28.9.1994 tapahtuneen on-
47360: lä offshore-tehtävissä. Molempien alusten kesäkau- nettomuuden takia merenkulun turvallisuuteen on
47361: si alkoi juuri vapun alla. Fennica palasi Suomeen 1990-luvulla kiinnitetty huomiota sekä kansallisesti
47362: marraskuun viimeisellä viikolla ja Nordica vasta että kansainvälisesti. Lukuisia turvallisuuden pa-
47363: joulun jälkeen. rantamiseen liittyviä toimenpiteitä toteutettiin no-
47364: Molemmat alukset olivat kesällä lähes täystyöl- peasti Estonian onnettomuuden jälkeen Itämeren
47365: listettyjä koko pitkän kauden, minkä johdosta toi- alueen liikenteessä, lähinnä lautta-alusliikenteessä.
47366: minnan taloudellinen tulos oli tähänastisista Nämä toimenpiteet koskivat mm. lauttojen raken-
47367: offshore-kausista paras ja ensimmäistä kertaa voi- netta, varustusta ja operointia sekä eri organisaa-
47368: tollinen. tioiden välistä yhteistyötä ja vastuuta.
47369: Seuraavassa asetelmassa esitetään Merenkulku- Välittömästi Estonian uppoamisen jälkeen teh-
47370: laitoksen varustamopalveluiden tulot ja kustannuk- tiin 4.10.1994 päätös kaikkien Helsingistä Tukhol-
47371: set v. 1996-97. Pääosa näistä kustannuksista ja maan ja Travemiindeen sekä Vaasasta Sundsvalliin
47372: tuotoista on aiheutunut monitoimimurtajien liikennöivien sekä risteilyliikenteeseen käytettä-
47373: offshore-toiminnasta. vien alusten keulaporttien lukitusten hitsaamisesta
47374: siten, ettei niitä voinut avata.
47375: 1996 1997 Merenkulkulaitos asetti 5.10.1994 kaksi työryh-
47376: Mmk mää, joista toinen selvitti keulaportteihin ja niiden
47377: 44,1 53,5
47378: lukitukseen liittyviä ongelmia ja toinen alusten
47379: Tulot
47380: Kustannukset 52,3 51,1 hengenpelastuslaitteisiin tarvittavia muutoksia, jot-
47381: Ali/ylijäämä -8,2 2.4 ta alukset entistä paremmin kykenisivät auttamaan
47382: toisiaan hätätilanteessa. Molempien työryhmien
47383: Talvimerenkulun sujuvuutta turvaamaan tilattiin työt valmistuivat lokakuussa 1994.
47384: uusi monitoimimurtaja, jonka kustannukset ovat n. Kaikkien Suomen lipun alla purjehtivien auto- ja
47385: 330 Mmk. Murtajan oli määrä valmistua toukokuus- junalauttojen keula- ja peräporttien sekä niiden
47386: sa 1998, mutta mm. eräiden generaattoriongelmien hälytys- ja valvontajärjestelmien kunto ja toiminta
47387: johdosta vastaanotto on viivästynyt. Murtaja on joutuivat erityistarkastuksen kohteeksi. Tarkastuk-
47388: mitoitettu Suomenlahden oloihin, ja muiden moni- set saatiin suoritettua loppuun 8.10.1994 mennessä.
47389: toimimurtajien tavoin se tulee työskentelemään Kaikille Suomeen säännöllisesti liikennöiville
47390: Pohjanmeren offshore-markkinoilla kesäkausina. ulkomaisille matkustaja-aluksille tehtiin ylimääräi-
47391:
47392:
47393: 14 380188E 209
47394: nen tarkastus siten, että aluksen keulan rakentei- ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvan työryh-
47395: den tarkastuksen lisäksi henkilökunta joutui suorit- män tekemään inhimillisten erehdysten systeemi-
47396: tamaan palo- ja pelastusharjoituksen merenkulku- analyysia, joka valmistui kertomusvuonna. Elo-
47397: viranomaisten valvonnassa ja näiden määräämässä kuussa 1997 puolestaan aloitettiin laajapohjainen
47398: laajuudessa. Tarkastukset suoritettiin loppuun merenkulun kokonaisriskianalyysin teko yhteis-
47399: 11.10.1994 mennessä. työssä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja
47400: Onnettomuuden seurauksena kiirehdittiin myös Teknillisen tarkastuskeskuksen kanssa. Työ val-
47401: valmisteilla olleen alusturvallisuuden valvontalain mistuu vuoden 1998 aikana ja sen kokonnaisbud-
47402: aikataulua. Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen jetti on n. 4,5 Mmk.
47403: keväällä 1995 ja se tuli voimaan 1.3.1996. Samassa Estonian onnettomuutta tutkineen kansainväli-
47404: yhteydessä tehtiin laivaisännän turvallisuusjohta- sen tutkintalautakunnan raportin valmistuttua ase-
47405: misjärjestelmää koskeva merilain muutos sekä sitä tettiin työryhmä analysoimaan raporttia. Työryhmä
47406: koskeva asetus ja säädettiin matkustaja-alusten pa- totesi 18.2.1998 luovuttamassaan muistiossa, että
47407: kollisista matkustajaluetteloista. suurelta osin Estonian tutkimuskomission raportis-
47408: Pohjoismaiden merenkulkuviranomaisten toi- sa esitetyt matkustaja-autolauttojen turvallisuudes-
47409: mintojen koordinoimiskokouksessa 17.10.1994 kä- sa paljastuneet puutteet on jo IMO:n uusien 50-
47410: siteltiin seuraavia asioita: LAS-määräysten ja Tukholman konferenssissa so-
47411: -Autolauttojen vakavuus tilanteessa, jossa vet- vittujen määräysten avulla korjattu ja saatettu Suo-
47412: tä pääsee jostakin syystä autokannelle ja autokan- messa voimaan merenkulkuviranomaisten toimes-
47413: nen alla oleva tila on kahden osaston osalta vau- ta. Lisäksi Suomessa on valmisteltu asetus, jonka
47414: rioitunut. avulla olemassa olevista autolautoista määrätään
47415: -Aluksen keulaporttien rakenne ja niiden sul- poistettavaksi Estoniassa käytettyjen kaltaisia tekni-
47416: kulaitteiden mitoitus sekä käyttöön ja valvontaan siä ratkaisuja.
47417: liittyvät muut turvallisuustekijät Työryhmä esitti selvityksessään myös joukon
47418: - Matkustajien evakuointi. lisätoimenpiteitä, joiden avulla matkustaja-auto-
47419: - Alusten hengenpelastuslaitteet lauttojen turvallisuutta voitaisiin edelleen parantaa.
47420: Kutakin asiaryhmää varten perustettiin pohjois- Uusia kansainvälisiä määräysehdotuksia laadittaes-
47421: mainen työryhmä. sa on kuitenkin työryhmän mielestä otettava huo-
47422: Keulaporttityöryhmän raportti, joka pitkälti pe- mioon IMO:ssa hyväksytty periaate, josta on sovittu
47423: rustui Suomen kansallisessa työryhmässä tehtyyn Estonian onnettomuuden johdosta annettuja uusia
47424: raporttiin, valmistui vuoden 1994 loppuun men- määräyksiä hyväksyttäessä. Tämän periaatteen
47425: nessä ja hyväksyttiin pohjoismaiden meriturvalli- mukaan varustamojen on olemassa olevien alus-
47426: suusjohtajien kokouksessa tammikuussa 1995. tensa osalta voitava tietää, missä määrin näitä aluk-
47427: Luokituslaitosten kansainvälinen keskusjärjestö sia koskevia uusia määräyksiä tullaan tulevaisuu-
47428: IACS hyväksyi v. 1995 uudet säännöt, jotka oleelli- dessa säätämään tai tiukentamaan.
47429: silta osin vastasivat keulaporttityöryhmän esityksiä. Työryhmä esitti toimenpide-ehdotusten valmis-
47430: Kesäkuussa 1995 merenkulkuosasto ilmoitti, telun jatkamista Pohjoismaiden meriturvallisuus-
47431: että keulaporttien lukitusten kiinnihitsaukset saa- johtajien yhteistyönä, sillä ainakin Ruotsissa on
47432: daan poistaa, mikäli alus täyttää IACS:n uudet meneillään vastaava valmistelutyö. Työryhmä esitti
47433: vaatimukset. myös erityistä n. 2,5 Mmk:n määrärahaa eräiden
47434: Näiden toimien lisäksi Merenkulkulaitos perusti selvitystöiden suorittamiseen.
47435:
47436:
47437:
47438:
47439: Maamme vuotuisesta ulkomaankaupasta n. 80 %hoi- tusmuotona tulee arvioiden mukaan säilymään tulevai-
47440: detaan meritse, ja kotimaan tavaraliikenteestä vesilii- suudessakin. Nämä seikat osoittavat merenkulun mer-
47441: kenteen osuus on n. 10 %. EU-maista Suomi on ainoa, kityksen maamme teollisuudelle ja korostavat Meren-
47442: jonka merialueista valtaosa jäätyy joka talvi. Merikulje- kulkulaitoksen toimialan tärkeyttä.
47443: tusten osuus ulkomaankaupan merkittävimpänä kulje-
47444:
47445:
47446: 210
47447: Kertomusvuonna laitos on saavuttanut keskeiset den ja taloudellisuuden parantamisesta on pidettävä
47448: sille asetetut tulostavoitteet hyvinä. Valtiontilintarkastajien mielestä liiketaloudelli-
47449: Merenkulkulaitoksen toiminnallisten tavoitteiden sen ajattelun voimakas soveltaminen Merenkulkulai-
47450: saavuttamiseen vaikuttavat henkilöstö-, kalusto- ym. toksen toimintaan onnistuu kuitenkin pidemmällä ajalla
47451: resurssien lisäksi osaltaan myös sääolot, etenkin jää- parhaiten varsinaisena valtion liikelaitoksena. Tämä
47452: talven kesto ja ankaruus. Jäätalvi 1996-1997 oli sinän- toisi mukanaan myös rahoituksellisen itsenäisyyden.
47453: sä leuto, mutta kylmä kevät nosti jäänmurron kustan- Alusturvallisuutta koskevien viranomaistoimintojen
47454: nukset normaalitalven tasolle. Vuoden 1999 talousar- eriyttäminen Merenkulkulaitoksen sisällä vuoden 1998
47455: vioesitys perustuu Merenkulkulaitoksen määrärahojen alusta luo pohjan sentyyppiselle viranomaistoimintojen
47456: mitoituksen osalta 620:een jäänmurron toimintapäi- ja liikelaitostoimintojen perusratkaisulle, jota jo sovel-
47457: vään, eli nk.leudon talven vaihtoehtoon. Talvimerenku- letaan llmailulaitoksessa.
47458: lun varmistaminen on tärkeää paitsi koko maata ajatel- M/S Estonian onnettomuuden seurauksena on mat-
47459: len myös alueellisesti etenkin niille kunnille, joissa auki kustaja-alusten turvallisuuteen kiinnitetty sekä kansal-
47460: pidettävät satamat sijaitsevat. Valtiontilintarkastajien lisesti että kansainvälisesti suurta huomiota. Valtionti-
47461: mielestä Merenkulkulaitokselle on luotava taloudelli- lintarkastajien käsityksen mukaan erityisesti suurten
47462: set mahdollisuudet selviytyä tehtävistään, vaikka jään- matkustaja-alusten turvallisuus on uudistusten myötä
47463: murtokustannukset olisivat sääolosuhteista johtuen parantunut. Selvää kuitenkin on, että merenkulun tur-
47464: ennakoituja merkittävästi suuremmat. vallisuuden edistämisen tulee jatkossakin olla Meren-
47465: Merenkulkulaitoksen organisaation kehittämisessä kulkulaitoksen toiminnan keskeisiä painopistealueita.
47466: on välivaiheena päädytty nettobudjetoituun laitokseen, Sen pitäisi näkyä myös laadittaessa tulostavoitteita
47467: jolla laitoksen tulosvastuuta on entisestään lisätty. Uu- tuleville vuosille. Alusturvallisuusyksikön itsenäisyy-
47468: distuksen perustavoitteena olleita ajatuksia asiakkai- den korostaminen Merenkulkulaitoksen organisaa-
47469: den kysynnän ja laitoksen palvelujen tarjonnan vuoro- tiossa on ollut turvallisuuskysymysten suuren merki-
47470: vaikutuksen voimistamisesta ja toiminnan tehokkuu- tyksen vuoksi perusteltua.
47471:
47472:
47473:
47474:
47475: 211
47476: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala
47477:
47478:
47479:
47480:
47481: Teknologiapolitiikka ja hyvää koulutusta. Jotta innovaatiojärjestelmä
47482: pystyisi mahdollisimman tehokkaasti ottamaan
47483: Nykytila ja kehitysnäkymät käyttöön uutta teknologista tietoa, tarvitaan ver-
47484: Suomen teknologiapolitiikka on ollut määrätietois- kostoja, joissa ovat mukana uutta teknologiaa so-
47485: ta ja pitkäjänteistä 1980-luvun puolivälistä lähtien. veltavien yritysten lisäksi teknologian rahoittajat,
47486: Siinä on tapahtunut kehittymistä, joka on vastannut tutkimuslaitokset, teknologian siirtoon erikoistu-
47487: kansallisten tarpeiden muutoksia. Kuluvalla vuosi- neet yritykset, teknologiakeskukset sekä alueelliset
47488: kymmenellä teknologiapolitiikan sisältö on vah- osaaruiskeskukset
47489: vasti painottunut yleisten innovaatiotoiminnan Yksi teknologiapolitiikan avaintehtävä on huo-
47490: puitteiden luomiseen ja kehittämiseen. Teknolo- lehtia resurssien riittävyydestä ja samalla kehittää
47491: gian merkityksen vahvistuessa ja ulottuessa yhä innovaatiojärjestelmää kokonaisuutena. Innovaa-
47492: laajemmin koko yhteiskuntaan on teknologiapoli- tiojärjestelmän kehittäminen on keskeistä taloudel-
47493: tiikan rooli samalla kasvanut suhteessa muihin lisen tehokkuuden ja kestävän kasvun edistämises-
47494: yhteiskuntapolitiikan lohkoihin. Teknologiapolitii- sä. Tutkimuksen tehokkuutta tulee parantaa ja
47495: kalla on erityisen vahva asema elinkeinopolitiikas- suunnata sitä elinkeinoelämää entistä paremmin
47496: sa. Innovaatiotoimintaa pidetään laajalti elinkeino- palvelevaan suuntaan.
47497: elämän kehittymisen keskeisenä käynnistäjänä ja Talouspoliittisen ministerivaliokunnan syksyllä
47498: moottorina. 1996 tekemä päätös kasvattaa valtion tutkimusra-
47499: Inhimillinen pääoma ja teknologia ovat tulevai- hoitusta vuoteen 1999 mennessä siten, että koko-
47500: suuden tärkeimmät tuotannontekijät Jatkuva ta- naistutkimusmenot kasvavat noin 2,9 o/o:iin brutto-
47501: loudellinen kehitys ja työllisyys perustuvat ihmis- kansantuotteesta, on merkittävä elinkeino- ja tek-
47502: ten taitoihin ja osaamiseen, eivät enää työvoiman ja nologiapoliittinen linjaus. Päätös toteutetaan julki-
47503: luonnonvarojen runsauteen. OECD:nmukaan kes- sen vallan osalta valtion tiede- ja teknologianeu-
47504: keisin menestystekijä on kyky tuottaa ja soveltaa voston laatiman käyttösuunnitelman mukaan.
47505: uutta tietoa ja kehittää siihen perustuvaa tieto- ja Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun selvityk-
47506: osaamisintensiivistä tuotantoa. Panostaminen kor- sen mukaan viranomaisten yhdensuuntaisilla toi-
47507: keaan osaamiseen on ainoa keino, jolla voidaan milla ja eri alojen asiantuntemuksen yhdistämisellä
47508: taata kansainvälisen kilpailukyvyn säilyminen ja voidaan aiempaa paremmin edistää myös uusien,
47509: paraneminen. pysyvien työpaikkojen syntymistä. Aluehallintoa
47510: Teknologian kehittämisellä ja osaaruistason pa- kehitettäessä tulee muistaa, että teknologian kehit-
47511: rantamisella voidaan luoda työpaikkoja paitsi teol- tämisessä pyrkimyksenä on maailmanlaajuisen ta-
47512: liseen tuotantoon myös kotimaiselle palvelusekto- son ja kilpailukyvyn saavuttaminen. Tähän pääse-
47513: rille sekä kansainväliseen liiketoimintaan. Koko- minen edellyttää eri tahojen välistä toimivaa yhteis-
47514: naistyöllisyyden paranemisen ohella myös työvoi- työtä eli verkottumista alueellisesti, kansallisesti ja
47515: man kysynnän rakenne muuttuu voimakkaasti. kansainvälisesti.
47516: Uudet työpaikat syntyvät tiedon tuottamiseen, ja-
47517: lostamiseen, siirtämiseen ja hyödyntämiseen liitty- EU-jäsenyyden vaikutuksia
47518: vissä tehtävissä. Suomen ED-jäsenyys ja nopea kansainvälistyminen
47519: Pienen maan talouskasvun kannalta on erityisen muutoinkin ovat edellyttäneet omalta osaltaan jul-
47520: tärkeää, että uusi teknologia leviää ja omaksutaan kisen vallan roolin ja teknologiapolitiikan paino-
47521: nopeasti. Tämä on mahdollista vain, jos maalla on tusten muuttamista kohti yleisten innovaatiotoi-
47522: korkeatasoista omaa tutkimus- ja kehitystoimintaa mintojen puitteiden kehittämistä. Eurooppalainen
47523:
47524:
47525: 212
47526: innovaatioympäristö ja teknologiapolitiikka muo- ED:n ja kolmansien maiden väliset vastavuoroiset
47527: dostavat laajemman piirin, jossa kansallisella tek- tunnustamissopimukset. Mahdollinen ED:n laajen-
47528: nologiapolitiikalla on oma roolinsa. tuminen edellyttää suomalaisilta aktiivisuutta myös
47529: Kauppa- ja teollisuusministeriö on vastuuminis- KIE-maiden teknisen infrastruktuurin ja lainsää-
47530: teriö ED:n tutkimus- ja kehitysyhteistyössä (t&k). dännön kehittämishankkeissa.
47531: Ministeriö koordinoi tätä toimintaa, ja sen johdolla Kehittyvässä eurooppalaisessa yhteistyössä Te-
47532: valmistellaan Suomen kannanotot ED-elimiä var- kesille on asetettu varsin laaja koordinointivastuu
47533: ten. ED:n neljännen t&k-puiteohjelman tarjouskil- koko innovaatiotoiminnasta. Erityisesti ED-jäse-
47534: pailuihin ovat suomalaiset organisaatiot, erityisesti nyyden alkuvuosina on tarvittu mittavaa resurssi-
47535: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan lai- panostusta tehtävän hoitamiseen. Tekesissä toimi-
47536: tokset osallistuneet aktiivisesti ja hyvin. Myös teol- va erityinen 13 hengen ED t&k -sihteeristö hoitaa
47537: lisuus osallistuu puiteohjelman hankkeisiin entistä pelkästään ED-toimintoja. Lisäksi ED:n tutkimusoh-
47538: aktiivisemmin. Jatkossa joudutaan osallistumista jelmien hallintokomiteoiden toimintaan osallistuu
47539: pohtimaan aiempaa enemmän hyötynäkökohtien, useita Tekesin teknologia-asiantuntijoita, joiden
47540: ei niinkään projektien lukumäärän valossa. Viiden- tehtävänä on Suomen kansallisten etujen mukais-
47541: nen t&k-puiteohjelman valmistelu on käynnissä, ja ten päätösten varmistaminen sekä suomalaisen tut-
47542: suomalaiset osallistuvat valmistelutyöhön sekä vi- kimuksen ja yritysten pitäminen ajan tasalla ED:n
47543: rallisten että epävirallisten kanavien kautta. Merkit- tarjoamista mahdollisuuksista ohjelmakohtaisesti.
47544: tävimmin teknologia kehittyy kuitenkin edelleen Tekesin mielestä Suomen kansallinen toimintapui-
47545: Yhdysvalloissa ja Japanissa. Virallisella t&k-yhteis- te vahvistuu kansainvälistymisen ja Euroopan yh-
47546: työllä pyritään parantamaan suomalaisten tutkijoi- teismarkkinoiden edetessä.
47547: den ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia osallistua
47548: konkreettisiin yhteistyöhankkeisiin näiden maiden Vertailua muihin teollisuusmaihin
47549: kanssa. Suomi teollistui suhteellisen myöhään useisiin mui-
47550: Kansallisen teknisen infrastruktuurin (metrolo- hin nykyisiin teollisuusmaihin verrattuna, eikä teol-
47551: gia-, akkreditointi-, testaus-, tarkastus-, standardi- lisuuden osuus kokonaistuotannosta milloinkaan
47552: sointijärjestelmät ja laatutoiminta) sekä turvalli- noussut yhtä korkeaksi kuin ns. vanhoissa teolli-
47553: suus- ja luotettavuusjärjestelmän kehittämisen ajan- suusmaissa. Teollisuuden kansantuote- ja työlli-
47554: mukaisuus ja taso heijastuvat merkittävästi elinkei- syysosuus supistui 1980-luvulla voimakkaasti ja oli
47555: noelämän toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. 1990-luvun alussa teollisuusmaiden alhaisimpia.
47556: Integraatioprosessin yhteydessä alkanut tarkastus- Vuonna 1980 Suomen päävientialat olivat pape-
47557: ja turvallisuusjärjestelmän rakenteellinen ja lainsää- ri- ja graafinen teollisuus (30% kokonaisviennistä),
47558: dännöllinen uudistamistyö jatkuu yhä, vaikkakin kone- ja metallituotteet (18 %) sekä puutavara
47559: keskeiset periaateratkaisut ja toimenpiteet ovat pit- (15 %) ja muu teollisuus (15 %). Vuonna 1996
47560: kälti valmiita. Alueeseen liittyvä ED-toiminta on paperi- ja graafinen teollisuus oli edelleen tärkein
47561: vakiintumassa uusien säännösten laadinnasta ja vientiala (24 %), mutta toiseksi kone- ja metallituot-
47562: toimeenpanosta järjestelmien käytännön sovelta- teiden (21 %) rinnalle oli noussut elektroniikka ja
47563: miseen. sähkötuotteet (21 %).
47564: Lähiajan kehittämistarpeet niin lainsäädännössä Suomen teollisuuden sisäinen rakenne kehittyi
47565: kuin rakenteellisessa uudistamisessakin määräyty- 1980- ja 1990-luvulla nopeasti pitkän aikavälin
47566: vät kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä aiem- kasvua tukevaan suuntaan: Teollisuuden tutkimus-
47567: paa selvemmin kansallisista lähtökohdista, joita panoksen kasvu on teollisuusmaiden nopeimpia,
47568: ovat mm. toimialan laitosten ja myös muiden orga- ja tuotannon ja viennin rakenteessa osaamisinten-
47569: nisaatioiden työnjaon selkeys ja saumaton yhteis- siiviset tuotteet lisäävät tuntuvasti osuuttaan. Tek-
47570: työ, arviointilaitosten ja viranomaisyksiköiden nologiapanostus on keskeinen kasvun selittäjä.
47571: poikkihallinnollinen toiminta, toiminnanharjoittaji- Teollisuuden tutkimusintensiteetti ja korkean tek-
47572: en omaehtoisen turvallisuustoiminnan korostami- nologian tuotteiden viennin osuus sekä teollisuu-
47573: nen, järjestelmävalvonnan korostuminen viran- den kokonaistuotannon nousu ovat olleet OECD-
47574: omaistoiminnassa, tuotteiden markkinavalvonnan maiden keskitasoa nopeampaa.
47575: merkityksen kasvu sekä vapaan palvelukilpailun 1980-luvulla alkanut teollisuuden teknologia-
47576: laajeneminen. Kansainvälisen kaupan teknisten pohjan laajeneminen on jatkunut positiivisena
47577: esteiden mactaitaminen sekä tarkastusten vastavuo- myös 1990-luvulla. Osaltaan tätä kehitystä on edis-
47578: roista hyväksyntää edistävien ratkaisujen luominen tänyt klusteri-mallin sisällyttäminen teknologian
47579: ovat lähivuosien painopistealueita samoin kuin kehittämiseen: Teollisuuden kannalta tärkeitä tek-
47580:
47581:
47582: 213
47583: N
47584: ~
47585: ~
47586:
47587:
47588:
47589:
47590: Suomen vienti toimialoittain
47591: V. 1960 • 97
47592: % kokonaisviennistä
47593:
47594: 100 o/o D Puutavara
47595:
47596:
47597: 80% Paperi- ja graafinen
47598: teollisuus
47599: D Kone- ja
47600: 60% metallituotteet
47601: Elektroniikka ja
47602: 40 o/o sähkötuotteet
47603: • Teräs- ja
47604: 20 °/o metallituotteet
47605: • Kemikaalit
47606: 0% • Muu teollisuus
47607: 1960 1970 1980 1990 1997
47608: Lähde: Tullihallitus
47609: Suomen huipputekniikan tuotteiden tuonti ja vienti
47610: Suomen huipputekniikan tuotteiden vienti oli v. 1997
47611: 34 mrd. mk ja tuonti 24,1 mrd. mk
47612:
47613: Miljardia
47614: markkaa
47615: • Tuonti • Vienti
47616: 35 ~--------------------------------------------------------~
47617: 30 +---------------------------------------------------------
47618: 25 +-----------------------------------------------~
47619: 20 +-------------------------------------------
47620: 15 +----------------------------
47621: 10
47622: 5
47623: 0
47624: 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997
47625:
47626:
47627:
47628: Huipputekniikan tuotteiden vienti
47629: Suomen huipputekniikan tuotteiden vienti oli v. 1997
47630: yhteensä 34 mrd. mk eli 16,1 % viennistä
47631:
47632: Japani
47633: Yhdysvallat
47634: %
47635: viennistä
47636: Iso-Britannia
47637: 20~~~~=+--~----+-~~~~~~~--~~
47638:
47639:
47640: SUOMI
47641: Ranska
47642:
47643: Ruotsi
47644: Saksa
47645: Tanska
47646:
47647:
47648:
47649: 5 Norja
47650:
47651:
47652:
47653: 0
47654: 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997
47655: Lähde: Tilastokeskus, OECD:n 1995 määrittelemän tuotelistauksen mukaan
47656:
47657:
47658:
47659: 215
47660: nologioita kehitetään klusterin eri osapuolten yh- Kansallinen teknologian kehittämisstrategia
47661: teistyönä. Kestävä taloudellinen kehitys voi perustua vain
47662: Suomalaisen huipputeknologian osuus viennis- teknologiseen kehitykseen ja osaaruispääoman jat-
47663: tä on kehittynyt selvemmin kuin eräissä kilpailija- kuvaan kartuttamiseen. Nämä tekijät selittävät
47664: maissa etenkin 1990-luvulla. Huipputekniikan myös pitkälti eri maiden taloudellisessa menestyk-
47665: tuotteiden vienti ylitti tuonnin ensimmäisen kerran sessä esiintyvät erot. Teknologia ja osaaminen ke-
47666: v. 1995 ja on sen jälkeen selvästi kasvattanut hittyvät innovaatiojärjestelmässä eli yritysten, tutki-
47667: osuuttaan. (Edellisen sivun kuviot.) muslaitosten, koulutusjärjestelmän sekä erilaisten
47668: Suomen kaltaisen pienen maan ei ole mahdollis- yksityisten ja julkisten rahoitus- ja asiantuntijapal-
47669: ta olla kaikilla teknologian alueilla kansainvälisessä velujen verkostossa.
47670: kärkiryhmässä. Rajalliset sekä aineelliset että ai- Innovaatiojärjestelmän kehittäminen on 1990-
47671: neettomat resurssit on pyrittävä suuntaamaan siten, luvulla noussut keskeiseksi toimintalinjaksi. Suo-
47672: että ne tukevat kansallisesti tärkeiden alojen tarpei- messa kehittämistyötä on tehty pitkäjänteisesti jul-
47673: ta. Samalla on kuitenkin pidettävä huoli varsinkin kisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Kehitys on
47674: uusien, nousevien alojen mahdollisuuksista. johtanut innovaatiojärjestelmää koskevien tarkas-
47675: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan tällä telujen osalta entistä suoraviivaisempaan kytken-
47676: hetkellä puute osaavasta henkilöstöstä varsinkin tään elinkeinoelämän ja talouden rakennemuutok-
47677: tietotekniikassa ja elektroniikassa rajoittaa näiden seen sekä työvoimapolitiikkaan. Tapahtunut kehi-
47678: alojen kasvua. Myös joillakin perinteisemmillä tys on vaikuttanut mm. koulutuksen ja tutkimuksen
47679: aloilla on pulaa osaavasta työvoimasta samanaikai- asemaan ja niihin yhteiskunnassa kohdistuviin
47680: sen merkittävän työttömyyden kanssa. Tämä näkyy odotuksiin.
47681: selvästi esim. seuraavasta TI:n rekrytointikatsauk- Tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrällinen ja
47682: sesta tammikuulta 1998, jossa esitetään ne 10 am- laadullinen kehittäminen on tärkeimpiä kansallista
47683: mattia, joiden taitajista on eniten pulaa. Suluissa t&k-järjestelmää koskevia toimenpiteitä. Syksyllä
47684: oleva luku kertoo sijoituksen syksyllä 1996. 1996 tehty päätös lisätä valtion tutkimusrahoitusta
47685: siten, että kansallinen tutkimuspanos nousee
47686: 2,9 o/o:iin bkt:stä vuoteen 1999 mennessä, on kan-
47687: Ammattinimike Työpaikkoja, Vajaus, sainvälisestikin merkittävä. Päätöksen mukaan val-
47688: joilla henkeä tion lisäpanostus t&k-toimintaan v. 1997-99 mer-
47689: vajausta
47690: kitsee 1,5 mrd. mk:n tasokorotusta eli yhteensä
47691: Elektroniikan ja tietotekniikan 3,35 mrd. mk:n lisärahoitusta. Jotta tavoite saavu-
47692: insinöörit ja teknikot (4) 58 1 205 tettaisiin, myös yksityisen sektorin on omalta osal-
47693: Atk-päälliköt, -suunnittelijat ja
47694: ohjelmoijat (1) 51 404 taan huolehdittava lisäpanostuksista. Tavoitteena
47695: Hitsaajat, kaasuleikkaajat (3) 71 398 on, että julkisen ja yksityisen sektorin panostusten
47696: Muu taloushallintoon ja suhde olisi 40/60, eli päätös merkitsee yhteensä
47697: tilinpitoon liittyvä työ (-) 5 350 lähes 8,4 mrd. mk:n lisäpanostusta t&k-toimintaan
47698: Koneinsinöörit ja teknikot (5) 94 347
47699: kolmen vuoden aikana! Vuonna 1995 rahoitussuh-
47700: Koneenasentajat, koneistajat ja
47701: työkalun tekijät (2) 123 283 de oli 36/64, ja kertomusvuoden arvio on 30/70.
47702: Levysepät(B) 40 159 Tilastokeskuksen 19.12.1997 julkaiseman selvi-
47703: Siivoojat (7) 32 155 tyksen mukaan v. 1997 t&k-panostus oli lähes 16,9
47704: Muovituotetyöntekijät (9) 5 144 mrd. mk eli 2,72 o/o bkt:stä. Tästä julkisen sektorin
47705: Elektroniikka-automatiikka-
47706: asentajat (20) 23 135 osuus oli 5,3 mrd. mk ja yksityisen sektorin 11,6
47707: mrd. mk.
47708:
47709:
47710: Uusien, nopeasti kehittyvien teknologioiden Tekesin toiminta 1990-luvulla
47711: kehittymistä kansantaloudellisesti merkittäviksi Tekesin toiminta ja rooli on laajentunut 1990-
47712: aloiksi hidastavat myös lainsäädännölliset esteet tai luvulla merkittävästi, vaikka toiminnan lähtökohta
47713: puutteet: Esimerkiksi geeniteknologia tarjoaa mah- ja perusteet ovat säilyneet ennallaan. Tekes vastaa
47714: dollisuuksia monilla perinteisten teknologioiden merkittäväitä osalta elinkeinoelämälle suunnatusta
47715: aloilla, mutta kehitystä hidastavat mm. epäselvät julkisesta tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksesta.
47716: immateriaalioikeuteen liittyvät tulkinnat sekä ku- Sen lisäksi Tekes rahoittaa elinkeinoelämää palve-
47717: luttajien varauksellinen suhtautuminen uuteen tek- levaa soveltavaa teknistä tutkimusta yliopistoissa,
47718: nologiaan. korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa.
47719:
47720:
47721: 216
47722: Tekesin t&k-rahoitus
47723: V. 1990 · 98
47724: Milj. mk
47725:
47726: 2000
47727: D Energiarahoitus
47728:
47729:
47730: 1500 II Pääomalaina
47731:
47732:
47733: 1000 D Tuotekehityslaina
47734:
47735:
47736: II Tuotekehitysavustus
47737: 500
47738: II Soveltava tekninen
47739: tutkimus
47740: 0
47741: 1990 1991 1992 1993 1994 1995*)1996 1997 1998
47742: *) energiatutkimusrahoitus siirtyi Tekesiin 1995
47743:
47744:
47745:
47746:
47747: 1990-luvun alun laman aikana Tekesin toimin- - laajentunut ja konkretisoitunut yhteistyö
47748: taa ei supistettu, vaan itse asiassa laajennettiin muiden julkisten ja yksityisten rahoittajien sekä
47749: nykyisen taloudelliseen kasvuun perustuvan ta- muiden innovaatiotoiminnan puitteissa toimivien
47750: louspolitiikan linjan muotoutuessa. Vuoden 1996 organisaatioiden kanssa, mm. Suomen Akatemia,
47751: lopulla asetettujen tavoitteiden ja niiden mukaisten SITRA, Kera, Ulkomaankauppaliitto sekä myös eri
47752: päätösten myötä odotukset Tekesiin ovat entises- hallinnonalojen välillä
47753: tään kasvaneet. Kauppa- ja teollisuusministeriö - kansainvälistyminen erityisesti ED-jäsenyy-
47754: asettaa Tekesille vuosittain tulostavoitteet, mutta den myötä, myös ESA-täysjäsenyys sekä EUREKA-
47755: varsinaista tulossopimusta ei niiden välillä laadita. ja COST-aktiivisuus ovat lisääntyneet elinkeinoelä-
47756: Tekesin laajentunutta roolia kuvaavat mm. seu- män ja tutkimuksen kansainvälistyessä.
47757: raavat seikat:
47758: - pienten ja keskisuurten yritysten roolin vah-
47759: vistuminen mm. erilaisten pk-aktivointitoimien Tuen kohdistuminen
47760: kautta Tekesin toiminnalla halutaan tukea elinkeinoelä-
47761: - uusien ja aikavien teknologiayritysten sekä män monipuolistumista ja uudistumista. T&k-ra-
47762: uusien liiketoimintojen painottaminen teknologia- hoitus pyritään ohjaamaan ensi sijassa voimakkaan
47763: rahoituksen ja asiantuntijapalveluiden kehittämi- teknologiakasvun alueille. Samalla turvataan myös
47764: sessä perinteisillä teknologialueilla tehtävää kehitystyö-
47765: - erityisesti aikavien ja pk-yritysten rahoituk- tä. Rahoituspäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon
47766: sen laajeneminen koskemaan myös mm. liiketoi- hankkeissa kehitettävien tuotteiden tai tuotanto-
47767: minnan ja teknologian strategista suunnittelua menetelmien kansainvälinen kilpailukyky, ja pää-
47768: - teknologiaohjelmien roolin merkittävä kasvu tökset tehdään kansallisella tasolla.
47769: verkostoitumisen sekä tutkimuksen ja elinkeino- Varsinkin soveltavan teknisen tuen avulla pyri-
47770: elämän välisen yhteistyön edistäjänä tään tukemaan uusia, nousevia alueita. Näin rahoi-
47771: -toiminnan laajentuminen koskemaan tuotan- tettuihin hankkeisiin perustuvaa tutkimus- ja tek-
47772: nollisen teollisuuden lisäksi myös teknologiainten- nologialähtöisen liiketoiminnan käynnistymistä tu-
47773: siivisiä palvelualoja etaan erityistoimin. Teknologiaohjelmat ja monet
47774:
47775:
47776: 217
47777: verkostohankkeet toteutetaan pk- ja suurten yritys- tosten kanssa on kehittynyt myönteiseen suuntaan
47778: ten sekä tutkimuslaitosten yhteishankkeina. Näin paljolti samasta syystä.
47779: varsinkin pk-yritykset saavat käyttöönsä teknolo-
47780: giaa, jota niiden olisi omin voimin vaikea tai jopa Tekesin kansainväliset velvoitteet
47781: mahdoton hankkia. Yhteishankkeet voivat myös Tekesillä on merkittävä vastuu myös Suomen kan-
47782: johtaa jatkossa asiakas- tai alihankkijasuhteisiin ja sainvälisestä tutkimus- ja teknologiayhteistyöstä.
47783: siten helpottaa varsinkin pienten yritysten syntyä ja Tekesillä on kansallinen vastuu monesta EU:n tut-
47784: markkinoille pääsyä. kimuksen puiteohjelman osa-alueesta. Sen lisäksi
47785: Eri toimialoista sähkö- ja elektroniikkateollisuus Tekes vastaa mm. eurooppalaisesta yritysten yh-
47786: on lisännyt omaa t&k-panostaan varsinkin 1990- teistyötä edistävästä EUREKA-aloitteesta, tutkimus-
47787: luvulla. Tekesin panostus ko. sektorille ei kuiten- yhteistyötä erityisesti perustutkimuksen alueella
47788: kaan ole kasvanut samassa tahdissa, sillä Tekes edistävästä COST-toiminnasta, Euroopan avaruus-
47789: haluaa säilyttää elinkeinoelämän monipuolistumis- järjestön, ESA:n ohjelmista, kansainvälisen energia-
47790: ta ja laaja-alaista uudistumista tukevan roolinsa. järjestön, IEA:n puitteissa toteutettavasta yhteis-
47791: Toisaalta samalla on muistettava, että tietotekniik- työstä ja pohjoismaisen teollisuusrahaston, NI:n
47792: ka on osa koko elinkeinoelämää ja siten sisältyy projekteista.
47793: myös muille teollisuusaloille myönnettyyn tukeen. Erityisesti EU:n tutkimusohjelmien piirissä tehtä-
47794: Teknologiaintensiivisten palveluiden tunnistami- vä työ on varsin mittavaa. Käynnissä olevan neljän-
47795: nen ja kehittäminen on noussut yhä tärkeämmäksi. nen puiteohjelman osalta Tekes on keskeinen ylei-
47796: Tekesin toiminta onkin laajentumassa ko. sektorin nen tiedottaja, ja sillä on erityinen vastuu useista
47797: kehittämiseen. ohjelman osa-alueista. Tekes osallistuu aktiivisesti
47798: Teknologiaohjelmat ovat nousseet erityisesti kansallisen tutkimushallinnon tukena Suomen
47799: 1990-luvulla yhdeksi Tekesin merkittävimmistä toi- kantojen valmisteluun käsiteltäessä EU:n viiden-
47800: mintamuodoista. Niiden avulla on edistetty voi- nen puiteohjelman sisältöä ja toteuttamista. EURE-
47801: makkaasti elinkeinoelämän ja tutkimuksen välistä KA-toiminta on volyymiitään vakiintunut, mutta se
47802: yhteistyötä. Teknologiaohjelmat kattavat nykyisel- edellyttää kuitenkin jatkuvaa aktiivista panostusta.
47803: lään noin kolmanneksen Tekesin koko rahoituk- COST-yhteistyön aktiivisuus on kasvussa. Suomen
47804: sesta. Monilla teknologiaohjelmilla on kytkentöjä v. 1995 alkanut täysjäsenyys ESA:ssa edellyttää
47805: EU:n vastaaviin tutkimusohjelmiin tai muihin laa- lisääntyvää resurssien käyttöä, jotta jäsenyytemme
47806: jempiin kansainvälisiin hankkeisiin. Teknologiaoh- edut voidaan täysimääräisesti hyödyntää.
47807: jelmatoiminta on 1990-luvulla kehittynyt muuta- Bilateraalisessa yhteistyössä tullaan jatkossa pa-
47808: masta kansallisesta ohjelmasta varsin monimuotoi- nostamaan aiempaa huomattavasti enemmän eri-
47809: seksi kokoelmaksi erityyppisiä ohjelmakokonai- tyisesti Yhdysvaltojen suuntaan. Uusia toiminta-
47810: suuksia. Teknologiaohjelmat ovat kehittyneet pää- muotoja kehitetään Tekesin kansainvälisen strate-
47811: osin tutkimusvetoisista ja tutkimuslähtöisistä ohjel- gian uusimisen yhteydessä.
47812: mista selvästi yritysvetoisempaan suuntaan. Yrityk-
47813: set ovat tunnistaneet ohjelmat ja niiden tarjoamat Tekesin kehitysnäkymät 2000-luvulle
47814: mahdollisuudet entistä paremmin. Ohjelmien yh- Tekesin toiminta-ajatuksen mukaan Tekesin tehtä-
47815: teyteen on viime vuosina kehitetty toimintoja, joi- vä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen
47816: den tarkoituksena on vauhdittaa ohjelman tuloksi- kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan tu-
47817: en hyödyntämistä. TULI (teknologiasta uutta liike- lee monipuolistaa tuotantorakenteita, kasvattaa
47818: toimintaa) -toiminta ja teknologiaklinikkatoiminta tuotantoa ja vientiä sekä luoda perustaa työllisyy-
47819: ovat esimerkkejä tästä. delle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille.
47820: Tekes rahoittaa myös yliopistoissa ja korkea- Tekesin toiminnan keskeiset tavoitteet ovat:
47821: kouluissa tehtävää soveltavaa teknistä tutkimusta -Kannattava ja kansainvälisesti kilpailukykyi-
47822: sekä teknologiaohjelmien että ohjelmiin sitomatto- nen teollisuus ja palvelusektori, joiden toiminnasta
47823: man tutkimuksen muodossa. Myös osa yrityksille merkittävä osa on vientiä.
47824: myönnettävästä rahoituksesta suuntautuu yliopis- -Monipuoliselle toimialarakenteelle pohjautu-
47825: toihin ja korkeakouluihin yhteishankkeiden kautta. va vahva kansantalous, joka kykenee uusiutumaan
47826: Yritysten yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen toimintaympäristön muuttuessa.
47827: kanssa on kehittynyt myönteisesti. Teknologiaoh- - Myönteinen työllisyyskehitys, joka perustuu
47828: jelmat ja muut Tekesin rahoittamat yhteishankkeet uuden teknologian hyödyntämisen ja sen myötä
47829: ovat merkittäviä yhteistyön käynnistäjiä. Myös yli- lisääntyvän kilpailukyvyn kautta syntyvään talous-
47830: opistojen ja korkeakoulujen yhteistyö tutkimuslai- kasvuun, teknologiaintensiivisten alojen luomiin
47831:
47832:
47833: 218
47834: uusiin työpaikkoihin sekä olemassa olevien työ- sin rahoituksen ajan. Tällöin voidaan todeta hank-
47835: paikkojen säilyttämiseen teknologian keinoin. keen tekninen onnistuminen, mutta ei vielä kau-
47836: -Yhteiskunnallinen hyvinvointi, joka lisääntyy pallista onnistumista, koska tuotekehityshankkeen
47837: taloudellisen kasvun, elinympäristön ja terveyden- aikana harvoin päästään kaupallistamisen alkuvai-
47838: huollon sekä muiden yhteiskunnan tarjoamien pal- hetta pidemmälle. Lainahankkeissa (laina-aika pi-
47839: veluiden tehostuessa ja parantuessa teknologian simmillään 10 vuotta) seuranta jatkuu pidempään,
47840: kehittymisen myötä. ja kaupallisen riskin toteutuminen voidaan huomi-
47841: Toiminta-ajatuksen ja tavoitteiden pohjalta on oida mahdollista perimättäjättöä harkittaessa.
47842: Tekesille laadittu strategiset linjaukset vuoteen Hankkeiden todellista teknistä ja kaupallista
47843: 2002. Niissä painotetaan seuraavia tehtäviä: onnistumista on mitattu v. 1995 Tekesin kansainvä-
47844: - tutkimus- ja kehittämisaktiivisuuden lisäämi- lisen arvioinnin yhteydessä suoritetun VTf:n tutki-
47845: nen muksen yhteydessä. Sen mukaan hankkeiden tek-
47846: -uusien liiketoimintojen ja pk-yritysten kehit- ninen onnistumisaste on 55-90% ja kaupallinen
47847: tymisedellytysten parantaminen onnistumisaste 32-52 % onnistumisen tulkinnasta
47848: - teknologialähtöisten palvelujen edellytysten riippuen. Vaikkakin lukuihin on syytä suhtautua
47849: kehittäminen varauksella asian monimutkaisuuden ja tulkinnalli-
47850: - teknologisen perustutkimuksen vahvistami- suuden vuoksi, voidaan näitä lukuja pitää suuntaa-
47851: nen antavina.
47852: - tutkimusyhteistyön ja verkottomisen edistä- Hankkeiden onnistumista voidaan myös tarkas-
47853: minen tella lainakannan kehittymisen kautta: Ajanjaksolla
47854: -tietotekniikan ja tietoverkkojen laaja hyödyn- 1986--96 on lainoista lyhennyksinä palautunut
47855: täminen. 70%. Laman vaikutus näkyy, kun tarkastellaan
47856: Kun tieto ja osaaminen keskeisinä kilpailukyky- ajanjaksoa 1990-96, sillä lainoista on lyhennyksi-
47857: tekijöinä edelleen korostuvat, on panostaminen nä palautunut 62 %. Perimättäjättöjen ja luottotap-
47858: tutkimus- ja kehitystoimintaan entistä tärkeämpää. pioiden osuus lainakannasta on 1990-luvulla pysy-
47859: Julkisen rahoituksen kohdistaminen ja kilpailutta- tellyt keskimäärin 5 %:na. Lukua voidaan käyttää
47860: minen sekä tutkimusorganisaatioille että yrityksille indikoimaan sekä teknistä että kaupallista onnistu-
47861: ovat edellytyksiä elinkeinoelämän ja tutkimuksen mista. Lainojen kohdalla on syytä tosin muistaa,
47862: välisen, tehokkaaksi havaitun yhteistyön jatkumi- että niitä myönnetään usein lähempänä markkinoi-
47863: selle ja edelleen kehittymiselle ta oleviin hankkeisiin, joten onnistumisaste on
47864: Tekesin myöntämällä rahoituksella t&k-toimin- hieman kokonaisrahoitusta parempi. Avustusmuo-
47865: taan pyritään jakamaan uuden teknologian kehittä- toinen tuki on tarkoitettu tuotekehityshankkeen
47866: miseen liittyviä taloudellisia riskejä. Hankkeiden alkupäähän, jossa myös riskit ovat suurimmat.
47867: haasteellisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tekesin toiminnan onnistumista on mitattu
47868: Riskit ovat merkittäviä, joskin mahdollinen hyöty- myös mm. asiakastyytyväisyydellä, joka on ollut
47869: kin on suuri, ja julkisen rahan sijoittaminen on tehdyissä selvityksissä suhteellisen hyvää. Muuten
47870: perusteltua. Tekesin toiminnan vaikuttavuutta on tarkasteltava
47871: Hankkeiden onnistumista seurataan koko Teke- pääosin erillisselvitysten muodossa.
47872:
47873:
47874:
47875:
47876: Valtiontilintarkastajat toteavat, että inhimillinen pää- kuten Suomelle, on erityisen tärkeää, että uusi teknolo-
47877: oma ja teknologia ovat tulevaisuuden tärkeimmät tuo- gia leviää ja omaksutaan nopeasti. Tämä on mahdollis-
47878: tannontekijät Jatkuva taloudellinen kehitys ja työlli- ta vain silloin, kun maalla on omaa korkeatasoista kou-
47879: syys perustuvat entistä enemmän ihmisten taitoihin ja lutusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
47880: osaamiseen eivätkä enää pelkästään työvoiman ja Suomessa kokonaistutkimusmenojen osuus brutto-
47881: luonnonvarojen runsauteen. Panostaminen korkeaan kansantuotteesta on tarkoitus nostaa vuoteen 1999
47882: osaamiseen on siten ainoa keino taata kansainvälinen mennessä lähes 3 %:iin eli 20 mrd. mk:aan. Nykyisel-
47883: kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Pienelle maalle, lään valtion osuus näistä menoista on 30 %ja yksityi-
47884:
47885:
47886: 219
47887: sen sektorin 70 %, kun tavoitteena on 40 % ja 60 o/o. Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä sitä, että
47888: Valtion suhteellisen rahoitusosuuden lisäyksen tarve kauppa- ja teollisuusministeriö ja opetusministeriö
47889: on siten ilmeinen. Suomalaisen huipputeknologian ovat asettaneet kertomusvuoden lopussa työryhmän
47890: osuus viennistä on kasvanut erittäin voimakkaasti arvioimaan t&k-rahoituksen vaikuttavuutta. Arvioinnit
47891: etenkin 1990-luvulla. Huipputekniikan tuotteiden vienti kohdistuvat ensisijaisesti Tekesin ja VTT:n toimintaan.
47892: ylitti vastaavan tuonnin ensimmäisen kerran v. 1995 ja Teknologiapoliittisen päätöksenteon perustaksi minis-
47893: on sen jälkeen selvästi kasvattanut osuuttaan. Kuiten- teriössä on käynnissä teknologiavisiota koskeva työ.
47894: kin Suomen viennistä huipputeknologian osuus on sel- Laadun infrastruktuurin ohella kauppa- ja teollisuusmi-
47895: västi alempi maailman kärkimaiden vastaavaan verrat- nisteriön tulee panostaa myös laadunedistämistoimin-
47896: tuna. Tässä suhteessa Suomella on vielä paljon kehi- taan ja laatupoliittisten linjausten laadintaan sekä tur-
47897: tettävää. vallisuustutkimukseen.
47898: Valtiontilintarkastajat pitävät kauppa- ja teollisuus- Valtiontilintarkastajat toteavat lopuksi, että Tekes
47899: ministeriön hallinnonalaa konsernina, jossa eri politiik- on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tär-
47900: ka-alueisiin liittyvättoimenpiteettoteutetaan. Teknolo- kein teknologiapolitiikkaa suunnitteleva ja toteuttava
47901: giapolitiikan tulee edelleen olla tässä toiminnassa kes- laitos. Maamme elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittä-
47902: keisenä painopistealueena: Teknologista tutkimus- ja misessä sen toiminta on keskeinen. Kauppa- ja teolli-
47903: kehitystoimintaa tulee edelleen lisätä ja samanaikai- suusministeriön tulee turvata Tekesin toimintaedelly-
47904: sesti parantaa tutkimustulosten hyödyntämisedellytyk- tykset sekä t&k-rahoituksen että keskuksen toiminta-
47905: siä. Teknistä infrastruktuuria ja turvallisuusjärjestel- resurssien osalta. Jotta teknologian kehittämiseen
47906: mää tulee kehittää kansallisia ja kansainvälisiä vaati- suunnatut varat voitaisiin hyödyntää mahdollisimman
47907: muksia vastaaviksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön tehokkaasti, tarvitaan tietoa innovaatiotoimintaan ja
47908: tulee pyrkiä vaikuttamaan myös muiden hallinnonalo- teknologiseen muutokseen vaikuttavista tekijöistä
47909: jen toimintaan, jotta mm. koulutusta kehitettäisiin elin- sekä ymmärrystä tulkita teknologista kehitystä. Alan
47910: keinoelämän, erityisesti tietointensiivisten alojen, tar- tutkimustoiminta on Suomessa edelleen vähäistä ja
47911: peita vastaavasti. Koululaitoksen tulisi kyetä nykyistä hajanaista. Tilanteen korjaamiseksi kauppa- ja teolli-
47912: paremmin ennakoimaan koulutustarve. Tällöin opetta- suusministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Tekesin
47913: jien omat määräajoin toistuvat työkokemukset elinkei- kanssa teknologian tutkimuksen ohjelman. Valtiontilin-
47914: noelämästä olisivat arvokkaita. tarkastajat pitävät tärkeänä sen toteuttamista.
47915:
47916:
47917:
47918:
47919: Työvoima- ia elinkeinokeskukset Uudistuksen valmistelu
47920: TE-keskusuudistus on luonteeltaan Aluehallinto
47921: Työvoima- ja elinkeinokeskuksia koskeva laki hy- 2000 -hankkeeseen kuuluva kehittämishanke.
47922: väksyttiin 10.1.1997. Lainsäädännön mukaan TE- Aluehallintouudistuksen tavoitteeksi asetettiin toi-
47923: keskusten toiminnan tuli käynnistyä 1.9.1997. Näin mintamenojen 10 %:n säästötavoite, joka oli tarkoi-
47924: ollen valmisteluaikaa TE-keskusten muodostami- tus saada aikaan lähinnä lääninhallintouudistuksen
47925: seksi jäi kahdeksan kuukautta. Yhdistäminen koski johdosta. Niinpä TE-hankkeen toteuttamisessa on
47926: yhteensä 77 organisaatiota, joista muodostettiin 15 oltu pidättyviä toimintamenojen lisäämisessä siitä
47927: työvoima- ja elinkeinokeskusta. Kaikkiaan keskuk- huolimatta, että TE-keskusten määrää lisättiin
47928: sissa on runsaat 1 100 työntekijää. TE-keskuksiin eduskuntakäsittelyssä kahdella keskuksella, mikä
47929: yhdistetyistä organisaatioista kolme edusti eri mi- edellytti myös uusien osastojen perustamista. TE-
47930: nisteriöiden piirihallintoviranomaisia, Valtionta- keskusten käynnistämisen valmistelua varten pe-
47931: kuukeskus on valtion budjetin ulkopuolinen rahas- rustettiin laaja valmisteluorganisaatio, johon osal-
47932: to, Teknologian kehittämiskeskus on valtion viras- listui yli 100 henkeä. Jaostojen jäsenet nimettiin
47933: to ja Suomen Ulkomaankauppaliitto yksityisoikeu- ministeriöiden ja tulevien TE-keskusten asiantunti-
47934: dellinen yhdistys. Asiakkaiden, tehtävien sekä toi- joista. Tämä oli välttämätöntä, kun otettiin huo-
47935: minnan luonteen ja rakenteen erilaisuuden vuoksi mioon käytettävissä ollut lyhyt valmisteluaika.
47936: yhdistämisessä mukana olleiden organisaatioiden Edellä todetun lisäksi neuvoteltiin vastaavia pro-
47937: organisaatiokulttuurit olivat huomattavan erilaiset. sesseja konsultoineiden konsulttien kanssa sekä
47938:
47939:
47940: 220
47941: haastateltiin mm. Merita-Nordbankenin edustajaa nanoton, jossa kiinnitettiin po. kolmen ministeriön
47942: heidän kokemuksistaan. Nämä kokemukset myös kansliapäälliköiden sekä TE-keskusasioista vastaa-
47943: hyödynnettiin niin hankkeen organisoinnissa kuin vien virkamiesten huomiota mm. esikuntaresurssi-
47944: muussakin toteutuksessa. Asiantuntijat pitivät han- en varmistamiseen budjetissa, yhteisten kehitys-
47945: ketta yleisesti varsin haasteellisena. määrärahojen sisällyttämiseen TE-keskuksen johta-
47946: Valmisteluvaiheen aikana keskuksille laadittiin jan budjettiin, tilakysymysten ratkaisemiseen, hal-
47947: säädöspohja, joka käsitti asetuksen, valtioneuvos- linnollisiin asioihin, koulutukseen ja kehittämi-
47948: ton päätöksen keskusten nimistä, toimialueista ja seen.
47949: toimipaikoista, mallin työjärjestykseksi sekä tarvit- Valtiontilintarkastajien TE-keskuksiin tekemillä
47950: tavat muutokset taloussääntöihin. Mainitut säädök- tarkastuskäynneillä on lisäksi tullut esille mm. seu-
47951: set määrittelevät mm. keskusten organisaation sekä raavia ongelmia ja epäkohtia:
47952: johtamisjärjestelmän. Uusien TE-keskusten käynnistämiseen ei ollut
47953: Lisäksi valmisteluvaiheen aikana toteutettiin or- varauduttu riittävin rahallisin eikä henkilöresurs-
47954: ganisaation miehitys ml. johtajavalinnat sekä käyn- sein. Eri ministeriöiden ja aluehallintoyksiköiden
47955: nistettiin TE-keskusten koko henkilöstöä koskeva erilaiset toimintakulttuurit ovat hidastaneet uusien
47956: koulutus, jonka puitteissa on paneuduttu myös yhteisten toimintatapojen muodostumista, kehittä-
47957: johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseen sekä kes- mistä ja omaksumista. Uudistuksen peruslähtökoh-
47958: kusten visioiden, arvojen ja strategioiden laatimi- tana oleva useiden ministeriöiden ohjaus on TE-
47959: seen. Muut valmistelevat toimenpiteet koskivat keskuksissa koettu hankalana, koska päätösvaltaa
47960: mm. ulkoisen ja sisäisen tiedottamisen suunnittelua on hajautettu ministeriöiltä tehtävien erilaisuuden
47961: ja toteutusta (ml. graafiset ohjeet), tulosohjauksen vuoksi eri osastoille hyvinkin eri laajuudessa. Toi-
47962: kehittämistä, tietohallinnon kehittämistä jne. mintojen käytännön suunnittelu ja järjestäminen
47963: ovat vielä alkuvaiheessa ja edellyttävät lisäharkin-
47964: Toiminnan käynnistäminen taa kaikkien osapuolten kesken. TE-keskusten toi-
47965: Toiminta käynnistyi voimakkaalla ulkoisella tiedo- mintamallin ja käytännön työn ohjeistuksen val-
47966: tuksella sekä sidosryhmien yhteistyöllä. Samanai- mistelu oli vielä kesken keskusten toiminnan alka-
47967: kaisesti koko henkilöstön koulutus jatkui. Keskei- essa. Eri tiloissa toimiminen ei tue uusien toiminta-
47968: senä toiminnan ohjaustoimena käynnistettiin ja mallien omaksumista. Resurssit eivät ole jakautu-
47969: toteutettiin keskusten ensimmäinen tulosohjaus- neet tasaisesti työtehtävien mukaan. ED-tehtävät
47970: prosessi. Kukin keskus toimitti vuotta 1998 koske- ovat lisääntyneet jatkuvasti etenkin maaseutuosas-
47971: van tulostavoitesuunnitelmansa ministeriöihin. tolla. Atk- ym. tekniset apujärjestelmät eri osastoilla
47972: Suunnitelmassa käsiteltiin elinkeinopoliittisia stra- ovat erilaisia ja niiden yhteensovittamisongelmat
47973: tegioita, eri osastojen yhteisiä kehittämishankkeita suuria. Tiedottamisongelmia kentällä eri sidosryh-
47974: keskusten yhteisillä tulosalueilla, keskusten toi- miin esiintyy yhä. Lisäksi käytännön tiedonkulku ja
47975: minnan käynnistymistä sekä tarvittavia resursseja. jokapäiväisten asioiden hoito on ollut erittäin vai-
47976: Keskuskohtaisten tulostavoiteneuvottelujen lisäksi keaa, työkuormitus epätasaista ja yhteisen yritys-
47977: kukin osasto kävi omat neuvottelunsa oman minis- palvelupisteen ohjauksen eli tutoroinnin järjestämi-
47978: teriönsä kanssa. Keskukset kokosivat myös kes- nen vaikeaa. Toisaalta TE-keskusten erilaiset kult-
47979: kusten neuvottelukunnat, vahvistivat omat työjär- tuurit eivät saa vaikeuttaa kunkin ministeriön valta-
47980: jestyksensä sekä muodostivat johtoryhmät ja käyn- kunnallisen politiikan tekemistä.
47981: nistivät niiden toiminnan. Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan val-
47982: Koska tavoitteena on ollut koota keskukset sa- mistelusta sekä keskusten käynnistymisestä saatu-
47983: moihin toimitiloihin, keskukset käynnistivät myös jen kokemusten perusteella on välttämätöntä to-
47984: uusien toimitilojen etsimisen. Mahdollisuudet yh- teuttaa eräitä uudistuksia, jotka merkittävästi autta-
47985: teisten toimitilojen hankkimiseen kuitenkin vaihte- vat TE-keskuksille asetettujen tavoitteiden saavut-
47986: livat suuresti keskusten välillä voimassa olleiden tamista.
47987: vuokrasopimusten eripituisten voimassaoloaikojen
47988: sekä vuokratason kohoamisen takia. Uusiin toimiti- Toiminnan kehittäminen
47989: loihin alettiin siirtyä pääasiassa vuoden 1998 aikana. TE-keskusten kehittämisvaihe käynnistyi vuoden
47990: Käynnistysvaiheen aikana valmistuivat eri jaos- 1998 alussa, jolloin valmistelusta vastannut projek-
47991: tojen raportit, joissa oli lukuisia esityksiä toiminnan tiorganisaatio purettiin ja tilalle asetettiin kevyempi
47992: kehittämiseksi. yhteistyöorganisaatio. Samalla ministeriöt sopivat
47993: Valtiontilintarkastajat ovat saaneet tiedokseen mm. seuraavien kehittämishankkeiden käynnistä-
47994: TE-keskusten johtajien 17.10.1997 päivätyn kan- misestä:
47995:
47996:
47997: 221
47998: - taloushallinnon kehittäminen -Lisäksi hankkeen toteutuksessa ja valmiste-
47999: -työvoima- ja elinkeinopolitiikan johtamista ja lussa käytettiin ulkopuolisia asiantuntijoita mm.
48000: asiantuntijatehtäviä palveleva alueellisen kehityk- koulutuksessa, henkilövalinnoissa, tietohallinnon
48001: sen ennakointi- ja seurantajärjestelmä, johon kuu- kehittämisessä ja tiedotuksessa.
48002: luvat organisaation sisäistä toimivuutta kuvaavan -Kehittämishankkeet rahoitettiin ministeriöi-
48003: mittausjärjestelmän kehittäminen ja ennakointijär- den käytettävissä olleista varoista, minkä lisäksi
48004: jestelmä vuoden 1997 lisämenoarviossa osoitettiin 5 Mmk
48005: - ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämi- TE-keskusten kehittämishankkeisiin.
48006: nen
48007: - palkkausjärjestelmän kehittäminen Toimintakulttuurien erot
48008: -TE-keskusten kehittämisen tuki sekä hank- - Yhdistämisessä mukana olevien organisaatioi-
48009: keen arviointi den toimintakulttuurit poikkeavat merkittävästi toi-
48010: - yrityspalvelupiste sistaan tehtävien luonteen, asiakkaiden erilaisuu-
48011: - rakennerahastouudistuksen toteutus ministe- den ja toiminnan erilaisen organisointitavan joh-
48012: riöissä ja TE-keskuksissa dosta. Tämän vuoksi hankkeessa panostettiin mer-
48013: - tietohallintostrategia kittävästi koulutukseen uuden TE-keskuskulttuu-
48014: - asiakasrekisterin laajennus TE-keskusten eri rin rakentamiseksi. On ilmeistä, että niin TE-kes-
48015: osastojen käyttöön kushankkeessa kuin muissakin vastaavissa hank-
48016: - tietohallinnon infrastruktuurin ja puhelinjär- keissa uuden kulttuurin rakentaminen vie useita
48017: jestelmien kehittäminen vuosia.
48018: - kriisiajan valmiussuunnitelma.
48019: Näiden kehittämishankkeiden lisäksi jatketaan TE-keskusten toimintamalli ja käytännön
48020: yritysosastojen keskitettyä koulutusta niiden eri- valmistelu
48021: tyistarpeiden pohjalta. -Edellä on todettu vaiheittain suoritettu valmiste-
48022: Osana taloushallinnon kehittämistä talouspoliit- lu. Tämän lisäksi on järjestetty lukuisia yhteisiä
48023: tinen ministerivaliokunta päätti kauppa- ja teolli- neuvottelupäiviä, joilla on käsitelty valmistelun
48024: suusministeriön esittelystä 16.4.1998, että TE-kes- kulloistakin vaihetta sekä tehtyjä päätöksiä.
48025: kuksista muodostetaan itsenäiset tilivirastot vuo-
48026: den 1999 aikana. Lisäksi talouspoliittinen ministeri- Resurssien jakautuminen
48027: valiokunta päätti koota TE-keskusten toimintame- -Toiminnan käynnistyessä TE-keskus joutui vas-
48028: not palkkausmenoja lukuun ottamatta yhdelle mo- taamaan niistä työtehtävistä, joita mukana olevilla
48029: mentille. Samalla päätettiin asettaa myös ministeri- organisaatioilla oli ennen yhdistymistä. Työtehtä-
48030: työryhmä seuraamaan TE-keskusuudistuksen to- vät ovat organisaation eri osissa saattaneet painot-
48031: teutumista. Ministerityöryhmään kuuluvat kauppa- tua eri tavoin. Työtehtävien nykyistä tasaisempaan
48032: ja teollisuusministeri, työministeri, maa- ja metsäta- jakautumiseen voidaan vaikuttaa vasta pidemmän
48033: lousministeri, hallintoministeri sekä opetusministe- ajan kuluessa, koska resurssien uudelleensuuntaa-
48034: ri. Kehittämisvaihe käsittää ainakin vuodet 1998- misen lisäksi on myös huolehdittava riittävästä
48035: 99. Tämän jälkeen tavoitteena on siirtyä jatkuvan asiantuntemuksesta uusien työtehtävien hoitami-
48036: toiminnan vaiheeseen. seksi.
48037:
48038: Saadut lausunnot Tietohallinnon yhteensovittaminen
48039: Kauppa- ja teollisuusministeriö tuo valtiontilintar- - Valmisteluorganisaatioon kuului erillinen tieto-
48040: kastajille antamassaan lausunnossa esille mm. seu- hallintojaosto, joka selvitti tietohallinnon kehittä-
48041: raavia asioita: mistarpeita. Tähän liittyviä kehittämishankkeita on
48042: Uudistuksen edellyttämät rahalliset ja henkilö- käynnistymässä. Tietohallinnon yhteensovittamis-
48043: resurssit tavoitteet eivät ole kuitenkaan millään lailla vai-
48044: -Uudistus toteutettiin käyttämällä pääasiassa keuttaneet aiempien operatiivisten järjestelmien
48045: olemassaolevia henkilöresursseja sekä operatiivi- toimintaa.
48046: seen työhön että valmisteluun. Tätä voidaan pitää
48047: ainoana mahdollisuutena ottamalla huomioon erit- Tiedonkulku ja sidosryhmäsuhteet
48048: täin lyhyt valmisteluaika sekä uudistuksen luonne, - Tiedonkulun varmistamiseksi keskuksen sisällä
48049: mikä edellytti eri ministeriöiden ja muiden organi- ja sidosryhmiin päin on toteutettu seuraavat toi-
48050: saatioiden vastuullisten henkilöiden tiivistä yhteis- menpiteet: rakennettu toimiva sähköpostiverkko,
48051: työtä. perustettu uudistuksesta kertovat ilmoitustaulut,
48052:
48053:
48054: 222
48055: toimitettu hankkeesta kertovaa sisäistä lehteä Si- teen monessa yhteisessä työryhmässä. Asioiden
48056: sävuoroa, järjestetty sisäisiä tapahtumia, koulutus- sujumiseen liittyvistä erilaisista näkemyksistä huo-
48057: ta ja neuvottelupäiviä, joihin on osallistunut koko limatta yhteistyötä jatketaan. Talouspoliittisen mi-
48058: henkilöstö, valmistettu sisäinen puhelinluettelo nisterivaliokunnan päätös on selventänyt tilannet-
48059: myös Internetiin, laadittu TE-keskusorganisaation ta, vaikka ratkaisu ei työministeriötä täysin tyydyt-
48060: kotisivu Internetiin, toimitettu TE-keskus, yritys- tänytkään. Kolmella ministeriöllä on mm. yhteinen
48061: palvelu -nimistä asiakaslehteä, jonka ensimmäi- työryhmä, jossa jatketaan toimintamenomäärära-
48062: nen painos oli 80 000 kpl, laadittu yleisesite, hojen jaon valmistelua. Samoin TE-keskusten tu-
48063: muodostettu TE-keskusten neuvottelukunnat ja losjohtamismallia kehitetään hyvässä yhteisymmär-
48064: muina toimenpiteinä järjestetty henkilökohtaisia ryksessä.
48065: tapaamisia ja esitelmiä sekä laadittu keskuskohtai- TE-keskuksiin liitettyjen aluehallintoyksikköjen
48066: sia esitteitä jne. perusmalli on hyvin erilainen. Työministeriöllä on
48067: - Tiedotuksen vaikutuksia on seurattu mm. kattava paikallishallinto aluehallinnon alaisuudes-
48068: systemaattisella lehdistöseurannalla. sa, mikä edellyttää tehokasta ja toimivaa tukipalve-
48069: lua. Siksi sillä on lähes ainoana mm. taloushallinto-
48070: TE-keskusten esikuntaelimet resursseja alueyksikössään. Tämä seikka on jäänyt
48071: -TE-keskusten johto tarvitsee omat tukipalvelun- täysin huomiotta yleishallinnon sijoitusta ratkaista-
48072: sa. Lisäksi yhteisten tehtävien kokoaminen esim. essa. Näin suuri organisaatiomuutos vaatii hyvissä-
48073: esikuntaelimiksi on perusteltua. Ministeriöt eivät kin oloissa aikaa, ennen kuin toimiva yhteistyö
48074: ole kuitenkaan pitäneet perusteltuna resursoida löytää mallinsa ja vakiintuu. Työhallinnon ydinteh-
48075: erikseen TE-keskusten esikuntaelimien muodosta- tävät ja palvelut edellyttävät sellaista asiantuntijuut-
48076: mista. Hankkeelle asetettujen säästötavoitteiden ta, jota ei työministeriön mukaan ole tarkoituksen-
48077: johdosta tämä ei ole ollut myöskään mahdollista. mukaista keskittää TE-keskuksen johtajalle. Muu-
48078: Ministeriöiden käsityksen mukaan TE-keskusten toinkaan työministeriö ei halua TE-keskuksista
48079: organisaatiota kehittämällä sekä toimintoja yhteen- muodostettavan päällikkövirastoja vaan yhtenäis-
48080: sovittamalla voidaan TE-keskusten esikuntaelimet virastoja.
48081: rakentaa ilman lisäresursointia. Tähän tulokseen
48082: päädyttiin myös mm. Uudenmaan TE-keskuksen Maa- ja metsätalousministeriö toteaa lausunton-
48083: konsultointihankkeessa, jossa selviteltiin taloushal- aan mm. seuraavaa:
48084: lintoasioiden kokoamisen vaikutuksia. TE-keskusten muodostamisen taustalla ei ollut
48085: - Talouspoliittisen ministerivaliokunnan pää- täsmällisiä ja konkreettisia perusteluita eikä tavoit-
48086: tös muodostaa TE-keskuksista itsenäisiä tilivirasto- teita, joiden mukaisesti keskusten käynnistäminen
48087: ja sekä koota toimintamenoja yhteen tulevat omalta ja toiminnan aloittaminen olisi voitu toteuttaa. Edes
48088: osaltaan helpottamaan yhteisten palvelutoiminto- uudistuksen valmistelun yhteydessä ei juuri lain-
48089: jen resursointia. kaan selvitetty todellisia mahdollisuuksia toimin-
48090: Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, että TE- nan kustannussäästöihin eikä työvoima- tai elinkei-
48091: keskushanke on ollut valtionhallinnon kehittämi- nopolitiikan yhdensuuntaistamisen käytännön tar-
48092: sessä poikkeuksellisen laaja hanke. Se on koskenut peita. TE-keskuksia koskevan lain perusteluissa
48093: useita eri organisaatioita ja hallinnonaloja, juridisel- keskusten perustamiselle asetettiin hyvin yleis-
48094: ta muodoltaan erilaisia organisaatioita sekä n. 1100 luonteisia tavoitteita, ja säädöksissä määrättiin kes-
48095: työntekijää. TE-keskusten muodostamista edelsi kusten toiminnalle vain puitteet. TE-keskuksia kos-
48096: perusteellinen valmistelutyö Aluehallinto 2000 kevissa säädöksissä jäi avoimeksi tai ainakin epä-
48097: -hankkeen puitteissa. TE-keskushankkeen käytän- selväksi mm. kysymys keskusten hallinnollisesta
48098: nön toteuttaminen on tapahtunut mittavan projek- asemasta sekä tähän liittyen sektoriministeriöiden
48099: tiorganisaation toimesta normaaliin tapaan käyttä- ja keskusten ohjaussuhteen luonne ja toteutustapa.
48100: mällä valtionhallinnon asiantuntemuksen lisäksi Olennainen tähän liittyvä kysymys on, pidetäänkö
48101: yksityisten organisaatioiden vastaavia kokemuksia TE-keskuksia itsenäisinä alueellisina virastoina vai
48102: sekä ulkopuolista asiantuntija-apua. ministeriöiden alueorganisaation yksikköinä, joille
48103: on sekä delegoitu itsenäistä päätöksentekoa että
48104: Työministeriö toteaa lausunnossaan, että TE- ministeriön vastuulle kuuluvia valtakunnallisia teh-
48105: keskushanke on kolmen ministeriön yhteinen han- täviä.
48106: ke, johon liittyvien asioiden organisoinoista näillä Viimeksi mainitun kysymyksen tärkeys koros-
48107: ministeriöillä on erilaisia näkemyksiä. Hanketta on tuu, koska TE-keskuksille kuuluvat tehtävät ovat
48108: valmisteltu ja näkemyksiä pyritty sovittamaan yh- keskenään erilaisia. Osassa tehtävistä aluehallinto
48109:
48110:
48111: 223
48112: tekee päätöksiä alueellisten tarpeiden ja tarkoituk- Uudistuksen ja sitä koskevan hallituksen esityk-
48113: senmukaisuusharkinnan perusteella, jolloin itse- sen puutteellinen valmistelu ovat johtaneet siihen,
48114: näinen ratkaisuvalta ja alueellinen näkemys ovat että keskusten toimintaa käynnistettäessä on jou-
48115: tärkeitä. Osa toiminnasta on säädösten yksityiskoh- duttu sekä periaatteellisella että käytännön tasolla
48116: taisesti säätämien tehtävien toimeenpanoa. Maa- ja selvittämään monia avoimeksi jääneitä kysymyksiä
48117: metsätalousministeriön taholta tuotiin uudistuksen ja niihin tarjolla olevia ratkaisuvaihtoehtoja. Tämä
48118: valmisteluvaiheessa esille, että maaseutuosastojen on vaikeuttanut TE-keskusten toimintaa ja estänyt
48119: tehtävistä pääosa on EU:n yhteisen maatalouspoli- keskittymisen hallinnonalojen yhteistyön asiakysy-
48120: tiikan ja EU:n kalastuspolitiikan valtakunnallista myksiin sekä keskuksissa että ministeriöiden kes-
48121: toimeenpanoa. Vain 10-20 o/o:ssa tehtävistä on ken. Keskusten käynnistymisessä ilmenneiden on-
48122: yhteistä yritysosaston ja työvoimaosaston tehtävien gelmien käsittelyssä ja esitetyissä ratkaisuehdotuk-
48123: kanssa. Täten mahdollinen TE-keskusten tarjoama sissa on tähän mennessä tuotu esille lähinnä vain
48124: työvoima- ja elinkeinopolitiikan koordinointietu perinteisiä johtamista sekä päätös- ja määrärahatoi-
48125: kohdistuu maa- ja metsätalousministeriön alalla mivaltaa korostavia vaihtoehtoja, jotka eivät riitä
48126: vain pieneen osaan tehtävistä. Sen sijaan pääosa kokonaistilanteen selkeyttämiseen. Maa- ja metsä-
48127: TE-keskusten maaseutuosastojen tehtävistä edel- talousministeriön käsityksen mukaan TE-keskus-
48128: lyttää kiinteää, kaikkien TE-keskusten maaseutu- ten käynnistysvaiheen ongelmiin ovat ensisijaisesti
48129: osastoihin kohdistuvaa maa- ja meL'iätalousministe- johtaneet uudistuksen tavoitteiden määrittelyn ja
48130: riön ohjausta. Agenda 200 -uudistuksen toteuttami- valmistelun puutteet. Uudistuksen etenemiseen
48131: nen voi entisestään lisätä tätä TE-keskusten ohjaus- kohdistuneet odotukset ovat osittain olleet epärea-
48132: tarvetta. listisia ja korostaneet liikaa ongelmiksi koettujen
48133: Talous- ja yhteiskuntakehitystä määräävien asioiden merkitystä.
48134: edellytysten globalisoituessa tarvetta on pikem- TE-keskusten toiminnan käynnistymiseen on
48135: minkin kansallisten voimavarojen kokoamiseen kiinnittänyt huomiota myös Valtiontalouden tar-
48136: kuin niiden pilkkomiseen. TE-keskusten hallinnol- kastusvirasto 7.4.1998 laatimassaan muistiossa.
48137: liseen asemaan liittyen on perusteltua nähdä, että Muistiossaan tarkastusvirasto toivoo, että sen ha-
48138: keskusten kehittäminen toiminnalliselta ja talou- vaintojen ja niihin perustuvien näkemysten esille
48139: delliselta määräysvallaltaan itsenäisiksi alueellisiksi tuominen osaltaan edistää keskusten toiminnan
48140: virastoiksi voi samalla edellyttää myös keskusten ohjaamista ja kehittämistä. Tarkastusvirasto kiinnit-
48141: määrän ja itsenäiseen työvoima- ja elinkeinopoli- tää huomiota mm. siihen, että kolmen ministeriön
48142: tiikkaan soveltuvien alueyhteisöjen tarkoituksen- näkemyserojen takia ei ole kyetty löytämään kaik-
48143: mukaisen laajuuden arviointia. kia tyydyttäviä yhtenäisiä ratkaisuja keskusten oh-
48144: Maa- ja metsätalousministeriö on pitänyt ja pitää jaamisessa, talousarviomenettelyissä, keskusten
48145: tärkeänä TE-keskusten kokonaistilanteen selkeyt- päätöksentekojärjestelmissä, taloushallinnossa
48146: tämistä ennen keskusten toiminnasta tehtäviä uusia eikä tilivirastoasemaa koskevissa kysymyksissä.
48147: päätöksiä, koska ministeriö tiedostaa vastuunsa Tarkastusvirasto toteaa, että asiantila haittaa kes-
48148: EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, sitä koskevien kusten toiminnan käynnistymistä tavoitellulla ta-
48149: rahoitussäädösten, EU:n yhteisen kalastuspolitii- valla ja että käytännössä tämän vuoksi yksittäinen
48150: kan ja maaseutupolitiikan osalta sekä ymmärtää alueellinen yksikkö muodostuu toistaiseksi vielä
48151: valiontalouden niukkojen voimavarojen tehok- pitkälti kolmesta eri viranomaisesta. Tarkastusvi-
48152: kaan kohdentamisen tarpeet. Kolmen hallinnon- raston käsityksen mukaan tulisi kiireellisesti löytää
48153: alan alueellisina yhteistyöorganisaatioina TE-kes- toimivat ratkaisut avoinna oleville kysymyksille
48154: kukset edustavat tavanomaisesta sektori- ja linja- niin, että ratkaisut tukevat enemmän uudistukselle
48155: hallinnosta poikkeavaa mallia, jonka toimivaksi asetettujen tavoitteiden saavuttamista kuin vanho-
48156: saattaminen vaatii aikaa, sopeutumista ja oppimista jen rakenteiden säilyttämistä.
48157: sekä kokemusten pohjalta valmiutta uudenlaisten-
48158: kin järjestelyjen luomiseen.
48159:
48160:
48161:
48162:
48163: 224
48164: Valtiontilintarkastajat toteavat, että TE-keskusten että yhteisen työkulttuurin luominen ori mahdollista.
48165: käynnistysvaiheen ongelmiin ovat johtaneet lähinnä Valtiontilintarkastajat yhtyvät Valtiontalouden tarkas-
48166: uudistuksen tavoitteiden ja valmistelun sekä johtami- tusviraston TE-keskuksia koskevassa muistiossa esi-
48167: seen tarvittavien määrärahojen puutteet. Hyvään lop- tettyyn huomioon, että kolmen ministeriön näkemys-
48168: putulokseen ja yhteiseen työkulttuuriin on vielä mah- erojen vuoksi yksittäinen TE-yksikkö muodostuu tois-
48169: dollista ja tuleekin päästä. Runsaasti ongelmia aiheut- taiseksi vielä pitkälti kolmesta eri viranomaisesta. Nä-
48170: tanut aloitus on kuitenkin omiaan pitkittämään yhteisen kemyserot päällikkö- ja yhtenäisviraston välillä jatku-
48171: työkulttuurin omaksumista verrattuna siihen tavoiteti- vat edelleen. Näin ei saa jatkua, vaan yhteisymmärryk-
48172: lanteeseen, jossa käynnistysongelmia olisi pyritty etu- seen toimintalinjasta on päästävä ensin keskushallin-
48173: käteen välttämään. TE-keskuksilla on oltava keskeinen totasolla. Yhteisen työkulttuurin tavoittelu ei saa olla
48174: vaikutus omien alueidensa elinkeino-, työvoima- ja pelkästään alueellisten TE-keskusten vastuulla, sillä
48175: maaseutupolitiikkaan. Niitä ei saa pitkittyvien organi- ratkaisun avaimet ovat kuitenkin edelleenkin kolmella
48176: saatio-ongelmien vuoksi vaarantaa. ministeriöllä. Ohjaus- ja valvontatehtävän käynnistymi-
48177: Valtiontilintarkastajat korostavat sitä, että TE-kes- sen jälkeen on syytä olettaa, että TE-keskusten käyn-
48178: kuksista annetun lain mukaan keskusten yleishallinnon nistymiseen liittyvät muut ongelmat ja epäkohdat rat-
48179: ohjaus ja valvonta kuuluvat valtioneuvoston ohjesään- kaistaan mahdollisimman pian.
48180: nössä mainitulle ministeriölle eli sen 23 §:n mukaan Valtiontilintarkastajien mielestä valtionhallinnon vii-
48181: kauppa- ja teollisuusministeriölle. Kauppa- ja teolli- me vuosien uudistuspyrkimysten ja niiden eräiden epä-
48182: suusministeriön tulee saada riittävät voimavarat, jotta tyydyttävien toteutusten perusteella olisi jo suotavaa,
48183: se voi selviytyä ohjaus- ja valvontatehtävässään tässä että seuraavat uudistukset käynnistetään selkeämmin
48184: asiassa. Tehtävän onnistumiseen tarvitaan luonnolli- tavoittein. Lisäksi uudistukset tulee suunnitella, ohjata
48185: sesti sitä, että kaikki kolme ministeriötä ja kaikki TE- ja valvoa paremmin sekä varata niiden toteuttamiseen
48186: keskukset omaksuvat sellaisen yhteistyöasenteen, riittävästi määrärahoja.
48187:
48188:
48189:
48190:
48191: 15 380188E 225
48192: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
48193:
48194:
48195:
48196:
48197: Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka portointia ja myös kuntien strategioiden ja toimin-
48198: tapoliitikkojen arviointia ja tukemista.
48199: Kaikilla yhteiskunnallisilla päätöksillä on sosiaali- Työterveyslaitos huolehtii lähinnä työssäkäy-
48200: sia ja terveydellisiä seurauksia ja vaikutuksia, joten vien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä paitsi
48201: ehkäisevän politiikan toteuttaminen edellyttää työyhteisön kannalta myös laajemminkin. Stakesin
48202: laaja-alaista toimintaa sekä horisontaalisesti että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tutkimus- ja
48203: vertikaalisesti. Vertikaalisuus merkitsee, että tarvi- kehittämishankkeissa on tullut ajankohtaiseksi yh-
48204: taan ponnistelua sosiaali- ja terveydenhuollon hal- teistyö Työterveyslaitoksen kanssa tutkittaessa
48205: linnonalan kaikilla tasoilla. Toimijoina ovat siis kuntien palveluksessa olevien ammattilaisten työ-
48206: keskushallinto, sen alaiset laitokset, lääninhallin- yhteisöjä, terveyttä ja hyvinvointia.
48207: non sosiaali- ja terveysosastot sekä kuntien sosiaa- Opetusministeriö ja Opetushallitus ovat läheisiä
48208: li- ja terveystoimi. Tärkeää on myös sosiaali- ja yhteistyökumppaneita ammatillisen perus-, jatko-
48209: terveysalan järjestöjen toiminta. Horisontaalisuus ja täydennyskoulutuksen kehittämisessä, oppilai-
48210: merkitsee, että tarvitaan yhteisiä ponnisteluja yli tosten lasten ja nuorten terveyden edistämisessä,
48211: hallinnon rajojen. Keskeisiä yhteistyökumppaneita kodin ja koulun yhteistyön kehittämisessä sekä
48212: ovat tällöin mm. työ-, opetus- ja ympäristöhallinto hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tutkimus- ja
48213: kaikilla hallinnon tasoilla. Maa- ja metsätalousmi- kehittämistyössä yhdessä yliopistojen ja teknisten
48214: nisteriöllä on merkittävä vastuu ravitsemus- ja elin- korkeakoulujen kanssa.
48215: tarvikepolitiikassa ja kauppa- ja teollisuusministe- Ympäristöministeriö, Valtion asuntorahasto ja
48216: riöllä mm. kuluttaja-, elinkeino- ja elintarvikepoli- Suomen ympäristökeskus ovat läheisiä yhteistyö-
48217: tiikassa. kumppaneita asuinympäristöjen, hoidon ja hoi-
48218: Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka on koros- vaympäristöjen sekä lähiympäristöjen kehittämi-
48219: tetusti monipuolista yhteistyötä eri hallinnonalojen sessä arjen hyvinvointia tukeviksi sekä erilaisten
48220: toimijoiden välillä. Asunto-, koulutus-, työllisyys-, ympäristöön liittyvien hankkeiden ja strategioiden
48221: alue- ja elinkeinopolitiikalla on suuri merkitys hy- sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa. Stakesilla on
48222: vinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja niitä kos- ollut pitkään kiinteää yhteistyötä vammaisten sekä
48223: kevien ongelmien ehkäisyssä niin valtakunnallises- iäkkäiden ihmisten itsenäisen suoriutumisen hank-
48224: ti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Valtakunnalli- keissa kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Vii-
48225: sella tasolla sosiaali- ja terveysministeriön rooli me vuosina tämä yhteistyö on laajentunut hyvin-
48226: ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan koordi- vointiklusterin kehittämishankkeissa. Liikennemi-
48227: noinnissa on keskeinen. Myös Stakesin toiminta nisteriön kanssa on tehty sekä liikenneraittiustyötä
48228: tällä alueella on tärkeä. Stakesin toiminta nojautuu että yhteistyötä tietoyhteiskunnan sosiaalisten ja
48229: sosiaali- ja terveysministeriön linjauksiin. terveydellisten näkökohtien selvittämiseksi. Sisä-
48230: Kansanterveyslaitoksen erityisiä tehtäviä ovat asiainministeriö on ollut keskeinen yhteistyö-
48231: kansantautien ja tarttovien tautien torjuntaohjel- kumppani mm. alkoholi- ja huumekysymyksissä.
48232: mat, kansan ravitsemustietouden lisääminen ja Suomen Kuntaliitto on mukana monissa kuntien
48233: tupakoinnin vähentäminen. Mielenterveyteen ja kehittämishankkeissa. Suomen Kuntaliiton tuotta-
48234: päihdekysymyksiin kohdistuva tutkimus- ja kehit- mat, kuntia palvelevat tietotuotteet liittyvät Stake-
48235: tämistyö ovat keskeisiä painoalueita sekä Kansan- sin vastaavien tuotteiden kehittämiseen.
48236: terveyslaitoksessa että Stakesissa. Ne ovat yhdessä Koska ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan
48237: kehittämässä kunnille tarkoitettuja hyvinvoinnin ja aihepiiri on varsin laaja ja monitahoinen, käsitel-
48238: terveyden edistämisen indikaattoreita ja niiden ra- lään tässä kertomusosuudessa asiaa lähinnä sosiaa-
48239:
48240:
48241: 226
48242: Ii- ja terveydenhuollon hallinnonalan näkökul- -seurata kansanterveyden kehitystä ja terveys-
48243: masta. politiikan toteutumista
48244: - kehittää valtakunnallista terveyspolitiikkaa ja
48245: Ehkäisevän politiikan strategia rakentaa terveyttä edistävää yhteistyötä eri hallin-
48246: Ehkäisevän sosiaalipolitiikan valtakunnallisen toi- nonalojen, järjestöjen ja muiden tahojen kesken
48247: menpideohjelman (STM, julkaisuja 1995:12) mu- - valmistaa yhteistyössä asiantuntijoiden kans-
48248: kaan väestön hyvinvoinnin edistäminen on inhi- satautiryhmä-ja ongelmakohtaisia terveysohjelmia
48249: millisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti edul- ja seurata niiden toimeenpanoa sekä
48250: lisinta ylläpitämällä työ- ja toimintakykyä sekä eh- - suorittaa muut sosiaali- ja terveysministeriön
48251: käisemällä sairauksia ja sosiaalisia ongelmia. Sosi- määräämät tehtävät.
48252: aaliseen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat Neuvottelukunnassa on edustus eri ministeriöis-
48253: koko ympäröivä yhteiskunta ja elinolot. Näin ollen tä, laitoksista ja järjestöistä. Neuvottelukunta näkee
48254: kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja roolinsa kokoajana, terveyspolitiikan linjanvetäjä-
48255: toiminnassa tulee aina ottaa huomioon päätösten ja nä ja terveyspolitiikan aseman edistäjänä yhteis-
48256: toiminnan sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset. kuntapolitiikassa, erityisesti kunnissa. Neuvottelu-
48257: Ehkäisevä strategia on ollut yksi sosiaali- ja kunta jaostoineen on aloittanut työnsä arvioimalla
48258: terveysministeriön viidestä päästrategiasta 2000- kriittisesti terveyspolitiikkaa ja sen toteuttamiseksi
48259: lukua lähestyttäessä. Ministeriössä on hyväksytty käynnistettyjä ohjelmia. Neuvottelukunnan keskei-
48260: ehkäisevän sosiaalipolitiikan osastolla laadittu oh- nen tehtävä on Terveyttä kaikille -ohjelman uudis-
48261: jelma-asiakirja ehkäisevän sosiaali- ja terveyspoli- taminen.
48262: tiikan strategiasta (STM, julkaisuja 1997:29). Strate- Kansanterveyslaitoksen mielestä viime vuosien
48263: gian kanssa yhtenevästi myös valtakunnallisissa kehitys, jonka seurauksena terveydenhuollon pää-
48264: suunnitelmissa painotetaan ehkäisyn merkitystä töksentekoa on hajautettu valtiovallalta kuntiin, on
48265: (Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoit- entisestään korostanut valtakunnallisen asiantunte-
48266: teet, Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja ter- muksen, toimintamallien kehittelyn, konsultoinnin
48267: veydenhuollon järjestämisestä vuosina 1998-- ja yhtenäisen seurannan tarvetta.
48268: 2001).
48269: Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan strategi- Alue- ;a paikallistasun toiminta
48270: sena päämääränä on: Ehkäisevän politiikan toteuttamisen kannalta hal-
48271: - vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän linnon yleiset kehittämissuunnat ovat tärkeitä. Vii-
48272: yhteiskuntapolitiikan rakenteita ja sektorirajat ylit- me vuosina valtion aluehallintoa on vahvistettu
48273: tävää yhteistyötä sekä ammatillista osaamista voimakkaasti ympäristöministeriön hallinnonalal-
48274: - ennakoida ja minimoida sosiaalisia ja tervey- la, ja sitä vahvistetaan merkittävästi myös kauppa-
48275: dellisiä riskejä ja ongelmia sekä kehittää ongelmia ja teollisuusministeriön hallinnonalalla. Sitä vastoin
48276: ehkäiseviä päätöksentekokäytäntöjä sosiaali- ja terveysministeriön aluehallintoa on
48277: -luoda terveyttä, elämänhallintaa ja itsenäistä ohennettu. Keskushallinnon mahdollisuudet vai-
48278: selviytymistä tukevia olosuhteita ja elinympäristöjä kuttaa alueelliseen kehitykseen ovat heikentyneet
48279: -ehkäistä kansantauteja ja edistää väestön työ- myös keskusvirastojen lakkauttamisen ja normien
48280: ja toimintakykyä sekä parantaa elämän laatua purkamisen myötä.
48281: -edistää sosiaalista ja terveydellistä tasa-arvoa Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle
48282: ehkäisemällä väestön polarisoitumista ja syrjäyty- on välttämätöntä vahva alueellinen viranomaispa-
48283: mistä sekä parantamalla erityisesti huonossa ase- nos, jolla on sosiaali- ja terveysalan hyvä asiantun-
48284: massa olevien tilannetta temus. Suurlääneihin siirtyminen ei vähennä lää-
48285: - vahvistaa kansalaisten kykyä vastata tervey- ninhallitusten hoitamia tehtäviä ja työmäärää, joten
48286: destään sekä lisätä terveyttä ja elämänhallintaa vähintään nykyinen henkilöstömäärä on sosiaali- ja
48287: koskevia tietoja, taitoja ja arvostuksia terveysministeriön mukaan edellytys sosiaali- ja
48288: -vahvistaa sosiaali- ja terveyspoliittisten näkö- terveysasioitten hoitamiselle. Lääninhallitukset
48289: kohtien huomioon ottamista kansainvälisissä yh- ovat avainasemassa huolehtiessaan väestön tasa-
48290: teyksissä. arvosta ja yhdenvertaisuudesta sosiaali- ja terveys-
48291: Kertomusvuonna tuli voimaan kansanterveys- kysymyksissä alueellaan. Ne ovat avainasemassa
48292: lain muutos, jonka mukaan sosiaali- ja terveysmi- myös sosiaali- ja terveysasioiden menetelmällisissä
48293: nisteriön yhteydessä toimii kansanterveyden laaja- kysymyksissä.
48294: alaista kehittämistä varten neuvottelukunta. Neu- Lääninhallitusten tehtävänä on mm. edistää
48295: vottelukunnan tehtävänä on: alueellisia ja kunnallisia hyvinvointi- ja terveysta-
48296:
48297:
48298: 227
48299: voitteita kehittämällä ehkäisevän sosiaali- ja ter- sa. Näiden kokemusten hyödyntäminen ja laajenta-
48300: veyspolitiikan johtamista sekä tukemalla ja seuraa- minen kaikkien kuntien käyttöön on parhaillaan
48301: malla tavoitteellisen ehkäisevän politiikan, tervey- käynnissä. Osa tästä kokemuksesta on otettu huo-
48302: den edistämisen, ohjausmenetelmien ja verkosto- mioon laadittaessa valtioneuvoston päättämää
48303: työtapojen kehittämistä kunnissa. Lääninhallitukset suunnitelmaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä-
48304: järjestävät myös ehkäisevän sosiaalipolitiikan ja misestä tulevina vuosina. Tältä pohjalta on tehty
48305: sosiaalisten vaikutusten arvioinnin koulutusta, oh- suositus kunnille siitä, että paikallisesti laadittaisiin
48306: jausta ja neuvontaa sekä tukevat kuntia ehkäisevän ns. hyvinvointiohjelmia.
48307: politiikan toimenpideohjelmien suunnittelussa ja Yhtenä tärkeänä tavoitteena kuntaprojekteissa
48308: toteutuksessa. on kehittää toimintamuotoja, joissa julkinen palve-
48309: Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoit- lujärjestelmä ja kansalaisten omaehtoinen toiminta
48310: teet lääninhallituksille on määritelty ensi sijassa niveltyvät paremmin toisiinsa. Kyse ei ole siitä, että
48311: sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tehdyssä vuo- palvelujärjestelmä siirtäisi tehtäviään kansalaisille
48312: sittaisessa tulossopimuksessa ja valtakunnallisessa tai heidän järjestöilleen, vaan enemmänkin pyrki-
48313: kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon suunni- mys on löytää oikea vuoropuhelu. Lääninhallinnon
48314: telmassa. Kertomusvuonna valmistunut ehkäise- rooli sosiaali- ja terveysministeriön toimeenpane-
48315: vän sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia, Suomen missa ja ohjaamissa kuntaprojekteissa ei ole aina
48316: kansallinen ympäristöterveysohjelma (KM 1997:8), ollut selkeä. Sen sijaan terveyden edistämiseen
48317: Kansallinen alkoholiohjelma (STM:n monisteita sekä tupakoinnin ja alkoholihaittojen vähentämi-
48318: 1997:14), Huumausainestrategia 1997 (KM seen tarkoitettujen määrärahojen käyttö, jotka so-
48319: 1997:10) sekä lukuisa joukko muita erityisalakoh- siaali- ja terveysministeriö ohjaa lääninhallituksen
48320: taisia ohjelma- ja selvitysraportteja antavat tehtäviä käytettäväksi alueellaan, on selkeästi vastuutettu.
48321: myös lääninhallinnolle. Näitä varoja lääninhallitus käyttää myös laajaan
48322: Esimerkiksi Etelä-Suomen lääninhallituksen so- yhteistyöhön alueen muiden toimijoiden kanssa.
48323: siaali- ja terveysosastolla valmistellaan tätä silmällä Yhteistyössä ovat mukana kunnat, kuntayhtymät,
48324: pitäen läänin omaa ehkäisevän sosiaali- ja terveys- erilaiset järjestöt ja valtakunnalliset tutkimuslaitok-
48325: politiikan strategiaa. Ehkäisevän sosiaali- ja ter- set. Etelä-Suomen lääninhallituksen mukaan lää-
48326: veyspolitiikan painopisteet ovat jo vuosia olleet ninhallitukset tulisikin selkeästi vastuuttaa keskei-
48327: väestön terveyden edistämisessä, sosiaalisen tur- siksi alueellisiksi toimijoiksi terveyden edistämis-
48328: vallisuuden ja toimintakyvyn lisäämisessä, syrjäyty- työssä. Etelä-Suomen lääni voisi joissakin ehkäise-
48329: misen ehkäisyssä sekä ehkäisevän päihdetyön ja vän terveyspolitiikan kysymyksissä toimia myös
48330: alkoholipolitiikan toimeenpanossa. Painotukset ja valtakunnallisena koordinoijana yhteistyössä so-
48331: kohderyhmät ovat kehittämistavoitteiden mukai- siaali- ja terveysministeriön kanssa. Ministeriö voisi
48332: sesti vaihtuneet. Viimeisinä painoalueina ovat ol- siirtää alue- ja paikallistasen terveyden edistämisen
48333: leet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden suoraan lääneille siten, että Stakes toimisi läänien
48334: edistäminen, mielenterveyskuntoutujat sekä alu- kanssa kiinteässä yhteistyössä. Läänien yhteistyötä
48335: eellinen ja kuntien kanssa tehtävä yhteistyö. terveyden edistämisessä olisi tehostettava, koska
48336: Terve ja hyvinvoiva väestö on kunnallisen hy- monissa alueellisissa palveluyksiköissä toteutetaan
48337: vinvointipolitiikan keskeinen tavoite. Sosiaali- ja hyviä hankkeita, joita ei levitetä riittävästi. Tarpeen
48338: terveydenhuollon järjestäminen on säädetty suurel- olisi perustaa säännöllisesti kokoontuva läänien
48339: ta osin kuntien tehtäväksi. Suomessa kunnilla on terveyden edistämisen koordinaatioryhmä ministe-
48340: poikkeuksellisen laajat mahdollisuudet vaikuttaa riön kokoonkutsumana.
48341: asukkaittensa terveyteen ja hyvinvointiin. Näin ol-
48342: len ehkäisevän politiikan onnistumisen kannalta Säästöien vaikutukset
48343: on ensiarvoisen tärkeää, mitä kunnissa tapahtuu. Etelä-Suomen lääninhallituksen mukaan kuntapro-
48344: Valtakunnan tasolla luodaan yleiset puitteet ja ra- jektit, kuntien peruspalvelujen arviointi, kuntapa-
48345: kenteet, mutta kunnissa kohdataan ihmisten joka- laute ym. osoittavat, että ehkäisevän sosiaali- ja
48346: päiväisen elämän tarpeet. terveyspolitiikan osaaminen ei ole vielä riittävää
48347: Alue- ja paikallistasolla on sekä sosiaali- että eikä ehkäisevää sosiaali- ja terveyspolitiikka ole
48348: terveyspolitiikassa toteutettu laajat kuntaprojektit, resursoitu tarpeeksi. Taloudellisen laman vaikutuk-
48349: joiden avulla on kehitetty paikallista ehkäisevää set ehkäisevään työhön ovat olleet selvästi näkyvis-
48350: politiikkaa ja toimlntamalleja. Projektit ovat tuotta- sä kuntien palvelutuotannossa. Tosin joitain osin
48351: neet kuntien ehkäisevän politiikan toimenpideoh- kunnat ovat jo kokemusten kautta joutuneet totea-
48352: jelmia, joista osa on hyväksytty kuntien valtuustois- maan joidenkin paniikkipäätösten epäviisauden.
48353:
48354:
48355: 228
48356: Esimerkiksi ehkäisevän toimeentulotuen määrära- ty sen mukaan. Sosiaalisia vaikutuksia ei arvioida
48357: ha on otettu joissakin kunnissa takaisin talousar- kunnan talouspäätösten yhteydessä. Ehkäisevän
48358: vioon. Koulujen tukiopetus on palautettu esim. työotteen osaamisen lisäämiseksi Etelä-Suomen
48359: Helsingin kaupungissa supistusten jälkeen, vaikka- lääninhallituksen tehtäväksi on annettu suunnitella
48360: kin erilainen virkistys- ja vapaa-ajantoiminta on ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan yhteinen
48361: pääosin siirtynyt järjestöjen tehtäväksi. Lisäksi sosi- kaksivuotinen koulutusohjelma läänien, kuntien ja
48362: aalinen ilmapiiri on edelleen kovenemassa tuotta- järjestöjen toimijoille.
48363: en syrjäytymistä sekä lisäten rasismia.
48364: Kuntien ehkäisevään sosiaali- ja terveyspolitiik- Yhteistyön tehostamisen tarve
48365: kaan käyttämiä voimavaroja ei tilastoida. Syste- Ehkäisevän työn kannalta perusterveydenhuollon
48366: maattiset tiedot puuttuvat. Terveyden edistämisen toiminta on avainasemassa. Erikoissairaanhoidolla
48367: keskuksen kertomusvuonna teettämästä terveys- on kuitenkin tärkeä asiantuntijatehtävä ja peruster-
48368: barometristä ilmenee, että kuntien terveystoimen veydenhuoltoa tukeva rooli. Menestyksellinen eh-
48369: asiantuntijat katsovat yleisesti, että ehkäisevä toi- käisevä työ vaatii perusterveydenhuollon lisäksi
48370: minta on joutunut keskimääräistä suuremman kar- yhteistyötä sosiaalihuollon kanssa erityisesti avo-
48371: sinnan kohteeksi. Taloudellisen laman ja lainsää- hoidon palveluja kehitettäessä sekä kunnan ylei-
48372: däntömuutosten myötä myös kunnat leikkasivat sempää tukea. Etelä-Suomen lääninhallituksen
48373: nopeasti erityisesti ehkäisevän päihdetyön resurs- mielestä perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto ja
48374: seja ja virkoja vuosikymmenen alkupuolella. Sääs- erikoissairaanhoito toteuttavat oman perustehtä-
48375: töt ovat leikanneet myös varsinaista päihdekuntou- vänsä mukaan ehkäisevän terveydenhuollon tai
48376: tusta muita sektoreita enemmän. Vieroitushoidon ehkäisevän sosiaalipolitiikan tavoitteita hyvinkin
48377: saatavuuden heikkeneminen on vaikeuttanut myös erillään toisistaan. Yhteistyötä ei ole paljoakaan.
48378: päihdeasiakkaiden selviytymistä. Säästöt ja toimin- Osaksi tämä johtunee siitä, että ehkäisevällä ter-
48379: tatapojen muutokset ovat ainakin lyhyellä ajalla veydenhuoliolla on paljon pitemmät historialliset
48380: heikentäneet päihdehaittojen ehkäisyä. Päihde- perinteet kuin ehkäisevällä sosiaalipolitiikalla. Eri-
48381: huollon erityispalveluihin kohdennetut säästöt koissairaanhoito ei taas hoidollisen päätehtävänsä
48382: ovat merkinneet sitä, että päihdepotilaita on hoi- lisäksi juurikaan toteuta terveyden edistämisen
48383: dettu yhä enemmän sairaaloissa. Erityisesti psykiat- hankkeita. Sairaanhoitopiireillä on velvoite tehdä
48384: risten sairaaloiden päihdehoitojaksot ovat lisäänty- ehkäisevää työtä alueellisesti. Esimerkiksi tartunta-
48385: neet huomattavasti huolimatta siitä, että myös psy- tautien torjumiseksi niiden on ylläpidettävä alueel-
48386: kiatriseen sairaalahoitoon on kohdistettu tuntuvia lista tartuntatautirekisteriä. Sosiaali- ja terveysmi-
48387: säästöjä. Näin päihdehaittojen hoidossa vastuu on nisteriön mukaan kaikki sairaanhoitopiirit eivät ole
48388: joissakin osissa maata siirtynyt huomattavasti eri- kovin kiinnostuneita ennaltaehkäisevästä työstä,
48389: koissairaanhoidon kannettavaksi. koska sen suoritteita ei voida mitata samalla tavalla
48390: Kuntien tiukka taloudellinen tilanne on Stakesin kuin hoitopalvelujen eikä työtä voida välttämättä
48391: mukaan vaikuttanut ehkäisevään sosiaali- ja terve- jakaa kuntakohtaisesti.
48392: yspolitiikkaan kahdesta suunnasta. Pitkäaikaistyöt- Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri on niitä harvoja,
48393: tömyys on kuntaprojektien kokemusten mukaan joilla on terveyden edistämisen ohjelma. Uuden-
48394: lisännyt perheiden pahoinvointia. Oireet näkyvät maan sairaanhoitopiiri toteuttaa lääninhallituksen
48395: kouluissa ja päiväkodeissa, missä lapsi- ja oppilas- kanssa ·yhteistyössä COPD-ohjelmaa. Erikoissai-
48396: ryhmien pienentäminen ja henkilökohtaisen tuen raanhoidon seuranta- ja edistämishankkeen yhtey-
48397: lisääminen olisi perusteltua. Ryhmäkokoja on kui- dessä entinen Uudenmaan lääninhallitus on tuotta-
48398: tenkin jouduttu kasvattamaan ja tukiopetusta ja nut muistion sosiaalihuollon palvelujen niveltämi-
48399: harrastuspiirejä vähentämään. Terveydenhuollossa sestä erikoissairaanhoidon seudulliseen toiminta-
48400: etusijalla on edelleen korjaava toiminta, jolloin kokonaisuuteen.
48401: säästöpäätökset ovat useimmiten kohdistuneet eh- Ennaltaehkäisevän ja terveyttä edistävän työn
48402: käisevään työhön ja siellä erityisesti koulutervey- osuus terveydenhuollon voimavaroista on sosiaali-
48403: denhuoltoon. Laman ja säästöjen vaikutuksia ei ja terveysministeriönkin mielestä hyvin pieni. Eh-
48404: tältä osin vielä voida arvioida. käisevän työn merkitys kuitenkin ymmärretään ja
48405: Etelä- Suomen lääninhallituksen mielestä sosi- resursointia pyritään turvaamaan yhteistyössä eri
48406: aalipolitiikka ja ehkäisevä sosiaalipolitiikka ovat tahojen kuten järjestöjen kanssa. Kansalaisjärjestöt
48407: kuntien taloudesta puhuttaessa epäselvä ja hah- osallistuvat kunnissa usein samoihin hankkeisiin
48408: mottumaton alue. Laman merkitystä on arvioitu Stakesin kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat mm.
48409: ennen kaikkea talouskäsittein, ja päätöksiä on teh- Sosiaaliturvan keskusliitto, Mannerheimin lasten-
48410:
48411:
48412: 229
48413: suojeluliitto, Lastensuojelun keskusliitto ja Suomen aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tukevaan toi-
48414: Mielenterveysseura. mintaan. Määräraha on pysynyt useana vuonna
48415: Tutkimusten mukaan on selvää, että hyvin suun- samana, 50 penniä asukasta kohti eli 2,5 Mmk.
48416: nattu tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen ovat Raittiustyölain mukaisen määrärahan käytön suun-
48417: kustannus-vaikutussuhteen kannalta ylivoimaisin nittelu yhdistettiin tupakkalain määrärahaan v.
48418: tapa edistää väestön terveyttä. Ehkäisevä työ on 1995.
48419: saavuttanut merkittäviä tuloksia, joista esimerkkei- Kertomusvuodesta lähtien sisältyy myös alkoho-
48420: nä ovat lapsikuolleisuuden väheneminen, ham- litiedotukseen ja -valistukseen osoitettu määräraha
48421: masterveyden paraneminen ja sydänkuolleisuuden samalle momentille (33.53.21). Kertomusvuonna
48422: väheneminen. Kansanterveyslaitoksen mukaan sen määrä oli 6,65 Mmk. Tämän määrärahan suu-
48423: kansanterveyden kehitys Suomessa on 25 viime ruus oli aiemmin vähintään 12 Mmk.
48424: vuoden aikana ollut pääsääntöisesti myönteistä. Valtion talousarvioissa on mainittu v. 1992-97
48425: Takavuosien huippukorkea työikäisten miesten sosiaali- ja terveysministeriön asettamat terveyskas-
48426: kuolleisuus on huomattavasti pienentynyt. Sen vatuksen tulostavoitteet, jotka ovat ohjanneet tu-
48427: seurauksena odotettavissa oleva elinikä on no- pakkalain ja raittiustyölain mukaisten määräraho-
48428: peasti pidentynyt ja väestön yleinen terveydentila jen käyttösuunnitelmien laadintaa. Muina lähtö-
48429: parantunut. Tämän kehityksen taustaprosessi on kohtina käyttösuunnitelmille ovat olleet terveyden
48430: ollut monitahoinen, mutta pohjana on ollut lääke- edistämisajattelu, väestöryhmien terveyserojen ka-
48431: tieteellinen tieto ja terveysalan käynnistämä hyvin ventaminen, ministeriön yleiset tavoitteet (TTS, TK-
48432: monien sektoreiden toiminta, joka on johtanut 2000, VALSU, ministeriön strategia) sekä kansain-
48433: terveellisiin muutoksiin väestön elintavoissa. välisyys, erityisesti Euroopan unionin vaikutus.
48434: Myönteisten tulosten rinnalla on ilmaantunut Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan v. 1992-
48435: uusia ongelmia ja haasteita: ikääntyvän väestön 97 terveyskasvatuksen ja päihteiden käytön vähen-
48436: työ- ja toimintakyky, alkoholin lisääntyneen kulu- tämiseen osoitettujen määrärahojen käyttösuunni-
48437: tuksen haitat, huumeiden leviämisen uhka, väestö- telmien laadinnan lähtökohtana on ollut pyrkimys
48438: ryhmien terveyserot, tupakoinnin aloittaminen kansanterveyden paranemiseen. Kansaterveyden
48439: poikkeuksellisen nuorena jne. paraneminen riippuu keskeisesti siitä, kuinka sy-
48440: däntauteja, syöpäsairauksia, tuki- ja liikuntaelinsai-
48441: Terveyskasvatukseen osoitettujen määrärahojen rauksia, mielenterveysongelmia ja tapaturmia on-
48442: käyttö ja seuranta nistutaan ehkäisemään. Kansaterveys kehittyy
48443: Tupakkalain 27 §:n mukaan valtion tulo- ja meno- edelleen myönteiseen suuntaan, ja tätä tasaista
48444: arvioon on vuosittain otettava määräraha, joka kehitystä pyrkivät myös tupakkalain 27 §:n ja raitti-
48445: vastaa 0,45 %:a tupakkavalmisteveron arvioidusta ustyölain 10 §:n mukaisista määrärahoista tuetut
48446: vuotuisesta tuotosta. Lain mukaan määräraha tulee hankkeet turvaamaan.
48447: käyttää tupakoinnin ehkäisytyöhön ja terveyskas- Ministeriön mukaan määrärahojen käyttö on
48448: vatukseen sekä niitä tukevaan tutkimus-, seuranta- muuttunut selvästi tarkoituksenmukaisemmaksi
48449: ja valistustoimintaan. Maaliskuussa 1995 voimaan tarkastelujakson aikana, koska terveyden edistämi-
48450: tulleen uudistetun tupakkalain yhteydessä edus- sen eri alueisiin (esim. riskitekijöihin) kohdistuva
48451: kunta edellytti tupakoinnin vähentämiseen ja ter- toiminta on saatu yhteisen suunnittelun piiriin.
48452: veyskasvatukseen käytettävän Maailman terveys- Määrärahojen tosiasiallinen väheneminen erityises-
48453: järjestön suosittelema 1 %:n osuus tupakkaveron ti alkoholihaittojen ehkäisyn osalta ei ole ollut
48454: tuotosta. Valtiontaloudellisista syistä määrärahaa ei sopusoinnussa yleisen kehityksen kanssa.
48455: ole kertaakaan otettu talousarvioon niin suurena, Kertomusvuonna arvioitiin vuodelle 1996 ase-
48456: kuin eduskunnan ponsi edellyttää, vaan se on ollut tettujen tavoitteiden toteutumista seuraavasti:
48457: n. 0,75% tupakkaveron tuotosta. Määrärahasta - Tupakoinnin vähentymistä koskeva tavoite
48458: noin puolet edellytettiin käytettäväksi tupakoinnin on pääosin toteutunut. Kokonaiskulutus on laske-
48459: vähentämiseen. Määrärahan suuruus on ollut v. nut selvästi asetettua tavoitetta enemmän. Tupa-
48460: 1992-94 n. 15 Mmk ja sen jälkeen n. 25 Mmk kansavulle altistuminen on vähentynyt huomatta-
48461: (mom. 33.53.21). vasti erityisesti työpaikoilla. Tupakoinnin yleisyys
48462: Raittiustyölain 10 §:n mukaan on valtion talous- on vähentynyt aikuisilla. Tupakoinnin aloittamisen
48463: arvioon vuosittain otettava määräraha, jonka suu- ehkäisyssä ei ole onnistuttu toivotulla tavalla, ja
48464: ruus on vähintään 40 penniä edellisenä vuonna nuorten tupakointi on pysynyt edellisvuosien suu-
48465: maassa henkikirjoitettua asukasta kohti, käytettä- ruisena. Uudistetun tupakkalain edellyttämät muu-
48466: väksi alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä tokset ovat pääosin toteutuneet.
48467:
48468:
48469: 230
48470: - Alkoholin humalakäytön vähentymistä ja olennaisen tärkeää. Suunnittelu konkretisoituu ter-
48471: huumeiden käytön lisääntymisen pysäyttämistä veyden edistämisen määrärahojen käyttösuunnitel-
48472: koskeva tavoite ei ole toteutunut toivotulla tavalla. massa. Koska yksittäisten hankkeiden tulosten ar-
48473: Alkoholin tilastoitu kulutus ei ole laskenut merkit- viointi on kallista ja vaikeaa, korostuu strategian
48474: tävästi edellisestä vuodesta. Nuorten viikoinainen merkitys.
48475: alkoholinkäyttö ei ole vähentynyt, ja humalajuomi- - Yksittäisten hankkeiden tukemisen tulee pe-
48476: nen on yleistä. Huumeiden käytön yleistymistä ei rustua hyvin harkittuun suunnitelmaan ja selkeisiin
48477: ole onnistuttu rajoittamaan tavoitteen mukaisesti, ja tulostavoitteisiin sekä hankesuunnitelman arvioin-
48478: erityisesti nuorten huumekokeilut ovat varhaistu- tiin.
48479: neet ja lisääntyneet. - Hankkeen toteutumisen arviointi on perus-
48480: - Ravitsemuskasvatusta koskeva tavoite on tettava hankkeelle esitettyyn työsuunnitelmaan ja
48481: pääosin toteutunut. Väestön ravitsemustottumus- varainkäytön lainmukaisuuden valvomiseen.
48482: ten myönteinen kehitys on jatkunut ja liikapainoi- Ministeriö on ilmoittanut kehittävänsä yhteis-
48483: suuden yleistyminen pysähtynyt nuoria naisia lu- työssä Stakesin ja Terveyden edistämisen keskuk-
48484: kuun ottamatta. sen kanssa hankkeiden loppuraportointia ja hank-
48485: - Tapaturmien ehkäisyä koskeva tavoite on keiden valvontaa.
48486: toteutunut osittain. Tapaturmakuolleisuus on hie- Yksittäisten terveyskasvatushakkeiden vaikutta-
48487: man vähentynyt 1990-luvun alkuun verrattuna. vuuden arviointi vaatii aina oman tutkimusko-
48488: - Mielenterveysongelmien ehkäisyä koskeva konaisuutensa, jotta saadaan luotettavaa tietoa.
48489: tavoite on toteutunut osittain. Itsemurhakuollei- Kansanterveyslaitos on tällaisia arviointeja tehnyt
48490: suus ei ole lisääntynyt viime vuosina. mm. mittavasta Pohjois-Karjala-projektista, jota on
48491: Tulostavoitteiden asettaminen ja seuraaminen laajasti pidetty kansainvälisenä esikuvana ehkäise-
48492: vuosittain ei ole mahdollista, kuten edellä olevasta vän työn ja terveyskasvatuksen merkittävistä vaiku-
48493: käy ilmi. Tulostavoitteiden saavuttamisen ja toteu- tusmahdollisuuksista, sekä Suomessa ja muissa
48494: tettujen hankkeiden yhteyskään ei ole yksikäsit- maissa toteutetuista Quit & Win (Lopeta ja Voita)
48495: teistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyrkinyt tupakoinnin lopettamiskilpailuista. Lisäksi on eri
48496: pitkäjänteisesti arvioimaan terveyden edistämisen vuosina toteutettu yksittäisiä tutkimushankkeita
48497: määrärahoista, lähinnä tupakkalain mukaisesta mm. nuorten tupakoinnin vähentämisen keinoista,
48498: määrärahasta, tuettujen hankkeiden arviointia sekä raskaudenaikaisesta alkoholi- ja tupakkaneuvon-
48499: hallinnollisesta että teoreettisesta näkökulmasta. nasta, liikunnan edistämisestä terveydenhuollossa
48500: Suomi osallistui WHO:n hankkeeseen 0996--98), jne.
48501: jossa tuotettiin kansainvälinen monografia tervey- Tieteellisten tutkimusten lisäksi sosiaali- ja ter-
48502: den edistämispolitiikan ja terveyden edistämisen veysministeriö on aina vaatinut terveyden edistä-
48503: hankkeiden arvioinnista. Lisäksi Suomi osallistui misen hankkeiden hallinnollisen loppuraportin
48504: EU:n komission rahoittamaan terveyden edistämi- yhteydessä tietoja toteutumisesta ja tuloksista.
48505: sen arvioinnin kartoittamiseen Euroopassa kerto- Hankkeen toteuttaja on erityisellä lomakkeella ar-
48506: musvuonna. vioinut, miten hanke toteutui suunnitelmaan näh-
48507: Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti em. määrä- den ja onko tarvetta jatkotoimiin tai tulosten muu-
48508: rahasta v. 1996 n. 190 hanketta, joita toteuttivat hun julkaisemiseen.
48509: erityisesti Kansanterveyslaitos, Stakes, lääninhalli- Kertomusvuoden kesällä tehdyssä, ulkopuoli-
48510: tukset, kansalaisjärjestöt ja yliopistot. Kertomus- sen tutkijan toteuttamassa arvioinnissa selvitettiin
48511: vuodesta lähtien näiden hankkeiden hallinnointi hankkeiden toteutumista seuraavin kriteerein: tu-
48512: on siirtynyt suurimmaksi osaksi Stakesin ja Tervey- loksellisuus (tuotos ja tulos), prosessit ja hyödyn-
48513: den edistämisen keskuksen tehtäväksi. nettävyys. Loppuraporteista noin puolet sisälsi tie-
48514: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tervey- toja prosessikriteereistä, kaksi kolmasosaa sisälsi
48515: den edistämisen hankkeiden arvioinnit antavat ai- tietoja hyödynnettävyyskriteereistä ja kaikki rapor-
48516: heen seuraaviin johtopäätöksiin: tit sisälsivät tietoa hankkeen tuotoksista, mutta vain
48517: - Terveyttä edistävän politiikan huolellinen ja muutama tuloksista.
48518: tutkimustietoon perustuva kokonaissuunnittelu on
48519:
48520:
48521:
48522:
48523: 231
48524: Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteet, pai- jen lisäksi mainita aikuisten hammashuolto, eräät ter-
48525: nopistealueet ja eri viranomaisten vastuu ja toiminta- veystutkimukset ja vammaishuolto. Valtiontilintarkas-
48526: strategiat ovat saatujen selvitysten mukaan yleensä tajien mielestä on huolestuttavaa, mikäli kehitys jatkuu
48527: asianmukaisia ja selkeitä. Sosiaali- ja terveysministe- samansuuntaisena. Sosiaali- ja terveysministeriön tu-
48528: riön asema on keskeinen, ja ministeriö on viime vuosina lisikin paneutua tähän ongelmaan vakavasti ja etsiä
48529: hahmottanut painokkaasti ehkäisevän sosiaali- ja ter- nykyistä paremmat keinot asiantilan korjaamiseksi ja
48530: veyspolitiikan tavoitteita ja linjauksia yhteistyössä mui- eri kunnissa asuvien kansalaisten tasapuolisen kohte-
48531: den viranomaisten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen lun turvaamiseksi. Valtiontilintarkastajat yhtyvät näke-
48532: kanssa. Lääninhallitusten rooli kuntia ohjaavana ja val- mykseen, jonka mukaan hyvin suunnattu tautien ehkäi-
48533: vovana viranomaisena on edelleen keskeinen. Valtion- sy ja terveiden elintapojen edistäminen ovat kustan-
48534: tilintarkastajien mielestä läänien yhteistyötä terveyden nus-vaikutussuhteen kannalta ylivoimaisin tapa edis-
48535: edistämisessä tulisikin lisätä ja tehostaa, koska monis- tää väestön terveyttä.
48536: sa alueellisissa palveluyksiköissä toteutetaan hyviä Valtiontilintarkastajat katsovat, että valtion talous-
48537: hankkeita, joista ei kuitenkaan riittävästi tiedoteta laa- arviossa terveyskasvatukseen sekä tupakoinnin ja
48538: jemmalti. Osaltaan tähän on vaikuttanut se, että perus- päihteiden käytön vähentämiseen osoitettu ja määrära-
48539: terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaan- hoja tulee edelleen kohdentaa hankkeisiin, joilla mah-
48540: hoidon yhteistyö on vähäistä ja terveyden edistämi- dollisimman hyvin edistetään terveyteen liittyvien elin-
48541: seen osoitetut voimavarat hyvin pieniä. Ehkäisevä työ tapojen ja riskitekijöiden seurantaa ja tutkimusta sekä
48542: sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö tulisikin kansanterveyden paranemista. Erityisinä painoalueina
48543: kytkeä paremmin palvelujärjestelmän kokonaisuuteen. tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentämispyrkimys-
48544: Kuntien vaikea taloudellinen tilanne on aiheuttanut ten ohella tulisi olla mielenterveysongelmien ehkäi-
48545: sen, että ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka on syyn ja huumeiden käytön rajoittamiseen liittyvät hank-
48546: joutunut keskimääräistä suuremman karsinnan koh- keet. Huumeiden käytön yleistyminen ja erityisesti
48547: teeksi. Laman ja lainsäädäntömuutosten myötä kunnat nuorten varhaistuneet ja lisääntyneet huumekokeilut
48548: ovat vähentäneet erityisesti ehkäisevän päihdetyön ovat huolestuttavia ja hälyttäviä merkkejä, joihin valis-
48549: voimavaroja, jolloin päihdepotilaita on jouduttu hoita- tuneessa terveyskasvatuksessa tulee kiinnittää erityis-
48550: maan yhä enemmän sairaaloissa. Valtiontilintarkasta- tä huomiota.
48551: jat ovat kertomuksessaan vuodelta 1993 (s.195} mm. Kun terveyden edistämiseen osoitetuilla määrära-
48552: todenneet, että Suomen päihdehuoltoa on viime vuosi- hoilla käynnistetään vuosittain suuri määrä hankkeita
48553: na vähennetty ja vaikeutettu taloudellisten vaikeuksien ja niitä toteuttavat eri viranomaiset, kunnat, yliopistot ja
48554: varjolla kohtuuttomasti. Kunnat ovat valinneet päihde- kansalaisjärjestöt, valtiontilintarkastajat edellyttävät
48555: huollon yhdeksi suurimmista säästökohteistaan ilmei- sosiaali- ja terveysministeriöitä hankkeiden tehokasta
48556: sesti ymmärtämättä, että ennaltaehkäisevän päihde- ja selkeää tavoitteenasettelua, toteutumisen seuran-
48557: huollon säästöt kostautuvat ajan mittaan moninkertai- taa, arviointia sekä varainkäytön aukotonta valvontaa.
48558: sesti kasvavina erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuol- Lopuksi valtiontilintarkastajat toteavat, että edus-
48559: lon kustannuksina. Päihdehuolto on sopeutettu lamaan kunta edellytti maaliskuussa 1995 voimaan tulleen uu-
48560: hätiköiden ja seurauksia loppuun saakka pohtimatta. distetun tupakkalain käsittelyn yhteydessä terveyskas-
48561: Valtiontilintarkastajat näkevät nykyisen tilanteen vatukseen ja tupakoinnin vähentämiseen käytettävän
48562: epätyydyttävänä ja tulevaisuuden kannalta ongelmalli- määrärahan nostamista Maailman terveysjärjestön
48563: sena. Sosiaali- ja terveysministeriössä ja alan tutki- suosittelemaan 1 o/o:iintupakkaveron tuotosta. Valtion-
48564: mus- ja kehittämislaitoksissa laaditaan erilaisia raport- taloudellisista syistä määrärahaa ei ole kertaakaan
48565: teja väestön terveydentilasta ja tehdään terveyspoliit- otettu talousarvioon näin suurena, vaan se on ollut n.
48566: tisia ja muita hoito-ohjelmia, mutta niiden toteutuminen 0,75% tupakkaveron tuotosta. Valtiontilintarkastajien
48567: on liian usein kiinni yksittäisen kunnan taloudellisesta mielestä valtiontalouden salliessa ko. määrärahaa tuli-
48568: tilanteesta. Kunnissa terveyden edistäminen ja ylläpi- si korottaa tai muutoin osoittaa lisää va raja terveyskas-
48569: täminen ovat joutuneet jatkuvasti säästöjen ja leikka- vatuksen ja terveyden edistämisen perusteltuihin
48570: usten kohteeksi. Esimerkkinä voidaan edellä esitetty- hankkeisiin.
48571:
48572:
48573:
48574:
48575: 232
48576: Työsuojelun nykytila ja kehittämistoimet tapahtuu käytännössä työpaikoilla. Valtiovalta oh-
48577: jaa ja edistää kuitenkin työolojen kehittämistä lain-
48578: Työsuojeluhallinto tehtävineen ja tukitoimintoi- säädännön kautta ja monilla muilla keinoin. Laki-
48579: neen siirrettiin 1.4.1997 työministeriöstä sosiaali- ja sääteisen työterveyshuollon kustannuksista puolet
48580: terveysministeriöön Työsuojelutehtäviä varten so- korvataan julkisista varoista (Kela).
48581: siaali- ja terveysministeriöön perustettiin työsuoje- Sosiaali- ja terveysministeriöllä sekä työsuojelu-
48582: luosasto, jolle siirrettiin työministeriön työsuojelu- hallinnolla on tärkeä tehtävä työsuojelupolitiikan
48583: osastolle kuuluneet vastaavat tehtävät. Työministe- muotoilussa ja toteuttamisessa. Hallinnon tehok-
48584: riöstä sosiaali- ja terveysministeriöön siirtyi yhteen- kaalla toiminnalla luodaan hyvät edellytykset käy-
48585: sä 112 virkaa tai työsopimussuhteista tointa. Työ- tännön työsuojelutyölle ja työolojen kehittämiselle.
48586: suojelusäädöksiin tehtiin lähinnä työsuojeluasioi- Hallinto toimii läheisessä yhteistyössä työmarkki-
48587: den siirrosta aiheutuvat välttämättömät ministeriön najärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Tätä
48588: vaihtumista koskevat muutokset. varten on olemassa useita yhteistyöelimiä.
48589: Samaan aikaan työsuojeluasioiden siirtoa koske-
48590: van hallituksen esityksen kanssa eduskunnan käsi-
48591: teltävänä oli aluehallintouudistusta koskeva halli- Työsuojelun viranomaistoiminnot
48592: tuksen esitys, jossa työsuojelupiirit ehdotettiin yh- Työsuojeluhallinto - sosiaali- ja terveysministe-
48593: distettäväksi lääninhallituksiin 1.1.1998lukien. Täl- riön työsuojeluosasto ja työsuojelupiirit- vaikut-
48594: löin lääninhallitukset olisivat jatkossa vastanneet taa työyhteisöjen toimintaan ja työympäristöön
48595: työsuojelupiirien tukitehtävistä. Tämä uudistus ei työntekijöiden turvallisuutta, viihtyvyyttä, terveyttä
48596: kuitenkaan toteutunut, joten työvoimapiirien aiem- sekä toiminnan tuloksia parantavasti. Sosiaali- ja
48597: min hoitamat työsuojelupiirien talous- ja henkilös- terveysministeriön toimialaan kuuluvista työsuoje-
48598: töhallinnon tukitehtävät oli organisoitava uudel- lutehtävistä, joista on säädetty valtioneuvoston oh-
48599: leen. Tarkoituksenmukaisimpana ratkaisuna pidet- jesäännössä (1522/95, muut. 221/97), ovat keskei-
48600: tiin näiden tehtävien keskittämistä Hämeen työ- simpiä:
48601: suojelupiirille, joka vastaa jatkossa työsuojelupii- - työsuojelu ja metsäpalkkaus
48602: rien maksuliikkeestä, henkilöstötietojärjestelmästä - työterveyshuolto
48603: ja palkanmaksusta. Tehtävien hoitamista varten - kemikaalien valvonta
48604: piiri sai lisähenkilökuntaa. - terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin
48605: Työsuojelutoiminnan liityttyä sosiaali- ja ter- edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongel-
48606: veysministeriön alaisuuteen muodostaa työsuoje- mien ehkäisy
48607: luosaston ja työsuojelun piirihallinnon toiminta - - terveydensuojelu ja säteilyhaittojen valvonta.
48608: työsuojelustrategia - oman alueensa, joka tukee Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa työsuojelun
48609: ministeriön muita toimintalinjauksia. Työsuojelu- alueellista ohjausta ja valvontaa (laki työsuojeluhal-
48610: asioiden ja muiden sosiaali- ja terveyspoliittisten linnosta, 9/97). Valtioneuvoston ohjesäännön
48611: asiaryhmien yhteisestä hoidosta syntyvien syner- 25 §:ssä on edelleen säädetty työministeriön tehtä-
48612: giaetujen hyödyntäminen aloitettiin heti siirron jäl- vistä siten, että työministeriön toimialaan kuuluvia
48613: keen. Erityisesti synergiaedut korostuvat työnteki- asiaryhmiä ovat 1-kohdassa mainitut työsuhde,
48614: jöiden työ- ja toimintakyvyn edistämisessä, Suo- työaika, työelämän osallistumisjärjestelmät ja muut
48615: men ED-politiikan sosiaalisen ulottuvuuden vah- työympäristökysymykset sekä työehtosopimukset.
48616: vistamisessa ja kemikaaliturvallisuuden edistämi- Ohjesäännön 25 §:n 15-kohdassa on lisäksi säädet-
48617: sessä. ty, että työministeriön tehtäviin kuuluu yhdessä
48618: Työsuojeluosasto sijaitsee edelleen pääosin sosiaali- ja terveysministeriön kanssa 1-kohdassa
48619: Tampereella. Saadun selvityksen mukaan yhteistyö mainittujen työsuhdeasioiden valvonnan ohjaus.
48620: ja yhteydenpito sosiaali- ja terveysministeriöön, Työsuojeluosaston tehtävistä on tarkemmin mää-
48621: työsuojelupiireihin, muihin viranomaisiin ja sidos- rätty sosiaali- ja terveysministeriön työjärjestykses-
48622: ryhmiin on toiminut hajasijoituksesta huolimatta sä.
48623: kohtuullisen hyvin. Yhteydenpitomahdollisuuksia Työsuojeluosaston perustehtävät ja tavoitteet
48624: ja verkostoitumista ovat viime vuosina parantaneet ovat sosiaali- ja terveysministeriön vuoden toimin-
48625: olennaisesti tietoliikenneyhteyksien kehittyminen tasuunnitelman mukaan laajat ja monipuoliset. Pe-
48626: puhelintekniikan, sähköpostin, ilmoitustaulujen ja rustehtäviä ovat:
48627: Internet-yhteyksien muodossa. - työ- ja toimintakyvyn edistäminen
48628: Työsuojelu on laajaa ja monipuolista toimintaa, - työolojen parantaminen ja työyhteisön toi-
48629: jossa on useita toimijoita. Työolojen kehittäminen minnan kehittäminen
48630:
48631:
48632: 233
48633: - työsuojelulainsäädännön valmistelu ja kehit- - Vahvistetaan omaa roolia EU:n piirissä ja
48634: täminen muussa kansainvälisessä toiminnassa työsuojelu-
48635: - työsuojeluvalvonnan kehittäminen hallinnon kannalta keskeisissä kysymyksissä.
48636: - työsuojelupiirien tarvitseman asiantuntijatu- - Työsuojeluhallinnon henkilöstön ammattitai-
48637: en tuottaminen dosta ja pätevyydestä huolehditaan kansallisen ja
48638: - työsuojelun kehittämishankkeiden toteutta- kansainvälisen koulutuksen avulla.
48639: minen Työsuojeluosaston haasteina on ollut viime vuo-
48640: - työsuojelupiirien tulosohjaus sina asiantuntijoiden lisääntynyt osallistuminen
48641: - eurooppalainen sekä kansainvälinen yhteis- EU:n ja muuhun kansainväliseen toimintaan, pii-
48642: työ ja vaikuttaminen. rien tarpeista lähtevä konsultoinnin tarve ja viran-
48643: Työsuojeluosaston päävastuulla on sosiaali- ja omaisten vastuulla oleva markkinavalvonta (kemi-
48644: terveysministeriön yleistavoite (2) työ- ja toiminta- kaalien vaara-arviointi, työympäristötalouden tut-
48645: kyvyn edistäminen seuraavin toimenpitein: kimus, tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoi-
48646: - työ ja toimintakyvyn edistämiseksi tuotetaan tus). Menokehysten leikkaukset ovat vaikeuttaneet
48647: uusia lähestymistapoja näiden tehtävien suorittamista. Työsuojeluosasto
48648: - työorganisaatioiden ja teknologioiden käyt- on kuitenkin pystynyt suoriutumaan tehtävistään ja
48649: töönotossa otetaan huomioon työikäisen väestön hoitamaan samalla organisaatiomuutoksista johtu-
48650: ja työyhteisöjen työkyky vat järjestelyt kohtuullisen hyvin.
48651: - toimintoja edistetään kolmikantayhteistyönä Saadun selvityksen mukaan Euroopassa työolo-
48652: sekä yhteistyössä kaikkien työsuojelun toimijoiden jen kehittämiseen ja työsuojeluun on kiinnitetty
48653: kanssa. viime vuosikymmeninä lisääntyvää huomiota. Suo-
48654: Muita yleistavoitteita tukevat toimenpiteet osas- men liittyessä EU:n jäseneksi useat erilaiset kehittä-
48655: tolla ovat: mistoimet ja muutokset olivat käynnissä. Työsuoje-
48656: - vaikutetaan työ- ja elinympäristöön sekä lu on edelleen voimakkaan kehityksen kohteena,
48657: elämäntapoihin ja tällä hetkellä Suomi on jäsenvaltiona täysipainoi-
48658: - työympäristön kehittäminen säädösten, val- sesti vaikuttamassa eurooppalaisen työsuojelupoli-
48659: vonnan ja kehitystyön avulla tiikan muotoutumiseen ja toteuttamiseen.
48660: - työsuojelupiirien aseman kehittäminen siten, Unionin vähimmäislainsäädäntö on pääosin voi-
48661: että vahvistetaan niiden ammattitaitoa ja kehitetään massa kaikissa jäsenmaissa. Maakohtaiset erot ovat
48662: työnjakoa sekä yhteistoimintaa. vähäisiä. Lainsäädännön edellyttämän tason vertai-
48663: Osastolla on mainittujen lisäksi myös joukko lu maiden kesken on kuitenkin vaikeaa erityisesti
48664: muita tavoitteita, joita ovat mm. seuraavat: työsuojelun valvonta- ja seuraamusjärjestelmän
48665: -Valmistellaan säädösteknisesti ja sisällöltään vuoksi, sillä se kuuluu subsidiariteettiperiaatteen
48666: asianmukaiset ED-lainsäädännön ja kansallisten mukaan jäsenmaille. Suomessa on ETA:an ja sit-
48667: tarpeiden edellyttämät työsuojelusäännökset ja ke- temmin EU:hun liittymisen johdosta otettu käyt-
48668: hitetään säädösten valmistelua. töön yli 30 työsuojeluun liittyvää direktiiviä. Noin
48669: - Valvontaa ohjataan terveyden ja hyvinvoin- puolet integroitiin olemassa olevaan säädöstöön ja
48670: nin kannalta keskeisille aloille ja asioihin. lopuista valmisteltiin uudet säädökset. Viranomais-
48671: -Työsuojelun valvontaa suunnataan tulosohja- ten suorittamasta tuotteiden keskitetystä ennakko-
48672: uksessa työsuojelun strategialinjausten ja talousar- valvonnasta siirryttiin tavaroiden vapaan liikkumi-
48673: viotavoitteiden mukaan erityisesti tapaturmien tor- sen periaatteen mukaiseen markkinavalvontaan.
48674: juntaan, henkiseen jaksamiseen, tuki- ja liikunta- Tuotteet pääsevät vapaasti myyntiin ja markkinoille
48675: elinsairauksien ehkäisyyn sekä työsuhdeasioiden ilman, että viranomaiset voivat asiaan välittömästi
48676: valvontaan. siinä vaiheessa puuttua. Tämä merkitsee työsuoje-
48677: - Valvonnan menettelytapoja kehitetään pal- luvastuun siirtymistä entistä enemmän käyttäjille ja
48678: velemaan nykyistä paremmin työpaikkojen tarpei- työpaikoille.
48679: ta.
48680: - Toteutetaan hallinnon toimintaa palvelevia Piirihallinto
48681: hankkeita mm. seuraavilla painopistealueilla: tapa- Työsuojelusta annetun lain (16/93, muut. 9/97)
48682: turmien torjunta, tuki- ja liikuntaelinsairauksien 1 §:n mukaan työsuojeluhallinnon (työsuojelupii-
48683: ehkäisy, henkisen hyvinvoinnin edistäminen ja rien) tehtävänä on sosiaali- ja terveysministeriön
48684: työyhteisön parantaminen, työterveyshuolto ja työ- johdolla huolehtia työsuojelun alueellisesta oh-
48685: kykyä ylläpitävä toiminta sekä piirien toiminnan jauksesta ja valvonnasta. Työsuojeluhallinnon teh-
48686: arviointi ja toiminnan laadun kehittäminen. täviä työsuojelun edistämiseksi ovat:
48687:
48688:
48689: 234
48690: -työn turvallisuuden ja terveellisyyden kehittä- myös työntekijöihin siltä osin, kuin työntekijöiden
48691: minen velvollisuutena on noudattaa työsuojelusta annet-
48692: - säädösten noudattamisen valvonta tekemällä tuja ja muita määräyksiä.
48693: tarkastuksia työpaikoilla Työsuojelun asiakasaloitteinen palvelutoiminta
48694: - työsuojelun suunnittelu ja kehittäminen käsittää työsuojelupiirien lupahallinnon, erilaiset
48695: - neuvonta-, tiedotus-, tutkimus- ja koulutus- tuotteisiin, työoloihin ja työsuhdeasioihin liittyvät
48696: toiminta neuvonta- ja koulutuspalvelut, työtapaturmien tul-
48697: - ohjeiden, neuvojen ja lausuntojen antaminen kinnan, pyynnöstä suoritetut tarkastukset sekä työ-
48698: säädösten soveltamisesta paikkoihin, yleensä niiden muutostöihin kohdistu-
48699: - ohjeiden, neuvojen ja koulutuksen antami- van ennakkovalvonnan. Työpaikkatarkastuksia oli
48700: nen omaa työtään tekeville kertomusvuonna n. 32 100. Varsinaisten työpaik-
48701: -kiinteä yhteistoiminta työnantaja- ja työnteki- katarkastusten lisäksi tehtiin n. 4 300 suoritetta
48702: jäjärjestöjen kanssa (luvat, lausunnot, luennot, neuvonta). Edellä kuva-
48703: - muut erikseen säädetyt tehtävät. tuista 36 400 suoritteesta noin kolmannes johtui
48704: Eduskunnan päätös säilyttää työsuojelupiirit työpaikalta tulleesta pyynnöstä. Kaksi kolmannesta
48705: edelleenkin itsenäisinä aluehallintoviranomaisina toimenpiteistä kohdistui alle 10 työntekijän työ-
48706: korostaa työsuojelupiirien itsenäistä ja valvontateh- paikkaan. Edellä olevien toimenpiteiden lisäksi
48707: tävässä riippumatonta asemaa. Työsuojelupiirien työsuojelupiirien asiakkaat ottivat yhteyttä (yleensä
48708: työsuojelutoimistoja on 11. Työsuojelupiireillä oli puhelimitse) piiriin n. 160 000 kertaa. Yhteyden-
48709: kertomusvuoden lopussa lisäksi 62 sivutoimipistet- otoista kaksi kolmannesta koski työsuhdeasioita.
48710: tä, joista yhden henkilön hoitamia sivutoimipisteitä Tieto perustuu otosseurantaan.
48711: oli 39 ja kahden tai useamman henkilön sivutoimi- Työsuojelupiirien tulostavoitteita valmistellaan
48712: pisteitä 23. läheisessä yhteistyössä keskeisten työmarkkinajär-
48713: Maakuntajaon muutokset on otettu huomioon jestöjen kanssa. Ministeriössä yhteistyötä tehdään
48714: työsuojelupiirien toimialueiden jaossa (VNp 781/ valtioneuvoston asettamassa työsuojeluneuvottelu-
48715: 97) 1.1.1998 lukien. Työsuojelupiirien toimialueet kunnassa ja piireissä piirin työsuojelulautakunnas-
48716: on määrätty maakuntaliittojen aluejaon mukaisesti sa. Tällä tavoin pyritään saamaan keskeisten sidos-
48717: noudattaen pääsääntöisesti vanhaa läänijakoa. Hä- ryhmien näkemykset mukaan tulosneuvottelupro-
48718: meen työsuojelupiirin valvontavastuulle siirtyi Uu- sessiin sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
48719: denmaan työsuojelu piirin, Turun ja Porin työsuoje- Kokemukset tästä menettelystä ovat ministeriön
48720: lupiirin ja Mikkelin työsuojelupiirin alueilta n. 3 300 mukaan olleet positiivisia.
48721: valvontakohdetta. Työsuojelupiirien kanssa käytävien tulosneu-
48722: Työsuojelun valvonnassa tavoitteena on työ- vottelujen valmisteluihin osallistuu myös työmi-
48723: suojeluhallinnon keskeisten strategioiden mukai- nisteriön työympäristöosasto työsuhdelainsäädän-
48724: sesti lisätä työpaikkojen omaehtoista työsuojelutoi- töä ja sen vähimmäistason valvontaa koskevien
48725: mintaa siten, että työpaikoilla on toimivat, turvalli- tavoitteiden osalta. Työympäristöosaston esityk-
48726: suuden ja terveellisyyden edistämisen kannalta tar- sen perusteella kaikkien työsuojelupiirien syksyn
48727: peelliset toimintatavat, työpaikkojen työsuojeluta- 1997 tulosneuvotteluissa keskusteltiin mm. työ-
48728: so täyttää lainsäädännön vähimmäisvaatimukset ja suojelupiirien mahdollisuuksista vaikuttaa työ-
48729: työpaikoilla osataan noudattaa työsuhdetta koske- hönotossa ilmenevän ikäsyrjinnän ehkäisemiseen
48730: via säännöksiä ja että työterveyshuolto on järjestet- ja tuoda esim. tiedotuksessaan esiin kansallisen
48731: ty työpaikkojen työolosuhteet huomioon ottaen. työelämän kehittämisohjelman tarjoamia mahdol-
48732: Päämääränä on, että työelämässä pysytään tervee- lisuuksia.
48733: nä eläkeikään asti ja vähennetään huonon työym- Tulostavoitteet on viime vuosina sovittu seuraa-
48734: päristön aiheuttamia kansantaloudellisia menetyk- ville, työsuojelun kannalta keskeisille asioille:
48735: siä ja työsuojeluvaatimusten rikkomisesta saatavaa -työpaikkojen omaehtoisen työsuojelun lisää-
48736: laitonta kilpailuetua. minen
48737: Työsuojeluhallinnon valvontatoiminta kohdis- - keskeisten työperäisten terveyshaittojen tor-
48738: tuu ensisijassa työnantajiin, liikkeisiin, laitoksiin tai junta
48739: yrityksiin, työssä käytettävien tuotteiden valmista- - pienyritysten työsuojelutietouden lisääminen
48740: jiin tai edustajiin tai toiminnanharjoittajiin, jotka - työolojen vähimmäistason valvonta
48741: ovat velvollisia noudattamaan työturvallisuuslain - asiakaspalvelu.
48742: tai muun työlainsäädännön (mm. työaikalaki, työ- Lisäksi työsuojelupiirien kanssa on sovittu piirin
48743: sopimuslaki, kemikaalilaki) säännöksiä, mutta henkilöstöön ja hallintoon liittyvät tavoitteet. Työ-
48744:
48745:
48746: 235
48747: suojeluhallinnon tulosohjauksessa omaksuttu malli Sosiaali- ja terveysministeriö on katsonut, että
48748: (tulosyksikkörakenne) on saadun selvityksen mu- työsuojelupiireille on viime vuosina tullut uusia
48749: kaan periaatteessa varsin toimiva. Tulosohjauksen tehtäviä kuten yhteisölainsäädännöstä johtuvat val-
48750: toimivuutta parantaisi, mikäli tulosohjauksessa oli- vontatehtävät (lähinnä markkinavalvonta), tupak-
48751: si käytettävissä tosiasiallisesti nykyistä enemmän kalain valvonta, kuljettajien ajo- ja lepoaikojen
48752: liikuteltavia voimavaroja. valvonta, työvoiman vuokrauksen ja yksityisen
48753: työnvälityksen maksuttomuuden valvonta sekä ri-
48754: Lainsäädännön ja hallinnon kehittämistarpeet koslain uudistamisen seurauksena tulleet eräät val-
48755: Saadun selvityksen mukaan lainsäädännön kehittä- vontatehtävät (mm. syrjinnän kielto). Työelämä on
48756: mistarpeet liittyvät tällä hetkellä valvonnassa voi- muutoinkin rakennemuutoksessa, ja työolojen
48757: makkaasti esiin nouseviin ns. uusiin työelämän muutosten hallinta edellyttää uusia valmiuksia
48758: ongelmiin. Nämä liittyvät erityisesti työssä jaksami- myös tarkastajakunnalta.
48759: seen, ikääntyvän työväestön työkykyyn sekä ns. Työsuojelupiirien henkilöstöä on menoleik-
48760: henkiseen työsuojeluun laajemmin. Työelämän kausten takia jouduttu voimakkaasti vähentämään.
48761: uusia ongelmia on painotettu myös sosiaali- ja Määrärahojen niukkuus on ministeriön mukaan
48762: terveysministeriön työsuojelun strategia-asiakirjas- eräissä piireissä johtanut jopa henkilöstön lomau-
48763: sa. tusuhkaan. Henkilöstöpoistuma on kohdistunut
48764: Nykyinen työturvallisuuslaki on säädetty 1950- satunnaisesti eri piireihin ja aiheuttanut alimiehitys-
48765: luvulla ja sitä on tarkistettu 1980-luvun puolivälissä. tä ja resurssivääristymää työsuojelupiirien välillä.
48766: EU:hun liittymisen seurauksena työturvallisuusla- Ministeriön suorittamassa tulosohjauksessa on py-
48767: kia on myös 1990-luvulla jouduttu täsmentämään. ritty toteuttamaan keskeisenä määrärahojen jako-
48768: Vaikkakin työturvallisuuslaki nykyisellään antaa perusteena piirin alueen työvoiman ja työpaikko-
48769: työsuojelulle kohtuulliset puitteet, se on painotuk- jen suhteellista osuutta ja toisaalta myös sitä, että
48770: siltaan ja rakenteeltaan epätyydyttävä tämän het- piirit saavat henkilöstömääräänsä vastaavan osuu-
48771: ken työelämän riskejä ja kehittämistarpeita ajatel- den markkamäärästä. Menokehyksen edelleen tiu-
48772: len, eikä se myöskään täysin vastaa eurooppalaisen kentuessa henkilöstön ja resurssien joustavarat
48773: sääntelyn logiikkaa. ovat käyneet vähiin. Tulosohjaus on ollut pääosin
48774: Uudenmaan työsuojelupiiriitä saadun selvityk- piirikohtaisten sopeutusvalintojen tukemista niin,
48775: sen mukaan hallinnon tarkoituksenmukaisuuden että lomautukset on voitu välttää.
48776: näkökulmasta työsuojeluhallinnon resurssija- Työsuojelupiirien resurssien väheneminen, hen-
48777: kauma ei ole tarkoituksenmukainen. Työsuojelu- kilöstön vähäinen vaihtuvuus ja ikääntyminen ovat
48778: hallinnon resurssit ovat jakautuneet siten, että huo- heikentäneet työsuojelupiirien kykyä hoitaa uusia
48779: mattava osa sinänsä niukoista työsuojeluhallinnon tehtäviä sekä vastata toimintaympäristön palvelu-
48780: voimavaroista on nyt ministeriössä. Varsinaisesta tai toimintavaatimuksiin. Tapahtunut kehitys ja
48781: asiakaspalvelusta ja valvonnasta eli työpaikoille uudet tehtävät huomioon ottaen on tarkoitus selvit-
48782: välittömästi kohdistuvista toimenpiteistä huolehti- tää, millä kriteereillä ja toimenpiteillä työsuojelupii-
48783: vat kuitenkin työsuojelupiirit Tätä epäsuhtaa on rien voimavarat saataisiin nykyistä paremmin vas-
48784: lisännyt koko työsuojeluhallinnon voimavaroissa taamaan alueen palvelukysyntää ja toimintavaati-
48785: viiden viime vuoden kehitys, kun valtiontalouden muksia. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojelu-
48786: säästötoimet ovat työsuojeluhallinnossa kohdistu- osasto on 11.5.1998 asettanut työryhmän selvittä-
48787: neet lähes yksinomaan piirihallintoon. Viiden vuo- mään työsuojelupiirien voimavarojen jakoperustei-
48788: den aikana piirihallinnosta on vähentynyt yli 30 ta. Henkilöstön ammattipätevyyden kehittämiseen
48789: henkilötyövuotta, kun taas samaan aikaan ministe- tähtäävä laajamittainen koulutusprojekti toteute-
48790: riön työsuojeluosaston resurssit ovat pysyneet en- taan v. 1997-2000.
48791: nallaan, jopa hieman kasvaneet. Keskushallintotyöryhmä (VM:n työryhmämuis-
48792: Myöskään piirihallinnon voimavarojen kohden- tio 25/97) on ehdottanut mm., että ministeriöiden
48793: tuminen ei nykyisellään ole tarkoituksenmukai- alaista keskushallintoa kehitetään ministeriön toi-
48794: nen. Voimavarojen sijainti ei noudata maan työelä- meenpano-, kehittämis-, suunnittelu- ja asiantunti-
48795: män työpaikkojen ja työvoiman sijaintia. Uuden- jaorganisaatioina ja selvitetään sosiaali- ja terveys-
48796: maan työsuojelupiirin käytössä olevat resurssit ovat ministeriössä tällä hetkellä olevien työsuojelutehtä-
48797: vain noin puolet siitä, mitä muualla maassa keski- vien siirtämistä mahdollisuuksien mukaan aluehal-
48798: määrin. Tämä on suurelta osin seurausta siitä, että lintoon. Edelleen selvitetään mahdollisuudet työ-
48799: työsuojelupiirien resurssien jakokriteerit ovat puut- suojelupiirien osittaiseen erikoistumiseen, jolloin
48800: tuneet tai ne ovat vanhentuneita. niille voidaan siirtää valtakunnallista käsittelyä vaa-
48801:
48802:
48803: 236
48804: tivia tehtäviä. Samalla olisi selvitettävä muita tar- sesta tapaturmien torjuntatyöstä. Tapaturmariskit
48805: peellisia tehtävien uudelleen järjestelyjä. eroavat paljon toisistaan eri toimialoilla ja amma-
48806: Sosiaali- ja terveysministeriö on keskushallinto- teissa.
48807: työryhmän ehdotuksista antamassaan lausunnossa Työtapaturmat vähenivät merkittävästi 1990-lu-
48808: (16.1.1998) todennut mm., että työryhmämuistion vun alussa taloudellisen laman ja sitä seuranneen
48809: keskushallintoa koskevat yleiset periaatteet on elinkeinoelämän rakennemuutoksen vuoksi. Vii-
48810: pääosin otettu huomioon sosiaali- ja terveysminis- me vuosina niiden määrä vakiintui huomattavasti
48811: teriön hallinnonalan kehittämislinjauksissa. Tuote- aiemmalle tasolle kuin ennen 1990-lukua. Pienet
48812: ja markkinavalvontaa koskevaa hallinnonalojen vuosittaiset muutokset myönteiseen tai kielteiseen
48813: työnjaon selkeyttämisehdotusta tulee kehittää suuntaan ovat tyypillisiä. Suurin taustalla vaikutta-
48814: edelleen. Koneiden, henkilönsuojainten ja kemi- va tekijä on teollisen toiminnan eri alojen ja raken-
48815: kaalien markkinavalvonnalla on selvästi läheisem- tamisen aktiviteetin vaihtelut.
48816: mät ja kiinteämmät yhteydet työsuojelun valvon- Kertomusvuonna vakuutusyhtiöille ja Valtio-
48817: taan, joka koskee näiden tuotteiden käyttöä työssä, konttorille lähetettiin työtapaturmia ja ammattitau-
48818: kuin esim. kulutustavaroiden markkinavalvontaan. teja koskevia korvaushakemuksia 134 000. Niistä
48819: Pelkän tuote- ja markkinavalvonnan käyttäminen noin puolet on vähintään kolmen päivän työkyvyt-
48820: tehtävien kokoamisen lähtökohtana ei ole oikea tömyyteen johtaneita työpaikalla sattuneita tapa-
48821: ratkaisu. turmia. Työpaikalla surmansa saaneiden määrä on
48822: Ehdotukset tehtävien siirtämisestä ministeriöstä saatu laskemaan puoleen 15 vuodessa. Viime vuo-
48823: aluehallintoon ja työsuojelupiirien osittaisesta eri- sina kuolemaan johtaneita työtapaturmia on ollut
48824: koistumisesta ovat hyvin perusteltuja työsuojelu- 50--65 vuodessa. Ammattitauteja on vuosittain to-
48825: hallinnon suorituskyvyn ja asiakaslähtöisyyden li- dettu 5 500--6 000. Niiden määrä ei ole merkittä-
48826: säämisen kannalta. Samalla kuitenkin on huoleh- västi muuttunut 10 vuotta sitten vallinneeseen tilan-
48827: dittava hallinnon selkeydestä. Esimerkiksi eräät teeseen nähden. 1990-luvun taitteeseen verrattuna
48828: EU:n mukanaan tuomat tehtävät edellyttävät yh- tilanne on parantunut.
48829: denmukaista ja keskitettyä käsittelyä sekä jäsenval- Työssä esiintyvät tekijät myötävaikuttavat mo-
48830: tioissa että niiden kesken. Tehtävien uudelleenjär- nien sairauksien puhkeamiseen tai pahentavat jo
48831: jestelyä koskevat selvitykset voisivat käsitellä lisäk- ilmennyttä sairautta. Työterveyslaitoksen tekemäs-
48832: si työsuojelupiirien ja kuntien terveystarkastajien sä haastattelututkimuksessa joka viidennellä am-
48833: tehtäviä ja keskinäistä työnjakoa kemikaalien val- matissa toimivalla todettiin olevan jokin toimintaa
48834: vonnassa, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- rajoittava pitkäaikainen sairaus.
48835: alan virastojen ja laitosten tehtäviä kemikaalien Työhön liittyvät, sairastuvuutta lisäävät tekijät
48836: riskivalvonnassa sekä Myrkytystietokeskuksen hal- näkyvät väestötilastoissa ennenaikaisena kuollei-
48837: linnollista asemaa ja rahoitusta. suutena ja eläke- ja sairastavuustilastoissa joiden-
48838: Sosiaali- ja terveysministeriöitä saadun selvityk- kin ammattiryhmien niiden suhteellista osuutta
48839: sen mukaan kemikaalien rekisteröintitehtävien korkeampana korvausjärjestelmien piiriin tulona.
48840: osalta ministeriön tehtäviä ja henkilöstöä siirretään Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään
48841: vielä vuoden 1998 aikana ministeriön alaiseen So- suhteellisesti eniten kaivostyötä, maa- ja metsätalo-
48842: siaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuk- ustyötä, teollista työtä sekä liikennetyötä tekeville.
48843: seen. Sosiaali- ja terveysministeriön on määrä vuo- Yleensä eri tilastoissa ilmenevät haittavaikutukset
48844: den 1998 aikana selvittää tarkemmin, mitä ministe- kohdistuvat samoihin ammattiryhmiin osittain siitä
48845: riössä nyt hoidettavia tehtäviä on mahdollista ja syystä, että yhteinen taustavaikuttaja on työympä-
48846: tarkoituksenmukaista siirtää sen alaiseen piirihal- ristön asettamat tavallista kovemmat fyysiset vaati-
48847: lintoon. Tässä yhteydessä selvitetään työsuojelupii- mukset.
48848: rien mahdollisuudet erikoistumiseen. Erikoistumi- Työperäinen sairastavuus ei näy suoraan tilas-
48849: sen yhteydessä voitaisiin mahdollisesti siirtää myös toissa. Suhteellisen voimakas ammatillinen vaihte-
48850: valtakunnallista käsittelyä vaativia tehtäviä työ- lu on selvä merkki ammattiin liittyvän työympäris-
48851: suojelupiireille. tön merkityksestä. On arvioitu, että esim. tuki- ja
48852: liikuntaelinsairauksista noin kolmannes johtuu
48853: Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet työstä. Vuonna 1995 tuki- ja liikuntaelinsairauksien
48854: Työtapaturmat ovat vähentyneet melko tasaisesti perusteella myönnettiin n. 10 000 uutta työkyvyttö-
48855: kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Myöntei- myyseläkettä. Nämä sairaudet olivat syynä joka
48856: nen kehitys on seurausta elinkeinorakenteen muu- kolmannelle 45-54-vuotiaalle myönnettyyn eläk-
48857: toksesta, teknologian kehityksestä ja määrätietoi- keeseen. Niiden kokonaismäärä on kuitenkin vä-
48858:
48859:
48860: 237
48861: hentynyt n. 1 OOO:lla v. 1992-95. Sama suuntaus kohtien perusteella voidaan kuitenkin arvioida työ-
48862: ilmenee maksetuissa sairausvakuutuskorvauksissa. peräisten sairauksien kustannusten kehitystä. Ot-
48863: Työministeriön tekemän laskelman mukaan työ- taen huomioon viime vuosina tapahtuneet muu-
48864: peräisten sairauksien ja tapaturmien kustannukset tokset työperäisten sairauksien ja tapaturmien ko-
48865: v. 1992 olivat seuraavat: konaiskustannukset ovat vähentyneet n. 2 mrd.
48866: mk:lla vuodesta 1992 vuoteen 1995. Työperäisten
48867: Sairausluokka Kustannukset sairauksien ja työtapaturmien aiheuttamien koko-
48868: Mmk naiskustannusten voidaan näin arvioida olleen v.
48869: Kasvaimet 600 1995 n. 16 mrd. mk.
48870: Mielenterveyshäiriöt 1 200 Huomattavin muutos sosiaali- ja terveysministe-
48871: Hermosto ja aistimet 1 400 riön mukaan on ollut tuki- ja liikuntaelin- sekä
48872: Verenkiertoelimet 3 000
48873: Hengityselimet 1 600
48874: verenkiertosairauksien ja työtapaturmien aiheutta-
48875: Ihotaudit 500 mien kustannusten väheneminen. Samanaikaisesti
48876: Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 7 500 mielenterveyden häiriöiden sairauskustannukset
48877: Työtapaturmat 2 600 ovat olleet lievässä nousussa. Terveydenhuollon
48878: Yhteensä 18 400 kokonaismenot ovat tarkastelujaksolla hieman
48879: alentuneet. Kaikista työperäisten sairauksien ja ta-
48880: Kokonaiskustannukset muodostuvat terveyden- paturmien aiheuttamista kustannuksista työkyvyt-
48881: hoidon kustannuksista sekä sairauspoissaolojen, tömyyseläkkeiden osuus on ollut noin puolet. Elä-
48882: työkyvyttömyyden ja ennenaikaisten kuolemien kelainsäädännön muutokset sekä virallisen tilasto-
48883: vuoksi menetetyn työpanoksen arvosta. Yksittäis- tiedon puuttuminen vaikeuttavat luotettavien arvi-
48884: ten sairausryhmien osalta tuki- ja liikuntaelinsai- oiden tekemistä vuoden 1996 ja kertomusvuoden
48885: raudet ovat olleet merkittävin sairausryhmä. osalta. Ennakkotietojen perusteella näyttää siltä,
48886: Vuoden 1994 jälkeen uutta työperäisten sairauk- että kustannukset ovat olleet saman suuruiset tai
48887: sien ja tapaturmien kansantaloudellista laskelmaa jonkin verran pienemmät kuin v. 1995.
48888: ei ole julkaistu. Aiemman laskelman ja sen lähtö-
48889:
48890:
48891:
48892:
48893: Työsuojeluhallinnon siirto työministeriöstä sosiaali- totyöryhmäkin on edellyttänyt. Ministeriön tehtävänä
48894: ja terveysministeriön alaisuuteen merkitsi työntekijöi- tulisi olla lähinnä työsuojelun lainsäädännön valmiste-
48895: den terveydenhuoltoon ja turvallisuuden ylläpitoon luun liittyvät tehtävät sekä piirien tulosohjaus. Dele-
48896: kohdistuvien toimintojen keskittämistä sosiaali- ja ter- goinnin yhteydessä tulee siirtää myös voimavaroja mi-
48897: veysministeriöön. Työsuojeluyhteistyö sekä viran- nisteriöstä työsuojelupiireille, joissa varsinainen val-
48898: omaisten suorittama valvonta ovat olennainen osa so- vonta, asiakaspalvelu ja työsuojelun edistäminen työ-
48899: siaali- ja terveyspolitiikkaa. Muutoksen jälkeen työ- paikoilla suoritetaan. Resurssien määrän tulisi olla
48900: suojelupiirejä ohjaa ministeriön yksi osasto, mikä järki- suhteutettu piirin alueen palkansaajien määrään ja
48901: peräistää toimintaa. Työsuojelupiirien ja niille tärkeän elinkeinoelämän rakenteeseen. Tehdyn selvityksen
48902: asiantuntija laitoksen, Työterveys Ia itoksen toiminta sa- mukaan työsuojelupiirien resurssien suhteellinen
48903: malla hallinnonalalla luo myös tarkoituksenmukaisen osuus vastaa palkansaajien suhteellista osuutta lu-
48904: pohjan yhdensuuntaiselle toiminnalle valvontaviran- kuun ottamatta Uuttamaata, missä koko maan palkan-
48905: omaisen ja sen tärkeimmän asiantuntijan kesken. Val- saajista työskentelee hieman yli 30% ja työsuojelupii-
48906: tiontilintarkastajien saamien selvitysten mukaan koke- rin käytössä on vain 20% koko maan piirihallinnon
48907: mukset muutoksesta ovat olleet myönteisiä. resursseista. Pitkään jatkunutta tilannetta pahentaa
48908: Työsuojeluhallinnon kehittämisessä on viime vuosi- vielä se, että Suomessa aivan viime aikoina tapahtu-
48909: na ollut leimallista tehtävien siirtäminen ministeriöstä neen taloudellisen toimeliaisuuden kasvu on peräisin
48910: piirihallintoon. Valtiontilintarkastajien mielestä tätä merkittäviltä osin uusista työpaikoista Uudellamaalla ja
48911: suuntausta tulee edelleen jatkaa, kuten keskushallin- erityisesti Suur-Helsingin alueella. Kehityssuunta näyt-
48912:
48913:
48914: 238
48915: tää yhä voimistuvan. Valtiontilintarkastajat katsovat, minen. Kiireen ja uupumuksen laaja lisääntyminen työ-
48916: että työsuojelupiirien voimavarojen jakoperusteet on elämässä voi johtaa erittäin merkittäviin kansantalou-
48917: uudistettava esitettyjen periaatteiden mukaisesti. dellisiin menetyksiin, koska niiden kohteeksi joutuu
48918: Työsuojeluhallinnon tehokkuuden ja toimintaedelly- usein henkilöitä, joilla on annettavanaan suuri osaa-
48919: tysten parantamiseksi tulisi muutoinkin kiinnittää eri- mispanos. Lisäksi vaarana on pysyvä työelämän ulko-
48920: tyistä huomiota hallinnon rakenteisiin yleensä sekä pii- puolelle jääminen.
48921: rinhallinnon alueelliseen toimivaltaan erityisesti. Lää- Valtiontilintarkastajien mielestä työsuojelun pääta-
48922: ninhallintoa uudistettaessa eduskunta päätti, ettei työ- voitteena on pidettävä työikäisen väestön ja työyhtei-
48923: suojelupiirien jakoa ole tarpeen muuttaa, ja piirit pysyi- söjen työ- ja toimintakyvyn edistämistä sekä työympä-
48924: vät lääninhallinnosta erillisinä, itsenäisinä valvontavi- ristön turvallisuutta ja toimivuutta. Työkyvyn tulisi säi-
48925: ranomaisina. Mikäli piirien määrän vähentämiseen tu- lyä eläkeikään, eivätkä työoloista johtuvat syyt saisi
48926: lee uusia yleishallinnollisia paineita, valtiontilintarkas- johtaa ennenaikaiselle eläkkeelle. !kääntyvän työvoi-
48927: tajien mielestä toiminnallisesti tehokkain tapa olisi pii- man jaksamista työssä tulisi tukea. Myönteisenä on
48928: rien yhteistyön tiivistäminen. Myös suunnitteilla olevil- pidettävä työturvallisuuslain muutosta, jolla työkykyä
48929: la piirien osittaisilla erikoistumisilla voidaan parantaa ylläpitävä toiminta liitettiin osaksi yritysten työsuojelun
48930: piirihallinnon toimintaa ja kohdentaa resursseja tar- toimintaohjelmia 1.1.19981ukien. Työsuojelupiireillä on
48931: peen mukaan. nyt entistä paremmat edellytykset edistää sitä osana
48932: Valtiontilintarkastajien saaman selvityksen mukaan työsuojeluvalvontaa. Käytännön tavoitteena on saada
48933: EU:n vaikutus Suomen työsuojelulainsäädäntöön on työpaikoilla aikaantyökykyä ylläpitävää toimintaa edis-
48934: ollut positiivinen. On kuitenkin syytä korostaa, että EU:n täviä järjestelmiä. Valtiontilintarkastajat korostavat
48935: työoloja koskevat diraktiivit määrittävät vain vähim- työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyön tärkeyttä
48936: mäistason. Kansallisesti on tarkoituksenmukaista, että tavoitteen toteuttamisessa.
48937: työsuojelun tason ja lainsäädännön kehittämisestä Valtiontilintarkastajat pitävät työsuojelun valvonta-
48938: huolehditaan määrätietoisesti. Esimerkiksi edellä mai- tehtäviä tärkeinä ja korostavat, että valvonnan tavoit-
48939: nitun, rakenteeltaan ja käsitteiltään vanhentuneen työ- teena on työsuojeluhallinnon keskeisten strategioiden
48940: turvallisuuslain kokonaisuudistus olisi tarpeellinen ja mukaisesti lisätä työpaikkojen omaehtoista työsuojelu-
48941: tarkoituksenmukainen. toimintaa siten, että työpaikkojen työsuojelutaso täyt-
48942: Valtiontilintarkastajat toteavat, että työ ja työnteon tää lainsäädännön vaatimukset. Työympäristöä tulee
48943: muodot ovatjatkuvassa muutospaineessa. Ammattitai- parantaa turvallista tekniikka ja työpaikkojen ennakko-
48944: tovaatimukset muuttuvat samalla, kun väestö ikääntyy. suunnittelua kehittämällä niin, että työtapaturmia ja
48945: Työvoiman käyttöä on tehostettu, mutta usein samalla ammattitauteja voidaan entisestään vähentää.
48946: on lyöty laimin työelämän laadun ja toiminnan kehittä-
48947:
48948:
48949:
48950:
48951: Lääkekustannukset lukien kunnilla. Muun lääkehoidon kustannukset
48952: ovat lääkkeen ostajan vastuulla. Sairausvakuutus
48953: Terveydenhuollon palvelujärjestelmän tavoitteena korvaa avohuollossa osan näistä menoista.
48954: on tarjota riittävät palvelut kohtuullisella hinnalla Lääkekustannukset ovat viime vuosina kasva-
48955: tai maksutta kaikille Suomessa vakinaisesti asuville neet n. 10 o/o:lla vuodessa. Lääkekustannuksiin vai-
48956: sosiaalisesta asemasta riippumatta. Julkisten ter- kuttavat lääkkeiden käyttö, valinnat ja lääkkeiden
48957: veydenhuoltopalveluiden lisäksi tarjolla on yksityi- hinnat. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman
48958: siä terveydenhuoltopalvelu ja, joista niiden käyttäjät lääkekustannustyöryhmän (työryhmämuistio 11/
48959: voivat saada sairausvakuutuskorvausta. Avohoi- 97) mukaan lääkekustannusten kasvu on johtunut
48960: don apteekkeihin perustuva lääkkeiden jakelujär- suurelta osin uusien, aiempaa kalliimpien lääkkei-
48961: jestelmä on tuotannosta lähtien kokonaisuudes- den käyttöönotosta. Ne ovat joko syrjäyttäneet
48962: saan yksityinen palvelu. Kunnallisissa sairaaloissa vanhempia ja halvempia lääkkeitä, tai niitä on
48963: ja terveyskeskuksissa annettavan hoidon kustan- alettu käyttää sairauksiin ja vaivoihin, joihin ei
48964: nusvastuu on niissä annettava lääkehoito mukaan aiemmin käytetty lääkehoitoa. Lääkkeiden kulutus-
48965:
48966:
48967: 239
48968: ta lisäävät myös väestön kasvu ja ikääntyminen, vausmenoista vain kolmannes. Erityiskorvattavien
48969: mutta lääkkeiden kulutusrakenteen muuttumiseen osuus taas on kokonaiskustannuksista noin puolet,
48970: verrattuna ne lisäävät kustannuksia vain vähän. mutta sairausvakuutuksen korvausmenoista kaksi
48971: Palvelurakennemuutos ei juurikaan ole vaikuttanut kolmannesta. Arvioitaessa sairausvakuutuksen
48972: myöskään siihen, miten lääkkeiden käyttö jakaan- korvausosuutta kaikista avohoidon lääkkeistä on
48973: tuu laitos- ja avohoidon kesken. otettava huomioon myös sairausvakuutuskorvaus-
48974: Lääkekustannustyöryhmä on todennut, ettei ten ulkopuolelle jäävät lääkeostot
48975: lääkkeitä luonnollisestikaan pidä tarkastella vain Kansaneläkelaitos maksoi lääkekorvauksia
48976: menoeränä. Lääkehoito on keskeisimpiä tervey- 3 002 Mmk v. 1996. Summa kasvoi edellisestä
48977: denhuollon hoitokeinoja ja usein välttämätöntä vuodesta 295 Mmk:lla (10,9 %). Kahtena aiempana
48978: sairauksien parantamiseksi ja niihin liittyvien vai- vuonna kasvu oli 10%. Korvauskustannusten vuo-
48979: vojen ja toimintahäiriöiden hillitsemiseksi. Keskeis- tuinen kasvu oli 247 Mmk v. 1995 ja 224 Mmk v.
48980: tä on tarkastella vaihtoehtoisia kustannuksia ja 1994. Erityiskorvattavien lääkkeiden 2,3 mrd. mk:n
48981: arvioida menoja suhteessa lääkehoidolla saavutet- kustannuksista verenpainetaudin osuus oli 29 % v.
48982: tavaan hyötyyn. Sairausvakuutuksen nimenomai- 1996. Verenpainelääkkeiden erityiskorvaukset oli-
48983: nen tarkoitus on korvata tarpeellista hoitoa ja näin vat 450 Mmk. Astmalääkkeiden osuus oli kustan-
48984: huolehtia siitä, että väestö saa avohuollossa tarvit- nuksista 13 %, ja Kela maksoi erityiskorvauksia 208
48985: semansa lääkkeet kohtuulliseen hintaan. Mmk. Diabeteslääkkeiden osuus oli 11 % ja erityis-
48986: korvaukset 225 Mmk. Sepelvaltimotaudin lääke-
48987: Lääkekorvausjärjestelmä kustannusten osuus oli 6% ja erityiskorvaukset
48988: Lääkkeiden korvattavuuden edellytyksistä, korva- hieman alle 100 Mmk.
48989: uksista ja korvausjärjestelmän hallinnosta sääde- Avohoidon lääkkeiden tukkumyynti kasvoi
48990: tään sairausvakuutuslaissa. Korvattavia lääkkeitä 6,3 o/o:lla kertomusvuonna. Reseptin vaativien lääk-
48991: ovat lääkärin määräämät, lääkemääräystä edellyttä- keiden tukkumyynti kasvoi 8,1% ja itsehoitolääk-
48992: vät lääkkeet, jotka on tarkoitettu parantamaan tai keiden väheni 0,2 %edelliseen vuoteen verrattuna.
48993: helpottamaan sairautta ja joille on vahvistettu kor- Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivatvastaa-
48994: vauksen perusteeksi kohtuullinen tukkuhinta. Kor- vana ajankohtana 9,6 o/o:lla ja olivat 3 228,4 Mmk.
48995: vattavia ovat myös sosiaali- ja terveysministeriön Niin sanottujen suurten lääkekustannusten vuo-
48996: päätöksessä mainitut lääkkeet, joita saa myydä tuinen omavastuuraja otettiin käyttöön vuoden
48997: ilman lääkemääräystä, lääkärin määräämät vaikean 1986 alusta (raja kertomusvuonna 3 185 mk). Oma-
48998: sairauden hoitoon tarpeelliset kliiniset ravintoval- vastuurajan tarkoituksena on varmistaa, että poti-
48999: misteet ja lääkärin määräämät pitkäaikaisen ihotau- laille ei aiheutuisi tarpeellisesta lääkehoidosta koh-
49000: din hoitoon käytettävät perusvoiteet. tuuttomia kustannuksia. Omavastuuraja tarkistet-
49001: Useiden muiden Euroopan maiden tapaan kor- tiin vuoteen 1992 asti työntekijäin eläkelain mukai-
49002: vaustaso on Suomessa sidottu sairauden vakavuu- sella indeksillä ja markkamäärä nousi v. 1986--91
49003: teen. Korvaustasoja on kolme. Peruskorvaustason vuosittain 115-218 mk:lla. Viime vuosina markka-
49004: (50% 50 mk:n ylittävältä osalta) ylittävä korvaus määrä on noussut vuodessa 0-58 mk (elinkustan-
49005: maksetaan vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoi- nusindeksi). Lääkehoitojen vuotuista omavastuura-
49006: dossa välttämättömästä lääkkeestä. Erityiskorvaus- jaa nopeampi kustannusten kasvu on sosiaali- ja
49007: luokkiin (75% tai 100% 25 mk:n ylittävältä osalta) terveysministeriön asettaman työryhmän mukaan
49008: kuuluvat sairaudet ja lääkkeet määrätään valtio- merkinnyt sitä, että kattosumman ylittäjiä on ollut
49009: neuvoston päätöksellä. Ylemmän erityiskorvaus- selvästi enemmän, kuin järjestelmää luotaessa arvi-
49010: luokan korvauksen edellytyksenä on lisäksi, että oitiin. Järjestelmän arvioitiin olevan hallittavissa,
49011: kysymyksessä on vaikutustavaltaan korvaava tai jos omavastuurajan ylittäjien määrä on alle 40 000
49012: vastaava korjaava lääke. Lääkkeitä korvausluokkiin vuodessa. Vuonna 1996 omavastuurajan ylittäjiä oli
49013: sijoitettaessa otetaan huomioon sairauden laatu jo 70 000. Kun omavastuurajan ylittäneiden määrä
49014: sekä lääkkeiden tarpeellisuus ja taloudellisuus. kasvaa nyt yli 10 000 hengellä vuodessa, tarkoittaa
49015: Sairausvakuutuksesta korvattavista lääkemää- se ministeriön mukaan väistämättä sitä, että viime
49016: räyksistä yli kaksi kolmannesta kuuluu peruskor- vuosina myös hoidollisesti vähemmän tärkeiden
49017: vausryhmään. Alempaan erityiskorvausryhmään lääkkeiden osuus lisäkorvauksissa on kasvanut.
49018: kuluu runsas viidennes ja ylempään erityiskorvaus-
49019: ryhmään alle kymmenesosa resepteistä. Peruskor- Lääkkeiden hintojen alentaminen
49020: vattavien lääkkeiden osuus kokonaiskustannuksis- Lääkekustannustyöryhmä tarkasteli kattavasti lää-
49021: ta on yli puolet, mutta sairausvakuutuksen kor- kekustannuksiin vaikuttavia osatekijöitä ja teki eh-
49022:
49023:
49024: 240
49025: dotuksia epäkohtien korjaamiseksi. Kuten edellä jo voidaan poiketa valmisteesta saadun näytön perus-
49026: mainittiin, olennaisin syy kustannusten nopeaan teella. Tämä tulee ministeriön mukaan varmista-
49027: kasvuun on avohoidossa määränävien lääkkeiden maan lääkehoidon kustannustehokkuutta ja ohjaa-
49028: kulutusrakenteen muutos, siirtyminen uusiin, ai- maan lääkevalintoja mahdollisuuksien mukaan
49029: empaa kalliimpiin lääkevalmisteisiin. Lääkekustan- hinnaltaan edullisiin valmisteihin, jolloin vältetään
49030: nuksiin vaikuttavat myös lääkkeiden hinnat ja nii- tarpeeton lääkekustannusten kasvu.
49031: den määräytyminen. Osa työryhmän ehdotuksista Lääkekorvauksia tullaan ohjaamaan nykyistä
49032: painottui kolmiportaiseen (tukkuhinta-vähittäis- tarkoituksenmukaisempaan suuntaan tiukentamal-
49033: hinta-arvonlisävero) lääkkeen hinnan muodostuk- la merkittävien ja kalliiden lääkkeiden korvaamis-
49034: seen ja lääkehoidon valintaan. Toimenpiteitä ehdo- edellytyksiä. Lääkevalmisteen peruskorvaus voi-
49035: tettiin myös kalliiden lääkkeiden korvaamiseen ja daan vuoden 1999 alusta rajata vain potilaisiin,
49036: uusien lääkeaineiden erityiskorvattavaksi hyväksy- jotka käytettävissä olevan tiedon ja lääkevalmis-
49037: miseen. Esitetyistä toimenpiteistä ovat toteutuneet teesta saadun näytön perusteella hyötyvät hoidosta
49038: sairausvakuutuslain muutokset (1133/97) ja uusi eniten. Valtioneuvoston päätöksellä määrätään,
49039: lääketaksa, joka tuli voimaan 1.4.1998. mitkä ovat ne sairaudet ja niiden hoitoon käytettä-
49040: Työryhmä totesi muistiossaan, että ehdotetut vät merkittävät ja kalliit lääkkeet, joiden peruskor-
49041: toimet eivät useankaan vuoden aikavälillä pienen- vaus edellyttää erillisselvityksellä osoitettua riittä-
49042: nä lääkekustannuksia, mutta hillitsevät niiden kas- vää hoidollista perustetta. Menettely mahdollistaa
49043: vua ja ohjaavat lääkehoitoa nykyistä tarkoituksen- lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön ja kus-
49044: mukaisempaan suuntaan. Nykyisellä 10 %:n kasvu- tannuksia hallitsevan kohdentumisen.
49045: vauhdilla avohoidon lääkekustannukset kasvaisi- Lääkkeiden velvoitevarastointilain ( 402/84)
49046: vat vuodesta 1996 vuoteen 2000 mennessä 3 mrd. muutoksella (730/97) lääkkeiden hinnoissa olleet
49047: mk:lla, korvatravien lääkkeiden kustannukset yli 2 velvoitevarastointilisät purettiin 1.1.1998 lukien.
49048: mrd. mk:lla ja lääkekorvaukset lähes 1,5 mrd. Avohoidon lääkekustannuksiin muutos aiheutti
49049: mk:lla. vuoden 1996 lääkemyynnin mukaan arvioituna n.
49050: Kustannusten kasvun merkittävä hidastuminen 100 Mmk:n alennuksen, josta 65 Mmk koituu saira-
49051: saadaan aikaan muuttamalla lääkkeiden tukkuhin- usvakuutukselle säästönä, kun hinnanalennuksen
49052: nat määräaikaisiksi. Uutta lääkeainetta sisältävän takia korvaukset pienenevät. Lääkkeiden arvonli-
49053: valmisteen tukkuhinta vahvistetaan enintään kol- säveron muutos 12 %:sta 8 %:iin 1.1.1998 alkaen
49054: meksi vuodeksi, muiden enintään viideksi vuodek- merkitsi lääkekorvauksiin Kelan arvion mukaan n.
49055: si. Määräaikaisuus mahdollistaa lääkekorvauksen 107 Mmk:n säästöä. Vuoden 1998 huhtikuun alussa
49056: perusteena olevan tukkuhinnan kohtuullisuuden voimaan tullut valtioneuvoston päätös lääketaksas-
49057: uudelleen arvioinnin. Lääkkeiden hintalautakun- ta vaikuttaa lääkekustannusten kasvua hillitsevästi.
49058: nalla on vahvistetun tukkuhinnan määräaikaisuu- Muutoksen on arvioitu vähentävän lääkekorvaus-
49059: desta huolimatta mahdollisuus poikkeustilanteissa menoja n. 76 Mmk:lla vuoden 1996 lääkemyynnin
49060: myös lakkauttaa voimassa oleva tukkuhintapäätös mukaan arvioituna.
49061: ja ottaa hinta uudelleen käsiteltäväkseen. Lisäksi Rationaaliseen lääkkeiden määrääruiskäytän-
49062: lääkkeiden hintalautakunta arvioi vuosien 1998-- töön pyrkivä, sosiaali- ja terveysministeriön johdol-
49063: 99 aikana markkinoilla olevien n. 3 500 lääkeval- la työskentelevä kolmivuotinen projekti 0998--
49064: misteen hinnan kohtuullisuuden uudelleen. Lain- 2000) tulee myös osaltaan edistämään terveydelli-
49065: muutos mahdollistaa hinnan alentamisen, jos lääk- sesti ja taloudellisesti järkiperäistä lääkkeiden mää-
49066: keen käyttöalue on tukkuhinnan vahvistaruisajan- räämistä ja käyttöä.
49067: kohtaan verrattuna merkittävästi laajentunut tai Lääkekustannustyöryhmä esitti muistiossaan
49068: saatavilla on samaa vaikuttavaa lääkeainetta tai apteekkimaksun pikaista poistamista siten, että
49069: lääkeaineyhdistelmää sisältävää valmistetta merkit- ennen apteekkimaksun poistamista turvataan muil-
49070: tävästi alemmalla hinnalla tai lääkkeen hinta on la järjestelyillä kattava lääkejakelu ja valtion verotu-
49071: muissa Pohjoismaissa tai EU-maissa merkittävästi lojen kompensointi. Sosiaali- ja terveysministeriö
49072: alempi. on kertomusvuoden lokakuussa pyytänyt Lääkelai-
49073: Uusi lääkeaine voidaan em. lainmuutoksen pe- tosta selvittämään, millä edellytyksillä apteekki-
49074: rusteella määrätä erityiskorvattavaksi vasta sen jäl- maksu voitaisiin poistaa ja samalla muuttaa lääke-
49075: keen, kun lääkkeen hoidollinen arvo on osoitettu taksaa vuoden 2000 alusta niin, että lääkkeiden
49076: käytössä ja tutkimuksin ja lääkehoidon hyödylli- hinnat alenisivat.
49077: syydestä vaihtoehtoihin nähden on selkeä käsitys. Apteekkimaksulla on estetty ylisuurien voittojen
49078: Määräaika on yleensä kaksi vuotta, mutta siitä kertyminen liikevaihdoltaan suurille apteekeille.
49079:
49080:
49081: 16 380188E 241
49082: Apteekkimaksua maksetaan liikevaihdon perus- luokkaa kuin muiden eniten käytettyjen lähteiden
49083: teella progressiivisen taulukon mukaan. Näin ap- (Suomen Lääkärilehti ja Duodecim).
49084: teekkimaksua tavallaan sisältyy lääkkeen vähittäis- Yhdessä Kansaneläkelaitoksen kanssa Lääkelai-
49085: hintaan sitä enemmän, mitä suuremmasta apteekis- tos julkaisee kaikille lääkäreille ja apteekkeihin
49086: ta on kysymys. Näin se lisää lääkekustannuksia ja jaettavaa, puolivuosittain ilmestyvää Kapseli-hoito-
49087: koituu välillisesti potilaiden ja sairausvakuutuksen suositussarjaa. Sarja on aloitettu jo 1970-luvulla, ja
49088: maksettavaksi. Apteekkimaksuna kerätään valtiol- sillä on vakiintunut asema käytännön oppaana.
49089: le verotuloa n. 400 Mmk vuodessa. Suomi on ainoa Lisäksi Lääkelaitos on järjestänyt 1-2lääkehoitoon
49090: Euroopan unionin maa, jossa tällaista veroa peri- liittyvää kurssia vuosittaisilla Lääkäripäivillä sekä
49091: tään. Lääkekustannustyöryhmän muistiossa on kat- osallistunut muihin koulutustapahtumiin. Väes-
49092: sottu, että kun apteekkimaksun poistamiseen kyt- töön kohdistuvaa lääkeinformaatiota on toteutettu
49093: ketään lääketaksan vastaava alentaminen, on muu- yhteistyössä muiden tahojen kanssa.
49094: tos koko apteekkilaitosta ajatellen kustannusneut- Yleisöön kohdistuvan lääkkeiden markkinoin-
49095: raali. Lääketaksan alentaminen kuitenkin koskee nin volyymi on tällä vuosikymmenellä kasvanut
49096: kaikkia apteekkeja samalla tavoin, mutta apteekki- voimakkaasti, mikä on lisännyt tämän mainonnan
49097: maksun poistamisesta hyötyvät keskivertoapteek- näkyvyyttä. Mainonta on muuttunut luonteeltaan
49098: kia suuremmat apteekit ja vastaavasti keskivertoa aggressiivisemmaksi. Voimakas markkinointi ei
49099: pienemmät apteekit menettävät tuottojaan. Liiketa- Lääkelaitoksen mielestä kuitenkaan näytä lisäävän
49100: loudellisen Tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan itsehoitolääkkeiden kokonaiskulutusta, vaan vai-
49101: toiminnan taloudellinen mielekkyys loppuisi ap- kuttaa markkinaosuuksien jakaantumiseen. Esi-
49102: teekkimaksuun sisältyvän tukijärjestelmän purka- merkiksi itsehoidon särkylääkkeissä tämä on mer-
49103: misen jälkeen 40-{)0 pienimmässä apteekissa, kinnyt vuorokausiannoksina mitatun kokonaiskäy-
49104: joista suurin osa sijaitsee melko pienissä ja syrjäisis- tön pysymistä vakaana, mutta käytön ohjautumista
49105: sä kunnissa. epätarkoituksenmukaisista yhdistelmävalmisteista
49106: turvallisempiin lääkevalmisteisiin.
49107: Lääkelaitoksen toiminta Lääkäreille suunnatun lääkemarkkinoinnin vai-
49108: Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää kutus kohdistuu samoin pääasiassa markkina-
49109: lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden sekä veri- osuuksien jakamiseen. Tämän seurauksena paine
49110: valmisteiden käytön turvallisuutta. Valvontaa to- uusiin lääkkeisiin siirtymiseen on suositeltua no-
49111: teutetaan ennakko-, jälki- ja markkinavalvonnan peampaa. Lääkelaitos uudisti kertomusvuonna
49112: keinoin. Lääkelaitos tuottaa ja välittää myös lääk- lääkkeiden markkinointia koskevan määräyksen-
49113: keiden ja terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkei- sä. Uusitulla määräyksellä on lisätty mainonnan
49114: den oikeaa ja turvallista käyttöä edistävää infor- informatiivisuusvaatimusta myös lääkkeiden hait-
49115: maatiota terveydenhuollon ammattiryhmille. Lää- tojen osalta sekä täsmennetty mm. näytteiden jaka-
49116: kelaitoksen mukaan aktiivisella lääkeinformaatiol- mista koskevia säännöksiä.
49117: la edistetään lääkehoitokäytäntöjen tarkoituksen-
49118: mukaisuutta ja turvallisuutta. Informaation perus- Lääkkeiden geneerinen määrääminen ja rinnak-
49119: teeksi tuotetaan haittavaikutuksia ja lääkkeiden kaistuonti
49120: käyttöä koskevaa tutkimustietoa. Lähes kahden vuoden ajan lääkäri on voinut halu-
49121: Lääkelaitoksen aktiivisen lääkeinformaation tär- tessaan kirjoittaa reseptiin lääkkeen kauppanimen
49122: kein kohderyhmä on avohoidon lääkärit, joiden sijasta vaikuttavan aineen nimen eli geneerisen
49123: lääkemääräyksillä ostetaan merkittävin osa lääk- nimen. Tällöin apteekki on toimittanut asiakkaille
49124: keistä. Avohoidon lääkärit ovat myös se ryhmä, markkinoilla olevista rinnakkaisvalmisteista hal-
49125: joka helpoimmin jää vaille järjestettyä täydennys- vimman tai hinnaltaan siitä vähäisesti poikkeavan
49126: koulutusta. Kaikille lääkäreille, proviisoreille, far- valmisteen.
49127: maseuteille ja useille muille lääkealalla työskente- Kansaeläkelaitoksella on tarkat tiedot vain niistä
49128: leville jaetaan maksutta kuusi kertaa vuodessa il- geneerisesti määrätyistä resepteistä, joista on mak-
49129: mestyvää TABU-lääkeinformaatiota Lääkelaitok- settu sairausvakuutuskorvauksia. Geneerisesti
49130: selta -lehteä, jonka joka numerossa käsitellään määrättyjä reseptejä on ollut kertomusvuonna kes-
49131: lääkehoidon asemaa hoidon osana eri sairauksissa, kimäärin 600 kuukaudessa, ja näistä resepteistä
49132: julkaistaan kriittisiä esittelyjä markkinoille tulevista aiheutuneet kustannukset ovat olleet n. 64 000 mk.
49133: uusista lääkkeistä sekä käsitellään lääketurvallisuu- Kansaeläkelaitokseen tulee kuukausittain noin
49134: teen liittyviä ongelmia. TABUn merkitys lääketie- kahden miljoonan reseptin tiedot, joiden kokonais-
49135: don lähteenä on lukijatutkimuksen mukaan samaa kustannukset ovat n. 400 Mmk.
49136:
49137:
49138: 242
49139: Lääkärit ovat kirjoittaneet geneerisiä reseptejä tuontivalmisteiden hintaerot suoratuojien valmis-
49140: lähinnä akuutteihin sairauksiin ja oireisiin. Suurin reisiin verrattuna ovat vähäiset, vain muutamia
49141: osa resepteistä on ollut mikrobilääkkeitä ja tuleh- prosentteja. Kansaeläkelaitoksella ei ole kattavaa
49142: duskipulääkkeitä. Varsinaisten geneeristen resep- tilastotietoa rinnakkaistuontivalmisteiden merki-
49143: tien aikaansaama kustannussäästö on ollut mitä- tyksestä. Tukkumyynnin perusteella on arvioitavis-
49144: tön. Geneerinen määrääminen on kuitenkin osal- sa, että säästöt ovat vielä vähäiset. Rinnakkaistuon-
49145: taan saattanut olla lisäämässä lääkäreiden ja lääk- tivalmisteiden myyntilupien määrän lisääntyessä
49146: keen käyttäjien kustannustietoisuutta sekä lääke- voidaan olettaa, että rinnakkaistuonnilla on kuiten-
49147: valmisteiden välistä hintakilpailua. kin saavutettavissa jonkinasteisia säästöjä. Rinnak-
49148: Rinnakkaistuontivalmisteita on tällä hetkellä kaistuonti on saanut aikaan hintakilpailua, ja joi-
49149: markkinoilla n. 70. Valmisteiden myynti oli tukku- denkin yksittäisten suoratuontivalmisteiden hinnat
49150: hinnoin n. 10 Mmk kertomusvuonna. Rinnakkais- ovat alentuneet huomattavasti.
49151:
49152:
49153:
49154:
49155: Valtiontilintarkastajat toteavat, että lääkehuolto on mällä tulee edistää järkevää lääkkeiden käyttöä ja pyr-
49156: olennainen osa terveydenhuoltojärjestelmää, sillä il- kiä siihen, ettei hinta ole este välttämättömälle lääkityk-
49157: man asianmukaisesti toimivaa lääkehuoltoa ei tervey- selle. Apteekkimaksun mahdollisen poistamisen yhtey-
49158: denhuolto voi täyttää tehtäviään. Lääkekustannukset dessä nousevat esiin erityisesti pienten apteekkien
49159: ovat Suomessa jatkuvasti nousseet, ja nousu on ollut kannattavuusongelmat Valtiontilintarkastajat katso-
49160: nopeaa, n. 10% vuodessa. Selvitysten mukaan nousu vat, että nämä ongelmat tulee selvittää ja kiinnittää
49161: johtuu pääasiassa uusien, kalliiden lääkkeiden käyt- riittävää huomiota lääkkeiden kattavan ja tarkoituksen-
49162: töönotosta ja lisääntyvästä lääkityksen tarpeesta. Vä- mukaisen jakelun turvaamiseen haja-asutusalueilla ja
49163: hittäishintojen tasoa ovat ylläpitäneet myös verotus syrjäseuduilla.
49164: sekä apteekkien myyntikatteen määrittävä lääketaksa, Lääkekustannusten kannalta on olennaisen tär-
49165: joka ei riittävästi ota huomioon lääkkeiden muuttuvaa keää, miten lääkärit lääkkeitä määräävät, koska suu-
49166: kulutusrakennetta. Nousu on jatkunut myös silloin, kun rimmat kustannukset aiheutuvat lääkärien määräämis-
49167: muut terveydenhuollon menot ovat taloudelliseen ti- tä lääkkeistä ja sairaaloissa tapahtuvasta lääkkeiden
49168: lanteeseen sopeutuen vähentyneet. Koska lääkehuolto käytöstä. Valtiontilintarkastajat korostavatkin lääkä-
49169: on muusta palvelujärjestelmästä erillään, kustannus- rien ammattitaitoa ja vastuuta lääkkeiden rationaali-
49170: vastuu hämärtyy helposti. sessa määräämisessä. Lääkevalintojen lisäksi lääke-
49171: Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman lääkekus- kustannuksia hillitsee se, että pysyttäydytään lääk-
49172: tannustyöryhmän ehdotusten pohjalta valmisteltiin ja keettömässä hoidossa silloin, kun se on terveydellises-
49173: toteutettiin joukko säädösmuutoksia, joilla on pyritty ti perusteltua. Lääkärien perus,- jatko- ja täydennys-
49174: vähentämään lääkemenoja. Työryhmä on kuitenkin to- koulutuksessa tulee kiinnittää riittävää huomiota lääk-
49175: dennut, että ehdotetuttoimet eivät useankaan vuoden keiden järkevään ja taloudelliseen määräämiseen sekä
49176: aikavälillä pienennä lääkekustannuksia, mutta ne hillit- kustannustietoisuuteen.
49177: sevät niiden kasvua ja ohjaavat lääkehoitoa nykyistä Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kolmi-
49178: tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Valtiontilintar- vuotisen projektin (1998-2000), joka pyrkii edistämään
49179: kastajien mielestä tehdyt muutokset ovat oikeansuun- terveydellisesti ja taloudellisesti järkiperäistä lääkkei-
49180: taisia ja perusteltuja. On tärkeää, että terveydenhuolto- den määräämistä ja käyttöä. Valtiontilintarkastajat pi-
49181: palvelut lääkkeetmukaan lukien voidaan tarjota kaikille tävät projektin työskentelyä tarpeellisena ja tärkeänä
49182: kansalaisille kohtuulliseen hintaan asuinpaikasta ja pyrittäessä ratkaisemaan lääkehoitoon ja lääkkeiden
49183: sosiaalisesta asemasta riippumatta. Sairausvakuutus- määräämiskäytäntöön liittyviä ajankohtaisia ongelmia.
49184: järjestelmämme on jo vuosikymmeniä toiminut tarkoi- Tässä yhteydessä olisi tarkasteltava myös lääkekus-
49185: tuksenmukaisesti ja sen perusteiden säilyttäminen ny- tannusten vuotuiseen kattosummaan liittyviä epäkoh-
49186: kymuodossaan onkin perusteltua. Korvausjärjestel- tia ja niiden korjaamista.
49187:
49188:
49189: 243
49190: Valtiontilintarkastajien mielestä erityistä huomiota makkaasti ja muuttunut luonteeltaan aggressiivisem-
49191: tulee kiinnittää yleisöön ja lääkäreihin kohdistuvaan maksi, mikä on osaltaan saattanut nopeuttaa siirtymis-
49192: lääkemarkkinointiin ja sen valvontaan. Markkinointi ja tä uusiin ja kalliimpiin lääkkeisiin.
49193: mainonta on tällä vuosikymmenellä lisääntynyt voi-
49194:
49195:
49196:
49197:
49198: 244
49199: Työministeriön hallinnonala
49200:
49201:
49202:
49203:
49204: Työvoimapalvelut tusta. Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan
49205: vuodelta 1996 käsitelleet työhallinnon työvoima-
49206: Työvoimapalvelujen järjestämisestä säädetään työ- poliittista aikuiskoulutusta (s. 239-240).
49207: voimapalvelulaissa (1005/93, muutettu 758/97 ja
49208: 1353/97). Lain tarkoituksena on työmarkkinoiden Työnvälitys
49209: toimivuuden parantamiseksi järjestää ja kehittää Työnantajapalvelut
49210: työvoimapalveluja tukemaan yksityisten henkilöi- Työhallinnon työnantajapalvelujen tehtävänä on
49211: den (henkilöasiakas) ammatillista kehitystä ja työ- työnantajien tarpeiden mukaisen työvoiman saan-
49212: hön sijoittumista sekä turvaamaan työnantajien nin turvaaminen ja työvoimatoimistoon ilmoitettu-
49213: (työnantaja-asiakas) työvoiman saantia. Laissa tar- jen avointen työpaikkojen täyttö työnantajan toi-
49214: koitettuja työvoimapalveluja ovat työnvälitys, am- meksiannon ja sovittujen menettelytapojen mukai-
49215: matinvalinnanohjaus, työvoimapoliittinen aikuis- sesti. Tavoitteena on, että työnantaja saa tarjoa-
49216: koulutus, koulutus- ja ammattitietopalvelu sekä maansa paikkaan sovitussa ajassa asetetut valinta-
49217: ammatillinen kuntoutus. Työvoimapalveluina voi- kriteerit mahdollisimman hyvin täyttävän työnteki-
49218: daan tarpeen mukaan järjestää myös mainittuja jän. Maksuttomiin peruspalveluihin kuuluvat mm.
49219: palveluja täydentäviä palveluja sekä toteuttaa ajan- avoimesta työpaikasta tiedottaminen, sopivien eh-
49220: kohtaisesti tai alueellisesti tarpeellisia palveluihin dokkaiden etsiminen työnhakijoista ja työvoima-
49221: liittyviä hankkeita. koulutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin, työvoi-
49222: Työvoimapalvelujen keskeisenä tehtävänä on man saatavuuteen ja työllistämistukiin liittyvä neu-
49223: tukea talouskasvua varmistamalla rekrytoivien yri- vonta. Palvelun tehostamiseksi on 50 työvoimatoi-
49224: tysten työvoiman saanti ja laatu siten, ettei re.kry- mistoon perustettu erillinen työnantajapalvelujen
49225: tointiongelmista muodostu tuotannon kasvun es- yksikkö. Noin 10% henkilöstöstä työskentelee
49226: tettä. Työnhakijoiden näkökulmasta tämä merkit- työnantajayksiköissä. Muissa työvoimatoimistoissa
49227: see palveluotetta, jossa työllistymismahdollisuudet työnantajapalveluja hoidetaan osana muuta toimin-
49228: haetaan ensisijaisesti yleisiltä työmarkkinoilta. Tä- taa. Maksoilisia yrityspalveluja on 30 työvoimatoi-
49229: män strategian toteuttaminen edellyttää avointen mistossa, ja kolme suurinta työvoimatoimistoa har-
49230: työpaikkojen runsasta hankintaa sekä niiden no- joittaa myös työvoiman vuokraustoimintaa.
49231: peaa ja laadukasta täyttämistä. Työnantajapalvelujen toimivuutta ja avointen
49232: Tässä kertomuksessa työvoimapalveluista käsi- työpaikkojen kehitystä kuvaavat tunnusluvut ovat
49233: tellään lähinnä työnvälitystä ja ammatillista kuntou- v. 1992-97 kehittyneet seuraavasti:
49234:
49235:
49236: 1992 1993 1994 1995 1996 1997
49237: Avoimet työpaikat
49238: vuoden aikana 127 781 114 188 153 800 154 400 192 982 242 014
49239: Uudet avoimet työpaikat
49240: keskimäärin kuukaudessa 9 975 8 918 12 100 13 215 15 041 18 904
49241: Työvoimatoimiston hakijalla
49242: täyttyneet paikat, % 58 57 59 59 62 60
49243: Työpaikan täyttymisnopeus, vrk 15 15 9 10 11 12
49244: Sovittuun määräaikaan
49245: mennessä täyttyneet paikat,% - 80 84 90,3 92 93,8
49246:
49247:
49248:
49249: 245
49250: Tarkastelujaksolla työvoimatoimistoihin ilmoi- Vuoteen 1996 saakka markkinaosuus työvoi-
49251: tettujen avointen työpaikkojen määrä oli pienim- man ulkoisesta hankinnasta on noussut mutta ker-
49252: millään v. 1993. Paikkojen määrä alkoi vähitellen tomusvuonna hieman laskenut. Useat toimipaikat
49253: nousta v. 1994 ja 1995. Kertomusvuonna avointen käyttävät rinnakkain monia, sekä ulkoisia että sisäi-
49254: työpaikkojen määrä oli jo noussut kaksinkertaisek- siä henkilöstön hankintakeinoja. Henkilöstön han-
49255: si vuoteen 1993 verrattuna. Työvoimatoimiston kintakeinojen koko valikoimasta työvoimatoimis-
49256: työnhakijalla täyttyneiden paikkojen osuus on ton osuus oli v. 1993 22% ja kertomusvuonna 31 %.
49257: vaihdellut 57 ja 62 %:n välillä. Luku kuvaa henkilö-
49258: kohtaisen työnvälityksen merkitystä työpaikkojen Työnhakijapalvelut
49259: täyttöprosessissa. Työpaikkojen täyttymisnopeus Työnvälityksen toinen keskeinen tavoite on, että
49260: eli paikan avoinna olon kesto on tarkastelukautena työnhakijat sijoittuvat mahdollisimman nopeasti
49261: vaihdellut 15:sta 9:ään vuorokauteen. Työministe- työhön avoimille työmarkkinoille. Työnhakija-asi-
49262: riön mukaan erityisen myönteistä on, ettei työpaik- akkaille välitetään tietoja avoimista työpaikoista,
49263: kojen määrän kasvu ole johtanut työpaikkojen heitä neuvotaan ja ohjataan työhön ja koulutuk-
49264: täyttymisnopeuden pidentymiseen. Toinen paik- seen liittyvissä asioissa sekä etsitään työnhakija-
49265: kojen täyttymistä kuvaava tunnusluku on sovittuun asiakkaalle soveltuvia työpaikkoja. Työnvälitys tar-
49266: määräaikaan mennessä täyttyneiden paikkojen joaa työnhakijoille mahdollisuuden sekä omatoi-
49267: prosenttiosuus, jota on systemaattisesti seurattu misten ja tiedotravien palvelujen käyttöön että yk-
49268: vuodesta 1993 lähtien. Luku ilmaisee, kuinka suu- silöllisiin henkilökohtaisiin palveluihin. Viime vuo-
49269: ren osan paikoista työvoimatoimisto on pystynyt sina on lisätty erityisesti Omatoimisten palvelujen
49270: täyttämään työnantajan kanssa sovitun aikataulun käyttöä. Internetin välityksellä työnhakijoilla on
49271: mukaisesti. Prosenttisosuus on jatkuvasti noussut ja mahdollisuus saada tietoja avoimista työpaikoista
49272: oli kertomusvuonna lähes 94 %. ja markkinoida omaa osaamistaan työnantajille.
49273: Työnantajien työvoiman hankintaan liittyvää Työnvälityksessä on myös monipuolistettu palve-
49274: toimintaa on systemaattisesti selvitetty puhelin- luvaihtoehtoja mm. ryhmäpalvelujen käyttöä lisää-
49275: haastatteluin vuodesta 1993 lähtien. Selvitysten ti- mällä.
49276: laajana on ollut työministeriö ja toteutuksesta on Työnhakija-asiakkaan palvelun painopisteenä
49277: vastannut Tilastokeskus. Selvitysten yhtenä tavoit- on asiakaspalvelun palvelukyvyn parantaminen ja
49278: teena on ollut tiedonhankinta työnvälityksen mark- laadullinen kehittäminen. Asiakaspalvelun toimi-
49279: kinaosuudesta, toisin sanoen siitä, kuinka suuren vuudella ja oikealla kohdentamisella edistetään
49280: osan ulkoiseen hakuprosessiin laittamistaan avoi- toiminnan tuloksellisuutta. Työnvälityksen tulosta-
49281: mista työpaikoista työnantajat ilmoittavat työvoi- voitteisiin ei ennen vuotta 1998 ole sisältynyt työn-
49282: matoimistoon. Työvoimatoimistoa on työvoiman hakijapalveluihin liittyviä tulostavoitteita.
49283: ulkoisessa hakuprosessissa käytetty seuraavasti: Työnhakija-asiakkaiden määrän kehitystä ku-
49284: vaavat tunnusluvut ovat v. 1992-97 kehittyneet
49285: Vuosi % seuraavasti:
49286: 1993 49
49287: 1994 66
49288: 1995 67
49289: 1996 71
49290: 1997 68
49291:
49292:
49293: 1992 1993 1994 1995 1996 1997
49294: Työnhakijat vuoden aikana 907 261 1 028 647 1 047 032 1 022 964 1 008 236 972 425
49295: Työttömät työnhakijat vuoden
49296: aikana 646 770 768 834 819 400 808 802 799 207 758 156
49297: Uudet työttömät työnhakijat,
49298: keskimäärin kuukaudessa 25 388 23 442 21 600 21 386 21183 19 728
49299: Työttömyyden keskimääräinen
49300: kesto viikkoina 18 21 25 45 48 51
49301: Yli vuoden työttömän olleiden
49302: määrä, keskimäärin kuukaudessa 50 561 120 663 133 561 140 224 134 898 124 558
49303: Työnhaku päättynyt 953 911 1 081 385 1 581 281 1156 859 1 225 895 1 301 807
49304: Joista sijoittunut työhön yleisille
49305: työmarkkinoille, % 34 36 39 42 43 44
49306:
49307:
49308:
49309: 246
49310: Työnhakijoiden kokonaismäärä työnvälitykses- asiakaspalveluhenkilöstön toiminnan luottamuk-
49311: sä on kunakin vuonna ollut noin miljoona työnte- sellisena (63 %), ystävällisenä (82 %) ja piti yleistä
49312: kijää. Työttömien työnhakijoiden määrä vuoden palvelukykyä hyvänä (77 o/o). Huonoja kokemuksia
49313: aikana on ollut suurimmillaan v. 1994 ja 1995. näistä oli vain 1-4 %:lla vastanneista työnantajista.
49314: Tällöin suurten asiakasmäärien takia ei työnvälitys Työvoiman hankintaan liittyvistä palveluista, kuten
49315: varsinkaan suurilla työmarkkina-alueilla pystynyt avointen työpaikkojen ilmoittamisesta, sovitun va-
49316: kaikilta osin tarjoamaan riittävästi asiakkaiden tar- lintamenettelyn noudattamisesta, ehdokasvalinnan
49317: vitsemaa yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa. nopeudesta ja joustavuudesta, oli 55-(iO %:lla vas-
49318: Tarkastelujaksolla työttömyyden kesto on tuntu- taajista hyviä kokemuksia.
49319: vasti pidentynyt. Vuonna 1992 työttömyyden kesto Kriittisin palaute liittyi siihen, kuinka hyvin väli-
49320: oli keskimäärin 18 viikkoa, kun se kertomusvuon- tetty työvoima työnantajan mielestä täytti asetetut
49321: na oli 51 viikkoa. Yli vuoden työttömänä olleiden ammattitaitoa ja muuta soveltuvuutta koskevat kri-
49322: määrä on kasvanut voimakkaasti v. 1992-96. Yli teerit. Osittain ongelma on liittynyt siihen, että
49323: vuoden työttömänä olleita oli kertomusvuonna hakijoiden työnvälityksen tietojärjestelmässä olevia
49324: keskimäärin kuukaudessa 124 558, v. 1992 vastaa- tietoja ei kaikin osin lamavuosina ole pystytty
49325: va luku oli 50 561. Kertomusvuonna pitkäaikais- pitämään ajan tasalla. Kertomusvuoden aikana on-
49326: työttömien määrä on vuoteen 1996 verrattuna las- kin työvoimatoimistoissa tehty järjestelmällinen
49327: kenut n. 4 %, mutta heidän osuutensa kaikista työnhakijatietojen ajantasaistaminen. Kertomus-
49328: työttömistä on kuitenkin kasvanut edellisestä vuo- vuonna kokeiltiin eräiden alojen, esim.lattianpääl-
49329: desta. Kertomusvuoden jälkeen suuntaus näyttää lystys-, rakennus- ja graafisen alan työnhakijoiden
49330: jatkuneen. ammattitaitokartoituksia työnantajan ja työvoima-
49331: Pääministeri Lipposen hallituksen ohjelmaan si- neuvojien tekeminä yhteishaastatteluina. Tästä saa-
49332: sältyy laaja valikoima toimia pitkäaikaistyöttömyy- tiin hyviä tuloksia, ja käytäntöä pyritään laajenta-
49333: den alentamiseksi. Pitkään työttömänä olleiden maan.
49334: työnhakijoiden ohjaus ja neuvonta ovat keskeisiä Vuonna 1994 toteutettu asiakaspalvelukysely
49335: tehtäväalueita työvoimatoimistojen asiakaspalve- käsitti 30 000 työnhakijaa. Tällöin työnhakija-asiak-
49336: lussa. Toimenpiteistä ja resursseista huomattava kaiden antamien yleisarvosanojen keskiarvoksi
49337: osa on kohdennetto pitkäaikaistyöttömyyden alen- saatiin 8,0. Kiitettävänä tai hyvänä palvelua piti
49338: tamiseen. Työvoimatoimistoissa on kehitetty pitkä- 73 % vastaajista. Parhaimmat palvelukokemukset
49339: aikaistyöttömien palvelua muodostamaHa työvoi- työnhakijoilla oli työvoimavirkailijoiden ystävälli-
49340: matoimistoihin pitkäaikaistyöttömien palveluun syydestä ja hienotunteisuudesta asiakkaan tietojen
49341: erikoistuneet asiantuntijariimit Pitkäaikaistyöttö- käsittelyssä. Heikoimmat palvelukokemukset kos-
49342: mien palvelussa on toteutettu monipuolisesti pai- kivat itsepalvelupäätteiden riittävyyttä ja yleistä
49343: kallistason yhteistyötä erityisesti sosiaali- ja terveys- tiedottamista. Vuonna 1995 tulokseksi saatiin myös
49344: ministeriön kanssa. Sosiaaliviranomaisten kanssa 8,0 ja v. 1996 7,9.
49345: paikallisesti tehtävää yhteistyötä on laajennettu, ja Kaikkien työvoimapiirien alueilla on v. 1996-
49346: kertomusvuonna on yhteistyössä sosiaali- ja ter- 97 käynnistetty työnhakija-asiakkaiden palveluun
49347: veysministeriön kanssa käynnistetty kaksivuotinen liittyviä laatuhankkeita. Monet hankkeet ovat liitty-
49348: projekti, jossa selvitetään pitkäaikaistyöttömiin neet työnhakijatietojen ajantasaistamiseen ja palve-
49349: kohdistuvat yhteistyöhankkeet. Projektin tavoittee- luprosessin kehittämiseen. Osana työhallinnon laa-
49350: na on luoda sosiaalitoimen ja työhallinnon yhteis- dun kehittämistä käynnistettiin v. 1996 palvelusi-
49351: toimintamalli yhteisten asiakkaiden palveluun sekä toumuskokeilu viidessä työvoimatoimistossa. Ko-
49352: alueellisesti että paikallisesti. keilun avulla haluttiin kehittää erityisesti asiakkai-
49353: den tarpeista lähtevää ja toiminnan laatutasoa ku-
49354: Työvoimapalvelujen laatu vaavaa tavoitteiden asettamistapaa. Kokeilussa laa-
49355: Työvoimapalvelujen laatua on seurattu ja arvioitu dittiin sitoumusesitteet ja asiakaspalautelomak-
49356: valtakunnallisen kyselytutkimuksen avulla v. keet, joita on käytetty kevääseen 1998 saakka.
49357: 1994-96. Työnantajien kysely toteutettiin satun- Hankkeesta saatuja tuloksia on arvioitu v. 1998
49358: naisotoksella (n. 9 500 työnantajaa) postikyselynä. järjestetyissä arviointiseminaareissa.
49359: Palaute ei olennaisesti ole eri vuosina vaihdellut. Työnvälityksen tuloksellisuuden lisäämiseksi
49360: Kouluarvosanoilla ilmaistuna työnantajien palve- käynnistettiin kertomusvuonna työnvälityspalvelu-
49361: lulle antama arvosana on ollut 8. Noin kolmasosa jen tuotteistamishanke. Tuotteistamisen tavoittee-
49362: antoi palvelulle kiitettävän arvosanan. Palvelun na on yhtenäistää työnvälityksen palvelutuotteita,
49363: osatekijöitä arvioitaessa valtaosa työnantajista koki työmenetelmiä ja laatukriteereitä. Työnhakija-
49364:
49365:
49366: 247
49367: asiakkaiden palvelujen osalta määriteltiin ydinpal- lä tavoin työnhakija aikoo parantaa työnhakutaito-
49368: velut, laadittiin palvelujen tuote- ja sisältökuvauk- jaan. Virkailija ja työnhakija tekevät suunnitelman
49369: set sekä alustavat laatukriteerit. Tuotteiden laatu- yhdessä ja sitoutuvat suunnitelmaan allekirjoitta-
49370: kriteereitä ja asiakashyötyjä on täsmennetty vuo- malla sen. Työttömällä työnhakijana on oikeus
49371: den 1998 aikana. Työhallinnossa kehitettiin kerto- työnhakusuunnitelmaan ja samalla velvollisuus
49372: musvuonna Suomen laatupalkintokriteeristön työ- osallistua suunnitelman laatimiseen ja toteutuk-
49373: hallintosovellusta ja toimivuutta työhallinnon toi- seen. Työnhakusuunnitelma laaditaan viimeistään
49374: minnan arviointiin. Kokeilua varten käynnistettiin silloin, kun työttömyys on kestänyt viisi kuukautta.
49375: vuoden keväällä pilottiprojekti. Työttömällä työnhakijalla, joka on saanut työttö-
49376: myyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään
49377: Työvoimapolitiikan uudistus 500 päivää, on oikeus uudistettuun työnhakusuun-
49378: Kertomusvuoden aikana valmisteltiin laaja työvoi- nitelmaan, johon sisältyy normaalia palveluvalikoi-
49379: mapolitiikan uudistus, joka tuli voimaan vuoden maa täydentäviä työvoimapoliittisia lisätoimenpi-
49380: 1998 alusta. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on teitä. Uudistuksessa on otettu käyttöön myös työn-
49381: siirtää työvoimapolitiikan painopistettä yhä enem- hakukirja, joka antaa asiakkaalle tiedot hänen oi-
49382: män passiivisista aktiivisiin toimiin, lisätä työvoi- keuksistaan ja velvollisuuksistaan työnhakijana
49383: mapalvelujen yksilöllistä tarjontaa sekä ehkäistä sekä ajantasaiset tiedot työvoimatoimiston palve-
49384: työmarkkinoilta syrjäytymistä. Uudistuksessa ko- luista. Työnhakukirjan käyttö asiakaspalvelussa on
49385: rostuu palvelujen tavoitteellisuus. Palvelussa pai- vapaaehtoista, mutta koska työnhakukirja on kes-
49386: notetaan sitä, että työvoimatoimiston työnhakija- keinen perusinformaation antamisessa, sen käyttö
49387: asiakas on aina ensi sijassa työpaikan hakija. Jokai- pyritään saamaan varsin kattavaksi.
49388: sessa palvelutilanteessa on tavoitteena löytää to- Työvoimatoimistojen asiakaspalvelun laadun ja
49389: dellisia vaihtoehtoja työttömyydelle. Ratkaisuihin tuloksellisuuden parantaminen on palveluproses-
49390: pyritään vahvistamalla työvoimatoimiston asiakas- sin uudistuksen keskeinen tavoite. Uudistusta tue-
49391: palvelua, panostamalla voimakkaasti työnhakijoi- taan laajalla henkilöstökoulutuksella. Uudistuksen
49392: den tilanteen selvittelyyn, vaihtoehtojen etsimiseen toteutumista ja vaikutuksia työvoimatoimistojen
49393: ja työnhakijoiden aktivoimiseen. asiakaspalveluun seurataan työministeriön mu-
49394: Uusina toimenpiteinä on otettu käyttöön sään- kaan tiiviisti. Palautetta kootaan sekä työvoimatoi-
49395: nöllisesti toistuvat määräaikaishaastattelut. Haas- mistojen asiakkailta että omalta henkilöstöltä. Pa-
49396: tattelun yhteydessä asiakkaalle tehdään osaamis- laute on välttämätön edellytys palvelujen kehittä-
49397: kartoitus ja laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa miselle. Uudistuksen toimeenpanotehtäviin liittyen
49398: työnhakusuunnitelma. Palvelussa lisätään tuntu- suurten työvoimatoimistojen palvelukseen on rek-
49399: vasti työnhakukoulutusta ja painotetaan työnhaki- rytoitu 170 asiantuntijavirkailijaa, joiden Virkanimi-
49400: jan oman osuuden merkitystä työnhaussa. Asiakas- ke on työvoimaohjaaja.
49401: palvelussa on selkeästi määritelty työnhakijan oi-
49402: keudet ja velvollisuudet. Työnhakijalle tehtävä Tulostavoitteiden toteutuminen
49403: osaamiskartoitus on uudistetun palveluprosessin Työministeriön mukaan tulosohjauksesta saadut
49404: keskeinen elementti. Osaamiskartoituksessa selvi- kokemukset ja näkemykset vaihtelevat suuresti.
49405: tetään työnhaussa tarvittavat yleiset ja alakohtaiset Säännöllinen neuvotteluyhteys työministeriön joh-
49406: taidot ja valmiudet sekä työnhakijan erityisosaami- don ja TE-keskusten työvoimaosaston johtoryh-
49407: nen. Osaamiskartoitus tukee hakijan työllistymistä män kesken on kiistatta nähty tulosohjauksen
49408: sekä koulutukseen ohjausta ja auttaa työnantajia myönteiseksi piirteeksi. Samoin tulosohjauksen
49409: löytämään vaatimukset täyttävää ammattitaitoista myötä toiminnan ja tuloksellisuuden seurantame-
49410: työvoimaa. nettelyt ja toiminnan analysointi ovat parantuneet
49411: Työnhakusuunnitelmassa sovitaan niistä toimis- työhallinnossa oleellisesti. Tulosohjausprosessin
49412: ta, jotka edistävät työnhakijan työllistymismahdolli- ansiosta asiantuntemus eri alueiden työmarkkinati-
49413: suuksia sekä ylläpitävät ja parantavat hänen työ- lanteesta on koko työhallinnossa monipuolistunut
49414: markkinavalmiuksiaan. Suunnitelmaan kirjataan ja laajentunut merkittävästi. Työhallinnon tulosta-
49415: työnhakijan realistiset työ-, koulutus- ja kuntoutus- voitteet ja niiden tason määrittely on koettu ongel-
49416: mahdollisuudet, hakijan omatoimiset työnhakutoi- malliseksi. Tulostavoitteiden tulisi olla sellaisia, että
49417: menpiteet, arvio työharjoittelu- ja tukityöllistämis- ne kuvaisivat laajasti työhallinnon keskeisiä tehtä-
49418: tarpeesta sekä toteuttamissuunnitelmat. Mikäli väalueita ja eri organisaatiotasot voisivat ne hyväk-
49419: työnhakijalla on puutteelliset työnhakutaidot ja syä ja sitoutua niihin. Ministeriön mielestä tulosta-
49420: -valmiudet, työnhakusuunnitelmassa sovitaan, mil- voitteiden tulisi olla riippuvaisia tehdystä työstä
49421:
49422:
49423: 248
49424: eikä työmarkkinoiden muutoksista. Neuvotteluissa sella henkilöasiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, jon-
49425: tulisi olla todellista neuvotteluvaraa. Kuitenkin val- ka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää
49426: tion talousarviossa määritellään ennakkoon valta- työ tai edetä työssään, ovat huomattavasti vähenty-
49427: kunnalliset tulostavoitteet, jotka sitovat oleellisesti neet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden
49428: neuvotteluja. Lisäksi tulosohjausprosessi on kehit- tai vajavuuden takia. Työhallinto järjestää ammatil-
49429: tynyt huomattavan raskaaksi työhallinnon kaikilla lisena kuntoutuksena vajaakuntoisia asiakkaita
49430: tasoilla. varten ammatinvalinnanohjausta, työhönsijoittumi-
49431: TE-keskuksilta saatujen selvitysten mukaan työ- seen ja koulutukseen liittyvää neuvontaa ja ohjaa-
49432: voimapalveluiden osalta tulostavoitteet ovat toteu- mista, työvoimapoliittista koulutusta sekä amma-
49433: tuneet kohtalaisesti. Epäkohtana on pidetty sitä, tinvalinnanohjauksen ja työhönsijoittumisen tuki-
49434: että työhallinnon strategioista johdettuja tulosta- toimenpiteitä, joita ovat terveydentilaa ja soveltu-
49435: voitteita on kuitenkin määrällisesti liikaa. Työvoi- vuutta selvittävät tutkimukset, kuntoutustutkimuk-
49436: matoimistot ovat joutuneet hajottamaan voimava- set, koulutuskokeilut ja työ- ja koulutuskokeilut
49437: rojaan monien erilaisten tulostavoitteiden kesken. ammattioppilaitoksissa, työkokeilut työpaikalla,
49438: Tämä on vaikuttanut toiminnan tuloksellisuuteen. vastaavat kuntoutustoimenpiteet työklinikoissa
49439: Lisäksi tavoitteet ovat osin ristiriitaisia keskenään. sekä työolosuhteiden järjestelytuet.
49440: Myös henkilöstön jaksaminen on joutunut koetuk-
49441: selle suurten asiakasvirtojen ja erilaisten tulosta- Vajaakuntoiset työnhakijat
49442: voitteiden asettamissa paineissa. Omia toimisto- tai Vajaakuntoisten työnhaun ja työttömyyden kestot
49443: aluekohtaisia tulostavoitteita ei ole voitu asettaa ovat työministeriön mukaan pidentyneet koko
49444: valtakunnallisten tavoitteiden suuren maaran 1990-luvun ajan. Tähän on monia syitä kuten vajaa-
49445: vuoksi. Siten oman alueen kehitykseen vaikuttami- kuntoisten työnhakijoiden ikääntyminen, työlli-
49446: nen paikallisesti asetettujen tavoitteiden kautta on syystilanne ja työmarkkinoiden rakenne, jossa
49447: ollut mahdotonta. Tuloksellinen toiminta vaatisi työnhakijoiden työllistyvyys on entistä valikoivam-
49448: kuitenkin myös alueiden erityispiirteiden huo- paa. Vajaakuntoisilla päättyneiden työttömyysjak-
49449: mioon ottamista. sojen keston piteneminen on kuitenkin pysähtynyt
49450: Työministeriö on ilmoittanut, että ministeriössä kertomusvuonna. Työllisyyden elpymisestä huoli-
49451: syksyllä 1998 toteutettavaa tulosohjausprosessia on matta vajaakuntoisten työnhakijoiden pääsy avoi-
49452: kevennetty ja yksinkertaistettu. Tulosohjauksen jat- mille työmarkkinoille ilman tukitoimenpiteitä on
49453: kokehittämistä varten asetettaneen lähitulevaisuu- edelleen yleisesti ottaen vaikeaa, mikä johtaa kes-
49454: dessa uusi projekti. kimäärin työnhaun pitkään kestoon. Erityisen vai-
49455: kea tilanne on yli 50-vuotiailla vajaakuntoisilla,
49456: Ammatillinen kuntootus joita oli kolmasosa kaikista vajaakuntoisista. Myön-
49457: Työvoimapalvelulain (1005/93) 10 §:n mukaan teisenä piirteenä voidaan työministeriön mukaan
49458: ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on edis- todeta, että työhön tai koulutukseen sijoittuneiden
49459: tää vajaakuntoisten henkilöiden ammatillista suun- vajaakuntoisten kokonaismäärä on kasvanut koko
49460: nittelua, työllistymistä ja työssä pysymistä. Amma- 1990-luvun ajan, mikä on erityisesti Suomen työlli-
49461: tillisen kuntoutuksen palveluista, tukitoimenpiteis- syysohjelman 1996-1999 toimenpiteiden ja Eu-
49462: tä sekä etuuksista säädetään tarkemmin työvoima- roopan sosiaalirahaston ohjelmien ansiota.
49463: palveluasetuksessa (1251/93) sekä asetuksessa työ- Seuraavasta asetelmasta ilmenee työnvälityksen
49464: voimapalveluihin liittyvistä etuuksista (1253/93). vajaakuntoiset työnhakijat v. 1992-97:
49465: Työvoimapalveluasetuksen mukaan vajaakuntoi-
49466:
49467:
49468: 1992 1993 1994 1995 1996 1997
49469: Työnhakijat 51 858 55 541 58 055 60 733 65172 70 573
49470: Työttömiä näistä 42 009 46 073 48 834 50 898 54 880 59 571
49471: Osuus hakijoista,% 81,0 82,9 84,1 83,8 84,2 84.4
49472:
49473:
49474: Työnvälityksessä oli kertomusvuonna vajaakun- hiä 42,7 %. Vajaakuntoisia oli kertomusvuoden ai-
49475: toisia työnhakijoita 70 573, edellisenä vuonna heitä kana työttömänä yhteensä 59 571, edellisenä vuon-
49476: oli 65 172 henkilöä. Kumpaisenakin vuonna vajaa- na 54 880. Uusia vajaakuntoisia työnhakijoita oli
49477: kuntoisista työnhakijoista oli naisia 57,3% ja mie- kertomusvuonna työttömistä vajaakuntoisista yh-
49478:
49479:
49480: 249
49481: teensä 17 408, edellisenä vuonna 17 271. Näin pää- Vajaakuntoisista työnhakijoista sijoittui kerto-
49482: osa vajaakuntoisista työnhakijoista oli kertomus- musvuonna avoimille työmarkkinoille 25 161 hen-
49483: vuonna siirtynyt "vanhoina" työnhakijoina edelli- kilöä eli 36 o/o. Vuonna 1996 vastaava määrä oli
49484: seltä vuodelta. 19 093. Suomen työllisyysohjelmassa 1996-1999
49485: Vajaakuntoisten osuus kaikista työttömistä työn- on kiinnitetty erityistä huomiota vajaakuntoisten
49486: hakijoista on noussut, v. 1992 osuus oli 6,5 o/o ja työnhakijoiden ammattikoulutuksen ja tukityöllis-
49487: kertomusvuonna 7,9 o/o. Pääosa vajaakuntoisista tämisen lisäämiseen. Työllisyysohjelman toimenpi-
49488: työnhakijoista on aikuisia, jotka ovat olleet tai ovat tein sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmi-
49489: työelämässä. Vajaakuntoisista työnhakijoista suu- en johdosta aktiivisiin työvoimapoliittisiin ohjel-
49490: rin osa luokiteltiin kertomusvuonna ammattitaitoi- miin osallistuneiden vajaakuntoisten määrä on
49491: siksi. Alle 25-vuotiaiden osuus vajaakuntoisista noussut varsinkin v. 1996-97. Työhön tai koulu-
49492: työnhakijoista on laskenut, osuus oli v. 1992 lähes tukseen sijoittui kertomusvuonna yhteensä 49 000
49493: 12 o/o ja kertomusvuonna vain n. 6 o/o. Sen sijaan yli vajaakuntoista, v. 1996 40 000.
49494: 45-vuotiaiden osuus on noussut kertomusvuonna Työvoimakoulutukseen hakeneita vajaakuntoi-
49495: 60 o/o:iin. Yli 50-vuotiaita oli kertomusvuonna noin sia oli kertomusvuonna 19 800, joista koulutuksen
49496: kolmasosa vajaakuntoisista työnhakijoista eli aloitti 9 207, v. 1996 määrä oli 7 388. Työvoimakou-
49497: 24 000. Ikääntyneiden osuus näyttää olevan edel- lutuksen suosio on viime vuosina kasvanut. Muun
49498: leen kasvussa. Työministeriön mukaan ikä on olen- kuin työvoimakoulutuksen aloitti 1 612 vajaakun-
49499: nainen tekijä työmarkkinoilla ja vaikuttaa epäedul- toista, v. 1996 1 375. Työnantajalle maksettavalla
49500: lisesti myös ikääntyneiden vajaakuntoisten työlli- työllistämistuella sijoittui yhteensä 11 516 vajaa-
49501: syyteen. kuntoista työnhakijaa, pääosa kuntiin ja valtiolle.
49502: Selvitysten mukaan kaikilla vajaakuntoisilla eni- Lisäksi työhallinnon muilla tukitoimenpiteillä sijoit-
49503: ten työkyvyn haittoja aiheuttavia tekijöitä ovat tuki- tui yhteensä 1 643 vajaakuntoista.
49504: ja liikuntaelinten sairaudet, hengityselinten sairau- Seuraavassa asetelmassa esitetään vajaakuntois-
49505: det ja mielenterveyden häiriöt. Sen sijaan alle 25- ten työnhakijoiden sijoittuminen eri toimenpitein
49506: vuotiailla vajaakuntoisilla hengityselinten sairaudet V. 1992-97:
49507: ovat suurin syyryhmä. Myös hermoston ja aistien
49508: taudit ovat nuorilla yhtä yleisiä kuin mielenterveys-
49509: häiriöt
49510:
49511:
49512: 1992 1993 1994 1995 1996 1997
49513: Sijoittui yleisille työmarkkinoille 14 213 13 599 13 593 16153 19 093 25 161
49514: Aloitti työvoimakoulutuksen 3185 2 914 3 745 5 022 7 388 9 207
49515: Aloitti muun koulutuksen - - - 1187 1 375 1 612
49516: Sijoittui tukitoimenpitein 12 612 11 614 13 058 11 613 11 039 11 516
49517: Sijoittui muilla toimenpiteillä 536 1 358 1 501 1198 1147 1 643
49518: Sijoittui suojatyöhön 98 75 95 62 63 39
49519: Yhteensä 30 644 29 560 31 992 35 235 40 105 49 178
49520:
49521:
49522:
49523: Vaikka vajaakuntoisten osallistuminen työvoi- seen. Vajaakuntoisten työttömyys päättyi kerto-
49524: mapoliittisiin ohjelmiin on lisääntynyt kahden vii- musvuonna selvästi useammin työllistymiseen
49525: me vuoden aikana, heidän työttömyysjaksoosa avoimille työmarkkinoille tai työvoimakoulutuk-
49526: ovat pidentyneet vuoden 1992 24 viikosta 36 viik- sen aloittamiseen kuin v. 1992. Sen sijaan vajaakun-
49527: koon kertomusvuonna (kaikilla työttömillä vastaa- toisten työhönsijoituksen tukitoimenpiteiden suh-
49528: va luku oli kertomusvuonna 22 viikkoa). Erityisen teellinen osuus on vähentynyt vuoteen 1992 verrat-
49529: vaikeassa asemassa työmarkkinoilla ovat ikäänty- tuna.
49530: neet vajaakuntoiset työnhakijat, joiden työttömyys Edellä kuvattuihin työllisyyslinjausten muutok-
49531: näyttää lisääntyvän selvästi. Vaikka vajaakuntois- siin on osaltaan vaikuttanut ED-jäsenyys ja sen
49532: ten työttömyyden kesto on lähes kaksi kertaa yhteydessä saatu Euroopan sosiaalirahaston tuki
49533: pidempi kuin kaikilla työttömillä, vajaakuntoisten myös vammaisten ja vajaakuntoisten koulutus- ja
49534: päättyneistä työttömyysjaksoista n. 60 000 päättyi työllisyysohjelmiin. Euroopan sosiaalirahaston ta-
49535: koulutuksen aloittamiseen tai työhönsijoittumi- voite 3 ohjelman toimenpidekokonaisuudessa, po-
49536:
49537:
49538: 250
49539: lut syrjäytyneille, on ollut v. 1995-97 aloittaneita toimenpiteistä oli Weijolan selvitysten mukaan pai-
49540: yhteensä 5 308 henkilöä. Sosiaalikehitys Oy on koin hyvinkin myönteistä. Kuntoutustutkimukset,
49541: tehnyt 31.10.1997 arvioinnin Employment-ohjel- työkokeilut työpaikoilla ja ohjaavan koulutuksen
49542: man toteutuksesta. Evaluaatioraportin mukaan toi- kurssit vastasivat niille asetettuja odotuksia. Toi-
49543: mintaohjelman ja sen alaohjelmien tavoitteet ovat menpiteisiin ohjatut asiakkaat olivat pääasiallisesti
49544: toteutumassa hyvin. Ohjelman tavoitteeksi asetet- työ- ja koulutusorientoituneita. Työkokeilut työpai-
49545: tiin, että työssä tai koulutuksessa on 6 kk:n jälkeen kalla saivat myönteisen arvion, sillä nämä toimen-
49546: 40 o/o projektin aloittaneista. Raportin mukaan to- piteet antoivat asiakkaille mahdollisuuden etsiä
49547: teuma 6 kk:n jälkeen oli 36% ja 12 kk:n jälkeen sopivaa alaa, arvioida omaa selviytymistä ja hank-
49548: 39 o/o. Työttömänä oli 6 kk:n jälkeen 56% ja 12 kk:n kia työharjoittelua käytännön työtilanteessa. Kou-
49549: jälkeen 50% aloittaneista. Evaluointiraportin mu- lutukselliset toimenpiteet näyttivät kaiken kaik-
49550: kaan tähänastiset vaikutukset liittyvät lähinnä kiaan keskeisiltä, sillä vajaakuntoisilta puuttui
49551: asiakkaiden yleisen elämänlaadun ja elämänhallin- usein ammatillinen koulutus. Pääosa asiakkaista
49552: nan paranemiseen. Sen sijaan tavoitetta, jonka näki eri kuntoutustahojen yhteistyön sujuneen vä-
49553: mukaan 40 % kohderyhmästä työllistyisi tai löytäisi hintään tyydyttävästi tai hyvin. Sen sijaan työhallin-
49554: koulutuspaikan, ei ole kyetty saavuttamaan. Tulos, non virkailijat suhtautuivat em. yhteistyöhön asiak-
49555: jonka mukaan työssä tai koulutuksessa oli noin kaita selvästi kriittisemmin.
49556: kolmannes, vastaa aiemmin mm. ohjaavasta koulu- Mannilan tekemän kyselytutkimuksen mukaan
49557: tuksesta tai tukityöstä saatuja tuloksia, eli vaikutta- vajaakuntoiset työnhakijat suhtautuivat enimmäk-
49558: vuus jää tältä osin normaalitoiminnan tasolle. seen myönteisesti sekä työhallinnon palveluihin
49559: Employment-projektit ovat osaltaan vahvista- yleensä että palkkatuella sijoitettuna työskentelyn
49560: neet monikansallisuuden lisäksi sellaisten periaat- ja opintojen vaikutuksiin elämänkulkuun. Vajaa-
49561: teiden ja näkökulmien painoarvoa kuin innovatii- kuntoisten työmarkkina-asemaa ja työhallinnon
49562: visuus, alhaalta ylös -periaate, paikallinen kump- palveluita koskevassa projektissa on tarkasteltu
49563: panuus ja kolmannen sektorin sisältämät mahdol- palkkatuella sijoitettujen näkemyksiä tukityöstään
49564: lisuudet. Arvioijan mukaan Horizon-projektissa ke- ja työvoimapoliittiseen tai muuhun koulutukseen
49565: hitetty ns. tuettu työllistäminen näyttää tuottavan osallistuneiden työnhakijoiden näkemyksiä opin-
49566: menestyksellisesti vajaakuntoisille mahdollisuuk- noistaan. Suhtautuminen työhallinnon palveluihin
49567: sia kiinnittyä työelämään. Horizon-projektissa syn- oli enimmäkseen myönteistä, mutta koulutuksessa
49568: tyneen Fountain House -mallin siirtymätyöpaikka- olleet olivat kriittisempiä kuin palkkatuella sijoite-
49569: ohjelmassa etsitään yksilöllisiä työmahdollisuuksia tut. Tukityöllistämisen tärkeimmiksi vaikutuksiksi
49570: mielenterveyskuntoutujille. Myöskin sosiaaliset yri- nähtiin henkisen vireyden säilyttäminen ja ammat-
49571: tykset, etätyö ja kuurojen työasiamies-verkosto titaidon lisääminen, jotka olivat opiskelleiden mie-
49572: ovat käynnistyneet em. ESR-projektien tuloksena. lestä myös koulutuksen tärkeimmät tulokset. Palk-
49573: katuella sijoitettuna työskentelemisen pääongel-
49574: Erillisselvitykset ammatillisesta kuntoutuksesta mat olivat epävarmuus työsuhteen jatkumisesta ja
49575: Työhallinnon ammatillisen kuntoutuksen laatua on huono palkka, vaikka tukityössä työskentely oli
49576: arvioitu kyselytutkimuksessa 1988-93 (Mannila), kohentanut useimpien sijoitettujen toimeentuloa.
49577: työllistämistoimien intersubjektiivisessa evaluoin- Sen sijaan huomattavasti harvemmat katsoivat
49578: nissa v. 1994 (Räisänen, Weijola) sekä työministe- opintojensa johtaneen myöhemmin toimeentulon
49579: riön työvoimapalveluosaston selvityksessä eräistä paranemiseen. Kiinnostavaa on, että suhtautumi-
49580: ammatillisen kuntoutuksen tukitoimenpiteistä v. nen työhallinnon palveluihin säilyi seurantakaute-
49581: 1994. Yhteenvetona ko. selvityksistä voidaan tode- na samankaltaisena huolimatta työllisyystilanteen
49582: ta, että työhallinnon ammatillisen kuntoutuksen selvästä heikkenemisestä. Vajaakuntoisten työnha-
49583: yleistä laatupalautetta voidaan pitää varsin tyydyt- kijain näkemys työhallinnon palveluista oli siis
49584: tävänä. Arviossa on otettu huomioon, ettei amma- myönteinen. Tulos voi merkitä myös pelkästään
49585: tillisen kuntoutuksen palveluihin ole osoitettu lisä- sitä, että he eivät hevillä arvostele saamiaan palve-
49586: henkilöstöä asiakkaiden määrän kasvusta huoli- luja.
49587: matta. Ikääntyneiden palvelutarveselvityksiin työ- Yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien palvelu-
49588: hallinto sai vuoden 1996 lisätalousarviossa 50 vir- tarveselvitys toteutettiin Suomen työllisyysohjel-
49589: kaa lisähenkilöstön palkkaamiseksi määräajaksi man 1996-99 toimenpiteiden johdosta v. 1996--
49590: kertomusvuoden loppuun. 97. Selvityksen kohderyhmänä oli yli 15 200 henki-
49591: Vajaakuntoisten asiakkaiden palaute työhallin- löä kymmenellä paikkakunnalla. Hankkeen tavoit-
49592: non ammatillisen kuntoutuksen palveluista ja tuki- teena oli selvittää kohderyhmän työllistämisedelly-
49593:
49594:
49595: 251
49596: tykset, koulutus- ja kuntoutustarpeet sekä eläke- vajaakuntoisina työnhakijoina. He arvioivat tarvit-
49597: vaihtoehdot. Hankkeen yhteydessä työvoimatoi- sevansa ensi sijassa työkyvyn ja kuntoutustarpeen
49598: mistot haastattelivat n. 11 000 kohderyhmään kuu- selvittelyä tai hoidon ja eläkevaihtoehtojen selvitte-
49599: luvaa asiakasta ja ohjasivat heitä erilaisiin jatkotoi- lyä. Kaikista haastatelluista 7 o/o ilmoitti ensi sijassa
49600: menpiteisiin ja -tutkimuksiin. Hankkeen jatkoval- odottavansa pääsyä työttömyyseläkkeelle. Pääosa
49601: mistelu on käynnistetty sosiaali- ja terveysministe- heistä ei odota työvoimatoimistolta juuri mitään
49602: riön johdolla. Hankkeeseen liittyy laaja Kelan seu- palveluja. Haastatelluista 10 o/o oli sosiaalis-talou-
49603: rantatutkimus, joka jatkuu vuoteen 1999 asti. Asiak- dellisista syistä syrjäytyneitä, eikä pääosa heistä
49604: kaiden haastatteluista valmistuu seurantatutkimuk- odota työvoimatoimistolta mitään palveluja. He
49605: sen raportti vuoden 1998 aikana. Seurantatutkimus ovat työnhakijoina pelkästään saadakseen toi-
49606: tuottaa useita osaraportteja. Loppuraportti valmis- meentuloturvan.
49607: tuu vuoden 1999loppuun mennessä. Valtioneuvosto päätti vuoden 1998 talousarvio-
49608: Työministeriön mukaan palvelutarveselvitys esityksen yhteydessä siitä, että ikääntyneitä pitkäai-
49609: osoitti selvästi, että kohderyhmän palvelutarpeet kaistyöttömiä koskevat palvelutarveselvitykset laa-
49610: ovat yksilöllisiä ja eriytyneitä. !kääntyneet pitkäai- jennetaan koko maahan. Tässä tarkoituksessa val-
49611: kaistyöttömät tarvitsevat syvennettyjä palveluja. tion vuoden 1998 talousarviossa osoitettiin 20
49612: Näitä heille voitiin hankkeen yhteydessä järjestää Mmk:n lisämääräraha työvoimapalvelujen erityis-
49613: etenkin työvoimapalveluina ja kuntoutuksena. menoihin (mom. 34.06.25) sekä 26 Mmk Kelan
49614: Asiakkaat olivat pääasiassa tyytyväisiä siihen, että harkinnanvaraiseen kuntoutukseen ja 4 Mmk siitä
49615: työvoimatoimisto otti heihin aktiivisesti yhteyttä aiheutuviin kuntoutusrahakustannuksiin. Valtion
49616: selvittääkseen heidän tilannettaan ja palvelutarpei- talousarvio edellyttää, että edellä mainituilla lisä-
49617: taan. Haastatelluista 11 000 henkilöstä noin kol- määrärahoilla järjestetään ikääntyneiden pitkäai-
49618: mannes oli ikänsä mukaisesti varsin terveitä ja kaistyöttömien palvelu tarveselvityksiin liittyvät
49619: suuntautunut ensi sijassa työhön ja koulutukseen. kuntoutustarveselvitykset, kuntou tustutkimukset
49620: He odottavat työvoimatoimistolta lähinnä henkilö- sekä vastaavat työkunnon tutkimukset koko maas-
49621: kohtaisia työnvälityspalveluja, tukityötä sekä jatko- sa. Palvelutarveselvitysten tarkoituksena on selvit-
49622: ja täydennyskoulutusta. Kaikista haastatelluista yli tää kohderyhmään kuuluvien työllistymisedelly-
49623: kolmasosa arvioi, että lääkärin toteama vamma tai tykset, koulutus- ja kuntoutustarpeet sekä eläke-
49624: sairaus haittaa jonkin verran tai paljon työtä tai vaihtoehdot.
49625: jokapäiväisiä toimia. Heitä voidaan pitää näin ollen
49626:
49627:
49628:
49629:
49630: Valtiontilintarkastajat toteavat, että työvoimapalvelut noiden mahdollisuudet pystytään hyödyntämään täysi-
49631: ovat keskeisiä työmarkkinoiden toiminnan tehostami- määräisesti.
49632: sessa ja samalla myös työttömyyden vähentämisessä. Työvoiman liikkuvuuden edistäminen erityisesti ta-
49633: Työnvälityksen vaikutus työmarkkinoiden toimivuuteen lousalueiden sisällä on myös yksi työmarkkinoiden toi-
49634: ja kehittymiseen perustuu paikalliseen ja alueelliseen mivuutta parantava tekijä, jota työvoimaviranomaisten
49635: asiantuntemukseen alueen elinkeinorakenteesta sekä tulee pyrkiä auttamaan työnvälityksen keinoin. Tämä
49636: yhteistyöverkostoihin työnantajajärjestöjen, työnteki- vaatii mm. eri työssäkäyntialueiden välisen työmarkki-
49637: jäjärjestöjen, paikallisten oppilaitosten ja ~ri alueviran- nainformaation vaihtamista, työvoiman liikkuvuutta
49638: omaisten kanssa. Valtiontilintarkastajien mielestä parantavien toimien kehittämistä ja niiden edellyttä-
49639: työnvälityksen tehostaminen, koulutus- ja muiden aktii- mien kannustimien lisäämistä. Työvoimapolitiikan
49640: vitoimenpiteiden sekä ohjausjärjestelmän kehittämi- uudistamisen yhteydessä käyttöön otetut työnhakijoi-
49641: nen ovat tärkeitä työmarkkinoiden toimivuuden lisää- den alku- ja määräaikaishaastattelut tarjoavat hyvän
49642: miseksi ja asiakaspalvelun laadun parantamiseksi. Oi- tilaisuuden kertoa asiakkaille myös muilla paikkakun-
49643: kein suunnattuina ne voivatjohtaa työttömyyden enna- nilla sijaitsevien työtilaisuuksien hyväksymisvelvolli-
49644: koitua nopeampaan laskuun, jos avoimien työmarkki- suudesta.
49645:
49646:
49647: 252
49648: Viimeaikainen työvoiman kysynnän kasvu on eräillä pysyminen vähentää eläkekustannuksia, ja etenkin
49649: aloilla ja alueilla johtanut siihen, että sopivan työvoi- nuorten vajaakuntoisten saattaminen työelämään tuo
49650: man saanti on vaikeutunut. tai sen odotetaan piakkoin kansantaloudellisesti merkittävän säästön. Toisaalta
49651: vaikeutuvan taloudellisen kehityksen jatkuessa suotui- ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten
49652: sana. Kysyntätekijöiden ohella työvoimapulan uhkaa ammattitaidon ylläpitäminen parantaa heidän mahdol-
49653: lisää myös työttömyyden rakenteen jatkuva vaikeutu- lisuuksiaan palata työelämään ja pysyä siellä. Työvoi-
49654: minen. Tuottavuudeltaan heikoimpien ikääntyneiden matoimistojen vajaakuntoiset työnhakijat ovat ryhmä,
49655: työttömien ja pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuup joka ei tavallaan kuulu minkään muun viranomaisen
49656: stytään hyödyntämään täysimääräisesti. Työvoiman - vastuulle, joten kansantaloudellisesti tarkasteltuna
49657: liikkuvuuden edistäminen erityisesti talousalueid- työvoimatoimistojen tekemä työ heidän palauttamisek-
49658: en sisällä on myös yksi työmarkkinoiden toimivuutta seen työmarkkinoille tai muun pysyvän ratkaisun löytä-
49659: parantava tekijä, jota työvoimaviranomaisten tulee pyr miseksi on merkityksellistä.
49660: iä auttamaantyönvälityksen keinoin. Tämä vaatii mm. eri- Valtiontilintarkastajat toteavat, että tulostavoittei-
49661: työssäkäyntialueiden välisen työmarkkinainformaati- den avulla työhallinnon toimintaan on saatu jäntevyyttä
49662: on vaihtamista, työvoiman liikkuvuutta parantavientoimi- ja tavoitteellisuutta ja siten asiakkaille on voitu suunna-
49663: en kehittämistä ja niiden edellyttämien kannustimien Ii ta keskeisiä palveluja entistä tietoisemmalla työsken-
49664: äämistä. Työvoimapolitiikan uudistamisen yhteydessiran- telyllä. Valtiontilintarkastajien saamien selvitysten mu-
49665: omaisten apu ja asiantuntemus ovat erityisen tärkeitä kaan työvoimatoimistojen työvoimapalvelujen tulosta-
49666: pk-yrityksille, joilla ei ole edellytyksiä palkata henkilös- voitteet ovat toteutuneet kohtalaisesti. Tulostavoittei-
49667: töä näitä asioita varten. den määrä on kasvanut kuitenkin liian suureksi, mikä
49668: Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä työhallinnon vaikeuttaa työvoimatoimistojen toimintaa. Kun maan
49669: suorittamien ikääntyneiden ja vajaakuntoisten työllis- eri osissa työllisyystilanne on erilainen, tulisi tulosta-
49670: tymisedellytysten ja työkunnon arviointien ja heille voitteiden asettelussa ottaa huomioon nykyistä enem-
49671: suunnattujen ammatillisen kuntoutuksen palvelujen ja män alueelliset ja paikalliset olot ja erityispiirteet. Sel-
49672: tukitoimenpiteiden valikoitua lisäämistä ja kehittämis- vitysten mukaan maanlaajuinen tulostavoiteasettelu
49673: tä. Työn merkitys syrjäytymisen estämisessä korostuu, ohjaa työvoimatoimistoja niin sitovasti, että alueen
49674: jos työnhakijoiden työttömyys pitkittyy mm. ikääntymi- kannalta oleellisten asioiden hoitaminen saattaa jäädä
49675: sen ja vajaakuntoisuuden vuoksi. Tämän vuoksi vajaa- vähemmälle huomiolle. Valtiontilintarkastajat katsovat,
49676: kuntoisten asiakkaiden työkunnon ylläpitämisen tavoit- että työhallinnon tulosjohtamisjärjestelmää tulee edel-
49677: teena tulee olla pyrkimys saattaa vajaakuntoiset työ- leen selkeyttää ja yksinkertaistaa.
49678: elämään ja vähentää näin syrjäytymistä. Työelämässä
49679:
49680:
49681:
49682:
49683: Euroopan sosiaalirahaston tavoitteet sesti tavoiteohjelmat 3 ja 6), työttömyysuhanalaisil-
49684: le (erityisesti tavoiteohjelmat 4 ja 6) sekä työssäole-
49685: Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on EU:n rakenne- ville henkilöille (erityisesti tavoiteohjelmat 6, 2 ja
49686: rahastoista koulutuksen ja työllisyyden edistämisen Sb). ESR:n tuella parannetaan työttömien työllisty-
49687: rahasto, ja sen vastuuviranomainen Suomessa on mismahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille yh-
49688: työministeriö. Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti distelemällä ohjausta, koulutusta, neuvontaa, tuki-
49689: pitkäaikais- ja nuorisotyöttömiin ja rakennemuu- työtä ja työharjoittelua yksilöllisten suunnitelmien
49690: toksen vuoksi työttömyysuhan alia oleviin mutta mukaisesti ja pysyvyyttä työmarkkinoilla ottamalla
49691: myös yrityksissä työskenteleviin. Välillisesti kaikki huomioon koulutustoimenpiteiden suuntaamises-
49692: toimenpiteet tukevat myös elinkeinoelämää. Ohjel- sa elinkeinoelämän tulevat tarpeet. Elinkeinoelä-
49693: mia rahoittavat työministeriön lisäksi opetusminis- män ja työmarkkinoiden tulevien tarpeiden enna-
49694: teriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja met- kointiin perustuvalla jatkuvalla koulutuksella tur-
49695: sätalousministeriö, sisäasiainministeriö sekä so- vataan yrityksissä työskentelevän henkilöstön am-
49696: siaali- ja terveysministeriö. mattitaito ja pätevyys. Maaseudulla asuvia kannus-
49697: Euroopan sosiaalirahaston tuella Euroopan tetaan koulutuksen keinoin etsimään uusia toi-
49698: unioni tarjoaa työtä ja koulutusta työttömille (erityi- meentulolähteitä omalta alueeltaan, kun perintei-
49699:
49700:
49701: 253
49702: sen maatalouden työllistävyys heikkenee. Samalla työpaikkatavoitteet Ohjelmakauden 1995-99 ai-
49703: edistetään maaseudun houkuttelevuutta elinympä- kana näiden ohjelmien toimenpiteiden tavoitteena
49704: ristönä ja maaseudun asuttuna pysymistä. Työlli- on luoda tai turvata n. 60 000 työpaikkaa. Tämä
49705: syyden edistäminen, uusien työpaikkojen luomi- toteutuu eri rakennerahastojen tukemien toimenpi-
49706: nen ja olemassa olevien säilyttäminen on kirjattu teiden yhteisvaikutuksena.
49707: kaikkiin tavoiteohjelmiin keskeiseksi tavoitteeksi ja
49708: hankkeiden valintaa ohjaavaksi tekijäksi. Tavoite 3 -ohjelma
49709: Euroopan sosiaalirahaston Adapt- ja Employ- Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman toi-
49710: ment-yhteisöaloitteet sisältävät rakennemuutoksen menpiteet on suunnattu työttömille, joiden val-
49711: ja työllisyyden edistämiseen tarkoitettuja monikan- miuksia parannetaan järjestämällä koulutusta, kun-
49712: sallisia kehittämis- ja kokeiluhankkeita. Euroopan toutusta, työharjoittelua, yrittäjyysvalmennusta tai
49713: sosiaalirahasto osallistuu Suomessa lisäksi seitse- uuden ammatin opiskelua. Ohjelman tavoitteena
49714: män raja-alueyhteistyötä edistävän Interreg II on ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja tukea pit-
49715: -ohjelman, kahden maaseudun pienimuotoista pai- kään työttömänä olleiden työnsaantia yksilöllisten
49716: kallista aloitteellisuutta edistävän Leader II -ohjel- palvelukokonaisuuksien avulla, edistää talouskas-
49717: man, ongelmallisten kaupunkialueiden kehittämi- vua tukemalla uusien työpaikkojen syntymistä ja
49718: seen tähtäävän Urban-ohjelman, kalataloussekto- kehittämällä osaamista pk-yrityksissä sekä ehkäistä
49719: rin rakennemuutosta edistävän Pesca-ohjelman ammattitaidottomien nuorten työelämästä syrjäyty-
49720: sekä pk-yritysten kehittämiseen tarkoitetun SME- mistä ja helpottaa ammatillisesta koulutuksesta val-
49721: yhteisöaloitteen rahoitukseen. Sosiaalirahasto ra- mistuneiden nuorten työnsaantia. Tavoite 3 -ohjel-
49722: hoittaa myös ED-tasoisia pilottiprojekteja erikseen man mukaisiin toimenpiteisiin osallistuu ohjelma-
49723: määriteltyjen teemojen puitteissa. kaudella 1995-99 yhteensä yli 90 000 työtöntä.
49724: Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kansalli- Tavoite 3 -ohjelman kokonaiskustannukset ovat
49725: nen vastuuviranomainen on sisäasiainministeriö. 5,4 mrd. mk, josta ESR:n rahoitusosuus on 1,5 mrd.
49726: Työhallinto osallistuu sellaisten EAKR-rahoitteisten mk. Kansallinen rahoitusosuus muodostuu valtion,
49727: investointihankkeiden rahoitukseen, joilla on mer- kuntien ja yksityisten rahoituksesta.
49728: kittävä työllistävä vaikutus ja jotka edistävät pysy- ESR-projektinhallintajärjestelmän tietojen mu-
49729: vien työpaikkojen syntymistä ja työllisyyden ker- kaan tavoite 3 -ohjelmassa aloitti kertomusvuoden
49730: rannaisvaikutuksia ja jotka luovat edellytyksiä elin- aikana 31 501 henkilöä. Ohjelmassa on vuosien
49731: keinoelämän kehitykselle. Näillä hankkeilla on so- 1995-97 aikana aloittanut yhteensä 66 168 henki-
49732: siaalirahaston hankkeita selkeämmin mitattavissa löä, mikä vastaa 72 o/o:a koko ohjelmakauden ta-
49733: olevia välittömiä työllisyysvaikutuksia. Työllisyys- voitteesta (91 430). Tavoite 3 -ohjelman projekteja
49734: vaikutusten arvioimiseksi sekä etukäteen projek- on käynnistetty yhteensä 610.
49735: teja valittaessa että projektin toteuduttua on työmi- Tavoite 3 -ohjelman toimenpiteitä nuorille ovat
49736: nisteriössä kehitetty erityinen työllisyysvaikutusten työpajat ja oppisopimuskoulutus. Työpajojen ta-
49737: arviointimenetelmä (TVA-malli). Arviointimenetel- voitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä työ-
49738: mä on käytössä TE-keskusten työvoimaosastoilla, markkinoilta ja yhteiskunnasta, parantaa nuorten
49739: ja vastaavaa arviointimenetelmää sovelletaan myös urasuunnittelua sekä parantaa nuorten ammatillista
49740: yritys- ja maaseutuosastoilla niiden omissa hank- pätevyyttä ja työmarkkinavalmiuksia. Oppisopi-
49741: keissa. muskoulutuksen tavoitteena on tarjota vaihtoehtoi-
49742: nen koulutusmalli käytännöllisesti suuntautuneille
49743: Tavoiteohjelmien sisältö ja vaikuttavuus nuorille ja luoda samalla työttömille nuorille pol-
49744: Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden toteutumi- kuja työttömyydestä työhön. Ohjelmakaudella toi-
49745: sesta raportoidaan ohjelmien seurantakomiteoille menpiteissä on mukana 33 600 nuorta. Sosiaalira-
49746: vuosittain ja toimintaa seurataan osana työministe- haston tuki nuorten toimenpiteille ohjelmakaudel-
49747: riön kansallista tulosohjausjärjestelmää. Kaikkia la on 451 Mmk. Vastaavia tavoitteita toteutetaan 6-
49748: Euroopan sosiaalirahaston tukemia hankkeita seu- ohjelmassa.
49749: rataan erityisesti koulutuksen aloittavien määrillä, Ohjelma-asiakirjassa on määritelty vaikuttavuus-
49750: joille on asetettu ohjelmakohtaiset tavoitteet. Ker- indikaattorit, jotka kuvaavat henkilöiden sijoittu-
49751: tomusvuoden loppuun mennessä tavoiteohjelmien mista työhön tai koulutukseen toimenpiteen jäl-
49752: 2, 3, 4, 5b ja 6 ESR-hankkeissa oli aloittanut jo yli keen. Arvioijien tekemien tutkimusten mukaan vai-
49753: 210 000 henkilöä, kun koko ohjelmakauden tavoit- kuttavuustavoitteet ovat pääosin toteutuneet. 3-
49754: teena on kouluttaa tai työllistää n. 183 000 henki- ohjelman toimenpiteisiin osallistuneista työttömis-
49755: löä. Lisäksi alueohjelmiin 6, 3 ja 5b on asetettu tä yli puolet sijoittui evaluointitutkimuksen mu-
49756:
49757:
49758: 254
49759: kaan työhön tai koulutukseen 6 ja 12 kuukauden lintomenot) ja osa maksetaan työministeriöstä työ-
49760: seurantajakson aikana. Erityiskoulutetuille suunna- voima- ja elinkeinokeskuksille ja työvoimatoimis-
49761: tussa pk-yritysten kehittämiskoulutuksessa toille ja edelleen niiden päättäminä työllistämistu-
49762: (KEKO) palkkatyöhön tai yrittäjäksi päätyi koulu- kipäätöksinä.
49763: tuksen jälkeen jopa 69 %, minkä lisäksi 11 % jatkoi Oppisopimuskoulutus on ollut Suomessa 1990-
49764: pidempikestoisessa koulutuksessa. Tältä osin ase- luvulla yksi koulutuspolitiikan painoalue. Tavoit-
49765: tettu 70 %:n sijoittumistavoite ylittyi. Pääsääntöises- teena on ollut oppisopimuskoulutuksen laajenta-
49766: ti vaikuttavuusluvut vastaavat työvoimapolitiikan minen ja sen aseman parantaminen tasaveroiseksi
49767: kansallisten toimenpiteiden keskitasoa, silloin kun ammattikoulutusvaihtoehdoksi muiden koulutus-
49768: mielekäs vertailu voidaan tehdä. muotojen kanssa. Oppisopimuskoulutuksessa oli
49769: 3-ohjelman toteutuksessa merkittäviä innovaa- kertomusvuoden syksyllä kaikkiaan lähes 22 000
49770: tioita ovat ollet toimintatapoihin liittyvät asiat. Oh- opiskelijaa. Määrä on kahden viime vuoden aikana
49771: jelmaa on toteutettu laajassa yhteistyössä paikalli- kaksinkertaistunut. Näistä n. 3 500 opiskelijaa on
49772: sesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Erityisesti osallistunut Euroopan sosiaalirahaston osarahoitta-
49773: viranomaisten välinen yhteistyö on laajentunut ja maan oppisopimuskoulutukseen.
49774: syventynyt ohjelmien ansiosta. Projektien toteutuk-
49775: sessa pyritään vahvistamaan entisestään paikallista Tavoite 4 -ohjelma
49776: aloitteellisuutta ja innovatiivisuutta. Uusien aloittei- Tavoite 4 -ohjelman strategia perustuu elinikäisen
49777: den löytämiseksi työllisyyden hoidossa vahviste- oppimisen periaatteiden mukaisesti organisoituun
49778: taan pienten toteuttajatahojen ja järjestöjen mah- koulutus- ja kehittämistoimintaan pienissä ja keski-
49779: dollisuuksia osallistua ohjelman toteutukseen osa- suurissa yrityksissä. Ohjelma kohdistuu pk-yritys-
49780: na laajoja yhteistyöprojekteja tai pienten kokeile- ten inhimillisten voimavarojen kehittämiseen ja
49781: vien projektien kautta. Toimenpiteiden sopivuus erityisesti henkilöihin, joilla on riski joutua työttö-
49782: alueen työmarkkinoiden tarpeisiin varmistetaan li- miksi rakennemuutoksen ja uuden tuotantotekno-
49783: säämällä yhteistyötä alueen työnantajien kanssa. logian vuoksi. Tavoite 4 -ohjelman painoalueita
49784: Euroopan sosiaalirahaston osarahoittaman op- ovat:
49785: pisopimuskoulutuksen kohderyhmänä ovat työttö- - työmarkkinoiden muutosten ennakointi
49786: mät nuoret. Oppisopimuksena järjestettävä amma- - ammatillinen koulutus
49787: tillinen peruskoulutus kohdeunetaan työttömille, - ohjaus ja neuvonta
49788: pääasiassa alle 20-vuotiaille nuorille. Lisäkoulutus - osaamis- ja innovointihankkeiden kehittämi-
49789: kohdeunetaan työttömille, pääasiassa alle 25-vuo- nen.
49790: tiaille nuorille, joilla on jo ammatillinen perustut- Ohjelman toteutuksesta vastaavat työministe-
49791: kinto. riön lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö, opetus-
49792: Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama oppi- ministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisä~
49793: sopimuskoulutus toimii samojen periaatteiden asiainministeriö. Ohjelma toteutetaan projekteina
49794: mukaan kuin kansallinen oppisopimuskoulutus. v. 1995-99. Ohjelman rahoituskehys vuosiksi
49795: Sille ei ole luotu uutta hallintomallia. Opetusminis- 1995--99 on n. 1,8 mrd. mk, josta Euroopan sosiaa-
49796: teriö maksaa koulutuksen kansallisen rahoitus- lirahaston rahoitusosuus on n. 508,0 Mmk (27,5 %),
49797: osuuden, samoin kuin sitä vastaavan EU:n rahoi- kansalllisen julkisen rahoituksen osuus n. 550,7
49798: tusosuuden. Työhallinto osallistuu tavoite 3 -ohjel- Mmk (29,8 %) ja kansallisen yksityisen rahoituksen
49799: man mukaisesti rahoitukseen maksamalla oppiso- osuus n. 789,2 Mmk (42,7 %).
49800: pimusoppilaita ottavalle työnantajalle opetusminis- Ohjelmakauden puolivälissä sosiaalirahastotoi-
49801: teriön maksaman koulutuskorvauksen lisäksi työl- menpiteitä on arvioitu ns. mid-term-arviointipro-
49802: listämistukea. sessissa. Arviointi perustui yliopistojen ja tutkimus-
49803: Euroopan sosiaalirahaston tuki oppisopimus- laitosten tekemiin evaluointitutkimuksiin, seuran-
49804: koulutukseen kanavoituu yrittäjälle, oppisopimus- tietoihin sekä toimeenpanosta saatuihin muihin
49805: oppilaalle ja oppisopimuskoulutukseen kahden kokemuksiin. Arvioinnin tuloksena ohjelman toi-
49806: hallinnonalan kautta siten, että osa maksetaan val- meenpanolle esitettiin uusia linjauksia sekä ohjel-
49807: tionosuuksina opetusministeriöstä oppisopimuk- man toteutuksen kehittämisen että sisällöllisen
49808: sen paikallishallintoviranomaisille ja edelleen nii- suuntaamisen osalta. Ohjelman toteutuksen loppu-
49809: den päättämänä oppisopimuskoulutukseen (teo- kaudella toiminnan painopistettä siirretään asteit-
49810: riaopetuksen hankkiminen, työnantajien koulutus- tain työttömyysuhan torjuntaan kiinnittämällä huo-
49811: korvaukset, opintososiaaliset edut, näyttötutkinto- miota työllistettävyyden parantamiseen ja rakenne-
49812: jen hankkiminen ja oppisopimuskoulutuksen hal- muutoksen hallintaan.
49813:
49814:
49815: 255
49816: Tavoite 4- ohjelmasta tehdään nykyistä tiiviimpi Työministeriön mukaan yritystoiminnan edistä-
49817: kokonaisuus, jotta monipuolisten ja vaikuttavuu- miseen, yritysten henkilöstön kehittämiseen, ra-
49818: deltaan tehokkaampien projektien käynnistämi- kennemuutoksesta johtuvien työllisyysongelmien
49819: nen helpottuu. Lukuisten pienten projektien sijas- ennakointiin ja maaseudun elinkeinoelämän kehit-
49820: ta tullaan käynnistämään laajoja ja monipuolisia tämiseen varattua ESR-ohjelmakehystä oli vielä
49821: kehittämisprojekteja, joissa henkilöstön koulutuk- kertomusvuoden lopussa runsaasti jäljellä. Tästä
49822: seen liitetään koulutustarpeiden ennakointia, syystä ohjelman toteutusta päätettiin tehostaa seu-
49823: uusien menetelmien kehittämistä sekä ohjausta ja rantakomitean joulukuisella päätöksellä suuntaa-
49824: neuvontaa. Työmarkkinoiden ja koulutustarpei- malla indeksointivaroja hankeaktivaattorien palk-
49825: den ennakkotutkimusten tuloksia hyödynnetään kaamiseen. Erityisesti päätettiin edistää matkailun,
49826: entistä tehokkaammin tavoite 4 -ohjelman kaikissa pienyrittäjyyden ja tietoyhteiskunnan hankkeiden
49827: hankkeissa sekä muiden ESR-ohjelmien projektien syntymistä sekä laajempia, usean maakunnan yh-
49828: suunnittelussa. Toteutuksen yrityslähtöisyyttä lisä- teisiä hankkeita.
49829: tään, kehittämisen kohteeksi otetaan koko työyh- Ohjelmakaudelle 1995-99 asetettiin tavoitteek-
49830: teisö ja toimintaa suunnataan mikroyritysten ke- si, että ESR-projektien mukaiset toimenpiteet aloit-
49831: hittämiseen. Lähtökohtana pidetään sitä, että inhi- taa 22 200 henkilöä. Kertomusvuoden loppuun
49832: millisten voimavarojen kehittäminen kytketään mennessä aloittaneita oli n. 50 600 henkilöä, joten
49833: osaksi yrityksen liiketoimintastrategiaa. Ikäänty- toimenpiteet ovat olleet lyhytkestoisempia, kuin
49834: viin työntekijöihin ja naisiin kohdistuvia hankkeita osattiin ennakkoon arvioida. Kertomusvuonna
49835: lisätään. aloittaneita oli yhteensä 26 300, joista naisia oli
49836: Tavoite 4 -ohjelman koulutus- ja kehittämistoi- 11 200. Työhallinnon toimenpiteet aloitti tällöin
49837: menpiteisiin on osallistunut jo yli 53 000 henkilöä 17 600 henkilöä.
49838: ja 20 000 yritystä. Henkilömäärä on lähes kaksin-
49839: kertainen ohjelman alkuperäisiin tavoitteisiin näh- Tavoite 2 -ohjelma
49840: den. Samanaikaisesti ohjelman rahoituksesta on Tavoite 2 -ohjelman toteutus on jakaantunut kah-
49841: sidottu 57 o/o ja maksettu vain 19 o/o. Henkilötavoit- delle ohjelmakaudelle. Ensimmäinen koski vuosia
49842: teita on korotettu siten, että uusi henkilötavoite on 1995-96 ja tällä hetkellä toteutettava vuosia
49843: 81 088 henkilöä. Kertomusvuoden loppuun men- 1997-99. Ensimmäisen ohjelmakauden toteutus
49844: nessä ohjelmasta oli käynnistynyt n. 500 projektia. käynnistyi Euroopan sosiaalirahaston osalta täysi-
49845: Ohjelmalla on pystytty tavoittaman pieniä, alle 50 painoisesti vasta vuoden 1995 lopulla, koska ohjel-
49846: hengen yrityksiä, joiden kasvua on tuettu erilaisin ma-asiakirja hyväksyttiin komissiossa heinäkuussa
49847: kehittämistoimin. Tutkimusten mukaan projektien 1995. Ohjelman sulkeminen jo vuoden 1996lopus-
49848: työllisyysvaikutus on ollut hyvä suhteessa kustan- sa aiheutti ylimääräistä kiirehtimistä hallinnon ta-
49849: nuksiin. Projektien avulla on pystytty luomaan yli holta, jolloin laajoja, vaikuttavampia hankkeita ei
49850: 2 000 uutta työpaikkaa. kyetty kokoamaan ja aloittamaan.
49851: Uuden ohjelman toteutus onkin käynnistynyt
49852: Tavoite 6 -ohjelma tehokkaammin. Ohjelma-asiakirjaa ja sen toteutus-
49853: Tavoite 6 -ohjelmassa pitkäaikaistyöttömiin ja nuo- ta yksinkertaistettiin, ja myös hallinto on oppinut
49854: riin työttömiin suunnatut toimet ovat työministe- välttämään turhaa byrokratiaa. Päättyneen ohjel-
49855: riön mukaan edenneet ripeästi. Toimenpiteillä on makauden arvioinnin suositusten perusteella uu-
49856: edistetty 8 000 nuoren ja pitkäaikaistyöttömän työl- della ohjelmakaudella on alueille palkattu indek-
49857: listettävyyttä. Työttömille varatusta ohjelman ESR- sointivaroin erityisiä tavoite 2 -ohjelman toteutuk-
49858: kehyksestä oli kertomusvuoden lopussa sidottu sen aktivoinnin hankeasiamiehiä. Heidän tehtä-
49859: keskimäärin 90 %, ja alueellinen ohjelmakehys oli vänsä on synnyttää yritysten tarpeista lähteviä pro-
49860: sidottu jo kokonaan useissa maakunnissa. Koska jekteja sekä laajempia ja vaikuttavampia usean
49861: työllisyystilanne 6-alueen maakunnissa on pysynyt maakunnan yhteisiä projekteja. Tavoite 2 -alueiden
49862: vaikeana huolimatta yleisestä työllisyyden parane- vaikein ongelma on edelleenkin ollut työttömyys,
49863: misesta, on tärkeää, että työttömiin suunnattuja joka on ollut koko maan keskimääräistä työttö-
49864: toimia voidaan jatkaa entisellä määrällä ohjelma- myysastetta korkeampi. Tämän vuoksi hankkeiden
49865: kauden loppuun. Ohjelman seurantakomitea teki- keskeisin valintakriteeri on niiden työllisyysvaiku-
49866: kin päätöksen määrärahojen siirroista ohjelman tus.
49867: sisällä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien toimenpi- Ohjelmakaudelle 1995-96 asetettiin tavoitteek-
49868: teisiin sekä ohjelman ns. indeksointivarojen käyttä- si, että ohjelman projekteissa aloittaa 5 300 henki-
49869: misestä näihin toimiin. löä. Kertomusvuoden loppuun mennessä projek-
49870:
49871:
49872: 256
49873: tien ESR-toimenpiteissä oli aloittaneita kaikkiaan n. Employment-projektia. Valitut projektit kestävät
49874: 9 200 henkilöä. Ohjelmakauden 1997-99 tavoit- kaksi vuotta ja niiden keskimääräinen kustannusar-
49875: teena on yhteensä 11 400 toimenpiteissä aloinavaa vio on 5 Mmk. Projektien kokonaiskustannukset
49876: henkilöä. Kertomusvuoden lopussa uuden ohjel- ovat lähes 350 Mmk, josta Euroopan sosiaalirahas-
49877: man aloittaneita on ollut n. 3 300. Työhallinnon ton osuutena saadaan lähes puolet eli n. 150 Mmk.
49878: toimenpiteet uudessa 2-ohjelmassa aloitti kerto- Projekteja rahoittavat kansallisesti työministeriö ja
49879: musvuonna n. 1 800 henkilöä. muut ministeriöt, kunnat ja yritykset. Valittuihin
49880: projekteihin osallistuu n. 3 000 työtöntä (Employ-
49881: Tavoite 5b -ohjelma ment) ja sama määrä yritysten työntekijöitä
49882: 5b-ohjelma-asiakirja hyväksyttiin vasta marras- (Adapt).
49883: kuussa 1995, joten ohjelman tehokas toimeenpano Osa ensimmäisen valintakierroksen projekteista
49884: viivästyi ja pääsi kunnolla alkuun vasta vuoden päättyi kertomusvuoden lopussa, mutta suurin osa
49885: 1996 lopulla. Ohjelman hallinnointimalli ja alue- projekteista jatkuu vuoden 1998 loppuun. Työmi-
49886: kartta ovat työministeriön mukaan vaikeuttaneet nisteriön säännöllinen, määrää koskeva seuranta
49887: laajojen ja vaikuttavien hankkeiden synnyttämistä. tehdään kolme kertaa vuodessa. Ohjelmien kansal-
49888: ESR-toimenpiteille on alueilla kysyntää ja hanke- linen tukihenkilöstö seuraa projektien etenemistä
49889: ideoita runsaasti, mutta niiden työstäminen projek- järjestämällä ohjelmakohtaisia seminaareja ja käy-
49890: teiksi sirpaleisiksi muodostuneilla ohjelma-alueilla mällä projektikohteissa. Uusien hankkeiden käyn-
49891: on ollut hidasta. nistyttyä on huomiota kiinnitetty erityisesti tulosten
49892: 5b-ohjelman ESR-projektien toimeenpanoa tul- levittämiseen ja soveltamiseen yleisemmin. Tämä
49893: laan v. 1998-99 kehittämään niin, että ohjelmien työ korostuu ohjelmien loppukaudella sekä kansal-
49894: mukaiset ESR-määrärahat saadaan täysimääräiseen lisesti että EU:ssa. Osa suomalaisista projekteista on
49895: käyttöön. Tällöin painotetaan monipuolisempien osallistunut eurooppalaiseen teematyöskentelyyn
49896: ja laajempien hankkeiden synnyttämistä mm. kyt- yhdessä toisten maiden projektien kanssa.
49897: kemällä ESR-kohderyhmien (työssäolevat, työttö-
49898: mät) koulutustarpeet ja koulutus samaan projek- Eräitä näkökohtia ohjelmien toteuttamisesta
49899: tiin. Alueita aktivoidaan teemakohtaisten kehys- EU:n rakennerahastopolitiikka täydentää kansallis-
49900: projektien, monipuolisten kehittämisprojektien ja ta toimintapolitiikkaa. ESR-toimenpiteitä toteute-
49901: yhteisten sateenvarjoprojektien luomiseen. Minis- taan kuitenkin kansallisten säädösten, menettelyta-
49902: teriön mielestä aluekehityksen ja ohjelmien tavoit- pojen ja käytäntöjen mukaan ottaen huomioon
49903: teiden saavuttamiseksi tulee ESR-koulutustoimen- hyväksytyt ohjelma-asiakirjat sekä Euroopan unio-
49904: piteet myös liittää tiiviimmin tukemaan muiden nin säädökset. Työministeriön mukaan rakennera-
49905: rakennerahastojen hankkeita, erityisesti investoin- hastojen rahoitettavaksi valitaan innovatiivisimmat
49906: teja. kokeiluhankkeet, joiden tuloksia ja toimintamalleja
49907: Ohjelmakaudelle 1995-99 asetettiin tavoitteek- sovelletaan ja hyödynnetään kansalliseen toimin-
49908: si, että 5b:n ESR-projektien mukaiset toimenpiteet taan. Rahoitus keskitetään selkeästi rajattuihin toi-
49909: aloittaa 15 900 henkilöä. Kertomusvuoden lop- menpiteisiin tai kohderyhmiin toiminnan vaikutta-
49910: puun mennessä aloittaneita oli 14 900. Kertomus- vuuden varmistamiseksi. Toimenpiteille asetettu-
49911: vuonna aloittaneita olin. 10 800, joista naisia 3 900. jen tavoitteiden saavuttamisen kannalta on ongel-
49912: Työhallinnon toimenpiteet aloitti kertomusvuonna mallisena pidetty kansallisen tulosohjausjärjestel-
49913: n. 6 700 henkilöä. män ja ED-ohjelmiin sisältyvien tulostavoitteiden
49914: yhteensovittamista, sillä rakennerahastotoimenpi-
49915: Yhteisöaloitteet Adapt ja Employment teitä ovat toteuttamassa useat eri hallinnonalat
49916: Euroopan sosiaalirahaston Adapt- ja Employment- omien tulostavoitteidensa pohjalta.
49917: yhteisöaloitteet ovat työllisyyden ja rakennemuu- Opetusministeriötä lukuun ottamatta EU:n so-
49918: toksen edistämiseen tarkoitettuja kehittämis- ja siaalirahastotoimia toteuttavat keskeiset ministeriöt
49919: kokeiluhankkeita, joita toteutetaan yhteistyössä toimivat alueellisissa työvoima- ja elinkeinokes-
49920: muiden EU-maiden kanssa. Tavoitteena on kehit- kuksissa. TE-keskuksiin on tarkoitus luoda raken-
49921: tää sellaisia toimintamalleja, jotka olisivat laajem- nerahastoryhmät, jotka koordinoivat toimintaa kol-
49922: minkin sovellettavissa työllisyyspolitiikassa. men hallinnonalan kesken. Jatkossa TE-keskuksis-
49923: Kertomusvuonna työministeriö toteutti ohjelma- sa hallinnonalojen yhteistyö alueellisten ohjelmien
49924: kauden toisen hakukierroksen. Projektivalinnat toteutuksen yhteensovittamisessa kasvaa, kun
49925: tehtiin 31.7.1997. Vuosina 1997-2000 toteutetta- omaksutaan uudet toimintatavat ja saadaan yhtei-
49926: vaksi valittiin yhteensä 29 Adapt-projektia ja 40 set tilat käyttöön kaikissa TE-keskuksissa.
49927:
49928:
49929: 17 380188E 257
49930: Alueohjelmien toteutusta koordinoivat maakun- koulutus ja asiantuntijatyö ovat vaikeasti valvotta-
49931: tien liitot. Maakuntien yhteistyöryhmässä ovat vissa ja palvelun laadun toteaminen vaatii tavan-
49932: edustettuina kaikki hankkeiden rahoittajaviran- omaisesta poikkeavaa valmistelua. Vaikeasti val-
49933: omaiset. Yhteistyöryhmä käsittelee kaikki hank- vottaviin hankkeisiin liittyy keskimääräistä suurem-
49934: keet, ja sen on puollettava kaikkien hankkeiden pi Väärinkäytästen riski.
49935: hyväksymistä ennen ao. viranomaisen rahoituspää- Ohjelmien toimeenpanoon liittyvien ongelmien
49936: töstä. ratkaisemiseksi ja hankkeiden vaikuttavuuden nos-
49937: Rakennerahasto-ohjelmien lukuisuus, seuran- tamiseksi on työvoimaosastoja kannustettu käyn-
49938: komiteoiden työskentelyä varten kerättävän seu- nistämään yhteistyössä maakunnan liitojen kanssa
49939: rantatiedon laajuus ja raportointi sekä budjetoinnin useiden maakuntien yhteisiä hankkeita, lähinnä
49940: monimutkaisuus ovat haitanneet resurssien teho- alueohjelmien osalta. Erityisesti toteutuksen alku-
49941: kasta keskittämistä. Kun eri ohjelmia on toteutta- vaiheessa on pidetty tärkeänä sitä, että löydetään
49942: massa useita rahoittajaviranomaisia, on tämä johta- innovatiivisimmat hankkeet ja käynnistetään laa-
49943: nut määrärahojen pilkkomiseen aluetasolla sekä dukkaita projekteja. Tällä tavalla hyviä kokemuksia
49944: heikentänyt eri tahojen ja hankkeiden välistä koor- voidaan levittää ja uusia sovelluksia kehittää. Yh-
49945: dinaatiota. Alueellisissa tavoiteohjelmissa on aluei- teistyöllä on edistetty hankkeilla aikaansaatavia
49946: den hajanaisuus yksi keskeisimmistä ongelmista. vaikutuksia ja parannettu hankkeiden laatua.
49947: Tästä syystä erityisesti tavoiteohjelmien 2 ja 5b Työministeriön mukaan sosiaalirahastotoimen-
49948: mukaisten sosiaalirahastohankkeiden toteutumi- piteitä on edistetty tiedotuksella, koulutuksella ja
49949: nen on ollut muita ohjelmia hitaampaa. toimeenpanoon liittyviä ongelmia kartoittamalla.
49950: Sosiaalirahaston rahoittamaa toimintaa vaikeut- Työministeriön erilaisissa työryhmissä ja kehittä-
49951: taa myös se, ettei työhallinto eivätkä muut rahoitta- misryhmissä on käytännön ongelmiin haettu rat-
49952: jat ja loppukäyttäjät riittävästi tunne projektityöme- kaisuja, joiden avulla voidaan edistää ESR-projek-
49953: netelmiä. Projektiyölle on ominaista ristikkäinoh- tien käynnistymistä ja luoda toimintamalleja pro-
49954: jaus ja useiden osatoteuttajien osallistuminen hank- jektien tulosten tehokkaammaksi hyödyntämisek-
49955: keeseen oman ns. linjavastuunsa ohella. Projektien si. Myös parhaillaan TE-keskuksissa ja ministeriös-
49956: eri toimijat ovat kaivanneet tarkempia ohjeita tai sä käynnistettävällä hyvien rakennerahastokäytän-
49957: suunnitelmia, jotka liittyvät toteuttajan kirjanpitoon töjen hyödyntämismenettelyllä on tarkoitus edistää
49958: ja projektin johtamisessa ja valvonnassa tarvittavan ED-projektien käynnistymistä ja hyvien toimintata-
49959: muun tiedon keruuseen. pojen ja käytäntöjen levittämistä kansalliseen toi-
49960: Työministeriön mukaan projektiin osallistuvien mintaan. Tärkeää on myös saada kaikki keskeiset
49961: keskinäisiä vastuusuhteita on tarpeen tarkentaa rahoittajaviranomaiset ja muutkin toteuttajat sitou-
49962: niin, että linjavastuussa olevien vastuuta projektien tumaan ohjelma-asiakirjoissa asetettuihin tavoittei-
49963: ohjauksessa ja valvonnassa lisätään. Projektin eri siin.
49964: vaiheisiin osallistuvien vastuut on syytä ketjuttaa Työministeriössä on meneillään kaksi ESR:n
49965: aukottomaksi kokonaisuudeksi. osarahoittamaa projektia, joilla pyritään sekä oh-
49966: Euroopan sosiaalirahaston varainkäytön hallin- jeistamaan hallintoa että kehittämään valvontaa.
49967: noinnissa olevista puutteista raportoiUin mm. vuo- ESR-projektien hallinnon ohjeistus -projektin ta-
49968: delta 1996 laaditussa vuosiraportissa. Työministe- voitteena on tuottaa ESR-projektien hallinnoinnista
49969: riön mukaan ongelmat ovat edelleen samankaltai- vastaaville viranomaisille hallinnon kirjallinen, jat-
49970: sia. Hankemäärän kasvaessa hallinnollisilta järjes- kuvasti päivitettävä ohjeistus. Projektien toteutta-
49971: telmiltä vaaditaan entistä enemmän suorituskykyä. misesta vastuussa oleville ja projekteja suunnittele-
49972: Tuen saajien kanssa tehtävät sopimukset vaativat ville tuotetaan ohjekirjanen projektien hakumenet-
49973: tarkennuksia ja vastuiden selkeää määrittelyä. telystä sekä projektien hallinnoinnissa huomioita-
49974: Hankkeiden toteuttajille ja rahoittajille tarvitaan vista asioista. Lisäksi järjestetään ohjeistukseen liit-
49975: yksityiskohtaiset ohjeet hallinnosta, taloudesta ja tyvää koulutusta. ESR-projektien valvonnan tehos-
49976: kirjanpidosta. tamiseksi suoritetaan ESR-hallintoa koskeva järjes-
49977: Erityisesti tavoite 4 -hankkeiden hallinnointi telmätarkastus. Lisäksi järjestetään valvontaan liit-
49978: vaatii työvoimahallinnoita tarkkuutta. Kyseisiin tyvää koulutusta ja kehitetään ESR-projektien tar-
49979: hankkeisiin sisältyviin työvoimapoliittiseen aikuis- kastusten suunnittelua ja seurantaa varten atk-
49980: koulutukseen, työllistämistukeen ja muihinkin työ- ohjelma.
49981: voimapoliittisiin toimiin liittyy usein vaikeus arvioi- Työministeriön mukaan alueiden näkökulmasta
49982: da hankkeen tuloksia. Erityisosaamista edellyttävä voidaan komission esittämää rakennerahastouu-
49983:
49984:
49985:
49986: 258
49987: distusta (Agenda 2000) pitää tyydyttävänä, kun Työministeriö on korostanut kannanotoissaan,
49988: kullakin alueella olisi toteutettavanaan vain yksi että Euroopan sosiaalirahaston työvoimapoliittis-
49989: ohjelma. Euroopan sosiaalirahaston osalta malli ten teemojen voimassaolo ja niiden toteuttaminen
49990: olisi työministeriön mukaan yksinkertaisempi, mi- tulee varmistaa asuinalueesta riippumatta, myös
49991: käli ESR-toimenpiteitä varten laadittaisiin vain yksi aluetavoitealueilla. Hallintomalli aluetavoitealueil-
49992: horisontaalinen ohjelma, jota toteutettaisiin koko la tulisi kuitenkin järjestää sellaiseksi, että se var-
49993: maassa. Komission esittämä malli jakaa ESR-toi- mistaa tavoite 3:n inhimillisten voimavarojen kehit-
49994: menpiteet kolmen ohjelman alaisuuteen, joita hal- tämistä koskevien teemojen ja sosiaalirahaston
49995: linnoidaan eri tavalla. muunkin toiminnan tasavertaisen huomioon otta-
49996: Komission esittämiä Euroopan sosiaalirahaston misen.
49997: painoalueita ovat: Sosiaalirahaston osalta on myös korostettu in-
49998: - työttömyyden alentaminen aktiivisen työvoi- tegrointia EU:n työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin.
49999: mapolitiikan keinoin ESR-toimenpiteet tulee saattaa osaksi kansallisia
50000: - sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen työllisyyspolitiikan toimintaohjelmia. Komission
50001: - työllistettävyyden edistäminen elinikäisellä esityksessä sosiaalirahaston painoalueet eivät kui-
50002: oppimisella ja koulutusjärjestelmillä tenkaan vastaa sovittuja em. työllisyyslinjauksia.
50003: -taloudellisen ja sosiaalisen muutoksen enna- Työministeriön mielestä uudella ohjelmakaudella
50004: koivat ja sopeuttavat toimet ESR:n painoalueet on sopeutettava työllisyyspolitii-
50005: - naisten työmarkkina-aseman parantaminen. kan suuntaviivojen kanssa.
50006:
50007:
50008:
50009:
50010: Valtiontilintarkastajien mielestä Euroopan sosiaalira- jon ongelmia. Vaikeuksia on aiheutunuterityisesti siksi,
50011: haston osarahoittamat projektit ja toimenpiteet ovat että alueohjelmissa ohjelmat on jaettu moniin eri toi-
50012: merkittäviä työttömyyden lieventämiseksi ja syrjäyty- menpidekokonaisuuksiin, joita kutakin toteuttavat
50013: misen ehkäisemiseksi. Niillä tasataan myös alueiden useat viranomaiset Määrärahat jakaantuvat monelle
50014: kehityseroja tukemalla työllisyyttä parantavia ja työ- taholle ja niin moniin eri tarkoituksiin, että ohjelmien
50015: paikkoja luovia hankkeita ja täydennetään näin kansal- toimeenpanen ja tulosten seuranta ja koordinointi on
50016: lista työllisyyspolitiikkaa. Euroopan sosiaalirahaston käytännössä erittäin vaikeasti hallittavaa. Alueiden
50017: projektit ovat tuoneet uudenlaisia mahdollisuuksia hajanaisuuden vuoksi erityisesti tavoiteohjelmien 2 ja
50018: työllistymiseen ja osaamisen kehittämiseen erityisesti 5b mukaisten sosiaalirahastohankkeiden toteutuminen
50019: pitkäaikaistyöttömille, nuorille, yrittäjäksi aikoville ja onkin ollut muita ohjelmia hitaampaa. Vireillä oleva
50020: yrittäjänä toimiville sekä pk-yritysten henkilöstölle. Eri- selvitys rakennerahastojen budjetointi- ja hallinto-
50021: tyisesti nuorille työttömille tarjotaan mahdollisuutta käytäntöjen yksinkertaistamiseksi on siten perusteltu.
50022: oppisopimuskoulutukseen ja työpajatoimintaan. Hank- Valtiontilintarkastajien mielestä tämän lisäksi on tär-
50023: keilla edistetään maaseudun houkuttelevuutta ja maa- keää luoda selkeä hallinnollinen järjestelmä, jossa
50024: seudun asuttuna pysymistä. Keskeisiä ovat myös Eu- varojen käyttämistä ja toiminnan tuloksia valvotaan
50025: roopan sosiaalirahaston Adapt- ja Employment-yhtei- asianmukaisten tietojenkeruu- ja seurantajärjestel-
50026: söaloitteet, jotka sisältävät rakennemuutoksen ja työl- mien avulla. Myös projektien ja toimenpiteiden arvioin-
50027: lisyyden edistämiseen tarkoitettuja monikansallisia ke- teja tulee kehittää ja monipuolistaa niiden vaikuttavuu-
50028: hittämis- ja kokeilu hankkeita. Vuosien 1995-99 aikana den ja tulosten seuraamisen helpottamiseksi.
50029: ESA-toimenpiteitä rahoitetaan Suomessa lähes 10 mrd. Valtiontilintarkastajien mielestä oppisopimuskoulu-
50030: mk:lla. Toimenpiteitä rahoittavat sosiaalirahaston li- tus lisää merkittävästi nuorten työttömien työmarkki-
50031: säksi valtio, kunnat ja yritykset navalmiuksia ja antaa heille mahdollisuuden suorittaa
50032: Rakennerahastojen budjetointi- ja hallinnointion- työelämän tutkintoja tai syventää ammatillista osaa-
50033: gelmia on käsitelty laajasti edellä sisäasiainministeriön mistaan. Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama
50034: hallinnonalan kohdalla. Tässäkin yhteydessä on syytä oppisopimuskoulutus ja kansallinen oppisopimuskou-
50035: korostaa, että Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden lutus täydentävät maamme ammatillisen koulutuksen
50036: toteutukseen on kuluvalla ohjelmakaudella liittynyt pal- järjestelmää. Oppisopimuskoulutus kykenee vastaa-
50037:
50038:
50039: 259
50040: maan työelämän nopeisiin muutoksiin, uusimman tek- Euroopan sosiaalirahaston tuki oppisopimuskoulu-
50041: nologian kehitykseen ja erityisosaamisen kysyntään, tukseen kanavoituu yrittäjälle, oppisopimusoppilaalle
50042: mikä oppilaitoksille on vaikeaa. Oppisopimuskoulutuk- ja oppisopimuskoulutukseen sekä opetusministeriöstä
50043: sen merkittävä etu varsinkin syrjäytymisvaarassa tai että työministeriöstä. Työhallinto myöntää oppisopi-
50044: vaikeissa taloudellisissa oloissa olevien kannalta on, muskoulutukseen tietyin edellytyksin työllistämistukea
50045: että opinnoista ei aiheudu heille opiskelukustannuksia. ja opetushallinnon kautta maksetaan koulutustuki sekä
50046: Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että työminis- korvaus koulutustarkastajan hallinnollisista kuluista
50047: teriö ja opetusministeriö pyrkivät lisäämään edelleen sekä teoreettisesta opetuksesta. Valtiontilintarkasta-
50048: oppisopimuskoulutuksen tunnettavuutta ja kannusta- jien saaman selvityksen mukaan työhallinnon yrityksil-
50049: maan yrityksiä luomaan oppisopimuspaikkoja. Julkis- le maksama työllistämistuki on ollut lisätukea, jolla on
50050: ten tuki en myöntämisessä tulisi ottaa huomioon nykyis- voitu lisätä yritysten ja työnantajien kiinnostusta oppi-
50051: tä paremmin työvoimavaltaisten pienyritysten mahdol- sopimuspaikkojen järjestämiseen. Oppisopimuskoulu-
50052: lisuudet solmia oppisopimuksia. Oppisopimuskoulutus tuksen ja sen tukemisen keskittäminen yhteen hallin-
50053: on suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa ollut toon tehostaisi ja yksinkertaistaisi toimintaa. Tuen ha-
50054: huomattavasti vähemmän käytetty koulutusväylä kuin keminen useasta paikasta on työnantajan kannalta
50055: muissa EU-maissa. Oppisopimuskoulutuksen ja muun monimutkaista.
50056: työpaikkakoulutuksen kehittäminen onkin suuri haaste
50057: työ- ja opetusviranomaisille.
50058:
50059:
50060:
50061:
50062: 260
50063: Ympäristöministeriön hallinnonala
50064:
50065:
50066:
50067:
50068: Ympäristönsuojelu denjätelain voimaantulo v. 1994, terveydensuoje-
50069: lulain säätäminen v. 1995 sekä ilmansuojelulain
50070: Lainsäädännön kehittäminen uudistaminen v. 1996. Pyrkimyksiä säädellä sekto-
50071: ympäristönsuojelulainsäädännöllä ymmärretään reita laajempia ympäristökokonaisuuksia on kui-
50072: yleensä ihmisen toiminnasta johtuvan ympäristön tenkin jo esiintynyt. Tästä ovat esimerkkinä ympä-
50073: pilaantomisen torjuntaa koskevaa säädöskokonai- ristölupamenettelylaki vuodelta 1992 sekä ympä-
50074: suutta. Ympäristölainsäädännöllä laajassa merki- ristövaikutusten arviointimenettelystä annettu laki
50075: tyksessä tarkoitetaan pilaantomisen torjuntasään- (468/94).
50076: nöstön lisäksi luonnonsuojelua ja luonnonvaroja Suomen ympäristönsuojelulainsäädännön ke-
50077: sekä ympäristön käyttöä sääntelevää lainsäädän- hittämiseen vaikuttavat kansallisten tavoitteiden
50078: töä. Jäljempänä käsitellään lainsäädäntöä suppe- ohella entistä enemmän maamme jäsenyys Euroo-
50079: ammassa merkityksessä. pan unionissa. Yhteisön ympäristölainsäädäntö
50080: Suomen ympäristönsuojelulainsäädäntö koos- määrää suojelun vähimmäistavoitteet ja luo ne
50081: tuu pääasiassa ympäristön eri osien suojelua kos- puitteet, joissa on mahdollista kehittää lainsäädän-
50082: kevista laeista. Vesiä koskevat säännökset ovat töä kansallisista ominaispiirteistä lähtien. Ympäris-
50083: vesilaissa (264/61), ilmansuojelua koskevat sään- tönsuojelulainsäädännön rakenteen kannalta kes-
50084: nökset ilmansuojelulaissa (67/82) ja maaperän suo- keinen EY-säädös on neuvoston direktiivi 96/61/
50085: jelusäännökset jätelaissa (1072/33). Elinympäristön EY, joka yhtenäistää ympäristön pilaantomisen
50086: terveellisyyden suojelussa ja viihtyisyyden turvaa- ehkäisemistä ja vähentämistä koskevaa menettelyä
50087: misessa on lisäksi tärkeä merkitys terveydensuoje- (Directive on integrated pollution prevention and
50088: lulailla (763/44), meluntorjuntalailla (382/87) ja control, IPPC). Direktiivi edellyttää, että jäsenval-
50089: eräistä naapuruussuhteista annetulla lailla (26/20). tioihin luodaan yhtenäinen ja kokonaisvaltaiseen
50090: Vesilaissa ovat säännökset vesiä koskevista lupa- ympäristön tarkasteluun perustuva lupajärjestelmä
50091: menettelyistä. Tietyn laitoksen ilmansuojelua ja vuoden 1999 lokakuun loppuun mennessä.
50092: jäteasioita koskevat luvat ratkaisee alueellinen Ympäristöministeriö asetti v. 1994 toimikunnan
50093: ympäristökeskus tai kunta laitoksen koosta riip- selvittämään, mitä lainsäädäntötoimia direktiivin
50094: puen, kun sen sijaan jätevesien johtamisluvat täytäntöönpano edellyttää sekä miten muuten tulisi
50095: myöntää vesioikeus. kehittää ympäristölupia koskevaa lainsäädäntöä.
50096: Lainsäädännön täytäntöönpanossa keskeisiä vä- Samanaikaisesti oikeusministeriö asetti toimikun-
50097: lineitä ovat ennakkovalvonnalliset luvat ja ilmoi- nan selvittämään vesilain päätöksentekojärjestel-
50098: tukset sekä yleiset määräykset ja ohjeet. Valtioneu- män uudistamista ympäristölupakäsittelyn muut-
50099: voston antamilla yleismääräyksillä on tärkeä merki- tuessa. Toimikunnat ehdottivat v. 1996 jättämäs-
50100: tys erityisesti ilmapäästöjen rajoittamisessa, kun sään yhteisessä mietinnössä (KM 1996:11 ja 12),
50101: taas vesiensuojelu Suomessa on perinteisesti pe- että kaikki päästöjä koskevat luvat yhdistetään
50102: rustunut laitosten lupamenettelyyn, jossa pyritään samaan hallinnolliseen menettelyyn. Ehdotus edel-
50103: erityisesti ottamaan huomioon päästöjä vastaanot- lyttää uuden ympäristönsuojelulain säätämistä ja
50104: tavan vesistön sietokyky. Viime vuosina on tosin lupia koskevan päätöksentekojärjestelmän uudis-
50105: EY:n ao. direktiiviä pantu täytäntöön valtioneuvos- tamista siten, että ympäristöluvan yhteydessä pää-
50106: ton päätöksillä, joissa on eräitä vesiensuojelua kos- tettäisiin myös vesiasioista. Vesilain mukaisesta
50107: kevia yleismääräyksiä. rakentamisluvasta päätettäisiin yhdessä ympäristö-
50108: Tähän saakka ympäristönsuojelulainsäädäntöä luvan kanssa ja samassa yhteydessä käsiteltäisiin
50109: on uudistettu lähinnä kunkin asiakokonaisuuden myös vesien pilaantumisesta aiheutuvat korvaus-
50110: osalta. Laajoja viimeaikaisia uudistuksia ovat uu- vaatimukset.
50111:
50112:
50113: 261
50114: Toimikunnat ehdottivat, että lailla säädettävät yhteensä 75 ja niistä tuomarinvirkoja 31. Erikseen
50115: ympäristöasian lupalautakunnat käsittelisivät mer- selvitetään, julistetaanko lupalautakuntien virat
50116: kittävät ja laaja-alaiset asiat ja alueellinen ympäris- haettaviksi vai siirretäänkö vesioikeuksien virat tai
50117: tökeskus ja kunnan ympäristölupaviranomainen osa niistä suoraan lupalautakuntiin.
50118: vähempimerkityksiset asiat. Vesioikeudet lakkau- Ympäristöministeriön työryhmä selvitti myös
50119: tettaisiin ja pääosa niiden vesilain mukaisista tehtä- mahdollisuuksia yhtenäistää koko ympäristölain-
50120: vistä siirrettäisiin lupalautakunnille, jätevesien joh- säädäntö Ruotsin ympäristökaarihankkeen tapaan.
50121: tamisasiat yhdistettäisiin päästöjen käsittelyyn ja Työryhmä ei kuitenkaan pitänyt tässä vaiheessa
50122: luvat ratkaistaisiin pääosin alueellisissa ympäristö- tarpeellisena niin laajaa lainsäädännön yhtenäistä-
50123: keskuksissa. Vesioikeuksissa käsiteltävät riita- ja mistä vaan ehdotti, että lainsäädäntöä kehitettäessä
50124: rikosasiat siirtyisivät pääosin käräjäoikeuksille. Oi- hyödynnetään muissa maissa ympäristökaarihank-
50125: keusministeriössä valmistellaan myös ympäristö- keista saatuja kokemuksia.
50126: asian muutoksenhaun keskittämistä vesiylioikeu-
50127: desta muodostettavaan Vaasan hallinto-oikeuteen, Ympäristövaikutusten arviointi
50128: jonka päätöksestä olisi mahdollista hakea muutosta Laki (468/94) ja asetus (792/94) ympäristövaikutus-
50129: korkeimmalta hallinto-oikeudelta. ten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.
50130: Ympäristöministeriö ja oikeusministeriö asetti- Kertomusvuoden loppuun mennessä arviointime-
50131: vat kertomusvuoden maaliskuussa työryhmän, nettelyn oli käynyt läpi 57 hanketta, ja se oli vireillä
50132: joka laati ehdotuksen hallituksen esitykseksi ympä- 27 hankkeessa. Arviointimenettelyn soveltaminen
50133: ristönsuojelulainsäädännön ja vesilainsäädännön perustui enimmäkseen asetuksen hankeluetteloon.
50134: muuttamiseksi toimikuntien mietinnön pohjalta Vain 18 hankkeessa perustana oli ympäristöminis-
50135: sekä teki lupahallinnon järjestämistä koskevan esi- teriön päätös.
50136: tyksen. Lisäksi työryhmä selvitti lainsäädännön täy- Ympäristöministeriön mukaan lain toimivuu-
50137: täntöönpanossa tarvittavia voimavaroja ja esille desta kootaan palautetta. Vuonna 1996 valmistui
50138: nousevia hallinnollisia kysymyksiä. ensimmäinen selvitys ympäristövaikutusten ar-
50139: Työryhmän mukaan merkittävät ympäristölupa- viointimenettelyn siihenastisista kokemuksista.
50140: ja vesitalousasiat, niihin liittyvien korvausten käsit- Kertomusvuonna julkaistiin selvitys kansalaisten
50141: tely sekä alueellisten ympäristökeskusten moninai- kokemuksista YVA-menettelyyn osallistumisesta.
50142: set roolit vesitalousasioissa edellyttävät itsenäisen Vuoden 1998 alkupuolella valmistui selvitys, jossa
50143: lupaviranomaisen perustamista. Koska lupalauta- arvioitiin YVA-yhteysviranomaisten lausuntojen
50144: kuntien keskeinen tehtävä olisi soveltaa ympäris- laatua. Lisäksi järjestetään vuosittain laajapohjainen
50145: tönsuojelulakia, lainvalmistelussa on lähdetty siitä, seminaari lain soveltamiskokemuksista. Lain toimi-
50146: että ne sijoitettaisiin ympäristöministeriön hallin- vuutta käsitellään myös neuvottelupäivillä alueel-
50147: nonalalle. Lupalautakunnat voisivat hyödyntää listen ympäristökeskusten kanssa, jotka toimivat
50148: alueellisten ympäristökeskusten asiantuntemusta yhteysviranomaisina arviointimenettelyssä.
50149: mm. ilmansuojelua ja jäteasioita koskevien lupien Selvitysten ja muun palautteen perusteella lain
50150: käsittelyssä. Lisäksi ne voisivat käyttää keskusten soveltamiskokemukset ovat suurelta osin myöntei-
50151: hallintopalvelu ja, tietojärjestelmiä sekä tutkimus- ja siä. Arviointimenettely tuottaa aiempaa monipuoli-
50152: koulutusresursseja. Kunnan ja valtion viranomais- semmat ja yhtenäisemmät tiedot hankkeen ja sen
50153: ten välinen toimivallan jako ympäristölupien käsit- vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista sekä kartoit-
50154: telyssä säilyisi nykyisellään. taa eri osapuolten näkemyksiä niihin. Myös epä-
50155: Lakiluonnoksen mukaan valtioneuvosto määräi- kohtia esiintyy.
50156: si lautakuntien lukumäärän, alueet, toimipaikat ja YVA-menettelyn kannalta on merkityksellistä,
50157: nimet. Lupalautakuntien toimialuejaolla pyritään miten sen tulokset otetaan huomioon päätöksen-
50158: turvaamaan monipuolinen asiantuntemus, alueel- teossa. YVA-menettelyssä ei päätetä hankkeesta,
50159: listen olojen tuntemus ja palvelujen saatavuus. vaan arvioinnin tulokset kanavoidaan n. 12 muun
50160: Lähtökohtana pidetään maakuntajakoa (laki 1159/ lain perusteella tehtäviin päätöksiin. Edellytykset
50161: 97). Sijoittamalla suunnitelmissa olevat kolme lupa- päätöksenteolle vaihtelevat laeittain. Päätöksen-
50162: lautakuntaa nykyisten vesioikeuksien sijaintipaik- teossa ei ole monasti mahdollista huomioida kaik-
50163: kakunnille helpotettaisiin henkilöstön siirtymistä ja kia arviointituloksia. Asiaa selvitetään edelleen.
50164: vähennettäisiin kustannuksia. Kansalaisten on käytännössä vaikea hahmottaa
50165: Uudistuksessa vesioikeuksien virat järjestettäi- YVA-lainsäädännön ja yleisemminkin hallintome-
50166: siin uudelleen. Uudistus pyritään toteuttamaan vä- nettelysäädösten ilmoittamista, tiedottamista ja
50167: hentämättä virkoja, joita oli vuoden 1996 alussa kuulemista koskevia säännöksiä, joita pidetään
50168:
50169:
50170: 262
50171: vanhanaikaisina. Eri osapuolten oikeuksia ja vel- vesistökuormitusta. Samoin vaikuttaa EU:n nitraat-
50172: vollisuuksia ei ole aina määritetty selkeästi. Kansa- tidirektiivin toteuttamista koskeva valtioneuvoston
50173: laisten mielipiteet ja näkemykset eivät aina välity päätös. Sen tarkoituksena on suojella vesistöjä
50174: YVA-menettelyssä laadittaviin asiakirjoihin. Tilan- maataloudesta peräisin olevilta nitraattipäästöiltä,
50175: teen parantamiseksi Suomen ympäristökeskukses- ja sen perusteella voidaan valvoa myös niitä maa-
50176: sa valmistellaan ohjetta siitä, miten YVA-menette- tiloja, jotka eivät ole sitoutuneet EU:n ympäristötu-
50177: lyssä suoritetaan vuorovaikutusten analysointi ja keen.
50178: raportointi. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmässä,
50179: YVA-asetuksen tulkintaan liittyy ongelmia eri- jossa oli mukana myös ympäristöhallinnon edus-
50180: tyisesti hankkeissa, joille hankeluettelossa ei ole tus, laadittiin jo v. 1993 maaseudun ympäristöohjel-
50181: määritelty yksiselitteistä raja-arvoa. Hankekoko- man mukaiset viljelysuositukset Ne olivat osittain
50182: naisuuden määrittely on vaikeaa esimerkiksi voi- pohjana laadittaessa Suomen maatalouden ympä-
50183: malaitoshankkeessa, jossa eri tahot vastaavat tar- ristöohjelmaa vuosiksi 1995-99, jonka Euroopan
50184: vittavan voimalinjan sekä tarvittavan kaasuputken komissio hyväksyi 16.10.1995. Ympäristöohjelma
50185: ja väylän rakentamisesta. Joissakin tapauksissa on ja koko ympäristötukijärjestelmä perustuu Euroo-
50186: hankala määrittää hankkeen toteuttamisvaihtoeh- pan yhteisöjen asetukseen (EEC) n:o 2078/92.
50187: dot erityisesti silloin, kun hanketta ei pitäisi toteut- Valtioneuvoston päätöksen (760/95) mukaan
50188: taa. maatalouden ympäristötuen tavoitteena on:
50189: Ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä - pienentää ympäristöön, erityisesti pinta- ja
50190: selvitettiin säädösmuutoksia epäkohtien poistami- pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvaa kuormitusta,
50191: seksi. Lisäksi YVA-menettelyn soveltamiskäytäntöä vähentää torjunta-aineista aiheutuvia haittoja, huo-
50192: parannetaan yhdenmukaistamaHa koulutusta ja te- lehtia luonnon monimuotoisuudesta sekä hoitaa
50193: hostamalla menettelyyn osallistuvien tahojen välis- maaseutumaisemaa
50194: tä yhteistyötä. Hyväksi havaittua seminaari- ja neu- -säilyttää maan tuottokyky hyvänä ja parantaa
50195: vottelupäiväkäytäntöä on tarkoitus jatkaa. sitä
50196: YVA-lain 24 § velvoittaa viranomaisia selvittä- -korvata ympäristönsuojelusta ja maiseman-
50197: mään ja arvioimaan valmistelemiensa suunnitel- hoidosta aiheutuvat kustannukset tai tulonmene-
50198: mien ja ohjelmien ympäristövaikutukset, jos niiden tykset sekä turvata viljelijöiden toimeentulo muut-
50199: toteuttamisella oletetaan olevan merkittäviä ympä- tuvissa olosuhteissa.
50200: ristövaikutuksia. Valtioneuvosto voi antaa asiasta Maatalouden ympäristötuki koostuu kaikille vil-
50201: yleisiä ohjeita. Säännöksen soveltaminen ja sen jelijöille tarkoitetusta perustuesta ja tehokkaampia
50202: noudattamisen seuranta vaihtelevat. Tilanteen pa- ympäristönsuojelutoimia edellyttävistä erityistuki-
50203: rantamiseksi ympäristöministeriö laati yhdessä muodoista. Tukea voidaan myöntää myös viljelijöi-
50204: muiden viranomaisten kanssa ohjeet suunnitel- den yn1päristönhoitoon liittyvään koulutukseen,
50205: mien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnis- neuvontaan ja kokeiluhankkeisiin.
50206: ta. Suomen ympäristökeskus seuraa ja arvioi ohjei-
50207: den soveltamista. Suojeluohjeiden ja suositusten vaikutukset
50208: Ympäristöministeriön mukaan myös säädösval- Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö
50209: mistelussa YVA-arviointi on puutteellista. Valtio- ja maaseutuneuvonta ovat yhdessä laatineet eri
50210: neuvoston säädösvalmistelun kehittämisohjelmaan tukimuotojen toimeenpanoa koskevat suositukset.
50211: liittyen ympäristöministeriön asettama työryhmä Ympäristöministeriön mukaan viranomaisten yh-
50212: laati sitä koskevat ohjeet. teistyö esim. maatalouden ympäristöohjelman seu-
50213: rantaryhmän toiminnassa on aktiivista ja aloitteel-
50214: Maaseudun ympäristönsuojelu lista. Sen työtä tukee maatalouden ympäristötuen
50215: Maaseudun ympäristönsuojelun pääpaino on ve- vaikutusta koskeva, viisi vuotta kestävä seuranta-
50216: siensuojelussa. Vesistöselvitysten perusteella maa- tutkimus, jota tehdään Suomen ympäristökeskuk-
50217: talouden fosfori- ja typpikuormitusta pitäisi vähen- sessa ja neljässä alueellisessa ympäristökeskukses-
50218: tää 40--50% nykyisestä, jotta pintavesien tila pa- sa.
50219: ranisi. Ympäristöministeriön mukaan EU:n maata- Maatalouden ympäristöohjelman toimilla vä-
50220: louden ympäristötukiohjelma vähentää vesien hennetään maataloudesta aiheutuvaa vesistöjen
50221: kuormitusta paljon, mutta ei riittävästi. ravinnekuormitusta merkittävästi ohjelmakauden
50222: Kertomusvuoden lopulla valmistunut, vesien- aikana (kokonaisfosfori -40 %, liuennut fosfori
50223: suojelun tavoitteita v. 2005 koskeva ehdotus vä- -25 %, kokonaistyppi -30% ja eroosio -40 %).
50224: hentää toteutuessaan maatalouden aiheuttamaa Perus- ja erityistuella arvioidaan olevan lähes yhtä
50225:
50226:
50227: 263
50228: suuret vesistövaikutukset Perustuki vähentää ve- Selvitysten mukaan maaperaa saastuttivat
50229: sistöön kulkeutuvaa typpikuormitusta ja erityistuki useimmiten huoltoasema- ja korjaamotoiminta, ro-
50230: liukoisen fosforin kuormitusta. Perinnebiotoop- muvarastot, jätehuollon alueet ja kaatopaikat, sa-
50231: pien hoidolla suojeliaan maatalousluonnon moni- hat, puunkyllästämötoiminta, metalliteollisuus, jä-
50232: muotoisuutta. tevedenkäsittely ja sementtiteollisuus.
50233: Kiireellisiä kunnostustoimia arvioitiin tarvittavan
50234: Erityistuet ja niiden valvonta 1 200 kohteessa: 800 teollisuus-, 300 vanhalla kaa-
50235: Valtaosa erityistukivaroja, joita jaettiin v. 1996--97 topaikka- ja 35 kaivosjätealueella. Kunnostuksen
50236: n. 175 Mmk vuodessa, käytettiin luonnonmukaisen tarpeessa olevista teollisuusalueista 27 o/o, kaatopai-
50237: tuotannon edistämiseen ja happamien sulfaattimai- koista 57 o/o ja kaivosjätealueista 54 o/o oli lopettanut
50238: den kalkitukseen. Vuosittain näistä tehdään n. toimintansa.
50239: 12 000 sopimusta, ja ne koskevat n. 100 000 heh- Arviolta 5,4 mrd. mk:n kunnostuskustannuksista
50240: taaria. Luomutuotannossa tai siihen siirtymässä ole- vajaa puolet jää valtion tai kunnan ja runsas puolet
50241: va peltoala oli kertomusvuonna yli 100 000 ha. aiheuttajan tai maa-alueen omistajan maksettavak-
50242: Ympäristöministeriön mukaan erityistukivarat si. Teollisuusalueiden kunnostuksen arvioidaan
50243: eivät aina kohdistu oikein, koska kaikkia toimien maksavan 3 mrd. mk, kaatopaikkojen 1,1 mrd. mk
50244: vaikutuksia ei tiedetä. Suunnitelmallisuutta pitäisi ja kaivosjätealueiden 1,4 mrd. mk. Yhteiskunnan
50245: lisätä esim. suojavyöhykkeiden perustamisessa. rahoituksella kunnostetaan lähinnä isännättömiä
50246: Tukien käyttöä valvotaan satelliitin avulla ja tai kunnostajalle kohtuuttoman kalliiksi katsottavia
50247: käymällä maatiloilla. Valvontaa suorittavat työvoi- kohteita.
50248: ma- ja elinkeinokeskukset, ja se kohdistuu vähin- Alueellisissa ympäristökeskuksissa tehtyjen tar-
50249: tään 5 o/o:iin tuen saajista. Lisäksi varsinkin erityistu- kistusarvioiden mukaan saastuneiden maa-aluei-
50250: kien valvonnassa voi mukana olla myös alueellisen den määrä kaksinkertaistui ja kohteiden määrä
50251: ympäristökeskuksen edustaja. lisääntyi n. 25 OOO:een, kun kaikki puuttuvat ja
50252: Valvontaohjeet ovat tiukat, ja sanktiot vaihtele- pienetkin kohteet otettiin huomioon.
50253: vat rikkomuksen vakavuuden mukaan 20 o/o:sta Suomen ympäristökeskuksen käyttöön osoitet-
50254: koko tuen takaisinperintään. Muutama prosentti tiin ympäristötyömomentilta v. 1995 2,2 Mmk ja
50255: tuen saajista on käyttänyt sitä väärin. kertomusvuonna 1 Mmk kunnostuskäytäntöä tu-
50256: keviin selvityksiin. Niiden tietoja hyödynnetään
50257: Saastuneiden maa-alueiden kunnostus alueellisissa ympäristökeskuksissa.
50258: Saastuneiden alueiden selvitys- ja kunnostuspro-
50259: jektissa maaperä todettiin saastuneeksi 650 alueel- Kunnostustoimet
50260: la. Vuonna 1994 valmistuneeseen rekisteriin koot- 1990-luvulla valtio on rahoittanut osittain jätehuol-
50261: tiin tiedot 10 400 sellaisesta kohteesta, joiden pe- totyönä tai kokeilu- ja kehittämisavustuksilla 107
50262: rustellusti epäiltiin saastuneen. Jonkinasteisten jat- kunnostettavaa kohdetta. Hankkeet toteutti kunta
50263: kotutkimusten arvioitiin olevan tarpeen 90 o/o:ssa kolmea lukuun ottamatta. Kunnostushankkeisiin
50264: rekisteröidyistä kohteista. Noin 2 000 kohdetta si- käytetyistä 73 Mmk:sta valtion osuus oli 31 Mmk eli
50265: jaitsi pohjavesialueella ja 1 600 oli lähellä asutusta. 42 o/o. EU:lta saatiin rahaa neljään hankkeeseen, ja
50266: Välittömät jatkoselvitykset katsottiin tarpeellisiksi yksityinen rahoitti neljää kohdetta. Hankkeet ja-
50267: käynnistää n. 2 000 kohteessa. kautuvat ympäristökeskuksittain seuraavasti:
50268:
50269:
50270:
50271:
50272: 264
50273: Ympäristökeskus Kokonais- Valtio Kunta EU Yksityinen
50274: kustan-
50275: nukset
50276: 1 000 mk 1 000 mk % 1 000 mk
50277: Uudenmaan 21 736 4 880 22 6104 272 10 480
50278: Hämeen 9 637 5 971 62 3 934
50279: Lounais-Suomen 2 156 1 257 58 749 150
50280: Kaakkois-Suomen 6 599 3 420 52 2 999 500
50281: Etelä-Savon 3 822 1 911 50 1 920
50282: Pohjois-Savon 2 549 1102 43 1 447
50283: Pohjois-Karjalan 5 737 1 459 25 4 279
50284: Keski-Suomen 3 653 1 850 51 1 668 132
50285: Länsi-Suomen 8 405 5 606 67 2 799 180
50286: Keski-Pohjanmaan 2 274 1105 49 1170
50287: Pohjois-Pohjanmaan 4 391 1 030 23 1 011 2 050
50288: Kainuun 900 555 62 343
50289: Lapin 1 260 885 70 275 100
50290: Yhteensä 73 119 31 031 42 28 698 1102 12 762
50291:
50292:
50293:
50294: Yksityisten kunnostushankkeiden kustannuk- Hämeen ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen
50295: sista ei ole saatavissa kattavia tietoja. Karkeasti alueella, sillä niiden taajamissa otetaan tehokkaasti
50296: arvioiden asutuskäyttöön otettavia vanhoja teolli- käyttöön entisiä teollisuus- ja jätealueita. Esimer-
50297: suus- ja varastoalueita kunnostetaan vuosittain 200 kiksi Helsingissä oli kertomusvuonna vireillä n. 140
50298: Mmk:lla pääasiassa suurissa kaupungeissa Helsin- hanketta.
50299: gissä, Turussa ja Tampereella. Lupahakemusten Kunnostustoiminta muuttui järjestelmälliseksi
50300: perusteella yksityisillä varoilla kunnostetaan 70 % 1980-luvun puolivälissä. Siihen asti alueita oli kun-
50301: ja yhteisesti valtion, kuntien ja yksityisten kesken nostettu lähinnä ympäristöonnettomuuksien tor-
50302: 30% hankkeista. Valtio rahoittaa yleensä 50% val- juntatöinä. Kunnostuskohteiden määrä kasvoi v.
50303: tion ympäristöviranomaisten toteuttamien hank- 1993--94 selvästi.
50304: keiden kustannuksista. Saastuneiden alueiden kunnostushankkeiden
50305: Kunnostustoiminta keskittyy eteläiseen Suo- määrä on kehittynyt vuodesta 1980 lähtien seuraa-
50306: meen. Noin puolet kohteista sijaitsee Uudenmaan, vasti:
50307:
50308:
50309: 180
50310: ..........
50311: ~ 140
50312: 160
50313: r· . ..
50314: 0.
50315: ..l<:
50316:
50317: i 120 l
50318: :!
50319: -g 100 1
50320: ..l<:
50321: UI
50322: :::J 80
50323: j
50324: iii
50325: 0
50326: 2:::J 60 1
50327: ~
50328: 40 .l
50329: 20 ~
50330: -~
50331: ..... .... - .,.., . •• - -·-. - :.a.- - --.r
50332: 0
50333: 0 ...... ("1) '<t LO <0 CO m 0 ...... ("1) LO 1'"-
50334: CO CO CO CO CO CO CO CO m m m m m
50335: m m m m m m m m m m m m m
50336:
50337: Kunnostusvuosi
50338:
50339: ·- -+·- Aloitettuja/valmistuneita ------ Valmistuneita
50340:
50341: 265
50342: 15 viime vuoden aikana Suomessa on kunnos- Työllisyysohjelman varoilla on kunnostettu
50343: tettu n. 500 kohdetta, joista suurin osa vuoden 1995 saastuneita alueita, jotka vaativat kiireellisiä toimia,
50344: jälkeen. Kunnostetoista kohteista yli puolet on järjestetty kuntien rahoitusta ja luotu kunnostuksen
50345: erilaisia polttoaineen jakelu-, kuljetus- ja varastoin- infrastruktuuria.
50346: tialueita. Muita merkittäviä kohteita ovat kaatopai- Laki velvoittaa antamaan mm. maakauppoihin ja
50347: kat ja jätealueet (12 %) ja alueet, joilla on harjoitettu yritysten kirjanpitoon sisältyviä maaperän saastu-
50348: saha- ja kyllästystoimintaa (yhteensä 13 %). mista koskevia tietoja ja kirjaamaan kunnostusvas-
50349: Selvitys- ja kunnostuskustannukset vaihtelevat tuut taseeseen. Lain tultua voimaan saastuttajan tai
50350: kohteittain siten, että polttoaineen saastuttaman kiinteistön haltijan varoin kunnostettavien hank-
50351: alueen kunnostus maksaa yleensä 300 ooo- keiden määrä on kasvanut.
50352: 500 000 mk ja muiden n. 1 Mmk. Uusien ympäristövahinkojen aiheuttamien hait-
50353: Huoltoasemien valtakunnallinen SOILI-kunnos- tojen torjunnasta ja saastuneen ympäristön kun-
50354: tusohjelma, jonka öljy-yhtiöt, valtio ja kunnat to- nostamisesta syntyvät kustannukset jäävät ensisijai-
50355: teuttavat yhteistyössä, lisää kunnostuskohteiden sesti toiminnan harjoittajan tai kiinteistön haltijan
50356: määrän n. 250:een vuodessa. kannettaviksi. Julkisin varoin rahoitettavan toimin-
50357: nan tehostamiseksi on esitetty erillisen ympäristö-
50358: Kunnostuksen rahoitus vahinkorahaston perustamista. Uusien ympäristö-
50359: Suomen ympäristökeskuksen laatimassa kunnos- vahinkojen toissijaisen korvaamisen tilanne para-
50360: tusohjelmassa oli vuoden 1998 alussa yhteensä 450 nee olennaisesti vuoden 1999 alussa, kun laki
50361: hanketta. Kun osaan hankkeista sisältyy useampia ympäristövahinkovakuutuksesta (81/98) tulee voi-
50362: kohteita, kunnostettavia alueita on n. 1 000. Ohjel- maan.
50363: masta puuttuu huomattava osa yksityisten rahoitta- Nykyinen rahasto- ja korvausjärjestelmä muo-
50364: mia hankkeita. dostuu useasta toisistaan poikkeavasta osa-järjes-
50365: Ohjelman mukaisesti lähivuosina kunnostetaan telmästä. Järjestelmän kehittämistä vaikeuttaa se,
50366: julkisin varoin vanhoja kaatopaikkoja (37 %), enti- että uusien valtion talousarvion ulkopuolisten ra-
50367: siä saha-alueita (22 %), jakeluasema- ja korjaamo- hastojen perustaminen ja nykyisten rahastojen teh-
50368: alueita (11 %) sekä kyllästämäalueita (10 %). Vuo- tävien olennainen muuttaminen on tehtävä perus-
50369: den 1998 alussa oli SOlU-ohjelmaan jätetty 150 tuslainsäätämisjärjestyksessä. Samasta syystä on
50370: huoltoasema-alueen kunnostushakemusta. Kun- vaikea kartuttaa rahastojen varoja sellaisilla uusilla
50371: nostettavien ampumaratojen, kauppapuutarhojen maksuilla, joita pitäisi kerätä ympäristöä kuormitta-
50372: ja romuttamoiden määrä on myös kasvanut edelli- vista toiminnoista ja tuotteista.
50373: sistä vuosista selvästi.
50374: Kunnostettavaksi esitettyjen hankkeiden rahoi- Saastumisen ehkäiseminen
50375: tus on useissa tapauksissa vielä epäselvä. Alueelli- Nykyisen ympäristölainsäädännön mukaisessa vi-
50376: sista ympäristökeskuksista kerättyjen tietojen mu- ranomaistoiminnassa ja muussa toiminnassa kiinni-
50377: kaan valtio todennäköisesti osallistuu ainakin 210 tetään huomiota maaperän saastumisen ehkäisemi-
50378: kohteen kunnostukseen. Kunnat rahoittavat osit- seen aiempaa paremmin. Maaperän suojelu koros-
50379: tain n. 230, EU 4 ja yksityiset 80 kohdetta. tuu myös silloin, kun torjutaan ympäristöonnetto-
50380: Ohjelmaan koottujen 447 kunnostushankkeen muuksia ja korjataan niistä aiheutuvia vahinkoja.
50381: kustannusten arvioidaan olevan n. 480 Mmk. Siitä Alueellinen ympäristökeskus selvittää maaperän
50382: valtion osuus olisi 35 %. Alueelliset ympäristökes- saastumista mahdollisesti aiheuttavien kiinteistöjen
50383: kukset tarvitsisivat keskimäärin 30 Mmk vuodessa tilan. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa
50384: isännättömien saastuneiden maa-alueiden kunnos- otetaan huomioon saastumisnäkökohdat. Väärin-
50385: tukseen. Edelleen noin joka kolmannelta hank- käytöksiin ja rikoksiin puututaan.
50386: keelta puuttuu kustannusarvio ja päätös kunnos- Saastuneiden maa-alueiden määrä ja kunnostus-
50387: tusajankohdasta. Yksityisten rahoittamista laajoista tarve lisääntyvät, kun lähivuosina rekisteröidään jo
50388: ja jopa kymmeniä miljoonia markkoja maksavista kauan sitten saastuneet alueet, joiden tila on ilmen-
50389: kohteista ei saada kustannustietoja keskitetysti. nyt kuntien ja alueellisten ympäristökeskusten sel-
50390: Öljyjätemaksuna kerättävistä varoista oli vuoden vityksissä vasta äskettäin.
50391: 1998 alkupuolelle mennessä siirretty 8 Mmk valtion
50392: talousarvion ulkopuoliseen Öljysuojarahastoon, Lähialueyhteistyö
50393: josta rahoitetaan öljyn saastuttaman maa-alueen Kertomusvuonna ei solmittu uusia sopimuksia Bal-
50394: kunnostustöitä vanhoilla polttoaineenjakeluasemil- tian maiden kanssa, vaan yhteistyötä jatkettiin usei-
50395: la silloin, kun ensisijaista vastuullista ei tavoiteta. ta vuosia sitten solmittujen yleissopimusten perus-
50396:
50397:
50398: 266
50399: teella. Viron kanssa aloitettiin kertomusvuonna Ympäristönsuojelun yhteishankkeet 1995 1997
50400: neuvottelut kahdenvälisestä YVA-sopimuksesta. 1 000 mk
50401: Vireillä on myös vesien- ja ilmansuojelusopimusten Viro 12 421 17 121
50402: laadinta. Viron ja Latvian kanssa tehdystä aluesuun- Latvia 6 590 5 532
50403: nitteluyhteistyöstä laaditaan vuosittain kahdenväli- Liettua 3 000 18 018
50404: set pöytäkirjat (ohjelmat), joissa on mukana myös Pietari 3 352 8 660
50405: Leningradin alue 80 418
50406: hallinnon kehittämiseen tähtääviä pienehköjä
50407: Karjala 168 425
50408: hankkeita, kuten seminaareja ja asiantuntijavaih- Novgorodin alue - 1 545
50409: toa. Myös muiden Baltian maiden kanssa järjeste- Puola 17 144 13 892
50410: tään ympäristönsuojelun eri sektoreita koskevaa Yhteensä 42 755 65 611
50411: seminaari- ja vaihtotoimintaa.
50412: Venäjän luonnonvaraministeriön kanssa allekir-
50413: joitettiin 4.10.1997 Memorandum of Understan- Asiantuntija- ja teknisen avun 1995 1997
50414: ding, jossa käsitellään kummallekin osapuolelle hankkeet 1 000 mk
50415: tärkeitä bilateraalisia ja kansainvälisiä ympäristön-
50416: Viro 2 027 3 848
50417: suojelun yhteistyökysymyksiä. Latvia 599 871
50418: Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön Liettua 751 413
50419: (NEFCO) toiminta vakinaistettiin v. 1996, ja sen Pietarin ja Leningradin alue 2 785 3 279
50420: peruspääoma kaksinkertaistuu 80 milj. ecuksi Karjala 1 778 4191
50421: Murmanskin alue 785 418
50422: vuosien 1996-2001 aikana. Kertomusvuonna
50423: NEFCOn toimintaan tuli uusi, entistä pehmeämpiä
50424: Novgorodin alue 369 -
50425: Hekki 224 -
50426: rahoitusehtoja mahdollistava rahoitusmuoto. Tästä Unkari - 183
50427: Pohjoismaiden yhteisesti maksamasta 35 milj. Yhteishankkeet 2 468 1 973
50428: DKK:n suuruisesta summasta rahoitetaan vuosit- Keski- ja Itä-Euroopan
50429: alueellinen ympäristökeskus 59 332
50430: tain hankkeita Venäjällä, Suomen kannalta keskei- Kansainvälisten rahoituslaitosten
50431: sillä Pietarin kaupungin sekä Leningradin ja Mur- konsulttirahastot 2 139 3 844
50432: manskin alueilla. Yhteensä 13 983 19 352
50433: Ennen projektiyksikön perustamista v. 1991 mi-
50434: nisteriön kansainvälinen yksikkö toteutti joitakin
50435: tutkimushankkeita lähialueilla kahdenvälisenä yh- Määrärahat ovat kolmivuotisia siirtomääräraha-
50436: teistyönä. Avustuspäätösten mukaan v. 1995 ja ja. Kertomusvuoden investointiavustuksiin sisältyy
50437: 1997 lähialueilla käytettiin budjettivaroja ympäris- käytettyjä sitomisvaltuuksia, jotka eivät sisälly
50438: tönsuojelun yhteishankkeisiin (investointihank- budjettivaroihin. Teknisen avun momenteilta on
50439: keet) sekä asiantuntija- ja tekniseen apuun seuraa- hankkeiden lisäksi maksettu erilaisia toteuttamis- ja
50440: vasti: tiedotuskuluja sekä palkkoja.
50441:
50442:
50443:
50444:
50445: Maamme ympäristölainsäädäntöä yhdistetään ja har- maan kantaa siihen, miten ympäristönsuojelun eri osa-
50446: monisoidaan Euroopan yhteisön ympäristölainsäädän- alueita painotetaan keskenään ja mitä käytettävissä
50447: nön mukaiseksi luomalla yhtenäinen ja kokonaisvaltai- olevaa tekniikkaa on parasta soveltaa.
50448: seen tarkasteluun perustuva lupajärjestelmä, jolla ra- Ympäristönsuojelulainsäädännön yleensä nopeasti
50449: joitetaan ja hallitaan päästöjä. Tavoitteena on tehostaa voimaan tulevat, monia lakeja koskevat uudistukset
50450: ympäristönsuojelua ja mahdollistaa kustannuksiltaan aiheuttavat lisäpaineita koko ympäristöhallinnon hen-
50451: tehokkaat ympäristönsuojelutoimet, nopeuttaa ja yk- kilökunnalle lakisääteisten tehtävien valmistelussa,
50452: sinkertaistaa menettelyä, parantaa luvanhakijoiden ja tiedonvälityksessä ja neuvonnassa. Valtiontilintarkas-
50453: haitankärsijöiden asemaa sekä helpottaa viranomais- tajat korostavat, että ennen lain voimaantuloa on pa-
50454: ten työtä. Toisaalta lupaviranomaiset joutuvat otta- nostettava riittävästi asiakokonaisuuksien selvittämi-
50455:
50456:
50457: 267
50458: se en ja viranomaisten opastamiseen. Samoin tulee va- Maatalouden ympäristöohjelma, valtioneuvoston
50459: rautua lain seurantaan ja vaikutusten järjestelmälli- päätökset sekä kertomusvuoden lopulla valmistunut
50460: seen analysointiin. vesiensuojelun tavoiteohjelma vähentävät toteutues-
50461: Kansalaiset ja eri sidosryhmät suhtautuvat entistä saan maatalouden päästöjä asetettujen tavoitteiden
50462: kriittisemmin ympäristöasioihin ja viranomaisten toi- mukaisesti. Valtiontilintarkastajien mielestä maatalou-
50463: mintaan. Samanaikaisesti lukuisten hallinnollisten lu- den ympäristönsuojelusta aiheutuvien kustannusten ja
50464: papäätösten ja lisääntyneiden luonnonsuojelutehtä- tulonmenetysten korvaamisen ohella on painotettava
50465: vien valmistelu ovat johtaneet siihen, että ympäristö- maataloutta harjoittavan väestön omaa vastuuta elin-
50466: keskuksissa ei ole riittävästi voimavaroja korkeatasoi- ympäristönsä kunnossapidosta ja kehittämisestä. Suo-
50467: sen asiakaspalvelun järjestämiseksi. Valtiontilintar- jelutoimien toteuttamisessa voidaan koulutuksella,
50468: kastajat pitävät epäkohtana sitä, että hallinnollisten neuvonnalla ja tiedottamisella muokata asenteita
50469: tehtävien lisääntyessä henkilöstön ympäristöasian- myönteisiksi ympäristönsuojelua kohtaan.
50470: tuntemusta ei pystytä riittävästi hyödyntämään. Ympä- Tehostamalla neuvontaa ja valvontaa sekä kehittä-
50471: ristötietouden levitys, tietoaineistojen jatkokäsittely ja mällä tukien myöntämismenettelyä on pyrittävä paran-
50472: hyväksikäytön edistäminen sekä kehittämis- ja edistä- tamaan vaikutuksiltaan vaikeasti todettavien erityistu-
50473: mistehtävien hoito yhdessä eri sidosryhmien kanssa kivarojen kohdistumista ja suunnitelmallista käyttöä.
50474: on tärkeä osa sitä ympäristönsuojelutoimintaa, jolla Valtiontilintarkastajat korostavat, että ympäristötuen
50475: kehitetään kansalaisten asenteita ympäristömyöntei- vaikutusten arviointia koskevan viisivuotisen seuranta-
50476: siksi ja ehkäistään konfliktien syntymistä ympäristöky- tutkimuksen välituloksista on tiedotettava laajasti ja
50477: symyksissä. tutkimustulokset hyödynnettävä kehitettäessä maata-
50478: Ympäristöhallinto on varsin perusteellisesti selvittä- louden ympäristönsuojelutoimia ja korvauskäytäntöä.
50479: nyt v. 1994 voimaan tulleen ympäristövaikutuksia kos- Saastuneiden maa-alueiden kunnostukseen on
50480: kevan lainsäädännön vaikutuksia ja sentoteuttamises- osittain työllisyyssyistä myönnetty varoja kohtuullises-
50481: sa ilmenneitä ongelmia. Valtiontilintarkastajien mieles- ti, jos ottaa huomioon valtiontalouden tilan. Tarkastus-
50482: tä tällaista vaikutusten arviointia pitäisi korostaa kai- kohteena olleessa ympäristökeskuksessa kuitenkin to-
50483: kessa lainsäädännön toteutuksessa. YVA-direktiivin dettiin, että kunnostusten suorittaminen suunnitellussa
50484: muutoksen vuoksi YVA-Iakiin ja -asetukseen tehdään aikataulussa todennäköisesti johtaa pohjavesien saas-
50485: hankeluettelo- ja muita tarkennuksia 14.3.1999 men- tumiseen. Viranomaisten ja elinkeinoelämän huolenai-
50486: nessä. Samassa yhteydessä on lainsäädäntöä mahdol- heina ovat myös esimerkiksi kyllästämöjen rantavesien
50487: lista kehittää seurannan ja tutkimuksen tulosten poh- ja Kymijoen saastuneet sedimentit, jotka ulottuvat Itä-
50488: jalta. Nykyisen lainsäädännön mukaan yhteysviran- mereen asti, sekä vanhojen, vielä toiminnassa olevien
50489: omainen voi tehdä arvioinnin lähinnä asiakirjojen pe- kaatopaikkojen kunto. Valtiontilintarkastajien mielestä
50490: rusteella. Lainsäädäntöä muutettaessa tulee korostaa ongelma-alueiden kunnostustöiden nopeuttamiseksi
50491: osallistumista ja tarkistaa arviointiohjelman sisältö- on pyrittävä löytämään vaihtoehtoisia rahoituskeinoja,
50492: vaatimuksia menettelyiden laadunarvioinnin paranta- joista yhtenä voisivat tulla kyseeseen työllisyysvarat,
50493: miseksi. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisää- sekä huolehdittava ympäristökeskusten valmiudesta
50494: miseksi päätöksenteossa on tiedotettava laajemmin organisoida kunnostustoiminta. Perustuslainsäätämis-
50495: kuin nykyisen lainsäädännön minimivaatimukset edel- järjestelmän hitaus ei saa estää yksinkertaistamasta
50496: lyttävät. rahasto- ja korvausjärjestelmää, joka muodostuu
50497: Hankkeen toteuttaja vastaa ympäristövaikutusten useasta toisistaan poikkeavasta osa järjestelmästä.
50498: arvioinnista. Kansalaisten luottamuksen säilyttämisek- Ympäristöministeriö on toiminut aktiivisesti lähi-
50499: si asiakirjojen puolueettomuus on varmennettava. alueyhteistyön kehittämiseksi, ja yhteistyön merkitys
50500: Alueellisten ympäristökeskusten toiminnan koordi- lisääntyy entisestään EU:n laajentuessa. Suomen lä-
50501: nointia on tehostettava siten, että ne käsittelisivät saa- hestyvä puheenjohtajuus lisää mahdollisuuksia kehit-
50502: dun kansalaispalautteen ja suhtautuisivat arviointime- tää lähialueyhteistyötä ns. pohjoisen ulottuvuuden ni-
50503: nettelyyn ja sen asettamiin vaatimuksiin mahdollisim- missä. Yhteistyön avulla voidaan vaikuttaa myös Suo-
50504: man yhdenmukaisesti. Yhteysviranomaisten lausun- men ympäristön tilaan sekä kaupallistaa kotimaista
50505: non antamiselle on varattava riittäväsi aikaa, koska ympäristöosaamista ja -teknologiaa, jonka määrä on
50506: lausunto korostaa tärkeitä kansalaisnäkökulmia ja si- Suomessa laskenut vastoin ennakko-odotuksia.
50507: ten parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuk- Valtiontilintarkastajien mielestä ympäristö- ja Ulko-
50508: sia. Valtiontilintarkastajat korostavat, että ympäristö- ministeriölie on varattava riittävästi resursseja uuden
50509: vaikutusten arviointi on nostettava yhdeksi lainvalmis- teknologian kehittämisen, testaamisen ja kaupallista-
50510: telun laadun kriteeriksi. Valmisteilla oleva maankäyttö- misen edistämiseksi. Maamme valtiollisen lähialue-
50511: ja rakennuslaki eivät muodosta tästä poikkeusta. strategian toteuttamisen kannalta on tärkeää, että va-
50512:
50513:
50514: 268
50515: rojen käyttöä ja hankkeiden organisointia koskeva vi- teknologian esiintuloa niissä. Tällaisen negatiivisen
50516: ranomaisyhteistyö toimii saumattomasti. Hankkeiden kehityksen vaikutuksetvoivatheijastua laajasti elinkei-
50517: viivästyminen vaikeuttaa varojen saantia kansainväli- noelämään ja kansalaisten hyvinvointiin.
50518: siin lähialueprojekteihin ja voi siten estää suomalaisen
50519:
50520:
50521:
50522:
50523: Luonnonsuojelu si luonnonsuojelulakiin otettiin omana lukunaan
50524: yleiseurooppalaista Natura 2000 -verkostoa koske-
50525: Kertomusvuoden alussa voimaan tulleen luonnon- vat säännökset. Muilta osin direktiivin vaatimukset
50526: suojelulain tavoitteena on monipuolistaa vanhan hajautettiin lain eri lukujen ao. kohtiin. Direktiivit
50527: luonnonsuojelulain suppeaa keinovalikoimaa ja vaikuttivat erityisesti eliölajien rauhoitusmääräyk-
50528: ottaa huomioon EU:n asettamat luonnonsuojelu- siä koskeviin pykäliin. Laki suorastaan kieltää hä-
50529: velvoitteet kotimaisessa lainsäädännössä. Uusi laki vittämästä ja heikentämästä tiettyjen direktiivilajien
50530: sisältää myös luonnonsuojelusuunnittelua koske- lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.
50531: vat säännökset. Luonnonsuojelusuunnittelu korvaa Luonnonsuojelulain uudistamisen yhteydessä
50532: valtioneuvoston periaatepäätöksen, kun alueita muutettiin myös monia alueiden käyttöä sääotele-
50533: varataan suojelutarkoituksiin. Maanomistaja voi viä lakeja. Lainmuutosten jälkeen luonnonsuojelu-
50534: itse panna vireille omistamansa alueen suojelun. lain säännökset on otettava huomioon, kun myön-
50535: Luonnonsuojelua toteutettiin aiemmin lähes yk- netään muiden lakien perusteella lupia ja tehdään
50536: sinomaan perustamalla luonnonsuojelualue. Se on viranomaispäätöksiä. Lisäksi rakennuslakia muut-
50537: vieläkin eräs keskeinen suojelukeino. Uuden lain tamalla on tarkoitus lisätä ranta-alueiden suunnitel-
50538: perusteella suojelua voidaan toteuttaa joustavam- mallista käyttöä.
50539: ruin tilanteen mukaan. Yksityisten omistamat
50540: alueet voidaan rauhoittaa määräajaksi. Lisäksi EU:n Natura 2000 -verkoston vaikutukset
50541: luontoa voidaan suojella perustamalla maisema- 1970-luvulta lähtien on laadittu luonnonsuojeluoh-
50542: alueita sekä säilyttämällä luontotyyppejä ja erityi- jelmia, joilla täydennetään valtion maille alunperin
50543: sesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja. perustettua luonnonsuojelualueiden verkostoa.
50544: Uuden luonnonsuojelulain säätämisen yhtey- Vanhin kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämis-
50545: dessä pantiin täytäntöön EU:n kaksi luonnonsuoje- ohjelma on pääosin toteutettu. Kertomusvuoden
50546: ludirektiiviä, luontodirektiivi (92/43/ETY) ja lintu- lopussa oli toteutettu suojeluohjelmia kaikkiaan
50547: direktiivi (79/409/ETY). Direktiivien toteuttamisek- seuraavasti:
50548:
50549:
50550: lakisääteiset Yksityiset Perustamalta Toteuttamatta Kokonais-
50551: suojelualueet suojelualueet valtion maalla yksityismaalla pinta-ala
50552: ha
50553: Kansallispuistot' 684 100 - 4 030 1 000 689 130
50554: Luonnonpuistot' 149 000 - 0 0 149 000
50555: Soidensuojelun perusohjelma 405 000 5 700 113 600 64 000 588 300
50556: Lintuvesien suojeluohjelma 600 4 400 3 700 74 300 83 000
50557: Rantojensuojeluohjelma 100 5 500 77 300 62 600 145 500
50558: Lehtojensuo jel uohj el ma 1 200 1 000 1 400 1 600 5 200
50559: Vanhojen metsien suojeluohjelma 9 000 800 314 600 19 700 344 100
50560: Erityiset suojelualueet 44 800 - - - 44 800
50561: Muut yksityismaiden luonnonsuojelu-
50562: alueet - 15100 - - 15 100
50563: Erämaa-alueet 1 377 800 - - - 1 377 800
50564: Yhteensä 2 671 600 32 500 514 630 223 200 3 441 930
50565: ' Kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelma sekä VN:n myöhemmät päätökset kansallispuistojen perustamisesta tai
50566: laajentamisesta. Harjujensuojeluohjelmaa (n. 94 000 hal ei lueta mukaan, koska sitä toteutetaan pääasiassa maa-aineslain
50567: ja -asetuksen perusteella.
50568:
50569:
50570:
50571: 269
50572: Lakisääteiset suojelualueet (2 671 600 ha) on teesta riippuen 126-400 Mmk, kun maksettavat
50573: perustettu lailla tai asetuksella. Kaikki erämaa- verot ja yhteiskunnan tuki otetaan huomioon.
50574: alueet eivät sisälly niihin. Yksityiset luonnonsuoje- Ympäristöministeriön arvion mukaan Natura-eh-
50575: lualueet (32 500 ha) on rauhoitettu maanomistajan dotuksen toimeenpanosta aiheutuu valtiolle erään
50576: hakemuksesta lääninhallituksen tai alueellisen ym- arvion mukaan runsaan 200 Mmk:n ylimääräinen
50577: päristökeskuksen päätöksellä. Valtion maita on kustannus.
50578: 514 630 ha varattu tai hankittu luonnonsuojelualu-
50579: eiksi, joita ei ole vielä perustettu. Tähän ryhmään Luonnonsuojelun rahoitusohjelma
50580: kuuluvat vanhojen metsien suojelualueet ml. Poh- Vuoden 1996 kesäkuussa talouspoliittinen ministe-
50581: jois-Suomessa v. 1996 tehdyt suojeluvaraukset rivaliokunta hyväksyi 3 285 Mmk:n rahoitusohjel-
50582: Toteuttamatta olevista yksityismaista (223 000 ha) man, jolla toteutetaan v. 1996-2007 vahvistettuja
50583: suurin osa sisältyy soidensuojelu-, lintuvesi-ja ran- luonnonsuojeluohjelmia. Ohjelmien lisäksi rahoi-
50584: tojensuojeluohjelmiin. tuksella voidaan hoitaa ohjelmiin verrattavissa ole-
50585: Esitys EU:n Natura-verkostoksi käsittää aiemmin via muita luonnonsuojeluvelvoitteita.
50586: perustetut luonnonsuojelualueet, erämaihin ja eri Ohjelmien rahoitus muodostuu kolmesta koko-
50587: suojeluohjelmiin kuuluvat alueet sekä osan Metsä- naisuudesta. Ympäristöministeriön budjettikehyk-
50588: hallituksen päätöksellä suojeluun ja virkistykseen sissä olevalla liikkumavaralla hankitaan suojelualu-
50589: varatuista alueista. Naturan hyväksymisen yhtey- eita tai maksetaan niistä korvausta. Määrärahojen
50590: dessä oli tarkoitus laajentaa Suomen luonnonsuoje- sitomisvaltuudet kasvavat merkittävästi tulevina
50591: lualue- ja ohjelmaverkostoa vastaamaan EU:n luon- vuosina. Tuolloin kauppahinnat ja korvaukset voi-
50592: to- ja lintudirektiivin vaatimuksia luontotyyppien ja daan jaksottaa jopa kymmenelle vuodelle korkoa
50593: lajien esiintymisalueiden osalta. vastaan. Lisäksi Metsähallitus on velvollinen luo-
50594: Ympäristöhallinnossa valmisteltu Natura-ehdo- vuttamaan valtion maata luonnonsuojelualuevaih-
50595: tus oli nähtävillä kuulemista varten kertomusvuo- tojen toteuttamiseksi ja myymään maata suojeluoh-
50596: den keväällä. Muistutusten ja lausuntojen perus- jelmien toimeenpanon rahoittamiseksi.
50597: teella ympäristöministeriö tarkisti ehdotusta. Tar- Rahoitusohjelmalla lisättiin suojeluohjelmien ra-
50598: kistettuun esitykseen sisältyy runsaat 100 000 ha hoitukseen käytettävissä olevien varojen määrää
50599: uusia, aiempiin suojelu- tai virkistysaluevarauksiin 170-180 Mmk:sta 340-400 Mmk:aan vuodessa.
50600: kuulumattomia maa-alueita ja vajaat 400 000 ha Tulevina vuosina määrärahoja voidaan lisäksi sitoa
50601: uusia vesialueita. n. 200 Mmk vuodessa.
50602: Alueiden käyttöön kohdistuvat rajoitukset sekä Rahoitusohjelma on huomattavan etupainottei-
50603: suojelun toteuttaminen ja kustannukset riippuvat nen. Maanomistajien oikeusturvaa halutaan paran-
50604: siitä, mitä luontotyyppejä ja lajeja halutaan säilyttää taa purkamalla suojeluohjelmien toimeenpano-
50605: ja mitkä ovat suojelun tavoitteet. Vajaat kaksi kol- ruuhkat. Pyrkimyksenä on tehdä vapaaehtoisia
50606: mannesta uusista maa-alueista, joista yksityiset kauppoja, vaihtoja ja sopimuksia. Etupainotteisuu-
50607: omistavat n. 50 000 ha, on tarkoitus toteuttaa luon- den uskotaan edistävän myös vanhojen metsien
50608: nonsuojelulain keinoilla. Pääosa vesialueiden suo- suojelua Kuusamon yhteismetsässä. Tavoitteena
50609: jelusta voidaan toteuttaa nykykäytön yhteydessä on, että maanomistajien kanssa päästään siitä sopi-
50610: ilman erillisiä suojelutoimia. mukseen vuoteen 2000 mennessä ja että suojeluoh-
50611: Natura-esityksestä on tehty ympäristövaikutus- jelma toteutetaan v. 2004.
50612: ten arviointi myös kustannusten osalta. Natura-
50613: esitykseen sisältyy uutta, luonnonsuojelulailla suo- EU:n rahoittamat hankkeet
50614: jeltavaa yksityistä metsämaata n. 18 000 haja valtion Life-ohjelmalla edistetään yhteisön ympäristöpoli-
50615: metsämaata n. 10 000 ha, mikä on n. 0,16% maam- tiikkaa. Life-ympäristö-rahoituksella tuetaan erilai-
50616: me vielä suojelemattomasta metsämaasta. Ehdotus sia ympäristönsuojeluhankkeita ja Life-luonto-ra-
50617: pienentää hakkuukertymää vain vähän, ja siten sen hoituksella luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkei-
50618: paikalliset, alueelliset ja kansantaloudelliset työlli- ta. Lisäksi Life-varoilla rahoitetaan yhteishankkeita,
50619: syys- ja muut vaikutukset eivät ole merkittäviä. jotka toteutetaan EU:hun kuulumattomien Välime-
50620: Yhteiskunnalle koituu suuret kustannukset yksi- ren ja Itämeren rannikkovaltioiden kanssa.
50621: tyisille maanomistajille aiheutuvien menetysten Life-ympäristö-rahoituksella edistetään ympäris-
50622: korvaamisesta. Suomen ympäristökeskuksen ja tön laatua ja kestävää kehitystä (mm. puhtaat tekno-
50623: Metsäntutkimuslaitoksen yhdessä tekemän selvi- logiat), kehitetään hallinnollisia rakenteita ja ympä-
50624: tyksen mukaan nettokantorahatulojen menetysten ristöpalveluja sekä lisätään koulutusta ja valistusta.
50625: pääomitetuksi arvoksi arvioidaan puustoraken- Rahoitettavat hankkeet koskevat koko Eurooppaa.
50626:
50627:
50628: 270
50629: Vuonna 1996 Suomi sai rahoitusta kuuteen Life- Luonnonsuojelualueiden hankinta
50630: ympäristöhankkeeseen yhteensä 11 ,6 Mmk ja ker- Yleinen luonnonsuojelualueiden hankintamuoto
50631: tomusvuonna viiteen hankkeeseen yhteensä 11 on maan osto, johon on valtion talousarviossa
50632: Mmk. Hankkeiden pääkoordinaattorit (EU:Ita saatu varattu määräraha jo vuodesta 1971 lähtien. Vuo-
50633: rahoitus) olivat Keski-Suomen Viatek (1,5 Mmk), desta 1994 alkaen alueita on yhä enemmän hankit-
50634: Lohja-Rudus Oy (3,4 Mmk), Tampereen kaupunki tu vaihtamalla niitä valtion maihin. Luonnonsuoje-
50635: (1,4 Mmk) ja Suomen ympäristökeskus (2 Mmk ja lulakiin tuli v. 1981 säännökset yksityisistä suojelu-
50636: 2,7 Mmk). alueista maksettavista korvauksista. Siihen on osoi-
50637: Life-luonto-rahoituksella perustetaan ja hoide- tettu määräraha valtion budjetissa jo vuodesta 1982
50638: taan erilaisia luonnonsuojelualueita sekä suojel- lähtien.
50639: Iaan luontotyyppejä ja eliölajeja. Hankkeilla tue- Korvausmäärärahat olivat pienet suhteessa han-
50640: taan myös kansallisten suojeluohjelmien toteutta- kintavaroihin 1980-luvulla. Korvausmäärärahan
50641: mista. osuus kasvoi rantojensuojeluohjelman vahvistami-
50642: Vuonna 1996 Life-luonto-rahoitusta saatiin vii- sen yhteydessä v. 1990. Silloin yksityisten suojelu-
50643: teen hankkeeseen yhteensä n. 30 Mmk ja kerto- alueiden perustaminen sopi hyvin joidenkin koh-
50644: musvuonna seitsemään hankkeeseen yhteensä n. teiden suojeluun. Alueille voitiin sopia osittaiset
50645: 34 Mmk. Viidestä hankkeesta vastaa alueellinen suojelutavoitteiden mukaiset rauhoitusmääräykset,
50646: ympäristökeskus ja kolmesta Metsähallitus. Hank- jolloin esim. metsätalouskäyttö saattoi säilyä osin
50647: keet kestävät yleensä 2--4 vuotta. Niiden kotimai- tai kokonaan maanomistajalla.
50648: nen, vähintään 50 %:n osuus rahoitetaan pääosin Maanhankintaan ja yksityisistä suojelualueista
50649: valtion budjetista. Life-rahastosta saatava rahoitus maksettaviin korvauksiin varattujen varojen määrä
50650: huomioidaan toteutettaessa em. luonnonsuojelun on kehittynyt vuodesta 1971 lähtien seuraavasti:
50651: rahoitusohjelmia.
50652:
50653:
50654:
50655:
50656: Vuosi Maanhankinta Yksityismaiden suojelualueet
50657: Hankinta- Muut varat Hankittu Korvaus- Rauhoitettu
50658: määräraha määräraha
50659: 1 000 mk ha 1 000 mk ha
50660: 1971 500 - 34 - -
50661: 1972 450 - 88 - -
50662: 1973 980 - 395 - -
50663: 1974 2 000 - 1 251 - -
50664: 1975 4 000 - 2 102 - -
50665: 1976 3 000 - 604 - -
50666: 1977 3 800 - 303 - -
50667: 1978 6 800 - 3 727 - -
50668: 1979 6 000 - 2 225 - -
50669: 1980 12 000 - 2 713 - -
50670: 1981 17 000 - 4 784 - -
50671: 1982 18 000 - 3 159 1 000 54
50672: 1983 19 000 - 5 668 1 000 5
50673: 1984 28 000 - 5 984 1 500 32
50674: 1985 39 000 - 12 543 2 200 93
50675: 1986 45 000 - 9 587 2 200 59
50676: 1987 53 850 69 370 15 315 2 500 3 276
50677: 1988 47 000 - 7 991 3 000 408
50678: 1989 60 000 - 10 824 2 000 341
50679: 1990 60 000 - 6 014 3 000 492
50680: 1991 109 500 9 200 8 245 10 000 704
50681: 1992 118 000 1 800 7 516 26 200 956
50682: 1993 83 000 65 000 10 440 16 200 1 096
50683: 1994 85 000 76 000 10 508 20 500 676
50684: 1995 89 000 87 002 10 718 19 000 1 259
50685: 1996 87 000 87 000 13 743 19 000 3 424
50686: 1997 111 000 150 000 21 488 43 000 2 398
50687: Yhteensä 1 108 880 545 372 177 969 172 300 15 273
50688:
50689:
50690:
50691: 271
50692: Uudistetun luonnonsuojelulain uskotaan hel- tunnustetaan luonnon köyhtymisen kielteiset vai-
50693: pottavan suojelutoimia. Sen sijaan rakennuslain kutukset maailmanlaajuisesti ja kiirehditään toimia
50694: muutoksen vaikutuksiin suhtaudutaan varaukselli- luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
50695: sesti, sillä kaavoituksen merkitys suojelukeinona Syrjäisten seutujen elinkeinorakenne muuttuu
50696: on käytännössä ollut vähäinen. Ranta-alueiden edelleen nopeasti. Maa- ja metsätalouden harjoitta-
50697: kaavoituksella on voitu joillakin alueilla siirtää misedellytysten vähetessä kunnat pyrkivät moni-
50698: rakennusoikeudet ja sijoittaa ne suojelun kannalta puolistamaan elinkeinorakennettaan. Luonnon-
50699: sopivasti. Kunnat ja maanomistajat kuitenkin usein suojelualueita halutaan muuttaa kansallispuistoik-
50700: kokevat, ettei rakennusoikeuksien siirtäminen suo- si, koska niiden uskotaan lisäävän luontomatkailua
50701: jeltavilta alueilta ole heidän etunsa mukaista. Ran- ja pienimuotoista elinkeinotoimintaa sekä paranta-
50702: tojen yleiskaavoituksesta on kuitenkin ollut suurta van alueen arvostusta.
50703: hyötyä mitoitettaessa rakennusoikeuksia ja arvioi- Luonto on monimuotoisinta eteläisessä Suomes-
50704: taessa kauppahintoja ja korvauksia. Laajoilla selkä- sa, johon myös valtaosa väestöstä keskittyy. Eteläi-
50705: vesillä ja saaristoalueilla on yleiskaavoituksella saa- sen Suomen suojelualueilla on merkittävä, yhteis-
50706: tu rakennuspaikkojen määrä pysymään kohtuulli- kunnallisesti monitahoinen rooli, johon kuuluu
50707: sena, ja rakennuspaikat on jaettu tasapuolisesti myös luonnonläheisen Suomi-kuvan vaaliminen.
50708: maanomistajien kesken. Sen vuoksi niiden hoitotehtävä on vaativa. Yleensä
50709: talouskäytössä olleiden suojelualueiden hoidossa
50710: Luonnonsuojelualueiden hoito korostuu niiden luonnonmukaisen kehityksen pa-
50711: Luonnonsuojelualueiden hoitoon käytettiin v. 1990 lauttaminen, jota pitäisi nopeuttaa.
50712: yhteensä 35 Mmk ja kertomusvuonna 90 Mmk. Ympäristöministeriön mukaan huolimatta re-
50713: Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousminis- surssilisäyksistä tällä hetkellä pystytään korkein-
50714: teriön yhteinen osuus oli v. 1990 25 Mmk ja taan auttavasti vastaamaan niihin odotuksiin, joita
50715: kertomusvuonna 73 Mmk sekä työministeriön syrjäseutujen kunnat luonnonsuojelualueiden hoi-
50716: osuus vastaavina aikoina 10 Mmk ja 14 Mmk. dolle asettavat. Lisääntyneillä resursseillakaan ei
50717: Metsähallituksen siirryttyä nettobudjetointiin v. voida palauttaa luonnontilaa ja hoitaa luontoa niin
50718: 1995 ympäristöministeriön osuuteen sisältyi 1 Mmk nopeasti ja laajasti, että sillä pystyttäisiin estämään
50719: tulorahoitusta. Kertomusvuonna tulorahoituksen maamme luonnon yleinen köyhtyminen suojelu-
50720: määrä oli 5 Mmk. Summaan sisältyy EU:n Life- alueiden ulkopuolella.
50721: rahoitusosuus n. 3 Mmk.
50722: Luonnonsuojelutehtäviin käytettiin v. 1990 140 Hallinnonalojen yhteistoiminta
50723: ja kertomusvuonna 290 henkilötyövuotta. Lukuihin Valtioneuvosto teki joulukuussa 1995 periaatepää-
50724: sisältyvät mm. työllistettävät sekä tilapäis- ja kausi- töksen niistä toimenpiteistä, joilla edistetään biolo-
50725: henkilöstö. gisen monimuotoisuuden ylläpitoa ja tutkimusta
50726: Metsähallituksen luonnonsuojelualueiden hoi- sekä hallinnonalojen välistä yhteistyötä yleissopi-
50727: totehtävissä toimivan vakinaisen henkilöstön mää- muksen toimeenpanossa (UNCED, Rio dejaneiro,
50728: rä oli v. 1990 44 ja kertomusvuonna 154 henkeä. 1992). Päätöksen mukaisesti kukin ministeriö vas-
50729: Vakinaisen henkilöstön osuus tehdyistä henkilö- taa omalla hallinnonalallaan biologisesta suojelusta
50730: työvuosista oli v. 1990 runsaat 40 o/o ja kertomus- ja kestävästä käytöstä sekä tekee tätä koskevat
50731: vuonna runsaat 50 %. toimenpide-esitykset.
50732: Metsähallituksen hoidettavina olevien luonnon- Ympäristöministeriön 1.3.1996 asettama kansal-
50733: suojelualueiden määrä lisääntyi 1990-luvulla siten, linen biodiversiteettitoimikunta valmisteli eri mi-
50734: että niitä oli v. 1990 229 (1 260 000 ha) ja kerto- nisteriöiden selvitysten ja yksityiskohtaisten osaoh-
50735: musvuonna 377 (1 297 000 ha). Luvusta puuttuvat jelmien perusteella vuoteen 2005 ulottuvan kansal-
50736: v. 1991 perustetut 12 erämaa-aluetta, yhteensä lisen toimintaohjelman. Siinä ehdotetaan toimenpi-
50737: 1 483 000 ha. Kansallispuistojen määrä lisääntyi teet, eri toimialojen vastuut ja ne voimavarat, joita
50738: 23:sta 27:ään. Niiden hoito vaatii eniten voimava- biologisen monimuotoisuuden ylläpito ja kestävä
50739: roja. käyttö edellyttävät. Ohjelmassa on kuvattu myös ne
50740: Luonnonsuojelualueiden hoito on 1990-luvulla taloudelliset mahdollisuudet, jotka liittyvät biologi-
50741: muuttunut olennaisesti yhteiskuntamuutosten ja seen monimuotoisuuteen, sekä tehty yhteenveto
50742: kansainvälisen kehityksen seurauksena. Maaseu- maamme biologisen monimuotoisuuden nykytilas-
50743: dun ja erityisesti syrjäseutujen tyhjeneminen vauh- ta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Ministeriöt vas-
50744: dittui Suomen liityttyä EU:n jäseneksi. Väestö taavat ohjelman seurannasta. Lausuntojen perus-
50745: muuttaa eteläisiin yhdyskuntiin. Samanaikaisesti teella harkitaan, tuodaanko toimintaohjelma valtio-
50746:
50747:
50748: 272
50749: neuvoston käsiteltäväksi kestävän kehityksen oh- kenneministeriö, maa- ja metsätalousministeriö,
50750: jelman yhteydessä vai erikseen. ulkoasiainministeriö, ympäristöministeriö, Maj ja
50751: Valtioneuvoston periaatepäätös edellytti, että Tor Nesslingin Säätiö, Metsäteollisuus ry. sekä Maa-
50752: Suomen Akatemian johdolla valmistellaan biolo- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Tutki-
50753: gista monimuotoisuutta koskeva yhteistutkimusoh- musohjelmaa koordinoi Turun yliopiston biodiver-
50754: jelma. Suomen Akatemia hyväksyi biodiversiteetti- siteettiyksikkö.
50755: tutkimusohjelman vuosiksi 1997-2002 kertomus- Tutkimusohjelman tavoitteena on kansainväli-
50756: vuoden kesäkuussa. Kuusivuotisen tutkimusohjel- sesti korkeatasoisen, käytäntöön sovellettavissa
50757: man rahoitukseen osallistuvat Suomen Akatemian olevan tutkimustiedon tuottaminen biodiversiteet-
50758: ohella Teknologian kehittämiskeskus Tekes, lii- titutkimuksen teema-alueista.
50759:
50760:
50761:
50762:
50763: Viime vuosina tapahtuneesta myönteisestä kehityk- teellisesti selvitettävä hallinnon omin ja tutkimuksen
50764: sestä huolimatta luonnonsuojelussa joudutaan sovitta- keinoin ja tulokset hyödynnettävä kehitettäessä lain-
50765: maan yhteen näkökohdat, jotka liittyvät laajaan ja in- säädäntöä sekä hallintokulttuuria ja -menettelyä.
50766: tensiiviseen taloudelliseen toimintaan ja luonnon hyö- Luonnonsuojelulain perusteella hallintomenettelynä
50767: dyntämiseen, kansalaisten muuttuneisiin perusarvoi- valmisteltu Natura-verkoston perustaminen johti sii-
50768: hin ja matkailun edistämiseen, sekä ottamaan huo- hen, ettei eduskunnalla ollut mahdollisuutta ottaa kan-
50769: mioon kansainvälistymiskehityksestä aiheutuvat vel- taa kansalaisia ja eri intressiryhmiä laajasti kosketta-
50770: voitteet. Erillisiä luonnonsuojelualueita tarvitaan eri van Natura-ohjelman sisältöön. Laajan poliittisen oh-
50771: luontotyyppien, eliölajien ja kulttuuriperäisten luonto- jauksen puuttuessa maamme Natura-ohjelman valmis-
50772: kohteiden säilymiseksi. telu lähti siitä, että ohjelman tuli täyttää EU:n kahden
50773: Ajoittain hyvinkin voimakkaina ilmenneistä eturisti- direktiivin biologiset ja ekologisetvaatimukset mahdol-
50774: riidoista huolimatta luonnonsuojelulakeja onnistuttiin lisimman kattavasti, kuten luonnonsuojelussa Euroo-
50775: kehittämään kansallisten ja EU:n lainsäädännön aset- pan kärkijoukkoon kuuluvalta maalta voidaan edellyt-
50776: tamien tavoitteiden mukaisesti ja samalla uudistamaan tääkin. Esimerkiksi Ruotsissa valmistelun lähtökohdak-
50777: muita alueiden käyttöä koskevia lakeja siten, että myös si valittiin jo hyväksytyt luonnonsuojelualueet, joita täy-
50778: niiden perusteella toimittaessa luonnonsuojelunäkö- dennetään myöhemmin tarpeen mukaan. Valtiontilin-
50779: kohdat korostuvat. Ympäristöministeriö on siirtänyt tarkastajat korostavat, että Natura-ohjelman laajenta-
50780: suojelun toteuttamisen painopistettä korvausmenette- minen ei saa vaarantaa muiden suojeluohjelmien to-
50781: lyn suuntaan. Luonnonsuojelun rahoitusohjelmien teutumista eikä siten heikentää maanomistajan oi-
50782: kautta maaseudulle ohjataan vuosittain varoja yli 200 keusturvaa.
50783: Mmk, jotka käytetään luonnonsuojelualueiden lunasta- Jälkikäteen arvioiden ohjelman valmisteluun liittyi
50784: miseen ja hoitoon ja joilla korvataan maanomistajien sellaisia menettelytapoja, joiden seuraukset saattavat
50785: taloudellisia menetyksiä. Valtiontilintarkastajien mie- vaikeuttaa luonnonsuojeluohjelmien käytännön toteu-
50786: lestä lain suomin valtuuksin luonnonsuojelua on pyrit- tusta. Ristiriitaisia tulkintoja esiintyy direktiivien vel-
50787: tävä toteuttamaan joustavasti ja ripeästi valtiontalou- voittavuudesta ja esim. niistä mahdollisuuksista, joita
50788: den ja yleensä myös maanomistajien kannalta edulli- direktiivit suovat paikallisten, kulttuuristen ja sosiaalis-
50789: sella tavalla soveltamalla käyttörajoituksia omistusoi- ten olojen huomioimisessa. Luonnonsuojelulain mukai-
50790: keuden siirron sijaan. Myös maamme korvauskäytän- nen kuulemismenettely osoittautui valmistelun alkuvai-
50791: töä tulee pyrkiä kehittämään yleiseurooppalaiseen heessa riittämättömäksi. Valtiontilintarkastajien mie-
50792: suuntaan siten, että käyttö- ja toimenpiderajoitusten lestä maanomistajan tiedonsaantia ei varmistettu otta-
50793: perusteella korvataan vain estyneistä toimista todelli- malla häneen yhteyttä henkilökohtaisesti, minkä katso-
50794: suudessa koituneet menetykset. Laajaksi kehittynees- taan vaarantavan maanomistajan oikeusturvan ja ole-
50795: sä tutkimustoiminnassa on korostettava raportoinnin van vastoin demokratian toteutumiselle asetettavia
50796: käytännönläheisyyttä ja tulosten hyödyntämistä tiedo- avoimuus- ja kansanvaltaisuusvaatimuksia.
50797: tuksen ja neuvonnan avulla. Valtiontilintarkastajat korostavat, että kansalaisten
50798: Valtiontilintarkastajien mielestä Natura 2000 -ohjel- keskuudessa Natura-ohjelma koetaan arvokysymyk-
50799: man valmistelussa esiintyneet epäkohdat on perus- seksi. Sen uskotaan muuttavan yksittäisten kansalais-
50800:
50801:
50802: 18 380188E 273
50803: ten kulttuuriympäristöä ja elinoloja tavalla, jota on vai- kannalta luonnonsuojelualueiden merkitys lisääntyy.
50804: kea hyväksyä. Puutteellisen ja epätarkan karttamate- Luonnonsuojelun lisääntyneitä varoja on kohdistettava
50805: riaalin käyttö suojeltavien alueiden määrittämisessä ja siten, että Etelä-Suomessa sijaitsevat luonnonsuojelu-
50806: suojelupäätösten tekeminen kiistanalaisten biologis- alueet kyetään ylläpitämään siinä kunnossa, ettei nii-
50807: ten ja ekologisten näyttöjen perusteella ei täytä niitä den käyttöä tarvitse rajoittaa.
50808: perustelujen täsmällisyydelle ja yksilöimiselle asetet- Valtiontilintarkastajien mielestä luonnonsuojelussa
50809: tuja vaatimuksia, joita oikeuskansleri vanhojen metsi- on korostettava kulttuuriympäristön vaalimista, niin
50810: en suojelua koskevassa päätöksessään edellyttää. kuin esim. Ruotsissa tehdään. Rakennusperinnön ja
50811: Epäkohtana voidaan pitää myös sitä, että valtioneuvos- perinnemaiseman säilyttämiseksi on tehostettava yh-
50812: ton päätöksen perusteena olevasta Natura-kohteiden teistyötä ympäristö-, opetus- ja maa- ja metsätalousmi-
50813: luettelosta puuttuvat valintaperusteet, vaikka ne käy- nisteriön sekä suojeluun osallistuvien muiden tahojen
50814: tännössä ratkaisevat sen, mitkä tulevat olemaan Natu- kesken, suunnattava lisääntyneitä luonnonsuojeluva-
50815: ran yhteiskunnalliset kustannukset. roja katoamisuhanalaisen kansallisen perinnön suoje-
50816: Luonnonsuojelualueiden sosioekonominen merki- luun sekä selvitettävä, voidaanko kulttuuriympäristön
50817: tys on 1990-luvulla lisääntynyt ja muuttunut moniulot- suojelua edistää verohelpotuksilla tai muilla välillisillä
50818: teisemmaksi. Hoitotoimia mitoitettaessa tulee ottaa tukikeinoilla. Lainsäädännössä on huolehdittava ra-
50819: huomioon, että suojelualueiden hoidosta koituva hyöty kennusoikeuden menetyksen korvaamisesta samoilla
50820: jakautuu yhteiskunnassa entistä laajemmalle. Eteläi- perusteilla kaupungeissa ja maaseudulla.
50821: sen Suomen runsaslukuisen väestön virkistyskäytön
50822:
50823:
50824:
50825:
50826: Asuminen Pankkien kotitalouksille myöntämät uudet
50827: asuntoluotot ja asuntoluottokanta kehittyivät v.
50828: Asuntopolitiikan tavoitteet 1994-97 seuraavasti:
50829: 1990-luvulla harjoitetulla asuntopolitiikalla on py-
50830: ritty parantamaan vuokra-asuntotilannetta, säilyttä- Vuosi Uudet Asunto-
50831: mään valtion tukema asuntotuotanto korkealla ta- asuntoluotot luottokanta
50832: solla, tarkistamaan arava- ja korkotukilainoituksen Mmk
50833: painotusta, edistämään korjausrakentamista ja kiin- 1994 20 379 97 132
50834: teistönhoitoa, kehittämään lähiöitä sekä uudista- 1995 1B 610 95 219
50835: maan valtion asuntohallintoa. Myös asumistukea 1996 24 B06 96 472
50836: 1997 2B 3B5 99 BOB
50837: on kehitetty.
50838:
50839: Kehitys asuntomarkkinoilla Reaalitulojen kasvu (v. 1996 1,5 o/o, 1997 3-
50840: Suotuisa talouskehitys sekä matalat ja vakaina 3,5 o/o ja 1998 2,5-2,8 o/o) ja matala korko lisäsivät
50841: pysyneet korot ovat lisänneet asuntojen kysyntää asuntoluottojen kysyntää. Kertomusvuoden syksyl-
50842: lähinnä kasvualueilla. Muualla maassa kysyntä on lä asuntoluottojen keskikorko nousi lievästi. Siitä
50843: pysynyt vaimeana ja osin taantunut. Nettomuutto huolimatta reaalikorko on alhainen, ja sen odote-
50844: pääkaupunkiseudulle sekä Turun, Tampereen ja taan pysyvän matalana, sillä mm. Kaukoidän tapah-
50845: Oulun alueelle oli v. 1994-96 keskimäärin 14 000 tumat hillitsevät inflaatiokehitystä.
50846: henkeä. Uusia asuntokuntia syntyi koko maassa v. Varovaisuus asuntovelan otossa, kohonnut
50847: 1991-96 keskimäärin 27 000 vuodessa. reaalikorko ja EMU-prosessiin liittyvät epävar-
50848: Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat kerto- muustekijät vähentävät omistusasuntojen kysyn-
50849: musvuoden ensimmäisellä neljänneksellä 20 o/o ja tää. Tulojen epävarmuus ja työmarkkinamuutokset
50850: viimeisellä neljänneksellä n. 15 o/o. Kasvukeskuk- vaikeuttavat erityisesti nuorten kotitalouksien
50851: sissa hinnat nousivat enemmän kuin muualla maas- omistusasunnon hankintaa. Vuoden 1996 huhti-
50852: sa. Asuntojen reaalihinnat ovat 1980-luvun puoli- kuusta lähtien asunnon ostajat ovat voineet saada
50853: välin tasolla. Myös vuokrat nousivat eniten kasvu- valtion osatakauksen omistusasuntolainalleen,
50854: keskuksissa ja kaupunkien keskustassa. joka vastaa enintään 85 o/o:a asunnon hankintahin-
50855:
50856:
50857: 274
50858: nasta. Takaus on enintään 20% (150 000 mk) lai- kennushankkeet ovat pääasiassa muuta kuin
50859: nan jäljellä olevasta pääomasta ja sen koroista. asuinrakentamista.
50860: Kertomusvuonna takauksia myönnettiin 15 523. Asuntotuotannon toimintaedellytysten varmista-
50861: Näiden luottojen osuus oli lähes 16% uusista asun- miseksi ympäristöministeriö selvittää yhdessä Kun-
50862: toluotoista. Kilpailutarkoituksessa luottolaitokset taliiton sekä tontti- ja kaavoitusviranomaisten kans-
50863: tarjoavat pitkäaikaisia, kiinteäkorkoisia luottoja ja sa tontti- ja kaavoitustilannetta neljällä suurimmalla
50864: siten osaltaan helpottavat asunnon hankintaa. Va- kasvuseudulla.
50865: kuusvaatimukset ovat entiset.
50866: Maksukykyinen kysyntä suuntautuu palveluva- Valtion tukema asuntotuotanto
50867: rustukseltaan edullisiin taajamanosiin ja pientalo- Vuokra-asuntotilanteen helpottamiseksi valtio on
50868: asuntoihin. Suurin osa vapaarahoitteisesta asunto- tukenut vuokra-asuntotuotantoa 1990-luvulla voi-
50869: tuotannosta on omakotitaloja. makkaasti. Aravavuokra-asunnot on pyritty säilyt-
50870: Vapaarahoitteisia vuokra-asuntomarkkinoita el- tämään vuokrakäytössä jatkamalla aravavuokra-
50871: vytettiin mm. purkamalla vuokrasääntely vaiheit- talojen käyttö- ja luovutusrajoituksia kymmenellä
50872: tain v. 1991-95. Vapaarahoitteisten vuokra-asun- vuodella. Vaikka vuokra-asuntotilanne kokonai-
50873: tojen määrä lisääntyikin 1990-luvulla 83 000 asun- suudessaan parani, aravavuokra-asuntoa hakevien
50874: nolla. Kasvu kuitenkin taittui v. 1996, jolloin asun- määrä kasvoi. Kertomusvuoden syksyllä 34 000
50875: tojen hintojen nousu ja asuntokaupan vilkastumi- hakijaa jonotti vuokra-asuntoa pääkaupunkiseu-
50876: nen lisäsivät vuokra-asuntojen myyntiä omistus- dulla.
50877: asunnoiksi. Valtion asuntotuotannolla on pyritty myös vai-
50878: Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kehittyi- meotamaan vapaarahoitteisen asuntuotannon vä-
50879: vät 1990-luvun alkupuolella erittäin maltillisesti, henemisestä aiheutuvaa rakennusalan lamaa ja
50880: mutta v. 1996 ne kääntyivät selvään nousuun. helpottamaan vaikeaa työttömyyttä. Valtion lainoit-
50881: Vuoden 1996 huhtikuun tilanteeseen verrattuna taman tai korkotukeman tuotannon osuus nousi
50882: asuntojen vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 1990-luvulla 70 %:iin asuntojen uustuotannosta,
50883: keskimäärin 8,3% ja muualla maassa 6,2% vuodes- kun se 1980-luvulla oli vajaat 40 %. Vuodesta 1992
50884: sa. Osa noususta johtuu vuokra-asuntojen laadun lähtien runsas puolet tuesta on suunnattu kasvu-
50885: paranemisesta, koska asumistukea saavien, vapaa- keskuksiin, joita ovat pääkaupunkiseutu sekä Tu-
50886: rahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien ruoka- run, Tampereen ja Oulun alueet. Asuntolainamää-
50887: kuntien vuokrat kohosivat tuona aikana vain 1,3 %. rärahojen käyttöä vaikeuttavat pääkaupunkiseu-
50888: Koko maassa aravavuokrat nousivat keskimäärin dulla pula arava- ja korkotukilainoitukseen sopivis-
50889: 2,2%. ta tonteista ja kuntien muuttoliikkeeseen nähden
50890: Viime aikoina tilanne vuokra-asuntomarkkinoil- alimitoitetut asunto-ohjelmat. Ympäristöministe-
50891: la on vaikeutunut entisestään erityisesti kasvukes- riön mukaan asuntotilanne vaikeutuu nykyises-
50892: kuksissa. Muuttoliikkeen seurauksena kysynnän tään, jos pääkaupunkiseudun väestömäärä kasvaa
50893: kasvu keskittyy Uudellemaalle ja siellä pääkaupun- vuoteen 2020 mennessä 180 000--250 000 asuk-
50894: kiseudulle. Kertomusvuoden marraskuuhun men- kaalla, niin kuin ennustetaan.
50895: nessä kuntien asuntojonot pidentyivät 6 000 haki- Asumisoikeusasuntojen rakentaminen alkoi
50896: jalla edelliseen vuoteen verrattuna, ja samalla asun- 1990-luvun alussa. Niitä on valmistunut kertomus-
50897: non saaneiden osuus hakijoista pieneni. vuoden loppuun mennessä yhteensä n. 13 000.
50898: Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu lisää koti- Pientä omarahoitusosuutta edellyttävä, pääomien
50899: talouksien asumismenoja ja kasvattaa inflaatiopai- suhteen riskitön asumismuoto on koettu tarpeelli-
50900: neita. Lisäämällä uusien asuntojen tarjontaa kasvu- seksi erityisesti nuorten perheiden ja ns. ylivelkais-
50901: keskuksissa voidaan hintojen nousua rajoittaa. ten keskuudessa. Asumisoikeusasuntoihin jonottaa
50902: Yhteiskunnan tukeman tuotannon supistaminen pääkaupunkiseudulla n. 28 000 ja koko maassa
50903: vastaavasti vapauttaa rakennustoiminnan kapasi- lähes 50 000 hakijaa.
50904: teettia vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ja hil- Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen kysyntä pai-
50905: litsee rakennuskustannusten nousua. Vilkastunut nottuu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotan-
50906: rakentaminen ei välttämättä kuitenkaan helpota toon. Sen osuus oli noin kaksi kolmannesta kerto-
50907: asuntotilannetta kasvukeskuksissa, sillä niissä ra- musvuonna aloitetuista, arviolta 31 000 asunnosta.
50908:
50909:
50910:
50911:
50912: 275
50913: Valtio tuki asuntojen tuotantoa ja hankintaa v. 1990, 1995 ja 1997 seuraavasti:
50914:
50915: 1990 1995 1997
50916: Mmk Asuntojen Mmk Asuntojen Mmk Asuntojen
50917: määrä määrä määrä
50918: Aravalainoitus
50919: Uustuotanto 4 677,4 18 556 2 563,0 6 782 4 815,5 11 960
50920: Vuokra-asunnot 3 776,1 14 252 1 258,0 3 668 2 997,6 7 971
50921: Asumisoikeusasunnot - - 1 004,0 2 277 1 817,9 3 989
50922: Omistusasunnot 901,3 4 303 301,0 837 - -
50923: Peruskorjaus 626,2 6 911 1 016,0 10 838 1 566,3 15 718
50924: Vuokra-asunnot 364,6 3 985 899,0 9 648 1 566,3. 15 718
50925: Omistusasunnot 261,6 2 926 117,0 1190 - -
50926: Hankintalainat 16,9 69 46,0 230 40,4 262
50927: Aravalainoitus yhteensa 5 320,5 25 536 3 625,0 17 850 6 422,2 27 940
50928: Korkotu kilainoitus
50929: Uustuotanto 573,2 1 656 3 048,0 7 669 4 265,6 10 423
50930: Vuokra-asunnot 573,2 1 656 2 406,0 5 902 3 073,4 7 143
50931: Asumisoikeusasunnot - - 106,0 178 123,3 264
50932: Omistusasunnot - - 536,0 1 589 1 068,9 3 016
50933: Peruskorjaus 77,8 632 329,0 3 673 489,7 9 869
50934: Vuokra-asunnot 77,8 632 221,0 2 784 289,2 2 373
50935: Omistusasunnot - - 108,0 889 200,5 7496
50936: Vuokra-asuntojen hankintalainat 71,6 296 15,0 139 22,0 81
50937: Omistusasuntojen hankintalainat - - 53,6 281 99,5 459
50938: Korkotukilainoitus yhteensa 722,6 2 584 3 339,6 11 584 4 876,8 20 832
50939: Uustuotanto yhteensa 5 250,6 20 212 5 611,0 14 451 9 081,1 22 383
50940: Peruskorjaus yhteensa 704,0 7 543 1 345,0 14 511 2 056,0 25 587
50941: Hankintalainat yhteensa 88,5 365 114,6 650 161,9 802
50942:
50943:
50944:
50945:
50946: Arava- ja korkotukilainoitus nalta edullinen. Vuoden 1998 alusta lähtien myös
50947: Vuosikymmenen alussa valtion tukema asuntotuo- korjausavustukset ja eräät muut avustukset makse-
50948: tanto painottui aravalainoitukseen. Toiminta rahoi- taan Valtion asuntorahaston varoista.
50949: tettiin vanhojen aravalainojen koroilla ja kuoletuk- Valtion suorien lainojen ja korkotukilainojen
50950: silla, Valtion asuntorahaston liikkeelle laskemilla tukipoliittista järkevyyttä selvittänyt nk. Prime-työ-
50951: obligaatioilla ja lainojen alikorkoa korvaavilla bud- ryhmä piti valtion lainamuotoista tukea edelleen
50952: jettisiirroilla. Valtion velkaantuessa obligaatioiden käyttökelpoisena asuntopoliittisena tukimuotona.
50953: ja budjetin kautta saatava rahoitus korvattiin arvo- Työryhmä selvittää vuoden 1998 lokakuun lop-
50954: paperistamaHa vanhoja aravalainoja. Aravalainojen puun mennessä, millaisissa esim. EMUun liittymi-
50955: takaisinmaksusta kertyi v. 1996 n. 2,1 mrd. mk ja sestä johtuvissa olosuhteissa olisi edullisinta käyt-
50956: kertomusvuonna n. 1,9 mrd. mk, minkä vuoksi tää joko arava- tai korkotukilainaa tai antaa markki-
50957: rahasto ei kertomusvuonna ottanut uutta lainaa noiden huolehtia asuntorahoituksesta. Lisäksi sel-
50958: eikä arvopaperistanut saataviaan. Kertomusvuon- vitetään, miten voidaan kehittää aravalaina-ja kor-
50959: na ryhdyttiin valmistelemaan 3,4 mrd. mk:n arvo- kotukijärjestelmien asuntopoliittista tehokkuutta ja
50960: paperistamistransaktiota, joka on tarkoitus toteut- minimoida niiden valtiontaloudelliset kustannuk-
50961: taa v. 1998. Rahasto voi ottaa lyhytaikasta lainaa set.
50962: enintään 500 Mmk kerrallaan maksuvalmiudessa
50963: vuoden aikana esiintyvien vaihteluiden tasaami- Korjausrakentaminen ja lähiöiden kehittäminen
50964: seksi. 1990-luvulla on tuettu voimakkaasti korjausraken-
50965: Vuonna 1993 aravalainoitusta supistettiin ja kor- tamista ja kiinteistönhoitoa. Asuntorakennuskan-
50966: kotukilainoitusta lisättiin nykytasolle. Arvopaperis- nan kunnossapidon ohella näin pyrittiin paranta-
50967: tamisen käyttöönoton jälkeen painotettiin jälleen maan rakennusalan työllisyyttä. Perusparannuslai-
50968: aravalainoitusta, sillä sen on todettu olevan teho- nojen lisäksi myönnettiin korjausavustuksia v.
50969: kas asuntopolitiikan keino ja valtiontalouden kan- 1991-96 seuraavasti:
50970:
50971:
50972: 276
50973: Vuosi Korjausavustuksen laji Yhteensä
50974: Vanhusten Terveys- Perusparan- Asunto- Muut
50975: asunnot haittojen nuksen osake-
50976: poistaminen suunnittelu yhtiöt
50977: Asuntojen määrä Määrä 1 000 mk
50978: 1991 3 423 325 262 .. - 4 010 29 536
50979: 1992 4 154 1 491 706 39 365 - 64 442 85 404
50980: 1993 12 937 1 535 3 378 227 234 86 716 331 900 346 244
50981: 1994 12 394 1 274 3 960 431 994 109 708 558 330 433 875
50982: 1995 9 623 2 249 .. 263 892 73 891 349 655 326 751
50983: 1996 16 487 8 566 - 323 565 36 418 385 036 474 491
50984: 1997 16 371 26 346 - 372 557 47 054 462 328 628 787 1
50985: 1 Mukana edellisiltä vuosilta siirtyneet määrärahat, jotka oli käytettävä vuoden 1997 loppuun mennessä.
50986:
50987:
50988:
50989:
50990: Asuinrakennusten, vuodesta 1996lähtien erityi- koitetun ns. huoltokirjan käyttö tuli pakolliseksi
50991: sesti asunto-osakeyhtiöiden korjausavustuksia on valtion asuntotuotannossa kertomusvuonna, ja sen
50992: myönnetty runsaasti työllisyyssyistä. Korjausraken- käyttöä laajennetaan muihinkin asuin-, liike- ja
50993: tamista ja kiinteistönhoitoa on tuettu myös laajalla palvelurakennuksiin.
50994: tutkimus- ja kehittämispanoksella. Viisivuotisen ns. Kosteus- ja homevaurioita pyritään välttämään
50995: REMONTII-ohjelman puitteissa toteutettiin v. uudisrakentamisessa uusimalla Suomen rakenta-
50996: 1992-% yli sata hanketta. Sen tuloksia pyritään mismääräyskokoelman veden- ja kosteudeneristys-
50997: hyödyntämään laajasti. määräykset ja -ohjeet. Aiempaa yksityiskohtaisem-
50998: 1980-luvulta alkaen on selvitetty lähiöiden ke- mat määräykset koskevat mm. perustusten kuiva-
50999: hittämistä. Tavoitteena on pitää asuntokanta kun- tosta ja salaojitusta, rakennuksen perustuksia ja
51000: nossa sekä estää asuntoalueiden eriarvoistumista ja maanpinnan alapuolisia tiloja ja rakenteita, raken-
51001: sosiaalista segretaatiota eli erottelua ja syrjintää nuksen ulkoseiniä ja kattoja sekä märkätiloja. Laa-
51002: kehittämällä lähiöiden palveluja ja asuinympäris- dituilla oppailla pyritään parantamaan pientalojen
51003: töä. Valtion asuntorahaston v. 1995 käynnistämässä rakentamisen valvontaa ja suunnitelmallisuutta.
51004: lähiöuudistushankkeessa on mukana 49 lähiötä ja Huoltokirjaa suunnitellaan myös pientaloille.
51005: niissä yhteensä 100 000 asuntoa. Näille alueille on Kosteus- ja homevaurioita pyritään välttämään,
51006: kohdennetto aravaperusparannuslainaa yhteensä selvittämään ja poistamaan ympäristöministeriön ja
51007: n. 800 Mmk, jolla korjataan n. 10 000 asuntoa. Kuluttajaviraston yhteisen kampanjan avulla.
51008: Toteuttamalla ympäristöministeriön käynnistä-
51009: mä lähiökehityksen seuranta- ja arviointiohjelma Valtion asuntorahasto
51010: vuosiksi 1995-2005 pyritään saamaan luotettavaa Varojen valvonta
51011: tietoa suomalaisten lähiöiden kehityksestä sekä Arava- ja korkotukilainsäädännön lainojen myön-
51012: erilaisten tukitoimien ja uudistusten toimivuudesta. tämistä ja hyväksymistä koskevat säännökset vel-
51013: Ohjelmaan osallistuu 36lähiötä, ja se on osa laajaa voittavat Valtion asuntorahaston (ARA) valvomaan
51014: yhdyskuntarakenteen ja rakennetun ympäristön ti- tuettavia hankkeita, niiden omistajia, rahoittajia ja
51015: lan seurantajärjestelmää. rakentajia. Hankkeiden hintaa ja laatua valvotaan ja
51016: ohjataan lainoituksen ehdoilla, suunnittelu- ja kus-
51017: Kosteusvaurioiden torjunta tannusjärjestelmillä sekä kilpailumenettelyllä.
51018: Kosteus- ja homeongelmien laajuuden ja ennen Aravalain (1189/93) nojalla ARA tutkii ja arvioi
51019: kaikkea niiden terveysvaikutusten selvittyä ympä- hakijan lainanhoitokyvyn mm. hankkimalla luotto-
51020: ristöministeriö laati erityisen ohjelman siitä, millai- ja verotustietoja sekä tietoja aiemmin myönnettyjen
51021: silla viranomaisohjauksen, tutkimuksen, koulutuk- lainojen hoidosta. Maksujen laiminlyönnit voivat
51022: sen ja tiedotuksen keinoilla ne voidaan poistaa johtaa uusien lainojen epäämiseen.
51023: uudisrakentamisessa, kiinteistöjen ylläpidossa ja ARA nimeää ne asuntojen vuokraamista sosiaa-
51024: rakennusten korjaamisessa. Vuosia kestäneessä ns. lisin perustein harjoittavat yhteisöt, joille voidaan
51025: REMONTTI-ohjelmassa selvitettiin korjausrakenta- myöntää aravalainaa. Tässä yhteydessä selvitetään
51026: mista, sen rahoitusta, hallinnon menetelmiä ja oi- yhteisön toimintaperiaatteet, vakavaraisuus ja edel-
51027: keudellisia vastuusuhteita. Ympäristöministeriö lytykset lainan takaisin maksuun. Tarvittaessa ta-
51028: laati niitä koskevia oppaita. AsuinkerrostaJoille tar- loudellinen asema selvitetään uudelleen tehtäessä
51029:
51030:
51031: 277
51032: lainapäätöstä. ARA seuraa suurimpia lainansaaja- en korkotukilainojen hyväksymisvaltuusosuuden
51033: yhteisöjä tilinpäätöstietojen ja muun yhteisön toi- ja osoittaa ne kunnille, antaa ohjeet hakuajoista ja
51034: mittaman materiaalin perusteella. Aran mukaan hyväksyy hakemusten lomakekaavat sekä neuvoo
51035: sen voimavarat eivät riitä kattavaan valvontaan. ja opastaa kuntien asuntoviran omaisia. Kunnat val-
51036: ARA edellyttää rakentajilta tietoja työnantajalle vovat lainoitusta ja Valtiokonttori korkohyvityksen
51037: kuuluvien julkisoikeudellisten maksujen ja mm. maksatusta. ARA puolestaan seuraa kuntien toi-
51038: ennakonpidätysten, sosiaaliturva- ja eläkemaksu- mintaa korkotukipäätösten ja hakemusasiakirjojen
51039: jen hoitamisesta. Arava-asetus 0587/93) velvoittaa perusteella sekä käymällä kunnissa ja lainoituskoh-
51040: tarkastamaan säännöksissä, määräyksissä ja laina- teissa.
51041: ehdoissa edellytetyn hyvän rakennuttamis- ja ura- Kuntien myöntämät korjausavustukset perustu-
51042: kointitavan noudattamista, ja sitä tehdään pistoko- vat valtion talousarvioon ja sen nojalla valtioneu-
51043: kein. voston vuosittain antamaan päätökseen. Niiden
51044: Aravalain varsinainen valvontasäännös sisältyy myöntämiseen, käyttöön ja valvontaan sekä mak-
51045: sen 6 §:ään. Sen nojalla ARAlla on oikeus valvoa, samiseen sovelletaan valtionavustuksia koskevia
51046: että lainat käytetään niitä myönnettäessä määrät- yleismääräyksiä (VNp 490/1965). ARA ohjaa haku-
51047: tyyn tarkoitukseen ja muutoinkin ko. lain ja sen ja myöntämismenettelyä, osoittaa määrärahaosuu-
51048: nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä det kunnille sekä 15.2.1997lukien maksaa avustuk-
51049: lainaehtojen mukaisesti. Valvonnan toteuttamisek- set kunnille, jotka tilittävät ne edelleen avustuksen
51050: si ARAlla on oikeus saada nähtäväkseen tarpeelliset saajille. Kunnat valvovat itse myöntämiensä korja-
51051: asiakirjat sekä suorittaa tarkastuksia ja katselmuk- usavustusten käyttöä. Muutamissa tapauksissa ARA
51052: sia lainoituksen kohteena olevissa asunnoissa ja on kuitenkin evännyt korjausavustusten maksun
51053: asuinrakennuksissa. Väärinkäytökset, väärän tie- tai maksanut ne osittain talousarvioasetuksen mak-
51054: don antaminen, salaaminen sekä rakennustyön savalle viranomaiselle suomien valtuuksien perus-
51055: suorittaminen poikkeamalla olennaisesti hyväksy- teella.
51056: tyistä piirustuksista, rakennusselityksistä tai laina- Omistusasuntolainoihin myönnettävän valtion-
51057: ehdoista ovat lainan irtisanomisperuste, joskaan takauksen valvonnassa pyritään minimoimaan ris-
51058: siihen ei käytännössä ole tarvinnut turvautua. kit, jotka aiheutuvat velallisen maksukyvyttömyy-
51059: Aravavuokra-asuntojen ja -talojen käytöstä, luo- destä lainan vakuudet ylittävältä osin. Valtion ta-
51060: vutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain kaarna luottokanta oli vuoden 1998 alkupuolella yli
51061: 0190/93) nojalla ympäristöministeriöllä, ARAlla, 6,6 mrd. mk ja n. 24 000 lainaa. Valvonnan varmis-
51062: Valtiokonttorilla ja kunnalla on oikeus valvoa tä- tamiseksi ARA loi yhteistyössä Valtiokonttorin
51063: män Aravarajoituslain noudattamista. ARA voi har- kanssa takaustietojärjestelmän, johon lainanmyön-
51064: kintansa mukaan vapauttaa arava-asunnon omista- täjät toimittavat valvonnan tarvitsemat tiedot. Ris-
51065: jan aravarajoituksista joko kokonaan, osaksi tai kejä ehkäistään mm. luomalla yhdyshenkilöver-
51066: ehtoja asettaen. Kertomusvuonna aravarajoitusten kosto pankkiryhmittäin, vaikuttamalla pankkiryh-
51067: voimassaoloaikaa jatkettiin eräiltä osin 10 vuodella mien sisäisiin ohjeisiin, koordinoimalla tulkintaky-
51068: ja ARA valtuutettiin nimeämään aravavuokratalon symysten käsittelyä sekä neuvonnalla ja tiedottami-
51069: luovutuksensaaja tuona aikana. Muutos vahvistaa sella.
51070: rahaston valvontamahdollisuuksia aravavuokrata-
51071: lokannan omistajien suhteen. Laadun ja kustannusten ohjaus
51072: Vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun Aravatuotannon viranomaisohjaus on vähäistä.
51073: lain (867/80) nojalla ARA valvoo Valtiokonttorin, ARA voi hylätä rakennushankkeet, mikäli suunni-
51074: kunnan ja luottolaitoksen ohella, että laina käyte- telmat ovat huonoja tai kustannukset kohtuutto-
51075: tään hyväksyttyyn tarkoitukseen. Luottolaitos ja mia. Tilaajalta, rakennuttajalta ja suunnittelijalta
51076: lainansaaja ovat velvollisia antamaan valvonnan vaaditaan laadun säilyttämistä myös noususuhdan-
51077: tarvitsemat tiedot. Asumisoikeustalolainojen kor- teessa. Jo ennen urakkakilpailua määritetään laatu-
51078: kotuesta annetussa laissa (1205/93) on vastaava tavoitteet ja rakennussuunnitelmien taloudellisuus
51079: säännös. Valtiokonttori voi lakkauttaa korkohyvi- mahdollisimman tarkasti. Jos urakkakilpailun hin-
51080: tyksen lainansaajan moitittavan menettelyn perus- ta-laatusuhde ei vastaa asetettuja tavoitteita, hank-
51081: teella. Asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta keen toteuttamista siirretään tai hanke toteutetaan
51082: annetussa laissa (205/96) on vastaavat valvonta- vapaarahoitteisena.
51083: säännökset. Väärinkäytöksissä ARA päättää korko- Arava-asunnot pyritään rakentamaan noudatta-
51084: tuen lakkauttamisesta. en kestävän kehityksen periaatteita sellaisiksi, että
51085: ARA määrittää omistusasuntoihin myönnettävi- ne ovat pitkäikäisiä, toiminnallisia, esteettisesti ja
51086:
51087:
51088: 278
51089: teknisesti kestäviä, esimerkillisiä ja sopeutuvat laa- Säännösten mukaan rakentaminen ilman kilpailua
51090: dukkaasti asuinympäristöön. Nykykäytön lisäksi on mahdollista, jos se toteutetaan urakoitsijan
51091: kiinnitetään huomiota asuntojen muunneltavuu- omistamalle tontille. Sen sijaan palvelutalo- ja pe-
51092: teen esim. asukkaiden ikääntyessä tai vammau- rusparannushankkeet kilpailutetaan aina.
51093: tuessa. Asuntojen tuottamis-, hankinta-, peruspa-
51094: rannus-, ylläpito- ja asumiskustannukset pyritään Yhtymien vuokratalohankinnat
51095: pitämään kohtuullisina. Viime vuosina omistajan Sato-Yhtymä Oy hankki v. 1996-97 omistukseen-
51096: osuus laadun määrittelyssä on korostunut. sa yhteensä n. 6 500 aravavuokra-asuntoa käyttä-
51097: Tiukentuneet rakentamismääräykset, rakenta- mällä omistusyhtiömenettelyä (ns. holding-yhtiö).
51098: misteknologian ja rakennustuotteiden kehitys sekä Siinä aravavuokrataloa hallinnoivan kiinteistöosa-
51099: rakennusten käyttäjien, omistajien ja huoltohenki- keyhtiön omistaja perusti yhtiön, jonka kunta ni-
51100: löstön esittämien näkökohtien huomioon ottami- mesi luovutuksensaajaksi. Omistaja luovutti kiin-
51101: nen ovat parantaneet asuntotuotannon laatua. Suh- teistöyhtiön osakkeet perustetulle yhtiölle luovu-
51102: danteista riippuen laadun kohoaminen on pitkällä tuskorvaushinnalla. Tässä luovutuksessa noudatet-
51103: ajalla nostanut rakennuskustannuksia muutaman tiin aravarajoituslain luovutuksensaajan nimeämis-
51104: prosentin verran vuodessa. Energian käyttöä ja tä ja luovutuskorvauksia koskevia säännöksiä.
51105: rakennusten huoltoa koskevat ratkaisut sekä ra- Kunta hyväksyi luovutuksensaajan ja luovutuskor-
51106: kennusten kestävyys jne. ovat alentaneet asumis- vauksen.
51107: kustannuksia. Vuonna 1996 valtion tukemassa Luovutuksen jälkeen Sato-Yhtymä Oy järjesti
51108: asuntotuotannossa paranivat asuntojen toimivuus suunnatun osakeannin, jossa se vastaanotti apport-
51109: selvästi sekä pihatilat ja rakennusten arkkitehtuuri tina omistusyhtiön osakkeet ja luovutti sille Sato-
51110: jonkin verran. Sen sijaan yhteiskäyttötilojen laatu Yhtymä Oy:n osakkeita. Luovutushinta, joka mak-
51111: heikkeni. settiin Sato-Yhtymän osakkeilla, ilmeisesti ylitti
51112: Vapaaseen markkinointiin perustuvan asunto- luovutuskorvausten yhteismäärän. Lain mukaan
51113: tuotannon uhkana ovat ahtaat asunnot ja pihat. ylitys pitäisi tulouttaa Valtion asuntorahastoon. Sen
51114: Suunnitteluohjeiden poistuttua asuntotyyppien periminen kuitenkin edellyttää oikeuskäsittelyä,
51115: koot ovat pienentyneet. Ahtaiden asuinhuoneiden joka saattaa johtaa myös toisen asteen luovutuksen
51116: muuntelu ja kalustaminen on vaikeaa. Kerroskor- mitätöimiseen.
51117: keuden nostaminen parantaa tilannetta osittain. Viranomaiset eivät voineet valvoa tätä väliyhtiön
51118: Kaavoitettua suurempi rakentamistehokkuus taas ja Sato-Yhtymän välistä osakkeiden kauppaa. Ker-
51119: lisää autopaikkojen tarvetta ja supistaa piha-alueen tomusvuoden elokuussa ARA lähetti yhdessä Val-
51120: leikki- ja oleskelutiloja. tiokonttorin kanssa kunnille aravavuokratalojen
51121: ARA tukee laatujärjestelmien kehittämistä. Laa- luovutuksensaajan nimeämismenettelyä koskevan
51122: dun tärkeys korostuu erityisesti suunnitteluvai- kirjeen, jossa kiinnitettiin huomiota aravavuokrata-
51123: heessa. Rakennussuunnittelijan valinta arkkitehti- lojen luovutuksiin ns. väliyhtiöitä käyttäen. Syys-
51124: kilpailun perusteella on tuottanut korkealaatuisia kuussa ARA, Valtiokonttori ja ympäristöministeriö
51125: ratkaisu vaihtoehtoja. päättivät yhdessä selvittää Sato-Yhtymä Oy:n han-
51126: Suhdannekehityksen seurauksena rakennus- kintajärjestelmää. Lokakuussa Sato-Yhtymä Oy: !Ie
51127: kustannukset alenivat voimakkaasti kuluvan vuosi- ilmoitettiin tilintarkastajan aloittamasta selvitykses-
51128: kymmenen alussa. Vuodesta 1993 lähtien aina tä ja yhtiötä pyydettiin toimittamaan selvityksessä
51129: vuoden 1995 alkupuolelle ne kohosivat jonkin tarvittavat tiedot.
51130: verran mm. arvonlisäveron sekä kerroskorkeutta ja Eduskunnassa tehtiin kirjallinen kysymys (KK
51131: hissin rakentamista koskevien rakennusmääräys- 885/1997 vp), jossa kannettiin huolta aravarajoitus-
51132: ten muutosten johdosta. Kustannukset alkoivat var- järjestelmän romuttamisesta monimutkaisilla
51133: sinaisesti kohota vuoden 1996 toisella puoliskolla. myyntijärjestelyillä ja valtion saatavien valvonnasta
51134: Kertomusvuonna nousu jatkui erityisesti pääkau- jo tehdyissä kaupoissa. Vastauksessa todettiin, että
51135: punkiseudulla, jossa keväällä ja alkukesällä urak- mahdollisista lainsäädäntö- ja muista toimista pää-
51136: kahinnat kallistuivat n. 15 %.lla. Arava- ja korkotu- tetään tilintarkastajan selvityksen valmistuttua.
51137: kilainoin tuetun tuotannon kustannukset nousivat Eräitä luovutuksia koskeva selvitys valmistui v.
51138: tuolloin pääkaupunkiseudulla n. 7% ja muualla 1998.
51139: maassa 5---<5 %. Kustannusten nousua hillitsi kai- Ensimmäisen vaiheen luovutusta koskevat asia-
51140: Hirnpien hankkeiden siirtäminen. kirjat saatiin Sato-Yhtymäitä pyydetyssä määräajas-
51141: Rakennushankkeiden kilpailuttaminen on vä- sa. Sato-Yhtymä kieltäytyi aluksi antamasta toisen
51142: hentynyt viime vuosina 70-80 %:sta 50 %:iin. vaiheen luovutusta koskevia asiakirjoja.
51143:
51144:
51145: 279
51146: Valtiokonttorin 3.5.1996 päivättyyn kirjeeseen vuoden syksyllä toimittamat uudet lainahakemuk-
51147: vedoten yhtymä katsoi, ettei aravarajoituslakia so- set toistaiseksi käsittelemättä. Sato-Yhtymän halli-
51148: velleta luovutuksen toisessa vaiheessa tapahtunee- tuksen aloitteesta sen ja Valtion asuntorahaston
51149: seen omistusyhtiön osakkeiden siirtoon, ja niin välillä sovittiin 10.3.1998, että yhtymä toimittaa
51150: ollen viranomaisilla ei ole oikeutta tutkia luovutus- pyydetyt tiedot ja että omistusyhtiöiden osakeluo-
51151: ta. vutuksiin liittyvät asiat selvitetään yhteisessä työ-
51152: Valtiokonttorin mukaan sen kannanotto lähti ryhmässä.
51153: siitä olettamuksesta, ettei lainmukaista luovutus- Valtion asuntorahaston johtokunta totesi
51154: korvausta ylitetä luovutettaessa omistusyhtiön 16.3.1998, että Sato-Yhtymä toimitti tiedot siitä,
51155: osakkeita. Valtiokonttori korostaa, ettei se viran- kuinka monta osaketta kukin omistusyhtiön luo-
51156: omaisten lausuntopyyntöihin ja kyselyihin vasta- vuttaja sai. Sen sijaan luovutusten markkamääräiset
51157: tessaan voi olettaa, että tarkoituksena olisi lain arvot edellyttävät jatkoselvittelyä. Johtokunta päätti
51158: kiertäminen. asettaa työryhmän selvittämään omistusyhtiöiden
51159: Arvioidessaan Valtiokonttorin kirjeen merkitystä luovutukseen liittyvät asiat. Selvitysten ollessa kes-
51160: asiantuntija totesi, että viranomaisen antaessa oh- ken Sato-Yhtymän uusia lainahakemuksia ei käsi-
51161: jeita niillä on julkinen luotettavuus. Toisin sanoen tellä.
51162: ohjeen saajalla on oikeus luottaa saamansa ohjeen Lisäksi Sato-Yhtymä Oy käynnisti kertomusvuo-
51163: paikkansapitävyyteen Cluottamuksensuojaperiaa- den syksyllä toimet mm. Vatro Oy:n fuusioimiseksi.
51164: te). Valtiokonttorin antamat ohjeet eivät asiantunti- Velkajana Valtiokonttori vastusti sulauttamista mm.
51165: jan mukaan kuitenkaan muodosta sellaista hallin- siksi, että Sato-Yhtymä Oy ei ole aravalainan (Ara-
51166: topäätöstä, johon oikeusvoimavaikutus ulottuisi ja vaL 15 §)saantiin kelpoinen yhteisö ja että valtion
51167: joka olisi saanut oikeusvoimaoppien tarkoittaman lainoitukseen liittyvät taloudelliset riskit kasvavat
51168: pysyvyyden ja sitovuuden. Julkisyhteisö saattaa ennalta arvaamattoman suuriksi, kun aravavuokra-
51169: neuvon tai ohjeen osoittautuessa virheelliseksi kui- talotoimintaan yhdistyisi voittoa tavoitteleva yritys-
51170: tenkin joutua vahingonkorvausvastuuseen. toiminta. Vuoden 1998 keväällä fuusiomenettely
51171: Näiden selvitysten jälkeen Valtion asuntorahas- oli edelleen vireillä.
51172: to päätti 4.3.1998, että mikäli Sato-Yhtymä ei toimi- ARAn tekemän selvityksen mukaan muut yhtei-
51173: ta pyydettyjä tietoja määräajassa, asuntorahasto söt ja niiden tytäryhtiöt ovat 1.1.1995 jälkeen hank-
51174: ryhtyy tarvittaviin tomiin niiden saamiseksi ja jättää kineet rajoituksien alaisia aravavuokra-asuntoja ja
51175: Sato-konserniin kuuluvien yhtiöiden kertomus- -taloja seuraavasti:
51176:
51177:
51178:
51179: Hankkija Kohteita Asuntoja Kauppahinta luovutuskorvaus Omistus
51180: yhteensä, mk yhteensä, mk kauppojen
51181: jälkeen,%
51182: YH-Asunnot Oy 4 244 7 166 794 7912354 100
51183: Tarveasunnot Oy 2 118 18 500 Korkeampi Ostettu
51184: vähemmistö-
51185: osakkaat pois
51186: VVO-yhtymä Oy 7 480 19 273 183 19 273 183 100
51187: VVO-asunnot Oy 64 4 403 30 178 793 37 424 188 50,1-100
51188: VVO-asunnot Oy 42 1 947 3 735 032 5 290 113 enintään 50
51189:
51190:
51191:
51192:
51193: Saatujen selvitysten perusteella aravavuokrata- vän luovutuskorvauksen mukaisia, ja ne maksettiin
51194: loja omistavat yhteisöt noudattivat annettuja mää- pääasiassa rahana.
51195: räyksiä. Kauppahinnat olivat enintään hyväksyttä-
51196:
51197:
51198:
51199:
51200: 280
51201: Valtiontilintarkastajien mielestä asumisvaihtoehtoja ja siten edistää kilpailua. Kaavoituksen ohjauksessa on
51202: on lisättävä siten, että asunnontarvitsija voi nykyistä korostettava yhteiskunnan edunvalvontaa ja kehitettä-
51203: joustavammin valita asumisratkaisunsa taloudellisten vä keinoja puuttua kilpailua vääristäviin sidonnaisuuk-
51204: edellytysten, henkilö- ja perhekohtaisten tarpeiden ja siin.
51205: oman elämänsä muuttuvien tilanteiden ja tavoitteiden Rakentamisperinteet romuttanut uusi rakennustek-
51206: mukaisesti. Yhteiskunnan on tarvittaessa osallistuttava niikka, taitamattomuus ja suoranaiset laiminlyönnit ra-
51207: edunvalvonta-, palvelu- ja kehittämisyhteisöjen orga- kennusluvan myöntämisessä ja rakentamisen valvon-
51208: nisoimiseen, jotta asukkaiden aloitteellisuus asuinolo- nassa yhdistettynä joidenkin rakennusalan yrittäjien
51209: jensa kehittämisessä saadaan lisääntymään. Asukkai- seuraamuksista piittaamattomaan oman edun tavoitte-
51210: den omiin yhdistyksiin perustuva asumisoikeusasumi- luun ovat aiheuttaneet erittäin laajasti kosteus- ja ho-
51211: nen antaisi yleistyessään asukasläheisen vaihtoehdon mevaurioita, joiden kalliit korjauskustannukset jäävät
51212: yleishyödyllisten konsernien asumisoikeusyhtiöille, pääsääntöisesti asukkaiden ja yhteiskunnan maksetta-
51213: joiden lähes riskitön tuotanto perustuu asukkaiden ja viksi. Asunnonostajan oikeusturvan parantamiseksi on
51214: valtion varoihin. Valtiontilintarkastajien mielestä tulee rakennuttajan tosiasiallista vastuuta rakennusvirheis-
51215: harkita asumisoikeusjärjestelmän kehittämistä asu- tä lisättykin 1.9.1998 voimaantulleella lailla, jonka mu-
51216: kasta hyödyttävään suuntaan siten, että pääomien tul- kaan perustajaosakas on velvollinen ottamaan vakuu-
51217: tua käyttövastikkeissa maksetuiksi asunto siirtyy asuk- tuksen tai takauksen suorituskyvyttömyytensä varalta.
51218: kaan omistukseen. Tehostamalla valvontaa, tutkimusta, tuotekehittelyä,
51219: Niin sanotut yleishyödylliset kiinteistönomistajat koulutusta ja tiedotusta on vastaisuudessa estettävä
51220: voivat ilman sijoituspanosta kartuttaa omaisuuttaan tällaiset koko suomalaisen rakentamisen uskottavuut-
51221: yhteiskunnan tuella ja asukkaiden maksamilla vastik- ta horjuttaneet virheet, joiden vaikutukset heijastuvat
51222: keilla. Valtiontilintarkastajien mielestä samoin kuin kotimaiseen rakentamiseen ja vientiin. Rakennusalan
51223: muissakin hyvinvointipalveluissa myös asuntotuotan- on yhdessä hallinnon eri tasoilla toimivien viranomais-
51224: nossa on kiinteistönomistajan omavastuuta lisättävä ja ten kanssa kehitettävä rakentamisen laatua ja varmis-
51225: yhteiskunnan maksamaa tukea vähennettävä. Yhteis- tuttava sen säilymisestä.
51226: kunnalta saatavan tuen vastikkeeksi on asuntoraken- 1990-luvun alussa tehdyn aravalainsäädännön uu-
51227: nusala saatava aktiivisemmin kehittämään ja esittä- distuksen tarkoituksena oli väljentää rahoitukseen liit-
51228: mään vaihtoehtoisia asuntopoliittisia ideoita ja asuk- tyvää keskitettyä ohjausta huomattavasti ja lisätä kiin-
51229: kaille edullisiin asuntoratkaisuihin tähtääviä tuotekehi- teistönomistajan valtaa ja vastuuta. Ohjauksen ja val-
51230: tysprojekteja, jotka ulottuvat suunnittelusta rahoituk- vonnan keveneminen johti liiketoimintaan, jossa väli-
51231: seen. Esimerkkejä tällaisesta kehittämistoiminnasta yhtiöiden ja bulvaanien avulla pyrittiin hyödyntämään
51232: löytyy mm. muista Pohjoismaista. sosiaalista asuntotuotantoa. Valtiontilintarkastajien
51233: Rakennuskustannusten kohtuullistamiseksi on kil- mielestä Valtion asuntorahaston suorittaman valvon-
51234: pailumenettelyn oltava ehtona kaikessa arava- ja kor- nan tehostamiseksi on lainsäädäntöä täsmennettävä
51235: kotukituotannossa sekä korjausrakentamisen eri vai- ja osaamista kehitettävä sellaiselle tasolle, että pysty-
51236: heissa. Kustannuksiltaan edullisesta ja laadukkaasta tään vastaamaan epäterveen liiketoiminnan tuomiin
51237: rakentamisesta Kuopiossa saadut kokemukset on hyö- haasteisiin. Viranomaisyhteistyötä on lisättävä. Val-
51238: dynnettävä koko maassa. Kohtuuhintaista omakoti- vonnan tehostamiseksi on täsmennettävä, mikä on Val-
51239: rakentamista edistävää kehitystyötä on tuettava. Val- tion asuntorahaston, kuntien asuntoviranomaisten ja
51240: tiontilintarkastajat pitävät onnistuneena 1.8.1998 voi- Valtiokonttorin asema tukipäätöksissä, tukien valvon-
51241: maan tullutta rakentamismääräyskokoelman uudistus- nassa ja maksatuksessa, sekä luotava niiden välille
51242: ta koskien mittavassa korkotukituotannossa vallinnutta aukoton informointijärjestelmä.
51243: menettelyä, joka ilman urakkakilpailua salli rakennut- Aravalainoitukseen perustuva asuntopoliittinen rat-
51244: tajan rakentaa yhteiskunnan korkotuella taloja omista- kaisu on vaikeuttanut hypoteekkipankkien syntymistä
51245: malleen tontille. Rakentamista koskevilla säännöksillä Suomeen. Toisin kuin monissa muissa Euroopan mais-
51246: on varmistettava, että käytännössä yksityiset ja julkis- sa Suomessa valtio vielä rahoittaa vuokra-asuntotuo-
51247: yhteisöt voivat kilpailla tasaveroisesti korjausrakenta- tantoa. Valtiontilintarkastajien mielestä sosiaalisen
51248: misessa ja rakentamiseen liittyvissä kalustohankin- asuntotuotannon tarve ja muodottulee arvioida uudel-
51249: noissa. leen kustannus- ja vaikuttavuusvertailujen ja muista
51250: Valtiontilintarkastajat korostavat maapolitiikan maista saatujen kokemusten perusteella. Arvioinnissa
51251: merkitystä rakennusoikeuden reaalihinnan ja asuin- on otettava huomioon ne todennäköiset vaikutukset,
51252: kustannusten alentamisessa. Rakennuslain uudistus joitaEMUun liittyminen asuntopolitiikkaan tuo. Tuolloin
51253: lisää kuntien mahdollisuuksia harjoittaa maapolitiikkaa valtion rahoitustarve asuntotuotannossa oletettavasti
51254:
51255:
51256:
51257: 281
51258: vähenee, kun Euroopan laajoilta rahoitusmarkkinoilta pan maiden tapaan Suomessakin asuntorahoituksen
51259: voidaan lainata rahaa vuokra- ja omistusasuntotuotan- hoitaminen siirtynee siihen erikoistuneiden, keske-
51260: toon edullisilla koroilla ja pitkällä maksuajalla. Euroo- nään kilpailevien luottolaitosten tehtäväksi.
51261:
51262:
51263:
51264:
51265: 282
51266: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt
51267:
51268:
51269:
51270:
51271: Yleiskatsaus kauden voitto, 1 920,3 Mmk, luovutettiin opetusmi-
51272: nisteriölle. Muut opetusministeriön alaiset valtion-
51273: Valtionyhtiöiden taloudellinen kehitys ja tila yhtiöt eivät pyri voitolliseen tulokseen.
51274: Valtionenemmistöisiä osakeyhtiöitä ovat lain (968/ Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle
51275: 47) mukaan yhtiöt, joista valtio suoraan tai yhdessä kuuluvan Avena Yhtiöt Oy:n kannattavuus, mitat-
51276: muiden ao. yhtiöiden kanssa omistaa niin monta tuna sijoitetun pääoman tuotolla, aleni 30.6.1997
51277: osaketta, että sillä on enemmän kuin puolet kaik- päättyneellä 14 kuukauden tilikaudella 12 %:iin.
51278: kien osakkeiden tuottamista äänistä. Kertomus- Suomen viljasektori kohtaa maa- ja metsätalousmi-
51279: vuonna Suomessa toimi n. 35 merkittäväksi luoki- nisteriön mukaan huomattavia haasteita EU:n maa-
51280: teltavaa valtionyhtiötä. talouspolitiikan uudistuksessa, mikä vaikuttaa jat-
51281: Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla toimivan kossa myös Avena Yhtiöihin.
51282: Teollisen yhteistyön rahasto (FINNFUND) Oy:n Liikenneministeriön hallinnonalan valtionyhtiöt
51283: toiminta laajeni kertomusvuonna. Yhtiö toimi voi- olivat kertomusvuonna Finnair Oy, Suomen Auto-
51284: tollisesti. katsastus Oy, Suomen Lentoasemapalvelut Oy,
51285: Puolustusministeriön hallinnonalalla toimi ker- Suomen PTOy, VR-Yhtymä Oy sekä Yleisradio Oy.
51286: tomusvuonna yksi valtionyhtiö, VPU Pukutehdas Kaikki yhtiöt toimivat voitollisesti. Finnair-konser-
51287: Oy. Yhtiön toiminta oli tappiollista. Yhtiön päätuo- nin rahoitustulos parani, vaikkakin sen kannatta-
51288: teryhmä on virkapuvut Puolustusministeriön mu- vuus heikkeni. Kannattavin yhtiö oli Suomen Len-
51289: kaan julkisen sektorin vapaa kilpailuttaminen vai- toasemapalvelut Oy.
51290: keuttaa yrityksen kilpailuasemaa erityisesti tässä Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan
51291: tuoteryhmässä. Lisäksi valmistustyöntekijöiden merkittävimmät valtion energia- ja teollisuusyhtiöt
51292: palkkakustannukset ovat korkeammat kuin usein olivat Imatran Voima -konserni, Kemijoki-konser-
51293: alihankkijoihin turvautuvilla ulkomaisilla kilpaili- ni, Kemira-konserni, Neste-konserni, Patria In-
51294: joilla. dustries -konserni ja Vapa-konserni. Lisäksi mi-
51295: Valtiovarainministeriön hallinnonalalle kuului- nisteriön hallinnonalan alaisuudessa totmtvat
51296: vat kertomusvuonna Edita Oy, Engel Kiinteistöpal- Kauppatalo Hansel Oy sekä valtion erityisrahoi-
51297: veluyhtymä Oy, Medivire Työterveyspalvelut Oy, tusyhtiöt Kera-konserni, Suomen Teollisuussijoitus
51298: Postipankki Oy (nyt Leonia Pankki Oyj) ja Rahapa- Oy, Suomen Vientiluotto Oy ja Fide Oy. Valtion
51299: ja Oy sekä omaisuudenhoito- ja kiinteistöyhtiöt energia- ja teollisuusyhtiöiden yhteenlaskettu lii-
51300: Arsenal Oy, Sponda Oy ja Solidium Oy. Yrityspank- ketulos oli kertomusvuonna 5 720 Mmk, kun se
51301: ki SKOP Oy on pörssinoteerattu liikepankki, josta v. 1996 oli 4 638 Mmk. Näiden yhtiöiden liike-
51302: valtio ja Valtion vakuusrahasto omistavat enemmis- vaihto kasvoi kertomusvuonna keskimäärin 7 %
51303: tön. Arsenal Oy:n tappio pieneni kertomusvuonna 76 990 Mmk:aan. Patria Industries -konserni
51304: tuntuvasti. Muut yhtiöt toimivat voitollisesti Soli- paransi hieman kannattavuuttaan vähentyneestä
51305: dium Oy:tä lukuun ottamatta. liikevaihdosta huolimatta. Yhtiöiden kannatta-
51306: Opetusministeriön hallinnonalan alaisuuteen vuuskehitys on kauppa- ja teollisuusministeriön
51307: kuuluivat kertomusvuonna valtion täysin omista- mielestä seurannut yleensä vastaavan eurooppa-
51308: mat CSC-Tieteellinen laskenta Oy, FTP Internatio- laisen teollisuuden yleistä suhdannekehitystä.
51309: nal Oy sekä Veikkaus Oy. Sen liikevaihto kohosi Sijoitetun pääoman tuotto oli heikointa Kauppa-
51310: kertomusvuonna 5 489 Mmk:aan (11 %) ja tulos talo Hansel Oy:ssä, Kemijoki-konsernissa ja Kera-
51311: rahoituserien jälkeen 1 978 Mmk:aan (8 %). Tili- konsernissa.
51312:
51313:
51314: 283
51315: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan Varsinaista tuotannollista tai rahoitustoimintaa
51316: Alko-Yhtiöt-konsernin liikevaihto kasvoi kerto- kertomusvuonna harjoittaneiden valtionyhtiöiden
51317: musvuonna 12 % 3 663 Mmk:aan ja tulos rahoitus- tulokset, kannattavuus, omavaraisuus ja valtion
51318: erien jälkeen 55%316 Mmk:aan. Yhtiön kannatta- omistusosuus olivat seuraavat:
51319: vuus kasvoi kuitenkin vain vähän.
51320:
51321:
51322: Yhtiö {konsernil Tulos' Tuotto' Omavaraisuus' Valtion omistus
51323: Mmk % % %
51324: Alko-Yhtiöt-konserni 491 14,5 53,0 100
51325: Arsenal-konserni -117 -0,6 26,1 78,9
51326: Avena-konserni' 55 12,2 76,6 100
51327: CSC-Tieteellinen laskenta Oy 0 8,5 28,2 100
51328: Edita-konserni 62 13,5 78,2 100
51329: Engel-konserni 43 33,5 55,3 100
51330: Fide Oy -2 0,0 98,5 100
51331: Finnair-konserni' 663 9,4 41.7 60,3
51332: Finntech Finnish Technology Oy 1 6,4 37,8 60
51333: FTP lnternational Oy 0 0,0 43,9 100
51334: Imatran Voima -konserni 2 359 11,8 40,5 95,6
51335: Kauppatalo Hansel Oy 12 1,6 76,6 100
51336: Kemijoki-konserni 83 2,9 43,3 67
51337: Kemira-konserni 1 608 11.4 39,4 53,4
51338: Kera-konserni 152 5 2,0 17,0 100
51339: Medivire Työterveyspalvelut Oy 4 6,9 24,9 100
51340: Neste-konserni 2 461 7,5 38,0 83,2
51341: Patria 1ndustries -konserni 60 6,4 59,2 100
51342: Postipankki-konserni• 641 0,5 3,7 100
51343: Rahapaja Oy 15 16,9 86,0 100
51344: Solidium-konserni -36 .. .. 100
51345: Sponda-konserni 594 19,3 61,4 82,6
51346: Suomen Autokatsastus Oy 40 14,3 67,4 100
51347: Suomen Lentoasemapalvelut Oy 0 28,6 24,1 100
51348: Suomen PT -konserni 3178 22.4 71,3 100
51349: Suomen Teollisuussijoitus Oy 6 1,1 99,7 100
51350: Suomen Vientiluotto Oy' 280 0,6 7,7 100
51351: Teollisen yhteistyön rahasto Oy 9 3,0 57,0 96,9
51352: Vapa-konserni 282 15,7 62,1 100
51353: Veikkaus Oy 1 978 83,8 88,9 100
51354: VPU Pukutehdas -konserni 1 -2,5 71,3 100
51355: VR-Yhtymä-konserni 948 9,1 78,4 100
51356: Yleisradio Oy 322 3,6 57,6 100
51357: Yrityspankki SKOP Oy 81 2,1 13,6 98,0 6
51358: 1
51359: Tulos rahoituserien jälkeen.
51360: 2 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI).
51361: 3
51362: Oman pääoman osuus taseen loppusummasta.
51363: • Tilikausi 1.5.1996-30.6.1997.
51364: 5
51365: Liikevoitto.
51366: 6
51367: Osuus äänistä 99,1 %.
51368: 7 Tilikausi 1.4.1996-30.3.1997.
51369: 8 Postipankki-konserni (nyk. Leonia Pankki Oyj) ja Suomen Vientiluotto Oy (nyk. Leonia Yrityspankki Oyj) ovat 18.12.1997 alkaen
51370:
51371: kuuluneet uuden holding-yhtiön, Leonia Oyj:n omistukseen.
51372:
51373:
51374: Valtionyhtiöiden merkittävät omistus- ja Valtiovarainministeriön hallinnonalan alaisuu-
51375: organisaatiomuutokset teen Valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/
51376: Puolustusministeriön hallinnonalan alaisen VPU 92) ja valtioneuvoston ohjesäännön 0522/95) no-
51377: Pukutehdas Oy:n omistukseen siirtyi 1.3.1997 Vi- jalla kuuluvan omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n
51378: rossa toimiva As Jogeva Röivasin koko osakekanta. tytäryhtiöt ovat Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-
51379: Sen henkilöstömäärä oli kertomusvuoden lopussa SSP Oy ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy.
51380: 69 henkilöä. Yrityspankki SKOP Oy on omaisuudenhoitoyhtiö-
51381:
51382:
51383: 284
51384: luonteisesti toimiva liikepankki, jonka enemmistö- erilliseksi, valtion suoraan omistamaksi yhtiöksi.
51385: omistus on Valtion vakuusrahastolla. Arsenal Oy:n Samalla eduskunta antoi valtuudet muodostettavan
51386: ja valtion omistaman Solidium Oy:n kanssa valtion telekonsernin osittaiseen yksityistämiseen valtion
51387: omistus SKOP Oy:n osakkeista on 98 % ja äänistä enemmistö säilyttäen. Talouspoliittinen ministeri-
51388: 99,1 %. Arsenal Oy:n alueorganisaatiota tarkistet- valiokunta hyväksyi Suomen PT Oy:n jakautumis-
51389: tiin kertomusvuonna vähentämällä alueiden luku- suunnitelman 24.2.1998, ja yhtiö jakautui posti- ja
51390: määrää yhdeksästä viiteen ja konttoreiden määrää telekonserneiksi Suomen Posti Oy:ksi ja Telecom
51391: 22:sta 15:een. Organisaatiouudistus astui voimaan Finland Oy:ksi (sittemmin Sonera Oy) 1.7.1998.
51392: vuoden 1998 alusta. Yrityspankki SKOP Oy myi Kumpaankin konserniin nimitettiin yhtiön ulko-
51393: kertomusvuonna Helsingin ydinkeskustan käyttö- puolisista asiantuntijoista koostuva hallitus ja hal-
51394: omaisuuskiinteistönsä sekä eräitä muita kiinteistöjä lintoneuvosto. Suomen PT -konsernin aiemmista
51395: Kuntien Eläkevakuutukselle. SKOP Oy myi edel- tytäryhtiöistä PT Autopalvelut Oy siirtyi postikon-
51396: leen merkittävimmän tytäryhtiönsä SKOP-Kiinteis- serniin ja PT Credit Oy telekonserniin. Suomen
51397: töt Oy:n koko osakekannan kertomusvuoden mar- PT:n omistamat yksityisen TT-Tieto Oy:n osakkeet
51398: raskuussa Arsenal Oy:lle. siirtyivät telekonserniin. Liikenneministeriö on val-
51399: Arsenal Oy myi kertomusvuoden joulukuussa mistellut muodostetun telekonsernin osittaista yk-
51400: arvokiinteistöjä Sponda Oyj:lle, joka siirtyi Suomen sityistämistä ja arvopaperipörssiin listauttamista.
51401: Pankilta valtiovarainministeriön hallinnonalan alai- Tavoitteena on ollut, että valtio käynnistää Sonera
51402: suuteen 23.5.1996. Sponda Oyj teki myös suunna- Oy:n osakkeiden myynnin 05-20 %) alkusyksys-
51403: tun osakeannin yksityiselle Merita Kiinteistöt tä 1998.
51404: Oy:lle. Annin jälkeen valtion omistusosuus Spon- Kertomusvuonna Suomen PT Oy myi loput 30 %
51405: dassa on 82,6 %. Talouspoliittinen ministerivalio- Avancer Oy:n osakkeista TT-Tieto Oy:lle. Telecom
51406: kunta päätti 18.11.1997, että valtiovarainministeriö Finland Oy:n laitekauppa keskitettiin TYV Tele
51407: voi aloittaa valmistelut Spondan omistuspohjan Yritysviestintä Oy:öön. Suurasiakkaille suunnattu
51408: laajentamiseksi. Yhtiö listautui Helsingin Arvopa- telepalveluliiketoiminta siirrettiin Yritysverkot
51409: peripörssiin vuoden 1998 keväällä. Oy:lle. Ruotsissa Telecom Finland Oy:n tytäryhtiö
51410: Edita-konserni suJautti kokonaan omistamansa Telecom Finland AB laajensi toimintaansa yritysos-
51411: kotimaiset tytäryhtiöt Digistar Oy:n, Jetpoint Oy:n toin. Saksaan Telecom Finland perusti kaksi uutta
51412: ja PG-Lomake Oy:n itseensä konsernirakenteen yhtiötä. Brysselissä toimivan Telecom Finland In-
51413: selkeyttämiseksi. Engel-Yhtymä osti kertomusvuo- ternational N.V./S.A. -yhtiön rakenne uudistettiin
51414: den huhtikuussa Turun Hälytysvalvonta Oy:n, jon- kertomusvuoden lopussa jakamalla se Hollannissa
51415: ka tytäryhtiön Porin Huoltopojat Oy:n liiketoimin- ja Belgiassa telepalveluja tarjoavaan yhtiöön ja
51416: ta myytiin Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut liiketoimintaa koordinoivaan yhtiöön. Hollantiin
51417: Oy:lle. perustettiin Telecom Finland Hoiding B.V. -yhtiö,
51418: Postipankki Oy hankki kertomusvuonna omis- johon siirrettiin Telecom Finland Oy:n ja sen tytär-
51419: tukseensa Suomen Tilirahoitus Oy:n osakekannan. yhtiöiden omistamia ulkomaisia osakkeita ja
51420: Yhtiö fuusioitiin Suomen Tililuotto Oy:öön v. 1998. osuuksia. Telecom Finland Oy myi kertomusvuon-
51421: Valtio ja yksityinen TT-Tieto Oy perustivat ker- na enemmistöosuutensa Unkarissa toimivasta
51422: tomusvuoden joulukuussa Tietokarhu Oy -nimisen EasyCall Ermes Hungary Rt:stä. Suomen Posti Oy
51423: atk-palveluyrityksen tuottamaan verohallinnon tar- perusti yhdessä Telecom Finland Oy:n ja Hansa-
51424: vitsemia atk-suunnittelupalveluja. Yhtiö toimii val- print Oy:n kanssa yhteisen yrityksen Hansapost
51425: tiovarainministeriön hallinnonalan alaisuudessa. Oy:n suoramarkkinointipalvelujen tarjoamiseksi
51426: Valtion omistusosuus yhtiössä on 20 % mutta ääni- Baltiassa ja Venäjällä.
51427: osuus 80 %. Yhtiön toiminta käynnistyi vuoden Suomen Autokatsastus Oy avasi kertomusvuo-
51428: 1998 alusta. den aikana 10 uutta katsastusasemaa. Vuoden lo-
51429: Opetusministeriö hankki kertomusvuoden hel- pussa yhtiöllä oli 108 koko- ja 41 osa-aikaista
51430: mikuussa omistukseensa hallinnonalansa alaisuu- katsastusasemaa. Yhtiö jatkoi katsastustoiminnan
51431: dessa toimivan CSC-yhtiön koko osakekannan lu- aloittamisen valmistelua lähialueilla. Latviaan pe-
51432: nastamalla TT-Tieto Oy:n omistamat osakkeet. rustettiin osakkuusyhtiö Sia Scantest, joka aloitti
51433: Liikenneministeriön hallinnonalan valtionyh- kertomusvuoden syyskuussa katsastustoiminnan
51434: tiöiden merkittävin organisaatio- ja omistusmuutos Liepajassa. Tavoitteena oli myös katsastustoimin-
51435: käynnistyi kertomusvuoden syksyllä, kun edus- nan aloittaminen Venäjällä vuoden 1998 aikana.
51436: kunta hyväksyi lisätalousarvion käsittelyn yhtey- Finnair Oy:n konsernirakenteen selkeyttämisek-
51437: dessä Suomen PT -konsernin jakamisen kahdeksi si tytärholdingyhtiö Aero Oy sulautettiin emoyh-
51438:
51439:
51440: 285
51441: tiöön vuoden 1996 elokuussa. Lentotoimintaa har- -yksikkö tehtäväalueenaan digitaaliradion ohjel-
51442: joittaneet Finnaviation Oy ja Karair Oy fuusioitiin matoiminnan suunnittelu ja radion ulkomaanlähe-
51443: emoyhtiöön ko. vuoden syys- ja lokakuussa. Fin- tykset
51444: nair Oy luopui hotellitoiminnasta vuoden 1996 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan
51445: lopussa myymällä Nordic Hotel Oy:n osakkeista alaisuuteen aiemmin kuuluneet Enso Oy ja Rauta-
51446: 60% Alko-Yhtiöt Oy:n tytäryhtiö Arctia Oy:lle. ruukki Oy yksityistettiin kertomusvuonna. Sisu Oy
51447: Samalla myytiin Finnair Oy:n omistama Hotel Inter- fuusioitiin yksityiseen Partek-konserniin, missä yh-
51448: Continentalin kiinteistö Helsingissä perustetulle teydessä valtiosta tuli huomattava Partek Oy:n vä-
51449: kiinteistöyhtiölle, josta Alko-Yhtiöt Oy omistaa hemmistöomistaja. Kauppa- ja teollisuusministe-
51450: 41 % ja Finnair Oy:n eläkesäätiö 40 %. Finnair Oy riön hallinnonalan alaisuuteen siirretty puolustus-
51451: myi myös Ravintola Töölönranta Oy:n kiinteistön välinekonserni Patria Industries Oy aloitti uutena
51452: Nordic Hotel Oy:lle. Finnair Oy perusti vuoden valtionyhtiönä toimintansa kertomusvuoden alus-
51453: 1996 lopussa Finnair Gateway Ravintolat Oy:n, ta.
51454: joka jatkaa Nordic Hotel Oy:n aiempaa ravintola- Imatran Voima Oy:n omistus Suomen toiseksi
51455: toimintaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kerto- suurimmasta sähköyhtiöstä, Länsivoima Oy:stä
51456: musvuonna Finnair Oy hankki omistukseensa Nor- kasvoi kertomusvuonna lunastamismenettelyjen
51457: vista B.V. Hollanti -nimisen matkatoimistoyhtiön ja jälkeen 65,1 %:iin. Uudenmaan Energia Oy:stä tuli
51458: myi omistusosuutensa Moskovassa sijaitsevasta Länsivoima Oy:n tytäryhtiö. Imatran Voima Oy osti
51459: Infa-Hotel-yrityksestä. kertomusvuoden kesäkuussa Vattenfall AB:ltä
51460: VR-Yhtymä Oy:n tytäryhtiö Transpoint osti ker- kaikki sen omistamat Gullspång AB:n osakkeet
51461: tomusvuoden heinäkuussa Combitrans Oy:n osa- samoin kuin Graningeverkens AB:n ja Lindköpin-
51462: ke-enemmistön. Kiinteistö Oy Pasilan Asema, jon- gin kaupungin omistamat Gullspång AB:n osak-
51463: ka koko osakekannan VR-Yhtymä Oy hankki ker- keet. Kauppojen osana Vattenfall AB vuokrasi Län-
51464: tomusvuonna omistukseensa, fuusioitiin vuoden sivoiman osuuden Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:stä
51465: lopulla VR-Yhtymä Oy:öön. Rautaruukki Oy:ltä v. ja Graninge AB vajaat 10 % IVO:n omistamista
51466: 1995 tilatuista 42 kaksikerroksisesta InterCity-vau- Kemijoki Oy:n vesivoimaosuuksista. Lisäksi Imat-
51467: nusta ensimmäiset on otettu liikenteeseen v. 1998. ran Voima Oy myi Vattenfall AB:lle 49% Pamilo
51468: Fiat Ferroviarialta v. 1996 tilattu 10 kaupunkijunan Oy:n osakkeista vuoden 1998 alussa. IVO:n osuus
51469: sarja YTV-liikennettä varten on toimitettu vuoden Gullspång AB:n osakepääomasta oli kertomusvuo-
51470: 1998 aikana. Sveitsistä tilatuista 20 sähköveturin den lopussa n. 93 %. Loput osakkeet on hankittu v.
51471: sarjasta viimeiset tulevat käyttöön v. 1998, ja vuo- 1998. Gullspång AB hankki kokonaan omistuk-
51472: den loppuun mennessä ratkaistaan 20 lisäveturin seensa Ljusnarsbergs Energi AB:n ja Tivedsenergi
51473: option käyttö. Päätös riippuu liikenneministeriön AB:n sekä 49 o/o:n osuuden Katrineholm Energi
51474: mukaan valtion puolelta päätettävästä rautateiden AB:stä. IVO laajensi toimintaansa Unkarissa omis-
51475: jatkosähköistysohjelmasta. Tulevista organisaatio- taen 43 %yhdestä maan suurimmasta sähköyhtiös-
51476: hankkeista merkittävin on VR-Yhtymä Oy:n teletoi- tä. Kertomusvuonna myös IVO-yhtiöiden kanta-
51477: minnan yhtiöittäminen. verkko myytiin Suomen Kantaverkko Oy:lle, josta
51478: Yleisradio Oy:n ohjelmatuotannon digitalisointi IVO:lla on 25 %:n omistusosuus ja 33 o/o:n ääni-
51479: ja uusien jakelu- ja ohjelmapalvelujen suunnittelu osuus. IVO Voimansiirto Oy fuusioitiin kertomus-
51480: etenivät kertomusvuonna. Liikenneministeriön il- vuonna emoyhtiöön, joka myi 25 %:n osuutensa
51481: moitettua kertomusvuoden joulukuussa Yleisradio Telivo Oy:stä ruotsalaiselle Telia AB:lle.
51482: Oy:lle, ettei digitaalisen radion kokeiluvaiheen Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi
51483: käynnistämiselle ole estettä, yhtiö aloitti valmistelut kertomusvuoden joulukuussa kauppa- ja teolli-
51484: koeverkon laajentamiseksi operatiiviseksi verkok- suusministeriön esityksen uuden energiakonsernin
51485: si. Liikenneministeriö kutsui myös koolle asiantun- muodostamisesta. Tammikuussa 1998 perustettiin
51486: tijaryhmän, jonka tehtäväksi tuli valmistella digitaa- valtion kokonaan omistama !VO-Neste Yhtymä Oy
51487: lisen televisiotoiminnan toteuttamista. Kertomus- (sittemmin Fortum Oy), jolle oli tarkoitus keväällä
51488: vuonna määriteltiin Yleisradion jakelutekniikan , 1998 siirtää kaikki Neste Oy:n ja Imatran Voima
51489: yhtiöittämisen tavoitteet. Päätös yhtiöittämisestä oli Oy:n osakkeet eduskunnan hyväksyttyä ehdotuk-
51490: tarkoitus tehdä v. 1998. Ruotsinkielisellä toimialalla sen 1.4.1998. IVO-Neste Yhtymä Oy oli tarkoitus
51491: toteutettiin 1.10.1997 radiouudistus, jossa syntyi viedä Helsingin arvopaperipörssiin heti, kun tarvit-
51492: kaksi uutta radiokanavaa. Uudistukseen liittyi toi- tavat järjestelyt on saatuhoidettuaja kun markkina-
51493: mintatapojen ja -organisaation muutos. Yleisradio tilanne on otollinen. IVO-Neste Yhtymä Oy on
51494: Oy:n radiotoimialalle perustettiin Uudet palvelut monipuolinen energiakonserni, joka on kauppa- ja
51495:
51496:
51497: 286
51498: teollisuusministeriön mukaan riittävän voimakas julkisesti tuettujen vientiluottojen yhteismäärä oli
51499: kotimainen kilpailija vapautuvilla ja kansainvälisty- n. 9 mrd. mk. Suomen Vientiluotto Oy siirrettiin
51500: villä energiamarkkinoilla. Euroopan energiamark- kertomusvuoden lopussa valtiovarainministeriön
51501: kinoiden odotetaan muuttuvan olennaisesti, kun hallinnonalalle osana PV-Yhtymä Oy:n muodosta-
51502: sähkön myynti vapautuu vähitellen. Kauppa- ja mista.
51503: teollisuusministeriö arvioi vapaiden sähkömarkki- Fide Oy:n toiminta alkoi 1.1.1997. Yhtiön toi-
51504: noiden kattavan vähintään kolmanneksen koko minta kattoi aluksi pääomatavaroiden ja niihin
51505: EU-alueen sähkömarkkinoista 2000-luvun alku- liittyvien palveluiden vientiin ja projektivientiin
51506: vuosina. myönnettyjen vientiluottojen korontasauksen. Ker-
51507: Kemianteollisuudessa Neste Oy:stä tuli kerto- tomusvuoden joulukuussa Fide Oy:n toimintaa
51508: musvuonna johtava liimahartsien tuottaja, kun yh- koskevia lakeja muutettiin siten, että OECD-ehtoi-
51509: tiö osti itävaltalaisen Krems Chemie AG:n sekä nen alusrahoitus siirretään Fide Oy:n hallinnoiman
51510: saksalaisen RWE-DEA:n synteettisten hartsien liike- korontasausjärjestelmän piiriin. Lakien muutokset
51511: toiminnan. Borealis-osakkeiden myynnin myötä tulivat voimaan 1.1.1998. Fide Oy:n luottolaitoksil-
51512: Neste Oy irrottautui kokonaan muoviteollisuudes- le ja viejille antamien korontasaustarjousten kanta
51513: ta. Borealis-osakkeet on myyty kevään 1998 aika- oli kertomusvuoden lopussa n. 4,3 mrd. mk. Ko-
51514: na. rontasaussopimusten arvo oli vuoden lopussa n. 5
51515: Kemira Oy myi kertomusvuoden huhtikuussa Mmk. Solmittujen korontasaussopimusten arvo
51516: loput 49,9% Vihtavuori Oy:n osakkeista ja kesä- alitti ennakko-odotukset. Yhtiön ensimmäinen tili-
51517: kuussa Kemira Fibres Oy:n. Myynnit selkeyttivät kausi oli tappiollinen, mutta toiminnasta kertyvien
51518: konsernin tuotantorakennetta. tuottojen tulisi kattaa kulut vuodesta 1999 alkaen.
51519: Vammas Oy:n ja Vihtavuori Oy:n kaikki osak- Valtion erityisrahoituksen uudistamisen johto-
51520: keet siirtyivät kertomusvuonna Patria Industries ryhmä antoi mietintönsä kertomusvuoden elo-
51521: Oy:n omistukseen. Vihtavuori Oy fuusioitiin vuo- kuussa. Johtoryhmä esitti Fide Oy:n liittämistä uu-
51522: den 1998 puolella Patria Lapua Oy:öön. Finavitec den valtion erityisrahoitusyhtiön tytäryhtiöksi.
51523: Oy ja sen tytäryhtiö Finavicomp Oy tulivat Patria Valtiontilintarkastajat ovat tiedustelleet kauppa-
51524: Industries -konsernin osaksi kertomusvuonna Suo- ja teollisuusministeriön arviota siitä, onko Kemira
51525: men valtion siirrettyä 50,1 Ofo:n omistuksensa Patria Oy:lle tai Patria Industries Oy:lle annettu tai aio-
51526: Industries Oy:lle. taanko niille antaa sellaisia talous-, teollisuus-,
51527: Suomen Vientiluotto Oy:n toiminta järjestettiin alue-, työllisyys-, turvallisuus- tai muita yhteiskun-
51528: kertomusvuoden lopussa uudelleen. Valtio perusti tapoliittisia tavoitteita, jotka voisivat perustella ko.
51529: 11.12.1997 uuden omistamansa holding-yhtiön PV yhtiöiden pysyttämistä valtion määräysvallassa pit-
51530: Yhtymä Oy:n (sittemmin Leonia Oyj) ja siirsi källä aikavälillä. Tähän liittyen valtiontilintarkasta-
51531: 18.12.1997 Suomen Vientiluotto Oy:n ja Postipank- jat ovat halunneet saada ministeriön perustellun
51532: ki Oy:n osakkeensa uudelle yhtiölle. näkemyksen näiden yhtiöiden toiminnan turvaa-
51533: Kertomusvuoden alusta tuli voimaan julkisesti misesta ja jatkumisesta muussa kuin valtion mää-
51534: tuettujen vientiluottojen korontasausyhtiöstä anne- räysvallassa maan yleisestä huoltovarmuusnäkö-
51535: tun lain (1136/96) ja julkisesti tuettujen vientiluot- kulmasta tarkasteltuna.
51536: tojen korontasauksesta annetun lain (1137/96) no- Kauppa- ja teollisuusministeriön vastauksen
51537: jalla uusi julkisesti tuettuja vientiluottoja koskeva mukaan Kemira-konsernilla ei ole enää sellaisia
51538: korontasausjärjestelmä. Järjestelmää hallinnaimaan teollisuus-, alue-, työllisyys- eikä turvallisuuspoliit-
51539: valtio perusti kokonaan omistamansa korontasaus- tisia tai muita yhteiskuntapoliittisia tavoitteita, joi-
51540: yhtiön Fide Oy:n. Pääomatavaroiden ja niihin liitty- den perusteella yhtiö pitäisi pysyttää valtion mää-
51541: vien palvelujen vientiin ja projektivientiin OECD:n räysvallassa pitkällä aikavälillä. Maan lannoitehuol-
51542: suosittelemin vientiluottokonsensusehdoin myön- to voidaan ministeriön mukaan turvata myös val-
51543: nettyjen vientiluottojen korkotukijärjestelmä siirtyi tion ollessa vähemmistöomistajana Kemira Oy:ssä.
51544: uusien luottojen osalta Suomen Vientiluotto Oy:ltä Yhtiön luovuttua Vihtavuori Oy:stä myös sen tur-
51545: Fide Oy:lle. Alusluottojen ja ulkoasiainministeriön vallisuuspoliittinen merkitys on vähentynyt olen-
51546: hallinnoiman kehitysmaaviennin korkotukiluotto- naisesti.
51547: jen korkotukijärjestelmä jäivät Suomen Vientiluotto Patria-konsernin kehittäminen pitkällä tähtäyk-
51548: Oy:n hallinnoitaviksi. Alusluottojen korkotukien sellä vaatii ministeriön mukaan määrätietoisia toi-
51549: hallinnointi siirrettiin vuoden 1998 alusta Fide Oy:n mia, jotta konsernin asema markkinoilla voisi vah-
51550: hallinnoiman korontasausjärjestelmän piiriin. Ker- vistua ja vakiintua ja jotta maahan syntyisi riittävän
51551: tomusvuoden lopussa Suomen Vientiluotto Oy:n vahva kotimainen puolustusvälineteollisuus. Toi-
51552:
51553:
51554: 287
51555: mien tulisi olla liiketaloudellisesti perusteltuja, ja maan toimenpiteet, joilla Alko Oy voidaan erottaa
51556: Patria Industries -konsernin vakavaraisuuden tulisi Alko-Yhtiöt-konsernista niin, että erottaminen on
51557: säilyä vahvana. Yhteistyötä puolustusvoimien myös valtion omistuksen arvokehitys huomioon
51558: kanssa tulee kehittää, koska Patria-konsernin ydin- ottaen perusteltua. Päätöksentekoa varten tuli laa-
51559: liiketoiminnat liittyvät läheisesti puolustusvalmiu- tia omistajalähtöinen Alko-Yhtiöt-konsernin kehit-
51560: den ylläpitämiseen. Yhteistyön perusteltuna yleis- tämistä koskeva strateginen selvitys, jonka tuli olla
51561: tavoitteena voidaan ministeriön mielestä pitää koti- valmis kertomusvuoden joulukuun loppuun men-
51562: maisuusasteen nostamista puolustusvoimien han- nessä.
51563: kinnoissa. Tämä sisältää myös kansainvälisten yh- Mainitun työryhmän esityksen pohjalta talous-
51564: teistyöprojektien kehittämisen. Patria-konsernin poliittinen ministerivaliokunta päätti 7.1.1998 Alko-
51565: tulee jatkaa edelleen rakenteensa ja toimintansa Yhtiöt Oy:n kehittämisestä. Päätöksen mukaan ny-
51566: kehittämistä pyrkien tuottavuuden kohottamiseen, kyinen alkoholituotteiden vähittäismyyntijärjestel-
51567: pääoman käytön tehostamiseen ja kannattavuuden mä säilytetään, vähittäismyyntiyhtiö Alko Oy erote-
51568: parantamiseen. Konsernin pitäisi pyrkiä laajenta- taan Alko-Yhtiöt-konsernista tarpeellisten lisäselvi-
51569: maan puolustusvälinetuotannon kehittämistä tuke- tysten perusteella, sosiaali- ja terveysministeriö,
51570: vaa siviilituotantoa. Suomen turvallisuuspolitiikan kauppa- ja teollisuusministeriö sekä valtiovarain-
51571: ja huoltovarmuuden kannalta on ministeriön mu- ministeriö valmistelevat yhdessä Alko-Yhtiöt Oy:n
51572: kaan tärkeää, että Patria-konsernin tietyt tuotanto- johdon kanssa konsernin liiketoimintastrategian,
51573: yksiköt säilyvät Suomessa, mikä ei sulje kuitenkaan jossa otetaan huomioon em. tavoitteet ja lähtökoh-
51574: pois kansainvälisiä yhteistyöhankkeita tai yhteis- dat ja selvitetään konsernin pääomarakenne, Alko
51575: omistuksia. Oy:n erottamisen jälkeen Alko-Yhtiöt Oy siirretään
51576: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle
51577: alaisen Alko-Yhtiöt Oy:n hallintoneuvosto hyväk- Alko Oy:n jäädessä sosiaali- ja terveysministeriön
51578: syi kertomusvuoden joulukuussa tytäryhtiö Arctia hallinnonalalle sekä vahvistetaan tarpeen mukaan
51579: Oy:n liiketoimintojen myyntiä ruotsalaiselle Scan- omistajan edustusta ja ohjausta yhtiön hallinnossa.
51580: die Hotel Ab:lle koskevan aiesopimuksen. Varsi- Näitä seikkoja koskevat selvitykset on tehty
51581: nainen sopimus solmittiin helmikuussa 1998. Arctia vuoden 1998 aikana. Alko-Yhtiöt Oy:n ylimääräi-
51582: Oy:n liiketoiminnat siirtyivät Scandie Hotel Ab:lle nen yhtiökokous hyväksyi 15.6.1998 diffuusio-
51583: 1.4.1998. Hallintoneuvosto hyväksyi lopullisen suunnitelman, jonka mukaan yhtiö jakautuu vuo-
51584: kaupan 24.2.1998. Kaupassa Scandie osti Arctian den 1999 alusta kolmeen erilliseen yhtiöön: Altia
51585: hotelli- ja ravintolatoiminnot ja suuntasi Arctialle Group Oy:öön, Alkon Kauppa Oy:öön ja varain-
51586: osakeannin, jonka määrä vastasi kauppahintaa. hoitoyhtiö Arctia Invest Oy:öön. Altia Group Oy
51587: Arctia Oy omistaa tämän jälkeen hieman yli 20 o/o kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
51588: Scandicin osakekannasta. Arctia Oy:n omistukseen alan, Alkon Kauppa Oy sosiaali- ja terveysministe-
51589: jäivät kiinteistöt, joiden markkina-arvo on n. 700 riön ja Arctia Invest Oy valtiovarainministeriön
51590: Mmk sekä Scandicin osakkeet. Arctia Oy:stä muo- hallinnonalan alaisuuteen.
51591: dostui 1.4.1998 pääasiassa kiinteistöyhtiö, jonka Kertomusvuonna varsinaista tuotanto- tai rahoi-
51592: kiinteistöihin Scandie Hotel Ab jäi vuokralle. tustoimintaa harjoittaneiden valtionyhtiöiden liike-
51593: Talouspoliittinen ministerivaliokunta velvoitti vaihdot ja henkilöstö muutoksineen olivat v. 1996
51594: 24.6.1997 sosiaali- ja terveysministeriön valmistele- ja kertomusvuonna seuraavat:
51595:
51596:
51597:
51598:
51599: 288
51600: Yhtiö (konserni) Liikevaihto Muutos Henkilöstö Muutos
51601: 1997 1996 1997 1996
51602: Mmk Mmk % Henkeä Henkeä %
51603: Alko-Yhtiöt-konserni 3 663 3 265 398 12 4133 3 869 264 7
51604: Arsenal-konserni 1 93]3 1 636 3 301 18 547 590 -43 -7
51605: Avena-konserni' 1116 1 098 18 2 123 151 -28 -19
51606: CSC-Tieteellinen laskenta Oy 40 35 5 14 64 60 4 7
51607: Edita-konserni 406 393 13 3 792 785 7 1
51608: Engel-konserni 485 435 50 11 3 266 2 775 491 18
51609: Fide Oy5 .. - - - 5 - - -
51610: Finnair-konsernF 7 403 7 182 221 3 10 533 10 162 371 4
51611: Finntech Finnish Technology Oy 29 26 3 12 36 32 4 13
51612: FTP lnternational Oy 18 16 2 13 43 42 1 2
51613: Imatran Voima -konserni 13 775 12 140 1 635 13 8 901 7 942 959 12
51614: Kauppatalo Hansel Oy 748 784 -36 -5 145 154 -9 -6
51615: Kemijoki-konserni 314 342 -28 -8 439 461 -22 -5
51616: Kemira-konserni 14 386 13 471 915 7 10 392 10 631 -239 -2
51617: Kera-konserni 517 870 -353 -40 285 263 22 8
51618: Medivire Työterveyspalvelut Oy 158 142 16 11 400 383 17 4
51619: Neste-konserni 45 660 43 375 2 285 5 8 704 8 662 42 0
51620: Patria lndustries -konserni' 995 - - - 2 322 - - -
51621: Postipan kki-konsernP 7 082 8 069 3 -987 -12 5 088 5 454 -366 -7
51622: Rahapaja Oy 98 89 9 10 57 58 -1 -2
51623: Suomen Autokatsastus Oy 288 279 9 3 991 1 076 -85 -8
51624: Suomen Lentoasemapalvelut Oy 9 8 1 13 63 43 20 47
51625: Suomen PT -konserni 13 127 11 522 1 605 14 30 982 30 838 144 0
51626: Suomen Teollisuussijoitus Oy 12 12 0 0 5 5 0 0
51627: Suomen Vientiluotto Oy' 3 221' 2 322 3 899 39 131 134 -3 -2
51628: Teollisen yhteistyön rahasto Oy 80 3 67 3 13 19 29 32 -3 -9
51629: Vapa-konserni 1 861 1 645 216 13 1 119 1 046 73 7
51630: Veikkaus Oy 5 489 4 927 562 11 342 354 -12 -3
51631: VPU Pukutehdas -konserni 53 53 0 0 240 180 60 33
51632: VR-Yhtymä -konserni 6 204 9 401 4 .. .. 16 690 17 320 -630 -4
51633: Yleisradio Oy 2 077 2 037 40 2 4 658 4 536 122 3
51634: Yrityspankki SKOP Oy 297 3 3653 -68 -19 75 91 -16 -18
51635: 1 Tilikaudet 1.5.1996-30.6.1997 ja 28.11.1994-30.4.1996.
51636: 2 Tilikaudet 1.4.1996-31.3.1997 ja 1.4.1995-31.3.1996.
51637: 3 Korko- ja muut tuotot.
51638: 4 Tilikausi 1.7.1995-31.12.1996.
51639: 5 Toiminta alkoi 1.1.1997.
51640:
51641: • Vuosi 1997 ensimmäinen varsinainen toimintavuosi.
51642: ' Postipankki-konserni (nyk. Leonia Pankki Oyj) ja Suomen Vientiluotto Oy (nyk. Leonia Yrityspankki Oyj) ovat 18.12.1997 alkaen
51643: kuuluneet uuden holding-yhtiön, Leonia Oyj:n omistukseen.
51644:
51645:
51646:
51647: Valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden voitto, 1 920,3 Mmk, luovutettiin kokonaisuudes-
51648: väliset rahoitussuhteet saan opetusministeriölle.
51649: Valtio sai kertomusvuonna yhtiöiltään osinkoja Kertomusvuonna valtio sijoitti uutta osakepää-
51650: yhteensä 1 379,7 Mmk. Kaikki merkittävät tuotan- omaa lähinnä vain Patria Industries -konserniin
51651: nolliset valtionyhtiöt maksoivat osinkoa Patria In- (359,6 Mmk, josta apporttina 239,6 Mmk). Konser-
51652: dustries -konsernia lukuun ottamatta. Suurimmat niin vuoden 1998 alussa fuusioituun Vihtavuori
51653: osingot maksoivat Suomen PT -konserni (320 Oy:öön valtio sijoitti kertomusvuonna 91,6 Mmk.
51654: Mmk, 13,3% sijoitetulle pääomalle), VR-Yhtymä- Nämä sijoitukset yhdessä v. 1996 tehdyn 266
51655: konserni (270 Mmk, 12,3 %), Imatran Voima Mmk:n sijoituksen kanssa silloiseen Suomen Puo-
51656: -konserni (200,5 Mmk, 22,9 %), Neste-konserni lustusväline Oy:öön merkitsevät, että valtio on
51657: (163,8 Mmk, 20,0 %) ja Kemira-konserni (110,8 kahdessa vuodessa sijoittanut puolustusvälineteol-
51658: Mmk, 18,2 %). Valtionyhtiöiden valtiolle yhteensä lisuuden uudelleenjärjestelyyn yhteensä 717,2
51659: maksamat osingot olivat keskimäärin 8,5% valtion Mmk. Toistaiseksi tämä sijoitus ei ole tuottanut
51660: niihin sijoittamien osakepääomien nimellisarvosta osinkotuloa valtiolle.
51661: (16 053,5 Mmk). Veikkaus Oy:n kertomusvuoden
51662:
51663:
51664: 19 380188E 289
51665: Valtionyhtiöt maksoivat kertomusvuonna val- velkaa pääomistajalleen yhteensä 1 072,9 Mmk.
51666: tiolle korkoja 47,4 Mmk ja lainojen kuoletuksia Keskimääräinen korko näistä lainoista oli 4,5 o/o.
51667: 362,5 Mmk. Uusia lainoja valtio myönsi kertomus- Valtion ja valtionenemmistöisten yhtiöiden väli-
51668: vuonna yhtiöilleen vajaat 10 Mmk. set rahoitussuhteet olivat kertomusvuonna seuraa-
51669: Valtionyhtiöt olivat kertomusvuoden lopussa vat:
51670:
51671:
51672: Yhtiö (konserni) Valtion saarnat Valtion suorittamat Valtion rahoitus
51673: Osingot Korot Kuoletukset Uudet Uudet Osakkeet Lainat
51674: osake- lainat
51675: pääomat
51676: 1 000 mk
51677: Alko-Yhtiöt-konserni 77 400 - - - - 309 600 -
51678: Arsenal-konserni - - - - - 2 921150 -
51679: Avena-konserni 12 000 - - - - 100 000 -
51680: CSC-Tieteellinen laskenta Oy - - - - - 1 000 -
51681: Edita-konserni 8 001 451 13 448 - - 30 000 -
51682: Engel-konserni 13 000 535 1111 - - 12 000 8 889
51683: Fide Oy - - - - - 11 000 -
51684: Finnair-konserni 49 511 - - - - 247 553 -
51685: Finntech Finnish Technology Oy - 18 470 - 260 600 1 555
51686: FTP lnternational Oy - - - - - 1 750 -
51687: Imatran Voima -konserni 200 501 613 7 196 - - 871 743 6 834
51688: Kauppatalo Hansel Oy 2 750 - - - - 72 025 -
51689: Kemijoki-konserni 3 628 1 59 - - 163 649 -
51690: Kemira-konserni 110 876 91 1 812 - - 687 539 6 618
51691: Kera-konserni - 13 065 134 460 - - 610 000 462 920
51692: Medivire Työterveyspalvelut Oy - 279 1 333 - - 4 600 10 667
51693: Neste-konserni 163 880 381 24 481 - 7 947 819 400 17 690
51694: Patria lndustries -konserni - 809 21 008 359 600 2 1 700 157 600 12 200
51695: Postipankki-konserni' 31 500 - - - - 630 000 -
51696: Rahapaja Oy 6 800 - - - - 16 000 -
51697: Saimaan Kanavalaivat Oy - - - - - 13 765 -
51698: Solidium Oy - - - - - 50 000 -
51699: Sponda Oy - - - - - 300 000 -
51700: Suomen Autokatsastus Oy 3 000 3 939 6 607 - - 73 000 38 393
51701: Suomen Lentoasemapalvelut Oy - - - - - 600 -
51702: Suomen PT -konserni 320 000 - - - - 2 400 000 -
51703: Suomen Tekninen Tarkastus Oy - - - 50 - 50 -
51704: Suomen Teollisuussijoitus Oy - - - - - 64 000 -
51705: Suomen Vientiluotto Oy' 70 836 23 414 90 080 - - 590 300 419 040
51706: Teollisen yhteistyön rahasto Oy - 1 794 8 909 - - 296 800 83 000
51707: Vapa-konserni 36 000 31 231 - - 300 000 921
51708: Veikkaus Oy - - - - - 996 -
51709: Vihtavuori Oy' - - - 91 561 - - -
51710: VPU Pukutehdas -konserni - 163 278 - - 35 000 4 166
51711: VR- Yhtymä-konserni 270 000 1 835 51 000 - - 2 200 000 -
51712: Yleisradio Oy - - - - - 46 831 -
51713: Yrityspankki SKOP Oy - - - - - 2 000 000 3 -
51714: Yhteensä 1 379 683 47 419 362 523 451 211 9 907 16 053 511 1 072 923
51715: 1
51716: Fuusioitu Patria lndustries -konserniin 2.1.1998.
51717: ' Rahana 120 Mmk ja apporttina 239,6 Mmk.
51718: 3
51719: Valtion vakuusrahaston omistus.
51720: 4
51721: Postipankki-konserni (nyk. Leonia Pankki Oyj) ja Suomen Vientiluotto Oy (nyk. Leonia Yrityspankki Oyj) ovat 18.12.1997 alkaen
51722: kuuluneet uuden holding-yhtiön, Leonia Oyj:n omistukseen.
51723:
51724:
51725:
51726:
51727: 290
51728: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtionyhtiökentän osinkotuloa sijoittamalleen pääomalle. Kannattavuus-
51729: voimakas muutosprosessi jatkui kertomusvuonna. Mo- tavoite ei kuitenkaan saa valtiontilintarkastajien mie-
51730: net muutospiirteet, jotka ilmenivät mm. julkisten toimin- lestä syrjäyttää kokonaan kotimaista turvallisuus- ja
51731: tojen yhtiöittämisinä, uusien valtionyhtiöiden perusta- huoltovarmuusnäkökulmaa, mikä mm. edellyttää, että
51732: misina, toimialajärjestelyinä, tytär- ja osakkuusyhtiöi- puolustusvälinetuotanto joko säilytetään valtionenem-
51733: den ostoina ja myynteinä sekä jo vakiintuneiden yhtiöi- mistöisenä tai että muilla järjestelyillä turvataan koti-
51734: den sulautumisina ja pilkkomisina,saattavatolla sinän- mainen päätäntävalta siinä.
51735: sä perusteltuja markkina- ja kilpailuolojen nopean ja Valtiontilintarkastajien mielestä runsasta 8 prosen-
51736: jatkuvan uusiutumisen ja muuttumisen vuoksi. Kehitys tin tuottoa valtion yhtiöihinsä sijoittamalla nimellispää-
51737: lisää valtiontilintarkastajien mielestä kuitenkin myös omalle voidaan pitää tyydyttävänä, mutta ei kuitenkaan
51738: tarvetta voimistaa valtionyhtiöiden informaatio- ja tili- vielä hyvänä. Tästä syystä valtion omistajavaltaa käyt-
51739: velvollisuutta paitsi ao. vastuuministeriöiden, myös- tävien ministeriöiden tulisi pyrkiä kohottamaan tuotto-
51740: ja erityisesti - eduskunnan suuntaan. Eduskunnalla astetta edelleen valtionyhtiöiden kannattavuutta pa-
51741: ylimmän budjettivallan ja mm. valtion yhtiöistään saa- rantavin toimin. Valtiontilintarkastajat huomauttavat,
51742: mien tulojen käyttäjänä on perusteltu tarve seurata että valtionyhtiöt ovat keskimäärin varsin vakavaraisia
51743: tarkasti yhtiöiden kannattavuuteen ja varallisuuteen verrattuna vastaaviin yksityisiin yrityksiin. Tämän tulisi
51744: vaikuttavia muutoksia ja niiden perusteluja. näkyä entistä selkeämmin myös valtionyhtiöihin sijoite-
51745: Valtion energia- ja teollisuuskonsernit toimivat ker- tun oman pääoman tuottotasossa.
51746: tomusvuonna voitollisesti ja maksoivat pääomistajal- Valtiontilintarkastajattoteavat, että valtio jatkoi ker-
51747: leen osinkoa tuloksistaan. Poikkeuksen tästä muodos- tomusvuonna jo pitkään käynnissä ollutta yhtiöidensä
51748: tivat VPU Pukutehdas Oy sekä pääosin puolustusväli- myyntiä koti- ja ulkomaisille sijoittajille. Valtiontilintar-
51749: nealan yhtiöistä muodostettu Patria lndustries -kon- kastajat toistavat tässä yhteydessä jo vuodelta 1996
51750: serni, johon valtio on viime vuosina sijoittanut huomat- antamassaan kertomuksessa esittämänsä kannan,
51751: tavasti uutta omaa pääomaa. Yhtiön tärkein asiakas jonka mukaan vähintäänkin pääosa valtionyhtiöiden
51752: kotimaassa on puolustusvoimat, jonka tilausten pie- omistusjärjestelyjen tuotosta tulisi suunnata teollisuut-
51753: neneminen heijastui ja vaikuttaa myös tulevaisuudes- ta ja muutakin elinkeinotoimintaa kehittäviin tarkoituk-
51754: sa Patrian tulokseen. Valtiontilintarkastajat korostavat, siin. Näiden varojen käyttö yksinomaantai suurimmalta
51755: että myös puolustusvälinetuotanto tulee saada pitkällä osin valtiontalouden yleisen alijäämän kattamiseen on
51756: aikavälillä taloudellisesti kannattavaksi mm. siviilipuo- ajan myötä kestämätön suuntaus. Valtiontaloustulee jo
51757: len tuotannon, viennin sekä koti- tai ulkomaisten yh- periaatteessa tasapainottaa muulla tavoin kuin valtion
51758: teistyöhankkeiden avulla, niin että valtio voi saada tuloa tuottavaa varallisuutta realisoimalla.
51759:
51760:
51761:
51762:
51763: Valtion omistajavallan käyttö valtion- sa valtionyhtiöiden toiminnan ohjaukseen ja val-
51764: enemmistöisissä osakeyhtiöissä vontaan.
51765: Seuraavassa esitetään ministeriöiden selvitysten
51766: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan keskeiset kohdat.
51767: tarkastuksesta annetun lain (968/47, muut. 462/84)
51768: 3 §:n mukaan valtionenemmistöinen osakeyhtiö Puolustusministeriön hallinnonala
51769: sekä ministeriö, jonka hallinnonalaan valtionenem- VPU Pukutehdas Oy:n hallituksessa on puolustus-
51770: mistöinen osakeyhtiö kuuluu, samoin kuin Valtion- ministeriön edustus, minkä lisäksi hallituksessa on
51771: talouden tarkastusvirasto ovat velvollisia antamaan jäsenenä puolustusvoimien huoltopäällikkö. Mi-
51772: valtiontilintarkastajille näiden pyytämät valtion- nisteriön suorittama toiminnan ohjaus ja valvonta
51773: enemmistöisiä osakeyhtiöitä koskevat selvitykset ja perustuvat paljolti näihin jäsenyyksiin. Hallitus on
51774: asiakirjat. kokoontunut lomakautta lukuun ottamatta kerran
51775: Valtiontilintarkastajat ovat pyytäneet ao. vas- kuukaudessa. Yhtiön johto raportoi kuukausittain
51776: tuuministeriöitä selvittämään ne toiminta- ja osal- hallitukselle yhtiön toiminnasta ja tuloskehitykses-
51777: listumismuodot sekä menettelyt, joilla ministeriöt tä. Yhtiökokouksessa omistajaa edustaa puolustus-
51778: ovat kertomusvuonna osallistuneet hallinnonalan- ministeriön kansliapäällikkö.
51779:
51780:
51781: 291
51782: Valtiovarainministeriön hallinnonala hallinnonalojen edustajia siitä alkaen, kun se tuli
51783: Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto Valtion vakuusrahaston omistukseen. Valtion va-
51784: on antanut selvityksen koskien Arsenal Oy:tä. Sen kuusrahasto tai valtiovarainministeriö eivät voi an-
51785: mukaan valtiovarainministeriö osallistuu Arsenal taa suoraan SKOP Oy:lle sitä sitovia toimintaohjei-
51786: Oy:n toiminnan ohjaukseen ja valvontaan Valtion ta, koska tämä rikkoisi pörssinoteeratun liikepan-
51787: vakuusrahastosta annetun lain nojalla sekä yhtiöil- kin vähemmistöomistajien suojaa.
51788: le annetun pankkituen valvontaan valtioneuvoston Muutoin valtiovarainministeriö on ilmoittanut,
51789: ja ministeriön asettamien ehtojen nojalla. Yhtiö että keskeistä valtionyhtiöiden ohjausvallan käy-
51790: raportoi toiminnastaan Valtion vakuusrahastolle ja tössä on osallistuminen yhtiökokouksiin ja yhtiöi-
51791: valtiovarainministeriölle säännöllisesti. Valtioneu- den hallituksiin. Ministeriö on ilmoituksensa mu-
51792: voston yleisistunto on 13.6.1996 täsmentänyt tuen kaan pyrkinyt määrätietoisesti pitämään ao. vas-
51793: myöntämiselle asetettuja ehtoja sekä niiden toteu- tuuorganisaation ajan tasalla ja toimivana. Organi-
51794: tumisen valvonnassa noudatettavia periaatteita. saatiosta ja henkilöiden tehtävistä on keskusteltu
51795: Aiemmin asetettujen tuen yleisehtojen lisäksi mm. nykyistä edeltäneen oikeuskanslerin kanssa
51796: Arsenal Oy:ltä edellytetään seuraavaa: asioiden valmistelun riippumattomuuden ja esteet-
51797: - Arsenal Oy raportoi neljä kertaa vuodessa tömyyden varmistamiseksi. Valtiovarainministeriö
51798: kirjallisesti Valtion vakuusrahastolle ja valtiovarain- on lisäksi todennut, että se on vastuu- ja budjettimi-
51799: ministeriölle eri toiminta-alueiden kehittymisestä ja nisteriönä aktiivinen valtion liiketoiminnan ja sen
51800: alasajosuunnitelman etenemisestä. Raportoitavia toimintamuotojen kehittäjä, kantaa huolta valtion-
51801: toimintoja ovat kiinteistöjen hankinnat, myynnit ja talouden koko kentästä ja pitää tiukasti huolta
51802: vuokraukset hinnoitteluperiaatteineen, elvytettävät valtion eduista yhtiöittämisprosessissa.
51803: ja perinnässä olevat luottoasiakkaat ryhmittäin (ali-
51804: korkoiset, velkasaneeraukset, akordit jne.), rahoi- Opetusministeriön hallinnonala
51805: tus sekä talous ja hallinto. Erityisen seurannan Opetusministeriön vastauksen mukaan Veikkaus
51806: kohteena ovat toimenpiteet, joilla tervehtyneitä Oy on valtion kokonaan omistama yhtiö. Yhtiöko-
51807: asiakkaita palautetaan takaisin normaalin pankki- kouksessa omistajan puhevaltaa käytti kertomus-
51808: järjestelmän piiriin. vuonna valtioneuvoston päätöksen mukaisesti mi-
51809: - Raportointia em. kohdan sisältävistä asioista nisteri opetusministeriössä (Claes Andersson). Yh-
51810: edellytetään erikseen Arsenal Oy:n tytäryhtiöinä tiöllä on hallintoneuvosto ja hallitus. Hallintoneu-
51811: toimiviita omaisuudenhoitoyhtiöiltä Arsenal-SSP vostossa ei ole opetusministeriön edustajaa. Yhtiön
51812: Oy:ltä ja Arsenal-Silta Oy:ltä sekä myöhemmin hallituksen jäsenenä toimi kertomusvuonna ope-
51813: mahdollisesti Arsenal Oy:öön liitettäviltä muilta tusministeriön talousjohtaja.
51814: vastaaviita tytäryhtiöiltä. Opetusministeriö antoi 13.11.1997 yleiset ohjeet
51815: - Valtiovarainministeriötä tulee etukäteen in- yhtiön johdon palkkausperusteista kumoten sa-
51816: formoida suunnitteilla olevista olennaisista liiketoi- malla 8.12.1995 antamansa ohjeet niihin myöhem-
51817: mista. min tehtyine muutoksineen. Uudistettaessa opetus-
51818: - Arsenal Oy:n hallituksen kokousten esitys- ministeriön organisaatiota kertomusvuonna Veik-
51819: listat tulee toimittaa etukäteen valtiovarainministe- kaus Oy:tä koskevat asiat siirrettiin ministeriön
51820: riölle. työjärjestyksellä hallintoyksiköstä kulttuuripolitii-
51821: Yrityspankki SKOP Oy:n yhtiökokous teki v. kan osastolle palveluyksikön käsiteltäviksi.
51822: 1995 periaatepäätöksen pankin muuttamisesta Opetushallituksen kansainväliset koulutuspal-
51823: omaisuudenhoitoyhtiöksi, mutta lopullista päätös- velut muutettiin osakeyhtiöksi (FTP International
51824: tä tästä ei ole toistaiseksi tehty. Valtion vakuusra- Oy) vuoden 1995 alusta. Liikevaihdon kasvusta
51825: hasto ja valtiovarainministeriö ovat käyttäneet huolimatta yhtiön tulos oli tappiollinen kertomus-
51826: omistajavaltaa SKOP Oy:ssä mm. siten, että pankin vuonna. Yhtiön hallitus käynnisti kannattavuuden
51827: toimintoja alasajettaessa kaikki taloudellisesti mer- parantamiseen tähtäävän strategisen suunnittelun
51828: kittävät päätökset on alistettu Valtion vakuusrahas- vuoden 1998 alussa. Yhtiö toimii hallinnollisesti
51829: ton, valtiovarainministeriön tai valtioneuvoston Opetushallituksen alaisena, ja sen hallituksen pu-
51830: päätettäviksi. SKOP Oy:n toimintaa on vähennetty heenjohtaja edustaa Opetushallitusta. Opetusmi-
51831: omistajavaltaa käyttämällä siten, että pankin tase ja nisteriön v. 1995 antamien toimintaohjeiden mu-
51832: sen ulkopuoliset sitoumukset olivat vuoden 1998 kaan yhtiön tulee raportoida kannattavuudestaan
51833: puolivälissä 3,4 mrd. mk, kun ne vuoden 1991 ministeriölle toimittamalla sille mm. tase, rahoitus-
51834: lopussa olivat 96,4 mrd. mk. Pankin hallintoneu- laskelma, tilinpäätös, välitilinpäätös, vahvistettu ta-
51835: voston jäseniksi on nimitetty valtionhallinnon eri lousarvio sekä tilauskanta neljännesvuosittain. Mi-
51836:
51837:
51838: 292
51839: nisteriön edustajat käyvät raportoinoin perusteella unionin kilpailu- ja valtiontukisäännösten mukaan
51840: yhtiön kanssa neuvotteluja pääsääntöisesti kaksi tätä alhaisempi tuotto tulkitaan valtion tueksi liike-
51841: kertaa vuodessa. toiminnalle. Tuottavaateen edellyttäminen on tär-
51842: CSC-Tieteellinen laskenta Oy:n yhtiökokouk- keää myös edistettäessä pääomien tehokasta käyt-
51843: sessa omistajaa edusti opetusministeri (Olli-Pekka töä.
51844: Heinonen). Yhtiön hallituksen puheenjohtajana Liikenneministeriö asettaa yleiseksi tuloutusta-
51845: toimi opetusministeriön edustaja. Opetusministe- voitteeksi suunnittelukaudella vähintään 10% val-
51846: riö on lisäksi asettanut asiantuntijaryhmän seuraa- tion sijoittamalle nimellisarvoiselle perus- tai osa-
51847: maan ja ohjaamaan yhtiön palvelujen tuottamista ja kepääomalle palveluja tuottavissa liikelaitoksissa
51848: käyttöä. Yhtiön strategisen ohjauksen keskeinen tai yrityksissä. Pitkävaikutteisilta yhteiskunnallisilta
51849: väline on ministeriön ja yhtiön vuosittain solmima infrastruktuuri-investoinneilta edellytetään pää-
51850: sopimus yhtiön tuottamista palveluista ja niiden sääntöisesti 4 %:n tuottovaatimusta. Tuloutuksen
51851: rahoituksesta. Sopimuksessa on määritelty kunkin mitoitusperusteita määriteltäessä otetaan huo-
51852: toimintavuoden tieteellisen laskennan, tutkimuk- mioon yrityskohtaiset erityispiirteet.
51853: sen ja opetuksen tietoverkon sekä muiden palvelu- Vuosittaisia tuloutusvaateita asetettaessa ja voi-
51854: jen tavoitteet. ton tuloutuksesta päätettäessä tilinpäätöksen vah-
51855: vistamisen yhteydessä liikenneministeriö ottaa
51856: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala huomioon myös, että yritykselle jää riittävästi oman
51857: Maa- ja metsätalousministeriö osallistuu ilmoituk- pääoman lisäyksenä esim. investointien rahoittami-
51858: sensa mukaan hallinnonalansa valtionyhtiön Ave- seen ja motivoimaan yritysjohtoa hyvän tuloksen
51859: na Yhtiöt Oy:n toiminnan ohjaamiseen pitämällä tekemiseen. Tapauskohtaisesti harkitaan, ottaako
51860: emoyhtiön yhtiökokoukset ja käyttämällä niissä omistaja voitontuloutuksen vai jätetäänkö se liike-
51861: omistajavaltaa. Yhtiön strategisten suuntaviivojen laitoksen tai yhtiön toiminnan kehittämiseen ja
51862: luomiseen ministeriö osallistuu yhtiön hallitukses- investointeihin.
51863: sa, jonka puheenjohtajana toimii ministeriön edus- Liikenneministeriöllä on edustus alaistensa liike-
51864: taja. Maa- ja metsätalousministeriön ja Avena Yh- laitosten ja yhtiöiden hallintoelimissä - pääsään-
51865: tiöiden johdon välillä pidetään lisäksi ministeriön töisesti hallituksessa. Myös tilintarkastajan valinta
51866: mukaan epävirallisempia yhteyksiä, jolloin käsitel- on omistajavallan käyttöä.
51867: lään yhtiön tilaa ja sen kehittämistarpeita. Liikenneministeriö on yhdessä muiden liiketoi-
51868: mintaa organisoivien ministeriöiden kanssa kiinnit-
51869: Liikenneministeriön hallinnonala tänyt huomiota valtion omistajaohjauksen edelly-
51870: Liikenneministeriö huolehtii valtion liiketoiminnan tysten kehittämiseen. Valtion omistajaohjauksen
51871: omistajana ilmoituksensa mukaan edullisten ja laa- kannalta on tärkeää voida käyttää ministeriöiden
51872: dultaan korkeatasoisten liikenne- ja viestintäpalve- keskeisintä asiantuntemusta ohjauksessa. Valtion
51873: luiden tuottamisesta elinkeinoelämälle, yhteiskun- omistajaohjaukselle liikenne- ja viestintäpalvelujen
51874: nalle ja kansalaisille. tuottamisessa eri organisaatiomuodoissa tulee lii-
51875: Liikenneministeriön omistajaohjaus koostuu kenneministeriön mielestä jatkossakin taata hyvät
51876: seuraavista tekijöistä: edellytykset yksityisen sektorin tapaan.
51877: - voitonjakopolitiikka Liikenneministeriön yhtiöitetyissä osakeyhtiöis-
51878: -ministeriön edustus liikelaitoksen/yhtiön hal- sä Suomen PT Oy:ssä ja VR-Yhtymä Oy:ssä on
51879: lintoelimissä otettu käyttöön aiemmasta poikkeava osakeyhtiön
51880: - pääomasijoitukset liiketoimintaan hallintomalli, jota kauppa- ja teollisuusministeriön
51881: - omistuspohjan laajentamiseen liittyvät kysy- työryhmä on sittemmin esittänyt yhtenä vaihtoeh-
51882: mykset. tona laajemminkin valtionyhtiöiden käyttöön. Lii-
51883: Voitonjakopolitiikassa liikenneministeriö edel- kenneministeriön mukaan uudessa osakeyhtiömal-
51884: lyttää liikelaitoksiltaan ja yhtiöiltään kannattavuutta lissa on olennaista liiketoimintaedellytysten ja pää-
51885: niin, että ne pystyvät suoriutumaan tulevista inves- töksenteon takaaminen niin, että yhteiskunnalli-
51886: toinneista säilyttäen rahoitusrakenteensa terveenä nen ja parlamentaarinen yhteys säilyy. Yhtiöko-
51887: ja että ne voivat tulouttaa budjettitalouteen tuottoa kous valitsee suoraan yhtiöiden hallitukset, joilla
51888: valtion sijoittamalle pääomalle. on vahva ja selkeä operatiivinen toimivalta ja vas-
51889: Budjettilainsäädäntö edellyttää, että valtion tuu. Hallitus koostuu yrityksen ulkopuolisista liike-
51890: omaisuutta hoidetaan tuottavalla tavalla. Budjetti- elämän asiantuntijoista ja ministeriön edustajasta.
51891: asetuksen mukaan pääomien tuottovaatimuksena Hallitus valitsee toimitusjohtajan. Yhtiökokous va-
51892: käytetään valtion maksamaa korkotasoa. Euroopan litsee erikseen hallintoneuvoston, jonka toimivalta
51893:
51894:
51895: 293
51896: on rajallinen mutta joka takaa tarpeellisen vuoro- kykyisemmin ja tehokkaammin mm. hyödyntäen
51897: vaikutuksen yhteiskunnassa. Mallista saadut koke- Keran kattavaa alueverkkoa myös Valtiontakuu-
51898: mukset ovat liikenneministeriön mukaan positiivi- keskuksen tuotteille. Kauppa- ja teollisuusministe-
51899: sia. riö osallistui myös Vientiluotto Oy:n ja Postipankki
51900: Oy:n yhdistämistä sekä Sponda Oy:tä ja Alko-
51901: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala Yhtiöitä koskeviin selvityksiin. Kertomusvuonna
51902: Kauppa- ja teollisuusministeriö osallistuu ilmoituk- ministeriössä tehtiin tai teetettiin erityisselvityksiä
51903: sensa mukaan hallinnonalansa valtionyhtiöiden energiatoimialasta (IVO-Neste) sekä puolustusväli-
51904: ohjaukseen ja valvontaan eri tavoin riippuen mm. neteollisuudesta (Patria).
51905: yhtiökohtaisesta tilanteesta, omistussuhteista ja yh-
51906: tiön hallintomallista. Erityistilanteessa olevien ja Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala
51907: pörssissä noteeraamattomien valtionyhtiöiden oh- Sosiaali- ja terveysministeriö osallistui omistajan
51908: jaus on yleensä kiinteämpää. Kauppa- ja teolli- edustajana merkittävällä tavalla Alko-Yhtiöiden
51909: suusministeriön kaikista valtionyhtiöistä laaditaan kehittämiseen kertomusvuoden aikana. Talouspo-
51910: vuosittain loka-marraskuussa luonnos yhtiöiden liittinen ministerivaliokunta velvoitti 24.6.1997 so-
51911: tulos-, rahoitus- ja investointisuunnitelmista, jonka siaali- ja terveysministeriön valmistelemaan ne toi-
51912: pohjalta määritellään alustavat yhtiöpohjaiset osin- menpiteet, joiden perusteella Alko Oy voidaan
51913: kotavoitteet ja pääomahuoltoa koskevat suunnitel- erottaa Alko-Yhtiöt-konsernista niin, että erottami-
51914: mat. Vuoden alussa tehdään ennakkoarviot yhtiöi- nen on myös valtion omistuksen arvokehitys huo-
51915: den vuosituloksesta, jolloin myös päätetään minis- mioon ottaen perusteltua. Päätöksentekoa varten
51916: teriötasolla yhtiöille asetettavista osinkotavoitteis- tuli laatia omistajalähtöinen Alko-Yhtiöt-konsernin
51917: ta, jotka saatetaan yhtiöiden johdon tietoon. kehittämistä koskeva strateginen selvitys. Selvityk-
51918: Tarvittaessa laaditaan valtionyhtiöitä koskevia sen tuli olla valmis joulukuun 1997 loppuun men-
51919: erillisselvityksiä erityisesti silloin, kun konsernin tai nessä.
51920: yhtiön kokonaiskannattavuus tai sen merkittävän Sosiaali- ja terveysministeriö asetti asiaa selvittä-
51921: toimialan kannattavuus on heikentynyt tai uhkaa mään työryhmän. Työryhmän puheenjohtajaksi
51922: heikentyä. Valtionyhtiöiden toimialaa ja strategioi- määrättiin ministeriön kansliapäällikkö ja jäseneksi
51923: ta koskevia selvityksiä tehdään tarvittaessa. Kaup- neuvotteleva virkamies. Muiksi jäseniksi kutsuttiin
51924: pa- ja teollisuusministeriön edustaja toimii yhtiöi- edustajat kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja val-
51925: den hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä ja tiovarainministeriöstä.
51926: suorittaa osaltaan osakeyhtiölain mukaista yhtiön Työryhmä käytti työssään apunaan neljää asian-
51927: ohjausta ja hallintoneuvoston valvontaa. Vuorovai- tuntijatahoa, mm. investointipankkia, tilintarkas-
51928: kutuksessa hallitus- tai hallintoneuvostoedustajan tusyhteisöä sekä yksittäisiä suomalaisia ja ulkomai-
51929: kanssa saadaan useimmiten viestitettyä ministeriön sia asiantuntijoita.
51930: kanta hallituksessa tai hallintoneuvostossa käsitel-
51931: täviin valtio-omistajan kannalta huomionarvoisiin Osakeyhtiön hallituksen asema
51932: seikkoihin, jolloin usein pystytään välttämään tur- Osakeyhtiölain (734/78) 8 luvun 1, 6 ja 12 §:n
51933: hat äänestykset esim. yhtiökokouksissa. Ministe- mukaan osakeyhtiöllä tulee olla hallitus, joka huo-
51934: riön suorat yhteydet yhtiökokousten välillä hallin- lehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan sekä mm.
51935: nonalansa valtionyhtiöihin vaihtelevat huomatta- kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmu-
51936: vasti yhtiökohtaisesti ja ovat luonteeltaan pörssino- kaisesta järjestämisestä ja joka edustaa yhtiötä ja
51937: teeratuissa valtionyhtiöissä usein epävirallisia, ku- kirjoittaa sen toiminimen.
51938: ten muidenkin suurten sijoittajien yhteydet yhtiön Lain esitöiden (hallituksen esitys eduskunnalle
51939: johtoon. Valtionyhtiöiden osakemyynnit on hoi- uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi, HE 27/1977
51940: dettu tiiviissä yhteistyössä yhtiöiden johdon kans- vp) mukaan hallitus on yhtiön ylin varsinainen
51941: sa. toimielin, jonka edellytetään mm. hyvän liiketavan
51942: Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti kerto- mukaisesti ja kaikin tavoin edistävän yhtiön paras-
51943: musvuonna hankkeita, joiden tarkoituksena on ta. Hallituksen jäsenen velvollisuuksiin kuuluu
51944: tehostaa valtion erityisrahalaitosten toimintaa. Yh- edellä todetun lisäksi vaitiolovelvollisuus suhteessa
51945: tenä tavoitteena oli yhdistää Kera Oyj:n ja Valtion- ulkopuolisiin. Hallituksen jäsen ei saa ilmaista sel-
51946: takuukeskuksen toiminnot yhdeksi yhtiöksi, jonka laista, josta voi aiheutua vahinkoa yhtiölle. Esityk-
51947: tytäryhtiöksi tulee Fide Oy sekä osakkuusyhtiöksi sen mukaan hallituksen jäsenellä on tosin velvolli-
51948: Finnfund Oy. Uuden ns. Vera-yhtiön tarkoitus on suuksia paitsi yhtiötä, myös muita, esim. osakkeen-
51949: jatkaa osiensa aiempaa toimintaa entistä kilpailu- omistajia ja velkojia kohtaan.
51950:
51951:
51952: 294
51953: Edellä todetun mukaisesti osakeyhtiön hallituk- että tällainen ristiriitainen kaksoisedustus johtaa
51954: sen jäsenen tulee edustaa yhtiön etua suhteessa sekä yhtiön että sitä valvovan ministeriön kannalta
51955: ympäristöön. Yhtiön edun ymmärretään olevan epäedulliseen tilanteeseen.
51956: yhtä sen omistajien edun kanssa. Asianlaita onkin
51957: yleisesti ottaen epäilemättä näin, mutta eri osapuol- Valtiontilintarkastajien aiempi kannanotto
51958: ten käsitykset siitä, mikä kulloinkin on yhtiön etu, Kertomuksessaan vuodelta 1996 valtiontilintarkas-
51959: erityisesti lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, voivat tajat katsoivat, käsitellessään hallintoneuvostojen
51960: vaihdella. asemaa valtionyhtiöissä, että valtionyhtiöiden hal-
51961: Vastuuministeriön (virkamies) edustajan toi- lintoelimiin tulisi valita vielä nykyistäkin enemmän
51962: miessa alaisensa yhtiön hallituksen jäsenenä on liikkeenjohdon ja toimialatiedon asiantuntijoita.
51963: tavoitteiden ja roolien sekaantuminen ainakin peri- Omistajavaltaa ja -valvontaa harjoittavien ministe-
51964: aatteessa mahdollista. Sen sijaan että ao. hallituk- riöiden virkamiesten osallistuminen ei sen sijaan
51965: sen jäsen edustaisi omistajaa (ministeriötä) yhtiön ollut valtiontilintarkastajien mielestä välttämätöntä.
51966: suuntaan, mikä lienee tarkoitus nimitettäessä mi- Valtiontilintarkastajien mielestä oli selvitettävä,
51967: nisteriöiden edustajia valtionyhtiöiden hallituksiin, onko ohjaavan, säätelevän ja valvovan viranomai-
51968: saattaa seurauksena olla tilanne, jossa ao. virka- sen henkilöstön osallistuminen valvonnanalaisen
51969: mies edustaakin yhtiötään ministeriön suuntaan, yhtiön hallintoon yleisesti ottaen tarkoituksenmu-
51970: kuten osakeyhtiölaki edellyttää. On mahdollista, kaista.
51971:
51972:
51973:
51974:
51975: Valtiontilintarkastajien saamista selvityksistä ilmenee, ja valvovan ministeriön virkamiesedustajan mandaatti
51976: että ministeriöt ohjaavat ja valvovat hallinnonalalleen alaisen valtionyhtiön hallituksessa ole sinänsä vielä
51977: kuuluvia valtionyhtiöitä eri tavoin ja menettelyin. Näyt- riittävä tae valtion omistajaedun asianmukaisesta huo-
51978: tää kuitenkin ilmeiseltä, että useita suuria ja merkittä- lehtimisesta. Joissakin tapauksissa tällainen mandaat-
51979: viä valtionyhtiöitä hallinnoivat ministeriöt (liikennemi- ti siihen liittyvine ao. virkamiehen kaksoisrooleineen
51980: nisteriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö) ovat pää- saattaa olla jopa omiaan heikentämään valtion omista-
51981: osin tehtäviensä tasalla mm. yhtiöiden strategisen oh- jaedun valvontaa. Valtiontilintarkastajat korostavat,
51982: jauksen, tuotto- ja muiden taloudellisten tavoitteiden että valtionyhtiöiden hallituksiin tulee nimittää valtio-
51983: asettamisen sekä operatiivisen toiminnan valvonnan omistajan edustajina aiempaa useammin sekä yhtiön
51984: suhteen. Sen sijaan vain yhtä tai muutamaa valtionyh- että sitä valvovan ministeriön ulkopuolisia liikkeenjoh-
51985: tiötä hallinoivat ministeriöt (puolustusministeriö, maa- don ja toimialatiedon asiantuntijoita, jotka voivat kes-
51986: ja metsätalousministeriö, opetusministeriö sekä so- kittyä osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla yhtiön liike-
51987: siaali- ja terveysministeriö) tyytyvät vaatimattomam- taloudellisen edun valvontaan. Ministeriön ja sen
51988: paan omistajaohjaukseen ja -valvontaan. Tämä saat- edustajien tulee vuorostaan keskittyä aiempaa sel-
51989: taa olla ymmärrettävää tarkasteltaessa asiaa mm. näi- keämmin yhtiöiden strategisten tavoitteiden ja linjaus-
51990: den ministeriöiden voimavarojen näkökulmasta, mutta ten laadintaan, tuottotavoitteiden asettamiseen kun-
51991: ei kuitenkaan hyväksyttävää valtion yleisen omistaja- kinhetkisten vaatimusten ja olosuhteiden mukaisesti
51992: edun kannalta. Valtiontilintarkastajat korostavatkin, sekä tavoitteiden saavuttamisen valvontaan. Myös
51993: että kaikkien valtionyhtiöitä hallinnaivien ministeriöi- asianmukaisiin valtion omistajaedun mukaisiin toimiin
51994: den tulisi asettaa alaisilleen yhtiöille täsmälliset ja riit- on ryhdyttävä, mikäli asetetuttavoitteet jäävät saavut-
51995: tävän korkeattuottovaatimukset, osallistua niiden stra- tamatta ilman hyväksyttäviä perusteita. Valtiontilintar-
51996: tegisten tavoitteiden asetantaan ja suunnitelmien laa- kastajien mielestä työnjako, jossa ammattimainen yri-
51997: dintaan sekä valvoa tehokkaasti näiden tavoitteiden tysjohto johtaa valtionyhtiöitä operatiivisesti ja asian-
51998: saavuttamista. Operatiivisen toimintavapauden vasta- tunteva virkamieskunta ohjaa ja valvoo poliittisen pää-
51999: painoksi ministeriöiden on vaadittava alaisiltaan val- töksenteon tukena yhtiöiden strategisia ratkaisuja,
52000: tionyhtiöiltä entistä tiukempaa tilivelvollisuutta. hyödyttää pitkällä aikavälillä eniten valtion omistaja-
52001: Valtiontilintarkastajat huomauttavat, ettei ohjaavan etua.
52002:
52003:
52004:
52005:
52006: 295
52007: Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimustoiminta
52008:
52009:
52010:
52011:
52012: Valtiontilintarkastajat käynnistivät v. 1997 seitse- Tutkimuksessa pohditaan kysymystä, pystyykö
52013: män tutkimushanketta. Näihin hankkeisiin oli käy- Suomi säilyttämään työpaikkansa ja luomaan uusia
52014: tettävissä 450 000 mk:n suuruinen tutkimusmäärä- työpaikkoja muuttuvassa maailmassa. Onko yritys-
52015: raha. Valtiontilintarkastajat eivät ole ottaneet tutki- toimintaa riittävästi ja onko yritystoiminnan edelly-
52016: mustuloksiin tai tutkijoiden tekemiin johtopäätök- tykset ymmärretty riittävän hyvin? Käytettävissä
52017: siin kantaa. Tutkimusraportit on aikaisemmin oleva tilastoaineisto ei puolla ajatusta, että asukas-
52018: omaksutun käytännön mukaisesti jaettu valtionti- lukuun nähden Suomessa olisi poikkeuksellisen
52019: lintarkastajien lisäksi mm. valtiovarainvaliokunnan vähän yrityksiä. Varsinainen ongelma on pienen ja
52020: hallinto- ja tarkastusjaoston jäsenille, eduskunta- keskisuuren yritystoiminnan heikko työllistämiska-
52021: ryhmille sekä eräille ministeriöille. Tutkimusrapor- pasiteetti Suomessa, kun vertailukohteena pide-
52022: tit leviävät tieteellisiin kirjastoihin ja muille tutkijoil- tään työpaikkojen jakaumaa muualla Euroopassa.
52023: le tutkimuslaitosten omana jakeluna. Tutkimustu- Suomen pk-sektorin työllistämisosuus oli 49,8 o/o
52024: loksia on käytetty soveltuvin osin hyväksi valvonta- kun se EUR15-alueella oli 56,8 %. Suomen työllistä-
52025: ja tarkastustoiminnan suunnittelussa, parlamentaa- misvajaus koski kaikkia päätoimialoja. Suomen
52026: risen valvonnan kehittämisessä sekä valtiontilintar- keskimääräinen yrityskoko osoittautui eurooppa-
52027: kastajain kertomuksen valmistelussa. laisessa vertailussa pienimmäksi (poikkeuksena
52028: Tulevaisuuden tutkimuksen käyttö ja vaikutta- ainoastaan Välimeren maat, joissa yrityskoko oli
52029: vuus ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa -han- vielä pienempi). Suomessa työpaikat painottuvat
52030: ke peruuntui tilaajasta riippumattomista syistä. Tä- suhteellisesti eniten suuriin yrityksiin. Työpaikko-
52031: män hankkeen sijasta rahoitettiin selvitys, jossa jen jakauma oli erikokoisten yritysten välillä Suo-
52032: tutkittiin Yhdysvaltojen liittovaltion hallinnossa men osalta kaikkein epätasaisin.
52033: käytössä olevaa tulosohjausta 1990-luvulla. Hanke Korkean yrittäjyysasteen maat löytyvät anglo-
52034: täydensi Tulosmittaristot julkisorganisaatioiden ar- amerikkalaisesta maailmasta. Euroopan maat ovat
52035: vioinnin välineinä -tutkimusta. Valtiontilintarkasta- tyypillisesti matalamman yrittäjyysasteen maita.
52036: jien osaksi rahoittaman hankkeen Governance, Yrittäjyysasteeltaan selviä nousumaita ovat vain
52037: control and accountability of public enterprises Irlanti, Alankomaat, Portugali, Australia ja Kanada.
52038: and state-owned companies in OECD-countries Yrittäjyysasteessa on sen sijaan laskua Norjassa,
52039: -tutkimuskäsikirjoitus on valmistunut, mutta lop- Ranskassa ja Japanissa. USA:n kyky luoda työpaik-
52040: puraporttia ei ole mm. käännösteknisistä syistä koja on selvästi suurempi, kuin se on Euroopan
52041: vielä saatavissa. maissa. Vuosina 1983-96 USA:ntyöpaikat lisään-
52042: tyivät 24,9 %, kun EU15-alueella lisäystä oli vain
52043: 3,9 %. Euroopan korkea työttömyys on luultuakin
52044: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan vakavampi ongelma, sillä se on toteutunut suhteel-
52045: toimintaedellytykset ja kehitysnäkymät lisen matalalla työhön osallistumisasteella.
52046: Suomen kansantaloudessa Uudet yritykset syntyvät Euroopassa palvelu-
52047: aloille ja pieninä. Vuonna 1992 uusista yrityksistä
52048: Professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto 80 % oli kaupan tai palvelualan yrityksiä ja puolet
52049: niistä kuului joko tukkukaupan, vähittäiskaupan,
52050: Vesa Kanniainen (1998). Onko Suomessa hotellialan tai catering-toiminnan piiriin. Suurin
52051: liian vähän yritystoimintaa? Yritysten mer- piirtein 80-90 %uusista yrityksistä oli nollaluokan
52052: kitys kansantalouden perustana. ETLA. yrityksiä eli aloitti ilman palkattua työvoimaa tai
52053: Helsinki. työllisti ainoastaan yhden työntekijän.
52054:
52055:
52056: 296
52057: Uusia yrityksiä syntyy myös Suomessa runsaasti, set ja käynnistyminen on tehty tarpeettoman moni-
52058: mutta monien elinikä on suhteellisen lyhyt. Koko mutkaisiksi. Jokaisen yrittäjän päätehtävä on työs-
52059: Euroopan alueella ensimmäisen toimintavuoden kennellä projektinsa, asiakkaidensa ja tuotteidensa
52060: jälkeen oli toiminnassa 80 o/o uusista yrityksissä, 3 parissa. Häntä ei voi sitoa liikaa lomakkeiden
52061: vuoden jälkeen 65 o/o ja 5 vuoden jälkeen enää täyttämiseen viranomaisille. On mahdollista, että
52062: 50 o/o. Suomessa mekaanisen puunjalostuksen mer- yhteiskunta ei ole riittävästi tullut yrittäjiä vastaan
52063: kitys on pienempi, kuin se voisi olla. Sen osalta tässä asiassa. Kun lainsäätäjä on luonut erilaisia
52064: metsäklusterissa on merkittävästi vajausta, jos ver- rasitteita, sen voisi myös odottaa kehittävän voima-
52065: tailukohteena pidetään Itävallan, Tanskan tai Ison- peräisesti "pykäläpalvelua", jolla keskitetysti autet-
52066: Britannian puunjalostussektoria. taisiin pienimpiä yrityksiä byrokraattisten rasittei-
52067: Kansantalouden yrittäjyysaste näyttäisi olevan den minimoimiseksi.
52068: käänteisessä riippuvuussuhteessa sekä julkisen
52069: sektorin koon, tulonsiirtojen että kokonaisveroas- Kannattavuus?
52070: teen kanssa. Sama havainto näyttää pätevän työ- Tässä tutkimuksessa ei ole ollut mahdollista esittää
52071: paikkojen nettolisäyksen suhteen. Havainnot viit- arvioita yritysten kannattavuuden tasosta. Suomi
52072: taavat siihen, että kollektiivinen riskinkanto vähen- edustaa kuitenkin Pohjoismaista hyvinvointiyhteis-
52073: tää yrittäjyyttä ja hidastaa työpaikkojen syntymistä. kuntaa, jossa tulonsiirtojen rahoitus joudutaan mitä
52074: Tulonjaon epätasaisuus puolestaan näyttäisi korre- suurimmassa määrin keräämään työvoimakuluista
52075: loivan yrittäjyyden kanssa positiivisesti. Tätä on ja muusta tuotannon arvonlisästä. Tämä rasitus on
52076: pidettävä kuitenkin havaintona, joka ansaitsee lisä- taloudellisen laman myötä lisääntynyt ns. verokii-
52077: tutkimusta. Kansantalouden yrittäjyysaste ei näytä lan muodossa. Se eittämättä rasittaa merkittävästi
52078: olevan merkittävästi riippuvainen työvoimamark- yritystoiminnan edellytyksiä. Harmaan sektorin
52079: kinoiden rakenteista. Työpaikkojen nettolisäys vahvistuminen ja verojen välttäminen ovat tästä
52080: näyttäisi korreloivan negatiivisesti työntekijöiden todiste.
52081: järjestäytymisasteen, kollektiivisen neuvottelun
52082: kattavuuden, työsuhdeturvan vahvuuden ja funk- Rahoitusrajoitteet?
52083: tionaalisen tulonjaon mittarin kanssa. Työmarkki- Empiiriset tutkimukset osoittavat oikeaksi sen teo-
52084: nainstituutioilla on merkitystä työpaikkojen synty- reettisen arvion, että rahoitusrajoitteilla on merki-
52085: misen kannalta. tystä yritysten syntymiselle. Sen sijaan markkinoilla
52086: Vaikka yritysten lukumäärä asukasta kohden ei jo olevat yritykset näyttävät jopa vierastavan ajatus-
52087: Suomessa näyttäisi tilastojen valossa olevan poik- ta siitä, että yritykseen tulisi mukaan lisää riskira-
52088: keava, ei tämä vielä anna aihetta tyytyväisyyteen. hoittajia tulosta jakamaan. On siten mahdollista,
52089: Yrittäjyysaste suhteessa työvoimaan on Suomessa että osa rahoitusongelmista on yritysten omista
52090: matala. Pk-sektori ei myöskään työllistä samassa asenteista lähtöisin. Potentiaalisten yrittäjien ar-
52091: määrin, kuin se työllistää vertailumaissa. Mahdolli- viointia ja ideoiden etukäteistutkimista tulisi kehit-
52092: sista syistä esitetään tässä yhteydessä vain varovai- tää.
52093: sia kartoituksia. Monet niistä edustavat erillisen
52094: jatkotutkimuksen aiheita: Työmarkkina järjestelmä?
52095: Tässä yhteydessä ei ole mahdollisuuksia pyrkiä
52096: Arvot, perinteet, asenteet? yksityiskohtaiseen arviointiin työmarkkinoiden
52097: Suomalaista yhteiskuntaa arvioitaessa ei ole väärin merkityksestä. Suomessa käytössä oleva keskitetty
52098: sanoa, että maassa pitkään näytti vallitsevan usko työmarkkinajärjestelmä säästää neuvottelu- ja sopi-
52099: valtiojohtoisen yritystoiminnan ensisijaisuuteen. muskustannuksissa ja auttaa tekemään monet rat-
52100: Yrittäjyys uranvalintana ei saanut samalla tavalla kaisut hyväksyttäviksi työntekijöille. Siihen liittyy
52101: arvostusta eikä ymmärrystä. Asenteet ovat muuttu- kuitenkin myös vakavia ongelmia samoin kuin
52102: massa. Taloudellisen tietämyksen tasoa olisi myös työmarkkinoita koskeviin pelisääntöihin, joista
52103: aiheellista nostaa. Tästä näkökulmasta ei siis olisi yrittäjien puheenvuorot toistuvasti ovat muistutta-
52104: mahdoton ajatus, että esim. maan lukioissa tehos- neet. Työmarkkinoidemme mittavat institutionaali-
52105: tettaisiin ponnisteluja taloustieteen perusteiden set muutokset 1990-luvun laman aikana voidaan
52106: opettamisessa. tulkita niin, että talouden sopeutumiskyvyn säilyt-
52107: tämiseksi instituutioiden oli ajettava ohitse "virka-
52108: Byrokratia ja lainsäädäntö? tien". Pätkätyöt, määräaikaiset työsopimukset ym.
52109: Yrittäjien lausuntoja kuunnellessa ei voi välttyä siltä joustot mm. työajoissa ovat toteutuneet markkinoil-
52110: johtopäätökseltä, että yritysten toimintaedellytyk- la ilman ylhäältä tulevaa yhteiskunnan tai työmark-
52111:
52112:
52113: 297
52114: kinajärjestöjen ohjausta. Samalla työmarkkinat ovat Suomen yritysvajaus selittyä kilpailun ja markki-
52115: jakautuneet kahtia turvatussa asemassa olevan se- noille tulon esteillä? Keskittymistä on vaikeata ar-
52116: niorityövoiman ja uusien työllistettävien osalta, vioida sikäli, että esim. yritysten keskinäinen yh-
52117: joista jälkimmäiset ovat työmarkkinoiden joustava teistyö on merkittävästi laajentunut. Perinteinen
52118: elementti. Maan irtaantuminen lamasta ja taloudel- alihankintatyö vähenee, mutta partnership-sopi-
52119: lisen tilanteen vakautuminen luo osaltaan vakautta; musten merkitys kasvaa. Monen pk-yrityksen ke-
52120: ympärillä oleva maailma on toki silti kiihtyvän hittyminen on siten yritysten välisen yhteistyön
52121: muutoksen kourissa. On hyvin vaikeata silti arvioi- tulosta. Voimistuneesta yhteistyöstä johtuen esim.
52122: da sitä, minkälaiset työmarkkinainstituutiot olisivat tuotannon tai viennin keskittymisen arviointi voi
52123: pitkällä tähtäimellä parhaat. olla hyvin ongelmallista, jos tuotanto ja vienti kirja-
52124: taan suurten yritysten nimiin.
52125: Markkinat?
52126: Suomen kotimarkkinat ovat pienet ja maan sijainti Tuotannon rakenne, skaalaedut?
52127: ei välttämättä ole edullinen osana Euroopan talous- Niillä toimialoilla, joilla vallitsee skaalaedut, yritys-
52128: liittoakaan. Tätä tekijää ei sovi unohtaa. ten on yksinkertaisesti oltava suuria minimoidak-
52129: seen kustannukset. Tämä pätee osaan suomalaista
52130: Yrittäjien koulutus ja osaaminen? tuotantosektoria. Skaalaedut eivät kuitenkaan seli-
52131: Koulutuksen merkitys ei tutkimusten valossa näytä tä sitä, miksi Suomen pk-sektorissa on työllistämis-
52132: ratkaisevalta yritysten syntymisen kannalta. Ideoi- vajausta kaikilla toimialoilla. Onko pienyritysten
52133: den tuottamista ei voi opettaa. Ne tulevat, jos ovat optimaalinen koko todella niin pieni, kuin se Suo-
52134: tullakseen. Kykyä innavoida ei voi harjoitella. Silti messa on? Vai onko kyseessä kotitekoinen ongel-
52135: on havaittu, että koulutuksella on merkitystä yritys- ma?
52136: ten pysyvyyden kannalta. Lopuksi vastaus kirjan otsikkoon: Suomessa on
52137: liian vähän työllistävää yritystoimintaa!
52138: Verotus?
52139: Suomen lainsäädännössä on toteutettu mittavasti
52140: verouudistuksia 10 viime vuoden aikana. Yksi kes- EU-tukien koordinoinoin ja seurannan
52141: keinen seuraus on, että pääomatuloista maksetaan kehittäminen
52142: tänä päivänä veroa selvästi enemmän, kuin siitä
52143: maksettiin ennen uudistuksia. Silti verotuksen ky- Dosentti Pekka Kettunen, Turun yliopisto
52144: symykset ovat kaiken aikaa muutosten alaisia ja
52145: ongelmaksi koettuja. Käytäntö näyttää osoittavan Pekka Kettunen 0998). EU-rakennerahas-
52146: oikeaksi arvion, että hyvää riskitulojen verojärjes- to-ohjelmien maakunnallinen toimeenpa-
52147: telmää ei ole vielä keksitty. no. Meddelanden från ekonomisk-statsve-
52148: tenskapliga fakulteten vid Åbo Akademi.
52149: Onko yrittäjien sosiaaliturva liian heikko? Institutionen för offentlig förvaltning. Ser.
52150: Yrittäjän uran valinta merkitsee riskien ottamista. A:483.
52151: Epäonnistujat eivät voi odottaa saavansa palkka-
52152: työhön verrattavaa turvaa. Jos niin olisi, maassa Tutkimuksessa tarkastellaan EU-rakennerahasto-
52153: olisi vain yrittäjiä. Epäonnistuvan yrittäjän asema ohjelmien toimeenpanoa prosessina, joka ulottuu
52154: on siten oletettavasti heikko. On kuitenkin aihetta tavoitteiden asettelusta ja toimeenpanijoiden si-
52155: huolehtia siitä, että myös epäonnistujille on tarjolla touttamisesta aina toimenpiteiden tuloksiin ja pa-
52156: riittävä sosiaaliturva. Tutkimuksen teoriaosassa esi- lautteen kautta tehtyyn tavoitteiden tarkistukseen
52157: tetty materiaali puoltaa tällaista johtopäätöstä: maa saakka. Toimeenpanotutkimuksen tehtävänä on
52158: tarvitsee lisää tervettä riskinottoa. Massatyöttömyy- paikantaa yksittäisten toimeenpanoprosessien
52159: den maailmassa työnantaja on niukka resurssi ja heikkoja kohtia. Apuvälineinä toimivat prosessille
52160: Suomessa on työnantajia liian vähän työn tarvitsi- asetetut kriteerit, toiminnan tuloksiin asetetut odo-
52161: joihin nähden. Riskinottamista voidaan edistää tar- tukset ja kansalliset ja kansainväliset vertailuesi-
52162: joamalla riittävä turva myös niille, jotka ovat yrittä- merkit
52163: neet vaikkakin epäonnistuneet. Tarkasteltujen maakuntien (Varsinais-Suomi,
52164: Satakunta ja Pohjois-Pohjanmaa) välillä on ilmen-
52165: Onko Suomessa liikaa markkinoille tulon esteitä? nyt sekä eroja että samankaltaisuuksia. Raportissa
52166: Talousteorian mukaan markkinoille tuloon voi liit- ei ole verrattu yksityiskohdittain maakuntien hal-
52167: tyä toimialasta riippuen merkittävästi esteitä. Voiko linnollisia käytäntöjä, pikemminkin on tehty ha-
52168:
52169:
52170: 298
52171: vaintoja usean maakunnan ja usean ohjelman tar- EU-rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanossa
52172: joamasta laajasta näkökulmasta. Päätelmien teke- voidaan paikantaa seuraavia keskeisiä vaiheita
52173: misessä on huomioitava yksittäiseen toimeenpa- sekä niihin liittyviä puutteita:
52174: non prosessiin kohdistuvien näkökulmien runsaus.
52175: Osittain eriävissä näkökulmissa on kyse arvoista.
52176:
52177:
52178: VAIHE ONGELMIA
52179:
52180: Lähtökohtien asettaminen Toimijoiden sitoutumisen aste vaihtelee
52181: Ohjelmien sisältö jäykähkö
52182:
52183: Toimijatyöskentely Yhteistyö kangertelee
52184: Jännitteitä keskushallinnon ja aluetason kesken
52185: Toimijat kokevat hallinnon raskaana
52186:
52187: Hankkeiden valinta Kriteerien periaatteen ja käytännön jännite
52188: Hankkeiden esiinnousua vaikeuttavia tekijöitä
52189: Rahoittajilla hankegeneroinnin voimavaroista pulaa
52190:
52191: Hankeprofiilin muotoutuminen Yksittäisiä hankkeita ohjelmallisuuden sijaan
52192: Hankkeissa yleinen kehittäminen painottuu
52193: Rutiinia innovatiivisuuden kustannuksella
52194:
52195: Seuranta Hajanaiset seurantajärjestelmät
52196: Seuranta mekaanista
52197: Seurantaindikaattorien määritys vaihtelee
52198: Painotus ongelmattorniin mutta kapea-alaisiin seurantatietoihin
52199:
52200: Vaikutukset Niukalti mitattavia vaikutuksia
52201: Vaikutusten pysyvyys vaihtelee
52202:
52203:
52204: Rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon läh- Iiseen kehykseen. Kuten usein toimeenpanon käy-
52205: tökohtien ongelmat on osittain pystytty ylittämään, tännössä, myös EU-rakennerahasto-ohjelmien to-
52206: vaikka tietyt lähtökohtaiset rakenteelliset ratkaisut, teutukseen vaikuttaa rakenteita, joita voidaan pe-
52207: erityisesti voimavarojen jakomekanismit, määrää- rustella muilla tekijöillä, erityisesti poliittis-hallin-
52208: vät edelleen maakunnallisen toiminnan puitteita. nollisen järjestelmän yleisillä, institutionaalisilla
52209: Toimeenpanon puutteet eivät ole halvaannuttaneet piirteillä. Tällaista hallinnon kehittämisen realismia
52210: prosessia kokonaan ja ylipäätään ei ole selvää, kuvaa osuvasti Varsinais-Suomen EU-tavoiteohjel-
52211: missä määrin vajeet näkyvät ohjelman tulos- ja makatsauksen lopuksi vedetty johtopäätös: "Ohjel-
52212: vaikutustasolla. On todennäköistä, että esimerkiksi mapolitiikan, ED-säädösten ja kansallisen lainsää-
52213: toimijatason kiinteämpi yhteistyö olisi tuottanut dännön asettamat rajoitteet aiheuttavat sen, että
52214: enemmän suuria, monipuolisia hankkeita. Samoin usein toivottua ohjelmatyöskentelyn yksinkertais-
52215: voidaan todeta, että hankkeiden esiinnousua vai- tamista, hallinnoinnin keventämistä yms. tuskin
52216: keuttavien tekijöiden puuttuminen olisi merkinnyt tapahtuu. Maakuntatasolla voitaneen kuitenkin täs-
52217: suurempaa innovatiivisuuden astetta. Tutkimuksen tä huolimatta tehostaa viranomaistason ja hankkei-
52218: havainnot voi pukea muotoon: hallintoa tulee so- ta generoivan tason yhteistyötä."
52219: vittaa toiminnan tavoiteitujen vaikutusten mukaan Edellä tarkastelluista tekijöistä osa on sellaisia,
52220: ja hallintoa voidaan muokata. että niiden voi olettaa lieventyvän tai menettävän
52221: Osa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanaan merkitystään pitkällä aikavälillä. Eräs maaseutu-
52222: vaikuttavista tekijöistä on pysyvämpiä, mutta vai- osaston edustaja tiivisti tilanteen seuraavasti: "Aluk-
52223: keasti poistettavia. Yksittäisen toimeenpanopro- si tuntui, että toiminnassa on paljon byrokratiaa,
52224: sessin tulisi suhteutua pitkäaikaiseen institutionaa- mutta nyt on kysyttävä, mistä voisi vähentää."
52225:
52226:
52227: 299
52228: Vastaavasti kansallisen 5b-ohjelmaevaluaation pai- heijastuma suomalaiseen hallintojärjestelmään liit-
52229: kantamat ongelmat, kuten valta- ja vastuusuhteiden tyvästä eri ministeriöiden välisestä jännitteestä.
52230: epäselvyys, koordinaation heikkous ja jäykkä ra- Toiminnan tehostamiseen ei ole olemassa help-
52231: hoitus ovat selvästi prosessin alkuvaiheeseen liitty- poja lääkkeitä, mutta arvioinnin ja hyvien käytäntö-
52232: viä tekijöitä, jotka ajan kuluessa voivat lieventyä. jen vertailun avulla voidaan saavuttaa edistystä.
52233: Kiintoisin ryhmä toimeenpanon puutetekijöistä Lopuksi voidaan korostaa hanketason tärkeyttä
52234: ovat suhteellisen pysyvät, mutta silti poistettavissa ohjelmien onnistumisen kannalta. Innovatiivisia
52235: olevat tekijät. Ensimmäinen ryhmä on hanketyös- hankkeita ei nouse maakunnissa esille toivotulla
52236: kentelyn "laatua" parantavat tekijät. Kuten eräs tavalla. Ilmiötä on alustavasti tarkasteltu potentiaa-
52237: maakunnallinen ohjelma tiivistää: "Lähitulevaisuu- lisiin hakijoihin liittyvänä kysymyksenä. Jatkossa
52238: den haasteet kohdennetaan kahdelle taholle: en- tulisi paneutua yksittäisten hankkeiden analysoin-
52239: sinnä tulisi pohtia keinoja, joilla jo käynnissä ole- Uin juuri tarpeiden mobilisoinoin näkökulmasta.
52240: vien hankkeiden toteutusta voisi tehostaa ja kehit- Keskeisiä kysymyksiä ovat, mistä lähtökohdista
52241: tää. Toinen kehittämisen kohde koskee uusien hanke on lähtenyt muotoutumaan, miten yhteis-
52242: hankkeiden luomista. Jäljellä olevalla ohjelmakau- työosapuolet ja oma rahoitus on järjestetty, minkä
52243: della pitäisi myös jossain määrin päästä hankkei- vaiheiden kautta hanke on edennyt maakunnan
52244: den sirpaleisuudesta ja saada syntymään entistä yhteistyöryhmän työjaostoon ja, mikä tärkeää, mi-
52245: laaja-alaisempia hankkeita." ten hanke on saavuttanut sille asetettuja tavoitteita.
52246: Suurempaa koordinoinoin astetta saavutetaan Rakennerahasto-ohjelmissa tavoitellaan siirtymistä
52247: suhteellisen yksinkertaisin ja kevyinkin toimenpi- hallinto- ja resurssikeskeisestä toiminnasta tarve- ja
52248: tein: toimijat voivat pitää enemmän yhteyttä toisiin- ohjelmakeskeiseen toimintaan. Matkaa on vielä
52249: sa, tuoda potentiaalisia hankkeita esille jo varhai- jäljellä.
52250: sessa vaiheessa ja vaikkapa aika ajoin pohtia yh-
52251: dessä aluekehittämisen painopisteiden suuntaa- Valtionosuuden epävarma kohtaanto
52252: mista lähitulevaisuudessa. Vastaavasti koordinoin-
52253: oin ja seurannan kannalta suuret ja yhtenäiset Professori Juha Alho, Joensuun yliopisto
52254: yksiköt ovat toki pieniä yksiköitä tehokkaampia.
52255: Suurempaa yhteensovittamisen astetta edustaa Juha M. Alho ja Mikko A. Salo 0998).
52256: toiminnan sisältöön kohdentuva koordinaatio. Täl- Kuntien valtionosuuden epävarma koh-
52257: löin esimerkiksi hanketyöskentelyssä ei ylipäätään taanto. Yhteiskuntapolitiikan raportteja
52258: anneta yksittäisen viranomaisen valmistella hanket- N:o 1. Joensuun yliopisto. Yhteiskuntapoli-
52259: ta yhteistyöryhmälle tai työjaostolle, vaan käsitel- tiikan ja filosofian laitos
52260: lään kaikki hankkeet "samalla pöydällä". Edellä on
52261: tosin viitattu tällaisten järjestelyjen vaatimaan tieto- Tutkimuksessa tarkastellaan kuntien valtionosuus-
52262: ja kokemusvoimavaraan. Ehkäpä syyskuussa 1997 järjestelmän teknistä toteutusta väestön ikäraken-
52263: aloittaneet TE-keskukset omalta osaltaan paranta- teen kannalta. Vaikka lyhyellä tähtäimellä useat
52264: vat ainakin yritystukien, työvoimakoulutuksen ja muutkin tarkastelukulmat olisivat tärkeitä, on olen-
52265: maaseutulukien keskinäistä yhteensovittamista. naista, että lainsäädännössä pyrittäisiin sellaisiin
52266: Edelleen, kun maakuntien liitot esittävät, että alueel- järjestelmiin, joiden voisi olettaa toimivan vain
52267: listen olosuhteiden huomioon ottaminen ja ohjel- pienin tarkennuksin pitkälle tulevaisuuteen. Näyt-
52268: miin sitoutuminen edellyttävät ohjelmien määrära- tää siltä, että valtionosuusjärjestelmän kohdalla
52269: hoista ja hallinnosta päättämisen siirtämistä koko- näin ei ole. Runsaan kymmenen vuoden sisällä
52270: naan maakuntatasolle, on kyse hajaotuksen asteesta järjestelmän pohjana olevia kertoimia kohtaan syn-
52271: yksittäisten viranomaisten ja muiden toimijoiden tyy niin voimakasta muutospainetta, että ne tuskin
52272: välillä ja siten yleisestä hallintopolitiikan kehityspiir- säilyttävät nykyistä rakennettaan. Tässä työssä on
52273: teestä. Viimeaikaisen kehityksen perusteella voi eräänä apuvälineenä käytetty uutta, todennäköi-
52274: olettaa hajaotuksen asteen kasvavan edelleen. syysteoriaan perustavaa väestöennustetta. Ennus-
52275: Koordinoinoin hankalasti saavutettavaa astetta teen perusteella on epätodennäköistä, että väestö
52276: edustavat yksittäisten viranomaisten perinteisiin voisi muuttua niin, että kyseisiä ongelmia ei syntyi-
52277: työtapoihin ja kulttuuriin liittyvät eroavaisuudet. si. Työn tärkein johtopäätös onkin, että seuraavan
52278: Hyvänä esimerkkinä tästä on rakennerahasto-oh- kymmenen vuoden kuluessa olisi hyvissä ajoin
52279: jelmiin liittyvän seurannan ongelmat. Kyseessä ei- varauduttava siihen, että valtionosuusjärjestelmän
52280: vät ole niinkään tarkasteltuun toimeenpanoproses- pohjana olevien kertaimien rakennetta on muutet-
52281: siin liittyvät spesifit ongelmat, vaan pikemminkin tava.
52282:
52283:
52284: 300
52285: Mikäli valtionosuuden pohjana olevia kertoimia Koski korostaa mietinnössään, että nykyisen
52286: muutetaan vähemmän iästä riippuviksi, toiset kun- valtionosuusjärjestelmän uudistamistyössä "tutki-
52287: nat häviävät prosessissa, toiset voittavat. Näin ei muksella on ollut hyvin keskeinen asema", ja luet-
52288: tarvitse käydä, jos järjestelmän rakennetta muute- telee koko joukon tutkimuksia, joiden avulla järjes-
52289: taan myös muilta osin. Tämä sama ongelma liittyy telmälle on "etsitty perusteluja". Nämä tutkimukset
52290: muidenkin kaavarahoitusjärjestelmien soveltami- näyttävät kuitenkin olleen empiirisiä selvityksiä
52291: seen. Näennäisen objektiivisten kaavojen ohessa kuntien välisistä eroista palvelutarpeissa, -järjestel-
52292: on joka tapauksessa käytettävä merkittävässä mää- missä ja -kustannuksissa. Jotta järjestelmästä olisi
52293: rin harkintaa. Kuntien valtionosuusjärjestelmä on tullut yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja parem-
52294: edelleenkin erittäin monimutkainen kokonaisuus, min hallittavissa oleva, olisi tarvittu vahvempi teo-
52295: vaikka sen uudistamista on toistuvasti perusteltu reettinen perusta ja vähemmän ad hoc -ratkaisuja.
52296: tarpeella tehdä se yksinkertaisemmaksi. Monimut- Kun järjestelmää muutaman vuoden sisällä - ja
52297: kaisuudesta seuraa monenlaisia ongelmia. viimeistäänkin kymmenen vuoden päästä - on
52298: Osa ongelmista liittyy kysymykseen kuntalais- muutettava, olisi tämä aika käytettävä sellaisen
52299: ten oikeusturvasta. Järjestelmä on laissa kuvattu teoreettisen perustan luomiseen, että siitä voidaan
52300: niin vaikeaselkoisesti ja osin virheellisesti, että ei uudet ratkaisut johtaa.
52301: voi kohtuudella odottaa kuntien virkamiesten -
52302: yksityisistä kuntalaisista puhumattakaan - kyke-
52303: nevän tarkistamaan, onko heidän kuntansa saanut Peruspalveluiden tasapuolisuuden arviointi
52304: sen valtionosuuden, jonka laki sille määrää. Lisäksi
52305: suuri osa tiedoista, joita kunnan valtionosuuden Professori Pauli Niemelä, Kuopion yliopisto
52306: laskemiseksi tarvitaan, ei ole kuntalaisten käytettä-
52307: vissä ilman erityisiä ponnisteluja. Esimerkiksi vuo- Sakari Kainulainen ja Pauli Niemelä (1998).
52308: den 1997 valtionosuuksia laskettaessa käytettyjen Kaksi tapaa tarkastella peruspalveluita.
52309: työssäkäynti-, sairastavuus- ja työttömyyskertai- Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskun-
52310: mien löytäminen vaati melkoisesti etsimistä ja pu- tatieteet. Kuopio.
52311: heluja eri ministeriöihin. Selväksi kävi, että valta-
52312: kunnassa on ilmeisestikin vain muutama henkilö, Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kahta eri-
52313: joka tietää täsmälleen, mitä ne ovat ja miten ne laista tapaa mitata peruspalveluiden tasapuolisuut-
52314: käytännössä lasketaan. ta. Toisaalta tutkittiin tilastojen tarjoamaa kuvaa
52315: Järjestelmän monimutkaisuus on tärkeä asia palvelujen tarjonnasta ja toisaalta käyttäjien omia
52316: myös oikeudenmukaisuuden kannalta. Koski sa- kokemuksia palveluiden saatavuudesta. Ensim-
52317: noo mietinnössään (1996), että ollakseen oikeu- mäisessä vaiheessa eriteltiin kunnittain valtakun-
52318: denmukainen valtionosuusjärjestelmä ei voi olla nallista palvelutarjontaa tilastojen avulla. Sen jäl-
52319: yksinkertainen, koska todellisuus on niin moni- keen valittiin väestökyselyn kohteeksi neljä kun-
52320: mutkainen. On selvää, että järjestelmän hallinnolli- taa, jotka edustavat palvelutarjonnan suhteen ääri-
52321: nen yksinkertaisuus ei voi olla mikään itseisarvo. päitä Suomessa. Kolmannessa vaiheessa näiden
52322: Monimutkaisuutta pitäisi kuitenkin sallia vain siinä kahden tarkastelutavan antamia tuloksia vertailtiin
52323: määrin, kuin se on välttämätöntä järjestelmän oi- keskenään peruspalveluiden tarjontaa kuvaavien
52324: keudenmukaisuuden turvaamiseksi. Tutkijat eivät tasapuolisuusmittareiden arvioimiseksi.
52325: ole nyt voineet vakuuttua siitä, että nykyisen valti- Tilastotutkimuksen mukaan kunnat ovat "perus-
52326: onosuusjärjestelmän monimutkaisuus olisi kaikin palveluprofiileiltaan" erilaisia. Profiilien erilaisuus
52327: osin tulosta perusteellisesta harkinnasta ja järjestel- ei kuitenkaan seuraa suoraan palveluhenkilöstön
52328: män eri osien keskinäisten suhteiden hallinnasta. määrällisiä muutoksia, vaikka tämä yhteys on ha-
52329: Onko lainlaatija ollut järjestelmää luodessaan vaittavissa. Kuitenkin palveluja tarjoavien henkilöi-
52330: todella tietoinen siitä, että työtöntä kohti maksetta- den määrällä on selvä yhteys käyttäjien palveluko-
52331: va avustus tulee olemaan sitä suurempi, mitä suu- kemuksiin erityisesti palveluiden saatavuuden ja
52332: rempi on kunnan työttömyysprosentti? Jos on, niin laadun kohdalla. Palveluiden vaikuttavuus sen si-
52333: miksi? Onko lainlaatija todella halunnut lievittää jaan ei näytä olevan selvässä yhteydessä henkilös-
52334: terveydenhuollon valtionosuuden riippuvuutta tön määrään. Henkilöstömäärän lisäksi palveluko-
52335: kunnan ikäjakaumasta siten kuin olemme kuvan- kemuksiin vaikuttavat palveluiden organisointiin
52336: neet? Jos on, niin miksi? Onko lainlaatija todella liittyvät tekijät.
52337: halunnut luoda järjestelmän, jota voidaan säätää Jotkin peruspalveluihin liittyvät ilmiöt ovat suh-
52338: neljällätoista "vivulla"? Jos on, niin miksi? teellisen harvinaisia. Tässä tutkimuksessa ongel-
52339:
52340:
52341: 301
52342: maksi muodostuikin se, että yksittäisten palvelui- ja tarjoamassa. Havaittu yhteys ei ole kuitenkaan
52343: den käyttäjiä oli kyselyssä suhteellisen vähän. Kui- suoraviivainen ja yksiselitteinen. Samankokoisten-
52344: tenkin kyselytutkimuksen otos oli valtakunnallista kin kuntien peruspalveluhenkilöstömäärissä on
52345: selvitystä ajatellen suuri. Peruspalveluiden käyttöä suuria eroja. Ongelmaksi muodostuu tilastoyksi-
52346: arviaineiden vastaajien vähyyden vuoksi on syytä kön valinta. Valittaessa yksiköksi kunta, ei voida
52347: harkita käytetyn aikaperspektiivin (nyt yksi vuosi) olla varmoja, selittyvätkö tulokset kuntien piirteistä
52348: pidentämistä ainakin poliisipalveluiden sekä palo- vai niiden yhteistyöstä muiden kuntien kanssa. Jos
52349: ja pelastuspalveluiden tarkasteluissa. On hyvin tär- taas yksiköksi valitaan useampia kuntia, hukataan
52350: keää rajoittaa vastaukset ainoastaan palveluita liikaa paikallisen tason informaatiota, jolla näyttää
52351: käyttäneisiin henkilöihin. Vaikka ns. yleinen mieli- olevan merkittävä osuus erilaisten erojen syntyyn.
52352: pide näyttää myötäilevän todellisten käyttäjien ko- Palvelutuotanto vaihtelee suuresti kunnittain,
52353: kemuksia, on pelkästään niiden perusteella vaikea mutta tämä ei välttämättä näy erilaisina tyytyväi-
52354: tehdä pitkälle meneviä tulkintoja. syysarvioina. Kuntien erilaistuminen lisääntynee
52355: Käyttäjienkään mielipiteet eivät ole ongelmatto- edelleen, minkä vuoksi tasapuolisuuden tarkaste-
52356: mia. Vastaajan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla lussa ei voitane pitäytyä yhdessä kansallisessa stan-
52357: on yhteyttä arviointeihin. Palvelujen saatavuus, dardissa, vaan tasapuolisuutta tulee tarkastella pai-
52358: niiden laatu ja vaikuttavuus korreloivat vahvasti kallisista lähtökohdista käsin. On myös muistetta-
52359: keskenään. Johtuuko tämä korrelaatio siitä, että va, että paitsi kuntien välillä, myös niiden sisällä on
52360: yhden osatekijän onnistuminen tai epäonnistumi- eroja palveluiden tarjonnassa. Tasapuolisuuden
52361: nen heijastuu jälkikäteiseen arvioon kaikissa osa te- arvioinnit vaihtelevat näin myös sen mukaan, millä
52362: kijöissä? Jos näin on, niin tämä tuottaa mittarin tasolla vertailuja tehdään. Kaiken kaikkiaan joutu-
52363: käytölle ongelmia. Myös arviot palveluiden laadus- nemme jatkossa pohtimaan tasa-arvon ja tasapuo-
52364: ta korreloivat vahvasti eri palveluiden kesken. Kun lisuuden sisältöä ja käyttöarvoa tällaisissa vertai-
52365: saa hyvää tai huonoa palvelua yhdeltä palvelualal- luissa. Tutkimus herättää kysymyksen, tuleeko
52366: ta, niin tämä heijastuu myös muiden palveluiden meidän hyväksyä peruspalveluissa tasapuolisuu-
52367: laadun arvioon. Palvelutyötä tekevän henkilön den sijasta "erilaisuus oikeudenmukaisuuden hen-
52368: osuus koko palvelutapahtumassa on suuri. Tästä gessä".
52369: syystä on ymmärrettävää, että henkilöstön määrä
52370: muuttuu jossain määrin myös palvelun laaduksi.
52371: Tutkimuksessa käytetty tilastollinen mittari, pe- Tulosmittaristot iulkisorganisaatioiden
52372: ruspalvelualoilla toimivien henkilöiden määrä, pe- arvioinnin välineinä 1
52373: rustuu aiempiin pohdintoihin tasapuolisuuden mit-
52374: taamisesta. Palveluiden tarjontaa kuvaavia mittarei- Professori Ismo Lumijärvi, Vaasan yliopisto
52375: ta on olemassa runsaasti, mutta niiden käyttöön
52376: liittyy monia virhemahdollisuuksia kuntia keske- Ismo Lumijärvi 0998). Tuloksellisuusindi-
52377: nään verrattaessa. Henkilöstömäärän käyttö lieven- kaattoreiden käyttö julkisorganisaatioissa.
52378: tää osaa näistä virheistä, mutta ei sekään kykene Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja
52379: kertomaan "totuutta" palvelujen tarjonnasta. Kes- raportteja 23.
52380: keinen kuntien välisiä tilastollisia vertailuja vai-
52381: keuttava tekijä on peruspalveluiden tuottamistapo- Tutkimus kohdistuu tulosmittariston käyttöönoton
52382: jen moninaisuus. Kuntien välillä on vaihtelua tuot- laajuuden ja luonteen selvittämiseen julkisella sek-
52383: tamistavoissa ja toisaalta myös yhteistyötä palvelu- torilla. Kohteena on sekä valtion että kuntien viran-
52384: jen tuottamisessa. Nämä molemmat tekijät sekoitta- omaisia. Valtionhallinnon osalta aineistona oli nel-
52385: vat tai tekevät vertailut jopa mahdottomiksi. Paikal- jän hallinnonalan (KTM, LM, OPM ja TM) tulossopi-
52386: listen tuottamistapojen erot oletettavasti lisääntyvät mus- ja suunnitelma-asiakirjat vuosilta 1995-96.
52387: tulevaisuudessa, kun julkisen ja yksityisen raja Kuntien osalta aineisto pohjaa KuntaSuomi 2004
52388: hämärtyy hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. -tutkimushankkeen yhteydessä kerättyyn aineis-
52389: Tämän vuoksi palvelutarjonnan tilastointikäytän- toon, joka kuvastaa koulu-, kirjasto- sekä vapaa-
52390: nöt tulevat oletettavasti monimutkaistumaan. aikatoimien tilannetta 47 kunnassa.
52391: Tutkimuksessa voitiin osoittaa yhteys palvelu- Valtionhallinnossa tulosmittariston konkreetti-
52392: henkilöstön määrän ja asiakastyytyväisyyden välil- suus vähenee siirryttäessä alemmilta ylemmille ta-
52393: lä, kun kunnat ovat muuten keskenään vertailukel- soille. Myös vaikuttavuus- ja hanketavoitteiden
52394: poisia. Palvelujen käyttäjät ovat sitä tyytyväisem- suhteellinen osuus lisääntyy. Työministeriössä
52395: piä, mitä enemmän palveluhenkilöstöä on palvelu- sekä liikenneministeriössä indikaattoreiden niukka
52396:
52397:
52398: 302
52399: enemmistö on konkretisoituja, vähiten konkreti- suhteessa tulostavoiteasiakirjaan. Tässä tutkimuk-
52400: sointia ilmenee opetusministeriön tavoitteissa. sessa läpikäydyn aineiston voidaan katsoa antavan
52401: Konkretisoinnin mahdollisuudet selittynevät pää- kattavan kuvan mittaristosta.
52402: osaltaan toiminnan luonteella, joka joko edesaut- Tulosohjauksen näkökulmasta on tavoiteltavaa,
52403: taa tai vaikeuttaa konkreettisesti mitatravien tavoit- että kaikki tulosarvioinnissa käytettävät indikaatto-
52404: teiden muodostamista. Laatutavoitteet ovat minis- rit ovat tiedossa tavoitesuunnitelmassa. Kriteerit-
52405: teriöissä suhteellisen harvinaisia, jos niiden osuutta hän ovat johtamisen välineitä siinä, että ne auttavat
52406: mitataan suhteessa siihen, mitä tulossopimuksiin suuntaamaan toimintaa olennaisiin tulosalueisiin.
52407: yleensä kirjataan. Opetusministeriölle tyypillisin Tulosarvioinnin ideaalinen tarkoitus on vertailun
52408: tavoitemuoto ovat hanketavoitteet Sisäinen palve- mahdollistavien ja helppolukuisten tulosmittaristo-
52409: lukyky on esillä tulosasiakirjoissa lähinnä satunnai- jen käyttö. Mittaristojen pitäisi kansantajuisia, jotta
52410: sesti. Vaikuttavuuteen on olemassa yleisellä tasolla kuva laitosten toimivuudesta julkisina instituutioi-
52411: esitettyjä mittaristoja. Muun tyyppisiä mittareita kir- na ei jäisi ulkoisellekaan arvioijalle "hämärän peit-
52412: jataan runsaasti ja ne ryhmittyvät lähinnä maksulli- toon". Nämä vaatimukset eivät välttämättä edellytä,
52413: sen palvelutoiminnan liiketoiminnallisiin tavoittei- että ministeriöiden tavoitteiden tulisi olla mitatta-
52414: siin, suoritemäärätavoitteisiin sekä imagon kehittä- via. Tavoitteet voivat olla selkeitä ja kansantajuisia
52415: miseen. Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä lii- ilman mitattavuuttakin. Ministeriötasolla toiminnan
52416: kenneministeriön arviointimittaristo näyttää vakiin- luonne myös johtanee siihen, että tavoitteet voivat
52417: tuneemmalta kuin työministeriön tai opetusminis- olla pääosin yleistäviä ja valtakunnallisia. Niiltä ei
52418: teriön vastaava. Ylipäätään voidaan sanoa, ettei voida edellyttää kovin yksilöityä mittauksellisuutta.
52419: indikaattoreiden ryhmittelyä ole viety valtionhallin- Sen sijaan keskushallinnon laitosten ja piiriviran-
52420: nossa kovinkaan pitkälle. Tyypillistä on, että indi- omaisten voidaan olettaa olevan tavoitteenasette-
52421: kaattorit ainoastaan listataan yksiköittäin peräkkäin lussaan jo ministeriöitä täsmällisempiä, koska myös
52422: ilman systemaattisuutta. toimintakenttä rajautuu ja täsmentyy.
52423: Kuntien tulosohjausuudistus on edennyt vaihte- Jonkintyyppistä vertailua tarvitaan, jos tuloskri-
52424: levasti. Myös indikaatistossa esiintyy huomattavaa teereiden perusteella halutaan todeta esimerkiksi
52425: vaihtelua. Taloudellisuuden ja asiakasarviointien hallinnonalan tuottavuuden kohoaminen. Ilman
52426: käyttö on yleistä, mutta muodoltaan varsin vakiin- täsmällistä mittaustapaa on tämän kehityksen luo-
52427: tumatonta. Sisäinen palvelukyky saa mittareiden tettava arviointi vaikeaa. Tehtyjen toimenpiteiden
52428: joukossa vähän huomiota. Muut mittarit liittyvät ja kuvattujen tunnuslukujen keskinäisyhteyden
52429: liiketoiminnallisiin tavoitteisiin, imagotavoitteisiin osoittaminen on vaikeaa, jos lähtökohtana ovat
52430: sekä volyymimääriin. Tältä osin tilanne näyttää pelkät yleiset lausumat, vaikka verbaalisella tasol-
52431: samankaltaiselta kuin valtionhallinnossa. Laatumit- la arviointi onnistuukin. Julkisorganisaatioiden
52432: tareita sekä asiakaskohtaisen vaikuttavuuden ar- välillä on tuloksellisuuskriteerien täsmentämisessä
52433: vioimista esitetään selvästi enemmän kuin valtion- huomattavia eroja. Osassa kriteerit esitetään sel-
52434: hallinnossa. Kulttuuri- ja liikuntasektoreilla mitta- keänä tulosmatriisina ja täsmällisesti eriteltyinä,
52435: ristojen kehittäminen on vähäisempää kuin kirjas- osassa taas enemmänkin toimintaa tai kehittämi-
52436: toissa, joissa tietynlaisen numeerisen suoritetiedon sen suuntaa kuvaavina lausumina. Tätä ei var-
52437: keruulla on jo perinteitä. Koulusektorilla mittarei- maankaan selitä pelkästään laitosten erilainen
52438: den käyttö tuntuu hyvinkin hajanaiselta. Monenlai- kiinnostus mittareiden kehittelyyn. Enemmänkin
52439: sia mittareita on ideoitu, mutta niiden käyttö on taustalla lienee vaikuttamassa se, että laitoksen
52440: arviointien apuna ilmeisen hajanaista ja satunnais- toiminnan luonne ei aina mahdollista tarkkaan
52441: ta. Kunnissa tulostavoitteista kirjataan talousar- kuvaukseen pääsyä.
52442: vioon tyypillisesti vain taloudellisuuteen liittyviä Perinteisen budjettitalouden piirissä toimivien
52443: tavoite- ja odotusarvoja. Tulossopimusmenettelyä julkisorganisaatioiden mahdollisuudet liiketoimin-
52444: on sovellettu kunnissa vain vähäisessä määrässä, nallisen tuloksellisuuden kuvaajien käyttöön liitty-
52445: mikä osaltaan lienee hidastanut tulostavoitteiden vät lähinnä maksulliseen palvelutoimintaan. Viras-
52446: kirjaamiskäytäntöjen yleistymistä. tojen työ ei tähtää kannattavaan liiketoimintaan,
52447: Lumijärven ja Salon 0996) tutkimuksessa saatiin vaikka palvelumaksuja mahdollisesti perittäisiin-
52448: viitteitä siitä, etteivät tulossopimusasiakirjat ja toi- kin. Niiden toiminta tähtää ensisijaisesti kansalais-
52449: mintakertomukset ole keskenään "yhteismitallisia". ten palvelemiseen, jolloin toiminta on jo lähtökoh-
52450: Osa kriteereistä kirjautuu julkisuuteen vasta toi- diltaan yritystoimintaa moniulotteisempaa. Julkisis-
52451: mintakertomuksessa, joka on siis puutteellinen sa yksiköissä tulevat huomioonotettavaksi myös
52452:
52453:
52454:
52455: 303
52456: demokratian prinsiippi ja lakisidonnaisuus. Talou- taan laaja-alaiseen, hallinnonalan yhteiskunnalli-
52457: dellisuusaspekti voi toimia vain yhtenä- vaikka- seen kehitykseen kytkeytyvään muotoon. Viras-
52458: kin sinänsä tärkeänä - arviointiperustana muiden toissa lienee vaikea nähdä oman työn yhteyksiä
52459: kriteerien joukossa. tällaisiin laaja-alaisiin, koko yhteiskunnan kehityk-
52460: Julkiset liikelaitokset ja julkiset yhtiöt tuntevat seen kytkeytyviin muutoksiin. Tulosajattelu edel-
52461: perusteltua "vetoa" katetta, tuottoa ja omavarai- lyttäisi ministeriöiden ja ohjausyksiköiden osalle
52462: suusastetta koskevien mittareiden käyttöön tulok- täsmällisempiä, niiden omaan ohjaus- ja asiantunti-
52463: sellisuuden kuvaamisessa. Samalla kun julkinen jarooliin liittyviä "lähikriteereitä" sekä sisäisen toi-
52464: liikelaitos finanssihallinnollisesti ja kirjanpidollises- minnan kehittämistavoitteita.
52465: ti muistuttaa yksityistä liikelaitosta, sillä on myös Tässä työssä keskiöön on nostettu tulosmitta-
52466: yhteiskunnallisia velvoitteita. Sen palvelutavoitteet risto. Monet katsovatkin, että tuloksellisuuden mit-
52467: vahvistetaan hallituksen ja eduskunnan toimesta. taus on tullut julkiseen hallintoon jäädäkseen. Tu-
52468: Juuri palvelutavoitteiden kautta tulevat esille julki- loksellisuuden mittaamisen uskotaan palauttavan
52469: selle organisaatiolle ominaiset tuloskriteerit Liike- julkisella sektorilla "kadoksissa" tai "näkymättömis-
52470: laitosten kohdalla tuloksellisuuden mittaaminen sä" olleen yhteyden työn ja lopputuloksen välillä.
52471: saa usein muotoja, joissa kannattavuuteen ja tuot- Tarkastelu osoittaa, että mittaristoissa on päädytty
52472: toon (esim. sijoitetun pääoman tuotto) liittyvät pelkistettyjen kuvaajien käyttöön. Mittareiden on-
52473: kriteerit näyttävät paljolti syrjäyttävän tuottavuus-, gelmaksi on nähty usein sitoutuminen liiaksi kvan-
52474: taloudellisuus-, vaikuttavuus- ja laatukriteeristöt. titatiivisiin tekijöihin ja taipumus korostaa helpoim-
52475: Eduskunnan käsittelyyn budjetin yhteydessä tuota- min mitattavia asioita. Tällaiset ongelmat eivät
52476: vat palvelutavoitteet ovat periaatteessa ensisijai- nousseet päällimmäisiksi, koska tulosmittaaminen
52477: sempia kuin liiketoiminnan tulostavoitteet Käytän- on julkisella sektorilla vaikeasti tulkittavien yleisten
52478: nössä palvelutavoitteet jäävät kuitenkin juuri viras- lausumien varassa, mikä vaikeuttaa myös tavoittei-
52479: tojen tulossuunnitelmissa ohjauksellisesti täsmen- den toteutumisen seurantaa. Kun tarkka informaa-
52480: tämättömiksi. Seurannan luonne muuttuu tällöin tiojärjestelmä puuttuu, tavoitteiden saavuttamisaste
52481: helposti pelkästään liiketaloustunnuslukujen las- saatetaan todeta vain ns. sormituntumatiedon poh-
52482: kentaa korostavaksi. Markkinaohjautuvuus syrjäyt- jalta.
52483: tää parlamentaarisen tavoitteenasetannan, jos koh- Konkreettisissa tulosmittareissa painottuvat te-
52484: ta hyvä tuotto sijoitetulle pääomalle voi olla yksi hokkuus- ja/tai taloudellisuusmittarit. Vaikuttavuu-
52485: parlamentaarisen päättäjän asettamista tavoitteista. denkin operationaalistaminen olisi tärkeää, koska
52486: Kysymys ei ole vain mittariston valinnasta vaan vasta se ilmaisee, onko suoritteilla saatu aikaan
52487: myös liikekirjanpidon laskenta- ja seurantamallien toivottu lopputulos. Vaikuttavuuden mittauksen
52488: kyvystä tuottaa laadun ja vaikuttavuuden mittaris- jääminen yleiselle tasolle ei ole erityisesti suomalai-
52489: toja. sen julkissektorin ongelma, vaan samasta vaikeu-
52490: Vaikka useimpien laitosten kriteeristö koostuu desta raportoidaan myös esimerkiksi Yhdysvallois-
52491: monipuolisesta mittaristosta, tuloskriteeristön kat- ta.
52492: tavuus on silti ilmeinen ongelma. Palvelujen laa- Tutkimuksen havainnot tärkeysjärjestyksen
52493: dullisia kriteereitä kirjataan vähän, samoin sisäistä asettamisesta ovat vähäiset. Niitä asetetaan muka-
52494: palvelukykyä tai sosiaalista toimivuutta koskevia na olleista virastoista tielaitoksen ja KTM:n piiri-
52495: tuloskriteereitä. Vain harvoilla laitoksilla on sään- hallinnossa, joissa on asetettu painokertoimia eri
52496: nöllisiä asiakasarviointeja. Asiakaslaadun analy- tavoitteiden saavuttamiselle. Ministeriöistä ja kes-
52497: sointia ei mielletä osaksi tuloksellisuuden arvioin- kushallinnosta ei tällaisia preferenssejä löytynyt.
52498: tia. Laatukriteerit saatetaan liittää vain sujuvuuteen Kunta-aineisto ei mahdollistanut tämän ominai-
52499: ja nopeuteen, jolloin ne samaistuvat enemmän suuden tutkimista. Vaikka tuloksellisuuden indi-
52500: tehokkuuteen kuin laatukokemusten kuvaami- kaattoreista raportoidaan kohtuullisen monidi-
52501: seen. Henkilöstön kehittämistarpeiden huomiotta- mensiöisesti, ilmeisestikin vain harva virasto ky-
52502: jättäminen tavoitteenasettelussa on henkilöstön kenee linkittämään tulosinformaation johtamis-
52503: motivoinnin kannalta varsin arveluttavaa. käytäntöihin.
52504: Vaikuttavuutta kuvaavia verbaalisia tuloskritee- Tulosmittariston epäyhtenäisyys näkyy erityises-
52505: reitä tuodaan sinänsä kiitettävästi esille. On ym- ti tavoissa mitata vaikuttavuutta ja laatua. Tästä
52506: märrettävää, että vaikuttavuus on voimakkaasti seuraa mahdottomuus poikkivertailujen tekemi-
52507: esillä juuri keskushallinnon organisaatioissa, jotka seen. Missä määrin mittaamisessa pitäisi päästä
52508: ovat strategisia ohjausyksiköitä. Vaikutukset kirja- menetelmälliseen yhdenmukaistamiseen? Kunnat
52509:
52510:
52511:
52512: 304
52513: eroavat palvelutarjonnassaan, jolloin tarvitaan jos- Tulosmittaristot julkisorganisaatioiden
52514: sain määrin erilaisia tiedonkeruun ja laskennan arvioinnin välineinä II
52515: menetelmiä. Ilmeisestikin yhdenmukaistamiseen
52516: voidaan päästä silloin, kun korostetaan työyhteisö- Professori Ismo Lumijärvi, Vaasan yliopisto
52517: jen oman kehittelyn osuutta. Riittävään yhdenmu-
52518: kaistamiseen tarvitaan käsitteiden ja indikaattorei- JussiJylhäsaari 0998). Tulosohjaus ja tulos-
52519: den käytön yhdenmukaisuutta. Valtionhallinnon mittaus Yhdysvaltojen liittovaltion hallin-
52520: piiri- ja paikallishallinnossa tilanne on puutteelli- nossa 1990-luvulla. Vaasan yliopiston jul-
52521: nen monelta osin, mutta huomattavasti yhtenäi- kaisuja. Selvityksiä ja raportteja 33.
52522: sempi kuin kunnissa. Selitys valtionhallinnon pai-
52523: kallistason yhtenäisempään linjaan löytynee kes- Tutkimus oli luonteeltaan tiedonhankinnan kokei-
52524: kushallinnon roolista mittausmenetelmien koordi- lu, jossa hyödynnettiin Internetin tarjoamaa tietoa
52525: naattorina. Tällainen koordinaattori näyttäisi puut- Yhdysvaltojen liittovaltion tulosohjauksesta. Tällä
52526: tuvan kokonaan kunnalliselta alalta. Niin kauan tavoin saatavissa olleen aineiston perusteella ja sitä
52527: kuin kunnassa ei päästä selkeiden tulossopimus- kirjallisella aineistolla täydentäen on pääpiirteis-
52528: tyyppisten tulostavoiteasiakirjojen muodostami- sään selvitettävissä, mitä Yhdysvaltojen liittovaltion
52529: seen, tulosmittareiden kehittymättömyys säilyy. hallinnon uudistamiseksi on tehty ja millaisia poliit-
52530: Osittain tulosmittaamisen esteenä saattaa olla kun- tisia tavoitteita on asetettu. Tulosohjauksen kehittä-
52531: nissa oman toiminnan kokeminen voimakkaan miseksi on luvattu tehostaa, yritysmäistää ja pie-
52532: alisteiseksi suhteessa ylempiin tasoihin tai valtion nentää Yhdysvaltojen liittovaltion hallintoa. Julki-
52533: lainsäädäntöön, jolloin tehdään vain se, mitä voi- sen palvelutuotannon tehokkuutta on vertailtu yk-
52534: daan. Mittaukselle ei nähdä tarvetta, koska asioi- sityisten yritysten toimintaan. Liittovaltion hallin-
52535: den tilaan ei koeta voitavan vaikuttaa. nossa on vähennetty henkilökuntaa, painotettu
52536: Tulosmittaus edellyttää yleensä aina mittariston palvelujen laatua mm. palvelustandardeilla, panos-
52537: räätälöintiä eri yksiköissä. Useimmilla valtion ja tettu voimakkaasti tulosmittaamisen ja strategisen
52538: kuntien yksiköillä ei ole kuitenkaan omasta takaa sekä vuosittaisten tulossuunnitelmien laajaan käyt-
52539: sellaista henkilökuntaa tai osaamista, joita analyy- töönottoon. Lisäksi on pyritty vähentämään viras-
52540: sien suunnittelu ja läpivienti edellyttäisi. Ongelma tojen toimipisteitä ja hallinnon sääntelyä.
52541: on reaalinen varsinkin pienissä kunnissa. Eräs mit- Kokonaiskuva osauudistusten tähänastisista vai-
52542: taamiselle vastahakoisuutta synnyttävä yhteinen kutuksista jää kuitenkin epäselväksi osittain uudis-
52543: tekijä julkisella sektorilla on siinä, että jokaisella tusten keskeneräisyyden johdosta. Esimerkiksi
52544: sektorilla joudutaan tuotokset selvittämään tarkoin. kansallisen suorituskyvyn raportit (National Perfor-
52545: Julkisella sektorilla ei ole yksityiselle sektorille mance Review) sisältävät lukuisia yksittäisiä esi-
52546: finnasteista hintamekanismia, joka antaisi eri tuot- merkkejä liittovaltion hallinnon toimintatapojen
52547: teille ja ominaisuuksillekin markkamääräisiä pai- dramaattisesta muuttamisesta. Mitään kokonaisval-
52548: noarvoja, vaan kunkin tehtävän ja palvelun paino- taista arviota ne eivät kuitenkaan anna tähänasti-
52549: arvo joudutaan määrittämään erikseen muiden, sesta kehityksestä. Yhdysvaltojen liittovaltion uu-
52550: vain epäsuorasti rahallista merkitystä kuvaavien distuksia arvioitaessa on otettava huomioon usei-
52551: painotusten pohjalta. Tämä on koettu vaikeaksi ja den osa-alueiden keskeneräisyys, koska liittovalti-
52552: osittain mittaristoja kapeuttavaksi. on tuloksellisuus- ja tuloslain täytäntöönpanon ai-
52553: Eräissä kansainvälisissä kirjoituksissa on pohdit- kataulu on hidas. Lakiin liittyvien pilottiprojektien
52554: tu tulosmittauksen yhteyksiä hallintokoneiston onnistumisesta on kuitenkin saatavissa raportteja.
52555: kontrolliin. Kysymys kansalaisten kontrollimahdol- Erityisesti hallinnollisen sääntelyn vähentämiseen
52556: lisuuksien lisääntymisestä nousee esille lähinnä sitä tähtäävät pilottiprojektit epäonnistuivat selvästi.
52557: kautta, että tietoa ja hallinnon lisääntyvää läpinäky- Myöskään tarkka tulosmittaaminen ei ole onnistu-
52558: vyyttä voidaan käyttää myös kontrolloimistarkoi- nut toivotulla tavalla. Tuloksellisuuteen olennai-
52559: tukseen. Se antaa hallinnon ulkopuolisille intressi- sesti liittyvien suoritusperusteisten organisaatioi-
52560: tahoille uusia välineitä puuttua hallinnon toiminto- den (Performance Based Organizations) - erään-
52561: jen ohjaukseen. Esimerkiksi poliittisen opposition laisten tulosyksikköjen - valitseminen ja käytän-
52562: on helpompi puuttua hallinnon toimeenpanoon, nön toiminnan arvioiminen on samoin vasta edes-
52563: kun sen käytössä ovat tarkat tuloskuvaukset· eri sä.
52564: virastojen toiminnan vaikutuksista. Sen pohjalta Arvioitaessa Yhdysvaltojen uudistuksia on vielä
52565: voidaan tehdä epävirallisia arvioita ja tulevaisuutta otettava huomioon, että päämääriä ja todellisia
52566: koskevia valintoja. tavoitteita voidaan pitää jossain määrin epämääräi-
52567:
52568:
52569: 20 380188E 305
52570: sinä. Tähän on viitattu useissa uudistusta erittele- Yhdysvaltalaisissa julkisen hallinnon alan leh-
52571: vissä artikkeleissa. Yleinen yritysmäistäminen tai dissä julkaistuissa arvioissa liittovaltion tulokselli-
52572: virtaviivaistaminen näyttää kuitenkin olevan kehi- suus- ja tuloslaista (GPRA 1993) ja kansallisesta
52573: tyksen suunta liittovaltion hallinnossa. Yhdysvalto- tuloksellisuusarvioista (NPR) nostetaan esille aina-
52574: jen liittovaltion hallinnon kehitystä arvioitaessa on kin yksi yhteinen tekijä: julkisen hallinnon säätelyn
52575: otettava huomioon sen asema koko Yhdysvaltojen vähentämistä tervehdittiin lähes kaikissa artikke-
52576: julkisessa sektorissa. Suurin osa Yhdysvaltojen jul- leissa tervetulleena uudistuksena. Muuten koko-
52577: kisen sektorin työntekijöistä työskentelee paikallis- naiskuvan muodostaminen artikkelien perusteella
52578: tai osavaltiohallinnossa. Lisäksi liittovaltion työn- on vaikeaa. Sekä kummankin teeman puolesta että
52579: tekijöistä merkittävä osa on puolustushallinnon niitä vastaan esitettiin argumentteja. Uudistuksia
52580: palveluksessa. puolustavia artikkeleja oli selvästi vähemmän.
52581: Tulosmittausoppaiden ja tulosohjauslain perus- Yhdysvaltojen liittovaltion hallinnon uudistami-
52582: teella tulosmittauksessa tullaan painottamaan tu- nen on jatkuva prosessi. Uusia raportteja ja selvi-
52583: losmittarien konkreettista mitattavuutta. Palvelujen tyksiä on koko ajan saatavilla Internetin välityksel-
52584: ja toimintojen hintojen esittämistä suositellaan, lä. Esimerkiksi tämän raportin viimeistelyvaiheessa
52585: vaikka ei pystyttäisi esittämään kuin arviolukuja. tuli saataville Yhdysvaltojen koko liittovaltion hal-
52586: Mitattavuus näkyy erityisen selvästi ns. palvelu- lintoa koskeva strateginen suunnitelma. Suunnitel-
52587: standardeissa, joissa esitettiin mm. määräaikata- maa arvioidaan varmasti lähiaikoina yhdysvaltalai-
52588: voitteita ja palvelun laatuun liittyviä tavoitteita, sissa julkisen hallinnon lehdissä. Monessa suhtees-
52589: joiden toteutuminen mitattiin usein asiakastutki- sa toteutukseltaan mielenkiintoinen mutta ei peri-
52590: muksella. Vertailtaessa suomalaista ja yhdysvalta- aatteiltaan mitenkään ainutlaatuinen tulosohjauk-
52591: laista tulosmittauksen ohjeistusta voidaan havaita sen ja -mittaamisen kehittäminen jatkuu myös Yh-
52592: yleisellä tasolla selviä yhtäläisyyksiä. dysvalloissa.
52593:
52594:
52595:
52596:
52597: 306
52598: SISÄLLYSLUETTELO
52599:
52600: Sivu Sivu
52601:
52602: Vuoden 1997 valtiontilintarkastajien toiminta 5 Valtiovarainministeriön hallinnonala ............. 113
52603: Suomen valmistautuminen EMU-jäsenyy-
52604: Yleinen osa ...... .. .... .. ..... ............ ......... .......... .. ...... 14 teen ........................................................ 113
52605: Vuoden 1997 tilinpäätöksen vertailu vuo- Arvonlisäverotus . .... .. ... .... ..... .. .... ..... .... .... .. 117
52606: den 1996 tilinpäätökseen ..................... 14
52607: Vuoden 1997 tilinpäätöksen vertailu ta- Opetusministeriön hallinnonala ...................... 136
52608: lousarvioon ........................................... 15 Tiedepolitiikka........................................... 136
52609: Määrärahojen ylitykset .. ... ... .. .. ... .... .... ... .. .. 24 Kulttuuripolitiikka...................................... 148
52610: Valtionvelka ............................................... 25 Opetustoimi ............................................... 159
52611: Valtion lainananto ja korkotukilainat ....... 29
52612: Konsulttipalvelujen käyttö valtion keskus-
52613: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-
52614: hallinnossa ............................................ 36
52615: ala..................................................................... 171
52616: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkas-
52617: Metsätalous ... ..... .. ..... .... .. ... .. ... .. .... .... .. .. ... .. 171
52618: tuskertomukset .. .. .... .. ..... ... .... .. ..... .. ..... .. 39
52619: Metsähallituksen toiminta ......................... 182
52620: Turkistalous .............. ................................. 190
52621: Tasavallan Presidentin kanslia ....................... 40
52622: Entisten tasavallan presidenttien palvelu-
52623: jen järjestäminen .... .. .... .... ..... . ..... ... ... .... 40 Liikenneministeriön hallinnonala ................... 196
52624: Ilmailulaitoksen toiminta........................... 196
52625: Valtioneuvosto..................................................... 42 Merenkulkulaitoksen toiminta ... ..... .... . ..... 203
52626: Valtion tietohallinto ............. ...................... 42
52627: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-
52628: Ulkoasiainministeriön hallinnonala .............. . 52 ala..................................................................... 212
52629: Ulkomaanedustuksen edustustoiminta .... . 52 Teknologiapolitiikka .... ... .......................... 212
52630: Lähetetyn henkilöstön asunnot ................ . 58 Työvoima- ja elinkeinokeskukset ... ... .... ... 220
52631: Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito-
52632: menojen budjetointikäytäntö .............. . 64 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 226
52633: Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka .. :. 226
52634: Oikeusministeriön hallinnonala ..................... . 67 Työsuojelun nykytila ja kehittämistoimet. 233
52635: Käräjäoikeuksien toiminta ........................ . 67 Lääkekustannukset . .... .. .. .. ... .... .. ..... .... .. . .... 239
52636: Syyttäjälaitos ............................................. . 74
52637: Rikosvahinkojen korvaaminen valtion va-
52638: Työministeriön hallinnonala ..... ... ... ...... .... ... .. ... 245
52639: roista ..................................................... . 77
52640: Työvoimapalvelut .. ... .... .. ... .... .. ... .... .. ... .. .... 245
52641: Euroopan sosiaalirahaston tavoitteet ... .... . 253
52642: Sisäasiainministeriön hallinnonala ............... . 82
52643: Euroopan unionin rakennerahastoista tu-
52644: levien varojen hallinnointi ja budje- Ympäristöministeriön hallinnonala ................. 261
52645: tointi ...................................................... 82 Ympäristönsuojelu..................................... 261
52646: Maakunnan kehittämisrahan käyttö .. .... ... 92 Luonnonsuojelu .... ... . .... . ... ..... .. .... ... .. .... ... .. 269
52647: Vartioimisliikelain uudistaminen .............. 96 Asuminen .... .... .... .. .... .... .... .... . .. .. .. .... ..... .... . 27 4
52648:
52649: Puolustusministeriön hallinnonala .... ... ........ .. 99 Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt.................. 283
52650: Puolustusvoimien organisaatiouudistus ... 99 Yleiskatsaus . ..... .... .. ... ...... .... ... .. .... ....... .. .... 283
52651: Varusmiespalvelukseen osallistuminen.... 105 Valtion omistajavallan käyttö valtion-
52652: Vapaaehtoinen maanpuolustustyö ........... 110 enemmistöisissä osakeyhtiöissä ..... ... ... 291
52653:
52654:
52655: 307
52656: Sivu Sivu
52657: Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimus- Valtionosuuden epävarma kohtaanto ... .. . 300
52658: toiminta .......... .... ....... .... .... .......................... ..... 296 Peruspalveluiden tasapuolisuuden ar-
52659: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan toi- viointi..................................................... 301
52660: mintaedellytykset ja kehitysnäkymät Tulosmittaristot julkisorganisaatioiden ar-
52661: Suomen kansantaloudessa .. ....... ....... ... 296 vioinnin välineinä I ............................ .. . 302
52662: EU-tukien koordinoinoin ja seurannan ke- Tulosmittaristot julkisorganisaatioiden ar-
52663: hittäminen ............................................. 298 vioinnin välineinä II .............................. 305
52664:
52665:
52666:
52667:
52668: 308
52669: KERTOMUS
52670: Eduskunnalle niistä toimenpiteistä,
52671: joihin Eduskunnan tekemät muistutukset
52672: valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta
52673: vuonna 1996 ovat antaneet aihetta
52674:
52675:
52676:
52677:
52678: Helsinki 1998
52679: K 14/1998 vp
52680:
52681:
52682:
52683:
52684: KERTOMUS
52685: Eduskunnalle niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan tekemät muistutukset
52686: valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta vuonna 1996 ovat antaneet aihetta
52687:
52688:
52689:
52690:
52691: HELSINKI 1998
52692: ISSN 0356-0511
52693:
52694: OY EOITA AB. HELSINKI199B
52695: Eduskunnalle
52696: Eduskunnalle annetaan tämän mukana ker- dosta ja tilinpidosta vuonna 1996 ovat anta-
52697: tomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskun- neet aihetta.
52698: nan tekemät muistutukset valtiovarain hoi-
52699:
52700: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1998
52701:
52702:
52703: Tasavallan Presidentti
52704:
52705:
52706:
52707:
52708: MARTTI AHTISAARI
52709:
52710:
52711:
52712:
52713: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
52714:
52715:
52716:
52717:
52718: 380479V
52719: Eduskunta on 19.5.1998 päivätyn kirjel- Sitten kun Tasavallan Presidentti
52720: män ohella lähettänyt hallitukselle valtiova- 18.6.1998 tapahtuneessa esittelyssä oli jättä-
52721: rainvaliokunnan mietinnön n:o 5/1998 vp. nyt asian käsittelyn valtioneuvostolle ja edel-
52722: valtiovarain hoidosta ja tilasta sekä valtionti- lä mainittu mietintö oli lähetetty ministeri-
52723: lintarkastajain kertomuksesta vuodelta 1996 öille niistä aiheutuviin toimenpiteisiin ryhty-
52724: niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joi- mistä varten, valtiovarainministeriö on pyy-
52725: hin tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat tänyt ministeriötä toimenpiteistään Eduskun-
52726: aihetta. Samalla Eduskunta on kehottanut nalle annettavaa kertomusta varten aikanaan
52727: hallitusta antamaan Eduskunnalle kertomuk- valtiovarainministeriölle ilmoittamaan.
52728: sen näistä toimenpiteistä. Ministeriöiden vastaukset saatetaan täten
52729: Eduskunnan tietoon.
52730: 5
52731:
52732: Valtionvelka konaislaskelman mukaisen maataloustu-
52733: lon arvioidaan jääneen runsaat 12 %
52734: Tältä osin valtiovarainministeriö on esittä- edellisvuotta pienemmäksi.
52735: nyt seuraavaa: Nykylaajuudessaan maatalouden kokonais-
52736: Valtiovarainministeriö on yhtä huolestunut laskelma kattaa varsinaisen maatalouden eli
52737: kuin valtiovarainvaliokunta valtion velkaan- kasvintuotannon ja kotieläintalouden. Puutar-
52738: tumisen kasvuun johtaneista syistä ja siitä, hatalouden osalta laskelmassa on mukana
52739: että pitkään vallinneessa taloustilanteessa avomaan vihannes- ja marjanviljely. Muu
52740: valtion velkakehitystä ei ole kyetty saamaan avomaantuotanto tai kasvihuonetuotanto ei-
52741: toteutunutta kehitystä jyrkemmälle alentu- vät ole mukana laskelmassa. Laskelmasta
52742: mislinjalle. Vuosi 1999 näyttäisi tuovan ke- puuttuvista tuotannonaloista keskeisimmät
52743: hitykseen sen suunnan, joka olisi ollut toi- ovat kasvihuonetuotanto, turkistarhaus, poro-
52744: vottavaa jo aikaisemmin tällä vuosikymme- talo~s ja mehiläistalous.
52745: nellä. Lainanoton lisäämisestä on hallituksen Mtetmnössä todetaan, että eri vuosien vä-
52746: vuotta 1999 koskevan talousarvioesityksen listä vertailua vaikeuttaa laskelman staatti-
52747: mukaan siirrytty velan nettokuolettamiseen. suus ja se, että laskelma ei ota huomioon
52748: Tosin varsin vaatimattomasti, mutta kuiten- esimerkiksi viljelijöiden reaktioita eikä hei-
52749: kin. dän tekemiään rationalisointitoimenpiteitä.
52750: Vuosi 1999 muuttaa todennäköisesti radi- Kokonaislaskelma kuvaa perusmaatalouden
52751: kaalisti valtion velkarakenteeseen aikai- tuottojen, kustannusten ja maataloustulon
52752: semmin liittynyttä kurssiriskiä. Ministeriössä kehitystä ottaen huomioon sekä tuotantomää-
52753: ja valtiokonttorissa on laskettu, että kurssi- rissä että tuotantopanosten käyttömäärissä
52754: riskiä sisältävän valuuttavelan määrä alenee sekä hinnoissa ja tuissa tapahtuneet muutok-
52755: vuonna 1999 noin 20 prosenttiin koko val- set. Viljelijöiden reaktiot ja tehdyt rationali-
52756: tionvelasta. sointitoimenpiteet näkyvät laskelman tuotto-
52757: Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huo- ja kustannuserissä. Tämän vuoksi laskelmaa
52758: miota velan budjetoinnissa vuonna 1997 ta- ei voida pitää staattisena.
52759: pahtuneeseen muutokseen. Mietinnössä to- Valtiovarainvaliokunta on katsonut, että
52760: dettu huomio siitä, että nettouttaminen on maaseudun pitämiseksi asuttuna on selvitet-
52761: merkinnyt talousarvion ja tilinpäätöksen ko- tävä, asetetaanko ja miltä osin edellytykseksi
52762: konaismenojen alentumista verrattuna aikai- tuen maksamiselle asuminen tilalla tai sen
52763: sempiin vuosiin. Valtiovarainministeriö pitää läheisyydessä. Nykyisessä tukijärjestelmässä
52764: kuitenkin tärkeänä sitä, että kiinteästi valtion tilalla tai sen välittömässä läheisyydessä asu-
52765: lainanottoon kuuluvat erät budjetoidaan val- minen on asetettu kaikkia koskevaksi tuen
52766: tion lainanotosta aiheutuvista menoista käsit- saannin ehdoksi ainoastaan luonnonhaitta-
52767: tävässä pääluokassa. Ongelma aiheutuu lä- korvauksessa. Asumisvaatimusta sovelletaan
52768: hinnä siitä, että nykyisen käsityksen mukaan myös maatalouden ympäristötuessa ja kan-
52769: emissiovoittoja tai -tappioita ei katsota voita- sallisissa tuissa silloin, kun maataloutta har-
52770: van jaksottaa lainan juoksuajalle, joka olen- joitetaan yhteisömuodossa ja joku osakkais-
52771: naisesti vähentäisi suuria kertaluonteisia tu- ta, yhtiömiehistä tms. on yli 65-vuotias. Täl-
52772: lo- ja menoeriä valtionvelan budjetoinnissa. löin tuen saamiseksi vähintään yhden alle
52773: 65-vuotiaan osakkaan, yhtiömiehen tms. tu-
52774: Maatalouspolitiikan mUlTOsvaihe lee asua tilalla tai sopivalla etäisyydellä ti-
52775: lasta. Muutoin ympäristötuessa ja kansalli-
52776: Tältä osin maa- ja metsätalousministeriö sissa tuissa ei edellytetä tilalla asumista.
52777: on todennut seuraavaa. Pääosa eli runsaat kaksi kolmannesta kansal-
52778: Mietinnössä esitetyissä maatalouden ta- lisesta tuesta kohdentuu kotieläintalouteen
52779: loudellisen tutkimuslaitoksen maatalouden ja siten viljelijöille, jotka asuvat ympärivuo-
52780: kokonaislaskelmaan perustuvissa tiedoissa tisesti tilalla tai sen välittömässä läheisyy-
52781: maataloustulon muutoksista on eräitä epätäs- dessä.
52782: mällisyyksiä: EU:n maatalouspolitiikkaa ollaan uudista-
52783: Maatalouden kokonaislaskelman mukai- massa vuodesta 2000 lähtien. Asetusluon-
52784: nen maataloustulo aleni vuonna 1996 nosten mukaan EU :n pelto kasvi- ja eläintu-
52785: edellisvuodesta 8,4 % (noin 613 ki en saannille ei asetettaisi Agenda 2000
52786: milj. mk). yhteydessäkään tilalla asumiseen liittyviä
52787: Ensimmäisenä jäsenyysvuonna 1995 ko- ehtoja. Nykyiset ympäristötukea ja luonnon-
52788: 6
52789:
52790: haittakorvausta koskevat ohjelmat päättyvät TE-keskusten toiminta vakiintuu ja niiden
52791: vuonna 1999. Uusien ohjelmien laadinnan resurssit saatetaan paremmin vastaamaan
52792: yhteydessä arvioidaan nykyisestä ohjelmasta laajan tehtäväkentän vaatimuksia. Uudella
52793: saatujen kokemusten perusteella se, sisällyte- rakennerahastokaudella pyritään löytämään
52794: täänkö ja missä muodossa asumisvaatimus toimintatavat, joilla aluetason yhteistyö ja
52795: myös tulevaan luonnonhaittakorvausta kos- hankkeiden rahoitus voivat sujua kitkatto-
52796: kevaan ohjelmaan. masti.
52797: Maaseudun kehittämisen välineistä muo-
52798: Maaseutuohjelman toteutuminen dostuu yhtäläisesti niin EU-osarahoitteisista
52799: kuin kansallisista toimista kuten valiokunta-
52800: Tältä osin maa- ja metsätalousministeriö kin toteaa. Ne ovat yhden ja saman koko-
52801: on todennut seuraavaa. naisuuden osia. Maaseutuohjelmaa toteutta-
52802: Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnös- via POMO-ryhmiä on eri puolilla Suomea
52803: sään joukon maaseudun kehittämiseen ja 26. Ryhmät valittiin syksyllä 1997. POMO-
52804: o~je_lmatoimintaan liittyviä ongelmia ja huo- ryhmien käytännön toiminnassa on mukana
52805: miOita. noin 10 000 ihmistä ja välillisesti arvioituna
52806: EU-osarahoitteisten maaseudun kehittä- niiden vaikutuspiirissä on yli 800 000 ihmis-
52807: mishankkeiden käyntiinlähdössä tapahtunut tä. Toimenpiteitä on käynnissä noin 800 kpl.
52808: viivästyminen on saatu kurottua varsin pit- Täsmällisempiä seurantatietoja saadaan al-
52809: källe umpeen. Esim. EU :n maatalousrahas- kusyksystä 1998. Tähänastisten kokemusten
52810: ton rahoittamissa kehittämishankkeissa ( ta- perusteella antoisiromaksi asiaksi POMO-
52811: voite 6:n maaseutupaketti ja tavoite 5b) oli työssä on koettu aktiivisuuden kasvu ja in-
52812: vuoden 1998 kesällä sidottu jo 50-60 % ko- nostus kylillä: uutta toimintaa on saatu var-
52813: ko kauden kehyksestä. Hankkeiden maksa- sin hyvin viriämään.
52814: tusvauhti on kuitenkin ollut melko verkkais- Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän
52815: ta, noin 30 % on maksettu. Vaikka hyväk- (YTR) rahoittamien valtakunnallisten maa-
52816: syttyjen ohjelma-asiakirjojen tasosta ollaan seudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden
52817: edelleen jäljessä, on ilmeistä, että ohjelmien sekä POMO-ohjelman rahoituksessa on tar-
52818: mukaiset määrärahat saadaan sidottua vuo- kasti huomioitu yhteensopivuus ja täydentä-
52819: den 1999 loppuun mennessä ja maksatukset vyys eri maaseudun kehittämisen välineiden
52820: hoidettua vuoden 2001 loppuun mennessä. suhteen. YTR:n hankkeet ja POMO edistä-
52821: Ongelmaksi on lähinnä noussut kuntien vä- vät EU-osarahoitteisten välineiden hyödyn-
52822: häinen sitoutuminen hankkeisiin kuntien ra- tämistä. Esim. POMO-ryhmät ovat siirtäneet
52823: hoitusosuuden jäädessä selvästi alle 10 %:iin muille rahoituskanaville, mm. EU-osarahoi-
52824: kansallisesta julkisesta rahoituksesta. Maa- tukseen hanke-esityksiä jo noin 48 milj.
52825: seudun elinvoimaisuuden kannalta positiivis- markan edestä. V altakunnallisella hankera-
52826: ta on, että arvioitua suurempi osa hankkeista hoituksella edistetään puolestaan maaseutu-
52827: on ollut yritystukihankkeita, joiden vaikutus tutkimusta, johon ei ole käytettävissä muuta
52828: työpaikkojen syntymiseen ja säilymiseen on rahoitusta. Kehittämishankkeet ovat luonteel-
52829: välittömämpi kuin erilaisissa kehittämishank- taan tai ulottuvuudeltaan ohjelma- ja aluera-
52830: keissa. joja ylittäviä. Niillä pystytään rakentamaan
52831: Maakuntien väliset erot ohjelmien toteu- laajoja verkostohankkeita, joita monista eri
52832: tusvauhdissa ovat tasoittuneet vuoden 1997 syistä pelkästään alueellisella rahoituksella ei
52833: lopun tilanteeseen verrattuna. Tavoite 5b- synny.
52834: maakunnissa suurin osa on sitonut 50-60 % Kaikkiaan maaseutuohjelmaan kirjatuista
52835: määrärahoista, vaikkakin ero edistyneimmän 96:sta toimenpiteestä oli vuoden 1997 lop-
52836: (Kymenlaakso 74 %) ja hitaimman (Päijät- puun mennessä toteutunut kokonaan tai pää-
52837: Häme 34 %) välillä on huomattava. Ohjel- osin 63 ja 29 ehdotusta on toteutumassa.
52838: mien seurantakomiteoiden kokouksissa jou- Maaseutuohjelman eri toimenpiteiden toteu-
52839: lukuussa 1998 on tarkoitus tarkistaa eri maa- tumisen työllistävä vaikutus on arviolta noin
52840: kuntien välisiä kehyksiä ohjelmien etenemi- 30 000 henkilötyövuotta vuoteen 2005 men-
52841: sen perusteella. nessä.
52842: Maakuntaliittojen ja eri rahoittajavi-
52843: ranomaisten roolit ovat selkeytyneet ohjel- Rataveikon kehittäminen ja tuJVallisuus
52844: matyön edetessä. Ongelmien arvioidaan
52845: edelleen vähenevän mm. sitä mukaan kuin Tältä osin liikenneministeriö on todennut
52846: 7
52847:
52848: seuraavaa. Tasoristeysten kokonaismäärä valtion rata-
52849: verkolla oli vuodenvaihteessa 1997/98 4 405
52850: Rataverkon kunto ja rahoitustarve ta~oristey~tä,_joista 3 684 pääratojen päärai-
52851: terlla. Karkkraan tasoristeyksiä oli yksityis-
52852: Radanpidon riittävän rahoituksen turvaami- raiteet mukaan lukien noin 5 400 kpl. Vuo-
52853: seen on kiinnitetty erityistä huomiota liiken- den 1997 aikana tasoristeyksiä poistettiin
52854: neministeriön ja Ratahallintokeskuksen ta- valtion raiteilta 112 kpl.
52855: holta viime vuosina. Tasoa on saatu asteit- Tasoristeykset on poistettu kokonaan rata-
52856: tain nostetuksi vuodesta 1995 lähtien tasolle, osilt~ J~sä-Jyväskyl~,. Ta~pere-Seinäjoki,
52857: joka on pysäyttänyt rataverkon rappeutumi- Helsmkr-Vantaankoskr Ja Krrkkonummi-Ku-
52858: sen, mutta ei ole vielä riittävä sen kunnon pittaa. Tärkeimpinä lähiajan kohteina ovat
52859: kohottamiseen optimitasoon. 1980-luvun ja rataosat Vainikkala-Kouvola-Kotka, Kouvo-
52860: 1990-luvun alkupuolen matalan rahoituksen la-Riihimäk!, J:Ielsinki-Tampere ja Toijala-
52861: vuosien aikana tapahtunut kunnon heik- Turku. J:Iel~mkr_- Turku .-rataosalta on jo pois-
52862: keneminen voidaan korjata vain pitkän ajan tettu karkki yleisten terden tasoristeykset.
52863: kuluessa. Tasoristeysten poistamiset ja muut turvalli-
52864: Radanpitoon on ollut käytettävissä vuodes- suutta ~~rantavat toit?enpiteet ovat paranta-
52865: ta 1995 lähtien bruttomääräisesti 2,1-2,3 mil- neet lukenneturvalhsuutta huomattavasti.
52866: jardia markkaa vuosittain. Lähivuosina tarvi- Onnettomuusmäärä on laskenut alle kol-
52867: taan vähintään samansuuruista panostusta masosaan 1970-luvun puolivälistä. Tasoris-
52868: rataverkon kunnon ja yli-ikäisyyden takia. teysonnettomuuksia tapahtui vuonna 1997
52869: Perusradanpidon painopiste on ollut viime kaikilla radoilla ja raiteilla yhteensä 52 kpl.
52870: vuosina 1950- ja 1960-luvuilla perusparan- Näissä kuoli 13 ja loukkaantui 19 henkilöä.
52871: nettujen rataosien päällysrakenteen uusimi- Puolipuomeja ajettiin rikki 129 kertaa. Lii-
52872: sessa. Kehittämisen painopistealueita ovat kenneministeriön asettamiin tulostavoitteisiin
52873: kapasiteetti-investoinnit, sähköistys sekä ju- kuuluu tasoristeysonnettomuuksien vähentä-
52874: naturvallisuuden parantamiseen liittyvät toi- minen.
52875: menpiteet. Vuosina 1985-1995 tasoristeysonnetto-
52876: muuksien osuus kaikista rautatieonnetto-
52877: Tasoristeyslen poistaminen muuksista oli noin 12 %. Tasoristeysonnet-
52878: tomuuksissa kuolleiden osuus kaikista rauta-
52879: Pääratasuuntien tasoristeysten poistosta on tieliikenteessä kuolleista samana ajanjaksona
52880: laadittu rataosakohtaisia selvityksiä. Selvi- oli noin 58 %.
52881: tyksissä on tarkasteltu yksittäisten tasoris- Tasoristeyksiä turvataan myös erilaisilla
52882: teysten onnettomuusriskiä sekä poistomah- turvalaitteilla. Puolipuomilaitos sulkee ajo-
52883: dollisuuksia ja -kustannuksia. radan oikeanpuoleisen kaistan radan molem-
52884: Paistettavien tasoristeysten valintaan vai- min puolin. Mekaaninen tiepuomilaitos sul-
52885: kuttavat ratatöiden ajoittumiset, nopeuksien kee koko ajoradan. Valo- ja äänivaroituslai-
52886: nosto, vaarallisten aineiden kuljetukset sekä tokset varoittavat junan lähestymisestä vilk-
52887: Tielaitoksen ja kuntien intressit. Tampere- kuvalla punaisella valolla sekä äänihälytyk-
52888: Seinäjoki, Kirkkonummi-Turku ja Helsinki- sellä. Turvalaitteita käytetään mm. tilanteis-
52889: Tampere-välien tasoristeysten poistot ovat sa, joi~sa vaadittavaa näkemäaluetta ei pys-
52890: sisältyneet ratatöitä sisältäviin hankkeisiin. tytä ns~ey~sen ympäristössä järjestämään.
52891: Useilla muilla rataosilla ratatöitä sisältäviin Turvalartterden lukumäärä on kaksinkertais-
52892: hankkeisiin on sisällytetty joidenkin tasoris- tunu! l ~70-luvun puoli':'älin 11?-äärästä ja pää-
52893: teysten poistamisia. Monilla rataosilla ympä- tyyprksr on tullut puolipuomilaitos valo- ja
52894: ri maata yksittäisiä yleisen tien tai katujen äänivaroituslaitosten sijaan.
52895: tasoristeyksiä on poistettu Tielaitoksen tai
52896: kuntien yhteishankkeina ja yksityisteiden Toimenpiteet rautatieonnettomuuksien
52897: tasoristeyksiä lähinnä tiejärjestelyin. vähentämiseksi
52898: Paistettavien ja turvattavien tasoristeysten
52899: määrään vaikuttaa ratarahoituksen taso. Vii- Ratahallintokeskus on laatinut uuden täy-
52900: me vuosina tasoristeysten poistoon on käy- dennetyn turvallisuusohjelman. Se on aset-
52901: tetty noin 40-80 milj. mk/v ja turvaamiseen tanut tavoitteeksi Suomen junaturvallisuuden
52902: noin 10 milj. mk/v. nostamisen EU-maiden huipputasolle vuo-
52903: teen 2002 mennessä. Tärkeimmät keinot
52904: 2 380479V
52905: 8
52906:
52907: ovat turvatekniikan parantaminen sekä tur- että yhteisiä valmius/pelastus-harjoituksia
52908: vallisuusasioiden johtamisen ja valvonnan järjestetään paikallisten viranomaisten kans-
52909: kehittäminen. Sen mukaan mm. linjaradiojär- sa.
52910: jestelmä uudistetaan, rautatieliikenteessä Vaarallisten aineiden rautatiekuljetusmää-
52911: aloitetaan turvallisuusauditioinnit, liikenne- räykset perustuvat direktiiveihin 96/49/EY ja
52912: häiriöitä vähennetään ja junaliikenteen poik- 96/87/EY, jotka edellyttävät, että EU maissa
52913: keustilanteen hallintaa parannetaan. kansalliset vaarallisten aineiden kuljetusmää-
52914: Linjaradiojärjestelmää käytetään liiken- räykset ovat kansainvälisen COTIF-sopimuk-
52915: teenohjauksen apuna yhteydenpidossa ju- sen liitteen (RIO-määräykset) mukaisia.
52916: nasuorittajien ja veturinkuljettajien välillä. RIO-määräyksiä on uusittu yleensä kahden
52917: Uuden järjestelmän suunnittelu on aloitettu vuoden välein. Muutostyöhön osallistuvat
52918: kuluvana vuonna. Turvallisuusasioiden val- jäsenvaltioiden asiantuntijat. Seuraavat muu-
52919: vontaa on tehostettu yhteistyössä VR:n kes- tokset astuvat voimaan 1.1.1999, muutokset
52920: ken. tullaan saattamaan Suomessa voimaan lii-
52921: VR-Yhtymä Oy on laatinut myös oman kenneministeriön päätöksellä.
52922: turvallisuusohjelmansa. VR valvoo sisäisesti Ns. neuvonantajadirektiivi (96/35/ETY)
52923: omaa toimintaansa laatujärjestelmänsä tar- edellyttää, että vaarallisten aineiden tie- tai
52924: kastusmenetelmien ja riskianalyysien avulla. rautatiekuljetuksiin osallistuviin yrityksiin
52925: Henkilöstön turvallisuuskoulutusta tehoste- nimetään 1.1.2000 mennessä tätä tehtävää
52926: taan sekä säännöstöä ja menettelytapoja tar- varten erityisesti koulutettu neuvonantaja.
52927: kistetaan. Liikenteenohjaushenkilöstölle an- Hänen tehtävänään on huolehtia, että yrityk-
52928: netaan myös poikkeustilanteiden hallintaan sen kuljetukset tapahtuvat kuljetusmääräys-
52929: liittyvää erityiskoulutusta. ten mukaisesti ja että kuljetustapahtumaan
52930: osallistuva henkilöstö tuntee asianomaiset
52931: Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset kuljetusmääräykset sekä kuljetuksiin liittyvät
52932: vaaratilanteet Oirektiivi saatetaan Suomessa
52933: Suomessa vaarallisten aineiden maakulje- voimaan asetuksella ja liikenneministeriön
52934: tuksista säädetään kaikkia kuljetusmuotoja päätöksellä kuluvan vuoden aikana.
52935: koskevalla lailla (719/1994), kuljetusmuoto- Ratapihatoimintaan liittyen edellytetään
52936: kohtaisilla asetuksilla (asetus vaarallisten asetuksen (674/1997) 26 §:ssä, että ratapi-
52937: aineiden kuljetuksesta rautatiellä, 674/1997) hoille, joiden kautta kulkee suuria määriä
52938: sekä yksityiskohtaisemmin liikenneministeri- vaarallisia aineita, tulee tehdä turvalli-
52939: ön päätöksillä. Määräysten noudattamista suusselvitys 1.1.2001 mennessä. Selvitykses-
52940: valvoo Ratahallintokeskus. sä tulee osoittaa, että vaarallisten aineiden
52941: Vuonna 1996 Suomen rataverkolla kulje- kuljetustoiminnasta aiheutuvat vaarat on tun-
52942: tettiin 7, 7 milj. tonnia ja vuonna 1997 8,4 nistettu ja että on ryhdytty tarpeellisiin toi-
52943: milj. tonnia vaarallisia aineita. Vaaralliset menpiteisiin onnettomuuksien estämiseksi ja
52944: aineet on jaettu aineiden vaarallisuuden mu- niiden seurauksien rajoittamiseksi. Selvityk-
52945: kaan yhdeksään ns. VAK-luokkaan. Onnet- sestä tulee käydä ilmi myös ratapihan turval-
52946: tomuuksien seurausten kannalta katsottuna lisuusjohtamisjärjestelmä sekä sisäiset pelas-
52947: vaarallisimpia kuljetuksia ovat kaasujen, pa- tussuunnitelmat.
52948: lavien nesteiden sekä myrkkyjen ja happojen
52949: kuljetukset. Automaattinen kulunvalvontqjäljestelmä
52950: Vaarallisia aineita kulkee lähes kaikilla
52951: rataosilla. Rataosittaisessa kuormituksessa on Liikenneministeriö on kehottanut viime
52952: kuitenkin huomattavia eroja, joten vaarallis- talvena Ratahallintokeskusta selvittämään
52953: ten aineiden kuljetusreiteistä on löydettävissä mahdollisuudet kulunvalvontajärjestelmän
52954: kriteereitä tasoristeysten poistolle. Vaarallis- tehostamiseksi.
52955: ten aineiden kuljetusten suuntautumisessa ei Ratahallintokeskuksen selvityksen mukaan
52956: myöskään ole odotettavissa suuria muutoksia kulunvalvonnan nopeuttaminen noin vuodel-
52957: tulevaisuudessa. la on mahdollista. Rakentamisaikataulua voi-
52958: Vaarallisten aineiden kuljetusohjeistusta on daan vauhdittaa kuudella rataosalla eli noin
52959: tehostettu. Liikenneministeriö on mm. edel- 800 ratakilometrillä. Nyt järjestelmän piiriin
52960: lyttänyt ohjeessaan v. 1994, että ratapihan kuuluu noin 700 kilometriä. Lisäksi Ratahal-
52961: kautta kuljetettavista vaarallisista aineista lintokeskus selvittää tärkeiden liikennepaik-
52962: tiedotetaan kunnallisille paloviranomaisille ja kojen varustamisen pelkästään hätäjarrutus-
52963: 9
52964:
52965: laitteistolla. Laitteisto poistaisi Jyväskylässä Iille. Energiastrategia lähtee kuitenkin siitä,
52966: tapahtuneen kaltaiset onnettomuudet. No- että pitkällä aikavälillä joudutaan asettamaan
52967: peuttaminen edellyttää osin nykyrahoituksen energiamarkkinoiden toimijoille uusia, koko-
52968: uudelleen ajoittamista ja lisärahoitusta perus- naisuuden eduista lähteviä tavoitteita.
52969: parannl!stöi?~n nol?e~tt~~~~~en sekä ~rillisiin Energiastrategian pitkän aikavälin tavoit-
52970: turvalaitetöihm. Lisaksi JarJestely aiheuttaa teiden osalta toiminta on konkretisoitunut
52971: lisäkustannuksia henkilöresurssien ja lisään- seuraavilla alueilla:
52972: tyneen kunnossapidon osalta.
52973: Tehtyjen päätösten mukaan kulunvalvon- Energian säästö ja energiateknologian
52974: nan rakentaminen etenee järjestelmällisesti kehitys
52975: rataosittain siten, että koko päärataverkko eli
52976: noin 2 000 km on nopeutetun aikataulun Valtioneuvosto hyväksyi 21.12.1995 erilli-
52977: mukaan järjestelmän piirissä vuonna 2001. sen energiansäästöohjelman, jonka mukaisil-
52978: Kulunvalvonnan käyttöönotto edellyttää, että la toimenpiteillä edistetään energian säästöä.
52979: rataverkko on kunnossa ja muut turvalaitteet Säästöohjelman toimenpiteistä konkretisoitui
52980: ovat järjestelmän vaatimalla teknisellä tasol- laaja-alaiset energiansäästösopimukset mar-
52981: la. Kokonaisuudessa pelkkä kulunvalvonta raskuussa 1997, jolloin kauppa- ja teolli-
52982: maksaa noin 360 milj. mk. VR Oy asentaa suusministeriö teki energiansäästösopimukset
52983: ja maksaa järjestelmän edellyttämät ~eturi teollisuuden, sähköntuotanto- ja -jakelualan,
52984: laitteistot, joiden kustannukset ovat enks~en kaukolämpösektorin, öljylämmitysalan sekä
52985: noin 200 milj. markkaa. Päärataosuuksien kuntasektorin ja valtion kiinteistöjen kanssa.
52986: perusparannustyöt, joille kulunvalvontajär- Sopimuksilla eri osapuolet sitoutuivat tehos-
52987: jestelmää vie~ä ra~ennetaan; . ov11;t vuodes~a tamistoimiin. Näihin sopimuksiin on esimer-
52988: 1998 eteenpäm nom 2,8 mtlJardia mk. Ta- kiksi teollisuudesta energian kulutuksen mu-
52989: män lisäksi Ratahallintokeskus on päättänyt, kaan laskettuna sitoutunut jo noin 70 %.
52990: että kulunvalvonta rakennetaan koko liiken- Kauppa- ja teollisuusministeriön alaise_n
52991: nöidylle rataverkolle vuoteen 2005 mennes- energiasäästön palvelukeskus MOTIVAn toi-
52992: sä. minta on vakinaistettu. MOTIVA toimii
52993: energiansäästön edistämiseksi.
52994: Suomen energiatalouden kehittäminen Energiateknologian kehittämisen ja kaupal-
52995: listumisen osalta Teknologian Kehittämis-
52996: Tältä osin kauppa- ja teollisuusministeriö keskus TEKES on ollut merkittävässä ase-
52997: on todennut seuraavaa. massa.
52998: Suomen energiataloutta kehitetään hallituk-
52999: sen energiapoliittisen selonteon, Suomen Sähkömarkkinoiden kehittäminen
53000: energiastrategia, mukaisesti. Selonteko an-
53001: nettiin eduskunnalle 3.6.1997. Sähkömarkkinat avautuivat ja kilpai-
53002: Suomen energiastrategiassa painotetaan luolosuhteiden kehittyminen aloitettiin kesä-
53003: sitä, että energia on yksi osa elinkeinoelä- kuussa 1995 voimaan tulleen sähkömark-
53004: mää, eikä energiapoliittisilla ohjaustoimilla kinalain myötä. Sähkömarkkinalakia on uu-
53005: voida viedä perustaa kestävään ja vakaaseen distettu siten, että sitä on täydennetty sähkö-
53006: kasvuun tähtäävältä talouspolitiikalta. Ener- taseiden hallintaa ja selvitystä koskevilla
53007: giapolitiikkaa harjoitetaan. toimintaympäris- säännöksillä. Pienten sähkönkäyttäjien mah-
53008: tössä, jossa on yhtyeensovitettava avOimes- dollisuutta kilpailuttaa sähkönmyyjiä on pa-
53009: sa markkinataloudessa tapahtuva talouden rannettu. Sähkömarkkinalain muutos astui
53010: kasvu, kestävän kehityksen mukainen ilmas- voimaan 1.9.1998. Sähkömarkkinavi-
53011: topolitiikka se~ä energi~n riittävä saatavu~s. ranomaisen toimintaa sähkömarkkinoiden
53012: Energiastr.ategian tavOitteena on tu~~~ kil- toimivuuden valvomiseksi on parannettu.
53013: pailukykyisen tuotannon edellytyksi~ Ja ta- Kilpailulainsäädäntöä on uudistettu vä-
53014: loudellisen kehityksen kautta työlhsyyden himmäissäännöksillä, jotka varmistavat kil-
53015: hoitoa sekä yritystoiminnan tulevia inves- pailuolosuhteiden säilymisen markkinoilla.
53016: tointeja Suomessa.
53017: Energiamarkkinoiden avautuessa kansal- Sähkön tuotannon rakenne
53018: lisesti ja kansainvälisesti ~ksittäiset ra~~ai
53019: sut jäävät enenevässä määnn taloudelhstlle Sähkömarkkinoiden avauduttua kilpailulle
53020: toimijoille, energiamarkkinoiden eri osapuo-
53021: 10
53022:
53023: valtiovallalla ei enää ole sellaisia ohjaus- den 1999 talousarvioesityksessä energian-
53024: mahdollisuuksia ja tarvetta kuin aiemmin säästön edistämisen, energiateknologian ke-
53025: esimerkiksi lupajärjestelmän kautta vaikuttaa hittämisen ja kaupallistamisen lisäksi uusiu-
53026: sähköntuotantoinvestointeihin. Energiastrate- tuvien energialähteiden edistämiseksi.
53027: gian mukaisesti tavoitteena on edistää sähkö- Bioenergian edistämisessä strategia keskit-
53028: markkinoiden kehittymistä ja luoda sähkön- tyy puun energiakäytön kehittämiseen. Tässä
53029: tuottajille sellainen toimintaympäristö, jossa korostetaan pitkäjänteistä kehitystoimintaa ja
53030: uutta sähköntuotantokapasiteettia syntyy ky- uuden teknologian markkinoille saattamista.
53031: synnän mukaan ympäristön kannalta edulli- Tavoitteena on edistää puun käyttöä energi-
53032: sella tavalla ja energianhankinnan varmuus- an tuotannossa siten, että siitä muodostuu
53033: näkökohdat huomioon ottaen. Vuonna 1997 merkittävä polttoaine aluelämpökeskuksissa
53034: voimaan tullut energiaverouudistus saattoi ja lämmitysvoimalaitoksissa niillä alueilla,
53035: suomalaisen tuotannon tasavertaiseen ase- missä maakaasua ei ole saatavissa.
53036: maan maahan tuotavan sähkön kanssa ja Puun käytön lisäämiseksi on valtion vuo-
53037: poisti osaltaan epävarmuutta sähköntuotanto- den 1998 budjettiin sisällytetty useita kohtia.
53038: kapasiteetin rakentamispäätöksistä. Uuden energiateknologian kaupallistamiseen
53039: Energiastrategia lähtee siitä perustavoit- ja energian tuotannon monipuolistamiseen
53040: teesta, että sähkönhankintaa on monipuolis- tarkoitettu energiatuki on tänä vuonna 130
53041: tettava entisestään, eikä mitään tuotantomuo- milj. mk. Tällä tuetaan sekä puuenergian
53042: toa ole poissuljettu tulevaisuuden vaihtoehto- lisäkäyttöä, että tuulienergiaa. Lisäksi nuoren
53043: jen joukosta. metsän hoitoon ja energiapuun korjuuseen
53044: myönnettävät määrärahat ovat lähes kaksin-
53045: Maakaasun lisäkäyttö kertaistuneet vuoden 1996 määrärahoihin
53046: verrattuna. Vuoden 1999 budjetissa taso pi-
53047: Maakaasun osalta energiastrategiassa tode- detään edelleenkin korkeana.
53048: taan, että huoltovarmuuden lisäämiseksi Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen
53049: maakaasuverkon yhdistäminen Keski-Euroo- Teknologian Kehittämiskeskus TEKES ottaa
53050: pan verkkoon nähdään tarpeellisena. Maa- strategian linjaukset huomioon suunnitelles-
53051: kaasutoimitusten varmistamiseksi ja erityi- saan uutta bioenergia-alan tutkimuskokonai-
53052: sesti haluttaessa tuottaa lauhdesähköä maa- suutta. Uusi monivuotinen bioenergiaohjel-
53053: kaasulla suuressa mittakaavassa yhteys Kes- ma on voimakkaasti puupainotteinen.
53054: ki-Eurooppaan olisi varsin toivottava. Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen e-
53055: EU:n Trans-European Network-projektina nergiasäästön palvelukeskus MOTIV An toi-
53056: on meneillään laaja selvitystyö nimeltään minta-ala on laajennettu alkaneen vuoden
53057: Nordic Gas Grid, jossa hollantilainen kon- alusta lähtien kattamaan myös uusiutuvat
53058: sultti arvioi Pohjoismaisen linjauksen edelly- energialähteet MOTIV An tärkeimmät koh-
53059: tyksiä. Kustannusarvioitaan 1,2 miljoonan teet uudella alueella ovat puuenergia sekä
53060: ecun selvitysprojektissa ovat mukana mm. aurinko- ja tuulienergia.
53061: Vattenfall Naturgas, Sydgas, Dangas, Neste Merkittävä vaikutuskeino on myös puupe-
53062: ja Gasum. Selvitys valmistuu loppuvuodesta räisten polttoaineiden käytön ja tuulienergian
53063: 1998. Tämän selvityksen rinnalla Nesteen ja edistäminen energiaverotukien avulla. Vuo-
53064: Gazpromin yhteisyritys, NorthTransGas Oy den 1998 alusta lähtien kaikki puuperäisillä
53065: tekee selvitystä, jossa maakaasun siirtoput- pohtoaineilla ja tuulivoimalla tuotettu sähkö
53066: kisto kulkisi Itämeressä. Tämäkin selvitys saa verotukea sähköveron suuruisen määrän
53067: valmistuu alkuvuodesta 1999. tuotettua energiayksikköä kohti.
53068: Näiden selvitysten valmistuttua pitäisi olla
53069: mahdollisuuksia arvioida tilanne tältä osin. Ilmastokysymykset
53070: Verotuksellisesti maakaasua on tuettu määrä-
53071: aikaisilla verohuojennuksilla. Määräaikaisuu- Kasvihuonekaasujen päästövaatim ukset
53072: desta luovuttiin vuoden 1998 alusta. ovat konkretisoituneet Kioton Ilmastoko-
53073: kouksessa joulukuussa 1997 ja sen jälkeises-
53074: Uusiutuvat energialähteet sä EU :n ympäristöministerien kokouksessa
53075: kesäkuussa 1998. Suomen velvoitteeksi tuli
53076: Energiastrategian linjaukset on otettu huo- stabiloida eli laskea kasvihuonekaasupäästöt
53077: mioon vuoden 1998 talousarviossa ja vuo- vuoden 1990 määrään (0 %). Kasvi-
53078: huonekaasupäästöistä noin 75 %on energian
53079: 11
53080:
53081: tuotannon ja kulutuksen hiilidioksidiJ?äästöjä. suus vastata asukkaidensa perusterveyden-
53082: Tällä hetkellä nämä päästöt ovat. nom 1o.% huollosta ja erikoissairaanhoidost~. H~vin
53083: tuon tason yläpuolella. Energtastrategta.n toimivat perustason terveys~es~us~ Ja sosiaa-
53084: osalta tulee tarkistetta~aksi riittävätkö n_ykyt: lipalvelut muodostavat sosiaali- Ja tervey~
53085: set toimenpiteet tavOitteen saavut~amts.~k~t palvelujärjestelmän perustan. Väestövastut-
53086: vai vaaditaanko voimakkaita energtapohi!tt- seen toimintatapaan järjestetyistä terveyskes-
53087: sia toimia, joilla puututaan myös energtan kuspalveluista on hyvät kokemukset. Kunta-
53088: tuotantorakenteeseen. tason laitoshoito tulisi nähdä yhtenä koko-
53089: naisuutena ja järjestää sosiaali- ja tervey~toi
53090: Energiastrategian toteutuminen ja men yhteistyönä. Saumattoman alueelhse_n
53091: tuloksellisuus hoito- ja palveluketjun kehittäminen on lähi-
53092: vuosien painopistealueita sosiaali- ja terveys-
53093: Energiastrategian toteutu~isesta ja tulo~ palvelujen järjes~ämisessä. Lisäksi tu!kimu~
53094: sellisuuden seurannasta laadttaan kau~pa- Ja ja hoitokäytäntöJen tulee perustua tteteell_I-
53095: teollisuusministeriön toimesta raportti. _Ra- seen näyttöön niiden vaikuttavuudesta Ja
53096: porttiin kootaan kaikkien toimenpidealueiden kustannuksista.
53097: tulokset. Tämä raportti on valmis vuoden Valtiontilintarkastajat ja valtiovarainva-
53098: 1999 alkupuolella. liokunta katsovat, että markkinaperusteisuus
53099: ei sovi terveydenhuoltoon. Kansainv~lis~t
53100: kokemukset osoittavatkin, että myös kilpai-
53101: Erikoissairaanhoidon jäljestäminen lun merkitys terveydenhuollossa on r_ajall!-
53102: nen ja mahdollinen lähinnä saira~nho_Idolh
53103: Tältä osin sosiaali- ja terveysministeriö on sissa palveluissa, kuten laboratono- Ja ku-
53104: todennut seuraavaa. vantamistoiminnassa sekä terveydenhuollon
53105: Suomen terveydenhuollon kokonaisme~~t tukipalveluissa, kuten ravintohuollossa ja
53106: olivat kertomusvuonna 1996 44 580 mtlJ. teknisessä huollossa.
53107: mk. Menot lisääntyivät 6 %, mutta osu~s Valtiovarainvaliokunta on katsonut, että
53108: BKT:sta pysyi ennallaan (7,7 %). Suh~eelh kuntien pakkojäsenyydelle sa.iraan_hoitopii-
53109: sesti eniten kasvoivat lääkemenot Satr~an reissä on vaikea löytää korvaavia vaihtoehto-
53110: hoitopiirien ja HYKS:n käyttömenot ohv~t ja, sillä kalliiden h?itojen ..~a.sausjärj~stelm_ä
53111: 17 mrd. mk; reaalikasvua 0,5 prosenttia ja muun muassa päivystysJarJestelm~t ~aa~I
53112: edelliseen vuoteen verrattuna. _Tervey~en vat sairaanhoitopiirien tapaista orgamsomtia.
53113: huollon toimintojen ja teknologtan kehttt~
53114: misen myötä painopiste on siirtynyt avo_hot- Sen sijaan_ _on tarkoi!uksenmukaist~'...~tt~
53115: kunta voisi Ilman valtiOneuvoston paatosta
53116: toon. Kertomusvuoden vuodeos~stohm~on valita sairaanhoitopiirin johon se kuuluu.
53117: osuus terveydenhuollon kokonatsmenmsta Tätä koskeva erikoissairaanhoitolain muu-
53118: aleni hieman alle 40 prosenttiin.. . tosehdotus on annettu eduskunnalle.
53119: Kuten valtiontilintarkastajat Ja valtiOva- Kunnallisen erikoissairaanhoidon ja ter-
53120: rainvaliokunta toteavat, kertomusvuonna so- veyskeskustoiminnan välillä on joillaki~ a~u
53121: siaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja l~a~u eilla päällekkäisyyttä mm. päi~yst~st_mm~n
53122: on yleen~ä _kye~ty turyaamaan. Alueellista nassa, laboratorio- ja kuvantamistmmmnms-
53123: eroja enkmssairaanhoi~on s~~tavuudes~a, sa sekä muissa tukitoiminnoissa.
53124: käytössä ja kustannuks_Issa.. e_sn~tyy. a~ueit Yksityinen terveydenhuolt? täydentää os~~
53125: tain. Ne eivät ole sehtettavissa enlaisella tain julkisia tervey_sJ?alveluJa, . mutt~ I?YO~
53126: palvelujen ta~pe~lla, va~n lähin_nä palvelur~ synnyttää päällekkäistä palveluJ_a. Enty!sestt
53127: kenteen ja tmmmtatapoJen eroilla. Alue~lh yliopistosairaala- ja ke~kussatraalapaikka
53128: set erot eivät ole juuri muuttuneet. valtw~ kunnilla sekä pääkaupunkiseud_ulla on va~va
53129: osuusuudistuksen jälkeen. Kunnalliset eri- yksityinen sektori. Näillä al_ue~lla ~yö_s J';ll-
53130: koissairaanhoidon menot olivat asukasta kisen terveydenhuollon, entytsestt erikOis-
53131: kohti Helsingissä vuonna 1996 3~ % suu- sairaanhoidon menot ovat muuta maata suu-
53132: remmat kuin Päijät-Hämeen ~u!lmssa: Er_o remmat. Julkisen ja yksityisen terveyden-
53133: on vielä suurempi, kun huomiOidaan JUlki- huollon päällekkäisyyttä on rahoituksessa,
53134: sesti tuetun yksityisen terveydenhuollon kus- toiminnoissa, tiloissa ja laitteissa. Lisäksi
53135: tannukset. . neljällä viidestä yksityisvastaanott?a pitävis-
53136: Lainsäädännössä tapahtuneista uudistukst~ tä lääkäreistä on julkinen virka sairaalassa.
53137: ta huolimatta kunnilla on edelleen velvolh- Yksityisen terveydenhuollon lääkärikäyn-
53138: 12
53139:
53140: tien määrä laski 1990 -luvun alkupuolella mm. työttömyysturvan saamisen edellytykse-
53141: lähes viidenneksellä ja tutkimus- ja hoitotoi- nä olevasta työttömyyden määrittelystä. Ti-
53142: menpiteiden määrä noin 30 prosenttia. Vuo- lastokeskuksen määrittelyt kuvaavat kansain-
53143: den 1994 jälkeen molempien määrät ovat välisesti vertailtavissa olevaa työttömyyttä.
53144: alkaneet kasvaa. Kelan korvaamat hammas- yuoden 1998 alusta lukien työministeriö ja
53145: lääkärikäynnit ovat lisääntyneet koko ajan tilastokeskus ovat ryhtyneet julkaisemaan
53146: 1990 -luvulla. Lääkärikäynneistä noin 2/3 on työttömyyslukunsa yhteisesti. Edelleen on
53147: erikoislääkärikäyntejä. Se on noin viidennes välttämätöntä tuottaa eri ilmiöitä kuvaamaan
53148: kaikista avohoidon erikoislääkärikäynneistä. omat tilastonsa, jotta päätöksentekijöillä olisi
53149: riittävän luotettavat ja monipuoliset tiedot.
53150: Aktiivinen työvoimapolitiikka Esimerkiksi talousarvion laadinnan ja työttö-
53151: myyden kustannusten kannalta rekisterityöt-
53152: Tältä osin työministeriö on esittänyt seu- tömyys on ainut käyttökelpoinen työttö-
53153: raavaa. myystilasto.
53154: Valtiovarainvaliokunnan kertomuksessa Valiokunnan näkemys, että on huolehditta-
53155: siteerattu valtiontilintarkastajien käsitys, että va siitä, ettei aktiivinen työvoimapolitiikka
53156: työttömyys aleni kertomusvuonna 1996 hi- muutu työttömyyttä pitkittäväksi, on oikea ja
53157: taasti ja perustui lähes yksinomaan työhallin- vastaa työministeriön käsitystä. Myös vaati-
53158: non koulutus- ja tukitoimenpiteisiin, pitää mus yksittäisten työvoimapoliittisten toimen-
53159: paikkansa. Työttömyys aleni kertomusvuon- piteiden vaikuttavuuden parantamisesta on
53160: na keskimäärin edelliseen vuoteen nähden huomionarvoinen, samoin kuin näkemys,
53161: 18 000 henkilöllä rekisterityöttömyytenä ja että työmarkkinoilta syrjäytyminen on pyrit-
53162: 22 000 henkilöllä työvoimatutkimuksen tävä ehkäisemään ennakolta. Kertomusvuo-
53163: määrittelyillä. Työvoimapoliittisia toimenpi- den 1996 tilanteessa ja aiempien vuosien
53164: teitä kasvatettiin kertomusvuonna keski- kokemusten perusteella työministeriö käyn-
53165: määräisenä varantona 18 OOO:lla. Kaikki toi- nisti. kef!:omusvuoden joulukuussa laajan
53166: menpiteet eivät kuitenkaan kohdistu työttö- selvitysmiestyön koko työvoimapoliittisen
53167: miin. Työllisyyden kehitys oli kuitenkin ker- järjestelmän uudistamiseksi. Valiokunnan
53168: tomusv.uonna 1996 positiivisempaa: työvoi- esittämien kannanottojen mukaiset tavoitteet
53169: matutkimuksen mukaan työllisten määrä kas- ovat vuoden 1998 alusta voimaan tulleessa
53170: voi 28 OOO:lla hengellä, joten työvoiman selvitysmiestyöhön perustuneessa työvoima~
53171: kysyntä on kohdistunut lähinnä työvoiman poliittisen järjestelmän uudistuksessa keskei-
53172: ulkopuolella olleisiin henkilöihin. Kuitenkin siä.
53173: työttömyydessäkin oli huomattavaa dyna- Valiokunta kiinnittää lähinnä ikääntynei-
53174: miikkaa kertomusvuonna: yleisille työmark- den pitkäaikaistyöttömien osalta huomiota
53175: kinoille päättyneiden työttömyysjaksojen siihen, että koulutuksen, kuntoutuksen ja
53176: määrä kasvoi 461 566:een, joka oli 51 % tukityön yhdistelminä toimeenpantavien pal-
53177: kaikista päättyneistä työttömyysjaksoista. velukokonaisuuksien toteuttaminen on pitkä-
53178: Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että k~stoi.sena ny_kysäännöksillä vaikeaa. Työmi-
53179: "arviot työttömien todellisesta määrästä mstenön käsityksen mukaan säädökset eivät
53180: vaihtelevat myös tällä hetkellä eri tilastojen ole esteenä palvelukokonaisuuksien toteutta-
53181: mukaan" ja "Tilastointia onkin valiokunnan miselle ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille.
53182: mielestä kehitettävä ... ". Valiokunnan huo- Työministeriö on kiinnittänyt paljon huo-
53183: mio viitannee siihen, että työttömyyttä mita- miota ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien
53184: taan maassamme kahdella tavoin, jolloin asemaan ja pyrkinyt sitä helpottamaan mm.
53185: myös työttömyyden määrittelyt poikkeavat työvoimapoliittisia toimenpiteitä tehokkaam-
53186: toisistaan. Työministeriön kuukausittain jul- min ko. kohderyhmälle tarjoamalla ja paran-
53187: kaisema työnvälitystilasto mittaa rekisteri- tamalla eri toimijoiden välistä asiakasyhteis-
53188: työttömyyttä, jolloin jokainen työttömäksi työtä. Uudistukset perustuvat paljolti ikään-
53189: rekisteröity henkilö on todellisuudessa työ- tyneiden työmarkkina-asemaa selvittäneen
53190: tön työnhakija omassa työvoimatoimistos- komitean (IKOMI) työhön. Avointen työ-
53191: saan, joka myös valvoo henkilön työmark- markkinoiden työvoiman kysyntä ei ole kui-
53192: kinoiden käytettävissäoloa ja työttömyystur- tenkaan toistaiseksi mainittavasti kohdistunut
53193: van saamisen edellytyksiä. Tilastokeskuksen tähän vaikeasti työllistyvään ryhmään.
53194: työvoimatutkimus on haastatteluun perustuva lkääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palve-
53195: otantatutkimus, jonka määrittelyt poikkeavat lutarveselvitys toteutettiin vv. 1996-97 kym-
53196: 13
53197:
53198: menellä paikkakunnalla koskien yli 15 000 tojen perustana, jolloin opiskelijatyöpäivän
53199: kohderyhmään kuuluvaa työnhakijaa. Tämän hinta ei saa olla tarjouksen valintakriteerinä.
53200: selvityksen mukaan näistä asiakkaista noin Kokonaistaloudellinen edullisuus merkitsee
53201: 1/3 oli ikänsä mukaisesti terveitä ja työnha- hinta-laatu -suhteen mukaista paremmuutta
53202: kuaktiivisia. He pitivät kaikkein suurimpana tarjouksia arvioitaessa. Arvioinnissa otetaan
53203: työelämän kynnyksenä ikään perustuvaa syr- huomioon muitakin tekijöitä, kuten esimer-
53204: jintää työmarkkinoilla. Selvitykseen liittyvä kiksi toimitusvarmuus ja -ajankohta. Hinnan
53205: seurantatutkimus raportoidaan syksyllä 1998 osalta arvioidaan tarjotun koulutuksen koko-
53206: Kelan tutkimus- ja kehitysyksikön laatimana naishintaa (ei opiskelijatyöpäivän hintaa) ja
53207: artikkelisarj ana. lisäksi opiskelijoille maksettavien opintososi-
53208: Työministeriön käsityksen mukaan amma- aalisten etujen kustannuksia siltä osin kuin
53209: tillisen liikkuvuuden edistämisessä valiokun- hankintapäätös niihin vaikuttaa. Opiskelija-
53210: nan mainitsemien koulutustoimenpiteiden työpäivän hinta muodostuu täten kokonaista-
53211: lisäksi myös työnvälityksen, ammatinvalin- loudellisesti edullisesti tehtyjen hankintojen
53212: nanohjauksen sekä koulutus- ja ammattitieto- pohjalta ja päivähinta-arvion pohjalta mitoi-
53213: neuvonnan merkitys on huomattava. Työvoi- tetaan talousarvion hankintamäärärahat Ko-
53214: mapoliittisen aikuiskoulutuksen vaikutta- konaishinnat eivät sovellu hintojen seuran-
53215: vuutta on arvioitu kansainvälisestikin mitta- taan ja niiden vertailuun, joten työvoimakou-
53216: vasti vuosina 1993-1996 toteutetulla tutki- lutushankintojen taloudellisuutta seurataan
53217: mushankekokonaisuudella. Koulutuksen vai- opiskelijatyöpäivän hinnan kautta.
53218: kuttavuutta on selvitetty ja arvioitu myös
53219: tilastokeskuksen ja työministeriön työnhaki- Itämeren tila ja suojelu
53220: jarekisterien tietoihin perustuvassa tutkimuk-
53221: sessa sekä tilastokeskuksen vastikään tehdys- Tältä osin ympäristöministeriö on todennut
53222: sä selvityksessä. Eri analyysien tulokset vai- seuraavaa.
53223: kutuksista ovat samansuuntaisia. Esimerkiksi Valiokunta on kiinnittänyt huomiota val-
53224: tilastokeskuksen selvityksen mukaan työvoi- tiontilintarkastajien kertomuksessa käsitel-
53225: makoulutuksessa olleista oli työssä avoimilla tyyn Itämeren huolestuttavaan tilaan ja Itä-
53226: markkinoilla kaksinkertainen osuus verrattu- meren suojelussa ilmenneisiin puutteisiin.
53227: na sellaisiin työttömiin, jotka eivät saaneet Itämeren suojelun perustan muodostavat sen
53228: työvoimakoulut~sta. Työvoima~oulut~k~e~ merellisen ympäristön suojelua koskevat so-
53229: vaikuttavuuden Jatkuva seuranta Ja arvtomtt pimukset eli Helsingin sopimukset sekä eri-
53230: tapahtuu erillisten tutkimusten lisäksi tilas- tyinen suojeluohjelma, joka sekin on osa
53231: toseurannan kautta. Itämeren suojelukomission HELCOM:n työ-
53232: Työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta pyri- tä. Myös Itämeren alueen kestävän kehityk-
53233: tään edelleen parantamaan mm. suuntaamai- sen ohjelma Baltic 21 vaikuttaa laaja-alaises-
53234: la enemmän koulutusta rekrytointialoille ja ti kaiken ympäristön, myös Itämeren, suoje-
53235: toteuttamalla koulutusta aiempaa enemmän luun.
53236: yhteistyössä yritysten kanssa. Vuoden 1998 maaliskuussa pidetyssä
53237: Valiokunnan mielestä suurin osa koulutuk- HELCOM:n ministerikokouksessa hyväksyt-
53238: sesta tulisi järjestää tutkintotavoitteisena am- tiin mm. maatalouden ympäristönsuojelua
53239: matillisena koulutuksena. Työministeriön koskeva suojelusopimuksen liitteen osa ja
53240: kantana on, että työvoimakoulutus rakentuu lukuisia laivojen öljyisiä ja muita jätteitä
53241: tutkintojärjestelmän mukaisesti aina, kun se koskevia suosituksia. Nämä tulevat osaltaan
53242: on mahdollista ja työvoimapoliittisesti perus- parantamaan Itämeren suojelutilannetta.
53243: teltua. Työvoimakoulutuksen keskeisin läh- Kansainvälinen yhteistyö on tosin valitetta-
53244: tökohta on kuitenkin, että koulutus vastaa van hidasta; vuonna 1992 allekirjoitettu uusi
53245: työmarkkinoiden nopeastikin muuttuviin tar- Itämeren suojelusopimus ei ole vielä voi-
53246: peisiin. Aikuisten ammattitutkintojärjestelmä massa, koska Venäjän ja Puolan ratifioinnit
53247: on välttämätön osa koulutuksen laadun var- puuttuvat. Suomi ja muut Itämeren maat
53248: mistamisessa. Tutkintotavoitteisen koulutuk- ovat kiirehtineet näitä maita nopeuttamaan
53249: sen osuus työvoimakoulutuksena tulee mer- omia kansallisia toimiaan, jotta sopimus saa-
53250: kittävästi lisääntymään. taisiin voimaan.
53251: Valiokunta kiinnittää huomiota lainsäädän- VaHokunta on katsonut, että ongelmana on
53252: nössäkin määrättyyn työvoimakoulutuksen lukuisten meneillään olevien suojelutoimien
53253: kokonaistaloudelliseen edullisuuteen hankin- koordinointi, josta valiokunnan mukaan tällä
53254: 14
53255:
53256: hetkellä ei vastaa kukaan. Ympäristöministe- päästöjä vähentävä vaikutus. EU :ssa on me-
53257: riön käsityksen mukaan Suomi on kuitenkin nossa vastaavaa direktiiviä valmisteleva työ
53258: jatkuvasti korostanut kansainvälisessä yhteis- "Aluksilla syntyvän jätteen ja lastijäämien
53259: työssä yhteistyön koordinointia ja kaikkien vastaanottopalvelut satamissa" (KOM
53260: päällekkäisyyksien välttämistä. Ministeriö 1998/452). Lentovalvontaa Itämerellä on
53261: haluaa jatkuvasti kehittää ja tehostaa erityi- tehostettu myös Suomessa. Ympäristöhallin-
53262: sesti HELCOM:n työtä. Ministeriö tähden- to on investoinut yli 10 milj. mk valvontaan
53263: tää, että HELCOM:lla on toimiva sihteeristö hankkimalla mm. kaksi lentokonetta tarvitta-
53264: ja vakiintuneet työskentelymuodot, joten vine laitteineen.
53265: sillä on näin ollen hyvät valmiudet olla Kaikilla rantavaltioilla on tavoitteena pääs-
53266: myös useimmilla Baltic 21 :n sektoreilla toi- töjen vähentäminen, mikä Suomen osalta
53267: meenpanoa koordinoiva elin. HELCOM:n tarkoittaa vuoteen 2005 valmistellun vesien-
53268: työn vahvistaminen olisikin ministeriön mie- suojelun tavoiteohjelman täytäntöönpanoa.
53269: lestä alueen yhteistyön koordinoinoin kan- Kansallisesti merensuojelun edistämiseksi
53270: nalta selkein ratkaisu. Ympäristöministeriö tehtävä työ ei ole yksinomaan ympäristöhal-
53271: ei täten kannata esimerkiksi jonkinlaisen linnon tehtävä, vaan konkreettisia toimia
53272: rinnakkaisen sihteeristön perustamista ja täl- tarvitaan myös useilla muilla hallinnonaloil-
53273: laisesta rinnakkaistyöstä aiheutuvaa kustan- la, etenkin maa- ja metsätalousministeriön
53274: nusten lisäämistä. sekä liikenneministeriön hallinnonaloilla.
53275: Valtiontilintarkastajat ja valiokunta ovat Merensuojelun tarpeita palveleva ja suoje-
53276: myös katsoneet, että ympäristöhallinnon olisi lutoimien optimointia varten tehtävä tutki-
53277: selvitettävä mahdollisuudet Itämeren maiden mustyö on myös jakaantunut eri hallin-
53278: välisen yhteistyön lisäämiseksi ja lisärahoi- nonaloille. Erityisesti Merentutkimuslaitok-
53279: tuksen ohjaamiseksi Itämeren ympäristön- sen tekemän tutkimuksen ja seurannan koor-
53280: suojeluun sekä kansainvälisistä että kotimai- dinointiin tarvittaisiin ympäristöministeriön
53281: sista rahoituslähteistä. mielestä hallinnonalojen välisen yhteistyön
53282: Ympäristöministeriön mielestä kansainvä- edelleen tehostamista. Merentutkimuslaitok-
53283: listä yhteistyötä on riittävästi; ongelmat tie- sella ja Suomen ympäristökeskuksella onkin
53284: detään ja koordinointia pyritään jatkuvasti mm. juuri tutkimuksen ja seurannan koor-
53285: tehostamaan. Kansainvälistä rahoitusta Itä- dinointia varten kesäkuussa 1998 tehty yh-
53286: meren suojeluun on eri tahoilta tullut ilah- teistyösopimus. Edelleen tulee kuitenkin te-
53287: duttavasti ja rahoitusta koordinoidaan sekä hostaa toimenpiteitä yhteistyön lisäämiseksi
53288: avunantajamaiden, rahoituslaitosten että tutkimustoiminnassa ja erityisesti sen hyväk-
53289: avunsaajamaiden kesken. Rahoitusta on saa- sikäytössä mm. ympäristöministeriön tarpei-
53290: tu esimerkiksi Baltian maiden vesihuoltoon den kannalta. Tällaisia toimenpiteitä voidaan
53291: ja jätevesien puhdistamohankkeisiin, mikä toteuttaa hallinnonaloilla esimerkiksi tu-
53292: näkyy jo muutamien rannikkoalueiden veden losohjauksen yhteydessä.
53293: laadun paranemisena.
53294: Valiokunta katsoo vielä, että valvontaa Muita huomioita
53295: olisi tehostettava ja Itämeren pilaamiseen
53296: syyllistyneille olisi eri maissa saatava aikaan Tulossopimusmenettely valtionhallinnon
53297: yhdenmukainen ja sitova sanktiomenettely ja tulosohjausprosessin osana
53298: mm. pikasakkojärjestelmä. Eräissä Itämeren
53299: maissa, mm. Saksassa on käytössä ns. hal- Tältä osin valtiovarainministeriö on toden-
53300: linnollinen pikasakkojärjestelmä, joka on nut seuraavaa.
53301: osoittautunut varsin tehokkaaksi. Suomessa Valtionhallinnossa on kertomusvuoden
53302: on kuitenkin tähänastisissa selvityksissä oltu jälkeen tehty lukuisia selvityksiä. Valtioyh-
53303: sitä mieltä, että tällainen hallinnollinen sak- teisöhankkeen yhteydessä tulosohjausta käsi-
53304: kojärjestelmä ei sovellu Suomen oikeuskäy- teltiin ja sivuttiin useissa osaselvityksissä
53305: tännössä vallitsevaan ajattelutapaan ja meillä (Valvontatyöryhmän muistio VM 15/97,
53306: noudatettuun oikeusjärjestelmään. Valtioneuvostotyöryhmän muistio VM
53307: Ympäristöministeriö on asettanut työryh- 23/97, Keskushallintotyöryhmän muistio VM
53308: män selvittämään HELCOM:n antaman suo- 25/97, Valtion työnantaja- ja henkilöstöpoli-
53309: situksen "Ei erityismaksua -järjestelmän" tiikkatyöryhmän muistio VM 30/97 ja Tu-
53310: käyttöönotoksi Suomessa vuoteen 2000 losohjaushankkeen muistio VM 35/97). Tu-
53311: mennessä. Järjestelmällä katsotaan olevan
53312: 15
53313:
53314: losohjaukseen liittyviä asioita on käsitelty miä, parantamaan tulosinformaatiota, kehittä-
53315: myös Tilakertomustyöryhmän loppuraportis- ~ään tulosi_ndikaattoreita ja tulosten arvioin-
53316: sa (VM 9/97) ja Talousarviotyöryhmä 1997 timenetelmiä sekä tehostamaan sisäistä val-
53317: raportissa (VM 1998/2). Laadittujen selvitys- vontaa ja tarkastusta. Näiltä osin tilanne eri
53318: ten pohjalta tai niihin liittyen valtioneuvosto ministeriöissä vaihtelee. Kehittämistyötä tar-
53319: teki 16.4.1998 periaatepäätöksen Laadukkaat yita~ vielä jatkossakin erityisesti virastojen
53320: palvelut, hyvä hallinto ja vastuullinen kansa- Ja laitosten kustannuslaskennan ja -tietoisuu-
53321: laisyhteiskunta. Periaatepäätökseen on kirjat- den parantamiseksi, tulosvaikutusten arvioin-
53322: tu hallituksen kannanottoja hallintopolitiikan nin kehittämiseksi sekä tilivelvollisuuden
53323: suuntalinjoista hallintoa ja myös tulosohjaus- toteutumisen varmistamiseksi. Näillä osa-
53324: ta kehitettäessä. Nämä kannanotot tukevat ja alueilla on käynnistetty valtiovarainministeri-
53325: ohjaavat ministeriöiden hallinnonaloillaan ön toimesta koko hallinnon kattavia jatkosel-
53326: käynnistämää ja jatkamaa tulosohjauksen vityksiä.
53327: kehittämistä.
53328: Yleisen tulosohjausta koskevan kehittämis- Ulkoasiainministeriön sekä sisäasiainmi-
53329: työn lisäksi voidaan todeta eräitä yksittäisiä nisteriön ja sen alaisten laitosten rnak-
53330: jo toteutettuja toimenpiteitä, joilla tulosoh- sullinen toiminta
53331: jauksen toimivuutta on voitu parantaa. Toi-
53332: menpiteistä keskeisin on kirjanpitouudistus, Yleistä maksulliseen toimintaan liitty-
53333: jonka toteutus käynnistyi vuoden 1998 alus-
53334: ta ja joka parantaa virastojen ja laitosten vistä kehittäm ishankkeista
53335: taloudellista tulosinformaatiota. Toinen osa-
53336: alue on tulosraportointi. Vuodelta 1997 mi- Tältä osin valtiovarainministeriö on toden-
53337: nisteriöt laativat ensimmäistä kertaa hallin- nut seuraavaa:
53338: nonalansa toimintakertomukset Samalta Käsitellessään ulkoasiainministeriön sekä
53339: vuodelta on laadittu myös uudistettu halli- sisäasiainministeriön ja sen alaisten laitosten
53340: tuksen toimenpidekertomus ja hallituksen maksullista toimintaa valtiontilintarkastajat
53341: kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta. ovat mm. todenneet, että valtaosa valtion
53342: Kertomusten rakennetta ja sisältöä on uudis- maksuista kertyy valtiolta itseltään eri viras-
53343: tettu tavoitteena se, että niissä aiempaa pa- tojen välisessä suoritteiden hankinnassa. Jo
53344: remmin olisi kuvattu hallinnonalan tulosta- pelkästään tämän vuoksi valtiontilintarkasta-
53345: voitteiden toteutumista. Kolmas osa-alue on jien mielestä olisi syytä selvittää mitä muu-
53346: taloussuunnittelu ja budjetointi. Valtioneu- tostarpeita nykyiseen maksuperustelakiin
53347: vosto teki 5.3.1998 periaatepäätöksen talous- (150(1_992) on ~ahdollisesti syntynyt. Val-
53348: arvioehdotusten sekä toiminta- ja taloussuun- twntthntarkastaJien mielestä viranomaisten
53349: nitelmien laadintaperiaatteista ja valtiova- välisten suoritteid~n maksullisuuteen liittyvät
53350: kysyl?y~set vaativat ennen muuta nopeita
53351: rainministeriö antoi 18.3.1998 uudistetut
53352: ohjeet toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä r!itk~I~uJa. Mui~.a tärke!tä kysymyksiä val-
53353: talousarvioehdotusten laadinnasta. Uudistet- twntthntarkastaJien mielestä ovat muun
53354: tujen ohjeiden tarkoituksena on toisaalta te- muassa, mitkä ovat valtion maksullisen toi-
53355: hostaa kehysmenettelyä taloussuunnittelu- minnan tavoitteet ja periaatteet, miten määri-
53356: prosesseissa ja toisaalta parantaa talousarvio- tellään maksullinen ja maksuton toiminta
53357: ehdotusten rakennetta ja sisältöä siten, että sekä miten tulisi tietojen luovutuksen mak-
53358: niissä aiempaa selkeämmin olisi ilmaistu s.ulli~~us tai ~~ksuttomuus järjestää. Val-
53359: !IOntlhntar~astaJien mukaan myös verotuksen
53360: hallinnonalojen sekä virastojen ja laitosten
53361: tulostavoitteet ja tulostavoitteiden ja resurssi- J~ ma~~_ull~suud~n v_ä!istä suhd~tta tulisi poh-
53362: ti~. Lis.aksi yaltwnttlmtarkastaJat toistavat jo
53363: en väliset yhteydet. Näin budjetin perustelut
53364: antaisivat paremmat perusteet hallinnon oh- aiemmm esittämänsä kannan liiketaloudelli-
53365: jaukselle sekä tulosraportoinnille. Uusia bud- sen toi~innan .sop_iv~:~udesta ja tarpeellisuu-
53366: jetointiohjeita on noudatettu vuoden 1999 desta viranomatstOimmnan yhteydessä. Aina-
53367: talousarvioesitystä laadittaessa. k~an mi.ni~t:~i?issä e.i. valtiontilin~arkastajien
53368: Lisäksi lähes kaikissa ministeriöissä on mielestä pitaiSI olla luketaloudelhsta suorite-
53369: ollut käynnissä sisäisiä kehittämishankkeita tuotantoa lainkaan. Valtiontilintarkastajat
53370: joilla on pyritty uudistamaan hallinnonaloje~ ovatkin uudistaneet jo aikaisemmin tekemän-
53371: strategista suunnittelua ja johtamista, otta- sä ehdotuksen, jonka mukaan olisi asetettava
53372: maan käyttöön kannustavia palkkausjärjestel- erityinen selvitysmies, joka laajasti pohtisi
53373:
53374: 3 380479V
53375: 16
53376:
53377: nykyisen lain ongelmia ja tekisi ehdotuksen, sessä maksuperustelakiin ehdotettiin lisättä-
53378: miten valtion maksupolitiikkaa kokonaisuu- väksi säännökset valtiovarainministeriön oi-
53379: tena pitäisi uudistaa. keudesta antaa yleisiä soveltamisohjeita suo-
53380: Valtiovarainministeriön budjettiosasto aset- ritteiden maksullistamiseen sekä hinnoitte-
53381: ti 20.12.1996 selvitysmiehen, jonka tehtävä- luun sovellettavista yleisistä periaatteista.
53382: nä oli selvittää valtion perimiin maksuihin Lisäksi lakiin ehdotettiin lisättäväksi maksun
53383: liittyvät ongelmakohdat sekä esittää toimen- määräämistä ja muutoksenhakua koskevat
53384: pide-ehdotuksensa. Erityisesti tehtävää tuli säännökset. Muiden kuin julkisoikeudellisten
53385: tarkastella valtion maksuperustelain kannalta suoritteiden hinnoitteluperiaatteita ehdotettiin
53386: ja selvittää, tarvitaanko maksuperustelain ja monipuolistettavaksi silloin, kun kysymys on
53387: -asetuksen lisäksi muuta sääntelyä ja ohjeis- suoritteesta, jonka tuottamiseen viranomai-
53388: tusta. Selvitysmiehen tuli työssään ottaa sella on tosiasiallinen yksinoikeus. Tällöin
53389: huomioon valtion maksuperustelain seuranta- maksu voitaisiin määrätä liiketaloudellisen
53390: projektin loppuraportissa (VM 1996:11) esi- hinnoittelun sijasta myös suoritteen tuottami-
53391: tetyt kannanotot ja valtiontilintarkastajain sesta valtiolle aiheutuneiden kokonaiskustan-
53392: kertomuksessa vuodelta 1995 esitetyt kan- nusten perusteella.
53393: nanotot. Selvitysmiehen laatimassa muistios- Tietojen luovutuksen maksullisuuteen liit-
53394: sa "Selvitys valtion maksuperustelain sovel- tyen valtiovarainministeriö asetti 13.9.1996
53395: tamisen ongelmakohdista", joka on ilmesty- työryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää ja
53396: nyt Valtiovarainministeriön työryhmämuisti- arvioida valtion luovuttamien tietosuorittei-
53397: aita nimisessä sarjassa (34/97), on pyritty den maksullisuuden ja perittävien maksujen
53398: arvioimaan syitä sekä löytämään ratkaisuja suuruuden yleiset maksuperusteet sekä tehdä
53399: valtion maksujärjestelmän hallinnoinnissa tarvittavat lainsäädäntö- ja muut ehdotukset.
53400: esiintyviin käytännön vaikeuksiin. Selvityk- Työryhmän tuli arvioida valtion maksupe-
53401: sessä tarkastellaan muun muassa valtiontilin- rustelain soveltuvuus erilaisiin tietojen luo-
53402: tarkastajain vuotta 1996 koskevassa kerto- vutustilanteisiin. Muistiossaan "Valtion tie-
53403: muksessa esitettyjä maksullisen toiminnan tosuoritteiden maksuperusteet", joka on il-
53404: kehittämistä koskevia kannanottoja. Selvi- mestynyt Valtiovarainministeriön työryhmä-
53405: tyksen mukaan tärkein tavoite maksulainsää- muistiaita nimisessä sarjassa (10/97) työryh-
53406: dännön soveltamisen parantamisessa on ny- mä käsittelee digitaalisessa muodossa luovu-
53407: kyistä yhdenmukaisempaan hinnoittelukäy- tettavan tiedon hinnoittelua sekä ehdottaa
53408: täntöön pyrkiminen sekä virastojen ja laitos- tietosuoritteiden hinnoittelua koskevan yleis-
53409: ten maksullisen suoritetuotannon hallinnoin- ohjauksen antamista. Työryhmän ehdotusten
53410: tiedellytysten parantaminen. Maksupolitiik- käsittely jatkuu valtiovarainministeriössä.
53411: kaan liittyvän yleisen toimivallan selkeyttä- Valtiontilintarkastajat on kiinnittäneet ker-
53412: miseksi ja valtion maksupolitiikan tehosta- tomuksessaan huomiota maksuperustelain 7
53413: miseksi selvitysmies ehdotti, että valtiova- §:n hintatukimäärärahaa koskevaan säännök-
53414: rainministeriölle annettaisiin nimenomainen seen. Säännöksen mukaan "Valtion talousar-
53415: oikeus antaa maksuperustelain yhdenmukai- viossa voidaan osoittaa määräraha liiketa-
53416: seen soveltamiseen tähtääviä ohjeita. Ohjeis- loudellisin perustein hinnoiteltujen suorittei-
53417: taminen ei muuttaisi ministeriöille sekä vi- den hintojen alentamiseksi". Valtiontilintar-
53418: rastoille ja laitoksille maksuperustelain mu- kastajat ovat esittäneet, että säännöksen voi-
53419: kaan kuuluvaa ratkaisutoimivaltaa. Lisäksi daan-sana tulisi korvata on osoitettava-sa-
53420: selvityksessä korostetaan ao. ministeriön nonnalla. Liiketaloudellista hinnoittelua edel-
53421: vastuuta hallinnonalalla harjoitettavasta mak- lyttävien suoritteiden hintojen alentaminen
53422: sullisesta toiminnasta, hinnoittelun oikeelli- on poikkeukselliseksi tarkoitettu menettely,
53423: suudesta sekä virastojen ja laitosten kustan- joka edellyttää hintatukimäärärahan sisällyt-
53424: nuslaskennan tasosta. Kustannuslaskennan tämistä valtion talousarvioon. Valtiovarain-
53425: yleiseksi parantamiseksi valtion virastoissa ministeriön mielestä säännöksen tämänhetki-
53426: ja laitoksissa selvitysmies ehdotti käynnistet- nen sanamuoto vastaa säännöksen tarkoitus-
53427: täväksi erityisen kehittämishankkeen Val- ta. Jos eduskunta katsoo perustelluksi jonkin
53428: tiokonttorin johdolla. suoritteen hintojen alentamisen, voi se osoit-
53429: Selvitysmiehen ehdotuksiin perustuen taa tähän tarkoitukseen erityisen määrärahan.
53430: eduskunnalle on 16.10.1998 annettu hallituk- Lisäksi valtiontilintarkastajat ovat pitäneet
53431: sen esitys laiksi valtion maksuperustelain tarpeellisena selventää sitä, millä edellytyk-
53432: muuttamisesta (HE 203/1998 vp.). Esityk- sillä hintatukea voidaan talousarviossa esit-
53433: 17
53434:
53435: tää. Koska liiketaloudellisesti hinnoiteltavien vät kysymykset. Tarkastuskertomuksessa on
53436: suoritteiden hintojen alentaminen on tarkoi- edellytetty virastojen sisäisen laskennan ja
53437: tettu poikkeukselliseksi menettelyksi, myös kustannusseurannan kehittämistä. Ulkoasi-
53438: syyt hintojen alentamiseen ovat perusteiltaan ainministeriön mukaan ulkoasiainhallinnossa
53439: hyvin erilaisia. Yhteisten edellytysten löytä- ei kustannuslask_entaa ole toistaiseksi kyetty
53440: minen kaikille hinnanalentamistilanteille saattamaan sellaiselle tasolle, että se tuottaisi
53441: saattaa olla vaikeaa. Valtiovarainministeriö tarvittavat tiedot mm. maksullisen toiminnan
53442: tulee jatkossa seuraamaan hintatukimäärära- kannattavuuden seurantaan. Valtiontilintar-
53443: hojen käyttöön sovellettavia periaatteita. kastajain näkemyksen mukaan raskaan katta-
53444: van kustannusseurannan toteuttamista on
53445: Ulkoasiainministeriön maksullisesta vaikea perustella silloin, jos suoritteiden
53446: toiminnasta määrä on vähäinen tai silloin kun suoritteet
53447: syntyvät varsinaisen toiminnan oheistuottei-
53448: Tältä osin ulkoasiainministeriö on todennut na. Ulkoasiainministeriön mukaan ulkoasi-
53449: seuraavaa: ainhallinnon useimmissa maksullisia palvelu-
53450: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuo- ja tuottavissa toimipisteissä tilanne on juuri
53451: delta 1996 käsiteltiin varsin laajasti ulkoasi- tällainen. Siksi maksullisen toiminnan kus-
53452: ainhallinnon maksullista toimintaa ja maksu- tannusseurantaa kehitettäessä ministeriö tulee
53453: perustelain soveltamiseen liittyviä ongelmia keskittymään ennen muuta niiden edustusto-
53454: ja kehittämistarpeita. Ulkoasiainministeriön jen toimintaan, joissa maksullinen toiminta
53455: maksullisessa toiminnassa ei tarkastuksen on laajaa.
53456: jälkeen ole ulkoasiainministeriön mukaan Edellä mainittuja ongelma-alueita on koko
53457: tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tarkas- valtionhallinnon tasolla käsitelty edellä mai-
53458: tuksen aikana voimassa ollut maksupäätös nitussa valtiovarainministeriön selvityksessä
53459: on voimassa vielä kuluvan vuoden loppuun. (Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita
53460: Tosin viisumin ja muiden maahantulolupien 34/97) sekä laajemmasta näkökulmasta Val-
53461: käsittelymaksuja on tarkistettu päätöksellä tioneuvoston periaatepäätöksessä/1998 hal-
53462: (1416/1997). Tarkistukset tehtiin Schengenin lintopolitiikan suuntalinjoiksi. Virastoissa
53463: sopimukseen sisältyvän harmonisointitavoit- toteutettavan kehittämistyön suuntaaminen
53464: teen johdosta. Uudet maksut otettiin käyt- näissä asetettujen tavoitteiden mukaisesti
53465: töön vuoden 1998 helmikuun alusta. tulee ulkoasiainministeriön mielestä monilta
53466: Käsiteltäessä ulkoasiainhallinnon maksul- osin korjaamaan myös em. maksuperustelain
53467: lista toimintaa kertomuksessa kuitenkin tode- soveltamiseen liittyviä ongelmia. Ulkoasiain-
53468: taan, että monet siinä kuvatut ongelmat ovat ministeriö pyrkii ottamaan asetetut kehittä-
53469: yleisiä kaikille hallinnonaloille. Valtiontilin- mistavoitteet ja -ehdotukset huomioon mak-
53470: tarkastajat ovat yhtyneet ministeriön käsityk- supäätöksen vireillä olevan uudistuksen yh-
53471: seen siitä, että maksuperustelain soveltami- teydessä.
53472: nen ulkoasiainhallinnossa on hankalampaa Lisäksi ulkoasiainministeriö toteaa yksin-
53473: kuin sellaisella hallinnonalalla, joka toimii omaan ulkoasiainhallintoon kohdistuvista
53474: vain kotimaassa. kertomuksen lausumista seuraavaa:
53475: Yleisinä jatkotoimenpiteitä vaativina koh- Maksullisen toiminnan tulotavoitteiden ja
53476: teina valtiontilintarkastajat ovat todenneet tulokertymän väliset erot. Osa eroista johtuu
53477: seuraavat ongelmat: ulkoasiainministeriön mukaan, kuten kerto-
53478: Viranomaisten välinen toiminta, jota mak- mukseenkin on kirjattu, toiminnan luonteesta
53479: sullisuus monimutkaistaa. Valtiontilintarkas- ja suurimman tulolähteen (viisumien käsitte-
53480: tajat esittävät kannanottonaan, että maksupe- lymaksut) suoritekysynnän vaikeasta ennus-
53481: rustelain 6 §:n 4 momentin soveltaminen tettavuudesta. Osan erosta voidaan todeta
53482: nykyistä laajemmin voisi olla tarkoituksen- johtuvan lähinnä varovaisuudesta tulojen
53483: mukaista. Ulkoasiainhallinnon osalta voidaan tason arvioinnissa. Toiminnan vakiintuessa
53484: todeta, että vuoden 1998 syksyn aikana to- on myös tuloennustetta tarkistettu vuoden
53485: teutettavan maksupäätöksen uudistuksen yh- 1999 talousarvioehdotuksessa realistiselle
53486: teydessä, ministeriö tulee harkitsemaan tar- tasolle.
53487: koin, onko yleisestä maksuvelvoitteesta pe- Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpi-
53488: rusteltua poiketa nykyistä useammin maksu- tomenojen siirto puolustusministeriön pää-
53489: perustelain 6 §:n 4 momentin nojalla. luokkaan. Asia on ulkoasiainministeriön mu-
53490: Kustannuslaskentaan ja hinnoitteluun liitty- kaan ollut esillä myös vuoden 1999 talousar-
53491: 18
53492:
53493: vion laadinnan yhteydessä, mutta ministeri- valtion maksuperustelain 6 §:n 4 momentin
53494: öiden väliset keskustelut eivät ole toistaisek- mukaan "silloin, kun suoritteesta määrätään
53495: si johtaneet näiden menojen siirtämiseen perittäväksi maksu, peritään vastaava maksu
53496: puolustusministeriön pääluokkaan. Vuoden myös valtion viranomaiselta, jollei muuhun
53497: 1999 talousarvioehdotuksen momentti menettelyyn ole erityistä syytä". Erityisen
53498: 24.99.22 on muutettu nettomäärärahaksi. tärkeää maksun periminen on sisäasiainmi-
53499: Näin sen mitoituksessa on otettu huomioon nisteriön mu.kaan sik~i, et~ä menettelyllä ko-
53500: nettobudjetoitavina tuloina aikaisemmin mo- rostetaan aiheuttamispenaatteen mukaista
53501: mentille 12.27.99 tuloutetut YK:n suorituk- kusta~n~s~en kohdentamista käyttäjälle.
53502: set. .Poh1Sllaissa (493/1995) säädetään poliisin
53503: oikeudesta saada maksutta eräitä sen virka-
53504: Sisäasiainministeriön ja sen alaisten te~tävissä tarvittayia ~ietoja ja asiakirjoja.
53505: laitosten maksullisesta toiminnasta Lam sanamuodon Ja asiaa koskevan hallituk-
53506: sen esityksen (HE 57/1994 vp.) perustelujen
53507: Tältä osin sisäasiainministeriö on todennut perusteella maksuttomuuden on tulkittu tar-
53508: seuraavaa: koittavan vain yksittäin luovutettavia tietoja
53509: Sisäasiainministeriö on viitannut valtionti- ja tällaisia tietoja sisältäviä asiakirjoja tai
53510: lintarkastajain ehdotukseen maksullisen toi- todistuksia eikä ns. tietojen massaluovutusta.
53511: minnan kehittämisvastuun siirtämisestä sisä- Sisäasiainministeriö ryhtyy selvittämään yh-
53512: asiainministeriölle ja todennut, että maksulli- dessä väestörekisterikeskuksen kanssa tämän
53513: sen toiminnan kehittämistä koskeneissa val- vakiintuneen käytännön tarkoituksenmukai-
53514: tiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön suutta ja valmistelee tarvittaessa lainsäädän-
53515: välisissä keskusteluissa on yhteisesti todettu nön muutoksen.
53516: jatkotoimien muun muassa tältä osin kuulu- Ulkomaalaisvirasto. Ulkomaalaistoimiston
53517: van, koko hallintoa laajasti sivuavina ensisi- maksullista toimintaa on kehitetty antamalla
53518: jaisesti valtiovarainministeriön toimialaan. uusi ulkomaalaisviraston maksullisia suorit-
53519: Alaistensa virastojen ja laitosten maksullisen teita koskeva sisäasiainministeriön päätös.
53520: toiminnan osalta sisäasiainministeriö on to- Pää~ös tuli voimaan 15 .8.1998. Maksuja on
53521: dennut seuraavaa. tarkistettu lähemmäksi omakustannushintoja.
53522: Lääninhallitukset. Lääninhallitusten osalta Lisäksi on otettu huomioon muiden viran-
53523: valtiontilintarkastajat eivät ole kiinnittäneet omaisten vastaavien suoritteiden hinnoittelu
53524: erityistä huomiota mihinkään yksityiskoh- sekä kansainvälisistä sopimuksista johtuvat
53525: taan. Sisäasiainministeriön mukaan läänin- seikat.
53526: hallituksia koskevat lähinnä samat huomiot Koska ulkomaalaisviraston tehtävät ovat
53527: k~in koko hallinnonalaa ja maksullista toi- lisääntymässä ja etenkin kansalaisuusasiat
53528: mmtaa yleensä. Lääninhallitusten maksulli- ovat pahoin ruuhkaantuneet eikä määräraha-
53529: nen toiminta on ollut sisällöltään ja laajuu- tasoa ole voitu nostaa, toimintaa joudutaan
53530: deltaan viime vuosina vakaata. Liiketa- sisäasiainministeriön mukaan rahoittamaan
53531: loudellisen toiminnan osuus on kuitenkin entistä enemmän käsittelymaksuilla.
53532: ollut ehkä hivenen vähenevä. Liiketaloudelli- Pelastushallinto. Kertomuksessa todetaan
53533: set suoritteet ovat olleet lähinnä tilavuokria, pelastushallinnon tietosuoritteiden menekin
53534: koulutuspalveluja ja erilaisten hallinnollisten olleen vähäinen, koska tietokantojen kehitte-
53535: t~kipalveluiden (puhelinkeskuspalvelut ja ly on ollut kesken. Näin onkin ollut sisä-
53536: VIrastopalvelut) myyntiä erityisesti muulle asianministeriön mukaan kuluvaan vuoteen
53537: hallinnolle. Hinnoittelu näissä tapauksissa on saakka. Tästä johtuu, että vasta muutamalle
53538: käytännössä ollut lähellä omakustannushin- taholle on voitu antaa oikeus käyttää tieto-
53539: taa. Palvelut on näissä nimenomaisissa ta- kantaa maksua vastaan. Edelleen kertomuk-
53540: pauksissa pystytty tuottamaan palvelujen sessa on todettu pelastusopiston selvittävän
53541: saajalle edullisella tavalla. Alaisen hallinnon maksulliseen koulutukseen liittyviä kysy-
53542: saarnat palvelut ovat edelleen olleet maksut- myksiä. Parhaillaan kehittelyn kohteena on
53543: to~ia. Rahoitus on hoidettu tulossopimus- maksullisen kurssitoiminnan laskentaperus-
53544: teitse. Maksullisen toiminnan kehittämistar- teet Kustannusvastaavuuden parantamiseksi
53545: vetta on seurattu, mutta erityisiä ongelmia ei on päätetty vuosittain järjestää työajan seu-
53546: ole tullut esiin. ranta. Muutoinkin kustannustietoisuuteen on
53547: Rekisterihallinto. Rekisterihallinnon suorit- kiinnitetty huomiota.
53548: teiden osalta sisäasiainministeriö toteaa, että
53549: 19
53550:
53551: Lainvalmistelun parantaminen tövaikutusten arviointi säädösvalmistelussa.
53552: Työryhmän mietintö: YM 1997) pohjalta
53553: Tältä osin oikeusministeriö on todennut 11.6:1998 .teht?Y~ pe~Iaatepäätökset ohjeista.
53554: seuraavaa. Valtu;)Vara.mmmistenö ja ympäristöministeriö
53555: Valtioneuvoston lainvalmistelun kehittä- ~wat Julkaiss~et ~hjeet painettuina kirjasina,
53556: misohjelma vahvistettiin valtioneuvoston Ja ne on pyntty Jakamaan kaikkien lainval-
53557: periaatepäätöksenä 30.5.1996. Ohjelman ta- mistelijo~den k~yttöön .. ~isäksi on ilmestynyt
53558: voitteena on parantaa lainvalmistelua ja siten k~uppa- Ja teolhsuusmimsteriön pk-yritystoi-
53559: lainsäädännön laatua. Ohjelma sisältää 33 mi~unnan neuv?t!el~kunnan raportti yritys-
53560: toimenpide-ehdotusta, jotka on jaettu neljään vaikutusten arvtommsta (Säädöshankkeiden
53561: ryhmään. Ministeriöt ovat nimenneet kehittä- yr~tysvaikutusten arviointimenettelyn kehittä-
53562: misohjelman toteutumisen seurantaa varten mishanke .. KTM:n n~uvottelukuntaraportteja
53563: yhteyshenkilöt, jotka ovat kokoontuneet kol- 3/199~),. JO~~a _pohJalt~ kauppa- ja teolli-
53564: masti: 26.2.1997, 27.10.1997 ja 13.5.1998. suusmmistenossa valmistellaan ohjeita yri-
53565: tysvaikutusten arvioinnista .
53566: Lainvalmistelu ja ministeriöiden . Valtioneuvoston tehtyä edellä mainitut pe-
53567: tulostavoitteet ja toiminnan suunnittelu riaatepäätökset oikeusministeriö lähetti mi-
53568: ~~steriöi~le asiasta yleiskirjeen, jossa selostet-
53569: Ohjelman mukaan kukin ministeriö vastaa ti~~ penaatepäätöste~ mukaisia ohjeita ja
53570: itse oman lainvalmistelunsa kehittämisestä. m!den. s_u~.detta Halh.tukse.n esityksen laati-
53571: Lainvalmistelu on osa ministeriöiden nor- misohJeisnn (1992) Ja tmsiinsa. Kirjeessä
53572: maalia toimintaa ja sitä on kehitettävä jatku- myös t?~ettii~, että ~allituksen esitysten ta-
53573: vasti. Ohjelmassa edellytetään, että 1997- loudellisia vaikutuksia koskevissa jaksoissa
53574: 1999 lainvalmistelun laadun parantaminen tulisi ki~nnittä~ erity!stä h1:1omiota myös eh-
53575: on yksi ministeriöiden tulostavoite. d?tettavien lakien yntysvaikutuksiin, varsin-
53576: Ohjelmassa edellytetään, että myös minis- km pk-yrityksiin kohdistuviin vaikutuksiin
53577: teriön johto sitoutuu lainvalmistelun kehit- ja taloudellisia vaikutuksia sekä eri kansa~
53578: tämiseen. Muun muassa tähän liittyen kehit- laisryhmien asemaan kohdistuvia vaikutuksia
53579: tämisohjelman toteutusta on käsitelty minis- koskevassa jaksossa myös ehdotettavien la-
53580: teriöiden kansli!lp~älliköiden kokouksissa, ja kien työllisyysvaikutuksiin.
53581: 12.1.1998 on JärJestetty säädösvalmistelun Sittemmin on lisäksi käynnistetty oikeus-
53582: johtamisen kehittämispäivä. !lliniste_riön, v~lt_iova_rainministeriön, kauppa-
53583: Ohjelman mukaan edellytetään, että minis- J~ teolhsuusmmistenön ja ympäristöministe-
53584: teriöt laativat säännöllisesti päivitettävän riön yhteistyö muutamien lainvalmistelu-
53585: hankeluettelon, joka julkistetaan. Esityksessä hankkeiden valitsemiseksi mallihankkeiksi
53586: laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta joiden yhteydessä pyritään erityisesti kehittä~
53587: ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 30/1998 vp) mään v!likutusten arviointimenettelyä. Malli-
53588: ehdotetaan hankkeiden julkistamisvelvoit- hankkeiden kautta pyritään saamaan sellaista
53589: teesta säädettäväksi laissa. Useimmat minis- al~n kokemusta ja esimerkkiaineistoa, jota
53590: teriöt. ova~ .laatin~et hankel1:1ettelon, ja nyt- voidaan hyödyntää yleisemminkin valtioneu-
53591: temmm. nnden t~edo~ on sisällytetty myös voston lainvalmistelussa.
53592: Internetm kautta JUlkisessa käytössä olevaan
53593: valtioneuvoston yhteiseen hankerekisteriin Lainvalm istelukoulutus, ohjaus ja
53594: HAREen. laintarkastus
53595:
53596: Säädösten vaikutusten ennakointi ja Lainvalmistelukoulutuksen kehittämisestä
53597: seuranta valmistui oikeusministeriön työryhmämuistio
53598: 31.12.1996, ja sen toimeenpano aloitettiin
53599: Kehittämisohjelmassa edellytetyt ohjeet saman tien. Mietintö sisälsi muun muassa
53600: säädösehdotusten taloudellisten vaikutusten ehdotu~set nelj~ksi lainvalmistelun opetus-
53601: ja ympäristövaikutusten arvioinnista ovat kokot?aisuude~si (peruskurssi, täydennys-
53602: ~urssi, kurssi avustavalle henkilöstölle ja
53603: valmistuneet, ja valtioneuvosto on työryhmi-
53604: en ehdotusten (Säädösehdotusten taloudellis- J?hdon kou.lutus). Oikeusministeriön ja Hal-
53605: ten vaikutusten arvioinnin kehittäminen. linnon kehittämiskeskuksen välillä on vuo-
53606: VM:n työryhmämuistiaita 26/97 ja Ympäris- deks! 1997 j~ vuod~ksi 1998 tehty sopimus
53607: keskitetyn lamvalmistelukoulutuksen järjes-
53608: 20
53609: tämisestä. Vuonna 1997 järjestettiin kaksi politiikkatyöryhmällä oli käytettävissään
53610: peruskurssia, kolme täydennyskurssia ja yksi haastattelututkimus valtion työnantajakuvasta
53611: avustavan henkilöstön kurssi, joilla osanotta- ja virastoille tehdyn kyselytutkimuksen tie-
53612: jia oli yhteensä 210. Vuonna 1998 ohjelmas- dot mm. henkilöstöhallinnon järjestelmien
53613: sa on johtamisen kehittämispäivä, yksi pe- käytöstä ja toimivuudesta virastoissa. Työ-
53614: ruskurssi, kaksi täydennyskurssia ja yksi ryhmä ei esittänyt mitäänjärjestelmämuutok-
53615: avustavan henkilöstön kurssi. Osanottaja- sia. Esitykset koskivat kehitteillä olevien
53616: määrä on yhteensä noin 150. Lisäksi minis- järjestelmien jatkokehittämistä ja korostivat
53617: teriöt ovat järjestäneet omia kurssejaan. strategisen suunnittelun merkitystä henkilös-
53618: Oikeusministeriö on 1996 julkaissut "Lain- töpolitiikassa. Valtiotyönantajan kilpailuky-
53619: laatijan oppaan" ja 1997 "Lainlaatijan ED- vystä huolehtiminen nähtiin tärkeimmäksi
53620: oppaan". Kehittämisohjelmassa laadittavaksi tavoitteeksi lähimmän kymmenen vuoden
53621: edellytetty ehdotus OECD:n 1995 hyväksy- aikana. Työryhmän muistio Valtion henki-
53622: män suosituksen toimeenpanemiseksi Suo- löstöpolitiikan kynnyskysymykset (Valtiova-
53623: messa (Hyvän säädösvalmistelun laatuvaati- rainministeriön työryhmämuistioita 30/97)
53624: muksista. Sääntelyn laadun parantamisesta valmistui vuoden 1997 lopulla. Valtioneu-
53625: annetunOECD:nsuosituksen täytäntöönpano voston 16.4.1998 tekemä periaatepäätös hal-
53626: Suomessa. Suomen tarkistuslista. VM:n työ- lintopolitiikan suuntalinjoista sisälsi työryh-
53627: ryhmämuistioita 31197) on valmistunut män kannanotot.
53628: 31.1.1997. Ehdotus on ollut lausuntokierrok- Henkilöstöpolitiikassa on pyritty viime
53629: sella, ja Suomen tarkistuslista hyvän säädös- vuosina lisäämään strategista suunnittelua
53630: valmistelun laatuvaatimuksista julkaistaan resurssien käytössä ja kehittämisessä. Viras-
53631: painettuna oppaana syksyllä 1998. ton toimivalta työnantaja- ja henkilöstöasi-
53632: Kehittämisohjelman 32 kohdassa esitettyä oissa koetaan nykyisin riittäväksi viraston
53633: muistutusta esitys- ja säädösehdotusten tar- toiminnan ja tehtävien asettamien vaatimus-
53634: kastuttamisvelvollisuudesta on noudatettu ten mukaisen itsenäisen ja vastuullisen hen-
53635: hyvin. Vuonna 1997 julkaistuista laeista on kilöstöpolitiikan toteuttamiseksi. Henkilöstön
53636: oikeusministeriön tarkastustoimiston tarkas- määrän säätelystä talousarviossa on voitu
53637: tettavana ollut 86,2 %ja kaikista säädöksistä luopua.
53638: 66,7 %. Henkilöstön osaamisen kehittäminen, moti-
53639: vaation luominen ja työkunnosta ja jaksami-
53640: Hallituksen säädöspolitiikka sesta huolehtiminen ovat avainasioita viras-
53641: tojen henkilöstöpolitiikassa. Keskustasolla
53642: Lainvalmistelun kehittämisohjelma koskee virastoja on tuettu mm. kehittämällä valtion
53643: lainsäädännön lakiteknistä laatua. Lakitek- virastoille soveltuvaa henkilöstötilinpäätös-
53644: niikka on ohjelmassa ymmärretty hyvin laa- mallia. Sen avulla on mahdollista seurata
53645: jasti, mutta varsinaisen hallituspolitiikan henkilöstön määrän ja rakenteen kehittymis-
53646: puolelle siinä ei ole menty. Kehittämisohjel- tä, henkilöstön työkuntoa ja työtyytyväi-
53647: man myötä on yhä selvemmin noussut kysy- syyttä. Palkkausj ärj esteimien kehittämisessä
53648: mys säädöksistä politiikan toteuttamiskeinoi- keskustason tuki on ollut mittavaa. Uudet
53649: na. Tähän liittyen oikeusministeriö on kannustavat palkkausjärjestelmät ovat käy-
53650: 11.5.1998 asettanut työryhmän valmistele- tössä 13 virastossa ja niiden piirissä on noin
53651: maan valtioneuvoston säädöspoliittisia lin- 8 400 henkilöä eli noin 7,3 % budjettitalou-
53652: jauksia. den henkilöstöstä. Johtamisen, erityisesti henkilö-
53653: ja henkilöstöj ohtamistaitoj en kehittäminen
53654: Valtion henkilöstöpolitiikka on tärkeää. Johtamisen kehittämiseen liittyy
53655: juuri valmistunut ylimmän johdon informaa-
53656: Tältä osin valtiovarainministeriö on toden- tiojärjestelmä sekä johdon arviointi, jonka
53657: nut seuraavaa. kehittäminen on aloitettu.
53658: Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa Lokakuussa 1998 valmistui ulkopuolisen
53659: selvitettiin laajasti osana hallintopolitiikka- arviointiryhmän raportti valtion työnantaja-
53660: hanketta. Valtion työnantaja- ja henkilöstö- ja henkilöstöpolitiikan onnistumisesta 1990-
53661: luvulla.
53662: 21
53663:
53664: SISÄLLYSLUETIELO
53665: Sivu
53666: Valtionvelka 5
53667: Maatalouspolitiikan murrosvaihe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
53668: Maaseutuohjelman toteutuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
53669: Rataverkon kehittäminen ja turvallisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
53670: Rataverkon kunto ja rahoitustarve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
53671: Tasoristeysten poistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
53672: Toimenpiteet rautatieonnettomuuksien vähentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 7
53673: Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
53674: Automaattinen kulunvalvontajärJestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
53675: Suomen energiatalouden kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
53676: Energian säästö ja energiateknologian kehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
53677: Sähkömarkkinoiden kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
53678: Sähkön tuotannon rakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
53679: Maakaasun lisäkäyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
53680: Uusiutuvat energialähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
53681: Ilmastokysymykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
53682: Energiastrategian toteutuminen ja tuloksellisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
53683: Erikoissairaanhoidon järjestäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
53684: Aktiivinen työvoimapolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
53685: Itämeren tila ja suojelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
53686: Muita huomioita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
53687: Tulossopimusmenettely valtionhallinnon tulosohjausprosessin osana . . . . . . . . 14
53688: Ulkoasiainministeriön sekä sisäasiainministeriön ja sen alaisten laitosten maksulli-
53689: nen toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
53690: Yleistä maksulliseen toimintaan liittyvistä kehittämishankkeista . . . . . . . . . . 15
53691: Ulkoasiainministeriön maksullisesta toiminnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17
53692: Sisäasiainministeriön ja sen alaisten laitosten maksullisesta toiminnasta . . . . 18
53693: Lainvalmistelun parantaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
53694: Lainvalmistelu ja ministeriöiden tulostavoitteet ja toiminnan suunnittelu . . . . 19
53695: Säädösten vaikutusten ennakointi ja seuranta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
53696: Lainvalmistelukoulutus, ohjaus ja laintarkastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
53697: Hallituksen säädöspolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
53698: Valtion henkilöstöpolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
53699:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025