86 Käyttäjää paikalla!
0.008742094039917
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1998 2: •• •• 3: VALTIOPAIVAT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: 82 10: Kertomukset 11: 10-14 12: 13: 14: 15: 16: EDUSKUNTA 17: HELSINKI 18: ISSN 0783-9847 19: 20: OY EOITAAB, HELSINKI1999 21: Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle 22: ASIAKffiJAT A-F 23: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio- lousarvio- ja lisätalousarvioaloitteet sidotaan E- 24: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat osiin ja kirjalliset kysymykset valtioneuvoston 25: on jaettu eri osiin sen mukaan, mistä asiakirjatyy- jäsenten niihin antamine vastauksineen F-osiin. 26: pistä on kysymys. A-osiin sidotaan hallituksen Kutakin osaa tehdään niin monta kuin on tar- 27: esitykset, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut peen sen mukaan, kuinka paljon asioita valtio- 28: asetukset ja valtioneuvoston päätökset sekä val- päivillä on tullut vireille. Jokaisessa osassa on 29: tioneuvoston kirjelmät, B-osiin eduskunnalle an- myös sisällysluettelo. 30: netut kertomukset, C-osiin valiokuntiin käsiteltä- 31: viksi lähetetyistä asioista laaditut mietinnöt ja A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin 32: lausunnot sekä D-osiin eduskunnan vastaukset ja kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kirjal- 33: kirjelmät sekä puhemiesneuvoston ehdotukset ja liset kysymykset sidotaan suomenkielisiin E- ja 34: muihin osiin kuulumattomat muut asiakirjat. F-osiin. 35: Kansanedustajien tekemät laki-, toivomus-, ta- 36: 37: PÖYTÄKIRJAT 38: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen Pöytäkirjoista julkaistaan ruotsinkielinen lyhen- 39: pöytäkirjat keskusteluineen ja päätöksineen. nelmä Protokoll i sammandrag. 40: 41: HAKEMISTO 42: Hakemistossa on valtiopäiväasioiden luettelo, avulla asia löytyy asialuettelosta. Henkilöhake- 43: asiasanasto sekä henkilöhakemisto. Asialuette- mistossa ovat tiedot kaikista kansanedustajien ja 44: lossa ovat asiaryhmittäin valtiopäivillä vireille valtioneuvoston jäsenten valtiopäivätoimista 45: tulleet asiat käsittelyvaiheineen numerojärjestyk- sekä heidän täysistunnoissa pitämistään puheen- 46: sessä. Asiaryhmäluettelon alussa on kerrottu, vuoroista. Puheenvuoroluettelossa viitataan 47: mistä asiakirjojen osastamikinasiakirja löytyy. asian käsittelyvaiheeseen sekä ao. pöytäkirjan si- 48: Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä olevien vulle. Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielise- 49: hakusanojen perässä ko. asiakirjan tunnus, jonka nä. 50: 51: INTERNET 52: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan sekä suo- tiopäiväasioiden käsittelyvaiheista. Asiakirjasar- 53: men- että ruotsinkielisinä heti niiden valmis- jan osia voi myös lainata kirjastoista joko niiden 54: tuttua Internetiin, josta eduskunnan sivuilta omista kokoelmista tai kaukolainana. 55: http://www.eduskunta.fi löytyvät tiedot myös vai- 56: 57: 58: SARJAN TOIMITTAMINEN 59: Valtiopäivien asiakirjasarjaa toimittaa eduskun- nettuina (esim. hallituksen esitykset), toimitetaan 60: nan asiakirjatoimisto. Niiden asiakirjojen osalta, vain sisällysluettelo ja sidotus. 61: jotka tulevat eduskuntaan muualta valmiiksi pai- 62: SISÄLLYSLUETTELO 63: 64: 65: 66: 67: Kertomukset 1~14 68: 10 Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus toimin- 13 Valtiontilintarkastajain kertomus vuodelta 1997 69: nastaan vuonna 1997 70: 14 Kertomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan 71: 11 Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja tilas- tekemät muistutukset valtiovarain hoidosta ja tilin- 72: ta vuonna 1997 (Liite: Valtion tilinpäätös liitteineen pidosta vuonna 1996 ovat antaneet aihetta 73: vuodelta 1997) 74: 75: 12 Eduskunnan tilintarkastajien kertomus vuodelta 76: 1997 77: 78: 79: 80: 81: 290088 82: K 10/1998 vp 83: 84: 85: 86: 87: EDUSKUNNAN 88: OIKEUSASIAMIEHEN 89: KERTOMUS TOIMINNASTAAN 90: VUONNA 1997 91: 92: 93: 94: 95: HELSINKI 1998 96: ISSN 0356-2999 97: OY EOITA AB. HELSINKI1998 98: EDUSKUNNALLE 99: 100: 101: 102: 103: Eduskunnan oikeusasiamiehenä on kertomus- minnasta sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädän- 104: vuonna toiminut allekirjoittanut korkeimman nössä havaituista puutteista kuin myös lakien ja 105: oikeuden oikeusneuvos, oikeustieteen lisensiaatti muiden säännösten noudattamisesta sekä perus- 106: Lauri Lehtimaja, jonka Eduskunta valitsi ja ihmisoikeuksien toteutumisesta oikeudenhoi- 107: 22.9.1995 oikeusasiamieheksi edellisen oikeus- dossa ja hallinnossa vuonna 1997. 108: asiamiehen Jacob Södermanin kesken jääneen Tässä kertomuksessa olen pyrkinyt ottamaan 109: nelivuotiskauden loppuajaksi 1.10.1995- huomioon sen palautteen, jonka olen saanut 110: 31.12.1997. Kertomusvuoden lopulla 21.11.1997 Eduskunnalta vuotta 1996 koskevan toiminta- 111: Eduskunta valitsi minut jatkamaan oikeusasia- kertomukseni johdosta (EK 10b/1998 vp ja 112: miehenä vielä seuraavan nelivuotiskauden PeVM 2/1998 vp-K7/1997 vp). 113: 1.1.1998-31.12.2001. Tämän kertomuksen systematiikassa on uutta 114: A pulaisoikeusasiamiehenä on kertomusvuon- se, että oikeusasiamiehen toiminnasta kerrotaan 115: na toiminut eduskunnan oikeusasiamiehen kans- kunkin asiaryhmän tai hallinnonhaaran osalta 116: lian kansliapäällikkö, oikeustieteen lisensiaatti erikseen. Aikaisemmin ryhmiteltiin tapausselos- 117: Riitta-Leena Paunio. Eduskunta valitsi hänet tukset sen mukaan, mihin toimenpiteeseen (esim. 118: 21.11.1995 apulaisoikeusasiamieheksi nelivuotis- huomautukseen tai syytemääräykseen) mikäkin 119: kaudeksi 1.1.1996-31.12.1999. asia oli antanut oikeusasiamiehelle aiheen. Sa- 120: Apulaisoikeusasiamiehen varamiehenä on toi- moin lausunnot ja tarkastukset oli selostettu 121: minut oikeusasiamiehen kanslian kansliapäälli- omissa luvuissaan. Aikaisemman systematiikan 122: kön määräaikaista virkasuhdetta hoitava esitte- ongelmana oli se, että kutakin asiaryhmää tai 123: lijäneuvos, oikeustieteen tohtori Jaakko J onkka. hallinnonhaaraa koskevat oikeusasiamiehen ha- 124: Eduskunta valitsi hänet 21.11.1995 apulaisoi- vainnot oli siroteltu moneen eri kohtaan kerto- 125: keusasiamiehen varamieheksi nelivuotiskaudek- musta. Tällöin oli työlästä muodostaa yleiskuvaa 126: si 1.1.1996-31.12.1999. Jonkka on kertomus- kuhunkin yksittäiseen asiaryhmään tai hallin- 127: vuoden aikana hoitanut varamiehenä apulaisoi- nonhaaraan kohdistuvasta laillisuusvalvonnas- 128: keusasiamiehen tehtäviä yhteensä 44 päivänä. ta. Uuden systematiikan tarkoituksena on ni- 129: Hallitusmuodon 49 §:n 4 momentin ja edus- menomaan antaa yleiskuva kustakin sellaisesta 130: kunnan oikeusasiamiehen johtosäännön 8 §:n asiaryhmästä t;li hallinnonhaarasta, jolla on ol- 131: mukaisesti annan kunnioittavasti Eduskunnalle lut kertomusvuonna merkittävä osuus oikeus- 132: kertomuksen eduskunnan oikeusasiamiehen toi- asiamiehen laillisuusvalvonnassa. 133: 134: 135: 136: 137: 3 138: Perus- ja ihmisoikeuksia koskevassa erityis- miin asioihin tai muuhun toimintaan on sisälty- 139: jaksossa taas esitellään hallitusmuodon perusoi- nyt. 140: keusluvun systematiikkaa seuraten ne perus- ja Toivon nyt omaksutun uuden kertomussyste- 141: ihmisoikeuksia koskevat kannanotot ja kysy- matiikan antavan entistä havainnollisemman 142: myksenasettelut, joita oikeusasiamiehen ja apu- kokonaiskuvan siitä kentästä, jolla oikeusasia- 143: laisoikeusasiamiehen kertomusvuonna ratkaise- mies harjoittaa laillisuusvalvontaansa. 144: 145: 146: 147: 148: Helsingissä 10.8.1998 149: 150: 151: 152: 153: Oikeusasiamies Lauri Lehtimaja 154: 155: 156: 157: 158: Kansliapäällikkö Jaakko ]onkka 159: s s Ä L L V s 160: 161: 162: 163: 164: SISÄLLYS 165: 166: 1 PUHEENVUOROT 15 167: Lauri Lehtimaja: 168: Riittääkö laillisuuden valvonta? 15 169: 170: Riitta-Leena Paunio: 171: Sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen ongelmista 19 172: 173: 2 KATSAUS VUOTEEN 1997 23 174: YLEISARVIO 23 175: KANTELUT JA OMAT ALOITIEET 23 176: * Painopiste kanteluissa 23 177: * Saapumisjärjestyksestä kolmen kuukauden sääntöön 24 178: * Tuomioistuinkanteluja eniten 24 179: 180: OIKEUSASIAMIEHEN TOIMENPITEET 25 181: * Toimenpiteistä yleensä 25 182: * Kertomusvuoden toimenpiteet 26 183: 184: TARKASTUKSET 27 185: MUU TOIMINTA 28 186: * Ulkoinen tiedotus 28 187: * Lakimiespäivystys 28 188: * Sähköposti 29 189: 190: LAUSUNNOT JA KUULEMISET 29 191: KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 30 192: VUODEN TAPAHTUMIA 30 193: *Vuoden 1996 toimintakertomuksen luovutus 30 194: * Koulutustilaisuudet ja opintomatkat 30 195: * Merkittäviä kotimaisia vierailuja 31 196: * Merkittäviä ulkomaisia vierailuja 31 197: 198: OIKEUSASIAMIEHEN KANSLIAN HENKILÖKUNTA 32 199: 200: 5 201: s s Ä L L y s 202: 203: 204: 205: 206: 3 PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 35 207: 208: 4 TELEKUUNTELUN, TELEVALVONNAN JA 209: TEKNISEN KUUNTELUN KÄYTTÖ VUONNA 1997 66 210: 211: 5 TOIMENPITEET HALLINNONALOITTAIN 74 212: 213: TUOMIOISTUIMET JA OIKEUSHALLINTO 74 214: Lapin käräjäoikeuden tarkastus 74 215: Lausunnot 74 216: * Hallintotuomioistuinuudistusta koskeva lausunto 74 217: *Julkista oikeusapua koskeva lausunto 75 218: *Tuomarien välimiestehtäviä koskeva lausunto 75 219: 220: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 76 221: * Tuomarin esteellisyys 76 222: * Asiakirjajulkisuus ja massaluovutuskielto 77 223: * Oikeudenkäyntiavustajien palkkioiden viivästyminen 79 224: * Pöytäkirjaote käräjäoikeuden tuomiosta 79 225: * Hovioikeuden esittelymuistion julkisuus 79 226: * Virheellinen rasitustodistus 81 227: *Tuomioistuimissa suoritettavat turvatarkastukset 81 228: * Uskottu mies rikosasiassa 82 229: *Tuomion kirjoitusvirheen korjaaminen 84 230: * Valituslupa-asia korkeimmassa oikeudessa 84 231: * Todistelu vangitsemisasiassa 85 232: * Tuomion ja muutoksenhakuohjeiden antaminen 87 233: * Velkajärjestelyjen käsittelyaika 88 234: * Vesiylioikeuden päätöksen perusteleminen 89 235: * Velkajärjestelyn hakijan kuuleminen 90 236: * Huolellisuus tuomioita lähetettäessä 91 237: * Vesioikeuden jäsenten kestitys 91 238: * Rikostuomiosta tiedottaminen 1 02 239: *Tuomarien palkkaus ja tuomioistuinten riippumattomuus 103 240: * Käräjäoikeuden kantapöytäkirjojen katoaminen 103 241: * Hovioikeuden tuomion perusteleminen 1 04 242: * Virheellinen lainhuuto 104 243: 244: VANKEINHOITO 105 245: Tarkastukset 105 246: 247: 6 248: s s Ä L L y s 249: 250: 251: 252: 253: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 110 254: * Tutkintavangin oikeus tavata sairasta lähiomaistaan 110 255: * Vangin suostumus henkilönkatsastukseen 112 256: * V aukipotilaan yksityisyyden suoja 112 257: * Lääkkeiden antaminen vangin haltuun 113 258: * Vahingonkorvauksen periminen vangilta 113 259: * Poistumislupa-anomuksen ratkaiseminen 114 260: 261: POLIISI 115 262: Tarkastukset 115 263: * Poliisilaitokset 115 264: * Poliisivankilat 121 265: 266: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 123 267: * Esitutkinnan viivästyminen 123 268: * Tutkintavangin oikeus ulkoilla 124 269: * Kantelijan kuulusteleminen kantelun johdosta 124 270: * Esitutkinnan viivästyminen 125 271: * Esitutkinnan puutteellisuus 125 272: * Esteellisyys päättää esitutkinnan aloittamisesta 126 273: * Pidätysajan ylittyminen sekä käsirautojen käyttäminen ja 274: yksityisyys hoitotilanteessa 127 275: * Oikeudenkäynnin yhteydessä toimitettu turvatarkastus 128 276: * Puutteet väkisinmakaamisrikoksen esitutkinnassa 130 277: * Esitutkinnan lopettamispäätös 130 278: *Pidätysajan laskeminen 132 279: * Poliisimiehen käyttäytyminen asiakaspalvelutehtävässä 132 280: * Tutkintavangin oikeus tavata lähiomaistaan 133 281: * Huolellisuus haastetodistuksen antamisessa 135 282: * Poliisin haltuun otetun omaisuuden hävittäminen 135 283: * Poliisin haltuun saaman omaisuuden palauttaminen 135 284: *Poliisin velvollisuus ilmoittaa henkilöllisyyden selvittämisen syy 136 285: * Esitutkinnan viivästyminen 137 286: * Esitutkinnan toimittamatta jättämistä koskevan päätöksen 287: perusteleminen 137 288: * Poliisimiesten saarnat lahjat ja toiminnan puolueettomuus 138 289: *Poliisin virka-apu sairaankuljetuksessa 139 290: * Poliisiin kohdistuvan rikosilmoituksen tutkinta 139 291: *Asian käsittelyn viipyminen poliisilaitoksella 140 292: 293: 294: 7 295: s s Ä L L y s 296: 297: 298: 299: 300: *Viivyttely vankeusrangaistuksen täytäntöönpanossa 140 301: * Liikennerikoksen tutkinnan viivästyminen 142 302: * Etsintäkuulutuksen ennakkoperuuttamisen tairuinlyönti 142 303: * Esitutkintatoimenpiteiden toimittaminen viivytyksettä 142 304: * Esitutkinnan päättäminen 144 305: * Poliisivankilan olosuhteet 144 306: * Sisäasiainministeriön ohjeet poliisikokelaiden valinnasta 145 307: *Huomautukseen liitetyn lisäehdon lainmukaisuus 146 308: * Poliisin menettely kiinniottotilanteessa 147 309: 310: SYYTTÄJÄLAITOS 148 311: Lausunnot 148 312: 313: * Rikosoikeudellista vanhentumista koskeva lausunto 148 314: * Virkasyyteforumien uudistamista koskeva lausunto 148 315: 316: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 148 317: 318: * Syytemääräyksen saajan lojaliteettivelvollisuus 148 319: * Syyttämättä jättäminen 150 320: * Syyttämättä jättäminen ns. kesämökkikaupassa 151 321: * Lisäesitutkinta rikosasiassa 155 322: * Syyteoikeuden vanhentuminen syyteharkinnan aikana 155 323: 324: ULOSOTTO 156 325: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 156 326: * Puun myyminen ulosmitatulta kiinteistöitä 156 327: * Osamaksukauppalain mukainen virka-apu 157 328: * Vanhentuneen saatavan periminen ulosotossa 158 329: * Ulosmittauksen ensisijainen kohde 159 330: * Ulosoton viivästyminen 159 331: * Välioikeudenkäynti ulosotossa 160 332: 333: SOSIAALITOIMI 161 334: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 161 335: * Tuotevalvontakeskuksen syrjivä kielitaitovaatimus 161 336: * Erityisäitiyspäivärahaa koskevan päätöksen perusteleminen 162 337: * Oikeus toimeentulotukeen 163 338: * Oikeus saada toimeentulotukea muuttokustannuksiin 164 339: * Perusturvalautakunnan lausunnon asianmukaisuus 165 340: 341: 342: 343: 8 344: s s Ä L L y s 345: 346: 347: 348: 349: * Vanhempansa luona asuvan opiskelijan toimeentulotuki 165 350: * Opiskelijan oikeus toimeentulotukeen 166 351: * Toimeentulotukea hakevan opiskelijan velvollisuus ottaa 352: opintolainaa 167 353: * Viivästys toimeentulotukea koskevan päätöksen tekemisessä 168 354: * Vaikeavammaisen kuljetuspalvelun järjestäminen 169 355: * Velvollisuus tehdä päätös yksityisen palvelukodin maksusta 169 356: * Lastenvalvojan velvollisuus neuvoa lapsen vanhempaa 171 357: * Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimeentulotukiohjeiden 358: lainmukaisuus 172 359: * Valituskirjelmän kirjaamisen viivästyminen 173 360: * Asianosaisjulkisen asiakirjan antaminen 173 361: * Viivästys valituksen toimittamisessa työttömyysturvalautakunnalle 173 362: * Velvollisuus tehdä päätös lapsen sijaishuoltoa ja yhteydenpito 363: koskevassa asiassa 17 4 364: * Sotainvalidien korvausjärjestelmän vaikeaselkoisuus 175 365: * Kansaneläkelaitoksen lääkekorvauksia koskevien ohjeiden 366: lainmukaisuus 176 367: * Työsiirtolapalkan pidätys elatustukivelan suoritukseksi 177 368: * Kansaneläkelaitoksen vakuutusrekisterimerkinnän virheellisyys 178 369: * Elatusapuvelkojan kuuleminen velkajärjestelyssä 178 370: * Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut 180 371: * V aatetukseen varattujen määrärahojen riittävyys laitoshoidossa 182 372: * Ruotsista saatavan opintotuen huomioon ottaminen toimeentulo- 373: tuen myöntämisessä 184 374: * Kuntien vammaispalvelujen myöntämistä koskevien ohjeiden 375: lainmukaisuus 185 376: * Kysymys työttömyysturvan tai lasten kodinhoidontuen ensi- 377: sijaisuudesta ja yhteensovittamisesta 189 378: * Yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien hakemusten hylkäys- 379: osuuksien nousu 191 380: 381: TERVEYS 193 382: Tarkastukset 193 383: 384: *Psykiatriset sairaalat 193 385: 386: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 197 387: 388: *Vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkäreiden valvonta 197 389: * Sairaalan ylilääkärin esteellisyys 198 390: 391: 392: 393: 9 394: s s Ä L L V s 395: 396: 397: 398: 399: * Kanteluasian käsittelyaika Terveydenhuollon oikeusturva- 400: keskuksessa 199 401: * Asianosaisen oikeus tutustua häntä koskeviin asiakirjoihin 199 402: * Viivästys potilasasian käsittelyssä 200 403: * Korvausasian käsittelyaika Potilasvahinkolautakunnassa 200 404: * Täyden korvauksen periaate sairaanhoidossa 201 405: * Asiankirjan siirrosta ilmoittaminen 202 406: * Psykiatrisessa sairaalassa hoidettavana olevan potilaan 407: lähettämien kirjeiden pidättäminen 202 408: * Esitys mielenterveyslain itsemääräämisoikeuden rajoittamista 409: koskevien säännösten muuttamiseksi 203 410: * Alaikäisten psykiatrisen tahdosta riippumattoman hoidon 411: järjestäminen 204 412: * Psykiatrisen sairaalan potilaan hammashoidon laiminlyönti 413: kustannusepäselvyyksien johdosta 207 414: 415: SOTILASASIAT JA PUOLUSTUSHALLINTO 208 416: Varuskuntien tarkastukset 208 417: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 215 418: * Ylimitoitettu järjestymisharjoitus 215 419: * Kantahenkilökunnan kiroileva puhetapa 216 420: * Varusmiespalveluksen keskeyttäminen 217 421: * Yhdenvertaisuusperiaate rintamasotilastunnusasioissa 217 422: * Mahdollisuus siirtyä osa-aikaeläkkeelle 218 423: * Syyteuhka kutsun tehosteena 218 424: * Rangaistusuhista laintasoiset säännökset 219 425: * V ammantuottamus hiihtohinauksen yhteydessä 220 426: * Varusmiehen kuljettajantutkintotodistus 221 427: * Varusmiesten terveystietojen salassapito 222 428: * V ammantuottamus napaimiharjoituksen yhteydessä 224 429: 430: Syyteasiat aikaisemmilta vuosilta 225 431: * Alaisiin kohdistunut häirintä 225 432: * Varusmiehen pääsy lääkärin vastaanotolle 225 433: 434: OPETUS 225 435: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 225 436: * Oppilaan ojentaminen 225 437: * Professorin määräaikaiset virkasuhteet 226 438: 439: 10 440: s s Ä L L y s 441: 442: 443: 444: 445: * Yliopiston vaalijohtosäännön asetuksenvastaisuus 227 446: * Vastaus koulutushakemukseen 228 447: * Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilta perimät materiaali- ja 448: tarvikemaksut 228 449: * Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys 229 450: * Oikeusturva yliopistojen opiskeluvalinnassa 230 451: * Yhteistoimintalain noudattaminen yliopistossa 231 452: 453: KUN NALLISHALLI NTO 232 454: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 232 455: * Menettely yksityistieasiassa 232 456: * Lausuntoasian puutteellinen esittely 232 457: * Asuntotuotantopäällikölle maksetut asiamiespalkkiot 233 458: * Tasa-arvo kuntaenemmistöisissä yhtiöissä 237 459: * Kunnan virkamiehen ilmaisuvapaus 238 460: * Velkaneuvojan menettely velkajärjestelyasiassa 239 461: * Kunnanhallituksen puuttuminen kunnan asukkaan oikeuteen ajaa 462: kannetta 241 463: * Kunnallisen velkaneuvonnan valvonta 241 464: * Virka-asema ja asianajotoimeksianto 242 465: 466: TYÖ JA TYÖVOIMA 243 467: Tarkastukset 243 468: * Työvoimatoimistot 243 469: 470: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 245 471: * Työvoimatoimiston menettely työllistämisessä 245 472: * Siviilipalveluskeskuksen velvollisuus noudattaa tuomioistuimen 473: päätöstä 246 474: * Työttömien oikeusturva 247 475: 476: VEROTUS 249 477: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 249 478: * V eronoikaisuvaatimuksen käsittelyaika 249 479: * V erovalitusten valmistavan käsittelyn kesto 249 480: * V erohallituksen matkakorvauspäätösten laillisuus 250 481: * V eroviranomaisten neuvontavelvollisuus 251 482: * Valtion- ja kunnanasiamiehen menettely 251 483: 484: 485: 11 486: s s Ä L L y s 487: 488: 489: 490: 491: * Asianvalvojan kielenkäyttö 252 492: * V erohallinnon asiakasrekisterin puutteellisuus 253 493: * Kuvataiteilijoiden verotuksen ennustettavuus 253 494: * V erohallinnon tietojen oikeellisuus 254 495: * Kiinteistörekisterin ylläpito ja kiinteistöverolippujen sisältö 254 496: * V erotarkastuksen puolueettomuus 255 497: * Ennakkoperintärekisteristä poistaminen 255 498: 499: TULLI 259 500: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 259 501: 502: * Tulliviranomaisen neuvontavelvollisuus 259 503: * Rajanylittäjien yhdenvertainen kohtelu 260 504: * Syytteen viivästyminen ja haasteajan riittävyys 261 505: 506: ULKOMAALAISASIAT 262 507: Tarkastukset 262 508: 509: * Ulkomaalaisviraston toimintaedellytykset 262 510: 511: Lausunnot 263 512: * Maahanmuutto-ja pakolaispoliittisen toimikunnan ehdotuksia 513: koskeva lausunto 263 514: * Turvapaikkatutkinnan uudelleen järjestelyjä koskeva lausunto 264 515: * Kansalaisuuslain uudistusta koskeva lausunto 265 516: 517: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 265 518: 519: * Kuuleminen työlupa-asiassa 265 520: * Oleskelulupahakemuksen tutkimatta jättäminen 266 521: * Kansalaisuuden menettäminen 267 522: * Ulkomaalaisperheen käännyttäminen 272 523: 524: LIIKENNE 273 525: Lausunnot 273 526: 527: * Yleisradiolainsäädännön uudistamista koskeva lausunto 273 528: 529: Ratkaistut kantelut ja omat aloitteet 274 530: *Vieraan kielen käyttö 274 531: * Tielaitoksen urakoiden kilpailuttaminen 274 532: * Kielilain noudattaminen postimuseossa 276 533: 534: 12 535: s s Ä L L y s 536: 537: 538: 539: 540: * Kielilain noudattaminen teletoiminnassa 277 541: * Teleliittymän sulkeminen puhelinhäirinnän johdosta 277 542: 543: MAA- JA METSÄTALOUS 279 544: Ratkaistut kantalut ja omat aloitteet 279 545: 546: * Kohta-asetuksen antamisen viivästyminen 279 547: * Luonnonhaittakorvauksen hakuajasta tiedottaminen 279 548: * Avustushakemuksen käsittelyn viivästyminen 280 549: * Säännösten selkeys 280 550: 551: YMPÄRISTÖ 280 552: Ratkaistut kantalut ja omat aloitteet 280 553: 554: * Kuulemisen tehokkuus 280 555: * Myönteisen rakennuslupapäätöksen perusteleminen 281 556: * Asemakaavan noudattamista koskeva määräys 282 557: * Yhteistoimintalain edellyttämä kuuleruismenettely 283 558: * Asiakirjan julkisuuskysymyksen käsittelyaika ja virkamiehen 559: esteellisyys 283 560: * Rantakaava-asian käsittelyaika 284 561: * Luvattoman rakentamisen valvonta 284 562: * Rakennustarkastajan yksityiset toimeksiannot 285 563: * Teiden suolaus perusoikeusongelmana 286 564: * Luonnonsuojelulain mukainen toimenpidekielto 287 565: * Komiteanmietinnön julkaiseminen ruotsiksi 287 566: 567: MUUT HALLINNONALAT 288 568: Lausunnot 288 569: 570: * Sananvapaussäännösten uudistusta koskeva lausunto 288 571: * Valmiuslainsäädännön tarkistamista koskeva lausunto 288 572: * Henkilötietolainsäädännön uudistusta koskeva lausunto 288 573: * Perustuslaki 2000 - komitean mietintöä koskeva lausunto 289 574: * Lasten oikeusturvayksikön sijoitusta koskeva lausunto 290 575: * TTS-sopimuksen yksilövalitusjärjestelmää koskeva lausunto 290 576: *Korruption torjuntaa koskeva lausunto 291 577: 578: Ratkaistut kantalut ja omat aloitteet 291 579: 580: *Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen perusteleminen 291 581: * V aitiokonttorin oikeus rikosvahinkosaatavien kuittaukseen 292 582: 583: 584: 585: 13 586: s s Ä L L y s 587: 588: 589: 590: 591: * Valtion hankintakeskuksen yhtiöittäminen 293 592: * Rahoitustarkastuksen valvonnan tehostaminen 294 593: * Kirjanpitolautakunnan ohjeet 295 594: * Viranomaisten toimeksianto yksityiselle 296 595: * Kaivostyöhön ryhtymistä koskevat määräajat 297 596: * Kantelijoiden asiallinen kohtelu 297 597: * Liikkumisvapauden rajoittaminen rallikilpailun takia 298 598: 599: 6 LIITIEET 300 600: 601: * Tilastotietoja oikeusasiamiehen käsiteltävinä olleista asioista ja 602: ratkaisuista 300 603: *Luettelo oikeusasiamiehen antamista lausunnoista vuonna 1997 307 604: * Asiahakemisto 308 605: 606: 607: 608: 609: 14 610: p u H E E N V u 0 R 0 T 611: 612: 613: 614: 615: LAURI LEHTIMAJA 616: 617: 618: RIITTÄÄKÖ LAILLISUUDEN VALVONTA? 619: Alun perin Ruotsissa kehitetty ja sittemmin 620: Suomeenkin omaksuttu oikeusasiamiesjärjestel- 621: mä on saavuttanut maailmalla suosiota. Viime 622: vuosina kiinnostus on ollut erityisen suurta ns. 623: uusissa demokratioissa, joissa pyritään rakenta- 624: maan demokraattista oikeusvaltiota länsimais- 625: ten mallien mukaan. Ruotsalaisesta sanasta om- 626: budsman on tullut kansainvälinen käsite. 627: Suomen eduskunnan oikeusasiamiehellä on 628: vanhat ja kunniakkaat perinteet, mutta silti on 629: aihetta kysyä: olemmeko pysyneet kehityksen 630: kelkassa? Onko oikeusasiamiehellä vastauksia 631: tämän päivän haasteisiin? 632: 633: Virkasyytteistä ennalta ehkäisyyn 634: Kun Suomen oikeusasiamiesjärjestelmää ver- 635: taa saman instituution uudempiin versioihin 636: muualla maailmassa, erot ovat huomattavat. 637: Suomessa oikeusasiamies on korostetusti lailli- 638: suuden valvoja. Klassisessa muodossaan lailli- 639: suusvalvoja pyrkii vastaamaan ensisijaisesti ja 640: ainoastaan mustavalkoiseen kysymykseen: onko KUVA: JAANIS KERKIS 641: virkamies menetellyt virheellisesti vai ei? Ja jos 642: on, onko aihetta virkasyytteeseen vai riittääkö 643: huomautus? käyttää harkintavaltaansa konkreettisissa tapa- 644: Käytännössä näkökulma on kuitenkin laajen- uksissa. Tällaisia pyyntöjä oikeusasiamiehelle 645: tunut ennalta ehkäisevään suuntaan: olipa tällä kuitenkin esitetään usein. Sinänsä ei liene mitään 646: kertaa tapahtunut virkavirhe tai ei, miten voi- oikeudellista estettä siihen, että oikeusasiamies 647: daan varmistaa, ettei vastedes synny edes epäi- saattaisi oman näkemyksensä toimivaltaisen vi- 648: lystä vastaavanlaisesta virheestä? Oikeusasia- ranomaisen tietoon ja esittäisi samalla oman me- 649: mies lausuukin käsityksiään myös puhtaasti oh- nettelysuosituksensa. Suositushan ei vielä sido 650: jaavassa tarkoituksessa eli kiinnittää viranomai- asianomaista viranomaista. 651: sen huomiota vastaisen varalle esimerkiksi hy- Epäilemättä tällainen suositusten esittämi- 652: vän hallinnon vaatimuksiin. nen koettaisiin Suomessa kuitenkin usein sopi- 653: Suomessa oikeusasiamies ei yleensä anna vi- maHornaksi puuttumiseksi viranomaisten lailli- 654: ranomaisille suosituksia siitä, miten näiden tulisi seen harkintavaltaan. Ongelma ei olekaan puh- 655: 656: 657: 15 658: p u H E E N V u 0 R 0 T 659: 660: 661: 662: 663: taasti oikeudellinen, vaan siihen vaikuttaa myös ja laillisuutta verukkeena ihmisten epäoikeuden- 664: oikeussosiologinen näkökulma. Kun oikeusasia- mukaiselle kohtelulle. Toisin sanoen: ombuds- 665: mies mielletään nimenomaan ylimmäksi lailli- manin rooli oikeastaan vasta alkaa siitä, mihin 666: suusvalvojaksi, hänen lausumillaan on poik- varsinainen laillisuuskeskustelu loppuu. Tässä 667: keuksellista arvovaltaa. Niinpä muodollisesti asetelmassa saattaa tuntua peräti vieraalta kut- 668: sitomatonkin suositus saatetaan käytännössä sua ombudsmania "laillisuusvalvoj aksi". 669: kokea sitovaksi. Oikeusasiamieheltä onkin edel- 670: lytetty pidättyvyyttä silloin, kun liikutaan Laillisuus on laaja käsite 671: varsinaisten laillisuuskysymysten raja-alueilla 672: On syytä kuitenkin painottaa, että pohjois- 673: tai niiden ulkopuolella. mainen laillisuuskäsitys on kattavampi- ja 674: myös humaanimpi- kuin monessa muussa oi- 675: Pitäisikö laillisuusvalvojan myös sovitella? keuskulttuurissa. Jo lakikirjamme alkulehdille 676: Muualla maailmassa taas usein katsotaan, painetuissa, 1500-luvulta peräisin olevissa tuo- 677: että oikeusasiamiehen- eli ombudsmanin- pää- marin ohjeissa sanotaan: "Mikä ei ole oikeus ja 678: kohtuus, se ei saata olla lakikaan". 679: tehtävänä on nimenomaan esittää suosituksia ja 680: sovintoehdotuksia kansalaisten ja julkisen val- Perusoikeusuudistuksemme yhteydessä vah- 681: lan välisiin erimielisyyksiin. Tällöin ombudsman vistettiin hallitusmuodossa, että laillisuuteen 682: ei enää olekaan laillisuuden valvoja vaan pikem- kuuluu kiinteänä osana myös hyvän hallinnon 683: minkin sovittelija, jonka tehtävänä on välittää periaatteet sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteu- 684: kansalaisen ja byrokratian välisessä ristiriidassa. tuminen. Laki on siis ihmisiä varten eikä päin- 685: Tämä ajattelutapa heijastuu esimerkiksi om- vastoin. Laillisuus ei meillä tarkoita lain kirjai- 686: budsmanin ranskankielisessä nimityksessä: me- men orj allista seuraamista, vielä vähemmän laki- 687: diateur eli sovittelija. kirjan käyttöä poliittisen ja taloudellisen vallan 688: Meillä Suomessa nähdään asia kuitenkin niin, pönkitykseen. Oikeusasiamiehen harjoittama 689: että kansalaisen ja julkisen vallan välinen ristirii- laillisuusvalvonta onkin tänä päivänä pitkälti 690: ta kuuluu viime kädessä tuomioistuimen ratkais- juuri sitä, että viranomaisia ja virkamiehiä muis- 691: tavaksi. Oikeusasiamiehen roolina ei ole puuttua tutetaan tästä laillisuuden inhimillisestä ulottu- 692: tähän muulla tavoin kuin valvoa, että yhteis- vuudesta. 693: kunnan oikeussuojakoneisto toimii niin kuin sen Laillisuus saattaa olla sanana vanhanaikai- 694: pitäisi toimia. nen, mutta sillä lienee Suomessa edelleen myön- 695: Hallitusmuotomme edellyttää, että viran- teinen arvolataus. Meillä on perinteisesti totuttu 696: omaiset "tarkoin" noudattavat lakia. Jos on me- luottamaan lakiin ja laillisuuteen. Arvomaail- 697: netelty laillisesti, oikeuden katsotaan tapahtu- mamme heijastaa pitkälti J.L. Runebergin Maa- 698: neen. Mitään "soviteltavaa" ei silloin jää jäljelle. herra-runon sanoja, joiden mukaan "laki, ennen 699: Tämä näkemys selittää sen, miksi ombudsman on mua syntynyt, myös jälkeheni jää". 700: Suomessa nimenomaan laillisuusvalvoja eikä so- 701: vittelija. 702: Onko kuitenkin muutosta ilmassa? 703: Välimerenmaalaisen ajattelutavan mukaan Oikeusolomme ovat 1990-luvulla kokeneet 704: taas ombudsmania tarvitaan pikemminkin sen melkoisen kulttuurivallankumouksen. Moni- 705: takia, että virkamiehet eivät voisi käyttää lakia mutkaistuvassa toimintaympäristössä kansalai- 706: 707: 708: 16 709: p u H E E N V u 0 R 0 T 710: 711: 712: 713: 714: sen- jopa juristin- on entistä vaikeampi saada neet uskonsa lakiin ja laillisuuteen, ainakin siinä 715: otetta voimassa olevan oikeuden sisällöstä. Enää muodossa kuin sitä heille tarjotaan? Onko tämä 716: ei ole mahdollista hahmottaa selkeitä rajoja kan- uskon menetys ylipäänsä oikeusasiamiehen mur- 717: sallisen ja kansainvälisen, julkisen ja yksityisen he? 718: välillä. Oikeudellinen tieto on vaarassa pirstou- Mielestäni sen pitäisi olla meidän kaikkien 719: tua, eikä metsää osata aina nähdä puiden paljou- murhe. Jos kansalaisten usko oikeusvaltioon 720: delta. järkkyy, demokratiallakaan ei ole tulevaisuutta. 721: Moni vielä uskoo oikeuteen, vaikkei uskoisi- 722: Hirnmeneekö laillisuuden hohto? kaan oikeuslaitokseen. Ehkä oikeuslaitoksem- 723: mekin on ajastaan jäljessä, jos se vain askaroi 724: Kun järjestelmän hallittavuus heikkenee, 725: lakipykälien parissa eikä valmistaudu kohtaa- 726: myös sen uskottavuus joutuu koetukselle. Ihmi- maan ihmisten moraalisia ja emotionaalisia tar- 727: set eivät luota siihen, mitä he eivät voi ymmär- 728: peita. Äskettäin julkaistiin Jukka-Pekka Taka- 729: tää. Oikeusasiamiehelle saapuvia kanteluja luki- lan tutkimus "Moraalitunteet rikosten sovitte- 730: essa saajoskus vaikutelman, että lain ja laillisuu- 731: lussa", missä pohditaan rikosten vapaaehtoisen 732: den hohto on hirnmenemään päin: epäillään, että sovittelun meilläkin osakseen saamaa suurta suo- 733: esivalta käyttääkin lakia ja laillisuutta pienen 734: siota. Rikosten sovittelulla on kysyntää, koska 735: ihmisen pään menoksi. Kysytään, edustaako laki 736: siinä käsitellään avoimesti ihmisten moraalitun- 737: sittenkään oikeutta ja moraalia. Onko se vain 738: teita sekä tähdätäänkatumukseenja anteeksian- 739: vallan savuverho? toon. Tuomioistuimessa ei sitä vastoin olla kiin- 740: Olen työssäni huomannut, ettei monikaan 741: nostuneita asian tästä puolesta. Tuomioistuin ei 742: kantelija ole enää valmis hyväksymään oikeus- 743: tunteile vaan soveltaa lakeja. 744: asiamieheltä lyhyttä ja sinänsä selkeää vastaus- 745: Joku saattaa kysyä: onko oikeudenkäynnin 746: ta: ei perusteita epäillä lainvastaista tai virheel- 747: kautta saatu oikeus sittenkään siihen menneen 748: listä menettelyä. Ei auta vaikka oikeusasiamies 749: rahan ja vaivan arvoista? Maailmalla on merkke- 750: "etevänä laintuntijana" näin sanoisi ja kertoisi 751: jä siitä, että myös riita-asioissa ns. vaihtoehtoi- 752: tutkineensaasian perinpohjin. Monet kantelijat 753: nen sovittelu on valtaamassa alaa perinteiseltä 754: uusivat kantelunsa tai kantelevat edelleen edus- 755: tuomioistuinkäsittelyltä. 756: kunnan perustuslakivaliokunnalle, tasavallan 757: presidentille tai kansainvälisiin elimiin. 758: Eräässä kansainvälisessä kokouksessa Belgian 759: Minne menet, oikeusasiamies? 760: vastavalittu ombudsman- itse journalisti amma- Mitä johtopäätöksiä oikeusasiamiehen tulisi 761: tiltaan- hämmästeli sitä, että joissakin maissa tästä kaikesta tehdä? Onko perinteinen lailli- 762: ombudsmanit ylipäänsä voivat olla juristeja. suusvalvonta toimenkuvana liian suppea? Ym- 763: Osaavatko muka juristit puhua sellaista kieltä, märretäänkö oikeusasiamies edelleenkin pää- 764: jota kansa ymmärtää ja johon se luottaa, hän asiallisesti syyttäjäviranomaiseksi? Pidetäänkö 765: kysyi. oikeusasiamiestä vain yhtenä muutoksenhaku- 766: Joskus minusta on tuntunut, että oikeusasia- asteena muiden joukossa? Olisiko Suomessa 767: miehellä tänä päivänä pitäisikin olla myös papin mahdollista kehittää oikeusasiamiehen toimen- 768: ja psykologin valmiuksia. Miten voin lieventää kuvaa jonkinlaisen sovittelun suuntaan? 769: niiden ihmisten ahdinkoa, jotka ovat menettä- Vuosikymmenten saatossa oikeusasiamiehen 770: 771: 772: 17 773: p u H E E N V u 0 R 0 T 774: 775: 776: 777: 778: harjoittaman laillisuusvalvonnan sisältö on ke- on liittynyt myös kyky etsiä ja kokeilla uutta. 779: hittynyt ja kehittyy edelleen. Ehkä olisi syytä Oikeusasiamiesinstituutio on samalla herkkä 780: entisestäänkin selventää työnjakoa lainkäytön, instrumentti. Laajoja toimivaltuuksia on käy- 781: laillisuusvalvonnan ja oikeusaputoimen välillä. tettävä harkiten. 782: Oikeusasiamies ei ole mikään muutoksenhaku- Mielestäni pohjoismaista laillisuusajattelua 783: tuomioistuin mutta ei myöskään yleinen oikeus- on edelleen pidettävä arvossa. Laillisuutta kan- 784: apu toimisto. nattaa tässä muodossaan sekä valvoa että vaalia. 785: Sovittelijaroolin esteenä voi taas olla legalisti- Suurimpana haasteena nykyoloissa näen ihmis- 786: seksi mainittu oikeuskulttuurimme. Viranomai- ten luottamuksen palauttamisen lakiin ja lailli- 787: semme eivät ole tottuneet katsomaan lain asetta- suuteen. Tässä tarvitaan- paitsi paljon puhut- 788: mia nimenomaisia velvoitteita pidemmälle. tua arvokeskustelua-myös eri tahojen ennak- 789: Suomen viranomaisille on tuottanut vaikeuk- koluulotonta yhteistyötä. Toivon mukaan oike- 790: sia myös tottua ajatukseen, että Euroopan ih- usasiamies voi omalla sarallaan avata katkennei- 791: misoikcu:;toimikunnassa voidaan neuvotella so- ta keskusteluyhteyksiä toisaalta kansalaisten ja 792: vitteluratkaisusta (friendly settlement) valitta- kansalaisjärjestöjen ja toisaalta virkamiesten ja 793: jan ja vastaajavaltion välillä. Suomalaisten ajat- viranomaisten välille. Epäilemättä oikeusasia- 794: telutapa on yleensä ollut legalistinen: joko on miestä tarvitaan myös yhtenä perus- ja ihmisoi- 795: menetelty laillisesti tai sitten ei. Tämä asenne ei keusperiaatteiden tulkkina entistä monimutkai- 796: lupaa viranomaisiin kohdistuvalle sovittelutoi- semmassa oikeusjärjestelmässä. On mahdollista, 797: minnalle paljonkaan elintilaa myöskään kansal- että laillisuuden valvontaan vastedes liittyy ene- 798: lisella tasolla. nevästi myös sovittelunäkökulmaa. 799: Oikeusasiamiesjärjestelmän vahvuutena on On tärkeätä rakentaa vanhalle pohjalle mutta 800: nähty sen joustavuus ja ihmisläheisyys. Tähän pitää ovi avoinna myös ihmisten uusille tarpeille. 801: 802: 803: 804: 805: 18 806: p u H E E N V u 0 R 0 T 807: 808: 809: 810: 811: RIITTA-LEENA PAUNIO 812: 813: 814: SOSIAALISTEN PERUSOIKEUKSIEN 815: TOTEUTUMISEN ONGELMISTA 816: Perusoikeuksista ja julkisen vallan velvolli- 817: suudesta toteuttaa niitä 818: Hallitusmuodossa vahvistettuja keskeisiä pe- 819: rusoikeuksia ovat mm. sosiaaliset ja sivistykselli- 820: set oikeudet, esimerkiksi oikeus ihmisarvoisen 821: elämän edellyttämään välttämättömään toi- 822: meentuloonja huolenpitoon sekä oikeus maksut- 823: tomaan perusopetukseen. Välttämättömään toi- 824: meentuloon ja huolenpitoon on katsottu kuulu- 825: van ainakin ravinto ja asuminen sekä lasten, 826: vanhusten ja vammaisten elämän perusedelly- 827: tysten turvaaminen samoin kuin kiireellinen sai- 828: raanhoito. 829: Hallitusmuodossa vahvistetaan myös, että 830: kaikki ovat yhdenvertaisesti oikeutettuja perus- 831: oikeuksiin, myös sosiaalisiin ja sivistyksellisiin 832: perusoikeuksiin. Näin on esimerkiksi henkilön 833: syntyperästä ja kielestä mutta myös asuinpai- 834: kasta riippumatta. Alueellista tasa-arvoa onkin 835: pidetty perusoikeuksien toteutumisessa erityisen 836: tärkeänä. 837: KUVA: JAANIS KERKIS 838: Yleensä sosiaalisten perusoikeuksien sisältö 839: täsmentyy erityislainsäädännössä. Esimerkiksi 840: perustoimeentulon turvasta työttömyyden, sai- toteuttaa ne kaikille tasapuolisesti. 841: rauden tai työkyvyttömyyden aikana sekä riittä- Julkisen vallan toimijat ovat valtio ja kunnat. 842: vistä sosiaali- ja terveyspalveluista säädetään Käytännössä työnjako on sellainen, että valtio 843: hallitusmuodon mukaan lailla. Erityislainsää- antaa perustoimeentulon turvaa monissa sosiaa- 844: dännössä määritellyt oikeudet ovat niin sanottu- lisissa riskitilanteissa. Sen sijaan kunnat toteut- 845: ja yksilöllisiä eli subjektiivisia oikeuksia tai oi- tavat ne sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ope- 846: keuksia, joita toteutetaan tarpeen ja käytettä- tustoimen peruspalvelut, joilla osa sosiaalisista 847: vissä olevien määrärahojen puitteissa. ja sivistyksellisistä oikeuksista toteutetaan. Val- 848: Näitä oikeuksia vastaavat hallitusmuodossa tio ohjaa tätä toimintaa lainsäädännöllä ja osal- 849: julkisen vallan velvollisuudet. Julkisella vallalla listuu palvelujen rahoitukseen. Tässä yhteydessä 850: on hallitusmuodon mukaan velvollisuus toteut- on syytä todeta myös, että valtio vastaakansain- 851: taa sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet ja välisesti myös kuntien toimista, kun kyse on nii- 852: 853: 854: 19 855: p u H E E N V u 0 R 0 T 856: 857: 858: 859: 860: den sosiaalisten ihmisoikeuksien toteuttamises- Puutteista perusoikeuksien toteutu- 861: ta, joihin Suomi on kansainvälisesti sitoutunut. 862: misessa 863: Kuntien hallinnon tulee hallitusmuodon mu- Kansalaisnäkökulmasta on siis keskeistä se, 864: kaan perustua kansalaisten itsehallintoon. Tämä että hallitusmuodossa ja sitä täsmentävässä eri- 865: merkitsee muun muassa kunnan asukkaiden oi- tyislainsäädännössä vahvistetut sosiaaliset ja si- 866: keutta ja vapautta päättää palvelujen painotuk- vistykselliset oikeudet toteutuvat käytännössä 867: sista ja asukkaiden tarpeiden huomioon ottami- valtion ja kunnan välisistä työnjakoon ja rahoi- 868: sesta haluamallaan tavalla lainsäädännön aset- tukseen liittyvistä seikoista riippumatta. Tätä 869: tamissa rajoissa. Kuntien itsehallintoa turvaa on korostettava erityisesti nyt, kun viime vuo- 870: hallitusmuodon ohella Euroopan paikallisen itse- sien taloudellisista vaikeuksista johtuen sosiaali- 871: hallinnon peruskirja ja eurooppalainen kehitys ja terveys- sekä opetustoimen peruspalvelujen 872: on viime vuosina vahvistanut läheisyysperiaat- rahoitukseen ja rahoitusvastuuseen liittyvät on- 873: teen mukaisesti paikallishallintoa. Kunnallista gelmat ovat olleet suuria. 874: itsehallintoa on myös meillä vahvistettu tietoi- Sosiaali-ja terveydenhuoltoon sekä opetustoi- 875: sesti ja tarkoituksellisesti. Valtionhallinnolle meen kohdistuneita kanteluita tutkiessani olen 876: kuuluvaa oikeutta ohjata ja valvoa kuntia on kuitenkin havainnut, että nämä oikeudet eivät 877: lainsäädännöllä rajoitettu ja kevennetty. kaikilta osin toteudu aivan keskeisimmiltäkään 878: Kunnan peruspalvelujen lainmukaisuutta ja osin. Otan tähän kaksi esimerkkiä kertomusvuo- 879: tuloksellisuutta arvioidaan toki edelleen monin delta. 880: tavoin eri näkökulmista sekä kunnan omien toi- Toisessa oli kysymys kuntien vammaispalve- 881: mielinten että valtion toimesta. Valtion taholta luja koskevien ohjeiden ja soveltamiskäytännön 882: laillisuusvalvontaa suorittavat lääninhallitukset lainmukaisuudesta. Kuntien ohjeet, jotka siis 883: erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ope- ohjaavat palvelujen myöntämistä, osoittautui- 884: tustoimen peruspalveluissa. Nimenomaan sosi- vat osittain lainvastaisiksi myös siltä osin kuin 885: aali- ja terveydenhuollon alueilla valtiolla onkin niissä oli kysymys vaikeavammaisten henkilöi- 886: erityislainsäädäntöön perustuen kuntiin kohdis- den subjektiivisista oikeuksista. On selvää, että 887: tuvaa erityistä suunnittelu-, ohjaus- ja myös val- jos ohjeet rajoittavat niitä oikeuksia, joihin lain- 888: vontavaltaa. Sosiaali- ja terveysministeriön yh- säädäntö jokaista vammaista oikeuttaa, jokai- 889: teydessä toimivan perusturvalautakunnan tar- nen joutuu kohdallaan laissa vahvistettuun oi- 890: koitus on puolestaan seurata ja arvioida, vastaa- keuteensa pääsemiseksi käymään läpi pitkän 891: vatko kunnan välttämättömät peruspalvelut tuomioistuinprosessin. Tämä ei voi olla perusoi- 892: maassa yleisesti hyväksyttyä tasoa. keuksien toteutumiseksi asianmukaista. Vam- 893: Oikeusasiamiehen tehtävänä on osaltaan val- maispalveluja tutkittaessa kävi ilmi myös, että 894: voa perusoikeuksien toteutumista yksittäisissä kuntien ohjeiden ja niiden soveltamiskäytännön 895: hänen tutkittavakseen saatetuissa asioissa. Oi- valvonta ei ollut toiminut sillä tavoin kuin sen 896: keusasiamiehen ratkaisuilla ja kertomuksilla voi- olisi tullut ja niin kuin se olisi voinut toimia. 897: kin nähdäkseni olla oma merkityksensä perusoi- Asiaa on selostettu lähemmin tämän kertomuk- 898: keuksien toteutumisen seurannassa, mutta esi- sen sivulla 185. 899: merkiksi kuntien palvelujärjestelmien kokonais- Selvittäessäni sitä, hoidetaanko alaikäisiä lap- 900: arviointi, ohjaus ja seuranta ei sovellu oikeus- sia ja nuoria psykiatrisessa tahdosta riippumat- 901: asiamiehen tehtäväksi. 902: 903: 20 904: p u H E E N V u 0 R 0 T 905: 906: 907: 908: 909: tomassa hoidossa aikuisista erillään siten kuin ja ja alaikäisten erikoissairaanhoitoa koskevissa 910: kansainväliset sopimukset ja oma lainsäädän- asioissa oli ilmeistä, että kunnissa ja lääninhalli- 911: tömme edellyttävät, kävi ilmi, että näin ei ole tuksissa on epätietoisuutta siitä, mihin toimenpi- 912: aina asianlaita. Samassa yhteydessä saadun vi- teisiin lääninhallitukset voivat ryhtyä valvonta- 913: ranomaisselvityksen mukaan psyykkisesti sai- valtansa nojalla, ja että valvonnan sisältöä tulisi 914: raat nuoret jäävät myös eräissä tilanteissa kii- tästä syystä selventää näillä alueilla. 915: reellistä sairaanhoitoa vaille, mitä on luonnolli- Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittä- 916: sesti pidettävä perusoikeuksien toteutumisen nyt tarkastuskertomuksessaan (9/97) valtion 917: kannalta hälyttävänä tietona. Lisäksi saatoin kuntien toimintaan kohdistaman hallinnoinuin 918: havaita, että olemassa oleva valvontajärjestel- tuloksellisuutta erityisesti sosiaali- ja terveyden- 919: mä ei ollut tässäkään asiassa toiminut riittävän huollossa. Tarkastusviraston näkemyksen mu- 920: aktiivisesti. Asiaa on selostettu lähemmin tämän kaan näyttäisi siltä, etteivät lääninhallitukset 921: kertomuksen sivulla 204. hallintokanteluja lukuun ottamatta harjoita 922: Näiden kahden esimerkin lisäksi mainitsen kuntiin kohdistuvaa laillisuusvalvontaa kovin- 923: tässä yhteydessä vain lyhyesti, että parhaillaan kaan systemaattisesti ja että niillä ei nykyisel- 924: on tutkittavana kanteluita esimerkiksi subjektii- lään ole kykyjä eikä keinojakaan valvontatoi- 925: visten oikeuksien toteutumisesta pienten lasten menpiteisiin. Tarkastusvirasto on kiinnittänyt 926: päivähoidossa sekä siitä, onko oikeus maksut- huomiota myös siihen, että valtioneuvoston val- 927: tomaan perusopetukseen toteutunut opettajien takunnallinen sosiaali- Ja terveydenhuollon 928: lomautusten yhteydessä. Viranomaisten asiasta suunnitelma on kuntien toiminnan ohjauksen 929: jo esittämien kannanottojen mukaan puutteita välineenä puutteellinen ja että myös perusturva- 930: perusoikeuksien ja niitä täsmentävän lainsää- lautakunnan toiminta on ollut käytännössä vai- 931: dännön toteutumisessa on ollut myös näissä suh- kutuksetonta ja tavoitteisiin nähden riittämä- 932: teissa. töntä. 933: Laillisuusvalvontatyössä saamieni selvitysten Samoihin päätelmiin on tultu myös sisäasiain- 934: perusteella joudun siis toteamaan, että sosiaalis- ministeriön valtion ja kuntien välisten suhteiden 935: ten ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutu- uudistamisprojektissa Kansalainen, kunta ja 936: misessa on sellaisia puutteita, jotka edellyttävät valtio (komiteanmietintö 1996:16). 937: sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen 938: peruspalvelujen nykyistä parempaa yleisvalta- On kehitettävä keinoja varmistaa perus- 939: kunnallista ohjausta ja seurantaa kansalaisnäkö- oikeuksien toteutuminen kuntien 940: kulmasta. Esimerkiksi yhdenvertaista ja alueelli- 941: peruspalveluissa 942: sesti tasa-arvoista oikeuksien toteutumista ei Olen siis tullut laillisuusvalvontatyöni koke- 943: voida varmistaa muutoin. musten perusteella siihen johtopäätökseen, että 944: Nykyisestä ohjaus- ja valvontajärjestelmästä hallitusmuodossa säädettyjen sosiaalisten ja si- 945: totean, että esimerkiksi lääninhallituksen rooli, vistyksellisten perusoikeuksien ja niitä täsmen- 946: joka aikaisemmin on ollut merkittävä kuntien tävän erityislainsäädännön toteutuminen edel- 947: toiminnan ohjaajana ja valvojana, on kaventu- lyttää nykyistä tehokkaampia keinoja ohjata ja 948: nut ja ohentunut vähäiseksi ja vaikutuksetto- seurata sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ope- 949: maksi. Edellä mainitsemissani vammaispalvelu- tustoimen peruspalveluja. 950: 951: 952: 953: 21 954: p u H E E N V u 0 R 0 T 955: 956: 957: 958: 959: Arvioinnin ja valvonnankin kehittämisestä on Täsmentävää lainsäädäntöä voidaan kehittää 960: tehty useita ehdotuksia, muun muassa edellä sa- ja muuttaa. Oikeuksien toteutumiseen voidaan 961: notussa Valtiontalouden tarkastusviraston ker- vaikuttaa myös nykyistä täsmällisemmällä ja 962: tomuksessa sekä mainitussa komitean mietin- selkeämmällä lainsäädännöllä. Esimerkiksi vam- 963: nössä. Niissä on ehdotettu perusturvalautakun- maispalvelulainsäädännössä niin sanottu kun- 964: nan toiminnan kehittämistä, kuntien omien tai tien erityinenjärjestämisvelvollisuus on vajavai- 965: muiden arviointi- ja seurantajärjestelmien kehit- sesti säädetty ja oikeuskirjallisuudessa ja oikeus- 966: tämistä, kanteluinstituution vahvistamista ja käytännössä omaksuttua subjektiivisen oikeu- 967: niin edelleen. Kuntien ohjauksen kehittämisestä den piiriin kuuluvien ja määrärahasidonnaisten 968: on esitetty ajatuksia normiohjauksen kiristämi- etuuksien eroa on useinkin vaikea päätellä sään- 969: sestä valtionapujen kohdentamiseen. nösten sanamuodosta. Myös tehtävienjakoa val- 970: On luonnollisesti monia tapoja arvioida sitä, tion ja kuntien välillä voidaan muuttaa. Kuten 971: miten perusoikeudet toteutuvat nykyisissä pal- selvää on, perusoikeuksia toteuttavien palvelui- 972: veluissa ja palvelujärjestelmissä. Nykyisiä seu- den rahoituksella ja rahoitusvastuuseen liitty- 973: rantatapoja voidaan kehittää ja vahvistaa tai vien ongelmien ratkaisulla on keskeinen merkitys 974: luoda tilalle jotain aivan uutta. Kiistatonta on perusoikeuksien toteutumiselle. Edellä mainitut 975: kuitenkin mielestäni se, että tällaiseen ohjaus- ja ovat suurelta osin sellaisia yhteiskuntapoliittisia 976: seurantajärjestelmään on nykyisellään erityistä kysymyksiä, joihin en tehtäväni mukaisesti ota 977: tarvetta. Keskeiset sosiaaliset ja sivistykselliset kantaa. 978: oikeudet on turvattu perusoikeuksina hallitus- Sen sijaan laillisuusvalvojana katson tehtä- 979: muodossa. Tämä edellyttää, että ne myös käy- väkseni todeta, että mikäli sosiaalisten ja sivis- 980: tännössä toteutuvat hallitusmuodossa vahviste- tyksellisten perusoikeuksien julkiselle vallalle 981: tulla tavalla. Ihmisten odotukset ovat tässä suh- asettamia velvoitteita ei voida nykytilanteessa 982: teessa suuria ja oikeutettuja. Toisaalta muun täyttää oikeuksia koskevin lainsäädäntömuu- 983: muassa taloudelliset vaikeudet ovat olleet juuri toksin, uusin tehtäväjaoin tai rahoitusvastuin, 984: nyt rajoittamassa näiden oikeuksien toteutumis- on kehitettävä keinoja ohjata ja seurata perus- 985: ta. palveluiden lainmukaisuutta. Tähän velvoittaa 986: Ohjaus- ja seurantajärjestelmien kehittämi- nähdäkseni hallitusmuodon l6a §:n nimenomai- 987: sen ohella ja niiden sijaan on luonnollisesti myös nen säännös, jonka mukaan julkisen vallan on 988: muita keinoja turvata se, että sosiaaliset ja sivis- turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien 989: tykselliset perusoikeudet toteutuvat käytännös- toteutuminen. 990: sä. 991: 992: 993: 994: 995: 22 996: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7 997: 998: 999: 1000: 1001: 2. KATSAUS VUOTEEN 1997 1002: 1003: YLEISARVIO hen harjoittamasta laillisuusvalvonnasta onkin 1004: yksityisten ihmisten tekemien kanteluiden käsit- 1005: Edellisvuotta leimanneiden monien muutos- telemistä. Kantelut ovat vieneet viime vuosina 1006: ten- johdon henkilövaihdosten ja työtapojen oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen 1007: uudelleen arvioinnin- jälkeen kertomusvuotta työajasta yhä suuremman osan. Tämä on ennen 1008: voidaan luonnehtia tasaisen kehityksen vuodek- kaikkea johtunut kanteluiden määrän lisäänty- 1009: si. Toteutetut uudistukset ja uudet käytännöt misestä. Samaan suuntaan on vaikuttanut kan- 1010: vakiintuivat. teluasioiden vaikeutuminen ja monimutkaistu- 1011: Saapuneiden kantelujen määrä nousi jonkin minen. 1012: verran edellisvuoteen verrattuna. Kun myös rat- Oikeusasiamies voi puuttua myös omasta 1013: kaisu tahti parani, ruuhkan paheneminen saatiin aloitteestaan epäkohtiin, jotka tulevat hänen tie- 1014: estetyksi. Ratkaistujen kanteluiden määrässä toonsa esimerkiksi tarkastusten yhteydessä tai 1015: mitattuna kertomusvuoden tulos oli kanslian tiedotusvälineiden kautta. Tällainen oma-aloit- 1016: historian paras. teinen toiminta olisi etenkin perus- ja ihmisoi- 1017: Oikeusasiamiehelle lähetetyt kantelut anta- keuksien valvontatehtävän kannalta tärkeää. 1018: vat kuvan siitä, mikä ihmisiä kunakin aikana Sitä on kuitenkin jouduttu kanteluruuhkan pur- 1019: erityisesti painaa. Taloudellinen lama vuosikym- kamistarpeen vuoksi rajoittamaan. 1020: menen alussa lisäsi etenkin sosiaaliviranomaisis- Kertomusvuonna oikeusasiamiehen käsiteltä- 1021: ta tehtyjenkanteluidenlukumäärää. Pankkikrii- väksi tuli kaikkiaan 2 626 uutta asiaa. Näistä oli 1022: si toi puolestaan kriisin hoitoon kohdistetut kan- kanteluita 2 580 ja omia aloitteita 46. Kantelui- 1023: telut oikeusasiamiehen arkipäivään. Vuonna den määrä lisääntyi edellisvuodesta parilla pro- 1024: 1997 joutuivat tuomioistuimet ennennäkemät- sentilla. Myös omana aloitteena otettiin tutkitta- 1025: tömän julkisen kritiikin kohteiksi. Tilastoista vaksi enemmän asioita kuin vuonna 1996, jolloin 1026: voidaan päätellä, että tämäkin on heijastunut niitä oli vain 34. 1027: oikeusasiamiehelle osoitetuissa kanteluissa. Asioita ratkaistiin kertomusvuonna yhteensä 1028: 2 674. Näistä kanteluasioiden määrä oli 2 641. 1029: Omana aloitteena vireille tulleita asioita ratkais- 1030: tiin 33. Kaikki ratkaisut lisääntyivät edelliseen 1031: KANTELUT JA OMAT ALOITTEET 1032: vuoteen verrattuna noin 13 prosentilla. Kerto- 1033: musvuonna ratkaistiin 48 asiaa enemmän kuin 1034: PAINOPISTE KANTELUISSA 1035: samaan aikaan tuli vireille. Pariin edelliseen vuo- 1036: Oikeusasiamiehen on johtosääntönsä mukaan teen verrattuna tämä merkitsee suunnan muu- 1037: tutkittava kantelu, mikäli on perusteita epäillä, tosta parempaan. 1038: että hänen valvontaansa kuuluva virkamies tai 1039: viranomainen taikka muu julkista tehtävää hoi- 1040: tava on syyllistynyt lainvastaiseen tai virheelli- 1041: seen menettelyyn. Keskeinen osa oikeusasiamie- 1042: 1043: 1044: 23 1045: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7 1046: 1047: 1048: 1049: 1050: SAAPUMISJÄRJESTYKSESTÄ KOLMEN den kuluessa jokin vastaus, joko lopullinen rat- 1051: KUUKAUDEN SÄÄNTÖÖN kaisu taikka ainakin ilmoitus selvitysten hankki- 1052: misesta asian tutkimiseksi. Tämä järjestely on 1053: Kanteluasiat on perinteisesti pyritty ratkaise- 1054: nopeuttanut erityisesti uusien kanteluiden käsit- 1055: maan saapumisjärjestyksessä, lukuun ottamatta 1056: telyä, joskaan kolmen kuukauden tavoiteajassa 1057: niitä kiireellisiä tapauksia, joissa kantelijalla on 1058: ei kaikilta osin ole pysytty. Kanteluiden keski- 1059: ollut esimerkiksi valitusmahdollisuus ja valitus- 1060: määräistä käsittelyaikaa kyettiin kolmen kuu- 1061: aika on ollut kulumassa. Tiukka saapumisjärjes- 1062: kauden säännöllä jonkin verran lyhentämään. 1063: tys on ollut periaatteessa tasapuolinen odotuspe- 1064: Kertomusvuoden lopussa keskimääräinen käsit- 1065: ruste. Ongelmana on kuitenkin ollut se, että ns. 1066: telyaika oli 7,5 kuukautta, kun se edellisen vuo- 1067: helpotkin asiat ovat jääneet odottamaan omaa 1068: den lopussa oli ollut 9 kuukautta. 1069: ratkaisuvuoroaan. Kysymys on saattanut olla 1070: Uusien kantelujen käsittelyajan nopeuttami- 1071: sellaisistakin asioista, joihin oikeusasiamiehellä 1072: nen on kuitenkin valitettavasti heijastunut ns. 1073: ei ole ollut edes toimivaltaa puuttua mutta joissa 1074: vanhojen kanteluiden lukumäärän kasvuna. 1075: kantelijalla on voinut olla muita, määräaikaan 1076: Kertomusvuoden aikana yli vuoden vanhojen 1077: sidottuja oikeussuojakeinoja käytettävissään, 1078: kanteluiden määrä lisääntyi vajaalla sadalla. 1079: esimerkiksi purkumahdollisuus korkeimpaan oi- 1080: Kaiken kaikkiaan voidaan kuitenkin todeta, että 1081: keuteen. Tällöin on ollut vaarana, että kantelija 1082: jo edellisen vuoden puolella käynnistetty ruuh- 1083: menettää hänelle tärkeitä määräaikoja hänen 1084: kanpurkuohjelma on hienoisesti parantanut työ- 1085: kantelunsa odottaessa omaa ratkaisuvuoroaan. 1086: tilannetta: vuodelta 1997 siirtyi seuraavalle vuo- 1087: Näiden epäkohtien korjaamiseksi on kerto- 1088: delle vähemmän ratkaisemattomia asioita kuin 1089: musvuonna siirrytty kokonaan uuteen järjestel- 1090: vuotta aikaisemmin. Vuoden 1996 lopussa rat- 1091: mään. On pidetty tärkeänä, että uusiin kantelu- 1092: kaisemattomia asioita oli 1 592, kertomusvuoden 1093: asioihin perehdytään riittävästi heti niiden saa- 1094: lopussa enää 1 544. 1095: vuttua oikeusasiamiehelle. Jos kantelu on nope- 1096: asti ratkaistavissa, se myös ratkaistaan mahdol- 1097: lisimman pian. Jos taas kantelu vaatii enemmän 1098: työtä ja selvityksiä, kantelijalle ilmoitetaan, mi- TUOMIOISTUINKANTELUJA ENITEN 1099: hin välitoimiin asiassa on ryhdytty tai aiotaan 1100: Suurimman asiaryhmän ovat jo useana vuon- 1101: ryhtyä. 1102: na muodostaneet sosiaaliviranomaisia koskevat 1103: Nopea perehtyminen uuteen kanteluun on 1104: kanteluratkaisut. Kertomusvuonna kuitenkin 1105: kantelijan oikeussuojan kannalta ensiarvoisen 1106: tuomioistuimia koskevat kanteluratkaisut nou- 1107: tärkeää varsinkin sen seikan selvittämiseksi 1108: onko hänellä vielä jokin määräaikaan sidott~ sivat tilaston kärkeen. Seuraavaksi eniten oli so- 1109: siaaliviranomaisia, poliisia ja terveysviranomai- 1110: oikeussuojakeino jäljellä tai mitä muita pikaisia 1111: sia koskevia ratkaisuja. 1112: toimenpiteitä hänen oikeusturvansa ehkä vaatii. 1113: Mistä johtuu, että nimenomaan tuomioistui- 1114: Näistä on voitava heti ilmoittaa kantelijalle. 1115: mia koskevia kanteluita on ratkaistu enemmän 1116: Vuoden 1997 alusta otettiin käyttöön ns. kol- 1117: kuin aikaisemmin? Heijastaako tämä tuomiois- 1118: men kuukauden sääntö. Tämä tarkoittaa kante- 1119: tuimia kohtaan tunnetun luottamuksen heiken- 1120: lujen etupainoista tutkimista siten, että kaikille 1121: tymistä? 1122: kantelijoille voidaan antaa noin kolmen kuukau- 1123: 1124: 1125: 24 1126: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7 1127: 1128: 1129: 1130: 1131: On kuitenkin huomattava, että em. luvut ku- enemmän kuin vuonna 1996, jälkimmäisten 1132: vaavat vuoden 1997 aikana ratkaistu} en eikä vas- määrä taas lisääntyi 22 %:lla. Myös veroviran- 1133: taavana aikana saapuneiden asioiden määriä. omaisiaja terveysviranomaisia koskevien ratkai- 1134: Tämä seikka saattaa jossakin määrin vääristää sujen määrä lisääntyi selvästi edelliseen vuoteen 1135: tilastosta saatavaa kuvaa. Lainvoimaista tuo- verrattuna. 1136: mioistuinratkaisua arvostelevat kantelut ovat Eri asiaryhmien määrällinen vertailu ei sellai- 1137: suurelta osalta ns. muutoksenhaku tyyppisiä. Ne senaan välttämättä anna oikeaa kuvaa kantelui- 1138: voidaan yleensä ratkaista suhteellisen nopeasti, den aiheuttamasta työ määrästä. Kun esimerkik- 1139: koska oikeusasiamiehellä ei ole toimivaltaa si tuomioistuimiin ja veroviranomaisiin kohdis- 1140: muuttaa tuomioistuimen ratkaisuja. Näin tähän tuneet kantelut ovat, kuten edellä todettiin, 1141: asiaryhmään kuuluvista uusista kanteluista tu- usein muutoksenhakutyyppisiä, oikeusasiamies 1142: lee ehkä keskimääräistä suurempi osuus myös ei voi niissä paljoakaan tehdä. Eräät asiaryhmät 1143: ratkaistuksi saman vuoden aikana. Sen sijaan -esimerkkinä poliisikantelut- taas voivat vaa- 1144: sellaisia kanteluryhmiä, joissa yleensä joudutaan tia huomattavan paljonkin selvitystyötä. 1145: aikaa vievään selvitysten hankkimiseen, siirtyy 1146: varsinkin loppuvuodesta runsaasti seuraavaan 1147: vuoteen. Nämä näkyvät tässä tilastossa vasta 1148: OIKEUSASIAMIEHEN 1149: tuolloin. Joka tapauksessa luvut kuvaavat aina- TOIMENPITEET 1150: kin suuntaa antavasti myös sitä, mistä asioista 1151: TOIMENPITEISTÄ YLEENSÄ 1152: ihmiset kulloinkin eniten kantelevat. 1153: Kahdeksan suurimman kohderyhmän osalta Oikeusasiamiehen ankarin reaktiokeino on 1154: ratkaisujen (sekä kantelujen että omien aloittei- virkasyytteen nostaminen. Virkasyytteiden 1155: den) määrät olivat kertomusvuonna seuraavat. määrä on kuitenkin ollut suhteellisen pieni, osak- 1156: Tuomioistuimet 449 (16,8 %) si siitäkin syystä, että rikoslaki ei (vuonna 1989 1157: Sosiaaliviranomaiset 436 (16,3 %) säädetyn muutoksen jälkeen) enää määrittele 1158: Poliisiviranomaiset 333 (12,4 %) kaikkia virkavirheitä rangaistaviksi virkarikok- 1159: Terveysviranomaiset 196 (7,3 %) siksi kuten aikaisemmin. Virkasyyte tulee ny- 1160: Veroviranomaiset 145 (5,4 %) kyään kysymykseen vain vakaviksi katsotuissa 1161: V ankeinhoitoviranomaiset 129 (4,8 %) tapauksissa. 1162: Kunnalliset viranomaiset 107 (4,0 %) Lievempien rikkeiden osalta laillisuusvalvon- 1163: Ympäristöviranomaiset 92 (3,4 %) nan painopiste on siirtynyt rikosoikeudellisesta 1164: Yhteensä 1 887 (70,6 %) arvioinnista muuhun arvosteluun. Viranomais- 1165: Ratkaisujen "kahdeksan kärjessä" pysyi edel- toimintaa arvioidaan ensisijaisesti perus- ja ih- 1166: lisvuoteen verrattuna samana, joskin asiaryh- misoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Oi- 1167: mien keskinäinen järjestys jonkin verran muut- keusasiamiehen moitteen yleis- ja erityisestävää 1168: tui ja joidenkin asiaryhmien määrät kasvoivat tehoa (ns. pelotusvaikutusta) lisää siihen usein 1169: tai vähentyivät. Selvintä lasku oli vankeinhoi- liittyvä julkisuus. Moitteen tavoite ei kuitenkaan 1170: don ja kunnallishallinnon kohdalla. Eniten taas ole ensisijaisesti rankaisullinen, vaan sillä tähdä- 1171: lisääntyivät tuomioistuimia ja sosiaaliviran- tään virheiden toistumisen ehkäisyyn ja ohjauk- 1172: omaisia koskevat ratkaisut. Edellisiä oli 44 % seen vastaisen varalle. 1173: 1174: 1175: 1176: 25 1177: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7 1178: 1179: 1180: 1181: 1182: Selvästi lainvastaisesta tai virheellisestä me- joskin näissä säännöksissä puhutaan "huomau- 1183: nettelystä seuraa pääsäännön mukaan oikeus- tuksista, ehdotuksista ja ilmoituksista". Käytän- 1184: asiamiehen virallinen moite, jota kutsutaan huo- nössä näitä on kuitenkin totuttu kutsumaan 1185: mautukseksi. Siitä on säädetty eduskunnan oi- yleisnimellä oikeusasiamiehen esityksiksi. 1186: keusasiamiehen johtosäännön 7 §:ssä. Huomau- Oikeusasiamies on joskus tehnyt esityksiä 1187: tus ei ole oikeudellisessa mielessä rangaistus, ku- myös viranomaisen ratkaisun muuttamiseksi tai 1188: ten esimerkiksi tuomioistuimen antama varoi- jonkun asian uudelleen käsittelemiseksi, esimer- 1189: tus, mutta käytännössä se usein koetaan sellai- kiksi väärän tuomion purkamiseksi tai jonkun 1190: seksi. Sen vuoksi huomautusta ei anneta, jollei harkinnanvaraisen edun myöntämiseksi koh- 1191: menettelyn virheellisyydestä ole varmuutta. tuuttoman vaikeaan tilanteeseen joutuneelle 1192: Jos oikeusasiamiehen toteamaan virheelliseen kansalaiselle. Tämäntyyppisiä pyyntöjä oikeus- 1193: menettelyyn liittyy lieventäviä asianhaaroja tai asiamies saa runsaasti, ja monet näistä herättä- 1194: menettelyn virheellisyys on oikeudellisesti tul- vätkin suurta inhimillistä myötätuntoa. V alitet- 1195: kinnanvarainen, oikeusasiamies voi tyytyä huo- tavan harvoissa tapauksissa on kuitenkaan oi- 1196: mautuksen sijasta ainoastaan lausumaan käsi- keudellisia edellytyksiä pyynnön esittäjän autta- 1197: tyksensä viranomaisen menettelyn virheellisyy- miseen. Usein on kysymys asianajollisen avun 1198: destä tai oikeasta lain tulkinnasta taikka vastai- pyytämisestä. Asianajollisten neuvojen tai muun 1199: sen varalle kiinnittämään viranomaisen tai vir- oikeusavun antaminen ei kuitenkaan kuulu oi- 1200: kamiehen huomiota johonkin seikkaan, esimer- keusasiamiehen toimenkuvaan. Oikeusasiamie- 1201: kiksi hyvän hallinnon periaatteisiin. Käsitysten hen tehtävänä on ensisijaisesti valvoa julkisen 1202: lausumisesta tai huomion kiinnittämisestä ei ole vallankäytön laillisuutta eikä hän tässä tiukan 1203: missään erikseen säädetty, vaan nämä reaktio- puolueettomassa roolissaan voi lähteä oikeus- 1204: muodot ovat pitkäaikaisen käytännön luomia. avustajana ajamaan yhden ihmisen tai eturyh- 1205: Oikeusasiamiehen käsitys voi olla luonteeltaan män sosiaalisia tai oikeudellisia asioita. 1206: joko moittiva tai pelkästään ohjaava. Vaikka kä- 1207: sityksen lausuminen saattaa tuntua toimenpi- 1208: teenä lievältä, oikeusasiamiehen käsityksiin on 1209: KERTOMUSVUODEN TOIMENPITEET 1210: kuitenkin käytännössä suhtauduttu vakavasti. 1211: Sen vuoksi niillä on voitu parantaa ihmisten oi- Kertomusvuonna nostettiin virkasyyte yh- 1212: keusturvaa etenkin ennalta ehkäisevästi. teensä kolmessa tapauksessa. Kaksi tapauksista 1213: Oikeusasiamies voi tehdä myös esityksen lain- koski puolustuslaitoksen palveluksessa olevia. 1214: säädännön, oikeudenhoidon tai hallinnon kehit- Kummassakin oli kysymys vamman aiheuttami- 1215: tämiseksi, erityisesti milloin laeissa tai asetuksis- sesta varusmieskoulutuksen yhteydessä. Yhdes- 1216: sa on puutteellisuuksia taikka epäselviä tai risti- sä tapauksessa oli taas kysymys vesioikeuden 1217: riitaisia säännöksiä. Esitys voi koskea myös voi- jäsenten vastaanottamasta kestityksestä vesioi- 1218: massa olevien oikeusohjeiden tarkistamista pe- keudellista lupaa hakeneelta yhtiöltä. Oikeus- 1219: rus- ja ihmisoikeuksien aktiiviseksi edistämisek- asiamies katsoi, että kolmen vesioikeuden jäse- 1220: si. Lainsäädäntöä koskeva esitys osoitetaan aina nen menettely oli omiaan vaarantamaan heidän 1221: valtioneuvostolle. Sen tekeminen perustuu oi- puolueettomuuskuvaansa tuomarinviran hoita- 1222: keusasiamiehen johtosäännön 8, 8 a ja 9 §:iin, jina. 1223: 1224: 1225: 1226: 26 1227: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7 1228: 1229: 1230: 1231: 1232: Huomautus annettiin 17 eri tapauksessa. tämisiä. Nämä eivät, kuten edellä on todettu, 1233: Käsitys virheellisestä menettelystä tai lain tul- välttämättä vielä kerro virheellisestä menette- 1234: kinnasta saatettiin viranomaisen tai virkamie- lystä. Kysymys on saattanut olla myös oikeus- 1235: hen tietoon 201 tapauksessa. asiamiehen laintulkintasuosituksesta tai toimin- 1236: Esitys lainsäädännön, oikeudenhoidon tai hal- nan ohjauksesta vastaisen varalle. 1237: linnon kehittämiseksi tehtiin 16 asiassa. Oikeusasiamiehen toiminnan tehokkuutta ei 1238: Näitä kaikkia ns. toimenpideratkaisuja oli kuitenkaan ole mahdollista arvioida pelkäs- 1239: vuonna 1997 yhteensä 237, mikä on 8,9 prosent- tään- tai aina edes voittopuolisesti- toimenpi- 1240: tia kaikista ratkaisuista. Edellisenä vuonna vas- deratkaisujen määrän perusteella. Useinkin vi- 1241: taava prosenttiosuus oli 7,8. Muutos viittaa lail- ranomaisen virhe oikaistaan tai havaittu epä- 1242: lisuusvalvonnan tehostumiseen, mutta ero on kohta korjataan viranomaisen omasta aloittees- 1243: niin pieni, että sillä on tuskin tilastollista merki- ta heti, kun oikeusasiamies on siihen puuttunut 1244: tystä. Käsitysten osuus kaikista toimenpiderat- esimerkiksi viranomaiselle osoitetun selvitys- 1245: kaisuista oli kertomusvuonna 84 prosenttia. Eri pyynnön muodossa tai jo ennen sitä. Tämä on 1246: käsitystyyppejä, moiuivaa ja ohjaavaa, ei ole luonnollisesti kantelijan itsensä kannalta toivot- 1247: tilastoissa ainakaan toistaiseksi eroteltu. tavin ratkaisu, joskaan korjausta ei ole tilastoitu 1248: Kahdeksan suurimman asiaryhmän osalta oikeusasiamiehen omaksi toimenpiteeksi. Näitä 1249: toimenpideratkaisujen osuus kaikista ratkaisuis- viranomaisen tai virkamiehen omasta aloitteesta 1250: ta oli seuraava (vrt. sivulla 25 olevaan asiaryhmi- tapahtuneita korjauksia tilastoitiin kertomus- 1251: en kokonaismääriä koskevaan järjestykseen). vuonna 54 tutkitussa asiassa. 1252: Ympäristöviranomaiset 14% Oikeusasiamiehen kannanotot voivat olla 1253: Poliisiviranomaiset 14% kantelijoille hyödyksi myös silloin, kun lainvas- 1254: Kunnalliset viranomaiset 11% taista tai virheellistä menettelyä ei ole havaittu. 1255: V ankeinhoitoviranomaiset 9% Moni kantelija näet haluaa kantelullaan ensisi- 1256: V eroviranomaiset 8% jaisesti vastauksen siihen, onko hänen asiassaan 1257: Sosiaaliviranomaiset 7% tapahtunut virhe vai ei. Oikeusasiamiehen kiel- 1258: Tuomioistuimet 7% teinenkin kannanotto hälventää kantelijan epä- 1259: Terveysviranomaiset 7% tietoisuuden ja on siten omiaan selkiyttämään 1260: Näiden lukujen perusteella ei ole kuitenkaan tilannetta. 1261: syytä tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä eri Joskus on kysymys myös siitä, että "keskuste- 1262: viranomaisten toiminnan lainmukaisuudesta. luyhteys" viranomaisen ja kansalaisen välillä on 1263: Ensinnäkin on muistettava, että oikeusasiamie- syystä tai toisesta katkennut. Oikeusasiamiehel- 1264: hen tutkittavaksi valikoituu vain vähäinen osa le tehty kantelu ja oikeusasiamiehen selvitys- 1265: koko viranomaistoiminnasta. Niissä tapauksis- pyyntö viranomaiselle voi parhaimmillaan pa- 1266: sa, joissa kyseistä viranomaistahoa koskevia rat- lauttaa tämän yhteyden, ilman että oikeusasia- 1267: kaisuja on vain vähän, muutamakin toimenpide- miehen tarvitsee edes lausua omaa kantaansa 1268: ratkaisu nostaa näiden prosentuaalisen osuuden tapahtuneesta. 1269: korkeaksi. On myös huomattava, että selvästi 1270: suurin osa toimenpideratkaisuista on ollut aino- 1271: astaan käsitysten lausumisia ja huomion kiinnit- 1272: 1273: 1274: 1275: 27 1276: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7 1277: 1278: 1279: 1280: 1281: TARKASTUKSET Internetin kautta eduskunnan kotisivulta 1282: (www.eduskunta.fi). 1283: Kanteluiden ja omien aloitteiden ohella oi- Ratkaisuista tiedotetaan harkinnan mukaan 1284: keusasiamiehen tarkastukset muodostavat pe- lisäksi sellaisille tahoille, joiden arvioidaan ole- 1285: rinteisesti tärkeän osan oikeusasiamiehen työstä. van erityisen kiinnostuneita puheena olevasta 1286: Johtosääntö velvoittaa oikeusasiamiehen suorit- asiasta. Tällaisen ns. täsmätiedotuksen kohderyh- 1287: tamaan tarkastuksia etenkin vankiloissa ja muis- miä ovat muun muassa eduskunnan asianomai- 1288: sa suljetuissa laitoksissa sekä puolustusvoimien set valiokunnat, kyseisen alan keskeiset viran- 1289: yksiköissä. Tarkastuksia on tehty paljon myös omaiset, tutkimuslaitokset ja yksittäiset tutki- 1290: sosiaali- ja terveysalan laitoksissa. Vangeille, va- jat, aikakausjulkaisut ja kansalaisjärjestöt. Oi- 1291: rusmiehille ja eri laitoksiin sijoitetuille on aina keudellisesti erityisen merkityksellisistä kannan- 1292: varattu tilaisuus kahdenkeskiseen keskusteluun otoista laaditaan lisäksi ns. Finlex-seloste. Oi- 1293: oikeusasiamiehen kanssa. Myös muihin virastoi- keusasiamies on järjestänyt myös julkisia tiedo- 1294: hin ja laitoksiin on tehty tarkastuksia, mikäli tustilaisuuksia mm. toimintakertomuksen luo- 1295: niissä käsitellään ihmisten oikeusturvan kannal- vutuksen yhteydessä. 1296: ta merkittäviä asioita. Tarkastuksilla havaitaan Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies ovat 1297: usein epäkohtia, joita otetaan oikeusasiamiehen kertomusvuoden aikana pitäneet myös useita 1298: omana aloitteena selvitettäväksi. Tarkastuksilla esitelmiä toimintaansa liittyvistä kysymyksistä 1299: on myös ennalta ehkäisevä tehtävänsä. eri puolilla Suomea sekä antaneet runsaasti haas- 1300: Oikeusasiamies ja apulaisoikeusasiamies teki- tatteluja eri tiedotusvälineille. 1301: vät kertomusvuonna tarkastuksia yhteensä 55 1302: kohteeseen. Näistä kertyi tarkastuspäiviä 45. 1303: Sekä tarkastuskohteiden että -päivien lukumää- 1304: LAKIMIESPÄIVYSTYS 1305: rä säilyi suunnilleen samana edelliseen vuoteen 1306: verrattuna. Kanslian esittelijät ovat hoitaneet vuorollaan 1307: päivystävän lakimiehen tehtäviä. Päivystävä la- 1308: kimies on antanut ihmisille kanteluiden tekemi- 1309: MUU TOIMINTA seen liittyviä neuvoja sekä henkilökohtaisesti 1310: että puhelimitse. Asianajollisia ohjeita ei yleensä 1311: ULKOINEN TIEDOTUS 1312: voida antaa, koska sellaisen oikeusavun antami- 1313: Oikeusasiamiehen kannanottojen tärkeä vai- nen kuuluu pikemminkin asianajajille ja yleiselle 1314: kutuskanava on niiden asianmukainen tiedotta- oikeusaputoimelle. Yksinkertaisia oikeudellisia 1315: minen. Oikeusasiamiehen kansliassa on pyritty neuvoja on kuitenkin annettu mahdollisuuksien 1316: mahdollisimman avoimeen ja asiakasystävälli- mukaan. 1317: seen tiedotuskäytäntöön. Useimmista toimenpi- Puhelimitse asiakkaat kääntyivät kanslian 1318: deratkaisuista laaditaan toimintakertomusta päivystävien lakimiesten puoleen kertomusvuo- 1319: varten kertomusseloste, joka toimitetaan heti den aikana noin l 500 kertaa. Tiedustelut koski- 1320: myös eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. vat lähinnä sosiaali- ja poliisiviranomaisten sekä 1321: Tärkeimmistä ratkaisuista ja kannanotoista teh- tuomioistuinten menettelyä. Päivystävien laki- 1322: dään lisäksi lehdistötiedote, joka on löydettävissä miesten työ ei näy kantelu- ja toimenpidetilas- 1323: 1324: 1325: 1326: 28 1327: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7 1328: 1329: 1330: 1331: 1332: toissa, mutta käytännössä sillä on suuri merkitys ikään kuulleet oikeusasiamiestä tai hänen edus- 1333: osana oikeusasiamiehen palvelutehtävää. tajaansa, kun kysymys on ollut oikeusasiamiestä 1334: tai laillisuusvalvontaa läheisesti koskevista lain- 1335: säädäntöasioista. 1336: SÄHKÖPOSTI Oikeusasiamies, apulaisoikeusasiamies ja 1337: kanslian edustajat ovat olleet vuoden 1997 aika- 1338: Uutena yhteydenottomuotona ovat tulleet na eduskunnan valiokunnissa kuultavina seuraa- 1339: sähköpostitse lähetetyt viestit, jotka voivat olla vasti. 1340: sekä erilaisia tiedusteluja että varsinaisia kante- Oikeusasiamies Lehtimaja oli hallintovalio- 1341: luja. Johtosäännön mukaan kantelu oikeusasia- kunnan kuultavana 15.4.1997 ja 17.4.1997 hal- 1342: miehelle on tehtävä aina kirjallisesti, mutta käy- lintomenettelylain 10 §:n, kuntalain 52 §:n ja 1343: tännössä tästä muotovaatimuksesta onjoustettu valtion virkamieslain muuttamista koskevien 1344: kantelijan eduksi hyväksymällä myös sähköpos- hallituksen esitysten johdosta. Perustuslakiva- 1345: tikantelut. Sähköpostitse tulleisiin viesteihin on liokunnan kuultavana hän oli 8.10.1997 kahden 1346: pyritty yksinkertaisissa tapauksissa vastaamaan apulaisoikeusasiamiehen järjestelmään siirty- 1347: heti sähköpostiosoitteeseen, mikä usein onkin ai- mistä koskevan hallituksen esityksen johdosta. 1348: noa lähettäjän antama yhteystieto. Merkittävät Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastus- 1349: kantelupäätökset annetaan kuitenkin edelleen jaostossa Lehtimajaa kuultiin 22.10.1997 ja laki- 1350: kirjallisesti, vaikka kantelu olisikin lähetetty valiokunnassa 29.10.1997 oikeusapulakia koske- 1351: sähköpostitse. van hallituksen esityksen johdosta. 1352: Oikeusasiamies Lehtimaja, apulaisoikeusasia- 1353: mies Paunio ja kansliapäällikkö Jonkka olivat 1354: LAUSUNNOT JA KUULEMISET perustuslakivaliokunnan kuultavana vuoden 1355: 1996 kertomuksen johdosta 1.10.1997. 1356: Oikeusasiamies osallistuu lainsäädännön ja Kanslia päällikkö J onkka oli lakivaliokunnan 1357: oikeusjärjestelmän kehittämiseen myös anta- kuultavana 30.10.1997 oikeusapulakia koskevan 1358: malla valtioneuvostolle ja ministeriöille niiden hallituksen esityksen johdosta. 1359: pyynnöstä kirjallisia lausuntoja komiteamietin- Esittelijäneuvos Kuopus oli kuultavana 1360: nöistä ym. ehdotuksista. Lausunnot on pyritty 6.11.1997 hallintovaliokunnassa poliisin henkilö- 1361: yleensä rajaamaan oikeusasiamiehen omaa toi- rekisteriä ja siihen liittyvää lainsäädäntöä koske- 1362: mintaa tai ihmisten oikeusturvaa ja perusoi- van hallituksen esityksen johdosta sekä 1363: keuksia koskeviin yleisiin kysymyksiin. Kerto- 26.11.1997 ulkoasiainvaliokunnassa Suomen ja 1364: musvuonna oikeusasiamies on antanut tällaisia Länsi-Euroopan unionin välisen turvallisuusso- 1365: lausuntoja yhteensä 17, joista oikeusministeriöl- pimuksen hyväksymistä koskevan hallituksen 1366: le 9 (luettelo kertomusvuonna annetuista lausun- esityksen johdosta. 1367: noista s. 307). Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Ekhlom- 1368: Oikeusasiamies tai hänen määräämänsä edus- Wörlund oli hallintovaliokunnan kuultavana 1369: taja on usein kutsuttu asiantuntijana kuultavak- 20.11.1997 ulkomaalaislain muuttamista sekä 1370: si lainvalmisteluhankkeita valmisteleviin eli- 27.11.1997 passilain muuttamista koskevan hal- 1371: miin. Eduskunnan eri valiokunnat ovat niin lituksen esityksen johdosta. 1372: 1373: 1374: 1375: 29 1376: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7 1377: 1378: 1379: 1380: 1381: KANSAINVÄLINEN TOIMINTA palaisia oikeusasiamiesjärjestelmiä vertailevan 1382: pääalustuksen otsikolla "The Ombudsman and 1383: Oikeusasiamiehellä on säännöllisiä kansainvä- the Protection of Citizens". 1384: lisiä tapaamisia sekä Pohjoismaiden ja Euroopan 1385: tasolla että maailmanlaajuisesti. Ulkomailla on 1386: osoitettu suurta kiinnostusta pohjoismaista oike- 1387: VUODEN TAPAHTUMIA 1388: usasiamiesinstituutiota kohtaan. Suomenkin oi- 1389: keusasiamieheltä pyydetään toistuvasti tietoja 1390: VUODEN 1996 TOIMINTAKERTOMUKSEN 1391: ja käytännön neuvoja uusien oikeusasiamiehen 1392: LUOVUTUS 1393: virkojen tai sitä vastaavien elinten perustami- 1394: seksi ulkomaille. Oikeusasiamies Lehtimaja luovutti toiminta- 1395: Oikeusasiamies Lehtimaja osallistui Euroo- kertomuksensa vuodelta 1996 eduskunnan puhe- 1396: pan neuvoston Suomen valtuuskunnan Itämeren miehelle Riitta Uosukaiselle 26.8.1997. Luovu- 1397: valtioiden parlamentaarikoille järjestämään lai- tuksen jälkeen oikeusasiamies ja apulaisoikeus- 1398: vaseminaariin 11.-13.5.1997. Hän alusti semi- asiamies järjestivät lehdistölle tiedotustilaisuu- 1399: naarissa kansalaisuuteen liittyvistä oikeuksista den kansliassa. Tiedotustilaisuuden erityistee- 1400: ja velvollisuuksista otsikolla "The rights and ob- moina olivat yhdenvertaisuus lain edessä ja sosi- 1401: ligations of non-citizens". aalilainsäädännön vaikeaselkoisuus. 1402: Oikeusasiamies Lehtimaja osallistui Euroo- 1403: pan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun (Human 1404: Rights Commissioner) viran perustamista koske- 1405: KOULUTUSTILAISUUDET JA 1406: vaan seminaariin Strasbourgissa 29.-30.5.1997. OPINTOMATKAT 1407: Apulaisoikeusasiamies Paunio osallistui 5.- 1408: 6. 9.1997 Lontoossa Brittiläisen ihmisoikeusinsti- Kertomusvuonna on edellisvuosien tapaan 1409: tuutin (British Institute of Ruman Rights) ja järjestetty kansliassa henkilökunnalle koulutus- 1410: Kansainvälisen kidutuksenvastaisen yhdistyk- ja luentotilaisuuksia ajankohtaisista lainsäädän- 1411: sen (Association for the Prevention of Torture) nön muutoksista ja muista laillisuusvalvontaan 1412: järjestämään kidutuksen vastustamista koske- liittyvistä asioista. Henkilökuntaa on osallistu- 1413: vaan konferenssiin ja alusti täällä oikeusasiamie- nut myös kanslian ulkopuolisiin koulutustilai- 1414: hen roolista kidutuksen ja muun huonon kohte- suuksiin. 1415: lun torjunnassa. Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Riitta 1416: Oikeusasiamies Lehtimaja osallistui Israelin Länsisyrjä työskenteli harjoittelijana Euroopan 1417: oikeusasiamiehen kutsusta Euroopan oikeus- neuvoston ihmisoikeustoimikunnan sihteeristös- 1418: asiamiesten kuudenteen vuosikokoukseen Jeru- sä Strasbourgissa 1.4.-30.6.1997. Oikeusasia- 1419: salemissa 8.-15.9.1997. miehen kanslia vastasi harjoittelumatkan kus- 1420: Oikeusasiamies Lehtimaja osallistui 13.- tannuksista. 1421: 14.11.1997 Euroopan neuvoston kutsumana asi- Oikeusasiamiehen kanslian yhdeksän laki- 1422: antuntijana Messinassa Italiassa järjestettyyn miesesittelijää teki apulaisoikeusasiamies Pau- 1423: paikallis- ja aluetason oikeusasiamiesjärjestel- nion johdolla 24.-28.9.1997 opintomatkan 1424: miä koskevaan seminaariin ja piti siellä euroop- Strasbourgiin. Matka suoritettiin osaksi virka- 1425: 1426: 1427: 1428: 30 1429: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7 1430: 1431: 1432: 1433: 1434: aikaa käyttäen, osaksi vapaa-aikana. Oikeus- Paunionluona 6.3.1997 ja 23.10.1997. Apulaisoi- 1435: asiamiehen kanslia maksoi osan matkakuluista. keusasiamies kertoi kurssilaisille perus- ja ihmis- 1436: Ohjelmaan kuului muun muassa vierailu Euroo- oikeuksien merkityksestä laillisuusvalvonnassa. 1437: pan neuvoston ihmisoikeusdirektoraatissa, Eu- Vuoden poliisi Timo Hartman kävi tervehdys- 1438: roopan ihmisoikeustuomioistuimessa ja -toimi- käynnillä apulaisoikeusasiamies Paunion luona 1439: kunnassa sekä Euroopan oikeusasiamiehen kans- 12.11.1997. 1440: liassa. Vierailujen yhteydessä kuultiin luentoja Ylimpien syyttäjien neuvottelutilaisuus jär- 1441: mm. Euroopan neuvoston ihmisoikeustyöstä ja jestettiin oikeusasiamiehen luona 9.12.1997. Mu- 1442: Euroopan unionin avoimuuskehityksestä. kana olivat valtioneuvoston oikeuskanslerinvi- 1443: Muusta kansliassa toteutetusta koulutuksesta raston ja valtakunnansyyttäjänviraston edusta- 1444: mainittakoon erityisavustaja Matti Halenin jat. Tilaisuudessa keskusteltiin valtakunnan- 1445: alustus 6.2.1997 uudesta hallintolainkäyttölais- syyttäjänviraston perustamisen aiheuttamista 1446: ta, osastopäällikkö Tuomo Rapolan esitys paikal- periaatteellisista ja käytännön kysymyksistä 1447: lishallintouudistuksesta 13.3.1997, lainsäädän- laillisuusvalvonnan kannalta ja etenkin syyttä- 1448: töneuvos Marjut Jokelan esitys maakaariuudis- jiin kohdistuvien kantelujen osalta. 1449: tuksesta 10.6.1997 sekä erityisasiantuntija Mau- 1450: ri Suon alustus rikosasiain oikeudenkäyntime- 1451: MERKITTÄVIÄ ULKOMAISIA VIERAILUJA 1452: nettelyn uudistuksesta 28.10.1997. Lisäksi rahoi- 1453: tustarkastuksen johtaja Kaarlo Jännäri vieraili Kiinan tarkastusministeri Cao Quinze seuruei- 1454: kansliassa 24.1.1997 kertomassa virastonsa toi- neen vieraili oikeusasiamies Lehtimajan luona 1455: minnasta ja pankkien valvontaan liittyvistä eet- 29.5.1997. 1456: tisistä kysymyksistä sekä ulkomaalaisvaltuutet- Alankomaiden parlamentin alahuoneen sisä- 1457: tu Antti Seppälä 26.2.1997 kertomassa ulkomaa- asiainvaliokunta vieraili oikeusasiamies Lehti- 1458: laisasioista, Pohjoisen ympäristö- ja vähemmis- majan luona 4.3.1997. 1459: töoikeuden instituutinjohtaja Frank Horn alusti Lundin yliopiston Raoul W allenberg-insti- 1460: 10.3.1997 vähemmistöoikeudellisista kysymyk- tuutin kansainvälisen ihmisoikeuskurssin osan- 1461: sistä ja kuntaliiton johtava lakimies Jukka Kero ottajat vierailivat oikeusasiamies Lehtimajan 1462: kertoi 2 3. 9.1997 esteellisyys problematiikasta eri- luona 17.4.1997. 1463: tyisesti kunnallishallinnossa. Thaimaan kuningaskunnan parlamentin vir- 1464: kamiesvaltuuskunta vieraili oikeusasiamies Leh- 1465: timajan luona 6.6.1997 kenraalimajuri Sudasa- 1466: nan johdolla. Vierailun tarkoituksena oli tutus- 1467: MERKITTÄVIÄ KOTIMAISIA VIERAILUJA 1468: tua pohjoismaisiin oikeusasiamiesjärjestelmiin. 1469: Eduskunnan perustuslakivaliokunta vieraili Valtuuskunta oli valmistelemassa lakia oikeus- 1470: oikeusasiamiehen kansliassa 25.2.1997. Oikeus- asiamiehen viran perustamiseksi Thaimaahan. 1471: asiamies Lehtimaja selosti valiokunnalle oikeus- Intian parlamentin puhemies P.A. Sangma 1472: asiamiehen kanslian ja laillisuusvalvonnan ajan- seurueineen vieraili oikeusasiamies Lehtimajan 1473: kohtaisia näkymiä. luona 13.6.1997. 1474: Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtajakurssien Oikeusasiamies Lehtimaja esitelmöi oikeus- 1475: osanottajat vierailivat apulaisoikeusasiamies asiamiehen toiminnasta Kuwaitin parlamentti- 1476: 1477: 1478: 1479: 31 1480: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7 1481: 1482: 1483: 1484: 1485: valtuuskunnalle tämän Suomen vierailun yhtey- nä ollessa", minkä on tulkittu tarkoittavan paitsi 1486: dessä 26.9.1997. apulaisoikeusasiamiehen loma-aikoja myös tä- 1487: Kiinan kansantasavallan varapääprokuraat- män tosiasiallista poissaoloa kansliasta esimer- 1488: tori Zhao Dengju seurueineen vieraili oikeusasia- kiksi virkamatkojen takia. Apulaisoikeusasia- 1489: mies Lehtimajan luona 4.11.1997. mies on estynyt hoitamasta tehtäväänsä myös 1490: Ukrainan parlamentin pääsihteeri Leonid Go- silloin, kun hän on puolestaan joutunut hoita- 1491: revoi seurueineen vieraili apulaisoikeusasiamies maan oikeusasiamiehen tehtäviä tämän poissa- 1492: Paunion luona 27.11.1997. olon vuoksi. Kertomusvuonna J onkalle on kerty- 1493: Latvian ihmisoikeustoimiston johtaja Olafs nyt varamiespäiviä yhteensä 44. 1494: Bruvers vieraili oikeusasiamies Lehtimajan luona Varamiesjärjestelmä on koettu ongelmallisek- 1495: 28.11.1997 0 si, paitsi periaatteellisista syistä, myös sen vuok- 1496: si, että kansliapäällikön toimiessa varamiehenä 1497: hänen varsinainen viranhoitonsa on keskeyty- 1498: nyt. Tämä on taas hankaloittanut kansliapäälli- 1499: OIKEUSASIAMIEHEN KANSLIAN kön töiden järjestelyä ja etukäteissuunnittelua. 1500: HENKILÖKUNTA Varamiesjärjestelmästä päästään eroon, kun toi- 1501: nen apulaisoikeusasiamies aloittaa virassaan 1502: Kertomusvuoden lopussa oikeusasiamiehen 1.9.1998. 1503: kanslian vakinaiseen henkilökuntaan kuului Kanslian vakinaiset lakimiesesittelijät jakau- 1504: kansliapäällikkö, neljä esittelijäneuvosta, viisi tuvat kolmeen ryhmään: esittelijäneuvoksiin 1505: vanhempaa oikeusasiamiehensihteeriä, kuusi sekä vanhempiin ja nuorempiin oikeusasiamie- 1506: nuorempaa oikeusasiamiehensihteeriä, tiedotus- hensihteereihin. 1507: sihteeri (virkavapaalla), kaksi tarkastajaa, kol- 1508: me notaaria, arkistonhoitaja, kirjaaja ja apulais- Vakinaiset esittelijäneuvokset ovat: 1509: kirj aaja, osastosihteeri sekä kolme toimistosih- - Dosentti, OTT, VT Jorma Kuopus (kerto- 1510: teeriä eli yhteensä 29 henkilöä. mus vuonna virkavapaana 31.10.1997 saak- 1511: Kansliapäällikkö vastaa kanslian hallinnosta ka) 1512: ja henkilöstöasioista sekä esittelee myös periaat- - VT Eero Kallio 1513: teellisesti tärkeitä kantelu- ja lausuntoasioita. - VT Raino Marttunen 1514: Kansliapäällikkö Paunion tultua vuoden 1996 - Dosentti, OTT, VT Jaakko J onkka (kerto- 1515: alusta valituksi apulaisoikeusasiamieheksi vir- musvuonna kansliapäällikkönä) 1516: kaa on hoitanut määräaikaisena esittelijäneuvos 1517: Jaakko J onkka. Määräaikaista esittelijäneuvoksen virkasuh- 1518: Eduskunnan valittua J onkan vuoden 1996 detta ovat kertomusvuonna hoitaneet: 1519: alusta apulaisoikeusasiamiehen varamieheksi - vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Lea 1520: hän on oikeusasiamiehen eri kutsusta toiminut Haapkylä 1521: lyhyehköjä aikoja kerrallaan myös tässä tehtä- - lainsäädäntöneuvos, käräjätuomari Ilkka 1522: vässä. Tällöin hän on ollut virkavapaana kanslia- Rautio 1523: päällikön tehtävästä. Varamiesmääräyksiin on 1524: turvauduttu apulaisoikeusasiamiehen "estynee- 1525: 1526: 1527: 1528: 32 1529: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7 1530: 1531: 1532: 1533: 1534: Vakinaiset vanhemmat oikeusasiamiehensihtee- - OTT Jussi Pajuoja (18.8.1997lukien) 1535: rit ovat: - OTT, VT Heikki Pihlajamäki (31.7.1997 1536: - VT Lea Haapkylä (esittelijäneuvoksena saakka) 1537: koko vuoden) - VT Minna V erronen 1538: - VT Henrik Åström (virkavapaana koko Kanteluruuhkan purkamista varten on kerto- 1539: vuoden) musvuonna palkattu myös sivutoimisia määrä- 1540: - VT Harri Ojala aikaisia lakimiesesittelijöitä. Näissä tehtävissä 1541: - VT Riitta Länsisyrjä ovat toimineet OTL, VT Asko Välimaa, OTL, VT 1542: - OTK Erkki Hännikäinen Tatu Leppänen, nuorempi hallintosihteeri Anne- 1543: li Tulikallio, OTK Maija Sakslin,OTT, VT Heikki 1544: Määräaikaista vanhemman oikeusasiamie- Pihlajamäki, VT Veikko Kylä-Marttila, VT 1545: hensihteerin virkasuhdetta ovat kertomusvuon- Hannele Klemettinen sekä eduskuntasihteeri, 1546: na hoitaneet: VT Maija-Leena Paavola. 1547: - nuorempi oikeussihteeri Anne Ekblom- Kaikilla lakimiesesittelijöillä on yleensä omat 1548: Wörlund erikoisalansa, joita koskevia asioita heille pääasi- 1549: - nuorempi hallintosihteeri Liisa Heikkilä assa annetaan esiteltäväksi. Uusia esittelijöitä 1550: otettaessa pyritään siihen, että kanslian henkilö- 1551: Vakinaiset nuoremmat oikeusasiamiehensih- kunnassa olisi mahdollisimman monipuolista ja 1552: teerit ovat: kattavaa asiantuntemusta eri aloilta. 1553: - VT Kari Muukkonen Tiedotussihteerin tehtävänä on huolehtia 1554: - VT Maija-Leena Paavola (kertomusvuonna kanslian sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta 1555: virkavapaana 1.2.1997 alkaen) sekä mediasuhteista. Viran vakinainen haltija 1556: - VT Mirja Tamminen FK Ilta Helkama on ollut kertomusvuonna vir- 1557: - OTK Kaija Tanttinen-Laakkonen (kerto- kavapaana ja toiminut Euroopan unionin oi- 1558: musvuonna virkavapaana 23.3.1997 saak- keusasiamiehen tiedotussihteerinä. Tiedotussih- 1559: ka) teerin tehtäviä on kertomusvuonna hoitanut 1560: - VT Juha Haapamäki määräaikaisessa tiedottaja-esittelijän virkasuh- 1561: - OTK, VTK Aila Linnakangas teessa toiminut toimittaja, VT, YTM Ari Mölsä 1562: 30.11.1997 saakka. 1563: Määräaikaista nuoremman oikeusasiamiehen- Kanslian erilaisissa tukitehtävissä toimii kol- 1564: sihteerin virkasuhdetta on kertomusvuonna hoi- me notaaria ja kaksi rikospoliisikoulutuksen saa- 1565: tanut: nutta tarkasta jaa. Kantelumäärien lisääntyessä 1566: - nuorempi hallintosihteeri Marja-Liisa Jud- myös heitä on jouduttu muiden tehtäviensä ohel- 1567: ström (1.2.1997 alkaen) la käyttämään kanteluasioiden esittelemiseen. 1568: 1569: 1570: Esittelijän määräaikaisessa virkasuhteessa Notaarit ovat: 1571: sekä osan ajasta nuoremman oikeusasiamiehen- - VN Raili Kerrman (samalla oikeusasiamie- 1572: sihteerin määräaikaisessa virkasuhteessa ovat hen sihteeri) 1573: toimineet: - VN Irmeli Kurenmaa 1574: - VT Camilla Busck-Nielsen (5.8.1997lukien) - HN Helena Rahko 1575: 1576: 1577: 1578: 33 1579: K A T s A u s V u 0 T E E N 9 9 7 1580: 1581: 1582: 1583: 1584: Vakinaiset tarkastajat ovat olleet: Arkistonhoitajana on toiminut VN Marja-Lii- 1585: - Kari Huttunen sa Pärssinen, kirjaajana Liisa Keinänen, apulais- 1586: - Jukka Siltaloppi (30.11.1997 saakka, virka- kirjaajana HN Taru Koskiniemi, osastosihteeri- 1587: vapaana l.9.1997lukien) nä Päivi Ahola (samalla apulaisoikeusasiamie- 1588: Tarkastajan määräaikaisessa virkasuhteessa hen sihteerinä) sekä toimistosihteereinä Päivi 1589: toiminut rikosylikonstaapeli V eli-Erkki Ylirisku Karhu, Kirsti Bärlund ja Leena Helin. 1590: (l.9.1997lukien). 1591: 1592: 1593: 1594: 1595: 34 1596: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 1597: 1598: 1599: 1600: 1601: 3. PERUS- JA IHMISOIKEUKSIEN VALVONTA 1602: 1603: Perusoikeuksilla tarkoitetaan hallitusmuo- laillisuusvalvonnan kentän. Lähes kaikissa OI- 1604: dossa yksilölle turvattuja oikeuksia. Ihmisoi- keusasiamiehen kannanotoissa voidaan erottaa 1605: keuksilla taas tarkoitetaan tässä yhteydessä sel- perus- ja ihmisoikeusnäkökulma. Tämän näkö- 1606: laisia kaikille ihmisille kuuluvia perustavanlaa- kulman ja sen merkityksen havainnollistamisek- 1607: tuisia oikeuksia, jotka on turvattu Suomea kan- si on tärkeätä saada läpileikkaus siitä, minkälai- 1608: sainvälisesti velvoittavissa ja yleensä joko lailla sia perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyk- 1609: tai asetuksella valtionsisäisesti voimaan saate- senasetteluja kertomusvuonna on ilmennyt ja 1610: tuissa kansainvälisissä sopimuksissa. minkälaisiin oikeusasiamiehen kannanottoihin 1611: Elokuussa 1995 voimaan tulleen perusoikeus- ne ovat antaneet aiheita. 1612: uudistuksen (969/95) yhteydessä perus- ja ihmis- Jäljempänä luodaan siten yhteenvedonomai- 1613: oikeuksia lähennettiin toisiinsa sekä sisällöllises- nen katsaus siihen, miten perus- ja ihmisoikeus- 1614: ti, tulkinnallisesti että valvonnallisesti. Tavoit- näkökulma on ilmennyt oikeusasiamies Lehti- 1615: teena oli lisätä perus- ja ihmisoikeuksien suoraa majan (OA) ja apulaisoikeusasiamies Paunion 1616: sovellettavuutta tuomioistuimissa ja muissa vi- (AOA) kannanotoissa kertomusvuoden aikana ja 1617: ranomaisissa sekä parantaa myös yksityisen ih- minkälaisia konkreettisia ongelmia on tällöin 1618: misen mahdollisuutta vedota perus- ja ihmisoi- noussut esiin.* Katsauksessa viitataan etupääs- 1619: keuksiinsa käytännön lainsoveltamistilanteissa. sä sellaisiin kannanottoihin, joita on muualla täs- 1620: Tänä päivänä kansalliset perusoikeudet ja sä kertomuksessa erikseen selostettu tarkemmin. 1621: kansainväliset ihmisoikeudet muodostavat Suo- Tapausviittauksissa pyritään kiteyttämään 1622: messa kummatkin toisiaan täydentävän oikeu- se perus- tai ihmisoikeuksiin liittyvä huomio tai 1623: dellisen suojajärjestelmän. Niillä on keskeinen kannanotto, jota asianomainen laillisuusvalvoja 1624: merkitys laillisuusvalvonnassa. on kussakin tapauksessa itse pitänyt olennaise- 1625: Hallitusmuodon 49 §:n 2 momenttiin lisättiin- na. Tarkoituksena ei ole antaa tilastotietoja eri- 1626: kin maininta siitä, että tehtäväänsä hoitaessaan tyyppisistä kannanotoista vaan ainoastaan se- 1627: eduskunnan oikeusasiamies valvoo myös perus- lostaa kannanottojen ominaispiirteitä ja hah- 1628: oikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Val- mottaa niiden kokonaiskuva. 1629: tioneuvoston oikeuskanslerin osalta vastaava li- Katsauksen jäsentely noudattaa hallitusmuo- 1630: säys tehtiin hallitusmuodon 46 §:ään. Lainmuu- don (HM) perusoikeussystematiikkaa. Esitysta- 1631: toksilla haluttiin korostaa perus- ja ihmisoikeus- pa on sama, jota sovellettiin jo toimintakerto- 1632: näkökulman tärkeyttä laillisuusvalvonnassa. muksessa vuodelta 1996. 1633: Hallituksen esityksen johdosta antamassaan 1634: mietinnössä eduskunnan perustuslakivaliokunta * Tässä jaksossa käytetään lyhenteitä OA ja 1635: (PeV 25/1994 vp.) edellytti, että eduskunnan oi- AOA silloin, kun viitataan viranhaitijoihin henki- 1636: keusasiamiehen ja valtioneuvoston oikeuskans- lökohtaisesti. Sanalla "oikeusasiamies" taas viita- 1637: lerin kertomuksiin sisällytetään jakso perusoi- taan eduskunnan oikeusasiamieheen viranomaise- 1638: keuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. na ja instituutiona. 1639: Perus- ja ihmisoikeudet "läpäisevät" koko 1640: 1641: 1642: 35 1643: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 1644: 1645: 1646: 1647: 1648: Ihmisarvon loukkaamattomuus lhmisarvosta oli kyse myös kantelussa, joka 1649: (HM 1 §ja 6 §:n 2 momentti) koski tutkintavankien kohtelua poliisivankilas- 1650: Valtion on turvattava ihmisarvon loukkaa- sa. Kantelijat olivat joutuneet olemaan ilman 1651: mattomuus yhteiskunnassa. Ketään ei saa kidut- ravintoa iltapäivästä seuraavaan aamuun asti 1652: taa eikä kohdella ihmisarvoa loukkaavasti. lähes koko tutkintavankeutensa ajan (dnro 2741/ 1653: Tämä on kaikkien perusoikeuksien lähtökohta. 4/95 ks. s. 144). AOA joutui arvioimaan myös 1654: Ihmisarvon kunnioittamisvelvollisuus on ank- käsirautojen käytön asiallisuutta vietäessä pidä- 1655: kuroitu kulttuuriperintöömme. tettyä lääkärin vastaanotolle (dnro 2337/4/95 ks. 1656: Suomen lainsäädännössä ei ollut nimenomais- s. 127). 1657: ta kidutuskieltoa ennen vuoden 1995 perusoi- Säilöönotettujen, pidätettyjen ja tutkinta- 1658: keusuudistusta. Kidutuksen lainvastaisuutta on vankien ihmisarvoisen kohtelun korostamisesta 1659: pidetty itsestään selvänä. Tätä kuvastaa sekin, on ollut keskeisesti kysymys myös poliisivanki- 1660: ettei oikeusasiamiehen tietoon ole tullut epäilyjä loihin tehdyissä tarkastuksissa. AOA:n kannan- 1661: virkamiesten harjoittamasta kidutuksesta. otoista tältä osin ks. jäljempänä s. 121. 1662: Sitä vastoin ihmisarvoon liittyvät näkökoh- OA muistutti poliisia siitä, että ulkomaalaisia 1663: dat ovat usein olleet oikeusasiamiehen kannanot- on maasta poistamisen yhteydessä kohdeltava 1664: tojen taustalla, vaikkei niihin ei olisi aina suoraan ihmisarvoisesti. OA arvosteli poliisia ylimitoite- 1665: viitattukaan. Valtion virkamieslain 14 §:n 2 mo- tuista toimenpiteistä, kun ulkomaalaisperheen 1666: mentin mukaan virkamiehen on käyttäydyttävä käännytyspäätös oli pantu toimeen sunnuntai- 1667: virkamiesasemansa edellyttämällä tavalla. Vir- aamuna ilman ennakkovaroitusta, varaamatta 1668: kamies ei saa omalla käytöksellään loukata ke- perheelle aikaa ensin järjestää asioitaan (dnro 1669: nenkään ihmisarvoa. 742/4/95 ks. s. 272). 1670: OA on varuskuntatarkastuksilla aika ajoin 1671: joutunut puuttumaan kantahenkilökunnan kar- 1672: Yhdenvertaisuus lain edessä (HM 5 §) 1673: keaan ja loukkaavaksi koettuun kielenkäyttöön. 1674: Hän on kehottanut esimiehiä kiinnittämään Ihmisten yhdenvertainen kohtelu on oikeu- 1675: huomiota käskynalaisten hillittyyn kohteluun dellisen järjestelmämme kulmakiviä. Yhdenver- 1676: sekä erityisesti varusmiesten asialliseen puhutte- taisuus klassisessa merkityksessään tarkoittaa 1677: luun. Myös alaisten oikaiseminen on kyettävä samanlaista kohtelua samanlaisissa asioissa. 1678: tekemään kenenkään ihmisarvoa tai kunniaa Hallitusmuodon yhdenvertaisuussäännös kiel- 1679: loukkaamatta (dnro 325/2/97 ks. s. 216). tää asettamasta ihmisiä tai ihmisryhmiä ilman 1680: AOA pohti puolestaan neutraalin ja asiallisen hyväksyttävää perustetta toisia edullisempaan 1681: virkakielen sisältöä kanteluasiassa, jossa poliisi tai epäedullisempaan asemaan. 1682: oli selvityksensä yhteydessä viitannut kanteli- Ihmisten yhdenvertaisuus ei kuitenkaan mer- 1683: jaan käyttäen tästä ilmaisua "neekeri". AOA to- kitse sitä, että kaikilla on oltava samat velvolli- 1684: tesi, että sanan englanninkieliseen vastineeseen suudet ja samat oikeudet. Meillä on korostettu 1685: sisältyi voimakas halventava merkityssisältö ja sitä, että julkisen vallan velvollisuutena on edis- 1686: että ilmaisua ei voida enää meilläkään pitää riit- tää tosiasiallista tasa-arvoa yhteiskunnassa. Ns. 1687: tävän neutraalina virkakielessä (dnro 1655/4/95 hyväksyttävä yhteiskuntaintressi voi tällöin oi- 1688: ks. s. 136). keuttaa ihmisten erilaisenkin kohtelun. Viime 1689: 1690: 1691: 1692: 36 1693: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 1694: 1695: 1696: 1697: 1698: kädessä lainsäätäjän tai sen, jolle lainsäädäntö- lua. OA arvosteli menettelyä, koska tämä saattoi 1699: valtaa on kussakin asiassa delegoitu, asiana on antaa ulkopuoliselle aiheen ainakin epäillä tutta- 1700: arvioida ne yleiset hyväksyttävät perusteet, jot- vuussuhteiden vaikutusta julkiseen päätöksen- 1701: ka oikeuttavat asettamaan ihmiset erilaiseen tekoon (dnro 936/4/95 ks. s. 274). 1702: asemaan. Tämä mutkistaa yhdenvertaisuusperi- Hallinnolliset ohjeet eivät saa muodostua itse- 1703: aatteen oikeudellisen merkityksen arvioimista tarkoitukseksi, vaan niitä sovellettaessa on py- 1704: käytännön tilanteissa. Laillisuusvalvojan onkin rittävä ihmisten tosiasiallisen yhdenvertaisuu- 1705: usein vaikea vetää rajaa toisaalta oikeudellisten den toteutumiseen. Tästä OA joutui muistutta- 1706: ja toisaalta yhteiskuntapoliittisten näkökohtien maan pääesikuntaa tapauksessa, jossa varusmies 1707: välillä. ei ollut saanut asianmukaista todistusta sota- 1708: Yhdenvertaisuusnäkökohtiin vedotaan oi- väessä suorittamastaan kuljettajatutkinnosta ja 1709: keusasiamiehelle tulevissa kanteluissa hyvin joutui sen vuoksi hankkimaan myöhemmin vas- 1710: usein. Oikeusasiamies on ottanut kantaa yhden- taavan siviiliajokortin omilla varoillaan. OA kat- 1711: vertaisuuden toteutumiseen mm. seuraavissa soi varusmiehen tulleen omatta syyttään kohdel- 1712: ratkaisuissaan. luksi epäyhdenvertaisesti verrattuna muihin 1713: Lääninsyyttäjä oli perustellut professorin kuljettajantutkinnon suorittaneisiin varusmie- 1714: syyttämättä jättämistä kiinteistökaupan yhtey- hiin (dnro 979/4/95 ks. s. 221). 1715: dessä ilmenneestä veropetoksesta mm. sillä, että Eräissä kanteluissa epäiltiin piiritullikamarin 1716: pidätetyn veron määrä oli ollut pieni ottaen huo- antamien, tullittornia tuomisia koskevien toi- 1717: mioon koko kauppahinta sekä professorin tulot mintaohjeiden asettavan rajanylittäjiä eri ase- 1718: ja varallisuus ja myös hänen jo maksamansa ve- maan kotipaikan, tuomisten laadun ja matkan 1719: rot ja maksut. OA piti perustelua tulojen ja va- tarkoituksen suhteen. OA katsoi kuitenkin ko. 1720: rallisuuden vaikutuksesta syyttämättä jättämi- tullipiirin erityisolosuhteiden antaneen aiheen 1721: seen yhdenvertaisuusperiaatetta loukkaavana erityisohjeisiin, jotta yhdenmukainen käytäntö 1722: (dnrot 521, 554 ja 898/4/97 ks. s. 151). olisi voitu varmistaa. Tässä mielessä oli kysymys 1723: Eri verovelvollisryhmien yhdenvertaisuudes- pikemminkin tosiasiallisen yhdenvertaisuuden 1724: ta oli kysymys kantelussa, jossa arvosteltiin mat- edistämisestä kuin sen vaarantamisesta (dnrot 1725: kakorvausten ja lisääntyneiden elantokustan- 1936 ja 2012/4/95 ks. s. 260). 1726: nusten erilaista verotuskohtelua toisaalta yrittä- Yhdenvertaisuusperiaatteesta on johdettu 1727: jienja toisaalta palkansaajien kohdalla. OA tote- syrjintäkielto, jota koskeva nimenomainen sään- 1728: si verorasituksen jakautumisen pääasiassa yh- nös sisältyy HM 5 §:n 2 momenttiin. Erityisesti 1729: teiskuntapoliittiseksi kysymykseksi, joka esi- EY -sopimukseen perustuvasta syrjintäkiellosta 1730: merkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oli kysymys tapauksessa, jossa kanneltiin sosiaa- 1731: mukaan kuuluu pitkälti ns. valtion harkintamar- li- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen 1732: ginaaliin (dnro 1389/4/95 ks. s. 250). alkoholijuomien tukkumyyntilupaa koskevasta 1733: Yhdenvertaisuusloukkaukset ilmenevät usein ohjeesta. Sen mukaan hakijan tai hänen asiamie- 1734: ns. omien suosimisena. Tällaisesta ongelmasta oli hensä tuli hallita ainakin toista Suomen viralli- 1735: kysymys esimerkiksi tapauksessa, jossa tiepiirit sista kielistä. OA totesi kielitaitovaatimuksen 1736: olivat tehneet urakkasopimuksia tielaitoksen en- syrjiväksi, jollei sitä voitu puolustaa objektiivi- 1737: tisten työntekijöiden kanssa ilman tarjouskilpai- sin perustein (dnro 85/4/95 ks. s. 161). 1738: 1739: 1740: 1741: 37 1742: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A 1743: 1744: 1745: 1746: 1747: HM 5 §:n 3 momentissa on erityissäännös las- Opiskelijoiden yhdenvertaisuutta AOA koros- 1748: ten tasa-arvoisesta kohtelusta. Kansalaisuutta ti kanteluasiassa, jossa oli kyse opiskelijoilta pe- 1749: vailla olevaksi katsotun lapsen kansalaisuusasia rityistä materiaali- ja tarvikemaksuista amma- 1750: olisi OA:n mielestä tullut selvittää erityisen jou- tillisissa oppilaitoksissa. AOA totesi säädöspoh- 1751: tuisasti senkin takia, että KP-sopimuksen mu- jan tältä osin epätyydyttäväksi, mikä oli johta- 1752: kaan jokaisella lapsella on oikeus saada kansalai- nut osittain lainvastaiseen, epäyhtenäiseen ja 1753: suus ja että Suomi oli nimenomaisesti sitoutunut huonosti perusteltavissa olevaan käytäntöön. 1754: valtiottornia henkilöitä koskevan kansalaista- AOA:n mielestä säännöksiä tuli täydentää yh- 1755: ruismenettelyn nopeuttamiseen (dnro 626/4/96 s. denvertaisen kohtelun ja hallinnon lainalaisuu- 1756: 267). den toteuttamiseksi (dnro 2200/4/95 ks. s. 228). 1757: Lasten yhdenvertaisesta kohtelusta oli kyse HM 5 §:n 4 momentissa on erityisesti säädetty 1758: myös AOA:n ratkaisemassa kanteluasiassa, jossa sukupuolten tasa-arvon edistämisestä. Tästä oli 1759: koulunjohtaja oli kieltäytynyt ottamasta oppi- kysymys tapauksessa, jossa OA arvosteli kau- 1760: lasta mukaan kolmipäiväiseen leirikouluun oppi- punginhallituksen antamia ohjeita kuntaenem- 1761: laan käyttäytymisen takia (dnro 1322/4/95). mistöisten osakeyhtiöiden hallitusten jäsenten 1762: Omana aloitteenaan AOA tarkasteli alaikäis- valitsemiseksi. OA muistutti tasa-arvon edistä- 1763: ten tahdosta riippumattomaan hoitoon määrää- ruisvelvoitteen tarkoittavan käytännössä sitä, 1764: misen erilaisia edellytyksiä eri puolilla maata että viranomaisten on myös aktiivisesti toimitta- 1765: (dnro 1052/2/96 ks. s. 204). Hän korosti, että va naisten osuuden lisäämiseksi (dnro 1422/4/95 1766: tahdosta riippumattomaan hoitoon määräämi- ks. s. 237). 1767: sen erilaisia edellytyksiä eri puolilla maata on Ihmisten yhdenvertainen kohtelu edellyttää 1768: arvioitavahallitusmuodonyhdenvertaisuussään- yleensä yhdenmukaista viranomaiskäytäntöä. 1769: nöksen valossa. Kun kysymys on perusoikeuk- Yhdenvertaisuus ei toteudu, jos esimerkiksi yh- 1770: sien kannalta merkityksellisestä itsemääräämis- teiskunnan etuuksia jaetaan epäyhtenäisin pe- 1771: oikeuden ja henkilökohtaisen vapauden rajoit- rustein. OA arvosteli puolustusministeriön epä- 1772: tamisesta, tulkintakäytännön erilaisuus ei ole sopu- yhtenäistä käytäntöä rintamasotilastunnusten 1773: soinnussa yhdenvertaisuusvaatimuksen kanssa. myöntämisessä (dnro 441/4/96 ks. s. 217). 1774: Yhdenvertaisuusperiaatteesta poikkeamises- Yhdenvertaisuusperiaate on monesti noussut 1775: ta iän perusteella oli kyse myös tapauksessa, jos- esiin sosiaaliturvan alueella. Eräässä ratkaisus- 1776: sa AOA otti kantaa poliisikoulutuksen oppilas- saan AOA totesi, että yksilöllistä varhaiseläkettä 1777: valintaan. AOA katsoi, että sisäasiainministe- koskevien hakemusten ratkaisukäytännön tulee 1778: riön ohjeissa arvioitiin yli 35-vuotiasta hakijaa olla johdonmukaista. Hänen mukaansa ihmisten 1779: erilaisin perustein kuin muita kelpoisia hakijoita. yhdenvertainenkohtelu edellyttää, että eläkeha- 1780: Poliisin työn fyysiseen ja psyykkiseen vaativuu- kemukset käsitellään samojen kriteerien mukai- 1781: teen sekä mm. koulutuksen kustannuksiin näh- sesti riippumatta siitä, minä vuonna henkilö elä- 1782: den hän piti kuitenkin mahdollisena antaa myös kettä hakee (dnro 464/2/96 ks. s. 191). Vaikea- 1783: iälle merkitystä oppilasvalinnassa todeten kui- vammaisten henkilöiden yhdenvertaiseen kohte- 1784: tenkin vierastavansa valintakokeesta poissulke- luun ja tosiasialliseen tasa-arvoon AOA puuttui 1785: vien ikärajojen kaavamaista soveltamista (dnro tapauksessa, jossa oli kyse vammaispalvelulain 1786: 1119/4/95 ks. s. 145). soveltamisohjeiden lainmukaisuudesta (dnro 1787: 1788: 1789: 1790: 38 1791: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 1792: 1793: 1794: 1795: 1796: 290/4/95 ks. s. 185). tässä mielessä perustavanlaatuinen perus- ja ih- 1797: AO A otti kantaa työssä käyvien ja työttömien misoikeuskysymys. 1798: henkilöiden perheiden yhdenvertaisuuteen työt- OA on katsonut yleisen edun vaativan, ettei 1799: tömyyspäivärahan ja lasten kotihoidontuen yh- henkeen tai terveyteen kohdistuvia rikoksia jäte- 1800: teensovittamista koskevassa asiassa. Kysymys tä syyttämättä ilman perusteltua aihetta. OA 1801: oli siitä, ettei henkilö voinut ilmoittautua työttö- arvosteli syyttämättä jättämistä mm. tapauk- 1802: mäksi työnhakijaksi menettämättä kotihoidon- sessa, jossa hänen mielestään oli ollut todennä- 1803: tuen lisäosaa. Yhteensovittamisen tarkoituksena köisiä syitä epäillä, että varomattomuus vesilii- 1804: oli estää henkilöä saamasta samanaikaisesti usei- kenteessä oli aiheuttanut hukkumiskuoleman. 1805: ta päällekkäisiä etuuksia. AOA:n mukaan tämä OA totesi ihmishengen menetyksen niin vaka- 1806: tavoite oli sellainen yhteiskunnallinen intressi, vaksi tapahtumaksi, että rikosoikeudellinen vas- 1807: joka voi olla lain tarkoittama hyväksyttävä pe- tuu on yleensä aihetta saattaa tuomioistuimen 1808: ruste perheiden erilaiseen kohteluun (dnro 384/4/ ratkaistavaksi (dnro 1570/4/95 ks. s. 150). 1809: 96 ks. s. 189). Myös OA:n itsensä nostamat syytteet ovat 1810: Myös toimeentulotukea koskevissa kantelu- usein liittyneet nimenomaan fyysisten perusoi- 1811: asioissa on korostunut yhdenvertaisuusperiaat- keuksien loukkaamiseen. Kertomusvuonna nos- 1812: teen merkitys. Näitä selostetaan tarkemmin jäl- tetuista kolmesta virkasyytteistä kaksi on koske- 1813: jempänä sosiaaliturvaa koskevassa jaksossa. nut sotilaaseen kohdistunutta vammantuotta- 1814: musta varusmiespalveluksen yhteydessä. Toinen 1815: tapaus koski varomatonta hiihtohinausta (dnro 1816: Elämä, vapaus, koskemattomuus ja turval- 2348/2/97 ks. s. 220), toinen taas ohjeiden vastais- 1817: lisuus (HM 6 § 1) 1818: ta napalmin käyttöä (dnro 1861/4/97 ks. s. 224). 1819: Perusoikeusuudistuksen yhteydessä koottiin Henkilökohtaisen vapauden nauttiman oi- 1820: henkilöön kohdistuvat ns. fyysiset perusoikeudet keussuojan ulottuvuus voi joskus olla tulkinnan- 1821: samaan yhteyteen. Perusoikeussuoja on laajen- varainen. Laajassa mielessä suojantarve voi il- 1822: nettu koskemaan nimenomaisesti myös henkilö- metä jo siinä vaiheessa, kun vapaudenmenetyk- 1823: kohtaista koskemattomuutta ja turvallisuutta sellä ainoastaan uhataan, käyttämällä uhkaa esi- 1824: eikä ainoastaan perinteisen määritelmän mukai- merkiksi hallinnollisena tehosteena. Tästä oli ky- 1825: sesti yksilön henkeä ja vapautta. Tämä kuvastaa symys tapauksessa, jossa kantelija oli saanut 1826: nykyaikaista käsitystä fyysisen perusoikeussuo- kutsun saapua asevelvollisuusasiassa sotilaslää- 1827: jan laaja-alaisuudesta. nin esikuntaan syytteen uhalla, vaikka syytteen- 1828: Fyysisten perusoikeuksien turvaamisessa on uhka ei perustunut voimassa olevaan lakiin. OA 1829: kaksi ulottuvuutta: toisaalta julkisen vallan on totesi, että rikossyytteellä uhkaaminen voi jo 1830: pidättäydyttävä itse loukkaamasta näitä oi- sinänsä merkitä puuttumista henkilökohtaiseen 1831: keuksia, toisaalta sen on luotava olosuhteet, jois- vapauteen. Sen vuoksi on huolehdittava, ettei 1832: sa nämä perusoikeudet nauttivat mahdollisim- tällaisia uhkia esitetä julkisen vallankäytön te- 1833: man hyvää suojaa myös yksityisiä loukkauksia hosteena ilman laillista perustetta (dnro 728/4/95 1834: vastaan. Jälkimmäisestä ulottuvuudesta on ky- ks. s. 218). 1835: symys mm. suojattaessa ihmisiä rikollisuutta Henkilökohtaisen vapauden painoarvo ilme- 1836: vastaan. Rikosoikeusjärjestelmän tehokkuus on nee siinäkin, että vangitsemisvaatimuksen käsit- 1837: 1838: 1839: 1840: 39 1841: PERUS- J A HMISOIKEUKSIEN V A L V 0 N T A 1842: 1843: 1844: 1845: 1846: tely kuuluu tuomioistuimelle. OA:lle kanneltiin yleensä suhtautua pidättyvästi. Vanki voi näet 1847: siitä, että käräjäoikeus oli insestiasiassa kieltäy- alisteisesta asemastaan johtuen olla siinä käsi- 1848: tynyt kuulemasta vastaajan todistajaa käsitel- tyksessä, että hänellä ei tosiasiassa ole mahdolli- 1849: lessään vangitsemisvaatimusta. OA totesi van- suutta kieltäytyä ehdotetuista toimenpiteistä tai 1850: gitsemisasian luonteesta johtuvan, että todista- että kieltäytyminen johtaisi joihinkin muihin 1851: jia kuultiin vain poikkeuksellisesti. Kun vangit- hänelle epämieluisiin seuraamuksiin (dnro 660/4/ 1852: semisessa oli kuitenkin kysymys keskeiseen pe- 96 ks. s. 112). 1853: rusoikeuteen puuttumisesta, OA korosti, että Henkilökohtaista vapautta ja sen rajoittami- 1854: vangitsemisvaatimuksen käsittelyitä oli vaadit- sen laillisten edellytysten noudattamista AOA 1855: tava tehokkuutta. Se ei saanut olla pelkkä muo- korosti tapauksessa, jossa terveyskeskuslääkäri 1856: dollisuus. Vangittavaksi vaaditulle tuli antaa to- oli pyytänyt poliisin virka-apua kantelijan toi- 1857: dellinen mahdollisuus saattaa näkökantansa oi- mittamiseksi terveyskeskukseen mielenterveys- 1858: keuden tietoon. Todistelutarve oli harkittava ta- lain mukaiseen tarkastukseen ilman että kysees- 1859: pauskohtaisesti. OA katsoi, että todistajan kuu- sä oli laissa tarkoitettu erittäin kiireellinen tapa- 1860: leminen olisi kerrotussa tapauksessa ollut perus- us (dnro 1555/4/96 ks. s. 139). 1861: teltua (dnro 379/4/96 ks. s. 85). Fyysiset perusoikeudet voivat myös joutua 1862: Henkilön fyysisten perusoikeuksien toteutu- keskenään ristiriitaan. Tällöin joudutaan pun- 1863: misen kannalta erityisen herkkiä aloja ovat polii- nitsemaan eri suuntiin vaikuttavien perusoikeus- 1864: sin pakko- ja voimakeinot sekä olosuhteet sulje- näkökohtien painoarvoa konkreettisessa tilan- 1865: tuissa laitoksissa. Nämä kuuluvat perinteisesti teessa. Tällainen tilanne ilmeni mm. asiassa, jos- 1866: oikeusasiamiehen harjoittaman laillisuusvalvon- sa oli kysymys oikeudenkäynnin yhteydessä toi- 1867: nan ydinalueeseen. mitetuista turvatarkastuksista. Näiden tarkas- 1868: Kahdessa kantelussa oli kyse laillisen pidätys- tusten tarkoituksena oli varmistaa kaikkien oi- 1869: ajan ylittymisestä. Koska pidättämisellä puutu- keudenkäyntiin osallistuvien turvallisuus, mutta 1870: taan henkilökohtaiseen vapauteen, tästä pakko- samalla jouduttiin puuttumaan ihmisten henki- 1871: keinosta tulisi tarkoin säätää laissa. Pakkokeino- lökohtaiseen koskemattomuuteen. AOA:n mu- 1872: laissa ei ole kuitenkaan määräyksiä esimerkiksi kaan laissa ei ollut säännöstä, johon tällaiset tur- 1873: vapaudenmenetysajan laskemisesta tilanteessa, vatarkastukset olisi riidattomasti voitu perus- 1874: jossa rikoksesta epäilty pidätetään toisen rikos- taa. Hän esittikin tämän puutteen poistamista 1875: epäilyn vuoksi välittömästi edellisen pidättämi- (dnro 88114/95 ks. s. 128 ja dnro 942/2/97 ks. s. 1876: sen päätyttyä eri poliisipiirien määräyksestä. 81). 1877: AOA:n mukaan pakkokeinolakia tulisi tulkita Henkilökohtainen vapaus ja koskematto- 1878: siten, että henkilökohtaista vapautta joudutaan muus on ollut keskeisesti esillä myös psykiatrisis- 1879: rajoittamaan mahdollisimman vähän (dnro sa sairaaloissa, poliisilaitoksissa ja vankiloissa 1880: 2572/4/96 ks. s. 132). Toisessa kantelutapaukses- tehdyissä tarkastuksissa. Erityishuomion koh- 1881: sa AOA totesi komisarion laiminlyöneen valvoa, teena ovat olleet mm. eristämisen edellytysten 1882: että pidätetty vapautettiin lain edellyttämässä harkinta ja eristämisen kesto psykiatrisissa sai- 1883: ajassa (dnro 2337/4/95 ks. s. 127). raaloissa, poliisin tekemät pakkokeinopäätökset 1884: Eräässä ratkaisussaan AOA totesi, että van- sekä kurinpitomenettelyn lainmukaisuus vanki- 1885: gin suostumukseen pakkokeinojen käytössä tulee loissa (ks. esim. s. 193). Esimerkiksi eristämisestä 1886: 1887: 1888: 1889: 40 1890: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 1891: 1892: 1893: 1894: 1895: psykiatrisissa sairaaloissa tehdyt havainnot joh- vän selkeä ja yksiselitteinen raja. Yleisluonteiset 1896: tivat AOA:n aloitteesta laajaan selvitykseen eris- kriminalisoinnit eivät täytä laillisuusperiaatteen 1897: tämisen käytöstä. AOA:n mukaan eristämisellä täsmällisyysvaatimusta. OA kiinnitti puolustus- 1898: puututaan voimakkaasti henkilökohtaiseen va- ministeriön huomiota asevelvollisuusasetuksen 1899: pauteen ja koskemattomuuteen, minkä johdosta 84 §:n epämääräisyyteen ja ehdotti sen kumoa- 1900: eristämistä tulisi käyttää mahdollisimman rajoi- mista. OA katsoi, että vankeusuhkaisten rikos- 1901: tetusti. Selvitys oli kertomusvuoden lopussa kes- säännösten pitäisi sitä paitsi olla laintasoisia 1902: ken. (dnro 1616/2/97 ks. s. 219). 1903: Samoihin oikeushyviin on katsottu puututun 1904: myös varusmiehiin kohdistuneissa ns. simputus- 1905: Liikkumisvapaus (HM 7 § ) 1906: tapauksissa. Eräässä kanteluasiassa OA arvosteli 1907: varusmiesten esimiehiä siitä, että nämä olivat Liikkumisvapauden eri ulottuvuuksista on 1908: ylimitoittaneet ns. järjestymisharjoituksen mää- perusoikeusuudistuksen yhteydessä säädetty en- 1909: rätessään sen pidettäväksi varusmiesten vapaa- tistä yksityiskohtaisemmin. Suomen kansalaisel- 1910: aikana ja antamalla sen jatkua yli kolmen tunnin la ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalai- 1911: ajan (dnro 2453/4/95 ks. s. 215). sella on vapaus liikkua maassa ja valita asuin- 1912: paikkansa. Liikkumisvapauden piiriin kuuluu 1913: myös maahantulon ja maasta lähdön sääntely. 1914: Rikosoikeuden laillisuusperiaate (HM 6a §) Maahantulon osalta ulkomaalaisen liikkumis- 1915: Yksi oikeusvaltion perusperiaatteita on, että vapaus on rajoitetumpi kuin Suomen kansalai- 1916: ketään ei saa pitää syyllisenä rikokseen eikä tuo- sella. On kuitenkin huomattava, että ulkomaa- 1917: mita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, laisen maahantulon edellytyksistä on säädetty 1918: jota ei tekohetkellä ole säädetty laissa rangaista- lailla ja että ulkomaalaisella on tältä osin oikeus 1919: vaksi. Tätä kutsutaan rikosoikeudelliseksi lailli- saada asiansa viranomaisen käsiteltäväksi halli- 1920: suusperiaatteeksi. Perusoikeusuudistuksen yh- tusmuodon 16 §:stä ilmenevien periaatteiden 1921: teydessä siitä otettiin nimenomainen säännös mukaisesti. 1922: hallitusmuotoon. OA:lle kanneltiin tieosuuksien sulkemisesta 1923: Rikosoikeuden laillisuusperiaatetta AOA ko- rallikilpailujen yhteydessä. OA katsoi, että lii- 1924: rosti kantelussa, jossa oli kyse poliisin antamaan kenneväylien sulkemiseen oikeuttavat tieliiken- 1925: tieliikennelain mukaiseen huomautukseen liite- nelain säännökset kaventavat liikkumisvapaut- 1926: tyn lisäehdon laillisuudesta ( dnro 1720/4/95 ks. s. ta ja että sen vuoksi niitä on tulkittava suppeasti. 1927: 146). Laillisuusperiaatteen noudattamista AOA OA arvosteli sitä, että lääninhallituksen lupaeh- 1928: korosti myös peruskoulun oppilaan ojentamises- dot olivat kantelutapauksessa jääneet epämää- 1929: sa tilanteessa, jossa ei ollut käytetty peruskoulu- räisiksi, erityisesti mitä tuli suljettujen tieosuuk- 1930: laissa ja -asetuksessa säädettyjä menettelytapoja sien varrella asuvien kulkuyhteyksien järjestä- 1931: (dnro 1322/4/95 ks. s. 225). miseen. Liikkumisvapauden rajoitusten kesto ja 1932: Yhtenä laillisuusperiaatteen ulottuvuutena ulottuvuus oli tosiasiallisesti jätetty virkavas- 1933: on mainittu myös lainsäädäntöä koskeva täsmäl- tuuta vailla olevien rallikilpailun järjestäjien va- 1934: lisyysvaatimus. Rangais-tavan ja rankaisematta paaseen harkintaan (dnro 2543/4/96 ks. s. 298). 1935: jäävän käyttäytymisen välillä täytyy olla riittä- 1936: 1937: 1938: 1939: 41 1940: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A 1941: 1942: 1943: 1944: 1945: Yksityiselämä, kunnia, kotirauha ja viestin- Yhteydenpito lähiomaisiin on keskeinen osa 1946: täsalaisuus (HM 8 §) perhe-elämää. Euroopan ihmisoikeussopimuk- 1947: Perusoikeusuudistuksen yhteydessä hallitus- sen mukaan tätä oikeutta ei voida tutkintavan- 1948: muotoon lisättiin yksityiselämän suojaa koskeva keudenkaan aikana edes tutkinnallisista syistä 1949: säännös uutena perusoikeutena, jonka esikuvana kokonaan evätä. AOA on arvioinut sitä, miten 1950: olivat vastaavat määräykset kansainvälisissä ih- lähiomaisten tapaamisoikeus voidaan sovittaa 1951: misoikeussopimuksissa. Yksityiselämän (eli yk- yhteen rikosprosessin tehokkuusvaatimuksen 1952: sityisyyden) suojaa on kuvattu eräänlaiseksi yk- kanssa. Tapauksessa, jossa kantelija ei ollut saa- 1953: silön yksityistä aluetta koskevaksi yleislausek- nut tavata tutkintavankina ollutta poikaansa 1954: keeksi, joka täydentää siihen läheisesti liittyviä isäinpäivänä, AOA korosti lähiomaisten yhtey- 1955: perusoikeuksia kuten kunnian ja kotirauhan sekä denpito-oikeuden ehdottomuutta myös tutkin- 1956: luottamuksellisen viestin suojaa. Euroopan ih- tavankeuslain mukaan. Hän totesi, ettei tätä oi- 1957: misoikeussopimuksen 8 artiklassa on yksityiselä- keutta ole lupa tehdä tyhjäksi laintulkinnan 1958: mään rinnastettu nimenomaisesti myös perhe- avulla (dnro 112/4/96 ks. s. 133). 1959: elämä. Euroopan ihmisoikeussopimuksen perhe-elä- 1960: Yksityiselämää suojattaessa joudutaan usein mää suojaavasta 8 artiklasta oli kysymys myös 1961: vaikeisiin intressivertailuihin, kun muiden pe- kantelussa, jonka mukaan tutkintavanki ei saa- 1962: rusoikeuksien, esimerkiksi sananvapauden ja sii- nut mahdollisuutta tavata kuolemansairasta si- 1963: hen liittyvän julkisuusperiaatteen, turvaaminen sartaan. Ihmisoikeusmyönteisen laintulkinnan 1964: vaatii jonkun yksityiselämään puuttumista. tärkeyttä painottaen AOA piti lähtökohtana, 1965: Potilastietojen salassapito on tärkeä osa yksi- että tutkintavangille on myönnettävä poistumis- 1966: tyisyyden suojaa. AOA on korostanut yksityi- lupa vaikeasti sairaan lähiomaisen tapaamista 1967: syyden kunnioittamista sekä vankipotilaan että varten, jollei tätä vastaan puhu painavia syitä ja 1968: pidätetyn henkilön tekemien kantelujen johdos- jollei asianmukaista yhteydenpitoa voida muu- 1969: ta. Kummassakin tapauksessa kantelijaa varti- toin esimerkiksi tapaamisjärjestelyin toteuttaa 1970: oineet vartijat tai poliisimiehet olivat olleet läsnä (dnro 1317/4/95 ks. s. 110). 1971: hoitohuoneessa, kun kantelija oli ollut lääkärin Myös mielenterveyslaissa tarkoitetuilla hen- 1972: tutkittavana (dnro 410/4/96 ks. s. 112 ja dnro kilön itsemääräämisoikeuden rajoituksilla ka- 1973: 2337/4/95 ks. s. 127). OA puolestaan puuttui asi- vennetaan ihmisen oikeutta yksityiselämään. 1974: aan, jossa lääkintähuoltoupseeri oli varuskunta- AOA esitti sosiaali- ja terveysministeriölle mie- 1975: sairaalassa esitarkastanut varusmiehiä ennen lenterveyslain tarkistamista tältä osin siten, että 1976: lääkärin vastaanottoa. OA näki ongelmaksi sen, itsemääräämisoikeuden rajoituksesta ilmenisi 1977: että tarkemmin sääntelemätön "esitarkastus" selvästi sen laajuus ja täsmälliset edellytykset. 1978: saatettiin mieltää varsinaiseksi lääkärintarkas- AOA:n mukaan mielenterveyslain 28 §:n 1 mo- 1979: tukseksi. Tällöin varusmiehet voivat luulla ole- mentin säännöstä itsemääräämisoikeuden rajoit- 1980: vansa velvollisia ilmaisemaan lääkintähuoltoup- tamisesta ei voitu enää perusoikeusuudistuksen 1981: seerille sellaisiakin terveystietoja, joita ainoas- jälkeen pitää asianmukaisena (dnro 2704/2/97 ks. 1982: taan lääkärillä oli oikeus tiedustella. OA arvosteli s. 203). 1983: myös sitä, että komppanian päällikkö oli ollut Yksityiselämän suoja on ollut esillä ja sitä on 1984: esitarkastuksessa läsnä (dnro 2087 /4/95ks.s. 222). korostettu myös AOA:n psykiatrisiin sairaaloi- 1985: 1986: 1987: 1988: 42 1989: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A 1990: 1991: 1992: 1993: 1994: hin tekemillä tarkastuksilla. Esimerkkinä voi- nettelylain mukaisesti. Lääninoikeuden lainvoi- 1995: daan mainita mielentilatutkimukseen tulevan maisesta päätöksestä huolimatta kantelijan si- 1996: potilaan valokuvaaminen tällaisessa sairaalassa viilipalvelusta ei ollut keskeytetty. OA arvosteli 1997: (ks. s. 194) sitä, että siviilipalveluskeskus ei ollut noudatta- 1998: Eräässä AOA:n ratkaisemassa kantelussa oli nut hallintotuomioistuimen päätöstä. Hän piti 1999: kysymys psykiatrisen sairaalan henkilökunnan raskauttavana, että siviilipalveluskeskus oli li- 2000: oikeudesta pidättää sairaalassa hoidettavana säksi päätynyt asiassa lopputulokseen, joka oli 2001: olevan potilaan lähettämiä kirjeitä (dnro 2298/4/ ristiriidassa kantelijan ilmoittaman eettisen va- 2002: 95 ks. s. 202). kaumuksen kanssa (dnro 2424/4/95 ks. s. 246). 2003: 2004: Uskonnon ja omantunnon vapaus Sananvapaus ja taliennejulkisuus 2005: (HM 9 §) (HM 10 §) 2006: Perusoikeusuudistuksen yhteydessä otettiin Sananvapauteen kuuluu oikeus paitsi ilmaista 2007: hallitusmuotoon perinteisen uskonnonvapauden ja julkistaa myös vastaanottaa tietoja, mielipi- 2008: rinnalle myös laajempi omantunnonvapaus, joka teitä ja viestejä kenenkään ennakolta estämättä. 2009: ei rajoittuisi vain uskonnollisiin vakaumuksiin. Sananvapaudesta on säädetty sekä hallitusmuo- 2010: Euroopan ihmisoikeussopimuksessa uskonnon ja dossa että kansainvälisissä ihmisoikeussopimuk- 2011: omantunnon vapauden ohella mainitaan myös sissa lähes samansisältöisesti. Sananvapauteen 2012: ajatuksen vapaus. liittyy läheisesti oikeus tallennejulkisuuteen eli 2013: Omantunnon vapautta ilmentää esimerkiksi oikeus saada tietoja viranomaisen hallussa ole- 2014: mahdollisuus siviilipalvelukseen asevelvollisuus- vasta asiakirjasta tai muusta tallenteesta. Tal- 2015: laissa säädetyn palveluksen vaihtoehtona. Sivii- Iennejulkisuus on kotimaista perua oleva perus- 2016: lipalveluksen edellytyksenä ovat lain mukaan oikeussäännös. Se ilmentää myös Euroopan 2017: "uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen pe- unionissa parhaillaan ajankohtaista avoimuus- 2018: rustuvat vakavat omantunnonsyyt". Nykyisen eli transparenssiajattelua. 2019: katsomuksen mukaan omantunnonsyitä ei voida Sananvapauskanteluissa on ollut usein kysy- 2020: tutkia, vaan on lähdettävä asianomaisen omasta mys nimenomaan virkamiehen sananvapaudes- 2021: vakuutuksesta. Käytännössä on joskus syntynyt ta. Virkamiehellä on lähtökohtaisesti sama sa- 2022: ongelmia silloin, kun vakaumuksen on ilmoitettu nanvapaus kuin muillakin kansalaisilla. Sanan- 2023: muuttuneen. vapauden mahdolliset rajoitukset voivat johtua 2024: Eräässä kantelussa oli kysymys siviilipalve- joko hoidettavan viran luonteesta tai virkamie- 2025: luksen keskeyttämisestä ja siirtymisestä asepal- heltä vaadittavista yleisistä käyttäytymisnor- 2026: velukseen sillä perusteella, että kantelijan eetti- meista. 2027: nen vakaumus oli muuttunut. Siviilipalveluskes- OA arvosteli kaupunginjohtajaa, joka oli an- 2028: kus oli ensin hyväksynyt keskeytyshakemuksen tanut lukion ja peruskoulun yläasteen opettajalle 2029: mutta myöhemmin peruuttanut päätöksensä, "huomautuksen" tämän paikallisessa sanoma- 2030: koska keskeyttämistä ei pidetty enää mahdollise- lehdessä julkaiseman mielipidekirjoituksen joh- 2031: na siviilipalveluksen suorittamisen jo alettua. dosta. Kirjoituksessa oli käsitelty kriittiseen sä- 2032: Lääninoikeus oli kuitenkin kumonnut peruutus- vyyn kaupungin rantarakentamista. OA katsoi 2033: päätöksen, koska sitä ei ollut tehty hallintome- kaupunginjohtajan pyrkineen huomautuksel- 2034: 2035: 2036: 43 2037: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A 2038: 2039: 2040: 2041: 2042: laan tosiasiallisesti rajoittamaan opettajan sa- sittelyajasta. Asiakirjajulkisuuslain mukaan vi- 2043: nanvapautta eli oikeutta esittää julkisesti mieli- ranomaisen on käsiteltävä asia "viipymättä". 2044: piteitä ja ottaa siten osaa yhteisten asioiden hoi- OA arvosteli esimerkiksi vesi- ja ympäristöhalli- 2045: toon. OA:n mukaan sananvapauteen demokraat- tusta siitä, että kysymys erääseen virkatyönä 2046: tisessa yhteiskunnassa kuuluu olennaisesti myös tehtyyn tutkimukseen liittyvän tiedoston julki- 2047: se, että kansalaisilla on lupa kuvata yhteiskunta- suusluonteesta oli ratkaistu vasta yli kuukauden 2048: poliittisia hankkeita muullakin kuin poliittisen päästä tiedon pyytämisestä (dnro 172/4195 ks. s. 2049: päätösvallan käyttäjien kulloinkin hyväksymäl- 283). 2050: lä tavalla (dnro 571/4/95 ks. s. 238). AOA puolestaan arvioi kaupungin sosiaali- 2051: Toisessa tapauksessa oli taas kysymys siitä, työntekijän menettelyä ja korosti, että asiakirjo- 2052: millä keinoilla sananvapautta parhaiten suoja- ja koskeviin pyyntöihin on vastattava huolelli- 2053: taan. OA:lle kanneltiin liikenneministeriön kiel- sesti, selkeästi ja nopeasti (dnro 2558/4/95 ks. s. 2054: teisestä kannasta, jonka mukaan matkapuhelin- 173). 2055: liittymän käyttäminen kotirauhan häirintään ei OA:lle kanneltiin myös siitä, että toimittajan 2056: antanut telelaitokselle oikeutta liittymän sulke- ei ollut sallittu tehdä korkeimman hallinto-oi- 2057: miseen. Ministeriö katsoi, että ainoastaan "tekni- keuden (KHO) kirjaamossa muistiinpanoja hä- 2058: sen häiriön" aiheuttaminen oikeutti liittymän nelle esitetystä Saamelaisvaltuuskunnan vaali- 2059: sulkemiseen. Televiestinnän sisällön mahdolli- luettelosta eikä toimittajan vastalausekirjettä 2060: seen häiriöluonteeseen puuttuminen olisi minis- ollut KHO:ssa käsitelty asiakirjajulkisuuslaissa 2061: teriön mielestä ollut sananvapauteen puuttumis- edellytetyllä tavalla. Muistiinpanokielto oli joh- 2062: ta. OA totesi kuitenkin, ettei itkivaltainen puhe- tunut siitä, että KHO:ssa vaaliluettelo oli tulkit- 2063: linhäirintä voinut nauttia hallitusmuodossa tur- tu henkilörekisteriksi, josta ei ollut mahdollista 2064: vattua sananvapauden suojaa, koska tällainen antaa jäljennöstä ns. massaluovutuksena. OA 2065: häirintä haittasi aidon sananvapauden toteutu- katsoi, että julkisuusperiaatteen toteutumisen 2066: mista. OA:n mielestä julkinen valta voi edistää turvaamiseksi olisi syytä kiinnittää vakavaa 2067: sananvapautta pikemminkin torjumalla tällais- huomiota asiakirjajulkisuuslain ja henkilörekis- 2068: ta ilkivaltaa. OA kiinnitti liikenneministeriön terilain aineellisten säännösten yhteensovitta- 2069: huomiota teleliittymien toimitusehtojen vahvis- misongelmaan. OA:n mielestä perusoikeusmyön- 2070: tamisessa huomioon otettaviin sananvapautta teinen tulkinta olisi puoltanut toimittajan kir- 2071: koskeviinnäkökohtiin (dnro 2503/4/95 ks. s. 277). jeen käsittelyä KHO:ssa asiakirjajulkisuuslain 2072: Taliennejulkisuutta koskevia kanteluita on mukaisena pyyntönä eikä pelkästään asiakas- 2073: tullut oikeusasiamiehelle paljon, joskin useimmi- palvelua koskevana moitekirjeenä (dnro 488/4/96 2074: ten kantelijalla on vielä ollut mahdollisuus käyt- ks. s. 77). 2075: tää yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun 2076: lain 8 §:ssä säädettyä oikeuskeinoa eli saattaa Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus 2077: (HM 10 a §) 2078: asia toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi. 2079: Tällöin oikeusasiamies on ohjannut kantelijan Perusoikeusuudistuksen yhteydessä säädet- 2080: yleensä käyttämään ensisijaisesti tätä oikeuskei- tiin kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta en- 2081: noa. Monissa asiakirjajulkisuutta koskevissa tistä täsmällisemmin. Myös mielenosoitusoikeus 2082: kanteluissa on kuitenkin ollut kysymys asian kä- ja ammatillinen yhdistymisvapaus turvattiin ni- 2083: 2084: 2085: 2086: 44 2087: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 2088: 2089: 2090: 2091: 2092: menomaisesti. Yhdistymisvapauden osana mai- nen väline pyrittäessä demokraattiseen kansa- 2093: nittiin myös oikeus olla kuulumatta yhdistyk- laisyhteiskuntaan. 2094: seen. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 2095: Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on aihe, jos- ovat usein kiinni sananvapaudesta. Tähän OA 2096: ta OA:lle on kanneltu usein ennenkin. Ongelma kiinnitti huomiota mm. jo edellä selostetussa ta- 2097: on kuitenkin perusoikeusuudistuksen jälkeen pauksessa, joka koski opetustoimen virkamiehen 2098: ajankohtaistunut uudella tavalla. OA:n mukaan oikeutta mielipidekirjoitusten julkaisemiseen 2099: asetustasoiset ja sitä alemmantasoiset säännök- (dnro 5 7114/95 ks. s. 238). 2100: set, joissa ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä Osallistumisoikeuksien keskeisenä ilmenty- 2101: säädettiin ennen uutta yliopistolakia, olivat jou- mänä on pidetty työyhteisön jäsenen oikeutta 2102: tuneet ristiriitaan hallitusmuodon uuden 10a §:n yhteistoimintamenettelyyn. Viimeaikaiset sääs- 2103: kanssa. Yliopistolaissa, joka tosin on säädetty töt ja supistukset ovat korostaneet tämän insti- 2104: tulevaksi voimaan vasta 1.8.1998, ylioppilaskun- tuution merkitystä myös julkisella sektorilla. OA 2105: tien pakkojäsenyydestä on kuitenkin säädetty arvosteli ympäristökeskuksen johtajaa siitä, 2106: laintasoisesti. OA:n mielestä olisi perusoikeusnä- että tämä oli ilman yhteistoimintalain mukaista 2107: kökulmasta vastedes parempi etsiä järjestelyjä, neuvottelua määrännyt alaisensa virkamiehen 2108: jotka eivät rakentuisi pakkojäsenyyden varaan sijoituspaikaksi toisen tulosryhmän, jolloin vir- 2109: (dnro 2249/4/95 ks. s. 229). kamiehen työtehtävät olivat pääosin muuttu- 2110: neet. OA korosti, että viraston tulee järjestäes- 2111: Osallistuminen yhteiskunnalliseen toimin- sään organisaatiotaan toimia siten, että järjeste- 2112: taan (HM 11 §:n 3 momentti) 2113: lyt antavat henkilöstöön kuuluville mahdolli- 2114: Ns. poliittiset oikeudet eli vaali- ja osallistu- suuden vaikuttaa työnsä sisältöön ja työympä- 2115: misoikeudet on mielletty yhä selvemmin yksilön ristöön sekä saada tietoja työnsä tavoitteista ja 2116: perusoikeuksiksi. Tätä kuvastaa sekin, että KP- tuloksista (dnro 1926/4/95 ks. s. 283). Samoin OA 2117: sopimuksen nimessä rinnastetaan kansalaisoi- piti yliopiston rehtorin menettelyä virheellisenä, 2118: keudet ja poliittiset oikeudet. Perusoikeusuudis- kun tämä oli siirtänyt hallintoviraston toimisto- 2119: tuksen yhteydessä näistä poliittisista osallistu- päällikön muihin tehtäviin ilman lain vaatimaa 2120: misoikeuksista on otettu erityinen säännös halli- neuvottelumenettelyä. OA:n mukaan neuvotte- 2121: tusmuotoon. lut olisi tullut käydä sellaisessa valmisteluvai- 2122: Äänestysoikeus koskee vain hallitusmuodossa heessa, jolloin ratkaisut olivat vielä asiallisesti 2123: erikseen mainittuja, esimerkiksi Suomen kansa- tekemättä ja lopputulokseen voitiin siten myös 2124: laisia valtiollisissa vaaleissa. Tämän ohella julki- käytännössä vaikuttaa (dnro 732/4/95 ks. s. 231). 2125: selle vallalle on asetettu velvollisuus edistää jo- 2126: kaisen yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteis- 2127: Omaisuus (HM 12 §) 2128: kunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itse- 2129: ään koskevaan päätöksentekoon. Erityissään- Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkinta- 2130: nöksessä on mainittu nimenomaan elinympäris- käytännössä on sovellettu omaisuuden suojan 2131: töä koskevasta vaikutusmahdollisuudesta (HM osalta laajaa harkintamarginaalia, mutta tämä 2132: 14a §:n 2 mom). Perusoikeustasoinen osallistu- ei ole luonnollisestikaan voinut heikentää kansal- 2133: mismahdollisuus on keskeisen tärkeä oikeudelli- lisella tasolla myönnettyä vastaavaa suojaa. 2134: 2135: 2136: 2137: 45 2138: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A 2139: 2140: 2141: 2142: 2143: Omaisuuden suoja onkin perinteisesti ollut vah- 2271/4/95 ks. s. 292). 2144: va kotimaisessa oikeuskäytännössä. Omaisuuden suojaa voidaan loukata myös si- 2145: Omaisuuden suoja joutuu usein intressiristirii- ten, että viranomainen yrittää lakiin perustu- 2146: taan jonkin toisen perusoikeuden kanssa. Tällai- mattomilla uhilla tai vaatimuksilla taivuttaa 2147: nen tilanne syntyy esimerkiksi ympäristöä suo- jonkun luopumaan hänelle kuuluvista varalli- 2148: jeltaessa. Tällöin omaisuuden suojaa on jouduttu suuseduista. AOA arvosteli vankilan talousjoh- 2149: tarkastelemaan yhdessä HM 14a §:n luonnon tajaa siitä, että tämä peri vangilta vahingonkor- 2150: monimuotoisuutta ja ympäristön terveellisyyttä vausta ilman tuomioistuimen päätöstä (dnro 2151: koskevan "kilpailevan" perusoikeussäännöksen 1539/4/96 ks. s. 113). 2152: kanssa. Kahta eri suuntiin vaikuttavaa perusoi- Monissa kanteluissa koetaan erityisesti vero- 2153: keussäännöstä on punnittava vastakkain. tus ongelmalliseksi omaisuuden suojan näkökul- 2154: Viranomaiskäytännössä joudutaan aika ajoin masta. Euroopan ihmisoikeussopimuksen omai- 2155: ottamaan kantaa ns. vähäarvoisuuskynnykseen, suuden suojaa koskevassa lisäpöytäkirjassa on 2156: jonka ylittävältä osalta omaisuuden suojaan vas- kuitenkin sopimusvaltioille annettu nimenomai- 2157: ta voidaan vedota. Tästä oli kysymys mm. tapa- nen oikeus säätää lakeja, jotka ne katsovat vält- 2158: uksessa, jossa poliisin takavarikoimat esineet oli tämättömiksi taatakseen verojen maksamisen. 2159: määrätty vähäarvoisina hävitettäviksi. AOA to- Sopimuksen soveltamiskäytännössä on annettu 2160: tesi, ettei vähäarvoistakaan omaisuutta tule hä- valtioille laaja harkintamarginaali verotuskysy- 2161: vittää, jos se ilman mainittavia kustannuksia, myksissä. OA otti asiaan kantaa mm. ennakko- 2162: vaivaa ja viivytystä voidaan palauttaa, myydä perintärekisteristä poistamista koskevan kante- 2163: tai luovuttaa ( dnro 726/4/96 ks. s. 135). Toisessa lun yhteydessä. OA:n mukaan Suomen kansalli- 2164: tapauksessa ulosottovelallinen kanteli siitä, että set säännökset antavat verovelvollisille jopa pi- 2165: ulosottomies oli ulosmitannut häneltä vähäar- demmälle menevää oikeussuojaa kuin Euroopan 2166: voisen sormuksen, jolla kuitenkin oli omistajal- ihmisoikeussopimuksen määräykset (dnro 54/4/ 2167: leen tunnearvoa. Vaikka sormuksen ulosmittaa- 96 ks. s. 255). 2168: miseen ei sen tunnearvosta huolimatta ollut peri- 2169: aatteessa estettä, OA piti menettelyä tässä tapa- 2170: Oma kieli ja kulttuuri (HM 14 §) 2171: uksessa ulosottolain vastaisena, koska ulosotto- 2172: mies ei ollut suostunut ensisijaisesti ulosmittaa- Hallitusmuodossa on turvattu paitsi suomen 2173: maan velallisen lompakosta löytynyttä rahaa ja ruotsin kielten yhdenvertainen asema maan 2174: (dnro 2437/4/95 ks. s. 159). kansalliskielinä myös saamelaisten, romanien ja 2175: Omaisuuden suojan on katsottu ulottuvan muiden ryhmien kielelliset ja kulttuuriset oikeu- 2176: myös maksettaviksi erääntyneisiin julkisen val- det. Kielellisillä oikeuksilla on kytkentöjä mui- 2177: lan rahasuorituksiin. AOA piti virheellisenä sitä, hin, erityisesti yhdenvertaisuutta, sananvapaut- 2178: että valtiokonttori oli kuitannut rikosvahinko- ta, opetusta sekä oikeudenmukaista oikeuden- 2179: jen korvaamisesta valtion varoista annetun lain käyntiä ja hyvää hallintoa koskeviin perusoi- 2180: nojalla myönnetyn korvauksen korvauksensaa- keuksiin. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä 2181: jan suostumuksetta niiden saamisten suorituk- velvollisuus huolehtia maan suomen-ja ruotsin- 2182: seksi, jotka valtiokonttorilla oli korvauksensaa- kielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskun- 2183: jalta takautumisoikeutensa perusteella (dnro nallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mu- 2184: 2185: 2186: 2187: 46 2188: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 2189: 2190: 2191: 2192: 2193: kaan ulotettiin koko "julkiseen valtaan" eikä ai- voidaan tehokkaasti suorittaa (dnro 2300/4/94 2194: noastaan valtioon. Hallinnon rakennemuutok- ks. s. 280). 2195: sen ja yksityistämiskehityksen jatkuessa tällä Monet ns. kielikantelut koskevat erilaisten 2196: laajennuksella voidaan ennustaa olevan huomat- merkintöjen, opasteiden tai lomakkeiden yksi- 2197: tava merkitys. kielisyyttä. Eräässä kantelussa oli kysymys siitä, 2198: OA on kertomusvuonna ottanut erityisesti että telelaitoksen kaapeliyhteyksien jakokaappi- 2199: kantaa erilaisten virallisjulkaisujen saatavuu- en ja merkkipilareiden varoitustekstit olivat kak- 2200: teen ruotsin kielellä. OA katsoi muun muassa, sikielisissäkin kunnissa ainoastaan suomen kie- 2201: että kirjanpitolautakunnan antamat ohjeet kir- lellä. OA katsoi telelaitoksen velvolliseksi tiedot- 2202: janpitolain soveltamisesta pitäisi pyrkiä julkai- tamaan kaapeleista kielilain edellyttämin tavoin 2203: semaan molemmilla kansalliskielillä samanaikai- (dnro 1188/4/97 ks. s. 277). 2204: sesti. Ohjeiden saatavuus toisellakin kansallis- Toisessa tapauksessa oli kysymys ruotsin kie- 2205: kielellä tulisi ainakin turvata niin kohtuullisessa len syrjäyttämisestä Suomen Posti Oy:n osana 2206: ajassa, ettei kirjanpitolain soveltamiskäytäntö toimivan postimuseon opasteissa ja näyttely- 2207: joudu kärsimään. OA esittikin valtioneuvoston teksteissä. OA katsoi postilaitoksen velvolliseksi 2208: harkittavaksi, että laissa määrättäisiin sellaiset turvaamaan kielelliset oikeudet paitsi varsinai- 2209: viranomaisten ohjeet, jotka kohdistuvat ylei- sessa postitoiminnassa myös sen oheistoimin- 2210: söön ja koskevat kansalaisten oikeuksia ja vel- noissa. Postimuseon oli siten palveltava yleisöä 2211: vollisuuksia, julkaistavaksi samanaikaisesti sekäsuomeksiettä ruotsiksi (dnro 1346/4/95 ks. 2212: kummallakin kansalliskielellä (dnro 641/4/95 ja s. 276). 2213: 2197/2/97 ks. s. 295). Edelleen OA kiinnitti patentti- ja rekisterihal- 2214: Asiassa, joka koski maanomistajien kuulemis- lituksen huomiota siihen, että yleisölle tarkoitet- 2215: ta vanhojen metsien suojelua koskevasta ehdo- tuja ilmoituslomakkeita täytyy olla saatavissa 2216: tuksesta, OA kiinnitti ympäristöministeriön yhdistysrekisterin paikallisviranomaisissa sekä 2217: huomiota siihen, että kielilain 21 §:ää olisi tulkit- suomeksiettä ruotsiksi (dnro 2188/4/95). 2218: tava perusoikeusmyönteisesti harkittaessa siinä Kansainvälistymisestä ja etenkin Euroopan 2219: tarkoitettujen lakiehdotusten ja mietintöjen jul- unionin jäsenyydestä johtuen lienee yhä useam- 2220: kaisutarvetta molemmilla kansalliskielillä. OA min odotettavissa myös tilanteita, joissa kansal- 2221: painotti, että sellaiset mietinnöt, jotka liittyvät liskielemme joutuvat kotimaisessakin hallinnos- 2222: välittömästi ihmisten oikeuksiin ja velvollisuuk- sa kilpailemaan muiden valtakielten kanssa. Täl- 2223: siin, tulisi julkaista - ainakin tarpeellisin osin - laisesta oli kysymys tapauksessa, jossa kantelija 2224: myös ruotsin kielellä (dnro 390/2/95 ks. s. 287). oli saanut ajoneuvohallinnoita pyytämänsä jäl- 2225: Kuntien maa-aineslain mukaisen lupaharkinnan jennöksen EY -direktiivistä englanninkielisenä, 2226: avuksi laadittuun valtakunnallisesti arvokkaita vaikka pyyntö oli esitetty suomeksi. Ajoneuvo- 2227: kallioalueita koskevaan ehdotukseen liittyvässä hallinto oli katsonut englanninkielisen version 2228: kanteluasiassa OA taas katsoi, että ruotsinkieli- "juridisesti pätevämmäksi". OA piti menettelyä 2229: sen väestön asuma-alueita koskevat tutkimusra- kielilain vastaisena ja huomautti lisäksi, että suo- 2230: portit, suunnitelmat ja ehdotukset tulisi laatia, men kielelläkin on EY -oikeutta sovellettaessa 2231: mikäli mahdollista, niin aikaisessa vaiheessa virallisen kielen asema. Sen vuoksi ei ole perustei- 2232: myös ruotsiksi, että maanomistajien kuuleminen ta väittää englanninkielistä versiota "juridisesti 2233: 2234: 2235: 2236: 47 2237: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A 2238: 2239: 2240: 2241: 2242: pätevämmäksi" kuin suomenkielistä (dnro 648/ lehdittava siitä, että lunastusasia voidaan rat- 2243: 4/95 ks. s. 274). kaista toimenpidekiellon vielä ollessa voimassa 2244: Vähemmistöryhmien osalta OA otti kantaa (dnro 2162/4/95 ks. s. 287). 2245: kohtalain edellyttämän kohta-asetuksen anta- Ympäristöasioissa on usein voimakkaita int- 2246: misen viivästykseen ja kiirehti maa- ja metsäta- ressiristiriitoja, etenkin mitä tulee maanomista- 2247: lousministeriötä huolehtimaan asiasta (dnro jien asemaan. Useissa kanteluissa onkin ollut ky- 2248: 17 49/4/96 ks. s. 279). symys maanomistajien kuulemisesta ja sen te- 2249: hokkuudesta. OA on pitänyt suositeltavana, että 2250: kuuleminen tapahtuu yleensä mahdollisimman 2251: Elinympäristö (HM 14a §) 2252: varhaisessa vaiheessa ja että myös kuulemisen 2253: Ympäristön säilyminen elinkelpoisena on kohteena olevan aineiston kääntämisestä kuulta- 2254: edellytys muiden perusoikeuksien toteutumisel- vien omalle kielelle huolehditaan asianmukaises- 2255: le. Oikeus ympäristöön on muotoutunut kansain- ti. Näistä seikoista oli kysymys jo edellä seloste- 2256: väliseksi ihmisoikeudeksi, ja perusoikeusuudis- tuissa tapauksissa dnrot 2300/4/94 (ks. s. 280) ja 2257: tuksen yhteydessä hallitusmuotoonkin sisälly- 390/2/95 (ks. s. 287). 2258: tettiin asiaa koskeva perusoikeussäännös. Siinä 2259: on kaksi ainesosaa: ensinnäkin kaikille kuuluva 2260: vastuu luonnosta, ympäristöstä ja kulttuuripe- 2261: Työ, ammatti ja elinkeino (HM 15 §) 2262: rinnöstä sekä toiseksi julkisen vallan velvollisuus Perusoikeusuudistuksen yhteydessä turvat- 2263: turvata jokaiselle oikeus terveelliseen ympäris- tiin jokaiselle oikeus lain mukaan hankkia toi- 2264: töön ja mahdollisuus vaikuttaa elinympäris- meentulonsa valitsemaliaan työllä, ammatilla 2265: töään koskevaan päätöksentekoon. tai elinkeinolla. Yhtenä lähtökohtana on ollut 2266: Oikeusasiamiehelle kanneltiin esimerkiksi yrittämisen vapauden periaate ja yleensäkin yk- 2267: maanteiden suolauksen epäterveellisyydestä. silön oma aktiivisuus toimeentulonsa hankkimi- 2268: OA totesi, että suolauksen oikeudellista sallitta- sessa. Perusoikeussäännös asettaa julkiselle val- 2269: vuutta arvioitaessa joudutaan punnitsemaan lalle tältä osin turvaamis- ja edistämisvelvoit- 2270: keskenään eri suuntiin meneviä perus- ja ihmisoi- teen. 2271: keusargumentteja. Aiheuttamistaan ympäristö- Monissa kanteluissa puututaan verotuksen 2272: haitoista huolimatta teiden suolausta on vaikea- yritystoiminnalle aiheuttamiin ongelmiin. Esi- 2273: ta kokonaan kieltää, ottaen huomioon, että suo- merkiksi ennakkoperintärekisteristä poistami- 2274: lauksella edistetään liikenneturvallisuutta. Myös sen on katsottu haittaavan kohtuuttomasti elin- 2275: henkilökohtainen turvallisuus on perus- ja ihmis- keinotoimintaa. OA myönsi seuraamuksen mer- 2276: oikeutena turvattu (dnro 2382/4/95 ks. s. 286). kitsevän yrittäjän kilpailuaseman heikentymistä 2277: Toisessa tapauksessa oli kysymys siitä, että mutta viittasi tältä osin verovalvonnan tarpei- 2278: luonnonsuojelulain mukaisen lunastusasian kä- siin. OA katsoi, että rekisteristä poistettavan oi- 2279: sittelyn viivästyessä väliaikainen toimenpide- keusturvaan olisi kuitenkin kiinnitettävä erityis- 2280: kielto oli ehtinyt jo päättyä. OA muistutti, että tä huomiota (dnro 54/4/96ks. s. 255). Verotarkas- 2281: toimenpidekielto oli tarkoitettu mahdollisen lu- tusten osalta OA totesi, etteivät ne saisi haitata 2282: nastuksen luonnonsuojelullisen tarkoituksen normaalia elinkeinotoimintaa ainakaan niissä 2283: turvaamiseksi. Sen vuoksi viranomaisten on huo- tapauksissa, joissa verovelvollista ei epäillä rikol- 2284: 2285: 2286: 2287: 48 2288: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 2289: 2290: 2291: 2292: 2293: lisesta menettelystä. V erotarkastuksellisten int- Erään kantelun johdosta OA totesi varusmie- 2294: ressien ohella tulisi ottaa huomioon myös vero- hen palveluskelpoisuusluokan muutoksen voi- 2295: velvollisen oikeus jatkaa laillista elinkeinotoi- van aiheuttaa varusmiehelle kohtuutonta hait- 2296: mintaansa. V erovelvollisella tulee esimerkiksi taa kotiutumisen jälkeistä työelämään sijoittu- 2297: olla mahdollisuus saada kirjanpitoaineistoaan mista ajatellen. Tämäkin näkökohta tulisi ottaa 2298: käyttöönsä tarkastuksen kestäessä (dnro 199 ja huomioon varsinkin silloin, kun luokanmuotosta 2299: 207114/96 ks. s. 257). harkitaan varusmiespalvelun loppuvaiheessa 2300: Kuvataiteilija taas kanteli verotustensa huo- (dnro 1076/4/95 ks. s. 217). 2301: nosta ennustettavuudesta. Taiteellinen toiminta 2302: oli tulkittu vaihtelevasti joko ansio- tai harras- 2303: Sosiaaliturva (HM 15a §) 2304: tustoiminnaksi taikka elinkeinoverolain alaiseksi 2305: ammattitoiminnaksi. OA esitti verohallitukselle Perusoikeusuudistuksen yhteydessä otettiin 2306: taiteilijaverotuksen periaatteiden selkeyttämis- hallitusmuotoon säännös (15a §), johon koottiin 2307: tä ennustettavuuden parantamiseksi (dnro 14211 keskeiset sosiaaliset perusoikeudet. Oikeusasia- 2308: 4/95 ks. s. 253). miehelle tulevista kanteluista suuri osa kohdis- 2309: Myös muiden elinkeinon harjoittamista sään- tuu sosiaali- ja terveysviranomaisiin, mistä syys- 2310: televien oikeusohjeiden tulisi olla riittävän sel- tä sosiaalisia perusoikeuksia koskevat säännök- 2311: keitä tulkinnallisten epäselvyyksien välttämi- set ovat oikeusasiamiehen työssä keskeisiä. 2312: seksi. OA kiinnitti tähän seikkaan maa- ja metsä- Perusoikeusuudistus on tuonut uusia paino- 2313: talousministeriön huomiota tapauksessa, joka tuksia sosiaaliturvaa koskevaan laillisuusval- 2314: koski maa- ja puutarhatalouden harjoittajille vontaan. Aikaisemmin on kysymys ollut paljolti 2315: maksettavasta pohjoisesta tuesta annettua val- menettelytapojen asianmukaisuuden seuraami- 2316: tioneuvoston päätöstä (dnro 2314/4/95 ks. s. sesta. Kun uusissa perusoikeussäännöksissä kui- 2317: 280). Edelleen OA piti viljelijöiden oikeusturvan tenkin on asetettu julkiselle vallalle aineellista 2318: kannalta tärkeänä, että EU:n maataloustukijär- sosiaaliturvaa koskevia velvoitteita, näkyy tämä 2319: jestelmistä ja eri tukimuotojen hakuajoista tie- laillisuusvalvonnassa kannanottoina myös sosi- 2320: dotetaan mahdollisimman selkeästi (dnro 2639/ aaliturvan aineellista sisältöä koskeviin kysy- 2321: 4/95 ks. s. 279). myksiin. 2322: Työllisyyden ja elinkeinovapauden näkökul- HM 15a §:n 1 momentin mukaan jokaisella, 2323: ma tulee otettavaksi huomioon useissa eri lainso- joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elä- 2324: veltamistilanteissa. OA kiinnitti esimerkiksi män edellyttämää turvaa, on oikeus välttämät- 2325: kauppa- ja teollisuusministeriön huomiota sii- tömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tätä 2326: hen, että elinkeinon harjoittamisen vapaus puol- turvaa annettiin kertomusvuonna sosiaalihuol- 2327: taa kaivoslain 50 §:n tiukkaa tulkintaa, kun ky- tolaissa säädetyn toimeentulotuen muodossa. 2328: symys on kaivosoikeuden haltijalle myönnettä- Toimeentuloon liittyvät oikeusturvaongelmat 2329: vien, kaivostyöhön ryhtymistä koskevien mää- ovat viime vuosina olleet AOA:n huomion koh- 2330: räaikojen useampikertaisista pidennyksistä, joil- teena erityisesti siitä syystä, että toimeentulo- 2331: la malmiesiintymän hyödyntämistä voidaan ly- tuesta on tehty runsaasti kanteluita. 2332: kätä (dnro 419/4/96 ks. s. 297). Kuten edellä on jo todettu, toimeentulotuessa 2333: on usein kysymys juuri kohtelun yhdenvertai- 2334: 2335: 2336: 2337: 49 2338: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A 2339: 2340: 2341: 2342: 2343: suudesta. Näin on ollut erityisesti yrittäjien ja tua velvollisuutta ja katsoi, että tieto täyden 2344: opiskelijoiden kohdalla. korvauksen periaatteesta olisi hänen arvionsa 2345: Eräässä ratkaisussa AOA korosti, että yrittä- mukaan mitä todennäköisimmin vaikuttanut 2346: jät olivat oikeutettuja toimeentulotukeen samo- kielteisesti kantelijan puolison hakeutumiseen 2347: jen perusteiden mukaan kuin muutkin henkilöt hoitoon (dnro 1286/4/95 ks. s. 201). 2348: (dnro 52/4/96 ks. s. 172). Eräissä tapauksissa Toisessa tapauksessa AOA katsoi, ettei psy- 2349: AOA on arvioinut toimeentulotukea hakevan kiatrisen sairaalan potilaan hammashoidon 2350: opiskelijan velvollisuutta turvautua opintolai- aloittamista saanut viivästyttää se, että kustan- 2351: naan (dnro 2436/4/96 ks. s. 167) sekä opiskelijan nusvastuusta vallitsi epäselvyyttä (dnro 1883/2/ 2352: oikeutta toimentulotukeen tilanteessa, jossa 96 ks. s. 207). 2353: tämä on jättänyt hakematta opintolainaa (dnro Edellä mainitussa työttömyyspäivärahan ja 2354: 1703/4/95 ks. s. 166). Hän on pohtinut myös lasten kotihoidontuen yhteensovittamista kos- 2355: kysymystä siitä, miten toimeentulotuen tarve- kevassa asiassa AOA katsoi, että yhteensovitta- 2356: harkinm,ssa voidaan ottaa huomioon toisen val- minen oli sopusoinnussa perusoikeussäännösten 2357: tion lainsäädännön mukaan myönnetty opinto- kanssa, kunhan päivärahan määrä ei alittanut 2358: laina (dnro 64114/97 ks. s. 184). HM 15a §:n 2 momentin edellyttämää tasoa. 2359: Lisäksi AOA on ottanut kantaa Kansaneläke- AOA:n mukaan julkisen vallan tulee kuitenkin 2360: laitoksen hoitotuen ja velkajärjestelyssä vahvis- tukea myös lastaan kotona hoitavan vanhem- 2361: tetun maksuohjelman vaikutusta toimeentulo- man mahdollisuuksia työllistyä, koska työn on 2362: tukeen. Hän korosti, että toimeentulotukea katsottava olevan ensisijainen toimeentulon läh- 2363: myönnetään aina yksilöllisen tarveharkinnan de (dnro 384/4/96 ks. s. 189). 2364: perusteella (dnro 1226/4/95 ks. s. 163). AOA on ottanut kantaa myös kuntien vahvis- 2365: Edelleen AOA katsoi, että kehitysvammais- tamien, vammaispalvelulain ja -asetuksen mu- 2366: ten erityishuoltopiirin kuntaryhmän tuli palve- kaisia palveluita ja tukitoimia koskevien ohjei- 2367: lutason määrittelyn ongelmista ja säästövaati- den lainmukaisuuteen. Hänen mukaansa vam- 2368: muksista huolimatta asianmukaisesti huolehtia maispalvelulaissa kunnalle säädetty vastuu huo- 2369: kehitysvammahuollon piirissä olevista henkilöis- lehtia palveluiden ja tukitoimien järjestämisestä 2370: tä myös heidän vaatetuksensa ja varusteidensa edellytti, että kunnassa selvitetään tarvittavien 2371: osalta, ottaen huomioon kunkin yksilölliset tar- palveluiden ja tukitoimien sisältö ja laajuus. 2372: peet (dnro 93/4/96 ks. s. 182). AOA korosti myös sitä, että valtion kuntiin koh- 2373: HM 15a §:n 3 momentin mukaanjulkisen val- distaman valvonnan sisältöä tulisi selventää sosi- 2374: lan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja aalihuollon alueella ja erityisesti asioissa, joissa 2375: terveyspalvelut sekä edistettävä väestön ter- on kyse vammaisten henkilöiden sosiaalisten pe- 2376: veyttä. On tuettava myös lapsen huolenpidosta rusoikeuksien ja yhdenvertaisen kohtelun tur- 2377: vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hy- vaamisesta (dnro 290/4/95 ks. s. 185). 2378: vinvointi ja yksilöllinen kasvu. Vammaisten kuljetuspalvelun sitominen kun- 2379: Eräässä tapauksessa sairaanhoitopiiri oli peri- talain 65 §:ssä tarkoitettuun kalenterivuodeksi 2380: nyt täyden korvauksen kantelij an ulkomaalaisen tehtävään talousarvioon ei AOA:n mielestä saa- 2381: puolison käynneistä ja hoidosta äitiyspoliklini- nut merkitä sitä, että vammaisten oikeutta kul- 2382: kalla. AOA korosti julkisen vallan edellä sanot- jetuspalveluihin tosiasiallisesti rajoitettiin (dnro 2383: 2384: 2385: 2386: 50 2387: P E R U S J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 2388: 2389: 2390: 2391: 2392: 2716/4/95 ks. s. 180). tavan edunsaajien taholla helposti korvausjär- 2393: AOA selvitti omana aloitteenaan myös ala- jestelmän laillisuutta ja tasapuolisuutta koske- 2394: ikäisten tahdosta riippumatonta psykiatrista via epäluuloja (dnro 198114/95 ks. s. 175). 2395: hoitoa. Hän totesi, ettei alaikäisten mielenter- 2396: veyspotilaiden hoito kaikilta osin vastannut lap- Oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja 2397: hyvä hallinto (HM 16 §) 2398: sen oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa ja 2399: muussa lainsäädännössä asetettuja velvoitteita. Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja hyvää 2400: Mm. kriisihoitoa ja tutkimusta tarvitsevat nuo- hallintoa koskeva säännös on otettu hallitus- 2401: ret jäivät eräissä tilanteissa kokonaan vaille tar- muotoon vasta perusoikeusuudistuksen yhtey- 2402: peellista hoitoa. Hän ei pitänyt lainmukaisena dessä. Sen esikuvana on Euroopan ihmisoikeus- 2403: sitä, että voimavaroista päätettäessä ei otettu sopimuksen 6 artikla. Kotimainen perusoikeus- 2404: huomioon lisääntynyttä hoidon tarvetta edes sil- säännös on kuitenkin soveltamisalaltaan laajem- 2405: loin kun se oli ennakoitavissa. AOA:n mukaan pi: siihen kuuluu myös hallintomenettely eri vi- 2406: oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ranomaisissa eikä ainoastaan lainkäyttö tuomio- 2407: sekä oikeus välttämättömään huolenpitoon mer- istuimissa. 2408: kitsevät julkiselle vallalle velvollisuutta huoleh- Hyvä hallinto on käsitteenä avoin. Siihen 2409: tia siitä, että psykiatrista hoitoa on saatavilla kuuluvat periaatteet eivät ole ennakolta tyhjen- 2410: sitä tarvitseville lapsille ja nuorille ja että hoito tävästi määriteltävissä. Hyvän hallinnon sisältö 2411: voidaan toteuttaa laissa edellytetyllä tavalla. muuttuu samalla kun ihmisten välistä kanssa- 2412: Hän korosti, että kaikkien viranomaisten on toi- käymistä koskevat kulttuuriset normit muuten- 2413: mittava aktiivisesti hoidon saattamiseksi perus- kin muuttuvat. 2414: ja ihmisoikeussäännösten vaatimuksia vastaa- Monissa ulkomaisissa oikeusjärjestyksissä hy- 2415: vaksi (dnro 1052/2/96 ks. s. 204). vää hallintotapaa ei ole lainkaan oikeudellistettu 2416: OA on puolestaan painottanut varusmiesten samoin kuin meillä HM 16 §:ssä. Hyvää hallinto- 2417: oikeutta päästä lääkärin vastaanotolle (dnro tapaa pidetään pelkästään soft law -tyyppisenä 2418: 2087/4/95 ks. s. 222). Hän muistutti siitäkin, että "pehmeänä" käyttäytymisnormina, jonka nou- 2419: oikeus perustoimeentulon turvaan käsittää myös dattamista valvovat ainoastaan ombudsman 2420: oikeuden asianmukaiseen edunvalvontaan, esi- -tyyppiset elimet, eivät sen sijaan esimerkiksi 2421: merkiksi mahdollisuuden saada uskottu mies sil- tuomioistuimet. Esimerkiksi Euroopan oikeus- 2422: loin kun sellaista tarvitaan. OA:n mukaan kun- asiamiehen tehtäväksi on määritelty "hallinnol- 2423: nan holhouslautakunta on velvollinen huolehti- listen epäkohtien" (maladministration) tutkimi- 2424: maan virkavastuulla siitä, että näin tapahtuu. nen. Hallinnollinen epäkohta tarkoittaa hänen 2425: Kunnalla ei ole lupa kustannussyistä siirtää tätä mukaansa huonoa tai puutteellista hallintoa. Sii- 2426: vastuuta kokonaan lähiomaisille (dnro 378/4/96 tä on kyse, "jos toimielin ei tee jotakin, jota sen 2427: ks. s. 242). olisi pitänyt tehdä, jos se tekee sen väärin tai jos 2428: Sosiaalilainsäädännön monimutkaisuuden on se tekee jotakin, jota sen ei olisi pitänyt tehdä". 2429: epäilty heikentävän sosiaalisten perusoikeuksien Näin laaja määritelmä kattaisi Suomessa myös 2430: toteutumista käytännössä. OA kiinnitti huomio- rangaistavaksi säädettyjä virkavelvollisuuden 2431: ta erityisesti sotilasvammalain korvausjärjestel- rikkomisia. Suomen järjestelmälle onkin omi- 2432: män vaikeaselkoisuuteen ja totesi tämän aiheut- naista se, että virkamiehen rangaistuksella te- 2433: 2434: 2435: 2436: 51 2437: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A 2438: 2439: 2440: 2441: 2442: hostettuihin yleisiin virkavelvollisuuksiin kuu- lain mukaisen tiekunnan kokouksen tiemaksuja 2443: luu noudattaa hyvän hallinnon periaatteita. koskevaa päätöstä (dnro 226/4/95 ks. s. 232). 2444: Rangaistusuhan ulkopuolelle hyvästä hallinnos- OA arvosteli paikallispoliisia siitä, että ulko- 2445: ta poikkeaminen jää kuitenkin siinä tapauksessa, maalaisen oleskelulupahakemus oli jätetty tutki- 2446: että tekoa pidetään rikoslain määrittelemällä ta- matta. Lain mukaan asia olisi pitänyt siirtää 2447: valla "kokonaisuutena arvostellen vähäisenä". Ulkomaalaisvirastolle, jollei poliisi katsonut voi- 2448: Viranomaismenettelyyn liittyvä oikeusturva vansa myöntää lupaa (dnro 1122/4/96 ks. s. 266). 2449: on perinteisesti ollut oikeusasiamiehen laillisuus- AOA katsoi palvelukodin asukkailla olevan 2450: valvonnan ydinaluetta. Näin ollen on luonnollis- oikeuden saada lääninoikeuden päätös siitä, oli- 2451: ta, että juuri HM 16 §on useimmin ollut oikeus- ko heidän saamansa avustus sosiaalihuoltolaissa 2452: asiamiehen huomion kohteena. Kotimaisessa oi- tarkoitettua toimeentulotukea vai jotakin muu- 2453: keuskulttuurissa on verrattain uutta, että viran- ta avustusta (dnro 738/4/95 ks. s. 169). 2454: omaismenettelyyn liittyvää oikeusturvaa yli- Samoin AOA katsoi, että sosiaalilautakunnal- 2455: päänsä pidetään perus- ja ihmisoikeuskysymyk- la oli velvollisuus tehdä päätös lapsen ja hänen 2456: sena. vanhempansa välisen yhteydenpidon rajoitta- 2457: Seuraavassa mainitaan eräitä oikeudenmu- mista koskevassa asiassa, jossa äiti oli tyytymä- 2458: kaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon osa- tön sosiaalilautakunnan esittämään yhteyden- 2459: alueita, jotka ovat olleet eniten oikeusasiamiehen pidon määrään ja tapaan (dnro 2026/4/95 ks. s. 2460: työssä esillä. 174). 2461: Oikeudesta viranomaiskäsittelyyn voidaan 2462: A) oikeus saada aswnsa käsitellyksi v~ran johtaa myös ns. pompottelukielto: toimivaltaisen 2463: oma~sessa viranomaisen on pyrittävä itse ratkaisemaan sen 2464: käsiteltäväksi saatettu asia ohjaamatta asiaa 2465: HM 16 § turvaa jokaiselle toisaalta yleisen muualle ja varsinkaan "raskaampaan" prosessi- 2466: oikeuden saada asiansa käsitellyksi tuomiois- lajiin. OA:n mielestä esimerkiksi lääninhallituk- 2467: tuimessa tai muussa viranomaisessa, toisaalta sen ei olisi ilman selvää lainsäännöstä pitänyt 2468: erityisen oikeuden saada oikeuksiaan ja velvolli- keskeyttää ulosmittausvalituksen käsittelyä ja 2469: suuksiaan koskeva päätös nimenomaan tuomiois- ohjata valittajaa käräjäoikeudessa nostettavalla 2470: tuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöeli- kanteella osoittamaan täyttäneensä suoritusvel- 2471: men käsiteltäväksi. Jälkimmäinen oikeus siis voitteensa. OA katsoi, että lääninhallituksen oli- 2472: vastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ar- si tullut itse ratkaista tämä kysymys valitus- 2473: tiklan turvaamaa oikeutta oikeudenkäyntiin eli asiassa esitetyn näytön perusteella (dnro 2308/4/ 2474: access to court -periaatetta, joka tulee kysymyk- 95 ja 1438/4/97 ks. s. 160). 2475: seen vain ns. civil right -tyyppisten oikeuksien Myös perusteeton syyttämättä jättäminen 2476: yhteydessä. Eräitä esimerkkejä siitä, minkälai- saattaa vaarantaa rikoksen uhrin oikeutta saada 2477: sissa tilanteissa oikeus viranomaiskäsittelyyn on rikosoikeudellinen vastuukysymys tuomioistui- 2478: tullut ajankohtaiseksi: men käsiteltäväksi. Hukkuneen henkilön lähi- 2479: OA katsoi kunnan maaseutulautakunnan me- omaisen tekemän kantelun johdosta OA arvoste- 2480: netelleen virheellisesti, kun se ei tieosakkaan vaa- li syyttäjän päätöstä jättää hukkumiskuoleman 2481: timuksesta ottanut käsiteltäväkseen yksityistie- aiheuttamisesta epäilty henkilö syyttämättä 2482: 2483: 2484: 2485: 52 2486: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 2487: 2488: 2489: 2490: 2491: (dnro 1570/4/95 ks. s. 150). Toisessa tapauksessa OA katsoi edelleen kunnan ympäristölauta- 2492: OA antoi huomautuksen syyttäjälle, joka oli epä- kunnan laiminlyöneen velvollisuutensa ryhtyä 2493: huomiossa antanut syyteharkinnassaan olevan toimenpiteisiin asiassa, jossa korkein hallinto- 2494: rikoksen syyteoikeuden vanhentua asianomista- oikeus oli velvoittanut erään henkilön poista- 2495: jan kiirehtimisistä huolimatta (dnro 1536/4/97 maan rantakaava-alueelle luvattomasti raken- 2496: ks. s. 155). netun loma-asunnon. Rakennus oli saanut olla 2497: paikoillaan lähes 10 vuotta korkeimman hallin- 2498: B) oikeussuojakeinojen tehokkuus to-oikeuden asettaman määräajan jälkeen (dnro 2499: 1270/4/95 ks. s. 284). 2500: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 ja 13 ar- Oikeusasiamiesinstituution tehokkuus edel- 2501: tiklan tulkintakäytännössä on korostettu oikeus- lyttää, ettei kantelijan oikeutta kantelun tekemi- 2502: suojan tehokkuuden vaatimusta. Oikeussuojan seen saateta kyseenalaiseksi eikä häneen kohdis- 2503: tarpeessa olevan ihmisen kannalta ei riitä, että teta kantelun johdosta kielteisiä seuraamuksia. 2504: tuomioistuin tai muu viranomainen ottaa hänen AOA ei pitänyt asianmukaisena sitä, että kan- 2505: asiansa käsiteltäväksi ja antaa siinä päätöksen. telijaa oli kuulusteltu hänen oikeusasiamiehelle 2506: Julkisen vallan on huolehdittava myös siitä, että tekemänsä kantelun johdosta poliisilaitoksella 2507: lainvoimaisia päätöksiä noudatetaan ja että pää- sen jälkeen, kun kantelun kohteet olivat anta- 2508: tökset voidaan tarvittaessa panna täytäntöön. neet selvityksensä (dnro 117114/95 ks. s. 124). 2509: Jo edellä mainitussa siviilipalveluksen kes- Oikeusasiamiehen antaman oikeussuojan te- 2510: keyttämistä koskevassa tapauksessa (dnro 2424/ hokkuuden ehtona on myös, että syyttäjä hoitaa 2511: 4/95 ks. s. 246) siviilipalveluskeskus laiminlöi oikeusasiamieheltä saamaansa syytemääräyk- 2512: noudattaa lääninoikeuden lainvoimaista päätös- seen perustuvan syyttäruistehtävän asianmukai- 2513: tä. OA joutui muistuttamaan siviilipalveluskes- sesti ja syytemääräyksen antajalle lojaalisti. OA 2514: kusta ja työministeriötä siitä, että oikeusvaltios- arvosteli kaupunginviskaalin toimintaa apulais- 2515: sa hallintoviranomaisten on kunnioitettava tuo- oikeusasiamieheltä saatua syytemääräystä kos- 2516: mioistuinten päätöksiä ja toimittava niiden mu- kevassa asiassa (dnro 1898/4/95 ks. s. 148). 2517: kaan. Hallintoviranomaisen omalla käsityksellä 2518: ei ole enää vaikutusta sen jälkeen kun toimival- C) asian käsittelyn joutuisuus 2519: tainen tuomioistuin on ottanut asiaan lainvoi- 2520: maisesti kantaa. HM 16 §:n mukaan asia on käsiteltävä toimi- 2521: Samoin edellä mainitussa lapsen kansalaisuu- valtaisessa viranomaisessa "ilman aiheetonta 2522: den menettämistä koskevassa tapauksessa (dnro viivytystä", kun taas Euroopan ihmisoikeusso- 2523: 626/4/96 ks. s. 267) OA arvosteli Ulkomaalais- pimuksen 6 artikla velvoittaa tuomioistuimessa 2524: virastoa siitä, että väestötietoviranomaisille teh- tapahtuvaan oikeudenkäyntiin "kohtuullisen 2525: tyä ilmoitusta lapsen kansalaisuuden menettä- ajan kuluessa". Oikeusasiamies on nähnyt sään- 2526: misestä ei ollut peruutettu, vaikka korkein hal- nökset ensisijaisesti periaateluonteisina velvoit- 2527: linto-oikeus oli lapsen passin poisottamista kos- teina: kaikissa asioissa on pyrittävä mahdollisim- 2528: kevassa asiassa katsonut, päinvastoin kuin Ulko- man joutuisaan käsittelyyn. Joutuisuusperiaat- 2529: maalaisvirasto, että lapsi oli säilyttänyt kansa- teeseen on sen vuoksi usein kiinnitetty viran- 2530: laisuutensa. omaisen huomiota ohjausmielessä myös silloin, 2531: 2532: 2533: 2534: 53 2535: PERUS- J A HMISOIKEUKSIEN V A L V 0 N T A 2536: 2537: 2538: 2539: 2540: kun varsinaisesta lainvastaiseksi tai virheellisek- vissa oikaisuasioissa (dnro 2241/4/95 ks. s. 230). 2541: si leimattavasta menettelystä ei konkreettisessa AOA on puolestaan arvostellut asian käsitte- 2542: tapauksessa olekaan ollut kysymys. lyn viivästymistä mm. seuraavissa tapauksissa: 2543: OA on kertomusvuonna kiinnittänyt huomio- poliisin suorittamassa esitutkinnassa (dnro 7711 2544: ta asioiden joutuisaan käsittelyyn muun muassa 4/96 ks. s. 123, dnro 735/4/95 ks. s. 125 ja dnro 2545: seuraavissa asioissa: verovalitusten verotoimis- 2222/4/97 ks. s. 142), työttömyyskassan lähettä- 2546: toissa tapahtuvassa valmistavassa käsittelyssä essä valituksia työttömyysturvalautakunnalle 2547: (dnro 1248/2/96 ks. s. 249), verotuksen oikaisu- (dnro 2609/4/95 ks. s. 173), toimeentulotukihake- 2548: lautakunnan käsittelemässä kiinteistöveroasias- muksen käsittelyssä (dnrot 1140 ja 1473/4/95 ks. 2549: sa (dnro 1604/4/95 ks. s. 249), käräjäoikeuden s. 168), Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksel- 2550: käsittelemissä velkajärjestelyasioissa (dnro le osoitetun kantelun käsittelyssä (dnro 1975/4/ 2551: 2057/4/96 ks. s. 88 ja dnro 1624/4/96) ja tuomion 96 ks. s. 199) ja rikosilmoituksen käsittelyssä 2552: kirjoitusvirheen oikaisemista koskevassa asiassa (dnro 1299/4/95 ks. s. 140). AOA arvosteli myös 2553: (dnro 363/4/95 ks. s. 84), lääninoikeuden käsitte- perusturvaviraston viivyttelyä päätöksenteossa, 2554: lemässä valitusasiassa (dnro 1719/4/97) ja tutki- joka koski vaikeavammaisen oikeutta kuljetus- 2555: muspyyntöä koskevassa asiassa (dnro 2742/4/ palveluun (dnro 2608/4/95 ks. s. 169). 2556: 95), tulliviranomaisen toimittamassa esitutkin- Myös tarkastustoiminnassa asioiden käsitte- 2557: nassa (dnro 1144/4/96 ks. s. 261), kihlakunnanvi- lyn joutuisuus on keskeisesti esillä. Esimerkiksi 2558: rastossa käsitellyssä ulosottoasiassa (dnro 107 6/ poliisilaitosten tarkastuksissa AOA on korosta- 2559: 4/97 ks. s. 159), kilpailuviraston käsittelemässä nut esitutkinnan joutuisuutta (ks. s. 115). 2560: toimenpidepyyntöä koskevassa asiassa (dnro Yleispiirteenä voidaan todeta, että oikeus- 2561: 2539/4/96), maaseutuelinkeinopiirin käsittele- asiamies on pyrkinyt tapauskohtaisesti selvittä- 2562: mässä avustushakemusasiassa (dnro 185/4/96 ks. mään viivästysten syyt ja monesti myös suosit- 2563: s. 280), ympäristökeskuksen käsittelemissä ran- tamaan parannuskeinoja tai ainakin kiinnittä- 2564: takaava-asioissa (dnrot 1380/4/95 ja 1145/4/96 mään ylemmän viranomaisen huomiota voima- 2565: ks. s. 284), ympäristöministeriön käsittelemässä varojen puutteellisuuteen. Asioiden käsittelyn 2566: luonnonsuojelulain mukaisessa lunastusasiassa on havaittu viivästyneen mm. seuraavista syistä: 2567: (dnro 2162/4/95 ks. s. 287), kaupungin teknisen työruuhkista sekä puutteellisista henkilö- ja 2568: lautakunnan käsittelemässä katusuunnitelma- muista voimavaroista, virastojen organisaatio- 2569: asiassa (dnro 1806/4/97), kaupungin sosiaali- ja muutoksista, lainsäädännön muuttumisesta ja 2570: terveystoimen käsittelemässä elatustukiasiassa uusiin järjestelmiin kouluttautumisesta, virka- 2571: (dnro 175/4/96 ks. s. 177), Ahvenanmaan maa- miesten sairaslomista, tietojenkäsittelyjärjestel- 2572: kuntalääkärin käsittelemässä potilasasiassa mien puutteista tai asioiden ketjuuntumisesta eli 2573: (dnro 1525/4/97 ks. s. 200), Ulkomaalaisviraston liittymisestä muihin vielä ratkaisematta oleviin 2574: käsittelemissä kansalaisuushakemusasioissa asioihin. Oikeusasiamies on suosittanut paran- 2575: (dnro 1369/2/97 ks. s. 262) ja lapsen kansalaisuu- nuskeinoina mm. voimavarojen lisäämistä, työn- 2576: den menettämistä koskevassa asiassa (dnro 626/ johdon, valvonnan ja asioiden eri käsittelyvai- 2577: 4/96 ks. s. 267), Rahoitustarkastuksen valvomis- heiden seurannan tehostamista, henkilökohtai- 2578: sa jälkiraportointiasioissa (dnro 2304/4/95 ks. s. sen virkavastuun näkyvämpää kohdentamista, 2579: 294), sekä yliopistojen opiskelijavalintaa koske- hallintomenettelylain 21 §:n mukaisten määräai- 2580: 2581: 2582: 2583: 54 2584: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 2585: 2586: 2587: 2588: 2589: kojen asettamista sekä tavoitteellisten käsittely- hakijan kuuleruistarpeeseen työvoimatoimiston 2590: aikojen sisällyttämistä tulostavoitesopimuksiin. lausunnon johdosta. Jälkimmäisessä tapaukses- 2591: On korostettu myös sitä, että asianosaisille tulisi sa OA arvioi erityisesti joutuisuusvaatimuksen 2592: antaa, mikäli mahdollista, viran puolesta väliai- ja kuuleruistarpeen yhteensovittamista (dnro 2593: katietoja odotettavissa olevista viivästyksistä 2427/4/96 ks. s. 265). 2594: asioiden käsittelyssä. Kuulemisen tehokkuutta on erikseen painotet- 2595: tu monissa tapauksissa. Tähän liittyy yleensä 2596: D) asianosaisen kuuleminen myös kuulemisen oikea-aikaisuus: kuulemisen on 2597: tapahduttava asian käsittelyn siinä vaiheessa, 2598: Asianosaisen kuuleminen ilmentää keskeistä kun kuultavalla on vielä tosiasiallinen mahdolli- 2599: ihmisoikeusperiaatetta, jonka painoarvo on Eu- suus vaikuttaa asian kulkuun ja siinä tehtäviin 2600: roopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa koske- ratkaisuihin. Tämä näkökohta on tullut esille 2601: van tulkintakäytännön vaikutuksesta entises- erityisesti ympäristöasioissa (esim. dnro 2300/4/ 2602: tään lisääntynyt ja heijastunut myös tuomiois- 94 ks. s. 280). 2603: tuimessa tapahtuvan lainkäytön ulkopuolelle. Kuuleruisperiaatteen lievempänä verswna 2604: Hallintomenettelyn osalta kuulemisesta on ni- voidaan pitää informointiperiaatetta: hyvä hal- 2605: menomaan säädetty hallintomenettelylain 15 lintotapa edellyttää usein asianosaisten infor- 2606: §:ssä. Oikeusasiamies on ottanut kuuleruisperi- mointia asian käsittelyn vaiheista ja varsinkin 2607: aatteeseen kantaa mm. seuraavissa tapauksissa: siinä ilmenneistä uusista käänteistä. Näin vara- 2608: OA arvosteli verotoimistoa siitä, ettei verovel- taan asianosaisille tosiasiallinen mahdollisuus 2609: vollista yhtiötä ollut kuultu ennen kuin se pois- reagointiin, mikäli he katsovat etunsa sitä vaati- 2610: tettiin ennakkoperintärekisteristä (dnro 199 ja van. OA totesi esimerkiksi hyvään ulosottota- 2611: 207114/96 ks. s. 257), ulosottoviranomaista siitä, paan kuuluvan, että ulosottomies ilmoittaa ulos- 2612: että osamaksukauppalain mukaista virka-apua ottovelkojille aikomuksestaan suostua ulosmita- 2613: oli annettu ostajan poissa ollessa eikä virka-apu- tun omaisuuden osittaiseenkin realisointiin (dnro 2614: asiasta ollut annettu ostajalle asianmukaista en- 1540/4/95 ks. s. 156). 2615: nakkotietoa (dnro 2449/4/95 ks. s. 157), Ulko- Kuuleruisperiaatteesta on tavallaan kysymys 2616: maalaisvirastoa siitä, ettei lapsen vanhempia ol- myös määräaikaisten virkojen täyttämismenet- 2617: lut kuultu ennen kuin lapsen kansalaisuuden me- telyssä tietyn viranomaisen tai hallinnonalan pii- 2618: nettämisestä ilmoitettiin väestötietoviranomai- rissä. OA piti suotavana, että yliopiston professo- 2619: sille (dnro 626/4/96 ks. s. 267), sekä kaupungin rien määräaikaistenkin virkasuhteiden täyttä- 2620: velkaneuvojaa siitä, että yksityishenkilön velka- misessä mahdollisuuksien mukaan noudatettai- 2621: järjestelyssä vahvistettua maksuohjelmaa oli siin kirjallista ilmoittautumismenettelyä ja että 2622: muutettu varaamatta velkojille tehokasta tilai- täytettävänä olevasta virkasuhteesta ilmoitet- 2623: suutta tulla kuulluiksi (dnro 132/4/96 ks. s. 239). taisiin ainakin saman alan opettajille (dnro 1827/ 2624: OA kiinnitti myös käräjäoikeuden huomiota 4/94 ks. s. 226). 2625: velkajärjestelyn hakijan kuuleruistarpeeseen vel- 2626: kojien ilmoittamien velkajärjestelyn esteiden E) päätösten perusteleminen 2627: johdosta (dnro 2399/4/95 ks. s. 90) sekä Ulkomaa- 2628: laisviraston huomiota ulkomaalaisen työluvan Päätösten perusteleruisvelvollisuus ei ole SI- 2629: 2630: 2631: 2632: 55 2633: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N V A L V 0 N T A 2634: 2635: 2636: 2637: 2638: nänsä uusi asia, mutta siihen on viime vuosina mistä koskevien määräaikojen pidennystä koske- 2639: ryhdytty suhtautumaan entistä vakavammin. vat päätöksensä, jotta epäilyksiä harkintavallan 2640: Tämä johtuu erityisesti Euroopan ihmisoikeus- väärinkäytöstä ei pääsisi syntymään (dnro 419/ 2641: sopimuksen tulkintakäytännössä kehitetyistä oi- 4/96 ks. s. 297). 2642: keudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteista. Päätösten perustelemattomuus saattaa aihe- 2643: Ne koskevat tosin vain tuomioistuinmenettelyä, uttaa epäilyksiä siitäkin, että ihmisten yhden- 2644: mutta niiden vaikutus on heijastunut myös hal- vertaisuutta loukataan. AOA painotti, että myös 2645: lintomenettelyyn. Perusteluissa ei ole tärkeätä yksilöllistä varhaiseläkettä koskevat kielteiset 2646: ainoastaan määrä vaan myös ja nimenomaan päätökset on perusteltava riittävästi. Vain siten 2647: laatu. voidaan varmistautua päätösten perusteiden 2648: Viime vuosina oikeusasiamiehelle on kanneltu asianmukaisuudesta, ratkaisukäytännön joh- 2649: usein viranomaisratkaisujen puutteellisista pe- donmukaisuudesta ja hakijoiden yhdenvertai- 2650: rusteluista. Hallinnon ja oikeuslaitoksen asiak- sesta kohtelusta (dnro 464/2/96 ks. s. 191). 2651: kaiden vaatimustaso on noussut. Ihmisille ei rii- Rikoskomisariota AOA arvosteli siitä, että tä- 2652: tä, että he saavat kuulla ratkaisun lopputulok- män tekemästä päätöksestä ei ollut käynyt ilmi 2653: sen. He haluavat myös tietää, miten siihen on kaikki esitutkinnan toimittamatta jättämisen 2654: päädytty ja millä perusteilla. Päätöksen peruste- perusteena olleet seikat (dnro 332/4/97 ks. s.137). 2655: luista on käytävä ilmi sen perusteena olevat pää- AOA:n mukaan myös nimismiehen olisi tullut 2656: asialliset tosiseikat sekä säännökset ja määräyk- perustella sitä, miksei hän katsonut rikosilmoi- 2657: set. Päätökset on perusteltava siten, että niistä tuksen antavan aihetta jatkotoimenpiteisiin 2658: käy yksiselitteisesti ilmi, mihin asianomainen on (dnro 2266/4/96 ks. s. 144). 2659: oikeutettu tai velvoitettu. Vakuutusyhtiötä AOA arvosteli liikenneva- 2660: OA totesi hovioikeuden tuomion perustelujen kuutuslain nojalla annetun korvauspäätöksen 2661: jättävän sijaa erilaisille tulkinnoille ja kiinnitti vajavaisesta perustelemisesta (dnro 2694/4/95 ks. 2662: hovioikeuden huomiota perustelujen selkeyden s. 291). 2663: tärkeyteen (dnro 2428/4/95 ks. s. 104). AOA kiinnitti myös huomiota päätösten pe- 2664: OA arvosteli vesiylioikeuden perustelujen rustelemiseen toimeentulotukea hakevien opis- 2665: "vakiintunutta kirjoitustapaa" siitä, että asian- kelijoiden tuen tarvetta määrättäessä (dnro 2211 2666: osaisen oli vaikeata saada perusteluista selville, 4/96 ks. s. 165) sekä sosiaalivakuutuslautakun- 2667: oliko hänen valitukseensa ylipäänsä vastattu. nan ja muutoksenhakuasteiden päätösten perus- 2668: OA havaitsi myös, ettei asianosainen ollut saanut teluihin sairausvakuutuslain mukaista erityis- 2669: vesiylioikeudelta edes pyytämäänsä neuvoa sii- päivärahaa koskevassa valitusasiassa (dnro 992/ 2670: tä, miten sen päätöksen perusteluja oli luettava 4/95 ks. s. 162). 2671: (dnro 2382/4/96 ks. s. 89). Joskus voi olla tilanteita, joissa lupapäätök- 2672: OA katsoi verovelvollisen oikeusturvan vaati- sen perusteleminen on tarpeen muunkin kuin 2673: van, että veroviranomaisen päätös ennakkope- luvanhakijan itsensä takia. OA:n mielestä myön- 2674: rintärekisteristä poistamisesta perustellaan riit- teistä rakennuslupapäätöstä olisi pitänyt perus- 2675: tävästi (dnro 199 ja 2071/4/96 ks. s. 257). tella tilanteessa, jossa naapuri oli yksilöidysti 2676: OA:n mielestä kauppa- ja teollisuusministe- esittänyt rakennuksen olevan soveltumaton ym- 2677: riön olisi tullut perustella kaivostyöhön ryhty- päristöönsä. Voidakseen tehokkaasti käyttää 2678: 2679: 2680: 2681: 56 2682: PERUS- J A IHMISOIKEUKSIEN V A L V 0 N T A 2683: 2684: 2685: 2686: 2687: muutoksenhakuoikeuttaan naapurin oli saatava soi, että rakennuslupien myöntäminen oli 2688: tietää lupapäätöksen perustelut (dnro 2753/4/95 omiaan viemään pohjaa asemakaava-asiassa 2689: ks. s. 281). tehdyltä valitukselta (dnro 1367/4/96 ks. s. 282). 2690: 2691: F) mahdollisuus tehokkaaseen muutoksen- G) huolellisuus asioiden käsittelyssä 2692: hakuun 2693: Asioiden käsittelyn asianmukaisuuteen sisäl- 2694: Kuten edellä on todettu, asianmukaisten pe- tyy myös yleinen huolellisuusvelvollisuus. Vir- 2695: rustelujen yhtenä tärkeänä tehtävänä on mah- kavastuun kohdentamisen kannalta olisi tärkeä- 2696: dollistaa tehokas muutoksenhaku viranomaisen tä, että virheiden syntyhistoria kyetään jälkikä- 2697: ratkaisuun. Muutoksenhaun kannalta olennaista teen selvittämään. Isoissa organisaatioissa tämä 2698: on myös se, että ratkaisuun tyytymätön saa tuottaa kuitenkin vaikeuksia. 2699: muutoksenhaun kohteena olevan ratkaisun kir- OA on kertomusvuonna kiinnittänyt viran- 2700: jallisena ja riittävät muutoksenhakuohjeet. omaisten ja virkamiesten huomiota asianmukai- 2701: OA katsoi käräjäoikeuden puheenjohtajan sen huolellisuuden noudattamiseen mm. seuraa- 2702: menetelleen virheellisesti, kun tämä oli laimin- vissa asioissa: verojohtaja ei ollut toimittanut 2703: lyönyt huolehtia tuomion kirjoittamisesta tuo- verovelvollisen vastinetta verotarkastajille 2704: mion ilmoitettuun autaruisajankohtaan mennes- (dnro 2101/4/96 ks. s. 255), kiinteistöverotus pe- 2705: sä. OA kiinnitti huomiota myös muutoksenhaku- rustui virheellisiin pinta-alatietoihin (dnro 1621/ 2706: ohjeiden antamistapaan (dnro 330/4/95 ks. s. 87). 4/97 ks. s. 254), valtion- ja kunnanasiamies mer- 2707: Samoin OA muistutti käräjäoikeuden puheen- kitsi verovelvollisille väärät henkilötunnukset 2708: johtajaa siitä, että tyytymättömyyttä ilmoitta- (dnro lll/4/96 ks. s. 251), verohallinnon puut- 2709: neelle asianosaiselle on yleensä toimitettava pöy- teellisesta asiakasrekisteristä johtuen verovel- 2710: täkirjanote ennen valitukselle säädetyn määrä- vollinen ei saanut tietoa hänelle määrätystä kiin- 2711: ajan umpeenkulumista (dnro 226/4/97 ks. s. 79). teistöverosta (dnro 2233/4/95 ks. s. 253), verojen 2712: OA arvosteli myös pysäköinninvalvojaa vali- perinnän tietojärjestelmän puutteesta aiheutui, 2713: tusosoituksen antamatta jättämisestä (dnro 526/ että verovelvolliselle lähetettiin aiheettomia 2714: 4/96). maksumuistutuksia (dnro 2546/4/95 ks. s. 254), 2715: AOA kiinnitti sairaanhoitopiirin huomiota sii- puutteellisen lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin 2716: hen, että sairaalamaksua koskevaan päätökseen takia annettiin virheellinen rasitustodistus (dnro 2717: oli liitettävä muutoksenhakuohje (dnro 1286/4/ 1318/4/95 ks. s. 81), käräjäoikeuden toimistosih- 2718: 95). teerin huomaamattomuuden takia myönnettiin 2719: Muutoksenhaun tehokkuus edellyttää, ettei- virheellinen lainhuuto (dnro 1596/4/97 ks. s. 104), 2720: vät viranomaiset ryhdy ennen muutoksenhaun käräjäoikeudessa katosi oikeudenkäyntiaineis- 2721: kohteena olevan ratkaisun lainvoimaiseksi tuloa toa kesken riita-asian käsittelyn (dnro 1150/4/95 2722: sellaisiin toimiin, jotka tekevät muutoksenhaun ks. s. 103), käräjäoikeuden tuomio lähetettiin 2723: tarpeettomaksi. OA arvosteli mm. kaupunkia sii- asianosaiselleirtolehtinä (dnro 156/4/96ks. s. 91), 2724: tä, että se oli myöntänyt asuinkerrostaloille ra- kaupunginhallitus otti poikkeuslupa-asiaan kan- 2725: kennuslupia ennen asemakaavan muutosta kos- taa puutteellisen esityslistan perusteella (dnro 2726: kevan päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. OA kat- 613/4/95 ks. s. 232), vesiylioikeuden vastinepyyn- 2727: 2728: 2729: 2730: 57 2731: PERUS- J A HMISOIKEUKSIEN VALVONTA 2732: 2733: 2734: 2735: 2736: nössä ei yksilöity siinä tarkoitettua asiaa (dnro 251). Samoin OA korosti, että kunnan holhous- 2737: 1663/4/95), ulosmittausyritystä koskevan este- lautakunnalla ja sen sihteerillä on velvollisuus 2738: todistuksen puutteellisuuden takia ulosottove- antaa ihmisille tietoja itse kunkin oikeuksista ja 2739: lalliselta perittiin vanhentunutta saatavaa (dnro velvollisuuksista holhousasioissa (dnro 378/4/96 2740: 2680/2/96 ks. s. 158) sekä sotilasläänin esikunnas- ks. s. 242). 2741: sa käytettiin vanhentuneita kutsulomakkeita, AOA kiinnitti lastenvalvojan neuvontavel- 2742: joissa oli tehosteena lakiin perustumaton syyt- vollisuuteen huomiota tapauksessa, jossa tämä 2743: teenuhka (dnro 728/4/95 ks. s. 218). oli jättänyt kertomatta lapsen tapaaruisoikeutta 2744: AOA on kiinnittänyt huomiota asiaan, kun koskevasta väliaikaisesta määräyksestä. Kante- 2745: haastetodistuksen jäljennöstä ei voitu pitää teks- lija oli nimenomaisesti tiedustellut, miten tapaa- 2746: tin epäselvyyden johdosta asianmukaisena (dnro minen oli järjestettävä sinä aikana, kun sopimus- 2747: 833/4/97). Samoin hän kiinnitti huomiota huolel- ta ei ollut ja asia oli vireillä käräjäoikeudessa 2748: lisuuteen, kun Kansaneläkelaitoksen paikallis- (dnro 2192/4/95 ks. s. 171). 2749: toimistossa oli kirjattu valituskirjelmään todel- Neuvontavelvollisuudesta voidaan johtaa 2750: lista myöhäisempi päivämäärä (dnro 1191/4/97 myös velvollisuus laatia lomakkeet, ohjeet ja il- 2751: ks. s. 173). moitukset ymmärrettävään muotoon. OA kiin- 2752: nitti huomiota mm. kiinteistöverolippujen vai- 2753: H) neuvontavelvollisuus keaselkoisuuteen (dnro 1621/4/97 ks. s. 254). 2754: Virkakielen selkeyteen ja yksiselitteisyyteen 2755: Hyvään hallintoon kuuluu muun muassa se, AOA kiinnitti huomiota tapauksessa, joka koski 2756: että viranomaiset neuvovat hallinnon asiakkaita ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelija- 2757: toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Kysymys ei valintaa ( dnro 2230/4/95 ks. s. 228). 2758: ole asianajollisten neuvojen antamisesta, vaan 2759: lähinnä siitä, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia 1) rikosprosessuaaliset oikeusturvatakeet 2760: ihmisillä on ja miten heidän pitäisi menetellä 2761: saadakseen asiansa vireille ja vaatimuksensa tut- Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklas- 2762: kituiksi. sa on erikseen lueteltu rikoksesta syytetylle kuu- 2763: Yleensä on korostettu, että viranomaisen neu- luvat vähimmäisoikeudet. Ne kuuluvat myös 2764: vontavelvollisuus koskee lähinnä vain menette- HM 16 §:n piiriin, vaikkei niitä ole kotimaisessa 2765: lytapoja, ei aineellisia kysymyksiä. OA on kui- perusoikeusluettelossa samalla tavoin yksilöity. 2766: tenkin katsonut palveluperiaatteen edellyttä- Jo esitutkinnassa on otettava huomioon yhtä 2767: vän, että virkamiehen tulee mahdollisuuksiensa hyvin epäillyn puolesta kuin häntä vastaan pu- 2768: mukaan tiedottaa myös alaansa kuuluvista ai- huvat seikat ja todisteet. OA arvosteli liikenneri- 2769: neellisista säännöksistä. Tulkinnanvaraisissa koksen tutkijaa sen johdosta, ettei auton vaurio- 2770: asioissa on kuitenkin syytä varovaisuuteen (dnro jälkiä ollut rikoksesta epäillyn pyynnöstä huoli- 2771: 746/4/96 ks. s. 259). matta valokuvattu (dnro 770/4/95 ks. s. 125). 2772: OA katsoi, että verotoimiston virkailija olisi Toisessa kanteluasiassa OA muistutti syyttäjää 2773: voinut tarkemmin selvittää verovähennysten siitä, että syytetyn pyytämän lisätutkinnan tar- 2774: perusteita ennakonpidätysprosentin muutosta peellisuus oli arvioitava viipymättä tapauksissa, 2775: hakeneelle verovelvolliselle (dnro 1974/4/95 ks. s. joissa rikosasiaa koskeva oikeudenkäynti oli jo 2776: 2777: 2778: 2779: 58 2780: P E R U S J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 2781: 2782: 2783: 2784: 2785: tuomioistuimessa vireillä (dnro 184/4/97 ks. s. nen oikeudenkäynti ja hyvä hallinto on yhdistet- 2786: 155). ty samaan perusoikeussäännökseen. Kysymys 2787: OA arvosteli käräjäoikeuden puheenjohtajaa on viime kädessä siitä, että demokraattisessa yh- 2788: siitä, ettei tämä ollut kutsunut rikosasian syyn- teiskunnassa kaiken julkisen vallankäytön on 2789: takeettomaksi todetun vastaajan oikeudenkäyn- nautittava ihmisten luottamusta. 2790: tiavustajaa mielentilatutkimuksenjälkeiseen kä- Uskottavuusvaatimus koskee yhtäältä m- 2791: sittelyyn ja että asia oli ratkaistu myöskään mää- keussuojakoneiston rakenteita ja toisaalta sen 2792: räämättä oikeudenkäyntikelpoisuutta vailla ole- toimintaa yksittäistapauksissa. Esimerkiksi tuo- 2793: valle syytetylle uskottua miestä. Tämä loukkasi marien virka-aseman on oltava valtiosääntöoi- 2794: OA:n mielestä vastaajan oikeutta tehokkaaseen keudellisesti riippumaton, minkä lisäksi tuoma- 2795: puolustukseen (dnro 2258/2/96 ja 907/2/97 ks. s. rien on käsiteltävä asiat puolueettomasti ja luot- 2796: 82). tamusta herättävällä tavalla. Ulkonaisten seik- 2797: OA painotti, että rikoksesta tuomitun tulisi kojen takia ei saa syntyä perusteltua aihetta 2798: saada tieto tuomion sisällöstä ennen kuin se uuti- epäillä viranomaisen tai virkamiehen puolueet- 2799: soidaan tiedotusvälineille (dnro 1366/4/96 ks. s. tomuutta. Tällöin on otettava huomioon sekin, 2800: 102). antaako virkamiehen aiempi toiminta tai hänen 2801: OA piti hämmentävänä sitä, että korkeimman jokin erityinen suhteensa asiaan objektiivisesti 2802: oikeuden kielteinen valituslupapäätös rikos- arvioiden perusteltua aihetta epäillä hänen ky- 2803: asiassa oli päivätty annetuksi vasta sen jälkeen, kyään toimia puolueettomasti. 2804: kun siitä oli jo virallisesti ilmoitettu valituslupaa Oikeusasiamiehen ratkaisuissa on usein kiin- 2805: hakeneelle tuomitulle. OA katsoi oikeudenmu- nitetty huomiota oikeussuojakoneiston ulkonai- 2806: kaiseen oikeudenkäyntiin kuuluvan, että vali- seen uskottavuuteen. Rakenteellisista ongelmis- 2807: tusluvan hakija saa yksiselitteisen tiedon valitus- ta on ollut kysymys mm. seuraavissa tapauksis- 2808: lupahakemuksensa lopullisesta ratkaisuajan- sa. 2809: kohdasta (dnro 519/4/97 ks. s. 84). OA totesi, että tuomioistuinten toimintaedel- 2810: lytyksiä heikentävät valtiontaloudelliset säästö- 2811: J) viranomaisten ja virkatoiminnan uskotta- hankkeet ovat tuomioistuinlaitoksen riippumat- 2812: vuus tomuuden näkökulmasta huolestuttavia ja myös 2813: kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kan- 2814: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan nalta arveluttavia (dnro 748/4/95 ks. s. 103). 2815: ilmentämälle ajattelulle on ominaista, että oi- OA korosti, että maksuUoman oikeudenkäyn- 2816: keussuojaa antavan viranomaistoiminnan on ol- nin järjestelmä kuului tärkeänä osana oikeuden- 2817: tava myös ulkonaisesti uskottavaa. Euroopan mukaisen oikeudenkäynnin takaavaan oikeus- 2818: ihmisoikeustuomioistuimen kiteyttämän sään- suojakoneistoon. Tämän järjestelmän uskotta- 2819: nön mukaan ei riitä, että oikeus tapahtuu; sen vuuden kannalta oli välttämätöntä, että myös 2820: täytyy myös näkyä tapahtuvan. Vaikka Euroo- valtion varoista maksettavat oikeudenkäynti- 2821: pan ihmisoikeussopimuksen 6 artikla koskeekin avustajien palkkiot ja kulujen korvaukset suori- 2822: vain tuomioistuinmenettelyä, sama ajattelutapa tetaan ilman aiheetonta viivytystä (dnro 103/4/ 2823: on heijastunut myös hallintomenettelyyn. Tätä 97 ks. s. 79). 2824: ilmentää sekin, että HM 16 §:ssa oikeudenmukai- OA:n mielestä vesioikeuksien kaksinainen 2825: 2826: 2827: 2828: 59 2829: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 2830: 2831: 2832: 2833: 2834: tehtävä yhtäältä hallinnollisina lupaviranomai- vojien pidä julkisena tehtävänä hoitamassaan 2835: sina ja toisaalta tuomioistuimina vaikeuttivat neuvontatyössä markkinoida asiakkailleen omia 2836: vesioikeuden jäsenten ja virkamiesten roolien yksityisiä konsultti- tai kirjanpitopalvelujaan 2837: hahmottamista. Tuomiovallan uskottavuuden (dnro 1349/4/95 ks. s. 241). 2838: varmistamiseksi OA piti tarpeellisena, että riita- Julkisessa keskustelussa on viime aikoina esi- 2839: ja rikosasioita koskeva lainkäyttö erotettaisiin tetty huolta erityisesti tuomiovallan käytön us- 2840: kokonaan hallinnollisten ympäristölupa-asioi- kottavuudesta ja väitetty luottamuksen tuomi- 2841: den käsittelystä (dnro 1390/4/96 ks. s. 91). oistuinlaitokseen horjuneen. Tämä on antanut 2842: Viranhoidon uskottavuus ja luottamus sen myös oikeusasiamiehelle aiheen suhtautua eri- 2843: puolueettomuuteen riippuu usein myös siitä, mi- tyisen vakavasti sellaisiin ilmiöihin, jotka voivat 2844: ten selkeästi asianomaisen virkamiehen virka- heikentää tätä luottamusta. Tuomioistuinten ar- 2845: miesrooli on erotettavissa hänen muista rooleis- vovallan ja puolueettomuuden varmistaminen 2846: taan sekä viran ulkopuolisista sivutoimista ja on Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sopimus- 2847: harrastuksista. Virkamiehen tulisi pidättäytyä valtioille nimenomaisesti asetettu velvoite. 2848: kaikesta sellaisesta toiminnasta, joka voi heiken- OA on ottanut kantaa esimerkiksi tuomarien 2849: tää luottamusta virkatoiminnan puolueetto- välimiestehtäviin ja muihin sivutoimiin tuoma- 2850: muuteen ja objektiivisuuteen. ritoimikunnan välimietinnöstä antamassaan 2851: OA katsoi esimerkiksi, että kunnan rakennus- lausunnossa (dnro 1420/4/97 ks. s. 75). 2852: tarkastajan pitäisi jo periaatteessa välttää ra- Kertomusvuonna on paljon keskusteltu myös 2853: kentamiseen ja rakennussuunnitteluun liittyvien korkeimman oikeuden jäsenen syyttämättä jät- 2854: yksityisten maksullisten toimeksiantojen hoita- tämisestä ns. kesämökkikauppaa koskevassa ve- 2855: mista omalla virka-alueellaan (dnro 1746/4/95 ks. ropetosasiassa. OA päätyi tässä asiassa arvoste- 2856: s. 285). lemaan syyttämättäjättämisratkaisun peruste- 2857: 0 A piti kyseenalaisena myös sitä, että kunnan luja ja lopputulosta, joskaan lääninsyyttäjän ei 2858: holhouslautakunnan sihteeri, joka päätoime- katsottu ylittäneen hänelle lain mukaan kuulu- 2859: naan harjoitti asianajajan ammattia, otti lauta- vaa harkinta valtaa. Syytekynnyksen mahdollis- 2860: kunnan sihteerinä hoitamassaan asiassa itse asi- ta ylittymistä pohtiessaan OA kiinnitti muun 2861: anajotoimeksiannon vastaan, laskuttaen toi- ohella huomiota siihen näkökohtaan, että rikok- 2862: menpiteistään psykiatrisen potilaan lähiomaisia sesta epäillyn asema korkeimman oikeuden jäse- 2863: (dnro 378/4/96 ks. s. 242). nenä korosti asian perusteellisen julkisen selvit- 2864: OA katsoi kaupungin asuntotuotantopäälli- tämisen tärkeyttä (dnro 521, 554ja 898/4/97 ks. s. 2865: kön menetelleen virkavelvollisuutensa vastaises- 151). 2866: ti, kun tämä oli ottanut vakuutusyhtiöltä vas- Sen jälkeen kun Suomi liittyi Euroopan ihmis- 2867: taan henkilökohtaisia asiamiespalkkioita edus- oikeussopimukseen, monia aikaisemmin ongel- 2868: tamilleen kaupungin omistamille vuokrataloyh- mattomina pidettyjä käytäntöjä on jouduttu 2869: tiöille tulevista vakuutuksista eikä ollut varan- tarkistamaan myös tuomioistuinlaitoksen piiris- 2870: nut kaupungin asianomaisille elimille tilaisuutta sä. Yksi tärkeä oikeudenmukaiseen oikeuden- 2871: lausua menettelyn asianmukaisuudesta (dnro käyntiin liittyvä periaate on se, että asianosaisel- 2872: 1652/2/96 ks. s. 233). la on oikeus tutustua hänen asiansa ratkaisuun 2873: OA totesi myös, ettei kunnallisten velkaneu- vaikuuavaan oikeudenkäyntiaineistoon koko- 2874: 2875: 2876: 2877: 60 2878: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 2879: 2880: 2881: 2882: 2883: naisuudessaan. Oikeusasiamiehelle kanneltiin teissa ollut perusteltu syy epäillä erikoistutkijan 2884: siitä, ettei asianosainen ollut saanut itse tutustua puolueettomuutta hänen tarjouksensa käsitteli- 2885: hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen valitus- jänä (dnro 172/4/95 ks. s. 283). 2886: lupahakemuksen käsittelyä varten lähetettyyn AOA pohti puolestaan lääninpoliisineuvoksen 2887: esittelijän ei-julkiseen muistioon. OA katsoi, että esteellisyyttä tämän päättäessä esitutkinnan toi- 2888: tässä tilanteessa kantelijalla oli perusteltu tarve mittamattajättämisestä (dnro 66/4/96 ks. s.126). 2889: saada tutustua esittelijän muistioon voidakseen 2890: arvioida sen merkityksen oman oikeusasemansa L) virkamiesten käytös 2891: kannalta. Kysymys ei ollut niinkään muistion 2892: sisällöstä vaan oikeudenkäyntiaineiston asian- Virkamiehen toimintaa kohtaan tunnetta- 2893: osaisjulkisuudesta ja siten luottamuksen säilyt- vaan luottamukseen liittyy läheisesti myös vir- 2894: tämisestä tuomioistuinten toimintaan (dnro kamiehen käytös sekä virassa että sen ulkopuo- 2895: 2610/4/95 ja 681/2/97 ks. s. 79). lella. Valtion virkamieslain 14 §:n mukaan virka- 2896: miehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtä- 2897: K) virkamiesten esteellisyys viensä edellyttämällä tavalla. Vaatimukset voi- 2898: vat siis jonkun verran vaihdella virka-asemasta 2899: Viranhoidon uskottavuuteen liittyvät myös riippuen. Minimivaatimuksena voidaan kuiten- 2900: esteellisyyskysymykset, joihin nykyään suhtau- kin pitää ihmisten välisessä normaalissa kanssa- 2901: dutaan selvästi tiukemmin kuin aikaisemmin. käymisessä edellytettyjä hyviä käytöstapoja. 2902: Tämä johtuu osaksi Euroopan ihmisoikeustuo- Lähtökohtana on asianosaisten tasapuolinen 2903: mioistuimen tuomarinjäävejä koskevista linja- kohtelu. Virkamiesten käytöksestä kannellaan 2904: uksista, jotka ovat heijastuneet myös julkiseen useimmiten juuri sen takia, että käytöksen kat- 2905: hallintoon. sotaan tavalla tai toisella ilmentävän puolueellis- 2906: OA arvosteli korkeimman oikeuden esittelijää ta asennetta. 2907: siitä, että tämä oli esitellyt valituslupa -asian kor- Vesioikeuden jäsenten ns. kestitysasiassa oli 2908: keimmassa oikeudessa, vaikka hän oli jo aikai- kysymys siitä, että vesioikeuden jäsenet olivat 2909: semmin käräjätuomarina toimiessaan ottanut useissa yhteyksissä vastaanottaneet ravintola- 2910: osaa saman asian käsittelyyn sen alioikeusvai- ym. kestitystä vesirakentamislupia hakeneen 2911: heessa. OA piti esittelijää esteellisenä, vaikkei yhtiön edustajilta. Tämän esitettiin perustuneen 2912: tämä ollutkaan ottanut osaa asian pääkäsitte- tavanomaiseen vieraanvaraisuuteen. OA piti 2913: lyyn käräjäoikeudessa ja vaikkei esittelijän ai- kestityksen vastaanottamista ja siihen liittyvää 2914: kaisempi toiminta ollut vaikuttanut valituslupa- läheistä kanssakäymistä luvanhakijayhtiön 2915: asian ratkaisuun (dnro 2684/4/96 ks. s. 76). kanssa kuitenkin tuomarin rooliin nähden erä- 2916: OA piti myös vesi- ja ympäristöhallituksen asiallisena, koska se oli ollut omiaan heikentä- 2917: erikoistutkijaa esteellisenä, kun tämä oli virka- mään luottamusta vesioikeuden toiminnan puo- 2918: miehenä käsitellyt pohjavesitutkimuksiin liitty- lueettomuuteen. Koska kysymys oli jyrkkiä eri- 2919: vää tarjousta. Tarjouksen tekijä oli aikaisemmin mielisyyksiä aiheuttaneista vesirakentamis- 2920: kannellut erikoistutkijan väitöskirjan tarkastuk- hankkeista ja niihin liittyneistä korvauskysy- 2921: sesta ja epäillyt siinä tieteellistä vilppiä. OA:n myksistä, OA piti kansalaisten luottamuksen säi- 2922: mukaan tarjouksen tekijällä oli näissä olosuh- lyttämistä tuomiovallan käyttöön erityisen tär- 2923: 2924: 2925: 2926: 61 2927: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 2928: 2929: 2930: 2931: 2932: keänä (dnro 1390/4/96 ks. s. 91). se, että jokaisella loukatulla on oikeus syyttää 2933: Verotarkastajien kielteisiä ennakkoasenteita virkamiestä virkarikoksesta ja vaatia häneltä 2934: koskevassa kanteluasiassa OA muistutti, että vahingonkorvausta laittoman virkatoimen joh- 2935: verotarkastuksessa ei ole kysymys pelkästään dosta (HM 93 §:n 2 mom). Euroopan ihmisoikeus- 2936: veronsaajien edun valvomisesta, vaan huomiota sopimuksen 13 artikla edellyttää sekin tehokasta 2937: tulee kiinnittää myös verovelvollisen oikeustur- oikeussuojakeinoa kansallisella tasolla, mikäli 2938: vaan. On tärkeätä, että luottamus verotuksen viranomaiset tai virkamiehet loukkaavat jonkun 2939: puolueettomuuteen säilyy (dnro 2101/4/96 ks. s. sopimuksessa määriteltyjä ihmisoikeuksia. 2940: 255). Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnan näkö- 2941: OA arvosteli lääninveroviraston perintätoi- kulmasta on huolestuttavaa, mikäli ihmisten oi- 2942: miston asianvalvojaa liioitellun jyrkistä ilmai- keusturvan kannalta tärkeitä julkisia tehtäviä 2943: suista käräjäoikeudelle osoitetussa turvaamistoi- liukuu virkavastuun ulottumattomiin. Tämä nä- 2944: mihakemuksessa. OA myönsi kuitenkin, että kä- kökohta on tullut esille useissa oikeusasiamiehen 2945: räjäoikeudessa veronsaajan edustajana esiin- tutkimissa asioissa. 2946: tyessään asianvalvoj alla on oikeus ja velvollisuus OA on esimerkiksi korostanut, että virkatoi- 2947: puolustaa veronsaajan puolesta tekemiään vaa- mintaan kuuluvaa tiedonhankintaa palvelevat 2948: timuksia (dnro 1796/4/95 ks. s. 252). selvitykset tulisi ainakin pääsääntöisesti tehdä 2949: AOA arvosteli kihlakunnanvoudin kantelun virkatyönä, johon liittyy virkavastuu. On kui- 2950: johdosta antaman selvityksen epäasiallista sä- tenkin mahdollista antaa tällainen toimeksianto 2951: vyä (dnro 2682/4/96). myös yksityiselle ammatinharjoittajalle kuten 2952: Oman kansliansa esittelijän kielenkäyttöä esimerkiksi yksityisetsivätoimistolle. Toimeksi- 2953: koskevassa kanteluasiassa OA korosti, että oi- anto ei kuitenkaan oikeuta ulottamaan tutki- 2954: keusasiamiehen kanslian omien virkamiesten muksia kotirauhan tai muun yksityisyyden suo- 2955: käytös tulisi olla esimerkillistä asiakkaita koh- jan piiriin (dnro 822/4/96 ks. s. 296). 2956: taan. Tämä on muistettava myös niissä tilanteis- OA katsoi myös, että kuntien velkaneuvonta 2957: sa, joissa virkamiehet joutuvat mielestään ai- tulisi ensisijaisesti järjestää muutoin kuin yksi- 2958: heettomankin arvostelun kohteeksi (dnro 920/4/ tyisenä ostopalveluna. Virkavastuuta vailla toi- 2959: 97 ks. s. 297). mivaa velkaneuvojaa ei voida samassa määrin 2960: valvoa ja ohjata kuin virkamiestä (dnro 1349/4/ 2961: Hallinnon lainalaisuus ja virkavastuu 95 ks. s. 241 ). 2962: (HM 92 ja 93 §) 2963: Käräjäoikeuden toimistosihteerin virheelli- 2964: Hallinnon lainalaisuus (rule oflaw) merkitsee sesti myöntämää lainhuutoa koskevassa kante- 2965: hallinnollisen mielivallan vastakohtaa. Periaate luasiassa OA korosti, ettei lainhuutoasioiden de- 2966: ilmenee mm. HM 92 §:stä sekä Euroopan ihmisoi- legointi kansliahenkilökunnalle saisi olennaisesti 2967: keussopimuksen johdanto-osasta ja monista yk- madaltaa ratkaisutoiminnan tasoa. OA tähdensi 2968: sittäisistä artikloista. Se muodostaa pohjan oi- käräjäoikeuden laamannin koulutus- ja valvon- 2969: keusvaltioperiaatteelle sekä kaikille perus- ja ih- tavelvollisuutta (dnro 1596/4/97 ks. s. 104). 2970: misoikeuksille. Suomen hallitusmuodossa on yk- Valtion hankintakeskuksen yhtiöittämistä 2971: silön oikeusturvan takeena lisäksi henkilökohtai- koskevassa tapauksessa OA piti hallinnon lain- 2972: sen virkavastuun periaate. Tähän kuuluu myös alaisuuden kannalta arveluttavana sitä, että jul- 2973: 2974: 2975: 2976: 62 2977: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 2978: 2979: 2980: 2981: 2982: kisia tehtäviä uskottiin henkilöille, jotka eivät YLEISARVIO 2983: olleet lainkaan virka- tai muussa palvelussuh- 2984: Yllä olevan läpileikkauksen perusteella VOI- 2985: teessa julkisyhteisöön (dnro 291, 678 ja 853/4/95 2986: daan havaita, että oikeusasiamiehen kannan- 2987: ks. s. 293). 2988: otoissa on useimmiten kysymys viranomaisten 2989: Oikeusasiamiehen valvontavalta ulottuu HM 2990: menettelytapoihin, ei niinkään aineellisiin oi- 2991: 49 §:n mukaan myös julkisen tehtävän hoitami- 2992: keuskysymyksiin liittyvistä ongelmista. Tämä 2993: seen, mutta tämäkin käsite on käytännössä osoit- 2994: johtuu jo lainkäytön ja laillisuusvalvonnan väli- 2995: tautunut tulkinnanvaraiseksi. OA on katsonut, 2996: sestä työnjaosta. Aineelliset oikeuskysymykset 2997: ettei julkisen hallinnon rakennemuutos ja siihen 2998: tulevat yleensä tuomioistuinten ratkaistaviksi. 2999: liittyvä yksityistämiskehitys saisi olennaisesti 3000: Oikeusasiamies ei ole tarkoitettu vaihtoehdoksi 3001: kaventaa laillisuusvalvonnan piiriä ja että perus- 3002: tuomioistuimille tai ylimääräiseksi muutoksen- 3003: oikeusnäkökulma tältä osin puoltaakin oikeus- 3004: hakuasteeksi vaan ainoastaan täydentämään 3005: asiamiehen toimivaltasäännöksen laajaa tulkin- 3006: tuomioistuinlaitoksen antamaa oikeussuojaa. 3007: taa. OA piti esimerkiksi osakeyhtiömuotoisesti 3008: Oikeusasiamiehen erityisenä tehtävänä on kes- 3009: toteutettavaa kunnallista asuntotuotantoa halli- 3010: kittyä oikeussuojan ns. katvealueisiin, jotka jää- 3011: tusmuodossa tarkoitettuna julkisena tehtävänä. 3012: vät muiden oikeussuojakeinojen tavoittamatta- 3013: Lisäksi hän katsoi, että kaupungin omistamien 3014: mun. 3015: vuokrataloyhtiöiden toimitusjohtajan tehtäviä 3016: Oikeusasiamiehen perus- ja ihmisoikeuskan- 3017: hoitanut kaupungin asuntotuotantopäällikkö oli 3018: nanotoissa on usein myös oikeuspoliittisia paino- 3019: velvollinen noudattamaan hänelle kaupungin 3020: tuksia. Tämä ei suinkaan merkitse laillisuusval- 3021: virkamiehenä kuuluneita yleisiä virkavelvolli- 3022: vonnan politisoimista. On kuitenkin kysyttävä, 3023: suuksia myös yhtiöiden toimitusjohtajan roolis- 3024: toteutuvatko perus- ja ihmisoikeudet myös käy- 3025: saan (dnro 1652/2/96 ks. s. 233). 3026: tännössä eivätkä ainoastaan paperilla. Tässä 3027: Oikeusasiamies on joutunut kiinnittämään 3028: mielessä sekä laillisuusvalvojan että lainkäyttä- 3029: huomiota myös siihen, että julkisista maksuista 3030: jän toimintaympäristö on tällä vuosikymmenel- 3031: tai kustannusvastuukysymyksistä päätetään il- 3032: lä muuttunut: voimassa oleva oikeus "löytyy" 3033: man laillista perustetta. 3034: yhä harvemmin yhdestä valmiista lakipykälästä 3035: OA arvosteli esimerkiksi ulosottoviranomai- 3036: kuten joskus aikaisemmin. Oikeudenmukainen 3037: sia lakiin perustumattomien takaisinottokulujen 3038: ratkaisu on tänä päivänä usein räätälöitävä käsi- 3039: perimisestä osamaksukaupassa annettavaa vir- 3040: työnä kutakin tapausta varten. Raaka-aineina 3041: ka-apua koskevassa asiassa (dnro 2449/2/95). 3042: käytetään monentasoisia oikeusohjeita, sekä 3043: Oikeusasiamiehelle kanneltiin myös siitä, että 3044: kansallisia että ylikansallisia oikeusnormeja 3045: Kansaneläkelaitoksen ohjeiden mukaan samaa 3046: kuin myös yleisiä oikeusperiaatteita. Tässä mie- 3047: lääkevalmistetta korvattiin ostokertaa kohti 3048: lessä lain säätäjän ja soveltajan työkentät ovat 3049: yleensä enintään kolmen kuukauden hoitoa vas- 3050: lähentyneet toisiaan. 3051: taava määrä. AOA:n mukaan lääkekustannus- 3052: Oikeusasiamiehen yllä kuvattujen kannanot- 3053: ten korvauksista aiheutuvien taloudellisten rasi- 3054: tojen perusteella ei luonnollisestikaan voida esit- 3055: tusten tuli perustua laintasoisiin tai laista johdet- 3056: tää tyhjentävää kokonaisarviota perus- ja ihmis- 3057: tuihin säädöksiin eikä pelkästään Kansaneläke- 3058: oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Esiin nos- 3059: laitoksen ohjeisiin (dnro 2629/4/95 ks. s. 176). 3060: 3061: 3062: 3063: 63 3064: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 3065: 3066: 3067: 3068: 3069: tetut tapaukset saattavat osaksi näyttää vähä- politiikka menettää uskottavuutensa. Vaikka 3070: pätöisiltäkin, mutta tällöin on muistettava, että Suomessa ei olekaan ilmennyt kansainvälisen tai 3071: oikeusasiamiehen kannanotoilla on useimmiten edes eurooppalaisen vertailun valossa kovin dra- 3072: ennalta ehkäisyyn tähtäävä ohjauspyrkimys. maattisia ihmisoikeusloukkauksia, ihmisoikeuk- 3073: Kaikkien kannanottojen aiheena ei ole ollut edes sien kansainväliset valvontaelimet samoin kuin 3074: viranomaisen virheelliseksi katsottava menette- ihmisoikeusjärjestöt ovat aiheellisesti kiinnittä- 3075: ly vaan ainoastaan oikeusasiamiehen huoli pe- neet eräisiin ilmiöihin kriittistä huomiota maa- 3076: rusoikeuksien mahdollisesta vaarantumisesta tamme koskevissa raporteissa. Tältä osin voi- 3077: muissa samankaltaisissa tapauksissa. daan viitata esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomi- 3078: Oikeusasiamieheltä tiukataan usein selkeää tean huhtikuussa 1998 päivättyihin johtopää- 3079: kannanottoa siihen, onko Suomen ihmisoikeusti- töksiin KP-sopimuksen toteutumisesta Suomes- 3080: lanne hyvä vai huono. Kysymystä ei kuitenkaan sa sekä Kansainvälisen Helsinki-liiton Suomessa 3081: voitane asettaa näin mustavalkoisesti. vuonna 1997 tapahtunutta ihmisoikeuskehitystä 3082: Kansainvälisten vertailujen valossa ei liene koskevaan kertomukseen. Suurelta osin on kysy- 3083: epäilystä siitä, etteikö Suomi ole ihmisoikeuksia mys samoista huolenaiheista, joihin eduskunnan 3084: aidosti kunnioittava demokraattinen oikeusval- oikeusasiamieskin on eri yhteyksissä puuttunut. 3085: tio. Tutkimusten mukaan Suomi on esimerkiksi Suomesta tehdään runsaasti ihmisoikeusvali- 3086: virkamiesten lahjomattomuuden suhteen maail- tuksia Euroopan ihmisoikeustoimikuntaan. Vä- 3087: man kärkimaita. Emme voi kuitenkaan tyytyä kilukuumme nähden olemme aivan kärjessä ver- 3088: pelkästään siihen havaintoon, että monessa rattuna muihin Euroopan neuvoston jäsenmai- 3089: muussa maassa, jopa Euroopan neuvoston jäsen- hin. Tämä ei kuitenkaan välttämättä kerro huo- 3090: maassa, ihmisoikeustilanne on huonompi kuin nosta ihmisoikeuskulttuurista - päinvastoin. 3091: meillä. Tämä ei oikeuta meitä löysäämään omia Mitä paremmin ihmiset osaavat perätä oikeuk- 3092: velvoitteitamme. Vaikka ihmisoikeusnormit siaan, sitä parempaan suuntaan kehittyy myös 3093: ovatkin yleismaailmallisia, jokaisen maan on vii- ihmisoikeustilanne. Demokraattinen oikeusval- 3094: me kädessä kilpailtava näissä asioissa itsensä tio vaatii kansataisiltaan aktiivisuutta. Se vaatii 3095: kanssa, omien voimavarojensa ja kulttuuristen herkkää korvaa myös julkiselta vallalta: kritiik- 3096: edellytystensä mukaan. Kenelle paljon on annet- kiä ei ole pelkästään siedettävä, vaan siihen on 3097: tu, siltä paljon myös odotetaan. myös rohkaistava ja sitä on kuunneltava. 3098: Suomi on viime vuosina aktivoitunut ihmisoi- Perus- ja ihmisoikeusjuridiikka ei saa jäädä 3099: keuskysymyksissä monella tavalla. Euroopan pelkiksi ulkoa opituiksi viittauksiksi perusoi- 3100: unionin jäsenenä Suomi joutuu entistä rohkeam- keussäännöksiin ja ihmisoikeussopimuksiin. On 3101: min ottamaan kantaa myös muita maita koske- aiheellisesti korostettu, että perus- ja ihmisoi- 3102: viin ihmisoikeuskysymyksiin. Suomen ihmisoi- keuksien tulisi heijastua myös virkamieskunnan 3103: keuspoliittinen aloitteellisuus on lisääntynyt kai- arvoissa ja ajattelutavoissa. Tarvitaan uuden- 3104: killa aloilla. Ihmisoikeudet mainitaan myös hal- laista ammattietiikkaa ja ammatillista osaamis- 3105: litusohjelmassa. ta. 3106: Suomen entistä korkeampi profiili kansainvä- Pohjoismainen ihmisoikeuskäsitys on koros- 3107: lisessä ihmisoikeuspolitiikassa edellyttää myös tanut ihmisoikeuksien jakamattomuutta: talou- 3108: oman takapihan kunnossa pitämistä, muuten delliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet 3109: 3110: 3111: 3112: 64 3113: PERUS- J A H M s 0 K E U K S E N VALVONTA 3114: 3115: 3116: 3117: 3118: ovat yhtä tärkeitä kuin klassiset vapausoikeu- kuuluvat Suomen voimassa olevaan oikeuteen? 3119: det. Esimerkiksi sananvapaudesta ei kukaan jak- Johdonmukaisin ratkaisu olisi epäilemättä se, 3120: sa puhua tyhjällä vatsalla. Tätä jakamatto- että hallitusmuodon kansallisesti painotettu pe- 3121: muusperiaatetta ilmentää myös hallitusmuo- rusoikeusluettelo muodostaa sen rungon, jota 3122: tomme nykyinen perusoikeusluettelo, jota kan- kansainväliset ihmisoikeussopimusten määräyk- 3123: sainvälisissä vertailuissa pidetään juuri tämän set ja niitä koskeva tulkintakäytäntö tarpeellisil- 3124: takia huomattavan edistyksellisenä. ta osin täydentävät. 3125: Usein on herätetty kysymys siitä, miten koti- Oikeuskulttuurimme kehityksen kannalta on 3126: maisen hallitusmuodon perusoikeussäännökset toivottavaa, että perus- ja ihmisoikeudet vast- 3127: ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mää- edes yhä selvemmin nähtäisiin luonnollisena osa- 3128: räykset suhtautuvat toisiinsa. Kumpiin oikeus- na tavallisten ihmisten arkipäivää. Oikeusasia- 3129: ohjeisiin ensisijaisesti viitataan, kun kummatkin miehen työssä painottuu juuri tämä näkökulma. 3130: 3131: 3132: 3133: 3134: 65 3135: T E L E K u u N T E L u N y M K Ä Y T T ö 3136: 3137: 3138: 3139: 3140: 4. TELEKUUNTELUN, TELEVALVONNAN 3141: JA TEKNISEN KUUNTELUN KÄYTTÖ 3142: VUONNA 1997 3143: Telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen tai tallentamista salaa teknisellä laitteella, joka 3144: kuuntelun käytön valvonta ei ole ulkopuolisten tietoon tarkoitettu ja johon 3145: Eduskunnan oikeusasiamiehellä on laillisuus- kuuntelija ei osallistu. 3146: valvontansa puitteissa velvollisuus valvoa yli- Sisäasiainministeriöllä on velvollisuus valvoa 3147: päätänsä pakkokeinojen käyttöä rikosten selvit- telekuuntelua ja -valvontaa sekä ns. teknistä tark- 3148: tämisessä ja kiinnittää tällöin erityistä huomiota kailua. Tekniseen tarkkailuun luetaan kuulu- 3149: perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tämän vaksi tekninen kuuntelu sekä tekninen katselu ja 3150: lisäksi lainsäätäjä on nimenomaisesti antanut oi- tekninen seuranta. Puolustusministeriöllä on 3151: keusasiamiehen tehtäväksi seurata telekuunte- vastaava velvollisuus oman hallinnonalansa po- 3152: lun ja -valvonnan sekä teknisen kuuntelun käyt- liisitoiminnan suhteen. 3153: töä. Ministeriöt saavat tietonsa pakkokeinojen 3154: Tässä tarkoituksessa sisäasiainministeriön tu- käytöstä laadittavista pöytäkirjoista (PKL 8 §). 3155: lee pakkokeinolain (PKL) 5a luvun 15 §:n nojalla Pöytäkirjassa on mainittava mm. kuuntelun tai 3156: vuosittain antaa oikeusasiamiehelle kertomus valvonnan kohde, tutkittava rikos ja pakkokei- 3157: telekuuntelusta, -valvonnasta ja teknisestä non käyttöaika sekä ilmoitettava lain edellyttä- 3158: kuuntelusta. Sama koskee poliisilain 33 §:n 3 mien jälkitoimenpiteiden suorittamisesta. 3159: momentin mukaisesti poliisilaissa oikeutettua Oikeusasiamiehelle annettavat kertomukset 3160: teknistä kuuntelua. Puolustusministeriön tulee siis koskevat teknisen tarkkailun osalta vain tek- 3161: puolestaan poliisin tehtävien suorittamisesta nisen kuuntelun käyttöä. Tekninen katselu ja 3162: puolustusvoimissa annetun lain 5 §:n 2 momentin tekninen seuranta jäävät tämän raportointivel- 3163: nojalla antaa vuosittain kertomus puolustusvoi- vollisuuden ulkopuolelle. 3164: missa suoritetusta teknisestä kuuntelusta. Sisäasiainministeriön kertomus telekuuntelun 3165: Telekuuntelulla tarkoitetaan puhelinkeskuste- ja -valvonnan sekä teknisen kuuntelun käytöstä 3166: lun kuuntelemista tai tallentamista salaaja vas- vuonna 1997 saapui oikeusasiamiehelle 3167: taavaa muun televiestin sisältöön kohdistuvaa 24.6.1998. Kertomus sisältää tietoja myös tullin 3168: seurantaa. harjoittamasta televalvonnasta. Puolustusmi- 3169: Televalvonta tarkoittaa oikeutta saada tietoja nisteriö on puolestaan ilmoittanut, ettei teknistä 3170: tietystä puhelinliittymästä otettujen tai sinne kuuntelua ollut käytetty puolustusvoimissa 3171: tulleiden puhelujen määrästä ja kestosta sekä vuonna 1997. 3172: yhteydenoton toisen osapuolen puhelinnumeros- Oikeusasiamiehen seuranta perustuu ensisijai- 3173: ta. Televalvonta oikeuttaa myös tilapäisesti sul- sesti ministeriöiden kertomuksiin. Sen lisäksi oi- 3174: kemaan liittymän. keusasiamies kiinnittää tarkastuksillaan huo- 3175: Tekninen kuuntelu puolestaan tarkoittaa sel- miota telekuuntelun, -valvonnan ja teknisen 3176: laisen keskustelun tai suullisen viestin kuuntelua tarkkailun käyttöön. Kertomusvuonna näiden 3177: 3178: 3179: 3180: 66 3181: T E L E K u u N T E L u N y M K Ä Y T T ö 3182: 3183: 3184: 3185: 3186: asioiden seuranta on kuulunut lähinnä apulaisoi- pakkokeinovaatimus on hylätty. Hylkäämiset 3187: keusasiamiehelle, jolle poliisia koskevat asiat oi- ovat johtuneet siitä, ettei luvan myöntämiselle 3188: keusasiamiehen kanslian työjärjestyksen mu- ole ollut laissa säädettyjä edellytyksiä. Kerto- 3189: kaan kuuluvat. muksen mukaan eräässä tapauksessa hylkäämi- 3190: nen oli johtunut siitä, että pakkokeinovaatimus 3191: Tuomioistuinten tehtävä ei kohdistunut rikoksesta epäillyn teleliitty- 3192: mään, vaan tavoitteena oli selvittää tietyn tuki- 3193: Telekuuntelua ja -valvontaa voidaan käyttää 3194: aseman kautta määrättynä aikana välitettyjä 3195: ainoastaan tuomioistuimen päätöksen perusteel- 3196: puheluja. Kertomuksesta ei ilmene, onko hake- 3197: la. Teknisestä kuuntelusta päätöksen tekee esi- 3198: muksia hylätty myös sen vuoksi, ettei pakkokei- 3199: tutkinnanjohtaja, mutta hänen on vuorokauden 3200: non avulla saatavilla tiedoilla olisi katsottu ole- 3201: kuluessa alistettava ratkaisunsa toimivaltaiselle 3202: van laissa edellytettyä erittäin tärkeää merkitys- 3203: esimiehelleen. Telekuuntelu ja -valvonta sekä 3204: tä rikoksen selvittämiselle. 3205: tekninen kuuntelu voivat tulla kyseeseen vain 3206: Sisäasiainministeriön kertomuksessa on arvi- 3207: tiettyjen vakavien rikosten esitutkinnassa. Te- 3208: oitu hylättyjen vaatimusten pienen määrän joh- 3209: lekuuntelun edellytykset ovat tiukimmat. 3210: tuvan mm. siitä, että esitutkintaviranomaiset 3211: Tuomioistuimen tulee yhtäältä todeta, täyt- 3212: ovat pitäneet korkeaa kynnystä vaatimusten te- 3213: tyvätkö telekuuntelun tai televalvonnan muo- 3214: kemisessä. Vaatimus on tehty vain tapauksissa, 3215: dolliset (esim. tutkittavan rikoksen vakavuuteen 3216: joissa sen tekemiselle on arvioitu olevan vahvat 3217: liittyvät) edellytykset, ja toisaalta harkita pak- 3218: perusteet. 3219: kokeinon tarpeellisuus ko. rikoksen esitutkinnas- 3220: sa. Laki edellyttää, että kuuntelulla saatavilla 3221: tiedoilla voidaan olettaa olevan erittäin tärkeä Kantelut ja oikeusasiamiehen tarkastukset 3222: merkitys rikoksen selvittämiselle. Päätyessään Oikeusasiamiehelle on viime vuosina saapu- 3223: luvan myöntämiseen tuomioistuimen tulee mää- nut vuosittain muutamia kanteluita, joissa on 3224: rätä mm. luvan voimassaoloaika ja määritellä epäilty viranomaisten syyllistyneen laittomaan 3225: toimenpiteen kohteena olevat teleliittymät ja salakuunteluun. Vuonna 1997 saapui viisi tällais- 3226: henkilöt. ta kantelua. Näissä asioissa ei ilmennyt perustei- 3227: Tuomioistuimet tekevät ratkaisunsa esitut- ta epäillä lainvastaista menettelyä. 3228: kintaviranomaisten vaatimuksesta. Rikoksesta Apulaisoikeusasiamiehen poliisikohteisiin te- 3229: epäiltyä tai liittymän haltijaa ei kuulla vaati- kemillä tarkastuksilla on kiinnitetty huomiota 3230: muksen johdosta. Tuomioistuimen ratkaisu pe- muiden pakkokeinojen käytön ohella telekuunte- 3231: rustuu vaatimuksen esittäjän toimittamaan ma- lun ja -valvonnan sekä teknisen tarkkailun käyt- 3232: teriaaliin ja virkamiestahon kuulemiseen. töön. Ainakin tässä vaiheessa käytännön koke- 3233: mukset mainittujen pakkokeinojen käytöstä 3234: Hylätyt lupavaatimukset ovat kuitenkin olleet tarkastetuissa poliisipiireis- 3235: Sisäasiainministeriön kertomuksen mukaan sä niin vähäisiä, ettei tarkastuksien avulla ole 3236: hylättyjen vaatimusten lukumäärä on ollut vä- ollut saatavissa mainittavaa lisätietoa. Tarkas- 3237: häinen. Kertomuksen mukaan tiedossa on aino- tuksilla tullaan edelleenkin korostamaan näiden 3238: astaan viisi tapausta, joissa poliisin esittämä pakkokeinojen käytön edellyttämää tarkkuutta 3239: 3240: 3241: 3242: 67 3243: T E L E K U u N T E L U N y M K Ä Y T T Ö 3244: 3245: 3246: 3247: 3248: ja huolellisuutta sekä lain edellyttämää harkin- tuinten myöntämien televalvontalupien määrä, 3249: taa niihin turvautumisessa. toinen valvonnan kohteena olleiden teleliitty- 3250: mien määrä, kolmas televalvontaa hyväksikäyt- 3251: Telekuuntelu täen tutkittujen rikosilmoitusten määrä ja neljäs 3252: rikoksesta epäiltyjen henkilöiden määrä näissä 3253: Sisäasiainministeriön kertomuksesta ilmenee, 3254: että tuomioistuimet ovat myöntäneet poliisille rikoksissa. V ertailukelpoisimman tiedon vuosit- 3255: luvan telekuuntelun suorittamiseksi 12 kertaa taisista vaihteluista antavat ilmeisesti myönnet- 3256: (kolme kertaa v. 1996). Kuunneltuja teleliitty- tyjen lupien ja valvottujen teleliittymien mää- 3257: rät. 3258: miä on ollut yhteensä 21 kappaletta (neljä kap- 3259: paletta v. 1996). Tutkinnan kohteena olleissa ri- Sisäasianministeriön kertomuksen mukaan 3260: koksissa oli yhteensä 16 rikoksesta epäiltyä hen- tuomioistuimet olivat myöntäneet poliisille lu- 3261: kilöä. Tutkitut rikokset olivat sekä henkirikoksia van televalvonnan suorittamiseksi 468 kertaa 3262: (439 kertaa v. 1996). Televalvonnan kohteena oli 3263: että törkeitä huumausainerikoksia (v. 1996 kaik- 3264: ki törkeitä huumausainerikoksia). yhteensä 743 teleliittymää (735 liittymää v. 3265: Telekuuntelun keskimääräinen kesto oli 18 1996)). Myönnetyt televalvontaluvat koskivat 3266: vuorokautta vaihteluvälin ollessa 15 vuorokau- 224 kiinteää liittymää ja 519 matkapuhelinliitty- 3267: desta 39 vuorokauteen. Vuonna 1996 keskimää- mää. 3268: räinen kestoaika oli 21 vuorokautta ja vaihtelu- Vuonna 1997 tutkittujen rikosten kokonais- 3269: väli 15 vuorokaudesta 31 vuorokauteen. määrä oli 277 (272 rikosta v. 1996) ja rikoksista 3270: Tullilaitokselta saatujen tietojen mukaan tulli epäiltyjen henkilöiden määrä oli yhteensä 341 3271: on vuoden 1997 aikana hakenut ja saanut henkilöä. 3272: tuomioistuimelta yhden telekuunteluluvan, Televalvontalupia on myönnetty seuraavassa 3273: mutta sen perusteella ei ollut kuitenkaan suori- taulukossa mainittujen rikosten esitutkintaan. 3274: tettu kuuntelua. Rikosilmoitusten lukumäärä (r-ilm) osoittaa, 3275: kuinka monen tällaisen rikoksen esitutkinnassa 3276: Televalvonta pakkokeinoa on käytetty. Liittymiä koskevat 3277: luvut taas kertovat, kuinka monen teleliittymän 3278: Televalvonnan laajuutta voidaan kuvata nel- 3279: valvontaan lupa on myönnetty. 3280: jällä eri perusteella. Yksi peruste on tuomiois- 3281: 3282: 3283: 3284: rikosnimike r-ilm./ liittymät/ 3285: kpl kpl 3286: ... ,,.- 3287: amm. alkoholipitoisen aineen salakuljetus/välitys 10 43 3288: huumausainerikos 61 100 3289: murha 5 35 3290: murhan yritys 2 4 3291: pahoinpitely ja kuolemantuottamus 1 3 3292: ryöstö 2 2 3293: 3294: 3295: 3296: 68 3297: T E L E K U u N T E L U N y M K Ä Y T T Ö 3298: 3299: 3300: 3301: 3302: rikosnimike r-ilm./ liittymät/ 3303: kpl kpl 3304: 3305: tapon yritys 4 7 3306: tappo 9 17 3307: tuhotyö 4 12 3308: törkeä huumausainerikos 93 251 3309: törkeä kiristys 3 ll 3310: törkeän kiristyksen yritys 4 13 3311: törkeä kavallus 1 5 3312: törkeä maksuvälinepetos 2 7 3313: törkeä pahoinpitely 6 29 3314: törkeä petos 7 19 3315: törkeän petoksen yritys 2 7 3316: avunanto, törkeä petos 1 1 3317: törkeä rahanväärennys 1 52 3318: törkeä ryöstö 10 38 3319: törkeä tuhotyö 1 2 3320: tuhotyön yritys 1 5 3321: törkeä vapaudenriisto 1 1 3322: törkeä varkaus 26 39 3323: törkeän varkauden yritys 3 6 3324: törkeä veropetos 3 10 3325: törkeä velallisen epärehellisyys 1 2 3326: avunanto, törkeä velallisen epärehellisyys 1 1 3327: törkeä kätkemisrikos 6 14 3328: tietoliikenteen häirintä 1 1 3329: viestintäsalaisuuden rikkominen 1 1 3330: väkisinmakaaminen 2 2 3331: väkisinmakaamisen yritys 1 1 3332: L kansainvälisestä oikeusavusta 1 2 3333: 3334: 3335: Televalvontaa koskeva lupa voidaan lain mu- muutamasta tunnista yhteen kuukauteen. Seu- 3336: kaan myöntää koskemaan myös päätöstä edeltä- rantatiedot ovat tältä osin puutteellisia, joten 3337: nyttä tiettyä aikaa. Televalvonnan kesto takau- keskimääräisiä aikoja ei ole esitettävissä. 3338: tuvasti myönnettyjen televalvontalupien osalta Tullilie on myönnetty yhteensä 48 televalvon- 3339: olin. 3- 4 kuukautta myöntämishetkestä taak- talupaa (19 lupaa v. 1996), jotka koskivat yh- 3340: sepäin vaihteluvälin ollessa varsin laaja. Luvan teensä 81 liittymää (25 liittymää v. 1996). Tut- 3341: kesto myöntämishetkestä eteenpäin vaihteli kittavina olivat seuraavat rikokset: 3342: 3343: 3344: 3345: 69 3346: T E L E K u u N T E L u N y M K Ä Y T T ö 3347: 3348: 3349: 3350: 3351: Telekuuntelu: lekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen kuunte- 3352: törkeä huumausainerikos 1 lun käytöstä laadittavassa pöytäkirjassa on esi- 3353: tettävä myös esitutkintaa johtaneen poliisimie- 3354: Televalvonta: hen henkilökohtainen arvio käytetyn pakkokei- 3355: törkeä huumausainerikos 25 non merkityksestä tutkinnassa. 3356: ammattimainen tai tavanomainen Telekuuntelua tutkinnanjohtajat ovat pitä- 3357: alkoholipitoisen aineen salakuljetus neet ratkaisevana ja tärkeänä sekä erityisesti esi- 3358: tai välittäminen 20 tutkintaa nopeuttavanaja suuntaavana pakko- 3359: törkeä veropetos 3 keinona. 3360: 3361: 3362: Tekninen kuuntelu Televalvonnan osalta arviot vuodelta 1997 3363: olivat kertomuksen mukaan seuraavat: 3364: Sisäasiainministeriön kertomuksen mukaan 3365: teknistä kuuntelua ei ole käytetty vuonna 1997. 3366: poliisi tulli 3367: Teknisen kuuntelun suorittamisen esteenä on 3368: pidetty poliisilain 31 §:n 1 momentissa mainittua ratkaiseva 156 6 3369: kieltoa sijoittaa kuuntelulaite kohteen kanssa tärkeä 383 33 3370: samaan tilaan. Vastaava kielto on pakkokeino- vähäinen 120 4 3371: lain 5a luvun 4 §:n 4 momentissa. Lisäksi tekniset ei merkitystä 63 2 3372: ongelmat ovat rajoittaneet teknisen kuuntelun ei ilmoitusta 21 3 3373: suorittamista. Kertomuksen mukaan ministe- 3374: riössä on valmisteltu poliisilain muutosehdotus Poliisin tilasto osoittaa, että tutkinnanjohta- 3375: sijoittamiskiellon osittaiseksi poistamiseksi. jat ovat arvioineet telekuuntelun tai -valvonnan 3376: Tulli on puolestaan ilmoittanut yhdestä tek- merkityksen ratkaisevaksi tai tärkeäksi yhteensä 3377: nistä kuuntelua koskevasta pöytäkirjasta. Tut- 70 prosentissa kaikista tapauksista teleliittymien 3378: kittavana oli törkeä huumausainerikos, mutta määrän mukaan laskettuna (63% v. 1996). 3379: kuuntelu ei teknisten syiden johdosta onnistu- 3380: nut. Pakkokeinon käytöstä ilmoittaminen 3381: Telekuuntelun ja -valvonnan käytöstä on sen 3382: Pakkokeinojen tarpeellisuuden arviointi lopettamisen jälkeen ilmoitettava rikoksesta 3383: Telekuuntelun ja -valvonnan sekä teknisen epäiliylle säädetyssä ajassa, jollei tuomioistuin 3384: tarkkailun edellytyksiin kuuluu, että pakkokei- tutkinnallisista syistä päätä, että ilmoitus saa- 3385: noilla saatavilla tiedoilla voidaan olettaa olevan daan tehdä myöhemmin tai jättää kokonaan te- 3386: erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle kemättä (PKL ll § 2 mom). Sisäasiainministe- 3387: (PKL 5a luvun 2, 3 ja 4 §). riölie toimitettavaan pöytäkirjaan on merkittä- 3388: Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan te- vä, miten ilmoittaminen on tehty, kuka on ollut 3389: lekuuntelun ja -valvonnan tuloksellisuuden mit- ilmoittajana, ilmoittamisen ajankohta sekä il- 3390: taamisessa paras peruste on rikoksen esitutkin- moittamistapa. 3391: taa johtavan poliisimiehen henkilökohtainen ar- Sisäasiainministeriön kertomuksen mukaan 3392: vio. Sisäasiainministeriö on määrännyt, että te- toimenpiteen kohteelle on seurantatietojen mu- 3393: 3394: 3395: 70 3396: T E L E K u u N T E L u N y M K Ä Y T T ö 3397: 3398: 3399: 3400: 3401: kaan ilmoitettu pakkokeinon käytöstä. Yleisin Arviointia 3402: ilmoittamistapa on ollut suullinen ilmoitus esi- Televalvontalupien määrä on kahden vnme 3403: tutkinnan aikana. vuoden aikana ollut siis 400-500 välillä. Tele- 3404: Kertomuksen mukaan tutkinnanjohtajat valvontalupien kohteena olleiden rikosten määrä 3405: ovat muutamissa, lähinnä huumejuttuja koske- (277) oli kertomusvuonna myös lähes sama kuin 3406: neissa tapauksissa, hakeneet tuomioistuimilta edellisenä vuonna (272). Tullin suorittamassa 3407: PKL Sa luvun 11 §:n mukaisen luvan ilmoituksen tutkinnassa oli sen sijaan viime vuonna lupapää- 3408: tekemiseksi myöhemmin tai luvan jättää se ko- tösten kasvua. Kertomusvuonna tapaukset kos- 3409: konaan tekemättä. kivat 48 rikosta, kun taas vuonna 1996 oli kysy- 3410: mys 19 rikoksesta. 3411: Tallenteiden hävittäminen ja ylimääräisen Telekuuntelun käyttö sen sijaan on lisäänty- 3412: tiedon käyttö 3413: nyt ja lisääntymässä. Vuonna 1997 myönnettiin 3414: Pakkokeinojen käytössä kertyneet tallenteet yhteensä 13 telekuuntelulupaa, kun vastaava 3415: on lain mukaan ensi tilassa tarkastettava (PKL määrä edellisenä vuonna oli kolme lupaa. Tulli 3416: 12 §). Telekuuntelulla tai teknisellä kuuntelulla sai vuonna 1997 ensimmäisen telekuuntelulupa- 3417: saatu ns. ylimääräinen tieto, joka ei liity rikok- päätöksen. Telekuuntelun käyttöä ovat kerto- 3418: seen tai koskee muuta rikosta kuin sitä, jonka muksen mukaan edelleen rajoittaneet tekniset 3419: tutkintaa telekuuntelulupa tai teknistä kuunte- vaikeudet, jotka ovat kuitenkin poistumassa. 3420: lua koskeva päätös koskee, on yleensä tarkastuk- Vuoden 1998 ennakkotietojen mukaan suoritet- 3421: sen jälkeen hävitettävä tai poistettava tallenteel- tujen telekuuntelutapausten määrä on jo kesä- 3422: ta. Tieto saadaan kuitenkin eräissä tapauksissa kuuhun 1998 mennessä suurempi kuin koko 3423: säilyttää ja tallettaa esitutkintaviranomaisen re- vuonna 1997. 3424: kistereihin (PKL 13 §). Kuten edellä on todettu, teknistä kuuntelua ei 3425: Sisäasiainministeriön määräyksen mukaan käytetty lainkaan vuonna 1997. 3426: tutkinnanjohtajan on tehtävä ministeriölle toi- Saatujen tietojen perusteella on vielä vaikea 3427: mitettavaan pöytäkirjaan merkinnät tallentei- arvioida, kuinka hyvin näiden pakkokeinojen 3428: den tarkastamisesta, säilyttämisestä ja hävittä- käyttö on asettunut tai asettumassa sille tasolle, 3429: misestä sekä tiedot muun rikoksen selvittämisek- johon sen lainsäädännön mukaan tulisi ohjau- 3430: si luovutetusta aineistosta. Myös tieto näiden tua. Telekuuntelun osalta tapausten lukumäärä 3431: toimenpiteiden suorittajasta ja niiden ajankohta oli vielä niin pieni, ettei arviota voi esittää. Tele- 3432: on merkittävä. valvonnan käyttö näyttää kohdistuvan suhteel- 3433: Kertomuksen mukaan merkinnät oli tehty lisen vakaviin rikoksiin. Tämä viittaa siihen, että 3434: asianmukaisesti ja poliisipiireissä tehdyissä tar- televalvonnan käytössä on oltu pidättyväisiä. 3435: kastuksissa oli kiinnitetty erityistä huomiota Seurantatietojen perusteella on kuitenkin vai- 3436: pakkokeinopöytäkirjojen tarkastamiseen sekä keata arvioida sitä, onko pakkokeinon käyttö 3437: tallenteiden säilyttämiseen ja hävittämiseen rajoittunut tapauksiin, joissa tiedoilla on perus- 3438: sekä ns. ylimääräisen tiedon käyttöön. tellusti voitu olettaa olevan erittäin tärkeä mer- 3439: kitys rikoksen selvittämiselle. Rikostutkijat ovat 3440: itse arvioineet merkityksen suureksi. Tämä arvio 3441: ei kuitenkaan välttämättä anna vastausta esi- 3442: 3443: 3444: 71 3445: T E L E K u u N T E L u N y M K Ä Y T T ö 3446: 3447: 3448: 3449: 3450: merkiksi siihen kysymykseen, olisiko sama tai ilmoittamisesta ja ylimääräisten tietojen käytös- 3451: vastaava tieto ollut saatavissa jotakin muuta tä sekä hävittämisestä saataisiin aikaisempaa 3452: pakkokeinoa käyttäen. Asian selvittäminen vaa- tarkemmat tiedot. 3453: tisi nykyisin käytettävissä olevia seurantatietoja Perustuslakivaliokunnan mietinnössä 2/1998 3454: perusteellisempaa selvittelyä. vp puolestaan todettiin, että sisäasiainministe- 3455: Sisäasiainministeriön kertomuksessa arvioi- riön oikeusasiamiehelle ilmoittamissa telekuun- 3456: daan televalvonta hyvin esitutkintaan soveltu- telua ja -valvontaa koskevissa tiedoissa oli lähin- 3457: vaksi nopeaksi ja edulliseksi pakkokeinoksi, joka nä käsitelty vain myönnettyjä lupia ja että vuo- 3458: ei vaaranna rikoksista epäiltyjen tai muiden ta- den 1997 kertomukseen tulisi saada tietoja myös 3459: hojen oikeusturvaa. Televalvonta onkin te- pakkokeinovaatimusten hylkäämisestä. Oikeus- 3460: lekuuntelua lievempi pakkokeino, joka ei kohdis- asiamies saattoi myös perustuslakivaliokunnan 3461: tu luottamuksellisen viestin sisältöön. Kuitenkin toivomukset sisäasiainministeriön tietoon. 3462: myös tieto siitä, minne teleliittymästä on soitettu Sisäasiainministeriön poliisiosasto on 7.1.1998 3463: tai missä soittaja on soittohetkellä ollut, on osa antanut uudet määräykset telekuuntelun ja -val- 3464: hallitusmuodon 8 §:ssä turvattua yksityiselämän vonnan sekä teknisen tarkkailun järjestämisestä 3465: suojaa. Tämän vuoksi myös televalvonnan käy- poliisissa. Määräysten mukaan tutkinnanjohta- 3466: tössä on muistettava perusoikeussuojan kaven- jan on ilmoitettava sisäasiainministeriölle myös 3467: tuminen. tuomioistuimen antamista kielteisistä ratkai- 3468: Telekuuntelua ja -valvontaa koskevien pak- suista. Uudet ohjeet täsmentävät myös ylimää- 3469: kokeinovaatimusten hylkäysprosentti on nykyi- räisen tiedon hävittämistä ja poistamista koske- 3470: sellään alhainen. Tämä viittaa siihen, että vaati- via velvoitteita. Pöytäkirjaan on merkittävä 3471: muksentekokynnystä on pidetty melko korkeal- myös päätöksen tehneen virkamiehen nimi ja 3472: la. Telekuuntelun ja -valvonnan käyttöä rajoit- virka-asema, päätöksen ja toimenpiteen päivä- 3473: tavat ilmeisesti myös niukat toimintaresurssit. määrä ja allekirjoitus. 3474: Tähän viittaa sekin, että televalvonnan aikaraja- Laajennettu raportointivelvollisuus merkit- 3475: us on useissa tapauksissa jo vaatimuksessa halut- see parannusta sisäasiainministeriön harjoitta- 3476: tu rajata mahdollisimman lyhyeksi. massa valvonnassa. Se antaa myös oikeusasia- 3477: miehelle nykyistä paremman perustan näiden 3478: pakkokeinojen käytön seurannassa. Uusien oh- 3479: Valvonnan kehittäminen 3480: jeiden voi odottaa myös lisäävän tarkkuutta ja 3481: Vuoden 1997 lopulla sisäasiainministeriön ja huolellisuutta pakkokeinojen käytössä. Ohjei- 3482: oikeusasiamiehen kanslian kesken neuvoteltiin den riittävyyttä voidaan käytännön kokemusten 3483: valvonnan kehittämisestä. Kehittämisehdotuk- pohjalta arvioida kuitenkin vasta vuoden 1998 3484: sia tehtäessä otettiin huomioon tuolloin käytössä kertomuksen käsittelyn yhteydessä. 3485: olleet eduskunnan perustuslakivaliokunnan kan- Nykyinen tietopohja ei anna hyvää mahdolli- 3486: nanotot (PevM 3/1997 vp). Tavoitteena oli saada suutta arvioida tässä tarkoitettujen pakkokeino- 3487: aikaisempaa kattavammat ja vertailukelpoisem- jen käyttöä esimerkiksi suhteellisuusperiaatteen 3488: mat tilastotiedot myönnetyistä luvista ja niiden kannalta. Samoin on vaikea arvioida sitä, kuinka 3489: käytöstä sekä lisätä jälkitoimien raportointivel- konkreettisia rikosepäilyjä lupaa myönnettäessä 3490: vollisuutta siten, että pakkokeinojen käytöstä on vaadittu. Ei myöskään tiedetä, kuinka usein 3491: 3492: 3493: 3494: 72 3495: T E L E K u u N T E L u N y M K Ä Y T T ö 3496: 3497: 3498: 3499: 3500: pakkokeinojen käyttö kohdistuu sellaisiin kes- vän täsmällisin ja ennalta-arvattavin lain sään- 3501: kusteluihin tai puheluihin, joilla ei ole yhteyttä nöksin tai muin takein 3502: selvitettävään rikokseen. Viimeistään siinä vai- Ihmisoikeustuomioistuin totesi, että Sveitsin 3503: heessa, kun telekuuntelun käyttöä rajoittavat laki suojasi asianajajaa, kun tätä kuunneltiin 3504: tekniset esteet saadaan poistetuiksi, on syytä sivullisena. Laissa ei kuitenkaan ollut sanottu 3505: tehdä nykyistä tarkempi tapauskohtainen selvi- selvästi, miten ja millaisin edellytyksin sekä ke- 3506: tys telekuuntelun ja -valvonnan käytöstä. nen toimesta tuli erottaa se, mikä oli tai mikä ei 3507: ollut ominaista päämiehen toimeksiannon täyt- 3508: tämiselle. Ihmisoikeustuomioistuimen mielestä 3509: Lainsäädännön kehittäminen 3510: oli hämmästyttävää, että sellainen tehtävä an- 3511: Suomen Asianajajaliitto on 26.5.1998 tehnyt nettiin postilaitoksen virkamiehelle ilman riip- 3512: oikeusministeriölle aloitteen siitä, että PKL 5a pumattoman tuomioistuimen valvontaa, varsin- 3513: luvun 10 §:n soveltamisen tulisi tapahtua tuoma- kin, kun kysymys oli asianajajan ja hänen pää- 3514: rin valvonnassa. Mainittu lainkohta kieltää te- miehensä välisistä luottamuksellisista suhteista, 3515: lekuuntelun ja teknisen kuuntelun kohdistami- jotka koskivat välittömästi rikoksesta epäillyn 3516: sen epäillyn ja hänen oikeudenkäyntiavustajan- prosessuaalisia oikeuksia. Tuomioistuin katsoi, 3517: sa väliseen keskusteluun. Liiton mukaan käräjä- ettei Sveitsin laki osoittanut riittävän selvästi 3518: oikeuden tulisi valvoa telekuunteluluvan käyt- viranomaisten harkintavallan alaa eikä sen käy- 3519: töä siten, että pakkokeinon ja mahdollisesti myös tön tapaa. Sen vuoksi valittaja ei ollut ihmisoi- 3520: ns. ylimääräisen tiedon käytöstä em. tapaukses- keustuomioistuimen mielestä saanut asian- 3521: sa raportoidaan luvan myöntäneelle tuomarille. ajajana oikeusvaltion periaatteiden mukaista 3522: Aloitteen mukaan lakiin tulisi lisäksi saada sään- vähimmäissuojaa demokraattisessa yhteiskun- 3523: nökset siitä, miten vastaavaa teknisen kuuntelun nassa. 3524: käyttöä voidaan valvoa. Yksityisyyden suojan kannalta onkin tärkeä- 3525: Asianajajaliiton aloitteen taustalla on Euroo- tä, että laki riittävän yksityiskohtaisin säännök- 3526: pan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu ns. sin turvaa oikeudenkäyntiavustajan ja hänen 3527: Kopp -tapauksessa (25.3.1998}. Tapauksessa oli päämiehensä välisten keskustelujen luottamuk- 3528: kysymys siitä, suojattiinko asianajajan ja hänen sellisuuden. Suomen Asianajajaliiton aioitteelia 3529: päämiehensä välisten neuvottelujen luottamuk- on puututtu myös Suomen lainsäädännön kan- 3530: sellisuutta puhelinkuuntelun yhteydessä riittä- nalta tärkeään asiaan. 3531: 3532: 3533: 3534: 3535: 73 3536: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 3537: 3538: 3539: 3540: 3541: 5. TOIMENPITEET HALLINNONALOITTAIN 3542: 3543: TUOMIOISTUIMET JA lä olemalla näiden kanssa puhelinyhteydessä jo 3544: ennen haasteen antamista. Oikeusasiamies sai 3545: OIKEUSHALLINTO 3546: sen vaikutelman, että haasteiden antamista oli 3547: Lapin käräjäoikeuden tarkastus tahallaan viivytetty ja perusteltu tätä sovinnon 3548: edistämisellä. Oikeusasiamies totesi, ettei lain- 3549: Oikeusasiamies tarkasti Lapin käräjäoikeu- säätäjä ollut tarkoittanut sovinnon edistämisellä 3550: den 5. 3.1997. Käräj äoikeudessa toimi laamannin sovintoon painostamista. Hän piti käräjätuoma- 3551: lisäksi kaksi käräjätuomaria. Tarkastukseen oli rin harjoittamaa puhelinsovittelua epäasianmu- 3552: antanut aiheen oikeusasiamiehen tietoon tullut kaisena. Oikeusasiamies epäili käräjätuomarin 3553: huoli asioiden käsittelyn viivästymisestä Lapin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen 3554: käräjäoikeudessa. Tarkastuksessa kiinnitettiin siinä, ettei tämä ollut käsitellyt hoidettavinaan 3555: erityistä huomiota paitsi asioiden käsittelyno- olleita asioita riittävän joutuisasti. 3556: peuteen yleensä myös riita-asian uuden oikeu- Koska Rovaniemen hovioikeus oli saattanut 3557: denkäyntimenettelyn sujuvuuteen sekä siinä il- käräjätuomarin menettelyn rikosasioiden osalta 3558: menneisiin ongelmiin. valtioneuvoston oikeuskanslerin tutkittavaksi, 3559: Käräjäoikeuden rikosasiat jaettiin tasan kol- oikeusasiamies siirsi käräjätuomaria koskevan 3560: men virkatuomarin kesken. Tarkastuksessa ilme- asian myöhemmin myös omien havaintojensa 3561: ni, että pöytäkirjanotteiden valmistumisen vii- osalta oikeuskanslerin käsiteltäväksi (dnro 2029/ 3562: västyessä toinen käräjätuomareista oli joutunut 2/97). 3563: antamaan tyytymättömyyttä ilmoittaneille 3564: asianosaisille ns. varaustodistuksia muutoksen- 3565: hakua varten. Pöytäkirjanotteet olivat valmis- 3566: LAUSUNNOT 3567: tuneet huomattavan myöhässä, jolloin valituk- 3568: sen määräpäivät olivat vastaavasti siirtyneet ja 3569: HALLINTOTUOMIOISTUINUUDISTUSTA 3570: muutoksenhaku hidastunut. 3571: KOSKEVA LAUSUNTO 3572: Riita-asiat puolestaan jaettiin virkatuoma- 3573: reille saapumisjärjestyksessä vuorotteluperiaat- Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamieheltä 3574: teen mukaisesti. Laajojen riita-asioiden keski- lausuntoa hallintotuomioistuintoimikunnan 3575: määräinen käsittelyaika oli 235 vuorokautta. mietinnöstä. 3576: Summaariset asiat käsiteltiin keskimäärin 56 Oikeusasiamiehen mielestä toimikunnan eh- 3577: vuorokaudessa. Kolmen tuomarin käsittelyjä oli dotukset ovat toteutuessaan omiaan selkiyttä- 3578: ollut ainoastaan kolme. mään kuvaa hallintotuomioistuimista riippu- 3579: Ongelmaksi havaittiin edellä mainitun kärä- mattomina lainkäyttöeliminä. Samalla luodaan 3580: jätuomarin työtilanne kokonaisuudessaan. Kol- entistä paremmat mahdollisuudet hallitusmuo- 3581: messa hänelle jaetussa riita-asiassa haasteen an- don 16 §:ssä tarkoitetun oikeudenmukaisen oi- 3582: taminen oli kestänyt yli vuoden. Käräjätuomari keudenkäynnin toteutumiseksi myös hallinto- 3583: selitti pyrkineensä sovitteluun riitapuolien välil- lainkäytön puolella. Oikeusasiamies piti nykyis- 3584: 3585: 3586: 3587: 74 3588: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 3589: 3590: 3591: 3592: 3593: ten valitusrajoitusten vähentämistä merkittävä- sopimuksen 6 artiklassa ja hallitusmuodon 16 3594: nä parannuksena. Alueellisten tasa-arvonäkö- §:ssä turvattua fair trial -oikeutta. Julkisen oi- 3595: kohtien huomioon ottaminen oli myös tärkeää. keusavun myöntämisessä ei voi olla kysymys tu- 3596: Oikeusasiamies piti hyvänä toimikunnan eh- lotaulukkojen kaavamaisesta soveltamisesta 3597: dotusta, joka koski hallinnon sisäisestä muutok- vaan kansalaisenoikeussuojan tarpeen kokonais- 3598: senhausta luopumista. Hallinnon sisäinen muu- valtaisesta arvioinnista. Tällaiseen kokonaishar- 3599: toksenhaku ei täytä hallitusmuodon 16 §:n ja kintaan on oikeusasiamiehen mielestä parhaat 3600: Euroopan ihmisoikeussopimuksen vaatimuksia mahdollisuudet tuomioistuimella, joka käsittelee 3601: asian käsittelystä tuomioistuimessa tai muussa itse pääasian. Oikeusasiamiehen mielestä Euroo- 3602: riippumattomassa lainkäyttöelimessä. pan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan merkitys 3603: Myöskään muutoksenhakulautakuntia ei oi- kaventuu olennaisesti, jos päätösvalta julkisen 3604: keusasiamiehen näkemyksen mukaan voida ai- oikeusavun antamisesta siirretään toimikunnan 3605: nakaan kaikissa tapauksissa pitää hallitusmuo- ehdotuksen mukaisesti tuomioistuimilta oikeus- 3606: don 16 §:ssä taikka Euroopan ihmisoikeussopi- aputoimistoille. 3607: muksessa tarkoitettuina riippumattomina ja Oikeusasiamies ei myöskään voinut yhtyä toi- 3608: puolueettomina lainkäyttöeliminä. J atkovali- mikunnan esittämään näkemykseen siitä, että 3609: tusmahdollisuus tuomioistuimeen on järjestettä- hallinnollinen muutoksenhakutie olisi luonteva 3610: vä asioissa, joissa on kyse henkilön oikeudesta tai oikeusapua koskevissa asioissa. Oikeusasiamies 3611: velvollisuudesta. Muutoksenhakulautakunnissa epäili, että oikeusapua koskevan muutoksen- 3612: käsiteltävät asiat soveltuisivat yleensä ratkais- haun kanavointi hallintotuomioistuimiin johtai- 3613: taviksi yleisissä ensiasteen hallintotuomiois- si viivästyksiin ja päällekkäistyöhön. 3614: tuimissa. Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle 3615: Oikeusasiamies varoitti kuitenkin liiallisesta 25.7.1997, dnro 104/4/97 3616: luottamuksesta muutoksenhakuun. Yhtä tär- 3617: Laki yleisestä oikeusavusta ( 104/1998) ja laki 3618: keää, jollei vielä tärkeämpää, on oikeudenmukai- 3619: maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 3620: sen oikeudenkäynnin takeista huolehtiminen jo 3621: muuttamisesta ( 10511998) tulivat voLmaan 3622: asian ensikäsittelyssä. 3623: 1.6.1998. 3624: Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle 3625: 21.4.1997, dnro 589/4/97 3626: 3627: 3628: TUOMARIEN VÄLIMIESTEHTÄVIÄ 3629: JULKISTA OIKEUSAPUA KOSKEVA KOSKEVA LAUSUNTO 3630: LAUSUNTO 3631: Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamieheltä 3632: Oikeusministeriö pyysi eduskunnan oikeus- lausuntoa tuomaritoimikunnan osamietinnöstä 3633: asiamieheltä lausuntoa julkisia oikeusapupalve- "Tuomarit välimiehinä". 3634: luja selvittäneen toimikunnan mietinnöstä. Toimikunnan mukaan tuomari voi toimia vä- 3635: Oikeusasiamies muistutti lausunnossaan, että limiehenä vain, jos tehtävä ei vaaranna eikä anna 3636: vähävaraisten mahdollisuus maksuttomaan oi- edes sellaista vaikutelmaa, että se voisi vaaran- 3637: keusapuun on tärkeä osa Euroopan ihmisoikeus- taa tuomioistuimen puolueettomuutta tai riip- 3638: 3639: 3640: 3641: 75 3642: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 3643: 3644: 3645: 3646: 3647: pumattomuutta. Toimikunta pitää lisäksi tar- kansainvälisten välimiesriitojen ratkaisuun toi- 3648: peellisena rajoittaa tuomareiden välimiestyös- sen osapuolen nimeäminä välimiehinä. Oikeus- 3649: kentelyä siten, ettei tuomarin saamien palkkioi- asiamies korosti, että tällainen perustelu saattaa 3650: den määrän takia synny epäilyjä hänen taloudel- aiheuttaa ulkopuolisissa yleisemminkin epäilyk- 3651: lisesta riippuvuudestaan. Toimikunnan mielestä siä suomalaisen osapuolen nimeämän välimiehen 3652: tuomari voisi vain erityisestä syystä toimia toi- puolueettomuuden aitoudesta. Olisi ongelmallis- 3653: sen asianosaisen nimeämänä välimiehenä. ta, jos myös virkatuomari välimiehenä toimies- 3654: Oikeusasiamies korosti, että tuomarin subjek- saan altistuisi tällaisille epäilyksille. Tuomarin 3655: tiivisen puolueettomuuden rinnalle on aikaisem- tehtävänähän ei ole edistää kotimaisten suuryri- 3656: paa selvemmin noussut objektiivisen puolueetto- tysten etua tai kotimaista työllisyyttä taikka 3657: muuden vaatimus. Ei riitä, että tuomari on tosi- edes Suomen kansallista etua. Tuomarin pitää 3658: asiallisesti puolueeton ja tuntee itsensä sellaisek- ratkaista hänelle tulevat asiat lain mukaan kai- 3659: si. Myöskään ulkoisten seikkojen perusteella ei kista ulkopuolisista vaikutteista täysin riippu- 3660: saa syntyä aihetta epäillä tuomarin puolueetto- mattomana. 3661: muutta. Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle 3662: Oikeusasiamiehen mielestä toimikunnan työs- 26.8.1997, dnro 1420/4/97 3663: sä ei ollut riittävän perusteellisesti pohdittu sitä 3664: vaihtoehtoa, että tuomarien toimiminen väli- 3665: miehinä kiellettäisiin kokonaan. Näin pitäisi me- 3666: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT 3667: netellä, jos ehdottomaksi edellytykseksi asete- 3668: ALOITTEET 3669: taan se, ettei tuomioistuimen puolueettomuutta 3670: kohtaan tunnettava luottamus saa lainkaan vaa- 3671: TUOMARIN ESTEELLISYYS 3672: rantua. Oikeusasiamies piti toimikunnan ehdot- 3673: tamia tuomarien välimiestehtäviä koskevia ra- Oikeusasiamiehelle kanneltiin siitä, että kor- 3674: joituksia joka tapauksessa oikean suuntaisinaja keimman oikeuden nuorempi oikeussihteeri SM 3675: katsoi, että ne tulisi kiireellisesti toteuttaa. Jos oli osallistunut esittelijänä valituslupa-asian kä- 3676: ilmenee, etteivät nämä toimenpiteet riitä, pitäisi sittelyyn asiassa, jonka käsittelyyn hän oli otta- 3677: uudelleen harkita välimiestehtävien täydellistä nut osaa jo alioikeusvaiheessa Helsingin käräjä- 3678: kieltämistä kaikilta tuomareilta tai ainakin kor- oikeudessa. 3679: keimpien oikeuksien jäseniltä. Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 3680: Erityisen tärkeänä oikeusasiamies piti toimi- raavan. 3681: kunnan ehdotuksia valvonnan lisäämisestä ja Ollessaan Helsingin käräjäoikeudessa käräjä- 3682: nykyistä laajemman julkisuuden aikaansaami- tuomarina SM oli kehottanut kantelijaa täyden- 3683: sesta. Tuomarien välimiestehtäviä koskeva pe- tämään haastehakemustaan tämän äidin perin- 3684: rusongelma on hänen mielestään juuri siinä, että nönjaon moitetta koskevassa riita-asiassa. Muul- 3685: näitä tehtäviä koskevat tiedot ovat salaisia. la tavalla SM ei käräjäoikeudessa työskennelles- 3686: Oikeusasiamies piti ongelmallisena toimikun- sään ollut osallistunut kantelijan vireille pane- 3687: nan toteamusta siitä, että Suomen kansallinen man riita-asian käsittelyyn. 3688: etu samoin kuin suomalaisten suuryritysten etu Oikeusasiamies piti uskottavana SM:n kerto- 3689: saattaisi vaatia myös tuomareiden osallistumista musta, ettei hän valituslupahakemusta esitelles- 3690: 3691: 3692: 3693: 76 3694: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 3695: 3696: 3697: 3698: 3699: sään ollut muistanut osallistuneensa saman asian käräjäoikeutta. Näissä olosuhteissa asianosainen 3700: käsittelyyn jo alioikeusvaiheessa hieman yli kol- saattoi mieltää SM:n voivan vaikuttaa myös asi- 3701: me vuotta aikaisemmin. Hänelle ei ollut voinut an lopulliseen ratkaisuun, siitäkin huolimatta, 3702: tosiasiallisesti muodostua tällä perusteella mi- ettei hän ollut ottanut osaa asian pääkäsittelyyn. 3703: tään asiaan vaikuttavaa ennakkokäsitystä tai Pelkästään se seikka, että sama henkilö on käsit- 3704: etukäteiskantaa asiasta. SM:n osuus käräjäoi- telemässä asiaa uudelleen toisessa tuomiois- 3705: keuskäsittelyssä oli ollut asiallisesti merkitykse- tuimessa, oli oikeusasiamiehen käsityksen mu- 3706: tön. Hän ei ollut osallistunut asian pääkäsitte- kaan omiaan herättämään perustellun epäilyn 3707: lyyn eikä muihin valmisteleviin toimiin kuin käsittelyn puolueettomuudesta. 3708: haastehakemuksen täydennyskehotuksen lähet- Oikeusasiamies katsoi SM:n menetelleen vir- 3709: tämiseen. Valituslupahakemuksen käsittely kor- heellisesti siinä, että tämä oli esteellisyydestään 3710: keimmassa oikeudessa ei sitä paitsi ole vielä asian huolimatta osallistunut kantelijan valituslupa- 3711: tutkimista vaan ainoastaan sen arvioimista, hakemuksen käsittelyyn esittelemällä valituslu- 3712: onko laissa säädettyjä perusteita valitusluvan pa-asian korkeimmassa oikeudessa. Menettelyn 3713: myöntämiseen. moitittavuutta arvioidessaan oikeusasiamies otti 3714: Tuomaria on oikeudenkäymiskaaren 13luvun huomioon, ettei SM:n esteellisyys ollut voinut 3715: 1 §:n nojalla pidetty esteellisenä mm. silloin, kun vaikuttaa valituslupa-asian lopputulokseen. 3716: hän on toisessa tuomioistuimessa ratkaissut sa- Kuitenkin oikeusasiamies katsoi, että SM:n, joka 3717: man asian, sekä myös silloin, kun hän on muutoin tiesi aikaisemmin toimineensa käräjätuomarina 3718: päättänyt tai esitellyt asian. Puheena oleva sään- Helsingin käräjäoikeudessa, olisi tullut erityisen 3719: nös on yli 250 vuotta vanha. Sitä tulkittaessa huolellisesti tarkistaa juuri tästä alioikeudesta 3720: tulee myös ottaa huomioon Suomessa 10.5.1990 hänen esiteltäväkseen tulleet jutut. Korkeim- 3721: voimaan saatetun Euroopan ihmisoikeussopi- man oikeuden esittelijän työmäärän ja työn vaa- 3722: muksen 6 artiklaa koskeva soveltamiskäytäntö. tivuuden huomioon ottaen oikeusasiamies piti 3723: Euroopan ihmisoikeussopimuksesta johtuu, SM:n huomaamattomuutta asiassa kaikesta 3724: että oikeudenkäymiskaaren 13luvun 1 §:ään pe- huolimatta anteeksiannettavana. 3725: rustuvaa oikeusaste-esteellisyyttä on nykyolois- Oikeusasiamies saattoi käsityksensä SM:n tie- 3726: sa tulkittava verraten ankarasti. On otettava toon. 3727: huomioon myös se, miltä asiat näyttävät ulos- Oikeusasiamiehen päätös 31.1.1997, dnro 3728: päin. Asianosaisen näkökulmasta täytyy olla it- 2684/4/96 3729: sestään selvää, etteivät ylemmässä oikeudessa 3730: asiaa käsittelevät henkilöt voi olla osaksikaan 3731: samoja kuin alemmissa oikeuksissa. Ulkopuoli- 3732: ASIAKIRJAJULKISUUS JA 3733: sella ei yleensä liene selkeää kuvaa siitä, mikä 3734: MASSALUOVUTUSKIELTO 3735: merkitys oikeudenkäyntiasian eri käsittelyvai- 3736: heilla on asian lopputuloksen kannalta ja mitä Oikeustoimittajat ry pyysi eduskunnan OI- 3737: vaikutusmahdollisuuksia niihin osallistuvilla keusasiamiestä selvittämään, menettelikö kor- 3738: henkilöillä on. Kun SM oli käräjätuomarina alle- kein hallinto-oikeus (KHO) lainmukaisesti evät- 3739: kirjoittanut haastehakemuksen täydennyskeho- essään toimittajalta asiakirjajulkisuuslain 3740: tuksen, hän oli asianosaiseen nähden edustanut 7 §:ään perustuvan muistiinpanojen teon KHO:n 3741: 3742: 3743: 3744: 77 3745: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 3746: 3747: 3748: 3749: 3750: hallussa olleesta Saamelaisvaltuuskunnan vaali- istuimessa tai muussa viranomaisessa. Asiakirja- 3751: luettelosta. Yhdistyksen mielestä KHO lisäksi julkisuuslain 8 §:n tarkoittama pyyntö olisi lain 3752: viivytteli toimittajan pyytämän kirjallisen kiel- mukaan ollut ratkaistava viipymättä. KHO:n 3753: täytymispäätöksen antamisessa. kansliapäällikön vastauskirje oli taas päivätty 3754: Toimittaja oli 19.1.1996 pyytänyt saada teh- vasta 13 päivän kuluttua toimittajan kirjeen päi- 3755: dä muistiinpanoja KHO:n kirjaamossa erään va- väyksestä. 3756: litusasian asiakirjoihin kuuluneesta Saamelais- Oikeusasiamiehen mukaan toimittajalla oli 3757: valtuuskunnan vaaliluettelosta. KHO:n tiedot- edelleen asiakirjajulkisuuslain 8 §:n mukainen 3758: taja oli kieltänyt muistiinpanojen teon. Toimit- muutoksenhakutie avoinna. Laillisuusvalvojan 3759: taja oli samana päivänä jättänyt KHO:n kirjaa- tehtävänä ei ollut puuttua sellaiseen asiaan, jossa 3760: moon kirjeen, jossa hän pyysi kirjallisena tiedot- oli vielä käytettävissä normaali muutoksenhaku- 3761: tajan kieltoa muistiinpanojen tekemisestä. mahdollisuus. Tämän vuoksi oikeusasiamies ei 3762: KHO:n kansliapäällikkö vastasi toimittajalle voinut asian tässä vaiheessa ottaa kantaa siinä 3763: 1.2.1996 päivätyllä kirjeellä. Siinä hän ilmoitti, ilmenneisiin asiakirjajulkisuuslain tulkintakysy- 3764: että kyseinen vaaliluettelo oli KHO:n kuukautta myksiin. Hän saattoi korkeimman hallinto-oike- 3765: aikaisemmin annetussa päätöksessä katsottu uden kansliapäällikön tietoon vain edellä lausu- 3766: paitsi yleiseksi asiakirjaksi myös henkilörekiste- tun käsityksensä hallitusmuodon 16 §:n toteutu- 3767: rilaissa tarkoitetuksi henkilörekisteriksi, josta ei mista edistävien menettelyratkaisujen tärkey- 3768: ollut mahdollista luovuttaa jäljennöstä massa- destä. 3769: luovutuksena. Muistiinpanokielto oli kanslia- Oikeustoimittajat ry:n kantelu oli kuitenkin 3770: päällikön kirjeen mukaan perustunut tähän nä- nostanut esiin henkilörekisterilain ja asiakirja- 3771: kökohtaan. julkisuuslain aineellisten säännösten yhteenso- 3772: Toimittajan kirjettä ei ollut KHO:ssa tulkittu vittamisongelman, mihin oikeusasiamiehen mu- 3773: pyynnöksi saada asiassa asiakirjajulkisuuslain kaan oli julkisuusperiaatteen toteutumisen tur- 3774: 8 §:ssä tarkoitettu päätös vaan sitä oli pidetty vaamiseksi syytä kiinnittää vakavaa huomiota. 3775: KHO:n asiakaspalvelua koskevana moitekirjee- Asian ongelmallisuutta kuvasti myös tieto- 3776: nä. Siksi siihen oli vastattu kansliapäällikön kir- suojavaltuutetun lausunto, jossa oli esitetty 3777: jeellä eikä asiaa ollut viety KHO:n kansliaistun- KHO:n ratkaisukäytännöstä poikkeava tulkinta 3778: non ratkaistavaksi. siitä, oliko muistiinpanojen tekemistä pidettävä 3779: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan, että henkilörekisterilaissa tarkoitettuna massaluovu- 3780: vaikka toimittajan kirjeen sanamuoto ei ollut- tuksena. Oikeusasiamies katsoi, että lakia olisi 3781: kaan täysin yksiselitteinen, olisi kirje- sen sisäl- mahdollisesti aihetta tältä osin selkeyttää vireil- 3782: tö ja asiayhteys huomioon ottaen- pitänyt tul- lä olevan julkisuuslainsäädännön uudistamisen 3783: kita ensisijaisesti pyynnöksi saada asiassa asia- yhteydessä. Tämän käsityksensä hän saattoi oi- 3784: kirjajulkisuuslain 8 §:ssä tarkoitettu viranomai- keusministeriön tietoon ja otettavaksi huomioon 3785: sen päätös. Tällaista asiakasystävällistä tulkin- julkisuuslainsäädäntöä uudistettaessa. 3786: taa olisi puoltanut myös hallitusmuodon 16 §, Oikeusasiamiehen päätös 14.2.1997, dnro 488/ 3787: jonka mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa 4/96 3788: käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta 3789: viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomio- 3790: 3791: 3792: 3793: 78 3794: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N 3795: 3796: 3797: 3798: 3799: OIKEUDENKÄYNTIAVUSTAJIEN PÖYTÄKIRJANOTE KÄRÄJÄOIKEUDEN 3800: PALKKIOIDEN VIIVÄSTYMINEN TUOMIOSTA 3801: 3802: Kantelija arvosteli oikeusministeriön Hä- Mikkelin käräjäoikeus ei ollut toimittanut kä- 3803: meenlinnan maksukeskusta siitä, että valtion räjäoikeuden tuomioon tyytymättömyyttä il- 3804: varoista maksettavien oikeudenkäyntiavusta- moittaneelle kantelijalle otetta pöytäkirjasta. 3805: jien palkkioiden maksaminen oli viivästynyt. Otteen lähettämättäjääminen oli ilmennyt vasta 3806: Oikeusasiamies korosti päätöksessään, että kun kantelij a oli tiedustellut sitä kärä jäoikeudes- 3807: maksuUoman oikeudenkäynnin järjestelmä ta. V alitukselle säädetty määräaika oli tuolloin 3808: kuuluu tärkeänä osana hallitusmuodossa perus- jo kulunut umpeen. 3809: oikeutena turvattuun oikeudenmukaiseen oikeu- Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 3810: denkäyntiin. Tämän järjestelmän toimivuuden raavan. 3811: ja uskottavuuden kannalta on välttämätöntä, Oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 a §:n 3 3812: että myös valtion varoista suoritettavat maksut- momentin mukaan pöytäkirjanotteen tulee niis- 3813: toman oikeudenkäynnin saaneiden asianosaisten sä tapauksissa, joissa tuomioon on ilmoitettu 3814: oikeudenkäyntiavustajien palkkiot ja kulujen tyytymättömyyttä, olla saatavana tuomioistui- 3815: korvaukset maksetaan ilman aiheetonta viiväs- men kansliassa viimeistään kolmen viikon kulu- 3816: tystä. essa tuomion julistamis- tai antamispäivästä. 3817: Kantelijan asiassa laskujen maksaminen oli Käräjäoikeuden puheenjohtajan tehtävänä 3818: viivästynyt pääasiassa tietojärjestelmän käyttö- oli viime kädessä huolehtia siitä, että pöytäkir- 3819: häiriöistä johtuen, mikä oikeusasiamiehen mu- janote valmistettiin ja toimitettiin vastaanotta- 3820: kaan oli rinnastettavissa ylivoimaiseen estee- jalle asianmukaisesti. 3821: seen. Oikeusasiamies tyytyi sen vuoksi kiinnittä- Tapahtuneeseen virheeseen oli myötävaikut- 3822: mään oikeusministeriön oikeushallinto-osaston tanut käräjäoikeuden kanslian puutteellinen tie- 3823: huomiota oikeudenkäyntiavustajien palkkioiden donkulku, jonka yleisistä edellytyksistä huoleh- 3824: ja kulujen korvausten asianmukaisen suoritta- timinen oli ollut viraston päällikön eli käräjäoi- 3825: misen periaatteelliseen tärkeyteen. keuden laamannin vastuulla. 3826: Asiassa saadusta maksukeskuksen selvityk- Oikeusasiamies antoi Mikkelin käräjäoikeu- 3827: sestä oli ilmennyt, että palkkioiden ja kulujen delle huomautuksen virheellisestä menettelystä 3828: korvausten maksaminen saattoi viivästyä myös ja kiinnitti laamannin huomiota kanslian työjär- 3829: siitä syystä, että tuomioistuimet eivät lähetä oi- jestelyjen asianmukaiseen valvontaan. 3830: keudenkäyntiavustajien laskuja maksukeskuk- Oikeusasiamiehen päätös 19.3.1997, dnro 226/ 3831: seen oikeusministeriön ohjeessa mainitussa ajas- 4/97 3832: sa. Oikeusasiamies totesi kiinnittävänsä tuomio- 3833: istuinten huomiota tähän seikkaan sopivassa 3834: yhteydessä. HOVIOIKEUDEN ESITTELYMUISTION 3835: Oikeusasiamiehen kirje 18.2.1997, dnro 103/ JULKISUUS 3836: 4/97 3837: Korkeinoikeus oli 25.9.1995 hylännyt kanteli- 3838: jan palovahinkovakuutusasiassa tekemän vali- 3839: tuslupahakemuksen. Hän ei ollut kuitenkaan 3840: 3841: 3842: 3843: 79 3844: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 3845: 3846: 3847: 3848: 3849: saanut itse tutustua Helsingin hovioikeudesta Hovioikeuden ei-julkisten muistioiden lähet- 3850: korkeimmalle oikeudelle valituslupahakemuk- täminen korkeimpaan oikeuteen muiden asiakir- 3851: sen käsittelyä varten lähetettyyn esittelijän jojen mukana oli kuitenkin ollut säännönmukai- 3852: muistioon. Se, ettei koko oikeudenkäyntiaineisto nen käytäntö aina 23.1.1996 saakka. Tuolloin 3853: ollut hänen saatavillaan, oli kantelijan mielestä hovioikeuksien presidentit päättivät, että hovi- 3854: loukannut hänen oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudet eivät enää toimita korkeimmalle oikeu- 3855: oikeudenkäyntiin. delle esittelijän muistion ei-julkista osaa. Hovioi- 3856: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- keuksien presidentit perustelivat päätöstään sil- 3857: raavan. lä, ettei korkeimmalle oikeudelle tule toimittaa 3858: Tuomioistuimen päätöstä edeltävä neuvotte- sellaista aineistoa, joka ei ole julkista myöskään 3859: lu ja äänestys tapahtuvat oikeudenkäynnin jul- asianosaisille. 3860: kisuudesta annetun lain 7 §:n mukaan yleisön ja Oikeusasiamies katsoi, että kantelijan väite 3861: asianosaisten läsnä olematta. Tuomioistuimen hänen kärsimästään oikeudenloukkauksesta oli 3862: jäsen tai esittelijä ei saa oikeudenkäymiskaaren 1 Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan 3863: luvun 7 §:n mukaan ilmaista asianosaisille eikä soveltamiskäytännössä katsotulla tavalla "pe- 3864: muillekaan niitä neuvotteluja, joita tuomioistuin rusteltavissa oleva" ns. (arguable claim). Oikeus- 3865: on tällä tavalla käynyt. Asiakirjajulkisuuslain 19 asiamiehen mukaan kantelijalla oli tässä tilan- 3866: §:n 4 momentin mukaan asianosaisella on oikeus teessa perusteltu tarve saada tutustua hovioikeu- 3867: vain viranomaisen luvalla saada asiakirjasta tie- den esittelymuistion ei-julkisen osan sisältöön 3868: to siltä osin kuin se sisältää tietoja näistä neuvot- voidakseen arvioida sen merkityksen oman oike- 3869: teluista. usasemansa kannalta. Oikeusasiamies totesi, tu- 3870: Niiden tuomioistuinten osalta, joissa ratkaisu tustuttuaan itse muistion sisältöön, että tiedon 3871: tapahtuu esittelystä, edellä mainitun neuvotte- antaminen muistion ei-julkisesta osasta ei ollut 3872: lun on katsottu alkavan esittelijän muistion siitä myöskään vastoin yleistä tai yksityistä etua. 3873: kohdasta, jossa esittelijä selostaa oman mielipi- Oikeusasiamies esitti Helsingin hovioikeudel- 3874: teensä. Asianosaisella on oikeus saada tieto esit- le, että se suhtautuisi myönteisesti kantelijan 3875: telymuistion näistä osista vain viranomaisen lu- pyyntöön saada tutustua puheena olevaan esit- 3876: valla. telymuistioon kokonaisuudessaan, siitä huoli- 3877: Oikeusasiamiehen mielestä kantelija oli oi- matta, ettei muistio kaikilta osiltaan ollut lain 3878: keassa siinä, että sellaisen aineiston, johon kan- mukaan asianosaisjulkinen. 3879: telija ei ollut itse päässyt tutustumaan, toimitta- Oikeusasiamiehen kirje 20.3.1997, dnro 2610/ 3880: minen korkeimpaan oikeuteen oli ollut Euroopan 4/95 ja kirje Helsingin hovioikeuden presidentil- 3881: ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen le, dnro 681/2/97 3882: näkökulmasta ongelmallista. Oikeudenkäynnin 3883: Helsingin hovioikeuden presidentin ilmoituksen 3884: osapuolilla tulisi itsellään olla kussakin oikeusas- 3885: mukaan ei ole estettä suhtautua kantelijan pyyn- 3886: teessa mahdollisuus perehtyä kaikkiin tuomiois- 3887: töön myönteisesti, mikäli hän sen vielä uudistaa. 3888: tuimen ratkaisuun vaikuttaviin asiakirjoihin. 3889: Tämä kuuluu osana oikeudenmukaisen oikeu- 3890: denkäynnin ns. kuulemisperiaatteeseen (ks. 3891: KKO 1994:26). 3892: 3893: 3894: 3895: 80 3896: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 3897: 3898: 3899: 3900: 3901: VIRHEELLINEN RASITUSTODISTUS käynyt ilmi, että yksittäisiä turvatarkastuksia 3902: oli oikeudenkäyntiin liittyvän konkreettisen uh- 3903: Kantelija oli saanut vuonna 1993 Uudenmaan 3904: kan vuoksi toteutettu käytännössä muulloinkin. 3905: kartasto- ja tietopalvelutoimistosta virheellisen 3906: Tuomioistuimissa toteutettujen turvatarkas- 3907: rasitustodistuksen, joka koski Helsingin kaupun- 3908: tusten johdosta apulaisoikeusasiamies totesi en- 3909: gissa sijaitsevaa tilaa. Virheellisyys oli aiheutu- 3910: siksi, että julkisella vallalla on velvollisuus huo- 3911: nut siitä, että rasitustodistusta tulostettaessa ti- 3912: lehtia julkisten oikeudenkäyntien ja niihin osal- 3913: lan kiinnitystiedot olivat puuttuneet kiinnitysre- 3914: listuvien turvallisuudesta. Hän totesi lisäksi mm. 3915: kisteristä. Käytettävissä olleen selvityksen pe- 3916: seuraavaa. 3917: rusteella oikeusasiamies piti ilmeisenä, että tieto- 3918: "Henkilökohtainen turvallisuus on hallitus- 3919: jen puuttuminen rekisteristä oli aiheutunut vir- 3920: muotomme uusin perusoikeussäännöksin turvat- 3921: heellisestä menettelystä Helsingin raastuvanoi- 3922: tu perusoikeutena. Hallitusmuodon perusoikeus- 3923: keudessa. 3924: säännösten uudistuksessa on haluttu erityisesti 3925: Jälkikäteen ei kuitenkaan pystytty selvittä- 3926: korostaa julkisen vallan velvollisuutta suojella 3927: mään, milloin ja miten virhe oli tapahtunut. Oi- 3928: yhteiskunnan jäseniä rikoksilta ja muilta heihin 3929: keusasiamies piti virkavastuun kohdentamisen 3930: kohdistuviha oikeudenvastaisilta teoilta (HE 3931: kannalta ongelmallisena sitä, ettei rekisterijär- 3932: 309/1993, s. 4 7). 3933: jestelmä tarjonnut teknisiä keinoja rekisterissä 3934: Hallitusmuotomme 16 §:n mukaan jokaisella 3935: havaitun selvän virheen syntyhistorian selvittä- 3936: on myös oikeus saada asiansa käsitellyksi asian- 3937: miseksi. Parannusta oli kuitenkin se, että vuo- 3938: mukaisesti tuomioistuimessa. Euroopan ihmisoi- 3939: desta 1994 kaikkien rekisteriin tehtyjen merkin- 3940: keussopimuksen 6 artiklan mukaan jokaisella on 3941: töjen ilmoitettiin olevan selvitettävissä jälkikä- 3942: oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. 3943: teen. 3944: On nähdäkseni selvää, että oikeuden toteutumi- 3945: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä Helsin- 3946: nen edellyttää, että oikeudenkäyntiin osallistu- 3947: gin raastuvanoikeuden virheellisestä menettelys- 3948: vat voivat olla vakuuttuneita turvallisuudes- 3949: tä Helsingin käräjäoikeuden tietoon. Samalla oi- 3950: taan. 3951: keusasiamies kiinnitti käräjäoikeuden huomiota 3952: Toisaalta kuitenkin hallitusmuodossa suojat- 3953: vastaisen varalle huolellisuuteen kirjaamisasioi- 3954: tuja perusoikeuksia ovat myös henkilökohtainen 3955: den ratkaisujalainhuuto-ja kiinnitysrekisteriin 3956: koskemattomuus (HM 6 §)ja yksityiselämän suo- 3957: merkittäessä. 3958: ja (HM 8 §).Näitä perusoikeuksia voidaan rajoit- 3959: Oikeusasiamiehen päätös 25.3.1997, dnro 3960: taa vain lailla. Kun turvatarkastuksia on toteu- 3961: 1318/4/95 3962: tettu metallinpaljastimin, joko ohjaamalla tar- 3963: kastettavat kulkemaan porttimaisen metallin- 3964: paljastimen kautta tai käsikäyttöistä metallinil- 3965: TUOMIOISTUIMISSA SUORITETIAVAT 3966: maisijaa tarkastettavien vartalon lähellä kuljet- 3967: TURVATARKASTUKSET 3968: taen, on tarkastuksilla jouduttu käsitykseni mu- 3969: Apulaisoikeusasiamies oli erään kantelun joh- kaan rajoittamaan tarkastettujen henkilökoh- 3970: dosta tutkinut poliisin suorittaman yksittäisen taista koskemattomuutta. Tällainenkin puuttu- 3971: turvatarkastuksen lainmukaisuutta Lapin kärä- minen, vaikka se on lähtökohtaisesti varsin rajoi- 3972: jäoikeudessa. Asian tutkinnan yhteydessä oli tettua, saattaa johtaa laukkujen avaamiseen, 3973: 3974: 3975: 3976: 81 3977: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 3978: 3979: 3980: 3981: 3982: taskujen tyhjentämiseen sekä henkilön tervey- 3983: Oikeusministeriö ilmoitti 2. 3.1998, että halli- 3984: teen ja muuhun yksityisyyteen liittyvien tietojen 3985: tuksen esitys laiksi turvatarkastuksista tuomiois- 3986: antamiseen. Tällainen puuttuminen edellyttää 3987: tuimissa on tarkoitus antaa viimeistään syyskuus- 3988: nähdäkseni tuekseen laintasoisia säännöksiä. 3989: sa 1998. 3990: Alussa mainitussa kanteluratkaisussani on 3991: tarkasteltu voimassa olevan lainsäädäntömme 3992: tuomioistuinten turvatarkastusten toteuttami- 3993: sen oikeudellista perustaa ja päädytty siihen, 3994: USKOTTU MIES RIKOSASIASSA 3995: että lainsäädännössämme ei ole toimivaltuus- 3996: säännöstä, jonka nojalla tuomioistuinten turva- Käsiteltäessä tapon yritystä koskevaa asiaa 3997: tarkastukset voitaisiin suorittaa. Tarkastusten Mustasaaren käräjäoikeudessa vastaajalla oli ol- 3998: järjestäminen vapaaehtoisuuden pohjalla on lut avustajana yleinen oikeusavustaja. Jutun 3999: nähdäkseni oikeutettua mutta ongelmallista. Oi- käsittely lykättiin mielentilalausunnon hankki- 4000: keudenk,:ynnin asianosaisten osalta tämä on eri- mista varten. J atkokäsittelyssä, jossa vastaajal- 4001: tyisen ongelmallista. Asianosaisilla ei useinkaan la ei enää ollut avustajaa, käräjäoikeus katsoi 4002: ole tosiasiallista vaihtoehtoa jäädä pois oikeu- vastaajan syyllistyneen tapon yritykseen. Hänet 4003: denistunnosta. Sisäänpääsyoikeuden rajoituk- jätettiin ymmärrystä vailla olevana rangaistuk- 4004: siin on mielestäni myös yleisön osalta suhtaudut- seen tuomitsematta, mutta velvoitettiin suorit- 4005: tava periaatteellisen varauksellisesti, vaikka tamaan asianomistajalle erilaisia korvauksia. 4006: Suomea sitovat ihmisoikeussopimukset mahdol- Vastaaja oli tuomion julistamisen aikaan tah- 4007: listavatkin yleisön läsnäolon rajoitukset mm. donvastaisessa hoidossa psykiatrisessa sairaalas- 4008: yleisen järjestyksen turvaamiseksi (kansalais- ja sa. Hänelle ei kuitenkaan määrätty jatkokäsitte- 4009: poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen 14 ar- lyä varten uskottua miestä. Jatkokäsittelystä ei 4010: tikla, Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla). ollut ilmoitettu vastaajan avustajalle. 4011: Julkisen vallan on hallitusmuodon 16 a §:n Oikeusasiamies otti käräjäoikeuden menette- 4012: mukaan turvattava perusoikeuksien ja ihmisoi- lyn tutkittavakseen omana aloitteena ja lausui 4013: keuksien toteutuminen. Kun perusoikeuksiin kannanottonaan seuraavan. 4014: puuttuminen voi tapahtua ainoastaan eduskun- Asianosaisten kutsumisesta mielentilalausun- 4015: nan säätämän lain nojalla ja kun tällaista oikeu- non valmistumisen jälkeiseen istuntoon ei ollut 4016: dellista perustaa ei tuomioistuinten turvatarkas- erikseen säädetty. Laissa ei ollut myöskään sään- 4017: tuksilla nyt ole, on puute käsitykseni mukaan nöstä siitä, tulisiko asianosaisten avustajille an- 4018: korjattava viipymättä." taa erikseen tieto jatkokäsittelystä. Kutsukäy- 4019: Apulaisoikeusasiamies saattoi havaintonsa täntö ilmeisesti vaihteli eri tuomioistuimissa. 4020: eduskunnan oikeusasiamiehen johtosäännön 8 ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 3 4021: 8 a §:ään viitaten valtioneuvoston tietoon tar- kappaleen mukaan jokaisen rikoksesta syytetyn 4022: peellisiksi katsottavia toimenpiteitä varten. vähimmäisoikeuksiin kuuluu, että hänellä on oi- 4023: Apulaisoikeusasiamiehen kirje valtioneuvos- keus saada riittävästi aikaa ja edellytykset val- 4024: tolle 22.4.1997, dnro 942/2/97 mistella puolustustaan sekä oikeus puolustautua 4025: Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen päätös henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeu- 4026: 26.3.1997, dnro 88l/4/95 s. 128. denkäyntiavustajan välityksellä. 4027: 4028: 4029: 4030: 82 4031: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4032: 4033: 4034: 4035: 4036: Tässä tapauksessa vastaajan mielentilalau- huolehdi siitä, että oikeudenkäyntikelpoisuutta 4037: sunnon sisältö huomioon ottaen olisi oikeusasia- vailla olevalle rikosasian vastaajalle määrätään 4038: miehen mielestä ollut oikeudenmukaisen oikeu- laillinen edustaja. 4039: denkäynnin turvaamiseksi perusteltua, että kä- Oikeusasiamies piti todennäköisenä, että pu- 4040: räjäoikeus olisi huolehtinut jatkokäsittelyn ajan- heena olevan tapauksen vastaaja ei ollut oikeu- 4041: kohdan ilmoittamisesta myös vastaajan oikeu- denkäyntikelpoinen häneen kohdistettua syytet- 4042: denkäyntiavustajalle. tä ja muita vaatimuksia käsiteltäessä. Koska 4043: Oikeusasiamies katsoi, että asianosaisten kut- kysymys oli vakavasta rikossyytteestä eikä vas- 4044: sumisesta mielentilalausunnon jälkeiseen käsit- taajalla ollut mukanaan oikeudenkäyntiavusta- 4045: telyyn tulisi oikeusturvasyistä ja epäselvyyksien j aa, hänelle olisi oikeusasiamiehen mielestä tullut 4046: välttämiseksi vastedes saada asianmukaiset lain- jatko-oikeudenkäynnissä määrätä uskottu mies 4047: tasoiset säännökset. viran puolesta. Tätä puolsi sekin, että jatkokäsit- 4048: Vastaajan oikeudenkäyntikelpoisuuden osal- telyssä esitettyä näyttöä ei voitu pitää merkityk- 4049: ta oikeusasiamies totesi, että syyntakeettoman settömänä syytteenalaista tekoa rikosoikeudelli- 4050: henkilön puhevaltaa käyttää holhooja tai muu sesti arvioitaessa ja korvausten määriä harkitta- 4051: laillinen edustaja. Oikeuskäytännössä oli katsot- essa. Oikeusasiamiehellä ei kuitenkaan ollut pe- 4052: tu, että jos rikosasian vastaaja oli mielentilansa rusteita otaksua käräjäoikeuden virheellisen me- 4053: vuoksi vailla oikeudenkäyntikelpoisuutta, asiaa nettelyn vaikuttaneen jutun lopputulokseen. 4054: ei saanut ratkaista määräämättä vastaajalle us- Oikeusasiamies antoi Mustasaaren käräjäoi- 4055: kottua miestä edustamaan häntä oikeudenkäyn- keuden puheenjohtajana toimineelle käräjätuo- 4056: nissa. marille huomautuksen siitä virheellisestä menet- 4057: Mielentilalausunnon lopputulos ei sinällään telystä, että asia oli ratkaistu määräämättä vas- 4058: ratkaise kysymystä vastaajan oikeudenkäynti- taajalle uskottua miestä. Samalla oikeusasiamies 4059: kelpoisuudesta, koska mielentilalausunnossa kiinnitti vastaisen varalle käräjätuomarin huo- 4060: otetaan kantaa hänen mielentilaansa vain syyt- miota siihen, mitä oli lausuttu asian jatkokäsitte- 4061: teenalaisen teon tekohetkellä. Vastaajan oikeu- lystä ilmoittamisesta. 4062: denkäyntikelpoisuus tuleekin ratkaista oikeu- Koska oikeusasiamies piti tarpeellisena saada 4063: denkäyntihetkellä vallitsevien olosuhteiden mu- asianmukaiset laintasoiset säännökset asian- 4064: kaan. Syyn takeettomaksi toteaminen on kuiten- osaisten kutsumisesta mielentilalausunnon jäl- 4065: kin vahva viite siitä, että myös oikeudenkäynti- keiseen rikosasian käsittelyyn, hän esitti oikeus- 4066: kelpoisuus puuttuu. Oikeuskirjallisuudessa on ministeriölle lain tarkastamista tältä osin. 4067: esitetty, että uskotun miehen määräämiskyn- Oikeusasiamiehen päätös 28.4.1997, dnro 4068: nystä ei tule oikeudenkäynnissä asettaa kovin 2258/2/96 ja kirje oikeusministeriölle 28.4.1997, 4069: korkealle, koska kysymys on sekä vastaajan oi- dnro 907/2/97 4070: keusturvasta että julkisesta intressistä. 4071: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklas- 4072: Oikeusministeriö ilmoitti 23.12.1997, että se oli 4073: sa turvattua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeu- 4074: toimittanut oikeusasiamiehen esityksen eduskun- 4075: denkäyntiin ja erityisesti oikeutta tehokkaaseen 4076: nan lakivaliokunnalle tiedoksi ja otettavaksi huo- 4077: puolustautumiseen rikosasiassa loukataan, mi- 4078: mioon käsiteltäessä hallituksen esitystä rikosasioi- 4079: käli tuomioistuin ei viime kädessä viran puolesta 4080: 4081: 4082: 4083: 83 4084: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 4085: 4086: 4087: 4088: 4089: den oikeudenkäyntimenettelyn uudistamista alioi- VALITUSLUPA-ASIA KORKEIMMASSA 4090: keuksissa koskevaksi lainsäädännöksi (HE 82/ OIKEUDESSA 4091: 1995 vp.). 4092: Entinen kaupunginjohtaja pyysi oikeusasia- 4093: Lakivaliokunta kiinnitti mietinnössään 4094: miestä selvittämään, oliko oikeusneuvos syyllis- 4095: (La VM9/1997 vp s. 21) asiaan huomiota. Oikeu- 4096: tynyt korkeimman oikeuden jäsenenä tahalli- 4097: denkäyntiä rikosasioissa koskevan lain 6 luvun 10 4098: seen hyötyruistarkoituksessa tehtyyn virkari- 4099: §:n 3 momentin sanamuotoa selvennettiin tältä 4100: kokseen. Kantelija epäili oikeusneuvoksen hy- 4101: osin. Lain tultua 1.10.1997 voimaan mainitun 4102: länneen hänen valituslupahakemuksena siinä 4103: lainkohdan sanamuoto kuuluu: "Jos pääkäsittelyä 4104: tarkoituksessa, ettei tämän omassa kesämökki- 4105: lykättäessä ei tiedetä jatkokäsittelyn ajankohtaa, 4106: kaupassa maksettu pimeä kauppahinta olisi vali- 4107: tuomioistuimen on aikanaan ilmoitettava siitä 4108: tuslupahakemuksen tarkoittaman rikosasian kä- 4109: asianasaisille ja kutsuttava käsittelyyn ne asian- 4110: sittelyn yhteydessä paljastunut. 4111: osaiset, joiden läsnäolo on tarpeen." 4112: Valituslupahakemus oli koskenut Turun hovi- 4113: oikeuden tuomiota ns. Matintalo-jutussa, jossa 4114: kantelija oli tuomittu vankeusrangaistukseen 4115: velallisen epärehellisyydestä. Kantelijan valitus- 4116: TUOMION KIRJOITUSVIRHEEN 4117: KORJAAMINEN lupahakemus oli hylätty korkeimmassa oikeu- 4118: dessa 17.9 .1996. Tämän päätöksen tekemiseen oli 4119: Riita-asian kantaja arvosteli Espoon käräjä- osallistunut myös kantelun kohteena ollut oike- 4120: oikeutta siitä, ettei tuomiossa ollutta oikeuden- usneuvos. 4121: käyntikulujen markkamäärää koskeuutta kirjoi- Valituslupahakemusta koskevan ratkaisun 4122: tusvirhettä ollut pyynnöstä huolimatta heti kor- jälkeen kantelija oli julkisuudessa kertonut mak- 4123: jattu. Käräjäoikeudesta oli ensin pyydetty asian- saneensa toukokuussa 1990 tehdyssä kesämökki- 4124: osaisilta alkuperäisiä pöytäkirjanotteita korja- kaupassa oikeusneuvokselle (silloiselle oikeus- 4125: usten tekemistä varten, mutta kun niitä ei ollut neuvosmiehelle) ja tämän aviopuolisolle 200 000 4126: kuulunut, asia oli unohtunut. Kirjoitusvirheen markkaa pimeänä. Kantelijan mukaan kesämö- 4127: korjaus oli tapahtunut vasta toisella kerralla sitä kin todellinen kauppahinta oli ilmennyt Matin- 4128: pyydettäessä. talo-jutun asiakirjoista. Näin ollen hän katsoi, 4129: Oikeusasiamies kiinnitti käräjäoikeuden huo- että oikeusneuvoksella oli täytynyt olla tässä 4130: miota vastaisen varalle siihen, että tuomiossa asiassa tehtyjä valituslupa-asioita käsitellessään 4131: havaittu kirjoitusvirhe on lain mukaan korjatta- tieto pimeän kauppahinnan maksamisesta. 4132: va viipymättä. Korkein oikeus oli 20.3.1997 tekemällään pää- 4133: Oikeusasiamiehen kirje 27.5.1997, dnro 363/ töksellä poistanut 17.9.1996 tehdyn valitusluvan 4134: 4/95 epäämistä koskevan päätöksen. Tätä päätöstä 4135: perusteltiin mm. sillä, että kantelun kohteena 4136: olevalle oikeusneuvokselle kesämökkikaupassa 4137: koituneen veroedun vuoksi kantelijalle oli voinut 4138: syntyä perusteltuja epäilyksiä oikeusneuvoksen 4139: puolueettomuuden suhteen puheena olevassa 4140: 4141: 4142: 4143: 4144: 84 4145: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4146: 4147: 4148: 4149: 4150: asiassa. Korkein oikeus ei kuitenkaan ottanut tietoja. Valituslupahakemuksen ratkaiseminen 4151: kantaa siihen, oliko oikeusneuvos itse ollut vali- ei muutenkaan välttämättä edellytä, että asian 4152: tusluvasta päättäessään tietoinen pimeästä ratkaisemiseen osallistuvat jäsenet perehtyvät 4153: kauppahinnasta. Valituslupahakemus otettiin asiakirja-aineistoon sen koko laajuudessa. Käy- 4154: korkeimmassa oikeudessa uuteen käsittelyyn, tännössä näin ei yleensä menetellä. Oikeusneu- 4155: jossa kantelun kohde ei enää ollut mukana, mut- voksille varataan ainoastaan mahdollisuus tu- 4156: ta lopputulos oli sama. tustua koko asiakirja-aineistoon. 4157: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- Oikeusasiamies katsoi, että käytettävissä ole- 4158: raavan. van aineiston valossa ei ollut perusteita epäillä 4159: Kantelussa epäiltiin oikeusneuvoksen syyllis- oikeusneuvoksen syyllistyneen kantelijan väit- 4160: tyneen tahalliseen virkarikokseen salatakseen tämään virkarikokseen. 4161: pimeän kauppahinnan ilmi tulon. Tätä rikosepäi- Kanteluasian yhteydessä ilmeni lisäksi, että 4162: lyä arvioitaessa ei voitu vastoin oikeusneuvoksen entisen kaupunginjohtajan valituslupa-asiassa 4163: kiistämistä lähteä siitä, että hän olisi alun perin annettu korkeimman oikeuden toimituskirja oli 4164: ollut tietoinen kesämökkikaupan maksujärjeste- päivätty vasta 19.11.1996, vaikka valituslupaa 4165: lyistä. Kesämökkikaupan yhteydessä epäillyn koskeva asia oli ratkaistu jo 17.9.1996. Asiassa 4166: veropetoksen esitutkinnassa olijäänyt avoimek- saadun selvityksen mukaan korkeimmassa oi- 4167: si, oliko oikeusneuvos ollut tietoinen pimeän keudessa oli tältä osin epäyhtenäistä käytäntöä 4168: kauppahinnan maksamisesta (ks. myös selostus- toimituskirjojen antamisessa ja päiväämisessä. 4169: ta s. 151). Oikeusasiamies piti hämmentävänä sitä, että 4170: Matintalo-jutun laajoihin asiakirjoihin sisäl- kielteinen valituslupapäätös oli päivätty anne- 4171: tyi eräitä kyseistä kesämökkikauppaa ja siinä tuksi vasta sen jälkeen kun siitä oli jo virallisesti 4172: maksettua kauppahintaa koskevia viittauksia. ilmoitettu valitusluvan hakijalle. Hän katsoi oi- 4173: Nämä liittyivät kantelijan omiin kertomuksiin keudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluvan, 4174: siitä, että hän oli tarvinnut rahaa kesämökin että valitusluvan hakija voi kaikissa tilanteissa 4175: ostoon. Oikeusasiamies totesi kuitenkin, ettei saada yksiselitteisen tiedon valituslupahake- 4176: Matintalo-jutun asiakirjoissa nimenomaisesti muksensa lopullisesta ratkaisuajankohdasta. Oi- 4177: mainittu mitään kesämökkikaupan kauppahin- keusasiamies saattoi tämän käsityksensä kor- 4178: nan maksamisesta pimeänä. Kauppahintaa kos- keimman oikeuden presidentin tietoon. 4179: kevien mainintojen voi tulkita tarkoittavan Oikeusasiamiehen päätös 19.6.1997, dnro 519/ 4180: myös myyjien alun perin esittämään hintapyyn- 4/97 4181: töä. 4182: Ilmoituksensa mukaan oikeusneuvos ei s1ta 4183: paitsi ollut yksityiskohtaisesti tutustunut näihin 4184: TODISTELU VANGITSEMISASIASSA 4185: asiakirjoihin ennen valituslupakäsittelyä tai sen 4186: yhteydessä. Oikeusasiamies piti oikeusneuvok- Omaan lapseen kohdistuneesta seksuaaliri- 4187: sen ilmoitusta tältä osin uskottavana. Korkeim- koksesta epäilty kantelija pyysi oikeusasiamiestä 4188: man oikeuden jäsenille ennen valituslupakäsitte- tutkimaan, menettelikö Helsingin raastuvanoi- 4189: lyä jaettuun esittelymuistioon tai sen liiteaineis- keus oikein kieltäytyessään kuulemasta kanteli- 4190: toon ei ollut sisältynyt kantelijan tarkoittamia jan nimeämää todistajaa käsitellessään häneen 4191: 4192: 4193: 4194: 85 4195: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4196: 4197: 4198: 4199: 4200: kohdistettua vangitsemisvaatimusta. ole yhtä pitkälle meneviä kuin ne, jotka 6 artik- 4201: Rikosepäily perustui pääasiassa kantelijan ai- lan mukaan koskevat varsinaista oikeudenkäyn- 4202: kaisemman puolison kertomaan sekä lääkärin ja timenettelyä. Yhtenä vähimmäisvaatimuksena 4203: psykologin lapsesta antamaan asiantuntijalau- on kuitenkin pidetty vapaudenriiston kohteeksi 4204: suntoon. Kantelija vastusti vangitsemista ja joutuneen oikeutta esittää tuomioistuimelle 4205: pyysi, että asiassa kuultaisiin todistajana hänen omat vapaudenriistoa vastaan puhuvat argu- 4206: puolestaan oikeudenkäyntitilaisuuteen kutsut- menttinsa ja näkökohtansa. 4207: tua psykiatrian erikoislääkäriä. Todistajan kuu- V angitsemisasiaa käsiteltäessä vangittavaksi 4208: lemista perusteltiin sillä, että vangitsemisvaati- vaaditun syyllistymistä väitettyyn rikokseen ei 4209: muksen todennäköisyysselvitys perustui asian- voida edellyttää selvitettäväksi yhtä perusteelli- 4210: tuntijalausuntoihin, joiden todistusarvo ei ollut sesti kuin tuomittaessa rikoksesta rangaistuk- 4211: kiistaton. seen. Riittää, että selvitys osoittaa rikosepäilyyn 4212: Raastuvanoikeus päätti kuitenkin pakkokei- olevan todennäköisiä syitä. 4213: nolain l luvun 16 §:n nojalla olla kuulematta Oikeusasiamies korosti kuitenkin seuraavia 4214: todistajaa, koska ei ollut "kysymys vangittavak- näkökohtia. 4215: si vaaditun alibitodistelusta, vaan sellaisesta to- Kun vangitsemisessa on kysymys keskeiseen 4216: distelusta, mikä raastuvanoikeuden mukaan oli perusoikeuteen eli henkilökohtaiseen vapauteen 4217: mahdollista vasta syyteasian yhteydessä". Raas- puuttumisesta, sen edellytyksiä koskevalta oi- 4218: tuvanoikeus määräsi kantelijan vangittavaksi. keuskäsittelyltä on vaadittava tehokkuutta. Se 4219: Oikeusasiamies esitti kannanottonaan seuraa- ei saa olla pelkkä muodollisuus. Tuomioistuinkä- 4220: van. sittelyn tulee tarjota vangittavaksi vaaditulle 4221: Vangitsemisesta päättää tuomioistuin, jonka todellinen ja tehokas mahdollisuus saattaa näkö- 4222: tehtävänä on ratkaista, ovatko vangitsemisen kantansa oikeuden tietoon ja oikeuden tulee ot- 4223: edellytykset olemassa. Sen vuoksi käsittely on taa ne ratkaisussaan huomioon. Henkilötodiste- 4224: rajoitettu koskemaan vain näiden edellytysten lunkaan esittämistä ei voida sulkea pois, kun sen 4225: toteamiseen vaikuttavia seikkoja. tarkoituksena on nimenomaan vangitsemisen 4226: Pakkokeinolain mukaan vangitsemisasian kä- edellytysten selvittäminen. Sellaisessa tapauk- 4227: sittelyssä tutkittavana olevasta rikoksesta ei saa sessa, jossa rikosepäily perustuu joko yksin- 4228: esittää vangitsemisvaatimuksen perusteeksi tar- omaan tai huomattavilta osiltaan asiantuntija- 4229: jotun selvityksen ja siihen annetun vastauksen lausuntoon, vangittavaksi Vaaditulla pitää olla 4230: lisäksi muuta selvitystä, ellei tuomioistuin katso mahdollisuus esittää myös tällaista lausuntoa 4231: olevan siihen erityistä syytä. Oikeuskirjallisuu- vastaan puhuvaa näyttöä. 4232: dessa on esitetty käsitys, että vangitsemisasiois- Raastuvanoikeuden perusteluista saa tässä 4233: sa kuullaan todistajia vain poikkeustapauksissa. tapauksessa sen käsityksen, että ainoastaan" ali- 4234: Esimerkkinä on mainittu juuri alibitodistelu. bitodistelu" olisi mahdollista vangitsemisasian 4235: Euroopan ihmisoikeussopimus ei puolestaan yhteydessä, kun taas muu todistelu kuuluisi syy- 4236: aseta vangitsemista tai muuta vapaudenriistoa teasian yhteyteen. Näin mekanistisesti asiaa ei 4237: koskevalle oikeuskäsittelylle täsmällisiä edelly- kuitenkaan voida nähdä. Todistelutarve on van- 4238: tyksiä. Yleensä on lähdetty siitä, että vangitse- gitsemisasiassakin harkittava tapauskohtaisesti, 4239: ruisasian käsittelylle asetetut vaatimukset eivät mitään todistelumuotoa ennalta poissulkematta. 4240: 4241: 4242: 4243: 86 4244: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4245: 4246: 4247: 4248: 4249: Olennaista on se, että vangittavaksi vaadittu saa Tuomion antaminen 4250: omat näkökantansa esitetyksi kunkin tilanteen Tuomio annettiin tosiasiallisesti vasta 4251: vaatimalla tavalla. 20.1.1995, vaikka se olisi asianasaisille ilmoitetun 4252: Kysymyksessä olevan kaltaisessa asiassa ei ole mukaisesti pitänyt antaa 18.1.1995 kello 14.00. 4253: useinkaan saatavissa luotettavaa henkilötodiste- Käräjäoikeuden kanslian toimistosihteeri ilmoit- 4254: lua. Tällöin asiantuntijalausunnot saavat koros- ti kuitenkin kiinteistöyhtiön edustajalle suulli- 4255: tuneen merkityksen. Etenkin tällaisessa tapauk- sesti 19.1.1995, että kiinteistöyhtiön kanne oli 4256: sessa, jossa asiantuntijalausunto on tosiasiassa hylätty. 4257: ratkaiseva selvitys rikoksen tapahtumisen to- Oikeudenkäymiskaaren mukaan pääsääntönä 4258: dennäköisyydestä, vangittavaksi vaaditun oi- on, että tuomio julistetaan heti pääkäsittelyn 4259: keusturvan kannalta on tärkeätä, että asiantun- päätyttyä. Tuomio saadaan antaa myöhemmin 4260: tijalausunnon luotettavuutta voidaan arvioida ilmoitettavana aikana ainoastaan, jos laajassa 4261: jo vangitsemisoikeudenkäynnissä. Yleisesti on tai vaikeassa asiassa tuomioistuimen jäsenten 4262: tiedossa, että asiantuntijalausuntoa on käytän- neuvottelu tai tuomion laatiminen sitä vaatii. 4263: nössä vaikeata horjuttaa ilman vasta-asiantunti- Oikeusasiamiehen mielestä käräjäoikeuden 4264: jalausuntoa. puheenjohtajalla on erityinen velvollisuus huo- 4265: Oikeusasiamies ei katsonut raastuvanoikeu- lehtia siitä, että tuomio saadaan laadituksi ja 4266: den ylittäneen sille lain mukaan kuuluvaa har- kirjoitetuksi asianasaisille ilmoitettuun antamis- 4267: kintavaltaa. Asiassa olisi kuitenkin voitu päätyä päivään mennessä, jos tuomio pääsäännöstä poi- 4268: toiseenkin lopputulokseen. Oikeusasiamiehen keten annetaan kansliassa myöhemmin. Poik- 4269: mielestä asiantuntijan kuuleminen olisi tässä ta- keussäännöstä on tulkittava suppeasti. 4270: pauksessa ollut kantelijan oikeusturvan kannal- Käräjäoikeuden puheenjohtaja on vastuussa 4271: ta perusteltua. myös siitä, että käräjäoikeuden toimistohenkilö- 4272: Oikeusasiamies saattoi edellä mainitun käsi- kunta ehtii kirjoittaa tuomion puhtaaksi ilmoi- 4273: tyksensä Helsingin käräjäoikeuden tietoon. tettuun ajankohtaan mennessä. Jos tuomion an- 4274: Oikeusasiamiehen päätös 23.6.1997, dnro 379/ tamista on pakottavasta syystä siirrettävä, ku- 4275: 4/96 ten käräjätuomarin sairastumisen vuoksi, tästä 4276: on ilmoitettava asianasaisille esimerkiksi puheli- 4277: mitse. 4278: TUOMION JA MUUTOKSENHAKU- Tuomion lopputuloksen ilmoittaminen suulli- 4279: OHJEIDEN ANTAMINEN sesti toimistosihteerin toimesta ei täytä lain vaa- 4280: timuksia täydellisen tuomion kirjallisesta anta- 4281: Velkomusasiassa kantajana ollutta kiinteistö- misesta. Asianosaisen on välttämätöntä saada 4282: yhtiötä edustanut kantelija kertoi, että Kemin myös tuomion perustelut tietoonsa voidakseen 4283: käräjäoikeus ei ollut antanut tuomiota eikä muu- harkita, haetaanko tuomioon muutosta. 4284: toksenhakuohjeita pääkäsittelyssä ilmoitettuna 4285: aikana. Sen vuoksi yhtiö oli ilmoittanut tyyty- 4286: mättömyyttä tuomioon liian myöhään. 4287: Muutoksenhakuohjeiden antaminen 4288: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- Kiinteistöyhtiön edustajalle ei annettu kirjal- 4289: raavan. lisia muutoksenhakuohjeita, kun hän 19.1.1995 4290: 4291: 4292: 4293: 87 4294: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4295: 4296: 4297: 4298: 4299: tiedusteli tuomiota käräjäoikeuden kansliasta. vastaisen varalle hänen tietoonsa. 4300: Muutoksenhakuohjeita ei lähetetty myöskään Oikeusasiamiehen päätös 29.7.1997, dnro 330/ 4301: tuomion mukana telekopiona 20.1.1995. Sen si- 4/95 4302: jaan muutoksenhakuohjeet ilmeisesti olivat kä- 4303: räjäoikeuden kansliassa nähtävillä olleessa tuo- 4304: miokappaleessa. 4305: VELKAJÄRJESTELYJEN KÄSITTELYAIKA 4306: Käräjäoikeuden puheenjohtaja vastaa myös 4307: muutoksenhakuohjeiden antamisesta. Muutok- Kantelijat kertoivat, että heidän velkajärjes- 4308: senhakuohjeiden saaminen on asianosaisen oi- telyasioidensa käsittely Helsingin raastuvanoi- 4309: keusturvan kannalta tärkeätä, jotta hän osaisi keudessa, sittemmin käräjäoikeudessa, oli kestä- 4310: ilmoittaa tarvittaessa tyytymättömyyttä rat- nyt yli kolme vuotta. 4311: kaisuun. Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 4312: Koska tuomion lopputulos ilmoitettiin kiin- raavan. 4313: teistöyhtiön edustajalle kansliassa 19.1.1995, oli- Velkajärjestelyasioiden käsittelyn yli kolmen 4314: si oikeusasiamiehen mielestä ollut asianmukaista vuoden kokonaisaikaa oli asioiden laatuun ja laa- 4315: antaa hänelle samalla kirjalliset muutoksenha- juuteen nähden pidettävä varsin pitkänä. Mak- 4316: kuohjeet jo tuolloin. Ohjeiden antamista asian- suohjelmien vahvistamisen viipyminen johti 4317: osaisen edustajalle henkilökohtaisesti ei voitu pi- osaltaan siihen, että velallisten taloudelliset olo- 4318: tää ilmeisen tarpeettomana, vaikka asianosaisel- suhteet ehtivät muuttua ennen maksuohjelmien 4319: la olikin ollut asiamies pääkäsittelyssä. Kiinteis- vahvistamista. Tämän vuoksi heitä varten jou- 4320: töyhtiön edustajalta ei oikeusasiamiehen mieles- duttiin laatimaan uudet maksuohjelmaehdotuk- 4321: tä voitu kohtuudella edellyttää, että tämä olisi set. Tämä lykkäsi ratkaisujen tekemistä ja kas- 4322: käräjäoikeuden virheen vuoksi joutunut tule- vatti menettelyn kustannuksia. 4323: maan uudelleen tutustumaan ohjeisiin käräjäoi- Käräjäoikeudessa noudatettua käytäntöä, 4324: keuden kansliaan. jonka mukaan käräjätuomarille ei määrätä si- 4325: jaista lyhyen poissaolon ajaksi, voidaan pitää 4326: sinänsä hyväksyttävänä. Lyhyenkin poissaolon 4327: Toimenpiteet 4328: aikana on kuitenkin huolehdittava käräj ä tuoma- 4329: Oikeusasiamies katsoi käräjätuomarin mene- rin kiireellisistä työtehtävistä osoittamalla ne 4330: telleen virheellisesti siinä, että tämä oli laimin- jollekin toiselle tuomarille. Jos lyhyet poissaolot 4331: lyönyt huolehtia tuomion kirjoittamisesta ilmoi- jatkuvat peräkkäin pitkään, käräjätuomarille on 4332: tettuun tuomion antamisajankohtaan mennessä. lopulta määrättävä sijainen. 4333: Lisäksi oikeusasiamiehen mielestä olisi ollut Asioiden käsittelyn hidastumiseen on nähtä- 4334: asianmukaista toimittaa kiinteistöyhtiölle kir- västi myötävaikuttanut myös epäselvyys siitä, 4335: jalliset muutoksenhakuohjeet. Menettelyn moi- kenen vastuulla asioiden käsittely on ollut. Diaa- 4336: tittavuutta arvioidessaan oikeusasiamies otti ritiedoista tulisi aina näkyä, kenen käsiteltäväksi 4337: kuitenkin huomioon käräjäsihteerin yllättävän mikin asia on siirretty ja milloin. 4338: sairastumisen ja käräjäoikeudessa vallinneet Edellä lausutuilla perusteilla oikeusasiamies 4339: työpaineet. Oikeusasiamies saattoi käsityksensä katsoi, että asianomainen käräjätuomari olisi 4340: käräjätuomarin menettelyn virheellisyydestä voinut käsitellä asioita joutuisammin. Viiväs- 4341: 4342: 4343: 4344: 88 4345: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4346: 4347: 4348: 4349: 4350: tykseen olivat kuitenkin myötävaikuttaneet ta, mistä heille oli kerrottu, että kaikki heidän 4351: yleiset ongelmat velkajärjestelyasioiden käsitte- vaatimuksensa oli hylätty. 4352: lyssä Helsingin käräjäoikeudessa. Oikeusasia- Asiaa selvitettäessä ilmeni seuraava. 4353: mies oli jo Helsingin käräjäoikeudessa 18.- Vesioikeuden päätöksestä oli tehty 150 vali- 4354: 19.5.1995 suorittamansa tarkastuksen yhteydes- tusta. Vesiylioikeuden 4 7 -sivuisessa päätöksessä 4355: sä kiinnittänyt huomiota velkajärjestelyasioiden oli annettu ratkaisu kaikkiin valituksiin. Perus- 4356: pitkiin käsittelyaikoihin sekä vanhoihin rästei- teluissaan vesiylioikeus oli kuitenkin maininnut 4357: hin. Käräjätuomarin menettelyä arvioidessaan valittajan nimen ainoastaan niissä tapauksissa, 4358: oikeusasiamies otti lisäksi huomioon käräjätuo- joissa vesioikeuden ratkaisua tai sen perusteluja 4359: marin pitkän sairasloman ja hänen runsaan ko- oli muutettu. Muiden valittajien osalta vesiylioi- 4360: konaistyömääränsä. keuden ratkaisu ja sen perustelut oli jätetty yleis- 4361: Oikeusasiamies kiinnitti asianomaisen käräjä- lausumien varaan. 4362: tuomarin huomiota vastaisen varalle siihen, että Vesiylioikeuden mukaan se oli hyväksynyt 4363: velkajärjestelyasioita on käsiteltävä riittävän vesioikeuden päätöksen perustelut ja lopputu- 4364: joutuisasti. loksen, mikäli se ei jonkun valituksen kohdalla 4365: Samalla oikeusasiamies kiinnitti Helsingin ollut erikseen toisin perustellut. Kun sen päätök- 4366: käräjäoikeuden huomiota vastaisen varalle sii- sessä oli lausuttu, ettei vesioikeuden päätöstä 4367: hen, että diaaritiedoista tulee aina ilmetä, kenen muuteta muulla tavalla, merkitsi se vesiylioikeu- 4368: käsiteltäväksi velkajärjestelyasia on siirretty ja den "vakiintuneen kirjoitustavan" mukaan sitä, 4369: milloin siirto on tapahtunut sekä että asioiden että vesiylioikeus oli tutkinut myös kantelijoiden 4370: joutuisasta käsittelystä on huolehdittava myös valituksen ja hylännyt sen vesioikeuden päätök- 4371: käräjätuomarien mahdollisten sairaslomien ai- sessä mainituin perustein, vaikkei tätä nimen- 4372: kana. omaisesti vesiylioikeuden päätöksessä sanottu- 4373: Oikeusasiamiehen päätös 30.7.1997, dnro kaan. 4374: 2057/4/96 Oikeusasiamiehen mielestä vesiylioikeuden 4375: perustelutapa antoi aiheen seuraaviin huomau- 4376: tuksiin. 4377: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 4378: VESIYLIOIKEUDEN PÄÄTÖKSEN 4379: kappaleen mukaanjokaisella on oikeus oikeuden- 4380: PERUSTELEMINEN 4381: mukaiseen oikeudenkäyntiin silloin, kun pääte- 4382: Kantelijoiden mukaan vesiylioikeus ei ollut tään hänen oikeuksistaan tai velvollisuuksis- 4383: antanut 25.5.1993 päivätyssä päätöksessäänlau- taan. Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sa- 4384: suntoa heidän valitukseensa Pohjois-Suomen ve- moin kuin hyvään hallintoon on perinteisesti 4385: sioikeuden päätöksestä Kemijärven säännöste- katsottu kuuluvaksi myös se, että päätökset pe- 4386: lyn lopputarkastusta koskevassa asiassa. Tiedus- rustellaan asianmukaisesti. Perusteluvelvolli- 4387: tellessaan asiaa vesiylioikeuden kansliasta he ei- suudesta on säädetty tarkemmin oikeudenkäy- 4388: vät olleet saaneet muuta vastausta kuin että miskaaressa, hallinto lainkäyttölaissa ja hallinto- 4389: vesiylioikeuden päätös oli ollut "vaikeasti ym- menettelylaissa. Elokuun 1995 alusta voimaan 4390: märrettävä". Tämän jälkeen he olivat kysyneet tulleen perusoikeusuudistuksen yhteydessä otet- 4391: asiaa vastapuolensa eli Kemijoki Oy:n konttoris- tiin myös hallitusmuotoon uusi 16 §,jossa sääde- 4392: 4393: 4394: 4395: 89 4396: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 4397: 4398: 4399: 4400: 4401: tään mm. jokaisen oikeudesta saada as1assaan ten hänen valitukselleen on käynyt. 4402: perusteltu päätös. Tämä korostaa entisestään Oikeusasiamies piti kohtuuttomana sitä, että 4403: perustelujen merkitystä. vesiylioikeuden kirjoitustapaan vihkiytymättö- 4404: Vesiylioikeus on hylännyt kantelijoiden vali- mät kantelijat olivat tässä tapauksessa loppujen 4405: tuksen vesioikeuden päätöksessä mainituin pe- lopuksi joutuneet tiedustelemaan vesiylioikeu- 4406: rustein. Vesiylioikeuden päätösperustelut ovat den ratkaisun sisältöä vastapuolensa eli Kemijo- 4407: tältä osin oikeudenkäymiskaaren 24luvun 4 §:stä ki Oy:n edustajilta. Tämä ei ollut omiaan herät- 4408: ilmenevän oikeusohjeen mukaiset ja sinänsä tämään luottamusta lainkäytön tasapuolisuu- 4409: muodollisesti oikeat. teen. 4410: Tuomioistuin ei kuitenkaan perustele päätök- Puolustukseksi ei oikeusasiamiehen mielestä 4411: siään itseään vaan asianosaisia varten. Sen vuok- riittänyt se, että vesiylioikeuden kirjoitustapa oli 4412: si perustelujen on oltava niin selkeitä, että ulko- vakiintunut. Perusteluille asetettavat vaatimuk- 4413: puolinenkin niitä ymmärtää. Asianosaisen oi- set ovat ajan myötä muuttuneet. Nykyään vaa- 4414: keusturva edellyttää, että hän pystyy saamaan ditaan enemmän kuin aikaisemmin. Kirjoitusta- 4415: päätöksestä selville, miten hänen asiansa on rat- paa on syytä muuttaa viimeistään silloin, kun 4416: kaistu ja millä perusteilla. Vesiylioikeuden kan- käy ilmi, etteivät asianosaiset sitä ymmärrä. 4417: telunalainen päätös ei täytä näitä selkeysvaati- Edellä todetuista syistä oikeusasiamies katsoi, 4418: muksia. Kantelijat ovat kertoneet, ettei vesiyli- ettei oikeudenmukainen oikeudenkäynti ollut 4419: oikeudesta ollut edes puhelimitse saatavissa neu- tässä tapauksessa toteutunut parhaalla mahdol- 4420: voa siitä, miten päätöstä oli luettava. lisella tavalla. Hän saattoi tämän käsityksensä 4421: V aikeita oikeudellisia kysymyksiä ei ole aina vesiylioikeuden tietoon ja vastaisen varalle huo- 4422: helppoa perustella niin kansantajuisesti, että lai- mioon otettavaksi. 4423: nopillista koulutusta vailla oleva henkilö ym- Oikeusasiamiehen päätös 26.8.1997, dnro 4424: märtäisi kaiken ilman asiantuntevaa apua. Sen 2382/4/96 4425: sijaan on pidettävä vähimmäisvaatimuksena 4426: sitä, että jokainen peruskoulun suorittanut asi- 4427: anosainen voi päätöksestä ilman kohtuutonta 4428: VELKAJÄRJESTELYN HAKIJAN 4429: vaivaa lukea, onko hänen vaatimuksensa tutkit- 4430: KUULEMINEN 4431: tu ja mikä on tältä osin ollut lopputulos. Vesiyli- 4432: oikeuden päätöksessä ei kuitenkaan ole missään Kantelija oli hakenut yksityishenkilön velka- 4433: selvästi sanottu, että kantelijoiden valitus on järjestelyä Porvoon käräjäoikeudelta. Hän ar- 4434: tutkittu ja hylätty. vosteli sitä, että hänelle ei käsittelyn aikana il- 4435: Kun valittajia ja erilaisia vaatimuksia on suu- moitettu asian etenemisestä eikä häntä kuultu 4436: ri määrä, kuten tässä tapauksessa, tuomioistui- velkojien ilmoittamien velkajärjestelyn esteiden 4437: men on huolehdittava siitä, että päätöksen ra- johdosta. 4438: kenne on paitsi johdonmukainen myös riittävän Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 4439: helppolukuinen. Päätöksen ymmärrettävyyttä raavan. 4440: auttaisi tällöin esimerkiksi se, että päätökseen Velkajärjestely on lain mukaan aloitettava, 4441: liitetään sisällysluettelo ja yhteenveto, jossa jo- jos sille on olemassa edellytykset eikä esteitä ole. 4442: kaisen valittajan osalta erikseen kerrotaan, mi- Laissa ei ole nimenomaisesti säädetty velkajär- 4443: 4444: 4445: 4446: 90 4447: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4448: 4449: 4450: 4451: 4452: jestelyn hakijan kuulemisesta käsittelyn aikana. myös sen tarkistaminen, että tuomion ja pöytä- 4453: Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että velallista kirjan sivut ovat asianmukaisesti sidottu yhteen. 4454: voidaan kuulla esimerkiksi velkojien lausumien Oikeusasiamies katsoi, että virhe ei kuitenkaan 4455: johdosta, jos tuomioistuin pitää sitä tarpeellise- liene vaarantanut kantelijan oikeusturvaa. 4456: na. Mikäli hakemus olisi kuitenkin hylättävä Oikeusasiamiehen päätös 4.12.1997, dnro 156/ 4457: muualta kuin velalliselta itseltä saadun selvityk- 4/96 4458: sen perusteella, velallista tulisi yleensä kuulla 4459: ennen päätöksen tekemistä. Tällöin velallisella 4460: on mahdollisuus esittää sellaisia erityisiä vasta- VESIOIKEUDEN JÄSENTEN KESTITYS 4461: syitä, joiden perusteella velkajärjestely voitaisiin 4462: Oikeusasiamiehelle kanneltiin siitä, että Poh- 4463: aloittaa esteestä huolimatta. 4464: jois-Suomen vesioikeuden jäsenet olivat Kelu- 4465: Koska kantelijan velkajärjestelylle oli häntä 4466: kosken voimalaitoksen lupahakemuksen johdos- 4467: koskevan esitutkinnan vuoksi ollut este, velka- 4468: ta pidetyn tarkastuksen yhteydessä vastaanot- 4469: järjestelyn aloittaminen olisi ollut mahdollista 4470: taneet ravintolakestitystä lupaa hakeneen yh- 4471: vain" erityisten vastasyiden vuoksi". Kantelijal- 4472: tiön edustajilta. Kantelijat katsoivat vesioikeu- 4473: ta ei ollut pyydetty asian johdosta vastinetta, 4474: denjäsenten käyttäytymisen vaarantaneen vesi- 4475: jossa tällaisia vastasyitä olisi voitu esittää. 4476: oikeuden puolueettomuutta kohtaan tunnettua 4477: Oikeusasiamies ei pitänyt käräjäoikeuden me- 4478: luottamusta. 4479: nettelyä kantelijan tapauksessa virheellisenä 4480: vaan totesi, että kysymys oli tulkinnanvarainen. 4481: Esitutkinta ja syyteharkinta 4482: Hänen mielestään olisi ollut perusteltua, että vel- 4483: kajärjestelyn hakijalta olisi pyydetty vastine Oikeusasiamies pyysi keskusrikospoliisia suo- 4484: velkojien lausumien johdosta. rituttamaan asiassa esitutkinnan mahdollisen 4485: Oikeusasiamies saattoi edellä mainitun käsi- virkarikoksen selvittämiseksi. Tutkinnanjohta- 4486: tyksensä käräjäoikeuden tietoon. jan päätöksellä esitutkinta laajennettiin koske- 4487: Oikeusasiamiehen päätös 1.12.1997, dnro maan myös muuta kestitystä, jota asianomainen 4488: 2399/4/95 yhtiö oli eri yhteyksissä tarjonnut tuomareille ja 4489: virkamiehille. 4490: Oikeusasiamies otti asian omaan syyteharkin- 4491: taansa ainoastaan Helsingin hovioikeudessa syy- 4492: HUOLELLISUUS TUOMIOITA 4493: tettävien vesiylioikeuden ja Pohjois-Suomen ve- 4494: LÄHETETTÄESSÄ 4495: sioikeuden jäsenien ja esittelijöiden osalta. Muil- 4496: Kantelija moitti sitä, että käräjäoikeuden tuo- ta osin eli paikallisessa alioikeudessa syytettä- 4497: mio oli lähetetty hänelle irtolehtikappaleina. vien virkamiesten osalta asia osoitettiin asian- 4498: Käräjätuomarin antaman selvityksen mukaan omaisen kihlakunnansyyttäjän syyteharkin- 4499: käräjäoikeudessa oli tapahtunut virhe tuomiota taan. 4500: lähetettäessä. Esitutkinnassa ilmeni, että eräät Pohjois-Suo- 4501: Oikeusasiamies kiinnitti vastaisen varalle kä- men vesioikeuden ja vesiylioikeuden jäsenet ja 4502: räjäoikeuden huomiota asianmukaiseen huolelli- sihteerit olivat osallistuneet yhteensä lähes kol- 4503: suuteen tuomioita lähetettäessä. Tähän kuuluu meenkymmeneen erilaiseen tilaisuuteen, joissa 4504: 4505: 4506: 4507: 91 4508: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4509: 4510: 4511: 4512: 4513: yhtiö oli tarjonnut heille kestitystä. Kestitysti- vanhakija ja tuomioistuimen jäsenet joutuvat 4514: laisuuksien tarkoituksena oli usein ollut joko pitämään toisiinsa yhteyttä. Vastaavaan yhtey- 4515: tiedottaa tai neuvotella vireillä tai valmisteilla denpitoon ei yleisissä tuomioistuimissa ole yleen- 4516: olevista hankkeista ja lupa-asioista. sä tarvetta. 4517: Kestitystä oli tarjottu myös vesirakentamis- Oikeusasiamies arvioi kestityksen vastaanot- 4518: kohteisiin tehtyjen tutustumismatkojen sekä lä- tamisen hyväksyttävyyttä erityyppisissä tilan- 4519: hinnä suhdetoiminnaksi luonnehdittavien tilai- teissa seuraavasti. 4520: suuksien yhteydessä. Vesioikeuden puheenjohta- 4521: ja oli esimerkiksi osallistunut puolisonsa kanssa Neuvottelutilaisuudet 4522: yhtiön toimitusjohtajan eläkkeelle lähdön kun- Vesioikeuden on oman työnsä suunnittelemi- 4523: niaksi järjestettyyn ns. juhlahiihtoon, johon liit- seksi tarpeen pitää yhteyttä sellaisiin yrityksiin, 4524: tyi yhtiön kustantama majoitus ja kestitystä. joilla on vireillä vesirakennushankkeita tai jotka 4525: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- valmistelevat tällaisten hankkeiden toteuttamis- 4526: raavan. ta. Yrityksen satunnaisesti kustantaman lou- 4527: naan nauttimista tällaisen yhteydenpidon kulu- 4528: Vesioikeusmenettely lainkäyttönä essa ei voida sinänsä pitää kiellettynä. Luonnolli- 4529: Vesioikeus on vesiasioissa ensimmäisen asteen sesti arviointiin vaikuttavat ne olosuhteet, joissa 4530: tuomioistuin. Antaessaan luvan johonkin toi- lounaan tarjoaminen tapahtuu. Jos neuvottelu 4531: menpiteeseen vesioikeuden on samalla määrättä- esimerkiksi järjestetään yrityksen tiloissa ja yri- 4532: vä, onko haitasta, vahingosta tai muusta edun- tyksen edustajat toimivat neuvottelutilaisuuden 4533: menetyksestä suoritettava maanomistajille kor- isäntinä, on luontevaa ajatella, että tavanomai- 4534: vausta, sekä määrättävä mahdollisen korvauk- seen kohteliaisuuteen kuuluu samassa yhteydes- 4535: sen suuruus. Vesioikeuden jäsenillä on valtio- sä myös jonkinasteinen vieraanvaraisuus yrityk- 4536: sääntö- ja virkamiesoikeudellisesti tuomarin ase- sen taholta. Jos toisaalta itse neuvottelu tapah- 4537: ma. tuu muualla, esimerkiksi viranomaisen luona, 4538: Lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä vesi- mutta siihen liittyvän erillisen ravintolakäynnin 4539: oikeus käyttää tuomiovaltaa, kun se ratkaisee isäntinä silti toimivat yrityksen edustajat, lou- 4540: luvanhakijan ja maanomistajien välisiä erimieli- naiden vastaanottaminen saa helposti erilaisen 4541: syyksiä vahingonkorvauskysymyksissä. Tältä sävyn. 4542: osin on noudatettava Euroopan ihmisoikeussopi- Säännönmukainen ravintolalounaiden vas- 4543: muksessa oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille taanottaminen voi johtaa siihen, että lupaa ha- 4544: asetettuja vaatimuksia. Maanomistajien näkö- keva yritys vähitellen kokee kestityksen tarjoa- 4545: kulmasta vesioikeusmenettely rinnastuu riita- misen eräänlaiseksi tosiasialliseksi velvollisuu- 4546: asian oikeudenkäyntiin. Siksi juuri tämä vaihe deksi. Tällainen käytäntö ei näytä asianmukai- 4547: on erityisen herkkä, mitä tulee vesioikeuden puo- selta ulospäin, vaikka osapuolet itse mieltäisivät- 4548: lueettomuutta kohtaan tunnettavaan luotta- kin noudattavansa tavanomaisen sosiaalisen 4549: mukseen. kanssakäymisen normeja. Onkin syytä varoa sel- 4550: Toisaalta vesioikeusmenettely poikkeaa ta- laisen käytännön muodostumista, että vesioi- 4551: vanomaisesta lainkäytöstä mm. siinä, että var- keuden jäsenet ja virkamiehet yrityksen edusta- 4552: sinkin hakemusasian käsittelyn alkuvaiheissa lu- jien kanssa käymiensä neuvottelujen yhteydessä 4553: 4554: 4555: 92 4556: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4557: 4558: 4559: 4560: 4561: tai niiden jälkeen säännönmukaisesti ottaisivat tavissa. Vaikka tilaisuuksissa satunnaisesti olisi- 4562: vastaan yrityksen kustantamaa ravintolakesti- kin myös muiden asianosaisten edustajia, luvan- 4563: tystä. Tämä olisi omiaan luomaan ulkopuolisissa hakijan asema korostuu varsinkin, jos tilaisuuk- 4564: vääriä mielikuvia vesioikeuden ja siltä lupaa ha- siin liittyy vielä luvanhakijan kustantamaa kes- 4565: kevan yrityksen keskinäisestä suhteesta ja vuo- titystä. Kysymys on viime kädessä vesioikeus- 4566: rovaikutuksesta. menettelyn uskottavuudesta puolueettomana 4567: viranomaistoimintana ja korvauskysymysten 4568: Tutustumiskäynnit osalta myös tuomiovallan käyttönä. 4569: Vesioikeuden jäsenten on tarpeellista tuntea Tutustumismatkoihin Vuotoksen tekoaltaan 4570: vesirakentamisen teknisiä edellytyksiä ja vaiku- alueelle on nyt kysymyksessä olevissa tapauksis- 4571: tuksia. Tältä kannalta tutustuminen rakenteilla sa liittynyt yhtiön kustantamaa alkoholitarjoi- 4572: oleviin ja valmiisiin laitoksiin sekä suunnittelus- lua ja muuta kestitystä sekä sosiaalista yhdessä- 4573: sa käytettyihin malleihin on perusteltua. Kun oloa, kuten saunailtoja yhtiön edustajien sekä 4574: vesioikeuden jäsenten ja muiden virkamiesten 4575: kysymyksessä on laaja hanke, vesioikeuden lie- 4576: nee tarpeellista tutustua lupahakemuksen koh- kesken. Tämänkaltainen yhteydenpito on ollut 4577: teena olevan hankkeen maastoon jo ennen varsi- omiaan antamaan ulkopuoliselle sen kuvan, että 4578: hankkeen suosiolliselle käsittelylle pyritään luo- 4579: naisia tarkastusmatkoja. 4580: On kuitenkin ongelmallista, jos luvanhakija- maan maaperää muutenkin kuin pelkästään 4581: asiatietoja esittämällä. 4582: yritys jo tässä vaiheessa pääsee yksipuolisesti 4583: esittämään näkemyksiään suunnittelemansa Oikeusasiamies piti virkamiesten osallistumis- 4584: hankkeen vaikutuksista. Myös maanomistajien ta tällaiseen kestitykseen valtion virkamieslain 4585: näkemyksillä esimerkiksi menetyksiä vähentä- sekä hyvän hallintotavan valossa arveluttavana. 4586: vistä toimista tai menetysten taloudellisesta Erityisesti silloin kun kestitys liittyy vireillä ole- 4587: merkityksestä voi olla vaikutusta siihen, onko vaan tai pian käsiteltäväksi tulevaan asiaan, jos- 4588: lupa ylipäänsä myönnettävä vai ei. Maanomista- sa luvanhakijan ja maanomistajien välillä on 4589: jat eivät kuitenkaan ole tiettävästi yleensä osal- merkittäviä mielipide-eroja, kestityksen vas- 4590: listuneet näihin luvanhakijan vesioikeudelle jär- taanottaminen ei ole oikeusasiamiehen mielestä 4591: jestämiin tutustumistilaisuuksiin. asianmukaista. 4592: Oikeusasiamies katsoi, ettei vesioikeuden jä- 4593: senten osallistuminen tällaisiin tutustumistilai- 4594: Suhdetoimintatilaisuudet 4595: suuksiin ole sinänsä sopimatonta. Monissa ta- Suhdetoiminnalle on yleensä ominaista sosi- 4596: pauksissa se lienee asianmukaisen viranhoidon aalinen yhdessäolo ja kestityksen tarjoaminen. 4597: kannalta jopa tarpeellista. Vesioikeuden taholta Vesioikeudella voi yhtäältä olla lupaviranomai- 4598: olisi kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen, sena tarvetta ylläpitää vesioikeudellisia hankkei- 4599: että näistä tilaisuuksista saattaa tosiasiallisesti ta valmisteleviin yrityksiin sellaisia yhteyksiä, 4600: kehittyä virallisen vesioikeusmenettelyn esivai- joiden avulla esimerkiksi saadaan riittävän ajois- 4601: he. Tällöin olisi tärkeätä, että vesioikeuden näin sa tietoja suunnitteilla olevista hankkeista. Yh- 4602: harjoittama tiedonhankinta olisi hankkeen kaik- teydenpito voi edistää myös sitä, että lupahake- 4603: kien asianosaistahojen eikä ainoastaan luvanha- mukset laaditaan asianmukaisesti ja että vaadit- 4604: kijayrityksen edustajien ohjattavissa ja valvot- tavat lisäselvitykset hankitaan joutuisasti. 4605: 4606: 4607: 93 4608: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4609: 4610: 4611: 4612: 4613: Toisaalta vesioikeudenjäsenten pitäisi riippu- missä olosuhteissa suhdetoiminnan luonteisiin 4614: mattoman ja puolueettoman lainkäyttöelimen tilaisuuksiin on asianmukaista osallistua. 4615: jäseninä mieltää asemansa myös tuomareina. Korostettua pidättyvyyttä on muutenkin 4616: Puolueettoman tuomarin rooliin kuuluu se, että syytä noudattaa, kun tilaisuuden järjestäjällä on 4617: hän sekä virassa että viran ulkopuolella pidättyy asianomaisessa viranomaisessa merkittäviä eri- 4618: sellaisesta kanssakäymisestä jutun asianosaisen mielisyyksiä herättäneitä asioita vireillä. Näissä 4619: kanssa, mikä olisi omiaan horjuttamaan toisen olosuhteissa olisi oikeusasiamiehen mielestä asi- 4620: osapuolen luottamusta tuomarin ehdottomaan anmukaista kokonaan pidättyä vireillä oleviin 4621: puolueettomuuteen. Tuomarin virassa toimivii- hankkeisiin liittyvästä, suhdetoiminnan luontei- 4622: ta virkamiehiltä vaaditaan hyvää arvosteluky- sesta yhteydenpidosta lupa-asian asianosaisiin. 4623: kyä. 4624: Vesioikeudenjäsenten tulisi oikeusasiamiehen 4625: mielestä ottaa huomioon, ettei kestityksen tar- 4626: Yhteydenpito tarkastusmatkoilla 4627: joaminen virkamiehelle ole juuri koskaan pelkäs- Vesioikeuden tarkastuksella maastossa vesioi- 4628: tään ns. sosiaalista kohteliaisuutta. Kestityksiin keudenjäsenet, toimitusinsinööri, ympäristökes- 4629: liittyy yleensä pyrkimys liiketoiminnan edistä- kuksen edustaja sekä hakijan edustajat ja mui- 4630: miseen. Muuten se tuskin olisikaan yrityksen va- den asianosaisten mahdolliset edustajat liikku- 4631: rainkäytön kannalta perusteltavissa. Oikeus- vat yleensä yhdessä. Maanomistajat osallistuvat 4632: asiamies viittasi yhtiön omalle henkilökuunal- tarkastukseen kuitenkin lähinnä kukin vain 4633: leen antamiin edustusohjeisiin, joiden mukaan oman kiinteistönsä kohdalla. 4634: "(n)euvottelu- ja edustustilaisuuksien suhteen Kun tarkastus kestää useita pa1v1a, vesiOI- 4635: tulee noudattaa suurta harkintaa. Ns. yleisluon- keuden jäsenet ja hankkeen asianosaiset saatta- 4636: toisia tilaisuuksia tulee välttää. On keskityttävä vat tavata toisiaan eri yhteyksissä, myös muual- 4637: vain yhtiön kannalta tärkeisiin sidosryhmiin, joi- la kuin maastossa. Näissä tapaamisissa maan- 4638: den kautta yhtiö voi saada suoranaista, välitöntä omistajat eivät kuitenkaan yleensä ole mukana 4639: hyötyä". eikä heillä aina ole edes edustajaa tällaisissa kes- 4640: Myös hallinnollisen luvan myöntäminen edel- kusteluissa. 4641: lyttää vesioikeudelta puolueetonta suhtautumis- Tarkastuksilla selvitetään myös niiden ratkai- 4642: ta sekä hakijan että julkista etua valvovien mui- sujen perusteita, jotka vaikuttavat hakijan kor- 4643: den viranomaisten kuin myös maanomistajien vausvelvollisuuteen maanomistajille. Tällainen 4644: näkemyksiin. Virkamiesten tiivis osallistuminen asetelma merkitsee sitä, että lupaviranomainen 4645: vain yhden osapuolen järjestämään suhdetoi- joutuu tarkastuksen kestäessä kiinnittämään eri- 4646: mintaan voi olla omiaan heikentämään luotta- tyistä huomiota eri intressitahojen keskenään 4647: musta vesioikeuden jäsenten puolueettomuutta ristiriitaisiin vaatimuksiin. Tällaisessa tilantees- 4648: kohtaan. sa on erityisen suuri vaara, että luottamus vesioi- 4649: Erityisen herkkä on tilanne silloin, kun luvan- keuden puolueettomuuteen horjuu. Sen vuoksi 4650: hakijayrityksen suhdetoimintaa tapahtuu ja sii- ns. sosiaalinen yhteydenpito asianosaisiin tulisi 4651: hen kuuluvaa kestitystä otetaan vastaan vireillä järjestää luottamusta herättävällä tavalla. 4652: olevan lupa-asian käsittelyn yhteydessä. Vesioi- Oikeusasiamiehen mielestä tuomioistuimen 4653: keuden jäsenten tulisi tällöin tarkkaan harkita, jäsenten tulisi tarkastusmatkoilla suhtautua pi- 4654: 4655: 4656: 4657: 94 4658: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4659: 4660: 4661: 4662: 4663: dättyvästi muunlaiseen sosiaaliseen kanssa- ta tai valmisteltua puheenvuoroa, jonkinasteisen 4664: käymiseen asianosaisten kanssa kuin mikä on tarjoilun järjestämistä pidettäneen tavanomai- 4665: tarpeen käytännön järjestelyistä sopimiseksi. sena. Vastaavasti hyvään tapaan voi kuulua, 4666: Erityisen varovainen tulisi olla osapuolten tar- että tilaisuuteen kutsuttu virkamies osallistuu 4667: joaman kestityksen vastaanottamisessa. myös ns. vapaamuotoisempaan yhdessäoloon, 4668: jossa ammatillista keskustelua voidaanjatkaa ja 4669: johon samalla liittyy isännänjärjestämää tarjoi- 4670: Lahjusluonteisia etuja vai tavanomaista lua. Tämä saattaa olla perusteltua jo viranhoi- 4671: vieraanvaraisuutta? 4672: don edellyttämän tiedonhankinnan kannalta. 4673: Arvioitaessa kestitysten vastaanottamista ri- On kysyttävä myös sitä, miten kestitys liittyy 4674: kosoikeudellisesta näkökulmasta on ensiksi tar- tarjoajan ja kestittävän keskinäiseen vuorovai- 4675: kasteltava kysymystä menettelyn objektiivises- kutussuhteeseen. Jos kestitys nimenomaan täh- 4676: ta oikeudenvastaisuudesta. Tällöin on kysyttä- tää jonkin edun saamiseen, kysymys ei tieten- 4677: vä: onko kestityksiä pidettävä lahjusluonteisina kään ole hyvän tavan vaatimasta vieraanvarai- 4678: etuina vai onko kysymyksessä ollut ainoastaan suudesta. Päinvastoin, hyvä tapa edellyttää pi- 4679: ns. tavanomaisen kohteliaisuuden vaatima vie- kemminkin pidättyvyyttä kestitsemisessä, jos 4680: raanvaraisuus? Millaisin perustein vieraanvarai- toinen on tekemässä kestitsij ää koskevaa merkit- 4681: suuden tavanomaisuutta voidaan yleisesti ar- tävää ratkaisua. 4682: vioida yritysten ja virkamiesten välisessä kans- Ylipäänsä on kysymyksenalaista, voiko ta- 4683: sakäymisessä? vanomaiseksi vieraanvaraisuudeksi luonnehtia 4684: Tarjoajan on ensinnäkin oltava tilaisuudessa sellaista kestitystä, jolla pyritään vaikuttamaan 4685: isäntänä tai muuten sellaisessa asemassa, että kestittävän kestitsijää koskeviin tärkeisiin rat- 4686: vakiintuneitten sosiaalisten käyttäytymissään- kaisuihin. Tämä näkökohta on ilmaistu laissa 4687: töjen perusteella hänen odotetaan tarjoavan kes- säätämällä lahjominen rangaistavaksi niin elin- 4688: titystä. Tavanomainen vieraanvaraisuus ilmen- keinotoiminnassa kuin virkatoiminnassakin. 4689: tää sitä, että kestityksen tarjoaminen on tyypil- Tavanomaisen vieraanvaraisuuden rajoja et- 4690: listä menettelyä ko. tilaisuudessa ja että kestitys sittäessä on viime kädessä arvioitava sitä, miltä 4691: laadultaan ja määrältään vastaa asianomaisen kysymyksessä olevan kaltainen yhteydenpito 4692: tilaisuuden luonnetta. Luonnollisesti myös itse asianomaisessa tilanteessa on näyttänyt ulos- 4693: tilaisuuden tarpeellisuus virkatehtävien kannal- päin. Mitä mielikuvia se on voinut yleisen elä- 4694: ta on otettava huomioon. Jos tilaisuuden päätar- mänkokemuksen perusteella herättää ulkopuoli- 4695: koituksena näyttää olevan kestityksen järjestä- sessa tarkastelijassa? Tämä näkökohta korostaa 4696: minen, vieraanvaraisuutta ei voida enää luon- objektiivisen kokonaisarvioinnin merkitystä. 4697: nehtia tavanomaiseksi. Pohjois-Suomen vesioikeuden tapauksessa on 4698: Kestityksen tarjoaminen erilaisten liiketoi- ollut kysymys pitkäaikaisesta ja vakiintuneesta 4699: mintaan liittyvien tilaisuuksien yhteydessä sil- kanssakäymisestä vesioikeuden ja sen kanssa 4700: loin, kun tilaisuuteen on kutsuttu ulkopuolisia monissa asioissa tekemisiin joutuneen, yhteis- 4701: tahoja, on vakiintunut käytäntö. Varsinkin jos kunnallisesti merkittävää vesirakentamista har- 4702: vierailta odotetaan tilaisuudessa jotakin aktiivis- joittavan yrityksen kanssa. Kestitystä vastaan- 4703: ta panosta tai vaivannäköä, esimerkiksi alustus- ottaneiden tuomareiden ja virkamiesten taholta 4704: 4705: 4706: 4707: 95 4708: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4709: 4710: 4711: 4712: 4713: on annettu ymmärtää, että yhtiön harjoittama nittujen henkilöiden virkatoiminnassaan teke- 4714: vieraanvaraisuus on ollut sen toimialueella miin ratkaisuihin. 4715: eräänlainen "maantapa". Kestityskäytännön kehittymiseen on ilmei- 4716: Vieraanvaraisuuden yleisyys ja yhteydenpi- sesti vaikuttanut vesioikeuden kaksijakoinen 4717: don jatkuvuus ei kuitenkaan voi sinänsä tehdä tehtävä yhtäältä hallinnollisena lupaviranomai- 4718: kestityskäytännöstä virkarikosoikeudellisessa sena ja toisaalta tuomiovaltaa käyttävänä tuo- 4719: mielessä tavanomaista eli hyväksyttävää. Oi- mioistuimena. Vesioikeuden lupaviranomaisteh- 4720: keusasiamies viittasi vanhaan tuomarinohjee- tävän kautta vesioikeuden ja yhtiön kanssakäy- 4721: seen: "Paha tapa älköön ketään auttako, se on: ei minen on kehittynyt tiiviiksi sekä saanut muoto- 4722: kukaan voi asiaansa sillä auttaa, että sanoo mon- ja, joita ei voida pitää tuomioistuinroolin kannal- 4723: ta olevan, jotka tekevät samoin kuin hän on ta sopivina. 4724: tehnyt, koska se, mitä hän tehnyt on, havaitaan Esitutkinnan perusteella yhtiöllä näyttää ol- 4725: olevan vastoin lakia." leen tapana pitää yhteyttä toimialansa viran- 4726: Vieraanvaraisuuden yleisyys voi kuitenkin omaisiin myös välittömien työtehtävien vaati- 4727: vaikuttaa siihen, miten virkamies on itse mieltä- mien tapaamisten ulkopuolella. Yhtiö on toimi- 4728: nyt menettelynsä moitittavuuden. alueellaan joutunut tekemisiin monien eri viran- 4729: omaisten kanssa. Yhteistyö viranomaisten kans- 4730: Miten kestitys on mielletty? sa on ollut tiivistä. Viranomaiset ovat joskus 4731: Lahjusrikosta ja -rikkomusta koskeviin rikos- turvautuneet yhtiön vieraanvaraisuuteen myös 4732: säännöksiin kuuluvan tahallisuusvaatimuksen esitellessään aluetta omille vierailleen. Ovathan 4733: kannalta onkin olennaista se, miten kestityksiä voimalaitokset ja vesirakentaminen poikkeuk- 4734: vastaanottaneet virkamiehet ovat itse mieltäneet sellisen hallitseva tekijä yhtiön toimialueella 4735: kestitystilaisuuksien luonteen ja niiden vaikutuk- Pohjois-Suomessa. 4736: sen heidän virkatoimintansa uskottavuuteen. 4737: Kestitystä vastaanottaneet tuomarit ja virka- Onko kysymys lahjusrikoksesta tai 4738: miehet ovat selittäneet kestitysten tarjoamisen 4739: -rikkomuksesta? 4740: olleen tavanomaista vieraanvaraisuutta, josta Vesiylioikeuden tai Pohjois-Suomen vesioi- 4741: kieltäytyminen olisi ollut epäkohteliasta. He keuden palveluksessa olevien henkilöiden ei ole 4742: ovat kiistäneet mieltäneensä, että kestitysten voitu osoittaa mieltäneen, että heidän yhtiöltä 4743: tarkoituksena olisi ollut vaikuttaa heidän virka- kestityksen muodossa saamiensa etujen tarkoi- 4744: toimintaansa tai että ne olisivat olleet edes tuksena olisi ollut vaikuttaa heidän virkatoimin- 4745: omiaan vaikuttamaan siihen. taansa tai että ne olisivat olleet edes omiaan tällä 4746: Kestitystilaisuudet ovat liittyneet joko tietyn tavoin vaikuttamaan siihen. Oikeusasiamies ei 4747: vireillä olevan asian selvittämiseen tai viran- katsonut heidän siten syyllistyneen tahallisuutta 4748: omaisten yleisen vesirakentamista koskevan edellyttävään lahjuksen ottamiseen. 4749: asiantuntemuksen lisäämiseen. Eri tilaisuuksissa Viranomaisten puolueettomuudelle asetetut 4750: tarjottu kestitys ei ole yleensä ollut määrältään vaatimukset ovat kuitenkin kiristyneet. Tähän 4751: epätavallisen suurta verrattuna liike-elämän on vaikuttanut jo vuoden 1990 alusta voimaan 4752: yleiseen edustamiskäytäntöön. Kestityksen ei tullut virkarikoslainsäädännön uudistus, jossa 4753: voitane epäillä käytännössä vaikuttaneen mai- lahjusrikosten rangaistavuuskynnystä madallet- 4754: 4755: 4756: 96 4757: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4758: 4759: 4760: 4761: 4762: tiin kriminalisoimalla myös lahjusrikkomus. Li- sitä tällä perusteella pitää rikoslain 40 luvun 4763: säksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen voi- 11 §:ssä tarkoitettuna virkavelvollisuuden rikko- 4764: maan saattaminen vuonna 1990 on tiukentanut misena? 4765: tuomarien puolueettomuudelle asetettuja vaati- 4766: muksia. Erityisesti vaatimus tuomioistuinten Lounasneuvottelut 4767: puolueettomuuden objektiivisesta uskottavuu- 4768: Lounastarjoilut ovat yleensä tapahtuneet ta- 4769: desta on merkittävä uusi painotus. Yhtiön vie- 4770: vanomaiseen lounasaikaan neuvottelujen yhtey- 4771: raanvaraisuuteen perustuva "maantapa" ei ole 4772: dessä ja tarjoilu on ollut määrältään kohtuullis- 4773: kuitenkaan hetkessä muuttunut. Viranomaisten 4774: ta. Neuvottelujen käyminen on ollut vesioikeu- 4775: kestitykseen ei ole tällä vuosikymmenellä tiettä- 4776: den tehtävän kannalta perusteltua. Lounaat on 4777: västi juuri puututtu ainakaan virallisohjein. 4778: tarjottu yhtiön edustajien aloitteesta ja yhtiö on 4779: Oikeusasiamies piti epätodennäköisenä, että 4780: toiminut ravintolassa isäntänä, vaikka itse neu- 4781: vesiylioikeuden tai vesioikeuden virkamiesten 4782: vottelut on pidetty vesioikeuden tiloissa. Tavan- 4783: olisi voitu myöskään osoittaa syyllistyneen lah- 4784: omainen kohteliaisuus ei ole oikeusasiamiehen 4785: jusrikkomukseen. mielestä edellyttänyt, että virkamiehille tarjo- 4786: taan jotakin kestitystä tällaisen neuvottelun yh- 4787: Virkavelvollisuuden vastaista teydessä. Toisaalta lounaan nauttiminen neuvot- 4788: käyttäytymistä? 4789: telujen aikana on ollut sinänsä ymmärrettävää 4790: Eräissä tapauksissa vesioikeuden jäsenten ja siitä syystä, että tällöin on tarjoutunut mahdolli- 4791: yhtiön välinen yhteydenpito on kuitenkin saanut suus hyödyntää lounasaikaakin neuvottelun jat- 4792: sellaisia muotoja, että yhtiön ja joidenkin virka- kamiseen. Kysymyksessä olevissa tapauksissa 4793: miesten välille on näyttänyt muodostuneen eri- yhtiön edustajat ovat tulleet neuvotteluihin toi- 4794: tyinen suhde. Yhteydenpitoa ei ole aina järjestet- selta paikkakunnalta, mikä korostaa tehokkaan 4795: ty viranhoidon puolueettomuutta edistäväliä ta- ajankäytön merkitystä. 4796: valla. Oikeusasiamies katsoi, ettei virkamiesten ole 4797: Sen vuoksi on vielä tarkasteltava sitä, onko osoitettu neuvotteluihin osallistumalla ja vas- 4798: esitutkinnassa tarkoitettu kanssakäyminen ollut taanottamalla niiden yhteydessä lounastarjoilua 4799: tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikko- menetelleen virkavelvollisuutensa vastaisesti. 4800: misena joillekin virkamiehille syyksiluettavissa, Kuitenkin hän katsoi yhtiön tarjoamien lounai- 4801: siitä huolimatta, ettei sen ole katsottu olevan den vastaanottamiseen sisältyneen eräiden vir- 4802: lahjustyyppisenä rikoksena rangaistavissa. kamiesten virka-asemaan nähden myös arvelut- 4803: Valtion virkamieslain 14 §:n mukaan virka- tavia piirteitä. 4804: miehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtä- Oikeusasiamies kiinnitti vastaisen varalle asi- 4805: vänsä edellyttämällä tavalla. Lain 15 §:n mukaan anomaisten virkamiesten huomiota edellä esittä- 4806: hän ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan miinsä näkökohtiin ja erityisesti siihen, ettei ra- 4807: taloudellista tai muuta etua, jos se voi heikentää vintolalounaiden vastaanottamisesta saa muo- 4808: luottamusta virkamieheen taikka viranomai- dostua käytäntöä, jonka luvanhakija voi kokea 4809: seen. itseään veivoittavaksi ja joka voi olla omiaan 4810: Onko asianomaisten virkamiesten menettely luomaan ulkopuolisessa vääriä mielikuvia luvan- 4811: ollut näiden säännösten vastaista ja voidaanko hakijan suhteesta vesioikeuteen viranomaisena. 4812: 4813: 4814: 97 4815: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4816: 4817: 4818: 4819: 4820: Vuotoksen allashanke yhtiön välillä. Tilaisuudessa ei ole ollut läsnä 4821: Eräissä tapauksissa kestitystä on vastaan- muistutuksia tehneiden maanomistajien edusta- 4822: otettu vesioikeuden jäsenten ja yhtiön edustajien jia. Tilaisuuden ulkonaiset puitteet ovat voineet 4823: yhteisillä matkoilla, jotka ovat liittyneet Vuo- perustellusti luoda sellaista kuvaa, että yhtiöllä 4824: toksen allashankkeeseen. Tämä hanke on ollut on ollut erityisasema suhteessa vesioikeuden jä- 4825: erityisen kiistanalainen niin luvan myöntämisen seniin. Tällainen yksipuolinen yhteydenpito yh- 4826: kuin sen ehtojenkin suhteen. Vuotoksen asiaan teen asianosaiseen asian ratkaisemisen kannalta 4827: on liittynyt jyrkkiä mielipide-eroja ja yleistä tun- herkässä vaiheessa on oikeusasiamiehen mielestä 4828: nekuohua. Tämä näkökohta on tehnyt asian eri- ollut omiaan vaarantamaan luottamusta vesioi- 4829: tyisen herkäksi vesioikeusmenettelyn puolueet- keuden puolueettomuuteen. 4830: tomuuteen kohdistuville epäilyille. Vuotoksen Luottamuksesta vesioikeuden puolueetto- 4831: allashankkeen vastustajien taholta on herätetty muuteen on huolehdittava myös tarkastusmat- 4832: jopa epäilys, että koko vesioikeudellinen lupame- kan yhteydessä vietetyn vapaa-ajan osalta, esi- 4833: nettely on vain muodollisuus ja että todellisuu- merkiksi tavattaessa vireillä olevan lupa-asian 4834: dessa hankkeen toteuttamisesta on jo sovittu. asianosaisia majoitus- ja ravitsemustiloissa. Kun 4835: Näissä olosuhteissa vesioikeudelta on oikeusasia- vesioikeuden jäsenet esiintyvät tarkastusmat- 4836: miehen mielestä voitu edellyttää korostettua kan aikana yhdessä, ulkopuolinen yhdistää hei- 4837: varovaisuutta oman puolueettomuuskuvansa dät tuomioistuimeen ja mieltää heidät nimen- 4838: turvaamiseksi. omaan tuomareiksi, vaikka kysymys olisikin va- 4839: Tällaisessa yhteydenpidossa vesioikeuden ja paa-ajalla tapahtuvasta yhdessäolosta. Vaiku- 4840: luvanhakijan välillä on myös huolehdittava sii- telma lienee erityisen voimakas, jos tuomioistui- 4841: tä, ettei menettely loukkaa asianosaisten oikeut- men jäsenet ryhmänä viettävät aikaa yhdessä 4842: ta tasapuoliseen kohteluun asian käsittelyssä. vireillä olevan asian yhden asianosaistahon kans- 4843: Kaikilla asianosaisilla on oltava yhtäläinen mah- sa. 4844: dollisuus esittää vesioikeusmenettelyn aikana Oikeusasiamies katsoi vesioikeuden puheen- 4845: näkemyksiään ja lausua käsityksensä toistensa johtajan, kolmen vesioikeudenjäsenen ja kahden 4846: esittämistä näkökohdista. vesioikeuden sihteerin menetelleen tavalla, joka 4847: on voinut heikentää luottamusta heihin virka- 4848: asemassaan sekä Pohjois-Suomen vesioikeuteen 4849: Kel ukosken voimalaitoshanke viranomaisena. He olivat siten menetelleet val- 4850: Kelukosken voimalaitoksen lupahakemuksen tion virkamieslaissa heille asetetun virkavelvolli- 4851: johdosta tehdyn tarkastuksen yhteydessä kesä- suuden vastaisesti. 4852: kuussa 1996 Sodankylässä tapahtunut, vesioi- Vesioikeuden yhden jäsenen virkavelvolli- 4853: keudenjäsenten ja sihteerin yhteinen ravintolail- suuksien vastaisen menettelyn oikeusasiamies 4854: lanvietto luvanhakijayhtiön edustajien kanssa ja katsoi olleen kokonaisuutena arvostellen niin vä- 4855: siihen sisältynyt kestityksen vastaanottaminen häinen, ettei se ylittänyt rikoslain 40 luvun ll §:n 4856: ovat tapahtuneet vesioikeuden päätöksenteon asettamaa rangaistavuuskynnystä. V esioikeu- 4857: kannalta tärkeän tarkastuksen aikana. V esioike- den sihteerien menettelyä arvioidessaan oikeus- 4858: uden käsiteltävänä olevassa asiassa on ollut jyrk- asiamies otti huomioon, että he olivat osallistu- 4859: kä vastakkainasettelu eräiden maanomistajien ja neet kestitystilaisuuksiin yhdessä vesioikeuden 4860: 4861: 4862: 4863: 98 4864: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4865: 4866: 4867: 4868: 4869: jäsenten kanssa ja eräiltä osm virkatehtävistä merkin tulkinnasta. Tähän tulkintakysymyk- 4870: johtuvista syistä. Oikeusasiamies katsoi, etteivät seen ei ole saatavissa yksiselitteistä johtoa sen 4871: he olleet osoittaneet rikoslaissa tarkoitettua moi- paremmin oikeuskäytännöstä kuin lainvalmiste- 4872: tittavaa varomattomuutta. luasiakirjoistakaan. Raja on vedettävä kussakin 4873: Oikeusasiamies päätyi harkitsemaan virka- yksittäistapauksessa erikseen, mutta rajanveto- 4874: syytettä ainoastaan vesioikeuden puheenjohta- kriteerien tulee kuitenkin olla yleistettäviä. 4875: jan ja kahden jäsenen menettelyn johdosta. Syy- Laaja vesirakentamishanke vaikuttaa merkit- 4876: teharkinnassaan oikeusasiamies otti huomioon tävästi hankkeen vaikutusalueella asuvien ih- 4877: seuraavan. misten elinolosuhteisiin. Monien kohdalla kysy- 4878: mys voi olla elämäntavan muuttumisesta tai toi- 4879: Tahallista vai ei? meentulon perusteisiin muuten syvällisesti vai- 4880: kuttavista muutoksista. Vaikka vesilaki käytän- 4881: On ilmeistä, että vesioikeuden jäsenten me- 4882: nössä asettaakin melko ahtaat rajat vesioikeuden 4883: nettelyyn on vaikuttanut vesioikeuden tehtävän 4884: harkintavallalle, vesioikeus kuitenkin viime kä- 4885: kaksijakoisuus toisaalta lupaviranomaisena ja 4886: dessä ratkaisee, myönnetäänkö hankkeeseen 4887: toisaalta tuomiovallan käyttäjänä. Lisäksi sii- 4888: lupa ja jos se myönnetään, mitä ehtoja luvalle 4889: hen on mahdollisesti vaikuttanut myös vesioi- 4890: asetetaan ja mitä korvauksia tai haittoja vähen- 4891: keusasioissa muodostunut perinne, jonka mu- 4892: täviä toimenpiteitä on suoritettava. 4893: kaan luvanhakija huolehtii tai ainakin vastaa 4894: Nämä ratkaisut voivat merkittävästi muova- 4895: osasta menettelyn viranomaisiliekin aiheutta- 4896: ta yksittäisen maanomistajan elämää. Hänen 4897: mia kustannuksia. Ilmeisesti näistä seikoista joh- 4898: näkökulmastaan laajaa hanketta valmisteleva 4899: tuen puheenjohtaja jako. jäsenet eivät ole kiin- 4900: luvanhakija on voimakas vastapuoli. Tällaisia 4901: nittäneet riittävästi huomiota siihen vaaraan, 4902: hankkeita koskevassa päätöksenteossa korostuu 4903: mikä kestitysten vastaanottamisesta on aiheutu- 4904: tarve voida luottaa vesioikeuden puolueetto- 4905: nut vesioikeuden puolueettomuutta ja virkatoi- 4906: muuteen sekä lupaviranomaisena että korvaus- 4907: minnan tasapuolisuutta kohtaan tunnettavalle 4908: ym. erimielisyyksiä ratkaisevana tuomioistuime- 4909: luottamukselle. He eivät ole tältä osin rikkoneet 4910: na. 4911: virkavelvollisuuksiaan tahallisesti, mutta hei- 4912: Vesioikeuden puheenjohtajan ja jäsenten vir- 4913: dän voidaan todeta silti olleen varomattomia eli 4914: kavelvollisuuden vastaiseksi katsottu menettely 4915: menetelleen tuottamuksellisesti. 4916: liittyy kahteen merkittävään vesirakentamis- 4917: hankkeeseen. V uotoksen hanke on tunnetusti 4918: Ylittyykö rangaistavuuskynnys vai ei? 4919: synnyttänyt merkittäviä erimielisyyksiä, mutta 4920: Kysymysrangaistavan ja rankaisematta jää- myös Kelukosken voimalaitoshankkeen korva- 4921: vän virkavelvollisuuden rikkomisen välisestä ra- uskysymykset ovat eräiltä osin kärjistyneet jyr- 4922: janvedosta riippuu viime kädessä siitä, miten kiksi riidoiksi. Nämä ovat hankkeita, joissa kan- 4923: tulkitaan rikoslain 40 luvun ll §:n sanontaa salaisten luottamus vesioikeuden puolueetto- 4924: "eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja muuteen on erityisen tärkeää. Tällöin on avain- 4925: vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole asemassa juuri toiminnan objektiivinen puolu- 4926: kokonaisuutena arvostellen vähäinen". Kysy- eettomuus, jonka kannalta esille tulleet tapauk- 4927: mys on arvostuksenvaraisen vähäisyys -tunnus- set ovat ongelmallisia. 4928: 4929: 4930: 4931: 99 4932: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4933: 4934: 4935: 4936: 4937: Oikeusasiamies katsoi, ettei puheenjohtajan tuinkäsittelyssä kyetään paremmin senlomaan 4938: ja jäsenten virkavelvollisuuden vastainen menet- esiin asian harkinnan kannalta relevantit näkö- 4939: tely, huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahin- kohdat, ottaen huomioon myös ne seikat, jotka 4940: gollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat, ole ollut nousevat esiin vasta asianosaisten suullisessa 4941: rikoslain 40 luvun l l §:ssä tarkoitetulla tavalla kuulemisessa ja keskustelussa. Tämän prosessu- 4942: kokonaisuutena arvostellen vähäinen, siitä huo- aalisen edun merkitys korostuu, mitä arvostuk- 4943: limatta, ettei vastaanotettu kestitys määrällises- senvaraisemman laintulkintakysymyksen kans- 4944: ti olekaan huomattavan suuri. Näin ollen ran- sa ollaan tekemisissä. 4945: gaistavuuskynnys ylittyi. Oikeusasiamies kiinnitti huomiota myös sii- 4946: hen, että demokraattisen oikeusvaltion yksi pe- 4947: Tuomioistuinkäsittelyyn vai ei? rusperiaate- oikeudenkäytön julkisuus - toteu- 4948: Rangaistavan ja rankaisemattoman menette- tuu vasta tuomioistuinvaiheessa. Tätä edeltä- 4949: vässä tutkinnassa ulkopuolisille ei ole mahdollis- 4950: lyn välinenrajanveto on viime kädessä arvostuk- 4951: senvarainen rikosoikeudellinen tulkintakysy- ta seurata asian käsittelyä. 4952: Oikeudenkäytön julkisuus ja sen edistämä ns. 4953: mys. Samoin kuin näytöllisissä rajatapauksissa 4954: syyttäjän on myös rangaistavuutta koskevassa vallankäytön läpinäkyvyys on yhteydessä oi- 4955: rajanveto-ongelmassa avoimesti pohdittava keuslaitoksen omaan uskottavuuteen. Epäillyn 4956: väärinkäytöksen mahdollisimman julkinen sel- 4957: sekä syytteen nostamista että syyttämättä jättä- 4958: vittely on omiaan lisäämään luottamusta siihen, 4959: mistä puoltavianäkökohtia ja näiden keskinäisiä 4960: painoarvoja (ks. tapausselostusta ns. kesämökki- että asian harkinta on puolueetonta ja vailla epä- 4961: kaupassa, dnrot 521, 554 ja 898/4/97, s. 151 ). asiallisia sivuvaikutteita. Tämä pätee erityisesti 4962: Sen vuoksi oikeusasiamies arvioi vielä erikseen silloin, kun kysymys on julkisen vallan- eritoten 4963: tuomiovallan- käytöstä. Oikeudenhoidon us- 4964: sitä, oliko rangaistavuuskysymys käsillä olevas- 4965: sa tapauksessa syytä saattaa tuomioistuimen kottavuuden merkitys on viime aikoina korostu- 4966: ratkaistavaksi. nut julkisessa keskustelussa. Erityisen herkästi 4967: voi syntyä epäluuloja silloin, kun virkarikoksista 4968: Syytteen nostamista puoltaa periaatteessa se 4969: näkökohta, että tuomioistuinkäsittely on omi- epäillään oikeuslaitokseen kuuluvia, itsekin vir- 4970: kansa puolesta tuomiovaltaa käyttäviä henkilöi- 4971: aan parantamaan paitsi näyttökysymysten 4972: myös oikeudellisten laintulkintakysymysten rat- tä. Oikeuslaitoksen uskottavuudesta on viime 4973: 4974: kaisumahdollisuuksia. Myös ns. yleinen etu saat- kädessä kiinni koko oikeusjärjestyksen uskotta- 4975: taa puoltaa asian tuomioistuinkäsittelyä. Erityi- vuus. 4976: Vaikka laintulkintaintressi ja yleinen etu 4977: sesti on otettava huomioon tutkittavan tapauk- 4978: sen yhteiskunnallinen merkitys sekä ennakko- puoltaisivatkin syytteen nostamista, on arvioita- 4979: päätösluontoisen ratkaisun tarve pohdittavana va myös sitä, miten voimakkaasti rikoksesta 4980: olevaan laintulkintakysymykseen. epäillyn oma oikeusturvaintressi puhuu syytteen 4981: Suullinen ja välitön tuomioistuinkäsittely nostamista vastaan. 4982: 4983: asianosaisten kuulemisineen ja keskusteluineen Rikoslain 40 luvun l l §sisältää arvostuksen- 4984: mahdollistaa monipuolisemman asian tarkaste- varaisia elementtejä, joiden tulkinnasta nyt kä- 4985: lun kuin etupäässä kirjalliseen ja välilliseen ai- sillä olevassa tapauksessa on kysymys. Arvioita- 4986: neistoon perustuva syyteharkinta. Tuomiois- vana on tuomarikulttuuriin ja tuomioistuimen 4987: 4988: 4989: 4990: 100 4991: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 4992: 4993: 4994: 4995: 4996: puolueettomuuteen keskeisesti liittyvä kysymys Näissä olosuhteissa voi olla tärkeätä, että 4997: siitä, millaista ja kuinka läheistä kanssakäymistä myös virkarikoksesta epäillyille itselleen tarjou- 4998: voidaan sallia tuomarien ja jonkun yksittäisen tuu tehokas mahdollisuus julkisesti puolustau- 4999: asianosaistahon välillä sinä aikana, kun riitaisen tua heihin kohdistettuja epäilyjä vastaan. Perus- 5000: asian käsittely on tuomioistuimessa kesken. On- teellinen julkinen oikeuskäsittely voi olla epäil- 5001: gelma on koko oikeuslaitoksen uskottavuuden lyn oikeusturvan kannalta jopa edullista. 5002: kannalta poikkeuksellisen herkkä ja yhteiskun- Käsillä olevan tapauksen yhteiskunnallinen 5003: nallisesti ajankohtainen. merkitys huomioon ottaen on aihetta otaksua, 5004: Koska kielletyn ja sallitun välisellä rajanve- että julkinen keskustelu vesioikeuden jäsenten 5005: dolla on tätä tapausta laajemminkin tuomiois- menettelyn rangaistavuudesta olisi tuskin päät- 5006: tuinlaitoksen vastaista käytäntöä ohjaavaa mer- tynyt oikeusasiamiehen huomautukseen, vaikkei 5007: kitystä, oikeusasiamies piti myös tästä syystä asiaa olisikaan viety julkiseen tuomioistuinkäsit- 5008: tärkeänä, että asiasta saadaan tuomioistuimen telyyn. Vesioikeuden jäsenten epäiltyä syylli- 5009: ratkaisu. Julkisen tuomioistuinkäsittelyn tar- syyttä saatettaisiin käsitellä julkisuudessa taval- 5010: vetta korostaa tässä tapauksessa vielä sekin, että la, jota vastaan heidän olisi ehkä käytännössä 5011: tapaus koskee laajoihin väestöpiireihin vaiku- ollut vaikeata tehokkaasti puolustautua. 5012: tuksiaan ulottavaa ja huomattavia yhteiskun- Oikeusasiamies punnitsi vastakkain edellä 5013: nallisia ristiriitoja heijastavaa vesioikeudellista mainittuja näkökohtia ja päätyi lopulta siihen, 5014: lainkäyttöä. että vesioikeudenjäsenten menettelyn rangaista- 5015: Toisaalta oikeusasiamies korosti myös sitä, vuus oli käsillä olevassa tapauksessa aiheellista 5016: ettei oikeusvaltiossa voida kenenkään ihmisen saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Ottaen 5017: oikeusturvaa uhrata yleiselle edulle, esimerkiksi huomioon sekä säännösten tulkinnanvaraisuu- 5018: sinänsä tärkeän ennakkotapauksen saamiseksi den että itse asian yhteiskunnallisen merkityksen 5019: tuomioistuinkäsittelyyn. Syytteen nostamisen oikeusasiamies katsoi, että menettelyä ei voitu 5020: yksityiselle ihmiselle aiheuttamia haittoja ei pidä oikeusasiamiehen johtosäännön 7 §:n 3 momen- 5021: aliarvioida. Siitä aiheutuu asianosaiselle sekä tin mukaisesti jättää oikeusasiamiehen huomau- 5022: kustannuksia että kielteistä julkisuutta. Lieväs- tuksen varaan, vaan asiassa oli nostettava virka- 5023: täkin virkarikoksesta syyttäminen saattaa vaa- syyte. 5024: rantaa myös virkamiehen etenemistä virkaural- 5025: laan. Syytemääräys, huomautus ja käsitys 5026: Epäiltyjen oma oikeusturvaintressi ei kuiten- 5027: Oikeusasiamies kehotti valtakunnansyyttä- 5028: kaan oikeusasiamiehen mielestä tässä tapaukses- 5029: jää määräämään valtionsyyttäjän ajamaan vir- 5030: sa ollut kokonaisuutena arvioiden esteenä syyt- 5031: kasyytettä vesioikeuden puheenjohtajaa ja kah- 5032: teen nostamiselle. Jo esitutkinnan käynnistämi- 5033: ta vesioikeuden jäsentä vastaan tuottamukselli- 5034: nen on saanut valtakunnallisesti ja erityisesti 5035: sesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Lisäksi 5036: Pohjois-Suomessa osakseen suurta huomiota. 5037: oikeusasiamies antoi yhdelle vesioikeuden jäse- 5038: Asiaa on jo ehditty käsitellä laajasti julkisuudes- 5039: nelle huomautuksen virkavelvollisuuden vastai- 5040: sa. Rikoksesta epäillyt ovat johdonmukaisesti 5041: sesta menettelystä sekä saattoi vesioikeuden sih- 5042: kiistäneet syyllistyneensä mihinkään lainvastai- 5043: teerien tietoon käsityksensä myös heidän menet- 5044: seen menettelyyn. telynsä epäasiallisuudesta. 5045: 5046: 5047: 101 5048: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5049: 5050: 5051: 5052: 5053: Vesioikeusmenettelyn uudistamistarve Oikeusasiamiehen päätös 10.12.1997, dnro 5054: Päätöksensä yhteydessä oikeusasiamies arvioi 1390/4/96 5055: vesioikeusmenettelyn uudistamistarvetta seu- 5056: raavasti. Vesioikeuden tuomareita vastaan on nostettu 5057: Vesioikeuden kaksinainen tehtävä yhtäältä syyte hovioikeudessa 24.3.1998. Kihlakunnansyyt- 5058: hallinnollisena lupaviranomaisena ja toisaalta täjä on tehnyt muiden virkamiesten osalta syyttä- 5059: tuomioistuimena vaikeuttaa vesioikeuden jäsen- mättäjättämispäätöksen 18.5.1998. Asia on tältä 5060: ten ja virkamiesten roolien hahmottamista. Hy- osin otettu valtakunnansyyttäjänvirastossa uudel- 5061: vän hallinnon vaatima yhteydenpito hallinto- leen käsiteltäväksi. Asian käsittely on sekä tuoma- 5062: asian asianosaisiin saattaa merkitä sellaista reiden syytteen osalta että valtakunnansyyttäjänvi- 5063: kanssakäymistä vesioikeuden ja asianosaisten rastossa syyttämättäjättämispäätösten osalta edel- 5064: välillä, joka mahdollisesti koetaan perinteiselle leen kesken. 5065: tuomioistuinmenettelylle vieraaksi. 5066: Oikeusasiamiehen mielestä nyt kysymyksessä 5067: oleva kestitysasia oli osoittanut, että myös ulko- 5068: naisilla seikoilla ja organisatorisilla järjestelyillä RIKOSTUOMIOSTA TIEDOTTAMINEN 5069: on suuri merkitys viranomaistoimintaa kohtaan 5070: tunnettavanluottamuksen kannalta. Sen vuoksi Asianajaja oli juhannusaattona nähnyt sano- 5071: hän piti tarpeellisena, että riita- ja rikosasioita malehdestä uutisen, että Helsingin hovioikeus oli 5072: koskeva lainkäyttö vastedes erotetaan ympäris- antanut päätöksen hänen vankilassa olevaa pää- 5073: tölupa-asioiden käsittelystä. Tuomiovallan miestään koskevassa rikosasiassa. Asianajaja 5074: käyttö olisi nykyistä selvemmin eriytettävä hal- kanteli siitä, että tuomio oli saapunut hänelle 5075: linnollisesta lupamenettelystä. postitse vasta juhannuksen jälkeen. Kantelijan 5076: Ympäristölupatoimikunnan ja ympäristöoi- mielestä tuomioistuinten tulisi varmistaa, että 5077: keustoimikunnan mietinnöissä (KM 1996:11 ja asianosaiset saavat tiedon päätöksistä yhtä no- 5078: 12) onkin ehdotettu, että vesioikeudet lakkautet- peasti kuin tiedotusvälineet. 5079: taisiin. Niiden viranomaistehtävät siirrettäisiin Oikeusasiamies totesi jo edeltäjänsä kiinnittä- 5080: lupien myöntämisen osalta erikseen perustetta- neen tähän ongelmaan huomiota 30.3.1995 oi- 5081: ville ympäristöasiain lupalautakunnille, jotka ei- keusministeriölle tekemässään esityksessä (dnro 5082: vät olisi tuomioistuimia. Vesioikeuksille nykyi- 766/2/95, ks. EOA:n kertomus vuodelta 1995 s. 5083: sin kuuluvat riita- ja rikosasiat taas siirrettäisiin 42). Esityksen johdosta oikeusministeriö oli saat- 5084: käräj äoikeuksille. tanut hovioikeuksien tietoon suosituksensa siitä, 5085: Ympäristölupajärjestelmän uudistamista on että hovioikeuksien tulisi lähettää tuomionsa ja 5086: ilmoitettu jatkettavan oikeusministeriön ja ym- päätöksensä asianosaisille ensimmäisen luokan 5087: päristöministeriön yhteistyönä. Oikeusasiamies postilähetyksinä. Hovioikeus oli näin menetel- 5088: piti tärkeänä, että jatkovalmistelussa otetaan lytkin, mutta postilähetyksen perilletulo oli vii- 5089: huomioon myös viranomaistoiminnan puolueet- västynyt juhannuksen takia. 5090: tomuutta ja tasapuolisuutta kohtaan tunnetta- Oikeusasiamies lausui käsityksenään, että 5091: van luottamuksen turvaaminen. asianosaisten tulisi saada tieto tuomioiden sisäl- 5092: löstä ennen kuin ne uutisoidaan tiedotusvälineis- 5093: 5094: 5095: 5096: 102 5097: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5098: 5099: 5100: 5101: 5102: sä. Hovioikeuden pitäisi mahdollisuuksiensa mu- Oikeusasiamiehen mielestä Käräjätuomarit 5103: kaan myös tapauskohtaisesti ennakoida viikon- ry oli oikeassa siinä, että tuomioistuinten toimin- 5104: Jopuista ja juhlapyhistä aiheutunut viive tuo- taedellytyksiä heikentävät säästökeinot, puhu- 5105: mioiden perille toimittamisessa. Hän ei nähnyt mattakaan tuomarien painostamisesta palkatto- 5106: estettä siihen, että tällöin käytetään tiedonkulun rniin lomiin, olivat koko tuomioistuinlaitoksen 5107: nopeuttamiseksi apukeinona tarvittaessa myös riippumattomuuden näkökulmasta huolestutta- 5108: telekopiota. via. Ne olivat arveluttavia myös kansainvälisten 5109: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä oikeus- ihmisoikeusvelvoitteiden kannalta. Tuomarien 5110: ministeriön ja Helsingin hovioikeuden tietoon. palkka- ja virkajärjestelyjä ei voida arvioida täy- 5111: Oikeusasiamiehenkirje 17.12.1997, dnro 1366/ sin samoin perustein kuin muiden valtion virka- 5112: 4/96 miesten vastaavia järjestelyjä. Kansainvälisen 5113: vertailun valossa pidetään poikkeuksellisena 5114: jopa sitä, että Suomessa tuomareihin sovelletaan 5115: TUOMARIEN PALKKAUS JA TUOMIO- virkaehtosopimusjärjestelmää. Oikeusasiamies 5116: ISTUINTEN RIIPPUMATTOMUUS on kiinnittänyt aikaisemminkin oikeusministeri- 5117: Käräjäoikeustuomarit ry kanteli oikeusasia- ön ja valtion työmarkkinalaitoksen huomiota 5118: miehelle oikeusministeriön menettelystä tuoma- näihin seikkoihin (ks. esim. eduskunnan oikeus- 5119: rien palkkaukseen vuonna 1995 tarkoitettujen asiamiehen kertomus vuodelta 1989, s. 22-24). 5120: määrärahojen budjetoinnissa. Yhdistys kertoi, Oikeusasiamies piti kuitenkin todennäköise- 5121: että valtion ja keskusjärjestöjen välillä tehdyn nä, että Käräjätuomarit ry:n kirjoituksessa esiin 5122: virkaehtosopimuksen mukaan palkkoja piti tar- tuodut ongelmat olivat ainakin osittain aiheutu- 5123: kistaa vuoden 1995 aikana kaksi kertaa. Oikeus- neet uuteen tulosbudjetointiin siirtymisestä ja 5124: ministeriö ilmoitti kuitenkin käräjäoikeuksille, uuden järjestelmän omaksumisesta. Hänen mu- 5125: ettei se voinut osoittaa virastoille lisää toiminta- kaansa oikeusministeriö oli toiminut asiassa sille 5126: määrärahaa, vaan palkkojen tarkistusten kus- lain mukaan kuuluvan harkintavallan nojalla 5127: tannusvaikutukset tuli ottaa huomioon käräjäoi- eikä se ollut menetellyt sillä tavalla virheellisesti, 5128: keuksille jo osoitetuissa määrärahoissa. Niiden että oikeusasiamiehellä olisi ollut aihetta puut- 5129: oli siten etsittävä palkantarkistuksia vastaava tua asiaan. 5130: säästö muista toimintamenoistaan. Ministeriö Oikeusasiamies saattoi oikeusministeriön tie- 5131: ehdotti käräjäoikeuksille säästökeinoiksi muun toon käsityksensä tuomarien palkkaukseen liit- 5132: muassa virkojen avoinna pitämistä ja viransi- tyvistä yleisistä näkökohdista. 5133: jaisten palkkaamatta jättämistä. Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnro 5134: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 748/4/95 5135: raavan. 5136: Tuomarien asianmukaista palkkausta pide- 5137: KÄRÄJÄOIKEUDEN KANTAPÖYTÄ- 5138: tään yhtenä tuomioistuinlaitoksen riippumatto- 5139: KIRJOJEN KATOAMINEN 5140: muuden takeena. Monissa kansainvälisissä ih- 5141: misoikeusasiakirjoissa onkin painotettu, että Kantelija kertoi, että Helsingin raastuvanoi- 5142: tuomareiden palkkauksen tulee olla riittävä ja keuden kantapöytäkirjoja ja asiamiesten toimit- 5143: lailla turvattu. tamia kirjelmiä sekä valokuvia oli kadonnut Hei- 5144: 5145: 5146: 103 5147: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5148: 5149: 5150: 5151: 5152: singin hovioikeudesta Helsingin käräjäoikeuteen HOVIOIKEUDEN TUOMION 5153: palautetussa riita-asiassa. Kantelija epäili, että PERUSTELEMINEN 5154: tuomioistuimilla ei ollut päätöksiä tehtäessä 5155: Velkomusasian vastaaja kanteli Vaasan hovi- 5156: käytettävissään kaikkia asiakirjoja. 5157: oikeuden antamasta tuomiosta. 5158: Asiaa selvitettäessä ilmeni seuraava. 5159: Kantelija epäili hovioikeuden erehtyneen 5160: Jutun palautuksen jälkeisten neljän istunnon 5161: eräällä tontilla olevista rakennuksista ja anta- 5162: kantapöytäkirjat olivat kadonneet pöytäkirjan- 5163: neen tämän tosiasiaerehdyksen vuoksi väärän 5164: pitäjän jäljiltä ennen jutun viidettä istuntoa. 5165: tuomion. 5166: Asia oli kuitenkin onnistuttu korjaamaan hank- 5167: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 5168: kimalla asianosaisten asiamiehiltä pöytäkirjan- 5169: raavan. 5170: otteet ja kopioimaHa ne. Juttua käräjäoikeudes- 5171: Asiassa ei ollut ilmennyt perusteita epäillä, 5172: sa ratkaistaessa koko pöytäkirja-aineisto oli ollut 5173: että hovioikeuden tuomio olisi perustunut ereh- 5174: käsillä. Ainoastaan eräät valokuvat olivat olleet 5175: dykseen. Tuomiota voitiin kuitenkin arvostella 5176: vielä tuolloin kadoksissa. Käräjäoikeus oli kui- 5177: siitä, että sen perustelut jättivät sijaa erilaisille 5178: tenkin tutustunut näihin valokuviin jo niitä vas- 5179: tulkinnoille. Perusteluissa ei selvästi sanottu, 5180: taanotettaessa. Kadoksissa olleet asiakirjat oli- 5181: millä tontilla tuomiossa tarkoitetut rakennukset 5182: vat sittemmin löytyneet. 5183: olivat. 5184: Käytettävissä olleesta selvityksestä voitiin oi- 5185: Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on pe- 5186: keusasiamiehen mukaan päätellä, ettei asiakirjo- 5187: rinteisesti kuulunut se, että päätökset perustel- 5188: jen katoaminen ollut asiallisesti vaikuttanut ju- 5189: laan asianmukaisesti. Perustelujen on oltava yk- 5190: tun käsittelyyn tai lopputulokseen sen enempää 5191: siselitteisiä ja niin selkeitä, että ulkopuolinenkin 5192: käräjäoikeudessa kuin myöhemmin hovioikeu- 5193: ne ymmärtää. 5194: dessakaan. 5195: Oikeusasiamies saattoi hovioikeuden tietoon 5196: Oikeusasiamies totesi kuitenkin, että Helsin- 5197: käsityksensä hovioikeuden tuomion perustelujen 5198: gin käräjäoikeuden arkistosääntö velvoittaa 5199: tulkinnanvaraisuudesta ja kiinnitti hovioikeu- 5200: noudattamaan huolellisuutta asiakirjojen säilyt- 5201: den huomiota perustelujen selkeyden tärkey- 5202: tämisessä. Tässä tapauksessa asiakirjojen väliai- 5203: teen. 5204: kaisen katoamisen syy oli jäänyt selvittämättä. 5205: Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnro 5206: Katoamisesta ei kuitenkaan ollut aiheutunut va- 5207: 2428/4/95 5208: hinkoa. Kun katoamiseen oli ilmeisesti osaltaan 5209: vaikuttanut tuomioistuimen uudelleenorgani- 5210: sointiin liittyneet osastojen muutot eikä pöytä- 5211: VIRHEELLINEN LAINHUUTO 5212: kirj anpitäj änä toiminut ylimääräinen käräjätuo- 5213: mari enää ollut käräjäoikeuden palveluksessa, Kantelija arvosteli Nurmeksen käräjäoikeu- 5214: asia ei antanut aihetta muuhun kuin että oikeus- den menettelyä lainhuudon myöntämisessä 5215: asiamies kiinnitti vastaisen varalle Helsingin kä- erään yhdistyksen myymään kiinteistöön. 5216: räjäoikeuden huomiota asiakirjojen huolelliseen Kauppaa ei ollut hyväksytty yhdistyslain mu- 5217: säilyttämiseen. kaisesti eikä lainhuutoa olisi siten tullut myön- 5218: Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnro tää. 5219: 1150/4/95 Nurmeksen käräjäoikeuden käräjätuomarin 5220: 5221: 5222: 5223: 104 5224: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5225: 5226: 5227: 5228: 5229: mukaan lainhuudon myöntämisessä on tapahtu- VANKEINHOITO 5230: nut menettelyvirhe. Lainhuutoasiat oli käräjäoi- 5231: keudessa käräjäoikeuslain 19 §:n mukaan dele- 5232: TARKASTUKSET 5233: goitu kansliahenkilökuntaan kuuluvien toimis- 5234: tosihteerien tehtäväksi. Käräjätuomari totesi, 5235: Apulaisoikeusasiamies tarkasti kertomus- 5236: että kansliahenkilökuntaan kuuluva ei aina vält- 5237: vuonna Uudenmaan, Helsingin ja Vaasan lää- 5238: tämättä havaitse asiassa ilmeneviä ongelmia eikä 5239: ninvankilat, Pelson keskusvankilan, Huittisten 5240: virheitä tällöin voida kokonaan välttää. 5241: varavankilan ja Suomenlinnan työsiirtolan sekä 5242: Oikeusasiamies korosti kuitenkin, ettei lain- 5243: tutustui lisäksi vankeinhoidon koulutuskeskuk- 5244: huutoasioiden delegointi kansliahenkilökunnalle 5245: seen. Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti 5246: saisi maclaitaa ratkaisutoiminnan tasoa. Hän to- 5247: Kuopion lääninvankilan. 5248: tesi, että lainhuutoasioiden delegoiminen toimis- 5249: Vankiloiden tarkastuksilla kiinnitettiin eri- 5250: tovirkailijoille ei oikeuttanut hyväksymään vir- 5251: tyistä huomiota vankiloiden tiloihin ja niiden 5252: heitä kansliahenkilökunnankaan tekeminä. Hal- 5253: kuntoon ja erityisesti vankien asumisolosuhtei- 5254: litusmuodon 92 §:n mukaan kaikessa virkatoi- 5255: siin ja suljettujen osastojen olosuhteisiin, eris- 5256: minnassa on laillisen seuraamuksen uhalla tar- 5257: tyksissä asuvien vankien asemaan, vankien yhte- 5258: koin lakia noudatettava. Käräjäoikeuslain 19 §:n 5259: yksiin laitoksen ulkopuolelle ja niiden valvon- 5260: esitöissä korostetaan delegoinnin ehtona olevan, 5261: taan, vankien terveydenhuoltoon ja mahdolli- 5262: että asianomainen kansliahenkilökuntaan kuu- 5263: suuksiin vapaa-ajan toimintoihin sekä laitosten 5264: luva on saanut tehtävään tarvittavan koulutuk- 5265: kurinpitokäytäntöön. Keskeistä tarkastuksilla 5266: sen ja on muutenkin osoittanut sellaista taitoa ja 5267: oli vankien mahdollisuus keskustella henkilökoh- 5268: harkintakykyä, jota tehtävän hoitaminen edel- 5269: taisesti apulaisoikeusasiamiehen kanssa. 5270: lyttää. Käräjäoikeusasetuksen 12 §:n mukaan 5271: Vuoden 1996 kertomuksessa on lyhyesti selos- 5272: laamannin yleisenä velvollisuutena on valvoa, 5273: tettu vankiloihin kohdistuvaa tarkastustoimin- 5274: että asiat käsitellään huolellisesti. 5275: taa ja tarkastusten toteutumista (s. 192-197). 5276: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä lainhuu- 5277: toratkaisun virheellisyydestä Nurmeksen kärä- 5278: jäoikeuden toimistosihteerin tietoon. Hän kiin- 5279: nitti samalla käräjäoikeuden laamannin huomio- 5280: UUDENMAAN LÄÄNINVANKILA 5281: ta siihen, että kansliahenkilökunnalle uskottua 5282: ratkaisutoimintaa valvotaan asianmukaisesti. Apulaisoikeusasiamies tarkasti Uudenmaan 5283: Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnro lääninvankilan 7. 3.1997. 5284: 1596/4/97 Keskustelussa ilmeni, että vankila on varsin 5285: täysi, mikä vähentää jouston varaa asumisrat- 5286: kaisujen suunnittelussa. Vaihtuvuus on laitok- 5287: sessa vähäistä, koska tuomiot ovat yleensä pit- 5288: kiä. 5289: Laitoksen ulkopuolella opiskelevien ja siviili- 5290: työssä käyvien vankien määrän kerrottiin olevan 5291: valvontakapasiteetin ylärajalla. 5292: 5293: 5294: 5295: 105 5296: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5297: 5298: 5299: 5300: 5301: N s. pelkääjiä eli omasta tahdostaan muista uhkana laitosjärjestykselle, vaikkakin keskus- 5302: vangeista eristyksessä eläviä oli kaksi. Vankilalla vankilan tilanne on suhteellisen hyvä. Laitoksen 5303: on tällaisille vangeille tarjolla sellissä tehtävää käsitys oli, että tässä asiassa vankeinhoito-osasto 5304: pakkaustyötä. oli heräämässä kovin myöhään ja, että vankilalla 5305: Jokaisella osastolla on korttipuhelin, josta voi ei ollut keinoja vastustaa huumeiden leviämistä. 5306: soittaa yhden henkilökohtaisen puhelun vuoro- Uusia säännöksiä esimerkiksi henkilönkatsas- 5307: kaudessa ja lisäksi viranomais-, asianajaja yms. tuksesta tarvittaisiin vankilan johdon mukaan 5308: puhelut. mitä pikimmin. 5309: Vankilan edustajat pitivät huumetilannetta Vankilan johtajan mukaan kurinpitotapaus- 5310: muihin rangaistuslaitoksiin verrattuna kohtuul- ten määrä on alentunut aiemmista vuosista. Ris- 5311: lisena. tiriitatilanteita pyritään hoitamaan muillakin 5312: Luottamusmiehet olivat tyytyväisiä yhteis- keinoilla. Toisaalta seuraamuksia niissä tapauk- 5313: toimintamenettelyyn laitoksessa. Käsittelyyn sissa, jotka johtavat kurinpitomenettelyyn, ei 5314: tulevista asioista tiedotetaan hyvin ja ajoissa. johtajankaan käsityksen mukaan voida pitää lie- 5315: Tiedotus toimii muutoinkin hyvin ja henkilökun- VIlla. 5316: 5317: nan keskuudessa on hyvä ilmapiiri. Myös koulu- Suhteellisen vähälukuisten ulkomaalaisten 5318: tustarjonta on riittävää. vankien kanssa on laitoksen johdon mukaan tul- 5319: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti vankilan joh- tu toimeen hyvin, vaikka kielivaikeuksia on ol- 5320: don huomiota kurinpitopäiväkirjan merkintöjen lut. Sellaista ei ollut havaittu, että muut vangit 5321: täsmällisyyteen ja että kurinpitoseuraamuksina painostaisivat ulkomaalaisia. 5322: tulee käyttää vain rangaistuksen täytäntöönpa- Omasta tahdostaan muista eristäytyville van- 5323: nosta annetussa laissa sellaisiksi säädettyjä. geille on oma osasto ja heille on myös järjestetty 5324: Vankien asiat koskivat poistumislupia, ran- erikseen toimintaa. Vankilan lääkärin mukaan 5325: gaistusajan laskemista, omien vaatteiden käyt- yhteistyö ja tiedonkulku vartiohenkilöstön kans- 5326: töä, puhelimen käyttöä ja osastosijoittelua van- sa toimii hyvin esimerkiksi mielenterveyshäi- 5327: kilassa. Keskusteluissa esille tulleet asiat selvitet- riöistä kärsivien vankien seurannassa. 5328: tiin vankilan johdon kanssa tarkastuksella. Lisäksi keskusteltiin laitoksen käytännäistä 5329: perhetapaamisissa, valvotuissa tapaamisissa, 5330: puhelimen käytössä ja kirjeenvaihdon valvon- 5331: nassa, vapautuvien vankien tilanteesta kri- 5332: PELSON KESKUSVANKILA 5333: minaalihuoltoyhdistyksen toiminnan uudelleen 5334: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Pelson keskus- suuntaamisen yhteydessä ja asiakirjojen julki- 5335: vankilan 13.3.-14.3.1997. suusasioista. Apulaisoikeusasiamies esitti käsi- 5336: Keskusteluissa vankilan johto toi esille, että tyksenään, ettei pelkkä virtsakokeesta kieltäy- 5337: vangit ovat pääosin asiallisesti käyttäytyviä, tyminen ole peruste perhetapaamisen epäämi- 5338: mutta jo puolenkymmentä vaikeaa vankia saa selle. 5339: aikaan levottomuutta vankien keskuudessa. Luottamusmiesten mukaan henkilökunta 5340: Yleisesti ottaen tilanne on vaikeutumassa ja koki huumeet ongelmia tuottavaksi ilmiöksi. 5341: usein muista laitoksista siirretyt vangit ovat ai- Luottamusmiehet olivat tyytyväisiä laitoksen 5342: heuttaneet ongelmia. Huumeet koettiin selvänä sisäiseen yhteistoimintaan ja koulutukseen. 5343: 5344: 5345: 5346: 106 5347: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5348: 5349: 5350: 5351: 5352: Apulaisoikeusasiamiehen kanssa vangit kes- sen johdon mukaan ole ollut mainittavia ongel- 5353: kustelivat muun muassa eristämisestä kamera- mia. 5354: valvottuun selliin, laitossijoituksista, vapautu- Apulaisoikeusasiamies kiinnitti laitoksen joh- 5355: misajankohdista, tarkastuspöytäkirjojen asian- don huomiota siihen, että kurinpitoasiassa valta 5356: osaisjulkisuudesta ja tuomioista. Lisäksi vangit määrätä laissa säädettyjä rangaistuksia on joh- 5357: kertoivat kokevansa, että osa henkilökunnasta tajalla tai johtokunnalla. Apulaisoikeusasiamies 5358: asennoituu heihin epäasianmukaisesti, mikä il- ei pitänyt hyvänä laitoksen käytäntöä merkitä 5359: menee vankien mukaan muun muassa erilaisina kurinpitopäiväkirjaan myös vartiopäällikön tai 5360: letkautteluina. hänen sijaisenaan toimivan ylivartijan vangeille 5361: Tarkastuksella jätettiin yksi kantelu. Muu- antamia muistutuksia. 5362: toin tarkastuksella esille tulleet asiat selvitettiin Muita keskustelunaiheita olivat vapautuvien 5363: joko tarkastuksella tai sen jälkeen tehtyjen alus- vankien huono asuntotilanne, yhtenäisrangais- 5364: tavien selvitysten perusteella. tusjärjestelmän uudistamistarve, laitoksen val- 5365: vontahenkilökunnan vähyys yöllä ja monella ta- 5366: paa vilkkaat yhteydet laitoksen ulkopuolelle. 5367: Luottamusmiesten mukaan laitoksessa on 5368: HUITTISTEN VARAVANKILA 5369: hyvä henki ja yhteistoimintamenettely toimii 5370: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Huittisten va- kohtuullisen hyvin. 5371: ravankilan 11.4.1997. Tarkastuksella jätettiin yksi kantelu, joka ei 5372: Keskusteluissa vankilan johto piti ongelmalli- koskenut varavankilan toimintaa. Tarkastuksel- 5373: sena sitä, että säästötoimenpiteet ovat lähinnä la esiin tulleet asiat selvitettiin tarkastuksen ai- 5374: eläkkeelle siirtymisten vuoksi kohdistuneet var- kana. 5375: tiohenkilöstöön. Erityisen ongelmallisena pidet- 5376: tiin vartiopäällikön viran hoitamista määräai- 5377: kaisena. Samoin arvosteltiin sosiaalityöntekijän 5378: HELSINGIN LÄÄNINVANKILA 5379: viran määräaikaisuutta sekä sitä, että yksi hen- 5380: kilö joutuu toimimaan Huittisten ja Köyliön va- Apulaisoikeusasiamies tarkasti Helsingin lää- 5381: ravankilan yhteisenä sosiaalityöntekijänä. ninvankilan 15.4.1997. 5382: Huumeet ovat laitoksen johdon mukaan kas- Koska vankilassa on pääasiassa tutkintavan- 5383: vava ongelma, jota pyritään pitämään kurissa keja, vaihtuvuus on suurta. Tämä helpottaa jär- 5384: erityisesti tarkastustoiminnalla. Lisäksi on oltu jestyksenpitoa, mutta vaikeuttaa huumeongel- 5385: pidättyväisiä huumausainerikoksista tuomittu- maa. Huumausainetapauksista vankilan johto 5386: jen ottamisessa varavankilaan. Terveydenhoi- ilmoittaa aina poliisille eikä niistä rangaista ku- 5387: dosta yleisemmin keskusteltaessa vankilan hen- rinpidollisesti. Henkilönkatsastuksia pyydetään 5388: kilökunta toi käsityksenään esiin, että vankien poliisilta harvoin. 5389: fyysinen ja psyykkinen kunto on viimeisten Varsinaisia kurinpitorangaistuksia ei juuri 5390: kymmenen vuoden aikana heikentynyt huomat- käytetä, koska niitä ei voida määrätä tutkinta- 5391: tavasti. Se näkyy työkunnon alenemisena, min- vangeille. Samasta syystä johtokunnan määrää- 5392: kä lisäksi sen katsottiin alentavan työturvalli- mät rangaistukset ovat hyvin harvinaisia. Apu- 5393: suutta. Ulkomaalaisten vankien kanssa ei laitok- laisoikeusasiamies totesi, että yleiskuvan saami- 5394: 5395: 5396: 5397: 107 5398: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5399: 5400: 5401: 5402: 5403: nen kurinpito- ja eristämiskäytännöstä on vanki- VANKEINHOIDON KOULUTUSKESKUS 5404: lan käyttämistä kirjaamistavoista johtuen vai- (VHKK) 5405: keaa. 5406: Apulaisoikeusasiamies tutustui vankeinhoi- 5407: Keskustelussa kävi lisäksi ilmi, että työn ja 5408: don koulutuskeskuksen 29.4.1997. 5409: toimintojenjärjestäminen vankilassa on suhteel- 5410: Aineiden yliopettajat selvittivät aineiden ope- 5411: lisen vaikeaa. Tämä johtuu vankilan tiloista 5412: tuksen sisältöä ja aineiden välistä työnjakoa. 5413: mutta myös siitä, että vangit ovat vankilassa 5414: Koulutuskeskuksessa keskusteltiin opiskelij ava- 5415: lyhyen aikaa ja vaihtuvuus on suurta. 5416: linnoista, opiskelijoiden valintaprosessista, si- 5417: Apulaisoikeusasiamies tarkasti asuinosastot 5418: jaisvartijoiden koulutuksesta sekä VHKK:ssa 5419: ja muut tilat. Tilojen todettiin olevan hyväksyt- 5420: annettavasta jatko- ja täydennyskoulutuksesta. 5421: tävässä kunnossa. Eristysselliä lukuun ottamat- 5422: VHKK:n edustajat selvittivät laitoksissa annet- 5423: ta vankilassa ei ole kameravalvontajärjestelmää. 5424: tavaa yhtenäisvirkamieskoulutusta. 5425: Luottamusmiehet kertoivat, että vankilan 5426: porttikopin korjaustyö ei ollut vieläkään alka- 5427: nut. Luottamusmiehet pitivät nykyistä portti- 5428: VAASAN LÄÄNINVANKILA 5429: järjestelyä turvallisuusriskinä. Myös tapaajille 5430: tarkoitetut tavaransäilytyslokerot ovat tarkoi- Apulaisoikeusasiamies tarkasti Vaasan lää- 5431: tukseensa soveltumattomat. Vielä luottamus- ninvankilan 15.5.1997. 5432: miehet toivat esiin, että vankien selleissä ei ollut Vankilan johdon kanssa käydyssä keskuste- 5433: lainkaan savuhälytysjärjestelmää. lussa ilmeni, että laitoksen järjestystilanne oli 5434: Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla van- suhteellisen hyvä. Talon linja oli, että uhkailijat 5435: git keskustelivat vireillä olevista oikeusasiois- siirretään muualle. Huumeita ei ollut löydetty 5436: taan, sosiaaliasioista ja myös vankilan toimintoi- sanottavasti. Muutoin laitoksessa ei ollut ongel- 5437: hin liittyvistä asioista. mia. 5438: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti vankilan joh- Kurinpitoasioissa keskusteltiin laitoksen nou- 5439: don huomiota siihen, että kurinpitopäiväkirjasta dattamasta rangaistuskäytännöstä. Päiväkirjan 5440: ja muista asiakirjoista tulee käydä riittävän sel- merkinnät olivat yleensä asianmukaisia. Eräissä 5441: keästi ilmi, millaisiin toimenpiteisiin kurinpito- tapauksissa tekoaikaa koskevat merkinnät oli- 5442: rikkomusten johdosta on ryhdytty sekä miten vat puutteelliset. Apulaisoikeusasiamies kiinnit- 5443: asia on tutkittu. Vankilan johdon kanssa selvi- ti vankilan johdon huomiota siihen, että kurinpi- 5444: tettiin lisäksi niitä vankilan toimintaa koskevia topäiväkirjan merkinnät tulee tehdä huolellises- 5445: asioita, jotka olivat tulleet esiin apulaisoikeus- ti. Hän pyysi nähtäväkseen kurinpitopäivä- 5446: asiamiehen vankien kanssa käymissä keskuste- kirjan loppuvuoden merkintöjen osalta vuoden 5447: luissa. Apulaisoikeusasiamies korosti henkilö- lopulla. 5448: kunnan riittävän koulutuksen ja korkean amma- Muita keskusteluaiheita olivat vankien osal- 5449: tillisen osaamisen merkitystä. listuminen aktiivitoimintoihin ja vankien ter- 5450: veydentila. Viimeksimainitusta keskusteltiin 5451: vankilan sairaanhoitajan kanssa vankilan poli- 5452: klinikalla. 5453: Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla kävi 5454: 5455: 5456: 5457: 108 5458: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5459: 5460: 5461: 5462: 5463: kaksi vankia, joiden asiat eivät koskeneet V aa- tain eikä heidän kanssaan ole esiintynyt mainit- 5464: san lääninvankilaa. Toinen arvosteli tuomiotaan tavia ongelmia. 5465: ja toisen vangin asia koski yhteisen vankeusran- Tarkastuksella tutustuttiin lääninvankilan ti- 5466: gaistuksen määräämistä. loihin. Osalla vangeista ei ole selleissään WC:tä. 5467: Apulaisoikeusasiamies tutustui myös vanki- Heillä on periaatteessa mahdollisuus käydä osas- 5468: lan tiloihin. Uudistettuihin vankiselleihin oli ra- ton sulkemisen jälkeen saatettuna WC:ssä. Sul- 5469: kennuttu WC-istuimet ilman väliseiniä. Apulais- jettujen osastojen vangit saavat osallistua ilta- 5470: oikeusasiamies totesi, että Euroopan neuvoston toimintoihin. Perhetapaamistilat ja asuntola, 5471: kidutuksen vastainen komitea (CPT) oli Suomes- jossa on muun muassa vapauteen valmistautu- 5472: sa käydessään pitänyt riittämättömänä avoimen via vankeja, todettiin kunnoltaan hyviksi. Sen 5473: WC-istuimen rakentamista vangin selliin. Apu- sijaan työ- ja toimintatilat olivat huonokuntoisia 5474: laisoikeusasiamies esitti harkittavaksi seinien ra- ja huomiota kiinnitti myös se, että varsinaisen 5475: kentamista WC-istuimen ympärille. Muutoin ti- vankilan liikuntatilat olivat erittäin vaatimatto- 5476: loissa ei ollut huomautettavaa. mat. Vankilanjohtajan mukaan vaarana on, että 5477: peruskorjaus lykkääntyy vuosilla. 5478: Loppukeskustelussa apulaisoikeusasiamiehen 5479: KUOPION LÄÄNINVANKILA varamies kiinnitti vankilan johdon huomiota 5480: kurinpitopäiväkirjan merkintöjen puutteellisuu- 5481: Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti teen ja epätarkkuuteen. Tarkastuksella jätettiin 5482: Kuopion lääninvankilan 20.5.1997. yksi kantelu. Muut tarkastuksella esiin tulleet 5483: Vankilan johtaja piti yhtenäisvirkamiesjär- asiat saatiin selvitettyä tarkastuksen aikana 5484: jestelmää hyvin toimivana. Hän katsoi sen vai- käydyissä keskusteluissa, joten ne eivät antaneet 5485: kuttaneen vankilan ilmapiiriin positiivisesti. aihetta enempiin toimenpiteisiin. 5486: Tehdyn kyselyn mukaan myös lähes kaikki van- 5487: git pitävät järjestelmää hyvänä. Väkivaltarikok- 5488: sista tuomittujen määrä on selvästi lisääntynyt 5489: SUOMENLINNAN TYÖSIIATOLA 5490: samalla kun rangaistusten keskimääräinen pi- 5491: tuus on kasvanut. Vangit ovat myös sekä fyysi- Apulaisoikeusasiamies tarkasti Suomenlinnan 5492: sesti että psyykkisesti aiempiin vuosiin verrattu- työsiirtolan 12.6.1997. 5493: na huonommassa kunnossa. Tämä tuli myös esiin Tarkastuksella kiinnitettiin erityistä huomio- 5494: keskusteltaessa erikseen vankien terveydenhuol- ta laitoksen huumausainetilanteeseen ja kurinpi- 5495: losta vankilan lääkärin ja sairaanhoitajan kans- tokäytäntöön. 5496: sa. Lääkekustannukset ovat nousseet uusien Laitoksella on Helsingin työsiirtolan kanssa 5497: psyykelääkkeiden kasvavan käytön myötä, mut- yhteinen sosiaalityöntekijä. Sosiaalityön paino- 5498: ta toisaalta ne on todettu tehokkaiksi. Yhteistyö piste on vapauteen valmistamisessa. Erityisesti 5499: terveydenhoito- ja vartiohenkilöstön välillä kat- vankien vapaa-ajan suunnittelulle ja ohjaukselle 5500: sottiin toimivan hyvin. Huumeongelma on van- olisi tarvetta enemmänkin. 5501: kilan johtajan mukaan jonkin verran kasvanut, Laitoksessa on jonkin verran ulkomaalaisia, 5502: mutta tilanne ei ole mitenkään vaikea. Ulkomaa- joilla ei ole laitoksen johdon mukaan sanotta- 5503: laisia vankeja ei ole ollut kuin muutama vuosit- vampia erityisongelmia. 5504: 5505: 5506: 5507: 109 5508: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5509: 5510: 5511: 5512: 5513: Vankilan huumausainetilanteesta todettiin, RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT 5514: että huumeita liikkuu melko paljon. Huumeiden ALOITTEET 5515: käyttö on myös yleisin laitoksesta poistamisen 5516: syy. Kontrollointi on vaikeaa laitoksen avolai- 5517: tosluonteen ja erityisesti laitoksen sijainnin 5518: TUTKINTAVANGIN OIKEUS TAVATA 5519: vuoksi. V ankeinhoito-osaston tarkastusryhmä 5520: SAIRASTA LÄHIOMA1STAAN 5521: on tehnyt laitokseen tarkastuksen viimeksi vuo- 5522: den 1997 maaliskuussa. Henkilökunnalla on tar- Zairelainen henkilö kanteli oikeusasiamiehelle 5523: vetta lisäkoulutukseen huumausaineasioissa. poliisi- ja vankeinhoitoviranomaisten menette- 5524: Apulaisoikeusasiamies tarkasti asuinosastot lystä. Hän katsoi, että nämä olivat hänen tutkin- 5525: ja vapaa-ajan tilat. Tilojen todettiin olevan hy- tavankeutensa aikana estäneet häntä tapaamas- 5526: väksyttävässä kunnossa, joskin tilojen "parakki- ta vaikeasti sairaana ollutta sisartaan ennen kuin 5527: maisuus" ja kulumisen jäljet näkyivät. tämä kuoli. 5528: V aukilounas todettiin suhteellisen hyvälaa- Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että kantelija 5529: tuiseksi. Henkilökunta toi kuitenkin esiin, että pidätettiin 14.11.1994 ja vangittiin kaksi päivää 5530: osin raskastakin ruumiillista työtä tekevät van- myöhemmin. Häntä säilytettiin aluksi Pasilan 5531: git ovat pitäneet ruoan määrää toisinaan riittä- poliisivankilassa, josta hänet 9.1.1995 siirrettiin 5532: mättömänä. Helsingin lääninvankilaan. Siellä tutkintavan- 5533: Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla kävi kina ollessaan hän teki poistumislupa-anomuk- 5534: neljä vankia, jotka keskustelivat vireillä olevista set sairaan sisarensa tapaamiseksi 9.1. ja 5535: oikeusasioistaan ja poistumislupa-asioista ylei- 16.2.1995. Anomukset hylättiin, koska ei ollut 5536: sesti. esitetty riittävän tärkeää syytä poistumiseen. 5537: Sen sijaan maaliskuussa 1995 tehty anomus hy- 5538: Tarkastukset vankainhoidossa 1997 väksyttiin, mutta sisar oli poistumisluvan aikaan 5539: 20.3.1995 sairaalassa. Tästä syystä kantelija ei 5540: Uudenmaan lääninvankila 7.3.1997 tavannut sisartaan tämän kotona, jonne hän oli 5541: Pelson keskusvankila 13.-14.3.1997 saanut poistumisluvan. Sisar kuoli 9.4.1995, eikä 5542: Huittisten varavankila 11.4.1997 kantelija siis tavannut häntä koko tutkintavan- 5543: Helsingin lääninvankila ___ 15.4.1997 keusaikana. 5544: Vankeinhoidon koulutuskeskus Tutkintavankeudesta annetun lain 3 §:n mu- 5545: (VHKK) 29.4.1997 kaan tutkintavangille voidaan antaa lupa pois- 5546: Vaasan lääninvankila 15.5.1997 tua vartioituna laitoksesta vaikeasti sairaana 5547: Kuopion lääninvankila _ _ _ 20.5.1997 olevan läheisen omaisen tapaamista tai läheisen 5548: Suomenlinnan työsiirtola _ _ 12.6.1997 omaisen hautaan saattamista varten taikka 5549: muusta erittäin tärkeästä syystä. 5550: Poliisin menettelystä apulaisoikeusasiamies 5551: totesi, että saadun selvityksen perusteella ei ollut 5552: todettavissa, että poliisi olisi menetellyt lainvas- 5553: taisesti tai virheellisesti. Selvityksen mukaan 5554: poliisi oli kantelijan sisaren vaikeasta sairaudesta 5555: 5556: 5557: 5558: 110 5559: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5560: 5561: 5562: 5563: 5564: tiedon saatuaan ryhtynyt valmistelemaan pois- nänsä oli apulaisoikeusasiamiehen mukaan asi- 5565: tumislupaa, jota ei kuitenkaan ehditty toteuttaa anmukainen, ei ollut selvää, etteikö tapaamista 5566: ennen kantelijan siirtoa lääninvankilaan. olisi tuolloin voitu kohtuudella järjestää siten, 5567: Vankeinhoitoviranomaisten menettelyn osal- ettei vangitsemisen tarkoitus olisi vaarantunut. 5568: ta apulaisoikeusasiamies totesi, että tutkinta- Lääninvankilan apulaisjohtajan 21.2.1995 te- 5569: vankeja koskevien säännösten lähtökohta on, kemä päätös evätä poisturuislupa perustui kes- 5570: että heitä ei ole lainvoimaisesti todettu syyllisek- keisesti sille sairaalasta saadulle arviolle, ettei 5571: si rikokseen. Tässä tapauksessa lääninvankilan sisaren tila ollut niin vakava, että tapaaminen 5572: virkamiesten tiedossa oli alusta pitäen, että kan- olisi tuolloin ollut välttämätön. 5573: telijan sisar oli vaikeasti sairas, mikä on puheena Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 5574: olevassa lainkohdassa mainittu yhtenä esimerk- puheena oleva lainkohta ei kuitenkaan edellytä, 5575: kinä poisturuisluvan myöntämisen edellyttä- että lähiomaisen sairaus olisi päättymässä kuole- 5576: mästä erittäin tärkeästä syystä. Kantelija ja hä- maan. Sairaalan tai vankilan henkilökunnan ar- 5577: nen sisarensa olivat ulkomaalaisia ja heille vie- vio siitä, ettei tapaaminen heidän mielestään ol- 5578: raassa kulttuuri- ja kieliympäristössä, jolloin lut välttämätöntä, ei apulaisoikeusasiamiehen 5579: perheen merkitys muutoinkin korostuu. Sisarus- mielestä tulisi ratkaista asiaa. Hän katsoikin, 5580: ten vanhemmat olivat kuolleet ja kantelija hoiti ettei päätöksessä otettu riittävästi huomioon 5581: perheen ainoana suomenkielentaitoisena sisaren- kantelij an ja hänen sisarensa oikeutta perhe-elä- 5582: sa asioita muun muassa viranomaisten kanssa. mään etenkin kun otetaan huomioon, että kante- 5583: Apulaisoikeusasiamies totesi Euroopan ihmis- lija oli tuolloin ollut jo yli kolme kuukautta tut- 5584: oikeussopimukseen viitaten, että tutkintavangil- kin ta vankeudessa tapaamatta lainkaan koko ai- 5585: la on oikeus nauttia perhe-elämäänsä kohdistu- kana vaikeasti sairasta sisartaan. Asiassa ei edes 5586: vaa kunnioitusta. Perhe-elämään kuuluu tärkeä- väitetty, että tapaaminen olisi tuossa vaiheessa 5587: nä osana sairaan lähiomaisen tapaaminen. Lisäk- vaarantanut vangitsemisen tarkoituksen tai ol- 5588: si hän painotti säännösten ihmisoikeusmyöntei- lut muutoin hankalaa. Apulaisoikeusasiamiehen 5589: sen tulkintatavan tärkeyttä, jota myös eduskun- käsityksen mukaan erityisesti ihmisoikeuksien 5590: nan perustuslakivaliokunta on korostanut. Näis- toteutumisen kannalta olisi ollut selvästi perus- 5591: tä syistä hän katsoi, että lähtökohtana tämän- tellumpaa myöntää poisturuislupa 21.2.1995 5592: kaltaisissa tilanteissa tulisi olla, että tutkinta- kuin evätä se. 5593: vangille myönnetään poisturuislupa vaikeasti Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 5594: sairaan lähiomaisen tapaamista varten, ellei ole Helsingin lääninvankilan johtajan ja apulaisjoh- 5595: tätä vastaan puhuvia painavia syitä, joita ei voi- tajan tietoon. 5596: da esimerkiksi tapaamisjärjestelyillä kohtuudel- Lääninvankilan henkilökunnan viaksi ei selvi- 5597: la poistaa. tyksen mukaan voitu lukea sitä, että kantelijan 5598: Lääninvankilanjohtajan 13.1.1995 päätös pe- poisturuislupa 20.3.1995 epäonnistui. Saattovar- 5599: rustui riittävän tärkeän syyn puuttumisen lisäk- tija oli kehottanut kantelijaa tekemään uuden 5600: si myös siihen, että esitutkinta oli tuolloin vielä anomuksen ja varmistautunut, että tällä oli ano- 5601: kesken ja sisaren tapaamista tämän kotona olisi muskaavakkeita. Kantelija ei kuitenkaan tehnyt 5602: ollut vaikea järjestää ilman, että vangitsemisen uutta anomusta eikä myöskään yhteydenotos- 5603: tarkoitus vaarantuisi. Vaikka tämä peruste si- saan vankilan johtoon ilmoittanut poistumislu- 5604: 5605: 5606: 5607: 111 5608: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5609: 5610: 5611: 5612: 5613: van epäonnistumisesta. Myöskään vartijat eivät sä, että hänellä ei tosiasiassa ole mahdollisuutta 5614: välittäneet tietoa poisturuisluvan epäonnistumi- kieltäytyä tutkimuksesta tai että kieltäytymi- 5615: sesta vankilan johdolle. Kun vankeinhoito-osas- nen johtaa joihinkin muihin hänelle epämielui- 5616: to oli tässä asiassa jo kiinnittänyt lääninvankilan siin seuraamuksiin. Näistä syistä hän katsoi, että 5617: johdon huomiota tiedonkulkuun poistumislupa- vangin suostumukseen pakkokeinojen käytössä 5618: asioissa, kantelu ei tältä osin antanut apulaisoi- tulee suhtautua pidättyvästi. 5619: keusasiamiehelle enää aihetta toimenpiteisiin. V ankeinhoito-osasto ilmoitti kiinnittäneensä 5620: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 6.2.1997, keskusvankilan huomiota pidättyvyyteen van- 5621: dnro 1317/4/95 gin antaman suostumuksen suhteen ja kehotta- 5622: neensa laitosta kääntymään poliisin puoleen vas- 5623: taavissa tapauksissa. Kun vankeinhoito-osastos- 5624: sa lisäksi oli valmisteilla hallituksen esitys, joka 5625: VANGIN SUOSTUMUS HENKILÖN- 5626: KATSASTUKSEEN selkeyttänee tilannetta henkilöön kohdistuvissa 5627: etsinnöissä, apulaisoikeusasiamies piti riittävä- 5628: Vanki kanteli oikeusasiamiehelle mm. siitä, nä, että hän kiinnitti Turun keskusvankilan joh- 5629: että hänelle oli tehty Turun keskusvankilassa tajan huomiota vangin suostumuksesta lausu- 5630: röntgentutkimus, koska hänen epäiltiin yrittä- maansa käsitykseen. 5631: vän salakuljettaa huumausaineita vankilaan. Apulaisoikeusasiamiehen päätös 9.6.1997, 5632: Selvityksen mukaan henkilökunta epäili sala- dnro 660/4/96 5633: kuljetusta vangin käyttäytymisen ja saadun vih- 5634: jetiedon perusteella. Apulaisvartiopäällikön mu- 5635: kaan kantelija suostui röntgentutkimukseen. 5636: VANKIPOTILAAN YKSITYISYYDEN 5637: Apulaisoikeusasiamies totesi, että röntgentut- 5638: SUOJA 5639: kimus on henkilönkatsastus eli pakko keino, josta 5640: päättää poliisimies tai muu pidättämiseen oikeu- Vanki kanteli oikeusasiamiehelle mm. siitä, 5641: tettu virkamies. V ankeinhoitoviranomaisilla ei että häntä vartioineet Konnunsuon keskusvan- 5642: ole toimivaltaa päättää henkilönkatsastuksesta. kilan vartijat olivat läsnä hoitohuoneessa, kun 5643: Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että suostu- hän oli lääkärin tutkittavana. 5644: mus on katsottava sinänsä lainvastaisen pakko- Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että kantelijaa 5645: keinon oikeuttavaksi perusteeksi pidättämistä käytettiin hoidettavana keskusvankilan ulko- 5646: lievempien pakkokeinojen ollessa kyseessä. Ol- puolella keskussairaalassa luunmurtuman takia. 5647: lakseen pätevä suostumuksen on kuitenkin olta- Vartijat eivät keskusvankilan tavanomaisen 5648: va vapaaehtoinen ja annettu olosuhteissa, joissa käytännön mukaisesti jättäneet vankia yksin. 5649: suostuja on selvillä siitä, että hänellä ei ole laillis- Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 5650: ta velvollisuutta alistua toimenpiteeseen. 2luvun 3 §:n 2 momentinmukaanhoito on järjes- 5651: Tässä tapauksessa henkilökunnan ja kanteli- tettävä ja potilasta kohdeltava siten, ettei hänen 5652: jannäkemykset siitä, antoiko vanki suostumuk- ihmisarvoaan loukata sekä että mm. hänen yksi- 5653: sensa röntgentutkimukseen, erosivat toisistaan. tyisyyttään kunnioitetaan. 5654: Apulaisoikeusasiamies totesi, että vanki voi alis- Apulaisoikeusasiamies totesi, että tämä sään- 5655: teisesta asemastaan johtuen olla siinä käsitykses- nös koskee kaikkia potilaita. Vaikka vartijalla on 5656: 5657: 5658: 5659: 112 5660: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5661: 5662: 5663: 5664: 5665: virkamiehen yleinen salassapitovelvollisuus, hän asiaa terveydenhuoltohenkilöstöltä. 5666: on hoitosuhteessa sivullinen ja hänen läsnäolon- Vartiopäällikkö ja ylivartija menettelivät 5667: sa hoitotilanteessa voi loukata hoidettavan yksi- apulaisoikeusasiamiehen varamiehen käsityksen 5668: tyisyyttä. Vartijan läsnäolo hoitotilanteessa tu- mukaan virheellisesti siinä, että he eivät anta- 5669: lee apulaisoikeusasiamiehen mukaan kysymyk- neet lääkettä kantelijan haltuun. Apulaisoikeus- 5670: seen vain poikkeustapauksessa, lähinnä silloin asiamiehen varamies saattoikäsityksensä vartio- 5671: kun karkaamisvaara tai hoitohenkilökunnan päällikön ja ylivartijan menettelyn virheellisyy- 5672: turvallisuus sitä vaatii. Tällöinkin tilanteesta oli- destä näiden tietoon. 5673: si neuvoteltava hoitohenkilökunnan kanssa ja Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös 5674: selvitettävä vangin mielipide. 30.6.1997, dnro 967/4/96 5675: Tässä tapauksessa vartijat olivat menetelleet 5676: keskusvankilan tavanomaisen käytännön mu- 5677: kaisesti, jota apulaisoikeusasiamies piti kuiten- 5678: VAHINGONKORVAUKSEN PERIMINEN 5679: kin virheellisenä. V ankeinhoito-osasto oli ilmoit- VANGILTA 5680: tanut tiedottaneensa vankiloille, että vartijan 5681: läsnäolosta hoitotilanteessa tulee neuvotella hoi- Vanki kanteli siitä, että Käyrän työsiirtola oli 5682: tohenkilökunnan kanssa ja keskusvankilan var- perinyt hänen tiliitään vahingonkorvausta ilman 5683: tiopäällikkö oli antanut tämän mukaisesti henki- hänen suostumustaan. Selvityksen mukaan van- 5684: lökunnalle asiasta kirjallisen ohjeen kantelun ta- ki oli aiheuttanut usean tuhannen markan vahin- 5685: pahtumien jälkeen. Nämä seikat huomioon ot- gon rikkomalla WC-pytyn tarkkailuhuoneessa, 5686: taen apulaisoikeusasiamies piti riittävänä, että jonne hänet oli sijoitettu päihtymyksen vuoksi. 5687: hän saattoi käsityksensä vankipotilaan yksityi- Työsiirtolan talouspäällikkö päätti periä vangin 5688: syyden suojasta Konnunsuon keskusvankilan palkkatililtä 200 markkaa soviteltuna korvauk- 5689: johtajan tietoon vastaisen varalle ja otettavaksi sena vahingosta. Päätös annettiin vangille tie- 5690: huomioon koulutuksessa. doksi ennen kuin hänet samana päivänä siirret- 5691: A pulaisoikeusasiamiehen päätös 17.6.1997, tiin lääninvankilaan. 5692: dnro 410/4/96 Vankilan johtokunnalla oli 1.5.1990 asti mah- 5693: dollisuus tietyin edellytyksin päättää vahingon- 5694: korvauksen perimisestä vangilta ilman tuomiois- 5695: tuimen päätöstä. Menettelyn mahdollistanut 5696: LÄÄKKEIDEN ANTAMINEN VANGIN 5697: säännös kumottiin tuolloin, koska sen katsottiin 5698: HALTUUN 5699: olevan ristiriidassa Euroopan ihmisoikeussopi- 5700: Kantelija arvosteli Mikkelin lääninvankilan muksen kanssa. Lisäksi säännös oli osoittautu- 5701: menettelyä siitä, että häneltä otettiin käräj ämat- nut vähämerkitykselliseksi ja sen mukaisen me- 5702: kalla ollessaan pois Turun keskusvankilassa hä- nettelyn katsottiin saattavan vaarantaa vangin 5703: nen haltuunsa annetut lääkkeet, joihin kuului oikeusturvaa (HE 23/1990 s. 10). Vankeinhoito- 5704: sydänlääkkeenä käytettävä ns. nitro-lääke. Var- osasto oli kiinnittänyt 26.4.1990 mm. vankiloi- 5705: tiopäällikkö ja ylivartija eivät tunnistaneet lää- den johtajille lähettämässään kirjeessä heidän 5706: kettä sellaiseksi, joka olisi pitänyt antaa kanteli- huomiotaan säännöksen kumoamiseen ja toden- 5707: jan haltuun. He eivät myöskään selvittäneet nut, että vangin laitokselle aiheuttaman vahin- 5708: 5709: 5710: 5711: 113 5712: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5713: 5714: 5715: 5716: 5717: gon korvaamista koskeva asia on vastaisuudessa antaa vangille luvan poistua lyhyeksi ajaksi ran- 5718: saatettava tuomioistuimen käsiteltäväksi. gaistuslaitoksesta. V ankeinhoito-osaston määrä- 5719: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan vangin vei- yksen mukaan poistumislupa-anomuksen ratkai- 5720: voittaminen korvaukseen laitokselle saattaa pe- see laitoksen johtaja muutoin paitsi määräykses- 5721: rustua vain tuomioistuimen päätökseen tai van- sä erikseen luetelluissa tapauksissa, joissa pää- 5722: gin suostumukseen. Nyt kysymyksessä olevassa töksen tekee vankeinhoito-osasto. 5723: tapauksessa vanki ei selvityksen mukaan ilmoit- Tässä tapauksessa kantelija oli jo käyttänyt 5724: tanut vastustavansa korvauksen perimistä, kun kaikki poistumisluvat, joiden myöntäminen 5725: talouspäällikön jo tekemä päätös annettiin hä- anomuksessa mainituilla perusteilla kuului mää- 5726: nelle tiedoksi. Tätä ei voitu apulaisoikeusasia- räyksen mukaan laitoksen johtajan toimival- 5727: miehen mielestä tulkita suostumukseksi. Hänen taan. Keskusvankilan johtajalla ei siis säännös- 5728: käsityksensä mukaan vangin suostumuksen tu- ten mukaan ollut mahdollisuutta myöntää anot- 5729: lee olla nimenomainen ja vapaaehtoinen ollak- tua poistumislupaa. V ankeinhoito-osasto sen si- 5730: seen päLvä, minkä lisäksi suostujalle on tullut jaan olisi voinut myöntää poistumisluvan. Van- 5731: selvittää, ettei hänellä ole velvollisuutta alistua keinhoito-osaston määräyksen mukaan se voi ni- 5732: toimenpiteeseen. mittäin erittäin tärkeästä syystä myöntää pois- 5733: Kun tässä tapauksessa vangin ei siis voitu tumislupia enemmänkin kuin puheena olevan 5734: katsoa antaneen suostumustaan korvauksen pe- määräyksen mukaan muutoin olisi mahdollista. 5735: rimiseen, oli Käyrän työsiirtolan talouspäällikkö Tämän vuoksi keskusvankilan johtajan olisi 5736: menetellyt apulaisoikeusasiamiehen käsityksen apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan tul- 5737: mukaan lainvastaisesti päättäessään periä va- lut anotun poistumisluvan alkamiseenjäljellä ol- 5738: hingonkorvauksen. Saadun selvityksen mukaan leen ajan vähäisyydestä huolimatta siirtää kan- 5739: työsiirtola oli myöhemmin vankeinhoito-osaston telijan anomus vankeinhoito-osaston käsiteltä- 5740: kehotuksesta suorittanut vangille takaisin hänel- väksi hallintomenettelylain 8 §:stä ilmenevän oi- 5741: tä perityn summan. keusohjeen mukaisesti. V ankeinhoito-osasto olisi 5742: Apulaisoikeusasiamies antoi talouspäällikölle voinut harkita, oliko anomuksessa esitetty pe- 5743: huomautuksen lainvastaisesta menettelystä. ruste sellainen erittäin tärkeä syy, jonka nojalla 5744: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 3.9.1997, poistumislupa olisi voitu myöntää. 5745: dnro 1539/4/96 Sillä seikalla, oliko anomuksessa nimenomaan 5746: käytetty ilmaisua "tärkeä syy" vai "erittäin tär- 5747: keä syy", ei apulaisoikeusasiamiehen käsityksen 5748: mukaan voida tässä tilanteessa antaa ratkaise- 5749: POISTUMISLUPA-ANOMUKSEN 5750: vaa merkitystä kuten ei myöskään sille seikalle, 5751: RATKAISEMINEN 5752: että anomus oli osoitettu keskusvankilan johta- 5753: Vanki kanteli oikeusasiamiehelle siitä, että jalle. Vangilta ei apulaisoikeusasiamiehen mie- 5754: Konnunsuon keskusvankilan johtaja hylkäsi hä- lestä voida edellyttää, että hän tuntisi vankein- 5755: nen poistumislupa-anomuksensa. hoito-osastonja laitoksenjohtajan väliset toimi- 5756: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun valtasuhteet poistumislupien myöntämisessä. 5757: lain mukaan oikeusministeriö tai sen antamien Hän totesi, että on viranomaisten tehtävä saat- 5758: ohjeiden mukaan rangaistuslaitoksen johtaja voi taa anomus sellaisen viranomaisen käsiteltäväk- 5759: 5760: 5761: 5762: 114 5763: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5764: 5765: 5766: 5767: 5768: si, joka ylipäätään voi anotun poistumisluvan Ennen tarkastusta tutustuttiin seuraavun 5769: myöntää. asiakirjoihin: yli vuoden esitutkinnassa vireillä 5770: Apulaisoikeusasiamies totesi yleisemminkin, olleiden asioiden luettelo, otanta poliisin viimeksi 5771: että mikäli vangin anomus on epäselvä tai puut- tekemistä päätöksistä esitutkinta- ja poliisitut- 5772: teellinen, ei tätä tule tulkita hänen vahingokseen kinta-asioissa, otanta kiinniotettujen ja pidätet- 5773: pyytämättä häntä täydentämään anomustaan. tyjen ilmoituksista, viimeksi tehdyt takavarik- 5774: Hän saattoi käsityksensä keskusvankilan johta- kopöytäkirjat, kaikki telekuuntelun ja teknisen 5775: jan virheellisestä menettelystä tämän tietoon. tarkkailun pöytäkirjat sekä matkustuskielto- 5776: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 29.9.1997, päätökset viimeisen kahden vuoden ajalta. 5777: dnro 1218/4/96 5778: 5779: Hyvinkään kihlakunnan poliisilaitos ja 5780: Nurmijärven poliisiasema 5781: 5782: POLIISI Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti 5783: Hyvinkään kihlakunnan poliisilaitoksen ja N ur- 5784: mijärven poliisiaseman 18.2.1997. 5785: TARKASTUKSET 5786: Hyvinkään ja Nurmijärven poliisitoiminnan 5787: yhdistäminen oli sujunut vaikeuksitta. Yhdistä- 5788: POLIISILAITOKSET 5789: misen seurauksena kenttävalvontaa oli voitu li- 5790: Apulaisoikeusasiamies tarkasti kuluvana sätä. Rikostutkinta-ja lupapalvelutoiminnot oli- 5791: vuonna jäljempänä mainittujen poliisilaitosten vat edelleen sekä Hyvinkäällä että Nurmijärvel- 5792: toiminnan. lä. 5793: Tarkastuksilla kiinnitettiin erityistä huomio- Hyvinkään poliisipäivystyksen siirryttyä Es- 5794: ta siihen, mitä vaikutuksia lääninhallinto- ja pooseen toukokuussa 1997 asiakaspalvelu jäi 5795: kihlakuntapoliisiuudistuksella on ollut toisaalta vartijavahtimestarin varaan. Keskusteluissa 5796: poliisin lääninjohdon ja poliisilaitosten väliseen tuotiin esiin, että tätä ei pidetty hyvänä. 5797: toimintaan sekä toisaalta poliisin alueellisten hä- Viikonloppupäivystäjinä olivat yksijärjestys- 5798: lytyspäivystyskeskusten palvelukykyyn ja toi- ja yksi rikospoliisimies. Poliisimiesten mukaan 5799: mivuuteen. tämä johti yksintyöskentelyyn, jota ei voitu pi- 5800: Poliisilaitosten tarkastuksilla selvitettiin po- tää oikeusturvan kannalta hyvänä. 5801: liisipalvelujen saatavuutta poliisialueella, eräi- Klaukkalaan oli perusteilla toimipiste, sillä 5802: den poliisilain säännösten soveltamista (mm. aluepoliisitoimintaa pidettiin tärkeänä. Myös 5803: voimankäyttö, tehtävien tärkeysjärjestys, toi- usean viranomaisen yhteinen palvelupiste oli 5804: menpiteestä luopuminen), esitutkinnan joutui- hankkeilla Klaukkalaan. 5805: suutta, poliisin tekemiä päätöksiä esitutkinnan Hyvinkään poliisilaitoksen sosiaalitilat olivat 5806: päättämisestä ja vapauteen kohdistuneiden sekä puutteelliset. Pidätettyjen tilat todettiin asian- 5807: pakkokeinolain 5 a luvun mukaisten pakkokei- mukaisiksi. 5808: nojen käyttämistä. Poliisilaitoksilla on muun toi- Etukäteen toimitetun asiakirja-aineiston pe- 5809: minnan ohella perehdytty kiinniotettujen, pidä- rusteella käydyssä keskustelussa apulaisoikeus- 5810: tettyjen ja vangittujen oloihin ja kohteluun. asiamiehen varamies kiinnitti poliisimiesten huo- 5811: 5812: 5813: 5814: 115 5815: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5816: 5817: 5818: 5819: 5820: miota pakkokeinolain edellyttämien perusteiden tiloissa oli meneillään kokeilu, jossa teknistä val- 5821: asianmukaiseen kirjaamiseen. vontaa käytettiin henkilövalvonnan apuna. Ti- 5822: loissa oli kaksi selliä, joista oli kuva- ja ääniyh- 5823: Kajaanin kihlakunnan poliisilaitos ja teys Kajaanin poliisilaitoksen päivystäjään. Li- 5824: Sotkamon palvelutoimisto säksi tiloissa olipalovaroitus-ja liikeilmaisinlait- 5825: teet. Päivystäjä avasi sellien ovet kauko-ohjauk- 5826: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Kajaanin kih- 5827: lakunnan poliisilaitoksen ja Sotkamon palvelu- sella tarvittaessa. Poliisi piti Sotkamossa toteu- 5828: tettua valvontaa säilöönotetun kannalta selvästi 5829: toimiston 13.3.1997. 5830: Kihlakuntauudistusta pidettiin keskusteluis- tehokkaampana kuin tavanomaista valvontaa. 5831: Kajaanin ja Sotkamon päihtyneiden tilat oli- 5832: sa myönteisenä ja henkilöstöä motivoivana. Po- 5833: vat puhtaita mutta kunnoltaan kuluneita. Ka- 5834: liisin palvelujen saatavuus oli kihlakunnan polii- 5835: jaanissa pidätettynä olleella henkilöllä ei ollut 5836: silaitoksen johdon mukaan hyvä. Etäisyys polii- 5837: silaitokselta kuntakeskuksiin oli noin 40 km. tarvetta keskustella apulaisoikeusasiamiehen 5838: kanssa. 5839: Keskimääräinen hälytysaika oli koko kihlakun- 5840: nan alueella 9 minuuttia ja Ristijärven kunnassa 5841: alueen suurin eli 36 minuuttia. Sotkamossa oli 5842: Närpiön kihlakunnan poliisilaitos 5843: palvelutoimisto, Paltamossa sekä Ristijärvellä Apulaisoikeusasiamies tarkasti Närpiön kih- 5844: palvelupisteet. Kajaanissa oli lisäksi kolme alue- lakunnan poliisilaitoksen 15.5.1997. 5845: poliisia. Kihlakunnan poliisilaitokseen kuuluvat Kris- 5846: Etukäteen toimitettujen asiakirjojen perus- tiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö. Keskus- 5847: teella keskusteltiin tutkintaosaston tutkinnan- paikka on Kristiinankaupunki. Muissa kunnissa 5848: johtajien kanssa esitutkinnan joutuisuuden val- on palvelutoimistot. Kihlakunnannimismies on 5849: vonnasta, päätösten perustelemisesta ja pakko- tavattavissa palvelutoimistoissa yhtenä päivänä 5850: keinojen käytöstä. Esitutkintojen ei havaittu vii- viikossa. Tämä näkyy kihlakunnannimismiehen 5851: pyneen muutoin kuin talousrikosasioissa. Vuo- ilmoituksen mukaan palvelun puutteena lähinnä 5852: denvaihteeseen asti tilanne oli ollut se, että ta- lupahallinnossa ja passiasioissa. 5853: lousrikostutkinnassa oli käytännössä vain yksi Kihlakunnannimismiehen mukaan poliisipal- 5854: tutkija. Kun tutkijoita oli tarkastuksen aikaan veluissa ei ole ollut kielellisiä ongelmia. Vain kah- 5855: kolme, tilanteen odotetaan parantuvan. delta poliisilta järjestyspuolella puuttuu ruotsin- 5856: Päätökset esitutkinnan lopettamisesta olivat kielen taito. Sen sijaan ruotsinkielisistä poliiseis- 5857: yleisesti ottaen perusteltu asianmukaisesti, min- ta osa ei kykene kirjoittamaan suomen kielellä. 5858: kä lisäksi kävi ilmi, että myös kuolemansyyn Keskusteluissa tuotiin esiin järjestyspuolen on- 5859: selvittämistä koskevissa asioissa tehdään perus- gelmana pidätettyjen ja päihtyneiden säilytys sen 5860: teltu päätös tutkinnan lopettamisesta. jälkeen kun poliisilaitoksen päivystys siirtyy Vaa- 5861: Sotkamon palvelutoimisto, johon lupapalve- saan. Epävarmuutta aiheuttaa erityisesti ruotsin- 5862: lujen ohella kuului myös muut poliisipalvelut, oli kielisten asukkaiden palvelu Vaasassa. Myös hen- 5863: poliisipäällikön ilmoituksen mukaan osoittautu- kilökunnan luottamusmiehet totesivat ongelmal- 5864: nut joustavaksi toimintayksiköksi. Muun muas- liseksi erityisesti nuorten päihtyneiden kohtelun, 5865: sa rikosten selvitysprosentti oli selvästi keski- kun päivystys poistuu poliisilaitokselta ja nuoret 5866: määräistä korkeampi. Sotkamon päihtyneiden on toimitettava Vaasaan tai Kauhajoelle. 5867: 5868: 5869: 116 5870: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5871: 5872: 5873: 5874: 5875: Apulaisoikeusasiamies otti esille kysymyksen lyttämällä talon ympäri tai talon toisella sivus- 5876: asianosaisten informoimisesta esitutkinnan kes- talla, jossa oli näkösuojaa kadun liikenteeltä. Pi- 5877: keyttämistilanteissa. Hän esitti näkemykse- dätetyt pääsevät suihkuun toivomuksen mu- 5878: nään, että asianosaisten oikeusturva edellyttää kaan. Heille on annettavissa myös jonkin verran 5879: sitä, että keskeyttämisestä ilmoitetaan. luettavaa. Pidätettyjen ja päihtyneiden valvon- 5880: Vanhoja, ennen 1.1.1996 vireille tulleita juttu- nasta ja tiloista vastaa laitoksen päivystysryh- 5881: ja, ei ollut aktiivitutkinnassa yhtään. Rikosil- mä, johon kuuluu päivystäjä, apupäivystäjä 5882: moitusten ym. kirjaamisten osalta ilmeni, että sekä vartijavahtimestari. 5883: henkilökunta ei ollut saanut niihin riittävää kou- Keskustelussa ilmeni, että Vaasan alueella on 5884: lutusta. Pidätystä, kiinniottoa ja muita toimen- Helsingin jälkeen eniten ulkomaalaisia. Poliisi- 5885: piteitä koskevat perusteet saattoivat tulla puut- vankilassa on poliisilaitoksenjohdon ilmoituksen 5886: teellisesti kirjatuiksi. Etukäteen toimitetusta ai- mukaan kyetty palvelemaan ruotsinkielisten li- 5887: neistosta ilmenikin, että pidättämisen todellinen säksi myös ulkomaalaisia. 5888: peruste oli eräässä tapauksessa muu kuin mikä oli 5889: kirjattu perusteeksi. Koillis-Savon kihlakunnan poliisilaitos 5890: Apulaisoikeusasiamiehen varamies tarkasti 5891: Vaasan poliisivankila Koillis-Savon kihlakunnan poliisilaitoksen 5892: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Vaasan polii- 21.5.1997. 5893: sivankilan 15.5.1997. Poliisipäällikkö totesi, että kihlakunnassa oli 5894: Tarkastus toteutettiin ennalta ilmoittamatta perusajatuksena hajautettu palvelu. Kaikissa 5895: ja kohdistettiin poliisivankilan olosuhteisiin ja kihlakunnan kunnissa on täysipäiväinen palve- 5896: käyttöön otettuun alueelliseen päivystysjärjes- lutoimisto ja myös poliiseja. Hajautetun palve- 5897: telmään. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota lun periaatteen mukaisesti poliisipäällikkö kier- 5898: myös Närpiönkihlakunnan poliisilaitokselta siir- tää palvelutoimistoja. Tilanne ei asiakkaan kan- 5899: tyvään pidätettyjen ja päihtyneiden säilyttämi- nalta käytännössä juuri muuttunut paikallishal- 5900: seen sekä erityisesti poliisilaitoksen mahdolli- lintouudistuksen johdosta. Rekisterien käyttöoi- 5901: suuksiin palvella alueen ruotsinkielisiä asukkai- keuksien rajoitukset ovat tosin haitanneet yh- 5902: ta. teispalvelua. 5903: Poliisilaitoksella säilytettävien määrässä oli Yhteistyö sosiaaliviranomaisten kanssa on 5904: vuosien kuluessa tapahtunut tuntuva vähennys. perinteisesti ollut hyvää. Ongelmanuorten tuke- 5905: Säilössäpidettävien määrän putoamiseen oli vai- na työskentelevästä poliisin ja sosiaalityönteki- 5906: kuttanut se, että kaupunki oli perustanut oman jän muodostamasta työparista on saatu positii- 5907: selviämisaseman. Lisäksi suuri osa päihtyneistä vista palautetta. Tällä toiminnalla pyritään vai- 5908: kuljetetaan kotiin. Näiden määrä on noin tuhat kuttamaan nuoriin, joilla arvioidaan olevan riski 5909: vuodessa. Poliisivankilaan toimitetaan lähinnä ajautua rikoksiin. Lisäksi on Nilsiässä projektina 5910: vain rauhattomat ja aggressiiviset juopuneet. väkivaltarikoksiin syyllistyneiden jälkihoito. 5911: Poliisivankilan tilat olivat varsin vaatimatto- Etukäteen toimitetun asiakirja-aineiston poh- 5912: mat, mutta tyydyttävässä kunnossa. Tilat oli jalta keskusteltiin erityisesti pidättämisen ja 5913: kunnostettu edellisen kerran viisi vuotta sitten. kiinniottamisen perusteista. Tällöin tuli esiin, 5914: Pidätettyjen ulkoiluttaminen tapahtuu käve- että kiinniottamisen voi kirjata joku muu henki- 5915: 5916: 5917: 117 5918: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 5919: 5920: 5921: 5922: 5923: lö kuin kiinniottaja. Tästä johtuen toimenpiteen teys päivystykseen ja savuhälyttimet. Tarkoi- 5924: peruste ei välttämättä tule oikein kirjatuksi. Ai- tuksena on mahdollisimman pian uusia sellikut- 5925: neistoa käytäessä läpi kävikin ilmi, että kiinni- sujärjestelmä. Pohjakerroksessa on kaksi kame- 5926: oton todellinen peruste oli joissakin tapauksissa ravalvottua eristysselliä. Eristämispäätöksen te- 5927: muu kuin kirjattu. Apulaisoikeusasiamiehen va- kee päällystöön kuuluva poliisimies. Harvoja 5928: ramies kiinnitti huomiota asiaan. Poliisipäällik- poikkeuksia lukuun ottamatta eristäminen oli 5929: kö totesi ottavansa asian sisäisessä koulutuksessa lyhytaikaista, enintään muutaman tunnin mit- 5930: esille. Apulaisoikeusasiamiehen varamies korosti taista. 5931: pidättämisen erityisten edellytysten samoin kuin Päivittäiseen ulkoiluun on varattu aikaa 1,5 5932: kiinniottoperusteiden tarkkaa harkintaa kussa- tuntia. Mikäli henkilö ei halua ulkoilla, siitä teh- 5933: kin yksittäistapauksessa. dään merkintä kerrospäiväkirjaan. Ulkoilu ta- 5934: Apulaisoikeusasiamiehen varamies tutustui pahtuu rakennuksen katolla kalterihäkeissä, jot- 5935: Nilsiän palvelutoimiston ja Juankoskella sijait- ka on erotettu toisistaan verkkoaidalla. Ulkoil- 5936: sevan kihlakunnan päätoimipaikan tiloihin sekä lessa ei ole mahdollista nähdä muuta kuin ympä- 5937: pidätettyjen ja kiinniotettujen säilytystiloihin, röivät muurit. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan 5938: joissa ei ollut huomauttamista. tila oli ankea. 5939: Saadun selvityksen mukaan kuulusteluihin 5940: Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen kuluu runsaasti aikaa päivittäin. Tämän ajan 5941: poliisivankila säilytettävät viettävät sellin ulkopuolella päivit- 5942: 5943: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Helsingin kih- täisen ulkoilun lisäksi. Harrastustilana on kame- 5944: ravalvottu kuntosali. Saunaan pääsee kerran vii- 5945: lakunnan poliisilaitoksen poliisivankilan 5946: kossa ja suihkuun päivittäin. Harkittavana on 5947: 2.10.1997. 5948: Poliisivankilassa säilytetään rikoksen perus- lisätä harrastustiloja (esim. atk-toiminnot). 5949: Vuodevaatteet vaihdetaan ja pestään jokai- 5950: teella kiinniotettujen ja pidätettyjen ohella tut- 5951: sen säilytetyn jäljiltä. Vuodevaatteet ovat aller- 5952: kintavankeja, ulkomaalaislain perusteella säi- 5953: giatestattuja. Eristysselleissä on tulenkestävät 5954: löönotettuja ja poliisilain perusteella kiinniotet- 5955: tuja. Vuorokautinen säilytettävien määrä on patjat. 5956: keskimäärin 40 henkilöä. Ulkomaalaisten määrä Sairaanhoitaja tarkastaa jokaisen poliisivan- 5957: on vuodessa noin 150. Henkilökunnan kielitaito kilaan saapuvan asiakirjat ja tekee niiden perus- 5958: teella hoitosuunnitelman. Poliisivankilassa hoi- 5959: riittää tavanomaisimpien kielten osalta asioin- 5960: detaan äkilliset sairaudet ja kesken olevat hoidot. 5961: tiin ulkomaalaisten kanssa. Säilytettäville jaet- 5962: tavassa monisteessa on selostettu säilytykseen Lääkärin vastaanotto on kolmena päivänä vii- 5963: liittyvät keskeisimmät seikat. Näitä monisteita kossa. Lääkäri ja sairaanhoitaja ovat tavoitetta- 5964: vissa myös työaikansa ulkopuolella. Päällystöön 5965: on olemassa yhdeksällä kielellä. 5966: Vartiointihenkilöstö on vartijavahtimestarin kuuluva poliisimies ratkaisee säilytettävän lä- 5967: hettämisen ulkopuoliseen hoitoon. 5968: koulutuksen saanutta. 5969: Poliisivankilan tilat olivat hyvässä kunnossa. 5970: Sellej ä on neljässä kerroksessa. Puolet selleistä on 5971: yhden ja puolet kahden hengen sellejä. Paikkoja 5972: on yhteensä 124. Selleistä on ääni- ja hälytysyh- 5973: 5974: 5975: 118 5976: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 5977: 5978: 5979: 5980: 5981: Etelä-Suomen lääninhallituksen Kouvolan remmiksi yksiköiksi. Vantaan hälytyskeskuksen 5982: alueellinen palveluyksikkö toiminnassa oli ollut alkuvaikeuksia ja joitakin 5983: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Etelä-Suomen tapahtumia oli ollut lääninhallituksen selvitettä- 5984: lääninhallituksen Kouvolan alueellisen palvelu- vänä. Vakavia puutteita ei ollut havaittu. V aike- 5985: yksikön 4.11.1997. udet johtuivat pääosin liian vähäisestä päivys- 5986: Tarkastuksella selvitettiin valtion aluehallin- tyshenkilöstöstä, sillä kaikkia virkoja ei ollut 5987: non uudistamisen vaikutuksia Etelä-Suomen täytetty. Poliisin ja pelastusviranomaisten yh- 5988: läänin alueella, lääninhallituksen toiminnan ny- teistä aluehälytyskeskustoimintaa oli kokeiltu 5989: kytilaa, läänin hälytyspäivystyskeskusten toi- hyvin tuloksin. 5990: mivuutta ja tarkastettiin lääninhallituksen Tarkastuksella tarkastettiin kanteluratkaisut 5991: l. 9.1997 jälkeen tekemät poliisia koskevat kante- (22 kpl) ja syyttämättäjättämispäätös. Ne eivät 5992: luratkaisut. antaneet aihetta toimenpiteisiin lukuun otta- 5993: Lääninhallituksen poliisiosasto toimii matta yhtä kanteluratkaisua, joka otettiin tut- 5994: 1.9.1997 alkaen hajautettuna entisten lääninhal- kittavaksi omana aloitteena (dnro 192/2/98). 5995: litusten (Hämeenlinna, Uusimaa, Kymi) toimiti- 5996: Kouvolan kihlakunnan poliisilaitos 5997: loissa. 5998: Poliisijohto oli kuullut poliisipiirien henkilös- Apulaisoikeusasiamies tarkasti Kouvolankih- 5999: töä ja päälliköitä sekä informoinut kuntia ja tie- lakunnan poliisilaitoksen 4.11.1997. 6000: dotusvälineitä ennen lääninuudistusta. Läänin- Poliisin mukaan Kouvolan kihlakunnanviras- 6001: uudistus ei muuttanut Helsingin kihlakunnan to oli toimiva ja sen henkilösuhteet kaikilla ta- 6002: poliisilaitoksen asemaa vaan se toimii edelleen soilla hyvät. Sitä ei kuitenkaan pidetty onnistu- 6003: sisäasiainministeriön alaisuudessa. Poliisilaitok- neena virastotyyppinä, sillä sen toiminnassa oli 6004: set vastaavat operatiivisesta toiminnasta ja muu lukuisia pysyviä ongelmia. Erityisesti viraston 6005: vastuu on läänin poliisijohdolla. yhteisten budjettivarojen käytössä oli esiintynyt 6006: Ympäristöanalyysin avulla oli arvioitu tär- erimielisyyttä, joka johtui osastoja johtavista 6007: keimmät tavoitteet. Niitä ovat muun muassa ministeriöistä. Toisaalta saavutettavat säästöt 6008: näkyvän ja lähipoliisitoiminnan kehittäminen, eivät tämänkokoisessa virastossa olleet kovin 6009: kansainväliseen toimintaan erikoistuminen ja merkittäviä. 6010: osaamisen kehittäminen. Työryhmä oli asetettu Poliisilaitoksen toiminnan vahvuutena pidet- 6011: tutkimaan valtakunnan itärajan vaikutuksia tiin muun muassa ammattitaitoista ja aktiivista 6012: yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. henkilöstöä sekä avointa työilmapiiriä. Toimin- 6013: Paikallispoliisin viroista läänin alueella oli taa heikensi rahan puute, henkilöstövajaus, sen 6014: noin 10 % täyttämättä osaksi rahan ja osaksi aiheuttama työväsyminen ja vinoutunut ikära- 6015: hakijoiden puutteen takia. Vuonna 1998 arvioi- kenne. 6016: tiin olevan avoimena noin 300 poliisivirkaa. Kou- Poliisitoimi olijaettu vastuualueittain turval- 6017: lutus ei 1990-luvulla ole tuottanut riittävästi po- lisuus- ja rikostorjunta-, lupahallinto-ja toimin- 6018: liisimiehiä täyttämään vuotuista henkilöstöpois- nan tuki -osastoihin. Palvelutoimistot ovat Eli- 6019: tumaa. Myös ruotsinkielisistä poliisimiehistä on mäellä, Kuusankoskella, Iitissä ja Anjalankos- 6020: puutetta. kella, joissa Elimäkeä lukuun ottamatta on tar- 6021: Poliisin hälytyskeskuksia keskitettiin suu- jolla lähipoliisipalvelut. 6022: 6023: 6024: 119 6025: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6026: 6027: 6028: 6029: 6030: Rikostilanne on määrällisesti vakaa. Tyypilli- toimistojen ohella Rautjärvellä ja Saaressa oli 6031: siä rikoksia ovat huumetaustaiset pankkiryös- palvelupisteet. 6032: töt. Muutoin itärikollisuus ei poikkea tilastokes- Vuonna 1996 suoritetun turvallisuustutki- 6033: kiarvoista. Epäiltyä paritustoimintaa oli ollut muksen mukaan kansalaiset toivoivat erityisesti 6034: Valkealassa ja Jaalassa. Venäjän tulkkipalveluja lähi- ja nuorisopoliisitoimintaa. 6035: oli riittävästi saatavilla. Meneillään oli ED-rahoi- Poliisin toimintaan ja valvontaan vaikutti 6036: tettu tutkimus itärikollisuuden vaikutuksista. itärajan ja erityisesti Svetogorskin läheisyys. 6037: Poliisilaitokselle oli aiheutunut poikkeukselli- Rajaliikenne oli vilkasta. Virka-asiointi rajan yli 6038: sen runsaasti kuluja vankien oikeuteenvienneis- tapahtui keskusrikospoliisin kautta. Jatkossa pi- 6039: tä. Kustannusvastuun selvittämiseksi oikeusmi- dettiin tarpeellisena säädöstasolla turvata pai- 6040: nisteriön vankeinhoito-osastoa oli laskutettu po- kallispoliisin suorat yhteydet Venäjän viran- 6041: liisin maksuperustelain perusteella hovioikeu- omaisiin, sillä käytännössä se olisi jo mahdollista. 6042: teen tuotavaksi määrättyjen vankien aiheutta- Ulkomaalaisten tulkkipalvelujen suhteen ei 6043: mista kustannuksista. Asia oli vireillä. ollut ongelmia, sillä Joutsenon vastaanottokes- 6044: Poliisilaitoksen vuonna 1969 valmistuneet ti- kuksesta oli saatavissa harvinaistenkin kielten 6045: lat olivat huonokuntoiset. tulkkeja. 6046: Takavarikkokirjauksia tutkittaessa havait- Rikollisuus oli kasvussa erityisesti huumeri- 6047: tiin, että joitakin päätöskirjauksia oli tehty liian kosten osalta. Poliisin mukaan pahoinpitelyt oli- 6048: myöhään. Tutkituissa tapauksissa päätös oli kui- vat raaistuneet. 6049: tenkin tehty ajoissa, mutta se oli aluksi merkitty Pakkokeinojen käytön osalta keskusteltiin 6050: omaisuusluettelon yhteyteen. Järjestelmää pi- muun muassa matkustuskiellon käytöstä vangit- 6051: dettiin siltä osin ongelmallisena, että se tuotti semisen asemesta. Kokemukset olivat olleet huo- 6052: hyvin hitaasti tietoja poliisilta syyttäjälle toimi- noja, minkä vuoksi tähän keinoon turvautumi- 6053: tettujen asioiden etenemisestä. Käyttäjien ar- nen oli vähentynyt. Kiinniottoja koskevia kir- 6054: vion mukaan ongelmaa voitaisiin helpottaa so- jauksia tutkittaessa havaittiin, että eräässä tapa- 6055: vittamalla yhteen eri ministeriöiden käyttämiä uksessa kiinniottoaika ylitti poliisilain 14 §:n 3 6056: tietokoneohjelmia. momentissa säädetyn ajan. Apulaisoikeusasia- 6057: mies edellytti tarkastuksen loppukeskustelussa, 6058: Imatran kihlakunnan poliisilaitos ja että poliisilaitos selvittää tapauksen ja antaa oh- 6059: Parikkalan palvelutoimisto jeet tällaisten virheiden välttämiseksi. 6060: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Imatran kih- Takavarikkokirjauksia tutkittaessa tuli tääl- 6061: lakunnan poliisilaitoksen 5.11.1997. läkin esiin se, että järjestelmä tuotti hyvin hi- 6062: Imatran kihlakunnanviraston toiminta oli taasti tietoja poliisilta syyttäjälle toimitettujen 6063: käynnistynyt ongelmitta. Eri ministeriöiden asioiden etenemisestä. Käyttäjien arvion mu- 6064: alaisuus näkyi osastojen toiminnassa epäyhte- kaan ongelmaa voitaisiin helpottaa sovittamalla 6065: näisyyksinä ja varojen käytön epätarkoituksen- yhteen eri ministeriöiden käyttämiä tietokone- 6066: mukaisuutena. ohjelmia. Myös riki-järjestelmän käyttöä taka- 6067: Poliisitoimi oli jaettu vastuualueittain turval- varikoitujen esineiden "varastokirjanpitoon" pi- 6068: lisuus-, rikostorjunta-ja lupahallinto-osastoihin. dettiin hyvänä mahdollisuutena järjestelmän ke- 6069: Ruokolahdella ja Parikkalassa olevien palvelu- hittyessä. 6070: 6071: 6072: 6073: 120 6074: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6075: 6076: 6077: 6078: 6079: Apulaisoikeusasiamies tarkasti myös Imatran keusasiamies aloitti kuluvan vuoden aikana po- 6080: kihlakunnan Parikkalan palvelutoimiston liisivankiloiden tarkastuksen tavanomaisten po- 6081: 5.11.1997. Sen toimintaympäristön ominaispiir- liisilaitosten tarkastusten ohella erillisenä tarkas- 6082: teitä olivat itäraja, vilkasliikenteinen kuutostie, tusprojektina. Näitä tarkastuksia ovat suoritta- 6083: maaseutumaisuus ja sen vastakohtana Simpe- neet apulaisoikeusasiamiehen määräyksestä po- 6084: leen taajama. Simpeleellä ja Saaren kunnassa oli liisiasioihin perehtynyt esittelijä ja tarkastaja. 6085: poliisin palvelupisteet. Tarkoituksena on perehtyä nimenomaan po- 6086: Palvelutoimisto vastasi alueen lupapalveluis- liisivankiloihin eli oikeusministeriön tutkinta- 6087: ta, rikostutkinnasta ja partioinnista. Henkilöstö vankien säilyttämistä varten hyväksymiin lai- 6088: oli riittävä itsenäiseen ja kattavaan työskente- toksiin (laki tutkintavankeudesta 1 § 1), joita 6089: lyyn. Henkilöstöä oli koulutettu rajaliikenteen maassamme on seitsemisenkymmentä. 6090: valvonta tehtäviin. Loppuvuodesta alkaneita tarkastuksia toimi- 6091: tettiin seuraavasti: 6092: Lahti, Heinola ja Orimattila 27.10.1997, Kot- 6093: ka, Hamina ja Loviisa 19.11.1997, Pori ja Rauma 6094: POLIISIVANKILAT 6095: 24.11.1997, Uusikaupunki ja Turku 25.11.1997 6096: Oikeusasiamiehen tehtävänä on tehdä tarkas- sekä Vantaa 9.12.1997. Tämän lisäksi apulaisoi- 6097: tuksia perehtyäkseen valvontavaltaansa kuulu- keusasiamies tarkasti itse 2.10.1997 Helsingin 6098: vien viranomaisten ja laitosten toimintaan. Eri- kihlakunnan poliisilaitoksen poliisivankilan ja 6099: tyisesti oikeusasiamiehen on tarkastettava sul- 15.5.1997 ennalta ilmoittamatta Vaasan poliisi- 6100: jettuja laitoksia, joissa olevien kohtelua ja oloja vankilan (ks. eri kertomusseloste edellä). Apu- 6101: hänen on seurattava. laisoikeusasiamies tarkasti myös poliisivankilat 6102: Tämän velvoitteen mukaisesti oikeusasia- Kajaanissa, Närpiössä, Kouvolassa ja Imatralla 6103: miesten tarkastusten keskeisiä kohteita ovat ol- sekä apulaisoikeusasiamiehen varamies Hyvin- 6104: leet muun muassa poliisilaitokset, joihin suori- käällä näissä poliisilaitoksissa suoritettujen 6105: tettuja apulaisoikeusasiamiehen tarkastuksia on yleistarkastusten yhteydessä. 6106: edellä selostettu. Tarkastuksen tarkoituksena on saada kattava 6107: Tarkastusmahdollisuudet ovat kuitenkin ny- kuva poliisivankiloiden toiminnasta ja niissä säi- 6108: kyisessä työtilanteessa varsin rajatut eikä esi- lytettävien olosuhteista. 6109: merkiksi poliisilaitoksia ole voitu aikaisemmin- Tarkastetut laitokset olivat kooltaan ja toi- 6110: kaan tarkastaa sillä tavoin säännönmukaisesti ja minnaltaan varsin erilaisia. Keskimääräinen säi- 6111: kattavasti kuin esimerkiksi vankiloita. lytettävien lukumäärä vaihteli parista kymme- 6112: Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen mu- nestä (V antaa, Turku, Lahti) poliisivankiloihin, 6113: kaan kuitenkin poliisilaitoksilla säilytettyjen joissa säilytettäviä on vain satunnaisesti (Lovii- 6114: olojen ja kohtelun valvonta on perusoikeuksien sa) tai vain päivisin (Orimattila). Suunnitelmat 6115: toteutumisen kannalta tärkeätä. Myös kantelut, keskittää säilytettävien vartiointia tulevat hen- 6116: joita kohdistuu mm. juuri kohteluun ja oloihin kilökunnan arvioiden mukaan vaikeuttamaan jo 6117: poliisilaitoksilla, tukevat sitä näkemystä, että nyt joidenkin varsin täynnä olevien poliisivanki- 6118: tarkastuksia tulisi voida suorittaa aikaisempaa loiden, kuten esimerkiksi Lahden tilannetta. 6119: laajemmin myös niihin. Näistä syistä apulaisoi- Kukin laitos oli järjestänyt toimintansa yksi- 6120: 6121: 6122: 6123: 121 6124: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6125: 6126: 6127: 6128: 6129: löllisesti toimintaympäristönsä mukaiseksi. Ylei- Tässä yhteydessä on huomattava myös, että 6130: sesti ottaen laitosten tilat ja toiminta olivat asi- Euroopan neuvoston kidutuksen ja epäinhimilli- 6131: anmukaisia. sen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen 6132: Seuraavassa otetaan esille kuitenkin muuta- estämiseksi toimiva komitea suositti vuonna 6133: mia tarkastuksilla esille tulleita ongelmia ja mui- 1992 muun muassa useille Suomen poliisiasemille 6134: ta havaintoja. tekemänsä tarkastuskäynnin johdosta, että tut- 6135: Laitosten tilat olivat varsin hyvässä kunnos- kintavangeille tulisi järjestää sellin ulkopuolista 6136: sa. Tosin vanhimmissa poliisivankiloissa kuten toimintaa vähintään kahdeksan tuntia päivässä. 6137: esimerkiksi Kotkassa ja Lahdessa, oli kovan ku- Tarkastuksilla kävi selväksi, että tätä vaatimus- 6138: lutuksen jälkiä, mutta kaikki laitokset olivat ta on poliisivankiloissa nykyoloissa käytännössä 6139: varsin siistejä ja sellit asianmukaisia. V arsinaise- mahdotonta toteuttaa. Ulkoilun ja suihkun li- 6140: na puutteena todettiin muun muassa seuraavaa: säksi sellin ulkopuolella ollaan päivittäin vain 6141: Uudessakaupungissa ei ollut erillistä tapaamisti- kuulusteluissa. Uudistuneen rikosoikeudenkäyn- 6142: laa, Raumalla ulkoilutilassa ei ollut kattoa ja nin myötä tutkintavankeusaikojen uskotaan pi- 6143: Loviisassa ulkoilutila sijaitsi yleisölle avoimella tenevän. Tilanne on tältä osin erittäin epätyy- 6144: paikalla. Todettiin myös, että vasta muutamassa dyttävä. 6145: poliisivankilassa oli patjat päihtyneinä säilöön- Puutteena on pidettävä myös sitä, että esi- 6146: otetuille. merkiksi ulkoilu- ja pesumahdollisuutta ei aktii- 6147: Lähes kaikissa laitoksissa ongelmana pidettiin visesti tarjottu säilytettäville, vaan asia jää pit- 6148: henkilökunnan vähäisyyttä. Varsin monessa po- kälti heidän oman aktiivisuutensa varaan. Säily- 6149: liisivankilassa tilanne on usein se, että vain yksi tettävien oikeuksista tiedottaminen oli muutoin- 6150: henkilö valvoo koko poliisivankilaa. Vakituinen kin varsin vähäistä. Esimerkiksi useimmissa po- 6151: henkilökunta on yleensä vähintään tyydyttäväs- liisivankiloissa ei ennen tarkastusta ollut nähtä- 6152: ti koulutettua. Kuitenkin varsin yleisesti käyte- villä tutkintavankeuslakia ja muita tutkinta- 6153: tään myös työllistämismäärärahojen turvin saa- vankeja koskevia säännöksiä. Toisaalta varsin 6154: tua henkilökuntaa. Vaikka heidän sopivuudes- monessa poliisivankilassa oli saatavilla jopa 6155: taan pyritään etukäteen varmistautumaan, on kymmenellä kielellä lyhyt tiedote pidätetyn oi- 6156: tällaisen ei-vakinaisen, usein kouluttamattoman keuksista. 6157: henkilökunnan säännönmukainen käyttö var- Mitä muutoin tulee ulkomaalaisiin, niin kes- 6158: tiointitehtävissä ongelmallista. kusteluissa vartiointihenkilökunnan kanssa ei 6159: Varsinaisia vapaa-ajan toimintoja poliisivan- tullut ilmi, että ulkomaalaisten säilytettävien 6160: kiloissa ei ole järjestetty (vrt. Helsingin poliisi- kannalta asioiminen olisi ollut ongelmallista, 6161: vankila). Tämä korostuu etenkin laitoksissa, jois- vaikka yhteisen kielen löytäminen oli joskus ollut 6162: sa säilytysajat ovat pitkiä. Esimerkiksi Vantaal- vaikeata. Useissa poliisivankiloissa tosin ulko- 6163: la oli jopa puolen vuoden säilytysaikoj aja useissa maalaisia säilytetään hyvin vähän. Tarvittaessa 6164: muissakin poliisivankiloissa useamman kuukau- on käytetty apuna tulkkeja. 6165: den kestäneitä tutkintavankeuksia esiintyi. Ero Tarkastuksella keskusteltiin myös muun mu- 6166: toimintamahdollisuuksissa on huomattava ver- assa valvontarutiineista, säilytettävien sairaan- 6167: rattuna tutkintavankeja säilyttäviin lääninvan- hoidosta, ravinnosta, hallussapito-oikeuksista, 6168: kiloihin. säilytettävien yhteyksistä laitoksen ulkopuolelle 6169: 6170: 6171: 6172: 122 6173: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N 6174: 6175: 6176: 6177: 6178: sekä tilojen paloturvallisuudesta. RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT 6179: Apulaisoikeusasiamies on päättänyt jatkaa ALOITIEET 6180: poliisivankiloiden tarkastuksia seuraavana 6181: vuonna. 6182: ESITUTKINNAN VIIVÄSTYMINEN 6183: 6184: Poliisihallinnon tarkastukset vuonna 1997 Kantelija arvosteli tekemänsä rikosilmoituk- 6185: sen johdosta suoritetun esitutkinnan kestoa kes- 6186: Hyvinkään kihlakunnan poliisilaitos ja kusrikospoliisissa. 6187: Nurmijärven poliisiasema _ _ 18.2.1997 Tutkittavat tapahtumat olivat alkaneet 6188: Kajaanin kihlakunnan poliisilaitos ja vuonna 1979. Tapahtumia oli käsitelty useissa 6189: Sotkamon palvelutoimisto __ 13.3.1997 oikeudenkäynneissä, joissa oli esitetty näyttöä 6190: Närpiön kihlakunnan poliisilaitos 15.5.1997 nyt kyseessä olevan esitutkinnan kannalta kes- 6191: Vaasan poliisivankila 15.5.1997 keisistä seikoista. Asia oli ollut esitutkinnassakin 6192: Koillis-Savon kihlakunnan useita eri kertoja. 6193: poliisilaitos 21.5.1997 Esitutkinta oli vaatinut erityisasiantunte- 6194: Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen musta ja heti sen alussa syksyllä 1992 oli pyydet- 6195: poliisivankila 2.10.1997 ty lausunto saksalaisesta rikoslaboratoriosta. 6196: Lahden poliisivankila 27.10.1997 Sen saaminen oli kestänyt keskusrikospoliisista 6197: Heinolan poliisivankila _ __ 27.10.1997 riippumattomista syistä noin vuoden. Tämän 6198: Orimattilan poliisivankila__ 27.10.1997 jälkeen asiassa oli kuultu 24 todistajaa. Esitut- 6199: Etelä-Suomen lääninhallituksen Kouvolan kinta kesti kaikkiaan yli kolme vuotta. 6200: alueellinen palveluyksikkö _ 4.11.1997 Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, 6201: Kouvolan kihlakunnan poliisilaitos 4.11.1997 että esitutkinnan hyväksyttävä kesto riippuu 6202: Imatran kihlakunnan poliisilaitos ja tutkittavana olleen asian erityispiirteistä, muun 6203: Parikkalan palvelutoimisto _ 5.11.1997 muassa sen laadusta ja laajuudesta. Yleistä 6204: Kotkan poliisivankila 19.11.1997 enimmäisaikaa esitutkinnalle ei voida määrittää 6205: Haminan poliisivankila _ __ 19.11.1997 lukuun ottamatta syyteoikeuden vanhentumis- 6206: Loviisan poliisivankila _ __ 19.11.1997 aikojen asettamaa rajoitusta. 6207: Porin kihlakunnan poliisilaitoksen Tässä tapauksessa keskusrikospoliisin rikos- 6208: poliisivankila 24.11.1997 ylitarkastaja, joka oli samalla sekä jutun tutkija 6209: Rauman kihlakunnan poliisilaitoksen että tutkinnanjohtaja, ei ollut esittänyt riittäviä 6210: poliisivankila 24.11.1997 perusteluja sille, että asian esitutkinta oli kestä- 6211: Vakka-Suomen kihlakunnan poliisilaitoksen nyt yli kolme vuotta. Kun lausunnon saaminen 6212: poliisivankila 25.11.1997 Saksasta kesti jo vuoden, olisi apulaisoikeusasia- 6213: Turun kihlakunnan poliisilaitoksen miehen käsityksen mukaan sen saamisen jälkeen 6214: poliisivankila 25.11.1997 tullut kiinnittää erityistä huomiota esitutkinnan 6215: Vantaan kihlakunnan poliisilaitoksen joutuisaan etenemiseen varsinkin, kun otetaan 6216: poliisivankila 9.12.1997 huomioon tutkittavista tapahtumista jo muu- 6217: toinkin kulunut aika. 6218: Apulaisoikeusasiamies saattoi rikosylitarkas- 6219: 6220: 6221: 6222: 123 6223: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6224: 6225: 6226: 6227: 6228: tajan tietoon käsityksensä siitä, että tämä ei ollut KANTELIJAN KUULUSTELEMINEN KAN- 6229: toimittanut esitutkintaa esitutkintalain 6 §:n TELUN JOHDOSTA 6230: edellyttämällä tavalla ilman aiheetonta viivy- 6231: tystä. Kantelukirjoituksen johdosta poliisilaitoksel- 6232: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 9.1.1997, dnro ta toimitetusta selvityksestä ilmeni, että kanteli- 6233: 77114/96 jaa oli kuulusteltu hänen kantelunsa johdosta 6234: poliisilaitoksella sen jälkeen kun kantelun koh- 6235: teet olivat antaneet heiltä pyydetyt selvitykset. 6236: Apulaispoliisimestari kertoi selityksessään 6237: TUTKINTAVANGIN OIKEUS ULKOILLA 6238: saaneensa tehtäväkseen hankkia selvityksen 6239: Tutkintavanki oli säilytettävänä oikeuden- kanteluasiaan. Koska vartijavahtimestarin ja 6240: käyntiä varten Varkauden poliisivankilassa 6 kantelijan näkemykset olivat eriävät, hän oli 6241: päivää. Hänelle ei varattu mahdollisuutta ulkoil- yrittänyt selvityttää asiassa syntyneen ristirii- 6242: la oikeudenkäyntipäivänä. Poliisilaitoksen selvi- dan. Tarkoitus oli ollut asian selvittäminen ja 6243: tyksen mukaan tutkintavangilla ei ollut ollut apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun helpottami- 6244: mahdollisuutta ulkoilla käräjäoikeuden istunnon nen. Myös kantelija oli suhtautunut asian selvit- 6245: aikana. Koska istunto päättyi työvuorossa olleen tämiseen myönteisesti eikä kokenut tulleensa 6246: vartijavahtimestarin vuoron juuri päättyessä, ei painostetuksi. 6247: ulkoiluun ollut tästä syystä mahdollisuutta Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, 6248: myöskään tuon päivän iltana. että eduskunnan oikeusasiamies oli arvostellut 6249: Kantelijan mukaan hänen ulkoilupyyntöihin- poliisin vastaavanlaista menettelyä jo vuonna 6250: sä oli yleensäkin vain vastattu, että ei ole aikaa. 1986 (dnro 3114/86). Oikeusasiamies oli tuolloin 6251: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, pitänyt menettelyä laillisuusvalvonnan kannal- 6252: että tutkintavankeudesta annetun lain 10 §:n ta epäsuotavana erityisesti sen vuoksi, että kan- 6253: mukaan tutkintavangille on varattava mahdolli- telija oli voinut kokea joutuneensa painostuksen 6254: suus päivittäiseen ulkona oloon ja sopivaan lii- kohteeksi ja että se oli myös ollut omiaan aiheut- 6255: kuntaan. Lain säännös on ehdoton eikä se apu- tamaan kantelijalle epäilyksen siitä, että hänen 6256: laisoikeusasiamiehen mukaan edellytä asian- kantelunsa tutkin ta ei ollut tasapuolista. Oikeus- 6257: omaisen pyyntöä. Vartijavahtimestarin työvuo- asiamies oli todennut päätöksessään muun muas- 6258: ron päättyminen ei voi olla este tutkintavangin sa, että kun oikeusasiamies tutkii hänelle tehtyä 6259: laissa säädetylle oikeudelle ulkoilla päivittäin. kantelua, hän päättää saamansa selvityksen pe- 6260: Apulaisoikeusasiamies saattoi tutkintavangin rusteella, onko kantelijalle varattava tilaisuus 6261: ulkoilua koskevan käsityksensä Varkauden kih- antaa vastineensa selvityksestä. Vastineen hank- 6262: lakunnannimismiehen tietoon. kiminen on perusteltua varsinkin, jos kantelijan 6263: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 4.2.1997, ja virkamiehen kertomukset tapahtumain kulus- 6264: dnro 1183/4/95 ta ovat ristiriidassa. 6265: Apulaisoikeusasiamies ilmoitti yhtyvänsä 6266: näihin oikeusasiamiehen aikanaan esittämiin nä- 6267: kökohtiin ja saattoi käsityksensä menettelyn vir- 6268: heellisyydestä poliisimestarin tietoon. 6269: 6270: 6271: 6272: 124 6273: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6274: 6275: 6276: 6277: 6278: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 12.2.1997, niksi. Apulaisoikeusasiamies kiinnitti kuitenkin 6279: dnro ll?l/4/95 keskusrikospoliisin huomiota siihen, että jutun 6280: tutkinnan pitkittymiseen olisi tullut kiinnittää 6281: huomiota jo tapahtunutta aikaisemmin ja huo- 6282: lehtia tutkinnan loppuun saattamisesta tapahtu- 6283: ESITUTKINNAN VIIVÄSTYMINEN 6284: nutta paremmin. 6285: Kantelija arvosteli häntä koskevien talousri- Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 6286: kosten esitutkintaa keskusrikospoliisissa. Hän tutkinnan viivästymiseen vaikuttaneista teki- 6287: katsoi tutkinnan viivästyneen ja jutun tutkijan jöistä asianomaisen tutkijan ja keskusrikospolii- 6288: menetelleen tutkinnassa virheellisesti muun sin tietoon. Kantelun muut väitteet eivät johta- 6289: muassa laiminlyömällä noudattaa objektiviteet- neet enempiin toimenpiteisiin. 6290: tiperiaatetta ja syyttömyysolettamaa, hukkaa- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 28.2.1997, 6291: malla ja laiminlyömällä palauttaa takavarikoi- dnro 735/4/95 6292: tua aineistoa sekä tutkimalla sellaisia asioita, 6293: JOISsa oli kysymys asianomistajarikoksesta, 6294: vaikka asianomistaja ei ollut esittänyt syyttä- 6295: ESITUTKINNAN PUUTTEELLISUUS 6296: mispyyntöä. 6297: Kantelussa oli kysymys neljästä eri rikosil- Kantelija arvosteli Hyvinkään poliisin toimit- 6298: moituksiin perustuvasta esitutkinnasta. Loka- tamaa esitutkintaa liikennerikkomusta koske- 6299: kuussa 1992 alkunsa saaneet tutkinnat päättyi- vassa asiassa. Kantelijan epäiltiin kolhineen au- 6300: vät viimeisiltä osiltaan vasta marraskuussa 1995 tollaan toista autoa eräällä pysäköintipaikalla. 6301: eli runsaan kolmen vuoden kuluttua. Kantelijan auto oli ollut pysäköitynä vaurioi- 6302: Apulaisoikeusasiamies katsoi tutkinnan vii- tuneen auton vieressä sinä iltana, kun vauriot oli 6303: västyneen ja tämän aiheutuneen useista seikois- aiheutettu. Esitutkinnassa katsottiin autoista 6304: ta, jotka valtaosin liittyivät tutkittavien asioi- havaittujen jälkien viittaavan siihen, että vau- 6305: den vaikeuteen ja niiden vaatimaan suureen työ- riot toiseen autoon oli aiheutettu kantelijan au- 6306: määrään. Myös se, että kantelussa arvosteltu tolla. 6307: tutkija jäi tutkimaan juttuja yksin syyskuussa Poliisi oli suorittanut liikennerikkomuksen 6308: 1993, jolloin hänestä tuli tutkinnanjohtaja, oli selvittämiseksi tavanomaiset tutkintatoimenpi- 6309: ollut omiaan hidastamaan tutkintaa. teet. Kantelijan pyynnöstä huolimatta hänen 6310: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan autoonsa jääneiden jälkien tutkimisessa ei kui- 6311: tutkinnan kokonaisaikaa voitiin asian laatukin tenkaan ollut käytetty valokuvausta. Tätä pe- 6312: huomioon ottaen arvostella pitkäksi. Laajaksi rusteltiin sillä, että asianomistaja ja tämän seu- 6313: paisuneeseen tutkintaan olisi ilmeisesti ollut tar- rassa ollut henkilö olivat pian tapahtuman jäl- 6314: peen saada mukaan toinenkin tutkija jo ennen keen tutkineet kantelijan auton ja ettei autoa 6315: huhtikuuta 1995, jolloin tutkinnanjohtaja vaih- ollut saatu riittävän nopeasti poliisin tutkitta- 6316: tui toisen kerran. vaksi. 6317: Saadun selvityksen perusteella tapahtunutta Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 6318: viivästystä ei voitu osoittaa tietyn henkilön tai raavan. 6319: tiettyjen henkilöiden virheeksi tai laiminlyön- Esitutkintalain 7 §:n mukaan esitutkinnassa 6320: 6321: 6322: 6323: 125 6324: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6325: 6326: 6327: 6328: 6329: on selvitettävä ja otettava huomioon yhtä hyvin Käräjäoikeus tuomitsi vastaajan kotirauhan häi- 6330: epäiltyä vastaan kuin hänen puolestaan vaikut- ritsemisestä. Osapuolet valittivat tuomiosta ho- 6331: tavat seikat ja todisteet. vioikeuteen, joka lainvoiman saaneellatuomiolla 6332: Väitettyjen vauriojälkien kuvaaminen olisi hylkäsi kaikki syytteet. 6333: ollut kantelijan puolustuksekseen esittämien Jutussa vastaajana ollut henkilö pyysi tämän 6334: seikkojen selvittämiseksi perusteltua. Näin siinä- jälkeen poliisia tutkimaan mm. sitä, oliko nimis- 6335: kin tapauksessa, että tutkinnassa olisi epäilty mies vaimoineen toiminut laillisesti ilmiantaes- 6336: pesun tai muiden tapahtuman jälkeen autolle saan hänet ja vaatiessaan hänelle rangaistusta 6337: tehtyjen toimenpiteiden vaikuttaneen jälkien oikeudenkäynnissä. Päätöksen tämän tutkinta- 6338: luotettavuuteen. Tällä tavoin tästä asian ratkai- pyynnön johdosta teki syyttäjänä toiminut vir- 6339: semisen kannalta olennaisesta seikasta olisi saatu kamies, joka tällöin toimi Lapin lääninhalli- 6340: esitutkinta-asiakirjoihin myös epäillyn käsitystä tuksen lääninpoliisineuvoksena. Esitutkintaa ei 6341: kuvaavaa aineistoa, jonka luotettavuus ja mer- aloitettu, koska lääninpoliisineuvos katsoi, että 6342: kitys olisi ollut syyte- ja tuomitsemisharkinnassa nimismiehen tai hänen vaimonsa ei ollut syytä 6343: punnittavissa. Asiassa ei ollut edes väitetty, että epäillä syyllistyneen asiassa rikokseen. 6344: vauriojälkien valokuvaamiseen olisi ollut jokin Tutkintapyynnön tehnyt, oikeudenkäynnissä 6345: este. vastaajana ollut henkilö kanteli oikeusasiamie- 6346: Oikeusasiamies katsoi poliisin menetelleen helle. Kantelijan käsityksen mukaan lääninpolii- 6347: virheellisesti siinä, ettei kantelijan auton vaurio- sineuvos oli ollut esteellinen ratkaisemaan asiaa, 6348: jälkiä kantelijan pyynnöstä huolimatta ollut va- koska tämä oli toiminut asiassa aiemmin syyttä- 6349: lokuvattu. Oikeusasiamies piti virhettä kuiten- jänä. 6350: kin lievänä siihen nähden, mitä asiassa muutoin Apulaisoikeusasiamies totesi, että lääninpolii- 6351: oli esitetty. sineuvos toimi poliisitehtävässä tutkinnanjohta- 6352: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä esitut- jana, kun hän päätti, että esitutkintaa ei toimite- 6353: kinnan puutteellisuudesta Hyvinkään kihlakun- ta. Esteellisyysväitettä oli siten arvioitava esi- 6354: nan poliisilaitoksen ja esitutkinnasta vastannei- tutkintalain 16 §:n ja erityisesti sen yleislausek- 6355: den poliisimiesten tietoon. keen valossa. Sen mukaan tutkinnanjohtaja on 6356: Oikeusasiamiehen päätös 10.3.1997, dnro 770/ esteellinen muun muassa, jos luottamus hänen 6357: 4/95 puolueettomuuteensa (muusta) erityisestä syys- 6358: tä vaarantuu. 6359: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan poliisin toi- 6360: minnan tulee olla tosiasiallisesti puolueetonta, 6361: ESTEELLISYYS PÄÄTTÄÄ ESITUTKINNAN 6362: minkä lisäksi puolueettomuuden tulee olla uskot- 6363: ALOITT AM ISESTA 6364: tavaa ulkopuolisen näkökulmasta. Hänen mu- 6365: Sodankylän piirin nimismies teki rikosilmoi- kaansa on huolehdittava myös siitä, että ulko- 6366: tuksen siitä, että eräs henkilö uhkasi puhelimessa naisten seikkojen takia ei synny perusteltua ai- 6367: tappaa hänet. Lapin lääninhallituksen apulais- hetta epäillä toiminnan puolueettomuutta. Täl- 6368: poliisitarkastaja nosti asiassa syytteen laitto- löin on otettava huomioon esimerkiksi, antaako 6369: masta uhkauksesta ja myös nimismies vaimoi- tutkinnanjohtajan aiempi toiminta tai hänen jo- 6370: neen vaati vastaajalle rangaistusta oikeudessa. kin erityinen suhteensa asiaan objektiivisesti ar- 6371: 6372: 6373: 6374: 126 6375: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6376: 6377: 6378: 6379: 6380: vioiden perusteltua aihetta epäillä hänen ky- otettiin kiinni 4.7.1995 ja hänet päästettiin va- 6381: kyään toimia puolueettomasti. paaksi 7.7.1995 klo 15.50. Pakkokeinolain sään- 6382: Kantelijan tutkintapyynnön perusteella ni- nösten mukaan hänet olisi tullut vapauttaa 6383: mismiehen ja hänen vaimonsa toimintaa arvioi- 7. 7.1995 ennen klo 12, koska häntä ei vaadittu 6384: taessa tuli apulaisoikeusasiamiehen mielestä sa- vangittavaksi. 6385: malla väistämättä arvioitavaksi syyttäjän me- Apulaisoikeusasiamies totesi, että pidätys- 6386: nettely, kun tämä tutkintapyynnön tarkoitta- aikojen noudattamisesta vastaa yleensä tutkin- 6387: massa, syytteiden hylkäämiseen päättyneessä nanjohtaja. Tutkinnanjohtajalla oli tässä tapa- 6388: oikeudenkäynnissä vaati vastaajalle rangaistus- uksessa kuitenkin vapaapäivä 7.7.1995. Nimis- 6389: ta samasta menettelystä kuin nämäkin. Syyttä- miespiirissä noudatetun järjestelyn mukaan pi- 6390: jän mukaan näyttö syytteen tueksi oli koostunut dätysaikoja valvoi vastuuvuorossa oleva ko- 6391: nimismiehen ja hänen vaimonsa kertomuksista. misario, jonka apulaisoikeusasiamies katsoi lai- 6392: Erityisesti tuli arvioitavaksi, oliko hylätyn syyt- minlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kante- 6393: teen tueksi ollut lain edellyttämiä todennäköisiä lija vapautettaisiin lain edellyttämässä ajassa. 6394: syitä. Selvityksen mukaan kantelija oli 7.7.1995 6395: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan edellä ker- kuulustelussa, joka alkoi aamupäivällä ja jatkui 6396: rotunlainen suhde asiaan oli tämän vuoksi ja kello 14.55 asti. Kuulustelija, joka oli kyseisen 6397: muutoinkin omiaan herättämään perusteltuja jutun tutkijana toimiva rikosylikonstaapeli, tie- 6398: epäilyjä siitä, että virkamies ei voi tehdä päätös- si, milloin kantelija oli otettu kiinni. Apulaisoi- 6399: tään puolueettomasti ja vapaana epäasianmu- keusasiamies katsoi, että myös hänen olisi tullut 6400: kaisesta sidonnaisuudesta aiempiin ratkaisuihin- havaita, että lainmukainen pidätysaika ylittyisi 6401: sa. Apulaisoikeusasiamies katsoi esitutkintalain ja ilmoittaa siitä jollekin esimiehelleen, jolla olisi 6402: 16 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla, että läänin- ollut toimivalta vapauttaa kantelija. Rikosyli- 6403: poliisineuvos oli ollut esteellinen päättämään esi- konstaapelilla oli näissä olosuhteissa erityinen 6404: tutkinnan toimittamatta jättämisestä. Hän piti velvollisuus osaltaan huolehtia siitä, ettei pidä- 6405: lainkohdan tulkinnanvaraisuuden vuoksi riittä- tysaikaa ylitettäisi. 6406: vänä käsityksensä saattamista lääninpoliisineu- Apulaisoikeusasiamies antoi komisariolle ja 6407: voksen tietoon. rikosylikonstaapelille huomautuksen heidän vir- 6408: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 19.3.1997, heellisestä menettelystään. 6409: dnro 66/4/96 Kantelija arvosteli kantelussaan myös sitä, 6410: että hänen ollessaan pidätettynä ja vangittuna 6411: Espoon poliisi vankilassa, hänet vietiin kaksi ker- 6412: taa lääkärin vastaanotolle käsiraudoissa ja että 6413: PIDÄTYSAJAN YLITTYMINEN SEKÄ toisella kerralla poliisimiehet olivat läsnä hoito- 6414: KÄSIRAUTOJEN KÄYTTÄMINEN JA 6415: huoneessa. 6416: YKSITYISYYS HOITOTILANTEESSA 6417: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että saadusta 6418: Kantelija arvosteli kantelussaan sitä, että selvityksestä ei käynyt ilmi seikkoja, joiden pe- 6419: häntä pidettiin Espoon nimismiespiirissä pidä- rusteella olisi voitu olettaa kantelijan yrittävän 6420: tettynä pitempään kuin laki salli. karata eikä hänen käyttäytymisensä sairaala- 6421: Kantelua tutkittaessa kävi ilmi, että kantelija käyntien aikana tai muutoinkaan ollut väkival- 6422: 6423: 6424: 6425: 127 6426: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6427: 6428: 6429: 6430: 6431: taista tai sellaista, että se olisi tehnyt käsirauto- päällikön tietoon otettavaksi huomioon koulu- 6432: jen käytön puolustettavaksi. Asiassa jäi epäsel- tuksessa. 6433: väksi, mistä kuljetukset hoitaneet poliisimiehet Apulaisoikeusasiamiehen päätös 20.3.1997, 6434: olivat saaneet kertomansa tiedon, josta he päät- dnro 2337/4/95 6435: telivät, että kuljetuksen sujuminen oli syytä var- 6436: mistaa käsiraudoin. Tapahtumien kulkua ei voi- 6437: tu luotettavasti selvittää siten, että kyseisten 6438: OIKEUDENKÄYNNIN YHTEYDESSÄ 6439: poliisimiesten olisi voitu katsoa toimineen vir- 6440: TOIMITETIU TURVATARKASTUS 6441: heellisesti. Tästä huolimatta apulaisoikeusasia- 6442: mies korosti, että käsirautojen käyttö ei saa olla Kantelija kertoi kirjoituksessaan, että Sodan- 6443: rutiininomainen toimenpide. Niitä voidaankäyt- kylän poliisi tarkasti hänet, kun hän oli menossa 6444: tää vain silloin, kun karkaamista tai muuta häi- kuultavaksi Lapin käräjäoikeuden istuntoon So- 6445: riötä ei voida lievemmin keinoin muutoin koh- dankylän poliisi- ja oikeustalolle. Kantelija kat- 6446: tuudella estää. soi, että kysymyksessä oli lakiin perustumaton 6447: Poliisimiehillä oli velvollisuus vartioida pidä- henkilöntarkastus. 6448: tettyä niin, ettei tämä pääse karkaamaan tai Käräjäoikeudessa käsiteltiin kantelussa tar- 6449: aiheuttamaan vaaraa tai vahinkoa hoitotilan- koitettuna ajankohtana velkajärjestelyasiaa. Oi- 6450: teessa. Toisaalta tällaisissa tilanteissa on apulais- keuden ja poliisin tietoon oli etukäteen tullut, 6451: oikeusasiamiehen mukaan otettava huomioon että oikeuskäsittelyssä saattaisi ilmetä väkival- 6452: potilaan yksityisyyden suoja ja se, että hoitoti- taisuuksia. Velkajärjestelyasiaan määrätty sel- 6453: lanteen onnistumista voi haitata ulkopuolisten vittäjä oli ottanut puhelimitse yhteyttä käräjä- 6454: läsnäolo. oikeuden laamanniin ja ilmoittanut olevansa 6455: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan huolissaan oikeuskäsittelyn turvallisuudesta. 6456: poliisimiesten läsnäolosta hoitotilanteessa tulisi Tästä syystä laamanni oli kääntynyt Sodanky- 6457: neuvotella hoitohenkilökunnan kanssa ja rajata län nimismiespiirin puoleen ja pyytänyt virka- 6458: läsnäolo vain niihin tapauksiin, joissa henkilö- apuna turvatoimia väkivaltaisuuksien ehkäise- 6459: kunta tuntee turvallisuutensa uhatuksi. Karkaa- miseksi. Turvajärjestelyt toteutettiin siten, että 6460: mismahdollisuudet tulisi hänen mielestään estää kaikille käräjäoikeuden tiloihin tuleville suoritet- 6461: ensi sijassa muilla tavoin, esimerkiksi sopimaHa tiin henkilöntarkastus, jossa käytettiin apuna 6462: hoitolaitoksen kanssa siitä, että poliisin tuoma metallinpalj astinta. 6463: potilas otetaan vastaan tiloissa, joiden kulkurei- Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan 6464: tit ovat valvottavissa hoitotilan ulkopuolelta. mm., että henkilökohtainen koskemattomuus ja 6465: Selvityksen mukaan tässä tapauksessa lääkäri oli turvallisuus ovat perusoikeuksina turvattuja oi- 6466: toivonut poliisimiesten läsnäoloa, eikä apulaisoi- keushyviä. Tapahtumien aikaan maaliskuussa 6467: keusasiamies katsonut poliisimiesten menetel- 1995 voimassa olleen hallitusmuodon 6 §:n mu- 6468: leen moitittavasti. kaan jokainen Suomen kansalainen oli lain mu- 6469: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä kaan turvattu henkilökohtaisen vapauden puo- 6470: käsirautojen käytöstä ja poliisimiesten läsnä- lesta, mistä johtui myös henkilökohtaisen koske- 6471: olosta hoitotilanteessa asianomaisten poliisi- mattomuuden suoja. Euroopan ihmisoikeussopi- 6472: miesten tietoon sekä Espoon kihlakunnan poliisi- muksen 5 artiklan mukaan jokaisella oli oikeus 6473: 6474: 6475: 6476: 128 6477: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6478: 6479: 6480: 6481: 6482: henkilökohtaiseen turvallisuuteen, mikä ihmis- teytyi sen pohtimiseen, voitiinko oikeussaliin 6483: oikeus oli turvattu myös kansalaisoikeuksia ja menijöiden henkilökohtaisesta koskemattomuu- 6484: poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen desta tinkiä heidän turvallisuutensa varmistami- 6485: yleissopimuksen 9 artiklassa. seksi. 6486: Poliisin oikeudesta henkilöntarkastukseen Menettelyn arvioinnissa oli apulaisoikeusasia- 6487: säädettiin tapahtuman aikaan pakkokeinolaissa. miehen mukaan otettava huomioon, että turva- 6488: Pakkokeinolaki koski kuitenkin ainoastaan ri- tarkastusta pyytäneellä oikeuden puheenjohta- 6489: koksen selvittämisessä käytettäviä pakkokeino- jalla oli velvollisuus turvata yleinen järjestys oi- 6490: ja eikä sitä voitu soveltaa kantelussa tarkoitetun keudenkäynnissä. Sama velvollisuus oli poliisilla. 6491: kaltaiseen turvatarkastukseen. Tapahtuneen Sodankylän nimismiespiiri oli saanut turvatar- 6492: kaltaisen turvatarkastuksen suorittamisesta ei kastuksen toteuttamista koskevat ohjeet keskus- 6493: sisältynyt säännöksiä myöskään kirjoituksessa rikospoliisilta. 6494: tarkoitettuna aikana voimassa olleeseen poliisi- Saaduista selvityksistä kävi ilmi, että turva- 6495: lakiin eikä myöskään lokakuun 1995 alusta voi- järjestelyjä pyytäneen laamannin sekä niiden to- 6496: maan tulleeseen uuteen poliisilakiin. teuttamisesta vastanneen nimismiehen tarkoi- 6497: Apulaisoikeusasiamies totesi, että poliisin tuksena oli ehkäistä ennakolta mahdolliset väki- 6498: puuttuminen hallitusmuodossa turvattuihin pe- valtaisuudet ja että heillä voidaan katsoa olleen 6499: rusoikeuksiin, kuten henkilökohtaiseen koske- perusteltu syy otaksua, että käräjäoikeuden is- 6500: mattomuuteen edellyttää nimenomaisen toimi- tunnossa saattaisi esiintyä vakaviakin järjestys- 6501: valtuussäännöksen. Tässä tapauksessa soveltu- häiriöitä. Turvatarkastus toteutettiin tavalla, 6502: vaa toimivaltuussäännöstä ei ollut. Poliisin me- jolla puututtiin tarkastettavien henkilökohtai- 6503: nettelyn oikeutusta ei hänen nähdäkseen myös- seen koskemattomuuteen varsin rajoitetusti. 6504: kään voida tällaisessa tilanteessa yleensä johtaa Koska kaikki istuntosaliin menijät tarkastettiin, 6505: suoraan perusoikeussäännöstöstä. Näin saattaa kukaan ei myöskään joutunut tarkastuksen 6506: kuitenkin olla asianlaita sellaisessa perusoikeuk- vuoksi kiusallisen huomion kohteeksi. 6507: sien ristiriitatilanteessa, jossa yhden perusoikeu- Tapauksen erityiset olosuhteet olivat apulais- 6508: den turvaaminen edellyttää tinkimistä toisen oikeusasiamiehen mielestä senkaltaisia, että täs- 6509: täysimääräisestä toteuttamisesta. sä tapauksessa turvatarkastuksen toimittami- 6510: Apulaisoikeusasiamiehen mielestä jonkin pe- nen oli oikeussaliin menijöiden henkilökohtaisen 6511: rus- tai ihmisoikeuden täysimittaisesta toteutta- turvallisuuden suojaamiseksi oikeutettua, vaik- 6512: misesta saatetaan joutua tinkimään, jotta toinen ka nimenomainen toimivaltuussäännös tarkas- 6513: saadaan paremmin turvattua. Se, millä tavoin eri tukseen puuttui ja vaikka toimenpiteellä puutut- 6514: perusoikeuksia eri tilanteissa painotetaan, voi- tiin jossain määrin tarkastettujen henkilökohtai- 6515: daan ratkaista ainoastaan kulloinkin ratkaista- seen koskemattomuuteen. 6516: vana olevan tapauksen ominaispiirteitä arvioi- Apulaisoikeusasiamies totesi lisäksi, että lain- 6517: malla. säädäntöömme ei sisälly säännöstä, johon oikeu- 6518: Tässä tapauksessa oli kysymys kahden perus- denkäynnin turvatarkastukset voitaisiin riidat- 6519: oikeuden, henkilökohtaisen koskemattomuuden tomasti ja kaikissa tilanteissa perustaa. Tämä oli 6520: ja turvallisuuden välisestä yhteensovittamises- hänen mielestään puute, joka tuli mahdollisim- 6521: ta. Turvatarkastuksen laillisuuden arviointi ki- man pian poistaa. Koska turvatarkastuksilla 6522: 6523: 6524: 6525: 129 6526: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6527: 6528: 6529: 6530: 6531: puututaan perusoikeutena turvattuun henkilö- konstaapelin olisi tullut ainakin puhuttaa asian- 6532: kohtaiseen koskemattomuuteen, poliisin toimin- omistajan naapurit varmistaakseen, tiesivätkö 6533: nan pohjana tulee apulaisoikeusasiamiehen mu- he mitään asiaan vaikuttavaa. Näin ylikonstaa- 6534: kaan olla selkeä toimivaltuussäännös. peli ei ollut tehnyt. Käytettävissä oleva selvitys 6535: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 26.3.1997, huomioon ottaen apulaisoikeusasiamies katsoi, 6536: dnro 881/4/95 ettei kuitenkaan ollut perusteita epäillä, että 6537: Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen kirje val- naapureiden kuulematta jättämisellä olisi ollut 6538: tioneuvostolle 22.4.1997, dnro 942/2/97 s. 81. vaikutusta asian lopputulokseen. 6539: Lisäksi apulaisoikeusasiamies katsoi vs. ter- 6540: veyskeskuslääkärin menetelleen virheellisesti, 6541: kun tämä ei ollut kirjannut asianomistajan käyn- 6542: PUUTTEET VÄKISINMAKAAMIS- 6543: tiä vastaanotollaan Peij as- Rekolan sairaalan 6544: RIKOKSEN ESITUTKINNASSA 6545: päivystyksessä. 6546: Väkisinmakaamisesta rikosilmoituksen teh- Hän saattoi ylikonstaapelin ja vs. terveyskes- 6547: nyt asianomistaja kanteli mm. Vantaan nimis- kuslääkärin tietoon käsityksensä heidän virheel- 6548: miespiirin menettelystä asiansa esitutkinnassa. lisestä menettelystään. 6549: Jutun tutkijana toiminut ylikonstaapeli ei lä- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 5.5.1997, 6550: hettänyt asianomistajaa Helsingin yliopiston oi- dnro 607/4/96 6551: keuslääketieteen laitokselle lääkärintutkimuk- 6552: seen vaan piti riittävänä terveyskeskuslääkärin 6553: tutkimusta. Terveyskeskuslääkäri ohjasi sittem- 6554: ESITUTKINNAN LOPETTAMISPÄÄTÖS 6555: min asianomistajan tutkimuksiin oikeuslääketie- 6556: teen laitokselle. Keskusrikospoliisin Rovaniemen aluetoimis- 6557: Kantelun tutkinnassa hankitun Terveyden- ton rikosylikomisario pyysi oikeusasiamiestä 6558: huollon oikeusturvakeskuksen asiantuntijalää- tutkimaan, oliko Helsingin poliisilaitoksen rikos- 6559: kärin lausunnon mukaan terveyskeskuslääkärin komisario menetellyt lainmukaisesti tehdessään 6560: menettely lähettää asianomistaja oikeuslääke- esitutkinnan lopettamispäätöksen erään kansan- 6561: tieteen laitokselle tutkimuksiin oli hyvin perus- edustajan tekemäksi epäiltyä rikosta koskevassa 6562: teltu, koska oikeuslääketieteen laitoksen lääkä- asiassa. 6563: reillä on ylivoimainen kokemus seksuaalirikosta- Rikoskomisario oli määrätty tutkinnanjohta- 6564: pausten tutkinnassa terveyskeskuslääkäreihin jaksi keskusrikospoliisin Rovaniemen aluetoi- 6565: tai sairaalan päivystäviin lääkäreihin verrattu- miston Helsingin poliisilaitokselle ilmoittaman, 6566: na. Vaikka epäillystä rikoksesta oli kulunut jo kyseistä kansanedustajaa koskevan rikosepäilyn 6567: kolmisen vuorokautta niin oikeuslääketieteelli- esitutkintaan. Rikosilmoituksen mukaan kan- 6568: sessä tutkimuksessa oli lausunnon mukaan saa- sanedustajan epäiltiin edustaneen itselleen edus- 6569: tavissa asiaan vaikuttavaa tietoa. Apulaisoi- kunnalta aiheettomasti kulukorvausta vuosien 6570: keusasiamies arvosteli ylikonstaapelia siitä, että 1991 ja 1994 välisenä aikana yhteensä noin 6571: tämä ei lähettänyt asianomistajaa tutkimuksiin 73 000 mk. Oltuaan yhteydessä eduskunnan 6572: oikeuslääketieteen laitokselle. kanslian tilitoimiston apulaistoimistopäällik- 6573: Apulaisoikeusasiamies katsoi myös, että yli- köön sekä eräisiin muihinkin eduskunnan virka- 6574: 6575: 6576: 6577: 130 6578: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6579: 6580: 6581: 6582: 6583: miehiin rikoskomisario teki esitutkinnan lopetta- Myös esitutkinta- ja pakkokeinolakeja koskevas- 6584: mispäätöksen esitutkintalain 43 §:n 1 momentin sa hallituksen esityksessä lausuttu viittaa siihen, 6585: 1 kohdan perusteella. että mainitunlainen tutkinnanjohtajan päätös 6586: Rikoskomisario viittasi selityksessään siihen, on tarkoitettu tehtäväksi vain selvissä tapauksis- 6587: että eduskunnan virkamiehet olivat ilmoittaneet sa (HE 14/1985 vp. s. 38). 6588: hänelle, ettei kansanedustajan menettely täyttä- Rikoskomisarion menettelyä arvioidessaan 6589: nyt rikoksen tunnusmerkistöä. Eduskunnan tili- apulaisoikeusasiamies totesi, että tämä oli teh- 6590: toimiston apulaistoimistopäällikön rikoskomisa- nyt varsin huomattavan taloudellisen intressin 6591: riolle lähettämässä kirjoituksessa mm. lausut- käsittävässä jutussa päätöksen esitutkinnan lo- 6592: tiin, ettei kansanedustaja ollut menetellyt edus- pettamisesta aivan tutkinnan alkuvaiheissa, jol- 6593: kuntaa kohtaan virheellisesti. loin käytettävissä oleva selvitys asian oikeudelli- 6594: Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle asias- seen ja näytölliseen arviointiin oli ollut niukkaa. 6595: sa antamassaan lausunnossa sisäasiainministe- Päätöksensä perusteluissa rikoskomisario oli vii- 6596: riön poliisiosasto katsoi, että asia ei ollut asian- tannut vain eduskunnan tilitoimiston apulaistoi- 6597: omistajan edustajan käsityksestä huolimatta sii- mistopäällikön kirjeessään esittämään käsityk- 6598: nä määrin selvä, että sen ratkaiseminen olisi kuu- seen. Tällä perusteella rikoskomisario oli toden- 6599: lunut tutkinnanjohtajan harkintavaltaan. Tä- nut, ettei kansanedustajan voitu katsoa syyllis- 6600: män vuoksi sisäasiainministeriön poliisiosasto tyneen rikokseen. 6601: kehotti keskusrikospoliisia toimittamaan esitut- Apulaisoikeusasiamies katsoi, että rikosko- 6602: kinnan kirjoituksessa tarkoitetusta asiasta. Esi- misario oli menetellyt tutkinnanjohtajana esi- 6603: tutkinnan valmistuttua Helsingin kaupungin- tutkintalain 43 §:n 1 momentin 1 kohdan vastai- 6604: viskaali nosti syytteen kansanedustajaa vastaan sesti tehdessään esitutkinnan lopettamispäätök- 6605: Helsinginkäräjäoikeudessa,joka tuomitsi tämän sen. Rikoskomisarion virheellistä menettelyä ar- 6606: törkeästä petoksesta 7 kuukauden ehdolliseen vioitaessa oli kuitenkin otettava huomioon hä- 6607: vankeusrangaistukseen. Kansanedustaja saattoi nen eduskunnan tilitoimistosta ja kertomansa 6608: asian Helsingin hovioikeuden tutkittavaksi, mis- mukaan myös muilta eduskunnan virkamiehiltä 6609: sä asia oli kantelua ratkaistaessa vireillä. saamansa tiedot eduskunnan kulukorvaussään- 6610: Apulaisoikeusasiamies viittasi päätöksessään nösten tulkinnasta ja kulukorvauskäytännöstä. 6611: esitutkintalain (449/87) 43 §:ään, minkä mukaan Rikoskomisariolla oli apulaisoikeusasiamie- 6612: asia on esitutkinnan päätyttyä saatettava syyt- hen mukaan perusteita luottaa asiantuntijaksi 6613: täjän harkittavaksi. Säännöksen 1 momentin 1 mieltämältänsä taholta saamiinsa tietoihin, 6614: kohdan mukaan näin ei kuitenkaan menetellä vaikka hän esitutkinnan johtajana ei ollutkaan 6615: siinä tapauksessa, että tutkinnassa on käynyt sidottu asianomistajan edustajan käsitykseen 6616: selville, ettei rikosta ole tehty. Apulaisoikeus- tapahtuman oikeudellisesta luonteesta. Tämän 6617: asiamiehen mukaan lainkohtaa on esitutkintavi- vuoksi asia ei antanut aihetta muuhun kuin että 6618: ranomaisen ja syyttäjän rikosprosessuaalisen apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä esi- 6619: roolin eroa myötäillen tulkittu siten, että rikok- tutkintalain 43 §:n 1 momentin 1 kohdan tulkin- 6620: sen tunnusmerkistön täyttymistä ja näytön arvi- nasta rikoskomisarion tietoon ja kiinnitti hänen 6621: ointia koskevissa rajatapauksissa tutkinnanjoh- huomiotaan vastaisen varalle siihen, että esitut- 6622: tajan tulee saattaa asia syyttäjän harkittavaksi. kintaviranomaisen tulee arvioida tutkittavan- 6623: 6624: 6625: 6626: 131 6627: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6628: 6629: 6630: 6631: 6632: aan olevan teon rikosoikeudellinen luonne riip- Edellä lausutuilla perusteilla apulaisoikeus- 6633: pumatta asianomistajan esittämistä käsityksis- asiamies katsoi Lappeenrannan poliisilaitoksen 6634: tä. komisarion menetelleen virheellisesti siinä, että 6635: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 16.5.1997, hän salli lain mukaan pisimmän mahdollisen pi- 6636: dnro 1764/4/95 dätysajan ylittyä jälkimmäisen pidättämisen ai- 6637: kana. Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan 6638: hän otti kuitenkin huomioon, että pakkokeino- 6639: PIDÄTYSAJAN LASKEMINEN lain säännökset asiasta ovat tulkinnanvaraiset 6640: eikä niistä saa selkeää tukea kantelutapauksen 6641: Kantelija oli otettu kätkemisrikosta koskevan kaltaisen tilanteen ratkaisemiseen. Hän piti kui- 6642: epäilyn johdosta kiinni ja pidätetty Imatran ni- tenkin omaa kantaansa perusoikeusmyönteisen 6643: mismiespiirin rikoskomisarion määräyksestä. Pi- laintulkinnan mukaisena ja siten perustellumpa- 6644: dättämisen päätyttyä Lappeenrannan poliisilai- na. Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 6645: toksen komisario oli määrännyt kantelijan välit- komisarion menettelyn virheellisyydestä tämän 6646: tömästi uudelleen pidätettäväksi epäiltynä syyl- tietoon. 6647: listymisestä virkamiehen väkivaltaiseen vastus- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 2.6.1997, 6648: tamiseen. Lain sallima pidättämisen enimmäisai- dnro 2572/4/96 6649: ka ylittyi jälkimmäisen pidättämisen aikana. 6650: Apulaisoikeusasiamies totesi, että pakkokei- 6651: nolaissa ei ole nimenomaista säännöstä siitä, mi- 6652: POLIISIMIEHEN KÄYTTÄYTYMINEN 6653: ten vapaudenmenetysaika tulisi laskea tilantees- 6654: ASIAKASPALVELUTEHTÄVÄSSÄ 6655: sa, jossa epäilty pidätetään toisen rikosepäilyn 6656: vuoksi välittömästi edellisen pidättämisen pää- Kantelijan mukaan poliisi käytti epäasiallista 6657: tyttyä ja kun pidättämiset tapahtuvat eri poliisi- kieltä vastatessaan hänelle, kun hän tiedusteli 6658: piirien määräyksestä. poliisiasemalla rikoksesta epäiltynä kiinniotetun 6659: Koska pidättämistä koskevilla säännöksillä poikansa tilannetta. 6660: puututaan kuitenkin perusoikeutena suojattuun Selvityksen mukaan kantelija ja hänen muka- 6661: henkilökohtaiseen vapauteen, vahvat syyt pu- naan ollut henkilö olivat käyttäneet erittäin 6662: huvat apulaisoikeusasiamiehen mukaan perusoi- jyrkkäsanaista kieltä. Heidän kanssaan keskus- 6663: keutta mahdollisimman vähän rajoittavan tul- tellut poliisimies vetosi selvityksessään suoma- 6664: kinnan puolesta. Kun lisäksi pidättämisten pe- laiseen sananlaskuun ja totesi omasta käyttäyty- 6665: rusteina olleiden rikosten välillä tässä tapaukses- misestään "Niin metsä vastaa kuin sinne huude- 6666: sa oli selvä ajallinen, asiallinen ja paikallinen taan". 6667: yhteys, pidättämisiä olisi apulaisoikeusasiamie- Apulaisoikeusasiamies totesi selvityksestä 6668: hen käsityksen mukaan tullut tarkastella yhtenä olevan pääteltävissä, että kumpikin käytti ko- 6669: tutkinnallisena kokonaisuutena. Pakkokeinolain vaa kieltä. Hän totesi, että vaikka poliisin tehtä- 6670: sallima pisin mahdollinen pidätysaika oli siten vien hoito saattaa joissakin tapauksissa edellyt- 6671: ylittynyt. V astuu asiasta oli apulaisoikeusasia- tää tavanomaista kovempaa kielenkäyttöä, juuri 6672: miehen näkemyksen mukaan jälkimmäisestä pi- poliisin ammattitaitoon kuuluu kyky asioida 6673: dättämisestä päätöksen tehneellä komisariolla. myös vaikeissa tilanteissa niidenkin henkilöiden 6674: 6675: 6676: 6677: 132 6678: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6679: 6680: 6681: 6682: 6683: kanssa, joiden kielenkäyttö ei aina pysy tavan- Tutkintavankeudesta annetun lain 13 §:n 3 6684: omaisten käyttäytymissääntöjen rajoissa. Polii- momentin mukaan vanki saa ottaa vastaan vie- 6685: sin on apulaisoikeusasiamiehen mukaan myös raita tarpeellisen valvonnan alaisena. Esitutkin- 6686: pidättäydyttävä tunteenomaisesta kielenkäy- nan ollessa kesken voidaan kieltää muu kuin lähi- 6687: töstä ja hallittava käytöksensä. Hän saattoi käsi- omaisen tapaaminen, jos tapaamisen voidaan 6688: tyksensä tiedoksi Raision kihlakunnan poliisilai- olettaa vaarantavan vangitsemisen tarkoituk- 6689: tokselle ja ylikonstaapelille. sen. 6690: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 9.6.1997, Hallituksen esityksessä kyseisen säännöksen 6691: dnro 1617/4/96 sanamuoto kuului tältä osin seuraavasti: "Esi- 6692: tutkinnan ollessa kesken voidaan kieltää sellaiset 6693: tapaamiset, joiden voidaan olettaa varantavan 6694: vangitsemisen tarkoituksen" (HE 14/1985 s. 80 6695: TUTKINTAVANGIN OIKEUS TAVATA 6696: LÄHIOMA1STAAN ja 132). Eduskunnan lakivaliokunta piti ehdotet- 6697: tua säännöstä kuitenkin liian ankarana ja katsoi 6698: Kantelija kertoi oikeusasiamiehelle osoitta- inhimillisten näkökohtien vaativan, että vangil- 6699: massaan kirjoituksessa sopineensa poliisin kans- la pitää aina olla oikeus tavata lähiomaisia. Jos 6700: sa, että hän saa tavata Helsingin poliisivankilas- on syytä epäillä, että lähiomaisen tapaamista 6701: sa tutkintavankina ollutta poikaansa isänpäivä- käytetään väärin, tutkinnan edellytykset on täl- 6702: nä 12.11.1995. Hänen saavuttuaan Kotkasta ta- löin pyrittävä turvaamaan valvontaa tehosta- 6703: paamista varten Helsinkiin, tapaamista ei kui- malla (La VM nro 9/1986 s. 15 ). 6704: tenkaan sallittuja hänet sen sijaan kuulusteltiin. Apulaisoikeusasiamies totesi, että kysymyk- 6705: Hän arvosteli poliisin menettelyä. sessä olevan kaltaisessa tilanteessa on vastakkain 6706: Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että kantelijan kaksi intressiä: yhtäältä rikosprosessin tavoittei- 6707: poika oli vangittu epäiltynä törkeistä huumaus- den tehokas ja häiriötön toteuttaminen sekä toi- 6708: ainerikoksista ja häntä säilytettiin 30.9.- saalta lähiomaisten yhteydenpidon mahdollista- 6709: 29.11.1995 Helsingin poliisivankilassa. Kanteli- minen vapaudenriistonkin aikana. 6710: jan tultua aiemmin sovitun mukaisesti tapaa- Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tutkinta- 6711: maan poikaansa Helsingin poliisilaitoksen rikos- vankeuslain 13 §:n 3 momentti on siinä suhteessa 6712: komisario ei kuitenkaan sailinnut tapaamista, ehdoton, että lähiomaisen tapaamisoikeutta ei 6713: koska epäiltiin, että poika oli siirtänyt huumaus- voida millään perusteella, ei edes painavista ri- 6714: ainekaupoilla saatua omaisuutta isänsä nimiin, kostutkinnallisista syistä, kieltää. Laissa ei kui- 6715: joka näin olisi kätkenyt poikansa rikoksella saa- tenkaan ole tarkemmin säädetty siitä, miten ta- 6716: maa omaisuutta tietoisena sen alkuperästä. Ri- paamisoikeus toteutetaan, esimerkiksi miten 6717: koskomisario katsoi, että tapaaminen olisi vaa- usein tapaaminen on sallittava. Apulaisoikeus- 6718: rantanut rikoksen selvittämistä. Tapaamisen si- asiamies piti selvänä, että tulkinnalla ei saa tehdä 6719: jasta kantelijaa kuulusteltiin epäiltynä törkeästä tyhjäksi lainkohdan tarkoitusta mahdollistaa lä- 6720: kätkemisrikoksesta. hiomaisten yhteydenpito. Hän viittasi myös hal- 6721: Saadun selvityksen mukaan muita tapaamis- litusmuodon 8 §:ään ja Euroopan ihmisoikeusso- 6722: pyyntöjä ei evätty ja kantelijan tapaamiset poi- pimuksen 8 artiklaan todeten, että tutkintavan- 6723: kansa kanssa jatkuivat myöhemmin normaalisti. keudesta annettua lakiakin sovellettaessa tulee 6724: 6725: 6726: 6727: 133 6728: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6729: 6730: 6731: 6732: 6733: eri vaihtoehdoista pyrkiä omaksumaan sellai- perusteita epäillä, että mikäli tapaaminen salli- 6734: nen, joka edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteu- taan, kantelija ja hänen poikansa voivat vaikut- 6735: tumista. taa toisiinsa ja näin vaikeuttaa asian selvittämis- 6736: Toisaalta lähiomaisen tapaamisoikeus ei apu- tä. Mitään muuta erityistä syytä tapaamiselle ei 6737: laisoikeusasiamiehen mukaan voi olla rajoitta- ole esitetty kuin että kysymys oli isänpäivästä. 6738: maton ja erinäiset syyt saattavat perustellusti Apulaisoikeusasiamiehen mukaan jälkikäteen 6739: asettaa rajoituksia tapaamisajankohdalle. Niitä käytettävissä olevan selvityksen perusteella oli 6740: määrättäessä voidaankin hänen käsityksensä vaikeaa arvioida, olisiko tapaaminen voitu to- 6741: mukaan ottaa huomioon esimerkiksi tapaamisen teuttaa valvottuna vaarantamatta asian selvit- 6742: järjestämiseen liittyviä käytännön näkökohtia. tämistä. Apulaisoikeusasiamies totesi kuitenkin, 6743: Apulaisoikeusasiamies totesi, että myös rikos- että erityisesti lähiomaisten tapaamisten osalta 6744: tutkinnallisia syitä on jossain määrin mahdollis- valvotun tapaamisen järjestäminen on väärin- 6745: ta ottaa huomioon lähiomaisen tapaamisen aikaa käytöksiä epäiltäessä ensisijainen keino. Rikos- 6746: ja tiheyttä määrättäessä. Tällöin on punnittava tutkinnallisten syiden ottaminen huomioon lähi- 6747: vastakkain kahta näkökohtaa: miten tärkeää lä- omaisten tapaamisten ajankohtia määrättäessä 6748: hiomaisten tapaaminen juuri heidän haluamaan tulee kysymykseen vain poikkeuksellisissa tilan- 6749: ajankohtana objektiivisesti arvioiden on (esim. teissa eikä tapaamista saa tälläkään perusteella 6750: erityiset perhesyyt tai sairaus) sekä toisaalta, lykätä niin pitkäksi aikaa, että lähiomaisten ja 6751: miten tärkeät rikostutkinnalliset syyt puhuvat tutkintavangin normaali ja kohtuullinen yhtey- 6752: tapaamista vastaan ja missä määrin tapaaminen denpito vaarantuisi. 6753: juuri esitutkinnan tuossa vaiheessa niitä vaaran- Tässä tapauksessa tapaamisista evättiin vain 6754: taisi. 12.11.1995 pidettäväksi suunniteltu tapaami- 6755: Tässä tapauksessa tapaamisen sallimisen puo- nen. Muutoin kantelija sai tavata poikaansa nor- 6756: lesta puhui apulaisoikeusasiamiehen mukaan se, maalisti. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kun 6757: että kysymys oli jo useita päiviä aiemmin sovi- otettiin huomioon se harkinta valta, jonka tapaa- 6758: tusta tapaamisesta, jota varten kantelija saapui misoikeutta koskeva säännös antaa, rikosko- 6759: Helsinkiin Kotkasta. Lisäksi aiemmasta tapaa- misario ei menetellyt lainvastaisesti evätessään 6760: misesta oli kulunut jo yli kolme viikkoa. puheena olevan tuon tapaamisen. 6761: Toisaalta saadun selvityksen perusteella kan- Apulaisoikeusasiamies kuitenkin saattoi tut- 6762: telijaa epäiltiin vakavasta rikoksesta ja häneen kintavankeuslain 13 §:n 3 momentin soveltami- 6763: kohdistunut esitutkinta oli aivan alkuvaiheessa. sesta esittämänsä käsitykset rikoskomisarion tie- 6764: Selvityksen mukaan epäilty törkeä kätkemisri- toon vastaisen varalle. 6765: kos liittyi läheisesti niihin vakaviin rikoksiin, Apulaisoikeusasiamiehen päätös 18.6.1997, 6766: joiden johdosta kantelijan poika oli vangittuna. dnro 112/4/96 6767: Häntä oli kuultu asiassa suunnitellun tapaamis- 6768: päivän aamuna kantelijan jo lähdettyä Kotkas- 6769: ta, jolloin tapaamisen peruuttamisesta ilmoitta- 6770: minen ei enää ollut mahdollista. Apulaisoikeus- 6771: asiamies piti myös uskottavana rikoskomisarion 6772: esittämää käsitystä siitä, että tässä tilanteessa oli 6773: 6774: 6775: 6776: 134 6777: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6778: 6779: 6780: 6781: 6782: HUOLELLISUUS HAASTETODISTUKSEN haltuun jääneitä esineitä, poliisilaitoksen ko- 6783: ANTAMISESSA misario määräsi pesäpallomailat ja työkalut vä- 6784: häarvoisina hävitettäviksi. 6785: Vastaajalle annetun haastetodistuksen teksti 6786: Apulaisoikeusasiamies totesi, että ei ole syytä 6787: oli jäljentynyt yhtä riviä tarkoitettua alemmaksi 6788: asettaa korkealle sitä rajaa, milloin esine voidaan 6789: sillä seurauksella, että oikeudenkäynnin istunto- 6790: katsoa vähäarvoiseksi. Hän viittasi siihen, että 6791: päivää koskeva merkintä oli jäänyt epäselväksi. 6792: löytötavaroiden osalta vähäarvoisena pidetään 6793: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 6794: alle 100 markan arvoista tavaraa. Tässä tapauk- 6795: kantelijan saamaa haastetodistusjäljennöstä ei 6796: sessa työkalujen arvo ei ollut arvioitavissa, mut- 6797: voitu pitää tekstin epäselvyyden johdosta asian- 6798: ta pesäpallomailoista oli selvitetty, että ne olivat 6799: mukaisena. Hän kiinnitti haastetodistuksen kir- 6800: käyttämättömiä ja 149 markan hintaisia. Apu- 6801: joittaneen Hyvinkään kihlakunnan poliisilaitok- 6802: laisoikeusasiamiehen tulkinnan mukaan aina- 6803: sen vartijavahtimestarin huomiota huolellisuu- 6804: kaan pesäpallomailoja ei olisi tullut yksittäin- 6805: teen virkatehtävien suorittamisessa. 6806: kään arvostellen katsoa vähäarvoisiksi. Hän viit- 6807: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 13.8.1997, 6808: tasi myös poliisilain esitöihin, joissa todetaan 6809: dnro 833/4/97 6810: muun muassa, että vähäarvoistakaan omaisuut- 6811: ta ei tule hävittää, jos se ilman mainittavia kus- 6812: tannuksia, vaivaa ja viivytystä voidaan palaut- 6813: POLIISIN HALTUUN OTETUN OMAISUU- 6814: taa, myydä tai luovuttaa (HE 57/1994 s. 51). 6815: DEN HÄVITIÄMINEN 6816: Hävittämisestä päättäneen komisarion ei kat- 6817: Kantelija arvosteli Helsingin poliisilaitosta sottu menetelleen lainvastaisesti. Toisenlainen 6818: sitä, että se ei ollut palauttanut häneltä takavari- laintulkinta olisi kuitenkin ollut apulaisoikeus- 6819: koitua omaisuutta. asiamiehen mielestä perustellumpi. Poliisin olisi 6820: Selvityksen mukaan kysymys oli siitä, että myös apulaisoikeusasiamiehen mukaan tullut 6821: poliisi oli Helsingin käräjäoikeuden läheisyydes- toimia tapahtunutta aktiivisemmin esineiden 6822: sä ottanut poliisilain 24 §:n nojalla haltuunsa omistajien löytämiseksi. Lisäksi apulaisoikeus- 6823: mm. työkaluja ja kymmenen pesäpallomailaa. asiamiehen mukaan esineiden haltuunotosta laa- 6824: Lainkohdan mukaan poliisin haltuun voidaan dittu pöytäkirja oli virheellisesti otsikoitu taka- 6825: tilapäisesti ottaa mm. aseet ja muut vaaralliset varikkopöytäkirjaksi ja toimenpiteen peruste oli 6826: esineet siltä, jonka voidaan perustellusti epäillä kirjattu väärin. Hän saattoi käsityksensä komi- 6827: aiheuttavan välitöntä vaaraa yleiselle järjestyk- sarion tietoon. 6828: selle ja turvallisuudelle. Jollei haltuun otettua Apulaisoikeusasiamiehen päätös 18.8.1997, 6829: esinettä voida vaaratta palauttaa, myydä tai dnro 726/4/96 6830: muuten luovuttaa tai jos on kysymys vähäarvoi- 6831: sesta omaisuudesta, päällystöön kuuluvalla po- 6832: liisimiehellä on oikeus määrätä esine hävitettä- 6833: POLIISIN HALTUUN SAAMAN OMAISUU- 6834: väksi. Tässä tapauksessa poliisi ei selvityksen 6835: DEN PALAUTIAMINEN 6836: mukaan kirjannut kenelle esineet kuuluivat, kos- 6837: ka tämä olisi voinut vaarantaa järjestyksenpi- Imatran nimismiespiirin rikosylikonstaapeli 6838: don. Kun kukaan ei tullut noutamaan poliisin sai kotietsinnän toimittamista varten avaimen 6839: 6840: 6841: 6842: 135 6843: T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6844: T 0 M E N P 6845: 6846: 6847: 6848: 6849: ulkomailla olleiden henkilöiden asuntoon näiden 6850: POLIISIN VELVOLLISUUS ILMOITTAA 6851: HENKILÖLLISYYDEN 6852: miniäitä 19.3.1996, mutta hän ei palauttanut 6853: SELVITTÄMISEN SYY 6854: avainta pyynnöstä huolimatta. Toinen asunnon 6855: omistajista ja avaimen luovuttanut henkilö kan- Kantelija arvosteli poliisin menettelyä henki- 6856: telivat asiasta oikeusasiamiehelle. löllisyyden selvittämistä ja kiinniottoa koske- 6857: Rikosylikonstaapeli kertoi menettelynsä vassa asiassa. Kantelija katsoi, että häntä hal- 6858: syyksi sen, että jos asunnossa olisi omistajien vennettiin hänen afrikkalaisen syntyperänsä 6859: poissaollessa tapahtunut jotain, jopa tahallaan vuoksi. 6860: aiheutettuna, olisi vastuu siitä siirretty helposti Poliisimies tiedusteli Kangasalan linja-auto- 6861: poliisille, minkä vuoksi hän halusi turvata asun- asemalla linja-autoa odottaneen kantelijan hen- 6862: non säilymisen sellaisenaan kotietsinnän jälkeen. kilöllisyyttä. Keskustelu käytiin englannin kie- 6863: Hän palautti avaimen asunnon omistajalle lellä. Kantelij a ilmoitti passinsa olevan kotona ja 6864: 25.3.1997. kysyi syytä henkilöllisyyden selvittämiseen. Po- 6865: Rikosylikonstaapelin menettely vastasi apu- liisimies kertoi todenneensa, että kantelijan tun- 6866: laisoikeusasiamiehen mukaan asialliselta sisällöl- tomerkkejä vastaavan henkilön suhteen oli äs- 6867: tään avaimen takavarikointia tai tutkimuspai- kettäin lähistöllä ollut pieniä ongelmia. Tällä po- 6868: kan eristämistä. Viimeksi mainittu toimenpide liisimies viittasi poliisin hälytyskeskuksen kaut- 6869: voidaan tehdä vain rikoksen selvittämisen tur- ta saatuun tehtävään, joka koski mustaihoista 6870: vaamiseksi eikä rikosylikonstaapelin esittämää taulujenmyyjää. Tehtäväilmoituksen mukaan 6871: voida pitää tällaisena perusteena. Toisaalta henkilö myi kiertävänä kauppiaana grafiikkaa 6872: avainta ei takavarikoitu, mihin apulaisoikeus- asunnosta asuntoon, minkä paikallinen järjes- 6873: asiamiehen käsityksen mukaan ei olisikaan ollut tyssääntö kielsi. 6874: laillisia perusteita. Kun vielä otettiin huomioon, Henkilöllisyyden selvittämiseksi kantelija 6875: että asiassa ei ollut edes väitetty, että avain olisi otettiin kiinni, hänelle suoritettiin turvallisuus- 6876: ollut miniän hallussa oikeudettomasti, apulaisoi- tarkastus ja hänet kuljetettiin poliisiautolla po- 6877: keusasiamies katsoi, ettei rikosylikonstaapeli ol- liisiasemalle, jossa henkilötiedot tarkistettiin. 6878: lut esittänyt laillista perustetta olla palautta- Suoritettujen toimenpiteiden osalta apulaisoi- 6879: matta avainta. keusasiamies piti selvitettynä, ettei kantelijalle 6880: Apulaisoikeusasiamies saattoi rikosylikons- ilmoitettu riittävän selkeästi henkilöllisyyden 6881: taapelin tietoon käsityksensä tämän virheellises- selvittelyn syytä ainakaan siltä osin kuin kysy- 6882: tä menettelystä. mys oli epäillystä järjestyssäännön vastaisesta 6883: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 8.9.1997, toiminnasta. Sen sijaan muutoin kantelussa esi- 6884: dnrot 851 ja 99114/96 tetyistä poliisimiesten halventavista ja nöyryyt- 6885: tävistä toimenpiteistä tai lausumista ei saadun 6886: selvityksen perusteella ollut näyttöä. 6887: Kantelua tutkiessaan apulaisoikeusasiamies 6888: kuitenkin kiinnitti huomiota siihen, että poliisi 6889: viittasi eräissä selvityksissään kantelijaan käyt- 6890: täen ilmausta neekeri. Apulaisoikeusasiamiehen 6891: mukaan tätä ei voida pitää poliisin asialliseen 6892: 6893: 6894: 136 6895: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6896: 6897: 6898: 6899: 6900: virkakieleen kuuluvana. Koska termi on ilmi- ESITUTKINNAN TOIMITTAMATTA 6901: asultaan lähes yhtäpitävä englanninkielisen vas- JÄTTÄMISTÄ KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN 6902: tineensa kanssa, johon sisältyy voimakas halven- PERUSTELEMINEN 6903: tava merkityssisältö, se on saanut myös suomen Kantelija arvosteli Nokian nimismiespiirin ri- 6904: kielessä kielteissävyistä sisältöä. Tästä syystä il- koskomisarion päätöstä olla toimittamatta 6905: maisua ei apulaisoikeusasiamiehen mukaan voi- asiassa esitutkintaa. 6906: da enää pitää riittävän neutraalina virkakielessä, Apulaisoikeusasiamies katsoi, että rikosko- 6907: vaikka ilmaisu onkin ollutsuomenkielessä alku- misario ei ollut ylittänyt harkintavaltansa tai 6908: aan neutraali. käyttänyt sitä väärin, kun hän päätöksestään 6909: A pulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä ilmi käyvillä ja selvityksessään esiin tuomilla 6910: Kangasalan kihlakunnan poliisilaitoksen tietoon perusteilla päätti, ettei asiassa toimiteta esitut- 6911: otettavaksi huomioon henkilökunnan koulutuk- kintaa. Hän totesi kuitenkin, että rikoskomisa- 6912: sessa. rion hänelle antamasta selvityksestä kävi ilmi, 6913: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 18.9.1997, että tämän tekemä päätös perustui myös muihin 6914: dnro 1655/4/95 kuin päätöksessä mainittuihin seikkoihin. Nämä 6915: päätökseen kirjaamattomat perustelut eivät ol- 6916: leet päätöksen kannalta epäolennaisia. 6917: ESITUTKI N NAN VII VÄSTYM 1NE N Apulaisoikeusasiamies totesi, että hallitus- 6918: muodon 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada 6919: Kantelija arvosteli Helsingin rikospoliisin 6920: asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman ai- 6921: suorittamaa petosasian esitutkintaa muun muas- 6922: heetonta viivytystä. Asianmukaiseen käsitte- 6923: sa viivästymisen takia. 6924: lyyn apulaisoikeusasiamies katsoi kuuluvan oi- 6925: Selvityksen mukaan esitutkinta kesti noin 6926: keuden saada perusteltu päätös, mihin puoles- 6927: puolitoista vuotta. Sitä viivästytti erityisesti 6928: taan kuuluu myös se, että päätöksen kaikki pe- 6929: vastauksen odottaminen Ison-Britannian poliisi- 6930: rustelut tuodaan julki. Tämä kaikkea viran- 6931: viranomaisille tehtyyn virka-apupyyntöön. Esi- 6932: omaistoimintaa koskeva periaate käy poliisin 6933: tutkintaa suorittanut poliisi tiedusteli vastausta 6934: osalta ilmi poliisilain 4 §:stä. 6935: noin vuoden kuluttua virka-apupyynnön suorit- 6936: Apulaisoikeusasiamies katsoi rikoskomisarion 6937: tamisesta. 6938: menetelleen virheellisesti siinä, että hänen teke- 6939: Apulaisoikeusasiamiehen varamies totesi, 6940: mästään päätöksestä eivät käyneet ilmi kaikki 6941: että esitutkinnan asianmukainen suorittaminen 6942: sen perusteena olleet asiaan vaikuttavat seikat. 6943: olisi edellyttänyt esitutkinnan johtajalta aikai- 6944: Hän saattoi käsityksensä rikoskomisarion vir- 6945: sempaa tiedustelua asian etenemisestä. 6946: heellisestä menettelystä tämän tietoon ja kiinnit- 6947: Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös 6948: ti hänen huomiotaan päätösten asianmukaiseen 6949: 10.10.1997, dnro 2159/4/95 6950: perustelemiseen. 6951: 6952: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 14.10.1997, 6953: dnro 332/4/97 6954: 6955: 6956: 6957: 6958: 137 6959: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 6960: 6961: 6962: 6963: 6964: POLIISIMIESTEN SAAMAT LAHJAT JA ka ei ollutkaan näyttöä siitä, että menettelyllä 6965: TOIMINNAN PUOLUEETTOMUUS olisi ollut vaikutusta poliisimiesten virkatoimiin, 6966: hän ei pitänyt hyväksyttävänä heidän menette- 6967: Hinausyrittäjä kanteli oikeusasiamiehelle, 6968: lyään ottaa alkoholipullot vastaan, kun heillä oli 6969: koska hänen käsityksensä mukaan Tampereen 6970: virkatoiminnassaan kuitenkin mahdollisuus vai- 6971: poliisilaitos ei kohtele hinaustoimintaa harjoitta- 6972: kuttaa pullot antaneen yrittäjän saamien hi- 6973: via autoilijoita tasapuolisesti. 6974: naustilausten määriin. 6975: Asiassa toimitettiin esitutkinta. Apulaisoike- 6976: Apulaisoikeusasiamies pyysi poliisilaitokselta 6977: usasiamies katsoi käytettävissään olevan selvi- 6978: selvityksen niistä toimenpiteistä, joihin oli ryh- 6979: tyksen perusteella, ettei ole selvitetty poliisin 6980: dytty hinaustilausten rekisteröinnin parantami- 6981: toimineen hinaustilauksissa puolueellisesti tai 6982: seksi ja poliisilaitoksen sisäisen valvonnan järjes- 6983: muutoinkaan epäasianmukaisesti. Hän totesi 6984: tämiseksi. Lisäksi apulaisoikeusasiamies saattoi 6985: kuitenkin, ettei pelkkä poliisin toiminnan tosi- 6986: alkoholipullot vastaan ottaneiden poliisimiesten 6987: asiallinen puolueettomuus ole riittävää vaan tä- 6988: tietoon käsityksensä heidän menettelystään. 6989: män puolueettomuuden tulee olla uskottavaa 6990: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 15.10.1997, 6991: myös ulkopuolisesta tarkastelijasta. Asiassa oli 6992: dnro 1055/4/95 6993: käynyt ilmi, että poliisin välittämät hinaukset 6994: oli rekisteröity tavalla, joka ei antanut niiden 6995: jakautumisesta kuin suuntaa antavan kuvan. Tampereen kihlakunnan poliisilaitos ilmoitti 6996: Apulaisoikeusasiamies piti tätä ongelmallisena 18.12.1997, että se on antanut henkilöstölle ohjeen 6997: sekä poliisilaitoksen sisäisen valvonnan että toi- hinausautojen tilaamisesta ja rekisteröinnistä Päi- 6998: minnan ulkopuolisen uskottavuuden kannalta. ke-tietokantaan. Poliisilaitos tulee ilmoituksensa 6999: Asiassa oli myös käynyt ilmi, että useat polii- mukaan seuraamaan tilanteen kehitystä ja anta- 7000: silaitoksen hälytyskeskuksessa työskentelevät maan tarvittaessa tarkempia tietoja. 7001: poliisimiehet olivat saaneet vuosien 1989 ja 1991 7002: jouluna alkoholipullon eräältä hinausyrittäjältä. Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen paatos 7003: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 14.11.1997 asiassa dnro 39/4/97. Apulaisoikeus- 7004: syyteoikeus mahdollisista virkarikoksista oli asiamies esitti samat huomiot poliisin toiminnan 7005: vanhentunut, koska tapahtumista oli yli viisi puolueettomuuden uskottavuudesta Kuopion 7006: vuotta. Tämä ei kuitenkaan estänyt tarkastele- kihlakunnan poliisilaitokselle sen välittämistä 7007: masta asiaa virkamiesoikeudellisesta näkökul- hinaustilauksista tehdyn kantelun johdosta. 7008: masta. Tapahtuma-aikaan voimassa olleen val- Myöskään tuossa asiassa ei ollut selvitetty, että 7009: tion virkamieslain 21 §:n (755/1986) ja 1.12.1994 poliisi olisi toiminut puolueellisesti tai muutoin- 7010: voimaan tulleen valtion virkamieslain (750/1994) kaan epäasianmukaisesti. 7011: 15 §:n mukaan virkamies ei saa vaatia, hyväksyä 7012: tai ottaa vastaan taloudellista tai muuta etua, jos Kuopion seudun kihlakunnan poliisilaitos il- 7013: se voi heikentää luottamusta virkamieheen tai moitti 20.1.1998 samoista toimista kuin Tampe- 7014: viranomaiseen. reen kihlakunnan poliisilaitos. Hinausten jakau- 7015: Apulaisoikeusasiamies totesi, että poliisimies- tumista tullaan sen ilmoituksen mukaan kuitenkin 7016: ten saarnat edut olivat arvoltaan vähäisiä. V aik- seuraamaan kuukausittain. 7017: 7018: 7019: 7020: 7021: 138 7022: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 7023: 7024: 7025: 7026: 7027: POLIISIN VIRKA-APU SAIRAAN- sitä, minkä laatuista virka-apupyynnössä ilmoi- 7028: KULJETUKSESSA tettu vaarallisuus oli. Virka-apupäätöstä teh- 7029: täessä ja etsintään ryhdyttäessä ei ollut voitu 7030: Kankaanpään terveyskeskuslääkäri pyysi po- 7031: varmuudella tietää, täyttyivätkö erittäin kiireel- 7032: liisin virka-apua henkilön toimittamiseksi ter- 7033: lisen tapauksen kriteerit, jollaisten täyttyessä 7034: veyskeskukseen mielenterveyslain 9 §:n mukai- 7035: poliisi olisi voinut myös yksin ilman terveyden- 7036: seen tarkastukseen. Henkilö kuljetettiin poliisi- 7037: huoltoalan ammattikoulutuksen saaneen henki- 7038: autolla terveyskeskukseen. Kuljetuksessa ei ollut 7039: lön läsnäoloa toimittaa henkilön terveyskeskuk- 7040: mukana terveydenhuoltoalan ammattikoulu- 7041: seen. 7042: tuksen saanutta henkilöä. Terveyskeskukseen 7043: Apulaisoikeusasiamies totesi virka-avun an- 7044: kuljetettu henkilö kanteli poliisin menettelystä. 7045: tajan osalta, että tilanteen tulkinnanvaraisuu- 7046: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, 7047: desta huolimatta terveyskeskukseen noutami- 7048: että mielenterveyslain 31 §:n 1 momentin mu- 7049: sessa olisi tullut menetellä mielenterveyslain 7050: kaan tarkastukseen noudettavan henkilön saat- 7051: 31 §:n 1 momentin mukaisesti. Hän saattoi käsi- 7052: tajana tulee olla terveydenhuollon ammattikou- 7053: tyksensä virka-avun antamisesta päättäneen ni- 7054: lutuksen saanut henkilö. Poliisin virka-apu on 7055: mismiehen tietoon. 7056: luonteeltaan avustavaa. Poliisi voi toimittaa 7057: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 24.10.1997, 7058: psyykkisesti sairaan henkilön terveyskeskukseen 7059: dnro 1555/4/96 7060: vain erittäin kiireellisissä tapauksissa mielenter- 7061: veyslain 30 §:n nojalla. Kantelussa ei ollut kysy- 7062: mys tällaisesta tapauksesta. POLIISIIN KOHDISTUVAN RIKOS- 7063: Terveyskeskuslääkäri, joka oli pyytänyt polii- ILMOITUKSEN TUTKINTA 7064: sia noutamaan henkilön terveyskeskukseen me- 7065: Kantelija kertoi joutuneensa säilöönottami- 7066: netteli apulaisoikeusasiamiehen mukaan mielen- 7067: sen yhteydessä Lohjan poliisin pahoinpitelemäk- 7068: terveyslain 31 §:n 1 momentin vastaisesti. Apu- 7069: si. Lohjan poliisi kirjasi rikosilmoituksen, mutta 7070: laisoikeusasiamies antoi terveyskeskuslääkärille 7071: ei lähettänyt asiaa ulkopuolisen poliisiyksikön 7072: huomautuksen mielenterveyslain vastaisesta 7073: tutkittavaksi, vaan teki päätöksen tutkinnan lo- 7074: menettelystä. 7075: pettamisesta. 7076: Virka-apua antaneen Kankaanpään piirin ni- 7077: Antamassaan selvityksessä tutkinnanjohtaja 7078: mismiehen osalta apulaisoikeusasiamies totesi, 7079: perusteli päätöstään sillä, että kantelija kertoi 7080: että myös virka-avun antajan olisi tullut huoleh- 7081: käyneensä lääkärintutkimuksessa, mutta ei toi- 7082: tia mielenterveyslain mukaisten menettelytapo- 7083: mittanut käynnistään lääkärintodistusta. Polii- 7084: jen noudattamisesta. Nimismiehen toimintaa ar- 7085: sin tekemien tiedustelujen mukaankaan kanteli- 7086: vioitaessa oli kuitenkin huomattava, että virka- 7087: ja ei ollut käynyt paikallisessa terveyskeskukses- 7088: avun antajalla ei ollut käytössään kaikkea sitä 7089: sa tai aluesairaalassa tutkittavana. Taustatieto- 7090: tietoa terveyskeskukseen noudettavan henkilön 7091: na tutkinnanjohtaja kertoi, että kantelija oli 7092: terveydentilasta ja tapahtumahetken tilantees- 7093: otettu häiriöpäihtymyksen vuoksi säilöön kym- 7094: ta, joka virka-avun pyytäjällä oli. 7095: meniä kertoja vuodessa. Myös aikaisemmin oli 7096: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan virka-avun 7097: esiintynyt kiinniottotilanteita, joiden yhteydes- 7098: antajan on ollut tämän vuoksi vaikeata arvioida 7099: sä kantelija oli katsonut poliisin pahoinpidelleen 7100: 7101: 7102: 7103: 139 7104: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 7105: 7106: 7107: 7108: 7109: häntä. Tutkinnanjohtajan mukaan jälkeenpäin Kantelija oli toimittanut marraskuussa 1993 7110: oli kuitenkin tultu yhteisymmärrykseen siitä, ja tammikuussa 1994 Helsingin poliisilaitokselle 7111: että poliisin toimenpiteet olivat olleet oikeutet- kaksi kirjallista rikosilmoitukseksi otsikoitua 7112: tuja. kirjoitusta. Asian käsittely päätettiin poliisin 7113: Apulaisoikeusasiamies totesi, että poliisin te- elokuussa 1997 tekemällä päätöksellä olla saatta- 7114: kemäksi ilmoitettua pahoinpitelyä oli pidettävä matta asiaa syyttäjän harkittavaksi. Sitä ennen 7115: asteeltaan vakavana ja että vallitsevan poliisi- asiassa oli poliisin usean yhteydenottopyynnön 7116: käytännön mukaisesti asia olisi tullut saattaa jälkeen kuulusteltu ilmiannettua virka-aputeitse 7117: ulkopuolisen poliisiyksikön tutkittavaksi, koska joulukuussa 1995 ja asianomistajaa toukokuussa 7118: Lohjan poliisi oli esitutkintalain 16 §:n 1 momen- 1996. Juttu oli asianomistajan kuulustelun jäl- 7119: tin 6 kohdan johdosta esteeilinen itse päättä- keen kirjattu rikosilmoitusjärjestelmään koodille 7120: mään tutkintaa. Edelleen hän katsoi, että lääkä- OD eli lisäselvitystä odottavaksi ilmoitukseksi. 7121: rissä käyntiä ei voida asettaa pahoinpitelyrikok- Apulaisoikeusasiamies katsoi, että asiaa ei ol- 7122: sen tutkimisen edellytykseksi sillä tavoin kuin lut käsitelty hallitusmuodon 16 §:ssä ja esitutkin- 7123: asiassa näytettiin selvityksen mukaan tehdyn. talain 6 §:ssä säädetyllä tavalla ilman aiheetonta 7124: Lisäksi apulaisoikeusasiamies totesi, että kan- viivytystä. Näin oli hänen näkemyksensä mu- 7125: telija oli aikaisemmin esittänyt pahoinpitelyä kaan asianlaita, vaikka otettiin huomioon polii- 7126: koskevia väitteitä, jotka olivat olleet perusteet- sin selvityksissä esille tuodut viivytystä aiheut- 7127: tornia. Vaikka aikaisemmin esitettyjen pahoinpi- taneet seikat. Hän saattoi käsityksensä menette- 7128: telyväitteiden perusteella ei voida tehdä päätel- lyn virheellisyydestä Helsingin poliisipäällikön 7129: miä tämänkertaisen tapahtuman suhteen, useat ja asian käsittelyyn osallistuneiden poliisimies- 7130: mahdollisesti perusteettomat väitteet poliisin ai- ten tietoon. 7131: kaisemmin suorittamista pahoinpitelyistä ovat Apulaisoikeusasiamiehen päätös 6.11.1997, 7132: ilmeisesti osaltaan vaikuttaneet poliisin menet- dnro 1299/4/95 7133: telyyn. Näistä seikoista huolimatta rikosilmoi- 7134: tus olisi apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu- 7135: kaan tullut saattaa ulkopuolisen poliisiyksikön VIIVYTTELY VANKEUSRANGAISTUKSEN 7136: tutkittavaksi. Hän saattoi käsityksensä tutkin- TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA 7137: nanjohtajan tietoon sekä Lohjan poliisipäällikön 7138: tiedoksi koulutuksessa huomioon otettavaksi. Kantelija arvosteli sitä, että hänelle tuomitun 7139: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 31.10.1997, vankeusrangaistuksen täytäntöönpanossa viivy- 7140: dnro 2030/4/96 teltiin Espoon nimismiespiirissä. 7141: Saadun selvityksen mukaan kantelija otettiin 7142: kiinni 9.9.1996. Espoon käräjäoikeus vangitsi 7143: hänet 12.9 .1996, jolloin hänestä siis tuli tutkinta- 7144: ASIAN KÄSITTELYN VIIPYMINEN POLIISI- 7145: vanki ja hänet toimitettiin Espoon poliisivanki- 7146: LAITOKSELLA 7147: laan. 7148: Kantelija arvosteli kirjallisen rikosilmoituk- Helsingin ulosottovirasto siirsi 3.10.1996 siellä 7149: sensa käsittelyn viipymistä Helsingin poliisilai- täytäntöönpanoa varten olleen Helsingin hovioi- 7150: toksella. keuden 23.11.1995 kantelijalle tuomitun van- 7151: 7152: 7153: 7154: 140 7155: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 7156: 7157: 7158: 7159: 7160: keusrangaistuksen Espoon nimismiespiiriin. Sel- sen mukaan Espoossa tavanomainen vankeus- 7161: vityksen mukaan asia oli tullut täytäntöönpanoa rangaistuksen täytäntöönpanoaika on yhdestä 7162: varten Helsingin ulosottovirastoon vuoden 1995 kolmeen viikkoa. 7163: lopulla, mutta täytäntöönpanoa oli päätetty ly- Apulaisoikeusasiamiehen mukaan henkilön 7164: kätä 1.9.1996 saakka. vangitseminen muussa asiassa ei ole este aiem- 7165: Espoossa täytäntöönpanoasiakirjat saapui- man rangaistuksen täytäntöönpanolle. Tilanne, 7166: vat selvityksen mukaan 8.10.1996 kantelijan esi- jossa henkilö on sekä tutkintavanki että vanke- 7167: tutkinnassa olleen rikosasian tutkinnanjohtaja- usvanki, ei ole harvinainen. Tällainen tilanne on 7168: na toimineelle rikoskomisariolle. Rikoskomisa- myös otettu huomioon tutkintavankeudesta an- 7169: rion käsityksen mukaan kantelija halusi päästä netun lain 18 §:ssä, jossa on säädetty, mitä tut- 7170: vankeusvangiksi ja tätä kautta Helsingin läänin- kintavankeuslain säännöksiä tällöin on sovellet- 7171: vankilaan, jossa rikoskomisarion mukaan ei olisi tava. Myöskään käynnissä oleva esitutkinta toi- 7172: voitu taata esitutkinnan vaatimaa eristämistä. sessa asiassa ei apulaisoikeusasiamiehen käsityk- 7173: Näistä syistä rikoskomisario ei ryhtynyt toimen- sen mukaan ole lainmukainen peruste olla pane- 7174: piteisiin vankeusrangaistuksen täytäntöönpane- matta aiempaa rangaistusta viipymättä täytän- 7175: miseksi. töön. 7176: Saadun selvityksen mukaan rikoskomisario Esitutkinnan mahdollisesti vaatima erillään 7177: tiedusteli 22.10.1996 kantelijan tutkintavankina pitäminen tulee apulaisoikeusasiamiehen käsi- 7178: pitämisestä apulaisnimismieheltä, joka päätti, tyksen mukaan toteuttaa muulla tavoin kuin 7179: että vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoon ei viivyttämällä rangaistuksen täytäntöönpanoa. 7180: ryhdytä. Apulaisoikeusasiamies totesi myös, että vaikka 7181: Selvityksen mukaan kantelija siirrettiin kantelija olisikin ollut vankeusvanki, häntä olisi 7182: 1.11.1996 Helsingin lääninvankilaan, jonne voitu ainakin oikeusministeriön vankeinhoito- 7183: myös mainitun vankeusrangaistuksen täytän- osaston luvalla säilyttää Espoon poliisivankilas- 7184: töönpanoasiakirjat siirrettiin. Kantelijasta tuli sa RTL 2 luku 3 a §:n 3 momentin nojalla. 7185: tutkinta-ja vankeusvanki 8.11.1996. Apulaisoikeusasiamies katsoi selvitetyksi, 7186: Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun että rikoskomisarion ja apulaisnimismiehen me- 7187: lain (RTL) 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan nettelystä oli aiheutunut se, ettei kantelijan van- 7188: vankeusrangaistukseen tuomittu on viipymättä keusrangaistusta ollut pantu lain edellyttämällä 7189: tuomion saatua lainvoiman toimitettava suorit- tavalla viipymättä täytäntöön. He eivät apulais- 7190: tamaan rangaistustaan. oikeusasiamiehen käsityksen mukaan olleet esit- 7191: Apulaisoikeusasiamies totesi, että vankeus- täneet hyväksyttävää syytä menettelylleen. Me- 7192: rangaistukseen tuomitun henkilön toimittami- nettelystä ei kuitenkaan ollut osoitettavissa ai- 7193: nen suorittamaan rangaistustaan kuuluu ulosot- heutuneen kantelijalle vahinkoa tai haittaa. 7194: tomiehen eikä esitutkintaviranomaisen tehtä- Apulaisoikeusasiamies saattoi rikoskomisa- 7195: viin. Kantelijan tuomion lainvoimaiseksi tulosta rion ja nykyisin apulaispoliisipäällikkönä toimi- 7196: oli kulunut jo yli kahdeksan kuukautta, kun se van apulaisnimismiehen tietoon käsityksensä 7197: saapui täytäntöönpantavaksi Espoon nimis- heidän virheellisestä menettelystään. 7198: miespiiriin ja täytäntöönpanon lykkäyskin oli Apulaisoikeusasiamiehen päätös 21.11.1997, 7199: päättynyt yli kuukautta aikaisemmin. Selvityk- dnro 216114/96 7200: 7201: 7202: 7203: 141 7204: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 7205: 7206: 7207: 7208: 7209: LIIKENNERIKOKSEN TUTKINNAN koskevan epäselvyyden vuoksi myöskään voinut 7210: VII V ÄSTYM 1NE N havaita sitä riki-järjestelmän välityksellä. Hän 7211: katsoi, ettei tutkinnanjohtaja ollut menetellyt 7212: Kantelijan mukaan häntä koskevan liikenne- 7213: asiassa virheellisesti. 7214: rikoksen tutkinta oli viivästynyt. Hän oli joutu- 7215: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 7216: nut 30.11.1995 kolariin Lappeenrannassa. Ta- 7217: ylikonstaapelin menettelyn virheellisyydestä tä- 7218: pahtumasta tehtiin samana päivänä rikosilmoi- 7219: män tietoon. 7220: tus Lappeenrannan poliisilaitoksella. Alkutoi- 7221: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 24.11.1997, 7222: menpiteiden jälkeen asian tutkinta siirrettiin 7223: dnro 2222/4/97 7224: Imatran kihlakunnan poliisilaitokselle. Tutki- 7225: jaksi siellä määrätty ylikonstaapeli suoritti asias- 7226: sa kuulusteluja, mutta tutkinnan saattaminen 7227: loppuun viivästyi. Viivästymisen havaitsemista ETSINTÄKUULUTUKSEN ENNAKKO- 7228: vaikeutti se, ettei asiaa ollut Imatralla kirjattu PERUUTTAMISEN LAIMINLYÖNTI 7229: ns. riki-järjestelmään. Selvityksen mukaan tut- 7230: Kantelijalle annettiin samasta asiasta tiedok- 7231: kinta valmistui 11.11.1997. 7232: si kaksi rangaistusvaatimusta sen vuoksi, että 7233: Apulaisoikeusasiamies totesi käsityksenään, 7234: poliisi ei ollut ennakkoperuuttanut etsintäkuulu- 7235: että ko. rikoksen esitutkintaan käytetty aika oli 7236: tusta ensimmäisen rangaistusvaatimuksen tie- 7237: ollut asian laatuun nähden kohtuuttoman pitkä 7238: doksiantamisen johdosta. 7239: ja ettei tutkinnan viivästymiseen kerrotulla ta- 7240: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Helsingin kih- 7241: valla ollut osoitettu olleen hyväksyttävää syytä. 7242: lakunnan poliisilaitoksen ja Liikkuvan poliisin 7243: Viivästymisen moitittavuutta arvioidessaan hän 7244: huomiota sisäasiainministeriön ohjeen 4158/6011 7245: otti huomioon, että ylikonstaapelille oli erityises- 7246: 90/20.12.1990 mukaiseen etsintäkuulutuksen en- 7247: ti kihlakuntauudistuksesta johtuvien muutosten 7248: nakkoperuuttamiseen sen jälkeen kun etsintä- 7249: vuoksi kertynyt poikkeuksellisen paljon töitä, 7250: kuulutuksessa pyydetty toimenpide on suoritet- 7251: joista huomattava osa oli ollut kiireellisempiä 7252: tu. 7253: kuin tämä tutkinta. 7254: Kysymys oli myös poliisin suhtautumisesta 7255: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota 7256: toimenpiteen kohteeksi joutuneen väitteeseen 7257: myös siihen, että selvityksen perusteella näytti 7258: rangaistusvaatimuksen aikaisemmasta tiedoksi- 7259: olleen jossakin määrin epäselvää, miten tällainen 7260: saamisesta. 7261: asia, jonka tutkinta siirretään toisesta poliisipii- 7262: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 27.11.1997, 7263: ristä toiseen, kirjataan vastaanottavassa piirissä. 7264: dnro 2225/4/95 7265: Ylikonstaapelin olisi apulaisoikeusasiamiehen 7266: käsityksen mukaan kuitenkin tullut ottaa selvää 7267: siitä, miten asia kirjataan ja miten sen etenemis- 7268: tä seurataan. ESITUTKINTATOIMENPITEIDEN TOIMIT- 7269: Apulaisoikeusasiamies totesi lisäksi, että tut- TAMINEN VIIVYTYKSETTÄ 7270: kinnanjohtajana toiminut komisario ei ollut teh- 7271: Kantelij a arvosteli kantelukirjoituksessaan 7272: täväänsä vastaanottaessaan saanut tietoa tut- 7273: Jyväskylän ja Hankasalmen nimismiespiirien 7274: kinnan viivästymisestä eikä ollut kirjaamista 7275: menettelyä esitutkinnassa. Kantelijan mukaan 7276: 7277: 7278: 7279: 142 7280: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 7281: 7282: 7283: 7284: 7285: hänen ilmoittamiensa rikosten annettiin vanhen- tuksen kirjaamisen jälkeen on ilman aiheetonta 7286: tua esitutkinnan aikana. viivytystä ratkaistava, mihin toimenpiteisiin 7287: Selvityksen mukaan kantelija teki 10.3.1995 asiassa ryhdytään. Tässä tapauksessa esitutkinta 7288: Jyväskylän nimismiespiirin rikoskomisariolle ei yli vuoden aikana edennyt yhtä asianomistaja- 7289: esitutkintapyynnön, jossa hän katsoi, että kah- kuulustelua pidemmälle. Selvitysten mukaan 7290: den pankin puolesta Kuopion käräjäoikeudelle tämä johtui siitä, että kantelija ei esittänyt polii- 7291: 19.10. ja 20.10.1993 annetut lausunnot sisälsivät sin mielestä ainakaan riittävän yksilöityä rangais- 7292: virheitä ja häntä koskevia suoranaisia herjauk- tusvaatimusta ennen kuin maaliskuussa 1996. 7293: sia. Asiassa kirjattiin rikosilmoitus Hankasal- Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kantelija 7294: men nimismiespiirissä ja tutkinnanjohtajana toi- oli tutkintapyynnössään 10.3.1995 esittänyt 7295: mi mainittu rikoskomisario. syyttämispyynnön, koska tältä maallikkona ei 7296: Jutun tutkijana toimineen vanhemman kons- voida edellyttää täsmällisyyttä oikeudellisessa 7297: taapelin ja tutkinnanjohtajan käsityksen mu- kielenkäytössä. Tutkintapyynnössä ei kuiten- 7298: kaan kantelija ei ollut tutkintapyynnössään esit- kaan ollut yksilöity, mitä lausunnoissa esitettyä 7299: tänyt rangaistusvaatimusta. Tutkija oli tutkin- kantelija piti "virheinä ja suoranaisina herjauk- 7300: nanjohtajan kehotuksesta selvittänyt kantelijal- sina". Tämän vuoksi ei apulaisoikeusasiamiehen 7301: le rangaistusvaatimuksen merkityksen asian- mielestä ollut ollut perusteita jatkaa esitutkintaa 7302: omistajarikoksen esitutkinnan kannalta. Epäil- ennen kuin kantelija yksilöi ilmoituksensa. Tältä 7303: lyt solvaukset ovat asianomistajarikoksia, joita kannalta apulaisoikeusasiamies ei pitänyt polii- 7304: poliisi ei voi tutkia ellei asianomistaja ilmoita sin menettelyä perustelemattomana. 7305: vaativansa rangaistusta. Tutkija kertoi myös kii- Apulaisoikeusasiamies totesi kuitenkin, että 7306: rehtineensä "vanhentumisajat huomioiden" mikäli esitutkintaviranomaisen näkemyksen 7307: kuulustelua, mutta hänen mukaansa kantelijaa mukaan yksilöityä rangaistusvaatimusta ei ole 7308: oli kuitenkin ollut vaikea tavoittaa eikä tälle esitetty eikä asianomistaja tästä poliisilta ilmoi- 7309: ollut sopinut kuulustelu ennen syksyä 1995. tuksen saatuaankaan sellaista kohtuullisessa 7310: Kantelija toimitti syyskuussa 1995 poliisille ajassa esitä, on ilman aiheetonta viivytystä teh- 7311: lisäselvitystä asiassa. Hänet kuulusteltiin epäil- tävä päätös esitutkinnan lopettamisesta. Näin 7312: tyjen solvausten asianomistajana 6.10.1995. on syytä menetellä varsinkin nyt kysymyksessä 7313: Tuolloin kantelija ilmoitti, että hän tulee esittä- olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa ilmoituksen 7314: mään syyte-, rangaistus- ja korvausvaatimuk- tekijällä ja poliisilla mitä ilmeisimmin oli erilai- 7315: sensa myöhemmin. Tutkija kertoo tässäkin yh- nen käsitys tutkinnan jatkamisen edellytyksistä. 7316: teydessä kiinnittäneensä kantelijan huomiota Niin kauan kuin päätöstä tutkinnan lopettami- 7317: rangaistusvaatimuksen merkitykseen. sesta ei tehdä, asianomistajalla voi olla käsitys, 7318: Syyteoikeus kantelijan tutkintapyynnön tar- että hänen asiansa tutkinta etenee. Päätös esitut- 7319: koittamista teoista vanhentui 18.10. ja kinnan lopettamisesta olisi tällaisessa tilanteessa 7320: 19.10.1995. Rikoskomisario päätti 12.4.1996lo- apulaisoikeusasiamiehen mielestä syytä tehdä 7321: pettaa esitutkinnan, koska epäiltyjen rikosten ennen kuin asian syyteoikeus vanhentuu, jotta 7322: syyteoikeuden yleinen vanhentumisaika oli ku- asianomistajalla olisi mahdollisuus ryhtyä mah- 7323: lunut umpeen. dollisiin muihin toimenpiteisiin oikeuksiensa val- 7324: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan rikosilmoi- vomiseksi. 7325: 7326: 7327: 7328: 143 7329: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 7330: 7331: 7332: 7333: 7334: Tässä tapauksessa oli ilmeistä, etteivät jutun ei tässä tapauksessa tehty, vaan kantelija sai 7335: tutkinnanjohtaja ja tutkija havainneet esitut- tiedon asian lopputuloksesta vasta tiedustel- 7336: kinnan aikana, että syyteoikeus asiassa vanheni tuaan itse asiansa käsittelyvaihetta lähes kaksi 7337: jo lokakuussa 1995. Tämän vuoksi he eivät otta- vuotta asiassa toimitettujen kuulustelujen jäl- 7338: neet vanhentumisajankohtaa asianmukaisesti keen. Nimismies oli tällöin lähettänyt kantelijal- 7339: huomioon esitutkintaa koskevissa ratkaisuis- le kirjallisen ilmoituksen siitä, että asia ei anta- 7340: saan. nut aihetta jatkotoimenpiteisiin. 7341: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan Apulaisoikeusasiamies katsoi, että esitutkinta 7342: poliisin on viipymättä ilmoituksen vastaanotta- oli laiminlyöty päättää asianmukaisesti. Nimis- 7343: misen jälkeen selvitettävä tutkittavan rikoksen miehen kantelijalle lähettämä ilmoitus oli myös 7344: syyteoikeuden vanhentumisaika ja otettava se ollut siten puutteellinen, etteivät päätöksen pe- 7345: huomioon päätettäessä esitutkintatoimenpiteis- rustelut käyneet siitä ilmi. 7346: tä ja erityisesti harkittaessa niiden kiireellisyyttä. Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 7347: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti rikoskomisa- virheellisestä menettelystä esitutkinnan päättä- 7348: rion ja vanhemman konstaapelin huomiota sii- misessä entisen Pälkäneen piirin nimismiehen 7349: hen, että tutkittavan rikoksen vanhentumisaika tietoon. 7350: on viipymättä selvitettävä ja että se on otettava Apulaisoikeusasiamiehen päätös 2.12.1997, 7351: asianmukaisesti huomioon esitutkintatoimenpi- dnro 2266/4/96 7352: teiden kiireellisyyttä harkittaessa. 7353: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 28.11.1997, 7354: dnro 1099/4/96 7355: POLIISIVANKILAN OLOSUHTEET 7356: 7357: Porin poliisivankilaa koskevassa kantelussa 7358: arvosteltiin poliisivankilan olosuhteita, ravin- 7359: ESITUTKINNAN PÄÄTTÄMINEN 7360: non jakelua, hygieniaa, ulkoilua jne. Apulaisoi- 7361: Kantelija arvosteli oikeusasiamiehelle teke- keusasiamiehen määräyksestä poliisivankilassa 7362: mässään kantelussa mm. sitä, ettei Pälkäneen tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että ateriat 7363: nimismiespiirissä toimitettu asianmukaista esi- jaettiin poliisivankilassa kaksi kertaa päivässä 7364: tutkintaa hänen tekemänsä rikosilmoituksen niin, että jälkimmäinen ateria tarjoillaan iltapäi- 7365: johdosta. vällä kello 14.30. Viikonloppuisin ruoka-annok- 7366: Apulaisoikeusasiamies totesi, että käytettä- set noudettiin ruokalan kylmiöstä ja jaettiin sel- 7367: vissä olevan selvityksen perusteella ei ollut pe- leihin mikrossa lämmittämisen jälkeen. 7368: rusteita epäillä, että Pälkäneen piirin nimismie- Poliisivankilassa jaetun ravinnon lisäksi tut- 7369: hen ratkaisu olla toimittamatta asiassa kahta kintavangilla on oikeus hankkia lisäravintoa lai- 7370: asianomistajakuulustelua laajempaa esitutkin- toksen ulkopuolelta, ellei laitoksen järjestys siitä 7371: taa olisi lainvastainen. Asian tutkinta olisi kui- häiriinny. Toinen kantelijoista väitti, ettei osto- 7372: tenkin apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu- mahdollisuudesta ilmoitettu hänelle eikä hän sik- 7373: kaan tullut viipymättä päättää tutkinnanjohta- si voinut hankkia lisäravintoa. Toinen puoles- 7374: jan kirjallisella päätöksellä, kun katsottiin, ettei taan kertoi, että noin puolentoista kuukauden 7375: esitutkinnan jatkamiselle ollut perusteita. Näin aikana hänen ei annettu suorittaa ostoksia, vaik- 7376: 7377: 7378: 7379: 144 7380: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 7381: 7382: 7383: 7384: 7385: ka hänellä oli käyttövaroja. Väitteiden paikkan- Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 7386: sa pitävyyttä ei apulaisoikeusasiamiehen käytet- Porin poliisivankilassa olisi syytä ottaa käyttöön 7387: tävissä olevan aineiston perusteella ollut mah- yhtenäinen päiväkirja, johon kirjattaisiin päivän 7388: dollista selvittää. keskeiset toiminnot, ulkoilu, ruokailu, tapaami- 7389: Ravinnon osalta apulaisoikeusasiamies kiin- set, terveydenhoito, erityiset tapahtumat jne. 7390: nitti huomiota siihen, että toinen kantelijoista oli Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tällaiset muis- 7391: joutunut runsaan puolentoista kuukauden tut- tiinpanot ovat tutkintavangin oikeusturvan 7392: kintavankeusajan ja toinen pääosan tutkinta- kannalta tärkeitä. 7393: vankeusajasta olemaan ilman ravintoa kello Apulaisoikeusasiamiehen päätös 5.12.1997, 7394: 14.30 tarjottavan iltapäiväaterian jälkeen seu- dnro 274114/95 7395: raavaan aamuateriaan asti. Apulaisoikeusasia- 7396: mies katsoi, että tällainen ruokailun välinen aika 7397: Porin poliisipäällikkö ilmoitti 12.2.1998, että 7398: on kohtuuttoman pitkä ja että sitä ei voitane 7399: ateriatarjontaa on lisätty poliisivankilassa niin, 7400: pitää myöskään terveellisenä. Varsinkin sairaus- 7401: että kaikkina viikonpäivinä tarjotaan iltapala. 7402: tapauksissa ravintoa on ehdottomasti saatava 7403: kohtuullisen lyhyin väliajoin. Lisäksi ateriatar- 7404: jonnan tasoa heikensi apulaisoikeusasiamiehen 7405: mukaan se, että viikonloppuisin poliisivankilan 7406: SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJEET 7407: ateriat lämmitetään mikrossa. 7408: POLIISIKOKELAIDEN VALINNASTA 7409: Vaikka tutkintavangilla on oikeus omalla kus- 7410: tannuksellaan hankkia ravintoa laitoksen ulko- 7411: puolelta, tämä on sidottu siihen edellytykseen, Kantelija arvosteli ministeriön poliisikokelai- 7412: että laitoksen järjestys ei häiriinny. Kaikilla ei den valintaa varten 22.8.1994 antamia yleisoh- 7413: myöskään ole taloudellisia mahdollisuuksia ra- jeita, joiden hän arvioi Ioukkaavan yhdenvertai- 7414: vinnon hankkimiseen laitoksen ulkopuolelta. suusperiaatetta. Ohjeiden mukaan yli 35-vuotias 7415: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan hakija voitiin ottaa suorittamaan poliisin perus- 7416: Porin poliisivankilan on huolehdittava siitä, ettei tutkintoa vain, jos hänen henkilökohtaiset omi- 7417: kenelläkään tutkintavangilla aterioiden välinen naisuutensa ja koulutuksensa antoivat siihen eri- 7418: aika ole niin pitkä kuin se kantelun yhteydessä tyisen perusteen. 7419: hankitun selvityksen ja poliisivankilassa suorite- Ministeriön ohjeet oli laadittu ennen perusoi- 7420: tun tarkastuksen mukaan on. Hän pyysi Porin keusuudistuksen voimaantuloa 1.8.1995. Ne oli- 7421: poliisipäällikköä määräajassa ilmoittamaan toi- vat kuitenkin edelleen voimassa, joskin ministe- 7422: mistaan ruoan jakelun suhteen. riön lausunnon mukaan ohjeiden kyseistä kohtaa 7423: Kantelun ja Porin poliisivankilaan tehdyn ei ollut sovellettu 1.9.1995 lähtien. Ministeriön 7424: tarkastuksen yhteydessä todettiin myös, että lausunnossa sanotusta huolimatta poliisikoulun 7425: poliisivankilassa ei pidetä yhtenäistä päiväkirjaa valintayksikön 27.8.1997 antamissa perustut- 7426: keskeisistä toiminnoista. Tämä esti osaltaan nii- kintokoulutuksen valintaohjeissa oli ollut edellä 7427: den väitteiden selvittämistä, joita kantelijat esit- mainittu 35 vuoden ikärajaa koskeva maininta. 7428: tivät poliisivankilan olosuhteista ja tapahtumis- Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, 7429: ta tutkintavankeusaikana. että hallitusmuodon yhdenvertaisuussäännös 7430: 7431: 7432: 7433: 145 7434: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 7435: 7436: 7437: 7438: 7439: kieltää asettamasta ihmisiä tai ihmisryhmiä il- asiamiehen toimenpiteeseen vaikutti myös se, 7440: man yleisesti hyväksyttävää perustetta toisia että uusiin ohjeisiin ei ministeriön ilmoituksen 7441: edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan. mukaan oteta yläikärajaa koskevaa arviointipe- 7442: Ihmisten yhdenvertaisuus ei kuitenkaan merkit- rustetta. 7443: se sitä, että kaikilla on oltava samat velvollisuu- Apulaisoikeusasiamiehen kirje 11.12.1997, 7444: det ja samat oikeudet. Viime kädessä lainsäätä- dnro 1119/4/95 7445: jän tai sen, jolle säädäntövaltaa on kussakin 7446: asiassa delegoitu, asiana on arvioida ne yleisesti 7447: hyväksyttävät perusteet, jotka oikeuttavat aset- 7448: HUOMAUTUKSEEN LIITETYN 7449: tamaan ihmiset eri asemaan. 7450: LISÄEHDON LAINMUKAISUUS 7451: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan oli kiista- 7452: tonta, että ministeriön ohjeissa yli 35-vuotiasta Liikkuvan poliisin vanhempi konstaapeli oli 7453: hakijaa arvioitiin muihin muutoin kelpoisiin ha- Rovaniemellä kevyen liikenteen valvontatehtä- 7454: kijoihin aähden erilaisin perustein. Asiaa arvioi- vissä ollessaan antanut liikennesääntöjen vastai- 7455: taessa voitiin apulaisoikeusasiamiehen mukaan sesti ajaneille pyöräilijöille rikesakkomääräyk- 7456: kiinnittää huomiota ministeriön lausunnossakin sen. Tapahtumapaikalle pysäytetyistä rikesak- 7457: ilmeneviin näkökohtiin: poliisin kenttäkelpoi- komääräystä odottavista pyöräilijöistä oli aiheu- 7458: suuteen ja odotettavissa olevaan työikään. Polii- tunut ruuhkaa. Sen vuoksi ja koska useat rikko- 7459: sin, varsinkin kenttätyössä olevan, tehtävät ovat mukseen syyllistyneet ilmoittivat, että he eivät 7460: sekä fyysisesti että psyykkisesti vaativia. Fyysi- olleet havainneet liikennemerkkiä, vanhempi 7461: sistä ominaisuuksista esim. nopeus ja voima konstaapeli oli todennut, että he selviävät rikko- 7462: heikkenevät tunnetusti jo mainittua ikärajaa muksesta huomautuksella, jos käyvät katsomas- 7463: varhaisemmallakin iällä. Tästä syystä myös po- sa sillan toisessa päässä olevan liikennemerkin ja 7464: liisin eläkeikä on ollut virkamiesten yleistä eläke- pyöräilevät sen mukaisesti kaupunkiin. Myös 7465: ikää alhaisempi. Kun otetaan lisäksi huomioon kantelija oli aluksi suostunut menettelyyn, mut- 7466: koulutuksen kustannukset ja odotettavissa oleva ta päätti kuitenkin olla noudattamatta kehoitus- 7467: työaika, saattaa olla hyväksyttäviä perusteita ta. Poliisimies antoi hänelle rikesakkomääräyk- 7468: antaa iälle merkitystä oppilasvalinnassa. Se, mi- sen. 7469: hin mahdollinenikäraja tulisi tai voitaisi asettaa, Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, 7470: on vaikeasti määriteltävissä. että tieliikennelaissa ei ole säädetty poliisille oi- 7471: Apulaisoikeusasiamies totesi vierastavansa keutta huomautuksen lisäksi käyttää muita seu- 7472: yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta käytetyn raamuksia. Tällainen menettely ei kuulu myös- 7473: kaltaista kaavamaista valintakokeesta poissul- kään hyvään poliisikäytäntöön. Kun otetaan 7474: kevaa ikärajaa, joka tosin ei ollut ehdoton. Apu- huomioon myös rikosoikeudellinen legaliteetti- 7475: laisoikeusasiamies ei katsonut esittämistään va- vaatimus, apulaisoikeusasiamies katsoi poliisin 7476: rauksista huolimatta sisäasiainministeriön oh- menetelleen lainvastaisesti asettaessaan huo- 7477: jeen olleen sillä tavoin yhdenvertaisuutta louk- mautuksen edellytykseksi edellä kuvatunlaisen 7478: kaava, että asia olisi antanut hänelle aihetta lisäedellytyksen. Poliisin menettelyä ei tehnyt 7479: muihin toimenpiteisiin kuin että hän lähetti mi- puolustettavaksi se, että rikkomukseen syyllinen 7480: nisteriölle tiedoksi vastauksensa. Apulaisoikeus- sai itse päättää seuraamuksesta. Apulaisoikeus- 7481: 7482: 7483: 7484: 146 7485: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 7486: 7487: 7488: 7489: 7490: asiamies katsoi vastoin poliisin selityksessään töönottamassa autossa. 7491: esittämää, ettei lisätoimi perustunut vapaaehtoi- Poliisin toimintaa arvioidessaan apulaisoi- 7492: suuteen, koska sen vaihtoehtona oli rikesakko- keusasiamies totesi, että kun otetaan huomioon 7493: määräys. poliisin saarnat ennakkotiedot ja poliisin tekemät 7494: Apulaisoikeusasiamies antoi vanhemmalle havainnot, paikalla olleiden henkilöiden turvalli- 7495: konstaapelille huomautuksen hänen lainvastai- suuden vaatimukset ja tilanteen kokonaisarvos- 7496: sesta menettelystään. telu poliisilain 27 §:n mukaan poliisimiehet eivät 7497: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.12.1997, menetelleet kantelijan kiinnioton tai sen yhtey- 7498: dnro 1720/4/95 dessä käytettyjen voimakeinojen osalta lainvas- 7499: taisesti. Apulaisoikeusasiamies katsoi asian ole- 7500: van näin siitäkin huolimatta, että kiinniotto kan- 7501: telijan kohdalla kohdistui väärään henkilöön ja 7502: POLIISIN MENETTELY KIINNIOTTO- 7503: merkitsi hänen hallitusmuodossa turvattuihin 7504: TILANTEESSA 7505: perusoikeuksiinsa, vapauteen ja koskematto- 7506: Kantelija kertoi odottaneensa pankissa palve- muuteen puuttumista ja oli luonnollisesti tilan- 7507: lu vuoroaan, kun kaksi siviilipukuista poliisia tuli teena kantelijaa järkyttävä. 7508: hänen vieressään istuneen henkilön luo ja vei Apulaisoikeusasiamies kiinnitti kuitenkin 7509: tämän ulos. Tämän jälkeen poliisit tulivat hänen vastaisen koulutuksen ja ohjauksen kannalta 7510: luokseen ja kehottivat häntä mukaansa. Poliisit Liikkuvan poliisin huomiota siihen, että virka- 7511: laittoivat kantelijalle käsiraudat, ottivat lompa- toimen kohteeksi joutuneelle on selvitettävä toi- 7512: kon ja matkapuhelimen sekä tekivät poliisiauton menpiteen perusteet riittävän selkeästi ja laajas- 7513: vieressä ruumiintarkastuksen. Poliisiautossa ti poliisilain 4 §:n edellyttämällä tavalla. Hänen 7514: suoritetun henkilöllisyystarkastuksen ja matka- mukaansa kysymyksessä olevassa tilanteessa jäl- 7515: puhelimen omistusta koskevan selvityksen jäl- kiselvittelyn tarve oli erityisen merkittävä siksi, 7516: keen hänet vapautettiin. Kantelija arvosteli po- että poliisitehtävän kannalta sivulliseen henki- 7517: liisin häneen kohdistamia toimia. löön kohdistettiin voimakeinoja pankissa ja ka- 7518: Poliisin selvityksen mukaan kantelijan kiinni- dulla olevan suuren ihmisryhmän edessä. Apu- 7519: otto oli osa laajempaa tapahtumasarjaa. Poliisi laisoikeusasiamies katsoi, että asianmukaisen 7520: toimi sen hälytyskeskukseen tulleen tiedon pe- jälkiselvittelyn olisi tullut tapahtua viimeistään 7521: rusteella, jonka mukaan pankista ensiksi kiinni- silloin, kun kantelijaa koskevat tarkastukset oli 7522: otettu henkilö oli liikkeellä luvatta käyttöönot- suoritettu. 7523: tamallaan autolla. Kyseistä henkilöä pidettiin Tässä tapauksessa tilanne päätettiin selvityk- 7524: vaarallisena, koska hänen hallussaan epäiltiin sen mukaan tavanomaisella sakotuksen lopetus- 7525: olevan katkaistun haulikon ja hänen tiedettiin repliikillä toivottaen hyvää matkaa ja päivän 7526: käyttäneen viime aikoina runsaasti alkoholia ja jatkoa. Apulaisoikeusasiamies totesi, että kysy- 7527: huumeita. Poliisin mukaan kantelijan epäiltiin mys ei ollut sakotustilanteesta vaan sivulliseen 7528: olevan osallisena rikoksessa, koska hänen kuul- henkilöön kohdistuneesta kiinniottamisesta, jol- 7529: tiin keskustelevan etsityn henkilön kanssa velois- loin myös poliisin toimintamallin voidaan edel- 7530: ta ja raha-asioista ja käyttävän samanlaista mat- lyttää olevan toisenlainen. Apulaisoikeusasia- 7531: ka puhelinta, jollainen oli etsityn henkilön käyt- miehen mukaan vaihtoehtoinen toimintamalli 7532: 7533: 7534: 7535: 147 7536: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 7537: 7538: 7539: 7540: 7541: tällaisessa tilanteessa saattaisi olla se, että toi- Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle 7542: menpiteen perusteiden selvittämisen lisäksi esi- 10.6.1997, dnro 860/4/97 7543: tetään selkeä anteeksipyyntö ja ilmoitetaan siitä, 7544: mihin poliisiyksikköön toimenpiteen kohde voi 7545: tarvittaessa ottaa yhteyttä. VIRKASYYTEFORUMIEN UUDISTAMISTA 7546: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä KOSKEVA LAUSUNTO 7547: Liikkuvan poliisin tietoon koulutuksessa huomi- 7548: oon otettavaksi. Oikeusministeriö varasi oikeusasiamiehelle ti- 7549: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, laisuuden lausua virkasyyteforumien uudista- 7550: dnro 198114/97 mistyöryhmän mietinnöstä. 7551: Oikeusasiamies ei nähnyt periaatteellista es- 7552: tettä virkasyyteasioiden käsittelemiselle ensim- 7553: mäisenä oikeusasteena hovioikeuden sijasta kä- 7554: räjäoikeudessa. Tavoitteena tulisi olla nykyistä 7555: SYYTTÄJÄLAITOS 7556: selkeämpi ja johdonmukaisempi virkasyyteforu- 7557: mien sääntely. 7558: LAUSUNNOT Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle 7559: 19.6.1997, dnro 1276/4/97 7560: RIKOSOIKEUDELLISTA VANHENTUMISTA 7561: KOSKEVA LAUSUNTO 7562: 7563: Oikeusministeriö varasi oikeusasiamiehelle ti- 7564: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT 7565: laisuuden lausua rikoslakiprojektin rikosoikeu- 7566: ALOITTEET 7567: dellista vanhentumista koskevasta ehdotuksesta. 7568: Ehdotuksessa esitetään, että myös ne rikok- 7569: SYYTEMÄÄRÄYKSEN SAAJAN 7570: set, joista voidaan tuomita elinkautinen van- 7571: LOJALITEETTIVELVOLLISUUS 7572: keusrangaistus, joukkotuhontaa ja murhaa lu- 7573: kuun ottamatta, vanhentuisivat. Oikeusasia- Eduskunnan apulaisoikeusasiamies oli kehot- 7574: mies puolsi lausunnossaan kuitenkin nykyisen tanut Kuopion kaupunginviskaalia nostamaan 7575: järjestelmän säilyttämistä. Ehdotuksessa esite- syytteen Kuopion lääninvankilan ylivartijaa 7576: tään myös yhden vuoden vanhentumisajan käyt- vastaan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden 7577: töönottamista. Oikeusasiamies kiinnitti huomio- rikkomisesta apulaisoikeusasiamiehen päätök- 7578: ta siihen, että tämä saattaa käytännössä olla sen mukaisesti. Vanki oli löydetty aamulla sellis- 7579: liian lyhyt, jolloin "työtapaturman" luonteiset tä tajuttomana, ja hänet todettiin sairaalassa 7580: vanhentumiset voisivat lisääntyä. kuolleeksi. Apulaisoikeusasiamies katsoi ylivar- 7581: Oikeusasiamies piti myös ehdotettua syyteoi- tijan huolimattomuudesta laiminlyöneen huo- 7582: keuden vanhentumisajanjatkamista periaatteel- lehtia siitä, että sairastunut vanki olisi toimitettu 7583: lisesti ongelmallisena. Lisäksi hän katsoi, että asianmukaiseen hoitoon (tapaus on selostettu 7584: julkisyhteisön työntekijöiden ja virkamiesten te- vuoden 1995 kertomuksessa s. 61-62, dnro 7585: kemien virkarikosten vanhentumisajat voitaisiin 2445/2/94). 7586: yhtenäistää. Kaupunginviskaali nosti syytteen apulaisoi- 7587: 7588: 7589: 7590: 148 7591: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 7592: 7593: 7594: 7595: 7596: keusasiamiehen syytemääräyksen mukaisesti Syyteharkinnan lopputuloksen ja siten myös 7597: Kuopion käräjäoikeudessa. Syyttäjä oli nimen- syytemääräyksen perusteet ilmenevät sen taus- 7598: nyt ainoaksi todistajaksi oikeuslääkärin, jota ei tana olevan päätöksen perusteluista. Päätökseen 7599: ollut kuultu esitutkinnassa ja joka ei selvityksen sisältyvä argumentaatio osoittaa sen, miksi syy- 7600: mukaan ollut missään vaiheessa tekemisissä van- te tulee nostaa. Tässä argumentaatiossa esite- 7601: gin kanssa. Kä:räjäoikeus hylkäsi syytteen näyt- tään syytettä tukevat sekä oikeudelliset että tosi- 7602: tämättömänä. asiaperustaa koskevat perustelut. 7603: Kysymys oli siitä, menettelikö syyttäjä tehtä- Syytteen ajamiseen puolestaan kuuluu, että 7604: vässään asianmukaisesti ja saamansa syytemää- syytteen perusteet esitetään tuomioistuinkäsit- 7605: räyksen mukaisesti, kun hän ei oikeudenkäynnis- telyssä. Syytemääräyksen pohjana oleva oikeu- 7606: sä esittänyt syytteen tueksi sitä näyttöä, jolla dellinen argumentaatio välittyy tuomioistuimel- 7607: apulaisoikeusasiamies oli perustellut oman rat- le yleensä määräyksen antajan päätöksestä. Sen 7608: kaisunsa lopputulosta ja jota tämä näin ollen oli sijaan näyttöä koskevat perustelut pitää oikeus- 7609: pitänyt syytemääräyksen olennaisena perusta- järjestyksemme mukaisesti tuoda esiin välittö- 7610: na. Syyttäjä ei ollut esittänyt mitään muutakaan män todisteluu keinoin. Tämä on puolestaan syy- 7611: sellaista näyttöä, joka tutkinnassa esiin tulleena temääräyksen saajan tehtävä. 7612: oli ollut syyteharkinnan pohjana. Yleisemmin Näillä perusteilla on pidettävä lähtökohtana, 7613: kysymys oli syytemääräyksen saajan velvolli- että syytemääräyksen saajan tulee oikeuden- 7614: suudesta ottaa syytettä ajaessaan huomioon käynnissä esittää ainakin se näyttö, johon mää- 7615: määräyksen antajan joko päätöksessään ilmaise- räyksen antaja on päätöksessään viitannut rat- 7616: mat tai muutoin esiin tuomat syytemääräyksen kaisunsa tueksi. Ainakaan syyttäjän ei pidä si- 7617: perustelut. vuuttaa syytemääräyksen antajan itse syyte- 7618: Kannanottonaan oikeusasiamies esitti seuraa- määräyksessä yksilöimää näyttöä määräyksen 7619: van. antajan kanssa etukäteen keskustelematta. Tä- 7620: Hallitusmuodon 49 §:n 2 momentin ja edus- män lisäksi syyttäjä voi luonnollisesti esittää 7621: kunnan oikeusasiamiehen johtosäännön 6 §:n 1 oman arvionsa mukaan tarpeellisen lisäselvityk- 7622: momentin sanamuodosta on pääteltävissä, että sen. Syyttäjä vastaa itsenäisesti syyttäruistehtä- 7623: oikeusasiamiehellä on oikeus antaa syytemää- vän käytännön toteutuksesta. Hän on velvolli- 7624: räyksen saajalle sellaisia syytteen ajamiseen liit- nen ajamaan saamansa määräyksen mukaista 7625: tyviä määräyksiä, joita hän pitää oman syyte- syytettä tunnollisesti ja tehokkaasti riippumatta 7626: harkintansa perusteiden kannalta olennaisina ja siitä, miten perusteltuna hän itse pitää syytettä. 7627: siten syytemääräyksen toteuttamiseksi tarpeelli- Oikeusasiamies kiinnitti syyttäjän huomiota 7628: sina. Koska syyttäjällä on kuitenkin oikeuden- vastaisen varalle siihen, että syyttäjän tulee hoi- 7629: käynnin asianosaisen rooli, yksityiskohtaisin taa oikeusasiamieheltä saamaansa syytemää- 7630: määräyksin tapahtuva syyttäjän ohjailu voi tul- räykseen perustuva syyttäruistehtävä hyvän 7631: la kysymykseen vain poikkeuksellisesti ja rajoi- syyttäruistavan mukaisesti ja syytemääräyksen 7632: tetusti. antajalle lojaalisti. Mikäli syyttäjä arvioi tilan- 7633: Syytemääräys perustuu sen antajan suoritta- netta toisin kuin syytemääräyksen antaja, tulee 7634: maan syyteharkintaan. Hän vastaa siitä, että hänen hyvissä ajoin neuvotella menettelytavois- 7635: syytteen nostamisen perusteet ovat olemassa. ta tämän kanssa. 7636: 7637: 7638: 7639: 149 7640: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 7641: 7642: 7643: 7644: 7645: Oikeusasiamiehen päätös 24.1.1997, dnro Veneen toinen matkustaja oli todistajana oli pi- 7646: 1898/2/95 tänyt nimenomaan epäillyn käyttäytymistä syy- 7647: nä veneen kaatumiseen. Epäilty ei ollut itsekään 7648: tätä kiistänyt. Hukkunut oli joutunut veden va- 7649: SYYTTÄMÄTIÄ JÄTTÄMINEN raan sen johdosta, että vene oli kaatunut. Tämän 7650: valossa oli vaikeata ymmärtää, miksi syyttäjä oli 7651: Kantelijan veli oli ohjannut pienvenettä. Ve- silti katsonut jääneen näyttämättä, että epäillyn 7652: neen kyydissä ollut henkilö oli kaarroksen aikana menettelyllä oli ollut syy-yhteys hukkumiseen. 7653: noussut seisomaan veneessä mutta horjahtanut. Hukkuneen omaa humalatilaa ei voitu oikeus- 7654: Tällöin vene oli kallistunut ja kaatunut. V eli oli asiamiehen mielestä syyttämättäjättämispää- 7655: joutunut veden varaan ja hukkunut. Savonlin- töksessä todetuin tavoin pitää epäillyn "syylli- 7656: nan kaupunginviskaalia arvosteltiin siitä, että syyttä vähentävänä seikkana", joskin se oli osal- 7657: tämä ei ollut nostanut asiassa syytettä veneessä taan saattanut myötävaikuttaa hukkumiskuole- 7658: seisomaan noussutta vastaan. maan. Päinvastoin asiassa oli runsaasti viitteitä 7659: Syyttämä ttäj ättämispäätöksessään kaupun- epäillyn tuottamuksesta. Todistajan mukaan 7660: ginviskaali katsoi, että seisomaan nouseminen oli hukkunut, joka oli kuljettanut venettä, oli sa- 7661: ollut osaksi syynä veneen kaatumiseen. Seiso- man venematkan aikana jo aikaisemmin joutu- 7662: maan nousseen syyllisyyttä vähentävänä seikka- nut huomauttamaan epäiliylle tämän häiritse- 7663: na oli kaupunginviskaalin mukaan kuitenkin västä käyttäytymisestä veneessä. Epäilty oli 7664: otettava huomioon hukkuneen voimakas huma- tiennyt, että kaikki veneessä olleet olivat illan 7665: latila ja se, että tämä oli käyttänyt täyttä no- kuluessa nauttineet alkoholia ja ettei kukaan 7666: peutta kaarteessa. Veneen ohjaajalla olisi ollut heistä käyttänyt pelastusliivejä. Tällaisissa olo- 7667: syytä kuljettaa venettä varovaisemmin, ottaen suhteissa veneen kaatumisen vaara samoin kuin 7668: huomioon, että hän oli jo aikaisemmin joutunut siihen liittyvä hukkumisvaara oli ollut epäillyn 7669: komentamaan syylliseksi epäiltyä tämän häirit- ennalta arvattavissa. 7670: sevän käyttäytymisen takia. Syyttäjä oli pitänyt kohtuuttomana ja tarkoi- 7671: Päätöksessään kaupunginviskaali katsoi ve- tuksettomana syyttää epäiltyä myöskään varo- 7672: neessä seisomaan nousseen syyllistyneen menet- mattomuudesta vesiliikenteessä, ottaen huo- 7673: telyllään varomattomuuteen vesiliikenteessä. mioon, että tapauksen yhteydessä tämän "tutta- 7674: Seisomaan nousemisella ei kuitenkaan kaupun- va" oli tapaturmaisesti hukkunut. Muuhun syyt- 7675: ginviskaali» mielestä ollut sellaista syy-yhteyttä tämättäjättämisperusteeseen syyttäjä ei ollut 7676: hukkumiseen, että epäiltyä olisi voitu syyttää tältä osin viitannut. Toisin sanoen: syyttäjä oli 7677: kuolemantuottamuksesta. Kaupunginviskaali katsonut epäillyn varomattomuuden vesiliiken- 7678: katsoi hukkumisen johtuneen pääasiallisesti teessä näytetyksi, mutta tuttavan hukkumis- 7679: hukkuneen omasta menettelystä. kuolema oli pelastanut epäillyn syytteeltä. 7680: Oikeusasiamiehen mielestä syyteharkintaa Oikeusasiamiehen mielestä tuttavan kuole- 7681: voitiin perustellusti arvostella. maa ei voida yksinään pitää sellaisena "muuna 7682: Syyttämättäjättämispäätöksessäkin oli to- seurauksena", joka oikeuttaisi syyttämättä jät- 7683: dettu epäillyn nousseen veneessä seisomaan, tämiseen. Tällainen tulkinta johtaisi kriminaali- 7684: mikä oli osaltaan johtanut veneen kaatumiseen. poliittisesti kestämättömään tilanteeseen. Tut- 7685: 7686: 7687: 7688: 150 7689: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALOITTA N 7690: 7691: 7692: 7693: 7694: tavaa ei voida rinnastaa esimerkiksi lähiomai- SYYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN NS. KESÄ- 7695: seen. Nyt kysymyksessä olevan kaltaisille vene- MÖKKIKAUPASSA 7696: retkille osallistujat ovat yleensä tuttavia keske- 7697: Oikeusasiamiehelle kanneltiin Hämeen lää- 7698: nään, joten tuttavan hukkuminen ei liene miten- 7699: ninsyyttäjän tammikuussa 1997 tekemistä pää- 7700: kään poikkeuksellinen seuraus tämäntyyppisissä 7701: töksistä jättää aviopuolisot syyttämättä kesä- 7702: tilanteissa. 7703: mökkikiinteistön kaupan yhteydessä tapahtu- 7704: Tapaus edustaa meidän oloissamme melko ta- 7705: neeksi epäillyn veropetoksen johdosta. 7706: vanomaista riskikäyttäytymistä vesillä liikutta- 7707: Aluksi oikeusasiamies totesi, että apulaisoi- 7708: essa. Tärkeä yleinen etu vaatii, ettei tällaisia te- 7709: keuskansleri, johon oikeusasiamiehen valvonta- 7710: koja jätetä syyttämättä ilman perusteltua aihet- 7711: valta ei ulotu, oli syyteharkinnan aikana neuvo- 7712: ta. Kun epäillyn menettely näytti joka tapauk- 7713: tellut puheena olevasta asiasta lääninsyyttäjän 7714: sessa myötävaikuttaneen toisen ihmisen hukku- 7715: kanssa ja että lääninsyyttäjä oli ennen lopullista 7716: miskuolemaan, olisi ollut aiheellista saattaa ky- 7717: päätöstään lähettänyt oikeuskanslerinvirastoon 7718: symys epäillyn rikosoikeudellisesta vastuusta 7719: luonnoksen ratkaisustaan. Asiaratkaisua koske- 7720: tuomioistuimen ratkaistavaksi. 7721: via ohjeita lääninsyyttäjän ei kuitenkaan todet- 7722: Oikeusasiamies katsoi kaupunginviskaalin 7723: tu saaneen. Mainitusta yhteydenpidosta huoli- 7724: menetelleen virheellisesti jättäessään syytteen 7725: matta oikeusasiamies katsoi lääninsyyttäjän 7726: nostamatta syyttämättäjättämispäätöksessä il- 7727: suorittaneen syyteharkinnan itsenäisesti. Lää- 7728: moittamillaan perusteilla. 7729: ninsyyttäjän syyteharkinta otettiin oikeusasia- 7730: Ottaen huomioon viralliselle syyttäjälle lain 7731: miehen tutkittavaksi siitä riippumatta, että apu- 7732: mukaan kuuluvan laajan harkintavallan oikeus- 7733: laisoikeuskansleri, jolle aikaisemmin oli kanneltu 7734: asiamies tyytyi ainoastaan saattamaan kihla- 7735: syyttämättäjättämispäätöksistä, oli päätynyt 7736: kunnansyyttäjän tietoon käsityksensä tämän 7737: asiassa samaan kantelijoiden arvostelemaan lop- 7738: ratkaisunsa virheellisyydestä. 7739: putulokseen eikä ollut määrännyt syytteitä nos- 7740: Oikeusasiamiehen päätös 8.4.1997, dnro 1570/ 7741: tettavaksi. 7742: 4/95 7743: 7744: Tapahtumien kulku 7745: Apuluisoikeuskansleri on sittemmin päätöksel- 7746: Esitutkinnassa oli käynyt ilmi, että tampere- 7747: lään 2. 6.199 7 määrännyt asiassa syytteen nostetta- 7748: lainen aviopari, lääketieteen professori (A) ja sil- 7749: vaksi. Savonlinnan käräjäoikeus hylkäsi syytteen 7750: loinen oikeusneuvosmies, nykyinen oikeusneu- 7751: 21.8.1997 antamallaan tuomiolla. Itä-Suomen ho- 7752: vos (B), olivat joulukuussa 1990 myyneet yhtei- 7753: vioikeus on päätöksellään 30.12.1997 pysyttänyt 7754: sesti omistamansa kesämökkikiinteistön turku- 7755: käräjäoikeuden päätöksen sellaisenaan voimassa. 7756: laiselle avioparille. Kauppakirjaan oli hinnaksi 7757: merkitty 800 000 mk, minkä myyjät olivat myös 7758: ilmoittaneet veroilmoituksessa. 7759: Ostajat olivat kertoneet esitutkinnassa, että 7760: kauppakirjaan merkityn hinnan lisäksi kaupan- 7761: tekotilaisuudessa oli maksettu käteisenä 200 000 7762: mk pimeää kauppahintaa. A oli aluksi kiistänyt 7763: 7764: 7765: 7766: 151 7767: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 7768: 7769: 7770: 7771: 7772: pimeän kauppahinnan maksamisen mutta myö- että oikeudenkäyntiä olisi mainitut seikat huo- 7773: hemmin samassa kuulustelussa myöntänyt saa- mioon ottaen pidettävä tarkoituksettomana ja 7774: neensa 200 000 markan pimeän kauppahinnan, kohtuuttomana. Hän katsoi, ettei tärkeä yleinen 7775: mitä hänen vaimonsa B ei kuitenkaan A:n mu- tai yksityinen etu tässä tapauksessa vaatinut 7776: kaan ollut tullut tietämään. Myös B itse oli esi- syytteen nostamista. 7777: tutkinnassa kiistänyt tienneensä pimeästä kaup- Oikeusasiamies totesi ratkaisun johdosta seu- 7778: pahinnasta. raavan. 7779: Rikosoikeudellisista toimenpiteistä luopumis- 7780: ta koskevan lainsäädännön vuonna 1991 voi- 7781: Syyttämättäjättämispäätös A:n osalta maan tulleen uudistuksen yhtenä tavoitteena oli 7782: A:n omaan tunnustamiseen viitaten läänin- seuraamusluontoisen syyttämättä jättämisen 7783: syyttäjä oli todennut tämän ottaneen vastaan mahdollisuuksien ja käytön lisääminen. Seuraa- 7784: pimeää kauppahintaa kesämökin myynnin yh- musluonteiselle syyttämättäjättämiselle on lais- 7785: teydessä ja jättäneen sen ilmoittamatta verotuk- sa kuitenkin asetettu ennakkoehto: Siihen voi- 7786: sessa. A:n katsottiin syyllistyneen näin verope- daan turvautua vain, jollei tärkeä yleinen tai 7787: tokseen. Lääninsyyttäjä oli päätynyt kuitenkin yksityinen etu muuta vaadi. Käytännössä "ylei- 7788: asiassa seuraamusluontoiseen syyttämättä jättä- sen tai yksityisen edun" painoarvo tulee harkit- 7789: miseen. tavaksi osana syyttäjän kokonaisarviota. Vaik- 7790: Päätöstään lääninsyyttäjä oli perustellut en- ka seuraamusluontoisen syyttämättä jättämisen 7791: sinnäkin sillä, että pidätetyn veron määrä oli mahdollisuuksia onkin lisätty, oikeusjärjestyk- 7792: ollut pieni ottaen huomioon koko kauppahinta semme lähtökohtana on edelleen syytepakkope- 7793: sekä A:n tulot ja varallisuus ja myös hänen jo riaate. Syyttämättä jättäminen kohtuuden tai 7794: maksamansa verot ja maksut. Lisäksi läänin- tarkoituksenmukaisuuden perusteella merkitsee 7795: syyttäjä totesi, että syyteoikeuden pitkä van- poikkeusta pääsäännöstä, mikä on syytteen nos- 7796: hentumisaika oli miltei kulunut umpeen ja että tamista ja syyttämättä jättämistä puoltavien 7797: teko oli sattumanvaraisesti vasta marraskuussa näkökohtien keskinäisessä punninnassa otettava 7798: 1996 tullut tietoon. Vuoden 1990 verotus oli vi- huomioon. 7799: ranomaisista johtuneesta syystä valmistunut Lääninsyyttäjän perustelua A:n tulojen ja va- 7800: vasta vuoden 1992 tammikuussa. Normaalitilan- rallisuuden vaikutuksesta syyttämättä jättämi- 7801: teessa verotus olisi valmistunut jo marraskuussa seen oikeusasiamies piti yhdenvertaisuusperiaa- 7802: 1991, jossa tapauksessa rikoksen syyteoikeus oli- tetta loukkaavana ja siten suorastaan lainvas- 7803: si vanhentunut jo esitutkintaa aloitettaessa. taisena. Tapauksen saamaa laajaa julkisuutta ja 7804: Lääninsyyttäjä lausui myös, että A:lle oli teon ilmitulon jälkeisten jälkiverojen maksamis- 7805: asian saamasta laajasta julkisuudesta aiheutu- ta koskevia perusteluja hän piti puolestaan syy- 7806: nut haitallisia seurauksia erityisesti teosta kulu- teharkintaan vaikuttamattomina. Ainoa syyttä- 7807: neeseen pitkään aikaan ja teon vakavuusastee- mättä jättämistä puoltava näkökohta oli ollut 7808: seen nähden. Lääninsyyttäjä viittasi lisäksi sii- rikoksen sattumanvarainen ilmitulo syyteoikeu- 7809: hen, että A oli sittemmin maksanut verot viiväs- den vanhentumisen ollessa jo lähellä. Pelkästään 7810: tyskorkoineen. tällä perusteella A:n veropetosta ei kuitenkaan 7811: Loppupäätelmänään lääninsyyttäjä totesi, olisi voitu oikeusasiamiehen mielestä katsoa niin 7812: 7813: 7814: 7815: 152 7816: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 7817: 7818: 7819: 7820: 7821: poikkeukselliseksi tapaukseksi, että oikeuden- ten perusteltua, vaikka näyttö ei olisikaan niin 7822: käyntiä olisi ollut pidettävä tarkoituksettomana vakuuttavaa, että tuomitsemista voitaisiin pitää 7823: ja kohtuuttomana. A:n syyksi luettavan rikok- varmana." 7824: sen luonne ja teolla tavoitellun hyödyn määrä "Syytekynnyksen korkeus joudutaan määrit- 7825: olisivat, myös yleinen etu huomioon ottaen, pu- tämään viime kädessä kunkin yksittäistapauk- 7826: huneet kokonaisarvioinnissa päinvastoin syyt- sen konkreettisessa näyttötilanteessa. Oikeus- 7827: teen nostamisen puolesta. säännösten tapaan syytekynnystäkin koskeva 7828: Oikeusasiamies piti lääninsyyttäjän ratkaisua säännös edellyttää rajatapauksissa tulkintaa. 7829: virheellisenä. Hän otti kuitenkin lääninsyyttä- Kun myöskään todistusaineiston näyttöarvoa ei 7830: jän menettelyn moitittavuutta arvioidessaan ole mahdollista arvioida ehdottoman täsmälli- 7831: huomioon lain mukaan viralliselle syyttäjälle 7832: ' 7833: sesti, jää syyttäjälle syytekynnystä konkreetti- 7834: kuuluvan laajan harkintavallan. Laillisuuskysy- seen tapaukseen sovellettaessa aina jonkin ver- 7835: myksen tulkinnanvaraisuuteen viittasi sekin, ran harkinnan varaa." 7836: että apulaisoikeuskansleri oli omassa arviossaan "Syyteharkintaan kuuluvan harkintavallan 7837: päätynyt oikeusasiamiehen näkemyksestä poik- käyttöä ei kuitenkaan voida pitää täysin syyttä- 7838: keavaan lopputulokseen. jän vapaana harkintana. Harkintavaltaa tulee 7839: käyttää oikeudellisesti hyväksyttävin kriteerein. 7840: Syyttämättäjättämispäätös B:n osalta Sen käyttöä tulee myös jälkikäteen arvioida täl- 7841: laisin perustein." 7842: B oli esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä 7843: "Kun kysymyksessä on ns. rajatapaus eli kun 7844: veropetokseen tai ylipäänsä tietävänsä pimeästä 7845: syytekynnyksen ylittyminen jää epävarmaksi, 7846: kauppahinnasta mitään. Lääninsyyttäjä katsoi, 7847: syyttäjän tulee tapauskohtaisesti arvioida, kum- 7848: ettei esitutkinnassa ollut tullut ilmi syytteen nos- 7849: man suuntaisen ratkaisun- syytteen nostamisen 7850: tamiseen vaadittavaa näyttöä. Sen vuoksi hän 7851: vai syyttämättä jättämisen- puolesta on esitet- 7852: jätti syytteen B:nkin osalta nostamatta. 7853: tävissä painavammat perusteet. Syyttäjän on 7854: Oikeusasiamies totesi ratkaisun johdosta seu- 7855: otettava kantaa siihen, kumpi lopputulos on ri- 7856: raavan. 7857: kosprosessin tarkoitusperät huomioon ottaen pa- 7858: Näytön arvioinnin kannalta kysymys oli vii- 7859: remmin perusteltavissa." 7860: me kädessä siitä, voitiinko B:n osoittaa havain- 7861: Viitaten rikosprosessin tavoitteisiin ja arvoi- 7862: neen pimeän kauppahinnan maksua. Esitutkin- 7863: hin sekä syyttäjän tehtäviin näiden toteuttami- 7864: ta-aineisto oli sisältänyt tältä osin ristiriitaista 7865: sessa oikeusasiamies totesi, että syytekynnyksen 7866: selvitystä. 7867: ylittymistä koskevassa rajatapauksessa syyttä- 7868: jän tulee punnita selvittämisintressin ja oikeus- 7869: Syytekynnyksestä yleensä 7870: turvaintressin painoarvoja kussakin käsiteltävä- 7871: "Syypääksi toteavaan tuomioon vaaditaan ri- nään olevassa tapauksessa. 7872: kosasioissa niin vahvaa näyttöä, että syyllisyy- 7873: destä ei saa jäädä varteenotettavaa epäilyä. Täl- 7874: B:n tapauksen arviointi 7875: löin puhutaan ns. täydestä näytöstä. Syytteen 7876: nostamiseen puolestaan riittää, että sen tueksi on Tapauksen pääasiallinen näyttö oli muodos- 7877: todennäköisiä syitä. Syytteen nostaminen on si- tunut keskenään ristiriitaisista henkilötodisteis- 7878: 7879: 7880: 7881: 153 7882: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 7883: 7884: 7885: 7886: 7887: ta. Lääninsyyttäjä oli sekä päätöksensä peruste- synyt A:n kaupankäyntitapoja. Lopputuloksen 7888: luissa että oikeusasiamiehelle antamassaan selvi- eli laittoman taloudellisen edun kannalta oli 7889: tyksessä todennut, että keskusrikospoliisin toi- ollut samantekevää, oliko B tiennyt pimeästä 7890: mittaman perusteellisen esitutkinnan jälkeen ei kauppahinnasta vai oliko hän tarkoituksellisesti 7891: tuomioistuinkäsittelyssä olisi enää ollut odotet- toiminut sillä tavalla, ettei pimeän kauppahin- 7892: tavissa lisänäyttöä. nan maksaminen ollut voinut tulla hänen tie- 7893: Oikeusasiamies totesi, että uusia todisteita oi- toonsa. 7894: keudenkäynnissä tuskin olisikaan ollut esitettä- Pimeä kauppahinta ei ole A:n omankaan ker- 7895: vissä. Syyttäjän ei rikosjutussa sellaisia enää tomuksen mukaan jäänyt hänelle itselleen, vaan 7896: pidä odottaakaan. Kysymys onkin ollut jo ole- se oli käytetty puolisoiden yhteiseen tarkoituk- 7897: massa olevan näytön arvioinnista. Suullinen ja seen eli irtaimiston hankkimiseen myöhemmän 7898: välitön tuomioistuinkäsittely olisi voinut moni- kiinteistökaupan yhteydessä. Näin ollen myös B 7899: puolistaa näytön arviointikriteerejä. Ristiriitais- on joka tapauksessa perheen jäsenenä hyötynyt 7900: ten kertomusten luotettavuuden arviointiin ja pimeästä kauppahinnasta. 7901: vertailuun on tuomioistuimessa paremmat mah- B:n asema korkeimman oikeuden jäsenenä 7902: dollisuudet kuin pelkästään esitutkinta-aineis- vaikuttaa luonnollisesti myös oikeusturvaintres- 7903: toon perustuvassa syyte harkinnassa. Asianosais- sin painoarvoon. Oikeusneuvoksen joutuminen 7904: ten samanaikainen kuuleminen ja välittömien syytteeseen veropetoksesta olisi saanut suurta 7905: havaintojen tekeminen heidän kertomuksistaan julkista huomiota osakseen. Lisäksi B olisi toden- 7906: olisi ollut omiaan parantamaan heidän kerto- näköisesti pidätetty oikeuskäsittelyn ajaksi vi- 7907: mustensa arviointimahdollisuuksia esitutkin- rantoimituksesta. V eropetoksesta syytteeseen 7908: nassa avoimiksi jääneiden kysymysten osalta. joutuminen olisi siten merkinnyt B:lle hänen ase- 7909: B:tä oli epäilty syylliseksi myyjille yhteisesti massaan todennäköisesti poikkeuksellisen suurta 7910: lähes 20 000 markan etua merkinneeseen verori- haittaa. 7911: kokseen. Epäillyn rikoksen luonne- ottaen eri- Julkisesti tapahtuva perusteellinen oikeuskä- 7912: tyisesti huomioon myös B:n asema korkeimman sittely voi kuitenkin olla myös epäillyn oikeus- 7913: oikeuden jäsenenä- korosti oikeusasiamiehen turvan kannalta puolustettavissa. Näin olisi 7914: mielestä asian perusteellisen julkisen selvittämi- saattanut olla tässäkin tapauksessa. Oikeuden- 7915: sen tärkeyttä. mukainen oikeudenkäynti riippumattomassa 7916: Selvittämisintressin painoarvon korostumi- tuomioistuimessa antaa rikoksesta aiheettomasti 7917: nen näytöllisessä epävarmuustilanteessa ei kui- epäiliylle mahdollisuuden puhdistautua häneen 7918: tenkaan vielä sellaisenaan anna perustetta syyt- kohdistuvista epäluuloista. 7919: teen nostamiseen. On myös otettava huomioon B:n osalta kysymys oli ollut näytöllisestä raja- 7920: epäillyn oikeusturvaintressin merkitys. Kysy- tapauksesta. Esitutkinnassa oli tullut esiin sellai- 7921: mys on sen arvioimisesta, miten merkittävästi sia sekä syytteen nostamista että syyttämättä 7922: B:n oikeusturvaa olisi vaarannettu, jos hänet jättämistä puoltavia perusteita, jotka oikeus- 7923: olisi asetettu syytteeseen. asiamiehen mukaan olisi tullut ottaa syytekyn- 7924: B on itse kertonut tarkoituksellisesti pidät- nyksen ylittymistä koskevassa harkinnassa huo- 7925: täytyneensä osallistumasta kauppaneuvotte- mwon. 7926: luihin, koska hänen oikeustajunsa ei ollut hyväk- Oikeudenkäynti olisi ollut omiaan paranta- 7927: 7928: 7929: 7930: 154 7931: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 7932: 7933: 7934: 7935: 7936: maan ristiriitaisten kertomusten arviointimah- minkälaisen kannan hovioikeus ottaisi syyttei- 7937: dollisuuksia ja siten tuomaan asiaan lisäselvyyt- siin ja kantelijan esittämiin uusiin tosiasiaväit- 7938: tä. Koska asian perusteellista selvittämistä olisi teisiin. 7939: tässä tapauksessa ollut pidettävä yleisen edun Oikeusasiamies ei pitänyt asianmukaisena 7940: kannalta erityisen tärkeänä, syytteen nostamis- sitä, että kihlakunnansyyttäjä oli ilmoittanut 7941: ta olivat puoltaneet painavat perusteet. Myös- odottaneensa asiassa Helsingin hovioikeuden 7942: kään epäillyn oikeusturvaintressi ei olisi ollut päätöstä ennen lisäesitutkintaa koskevan asian 7943: esteenä syytteen nostamiselle. ratkaisemista. Oikeusasiamies kiinnitti syyttä- 7944: Oikeusasiamies katsoi, että lääninsyyttäjä oli jän huomiota siihen, että lisäesitutkinnan tar- 7945: perusteluissaan käsitellyt puutteellisesti syytteen peellisuus oli arvioitava viipymättä tapauksissa, 7946: nostamista puoltavia ja sitä vastaan puhuvia nä- joissa rikosasiaa koskeva oikeudenkäynti oli jo 7947: kökohtia. Lääninsyyttäjä oli päätynyt syyte- tuomioistuimessa vireillä. 7948: harkinnassaan myös B:n osalta lopputulokseen, Oikeusasiamiehen päätös 6.10.1997, dnro 134/ 7949: jota oikeus asiamiehen mielestä ei voitu asian ko- 4/97 7950: konaisuus huomioon ottaen pitää perusteltuna. 7951: Oikeusasiamies ei kuitenkaan katsonut lää- 7952: ninsyyttäjän ylittäneen hänelle lain mukaan 7953: SYYTEOIKEUDEN VANHENTUMINEN 7954: kuuluvaa harkinta valtaa, vaikkakin toisensuun- 7955: SYYTEHARKINNAN AIKANA 7956: tainen ratkaisu olisi oikeusasiamiehen mielestä 7957: ollut paremmin perusteltu. Solvausrikoksen asianomistaja arvosteli kan- 7958: Oikeusasiamies saattoi lausumansa käsitykset telussaan Savonlinnan kihlakunnansyyttäjää 7959: lääninsyyttäjän tietoon ja vastaisen varalle huo- siitä, että tällä syyteharkinnassa olleen solvauk- 7960: mioon otettavaksi. sen syyteoikeus oli vanhentunut syyteharkinnan 7961: Oikeusasiamiehen päätös 19.6.1997, dnrot aikana. Kantelija kertoi kiirehtineensä syytehar- 7962: 521, 554 ja 393/4/97 kintaa useaan otteeseen vedotenjuuri vanhentu- 7963: misuhkaan. 7964: Syyttäjä myönsi tapahtuneen ja totesi olleen- 7965: sa siinä "rutiininomaisessa" käsityksessä, että 7966: LISÄESITUTKINTA RIKOSASIASSA 7967: solvauksen syyteoikeus vanhentui viidessä vuo- 7968: Kantelija arvosteli Lohjan kihlakunnansyyt- dessa. Tämän vuoksi hän ei ollut pohtinut van- 7969: täjää siitä, että tämä ei ollut käräjäoikeuden tuo- hentumiskysymystä syyteharkinnan yhteydes- 7970: mion jälkeen suorituttanut syytetyn pyytämää sä. Tässä tapauksessa syyteoikeus oli kuitenkin 7971: lisäesitutkintaa syytetyn esille tuomien uusien vanhentunut kahdessa vuodessa. 7972: seikkojen selvittämiseksi. Asia oli tuolloin vireil- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 7973: lä Helsingin hovioikeudessa. raavan. 7974: Kihlakunnansyyttäjä oli todennut kantelijan Syyttäjän velvollisuuksiin kuuluu syytehar- 7975: asianajajalle lähes neljä kuukautta lisäesitut- kinnan suorittaminen ennen rikoksen syyteoike- 7976: kintapyynnön saatuaan lähettämässään kirjees- uden vanhentumista. Asian saapuessa syytehar- 7977: sä, että asiassa oli odotettu Helsingin hovioikeu- kintaan syyttäjän ensimmäisiä toimenpiteitä on 7978: den päätöstä. Näin oli tehty, jotta nähtäisiin, tarkistaa asian kiireellisyysaste, minkä vuoksi on 7979: 7980: 7981: 7982: 155 7983: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 7984: 7985: 7986: 7987: 7988: varmistauduttava mm. syyteoikeuden vanhen- tä ilmenevä syyttäjän syyllisyys huomioon otta- 7989: tumisajasta. en vähäisenä. Tämän vuoksi hän katsoi, että asia 7990: Tässä tapauksessa käsiteltävänä oleva asia ei voitiin jättää huomautuksen varaan. 7991: ole ollut monimutkainen eikä laaja. Lisätutkin- Oikeusasiamies antoi kihlakunnansyyttäjälle 7992: nan valmistumisesta on ollut vielä yli puoli vuot- huomautuksen tuottamuksellisesta virkavelvol- 7993: ta syyteoikeuden vanhentumiseen. Syyttäjällä lisuuden rikkomisesta. 7994: onkin ollut riittävästi aikaa ennen syyteoikeuden Oikeusasiamiehen päätös 2.12.1997, dnro 7995: vanhentumista saattaa asia tuomioistuimen kä- 1536/4/97 7996: siteltäväksi. 7997: Syyttäjän mukaan syyteoikeuden vanhentu- 7998: minen on johtunut yksinomaan siitä, että hänellä 7999: ULOSOTTO 8000: oli ollut virheellinen käsitys vanhentumisajasta. 8001: Asiassa on jäänyt epäselväksi, esittikö kantelija 8002: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT 8003: yhteydenotoissaan syyttäjälle huolestumisensa 8004: ALOITIEET 8005: syyteoikeuden vanhentumisesta. Käytettävissä 8006: olevan selvityksen nojalla ei ole perusteita epäil- 8007: PUUN MYYMINEN ULOSMITATULTA 8008: lä, että syyttäjän menettely olisi ollut tahallista 8009: KIINTEISTÖLTÄ 8010: tai että sille olisi ollut joku muu syy kuin hänen 8011: ilmoittamansa erehdys. Asikkalan piirin nimismiestä vastaan kannel- 8012: Syyttäjän viaksi kuitenkin jää, että hän on tiin siitä, että hän oli ulosottomiehenä sallinut 8013: varomattomuudesta laiminlyönyt varmistautua vapaaehtoisen metsänhakkuusopimuksen ulos- 8014: syyteoikeuden vanhentumista koskevan muis- mitatulta kiinteistöltä. Puukaupan hinnasta 8015: tinvaraisen käsityksensä oikeellisuudesta. Viran- suoritettiin osa ulosmitatuista veloista ja vapaa- 8016: omaisten velvollisuus on tuntea lain säännökset. ehtoisen kiinteistökaupan kauppahinnasta lo- 8017: Tässä tapauksessa on lisäksi ollut kysymys syyt- put. 8018: täjän virkatoiminnan kannalta keskeisistä sään- Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 8019: nöksistä. Oikeusasiamies katsoikin syyttäjän raavan. 8020: syyllistyneen rikoslain 40 luvun l l §:n tarkoitta- Ulosmitattuun kiinteistöön kuuluvan metsän 8021: maan tuottamukselliseen virkavelvollisuuden myyminen on ulosmitatun omaisuuden realisoin- 8022: rikkomiseen. tikeinona lähtökohtaisesti mahdollista ainoas- 8023: Toimenpiteitä harkitessaan oikeusasiamies taan, mikäli siihen saadaan kaikkien ulosmit- 8024: totesi ensinnäkin sen, että syyttäjä oli syyteoi- tausvelkojien suostumus. 8025: keuden vanhentumisen todettuaan ottanut yh- Tässä tapauksessa nimismiehen menettely ei 8026: teyttä kantelijaan ja neuvonut tätä, miten tä- ollut loukannut ulosmittausvelkojien etua, vaik- 8027: män tulisi menetellä solvauksesta epäiliylle hen- ka näiden suostumusta metsänhakkuuseen ei ol- 8028: kilölle esitettävän mahdollisen vahingonkor- lut erikseen hankittukaan, eikä menettelyä voitu 8029: vausvaatimuksen suhteen. Syyttäjän laimin- muutenkaan pitää sillä tavoin virheellisenä, että 8030: lyönnistä ei olisi ollut odotettavissa ainakaan oikeusasiamiehen olisi tullut siihen puuttua. 8031: ankarampaa rangaistusta kuin sakko. Oikeus- Oikeusasiamies lausui kuitenkin käsitykse- 8032: asiamies piti laiminlyöntiä sen haitallisuus ja sii- nään, että hyvän ulosottotavan noudattamiseksi 8033: 8034: 8035: 8036: 156 8037: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 8038: 8039: 8040: 8041: 8042: ja epätietoisuuden välttämiseksi ulosottomiehen misperiaatteen tärkeyteen nähden olisi kuitenkin 8043: olisi syytä aina ilmoittaa ulosmittausvelkojille ollut perusteltua lähteä siitä, että ennakkoilmoi- 8044: aikomuksestaan suostua ulosmitatun omaisuu- tuksen pitää sisältää tarkka tieto tilitysajankoh- 8045: den osittaiseenkin vapaaehtoisella kaupalla to- dasta. 8046: teutettavaan realisointiin sekä informoida velko- Jos tiedoksianto sitä vastoin toimitetaan jo 8047: jia myös ulosottolain 4 luvun 25 §:n mukaisen ennen virka-apuhakemuksen jättämistä, on sen 8048: metsänhakkuun sallimisesta. sisältämä ja ulosottomiehen etukäteen allekir- 8049: Oikeusasiamiehen kirje 27.2.1997, dnro 1540/ joittama ilmoitus kokonaisuudessaan harhaan- 8050: 4/95 johtava. Ulosottomies ei näet ole vielä ilmoitus- 8051: lomaketta allekirjoittaessaan voinut arvioida, 8052: onko asiassa ylipäätään virka-avun, takaisin- 8053: OSAMAKSUKAUPPALAIN MUKAINEN oton ja tilityksen antamiselle laillisia edellytyk- 8054: VIRKA-APU siä. 8055: Koska kerrottu menettely vaarantaa osamak- 8056: Kantelijat arvostelivat Vantaan nimismies- 8057: suostajan oikeusturvaa sitä ei voida pitää hyväk- 8058: piirin täytäntöönpano-osaston osastopäällikön 8059: syttävänä, vaikka joustavuusnäkökohdat sitä 8060: menettelyä osamaksukaupasta annetun lain no- 8061: ehkä puoltaisivatkin. 8062: jalla annettavaa virka-apua koskevassa asiassa. 8063: Oikeusasiamies katsoi osastopäällikön mene- 8064: Kantelun mukaan osamaksuvelalliselle oli ilmoi- 8065: telleen virheellisesti siinä, että tämä oli ulosotto- 8066: tettu tulevasta osamaksutilityksestä jo ennen 8067: miehenä hyväksynyt ennakkoilmoituksen tie- 8068: asian vireilletuloa. Ilmoituksessa ei ollut kuiten- 8069: doksiannon, vaikka tiedoksianto oli tapahtunut 8070: kaan kerrottu tilityksen ajankohtaa. 8071: jo ennen virka-apuasian vireilletuloa ja vaikka 8072: Oikeusasiamies otti samalla omasta aloittees- 8073: siitä ei ilmennyt tilityksen ajankohtaa. 8074: taan tutkittavaksi, voitiinko osamaksutilityk- 8075: sessä lukea takaisinottokuluiksi avustaville ulos- 8076: ottomiehille maksettuja korvauksia tavaran kul- Kuljetuskulut takaisinottokuluina 8077: jetuksesta omalla autolla. Osastopäällikkö on selityksessään myöntänyt 8078: Oikeusasiamies esitti kannanottonaan seuraa- hyväksyneensä 50-100 markan korvauksen 8079: van. avustaville ulosottomiehille tavarankuljetukses- 8080: ta nimismiespiirin varastoon omalla autolla. 8081: Ennakkoilmoitus osamaksutilityksestä Jos avustava ulosottomies osallistuu virka- 8082: Asianosaisen kuuleminen on tärkeä oikeuspe- apuna toimitettavan takaisinoton täytäntöön- 8083: riaate myös osamaksutilityksessä. Osamaksu- panoon, erillisen kulukorvauksen maksamista 8084: kauppalain mukaista virka-apua ei saisi antaa voidaan kuitenkin pitää kyseenalaisena. Asiaa ei 8085: ostajan poissa ollessa, ellei virka-avun antami- ole lailla säännelty tai erikseen ohjeistettu. 8086: sesta ole säädetyllä tavalla etukäteen hänelle il- Osamaksukaupan kohteen takaisinotto virka- 8087: moitettu. tehtävänä, jonka suorittamiseen avustavat ulos- 8088: Osamaksutilityksen ennakkoilmoitusta kos- ottomiehet saivat korvausta oman auton käytös- 8089: keva sääntely on tapahtuma-aikana ollut jossa- tä, sisältää myös esineen noudon. Kysymyksessä 8090: kin määrin tulkinnanvarainen. Yleisen kuule- olevissa tapauksissa esineiden kuljettamiseen ei 8091: 8092: 8093: 8094: 157 8095: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 8096: 8097: 8098: 8099: 8100: ole tarvittu erityisten kuljetusvälineiden hankki- Hänen olisi ulosmittausyritystä koskevan es- 8101: mista. temerkinnän puutteellisuuden vuoksi ollut syytä 8102: Edellä esitetyillä perusteilla oikeusasiamies ainakin epäillä saatavan vanhentumista. Hänel- 8103: katsoi, että ylimääräisen kuljetuskorvauksen lä olisi sen vuoksi ollut erityinen aihe varmistau- 8104: maksamiseen ei ole ollut laillisia perusteita. tua saatavan perimiskelpoisuudesta ennen kuin 8105: Lainsäädännön tulkinnanvaraisuuteen näh- hän käytti ulosotossa kertyneitä varoja tämän 8106: den asia ei kuitenkaan antanut oikeusasiamiehel- saatavan suoritukseksi. 8107: le aihetta muihin toimenpiteisiin kuin että hän Kun avustava ulosottomies havaitsee, että 8108: saattoi edellä esitetyt käsitykset entisen osasto- saatavan vanhentumisen katkaisemisesta ei ole 8109: päällikön, nykyisen kihlakunnanvoudin tietoon. esitetty pätevää selvitystä, tulee hänen saattaa 8110: Oikeusasiamiehen päätös 28.2.1997, dnro asia ulosottomiehen tietoon. Tämän tulee taas 8111: 2449/2/95 vaatia velkojaa esittämään tarpeellinen selvitys 8112: siitä, että saatavan vanhentuminen on asianmu- 8113: kaisesti katkaistu. 8114: VANHENTUNEEN SAATAVAN Ulosoton virallistoimintoisuuden vuoksi ei 8115: PERIMINEN ULOSOTOSSA voida edellyttää, että velallisen olisi itse tehtävä 8116: väite vanhentumisesta. A vustavalla ulosotto- 8117: Jo oikeusasiamiehen aikaisemmassa kantelu- 8118: miehellä on lakiin perustuva virkavelvollisuus 8119: päätöksessä 31.12.1996 (1885/4/95) oli todettu, 8120: ottaa vanhentuminen viran puolesta huomioon 8121: että Vantaan nimismiespiirissä oli peritty kante- 8122: saatavan perinnässä. 8123: lijalta ulosottoteitse vanhentunutta saatavaa 8124: Laiminlyödessään tarkistaa perittävänään ol- 8125: yhteensä 10 806,97 markkaa. Rikosoikeudellisen 8126: leen saatavan perimiskelpoisuuden avustava 8127: vastuukysymyksen selvittämiseksi oikeusasia- 8128: ulosottomies oli jättänyt täyttämättä lakiin pe- 8129: mies suoritutti asiassa esitutkinnan ja totesi sen 8130: rustuvan virkavelvollisuutensa. Tämä laimin- 8131: perusteella kannanottonaan seuraavan. 8132: lyönti oli tapahtunut varomattomuudesta. Van- 8133: hentuneen saatavan perintää, joka jatkui yli 8134: Avustavan ulosottomiehen menettely 8135: vuoden ajan, ei voitu perityn rahamäärän suu- 8136: Saatavan mahdollista vanhentumista arvioi- ruus huomioon ottaen pitää rikoslain 40 luvun 11 8137: taessa oli otettava kantaa siihen, oliko vuonna §:ssä tarkoitetulla tavalla vähäisenä tekona. 8138: 1983 tehty ulosmittausyritys katkaissut vanhen- Näin ollen oikeusasiamies katsoi avustavan ulos- 8139: tumisen vai ei. Tätä ulosmittausyritystä koskeva ottomiehen syyllistyneen mainitussa lainkoh- 8140: täytäntöönpanokirjaan merkitty estetodistus oli dassa tarkoitettuun tuottamukselliseen virka- 8141: ollut puutteellinen. Siitä ei ilmennyt, oliko velal- velvollisuuden rikkomiseen. 8142: linen ollut ulosmittausyrityksessä läsnä vai ei. Asiassa oli kuitenkin avustavan ulosottomie- 8143: Todistuksen perusteella ei myöskään voinut pää- hen syyllisyyttä lieventäviä seikkoja. Estetodis- 8144: tellä, oliko ulosmittausyritys toimitettu velalli- tuksen puutteellisuus ei ollut erityisen silmiinpis- 8145: sen luona vai ei. tävä, joten sen huomaamatta jääminen oli sinän- 8146: Vantaan nimismiespiirin avustava ulosotto- sä ollut ymmärrettävää. Vantaan nimismiespii- 8147: mies oli saanut asian hoitaakseen tammikuussa rissä tuolloin vireillä olleiden asioiden määrä oli 8148: 1991. ollut huomattavan suuri. Koska rikoksesta ei 8149: 8150: 8151: 8152: 158 8153: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 8154: 8155: 8156: 8157: 8158: ollut odotettavissa ankarampaa rangaistusta olleen vähäarvoisen sormuksen, jolla kuitenkin 8159: kuin sakko ja rikosta oli siitä ilmenevä tekijän oli kantelijalle tunnearvoa. 8160: syyllisyys huomioon ottaen kokonaisuutena ar- Oikeusasiamies esitti kannanottonaan seuraa- 8161: vostellen pidettävä vähäisenä, oikeusasiamies ei van. 8162: määrännyt asiassa nostettavaksi virkasyytettä. Sormuksen ulosmittaukseen ei sinänsä ollut 8163: Oikeusasiamies antoi avustavalle ulosottomie- estettä, koska sormus ei kuulunut ulosottolain 4 8164: helle kuitenkin huomautuksen hänen lainvastai- luvun 5 §:n erottamissäännöksessä mainittuihin 8165: sesta menettelystään. esme1snn. Ulosottolain mukaan velalliselta on 8166: kuitenkin ensisijaisesti aina ulosmitattava ra- 8167: Ulosottomiehen menettely haa. Peruste rahan ulosmittaamatta jättämiselle 8168: näytti tässä tapauksessa olleen varojen vähäi- 8169: Oikeusasiamies katsoi asianomaisen ulosotto- 8170: syys. Kun kuitenkin avustava ulosottomies oli 8171: miehen valvoneen puutteellisesti avustavan 8172: ulosmittauspöytäkirjassa arvioinut sormuksen 8173: ulosottomiehen perintätehtävien hoitoa ja siten 8174: vain 200 markan arvoiseksi ja käteisvaroja oli 8175: menetelleen virheellisesti. Nimismiespiirin työ- 8176: ollut enemmän, sormuksen ulosmittaukselle ra- 8177: määristä esitetty selvitys huomioon ottaen oike- 8178: han sijasta ei ole tässä tapauksessa ollut hyväk- 8179: usasiamies piti ulosottomiehen viaksi jäävää 8180: syttävää perustetta, varsinkaan kun sormuksen 8181: huolimattomuutta kuitenkin vähäisenä. Oikeus- 8182: ulosmittaus oli ollut vastoin velallisen tahtoa. 8183: asiamies ei katsonut ulosottomiehen siten syyllis- 8184: Pakkohuutokaupassa sormuksesta oli kertynyt 8185: tyneen rikoslain 40 luvun 11 §:ssä tarkoitettuun 8186: varoja huomattavasti arvioituakin vähemmän. 8187: tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomi- 8188: Lisäksi esineen realisoinnista on ollut täytän- 8189: seen. 8190: töönpanokuluja, joita rahan ulosmittaamisella ei 8191: Siihen nähden, että Uudenmaan lääninhallitus 8192: olisi syntynyt. 8193: oli tämän asian johdosta jo antanut ulosottomie- 8194: Oikeusasiamies antoi avustavalle ulosotto- 8195: helle muun muassa vanhentumisaikojen puutteel- 8196: miehelle huomautuksen hänen virheellisestä me- 8197: lista valvontaa koskevan huomautuksen, oikeus- 8198: nettelystään. 8199: asiamies tyytyi tässä yhteydessä omasta puoles- 8200: Oikeusasiamiehen päätös 22.9.1997, dnro 8201: taan ainoastaan kiinnittämään ulosottomiehen 8202: huomiota avustavien ulosottomiesten virkatehtä- 8203: 2437/4/95 8204: vien asianmukaiseen valvontaan. 8205: Oikeusasiamiehen päätös 20.3.1997, dnro 8206: 2680/2/96 ULOSOTON VIIVÄSTYMINEN 8207: 8208: Ulosottovelallinen kanteli Vakka-Suomen 8209: kihlakunnanviraston ulosotto-osaston menette- 8210: ULOSMITTAUKSEN ENSISIJAINEN 8211: lystä yksipuolisen tuomion täytäntöönpanossa. 8212: KOHDE 8213: Ulosotto-osasto oli ottanut kantelijaan yhteyttä 8214: Vantaan nimismiespiirin avustava ulosotto- vasta puolentoista vuoden jälkeen toimeksian- 8215: mies ei ollut suostunut ulosmittaamaan kanteli- non saatuaan. 8216: jan lompakosta löytyneitä 300 markkaa. Sen si- Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 8217: jaan hän oli ulosmitannut kantelijan sormessa raavan. 8218: 8219: 8220: 8221: 159 8222: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 8223: 8224: 8225: 8226: 8227: Hallitusmuodon 16 §:n mukaan jokaisella on niiden arvoa vastaavana korvauksena 150 000 8228: oikeus saada asiansa käsitellyksi viranomaisessa markkaa korkoineen. Ulosottohakemuksessa Ni- 8229: ilman aiheetonta viivytystä. Ulosottoasetuksen valan piirin nimismiehelle pyydettiin täytän- 8230: mukaan ulosottoasiat on toimeenpantava jou- töönpanotoimia tältä osin ainoastaan toissijaisen 8231: tuisasti. Oikeusasiamies totesi, että tämä ei ollut rahasaatavan perimiseksi. A vustava ulosotto- 8232: toteutunut kantelijan asiassa. mies ulosmittasi kantelijan läsnä ollessa tämän 8233: Ulosotto-osaston selvityksen mukaan velalli- omistaman osuuden kiinteistöstä. 8234: selle lähetetään automaattisesti maksukehotus Kantelija arvosteli ulosottoviranomaisia siitä, 8235: noin viikon kuluttua siitä, kun toimeksianto on että nämä eivät olleet hyväksyneet hänen ensisi- 8236: saapunut kihlakunnanvirastoon ja kirjattu atk- jaista suoritustaan, jonka velkoja oli riitautta- 8237: järjestelmään. Jos tuomioistuin kuitenkin myön- nut. Kantelija katsoi jo palauttaneensa po. tuo- 8238: tää velalliselle velkajärjestelyn, ulosottotoimen- teoikeudet. 8239: piteitä ei saa suorittaa. Atk-järjestelmä kirjaa Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 8240: tuolloin toimenpiderajoituksen, jolloin maksuke- raavan. 8241: hotusta ei lähetetä. Näin oli kantelijan asiassa Kysymys suoritusvelvollisuuden täyttämises- 8242: tapahtunut päävelalliselle. Vaikka toimenpide- tä on ratkaistava ulosotossa esitetyn näytön poh- 8243: rajoitus ei koskenutkaan päävelallisen kanssa jalta. Tässä tapauksessa on ollut ilmeistä, että 8244: yhteisvastuussa ollutta kantelijaa, maksukeho- asiakirjanäyttö ei vielä riidattomasti osoittanut 8245: tusta ei ollut atk-järjestelmästä johtuen lähetet- tuoteoikeuksien tulleen palautetuiksi täytän- 8246: ty myöskään hänelle. töönpanoperusteena olevan tuomioistuinratkai- 8247: Asiassa ei ollut perusteita epäillä, että ulosot- sun tarkoittamalla tavalla. 8248: to-osaston virkamiehet olisivat tahallisesti vii- Kantelijan valitettua ulosmittauksesta Oulun 8249: vyttäneet asian käsittelyä. Kun ulosotto-osasto lääninhallitus oli määrännyt ulosottolain 9luvun 8250: oli ilmoittanut toimenpiteistä, joiden avulla täy- 9 §:n nojalla täytäntöönpanon keskeytettäväksi, 8251: täntöönpanon viivästyminen oli vastaavissa ta- kunnes riita siitä, oliko kantelija täyttänyt hä- 8252: pauksissa mahdollista ehkäistä, kantelu ei anta- nelle määrätyn ensisijaisen velvoitteen eli pa- 8253: nut oikeusasiamiehelle aihetta muuhun kuin että lauttanut tuoteoikeudet konkurssipesälle, oli 8254: hän kiinnitti vastaisen varalle Vakka-Suomen lainvoimaisesti ratkaistu. Lääninhallitus totesi 8255: kihlakunnanviraston huomiota ulosottoasioiden perusteluissaan, että vaadittavaa selvitystä rii- 8256: joutuisaan toimeenpanoon. dan ratkaisemiseksi ei voitu "hankaluudetta" 8257: Oikeusasiamiehen kirje 30.9.1997, dnro 1076/ esittää ulosottomenettelyn yhteydessä. 8258: 4/97 Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että ilman 8259: lain nimenomaista säännöstä ulosotonhaltija ei 8260: voinut osoittaa osapuolta panemaan vireille täl- 8261: laista välioikeudenkäyntiä. Oikeuskäytäntäkin 8262: VÄLIOIKEUDENKÄYNTI ULOSOTOSSA 8263: tukee tätä tulkintaa. Toisaalta oikeuskäytännös- 8264: Kantelija oli tuomioistuimen lainvoimaisella tä löytyy sellaisiakin korkeimman oikeuden en- 8265: tuomiolla velvoitettu palauttamaan osakeyhtiön nakkopäätöksiä, joiden perusteella ei ehkä voida 8266: konkurssipesään eräiden teknisten laitteiden täysin sulkea pois sitäkään mahdollisuutta, että 8267: tuoteoikeudet tai, mikäli niitä ei voitu palauttaa, asianosainen ohjattaisiin välioikeudenkäyntiin 8268: 8269: 8270: 8271: 160 8272: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 8273: 8274: 8275: 8276: 8277: myös olosuhteiden riitaisuuden ja epäselvyyden seen oikeudenkäyntiin riippumattomassa tuo- 8278: perusteella. mioistuimessa. Näissä olosuhteissa erillinen väli- 8279: Lääninhallitus oli viitannut sille tuolloin voi- oikeudenkäynti oli oikeusasiamiehen mielestä 8280: massa olleen ulosottolain 9 luvun 9 §:n nojalla tarpeettomasti hidastanut ulosottomenettelyn 8281: kuuluneeseen "yleiseen täytäntöönpanon kes- loppuunsaattamista. 8282: keyttämisvaltaan". Tämän lainkohdan mukaan Lääninhallituksen menettelyn moitittavuut- 8283: ulosotonhaltijalla oli, kun syytä oli eikä asia sie- ta arvioidessaan oikeusasiamies on otti kuitenkin 8284: tänyt viivytystä, oikeus keskeyttää täytäntöön- huomioon oikeuskäytännön vakiintumattomuu- 8285: pano sen käsitellessä ulosottomiehen menettelyä den sekä ulosottomenettelyn summaarisuuden ja 8286: koskevaa valitusta. Mainittu säännös ei kuiten- sen asettamat todistelurajoitukset. 8287: kaan oikeusasiamiehen mielestä sisältänyt yleis- Oikeusasiamies saattoi Oulun lääninhallituk- 8288: tä valtuutusta keskeyttää ulosottovalituksen sen menettelyn virheellisyyttä koskevan käsi- 8289: käsittely, kunnes valittaja olisi eri kanteella tyksensä lääninhallituksen tietoon. 8290: osoittanut saattaneensa riitakysymyksen tuo- Oikeusasiamiehen päätös 5.12.1997, dnrot 8291: mioistuimen ratkaistavaksi ja tuomioistuin olisi 2308/4/95 ja 1438/4/97 8292: ratkaissut asian. 8293: Oikeusasiamies katsoi Oulun lääninhallituk- 8294: sen menetelleen virheellisesti siinä, että se oli 8295: SOSIAALITOIMI 8296: ulosottolain 9 luvun 9 §:ään viitaten keskeyttä- 8297: nyt asian käsittelyn ja antanut kantelijalle oh- 8298: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT 8299: jauksen käräjäoikeudessa nostettavalla kanteel- 8300: ALOITTEET 8301: la osoittaa täyttäneensä täytäntöönpanoperus- ' 8302: teen mukaisen ensisijaisen velvoitteensa. Oikeus- 8303: TUOTEVALVONTAKESKUKSEN SYRJIVÄ 8304: asiamiehen mielestä lääninhallituksen olisi tullut 8305: KIELITAITOVAATIMUS 8306: itse ratkaista asia valitusasiassa esitetyn näytön 8307: perusteella. Kantelussa pyydettiin oikeusasiamiestä tnt- 8308: Lääninhallituksen olisi oikeusasiamiehen mie- kimaan, oliko sosiaali- ja terveydenhuollon tuo- 8309: lestä tullut ottaa huomioon myös se, että ylimää- tevalvontakeskuksen ohje alkoholijuomien lllk- 8310: räisen vahvistuskanteen ajamisesta aiheutui asi- kumyyntiluvan hakemiseksi lainmukainen. Tuo- 8311: anasaisille ajanhukkaa ja lisää oikeudenkäynti- tevalvontakeskuksen ohjeen mukaan alkolHJ~i 8312: kuluja. Pelkästään se, että asian selvittäminen juomien tukkumyyntilupaa ei myönnetä mm. 8313: ulosotonhaltijan luona oli näyttänyt lääninhalli- silloin, joshakija tai hänen asiamiehensä ei halli t- 8314: tuksen mielestä "hankalalta", ei ollut voinut oi- se toista Suomen virallista kielistä. Kantelija 8315: keuttaa asian käsittelyn keskeyttämistä ja asian- katsoi, että ohje esti vapaan kilpailun ja oli EY:n 8316: osaisten ohjaamista erilliseen oikeudenkäyntiin. säädösten vastainen. 8317: Asianosaisilla olisi joka tapauksessa ollut mah- Kantelun johdosta oikeusasiamies tutki, voi- 8318: dollisuus hakea ulosotonhaltijan ratkaisuun tiinko tuotevalvontakeskuksen asettamia edelly- 8319: muutosta hovioikeudelta, mikä olisi täyttänyt tyksiä pitää yhteensopivina EY-sopimuksen 8320: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan kanssa, ottaen huomioon Suomen liittyminen 8321: vaatimuksen mahdollisuudesta oikeudenmukai- Euroopanunioniin 1.1.1995. 8322: 8323: 8324: 8325: 161 8326: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 8327: 8328: 8329: 8330: 8331: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- ERITYISÄITIYSPÄIVÄRAHAA KOSKEVAN 8332: raavan. PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMINEN 8333: Vaikka viranomaisilla on harkintavalta sen 8334: Kantelija arvosteli Lappeenrannan sosiaali- 8335: arvioimisessa, mitä vaatimuksia voidaan asettaa 8336: vakuutustoimikunnan ja muutoksenhakuastei- 8337: tukkumyyntiluvan hakijalle, on kuitenkin tär- 8338: den päätöksiä, joilla hylättiin sairausvakuutus- 8339: keätä, että tässä harkinnassa noudatetaan syrji- 8340: lain mukaista erityisäitiyspäivärahaa koskeva 8341: mättömyysperiaatetta. EY-sopimuksen 6 artik- 8342: valitus. 8343: la kieltää syrjinnän kansalaisuuden perusteella. 8344: Sairausvakuutuslain 23 g §:n mukaan raskaa- 8345: Tätä yleistä syrjintäkieltoa täydentävät lisäksi 8346: na olevalle vakuutetulle suoritetaan erityisäi- 8347: sopimuksen artiklat 30 ja 52. Kielletyksi kansa- 8348: tiysrahaa, jos hänen työhönsä tai työpaikkansa 8349: laisuuteen perustuvaksi syrjinnäksi on katsottu 8350: olosuhteisiin liittyvän kemiallisen aineen, sätei- 8351: myös kielitaitovaatimukset, jos vaatimuksia ei 8352: lyn tai tarttuvan taudin arvioidaan aiheuttavan 8353: voida puolustaa objektiivisin perustein. Vaati- 8354: vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle. 8355: mussuomentai ruotsin kielen hallitsemisesta voi 8356: Kantelija toimi eläinlääkärinä ja katsoi, että 8357: olla omiaan syrjimään yksityisiä tai yrityksiä, 8358: hänen työssään oli riski sairastua sairausvakuu- 8359: jotka hakevat alkoholijuomien tukkumyyntilu- 8360: tuslaissa tarkoitettuun tarttuvaan tautiin, joka 8361: paa. 8362: voi aiheuttaa vaaraa sikiön kehitykselle tai ras- 8363: Oikeusasiamies saattoi syrjimättömyysperi- 8364: kaudelle. Kantelija viittasi lääkärinlausuntoihin 8365: aatetta koskevan käsityksensä sosiaali- ja ter- 8366: ja useisiin tutkimuksiin, jotka tukivat tätä näke- 8367: veydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tietoon. 8368: mystä. Hän ilmaisi tyytymättömyytensä myös 8369: Oikeusasiamies totesi samalla, että sosiaali- ja 8370: sen johdosta, ettei päätöksiä ollut perusteltu riit- 8371: terveysministeriö oli sitoutunut lähitulevaisuu- 8372: tävästi. 8373: dessa antamaan määräyksiä alkoholijuomien 8374: Apulaisoikeusasiamies katsoi ratkaisussaan, 8375: tukkumyyntiluvasta sekä tässä yhteydessä tar- 8376: että Lappeenrannan sosiaalivakuutustoimikun- 8377: kistamaan tuotevalvontakeskuksen ohjeet, jol- 8378: ta, Itä-Suomen vakuutusalueen sosiaalivakuu- 8379: loin vaatimus suomen tai ruotsin kielen hallitse- 8380: tuslautakunta ja tarkastuslautakunta olivat eri- 8381: misesta poistettaisiin. 8382: tyisäitiysrahan myöntämisedellytyksiä arvioi- 8383: Oikeusasiamiehen päätös 17.1.1997, dnro 85/ 8384: dessaan toimineet niille lain mukaan kuuluvan 8385: 4/95 8386: harkintavallan puitteissa. Asiassa ei hänen mie- 8387: lestään ilmennyt perusteita epäillä, että päätök- 8388: Sosiaali- ja terveysministeriö on 20.3.1997 an- sissä olisi käytetty harkintavaltaa väärin tai 8389: tanut päätöksen (274/1997) alkoholijuoman tai muutoinkaan menetelty sillä tavoin lainvastai- 8390: väkiviinan valmistus luvan, maahantuontiluvan ja sesti tai virheellisesti, että hänellä laillisuusval- 8391: tukkumyyntiluvan myöntämiseen tarvittavista vojana olisi ollut syytä puuttua tehtyjen ratkai- 8392: edellytyksistä ja hakijalta vaadittavasta luotetta- sujen sisältöön. 8393: vuudesta. Päätösten perustelemisesta apulaisoikeus- 8394: asiamies totesi, että päätökset on perusteltava 8395: siten, että niistä käy ilmi, mihin asianomainen on 8396: oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia muu- 8397: 8398: 8399: 8400: 8401: 162 8402: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 8403: 8404: 8405: 8406: 8407: ten on ratkaistu. Päätöksen perusteluista on käy- käli hakijalla on hoitotuella katettavia menoja 8408: tävä ilmi päätöksen perusteena olevat pääasialli- enemmän kuin hoitotuen määrä, ylimenevä 8409: set tosiseikat sekä säännökset ja määräykset. osuus on apulaisoikeusasiamiehen mukaan otet- 8410: Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen mu- tava toimeentulotukilaskelmassa huomioon. 8411: kaan kantelun kohteena olevista päätöksistä ei Toimeentulotukeen oikeuttavien menoJen 8412: käynyt riittävän selvästi ilmi pääasiallisia tosi- jaksottamisesta apulaisoikeusasiamies totesi, 8413: seikkoja eikä niitä perusteita, joilla ratkaisuun että menot otetaan huomioon pääsääntöisesti sil- 8414: oli päästy. Hän saattoi näkemyksensä Kansan- loin, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Jatkuviin 8415: eläkelaitoksen Lappeenrannan toimiston ja Itä- menoihin toimeentulotuki voidaan kuitenkin 8416: Suomen vakuutusalueen sosiaalivakuutuslauta- eräpäivästä huolimatta jaksottaa maksettavaksi 8417: kunnan tietoon. Hän oli kiinnittänyt jo myös kuukausittain. Hänen mukaansa kotiva- 8418: 31.12.1996 (489/2/96) antamassaan päätöksessä kuutusmaksu voidaan siis ottaa huomioon joko 8419: tarkastuslautakunnan huomiota siihen, että kuukausittain jaettuna menona tai kokonaisuu- 8420: päätökset tulee perustella asianmukaisesti. dessaan eräpäivänä. 8421: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 13.2.1997, Kantelijan tammikuun toimeentulotukipää- 8422: dnro 992/4/95 töksessä oli kotivakuutusmaksusta otettu huo- 8423: mioon menona kolmen kuukauden erä. Kesä- 8424: kuun päätöksessä oli kesäkuussa maksettavaksi 8425: erääntyneestä puolen vuoden kotivakuutusmak- 8426: OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN 8427: susta otettu huomioon yhden kuukauden osuus 8428: Kantelijan lääkemenoihin hakema toimeen- 122 markkaa. Helmi-toukokuun toimeentulotu- 8429: tulotuki oli Haukiputaan sosiaalitoimessa hylät- kilaskelmissa ei ollut otettu huomioon kotiva- 8430: ty Kansaneläkelaitoksen hoitotukeen vedoten, kuutusmaksuja. Apulaisoikeusasiamiehen käsi- 8431: vaikka hoitotuen myöntämisen perusteena oli- tyksen mukaan kesäkuun toimeentulotukilaskel- 8432: vat muutkin sairaudesta aiheutuneet erityiskus- massa olisi näin ollen pitänyt ottaa menona huo- 8433: tannukset kuin lääkemenot. Kantelijan toimeen- mioon enemmän kuin yhden kuukauden osuus. 8434: tulotuki oli hylätty myös sillä perusteella, että Velkajärjestelyn saaneen henkilön oikeus toi- 8435: hänelle oli vahvistettu velkajärjestelyssä maksu- meentulotukeen määräytyy apulaisoikeusasia- 8436: ohjelma. Kesäkuussa maksettavaksi erääntynyt miehen käsityksen mukaan itsenäisesti velkajär- 8437: kotivakuutusmaksu oli ollut 734 markkaa, mut- jestelystä riippumatta toimeentulotukea koske- 8438: ta siitä oli hyväksytty menoksi vain 122 mark- vien säännösten mukaisesti hakijan käytettävis- 8439: kaa. sä olevien tulojen ja varojen sekä toimeentulotu- 8440: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, keen oikeuttavien menojen erotuksen perusteel- 8441: että toimeentulotukea hoitotuen maksamisen la. 8442: perusteena oleviin menoihin ei voida hylätä pel- Apulaisoikeusasiamies totesi, että velkajärjes- 8443: kästään sillä perusteella, että hakija saa hoito- telyn saaneen henkilön velkoja ei ole asetettu 8444: tukea. Viranhaltijan on tutkittava toimeentulo- toimeentulotukea koskevissa säännöksissä eri- 8445: tuen tarve tältäkin osin. Toimeentulotuen tar- tyiseen asemaan esimerkiksi siten, että vahviste- 8446: peen määräämiseksi hakijan on esitettävä selvi- tun maksuohjelman mukainen velkojen maksu 8447: tys hoitotuen piiriin kuuluvista menoistaan. Mi- olisi toimeentulotukeen oikeuttava meno. Hän 8448: 8449: 8450: 8451: 163 8452: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 8453: 8454: 8455: 8456: 8457: totesi, että toimeentulotukea ei myönnetä velko- OIKEUS SAADA TOIMEENTULOTUKEA 8458: jen maksuun lukuun ottamatta asumisruenoina MUUTTOKUSTANNUKSIIN 8459: huomioon otettavia asuntolainan korkomenoja. 8460: Heinäveden sosiaali- ja terveystoimen viran- 8461: Hänen käsityksensä mukaan toimeentulotuki- 8462: haltija oli hylännyt kantelijan muuttokustan- 8463: laskelmassa voidaan pääsääntöisesti ottaa meno- 8464: nuksiin hakeman toimeentulotuen enemmälti sil- 8465: na huomioon velkajärjestelyn saaneiden henki- 8466: lä perusteella, että hakijalla ei ole subjektiivista 8467: löiden osaltakin vain asuntolainoihin kohdistu- 8468: oikeutta saada toimeentulotukea muuttokustan- 8469: via korkomenoja. 8470: nuksiin. Viranhaltijan mukaan se on harkinnan- 8471: Apulaisoikeusasiamies huomautti kuitenkin, 8472: varaista tukea, jonka käyttöä kunnan on tiukan 8473: että toimeentulotukea myönnetään aina yksilöl- 8474: taloudellisen tilanteen vuoksi rajoitettava. 8475: lisen tarveharkinnan perusteella. Hänenkäsityk- 8476: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, 8477: sensä mukaan estettä ei ole, ainakaan tilapäises- 8478: että muuttokustannuksiin voidaan myöntää toi- 8479: ti, ottaa henkilön tai perheen erityisistä olosuh- 8480: meentulotukea toimeentulotuen yleisistä perus- 8481: teista johtuvina ruenoina huomioon velkajärjes- 8482: teista annetun valtioneuvoston päätöksen (988/ 8483: telyohjelman mukaisessa maksuohjelmassa vah- 8484: 1993) 4 §:n 5 kohdan perusteella. Kysymys on 8485: vistettuja velkojen maksuja muutoinkin kuin 8486: tällöin sosiaalihuoltolain 30 ja 32 §:n mukaisesta 8487: asuntolainan korkomenojen osalta. Näin voi- 8488: toimeentulotuesta, johon hakijalta on ns. subjek- 8489: daan hänen mielestään menetellä esimerkiksi sil- 8490: tiivinen oikeus. Näin ollen toimeentulotuen suu- 8491: loin, kun uhkaamassa olisi tilapäisestä maksuky- 8492: ruutta harkittaessa ei perusteena voida käyttää 8493: vyttömyydestä johtuva maksuohjelman raukea- 8494: määrärahojen riittämättömyyttä, vaan harkinta 8495: minen. 8496: on tehtävä yksinomaan henkilön tai perheen tar- 8497: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 8498: peiden ja olosuhteiden perusteella. 8499: päätös, jossa perheen toimeentulotukihakemus 8500: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 8501: oli hylätty sillä perusteella, että perheellä ei vel- 8502: toimeentulotuen myöntämisperusteista sekä vi- 8503: kajärjestelyssä vahvistetun maksuohjelman 8504: ranhaltijan tekemän päätöksen perusteluista 8505: vuoksi ollut oikeutta toimeentulotukeen, ei ollut 8506: Heinäveden sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä 8507: toimeentulotukea koskevien säännösten mukai- 8508: asianomaisen viranhaltijan tietoon. Mitä tuli 8509: nen. Hänen käsityksensä mukaan toimeentulo- 8510: muuttokustannuksiin myönnetyn toimeentulo- 8511: tuen hylkäysperusteena voi olla vain se, että hen- 8512: tuen suuruuteen, apulaisoikeusasiamies katsoi, 8513: kilö ei ole toimeentulotukilaskelman valossa toi- 8514: ettei viranhaltija ollut tältä osin ylittänyt har- 8515: meentulotuen tarpeessa. 8516: kintavaltaansa tai menetellyt lainvastaisesti tai 8517: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 8518: virheellisesti. 8519: toimeentulotuen myöntämisperusteista ja me- 8520: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 4.3.1997, 8521: nettelystä perheen asiassa Haukiputaan sosiaali- 8522: dnro 220l/4/95 8523: ja terveyslautakunnan ja sen alaisten viranhalti- 8524: joiden tietoon. 8525: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 3.3.1997, 8526: dnro 1226/4/95 8527: 8528: 8529: 8530: 8531: 164 8532: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 8533: 8534: 8535: 8536: 8537: PERUSTURVALAUTAKUNNANLAUSUN- löytynyt perustetta väitteen esittämiselle. Lau- 8538: NON ASIANMUKAISUUS sumassa ei kuitenkaan mainittu henkilöitä, joi- 8539: hin väite kohdistui eikä myöskään kysymyksessä 8540: Kantelija arvosteli Haapajärven kaupungin 8541: olevan uskontokunnan nimeä. 8542: perusturvalautakunnan lääninhallitukselle hä- 8543: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan hyvään 8544: nen kantelunsa johdosta antamaa lausuntoa sii- 8545: hallintotapaan kuuluu, että viranomaisen anta- 8546: tä, että lausunnossa oli hänen mielestään asiat- 8547: mat selvitykset ja lausunnot ovat täsmällisiä ja 8548: tomasti ja perusteettomasti tuotu esiin hänen 8549: perusteltuja eivätkä sisällä vihjausluonteisia 8550: uskonnollinen vakaumuksensa. 8551: väitteitä. Näin ollen apulaisoikeusasiamies piti 8552: Apulaisoikeusasiamies esitti käsityksenään 8553: perusturvalautakunnan menettelyä virheellise- 8554: asiassa tältä osin seuraavaa. 8555: nä siltä osin kuin se oli lausunnossaan viitannut 8556: Lastensuojelulain (683/83) 13 ja 14 §:n mukais- 8557: kantelujen taustalla olevaan uskonnollisen yh- 8558: ten avohuollon tukitoimien toteuttaminen edel- 8559: teisön otteeseen. Hän saattoi käsityksensä perus- 8560: lyttää sosiaaliviranomaisten toimivan yhteis- 8561: turvalautakunnan virheellisestä menettelystä 8562: työssä lasten ja lasten huoltajan tai hoitajan 8563: perusturvalautakunnan ja sosiaalijohtajan tie- 8564: kanssa. Uskonnollisella vakaumuksella tai siihen 8565: toon. 8566: perustuvalla perhekäsityksellä voi olla vaikutus- 8567: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 4.3.1997, 8568: ta valvontaviranomaisen arvioon sosiaaliviran- 8569: dnro 2535/4/95 8570: omaisen menettelyn asianmukaisuudesta avo- 8571: huollon tukitoimissa, jotka aina edellyttävät 8572: huoltajan suostumusta. Tukitoimet siis vaativat 8573: asianosaisten eriävienkin käsitysten yhteenso- VANHEMPANSA LUONA ASUVAN 8574: vittamista lasten edun turvaavalla tavalla. OPISKELIJAN TOIMEENTULOTUKI 8575: Nämä käsitykset voivat johtua esimerkiksi us- 8576: Kantelun kohteena olleessa viranhaltijan toi- 8577: konnollisesta vakaumuksesta. Uskonnollisen va- 8578: meentulotukipäätöksessä oli äitinsä luona asu- 8579: kaumuksen esiin tuominen voi siis sinänsä joissa- 8580: van täysi-ikäisen lukiota käyvän opiskelijan ha- 8581: kin tapauksissa olla perusteltua. 8582: kemus saada toimeentulotukea hylätty vanhem- 8583: Hallitusmuodon 5 §:n mukaan ihmiset ovat 8584: pien tulojen perusteella. Päätöksessä viitattiin 8585: yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman 8586: lapsen elatuksesta annetun lain 3 §:n 2 moment- 8587: hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan 8588: tiin. Päätöksestä tai siihen liittyvästä tilannear- 8589: muun muassa uskontoon liittyvän syyn perus- 8590: viosta ei käynyt kuitenkaan ilmi, millaiseen las- 8591: teella. 8592: kelmaan arvio äidin mahdollisuudesta avustaa 8593: Saatu selvitys ei apulaisoikeusasiamiehen mu- 8594: opiskelevaa lastaan perustui. 8595: kaan tukenut väitettä, että kyseinen viittaus 8596: Päätöksestä kanteli äidin avopuoliso, jonka 8597: asettaisi perheen tai kantelijan eriarvoiseen ase- 8598: mielestä toimeentulotukihakemus oli tosiasiassa 8599: maan muiden henkilöiden kanssa tai olisi kanteli- 8600: hylätty hänen tulojensa perusteella, vaikka hän 8601: jaa herjaava. Lausunnossa ei kuitenkaan perus- 8602: ei ollut elatusvelvollinen avopuolisonsa täysi- 8603: teltu lainkaan väitettä ryhmäkuria noudattavan 8604: ikäiseen lapseen nähden. 8605: uskonnollisen yhteisön otteesta pitää perhe koos- 8606: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, 8607: sa seurauksia kaihtamatta. Asiakirjoistakaan ei 8608: että avopuolisoilla ei ole sosiaalihuoltolain tai 8609: 8610: 8611: 8612: 165 8613: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 8614: 8615: 8616: 8617: 8618: muunkaan lain nojalla elatusvelvollisuutta toi- hemman elatuskykyyn vaikuttavana seikkana 8619: siinsa tai toistensa lapsiin nähden. Hän totesi voitiin kuitenkin ottaa huomioon se, että van- 8620: edelleen, että lapsen elatuksesta annetun lain hemmalla on avopuoliso omalta osaltaan jaka- 8621: 3 §:n 1 momentin mukaan lapsen oikeus saada massa asumiskustannuksia ja muita samassa 8622: elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun lapsi täyt- asunnossa asuvien yhteisiä menoja. 8623: tää kahdeksantoista vuotta. Lapsen elatuksesta Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 8624: annetun lain 3 §:n 2 momentin mukaan vanhem- äidin avustusmahdollisuuden selvittämiseksi oli- 8625: mat vastaavat kuitenkin lapsensa koulutuksesta si tullut tehdä laskelma, josta olisi käynyt ilmi 8626: aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, äidin käytettävissä olleet nettotulot sekä ne me- 8627: kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, not, jotka hänen katsottiin voivan ensisijaisesti 8628: mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. maksaa tuloistaan. Laskelmasta olisi pitänyt 8629: Apulaisoikeusasiamies totesi, että sosiaali- myös äidin avustusmahdollisuuteen vaikuttava 8630: huoltolaissa elatusvelvollisuudella tarkoitetaan seikkana käydä ilmi, millä tavoin äidin avopuoli- 8631: henkilön velvollisuutta pitää huolta omasta ela- son edellytettiin osallistuvan yhteisiin menoihin. 8632: tuksestaan ja hoidostaan sekä siinä laajuudessa Hän viittasi hallintomenettelylain 24 §:ään, jon- 8633: kuin avioliittolaissa (234/29) ja lapsen elatukses- ka mukaan päätös on perusteltava ilmoittamalla 8634: ta annetussa laissa (704/75) sekä muussa laissa on sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat 8635: säädetty, myös puolisonsa sekä oman ja puoli- sekä säännökset ja määräykset. 8636: sonsa alaikäisen lapsen elatuksesta ja hoidosta. Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Oulun sosiaa- 8637: Sosiaalihuoltolain mukainen elatusvelvollisuus li- ja terveyslautakunnan ja sen viranhaltijoiden 8638: ei sen sijaan ulotu lapsen elatuksesta annetussa huomiota päätösten perustelemiseen erityisesti 8639: laissa säädettyyn vanhempien vastuuseen täysi- opiskelevien toimeentulotuen hakijoiden tuen 8640: ikäisen lapsensa koulutuskustannuksista. tarvetta määrättäessä. Koska päätöksestä ei kui- 8641: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan lapsen ela- tenkaan ilmennyt sellaista, joka olisi osoittanut 8642: tuksesta annetussa laissa säädetyllä vastuulla kantelijan tuloja otetun huomioon määrättäessä 8643: lapsen koulutuskustannuksista on kuitenkin hänen avopuolisonsa täysi-ikäisen lapsensa oi- 8644: merkitystä myös toimeentulotuen myöntämisen keudesta toimeentulotukeen, asia ei antanut 8645: edellytyksiä harkittaessa. Hän totesi, että täysi- apulaisoikeusasiamiehelle aihetta muihin toi- 8646: ikäisen opiskelijan tai koululaisen mahdollisuut- menpiteisiin. 8647: ta saada koulutusavustusta vanhemmiltaan on Apulaisoikeusasiamiehen päätös 4.3.1997, 8648: pidettävä sosiaalihuoltolain 30 §:n 1 momentissa dnro 22114/96 8649: tarkoitettuna muuna tapana saada tarpeenmu- 8650: kainen toimeentulo. 8651: Apulaisoikeusasiamies totesi, että säännöksiä 8652: OPISKELIJAN OIKEUS TOIMEENTULO- 8653: ei ole siitä, millaisen laskelman perusteella van- 8654: TUKEEN 8655: hemman mahdollisuuksia antaa koulutusavus- 8656: tusta täysi-ikäiselle lapselleen harkitaan. Avo- Vaasan sosiaalilautakunnan viranhaltija oli 8657: puolison tuloja ei apulaisoikeusasiamiehen käsi- myöntänyt varusmiespalveluksesta 17.7.1995 8658: tyksen mukaan kuitenkaan voitu ottaa huomi- vapautuneelle opiskelijalle toimeentulotukea 8659: oon vanhemman elatuskykyä harkittaessa. Van- vain heinäkuun loppuun. Elokuun osalta hake- 8660: 8661: 8662: 8663: 166 8664: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 8665: 8666: 8667: 8668: 8669: mus oli hylätty sillä perusteella, että opiskelijalla muksessa hakenut opintolainan valtion takaus- 8670: oli oikeus yliopisto-opiskelijana nostaa opintolai- ta. Hänelle myönnettiin valtion takaus vasta 8671: na jo elokuussa. Kantelija tiedusteli, oliko opis- hänen syyskuussa 1995 tekemänsä hakemuksen 8672: kelijalla tällaisessa tilanteessa velvollisuus ottaa perusteella. Opintolainavarojen puuttuminen 8673: opintolainaa. elokuussa perustui siis ainakin osittain opiskeli- 8674: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, jan omaan harkintaan. 8675: että toimeentulotuki on yksityisen henkilön toi- Apulaisoikeusasiamies totesi, että toimeentu- 8676: meentuloa viimekädessä turvaava yhteiskunnan lotukea koskevista säännöksistä ei yksiselittei- 8677: tukimuoto. Ennen tuen myöntämistä on varmis- sesti ilmene, voidaanko toimeentulotukihake- 8678: tuttava siitä, ettei hakijalla ole mitään muita mus hylätä tilanteessa, jossa hakija on tosiasias- 8679: mahdollisuuksia toimeentulonsa turvaamiseen. sa vailla varoja toimeentuloonsa, mutta tuen tar- 8680: Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä ve johtuu siitä, että hän ei ole hakenut toimeen- 8681: on opintotuki. Opintolainan valtiontakaus on tulotukeen nähden ensisijaisia etuuksiaan. Toi- 8682: osa opintotukijärjestelmää. Opintolainaa on oi- meentulotukea koskevat säännökset ovat väljät 8683: keuskäytännössä pidetty sosiaalihuoltolain ja suovat soveltajalleen harkintavaltaa, johon 8684: 30 §:n 1 momentissa tarkoitettuna muuna tapa- oikeusasiamies ei voi puuttua. Tämän vuoksi asia 8685: na, jonka avulla opiskelija voi saada tarpeen mu- ei antanut apulaisoikeusasiamiehelle aihetta 8686: kaisen toimeentulonsa. muihin toimenpiteisiin. 8687: Hakemusta ei voida kuitenkaan apulaisoi- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 10.3.1997, 8688: keusasiamiehen mukaan hylätä sillä perusteella, dnro 1703/4/95 8689: että hakija kuuluu jonkun muun ensisijaisen 8690: etuuden piiriin selvittämättä, onko kyseinen 8691: etuus tosiasiassa hänen käytettävissään. Hän to- 8692: TOIMEENTULOTUKEA HAKEVAN 8693: tesi, että opintolainan valtion takaus ta koskevan 8694: OPISKELIJAN VELVOLLISUUS OTTAA 8695: päätöksen saamisenjälkeen hakijan on odotetta- 8696: OPINTOLAINAA 8697: va vielä pankin päätöstä lainan myöntämisestä. 8698: Lainan saaminen voi täten viivästyä opiskelijas- Kantelija arvosteli sitä, että Lieksan sosiaali- 8699: ta riippumattomista syistä. Lisäksi valtion ta- viranomaiset velvoittivat hänen lukiossa opiske- 8700: kauksesta huolimatta pankki ei aina myönnä levan tyttärensä ottamaan toimeentuloonsa 8701: opintolainaa. opintolainaa jo alaikäisenä. 8702: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, 8703: opiskelijoiden toimeentulotuen tarpeen tapaus- että toimeentulotukea on oikeutettu saamaan 8704: kohtaisesta selvittämisestä Vaasan sosiaalilauta- henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada 8705: kunnan ja sen viranhaltijoiden tietoon. tarpeenmukaista toimeentuloaan omilla tuloil- 8706: Apulaisoikeusasiamiehen saamasta selvityk- laan tai varoillaan, häneen nähden elatusvelvol- 8707: sestä ilmeni, että opiskelijalla ei ollut käytettä- lisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. 8708: vissään elokuussa 1995 opintolainaa toisin kuin Elatusvelvollisuudella tarkoitetaan sosiaalihuol- 8709: viranhaltijan päätöksen perusteluissa edellytet- tolaissa muun ohella henkilön velvollisuutta pi- 8710: tiin. Selvityksen mukaan opiskelija ei ollut tou- tää huolta alaikäisen lapsensa elatuksesta ja hoi- 8711: kokuussa 1995 jättämässään opintotukihake- dosta siinä laajuudessa kuin lapsen elatuksesta 8712: 8713: 8714: 8715: 167 8716: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 8717: 8718: 8719: 8720: 8721: annetussa laissa on säädetty. Lapsen elatuksesta ta opintolainan ottamiseen, etenkin kun on kysy- 8722: annetun lain mukaan vanhemmat vastaavat lap- mys toimeentulotukea saavien vanhempien lap- 8723: sen elatuksesta kykynsä mukaan. Vanhempien sista. 8724: elatusvelvollisuuden laajuutta arvioitaessa ote- Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 8725: taan huomioon myös lapsen kyky ja mahdolli- lukiossa opiskelevan nuoren oikeudesta saada 8726: suudet itse vastata elatuksestaan. toimeentulotukea opintolainaa hakematta Liek- 8727: Apulaisoikeusasiamies totesi lapsen elatukses- san sosiaalilautakunnan ja sen alaisten viranhal- 8728: ta annettua lakia koskevaan hallitukseen esityk- tijoiden tietoon. 8729: seen (HE 90/1974 vp, s. 47) viitaten, että opinto- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 21.3.1997, 8730: lainaa, jonka takaisin maksamisesta lapsi itse on dnro 2436/4/96 8731: vastuussa, ei voida pitää sellaisena lapsen elatuk- 8732: sesta annetussa laissa tarkoitettuna toistuvais- 8733: suorituksena, joka voisi vähentää vanhempien 8734: VIIVÄSTYS TOIMEENTULOTUKEA KOS- 8735: elatusvastuuta. Näin ollen lapsella ei hänen käsi- 8736: KEVAN PÄÄTÖKSEN TEKEMISESSÄ 8737: tyksensä mukaan ole velvollisuutta ottaa opinto- 8738: lainaa sen vuoksi, että hänen vanhempansa eivät Kantelija kertoi jättäneensä 20.3.1995 Van- 8739: kykene huolehtimaan hänen elatuksestaan. Mi- taan sosiaali- ja terveysvirastoon hakemuksen 8740: käli vanhemmat eivät kykene omilla tuloillaan toimeentulotuesta huhti-, touko- ja kesäkuun 8741: tai varoillaan huolehtimaan lapsensa elatukses- vuokramenoihin. Päätös tehtiin 5.5.1995. 8742: ta, heillä on oikeus saada tarkoitukseen toimeen- Vantaan sosiaali- ja terveysviraston selvityk- 8743: tulotukea, ilman että lapsen edellytetään hake- sen mukaan syynä siihen, että päätös 20.3.1995 8744: van opintolainaa. jätetyn huhtikuun toimeentulotukea koskeneen 8745: Täysi-ikäisen opiskelijan velvollisuudesta ot- hakemuksen osalta tehtiin vasta 5.5.1995, oli il- 8746: taa opintolainaa apulaisoikeusasiamies totesi, ! meisesti hakemuksen puutteellisuus. 8747: että toimeentulotuki on viimesijainen toimeen- Apulaisoikeusasiamics totesi ratkaisussaan, 8748: tuloa turvaava yhteiskunnan tuki. Opiskelijan että toimeentulotuen suuruus määrätään käytet- 8749: ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotu- tävissä olevien tulojen ja varojen sekä toimeen- 8750: ki. Opintolainan valtiontakaus on osa opintotu- tulotukeen oikeuttavien menojen perusteella. 8751: kijärjestelmää. Tulojen ja menojen vaihdellessa kuukausittain ei 8752: Sosiaalitoimen viranhaltija ei apulaisoikeus- toimeentulotukipäätöstä kuitenkaan ole mall- 8753: asiamiehen näkemyksen mukaan ylittänyt har- dollista tehdä etukäteen, vaikka hakemus olisi 8754: kintavaltaansa edellyttäessään opiskelijan otta- jätetty hyvissä ajoin. Hallintomenettelylain 21 8755: van täysi-ikäiseksi tultuaan toimeentuloonsa §:n mukaan asianosaiselle on tarvittaessa asetet- 8756: opinto lainaa. Apulaisoikeusasiamies korosti kui- tava kohtuullinen määräaika asiakirjassa olevan 8757: tenkin, että toimeentulotuki määrätään aina ta- puutteen poistamista ja selvityksen esittämistä 8758: pauskohtaisen harkinnan perusteella. Myös varten. Mikäli kantelij an 20.3.1995 tekemä hake- 8759: opintolainan hakemisen edellyttämistä täytyy mus oli sillä tavoin puutteellinen, ettei päätöstä 8760: harkita tapauskohtaisesti. Erityisesti on harkit- voitu sen perusteella tehdä, olisi kantelij alle pitä- 8761: tava, onko syytä velvoittaa lukio-opintoja tai nyt apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 8762: muita ei-ammatillisia opintoja suorittavaa nuor- varata tilaisuus täydentää hakemustaan. Huhti- 8763: 8764: 8765: 8766: 168 8767: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N 8768: 8769: 8770: 8771: 8772: kuun 1995 toimeentulotukea koskevaa hakemus- tiin asiakkaalle. Perusturvavirasto siirtyi tuol- 8773: ta ei hänen käsityksensä mukaan käsitelty sillä loin taksiseteleiden kuukausittaiseen postittami- 8774: tavoin viivyttelemättä kuin asian laatu olisi edel- seen. Lisäksi tuolloin aloitettiin taksiseteleiden 8775: lyttänyt. käytön seuranta. Uusia seteleitä lähetettiin seu- 8776: Apulaisoikeusasiamies totesi, että toimeentu- rannan perusteella vasta, kun edelliset setelit oli 8777: lotukihakemus, joka kohdistuu vuokramenoi- käytetty. Kuljetuksia ryhdyttiin järjestämään 8778: hin, on käsiteltävä sillä tavoin viivyttelemättä, taksin ja invataksin ohella myös taksibussilla. 8779: että hakija pystyy maksamaan vuokran vuokra- Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun mukaan 8780: sopimuksessa määrättynä aikana. kuljetuspalvelun muutoksista oli kyllä tiedotettu 8781: Hän kiinnitti sosiaali- ja terveyslautakunnan kirjallisesti ja puhelimitse, mutta käytännössä 8782: sekä sen viranhaltijoiden huomiota toimeentulo- hakijalla oli kuitenkin ollut vaikeuksia saada sel- 8783: tukihakemusten käsittelemiseen viivyttelemät- ville, minkä verran ja minkä laatuista kuljetus- 8784: tä. palvelua hän oli oikeutettu saamaan. 8785: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 24.3.1997, Apulaisoikeusasiamies totesi, että viranhalti- 8786: dnrot 1140 ja 1473/4/95 jan 5.9.1995 tekemällä päätöksellä hakijaa ei 8787: enää pidetty vaikeavammaisena. Päätös olisi tul- 8788: lut tehdä kesäkuun 1995loppuun mennessä. Sel- 8789: vityksen mukaan viivästys päätöksen tekemises- 8790: VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVE- 8791: sä johtui osaltaan hakijaa koskevan lääkärinlau- 8792: LUN JÄRJESTÄMINEN 8793: sunnon toimittamisesta mutta myös sosiaalipal- 8794: Kantelu kohdistui Kokkolan perusturvaviras- velun organisaatiosta johtuvista syistä. 8795: ton menettelyyn vaikeavammaisen kuljetuspal- Apulaisoikeusasiamies totesi, että tiedot siir- 8796: velun järjestämisessä. Vammaiselle henkilölle oli tymisestä vaikeavammaisten kuljetuspalvelun 8797: myönnetty 21.12.1994 tehdyllä päätöksellä ai- toteutuksessa uuteen järjestelmään ja sen merki- 8798: kaisempien vuosien tapaan vammaispalvelulain tyksestä hakijan oikeuteen saada kuljetuspalve- 8799: mukaisia kuljetuspalveluja vuodelle 1995. Kulje- luja olivat olleet puutteelliset. Hän saattoi käsi- 8800: tuspalvelun edellytykset oli päätetty tarkistaa tyksensä Kokkolan perusturvakeskuksen tie- 8801: puolivuosittain. Päätöksen mukaan vammaisel- toon. 8802: la henkilöllä oli oikeus saada 18 yhdensuuntaista Apulaisoikeusasiamiehen päätös 25.3.1997, 8803: matkaa kuukaudessa asuinkunnan alueella tai dnro 2608/4/95 8804: lähikuntiin. Viranhaltija hylkäsi uudella päätök- 8805: sellään 5.9.1995 kuljetuspalvelua koskeneen ha- 8806: kemuksen, koska hakijaa ei enää pidetty vaikea- 8807: VELVOLLISUUS TEHDÄ PÄÄTÖS YKSITYI- 8808: vammaisena. 8809: SEN PALVELUKODIN MAKSUSTA 8810: Viranhaltijan 21.12.1994 tekemän päätöksen 8811: jälkeen hakijalle annettiin vaikeavammaisen Lappajärven kunnan talousarviossa toimeen- 8812: kuljetuspalvelua maaliskuulle 1995 saakka va- tulotuen menokohdassa oli varattu määräraha 8813: kiintuneen käytännön mukaisesti. Tämän jäl- yksityisen yhdistyksen ylläpitämän palveluko- 8814: keen perusturvavirasto muutti tapaa, jolla kulje- din asukkaiden palvelukotimaksuihin. Määrära- 8815: tuspalvelua varten saadut taksisetelit toimitet- han loputtua kunnanvaltuusto oli päättänyt, 8816: 8817: 8818: 8819: 169 8820: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 8821: 8822: 8823: 8824: 8825: että lisämääräraha palvelukodin asukkaiden sään, että kunnan on huolehdittava sosiaali- ja 8826: avustamiseksi myönnetään sillä ehdolla, että yh- terveydenhuollon palveluista sosiaali- ja tervey- 8827: distyksen hallitukseen valitaan kolme kunnan- denhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 8828: hallituksen nimeämää edustajaa. Asukkaiden annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla 8829: toimeentulotuen maksatus palvelukotimaksui- tavalla ja siinä laajuudessa ja sen sisältöisinä 8830: hin oli keskeytyksissä 1.6.-30.11.1994. Maksa- kuin on erikseen säädetty. Toimeentulotukeen on 8831: tusta jatkettiin sen jälkeen kun palvelukotiyh- oikeus henkilöllä, joka on tuen tarpeessa eikä voi 8832: distyksen hallituksen jäseniksi oli valittu sosiaa- saada tarpeenmukaista toimeentuloaan muulla 8833: lijohtaja, kunnanhallituksen jäsen ja varajäsen tavoin. Hallitusmuodon 15 a §:n 1 momentin 8834: sekä kunnan kirjanpitäjä. mukaan lisäksi jokaisella, joka ei kykene hankki- 8835: Kunnan menettelystä kanteli palvelukotia yl- maan ihmisarvoisen elämän edellyttämää tur- 8836: läpitävän yhdistyksen jäsen. Hänen mukaansa vaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon 8837: kunnan edustajat olivat painostaneet palveluko- ja huolenpitoon. Välttämättömän huolenpidon 8838: din asukkaille myönnettävällä toimeentulotuella tarpeessa olevalla on suoraan hallitusmuotoon 8839: yksityisen yhdistyksen jäseniä valitsemaan kun- perustuva subjektiivinen oikeus saada tarvitse- 8840: nan johtavia virka- ja luottamusmiehiä yhdis- maansa huolenpitoa. 8841: tyksen hallintoon. Kantelijan käsityksen mu- Apulaisoikeusasiamies totesi, ettei hänellä 8842: kaan kunnan edustajat olivat myös esteellisiä tässä yhteydessä ollut mahdollista ottaa kantaa 8843: osallistumaan yhdistyksen hallintoelimiin. siihen, oliko palvelukodin asukkaiden kohdalla 8844: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan ollut kysymys heidän viimesijaisesta toimeentu- 8845: käsityksenään, että kunnan toimivaltaan ei kuu- lotuen tarpeestaan. Hän totesi kuitenkin, että 8846: lu puuttua yksityisen yhdistyksen toimielinten asukkailla oli oikeussuojan tarve saada lääninoi- 8847: valintaan. Kunnalla on kuitenkin oikeus valvoa keuden ratkaistavaksi kysymys siitä, oliko avus- 8848: myöntämiensä määrärahojen käyttöä. Lisäksi tus sosiaalihuoltolain 30 vai 31 §:n mukaista toi- 8849: kunnalla on velvollisuus valvoa muun kuin kun- meentulotukea vai jotain muuta avustusta. 8850: nan tai valtion järjestämää sosiaalihuollon pal- Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 8851: velutoimintaa. toimeentulotuen maksamista ei olisi tullut lopet- 8852: Apulaisoikeusasiamies piti jossain määrin tul- taa kuudeksi kuukaudeksi ilman kunkin hakijan 8853: kinnanvaraisena sitä, oliko mainitun ehdon aset- osalta tehtyä erillistä päätöstä. Hän saattoi sosi- 8854: taminen kunnan harkintavaltaa rajoittavan tar- aali- ja terveyslautakunnan ja sen viranhaltijoi- 8855: koitussidonnaisuuden periaatteen mukaista. den tietoon käsityksensä velvollisuudesta tehdä 8856: Asia oli kuitenkin tullut sittemmin lainvoimai- valituskelpoinen päätös asianmukaisine muu- 8857: sesti ratkaistua Vaasan lääninoikeuden päätök- toksenhakuohj auksineen. 8858: sellä. Lääninoikeus oli katsonut, että valtuusto Asiakirjojen mukaan avustukset maksettiin 8859: oli voinut harkintansa mukaan asettaa avustuk- palvelukodin asukkaille sittemmin joulukuun 8860: sen myöntämisen ehdoksi kolmen kunnanhalli- 1994 jälkeen takautuvasti myös keskeytyksen 8861: tuksen nimeämän edustajan valitsemisen palve- ajalta. Asiakirjoista ei ilmennyt, että asukkaat 8862: lukotiyhdistyksen hallitukseen. olisivat jääneet vaille hoitoa tai että heiltä olisi 8863: Kunnan sosiaali- ja terveystoimen menette- jäänyt saamatta toimeentulotukea maksuihin 8864: lystä apulaisoikeusasiamies totesi päätökses- keskeytyksen ajalta. Koska toimeentulotuen 8865: 8866: 8867: 8868: 170 8869: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 8870: 8871: 8872: 8873: 8874: maksaminen hoitomaksuihin on ollut kunnan ja va, miten asia pannaan vireille ja miten astaa 8875: kunkin palvelukodin asukkaan välillä ratkaista- käsiteltäessä on toimittava. Pääsääntöisesti neu- 8876: va asia eivätkä asukkaat olleet kannelleet asias- vontavelvollisuus koskee menettelyä kysymyk- 8877: saan, apulaisoikeusasiamies ei katsonut voivansa sessä olevan viranomaisen luona. Vaikka viran- 8878: ryhtyä kantelun perusteella enempiin toimenpi- omainen ei siten ole velvollinen antamaan neuvo- 8879: teisiin avustusten maksamisen keskeyttämisen ja menettelystä toisen viranomaisen luona, sen 8880: johdosta. on kuitenkin mahdollisuuksien mukaan ohjatta- 8881: Esteellisyysväitteestä apulaisoikeusasiamies va asiakas toimivaltaisen viranomaisen puoleen. 8882: totesi, että luottamushenkilöillä ja virkamiehillä Sosiaalihuoltoasetuksen mukaan sosiaalilau- 8883: on samanlainen oikeus kuin muillakin kuntalai- takunnalla on erityinen velvollisuus antaa neu- 8884: silla tulla valituksi yhdistyksen elimiin yhdistyk- voja siitä, miten vanhemmat voivat sopia lapsen 8885: sen sääntöjensä puitteissa tekemien päätösten huollosta ja tapaamisoikeudesta. Lapsen etu 8886: mukaisesti. Hänen käsityksensä mukaan virka- huomioon ottaen kunnan sosiaalihuollon henki- 8887: miesten olisi kuitenkin syytä välttää sellaisiin löstöllä saattaa olla säännöksestä riippumatta 8888: toimielimiin osallistumista, joka on omiaan ai- laajempikin velvollisuus neuvoa vanhempia lap- 8889: heuttamaan toistuvasti esteellisyystilanteita sen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvissä 8890: heidän viranhoidossaan. Erityisesti sosiaalijoh- aSlOlSSa. 8891: 8892: tajan osallistuminen yhdistyksen hallitukseen Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 8893: saattoi olla omiaan vaarantamaan luottamusta hallintomenettelylain asettaman neuvontavel- 8894: hänen puolueettomuuteensa. vollisuuden laajuus oli puheena olevassa tilan- 8895: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 23.5.1997, teessa tulkinnanvarainen. Hänen mielestään olisi 8896: dnro 738/4/95 kuitenkin ollut perusteltua, että lastenvalvoja, 8897: joka oli tietoinen siitä, että lapsen huoltoa ja 8898: tapaamisoikeutta koskeva asia oli vireillä tuo- 8899: mioistuimessa ja myös siitä, että lapsen vanhem- 8900: LASTENVALVOJAN VELVOLLISUUS 8901: mat eivät olleet sopineet lapsen tapaamisoikeu- 8902: NEUVOA LAPSEN VANHEMPAA 8903: desta, olisi ilmoittanut kantelijalle mahdollisuu- 8904: Kantelija oli tiedustellut Riihimäen kaupun- desta pyytää väliaikaista määräystä lapsen huol- 8905: gin lastenvalvojalta miten lapsen tapaaminen on losta ja tapaamisoikeudesta annetun lain nojalla. 8906: järjestettävissä sinä aikana kun sopimusta ta- Tämä olisi ollut erityisen perusteltua lastenval- 8907: paamisoikeudesta ei ollut ja tapaamisoikeuden vojan virka-aseman ja siihen liittyvät tehtävät 8908: vahvistamista koskeva asia oli vireillä käräjäoi- huomioon ottaen. 8909: keudessa. Lastenvalvoja ei ollut tuolloin kerto- Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 8910: nut lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta an- lastenvalvojan tietoon ja kiinnitti hänen huo- 8911: netun lain 17 §:n mukaisesta tapaamisoikeutta miotaan hallintomenettelylaista ilmenevään 8912: koskevasta väliaikaisesta määräyksestä. neuvontavelvoitteeseen ja palveluperiaattee- 8913: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, seen. 8914: että hallintomenettelylain mukaan viranomai- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 23.5.1997, 8915: sen neuvontavelvollisuus käsittää sen toimialaan dnro 2192/4/95 8916: kuuluvan asian. Tällaisessa asiassa on neuvotta- 8917: 8918: 8919: 8920: 171 8921: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 8922: 8923: 8924: 8925: 8926: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN menpiteisiin saadakseen tarpeen mukaisen toi- 8927: TOIMEENTULOTUKIOHJEIDEN LAINMU- meentulonsa muilla säännöksessä tarkoitetuilla 8928: KAISUUS tavoilla eli ansiotyöllä tai sen puuttuessa viime 8929: kädessä työttömyysturvan avulla. Apulaisoi- 8930: Kantelija arvosteli Kärsämäen kunnan sosi- 8931: keusasiamiehen mukaan myöskään oikeuskäy- 8932: aali- ja terveyslautakunnan toimeentulotuen 8933: täntö eri lääninoikeuksissa ei ole hänen havainto- 8934: myöntämistä koskevia ohjeita muun ohella siltä 8935: jensa mukaan ollut tässä suhteessa yhtenäinen. 8936: osin kuin ne koskivat yrittäjän toimeentulotuen 8937: Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen mu- 8938: määräämistä. 8939: kaan sosiaalihuoltolain 30 §:n säännös jättää täs- 8940: Lautakunnan hyväksymien ohjeiden mukaan 8941: sä suhteessa soveltajalleen harkintavaltaa. Sosi- 8942: toimeentulotuen suuruutta määrättäessä tulona 8943: aalihuoltolain mukaista ei hänen mielestään ole 8944: käytetään yrittäjien osalta viimeistä saatavissa 8945: kuitenkaan se, että yrittäjän toimeentulotuen 8946: olevaa verotettavaa nettotuloa tai muutoin saa- 8947: saamiselle asetetaan kaavamaisesti aikarajoitus 8948: tavissa olevaa tosiasiallista nettotuloa tai pää- 8949: ottamatta huomioon hakijan ja hänen perheensä 8950: sääntöisesti vähintään työttömyyskorvauksen 8951: yksilöllisiä tarpeita ja olosuhteita. 8952: suuruista tuloa. Ohjeiden mukaan henkilö voi 8953: Toimeentulotuen yleisistä perusteista anne- 8954: olla samanaikaisesti yrittäjä ja toimeentulotuen 8955: tun valtioneuvoston päätöksen (988/1993) 6 §:n 8956: asiakas enintään puoli vuotta. 8957: mukaan (sellaisena kuin se tuli voimaan 8958: Apulaisoikeusasiamies totesi hallitusmuodon 8959: 1.1.1996) tuloina otetaan huomioon henkilön tai 8960: 15 a §:n 1 momenttiin sekä sosiaalihuoltolain 8961: perheen käytettävissä olevat tulot. Yrittäjänkin 8962: 30 §:ään viitaten, että lain mukaan mitään hen- 8963: toimeentulotuen määrääminenon a pulaisoikeus- 8964: kilöryhmää ei voida jättää toimeentulotuen ul- 8965: asiamiehen käsityksen mukaan perustuttava hä- 8966: kopuolelle. Yrittäjä on siten oikeutettu saamaan 8967: nen todellisuudessa käytettävissä oleviin tu- 8968: toimeentulotukea samojen perusteiden mukaan 8969: loihinsa. Yrittäjän tuloina voidaan näin ollen 8970: kuin muutkin henkilöt, mikäli hän ei voi saada 8971: ottaa huomioon sellaisia laskennallisia tuloja 8972: tarpeen mukaista toimeentuloaan yrittäjätoi- 8973: kuin esimerkiksi työttömyyspäivärahan määrä 8974: minnallaan tai muulla sosiaalihuoltolain 30 §:n 8975: pääsääntöisesti vain, jos voidaan pitää selvitet- 8976: säännöksessä tarkoitetulla tavalla. Sosiaalihuol- 8977: tynä, että yrittäjällä on todellisuudessa mahdol- 8978: tolaissa tai muissa toimeentulotukea koskevissa 8979: lisuus nostaa yrityksestään tämän suuruisia tulo- 8980: säännöksissä ei ole myöskään rajoituksia tuen 8981: ja. 8982: saamisen kestolle. 8983: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 8984: Apulaisoikeusasiamies totesi lisäksi, että toi- 8985: sosiaali- ja terveyslautakunnan ohje, jonka mu- 8986: meentulotuki on viimesijainen toimeentuloa tur- 8987: kaan yrittäjän tuloina otetaan huomioon pää- 8988: vaava etuus. Sosiaalihuoltolain 30 §:stä ei yksise- 8989: sääntöisesti vähintään työttömyyskorvauksen 8990: litteisesti ilmene, mitä toimeentulotuen viimesi- 8991: suuruinen tulo sekä ohje, jonka mukaan henkilö 8992: jaisuus tarkoittaa esimerkiksi silloin, kun yrittä- 8993: voi olla samanaikaisesti yrittäjä ja toimeentulo- 8994: jällä ei ole mahdollisuutta turvata yritystoimin- 8995: tukiasiakas enintään puoli vuotta, ei ole sopu- 8996: nallaan omaa ja perheensä toimeentuloa. Sään- 8997: soinnussa sosiaalihuoltolain säännösten kanssa. 8998: nös jättää avoimeksi sen, voidaanko yrittäjän 8999: Hän saattoi tämän käsityksensä Kärsämäen so- 9000: toimeentulotuki tällaisessa tilanteessa hylätä sil- 9001: siaali- ja terveyslautakunnan tietoon. 9002: lä perusteella, että yrittäjä ei ole ryhtynyt toi- 9003: 9004: 9005: 172 9006: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N 9007: 9008: 9009: 9010: 9011: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 4. 7.1996, lä tavalla saada päätös sosiaalilautakunnan käsi- 9012: dnro 52/4/96 teltäväksi. 9013: Asianosaisella on yleisten asiakirjainjulkisuu- 9014: desta annetun lain 19 §:n mukaan oikeus saada 9015: tieto asiakirjasta, joka ei ole julkinen, jos se on 9016: VALITUSKIRJELMÄN KIRJAAMISEN 9017: voinut vaikuttaa asian käsittelyyn. Tieto voi- 9018: VIIVÄSTYMINEN 9019: daan kuitenkin jättää antamatta, jos tiedon an- 9020: Kansaneläkelaitoksen Tampereen paikallis- taminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä tai 9021: toimistossa oli kirjattu erehdyksessä vakuutusoi- yksityistä etua, eikä asiakirja kuulu riita- tai 9022: keudelle osoitettuun valituskirjelmään todellista rikosasian oikeudenkäyntiaineistoon. Yleisten 9023: myöhempi päivämäärä. Apulaisoikeusasiamies asiakirjain julkisuudesta annetun lain 8 §:n mu- 9024: kiinnitti paikallistoimiston huomiota siihen, että kaan on tiedon pyytäjällä oikeus saada asia vi- 9025: valituskirjelmien kirjaamisessa tulee noudattaa ranomaisenratkaistavaksi,jos asianomainen vir- 9026: huolellisuutta. kamies kieltäytyy antamasta tietoa asiakirjasta. 9027: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 26.8.1997, Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 9028: dnro 1191/4/97 sosiaalityöntekijän olisi pitänyt pyynnöstä esit- 9029: tää hallussaan olevat asianosaisjulkiset asiakir- 9030: jat tai, mikäli hän katsoi, ettei hän voi suostua 9031: pyyntöön, antaa asiasta perusteltu ratkaisu. 9032: ASIANOSAISJULKISEN ASIAKIRJAN 9033: Asiakirjoja koskeviin pyyntöihin on apulaisoi- 9034: ANTAMINEN 9035: keusasiamiehen mukaan vastattava huolellises- 9036: Kantelija, joka oli lastensuojelutyön kohteena ti, selkeästi ja nopeasti. 9037: olevan lapsen äiti, ei ollut saanut Helsingin kau- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 15.10.1997, 9038: pungin sosiaalityöntekijäitä vastausta esittä- dnro 2558/4/95 9039: määnsä pyyntöön saada jäljennökset keskustelu- 9040: muistiinpanoista, joita sosiaalityöntekijä oli 9041: käynyt kantelijan äidin ja tämän entisen avio- 9042: miehen kanssa. Sosiaalityöntekijä oli todennut 9043: VIIVÄSTYS VALITUKSEN TOIMITTA- 9044: MISESSA TYÖTTÖMYYSTURVA- 9045: vastauksessaan, että kantelijalla on mahdolli- 9046: LAUTAKUN NALLE 9047: suus saada kaikki tarvitsemansa tieto toisesta 9048: sosiaaliviraston yksiköstä. Kantelukirjoituksen tutkinnassa ilmeni kesäl- 9049: Sosiaalihuoltolain 40 §:n 3 momentin mukaan lä 1996, että Kemian Työttömyyskassa ei ollut 9050: sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada tieto toimittanut kantelijan joulukuussa 1994 työttö- 9051: sellaisesta sosiaalihuollon viranhaltijan ja 6 §:n 1 myyskassan päätöksestä tekemää valitusta työt- 9052: momentissa tarkoitetun toimielimen hallussa tömyysturvalautakunnalle. Työttömyyskassa 9053: olevasta asiakirjasta ja muusta aineistosta, jolla toimitti valituksen työttömyysturvalautakun- 9054: on merkitystä häntä koskevassa asiassa. Sosiaali- nalle heti asian tultua ilmi kantelua tutkittaessa. 9055: huoltolain 45 §:n 2 momentin mukaan sosiaali- Työttömyyskassa ilmoitti oikeusasiamiehelle 9056: huollon viranhaltijan päätökseen tyytymättö- antamassaan selvityksessä, että se ei toimittanut 9057: mällä on oikeus asetuksessa tarkemmin säädetyl- kantelijan valitusta työttömyysturvalautakun- 9058: 9059: 9060: 9061: 173 9062: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 9063: 9064: 9065: 9066: 9067: nalle, koska tämä oli 21.11.1994 antanut kirjalli- määrätty lastenkoti, oli salaa häntä kuulematta 9068: sen suostumuksen työttömyysturva-asiaansa ja asianmukaista sijaishuollon muuttamista kos- 9069: koskeneessa päätöksessä olleen asiavirheen kor- kevaa päätöstä tekemättä siirretty asumaan las- 9070: jaamiseen. Tämän vuoksi kantelijan 7.12.1994 ten isien luo. Toinen lapsi oli äidin mukaan oles- 9071: kassaan toimittamaa kirjoitusta ei ymmärretty kellut pääosin isänsä luona jo huostaanottopää- 9072: pitää kassan päätöstä koskevana valituksena töksen tekemisestä kesäkuusta 1995. Toinen lap- 9073: eikä sitä toimitettu työttömyysturvalautakun- si oli lähetetty joulukuussa 1995 ulkomaille siellä 9074: nalle, vaan arkistoitiin kantelijan asiakirjojen asuvan isänsä luokse. Lapselle oli äidin mukaan 9075: joukkoon. hankittu salaa passi. Äiti kertoi vielä, että häntä 9076: Työttömyysturvalain (602/1984) 40 §:n mu- estettiin tapaamasta lapsiaan ja että sosiaalivi- 9077: kaan, sellaisena kuin se oli voimassa 30.4.1997 ranomaiset eivät tukeneet yhteydenpitoa hänen 9078: asti, ansioturvaa koskeva valitus oli toimitettava ja lasten välillä. 9079: työttömyyskassalle, jonka oli viipymättä lähe- Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, 9080: tettävä valituskirjelmä ja asian käsittelystä ker- että kun lapsi on otettu sosiaalilautakunnan 9081: tyneet asiakirjat lausuntoineen työttömyystur- huostaan, sosiaalilautakunnalla on lastensuoje- 9082: valautakunnalle. lulain 19 §:n 1 momentin perusteella oikeus päät- 9083: Sittemmin työttömyyskassa lähetti siis kante- tää lapsen lomanvietosta. Passilain 5 §:n mukaan 9084: lijan valituksen työttömyysturvalautakuntaan. huostassa olevan lapsen passin hankintaan antaa 9085: Työttömyysturvalautakunta hylkäsi valituksen suostumuksen huoltajien sijasta sosiaalilauta- 9086: ja vakuutusoikeus työttömyysturvalautakun- kunta. Hän totesi kuitenkin, että lastensuojelu- 9087: nan päätöksestä tehdyn valituksen. Kantelijalle lain 19 §:n 1 momentissa säädetty velvollisuus 9088: ei aiheutunut oikeudenmenetyksiä työttömyys- pyrkiä yhteistoimintaan vanhempien tai huolta- 9089: kassan menettelystä. jien kanssa koskee myös lapsen lomajärjestelyjä 9090: Kemian työttömyyskassa menetteli kuitenkin ja passin hankkimista. Hän totesi lisäksi, että 9091: virheellisesti, kun se ei lähettänyt kantelijan va- kaikissa lastensuojelutoimenpiteissä on otettava 9092: litusta työttömyysturvalaissa edellytetyllä ta- ennen muuta huomioon lapsen etu ja että loma- 9093: valla viipymättä työttömyysturvalautakunnal- järjestelyt ja passin hankkiminen eivät lapsen 9094: le. Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä edun niin vaatiessa edellytä vanhempien tai mui- 9095: Kemian Työttömyyskassan tietoon. den huoltajien suostumusta. 9096: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.10.1997, Apulaisoikeusasiamies totesi lisäksi, että tar- 9097: dnro 2609/4/95 kempia säännöksiä ei ole siitä, milloin lapsen 9098: oleskelun muualla on katsottava merkitsevän si- 9099: jaishuollon muuttumista. Asia on hänen käsityk- 9100: sensä mukaan ratkaistava kussakin tapauksessa 9101: VELVOLLISUUS TEHDÄ PÄÄTÖS LAPSEN 9102: erikseen ja otettava tällöin huomioon oleskelun 9103: SIJAISHUOLTOA JA YHTEYDENPITOA 9104: pituus ja tarkoitus sekä muut asiaan vaikuttavat 9105: KOSKEVASSA ASIASSA 9106: seikat. Selvää kuitenkin hänen mielestään on, 9107: Äiti kertoi kantelussaan, että hänen sosiaali- että lastensuojelulain mukaisena ei voida pitää 9108: lautakunnan huostassa olevat lapsensa, joiden sitä, että lapsen tosiasiallinen asuminen muualla 9109: sijoituspaikaksi oli huostaanottopäätöksessä jatkuu useita kuukausia ilman tarpeellisia selvi- 9110: 9111: 9112: 9113: 174 9114: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 9115: 9116: 9117: 9118: 9119: tyksiä, asianosaisten kuulemista ja päätöksen te- Apulaisoikeusasiamies viittasi hallitusmuo- 9120: koa. don 16 §:ssä jokaiselle taattuun oikeuteen saada 9121: Tässä tapauksessa toinen lapsista oli isänsä oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös 9122: luona ulkomailla yksitoista kuukautta ennen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Koska äiti oli ol- 9123: kuin asiassa tehtiin lastensuojelulain 17 §:n mu- lut tyytymätön esitetyn yhteydenpidon mää- 9124: kainen sijaishuollon muuttamista koskeva pää- rään ja tapaan, asiassa olisi apulaisoikeusasia- 9125: tös. Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu- miehen käsityksen mukaan pitänyt tehdä heti 9126: kaan sosiaalilautakunnan olisi pitänyt oma- valituskelpoinen päätös siitäkin huolimatta, että 9127: aloitteisesti tehdä päätös asiassa aikaisemmin. äidin yhteydenpito lapsiin oli hänen taholtaan 9128: Asiakirjojen mukaan äiti oli esittänyt väittei- jäänyt vähäiseksi. 9129: tä lastensa sijaishuollon muuttumisesta sekä Hän kiinnitti Turun sosiaalilautakunnan ja 9130: vaatimuksia asianmukaisen päätöksen saamises- sen alaisten viranhaltijoiden huomiota velvolli- 9131: ta ainakin joulukuusta 1995 lukien. Apulaisoi- suuteen tehdä päätös lapsen sijaishuollon muut- 9132: keusasiamiehen käsityksen mukaan sosiaalilau- tamista ja yhteydenpitoa koskevissa asioissa. 9133: takunnan olisi pitänyt tehdä sijaishuollon muut- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 3.12.1997, 9134: tamista koskeva päätös, tai mikäli sosiaalilauta- dnro 2026/4/95 9135: kunta katsoi, että lasten sijaishuolto ei ollut vielä 9136: muuttunut lastensuojelulain 17 §:ssä tarkoitetul- 9137: la tavalla, tältäkin osin perusteltu päätös koh- 9138: SOTAINVALIDIEN KORVAUSJÄRJESTEL- 9139: tuullisen ajan kuluessa siitä kun äiti oli esittänyt 9140: MÄN VAIKEASELKOISUUS 9141: vaatimuksensa. Kun näin ei tapahtunut, sosiaa- 9142: lilautakunnan menettely oli apulaisoikeusasia- Sotainvalidien V eljesliitto tiedusteli oikeus- 9143: miehen näkemyksen mukaan ollut virheellistä. asiamieheltä, voidaanko sotainvalidien laitos- 9144: Apulaisoikeusasiamies viittasi vielä lasten- huoltoa ja kuntoutusta koskevia menoja kattaa 9145: suojelulain 24 §:ssä lapselle turvattuun oikeuteen Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myön- 9146: tavata vanhempiaan ja muita läheisiään ja ko- nettävillä avustuksilla. Raha-automaattiasetuk- 9147: rosti, että sosiaalilautakunnan on pyrittävä ak- sen 29 §:n 2 momentin mukaan avustusta ei saa 9148: tiivisesti turvaamaan yhteydenpitoa erityisesti myöntää menoihin, joiden suorittaminen kuuluu 9149: silloin kun lapsen läheiset eivät oma-aloitteisesti lakisääteisesti tai muutoin ilmeisesti valtiolle tai 9150: pidä lapseen yhteyttä ja kun yhteydenpitoa on kunnalle. 9151: pidettävä lapsen edun mukaisena. Hän totesi, Valtiovarainministeriön lausunnon mukaan 9152: että lastensuojelulain 11 §:n mukaan on tehtävä kysymys oli budjettiteknisesti harkinnanvarai- 9153: huoltosuunnitelma, johon lastensuojeluasetuk- sesta valtionavusta. Sosiaali- ja terveysministe- 9154: sen 4 §:n mukaan on kirjattava muun ohella, riö puolestaan korosti, ettei käytännössä omak- 9155: miten yhteydenpito lapsen vanhempien ja mui- suttu rahoitusjärjestely ollut heikentänyt sotain- 9156: den hänelle läheisten henkilöiden kanssa toteute- validin subjektiivista oikeutta lainmukaisiin kor- 9157: taan. Huoltosuunnitelma on hänen käsityksensä vauksiin ja palveluihin. 9158: mukaan tehtävä siinäkin tapauksessa, että yh- Oikeusasiamiehen mielestä sotainvalidien 9159: teisymmärrykseen asianomaisten kesken ei ole kuntoutus- ja huoltolaitosten käyttökustannus- 9160: päästy. ten korvaaminen osittain Raha-automaattiyh- 9161: 9162: 9163: 9164: 175 9165: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 9166: 9167: 9168: 9169: 9170: distyksen tuotosta jaettavina avustuksina ei ol- KANSANELÄKELAITOKSEN LÄÄKE- 9171: lut sopusoinnussa raha-automaattiasetuksen KORVAUKSIA KOSKEVIEN OHJEIDEN 9172: kanssa, koska näiden käyttökustannusten kor- LAINMUKAISUUS 9173: vaukset olivat ilmeisesti valtiolle kuuluvia meno- Kantelij a kertoi lääkärinkirjoittaneen hänelle 9174: ja. lääkemääräyksen suurelle lääkemäärälle hänen 9175: Hän piti raha-automaattiasetuksen säännöstä krooniseen sairauteen jatkuvasti tarvitsemaansa 9176: tulkinnanvaraisena sekä sotilasvammalain kor- lääkettä, jotta hän välttyisi lääkemääräyksen 9177: vausjärjestelmää kokonaisuudessaan vaikeasel- tarpeettomalta uusimiselta. Apteekki antoi hä- 9178: koisella. Hän totesi, että vakiintuneet hallinto- nelle kuitenkin vain muutaman kuukauden an- 9179: käytännöt ja budjettitekniset järjestelyt eivät noksen kerrallaan Kansaneläkelaitoksen ohjee- 9180: välttämättä seuraa lain säännösten sanamuoto- seen vedoten, minkä johdosta hän joutui turhaan 9181: ja. Tästä aiheutuu edunsaajien taholla helposti maksamaan sairausvakuutuslain mukaisen oma- 9182: korvausjärjestelyjen laillisuutta koskevia epä- vastuuosuuden. Hän pyysi oikeusasiamiestä tut- 9183: luuloja, mitä tämäkin kantelu ilmensi. kimaan, ovatko Kansaneläkelaitoksen lääkekor- 9184: Oikeusasiamies kiinnitti valtioneuvoston huo- vauksista antamat ohjeet lainmukaisia. 9185: miota mainitsemiinsa epäkohtiin ja esitti edus- Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoille 9186: kunnan oikeusasiamiehen johtosäännön 8 a §:n antaman ohjeen mukaan lääkettä korvataan os- 9187: nojalla, että valtioneuvosto ryhtyisi toimenpitei- tokertaa kohti yleensä enintään kolmen kuukau- 9188: siin niiden korjaamiseksi. Oikeusasiamies pyysi den hoitoaikaa vastaava määrä. Kansaneläkelai- 9189: ilmoittamaan mahdollisista toimenpiteistä tos on antanut apteekeille vastaavan ohjeen, jos- 9190: 30.6.1998 mennessä. sa todetaan, että jos asiakas ostaa valmistetta 9191: Oikeusasiamiehen kirje valtioneuvostolle enemmän kuin kolmen kuukauden hoitoaikaa 9192: 3.12.1997, dnro 2521/2/97 ja päätös 3.12.1997, vastaavan määrän, hän ei voi saada korvausta 9193: dnro 1981/4/95 apteekin välityksellä. 9194: Sosiaali- ja terveysministeriö katsoi kantelun 9195: Tasavallan presidentti on 18.6.1998 antanut johdosta antamassaan lausunnossa, että Kan- 9196: eduskunnalle esityksen (HE 88/1998 vp.) laiksi saneläkelaitoksen ohje noudattaa sairausvakuu- 9197: sotilasvammalain muuttamisesta. Esityksessä eh- tuslain 4 ja 6 §:ssä mainittuja korvattavuusperi- 9198: dotetaan sotilasvammalakiin lisättäväksi säännös aatteita. Niiden mukaan korvausta suoritetaan 9199: Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käytöstä so- siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuk- 9200: tainvalidien laitoshuollosta ja kuntoutuksesta ai- sia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuiten- 9201: heutuviin kustannuksiin. Tällä tavoin valtion ta- kaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan va- 9202: lousarviossa noudatettu vakiintunut käytäntö tulee kuutetulle. Ministeriön käsityksen mukaan Kan- 9203: kirjatuksi sotilasvammalakiin. saneläkelaitos on voinut sairausvakuutusasetuk- 9204: sen 39 §:n nojalla antaa ohjeen oikean ja yhden- 9205: mukaisen käytännön aikaansaamiseksi. 9206: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, 9207: että sairausvakuutuslain 9 §:ään sisältyvät sään- 9208: nökset lääkekorvausten määrästä kultakin osto- 9209: kerralta sekä säännös, jonka mukaan sosiaali- ja 9210: 9211: 9212: 176 9213: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 9214: 9215: 9216: 9217: 9218: terveysministeriön päätöksellä määrätään, mitä heutuviin taloudellisiin rasituksiin ja tällaisten 9219: ostokerralla tarkoitetaan. V aitioneuvoston pää- taloudellisten rasitusten tulee hänen käsityksenä 9220: töksillä on ns. erityiskorvattavien lääkkeiden mukaan perustua lain tasoisiin tai laista johdet- 9221: sekä vaikean sairauden hoitoon tarpeellisten klii- tuihin säännöksiin. 9222: nisten ravintovalmisteiden osalta määrätty kor- Apulaisoikeusasiamies saattoi näkemyksensä 9223: vattavaksi saman lääkemääräyksen perusteella asiassa sosiaali- ja terveysministeriön tietoon ja 9224: ostokertaa kohti enintään kolmen kuukauden pyysi ministeriötä ilmoittamaan toimistaan 9225: hoitoa vastaava määrä lääkkeitä. asiassa 30.6.1998 mennessä. 9226: Ns. peruskorvattavien lääkkeiden osalta sel- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 5.12.1997, 9227: laista säännöstä ei ole, jolla määrättäisiin, minkä dnro 2629/4/95 9228: pituista hoitoaikaa vastaava määrä ostokertaa 9229: kohti korvataan. Tältä osin käytäntö perustuu 9230: Kansaneläkelaitoksen ohjeisiin, joiden mukaan TYÖSIIRTOLAPALKAN PIDÄTYS ELATUS- 9231: samaa valmistetta korvataan ostokertaa kohti TUKIVELAN SUORITUKSEKSI 9232: yleensä enintään kolmen kuukauden hoitoa vas- 9233: Kantelija arvosteli sitä, että Tampereen kau- 9234: taava määrä. Jos asiakas ostaa valmistetta 9235: pungin sosiaali- ja terveystoimi lyhensi hänen 9236: enemmän, hän ei voi ohjeen mukaan saada kor- 9237: elatustukivelkaansa hänelle työsiirtolasta kerty- 9238: vausta apteekin välityksellä. 9239: västä palkasta. Sitä paitsi hän piti elatustukive- 9240: Kansaneläkelaitoksen ohje kolmen kuukau- 9241: lasta vapauttamista koskevan hakemuksensa 9242: den hoitoa vastaavan lääkemäärän korvaamises- 9243: käsittelyaikaa kohtuuttoman pitkänä. 9244: ta kerrallaan sisältää sairausvakuutuslain 9 §:n 1 9245: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 9246: momentin 1 kohdan perusteella korvattavien eli 9247: raavan. 9248: ns. peruskorvattavien lääkkeiden osalta sairaus- 9249: vakuutuslain 4 ja 6 §:n korvattavuusperiaattei- 9250: Työsiirtolapalkan pidätys 9251: den tulkintaa koskevan näkemyksen. 9252: Apulaisoikeusasiamies totesi, että hän voi hy- Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoi- 9253: väksyä sosiaali- ja terveysministeriön lausunnos- men mukaan kantelijan työsiirtolapalkasta pidä- 9254: sa esitetyn näkemyksen, jonka mukaan Kansan- tetyt määrät oli käytetty elatustuen korvauk- 9255: eläkelaitoksen ohje noudattaa sairausvakuutus- siin, koska elatusavun määrä oli ollut vain 150 9256: lain 4 ja 6 §:ssä mainittuja korvattavuuden peri- markkaa kuukaudessa lasta kohden. Näin ollen 9257: aatteita. lasten huoltaja oli saanut elatusavun koko mää- 9258: Sen sijaan apulaisoikeusasiamiehen käsityk- rän elatustukena. 9259: sen mukaan ei voida pitää asianmukaisena sitä, Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun 9260: että lääkekorvausten tosiasialliseen määrään lain 4luvun 6 §:stä ilmenee kuitenkin, että avolai- 9261: vaikuttava, samalla kerralla astettavien lääkkei- tospalkan pidätystä ei ole tarkoitettu käytettä- 9262: den määrä ja sitä koskeva käytäntö on Kansan- väksi elatustukisaatavan lyhennykseksi vaan 9263: eläkelaitoksen ohjeeseen perustuva. Hänen näke- toimitettavaksi elatusapuun oikeutetulle lyhen- 9264: myksensä mukaan tilannetta ei voida pitää tyy- tämättömänä. Sosiaalilautakunta voi sitä vas- 9265: dyttävänä siitä syystä, että lääkekustannusten toin kunkin erääntyvän elatustukierän määrää 9266: korvaukset vaikuttavat ihmisille sairaudesta ai- arvioitaessa ottaa vähennyksenä huomioon avo- 9267: 9268: 9269: 9270: 177 9271: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 9272: 9273: 9274: 9275: 9276: laitospalkasta kertyneen, elatusapuun käytetyn Oikeusasiamiehen päätös 17.12.1997, dnro 9277: määrän. 175/4/96 9278: Oikeusasiamies katsoi Tampereen kaupungin 9279: sosiaali- ja terveystoimen menetelleen virheelli- 9280: sesti siinä, että se oli vastoin edellä mainittua lain 9281: KANSANELÄKELAITOKSEN VAKUUTUS- 9282: säännöstä käyttänyt työsiirtolasta kertyneet 9283: REKISTERIMERKINNÄN VIRHEELLISYYS 9284: kantelijan palkan pidätykset oman elatustuki- 9285: saatavansa lyhennykseksi. Kansaneläkelaitos oli katsonut kantelijan 9286: Arvioidessaan menettelyn moitittavuutta oi- kuuluneen Suomen sosiaalivakuutuksen piiriin 9287: keusasiamies otti kuitenkin huomioon, että kan- 31.5.1996 asti ja tuon ajankohdanjälkeen Espan- 9288: telija ei ollut menettelyssä kärsinyt vahinkoa, jan sosiaalivakuutuksen piirin. Kuitenkin va- 9289: koska sosiaali- ja terveystoimen pitäisijoka tapa- kuutusrekisteriin oli erheellisesti merkitty, että 9290: uksessa ohjata kyseiset varat elatusapuun oikeu- kantelija oli muuttanut pysyvästi ulkomaille jo 9291: tetuille J• vastaavalta määräitä alentaa elatustu- 1.3.1996. 9292: kea. Lopputulos siis olisi kantelijan kannalta ol- Vakuutusrekisterissä olleen tiedon perusteella 9293: lut sama. Kansaneläkelaitos oli toukokuussa 1996 katso- 9294: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä Tampe- nut, että kantelijan oikeus erityiskorvattaviin 9295: reen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tie- lääkkeisiin oli päättynyt maaliskuun 1996 jäl- 9296: toon. keen. Merkinnän seurauksena kantelijalle olisi- 9297: ten annettu virheellinen päätös oikeudesta eri- 9298: tyiskorvaukseen. 9299: Vapautushakemuksen käsittelyaika 9300: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että vakuutus- 9301: Kantelijan vapautushakemusta oli käsitelty rekisteriin tehtävien merkintöjen suhteen tulisi 9302: sosiaali- ja terveystoimessa noin seitsemän kuu- noudattaa asianmukaista huolellisuutta. Kun 9303: kautta. Näin pitkää käsittelyaikaa ei voitu pitää kantelijaa koskeva virheellinen merkintä oli sit- 9304: kohtuullisena, erityisesti kun otetaan huomioon, temmin korjattu ja Kansaneläkelaitos oli oikais- 9305: että vapautus voi kohdistua vain perimättä ole- sut antamansa korvauspäätöksen, kantelu ei an- 9306: viin elatustukiin ja perintätoimia samanaikaises- tanut aihetta muihin toimenpiteisiin kuin että 9307: ti jatketaan. Käsittelyajan pituuteen oli lmiten- apulaisoikeusasiamies kiinnitti Kansaneläkelai- 9308: kin osaltaan vaikuttanut se, että sekä kantelijan toksen huomiota vakuutusrekisterin huolellisen 9309: aikaisempi että myös myöhempi vapautushake- pidon tärkeyteen. 9310: mus olivat osittain päällekkäisiä nyt kysymyk- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 18.12.1997, 9311: sessä olevan hakemuksen kanssa. Menettelyn dnro 1418/4/96 9312: moitittavuutta arvioitaessa oli oikeusasiamiehen 9313: mielestä myös otettava huomioon, että siltä osin 9314: kuin hakemukseen oli suostuttu, se oli otettu 9315: ELATUSAPUVELKOJAN KUULEMINEN 9316: täysimääräisesti huomioon elatustukirästissä. 9317: VELKAJÄRJESTELYSSÄ 9318: Oikeusasiamies kiinnitti vastaisen varalle 9319: Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Kantelija kertoi, että Vantaan kaupungin so- 9320: huomiota käsittelyn joutuisuuteen. siaali- ja terveysvirasto oli hyväksynyt hänen 9321: 9322: 9323: 9324: 178 9325: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 9326: 9327: 9328: 9329: 9330: entisen miehensä velkajärjestelyn ilmoittamatta sosiaaliviranomaisen elatusavun yksinomainen 9331: siitä lainkaan hänelle, vaikka hänellä oli lapsen periruisoikeus päättyisi lapsen tulemiseen täysi- 9332: holhoojana ollut elatusapusaatava velalliselta. ikäiseksi. Sääntelyn tarkoituksena on välttää 9333: Elatusavun periminen oli siirtynyt virastolle, kaksinkertaisen perinnän aiheuttamat yhteenso- 9334: koska lapselle oli myönnetty elatustukea elatus- vittamisongelmat. Tähän tavoitteeseen ei vaiku- 9335: avun maksamisen laiminlyönnin perusteella. ta se, onko lapsi tullut täysi-ikäiseksi vaiko ei. 9336: Velkajärjestelyssä velkojen maksuvelvollisuus Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveysvirastolla 9337: oli poistettu kokonaan. oli siten apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu- 9338: Apulaisoikeusasiamies lausui kannanotto- kaan edelleen yksinomainen elatusapusaatavan 9339: naan mm. seuraavaa. perintäoikeus ja sen edellyttämä lapsen edustus- 9340: Lapsen elatuksesta annetusta laista ilmenee, valta. 9341: että elatusapusaatava on lapsen saatava elatus- Apulaisoikeusasiamies arvioi ratkaisussaan 9342: velvolliselta. Kun lapsi on alaikäinen, häntä myös, olisiko Vantaan kaupungin sosiaali- ja ter- 9343: edustaa elatusapua koskevissa asioissa lain 5 §:n l veysviraston tullut kuitenkin ilmoittaa elatus- 9344: momentin mukaan pääsääntöisesti hänen huol- apuvelkojalle vireillä olleesta velkajärjestelystä. 9345: tajansa. Kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi, huolta- Maksetun elatustuen ylittävältä osalta kysymys 9346: jan edustusvalta lapsen varallisuuteen nähden on lapsen elatusapusaatavasta elatusvelvollisel- 9347: päättyy ja lapsi käyttää omaa puhevaltaansa. ta, jonka perimisessä kunnan sosiaaliviranomai- 9348: Tämä koskee myös sellaista lapsen elatusapusaa- nen edustaa lasta. Tältä osin kunta ei ole yksityis- 9349: tavaa, joka on syntynyt ennen lapsen täysi-ikäi- henkilön velkajärjestelystä annetun lain 78 §:n 9350: seksi tulemista. tarkoittama julkisoikeudellisen saatavan haltija. 9351: Tässä tapauksessa elatusapuun oikeutettu Laissa ei ole nimenomaista säännöstä, joka 9352: lapsi oli tullut täysi-ikäiseksi ennen velkajärjes- veivoittaisi kunnan sosiaaliviranomaisen tällai- 9353: telyasian vireilletuloa. Asiakirjoista ei ilmene, sessa tilanteessa tiedottaruaan elatusapuvelko- 9354: etteikö hän olisi tämän jälkeen ollut täysivaltai- jalle asiasta. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä 9355: nen. Hänen entisellä huoltajallaan ei siten enää on kuitenkin selvää, että sosiaaliviranomainen 9356: voinut olla puhevaltaa hänen elatusapusaata- on velvollinen huolehtimaan edustamansa ela- 9357: vaansa nähden. Tämän vuoksi entistä huoltajaa tusapuvelkojan edusta ja oikeudesta hänen saa- 9358: ei ollut myöskään tarpeellista kuulla elatusapu- tavaansa koskevassa, elatusapuvelallisen velka- 9359: saatavaa koskeneessa velkajärjestelyasiassa. j ärj estelymenettelyssä. 9360: Kantelussa mainittua menettelyä ei siten apu- Elatusvelvollisen velkajärjestelyssä muun 9361: laisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan voitu kuin etuoikeutetun elatusapuvelan määrää to- 9362: pitää kantelussa esitetyillä perusteilla virheelli- dennäköisesti alennetaan. Elatusapuvelan mak- 9363: senä. suvelvollisuus saatetaan jopa poistaa kokonaan, 9364: Toinen kysymys on, olisiko täysi-ikäistä lasta kuten tässä tapauksessa tapahtui. Elatusvelvol- 9365: itseään tullut kuulla. lisen velkajärjestely vaikuttaa siten välittömästi 9366: Lapsen elatuksesta annetun lain 5 §:n l mo- elatusapuvelkojana olevan lapsen oikeudelliseen 9367: mentista ja lapsen elatuksen turvaamisesta anne- asemaan. 9368: tun lain 20 §:n l momentista ei apulaisoikeusasia- Toisaalta velkajärjestelyn aloittaminen ja 9369: miehen näkemyksen mukaan voida päätellä, että maksuohjelman vahvistaminen eivät edellytä 9370: 9371: 9372: 9373: 179 9374: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 9375: 9376: 9377: 9378: 9379: velkojan suostumusta. Myös elatusapuvelan raston huomiota siihen, että sen elatusturvayksi- 9380: määrä on kunnan sosiaaliviranomaisen tiedossa. kön työntekijöitä ohjeistetaan vastaisuudessa il- 9381: Elatusapuvelkojalle tiedottamisen merkitys on moittamaan elatusvelallisen vireilläolevasta vel- 9382: lähinnä siinä, että hänellä itsellään saattaa olla kajärjestelystä elatusapuvelkojalle ja hänen yh- 9383: tiedossaan seikkoja, jotka voisivat merkitä vel- teystietonsa käräjäoikeudelle. 9384: kajärjestelyn estettä. Apulaisoikeusasiamiehen päätös 29.12.1997, 9385: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kuulemi- dnro 2360/4/95 9386: sella on lisäksi arvoa siitä syystä, että se lisää 9387: menettelyn hyväksyttävyyttä asianosaisen kan- 9388: nalta. Esimerkiksi 1.8.1995 voimaan tulleen Suo- 9389: VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUS- 9390: men hallitusmuodon 16 §:n 1 momentin mukaan PALVELUT 9391: jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi 9392: asianmukaisesti tuomioistuimessa tai muussa vi- Kantelija arvosteli kantelussaan Laihian sosi- 9393: ranomaisessa. Pykälän 2 momentissa mainitaan aalijohtajan tekemää kuljetuspalvelupäätöstä. 9394: yhtenä hyvän hallinnon takeena oikeus tulla Hän oli tyytymätön aikaan, joka oli kulunut 9395: kuulluksi. Kuulemisperiaate on yleinen hallinto- vaikeavammaisen kuljetuspalvelujen myöntä- 9396: oikeudellinen oikeusperiaate, joka ei rajoitu aino- mistä koskevan päätöksen tekemiseen. Hän oli 9397: astaan hallintomenettelylain (598/82) 15 §:ssä ni- tyytymätön myös siihen, että päätös tehtiin ole- 9398: menomaisesti säänneltyihin tilanteisiin. maan voimassa vain vuoden loppuun saakka. 9399: Apulaisoikeusasiamies totesi käsityksenään, Päätökseen ei ollut myöskään liitetty ohjausta 9400: että jos sosiaaliviranomaisella on syytä epäillä, sen saattamisesta sosiaalilautakunnan käsiteltä- 9401: että elatusapuvelkojalla saattaa olla velkajärjes- väksi. 9402: telyn kannalta merkityksellisiä tietoja, viran- 9403: omaisen tulee tiedustella niitä velkoj alta. Joka 9404: Käsittelyaika 9405: tapauksessa hänen nähdäkseen on asianmukais- 9406: ta, että sosiaalivirasto ilmoittaa myös elatusapu- Kantelija oli jättänyt vaikeavammaisen kul- 9407: velkojalle vireillä olevasta velkajärjestelystä, jol- jetuspalvelua koskevan hakemuksensa 9408: loin hänellä on mahdollisuus halutessaan reagoi- 10.5.1995. Päätös annettiin 18.10.1995. Asian 9409: da siihen. käsittelyyn kului siten yli viisi kuukautta. Tuona 9410: Vaikka apulaisoikeusasiamies ei pitänyt sosi- aikana hakijalla ei ollut lain edellyttämiä kulje- 9411: aali- ja terveysviraston menettelyä selvästi vir- tuspalveluita. 9412: heellisenä, olisivat hyvän hallinnon periaatteet Sosiaalijohtajan selvityksen mukaan käsitte- 9413: hänen mielestään kuitenkin edellyttäneet, että lyaika venyi, koska päätöstä edelsi käynti haki- 9414: virasto olisi ilmoittanut vireilläolevasta velka- jan luona. Lisäksi päätös viivästyi työruuhkien 9415: järjestelystä elatusapuvelkojalle ja hänen yhte- ja lomien vuoksi. 9416: ystietonsa velkajärjestelyhakemuksen Iaatijan Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, 9417: välityksellä käräj äoikeudelle. että henkilön vammaisuuden ja hänen sen vuoksi 9418: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä tarvitsemiensa palvelujen arviointi ei yleensä ole 9419: Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveysviraston mahdollista pelkästään lääkärin lausunnon pe- 9420: menettelystä viraston tietoon sekä kiinnitti vi- rusteella ilman henkilön tapaamista. Päätöstä 9421: 9422: 9423: 9424: 180 9425: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 9426: 9427: 9428: 9429: 9430: tehtäessähän tulee ottaa huomioon sekä henki- mus hylätty ajalta 10.5.-17.10.1995. 9431: lön vaikeavammaisuus että hänen sosiaalinen ja Tältä osin apulaisoikeusasiamies viittasi pää- 9432: fyysinen tilanteensa, joskus jopa vuodenaikaan töksessään hallintomenettelylain (598/82) 23 9433: liittyvät liikkumista vaikeuttavat seikat. Tämän §:ään, jonka mukaan päätöksestä on käytävä 9434: vuoksi hän piti hyväksyttävänä kunnassa omak- selvästi ilmi, mihin asianosainen on oikeutettu 9435: suttua käytäntöä, jonka mukaan kunnan sosiaa- tai velvoitettu taikka miten asia on muuten rat- 9436: lijohtaja ja sosiaalityöntekijä tekevät kotikäyn- kaistu. Lain 24 §:n mukaan päätös on perustelta- 9437: nin kuljetuspalveluja hakeneen henkilön luokse. va. 9438: Apulaisoikeusasiamies korosti kuitenkin, että Hän totesi, että mikäli hakijan kuljetuspalve- 9439: kotikäynnin tekeminen ei saisi viivästyttää asian luhakemus oli tarkoitus hylätä 10.5.- 9440: ratkaisemista. Hän viittasi hallitusmuodon 17.10.1995 väliseltä ajalta, olisi asiasta pitänyt 9441: 16 §:ään, jossa turvataan jokaisen oikeus saada siltä osin tehdä erikseen hylkäävä päätös. Pää- 9442: asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman ai- töksessä olisi tällöin pitänyt todeta, miksi hakija 9443: heetonta viivytystä. Kun asian käsittelemiseen ei täyttänyt vaikeavammaisen kuljetuspalvelun 9444: oli kulunut yli viisi kuukautta, ei sitä apulaisoi- saamisen edellytyksiä. Mikäli päätöksellä oli tar- 9445: keusasiamiehen mielestä voitu pitää hyväksyttä- koitus myöntää kuljetuspalveluja 10.5.1995 lu- 9446: vänä huomioon ottaen haetun palvelun luonne ja kien, on hakija oikeutettu saamaan myös niistä 9447: sen merkitys hakijan liikkumismahdollisuuksien korvauksen, mikäli hänelle on syntynyt tähän 9448: kannalta. oikeuttavia kustannuksia mainitun ajankohdan 9449: Hän viittasi myös aikaisempiin ratkaisuihin- jälkeen. 9450: sa, joissa oli kiinnitetty sosiaalisten oikeuksien Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 9451: toteuttamisesta vastuussa olevien viranomaisten hakijalle olisi tullut selvittää, miten hänen olisi 9452: huomiota siihen, että asioiden käsittelyn viiväs- toimittava niiden kustannusten osalta, jotka hä- 9453: tyminen puutteellisten henkilöstövoimavarojen nelle oli mahdollisesti aiheutunut 10.5.- 9454: vuoksi oli hallitusmuodon 16 § 1 momentin vas- 17.10.1995 välisenä aikana. 9455: taista (ks. esimerkiksi 30.8.1996, dnro 970/4/95 ja Laihian kunnassa vaikeavammaisten kulje- 9456: 31.12.1996, dnro 2675/2/96). Kunnan tulee ottaa tuspalvelupäätökset on sidottu talousarviovuo- 9457: huomioon perus- ja ihmisoikeuksien toteuttami- teen. Apulaisoikeusasiamies totesi, että hallitus- 9458: nen hallinnollista tehtävien organisointia ja hen- muodon 15 a §:n 3 momentin mukaan julkiselle 9459: kilövoimavarojen kohdentamista koskevassa vallalle on asetettu velvollisuus huolehtia riittä- 9460: päätöksenteossaan. vistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Säännös on 9461: otettava huomioon talousarviopäätöksissä voi- 9462: mavaroja kohdennettaessa. 9463: Voimassaoloaika 9464: Kuljetuspalvelujen sitominen kuntalain 65 §:n 9465: Kuljetuspalvelua koskeva hakemus oli sns tarkoittamaan kalenterivuodeksi tehtävään ta- 9466: päivätty 10.5.1995. Aika, jona päätöksen mu- lousarvioon ei saa apulaisoikeusasiamiehen mu- 9467: kaista kuljetuspalvelua voitiin käyttää, alkoi kaan merkitä sitä, että vaikeavammaisen oikeut- 9468: 18.10.1995 ja päättyi 31.12.1995. Päätös oli siten ta kuljetuspalveluihin tosiasiallisesti rajoitetaan. 9469: voimassa vain kaksi ja puoli kuukautta eikä siitä Mikäli päätökset tehdään kalenterivuodeksi, tu- 9470: tai muista selvityksistä käynyt ilmi, oliko hake- lee kunnan huolehtia siitä, että ne tehdään riittä- 9471: 9472: 9473: 9474: 181 9475: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 9476: 9477: 9478: 9479: 9480: vän aJOissa, jotta palveluita on tosiasiallisesti haa vaateostoihin 24 600 markkaa. Vuodelle 9481: mahdollista käyttää heti vuoden alusta lukien. 1994 määrärahaa oli varattu 3 700 markkaa ja 9482: vuodelle 1995 samoin 3 700 markkaa. Kuntayh- 9483: Muutoksenhakuohjaus tymän keskusvaraston vaateostoja varten oli 9484: Viranhaltijan päätös oli lähetetty kantelijalle varattu vuodelle 1993 määrärahaa 30 000 mark- 9485: postitse. Siihen ei ollut liitetty muutoksenhaku- kaa ja vuosille 1994 ja 1995 kummallekin 24 000 9486: ohjetta. Tältä osin apulaisoikeusasiamies totesi, markkaa. 9487: että muutoksenhakua koskevien ohjeiden anta- Hallitusmuodon 15 a §:n mukaan jokaisella, 9488: matta jättämisen osalta menettely ei täyttänyt joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elä- 9489: sosiaalihuoltolain 45 §:n vaatimusta, jonka mu- män edellyttämää turvaa, on oikeus välttämät- 9490: kaan päätökseen on liitettävä ohjeet sen saatta- tömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen 9491: misesta toimielimen käsiteltäväksi. Suullinen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla 9492: opastaminen mahdollisen yhteydenoton jälkeen tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaa- 9493: ei korjaa tapahtunutta virhettä, vaan hakijalle lipalvelut. Kehitysvammaisten erityishuollosta 9494: on toimitettava lainmukaiset ohjeet asian saat- annetun lain 2 §:n mukaan erityishuoltoon kuu- 9495: tamisesta toimielimen käsiteltäväksi. luvia palveluksia ovat muun ohella asumisen jär- 9496: Apulaisoikeusasiamies saattoi Laihian sosiaa- jestäminen, yksilöllinen hoito ja muu huolenpito. 9497: lilautakunnan tietoon käsityksensä kuljetuspal- Lain 43 §:n mukaan erityishuollosta voidaan pe- 9498: veluja koskevan hakemuksen käsittelyssä ilmen- riä maksuja siten kuinsosiaali-ja terveydenhuol- 9499: neistä puutteellisuuksista. lon asiakasmaksuista annetussa laissa säädetään. 9500: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.12.1997, Kehitysvammaisen ylläpidosta voidaan sosiaali- 9501: dnro 2716/4/95 ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun 9502: lain (734/92) 4 §:n 1 momentin perusteella periä 9503: maksu laista tarkemmin ilmenevin rajoituksin. 9504: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis- 9505: VAATETUKSEEN VARATTUJEN ta annetun asetuksen (912/92) 15 §:n 1 momentin 9506: MÄÄRÄRAHOJEN RIITTÄVYYS LAITOS- 9507: mukaan (muutettuna 1089/96) pitkäaikaisessa 9508: HOIDOSSA 9509: laitoshoidossa olevalta peritään maksukyvyn 9510: Kantelun mukaan laitoshoidossa olevien kehi- mukaan määräytyvä maksu. Maksu voi olla 9511: tysvammaisten yksityisvaroja käytettiin heidän enintään 80 prosenttia hoidossa olevan kuukau- 9512: vaatehankintoihinsa minkä lisäksi vaatemäärä- situloista. Maksu voidaan kuitenkin määrätä 9513: rahat olivat riittämättömät. enintään sen suuruiseksi, että hoitoa saavan hen- 9514: Kuntayhtymän erityishuoltopiirin laitoshoi- kilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausit- 9515: dossa hoidettavana olevat henkilöt saavat kun- tain vähintään 450 markkaa. Perittävä maksu ei 9516: tayhtymän selvityksen mukaan täyden ylöspi- saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia 9517: don, mikä tarkoittaa muun ohella ruokaa, asun- kustannuksia (1089/96). Asetuksen 21 §:n mu- 9518: toa, perusvaatetusta, lääkkeitä ja peruskalustus- kaan kehitysvammaisten erityishuollosta anne- 9519: ta. Erityishuoltopiirin keskuslaitoksen talousar- tun lain mukaan järjestetystä täydestä ylläpi- 9520: viossa oli varattu keskuslaitoksen laitoshoitoa dosta voidaan periä maksu siten kuin 15 §:n 1 9521: antavaa osastoa varten vuodelle 1993 määrära- momentissa säädetään. 9522: 9523: 9524: 9525: 182 9526: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 9527: 9528: 9529: 9530: 9531: Edellä mainittujen lainkohtien nojalla kehi- Apulaisoikeusasiamiehen mukaan on selvää, 9532: tysvammaisten erityishuollon on siis turvattava että niillä pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevilla 9533: kunkin kehitysvammaisen henkilön yksilöllinen henkilöillä, joiden käyttöön jää vain 450 markan 9534: hoito ja muu huolenpito. Pitkäaikaisessa laitos- käyttöraha, ei ole mahdollisuutta mainittavasti 9535: hoidossa oleva henkilö suorittaa täydestä ylläpi- vaatettaa itseään. Apulaisoikeusasiamies korosti 9536: dosta lain mukaan määräytyvän maksun. Hoi- sitä, että maksu hoidosta kattaa täyden ylläpi- 9537: don tai huolenpidon tasoa tai täyden ylläpidon don, johon kuuluu muun ohella perusvaatetus. 9538: sisältöä ei ole määritelty edellä mainituissa sään- Kuntayhtymän lausunnossa todettiin, että 9539: nöksissä sanottua yksityiskohtaisemmin. kehitysvammahuollon laitoshoidossa olevat 9540: Apulaisoikeusasiamies totesi kannanotto- henkilöt tarvitsevat nykyistä paremman lain 9541: naan, että Honkalammen keskuslaitoksen laitos- suojan riittävän palvelutason turvaamiseksi. 9542: hoidon asiakkaiden määrän huomioon ottaen Palveluja toteuttavissa yksiköissä joudutaan 9543: kysymyksessä olevan osaston vaatteiden han- lausunnon mukaan liian vaikeisiin tilanteisiin 9544: kintaan varattu määräraha oli erittäin niukka, tasapainoiltaessa yhä jatkuvien säästövaatimus- 9545: vuonna 1995 se oli 48 markkaa asiakasta kohti. ten ja toisaalta asianmukaisen palvelutason tur- 9546: Näitä vähäisiäkään määrärahoja ei ollut kaikilta vaamisen välillä. 9547: osin tarkasteltuina vuosina käytetty asiakkaiden Apulaisoikeusasiamies yhtyi näihin lausun- 9548: vaatteiden hankintaan. Laitoshoidon asiakkaille nossa esitettyihin näkökohtiin. Hän katsoi kui- 9549: oli hankittu vaatteita ja hoitoon liittyviä tarvik- tenkin, että erityishuoltopiirin kuntayhtymän 9550: keita myös heidän omilla varoillaan. Selvitystä ei tuli palvelutason määrittelyn ongelmista ja sääs- 9551: kuitenkaan ollut siitä, minkälaista vaatetusta tövaatimuksista huolimatta huolehtia kehitys- 9552: näillä varoilla oli hankittu. Selvitystä ei ollut vammahuollon piirissä olevista henkilöistä myös 9553: myöskään siitä, mistä syystä vaatehankintoja heidän vaatetuksensa ja varusteidensa osalta 9554: varten varattuja määrärahoja ei ollut niiden asianmukaisesti ja yksilölliset tarpeet huomioon 9555: niukkuudesta huolimatta käytetty. Tästä syystä ottaen. Hän saattoi käsityksensä Honkalammen 9556: ratkaisussa ei voitu ottaa yksityiskohtaisesti kuntayhtymän erityishuoltopiirin tietoon. 9557: kantaa siihen, oliko laitoshoidossa olevien henki- Apulaisoikeusasiamies lähetti päätöksensä 9558: löiden yksityisvaroista peritty myös sellaisia myös sosiaali- ja terveysministeriölle sekä Sosi- 9559: maksuja vaatehankinnoista, jotka olisivat kuu- aali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskes- 9560: luneet kuntayhtymän ylläpitovastuulle. Edellä kukselle tiedoksi. Hän totesi, että kehitysvam- 9561: esitetyt tiedot viittasivat kuitenkin siihen, että mahuoltoa koskevassa lainsäädännössä kehitys- 9562: näin saattoi olla asianlaita. vammahuollon tasoa ei ole määritelty. Määritel- 9563: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan ty ei ole myöskään lain mukaan järjestetyn täy- 9564: asiakkaan omien varojen käyttö ei ole sinänsä den ylläpidon tasoa. Tästä syystä saattaisi olla 9565: moitittavaa sikäli kuin hankinnat tapahtuvat tarpeen selvittää lainsäädännön täsmentämistä 9566: vapaaehtoisuuden pohjalta ja sikäli kuin vaate- sanotulta osalta ja tarvetta seurata esimerkiksi 9567: ja varustehankinnat omin varoin eivät johdu sii- tilastotiedoin laitoshoidon toteutumisen tasoa 9568: tä, että riittävää ja kuntayhtymän huolenpito- vaatehuollon osalta. 9569: vastuuseen ja täyteen ylläpitoon kuuluvaa vaa- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.12.1997, 9570: tetusta ei hankita kuntayhtymän toimesta. dnro 93/4/96 9571: 9572: 9573: 9574: 183 9575: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 9576: 9577: 9578: 9579: 9580: RUOTSISTA SAATAVAN OPINTOTUEN Apulaisoikeusasiamies totesi, että opiskelijan 9581: HUOMIOON OTTAMINEN TOIMEENTU- ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotu- 9582: LOTUEN MYÖNTÄMISESSÄ ki. Jos opiskelija ei syystä tai toisesta voi saada 9583: tukea muista järjestelmistä, tulee hänellä kuiten- 9584: Kantelija kertoi kantelussaan olevansa Suo- 9585: kin olla oikeus toimeentulotukeen sosiaalihuolto- 9586: messa pysyvästi asuva Ruotsin kansalainen ja 9587: opiskelevansa Suomessa. Hänen vaimonsa on lain 30 §:ssä määritellyillä edellytyksillä. Opinto- 9588: Venäjän kansalainen ja työtön. Hän oli hakenut lainaa on pidettävä laissa tarkoitettuna muuna 9589: tapana, jonka avulla opiskelija voi saada tar- 9590: vaimonsa kanssa Suomessa toimeentulotukea, 9591: peenmukaisen toimeentulonsa. Toimeentulotuki 9592: mutta saanut hakemukseensa kielteisen päätök- 9593: on viimesijainen turva, jota opiskelija voi saada 9594: sen. Perustelu kielteiselle toimeentulotukipää- 9595: vain, mikäli hän on tuen tarpeessa eikä voi muu- 9596: tökselle oli ollut se, että hän ei ollut nostanut 9597: toin saada tarpeen mukaista toimeentuloaan. 9598: koko sitä määrää opintolainaa, jonka hän oli 9599: Asiassa oli kysymys siitä, miten Suomen lain- 9600: Ruotsin opintotukijärjestelmän mukaan oikeu- 9601: säädännön mukaista toimeentulotuen tarvetta 9602: tettu nostamaan. Kantelija piti menettelyä syrji- 9603: arvioitaessa otetaan huomioon toisen valtion, 9604: vänä. 9605: tässä tapauksessa Ruotsin lainsäädännön mu- 9606: Apulaisoikeusasiamies totesi vastauksessaan, 9607: kaan myönnetty opintolaina. Kirjoittaja viittasi 9608: että hallitusmuodon 13 §:n 2 momentin mukaan 9609: siihen, että yhdenvertaisuus edellyttäisi, että 9610: julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kun 9611: harkinnassa otettaisiin huomioon vain Suomen 9612: lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläi- 9613: nen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten lainsäädännön suuruinen opintolaina. 9614: Apulaisoikeusasiamies totesi, että lainsäädän- 9615: tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perus- 9616: töömme ei sisälly nimenomaista määräystä siitä, 9617: opetusta sekä kehittää itseään varattomuuden 9618: miten toisesta valtiosta maksettavat tulot ote- 9619: sitä estämättä. Tämä säännös turvaa oikeuden 9620: taan huomioon arvioitaessa toimeentulotuen 9621: opintojen aikaiseen toimeentuloon. Säännös ei 9622: tarvetta ja sen määrää. 9623: kuitenkaan määrittele sitä, miten toimeentulo on 9624: Hän viittasi hallitusmuodon 5 §:ään, jonka 9625: turvattava. Opiskelijoiden toimeentulo turva- 9626: mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä 9627: taan ensisijaisesti opintotukijärjestelmän kaut- 9628: ja totesi, että perusoikeus koskee kaikkia Suomen 9629: ta. Opintojen rahoittamista osittain lainalla voi- 9630: oikeudenkäyttöpiiriin kuuluvia henkilöitä kan- 9631: daan perustella sillä, että koulutus on yksilön 9632: salaisuudesta riippumatta. Pohjoismaisen sosi- 9633: kannalta myös sijoitus tulevaisuuteen. 9634: Apulaisoikeusasiamies viittasi myös hallitus- aalipalvelusopimuksen (SopS 69/1996 vp.) 7 ar- 9635: tiklan mukaan toisen Pohjoismaan kansalaiset 9636: muodon 15 a §:n 1 momenttiin, jonka mukaan 9637: rinnastetaan maan omiin kansalaisiin sovelletta- 9638: jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisar- 9639: voisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus essa jonkin Pohjoismaan sopimuksen piirissä ole- 9640: vaa lainsäädäntöä. Sopimusta sovelletaan sen 2 9641: välttämättömään toimeentuloon ja huolenpi- 9642: artiklan nojalla toimeentulotukeen. Sopimus ei 9643: toon. Perusoikeusuudistuksen esitöiden mukaan 9644: sisällä määräyksiä eri valtioista maksettavien 9645: oikeus välttämättömään toimeentuloon edellyt- 9646: etuuksien yhteensovittamisesta. 9647: tää, että henkilö ei kykene hankkimaan turvaa 9648: Apulaisoikeusasiamies viittasi myös Euroo- 9649: omalla toiminnallaan tai ei saa sitä muista sosiaa- 9650: pan yhteisön perustamissopimuksen 6 artiklaan, 9651: liturvajärjestelmistä tai muilta henkilöiltä. 9652: 9653: 9654: 184 9655: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 9656: 9657: 9658: 9659: 9660: jonka mukaan kaikki kansalaisuuteen perustuva opiskelijan toimeentuloa. 9661: unionin kansalaisten syrjintä on kielletty sopi- Apulaisoikeusasiamies totesi vielä, että ei ole 9662: muksen soveltamisalalla. Syrjintäkielto merkit- yksiselitteisesti arvioitavissa, onko Suomessa 9663: see sitä, että lainsäädäntöä tulkittaessa ja sovel- opiskeleva Ruotsin opintotukijärjestelmän mu- 9664: lettaessa tulee kohdella samanlaisia tapauksia kaan tukea saava henkilö edullisemmassa vai 9665: samalla tavoin, mutta erilaisia tilanteita toisis- huonommassa asemassa kuin Suomen opintotu- 9666: taan poikkeavin tavoin. Opiskelijoille myönnet- kijärjestelmän mukaan tukea saava henkilö. Ar- 9667: tävä taloudellinen tuki kuuluu kuitenkin vain viota tehtäessä tulee ottaa huomioon paitsi opin- 9668: osittain perustaruissopimuksen soveltamisalaan. totukijärjestelmän eri etuuksien muodostama 9669: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan kansalais- kokonaisuus, myös se, miten lainan takaisin 9670: ten yhdenvertaisuutta turvaaviasäännöksiä tuli maksaminen tapahtuu eikä ainoastaan lainan 9671: toimeentulotuesta päätettäessä tulkita siten, määrää. 9672: että toisista valtioista peräisin olevia tuloja ja Kirjoitus ei antanut aihetta enempiin toimen- 9673: varoja ei aseteta eri asemaan kuin Suomesta pe- piteisiin. 9674: räisin olevia tuloja ja varoja. Apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.12.1997, 9675: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan dnro 64114/97 9676: Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu- 9677: käytännöstä ei saa tukea sille, että perustaruisso- 9678: pimuksen 6 artikla estäisi jäsenvaltiota sosiaali- 9679: sia etuuksia koskevaa lainsäädäntöään sovelta- 9680: KUNTIEN VAMMAISPALVELUJEN 9681: MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVIEN OHJEIDEN 9682: essaan rinnastamasta jonkin toisen jäsenvaltion 9683: LAINMUKAISUUS 9684: lainsäädännön mukaista etuutta oman lainsää- 9685: dännön mukaiseen vastaavaan etuuteen. Tämä Kynnys ry pyysi 8.2.1995 oikeusasiamiestä 9686: oikeus jäsenvaltiolla on hänen mukaansa myös selvittämään kuntien vammaispalvelulain ja 9687: silloin, kun rinnastamisella on sen valtion oman i -asetuksen mukaisten palvelujen ja tukitoimien 9688: lainsäädännön nojalla myönnettävää etuutta toteuttamiseksi vahvistettujen soveltamisohjei- 9689: vähentävä vaikutus. den ja yleisohjeiden lainmukaisuuden. Kante- 9690: N äillä perusteilla apulaisoikeusasiamies ka t- luun oli liitetty esimerkkinä 13 kunnan v ammais- 9691: soi, että ottaessaan huomioon Ruotsista nostet- palveluohjeet ja viiden kunnan kuljctuspalvclu- 9692: tavissa olleen opintolainan kokonaisuudessaan ohjcet. 9693: toimeentulotuen myöntämiseen vaikuttavana Apulaisoikeusasiamies pyysi sosiaali- ja ter- 9694: tulona, viranomaiset eivät olleet ylittäneet har- veysministeriötä hankkimaan lääninhallituksil- 9695: kintavaltaansa. Opintolainan huomioon ottami- ta toimialueensa kuntien antamat vammaispal- 9696: nen edellyttää kuitenkin, että on varmistuttu velulain ja -asetuksen soveltamista koskevat oh- 9697: siitä, että tuo opintolaina on tosiasiallisesti käy- jeet ja arvioimaan ohjeiden ja noudatetun käy- 9698: tettävissä henkilön ja hänen perheensä toimeen- tännön lainmukaisuutta. 9699: tuloon. Apulaisoikeusasiamies korosti, että toi- Kun asiassa hankitun selvityksen perusteella 9700: meentulotuki tulee määrätä aina tapauskohtai- oli käynyt ilmi, että Kynnys ry:n kantelussa esi- 9701: sen harkinnan perusteella, jossa on otettava huo- tetyn väitteen mukaisesti kuntien ohjeisiin sisäl- 9702: mioon myös se, vaikeuttaako velkaantuminen tyi lain tai asetuksen vastaisia määräyksiä, apu- 9703: 9704: 9705: 9706: 185 9707: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 9708: 9709: 9710: 9711: 9712: laisoikeusasiamies pyysi vielä ministeriöitä selvi- vammaispalvelulaissa ja asetuksessa säädettyjen 9713: tyksen, mihin toimenpiteisiin lääninhallituksissa palvelujen ja tukitoimien saaruisedellytyksiä ja 9714: oli ryhdytty sosiaali- ja terveysministeriön keho- määrää. Eniten oli kunnissa annettu ohjeita kul- 9715: tuksen johdosta kuntien soveltamisohjeiden jetuspalveluiden osalta. Myös vammaispalvelu- 9716: saattamiseksi säädösten mukaisiksi. lain ja -asetuksen vastaisia ohjeita oli lääninhal- 9717: Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa tarkas- litusten selvitysten mukaan annettu kunnissa 9718: teltiin erikseen kunnan järjestäruisvastuuta toi- eniten nimenomaan kuljetuspalveluiden osalta. 9719: saalta yleisen järjestäruisvelvollisuuden ja toi- Koska lääninhallitusten selvityksissä oli pai- 9720: saalta erityisen järjestäruisvelvollisuuden piiris- nopiste erityisen järjestäruisvastuun piirissä ole- 9721: sä olevien palveluiden ja tukitoimien suhteen. vissa etuuksissa, määrärahasidonnaisten etuuk- 9722: Samoin ratkaisussa tarkasteltiin palvelujärjes- sien osalta ei saatu kattavaa selvitystä. Läänin- 9723: telmän valvontaan liittyviä näkökohtia yleisesti hallitusten selvityksistä ilmeni kuitenkin, että oli 9724: sekä kuntien soveltamisohjeiden sitovuutta. kuntia, joissa määrärahasidonnaisiin etuuksiin ei 9725: Ratkaisussa esitettiin myös lääninhallitusten ollut varattu lainkaan määrärahaa. Käytettävis- 9726: selvityksiä kuntien vammaispalveluohjeista säni olevasta aineistosta ei ilmene, mihin on kun- 9727: sekä lääninhallitusten toimia niiden johdosta. nissa perustunut arvio siitä, että määrärahaa ei 9728: Kynnys ry:n kanteluunsa liittämien kolmentois- lainkaan tarvita. Lääninhallitukset eivät olleet 9729: ta esimerkkikunnan ohjeita tarkasteltiin niissä pyytäneet tällaista selvitystä. Käsitykseni mu- 9730: esille tulleiden ongelmien pohjalta. Tarkoitukse- kaan vammaispalvelulain 3 §: ssä kunnalle säädet- 9731: na ei ollut kuvata kattavasti näiden kuntien ty vastuu huolehtia palveluiden ja tukitoimien jär- 9732: mahdollisia lainvastaisuuksia vaan tuoda esiin jestämisestä kuitenkin edellyttää, että kunnassa sel- 9733: esimerkinomaisesti havaintoja lain ja oikeuskäy- vitetään tarvittavien palveluiden ja tukitoimien si- 9734: tännön vastaisista ohjeista, joita saattaa siis sältö ja laajuus. 9735: edelleen olla muissakin kuin ratkaisussa erikseen Korkein hallinto-oikeus on todennut useissa 9736: mainituissa kunnissa. vammaispalveluja koskevissa päätöksissään, 9737: Erityisesti tarkasteltiin myös voimassa ole- että kunnalla on ollut viime kädessä velvollisuus 9738: van lain ja oikeuskäytännön valossa vaikeavam- järjestää määrärahoihin sidottuja palveluja vain 9739: maisuuden käsitettä, kuljetuspalveluita, tulkki- talousarviossa varattujen määrärahojen puit- 9740: palveluita, palveluasumista, asunnon muutos- teissa. Määrärahojen ollessa riittämättömät kun- 9741: töitä sekä asuntoon kuuluvia välineitä ja laittei- ta on voinut kohdistaa käytettävissä olevat mää- 9742: ta ja asiakasmaksuja sekä myös määrärahasi- rärahat kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville 9743: donnaisia palveluita. (KHO 1994 A 44). Vammaispalvelujen tarpeen 9744: Apulaisoikeusasiamies lausui ratkaisussaan selvittäminen ennen talousarvion vahvistamista 9745: kannanottonaan seuraavan. on mielestäni edellytyksenä myös sille, että kun- 9746: nassa voidaan käydä keskustelua voimavarojen 9747: "5.3.1 suuntaamisesta. 9748: V ammaispalveluohjeista Sosiaali- ja terveysministeriön 12.11.1996 päi- 9749: Lääninhallitusten keväällä 1995 tekemistä vätystä lausunnosta sekä lääninhallitusten syk- 9750: selvityksistä ilmeni, että kunnissa oli annettu syllä 1995 antamista selvityksistä ilmenee, että 9751: sellaisia soveltamisohjeita, joilla rajoitettiin kunnat olivat muuttaneet säädösten vastaisia 9752: 9753: 9754: 9755: 186 9756: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 9757: 9758: 9759: 9760: 9761: soveltamisohjeitaan lääninhallitusten tekemän palvelulain 7 §:n mukaan huolehdittava siitä, 9762: ohjauksen ja neuvonnan perusteella. Useissa että kunnan yleiset palvelut soveltuvat myös 9763: kunnissa ohjeet oli poistettu kokonaan läänin- vammaisille henkilöille. V ammaispalveluiden to- 9764: hallitusten puututtua asiaan. Selvityksistä ei teutumisen arviointi edellyttäisi kunnan koko 9765: kuitenkaan ilmennyt, oliko lainvastaiseksi todet- palvelujärjestelmään tutustumista. Näin ollen 9766: tua käytäntöä kunnissa muutettu. Käsitykseni en ole katsonut aiheelliseksi tässä yhteydessä 9767: mukaan lääninhallituksen tehtäviin kuuluu seura- ryhtyä selvittämään asianomaisten luottamus- 9768: ta, mihin toimenpiteisiin kunnassa on ryhdytty lää- ja virkamiesten mahdollista syyllistyruisestä 9769: ninhallituksen todettua vammaispalvelua koskevaa lainvastaisuuksiin tai laiminlyönteihin virka- ja 9770: lainvastaista menettelyä. luottamustoimissaan. 9771: Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnon, lää- Totean myös, että ohjeiden lainmukaisuuden 9772: ninhallitusten selvitysten sekä kanteluun liite- tai -vastaisuuden arvioiminen ei ole yksiselitteis- 9773: tyistä vammaispalveluohjeista tekemieni ha- tä silloin kun säännökset ovat väljiä ja niihin 9774: vaintojen perusteella kävi mielestäni ilmi, että sisältyy kohtuullisuus- ja tarpeellisuusharkin- 9775: vammaispalvelulain ja -asetuksen vastaiset so- taa. Olen edellä ohjeita arvioidessani useissa koh- 9776: veltamisohjeet olivat tämän kantelun johdosta din viitannut korkeimman hallinto-oikeuden 9777: käynnistetyn selvitystyön aikana selvästi vähen- päätöksiin. Oikeuskirjallisuudessa (Mäenpää, 9778: tyneet. Hallinto-oikeus, 1997, s. 167) on katsottu, että 9779: Totean kuitenkin, että havaintojeni mukaan lainsäädäntö, lainsäädäntöön rinnastuvat sopi- 9780: edelleen on kuntia, joiden ohjeet ovat ristiriidas- musmääräykset, välittömästi sovellettava EU- 9781: sa vammaispalvelusäännösten kanssa. Kynnys oikeus ja yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet 9782: ry on lisäkirjeessään 14.5.1997 esittänyt näke- (yhdenvertaisuus, tarkoitussidonnaisuus, objek- 9783: myksen, että vuoden 1997 aikana säännösten tiivisuus, suhteellisuus) ovat kaikkea hallintotoi- 9784: vastainen ohjeistus olisi uudestaan lisääntymäs- mintaa sitovia oikeuslähteitä. Niiden noudatta- 9785: sä. Tästä kehityssuunnasta ei kuitenkaan tämän minen on hallinnon palveluksessa olevan oikeu- 9786: selvityksen nojalla ole mahdollista esittää arvio- dellinen velvollisuus. Vakiintunut oikeuskäytän- 9787: ta. Mikäli näin on tapahtunut, on lääninhallitus- tö kuuluu myös hallinnon oikeuslähteisiin. Kor- 9788: ten kiinnitettävä asiaan erityistä huomiota. kein hallinto-oikeus ei ole kuitenkaan oikeusjär- 9789: Kynnys ry pyysi kantelussaan, että oikeus- jestelmässämme ennakkopäätöstuomioistuin sii- 9790: asiamies veivoittaisi lainvastaisesti toimivat nä merkityksessä, että sen tulkinnat sitoisivat 9791: kunnat ja niiden luottamushenkilöt ja virkamie- lain soveltajia. Korkein hallinto-oikeus, lääninoi- 9792: het toteuttamaan vammaispalvelulain mukaiset keus ja sosiaalilautakunta voivat kaikki päätyä 9793: palvelut ja tukitoimet lain ja asetuksen edellyttä- asiassa erilaiseen tulkintaan ilman, että mikään 9794: mällä tavalla. Olen edellä esittänyt havaintoja niistä olisi ylittänyt lain suomaa harkintavaltaa 9795: eräiden yksittäisten kuntien vammaispalveluja ja menetellyt laillisuusvalvonnan näkökulmasta 9796: koskevien ohjeiden lainvastaisuuksista. Minulla lain vastaisesti. 9797: ei ole ollut mahdollista tässä yhteydessä ryhtyä Vaikka kunnan ohjeita ei voidakaan todeta 9798: tutkimaan mainittujen eikä muidenkaan kunti- lainvastaisiksi pelkästään sillä perusteella, että 9799: en osalta, miten vammaispalvelut ovat kunnissa korkein hallinto-oikeus tailääninoikeus on yksit- 9800: käytännössä toteutuneet. Kunnan on vammais- täisessä ratkaisussa päätynyt väljän säännöksen 9801: 9802: 9803: 9804: 187 9805: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 9806: 9807: 9808: 9809: 9810: tulkinnassa toisenlaiseen lopputulokseen kuin kulmasta näyttäisi kertomuksen mukaan, ettei- 9811: kunnallinen elin, on kunnalla kuitenkin käsityk- vät lääninhallitukset hallintokanteluja lukuun 9812: seni mukaan velvollisuus päätöksenteossaan ja ottamatta harjoita kuntiin kohdistuvaa lailli- 9813: ohjeistuksessaan ottaa huomioon vammaispal- suusvalvontaa kovinkaan systemaattisesti eikä 9814: velulakia ja -asetusta koskeva korkeimman hal- niillä näyttäisi nykyisellään olevan kykyjä eikä 9815: linto-oikeuden ja lääninoikeuksien oikeuskäy- keinojakaan konkreettisiin valvontatoimenpitei- 9816: täntö. Vakiintuneen oikeuskäytännön sivuuttami- siin(s.14). 9817: nen ja yksittäisen huntalaisen alistaminen valitus- Tarkastuskertomuksessa esitetyn ja omien 9818: prosessiin, jonka lopputulos on ennakoitavissa hä- havaintojeni mukaan kunnissa ja lääninhallituk- 9819: nen valituksensa mukaiseksi, rikkoo mielestäni sissa on epätietoisuutta siitä, mihin toimenpitei- 9820: hallinnon tarkoitussidonnaisuuden periaatetta. siin lääninhallitukset voivat ryhtyä sosiaalihuol- 9821: tolaissa määrätyn suunnittelu-, ohjaus- ja val- 9822: 5.3.2 vontavaltansa nojalla. Tästä syystä sosiaali- ja 9823: Valvonnasta terveysministeriön tulisi käsitykseni mukaan sel- 9824: Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittä- ventää erityisesti valtion toimielinten kuntiin koh- 9825: nyt valtion kuntien toimintaan kohdistaman distuvan valvonnan sisältöä sosiaalihuollon alueel- 9826: hallinnoinuin tuloksellisuutta erityisesti sosiaali- la. Valvontaoikeus ja sen sisältö tulisi nähdäkseni 9827: ja terveydenhuollossa ja erityisesti lääninhalli- olla yksiselitteisen selkeä kaikille osapuolille erityi- 9828: tuksen asemaa tarkastuskertomuksessaan (V al- sesti tällaisessa asiassa, jossa kyse on perimmäl- 9829: tiontalouden tarkastusviraston tarkastuskerto- tään vammaisten henkilöiden sosiaalisten perusoi- 9830: mus 9/97). Tämä on ollut aiheellista, koska kun- keuksien ja yhdenvertaisen kohtelun turvaamisesta. 9831: nallista itsehallintoa on vahvistettu ja valtion- Tämä olisi näkemykseni mukaan tärkeätä esimer- 9832: hallinnolle kuulunuttaoikeutta ohjata ja valvoa kiksi vammaispalvelua koskevan kunnallisen oh- 9833: kuntia on lainsäädännöllä rajoitettu ja kevennet- jeistuksen valvonnassa. Myös sosiaali- ja terveys- 9834: ty. ministeriön opas saattaisi olla apuväline sekä 9835: Tarkastuskertomuksen mukaan (s. 12) läänin- vammaispalvelulain soveltajille sen turvaami- 9836: hallituksen valvontakeinoja ovat valtionosuus- seksi, että soveltamiskäytäntö on lain ja vakiin- 9837: päätökset, kantelut, erilaiset informaatio-oh- tuneen oikeuskäytännön mukainen että palvelu- 9838: jauksen muodot, kuten hallinnonalan koulutta- jen hakijoille heidän oikeuksiensa selvittämisek- 9839: minen, kehittämishankkeet, asiantuntijaohjaus si. Tämä saattaisi olla aiheellista myös sen vuok- 9840: ja -neuvonta, puhelinneuvonta, tietohuolto ja si, että oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä 9841: tietopalvelut sekä valvontaan liittyvät tehtävät, omaksuttua palveluiden ja tukitoimien saami- 9842: kuten sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat tar- seen vaikuttavaa subjektiivisen oikeuden piiriin 9843: kastus- ja ohjauskäynnit, selvitykset ja muut kuuluvien ja määrärahasidonnaisten etuuksien 9844: laillisuusvalvonnan muodot. eroa on useinkin vaikea päätellä säännösten sa- 9845: Lääninhallituksen rooli kuntia ohjaavana vi- namuodosta, kuten olen (edellä kohdassa 4.2.1) 9846: ranomaisena on tarkastuskertomuksen mukaan havaintonani todennut. Sosiaalihallituksen aika- 9847: valtionosuuslainsäädännön uudistusten myötä naan tekemää vammaispalvelulakia koskevaa 9848: kaventunut ja ohentunut varsin vähäiseksi ja ohjetta (Sosiaalihallituksen ohjekirje nro 2/1987) 9849: vaikutuksettomaksi. Laillisuusvalvonnan näkö- ei ole ministeriön taholta uusittu. 9850: 9851: 9852: 9853: 188 9854: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 9855: 9856: 9857: 9858: 9859: Kuten (edellä kohdassa 4.2.2) totesin, valvon- maan toimenpiteistään asiassa tältä osm 9860: taviranomaisilla ei ole juurikaan keinoja edellyt- 31.12.1998 mennessä. 9861: tää kunnan varaavantalousarviossaan voimava- Apulaisoikeusasiamies viittasi vielä Anjalan- 9862: roja vammaispalveluihin. Lääninhallituksen toi- kosken, Haapaveden, Jyväskylän maalaiskun- 9863: mivallan laajuus uhkasakon asettamisessa on nan, Kauniaisten, Kotkan, Kuopion, Porvoon, 9864: epäselvä. Perusturvalautakunta voi antaa kun- Nokian, Tampereen, Seinäjoen, Turun ja Van- 9865: nalle yksinomaan suosituksen. Korkeimman hal- taan vammaispalveluohjeiden osalta tekemiinsä 9866: linto-oikeuden julkaistuja ratkaisuja ei ole siitä, havaintoihin ja pyysi erityisesti näiden kuntien 9867: miten tehokkaasti kuntalaisten valvonta talous- asianomaisia lääninhallituksia selvittämään, 9868: arviota koskevan kunnallisvalituksen avulla to- onko mainittujen kuntien ohjeissa vielä lainvas- 9869: teutuu. taisuuksia. Hän pyysi näitä lääninhallituksia il- 9870: Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi edellä moittamaan toimenpiteistään 30.6.1998 mennes- 9871: mainitussa tarkastuskertomuksessaan, että sä. 9872: vaikka valtion kuntien toimintaan kohdistama Apulaisoikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, 9873: ohjaus olisi toteutettukuinka tehokkaasti tahan- dnro 290/4/95 9874: sa, kunnat eivät kykene tuottamaan kansalais- 9875: ten tarvitsemia palveluja, ellei niillä ole siihen 9876: taloudellisia voimavaroja. Tarkastuskertomuk- 9877: sen mukaan tärkeintä on siis, että valtion ja KYSYMYS TYÖTTÖMYYSTURVAN TAI 9878: LASTEN KODINHOIDONTUEN ENSI- 9879: kuntien välinen kustannusten jako on oikein to- 9880: SIJAISUUDESTA JA YHTEEN- 9881: teutettu tehtävien suhteessa (s. 281). Tähän vel- 9882: SOVITTAMISESTA 9883: voittaa nähdäkseni myös Euroopan paikallisen 9884: itsehallinnon peruskirjan 9 artiklan säännökset Kantelija kiinnitti kirjoituksessaan oikeus- 9885: siitä, että paikallisviranomaisten taloudellisten asiamiehen huomiota siihen, että hän ei voinut 9886: voimavarojen tulee olla riittävät suhteessa niihin ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi menet- 9887: velvoitteisiin, jotka niille on annettu perustus- tämättä kotihoidontuen lisäosaa. Kirjoittajan 9888: laissa ja muussa laissa. Tässä yhteydessä en katso mielestä tämä asetti perheen, jossa molemmat 9889: voivani enemmälti puuttua kysymykseen kun- puolisoista ovat työttömänä, huonompaan ase- 9890: tien ja valtion välisestä kustannusten jaosta, maan kuin sellaisen perheen, jossa toinen van- 9891: vaikkakin asia on tärkeä." hemmista on työssä. 9892: Apulaisoikeusasiamies saattoi havaintonsa ja Apulaisoikeusasiamies totesi vastauksessaan, 9893: käsityksensä kuntien vammaispalvelulain ja että hallitusmuodon 15a §:n 3 momentin mukaan 9894: -asetuksen soveltamisohjeista sosiaali- ja ter- julkisen vallan on turvattava sen mukaan kuin 9895: veysministeriön ja asiassa selvityksiä.antaneiden lailla tarkemmin säädetään jokaiselle riittävät 9896: lääninhallitusten tietoon. sosiaalipalvelut. Kantelun tekemisen aikaan voi- 9897: Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon hän massa ollut laki lasten kotihoidon tuesta (1529/ 9898: saattoi käsityksensä, jonka mukaan kunnan sosi- 95) on hallitusmuodon säännöksen tarkoittama 9899: aalihuollon valvonta sekä erityisesti lääninhalli- sosiaalipalveluja koskeva laki. Vaikka kotihoi- 9900: tusten asema tässä valvonnassa edellyttävät sel- don tuki on rahamääräinen etuus, eduskunnan 9901: ventämistä. Hän pyysi ministeriötä ilmoitta- perustuslakivaliokunta on katsonut, että se on 9902: 9903: 9904: 9905: 189 9906: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 9907: 9908: 9909: 9910: 9911: päivähoitopalvelulle vaihtoehtoinen etuus eikä myysturvalain tämän säännöksen tarkoituksena 9912: perustoimeentulon turvaan luettava etuus oli vahvistaa etusijajärjestys eri sosiaaliturva- 9913: (PeVL 1111995 vp.). Lasten kotihoidon tuki oli etuuksien välille. Lainsäädännön tavoitteena oli, 9914: siten lasten hoidon järjestämiseksi eikä toimeen- ettei henkilö voi saada samanaikaisesti useita 9915: tulon turvaamiseksi tarkoitettu etuus, vaikka päällekkäisiä etuuksia. Lainsäädäntö jätti kui- 9916: käytännössä sen merkitys onkin usein merkittä- tenkin henkilölle itselleen mahdollisuuden valita, 9917: vä perheen toimeentulon kannalta. hoitaako hän lasta kotona, jolloin hän saa lasten 9918: Apulaisoikeusasiamies viittasi hallitusmuo- kotihoidontukea vai ilmoittautuuko hän työttö- 9919: don 15 §:n 2 momenttiin, joka asettaa julkiselle mäksi työnhakijaksi, jolloin hän voi muiden edel- 9920: vallalle velvollisuuden edistää työllisyyttä ja lytysten täyttyessä päästä työttömyysturvajär- 9921: pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön sekä jestelmän ja työllistämistoimenpiteiden piiriin. 9922: hallitusmuodon 15 a §:n 3 momenttiin, jonka Apulaisoikeusasiamies katsoi, että etuuksien 9923: mukaan julkisen vallan tulee turvata perheen yhteensovittaminen oli perusoikeussäännösten 9924: mahdollisuus turvata lapsen kasvu. Säännöksis- kanssa sopusoinnussa, kunhan etuuden saajalle 9925: sä ei oteta kantaa siihen, millä keinoilla nämä maksettavien työttömyysetuuksien määrä ei ali- 9926: velvollisuudet tulee toteuttaa. Hallitusmuodon ta hallitusmuodon 15 a §:n 2 momentin turvaa- 9927: 16 a §:n 1 momentinmukaanjulkisen vallan tulee maa perustoimeentulon turvan tasoa. Se, että 9928: turvata perusoikeuksien toteutuminen. Yhdessä työllistämistoimenpiteet kohdistetaan ensisijai- 9929: nämä säännökset merkitsevät apulaisoikeusasia- sesti työvoimatoimistoon työttömiksi työnhaki- 9930: miehen mielestä sitä, että lainsäädännössä ei voi- joiksi ilmoittautuneisiin henkilöihin, on apulais- 9931: da asettaa sosiaalisten etuuksien tai palvelujen oikeusasiamiehen käsityksen mukaan sopusoin- 9932: saamiseksi sellaisia edellytyksiä, jotka estäisivät nussa myös hallitusmuodon 15 §:n 2 momentin 9933: jokaisen oikeutta työhön koskevan perusoikeu- kanssa. Toisaalta hallitusmuodon 15 a §:n 3 mo- 9934: den toteutumista tai perheen mahdollisuuksia mentin mukainen julkisen vallan velvollisuus 9935: turvata lapsen kasvu. turvata perheen mahdollisuus turvata lapsen 9936: Apulaisoikeusasiamies totesi, että hallitus- kasvu edellyttää julkiselta vallalta toimenpiteitä 9937: muodon 15 a §:n 2 momentin mukaan lailla on perheen toimeentulon turvaamiseksi. Koska 9938: taattava oikeus perustoimeentulon turvaan hen- työn on katsottava olevan ensisijainen toimeen- 9939: kilölle, jolla ei ole mahdollisuutta hankkia toi- tulon lähde, tulee julkisen vallan tukea myös 9940: meentuloa työttömyyden vuoksi. Työttömyys- lastaan kotona hoitavan vanhemman mahdolli- 9941: turvalaki (602/84) ja laki työmarkkinatuesta suuksia työllistyä. 9942: (1542/93) sisältävät tarkempia määräyksiä halli- Kantelijan mielestä tuolloinen lainsäädäntö 9943: tusmuodon turvaamasta oikeudesta työttömyy- asetti perheen, jossa molemmat puolisot ovat 9944: den aikaiseen perustoimeentuloon. Työttömyys- työttömänä, huonompaan asemaan kuin per- 9945: turvalain 5 §:n 7 a) kohdan (24/8.5) mukaan sellai- heen, jossa toinen vanhemmista on työssä. 9946: sena kuin se oli kantelussa tarkoitettuna aikana, Apulaisoikeusasiamies viittasi aikaisempiin 9947: työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta henkilöl- ratkaisuihinsa, joissa hän on todennut, että halli- 9948: lä, joka saa lasten kotihoidon tuesta annetun lain tusmuodon 5 §:n yhdenvertaisuussäännös ja hal- 9949: mukaista lisäosaa. litusmuodon sosiaalisia perusoikeuksia koskeva 9950: Apulaisoikeusasiamies totesi, että työttö- 15 a § eivät estä esimerkiksi hyväksyttävään 9951: 9952: 9953: 9954: 190 9955: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 9956: 9957: 9958: 9959: 9960: yhteiskunnalliseen intressiin perustuvaa erilaista olivat kasvaneet merkittävästi vuodesta 1986 9961: kohtelua työttömyysturvaa koskevassa lainsää- vuoteen 1991. Koska vakuutuslaitosten ratkai- 9962: dännössä (24.6.1996, dnrot 2305/4/95 ja 2672/ sukäytäntö YVEä koskevissa asioissa näytti 9963: 4/95). Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen vuoden 1991 jälkeenkin kehittyneen siten, että 9964: mukaan työssä käyvien henkilöiden perheet ja hylkäysprosentit olivat edelleen nousseet, apu- 9965: työttömien henkilöiden perheet eivät lasten hoi- laisoikeusasiamies pyysi Eläketurvakeskusta ar- 9966: tamiseen tarkoitettujen tukien ja työttömyys- vioimaan kehitystä ja sen syitä sekä antamaan 9967: turvan yhteensovittamisessa ole sillä tavoin sa- asiasta lausunnon. 9968: manlaisessa asemassa, että perheiden erilainen Päätöksessään apulaisoikeusasiamies totesi 9969: kohtelu tässä asiassa tarkoitetulla tavalla olisi mm. seuraavaa. 9970: hallitusmuodon perusoikeussäännösten vastais- YVEä koskevien hakemusten hylkäyspro- 9971: ta. Päällekkäisten etuuksien saamisen estäminen sentti nousi vuosien 1990 ja 1994 välisenä aikana 9972: perustuu sellaiselle yhteiskunnalliselle intressille, 37:stä 45,8:aan. Sen sijaan vuoden 1994 jälkeen 9973: joka apulaisoikeusasiamiehen mielestä voi olla hylkäysosuudet ovat pienentyneet. Tuolloin 9974: hallitusmuodon 5 §:n tarkoittama hyväksyttävä YVEn ikäraja nostettiin 58 vuoteen. Eläketur- 9975: peruste perheiden erilaiseen kohteluun. vakeskuksen selvitys ja lausunto viittaavat sii- 9976: Lapsen hoidonjärjestämiseksi suoritettavasta hen, että hylkäysprosenttien nousulle on ilmei- 9977: taloudellisesta tuesta säädetään nykyisin lailla sestikin useita eri syitä. 9978: lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta Sen jälkeen kun vanhemmat ikäryhmät ja 9979: (ll28/96), joka tuli voimaan 1.8.1997. ammattirakenteeltaan raskaampaa työtä teh- 9980: Apulaisoikeusasiamies totesi vastauksessaan neet ovat YVE-lainsäädännön voimaantulonjäl- 9981: lopuksi, että hänen tehtäviinsä ei kuulu arvioida keen siirtyneet eläkkeelle, uudet YVEn hakijat 9982: eduskunnan säätämien työttömyysturvan jalas- saattavat olla entistä parempikuntoisia. Jos näi- 9983: ten kotihoidon tuen ensisijaisuutta ja yhteenso- den hakijoiden suhteellinen osuus kaikista eläk- 9984: vittamista koskevien säännösten tarkoituksen- keenhakijoista nousee, saattaa hakemusten ko- 9985: mukaisuutta. Kantelu ei siten antanut aihetta konaishylkäysosuus nousta, vaikka ratkaisulinja 9986: toimenpiteisiin. pysyisikin samana. 9987: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 31.12.1997, Työeläkelaeissa on sitovat säännökset YVEn 9988: dnro 384/4/96 myöntämisedellytyksistä. Työntekijäin eläke- 9989: lain säännöksistä johtuu, että YVEssä on eläke- 9990: oikeutta harkittaessa otettava huomioon haki- 9991: jan terveydentilan lisäksi myös mahdolliset 9992: YKSILÖLLISTÄ VARHAISELÄKETTÄ 9993: muut seikat, jotka vaikuttavat työnteosta sel- 9994: KOSKEVIEN HAKEMUSTEN HYLKÄYS- 9995: viytymiseen. Työttömyyttä ei ole erikseen mainit- 9996: OSUUKSIEN NOUSU 9997: tu YVEn myöntämisedellytyksissä. Pitkäaikai- 9998: Apulaisoikeusasiamies Pirkko K. Koskinen nen taikka toistuva työttömyys saattaa kuitenkin 9999: kiinnitti vuonna 1992 antamassaan päätöksessä olla osoituksena siitä, että hakija ei ole työmarkki- 10000: sosiaali- ja terveysministeriön huomiota siihen, noiden käytettävissä. Työttömyys saattaisi näin 10001: että yksilöllistä varhaiseläkettä (jäljempänä ollen vaikuttaa myös myönteisesti YVE ratkaisui- 10002: YVE) koskevien hakemusten hylkäysprosentit hin, mutta näin ei näyttäisi asia olevan. 10003: 10004: 10005: 10006: 191 10007: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 10008: 10009: 10010: 10011: 10012: Viime vuosina työttömyys on ollut poikkeuk- matta. Hän kuitenkin totesi, että vuonna 1986, 10013: sellisen suurta. Työttömyyseläkkeen ikärajan jolloin yksilöllisiä varhaiseläkkeitä ensimmäisen 10014: nostaminen 60 vuoteen ja suurtyöttömyys on kerran myönnettiin, hylkäysprosentti oli 30,4. 10015: näin ollen todennäköisesti vaikuttanut YVEn Vuonna 1994 se oli 45,8. Eroa on siis yli 15 pro- 10016: hakijakuntaan siten, että työttömyyseläkkeen senttiyksikköä. 10017: sijasta on haettu YVEä suhteellisesti entistä vä- Hallitusmuodon 5 §:n säännös ihmisten yh- 10018: häisempien terveydellisten syiden perusteella. denvertaisuudesta lain edessä samoin kuin halli- 10019: Saadun selvityksen mukaan muutosta on ta- tusmuodon 16 a §:n velvoite perusoikeuksien ja 10020: pahtunut myös sairastavuuden rakenteessa. Ha- ihmisoikeuksien turvaamisesta ovat hänen mie- 10021: kijoiden diagnooseissa on varsinkin mielialahäi- lestään erityisen tärkeitä lakisääteisen sosiaali- 10022: riöiden, kuten vakavan masennustilan, määrä turvan alueella. Tästä seuraa, että muun muassa 10023: noussut. Hylkäyksiä tapahtuu psyykkisten sai- YVE:ä koskevien hakemusten ratkaisukäytän- 10024: rauksien pääluokassa kaksinkertainen määrä ve- nön tulee olla johdonmukaista. Sitä ei voi olen- 10025: renkiertoelinten tauteihin verrattuna. Psyyken naisesti muuttaa yksinomaan lain tulkinnalla. 10026: sairauksien kuvaaminen on monimutkaista ja Mikäli eläkkeiden ratkaisukäytäntöä halutaan 10027: vaativaa ja niiden vaikutusta työkykyyn on vai- muuttaa, tulee asia saattaa eduskunnan arvioita- 10028: keampi arvioida kuin somaattisissa sairauksissa. vaksi ja tehdä tarkistukset lainsäädäntöä muut- 10029: Tästäkin syystä hylkäysosuuksien määrä on voi- tamalla. Ihmisten yhdenvertainen kohtelu edel- 10030: nut olla aikaisempaa korkeampi. Tuki- ja liikun- lyttää, että eläkehakemukset käsitellään kuta- 10031: taelinsairauksissa, muun muassa selkäsairauksis- kuinkin samanlaisten kriteerien perusteella riip- 10032: sa, ovat hoitomenetelmät puolestaan muuttu- 1 pumatta siitä, minä vuonna henkilö eläkettä ha- 10033: neet potilasta aktivoivammiksi. Tämäkin on kee. 10034: saattanut osaltaan vaikuttaa siihen, että hyl- YVE- hakemusten hylkäysosuuksien nousu on 10035: käysosuudet ovat lisääntyneet. aiheuttanut apulaisoikeusasiamiehen havainto- 10036: Vuodesta 1990 vuoteen 1994 tapahtunutta jen mukaan eläkkeenhakijoissa paljon epäluot ta- 10037: hylkäysprosenttien kasvua voidaan apulaisoi- musta ratkaisukäytännön perusteita kohtaan. 10038: keusasiamiehen käsityksen mukaan selittää Tämä ilmenee muuu muassa lukuisina oikeus- 10039: muun muassa yllä mainituilla tekijöillä: ikä- ja asiamiehelle lähetettyinä kanteluina. 10040: ammattirakenteen muutoksilla, työttömyydellä Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 10041: sekä muutoksilla sairastavuuden rakenteessa. 1 10042: ainoastaan sillä, että kielteiset YVE-päätöks1~t 10043: On kuitenkin myös mahdollista, että hylkäys- perustellaan yksilöllisesti ja riittävästi, voidaan 10044: osuuksien kasvua kyseisinä vuosina ei voida selit- varmistua niiden perusteiden asianmukaisuudes- 10045: tää yksinomaan näillä tekijöillä. ta, ratkaisukäytännön johdonmukaisuudesta ja 10046: Apulaisoikeusasiamies totesi olevansa samaa hakijoiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Hän 10047: mieltä Eläketurvakeskuksen kanssa siitä, että viittasi 31.12.1996 antamaansa päätökseen, jos- 10048: yksilöllisiä varhaiseläkkeitä myönnettäessä ei sa hän kiinnitti huomiota siihen, että kielteiset 10049: voida lähteä siitä, että määrättynä aikana tietty työkyvyttömyyseläke-ja myös kielteiset YVE- 10050: prosenttimäärä hakijoista on oikeutettu eläkkee- päätökset tulee perustella yksilöllisesti. Ratkai- 10051: seen ja että tämän osuuden tulee olla sama olo- sun perusteena olevat tosiseikat, säännökset ja 10052: suhteiden ja yhteiskunnan muutoksesta riippu- määräykset on ilmoitettava, minkä lisäksi pää- 10053: 10054: 10055: 10056: 192 10057: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 10058: 10059: 10060: 10061: 10062: töksestä on käytävä ilmi mihin työkyvyttö- pakkotoimenpiteitä koskevat ohjeet sekä eristä- 10063: myysmääritelmän edellytyksiin tai edellytysten misiä koskevat merkinnät (eristämispäiväkirjat, 10064: puuttumiseen ratkaisu on perustunut. Yksilölli- -luettelot tai -vihkot) tietyltä aikaväliltä esim. 10065: set perustelut vahvistavat eläkkeenhakijoiden vuodelta, joiltakin kuukausilta, tms. ajalta. 10066: oikeusturvaa ja luovat perustan sille, että työelä- Eristämisiä koskevista merkinnöistä selvitetään, 10067: kelakien määräyksiä yksilöllisen varhaiseläk- missä määrin ja mistä syistä pakkotoimenpitee- 10068: keen edellytyksistä sovelletaan johdonmukaises- nä on käytetty eristämistä huoneeseen tai leposi- 10069: ti. teisiin, miten eristämistä koskeva päätöksenteko 10070: Apulaisoikeusasiamies saattoi esittämänsä on tapahtunut, miten pitkiä eristämiset ovat ol- 10071: käsitykset Eläketurvakeskuksen tietoon. leet, kuinka paljon on ollut yli vuorokauden kes- 10072: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, täneitä eristämisiä sekä miten usein eristämisiä 10073: dnro 464/2/96 on ollut enimmillään yhden potilaan kohdalla. 10074: Merkinnöistä selvitetään myös pitkävaikuttei- 10075: sen lääkkeen antaminen vastoin potilaan tahtoa. 10076: Sairaalassa tarkastus aloitetaan sairaalan joh- 10077: TERVEYS 10078: don kanssa käytävällä keskustelulla. Usein kes- 10079: kusteluun osallistuu henkilökuntaa varsin laa- 10080: TARKASTUKSET 10081: jasti. Tämän jälkeen tutustutaan sairaalan toi- 10082: mintaan sekä tarkastetaan tilojen kunto, viihtyi- 10083: PSYKIATRISET SAIRAALAT 10084: syys ja paloturvallisuus, erityisesti suljetut osas- 10085: Oikeusasiamiehen tehtäväksi on oikeusasia- tot, eristämishuoneet sekä lepositeet. Erityisen 10086: miehen johtosäännössä säädetty tarkastusten huomion kohteena on ollut myös alaikäisten po- 10087: toimittaminen erityisesti suljetuissa laitoksissa tilaiden hoidon järjestäminen mielenterveyslai-;- 10088: sekä selvitysten hankkiminen niihin sijoitettujen sa edellytetyllä tavalla. 10089: henkilöiden hoidosta ja muista heitä koskevista Tarkastuksen yhteydessä selvitetään niin 10090: asioista. Tämän velvoitteen mukaisesti on edel- ikään, miten tarkkailuun otettujen tai hoitoon 10091: leen kuten aikaisempina vuosina suoritettu tar- vastoin tahtoaan määrättyjen potilaiden itse- 10092: kastuksia myös psykiatrisen erikoissairaanhoi- määräämisoikeutta muutoin rajoitetaan (kirjei- 10093: don laitoksiin, joissa nimenomaan tahdosta riip- den lähettäminen ja vastaanottaminen, puheli- 10094: pumaton hoito on tarkastuksen kohteena. men käyttö, läheisten tapaaminen, ulkoilumah- 10095: Valtion mielisairaalat, VanhanVaasan sairaa- dollisuudet). Samalla selvitetään potilaiden ra- 10096: la ja Niuvanniemen sairaala on tarkastettu havarojcn ja arvoesineiden säilytystapa. Sulje- 10097: yleensä vuorovuosina. Muita psykiatrisia sairaa- tuilla osastoilla tarkastetaan myös potilasasia- 10098: loita on tarkastettu alueellisia ja muita seikkoja kirjoihin tehtyjen merkintöjen asianmukaisuus 10099: huomioon ottaen 5-10 vuoden välein. Sairaala- mukaan lukien hoitoon määräämiseen liittyvät 10100: tarkastuksia on voitu suorittaa vuosittain noin lausunnot ja päätökset. 10101: viiteen psykiatrisen sairaanhoidon yksikköön. Potilaille ja henkilökunnalle varataan mah- 10102: Tarkastuksiin valmistaudutaan hankkimalla dollisuus kahdenkeskiseen tapaamiseen apulais- 10103: etukäteen asianomaisen sairaanhoitopiirin toi- oikeusasiamiehen kanssa kulloinkin erikseen so- 10104: mintakertomus sekä tahdonvastaista hoitoa ja vittavalla tavalla. 10105: 10106: 10107: 10108: 193 10109: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 10110: 10111: 10112: 10113: 10114: Tarkastus päätetään toimintayksikön johdon mautettavaa erään osaston tilapäishuoneesta, 10115: kanssa käytävään keskusteluun, jossa apulaisoi- jossa oli voimakas virtsan haju. Tahdostaan riip- 10116: keusasiamies saattaa sairaalan johdon tietoon pumatta hoitoon määrätyn henkilön eristämistä 10117: tekemänsä havainnot. Tarkastuksesta laaditaan tällaiseen tilapäishuoneeseen ei apulaisoikeus- 10118: pöytäkirja, joka lähetetään tiedoksi tarkastet- asiamiehen käsityksen mukaan voida pitää poti- 10119: tuun toimintayksikköön. laan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa tar- 10120: koitettuna laadultaan hyvänä sairaanhoitona. 10121: Paiholan sairaala Hän pyysi sairaanhoitopiirin kuntayhtymää 10122: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Pohjois- Kar- ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin epä- 10123: jalan sairaanhoitopiiriin kuuluvan Paiholan sai- kohdan poistamiseksi. Kuntayhtymä antoi 10124: raalan 19.8.1997. Sairaalassa on kahdeksan osas- 19.12.1997 pyydetyn selvityksen, jonka mukaan 10125: toa, viisi suljettua ja kolme avo-osastoa. Yksi sairaanhoitopiirin tekninen keskus oli ryhtynyt 10126: suljetuista osastoista on kriminaalipsykiatrinen selvityksessä tarkoitettuihin toimenpiteisiin ha- 10127: yksikkö. juhaitan poistamiseksi ja kuntayhtymän ilmoi- 10128: Sairaalassa oli kolme eristystapaa: kevyteris- tuksen mukaan asia tullaan saattamaan lopulli- 10129: tys, leposide ja vierihoitaja sekä tilapäishuone. sesti kuntoon kevään 1998 aikana. 10130: Kevyteristys oli tavanomaisen eristyksen kaltai- Tarkastuksen jälkeen apulaisoikeusasiamies 10131: nen, mutta se toteutettiin kevytrakenteisemmas- pyysi sairaanhoitopiirin kuntayhtymää myös 10132: sa huoneessa kuin tavanomainen eristys. Poti- tarkemmin selvittämään tarkastuksen yhteydes- 10133: laan ollessa lepositeissä hänen vierellään oli aina sä esille tullutta, organisaatiouudistuksen joh- 10134: hoitaja. Tilapäishuone oli tavanomainen eristys- dosta syntynyttä tilannetta, jossa Paiholan sai- 10135: huone. raalassa ei enää ole mielenterveyslaissa tarkoitet- 10136: Eristystoimenpiteitä kohdistettiin vain tah- tua psykiatrisesta sairaanhoidosta vastaavaa 10137: dostaan riippumatta hoidossa oleviin potilaisiin. ylilääkäriä. Asia on tutkittavana. 10138: Eristämisen syy oli useimmiten potilaan rauhoit- Apulaisoikeusasiamiehen puheilla kävi viisi- 10139: taminen. Eristystoimenpiteet kirjattiin kunkin toista potilasta. 10140: osaston erilliseen määräyskirjaan ja erilliseen lu- 10141: etteloon sekä asianomaisen potilaan sairausker- 10142: Vanhan Vaasan sairaala 10143: tomukseen. Eristämisistä tehdyt merkinnät ja Apulaisoikeusasiamies tarkasti Vanhan V aa- 10144: annetut ohjeet todettiin asianmukaisiksi. san sairaalan 9.9.1997. Sairaala on valtion mieli- 10145: Sairaalassa ei rajoitettu puhelimen käyttöä sairaala, jossa on viisi kaksoisosastoa ja erillinen 10146: muutoin kuin hoidollisin perustein. Potilaalla oli asuntolaosasto. 10147: kuitenkin aina oikeus soittaa esimerkiksi valitus- Sairaalassa on kolme eristämistapaa: huone- 10148: viranomaiselle. Tapaamisia ei myöskään pää- eristys, huone-eristys omaan huoneeseen ja lepo- 10149: sääntöisesti rajoitettu. Potilaan itse lähettämiä side-eristys. Eristämisen syy oli useimmiten poti- 10150: kirjeitä tai muita lähetyksiä ei tarkastettu. Saa- laan rauhoittaminen. Eristämiset merkittiin ai- 10151: puvat kirjeet tai muut lähetykset tarkastettiin kaisemmin osastokohtaisiin eristämispäiväkir- 10152: vain, jos siihen oli laissa tarkoitettu syy. joihin, sittemmin on siirrytty atk-sairauskerto- 10153: Apulaisoikeusasiamiehen suorittamassa sul- mukseen. Lisäksi pidetään luetteloa tahdonvas- 10154: jettujen osastojen tarkastuksessa todettiin huo- taisista lääkityksistä. 10155: 10156: 10157: 194 10158: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 10159: 10160: 10161: 10162: 10163: Eristämispäiväkirj oihin tehdyissä merkin- tilasta. Apulaisoikeusasiamies tapasi myös hen- 10164: nöissä todettiin joitakin puutteita (eristyksen kilöstön edustajat. 10165: kesto puuttui, samoin eristämisestä päättävän 10166: lääkärin nimi). Atk:lle viedyt eristämismerkin- Lapinlahden sairaala 10167: nät todettiin asianmukaisiksi. Eristämisestä ja 10168: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Lapinlahden 10169: lepositeiden käytöstä sairaalassa annetut ohjeet 10170: sairaalan 30.9.1997. Helsingin yliopistollisen kes- 10171: todettiin asianmukaisiksi. 10172: kussairaalan Psykiatrian klinikka toimii itsenäi- 10173: Potilaiden itse lähettämiä kirjeitä tai muita 10174: senä tulosyksikkönä, joka jakautuu Meilahdessa 10175: lähetyksiä ei tarkasteta. Saapuvat kirjeet ja 10176: sijaitsevaan psykiatrian poliklinikkaan ja huu- 10177: muut lähetykset tarkastetaan vain, jos siihen on mevieroitusyksikköön sekä Lapinlahden sairaa- 10178: laissa tarkoitettu syy. Mielentilatutkimuksessa 10179: laan. Lapinlahden sairaalassa on kolme suljettua 10180: olevalle potilaalle saapuvat kirjeet näytetään osastoa. Yhdellä suljetuista osastoista suorite- 10181: hänelle alkuperäisinä, jonka jälkeen niistä ote- 10182: taan mielentilatutkimuksia Terveydenhuollon 10183: taan hänelle kopiot. Näin menetellään kirjeiden 10184: oikeusturvakeskuksen lähettämille henkilöille. 10185: mahdollisesti sisältämien huumausaineiden 10186: Psykiatrian klinikka oli sairaanhoitotoiminnas- 10187: vuoksi. Puhelimen käyttöä voidaan rajoittaa 10188: saan keskittynyt erityisesti muun muassa nuor- 10189: lääkärin asettamin hoidollisin perustein. Omais- 10190: ten anorektikkojen hoitoon. 10191: ten kanssa pyritään sopimaan soitoista. Hoitaja 10192: Pakkotoimenpiteitä sairaalassa ovat lääkitys 10193: voi olla läsnä puhelun aikana, jos lääkäri arvioi 10194: tahdonvastaisesti, eristäminen eristyshuonee- 10195: sen välttämättömäksi hoidollisin perustein. Ta- 10196: seen ja lepositeiden käyttö. Osastoilla lääkärin 10197: paamisia ei pääsääntöisesti rajoiteta. 10198: määräämät pakkotoimenpiteet kirjataan erilli- 10199: Yhteydenpidosta ja sen rajoituksista käy- 10200: siin vihkoihin. Lepositeiden käytöstä on tehtävä 10201: dyssä keskustelussa todettiin, että pääsääntönä 10202: aina merkintä myös potilaan sairauskertomuk- 10203: tulee olla yhteydenpidon tukeminen ja siihen 10204: seen ja annettava erillinen raportti klinikan yli- 10205: kannustaminen ja että, mikäli yhteydenpitoa 10206: lääkärille. Pakkotoimenpiteiden käytöstä anne- 10207: joudutaan yksittäistapauksessa rajoittamaan, 10208: tut perusteelliset ohjeet todettiin asiamukaisiksi. 10209: rajoitusten tulee olla yksilöllisesti harkittuja. 10210: Apulaisoikeusasiamiehelle etukäteen toimitettu- 10211: Osastoilla suoritetuissa tarkastuksissa to- 10212: jen eristämisvihkokopioiden osalta ei myöskään 10213: dettiin, että mielentilatutkimukseen tulevat 10214: todettu huomautettavaa. 10215: potilaat valokuvataan säännönmukaisesti ja 10216: Potilaan lähettämiä kirjeitä ei tarkasteta eikä 10217: että valokuvat liitetään sairauskertomuksiin. 10218: myöskään pääsääntöisesti potilaalle saapuvia 10219: Apulaisoikeusasiamies totesi, että valokuva 10220: kirjeitä tai muita lähetyksiä. Potilaalle saapuva 10221: voidaan hänen käsityksensä mukaan liittää 10222: posti tarkastetaan vain silloin kuin siihen on eri- 10223: sairauskertomukseen vain silloin, kun se sisäl- 10224: tyinen syy. Tällöin on kysymyksessä mielentila- 10225: tää potilaan terveydentilan määrittelyn ja hoi- 10226: tutkimuksessa olevalle saapunut kirje tai muu 10227: don kannalta tarpeellisia tietoja. Osastojen tar- 10228: lähetys. Osastoilla on puhelinautomaatteja, joita 10229: kastuksessa ei todettu muutoin huomautet- 10230: potilaat saavat pääsääntöisesti käyttää harkin- 10231: tavaa. Potilaita hoidettiin asianmukaisissa ti- 10232: tansa mukaan. Omaisten ja potilaiden välisiä 10233: loissa. 10234: tapaamisia pyritään tukemaan. 10235: Apulaisoikeusasiamiehen puheilla kävi 24 po- 10236: Opetustarkoituksiin käytettävät tv-nauhoi- 10237: 10238: 10239: 195 10240: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 10241: 10242: 10243: 10244: 10245: tukset edellyttävät potilaan nimenomaista kir- johtuvaa automatiikkaa sekä sisältävän seuraa- 10246: jallista suostumusta, jonka potilas saattaa halu- musjärjestelmään vivahtavaa. Huone- tai leposi- 10247: tessaan peruuttaa. Tv-nauhoituksia saa esittää de-eristyksen syiden kirjaaminen ei ollut kovin 10248: vain HYKS:n Psykiatrian klinikalla opetustar- johdonmukaista. Käydyssä keskustelussa todet- 10249: koituksiin. Psykiatrian klinikka on sitoutunut tiin sairaalan taholta, että leposide-eristys oli 10250: hävittämään tv-nauha-aineiston asianomaisen tarkoitettu erityisesti deliriööttisen potilaan hoi- 10251: potilaan pyynnöstä. tamiseen ja että leposide-eristys edellytti pää- 10252: Apulaisoikeusasiamies tarkasti suljetut osas- sääntöisesti hoitajan olevan potilaan vierellä. 10253: tot sekä niiden erityshuoneet ja lepositeet, joiden Eristämismerkintöjen mukaan hoitaja oli kui- 10254: osalta ei ollut huomautettavaa. Potilaita hoidet- tenkin vain harvoin potilaan vierellä eristämisti- 10255: tiin pääsääntöisesti asianmukaisissa tiloissa. lanteissa. 10256: Mielentilatutkimuksia suorittava osasto todet- Apulaisoikeusasiamies totesi, että potilaan 10257: tiin kuitenkin ahtaaksi ja sokkeloiseksi. eristäminen edellyttää tiukkaa välttämättö- 10258: Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla ei myyttä ja lääkärin arvioimaa hoidollista tarvet- 10259: käynyt potilaita eikä henkilökuntaa. ta kussakin yksittäistapauksessa. Koska eristä- 10260: misellä puututaan voimakkaasti potilaan henki- 10261: Muurolan sairaala lökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, 10262: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Lapin sairaan- eristämistä tulisi käyttää mahdollisimman rajoi- 10263: hoitopiiriin kuuluvan Muurolan sairaalan tetusti. Apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomio- 10264: 9 .l 0.1997. Sairaalassa on kolme suljettua osastoa ta myös leposide-eristyksen aiheuttamiin mah- 10265: ja neljä avo-osastoa. dollisiin riskitekijöihin, kuten sydäninfarktiin, 10266: Lääkäripäivystyksen osalta sairaala on siirty- aspiraatioon ja verenkierron vaikeutumiseen 10267: nyt sairaalapäivystyksestä puhelinpäivystyk- sekä näiden riskitekijöiden huomioon ottamiseen 10268: seen, mikä merkitsee sitä, ettei sairaalassa ole leposide-eristyksestä päätettäessä. 10269: virka-ajan jälkeen lääkäriä. Sairaala ilmoitti pu- Sairaalan käytännön mukaan potilaat saavat 10270: helinpäivystyksen toimineen hyvin. vapaasti lähettää kirjeitä. Saapuvia kirjeitä ja 10271: Tahdonvastaisiksi hoitotoimenpiteiksi sairaa- muita lähetyksiä ei pääsääntöisesti tarkasteta. 10272: lassa määriteltiin huone-eristys, leposide-eristys Potilaiden käytössä on kolikkopuhelimet, joista 10273: ja tahdonvastainen lääkitys, jolla sairaalassa tar- he saivat vapaasti soittaa. Omaisten ja potilai- 10274: koitetaan injektiona annettavaa pitkävaikut- den tapaamisia pyrittiin tukemaan. Joillakin 10275: teista lääkitystä. Lääkärin on varmistuttava sii- osastoilla oli tätä tarkoitusta varten myös erilli- 10276: tä, että myös päivystysaikana suoritettu eristä- set vierashuoneet. Kännykät otetaan pois poti- 10277: minen on ollut tarpeellinen. Eristämisestä mää- lailta, jotka määrätään hoitoon heidän tahdos- 10278: rääminen kuuluu aina lääkärille. Eristämisestä taan riippumatta. Apulaisoikeusasiamiehen kä- 10279: annetut ohjeet todettiin asianmukaisiksi. sityksen mukaan potilaan itsemääräämisoikeut- 10280: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota sii- ta voidaan kyseisellä tavalla rajoittaa, mikäli se 10281: hen, että eristämismerkintöjen mukaan sairaa- on kussakin yksittäistapauksessa mielenterveys- 10282: lassa näytti olevan eristämisiä runsaasti. Eristä- laissa tarkoitetulla tavalla perusteltua. 10283: misten ja niistä tehtyjen merkintöjen voitiin to- Apulaisoikeusasiamies tarkasti suljettujen 10284: deta kuvastavan jonkinlaista hoitokäytännöstä osastojen eristyshuoneet sekä lepositeet. Tarkas- 10285: 10286: 10287: 10288: 196 10289: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N 10290: 10291: 10292: 10293: 10294: tetut suljetut osastot olivat korjauksen jäljiltä Psykiatristen sairaaloiden tarkastukset 10295: viihtyisät ja erittäin hyvässä kunnossa. Eristys- 1997 10296: huoneiden osalta ei todettu erityistä huomautet- 10297: tavaa. Apulaisoikeusasiamies totesi myös, että Paiholan sairaala - - - - - - 19.8.1997 10298: potilas pitää eristää asianmukaisesti vaatetettu- Vanhan Vaasan sairaala 9.9.1997 10299: na ja että pelkkiä alushousuja ei voida pääsään- Lapinlahden sairaala _ _ __ 30.9.1997 10300: töisesti pitää asianmukaisena vaatetuksena. Muurolan sairaala - - - - 9.10.1997 10301: Apulaisoikeusasiamiehen vastaanotolla kävi 10302: kaksi potilasta ja yksi henkilökuntaan kuuluva. 10303: Sairaalan potilasasiamies kertoi, että suurin RATKAISTUT KANTELUT JA 10304: osa potilaiden yhteydenotoista koskee potilaan OMAT ALOITIEET 10305: tiedonsaantioikeutta häntä koskevista sairaus- 10306: kertomuksista. Potilaat ovat hänen kertomansa VAKUUTUSYHTIÖIDEN ASIANTUNTIJA- 10307: mukaan kokeneet byrokraattiseksi sairaalassa LÄÄKÄREIDEN VALVONTA 10308: noudatettavan käytännön, jonka mukaan poti- 10309: Kantelija oli tehnyt yksilöllistä varhaiseläket- 10310: las saa nähtäväkseen häntä koskevat asiakirjat 10311: ylilääkärin luvalla. Apulaisoikeusasiamies totesi, tä koskevan hakemuksen eläkevakuutusyhtiölle, 10312: joka oli hylännyt hakemuksen. Asian ollessa vi- 10313: että potilaan tiedonsaantioikeus on pääsääntö ja 10314: reillä Eläkelautakunnassa kantelija oli tiedustel- 10315: että tietojen antamisen rajoittaminen on poik- 10316: keus, jonka tulee perustua lakiin. Potilasasiakir- lut Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen 10317: joihin tehtävien merkintöjen tulee olla henkilöre- kantaa kantelijan terveydentilaa koskevien 10318: kisterilain mukaan asiallisia ja virheettömiä. asiantuntijalausuntojen perusteista, sisällöstä ja 10319: muodosta. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 10320: Keskustelussa tuli esille myös eri ammattiryh- 10321: mien ja opiskelijoiden oikeus osallistua osastora- oli ilmoittanut kantelijalle, että se antaa lausun- 10322: portteihin ja saada tietoja potilasasiakirjoista. toja eläkeasioihin liittyvistä lääkärintodistuksis- 10323: Todettiin, että potilaan asemasta ja oikeuksista ta ja -lausunnoista vain tuomioistuimen ja viran- 10324: omaisen pyynnöstä. 10325: annetun lain mukaan potilasasiakirjoihin sisäl- 10326: tyvät tiedot ovat salassapidettäviä eikä niitä saa Kantelija oli tyytymätön oikeusturvakeskuk- 10327: ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa si- sen menettelyyn, koska se ei antanut pyydettyä 10328: vulliselle. Potilaan hoitoon tai siihen liittyviin lausuntoa eikä ohjannut pyyntöä oikealle viran- 10329: tehtäviin osallistuvilla henkilöillä on oikeus saa- omaiselle. Hän pyysi oikeusasiamiestä tutki- 10330: da ne potilasta koskevat tiedot, jotka ovat tar- maan myös, kuka valvoo vakuutusyhtiöiden 10331: peellisia heidän tehtäviensä suorittamiseksi. asiantuntijalääkäreiden menettelyä. 10332: Apulaisoikeusasiamies totesi, että sairaalassa on Apulaisoikeusasiamies totesi käsityksenään 10333: tarkoituksenmukaista olla ohjeet ja yhtenäinen ensinnäkin, että vakuutusyhtiöiden asiantunti- 10334: käytäntö siitä, ketkä saavat osallistua osastora- jalääkärit vastaavat asiantuntijalausunnoistaan 10335: portteihin ja tutustua sairauskertomuksiin. lääkärinkoulutuksensa ja ammatinharjoittamis- 10336: vastuunsa perusteella. Tämä periaate asiantunti- 10337: jalääkäreiden vastuusta lausuntoja annettaessa 10338: ilmenee terveydenhuollon ammattihenkilöistä 10339: annetun lain 23 §:stä. 10340: 10341: 10342: 197 10343: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 10344: 10345: 10346: 10347: 10348: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen teh- Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, 10349: täviin kuuluu terveydenhuollon ammattihenki- että hallintomenettelylain esteellisyyssäännök- 10350: löiden valvonta. Oikeusturvakeskus valvoo apu- set koskevat myös kuntien ja kuntainliittojen 10351: laisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan asian- palveluksessa olevia lääkäreitä, jotka osallistu- 10352: tuntijalääkäreiden toimintaa myös silloin, kun vat hallintoasioiden valmisteluun ja päätöksen- 10353: nämä antavat lääkärinlausuntoja eläke- ja va- tekoon. Keskussairaalan patologian osaston yli- 10354: kuutuslaitoksille tai viranomaisille. Valvonta lääkäri oli ollut hänen käsityksensä mukaan käsi- 10355: kohdistuu tällöin erityisesti siihen, onko ammat- teltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuh- 10356: tia harjoitettaessa menetelty asianmukaisesti ja teessa lääkärikeskusta ylläpitävään yhtiöön sillä 10357: huolellisuutta noudattaen. tavoin, että hän oli ollut hallintomenettelylain 10358: Apulaisoikeusasiamies totesi lisäksi, että oi- 10 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella esteeili- 10359: keusturvakeskus antaa lausuntoja tuomioistui- nen käsittelemään patologian alan lääkäripalve- 10360: mille ja viranomaisille. Sen sijaan oikeusturva- luiden ostamista yhtiöltä. 10361: keskuksen tehtäviin ei kuulu antaa lausuntoja Apulaisoikeusasiamies totesi, että virkamies 10362: yksityisille henkilöille kysymyksessä olevan kal- menettelee virheellisesti osallistuessaan sellaisen 10363: taisissa asioissa. Yksityinen henkilö voi edellä lau- asian käsittelyyn, jossa hän on esteellinen. Mutta 10364: sutusta huolimatta ottaa yhteyttä oikeusturva- esteellisyyden vaikutus ulottuu myös laajemmalle 10365: keskukseen tai lääninhallitukseen, koska niiden siten, että virkamiehen tulee pidättäytyä sivutoi- 10366: tehtävänä on myös yksityisten henkilöiden aloit- mista,jotka ovat omiaan aiheuttamaan toistuvas- 10367: teesta seurata, ilmeneekö terveydenhuollon am- ti esteellisyystilanteita pääviran hoidossa. 10368: mattihenkilöiden ammattitoiminnassa puutteita. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän apulaisoi- 10369: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 24.4.1997, keusasiamiehelle antaman selvityksen mukaan 10370: dnro 151/4/96 patologian palveluiden ostaminen yksityiseltä 10371: yhtiöltä vuonna 1995 johtui keskussairaalan pa- 10372: tologien poikkeuksellisen runsaista sairaslomis- 10373: SAIRAALAN YLILÄÄKÄRIN ta. Tämän johdosta apulaisoikeusasiamies totesi, 10374: ESTEELLISYYS että virkamiehen esimiehillä ja viime kädessä sen 10375: julkisyhteisön edustajilla, joiden palveluksessa 10376: Päijät-Hämeen keskussairaalan patologian hän on, on oikeus virkaehtosopimus ja muut 10377: osaston ylilääkäri oli päättänyt sairaalan patolo- säännökset huomioon ottaen päättää, miten työ- 10378: gian palveluiden ostamisesta yksityiseltä yhtiöl- tehtävät esimerkiksi työntekijöiden sairaslomien 10379: tä. Ylilääkäri oli toiminut itsenäisenä ammatin- aiheuttamassa tilanteessa hoidetaan. Kuntayh- 10380: harjoittajana kyseisen yhtiön ylläpitämässä lää- tymän antamasta selvityksestä ilmeni, että se oli 10381: kärikeskuksessa sivutoimisesti. Ylilääkäri oli si- hyväksynyt patologian palveluiden ostamisen 10382: vutoimessaan lääkärikeskuksessa tehnyt myös ulkopuoliselta palvelujen tuottajalta tässä tilan- 10383: sellaisia lääkärikeskusta ylläpitäväitä yhtiöltä teessa. Kuntayhtymän selvityksestä ilmeni 10384: saamiaan työtehtäviä, joiden ostamisesta hän oli myös, että se oli hyväksynyt myös menettelyn, 10385: päättänyt ylilääkärin virkatoimessaan keskus- jonka mukaan sairaalan palveluksessa olevat 10386: sairaalassa. Ylilääkärin menettelystä kanteli sai- lääkärit olivat tehneet kyseisiä sairaalan tehtä- 10387: raalan ulkopuolinen lääkäri. viä sivutoimessaan. 10388: 10389: 10390: 10391: 198 10392: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 10393: 10394: 10395: 10396: 10397: Tämän vuoksi asia ei antanut aihetta enem- veydenhuollon ammattihenkilöistä, joka oli tul- 10398: piin toimenpiteisiin kuin että apulaisoikeusasia- lut voimaan 1. 7.1994, oli lisännyt huomattavasti 10399: mies saattoi käsityksensä ylilääkärin menettelyn ja ennakoitua enemmän käsiteltäväksi tulleiden 10400: virheellisyydestä ja ylilääkärin esteellisyydestä asioiden määrää. Tästä syystä virastossa oli jou- 10401: keskussairaalaa ylläpitävän Päijät-Hämeen sai- duttu etsimään uusia työskentelytapoja ja otta- 10402: raanhoitopiirin kuntayhtymän ja ylilääkärin tie- maan huomioon asioiden kiireellisyys ratkaista- 10403: toon. essa niiden keskinäistä käsittelyjärjestystä. Sel- 10404: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 25.4.1997, vityksen mukaan kanteluasian käsittelyä ei ollut 10405: dnrot 500 ja 862/4/95 voitu kiirehtiä muiden käsiteltävänä olleiden 10406: asioiden johdosta. 10407: Apulaisoikeusasiamies totesi, että Terveyden- 10408: huollon oikeusturvakeskus oli esittänyt asian 10409: KANTELUASIAN KÄSITTELYAIKA 10410: TERVEYDENHUOLLON OIKEUS- käsittelyn viipymiselle osaksi hyväksyttäviä syi- 10411: TURVAKESKUKSESSA tä. Asian ratkaisun viipyminen ei kuitenkaan 10412: ollut selitettävissä yksinomaan näillä seikoilla. 10413: Kantelija arvosteli Terveydenhuollon oikeus- Asia olisikin hänen käsityksensä mukaan tullut 10414: turvakeskusta erään kanteluasian käsittelyn vii- ratkaista oikeusturvakeskuksessa nopeammin 10415: pymisestä. Hän kertoi, että kantelu oli tullut kuin oli tapahtunut. 10416: vireille Terveydenhuollon oikeusturvakeskuk- Selvityksen mukaan kanteluasioiden keski- 10417: sessa huhtikuussa 1993 ja että se oli ratkaistu määräinen käsittelyaika Terveydenhuollon oi- 10418: lokakuussa 1996. Asia oli siten ollut vireillä noin keusturvakeskuksessa oli ollut vuonna 1996 vain 10419: kolme ja puoli vuotta. 1,9 kuukautta. Kanteluasioiden käsittelyaika oli 10420: Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies totesi, siten vuodesta 1993 vuoteen 1996 lyhentynyt 10421: että hallitusmuodon mukaan jokaisella on oikeus huomattavasti. Kun käsittelyaikojen suhteen oli 10422: saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja il- tapahtunut suotuisa kehitys, kanteluasian rat- 10423: man aiheetonta viivytystä lain mukaan toimi- kaisun viipyminen ei antanut aihetta muihin toi- 10424: valtaisessa viranomaisessa. Hän katsoi, että noin menpiteisiin kuin että apulaisoikeusasiamies 10425: kolmen ja puolen vuoden käsittelyaika oli epä- saattoi Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen 10426: asianmukaisen pitkä. tietoon käsityksensä asian käsittelyajasta ja 10427: Selvityksen mukaan asian käsittely oli viiväs- kiinnitti viraston huomiota asioiden joutuisan 10428: tynyt noin kahdeksan kuukautta Terveyden- käsittelyn tärkeyteen. 10429: huollon oikeusturvakeskuksesta johtumattomis- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 4. 7.1997, 10430: ta syistä. Vaikka tämä aika vähennettiin käsitte- dnro 1975/4/96 10431: lyajasta, asian käsittely oli kuitenkin kestänyt 10432: yli kaksi ja puoli vuotta. Kanteluasioiden keski- 10433: määräiseen käsittelyaikaankin verrattuna asian 10434: ASIANOSAISEN OIKEUS TUTUSTUA 10435: käsittely oli joka tapauksessa kestänyt poik- 10436: HÄNTÄ KOSKEVIIN ASIAKIRJOIHIN 10437: keuksellisen kauan. 10438: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen an- Vaasan terveydenhuolto-oppilaitoksen luot- 10439: tamassa selvityksessä oli todettu, että laki ter- tamusmies ja opettajayhdistyksen puheenjohta- 10440: 10441: 10442: 10443: 199 10444: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 10445: 10446: 10447: 10448: 10449: ja kantelivat oikeusasiamiehelle siitä, että oppi- mies ei katsonut maakuntalääkärin toimineen 10450: laitoksen rehtori kokosi kansioihin heitä koske- asiassa virheellisesti. Hän esitti kuitenkin käsi- 10451: via, etupäässä kielteisiä asiakirjoja ja kieltäytyi tyksenään, että asia olisi tullut siirtää Tervey- 10452: näyttämästä niitä heille. denhuollon oikeusturvakeskukselle heti kun il- 10453: Selvityksessään rehtori katsoi, että kansioissa meni, että oikeusturvakeskus oli asiassa toimi- 10454: olevat asiakirjat, kuten opiskelijoiden hänelle lä- valtainen. 10455: hettämät kirjeet, olivat yksityisluontoisia. Oikeusasiamies saattoi käsityksensä Ahve- 10456: Apulaisoikeusasiamies ei pitänyt rehtorin nanmaan maakuntahallitukselle tiedoksi. Sa- 10457: menettelyä asianmukaisena. Hän katsoi, että malla oikeusasiamies kiinnitti maakuntahalli- 10458: opettajilla oli yleisten asiakirjain julkisuudesta tuksen huomiota hallitusmuodon 16 §:n mukai- 10459: annetun lain 19 §:ään perustuva oikeus asianosai- seen asioiden käsittelyyn ilman aiheetonta viivy- 10460: sina halutessaan tutustua rehtorin hallussa ole- tystä. 10461: viin heitä koskeviin asiakirjoihin. Hän piti rehto- Oikeusasiamiehen päätös 7.10.1997, dnro 10462: rin näkemystä kirjeiden yksityisluontoisuudesta 1525/4/97 10463: yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 1 10464: ja 2 §:n vastaisena. 10465: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 10466: KORVAUSASIAN KÄSITTELYAIKA 10467: rehtorin tietoon. 10468: POTILASVAHINKOLAUTAKUNNASSA 10469: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 22.9.1997, 10470: dnro 2313/4/95 Kantelija arvosteli potilasvahinkolain mukai- 10471: sen korvausasiansa käsittelyn viipymistä Poti- 10472: lasvahinkolautakunnassa. Saadun selvityksen 10473: mukaan asia oli vireillä lautakunnassa runsaan 10474: VIIVÄSTYS POTILASASIAN 10475: vuoden. Käsittelyaikaan oli osaksi vaikuttanut 10476: KÄSITTELYSSÄ 10477: se, ettei lautakunta ollut saanut pyytämäänsä 10478: Kantelija oli tehnyt Ahvenanmaan maakun- asiantuntijalausuntoa. Lautakunta oli marras- 10479: talääkärille ilmoituksen lääkärin menettelystä kuussa 1994< asiantuntijalääkärilleen lähettä- 10480: potilasasiassa saamatta kuitenkaan vastausta il- mässään lausuntopyynnössä pyytänyt lausun- 10481: moituksensa johdosta. toa kuukauden kuluessa. Lautakunta oli toista- 10482: Selvityksen mukaan asia oli ollut maakunta- nutlausuntopyyntönsä maalis- ja elokuussa 1995 10483: hallituksessa vireillä kaksi vuotta ilman että mi- ja samalla pyytänyt asiantuntijalääkäriä palaut- 10484: tään päätöstä oli tehty asiassa. Viimeisen käsit- tamaan asiakirjat. 10485: telykerran jälkeen asia oli ollut pöydällä puoli- Apulaisoikeusasiamies piti tärkeänä Potilas- 10486: toista vuotta ennen kuin asia siirrettiin toiselle vahinkolautakunnan valvontaa sen suhteen, 10487: viranomaiselle. että sen käyttämät asiantuntijalääkärit noudat- 10488: Maakuntalääkäri myönsi asian käsittelyn ve- tavat lautakunnan heille antamia määräaikoja 10489: nyneen. Tämä johtui osittain siitä, että asia oli lausuntojen antamisessa. Sosiaali- ja terveysmi- 10490: monimutkainen, ja osittain maakuntahallituk- nisteriö oli kantelun johdosta antamassaan lau- 10491: sessa vallitsevasta työtilanteesta. sunnossa todennut, että Potilasvahinkolauta- 10492: Esitettyihin olosuhteisiin nähden oikeusasia- kunta oli pystynyt tehostamaan asiantuntijalau- 10493: 10494: 10495: 10496: 200 10497: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 10498: 10499: 10500: 10501: 10502: suntojen antamiseen käytetyn ajan valvontaa. muun muassa, että sosiaali- ja terveydenhuollon 10503: Apulaisoikeusasiamies kiinnitti Potilasvahin- asiakasmaksuista annetun asetuksen 24 §:n sään- 10504: kolautakunnan huomiota asiantuntijalausunto- nös ei yksiselitteisesti velvoita noudattamaan ns. 10505: jen antamisen valvontaan. täyden korvauksen periaatetta tilanteissa, jossa 10506: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 24.10.1997, hoitoa on annettu henkilölle, jolla ei ole kotikun- 10507: dnro 628/4/96 talain mukaista kotipaikkaa Suomessa. Sosiaali- 10508: ja terveysministeriökin on lausunnossaan toden- 10509: nut, että esimerkiksi turvapaikan hakijat on 10510: asiakasmaksuasetuksen säännöksestä huolimat- 10511: TÄYDEN KORVAUKSEN PERIAATE 10512: ta katsottu Suomessa asuviksi. 10513: SAIRAANHOIDOSSA 10514: Hän totesi, että Keski-Suomen sairaanhoito- 10515: Kantelija arvosteli Keski-Suomen sairaanhoi- piiri oli tulkinnut asiakasmaksuasetuksen 24 §:n 10516: topiirin menettelyä Virosta kotoisin olevan avio- säännöstä tavanomaisesti tuikitulla tavalla, jota 10517: puolisonsa hoidon laskutuksessa. Sairaanhoito- ilmeisesti ei voida pitää erityisesti kotikuntalain 10518: piiri veikoi täyden korvauksen mukaisesti hänen 1 §:n 3 momentin säännös huomioon ottaen sel- 10519: vaimonsa poliklinikkakäynnit ja hoitojakson sai- västi lainvastaisena. Asiassa olisi kuitenkin hä- 10520: raanhoitopiirin keskussairaalan äitiyspoliklini- nen käsityksensä mukaan voitu perustellusti 10521: kalla. päätyä toiseenkin lopputulokseen. 10522: Kantelijan aviopuolison kotipaikkahakemus- Apulaisoikeusasiamies viittasi erityisesti sii- 10523: ta Jyväskylän kihlakunnan rekisteritoimistossa hen, että erikoissairaanhoitolain säännöksin tur- 10524: ei ollut hyväksytty, koska häneltä puuttui muun vataan velvollisuus antaa erikoissairaanhoitoa. 10525: muassa voimassa oleva oleskelulupa. Asiakas- Laissa ei velvoiteta yksityistä henkilöä suoritta- 10526: maksuasetuksen 24 §:n mukaan muulta kuin maan siitä maksuja. Myöskään kotikuntalain 10527: Suomessa asuvalta voidaan periä enintään palve- 1 §:n 3 momentin säännöksen ei voida katsoa 10528: lun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten oikeuttavantällaisten maksujen asettamiseen. 10529: suuruinen maksu, jollei Suomea sitovasta kan- Mitä sitten tulee asiakasmaksuasetuksen 24 10530: sainvälisestä sopimuksesta muuta johdu. §:ssä tarkoitettuun Suomessa asumiseen kanteli- 10531: Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoitti kante- janaviopuolison kohdalla, apulaisoikeusasiamie- 10532: lun johdosta antamassaan lausunnossa säännös- hen mielestä oli syytä kiinnittää huomiota mm. 10533: tä sovelletun niin, että asumisella tarkoitetaan siihen, että kyseinen henkilö tosiasiallisesti asui 10534: samaa kuin kotikunnalla kotikuntalaissa. Näin Suomessa, oli avioliitossa suomalaisen henkilön 10535: ollen henkilöltä, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, kanssa ja hänen kotipaikkahakemuksensa oli vi- 10536: peritään ns. täyden korvauksen mukainen mak- reillä. 10537: su. Viron kanssa ei ollut solmittu ns. vastavuoroi- Hallitusmuodon 15 a §:n 3 momentin mukaan 10538: suussopimusta sairaanhoitopalvelujen antami- julkisen vallan on edistettävä väestön terveyttä 10539: sesta. Lausunnon mukaan kuitenkin esimerkiksi ja tuettava lapsen huolenpidosta vastaavien 10540: turvapaikan hakijat on asiakasmaksuasetuksen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi. 10541: mainitusta säännöksestä huolimatta katsottu Tieto täyden korvauksen periaatteesta olisi apu- 10542: Suomessa asuviksi. laisoikeusasiamiehen arvion mukaan mitä toden- 10543: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan näköisemmin vaikuttanut kielteisesti kantelijan 10544: 10545: 10546: 10547: 201 10548: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 10549: 10550: 10551: 10552: 10553: ja tämän puolison hakeutumiseen hoitoon. Kun pyrittävä selvittämään, mille viranomaiselle asia 10554: lisäksi julkisen vallan on hallitusmuodon 16 a §:n kuuluu. Jollei toimivallasta ole epäselvyyttä, vi- 10555: 1 momentin mukaan turvattava perusoikeuk- ranomaisen on heti siirrettävä asia toimivaitai- 10556: sien ja ihmisoikeuksien toteutuminen, olisi so- seksi katsomalleen viranomaiselle lähettämällä 10557: siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista an- asiakirja sille. Siirrosta on ilmoitettava sille, joka 10558: netun asetuksen 24 §:n säännöstä ollut apulaisoi- on toimittanut asiakirjan viranomaiselle. 10559: keusasiamiehen käsityksen mukaan perusteltua Apulaisoikeusasiamies totesi että, hallintoyli- 10560: tulkita tässä tapauksessa toisin kuin Keski-Suo- hoitaja ei ollut ilmoittanut kantelijalle hallinto- 10561: men sairaanhoitopiirissä oli tehty. Hän saattoi menettelylaissa säädetyllä tavalla maksusitou- 10562: tämän käsityksensä sairaanhoitopiirin tietoon. muspyynnön siirtämisestä. Menettelyn moititta- 10563: Hän kiinnitti huomiota myös siihen, että vuutta arvioidessaan apulaisoikeusasiamies otti 10564: maksua koskevaan viranhaltijan päätökseen on kuitenkin huomioon, että hallintoylihoitaja oli 10565: sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista puhelinyhteyksin Jorvin sairaalan johtavaan 10566: annetun lain (734/1992) 15 §:n mukaisesti liitettä- ylilääkäriin pyrkinyt varmistamaan asian no- 10567: vä muutoksenhakuohje. Mikäli näin ei ollut me- pean käsittelyn. Hän kiinnitti hallintoylihoita- 10568: netelty, kantelijalla oli vielä mahdollisuus mää- jan huomiota hallintomenettelylain säännösten 10569: räajasta huolimatta vaatia säännöksen mukai- noudattamiseen. 10570: sesti maksun oikaisua. Apulaisoikeusasiamiehen päätös 25.11.1997, 10571: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 27.10.1997, dnro 523/4/96 10572: dnro 1286/4/95 10573: 10574: 10575: PSYKIATRISESSA SAIRAALASSA 10576: ASIAKIRJAN SIIRROSTA HOIDETTAVANA OLEVAN POTILAAN 10577: ILMOITTAMINEN LÄHETTÄMIEN KIRJEIDEN 10578: PIDÄTTÄMINEN 10579: Kantelija kertoi kantelukirjoituksessaan, et- 10580: tei hän ollut saanut Espoon sosiaali- ja terveys- Niuvanniemen sairaalaan hoitoon tahdostaan 10581: lautakunnalta vastausta lähettämäänsä pyyn- riippumatta määrätyn potilaan oikeutta lähet- 10582: töön saada maksusitoumus. tää kirjeitä oli rajoitettu sairaalassa. Hänkään- 10583: Selvityksen mukaan kantelijan sosiaali- ja ter- tyi oikeusasiamiehen puoleen. 10584: veyslautakunnalle osoittama pyyntö saada mak- Erittäin vaikea-asteista kroonista katatoonis- 10585: susitoumus annettiin hallintoylihoitajalle käsi- ta skitsofreniaa sairastavan potilaan oikeutta 10586: teltäväksi. Hallintoylihoitaja siirsi pyynnön J or- kirjeiden lähettämiseen oli saadun selvityksen 10587: vin sairaalan johtavalle ylilääkärille toimenpitei- mukaan rajoitettu hoidollisin perustein hänen 10588: tä varten. Johtava ylilääkäri vastasi kantelijan poikkeuksellisen huonon kuntonsa vuoksi. Sekä 10589: pyyntöön. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus että sosi- 10590: Hallintomenettelylain 8 §:n mukaan viran- aali- ja terveysministeriö katsoivat kirjeiden lä- 10591: omaisen, jolle erehdyksestä tai tietämättömyy- hettämisen rajoittamisen olleen potilaan sairau- 10592: destä on toimitettu asiakirja sen toimivaltaan den hoidon ja hänen turvallisuutensa kannalta 10593: kuulumattoman asian vireille panemiseksi, on perusteltua. 10594: 10595: 10596: 10597: 202 10598: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 10599: 10600: 10601: 10602: 10603: Apulaisoikeusasiamies viittasi asiassa anta- telyä tässä perusoikeuksien ristiriitatilanteessa 10604: massaan päätöksessä hallitusmuodon 8 §:n yksi- moitittavana, vaikka tämä oli vastoin kyseisiä 10605: tyiselämän suojaa ja luottamuksellisen viestin säännöksiä rajoittanut potilaan oikeutta lähet- 10606: salaisuutta, 10 §:n sananvapautta ja 6 §:n oikeut- tää kirjeitä. Tässä arvioinnissa oli otettava huo- 10607: ta turvallisuuteen koskeviin säännöksiin sekä mioon myös, että potilas oli ajoittain hyväksy- 10608: mielenterveyslain 28 §:n säännökseen, jossa sää- nyt kirjeiden lähettämisrajoitusten merkityksen 10609: detään psykiatriseen sairaalaan tarkkailuun ote- oman ja ympäristönsä edun kannalta ja että kir- 10610: tun tai hoitoon määrätyn itsemääräämisoikeuk- jeiden rajoittaminen oli selvityksen mukaan ni- 10611: sien rajoituksista. Hän totesi, että uudet perusoi- menomaan myös hänen turvallisuutensa kannal- 10612: keussäännökset ovat vahvistaneet ja laajenta- ta perusteltua. 10613: neet yksilön oikeuksien perustuslaintasoista suo- Apulaisoikeusasiamiehen päätös 30.12.1997, 10614: jaa ja että perusoikeuksien rajoittamisen tulee dnro 2298/4/95 10615: perustua lakiin, josta tulee käydä selville rajoi- Ks. myös apulaisoikeusasiamiehen kirje sosi- 10616: tuksen laajuus ja sen täsmälliset edellytykset. aali- ja terveysministeriölle 30.12.1997, dnro 10617: Hän totesi edelleen, että psykiatrisessa sairaala- 2704/2/97 (seur. tapaus). 10618: hoidossa vastoin tahtoaan olevien potilaiden pe- 10619: rusoikeuksien rajoittaminen edellyttää laissa 10620: säädettyä nimenomaista ja riittävän täsmällistä 10621: valtuutusta. 10622: ESITYS MIELENTERVEYSLAIN 10623: ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN RAJOITTA- 10624: Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen mu- 10625: MISTA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN 10626: kaan hallitusmuodon yksityiselämän suojaa, 10627: MUUTTAMISEKSI 10628: luottamuksellisen viestin salaisuutta ja sananva- 10629: pautta koskevista sekä mielenterveyslain edellä Apulaisoikeusasiamiehen tutkittavana oli 10630: mainituista säännöksistä johtuu, ettei psykiatri- kantelu psykiatrisessa sairaalassa hoidettavana 10631: seen sairaalaan hoitoon määrätyn itse lähettä- olevan potilaan lähettämien kirjeiden pidättämi- 10632: miä kirjeitä ja muita lähetyksiä saa tarkastaa tai sestä. Tässä yhteydessä apulaisoikeusasiamies 10633: pidättää. Kyseisessä asiassa esille tulleen johdos- kiinnitti huomiota muun ohella mielenterveys- 10634: ta hän piti kuitenkin ilmeisenä, Terveydenhuol- lain itsemääräämisoikeuksien rajoittamista kos- 10635: lon oikeusturvakeskuksen ja sosiaali- ja terveys- kevan säännöksen ongelmallisuuteen yleisem- 10636: ministeriön kannanotot potilaan sairauden vaa- minkin. Hän totesi, että uudet perusoikeussään- 10637: timuksiin huomioon ottaen, että pakottavissa nökset ovat vahvistaneet ja laajentaneet yksilön 10638: ristiriitatilanteissa saatetaan käytännössä yksit- oikeuksien perustuslaintasoista suojaa ja että 10639: täistapauksissa joutua potilaan turvallisuuden perusoikeuksien rajoittamisen tulee perustua la- 10640: toteuttamiseksi rajoittamaan hänen oikeuttaan kiin, josta tulee käydä selville rajoituksen laajuus 10641: lähettää kirjeitä tai muita luottamuksellisia vies- ja sen täsmälliset edellytykset. Hän totesi edel- 10642: tejä. Tällaisen perusoikeuden rajoituksen tulisi leen, että psykiatrisessa sairaalahoidossa vastoin 10643: hänen käsityksensä mukaan kuitenkin käydä tahtoaan olevien potilaiden perusoikeuksien ra- 10644: ilmi lain sanamuodosta. joittaminen edellyttää laissa säädettyä nimen- 10645: Edellä lausutuilla perusteilla apulaisoikeus- omaista ja riittävän täsmällistä valtuutusta. 10646: asiamies ei voinut pitää osastonlääkärin menet- Koska mielenterveyslain 28 §:n 1 momentin 10647: 10648: 10649: 10650: 203 10651: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 10652: 10653: 10654: 10655: 10656: säännöstä itsemääräämisoikeuden rajoittamises- meni myös, että kriisihoitoa ja tutkimusta tarvit- 10657: ta ei voida pitää perusoikeuksien rajoittamisen sevat nuoret jäävät eräissä tilanteissa vaille tar- 10658: oikeudellisia edellytyksiä täyttävänä, apulaisoi- peenmukaista hoitoa. Sosiaali- ja terveysalan 10659: keusasiamies esitti sosiaali- ja terveysministeriöl- tutkimus- ja kehittämiskeskuksen arvion mu- 10660: le, että se ryhtyisi toimenpiteisiin mielenterveys- kaan aikuisten osastoilla näytettäisiin hoidetta- 10661: lain säännösten muuttamiseksi niin, että laista van yli 100 nuorta vuosittain vastoin mielenter- 10662: ilmenisi selkeästi kyseisen perusoikeuden rajoi- veyslain säännöksiä. 10663: tuksen laajuus ja sen täsmälliset edellytykset. Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, 10664: Hän piti tärkeänä ja kiireellisenä mielenterveys- että alaikäisten mielenterveyspotilaiden hoitoa 10665: lain itsemääräämisoikeuksien rajoittamista kos- ei ole järjestetty kaikilta osin siten, että sen voi- 10666: kevien säännösten selkeyttämistä. taisiin katsoa vastaavan lapsen oikeuksien sopi- 10667: Apulaisoikeusasiamiehen kirje sosiaali- ja ter- muksessa ja lainsäädännössä asetettuja velvoit- 10668: veysministeriölle 30.12.1997, dnro 2704/2/97 teita. 10669: Ks. apulaisoikeusasiamiehen päätös Vuonna 1994laaditussa Suomen ensimmäises- 10670: 30.12.1997, dnro 2298/4/95 s. 203. sä raportissa lapsen oikeuksien sopimuksen to- 10671: teuttamisesta todettiin, että alaikäisten mielen- 10672: terveyspotilaiden hoidon järjestäminen ei vas- 10673: tannut sopimuksen vaatimusta siitä, että lasta 10674: ALAIKÄISTEN PSYKIATRISEN TAHDOSTA 10675: RIIPPUMATTOMAN HOIDON hoidetaan ensisijaisesti lasten osastolla ellei lap- 10676: JÄRJESTÄMINEN sen etu vaadi toisin (Lapsen oikeuksien sopimus, 10677: Suomen ensimmäinen raportti. Ulkoasiainminis- 10678: Apulaisoikeusasiamiehelle tulleista kantelu- teriön julkaisuja 1994:3 s. 81 ). Jo tuolloin rapor- 10679: kirjoituksista ja hänen psykiatrisiin sairaaloihin tissa todettiin, että Suomessa on tietyillä alueilla 10680: tekemissään tarkastuksissa oli ilmennyt, että puutetta lasten- ja nuorisopsykiatrisista hoito- 10681: alaikäisiä henkilöitä sijoitettiin psykiatriseen paikoista ja että siksi aikuisten osastoilla hoide- 10682: hoitoon aikuisten osastoille. Lisäksi potilaiden taan noin puolet alaikäisistä, jotka on otettu 10683: kuulemismenettely ja vakavan mielenterveyden hoitoon tahdosta riippumatta. Hallitus ilmoitti 10684: häiriön määrittely vaikutti epäyhtenäiseltä. Tä- pitävänsä tärkeänä tilanteen korjaamista pikai- 10685: män vuoksi apulaisoikeusasiamies otti asian sesti ja edellyttävänsä, että sairaanhoitopiirit 10686: omasta aloitteestaan tutkittavaksi. huolehtivat asiasta. Se ilmoitti myös, että velvoi- 10687: tetta tullaan valvomaan (mt. s. V). 10688: Alaikäisten hoidon järjestämisestä 10689: Nyt asiassa saatujen selvitysten perusteella 10690: Asiassa hankittujen selvitysten perusteella oli voitiin todeta, että alaikäisten mielenterveyspo- 10691: arvioitavissa, että lasten ja nuorten mielenter- tilaiden hoitoa ei ollut edelleenkään järjestetty 10692: veyden ongelmat ovat lisääntyneet ja että ne kaikilta osin siten, että sen voitaisiin katsoa vas- 10693: ovat selkeästi vaikeampia kuin aikaisemmin. taavan lapsen oikeuksien sopimuksessa ja lain- 10694: Erityisen ongelman näytti muodostavan rajusti säädännössä asetettuja velvoitteita. 10695: oireilevien, psykoottisten, vaikea-asteisesti väki- Apulaisoikeusasiamiehen mukaan hallitus- 10696: valtaisten sekä päihde- ja huumeongelmaisten muodon 15 a §:ssä turvatut oikeus riittäviin sosi- 10697: nuorten hoidon järjestäminen. Selvityksistä il- aali- ja terveyspalveluihin sekä oikeus välttä- 10698: 10699: 10700: 10701: 204 10702: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 10703: 10704: 10705: 10706: 10707: mättömään huolenpitoon merkitsevät julkiselle JOS hän on vakavan mielenterveydenhäiriön 10708: vallalle asetettua velvollisuutta huolehtia siitä, vuoksi hoidon tarpeessa. Laissa ei ole määritelty, 10709: että psykiatrista hoitoa on saatavilla sitä tarvit- mitä tarkoitetaan vakavalla mielenterveyden- 10710: seville lapsille ja nuorille ja että hoito voidaan häiriöllä. Selvitysten perusteella voitiin todeta, 10711: toteuttaa mielenterveyslain 8 §:ssä sanotulla ta- että vakavan mielenterveydenhäiriön määrittely 10712: valla. Lisäksi hallitusmuodon 16 a §:n mukainen oli epäyhtenäistä ja siihen liittyi tulkinnallisia 10713: julkisen vallan velvollisuus turvata perusoikeuk- vaikeuksia. 10714: sien ja ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttää, Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tahdosta 10715: että kaikki viranomaiset toimivat aktiivisesti riippumattomaan hoitoon määräämisen erilaisia 10716: hoidon saattamiseksi lapsen oikeuksien sopimuk- edellytyksiä eri puolilla maata on arvioitava hal- 10717: sen, perusoikeussäännösten sekä mielenterveys- litusmuodon 5 §:n yhdenvertaisuussäännöksen 10718: lain vaatimuksia vastaavaksi. valossa. Sen mukaan ketään ei saa ilman hyväk- 10719: Apulaisoikeusasiamies viittasi myös lapsen oi- syttävää syytä asettaa eri asemaan. Olennaista 10720: keuksien sopimukseen sekä taloudellisia, sosiaali- apulaisoikeusasiamiehen mukaan on, voidaanko 10721: sia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan kan- erilaisista tulkinnoista aiheutuva erilainen koh- 10722: sainväliseen yleissopimukseen, jotka turvaavat telu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta 10723: oikeuden terveyteen ja velvoittavat huolehti- hyväksyttävällä tavalla. Kun otetaan huomioon 10724: maan, että oikeus lääkärin ja sairaaloiden palve- se, että kysymys on myös perusoikeuksien kan- 10725: luihin toteutuu. Hän ei pitänyt lainmukaisena nalta merkityksellisestä itsemääräämisoikeuden 10726: sitä, että voimavaroja koskevassa päätöksen- ja henkilökohtaisen vapauden rajoittamisesta, 10727: teossa jätetään huomiotta lisääntynyt hoidon tulkintakäytännön erilaisuus ei ole hänen näh- 10728: tarve silloin kuin se on ennakoitavissa ja sen däkseen sopusoinnussa hallitusmuodon yhden- 10729: tiedetään säännöllisesti toistuvan. vertaisuusvaatimuksen kanssa. Koska tahdosta 10730: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan alaikäisen riippumatta annettavaan hoitoon määräämises- 10731: potilaan hoitoa aikuisten osastolla voidaan pitää sä on kysymys perusoikeutena ja ihmisoikeutena 10732: lain mukaisena, mikäli sijoittaminen aikuisten suojatun itsemääräämisoikeuden ja henkilökoh- 10733: osastolle perustuu hoidon tarpeeseen ja lapsen taisen vapauden rajoittamisesta, tulisirajoitusta 10734: edusta tehtyyn arvioon ja hoito toteutetaan eri- koskevan lainsäädännön olla tarkkarajaista ja 10735: tyisesti alaikäisen hoitotarpeiden mukaisesti. Ai- täsmällistä. Tavoitteena on ehkäistä mielival- 10736: kuisten osastolle sijoittamista koskeva ratkaisu taista kohtelua. 10737: sekä ne seikat, joihin harkinta perustuu, tulisi Selvitysten perusteella näytti siltä, että olisi 10738: apulaisoikeusasiamiehen mukaan aina kirjata mahdollista hahmottaa vakavalle mielentervey- 10739: potilasasiakirjoihin. denhäiriölle tietty ydinsisältö, joka näyttäisi vas- 10740: taavan kaikkien selvityspyyntöön vastanneiden 10741: Vakavan mielenterveydenhäiriön käsitystä. Toisaalta vastauksissa mainittiin 10742: määrittely 10743: myös sellaisia oireita tai käyttäytymistä, joita ei 10744: Mielenterveyslain 8 §:n 2 momentin mukaan mainittu muissa vastauksissa tai ne sisältyivät 10745: alaikäinen voidaan määrätä tahdostaan riippu- vain harvojen sairaanhoitopiirien edustajien vas- 10746: matta psykiatriseen sairaalahoitoon lainkohdas- tauksiin. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan lais- 10747: sa säädettyjen muiden edellytysten täyttyessä, sa tulisi pyrkiä määrittelemään mahdollisimman 10748: 10749: 10750: 10751: 205 10752: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 10753: 10754: 10755: 10756: 10757: täsmällisesti ja yksiselitteisesti, mitä vakavalla sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta 10758: mielenterveydenhäiriöllä tarkoitetaan. Toisaal- ja valtionosuudesta annetun lain ja kuntien val- 10759: ta liian tarkka määritelmä saattaa johtaa siihen, tionosuuslain 24 §:ään. Säännösten mukaan eri- 10760: että lääketieteellisesti arvioiden välttämättö- koissairaanhoidon suunnittelu, ohjaus ja valvon- 10761: män tahdosta riippumattoman hoidon aloittami- ta läänin alueella kuuluu lääninhallituksille. 10762: nen estyy tai viivästyy. Lääninhallituksilla on mahdollisuus asettaa uh- 10763: Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, kasakko silloin, kun kunta tai kuntayhtymä on 10764: että perusoikeuksien toteutuminen ja erityisesti jättänyt noudattamatta laissa tai lain nojalla 10765: alueellinen yhdenvertaisuus edellyttäisivät sen säädetyn tai määrätyn velvoitteen. 10766: selvittämistä, olisiko vakavan mielenterveyden- Apulaisoikeusasiamies viittasi myös valtion- 10767: häiriön nykyistä täsmällisempi määritteleminen taloudentarkastusviraston tarkastuskertomuk- 10768: laissa mahdollista. seen 9/97. Kertomuksen mukaan valtioneuvos- 10769: ton valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuol- 10770: Potilaan kuulemisesta ja informoinnista lon järjestämistä koskevan suunnitelman avulla 10771: kunnille suunnattavan informaatio-ohjauksen 10772: Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 10773: tulisi olla selkeämpää tavoitteiden asettamises- 10774: se, että vakavan mielenterveydenhäiriön määrit- 10775: sa. Siitä tulisi myös nykyistä paremmin käydä 10776: tely laissa on vaikeaa, asettaa korkeat vaatimuk- 10777: ilmi, mitä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsää- 10778: set vakavan mielenterveyden häiriön toteamista 10779: däntö käytännössä vähintään edellyttää kunnil- 10780: koskevalle menettelylle ja korostaa potilaan oi- 10781: ta. Kertomuksessaan valtiontalouden tarkastus- 10782: keusturvan merkitystä. Potilaan kuulemista 10783: virasto on esittänyt sosiaali- ja terveysministe- 10784: koskevia säännöksiä on mm. mielenterveyslaissa 10785: riön yhteydessä toimivan perusturvalautakun- 10786: ja laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Apu- 10787: nan aseman ja tehtävien kehittämistä siten, että 10788: laisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan poti- 10789: se voisi paremmin valvoa perusoikeuksien toteu- 10790: laan ja hänen omaistensa kuulemista sekä poti- 10791: tumista. 10792: laan hoitoa ja oikeuksia koskevaan tiedonsaan- 10793: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kansalais- 10794: tiin liittyviä menettelyjä saattaisi kuitenkin olla 10795: ten perusoikeudet ja niiden toteutuminen mer- 10796: aihetta kehittää nykyisestä. 10797: kitsevät, että valtion viranomaisten kuntien hal- 10798: lintoon ja palvelutuotantoon kohdistama lailli- 10799: Hoidon valvonnasta 10800: suusvalvonta on välttämätöntä. Koska valvon- 10801: Alaikäisten mielenterveyspotilaiden hoidon taa ei apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu- 10802: lainmukaisuuden valvonnasta apulaisoikeus- kaan voida jättää yksinomaan hallintolainkäy- 10803: asiamies totesi päätöksessään, että lääninhalli- töllisen kontrollin varaan tai kansalaisten aloit- 10804: tusten tulisi nykyistä aktiivisemmin seurata ja teesta riippuvaksi, tulisi olla olemassa asianmu- 10805: valvoa alaikäisten hoidon toteuttamisen lainmu- kaiset menetelmät ja menettelytavat valvonnal- 10806: kaisuutta alueellaan. Niiden tulisi esimerkiksi le. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveysministeriön 10807: tarkastuskäynneillä tai asiakirjoja tarkastamai- tulisi selventää valtion toimielinten kuntiin koh- 10808: la ja koulutuksen avulla tehostaa alaikäisten oi- distaman valvonnan sisältöä myös terveyden- 10809: keuksien toteutumisen valvontaa. huollon alueella. 10810: Hän viittasi erikoissairaanhoitolain 5 §:ään, Valvontaoikeuden ja sen sisällön ja tapojen 10811: 10812: 10813: 10814: 206 10815: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 10816: 10817: 10818: 10819: 10820: selkeys on erityisen tärkeää alaikäisten mielen- PSYKIATRISEN SAIRAALAN POTILAAN 10821: terveyspotilaiden ja heidän hoitonsa lainmukai- HAMMASHOIDON LAIMINLYÖNTI KUS- 10822: suuden valvonnassa. Apulaisoikeusasiamiehen TANNUSEPÄSELVYYKSIEN JOHDOSTA 10823: mukaan myös hallitusmuodon 16 a §:n mukainen 10824: Apulaisoikeusasiamiehen tarkastaessa Niu- 10825: julkisen vallan velvoite turvata perus- ja ihmisoi- 10826: vanniemen sairaalaa hänen puheillaan kävi poti- 10827: keuksien toteutuminen edellyttää asianmukai- 10828: las, jolle ei ollut järjestetty hänen tarvitsemaansa 10829: sen laillisuusvalvonnan menetelmien ja menette- 10830: hammashoitoa, koska sairaala katsoi olevansa 10831: lytapojen kehittämistä. 10832: velvollinen järjestämään vain ensiapuluonteisen 10833: Apulaisoikeusasiamies saattoi sosiaali- ja ter- 10834: hammashoidon ja koska potilaan hammashoito 10835: veysministeriön, sosiaali- ja terveysalan tutki- 10836: edellytti hänen potemastaan tartuntataudista 10837: mus- ja kehittämiskeskuksen, lääninhallitusten 10838: johtuen suojatoimenpiteitä, joista aiheutui eri- 10839: sekä sairaanhoitopiirien tietoon edellä sanotut 10840: tyiskustannuksia. 10841: käsityksensä alaikäisten mielenterveyspotilai- 10842: Asiaa selvitettäessä kävi ilmi, että pitkäai- 10843: den hoidon järjestämisen puutteista sekä siitä, 10844: kaispotilaiden hammashoidon järjestämisessä 10845: että alaikäisten potilaiden tahdonvastainen hoi- 10846: noudatetaan erilaisia käytäntöjä. Pitkäaikaispo- 10847: to tulee toteuttaa erillään aikuisista ja että tästä 10848: tilaan oikeuteen saada hammashoitoa näyttää 10849: voidaan poiketa vain, mikäli poikkeamisen har- 10850: käytännössä vaikuttaneen se, mitä sairaalan hoi- 10851: kitaan olevan lapsen edun mukaista. Hän saattoi 10852: topäivämaksun katsotaan kattavan. 10853: sosiaali- ja terveysministeriön tietoon myös käsi- 10854: Apulaisoikeusasiamies totesi ratkaisussaan, 10855: tyksensä siitä, että perusoikeuksien toteutumi- 10856: että julkisen vallan velvollisuus järjestää poti- 10857: nen edellyttää sen selvittämistä, onko vakavan 10858: laan terveydentilan vaatima hoito perustuu ih- 10859: mielenterveydenhäiriön käsitettä mahdollista 10860: misoikeussopimuksiin ja hallitusmuodon perus- 10861: täsmentää laissa. Vielä hän saattoi sosiaali- ja 10862: oikeussäännöksiin. Oikeus välttämättömään 10863: terveysministeriön tietoon käsityksensä kuntiin 10864: huolenpitoon sekä riittäviin terveyspalveluihin 10865: kohdistuvan valvonnan kehittämisestä, jotta 10866: merkitsee, että hoidon tarpeessa olevalle henki- 10867: voitaisiin nykyistä täsmällisemmin määritellä, 10868: lölle on annettava käytössä olevien voimavaro- 10869: mitä terveydenhoidon lainsäädäntö edellyttää 10870: jen puitteissa hänen tarvitsemansa hoito. Tämä 10871: kunnilta alaikäisten mielenterveyspotilaiden 10872: oikeus on riippumaton siitä, kuka maksaa hoi- 10873: hoidon lainmukaisessa järjestämisessä. 10874: dosta aiheutuvat kustannukset. Epäselvyys hoi- 10875: Apulaisoikeusasiamies pyysi sosiaali- ja ter- 10876: don kustannusten korvaamisesta ei saa estää tai 10877: veysministeriötä ilmoittamaan 30.6.1998 men- 10878: viivyttää hoidon tarpeessa olevan henkilön hoi- 10879: nessä, mihin toimenpiteisiin ratkaisu oli antanut 10880: don aloittamista. 10881: aihetta. 10882: Tässä tapauksessa potilas oli hakenut toi- 10883: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, 10884: meentulotukena maksusitoumusta hammashoi- 10885: dnro 1052/2/96 10886: toon ja saanut hylkäävän päätöksen marras- 10887: kuussa 1994. Maksusitoumuksen hän oli saanut 10888: lopulta marraskuussa 1996. Hoito oli aloitettu 10889: tämän jälkeen ja saatettu loppuun toukokuussa 10890: 1997. Apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu- 10891: kaan hoidon näinkin huomattava viivästyminen 10892: 10893: 10894: 207 10895: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 10896: 10897: 10898: 10899: 10900: merkitsi, että sairaala oli laiminlyönyt lainmu- SOTILASASIAT JA 10901: kaisen velvollisuutensa järjestää potilaalle hänen 10902: tarvitsemansa hoito. Hänen käsityksensä mu- 10903: PUOLUSTUSHALLINTO 10904: kaan hammashoito olisi tullut järjestää viipy- 10905: mättä kustannuksia koskevasta epäselvyydestä 10906: VARUSKUNTIEN TARKASTUKSET 10907: huolimatta. 10908: Apulaisoikeusasiamiehen saamien selvitysten 10909: SOTILASOIKEUDENHOITO 10910: perusteella pitkäaikaishoidossa olevien potilai- Kertomusvuonna oikeusasiamies keskittyi 10911: den hoidon laajuudesta ja kustannusvastuusta varuskuntatarkastuksilla aiempien vuosien ta- 10912: vallitsee epätietoisuutta. Tämä epätietoisuus paan erityisesti sotilasoikeudenhoidon seuran- 10913: saattaa vaikuttaa potilaan oikeuteen saada tar- taan. Tarkastuskohteiden kurinpitoasiakirjat 10914: vitsemaansa hoitoa tai viivästyttää hoidon aloit- tarkastettiin etukäteen muutamalta edeltävältä 10915: tamista. Lisäksi erityisesti psykiatrisessa hoidos- kuukaudelta. Varusmiesten oikeusturvaa vaka- 10916: sa olevien pitkäaikaispotilaiden mahdollisuudet vasti vaarantaneita virheellisyyksiä ei todettu. 10917: valvoa oikeuksiensa toteutumista saattavat olla Asioiden käsittely oli yleensä ollut nopeaa eikä 10918: hyvin rajalliset. Tämän vuoksi apulaisoikeus- merkittäviä eroavaisuuksia eri joukko-osastojen 10919: asiamiehen mielestä on tarpeen säännellä pitkä- kurinpitokäytännössä havaittu. 10920: aikaispotilaiden hoidon laajuudesta ja kustan- V altaosa varusmiesten syyksi luetuista teoista 10921: nusten korvaamisessa noudatettavasta menette- oli lieviä palvelusrikoksia ja poissaolorikoksia. 10922: lystä tarkemmin. Puutteita havaittiin lähinnä joidenkin teonku- 10923: Apulaisoikeusasiamies saattoi sosiaali- ja ter- vausten epämääräisyydessä. Seuraamusta korot- 10924: veysministeriön tietoon käsityksensä siitä, että tavat tai lieventävät perusteet oli usein ilmaistu 10925: pitkäaikaispotilaiden hoitoon liittyvien oikeuk- liian ylimalkaisesti. Aina ei kurinpitoasiakirjois- 10926: sien toteutuminen edellyttää hallitusmuodon 16 ta käynyt ilmi, olivatko sotilaskurinpitolain 10 10927: a §:n mukaisesti julkisen vallan aktiivisia toimen- §:n mukaiset kurinpitomenettelyn edellytykset 10928: piteitä. Sen vuoksi hän esitti, että sosiaali- ja olleet olemassa. 10929: terveysministeriö ryhtyisi toimenpiteisiin sellais- Kertomusvuonna määrätyistä kurinpitoseu- 10930: ten säännösten aikaansaamiseksi, joissa määri- raamuksista enää noin 3 % oli arestirangaistuk- 10931: tellään tarkemmin eri tahojen kustaunettavaksi sia. Esimerkiksi vuonna 1990 arestirangaistusten 10932: tarkoitetun hammashoidon laajuus sekä hoidon osuus oli vielä noin 16 %. Suomenliityttyä vuon- 10933: kustannusvastuun toteamiseksi noudatettava na 1990 Euroopan ihmisoikeussopimukseen soti- 10934: menettely. laskurinpitolakia muutettiin siten, että kurinpi- 10935: Apulaisoikeusasiamies pyysi sosiaali- ja ter- tomenettelyssä määrätyistä arestirangaistuksis- 10936: veysministeriötä ilmoittamaan 30.6.1998 men- ta oli mahdollista valittaa tuomioistuimeen. 10937: nessä, mihin toimenpiteisiin asiassa on ryhdytty. Lain katsottiin tämän jälkeen olevan sopusoin- 10938: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, nussa ihmisoikeussopimuksen asettamien vel- 10939: dnro 1883/2/96 voitteiden kanssa. 10940: Perusoikeusuudistuksen yhteydessä vuonna 10941: 1995 sisällytettiin hallitusmuodon 6 §:ään aiem- 10942: paa yksityiskohtaisemmat säännökset muun 10943: 10944: 10945: 208 10946: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 10947: 10948: 10949: 10950: 10951: muassa henkilökohtaisen koskemattomuuden ja VARUSMIESTEN ODOTUKSET 10952: vapauden suojaamisesta. Mainitun pykälän mu- 10953: Varusmiehet eivät juuri valittaneet palveluk- 10954: kaan vapaudenmenetyksen sisältävän rangais- 10955: sen raskautta. Päinvastoin palvelukselta odotet- 10956: tuksen voi määrätä vain tuomioistuin. Perusoi- 10957: tiin enenevässä määrin mielekkyyttä ja tehok- 10958: keusuudistuksen seurauksena sotilaskurinpitola- 10959: kuutta. Järkevän tekemisen puute ja joutenolo 10960: kia muutettiin kertomusvuonna siten, että vuo- 10961: koettiin turhauttavaksi. Varsinkin pitemmälle 10962: den 1998 alusta lukien ei arestirangaistuksen 10963: opiskelleet varusmiehet olivat sitä mieltä, ettei 10964: määrääminen kurinpitomenettelyssä ole enää ol- 10965: heidän siviilikoulutustaan osattu aina hyödyn- 10966: lut lainkaan mahdollista. Arestin voi nyttemmin 10967: tää puolustusvoimissa riittävästi. 10968: määrätä vain tuomioistuin. 10969: Myönteistä palautetta esimiehiltä toivottiin 10970: enemmän. Varusmiesten koulutusta koskeva oh- 10971: jeistus on nykyään jo varsin modernia. Ohjeis- 10972: SIMPUTUS tuksen mukaan esimiesten tulee kannustaa ja 10973: antaa tunnustusta alaisilleen sekä tukea erityi- 10974: Simputuksen estäminen on perinteisesti ollut 10975: sesti joukon heikoimpia. Varusmiesten kanssa 10976: oikeusasiamiehen tärkeimpiä tavoitteita varus- 10977: käydyssä keskustelussa kävi ilmi, että käytän- 10978: miesten kohteluun liittyvässä laillisuusvalvon- 10979: nössä esimiehiltä saatava palaute oli useimmiten 10980: nassa. Kertomusvuonnakin tuli ilmi muutamia 10981: kielteistä. 10982: tapauksia, joissa esimiesten menettelyä voitiin 10983: pitää tästä näkökulmasta epäasiallisena. Usein 10984: menettelyä puolusteltiin sillä, että kysymys oli 10985: joukko-osastossa vuosia jatkuneesta perinteestä. TERVEYDENHUOLTO 10986: Varusmiesesimiesten puutteellista valvontaa 10987: Terveydenhuollosta keskusteltaessa tuotiin 10988: taas perusteltiin riittämättömillä resursseilla. 10989: toistuvasti esille henkilökunnan epäluuloinen 10990: Oikeusasiamies korosti tarkastusten yhteydessä, 10991: suhtautuminen lääkärin vastaanotolle hakeutu- 10992: että sotilasesimiehet olivat yleisen palvelusohje- 10993: viin varusmiehiin. Varusmiesten kertomusten 10994: säännön mukaan viime kädessä vastuussa siitä, 10995: mukaan myös todella sairaidenkin epäiltiin usein 10996: mitä heidän alaisissaan joukoissa tapahtui. Esi- 10997: pyrkivän ainoastaan palveluksen välttämiseen. 10998: miesten velvollisuutena oli myös tarvittaessa ak- 10999: Palvelushelpotuksia saaneiden kerrottiin joskus 11000: tiivisesti selvittää mahdollisten epäasiallisten 11001: joutuneen palvelustehtäviin, joissa toipuminen 11002: perinteiden olemassaolo ja ilmenemismuodot. 11003: oli käytännössä vaikeata ja jotka koettiin ran- 11004: Niin sanotut rättisulkeiset koettiin varusmies- 11005: gaistuksenomaisiksi. Sairauden vuoksi palveluk- 11006: ten piirissä usein rangaistuksenomaisiksi. Kun 11007: sesta poissa olleille oli joissakin joukko-osastois- 11008: järjestys oli yksikössä syystä tai toisesta päässyt 11009: sa järjestetty lauantaisin niin sanottua rästikou- 11010: löystymään, saatettiin iltaisin varusmiesten va- 11011: lutusta, kun muut olivat lähteneet viikonloppu- 11012: paa-aikana suorittaa jopa tuntikausia kestäviä 11013: lomalle. Oikeusasiamies korosti, että varusmie- 11014: varusteiden vaihtoharjoituksia, joiden koulu- 11015: hillä oli asevelvollisuuslain mukainen oikeus 11016: tuksellista merkitystä varusmiesten oli vaikeata 11017: päästä syytä ennakolta ilmoittamatta lääkärin 11018: ymmärtää. 11019: vastaanotolle eikä tästä saanut aiheutua heille 11020: kielteisiä seuraamuksia. 11021: 11022: 11023: 209 11024: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 11025: 11026: 11027: 11028: 11029: Toisaalta oli myös havaittavissa sitä, että pal- VARUSMIESTOIMIKUNNAT 11030: veluksesta erityisen motivoituneet varusmiehet 11031: Tarkastusten yhteydessä oikeusasiamies kes- 11032: saattoivat välttää lääkärin vastaanotolle hakeu- 11033: kusteli säännöllisesti myös varusmiestoimikun- 11034: tumista silloinkin kun siihen olisi ollut terveydel- 11035: tien edustajien kanssa. Tällöin tuli ilmi varus- 11036: lisistä syistä aihetta. Tätä tapahtui erityisesti 11037: miestoimikuntien tärkeä rooli varusmiesten ase- 11038: niiden kohdalla, jotka halusivat maksimoida 11039: maan, sosiaalisiin oloihin ja palvelusolosuhteisiin 11040: suorituksensa päästäkseen haluamaansa sotilas- 11041: liittyvissä asioissa kuin myös oikeudellisissa ja 11042: koulutukseen, esimerkiksi reserviupseerikou- 11043: taloudellisissa kysymyksissä. Kantahenkilökun- 11044: luun. 11045: nan suhtautuminen varusmiestoimikuntiin oli 11046: yleensä asiallista. Yhteydet komentajiin olivat 11047: hyvät ja myös työskentelyolosuhteet pääosin 11048: SOSIAALISET ONGELMAT kunnossa. Varusmiestoimikuntien edustajat toi- 11049: vat usein esiin myös sellaisia epäkohtia, joita 11050: V aru.· niesten kipeimmät ongelmat olivat 11051: varusmiehet itse eivät jostain syystä halunneet 11052: epäilemättä sosiaalisia ja liittyivät toimeentu- 11053: kertoa oikeusasiamiehelle. 11054: loon. Maksuttornia lomamatkoja oli varusmies- 11055: ten mielestä liian vähän ja päivärahan suuruus 11056: oli riittämätön. Monilla oli myös vaikeuksia sel- 11057: vitä viikonloppuvapaiden ylläpitokustannuksis- NAISTEN ASEPALVELUS 11058: ta. Varusmiesten mielestä oli kohtuutonta, että 11059: Kertomusvuonna oli vapaaehtoisessa palve- 11060: heidän ei ollut mahdollista suorittaa kansalai- 11061: luksessa kaikkiaan noin 500 naista. Naisten ase- 11062: suusvelvollisuuttaan ilman toimeentuloon liitty- 11063: palvelus on ehtinyt jo vakiintua osaksi puolus- 11064: viä ylimääräisiä huolia. Tämä oli omiaan vaikut- 11065: tusvoimien normaalia koulutusjärjestelmää. Ko- 11066: tamaan myös palvelusmotivaatioon. Tässä yh- 11067: kemukset naisten palveluksesta olivat pääosin 11068: teydessä kiinnitettiin toistuvasti huomiota myös 11069: myönteisiä. Naiset suoriutuivat palveluksestaan 11070: varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten eriarvoi- 11071: keskimääräistä paremmin. Tarkastusten yhtey- 11072: seenkohteluun. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjas- 11073: dessä kävi ilmi, että naisten palvelusolosuhteet 11074: sa varusmiehet saivat ruokarahaa lomien ja vii- 11075: olivat esimerkiksi majoituksen osalta usein sel- 11076: konloppuvapaiden ajaksi. Suomessa tämä etu oli 11077: västi muita varusmiehiä paremmat. Miespuoliset 11078: vain siviilipalvelusmiehillä. 11079: varusmiestoverit eivät kuitenkaan tarkastusten 11080: Asevelvollisuuslain 50 §:n mukaan varusmie- 11081: yhteydessä valittaneet naisten paremmasta koh- 11082: hillä on oikeus saada tarvittaessa asiantuntevaa 11083: telusta, vaikka se olisi perustellusti saatettu ko- 11084: apua sosiaaliturvaa koskevissa asioissa. Tästä 11085: kea myös eräänlaisena yhdenvertaisuusongelma- 11086: huolimatta kaikissa joukko-osastoissa ei ollut 11087: na. 11088: vieläkään vakinaisia sosiaalikuraattoreita. Kävi 11089: Kantahenkilökunnan huolena oli epävarmuus 11090: selkeästi ilmi, että tarvetta heidän palveluilleen 11091: tulevista työpaikoista puolustusvoimien lukuis- 11092: olisi ollut. 11093: ten organisaatiomuutosten ja varuskuntien lak- 11094: kauttamisten yhteydessä. 11095: Jäljempänä mainitaan havaintoja yksittäis- 11096: tenjoukko-osastojen tarkastuksilta. 11097: 11098: 11099: 210 11100: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 11101: 11102: 11103: 11104: 11105: JÄÄKÄRIPRIKAATI Toimikunnan edustajat kertoivat varusmiesesi- 11106: miesten epäasiallisesta käytöksestä erään iltape- 11107: Prikaatin palvelusolosuhteet todettiin pää- 11108: sun yhteydessä. Oikeusasiamiehen kehotuksesta 11109: osin hyviksi. Ainoana puutteena mainittiin har- 11110: asiassa suoritettiin esitutkinta. Asian käsittely 11111: joitusalueiden peseytymistilojen riittämättö- 11112: oli kertomusvuoden päättyessä vielä vireillä 11113: myys. Palveluksen keskeytyksiä oli normaalia 11114: (dnro 923/4/97). 11115: vähemmän. Kurinpitoseuraamukset olivat sen 11116: sijaan lisääntyneet edellisvuodesta. Ongelmana 11117: mainittiin erityisesti yksin asuvien varusmiesten 11118: toimeentulovaikeudet viikonloppuisin. ILMAVOIMIEN VIESTIKOULU YM. 11119: Prikaatissa oli panostettu erityisesti lomakul- 11120: jetusten tehokkaaseen järjestämiseen. Julkisten Tikkakoskella palveli varusmiehiä lähinnä 11121: kulkuyhteyksien puuttuessa varusmiehillä oli vain Ilmavoimien viestikoulussa. Tarkastushet- 11122: poikkeustilanteissa mahdollisuus käyttää myös kellä palveluksessa oli 285 varusmiestä. Oikeus- 11123: vuokra-autoja ja omia autoja. Suunnitelmissa oli upseerin mukaan kurinpitoseuraamusten määrä 11124: myös kokeilla järjestelmää, jossa lomien pituuk- oli viime aikoina huomattavasti vähentynyt. 11125: sia lisättäisiin ja niiden määrää vastaavasti vä- Syyksi oikeusupseeri arveli viikonloppuvapaiden 11126: lisääntymisen. Paikalla oli viikonloppuisin enää 11127: hennettäisiin. 11128: U pseerikokelaiden kerrottiin ilmoittaneen va- vain valmiusosasto. 11129: rusmiehille, ettei "pienten vaivojen" takia saa- Heinäkuussa 1996 palvelukseen astuneista 11130: nut mennä lääkärin vastaanotolle. Oikeusasia- varusmiehistä huomattavan moni oli keskeyttä- 11131: miehen kehotuksesta komentaja lupasi puuttua nyt palveluksen joko terveydellisistä syistä tai 11132: siirtymällä siviilipalvelukseen. Varusmiestoimi- 11133: asiaan. 11134: kunnan edustajat pitivät majoituskasarmia kyl- 11135: mänä ja vetoisena. He mainitsivat myös erään 11136: henkilökuntaan kuuluvan runsaasta alkoholin- 11137: RAJAJÄÄKÄRIKOMPPANIA käytöstä ampumaleirillä. Tälle oli myöhemmin 11138: Lapin rajavartioston varusmieskoulutus oli määrätty asian johdosta kurinpitorangaistus. 11139: vuodesta 1993lähtien tapahtunut Ivalossa sijait- 11140: sevassa rajajääkärikomppaniassa. Tarkastushet- 11141: ken vahvuus oli 158 varusmiestä, jotka tulivat 11142: KAARTIN JÄÄKÄRIRYKMENTTI 11143: palvelukseen pääsääntöisesti Lapin alueelta. 11144: Kurinpitoseuraamuksia oli komppaniassa mää- Rykmentti oli perustettu 1.7.1996 yhdistä- 11145: rätty enemmän kuin puolustusvoimissa keski- mällä Kaartin pataljoona ja Uudenmaan jääkä- 11146: määrin. Myös kurinpitokäytäntö oli ankarah- ripataljoona. Varusmiehet oli rekrytoitu pääosin 11147: koa. pääkaupunkiseudulta. Tästä johtuen palveluk- 11148: Sissitoimikunta piti tärkeänä maksutlomien sen keskeytysluvut olivat valtakunnallista keski- 11149: lomamatkojen lisäämistä, koska kaikkien Lapin arvoa selvästi korkeammat. Lääkärin kanssa 11150: varusmiesten kotimatkat olivat varsin pitkät. keskusteltiin muun muassa varusmiesten huu- 11151: Toimikunnan edustajien mukaan iltatoimet oli- meongelmista. Kertomusvuoden tammikuussa 11152: vat johdettuja koko varusmiespalveluksen ajan. tehdyn tutkimuksen mukaan jopa 35 prosenttia 11153: 11154: 11155: 211 11156: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 11157: 11158: 11159: 11160: 11161: palvelukseen astuneista varusmiehistä oli jossain Laivaston komentaja esitteli oikeusasiamie- 11162: vaiheessa kokeillut huumeita. helle pääesikunnan kehotuksesta laaditun erityi- 11163: Panssaritorjuntakomppanian varasto- Ja sen toimenpideohjelman simputusperinteen kat- 11164: luokkatiloja pidettiin puutteellisina. Kuljetus- kaisemiseksi. Simputustapauksen seurauksena 11165: komppanian tupiin oli majoitettuna 15-20 va- varusmiesesimiesten valvontaa oli tehostettu. 11166: rusmiestä. Kuljettajat joutuivat palvelustehtä- Myös varusmieskyselyjä oli lisätty. Nimettömiä 11167: vistään johtuen nukkumaan vuorokauden eri ai- tiedusteluja suoritettiin alokasaikana, aiokas- 11168: koina. Suuri varusmiesmäärä samassa tuvassa kauden päätteeksi ja vielä palveluksen päättyes- 11169: haittasi kuljettajien lepomahdollisuuksia. sä. 11170: Sosiaalikuraattori kiinnitti huomiota varus- Sosiaalikuraattori toi jälleen esiin varusmies- 11171: miesten taloudellisiin ongelmiin. Hänen mukaan- ten toimeentulo-ongelmat. Käytäntö toimeentu- 11172: sa osa näki suorastaan nälkää lomien aikana. lotukea myönnettäessä vaihteli eri kunnissa. Esi- 11173: Varusmiestoimikunnan tärkeänä toiminta- merkiksi pääkaupunkiseudun suurissa kaupun- 11174: muotona oli tukihenkilötoiminta. Sen tarkoituk- geissa tukea ei myönnetty. Sosiaalikuraattorin 11175: sena oli auttaa alokkaita käytännön ongelmissa. mukaan merivoimissa ei ollut omaa sosiaalipääl- 11176: Toimikunnan jäsenten mielestä rykmentissä ei likköä. Hän oli itsekin työllisyysvaroin palkattu. 11177: saanut riittävästi palautetta esimiehiltä. Varsin- 11178: kin ryhmäjohtajat olivat kokeneet tämän puut- 11179: teena. Varusmiesten kertoman mukaan aliupsee- 11180: SUOMENLAHDEN 11181: rikoulussa oli parin viimeisen kurssin aikana ollut RANNIKKORYKMENTTI 11182: tapana istuttaa ulkopalveluksesta vapautettuja 11183: oppilaita käytävällä lukemassa yleistä palvelus- Rykmentin kurinpitoseuraamusten määrä oli 11184: ohjesääntöä. Oikeusasiamies saattoi varusmie- selvästi valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. 11185: hiltä saamansa tiedot komentajan tietoon, joka Kurinpitoasiakirjat oli sinänsä asianmukaisesti 11186: lupasi ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien korjaa- laadittu. Simputustapauksia ei asiakirjoista eikä 11187: miseksi. käydyistä keskusteluista käynyt ilmi. 11188: Sekä varusmiehet että henkilökunta pitivät 11189: huomattavana puutteena sitä, ettei rykmentissä 11190: ollut lainkaan sosiaalikuraattoria. Työllisyysva- 11191: SUOMENLAHDEN LAIVASTO 11192: roin palkatun asiantuntevan sosiaalikuraattorin 11193: Tarkastuksella keskityttiin erityisesti kerto- työsuhde oli juuri päättynyt. Häntä olisi tarvittu 11194: musvuoden alussa sattuneisiin laivaston simpu- tulevien organisaatiomuutosten yhteydessä ii- 11195: tustapauksiin, jotka oli osittain jo käsitelty kärä- menevien ongelmien selvittelyssä. Rykmentti oli 11196: jäoikeudessa ja jotka olivat esimiesten valvon- siirtymässä vuonna 1998 merivoimien alaisuu- 11197: nan mahdollisten laiminlyöntien osalta oikeus- teen. 11198: asiamiehellä tutkittavina (dnro 469/2/97). Tar- Isosaaren linnakkeen varusmiesesimiehet toi- 11199: kastuksella mukana ollut merivoimien komenta- voivat enemmän myönteistä palautetta esimie- 11200: ja totesi, ettei laivastossa ilmeisesti ollut riittä- hiltään. Koulutusta he pitivät sinänsä asiallise- 11201: västi puututtu parin vuoden välein ilmitulleisiin na. Tuki esimiehiltä oli kuitenkin riittämätöntä. 11202: simputustapauksiin. Aiemmin varusmiehiä oli juoksutettu muun mu- 11203: 11204: 11205: 11206: 212 11207: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 11208: 11209: 11210: 11211: 11212: assa ruokailuun, mutta nyttemmin käytännöstä mitti asiasta myöhemmin oikeusasiamiehelle kir- 11213: oli luovuttu lehdistössä näkyvästi esillä olleen jallisen selvityksen. Sen mukaan komentaja oli 11214: Upinniemen simputustapauksen jälkeen. antanut päälliköille ohjeen, jonka mukaan kor- 11215: Isosaaren linnakkeen päällikkö oli huolissaan vaavaa koulutusta ei saanut enää järjestää sai- 11216: varusmiesten liiallisesta käytöstä linnakkeen ul- rauden vuoksi koulutuksesta poissa oleville. Räs- 11217: kopuolisiin tehtäviin. Tällä oli vaikutusta muun tikoulutus tuli komentajan ohjeen mukaan antaa 11218: muassa linnakkeen merivalvojien lepoaikoihin. siten, etteivät osallistujat kokeneet siitä rangais- 11219: Myös linnakkeen lääkintähuollossa oli puutteita. tukseksi. 11220: Päivystysluontoista vastaanottoa pitivät lää- 11221: kintäkoulutuksen saaneet varusmiehet. 11222: 11223: HELSINGIN ILMATORJUNTARYKMENTII 11224: 11225: H yrylässä oli tarkastushetkellä palveluksessa 11226: VIESTIRYKMENTTI 11227: 432 varusmiestä, heidän joukossaan myös nais- 11228: Tarkastushetkellä Riihimäen varuskunnassa puolisia asevelvollisia. Kokemukset naisten pal- 11229: oli yhteensä noin 500 varusmiestä, joiden kaik- veluksesta olivat hyvät. Kurinpitoseuraamusten 11230: kien palvelusaika oli ll kuukautta. Lääkärin määrä oli laskenut aiempiin vuosiin verrattuna. 11231: mukaan palveluksen keskeytyksiä oli valtakun- Lääkärin mukaan varusmiehillä oli mahdolli- 11232: nallista keskiarvoa selvästi vähemmän. Sosiaali- suus valita, hakeutuivatko he sairaanhoitajan 11233: kuraattori arvosteli kuntien epäyhtenäistä käy- tai lääkärin vastaanotolle. Kokeilu oli vähentä- 11234: täntöä, mitä tuli toimeentulotuen myöntämiseen nyt lääkärin vastaanottoja noin puolella. Sairaa- 11235: varusmiehille. Hän mainitsi myös pari tapausta, lan tiloja pidettiin kuitenkin liian pieninä. 11236: joissa varusmies oli menettänyt opiskelupaik- Eräs varusmies kertoi vaikeuksistaan saada 11237: kansa varusmiespalveluksen johdosta. esimiehiltään riittävää tietoa aseettoman palve- 11238: Valmiuskoulutukseen muista varuskunnista luksen vaihtoehdosta. Oikeusasiamies kiinnitti 11239: siirretyt varusmiehet kertoivat, että heille oli komentajan huomiota siihen, että myös tästä 11240: annettu katteettomia lupauksia valmiusjoukko- asevelvollisuuslain mukaisesta palvelusvaihto- 11241: jen koulutuksen luonteesta. Heille oli luvattu ehdosta annetaan tietoa. 11242: muun muassa kansainvälinen koulutus ulko- 11243: mailla, puolustusvoimien ajokortti, uudet loma- 11244: puvut sekä nykyaikainen sotilasvarustus. Näitä 11245: PANSSARIPRIKAATI 11246: lupauksia ei ollut kuitenkaan pystytty täyttä- 11247: mään. Rykmentistä kesäkuussa 1998 toimitun Prikaatissa oli käytössä ns. rivialiupseerikou- 11248: selvityksen valmiuskoulutuksessa ilmenneet lu, jossa oppilaat palvelivat pitkälti koulunkin 11249: puutteet oli kuitenkin saatu pääosin korjatuiksi. ajan omissa yksiköissään. Oikeudenhoitoon liit- 11250: Varusmiehet kertoivat myös ns. rästipäiväjär- tyvää koulutusta oli pyritty lisäämään. Yksiköi- 11251: jestelmästä. Sairauden vuoksikoulutuksesta pois den vääpelit eivät juuri käyttäneet kurinpitoval- 11252: jäänyt varusmies joutui myöhemmin koulutuk- taansa. 11253: seen lauantaina. Aiemmin tämä rästipäivä oli Prikaatissa olevaa lomamajoitusta ei viikon- 11254: ollut jokin arkipäivä. Rykmentin komentaja toi- loppuisin juuri käytetty. Sosiaalikuraattori toi- 11255: 11256: 11257: 11258: 213 11259: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 11260: 11261: 11262: 11263: 11264: VOI enemmän taustatietoa varusmiesasiakkais- että heiltä perittiin myös ulkomailla palvelun 11265: taan. Oikeusasiamiehen puhuttelussa kävi peräti ajalta kunnallisveroa. Myös äänestysmahdolli- 11266: 18 varusmiestä. He arvostelivat muun muassa suuden puuttumista kunnallisvaaleissa arvostel- 11267: esimiestensä käytöstä. Asioissa suoritettiin oi- tiin. Tähän oli kuitenkin tulossa muutos seuraa- 11268: keusasiamiehen kehotuksesta tutkinnat. Yhdes- viin kunnallisvaaleihin mennessä. 11269: sä tapauksessa komentaja määräsi sittemmin Keskusteluissa olivat keskeisesti esillä auto- 11270: tykkihallin ympäri varusmiehiä juoksuttaneelle verotukseen liittyvät kysymykset. Pidettiin 11271: luutnantille kurinpitoseuraamuksen. Kolmessa myös epäkohtana, että piiritullikamarien käy- 11272: tutkitussa tapauksessa asiat jätettiin näytön täntö vaihteli muuttoautoja kotimaahan tuota- 11273: puutteessa sillensä. Yksi oikeusasiamiehen tut- essa. Nyttemmin myös Euroopan unionin tahol- 11274: kittavaksi ottama asia on edelleen vireillä ( dnro ta on kiinnitetty huomiota suomalaisen autove- 11275: 2543/4/97). Siinä vänrikin on väitetty muun mu- rotuksen epäkohtiin. Sen on katsottu estävän 11276: assa puhutelleen varusmiehiä epäasiallisesti ja vapaata liikkumista. 11277: vaarantaneen heidän palvelusturvallisuuttaan. 11278: 11279: 11280: SUOMALAISET RAUHANTURVAAJAT 11281: SUOMALAINEN VALVONTAJOUKKO LÄHI-IDÄSSÄ 11282: BOSNIASSA 11283: Samassa yhteydessä kun oikeusasiamies osal- 11284: YK:nturvallisuusneuvoston 12.12.1996 teke- listui Israelissa pidettävään Euroopan oikeus- 11285: män päätöslauselman mukaisesti perustettuun asiamiesten kokoukseen tarkastettiin l.- 11286: NATO-johtoiseen SFOR-operaatioon osallistui 7. 9.1997 myös Lähi-idässä palvelevat rauhantur- 11287: yhteensä 340 suomalaista rauhanturvaajaa. va yksiköt, suomalainen valvontajoukko Etelä- 11288: Pohjoismais-puolalaiseen prikaatin kuuluvassa Libanonissa (UNIFIL) ja Lähi-idän aselevonval- 11289: suomalaisessa pataljoonassa palveli tarkastus- vontajärjestö Israelissa (UNTSO). 11290: hetkellä 292 henkilöä. Prikaatin esikunnassa pal- UNIFIL:n Suomen pataljoonan (YKSL) vah- 11291: veli lisäksi 21 suomalaista. Tämän lisäksi 27 hen- vuus Etelä-Libanonissa oli tarkastushetkellä 452 11292: kilön suomalainen huoltoryhmä työskenteli Pec- rauhanturvaajaa, jotka suorittivat tehtäviään 11293: sin kaupungissa Unkarissa. 22 eri vartioasemalla. Suomalaisen pataljoonan 11294: Pataljoonan tehtäviin kuului muun muassa erityiseksi vahvuudeksi katsottiin se, että rau- 11295: majoitusrakenteiden kunnossapito ja tienparan- hanturvaajien siviiliammattien avulla voitiin 11296: nustyöt. Humanitääriset tehtävät olivat lisän- muiden maiden joukkoja paremmin ylläpitää 11297: neet suomalaisten arvostusta paikallisen väestön omatoimista rakennus- ja kunnostustoimintaa. 11298: keskuudessa. Suomalaiset rauhanturvaajat ovat Suomalaisten tapa vaihtaa kolmannes joukoista 11299: perinteisesti pyrkineet ystävällisiin suhteisiin aina kolme kertaa vuodessa oli myös osoittautu- 11300: paikallisen väestön kanssa. Perinne on erilainen nut hyväksi. Tällä tavoin kokemattomien rau- 11301: kuin esimerkiksi amerikkalaisilla joukoilla, jotka hanturvaajien osuus ei noussut kohtuuttoman 11302: eivät saaneet olla juuri missään tekemisissä pai- suureksi. 11303: kallisväestön kanssa. Tehtävissään rauhanturvaajat joutuivat jat- 11304: Rauhanturvaajat pitivät epäkohtana sitä, kuvasti vaaratilanteisiin. Suunnitelmallisella ja 11305: 11306: 11307: 11308: 214 11309: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N 11310: 11311: 11312: 11313: 11314: kurinalaisella toiminnalla vakavat vahingot oli Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen 11315: onnistuttu välttämään. Kurinpito-ongelmia tarkastukset 1997 11316: esiintyijoukoissa varsin vähän. Humanitäärinen 11317: työ muodosti merkittävän osan rauhanturvaaji- Jääkäriprikaati _ _ _ _ __ 6.-7.3.1997 11318: en toimenkuvasta. Esimerkiksi noin kaksi kol- Rajajääkärikomppania _ __ 6.-7.3.1997 11319: masosaa sairaalan asiakkaista oli paikallista Ilmavoimien esikunta _ _ __ 3.-4.4.1997 11320: väestöä. Tällainen oli omiaan kehittämään suo- Viestikoelaitos - - - - - - - 3.---4.4.1997 11321: malaisten rauhanturvaajien ja paikallisen väes- Ilmavoimien viestivarikko 3.-4.4.1997 11322: tön hyviä suhteita, mitä pidettiin samalla turval- Tukilentolaivue _ _ _ _ __ 3.---4.4.1997 11323: lisuutta lisäävänä tekijänä. Ilmavoimien viestikoulu 3. - 4.4.1997 11324: Ongelmaksi rauhanturvaajat mainitsivat hei- SFOR-operaation suomalainen 11325: kentyneen taloudellisen asemansa. Epäkohtana jääkäripataljoona 22.-23.4.1997 11326: pidettiin, ettei rauhanturvaajia verotettu sa- SFOR-operaation pohjoismais- 11327: moin kuin muita ulkomailla työskenteleviä. Ny- puolalaisen prikaatin esikunta 22.-23.4.1997 11328: kyään rauhanturvaajien taloudellisia etuja ei Pohjoismais-puolalaisen huollon tuki- 11329: muutenkaan enää pidetty niin hyvinä, että se osasto (NSG) ja suomalainen 11330: olisi turvannut uusien vapaaehtoisten rekrytoin- huolto-osasto (NSE) 24.4.1997 11331: nin. Etelä-Libanonin rauhanturvaajat arvosteli- Kaartin jääkärirykmentti _ _ 22.5.1997 11332: vat erityisesti sitä, että heidän päivärahansa oli Suomenlahden laivasto 12.8.1997 11333: vain noin puolet siitä päivärahasta, jonka rau- UNTSO:n suomalainen tarkkailijaryhmä 11334: hanturvaajat Bosniassa ja Makedoniassa saivat. Jerusalem/Naharia 2.-3.9. 11335: Kuitenkin Libanonin palvelus oli vähintään ja 7.9.1997 11336: yhtä vaarallista kuin mainituissa muissa kohteis- YK:n suomalainen valvontajoukko 11337: sa. Oikeusasiamies piti tärkeänä, että rauhantur- Libanonissa 4.-6.9.1997 11338: vatehtäviin lähtöä suunnitteleville annetaan Suomenlahden rannikkorykmentti 2.10.1997 11339: etukäteen oikea ja realistinen kuva heidän talou- Viestirykmentti 6.11.1997 11340: delliseen asemaansa vaikuttavista seikoista. Helsingin ilmatorjuntarykmentti 28.11.1997 11341: Rauhanturvaajien mukaan kaikkien saapu- Panssariprikaati 4.12.1997 11342: miserien kohdalla ei ollut huolehdittu siitä, että 11343: muuttotavaroiden verovapauden edellytyksenä 11344: oleva yhden vuoden ja yhden päivän raja täyt- RATKAISTUT KANTELUT JA 11345: tyi. Jotkut olivat joutuneet olemaan omalla kus- 11346: OMAT ALOITTEET 11347: tannuksellaan palveluksen jälkeen muutamia 11348: päiviä ulkomailla verovapausedun saadakseen. 11349: YLIMITOITETTU JÄRJESTYMIS- 11350: Oikeusasiamies piti tärkeänä, että kaikkia rau- 11351: HARJOITUS 11352: hanturvaajia tässäkin suhteessa kohdellaan yh- 11353: denvertaisesti. Uudenmaan Jääkäripataljoonassa palvellut 11354: varusmies kanteli iltavapaailtana pidetystä yli- 11355: määräisestä järjestymisharjoituksesta, jota hän 11356: piti simputuksena. 11357: 11358: 11359: 11360: 215 11361: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 11362: 11363: 11364: 11365: 11366: Komppanian päällikkönä toiminut kapteeni määrätessään järjestymisharjoituksen pidettä- 11367: oli saanut kouluttajilta palautetta ja todennut väksi varusmiesten iltavapaailtana ja vänrikki 11368: myös itse, että komppanian järjestyminen ei ol- pitämällä varusmiesten vapaa-ajaksi määrättyä 11369: lut sujunut asianmukaisella tavalla. Tästä syystä ylimääräistä harjoitusta yli kolmen tunnin ajan. 11370: ja koska koulutusvaihe ei mahdollistanut harjoi- Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan oi- 11371: tusta päiväpalvelusohjelman puitteissa tapahtu- keusasiamies otti kuitenkin huomioon, että har- 11372: vaksi, hän oli määrännyt harjoituksen pidettä- joitukseen oli sinänsä ollut koulutuksellista ai- 11373: väksi palvelusohjelman ulkopuolella. Kapteeni hetta eikä harjoituksen ollut näytetty saaneen 11374: oli tehnyt muutoksen päiväpalvelusohjelmaan muuten epäasiallisia muotoja. Joukko-osastossa 11375: samana päivänä, kun harjoitus oli määrätty pi- on tapahtuman jälkeen kiinnitetty harjoitukses- 11376: dettäväksi. ta vastanneiden esimiesten huomiota oikeaan 11377: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- menettelyyn. 11378: raavan. Oikeusasiamies saattoi käsityksensä menette- 11379: Harjoituksen ajankohdaksi valittua iltava- lyn virheellisyydestä kapteenin ja vänrikin tie- 11380: paailtaa ei voitu pitää asianmukaisena. Ei ollut toon. 11381: sellaista painavaa syytä, joka olisi pakottanut Oikeusasiamiehen päätös 31.1.1997, dnro 11382: harjoituksen järjestämiseen iltavapaailtana. Sel- 2453/4/95 11383: vityksen mukaan harjoitus olisi ollut mahdollista 11384: suorittaa myös päiväpalvelusohjelman puitteis- 11385: sa. 11386: KANTAHENKILÖKUNNAN KIROILEVA 11387: Tupien ja alueiden kunnostus mukaan lukien 11388: PUHETAPA 11389: harjoitus oli kestänyt yli kolme tuntia. Niin pitkä 11390: järjestymisharjoitus päiväpalvelusohjelman ul- Uudenmaan prikaatin tarkastuksen yhtey- 11391: kopuolella ja iltavapaaillaksi ajoitettuna oli oi- dessä useat oikeusasiamiehen puhuttelemat va- 11392: keusasiamiehen mielestä ylimitoitettu. Harjoi- rusmiehet kertoivat kantahenkilökunnan käyt- 11393: tus oli voitu kokea rangaistuksenomaiseksi myös tävän heitä kohtaan kiroilevaa puhetapaa sekä 11394: siksi, että ohjelman muutosta koskeva päätös oli suhtautuvan heihin muutoinkin epäasiallisesti. 11395: tehty vasta samana päivänä, kun harjoitus pi- Oikeusasiamies totesi prikaatin komentajalle 11396: dettiin. Mikäli normaali iltavapaailta olisi työ- lähettämässään kirjeessä kannanottonaan seu- 11397: suunnitelman kannalta ollut ainoa mahdollinen raavan. 11398: ajankohta harjoituksen pitämiselle, olisi oikeus- Useiden varusmiesten yhtäpitävien kerto- 11399: asiamiehen mielestä varusmiehille tullut hyvissä musten perusteella vaikutti ilmeiseltä, että kar- 11400: ajoin ilmoittaa asiasta ja mahdollisuuksien mu- kea ja loukkaavaksi koettu kielenkäyttö oli ollut 11401: kaan siirtää kyseisen viikon iltavapaa saman vii- prikaatin kantahenkilökunnan taholla melko 11402: kon toiselle illalle. yleistä. Selvityksen antaneet henkilötkään eivät 11403: Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan komp- olleet kiistäneet menettelynsä epäasiallisuutta. 11404: panian päällikkönä toiminut kapteeni ja harjoi- Yleisen palvelusohjesäännön mukaan esimie- 11405: tuksen johtajaksi määrätty vänrikki olivat toi- hen tulee olla hyvänä esikuvana alaisilleen. Hä- 11406: mineet vastoin simputuksen estämisestä annet- nen suhteensa käskynalaiseen tulee olla oikeu- 11407: tua pääesikunnan pysyväisohjetta, kapteeni denmukainen, hillitty ja luonteva. Hänen on 11408: 11409: 11410: 11411: 216 11412: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 11413: 11414: 11415: 11416: 11417: muutoinkin kyettävä rakentamaan ja ylläpitä- saatavaan hallinnolliseen hyötyyn. 11418: mään hyviä ihmissuhteita. Alaisen oikaiseminen Lääkärinlausunnon mukaan kantelutapauk- 11419: on yleisen palvelusohjesäännön mukaan tehtävä sessa oli ollut palveluksen suorittamisessa ilme- 11420: asiallisesti sekä ihmisarvoa tai kunniaa loukkaa- neviä ongelmia. Oikeusasiamiehen mielestä pal- 11421: matta. veluksen keskeyttämisen tarve olisi tullut arvioi- 11422: Prikaatin komentaja oli ilmoituksensa mu- da jo aikaisemmassa vaiheessa. Menettelyn 11423: kaan jo puhutellut asianomaisia henkilöitä hei- asianmukaisuutta arvioitaessa on kuitenkin 11424: dän kielenkäyttönsä johdosta sekä korostanut otettava huomioon ohjeistuksen puutteellisuus 11425: tällöin kantahenkilökunnan asiallisen käyttäy- tapahtuma -aikaan. 11426: tymisen tärkeyttä. Oikeusasiamies kiinnitti pääesikunnan ter- 11427: Oikeusasiamies kehotti komentajaa kiinnittä- veydenhuolto-osaston huomiota varusmiespal- 11428: mään prikaatin henkilökunnan huomiota käs- veluksen keskeyttämistä koskevan ohjeistuksen 11429: kynalaisten oikeudenmukaiseen ja hillittyyn kehittämistarpeeseen. 11430: kohteluun sekä erityisesti heidän kielenkäyt- Oikeusasiamiehen päätös 20.3.1997, dnro 11431: töönsä varusmiehiä puhuteltaessa. 1076/4/9:5 11432: Oikeusasiamiehen kirje 13.2.1997, dnro 325/ 11433: 2/97 11434: 11435: YHDENVERTAISU USPERIAATE 11436: RINTAMASOTILASTUNNUSASIOISSA 11437: VARUSMIESPALVELUKSEN 11438: Kantelijoiden rintamasotilastunnushake- 11439: KESKEYTTÄMINEN 11440: mukset oli hylätty. Useille samanlaista palvelus- 11441: Kantelija piti kohtuuttomana hänen varus- ta suorittaneille oli kuitenkin aiemmin myönnet- 11442: miespalvelusta suorittamassa olleen poikansa ty rintamasotilastunnuksia. Kantelijat katsoi- 11443: siirtämistä E-luokkaan vain 14 vuorokautta en- vat yhdenvertaisuusperiaatetta loukatun. 11444: nen kotiuttamispäivää. Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 11445: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- raavan. 11446: raavan. Ihmisten yhdenvertaisuus ei toteudu käytän- 11447: Mitä pidemmälle varusmiespalvelusta on eh- nössä, jos yhteiskunnan etuuksia jaetaan epäyh- 11448: ditty suorittaa, sitä painavammat perusteet tuli- tenäisin perustein tai jos lakien ja asetusten so- 11449: si palveluksen keskeyttämiselle olla. Aivan lop- veltamiskäytäntö vaihtelee ilman hyväksyttä- 11450: puvaiheessa ei palveluksen keskeyttämisen pitäi- vää syytä. 11451: si yleensä enää tulla kysymykseen ainakaan vas- Saadun selvityksen perusteella vaikuttaa 11452: toin varusmiehen omaa toivomusta. mahdolliselta, että rintamasotilastunnuksia on 11453: On otettava huomioon, että palveluskelpoi- myönnetty aiemmin myös sellaisen palveluksen 11454: suusluokan muutos voi aiheuttaa varusmiehelle perusteella, joka ei asianomaisen asetuksen ny- 11455: kohtuutonta haittaa esimerkiksi kotiutumisen kyisen soveltamiskäytännön mukaan oikeuttaisi 11456: jälkeistä työelämään sijoittumista ajatellen. P al- rintamasotilastunnukseen. 11457: veluksen keskeyttämisestä aiheutuva henkilö- Oikeusasiamiehen mukaan epäyhtenäistä 11458: kohtainen haitta ei saisi olla epäsuhteessa siitä käytäntöä rintamasotilastunnusasioissa voitiin 11459: 11460: 11461: 11462: 217 11463: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 11464: 11465: 11466: 11467: 11468: pitää yhdenvertaisuusperiaatteen näkökulmasta SYYTTEENUHKA KUTSUN TEHOSTEENA 11469: ongelmana, mutta sitä oli jälkikäteen vaikeata 11470: Kantelija oli saanut kirjallisen kutsun saapua 11471: korjata. Oikeusasiamies saattoi kuitenkin puo- 11472: syytteen uhalla henkilökohtaisesti sotilasläänin 11473: lustusministeriön tietoon käsityksensä hallitus- 11474: esikuntaan noutamaan täydennyspalvelushake- 11475: muodon 5 §:ssä sisältämän yhdenvertaisuusperi- 11476: muksen johdosta tehty myönteinen päätös. Kan- 11477: aatteen merkityksestä rintamasotilastunnuksia 11478: telija epäili syytteenuhan asianmukaisuutta. 11479: myönnettäessä. 11480: Pääesikunta totesikin lausunnossaan, ettei 11481: Oikeusasiamiehen päätös 26.3.1997, dnro 4411 11482: asevelvollisella ole enää vuoden 1993 alusta lu- 11483: 4/96 11484: kien ollut yleistä velvollisuutta saapua vaaditta- 11485: essa henkilökohtaisesti sotilasviranomaisen luo. 11486: Kantelijalle osoitettu kutsu ei ollut siinä maini- 11487: MAHDOLLISUUS SIIRTYÄ OSA-AIKA- tusta syytteen uhasta huolimatta velvoittanut 11488: ELÄKKEELLE asevelvollista sillä tavalla, että kutsun noudatta- 11489: Pääesikunnan palveluksessa henkilöstöosas- misen mahdollinen laiminlyöminen olisi ollut 11490: tolla työskentelevä toimistosihteeri oli pyytänyt asevelvollisuuslain tai -asetuksen nojalla ran- 11491: päästä osa-aikaeläkkeelle. Henkilöstöosaston gaistavaa. Kantelijalle lähetetyn kutsun yhtey- 11492: mukaan laillista estettä osa-aikaeläkkeelle siirty- dessä oli käytetty vanhentunutta lomaketta, 11493: miselle ei ollut. Pääesikunnan esikuntaosasto, jonka uudistaminen oli pääesikunnassa vireillä. 11494: jolle asian ratkaiseminen kuului, hylkäsi toimis- Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 11495: tosihteerin osittaista virkavapautta koskeneen raavan. 11496: hakemuksen. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklan 11497: Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen mu- mukaan jokaisella on oikeus vapauteen eikä ke- 11498: kaan ratkaisu oli tehty ratkaisijalle kuuluvan neltäkään saa riistää sitä ilman laillista perustet- 11499: harkintavallan rajoissa. Kysymyksessä oleva ta. Ihmisoikeussopimuksen 7 artiklan mukaan 11500: menettely ei näin ollen ollut lainvastaista. ketään ei ole myöskään pidettävä syypäänä ri- 11501: Apulaisoikeusasiamiehen varamies totesi kui- kokseen sellaisen teon tai laiminlyönnin perus- 11502: tenkin, että kysymys oli tulkinnanvarainen. teella, joka ei ollut tekohetkellä kansallisen lain- 11503: Ratkaisu riippuu tällaisessa harkinnanvaraises- säädännön tai kansainvälisen oikeuden mukaan 11504: sa tilanteessa eri suuntiin vaikuttavien perustei- rikos. Perusoikeusuudistuksen yhteydessä myös 11505: den painotuksesta. Ottaen huomioon valtiova- hallitusmuotoon otettiin sisällöltään vastaavat 11506: rainministeriön osa-aikatyötä koskevassa ohje- perusoikeussäännökset (6 §ja 6 a §). 11507: kirjeessä mainitut sekä henkilöstöosaston esittä- Kantelijalle osoitetussa kutsussa mainittiin 11508: mät, osa-aikatyötä puoltavat näkökohdat, toi- asevelvollisuusasetuksen 84 § (1265/92). Sään- 11509: senlainen lopputulos olisi ollut perustellumpi täs- nöksen mukaan se, "joka ei noudata valvontaa 11510: koskevia määräyksiä tai laiminlyö 75 §:ssä sääde- 11511: sä tapauksessa. 11512: A pulaisoikeusasiamiehen varamies saattoi kä- tyn ilmoituksen tekemisen, on tuomittava val- 11513: vontamääräysten rikkomisesta sakkoon tai van- 11514: sityksensä pääesikunnan tietoon. 11515: Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös keuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi." 11516: 3.4.1997, dnro 1285/4/95 Asevelvollisuusasetuksen 84 § ei ole kuiten- 11517: 11518: 11519: 11520: 218 11521: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 11522: 11523: 11524: 11525: 11526: kaan kattanut kutsussa tarkoitettua asiaa. Kan- RANGAISTUSUHISTA LAINTASOISET 11527: telija oli siten syytteen uhalla kehotettu saapu- SÄÄNNÖKSET 11528: maan henkilökohtaisesti sotilasläänin esikun- 11529: Edellä selostetun kantelun yhteydessä oikeus- 11530: taan, vaikka hänellä ei ollut asevelvollisuuslain 11531: asiamies kiinnitti huomiota myös kantelijalle 11532: tai -asetuksen taikka minkään muunkaan sään- 11533: osoitetussa kutsussa mainitun rangaistussään- 11534: nöksen mukaan ollut tällaista velvollisuutta. 11535: nöksen periaatteelliseen ongelmallisuuteen. Ase- 11536: Rikossyytteellä uhkaaminen voi jo sinänsä 11537: velvollisuusasetuksen nykyinen 84 §ei täyttänyt 11538: merkitä vakavaa puuttumista ihmisen perusoi- 11539: rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteeseen kuu- 11540: keutena suojattuun henkilökohtaiseen vapau- 11541: luvaa täsmällisyysvaatimusta. 11542: teen. Sen vuoksi viranomaisen pitää tarkasti 11543: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 11544: huolehtia siitä, ettei tällaisia uhkauksia esitetä 11545: raavan. 11546: julkisen vallankäytön tehosteena ilman laillista 11547: Rikosoikeudessa vakiintuneesti noudatettu 11548: perustetta. 11549: laillisuusperiaate edellyttää, että rikoksiksi kat- 11550: Oikeusasiamies katsoi sotilasläänin esikunnan 11551: sotaan vain ne teot, jotka on laissa erikseen sää- 11552: menetelleen virheellisesti siinä, että kantelijalle 11553: detty rangaistaviksi. Perusoikeusuudistuksen 11554: osoitettua kirjallista saapumiskutsua oli tehos- 11555: yhteydessä hallitusmuotoomme lisättiin uusi 11556: tettu lakiin perustumattomaila syytteenuhalla. 11557: laillisuusperiaatetta koskeva 6 a §. Rikoslain ko- 11558: Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan oi- 11559: konaisuudistuksen yhteydessä myös itse rikosla- 11560: keusasiamies kuitenkin otti huomioon, että kan- 11561: kiin on tarkoitus ottaa tästä periaatteesta nimen- 11562: telijalle osoitettuun henkilökohtaiseen saapu- 11563: omainen säännös. Asevelvollisuusasetuksen 84 11564: miskutsuun oli sinänsä osoitettu olleen perustel- 11565: §:ssä olevaa rangaistussäännöstä ei voi pitää lail- 11566: tua aihetta ja että virheellinen menettely oli ai- 11567: lisuusperiaatteen mukaisena. Ainakin sellaisten 11568: heutunut vain asevelvollisuusasetuksen muutok- 11569: rangaistussäännösten, jotka sisältävät vankeus- 11570: sen takia vanhentuneen lomakkeen käyttämises- 11571: uhkaisen rangaistussanktion, tulee aina olla lain- 11572: tä. 11573: tasoisessa säännöksessä. Asevelvollisuuslaissa ei 11574: Oikeusasiamies saattoi pääesikunnan ja soti- 11575: ole nykyisellään edes ns. valtuutussäännöstä, jo- 11576: lasläänin esikunnan tietoon käsityksensä edellä 11577: hon asevelvollisuusasetuksen 84 § voitaisiin pe- 11578: kerrotusta virheellisestä menettelystä kantelijaa 11579: rustaa. 11580: sotilasläänin esikuntaan kutsuttaessa. Hän kiin- 11581: Yhtenä laillisuusperiaatteen ulottuvuutena 11582: nitti lisäksi pääesikunnan huomiota vastaisen 11583: on mainittu täsmällisyysvaatimus. Sen mukaan 11584: varalle asevelvollisuusasioissa käytettävien va- 11585: rikossäännöksen täytyy olla niin selvästi muo- 11586: kiolomakkeiden käytön valvontaan. 11587: toiltu, että raja rangaistavan ja rankaisematta 11588: Oikeusasiamies teki myös puolustusministe- 11589: jäävän käyttäytymisen välillä näkyy riittävän 11590: riölle esityksen asevelvollisuusasetuksen 84 §:n 11591: yksiselitteisesti jo itse laista. Asevelvollisuusase- 11592: kumoamiseksi (ks. seur. tapaus). 11593: tuksen 84 §:n mukaan valvontamääräysten rik- 11594: Oikeusasiamiehen päätös 16.9.1997, dnro 728/ 11595: komisesta voidaan tuomita rangaistukseen hen- 11596: 4/95 11597: kilö, joka ei noudata "valvontaa koskevia määrä- 11598: yksiä". Tällainen yleisluonteinen kriminalisointi 11599: ei täytä laillisuusperiaatteen edellyttämää täs- 11600: mällisyysvaatimusta. 11601: 11602: 11603: 219 11604: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 11605: 11606: 11607: 11608: 11609: Oikeusasiamies ehdotti, että puolustusminis- ohjeen salliman 20 km/h. 11610: teriö ryhtyisi toimenpiteisiin asevelvollisuusase- Liikenneturvallisuusohjeen mukaan hiihtohi- 11611: tuksen 84 §:n kumoamiseksi. Tarvittavista ran- nauksessa tulee hinausnopeutta ja hinattavien 11612: gaistusurusta olisi oikeusasiamiehen mukaan henkilöiden määrää tarvittaessa rajoittaa myös 11613: vastedes säädettävä laintasoisesti ja siten, että keliolosuhteiden ja maaston mukaan. Yleisen 11614: rangaistavaksi tarkoitettu käyttäytyminen tulee palvelusohjesäännön mukaan esimiehen on en- 11615: riittävän tarkkarajaisesti määritellyksi. nen käskyn antamista harkittava sen lainmukai- 11616: Oikeusasiamiehen kirje puolustusministeriölle suus, soveltuvuus ja suorittamisen mahdollisuus. 11617: 16.9.1997, dnro 1616/2/97 Hän on velvollinen valvomaan antamansa käs- 11618: kyn noudattamista ja on vastuussa käskyn suori- 11619: tuksesta ja sen seurauksista. 11620: Puolustusministeriön ilmoituksen 25.6.1998 11621: Oikeusasiamies katsoi kapteenin aiheuttaneen 11622: mukaan asevelvollisuusasetuksen tarkistaminen on 11623: huolimattomuudellaan kantelij alle ruumiinvam- 11624: ministeriössä vireillä. 11625: man, jota ei ollut pidettävä vähäisenä, ja siten 11626: syyllistyneen sotilaaseen kohdistuneeseen vam- 11627: mantuottamukseen. 11628: Hinausta suoritettaessa olisi myös tullut ottaa 11629: VAMMANTUOTTAMUS HIIHTO- 11630: huomioon, että useimmat varusmiehet olivat il- 11631: HINAUKSEN YHTEYDESSÄ 11632: meisesti ensimmäistä kertaa hinattavina. Kap- 11633: Suomenlahden laivastossa varusmiespalve- teeni oli menetellyt liikenneturvallisuusohjeen ja 11634: luksen suorittanut kantelija kertoi loukkaantu- yleisen palvelusohjesäännön vastaisesti kun hän 11635: neensa hiihtohinauksessa, jossa varusmiehiä oli oli varomattomuudesta jättänyt noudattamatta 11636: hinattu suksilla moottorikeikkojen perässä näitä palvelusta koskevia ohjesääntöjä ja mää- 11637: eräästä harjoituksesta palattaessa. Hiihtovauhti räyksiä. Siten hän oli syyllistynyt myös palvelus- 11638: oli kantelijan mukaan ollut kova, vaikka varus- rikkomukseen. 11639: miehet olivat olleet mainittuna päivänä ensim- Kantelijan esittämä rangaistusvaatimus ja te- 11640: mäistä kertaa hiihtohinauksessa. Kantelija oli koaika huomioon ottaen asiaa ei ollut mahdollis- 11641: kaatunut, jolloin hänen olkapäänsä oli mennyt ta käsitellä kurinpitomenettelyssä. Siihen näh- 11642: sijoiltaan. den, että kysymys oli ollut yhden varusmiehen 11643: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- vammautumisesta ja useiden varusmiesten ter- 11644: raavan. veyden vaarantamisesta, ei asiaa voitu jättää 11645: Harjoitusta johtanut kapteeni oli hinatessaan myöskään huomautuksen varaan. 11646: hiihtohinaukseen tottumattomia varusmiehiä Oikeusasiamies kehotti pääesikuntaa ryhty- 11647: suksilla moottorikelkan perässä käyttänyt niin mään toimenpiteisiin kapteenin asettamiseksi 11648: suurta ajonopeutta, että hinattavat varusmiehet syytteeseen sotilaaseen kohdistuneesta vam- 11649: olivat toistuvasti kaatuilleet ja kantelija oli täl- mantuottamuksesta ja palvelusrikkomuksesta. 11650: löin kaatuessaan loukannut olkapäänsä. Useiden Oikeusasiamiehen kirje pääesikunnalle 11651: varusmiesten kaatumisista huolimatta hinaus- 10.11.1997, dnro 2348/2/97 11652: vauhtia ei ollut hiljennetty. Hinausnopeus oli 11653: ollut yli puolustusvoimien liikenneturvallisuus- 11654: 11655: 11656: 11657: 220 11658: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 11659: 11660: 11661: 11662: 11663: Oikeusasiamies esitti kannanottonaan seuraa- 11664: Valtakunnansyyttäjänviraston ilmoituksen mu- 11665: van. 11666: kaan syyte sotilaaseen kohdistuneesta vammantuot- 11667: Kuljetusupseeri oli myöntänyt laiminlyöntin- 11668: tamuksesta ja palvelusrikkomuksesta on ollut en- 11669: sä eikä oikeusasiamies katsonut siihen olevan 11670: simmäisen kerran Helsingin käräjäoikeuden käsit- 11671: hyväksyttävää syytä. Myös sotilasläänin esikun- 11672: telyssä 12. 6.1998. Pääkäsittely on siirretty pidettä- 11673: nan olisi oikeusasiamiehen mielestä pitänyt 11674: väksi 16.9.1998. 11675: osoittaa enemmän aktiivisuutta esiin tulleen lai- 11676: minlyönnin selvittämiseksi. 11677: Ajokorttiasetuksen 12 §:n sanamuoto ei ole 11678: kuitenkaan voinut olla esteenä todistuksen anta- 11679: VARUSMIEHEN KULJETTAJAN- 11680: miselle kantelijalle tämän kotiuttamisen jälkeen. 11681: TUTKINTOTODISTUS 11682: Pääesikunnan hallinnollinen ohje ei saa sana- 11683: Kantelija oli suorittanut varusmiespalveluk- muodostaan huolimatta muodostua varusmies- 11684: sensa aikana Panssariprikaatissa puolustusvoi- ten yhdenvertaisen kohtelun esteeksi. Pääesi- 11685: mien ajoneuvotutkinnon, joka vastasiA-luokan kunnan ohjeessa ei luonnollisestikaan ole otettu 11686: siviiliajokorttia. Palveluksen päätteeksi hän ei huomioon sitä vaihtoehtoa, ettei tutkintotodis- 11687: ollut kuitenkaan useista pyynnöistään huolimat- tusta olisikaan annettu varusmiehelle ohjeen 11688: ta saanut todistusta kuljettajantutkinnon suorit- mukaisesti kotiuttamisen yhteydessä. 11689: tamisesta kuljetusupseerilta, jonka vastuualuee- Kantelija oli varusmiesaikanaanjoka tapauk- 11690: seen ajokorttiasiat olivat kuuluneet. sessa suorittanut puolustusvoimien kuljettajan- 11691: Kantelijalle ei ollut kotiuttamisen jälkeen- tutkinnon, jonka perusteella hänellä oli ajokort- 11692: kään annettu tällaista todistusta, jolla hän olisi tiasetuksen 12 §:n nojalla oikeus saada maksutta 11693: ajokorttiasetuksen 12 §:n mukaisesti saanut vastaava siviiliajokortti. Kantelijalla on siten ol- 11694: maksutta vastaavanlaisen siviiliajokortin. Kan- lut oikeus samaan etuun kuin muilla kuljettajan- 11695: telija oli siten joutunut hankkimaan ajokortin tutkinnon suorittaneilla varusmiehillä. 11696: omilla varuillaan, vaikka hän muuten olisi varus- Pääesikunnan kanta on virheellinen, mikäli se 11697: miehenä suorittamansa kuljettajantutkinnon katsoo, että sen itsensä antama hallinnollinen 11698: perusteella saanut sen ilmaiseksi. ohje on kotiuttamisen jo tapahduttua estänyt 11699: Ajokorttiasetuksen 12 §:n mukaan kuuden antamasta kantelijalle ajokorttiasetuksen 11700: kuukauden määräaika alkoi vasta tutkintotodis- 12 §:ssä tarkoitettua todistusta tämän varusmie- 11701: tuksen antamisesta. Todistuksen autaruisajan- henä suorittamasta kuljettajantutkinnosta. Hal- 11702: kohdasta ei sitä vastoin ole asetuksentasoisia oh- linnollisesta ohjeesta ei saa muodostua itsetar- 11703: jeita. koitusta, vaan sitä on tulkittava -kuten muita- 11704: Pääesikunnan hallinnollisen ohjeen mukaan kin oikeusohjeita - perusoikeusmyönteisesti, ot- 11705: kuljettajantutkintotodistus on varusmiesten taen huomioon kunkin tilanteen erikoispiirteet. 11706: osalta päivättävä "kotiuttamispäivälle". Kan- Tavoitteena on oltava ihmisten tosiasiallisen yh- 11707: telijan tapauksessa näin ei ollut kuitenkaan ta- denvertaisuuden toteutuminen. 11708: pahtunut. Pääesikunnan mukaan todistusta ei Kantelija on ilmoituksensa mukaan yrittänyt 11709: voitu tämän vuoksi antaa kantelijalle enää ko- lukuisia kertoja selvittää asiaa sekä sotilas- että 11710: tiutumisen jälkeen. siviiliviranomaisten luona. Useilta eri tahoilta 11711: 11712: 11713: 11714: 221 11715: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 11716: 11717: 11718: 11719: 11720: saamiensa kielteisten vastausten jälkeen hän on VARUSMIESTEN TERVEYSTIETOJEN 11721: lopulta itse hankkinut ajokortin omilla varoil- SALASSAPITO 11722: laan. 11723: Uudenmaanjääkäripataljoonan jääkäritoimi- 11724: Oikeusasiamies katsoi kantelijan tulleen 11725: kunnan puheenjohtaja pyysi oikeusasiamiestä 11726: omatta syyttään kohdelluksi epäyhdenvertaises- 11727: tutkimaan tapauksen, jossa pataljoonan lääkin- 11728: ti verrattuna muihin kuljettajantutkinnon suo- 11729: tähuoltoupseeri oli komppanian päällikön läsnä- 11730: rittaneisiin varusmiehiin. Hänen mielestään olisi 11731: ollessa esitarkastanut varusmiehiä ennen lääkä- 11732: olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta, jos so- 11733: rin vastaanottoa. 11734: tilasviranomaisten selkeästä laiminlyönnistä 11735: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 11736: sekä hallinnollisten ohjeiden joustamattomasta 11737: raavan. 11738: ja yhdenvertaisuusperiaatetta loukkaavasta so- 11739: Puolustusvoimien terveydenhuoltoa koske- 11740: veltamisesta johtuva ylimääräinen taloudellinen 11741: vissa säännöissä tai ohjeissa ei tapahtuma-ai- 11742: meno jäisi varusmiehen omaksi vahingoksi. 11743: kaan ole ollut mitään mainintaa lääkintähuol- 11744: Oikeusasiamies antoi kuljetusupseerille huo- 11745: toupseerin oikeudesta pitää esitarkastuksia. 11746: mautuksen hänen laiminlyönnistään kantelijan 11747: Myöhemmin laaditun hoitotuntia koskevan oh- 11748: kuljettajantutkintotodistusta koskevassa asias- 11749: jeenkin mukaan lääkintähuoltoupseerilla on oi- 11750: sa. 11751: keus hoitotuntien pitämiseen ainoastaan leiriolo- 11752: Oikeusasiamies kiinnitti myös pääesikunnan 11753: suhteissa ja tällöinkin vain äkillisissä tapauksis- 11754: ja Hämeen sotilasläänin esikunnan huomiota 11755: sa. Lääkintähuoltoupseerin suorittaman esitar- 11756: kuljettajantutkintoja koskevan ohjeistuksen 11757: kastuksen oikeudellinen luonne jää siten epäsel- 11758: joustavaan ja varusmiesten yhdenvertaista koh- 11759: väksi, ottaen huomioon, ettei termiä "esitarkas- 11760: telua edistävään soveltamiseen. 11761: tus" ole mainittu missään pysyväisohjeessa. 11762: Johtosääntönsä 8 §:n nojalla oikeusasiamies 11763: On mahdollista, että lääkintähuoltoupseerin 11764: esitti pääesikunnalle samanaikaisesti lähettä- 11765: pitämät "esitarkastukset" ymmärretään varsi- 11766: mällään kirjeellä, että pääesikunta ryhtyisi 11767: naisiksi lääkärintarkastuksiksi eikä lääkärille 11768: asianmukaisiin toimenpiteisiin sotilasviran- 11769: pääsyä osata silloin edes vaatia. Tässä tapaukses- 11770: omaisten laiminlyönnistä aiheutuneen ylimää- 11771: sakin todistajana kuultu varusmies oli kertonut, 11772: räisen menon korvaamiseksi kantelijalle. 11773: ettei hän ollut pyytänyt päästä lääkärin luokse, 11774: Oikeusasiamiehen kirje pääesikunnalle 11775: koska hän oli luullut, että kysymyksessä jo oli 11776: 2.12.1997, dnro 2518/2/97 ja päätös 2.12.1997, 11777: lääkärintarkastus. Hän olisi kuitenkin halunnut 11778: dnro 979/4/95 11779: päästä lääkärin luokse. Myös toinen todistajana 11780: kuultu varusmies oli kertonut, etteivät varus- 11781: Pääesikunta ilmoitti 15 .1.1998, että se on päät- miehet välttämättä tienneet, että lääkintähuol- 11782: tänyt maksaa kantelijalle valtion varoista korvauk- toupseerin pitämä tarkastus ei ollut lääkärintar- 11783: sena aiheutuneesta vahingosta 1 670 markkaa. kastus. 11784: Kuljetusupseeri on velvoitettu suorittamaan valtiol- Ongelmaksi voi muodostua myös se, että va- 11785: le kohtuulliseksi arvioitu määrä aiheuttamastaan rusmiehet luulevat olevansa velvollisia esitarkas- 11786: vahingosta, eli 400 markkaa. Muu osa vahingosta tuksessa ilmaisemaan lääkintähuoltoupseerille 11787: jäi valtion vahingoksi. sellaisiakin terveystietoja, joita ainoastaan lää- 11788: kärillä on oikeus tiedustella. 11789: 11790: 11791: 222 11792: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 11793: 11794: 11795: 11796: 11797: Mikäli tällaisia esitarkastuksia järjestetään, puolustusvoimien terveydenhuoltohenkilöstön 11798: tulisi varmistautua siitä, että myös varusmiehet tietoon. Oikeusasiamies esitti hoitotuntikäytän- 11799: tietävät, että heillä on esitarkastuksesta huoli- töä koskevan ohjeistuksen täsmentämistä tältä 11800: matta oikeus aina päästä lääkärin puheille ja OSin. 11801: 11802: ettei heillä ole esitarkastuksessa velvollisuutta Oikeusasiamies kiinnitti myös lääkintähuol- 11803: kertoa lääkärin vastaanotolle pyrkimisen syytä. toupseerin huomiota terveydenhuoltohenkilös- 11804: Muussa tapauksessa on vaarana, että varusmie- tön velvollisuuteen huolehtia potilastietojen sa- 11805: hen oikeus päästä lääkärin vastaanotolle tosi- lassapidosta. 11806: asiallisesti vesittyy ja että myös varusmiehen Oikeusasiamiehen kirje pääesikunnalle 11807: oikeutta terveystietoja koskevaan suojaan lou- 16.12.1997, dnro 2087/4/95 11808: kataan. 11809: Tässä mielessä on ongelmallista, jos lääkärin 11810: Pääesikunnan oikeudellinen osasto ilmoitti 11811: vastaanoton ylikuormitusongelmat pyritään 11812: 1.4.1998, että Yleisessä palvelusohjesäännössä 11813: ratkaisemaan lääkintähuoltoupseerin esitarkas- 11814: vuodelta 1995 ohjeistetaan terveydenhuollon järjes- 11815: tuksilla. Esitarkastuskäytäntö saattaa kuitenkin 11816: telyt ja terveydenhuoltohenkilöstön tehtävät aikai- 11817: joissakin tilanteissa olla myös vastaanotolle pyr- 11818: sempaa täsmällisemmin. 11819: kivien varusmiesten oman edun mukainen järjes- 11820: Yleisen palvelusohjesäännön kohdan 236 mu- 11821: tely. Siihen turvauduttaessa ei saa kuitenkaan 11822: kaan sairaanhoitaja tai lääkintähuoltoupseeri val- 11823: jäädä kenellekään epäselväksi, että esitarkastuk- 11824: mistelee lääkintämiesten avustamana vastaanoton. 11825: silla ei voida kaventaa varusmiesten oikeutta 11826: Tarkemmat ohjeet lääkintähuoltoupseerin järjestä- 11827: päästä lääkärin vastaanotolle ilman että heidän 11828: mästä hoitotunnista normaaleissa varuskuntaolois- 11829: ensin täytyisijollekin muulle kertoa vastaanotol- 11830: sa ja lääkintähuoltoupseerin tehtävistä lääkärin 11831: le pyrkimisen syytä. 11832: vastaanoton avustamisessa tullaan sisällyttämään 11833: Komppanian päällikön läsnäolo lääkintähuol- 11834: terveydenhuolto-osaston hoitotuntikäytäntöä koske- 11835: toupseerin esitarkastuksessa oli joka tapauksessa 11836: vaan pysyväisasiakirjaan 2:31. 11837: ollut vastoin terveydenhuollon salassapitosään- 11838: Samalla pysyväisasiakirjaan tullaan lisää- 11839: nöksiä. Kysymys oli ilmeisesti kuitenkin ollut 11840: mään viittaus terveystietojen salassapitoa puolus- 11841: erehdyksestä eikä pyrkimyksestä saada tietoa 11842: tusvoimissa koskevaan pysyväisasiakirjaan sekä 11843: varusmiesten vastaanotollemenon syistä. Ensisi- 11844: maininta potilaan oikeudesta kertoa vastaanotolle 11845: jaisesti lääkintähuoltoupseerin tehtävänä olisi 11846: tulonsa syy henkilökohtaisesti vasta lääkärille. Py- 11847: ollut pitää huolta siitä, ettei hoitotuntia tai esi- 11848: syväisasiakirja tulee sisältämään myös velvoitteen 11849: tarkastusta aloiteta ulkopuolisten ollessa paikal- 11850: ilmoittaa potilaalle, että hänellä on hoitotunnista 11851: la. 11852: tai esitarkastuksesta huolimatta aina oikeus päästä 11853: Oikeusasiamies kiinnitti pääesikunnan huo- 11854: lääkärin vastaanotolle. 11855: miota siihen, että lääkintähuoltoupseerin järjes- 11856: Terveystietojen salassapidon osalta pääesikun- 11857: tämät hoitotunnit ja esitarkastukset normaaleis- 11858: nan terveydenhuolto-osasto on 11.1.1996 antanut 11859: sa varuskuntaolosuhteissa edellyttävät asian- 11860: terveystietojen salassapitoa puolustusvoimissa kos- 11861: mukaista ohjeistusta. Vastaanottojärjestelyt on 11862: kevan pysyväisasiakirj an 1:15. Pysyväisasiakir- 11863: kaikissa tilanteissa toteutettava siten, etteivät 11864: jaa terveystietojen salassapidosta puolustusvoimis- 11865: varusmiesten terveystiedot tule muiden kuin 11866: 11867: 11868: 11869: 223 11870: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 11871: 11872: 11873: 11874: 11875: sa tullaan tarkistamaan heti, kun vireillä olevat Harjoitus oli ollut kokonaisuutena arvioiden 11876: lainsäädäntöuudistukset, jotka koskevat yksityi- ylimitoitettuja varusmiehille liian vaativa. Kun 11877: syyden suojaa henkilötietojen käsittelyssä, viran- peräti neljä varusmiestä oli saanut palovammo- 11878: omaistoiminnan julkisuutta ja tietosuojaa, tulevat ja, ei ollut enää uskottavaa ajatella, että syy 11879: voLmaan. tapahtuneeseen olisi ollut yksistään varusmiehis- 11880: sä itsessään. Yliluutnantin olisi ollut aihetta kes- 11881: keyttää harjoitus viimeistään sen jälkeen, kun 11882: hän oli saanut tietää toisenkin varusmiehen saa- 11883: mista palovammoista. 11884: VAMMANTUOTTAMUS NAPALM- 11885: Yliluutnantti oli harjoituksen johtajana ollut 11886: HARJOITUKSEN YHTEYDESSÄ 11887: vastuussa kaikkien harjoituksessa noudatetta- 11888: Jääkäriprikaatissa palvelleen varusmiehen isä vien turvallisuusmääräysten noudattamisesta 11889: kanteli poikansa taisteluharjoituksen yhteydes- sekä siitä, että kaikkiin turvallisuutta vaaranta- 11890: sä saamista palovammoista. viin virheisiin puututtaisiin. 11891: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- Oikeusasiamies katsoi yliluutnantin huoli- 11892: raavan. mattomuudellaan aiheuttaneen kahdelle varus- 11893: Taisteluharjoitukseen oli osallistunut yhteen- miehelle ruumiinvammat, joita ei ollut pidettävä 11894: sä 86 varusmiestä. Heidät oli määrätty kulke- vähäisinä. Hän katsoi yliluutnantin näin syyllis- 11895: maan napalmilla tuleen sytytetyn taistelukai- tyneen kahteen sotilaaseen kohdistuneen vam- 11896: vannon läpi. mantuottamukseen. 11897: Yleisen palvelusohjesäännön mukaan esimie- Oikeusasiamies katsoi lisäksi yliluutnantin 11898: hen on ennen käskyn antamista harkittava sen menetelleen asianomaisen varomääräyksen ja 11899: lainmukaisuus, soveltuvuus ja suorittamisen yleisen palvelusohjesäännön vastaisesti. Hän oli 11900: mahdollisuus. Hän on velvollinen myös valvo- varomattomuudesta jättänyt noudattamatta 11901: maan antamansa käskyn noudattamista ja on näitä palvelusta koskevia ohjesääntöjä ja mäii- 11902: vastuussa käskyn suorittamisesta ja sen seurauk- räyksiä ja näin syyllistynyt myös palvelusrikko- 11903: sista. mukseen. 11904: Pohtosuojelurataa ja sen käyttöä koskevan Ottaen huomioon yhden asianomistajan esit- 11905: pääesikunnan pysyväismääräyksen mukaan na- tämät rangaistus- ja korvausvaatimukset sekä 11906: palmia käytetään harjoituksessa 15 litraa kym- sen, että kysymys oli ollut useiden varusmiesten 11907: mentä miestä kohden. N apalmin käyttö harjoi- palvelusturvallisuuden vaarantamista, ei oikeus- 11908: tuksessa oli ollut varomääräyksen vastaista. asiamies katsonut voivansa jättää asiaa pelkäs- 11909: Harjoituksessa napalmia oli kaadettu yhdellä tään huomautuksen varaan. 11910: kerralla kaivannon kouruihin yhteensä noin 100 Oikeusasiamies kehotti pääesikuntaa ryhty- 11911: litraa eli yli kuusi kertaa varomääräyksen salli- mään toimenpiteisiin yliluutnantin asettamisek- 11912: man määrän. Napalmia ei varomääräyksen mu- si syytteeseen sotilaaseen kohdistuneesta vam- 11913: kaan olisi myöskään saanut kaataa kaivannon man- tuottamuksesta ja palvelusrikkomuksesta. 11914: pohjalle. Harjoitusta johtanut yliluutnantti oli Oikeusasiamiehen kirje pääesikunnalle 11915: esitutkinnassa myöntänyt, ettei hän tuntenut 31.12.1997, dnro 2724/4/97 ja päätös 31.12.1997, 11916: tätä varomääräyksen kohtaa. dnro 1861/4/97 11917: 11918: 11919: 11920: 224 11921: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 11922: 11923: 11924: 11925: 11926: Lapin käräjäoikeus tuomitsi 15.4.1998 yliluut- Helsingin hovioikeus tuomitsi 19.2.1998 lää- 11927: nantin palvelusrikkomuksesta varoitukseen. Tuo- kintämajurin ja yliluutnantin palvelusrikkomuk- 11928: mittu ja asianomistaja ovat valittaneet Rovaniemen sesta varoitukseen. 11929: hovioikeuteen, jossa asia on vireillä. 11930: 11931: 11932: 11933: OPETUS 11934: SYYTEASIAT AIKAISEMMILTA 11935: VUOSILTA RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT 11936: ALOITTEET 11937: ALAISIIN KOHDISTUNUT HÄIRINTÄ 11938: OPPILAAN OJENTAMINEN 11939: Oikeusasiamies kehotti pääesikuntaa määrää- 11940: mään Kuljetuslentolaivueessa palvelevan maju- MynämäenkunnanHuolinkoulunkoulunjoh- 11941: rin asetettavaksi Helsingin hovioikeudessa syyt- taja kieltäytyi ottamasta oppilasta mukaan kol- 11942: teeseen sotilaan sopimattomasta käyttäytymi- mipäiväiseen leirikouluun kevätlukukauden lo- 11943: sestä. Oikeusasiamiehen ratkaisu on selostettu pulla. Hän perusteli päätöstään sillä, että oppilas 11944: vuoden 1996 kertomuksessa s. 70-71. oli käyttäytynyt häntä ja luokkansa oppilaita 11945: kohtaan törkeästi. Opettaja perusteli ratkai- 11946: suaan lisäksi sillä, että hänen tarkoituksensa oli 11947: Helsingin hovioikeus tuomitsi 15.1.1998 maju- 11948: tällä tavoin eriyttää opetusta sekä toisaalta taa- 11949: rin sotilaan sopimattomasta käyttäytymisestä vuo- 11950: ta muiden oppilaiden turvallisuus leirikoulussa. 11951: sina 1994---1996 40 päiväsakkoon eli maksamaan 11952: Oppilaan huoltaja kääntyi asiassa oikeusasia- 11953: sakkoa yhteensä 7 040 markkaa. miehen puoleen. Hän kertoi tai-joutuneensa val- 11954: vomaan poikansa käyttäytymistä lähtemällä 11955: mukaan leirikouluun, mutta opettaja ei ollut 11956: suostunut tähän. 11957: VARUSMIEHEN PÄÄSY LÄÄKÄRIN 11958: Asiaa tutkittaessa kävi ilmi, että oppilaan 11959: VASTAANOTOLLE 11960: asiaton ja koulun järjestyssääntöjen vastainen 11961: Oikeusasiamies kehotti pääesikuntaa määrää- käyttäytyminen ei ollut ennen leirikoulua johta- 11962: mään Pohjois-Karjalan prikaatissa sotilasylilää- nut koulun taholta peruskoululaissa ja -asetuk- 11963: kärinä toimivan lääkintämajurin ja samassa sessa tarkoitettuihin ojentamistoimenpiteisiin. 11964: joukko-osastossa palvelevan yliluutnantin ase- Selvityksissä mikään ei viitannut myöskään sii- 11965: tettavaksi Helsingin hovioikeudessa syytteeseen hen, että oppilaan koulusaavutusten suhteen oli- 11966: palvelusrikkomuksesta. Oikeusasiamiehen rat- si ollut tarvetta eriyttämistoimiin. Pyrkimys 11967: kaisu on selostettu vuoden 1996 kertomuksessa s. muiden oppilaiden turvallisuuden takaamiseen 11968: 71-74. oli apulaisoikeusasiamiehen mukaan ainakinjos- 11969: sain määrin ristiriidassa sen kanssa, että opettaja 11970: salli oppilaan osallistua samaan aikaan koulun 11971: alempiluokkalaisten mukana opintoretkelle. 11972: 11973: 11974: 11975: 225 11976: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 11977: 11978: 11979: 11980: 11981: Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun mukaan na olleisiin parodontologian professorin viransi- 11982: näytti ilmeiseltä, että opettajan tarkoitus oli ran- jaisuuksiin. Kantelijan mielestä hänen hake- 11983: gaista oppilasta peruskoululain 41 §:n vastaisesta muksiaan ei käsitelty asianmukaisesti, koska 11984: käytöksestä. Apulaisoikeusasiamies totesi, että häntä ei ollut otettu huomioon virallisena hakija- 11985: peruskoululaissa ja -asetuksessa on säädetty tyh- na. 11986: jentävästi menettelytavat, joita oppilasta ojen- Yliopiston selvityksen mukaan viransijai- 11987: nettaessa voidaan soveltaa. Vaikka oppilaan suuksia ei ollut julistettu haettavaksi. Viransijai- 11988: epäasiallinen käyttäytyminen opettajaa tai op- suuksien hoitajaksi kyseeseen tulevien henkilöi- 11989: pilaita kohtaan on peruskoululain vastaista, op- den piiri oli kartoitettu lähinnä laitoksen sisäisis- 11990: pilaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että sä keskusteluissa. Myös kantelijan halukkuus oli 11991: oppilasta ojennettaessa noudatetaan laillisuuden ollut tiedossa viransijaisuuksia täytettäessä. 11992: periaatetta. Apulaisoikeusasiamies piti tärkeänä Kantelijan ilmoittautuminen oli otettu huo- 11993: myös lapsien yhdenvertaista kohtelua. mioon kaikissa tapauksissa. 11994: Opettajan suhtautuminen huoltajan ehdotuk- Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 11995: seen lähteä mukaan leirikouluun sekä se, ettei raavan. 11996: opettaja ollut ollut kevätlukukauden aikana op- Yleisenä periaatteena on ollut, että pitkäai- 11997: pilaan käytöksen johdosta missään yhteydessä kaiseen viransijaisuuteen on pääsääntöisesti so- 11998: tämän kotiin osoittivat apulaisoikeusasiamiehen vellettava samoja menettelysäännöksiä kuin va- 11999: käsityksen mukaan, ettei opettaja pyrkinyt pe- kinaiseen virantäyttöön. Sama koskee nyttem- 12000: ruskoululain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla min määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittä- 12001: tavoin läheiseen yhteisymmärrykseen ja yhteis- mistä määräajan ollessa pitkähkö. Kun kysy- 12002: työhön kodin kanssa. myksessä on sitä vastoin ollut lyhyehkö viransi- 12003: Apulaisoikeusasiamies antoi koulunjohtajalle jaisuus tai virkasuhde, täyttäväHä viranomaisel- 12004: huomautuksen oppilaan ojentamista ja erotta- la on ollut ja on laajempi harkintavalta. Tällöin 12005: mista koskevien peruskoululain 42 §:n ja perus- voidaan ottaa ratkaisuperusteina huomioon 12006: kouluasetuksen 58 §:n sekä opetuksen eriyttämis- myös muita näkökohtia kuin pelkästään hallitus- 12007: tä koskevan peruskoululain 3 §:n 1 momentin muodon 86 §:ään perustuva ansiovertailu. 12008: vastaisesta menettelystä sekä kiinnitti koulun- Oikeusasiamies ei katsonut yliopiston mene- 12009: johtajan huomiota vastaisen varalle oppilaiden telleen tässä asiassa virheellisesti. Hän totesi kui- 12010: yhdenvertaiseen kohteluun sekä koulun ja kodin tenkin, että professorinviran hoitoa koskevilla 12011: väliseen yhteistyöhön. ratkaisuilla on Suomen kokoisessa maassa huo- 12012: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 9.1.1997, mattavaa yleistä merkitystä silloinkin, kun ky- 12013: dnro 1322/4/95 symys on lyhyehköjen ja varsinkin useiden pe- 12014: rättäisten määräaikaisten virkasuhteiden täyt- 12015: tämisestä. Hyvän hallinnon ja julkisuusperiaat- 12016: teen näkökulmasta on suotavaa, että myös täl- 12017: PROFESSORIN MÄÄRÄAIKAISET 12018: laisten virkasuhteiden täyttämisessä mahdolli- 12019: VIRKASUHTEET 12020: suuksien mukaan noudatettaisiin kirjallista il- 12021: Kantelija ilmoittautui useita kertoja kirjalli- moittautumismenettelyä ja että asiasta ilmoitet- 12022: sesti ja määräajassa Turun yliopistossa avoime- taisiin sopivalla tavalla ainakin niissä korkea- 12023: 12024: 12025: 12026: 226 12027: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 12028: 12029: 12030: 12031: 12032: kouluissa, joissa tiedetään olevan saman alan suhde ulottuu valittavan hallintoelimen toimi- 12033: opetusta. Kun kaikille määräaikaisesta virka- kaudelle (3 ja 4 mom.). 12034: suhteesta kiinnostuneille annettaisiin selkeät il- Apulaisoikeusasiamies totesi päätöksessään, 12035: moittautumisohjeet ja etukäteisselvitys virka- että hallintoelimen jäsenyyden edellytys on lain 12036: suhteen täytössä noudatettavista menettelyta- mukaan, että asianomainen on yliopistoon kuu- 12037: voista ja ratkaisuperiaatteista, ilmoittautujien luva täysivaltainen jäsen. Joensuun yliopistosta 12038: oikeusturva epäilemättä paranisi. Samalla häl- annetun asetuksen mukaan äänioikeus on sidot- 12039: venisi tässäkin kanteluasiassa ilmennyt epävar- tu henkilökunnan tai ylioppilaskunnan jäsenyy- 12040: muus siitä, ketkä kaikki henkilöt on ylipäänsä teen (3 § 2 mom.). Laissa tai asetuksessa ei sen 12041: otettu huomioon määräaikaista virkasuhdetta sijaan ole säädetty äänioikeuden osalta muuta 12042: täytettäessä. rajoitusta kuin että asianomainen kuuluu joko 12043: Oikeusasiamiehen kirje 21.1.1997, dnro 1827/ henkilökuntaan tai ylioppilaskuntaan. Yliopis- 12044: 4/94 toon kuulumisen ajankohtaa ei ole asetuksessa 12045: rajoitettu valittavan hallintoelimen toimikau- 12046: teen. 12047: Apulaisoikeusasiamies totesi käsityksenään, 12048: YLIOPISTON VAALIJOHTOSÄÄNNÖN 12049: että vaalijohtosäännön 7 §:n 3 ja 4 momentin 12050: ASETUKSENVASTAISUUS 12051: äänioikeutettuja koskevat määräykset, joissa 12052: Yliopiston henkilökuntaa edustava yhdistys äänioikeus liitetään palvelussuhteen ulottumi- 12053: arvosteli Joensuun yliopiston hallituksen vaalia seen hallituksen alkavalle toimikaudelle, supista- 12054: 30.11.1994. Yhdistyksen mielestä vaali toimitet- vat äänioikeutettujen piiriä asetuksessa sääde- 12055: tiin Joensuun yliopistosta annetun asetuksen tystä. 12056: (892/1993) vastaisesti. Tämä johtui siitä, että Apulaisoikeusasiamies piti vaalijohtosääntöä 12057: vaalijohtosääntö, jonka mukaan vaalit toimitet- Joensuun yliopistosta annetun asetuksen 12 §:n 3 12058: tiin, rajasi huomattavan määrän asetuksen mu- momentin, 18 §:n ja 20 §:n 2 momentin säännök- 12059: kaan vaalikelpoisia henkilöitä vaalien ulkopuo- set huomioon ottaen asetuksen vastaisena. Hän 12060: lelle. saattoiJoensuunyliopiston tietoon käsityksensä 12061: Yliopiston hallinnosta säädetään Joensuun vaalijohtosäännön asetuksenvastaisuudesta ja 12062: yliopistosta annetun lain (128/1983) 7 §:n 1 mo- siitä, että vaalijohtosääntöä tulisi äänioikeutta 12063: mentin mukaan asetuksella. Yliopiston päätös- koskevien määräysten osalta muuttaa. 12064: vai taa käyttävän hallintoelimenjäsenet valitaan Apulaisoikeusasiamiehen päätös 22.1.1997, 12065: yliopiston piirissä toimitettavilla vaaleilla ja hal- dnro 617/4/95 12066: lintoelimen jäsenenä voi olla vain yliopistoon 12067: kuuluva täysivaltainen henkilö (2 mom.). Joen- 12068: suun yliopiston vaalijohtosäännön 7 §:ssä määrä- 12069: VASTAUS KOULUTUSHAKEMUKSEEN 12070: tään vaaliluettelosta (1 mom.) ja vaalikelpoisuu- 12071: desta (2 mom.) sekä siitä, mihin ryhmään asian- Kantelija arvosteli Hämeenlinnan ammatilli- 12072: omainen henkilökunnan jäsen kuuluu. Äänioi- sen opettajakorkeakoulun menettelyä saarnelais- 12073: keutettuja ovat vaalijohtosäännön 7 §:n mukaan alueen ammatillisen opettajankoulutuksen opis- 12074: kussakin ryhmässä ne henkilöt, joiden palvelus- kelijavalinnassa. Hän kertoi hakeneensa koulu- 12075: 12076: 12077: 12078: 227 12079: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 12080: 12081: 12082: 12083: 12084: tukseen ja saaneensa kutsun saapua kolmeksi laisoikeusasiamiehen mukaan siihen, että kut- 12085: päiväksi saamelaisalueen opettajien koulutuk- sussa mainittu tilaisuus oli osa opettajankoulu- 12086: seen Inariin aloittamaan yhteisen työskentelyn. tusta. Kutsussa ei myöskään millään tavoin vii- 12087: Kantelija kertoi ymmärtäneensä kutsusta, että tattu siihen, että opiskelijoiden valinta tapahtui- 12088: hänet oli hyväksytty koulutukseen. Hän osallis- si vasta kutsussa mainitun tilaisuuden jälkeen. 12089: tui kutsun mukaisestityöskentelyjaksoon Inaris- Kutsun sisältö oli apulaisoikeusasiamiehen käsi- 12090: sa, mistä hänelle aiheutui kustannuksia. Kuiten- tyksen mukaan epäselvä ja siitä saattoi perustel- 12091: kin jakson jälkeen hänen koulutukseen pääsyä lusti saada sen käsityksen, että kutsun saaja voi 12092: koskeva hakemuksensa hylättiin. aloittaa opinnot. 12093: Opettajakorkeakoulun selvityksen mukaan Apulaisoikeusasiamies lausui käsityksenään, 12094: kutsu oli lähetetty kaikille koulutukseen hake- että olisi ollut perusteltua tiedottaa opiskelijava- 12095: neille. Selvityksen mukaan kysymyksessä ei ollut linnasta tapahtunutta selkeämmin ja niin, ettei 12096: avoin haku vaan haku oli tarkoitettu opettajan mahdollisuutta virheelliseen käsitykseen vali- 12097: tehtävissä oleville. Kutsussa tarkoitetulla ensim- tuksi tulemisesta olisi syntynyt. Erityisen tär- 12098: mäisellä työskentelyjaksolla oli tarkoitus selvit- keää tämä olisi ollut, koska kutsun noudattami- 12099: tää, kenellä oli mahdollisuus päästä koulutuk- sesta mitä ilmeisimmin aiheutui kustannuksia. 12100: seen ja suunnitella yhdessä opetussuunnitelman Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä 12101: lähtökohtia. Kutsun allekirjoittanut yliopettaja Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisen 12102: totesi selvityksessään, ettei kutsussa ilmoitettu opettajakorkeakoulun sekä korkeakoulun yli- 12103: valituksi tulemisesta. opettajan tietoon. 12104: Kutsua arvioidessaan apulaisoikeusasiamies Apulaisoikeusasiamiehen päätös 16.9.1997, 12105: totesi ensinnä, että kaiken viranomaisten tehtä- dnro 2230/4/95 12106: vässään käyttämän virkakielen tulee olla selkeää 12107: ja mahdollisimman yksiselitteistä. Hän viittasi 12108: valtioneuvoston päätökseen (23.6.1982 n:o 497/ 12109: 1982) toimenpiteistä valtion viranomaisten kie- 12110: AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN 12111: OPISKELIJOILTA PERIMÄT MATERIAALI- 12112: lenkäytön parantamiseksi sekä hallintomenette- 12113: JA TARVIKEMAKSUT 12114: lylain (598/1982) 4 §:ään ja 23 §:ään, jonka mu- 12115: kaan päätöksestä on käytävä selville, mihin Ammattiin opiskelevia edustava yhdistys ar- 12116: asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka vosteli sitä, että ammatilliset oppilaitokset peri- 12117: miten asia on muuten ratkaistu. Samoin on hake- vät opiskelijoiltaan erilaisia ja erisuuruisia mate- 12118: mukseen annetusta vastauksesta hänen mukaan- riaali- ja tarvikemaksuja, vaikka laissa on sää- 12119: sa käytävä selkeästi ihni, onko hakemukseen an- detty opetuksen maksuttomuudesta. Kantelun 12120: nettu vastaus päätös vai ei. mukaan maksujen määrä ja sisältö ovat vaihdel- 12121: Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kutsussa ei leet suuresti eri oppilaitosten kesken, maksut ei- 12122: ilmoitettu valituksi tulemisesta eikä kutsu sinän- vät useassa tapauksessa ole olleet kohtuullisia ja 12123: sä tuonut kantelijalle oikeutta tulla hyväksytyk- myös maksujen perintätapa on vaihdellut. 12124: si koulutukseen. Kutsussa kuitenkin nimen- Apulaisoikeusasiamies lausui ratkaisussaan 12125: omaan mainittiin yhteisen työskentelyn aloitta- kannanottonaan mm. seuraavan. 12126: misesta. Myös muu kutsun teksti viittasi apu- Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeluun 12127: 12128: 12129: 12130: 228 12131: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 12132: 12133: 12134: 12135: 12136: liittyvistä kustannuksista on säädetty keskeises- laitosten mahdollisuuksia periä opiskeluun liitty- 12137: ti laissa ammatillisten oppilaitosten opintososi- viä oheismaksuja koskeva säädöspohja on epä- 12138: aalisista eduista (498/1983). Lain 4 §:n mukaan tyydyttävä. Tässä tarkoituksessa ja myös halli- 12139: opetus on opiskelijalle maksuton. Sanotussa lais- tusmuodon 5 §:ssä säädetyn tasavertaisen kohte- 12140: sa ei ole kuitenkaan määritelty, mitä maksuuo- lun sekä hallinnon lainalaisuuden toteuttamisek- 12141: man opetuksen piiriin kuuluu. Laissa ei ole myös- si apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan 12142: kään säännöksiä siitä, että oppilaitos voisi periä lainsäädäntöä tulisi täydentää edellä sanotussa 12143: oppilaalta maksuja opetukseen liittyvistä toi- suhteessa. 12144: minnoista. Tällaisia ovat oppimateriaalit mutta Hän saattoi lainsäädännön tilaa koskevan kä- 12145: myös tilojen, laitteiden ja koneiden käyttö sekä sityksensä opetusministeriön tietoon ja esitti, 12146: eräät muut seikat, joiden kuulumisesta maksut- että se ryhtyisi tarpeellisiksi katsottaviin toi- 12147: toman opetuksen piiriin voidaan perustellusti menpiteisiin asiantilan korjaamiseksi. Hän saat- 12148: esittää eriäviä käsityksiä. toi käsityksensä myös koulutuksen lainsäädän- 12149: Valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla nön uudistusta käsittelevän eduskunnan sivis- 12150: annettuun opetusministeriön päätökseen (1674/ tysvaliokunnan tietoon. 12151: 1993) sisältyy säännöksiä, joiden mukaan oppi- Apulaisoikeusasiamiehen kirje opetusministe- 12152: laitokset hinnoittelevat liiketaloudellisin perus- riölle 22.9.1997, dnro 2200/4/95 12153: tein muun ohella oppilaitosten toimitilojen ja 12154: laitteiden käytön. Vastaavia säännöksiä ei ole 12155: Opetusministeriön ilmoituksen 11.8.1998 mu- 12156: kunnallisten tai muiden ylläpitäjien ammatillis- 12157: kaan ministeriö päättää opiskelijoilta perittävien 12158: ten oppilaitosten suoritteista. 12159: maksujen perusteista. Se selvittää myös maksupe- 12160: Asiassa saadun selvityksen mukaan oppilailta 12161: rustepäätöksen yhteydessä mahdollisuudet selkeyt- 12162: on ammatillisissa oppilaitoksissa erityisesti 1990- 12163: tää opiskelijoilta perittävien maksujen perusteita. 12164: luvun alkupuolelta lukien peritty erilaisia mak- 12165: suja, joiden oikeutus on ollut kyseenalainen. Eri 12166: oppilaitosten antamista selvityksistä ilmeni, ett- 12167: eivät kaikki oppilaitokset olleet tietoisia, mihin 12168: YLIOPPILASKUNTIEN PAKKOJÄSENYYS 12169: materiaalimaksujen perimisoikeus perustui. 12170: Saatu selvitys tuki apulaisoikeusasiamiehen Opiskelija katsoi kantelussaan, että ylioppi- 12171: käsityksen mukaan kantelussa esitettyä väitet- laskuntien ns. pakkojäsenyyttä koskevat sään- 12172: tä, jonka mukaan voimassa olevat säännökset nökset ovat yhdistymisvapauden vastaisia. 12173: ovat johtaneet osittain lainvastaiseen, epäyhte- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan mm. 12174: näiseen ja huonosti perusteltavissa olevaan tul- seuraavan. 12175: kintakäytäntöön. Toisaalta saatu selvitys osoit- Oikeusasiamiehen toimivaltaan ei kuulu edus- 12176: ti, että opetusministeriön asiasta 13.12.1995 an- kunnan lainsäädäntötyön valvonta. Hän on kui- 12177: tamat soveltamisohjeet (52/011/95) ovat selkiyt- tenkin velvollinen kiinnittämään huomiota sii- 12178: täneet ja korjanneet tilannetta. hen, onko lainsäädännössä mahdollisesti sellaisia 12179: Apulaisoikeusasiamies lausui käsityksenään, puutteita, jotka ovat omiaan estämään tai hait- 12180: että ammatillisten oppilaitosten antaman ope- taamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien to- 12181: tuksen maksuttomuutta ja sen sisältöä sekä oppi- teutumista. 12182: 12183: 12184: 12185: 229 12186: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 12187: 12188: 12189: 12190: 12191: Hallituksen esityksen perustelujen mukaan taan ja sitä koskevaan valitusmenettelyyn Ol- 12192: Hallitusmuodon 10 a §:n 2 momenttia sovelle- keusturvaepäkohtia. 12193: taan lähtökohtaisesti myös ylioppilaskuntien Oikeusasiamies totesi vastauksessaan seuraa- 12194: kaltaisiin julkisoikeudellisiin yhdistyksiin. Ase- van. 12195: tustasoiset ja sitä alemmantasoiset säännökset, Yliopistolaki (27.6.1997/645) yhdenmukais- 12196: joissa ennen uutta yliopistolakia (645/97) säädet- taa opiskelijavalintaan liittyvän oikaisu- ja vali- 12197: tiin ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä, olivat tusmenettelyn ja poistaa valituskiellot. Lain 12198: siten ristiriidassa Hallitusmuodon nykyisen 33 §:n mukaan opiskelijaksi hakenut henkilö saa 12199: 10 a §:n kanssa. Tämän perusoikeussäännöksen pyytää yliopistolta kirjallisesti oikaisua opiskeli- 12200: voimaantulon jälkeen ei enää ole voitu vedota jaksi ottamista koskevaan kielteiseen päätök- 12201: vakiintuneeseen lainsäädäntökäytäntöön, jonka seen. Yliopiston oikaisumenettelyssä antamaan 12202: mukaan ylioppilaskunnista oli aiemmin voitu päätökseen haetaan muutosta valittamalla lää- 12203: hallitusmuodon estämättä säätää asetuksella. ninoikeuteen. Lääninoikeuden päätökseen, joka 12204: Ylioppilaskuntien pakkojäsenyys on nyttem- koskee opiskelijaksi ottamista, ei saa hakea muu- 12205: min kuitenkin saanut laintasoisen sääntelyn uu- tosta valittamalla. 12206: den yliopistolain 40 §:ssä. Laki tulee voimaan Oikeusasiamies kiinnitti kuitenkin huomiota 12207: vasta 1.8.1998. Siirtymäaikaa voidaan pitää jo opiskelijavalintaa koskevan muutoksenhaun 12208: 1.8.1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä ajalliseen kestoon. 12209: voimaan tulleen Hallitusmuodon 10 a §:n kannal- Hallitusmuodon 16 §:n mukaan jokaisen pe- 12210: ta arveluttavan pitkänä. rusoikeuksiin kuuluu myös oikeus saada asiansa 12211: Yliopistolain 40 §:n sisällön osalta oikeusasia- käsitellyksi ilman aiheetonta viivästystä. Opis- 12212: mies tyytyi omasta puolestaan toteamaan, että kelijaksi ottamista koskevaan oikaisupäätökseen 12213: Hallitusmuodon 10 a §puoltaa pikemminkin pi- tulisikin antaa yliopiston päätös niin nopeasti, 12214: dättyvää suhtautumista ylioppilaskuntien pak- että myönteisessä tapauksessa opinnot voidaan 12215: kojäsenyyteen. Perusoikeuksien kannalta tulisi aloittaa samanaikaisesti muiden opiskelijavalin- 12216: lähtökohtaisesti etsiä järjestelyjä, jotka eivät ra- nassa hyväksyttyjen kanssa. Mahdollisimman 12217: kennu ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden va- nopeaan käsittelyyn tulee pyrkiä myös silloin, 12218: raan, kuten eduskunnan perustuslakivaliokun ta- kun uuden yliopistolain 35 §:n 2 momentin mu- 12219: kin on todennut. kaisesti haetaan lääninoikeudelta muutosta yli- 12220: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä opetus- opiston oikaisumenettelyssä antamaan päätök- 12221: ministeriön tietoon. seen. On toivottavaa, että uutta yliopistolakia 12222: Oikeusasiamiehen päätös 24.11.1997, dnro sovelletaan myös tältä osin perusoikeusmyöntei- 12223: 2249/4/95 sessä hengessä. 12224: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä opetus- 12225: ministeriön tietoon. 12226: Oikeusasiamiehen kirje 11.12.1997, dnro 22411 12227: OIKEUSTURVA YLIOPISTOJEN 12228: 4/95 12229: OPISKELIJAVALINNASSA 12230: 12231: Kantelija pyysi eduskunnan oikeusasiamiestä 12232: tutkimaan, liittyikö yliopistojen opiskelijavalin- 12233: 12234: 12235: 12236: 230 12237: T 0 M E N P T E E T HALLI NNONALO T T A N 12238: 12239: 12240: 12241: 12242: YHTEISTOIMINTALAIN NOUDATTA- lijalle valtion yhteistoimintalain muotomää- 12243: MINEN YLIOPISTOSSA räyksiä noudattaen. 12244: Yliopisto oli vedonnut siihen, että kantelijan 12245: Joensuun yliopiston hallintoviraston talous- 12246: työtehtävien järjestely oli tilanteesta johtuen 12247: linjan toimistopäällikkö oli rehtorin päätöksellä 12248: tehtävä kiireellisesti. Yhteistoimintalain mukai- 12249: siirretty hoitamaan myöhemmin määrättyjä eri- 12250: sesta neuvottelumenettelystä ei kuitenkaan ole 12251: tyistehtäviä yliopistossa. Toimistopäällikkö 12252: säädetty mahdolliseksi poiketa tällaisesta syys- 12253: kanteli siitä, että yliopiston rehtori ja hallinto- 12254: tä. 12255: johtaja eivät olleet siirtopäätöstä tehdessään 12256: Oikeusasiamiehen mielestä rehtori ja hallinto- 12257: noudattaneet yhteistoimintalain ja yliopiston 12258: johtaja olivat menetelleet virheellisesti siinä, että 12259: yhteistoimintasopimuksen edellyttämää neu- 12260: he olivat ratkaisseet kantelijan työtehtävien 12261: vottelumenettelyä. 12262: muutosta ja tehtävien järjestelyä koskevan asian 12263: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 12264: noudattamatta yhteistoimintalaissa säädettyä 12265: raavan. 12266: neuvotteluvelvoitetta. 12267: Kantelijan tehtävien uudelleen järjestely oli 12268: Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan oi- 12269: merkinnyt oleellista muutosta hänen työtehtä- 12270: keusasiamies kuitenkin otti huomioon kantelijan 12271: vissään. Järjestely oli siten kuulunut valtion yh- 12272: kanssa asiasta eri yhteyksissä käydyt keskuste- 12273: teistoimintalain piiriin, päinvastoin kuin rehtori 12274: lut. Tosin selvitystä ei ollut siitä, että nimen- 12275: ja hallintojohtaja olivat esittäneet. 12276: omaan päätöksen mukaisesta järjestelystä olisi 12277: Valtion yhteistoimintalaki asettaa virastolle 12278: etukäteen keskusteltu kantelijan kanssa ja että 12279: tällaisessa tapauksessa neuvotteluvelvoitteen. 12280: tämä keskustelu olisi tapahtunut yhteistoimin- 12281: Neuvottelu valmisteilla olevan toimenpiteen pe- 12282: talain edellyttämin tavoin. 12283: rusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista tulee 12284: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä rehtorin 12285: käydä sellaisessa valmisteluvaiheessa, jolloin 12286: ja hallintojohtajan menettelyn virheellisyydestä 12287: ratkaisut ovat asiallisesti vielä tekemättä ja lop- 12288: heidän tietoonsa. 12289: putulokseen voidaan käytännössä vielä vaikut- 12290: Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnro 12291: taa. 12292: 732/4/95 12293: Yhteistoimintalain neuvotteluille asettaman 12294: muotovaatimuksen mukaan neuvotteluesitys on 12295: puheena olevassa tilanteessa tehtävä kirjallisesti 12296: vähintään kolme päivää ennen neuvottelun alka- 12297: mista. Yhteistoimintamenettelyssä on mahdol- KUN NALLISHALLI NTO 12298: lista sopia toisinkin. Yliopisto ei kuitenkaan ollut 12299: esittänyt, että neuvotteluesityksen tekemisestä RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT 12300: olisi sovittu laista poikkeavalla tavalla. ALOITTEET 12301: Kantelijalle kerrottiin päätöksestä vasta kun 12302: se oli jo tehty, minkä jälkeen päätös annettiin MENETTELY YKSITYISTIEASIASSA 12303: hänelle kirjallisena. Yhteistoimintamenettelyn 12304: Kantelija oli saattanut tiekunnan kokouksen 12305: tarkoitus ei ollut täten toteutunut. Yliopisto ei 12306: päätöksen tiemaksujen maksuunpanoluettelon 12307: ollut myöskään tehnyt neuvotteluesitystä kante- 12308: vahvistamisesta Jokioisten kunnan tielautakun- 12309: 12310: 12311: 12312: 231 12313: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 12314: 12315: 12316: 12317: 12318: nan käsiteltäväksi. Tielautakunnan tehtäviä LAUSUNTOASIAN PUUTTEELLINEN 12319: tuolloin hoitanut maaseutulautakunta ei käsitel- ESITTELY 12320: lyt kantelijan vaatimusta. Lautakunta perusteli 12321: Helsingin kaupunginhallitus oli myöntänyt 12322: menettelyään mm. sillä, että tiekunnan edusta- 12323: kaupungin kiinteistövirastolle poikkeusluvan 12324: jat olivat myöhemmin hyväksyneet kantelijan 12325: turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen 12326: vaatimukset ja että asia oli luvattu käsitellä uu- 12327: rakentamiseksi. Päätöksestä oli valitettu ympä- 12328: delleen tiekunnan kokouksessa. 12329: ristöministeriöön, joka oli pyytänyt kaupungin- 12330: Oikeusasiamiehen mielestä nämä seikat eivät 12331: hallitusta hankkimaan valituksen johdosta kiin- 12332: kuitenkaan oikeuttaneet jättämään kantelijan 12333: teistöviraston selityksen ja antamaan vastineen- 12334: vaatimusta käsittelemättä tielautakunnassa. 12335: sa asiassa. 12336: Kunta ei voinut myöskään vedota siihen, että 12337: Kaupunginhallitus yhtyi vastineessaan kiin- 12338: yksityistieasioita käsittelevä toimielin oli vaih- 12339: teistöviraston selitykseen. Kaupunginhallituk- 12340: tunut usein. Kunta oli velvollinen huolehtimaan 12341: sen esityslistassa ei ollut kuitenkaan mainittu, 12342: siitä, että organisaatiomuutokset eivät vaikeut- 12343: että myös kaupunkisuunnitteluvirasto oli anta- 12344: taneet kunnalle kuuluvien lakisääteisten tehtä- 12345: nut valituksen johdosta lausunnon, jossa se suh- 12346: vien hoitamista. 12347: tautui rakennushankkeeseen kriittisesti. Kante- 12348: Oikeusasiamies piti maaseutulautakunnan 12349: lija arvosteli kaupunginhallituksen menettelyä. 12350: menettelyä lainvastaisena. Tieosakkaan oikeus- 12351: Oikeusasiamies totesi, että kaupunkisuunnit- 12352: turva vaati, että hän sai yksityisistä teistä anne- 12353: teluviraston lausunnossa pääosin vain viitattiin 12354: tun lain 70 ~:n mukaisesti tielautakunnan käsitel- 12355: viraston aikaisempaan lausuntoon, joka oli ollut 12356: täväksi saattamaansa asiaan valituskelpoisen 12357: kaupunginhallituksen tiedossa sen jo myöntäes- 12358: päätöksen. Menettelyn moitittavuutta arvioi- 12359: sä poikkeusluvan. 12360: dessaan oikeusasiamies otti huomioon, että lau- 12361: Oikeusasiamiehen mukaan hyvään hallinto- 12362: takunnalla oli saattanut olla aihetta olettaa asian 12363: tapaan olisi kuitenkin kuulunut, että asian esitel- 12364: tulleen jo hoidetuksi. 12365: lyt kaupunginsihteeri olisi ainakin maininnut esi- 12366: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä maaseu- 12367: tyslistassaan, että myös kaupunkisuunnitteluvi- 12368: tulautakunnan menettelyn lainvastaisuudesta 12369: rasto oli antanut lausunnon valituksen johdosta. 12370: kunnanhallituksen ja maaseutulautakunnan tie- 12371: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä kaupun- 12372: toon. Samalla oikeusasiamies kiinnitti kunnan- 12373: ginsihteerin tietoon. 12374: hallituksen huomiota vastaisen varalle siihen, 12375: Oikeusasiamiehen päätös 21.2.1997, dnro 613/ 12376: että yksityistieasioiden hoidosta kunnassa on 12377: 4/95 12378: huolehdittava asianmukaisesti, ottaen huo- 12379: mioon myös hallitusmuodon 16 §:stä johtuvat 12380: velvollisuudet. 12381: ASUNTOTUOTANTOPÄÄLLIKÖLLE 12382: Tielautakunnan tehtävät siirrettiin myöhem- 12383: MAKSETUT ASIAMIESPALKKIOT 12384: min tekniselle lautakunnalle, jonka tiejaosto kä- 12385: sitteli kantelijan vaatimuksen. Sanomalehdessä olleen kirjoituksen mukaan 12386: Oikeusasiamiehen päätös 21.1.1997, dnro 226/ vakuutusyhtiö oli maksanut asiamiespalkkioita 12387: 4/95 Espoon kaupungin asuntotuotantopäällikölle 12388: kaupungin omistamien vuokrataloyhtiöiden ot- 12389: 12390: 12391: 12392: 232 12393: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 12394: 12395: 12396: 12397: 12398: tamista vakuutuksista, jotka tämä oli ottanut jien valvontavalta ulotettiin koskemaan myös 12399: kaupungin omistamille vuokrataloyhtiöille toi- jokaista julkista tehtävää hoitavaa henkilöä, oli- 12400: miessaan niiden toimitusjohtajana. Oikeusasia- pa tämä rikoslaissa tarkoitettu virkamies tai ei. 12401: mies otti asian omasta aloitteestaan tutkittavak- Hallitusmuodossa käytetty ilmaisu "julkinen 12402: seen. tehtävä" on kuitenkin tulkinnanvarainen. Kie- 12403: Kaupunki ja vakuutusyhtiö olivat sopineet lellisesti sen voidaan ymmärtää käsittävän kaik- 12404: kaupungin asuntotuotantoon tarkoitetuista en- ki sellaiset yhteistä hyötyä tavalla tai toisella 12405: sisijaislainoista vuosina 1975-1991. Yhtiö oli palvelevat tehtävät, jotka on lain tai asetuksen 12406: lainaehdoissaan edellyttänyt, että se sai hoitaa nojalla määritelty ja annettu jollekin hoidetta- 12407: kaikki rakennusajan vakuutukset sekä kaikkien vaksi. Eduskunnassa lainmuutoksen yhteydessä 12408: talojen lopulliset vakuutukset. käyty keskustelu ei kuitenkaan viittaa siihen, 12409: Kaupungin asuntotuotantopäällikkö oli vuo- että tavoitteena olisi ollut laajentaa laillisuusval- 12410: sina 1979-1994 tehnyt kaupungin omistamien vontaa kovin paljon rikosoikeudellista virkavas- 12411: 155 kiinteistöosakeyhtiön ja 43 asunto-osakeyh- tuuta ulommaksi. Niinpä oikeusasiamiehen lail- 12412: tiön asumisaikaiset vakuutushakemukset asian- lisuusvalvonnassa on toistaiseksi suhtauduttu 12413: omaiselle vakuutusyhtiölle toimiessaan näiden varauksellisesti siihen, että valvonta ulotettai- 12414: yhtiöiden toimitusjohtajana. Vakuutusyhtiö oli siin esimerkiksi julkisyhteisöjen omistamien osa- 12415: myöntänyt mainitut vakuutukset ja maksanut keyhtiöiden toimintaan. 12416: niistä asiamiespalkkioina yhteensä 373 647,80 Vuoden 1991 alusta voimaan tulleen lainmuu- 12417: markkaa asuntotuotantopäällikön ja vakuutus- toksen jälkeen julkisyhteisöille perinteisesti kuu- 12418: yhtiön välillä vuonna 1979 tehdyn asiamiessopi- luneita tehtäviä on kuitenkin yhä enenevässä 12419: muksen mukaisesti. Palkkio oli siten ollut keski- määrin siirtynyt muiden organisaatioiden hoi- 12420: määrin 2 000 markkaa kuukaudessa. dettaviksi. Tämä kehitys pakottaa arvioimaan 12421: Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt olivat kau- osin uudelleen laillisuusvalvonnalle asetettuja 12422: pungin kokonaan omistamia. Yhtiökokouksissa rajoja. Tällöin on syytä korostaa eduskunnan 12423: kaupunkia oli edustanut kaupungin viranhaltija, laillisuusvalvonnalle asettamia yleisiä tavoittei- 12424: jolle oli annettu kaupungin vahvistamat toimi- ta. 12425: ohjeet. Yhtiöiden hallitusten jäsenet olivat olleet Julkisen hallinnon rakennemuutos ja siihen 12426: yleensä kiinteistölautakunnan jäseniä tai muita liittyvä yksityistäruiskehitys ei saisi olennaisesti 12427: kaupungin luottamushenkilöitä. Kaupunki oli kaventaa laillisuusvalvonnan piiriä ainakaan sil- 12428: antanut toimiohjeet myös hallituksen jäsenille. tä osin kuin kysymys on perus- ja ihmisoikeuksis- 12429: Yhtiöiden hallitukset olivat vuodesta 1979 al- ta, joiden toteutumisen valvonta annettiin 12430: kaen valinneet asuntotuotantopäällikön yhtiöi- 1.8.1995 voimaan tulleen perusoikeusuudistuk- 12431: den toimitusjohtajaksi. sen yhteydessä ylimpien laillisuusvalvojien eri- 12432: Oikeusasiamies totesi ratkaisussaan seuraa- tyiseksi tehtäväksi. Perusoikeusmyönteinen nä- 12433: van. kökulma puoltaa oikeusasiamiehen toimivalta- 12434: säännöksen laajaa tulkintaa. Sitä tukee myös 12435: hallitusmuodon 16a §:n 1 momentin säännös jul- 12436: Oikeusasiamiehen toimivalta 12437: kisen vallan yleisestä velvollisuudesta turvata 12438: Vuoden 1991 alusta ylimpien laillisuusvalvo- perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. 12439: 12440: 12441: 12442: 233 12443: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 12444: 12445: 12446: 12447: 12448: Asuntotuotantopäällikkö on tehnyt vakuu- toteutettavilla rakennuskohteilla. Julkisen teh- 12449: tushakemukset edustamiensa yhtiöiden toimi- tävän hoitamiseen liittyvää laillisuusvalvontaa 12450: tusjohtajana. Sen arvioiminen, kuuluuko hänen ei voitane välttää sillä, että tehtävä uskotaan 12451: kerrotun menettelynsä valvonta oikeusasiamie- julkisyhteisön tosiasiallisessa määräysvallassa 12452: hen toimivaltaan, edellyttää ensinnäkin kannan- olevalle osakeyhtiömuotoiselle organisaatiolle. 12453: ottoa siihen, voidaanko kunnallista asuntotuo- Oikeusasiamiehellä on siten valta valvoa myös 12454: tantoa ylipäänsä pitää hallitusmuodon 49 §:n 2 osakeyhtiömuotoisesti harjoitettavan kunnalli- 12455: momentissa tarkoitetun "julkisen tehtävän" hoi- sen asuntotuotannon toteuttamiseen osallistuvi- 12456: tamisena. Senjälkeen tulee vielä erikseen pohdit- en henkilöiden toimintaa siltä osin kuin asunto- 12457: tavaksi, voidaanko hänen katsoa toimineen tuotanto perustuu, suoraan tai välillisesti, kun- 12458: asiassa peräti virkavastuulla. nalle laissa asetettuihin velvoitteisiin. 12459: Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan asun- 12460: totuotantopäällikön voitiin edellä lausutuilla pe- 12461: Kunnallinen asuntotuotanto julkisena rusteilla katsoa olleen julkisessa tehtävässä hoi- 12462: tehtävänä 12463: taessaan yhtiöiden toimitusjohtajuuksia. 12464: Kunnan lakisääteisiin tehtäviin kuuluu yleis- 12465: ten edellytysten luominen asunto-olojen kehittä- 12466: Virkavastuu 12467: miselle. Tämä on epäilemättä hallitusmuodon 12468: 49 §:n 2 momentissa tarkoitettu julkinen tehtä- Erikseen tuli vielä pohtia kysymystä siitä, 12469: vä. Yleisten edellytysten luominen viittaa ensisi- voitiinko tässä tapauksessa yhtiöiden toimitus- 12470: jaisesti yhdyskuntasuunnittelun ja esimerkiksi johtajana toimimista samalla pitää asuntotuo- 12471: kunnallisen kaavoituspolitiikan keinoihin. tantopäällikön virkaan niin kiinteästi liittyneenä 12472: Kunnallinen asuntotuotanto on jo asunto-olo- tehtävänä, että asuntotuotantopäällikkö tällä 12473: jen konkreettista kehittämistä eikä ainoastaan perusteella olisi toiminut toimitusjohtajan roo- 12474: yleisten edellytysten luomista sille. Siltä osin lissaan peräti virkavastuulla tai ainakin ollut vel- 12475: kuin kunnallista asuntotuotantoa kuitenkin har- vollinen ottamaan tässä roolissaan huomioon 12476: joitetaan julkisen palvelun luonteisena, muussa hänelle kunnan virkamiehenä kuuluneita yleisiä 12477: kuin puhtaasti liiketaloudellisessa mielessä, se virka velvollisuuksia. 12478: voidaan katsoa hallitusmuodon 49 §:ssä tarkoite- Virkarikoksia koskevat rangaistussäännökset 12479: tuksi julkiseksi tehtäväksi, siitä huolimatta, ettei kytkevät rikosoikeudellisen virkavastuun viran- 12480: kuntaa ole laissa tai asetuksessa suoranaisesti haltijan virkatehtäviin tai hänen virkavelvolli- 12481: velvoitettu harjoittamaan asuntotuotantoa. Jos suuksiinsa. Yleisenä lähtökohtana on, että rikos- 12482: tässä tehtävässä menetellään perus- tai ihmisoi- oikeudellinen tai muukaan virkavastuu ei ulotu 12483: keuksia loukkaavana tavalla, oikeusasiamiehen viranhaltijan toimintaan tämän virkatehtävien 12484: on voitava puuttua menettelyyn, vaikka toimin- tai virkavelvollisuuksien ulkopuolella. 12485: ta ei kuuluisikaan virkavastuun piiriin. Julkisen tehtävän hoitaminen ei sinänsä pe- 12486: Kunnallista asuntotuotantoa voidaan peri- rusta rikosoikeudellista virkavastuu ta. Kysy- 12487: aatteessa harjoittaa joko kunnan omana tuotan- mystä siitä, onko asuntotuotantopäälliköllä ol- 12488: tona taikkaaluerakennus-tai muiden vastaavien lut kaupungin asemassaan virkavastuu myös 12489: sopimusten perusteella osakeyhtiömuotoisesti kaupungin omistamien yhtiöiden toimitusjohta- 12490: 12491: 12492: 12493: 234 12494: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 12495: 12496: 12497: 12498: 12499: jan tehtävissä tai osassa niitä, on arvioitava ri- hen mielestä ollut sen vuoksi velvollinen noudat- 12500: koslain säännösten ja virkavelvollisuuksia kos- tamaan hänelle kaupungin virkamiehenä kuulu- 12501: kevien sääntöjen ja ohjeiden sekä tapaukseen neita yleisiä virkavelvollisuuksia myös yhtiöiden 12502: liittyvien olosuhteiden perusteella. toimitusjohtajan roolissaan. 12503: Yhtiömuotoinen asuntotuotanto on ollut osa 12504: kaupungin asuntotuotantotoimintaa, joka on Virkavelvollisuuksien sisältö 12505: kuulunut asuntotuotantopäällikön johtaman 12506: Virkavelvollisuuksien sisältö ei kuitenkaan 12507: toimiston tehtäviin. Asuntotuotantopäällikkö 12508: tällaisessa tehtävässä ole aina sama kuin muussa 12509: on valittu kysymyksessä olevien yhtiöiden toimi- 12510: viranhoidossa. Toimitusjohtajan toimintaa oh- 12511: tusjohtajaksi virkansa vuoksi. Päätökset valin- 12512: jaavat näet ensisijaisesti yhtiöoikeudelliset sään- 12513: nasta ovat tehneet kaupungilta saamiensa toimi- 12514: nökset. Toimitusjohtajan tehtävässä asuntotuo- 12515: ohjeiden mukaan toimineet yhtiöiden hallituk- 12516: tantopäällikköä ovat kuitenkin sitoneet hänen 12517: set, joiden jäsenet puolestaan ovat valinneet yh- 12518: virka-asemaansa liittyvät yleiset velvollisuudet 12519: tiökokouksissa kaupungilta saatujen toimiohjei- 12520: ainakin siltä osin kuin ne eivät ole olleet ristirii- 12521: den mukaan toimineet kaupungin edustajat. 12522: dassa hänelle yhtiöoikeudellisten säännösten pe- 12523: Kaupunki on omistanut yhtiöt kokonaisuudes- 12524: rusteella kuuluvien velvollisuuksien kanssa. 12525: saan ja voinut siten yksin määrätä kyseisistä 12526: Tässä tapauksessa tällaista ristiriitaa ei näytä 12527: henkilövalinnoista. 12528: olleen. Päinvastoin on ollut todennäköistä, että 12529: Asuntotuotantotoimintaa koskevat säännöt 12530: kaupungin ja sen kokonaan omistamien yhtiöi- 12531: ja toimiohjeet eivät aseta asuntotuotantopäälli- 12532: den intressit ovat olleet täysin yhtenevät. 12533: kölle ainakaan nimenomaista velvollisuutta toi- 12534: Mainituilla perusteilla oikeusasiamies katsoi, 12535: mia yhtiöiden toimitusjohtajana. Häneltä onkin 12536: että asuntotuotantopäällikön oli myös yhtiöiden 12537: pyydetty erikseen suostumus näihin tehtäviin. 12538: toimitusjohtajan tehtävää hoitaessaan nouda- 12539: Lisäksi hänelle on vuosittain myönnetty niihin 12540: tettava kaupungin virkasäännön mukaista vel- 12541: sivutoimilupa. 12542: vollisuuttaan välttää kaikkea, mikä on ollut risti- 12543: Espoon kaupunki ei ole maksanut asuntotuo- 12544: riidassa tasapuolisuuden tai hänen asemassaan 12545: tantopäällikölle palkkaa tai muutakaan kor- 12546: olevalta viranhaltijalta kohtuuden mukaan vaa- 12547: vausta toimitusjohtajan tehtävien hoitamisesta. 12548: dittavan menettelyn kanssa tai on ollut kaupun- 12549: Yhtiöt ovat maksaneet hänelle kokouspalkkiot 12550: gin edun vastaista. 12551: mutta eivät muuta korvausta. 12552: Kaikki olosuhteet yhdessä eli asuntotuotanto- 12553: Asiamiespalkkioiden vastaanottaminen 12554: toimiston toimenkuva, kaupungin kokonaan 12555: omistamien yhtiöiden asema osana kaupungin Asuntotuotantopäällikkö itse katsoi, että hän 12556: asuntotuotannon organisaatiota sekä asuntotuo- oli saanut vakuutusyhtiön suorittamat asiamies- 12557: tantopäällikön valintaperuste yhtiöiden palkat- palkkiot korvaukseksi niistä konkreettisista toi- 12558: tomaksi toimitusjohtajaksi, viittaavat siihen, menpiteistä, joihin hän oli toimitusjohtajana 12559: että toimitusjohtajan tehtävät ovat käytännössä ryhtynyt ottaessaan yhtiöille vakuutuksia. 12560: liittyneet kiinteästi asuntotuotantopäällikön vi- Asianmukaisten vakuutusten ottamista voi- 12561: ranhoitoon. daan kuitenkin pitää yhtiön johdolle kuuluvana 12562: Asuntotuotantopäällikkö oli oikeusasiamie- säännönmukaisena velvollisuutena. Tuon vel- 12563: 12564: 12565: 12566: 235 12567: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 12568: 12569: 12570: 12571: 12572: vollisuuden täyttämiseen sopii huonosti se, että hän ollut pyrkinyt salaamaan toimintaansa va- 12573: yhtiön toimitusjohtaja samalla toimii vakuutus- kuutusyhtiön asiamiehenä eikä siitä saamiaan 12574: yhtiön asiamiehenä huolehtiessaan vakuutusten korvauksia. Nämä hän oli oman ilmoituksensa 12575: ottamisesta yhtiöille, puhumattakaan siitä, että mukaan käsittänyt toimitusjohtajan muuten 12576: hän edustaa näistä tehtävistä itselleen vielä hen- palkattomasta tehtävästä saatavaksi korvauk- 12577: kilökohtaisia palkkioita. seksi. 12578: Asiamiessopimuksen mukaan asiamiespalk- 12579: kioita ei makseta asiamiehen työnantajalleen ot- Asian käsittely Espoon hallintoelimissä 12580: tamista vakuutuksista. Vakuutusyhtiön edusta- 12581: Kaupungin tilintarkastajien kaupunginjohta- 12582: ja on kuitenkin olettanut asuntotuotantopäälli- 12583: jalle toimittamassa muistiossa katsottiin, ettei 12584: kölle maksetun palkkioita yhtiöille tehdyistä va- 12585: vakuutusyhtiön asiamiehenä toimiminen ko. vir- 12586: kuutuksista, koska yhtiöitä ei ole pidetty hänen 12587: katehtävissä ollut asianmukaista. Asian johdos- 12588: työnantajinaan. Asiamiessopimuksen ehtojen 12589: ta ei kuitenkaan ryhdytty toimenpiteisiin. 12590: tulkinta herättää tältä osin kysymyksen, onko 12591: Espoon kaupunginhallituksen mukaan enem- 12592: sittenkään ollut kysymys aidosta asiamiessuh- 12593: mistä toimenpiteistä luopumista koskevan pää- 12594: teesta hänen ja vakuutusyhtiön välillä. 12595: töksen tekemiseen osallistuneet kaupungin vir- 12596: Kysymys siitä, miksi asiamiespalkkioita on 12597: kamiehet ovat arvioineet asiaa pelkästään yhtiö- 12598: ylipäänsä maksettu, on siten jäänyt epäselväksi. 12599: oikeudenisin perustein. Asiassa tehdyt toimenpi- 12600: Asuntotuotantopäälliköllä ei ollut oikeusasia- 12601: teet oli sillä hetkellä tiedossa olleiden seikkojen 12602: miehen mielestä ollut virkaansa tai toimitusjoh- 12603: perusteella todettu riittäviksi, koska mitään ta- 12604: tajan tehtäviinsä perustuvaa oikeutta ottaa 12605: loudellista vahinkoa ei katsottu aiheutuneen. 12606: palkkiota vastaan. Tällaisessa tilanteessa hänen 12607: Oikeusasiamies kuitenkin katsoi, että kau- 12608: olisi tullut virkasäännön asettaman yleisen vir- 12609: pungin virkamiesten toiminnan lopputulosta 12610: kavelvollisuuden mukaisesti pyrkiä turvaamaan 12611: voitiin perustellusti arvostella. Asian periaatteel- 12612: ensisijaisesti kaupungin etu. Tässä tapauksessa 12613: linen merkitys huomioon ottaen suhtautuminen 12614: se olisi merkinnyt palkkioiden vastaanottamista 12615: asuntotuotantopäällikön menettelyyn olisi ollut 12616: koskevan ratkaisun jättämistä kaupungin elin- 12617: syytä saattaa kaupunginhallituksen ratkaista- 12618: ten päätettäväksi. 12619: vaksi. Hänen menettelyään olisi edellä todetun 12620: Oikeusasiamies katsoi asuntotuotantopäälli- 12621: tavoin tullut tarkastella myös virkavastuun kan- 12622: kön menetelleen virkavelvollisuutensa vastaises- 12623: nalta eikä ainoastaan yhtiöoikeudellisin perus- 12624: ti siinä, että hän oli vastoin Espoon virkasäännön 12625: tein. 12626: määräystä laiminlyönyt huolehtia kaupungin 12627: Koska asiaan oli kuitenkin liittynyt oikeudel- 12628: edusta ottaessaan vastaan henkilökohtaisia asia- 12629: lisia tulkintaongelmia, oikeusasiamies ei katso- 12630: miespalkkioita edustamilleen yhtiöille tulevista 12631: nut virkamiesten silti ylittäneen harkintaval- 12632: vakuutuksista eikä ollut varannut kaupungin 12633: taansa kysymyksessä olevat päätökset tehdes- 12634: asianomaisille elimille tilaisuutta lausua menet- 12635: sään. 12636: telyn asianmukaisuudesta. 12637: Asuntotuotantopäällikön virheellisen menet- 12638: Toimenpiteet 12639: telyn moitittavuutta arvioitaessa otettiin kui- 12640: tenkin lieventävänä seikkana huomioon, ettei Oikeusasiamies antoi asuntotuotantopäälli- 12641: 12642: 12643: 12644: 236 12645: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 12646: 12647: 12648: 12649: 12650: kölle huomautuksen hänen virheelliseksi katso- asioista ja joilla oli tehtävään sopiva koulutus ja 12651: tusta menettelystään. asiantuntemus. 12652: Samalla oikeusasiamies saattoi Espoon kau- Kaupunginhallitus tosin myönsi kaupungin 12653: pungin asianomaisten hallintoelinten ja virka- palveluksessa olevan sellaisia naispuolisiakin 12654: miesten tietoon edellä mainitun käsityksensä henkilöitä, joilla olisi asiantuntemusta kyseessä 12655: asuntotuotantopäällikön asiaa koskevan harkin- olevien yhtiöiden toimialoilla. Yhtiön hallituk- 12656: nan puutteellisuudesta kaupungin hallintoeli- siin oli kuitenkin haluttu valittavaksi henkilöitä, 12657: missä ja kiinnitti kaupungin hallintoelinten huo- jotka jo ennestään hyvin tunsivat yhtiöiden 12658: miota vastaisen varalle siihen, että kaupungin asiat. Lisäksi oli otettu huomioon asianomaisten 12659: viranhaltijoiden virkavastuu voi edellä seloste- henkilöiden halukkuus osallistua yhtiöiden hal- 12660: tuin edellytyksin ulottua myös viranhaltijain lintoon. 12661: toimintaan yhtiömuotoisessa organisaatiossa. Oikeusasiamies muistutti lain mukaisen tasa- 12662: Oikeusasiamiehen päätös 30.4.1997, dnro arvon edistämisvelvoitteen tarkoittavan käy- 12663: 1652/2/96 tännössä sitä, että viranomaisten on myös aktii- 12664: visesti toimittava naisten osuuden lisäämiseksi, 12665: kunnes tosiasiallinen tasa-arvo on toteutunut. 12666: Kaupunginhallituksen selitys viittasi siihen, et- 12667: TASA-ARVO KUNTAENEMMISTÖISISSÄ 12668: tei Vantaalla ollut tätä mielletty. Kaupunginhal- 12669: YHTIÖISSÄ 12670: litus ei edes väittänyt, että kysymyksessä oleviin 12671: Kantelijan mukaan Vantaan kaupunginhalli- tehtäviin pätevät naispuoliset henkilöt olisivat 12672: tus menetteli naisten ja miesten välisestä tasa- näistä tehtävistä kysyttäessä kieltäytyneet. 12673: arvosta annetun lain (tasa-arvolain) vastaisesti Oikeusasiamiehen mielestä kaupunginhallitus 12674: antaessaan menettelytapaohjeet kuntaenemmis- ei ollut esittänyt sellaisia laissa tarkoitettuja eri- 12675: töisten osakeyhtiöiden hallitusten jäsenten ja ti- tyisiä syitä, jotka olisivat oikeuttaneet poikkea- 12676: lintarkastajien valitsemiseksi. maan tasapuolisen edustuksen vaatimuksesta. 12677: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- Oikeusasiamies katsoi kaupunginhallituksen si- 12678: raavan. ten menettelytapaohjeita antaessaan toimineen 12679: Tasa-arvolain 4 §:n 3 momentin mukainen tasa-arvolain 4 §:n 3 momentin vastaisesti. 12680: vaatimus naisten ja miesten tasapuolisesta edus- Menettelyn moitittavuutta arvioidessaan oi- 12681: tuksesta tulee sovellettavaksi kantelussa tarkoi- keusasiamies otti kuitenkin huomioon sen, että 12682: tettujen kuntaenemmistöisten yhtiöiden halli- kyseessä oleva tasa-arvolain säännös oli tullut 12683: tuksenjäseniä valittaessa. Sen sijaan tilintarkas- voimaan vasta 1.3.1995 ja kaupunginhallituksen 12684: tajiin säännös ei sovellu. menettelytapaohjeet oli annettu maalis-touko- 12685: Kaupunginhallitus viittasi asiassa erityisiin kuun aikana 1995. Näin ollen kysymys oli saatta- 12686: syihin, jotka antavat mahdollisuuden poiketa nut olla ns. siirtymävaiheen ongelmista. 12687: tasapuolisen edustuksen vaatimuksesta. Kau- Edelleen oikeusasiamies otti huomioon myös 12688: pungin tarkoituksena ei ollut ehdottaa kysymyk- sen kaupungin lakimieheltä puhelimitse saadun 12689: sessä olevien yhtiöiden hallituksiin henkilöitä tiedon, että tasa-arvolain vaatimuksiin tullaan 12690: heidän sukupuolensa perusteella vaan henkilöi- kiinnittämään erityistä huomiota vastaisissa 12691: tä, joiden parhaiten katsottiin olevan perillä henkilövalinnoissa. 12692: 12693: 12694: 12695: 237 12696: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 12697: 12698: 12699: 12700: 12701: Oikeusasiamies saattoi edellä selostetun käsi- jan nimi, ei virka-asemaa. Tästä huolimatta mo- 12702: tyksen kaupunginhallituksen menettelyn vir- net paikallislehden lukijat ovat epäilemättä tun- 12703: heellisyydestä kaupunginhallituksen tietoon nistaneet kirjoittajan nimen ja tienneet hänet 12704: sekä kiinnitti vastaisen varalle kaupunginhalli- lukion ja peruskoulun opettajaksi. Tämä tunnet- 12705: tuksen huomiota siihen, että kuntaenemmistöis- tuisuus ei kuitenkaan ole voinut estää häntä esit- 12706: ten yhtiöiden hallintoelimissä tulee olla tasapuo- tämästä julkisesti omia mielipiteitään. 12707: lisesti sekä naisia että miehiä. Oikeuskäytännössä virkamiehen esittämälle 12708: Oikeusasiamiehen päätös 28.5.1997, dnro kritiikille on asetettu niin sanottu asiallisuusvaa- 12709: 1422/4/95 timus. Perusvaatimuksena voidaan pitää myös 12710: sitä, että virkamiehen julkisesti esittämät tosi- 12711: asiatiedot pitävät paikkansa. 12712: Lehtikirjoituksen sävy on ollut poleeminen, 12713: KUNNAN VIRKAMIEHEN 12714: mutta hyvän tavan vastaiseksi sitä ei ole edes 12715: ILMAISUVAPAUS 12716: väitetty. Sen sisältämiä, kaupungin taholta vir- 12717: Lukion ja peruskoulun yläasteen historian heelliseksi väitettyjä asiatietoja ei ole yksilöity. 12718: lehtori arvosteli kantelussaan Suolahden kau- Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan kir- 12719: punginjohtajan menettelyä. Tämä oli lähettänyt joituksen virheellisyys olikin lähinnä siinä, ettei 12720: kantelijalle kirjeen, jossa puututtiin paikallisen kirjoitus "anna oikeaa kuvaa tilanteesta". 12721: sanomalehden yleisönosastossa olleeseen kanteli- Sananvapauteen demokraattisessa oikeusval- 12722: jan kirjoitukseen. Yleisönosastokirjoitus käsitte- tiossa kuuluu kuitenkin olennaisesti se, että kan- 12723: li kaupungin rantarakentamista. Kaupunginjoh- salaisilla on lupa kuvata yhteiskuntapoliittisia 12724: tajan mielestä kantelijan ei olisi pitänyt kaupun- hankkeita muullakin kuin poliittisen päätösval- 12725: gin opetustoimen virkamiehenä julkaista tällais- lan käyttäjien kulloinkin hyväksymällä tavalla. 12726: ta kirjoitusta. Kaupunginjohtaja oli myös toi- Jos asioita on julkisissa puheenvuoroissa yk- 12727: mittanut kirjeensä kantelijan esimiesten ja kou- sinkertaistettu, tätä ei voida pitää asiavirheenä 12728: lulautakunnan puheenjohtajan tiedoksi. silloin, kun kysymys on nimenomaan poleemises- 12729: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- ta ja kantaa ottavasta lehtikirjoituksesta. Ylei- 12730: raavan. sönosastokirjoitusten tavoitteena onkin usein 12731: Asiassa on kysymys virkamiehen sananva- juuri julkisen keskustelun virittäminen yhteisis- 12732: paudesta ja sen rajoittamisesta julkisen vallan tä asioista. Tämä tavoite on sopusoinnussa sa- 12733: taholta. Virkamiesten kohdalla sananvapauden nanvapauden ja demokratian kanssa. Yhteis- 12734: mahdolliset rajoitukset voivat johtua joko vir- kunnan vallankäyttäjien tulisi osallistua tähän 12735: kaan liittyvästä lojaliteettivelvollisuudesta tai keskustelun eikä pyrkiä vaientamaan sitä. 12736: yleisistä käyttäytymisnormeista. Oikeusasiamies ei katsonut, että kantelijan 12737: Yleisönosastokirjoitus on julkaistu tavan- kirjoitus olisi loukannut tämän loj aliteettivelvol- 12738: omaisena kansalaispuheenvuorona. Kirjoituk- lisuutta kaupungin opetustoimen virkamiehenä. 12739: sen aihe ei liity kantelijan virkatyöhön tai yli- Sen sijaan kaupunginjohtajan omaa menette- 12740: päänsä opetustoimen alaan. Kantelijaon ilmoit- lyä ei oikeusasiamiehen mielestä voitu tässä yh- 12741: tanut kirjoittaneensa sen yksityishenkilönä. Kir- teydessä arvioida pelkästään sananvapauden nä- 12742: joituksessa onkin mainittu pelkästään kirjoitta- kökulmasta. 12743: 12744: 12745: 12746: 238 12747: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 12748: 12749: 12750: 12751: 12752: Kaupunginjohtaja on itse korostanut sitä, omaisesti todennut kantelijalla olevan oikeuden 12753: että hän on kirjoittanut kantelijalle osoittaman- omiin mielipiteisiin. Lisäksi kaupunginjohtaja 12754: sa kirjeen kaupunginjohtajana eikä yksityis- oli ilmoittanut, että kirjeen pääasiallisena tarkoi- 12755: henkilönä. Antamassaan selvityksessä hän on tuksena oli ollut vain kiinnittää kantelijan huo- 12756: luonnehtinut kirjettä kantelijalle annetuksi miota lehtikirjoituksessa olleiden tietojen oikeel- 12757: "huomautukseksi". Kirjettä on sen takia arvioi- lisuuteen. Kaupunginjohtaja on myöntänyt, et- 12758: tava nimenomaan kaupunginjohtajan virkatoi- tei hän ollut tullut pohtineeksi sanavalintojensa 12759: mena. oikeudellista merkitystä ja että hän oli valmis 12760: Kaupunginjohtajan kantelijalle antama pyytämään anteeksi, mikäli hän oli loukannut 12761: "huomautus" käsittää sekä moitearvostelua että kantelijaa. 12762: kehotuksen ryhtyä aktiiviseen korjaavaan toi- Oikeusasiamies saattoi käsityksensä kaupun- 12763: mintaan. Ongelmallinen oli erityisesti kirjeen se ginjohtajan menettelyn virheellisyydestä hänen 12764: kohta, jossa tulkitaan kantelijan lehtikirjoituk- tietoonsa. 12765: sensa laatiessaan toimineen opettajan roolissa. Samalla oikeusasiamies kiinnitti kaupungin- 12766: Kaupunginjohtaja on katsonut voivansa antaa johtajan huomiota vastaisen varalle siihen, että 12767: kantelijalle "huomautuksen" nimenomaan kau- kaupungin palveluksessa olevilla tulee olla oi- 12768: pungin opetustoimeen liittyvänä asiana. Opetus- keus esittää julkisesti myös kaupungin johdon 12769: toimen sisältöön puuttuminen ei kuitenkaan läh- virallisista näkemyksistä poikkeavia mielipiteitä 12770: tökohtaisesti kuulu edes kaupunginjohtajan toi- ja ottaa tälläkin tavoin osaa yhteisten asioiden 12771: mivaltaan. hoitoon. 12772: Se, että kirje on lähetty kantelijan esimiehille Oikeusasiamiehen päätös 23.6.1997, dnro 5711 12773: tiedoksi, on ollut johdonmukaista siihen nähden, 4/95 12774: että kirje oli nimenomaan tarkoitettu opetustoi- 12775: men hoitamiseen kohdistuvaksi huomautuksek- 12776: si. Esimiehille tiedoksi lähettäminen tukee vah- 12777: VELKANEUVOJAN MENETTELV VELKA- 12778: vasti sitä tulkintaa, että kaupunginjohtajan kirje 12779: JÄRJESTELVASIASSA 12780: oli tarkoitettu nimenomaan viran puolesta anne- 12781: tuksi huomautukseksi opetustoimen virkamie- Velkoja kanteli siitä, että Tampereen kaupun- 12782: helle eikä pelkästään kaupunginjohtajan omaksi gin velkaneuvoja oli yksityishenkilön velkajär- 12783: mielipiteen ilmaukseksi. jestelyssä muuttanut tuomioistuimen velalliselle 12784: Oikeusasiamies katsoi kaupunginjohtajan vahvistamaa ns. nollamaksuohjelmaa sisällyttä- 12785: menetelleen virheellisesti siinä, että tämä oli kau- mällä siihen myöhemmin ilmitulleen kantelijan 12786: punginjohtajan virassaan tosiasiallisesti pyrki- toisen saatavan velalliselta. 12787: nyt kirjeellään rajoittamaan kantelijalle kuulu- Velkaneuvoja oli lähettänyt" maksuohjelman 12788: vaa sananvapautta eli oikeutta esittää julkisesti muutokseksi" otsikoidun kirjeen kaikille velko- 12789: mielipiteitä ja ottaa siten osaa yhteisten asioiden jille. Kirjeessä ilmoitettiin, että maksuohjelmas- 12790: hoitoon. ta puuttunut kantelijan saatava oli liitetty velal- 12791: Menettelyn moitittavuutta arvioitaessa otet- lisen velkojaluetteloon. Kantelija oli ilmoittanut 12792: tiin kuitenkin lieventävinä seikkoina huomioon, velkaneuvojalle, että hän ei velkajana hyväksy- 12793: että kaupunginjohtaja oli kirjeessään nimen- nyt muutosta. 12794: 12795: 12796: 12797: 239 12798: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 12799: 12800: 12801: 12802: 12803: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- Kirjeen perusteella maallikko ei ole siten voinut 12804: raavan. ymmärtää oikeudellista asemaansa eikä sen vaa- 12805: On sinänsä perusteltua, että velkajärjestely- timia toimenpiteitä. 12806: asioissa pyritään ensin sovintoratkaisuun velalli- Velkaneuvojan menettely on ollut omiaan 12807: sen ja velkojien välillä. Ennen velkajärjestelyn vaarantamaan kantelijan oikeutta. Oikeuden- 12808: hakemista tähän on velkajärjestelylain l l §:n menetystä ei ole kuitenkaan tapahtunut, koska 12809: mukaan nimenomainen velvollisuus. Sovintoon kantelija on itse osannut toimia asiassa aktiivi- 12810: pyrkimisessä ei kuitenkaan saa menetellä asian- sesti. Velkaneuvoja on hakenut asianmukaisesti 12811: osaisten oikeusturvaa vaarantavalla tavalla. tuomioistuimelta muutosta maksuohjelmaan 12812: Oikeusturvan yksi keskeinen elementti on oi- sen jälkeen, kun kantelija oli vastustanut muu- 12813: keus tulla kuulluksi. Tämä ei tarkoita pelkästään tosta. 12814: muodollista vaan myös tosiasiallista ja tehokasta Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan velko- 12815: oikeutta tulla kuulluksi. Velkajärjestelyasioissa jille lähetetyssä kirjeessä olisi tullut selvästi sa- 12816: on huolehdittava siitä, että nekin yksityishenki- noa, että kyseessä oli ainoastaan sovintoehdotus, 12817: löt, joilla ei ole lainopillista asiantuntemusta, joka edellytti asianomaisen velkojan nimen- 12818: ymmärtävät oikeudellisen asemansa ja sen heiltä omaista suostumusta. Velkojalie olisi tullut an- 12819: vaatimat toimenpiteet. taa toimintaohjeet vastausta varten. 12820: Velkajärjestelyssä lainvoimaisesti vahvistet- Oikeusasiamies saattoi käsityksensä asian- 12821: tua maksuohjelmaa ei voida muuttaa muutoin omaisen velkaneuvojan tietoon. Samalla oikeus- 12822: kuin tuomioistuimen päätöksellä yksityishenki- asiamies kiinnitti Tampereen kaupunginhalli- 12823: lön velkajärjestelystä annetun lain 44 §:ssä sää- tuksen huomiota siihen, että kaupungin velka- 12824: detyllä tavalla. Toinen mahdollisuus on, että ve- neuvojia vastedes ohjeistetaan huolehtimaan 12825: lallinen ja kyseinen velkoja, jonka oikeutta muu- asianosaisten asianmukaisesta kuulemisesta vel- 12826: tos koskee, sopivat asiasta vapaaehtoisesti. kajärjestelyasioissa. Oikeusasiamies edellytti 12827: Tämä ei muuta tuomioistuimen päätöksen sisäl- kaupunginhallituksen ilmoittavan, mihin toi- 12828: töä, vaan merkitsee vain uutta sopimusta velalli- menpiteisiin asia oli johtanut. 12829: sen ja velkojan välillä. Oikeusasiamiehen päätös 24.11.1997, dnro 12830: Tässä asiassa velkaneuvojan kirje oli ollut 132/4/96 12831: muotoilultaan harhaanjohtava. Kirjeestä ei ollut 12832: käynyt ilmi, että kyseessä oli ollut pelkkä sovin- Tampereen kaupunginhallitus ilmoitti 12833: toehdotus ja että muutos oli edellyttänyt velko- 8 .1.1998, että velkaneuvonnassa on otettu käyttöön 12834: jan antamaa nimenomaista suostumusta. Päin- ilmoitusjärjestely vastaavanlaisten sekaannusten 12835: vastoin oli kirjeessä annettu ymmärtää, että torjumiseksi. Mikäli velallisen maksuohjelmaan 12836: muutos maksuohjelmaan oli tehty jo velkaneu- ehdotetaan muutosta, velkojalta pyydetään allekir- 12837: vojan omalla päätöksellä. joitettu ilmoitus, jossa tämä joko hyväksyy maksu- 12838: Kirjeessä ei myöskään ollut toimintaohjeita ohjelman muutosehdotuksen tai ilmoittaa, ettei hän 12839: sen varalta, että kantelija taijoku muu velkoja ei sitä hyväksy. 12840: olisi suostunut muutokseen. Kirjeessä ei kerrot- 12841: tu, että maksuohjelman muutosta haetaan tuo- 12842: mioistuimelta, mikäli muutosta vastustetaan. 12843: 12844: 12845: 12846: 240 12847: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 12848: 12849: 12850: 12851: 12852: KUNNANHALLITUKSEN PUUTIUMINEN voittavassa kansainvälisessä sopimuksessa sää- 12853: KUNNAN ASUKKAAN OIKEUTEEN AJAA detyn oikeuden käyttöön. 12854: KANNETTA Apulaisoikeusasiamiehen varamies saattoi kä- 12855: Kaksi saamelaista poronhoitajaa oli nostanut sityksensä virheellisestä menettelystä Inarin 12856: Lapin käräjäoikeudessa metsähallitusta vastaan kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan tietoon. 12857: kanteen, jossa he vaativat kansalaisoikeuksia ja Apulaisoikeusasiamiehen varamiehen päätös 12858: poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 15.12.1997, dnro 159/4/95 12859: 27 artiklan nojalla saamelaisen kulttuurimuodon 12860: osana nauttimansa poronhoito-oikeuden vahvis- 12861: tamista ja metsähallituksen hakkuiden kieltä- KUNNALLISEN VELKANEUVONNAN 12862: mistä eräillä metsähallituksen Inarin kunnassa VALVONTA 12863: hallinnoimilla valtion mailla. 12864: Poronhoitajien pyynnöstä Lapin käräjäoi- Kantelija arvosteli kunnan toimenpidepaik- 12865: keus kielsi väliaikaisesti metsähallitusta 500 000 kaisen Velkaneuvojan menettelyä velkajärjeste- 12866: markan sakon uhalla ryhtymästä metsänhakkui- lyhakemusta koskevassa asiassa. Oikeusasiamies 12867: siin ja tietöihin kyseisellä alueella. katsoi kantelijan väitteiden jääneen näyttämät- 12868: Inarin kunnanhallitus teki kunnanjohtajan tä toteen, mutta totesi kantelun tuovan esille 12869: ehdotuksesta päätöksen, jossa muun muassa kunnallisen velkaneuvonnan järjestämiseen, oh- 12870: vaadittiin poronhoitajia vetämään pois vaati- jaamiseen ja valvontaan liittyviä ongelmia, joita 12871: muksensa käräjäoikeudesta. Päätöksessä todet- on esiintynyt muissakin kunnissa. 12872: tiin, "että mikäli näin ei tapahdu, kunta esittää Tämän osalta oikeusasiamies totesi seuraa- 12873: saamelaisten kulttuuri-itsehallintolain käsitte- van. 12874: lyn keskeyttämistä ja Hirvassalmen teurasta- Julkisin varoin rahoitettavaan kunnalliseen 12875: mon perusparannuksen rahoituspäätöksen har- velkaneuvontaan täytyy liittyä riittävä ohjaus, 12876: kitsemista kunnes uusi rauhoitusvaatimus on valvonta ja vastuu. Näiden puuttuminen tai 12877: loppuun käsitelty". puutteellisuus voi avata mahdollisuuksia väärin- 12878: Apulaisoikeusasiamiehen varamies totesi, käytöksille. Kuntien velkaneuvonta tulisi oi- 12879: että puuttuminen kunnan asukkaan oikeuteen keusasiamiehen mielestä järjestää ensisijaisesti 12880: ajaa kannetta valtiota vastaan ei kuulunut kun- muutoin kuin yksityisenä ostopalveluna. Virka- 12881: nallislain mukaan kunnan toimivaltaan. Kan- vastuuta vailla toimivaa yksityistä velkaneuvo- 12882: teesta luopumista koskevan vaatimuksen esittä- jaa ei voida samassa määrin ohjataja valvoa kuin 12883: minen tapahtuneella tavoin ei ollut muutoin- kunnallista viranhaltijaa. 12884: kaan asianmukaista. Kunnanjohtajan esityk- Oikeusasiamiehen mielestä olisi joka tapauk- 12885: seen ja kunnanhallituksen päätökseen sisältyvä sessa syytä tehostaa kunnallisen velkaneuvon- 12886: vaatimus merkitsi painostusta luopua Euroopan nan ohjausta ja valvontaa. Velkaneuvonta on 12887: ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan turvaamasta luonteensa puolesta erityisen herkkää epäasialli- 12888: oikeudesta. Apulaisoikeusasiamiehen varamies sille sivuvaikutteille tai ainakin erilaisten epäluu- 12889: piti tällaista julkisyhteisön taholta esitettyä vaa- lojen syntymiselle. Ei ole hyväksyttävää, että 12890: timusta moitittavana puuttumisena Suomea vel- velkaneuvojat julkisena tehtävänä hoitamas- 12891: saan neuvontatyössä esimerkiksi markkinoivat 12892: 12893: 12894: 12895: 241 12896: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 12897: 12898: 12899: 12900: 12901: asiakkailleen omia yksityisiä konsultti- tai kir- valvontaa tehostetaan. 12902: janpitopalvelujaan. Yleinen luottamus julkisena Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle 12903: tehtävänä hoidettavaan velkaneuvontaan saat- 31.12.1997, dnro 1349/4/95 12904: taa kärsiä. 12905: Ensisijainen vastuu velkaneuvonnan asian- Oikeusministeriö ilmoitti 7.4.1998, että oikeus- 12906: mukaisuudesta lankeaa kullekin yksittäiselle ministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön tar- 12907: kunnalle. On tärkeätä, että kunnat huolehtivat koituksena on asettaa selvitysmies kartoittamaan ja 12908: velkaneuvonnan riittävästä valvonnasta, siinä yhteensovittamaan maan eri osien velkaneuvonta- 12909: määrin kuin tämä on Velkaneuvojan salassapito- palveluja. Tässä yhteydessä selvitetään myös kun- 12910: velvollisuus huomioon ottaen mahdollista. Esi- nallisen velkaneuvonnan yleisen ohjauksen ja val- 12911: merkiksi velkaneuvojan hoitamien asioiden kä- vonnan tehostamistarve. 12912: sittelyaikoja on mahdollista seurata ilman, että 12913: salassapitovelvollisuutta loukataan. Tällöin ti- 12914: lanteese, ,l voidaan heti puuttua, jos asioiden ha- 12915: vaitaan viivästyvän. 12916: VIRKA-ASEMA JA ASIANAJO- 12917: Tarvetta olisi edelleen myös ylemmän tason 12918: TOIMEKSIANTO 12919: ohjaukseen, jolla voitaisiin yhtenäistää eri kunti- 12920: en velkaneuvontaa. Kunnallisen velkaneuvon- Vanhan Vaasan sairaalan lääkäri pyysi oi- 12921: nan nykyinen epäyhtenäisyys ei ole omiaan aina- keusasiamiestä tutkimaan, oliko Sipoon kunnan 12922: kaan edistämään ihmisten oikeusturvaa ja yh- holhouslautakunnan sihteeri toiminut asianmu- 12923: denvertaisuuden toteutumista. kaisesti, kun tämä oli asianajajan ominaisuudes- 12924: Uuden oikeusapulainsäädännön myötä tilan- sa laskuttanut erästä potilasta tälle määrättä- 12925: ne saattaa heiketä entisestään, kun kunnallinen vää uskottua miestä koskevassa asiassa. 12926: velkaneuvonta muodollisestikin erotetaan ylei- Aloite uskotun miehen määräämiseksi oli teh- 12927: sestä oikeusavusta. Tuleville valtion oikeusapu- ty sairaalan puolelta. Holhouslautakunnan sih- 12928: toimistoille ei nähtävästi ole ajateltu kunnallisen teeri, joka toimi paikkakunnalla myös asianaja- 12929: velkaneuvonnan ohjaajan ja valvojan roolia. jana, oli virkansa puolesta ottanut yhteyttä poti- 12930: Vastaavasti myös oikeusministeriö näyttää me- laan omaisiin. Omaiset olivat pyytäneet sihteeriä 12931: nettävän mahdollisuutensa kunnallisen velka- ottamaan asian hoidettavakseen asianajotoi- 12932: neuvonnan valtakunnantasoiseen ohjaamiseen. meksiantona. Tämä oli laskuttanut omaisia, jot- 12933: Oikeusasiamiehen mielestä olisi syytä harkita, ka olivat kuitenkin osoittaneet laskun potilaan 12934: miten viime kädessä valtion rahoittamaa kun- itsensä maksettavaksi ja lähettäneet sen Vanhan 12935: nallista velkaneuvontaa voitaisiin yhtenäistää ja Vaasan sairaalaan. 12936: miten siihen kohdistuvaa ohjausta ja valvontaa Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 12937: voitaisiin tehostaa. Erityisesti olisi syytä arvioi- raavan. 12938: da, missä määrin ja millä keinoin uudet valtion Holhouslautakunta ja sen sihteeri ovat velvol- 12939: oikeusaputoimistotvoisivat koordinoida alueen- lisia antamaan lähiomaisille oikeata tietoa itse 12940: sa kunnallista velkaneuvontaa. kunkin oikeuksista ja velvollisuuksista. Potilaan 12941: Oikeusasiamies esitti oikeusministeriölle, että lähiomaisille ei saa antaa sellaista kuvaa, että 12942: kunnallisen velkaneuvonnan yleistä ohjausta ja holhouslautakunnalla ei olisi lainkaan velvolli- 12943: 12944: 12945: 12946: 242 12947: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 12948: 12949: 12950: 12951: 12952: suutta tai mahdollisuutta hoitaa uskotun miehen viranhoidon näkökulmasta asianmukaisena, että 12953: hakemista viran puolesta. holhouslautakunnan sihteeri ottaa asianajajana 12954: Holhouslautakunnan mukaan kunnassa oli vastaan toimeksiantoja, jotka varmuudella teke- 12955: kustannussyistä pyritty siirtämään vastuu hol- vät hänet holhouslautakunnan sihteerinä esteei- 12956: hoojan ja uskotun miehen hakemisesta ensisijai- liseksi käsittelemään samoja asioita holhouslau- 12957: sesti lähiomaisille. Oikeusasiamiehen mukaan takunnassa. 12958: tämä ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että hol- Oikeusasiamies saattoi käsityksensä Sipoon 12959: housasia jää kokonaan hoitamatta, jos lähiomai- kunnan holhouslautakunnan tietoon. 12960: set kieltäytyvät ryhtymästä toimenpiteisiin. Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnro 12961: Holhouslautakunta on viime kädessä velvollinen 378/4/96 12962: huolehtimaan virkavastuulla siitä, että uskotun 12963: miehen tarpeessa oleva saa tällaisen edunvalvo- 12964: Jan. 12965: Oikeusasiamies piti holhouslautakunnan sih- TYÖ JA TYÖVOIMA 12966: teerin menettelyä kyseenalaisena siinä, että tämä 12967: oli lautakunnan sihteerinä hoitamassaan asiassa 12968: TARKASTUKSET 12969: ottanut itse asianajotoimeksiannon vastaan. 12970: Tällainen menettely, vaikkakaan laki tai kunnan 12971: TYÖVOIMATOIMISTOT 12972: virkasääntö ei sitä nimenomaisesti kieltäisi, oli 12973: omiaan vaarantamaan viranomaistoiminnan us- Apulaisoikeusasiamies tarkasti kertomus- 12974: kottavuutta ja yleistä luottamusta virkamiehen vuonna kaksi työvoimatoimistoa. Työvoimatoi- 12975: objektiivisuuteen. Roolinvaihdos lautakunnan mistojen tarkastuksia jatketaan vuonna 1998 ja 12976: sihteeristä asianajajaksi on omiaan luomaan ul- niiden tarkoituksena on selvittää muun muassa 12977: kopuolisessa sellaisen mielikuvan, että holhous- työttömyysturvan hakijoiden oikeusturvan to- 12978: lautakunnan sihteeri käyttää virka-asemaansa teutumista. 12979: hyväkseen saadakseen itse asianajajana asian- Tarkastuksiin antoi aiheen muun muassa 12980: ajotoimeksiantoja sellaisilta ihmisiltä, joiden eräissä kanteluissa esitetty näkemys, jonka mu- 12981: kanssa hän on tullut virkansa puolesta tekemi- kaan työvoimatoimikunnat pitävät lähtökohtai- 12982: sun. sesti työnantajan käsitystä työnhakijan taikka 12983: Knutalaisen on holhouslautakunnan sihteerin työntekijän näkemystä luotettavampana arvioi- 12984: kanssa asioidessaan voitava luottaa siihen, ettei dessaan lausunnon perusteena olevaa näyttöä. 12985: holhouslautakunnan sihteerille virka-asiassa Arvostelu koski erityisesti lausuntoja, joissa ar- 12986: tehty yhteydenotto muunnu asianajotoimeksi- vioitiin sitä, oliko hakija kieltäytynyt vastaanot- 12987: annoksi asiakkaan sitä alunperin tarkoittamat- tamasta työtä taikka eronnut työstä ilman päte- 12988: ta. vää syytä. Koska kielteisestä työvoimapoliitti- 12989: On myös huomattava, että ottaessaan hol- sesta lausunnosta seuraa työttömyysturvan me- 12990: housasiassa asianajotoimeksiannon vastaan hoi- netyksiä, kantelijat pitivät tärkeänä, että heidän 12991: huusiaulakunnan sihteeri on tullut joka tapauk- näkemyksensä otetaan tasavertaisesti huomioon 12992: sessa esteelliseksi osallistumaan saman asian kä- näyttöä arvioitaessa (ks. s. 24 7 olevaa tapaus- 12993: sittelyyn holhouslautakunnassa. Ei voida pitää selostusta). Kanteluissa kerrottiin olevan tulkin- 12994: 12995: 12996: 12997: 243 12998: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 12999: 13000: 13001: 13002: 13003: taerimielisyyksiä myös siitä, ketä oli pidettävä eikä tavoitteeseen päästy. 13004: yrittäjänä taikka päätoimisena opiskelijana. Järvenpään työvoimatoimikunta kokoontuu 13005: Tarkastuksilla pyrittiin erityisesti selvittä- kerran kahdessa viikossa ja käsittelee kokoukses- 13006: mään edellä sanottuja kysymyksiä. Keskeistä oli sa keskimäärin 50 asiaa. Toimikunnanjäsenille ei 13007: näin ollen perehtyminen työvoimatoimikuntien järjestetä erityistä koulutusta toimikausien alus- 13008: toimintaan ja niiden antamiin työvoimapoliitti- sa. Työvoimapoliittista lausuntoa koskevan 13009: siin lausuntoihin. Tarkastuksilla kiinnitettiin asian valmistelu toimikuntakäsittelyyn kestää 13010: huomiota myös työvoimapoliittisten lausunto- noin viikon, jos asia on valmis vietäväksi sinne. 13011: jen käsittelyaikoihin sekä siihen, ovatko niiden Työvoimatoimikunnan sihteerit laativat koko- 13012: perustelut asianmukaisia ja riittäviä. uksien asialistat siten, että asiat ovat mahdolli- 13013: Tarkastukset toteutettiin tutustumalla työ- simman valmiit ratkaistavaksi. Toimikunnan 13014: voimatoimiston toimintaan, keskustelemalla sihteerit selvittävät lausuntoasioiden näyttöky- 13015: työvoimatoimikunnan asioiden valmistelusta symyksiä suurelta osin puhelimitse. Sihteereiden 13016: vastaavien virkamiesten kanssa sekä perehty- näkemyksen mukaan näytön arvioinnissa ei ole 13017: mällä työvoimatoimikunnan asiakirjoihin. Työ- ollut erityisiä ongelmia. He totesivat kuitenkin, 13018: voimatoimistot toimittivat ennen tarkastusta että väärinkäsitykset ja tulkintaerimielisyydet 13019: oikeusasiamiehen kansliaan työvoimatoimikun- ovat mahdollisia etenkin tilanteissa, joissa arvi- 13020: tien kokousten pöytäkirjoja, joista ilmeni pää- oidaan sitä, onko hakija kieltäytynyt vastaanot- 13021: piirteittäin lausuntojen sisältö. tamasta työtä taikka eronnut työstä ilman päte- 13022: vää syytä. 13023: 13024: Järvenpään työvoimatoimisto 13025: Kotkan työvoimatoimisto 13026: Apulaisoikeusasiamies tarkasti Järvenpään 13027: työvoimatoimiston 25.11.1997. Apulaisoikeusasiamies tarkasti Kotkan työ- 13028: Järvenpään työttömyysaste oli 12,2 %. Työ- voimatoimiston 2.12.1997. 13029: voimatoimistossa oli 4 200 työnhakijaa, joista Kotkan työttömyysaste oli 18 %ja työttömiä 13030: työttömiä 2 500. oli noin 5 000. Työttömyysluvuissa ei ollut ta- 13031: Työttömistä työnhakijoista vajaakuntoisia pahtunut juurikaan muutosta parempaan viime 13032: oli 10 %. Heidän työllistämisensä on ollut erityi- vuosina. Laman aikana työttömyysaste oli kor- 13033: sen hankalaa. Työvoimatoimiston asiakkaista keimmillaan hieman yli 20 %. Noin 100 työpaik- 13034: yli 1,5 vuotta työttöminä olleilla noin kolman- kaa tuli avoimeksi tai oli avoinna kuukausittain. 13035: neksella oli päihteiden käyttöön liittyviä ongel- Työvoimatoimisto oli saavuttanut työnväli- 13036: mia. tyksen tavoitteet hyvin. Sen mahdollisuudet vai- 13037: Uudellamaalla tulospalkkausjärjestelmän pii- kuttaa uusien työpaikkojen perustamiseen ovat 13038: riin kuuluvat työvoimatoimistot saavuttivat kuitenkin vähäiset. Pitkäaikaistyöttömien mää- 13039: asetetut tavoitteet 90-prosenttisesti vuonna rää koskevia tavoitteita ei ollut myöskään saavu- 13040: 1996. Tästä aiheutui määrärahaongelmia eikä tettu, vaikka tähän ryhmään kuuluvien työllis- 13041: palkkalisiä pystytty suorittamaan luvatun suu- tämiseen oli suunnattu erityistoimenpiteitä. 13042: ruisina. Uusien työpaikkojen hankkimista kos- Työvoimakoulutukseen osallistuneet olivat työl- 13043: kevan tavoitteen saavuttaminen oli vaikeinta, listyneet hyvin koulutuksen jälkeen. Työvoima- 13044: 13045: 13046: 13047: 244 13048: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 13049: 13050: 13051: 13052: 13053: toimisto tekee säännöllistä yhteistyötä koulujen mistä koskevat asiat. 13054: kanssa. Nuorille on tarjolla muun muassa työpa- Työvoimatoimikunnan asioiden valmistelus- 13055: jatoimintaa. sa korostui työvoimatoimiston johtajan ja työ- 13056: Työvoimatoimisto oli kohdistanut voimava- voimatoimikunnan sihteereiden mukaan näyttö- 13057: roja myös yritysasiakkaille tarjottavien maksul- kysymysten vaikeus. Näyttöä pyritään hankki- 13058: listen palvelujen tuottamiseen. Työvoimatoimis- maan mahdollisimman tasapuolisesti muun mu- 13059: to kilpailee alalla toimivien yksityisten yritysten assa työttömyysturvan hakijalle ja työnantajal- 13060: kanssa ja myy tuottamansa palvelut markkina- le toimitettavilla esitäytetyillä kaavakkeilla. 13061: hintaan. Työvoimatoimiston maksullisilla palve- Apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota 13062: luilla on kysyntää ja niitä markkinoidaan yrityk- myös siihen, että etenkään kielteisten työvoima- 13063: sille aktiivisesti. poliittisten lausuntojen perustelut eivät olleet 13064: Kymen työvoima- ja elinkeinokeskuksen toi- kaikilta osin riittäviä. Koska työttömyyskassat 13065: minta ei ollut ainakaan toistaiseksi vaikuttanut ja Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistot anta- 13066: työvoimatoimiston tehtäviin eikä Kymen työ- vat työttömyysturvalain mukaiset päiväraha- 13067: voimapiirin tehtävien siirtyminen Kymen työ- päätöksensä sitovien työvoimapoliittisten lau- 13068: voima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston suntojen perusteella, on lausuntojen asianmu- 13069: tehtäväksi ollut myöskään aiheuttanut muutok- kaista perustelemista pidettävä erityisen tärkeä- 13070: sia tässä suhteessa. nä. 13071: Työvoimatoimikunta kokoontuu kerran kah- 13072: dessa viikossa. Kokouksissa käsiteltävien asioi- Työhallinnon tarkastukset 1997 13073: den määrät vaihtelevat noin 40-100 välillä. 13074: Työvoimatoimistossa pidettiin puutteena sitä, Järvenpään työvoimatoimisto 25.1l.l997 13075: että työministeriö ei enää nykyisin toimita työ- Kotkan työvoimatoimisto __ 2.12.1997 13076: voimatoimikunnille yhteenvetoja työttömyys- 13077: turvalautakunnan päätöksistä. Työvoimatoi- 13078: miston virkamiehet arvostelivat myös sitä, että 13079: lainsäädäntö muuttuu niin nopeasti, ettei oikeus- 13080: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT 13081: käytäntö ehdi muotoutua. 13082: ALOITTEET 13083: Työvoimatoimisto tiedottaa omille nuorille 13084: asiakkailleen siitä, että työmarkkinatuen saami- 13085: TYÖVOIMATOIMISTON MENETTELY 13086: seksi on hakeuduttava koulutukseen. Työvoima- 13087: TYÖLLISTÄM ISESSÄ 13088: toimisto ei kuitenkaan ilmoituksensa mukaan 13089: pysty tavoittamaan kaikkia alueensa ammatti- Kantelija pyysi kantelukirjoituksessaan m- 13090: taidottomia nuoria, joiden tulisi hakeutua koulu- keusasiamiestä tutkimaan Savonlinnan työvoi- 13091: tukseen työmarkkinatuen saamiseksi. Tämä on matoimiston menettelyn kantelijan työllistämi- 13092: käytännössä mahdotonta. Kotkan työvoimatoi- sessä valtion työllistämispalveluna ja sijoittami- 13093: mikunnan tehtävät painottuvat nykyisin voi- sessa paikallisen urheiluseuran tehtäviin. Kan- 13094: makkaasti opiskelijoiden asioita koskeviin kysy- telijan mukaan työvoimatoimiston johtaja oli 13095: myksiin. Aiemmin työvoimatoimikunnan tehtä- ensin suostunut siihen, että hänet voitiin työllis- 13096: vissä olivat keskeisellä sijalla työstä kieltäyty- tää urheiluseuran tehtäviin, mutta oli sittemmin 13097: 13098: 13099: 13100: 245 13101: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 13102: 13103: 13104: 13105: 13106: muuttanut päätöstään ilman asianmukaisia pe- mentissa tarkoitettua suostumusta. Lääninoi- 13107: rusteita. keuden päätöksestä huolimatta kantelijan siviili- 13108: Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Savonlin- palvelusta ei kuitenkaan heti keskeytetty. Kan- 13109: nan työvoimatoimiston päätös, jonka mukaan telija katsoi siviilipalveluskeskuksen menetelleen 13110: kantelijaa ei otettu työvoimatoimiston palveluk- virheellisesti, kun se ei ollut noudattanut läänin- 13111: seen määräaikaiseen työsuhteeseen valtion työl- oikeuden lainvoimaista päätöstä. 13112: listämispalveluna ja sijoitettu urheiluseuran teh- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan muun 13113: täviin ei ollut lainvastainen tai virheellinen. Työ- muassa seuraavan. 13114: voimatoimistonjohtaja ei ylittänyt hänelle asian Vaasan lääninoikeus on todennut vapautus- 13115: ratkaisemisessa työllisyysasetuksen mukaan päätöksen peruutuksen lainvastaiseksi. Näin ol- 13116: kuuluvaa harkintavaltaa. len vapautuspäätös on jäänyt lainvoimaisena 13117: Apulaisoikeusasiamies katsoi kuitenkin, että noudatettavaksi. 13118: työvoimatoimiston menettely ratkaisun tekemi- Lainvoimaisen hallintopäätöksen voi purkaa 13119: sessä oli epäasianmukainen, koska kantelijalle oli ainoastaan korkein hallinto-oikeus. Purku- 13120: annettu virheelliseksi osoittautunut ennakkotie- hakemuksella ei ole kuitenkaan hallintopäätök- 13121: to työvoimatoimiston kannanotosta hänen työl- sen täytäntöönpanoa lykkäävää vaikutusta. Si- 13122: listämiseensä valtion työllistämispalveluna. viilipalveluskeskuksen vapautuspäätös oli siten 13123: Apulaisoikeusasiamies saattoi käsityksensä Sa- pantava normaalisti täytäntöön. Laillisia perus- 13124: vonlinnan työvoimatoimiston tietoon. teita siviilipalveluksenjatkamiselle lääninoikeu- 13125: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 24.1.1997, den päätöksen antamisen jälkeen ei ole enää ol- 13126: dnro 1216/4/95 lut. 13127: Kysymys on viime kädessä siitä, että oikeus- 13128: valtiossa hallintoviranomaisten on kunnioitetta- 13129: va tuomioistuinten päätöksiä. Hallintoviran- 13130: SIVIILIPALVELUSKESKUKSEN 13131: omaisten omalla käsityksellä asiasta ei ole enää 13132: VELVOLLISUUS NOUDATTAA 13133: vaikutusta sen jälkeen, kun toimivaltainen tuo- 13134: TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖSTÄ 13135: mioistuin on ottanut asiaan kantaa. Selvästi vir- 13136: Kantelija oli keskeyttänyt varusmiespalve- heellinenkin hallintopäätös voi lain mukaan jää- 13137: luksensa ja määrätty siviilipalvelukseen. Aloitet- dä noudatettavaksi, jollei julkinen etu vaadi pää- 13138: tuaan siviilipalveluksen suorittamisen hän oli töksen purkamista. 13139: kuitenkin hakenut siirtoa takaisin varusmiespal- Oikeusasiamiehen mukaan tehty vapautus- 13140: velukseen. Siviilipalveluskeskus oli ensin hyväk- päätös ja sen pysyttänyt lääninoikeuden ratkai- 13141: synyt hakemuksen, mutta todettuaan kantelijan su olivat sitä paitsi tässä tapauksessa olleet 13142: jo aloittaneen siviilipalveluksen suorittamisen se omiaan edistämään yksityisen ihmisen perusoi- 13143: oli peruuttanut aiemman päätöksensä siviilipal- keusturvaa. Hallitusmuodon 9 §:n mukaan j okai- 13144: veluslain vastaisena. sella on omantunnonvapaus. Kantelija oli perus- 13145: Kantelija valitti siviilipalveluskeskuksen pe- tellut siviilipalveluksesta vapauttamistaan ja 13146: ruutuspäätöksestä Vaasan lääninoikeuteen, joka aseelliseen palvelukseen siirtymistään koskevaa 13147: kumosi sen, koska peruutukseen ei ollut saatu hakemustaan nimenomaan eettisen vakaumuk- 13148: kantelijalta hallintomenettelylain 26 §:n 2 mo- sensa muuttumisella. 13149: 13150: 13151: 13152: 246 13153: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 13154: 13155: 13156: 13157: 13158: Oikeusasiamies katsoi siviilipalveluskeskuk- tanut työsuhteen peruuntumisen tai päättymi- 13159: sen menetelleen virheellisesti, kun se ei ollut nou- sen. Kantelijoiden käsityksen mukaan ongelma- 13160: dattanut lääninoikeuden lainvoimaista päätös- na oli muun muassa se, että työvoimaviranomai- 13161: tä. set uskovat helpommin työnantajaa kuin työ- 13162: Työministeriö oli ilmoittanut siviilipalvelus- töntä. Kantelijoiden mukaan myös päätösruuh- 13163: keskuksen toimineen asiassa ministeriön antami- kat lisäävät ratkaisujen sattumanvaraisuutta, 13164: en määräysten puitteissa. Oikeusasiamies muis- minkä lisäksi ratkaisut olivat kantelijoiden mie- 13165: tutti, että hallitusmuodon 2 §:n 4 momentin mu- lestä heikosti valmisteltuja ja muutoksenhaku 13166: kaan tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat hidasta. 13167: tuomioistuimet. Oikeusasiamies totesi myös mi- 13168: nisteriön määräysten johtavan ristiriitaan halli- 13169: tusmuodon 2 §:n 4 momentin kanssa, mikäli ne Työntekijän ja työnantajan asema työvoi- 13170: mapoliittista lausuntoa annettaessa 13171: mahdollistivat tuomioistuimen lainvoimaisen 13172: päätöksen noudattamatta jättämisen. Työntekijän ja työnantajan epätasa-arvoista 13173: Oikeusasiamies pyysi työministeriötä ilmoit- asemaa koskevan kantelijoiden väitteen johdos- 13174: tamaan vuoden 1997 loppuun mennessä asiassa ta työministeriö totesi apulaisoikeusasiamiehelle 13175: mahdollisesti suoritettavista toimenpiteistä. antamassaan lausunnossa, että sekä päivärahan 13176: Oikeusasiamiehen päätös 1.9.1997, dnro 2424/ hakijaa että työnantajaa kuullaan ennen asian 13177: 4/95 ratkaisemista työvoimatoimistossa tai työvoi- 13178: matoimikunnassa. Jos eri tahojen näkemykset 13179: eroavat toisistaan, joutuu viranomainen teke- 13180: Työministeriö ilmoitti 23.12.1997, että siviili- 13181: mään ratkaisunsa jomman kumman tai molem- 13182: palveluskeskuksen menettelyvirhe oli johtunut ta- 13183: pien kannasta poikkeavalla tavalla. Tällöin en- 13184: pauksen ainutlaatuisuudesta ja myös työministe- 13185: nen asian ratkaisemista voidaan hankkia lisä- 13186: riön taholta suullisesti annettujen ohjeiden ja val- 13187: näyttöä muiltakin tahoilta, kuten esimerkiksi 13188: vonnan puutteellisuudesta. Ministeriö tulee ilmoi- 13189: työsuojeluviranomaisilta. Ministeriön lausun- 13190: tuksensa mukaan jatkossa kiinnittämään vastaa- 13191: non mukaan ulkopuoliselta taholta saatu selvitys 13192: vanlaisissa tilanteissa erityistä huomiota siviilipal- 13193: on yleensä luotettavampaa kuin asianosaisten 13194: veluskeskuksen ohjaukseen ja neuvontaan. 13195: itsensä omassa asiassaan esittämä väite. 13196: Apulaisoikeusasiamies ilmoitti olevansa näil- 13197: tä osin samaa mieltä työministeriön lausunnossa 13198: esitettyjen näkemysten kanssa. Sama koski sitä 13199: TYÖTTÖMIEN OIKEUSTURVA 13200: ministeriön lausunnossa esiintuomaa seikkaa, 13201: Kantelukirjoituksessa kiinnitettiin eduskun- että työttömyysturvan hakijoiden oikeusturvan 13202: nan oikeusasiamiehen huomiota kantelijoiden varmistamiseksi työttömyysturvaa koskevissa 13203: mielestä työttömien oikeusturvassa esiintyviin asioissa on hakijalla muutoksenhakumahdolli- 13204: puutteisiin. Kantelijoiden mukaan työttömien suus käytössään. 13205: oikeusturvaa mursivat ne monet työvoimahal- Työministeriön lausunnon mukaan työttö- 13206: linnon päätökset, joissa työttömyysturvan mak- myysturvalautakunta oli muuttanut päivära- 13207: saminen oli evätty, vaikka työnantaja oli aiheut- han maksajantekemää päätöstä päivärahan ha- 13208: 13209: 13210: 13211: 247 13212: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 13213: 13214: 13215: 13216: 13217: kijan eduksi keskimäärin 10-15 prosentissa kä- Työttömyysturvaa koskevien ratkaisujen 13218: sitellyistä tapauksista. Ministeriö totesi, että valmistelu 13219: koska osa muutoksen sisältävistä ratkaisuista pe- Työministeriö kiisti lausunnossaan kantelijoi- 13220: rustuu myös muihin seikkoihin kuin työvoimavi- den väitteen ratkaisujen sattumanvaraisuudesta 13221: ranomaisen antamaan sitovaan työvoimapoliit- ja heikosta valmistelusta. Ministeriön mukaan 13222: tiseen lausuntoon, muutoksenhakuaste on pää- työttömyysturvaa hakevan on lähtökohtaisesti 13223: sääntöisesti päätynyt omassa arvioiunissaan sa- itse selvitettävä viranomaiselle oikeutensa saada 13224: maan työvoimapoliittiseen lopputulokseen kuin päivärahaa. Viranomaisella on puolestaan hal- 13225: työvoimaviranomainenkin. Näin ollen ministe- lintomenettelylain nojalla velvollisuus opastaa 13226: riön käsityksen mukaan ei voidakaan puhua työ- hakijaa asian vaatiessa. Ministeriön mukaan rat- 13227: voimaviranomaisten mielivaltaisesta menette- kaisujen sattumanvaraisuutta pyritään estä- 13228: lystä työttömiä työnhakijoita kohtaan työttö- mään hankkimalla epäselvissä tapauksissa selvi- 13229: myysturva-asioissa. tystä myös muilta tahoilta kuin hakijalta itsel- 13230: Apulaisoikeusasiamies totesi kantelijoille an- tään tai hänen työnantajaltaan. Ministeriön mu- 13231: tamassaan vastauksessa, että työntekijän ja kaan varsinkin suurimmissa työvoimatoimis- 13232: työnantajan epätasa-arvoista asemaa koskevia toissa asioiden valmistelu saattaa viivästyä, kun 13233: kantelijoiden näkemyksiä eivät tukeneet ne useisiin yksittäisiin tapauksiin joudutaan hank- 13234: asioiden käsittelyyn ja menettelyyn liittyvät sei- kimaan lisäselvitystä. 13235: kat, joita edellä on tarkasteltu. Asioiden käsittelystä saadun selvityksen mu- 13236: Toisaalta apulaisoikeusasiamies yhtyi kante- kaan työttömyysturvalautakunnan käsittely- 13237: lijoiden näkemykseen siinä, että työttömyyspäi- ajat olivat pisimmillään lähellä 12 kuukautta 13238: värahan saamisen edellytyksiä arvioitaessa saat- vuonna 1993. Vuonna 1996 asioiden keskimää- 13239: taa näytön esittäminen olla joissakin tilanteissa räinen käsittelyaika oli noin seitsemän kuukaut- 13240: työntekijälle vaikeata. Tällaisia näyttöongelmia ta. Työttömyysturvalautakunnasta saadun tie- 13241: saattaa esiintyä esimerkiksi työttömyysturva- don mukaan käsittelyajat olivat edelleen lyhene- 13242: lain 5 §:n 2 momentissa sanotussa tilanteessa, mässä. 13243: jossa arvioidaan, onko työntekijä asettanut sel- Apulaisoikeusasiamies piti mahdollisena, että 13244: laisia rajoituksia, jotka estävät tarjotun työn lisääntyneet työttömyysturva-asioiden määrät 13245: vastaanottamisen työmarkkinoilla yleisesti so- olivat saattaneet heikentää asioiden käsittelyyn 13246: vellettavin ehdoin tai lain 7 §:n 1 momentissa käytettävissä olevia voimavaroja. Hän totesi 13247: sanotussa tilanteessa, jossa arvioidaan sitä, onko myös, asioiden käsittelyajat olivat olleet esimer- 13248: henkilö kieltäytynyt vastaanottamasta laissa sa- kiksi vuonna 1993 työttömyysturvalautakun- 13249: notun kaltaista työtä ilman pätevää syytä. nassa työttömän kannalta kohtuuttoman pitkiä. 13250: Apulaisoikeusasiamies totesi, että hän tulee Apulaisoikeusasiamies totesi, että kantelijoi- 13251: vuoden 1997 lopulla suorittamillaan tarkastuk- den esittämät väittämät ratkaisujen heikosta 13252: silla erityisesti perehtymään kantelukirjoituk- valmistelusta ja sattumanvaraisuudesta olivat 13253: sessa esitetyn pohjalta edellä tarkoitettuihin työ- hänen mukaansa siinä määrin yleisluontoisia ja 13254: suhdetta, sen syntymistä tai syntymättä jäämis- yksilöimättömiä, ettei hän katsonut voivansa 13255: tä koskeviin näyttökysymyksiin. ryhtyä niiden johdosta enempään. Hän ilmoitti 13256: kuitenkin tulevansa tarkastuksilla kiinnittä- 13257: 13258: 13259: 13260: 248 13261: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 13262: 13263: 13264: 13265: 13266: mään huomiota myös työttömyysturva-asioiden VEROVALITUSTEN VALMISTAVAN 13267: käsittelyaikoihin. KÄSITTELYN KESTO 13268: Apulaisoikeusasiamiehen kirje 22.9.1997, 13269: Oikeusasiamies oli havainnut, että userssa 13270: dnro 1870/4/95 13271: kanteluissa arvosteltiin sen ajan pituutta, joka 13272: verotoimistoissa kului verovalituksen vastaanot- 13273: tamisenjälkeen vastineiden, selitysten ja lausun- 13274: VEROTUS tojen hankkimiseen ennen asiakirjojen toimitta- 13275: mista lääninoikeudelle. 13276: Otettuaan asian omana aloitteena tutkitta- 13277: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT 13278: vakseen oikeusasiamies lausui kannanottonaan 13279: ALOITTEET 13280: seuraavan. 13281: Asioiden käsittelyajalla on kansalaisten OI- 13282: VERONOIKAISUVAATIMUKSEN 13283: keusturvan kannalta olennainen merkitys. Halli- 13284: KÄSITIELYAIKA 13285: tusmuodon 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus 13286: Kantelija oli toimittanut kiinteistöverotus- saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta vii- 13287: taan koskevan oikaisuvaatimuksen 17.9.1993 vytystä. 13288: Espoon verotoimistoon. Verotuksen oikaisulau- Edellä mainitut valmistavat toimenpiteet, 13289: takunta antoi asiassa päätöksensä vasta jotka verotusmenettelylain 66 ja 69 §:n mukaan 13290: 10.8.1995. kuuluvat lääninveroviraston (nykyisin verovi- 13291: Oikeusasiamies piti lähes kahden vuoden kä- raston) tehtäviksi, vaikuttavat käytännössä ve- 13292: sittelyaikaa pitkänä ja lausui käsityksenään, että rovalitusasian käsittelyajan kokonaiskestoon 13293: veroasioiden laadun ja taloudellisen merkityksen lääninoikeudessa. Sen vuoksi myös niidenjoutui- 13294: vuoksi niistä tehdyt oikaisuvaatimukset tuli pyr- saan suorittamiseen on kiinnitettävä erityistä 13295: kiä käsittelemään mahdollisimman joutuisasti. huomiota. 13296: Tässä tapauksessa viivästys oli tosin johtunut Saamansa selvityksen perusteella oikeusasia- 13297: uuden verolajin eli kiinteistöveron aiheuttamas- mies ei kuitenkaan pitänyt nykytilannetta erityi- 13298: ta oikaisuvaatimusten ennalta arvaamattoman sen huolestuttavana. 13299: suuresta määrästä. Asia ei tämän vuoksi antanut Oikeusasiamies viittasi edeltäjänsä Jacob Sö- 13300: oikeusasiamiehelle aihetta muuhun kuin että dermanin 3.10.1994 valtioneuvostolle tekemään 13301: hän kiinnitti verohallituksen huomiota siihen, esitykseen, jonka mukaan verovalitusten tavoit- 13302: että verohallinnossa pitäisi voida jo etukäteen teellisena käsittelyaikana oli pidettävä yhtä 13303: varautua uuden verolajin aiheuttamaan verova- vuotta, ja katsoi, että lääninverovirastojen tulisi 13304: litusten todennäköiseen lisääntymiseen. osaltaan pyrkiä suoriutumaan verovalituksiin 13305: Oikeusasiamiehen päätös 12.2.1997, dnro liittyvistä valmistelevista toimista enintään kol- 13306: 1604/4/95 messa kuukaudessa. Tämä aika sisältyisi verova- 13307: litusasioiden tavoitteelliseen kokonaiskestoai- 13308: kaan. 13309: Oikeusasiamies esitti verohallitukselle harkit- 13310: tavaksi, että vuosittaisissa tulostavoitesopimuk- 13311: sissa määriteltäisiin myös lääninverovirastoille 13312: 13313: 13314: 249 13315: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 13316: 13317: 13318: 13319: 13320: verotusmenettelylain 66 ja 69 §:ssä annettuja teet yrittäjille ja palkansaajille, minkä kanteli- 13321: tehtäviä koskeva käsittelyaikataulu. jayhdistys katsoi Ioukkaavan kansalaisten yh- 13322: Käsittelyajan seurannan helpottamiseksi oi- denvertaisuutta. 13323: keusasiamies edellytti verohallituksen huolehti- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 13324: van siitä, että lääninverovirastojen on mahdollis- raavan. 13325: ta selvittää lääninoikeudelle osoitetun valituk- Liikkeen- ja ammatinharjoittajiin sovelletta- 13326: sen vireilletulopäivä ilman että käsittelyaikaan van elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 13327: enää luetaan verotuksen oikaisulautakunnassa mukaan kaikki erilaiset työmatkakulut ovat vä- 13328: kulunutta aikaa. hennyskelpoisia kirjanpidon tositteiden mukais- 13329: Oikeusasiamies pyysi verohallitusta ilmoitta- ten todellisten menojen suuruisina. Lisäksi on 13330: maan 30.9.1997 mennessä, mihin toimenpiteisiin erikseen säädetty vähennyskelpoiseksi myös työ- 13331: ratkaisu on antanut aihetta. matkasta aiheutunut elantokustannusten lisäys. 13332: Oikeusasiamiehen kirje verohallitukselle Palkansaajiin kohdistuvan tuloverolain mukaan 13333: 28.2.1997, dnro 1248/2/96 verovapaaksi tuloksi on puolestaan säädetty 13334: työnantajalta saadut, laissa luetellut matkakus- 13335: tannusten korvaukset. 13336: Verohallitus ilmoitti 17.3.1997, että lääninoi- 13337: V erohallitukselle on verolaeissa delegoitu val- 13338: keuksille osoitettujen valitusten käsittelyaikoihin 13339: ta antaa tarkempia määräyksiä sekä liikkeen- ja 13340: on kiinnitetty erityistä huomiota vuoden 1997 tulos- 13341: ammatinharjoittajien elantokustannusten li- 13342: tavoitesopimuksia tehtäessä. Valitusten käsittely- 13343: säysten että palkansaajien verovapaiden matka- 13344: ajoista on sovittu lääneittäin. Valitukset käsitel- 13345: kustannusten korvausten perusteista ja määris- 13346: lään pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa. 13347: tä. 13348: Vain erityisistä syistä käsittelyaika on neljästä vii- 13349: Palkansaajien osalta verohallituksen päätös- 13350: teen kuukautta. Verohallitus totesi, että tämä käsit- 13351: valta on sidottu valtion työmarkkinalaitoksen 13352: telyaika tulee tarvittaessa olemaan esillä myös tule- 13353: Iaskemiin määriin. Vastaavaa kytkentää elinkei- 13354: vien vuosien tulostavoitesopimuksia tehtäessä. 13355: notulon verottamisesta annetun lain mukaiselle 13356: Verohallitus ilmoitti myös, että muutosverotuk- 13357: liikkeen- ja ammatinharjoittajien elantokustan- 13358: sen suorakäyttöiseen laskentajärjestelmään oli 13359: nusten lisäykselle ei ole säädetty. 13360: 1.11.1996 lukien lisätty ominaisuus, jolla kunkin 13361: Palkansaajien verovapaiksi korvauksiksi hy- 13362: verovalituksen vireilletulopäivä merkitään aina 13363: väksytään siten suuremmat määrät kuin vastaa- 13364: omalle uudelle kirjauskortilleen. Tällöin on mah- 13365: valla perusteella liikkeen- ja ammatinharjoitta- 13366: dollista tarpeen vaatiessa selvittää koneellisesti jat- 13367: jien vähennyskelpoisiksi kustannuksiksi katso- 13368: kovalitusten käsittelyaikoja lääninverovirastoissa. 13369: tut erät. 13370: Nämä verotuksen rakenteelliset erot perustu- 13371: vat eduskunnan päätökseen. Kysymys eri vero- 13372: velvollisryhmien yhdenvertaisesta kohtelusta on 13373: VEROHALLITUKSEN MATKAKORVAUS- 13374: ollut esillä myös eduskunnassa käydyssä keskus- 13375: PÄÄTÖSTEN LAILLISUUS 13376: telussa, kun elinkeinoverolakiin päätettiin lisätä 13377: V erohallituksen matkakorvauksia koskevissa elantokustannusten lisäystä koskeva säännös. 13378: päätöksissä oli määritelty erilaiset verotusperus- Hallitusmuodon yhdenvertaisuussäännös 13379: 13380: 13381: 13382: 250 13383: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 13384: 13385: 13386: 13387: 13388: kieltää asettamasta ihmisiä tai ihmisryhmiä mie- Oikeusasiamies kiinnitti vastaisen varalle ve- 13389: livaltaisesti, siis ilman hyväksyttävää perustet- rotoimiston huomiota hallintomenettelylain 13390: ta, toisia edullisempaan tai epäedullisempaan 4 §:ään, jonka mukaan viranomaisen on tarpeen 13391: asemaan. Yhdenvertaisuussäännös ei kuiten- mukaan annettava asianosaiselle ja muullekin 13392: kaan edellytä kaikkien ihmisten kaikissa suhteis- henkilölle neuvoja siitä, miten sen toimialaan 13393: sa samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikut- kuuluva asia pannaan vireille ja miten asiaa käsi- 13394: tavat olosuhteet ole samanlaisia. Tosiasiallisen teltäessä on toimittava. 13395: tasa-arvon määritteleminen on pitkälti yhteis- Oikeusasiamiehen kirje 20.5.1997, dnro 1974/ 13396: kuntapoliittinen kysymys, joka kuuluu viime 4/95 13397: kädessä lainsäätäjän ratkaistavaksi. 13398: Verorasituksen jakautuminen eri verovelvol- 13399: lisryhmien osalle on tyypillisesti yhteiskuntapo- 13400: VALTION- JA KUNNANASIAMIEHEN 13401: liittinen kysymys, jonka esimerkiksi Euroopan 13402: MENETTELY 13403: ihmisoikeussopimuksen valvontaelimet ovat 13404: katsoneet kuuluvan pitkälti kunkin valtion ns. Kantelija arvosteli valtion- Ja kunnanasia- 13405: harkintamarginaaliin. miestä siitä, että tämä oli vaatinut verovalituk- 13406: Oikeusasiamies katsoi vastauksessaan, että sen yhteydessä verovelvolliselta oikeudenkäyn- 13407: verohallitus oli toiminut sille delegoidun harkin- tikuluja. Lisäksi kantelija ilmoitti valtion- ja 13408: tavallan puitteissamatkakorvaus-ja elantokus- kunnanasiamiehen merkinneen valitukseen vir- 13409: tannusten lisäyspäätöksiä antaessaan. heelliset henkilötunnukset. 13410: Oikeusasiamiehen kirje 12.3.1997, dnro 1389/ Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 13411: 4/95 raavan. 13412: Tapahtuma-aikana ei ollut määräyksiä oikeu- 13413: denkäyntikulujen korvaamisesta hallintoasiois- 13414: sa. Asiamiesten oikeudesta vaatia oikeuden- 13415: VEROVIRANOMAISTEN NEUVONTA- 13416: käyntikuluja ei myöskään ollut säännöksiä tai 13417: VELVOLLISUUS 13418: edes verohallinnon ohjeita. Oikeuskäytännössä 13419: Kantelija arvosteli sitä, ettei hänelle määrätty kuluja oli toisinaan vaadittu. Nyttemmin on hal- 13420: ennakonpidätys vastannut lopullisessa verotuk- lintolainkäyttölain 74 §:ssä nimenomaan lausut- 13421: sessa maksuunpantua veroa. tu kulujen korvaamisen olevan mahdollista myös 13422: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- julkiselle asianosaiselle. 13423: raavan. Valtion- ja kunnanasiamiehen ei voitu katsoa 13424: V erovelvollinen oli hakenut Kankaanpään ylittäneen harkintavaltaansa kuluja vaaties- 13425: verotoimistossa ennakonpidätysprosentin muu- saan, siitä huolimatta, että vaatimuksen menes- 13426: tosta. V erotoimiston virkailija olisi tällöin hyvää tyminen ei tuolloin vallinneeseen oikeuskäytän- 13427: hallintotapaa noudattaen voinut tarkemmin sel- töön nähden ollut kovinkaan todennäköinen. 13428: vittää verovelvolliselle vähennysten perusteita, Valtion- ja kunnanasiamies on myöntänyt 13429: jolloin jo ennakonpidätyksellä peritty määrä oli- merkinneensä epähuomiossa virheelliset henkilö- 13430: si paremmin vastannut lopullisessa verotuksessa tunnukset verovalituksiin antamiinsa vastinei- 13431: maksettavaksi tullutta määrää. siin. Asia ei kuitenkaan vaatinut oikeusasiamie- 13432: 13433: 13434: 13435: 251 13436: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 13437: 13438: 13439: 13440: 13441: heltä muita toimenpiteitä kuin että hän kiinnitti mu toisena asianosaisena asiassa, jossa kaksi 13442: vastaisen varalle valtion- ja kunnanasiamiehen asianosaista on vastakkain, viranomaisella on 13443: huomiota asianmukaiseen huolellisuuteen virka- kuitenkin oikeus ja velvollisuus puolustaa omia 13444: tehtävien hoitamisessa. vaatimuksiaan. Vaikka viranomaisen on tällai- 13445: Oikeusasiamiehen kirje 20.5.1997, dnro lll/4/ sessakin tilanteessa noudatettava edellä kerrot- 13446: 96 tua totuudellisuuden vaatimusta, viranomaisella 13447: on hyvän asianajotavan puitteissa mielestäni oi- 13448: keus käyttää kantansa perusteluksi myös subjek- 13449: tiivisesti värittyneitä ilmaisuja. 13450: ASIANVALVOJAN KIELENKÄYTTÖ 13451: Lääninverovirasto toimii kantelussa tarkoite- 13452: Kantelija pyysi oikeusasiamiestä tutkimaan, tun kaltaisessa takavarikkohakemusasiassa kä- 13453: olivatko Oulun lääninveroviraston perintätoi- räjäoikeuden asianosaisena. Sillä, johon hake- 13454: miston asianvalvojan käräjäoikeudelle tekemäs- mus kohdistuu, on oikeus olla läsnä ja esittää 13455: sä turvaamistoimenpidehakemuksessa esittämät kannanottojaan. Osapuolten esittämien kannan- 13456: lausumat herjaavia tai muuten epäasiallisia. ottojen ja perusteluiden merkityksen arviointi ja 13457: Lääninverovirasto oli pyytänyt käräjäoikeu- lain soveltaminen jää viime kädessä tuomioistui- 13458: delle osoitetussa verosaatavan turvaamista kos- men tehtäväksi. 13459: kevassa hakemuksessaan, että oikeus määräisi Käsitykseni mukaan lääninveroviraston pe- 13460: kantelijan ja erään toisen henkilön omaisuutta rintätoimistoa edustanut asianvalvoja on sinän- 13461: takavarikkoon lääninveroviraston todennäköis- sä ollut oikeutettu esittämään hakemuksensa 13462: tä saatavaa vastaavasti. Asianvalvojan tekemän perusteeksi verotarkastuskertomuksesta ns. pel- 13463: hakemuksen perusteluissa viitattiin verotarkas- kistettyjä kannanottoja. Tarkastuskertomus ei 13464: tuksesta laadittuun tarkastuskertomukseen ja kuitenkaan ole ollut sanamuodoltaan ja sisällöl- 13465: todettiin, että "kyse on tarkkaan ja huolella en- tään kaikilta osin niin jyrkkä kuin mihin perintä- 13466: nalta suunnitelluista ns. tasekaupoista, joiden toimiston edustajan käyttämät ilmaisut ovat vii- 13467: tarkoituksena on ollut verojen kiertäminen sekä tanneet. Kertomuksen arvio ko. kauppojen luon- 13468: tarkastuskertomuksessa mainittujen, sittemmin teesta ns. tasekauppoina ei ole ollut myöskään 13469: konkurssiin päätyneiden yhtiöiden rahastami- niin ehdoton kuin miksi perintätoimiston edusta- 13470: nen". ja on oikeudenkäynnissä sen kuvannut. Väitettä 13471: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- yhtiöiden 'rahastamisesta' ei kertomuksessa ni- 13472: raavan. menomaisesti esitetä, joskin kertomuksessa vii- 13473: "Valtion virkamieslain mukaan virkamiehen tataan myös tämänkaltaiseen hyödyn tavoitte- 13474: on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja luun." 13475: käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edel- Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan asian- 13476: lyttämällä tavalla. Nämä velvoitteet edellyttä- valvojan käyttämät ilmaisut olivat kantelun tar- 13477: vät mm. sitä, että viranomaisten esittämien tie- koittamassa asiassa olleet liioiteltuja. Tällaista ei 13478: tojen on perustuttava asianmukaisesti todennet- voida pitää verotusta koskevassa asiassa verou- 13479: taviin tosiasioihin. Julkista valtaa käyttävän vi- saajan edustajalle suotavana silloin, kun asian 13480: ranomaisen on yleensä suhtauduttava asioihin verotuksellinen ratkaisu jää viime kädessä tul- 13481: puolueettomasti. Silloin kun viranomainen toi- kinnalliseksi. Oikeusasiamies ei kuitenkaan pitä- 13482: 13483: 13484: 13485: 252 13486: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 13487: 13488: 13489: 13490: 13491: nyt menettelyä sillä tavoin virheellisenä, että Siuntion verotoimisto oli kantelijan tapauk- 13492: hänen olisi tullut siihen puuttua. Hän tyytyi sessa laiminlyönyt ylläpitää riittävän huolelli- 13493: tältä osin ainoastaan kiinnittämään asianvalvo- sesti verohallinnon asiakasrekisteriä. Koska vir- 13494: jan huomiota tältä virkamiehenä vaadittavaan heellisesti tallennettu osoitetieto oli nyttemmin 13495: asianmukaiseen kielenkäyttöön myös silloin, kun korjattu ja lääninverovirasto oli tarjoutunut kor- 13496: asianvalvoja toimii veronsaajan edustajana kä- vaamaan viivästysseuraamukset kantelijalle, oi- 13497: räjäoikeudessa. keusasiamies katsoi, että asia ei enää antanut 13498: Oikeusasiamiehen päätös 9.6.1997, dnro 1796/ aihetta muuhun kuin että hän kiinnitti verotoi- 13499: 4/95 miston huomiota vastaisen varalle asiakasrekis- 13500: terin huolelliseen ylläpitoon ja siinä olevien tieto- 13501: jen oikeellisuudesta huolehtimiseen. 13502: Oikeusasiamiehen päätös 11.6.1997, dnro 13503: VEROHALLINNON ASIAKASREKISTERIN 13504: 2233/4/95 13505: PUUTTEELLISUUS 13506: 13507: Ulkomailla asuva kantelija ei saanut tietoa 13508: hänelle vuodelta 1990 maksuunpannusta kiin- 13509: KUVATAITEILIJOIDEN VEROTUKSEN 13510: teistöverosta ennen kuin sitä alettiin ulosotto- 13511: ENNUSTETTAVUUS 13512: teitse häneltä periä. 13513: Saadun selvityksen mukaan Siuntion verotoi- Kuvataiteilija kanteli verotustensa huonosta 13514: misto oli tallentanut verohallinnon asiakasrekis- ennustettavuudesta. Hänen taiteellisen toimin- 13515: teriin kantelijan osoitetiedot puutteellisesti. Täs- tansa verotusperusteet olivat vaihdelleet vuosit- 13516: tä ilmeisesti johtui, ettei kantelija ollut saanut tain. Espoon verotoimisto oli tulkinnut tämän 13517: verotustodistusta tai verolippua vuodelta 1990 toiminnan joko tuloverolaissa tarkoitetuksi an- 13518: eikä muutakaan tietoa maksuunpannun veron sio- tai harrastustoiminnaksi taikka elinkeinove- 13519: ulosottoon lähettämisestä. Virheellinen osoite- rolain alaiseksi ammattitoiminnaksi. 13520: tieto oli sittemmin korjattu. Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 13521: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- raavan. 13522: raavan. Kantelijan taiteilijatoiminnan vero-oikeudel- 13523: Säännönmukaisen tulo- ja varallisuusvero- linen asema on ollut tulkinnanvarainen kysy- 13524: tuksen tulosta ei ole säädetty annettavaksi tietoa mys. V eroviranomaisten ei voitu katsoa toimi- 13525: ns. erityistiedoksiantona, vaan verovelvollisten neen lainvastaisesti tai ylittäneen harkintaval- 13526: on tarkoitettu saavan tiedon verotuksen päätty- taansa arvioidessaan verotuksen perusteita. Vi- 13527: misajankohdasta. Samalla heille on katsottu syn- ranomaiset olivat kunakin vuonna pyrkineet ot- 13528: tyvän velvollisuus omalta osaltaan ottaa selvää tamaan huomioon aikaisemmilta vuosilta anne- 13529: verotuksensa lopputuloksesta. Ulkomailla asu- tut lääninoikeuden päätökset. Uudenmaan lää- 13530: valle verovelvolliselle olisi kuitenkin käytännös- ninoikeuden eri vuosilta antamien päätöstenjäl- 13531: sä tärkeää saada myös verotuksensa lopputulos keen kantelijan verotukset oli perusteiltaan toi- 13532: tiedoksi suoraan ja mahdollisimman nopeasti, mitettu hänen vaatimuksiensa mukaisesti. 13533: jotta hänelle maksuunpantu vero voitaisiin suo- V erohallituksen tehtäviin kuuluu oikean ja 13534: rittaa ajallaan. yhdenmukaisen verotuksen edistäminen. Tähän 13535: 13536: 13537: 13538: 253 13539: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 13540: 13541: 13542: 13543: 13544: kuuluu myös verotuksen ennustettavuuden pa- takia eräille verovelvollisille oli lähetetty ereh- 13545: rantaminen. V erohallituksen mukaan taiteilija- dyksessä aiheettomia maksumuistutuksia. 13546: toiminnan verotuksen erityisongelmat olivat ve- Oikeusasiamies katsoi verohallinnon laimin- 13547: rottajan tiedossa. Oikeusasiamiehen mielestä lyöneen ylläpitää riittävän huolellisesti verojen 13548: minkään verovelvollisryhmän osalta ei kuiten- perinnän tietojärjestelmää. Menettelyn moititta- 13549: kaan voitu pitää kohtuullisena sitä, että verotuk- vuutta arvioidessaan hän otti kuitenkin huo- 13550: sen ennustettavuus oli niin heikko kuin kanteli- mioon, että virheet oli korjattu viipymättä ja 13551: jan tapauksessa. Hän esitti harkittavaksi, voitai- aiheettomista muistutuksista oli tiedotettu vero- 13552: siinko nykytilannetta erityisesti kuvataiteilijoi- velvollisille. Oikeusasiamies kiinnitti verohalli- 13553: den kohdalla kohentaa esimerkiksi laatimalla tuksen huomiota vastaisen varalle verohallinnon 13554: taiteilijaverotuksen yleisperiaatteet kattava tietokantojen huolelliseen suunnitteluun ja yllä- 13555: ohje muun ohella jo olemassa olevaa oikeuskäy- pitoon sekä niissä olevien tietojen oikeellisuudes- 13556: täntöä hyväksi käyttäen. ta huolehtimiseen. 13557: Oikeusasiamiehen kirje verohallitukselle Oikeusasiamiehen päätös 11.8.1997, dnro 13558: 23.6.1997, dnro 1421/4/95 2546/4/95 13559: 13560: 13561: Verohallitus ilmoitti 15.12.1997, että Henkilö- 13562: verotuksen käsikirjaan on verotuksen toimittamista KIINTEISTÖREKISTERIN YLLÄPITO JA 13563: koskevaan lukuun 17lisätty erillinen kappale, joka KIINTEISTÖVEROLIPPUJEN SISÄLTÖ 13564: käsittelee taiteilijan erityisasemaa verotuksessa ja 13565: Kantelijan mukaan hänen kiinteistöverotuk- 13566: luonnehtii tyypillisiä ammattimaisen taiteilijatoi- 13567: sensa perustui kiinteistöllä olevan rakennuksen 13568: minnan piirteitä. Lisäksi verohallinnossa on ylei- 13569: osalta virheellisiin pinta-alatietoihin. Kantelija 13570: semminkin otettu toiminnan kehittämisen paino- 13571: arvosteli myös kiinteistöverolippujen vaikeasel- 13572: pistealueeksi menettelyjen ja verotuspäätösten yh- 13573: koisuutta. 13574: denmukaisuus. Verotuksen ennustettavuutta yksit- 13575: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 13576: täistapauksissa on lisännyt puolestaan verotuksen 13577: raavan. 13578: ennakkotietojä~jestelmän uudistus. 13579: Helsingin verotoimisto oli todennut, että kan- 13580: telijan kiinteistöverotukset oli toimitettu osit- 13581: tain virheellisiin pinta-alatietoihin perustuen. 13582: Tältä osalta verotoimisto ilmoitti oikaisevansa 13583: VEROHALLINNON TIETOJEN 13584: lainvoimaa vailla olevat verotukset. 13585: OIKEELLISUUS 13586: Oikeusasiamies kiinnitti verotoimiston huo- 13587: V erovelvollinen kanteli siitä, että Kaakkois- miota asianmukaiseen huolellisuuteen kiinteistö- 13588: Suomen lääninverovirasto oli lähettänyt hänelle verotuksen perusteina olevien rekisteritietojen 13589: joulukuussa 1995 maksumuistutuksen vuoden ylläpidossa. 13590: 1989 lopullisesta verosta, vaikka hän oli maksa- Samalla oikeusasiamies totesi, että verovel- 13591: nut sen jo vuonna 1991. vollisille lähetettävien kiinteistöverolippujen si- 13592: Verohallituksen mukaan uuteen verojen pe- sältö oli vaikeaselkoinen. Niistä ei myöskään il- 13593: rinnän tietojärjestelmään olijäänyt virhe, jonka mennyt verotettavan kiinteistön verotusarvon 13594: 13595: 13596: 13597: 254 13598: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 13599: 13600: 13601: 13602: 13603: laskentaperusteita, mikä kuitenkin helpottaisi kastajien ei voitu katsoa toimineen lainvastaises- 13604: olennaisesti verotustietojen tarkistamista. ti tai käyttäneen väärin harkintavaltaansa pel- 13605: Oikeusasiamies saattoi verohallituksen har- kästään sillä perusteella, että he olivat tehneet 13606: kittavaksi, olisiko kiinteistöverolippujen sisältöä verotusesitykset oman tulkintansa mukaisesti ja 13607: tarvetta uudistaa verotustietojen tarkistamisen että verottaja oli lopulta ollut toista mieltä. 13608: helpottamiseksi. Oikeusasiamies korosti kuitenkin, että vero- 13609: Oikeusasiamiehenkirje 20.11.1997, dnro 1621/ tarkastuksessa kysymys ei ollut ainoastaan ve- 13610: 4/97 ronsaajien edun huomioon ottamisesta, vaan 13611: huomiota tuli kiinnittää tasapuolisesti myös ve- 13612: rovelvollisen oikeusturvaan. On tärkeätä, että 13613: Verohallituksen 23.3.1998 päiväämän ilmoi- 13614: luottamus verotuksen puolueettomuuteen säi- 13615: tuksen mukaan on vuoden 1998 kuluessa tarkoitus 13616: lyy. 13617: aloittaa kiinteistötietojärjestelmän kehittäminen 13618: Verojohtajan olisi tullut viipymättä lähettää 13619: niin, että verovelvolliselle voidaan aina lähettää tie- 13620: kopio kantelijan vastineesta tarkastajille. Oi- 13621: doksi verotusarvon pohjana käytettävät kiinteistön 13622: keusasiamies katsoi Lahden verojohtajan mene- 13623: ominaisuustiedot silloin, kun niihin on tehty vero- 13624: telleen virheellisesti tämän laiminlyödessään ja 13625: hallinnossa muutoksia. Samalla uudistetaan ny- 13626: kiinnitti vastaisen varalle verojohtajan huomio- 13627: kyisin hallinnon sisäiseen käyttöön tarkoitettu 13628: ta huolellisuuteen virkatehtävien hoitamisessa. 13629: kiinteistölaskelma sellaiseksi, että se voidaan lähet- 13630: Oikeusasiamiehen päätös 3.12.1997, dnro 13631: tää tarvittaessa myös verovelvolliselle. 13632: 210114/96 13633: 13634: 13635: 13636: 13637: VEROTARKASTUKSEN ENNAKKOPERINTÄREKISTERISTÄ 13638: PUOLUEETIOMUUS POISTAMINEN 13639: 13640: Lahden verotoimisto toimitti kantelijan yri- Ennakkoperintärekisteristä poistaminen on 13641: tyksessä verotarkastuksen, jonka perusteella herättänyt tyytymättömyyttä monessa kanteli- 13642: tehdyt verotukset kuitenkin kantelijan oikaisu- jassa. Tässä selostetaan kaksi tapausta, joista 13643: vaatimuksista myöhemmin suurelta osalta ku- edellisessä on pohdittu seuraamusta yleisesti pe- 13644: mottiin. Kantelija epäili, että verotarkastajilla rus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, jälkimmäises- 13645: oli ollut yritystä kohtaan kielteisiä ennakkoasen- sä taas todettu virheellistä menettelyä myös 13646: teita. Hän oli myös lähettänyt asiassa vastineen konkreettisessa tilanteessa. Jälkimmäisessä on 13647: Lahden verojohtajalle, joka ei kuitenkaan toi- lisäksi kysymys verotarkastuksen toimittamis- 13648: mittanut sitä eteenpäin verotarkastajille. tavasta. 13649: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 13650: raavan. 13651: Tapausl 13652: Tarkastuskertomuksessa selostetut verotus- 13653: kysymykset olivat tulkinnanvaraisia ja verotar- Asianajaja epäili, että ennakkoperintärekiste- 13654: kastajien käytöksen asianmukaisuutta oli jälki- ristä poistaminen tehdään liian helposti ja pelk- 13655: käteen vaikeata luotettavasti arvioida. V erotar- kiin olettamuksiin perustuen, vaikka seuraamus 13656: 13657: 13658: 13659: 255 13660: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 13661: 13662: 13663: 13664: 13665: on yrittäjälle liiketoimintakieltoa vastaava. Ennakkoperintärekisteristä poistaminen 13666: Kantelija piti seuraamusta Euroopan ihmisoi- saattaa hankaloittaa verovelvollisen koko elin- 13667: keussopimuksen vastaisena. keinotoimintaa. Se ei sinällään kuitenkaan estä 13668: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- elinkeinon harjoittamista eikä se siten loukkaa 13669: raavan. hallitusmuodon 15 §:ssä turvattua oikeutta 13670: Euroopan ihmisoikeussopimus asettaa reuna- hankkia toimeentulo ammatilla tai elinkeinolla. 13671: ehtoja myös verolakien soveltamiselle. Sopi- Ennakkoverojen suorittaminen ja maksettujen 13672: muksen soveltamiskäytännössä on yleensä kui- suoritusten ilmoittaminen vain siirtyy työn teet- 13673: tenkin lähdetty siitä, että sopimusvaltioilla on täjän velvollisuudeksi. Työn teettäjän kilpailu- 13674: laajahko ns. harkintamarginaali verotuskysy- asema rekisterissä oleviin verrattuna kuitenkin 13675: myksissä. luonnollisesti heikentyy hänelle näin aiheutuvan 13676: Ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöy- lisätyön takia. Lisäksi rekisterimerkintään liite- 13677: täkirjan omaisuuden suojaa koskevassa 1 artik- tään julkinen luotettavuus. Rekisteristä poista- 13678: lassa on sopimusvaltioille annettu nimenomai- minen on omiaan leimaamaan elinkeinoharjoit- 13679: nen oikeus saattaa voimaan lakeja, jotka ne kat- tajan kielteisesti. Lainsäätäjä on katsonut me- 13680: sovat välttämättömiksi taatakseen verojen tai nettelyn verovalvonnallisista syistä tarpeellisek- 13681: muiden maksujen maksamisen. Verotussäännös- si tilanteissa, joissa elinkeinonharjoittaja on 13682: ten ei näin ollen normaalisti voida tulkita olevan olennaisesti laiminlyönyt verotukseen liittyvät 13683: ristiriidassa sopimuksen omaisuuden suojaa tur- velvollisuutensa. 13684: vaavan artiklan kanssa. Myöskään ihmisoikeus- Oikeusasiamiehen mielestä veroviraston tulee 13685: sopimuksen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä kiinnittää erityistä huomiota rekisteristä pois- 13686: koskevan 6 artiklan 1 kappaleen ei ainakaan tois- teHavan oikeusturvaan. Harkintavaltaansa 13687: taiseksi ole katsottu soveltuvan veron määrää- käyttäessään veroviraston on pidettävä silmällä 13688: mistä koskeviin asioihin. toisaalta poistopäätösten yhdenmukaisuutta ja 13689: On siis tulkinnanvaraista, missä määrin Eu- toisaalta laiminlyönnin olennaisuutta suhteessa 13690: roopan ihmisoikeussopimuksen määräyksistä poistopäätöksen tosiasiallisiin seurauksiin. En- 13691: voidaan saada ohjetta ennakkoperintärekisteris- nakkoperintärekisteristä poistettavan henkilön 13692: tä poistamiseen tai sitä koskevaan muutoksenha- riittävän kuulemisen lisäksi on olennaista, että 13693: kuun. Itse asiassa voidaan väittää, että Suomen päätökset perustellaan selkeästi. 13694: kansalliset säännökset antavat verovelvolliselle V eroviranomaisen tulee poistopäätöstä teh- 13695: tässä suhteessa pidemmälle menevää oikeustur- dessään ottaa lain säännösten ohella huomioon 13696: vaa kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksen myös yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet 13697: määräykset, ottaen erityisesti huomioon valitus- (yhdenvertaisuus, objektiivisuus, tarkoitussi- 13698: oikeus lääninoikeuteen sekä vuoden 1996 alusta donnaisuus ja suhteellisuus). Menettelyssä tulee 13699: voimaan tullut oikaisumahdollisuus veroviras- noudattaa hallitusmuodon 16 §:ään ankkuroitu- 13700: tossa. On myös muistettava, että hallitusmuo- ja hyvän hallinnon periaatteita. Muutoksenha- 13701: don 16 §:n oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja kumahdollisuus tuomioistuimeen toimii osaltaan 13702: hyvää hallintoa koskeva perusoikeussäännös on elinkeinonharjoittajan oikeusturvan takeena. 13703: ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa laajempi ja Oikeusasiamies kiinnitti verohallituksen huo- 13704: koskee myös verotusmenettelyä. miota mainitsemiinsa verovelvollisen oikeustur- 13705: 13706: 13707: 13708: 256 13709: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 13710: 13711: 13712: 13713: 13714: vaa koskeviin näkökohtiin. toa heinäkuussa 1996. V erosihteeri aloitti kirjan- 13715: Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnro 54/ pidon tarkemman läpikäymisen vasta vuosilo- 13716: 4/96 mansa jälkeen elokuussa 1996. 13717: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 13718: raavan. 13719: Tapaus II 13720: Helsingin verotoimisto toimitti avoimen yh- Ennakkoperintärekisteristä poistaminen 13721: tiön verotuksen vuodelta 1994 arvioverotuksena. 13722: Sen jälkeen verotoimisto poisti yhtiötä kuule- Ennakkoperintärekisteristä poistamista kos- 13723: matta sen ennakkoperintärekisteristä ja peruste- keva päätös vaikuttaa laajasti verovelvollisen 13724: li päätöstään ilmoitusvelvollisuuden olennaisella koko elinkeinotoimintaan. Verovelvollisen oi- 13725: laiminlyönnillä. Oikaisuvaatimuksesta teke- keusturvan takaamiseksi tällaisessa tilanteessa 13726: mänsä päätöksen verotoimisto lähetti yhtiölle on verovelvollisen kuuleminen välttämätöntä. 13727: tavallisena kirjeenä sen jälkeen kun saantitodis- Nyttemmin kuuleruisvelvollisuudesta on nimen- 13728: tuksin lähetettyä päätöstä ei ollut noudettu. omaisesti säädetty ennakkoperintälain 26 §:n 4 13729: Koska yhtiö oli poistettu ennakkoperintärekiste- momentissa. Kuuleruistarve voitiin kuitenkin jo 13730: ristä, Mäntsälän verotoimisto poisti myös yhtiö- kantelunalaisena aikanajohtaa hallintomenette- 13731: miehenä olleen kantelijan rekisteristä. Poisto lylain 15 §:stä, ottaen huomioon myös hallitus- 13732: määrättiin tulemaan voimaan päätöksentekoa muodon 16 §:stä ilmenevä pyrkimys hyvään hal- 13733: seuranneesta päivästä. lintoon. 13734: Arvioverotuksen jälkeen Helsingin verotoi- Ennakkoperintärekisteristä poistamisen tosi- 13735: miston verosihteeri pyysi marraskuussa 1995 asialliseen merkitykseen nähden verovelvollisen 13736: kantelijaa toimittamaan yhtiön kirjanpitoai- oikeusturva vaatii poistopäätökseltä myös oi- 13737: neiston tarkastettavaksi verotoimistoon. Kante- keansisältöisiä ja riittäviä perusteluja. Jos käyte- 13738: lija käsitti pyynnön tarkoittavan viimeksi päät- tään päätöslomakkeille etukäteen suunniteltuja 13739: tynyttä tilikautta ja toimitti siihen liittyvän ai- vakiotekstejä, niitä tulee voida manuaalisesti 13740: neiston verotoimistoon pyytäen samalla aineis- tarpeen vaatiessa muuttaa, jotta perustelujen si- 13741: ton palautettavaksi mahdollisimman pian. V ero- sältö antaa päätöksen kohteelle todellista infor- 13742: sihteeri määrättiin pian tämän jälkeen muuhun maatiota ja siten täyttää hallintopäätökselle ase- 13743: virkatehtävään. Oikeusasiamiehen kanslian tie- tettavat, hallintomenettelylain 24 §:stä ilmene- 13744: dustellessa aineistoa tammikuussa 1996 verotoi- vät edellytykset. 13745: mistosta vastattiin, ettei sen tiedostoissa ollut Ennakkoperintälaissa ei ole säädetty siitä, 13746: siitä merkintöjä. mistä ajankohdasta alkaen verovelvollinen voi- 13747: Todettuaan helmikuussa 1996, että aineistos- daan poistaa ennakkoperintärekisteristä. V ero- 13748: sa ei ollut mukana aiemman tilikauden kirjanpi- velvollisella tulee kuitenkin olla mahdollisuus 13749: toa, verosihteeri pyysi puhelimitse kantelijaa toi- varautua uuteen tilanteeseen. Ennakkoperintä- 13750: mittamaan myös tämän verotoimistoon. Kante- lain 26 §:n 4 momentissa tämä on nyttemmin 13751: lija kieltäytyi, jolloin verosihteeri ilmoitti tur- otettu huomioon säätämällä, että verovelvolli- 13752: vautuvansa poliisin virka-apuun. V erosihteeri selle on hyvissä ajoin ennen poistamisen määrä- 13753: nouti poliisin kanssa kirjanpidon kantelijan ko- päivää ilmoitettava poistamisesta. 13754: 13755: 13756: 13757: 257 13758: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 13759: 13760: 13761: 13762: 13763: Kantelunalaisena aikana valitusaika ennak- telija ei toimittanut pyydettyä toisen verovuo- 13764: koperintärekisteristä poistamisesta tehdystä oi- den kirjanpitoaineistoa verotoimistoon. Silti hän 13765: kaisupäätöksestä alkoi siitä, kun verovelvollinen ei myöskään pyrkinyt sitä hävittämään tai salaa- 13766: sai tiedon päätöksestä. Tiedoksiauto olisi tullut maan vaan perusteli kieltäytymistään viittaa- 13767: suorittaa saantitodistusmenettelyä käyttäen, malla jo toimitetun aineiston viipymiseen vero- 13768: jotta valitusajan alkamiskohta olisi ollut riida- toimistossa. Tällaisessa tilanteessa olisi ollut 13769: ton. asianmukaista ensin neuvotella asiasta kanteli- 13770: jankanssa ja mahdollisesti toimittaa myös kirjal- 13771: Verotarkastuksen toimittamistapa linen pyyntö aineiston toimittamiseksi. Kirjan- 13772: pitoaineiston noutaminen verovelvollisen kotoa 13773: V erotarkastus on osa verotusmenettelyä, jos- käyttämällä poliisin virka-apua on ollut olosuh- 13774: sa kirjanpitovelvollisten elinkeinonharjoittajien teisiin nähdenjossakin määrin ylimitoitettu me- 13775: osalta pyritään tarkastamaan verotustietojen oi- nettely. 13776: keellisuus. V erotarkastuksen kestosta ei ole ni- V erotoimistossa tulee olla vireillä olevista tar- 13777: menomaisesti säädetty, vaan sen ratkaisevat kul- kastuksista sellainen kirjaamismenettely, että 13778: loisetkin olosuhteet. Hallitusmuodon 16 §:stä sen avulla voidaan toisaalta seurata tarkastuk- 13779: voidaanjohtaa perussääntö: tarkastuksen on ta- sen etenemistä ja toisaalta jäljittää tarkastuksen 13780: pahduttava ilman aiheetonta viivytystä. Ta- yhteydessä verotoimistoon pyydetty aineisto. 13781: pauksissa, joissa verovelvollista ei epäillä rikolli- 13782: sesta menettelystä, tarkastus ei saisi myöskään 13783: haitata normaalia elinkeinotoimintaa. Tämä 13784: Oikeusasiamiehen käsitys 13785: vaatimus voidaanjohtaa hallitusmuodon 15 §:n 1 Oikeusasiamies lausui käsityksenään, että 13786: momentista, jossa jokaiselle on perusoikeutena 1) Helsingin verotoimisto oli toiminut virheel- 13787: turvattu oikeus hankkia toimeentulonsa valitse- lisesti siinä, että se oli 13788: maliaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Perus- - jättänyt kuulematta yhtiötä ennen kuin se 13789: oikeusnäkökulma edellyttää, että verotarkas- poistettiin ennakkoperintärekisteristä; 13790: tuksessa otetaan verotarkastuksellisten intressi- - perustellut ennakkoperintärekisteristä 13791: en ohella huomioon myös verovelvollisen oikeus poistamista siten, että se oli omiaan antamaan 13792: jatkaa laillista elinkeinotoimintaansa. virheellisen kuvan yhtiön toiminnasta; 13793: V erovelvollisella tulee olla mahdollisuus saa- - lähettänyt ennakkoperintärekisteristä 13794: da kirjanpitoaineistoaan käyttöönsä tarkastuk- poistamista koskevan oikaisupäätöksen tavalli- 13795: sen kestäessä, erityisesti tilanteissa, joissa tarkas- sena kirjeenä eikä saantitodistusmenettelyä 13796: tus suoritetaan muualla kuin verovelvollisen luo- käyttäen ja 13797: na eikä aineistoa voida viivytyksettä hänelle pa- - laiminlyönyt luoda vireillä olevia tarkas- 13798: lauttaa. V eroviranomaisten tulisi informoida ve- tuksia koskevan selkeän kirjaamismenettelyn ja 13799: rovelvollista tästä mahdollisuudesta myös oma- samalla muutoinkin riittävästi valvoa tarkastus- 13800: aloitteisesti. ten suorittamista. 13801: V erovelvollisella on velvollisuus esittää elin- 2) Mäntsälän verotoimisto oli puolestaan me- 13802: keinotoimintaansa liittyvää aineistoa tarkastet- netellyt virheellisesti siinä, että se oli poistanut 13803: tavaksi veroviranomaisten sitä pyytäessä. Kan- kantelijan ennakkoperintärekisteristä heti pää- 13804: 13805: 13806: 13807: 258 13808: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 13809: 13810: 13811: 13812: 13813: töksentekoa seuranneesta päivästä. gin piiritullikamarista puhelimitse saatujen tie- 13814: 3) Helsingin verotoimiston verosihteeri oli toi- tojen perusteella yhtiö oli tuonut vaakoja maa- 13815: minut virheellisesti siinä, että hän oli han ja maksanut tulli- ym. maksut sekä hinnoi- 13816: - pitänyt yhtiön kirjanpitoaineistoa verotoi- tellut tuotteensa sen mukaisesti. Myöhemmin il- 13817: mistossa kohtuuttoman kauan; moitettiin yhtiön tullauneen vaa'at väärällä koo- 13818: - laiminlyönyt kertoa kantelijalle tämän dilla, mistä johtuen yhtiöltä perittiin lisää tulli- 13819: mahdollisuudesta saada kirjanpitomateriaaliaan maksuja. Yhtiön mielestä se oli saanut Helsingin 13820: käyttöönsä tarkastuksen kestäessä ja piiritullikamarilta alun perin väärää tietoa. 13821: - noutanut yhtiön ensimmäisen tilikauden Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 13822: kirjanpitoaineiston kantelijan kotoa käyttäen raavan. 13823: poliisin virka-apua, mikä olosuhteisiin nähden Yksityiskohtaisia säännöksiä ei ole siitä, missä 13824: oli ylimitoitettu menettely. laajuudessa ja millä tavoin viranomaisen on an- 13825: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä verovi- nettava neuvoja ja ohjausta. Hallituksen esityk- 13826: ranomaisten virheellisestä menettelystä näiden sessä hallintomenettelylaiksi todetaan, että vi- 13827: tietoon. ranomaisen neuvontavelvollisuus koskee menet- 13828: Samalla oikeusasiamies kiinnitti verohallituk- telyyn liittyvää neuvontaa. Tämä tarkoittaa 13829: sen huomiota veronoikaisupäätösten perustelu- neuvojen antamista asian vireillepanoon liitty- 13830: jen kehittämiseen. Perustelujen tuli olla hallinto- vistä seikoista sekä käsittelyn aikana asianosai- 13831: menettelylain 24 §:n mukaisesti sellaisia, että ne selta vaadittavista toimista. Hallintomenettely- 13832: antavat päätöksen kohteelle todellista, selkeää ja lain neuvontavelvollisuus ei hallituksen esityk- 13833: johdonmukaista informaatiota ratkaisun tosi- sen mukaan koske vireille pantavan asian aineel- 13834: asiapohjasta ja oikeudellisista perusteista. lisia kysymyksiä. 13835: Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnrot Virkamiehen yleisenä velvollisuutena on kui- 13836: 199 ja 2071/4/96 tenkin palvella asiakkaita. Palveluperiaate edel- 13837: lyttää, että virkamiehen tulee mahdollisuuksien- 13838: sa mukaan tiedottaa myös viranomaisen hallin- 13839: nonalaan kuuluvista aineellisista säännöksistä. 13840: TULLI Virkamieheltä ei kuitenkaan voida edellyttää 13841: omia kannanottoja kysymyksissä, joissa hänellä 13842: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT ei ole ratkaisuvaltaa taikka jotka ovat tulkinnan- 13843: ALOITIEET varaisia tai muuten vaikeita. Annetun tiedon 13844: totuudenmukaisuudesta on varmistauduttava. 13845: TULLIVIRANOMAISEN NEUVONTA- 13846: Palveluperiaatteen lähempi sisältö riippuu luon- 13847: VELVOLLISUUS 13848: nollisesti hallinnonalasta ja virkamiehen virka- 13849: Ulkomaankauppaa harjoittava osakeyhtiö oli tehtävistä. 13850: tuonut Suomeen Koreassa valmistettuja vaako- Oikeusasiamies katsoi, että toisaalta myös 13851: ja. Suomenliityttyä Euroopan Unioninjäseneksi neuvon kysyjän on riittävän tarkasti yksilöitävä 13852: yhtiö oli kääntynyt puhelimitse tullineuvonnan se asia, josta hän kysyy neuvoa. Tullausasioissa 13853: puoleen ja tiedustellut vaaoissa käytettävää tul- on olennaista tietää tarkasti, mistä tuotteesta on 13854: lausta ja mahdollista polkumyyntitullia. Helsin- kulloinkin kysymys. 13855: 13856: 13857: 13858: 259 13859: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 13860: 13861: 13862: 13863: 13864: Jälkikäteen oli lähes mahdotonta saada luo- muusasetus asettaa kaikenlaisen matkatavaran 13865: tettavaa selvitystä siitä, miten neuvoa on pyy- (ei pelkästään alkoholin) tullittomalle tuonnille 13866: detty ja miten pyyntöön on vastattu. Oikeusasia- tuontikertoihin sekä tavaran määrään ja laatuun 13867: miehen mielestä ei ollut ilmennyt perusteita perustuvia merkittäviä rajoituksia. Piiritullika- 13868: epäillä lainvastaista tai virheellistä menettelyä. marin tulkintaohje on ollut sinänsä tarpeellinen 13869: Oikeusasiamies totesi kuitenkin käsitykse- yhtenäisen tullauskäytännön varmistamiseksi 13870: nään, että tullin asiakkaille olisi puhelinneuvon- tullipiirin alueella. 13871: nassa syytä painottaa tiedustelujen yksilöinuin Tulkintaohje ei ole sulkenut pois tapauskoh- 13872: tärkeyttä. Olisi myös hyödyllistä korostaa sitä, taista harkintaa. Lappeenrannan piiritullikama- 13873: että tariffeja koskevat puhelimitse annetut neu- rin selvityksestä ilmenee, että harkinnassa on 13874: vot eivät ole samalla tavalla sitovia kuin ns. otettu huomioon tuonnin jatkuvuus ja matkojen 13875: virallinen ennakkotieto tullilainsäädännön so- tarkoitus. Kanteluissa on kuitenkin esitetty, että 13876: veltamisesta. ohje olisi ristiriidassa ihmisten yhdenvertaista 13877: Oikeusasiamiehen päätös 22.1.1997, dnro 746/ kohtelua koskevan vaatimuksen kanssa. 13878: 4/96 Ensinnäkin on katsottu, että Itäisen tullipii- 13879: rin alueella asuvat joutuisivat huonompaan ase- 13880: maan kuin muualla Suomessa asuvat. Vertailu- 13881: kohtana on käytetty mm. laivamatkailua Tallin- 13882: RAJANYLITTÄJIEN YHDENVERTAINEN 13883: naan. 13884: KOHTELU 13885: Tulkintaohjeessa ei ole kuitenkaan eroteltu 13886: Lappeenrannan piiritullikamarin Itäisen tul- rajanylittäjiä heidän asuinpaikkansa perusteel- 13887: lipiirin rajatullitoimipaikoille annetun toiminta- la. Oikeusasiamiehen tietoon ei ollut tullut, että 13888: ohjeen mukaan matkustajan tullittomina tuomi- ohjetta olisi sinänsä sovellettu rajan lähellä asu- 13889: sina hyväksytään pääsääntöisesti enintään yh- viin ihmisiin eri tavalla kuin muihin matkailijoi- 13890: den kerran viikossa tapahtuva tuonti, vaikka hin. Jos näin on tapahtunut, syynä ei ilmeisesti- 13891: rajanylityksiä olisi useampiakin. Kahdessa kan- kään ole ollut heidän asuinpaikkansa vaan se, 13892: telussa arvosteltiin piiritullikamarin tulkintaa että juuri heidän on epäilty tuovan tavaraa maa- 13893: Euroopan yhteisöjen tullittomuusasetuksen han muussa kuin EY :n tullittomuusasetuksen 45 13894: matkustajien tullittornia tuomisia koskevasta 45 artiklassa mainitussa satunnaisessa tarkoituk- 13895: artiklasta. Toimintaohjeen katsotaan asettavan sessa. 13896: henkilöt eriarvoiseen asemaan kotipaikan, tuo- On sinänsä luonnollista, että Itäisen tullipiirin 13897: mistenlaadun ja matkan tarkoituksen suhteen. alueella asuvat ovat käytännössä joutuneet 13898: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- useammin tekemisiin tämän tulkintaohjeen 13899: raavan. kanssa kuin muualla Suomessa asuvat. Toisaalta 13900: EY:n tullittomuusasetus lähtee siitä, että juuri rajanylityspaikkojen lähellä asuvilla on ol- 13901: tuonti kolmansista maista voi olla tullitonta vain lut tosiasiallisesti parempi mahdollisuus edulli- 13902: erityisedellytysten vallitessa. Tullittomuus on si- siin ostoksiin Venäjällä. 13903: ten poikkeus pääsäännöstä. Se voi koskea vain Itäisen tullipiirin rajanylitysliikenteen eri- 13904: matkatavaroita tai ns. tuomisia. Tuonti ei saa tyisolosuhteet huomioon ottaen oikeusasiamies 13905: olla luonteeltaan kaupallista. EY:n tullitto- katsoi, ettei piiritullikamarin ohje ollut asettanut 13906: 13907: 13908: 13909: 260 13910: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 13911: 13912: 13913: 13914: 13915: ihmisiä aiheettomasti enarvmseen asemaan vastuualueellaan yhdenmukainen käytäntö ta- 13916: asuinpaikkansa perusteella. pauskohtaisia eroja kuitenkaan unohtamatta. 13917: Kanteluissa oli myös väitetty, että matkusta- Oikeusasiamiehen mielestä tämä tavoite on pi- 13918: jia olisi kohdeltu eriarvoisesti riippuen siitä, mikä kemminkin edistänyt kuin vaarantanut ihmisten 13919: heidän matkansa tarkoitus on ollut. Tällöin on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista. 13920: arvosteltu erityisesti sitä, että Venäjän puolella Oikeusasiamies ei pitänyt piiritullikamarin 13921: työssä käyviä oli kohdeltu tullittomuusasiassa ohjetta kanteluissa esitetyllä perusteella lainvas- 13922: eri tavalla kuin muita rajanylittäjiä. taisena tai virheellisenä. 13923: Tulkintaohjeessa ei ole erikseen mainittu mat- Oikeusasiamiehen päätös 26.2.1997, dnrot 13924: kan tarkoituksen vaikutuksesta tullittomuu- 1936/4/95 ja 2012/4/95 13925: teen. Tullitoimipaikan tulee kuitenkin aina ta- 13926: pauskohtaisesti tutkia, täyttyvätkö tullittomuu- 13927: den edellytykset. Venäjän puolella työssä käyvil- 13928: SYYTTEEN VIIVÄSTYMINEN JA HAASTE- 13929: le henkilöille tullittomuus on voitu myöntää use- 13930: AJAN RIITTÄVYYS 13931: amminkin kuin pääsäännön mukaisesti kerran 13932: viikossa. Työssäkäyntiä on näet näissä tapauk- Kantelija arvosteli tulli- ja syyttäjäviran- 13933: sissa ollut luonnollista pitää rajanylityksen pää- omaisten menettelyä törkeää veropetosta koske- 13934: asiallisena syynä. Rajanylitys ei ole siten aiheu- vassa asiassa. Rikostutkintaa toimittavat tulli- 13935: tunut pelkästään tulliuoman tavaran ostotar- viranomaiset eivät olleet lähettäneet esitutkinta- 13936: koituksesta kuten sen on ilmeisesti voitu epäillä pöytäkirjaa syyttäjälle ennen kuin asiaan liitty- 13937: monen muun matkailij an kohdalla tapahtuneen. vä jälkitullauspäätös oli saanut lainvoiman. Esi- 13938: Oikeusasiamies katsoi, että myöskään matkan tutkintapöytäkirjan toimittaminen syyttäjälle 13939: tarkoituksen huomioon ottaminen tässä arvoste- oli viivästynyt lähes puolitoista vuotta sen vuok- 13940: lussa ei ollut sinänsä asettanut ihmisiä aiheet- si, että tieto jälkitullauspäätöksestä ei ollut saa- 13941: tomasti eriarvoiseen asemaan. punut piiritullikamariin tavanomaisella tavalla. 13942: Kantelijat olivat periaatteessa oikeassa siinä, Kantelijan mukaan hänelle varattiin myös liian 13943: ettei EY:n tullittomuusasetuksen määräyksiä lyhyt aika valmistautua oikeudenkäyntiin. 13944: ole lupa soveltaa eri tavalla eri alueilla. Jos esi- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 13945: merkiksi Helsingin ja Tallinnan välisessä laivalii- raavan. 13946: kenteessä vastedes havaitaan sellaista laajamit- Rikoksesta epäiliyllä on oikeus saada ilman 13947: taista tavarantuontia, joka ei täytä tullittomuu- aiheetonta viivytystä tieto siitä, johtaako epäily 13948: delle EY:n piirissä asetettuja vaatimuksia, tulli- hänen kohdallaan syytteen nostamiseen. Tämä 13949: viranomaisilla on sekä oikeus että velvollisuus asettaa veropetosta tutkivalle esitutkintaviran- 13950: puuttua asiaan vastaavantyyppisillä tulkintaoh- omaiselle velvollisuuden hankkia aktiivisesti tie- 13951: jeilla kuin Itäisessä tullipiirissä. toa myös sellaisista syytteen nostamisen edelly- 13952: Se, että juuri Itäisen tullipiirin alueella on tyksistä kuin jälkitullauspäätöksen lainvoimai- 13953: tällainen tulkintaohje toistaiseksi katsottu tar- suudesta. 13954: peelliseksi, on johtunut tässä tullipiirissä vallin- Oikeusasiamies katsoi Helsingin piiritullika- 13955: neista erikoisolosuhteista. Piiritullikamarin tul- marin menetelleen virheellisesti siinä, ettei se ol- 13956: kintaohjeen tarkoituksena on ollut varmistaa lut riittävän tarmokkaasti selvittänyt jälkitul- 13957: 13958: 13959: 13960: 261 13961: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 13962: 13963: 13964: 13965: 13966: lauspäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Tästä oli ULKOMAALAISASIAT 13967: aiheutunut esitutkinnan valmistumisen ja sa- 13968: malla syytteen nostamisen kohtuuton viivästy- 13969: TARKASTUKSET 13970: minen. 13971: Kantelija piti hänelle jäänyttä kahden päivän 13972: ULKOMAALAISVIRASTON TOIMINTA- 13973: haasteaikaa riittämättömänä. Kysymyksessä oli EDELLYTYKSET 13974: kantelijan mukaan vakava syyte, josta hän sai 13975: yllättävän myöhään tiedon eikä sen vuoksi ehti- Oikeusasiamies kiinnitti Ulkomaalaisviras- 13976: nyt valmistella puolustustaan kunnolla. tossa 16.6.1997 suorittamassaan tarkastuksessa 13977: Oikeusasiamies totesi, että Euroopan ihmisoi- erityistä huomiota työruuhkiin varsinkin viras- 13978: keussopimuksen tulkintakäytännön mukaan ton kansalaisuusyksikössä. Asioiden käsittelyn 13979: puolustuksen valmisteluun käytettävissä olleen viivästyminen oli tullut esiin useiden kantelujen 13980: ajan riittävyyden arviointi riippuu yksittäisen yhteydessä. Kansalaisuushakemusten käsittely- 13981: tapauksen olosuhteista ja että käytettävissä ol- aika oli lähes 2,5 vuotta ja odotusajat olivat koko 13982: leen ajan riittävyys arvioidaan tapauskohtaisesti ajan pitenemässä. Viraston johtajan arvion mu- 13983: jälkikäteen. kaan pelkästään kansalaisuushakemusten ruuh- 13984: Käytännön mukaan asian käsittelyä on lykät- kan purkuun olisi tarvittu yli 100 uutta esitteli- 13985: ty vastaajan pyynnöstä, jos tämä ei katso lyhyen jää yhdeksi vuodeksi. 13986: haasteajan vuoksi voineensa riittävästi valmis- Viraston johtaja piti sisäasianministeriön ul- 13987: tella puolustustaan. Näin menetelty myös tässä komaalaisosastolta saatavaa ohjeistusta riittä- 13988: asiassa. mättömänä. Myös hallituksen virallisesta ulko- 13989: Vaikka haasteaika oli tässä tapauksessa ollut maalaispoliittisesta linjasta ilmoitettiin olevan 13990: melko lyhyt, oikeusasiamies katsoi edellä maini- edelleen epätietoisuutta. Johtajan mukaan vi- 13991: tuilla perusteilla, ettei lyhyt haasteaika sinänsä rastolla ei ollut riittävästi voimavaroja Euroo- 13992: ollut tässä tapauksessa merkinnyt Euroopan ih- pan Unioniin liittyvien asioiden seurantaan. 13993: misoikeussopimuksen 6 artiklan 3 kappaleen b Henkilökunnan edustajien kanssa käydyissä 13994: kohdan loukkausta. keskusteluissa tuotiin esiin etenkin työnjohdolli- 13995: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä tullivi- set epäkohdat ja huono työilma piiri. 13996: ranomaisten menettelyn virheellisyydestä Tulli- Tarkastuksen yhteydessä saamiensa tietojen 13997: hallituksen ja Helsingin piiritullikamarin tie- perusteella oikeusasiamies katsoi aiheelliseksi 13998: toon. kiinnittää sisäasiainministeriön huomiota ha- 13999: Oikeusasiamiehen päätös 26.3.1997, dnro vaittuihin epäkohtiin. Sisäasiainministeriön an- 14000: 1144/4/96 nettua asian johdosta oman selvityksensä ja lau- 14001: suntonsa oikeusasiamies totesi seuraavan. 14002: Ulkomaalaisvirasto ja erityisesti sen kansalai- 14003: suusyksikkö olivat niin ruuhkautuneita, ettei vi- 14004: raston toiminta enää täyttänyt hallitusmuodon 14005: 16 §:ssä hyvälle hallinnolle asetettuja vaatimuk- 14006: Sia. Keskeiseksi syyksi Ulkomaalaisviraston 14007: ruuhkiin oli ilmoitettu, että viraston käytettä- 14008: 14009: 14010: 14011: 262 14012: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 14013: 14014: 14015: 14016: 14017: vissä olleet voimavarat olivat työtehtävien mää- ryhtyisi työnjohdon ongelmien kartoittaneen 14018: rään nähden liian vähäiset. konsulttiselvityksen ja työterveyshuollon selvi- 14019: Erityisesti kansalaisuushakemusten määrä oli tyksen perusteella kaikkiin toimivallassaan ole- 14020: lisääntynyt edellisten vuosien aikana huomatta- viin lisätoimiin viraston ongelmien selvittämi- 14021: vasti ja sen odotettiin ennusteiden mukaan li- seksi. 14022: sääntyvän edelleen. Myös perheenyhdistäruis- Oikeusasiamiehen päätös 12.11.1997, dnro 14023: asioiden ja inkeriläisten paluumuuttajien lupa- 1369/2/97 14024: asioiden arveltiin lähivuosina lisääntyvän. 14025: Oikeusasiamies totesi, että Ulkomaalaisviras- Tarkastukset ulkomaalaishallinnossa 1997 14026: ton toimintaa haittasivat myös työn johdolliset 14027: ongelmat. Sisäasiainministeriön lausunto ja sen 1 * Ulkomaalaisvirasto 16.6.19971 14028: liitteenä ollut konsulttiselvitys vahvistivat tar- 14029: kastuksen aikana tehdyn havainnon, jonka mu- 14030: kaan viraston henkilösuhteet olivat tulehtuneet. 14031: LAUSUNNOT 14032: Tämä koski erityisesti viraston johtajan suhdet- 14033: ta moniin alaisiinsa. Huono työilmapiiri vaikeut- 14034: MAAHAN MUUTTO- JA PAKOLAISPOLIIT- 14035: ti viraston toiminnan tehokasta johtamista ja 14036: TISEN TOIMIKUNNAN EHDOTUKSIA 14037: pitkäjänteistä suunnittelua. Työterveyshuollon 14038: KOSKEVA LAUSUNTO 14039: selvityksen mukaan viraston henkilöstöllä oli 14040: myös suuri riski sairastua työuupumukseen. Sisäasiainministeriö pyysi oikeusasiamiehen 14041: Sisäasiainministeriö oli pyrkinyt vapaaehtoi- lausuntoamaahanmuutto-ja pakolaispoliittisen 14042: sin henkilöstösiirroin kohdentaruaan voimavaro- toimikunnan mietinnöstä "Hallittu maahan- 14043: ja henkilöstölisäyksiin ja erityisesti kansalai- muutto ja tehokas kotoutuminen". 14044: suusasioihin jo vuodesta 1994 lähtien. Oikeus- Mietinnössä korostetaan perus- ja ihmisoi- 14045: asiamies piti sinänsä oikeansuuntaisina niitä toi- keusnäkökulman huomioon ottamista ulkomaa- 14046: menpiteitä, joihin sisäasiainministeriö ja Ulko- laisasioissa. Siinä esitetään ulkomaalaislain mu- 14047: maalaisvirasto olivat käytettävissään olevien kaisen muutoksenhaun merkittävää laajenta- 14048: keinojensarajoissa ryhtyneet viraston voimava- mista mm. siten, että myös määräaikaisia oleske- 14049: rojen lisäämiseksi ja tarkoituksenmukaiseksi lulupia, kansalaisuushakemuksia ja työlupia 14050: kohdentamiseksi. Oikeusasiamies kiinnitti kui- koskevat päätökset tulisivat muutoksenhaun 14051: tenkin huomiota siihen, etteivät pelkästään mää- piiriin. Oikeusasiamies piti ehdotettua muutosta 14052: rälliset henkilöstölisäykset voineet tuoda ratkai- huomattavana parannuksena ulkomaalaisten oi- 14053: sua Ulkomaalaisvirasto ongelmiin, ellei samalla keusturvaan. Oikeusasiamies kannatti myös va- 14054: huolehdittaisi työnjohdollisten epäkohtien ja litusten keskittämistä yhteen lääninoikeuteen 14055: työilmapiiriä tulehduttavien käytäntöjen kor- ulkomaalaisasioissa tarvittavan erityisasiantun- 14056: jaamisesta. Oikeusasiamiehen mukaan henkilös- temuksen takaamiseksi. 14057: töhallinnon ja työjohdon saattoi päinvastoin Tiettyjen lupa-asioiden käsittelyn kestolle esi- 14058: olettaa käyvän aina vaativammaksi, mitä suu- tetään erityisiä määräaikoja. Oikeusasiamies 14059: rempi henkilöstömäärä olisi hallittavana. piti kannatettavana pyrkimystä lupa-asioiden 14060: Sisäasiainministeriö olikin ilmoittanut, että se käsittelyn nopeuttamiseen. Hän kiinnitti huo- 14061: 14062: 14063: 14064: 263 14065: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 14066: 14067: 14068: 14069: 14070: miota siihen, että erityisesti kansalaisuushake- 8. 5.1998 annetussa hallituksen esityksessä laiksi 14071: musten käsittelyaikojen piteneminen on tällä ulkomaalaislain muuttamisesta (HE 50/1998 vp.) 14072: hetkellä ulkomaalaisia koskevan lupahallinnon on mm. korostettu hallintomenettelylain merkitystä 14073: pahimpia epäkohtia. ulkomaalaisasioiden käsittelyssä sekä laajennettu 14074: Oikeusasiamies kannatti mietinnössä esitet- muutoksenhakumahdollisuuksia ulkomaalaisasi- 14075: tyä ns. selvästi ja ilmeisesti perusteettomien tur- o~ssa. 14076: 14077: vapaikkahakemusten nopeutetun käsittelyn yh- 14078: distämistä. Tämä toisi parannuksen siihen epä- 14079: kohtaan, että vuonna 1993 poistettiin muutok- 14080: TURVAPAIKKATUTKINNAN UUDELLEEN 14081: senhakumahdollisuus turvalliseksi maaksi luoki- 14082: JÄRJESTELYJÄ KOSKEVA LAUSUNTO 14083: tellusta maasta tulevalta turvapaikanhakijalta. 14084: Mietinnössä ehdotetaan ulkomaalaislakiin Oikeusasiamies antoi pyynnöstä lausunnon si- 14085: valtuutussäännöstä, jonka nojalla valtioneuvos- säasiainministeriön työryhmän selvityksestä, 14086: to voisi tarvittaessa tehdä ryhmäpäätöksen suo- joka koski turvapaikkatutkintaan liittyvien teh- 14087: jelun tarpeessa olevan ryhmän osalta, kun yksi- tävien siirtämistä Ulkomaalaisvirastolle. 14088: löllisten hakemusten käsittely ei ole mahdollista. Työryhmä esittää turvapaikkaperusteita kos- 14089: Oikeusasiamies piti ehdotusta aiheellisena. kevien haastattelujen siirtämistä asteittain Ul- 14090: Oikeusasiamies katsoi, että lupien ns. status- komaalaisvirastolle. Turvapaikanhakijoiden 14091: luokitus on nykyisellään varsin epäselvä ja osit- henkilöllisyyden, maahantulon ja maahantulo- 14092: tain jopa epäjohdonmukainen. Hän piti toimi- reitin selvittämiset jäisivät edelleen poliisin teh- 14093: kunnan esitystä statusluokkien yksinkertaista- täviksi. Oikeusasiamies totesi, että turvapaikan- 14094: misesta luokkien määrää vähentämällä aiheelli- hakijan henkilökohtainen haastattelu on omiaan 14095: sena. Oikeusasiamies kannatti myös sitä, ettei antamaan hakemuksen käsittelijälle selkeäm- 14096: suojelun tarvetta ja humanitäärisiä syitä käsitel- män kuvan hakijasta ja hänen kertomuksensa 14097: lä erillisinä oleskelulupaperusteina vaan että luotettavuudesta. 14098: nämä tapaukset vastedes yhdistetään. Oikeusasiamies totesi kantanaan, että hallin- 14099: Oikeusasiamiehen mielestä ulkomaalaisasioi- tomenettelylakia on noudatettava myös ulko- 14100: den alemmantasoiseen ohjeistukseen tulisi myös maalaisasioissa ja että asiasta tulisi sisällyttää 14101: kiinnittää riittävästi huomiota. Ulkomaalaislais- ulkomaalaislakiin nimenomainen säännös. Oi- 14102: sa tulisi olla nimenomaan säännös hallintome- keusasiamies piti ulkomaalaisen oikeusturvan 14103: nettelylain soveltamisesta. kannalta outona sitä, että rajavartiolaitoksen 14104: Oikeusasiamiehen kirje sisäasiainministeriölle suorittamaan turvapaikkatutkintaan sovelle- 14105: 4.3.1997, dnro 203/4/97 taan hallintomenettelylakia mutta poliisin suo- 14106: rittamaan turvapaikkatutkintaan sitä ei sovel- 14107: lettaisi. Hän katsoi myös, että ulkomaalaisasiois- 14108: 1.1.1998 voimaan tulleessa laissa ulkomaalais- 14109: sa suoritettavan tutkinnan suhde poliisilain mu- 14110: lain muuttamisesta (1269/1997) säädetään mm. 14111: kaiseen tutkintaan tulisi määritellä nykyistä sel- 14112: valitusasioiden käsittelyn keskittämisestä yhteen 14113: keämmin. 14114: lääninoikeuteen ja turvapaikkahakemusten no- 14115: Oikeusasiamies piti ehdotettuja muutoksia 14116: peutetun käsittelyn yhdistämisestä. Eduskunnalle 14117: lähtökohtaisesti perusteltuina, mutta korosti, 14118: 14119: 14120: 14121: 264 14122: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A 1 N 14123: 14124: 14125: 14126: 14127: että muutos ei saisi tapahtua jo nyt pahasti ruuh- dellinenluonne ja niiden suhde mahdolliseen hal- 14128: kautuneiden lupa-asioiden kustannuksella. Sitä lintovalitukseen kansalaisuusasiassa ei ole täysin 14129: toteutettaessa tulee huolehtia riittävistä lisäre- selvä. 14130: sursseista. Luonnoksessa ehdotetaan väärän tiedon ta- 14131: Oikeusasiamiehen kirje sisäasiainministeriölle hallisen antamisen tai olennaisesti kansalaisuus- 14132: 9.5.1997, dnro 825/4/97 asian ratkaisemiseen vaikuttavan tiedon antami- 14133: sen laiminlyömisen säätämistä rangaistavaksi. 14134: Sisäasiainministeriön ulkomaalaisosastolta Oikeusasiamiehen mukaan tällaista ei ole tar- 14135: 9. 7.1998 saadun tiedon mukaan turvapaikkatut- peen kansalaisuuslaissa erikseen kriminalisoida, 14136: kinnan siirtoa koskeva asia on edelleen sisäasiain- koska rikoslain säännökset kattavat tämänkin 14137: ministeriössä valmisteltavana. Hallituksen esityk- tilanteen. 14138: sessä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta (HE Oikeusasiamies suhtautui varauksellisesti 14139: 50/1998 vp.) on korostettu hallintomenettelylain myös sen kriminalisointiin, että henkilö Suomen 14140: merkitystä ulkomaalaisasioissa. Esitys on annettu kansalaisena laiminlöisi ilmoittaa Ulkomaalais- 14141: eduskunnalle 8.5.1998. virastolle vieraan valtion kansalaisuuden saami- 14142: sesta kahden kuukauden kuluessa asiasta tiedon 14143: saatuaan. Kansalaisuuslakia valmisteltaessa tu- 14144: lisi ottaa huomioon rikoslain kokonaisuudistus. 14145: KANSALAISUUSLAIN UUDISTUSTA 14146: Oikeusasiamiehen kirje sisäasiainministeriölle 14147: KOSKEVA LAUSUNTO 14148: 3.6.1997, dnro 1085/4/97 14149: Sisäasiainministeriö pyysi oikeusasiamieheltä 14150: lausuntoa luonnoksesta kansalaisuuslaiksi. 14151: Kansalaisuuslain kokonaisuudistus on sisä- 14152: Luonnoksessa ehdotetaan määritelmää käsit- 14153: asiainministeriöstä 9. 7.1998 saadun tiedon mu- 14154: teelle "kansalaisuudeltaan tuntematon henkilö". 14155: kaan edelleen ministeriössä valmisteltavana. 14156: Oikeusasiamies esitti kuitenkin varauksensa sen 14157: suhteen, että henkilön kansalaisuus voitaisiin 14158: jättää pysyvästi selvittämättä. Oikeusasiamies 14159: muistutti, että Suomea sitoo valtiottomien hen- RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT 14160: kilöiden oikeudellista asemaa koskeva yleissopi- 14161: ALOITIEET 14162: mus. 14163: Oikeusasiamies piti luonnoksessa ja sen perus- 14164: KUULEMINEN TYÖLUPA-ASIASSA 14165: teluissaesitettyjä kuulemissääntöj ä liian väljinä. 14166: Henkilölle tulisi aina varata tilaisuus tulla kuul- Ulkomaalaisen kantelijan mukaan Ulkomaa- 14167: luksi, jos viranomainen tulkitsee hänen menettä- laisvirasto menetteli hallintomenettelylain vas- 14168: neen Suomen ja tätäkautta myös EU:nkansalai- taisesti ratkaistessaan kantelijan työlupahake- 14169: suuden. musta koskevan asian kuulematta häntä työvoi- 14170: Oikeusasiamies kyseenalaisti nykyisen kaltai- maviranomaisilta saatujen lausuntojen johdos- 14171: sen (kansalaisuuslain 37§:ssä säädetyn) selitys- ta. 14172: instituution tarpeellisuuden. Tasavallan Presi- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 14173: dentin antamien kansalaisuusselitysten oikeu- raavan. 14174: 14175: 14176: 14177: 265 14178: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 14179: 14180: 14181: 14182: 14183: Hallintomenettelylain 15 §:n mukaan asian- ta päätöksestä on kysymys. Kuuleminen ei liene 14184: osaista on ennen asian ratkaisemista kuultava. aina välttämätöntä sellaisissa työlupa-asioiden 14185: Asian saa kuitenkin ratkaista asianosaista kuule- kaltaisissa tapauksissa, joissa hakijan on periaat- 14186: matta silloin, kun kuuleminen on jostakin syystä teessa mahdollista tehdä kielteisen ratkaisun saa- 14187: ilmeisen tarpeetonta. tuaan samasta asiasta uusi hakemus. 14188: Kuulemisen ilmeiseen tarpeettomuuteen viit- Näillä perusteilla oikeusasiamies katsoi, että 14189: taavaa yleislauseketta ei ole tarkoitettu sovellet- Ulkomaalaisvirasto oli menetellyt sille lain mu- 14190: tavaksi laajamittaisesti ja rutiininomaisesti vaan kaan kuuluvan harkintavallan rajoissa jättäes- 14191: ainoastaan poikkeuksellisesti yksittäistapauksis- sään kuulematta kantelijaa työvoimatoimiston 14192: sa. lausunnon johdosta. Oikeusasiamies painotti 14193: Kuulemisen "ilmeisen tarpeettomuuden" ar- kuitenkin, että asianosaisen kuulemista on pidet- 14194: vioinnin tulee perustua tapauskohtaiseen ar- tävä hallintomenettelylain pääsääntönä, josta 14195: vioon siitä, mitä toisaalta asian selvittäminen ja voidaan vain tapauskohtaisin perustein poiketa. 14196: toisaalta asianosaisen oikeusturva vaatii. Kuule- Oikeusasiamies saattoi hallintomenettelylain 14197: minen on erityisen tarpeen silloin, jos hankitussa soveltamista koskevat näkemyksensä Ulkomaa- 14198: selvityksessä tai lausunnossa on tuotu esiin jota- laisviraston tietoon ja kiinnitti Ulkomaalaisvi- 14199: kin asianosaisen kannalta yllättävää tai raskaut- raston huomiota hallintomenettelylain 15 §:n 14200: tavaa taikka jotakin sellaista, johon asianosai- mukaisen kuulemisperiaatteen soveltamiseen 14201: nen voisi vielä asian selvittämisen kannalta tuo- myös työlupa-asioissa. 14202: da tarpeellista lisävalaistusta. Oikeusasiamiehen päätös 10.3.1997, dnro 14203: Ulkomaalaisviraston mukaan työlupa-asiois- 2427/4/96 14204: sa tapahtuva kuuleminen hidastaisi muutenkin 14205: huomattavan suuren asiamäärän käsittelemistä. 14206: Viraston asiaruuhka ei kuitenkaan ollut oikeus- 14207: OLESKELULUPAHAKEMUKSEN TUTKI- 14208: asiamiehen mielestä sellainen syy, joka yksinään 14209: MATTA JÄTTÄMINEN 14210: oikeuttaisi poikkeamaan hallintomenettelylain 14211: kuulemisperiaatteesta. Hallinnonalan asiana on Pakistanista kotoisin oleva kantelija oli jättä- 14212: järjestää voimavarojen jako ja työt siten, että nyt Tampereen poliisilaitokselle hakemuksen 14213: lainsäädännön edellyttämistä oikeusturvata- pysyvää tai toissijaisesti määräaikaista oleskelu- 14214: keista ei jouduta tinkimään. lupaa varten. Lupatoimiston johtajana toiminut 14215: Vaikka pelkkään asiaruuhkaan ei voidakaan komisario oli ilmoittanut, ettei asiaa voida rat- 14216: vedota kuulemisesta luopumisen perusteena, on kaista niin kauan kuin kantelijaa koskeva rikos- 14217: kuitenkin otettava huomioon hallitusmuodon asia oli vireillä. Kantelija oli pian tämän jälkeen 14218: 16 §:stä ilmenevä joutuisuusvaatimus. Viran- poistunut Suomesta. Kuultuaan, että kantelija ei 14219: omaisella on velvollisuus järjestää asioiden käsit- ollut palannut Suomeen ennen edellisen oleskelu- 14220: tely siten, ettei päätöksenteko viivästy kohtuut- luvan päättymistä, komisario olijättänyt oleske- 14221: tomasti. Tämä saattaa joissakin olosuhteissa lulupahakemuksen tutkimatta. 14222: nostaa kuulemiskynnystä. Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 14223: Kuulemisvelvollisuuden tarpeellisuutta arvi- raavan. 14224: oitaessa on vielä otettava huomioon se, millaises- Komisarion olisi tullut ulkomaalaislain 19 §:n 14225: 14226: 14227: 14228: 266 14229: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 14230: 14231: 14232: 14233: 14234: 3 momentin mukaisesti saattaa pysyvää oleske- sensä Venäjän kansalaiseksi. Rekisteröinti ta- 14235: lulupaa koskeva asia Ulkomaalaisviraston rat- pahtui Ieimaamalla vanha Neuvostoliiton passi 14236: kaistavaksi siinä vaiheessa, kun hän ei katsonut Venäjän federaation leimalla. 14237: voivansa myöntää hakijalle oleskelulupaa. Pai- Äiti toimitti silloiseen Ulkomaalaiskeskuk- 14238: kallispoliisilla ei ollut myöskään mahdollisuutta seen Venäjän suurlähetystön todistuksen, jonka 14239: jättää oleskelulupahakemusta tutkimatta sillä mukaan hänet oli 25.8.1993 vapautettu Venäjän 14240: perusteella, että hakija oli matkustanut pois kansalaisuudesta. Todistuksen mukaan myös 14241: maasta. Suhteellisuusperiaatteen kannalta ei lapsi oli samalla vapautettu Venäjän kansalai- 14242: voitu pitää hyväksyttävänä sitä, että hakemuk- suudesta. Lapsen henkilötiedot oli merkitty hä- 14243: sen käsittely keskeytettiin rikosasian vireilläolon nen äitinsä passiin. 14244: vuoksi. Komisarion olisi lisäksi tullut ilmoittaa, Ulkomaalaiskeskus katsoi todistuksen perus- 14245: mihin lainkohtiin päätös perustui. teella, että lapsen oli ensin täytynyt saada V enä- 14246: Oikeusasiamies antoi komisariolle huomau- jän kansalaisuus, koska hänet oli siitä vapautet- 14247: tuksen hänen virheellisen menettelynsä johdosta. tu. Koska lapsi oli Venäjän uuden kansalaisuus- 14248: Oikeusasiamiehen päätös 26.5.1997, dnro lain voimaan tullessa 6.2.1992 asunut Venäjän 14249: 1122/4/96 ulkopuolella, Ulkomaalaiskeskus katsoi, että hä- 14250: nen oli Venäjän kansalaisuuslain perusteella täy- 14251: tynyt saada Venäjän kansalaisuus myöhemmin 14252: KANSALAISUUDEN MENETTÄMINEN hakemusperusteisesti eli tavalla, joka Suomen 14253: kansalaisuuslain 8 §:n perusteella johti Suomen 14254: Vanhemmat kantelivat siitä, että Ulkomaa- kansalaisuuden menettämiseen. Sen vuoksi kat- 14255: laiskeskuksen ja Ulkomaalaisviraston virheelli- sottiin, että lapsi oli menettänyt syntyessään 14256: sen menettelyn takia heidän alaikäinen lapsensa saamansa Suomen kansalaisuuden. Ulkomaa- 14257: oli väärin perustein merkitty väestötietoihin me- laiskeskus lähetti kansalaisuuden menettämistä 14258: nettäneeksi Suomen kansalaisuutensa. Lapsi oli koskevan ilmoituksen Väestörekisterikeskuksel- 14259: siten joutunut valtiouoman henkilön asemaan. le. 14260: Kantelijat katsoivat, että lapsen ihmisoikeuksia Väestötietoihin merkittiin, että lapsi oli me- 14261: oli loukattu. nettänyt Suomen kansalaisuuden ja jäänyt siten 14262: valtiottomaksi eli kokonaan vaille kansalaisuut- 14263: Tapahtumat ta. Kansalaisuuden menettämisen johdosta lap- 14264: Kantelijoiden lapsi oli syntynyt Leningradis- selta oli otettu pois hänen passinsa. Passiasiasta 14265: sa vuonna 1982. Isä oli Suomen ja äiti Neuvosto- valitettiin kuitenkin Uudenmaan lääninoikeu- 14266: liiton kansalainen. Lapsi sai syntyessään kum- teen. Se katsoi, päinvastoin kuin Ulkomaalais- 14267: mankin maan kansalaisuuden. Äiti haki myö- keskus, ettei lapsi ollut menettänyt kansalaisuut- 14268: hemmin itselleen Suomen kansalaisuutta. Hän taan, ja kumosi passin peruuttamista koskevan 14269: sai vuonna 1991 ehdollisen kansalaisuuspäätök- päätöksen. Korkein hallintooikeus pysytti lää- 14270: sen, jonka mukaan hänen oli kahden vuoden ninhallituksen ratkaisun. Ulkomaalaiskeskuksen 14271: määräajassa vapauduttava Neuvostoliiton kan- sijaan tullut Ulkomaalaisvirasto ei ollut tästä 14272: salaisuudesta saadakseen Suomen kansalaisuu- huolimatta peruuttanut väestötietoihin tehtyä 14273: den. Äiti kävi tämän jälkeen rekisteröimässä it- ilmoitusta kansalaisuuden menettämisestä. 14274: 14275: 14276: 14277: 267 14278: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 14279: 14280: 14281: 14282: 14283: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- Kansalaisuuden menettämisestä ei tehdä var- 14284: raavan. sinaista hallintopäätöstä, vaan kansalaisuuden 14285: menettäminen ainoastaan todetaan ja asiaa kos- 14286: Kansalaisuuden menettäminen ihmis- keva ilmoitus lähetetään senjälkeen väestötieto- 14287: oikeuskysymyksenä 14288: järjestelmään. Ratkaisun valituskelpoisuus jää 14289: Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia tulkinnanvaraiseksi kysymykseksi. 14290: koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP- Tosiasiallisen oikeussuojakeinon kuitenkin 14291: sopimuksen) 24 artiklan 3 kohdan mukaanjokai- tarjoaa kansalaisuuslain 13 §:ssä tarkoitetun 14292: sella lapsella on oikeus saada kansalaisuus. KP- kansalaisuusselityksen pyytämismahdollisuus. 14293: sopimuksen johdannossa viitataan myös ihmis- Tätä oikeussuojakeinoa voidaan oikeusasiamie- 14294: oikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. Sen hen mielestä pitää ihmisoikeussopimuksen 13 ar- 14295: 15 (2) artiklassa mainitaan, että jokaisella yksi- tiklassa tarkoitetulla tavalla tehokkaana etenkin 14296: löllä on oikeus kansalaisuuteen ja ettei kehään siihen nähden, että asiassa tulee pyydettäväksi 14297: saa sitä mielivaltaisesti riistää. myös korkeimman hallinto-oikeuden lausunto. 14298: Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 14299: kappaleen ei ole katsottu soveltuvan kansalai- Olosuhteiden selvittäm isvelvoll isu us 14300: suuden myöntämistä koskeviin asioihin. Sopi- 14301: Ulkomaalaiskeskuksen olisi ennen Väestöre- 14302: muksen valvontaelimet eivät ole tähänastisessa 14303: kisterikeskukselle tekemäänsä ilmoitusta tullut 14304: oikeuskäytännössä ottaneet kantaa siihen, voisi- 14305: arvioida myös niitä tosiasiallisia olosuhteita, 14306: ko kansalaisuuden menettäminen olla 6 artiklassa 14307: joissa lapsi oli saanut Venäjän kansalaisuuden. 14308: tarkoitettu oikeus. Kantelijoiden mukaan kansa- 14309: Lapsi oli syntynyt ja asunut Suomessa, hänen 14310: laisuuden menettämiseen pitäisi soveltaa Euroo- 14311: isänsä oli suomalainen ja äitikin oli hakenut Suo- 14312: pan ihmisoikeussopimuksen 6 (1) artiklaa sen 14313: men kansalaisuutta. Ennen kuin äiti oli saanut 14314: takia, että kansalaisuuden menettäminen useissa 14315: Suomen kansalaisuuden, hänen oli rekisteröitävä 14316: tapauksissa johtaisi civil right -tyyppisten oike- 14317: itsensä Venäjän kansalaiseksi voidakseen säilyt- 14318: uksien menettämiseen. Kun nämä oikeudet kui- 14319: tää matkustusasiakirjansa ja mahdollistaakseen 14320: tenkin lähtökohtaisesti kuuluvat kaikille ihmisil- 14321: siten käynnit vanhempiensa luona Venäjällä 14322: le heidän kansalaisuudestaan riippumatta, kan- 14323: Neuvostoliiton hajoamisen jälkeenkin. Saadak- 14324: salaisuuden menettämisellä ei voi oikeusasiamie- 14325: seen Suomen kansalaisuuden äiti kuitenkin luo- 14326: hen mielestä olla ainakaan suurta merkitystä ih- 14327: pui vieraan valtion kansalaisuudesta. Ei ole ylei- 14328: misoikeussopimuksen 6 (1) artiklan soveltamisen 14329: sen elämänkokemuksen valossa uskottavaa, että 14330: kannalta. On myös huomattava, että kansallinen 14331: lapsen vanhemmat olisivat kerrotuissa olosuh- 14332: lakimme yleensä tarjoaa yksilölle erikseen oi- 14333: teissa hakeneet tai ainakaan tarkoittaneet hakea 14334: keussuojaa niiden hänen kannaltaan kielteisten 14335: lapselle Venäjän kansalaisuutta, mikä Suomen 14336: oikeusvaikutusten varalta, joita hänelle kansa- 14337: lain mukaan olisi merkinnyt Suomen kansalai- 14338: laisuuden menettämisestä välillisesti seuraa. 14339: suuden menettämistä. Uskottavampaa on olet- 14340: Mutta tarjoaako kansallinen laki ihmisoikeus- 14341: taa, että tässä tapauksessa kysymys oli Venäjän 14342: sopimuksen 13 artiklassa tarkoitetun "tehok- 14343: viranomaisten erehdyksestä. 14344: kaan oikeussuojakeinon" kansalaisuuden menet- 14345: Sisäasiainministeriö on selittänyt kansalai- 14346: tämisen varalle? 14347: suuden menettämisten tällaisissa tapauksissa 14348: 14349: 14350: 268 14351: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 14352: 14353: 14354: 14355: 14356: johtuneen nimenomaan siitä, mitä ulkomaan vi- Suomen kansalaisuuden menettäminen mer- 14357: ranomaiset ovat asiassa ilmoittaneet. Suomen kitsee nyttemmin myös Euroopan unionin kan- 14358: viranomaiset lähtevät siitä, että vieraan valtion salaisuuden menettämistä. Siksi kansallisen lain 14359: viranomainen toimii oman lainsäädäntönsä aset- tulkintaa on nykyään arvioitava myös EY-oi- 14360: tamien vaatimusten mukaisesti. keuden kannalta. Euroopan yhteisöjen tuomiois- 14361: Oikeusasiamiehen mielestä Suomen viran- tuin on vakiintuneesti hakenut johtoa mm. sel- 14362: omaiset eivät kuitenkaan voi välttää omaa vas- laisista ihmisoikeussopimuksista, joissa j äsenval- 14363: tuutaan kansallisen lain soveltamisesta vetoa- tiot ovat osapuolina. Maastrichtin sopimuksessa 14364: malla vieraan valtion viranomaisen menette- viitataan myös perusoikeuksiin sellaisina kuin ne 14365: lyyn. Suomen kansalaisuuden menettämistä ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosään- 14366: kansalaisuuslain 8 §:n mukaan arvioitaessa on töperinteessä. Menettelyä, jossa unionin kansa- 14367: otettava kantaa myös siihen, millä perusteella laisuus katsotaan menetetyksi kansainvälisten 14368: vieraan valtion kansalaisuus on saatu. Tässä suh- ihmisoikeussäännösten vastaisesti, on pidettävä 14369: teessa ei voi olla ratkaisevaa ainoastaan se, mitä samalla yhteisön oikeuden vastaisena. 14370: vieraan valtion viranomainen asiasta ilmoittaa 14371: tai antaa ymmärtää tapahtuneen. Ei voida läh- Asianosaisen kuuleminen 14372: teä siitä, että vieraan valtion viranomaisten rat- 14373: Ulkomaalaiskeskuksen on ollut tosiasiallisesti 14374: kaisujen ja ilmoitusten todistusvoima olisi käy- 14375: ratkaistava kysymys kansalaisuuden menettä- 14376: tännössä kumoamaton. 14377: misestä, ennen kuin se on voinut lähettää Väestö- 14378: Jokainen tapaus on erikseen tutkittava, mikä- 14379: rekisterikeskukselle ilmoituksen kansalaisuuden 14380: li asianosaiset itse kiistävät antaneensa sellaista 14381: menettämisestä. Tätä ratkaisua, johon liittyy 14382: tahdonilmaisua, johon vieraan valtion viran- 14383: myös näytön arviointia sekä oikeussäännösten 14384: omaisen ratkaisu näyttäisi perustuvan. Näytön 14385: tulkintaa, on pidettävä sellaisena asian ratkaise- 14386: arvioinnin lähtökohtana on pidettävä sääntöä, 14387: misena, johon tulee soveltaa hallintomenettely- 14388: että epätietoisissa tapauksissa asia ratkaistaan 14389: lain 15 §:n mukaista asianosaisen kuulemissään- 14390: Suomen kansalaisuuden säilymisen puolesta. 14391: nöstä. Ulkomaalaiskeskus toimi tämän säännök- 14392: Näin on katsottava sitä suuremmalla syyllä, jos 14393: sen vastaisesti, kun se jätti kuulematta lapsen 14394: vastakkainen lopputulos merkitsisi, että henkilö 14395: vanhempia ennen kuin se toimitti lapsen kansa- 14396: jäisi kokonaan vaille kansalaisuutta. 14397: laisuuden menettämistä koskevan ilmoituksen 14398: Lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta anne- 14399: Väestörekisterikeskukselle. 14400: tun lain 5 §:n 1 momentti edellyttää, että lapsen 14401: huoltajat yhdessä hakevat vieraan valtion kan- 14402: Tasavallan Presidentin kansalaisuusselitys 14403: salaisuutta lapselle silloin, kun lapsi asuu Suo- 14404: messa. Koska tässä tapauksessa isän antamasta Kantelijat olivat tehneet myös Tasavallan 14405: suostumuksesta ei ole näyttöä eikä Venäjän kan- Presidentille kansalaisuuslain 13 §:n mukaisen 14406: salaisuutta siten ollut haettu lapselle Suomen selityspyynnön sen selvittämiseksi, oliko lapsi 14407: oikeuden mukaisessa järjestyksessä, Ulkomaa- Suomen kansalainen. Tämä asia oli Ulkomaalais- 14408: laiskeskuksen ei olisi oikeusasiamiehen mielestä virastossa valmisteltavana. Ulkomaalaisvirasto 14409: tullut katsoa hänen Suomen kansalaisuuttaan ei ollut pyytänyt asiassa lain edellyttämää kor- 14410: menetetyksi. keimman hallinto-oikeuden lausuntoa. 14411: 14412: 14413: 14414: 269 14415: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALO T T A N 14416: 14417: 14418: 14419: 14420: Oikeusasiamiehen mielestä oli epäiltävissä, nyt Suomen kansalaisuuttaan". 14421: että asian hitaaseen käsittelyyn oli ollut osasyy- Tämän johdosta oikeusasiamies totesi seuraa- 14422: nä korkeimman hallinto-oikeuden 28.11.1995 van. 14423: kantelijoiden lapsen passiasiassa antama päätös, Siitä huolimatta, että Tasavallan Presidentil- 14424: jossa Ulkomaalaisviraston laintulkinta kyseen- lä on kansalaisuuslain 13 §:n mukaan oikeus an- 14425: alaistettiin. Korkeimman hallinto-oikeuden lau- taa ns. kansalaisuusselityksiä, on selvää, että 14426: sunnon sisällön mahdollinen ennakoiminen olisi hallintotuomioistuimet voivat ja niiden tulee ar- 14427: kuitenkin epäasiallinen peruste asian käsittelyn vioida henkilön kansalaisuutta ja kansalaisuu- 14428: viivyttämiselle Ulkomaalaisvirastossa. den mahdollista menettämistä itsenäisesti, Ulko- 14429: Puheena oleva asia olisi ollut oikeusasiamie- maalaisviraston omista käsityksistä riippumat- 14430: hen mielestä käsiteltävä erityisen joutuisasti sen ta, kun tuomioistuinkäsittelyn kohteena ovat 14431: vuoksi, että Suomi on valtiottomien henkilöiden kansalaisuuteen liittyvät oikeudet tai velvolli- 14432: oikeusasemaa koskevaan yleissopimukseen liit- suudet. Tätä edellyttää jo hallitusmuodon 2 §:n 4 14433: tyessään nimenomaisesti velvoittanut tällaisia momentissa turvattu tuomiovallan riippumatto- 14434: henkilöitä koskevan kansalaistamismenettelyn muuden periaate. 14435: nopeuttamiseen. Tämä tapaus oli rinnastettavis- Tässä tapauksessa korkein hallinto-oikeus oli 14436: sa valtiouoman kansalaistamiseen, koska kysy- kuitenkin antanut täytäntöönpanokelpoisen 14437: myksessä oli kansalaisuutta kokonaan vailla ole- päätöksen ainoastaan lapsen passia koskevalta 14438: vaksi katsotun henkilön oikeusaseman lainmu- osalta. Kansalaisuutta koskeva kannanotto oli 14439: kaisesta selvittämisestä. Kantelijoiden lapsen oi- tässä asiassa ollut ennakkokysymyksen luontei- 14440: keusturva vaati kansalaisuusasian joutuisaa sel- nen. Mainitusta kannanotosta ei ollut johtunut 14441: vittämistä ja lopullista ratkaisemista. esimerkiksi väestörekisteriviranomaiselle oikeu- 14442: dellista velvollisuutta korjata sille kansalaisuus- 14443: asetuksen l l §:n nojalla annettua kansalaisuusil- 14444: Väestötietojen muuttaminen moitusta, jollei Ulkomaalaisvirasto itse tätä il- 14445: Lapsen kansalaisuutta koskevan väestötiedon moitustaan peruuttanut. 14446: muuttamisen osalta oikeusasiamies totesi vielä, Korkeimman hallinto-oikeuden lapsen passia 14447: että väestötietojen mukaan lapsi oli edelleen vail- koskevassa asiassa antaman ratkaisun täytän- 14448: la kansalaisuutta, valtiottomaksi merkittynä. töönpanovaikutus oli kohdistunut muuhun kuin 14449: Korkeimman hallinto-oikeuden kannanotto pas- Ulkomaalaisviraston toimivaltaan kuuluvaan 14450: siasiassa ei ollut vaikuttanut väestötietoihin. asiaan. Sen vuoksi oli lähtökohtana, ettei myös- 14451: Ulkomaalaisviraston ilmoituksen mukaan sen kään Ulkomaalaisvirastolla ole tällöin ollut oi- 14452: tarkoituksena oli ilmoittaa Väestörekisterikes- keudellista toimimisvelvollisuutta pelkästään 14453: kukselle lapsen kansalaisuustietojen muutokses- korkeimman hallinto-oikeuden puheena olevan 14454: ta vasta siinä tapauksessa, että Tasavallan Presi- kannanoton johdosta. Tätä näkemystä puolsi 14455: dentin asiassa aikanaan antama selitys tätä edel- myös se seikka, että lapsen kansalaisuuskysy- 14456: lyttäisi. Ulkomaalaisviraston käsityksen mu- myksestä oli pyydetty kansalaisuuslain 13 §:n 14457: kaan lääninoikeus oli ottanut itselleen "Tasaval- nojalla selitystä Tasavallan Presidentiltä ja että 14458: lan Presidentille kuuluvan toimivallan perustel- tämä selitysmenettely oli edelleen vireillä. 14459: lessaan päätöstään sillä, ettei lapsi ole menettä- Tilannetta oli kuitenkin tarkasteltava koko- 14460: 14461: 14462: 14463: 270 14464: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 14465: 14466: 14467: 14468: 14469: naisuutena ja ottaen tällöin erityisesti huomioon dentti kansalaisuuslain 13 §:n nojalla olisi mah- 14470: se tosiasiallinen oikeusasema, johon Ulkomaa- dollisesti antanut toisensisältöisen selityksen. 14471: laiskeskuksen antama kansalaisuusilmoitus oli 14472: kantelijoiden lapsen saattanut. 14473: Ylintä tuomiovaltaa hallintoasioissa käyttä- 14474: Huomautus 14475: vä korkein hallinto-oikeus oli katsonut, että kan- Oikeusasiamies katsoi Ulkomaalaisviraston 14476: telijoiden lapsi ei ollut menettänyt Suomen kan- menetelleen virheellisesti siinä, 14477: salaisuuttaan. Sen vuoksi lapsen passia ei ole l) että asianosaisia ei ollut kuultu kansalai- 14478: voitu peruuttaa kansalaisuuden menettämisen suuden menettämistä koskevan ratkaisun osalta, 14479: perusteella. Korkeimman hallinto-oikeuden kan- 2) että lapsen oli katsottu kerrotuilla perus- 14480: nanoton valossa oli ollut ilmeistä, ettei lapselta teilla menettäneen Suomen kansalaisuuden, 14481: voitaisi laillisesti riistää myöskään muita Suo- 3) että kansalaisuusselitystä koskevan pyyn- 14482: men tai Euroopan unionin kansalaisuuteen liit- nön käsittelyä oli aiheettomasti viivytetty sekä 14483: tyviä oikeuksia. 4) että Väestörekisterikeskukselle tehtyä il- 14484: Väestötietojärjestelmän mukaan kantelijoi- moitusta kansalaisuuden menettämisestä ei ollut 14485: den lapsella ei kuitenkaan enää ollut Suomen korkeimman hallinto-oikeuden kannanotosta 14486: kansalaisuutta. Tasavallan Presidentin kansalai- huolimatta peruutettu. 14487: suusselitystä oli jouduttu odottamaan sen joh- Oikeusasiamies antoi Ulkomaalaisvirastolle 14488: dosta, että selitysasian valmistelu on pitkittynyt huomautuksen edellä selostetusta virheellisestä 14489: Ulkomaalaisvirastossa. Lapsi ja hänen vanhem- menettelystä. Oikeusasiamies pyysi Ulkomaa- 14490: pansa olivat joutuneet elämään oikeudellisessa laisvirastoa ilmoittamaan 20.6.1997 mennessä, 14491: epätietoisuudessa, mistä oli aiheutunut heille yli- mihin toimenpiteisiin se oli ryhtynyt kantelijoi- 14492: määräistä hankaluutta ja todennäköisesti myös den lasta koskevan väestötietomerkinnän kor- 14493: oikeudenkäyntikuluja. jaamiseksi ja Tasavallan Presidentille osoitetun 14494: Hallitusmuodon 16 a § huomioon ottaen on selityspyynnön valmistelemiseksi. 14495: muistettava, että julkisen vallan on myös tosi- Oikeusasiamiehen päätös 28.5.1997, dnro 626/ 14496: asiallisilla hallintoratkaisuillaan pyrittävä tur- 4/96 14497: vaamaan perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien to- 14498: teutuminen. Ulkomaalaisvirasto ilmoitti 19.6.1997, että se 14499: Ulkomaalaisviraston omaksuma käsitys lap- oli 30.5.1997 päivätyllä kirjelmällään Väestörekis- 14500: sen kansalaisuuden menettämisestä ei ollut oike- terikeskukselle peruuttanut Ulkomaalaiskeskuksen 14501: usvoimainen hallintopäätös. Kantelijoiden lap- 21.10.1993 päivätyn ilmoituksen kantelijoiden 14502: sen tapauksessa ei olisi ollut estettä sille, että lapsen kansalaisuuden menettämisestä. Väestöre- 14503: Ulkomaalaisvirasto olisi heti korkeimman hallin- kisterikeskuksen 9.6.1997 päivätyn kirjelmän mu- 14504: to-oikeuden päätöksestä tiedon saatuaan peruut- kaan kantelijoiden lapsi on jälleen merkitty väestö- 14505: tanut Väestörekisterikeskukselle tekemänsä tietojärjestelmään Suomen kansalaiseksi. 14506: kansalaisuusilmoituksen ja korkeimman hallin- Lisäksi Ulkomaalaisvirasto on pyytänyt 14507: to-oikeuden kannanottoon viitaten todennut 18.6.1997 korkeinta hallinto-oikeutta antamaan 14508: lapsen säilyttävän Suomen kansalaisuutensa ai- lausunnon Tasavallan Presidentin kansalaisuus- 14509: nakin siihen saakka, kunnes Tasavallan Presi- selitystä varten. 14510: 14511: 14512: 271 14513: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 14514: 14515: 14516: 14517: 14518: Ulkomaalaisvirasto ilmoitti 4. 7.1997, että se oli henkin usein painottarua pääsääntö on se, että 14519: saanut 26.6.1997 Venäjän federaation ulkominis- käännytettävälle tulee varata riittävä aika jär- 14520: teriöltä lausunnon, jonka mukaan 25.8.1993 an- jestää asiansa ennen käännytyksen täytäntöön- 14521: nettu tieto kantelijan lapsen Venäjän federaation panoa. Perheen taholta oli mm. kerrottu, ettei- 14522: kansalaisuuden menettämisestä oli annettu hänen vät he mm. ehtineet nostaa rahaa pankista. 14523: äitinsä Venäjän federaation passiin tehdyn virheel- Tämä on ollut sinänsä uskottavaa, ottaen huo- 14524: lisen merkinnän perusteella. Ulkomaalaiskeskuk- mioon, että käännytyksen täytäntöönpano ta- 14525: sen 21.10.1993 antama ilmoitus kansalaisuuden pahtui yllättäen sunnuntaiaamuna. 14526: menettämisestä oli siten perustunut ulkomaan vi- Viranomaisten selitys, että vain tällä tavoin 14527: ranomaisen antamaan virheelliseen todistukseen. väitettiin mm. perheen lasten säilöönottaminen 14528: edellisenä päivänä, ei ole tässä tapauksessa hy- 14529: väksyttävä. Koko perheen säilöönottaminen oli- 14530: si joka tapauksessa ollut voimakeinojen ylimitoi- 14531: ULKOMAALAISPERHEEN 14532: tettua käyttöä, ottaen huomioon, ettei kysymys 14533: KÄÄNNYTTÄMINEN 14534: ollut rikollisista tai yhteiskunnalle muuten vaa- 14535: Kantelijan mukaan Vöyrin nimismiespiirin rallisista henkilöistä. Voimakeinojen ylimitoitus- 14536: poliisimiehet olivat käyttäneet tarpeetonta väki- ta ei voida perustella selityksellä, että vain sillä 14537: valtaa ulkomaalaisperheen käännytyksen yh- tavalla olisi vältytty voimakeinojen vielä rajum- 14538: teydessä. Myös käännytyksen täytäntöönpanon masta ylimitoituksesta. 14539: ajoittaminen sunnuntaipäiväksi oli kantelun Pääteltävissä oli, että poliisi oli tässä tapauk- 14540: mukaan ollut epäasianmukaista. sessa nimenomaan halunnut toimia yllätykselli- 14541: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- sesti. Perusteluna oli mainittu se, että viran- 14542: raavan. omaisten tiedossa oli ollut perheen aikaisempi 14543: Ulkomaalaislain mukaan ulkomaalaisten OI- piileskely Ruotsissa ja että perhe oli jättänyt 14544: keuksia ei saanut rajoittaa enempää kuin oli vält- Suomen viranomaisille uuden turvapaikkahake- 14545: tämätöntä. Poliisilain mukaan kansalaisten oi- muksen. Nämä seikat eivät oikeusasiamiehen 14546: keuksiin ei saanut puuttua enempää kuin yleisen mielestä kuitenkaan oikeuttaneet käännytyksen 14547: järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja yllätykselliseen toimeenpanoon ennakkovaroi- 14548: virkatehtävän toimittamiseksi oli tarpeen. tuksetta sunnuntaiaamuna, perheen ollessa juuri 14549: Käännytys tuli mahdollisuuksien mukaan to- kirkkoon lähdössä. 14550: teuttaa käännytettävälle kohtuutonta haittaa Oikeusasiamies viittasi myös Euroopan ihmis- 14551: aiheuttamatta. Tällöinkin käännytettävää tuli oikeussopimuksen 8 artiklaan, jonka mukaan jo- 14552: kohdella ihmisarvoisesti. Näitä käännytettävän kaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elä- 14553: oikeusturvan kannalta keskeisiä periaatteita ei määnsä sekä kotiinsa kohdistuvaa kunnioitusta. 14554: oikeusasiamiehen mielestä ollut riittävästi otettu Viranomaiset eivät mainitun artiklan mukaan 14555: huomioon asianomaisen perheen käännytyksen saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen paitsi 14556: yhteydessä. silloin kun laki sen sallii ja se on demokraattisessa 14557: Perhe oli ilmoittanut poliisille lähtevänsä va- yhteiskunnassa välttämätöntä kansallisen ja 14558: paaehtoisesti. Tähän perheelle ei ollut kuiten- yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hy- 14559: kaan varattu mahdollisuutta. Oikeusasiamie- vinvoinnin vuoksi taikka epäjärjestyksen ja ri- 14560: 14561: 14562: 14563: 272 14564: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 14565: 14566: 14567: 14568: 14569: kollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin Poliisin menettelyn moitittavuutta arvioides- 14570: suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuk- saan oikeusasiamies kuitenkin otti huomioon ne 14571: sien ja vapauksien turvaamiseksi. käytännön ongelmat, jotka käännytyspäätösten 14572: Poliisin piti aina pyrkiä siihen, että räjähdys- tehokkaaseen täytäntöönpanoon aina liittyvät, 14573: herkätkin tilanteet kyettiin hoitamaan rauhan- ja poliisin toimintaan tässä suhteessa kohdistu- 14574: omaisin keinoin ja valittava menettelytapansa vat ristipaineet. Poliisin on tehtävä nopeitakin 14575: tämän mukaisesti. Suhteellisuusperiaatetta so- ratkaisuja, mikä ei luonnollisestikaan mahdollis- 14576: vellettaessa oli pidettävä mielessä ennen kaikkea ta yhtä perinpohjaista harkintaa kuin virkatoi- 14577: se yhteiskunnallinen intressi, jota suojeltiin. Vir- miin jälkikäteen kohdistuvassa laillisuusvalvon- 14578: katoimen suorittamisesta oli myös voitava luo- nassa. 14579: pua, mikäli sen läpi vieminen merkitsi vallitsevis- Oikeusasiamies saattoi käsityksensä perheen 14580: sa olosuhteissa suhteellisuusperiaatteen loukka- käännytyksen toteuttamistavasta asianomais- 14581: usta. Oikeusasiamies varoitti ajattelemasta, että ten poliisimiesten tietoon ja vastaisen varalle 14582: poliisin olisi "arvovaltasyistä" näytettävä voi- huomioon otettavaksi. 14583: mansa ja sen vuoksi saatettava kerran aloitta- Oikeusasiamiehen päätös 3.12.1997, dnro 742/ 14584: mansa virkatoimi loppuun, vaatipa se mitä uh- 4/95 14585: rauksia tahansa. 14586: Tässä tapauksessa oli otettava huomioon, että 14587: itse käännytyspäätöksen tiedoksiauto oli jäänyt LIIKENNE 14588: osin epävarmaksi. Myös käännytyksen täytän- 14589: töönpanotapa ja -ajankohta olivat olleet poik- 14590: LAUSUNNOT 14591: keuksellisia. Tämä olisi oikeusasiamiehen mieles- 14592: tä puoltanut erityistä pidättyvyyttä voimakei- 14593: YLEISRADIOLAINSÄÄDÄNNÖN UUDIS- 14594: noja käytettäessä. 14595: TAMISTA KOSKEVA LAUSUNTO 14596: Eri osapuolten kertomukset poikkesivat oleel- 14597: lisesti toisistaan siinä, mitä tuli tapahtumiin itse Liikenneministeriö pyysi oikeusasiamieheltä 14598: käännytystilanteessa. Tilanne oli oikeusasiamie- lausuntoa yleisradiolainsäädännön uudistamista 14599: hen arvion mukaan ilmeisesti kärjistynyt syistä, koskevasta muistiosta. 14600: jotka ainakin osaksi olivat olleet poliisille ennalta Oikeusasiamies korosti lausunnossaan sitä, 14601: arvaamattomia. että uudistuksessa ei ole kyse ainoastaan ulkoisen 14602: Ei ollut luotettavasti osoitettavissa, että polii- sääntelyn ajanmukaistamisesta vaan myös siitä, 14603: simiehet olisivat voimakeinoja käyttäessään me- että hallitusmuodon 10 §:n mukainen sananva- 14604: netelleet virkavelvollisuuksiensa vastaisesti. paus toteutuu lainsäätäjän tarkoittamalla taval- 14605: Käännytyksen täytäntöönpano oli kokonaisuu- la. 14606: tena arvostellen ollut kuitenkin ylimitoitettu. Oikeusasiamies katsoi, että julkisen palvelun 14607: Ulkomaalaislaista ja poliisilaista ilmenevä suh- yleisradiotoiminnalla on keskeinen merkitys ih- 14608: teellisuusperiaate ei ollut edellyttänyt näin voi- misten yhdenvertaisuuden ja monien perusoi- 14609: makasta puuttumista tilanteeseen. Oikeusasia- keuksien toteutumisen kannalta. Sitä tarvitaan 14610: mies piti lopputulosta perheen kannalta koh- edelleen. Rahoituksen järjestäminen tähän on 14611: tuuttomana. kuitenkin monitahoinen yhteiskuntapoliittinen 14612: 14613: 14614: 14615: 273 14616: T 0 M E N P T E E T H A L L NNONALOITTA N 14617: 14618: 14619: 14620: 14621: kysymys, johon oikeusasiamies ei voi ottaa kan- "juridisesti pätevämpi" kuin sen suomenkielinen 14622: taa. versio. Kaikki unionin viralliset kielet ovat yhtä 14623: Oikeusasiamies piti tärkeänä, että yleisradion todistusvoimaisia, kun kysymys on Euroopan 14624: hallintoneuvoston jäsenten rikosoikeudellinen yhteisön oikeuden tulkinnasta ja soveltamisesta. 14625: virkavastuu olisi mahdollisimman täsmällisesti Kielilain (148/22) 1 §:n mukaan Suomen viran- 14626: määritelty. Samoin olisi lainsäädäntöä uudistet- omaisissa on käytettävä maan kansalliskieltä. 14627: taessa otettava selkeä kanta siihen, miltä osin Lain 3 §:n mukaan Suomen kansalaisella on oi- 14628: yleisradiotoimintaa on pidettävä oikeusasiamie- keus omassa asiassaan käyttää omaa kieltänsä, 14629: hen ja oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan piiriin suomea tai ruotsia. Kun kantelija oli pyytänyt 14630: kuuluvana julkisena tehtävänä. direktiiviä suomenkielisellä kirjeellä, jo kielilain 14631: Oikeusasiamiehen kirje liikenneministeriölle säännöksistä johtuu, että pyydetty aineisto olisi 14632: 18.4.1997, dnro 734/4/97 tullut lähettää hänelle suomenkielisenä. Mainit- 14633: tu direktiivi on julkaistu suomenkielisenä vuon- 14634: na 1994 Suomen säädöskokoelman Euroopan ta- 14635: Muistioon pohjautuva hallituksen esitys televi- 14636: lousaluetta koskevassa osassa. 14637: sio- ja radiotoimintaa koskevaksi lainsäädännöksi 14638: Oikeusasiamies katsoi ajoneuvohallinnon me- 14639: (HE 34/1998 vp.) on eduskunnan käsiteltävänä. 14640: netelleen virheellisesti sen lähettäessä kantelijal- 14641: le hänen pyytämänsä säädösaineiston ainoas- 14642: taan englanninkielisenä. Tämä menettely on 14643: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT saattanut vaikeuttaa kantelij an mahdollisuuksia 14644: valittaa ajoneuvohallinnon päätöksestä edelleen 14645: ALOITTEET 14646: korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 14647: Oikeusasiamies kiinnitti ajoneuvohallinnon 14648: VIERAAN KIELEN KÄYTTÖ 14649: tehtäviä nykyään hoitavan Ajoneuvohallinto- 14650: Kantelija oli helmikuussa 1995 pyytänyt ajo- keskuksen huomiota kielilain säännösten nou- 14651: neuvohallinnoita jäljennöstä Euroopan yhteisö- dattamiseen asiakaspalvelun yhteydessä. 14652: jen neuvoston direktiivistä, jolla ajoneuvohallin- Oikeusasiamiehen päätös 26.3.1997, dnro 648/ 14653: non päätöstä häntä koskevassa katsastusasiassa 4/95 14654: oli perusteltu. Direktiivi oli lähetetty hänelle 14655: englanninkielisenä, koska direktiivi oli ajoneuvo- 14656: hallinnon mielestä tällä kielellä "juridisesti päte- 14657: TIELAITOKSEN URAKOIDEN 14658: vämpi". Kantelija olisi halunnut direktiivin suo- 14659: KILPAILUTTAMINEN 14660: menkielisenä. 14661: Oikeusasiamies esitti kannanottonaan seuraa- Kantelija kertoi, että tielaitoksen Uudenmaan 14662: van. ja Keski-Suomen tiepiirit olivat kolmessa eri ta- 14663: Suomen liityttyä vuoden 1995 alusta Euroo- pauksessa tehneet urakka- ja myyntisopimuksen 14664: panunioniin myössuomenkieli on saanut Euroo- tielaitoksen entisen työntekijän perustaman yri- 14665: pan yhteisön oikeutta sovellettaessa virallisen tyksen kanssa ilman tarjouskilpailua. 14666: kielen aseman. Näin ollen ei ole perusteita väit- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 14667: tää, että direktiivin englanninkielinen versio olisi raavan. 14668: 14669: 14670: 14671: 274 14672: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 14673: 14674: 14675: 14676: 14677: Julkisista hankinnoista annetun lain mukaan jous olisi joka tapauksessa voittanut tarjousme- 14678: hankinnassa on käytettävä hyväksi kilpailu- nettelyssä. Rajoitettu tarjousmenettely ei ilmei- 14679: mahdollisuudet. Valtion rakennusurakoista an- sesti myöskään olisi aiheuttanut kohtuuttomia 14680: netun asetuksen mukaan myös urakkatarjoukset kustannuksia ainakaan urakoidenarvoon verrat- 14681: on kilpailutettava. Urakkakilpailuun osallistu- tuna. Hankintojen erityiseen kiireellisyyteen 14682: via tarjouksentekijöitä on kohdeltava tasapuoli- asiassa ei ole vedottu. 14683: sesti ja syrjimättä. Vain erityisistä syistä raken- Urakkasopimusten ei ole myöskään näytetty 14684: nustyö voidaan antaa urakoitsijalle urakkakil- koskeneen sellaista työtä, jota teknisistä tai 14685: pailua järjestämättä. muista syistä kukaan muu urakoitsija ei olisi 14686: Hankintayksikkö voi tarjouspyyntömenette- pystynyt tekemään. Tosin selvitys viittasi sii- 14687: lyssä käyttää avointa tai rajoitettua menettelyä hen, että ammattitaitoisia urakoitsijoita oli vai- 14688: taikka neuvottelumenettelyä. N euvottelume- keata löytää. 14689: nettelyssä hankintayksikkö ottaa yhteyden va- Viime kädessä tulee pohdittavaksi se, missä 14690: litsemiinsa urakoitsijoihin ja neuvottelee yhden määrin julkisen toiminnan yksityistäruistavoite 14691: tai useamman urakoitsijan kanssa sopimuksen oikeuttaa neuvottelumenettelyn käyttöön. Ky- 14692: ehdoista. Neuvottelumenettelyä voidaan käyt- symys oli tielaitoksen aiemmin niin sanottuna 14693: tää ainoastaan, jos avoimella tai rajoitetulla me- omana työnä hoitamien tehtävien kokeiluluon- 14694: nettelyllä ei ole saatu hyväksyttäviä tarjouksia, teisesta yksityistäruisestä siten, että tielaitoksen 14695: taikka hankkeen erityisluonteen tai kiireellisyy- työntekijöitä kannustettiin siirtymään yksityis- 14696: den vuoksi. yrittäjiksi. Tällainen pyrkimys ei sinänsä ole ris- 14697: Kanteluasiassa on kysymys siitä, oliko tiepii- tiriidassa julkisia hankintoja koskevan sääntelyn 14698: rillä erityisiä syitä sopia urakoista neuvottele- tavoitteen eli kilpailun lisäämisen kanssa. 14699: malla suoraan yhden urakoitsijan kanssa. Toisin Keski-Suomen tiepiirin selvityksen mukaan 14700: sanoen: oliko tiepiirien urakoilla valtion raken- yksityistäruishankkeesta olisi jouduttu koko- 14701: nusurakoista annetun asetuksen 5 §:n 5 momen- naan luopumaan, jos urakkatarjouksia olisi jou- 14702: tissa tarkoitettu erityisluonne, joka oikeutti tie- duttu pyytämään tielaitoksen ulkopuolisilta ura- 14703: piirit neuvottelumenettelyn käyttöön? koitsijoilta. Ei liene kuitenkaan ollut mitään es- 14704: Mitä merkittävämmästä hankinnasta on ky- tettä sille, että urakkatarjousta olisi tällöin pyy- 14705: symys, sitä painavampia erityisten syiden on ol- detty myös kyseisiltä tielaitoksen työntekijöiltä. 14706: tava. Tässä asiassa urakat, erityisesti Uuden- Voidaan pitää kyseenalaisena, tapahtuuko yksi- 14707: maan tiepiirin urakka, olivat taloudellisesti hy- tyistäminen oikeudellisesti terveeltä pohjalta, 14708: vin merkittäviä. Tällaisessa hankinnassa neuvot- jos urakkaa ei voida lainkaan saattaa kilpailun 14709: telumenettely tulee kysymykseen vain poik- kohteeksi. 14710: keuksellisesti. Tielaitoksen ilmoituksen mukaan urakat on 14711: Pelkästään tehtyjen urakkasopimusten edul- kuitenkin vastedes tarkoitus kilpailuttaa. Toi- 14712: lisuus tielaitoksen kannalta tai urakoitsijoiden saalta asiassa ei ole saatettu uskottavaksi sitä, 14713: sopivuus tehtäviinsä eivät oikeusasiamiehen että juuri urakoiden "kokeilunäkökulma" olisi 14714: mielestä ole erityisiä syitä neuvottelumenettelyn pakottanut ensi vaiheessa turvautumaan neu- 14715: käyttöön. Tarjousmenettely olisi saattanut joh- vottelumenettelyyn. 14716: taa vielä parempaan lopputulokseen ja paras tar- Tielaitoksen edustajien menettelyn tekee eri- 14717: 14718: 14719: 14720: 275 14721: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 14722: 14723: 14724: 14725: 14726: tyisen ongelmalliseksi se, että suljettua neuvotte- nöksiä ja muutoinkin huolehdittava siitä, että 14727: lumenettelyä on käytetty tielaitoksen oman suomen-, ruotsin- ja saamenkielisen väestön tar- 14728: työntekijän perustaman yrityksen kanssa. Vaik- peet otetaan sen toiminnassa huomioon saman- 14729: ka menettelyyn ei tosiasiallisesti liittyisikään laisten perusteiden mukaan. Oikeusasiamies to- 14730: epäasiallisia tai yrittäjien yhdenvertaisuutta tesi olevan tulkinnanvaraista, sisältääkö käsite 14731: loukkaavia piirteitä, se saattaa antaa ulkopuoli- "toiminta" tässä myös sellaisen toiminnan, jota 14732: selle ainakin aiheen epäillä tuttavuussuhteiden ei postitoimintalain mukaan voi määritellä varsi- 14733: vaikutusta julkiseen päätöksentekoon. naiseksi postitoiminnaksi. Ottaen huomioon sen 14734: Tarjousmenettelylie on sen sijaan ominaista yleisen laintulkintasäännön, jonka mukaan lait 14735: päätöksentekomenettelyn avoimuus ja jälkikä- on tulkittava perusoikeusmyönteisesti, hän kat- 14736: teinen kontrolloitavuus, mitä seikkoja pidetään soi, että postilaitos on velvollinen turvaamaan 14737: hallintotoiminnan uskottavuuden ja julkisen kielelliset oikeudet paitsi postitoiminnassa myös 14738: luotettavuuden kannalta keskeisinä. Neuvotte- muussa tähän liittyvässä toiminnassa. Posti- 14739: lumenettelyllä mahdollisesti saavutettavat ta- museon ylläpito voitiin katsoa tällaiseksi muuksi 14740: loudelliset säästöt painavat harkinnassa näitä toiminnaksi. Postimuseolla oli siten velvollisuus 14741: tavoitteita vähemmän. palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi. 14742: Näillä perusteilla oikeusasiamies piti kysy- Oikeusasiamies totesi, että opastus postimu- 14743: myksessä olevaa tielaitoksen menettelyä kritii- seon sisäänkäynnin yhteydessä oli suomen- ja 14744: kille alttiina joskaan ei selvästi virheellisenä, ot- ruotsinkielistä ja että audiovisuaalinen esittely 14745: taen huomioon, että erityisten syiden olemassa- oli saatavilla myös ruotsiksi. Näyttelytekstit oli- 14746: olo on oikeudellisessa harkinnassa aina tulkin- vat niinikään suomeksi ja ruotsiksi, poikkeukse- 14747: nanvarainen kysymys. Oikeusasiamiehen mie- na kuitenkin näyttelyvitriineissä olevat tekstit, 14748: lestä olisi tässä tapauksessa ollut perustellumpaa jotka olivat vain suomen- ja englanninkieliset. 14749: järjestää urakoista tarjouskilpailu. Postimuseo oli perustellut ruotsinkielisten teks- 14750: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä valtion tien puuttumista vitriineistä viittaamalla mm. 14751: rakennusurakoiden kilpailuttamisesta liikenne- tilanpuutteeseen. 14752: ministeriön ja tielaitoksen tietoon. Oikeusasiamies ei katsonut postimuseon me- 14753: Oikeusasiamiehen päätös 15.4.1997, dnro 936/ netelleen sillä tavoin lainvastaisesti, että asia 14754: 4/95 vaatisi oikeusasiamiehen toimenpiteitä. Hän 14755: kiinnitti kuitenkin postimuseon huomiota siihen, 14756: että myös vitriineissä olevien näyttelytekstien 14757: pitäisi olla ruotsiksi. Jos kuitenkin tilanpuute on 14758: KIELILAIN NOUDATTAMINEN 14759: todellisena esteenä, tulee vastaavan tiedon olla 14760: POSTIMUSEOSSA 14761: helposti saatavilla ruotsiksi jollakin muulla tar- 14762: Kantelija arvosteli kirjoituksessaan Suomen koituksenmukaisella tavalla. 14763: Posti Oy:n osana toimivaa postimuseota ruotsin Oikeusasiamies kiinnitti edelleen Suomen Pos- 14764: kielen syrjäyttämisestä opasteissa ja näyttely- ti Oy:n ja postimuseon huomiota hallitusmuodon 14765: teksteissä. 14 §:n 2 momenttiin, johon sisältyy julkiseen 14766: Postitoimintalain mukaan postilaitoksen on valtaan kohdistuva perustuslaillinen toimeksi- 14767: toiminnassaan noudatettava kielilain sään- anto huolehtia suomen- ja ruotsinkielisen väes- 14768: 14769: 14770: 14771: 276 14772: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 14773: 14774: 14775: 14776: 14777: tön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tar- Huomioon ottaen sen, että oli jo ryhdytty 14778: peista samanlaisten perusteiden mukaan. Sään- toimenpiteisiin kaappien ja pilareiden varusta- 14779: nös edellyttää paitsi näiden kielten muodollisesti miseksi ruotsinkielisin varoitusmerkinnöin, oi- 14780: yhdenvertaista kohtelua myös suomen-ja ruot- keusasiamies katsoi, ettei asia antanut hänelle 14781: sinkielisen väestön tosiasiallisen tasa-arvon tur- enää aihetta muuhun kuin että hän saattoi käsi- 14782: vaamista. Tämä on erityisen tärkeätä mm. tie- tyksensä kielilain tulkinnasta liikenneministe- 14783: donvälityksessä sekä yhteiskunnallisten palvelu- riön tietoon ja kiinnitti samalla huomiota kielel- 14784: jen järjestämisessä. lisen tasa-arvon tärkeyteen. 14785: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä myös lii- Oikeusasiamiehenkirje 13.10.1997, dnro ll88/ 14786: kenneministeriön tietoon. 4/97 14787: Oikeusasiamiehen päätös 6.5.1997, dnro 1346/ 14788: 4/95 14789: 14790: TELELIITIYMÄN SULKEMINEN PUHELIN- 14791: HÄIRINNÄN JOHDOSTA 14792: KIELILAIN NOUDATIAMINEN 14793: Kantelija oli joutunut kärsimään sukulaisensa 14794: TELETOIMINNASSA 14795: matkapuhelimella harjoittamasta jatkuvasta 14796: Kantelija kertoi havainneensa useissa Uuden- kotirauhan häirinnästä. Hän oli vaatinut häirit- 14797: maan kaksikielisissä kunnissa Telen kaapeliyh- sijän puhelinliittymän sulkemista. Kantelija ar- 14798: teyksien jakokaappeja ja merkkipilareita, joissa vosteli liikenneministeriön kielteistä kantaa, jon- 14799: yhtiön nimi ja varoitusteksti olivat ainoastaan ka mukaan matkapuhelinliittymän käyttämi- 14800: suomen kielellä. Kantelijan käsityksen mukaan nen kotirauhan häirintään ei antanut telelaitok- 14801: näiden tekstien tulisi kaksikielisissä kunnissa olla selle oikeutta liittymän sulkemiseen. 14802: kummallakin kotimaisella kielellä. Tapahtuma-aikana voimassa olleen tele- 14803: Eduskunnan oikeusasiamies viittasi hallitus- toimintalain ja myös nykyisen telemarkkinalain 14804: muodon 14 §:ään ja kielilain 17 b §:ään ja katsoi mukaan telelaitoksella on oikeus sulkea tele- 14805: kielilain edellyttävän, että Telecom Finland Oy liittymä tai purkaa liittymäsopimus, mm. jos 14806: tiedottaa kaapeleista kummallakin kotimaisella liittymän haltija rikkoo liikenneministeriön vah- 14807: kielellä, kun olosuhteet sitä vaativat. Erityisen vistamia teleliittymien yleisiä toimitusehtoja. 14808: tärkeää tiedottaminen on, kun varoitustekstin Liikenneministeriön teleliittymien ehdoista an- 14809: puutteet voivat aiheuttaa jopa hengen ja tervey- taman päätöksen mukaan telelaitoksella on oi- 14810: den vaaraa. keus sulkea liittymä, rajoittaa sen käyttöä tai 14811: Liikenneministeriön toimittamasta selvityk- purkaa liittymäsopimus, jos käyttäjä on toteen 14812: sestä ilmeni, että Telecom Finland Oy olikin päät- näytetyllä tavalla aiheuttanut "häiriötä" joko 14813: tänyt ryhtyä toimenpiteisiin jakokaappien ja pila- televerkolle tai muille käyttäjille teleliittymää 14814: rien varustamiseksi ruotsinkielisellä tekstillä. Uu- hyväksi käyttäen. Ministeriö katsoi tämän tar- 14815: det kaapit ja pilarit saisivat ruotsinkielisen varoi- koittavan vain "teknisen häiriön" aiheutta- 14816: tustekstin jo valmistusvaiheessa. Maastoon jo mista, koska televiestinnän sisältö ei voinut ai- 14817: asennettuihin kaappeihin ja pilareihin lisättäisiin heuttaa päätöksessä tarkoitettua häiriötä tele- 14818: jälkikäteen ruotsinkieliset varoitustarrat. verkolle tai televiestinnälle. Televiestinnän sisäl- 14819: 14820: 14821: 14822: 277 14823: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 14824: 14825: 14826: 14827: 14828: lön osalta oli ministeriön mielestä muutenkin tää sananvapautta pikemminkin torjumalla täl- 14829: kysymys sananvapaudesta, joten asiasta olisi laista ilkivaltaa. 14830: säädettävä lailla. Tietenkin liittymän sulkeminen tai liittymä- 14831: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan muun sopimuksen purkaminen aina rajoittaa sananva- 14832: muassa seuraavan. pautta siinä mielessä, että se katkaisee liittymän 14833: Yleiskielessä puhelimella aiheutettu "häiriö" haltijalta viestintäyhteyden kokonaan. Tämä- 14834: voitaneen yhtä hyvin mieltää häiritsevien puhe- kään näkökohta ei perustele sitä, miksi tekninen 14835: linviestien lähettämiseksi kuin tekniseksikin häi- ja muu häiriö olisi asetettava tässä suhteessa eri 14836: rinnäksi. Näin ollen liikenneministeriön päätök- asemaan. Liittymän sulkemisessa ja liittymäso- 14837: sen sanamuoto ei ole kielellisesti onnistunut, mi- pimuksen purkamisessa on joka tapauksessa ky- 14838: käli tarkoituksena on tässä yhteydessä ollut sää- symys vain telelaitokselle myönnetystä oikeu- 14839: tää vain teknisistä eikä lainkaan muuntyyppisis- desta, ei velvollisuudesta. Jos esimerkiksi matka- 14840: tä häiriöistä. puhelinliittymä on yksinomaan tai pääasiallises- 14841: Teknisen ja muun häiriön erottaminen ei ole ti ilkivaltaisten häiriöviestien lähettämistä var- 14842: muutenkaan niin yksiselitteistä kuin ministeriö ten hankittu, sananvapaus ei liene esteenä tällai- 14843: oli esittänyt. Lienee selvää, että jokainen puhe- sen liittymän sulkemiselle tai liittymäsopimuk- 14844: linhäirintäsoitto myös teknisesti häiritsee vas- sen purkamiselle. 14845: taanottajan viestintäyhteyksiä, pitämällä linjaa Oikeusasiamies ei kuitenkaan katsonut liiken- 14846: varattuna. neministeriön ylittäneen harkinta valtaansa. Lii- 14847: Rikoslaissa onkin erikseen kriminalisoitu tieto- kenneministeriön asiana on sille delegoidun sää- 14848: liikenteen häirintä, joka tunnusmerkistönsä mu- dösvallan puitteissa päättää teleliittymän sulke- 14849: kaan voi olla joko laitteen tekniseen toimintaan misesta tai liittymäsopimuksen purkamisesta. 14850: puuttumista tai myös "häiritsevien viestien lä- Olisi kuitenkin suotavaa, että ministeriön päätös 14851: hettämistä ilkivaltaisessa tarkoituksessa" mm. olisi kielellisesti yksiselitteinen ja myös sisällölli- 14852: televiestinnässä. Törkeästä tietoliikenteen häi- sesti mahdollisimman johdonmukainen. 14853: rinnästä voidaan taas tuomita mm. se, joka ilki- Oikeusasiamies kiinnitti vastaisen varalle lii- 14854: valtaisilla viesteillään häiritsee esimerkiksi hätä- kenneministeriön huomiota teleliittymien toimi- 14855: kutsujen lähettämistä tai muuta sellaista tele- tai tusehtojen yleisten perusteiden vahvistamisessa 14856: radioviestintää, jota harjoitetaan ihmishengen huomioon otettaviin sananvapautta koskeviin 14857: turvaamiseksi. Olisi outoa, jollei edes tämän- näkökohtiin. 14858: kaltaiseen tietoliikenteen häiritsemiseen syyllis- Oikeusasiamiehen päätös 31.12.1997, dnro 14859: tyminen antaisi oikeutta liittymän sulkemiseen 2503/4/95 14860: eikä liittymäsopimuksen purkamiseen. 14861: On vaikeata ymmärtää sitä, että sananvapau- 14862: den periaate ministeriön esittämin tavoin vaatisi 14863: tässä yhteydessä teknisen ja muun häiriön erot- 14864: tamista toisistaan. likivaltainen puhelinhäirintä 14865: ei nauti hallitusmuodossa turvattua sananva- 14866: pautta vaan päinvastoin haittaa aidon sanan- 14867: vapauden toteutumista. Julkinen valta voi edis- 14868: 14869: 14870: 14871: 278 14872: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N 14873: 14874: 14875: 14876: 14877: MAA- JA METSÄTALOUS hettämästään vastauksesta maa- ja metsätalous- 14878: ministeriölle tiedoksi ja pyysi ministeriötä il- 14879: moittamaan 15.3.1997 mennessä, oliko asia edis- 14880: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT 14881: tynyt odotetulla tavalla. 14882: ALOITIEET 14883: Oikeusasiamiehen kirje 22.1.1997, dnro 1749/ 14884: 4/96 14885: KOLTTA-ASETUKSEN ANTAMISEN 14886: VIIVÄSTYMINEN 14887: Maa- ja metsätalousministeriön ilmoituksen 14888: Kolttien luottamusmies pyysi selvittämään, mukaan koltta-asetus ( 133/1997) on tullut voi- 14889: oliko maa- ja metsätalousministeriö laiminlyö- maan 19.2.1997. 14890: nyt tehtäviään, kun kohta-asetuksen antaminen 14891: on viivästynyt. 14892: Uusi kohtalaki (253/24.2.1995) tuli voimaan 14893: 1.5.1995. Sen siirtymäsäännösten mukaan kolt- 14894: LUONNONHAITTAKORVAUKSEN 14895: HAKUAJASTA TIEDOTTAMINEN 14896: tien kyläkokous oli pidettävä kuuden kuukauden 14897: kuluessa lain voimaantulosta ja ensimmäinen Maanviljelijä arvosteli vuoden 1995luonnon- 14898: luottamusmiesvaali toimitettava vuoden kulues- haittakorvauksen hakuajan tiedottamista puut- 14899: sa lain voimaantulosta. Luottamusmiesvaalia ei teelliseksi. 14900: ollut kantelijan mukaan voitu järjestää, koska Oikeusasiamies totesi, että hakuajasta oli vi- 14901: kohtalain 48 §:n 1 momentin mukaan ehdollepa- rallisen lehden lisäksi tiedotettu muun muassa 14902: nosta säädetään tarkemmin asetuksella eikä tuo- tukihakemusten jättämisen yhteydessä hakijoil- 14903: ta asetusta ollut vielä annettu. le jaetussa ohjeessa ja paikallisessa sanomaleh- 14904: Oikeusasiamies katsoi kohta-asetuksen anta- dessä kaksi kertaa. Kantelija oli ollut lomamat- 14905: misen viivästyneen lähinnä sen vuoksi, että maa- kalla, kun kuulutus hakuajasta julkaistiin toisen 14906: ja metsätalousministeriölle oli Suomen Euroo- kerran paikallisessa sanomalehdessä. 14907: panunioniin liittymisen myötä tullut lisätyötä ja Oikeusasiamies ei katsonut viranomaisten lai- 14908: että asetusluonnos oli tukijärjestelmän osalta minlyöneen tiedotusvelvollisuuttaan mutta piti 14909: hyväksyttävä myös Euroopan unionin komis- viljelijöiden oikeusturvan kannalta kuitenkin 14910: siossa. Kohta-asetuksen antaminen ei ollut vii- tärkeänä, että EU:n maataloustukijärjestelmis- 14911: västynyt sen takia, että maa- ja metsätalousmi- tä ja eri tukimuotojen hakuajoista tiedotetaan 14912: nisteriön asianomaiset virkamiehet olisivat lai- vastedeskin mahdollisimman selkeästi. Suomen 14913: minlyöneet virkatehtäviään. Ministeriö oli sekä ensimmäisen EU-jäsenyysvuoden jälkeen asias- 14914: suullisin että kirjallisin ohjein pyrkinyt korjaa- sa on tapahtunut parannusta siten, että luonnon- 14915: maan asetuksen puuttumisesta aiheutuneita on- haittakorvauksen hakuajasta on päätetty Suo- 14916: gelmia. men säädöskokoelmassa julkaistulla maa- ja 14917: Oikeusasiamies piti ensiarvoisen tärkeänä, metsätalousministeriön antamalla päätöksellä. 14918: että maa- ja metsätalousministeriö huolehtii Hakuaika on ilmoitettu ohjeissa, jotka on toimi- 14919: kohta-asetuksen antamisesta mahdollisimman tettu viljelijöille hakemuslomakkeiden mukana. 14920: nopeasti. Tässä tarkoituksessa oikeusasiamies lä- Oikeusasiamiehen kirje 16.4.1997, dnro 2639/ 14921: hetti jäljennöksen kolttien luottamusmiehelle lä- 4/95 14922: 14923: 14924: 14925: 279 14926: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 14927: 14928: 14929: 14930: 14931: AVUSTUSHAKEMUKSEN KÄSITTELYN voston päätöstä. Kysymys oli kotieläintuen 14932: VIIVÄSTYMINEN määrästä ja sen maksamisen perusteista. 14933: Oikeusasiamies totesi, että valtioneuvoston 14934: Kantelija haki vuonna 1993 Mikkelin maaseu- 14935: päätöksen liitteeseen oli sisällytetty sellaisiakin 14936: tuelinkeinopiiriltä maaseutuelinkeinolain mu- 14937: eläinlajeja, joita ei ollut tarkoitettu otettavaksi 14938: kaista avustusta pienyritystoimintaan. Piiri 14939: huomioon tuen maksamisen perusteina. Tämä oli 14940: pyysi hakemukseen lisäselvitystä asettamatta 14941: oikeusasiamiehen mielestä omiaan aiheutta- 14942: kuitenkaan määräaikaa sen toimittamiselle. 14943: maan epäselvyyttä päätöksen tulkinnassa. 14944: Kantelija lähetti lisäselvityksen vasta vuonna 14945: Oikeusasiamies piti tärkeänä, että valtioneu- 14946: 1994. Päätösten antaminen maaseudun pienyri- 14947: voston päätökset valmistellaan niin, että ne ovat 14948: tystoimintaa koskeviin hakemuksiin oli kuiten- 14949: sisällöltään selkeitä ja yksiselitteisiä. 14950: kin keskeytynyt, kun Suomi liittyi vuoden 1995 14951: Oikeusasiamies kiinnitti päätöksen valmistel- 14952: alusta Euroopan unionin jäseneksi. 14953: leen maa- ja metsätalousministeriön huomiota 14954: Maaseutuelinkeinopiiri katsoi hakemuksen 14955: säännösten ja myös niiden liiteaineiston selkey- 14956: käsittelyn viivästyneen yksinomaan kantelijan 14957: teen tulkinnallisten epäselvyyksien välttämiseksi. 14958: omasta syystä. Oikeusasiamies totesi kuitenkin 14959: Oikeusasiamiehenkirje 16.12.1997, dnro 2314/ 14960: seuraavan. 14961: 4/95 14962: Vuoden 1994 loppupuolella oli ollut tiedossa, 14963: että vuonna 1995 ei enää voitu myöntää avus- 14964: tuksia pienyritystoimintaan vuonna 1994 voi- 14965: massa olleiden maaseutuelinkeinolain säännös- 14966: ten nojalla. Sen vuoksi olisi ollut perusteltua, että YMPÄRISTÖ 14967: piiri olisi ratkaissut kantelijan hakemuksen vielä 14968: vuoden 1994 puolella. Tarvittaessa kantelijalle RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT 14969: olisi voitu asettaa hallintomenettelylain 21 §:n ALOITTEET 14970: nojalla määräaika sen selvityksen toimittami- 14971: seksi, jota piiri ei katsonut voivansa hankkia KUULEMISEN TEHOKKUUS 14972: viran puolesta. 14973: Ympäristöministeriön asettama työryhmä oli 14974: Oikeusasiamies kiinnitti vastaisen varalle 14975: laatinut kuntien maa-aineslain mukaisen lupa- 14976: Mikkelin maaseutuelinkeinopiirin huomiota esit- 14977: harkinnan avuksi Uudenmaan läänissä esiinty- 14978: tämiinsä menettelyllisiin näkökohtiin. 14979: viä valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita 14980: Oikeusasiamiehen kirje 28.5.1997, dnro 185/ 14981: koskevan ehdotuksen, jonka ministeriö oli lähet- 14982: 4/96 14983: tänyt lausunnolle kuntiin. Maanomistaja kanteli 14984: asiasta, koska ministeriö ei ollut samalla pyytä- 14985: nyt kuntia kuulemaan maanomistajia ja koska 14986: SÄÄNNÖSTEN SELKEYS 14987: ehdotus oli lähetetty yksinomaan suomenkielise- 14988: Kunnan maataloussihteeri kanteli maa- Ja nä myös niihin kuntiin, joissa enemmistön kieli 14989: metsätalousministeriön tulkinnasta, joka koski oli ruotsi. 14990: maa- ja puutarhatalouden harjoittajille makset- Ympäristöministeriön ilmoituksen mukaan 14991: tavasta pohjoisesta tuesta annettua valtioneu- ehdotusta oli tarkoitus tarkistaa lausuntokier- 14992: 14993: 14994: 14995: 280 14996: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 14997: 14998: 14999: 15000: 15001: roksen jälkeen. Maanomistajille tultiin varaa- töönsä. Hän arvosteli Kangasalan kunnan raken- 15002: maan tilaisuus tulla kuulluksi tarkistetusta ehdo- nustarkastajaa siitä, että tämä oli myöntänyt 15003: tuksesta ennen kuin ympäristöministeriö lopulli- naapurille rakennusluvan perustelematta raken- 15004: sesti ottaisi kantaa siihen. nuksen soveltuvuutta ympäristöön. 15005: Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan ympä- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 15006: ristöministeriöllä oli ollut harkintavalta sen suh- raavan. 15007: teen, missä vaiheessa maanomistajia kuultaisiin. Myönteisiä rakennuslupapäätöksiä ei yleensä 15008: Ministeriö ei ollut menetellyt asiassa lainvastai- laajasti perustella. Jotta perustelut voidaan jät- 15009: sesti tai muutoinkaan virheellisesti. Oikeusasia- tää esittämättä, kyseessä tulee kuitenkin olla jo- 15010: miehen mielestä olisi kuitenkin ollut suositelta- kin hallintomenettelylain 24 §:n 2 momentissa 15011: vaa, että maanomistajia olisi kuultu jo siinä vai- säädetyistä poikkeustapauksista. 15012: heessa kun alustava ehdotus lähetettiin lausun- Naapuri oli yksilöidysti perustellut kantansa 15013: nolle. rakennuksen soveltumattomuudesta ympäris- 15014: Ympäristöministeriö ei myöskään ollut mene- töön. Rakennuslupapäätös koski myös naapurin 15015: tellyt virheellisesti, vaikka se oli lähettänyt ehdo- oikeutta ja etua. Voidakseen tehokkaasti käyt- 15016: tuksen Uudenmaan läänin kunnille yksinomaan tää valitusoikeuttaan naapurin tuli tietää pää- 15017: suomeksi. Läänissä ei ollut yhtään yksikielisesti töksen perustelut, joten perusteluiden esittämis- 15018: ruotsinkielistä kuntaa ja kielilain mukaan kaksi- tä ei voitu tässä tapauksessa pitää ilmeisen tar- 15019: kielisen kunnan puoleen käännyttäessä voitiin peettomana. Alkukatselmuksen suorittaminen 15020: käyttää jompaa kumpaa alueen kielistä. Oikeus- oli osa rakennuslupaviranomaiselle hallintome- 15021: asiamies katsoi kuitenkin, että hallitusmuodossa nettelylain 17 §:n mukaan kuuluvaa selvittämis- 15022: turvatun kielellisen tasa-arvon kannalta on tär- velvollisuutta eikä se korvannut päätöksen pe- 15023: keää, että ruotsinkielisen väestön asuma-alueita rusteluja. Asiassa ei ollut edes väitetty, ettei pe- 15024: koskevat tutkimusraportit, suunnitelmat ja eh- rusteleminen olisi ollut mahdollista päätöksen 15025: dotukset laaditaan, mikäli mahdollista, niin ai- antamista huomattavasti viivyttämättä. Ra- 15026: kaisessa vaiheessa myös ruotsiksi, että maan- kennuslupapäätöksessä olisi näin ollen tullut hal- 15027: omistajien kuuleminen voidaan suorittaa tehok- lintomenettelylain 24 §:n 1 momentista ilmene- 15028: kaasti. vän pääsäännön mukaan ilmoittaa ne pääasialli- 15029: Oikeusasiamies saattoi nämä käsityksensä tie- set tosiseikat, joiden perusteella rakennustarkas- 15030: doksi ympäristöministeriölle. taja katsoi rakennuksen soveltuvan ympäris- 15031: Oikeusasiamiehen päätös 11.2.1997, dnro töönsä. 15032: 2300/4/94 Oikeusasiamies saattoi käsityksensä raken- 15033: nustarkastajalle ja kunnanhallitukselle tiedoksi. 15034: Oikeusasiamiehen päätös 4.3.1997, dnro 2753/ 15035: 4/95 15036: MYÖNTEISEN RAKENNUSLUPA- 15037: PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMINEN 15038: 15039: Kantelija oli suoritetussa katselmuksessa vas- 15040: tustanut rakennusluvan myöntämistä sillä pe- 15041: rusteella, että rakennus ei soveltunut ympäris- 15042: 15043: 15044: 15045: 281 15046: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 15047: 15048: 15049: 15050: 15051: ASEMAKAAVAN NOUDATTAMISTA vahvistuspäätöksessä jäävät itse asiassa vähäi- 15052: KOSKEVA MÄÄRÄYS siksi. Määräys poistaa rakennuslain 42 §:n 2 mo- 15053: mentin 4 kohdan mukaisen rakennuskiellon ja 15054: Ympäristöministeriö oli hylännyt kantelij an 15055: velvoittaa asemakaavan huomioon ottamiseen 15056: tekemän Tampereen asemakaavan muutosta 15057: kaikenlaisessa lupaharkinnassa. 15058: koskevan valituksen. Päätöksessään ministeriö 15059: Tampereen kaupungin viranomaiset ovat tul- 15060: oli rakennuslain 141 §:n 1 momentin nojalla mää- 15061: kinneet ympäristöministeriön päätökseen sisäl- 15062: rännyt, että sitä oli noudatettava ennen kuin se 15063: tyneen kaavan noudattamista koskevan mää- 15064: oli saanut lainvoiman. Tampereen kaupunki oli 15065: räyksen oikeuttavan myös aktiivisiin toimen- 15066: tämän jälkeen hyväksynyt tonttijaon muutok- 15067: piteisiin asemakaavan toteuttamiseksi. 15068: sen, suorittanut tontinmittaukset ja merkinnyt 15069: Oikeusasiamiehen mielestä rakennuslupien 15070: tontit kiinteistörekisteriin sekä myöntänyt 15071: välitön myöntäminen oli omiaan viemään poh- 15072: asuinkerrostalojen rakennusluvat. 15073: jaa kantelijan valitukselta. Sensijaan tonttijako- 15074: Kantelija pyysi tutkimaan, olivatko kaupun- 15075: jen muutoksilla sekä tontinmittauksilla ja tont- 15076: gin viranomaiset menetelleet oikein, ottaen huo- 15077: tien merkitsemisellä kiinteistörekisteriin ei vielä 15078: mioon, että hän oli vielä valittanut asiassa kor- 15079: ollut vastaavaa merkitystä sen enempää kanteli- 15080: keimpaan hallinto-oikeuteen. 15081: janoikeusturvan kuin ympäristönkään kannal- 15082: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 15083: ta. 15084: raavan. 15085: Rakennuslain 141 §:n tulkinnanvaraisuuteen 15086: Rakennuslain 141 §:n 1 momentin mukainen 15087: nähden oikeusasiamies tyytyi kiinnittämään 15088: määräys asemakaavan vahvistamista koskevas- 15089: asiassa Tampereen kaupungin ympäristölauta- 15090: sa päätöksessä on käytännössä harvinainen. Sen 15091: kunnan ja kaupunkimittausyksikön päällikön 15092: oikeusvaikutuksia asemakaavan vahvistamis- 15093: huomiota siihen, mitä hän oli päätöksessään esit- 15094: päätöksen yhteydessä ei ole laajemmalti käsitel- 15095: tänyt asianomaisen säännöksen tulkinnasta. 15096: ty sen paremmin oikeuskäytännössä kuin oikeus- 15097: Samalla oikeusasiamies esitti ympäristöminis- 15098: kirjallisuudessakaan. 15099: teriön harkittavaksi, olisiko sen vastedes raken- 15100: Ympäristöministeriö on lausunnossaan katso- 15101: nuslain 141 §:n 1 momentin mukaista lainvoimaa 15102: nut, että tonttijakojen hyväksyminen ja rekiste- 15103: vailla olevan asemakaavan noudattamismää- 15104: röinti eivät ole olleet mahdollisia ministeriön 15105: räystä antaessaan syytä täsmentää tällaisen 15106: päätöksessä olleen määräyksen perusteella, vaan 15107: määräyksen merkitystä käytännössä. Määräyk- 15108: ne olisivat edellyttäneet voimakkaamman eli ra- 15109: sessä voitaisiin esimerkiksi eritellä, mitä toimen- 15110: kennuslain 141 §:n 2 momentin mukaisen voi- 15111: piteitä kaavan noudattamiseen sisältyy ja mitä 15112: maantulomääräyksen antamista. 15113: siihen ei sisälly. Näin voitaisiin mahdollisesti etu- 15114: Ministeriön kantaa tukee se, että rakennuslain 15115: käteen välttää tässä asiassa koetun kaltaisia vää- 15116: 141 §:n 2 momentissa olisi ollut tarpeetonta sää- 15117: rinkäsityksiä. 15118: tää lainvoimaa vailla olevan kaavan voimaantu- 15119: Oikeusasiamiehen päätös 11.3.1997, dnro 15120: losta,jos jo 141 §:n 1 momentinmukainenmäärä- 15121: 1367/4/96 15122: ys oikeuttaisi asemakaavan aktiiviseen toteutta- 15123: miseen. 15124: Rakennuslain 141 §:n 1 momentin mukaisen Ympäristöministeriö ilmoitti 2. 7.1998, että vi- 15125: määräyksen oikeusvaikutukset asemakaavan reillä olevan rakennuslain kokonaisuudistuksen 15126: 15127: 15128: 282 15129: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N 15130: 15131: 15132: 15133: 15134: yhteydessä on tarkoitus selkeyttää asianomaista ASIAKIRJAN JULKISUUSKYSYMYKSEN 15135: säännöstä. Oikeusasiamiehen päätöksen jälkeen KÄSITTELYAIKA JA VIRKAMIEHEN 15136: epäkohtaan on myös käytännössä kiinnitetty entistä ESTEELLISYYS 15137: enemmän huomiota. Kantelijat olivat pyytäneet vesi- ja ympäris- 15138: töhallituksessa virkatyönä tehtyyn tieteelliseen 15139: väitöskirjaan liittyvää tiedostoa nähtäväkseen. 15140: Virkamiesten kieltäydyttyä luovuttamasta tie- 15141: YHTEISTOIMINTALAIN EDELLYTTÄMÄ 15142: dostoa kantelijat olivat saattaneet asian vesi- ja 15143: KUULEMISMENETIELY 15144: ympäristöhallituksen ratkaistavaksi. 15145: Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen VIr- Vesi- ja ympäristöhallitus katsoi, että kysy- 15146: kamies kanteli siitä, että ympäristökeskuksen mys oli ei-julkisesta asiakirjasta ja kieltäytyi luo- 15147: johtaja oli määrännyt virkamiehen viran sijoi- vuttamasta tiedostoa. Vastauksen antaminen 15148: tuspaikaksi toisen tulosryhmän, jolloin myös vir- toisen kantelijan pyyntöön kesti yli kuukauden 15149: kamiehen tehtävät pääosin muuttuivat. Siirros- ja toisen kantelijan pyyntöön lähes 10 kuukaut- 15150: ta ei neuvoteltu virkamiehen kanssa etukäteen. ta, vaikka kantelijat olivat useaan otteeseen kii- 15151: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan, että rehtineet asian ratkaisua. 15152: johtajan toimivaltaan oli kuulunut siirtää omal- Oikeusasiamies katsoi, että asiassa oli ollut 15153: la päätöksellään virkamies toiseen tulosryhmään kysymys tavallista vaikeammasta asiakirja- 15154: ja määritellä hänen vastuulleen tulevat virka teh- julkisuutta koskevasta kysymyksestä. Vesi- ja 15155: tävät. Koska siirrossa oli kuitenkin ollut kysy- ympäristöhallitus ei kuitenkaan ollut käsitellyt 15156: mys yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvas- tiedoston luovuttamista koskevia kantelijoiden 15157: ta asiasta, oikeusasiamies katsoi, että johtajan pyyntöjä yleisten asiakirjainjulkisuudesta anne- 15158: olisi yhteistoimintalain nojalla tullut neuvotella tun lain 8 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla 15159: siirrosta virkamiehen kanssa ennen päätöksen viipymättä. Oikeusasiamies antoi vesi- ja ympä- 15160: tekoa. ristöhallitukselle tämän johdosta huomau- 15161: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä ympäris- tuksen. 15162: tökeskuksen johtajan menettelyn virheellisyy- Toinen kantelija arvosteli myös sitä, että vesi- 15163: destä hänen tietoonsa. Samalla hän kiinnitti ym- ja ympäristöhallituksen erikoistutkija oli pohja- 15164: päristökeskuksen huomiota vastaisen varalle sii- vesitutkimuksia selvitelleen seurantaryhmän jä- 15165: hen, että viraston tulee järjestäessään organisaa- senenä käsitellyt hänen tekemäänsä pohjavesi- 15166: tiotaan, henkilöstön työtehtäviä ja johtamista mallia koskevaa tarjousta, vaikka tarjouksen 15167: toimia siten, että järjestelyt edistävät myös hen- tehnyt kantelija oli aikaisemmin kannellut eri- 15168: kilöstön ja esimiesten sekä henkilöstön keskinäis- koistutkijan väitöskirjan tarkastuksesta ja esit- 15169: tä yhteistoimintaa ja antavat henkilöstöön kuu- tänyt tällöin epäilyksensä tämän tieteellisestä 15170: luville mahdollisuuden vaikuttaa työnsä sisäl- vilpistä. 15171: töön ja työympäristöön ja saada tietoja työnsä Oikeusasiamies katsoi, että näissä olosuhteis- 15172: tavoitteista, merkityksestä ja tuloksista. sa kantelijalla oli ollut perusteltu syy epäillä eri- 15173: Oikeusasiamiehen päätös 6.5.1997, dnro 1926/ koistutkijan puolueettomuutta ja että erikois- 15174: 4/95 tutkijan olisi siten pitänyt jäävätä itsensä hallin- 15175: tomenettelylain 10 §:n 1 momentin 6 kohdan 15176: 15177: 15178: 283 15179: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 15180: 15181: 15182: 15183: 15184: perusteella. Oikeusasiamies kiinnitti vastaisen menpiteisiin luvatonta rakentamista koskevassa 15185: varalle erikoistutkijan huomiota esteellisyys- asiassa. 15186: säännösten noudattamiseen. Korkein hallinto-oikeus oli velvoittanut erään 15187: Oikeusasiamiehen päätös 28.5.1997, dnro 172/ henkilön poistamaan rantakaava-alueelle luvat- 15188: 4/95 tomasti rakennetun loma-asunnon 31.5.1987 15189: mennessä. Tämä ei ollut kuitenkaan ryhtynyt 15190: asiassa toimenpiteisiin. 15191: Kunnanhallitus oli pannut alueella vuonna 15192: RANTAKAAVA-ASIAN KÄSITTELYAIKA 15193: 1992 vireille rantakaavan muutostyön, jossa po. 15194: Kahdessa eri tapauksessa kanneltiin siitä, että loma-asuunolle oli osoitettu rakennuspaikka. 15195: Länsi-Suomen ympäristökeskus käsitteli kor- Ympäristölautakunta oli tästä syystä jäänyt 15196: keimman hallinto-oikeuden sille palauttaman odottamaan kaavoituksen lopputulosta. 15197: rantakaavan vahvistamista koskevan asian liian Se ei kuitenkaan ollut tuonut ratkaisua 15198: hitaasti. Toisessa tapauksessa asia ratkaistiin asiaan. Rakennus oli siten ollut ilman asian- 15199: noin 10 ja toisessa noin 20 kuukauden kuluttua mukaista rakennuslupaa lähes kymmenen vuot- 15200: asian palauttamisesta. ta korkeimman hallinto-oikeuden asettaman 15201: Oikeusasiamies piti asioiden käsittelyaikoja määräajan jälkeen. Asiaa alun perin hoitanut 15202: liian pitkinä maanomistajien kannalta. Ympä- viranomainen oli jäänyt eläkkeelle. 15203: ristökeskuksen mukaan pitkään käsittelyaikaan Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 15204: vaikutti ennen kaikkea lääninhallituksen, sit- raavan. 15205: temmin ympäristökeskuksen käsiteltävänä ollei- Kun loma-asuntoa ei ollut määräajassa pois- 15206: den kaavoitus- ja rakennusasioiden suuri määrä tettu, olisi Kalajoen kunnan rakennusvalvonnas- 15207: ja henkilöresurssien vähäisyys. Viivästyksiin ta vastanneen ympäristölautakunnan tullut ra- 15208: vaikutti myös se, että silloisessa Vaasan läänin- kennuslain 144 §:n mukaisesti huolehtia kor- 15209: hallituksessa valmistauduttiin samanaikaisesti keimman hallinto-oikeuden päätöksen täytän- 15210: ympäristökeskuksen perustamiseen 1.3.1995 lu- töönpanosta. Kaavamuutoksen vireilletulo ei ol- 15211: kien. lut poistanut rakennusvalvontaviranomaisten 15212: Oikeusasiamies kiinnitti Länsi-Suomen ym- velvollisuutta ryhtyä asiassa toimenpiteisiin. Se- 15213: päristökeskuksen huomiota käsittelyaikojen jou- litykseksi ei riitä asiaa hoitaneen virkamiehen 15214: tuisuuteen. eläkkeelle jääminen. Kunnan asianomaisen vi- 15215: Oikeusasiamiehen kirje 28.5.1997, dnro 1380/ ranomaisen on tällaisessa tapauksessa huolehdit- 15216: 4/95 ja 30.5.1997, dnro 1145/4/96 tava siitä, että eläkkeelle jääneen virkamiehen 15217: tehtävät siirtyvät asianmukaisesti hänen seuraa- 15218: jalleen. 15219: Näillä perusteilla oikeusasiamies katsoi, että 15220: LUVATTOMAN RAKENTAMISEN 15221: Kalajoen kunnan ympäristölautakunta oli lai- 15222: VALVONTA 15223: minlyönyt sille rakennuslain ja rakennusasetuk- 15224: Kantelijoiden mukaan Kalajoen kunnan ra- sen mukaan kuuluvan velvollisuutensa ryhtyä 15225: kennusviranomaiset olivat laiminlyöneet raken- toimenpiteisiin luvatonta rakentamista koske- 15226: nuslain mukaisen velvollisuutensa ryhtyä toi- vassa asiassa. 15227: 15228: 15229: 15230: 284 15231: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 15232: 15233: 15234: 15235: 15236: Oikeusasiamies antoi Kalajoen kunnan raken- auttanut asiaa. Pienessä kunnassa asiat henkilöi- 15237: nusvalvontaviranomaisille huomautuksen vir- tyivät riippumatta siitä, kuka oli muodollisesti 15238: heellisestä menettelystä. myöntänyt rakennusluvat. 15239: Oikeusasiamies kiinnitti samalla kunnan ym- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 15240: päristölautakunnan huomiota vastaisen varalle raavan. 15241: siihen, että sen tulee ilman aiheetonta viivytystä Oikeusasiamies on aikaisemmin kiinnittänyt 15242: ryhtyä toimenpiteisiin luvatonta rakentamista myös rakennustarkastajan osalta huomiota sii- 15243: koskevissa asioissa. hen, että virkamiehen tulisi pidättäytyä kaikesta 15244: Oikeusasiamies saattoi päätöksensä tiedoksi sellaisesta toiminnasta, joka voi heikentää luot- 15245: myös Keski-Pohjanmaan ympäristökeskukselle, tamusta virkatoiminnan puolueettomuuteen ja 15246: joka valvoo ja ohjaa kaavoitus- ja rakennustoin- objektiivisuuteen. Rakennustarkastajan tehtä- 15247: ta läänissä. viin ja häneen virkamiehenä kohdistettuihin 15248: Oikeusasiamiehen päätös 13.6.1997, dnro odotuksiin sopii huonosti se, että hän samanai- 15249: 1270/4/95 kaisesti hoitaa omalla virka-alueellaan rakenta- 15250: miseen liittyviä yksityisiä toimeksiantoja mak- 15251: sua vastaan. 15252: Rakennuslain 106 §:n mukaan rakennustar- 15253: RAKENNUSTARKASTAJAN YKSITYISET 15254: kastajalle kuuluu kunnan alueella tarvittava ra- 15255: TOIMEKSIANNOT 15256: kentamisen neuvonta. Tämäkin on omiaan ko- 15257: Kantelijan mukaan V arpaisjärven kunnan ra- rostamaan tasapuolisuuden vaatimusta viran- 15258: kennustarkastaja hoiti omalla virka-alueellaan hoidossa. Rakennustarkastaja joutuu virassaan 15259: yksityisiä rakennussuunnittelua koskevia toi- käsittelemään myös sellaisia rakentamisasioita, 15260: meksiantoja maksua vastaan. Kantelijan ja hä- jotka liittyvät ristiriitaisiin naapuruussuhteisiin. 15261: nen rajanaapurinsa välillä oli esiintynyt rakenta- Kuten ympäristöministeriökin on lausunnos- 15262: miseen liittyviä erimielisyyksiä usean vuoden saan todennut, tämä voi johtaa jääviyden laaje- 15263: ajan. Molemmat olivat valittaneet toistensa ra- nemiseen. Tällaisissa tapauksissa pitäisi erityi- 15264: kennuslupapäätöksistä. Kantelijan naapurin ra- sesti muistaa hallintomenettelylain 10 §:n 1 mo- 15265: kennushankkeen pääsuunnittelijana oli toiminut mentin 6 kohdan esteellisyyttä koskeva yleislau- 15266: kunnan rakennustarkastaja. Kantelija epäili ra- seke. 15267: kennustarkastajan puolueettomuutta virkamie- Hoitaessaan asiakkaansa yksityisiä toimeksi- 15268: henä ja katsoi, että rakennusluvan hakijat jou- antoja virka-alueellaan rakennustarkastaja ei 15269: tuivat eriarvoiseen asemaan. voi ennalta tietää, milloin esimerkiksi naapuruk- 15270: Kunnan ympäristölautakunnan mukaan ra- set joutuvat keskenään ristiriitaan. Kun ristiriita 15271: kennustarkastaja voi toimia pääsuunnittelijana on syntynyt, rakennustarkastaja voi tulla esteei- 15272: omalla virka-alueellaan "vähäisessä määrin" liseksi käsittelemään myös asiakkaansa naapu- 15273: niin, ettei hänen virkatehtäviensä hoito sen joh- rien rakentamisasioita. Tällainen tilanne olisi 15274: dosta vaikeutunut. Tällöin toinen henkilö oli ra- hankala etenkin pienissä kunnissa. 15275: kennustarkastajan estyneenä ollessa hoitanut Rakennustarkastajan esteellisyyttä ja hänen 15276: rakennusluvan myöntämisen ja viralliset katsel- sivutointensa sallittavuutta koskevat säännök- 15277: mukset. Kantelijan mukaan tämä ei kuitenkaan set ja ohjeet ovat kuitenkin tulkinnanvaraisia. 15278: 15279: 15280: 15281: 285 15282: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 15283: 15284: 15285: 15286: 15287: V arpaisjärven kuntakin on katsonut raken- väestön terveyttä. 15288: nustarkastajansa yksityisen suunnittelutoimin- Pohjaveden pilaaja on vesilain mukaan vas- 15289: nan olevan niin vähäistä, ettei se ole haitannut tuussa aiheuttamastaan vahingosta. Toisaalta 15290: virkatehtävien asianmukaista hoitamista. yleisistä teistä annetun lain mukaan tie on pidet- 15291: Näillä perusteilla oikeusasiamies ei pitänyt tävä liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Tien 15292: rakennustarkastajan menettelyä sinänsä lain- kunnossapitoon kuuluvat myös lumi- ja jääestei- 15293: vastaisena tai virheellisenä. Oikeusasiamies tote- den poistamiseksi tarvittavat toimenpiteet. 15294: si kuitenkin, että rakennustarkastajan pitäisi jo Suolan käyttö aiheuttaa epäilemättä vakavia 15295: periaatteessa välttää rakentamiseen liittyvien terveys- ja ympäristöongelmia. Toisaalta suo- 15296: yksityisten toimeksiantojen hoitamista omalla lauksen tarkoituksena on liikenneturvallisuuden 15297: virka-alueellaan, jollei tällaisten toimeksianto- edistäminen. Maanteiden suolauksen oikeudellis- 15298: jen vastaanottamiseen ole lähisukulaisuudesta ta sallittavuutta arvioitaessa joudutaan punnit- 15299: tai muusta sellaisesta seikasta johtuvaa erityistä semaan vastakkain eri suuntiin meneviä perus- ja 15300: syytä. ihmisoikeusargumenttej a. 15301: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä raken- Teiden suolauksen täydellinen kieltäminen 15302: nustarkastajan ja kunnan ympäristölautakun- olisi sekin perus- ja ihmisoikeuksien kannalta 15303: nan tietoon. Samalla hän kiinnitti kunnan ympä- ongelmallista. Perustuslaintasoisesti on suojattu 15304: ristölautakunnan huomiota vastaisen varalle sii- myös henkilökohtainen turvallisuus. Liikenne- 15305: hen, että rakennustarkastajan esteellisyysnäkö- turvallisuus on osa henkilökohtaista turvalli- 15306: kohdat tulisi erityisesti naapuruussuhdeasioissa suutta. Myös itse pohjavesien suojelun kannalta 15307: ottaa huomioon kaikessa laajuudessaan. voidaan teiden suolausta pitää merkityksellise- 15308: Oikeusasiamiehen päätös 13.6.1997, dnro nä, erityisesti silloin kun maanteillä kuljetetaan 15309: 1746/4/95 vaarallisia aineita. Jos ne liikenneonnettomuu- 15310: den seurauksena joutuisivat maastoon, myös 15311: pohjavesille aiheutuisi vakavaa vaaraa. 15312: Ilmeisesti maanteiden suolauksen täydelliseen 15313: TEIDEN SUOLAUS PERUSOIKEUS- 15314: kieltoon ei ole nykyoloissa juridisia perusteita. 15315: ONGELMANA 15316: Asiassa ei siten ole ilmennyt sellaista lainvastais- 15317: Kantelija arvosteli tielaitoksen ja Vihdin kun- ta tai virheellistä menettelyä, johon oikeusasia- 15318: nan menettelyä teiden suolausta koskevassa miehellä olisi aihetta puuttua. 15319: asiassa. Hänkatsoisuolankäytönterveydelle vaa- Oikeusasiamies pitää kuitenkin perusoikeus- 15320: ralliseksi ja vaati teiden suolauksen lopettamista. näkökulmasta tärkeänä, että julkinen valta etsii 15321: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- ratkaisuja, joilla teiden suolauksen ympäristölle 15322: raavan. ja ihmisten terveydelle aiheuttamat haitat voi- 15323: Hallitusmuodon 14 a §:n 2 momentin mukaan taisiin minimoida. 15324: julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokai- Oikeusasiamies saattoi edellä mainitun käsi- 15325: selle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mah- tyksensä ympäristöministeriön ja tielaitoksen 15326: dollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan tietoon. 15327: päätöksentekoon. Hallitusmuodon 15 a §:n 3 Oikeusasiamiehen kirje 1.9.1997, dnro 2382/4/ 15328: momentin mukaan julkisen vallan on edistettävä 95 15329: 15330: 15331: 15332: 286 15333: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 15334: 15335: 15336: 15337: 15338: LUONNONSUOJELULAIN MUKAINEN Oikeusasiamiehen pääto··s 30 . 9 . 1997 , d nro 15339: TOIMENPIDEKIELTO 2162/4/95 15340: 15341: Vaasan lääninhallitus kielsi luonnonsuojelu- 15342: lain 18 §:n 2 momentin nojalla enintään kahdeksi 15343: vuodeksi kantelijoiden omistaman alueen sellai- KOMITEANMIETINNÖN JULKAISEMINEN 15344: sen käytön, joka voi vaarantaa mahdollisen lu- RUOTSIKSI 15345: nastuksen tarkoituksen. Kantelijat valittivat 15346: Ympäristöministeriö oli julkaissut Vanhojen 15347: päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 15348: metsien suojelutyöryhmän osamietinnön ja pyy- 15349: Asia siirrettiin hallituksen tutkittavaksi siltä 15350: tänyt lääninhallituksia kuulemaan maanomista- 15351: osin kuin valitus koski kysymystä, jonka ratkai- 15352: jia mietintöön sisältyvästä suojeluehdotuksesta. 15353: su pääasiassa riippui lääninhallituksen päätök- 15354: Mietintöä ei ollut käännetty ruotsiksi, vaild>:a 15355: sen tarkoituksenmukaisuuden harkitsemisesta. 15356: ehdotettuja suojelukohteita oli myös kaksikieli- 15357: Ympäristöministeriö ratkaisi valituksen vasta 15358: sissä ja yksikielisesti ruotsinkielisissä kunnissa. 15359: noin vuoden ja yhdeksän kuukauden kuluttua 15360: Oikeusasiamies otti asian omana aloitteenaan 15361: valituksen siirrosta ja noin puolen vuoden kulut- 15362: tutkittavakseen. 15363: tua toimenpidekiellon päättymisestä. 15364: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 15365: Oikeusasiamies piti ympäristöministeriön me- 15366: raavan. 15367: nettelyä virheellisenä. Hänen mielestään minis- 15368: Ympäristöministeriö oli päättänyt mietinnön 15369: teriön olisi tullut huolehtia siitä, että valitus olisi 15370: julkaisemisesta yksinomaan suomeksi sille lain 15371: ratkaistu joutuisasti ja joka tapauksessa ennen 15372: mukaan kuuluvan harkintavallan nojalla ja sen 15373: toimenpidekiellon päättymistä. 15374: rajoissa. Ministeriö ei siten ollut tässä suhteessa 15375: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä ympäris- 15376: menetellyt lainvastaisesti. 15377: töministeriön menettelyn virheellisyydestä mi- 15378: Kun mietintöön sisältynyt suojeluehdotus 15379: nisteriön tietoon. 15380: koski myös ruotsinkielistä väestöä ja kun ehdo- 15381: Oikeusasiamies totesi myös, että toimenpide- 15382: tus tuli myöhemmin joka tapauksessa tarpeelli- 15383: kielto oli säädetty mahdollisen lunastuksen tar- 15384: sin osin käännettäväksi ruotsiksi asianosaisten 15385: koituksen turvaamiseksi. Toimenpidekiellon 15386: kuulemista varten, mietintö olisi voitujo alunpe- 15387: päätyttyä alueella on mahdollista ryhtyä toi- 15388: rin julkaista ainakin osittain tai tiivistelmänä 15389: menpiteisiin, jotka saattavat alentaa alueen 15390: myös ruotsin kielellä 15391: luonnonsuojeluarvoa. Tästä syystä oikeusasia- 15392: Perusoikeusuudistuksen yhteydessä tähden- 15393: mies piti tärkeänä, että päädyttäessä lunastuk- 15394: nettiin perus- ja ihmisoikeusmyönteisen laintul- 15395: seen myös ympäristökeskus tekee esityksensä 15396: kinnan merkitystä. Tämä tulee ottaa huomioon 15397: ympäristöministeriölle niin varhain, että lunas- 15398: myös kielilain 21 §:n säännöksen tulkinnassa 15399: erityise~ 15400: tusasia voidaan ratkaista vielä toimenpidekiel- 15401: kun harkitaan, onko olemassa sellaisia 15402: lon voimassaollessa. 15403: painavia syitä, joiden perusteella jotakin mietin- 15404: Oikeusasiamies kiinnitti nykyisen Länsi-Suo- 15405: töä ei pääsäännöstä poiketen julkaistaisi myös 15406: men ympäristökeskuksen huomiota vastaisen 15407: ruotsiksi. 15408: varalle tähän menettelyä koskevaan näkökoh- 15409: Kielellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta 15410: taan. 15411: on tärkeää, että ainakin sellaiset mietinnöt, jotka 15412: 15413: 15414: 15415: 287 15416: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 15417: 15418: 15419: 15420: 15421: liittyvät välittömästi ihmisten oikeuksiin tai vel- VALMIUSLAINSÄÄDÄNNÖN TARKISTA- 15422: vollisuuksiin, julkaistaan kokonaisuudessaan, MISTA KOSKEVA LAUSUNTO 15423: osittain tai tiivistelmänä myös ruotsin kielellä. 15424: Oikeusasiamies antoi oikeusministeriölle lau- 15425: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä ympäris- 15426: sunnon valmiuslainsäädännön tarkistamistyö- 15427: töministeriölle tiedoksi. 15428: ryhmän mietinnöstä. 15429: Oikeusasiamiehen päätös 15.12.1997, dnro 15430: Mietinnössä selvitetään valmiuslain ja puolus- 15431: 390/2/95 15432: tustilalain tarkistamistarvetta. Oikeusasiamie- 15433: hen mielestä valmiuslainsäädännön erityispiir- 15434: teistä johtuu, että sitä tulee soveltaa perusteellis- 15435: MUUT HALLINNONALAT ta harkintaa käyttäen. On pidettävä huolta siitä, 15436: että valmiuslain poikkeusolomäärittely on sopu- 15437: soinnussa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 15 15438: LAUSUNNOT 15439: artiklan ja sen kulloisenkin soveltamiskäytän- 15440: nön kanssa. Valtion itsensä julistaman hätätilan 15441: SANANVAPAUSSÄÄNNÖSTEN 15442: ei aina ole katsottu täyttävän mainitun 15 artik- 15443: UUDISTUSTA KOSKEVA LAUSUNTO 15444: lan asettamia vaatimuksia. 15445: Oikeusasiamies antoi oikeusministeriölle Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle 15446: pyynnöstä lausunnon sananvapaustoimikunnan 22.3.1997, dnro 1252/4/97 15447: loppumietinnöstä. Toimikunnan välimietinnös- 15448: tä oikeusasiamies on antanut lausuntonsa oi- 15449: keusministeriölle 29.3.1996 (dnro 426/4/96). HENKILÖTIETOLAINSÄÄDÄNNÖN 15450: Oikeusasiamiehen mielestä sananvapaussään- UUDISTUSTA KOSKEVA LAUSUNTO 15451: nösten uudistustarve on ilmeinen. Myös viestin- 15452: tätekniikan kehitys vaatii uutta sääntelyä. Oi- Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamieheltä 15453: keusasiamies piti myönteisenä ehdotettua lehdis- lausuntoa henkilötietotoimikunnan mietinnöstä. 15454: tön tietolähteen suojan parantamista. Sitä vas- Mietinnön tarkoituksena on aikaansaada 15455: toin hän suhtautui epäilevästi siihen toimikun- EU:n tietosuojadirektiivin vaatimat lain uudis- 15456: nan ehdotukseen, että julkaistun viestin sisäl- tukset. Oikeusasiamiehen mielestä uudistuksen 15457: töön perustuvissa virallisen syytteen alaisissa ri- yhteydessä olisi pitänyt pohtia laajemminkin 15458: henkilötietojen käsittelyn, rekisteröinnin ja 15459: koksissa syytevalta annettaisiin vastedes valta- 15460: kunnansyyttäjälle. Toimikunta ei ollut oikeus- käyttämisen vaikutusta yksityisyyden suojaan. 15461: asiamiehen mielestä tältä osin esittänyt riittävän Uuden lainsäädännön tulisi ilmentää perusoi- 15462: painavia perusteita normaalista syyttäroistoimi- keusuudistuksen sille asettamia sisällöllisiä ta- 15463: voitteita. Oikeusasiamies katsoi toimikunnan eh- 15464: vallasta poikkeamiselle. 15465: Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle dotuksen perustelujen jääneen tältä osin turhan 15466: suppeiksi. Hän painotti lisäksi, että ehdotetun 15467: 15.5.1997, dnro 453/4/97 15468: lain ne säännökset, joilla on merkitystä jokaisen 15469: kansalaisen kannalta, pitäisi laatia mahdollisim- 15470: man ymmärrettäviksi. 15471: Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle 15472: 15473: 15474: 15475: 288 15476: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 15477: 15478: 15479: 15480: 15481: 27.8.1997, dnro 1196/4/97 suuden ennakollinen että sen jälkikäteinen val- 15482: vonta. Hän arvosteli kuitenkin perustuslain etu- 15483: sijaa koskevaa säännösehdotusta siitä, että se 15484: Mietintöön perustuva hallituksen esitys henkilö- 15485: sanamuotonsa mukaan näyttäisi antavan lain- 15486: tietolaiksi on valmisteltavana oikeusministeriössä. 15487: säätäjälle luvan säätää perustuslakien kanssa "il- 15488: Esitys on tarkoitus antaa eduskunnan syysistunto- 15489: meisessä ristiriidassa" olevia lakeja. Ns. poik- 15490: kauden 1998 alkuun mennessä. 15491: keuslain ei voitane missään olosuhteissa katsoa 15492: olevan ristiriidassa perustuslain kanssa, koska 15493: siihen juuri käytetään perustuslain säätämisjär- 15494: PERUSTUSLAKI 2000 -KOMITEAN jestystä. Hallituksen esityksessä uudeksi halli- 15495: MIETINTÖÄ KOSKEVA LAUSUNTO tusmuodoksi (HE l/1998 vp.) puheena olevan 15496: säännösehdotuksen sanamuotoa onkin tältä osin 15497: Oikeusasiamies antoi oikeusministeriölle 15498: tarkistettu. 15499: pyynnöstä lausunnon Perustuslaki 2000 -komi- 15500: tean mietinnöstä. Lausunnossa keskityttiin mie- 15501: tintöön lähinnä siltä osin kuin se koskee oikeus- Ylimpien laillisuusvalvojien tehtävät 15502: asiamiehen omaa laillisuusvalvontaa. Oikeus- 15503: Ehdotus yhtenäistää oikeusasiamiehen ja oi- 15504: asiamies on aiemmin antanut lausunnon Perus- 15505: keuskanslerin toimivallan lähes identtiseksi. Oi- 15506: tuslaki 2000-työryhmän mietinnöstä 29.8.1996 15507: keusasiamies katsoi, että oikeusasiamiehen ja oi- 15508: (dnro 1688/4/96, ks. EOA:n kertomus vuodelta 15509: keuskanslerin toimivallasta tulisikin vastedes 15510: 1996, s. 63-64). 15511: säätää samassa pykälässä. Tämä selkeyttäisi ko- 15512: konaiskuvaa ulkopuoliselle. Oikeusasiamiehen 15513: Oikeusasiamiehen vapauttaminen mielestä tulisi myös erikseen mainita siitä, ettei- 15514: tehtävästään vät ylimmät laillisuusvalvojat valvo toisiaan. 15515: Mietinnössä ehdotetaan, että eduskunta voisi Oikeusasiamies ehdotti edelleen, että ylimpien 15516: perustuslakivaliokunnan kannanoton jälkeen laillisuusvalvojien valvontavelvollisuus ilmais- 15517: erityisen painavasta syystä vapauttaa oikeus- taisiin sanoin " ... valvoo erityisesti perusoikeuk- 15518: asiamiehen tehtävästään kesken toimikauden. sien ja ihmisoikeuksien toteutumista" eikä " ... 15519: Päätös edellyttäisi vähintään 2/3 annetuista ää- valvoo myös ... ".Tämä korostaisi sitä, etteivät 15520: nistä. Oikeusasiamies katsoi ehdotuksen heiken- perus- ja ihmisoikeudet ole mikään laista erilli- 15521: tävän oikeusasiamiehen riippumattomuutta lail- nen ilmiö vaan ne kuuluvat Suomen lakiin elimel- 15522: lisuusvalvontaelimenä. Sen vuoksi vapauttami- lisenä osanaja että niiden toteutumisen valvonta 15523: sen syyt tulisi laissa tarkemmin yksilöidä. Mää- muodostaa laillisuusvalvonnan ydinalueen. 15524: räenemmistövaatimuksen tulisi olla tiukempi. 15525: 15526: Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen 15527: Perustuslain etusija syyteoikeus 15528: Oikeusasiamies piti periaatteessa onnistunee- Mietinnössä ehdotettiin oikeusasiamiehen 15529: na mietinnössä kaavailtua järjestelmää, jossa syyteoikeuden rajaamista virkarikoksiin. Oi- 15530: yhdistyy harmonisesti sekä perustuslainmukai- keusasiamies huomautti jäävän edelleen epä- 15531: 15532: 15533: 15534: 289 15535: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 15536: 15537: 15538: 15539: 15540: selväksi, miten pitkälle syyteoikeus vastedes apulaisoikeusasiamiehen ratkaistavaksi. Oikeus- 15541: ulottuisi ja miten pitkälle sen pitäisi ulottua, asiamies ilmoitti kannattavansa lasten oikeus- 15542: etenkin siltä osin kuin kysymyksessä on julkisyh- aseman parantamista ja myönsi, että ehdotettu 15543: teisön työntekijöiden rikokset ja muut julkisen työnjako olisi omiaan korostamaan lasten oike- 15544: tehtävän hoitamisen yhteydessä tehdyt rikokset. uksien merkitystä. 15545: Oikeusasiamies korosti, että syyteoikeuden Oikeusasiamies korosti kuitenkin sitä, että 15546: pitäisi vastedes ulottua yhtä pitkälle kuin lailli- eduskunnan oikeusasiamies sen enempää kuin 15547: suusvalvontakin ulottuu. Ehdotuksessa uudeksi kumpikaan apulaisoikeusasiamies ei voi ryhtyä 15548: hallitusmuodoksi (HE 111998 vp.) oikeusasia- yleisenä laillisuusvalvojana yhden väestöryh- 15549: miehen ja oikeuskanslerin syyteoikeus onkin laa- män, kuten esimerkiksi lasten, erityiseksi edun- 15550: jennettu koskemaan kaikkia heidän "laillisuus- valvojaksi. Laillisuusvalvonnan olennainen piir- 15551: valvontaansa kuuluvia" asioita. re on siinä, että se on ehdottoman riippumatonta 15552: ja puolueetonta. Tämän vuoksi oikeusasiamies ei 15553: pidä lasten oikeusturvayksikön perustamista oi- 15554: Virkatoimia koskeva vastuu 15555: keusasiamiehen kanslian yhteyteen mahdollise- 15556: Mietinnössä ehdotetaan säännöstä jokaisen na. Se olisi omiaan hämärtämään käsityksiä 15557: oikeudesta vaatia mm. rangaistusta häntä lou- eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävistä ja toi- 15558: kanneelle "virkamiehelle tai muulle julkista teh- mivallasta. 15559: tävää suorittavalle henkilölle". Oikeusasiamie- Oikeusasiamiehen kirje valtiovarainvaliokun- 15560: hen mielestä pitäisi pohtia, tarkoitetaanko virka- nan sosiaali- ja työjaostolle 20.10.1997, dnro 15561: miehillä tässä kaikkia rikoslain 2 luvun 12 §:ssä 2087/4/97 15562: mainittuja ja miten asianomistajan syyteoikeus 15563: on tarkoitus järjestää esimerkiksi valtakunnan- 15564: oikeudessa syytettävien osalta. 15565: TSS-SOPIMUKSEN YKSILÖVALITUS- 15566: Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle 15567: JÄRJESTELMÄÄ KOSKEVA LAUSUNTO 15568: 7.10.1997, dnro 1569/4/97 15569: Ulkoasiainministeriö varasi oikeusasiamiehel- 15570: le tilaisuuden lausua luonnoksesta valinnaiseksi 15571: pöytäkirjaksi YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja 15572: LASTEN OIKEUSTURVAYKSIKÖN 15573: sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan kansainväli- 15574: SIJOITUSTA KOSKEVA LAUSUNTO 15575: seen yleissopimukseen (TSS-sopimukseen). Oi- 15576: Valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työjaos- keusasiamiestä pyydettiin lausumaan erityisesti 15577: to pyysi oikeusasiamieheltä lausuntoa lasten oi- ehdotetusta yksilövalitusj ärj estelmästä. 15578: keusturvayksikön mahdollisesta sijoittamisesta Oikeusasiamies muistutti, että hallitusmuo- 15579: oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen. don perusoikeusuudistuksen tärkeimpänä ta- 15580: Hallitus on esityksessään kahden apulaisoi- voitteena oli yksilön oikeuksien perustuslainta- 15581: keusasiamiehen järjestelmään siirtymiseksi (HE soisen turvan laajentaminen ja vahvistaminen 15582: 129/1997 vp.) ehdottanut, että erityisesti lapsen mm. lisäämällä perusoikeuksien suoraa sovellet- 15583: oikeuksia koskevat asiat määrättäisiin työjärjes- tavuutta tuomioistuimissa ja muissa viranomai- 15584: tyksessä uutena asiaryhmänä jommankumman sissa. Oikeusasiamies katsoi, että TSS-sopimuk- 15585: 15586: 15587: 15588: 290 15589: T 0 M E N P T E E T HALLINNONALO T T A N 15590: 15591: 15592: 15593: 15594: sen valvontamenettelyn täydentäminen yksilö- lahjomattomuuden kannalta. Oikeusasiamies 15595: valitusoikeudella vaikuttaisi samansuuntaisesti piti korruptiopöytäkirjaa ja -sopimusta tässä 15596: tämän tavoitteen kanssa. Lisäksi sen luominen suhteessa tervetulleena hankkeena. 15597: olisi omiaan korostamaan TSS-oikeuksien paino- Oikeusasiamies katsoi, ettei ole syytä muuttaa 15598: arvoa ja oikeudellista velvoittavuutta. rikoslain 2 luvun 12 §:n virkamiesmääritelmää. 15599: Oikeusasiamies suhtautui ehdotettuun yksilö- Lakiteknisesti olisi järkevämpää säätää rikoslain 15600: valitusjärjestelmään myönteisesti ja esitti, että yhteisöoikeudellisista ulottuvuuksista erikseen 15601: Suomen tulisi kannattaa hanketta. ja välttää tältä osin määritelmäsäännösten syn- 15602: Oikeusasiamiehen kirje ulkoasiainministeriöl- tetisointia. 15603: le 21.10.1997, dnro 2051/4/97 Oikeusasiamies huomautti myös siitä, että 15604: Euroopan unionin toisen jäsenvaltion virkamie- 15605: hen määritelmä saattaa aiheuttaa tulkintavai- 15606: Asian valmistelu jatkuu ulkoasiainministeriös- 15607: keuksia. Tämän vuoksi harkinnanarvoinen sään- 15608: sä. 15609: telyvaihtoehto olisi sitoa EU:n jäsenvaltion vir- 15610: kamiehen vastaavuus henkilön konkreettiseen 15611: kykyyn olla lahjusrikoksen tekijänä tai kohteena 15612: toisessa jäsenvaltiossa, ei sitä vastoin itse virka- 15613: KORRUPTION TORJUNTAA KOSKEVA 15614: mieskäsitteeseen. Näin esim. julkisyhteisön 15615: LAUSUNTO 15616: työntekijät eivät Suomessa jäisi sääntelyn ulko- 15617: Oikeusministeriö pyysi oikeusasiamieheltä puolelle. 15618: lausuntoa lakiehdotuksesta, joka koskee Euroo- Oikeusasiamiehen kirje oikeusministeriölle 15619: pan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista 1.12.1997, dnro 2042/4/97 15620: koskevan yleissopimukseen liittyvän pöytäkir- 15621: jan (ns. korruptiopöytäkirjan) sekä sellaisen lah- 15622: Asiaa koskeva hallituksen esitys (HE 46/1998) 15623: jonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroo- 15624: annettiin eduskunnalle 8.5.1998. 15625: pan yhteisön virkamiehiä tai Euroopan unionin 15626: jäsenvaltioiden virkamiehiä, tehdyn yleissopi- 15627: muksen (ns. korruptiosopimuksen) voimaan 15628: saattamista. 15629: Korruptiosopimuksen ja -pöytäkirjan tavoit- 15630: RATKAISTUT KANTELUT JA OMAT 15631: teena on velvoittaa Euroopan unionin jäsenval- 15632: ALOITIEET 15633: tiot säätämään rangaistavaksi myös Euroopan 15634: yhteisöjen virkamiesten ja Euroopan unionin 15635: VAKUUTUSYHTIÖN KORVAUS- 15636: toisenjäsenvaltion virkamiesten tekemät tai hei- 15637: PÄÄTÖKSEN PERUSTELEMINEN 15638: hin kohdistuneet lahjusrikokset. 15639: Oikeusasiamies muistutti kiinnittäneensä Kantelijan mielestä Sampo-ryhmän antaman 15640: useissa yhteyksissä huomiota niihin uhkakuviin, liikennevakuutuslain mukaisen korvauspäätök- 15641: joita rajojen avautuminen ja virkamiesten toi- sen perustelut olivat puutteelliset. Päätöksestä ei 15642: mintaympäristön kansainvälistyminen on luo- hänen näkemyksensä mukaan selvinnyt, millä 15643: nut erityisesti virkamieskuntamme perinteisen perusteella vaatimukset oli hylätty. Tämän joh- 15644: 15645: 15646: 15647: 291 15648: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 15649: 15650: 15651: 15652: 15653: dosta kantelija ei myöskään voinut saattaa kor- valtion varoista annetun lain nojalla myönnetyn 15654: vausasiaansa oikeuden käsiteltäväksi. korvauksen niiden saamisten suoritukseksi, jot- 15655: Viranomaisessa tapahtuvaa hallintoasiain kä- ka valtiokonttorilla oli takautumisoikeutensa 15656: sittelyä velvoittavat hallintomenettelylain sään- perusteella häneltä. 15657: nökset. Verrattaessa Vahinkovakuutusosakeyh- Apulaisoikeusasiamies totesi kannanottonaan 15658: tiö Kansan (V akuutusosakeyhtiö Sampo) anta- seuraavaa. 15659: man korvauspäätöksen perusteluja hallintome- Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va- 15660: nettelylaissa viranomaistoiminnalta vaadittuun roista annetun lain 23 §:n 4 momenttiin sisältyy 15661: päätösten perustelemiseen apulaisoikeusasia- säännös, jonka mukaan aiheettomasti maksettu 15662: mies katsoi, ettei vakuutusyhtiön päätöksestä korvaus saadaan periä takaisin myös siten, että 15663: käynyt riittävän selvästi ilmi ne perusteet, joilla se vähennetään vastaisista korvaussuorituksista. 15664: ratkaisuun oli päästy. Siitä ei ilmennyt päätök- Sen sijaan laissa ei ole säännöstä valtion kuit- 15665: sen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat ei- tausoikeudesta muissa tilanteissa. 15666: vätkä säännökset ja määräykset. Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että kuit- 15667: Apulaisoikeusasiamies totesi päätösten perus- taus julkisoikeudellisten saatavien kesken on 15668: telemisen olevan tärkeää ennen kaikkea asian- mahdollista viranomaisaloitteisen itseoikaisun 15669: osaisten oikeusturvan kannalta. Asianosaisen on yhteydessä asiayhteysperiaatteen puitteissa. 15670: saatava tietää, mitkä seikat ovat johtaneet hän- Tällöin on myös korostettu velvollisuutta kuulla 15671: tä koskevaan ratkaisuun. Päätöksen peruste- asianosaista ennen kuin asiasta päätetään. 15672: luilla on keskeinen merkitys muutoksenhaku- Korkein hallinto-oikeus on todennut eräässä 15673: oikeuden käyttämisen kannalta. Perustelut oh- päätöksessään, että työvoimaministeriöllä ei ol- 15674: jaavat kiinnittämään muutoksenhakemuksessa lut palkkaturvalain eikä muutoinkaan voimassa 15675: huomiota niihin seikkoihin, joilla on merkitystä olevien säännösten nojalla toimivaltaa päättää, 15676: muutoksenhakua ratkaistaessa. Riittävät perus- että palkkaturvana suoritettava määrä jätetään 15677: telut saattavat myös vähentää tarpeetonta muu- maksamatta ja käytetään valtion vastasaatavan 15678: toksenhakua. Seikkaperäiset perustelut voivat kuittaamiseen ilman asianomaisen suostumusta. 15679: lisätä luottamusta ratkaisujen sisältöön. Kuittaus oli suoritettu palkkaturvasaatavien 15680: Apulaisoikeusasiamies saattoi V akuutusosake- kesken, joista toisessa henkilö oli palkkaturvan 15681: yhtiö Sammon tietoon käsityksensä, jonka mu- maksuvelvollinen ja toisessa palkkaturvan saaja. 15682: kaan liikennevakuutuslain nojalla annetut kor- Kysymys oli rikosvahinkosaatavan tavoin jul- 15683: vauspäätökset tulee perustella asianmukaisesti. kisoikeudellisesta saatavasta, jonka osalta kuit- 15684: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 29.1.1997, tausoikeudesta ei ole säädetty asianomaisessa 15685: dnro 2694/4/95 laissa. 15686: Kuittausta ilman lain nimenomaiseen sään- 15687: nökseen perustuvaa oikeutusta tai asianomaisen 15688: suostumusta ei voida pitää hyväksyttävänä ki- 15689: VALTIOKONTTORIN OIKEUS RIKOS- 15690: vun ja säryn sekä pysyvän kosmeettisen haitan 15691: VAHINKOSAATAVIEN KUITTAUKSEEN 15692: korvauksen osalta erityisesti, koska ulosottolain 15693: Kantelija arvosteli valtiokonttorin menette- 4luvun 7 §:n 3 momentin mukaan kyseisten kor- 15694: lyä sen kuitattua rikosvahinkojen korvaamisesta vausten ulosmittauskin on kielletty. 15695: 15696: 15697: 15698: 292 15699: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 15700: 15701: 15702: 15703: 15704: Edellä esitetyn perusteella ja erityisesti huo- jälkeen välittömästi mukaan VHK:n työhön. 15705: mioon ottaen hallitusmuodon omaisuuden suo- Hän oli tuolloin osallistunut sekä johtoryhmän 15706: jaa koskevan säännöksen ja Euroopan ihmisoike- että johtokunnan kokouksiin. Hänen tehtävä- 15707: ussopimuksen määräykset apulaisoikeusasia- nään oli erityisesti VHK:n yhtiöittämiseen liitty- 15708: mies katsoi, että valtiokonttori ei ole toimivaltai- vän organisaatiomuutoksen valmistelu. Ylijoh- 15709: nen kuittaamaan rikosvahinkosaatavaa muissa tajan viran virallinen vastaanottaminen oli lyk- 15710: kuin rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va- kääntynyt elokuun 1994 alkuun Kl:n aikaisem- 15711: roista annetun lain 23 §:n 4 momentissa tarkoite- man työsopimuksen irtisanomisajan takia. 15712: tuissa tapauksissa, ellei asianomainen henkilö Heti nimittämisensä jälkeen toukokuun 1994 15713: anna kuittaukseen suostumustaan. lopussa Kl oli ottanut yhteyttä aiemmin tunte- 15714: Valtiokonttorin menettely rikosvahinkosaa- maansa henkilöön, jonka omistamalta yrityksel- 15715: tavan kuittaamisessa valtion vastasaatavalla oli tä hän oli pyytänyt tarjouksen VHK:n henkilö- 15716: siten apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mu- kunnan testauksesta ja myös hyväksynyt tar- 15717: kaan virheellistä. Hän saattoi käsityksensä val- jouksen. Varsinaista tarjouskilpailua Kl ei ollut 15718: tiokonttorin menettelyn virheellisyydestä sen järjestänyt. Perusteluna suorahankinnalle Kl on 15719: tietoon. maininnut sen, ettei vastaavanlaista palvelua ol- 15720: Kysymystä kuittausoikeudesta ei ollut kui- lut hänen testauksista aiemmin saamiensa koke- 15721: tenkaan sitovasti ratkaistu valtiokonttorin pää- musten perusteella muualta saatavissa. Henkilö- 15722: töksellä. Kysymys valtiokonttorin oikeudesta testauksesta oli saapunut yritykseltä tilausvah- 15723: kuittaukseen kanteluasiassa voitiin saattaa hal- vistus. Kirjallista hankintasopimusta ei yhtiön 15724: lintoriita-asiana hallintolainkäyttölain 12 luvun ja VHK:n välillä ollut tehty. 15725: säännösten mukaisesti lääninoikeuden tutkitta- Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- 15726: vaksi. raavan. 15727: Apulaisoikeusasiamiehen päätös 3.3.1997, KI oli tosiasiallisesti ja VHK:n tuoHoisen joh- 15728: dnro 227114/95 don suostumuksin toiminut VHK:n puolesta jo 15729: ennen ylijohtajan viran vastaanottamista. En- 15730: nen tuota ajankohtaa hän ei ole kuitenkaan ollut 15731: vielä virkamies eikä hän ole siten voinut toimia 15732: VALTION HANKINTAKESKUKSEN 15733: virkavastuulla. Kun Kl on kuitenkin VHK:n 15734: YHTIÖITTÄMINEN 15735: johdon suostumuksin hoitanut julkista tehtävää 15736: Kolme kantelijaa arvosteli Valtion hankinta- jo ennen viran vastaanottamista, hän on tällä 15737: keskuksen (VHK) ylijohtajana toimineen Kl:n perusteella kuulunut eduskunnan oikeusasiamie- 15738: menettelyä virkatehtävien hoidossa. Todettiin hen valvontavaltaan. 15739: muun muassa, että henkilötestausta hankittaes- Julkisista hankinnoista annetun lain 1 § edel- 15740: sa kilpailuttaminen oli jäänyt suorittamatta. lyttää, että hankinnat pääsääntöisesti tehdään 15741: Kl nimitettiin 27.5.1994 budjettisidonnaisena tarjousmenettelyn perusteella. Hankinta saa- 15742: valtion liikelaitoksena toimineen VHK:n väliai- daan tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisis- 15743: kaiseksi ylijohtajaksi l.8.1994lukien 30.10.1994 tä syistä. Näin voidaan tehdä muun muassa sil- 15744: saakka. loin, kun hankittavaa tavaraa tai palvelua ei ole 15745: Kl oli kuitenkin tullut heti virkanimityksensä muualta saatavissa. Ei ole osoitettavissa, ettei 15746: 15747: 15748: 15749: 293 15750: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 15751: 15752: 15753: 15754: 15755: suorahankinnalle olisi tässä tapauksessa saatta- ylijohtajan valvontalaiminlyönnistä heidän tie- 15756: nut KI:n mainitsemaHa perusteella olla lain edel- toonsa. Samalla hän kiinnitti kauppa- ja teolli- 15757: lyttämä erityinen syy. suusministeriön huomiota siihen, että myös val- 15758: Valtion hankinnoista annetun asetuksen tion liikelaitoksia yhtiöitettäessä tuli noudattaa 15759: (1416/93) 3 §:n mukaan muu kuin arvoltaan vä- hallinnon lainalaisuuden ja hyvän hallinnon pe- 15760: häinen hankinta tulee kuitenkin erikseen perus- riaatteita. 15761: tella hankinta-asiakirjoissa. Tässä tapauksessa Oikeusasiamiehen päätös 28.8.1997, dnrot 15762: mitään hankinta-asiakirjoja ei ole edes laadittu 291, 678 ja 853/4/95 15763: lukuun ottamatta testaajayritykseltä saatua ti- 15764: lausvahvistusta. Testauksista ei ole myöskään 15765: tehty mainitun asetuksen 10 §:n edellyttämää 15766: RAHOITUSTARKASTUKSEN 15767: kirjallista sopimusta tai tilausta, vaan asiasta oli 15768: VALVONNAN TEHOSTAMISTARVE 15769: sovittu KI:n ja yrityksen edustajan kesken suul- 15770: lisesti. Kantelija oli ollut lukuisia kertoja yhteydessä 15771: Tältä osin asiassa oli oikeusasiamiehen mieles- Rahoitustarkastukseen saadakseen pyytämänsä 15772: tä menetelty virheellisesti. VHK:n työjärjestyk- selvitykset Rahoitustarkastuksen valvontaan 15773: sen mukaan henkilökunnan testausasioista päät- kuuluvalta Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal 15774: täminen oli kuulunut lähinnä ylijohtajalle. Oi- Oy:ltä. Tietojen saaminen oli kuitenkin viivästy- 15775: keusasiamiehen käsityksen mukaan tuoHoisen nyt. 15776: ylijohtajan olisi tullut virkansa puolesta parem- Oikeusasiamies totesi, että kantelijan pyytä- 15777: min valvoa KI:n toimintaa tälle uskotuissa yh- män selvityksen saaminen Arsenalista oli kestä- 15778: tiöittämisen valmisteluun liittyvissä asioissa. nyt Rahoitustarkastuksen kiirehtimisistä huoli- 15779: Henkilötestaukset ovat merkinneet VHK:lle matta kohtuuttoman pitkään. Asiaan olisi oi- 15780: huomattavaa kustannuserää ja samalla välilli- keusasiamiehen mielestä ollut syytä puuttua 15781: sesti koskeneet myös VHK:n tuoHoisen henkilös- Rahoitustarkastuksessa tehokkaammin kuin 15782: tön palvelussuhdeturvaa. saadun selvityksen mukaan oli tapahtunut. 15783: Oikeusasiamies piti kaiken kaikkiaan hallin- Rahoitustarkastuksen valvontajärjestelmä 15784: non lainalaisuuden kannalta arveluttavana sitä, oli muuttunut vuoden 1995 alusta siten, että 15785: että julkisia tehtäviä uskotaan henkilöille, jotka valitus lähetettiin valvottavalle itselleen käsitel- 15786: eivät ole lainkaan virka- tai muussa palvelussuh- täväksi. Rahoitustarkastuksen suosituksen mu- 15787: teessa julkisyhteisöön tai, kuten KI:n tapaukses- kaan valvottavan tulisi vastata asiakkaalle kuu- 15788: sa, ennen kuin tällainen palvelussuhde on alka- kauden kuluessa. Asiasta tulee tämän jälkeen 15789: nut. KI:n tapauksessa moitearvostelua kuiten- vielä raportoida Rahoitustarkastukselle. 15790: kin lieventää se seikka, että VHK:n yhtiöittämi- Oikeusasiamiehen mukaan uusi valvontajär- 15791: sen edellyttämän organisaatiomuutoksen aika- jestelmä voi toimia uskottavasti vain siinä tapa- 15792: taulun on ilmoitettu vaatineen poikkeuksellisia uksessa, että Rahoitustarkastus valvoo riittävän 15793: järjestelyjä. tehokkaasti valvottaville asettamansa rapor- 15794: Oikeusasiamies saattoi käsityksensä VHK:n tointivelvollisuuden noudattamista. Tällaista 15795: organisaatiouudistusta valmistelleen KI:n me- seurantajärjestelmää ei Rahoitustarkastuksessa 15796: nettelyn virheellisyydestä ja VHK:n tuoHoisen tiettävästi ollut. 15797: 15798: 15799: 15800: 294 15801: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 15802: 15803: 15804: 15805: 15806: Oikeusasiamies saattoi Rahoitustarkastuksen kin normilain perusteluissa mutta ei itse laki teks- 15807: tietoon käsityksensä asian käsittelyssä esiin tul- tissä. 15808: leesta puutteellisuudesta ja kiinnitti samalla Oikeusasiamiehen käsityksen mukaan kirjan- 15809: huomiota valvottavien jälkiraportoinnin tehok- pitolain soveltamisesta annetuilla kirjanpitolau- 15810: kaampaan seurantaan. takunnan ohjeilla on huomattava käytännön 15811: Oikeusasiamiehen kirje 16.9.1997, dnro 2304/ merkitys ihmisille ja etenkin kirjanpitovelvolli- 15812: 4/95 sille. Sen vuoksi ne pitäisi pyrkiä julkaisemaan 15813: samanaikaisesti molemmilla kansalliskielillä. 15814: Jollei tämä ole mahdollista, ohjeiden saatavuus 15815: toisellakin kansalliskielellä tulisi turvata niin 15816: KIRJANPITOLAUTAKUNNAN OHJEET 15817: kohtuullisessa ajassa, ettei kirjanpitolain sovel- 15818: Ahvenanmaan kauppakamari kanteli kirjan- tamiskäytäntö joudu kärsimään. 15819: pitolautakunnan kirjanpitolain soveltamisesta Eräiden kirjanpitolautakunnan ohjeiden 15820: antamien ohjeiden huonosta saatavuudesta ruot- ruotsinkieliset käännökset olivat viivästyneet 15821: sin kielellä. Kantelun mukaan ahvenanmaalaiset vuonna 1993. Kauppa- ja teollisuusministeriö oli 15822: kirjanpitovelvolliset joutuivat suomenkielisiä kuitenkin oikeusasiamiehelle antamassaan selvi- 15823: kirjanpitovelvollisia huonompaan asemaan. tyksessä luvannut huolehtia siitä, ettei tämä 15824: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- toistu ja että ruotsinkielisiä kirjanpitovelvollisia 15825: raavan. ei vastedes saateta suomenkielisiä huonompaan 15826: Viranomaisten määräyksistä ja ohjeista anne- asemaan. 15827: tun lain (normilain) 6 §:n 2 momentin mukaan Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ollut oi- 15828: määräykset on julkaistava samanaikaisesti suo- keusasiamiehen mielestä menetellyt sillä tavalla 15829: meksi ja ruotsiksi. Laissa ei sitä vastoin säädetä lainvastaisesti tai virheellisesti, että hänellä olisi 15830: mitään ohjeiden julkaisemisesta molemmilla ollut aihetta puuttua asiaan. Hän saattoi kuiten- 15831: kansalliskielillä. Lakia saatetaan tämän vuoksi kin ministeriön tietoon käsityksensä normilain 15832: käytännössä tulkita siten, ettei viranomaisilla tulkinnasta ja kiinnitti ministeriön huomiota 15833: ylipäätään ole velvollisuutta julkaista suomen kielellisen tasa-arvon vaatimuksiin. 15834: kielellä laadittuja ohjeita myös ruotsiksi. Tällai- Oikeusasiamies esitti samalla valtioneuvoston 15835: nen laintulkinta olisi kuitenkin omiaan heiken- harkittavaksi, että normilakia tältä osin tarkis- 15836: tämään kielellisen tasa-arvon toteutumista ja tettaisiin. Hänen mielestään jo lakitekstistä tuli- 15837: olisi siten ristiriidassa hallitusmuodon 14 §:n si käydä ilmi, että viranomaisten määräysten 15838: kanssa. ohella sellaiset ohjeet, jotka kohdistuvat yleisöön 15839: Viranomaisten ohjeet eivät ole samalla tavalla ja jotka koskevat kansalaisten oikeuksia ja vel- 15840: sitovia kuin määräykset. Oikeusasiamies katsoi, vollisuuksia, julkaistaisiin samanaikaisesti sekä 15841: että arvioitaessa ohjeiden julkaisutarvetta mo- suomeksi että ruotsiksi. 15842: lemmilla kansalliskielillä tulisi ottaa huomioon Oikeusasiamiehen päätös 23.10.1997, dnro 15843: kunkin yksittäisen ohjeen sisältö. Sellaiset oh- 64114/95 ja kirje valtioneuvostolle, dnro 2197/ 15844: jeet, jotka ovat merkittäviä ihmisten oikeuksien 2/97 15845: ja velvollisuuksien kannalta, tulisi julkaista sekä 15846: suomeksiettä ruotsiksi. Tämä periaate todetaan- 15847: 15848: 15849: 15850: 295 15851: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 15852: 15853: 15854: 15855: 15856: omainen antaa toimialaansa kuuluvaa tutkimus- 15857: Valtiovarainministeriö ilmoitti 28.4.1998, että 15858: tai selvitystyötä koskevan toimeksiannon muul- 15859: se on saattanut oikeusasiamiehen kannanotot mi- 15860: lekin yksityiselle henkilölle tai yhteisölle, joka 15861: nisteriöiden tietoon ja pyytänyt, että ministeriöt tie- 15862: harjoittaa lain sallimaa ja hyvän tavan mukaista 15863: dottavat kannanotoista myös alaisilleen ohjeitaan- 15864: ammattia tai elinkeinoa, kuten esimerkiksi yksi- 15865: taville viranomaisille. 15866: tyisetsivätoimistolle. 15867: On kuitenkin selvää, että yksityisen harjoit- 15868: tama tutkimustoiminta ei voi toimeksiannon 15869: perusteella käsittää julkisen vallan käyttöä eikä 15870: VIRANOMAISEN TOIMEKSIANTO 15871: YKSITYISELLE sitä myöskään voida pitää julkisen tehtävän 15872: hoitamisena. Viranomaiselta saatu toimeksianto 15873: Vahingonkorvausasiassa vastaajana ollut en- ei anna oikeutta ulottaa tutkimuksia yksilön 15874: tinen pankinjohtaja kanteli siitä, että valtion kotirauhan tai muun yksityisyyden suojan pii- 15875: vakuusrahasto oli käyttänyt häntä koskevien run. 15876: henkilökohtaisten tietojen hankkimiseen yksi- Viranomaiselle kuuluvan selvitystyön teettä- 15877: tyisetsivätoimistoa. Tarkoitus oli ollut tutkia miseen yksityisellä liittyy silti ongelmia sen 15878: pankinjohtajan varallisuusasemaa ja mahdolli- vuoksi, että yksityiset ammatinharjoittajat ei- 15879: sia omaisuuden luovutuksia, koska häneltä ei vät toimi virkavastuulla. Virkavastuun puuttu- 15880: ollut löytynyt merkittävää omaisuutta vahin- minen saattaa avata mahdollisuuden väärinkäy- 15881: gonkorvauskanteeseen liittyneessä takavarikko- töksille. 15882: yrityksessä. Pääsääntönä on tämän vuoksi edelleen pidet- 15883: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- tävä, että virkatoimintaan kuuluvaa tiedonhan- 15884: raavan. kintaa palvelevat selvitykset tehdään virkatyö- 15885: Valtion vakuusrahasto oli valtuuttanut asian- nä, johon liittyy myös virka vastuu. Viime kädes- 15886: ajotoimiston tutkimaan kyseisiä asioita harkitse- sä, mikäli edellytykset täyttyvät, viranomaisen 15887: maliaan tavalla. Asianajotoimisto oli esittänyt on turvauduttava poliisin apuun. Mikäli yksityi- 15888: harkittavaksi yksityisetsivätoimiston käyttä- selle annetaan toimeksianto, viranomaisen tulee 15889: mistä. Näin oli meneteltykin. rajata se riittävästi sekä antaa tehtävän suoritta- 15890: Oikeusasiamies ei pitänyt laillisuuden ja oi- miseksi tarpeelliset ohjeet. 15891: keusturvan näkökulmasta ongelmana sitä, että Oikeusasiamiehen mielestä valtion vakuusra- 15892: viranomainen turvautuu tarvittaessa asianaja- hasto oli puheena olevassa tapauksessa luottanut 15893: jan apuun. Vaikka asianajaja ei toimikaan virka- valitsemansa asianajotoimiston harkintaan siitä, 15894: vastuulla, asianajajiin kohdistuu joka tapauk- millä tavalla tietoa oli tarkoituksenmukaisinta 15895: sessa asianajajista annetun lain mukaista julkis- hankkiaja kenellä selvityksiä oli parasta teettää. 15896: ta valvontaa. Asianajajan toimialaan kuuluvien Asianajotoimiston ja yksityisetsivän kauttahan- 15897: tehtävien hoitaminen virkatyönä saattaisi var- kittu selvitys ei ollut loppujen lopuksi käsittänyt 15898: sinkin erikoistietoa ja -taitoa vaativissa tapauk- juuri muuta kuin kantelijaa koskevia julkisia ve- 15899: sissa olla epätarkoituksenmukaista ja oikeustur- rotustietoj a. 15900: van näkökulmasta jopa epäsuotavaa. Oikeusasiamies katsoi, että asiassa ei ollut 15901: Ei myöskään ole sinänsä kiellettyä, että viran- kantelussa väitetyllä perusteella tältä osin ilmen- 15902: 15903: 15904: 15905: 296 15906: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 15907: 15908: 15909: 15910: 15911: nyt perusteita epäillä lainvastaista tai virheellis- niä miljoonia markkoja. Myös yleinen etu oli 15912: tä menettelyä. ministeriön mukaan puoltanut pidennysten 15913: Oikeusasiamiehen kirje 18.11.1997, dnro 822/ myöntämistä. Soklia tullaan hyödyntämään 15914: 4/96 heti, kun se käy liiketaloudellisesti kannattavak- 15915: si. Sen hyväksikäyttö riippuu paraikaa suoritet- 15916: tavista kansainvälisistä tutkimuksista. 15917: Asiassa ei ilmennyt perusteita epäillä kauppa- 15918: KAIVOSTYÖHÖN RYHTYMISTÄ KOSKE- 15919: ja teollisuusministeriön ylittäneen sille lain nojal- 15920: VAT MÄÄRÄAJAT 15921: la kuuluvaa harkintavaltaa. Oikeusasiamies 15922: Kantelija arvosteli kauppa- ja teollisuusmi- kiinnitti kuitenkin kauppa- ja teollisuusministe- 15923: nisteriötä kaivostyöhön ryhtymistä koskevien riön huomiota vastaisen varalle siihen, että halli- 15924: määräaikojen pidennyksistä, joiden takia Savu- tusmuodon 15 §:ään perustuva elinkeinon har- 15925: kosken kunnan Soklin kaivospiirin malmiesiinty- joittamisen vapaus puoltaa kaivoslain 50 §:n 15926: män hyödyntäminen oli lykkääntynyt lähes 30 tiukkaa tulkintaa siltä osin kuin kysymys on 15927: vuodella. Kantelija piti tätä kaivoslain vastaise- kaivostyöhön ryhtymiselle säädettyjen määräai- 15928: na "hyllytyksenä". Hän epäili, että kysymykses- kojen useampikertaisesta pidennyksestä. 15929: sä oli kaivosoikeuden haltijan eli Kemira Oy:n Soklin kaivospiirille myönnettyjä määräaiko- 15930: kotimaisen lannoitemonopolin säilyttämishan- jen pidennyksiä ei ollut pidennyspäätöksissä juu- 15931: ke. ri lainkaan perusteltu. Julkisen vallankäytön us- 15932: Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- kottavuuden näkökulmasta olisi oikeusasiamie- 15933: raavan. hen mielestä hyödyllistä, että yhteiskunnallisesti 15934: Kaivoslain 50 §:n mukaan kaivosoikeuden merkittävien hallintopäätösten perustelut olisi- 15935: haltijan on yleensä ryhdyttävä kaivostyöhön vat seikkaperäisiä ja vakuuttavia. Pidennyspää- 15936: 5-10 vuoden kuluessa kaivospiirin määräämi- tökset on perusteltava yleistä luottamusta ja jul- 15937: sestä lukien. Yleisen edun vaatiessa tai muiden kisen vallankäytön uskottavuutta turvaavalla 15938: erityisten syiden tähden voidaan hänelle kuiten- tavalla. Määräaikojen pidennyksistä on myös 15939: kin pyynnöstä myöntää pidennettyä aikaa kai- niin avoimesti ja seikkaperäisesti tiedotettava, 15940: vostyöhön ryhtymistä varten enintään viisi että epäilyksiä harkintavallan väärinkäytöstä ei 15941: vuotta kerrallaan. pääse syntymään. 15942: Soklin alueen hyödyntäminen oli lykkäänty- Oikeusasiamiehen kirje 16.12.1997, dnro 419/ 15943: nyt huomattavasti. Soklin kaivosoikeudet oli 4/96 15944: myönnetty v. 197 6 ja määräaikoja oli pidennetty 15945: jo kolme kertaa aina vuoteen 2001 saakka. 15946: Kaivospiirin kilpailusyistä tapahtuva "hyl- 15947: KANTELIJOIDEN ASIALLINEN 15948: lyttäminen" olisi kaivoslain 50 §:n tarkoituksen 15949: KOHTELU 15950: vastaista ja loukkaisi myös hallitusmuodon 15951: 15 §:ssä turvattua oikeutta työhön ja elinkeinon Kantelussa arvosteltiin oikeusasiamiehen 15952: harjoittamiseen. Kauppa- ja teollisuusministeri- kanslian esittelijää epäasiallisesta käyttäytymi- 15953: ön mukaan Kemira Oy oli kuitenkin sijoittanut sestä. Kantelija oli soittanut esittelijälle, joka 15954: Soklin hyödyntämisselvityksiin useita kymme- tuolloin oli ollut virkavapaana oikeusasiamiehen 15955: 15956: 15957: 15958: 297 15959: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 15960: 15961: 15962: 15963: 15964: kansliasta hoitaen valtion määräaikaista virka- kanssa kanteluasian ratkaisusta hän oli suoritta- 15965: suhdetta. Keskustelu oli koskenut aikaisempaa nut tehtävää, joka liittyi hänen esittelijänvir- 15966: kantelua, jonka apulaisoikeusasiamies oli rat- kaansa. Koska esittelijä kuitenkin hoiti tuolloin 15967: kaissut puheena olevan esittelijän esittelystä. valtion määräaikaista virkasuhdetta ja puhelu 15968: Kantelija katsoi, että esittelijän puhetapa oli ol- oli yhdistetty hänen silloiselle virkapaikalleen, 15969: lut epäkohtelias ja loukkaava. Esittelijä puoles- hänen käyttäytymistään voitiin arvioida myös 15970: taan oli mieltänyt kantelijan aggressiiviseksi ja valtion virkamieslain mukaan. 15971: uhkaavaksi. Esittelijän mukaan kantelijan kie- Puhelinkeskustelu oli käyty kiihtyneessä mie- 15972: lenkäyttö oli ollut sopimatonta hänen arvostel- lentilassa. Vaikka esittelijä oli mieltänyt puhe- 15973: lessaan esittelijää ja apulaisoikeusasiamiestä. linkeskustelun aggressiiviseksi ja uhkaavaksi, 15974: Seuraavana päivänä esittelijä oli lähettänyt kan- hän ei olisi itse saanut käyttäytyä epäkohteliaak- 15975: telijalle kirjeen, jossa hän oli pahoitellut puhelin- si tai loukkaavaksi koetulla tavalla. 15976: keskustelun saamaa onnetonta käännettä. Hän Arvioidessaan esittelijän menettelyn moitit- 15977: kertoi provosoituneensa keskustelun kuluessa. tavuutta oikeusasiamies otti kuitenkin huo- 15978: Oikeusasiamies totesi kannanottonaan seu- mioon, että tämä oli puhelinkeskustelua seuran- 15979: raavan. neena päivänä lähettänyt kantelijalle kirjeen ja 15980: Oikeusasiamiehen kanslian virkamiehiin so- valitellut tapahtunutta. 15981: velletaan eduskunnan virkamiehistä annettua Kantelu ei siten antanut aihetta muihin toi- 15982: lakia. Sen mukaan virkamiehen on suoritettava menpiteisiin kuin että oikeusasiamies kiinnitti 15983: tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. esittelijän huomiota virkamiehen käyttäytymi- 15984: Virkamiehen on myös käyttäydyttävä asemansa selle asetettuihin vaatimuksiin. 15985: ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Valtion Oikeusasiamiehen päätös 23.12.1997, dnro 15986: virkamieslaki sisältää vastaavan säännöksen. 920/4/97 15987: Oikeusasiamies totesi eri yhteyksissä korosta- 15988: neensa hyvän hallinnon periaatetta. Epäasialli- 15989: nen käyttäytyminen tai kielenkäyttö eivät sovi 15990: LIIKKUMISVAPAUDEN RAJOITTAMINEN 15991: hyvään hallintoon. Virkamiehen tulee aina, 15992: RALLIKILPAILUN TAKIA 15993: myös itse joutuessaan arvostelun kohteeksi, ot- 15994: taa huomioon ne vaatimukset, jotka laki asettaa Kantelija arvosteli Hämeen lääninhallitusta 15995: hänen omalle käyttäytymiselleen. ns. Lahti-Rallin järjestelyjen takia. Kantelijan 15996: Koska oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa mukaan viranomaiset eivät olleet riittävän hy- 15997: kaikkien virkamiesten virkatoiminnan lainmu- vin turvanneet hänen oikeuttaan liikkua kilpai- 15998: kaisuutta ja tällöin myös virkamiesten käyttäy- lureitin varrella sijaitsevaan kotiinsa ja sieltä 15999: tymistä, oikeusasiamiehen kanslian omien virka- pois. Suljettu tieosuus olipUut ainoa reitti hänen 16000: miesten käytöksen tulisi olla esimerkillistä kans- kotiinsa. Rallikilpailun järjestäjät olivat estä- 16001: lian asiakkaita kohtaan. neet kantelijan pääsyn tielle pysäköimällä au- 16002: Virkavapaana olleeseen esittelijään tuli tässä tonsa kantelijan pihatielle. 16003: tapauksessa oikeusasiamiehen mielestä ensisijai- Oikeusasiamies lausui kannanottonaan seu- 16004: sesti soveltaa eduskunnan virkamiehistä annet- raavan. 16005: tua lakia. Esittelijän keskustellessa kantelijan Hallitusmuodon 7 §:n mukaan jokaisella on 16006: 16007: 16008: 16009: 298 16010: T 0 M E N P T E E T H A L L N N 0 N A L 0 T T A N 16011: 16012: 16013: 16014: 16015: vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Ia, että tämän perusoikeuden toteutuminen jäisi 16016: Asuinpaikkaan johtavan, yleiselle liikenteelle riippumaan siitä, miten viranomainen tai nope- 16017: tarkoitetun liikenneväylän sulkeminen merkit- uskilpailujen yksityinen järjestäjä arvioi kunkin 16018: see puuttumista tähän perusoikeuteen. Sen tien varrella asuvan "todellisen tarpeen" päästä 16019: vuoksi on tulkittava suppeasti niitä tieliikenne- kotiinsa ja sieltä pois. 16020: lain ja -asetuksen säännöksiä, jotka oikeuttavat Oikeusasiamiehen mukaan lääninhallituksen 16021: tien sulkemiseen erilaisten kilpailujen takia. päätöksen mukaiset lupaehdot olivat jääneet 16022: Liikkumisvapauden rajoituksen hyväksyttä- epämääräisiksi liikkumisvapauden näkökulmas- 16023: vyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota ta. Jollei liikkumisvapautta ollut tarkoitettu- 16024: rajoituksen tarkoitukseen. Esimerkiksi tietyöstä kaan turvata ehdottomassa muodossa, sallituiksi 16025: johtuva tien sulkeminen oikeuttaa huomattavas- tarkoitetut rajoitukset olisi tullut määrätä tark- 16026: ti pidemmälle menevään liikkumisvapauden ra- karajaisemmin. Ongelmaksi oli nyt jäänyt se, 16027: joittamiseen kuin moottoriajoneuvojen nopeus- että liikkumisvapaudenrajoitustenkesto ja ulot- 16028: kilpailut. Tällaisten kilpailujen takia tapahtu- tuvuus oli tosiasiallisesti jätetty virkavastuuta 16029: vasta tien sulkemisesta ei saisi aiheutua normaa- vailla olevien kilpailun järjestäjien vapaaseen 16030: lia elämää haittaavia liikkumisrajoituksia sulje- harkintaan. Oikeusasiamiehen käsityksen mu- 16031: tun tieosuuden varrella asuville sellaisille henki- kaan lääninhallituksen olisi lupaehdoissa tullut 16032: löille, jotka eivät ole vapaaehtoisesti suostuneet täsmällisemmin määrätä siitä, miten suljettujen 16033: näihin rajoituksiin. Tätä käsitystä tukee myös se tieosuuksien varrella asuvien kulkuyhteys oli 16034: näkökohta, että moottoriajoneuvojen nopeuskil- turvattava ja kuinka pitkiä odotusaikoja oli 16035: pailuista on tunnetusti muutakin haittaa tien enintään sallittava. 16036: varrella asuville. Oikeusasiamies saattoi sisäasiainministeriön 16037: Lääninhallituksen mukaan liikkumisvapau- tietoon käsityksensä hallitusmuodon 7 §:n 1 mo- 16038: den rajoitus ei ollut tässä tapauksessa vaarantu- mentin tulkintavaikutuksesta tien tilapäistä sul- 16039: nut, ottaen huomioon tien sulkemisen lyhytai- kemista koskeviin tieliikennelain ja -asetuksen 16040: kaisuus. Lääninhallitus katsoi, ettei kantelijalla säännöksiin. Hän kiinnitti samalla Etelä-Suo- 16041: ollut tien sulkemisen aikana "todellista tarvetta" men lääninhallituksen huomiota vastaisen varal- 16042: poistua kiinteistöitään ja että kysymys oli "vain le siihen, että moottoriajoneuvojen nopeuskilpai- 16043: periaatteesta". lujen lupaehdot määritellään lupapäätöksessä 16044: Oikeusasiamies piti lääninhallituksen lähtö- riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti. 16045: kohtaa virheellisenä. Kun liikkumisvapaus oli Oikeusasiamiehenkirje 31.12.1997, dnro 2543/ 16046: jokaiselle tarkoitettu perusoikeus, ei voitu ajatel- 4/96 16047: 16048: 16049: 16050: 16051: 299 16052: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 16053: 16054: 16055: 16056: 16057: TILASTOTIETOJA OIKEUSASIAMIEHEN TOIMINNASTA 16058: 16059: KERTOMUSVUODEN 1997 ASIAT 16060: 16061: Käsiteltävinä olleet kantelut, omat aloitteet ja lausuntopyynnöt yhteensä 4 218 16062: Vuodelta 1994 siirtyneet asiat - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3 16063: Vuodelta 1995 siirtyneet asiat - - - - - - - - - - - - - - - - - - 396 16064: Vuodelta 1996 siirtyneet asiat - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1193 16065: Vuonna 1997 vireille tulleet asiat _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 2 626 16066: • Kantelut oikeusasiamiehelle 2 535 16067: • Oikeuskanslerin siirtyneet kantelut - - - - - - - - - - - 26 16068: • Oikeusasiamiehen omat a l o i t t e e t - - - - - - - - - - - - 46 16069: • Lausuntopyynnöt eri viranomaisilta _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 19 16070: 16071: Ratkaistut asiat 2 674 16072: ---------------------------- 16073: Kantelut 2 624 16074: 1 16075: Omat aloitteet l - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 33 16076: Lausuntopyynnöt _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ ____ 17 16077: 16078: Seuraavaan vuoteen siirtyneet asiat 1 544 16079: -------------------- 16080: Vireillä vuodelta 1 9 9 5 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 26 16081: Vireillä vuodelta 1 9 9 6 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 473 16082: Vireillä vuodelta 1 9 9 7 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 045 16083: 16084: Muut käsitellyt asiat 198 16085: --------------------------- 16086: 2 16087: Tarkastukset l - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 55 16088: Kanslian hallintoasiat _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 54 16089: Oikeusasiamiehelle lähetetyt virkasyytepäätökset _ _ _ _ _ _ _ _ __ 80 16090: Oikeusasiamiehelle lähetetyt kurinpitopäätökset _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ 9 16091: 16092: I) Asian tutkittavaksi ottaminen oikeusasiamiehen omasta aloitteesta johtui 5 tapauksessa sanomalehdissä 16093: julkaistuista kirjoituksista 16094: 2 16095: ) Tarkastuspäiviä 45 16096: 16097: 16098: 16099: 16100: 300 16101: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 16102: 16103: 16104: 16105: 16106: RATKAISTUT ASIAT VIRANOMAISITTAIN VUONNA 1997 16107: 16108: Kantelu- ja lausuntoasiat 2 641 16109: ---------------------------------------------------- 16110: • Sosiaaliviranomaiset ------------------------------------- 433 16111: • Poliisiviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 331 16112: • Tuomioistuimet---------------------------------- 444 16113: • yleiset tuomioistuimet - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 301 16114: • erityistuomioistuimet - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 82 16115: • hallintotuomioistuimet 61 16116: • V ankeinhoitoviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 128 16117: • Terveydenhuoltoviranomaiset ------------------------------ 192 16118: • Kunnalliset viranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 105 16119: • Ympäristöviranomaiset --------------------------------- 89 16120: • V eroviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 144 16121: • Ulosottoviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 68 16122: • Opetusviranomaiset 67 16123: • Työviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 54 16124: • Liikenne- ja viestintäalan viranomaiset 26 16125: • Ulkomaalaisviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 33 16126: • Sotilasviranomaiset------------------------- 46 16127: • Maa- ja metsätalousviranomaiset 43 16128: • Syyttäjäviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 37 16129: • Kirkolliset viranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 11 16130: • Muut viranomaiset 221 16131: • Muut julkista tehtävää hoitavat (viranomaisia ja virkamiehiä 16132: lukuunottamatta) - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 7 16133: • Yksityishenkilöt - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 162 16134: 16135: Omat aloitteet 33 16136: -------------------------------------------------------- 16137: • Sosiaaliviranomaiset 3 16138: ~--------------------------------------- 16139: 16140: 16141: • V ankeinhoitoviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 16142: • Sotilasviranomaiset--------------------------------- 5 16143: • Poliisiviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 16144: • Syyttäjäviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 16145: • Ympäristöviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 3 16146: • Tuomioistuimet-------------------------- 5 16147: • erityistuomioistuimet - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1 16148: • yleiset tuomioistuimet - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 4 16149: • Terveydenhuoltoviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 4 16150: • Ulosottoviranomaiset 3 16151: 16152: 301 16153: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 16154: 16155: 16156: 16157: 16158: • V eroviranomaiset l 16159: • Kunnalliset viranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 16160: • Ulkomaalaisviranomaiset - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - l 16161: • Muut viranomaiset 3 16162: 16163: Ratkaistut asiat yhteensä 2 674 16164: ------------------------- 16165: 16166: 16167: 16168: 16169: 302 16170: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 16171: 16172: 16173: 16174: 16175: TOIMENPITEET RATKAISTUISSA ASIOISSA VUONNA 1997 16176: 16177: KANTELUT 2 624 16178: ------------------------------------------------------ 16179: 16180: Toimenpiteeseen johtaneet ratkaisut 16181: • esitys 7 16182: •syyte ___________________________________________________________ 2 16183: •huomautus ______________________________________________________ 14 16184: • käsitys ------------------------------------------------------- 192 16185: • käsittelyaikana tapahtunut korjaus 51 16186: Asiassa ei aiheutunut toimenpidettä, koska 16187: • virheellistä menettelyä ei todettu ____________________________________ 472 16188: • ei perusteita epäillä virheellistä menettelyä 1189 16189: Kantelua ei tutkittu, koska 16190: • ei kuulunut oikeusasiamiehen valvontavaltaan ------------------------ 261 16191: • oli vireillä toimivaltaisessa viranomaisessa tai muutoksenhakumahdollisuus 16192: käyttämättä ______________________________________________________ 247 16193: • ei yksilöity ----------------------------------------------------- 80 16194: • siirto oikeuskanslerille------------------------------------------- 11 16195: • siirto muulle viranomaiselle --------------------------------------- 3 16196: • tapahtumasta oli kulunut yli 5 vuotta ________________________________ 41 16197: • raukesi muulla perusteella --------------------------------------- 54 16198: OMAT ALOITTEET 33 16199: ------------------------------------------------------- 16200: • esitys 9 16201: •syyte ________________________________________________________ 1 16202: •huomautus ______________________________________________________ 3 16203: • käsitys -------------------------------------------------------- 9 16204: • käsittelyaikana tapahtunut korjaus 3 16205: • lainvastaista tai virheellistä menettelyä ei todettu---------------------- 3 16206: •peruutus _______________________________________________________ 3 16207: • ei perusteita epäillä virheellistä menettelyä 2 16208: LAUSUNNOT 17 16209: • Oikeusministeriölle --------------------------------------------- 9 16210: • Ulkoasiainministeriölle ------------------------------------------- 1 16211: • Sisäasiainministeriölie ------------------------------------------- 3 16212: • Liikenneministeriölle---------------------------------------------- 1 16213: • Varusmiesliitolle ------------------------------------------------ 1 16214: • Virkasyyteforumien uudistamistyöryhmälle _________________________ 1 16215: • Eduskunnan kanslialle ------------------------------------------- 1 16216: RATKAISTUT ASIATYHTEENSÄ 2 674 16217: 16218: 303 16219: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 16220: 16221: 16222: 16223: 16224: SAAPUNEET JA RATKAISTUT ASIAT KUUKAUSITTAIN VUONNA 1997 16225: 16226: 16227: 16228: 16229: Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 16230: 16231: 16232: Saapuneet asiat ----4..,_- Ratkaistut asiat 16233: 16234: 16235: 16236: RATKAISUT VUONNA 1997: SUURIMMAT ASIARYHMÄT 16237: 16238: 16239: D. tuomioistuimet (449) 16240: 16241: 16242: DJ.. sosiaaliviranomaiset (436) 16243: 16244: poliisiviranomaiset (333) 16245: 16246: terveysviranomaiset (196) 16247: 16248: ~ veroviranomaiset (145) 16249: 16250: EEJ vankeinhoitoviranomaiset (129) 16251: § kunnalliset viranomaiset (107) 16252: 16253: • ympäristöviranomaiset (92) 16254: 16255: 16256: 16257: 16258: 304 16259: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 16260: 16261: 16262: 16263: 16264: SAAPUNEET JA RATKAISTUT ASIAT VUOSINA 1978-1997 16265: 16266: 16267: 16268: 16269: 1978 -79 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 16270: 16271: - - + - Saapuneet asiat _.,.__ Ratkaistut asiat 16272: 16273: 16274: 16275: 16276: ASIAT VUOSINA 1978-1997, JOTKA OVAT JOHTANEET ESITYKSIIN VIRANOMAISILLE 16277: TAI KORJAUKSEEN KANTELUN KÄSITIELYN AIKANA 16278: 16279: 16280: 16281: 16282: 1978 -79 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 16283: 16284: 16285: • Esitys viranomaisille 16286: 16287: 16288: • Käsittelyaikana tapahtunut korjaus 16289: 16290: 305 16291: OIKEUSASIAMIEHEN KÄSITELTÄVINÄ OLLEET ASIAT JA RATKAISUT 16292: 16293: 16294: 16295: 16296: VIRKASYYTTEEN, KURINPITOMENETTELYN, HUOMAUTUKSEN TAI KÄSITYKSEN 16297: ANTAMISEEN JOHTANEET ASIAT VUOSINA 1978-1997 16298: 16299: 16300: 16301: 16302: 1978 -79 -80 -81 -82 -83 -84 -85 -86 -87 -88 -89 -90 -91 -92 -93 -94 -95 -96 -97 16303: 16304: 16305: • Virkasyyte Huomautus ja käsitys • Käsitys 16306: 16307: 16308: D Kurinpitomenettely • Huomautus 16309: 16310: 16311: 16312: 16313: Vuodesta 1991 huomautukset ja käsitykset on tilastoitu erikseen. 16314: 16315: 16316: 16317: 16318: 306 16319: L A u s u N N 0 T 16320: 16321: 16322: 16323: 16324: LUETTELO OIKEUSASIAMIEHEN ANTAMISTA LAUSUNNOISTA VUONNA 1997 16325: 16326: 16327: 16328: 4.3.1997 lausunto sisäasiainministeriölle 26.8.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro 16329: (dnro 203/4/97) maahanmuutto-ja 1420/4/97) tuomaritoimikunnan 16330: pakolaispoliittisen toimikunnan osamietinnöstä "Tuomarit väli- 16331: mietinnöstä "Hallittu maahan- miehinä" 16332: muutto ja tehokas kotoutuminen" 27.8.1997 lausunto oikeusministeriölle (1196/ 16333: 18.4.1997 lausunto liikenneministeriölle 4/97) henkilötietotoimikunnan 16334: (dnro 734/4/97) yleisradiolainsää- mietinnöstä 16335: dännön uudistamista koskevasta 7.10.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro 16336: muistiosta 1569/4/97) Perustuslaki 2000 -ko- 16337: 21.4.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro mitean mietinnöstä 16338: 589/4/97) hallintotuomioistuintoi- 20.10.1997 lausunto valtiovarainvaliokunnan 16339: mikunnan mietinnöstä sosiaali- ja työjaostolle (dnro 2087/ 16340: 9.5.1997 lausunto sisäasiainministeriölle 4/97) lasten oikeusturvayksikön 16341: (dnro 825/4/97) sisäasiainministe- mahdollisesta sijoittamisesta oi- 16342: riön selvityksestä, joka koski tur- keusasiamiehen kanslian yhtey- 16343: vapaikkatutkintaan liittyvien teh- teen 16344: tävien siirtämistä Ulkomaalais- 21.10.1997 lausunto ulkoasiainministeriölle 16345: virastolle (dnro 205114/97) luonnoksesta va- 16346: 15.5.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro linnaiseksi pöytäkirjaksi YK:n ta- 16347: 453/4/97) sananvapaustoimikun- loudellisia, sosiaalisia ja sivistyk- 16348: nan loppumietinnöstä sellisiä oikeuksia koskevaan kan- 16349: 3.6.1997 lausunto sisäasiainministeriölle sainväliseen yleissopimukseen 16350: (dnro 1085/4/97) luonnoksesta kan- (TSS-sopimukseen) 16351: salaisuuslaiksi 1.12.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro 16352: 10.6.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro 2042/4/97) lakiehdotuksesta, joka 16353: 860/4/97) rikoslakiprojektin rikos- koskee Euroopan yhteisöjen talou- 16354: oikeudellista vanhentumista kos- dellisten etujen suojaamista koske- 16355: kevasta ehdotuksesta van yleissopimukseen liittyvän 16356: 19.6.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro pöytäkirjan (ns. korruptiopöytä- 16357: 1276/4/97) virkasyyteforumien uu- kirjan) sekä sellaisen lahjonnan 16358: distamistyöryhmän mietinnöstä torjumisesta, jossa on osallisina 16359: 25.7.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro Euroopan yhteisön virkamiehiä tai 16360: 104/4/97) julkisia oikeusapupalve- Euroopan unionin jäsenvaltioiden 16361: luja selvittäneen toimikunnan mie- virkamiehiä, tehdyn yleissopimuk- 16362: tinnöstä sen (ns. korruptiosopimuksen) voi- 16363: 22.8.1997 lausunto oikeusministeriölle (dnro maan saattamista 16364: 1252/4/97) valmiuslainsäädännön 16365: tarkistamistyöryhmän mietinnöstä 16366: 16367: 307 16368: A s A H A K E M s T 0 16369: 16370: 16371: 16372: 16373: ASIAHAKEMISTa 16374: 16375: 16376: Sivu Sivu 16377: Alaikäinen Elatustukivelka 16378: ks. lapsi työsiirtolapalkan pidätys elatustuki- 16379: velan suoritukseksi ........................... 177 16380: Asemakaava 16381: asemakaavan noudattamista koskeva Eläke 16382: määräys . . . .. . . . . . . . . . .. . .. . . .. . . . . . .. . . .. . . . . . . . . . . 282 pääesikunnan toimistosihteerin mah- 16383: dollisuus siirtyä osa-aikaeläkkeelle .... 218 16384: Asevelvollisuusasetus yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien 16385: rangaistusuhista laintasoiset säännök- hakemusten hylkäysosuuksien nousu 191 16386: set..................................................... 219 16387: Ennakkoperintärekisteri 16388: Asiakaspalvelu ennakkoperintärekisteristä poistami- 16389: poliisimiehen käyttäytyminen asiakas- nen................................................... 255 16390: palvelutehtävissä.............................. 132 16391: Esittelijä 16392: Asiakasrekisteri ks. virkamies 16393: verohallinnon asiakasrekisterin puut- 16394: teellisuus osoitetiedoissa ................... 253 Esitutkinta 16395: esitutkinnan viivästy- 16396: Asiakirja mmen ......................... 123, 125, 137, 142 16397: massaluovutuskielto ......................... 77 tutkinnanjohtajan esteellisyys .......... 126 16398: toimittajan oikeus asiakirjoihin ........ 77 esitutkinnan puutteellisuus......... 125, 130 16399: asianosaisjulkisuus ....................... 173, 199 esitutkinnan lopettamispäätös.......... 130 16400: julkisuuskysymyksen käsittelyaika ... 283 esitutkinnan toimittamatta jättämistä 16401: asiakirjan siirrosta ilmoittaminen ..... 202 koskevan päätöksen perusteleminen . 137 16402: velvollisuus tehdä selkeä päätös esitut- 16403: Asiamies kinnan päättäruisestä ....................... 144 16404: valtion- ja kunnanasiamiehen menet- lisäesitutkinnan toimittaminen vireillä 16405: tely verovalituksen yhteydessä ......... 251 olevassa rikosasiassa ......................... 155 16406: asuntotuotantopäällikölle maksetut 16407: asiamiespalkkiot ............................... 233 Esteeli isyys 16408: - virkamiehen .................... 76, 126, 198, 283 16409: Asianvalvoja 16410: - asianvalvojan kielenkäyttö ............... 252 Etsintäkuulutus 16411: - ennakkoperuuttamisen laiminlyönti . 142 16412: Direktiivi 16413: Euroopan yhteisöjen neuvoston direk- Euroopan yhteisö 16414: tiivin toimittaminen äidinkielellä ...... 274 EY:n tullittomuusasetuksen määräyk- 16415: sien soveltaminen . . . .. . .. . . . . . .. . .. . . . . . . . . .. . 260 16416: Elatusapu oikeusasiamiehen lausunto Euroopan 16417: elatusapuvelkojan kuuleminen velka- yhteisöjen ns. korruptiopöytäkirjasta 16418: järjestelyssä...................................... 178 ja -sopimuksesta ............................... 291 16419: 16420: 16421: 308 16422: A s A H A K E M s T 0 16423: 16424: 16425: 16426: 16427: Sivu Sivu 16428: Euroopan yhteisöjen neuvoston direk- Hovioikeus 16429: tiivin toimittaminen englannin kielellä 27 4 ks. tuomioistuin 16430: 16431: Haaste Huomautus 16432: huolellisuus haastetodistuksen antami- tieliikennelain nojalla annettuun huo- 16433: sessa ................................................. 135 mautukseen liitetyn lisäehdon lainmu- 16434: haasteajan riittävyys ........................ 261 kaisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. . . . . . .. . . . . . .. . . . .... . 146 16435: 16436: Hallintomenettely Julkisuus 16437: liikennevakuutuslain nojalla annetun toimittajan oikeus asiakirjoihin ........ 77 16438: korvauspäätöksen perusteleminen .... 291 sosiaalihuollon asiakirjojen asianosais- 16439: asian ratkaiseminen ja siirtäminen toi- julkisuus ........................................... 173 16440: mivaltaiselle viranomaiselle ............. . 114 hovioikeuden esittelymuistion julkisuus 79 16441: työvoimatoimiston menettely työllis- 16442: tämisessä ......................................... . 245 Kaivoslaki 16443: veroviranomaisten neuvontavelvolli- kaivostyöhön ryhtymistä koskevat 16444: suus ·················································· 251 määräajat ......................................... 297 16445: tulliviranomaisen neuvontavelvollisuus 259 16446: tielautakunnan menettely yksityistie- Kansalaisuus 16447: asiassa ............................................. . 232 kansalaisuuden menettäminen .......... 267 16448: lausuntoasian puutteellinen esittely oikeusasiamiehen lausunto kansalaisuus- 16449: kaupunginhallituksessa..................... 232 lain uudistuksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 265 16450: kantelijoiden asiallinen kohtelu......... 297 16451: lastenvalvojan velvollisuus neuvoa Kansaneläkelaitos 16452: lapsen vanhempaa ............................ 171 Kansaneläkelaitoksen lääkekorvauksia 16453: koulutushakemukseen annetun vas- koskevien ohjeiden lainmukaisuus .... 176 16454: tauksen selkeys . . .. . .. . . .. . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . 228 valituskirjelmän kirjaamisen viivästy- 16455: perusturvalautakunnan lausunnon minen............................................... 173 16456: asianmukaisuus ................................ 165 vakuutusrekisterimerkinnän virheelli- 16457: asiakirjan siirrosta ilmoittaminen ..... 202 syys .................................................. 178 16458: 16459: Henkilökohtainen koskemattomuus Kantelu 16460: vankeinhoitoviranomaisten toimitta- kantelijan kuulusteleminen poliisilaitok- 16461: ma henkilönkatsastus ....................... 112 sella kantelun johdosta ..................... 124 16462: oikeudenkäynnin yhteydessä toimitettu kantelijoiden asiallinen kohtelu......... 297 16463: turvatarkastus ................................ 81, 128 16464: käsirautojen käyttäminen hoitotilan- Kieli 16465: teessa ................................................ 127 kielellinen yhdenvertaisuus kuulemises- 16466: sa...................................................... 280 16467: Henkilöllisyys komiteamietinnön julkaiseminen ruot- 16468: poliisin velvollisuus ilmoittaa henkilölli- siksi .................................................. 287 16469: syyden selvittämisen syy .................. 136 kielilain noudattaminen postimuseossa 276 16470: kielilain noudattaminen Telecom 16471: Henkilötietotoimikunta Finland Oy:n toiminnassa................. 277 16472: oikeusasiamiehen lausunto henkilötieto- Euroopan yhteisöjen neuvoston direk- 16473: toimikunnan mietinnöstä . . . . . .. . . . . . . . . . . . 288 tiivin toimittaminen äidinkielellä ...... 274 16474: 16475: 16476: 16477: 309 16478: A s A H A K E M s T 0 16479: 16480: 16481: 16482: 16483: Sivu Sivu 16484: kirjanpitolautakunnan ohjeiden saata- velvollisuus tehdä päätös yksityisen 16485: vuus ruotsin kielellä . . . . .. . . . .. .. . .. . .. .. .. .. . 295 palvelukodin maksuista .................... 169 16486: tuotevalvontakeskuksen syrjivä kieli- 16487: taitovaatimus ................................... 161 Kuuleminen 16488: velkajärjestelyn hakijan kuuleminen 90 16489: Kiinniotto elatusapuvelkojan kuuleminen velka- 16490: poliisin menettely kiinnioton yhtey- järjestelyssä ...................................... 178 16491: dessä................................................. 147 potilaan ja omaisten kuuleminen ala- 16492: ikäisen psykiatrisen tahdosta riippu- 16493: Kiinnitysrekisteri mattoman hoidon järjestämisessä ..... 204 16494: - virheellinen rasitustodistus ............... 81 maanomistajien kuuleminen kuntien 16495: maa-aineslain mukaisessa lupaharkin- 16496: Kiinteistörekisteri nassa ................................................ 280 16497: - huolellinen ylläpito ........................... 254 yhteistoimintalain edellyttämä kuule- 16498: ruismenettely . . .. . .. . . . .. . . . . ... . . .. .. . .. ...... .. 283 16499: Kodinhoidontuki työlupa-asiassa ................................. 265 16500: ensisijaisuus ja yhteensovittaminen kansalaisuuden menettämistä koske- 16501: työttömyysturvan kanssa ................. 189 vassa astassa ..................................... 267 16502: osamaksutilityksessä ........................ 157 16503: Korruptio 16504: oikeusasiamiehen lausunto Euroopan Kuvataiteilija 16505: yhteisöjen ns. korruptiopöytäkirjasta - verotuksen ennustettavuus . .. . . . .. ... .. . . 253 16506: ja -sopimuksesta............................... 291 16507: Käräjäoikeus 16508: Kuittaus ks. tuomioistuin 16509: valtiokonttorin oikeus rikosvahinko- 16510: saatavien kuittaukseen ..................... 292 Käsittelyaika 16511: - verovalitusten valmistavan käsittelyn 16512: Kuljetuspalvelut kesto................................................. 249 16513: - vaikeavammaisten kuljetuspalvelut 169, 180 ks. myös viivästys 16514: 16515: Kunta Laillisuusperiaate 16516: kunnanhallituksen puuttuminen asevelvollisuusasetuksen mukaisista 16517: kunnan asukkaan oikeuteen ajaa kan- rangaistusuhista laintasoiset säännök- 16518: netta ................................................. 241 set..................................................... 219 16519: kuntien vammaispalvelujen myöntä- 16520: mistä koskevien ohjeiden lainmukai- Lainhuudatus 16521: suus·················································· 185 - virheellinen lainhuuto ....................... 104 16522: kunnan virkamiehen ilmaisuvapaus .. 238 16523: kunnallisen velkaneuvonnan valvonta 241 Lapsi 16524: tasa-arvo kuntaenemmistöisissä yh- alaikäisen psykiatrisen tahdosta riip- 16525: tiöissä ............................................... 237 pumattoman hoidon järjestäminen ... 204 16526: velkaneuvojan menettely velkajärjeste- oikeusasiamiehen lausunto lasten oi- 16527: lyasiassa ........................................... 239 keusturvayksikön mahdollisesta sijoit- 16528: kunnallinen asuntotuotanto julkisena tamisesta oikeusasiamiehen kanslian 16529: tehtävänä ......................................... 233 yhteyteen ......................................... 290 16530: 16531: 16532: 16533: 310 16534: A s A H A K E M s T 0 16535: 16536: 16537: 16538: 16539: Sivu Sivu 16540: velvollisuus tehdä päätös lapsen sijais- Määräaika 16541: huoltoa ja yhteydenpitoa koskevassa kaivostyöhön ryhtymistä koskevat 16542: asiassa . . . . . .. . .. . . . . . .. . .. . . . .. . .. . . . .. . . . . . .. . . . . . . 1 74 määräajat ......................................... 297 16543: 16544: Lastenvalvoja Neuvontavelvollisuus 16545: lastenvalvojan velvollisuus neuvoa veroviranomaisten neuvontavelvolli- 16546: lapsen vanhempaa ............................ 171 suus .................................................. 251 16547: tulliviranomaisen neuvontavelvollisuus 259 16548: Liikkumisvapaus lastenvalvojan velvollisuus neuvoa 16549: liikkumisvapauden rajoittaminen lapsen vanhempaa ............................ 171 16550: rallikilpailun takia .. .... .. .. ...... .... .... .. .. 298 16551: Oikeudenkäynti 16552: Luonnonsuojelu uskottu mies rikosasiassa .. .. .. .. .. .. .. .. .. 82 16553: luonnonsuojelulain mukainen toimen- välioikeudenkäynti ulosotossa .......... 160 16554: pidekielto . . . . . .. . ... . .. . .. . .. . . . .. . . . ... . . .. . .. . . .. 287 hovioikeuden esittelymuistion julkisuus 79 16555: oikeudenkäyntiavustajien palkkioiden 16556: Lääke viivästyminen .................................. . 79 16557: lääkkeiden antaminen vangin haltuun 113 16558: Kansaneläkelaitoksen lääkekorvauksia Oikeusapu 16559: koskevien ohjeiden lainmukaisuus .... 176 oikeusasiamiehen lausunto julkisia 16560: oikeusapupalveluja selvittäneen toimi- 16561: Lääkäri kunnan mietinnöstä.......................... 75 16562: velvollisuus kirjata käynti sairaalan 16563: päivystyksessä .................................. 130 Oleskelulupa 16564: terveyskeskuslääkärin menettely hen- - tutkimatta jättäminen...................... 266 16565: kilön toimittamiseksi terveyskeskuk- 16566: seen mielenterveyslain mukaiseen Opetuksen maksuttomuus 16567: tarkastukseen ................................... 139 ammatillisten oppilaitosten opiskeli- 16568: vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkä- joilta perimät materiaali- ja tarvike- 16569: reiden valvonta................................. 197 maksut ............................................. 228 16570: sairaalan ylilääkärin esteellisyys .. .. .. . 198 16571: Opintotuki 16572: Maaseutuelinkeinopiiri Ruotsissa saatavan opintotuen huo- 16573: avustushakemuksen käsittelyn viiväs- mioon ottaminen toimeentulotuen 16574: tyminen............................................ 79 myöntämisessä ................................. 184 16575: 16576: Maksuton oikeudenkäynti Opiskelija 16577: oikeudenkäyntiavustajien palkkioiden oikeus toimeentulotukeen ................. 166 16578: viivästyminen................................... 79 vanhempansa luona asuvan opiskelijan 16579: toimeentulotuki ................................ 165 16580: Mielenterveyslaki toimeentuloa hakevan opiskelijan vel- 16581: esitys mielenterveyslain itsemääräämis- vollisuus ottaa opintolainaa .............. 167 16582: oikeuden rajoittamista koskevien sään- 16583: nösten muuttamiseksi .. .. .. .. .. .. .... .. .. ... 203 16584: 16585: 16586: 16587: 16588: 311 16589: A s A H A K E M s T 0 16590: 16591: 16592: 16593: 16594: Sivu Sivu 16595: Opiskel ijava 1i nta vaikeavammaisen kuljetuspalvelupää- 16596: koulutushakemukseen annetun vas- töksen perusteleminen ...................... 180 16597: tauksen selkeys ................................. 228 myönteisen rakennuslupapäätöksen 16598: oikeusturva yliopistojen opiskelijava- perusteleminen ....................... .......... 281 16599: linnassa . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 hallintopäätöksen perusteleminen ..... 297 16600: vesiylioikeuden päätöksen perustelemi- 16601: Oppilaitos nen ................................................... 89 16602: opiskelijoilta perityt materiaali- ja hovioikeuden tuomion perusteleminen 104 16603: tarvikemaksut ........... ....................... 228 erityisäitiyspäivärahaa koskevan pää- 16604: töksen perusteleminen ...................... 162 16605: Oppilas 16606: - oikeusturva....................................... 225 Perusturvalautakunta 16607: perusturvalautakunnan lausunnon 16608: Pakolainen asianmukaisuus ................................ 165 16609: oikeusasiamiehen lausunto maahan- 16610: muutto- ja pakolaispoliittisen toimi- Perustuslaki 16611: kunnan mietinnöstä "Hallittu maahan oikeusasiamiehen lausunto Perustus- 16612: muutto ja tehokas kotoutuminen" .... 263 laki 2000 -komitean mietinnöstä....... 289 16613: 16614: Palkka Pidätys 16615: työsiirtolapalkan pidätys elatustuki- pidätysajan ylittyminen ................... 127 16616: velan suoritukseksi . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . 177 pidätetyn kohtelu poliisivankilassa ... 127 16617: pidätysajan laskeminen .................... 132 16618: Palveluperiaate 16619: - tulliviranomaisen neuvonannossa ..... 259 Poistumislupa 16620: vangin poistumislupa-anomuksen rat- 16621: Pa lvel uskel poisu usl uokka kaiseminen ja siirtäminen toimival- 16622: varusmiespalveluksen keskeyttäminen taiselle viranomaiselle . . . . . .. . . . . .. .. .. . . . . . . 114 16623: palveluskelpoisuusluokan muutoksen 16624: vuoksi............................................... 217 Poliisi 16625: kantelijan kuulusteleminen poliisilai- 16626: Palvelusrikkomus toksella kantelun johdosta ................ 124 16627: vammantuottamus hiihtohinauksen yh- esitutkinnan viivästy- 16628: teydessä . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. .. . 220 mmen .......................... 123, 125, 137, 142 16629: vammantuottamus napalmharjoituk- velvollisuus huolehtia pidätysajan 16630: sen yhteydessä.................................. 224 noudattamisesta ............................... 127 16631: pidätetyn ja vangitun kohtelu poliisi- 16632: Peruskoululaki vankilassa......................................... 127 16633: koulujohtajan oikeus oppilaan ojenta- oikeudenkäynnin yhteydessä toimitettu 16634: miseen ja erottamiseen sekä opetuksen turvatarkastus ............................... 81, 128 16635: eriyttämiseen peruskoululain nojalla. 225 esitutkinnan puutteellisuus......... 125, 130 16636: esitutkinnan lopettamispäätös.......... 130 16637: Perusteleminen pidätysajan laskeminen .................... 132 16638: liikennevakuutuslain nojalla annetun poliisimiehen käyttäytyminen asiakas- 16639: korvauspäätöksen perusteleminen .... 291 palvelutehtävissä.............................. 132 16640: esitutkinnan toimittamatta jättämistä poliisin haltuun otetun omaisuuden 16641: koskevan päätöksen perusteleminen . 137 hävittäminen.................................... 135 16642: 16643: 16644: 312 16645: A s A H A K E M s T 0 16646: 16647: 16648: 16649: 16650: Sivu Sivu 16651: poliisin haltuun saaman omaisuuden Psykiatrinen sairaanhoito 16652: palauttaminen.................................. 135 psykiatrisessa sairaalassa hoidettava- 16653: velvollisuus ilmoittaa henkilöllisyyden na olevan potilaan lähettämien kirjei- 16654: selvittämisen syy.............................. 136 den pidättäminen.............................. 202 16655: asiallinen virkakieli ........ ................... 136 alaikäisen psykiatrisen tahdosta riip- 16656: esitutkinnan toimittamatta jättämistä pumattoman hoidon järjestäminen ... 204 16657: koskevan päätöksen perusteleminen . 137 apulaisoikeusasiamiehen tarkastus psy- 16658: virka-avun antaminen sairaankuljetuk- kiatrisissa sairaaloissa....................... 193 16659: sessa ................................................. 139 16660: poliisiin kohdistuvan rikosilmoituksen Puhelin 16661: tutkinta ............................................ 139 matkapuhelimen liittymän sulkeminen 16662: asian käsittelyn viipyminen poliisilai- puhelinhäirinnän johdosta ................ 277 16663: toksella............................................. 140 16664: velvollisuus tehdä selkeä päätös esitut- Puolueettomuus 16665: kinnan päättämisestä . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . 142 verotarkastuksessa ................ ......... ... 255 16666: sisäasiainministeriön ohjeet poliisiko- rakennustarkastajan yksityiset toimek- 16667: kelaiden valinnassa . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 145 siannot .. . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . .. .. . 285 16668: tieliikennelain nojalla annettuun huo- poliisimiesten saarnat lahjat ja toimin- 16669: mautukseen liitetyn lisäehdon lainmu- nan puolueettomuus ......................... 138 16670: kaisuus ............................................. 146 vesioikeuden jäsenten kestitys .......... 91 16671: tutkintavangin olosuhteet poliisivanki- 16672: lassa ................................................. 144 Puolustusvoimat 16673: poliisimiesten saarnat lahjat ja toimin- toimistosihteerin mahdollisuus siirtyä 16674: nan puolueettomuus ......................... 138 osa-aikaeläkkeelle ............................. 218 16675: suhteellisuusperiaate ulkomaalaisper- oikeusasiamiehen tarkastus puolustus- 16676: heen käännyttämisessä ..................... 272 voimissa ja rajavartiolaitoksessa ....... 208 16677: menettely kiinniottotilanteessa . . . . . . . . . 14 7 varusmiespalveluksen keskeyttäminen 16678: apulaisoikeusasiamiehen tarkastus po- palveluskelpoisuusluokan muutoksen 16679: liisilaitoksilla . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. . ll5 vuoksi............................................... 217 16680: vammantuottamus hiihtohinauksen 16681: Potilas yhteydessä . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 220 16682: vankipotilaan yksityisyyden suoja.... ll2 vammantuottamus napalmharjoituk- 16683: psykiatrisessa sairaalassa hoidettava- sen yhteydessä .................................. 224 16684: na olevan potilaan lähettämien kirjei- 16685: den pidättäminen.............................. 202 Päätös 16686: alaikäisen psykiatrisen tahdosta riip- myönteisen rakennuslupapäätöksen 16687: pumattoman hoidon järjestäminen ... 204 perusteleminen ................................. 281 16688: psykiatrisen sairaalan potilaan ham- valtioneuvoston päätöksen ja siihen 16689: mashoidon laiminlyönti kustannus- liitettyjen liitteiden selkeys ............... 280 16690: epäselvyyksien johdosta ................... 207 16691: viivästys potilasasian käsittelyssä maa- Raha-automaattiyhdistys 16692: kuntahallituksessa . . . .. . . .. . . .. . . . . . . . . . . .. . . . 200 sotainvalidien laitoshuoltoa ja kuntou- 16693: tusta koskevien menojen kattaminen 16694: Potilasvahinkolautakunta Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta 16695: korvausasian käsittelyaika potilasva- myönnettävillä avustuksilla.............. 175 16696: hinkolautakunnassa .......................... 200 16697: 16698: 16699: 16700: 313 16701: A s A H A K E M s T 0 16702: 16703: 16704: 16705: 16706: Sivu Sivu 16707: Rahoitustarkastus psykiatrisen sairaalan potilaan ham- 16708: - valvonnan tehostamistarve . . . . . . . . . . . .. . . 294 mashoidon laiminlyönti kustannus- 16709: epäselvyyksien johdosta ................... 207 16710: Rajavartiolaitos apulaisoikeusasiamiehen tarkastus 16711: oikeusasiamiehen tarkastus puolustus- psykiatrisissa sairaaloissa.................. 193 16712: voimissa ja rajavartiolaitoksessa ....... 208 sairaalan ylilääkärin esteellisyys . . . . . .. 198 16713: 16714: Rakennuslupa Sairaanhoito 16715: myönteisen rakennuslupapäätöksen - täyden korvauksen periaate sairaan- 16716: perusteleminen ................................. 281 hoidossa............................................ 201 16717: ks. myös psykiatrinen sairaanhoito 16718: Rakennustarkastaja 16719: - yksityiset toimeksiannot................... 285 Salassapito 16720: varusmiesten terveystietojen salassa- 16721: Rakentaminen pito................................................... 222 16722: luvattoman rakentamisen valvonta .. 284 16723: lausuntoasian puutteellinen esittely Sananvapaus 16724: kaupunginhallituksessa..................... 232 psykiatrisessa sairaalassa hoidettavana 16725: olevan potilaan lähettämien kirjeiden 16726: Rasitustodistus pidättäminen .................................... 202 16727: - virheellinen rasitustodistus ............... 81 oikeusasiamiehen lausunto sananva- 16728: paustoimikunnan loppumietinnöstä .. 288 16729: Rikoksen vanhenemisaika kunnan virkamiehen ilmaisuvapaus .. 238 16730: vanhenemisajan selvittäminen esitut- teleliittymän sulkeminen puhelinhäi- 16731: kintatoimenpiteiden kiireellisyyttä rinnän johdosta ................................ 277 16732: harkittaessa ...................................... 155 16733: oikeusasiamiehen lausunto rikoslaki- Sisäasiainministeriö 16734: projektin rikosoikeudellista vanhentu- - ohjeet poliisikokelaiden valinnasta.... 145 16735: mista koskevasta ehdotuksesta .. . . . . . . . 148 16736: Siviilipalveluskeskus 16737: Rikosilmoitus velvollisuus noudattaa tuomioistuimen 16738: poliisiin kohdistuvan rikosilmoituksen päätöstä ........................................... 246 16739: tutkinta ............................................ 139 16740: käsittelyn viipyminen poliisilaitoksella 140 Sosiaalihuolto 16741: työttömyysturvan ensisijaisuus ja yh- 16742: Rikosvahinko teensovittaminen lasten kodinhoidon- 16743: valtiokonttorin oikeus rikosvahinko- tuen kanssa....................................... 189 16744: saatavien kuittaukseen ..................... 292 vaikeavammaisten kuljetuspalvelut 169, 180 16745: asianosaisjulkisen asiakirjan antami- 16746: Rintamasotilastunnus nen asianosaiselle .............................. 173 16747: - yhdenvertaisuusperiaate ................... 217 kuntien vammaispalvelujen myöntä- 16748: mistä koskevien ohjeiden lainmukai- 16749: Sairaala suus.................................................. 185 16750: psykiatrisessa sairaalassa hoidettava- yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien 16751: na olevan potilaan lähettämien kirjei- hakemusten hylkäysosuuksien nousu 191 16752: den pidättäminen.............................. 202 vaatetukseen varattujen määrärahojen 16753: riittävyys laitoshoidossa ................... 182 16754: 16755: 16756: 314 16757: A s A H A K E M s T 0 16758: 16759: 16760: 16761: 16762: Sivu Sivu 16763: täyden korvauksen periaate sairaan- Tasa-arvo 16764: hoidossa............................................ 201 - tasa-arvo kuntaenemmistöisissä yhti- 16765: Kansaneläkelaitoksen lääkekorvauksia öissä ................................................. 237 16766: koskevien ohjeiden lainmukaisuus .... 176 ks. myös yhdenvertaisuus 16767: lastenvalvojan velvollisuus neuvoa 16768: lapsen vanhempaa ............................ 171 Terveydenhuollon oikeusturvakeskus 16769: velvollisuus tehdä päätös lapsen sijais- kanteluasian käsittelyaika Terveyden- 16770: huoltoa ja yhteydenpitoa koskevassa huollon oikeusturvakeskuksessa . .. . . . . . 199 16771: asiassa . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . .. . .. 174 vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkä- 16772: erityisäitiyspäivärahaa koskevan pää- reiden valvonta . . . .. . . . . . . .. . . . .. . . . . . .. . . . . . . . . 197 16773: töksen perusteleminen ...................... 162 16774: ks. myös toimeentulotuki Tie 16775: - teiden suolaus perusoikeusongelmana 286 16776: Sotainvalidi 16777: sotainvalidien laitoshuoltoa ja kuntou- Tiedottaminen 16778: tusta koskevien menojen kattaminen luonnonhaitakorvauksen hakuajasta 16779: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta tiedottaminen . . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . 279 16780: myönnettävillä avustuksilla.............. 175 16781: Tielaitos 16782: Suhteellisuusperiaate tielaitoksen urakoiden kilpailuttami- 16783: - ulkomaalaisperheen käännyttämisessä 272 nen ................................................... 274 16784: 16785: Syyte Tielautakunta 16786: syytemääräyksen saajan lojaliteetti- - menettely yksityistieasiassa .............. 232 16787: velvollisuus . . . . .. . .. . . . . . . . . . .. . . . . . .. . .. . . . .. . . . . 148 16788: syyteoikeuden vanhentuminen syyte- Toimeentulotuki 16789: harkinnan aikana.............................. 155 Ruotsissa saatavan opintotuen huo- 16790: syyttämättä jättäminen ................ 150, 151 mioon ottaminen toimeentulotuen 16791: syytteen uhka kutsun tehosteena saa- myöntämisessä ........ ......................... 184 16792: pua noutamaan täydennyspalvelusha- opiskelijan oikeus toimeentulotukeen 166 16793: kemus ............................................... 218 viivästys toimeentulotukea koskevan 16794: ks. myös virkasyyte päätöksen tekemisessä ...................... 168 16795: hoitotukea nauttivan ja velkajärjeste- 16796: Syyteoikeus lyssä olevan henkilön oikeus toimeen- 16797: syyteoikeuden vanhentuminen syyte- tulotukeen ........................................ 163 16798: harkinnan aikana.............................. 155 vanhempansa luona asuvan opiskelijan 16799: oikeusasiamiehen lausunto rikoslaki- toimeentulotuki ................................ 165 16800: projektin rikosoikeudellista vanhen- toimeentuloa hakevan opiskelijan vel- 16801: tumista koskevasta ehdotuksesta...... 148 vollisuus ottaa opintolainaa .............. 167 16802: sosiaali- ja terveyslautakunnan toi- 16803: Syyttäjä meentulotukiohjeiden lainmukaisuus 172 16804: syytemääräyksen saaneen syyttäjän yrittäjän oikeus toimeentulotukeen .. 172 16805: lojaliteettivelvollisuus ...... ................. 148 oikeus saada toimeentulotukea muut- 16806: tokustannuksiin ................................ 164 16807: velvollisuus tehdä päätös yksityisen 16808: palvelukodin maksuista .................... 169 16809: 16810: 16811: 16812: 315 16813: A s A H A K E M s T 0 16814: 16815: 16816: 16817: 16818: Sivu Sivu 16819: TSS-sopimus valituslupa korkeimmassa oikeudessa 84 16820: oikeusasiamiehen lausunto TSS-sopi- siviilipalveluskeskuksen velvollisuus 16821: muksen täydentämisestä ns. yksilöva- noudattaa tuomioistuimen päätöstä . 246 16822: litusjärjestelmällä ............................. 290 tuomarin esteellisyys ....................... . 76 16823: vesioikeuden jäsenten kestitys ......... . 91 16824: Tulli oikeusasiamiehen tarkastus Lapin kä- 16825: tulliviranomaisen neuvontavelvolli- räjäoikeudessa ................................. . 74 16826: suus ·················································· 259 16827: tulliviranomaisten menettely esitut- Tu otevalvontakeskus 16828: kintapöytäkirjan toimittamisessa - syrjivä kielitaitovaatimus ................ . 161 16829: syyttäjälle ........................................ 261 16830: Turvapaikka 16831: Tullilainsäädäntö oikeusasiamiehen lausuntoturvapaik- 16832: EY:n tullittomuusasetuksen määräyk- katutkintaan liittyvien tehtävien siir- 16833: sien soveltaminen . . . . . . . . . . . . . .. . . . . . . .. . . . . . . 260 tämisestä Ulkomaalaisvirastolle........ 264 16834: 16835: Tuomari Turvatarkastus 16836: ks. tuomioistuin oikeudenkäynnin yhteydessä toimi- 16837: tettu turvatarkastus . .................... 81, 128 16838: Tuomioistuin 16839: velkajärjestelyn hakijan kuuleminen 90 Tutkintavankeus 16840: oikeudenkäynnin yhteydessä toimitettu tutkintavankeudessa olevan oikeus 16841: turvatarkastus.............................. 81, 128 tavata lähiomaisiaan .................... 110, 132 16842: oikeusasiamiehen lausunto hallinto- tutkintavangin olosuhteet poliisivan- 16843: tuomioistuintoimikunnan mietinnöstä 74 kilassa............................ .. . . . . . . . ... . . . . . .. 144 16844: oikeusasiamiehen lausunto tuomari- tutkintavangin oikeus ulkoilla ...... .... 124 16845: toimikunnan osamietinnöstä "Tuomarit 16846: välimiehinä" .................................... . 75 Työttömyysturva 16847: tuomarien palkkaus ja tuomioistuin- työsuhteen päättyessä työnantajasta 16848: ten riippumattomuus ....................... . 103 johtuvasta syystä . ................. ........... 24 7 16849: käräjäoikeuden kantapöytäkirjojen ensisijaisuus ja yhteensovittaminen 16850: katoaminen ...................................... . 103 lasten kodinhoidontuen kanssa ..... .... 189 16851: vesiylioikeuden päätöksen perustele- 16852: minen .............................................. . 89 Työvoimatoimisto 16853: hovioikeuden tuomion lähettäminen työvoimatoimiston menettely työllis- 16854: asianosaiselle ................................... . 102 tämisessä . . . .. . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . .. . . . . . . . 245 16855: pöytäkirjanotteen toimittaminen kä- apulaisoikeusasiamiehen tarkastukset 16856: räjäoikeuden tuomiosta tyytymättö- työvoimatoimistoissa ............. ........... 243 16857: myyden ilmoittaneelle ..................... . 79 16858: huolellisuus tuomioita lähetettäessä .. 91 Täytäntöönpano 16859: tuomion kirjoitusvirheen korjaaminen 84 viivyttely vankeusrangaistuksen täy- 16860: velkajärjestelyjen käsittelyaika käräjä- täntöönpanossa . . . .. . . . . . . . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . 140 16861: oikeudessa ....................................... . 88 16862: tuomion ja muutoksenhakuohjeiden Ulkomaalainen 16863: antaminen ....................................... . 87 käännyttäminen .................... ........... 272 16864: hovioikeuden tuomion perusteleminen 104 - kuuleminen työlupa-asiassa .............. 265 16865: todistelu vangitsemisasiassa ............. . 85 16866: 16867: 16868: 316 16869: A s A H A K E M s T 0 16870: 16871: 16872: 16873: 16874: Sivu Sivu 16875: oleskelulupahakemuksen tutkimatta Valmiuslainsäädäntö 16876: jättäminen........................................ 266 oikeusasiamiehen lausunto valmius- 16877: kansalaisuuden menettäminen.......... 267 lainsäädännön tarkistamistyöryhmän 16878: oikeusasiamiehen lausunto maahan- mietinnöstä....................................... 288 16879: muutto- ja pakolaispoliittisen toimi- 16880: kunnan mietinnöstä "Hallittu maa- Valtiokonttori 16881: hanmuutto ja tehokas kotoutuminen" 263 oikeus rikosvahinkosaatavien kuit- 16882: taukseen ........................................... 292 16883: Ulkomaalaisvirasto 16884: Ulkomaalaisviraston toimintaedelly- Valtioneuvosto 16885: tykset, oikeusasiamiehen tarkastus ... 262 valtioneuvoston päätöksen ja siihen 16886: oikeusasiamiehen lausunto turvapaik- liitettyjen liitteiden selkeys .......... ..... 280 16887: katutkintaan liittyvien tehtävien siir- 16888: tämisestä Ulkomaalaisvirastolle . . . .. . . . 264 Valtion hankintakeskus 16889: valtion hankintakeskuksen yhtiöittä- 16890: Ulosotto minen ............................................... 293 16891: välioikeudenkäynti ulosotossa 160 16892: vanhentuneen saatavan periminen Valvontavelvollisuus 16893: ulosotossa ......................................... 158 rakennusviranomaisten velvollisuus 16894: avustavan ulosottomiehen ja ulosotto- valvoa luvatonta rakentamista ......... 284 16895: miehen menettely ............................. 158 16896: ulosmittauksen ensisijainen kohde .... 159 Vammaisuus 16897: puun myyminen ulosmitatulta kiin- vaikeavammaisten kuljetuspalvelut 169, 180 16898: teistöitä ....................... ..... ................ 156 kuntien vammaispalvelujen myöntä- 16899: ulosoton viivästys ............................. 159 mistä koskevien ohjeiden lainmukai- 16900: suus.................................................. 185 16901: Uskottu mies vaatetukseen varattujen määräraho- 16902: - rikosasiassa ...................................... . 82 jen riittävyys laitoshoidossa ............. 182 16903: 16904: Vaalijohtosääntö Vangitseminen 16905: yliopiston vaalijohtosäännön asetuksen - todistelu vangitsemisasiassa ............. . 85 16906: vastaisuus . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. . . 227 16907: Vankeinhoito 16908: Vahingonkorvaus vankipotilaan yksityisyyden suoja.... 112 16909: -vahingonkorvauksen periminen vangil- tutkintavankeudessa olevan oikeus ta- 16910: ta ilman suostumusta........................ 113 vata lähiomaisiaan ........................ 110, 132 16911: vangin suostumus henkilönkatsastuk- 16912: Vakuutuslaitos seen .................................................. 112 16913: liikennevakuutuslain nojalla annetun lääkkeiden antaminen vangin haltuun 113 16914: korvauspäätöksen perusteleminen .... 291 vahingonkorvauksen periminen van- 16915: vakuutusyhtiöiden asiantuntijalääkä- gilta ilman suostumusta.................... 113 16916: reiden valvonta . . . . . . . . . . . . . .. . .. . . . . . . . . . . . . . . . 197 poistumislupa-anomuksen ratkaisemi- 16917: nen ja siirtäminen toimivaltaiselle vi- 16918: Valituslupa ranomaiselle...................................... 114 16919: - valituslupa korkeimmassa oikeudessa 84 tutkintavangin oikeus ulkoilla .......... 124 16920: viivyttely vankeusrangaistuksen täy- 16921: täntöönpanossa ................................ 140 16922: 16923: 16924: 317 16925: A s A H A K E M s T 0 16926: 16927: 16928: 16929: 16930: Sivu Sivu 16931: apulaisoikeusasiamiehen tarkastukset veroviranomaisten neuvontavelvolli- 16932: vankiloissa........................................ 105 suus .................................................. 251 16933: valtion- ja kunnanasiamiehen menet- 16934: Varhaiseläke tely verovalituksen yhteydessä ......... 251 16935: ks. eläke verohallituksen matkakorvauspäätös- 16936: ten laillisuus .. .... .. .. .. .... .... .... .. .. .... ..... 250 16937: Varusmiespalvelus ennakkoperintärekisteristä poistami- 16938: ylimitoitettu järjestäytymisharjoitus 215 nen................................................... 255 16939: varusmiespalveluksen keskeyttäminen 217 verotarkastuksen toimittamistapa .. .. 255 16940: palveluskelpoisuusluokan muutos ..... 217 verovalitusten valmistavan käsittelyn 16941: epäasiallinen kohtelu........................ 216 kesto................................................. 249 16942: vammantuottamus hiihtohinauksen 16943: yhteydessä........................................ 220 Vesioikeus 16944: vammantuottamus napahnharjoituk- ks. tuomioistuin 16945: sen yhteydessä .................................. 224 16946: varusmiehen kuljettajan tutkintoto- Vesiylioikeus 16947: distus ................................................ 221 ks. tuomioistuin 16948: varusmiesten terveystietojen salassa- 16949: pito................................................... 222 Viivästys 16950: esitutkinnassa .............. 123, 125, 137, 142 16951: Velkajärjestely asian käsittelyssä poliisilaitoksella .... 140 16952: hakijan kuuleminen .......................... 90 vaikeavammaisen kuljetuspalvelupää- 16953: elatusapuvelkojan kuuleminen.......... 178 töksen käsittelyssä ............................ 169 16954: vaikutus toimeentulotukeen ............. 163 korvausasian käsittelyssä potilasva- 16955: Velkaneuvojan menettely velkajärjes- hinkolautakunnassa .......................... 200 16956: telyasiassa ........................................ 239 toimeentulotukea koskevan päätöksen 16957: velkajärjestelyjen käsittelyaika käräjä- tekemisessä....................................... 168 16958: oikeudessa .. .. .. .. .. .... .. .. .... .... .. .. .... .. .. .. 88 esitutkintapöytäkirjan toimittamisessa 16959: syyttäjälle ....................................... 261 16960: Velkaneuvonta potilasasian käsittelyssä maakuntahal- 16961: - kunnallisen velkaneuvonnan valvonta 241 lituksessa . .. . . . .. . .. . . .. . . . . . .. . . .. . . . . . . . .... . .. . . 200 16962: luonnonsuojelulain mukaiseen toimen- 16963: Verotus pidekieltoon kohdistuvan valituksen kä- 16964: verohallinnon asiakasrekisterin puut- sittelyssä........................................... 287 16965: teellisuus osoitetiedoissa ................... 253 opiskelijaksi ottamista koskevassa oi- 16966: virhe verojen perinnän tietojärjestel- kaisupäätöksessä .............................. 230 16967: mässä ............................................... 254 veronoikaisuvaatimuksen käsittelyssä 249 16968: kuvataiteilijoiden verotuksen ennus- vankeusrangaistuksen täytäntöönpa- 16969: tettavuus .......................................... 253 nossa ................................................ 140 16970: kiinteistöverolipun vaikeaselkoisuus . 254 elatustukivelasta vapauttamista kos- 16971: verotoimiston huolellisuusvelvollisuus kevassa hakemuksessa ...................... 177 16972: kiinteistöverotuksen perusteina olevien kansalaisuusselitystä koskevan pyyn- 16973: rekisteritietojen ylläpidossa .............. 254 nön käsittelyssä Ulkomaalaisvirastos- 16974: verotarkastuksen puolueettomuus .... 255 sa ...................................................... 267 16975: veronoikaisuvaatimuksen käsittely- asiakirjan julkisuuskysymyksen käsit- 16976: aika.................................................. 249 telyssä .. .... .. .. .... .... .... .. .. .. .. .. .. .. .... .... .. 283 16977: rantakaava-asian käsittelyssä........... 284 16978: 16979: 16980: 318 16981: A s A H A K E M s T 0 16982: 16983: 16984: 16985: 16986: Sivu Sivu 16987: ulosotossa ......................................... 159 Yhdenvertaisuus 16988: kohta-asetuksen antamisessa ............ 279 koulujohtajan ojentaessa oppilasta ... 225 16989: maaseutuelinkeinolain mukaisen avus- perittäessä ammatillisten oppilaitos- 16990: tuksen käsittelyssä............................ 230 ten opiskelijoilta materiaali- ja tarvi- 16991: velkajärjestelyjen käsittelyssä käräjä- kemaksuja ........................................ 223 16992: oikeudessa . . . . . .. . .. .. .. . . . . .. . .. . . . . ... . .. . .. . ... 33 poliisikokelaiden valinnassa . .. . . ... . . . . . . 145 16993: valituksen toimittamisessa työttö- alaikäisen psykiatrisen tahdosta riip- 16994: myysturvalautakunnalle ................... 173 pumattoman hoidon järjestämisessä . 204 16995: kanteluasian käsittelyssä Terveyden- rintamasotilastunnusasioissa ............ 217 16996: huollon oikeusturvakeskuksessa . . . . . . . . 199 rajanylittäjien kohtelussa ................. 260 16997: kielellinen yhdenvertaisuus kuulemi- 16998: Viranomainen sessa ................................................. 230 16999: - viranomaisen toimeksianto yksityiselle 296 komiteamietinnön julkaiseminen ruot- 17000: siksi.................................................. 237 17001: Virka-apu verohallituksen matkakorvauspää- 17002: poliisin virka-apu sairaankuljetuksessa 139 töksissä ............................................. 250 17003: osamaksukauppalain mukainen virka- kielilain noudattamisessa postimu- 17004: apu................................................... 157 seossa................................................ 276 17005: kielilain noudattaminen Telecom 17006: Virkamies Finland Oy:n toiminnassa . .. . . .. . . . . . . . . . . 277 17007: kunnan virkamiehen ilmaisuvapaus .. 233 kirjanpitolautakunnan ohjeiden saata- 17008: objektiivisuus ................................... 242 vuus ruotsin kielellä . . . . . . . . . .. . ... . . .. . . . . . .. 295 17009: puolueettomuus . . . . . . . . . .. . .. . . . . . .. . . .. . . .. . .. 235 tuotevalvontakeskuksen syrjivä kieli- 17010: esteellisyys ..................... 76, 126, 193, 233 taitovaatimus ................................... 161 17011: kantelijoiden asiallinen kohtelu......... 297 17012: Yhdistymisvapaus 17013: Virkanimitys - ylioppilaskuntien pakkojäsenyys ...... 229 17014: professorin määräaikaisten virkasuh- 17015: teiden täyttäminen . . . . . .. . ... . . . . ... . . .. . . .. . 226 Yhteistoimintamenettely 17016: yhteistoimintalain edellyttämä kuule- 17017: Virkasyyte ruismenettely ... . . . .. . . . . . .. . . .. . . .. . . .. . . . . . . .. . 233 17018: oikeusasiamiehen lausunto virkasyyte- yhteistoimintalain noudattaminen yli- 17019: forumien uudistamistyöryhmän mie- opistossa........................................... 231 17020: tinnöstä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 143 17021: vammantuottamus varusmiehelle hiih- Yksilövalitusjärjestelmä 17022: tohinauksen yhteydessä .................... 220 oikeusasiamiehen lausunto TSS-sopi- 17023: vammantuottamus varusmiehelle na- muksen täydentämisestä ns. yksilöva- 17024: palmharjoituksen yhteydessä............ 224 litusjärjestelmällä ............................. 290 17025: vesioikeuden jäsenten kestitys .......... 91 17026: Yksityiselämän suoja 17027: Välimies psykiatrisessa sairaalassa hoidettava- 17028: oikeusasiamiehen lausunto tuomari- na olevan potilaan lähettämien kirjei- 17029: toimikunnan osamietinnöstä "Tuoma- den pidättäminen.............................. 202 17030: rit välimiehinä" ................................ 75 esitys mielenterveyslain itsemäärää- 17031: misoikeuden rajoittamista koskevien 17032: säännösten muuttamiseksi ................ 203 17033: 17034: 17035: 17036: 319 17037: A s A H A K E M s T 0 17038: 17039: 17040: 17041: 17042: Sivu Sivu 17043: Yksityisyyden suoja Ylioppilaskunta 17044: vankipotilas ...................................... 112 - ylioppilaskuntien pakkojäsenyys ...... 229 17045: - pidätetyn yksityisyys hoitotilanteessa 127 17046: Ympäristölautakunta 17047: Yleisradio Oy Ab velvollisuus huolehtia päätöksen täy- 17048: oikeusasiamiehen lausunto yleisradio- täntöönpanosta . . . . . . .. . . . . . .. . . . . . . . .. .. . . . . . . 284 17049: lainsäädännön uudistamista koskevas- 17050: ta muistiosta..................................... 273 Äitiyspäiväraha 17051: erityisäitiyspäivärahaa koskevan pää- 17052: Yliopisto töksen perusteleminen ...................... 162 17053: vaalijohtosäännön asetuksen vastai- 17054: suus.................................................. 227 17055: oikeusturva yliopistojen opiskelijava- 17056: linnassa ............................................ 230 17057: yhteistoimintalain noudattaminen yli- 17058: opistossa........................................... 231 17059: määräaikaisten virkasuhteiden täyttä- 17060: minen............................................... 226 17061: 17062: 17063: 17064: 17065: 320 17066: K ll/1998vp 17067: 17068: 17069: 17070: 17071: HALLITUKSEN KERTOMUS 17072: VALTIOVARAIN HOIDOSTA JA TILASTA 17073: VUONNA1997 17074: 17075: 17076: * 17077: 17078: ANNETTU 17079: EDUSKUNNALLE VUODEN 1998 17080: VALTIOPÄIVILLÄ 17081: 17082: 17083: 17084: 17085: HELSINKI 1998 17086: ISSN 0356-3804 17087: 17088: OY EDITA AB. HELSINK1199B 17089: EDUSKUNNALLE 17090: Valtiopäiväjärjestyksen 30 §mukaisesti Edus- Valtiokonttorin julkaisema valtion tilinpää- 17091: kunnalle annetaan hallituksen kertomus valtio- tös liitteineen vuodelta 1997 on erikseen jaettu 17092: varain hoidosta ja tilasta vuonna 1997. Eduskunnan jäsenille. 17093: 17094: Helsingissä 21 päivänä elokuuta 1998 17095: 17096: 17097: Tasavallan Presidentti 17098: 17099: 17100: 17101: 17102: MARTTI AHTISAARI 17103: 17104: 17105: 17106: 17107: Ministeri Jouko Skinnari 17108: 17109: 17110: 17111: 17112: 380217L 17113: SISÄLLYSLUETTELO 17114: Sivu Sivu 17115: 1. Taloudellinen kehitys ja talouspolitiikka.......... 7 3.1 0. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 17116: 2. Valtiontalous.................................................... 10 nonala .................................................... . 77 17117: 2.1. Valtion tulot.............................................. 10 3.11. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- 17118: 2.1.1. Tulon ja varallisuuden perusteena ala ...................................................... . 84 17119: kannettavat verot .... .... ..... .. .. ..... .. .. . 12 3.12. Työministeriön hallinnonala .................. . 91 17120: 2.1.2. Liikevaihdon perusteena kannetta- 3.13. Ympäristöministeriön hallinnonala ....... . 98 17121: vat verot ja maksut .. ..... .. .. .. ...... .. ... . 12 3.14. Valtiontalouden tuloksellisuus ja tuotta- 17122: 2.1.3. Valmisteverot................................. 13 vuus 103 17123: 2.1.4. Muut verot..................................... 14 17124: 2.1.5. Muuttulot...................................... 14 LIITTEET 17125: 2.2. Valtion menot........................................... 15 17126: 2.2.1. Menot menolajeittain ..................... 16 1. Yhdistelmät valtion talousarvioista ja tilinpää- 17127: Kulutusmenot ................................ 16 töksistä sekä valtion taseet ............................. . 105 17128: Siirtomenot. .. .. .. ... .. ... .. .. .. .... .. .... ... .. . 17 2. Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 ....... . 107 17129: Sijoitusmenot.. .. ..... .. .. .... ... ... ........ .. . 18 3. Veroperusteiden muutokset vuodeksi 1997 .... . 108 17130: Muut menot................................... 18 4. Valtiontalouden kassatulot tulolajeittain ....... . 115 17131: 2.2.2. Menot tehtävien mukaan................ 18 5. Valtiontalouden kassamenot tehtävittäin ....... . 116 17132: 2.3. Valtiontalouden tasapaino........................ 19 6. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain .. . 118 17133: 2.4. Valtionvelka .............................................. 22 7. Valtion talousarviotalouden henkilöstön mää- 17134: 2.4.1. Valuuttamääräinen valtionvelka .... 24 rä ...................................................... . 119 17135: 2.4.2. Markkamääräinen valtionvelka ..... 25 8. Valtion talousarviotalouden palkkausmenot .. 119 17136: 3. Hallinnon tuloksellisuus ................................... 26 9. Valtion maksamien eläkkeiden lukumäärä ja 17137: 3.1. Valtioneuvoston kanslia .. ... .. ... .... .. ... ... .. .. .. 26 eläkemenot .................................................... . 120 17138: 3.2. Ulkoasiainministeriön hallinnoala ............ 28 10. Valtion talousarviotalouden virkasuhteinen 17139: 3.3. Oikeusministeriön hallinnonala ................ 32 henkilöstö sijoituspalkkausluokan ja sukupuo- 17140: 3.4. Sisäasiainministeriön hallinnonala ............ 38 len mukaan marraskuussa 1997 ..................... . 120 17141: 3.5. Puolustusministeriön hallinnonala ............ 46 II. Valtion lainananto ......................................... . 121 17142: 3.6. Valtiovarainminsteriön hallinnonala. ...... .. 51 12. Valtion korkotukilainat ................................. . 125 17143: 3.7. Opetusministeriön hallinnonala ................ 56 13. Valtion myöntämät takaukset ........................ . 129 17144: 3.8. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- 14. Valtionvelka ................................................... . 132 17145: ala ....................................................... 62 15. Valtiokonttorin hoidossa olevat valtion omis- 17146: 3.9. Liikenneministeriön hallinnonala .............. 69 tamat osakkeet, osuudet ja muut arvopaperit . 134 17147: 17148: 17149: 17150: 17151: Asetelmissa ja taulukoissa käytetyt symbolit 17152: 17153: Ei mitään ilmoitettavaa ........................................ . Kukin asetelmien ja taulukoiden luvuista on pyöristetty 17154: Suure pienempi kuin puolet käytetystä yksiköstä .. 0 erikseen, mistä aiheutuu, että summat eivät aina täsmää. 17155: Tietoa ei ole saatu ................................................ . 17156: Loogisesti mahdoton esitettäväksi ....................... . 17157: Ennakkoarvio ...................................................... . * 17158: 7 17159: 17160: 17161: 17162: 17163: 1. TALOUDELLINEN KEHITYS JA TALOUSPOLITIIKKA 17164: 17165: Talouskasvu nopeutui kertomusvuonna 6 vuodelle olivat tarkempia kuin muiden ennuste- 17166: prosenttiin, kun kasvu edellisvuonna oli 3,6 pro- laitosten arviot. 17167: senttia. Vuotta 1996 ja kertomusvuoden alkua- Hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena on 17168: kin painoi alaspäin kansainvälisten markkinoi- vahvan ja työllisyyttä parantavan talouskehityk- 17169: den epävarmuus ja vientimarkkinoiden heiken- sen edistäminen sekä valtion velkaantumisen py- 17170: tynyt tilanne, hyvän loppuvuoden ansiosta vienti säyttäminen. Tavoitteena oli myös varmistaa sel- 17171: kasvoi v. 1997 kuitenkin peräti 13 %. Kotimai- lainen talouskehitys, että Suomi voi ensimmäis- 17172: nen kysyntä kehittyi kertomusvuonna lähes en- ten maiden joukossa liittyä Euroopan talous- ja 17173: nakoidulla tavalla, kulutuksen kasvu jatkui hi- rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Näissä tavoit- 17174: taana ja investoinnit kasvoivat kymmenyksen. teissa onnistuttiin varsin hyvin, muodolliset 17175: Työttömyysaste aleni 12,6 prosenttiin, inflaatio EMU-kriteerit täyttyivät selvästi. Kasvunäky- 17176: jäi vuosikeskiarvona 1,2 prosenttiin ja korot py- mät kertomusvuodenjälkeen ovat hyvät. Inflaa- 17177: syivät matalina. Vientiä lukuun ottamatta budje- tionäkymiä parantaa erityisesti vuoden 1997 lo- 17178: tin talouspoliittiset arviot kertomusvuodelle oli- pulla solmittu 2-vuotinen tulosopimus, johon 17179: vat varsin hyvin kohdallaan. Budjettiesityksen liittyen hallitus sitoutui eräisiin tuloverotuksen 17180: talouspoliittiset arviot ja ennusteet kertomus- kevennyksiin. 17181: 17182: 17183: 1. Kansantalouden kehitys 17184: 1997'1 1996 1997'1 (TMAE97 17185: Mrd. mk Määrän muutos ennuste) 17186: 17187: BKT ................................................................................... 622 3,6 6,0 (3,9) 17188: Tuonti ............................................................................... 193 4,6 10,5 (7,0) 17189: Vienti ................................................................................ 248 6,2 12,8 (5,9) 17190: Yksityinen kulutus ........................................................... 329 3,5 3,3 (2,8) 17191: Julkinen kulutus .........................................................•.... 130 3,4 0,7 (0,4) 17192: Yksityiset investoinnit .................................................... 87 7,2 13,3 (10,5) 17193: Julkiset investoinnit ............................•............•.............. 18 11,2 6,7 (10,5) 17194: Kotimainen kysyntä ....................................................... . 567 2,9 4,7 (4,1) 17195: 17196: •'Tilastokeskuksen ennakkoluvut heinäkuulta 1998. 17197: 17198: 1995 1996 1997bl (TMAE97 17199: ennuste) 17200: 17201: Vaihtotase, mrd. mk ........................................................ 22,5 22,0 34,1 (21,2) 17202: Ansiotasoindeksi, muutos% ......................................... 4,7 3,9 2,0 (3) 17203: Kuluttajahintaindeksi, muutos% ................................. .. 1,0 0,6 1,2 (1,5) 17204: Työttömyysaste, % ......................................................... 15,6 14,7 12,6 (15,4)cl 17205: Lyhyet korot (3kk Helibor) .............................................. 5,8 3,6 3,2 .. 17206: ( ) 17207: Pitkät korot (valtion oblig. 5 v) ...................................... . 7,9 6,0 4,9 .. 17208: ( ) 17209: 17210: Prosenttia bruttokansantuotteesta 17211: Veroaste ........................................................................... 46,1 48,1 47,0 (47,9) 17212: Julkisyhteisöjen EMU-velka ........................................... 58,1 57,9 55,5 (61,0) 17213: Valtiontalouden velka ..................................................... 65,3 68,8 67,2 (71,9) 17214: 17215: biTilastokeskuksen ennakkoluvut heinäkuulta 1998. 17216: cl Työttömyysasteen mittaus muuttunut. 17217: 8 17218: 17219: Kuvio 1. tua pienempi. Valtion rahoitusasema muodostui 17220: alunperin ennakoitua paremmaksi, mutta kun- 17221: JULKINEN SEKTORI tien ja sosiaaliturvarahastojen talous kehittyi 17222: KANSANTALOUDESSA* hieman odotettua heikommin. Julkinen EMU- 17223: mrd.mk 17224: velka aleni 55 112 prosenttiin suhteessa kansan- 17225: 700.--.-.--.--.-.--,--.-.--.-~ 17226: tuotteeseen, ennakoitua pienemmäksi, mihin 17227: 1 sl(r vaikutti erityisesti valtion pienentynyt lainan- 17228: 600 +---+---t--t---t--+-1--t·-+--t--~..t/1!_~ 17229: otto. 17230: 500 ~ 17231: !.....-~~ Finanssipolitiikan laskennallinen vaikutus oli 17232: ~1 julkisen talouden alijäämien pienenemisen myö- 17233: tä edelleen kiristävä, joskin tästä suuri osa oli 17234: 400 17235: ~ullkisek m• not • automaattista vastavaikutusta hyvän talouskas- 17236: 300 +--+--+-~--~--~~,·!.._.. 1 !- • -. vun lisätessä verotuloja ja vähentäessä työttö- 17237: 17238: 200 17239: .. • .. .. 1 1 17240: myysmenoja. Finanssipolitiikan kiristävää vai- 17241: kutusta kompensoi alentunut korkotaso. Tiukan 17242: Va,io~ mt!not finanssipolitiikan ja keveän rahapolitiikan yhdis- 17243: 100 ' ! 17244: telmä tuki kansantalouden kasvua kestävällä 17245: pohjalla, mitä vahvisti edelleen markkinoiden 17246: 0+--+--+-~--1---+---1-+--+-+--l luottamus talouspolitiikan linjaan. 17247: 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97* EU -tason talouspolitiikan yhteensovittami- 17248: *Karl~ liliflflitlen mukaan, kåyvin hinnoin; sessa otettiin kertomusvuonna käyttöön menet- 17249: ei sisAIIA ftlåGitustaloustoimia, mm. pankki- telytapoja,joilla seurataan ja edistetään jäsenval- 17250: tukea, aravalainota eikä julkisen sektorin sisäi- 17251: siä slittoja. 17252: tioiden lähentymistä ja vakautta. Talouspolitii- 17253: kan yleislinjoja, monenkeskistä talousseurantaa 17254: sekä liiallisten alijäämien menettelyä käsitellään 17255: säännönmukaisesti ECOFIN-neuvostossa. 17256: JulkiseR talouden tasapainon parantaminen ja Amsterdamissa pidetyssä Eurooppa-neuvoston 17257: ve\k.aaRtun.eisuwien kääntäminen laskuun olivat kokouksessa sovittiin vakaus- ja kasvusopimuk- 17258: erityisen keskeisiä tavoitteita, sekä kestävän ta- sesta, jossa luotiin ennakkovaroitusjärjestelmä 17259: louskasvH että EMU-kriteerien saavuttamisen jäsenvaltioiden talouksissa esiintyvien häiriöiden 17260: kannalta. Markki.Roiåen luottamuksen Suomen varalta ja täsmennettiin julkisten talouksien liial- 17261: hyvään ta.Jouikekitykseen ja matalien korkojen lisiin alijäämiin liittyviä sanktioita. 17262: arvioitiin riippuvan keskeisesti EMU-kriteerien Valtiontalouden alijäämä supistui v. 1997 17263: toteut\l~Biteita. Tämä oli sitäkin tärkeämpää, budjetoitua nopeammin. Budjetin mukainen val- 17264: k•a W0ita 19%koikovajttlkiseft talouden ali- tiontalouden nettorahoitustarve oli ollut 29 mrd. 17265: jäämä tarkistui lopullisissa tilastoissa hieman mk, mutta toteutunut nettolainanotto jäi 10 mrd. 17266: kriittistä 3 pro~ rajaa wwremmaksi. markkaan. Kansantalouden tilinpidon käsitteis- 17267: Kertomusvuom~a ju!kis~söjen rahoitus- tössä, jossa eräät sekalaiset kassatulot luetaan 17268: alijäämä (EMU-~ä) 00. 1 % suhteessa finanssisijoitusten purkamiseksi, alijäämä piene- 17269: kansantuofteese., hieman alunperin ennakoi- ni ennustetusta 3 mrd. mk, syynä erityisesti yhtei- 17270: 17271: 17272: 2. Jultc:isyhteisöjen rahoitusjäämät 17273: Valtio Kunnat Sosiaali- Yhteensä 17274: turvarahastot 17275: Miljardia markkaa % BKT:sta 17276: 17277: 1992 .......................................................... . -36.4 -3,8 12,3 -27,8 -5,8 17278: 1993 .......................................................... . -54,2 1,9 13,6 -38,7 --8,0 17279: 1994 ...................., ...................................... . -57,9 6,6 19,8 -31,6 --6,2 17280: 1995 ··························································· -53,0 3,3 21.4 -28,3 -5.1 17281: 1996 .......•................................................... -42,1 2.4 19,8 -20,7 -3,6 17282: "1997•1.................................................................................................. -26,9 0,2 17,8 --8,9 -1.4 17283: 17284: • 1 Tilastokeskuksen ennakkoluvut heinäkuulta 1998. 17285: 9 17286: 17287: söveron tuoton erittäin vahva kasvu. Selvästi pie- menosäästöpäätösten toteuttamista. Vaalikau- 17288: nentyneen lainanoton ansiosta valtion velka suh- den alusta vuoden 1997 loppuun mennessä val- 17289: teessa kansantuotteeseen kääntyi laskuun vuo- tiontalouden uusia rakenteellisia menosäästöjä 17290: den 1997 lopulla. oli toteutunut 18 mrd. mk. Kaikkiaan valtion 17291: Hallitusohjelmassa on tavoitteena myös vero- menojen päätetyt ja toteutetut leikkaukset tällä 17292: tuksen rakenteen korjaaminen työntekoa, yritte- vuosikymmenellä vastaavat vuosikymmenen lo- 17293: liäisyyttä ja taloudellista kasvua tukevaan suun- pussa yli 8 prosenttia suhteessa kansantuottee- 17294: taan. Kotitalouksien tuloihin kohdistuvaa vero- seen, mikä on kansainvälisesti vertaillen paljon. 17295: tusta pystyttiin keventämään vuosina 1996-97 Toteutetut säästöt ovat lisänneet merkittävästi 17296: yhteensä 8 mrd. markalla. Verotuksen painopis- markkinoiden luottamusta siihen, että Suomen 17297: tettä muutettiin korottamalla hieman energia- ja kansantalouden ja julkisen sektorin velkakierre 17298: ympäristöveroja. Kaikkiaan verotulojen kerty- saadaan hallintaan. Korkojen alentuminen Suo- 17299: mä kasvoi kertomusvuonna 5,9 prosenttia, vero- messa suhteessa ulkomaisiin korkoihin onkin 17300: aste aleni 47,0 prosenttiin. pitkälti tämän ansiota kuten myös Suomen val- 17301: Vuoden 1997 aikana jatkettiin hallitusohjel- tion luokituksen korjautuminen ylöspäin kan- 17302: man lisäpöytäkirjan mukaisesti rakenteellisten sainvälisillä lainamarkkinoilla. 17303: 17304: 17305: 17306: 17307: Kuvio2. Kuvio3. 17308: 17309: 17310: JULKISET MENOT FINANSSIPOU"niKAN 17311: ERÄISSÄ MAISSA V. 1997 KYSYNTÄSYSÄYS, PROSENTTIA 17312: % prosenttia bruttokansantuotteesta Kysyntä- BRUTTOKANSANTUOTTEESTA Korot 17313: 70 . . . . . - - - - - - - - - - - - - - - - , sysäys JA KORKOKEHITYS % 17314: 8 15 17315: 17316: 17317: 17318: 17319: 2 17320: 17321: 0 7 17322: 17323: -2 5 17324: -4....__ _ _ _ _ _ _ _ _ ____;;;......a.3 17325: 89 90 91 92 93 94 95 96 97 17326: Suomi Ruotsi EU- OECD- ~ Kysyntäsysäys, v•onpalautusolkalstu 17327: maat maat ---3kk Hellbor 17328: Lähde: OECD Economic ouUook • • • • • ·5 v. obligaatiokorko 17329: 17330: 17331: 17332: 17333: 2 380217L 17334: 10 17335: 17336: 17337: 17338: 17339: 2. VALTIONTALOUS 17340: 17341: 2.1. VALTIONTULOT 17342: 17343: Hallituksen esitys vuoden 1997 talousarvion yhteensä 1 580 milj. mk. Ensimmäisessä lisäbud- 17344: tulojen määräksi ilman nettolainanottoa oli 162 jetissa korotettiin verotulojen tuloarviota 2 310 17345: mrd. mk. Nettolainanotto mukaan lukien tulojen milj. mk, sekalaisia tuloja 3 672 milj. mk sekä 17346: määrä hallituksen esityksessä oli 190 806 milj. korkotuloja ja voiton tuloutuksia 975 milj. mk. 17347: mk. Eduskuntakäsittelyssä tuloarvio laski netto- Samassa yhteydessä valtion nettolainanottoa vä- 17348: määräisesti 485 milj. mk. Verotulojen ennustetta hennettiin 8 580 milj. mk. Toisessa lisäbudjetissa 17349: ei muutettu, mutta sekalaisten tulojen arviota korotettiin sekalaisten tulojen tuloennustetta 17350: korotettiin 34,8 milj. mk ja nettolainanottoa 1 783 milj. mk ja vähennettiin edelleen arviota 17351: alennettiin 520 milj. mk. valtion nettolainanotoksi 1 740 milj. mk. Kerto- 17352: Kertomusvuoden aikana tehtiin kaksi lisä- musvuoden budjetoidut tulot yhteensä olivat si- 17353: budjettia, joissa vähennettiin budjetoituja tuloja ten 188 740 milj. mk. 17354: 17355: 3. Tuloarvio sekä tulot tilinpäätöksen ja talousarviotalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1997 17356: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Tuloarviot Tilinpäätös Kassa- 17357: tulo- tuloarvio 1isäykset ja yhteensä laskelma 17358: arvioksi vähennykset 17359: Miljoonaa markkaa 17360: 17361: Os. 11 Verot ja veronluontaiset tulot ....... 131 649 131 649 2 310 133 959 134 219 134 220 17362: Os. 12 Sekalaiset tulot ............................... 26604 26 639 5 455 32 094 33 200 32 356 17363: Os. 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset ... 3 036 3036 975 4011 3943 3947 17364: Os. 15 Lainat ....................•......................... 29 517 28 997 -10 320 18 677 13 305 13 305 17365: Yhteensä ...•...........•.•..•..............••...•..•........ 190 806 190 321 -1580 188 740 184 668 183 827 17366: 17367: 17368: 4. Valtiontalouden kassatulot 17369: 1995 1996 1997 Muutos 17370: 1997/96 17371: Miljoonaa markkaa % 17372: 17373: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot .. 40092 48 359 52 546 9 17374: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut. 39418 44075 47 661 8 17375: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut ....... . 265 67 4 -94 17376: Valmisteverot ................................•................................. 21835 23 210 24640 6 17377: Muut verot ja veronluontaiset tulot ............................. . 7104 8 534 9 656 13 17378: Verot ja veronluontaiset tulot .................................••.... 108 713 124246 134 507 8 17379: Sekalaiset tulot 11 •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• 26 716 31 228 31 684 1 17380: Korkotulot ja voiton tuloutukset ............•....................... 9 121 8 551 7 034 -18 17381: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ............................. . 7 923 9894 8 412 -15 17382: Tulot ilman lainanottoa ....•...•.....•.............••..•............•.•. 152 473 173 918 181 637 4 17383: 17384: Nettolainanotto (+) .........................•................................ 54071 33 845 10 371 -69 17385: Kassatulot yhteensä .....•..........•..•....................••............. 206544 207 763 192 008 -8 17386: 11 Sisältää valtion liikelaitosten omaisuuden myynnit. 17387: 11 17388: 17389: Tilinpäätöksen mukaan budjettitalouden tu- Kuvio4. 17390: lot olivat 184 668 milj. mk, joten tilinpäätös poik- 17391: kesi budjetoiduista tuloista 4 072 milj. mk. Suuri VALTIONTALOUDEN TULOT 17392: osa budjettiarvion ja tilinpäätöksen erosta selit- mrd.mk 17393: 12 kuukauden liukuva summa 17394: tyy vähentyneellä valtion nettolainanotolla. 180 17395: Budjettitalouden kassatulot olivat kertomus- 17396: vuonna 183 827 milj. mk. 17397: Valtiontalouden verotulot kasvoivat 8,3 %. 17398: Verojen kasvua lisäsivät erityisesti yhteisövero ja 17399: 160 17400: 17401: 140 17402: Tu!c t pl. neH ~ 17403: 17404: 17405: -- - """""' 17406: Ia inan pHo ~ - ,.~""' 17407: 17408: 17409: arvonlisävero. Yhteisöveron 35 prosentin kasvu- 120 .... ,...._J !'-V 17410: -/ 17411: vauhti johtui yritysten siirtymävarausten purka- 17412: misesta ja yritysten tuloskehityksen parantumi- 17413: sesta. Arvonlisäveroa kasvattivat mm. yksityisen 17414: kulutuksen sekä rakennusinvestointien kasvu. 17415: 100 17416: 80 17417: """""' 17418: - 17419: Mu lttul ~~ ...1 17420: .,..... 17421: 17422: 17423: Muut kuin verotulot vähenivät 5% korkotulojen Ver )tule 17424: ja emissiovoittojen nettouttamisen vuoksi, vaik- 60 17425: ka pankit aikaistivat pääomatuen takaisinmak- 40 17426: suja. 17427: Budjetin ulkopuolisten rahastojen tulot ilman 20 17428: lainanottoa olivat 22 162 milj. mk, joten rahasto- 17429: jen tulot vähenivät 6 %. Rahastojen tulojen vähe- 0 17430: nemiseen vaikutti eniten takaisin maksettujen 90 91 92 93 94 95 96 97 17431: lainojen supistuminen. Takaisin maksettuja lai- 17432: noja kertyi rahastoille 7 436 milj. mk. 17433: Valtiontalouden kassatulot'> yhteensä olivat 17434: 192 008 milj. mk ja kassatulot ilman nettolainan- 17435: ottoa olivat 181 637 milj. mk. Valtiontalouden 17436: nettolainanotto oli siten 10 370 milj. mk. Veroas- Verojen kertymiin vaikuttaa myös se, missä 17437: te kertomusvuonna oli 47,0 %,joten veroaste las- määrin edelliseltä verovuodelta maksuunpannut 17438: ki 1,1 prosenttiyksikköä vuodesta 1996. verot saadaan kannettua. Erääntyneitä veroja oli 17439: maksamatta kertomusvuoden lopussa 25 860 17440: 11 Valtiontalouden kassatulot saadaan, kun talousar- 17441: milj. mk, mikä merkitsee verojäämien 0,75 pro- 17442: viotalouden kassatuloihin lisätään rahastojen tulot sentin vähenemistä vuodesta 1996. Työnantaja- 17443: ilman suorituksia talousarviosta ja vähennetään saa- suoritusten, arvonlisäveron ja liikevaihtoveron 17444: dusta summasta rahastojen suoritukset talousar- verojäämät supistuivat huomattavasti. 17445: vioon. 17446: 17447: 17448: 5. Verojäämät 17449: 1995 1996 1997 Muutos 17450: 1997/96 17451: Miljoonaa markkaa % 17452: 17453: Ennakkovero .................................................................... 1 304 1179 1 471 25 17454: Kannassa maksettavat verotusmenettelylain mukaiset 17455: verot ................................................................................. 10 171 10 910 11 733 8 17456: Perintö- ja lahjavero ........................................................ 78 86 84 -2 17457: Maksuunpannut työnantajasuoritukset ......................... 5 326 5 005 4400 -12 17458: Muut maksuunpannut välittömät verot ......................... 106 149 163 9 17459: Välittömät verot yhteensä ............................................. 16985 17 329 17 851 3 17460: 17461: Maksuunpantu liikevaihtovero/arvonlisävero ............... 8 298 8 635 7 924 -8 17462: Muut maksuunpannut välilliset verot ............................ 122 91 85 -7 17463: Välilliset verot yhteensä ................................................ 8420 8 726 8009 -8 17464: 17465: Verojäämät yhteensä ..................................................... 25405 26055 25860 -1 17466: 12 17467: 17468: 2.1.1. Tulon ja varallisuuden perusteella Vuoden 1996 tuloihin kohdistunut lopullinen 17469: kannettavat verot verotus valmistui ajallaan marraskuun alussa 17470: 1997. Henkilöasiakkaille ja yhteisöille palautet- 17471: Tulon ja varallisuuden perusteella kannetta- tiin veroja 5,6 mrd. mk, ja maksuunpantujen 17472: via veroja kertyi yhteensä 52 546 milj. mk. Kerty- jäännösverojen summa kohosi 6,6 mrd. mark- 17473: mä kasvoi siten lähes 9 %. Kertymään vaikutti kaan. 17474: erityisesti yhteisöverojen huomattava kasvu. Yhteisöjen oli purettava vuoden 1993 alussa 17475: Tuloverotuksessa toteutettiin v. 1997lukuisia toteutetun yritysverouudistuksen yhteydessä 17476: veroperustemuutoksia, jotka kevensivät valtion syntyneet siirtymävaraukset investoinneiksi tai 17477: tuloverotusta yli 3,5 mrd. markalla. Valtion tulo- tulokseksi vuoden 1997loppuun mennessä. Siir- 17478: veroasteikon tulorajoja korotettiin poikkeuksel- tymävarausten purkamisen vuoksi valtion yhtei- 17479: lisesti 4 %,jolloin verotettavan tulon alaraja nou- sövero-osuuden arvioidaan kasvaneen noin 2 000 17480: si 43 000 markasta 45 000 markkaan. Neljän milj. mk. Siirtymävarauksen purkamisen ja yri- 17481: prosentin inflaatiotarkistuksen lisäksi tulovero- tysten kohonneiden tulosten vuoksi valtion 17482: asteikon marginaaliveroprosentteja alennettiin osuus yhteisöverokertymästä kasvoi kertomus- 17483: kaikilla tulotasoilla yhdellä prosenttiyksiköllä. vuonna 35 %. Yhteisöveroista kertyi aikaisempia 17484: Keskeinen muutos oli myös tulonhankkimisvä- vuosia huomattavasti suurempi osuus ennakoina 17485: hennyksen enimmäismäärän korottaminen 1 800 ja niiden täydennysmaksuina. 17486: markkaan. Lisäksi tuloverotuksen kannusta- Korkotulojen lähdeveroon ei tehty veroperus- 17487: vuutta lisättiin korottamalla kunnallisverotuk- temuutoksia, mutta korkotason laskun ja talle- 17488: sen ansiotulovähennyksen enimmäismäärä 5 500 tuskannan pienenemisen vuoksi verokertymä 17489: markkaan ja lieventämällä vähennyksen poistu- pieneni 22% vuodesta 1996. Perintö- ja lahjave- 17490: misesta aiheutuvaa marginaaliverovaikutusta. roakertyi 1459milj.mk,mikäon 12 %enemmän 17491: Kertomusvuoden lokakuussa aloitettiin koti- kuin vuonna 1996. 17492: taloustyön verovähennyskokeilu, jolla parannet- 17493: tiin kotitalouksien työllistämisen kannustavuut- 17494: ta. Tuki myönnettiin kotitaloudessa tavanomai- 2.1.2. Liikevaihdon perusteella kannet- 17495: sesti tehtävien hoito- ja kunnossapitotöiden pe- tavat verot ja maksut 17496: rusteella. Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneis- 17497: sä tuki myönnettiin suoraan verovelvollisille, Arvonlisäveroa kertyi 45 599 milj. mk, mikä 17498: kun taas Itä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneissä merkitsee kertymän 8,3 prosentin kasvua vuo- 17499: tuki myönnettiin työn suorittaneelle yritykselle. teen 1996 verrattuna. Kannetusta arvonlisäve- 17500: Pienyritysten tuloverotusta kevennettiin korot- rosta 2 400 milj. mk ohjattiin suoraan Kansanelä- 17501: tamalla jaettavan yritystulon pääomatulo-osuut- kelaitokselle, mikä vähensi arvonlisäveron tuot- 17502: ta 18 prosenttiin yrityksen nettovarallisuudesta. toa 5 %. Arvonlisäveron veroperusteisiin tehtiin 17503: Tuloverotuksessa vähennyskelpoista työnte- kertomusvuonna useita pienehköjä ja teknis- 17504: kijän työeläkemaksua korotettiin 4,3 prosentista luonteisia muutoksia, mutta muutoksilla ei ollut 17505: 4,5 prosenttiin, mutta työttömyysvakuutusmak- olennaisia vaikutuksia talouden toimintaan tai 17506: su säilyi 1,5 prosentissa. Pääomatulojen ja yhtei- valtiontalouden tilaan. Oma-aloitteisesti mak- 17507: söjen tuloveroprosentti säilyi ennallaan 28 pro- settua alkutuottajien arvonlisäveroa kertyi 1 320 17508: sentissa, minkä lisäksi myös varallisuusveroas- milj. mk. Alkutuottajille maksettiin vuodelta 17509: teikko pidettiin ennallaan. 1996 palautuksia 344 milj. mk. 17510: 17511: 17512: 17513: 6. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 17514: 1995 1996 1997 Muutos 17515: 1997/96 17516: Miljoonaa markkaa % 17517: 17518: Tulo- ja varallisuusvero .................................................. 37 871 45 778 50086 9 17519: Korkotulojen lähdevero .................................................. 1 229 1280 1 001 -22 17520: Perintö- ja lahjavero ........................................................ 992 1 301 1459 12 17521: Yhteensä .......................................................................... 40092 48359 52546 9 17522: 13 17523: 17524: 7. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 17525: 1995 1996 1997 Muutos 17526: 1997/96 17527: Miljoonaa markkaa % 17528: 17529: Arvonlisävero .................................................................. 36939 42103 45 599 8 17530: Vakuutusmaksuvero ....................................................... 1 551 1 581 1 637 4 17531: Apteekkimaksut ............................................................... 357 391 426 9 17532: Televero ........................................................................... 571 17533: Yhteensä .......................................................................... 39418 44075 47661 8 17534: 17535: 17536: 17537: 17538: Kunnille palautettiin verottoman toiminnan Polttoaineveroa kertyi . valtiolle kaikkiaan 17539: hankintoihin sisältyvää arvonlisäveroa 4 461 13 896 milj. mk. Kertymästä II 854 milj. mk ker- 17540: milj. mk, joka peritään valtiolle kokonaisuudes- tyi nestemäisten polttoaineiden valmisteveroista 17541: saan takaisin v. 1998. Vuonna 1996 kunnille pa- ja 2 042 milj. mk kertyi energiaveroina. Energia- 17542: lautetuista määristä (4 132 milj. mk) perittiin verojen kertymä kasvoi vuodesta 1996 peräti 17543: takaisin 94,6 prosenttia. Valtion tilinpäätöksen 45%. 17544: sekalaisiin tuloihin kirjattiin takaisin perittäviä Kertomusvuonna energiaverotuksessa toteu- 17545: arvonlisäveropalautuksia 3 907 milj. mk. tettiin merkittävä muutos, sillä sähkön energia- 17546: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero- lähteiden verottamisesta luovuttiin ja siirryttiin 17547: kertymä kasvoi kertomusvuoden aikana 3,5 %. lopputuotteen eli sähkön verottamiseen. Sähkön 17548: Apteekkien liikevaihdon perusteella määräyty- tuotannon polttoaineet vapautettiin siten veros- 17549: vät apteekkimaksut kasvoivat puolestaan 9 %. ta, ja sähköverosta tehtiin kahteen veroluokkaan 17550: porrastettu valmisteverotyyppinen vero. Sähkö- 17551: verotuksen tasoa kiristettiin samalla 900 milj. 17552: markalla. Pienvesivoimalaitoksille, tuulivoima- 17553: 2.1. 3. Valmisteverot laitoksille ja pienille lämmitysvoimalaitoksille 17554: myönnettiin sähköverkkoon toimitetusta säh- 17555: Tupakkaveroon ei tehty perustemuutoksia, köstä valtion tukea. 17556: minkä vuoksi tupakkaveron tuotto kasvoi alle Lämmöntuotannon polttoaineista kannettiin 17557: 3 %. Myöskään makeisveron ja virvoitusjuoma- edelleen veroa. Näiden polttoaineiden verotusta 17558: veron veroperusteita ei muutettu. muutettiin kuitenkin siten, että niiden vero mää- 17559: Alkoholijuomaverotuksessa pienpanimoille räytyi pelkästään niiden energialähteen hiilisisäl- 17560: myönnettyä alkoholijuomaveron alennusta laa- lön perusteella. Vero-osuutta korotettiin noin 17561: jennettiin. Muutoksella ei ollut kuitenkaan olen- puolitoistakertaiseksi entiseen energiajärjestel- 17562: naista vaikutusta verokertymän tuottoon. Alko- mään verrattuna. Maakaasulie ja polttoturpeelle 17563: holijuomaveroa kertyi kertomusvuonna 7 160 myönnettyä verohelpotusta jatkettiin. 17564: milj. mk, mikä merkitsee veron 2 prosentin kas- Myös liikennepolttoaineiden ja kevyen sekä 17565: vua vuodesta 1996. raskaan polttoöljyn verotusta muutettiin läm- 17566: 17567: 17568: 17569: 8. Valmisteverot 17570: 1995 1996 1997 Muutos 17571: 1997/96 17572: Miljoonaa markkaa % 17573: 17574: Tupakkavero .................................................................... 3 085 3166 3252 3 17575: Alkoholijuomavero ......................................................... 6807 7 008 7160 2 17576: Polttoainevero ................................................................. 11 628 12 714 13 896 9 17577: Muut valmisteverot ....................................................... .. 315 322 331 3 17578: Yhteensä .......................................................................... 21835 23210 24640 6 17579: 14 17580: 17581: möntuotannon polttoaineiden verokohtelua vas- 2.1.5. Muut tulot 17582: taavalla tavalla. Niiden kokonaisverorasitusta ei 17583: kuitenkaan muutettu, minkä vuoksi liikenne- Vuonna 1997 verot muodostivat 74% valtion- 17584: polttoaineiden, kevyen ja raskaan polttoöljyn talouden tuloista. Kertomusvuotta edeltäneenä 17585: perusveroa alennettiin tai se poistettiin koko- vuonna osuus oli 71,5 %,joten verojen suhteelli- 17586: naan. nen osuus kaikista valtiontalouden tuloista kas- 17587: voi hivenen. Valtiontalouden tuloilla rahoitettiin 17588: valtiontalouden menoista 93 %. Suhdeluku on 17589: 2.1.4. Muut verot kohonnut nopeasti 1990-luvun matalan tason 17590: jälkeen. Esimerkiksi v. 1994 tuloilla rahoitettiin 17591: Suomi kantaa tullit ja tuontimaksut suoraan menoista vain 68 %, mutta kertomusvuotta edel- 17592: EU:lle, mistä tehtävästä Suomi vastaanottaa lisenä vuonna tulojen osuus menoista oli jo 17593: budjetin sekalaisiin tuloihin sisältyvän kanto- 82,5 %. Nettolainanotolla rahoitettiin kertomus- 17594: palkkion. Kertomusvuonna Suomi sai myös as- vuonna 5,3 % valtiontalouden menoista ja lop- 17595: teittain alenneen osan kansallisen tullitariffin ja puosa rahoitustarpeesta katettiin rahoitusvara- 17596: EU:n tullitariffin erotuksesta. Tämä osuus tuotti uksia purkamalla. 17597: valtiolle siirtymäkauden viimeisenä vuonna enää Verotulojen lisäksi valtiolle ja rahastoille ker- 17598: 4 milj. mk. EU:lle tilitettiin kertomusvuonna 859 tyi yli 47 mrd. mk muita tuloja. Muut tulot vähe- 17599: milj. mk tulliaja 45 milj. mk tuontimaksuja. nivät kertomusvuonna 5 %. Väheneminenjohtui 17600: Leimaverotusta uudistettiin siten, että varain- korkotulojen ja emissiovoittojen nettouttamises- 17601: siirtoihin kohdistuva leimaverotus korvattiin ta korkomenojen kanssa. Suuri osa valtiontalou- 17602: erillisenä varainsiirtoverolla. Varainsiirtoleima- den muista tuloista kertyi erilaisista julkisista 17603: verotuksen eriyttäminen leimaverosta alensikin palveluista perittävistä maksuista, EU:lta saa- 17604: leimaverokertymää noin kahdella kolmasosalla. duista tuloista sekä korko- ja osinkotuloista. 17605: Leimaveroa kannettiin kertomusvuonna kiin- Julkisista palveluista kannettavia maksuja 17606: teistökiinnityksistä, eräistä toimitusasiakirjoista ovat muun muassa tulot poliisin myöntämistä 17607: sekä velkakirjoista tai muista saamistodisteista. luvista, terveydenhuollon tulot ja erilaiset liiken- 17608: Varainsiirtovero kohdistui kiinteistöjen ja arvo- teeseen liittyvät maksut, kuten merenkulkulai- 17609: papereiden luovutuksiin. toksen tulot. Myös kuntien, seurakuntien ja 17610: Muita veroja ja veronluonteisia tuloja kertyi Kansaneläkelaitoksen maksamat osuudet val- 17611: valtiolle 9 660 milj. mk. Kyseisestä summasta tion verotuskustannuksista sisältyvät muihin tu- 17612: suurimman osan muodosti autovero, jonka ker- loihin. Sekalaisiin tuloihin sisältyy veikkausvoit- 17613: tymä oli 4 210 milj. mk. Huoltovarmuusrahas- tovarojen lisäksi esimerkiksi 6 mrd. mk siirtoa 17614: toon tuloutettavaa huoltovarmuusmaksua ker- valtion eläkerahastosta, 4,1 mrd. mk tuloja ra- 17615: tyi 247 milj. mk. 17616: 17617: 17618: 17619: 17620: 9. Muut verot ja veronluonteiset tulot 17621: 1995 1996 1997 Muutos 17622: 1997/96 17623: Miljoonaa markkaa % 17624: 17625: Tuontitulli ........................................................................ 265 67 4 -94 17626: Leimavero ........................................................................ 2 030 2 047 781 -62 17627: Auto- ja moottoripyörävero ........................................... 2 686 3 611 4 210 17 17628: Moottoriajoneuvovero .................................................. . 668 929 979 5 17629: Varainsiirtovero ............................................................... 1 727 17630: Ajoneuvovero .................................................................. 1046 1110 1 129 2 17631: Muut ................................................................................. 674 837 830 -1 17632: Yhteensä .......................................................................... 7 369 8601 9660 12 17633: 15 17634: 17635: 10. Muuttulot 17636: 1995 1996 1997 Muutos 17637: 1997/96 17638: Miljoonaa markkaa % 17639: 17640: Sekalaiset tulot ................................................................ 26 716 31 228 31 684 1 17641: -osuus veikkausvoittovaroista 11 ................................ .. 2 989 3 333 3 657 10 17642: - veronlisäykset yms. veronmaksun laiminlyömisestä 17643: määräaikana ............................................................. .. 481 406 333 -18 17644: -muut ............................................................................ 23 245 27 488 28 027 2 17645: Korkotulot ja voiton tuloutukset ................................... . 9 121 8 551 7 034 -18 17646: Valtiolle takaisin maksettavat lainat ............................ .. 7 923 9 894 8 412 -15 17647: Yhteensä ........................................................................ .. 43760 49672 47130 -5 17648: 11 Valtion osuus veikkausvoittovaroista, raha-arpajaisten voittovaroista ja vedonlyönnistä hevoskilpailuissa saa- 17649: dusta tulosta sekä Raha-automaattiyhdistyksen tuotto. 17650: 17651: 17652: 17653: hoitusmarkkinoiden vakauttamisesta (pankkien ja voiton tuloutukset, jotka laskivat vuodesta 17654: pääomatuen takaisinmaksut) ja 1,6 mrd. mk val- 1996 lähes 18 prosenttia. Korkotason laskun li- 17655: tionyhtiöiden osakkeiden myyntituloja. Muina säksi korkotuloja ja voiton tuloutuksia pienensi 17656: pienempinä erinä valtiolle kertyi mm. tuomiois- korkotulojen ja emissiovoittojen nettouttaminen 17657: tuintuloja 171,4 milj. mk, viehekalastusmaksuja korkomenojen kanssa. Valtio sai korkotuloja 17658: 11,5 milj. mk ja sakkoja 244 milj. mk. talletuksistaan 1 715 milj. mk. Valtion kassava- 17659: Euroopan unionilta valtio ja rahastot saivat rojen keskimääräinen tuotto oli 3,51 %. Valtio- 17660: tulonsiirtoja yhteensä 6 185 milj. mk. Muun konttorin hoitamat lainat tuottivat kertomus- 17661: muassa Euroopan aluekehitysrahastosta saata- vuoden aikana korkotuloja yhteensä 2 034 milj. 17662: vat tulot olivat 450,2 milj. mk, EU:n maatalou- mk. 17663: den ohjaus- ja tukirahaston tulot olivat 3 274,6 Asunto- ja perusparannuslainoista kertyneet 17664: milj. mk ja Euroopan sosiaalirahaston tulot oli- korkotulot laskivat hieman. Osinkotuloja kertyi 17665: vat 945,2 milj. mk. Maatilatalouden kehittämis- valtiolle 1 887 milj. mk, mikä merkitsee osinkotu- 17666: rahasto ja maatalouden interventiorahasto sai- lojen kertymän 24 prosentin kasvua vuodesta 17667: vat EU:lta tuloja yhteensä 877 milj. mk. Euroo- 1996. 17668: pan unionin traditionaalisten varojen kantopalk- Valtiontaloudelle takaisin maksetut lainat las- 17669: kio oli 94 milj. mk. kivat 8 412 milj. markkaan. Summasta 976 milj. 17670: Talousarviotalouteen kertyi korkotuloja ja mk ohjautui talousarviotalouteen ja 7 436 milj. 17671: voiton tuloutuksia 3 943 milj. mk ja rahasto- mk rahastoille. Ydinjätehuoltorahaston antami- 17672: talouteen kertyi korkotuloja 3 877 milj. mk. Su- en lainojen takaisinmaksuja oli 3 158 milj. mk, 17673: lauttamalla edellä mainituista eristä keskinäiset asuntorahaston 3 307 milj. mk ja maatilatalou- 17674: siirrot pois saadaan valtiontalouden korkotulot den kehittämisrahaston 971 milj. mk. 17675: 17676: 17677: 17678: 17679: 2.2. VALTION MENOT 17680: Valtiontalouden kassamenot olivat kertomus- touttaminen merkitsi sitä, että aiemmin talousar- 17681: vuonna 195,0 mrd. mk. Menot olivat nimellisesti vion tulopuolelle merkityt obligaatiolainojen ko- 17682: 7,5% pienemmät kuin v. 1996. Supistuminen ai- rot ja uusien lainojen liikkeeseenlaskun yhteydes- 17683: heutui suureksi osaksi siirtymisestä korkomeno- sä mahdollisesti syntyvät emissiovoitot siirrettiin 17684: jen, korkotulojen ja emissiovoittojen nettoutus- menopuolelle korkomenojen vähennyksiksi (ja 17685: menettelyyn kertomusvuoden alusta lukien. Net- pääomatappiot vastaavasti korkomenojen lisä- 17686: 16 17687: 17688: 11. Menoarvio sekä menot tilinpäätöksen ja talousarviotalouden kassalaskelman mukaan vuonna 1997 17689: Esitys Hyväksytty Hyväksytyt Menoarviot Tilinpäätös Kassa- 17690: meno- menoarvio 1isäykset ja yhteensä laskelma'' 17691: arvioksi vähennykset 17692: Miljoonaa markkaa 17693: 17694: 21 Pl. Tasavallan presidentti ......................... 30 30 2 32 31 31 17695: 22 Pl. Eduskunta ............................................ 280 283 283 271 271 17696: 23 Pl. Valtioneuvosto .................................... 192 192 0 193 192 198 17697: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala ... 3 080 3082 105 3186 3126 3 078 17698: 25 Pl. Oikeusministeriön hallinnonala ......... 2 691 2 691 26 2 717 2 705 2 689 17699: 26 Pl. Sisäasiainministeriön hallinnonala .... 6163 6163 66 6228 6 216 6259 17700: 27 Pl. Puolustusministeriön hallinnonala .... 9 653 9 653 460 10 113 10 112 10054 17701: 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala 27 865 27 878 -173 27 705 27 547 28 080 17702: 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala ......... 25 355 25355 556 25 911 26188 25413 17703: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön 17704: hallinnonala ......................................... 12 575 12600 168 12 768 12 697 12 267 17705: 31 Pl. Liikenneministeriön hallinnonala ....... 7 756 7924 317 8 241 8253 8232 17706: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön 17707: hallinnonala ......................................... 4 729 4955 -16 4940 4567 4542 17708: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön 17709: hallinnonala ......................................... 45 768 45 231 442 45674 45 214 44874 17710: 34 Pl. Työministeriön hallinnonala .............. 13 728 13 828 18 13846 13 446 13454 17711: 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala ... 3853 3671 8 3679 3 729 3756 17712: 36 Pl. Valtionvelka ......................................... 27 088 26777 -3555 23 222 23084 23084 17713: Yhteensä ........................................................ 190 805 190 314 -1577 188 737 187 378 186283 17714: 17715: ''liman varastojen muutoksia. 17716: 17717: 17718: 17719: 17720: yksiksi). Emissiovoittoja syntyi kertomusvuonna 1996 lokakuun alusta lukien. Valtion henkilös- 17721: yhteensä 6,7 mrd. mk ja korkotuloja kertyi 2,1 tön ansiotasoindeksi nousi v. 1997 keskimäärin 17722: mrd. mk. Näistä rakennemuutoksista puhdistet- 2,2 %, josta noin kaksi kolmasosaa oli sopimus- 17723: tuna menot supistuivat nimellisesti 3,3 %ja kiin- korotuksen vaikutusta ja loput rakennemuutok- 17724: tein hinnoin 4 %. Pankkitukea ei maksettu enää sia. Valtion työvoimakustannukset yhteensä, 17725: v. 1997, mikä alensi lisäksi menojen tasoa edelli- mm. palkat ja sosiaalivakuutusmaksut, olivat 17726: sestä vuodesta lähes 4 mrd. mk. Vuoteen 1997 kertomusvuonna 23,6 mrd. mk, ja niiden kasvu 17727: kohdistuneiden uusien säästöpäätösten vaikutus 3,1 %. Palkkasumma eli varsinaiset palkkamenot 17728: oli myös noin 4 mrd. mk. Näiden lisäksi erittäin ilman sosiaalivakuutusmaksuja oli 18,3 mrd. mk. 17729: suotuisa suhdannekehitys supisti menoja työttö- Valtion eläkemaksua alennettiin 0,2 prosenttiyk- 17730: myyden alenemisen kautta. siköllä. Valtion talousarviotalouden henkilöstön 17731: määrä, 122 300 henkeä, pysyi lähes ennallaan. 17732: Toimintamenojen nettouttaminen laajeni hie- 17733: 2.2.1. Menot menolajeittain man, mikä alensi marginaalisesti kulutusmenoja 17734: ja vastaavasti sekalaisia tuloja. 17735: Kulutusmenot Valtion budjetin luokituksen mukaisiin toi- 17736: mintamenoihin (kulutusmenoihin) sisältyy pää- 17737: Valtion kulutusmenot kasvoivat nimellisesti osa kone- ja kalustoinvestoinneista. Valtion elä- 17738: hieman, mutta jäivät reaalisesti edellisen vuoden kemenot ovat jatkuvasti kasvaneet, ja kertomus- 17739: tasolle. Lähes puolet valtion kulutusmenoista on vuonna niiden nimellinen kasvu oli 3,0 %. Eläk- 17740: palkkoja, sosiaalivakuutusmaksuja ja muita hen- keiden lukumäärä nousi 2,3 % (ks. liite 9). Puo- 17741: kilöstömenoja. Kertomusvuonna oli voimassa lustusvoimien materiaalihankintojen menot li- 17742: syksyllä 1995 tehty tulopoliittinen sopimus, jon- sääntyivät v. 1997 noin viidenneksen. Kasvu voi 17743: ka voimassaoloaika päättyi tammikuun lopussa vaihdella vuosittain suuresti ajoitustekijöiden 17744: v. 1998. Kertomusvuoden aikana palkkoja ei vuoksi. Viime vuosina etenkin torjuntahävittäjä- 17745: korotettu. Edellinen korotus toteutettiin vuoden hankintojen maksatukset ovat vaikuttaneet tä- 17746: 17 17747: 17748: hän; kertomusvuonna hävittäjähankintojen Kuvio5. 17749: maksut olivat noin kaksi kolmasosaa materiaali- 17750: hankinnoista. KOKONAISTUOTANNON JA 17751: VALTION MENOJEN MUUTOKSET 17752: % klinteln hinnoin 17753: Siirtomenot 20 17754: Va ltiOI talc ud~ il1 17755: Valtion menoista yli puolet, 52%, käytettiin 17756: . .. tass 111114 not 17757: 17758: .... ... 1. P 17759: kertomusvuonna erilaisiin siirtomenoihin: val- 15 ,lllnl nK ~Oit !tUK 518 17760: tion suoraan maksamiin tulonsiirtoihin ja elin- 17761: keinotukeen sekä kuntien menojen ja sosiaalitur- (n nkl ~tuk) 17762: varahastojen maksamien tulonsiirtojen rahoi- 17763: tukseen. 17764: 10 17765: 17766: .... 17767: . 17768: Valtionavut kunnille vähenivät lähinnä sääs- 17769: töjen vuoksi lähes kymmenyksen. Valtionapuja 17770: 5 17771: .. .) .. 17772: 1.---\. 17773: .. v- . ~ A 17774: ' 17775: / 17776: 17777: 17778: vähensi myös noin 112 mrd. markalla se, että 1\ .· 17779: • J ~ 17780: 17781: '. 17782: kuntien rahoitusosuudesta eläkkeensaajien asu- 0 17783: mistukeen luovuttiin. Tämä kuitenkin lisäsi val- \ / . V.,. . 17784: tion rahoitusosuutta kansaneläkemenoihin vas- -5 17785: taavasti. Elinkeinotuki supistui viidenneksen. V ' 17786: ' 17787: Viljelijöille maksettava maatalouden kansallinen B utt~ kar sar tuoe ' 17788: tulotuki väheni 14%. Kun EU:n rahoittama -10 17789: osuus pysyi lähes ennallaan, koko tulotuki piene- 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97" 17790: ni 7% noin 8,9 mrd. markkaan. Valtiontakuu-ja 17791: vientitakuukorvaukset jäivät edellisvuotisiin ver- 17792: rattuna varsin vähäisiksi. Valtionavut kotitalo- 17793: uksille supistuivat selvästi työttömyysturvame- 17794: nojen alentumisen ansiosta. Valtion maksamat Muut siirrot kotimaahan supistuivat lähinnä 17795: peruspäivärahat, työmarkkinatuki ja ansiotur- siksi, että edellisen vuoden vertailutasoon sisältyi 17796: van rahoitusosuus yhteensä vähenivät 16 %; näi- 1,8 mrd. mk kertaluonteisia pankkikriisin jäljiltä 17797: den osuus kotitalouksien valtionavuista oli lähes jääneitä korkotappioiden korvauksia Suomen 17798: 30%. Pankille. Tulonsiirrot ulkomaille kasvoivat Eu- 17799: Valtionosuudet kansaneläke- ja sairausva- roopan unionille maksettavien maksujen lisään- 17800: kuutusmenoista kasvoivat yli viidenneksen siksi, tymisen vuoksi. Myös EU:lta saadut tulot kas- 17801: että kunnallistalouden kansaneläkemaksua alen- voivat selvästi, joten nettomaksut EU:lle supis- 17802: nettiin ja eläkeläisten asumistuen rahoitusta tuivat (ks. tulot). Kehitysyhteistyömenot jäivät 17803: muutettiin edellä mainitulla tavalla. suunnilleen edellisvuotiselle tasolle. 17804: 17805: 17806: 17807: 17808: 12. Valtiontalouden kassamenot menolajeittain 17809: 1995 1996 1997 Muutos% Jakauma 17810: Miljoonaa markkaa 1997/96 1997,% 17811: 17812: Kulutusmenot ......................................... . 51447 53 695 54 597 1,7 28,0 17813: Siirtomenot .............................................. 113643 110 040 101 948 -7,4 52,3 17814: Reaalisijoitukset ..................................... . 3 208 3326 3 316 -0,3 1,7 17815: Muut menot yhteensä ........................... . 26336 29929 24636 -17,7 12,6 17816: Menot pl. finanssisijoitukset ................. . 194 634 196990 184 496 -6,3 94,6 17817: 17818: Finanssisijoitukset .................................. . 16 765 13 756 10 542 -23,4 5,4 17819: Yhteensä ................................................. . 211 399 210 746 195 038 -7,5 100,0 17820: 17821: 3 380217L 17822: 18 17823: 17824: Sijoitusmenot 2.2.2. Menot tehtävien mukaan 17825: Reaali-investoinnit supistuivat talousarvio- Kertomusvuonna tehtävärakenne muuttui lä- 17826: luokituksen mukaan nimellisesti hieman edellis- hinnä "muihin menoihin" sisältyvien korkome- 17827: vuodesta. Budjetin taloustoimiluokituksessa val- nojen nettoutuksen vuoksi. Korkomenot piene- 17828: taosa kone- ja laiteinvestoinneista sisältyy toi- nivät selvästi, ja niiden osuus kokonaismenoista 17829: mintamenoihin (kulutusmenoihin). Kansanta- laski jonkin verran. Valtionhallinnon tehosta- 17830: louden tilinpidon mukaan valtion investoinnit mista on toteutettu erityisesti 1990-luvulla mm. 17831: yhteensä kasvoivat kiintein hinnoin 1h %. Val- Iiikelaitostamalla ja yhtiöittämällä aiemmin bud- 17832: tion finanssi-investointien lähes neljänneksen su- jettitalouden piirissä olleita toimintoja. Kerto- 17833: pistumiseen vaikutti pankkikriisistä aiheutunei- musvuonna tällaisia uusia yhtiöitä tai liikelaitok- 17834: den pääomamenojen loppuminen kertomus- sia ei perustettu. 17835: vuonna; v. 1996 pankeille maksettiin pääomatu- Valtion menot voidaan koota budjetin tehtä- 17836: kea 3,9 mrd. mk. Valtion myöntämiä asuntolai- väluokituksen perusteella neljään suurempaan 17837: noja nostettiin lähes 5,3 mrd. mk eli yli 40 % tehtäväkokonaisuuteen: valtion yleisiin tehtä- 17838: enemmän kuin edellisenä vuonna. viin, kotitalouksia palveleviin tehtäviin (tai hy- 17839: vinvointitehtäviin), elinkeinoja edistäviin tehtä- 17840: viin ja muihin menoihin. Yli 40% valtion me- 17841: Muutmenot noista suuntautui kotitalouksille ja voittoa ta- 17842: voittelemattomille yhteisöille suoraan tulonsiir- 17843: Valtion korkomenot supistuivat tuntuvasti, toina tai palveluina. Nämä menot yhteensä supis- 17844: kun emissiovoitot nousivat suuriksi. Korkome- tuivat muutaman prosentin edellisestä vuodesta 17845: not merkitään budjettiin vuodesta 1997 alkaen mm. työttömyysmenojen alentumisen vuoksi. 17846: nettomääräisinä. Bruttomääräisinä korkomenot Asumisen ja ympäristön menojen tuntuva kasvu 17847: kasvoivat 9% (ks. luku 2.4. Valtionvelka). johtui asuntolainojen lisääntymisestä. 17848: 17849: 17850: 17851: 17852: 13. Valtion menot tehtäväalueittain 17853: 1995 1996 1997 Muutos% Jakauma 17854: Miljoonaa markkaa 1997/96 1997,% 17855: 17856: Yleinen hallinto ....................................... 14 727 15 669 16 740 6,8 8,6 17857: Yleinen järjestys ja turvallisuus ............. 5626 5 974 5 731 -4,1 2,9 17858: Maanpuolustus ....................................... 8 594 8 891 9 979 12,2 5,1 17859: Yleiset tehtävät ....................................... 28947 30534 32450 6,3 16,6 17860: 17861: Opetus, tiede ja kulttuuri ........................ 26 514 25 526 24482 -4,1 12,6 17862: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto .......... 48945 48133 44813 -6,9 23,0 17863: Asuminen ja ympäristö .......................... 10 287 10 052 11 603 15,4 5,9 17864: Hyvinvointitehtävät ................................ 85746 83711 80898 -3,4 41,5 17865: 17866: Työvoima ................................................. 11 075 13422 13 287 -1,0 6,8 17867: Maa- ja metsätalous ............................... 14833 13 576 13 257 -2,3 6,8 17868: Liikenne .................................................... 8420 7 230 7642 5,7 3,9 17869: Teollisuus ja muut elinkeinot ................. 20 058 18 953 9 829 -48,1 5,0 17870: Elinkeinojen edistäminen ...................... 54386 53181 44015 -17,2 22,6 17871: 17872: Muut ......................................................... 42 321 43320 37675 -13,0 19,3 17873: Yhteensä .................................................. 211 399 210 746 195 038 -7,5 100,0 17874: 19 17875: 17876: Menot elinkeinoja edistäviin tehtäviin olivat Kollektiivisten tehtävien menot olivat lähes 17877: vajaa 23 % kokonaismenoista, osuus aleni selväs- 17 % valtion menoista, ja niiden osuus nousi hie- 17878: ti. Teollisuutta ja muita elinkeinoja tukevat val- man. Muiden menojen osuus aleni alle viiden- 17879: tion menot supistuivat miltei puoleen edellisvuo- nekseen; tähän ryhmään kuuluvat lähinnä val- 17880: tisista. Pankkituki luetaan tähän tehtäväryh- tion velan korkomenot ja valtion eläkkeet. Kor- 17881: mään, ja sen heilahtelut vaikuttivat tuntuvasti komenot vähenivät nettoutuksen vuoksi ja toi- 17882: viime vuosien menokehitykseen. Pankkituen saalta eläkemenojen kasvu jatkui. 17883: poisjääminen kertomusvuonna sekä valtionta- 17884: kuukorvausten pieneneminen alensivat elinkei- 17885: nomenoja eniten. 17886: 17887: 17888: 17889: 17890: 2.3. VALTIONTALOUDEN TASAPAINO 17891: Vuoden 1997 talousarvioesityksen nettorahoi- vusta (ks. liite 2.). Talousarviotalouden kassatu- 17892: tustarve (tulot ilman nettolainanottoa miinus lot, pl. lainanotto, kasvoivat 5,1 %, ja kassame- 17893: menot) oli 28,8 mrd. mk. Eduskuntakäsittelyssä not supistuivat nimellisesti 8,2 %. Menojen su- 17894: esityksen menojen loppusumma aleni vajaa 500 pistumisesta noin puolet aiheutui korkomenojen 17895: milj. mk. Kun tulot (ilman lainanottoa) pysyivät nettouttamisesta. Menoja pienensi myös pankki- 17896: lähes ennallaan, alijäämä pieneni 28,3 mrd. tuen maksatusten poisjääminen v. 1997. 17897: markkaan. Hyväksytyn budjetin tulot, pl. lai- Valtiontalouden kassatuloihin ja -menoihin 17898: nanotto, olivat 2 112% suuremmat kuin edellisen sisällytetään talousarviotalouden lisäksi talous- 17899: vuoden varsinaisessa budjetissa. Talousarvion arvion ulkopuoliset valtion rahastot. Rahastojen 17900: menot sen sijaan olivat 1112% pienemmät kuin tulot vähenivät 6 % lähinnä lainojen takaisin- 17901: vastaavasti edellisenä vuonna. Tulojen ja meno- maksujen pienenemisen vuoksi. Rahastojen me- 17902: jen tasoa alensi eräiden korkotulojen ja lainojen not pysyivät likimain ennallaan, ja rahastot yh- 17903: emissiovoittojen sekä toisaalta korkomenojen teensä olivat 1,3 mrd. mk ylijäämäiset (taulukko 17904: nettouttaminen kertomusvuoden alusta lukien. 14). Koko valtiontalouden kassatulot ilman lai- 17905: Kertomusvuonna annettiin kaksi lisätalousar- nanottoa olivat 181,6 mrd. mk, ja ne kasvoivat 17906: viota, jotka alensivat poikkeuksellisesti menoja 4,4 % vuodesta 1996. Menot olivat yhteensä 17907: yhteensä 1,6 mrd. mk. Menojen vähentyminen 195,0 mrd. mk. Ne supistuivat nimellisesti 7112% 17908: aiheutui lainojen emissiovoittojen kasvusta, ja reaalisesti runsas 8 %. Valtiontalouden netto- 17909: mikä vähensi nettomääräisiä korkomenoja sel- rahoitustarve oli kertomusvuonna 13,4 mrd. mk. 17910: västi. Lisäksi tuloja kirjattiin lisäbudjetteihin Valtiontalouden tasolla nettolainanotto oli 10,4 17911: suotuisan talouskasvun ansiosta siinä määrin, mrd. mk. Lainanotto oli talousarviotalouden lai- 17912: että nettolainanottoa voitiin vähentää lisäbudje- nanottoa pienempi, sillä rahastojen (mm. valtion 17913: teissa yhteensä 10,3 mrd. markalla 18,0 mrd. vakuusrahasto ja valtion asuntorahasto) velkoja 17914: markkaan. kuoletettiin lähes 2 mrd. mk enemmän kuin uusia 17915: Tilinpäätöksen mukaan tulot ilman lainanot- luottoja otettiin. Koko rahoitustarpeen kattami- 17916: toa olivat 1,6 mrd. mk suuremmat kuin budjetoi- seksi lainojen lisäksi purettiin kassavarantoja. 17917: dut, mutta menot 1,4 mrd. mk pienemmät. Tilin- Valtiontalouden rahoitusaseman kehitys ker- 17918: päätöksen mukainen nettorahoitustarve oli siten tomusvuonna osoittautui selvästi paremmaksi 17919: vajaa 3 mrd. mk pienempi kuin budjetoitu eli 15 kuin budjettia laadittaessa ennakoitiin. Lainan- 17920: mrd. mk. Nettolainanotto oli 12,3 mrd. mk. otto jäi lopulta 18 mrd. mk pienemmäksi kuin 17921: Talousarviotalouden kassatulot olivat 0,8 alunperin budjetoitiin. Keskeisiä syitä parem- 17922: mrd. mk pienemmät kuin tilinpäätöksen mukai- paan lopputulokseen, ja jotka olivat ainakin osit- 17923: set tulot, mikä aiheutui osaksi tulorästien kannan tain vaikeasti ennustettavissa, olivat mm. pank- 17924: kasvusta. Kassamenot jäivät 1,2 mrd. mk budje- kituen ennenaikaiset takaisinmaksut, yhteisöve- 17925: toituja pienemmiksi. Tästä kolmannes aiheutui ron odottamattoman suuri tuoton kasvu, emis- 17926: menorästien ja siirtomäärärahojen kannan kas- siovoittojen kasvu sekä kassavarojen osittainen 17927: 20 17928: 17929: käyttö budjetin rahoittamiseen. Valtion velka oli tynyt vahva talouskasvu on lisäksi suhdanneau- 17930: vuoden 1997 lopussa 418,2 mrd. mk, mikä oli tomatiikan kautta vaikuttanut suotuisaan kehi- 17931: 67,2% kokonaistuotantoon suhteutettuna. Val- tykseen. 17932: tion velkaantuneisuus eli velan suhde BKT:een 17933: kääntyi laskusuuntaan, sillä vuoden 1996 lopus- 17934: sa velka oli 68,9 % suhteessa kansantuotteeseen. 15. Valtiontalouden tasapaino 17935: Valtion lyhytaikaiset rahoitusvaraukset olivat 17936: 1995 1996 1997 17937: kertomusvuoden lopussa 33,8 mrd. mk, 4112 mrd. Miljoonaa markkaa 17938: mk pienemmät kuin vuoden 1996 lopussa. Kas- 17939: savarantoja käytettiin osittain rahoitustarpeen Talousarviotalous 17940: kattamiseen. Tulot ilman rahoitus- 17941: Valtiontalous on tervehtynyt viime vuosien taloustoimia .................. 143 076 161 975 170 522 17942: aikana merkittävästi. Kun valtiontalouden net- Menot ilman rahoitus- 17943: taloustoimia .................. 194 965 196 261 184 768 17944: torahoitustarve v. 1992 oli suurimmillaan noin 17945: 72 mrd. mk eli 15 %kokonaistuotannosta, kerto- Tuloylijäämä (+) .....•..•.. -51 889 -34 286 -14 246 17946: musvuonna alijäämä oli pudonnut yli 58 mrd. 17947: Takaisin maksettavat 17948: markalla runsaaseen 2 prosenttiin BKT:sta. Me- lainat.............................. 826 1 125 976 17949: nojen säästöjen vaikutus tähän kehitykseen on Lainananto ja muut 17950: ollut ratkaisevan tärkeä. Vuonna 1994 käynnis- finanssisijoitukset ........ -9 867 -ö 585 -1 430 17951: Finanssisijoitukset, 17952: netto .............................. -9 041 -5 460 -454 17953: Nettorahoitustarve (-) . -60 931 -39 747 -14 700 17954: 17955: Rahastotalous 17956: 14. Talousarvion ulkopuoliset valtion rahastot Tulot ilman rahoitus- 17957: taloustoimia .................. 13 739 14827 14 726 17958: 1995 1996 1997 Menot ilman rahoitus- 17959: Miljoonaa markkaa taloustoimia .................. 11 935 13 507 11 751 17960: 17961: Verotulot 11 ••••••••••••••••••••••••••• 238 239 287 Tuloylijäämä (+) ........... 1805 1320 2975 17962: Sekalaiset tulot .................... 2433 3401 3678 17963: 5 321 5447 Takaisin maksettavat 17964: Eläkemaksut ....................... 5 670 17965: 3747 3877 lainat .............................. 7097 8769 7436 17966: Korkotulot ........................... 3 781 17967: 1438 Lainananto ja muut 17968: Siirrot budjetista ................. 1 618 2 119 17969: finanssisijoitukset ........ -6897 -7171 -9112 17970: Tulot pl. rahoitustalous- 17971: 14827 14 726 Finanssisijoitukset, 17972: toimet .................................. 13 740 17973: 8769 7436 netto .............................. 200 1 598 -1676 17974: Lainojen takaisinmaksut ..... 7097 17975: Nettorahoitustarve (-) . 2005 2918 1299 17976: Tulot yhteensä ...........•........ 20837 23596 22162 17977: Valtiontalous11 17978: Kulutusmenot ...................... 640 820 760 Tulot ilman rahoitus- 17979: Siirtomenot ......................... 1772 3846 2 210 taloustoimia .................. 144 550 164 024 173 225 17980: Reaalisijoitukset .................. 0 2 3 Menot ilman rahoitus- 17981: Korkomenot ........................ 2769 2779 2 546 taloustoimia .................. 194635 196 990 184496 17982: Siirrot budjettiin .................. 6212 6103 6117 17983: Tuloylijäämä (+) ........... -50 085 -32966 -11271 17984: Muutmenot ........................ 542 -43 115 17985: Menot pl. rahoitustalous- Takaisin maksettavat 17986: toimet .................................. 11 935 13 507 11 751 lainat .............................. 7923 9894 8412 17987: Lainananto .......................... 6852 7139 9090 Lainananto ja muut 17988: Muut finanssisijoitukset ..... 45 32 22 finanssisijoitukset ........ -16 765 -13 756 -10542 17989: Finanssisijoitukset Finanssisijoitukset, 17990: yhteensä .............................. 6897 7 171 9 112 netto .............................. -8842 -3862 -2130 17991: Menot yhteensä .................. 18832 20678 20863 17992: Nettorahoitustarve (-) . -58 926 -36829 -13 401 17993: Tuloylijäämä (+1 .................. 1805 1320 2975 1'Talousarviotalouden ja rahastojen tuloja ja menoja ei 17994: Nettorahoitustarve (-1 ........ 2005 2918 1299 17995: voi sellaisinaan laskea yhteen keskinäisten siirtojen 17996: 11 Varmuusvarastointimaksu vuoksi. 17997: 21 17998: 17999: Kuvio&. Kuvio7. 18000: 18001: 18002: VALTIONTALOUDEN 18003: VALTIONTALOUDEN TULOT JA MENOT 18004: NETTORAHOITUSTARVE (·) 18005: mrd.mk 12 kuukauden liukuva summa 18006: mrd. mk 12 kuukauden liukuva summa 18007: 220 18008: !Me1 ot •·'···!1 18009: ! ....·. ..... 20 18010: 18011: ~ 18012: 1 1 '1 18013: 1 18014: 1 1 1. 1 18015: 200 f ... 0 ../ 18016: 18017: ~1 18018: 1 18019: 1 18020: .··1 1 18021: 18022: 18023: 180 18024: 1 18025: ,. 18026: 1' 18027: 1 18028: ! 1 18029: -20 18030: 18031: ..... 1/~ 18032: ii 1 \l 18033: 160 18034: ! 1 r 1] 18035: 140 .__-t- 18036: 1 18037: . 18038: "'vo... 18039: i 18040: l J 1\ i/ 18041: l( . 18042: f.l.· ~ 18043: " 18044: 120 18045: H ~ 1 18046: Tu ot 18047: 1 ~ ~~~ 18048: 18049: 100 18050: II 18051: 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 18052: 1 -100 18053: 1 18054: 18055: 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 18056: 22 18057: 18058: 2.4. VALTIONVELKA 18059: 18060: Valtionvelka oli vuoden 1997 päättyessä mk. Kertomusvuonna siirryttiin velan korkojen 18061: 418 184 milj. mk, kun sulautetaan valtion sisäiset osalta nettobudjetointiin, jolloin korkomenoista 18062: velat. Sulauttamaton velka, josta valtio on vas- on vähennetty mm. emissiovoitot ja saadut ko- 18063: tuussa veronmaksajille, oli 430 601 milj. mk (il- rot. Vertailukelpoinen hoitomenojen määrä v. 18064: man alla olevissa taulukoissa olevaa oikaisu- 1996 oli 23 055 milj. mk, joten v. 1997 hoitome- 18065: erää). Vuotta aiemmin valtionvelka oli 407 787 not olivat 0,1 % edellisvuotisia suuremmat. Ko- 18066: milj. mk. Lisäys oli 22 814 milj. mk eli 5,6 %. rot olivat kertomusvuonna 22 764 milj. mk ja 18067: Vuonna 1996 velka lisääntyi 9,7 %. Valuutta- lainojen liikkeeseenlasku-, lunastus- ym. palkki- 18068: määräisen velan osuus oli kertomusvuoden päät- ot ja kulut 320 milj. mk. 18069: tyessä 39 % eli neljä prosenttiyksikköä pienempi Kertomusvuoden päättyessä velkakannan 18070: kuin vuotta aiemmin. keskimääräinen niroelliskorko oli 7,2 %ja keski- 18071: Talousarviotalouden bruttolainanotto v. 1997 määräinen takaisinmaksuaika 4 v. 8 kk. Mikäli 18072: oli 136 920 milj. mk ja nettolainanotto 12 329 kaikki toteutuneet ja ennakoidut lainakustan- 18073: milj. mk. Talousarviotalouden velan hoitomenot nukset muutetaan vuotuiseksi koroksi, efektiivi- 18074: ilman kuoletuksia olivat yhteensä 23 084 milj. nen keskikorko oli 7,2 %. 18075: 18076: 18077: 18078: 18079: 16. Valtionvelka'l 18080: 1993 1994 1995 1996 1997 Muutos 18081: 1997/96 18082: Miljoonaa markkaa % 18083: 18084: MARKKAMÄÄRÄINEN VELKA ..... 109 966 143 261 199 304 232779 262 045 13 18085: 18086: Pitkäaikainen velka ........................ 87142 110 108 161 440 194 887 231 421 19 18087: Talousarviotalouden velka ....... 71 704 93 250 145 183 179 559 208 003 16 18088: Rahastotalouden velka ............. 15438 16 858 16257 15 328 23 418 53 18089: 18090: Lyhytaikainen velka ...................... 22 824 33153 37 864 37 892 30 624 -19 18091: Talousarviotalouden velka ....... 22 824 33153 37 864 37 620 27 258 -28 18092: Rahastotalouden velka ............. 272 3 366 18093: 18094: VALUUTIAMÄÄRÄINEN VELKA. 155 577 176 562 172 301 175 008 168 556 --4 18095: 18096: Pitkäaikainen velka ........................ 155 577 176 562 172 301 175 008 168 556 -4 18097: Talousarviotalouden velka ....... 138 525 161 644 157 932 160 353 166 121 4 18098: Rahastotalouden velka ............. 17 052 14 918 14369 14655 2 435 -83 18099: YHTEENSÄ .................................... 265 543 319 823 371 605 407 787 430 601 6 18100: 18101: Oikaisuerä21 •••••••••••••••••••••••••••••••••••• 747 -12 300 -12 300 -12 300 -12417 18102: 18103: VALTIONTALOUDEN VELKA ....... 266290 307 523 359 305 395 487 418184 6 18104: 11 Vuoden lopussa. 18105: 21 Vuonna 1993 vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka ja lisätty valtion siirtovelat. 18106: Vuosina 1994-1996 vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka. 18107: Vuonna 1997 vähennetty valtion eläkerahastolta ja valtion ydinjätehuoltorahastolta otettu velka. 18108: 23 18109: 18110: 17. Valtionvelka lainatyypeittäin 18111: Velka Nostot Kuole- Valuutan- Valuutta- Velka Netto- 18112: 31.12.1996 tukset vaihdot kurssien 31.12.1997 korot 18113: ym. muutokset 18114: Miljoonaa markkaa 18115: 18116: MARKKAMÄÄRÄINEN VELKA ..... 232 779 136 862 107 596 262045 11 661 18117: 18118: Pitkäaikainen velka ........................ 194 887 57 282 20748 231 421 10 240 18119: - yleisöobligaatiolainat ............... 177 700 57 165 19989 214 876 9 218 18120: -muut joukkovelkakirjalainat .... 1 718 379 1 339 126 18121: - velkakirjalainat .......................... 15 469 117 380 15206 896 18122: 18123: Lyhytaikainen velka ...................... 37 892 79 580 86848 30624 1 421 18124: - velkasitoumukset ...................... 36820 45 247 51679 30388 1407 18125: - rahoitustodistukset .................. 272 622 658 236 7 18126: -lyhytaikaiset luotot ................... 800 33 711 34 511 7 18127: 18128: VALUUTTAMÄÄRÄINEN VELKA. 175 008 12175 31071 2491 9953 168 556 13149 18129: 18130: Pitkäaikainen velka ........................ 175 008 12 175 31 071 2 491 9 953 168 556 13149 18131: - obligaatiolainat ......................... 158 847 4412 31052 2 367 8143 142 717 11 927 18132: -muut joukkovelkakirja lainat .... 7 080 6186 1 292 14558 619 18133: - velkakirjalainat .......................... 9 081 1 577 19 124 518 11 281 603 18134: YHTEENSÄ .................................... 407 787 149 037 138 667 2491 9953 430 601 24810 18135: 18136: Oikaisuerä' 1 .................................... -12 300 -12417 18137: 18138: VALTIONTALOUDEN VELKA ....... 395487 418184 18139: 18140: n Vuonna 1996vähennetty valtion eläkerahastolta otettu velka. 18141: Vuonna 1997 vähennetty valtion eläkerahastolta ja valtion ydinjätehuoltorahastolta otettu velka. 18142: 18143: 18144: 18145: 18146: 18. Valtionvelan keskimääräiset efektiiviset kustannukset ja nimelliskorot 18147: Vuosi Markkamääräinen Valuuttamääräinen Koko velka 18148: Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis- Efekt. Nimellis- 18149: kust. korko,% kust. korko,% kust. korko,% 18150: 18151: 18152: ~~~; ::::::::::::::::(:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 18153: 9,3 7,8 10,7 7,7 10,1 7,7 18154: 8,3 7,0 7,7 7,3 7,9 7,2 18155: 1995 ................................................................... 8,2 7,5 6,9 7,2 7,6 7,3 18156: 1996 ................................................................... 7,5 7,5 6,8 7,0 7,2 7,2 18157: 1997 ................................................................... 7,2 7,5 7,3 6,8 7,2 7,2 18158: 18159: 18160: 18161: 18162: Efektiiviset kustannukset on laskettu ottamal- Valuuttakursseina on käytetty tarkasteluajan- 18163: la huomioon kaikki toteutuneet kustannukset kohdan kursseja, minkä vuoksi kustannukset ei- 18164: (myös valuuttakurssimuutokset) ja tarkastelu- vät sisällä tulevien valuuttakurssimuutosten vai- 18165: hetken jälkeen erääntyvät korot ja kuoletukset. kutuksia. 18166: 24 18167: 18168: 19. Velkakatinen keskimiiriinen takaisinmaksuaika 20. Vuonna 1997 otettujen valuuttamääräisten pitkäai- 18169: vuoden lopun kannan mukaan kaisten lainojen määrät ja lainaehdot (vaihdettujen 18170: lainojen markkamäärät ja efektiiviset kustannukset 18171: Vuosi Markka- Valuutta- Kokovelka 18172: laskettu todellisen nostovaluutan mukaan) 18173: määräinen määräinen 18174: velka velka Lainan valuutta- Vasta- Korko Laina- Emissio- Ef.kust. 18175: määrä, milj. arvo % aika kurssi % 18176: 1993 ................ 3 V 11 kk 5 V 10 kk 5v0 kk milj.mk vuotta % 18177: 1994 ................ 3v 6 kk 5 V 10 kk 4v9 kk 18178: 1995 ................ 3v 7 kk 5 v3 kk 4v4 kk Obligaatiolainat: 18179: 1996 ................ 4v 0 kk 4 V 11 kk 4v 5 kk CHF 300 1 031 3,25 5 102,375 3,33 18180: 1997 ................ 4v 5 kk 5 V 1 kk 4v 8 kk NLG 1 000 2665 5,875 10 100,975 6.02 18181: CHF 200 717 3,25 8 101,25 3.46 18182: 18183: Muut lainat: 18184: JPY 9120 375 3,08 10 100,35 5,64 18185: JPY 9 032 375 3,10 10 100,35 5,64 18186: USD 50 234 vaihtuva 7 100,00 5,71 18187: 2.4.1. Valuuttamääräinen valtionvelka USD 500 2 428 6,17-6,83 8 100,00 6,56 18188: GBP 150 1184 6,78 3 99,10 7,34 18189: FRF 90 80 6,21 20 100,00 6,30 18190: Valuuttamääräinen valtionvelka väheni ker- FRF 450 402 6,19 20 100,00 6,28 18191: tomusvuonna 175 008 milj. markasta 168 556 ECU 17 101 6,72 20 100,00 6,83 18192: milj. markkaan. Uusia valuuttamääräisiä lainoja USD 50 257 vaihtuva 5 100,00 5,89 18193: nostettiin 12 175 milj. mk ja kuoletuksia makset- FRF 250 222 3,50-6,87 9 100,00 5,56 18194: tiin 31 071 milj. mk. Valuuttakurssien muutosten FRF 750 667 4.47-7,38 11 100,00 5,83 18195: nettovaikutus kertomusvuoden aikana lisäsi va- FRF 500 444 4,845-7.49 12 100,00 5,94 18196: FRF 1119 993 5,84 20 100,00 5,92 18197: luuttamääräistä velkaa 9 953 milj. markalla ja 18198: valuutanvaihtosopimukset ym. 2 491 milj. mar- Efektiiviset kustannukset on edellä olevassa taulukossa 18199: kalla. Valuutanvaihtosopimukset ovat kuitenkin laskettu ao. lainan nostoajankohtana. 18200: ennenkaikkea pienentäneet valtion ulkomaisen 18201: velan markkavasta-arvovaihteluja ja niiden avul- 18202: la on saavutettu tasapainoinen ja mahdollisim- 18203: man riskitön velkasalkku. Valuuttamääräisen Kertomusvuoden päättyessä valuuttamääräi- 18204: velan nettovähennys oli 6 452 milj. mk eli 3,7 %. sestä velkakannasta oli 85 % obligaatiolainoja, 18205: Korkoja maksettiin nettomääräisesti 13 149 milj. 8 %muita joukkovelkakirjalainoja ja 7 %velka- 18206: mk eli 0,02% enemmän kuin v. 1996. kirjalainoja. 18207: Pitkäaikaista valuuttamääräistä velkaa nos- Pitkäaikaisen valuuttamääräisen valtionvelan 18208: tettiin talousarviotalouteen eri valuutoissa keskimääräinen takaisinmaksuaika vuoden 1997 18209: 12 175 milj. mk. Lainojen noston yhteydessä teh- lopussa oli 5 v. 1 kk eli 2 kk lyhempi kuin vuotta 18210: tiin kaksi valuutanvaihtosopimusta ja kaksi ko- aikaisemmin. Velasta 54% eli 91 746 milj. mk 18211: ronvaihtosopimusta. Näiden lisäksi tehtiin maksetaan takaisin kuoletusehtojen mukaisesti 18212: vuonna 1993 nostettuun lainaan yksi valuutan- seuraavan viiden vuoden kuluessa. Kuoletuksia 18213: vaihtosopimus. erääntyy maksettavaksi 6-10 vuoden kuluttua 18214: Kertomusvuoden valuuttamääräisestä lainan- 63 295 milj. mk ja senjälkeen 13 515 milj. mk. 18215: otosta oli 20 %lainoja, joiden laina-aika on kor- Eri valuuttojen osuudet valuuttamääräisestä 18216: keintaan 5 vuotta. Vastaava suhde v. 1996 oli velkakannasta kertomusvuoden päättyessä oli- 18217: 22 %. Uusista lainoista 30% oli laina-ajaltaan vat seuraavat: 18218: 7-9 vuotta, ja 10 vuoden ja sitä pidempiä lainoja 18219: DEM 24% ECU 7% 18220: nostettiin 50%. Nostettujen lainojen pääoman GBP 16% CHF 6% 18221: markkavasta-arvona painotettu keskimääräinen FRF 15% NLG 5% 18222: takaisinmaksuaika oli 8 v. 10 kk, eli 1 v. 2 kk USD 12% muut valuutat 4% 18223: lyhempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 1997 JPY 11% 18224: nostettujen valuuttamääräisten lainojen keski- 18225: määräinen nimelliskorko oli 5,73 %ja keskimää- Kertomusvuoden päättyessä pitkäaikaisen 18226: räinen efektiivinen kustannus 5,83 %. Vuonna valuuttamääräisen valtionvelan pääoman mark- 18227: 1996 nostettujen valuuttamääräisten lainojen kavasta-arvona painotettu nimellinen keskikor- 18228: vastaavat luvut olivat 5, 79% ja 5,93 %. ko, 6, 78 %, oli 0,17 prosenttiyksikköä edellisvuo- 18229: 25 18230: 18231: tista alhaisempi. Mikäli toteutuneet valuutta- tiin velkasitoumuksia 3 130 milj. mk. Vuoden 18232: kurssien muutokset ja lainakustannukset muute- lopussa velkasitoumuskanta oli 30 388 milj. mk 18233: taan vuotuiseksi koroksi, oli todellinen keskikor- eli I7% edellisvuotista pienempi. Valtion kassa- 18234: ko 7,34 %; se on laskettu vuodenlopun valuutta- vaihteluiden tasaamiseksi valtio otti 1--4 päivän 18235: kurssien mukaan ja on siis tulevien lainakustan- lyhytaikaista luottoa 3 7I1 milj. mk. Maatalou- 18236: nusten osalta ennuste, joka muuttuu valuutta- den Interventiorahaston rahoitustodistuksia 18237: kurssikehityksen mukaisesti. otettiin 622 milj. mk. Niiden kanta oli vuoden 18238: lopussa 236 milj. mk. 18239: Lainanotosta 7I % oli lainoja, joiden laina- 18240: 2.4.2. Markkamääräinen valtionvelka aika on enintään 5 v. Vastaava suhdeluku v. 1996 18241: oli 79 %. Uusista lainoista 29% oli sellaisia, joi- 18242: Vuonna 1997 markkamääräinen valtionvelka den laina-aika on 6-10 vuotta. 18243: kasvoi 232 779 milj. markasta 262 045 milj. mark- Vuonna 1997 otettujen lainojen (poislukien 18244: kaan. lyhytaikaiset luotot) keskimääräinen nimellis- 18245: Valtion osuus kaikista markkamääräisistä korko oli 4,33 %ja keskimääräinen efektiivinen 18246: joukkolainaemissioista oli 83 %, oltuaan edellis- kustannus 5,21 %. Uusista lainoista 33 %oli nol- 18247: vuonna84%ja91 %vuonna 1995. Uusialainoja lakorkoisia valtion velkasitoumuksia. 18248: otettiin 136 862 milj. mk ja kuoletuksia makset- Vuoden päättyessä markkamäärääestä velka- 18249: tiin I 07 596 milj. mk. Pitkäaikaista velkaa nostet- kannasta 88 % oli pitkäaikaisia ja 12 % lyhytai- 18250: tiin 57 282 milj. mk ja kuoletettiin 20 748 miij. kaisia lainoja. 18251: mk. Pitkäaikaisten lainojen alin nimeHiskorko Markkamääräisen vakiOftvdan kestriMHriK- 18252: oli 3,35 % ja ylin II %, laina-ajat vaihtelivat 2 nen takaisinmaksuaika vuoden 1m föt)t:OD.bt.t4 . 18253: vuodesta I5 vuoteen. v. 4 kk 19 pv. Edellisenä vuonna se oli 4 v. 14 pv. 18254: Talousarviotalouteen nostettiin 4-I5 vuoden Noin 60%, 157 234 milj. mk, maksetaan kuole- 18255: sarjaobligaatiolainoja yhteismääräitään 43 360 tusehtojen mukaisesti takaisin seuraavan viiden 18256: milj. mk, minkä lisäksi valtion vakuusrahastoa vuoden kuluessa. Kuoletuksia erääntyy makset- 18257: varten laskettiin liikkeeseen sarjaobligaatiolai- tavaksi 6-30 vuoden kuluttua 104 81 1 milj. mk. 18258: noja 8 365 milj. mk. Markkamäiiräisestä..,.mtionvelasta maksettiin 18259: Yleisölle tarkoitettuja 2-5 vuoden tuotto-ob- korkoja nettomääräisesti II 661 milj. mk eli 4% 18260: ligaatiolainoja valtio laski liikkeeseen 5 440 milj. vähemmän kuin edellisenä VtteMta. 18261: markan arvosta. Tuotto-obligaatioiden korko Kertomusvuoden päättyessi· MM'IIlkamätrlti- 18262: vaihteli 3,35 prosentista 4, 70 prosenttiin. sen valtionvelan nimelliMft·· te~~ '0'11 18263: Lisäksi valtio otti 1I7 milj. markan velkakirja- 7,54 %, oltuaan viime vuonna 1,45 %. J()$ 'laina- 18264: lainan valtion ydinjätehuoltorahastolta. kustannukset muutetaan vueteiM~t kot'M:si, 18265: Lyhytaikaisia valtion velkasitowmttk"Sia m'JS• ·· ef'ektiivineftbskit~utt' tS% MftMtlR~ ~"'•' 18266: tettiin talousarviotalouteen 42 117 milj. mk, min- tiseai vuonna 7,49 %. ' ' •··.. ,, ' · -·'·• ..._...,-. 18267: kä lisäksi valtion vakuusrahastoa varten emittoi- 18268: 18269: 18270: 18271: 18272: .: "" 18273: ~ .:;!.1: ' 18274: 18275: 18276: 18277: 4 380217L 18278: 26 18279: 18280: 18281: 18282: 18283: 3. HALLINNON TULOKSELLISUUS 18284: 18285: 3.1. VALTIONEUVOSTON KANSLIA 18286: 18287: Valtioneuvoston kanslian toiminta-ajatukse- kyselytunteja eduskunta piti 7 ja 20 suullista ky- 18288: na on varmistaa tasavallan presidentin ja valtio- selytuntia, joissa ministerit olivat vastaajina. 18289: neuvoston päätöksenteon sujuvuus sekä päämi- Valtioneuvoston kanslia on osaltaan valvonut 18290: nisterin toimintaedellytykset antamalla poliitti- hallituksen päätösten toimeenpanoa koskien 18291: sia, toiminnallisia ja hallinnollisia palveluja. Suomen työllisyysohjelmaa 1995 ja työllisyysli- 18292: Valtioneuvoston kanslian toimintaan ja sen säpäätösten 1997 toimeenpanoa, eduskunnalle 18293: resurssien käyttöön ovat v. 1997 vaikuttaneet keväällä 1997 annetun turvallisuus- ja puolustus- 18294: ED:n huippukokoukset, tulopoliittinen sopimus poliittisen selonteon mukaisten päätösten täy- 18295: ja valmistautuminen ED:n puheenjohtajuuteen täntöönpanon koordinointia kuten myös vanho- 18296: sekä Euroopan unionin talous- ja rahaliiton III jen metsien suojelupäätösten yhteydessä tehtyjen 18297: vaiheen alkaminen. korvausten työpaikkakompensaatioiden toteut- 18298: Pääministeri on osallistunut vuoden aikana tamista. Kanslia on myös vastannut Helsinki 18299: Eurooppa-neuvoston kokouksiin Hollannissa ja 2006-olympiahankkeen periaatepäätöksen val- 18300: Luxemburgissa. Lisäksi hän on tavannut muun mistelusta. 18301: ohella pohjoismaiden, Euroopan unionin muiden Pääministerin asettama asiantuntijaryhmä 18302: jäsenmaiden, Baltian maiden, Venäjän, Japanin selvitti talous- ja rahaliiton merkitystä Suomen 18303: ja Amerikan Yhdysvaltojen valtioiden päämiehiä kansantaloudelle. Asiantuntijaryhmä laati 15" 18304: ja hallitusten edustajia sekä kansainvälisten jär- tausta- ja väliraporttia sekä loppuraportin Raha- 18305: jestöjen edustajia. Pääministerijohti Suomen val- liitto ja Suomi - talouden haasteet. 18306: tuuskuntaa marraskuussa Helsingissä pidetyssä Kanslian vastuulla on hallitusohjelman toi- 18307: Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa. meenpanon seuranta ja hallituksen hankesalkun 18308: Kanslian toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi ylläpito. Hankesalkku päivitettiin kaksi kertaa v. 18309: kanslia on jaettu kahdeksaan (ilman ED-yksik- 1997. Kanslia osallistui hankesalkun yhdistämis- 18310: köä) toimintayksikköön, jotka ovat samalla tu- tä valtion talousarvioon, muuhun valtion johta- 18311: losyksiköitä. Näiden yksiköiden ulkopuolelle miseenja suunnitteluun liittyvään työhön. Kans- 18312: jäävät viraston johto eli valtiosihteerin ja alival- liassa valmisteltiin vuoden 1997 aikana eduskun- 18313: tiosihteerin toiminnot sekä pääministerin erityis- nalle annettu hallituksen tulevaisuusselonteon II 18314: avustajat, joita on viisi. osa: Reilu ja rohkea - vastuun ja osaamisen 18315: Kansliasta esiteltiin hallituksen ministerien Suomi. 18316: vaihdokset, joita oli vuoden aikana kaksi. Sa- Valtioneuvoston johtamisen ja asiantuntija- 18317: moin esiteltiin ministerien sidonnaisuuksia kos- työn tietotukijärjestelmän VN-Faktan kehittä- 18318: kevat muutokset ja heidän erityisavustajansa. minen vietiin loppuun. Järjestelmä otettiin käyt- 18319: Vuonna 1997 pidettiin 48 tasavallan presiden- töön Senaattori -nimellä vuoden 1998 alussa. 18320: tin esittelyä, 61 valtioneuvoston yleisistuntoa ja Valtioneuvoston Internet-sivut saatiin käyttö- 18321: 59 raha-asiainvaliokunnan istuntoa. Iltakouluja valmiiksi myös englanninkielisinä. Pääministerin 18322: ja muita hallituksen neuvotteluja oli 31. ED-mi- Internet-kyselytunti organisoitiin siten, että pää- 18323: nisterivaliokunta kokoontui 34 kertaa ja talous- ministeri vastasi reaaliaikaisesti kansalaisten ky- 18324: poliittinen ministerivaliokunta 28 kertaa. Edus- symyksiin. Hallituksen päätöksistä, neuvotte- 18325: kunnalle hallitus antoi 250 hallituksen esitystä ja luista ja ministerivaliokunnista tiedottamisen 18326: 65 valtioneuvoston kirjelmää. Valtioneuvoston ohje uusittiin. 18327: 27 18328: 18329: Hallituksen kertomusmenettelyä koskeva uu- keuskanslerin viraston syyttäjäosaston henkilös- 18330: distus valmisteltiin v. 1997. Hallitus antaa vuo- tö siirrettiin valtakunnan syyttäjävirastoon 18331: desta 1998 alkaen eduskunnalle hallituksen toi- l.l2.1997lukien. 18332: menpidekertomuksen. Sen oheisaineistona toi- Mainitusta ajankohdasta lukien oikeuskans- 18333: mitetaan eduskunnalle kehitysyhteistyökerto- lerinviraston organisaatiota muutettiin. Viras- 18334: mus, sosiaali- ja terveyskertomus sekä työllisyys- toon perustettiin kolme yksikköä: valtioneuvos- 18335: kertomus sekä kunkin ministeriön toimialaa kos- toasiain osasto, oikeusvalvontaosasto ja hallin- 18336: keva kertomus. Valtiovarainministeriön valmis- toyksikkö. 18337: teluvastuulla on lisäksi kertomus valtiovarain 18338: hoidosta ja tilasta. Tasavallan presidentin pää- 18339: töksinä kirjattiin 1 468 asiaa ja yleisistunnon 18340: päätöksinä 2 155 asiaa. Salaisten asioiden pöytä- Tärkeimmät määrärahat 18341: kirjaan merkittiin 33 asiaa. Eduskunnalta tuli 18342: 1 357 kirjallista ja 29 kirjallisessa muodossa esi- Puoluetoiminnan tukeminen 18343: tettyä suullista kysymystä. 18344: Kirjaamon kautta valtioneuvoston kansliaan Momentille (23.27 .50.) oli myönnetty 64,2 18345: saapui yhteensä 7 800 asiakirjaa ja 55 640 EU- milj. mk, joka jaettiin vastaavalla tavalla kuin 18346: asiakirjaa. Leimaverollisia päätöksiä luovutet- aikaisempinakin vuosina puolueille: 18347: tiin ulos 201 kappaletta. Näistä kertyi leimavero- 18348: ja noin 7 milj. mk. Vuoden lopulla arkiston yllä- Milj.mk 18349: pitämissä tietokannoissa oli noin 400 000 doku- SDP 20,229 18350: Keskustapuolue 14,128 18351: menttia tai viitettä. Kokoomus 12,523 18352: Vasemmistoliitto 7,064 18353: RKP 3,532 18354: Oikeuskanslerinvirasto Vihreät 2,890 18355: SKL 2,248 18356: Oikeuskanslerinvirasto kuuluu valtioneuvos- Nuorsuomalaiset 0,642 18357: Ekologinen puolue 0,321 18358: ton kansliaan tilivirastona. Perussuomalaiset 0,321 18359: Ylimmän syyttäjän tehtävät siirrettiin oikeus- Ahvenanmaa 0,302 18360: kanslerilta uudelle Valtakunnansyyttäjälie ja oi- 18361: 18362: 18363: 18364: Kuvio8. 18365: 18366: 18367: VALnONEUVOSTON KANSUAN MENOT V. 1997, MILJ. MK 18368: 18369: UKK0,8 18370: J.V.Snellman 1,9 18371: 18372: Kunniamerkit 2,8 18373: EU-tledotus 2 18374: 18375: 18376: 18377: Puoluetuki 64,2 18378: 18379: 18380: Tledotusyks. 0,2 18381: Kehlttimlsyks. 9,1 18382: lstuntoyks. 0,8 18383: Kiinnösyks. 0,6 18384: Oikeuskanslerin- Arkisto 1 18385: virasto 13,8 18386: .e 18387: Edustustilat 1 18388: 28 18389: 18390: 3.2. ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 18391: 18392: Euroopan unionin jäsenyys on laajentanut ul- nostus, joka sisältää ulkoasiainhallinnon ja mui- 18393: koasiainhallinnon toimintakenttää ja lisännyt den hallinnonalojen käyttöön osoitetut määrära- 18394: huomattavasti tehtäviä. Myös Euroopan turval- hat, oli v. 1997 noin 2 mrd. mk. 18395: lisuusjärjestelmä on muutoksen tilassa. Nämä 18396: ovat vaatineet ulkoasiainhallinnolta entistä suu- 18397: rempaa valmiutta Suomen etujen ajamiseksi 18398: kansainvälisessä yhteistyössä. Maailmantalou- Tarkastelu tehtävittäin 18399: den ja -kaupan globalisaatio on niinikään mer- 18400: kinnyt uusia haasteita. Suomen asema on säily- Yleiset kansainvälispoliittiset tehtävät 18401: nyt vakaana huolimatta muutoksista. 18402: Toiminta EU:ssa 18403: 18404: Ulkoasiainhallinnon tehtävät ja määrärahat Toiminta EU:ssa oli v. 1997 ulkoasiainhallin- 18405: non keskeisimpiä ja työllistävimpiä tehtäviä. 18406: Ulkoasiainhallinnon tehtävät luokitellaan Yhteisön toimialaan kuuluvien asioiden lisäksi 18407: yleisiin kansainvälispoliittisiin, turvallisuuspo- EU-maat koordinoivat ja keskustelivat aktiivi- 18408: liittisiin, kauppapoliittisiin ja oikeudellisiin teh- sesti myös jäsenmaiden toimivaltaan kuuluvista 18409: täviin sekä kehitysyhteistyötehtäviin ja Suomen asioista, ml. ulko- ja turvallisuuspolitiikka. 18410: tunnetuksi tekemiseen liittyviin tehtäviin. Ulko- Ulkoasiainministeriön tavoitteet EU:n toi- 18411: asiainhallinnolle kuuluvien tehtävien hoitami- minnassa toteutuivat sikäli, että Suomi sai omat 18412: sesta vastaa ministeriö ja sen ohjaamana ulko- näkökantansa hyvin näkyviin EU :n ulkosuhteis- 18413: mailla toimivat yli 90 edustustoa. sa. Tämä näkyy mm. 2.10.1997 allekirjoitetusta 18414: Amsterdamin sopimuksesta, jossa Suomen neu- 18415: vottelutavoitteet toteutuivat hyvin. Pienet jäsen- 18416: 21. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan määrärahat maat saivat mm. pitää komissaarin eikä neuvos- 18417: TP 1996 TA 1997 TP 1997 ton äänimääriä olennaisesti muutettu suurten 18418: Milj.mk maiden vaatimuksista huolimatta. Sotilaallisen 18419: Ulkoasiainhallinnon kriisinhallinnan ottaminen EU :n keinovalikoi- 18420: toimintamenot ja miin toteutui Suomen ja Ruotsin yhteisesti teke- 18421: investoinnit ....................... 842,9 846,2 846,0 män aloitteen mukaisesti. 18422: Kansainvälinen Suomi sai tavoitteensa läpi myös EU :n tulevan 18423: kehitysyhteistyö ............... 1 434,§ 1456,3 1484,7 laajenemisprosessin suhteen sikäli, että Suomi 18424: Kaupallis-teollinen 18425: yhteistyö ........................... 28,2 19,5 15,9 18426: kuului jäsenmaiden enemmistöön, jonka kannan 18427: Yhteistyö Keski- ja mukaisesti jäsenyysneuvottelut aloitetaan ensin 18428: Itä-Euroopan, Venäjän kuuden hakijamaan kanssa. 18429: ja muiden IVY-maiden Kaikkein selvimmin Suomen tavoite toteutui, 18430: kanssa ............................... 59,0 155,0 155,0 kun Luxemburgin huippukokouksen päätelmiin 18431: Ulkoasiainministeriön joulukuussa 1997 kirjattiin Suomen aloite EU:n 18432: hallinnonalan muut 18433: menot ................................ 624,4 604,9 540,7 18434: pohjoisesta ulottuvuudesta. 18435: Vuoden 1996 puolella aloitettu valmistautu- 18436: Yhteensä ........................... 2989,0 3 081.9 3 042,3 minen Suomen ED-puheenjohtajuuteen jatkui v. 18437: 1997. 18438: Lähialueyhteistyöhön tarkoitetun määrära- 18439: han voimakas nousu v. 1997 johtuu määräraho- 18440: jen keskittämisestä ulkoasiainministeriön pää- Pohjoismainen yhteistyö uudistuu edelleen 18441: luokkaan. Määrärahasta noin 89 milj. mk on 18442: siirretty muiden hallinnonalojen käyttöön. Pohjoismaisen yhteistyön uudistamisessa pai- 18443: Tehtävittäin tarkasteltuna eniten määräraho- nopiste oli kertomuskaudella yhteistyöjärjestel- 18444: ja käytetään kehitysyhteistyöhön. Kehitysyhteis- män tehostamisessa ja EU/ETA-yhteistyömuo- 18445: työn osuus pääluokan määrärahoista on noin tojen parantamisessa. Uutta pohjoismaista lähi- 18446: puolet. Suomen kehitysyhteistyön kokonaispa- aluestrategiaa alettiin soveltaa käytännössä. 18447: 29 18448: 18449: Ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on tullut vaki- edellytys Daytonin rauhansopimuksen ylläpitä- 18450: tuinen aihepiiri myös virallisessa pohjoismaises- miseksi. Lisäksi Suomi osallistui perinteisemmän 18451: sa yhteistyössä. mallin mukaisiin YK-johtoisiin rauhanturva- 18452: operaatioihin. Niistä huomattavimmat olivat 18453: UNIFIL Libanonissa ja UNPREDEP Makedo- 18454: Suhteet Euroopan ulkopuolisiin maihin niassa. 18455: NATO:nheinäkuussa 1997 tekemälle laajen- 18456: Ulkoasiainhallinto on laatinut viime vuosina tumispäätökselle loi omalta osaltaan pohjaa Hel- 18457: Euroopan ulkopuolisia maita koskevia aluestra- singissä saman vuoden maaliskuussa järjestetty 18458: tegioita, joihin on kirjattu kyseisiä alueita koske- Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien huipputa- 18459: vat keskeisimmät tavoitteet. Aluestrategiat ovat paaminen, joka tarjosi myös isäntämaalle mah- 18460: edistäneet myös resurssisuunnittelua. dollisuuden esitellä näkemyksiään. 18461: 18462: 18463: Globaa/it poliittiset kysymykset Yleiset kauppapoliittiset ja taloudelliset tehtävät 18464: 18465: Globaalit poliittiset kysymykset, joita erityi- Suomi toteuttaa kansainvälistä taloutta ja 18466: sesti YK ja muut kansainväliset järjestöt hoita- kauppaa koskevia tavoitteitaan sekä EY:n yhtei- 18467: vat, on jatkunut myös kertomusvuonna osana sen kauppapolitiikan kautta ja siihen vaikutta- 18468: Suomen ulkoasiainhallinnon toimintakenttää. malla että kansallisesti. Ensisijaisena kauppapo- 18469: Ihmisoikeuspolitiikan rooli on korostunut edel- liittisena tavoitteenamme on Suomen tasavertai- 18470: leen kaikilla ulko- ja turvallisuuspolitiikan loh- sen kilpailuaseman turvaaminen kansainvälisillä 18471: koilla niin kahden- kuin monenkeskisessä toi- markkinoilla. Kertomusvuoden aikana on kehi- 18472: minnassa. Tämä johtuu paljolti ihmisoikeuksien tetty sopimusjärjestelmiä markkinoille pääsyn ja 18473: korostuneesta painoarvosta EU:n eri sektoreilla. investointiedellytysten parantamiseksi, mikä on 18474: Se on vaatinut nopeaa kannanmuodostusta ja tapahtunut ensisijaisesti EY:n yhteisen kauppa- 18475: sisällöllisen asiantuntemuksen lisäämistä. politiikan avulla. 18476: EU :n jäsenehdokasmaiden kanssa olemassa 18477: olevien Eurooppa-sopimusten puitteissa Suomi 18478: Turvallisuuspoliittinen yhteistyö on osallistunut unionin toimintaan kaupan edel- 18479: lytysten kehittämiseksi ja erityisesti kaupan ja 18480: Suomi osallistui myös kertomusvuonna Eu- investointien esteiden poistamiseksi. 18481: roopan turvallisuusjärjestelmien edelleen kehit- EU:n ja Venäjän välillä tuli voimaan joulu- 18482: tämiseen, mikä oli kertomusvuoden ja on myös kuun 1997 alussa yli 60 yhteistyöalaa käsittävä 18483: tulevien lähivuosien tärkeimpiä tehtäviä. Käy- kumppanuus- ja yhteistyösopimus. Kahdenväli- 18484: tännössä se toteutuu toisiaan täydentävienjärjes- sellä tasolla Venäjän kanssa tärkein instrument- 18485: telmien kautta, joista keskeisimmät ovat EU, timme, haUitusten välinen talouskomissio työ- 18486: NATO, WEU, ETYJ ja EN. Vakauden vahvista- ryhmineen toimi aktiivisesti. Tasavallan presi- 18487: minen ja siihen liittyen yhteiskunnallisen ja ta- dentin marraskuun vierailun yhteydessä allekir- 18488: loudellisen kehityksen tukeminen pohjoisen Eu- joitettiin takuu- ja rahoitussopimuspaketti, jolla 18489: roopan alueella kuuluu ulko- ja turvallisuuspoli- parannetaan suomalaisten investointitavaroiden 18490: tiikan perustavoitteisiin. Tällä toiminnalla pyri- vientiedellytyksiä Venäjälle. 18491: tään suomalaisten turvattuun tulevaisuuteen. Yritysten vientiponnistuksia on edistetty eri- 18492: WEU:n ministerikokous vahvisti kannaltam- tyisesti Euroopan ulkopuolisissa maissa tasaval- 18493: me myönteisesti Erfurtissa marraskuussa 1997 lan presidentin suorittamien matkojen ohella lu- 18494: muodot, joilla sotilaallisesti liittoutumattomat kuisilla ministerivierailuilla, joista useimpiin 18495: EU :n jäsenvaltiot pääsevät tasavertaisesti osal- osallistui suomalainen liikemiesvaltuuskunta. 18496: listumaan WEU:n EU:lta saamien tehtävien TTT-yhteistyötä samoin kuin vientiyritysten toi- 18497: suunnitteluun ja toimeenpanoon. mintaa parantavia sopimusjärjestelyjä kehitet- 18498: Suomi tiivisti osallistumistaan kansainväli- tiin erityisesti investointisuoja- ja verosopimus- 18499: seen yhteistyöhön sotilaallisen kriisinhallinnan ten avulla. 18500: alueella. Suomi toteutti käytännössä yhteistyötä Maailman kauppajärjestössä (WTO) saatiin 18501: NATO:nkanssa osallistumalla SFOR- operaati- aikaan Suomen keskeisiin prioriteetteihin kuulu- 18502: oon Bosniassa. Operaatio on ollut välttämätön nut kansainvälinen informaatioteknologiasopi- 18503: 30 18504: 18505: mus. Palvelujen kaupassa hyväksyttiin perus-te- ylittämään käytettävissä olevat henkilöstöre- 18506: lepalvelujen ja rahoituspalvelujen vapauttamista surssit 18507: koskevat sopimukset. Suomi on pyrkinyt myötä- Sopimusten voimaansaattamista jo useam- 18508: vaikuttamaan Venäjän ja Kiinan mahdollisim- man vuoden koskenutta ruuhkaa purettiin mer- 18509: man nopeaan pääsyyn WTO:n jäseniksi sekä kittävästi. 18510: edesauttamaan Baltian maiden liittymisproses- Komissio käynnisti Suomea vastaan 2I val- 18511: sia. vontamenettelyä. Kahdeksassa tapauksessa val- 18512: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjes- vontamenettelyä jatkettiin perustellulla lausun- 18513: tössä (OECD) Suomi toimi aktiivisesti määritel- nolla. 18514: täessä järjestön prioriteetteja toiminnan tehosta- Suomi ei toistaiseksi kertaakaan ole ollut kan- 18515: miseksi. Suomi on osallistunutjärjestön puitteis- tajana eikä vastaajana EY-tuomioistuimessa. 18516: sa käytäviin neuvotteluihin monenkeskisestä in- EY -tuomioistuimen ratkaisuihin on kuitenkin 18517: vestointisopimuksesta (Multilateral Agreement pyritty vaikuttamaan Suomen kannalta keskei- 18518: on Investment, MAI) tarkoituksella päästä Suo- sissä asioissa. Erityisesti näin on menetelty en- 18519: mea ja muita neuvotteluosapuolia tyydyttävään nakkopäätösasioissa. Suomen tavoitteet ovat to- 18520: tulokseen, joka loisi entistä paremmat edellytyk- teutuneet hyvin tuomioistuimen ratkaisuissa. 18521: set suomalaisinvestoinneille ulkomaille ja samal- Vuonna I997 Euroopan ihmisoikeustoimi- 18522: la perustan myöhemmin toteutettavalle laajem- kunta rekisteröi I 07 valitusta Suomea vastaan, 18523: malle sopimukselle WTO:n piirissä. OECD:n jätti tutkimatta 94 valitusta ja antoi yhden rapor- 18524: puitteissa saatiin aikaan ulkomaisiin virkamie- tin. Hallitukselta pyydettiin vastine II valituk- 18525: hiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskeva seen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa 18526: yleissopimus. Suomi oli vastaajana kahdessa tapauksessa, jois- 18527: ta toisessa Suomen todettiin rikkoneen Euroo- 18528: pan ihmisoikeussopimusta. Tuomioistuin mää- 18529: Lähialueyhteistyö räsi valittajalle maksettavaksi korvauksen henki- 18530: lökohtaisen vapauden loukkauksesta,jonka syy- 18531: Lähialueyhteistyötä on toteutettu hallituksen nä oli pidätyksessä tapahtunut menettelyvirhe. 18532: v. I996 hyväksymän strategian pohjalta Luoteis- Viisumeita myönnettiin yhteensä n. 482 000 18533: Venäjällä ja Baltian maissa. Ulkoasiainministe- kappaletta. Kokonaismäärä kasvoi edelliseen 18534: riö uudisti kertomusvuonna lähialueyhteistyön vuoteen verrattuna II %, vaikka Viron kanssa 18535: hallintoa ja menettelytapoja. Panostusta yhteis- solmittiin viisumivapaussopimus toukokuussa. 18536: työn hyödyntämiseksi kansainvälisten rahoitus- Uuden tietojärjestelmän ansiosta keskimääräi- 18537: laitosten ja järjestöjen kanssa lisättiin. nen viisumihakemuksen käsittelyaika lyheni kol- 18538: mesta viikosta yhteen viikkoon. 18539: 18540: Oikeudelliset tehtävät 18541: Kehitysyhteistyö 18542: Oikeudelliset tehtävät ovat heterogeeninen 18543: tehtäväalue, jonka pääalueita ovat kansainväli- Kehitysyhteistyön keinoin vaikutetaan köy- 18544: nen oikeus, ml. EU -oikeus ja ihmisoikeudet sekä hyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen, jotka 18545: konsuli-, passi- ja viisumiasiat. Työ on toisaalta ovat rauhan ja turvallisuuden pahimmat uhat. 18546: asiantuntija-avun antamista ministeriön sisällä Mahdollisimman kestävien tulosten aikaansaa- 18547: sekä muille viranomaisille, toisaalta aktiivista miseksi kehitysyhteistyön keinot yhdistetään po- 18548: osallistumista kokouksiin ja muuhun kansainvä- liittisiin ja talouspoliittisiin aloitteisiin. 18549: Iiseen toimintaan, mm. Suomen puolesta esiinty- Vuonna I997 ministeriön keskeisimpänä ta- 18550: minen EY-tuomioistuimessa, Euroopan ihmisoi- voitteena oli toiminnan suuntaaminen valtioneu- 18551: keustuomioistuimessaja muissa kansainvälisissä voston syyskuussa I996 tekemän kehitysyhteis- 18552: lainkäyttöelimissä. työn periaatepäätöksen mukaan. Periaatepää- 18553: Oikeudellisille tehtäville asetetut tulostavoit- töksen sisältämät keskeisimmät päämäärät ovat 18554: teet toteutuivat olennaisilta osin. Kansainvälisiä kehitysmaissa vallitsevan köyhyyden vähentämi- 18555: sopimuksia, ED-oikeutta ja muuta oikeudellista nen, yleismaailmallisten ympäristöuhkien torju- 18556: toimintaa koskevaa asiantuntija-apua pyrittiin minen ja kestävä kehitys sekä yhteiskunnallisen 18557: antamaan kysynnän mukaisesti. Voimakkaan tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien 18558: kysynnän kasVl.ln johdesttl tafw f'YPki fiiteftkift-, ·«liittäminen kehitysmaissa. 18559: ~- "--.---··--4· __ ;__..:._: ::-..:.:<-:!"'~' ·-" 18560: 31 18561: 18562: Vuoden 1997 toiminnassa kiinnitettiin erityis- voitteen mukaiset 50 000 tiedonhakijaa kuukau- 18563: tä huomiota kriisinhallintaan ja konfliktien es- dessa. 18564: toon tukemalla rauhan- ja sovintoprosessien Suomea tehdään tunnetuksi myös ulkoasiain- 18565: edistämistä, demokratian ja ihmisoikeuksien laa- hallinnon toteuttamaoja rahoittaman kulttuuri- 18566: jentamista, konfliktien ennaltaehkäisyä ja jälki- yhteistyön avulla. Kulttuurin edistämisessä toi- 18567: hoitoa sekä katastrofien hallintaa. Konfliktien mitaan yhteistyössä opetusministeriön kanssa. 18568: jälkihoitona panostettiin erityisesti miinanraiva- Suomen itsenäisyydenjuhlavuonna 1997 tuettiin 18569: ukseen sekä pakolaishallintoon. Maailmanlaa- useita tapahtumia. Puheenjohtajakautta pohjus- 18570: juisten ympäristöuhkien torjumisessa haasteena tettiin osallistumalla EU:n puheenjohtajamaiden 18571: olivat ilmastonmuutoksen ja aavikoitumisen tor- järjestämiin kulttuuritapahtumiin eri puolilla 18572: jumista edistävät prosessit. Samoin jatkettiin tu- maailmaa. 18573: kea YK:n harjoittamalle maailmanlaajuiselle so- 18574: siaalipolitiikalle. Vuoden erityisteemoja oli myös 18575: Oslon lapsityövoimakonferenssi. Tukitoiminnot 18576: Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) 18577: rahoittaa kannattavia liikeyrityksiä kehitysmais- Ulkoasiainhallinnon tietojärjestelmää kehi- 18578: sa sekä Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Rahaston tettiin asetetun tavoitteen mukaisesti. Kertomus- 18579: taseen loppusumma oli 801,8 milj. mk v. 1997. vuoden loppuun mennessä koko ministeriö ja 18580: Vuoden 1997 lopussa Finnfundin rahoitussopi- valtaosa edustustoista saatiin integroiduksi yh- 18581: muspäätösten loppusumma oli 785,8 milj. mk, teiseen tietoverkkoon. Tietojärjestelmäuudistus- 18582: josta osakepääomasijoitusten osuus oli 40 % ja ten ansiosta on asioiden valmistelu nopeutunut ja 18583: lainojen osuus 60 %. työn tehokkuus muutoinkin lisääntynyt. 18584: Suomen kehitysyhteistyöpoliittisten tavoittei- 18585: den saavuttamista on arvioitu evaluointirapor- 18586: teissa,joissa käsiteltiin sekä yksittäisten hankkei- Maksu/linen palvelutoiminta 18587: den että laajempien osakokonaisuuksien onnis- 18588: tuneisuutta. Näitä raporttejajulkaistiin yhteensä Ulkoasiainhallinnon maksullisen palvelutoi- 18589: 20 kappaletta v. 1997. Suuntaus on strategisten minnan tulot v. 1997, milj. mk: 18590: kokonaisuuksien arviointiin. Vuonna 1997 aloi- 18591: tettiin laaja ympäristökysymysten arviointi. Julkisoikeudelliset suoritteet 61,2 18592: Eduskunnalle on annettu huhtikuussa 1998 Muut maksulliset suoritteet 9,1 18593: erillinen kehitysyhteistyökertomus vuodelta Yhteensä 70,3 18594: 1997. 18595: Julkisoikeudellisista suoritteista saaduista tu- 18596: Tiedotus loista yli 90% kertyi maahantuloluvista. Muiden 18597: tulojen ryhmässä suurimman tuloerän muodosti- 18598: Suomen ulko- ja kauppapoliittisia tavoitteita vat muilta viranomaisilta ja kaupallisten sihtee- 18599: edistetään myös ulkoisen tiedotuksen keinoin reiden toimistoilta perityt vuokrat ja käyttökor- 18600: sekä huolehtimalla valtio- ja hallitustason vierai- vaukset 18601: lujen sekä ministeriön isännöimien kansainvälis- Ulkoasiainhallinnon laskentajärjestelmä ei 18602: ten kokousten lehdistöjärjestelyistä. Kertomus- toistaiseksi tuota maksullisen toiminnan kustan- 18603: vuoden tärkeitä tapahtumia olivat Helsingin nustietoja. Julkisoikeudellisten suoritteiden kus- 18604: huippukokous sekä Välimeri- ja Barents-ko- tannuksista v. 1995 tehdyn selvityksen tuloksia 18605: koukset. Nämä tapahtumat tarjosivat mahdolli- hyväksikäyttäen voidaan arvioida, että v. 1997 18606: suuden kokeilla reaaliaikaista Internet-tiedotta- julkisoikeudellisten suoritteiden tuottamisesta 18607: misen mallia. Saatuja kokemuksia hyödynne- aiheutuvat kustannukset olivat noin 57 milj. mk. 18608: tään puheenjohtajakauden valmiuksien kehittä- Muista maksullisista suoritteista saatujen tulojen 18609: misessä. Internet-palvelun tehostamisen tulokse- voidaan arvioida kattaneen niistä aiheutuneet 18610: na Virtual Finland ja Newsroom keräsivät ta- kustannukset. 18611: 32 18612: 18613: 3.3. OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 18614: Toiminta ja toimintaympäristö Kuvio 10. 18615: 18616: Oikeusministeriön hallinnonalan toiminnassa 18617: HAWNTOTUOMIOISTUIMIIN SAAPUNEET 18618: on v. 1997 erottunut neljä suurta painopistealuet- 18619: ASIAT 1988-1997 18620: ta: 18621: 1) Valtiosäännön uudistaminen, 8000 35000 18622: 2) v. 1995 toteutetun perusoikeusuudistuk- 18623: sen edellyttämän lainsäädännön valmistelun jat- 7000 30000 18624: kaminen, (/) 18625: ~ ~ 18626: 3) oikeuslaitoksen laaja-alainen uudistami- j 6000 25000 å) 18627: nen, jota on toteutettu oikeudenkäyntimenette- "ö 18628: ~ "'C 18629: lyä koskevilla lainsäädäntöuudistuksilla ja niitä b 5000 :::::1 18630: 18631: tukevilla organisaation kehittämis-, koulutus- ja :s1ä 4000 -~ 18632: 20000 j 18633: "ö 18634: c: 18635: 18636: 18637: 18638: ...,... 18639: tietotekniikan kehittämistoimilla sekä s; 18640: 15 000 "E 18641: 18642: nen. 18643: 4) rikoslain kokonaisuudistuksen jatkami- ·i 3 000 ~ 18644: ~ 18645: 10000 18646: Eduskunnan linjausten mukaisesti hallitus on ~ 18647: kiinnittänyt erityistä huomiota lainvalmistelun 18648: 5000 18649: tason parantamiseen. Valtioneuvoston v. 1996 18650: hyväksymän ohjelman pohjalta toteutetaan par- 18651: haillaan laajaa lainvalmistelun tason nostami- 0 0 18652: seen tähtäävää kehittämisohjelmaa. 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 18653: Euroopan unioniin liittyvät kysymykset ovat ~KHO -Liinlnolkeudet 18654: tulleet oikeusministeriön toiminnassa vuosi vuo- 18655: delta keskeisemmiksi. Niiden painoarvo karwaa 18656: 18657: eci.lleen valmistauduttaessa Suomen EU-pu- 18658: Kuvio9. heeRj~ht~akautoen. Samoin ovat yhä tärkeäm- 18659: mäbi ~ ykteiskunnan tietotekniseen kehi- 18660: tykseen IHttyvät kysymykset. Tietoverkkojen ja 18661: ~viestinnän kehitys synnyttävät uu- 18662: YLIISIN TUOMIOISTUIMIIN ~ MIM· M tymililiä oikevcielltsia ongelmia, mutta 18663: , ...., . .7 M)'Öi avaaYat Gikeusmiftisteriön hallinnonalan 18664: 18665: 18666: 18667: 18668: -- 18669: toiMHtAMN -1mlia Hlak4ollisuuksia. 18670: 125000 7tlteo Metti -eik-eufill!iMk.f!OHa, vankeinhoitolaitok- 18671: seHa ja rikoUi!HNCien vastaisessa työssä pitkään 18672: ~ Yif'GiHi ~ ltaM• on tämän eduskuntakauden 18673: 120000 .1. aikana valmistumassa. Uuden vuosituhannen 18674: s; alun toimintapolitiikan selkeyttämiseksi oikeus- 18675: .!!.1&100 \ n)iniiteriössä on vireillä strategisluonteisia selvi- 18676: tyshankkeita, joissa paneudutaan mm. tuomio- 18677: ~ ~ 18678: J,oeoo ""' 18679: istuinten, ulosoton ja vankeinhoitolaitoksen ke- 18680: hittämistarpeisiin sekä rikoksentorjunnan kei- 18681: noihin. 18682: J .. Tuomioistuimia koko 1990-luvun alkupuolen 18683: 18684: ~ ~ ~ ~ j~ ~ 18685: 100800 vaivannut jutturuuhka on viime vuosina saatu 18686: pääosiA'f"H"etuk-sija käsittelyajat on saatu kansa- 18687: 0 0 laisten ja yhteiskunnan kannalta kohtuulliselle 18688: llltllt1UQI4"1117 tasolle. Lisäksi oikeusturvaa on kehitetty kiinnit- 18689: -KKO tämättä huomiota päätösten perusteluihin ja li- 18690: ~ Hovioikeudet säämällä suullisten käsittelyjen määrää. Käräjä- 18691: -Kir~Jiolkeudet (rikos- Ja slvllllaslat) oikeuksien toimintaan ovat vaikuttaneet kiin- 18692: 33 18693: 18694: teistötietojärjestelmän rakentaminen sekä kärä- taan muun muassa ulosottolaitoksen toimin- 18695: jäoikeuksiin uusina asiaryhminä tulleet yksityis- taympäristöä ensi vuosituhannella. Ulosottove- 18696: henkilön velkajärjestelyä ja yrityssaneerausta lallisen aseman parantamiseksi velalliselle sää- 18697: koskevat asiat. Toteutettujen ja vireillä olevien dettiin mahdollisuus ulosoton väliaikaiseen kes- 18698: tuomioistuimia, syyttäjiä, ulosottoa ja oikeus- keytykseen ja lisäksi uudistettiin säännös ulos- 18699: aputoimintaa koskevien laajojen menettely- ja oton ulkopuolelle jätettävästä omaisuudesta. 18700: organisaatiouudistusten toimeenpano on edel- Vuonna 1997 ulosottoon saapui perittäväksi 18701: lyttänyt oikeuslaitoksessa uusien työtapojen ja 21 mrd. mk, ulosotossa käsiteltiin viivästysseu- 18702: uuden tietotekniikan käyttöönottoa, mitä on tu- raamuksineen 23 mrd. mk ja vuoden 1997 lopus- 18703: ettu laajalla koulutuksella. sa perittävänä oli 20 mrd. mk. Edelliseen vuoteen 18704: Hallintolainkäytön alalla on viime vuosina verrattuna perittäväksi saapuneet markkamää- 18705: toteutettu lukuisia uudistuksia. Näistä tärkeim- rät lisääntyivät 6 %. Lisäys johtui pääasiallisesti 18706: piä ovat hallintokäyttölain voimaantulo v. 1996, uudistusperintään lähetetyistä veroista. Ulos- 18707: verotuksen oikaisujärjestelmän kehittäminen ja oton täytäntöönpano onnistui 41 prosentissa 18708: kuntalain oikaisujärjestelmä. Uudistusten seu- asiamääristä ja 21 prosentissa markkamääristä. 18709: rauksena sekä lääninoikeuksiin että korkeim- Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikos- 18710: paan hallinto-oikeuteen saapuvien asioiden mää- ten määrä on kymmenessä vuodessa nelinker- 18711: rä on huomattavasti vähentynyt. Alueellisten taistunut. Rikoksiin syyllistyneiden henkilöiden 18712: hallintotuomioistuinten kehittämistä on selvitet- määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut nope- 18713: ty hallintotuomioistuintoimikunnan mietinnön ammin kuin tilastoitujen tapausten määrä. Polii- 18714: pohjalta. sin tietoon tulleiden rikosten kokonaismäärässä 18715: Vuosi 1997 oli ulosoton organisaatio- ja muu- ei ole tapahtunut vankimäärään olennaisesti vai- 18716: toksenhaku-uudistuksen sisäänajovuosi. Ulos- kuttavia muutoksia. Sen sijaan mm. huumausai- 18717: ottotoimintaa pyrittiin tehostamaan laajenta- ne- ja väkivaltarikollisuudessa tapahtuneet laa- 18718: malla ulosottoviranomaisten tietojensaantioike- dulliset muutokset ovat vaikuttaneet vankein- 18719: utta ja alueellista toimivaltaa eräissä asioissa. hoitolaitoksen toimintaan. Vankien määrään on 18720: Ulosotto 2000-toimikunnan mietintö (KM vaikuttanut ennen muuta yhdyskuntapalvelun 18721: 1998:2) valmistui v. 1997. Mietinnössä kartoite- käyttö siten, että suurin osa alle 8 kuukauden 18722: 18723: 18724: Kuvio 11. Kuvio 12. 18725: 18726: 18727: ULOSOTOSSA PERmÄVÄNÄ OLEVAT POUISIN TIETOON TULLEET 18728: MARKKAMÄÄRÄT RIKOSLAKIRIKOKSET, SVYTTÄJÄLLE 18729: mllj. mk 1987-1997 SAAPUNEET ASIAT JA RANGAISTUSLAITOKSIIN 18730: 30 000 , . . - - - - - - - - - - - - - - - - - - , 1000 TULLEET 1991-1997 1000 18731: a; kpl henkeä 18732: ~ 450 12 18733: .a 18734: 18735: - -- 18736: 25 000 + - - - - - - - - i 18737: ..9? 400 18738: ;;ij 18739: 20 000 +-------1 1350 i"""" 18740: ~ 18741: 18742: 18743: '- 18744: (/)300 18745: 15 000 +-------i .!1250 18746: c 18747: ~200 18748: Q) 18749: 10000+----------1 ~ 150 18750: 18751: 18752: 5000 18753: ~ 100 18754: ~ 50 rs• . • . 18755: r ~· ~ 1 ~· §1 ~·• 18756: 1 18757: ~t 18758: 0 0 18759: 91 92 93 94 95 96 97 18760: 93 95 97 ~Poliisin tietoon tulleet rikoslakirikokset 18761: 87 89 91 18762: - Syyttäjälie saapuneet asiat 18763: c::::JSaapuneet ~Käsitellyt -Avoinna - Rangaistuslaitoksiin tulleet 18764: 18765: 5 380217L 18766: 34 18767: 18768: Kuvio 13. vapautuneiden auttamiseen ja tukemiseen ovat 18769: selvästi vähentyneet. 18770: Talousrikollisuuden ja harmaan talouden tor- 18771: OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN MENOT, juntaa koskevan valtioneuvoston periaatepää- 18772: 2,7 MRD. MK TEHTÄVÄALUEITTAIN V. 1997 töksen toteuttamiseksi tehostettiin talousrikos- 18773: ten tutkintaa (syyttäjät), rikoshyödynjäljittämis- 18774: tä (ulosotto) sekä konkurssipesien valvontaa. 18775: Hallinto 18776: 9"/o 18777: Vankeln- 18778: holtolaltos Määrärahojen jakautuma eri tehtäväalueilla ja 18779: 30% hallinnonalan tulokset tulosalueittain 18780: 18781: Oikeusministeriön hallinnonalan menot olivat 18782: 2 689 milj. mk v. 1997, mikä on 10% enemmän 18783: kuin edellisenä vuonna. Tuloja kertyi 519 milj. 18784: mk, mikä on 37 % enemmän kuin edellisenä 18785: vuonna. Menojen ja tulojen kasvu johtuu pää- 18786: osin paikallishallintouudistuksesta. 18787: 18788: 18789: pltmseen vankeusrangaistukseen tuomituista Oikeuslaitos 18790: määrätään yhdyskuntapalveluun. Vankiloihin 18791: tuli vapaudesta (tutkintavangit mukaan lukien) Koska vireille tulleiden asioiden määrä on vä- 18792: 6 201 (6 594) henkilöä. Vankeja oli keskimäärin hentynyt lähes kaikissa oikeuslaitosyksiköissä, 18793: 2 974 (3 197). jutturuuhkat on saatu puretuksi ja asioiden kä- 18794: Laajamittaiset työttömyyden ja sosiaaliturvaa sittelyajat ovat lyhentyneet yleisesti. Toisaalta 18795: koskevien säästötoimien välilliset vaikutukset ei- asiamäärien vähentyminen ja niiden vaikeutumi- 18796: vät näy kovin selvästi rikollisuustilanteessa. nen sekä uudistuksien toteuttaminenjohtivat sii- 18797: Kuntien mahdollisuudet ja halukkuus vankilasta hen, että kaikissa virastoissa ei saavutettu rat- 18798: 18799: 22. Oikeuslaitoksen menot ja tulot 1997 18800: Toiminta- Muutos Suoritteista Muutos Tulot 18801: menot 1997, ed. vuod. perityt mak- ed. vuod. % 18802: milj.mk % sut, milj. mk % menoista 18803: 18804: Korkein oikeus ........................................... 32,2 3 1,3 -2 4 18805: Korkein hallinto-oikeus .............................. 37,8 2 1,8 -12 5 18806: Hovioikeudet ············································· 151,1 -7 4,2 -27 3 18807: Lääninoikeudet .......................................... 99,2 1 0,7 13 1 18808: Käräjäoikeudet .......................................... 533,7 -1 160,3 -5 30 18809: Erityistuomioistuimet ................................ 72,5 5 1,4 -18 2 18810: Vesiylioikeus .............................................. 13,6 4 0,2 -26 2 18811: Vesioikeudet .............................................. 22,6 3 0,5 -6 2 18812: Maaoikeudet ··-··········································· 9,0 0 0,6 -22 6 18813: Vakuutusoikeus ......................................... 21,5 11 0,0 1 0 18814: Työtuomioistuin ........................................ 4,1 -6 0,1 -32 2 18815: Markkinatuomioistuin ······························· 1,5 4 0,0 -6 1 18816: Vankilaoikeus ............................................ 0,3 1 18817: ATK-hankinnat ........................................... 37,1 18818: Tuomioistuinlaitos ..................................... 963,6 3 169,8 ---6 18 18819: 18820: Syyttäjälaitos ............................................. 113,0 201 0,7 1 614 1 18821: Ulosottolaitos ............................................ 340,1 125 251,2 136 74 18822: ATK-hankinnat ........................................... 40,8 18823: Syyttäjä- ja ulosottolaitos ························ 493,9 162 251,9 136 51 18824: 18825: OIKEUSLAITOS YHTEENSÄ ...................... 1 457,5 30 421,7 47 29 18826: 35 18827: 18828: 23. Oikeuslaitoksen tulostavoitteiden toteutuminen 18829: 18830: Tavoite 1997 Toteutuma 1997 Vertailu tavoitteeseen 18831: Taloudel- Tuona- Käsitte-Taloudel- Tuona- Käsitte- Taloudel- Tuotta- 18832: lisuus vuus lyaika lisuus vuus lyaika lisuus vuus Käsittelyaika 18833: mk/asia asia/htv, 18834: mk/asia asia/htv kk mk/asia asia/htv kk % % kk 18835: 18836: Tuomioistuinlaitos 18837: Korkein oikeus ................................. 6 551 57 7 084 53 4 8 -7 18838: - käsittelyaika (valituslupa-asiat) 3,5 4.4 0,9 18839: - käsittelyaika (asiaratkaisut) .... 14 15,5 1,5 18840: Korkein hallinto-oikeus ................... 8432 41 7 9 823 36 8,9 16 -12 1,9 18841: Hovioikeudet ................................... 10 470 29 6 10 812 27 5,7 3 -7 -1 18842: Lääninoikeudet ................................ 4 702 58 4908 53 4 -9 18843: - käsittelyaika (vero-asiat) ......... 8 8 0 18844: - käsittelyaika (muut asiat) ....... 6 5 -1 18845: Käräjäoikeudet ................................ 2 933 85 3 081 80 5 -6 18846: - käsittelyaika (rikosasiat) ......... 2 2 0 18847: - käsittelyaika (laajat riita-asiat) 6 7,4 1.4 18848: - käsittelyaika (velkajärjestely- 18849: asiat) ............................................. 6 7 18850: - käsittelyaika (summaariset- 18851: asiat) ............................................. 2 1,9 -0,1 18852: Vesiylioikeus .................................... 66 667 5 6 77 079 4 5 16 -16 -1 18853: Vesioikeudet .................................... 28451 11 29 628 10 4 -7 18854: - käsittelyaika (muut asiat) ....... 6 7 1 18855: - käsittelyaika (katselmusasiat) 49 74 25 18856: Maaoikeudet .................................... 13 155 30 7 13 034 29 6 -1 -3 -1 18857: Vakuutusoikeus ............................... 1 625 152 10 1 668 146 9,5 3 -4 -0,5 18858: Työtuomioistuin .............................. 41 364 9 5 53 571 5 6 30 -30 1 18859: Markkinatuomioistuin .................... 42 857 9 7 39 546 9 6 -8 6 -1 18860: Vankilaoikeus .................................. 564 550 9 779 389 0,5 ja 7 38 -29 Oja-2 18861: 18862: Syyttäjälaitos .................................. 1590 169 3,4 1672 154 4,5 5 -9 1,1 18863: - syyteharkinta-aika .................. 1,4 2 0,6 18864: 18865: Ulosottolaitos ................................. 1623 6,9 1 646 7,5 1 0,6 18866: *Erillisvirastot .................................. 156 142 -9 18867: *Uiosotto-osastot ............................ 133 127 -5 18868: *Uiosotto osastot (nimism.) ........... 80 76 -5 18869: - onnistunut perintä 18870: (asiamääristä-%) .......................... 44% 41% -3 %-yks. 18871: - onnistunut perintä 18872: (markkamääristä-%) .................... 20% 21% 1 %-yks. 18873: 18874: 18875: 18876: 18877: kaistujen asioiden määrälle asetettua tavoitetta. tulot pienenivät 4 %. Oikeuslaitoksen tuloilla 18878: Tämän vuoksi taloudellisuus- ja tuottavuusta- voitiin kattaa 29 % toimintamenoista. 18879: voitteet jäivät pääosin saavuttamatta. 18880: Oikeuslaitoksen toimintamenot v. 1997 olivat 18881: yhteensä 1 458 milj. mk. Menot kasvoivat edelli- Vankeinhoitolaitos 18882: seen vuoteen verrattuna 30 %. Tuloja kertyi yh- 18883: teensä 422 milj. mk. Tuomioistuinten suoritteista Talousarvion valmistelun yhteydessä asetet- 18884: perittyjen maksujen vähennys oli 6 %. tiin oikeusministeriön yhdeksi keskeiseksi tulos- 18885: Ulosottomaksutulojen kasvu oikeusministe- tavoitteeksi yhdyskuntapalvelun vakiinnuttami- 18886: riön hallinnonalalla oli paikallishallintouudis- nen vankeusrangaistuksen sijasta käytettävänä 18887: tuksen johdosta 136 %, mutta vastaavat, aikai- merkittävänä seuraamusvaihtoehtona ja nuori- 18888: semmin sisäasiainministeriön hallinnonalalle sorangaistuskokeilun käynnistäminen. Yhdys- 18889: kertyneet tulot huomioon ottaen ulosottomaksu- kuntapalvelua koskeva tavoite on toteutunut. 18890: 36 18891: 18892: Yhdyskuntapalvelu on vakiintunut vankeusran- Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot olivat 18893: gaistuksen merkittäväksi vaihtoehdoksi. Noin kertomusvuonna 661 milj. mk ja pysyivät edelli- 18894: 30 % ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuo- sen vuoden tasolla. Talousarvioon sisältynyt 18895: mituista määrätään yhdyskuntapalveluun. Kol- vankilukuarvio sekä vankien toimintaan osallis- 18896: me vuotta kestävä alueellisesti rajoitettu nuoriso- tumista ja avolaitostäytäntöönpanon osuutta 18897: rangaistukokeilu aloitettiin 1.2.1997, mutta vuo- koskevat tavoitteet toteutuivat seuraavasti: 18898: den aikana oli nuorisorangaistustuomioita vain 18899: 43. 18900: 18901: Tavoite Toteu- Poik- Muutos 18902: 1997 tuma keama edell. 18903: 1997 tavoit- vuo- 18904: teesta desta 18905: 18906: Vankeja keskimäärin ...................................................... . 3 200 2 974 -7,1% -7,0% 18907: Kaikista vangeista toimintaan osallistuneita 18908: keskimäärin .................................................................. 70,0% 69,5% -0,5% -0,8% 18909: Rangaistusta suorittavista vangeista keskimäärin 18910: avolaitoksessa ............................................................. 33,3% 32.4% -0,9% -yks. 1,0% -yks. 18911: Toimintamenot/vanki ..................................................... 208 400 mk 222 100 mk 6,6% 7,1% 18912: 18913: 18914: 18915: Rangaistuslaitoksissa oli vuoden lopussa ma- tavat palkkiot ja kulukorvaukset ovat mm. oi- 18916: joitustiloja yhteensä 3 827 vangille. Oikeusminis- keudenkäyntimenettelyuudistusten vuoksi jat- 18917: teriössä on tavoitteeksi asetettu vähintään 85 kuvasti kasvaneet. Vuonna 1997 maksutloman 18918: prosentin keskimääräinen käyttöaste. Vuonna oikeudenkäynnin menot olivat 126 milj. mk ja 18919: 1997 majoituspaikkojen keskimääräinen käyttö- kasvoivat 15 %. Toisaalta yksityishenkilön vel- 18920: aste putosi noin 77 prosenttiin. Toimenpiteet lai- kajärjestelystä annetun lain mukaan maksetut 18921: toskannan sopeuttamiseksi pienentyneeseen 18922: vankimäärään on käynnistetty. 18923: Yleisenä tavoitteena on mahdollisimman mo- Kuvio 14. 18924: nen vangin sijoittaminen hänen tarpeitaan ja 18925: edellytyksiään vastaavaan toimintaan. Päivittäi- 18926: nen toiminnassa mukana olleiden määrä on koko VANKIEN OSALLISTUMINEN 18927: viisivuotiskauden pysynyt suunnilleen ennallaan KOKOPÄIVÄTOIMISESTI TYÖHÖN, 18928: eli noin 70 prosenttina. Vangeille järjestettävän KOULUTUKSEEN JA MUUHUN TOIMINTAAN 18929: toiminnan tärkeimpiä kehittämishankkeita ovat henkeä 1993-1997 18930: olleet uusintarikollisuuden vähentämiseen täh- 4~.--------------------------, 18931: täävien toimintaohjelmien (Cognitive skills trai- 18932: ning, seksuaalirikollisten hoito-ohjelma) kehittä- 3500 +-==-----------------~ 18933: minen ja kokeilu, vankien toimintakyvyn arvi- ~ 18934: ointimenetelmän kehittäminen sekä työtoimin- 18935: nan eriyttäminen tuotannolliseksi ja valmenta- 2500 18936: vaksi työksi. 2~ 18937: Vankeinhoitolaitoksen tuotantotoiminnassa 18938: työskenteli päivittäin keskimäärin 587 vankia, 1500 18939: mikä oli noin 10 %vähemmän kuin v. 1996. Työ- 1~ 18940: toiminnan tulot olivat 58,5 milj. mk ja menot 83,2 18941: milj. mk, jolloin katejäämä oli -24,7 milj. mk. 500 18942: 0+-L-~~~~~~~a_~~L-~ 18943: 18944: 93 94 95 96 97 18945: Eräiden yksittäisten määrärahojen käyttö 18946: • Koulutuksessa, kuntouttavessa tms. toiminnassa 18947: E21Työssä 18948: Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun IJ Keskivankiluku 18949: lain mukaan oikeudenkäyntiavustajille makset- 18950: 37 18951: 18952: menot (selvittäjän korvaukset, ym.) olivat 41 kuntaseuraamuksia ovat yhdyskuntapalvelu, 18953: milj. mk v. 1997, ja ne laskivat velkajärjestely- nuorisorangaistus, ehdonalaisesti vapautunei- 18954: asioiden vähenemisen ja lainmuutoksenjohdosta den valvonta ja ehdollisesti rangaistujen nuorten 18955: 44 % vuoteen 1996 verrattuna. rikoksentekijäin valvonta. 18956: Rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va- 18957: roista annetun lain ja syyttömästi vangitulle tai 18958: tuomitulle valtion varoista maksettavasta korva- 18959: uksesta annetun lain mukaisia korvauksia mak- 24. Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano 18960: settiin v. 1997 yhteensä 34 milj. mk. Rikosvahin- Toteu- Tavoite Toteu- Poikkea- 18961: kokorvausten määrä oli 5 574 kpl ja maksettu tunut 1997 tunut ma tavoit- 18962: 1996 1997 teesta,% 18963: keskimääräinen korvaus 5 555 mk. Syyttömästi 18964: vangituille tai tuomituille maksettuja korvauksia Menot ............... 51 180 55 500 54 836 -1 18965: oli 236 kplja keskimääräinen korvaus 12 892 mk. Aloitetut yhdys- 18966: Korvausmäärät ovat pysyneet suunnilleen sa- kuntapalvelut ... 3 041 3 500 3 206 -8 18967: malla tasolla vuosina 1993-1997, jona aikana Suoritetut 18968: menot on maksettu oikeusministeriön pääluo- yhdyskunta- 18969: kan määrärahoista. Korvaushakemusten käsit- palvelutunnit ... 243 583 260 000 228 586 -12 18970: Ehdonalaisessa 18971: telystä vastaa valtiokonttori, jolle maksettiin vapaudessa 18972: korvausta 5,2 milj. mk. Vuonna 1997 korvausha- olevia 18973: kemukset käsiteltiin keskimäärin 7 kuukaudessa. valvottavia 18974: Vuoden alusta lukien voimaan tulleiden kri- keskim .............. 1158 1 260 1 153 -8 18975: minaalihuollon järjestämisestä ja rahoituksesta Ehdollisesti ran- 18976: annetun lain (1035/96) sekä Kriminaalihuo/toyh- gaistuja nuoria 18977: valvonnassa 18978: distyksestä annetun asetuksen (1241/96) myötä keskimäärin ..... 1 992 2100 1 826 -13 18979: julkisoikeudellisen Kriminaalihuoltoyhdistyk- Nuorisoran- 18980: sen toiminta on keskittynyt entistä enemmän yh- gaistustuo- 18981: dyskuntaseuraamusten toimeenpanoon. Yhdys- mioita ............... 150 43 -71 18982: 18983: 18984: Kuvio 15. 18985: 18986: 18987: MAKSUTTOMASTA OIKEUDENKÄYNNISTÄ JA 18988: YKSITYISHENKILÖN VELKAJÄRJESTELYSTÄ 18989: AIHEUTUNEET MENOT 1988-1997 18990: mll).mk 18991: 200 18992: 180 18993: 1- 18994: _r- 18995: 160 18996: 140 - - 18997: 120 - - - 18998: 100 t- 18999: 19000: 80 19001: 60 19002: 40 - 1- 19003: 20 19004: 0 19005: 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 19006: [J Yksityishenkilön velkajärjestely 19007: IZI Maksuton oikeudenkäynti 19008: 38 19009: 19010: 3.4. SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 19011: Sisäasiainministeriön keskeiset tehtävät ja alueita työikäisestä väestöstä, mikä aiheuttaa 19012: määrärahat näiden alueiden kunnille suuria vaikeuksia. 19013: EU-rakennerahasto-ohjelmien toteutus on 19014: Sisäasiainministeriö on alue- ja paikallishallin- jatkunut toiminnan painopisteen siirtyessä ohjel- 19015: non, aluekehityksen sekä sisäisen turvallisuuden mien tuloksellisuuden arviointiin ja tarvittavien 19016: ministeriö. muutosten valmisteluun. Rakennerahastouudis- 19017: tuksen käsittely on käynnistynyt. Uudistukseen 19018: Sisäasiainhallinnon määrärahojen käyttö oli vaikuttavat mm. unionin laajeneminen ja talou- 19019: noin 6,3 mrd. mk eli edellisvuoden tasolla. Suu- dellisen integraation syveneminen yhteisen ta- 19020: rimmat menoerät olivat poliisitoimen menot lous- ja rahapolitiikan suuntaan. Rakennerahas- 19021: noin 2,5 mrd. mk, jossa edellisvuoteen on vähen- touudistus ja valmistautuminen puheenjohtajuu- 19022: nystä noin 425 milj. mk sekä avustukset kunnille teen ovat lisänneet yhteistyötä unionin muiden 19023: 1,4 mrd. mk ja rajavartiolaitoksen menot lähes 1 jäsenmaiden kanssa. 19024: mrd. mk. Vuoden 1997 talousarviossa aluekehitysmää- 19025: Suurimmat tuloerät olivat EU:n osallistumi- rärahoja oli arviolta yhteensä noin 3,7 mrd. mk. 19026: nen rakenne- ja aluekehitysohjelmiin sekä yhtei- EU :n osallistumiselle rakenne- ja aluekehitysoh- 19027: söaloitteisiin noin 450 milj. mk (12.26.98.) sekä jelmiin sekä yhteisöaloitteisiin talousarviossa oli 19028: poliisin lupapalvelutulot noin 156 milj. mk varattu yhteensä 498,2 milj. mk (mom. 19029: (12.26.75.). Hallinnonalan tulot olivat yhteensä 26.98.61.). 19030: 0,7 mrd. mk. · Maakunnan 104,5 milj. markan kehittämisra- 19031: hasta suurin osa, 78 milj. mk, sidottiin käytettä- 19032: väksi EU:n tavoiteohjelmien 6, 2ja 5b sekä Inter- 19033: Toimintaympäristön muutokset reg- ja URBAN-yhteisöaloiteohjelmien kansalli- 19034: sena rahoitusosuutena. Summasta aluekehitys- 19035: Hallinto, kunnat ja aluekehitys rahaston osuus on 61,8 milj. mk ja sosiaalirahas- 19036: ton osuus 16,2 milj. mk. Puhtaasti kansallisiin 19037: Hallinnon tehtävät ovat muuttuneet luonteel- hankkeisiin osoitettiin n. 26,5 milj. mk. 19038: taan. Hallinto nähdään ensi sijassa toimintaedel- 19039: lytysten luojana. Myös eurooppalainen kehitys 19040: korostaa paikallisen itsehallinnon ja alueiden Sisäinen turvallisuus 19041: merkitystä kansalaisen edustajina ja julkisten 19042: palvelujen saatavuuden turvaajina. Rikosten määrä ei ole olennaisesti kasvanut, 19043: Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus mutta rikollisuus on jossain määrin järjestäyty- 19044: tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Uuden järjes- neempää ja kansainvälisempää. Monimutkais- 19045: telmän mukaan kuntien valtionosuuksia tasa- ten rikosten selvittäminen sitoo entistä enemmän 19046: taan kunnan oman verotulon perusteella. Tehtä- poliisin resursseja. 19047: väkohtaiset valtionosuudet määräytyvät uusien Poliisitoimintaan vaikuttavina ilmiöinä nou- 19048: perusteiden mukaisesti. Valtionosuusjärjestel- sivat esiin vieraiden kulttuurien kohtaamisesta 19049: män uudistuksen kuntakohtaiset muutokset ra- aiheutuvat uudenlaiset ristiriitatilanteet, prosti- 19050: jattiin enintään 200 markaksi asukasta kohti. tuution lieveilmiöt, moottoripyöräjengit sekä ra- 19051: Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin pe- dikaalit, erilaiset luonnon ja eläinkunnan suoje- 19052: rustuva valtionosuuksien tasaus ja järjestelmän lun päämääräkseen ilmoittavat ryhmittymät. 19053: siirtymätasaus yhdistettiin yhdeksi momentiksi. Huumausaineiden tarjonta ja kysyntä ovat 19054: Muuttoliike aluekeskuksiin voimistui väestön jatkaneet kasvuaan. Tähän kehitykseen ovat 19055: siirtyessä maan pohjois-ja keskiosista Etelä-Suo- osaltaan vaikuttaneet myös aikaisempaa va- 19056: men keskuksiin. Väestökehityksen seurauksena paammat liikkumismahdollisuudet Baltian mai- 19057: alueelliset erot tulevat maassamme kasvamaan. ta koskevan viisumivapauden tultua voimaan. 19058: Väestötappiokunnilla ja muuttovoittokunnilla Väestön sisäinen muuttoliike kasvukeskuksiin 19059: on ollut vaikeuksia sovittaa palveluvarustustaan on lisännyt poliisipalvelujen tarvetta suurissa 19060: uusiin tarpeisiin. Muuttoliike saattaa tyhjentää kaupungeissa. Harvaanasutuilla seuduilla on ol- 19061: 39 19062: 19063: lut vaikeaa ylläpitää poliisipalveluja ja toiminta- vien vuosien uusiin säästötavoitteisiin. Vertailu- 19064: valmiusaikoja tavoitetasolla. kelpoisten menojen supistuminen 8 prosentilla 19065: Onnettomuuksien määrässä ja laadussa ei ole toteutui. Huomattavasta henkilöstön vähenemi- 19066: tapahtunut suuria muutoksia. Erityisen vakavia sestä johtuen myös työn tuottavuus kasvoi yli 19067: suuronnettomuuksia ei sattunut. Suurpalojen 3 % seurattavilla suoritteilla mitattuna. 19068: määrä oli kuitenkin kasvussa. Kesällä oli uhkaa- 19069: via metsäpaloja. Tahallisesti sytytettyjen tulipa- 19070: lojen osuus lisääntyi huolestuttavasti. Aluejaot 19071: Vuoden lopulla alkanut palomieslakko hei- 19072: kensi valmiutta yli 90 kunnassa. Erityisjärjeste- Valtion aluehallinnon viranomaisten toimi- 19073: lyin kyettiin ylläpitämään valmiutta tavanomai- alueet sopeutettiin valtioneuvoston asiasta teke- 19074: siin pienehköihin pelastustehtäviin. Tulenkäsit- män periaatepäätöksen mukaisesti lähes koko- 19075: telykieltojen ja lisääntyneen varovaisuuden an- naisuudessaan maakunnan liittojen aluejakoon 19076: siosta onnettomuuksien määrä laski lakon alet- niin, että toimialueet muodostuvat yhdestä tai 19077: tua. useammasta kokonaisesta maakunnasta. Maa- 19078: Ulkomaalaisten määrä kasvoi vuoden aikana kuntajaosta säädettiin laki, joka tuli voimaan 19079: noin 7 000 henkilöllä. Maassa asuvien ulkomaa- 1.3.1998. 19080: laisten määrä oli vuoden lopussa 80 616. 19081: Turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi edel- 19082: lisen vuoden 7ll:sta 973:een. Maassa asuvien Kihlakuntauudistus 19083: ulkomaalaisten määrän nousua seuraten lisään- 19084: tyi kansalaisuushakemusten määrä 38 prosentil- Uusi kihlakuntahallinto to1m1 ensirumatsen 19085: la edelliseen vuoteen verrattuna. kokonaisen vuoden. Uudistuksen toimeenpanon 19086: Valtakunnan rajoilla vallitsi hyvä järjestys ja hallinnollinen ja tieteellinen seuranta sekä ar- 19087: vakaat olot. Vakavia rajatapahtumia ei sattunut. viointi käynnistettiin. Palvelujen saatavuuteen 19088: Rajavalvontaa keskitettiin Euroopan unionin on kiinnitetty erityistä huomiota. 19089: suomalaisille ulkorajoille. Sisärajojen valvontaa 19090: kevennettiin kohti Schengenin sopimusten edel- 19091: lyttämää tasoa. Rajanylitysliikenteen kasvu jat- Yhteispalvelu 19092: kui. Rajalla vastaanotettujen turvapaikka-ano- 19093: musteoja rajalta käännytettyjen määrät nousivat Monitoimialaisia yhteispalvelupisteitä perus- 19094: edellisiin vuosiin verrattuna. Tämä suuntaus il- tettiin lisää ja niiden palveluja laajennettiin. Sisä- 19095: meni vuoden lopulla erityisesti Suomen ja Venä- asiainministeriön perustaman yhteispalvelu- 19096: jän välisillä rajanylityspaikoilla. hankkeen tuella oli huomattava merkitys yhteis- 19097: palvelun kehittämisessä. Yhteispalvelupisteitä 19098: oli vuoden lopussa n. 120. 19099: 19100: Tulostavoitteiden toteutuminen 19101: Väestötietojärjestelmä 19102: Alue- ja paikallishallinto 19103: Väestötietojärjestelmä toimi tehokkaasti. Tie- 19104: Lääniuudistus toja ilmoitettiin siihen yhä enemmän konekieli- 19105: sesti. Asiakkaiden palveluajat pysyivät lyhyinä. 19106: Lääninhallitukset siirtyivät uuteen kuuden Väestötietojärjestelmässä aloitettiin siirtyminen 19107: lääninhallituksen organisaatioon 1.9.1997. Siir- uuteen tietojärjestelmään, joka edelleen tehostaa 19108: tyminen onnistui hyvin. Lääninhallitusten palve- toimintaa ja vähentää käyttökustannuksia. 19109: luyksiköiden määrä pysyi ennallaan. Vakinaisen Lainsäädäntöehdotus väestökirjanpitoa kos- 19110: henkilöstön asema turvattiin siirtymävaiheessa. keviksi järjestelyiksi valtion sekä evankelis-lute- 19111: Lääninhallitusten säästötavoitteet ovat toteu- rilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan 19112: tuneet. Lääninhallitusten henkilöstö on vähenty- välillä valmistui lähtien siitä, että maassa on vain 19113: nyt yli 700 henkilötyövuodella eli noin 40 prosen- yksi väestötietojärjestelmä, jota myös kirkot 19114: tilla vuodesta 1993. Lääninhallitukset ovat jatka- käyttävät ja jonka hoitamiseen ne osallistuvat 19115: neet säästötoimia tarkoituksena varautua tule- valtion ja kuntien viranomaisten ohella. 19116: 40 19117: 19118: Sähköisen asioinnin ja tietoliikenneyhteyksien Suomen Kuntaliiton aloitteesta hallintominis- 19119: kehittäminen teri kokosi keväällä 1997 neuvotteluryhmän sel- 19120: vittämään kunnallisten peruspalveluiden turvaa- 19121: Sähköistä asiointia varten valmisteltiin valtio- mista ja tekemään ehdotukset toimenpiteistä, 19122: neuvostolle periaatepäätös, joka tulee voimaan joilla varmistetaan kuntien velvoitteiden ja voi- 19123: vuoden 1998 aikana. Sen mukaan maahamme mavarojen yhteensovittaminen. 19124: luodaan edellytykset turvalliselle liikenteelle ver- 19125: kossa. Tarkoituksena on luoda myös varmenne- 19126: viranomaisena toimivan väestörekisterikeskuk- Kansalaisvaikuttaminen 19127: sen kanssa maahamme sähköiseen tunnistami- 19128: seen perustuva henkilökorttijärjestelmä vuoden Sisäasiainministeriön ja Suomen Kuntaliiton 19129: 1999 loppuun mennessä. käynnistämään osallisuushankkeeseen jätti ha- 19130: kemuksensa 87 kuntaa (105 projektia). Osalli- 19131: suushankkeen tavoitteena on edistää kansalais- 19132: Kuntarakenteen kehittäminen ten osallisuutta ja vaikuttamista asioiden hoi- 19133: toon kunnissa eri osallisuuskokeilujen kautta. 19134: Eduskunta vahvisti kuntajakolain, joka tuli 19135: voimaan 1.1.1998. Lain tavoitteena ovat alueelli- 19136: sesti ehyet ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivat Aluekehitys 19137: kunnat. Lailla on lisätty mahdollisuuksia kansa- 19138: laisten ja valtiovallan aloitteellisuudelle. Kunta- Alueiden kehittäminen 19139: liitos tehdään edelleenkin pääsääntöisesti vain, 19140: jos asianomaisten kuntien valtuustot ovat sitä Sisäasiainministeriö antoi aluepoliittisen se- 19141: mieltä. Kuntien tahdon vastaiset kuntaliitokset lonteon eduskunnalle 8.4.1997. Selonteko perus- 19142: tehdään eduskunnan säätämällä lailla. Kuntaja- tui eduskunnan aluepoliittisen lain käsittelyn yh- 19143: on kehittymisen kannustimeksi tarkoitettu yh- teydessä hyväksymään ponteen, jossa edellytet- 19144: distymisavustus on ulotettu kaikkiin kuntien lu- tiin, että eduskunta saa selonteon lain tavoittei- 19145: kumäärän vähenemistä merkitseviin muutok- den toteutumisesta. Selonteon mukaan Suomen 19146: siin. Laki sisältää myös säännökset kuntajaotuk- EU-jäsenyys on olennaisesti vaikuttanut alueke- 19147: seltaan poikkeuksellisen epäyhtenäisten alueiden hityslain toteuttamiseen, hallinnollisiin muotoi- 19148: eheyttämiseen käytettävästä erityismenettelystä. hin, toimenpiteiden määrään, sisältöön ja sovel- 19149: tamiseen. Aluekehityslain omaehtoisuustavoite 19150: ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttamis- 19151: Kuntien talouden tila periaatteet tukevat hyvin toisiaan. 19152: Päätös alueiden kehittämisestä annetun lain 19153: Kuntien lainamäärä aleni ja varaukset kasvoi- mukaisista tavoiteohjelmista ja aluekehitysraho- 19154: vat hiukan. Kuntien talous kuitenkin vaikeutui jen suuntaamisen yleisistä perusteista annettiin 19155: siten, että tulojen ja menojen suhde heikkeni. loppuvuodesta 1997. Päätöksellä suunnataan ja 19156: Kuntien vuosikate aleni ja rahoitusasemaltaan yhteen sovitetaan alueellista kehittämistyötä v. 19157: keskimääräistä heikompien kuntien joukossa 1998 ja se on pohjana alueellista kehittämistä 19158: kasvoi keskikokoisten kuntien lukumäärä. Kun- koskevalle valmistelulle v. 1999. 19159: tien vuosikate painuu sisäasiainministeriön tren- Maakuntien liitot tarkistivat alueiden kehittä- 19160: dilaskelman mukaan negatiiviseksi 47 kunnassa. mistoimenpiteitä yhteen sovittavia aluekehittä- 19161: Näiden kuntien yhteenlaskettu vuosikate on misohjelmiaan vuoden 1997 aikana. Ohjelmat 19162: noin -260 milj. mk ja väestön määrä noin puoli sisältävät maakuntien kehittämisen tavoitteet ja 19163: miljoonaa henkeä. Vuonna 1996 negatiivinen painopisteet sekä niiden toteuttamiseen tähtää- 19164: vuosikate oli vain 17 kunnalla. Kansantalouden vät strategiat lähivuosina. 19165: tilinpidossa kuntasektori säilyi kertomusvuonna 19166: niukasti ylijäämäisenä. Valtionosuuksia vähen- 19167: nettiin kokonaisuudessaan 2,5 mrd. mk. Kuntien Kaupunki- ja maaseutupolitiikka 19168: yhdistymisavustuksia myönnettiin kolmelle ja 19169: harkinnanvaraista rahoitusavustusta 56 kunnal- Valtioneuvoston asettama poikkihallinnolli- 19170: le. Valtion korkotukea myönnettiin yhden kun- nen kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä aloitti 19171: nan luotoille. työnsä vuoden 1997 alusta. Työryhmän keskei- 19172: 41 19173: 19174: simmät hankkeet ovat olleet kaupunkiohjelmien aktiivisesti hakeneet ohjelman rahoitusta, vaan 19175: käynnistäminen, kaupunkitutkimuksen edistä- hankkeet ovat usein viranomais- ja kouluttaja- 19176: minen ja kaupunkien kehityksen seuranta, ar- lähtöisiä. Tähän tulee vaikuttaa mm. päätöksen- 19177: viointija raportointi. Kaupunkiohjelmilla toteu- tekoa nopeuttamaila ja tiedottamista kehittä- 19178: tetaan valtion ja kaupunkiseudun kuntien kau- mällä. Ohjelmatyön arvioidaan parantaneen eri 19179: punkipoliittisia toimenpiteitä. Syksyllä 1997 viranomaisten välistä yhteistyötä. Arvioinnissa 19180: käynnistettiin 13 kaupunkiohjelman laadinta. esitettyjä toimenpidesuosituksia on hyödynnetty 19181: Osaamiskeskusohjelmalla käynnistettyä alu- kauden 1997-1999 tavoite 2-ohjelman laadin- 19182: eellista yhteistyötä yritysten, tiede- ja ammatti- nassa sekä käynnistämisessä. 19183: korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkishal- Tavoite 5h-ohje/man kehittämisstrategiana on 19184: linnon välillä syvennettiin vuoden 1997 aikana. työllisyys- ja toimeentulopohjan laajentaminen 19185: Yhteistyö on luonut entistä paremmat edellytyk- ja työttömyyden alentaminen parantamalla yri- 19186: set uusille teknologiainnovaatioille ja tutkimus- tysten ja maatilojen toimintaedellytyksiä ja kil- 19187: tiedon siirtoon yritysten kehittämishankkeisiin. pailukykyä, laajentamalla luontopohjaisten voi- 19188: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä yhteen- mavarojen käyttöä ja vahvistamalla osaamista. 19189: sovitti maaseudun kehittämistyötä. Etenkin 5b-ohjelmaa toteutetaan 14 maakunnan alueella. 19190: maaseutumatkailun, elintarvikealan pienyrittä- Ohjelman väliarvioinnin mukaan suurin toimin- 19191: jyyden ja etätyön edistämisellä on pyritty luo- taympäristössä tapahtunut muutos on ollut se, 19192: maan uusia työtilaisuuksia maaseutuväestölle. ettei EU:n yhteinen maatalouspolitiikka pysty 19193: Erityisen tärkeäksi on nähty paikallisen aloitteel- ottamaan huomioon Suomen maatalouden 19194: lisuuden tukeminen ja seudullisen yhteistyön li- muista jäsenmaista poikkeavia toimintaolosuh- 19195: sääminen. teita. Tämän lisäksi ohjelman toteuttamiseen 19196: ovat olennaisesti vaikuttaneet yritystukien leik- 19197: kaukset ja kuntien rahoitusaseman heikkenemi- 19198: EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysoh- nen. Nämä muutokset ovat ristiriidassa ohjel- 19199: jelmiin sekä yhteisöaloitteisiin man tavoitteiden kanssa ja heikentävät sen mah- 19200: dollisuuksia saavuttaa asetetut tavoitteet. 19201: EU:n alueellisten ohjelmien 6, 2 ja 5b ensim- Tavoite 6-ohje/man strategiana on alueen yri- 19202: mäinen toteuttamiskausi Suomessa on edennyt tystoiminnan kehittäminen ja yritysten kilpailu- 19203: yli puolenvälin. Ohjelmia oli vuoden 1997 lop- kyvyn parantaminen sekä elämisen laadun tur- 19204: puun mennessä toteutettu käytännössä kaksi vaaminen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tätä strate- 19205: vuotta. Ohjelmien toteutumista ja vaikutuksia giaa toteutetaan alueen kahdeksassa maakun- 19206: alueen kehitykseen on tarkasteltu kustakin tavoi- nassa niiden omien erityispiirteiden ja vahvuuk- 19207: teohjelmasta (6, 2 ja 5b) erikseen tehdyissä väli- sien pohjalta. Ohjelman keskeisenä tavoitteena 19208: arvioinneissa. on työttömyyden vähentäminen. Tärkeällä sijal- 19209: Tavoite 2-ohjelma,joka koskee Suomessa alu- la kehittämisessä ovat tietoliikenneyhteydet ja 19210: eita kahdeksan maakunnan alueella, jakautuu niiden tehokas käyttö. Ohjelman väliarviointi 19211: kahteen osaan. Ensimmäinen ohjelma käsitti antaa tukensa tavoite 6-ohjelman strategialle, 19212: vuodet 1995-1996ja toinen vuodet 1997-1999. jolla kehitetään uutta kilpailukykyistä alueen 19213: Tavoite 2-ohjelman kehittämisstrategiana on li- vahvuuksiin perustuvaa elinkeinoelämää ja taa- 19214: sätä ja uudistaa kohdealueiden työpaikkoja, mo- taan elämisen edellytykset tukitoimien avulla. 19215: nipuolistaa tuotantorakennetta, parantaa yritys- Tavoite 6-ohjelman seurantakomitea hyväksyi 19216: toiminnan kilpailukykyä ja työvoiman osaamis- joulukuussa 1997 ohjelman muutokset, joiden 19217: ta sekä lisätä kansainvälistä yhteistyötä. Kauden perusteella toimenpidekokonaisuuksia yhdistel- 19218: 1995-1996 ohjelmasta tehdyssä arviointitutki- tiin joustavuuden lisäämiseksi ja kohdennettiin 19219: muksessa todetaan, että yritykset eivät ole kovin rahoitusta uudelleen. 19220: 19221: 19222: 19223: 19224: 6 380217L 19225: 42 19226: 19227: 25. EU:n tavoiteohjelmien rahoitus 19228: Julkinen Osuus Kansal- Osuus EU- Osuus Hankkei Uudet 19229: rahoitus rahoitus- Iinen rahoitus- rahoitus rahoitus den luku- työpaikat 19230: Ohjelma yhteensä suunitel- julkinen suunnitel suunnitel määrä **) 19231: masta rahoitus masta masta 19232: Milj.mk % Milj.mk % Milj.mk % 19233: 19234: Tavoite 2 19235: 1995-96 926,8 100,0 613,1 100,0 313,7 100,0 1 500 5 000 19236: 1997-99 496,3 23,8 302,1 23,2 194,2 24,7 1 200 500 19237: 19238: Tavoite 5b 19239: 1995-99 1 228,3 47,0 739,1 49,2 489,2 44,1 4 000 5 500 19240: 19241: Tavoite 6 19242: 1995-99 3 067,8 53,4 1 665,6 54,1 1 402,2 52,6 5 000*) 6000 19243: Yhteensä 5 719,2 50,3 3 319,9 51,1 2 399,3 49,2 11 700 17 000 19244: 19245: EU:n tavoiteohjelmien toteutuminen 31.12.1997 mennessä sekä päätetyn rahoituksen suhde(%) ohjelmiin varat- 19246: tuun julkiseen rahoitukseen. 19247: *)Tavoite 6-ohjelmassa on tehty lisäksi 60 000 päätöstä LFA-tuesta. 19248: **) 30.6.1997 tilanteen mukainen arvio. 19249: 19250: 19251: 19252: 19253: Interreg-yhteisöaloiteohjelmien toteutus alkoi vahvistamisessa ovat etenkin Itämeren alueen 19254: käytännössä vasta vuoden 1997 alussa. Suomen Interreg II C-ohjelma sekä Interreg II A-ohjel- 19255: alueella toteutetaan seitsemää Interreg II A-oh- mat. 19256: jelmaa, joista Suomi hallinnoi viittä; Barents, Interreg - PHARE!f ACIS CBC-ohjelmien 19257: Karjala, Kaakkois-Suomi, Etelä-Suomen ran- yhteensovittamista jatkettiin. 19258: nikkoseutu sekä Suomen ja Ruotsin saaristo. 19259: Pohjoiskaiotti ja Merenkurkku-Mittskandia-oh- 19260: jelmien hallinnointivastuu on Ruotsilla. Ohjel- 19261: matyö on päässyt vuoden 1997 aikana vauhtiin ja Sisäinen turvallisuus 19262: yhteistyö alueviranomaisten välillä on saatu toi- 19263: mivaksi. Ohjelmien käynnistymisnopeudessa on Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden taso 19264: alussa ollut suuria eroja, mikä heijastuu päätös- 19265: ja maksatustilanteisiin. Suomen yhdessä Ruot- Turvallisuustaso turvallisuusindeksillä (polii- 19266: sin, Tanskan, Saksan ja Norjan kanssa valmiste- si) mitattuna säilyi vuoden 1996 tasolla, mutta 19267: lema Itämeren Interreg II C-ohjelma hyväksyt- tavoitteesta (vuoden 1993 taso = 100) jäätiin 14 19268: tiin komissiossa 11.2.1997. yksikköä. 19269: Suomessa toteutetaan kahta URBAN-ohjel- Toimintavalmiusajalle asetetusta tavoitteesta 19270: maa. Joensuun URBAN-ohjelman toteuttamis- jäätiin siitä huolimatta, että toiminnan painopis- 19271: vaihe käynnistyi vuoden 1996 loppupuolella. tettä siirrettiin valvonnasta hälytystehtäviin. 19272: Komissio hyväksyi 26.5.1997 Helsinki-Van- Toimintavalmiusaika lääneittäin vaihteli 8-14 19273: taan URBAN-ohjelman vuosiksi 1997-1999. minuutin välillä. Hälytystehtävien hoitamiseen 19274: Helsingin ja Vantaan kaupunkien URBAN-koh- ei ole ollut riittävästi voimavaroja. 19275: de-alueen rahoituskehys on n. 57 milj. mk, josta Tehtävien lukumäärä oli v. 1997 yhteensä 19276: ED-rahoituksen osuus on n. 22 milj. mk. 732 276,joista 56 574 (7,7%) oli kiireellisiä häly- 19277: tystehtäviä. 19278: 19279: Alueiden välinen kansainvälinen yhteistyö 19280: Rikostorjunta 19281: Pohjoisen ulottuvuuden käsite otettiin käyt- 19282: töön keväällä 1997. Alueiden kehittämisen kan- Painopistealueena oli vakavan rikollisuuden 19283: nalta keskeisiä välineitä pohjoisen ulottuvuuden torjunta. 19284: 43 19285: 19286: Poliisin tietoon tulleen rikollisuuden määrä oli laamismahdollisuuksien vähentämistä, julkisten 19287: tavoitteen mukainen. Indeksillä mitattuna rikol- tukien valvontamenettelyä ja julkisia hankintoja 19288: lisuuden määrä oli sama myös vuosina 1995 ja koskevan lainsäädännön muuttamista. 19289: 1996. 19290: Törkeiden yksilöön kohdistuvien rikosten 26.Talousrikokset 1997 19291: (tappo, murha, surma, niiden yritykset, törkeä 19292: Poliisin tutkimat talousrikokset, lukumäärä ... 3 900 19293: pahoinpitely, lapsensurma, väkisinmakaaminen, Vahingot yhteensä, asianomistajan ilmoitus, 19294: törkeä ryöstö) selvitystavoitteesta jäätiin hie- milj. mk ............................................................. 1 600 19295: man. Rikoslakirikoksille asetettu selvityspro- Takaisin saatu rikoshyöty, netto*, milj. mk.... 142 19296: senttitavoite ylitettiin hieman. Poliisin hakemat vakuustakavarikot, milj. mk 123 19297: Päätoimiset talousrikostutkijat, lukumäärä .... 415 19298: 19299: * Poliisintakavarikoiden ja vakuustakavarikoiden kaut- 19300: Lähipoliisitoiminta ta saadun omaisuuden käypä arvo. Takaisinsaadun ri- 19301: koshyödyn lopullinen määrä varmistuu sen jälkeen, 19302: Lähipoliisitoiminta on nivautumassa osaksi kun tapaukseen liittyvät oikeuskäsittelyt ovat päätty- 19303: peruspoliisitoimintaa. Vuoden 1997 lopussa neet. 19304: asukkaiden turvallisuustarpeet oli kartoitettu jo 19305: 75 prosentissa poliisilaitoksista (50 prosentissa Talousrikostorjuntaohjelman toteuttamiselle 19306: v. 1996). Suunnitelmalliset rikosten ja häiriöiden asetetut tavoitteet ylitettiin, mutta rikoshyödyn 19307: torjuntaan liittyvät paikalliset projektit ovat li- takaisinsaannin osalta jäätiin hieman jälkeen 19308: sääntyneet huomattavasti. ministeriön asettamista tavoitteista. Keskeisenä 19309: Poliisi on tehostanut toimintaansa rasistisesti syynä tähän on, että talousrikolliset olivat ehti- 19310: käyttäytyvien ryhmittymien seurannassa ja ky- neet ennen rikosoikeudellisia tai ulosottotoimen- 19311: seisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden saattami- piteitä hävittää omaisuutensa. 19312: sessa vastuuseen teoistaan. Eräiden rikosten esi- 19313: tutkinnassa, mm. Joensuussa ja Mikkelissä on 19314: tutkittu myös juttuihin liittyvien rasististen mo- Huumausainerikollisuus 19315: tiivien vaikutusta ja ilmenemistä näissä rikoksis- 19316: sa. Poliisin tietoon tulleiden huumausainerikos- 19317: ten määrä kasvoi edelleen vuoden 1997 aikana. 19318: Takavarikoidun huumausaineen määrä on edel- 19319: Talousrikollisuuden torjunta lisvuosia suurempi. Erityisesti amfetamiinin 19320: tuonti tapahtuu nykyisin merkittäväitä osin Bal- 19321: Konkurssien lukumäärän lasku on jatkunut, tian maiden, varsinkin Viron kautta. Maiden vä- 19322: samoin poliisille ilmoitettujen velallisen rikosten lisellä poliisi- ja tulliviranomaisten yhteistyöllä 19323: lukumäärä, joskin kehitys on selvästi tasaantu- on toistaiseksi pystytty tuontia hillitsemään, jos- 19324: massa. Muiden talousrikosten (kirjanpitorikok- kin maahan tuodun huumausaineen kokonais- 19325: set, veropetokset, petokset, avustuspetokset) määrä on kasvanut. 19326: määrä on jatkanut kasvuaan. Kuten edellisenä- 19327: kin vuonna, selittävänä tekijänä on edelleen jat- 19328: kunut talousrikollisuuden ja harmaan talouden Omaisuusrikollisuus 19329: vastainen poliisi-, vero- ja ulosottoviranomaisten 19330: yhteistoiminta. Ajoneuvoihin kohdistuneiden rikosten määrä 19331: Valtioneuvosto vahvisti 1.2.1996 toimintaoh- on kasvanut noin 8 %edellisvuoteen verrattuna, 19332: jelman talousrikollisuuden ja harmaan talouden vaikka poliisille ilmoitettujen omaisuusrikosten 19333: vähentämiseksi. Ohjelman lainsäädäntöhank- määrä laski hivenen verrattuna vuoteen 1996. 19334: keista on vuoden 1997 aikana suurin osa toteu- Ajoneuvorikollisuudesta tehtiin vuoden 1997 19335: tettu tai niiden valmistelu on hyvin pitkällä. aikana laaja selvitys uusien torjuntakeinojen löy- 19336: Tämä koskee osakeyhtiö-, liiketoimintakielto-, tämiseksi. Sen mukaan valtaosa moottoriajoneu- 19337: konkurssi-, julkisuus- ja salassapitolainsäädän- voihin kohdistuneiden luvattomien käyttöjen ja 19338: nön sekä ns. passiivista veropetosta koskevaa anastusten tekijöistä on rikoksenuusijoi ta, jotka 19339: rikoslain säännösten uudistamista sekä rahanpe- tarvitsevat ajoneuvoa muiden rikosten tekemi- 19340: sun torjuntaa, ulosoton tehostamista, tulojen sa- seen, kuten varkausrikoksiin. 19341: 44 19342: 19343: Liikenneturvallisuus arvoa. Kiinnijääneiden rattijuoppojen määrä oli 19344: 22 495. Määrä nousi 721:llä edellisvuoteen ver- 19345: Vuonna 1997 pääteiden liikenne kasvoi tielai- rattuna. Turvavöiden käyttöaste nousi taajami- 19346: toksen seurantatietojen mukaan 3,6 %. Raskas en ulkopuolella yhdellä prosenttiyksiköllä. 19347: liikenne kasvoi peräti 9,2 %ja muuliikenne 3,0% Liikennevirran nopeustaso ja ylinopeutta aja- 19348: edellisvuodesta. Niin sanotun itäliikenteen voi- vien kuljettajien osuus on usean vuoden ajan 19349: makas kasvu jatkui. pysynyt lähes muuttumattomana. Asetettua ta- 19350: Liikenneturvallisuusindeksin arvo oli 99, jo- voitetta vähentää ylinopeutta ajavien osuutta ei 19351: ten indeksillä mitaten tavoite ylitettiin. Ratti- käytettävissä olevilla voimavaroilla ja valvonta- 19352: juoppojen määrä/ 10 000 kuljettajaa oli 19. Luku taktiikalla saavutettu. 19353: vastaa viimeksi kuluneen kolmen vuoden keski- 19354: 19355: 19356: 19357: 19358: 27. Tieliikennekuolemien määrä 19359: 1996 1997* muutos% 19360: Tieliikenteessä kuolleet, lkm ...................................... .. 396 431 9 19361: Tieliikenteessä loukkaantuneet, lkm .......................... . 9 296 8 937 -4 19362: Henkilövahinko-onnettomuudet, lkm ........................ . 7 265 6956 -5 19363: * ennakkotiedot 19364: 19365: 19366: 19367: 19368: Kuolleiden määrä on kääntynyt kasvuun seit- EU- ja Schengen-poliisiyhteistyö 19369: semän vuoden myönteisen kehityksen jälkeen. 19370: Ruotsissa ja Norjassa liikennekuolemia miljoo- Vuonna 1997 EU-poliisiyhteistyössä koros- 19371: naa asukasta kohti on edelleen noin 25 % vähem- tuivat erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden 19372: män kuin Suomessa. Jollei kehityksen suuntaa vastaiset toimenpiteet. Ihmissalaku1jetus- ja pe- 19373: saada kuluvan vuoden aikana käännetyksi suo- dofiilitapaukset samaten kuin huumausaineti- 19374: tuisaksi, ei Suomi saavuta valtioneuvoston peri- lanteen vaikeutuminen EU:n alueella nostivat 19375: aatepäätöksessä asetettuja tavoitteita. nämä ongelmat myös poliisiyhteistyössä keskei- 19376: siksi teemoiksi. 19377: Suomen eduskunta ratifioi Europol-yleisso- 19378: Poliisin voimavarojen kehittäminen pimuksen joulukuussa. Europol-työryhmä vas- 19379: tasi EDU:n (Europol Drugs Unit) toimintalin- 19380: Poliisin henkilöstö väheni edellisvuodesta joista ja valmisteli Europolin sisäisiä sääntöjä. 19381: 187:llä. Europol-yleissopimuksen arvioidaan tulevan 19382: Poliisien koulutusta supistettiin 1990-luvun voimaan syksyllä 1998. EDU:n toimintaa/man- 19383: alkupuolella silloisten henkilöstön vähentämis- daattia laajennettiin käsittämään myös ihmis- 19384: velvoitteiden mukaisesti. Poliisihenkilöstön vä- kauppa ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. 19385: hentämisvelvoitteista kuitenkin pääosin luovut- Vuosi 1997 oli Suomen ensimmäinen toimin- 19386: tiin. Tällöin tehdyt koulutussupistukset aiheutti- tavuosi Schengenin täysijäsenenä. Schengen-so- 19387: vat nykyisen koulutetun henkilöstön vajauksen. pimuksia ei vielä kuitenkaan voitu täysimääräi- 19388: Koulutusjärjestelmän uudistamisen seurauksena sesti soveltaa, koska täytäntöönpanon aloittami- 19389: v. 1997 ei valmistunut yhtään uutta poliisimiestä. nen vaatii mm. uusien tietojärjestelmien käyt- 19390: Syksystä 1997 lähtien ovat uuden peruskoulu- töönottoa. Järjestelmät voidaan ottaa käyttöön 19391: tusjärjestelmän mukaiset ensimmäiset harjoitte- aikaisintaan vuoden 2000 lopussa. 19392: lijat aloittaneet työnsä poliisilaitoksilla, mikä 19393: jonkin verran helpottaa resurssitilannetta. 19394: 45 19395: 19396: Poliisitoimen tuloksellisuus 19397: 19398: 28. Poliisitoimen tavoitteet ja niiden toteutuminen 1997 19399: Tavoite Toteutuma Tulos 19400: 19401: Turvallisuusindeksi (1993=100) ......................................... 100 86 Tavoitetta ei saavutettu 19402: Toimintavalmiusaika, min ................................................. . 10 12,7 Tavoitetta ei saavutettu 19403: Tietoon tulleiden rikoslakirikosten määrä indeksinä 19404: mitattuna ............................................................................. 99 99 Tavoite saavutettiin 19405: Rikoslakirikosten selvitysprosentti ................................... . 45 45,9 Tavoite ylitettiin 19406: Törkeiden yksilöön kohdistuvien rikosten selvitys- 19407: prosentti ............................................................................... 80 78,5 Tavoitetta ei saavutettu 19408: Liikenneturvallisuusindeksi (1993=100) ........................... . 90 99 Tavoite ylitettiin 19409: Rattijuoppojen määrä/10 000 kuljettajaa ......................... . enintään 20 19 Tavoite ylitettiin 19410: 19411: 19412: 19413: 19414: 29. Poliisitoimen kustannukset, milj. mk Ulkomaalaishallinnon käsittelyajat ja tuottavuus 19415: 1996 1997 Muutos,% 19416: Ulkomaalaisviraston tekemien päätösten 19417: Kustannukset yhteensä ... 2 669 2 764 3,6 määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 19418: Yleinen järjestys ja 19419: turvallisuus ...................... . 1 055 1126 6,7 10 %. Tämä johtui lähinnä kansalaisuushake- 19420: Rikostorjunta ................... . 1 023 1 099 7,4 musten päätöksenteon tehostumisesta. Asiamää- 19421: Liikenneturvallisuus ........ . 314 304 -3,2 rät lisääntyivät yhteensä 18 %. Keskimääräiset 19422: Lupapalvelut .................... . 277 235 -15,2 käsittelyajat pidentyivät edelliseen vuoteen ver- 19423: rattuna lähes kaikissa asioissa. 19424: Turvapaikkahakemusten määrä kasvoi yh- 19425: Onnettomuuksien ehkäisy ja pelastustoiminta teensä 31 %. Niiden keskimääräinen käsittelyai- 19426: ka oli 16 kuukautta. Aika pidentyi edellisestä 19427: Onnettomuuksien ehkäisyyn on panostettu. vuodesta viisi kuukautta. 19428: Keskeisenä tavoitteena on myös ollut palotar- Kansalaisuushakemusten keskimääräinen kä- 19429: kastusten tekeminen kunnissa. sittelyaika oli 2 vuotta 9 kuukautta. Pidennystä 19430: Tulipalojen aiheuttamien aineellisten vahin- edellisestä vuodesta on 5 kuukautta. Hakemus- 19431: kojen suhteellinen määrä on Suomessa alhaisim- ten lisäys edelliseen vuoteen oli 38 %. 19432: pia Euroopassa. Lupa-asioissa käsittelyajat ovat pysyneet jok- 19433: Lakon aikaa lukuun ottamatta palokuntien seenkin ennallaan. Oleskelulupahakemuksen 19434: toimintavalmiudessa ei ole tapahtunut olennai- keskimääräinen käsittelyaika oli hieman alle 5 kk 19435: sia muutoksia. Kuntien säästötoimet aiheuttavat ja edustustoille annettavan lausunnon 2,5 kk. 19436: paineita erityisesti henkilövahvuuksiin. Palo- Oleskelulupien käsittelyaika piteni hieman edel- 19437: kuntien ajoneuvokalusto on huolestuttavasti lisestä vuodesta, mutta lisääntyneiden edustus- 19438: vanhenemassa. Toiminnan taloudellisuuden ja toille annettavien lausuntojen käsittelyajat lyhe- 19439: tehokkuuden parantamiseen tähtääviä kuntien nivät. Lupa-asioista oleskeluluvat, edustustoille 19440: pelastustoimen yhteistoimintahankkeita on tuet- annettavat lausunnot ja perheen yhdistämiset 19441: tu. ovat lisääntyneet. Suurin lisäys, 28 %, on cdus- 19442: tustoille annettavissa lausunnoissa. 19443: Pakolaisten ja vastaavien perheen yhdistämis- 19444: Maahanmuutto ja pakolaispolitiikka ten käsittelyssä on selvää hidastumista. Käsitte- 19445: lyaika on 15,5 kk, mikä on 5 kk pidempi kuin 19446: Sisäasiainministeriön asettaman maahan- edellisenä vuonna. Käsittelyaikojen piteneminen 19447: muutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnan mie- on seurausta lähinnä siitä, että näyttö perheenjä- 19448: tinnön pohjalta laadittu valtioneuvoston periaa- senyydestä silloin, kun kyseessä on puuttuvat tai 19449: tepäätös hallituksen maahanmuutto- ja pako- vaillinaiset, jopa väärät asiakirjat, on aikaa ja 19450: laispoliittiseksi ohjelmaksi hyväksyttiin valtio- resursseja vaativaa työtä. 19451: neuvoston yleisistunnossa 16.10.1997. 19452: 46 19453: 19454: Rajavalvonta ja -tarkastukset sekä toiminnan Kuvio 16. 19455: tuloksellisuus 19456: RAJAVARTIOLAITOKSEN 19457: Rajavalvonnassa partiointi eri välineillä vähe- KOKONAISTULOKSELLISUUS 19458: ni 12% vertailuvuoteen 1995 verrattuna. Koko- 19459: naisuutena rajavalvonnan kattavuus kuitenkin 1995=100 19460: 112 19461: lisääntyi, koska työvoimaa säästävää kiinteää 19462: 19463: 19464: ------ p.. 19465: valvontaa lisättiin 50 %vuoteen 1995 verrattuna. 110 19466: ~-""'" 19467: Rajavartiolaitoksen tehtävät henkilöliiken- 19468: 19469: 19470: - 19471: teen maahantulon ja maastalähdön valvonnassa 108 19472: ovat lisääntyneet koko 1990-luvun. Rajatarkas- 106 19473: /--- 19474: tuksissa rajavartiolaitoksen tekemät henkilölii- 19475: kenteen rajatarkastukset lisääntyivät vuoteen 104 J ·r 19476: 1995 verrattuna 26 %. 19477: Rajavartiolaitoksen tulosalueiden toimintaa 102 / 1/ 19478: _.,/ 19479: kokonaisuutena mittaavantoiminnan ja tulosten 19480: laskentajärjestelmän mukainen vaikuttavuus- 19481: 100 19482: -..... ..JJ 19483: tunnusluku oli 7 %, tuottavuus 8% ja taloudelli- 19484: suus 5% korkeampi kuin vertailuvuonna 1995. 19485: 98 19486: 19487: 96 19488: - 19489: Vaikuttavuuden paraneminen johtui etenkin ra- 19490: javalvonnan kattavuuden lisääntymisestä ja osin 1995 1996 1997 TAV TAV 19491: myös erittäin vilkkaan veneilykesän aikana teh- - - - - - ·Vaikuttavuus 1998 1999 19492: tyjen lisääntyneiden vesiliikennetarkastusten ---Tuottavuus 19493: johdosta. Tuottavuuden kasvu johtui rajaval- • Taloudellisuus 19494: vonnan kattavuuden lisääntymisestä ja samanai- 19495: kaisesta henkilötyövuosikertymän pienenemi- 19496: sestä. Taloudellisuuden kasvu johtui pääasiassa 19497: kassamenojen maltillisesta tasosta, koska eräi- 19498: den hankkeiden maksatus siirtyi vuoden 1998 19499: puolelle ja palkkausmenoja kertyi arvioitua vä- 19500: hemmän. 19501: 19502: 19503: 19504: 19505: 3.5. PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 19506: 19507: Toimintaympäristön muutos seen. Selonteossa on esitetty puolustuksen raken- 19508: nemuutostavoitteet, jotka koskevat puolustus- 19509: Hallitus antoi 17.3.1997 eduskunnalle turval- voimien organisaatiota, toiminnallista ja mate- 19510: lisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon, joka riaalista valmiutta, koulutusta ja henkilöstöä. 19511: kuvaa turvallisuuspolitiikan ympäristöä ja mää- Keskeistä uudistuksessa on kolmen valmiuspri- 19512: rittää turvallisuuspolitiikkamme sisällön ja puo- kaatin perustaminen, niiden varustaminen uu- 19513: lustusvoimien kehittämisen suuntalinjat vuosille denaikaisella kalustolla ja materiaalilla, sodan 19514: 1998-2008. Eduskunta hyväksyi selonteon ke- ajan joukkojen määrän supistaminen ja varus- 19515: sällä 1997. miesten koulutusjärjestelmän uudistaminen. Ta- 19516: Turvallisuuspoliittinen ympäristömme on py- voitteena on puolustusvoimat, joka koulutuk- 19517: synyt vakaana ja sitä osaltaan tukee Suomen sensa, varustuksensa ja valmiutensa puolesta ky- 19518: valitsema linja, joka perustuu sotilaalliseen liit- kenee nykyistä paremmin vastaamaan luonteel- 19519: toutumattomuuteen ja kansalliseen puolustuk- taan muuttuneisiin sotilaallisiin uhkiin. 19520: 47 19521: 19522: Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteis- linnonalan keskeisiä tavoitteita ja tulostavoit- 19523: työn päämääränä on tukea maan poliittisen joh- teita. 19524: don harjoittamaa turvallisuuspolitiikkaa. Tähän 19525: on osallistuttu EU:n jäsenmaan, WEU:n tark- 19526: kailijan ja NA TOn rauhankumppanimaan omi- Hallinto 19527: naisuudessa. EU:n Amsterdamin sopimus uudis- 19528: ti unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiik- Ministeriön johtoryhmä määritteli tulosjohta- 19529: kaa siten, että kriisinhallinta sisältyy unionin toi- misen ja -ohjauksen kannalta keskeiset vastuutja 19530: minnan piiriin. Mikäli unioni päättää kriisinhal- hankkeet. Kehitys- ja tuloskeskustelut käynnis- 19531: lintaoperaatiosta, se käyttää WEU:ta päätöksen tettiin koko henkilöstöä koskevana. Johtamisen 19532: toimeenpanossa. PfP-sopimuksen mukainen yh- sekä toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seu- 19533: teistoiminta on vuodesta 1994 kasvanut ja moni- rantajärjestelmän integrointia tehostettiin. 19534: puolistunut. NA TOn ministerineuvoston ko- Hallinnonalan henkilöstömäärä oli vuoden 19535: kous toukokuussa Sintrassa Portugalissa ja elo- 1996 lopussa 18 517 ja vuoden 1997 lopussa 19536: kuussa pidetty huippukokous Madridissa vah- 18 179. Hallinnonalan palkkausmenot olivat 19537: vistivat mahdollisuuksia kehittää ja tehostaa 3 896,2 milj. mk v. 1996 ja 3 900,6 milj. mk. v. 19538: rauhankumppanuutta. Sintrassa perustettiin 1997. Ministeriön henkilömäärä ei lisääntynyt 19539: euro-atlanttinen kumppanuusneuvosto, jonka edellisvuodesta. Työ- ja virkaehtosopimuksista 19540: tavoitteena on luoda poliittis-sotilaalliset kehyk- johtuva palkkausmenojen lisäys oli 43 milj. mk, 19541: set kriisinhallintatehtäviä varten. v. 1997 ja asetetut tulostavoitteet palkkausme- 19542: Suomi kutsuttiin kertomusvuoden marras- nojen rajoittamisesta saavutettiin. 19543: kuussa osallistumaan Länsi-Euroopan puolus- Uusien palkkausjärjestelmien teknistä valmis- 19544: tusmateriaaliryhmän (WEAGin) toimintaan. telua jatkettiin hallinnonalalla, mutta järjestel- 19545: Suomen ja eri valtioiden kahdenkeskinen materi- miä ei saatu kaikilta osin valmiiksi, eikä tavoit- 19546: aalialan yhteistyö on perustunut osapuolten so- teeksi asetettuja sopimuksia käyttöönotosta teh- 19547: pimiin yhteisymmärrysmuistioihin (MoU). Puo- ty henkilöstöjärjestöjen kanssa. 19548: lustushallinto on myös osallistunut aktiivisesti Puolustusvoimille laadittiin asetetun tavoit- 19549: Baltian maiden, erityisesti Viron, tukemiseen nii- teen mukaisesti vuoteen 2008 ulottuva henkilös- 19550: den pyrkiessä kehittämään omaa maanpuolus- töstrategia yhteistyössä puolustusministeriön, 19551: tustaan. pääesikunnan ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. 19552: 19553: 19554: Puolustusministeriön hallinnonalan tulosalueet ja Rationalisointipäätösten toteuttaminen 19555: määrärahojen käytön jakauma eri tehtäväalueilla 19556: Kertomusvuonna toteutettiin eräitä puolus- 19557: 30. Määrärahojen käyttö tulosalueittain 1997 tushallinnon rationalisointi- ja kehittämisohjel- 19558: Tulosalueet Milj.mk maan liittyviä organisaatiouudistuksia. Utissa 19559: sijainnut Kuljetuslentolaivue siirrettiin Tikka- 19560: Puolustuspolitiikka ja kansainvälinen koskelle, missä se yhdistettiin Tiedustelulentolai- 19561: toiminta .................................................. .. 1 518,5 19562: Henkilöstöpolitiikka sekä hallinnon 19563: vueeseenja niistä muodostettiin Tukilento laivue. 19564: kehittäminen ............................................. 2 190,2 Uttiin perustettiin Utin Jääkärirykmentti ja sin- 19565: Yleishallinto ja materiaalipolitiikka ...... .. 5887,4 ne siirrettiin Sotilaspoliisikoulu Parolasta. Ha- 19566: Kiinteistö- ja ympäristöpolitiikka .......... .. 832,4 minassa yhdistettiin Reserviupseerikoulu ja Ky- 19567: Yhteensä ................................................ .. 10 428,5 men Ilmatorjuntarykmentti ja Oulussa Pohjois- 19568: Suomen Viestipataljoona liitettiin Pohjan Pri- 19569: kaatiin. Puolustusvoimien Tietotekniikkalaitos 19570: Hallinnonalan keskeisten tavoitteiden toteu- perustettiin yhdistämällä Puolustusvoimien Atk- 19571: tuminen laitos ja eräitä viestialan yksiköitä. Puolustusvoi- 19572: mien helikopteritoiminta siirrettiin ilmavoimista 19573: Hallinnonalan tavoitteet ja tulostavoitteet on maavoimiin. Vuonna 1994 hyväksytty puolus- 19574: esitetty vuoden 1997 talousarviossa, hallituksen tushallinnon rationalisointi- ja kehittämisohjel- 19575: turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa ma on edellä esitettyjen toimenpiteiden seurauk- 19576: (17 .3.1997) ja hallinnonalan tulostavoiteasiakir- sena toteutunut eräitä vähäisiä ehdotuksia lu- 19577: jassa vuodelle 1997. Seuraava esitys koskee hal- kuun ottamatta kokonaisuudessaan. 19578: 48 19579: 19580: Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen työryhmän, jossa on myös puolustus-, valtiova- 19581: selonteko (17.3.1997) rain-, liikenne- ja työministeriöiden edustus. 19582: Työryhmän tehtävänä on seurata organisaatio- 19583: Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selon- muutosten vaikutuksia henkilöstöön ja selvittää 19584: teossa esitettiin rakennemuutostavoitteita, jot- mahdollisuuksia hyödyntää vapautuvia kiinteis- 19585: ka koskivat puolustusvoimien tehtäviä, organi- töjä sekä mahdollisuuksia aluepoliittisten kom- 19586: saatiota ja henkilöstöä. Pääesikunnan kykyä pensaatioiden tekemiseen. 19587: kaikkien puolustushaarojen operatiivisessa Hallitus antoi Eduskunnalle esityksen laiksi 19588: suunnittelussa oli parannettava. Maanpuolus- asevelvollisuuslain muuttamisesta (HE 184/ 19589: tusalueiden esikuntien kykyä alueensa puolus- 1997). Laki hyväksyttiin 1998 (L 19 /1998). La- 19590: tamisessa oli lisättävä mm. niiden henkilöstölu- kiin lisättiin mm. säännökset varusmiespalveluk- 19591: kua vahventamalla. Sotilasläänien operatiivisia sen, kertausharjoitusten ja vapaaehtoisten har- 19592: tehtäviä oli vähennettävä. Tämän vuoksi soti- joitusten tarkoituksesta. Varusmiesten uusiksi 19593: lasläänien esikuntien henkilöstövahvuuksien palvelusajoiksi määritettiin 180, 270 ja 362 päi- 19594: vähentymisestä vapautuva henkilöstö oli käy- vää. Näitä palvelusaikoja sovelletaan vuoden 19595: tettävä maanpuolustusalueiden esikuntien ja 1998 heinäkuun alusta lukien palvelukseen astu- 19596: joukko-osastojen vahventamiseen. Koulutuk- vien varusmiesten kohdalla. Samasta ajankoh- 19597: sesta vastaavien yksiköiden ja joukko-osastojen dasta muuttuvat myös varusmiesten päivärahat 19598: edellytyksiä sodan ajan joukkojen tuottamises- ja ilmaismatkojen määrät puolustusministeriön 19599: sa oli parannettava. Keskeinen asema oli koulu- tekemän päätöksen mukaisesti. 19600: tusedellytysten luomisella perustettavalle kol- Kertomusvuonna valmisteltiin valmiusyhty- 19601: melle valmiusyhtymälle. Merivoimat ja rannik- mien varustamista koskevat suunnitelmat ja esi- 19602: kotykistö oli yhdistettävä ja meripuolustus or- tykset, sekä aloitettiin näihin liittyvien materiaa- 19603: ganisoitava uudelleen. Selonteossa oli määritet- lialan ja rakentamisen hankkeiden valmistelu. 19604: ty puolustusvoimien toimintaruenoille ja puo- Valmiusyhtymien varustamisen 6 148 milj. mar- 19605: lustusmateriaalihankinnoille rahoituskehykset kan tilausvaltuudesta päätettiin vuoden 1998 en- 19606: ja keskeiset hankintatavoitteet vuoteen 2008. simmäisessä lisätalousarviossa. 19607: Maavoimien valmiusyhtymät oli tärkein kehit- 19608: tämiskohde. 19609: Lähes kaikista selontekoon liittyvistä puolus- Aluevalvonta 19610: tusvoimien rauhan ajan organisaation kehittä- 19611: mistä koskevista muutoksista tehtiin päätökset. Aluevalvontakyky kyettiin säilyttämään sovi- 19612: Suurimmat muutokset koskevat Oulua, missä tuilla painopistealueilla vuoden 1996 tasolla. 19613: lakkautetaan Pohjan Prikaati ja Vaasaa, missä Merivalvonta tehostui merivalvontatutkien yh- 19614: lakkautetaan Vaasan Rannikkopatteristo. Keu- teiskäytön johdosta. Merialueiden pintavalvon- 19615: ruulla lakkautetaan viestikoulutus ja varuskun- tavalmius oli tavoitteen mukainen, mutta ve- 19616: nasta muodostetaan valtakunnallinen pioneeri- denalaisen valvonnan taso on valvontakaluston 19617: ja suojelualan keskus. Rannikkotykistö liitetään puutteistajohtuen ainoastaan välttävä. Merivoi- 19618: meri voimiin. Päätökset astuvat pääosin voimaan mien valmiuspäiväsuoritteiden määrä laski edel- 19619: v. 1998. Päätöksillä mm. luodaan mahdollisuu- lisestä vuodesta aluskorjausten ja rahoituksen 19620: det muodostaa selonteon mukaiset valmiusyhty- vuoksi. Tunnistuslentosuoritukset vähenivät 19621: mät Säkylään, Valkealan Vekaranjärvelleja Ka- edellisvuodesta. Tunnistuslentovalmius ei ollut 19622: jaaniin sekä tehostetaan hallinnonalan resurssien riittävä. Valvontakyky ja tunnistaruisvalmius 19623: käyttöä. virka-ajan ulkopuolella ei ollut riittävä. 19624: Kertomusvuonna tehtiin päätökset virkojen 19625: ja toimien kohdentamisesta. Päätökset merkitse- 19626: vät hallinnonalalla, ml. puolustushallinnon ra- Koulutus 19627: kennuslaitos, noin 1 900 henkilön siirtymistä uu- 19628: siin tehtäviin,joista noin 600:n työpaikka siirtyisi Varusmiehiä otettiin palvelukseen 30 394. 19629: toiselle paikkakunnalle. Hallituksen linjausten Poistuma varusmiespalveluksesta oli 2 848 eli 19630: mukaisesti kaikille on pyritty osoittamaan uusi noin 9,4 %. Kolmekymmentä vuotta täyttänees- 19631: tehtävä puolustushallinnon sisältä. tä ikäluokasta oli suorittanut varusmiespalve- 19632: Valtioneuvoston kanslia asetti rakennemuu- luksen 86 %. Naisten vapaaehtoisen asepalveluk- 19633: toksesta aiheutuvien vaikutusten seuraamiseksi sen suoritti 497 naista. Maastoharjoitustavoite 19634: 49 19635: 19636: on 70 vrk. Koulutuksessa päästiin noin puoleen Kiinteistöala 19637: tästä tavoitteesta. 19638: Kertausharjoituskoulutukseen osallistui Vuoden 1997 talousarviossa myönnettiin 19639: 30 805 reserviläistä (35 800 v. 1996). Kertaushar- momentin 27.01.74 (Uudisrakennukset ja pe- 19640: joitusten suoritemäärä oli 172 000 kertausharjoi- ruskorjaukset) 299 milj. markan määrärahasta 19641: tusvuorokautta (175 900 v. 1996), mikä oli alle peruskorjauksiin 156,6 milj. mk. Puolustusvoi- 19642: puolet joukkotuotantosuunnitelman tavoittees- mien toimintamenomomentin määrärahasta 19643: ta. Tästä syystä joukkojen suorituskyky tulee käytettiin rakennusten kunnossapitoon 118 19644: laskemaan, mikä vaikuttaa sodanajanjoukkojen milj. mk (128,5 milj. mk v. 1996). Rahoituksella 19645: käytettävyyteen. Asevelvollisten koulutuksessa ei kyetty riittävästi vaikuttamaan rakennuskan- 19646: on jouduttu käyttämään koulutusampumatar- nan käytettävyyden parantamiseen ja arvon säi- 19647: vikkeiden ja rahoituksen riittämättömyyden lymiseen. 19648: vuoksi valmiusvarastoja. 19649: Koulutettiin komppanian suuruinen valmius- 19650: joukko. Kansainvälisiin rauhanturvaamistehtä- 19651: viin osallistumista koskevien palvelussitoumus- Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta 19652: ten määrä jäi 40 prosenttiin asetetusta ta voittees- 19653: ta. Porin Prikaati osallistui komppanian suurui- Tavoite, että Suomella on edelleen asettaa 19654: sella valmiusjoukolla Norjassa toimeenpantuun YK:n tai ETYJ:n rauhanturvaamistehtäviin 19655: PfP-harjoitukseen. asianmukaisesti koulutettuja ja varustettuja soti- 19656: lastarkkailijoita sekä rauhanturvajoukkojen 19657: henkilöstöä saavutettiin. Suomessa järjestettiin 19658: Materiaaliala neljä kansainvälistä sotilastarkkailijakurssia. 19659: Kursseilla koulutettiin 34 suomalaista ja 120 ul- 19660: Keskeisen kotimaisen puolustustarviketeo/lisuu- komaalaista upseeria. Rauhanturvaamistehtä- 19661: den toimintaedellytyksien säilyttämistavoite. viin hakeutui kertomusvuonna 4 925 miestä ja 19662: 1 043 naista, täydennystarpeen ollessa vuosita- 19663: Tulostavoite ei ole täysin toteutunut. Keskei- solla noin 1 000 henkilöä. Hakeutuneista koulu- 19664: seltä kotimaiselta puolustustarviketeollisuudelta tettiin ja lähetettiin rauhanturvaamistehtäviin 19665: tehtävien puolustusvoimien puolustusmateriaa- 1 189 henkilöä. 19666: lihankintojen tulisi olla vähintään 700 milj. mk Sotilastarkkailijat ja rauhanturvajoukot pys- 19667: vuodessa, jotta tuotannon liiketaloudellinen tyttiin varustamaan YK:nedellyttämällä tavalla. 19668: kannattavuus ja kriisiajan tuotantovalmius voi- Kertomusvuoden lopulla Suomella oli rau- 19669: daan turvata. Käytettävissä olevin määrärahoin hanturvaamistehtävissä 300 henkilön jääkäripa- 19670: tilauksia voitiin suunnata tälle teollisuudelle 450 taljoona ja 50 henkilön esikuntaosasto Bosnias- 19671: milj. markan arvosta, mikä alittaa noin 250 milj. sa, 493 henkilön pataljoona YK:n UNIFIL - 19672: markalla tavoitetason. operaatiossa Etelä-Libanonissa sekä 220 henki- 19673: Puolustusmateriaalialan kansainvälistä yh- lön osasto pohjoismaisessa pataljoonassa YK:n 19674: teistyötä on toteutettu useiden maiden kanssa UNPREDEP -operaatiossa Makedoniassa. 19675: tehdyillä kahdenvälisillä yhteistyöjärjestelyillä YK:n sotilastarkkailijoina toimi 28 suomalaista 19676: (Memorandum of Understanding). Suomi kut- upseeria. 19677: suttiin marraskuussa 1997 virallisesti WEAG:n Rauhanturvaamishenkilöstön asemaa ja pal- 19678: tarkkailijajäseneksi, mikä mahdollistaa osallis- velussuhteen ehtoja pyrittiin kehittämään siirty- 19679: tumisen sen eri työryhmien toimintaan. Yhteis- mällä tehtäväkohtaiseen palkkaukseen, mikä ta- 19680: työ NA TOn PfP-järjestelyn puitteissa on kasva- voite osittain saavutettiin. 19681: massa myös materiaalialalla. Näillä yhteistyö- Palvelussuhteen ehtoja parannettiin laajenta- 19682: muodoilla voidaan myös edistää kotimaisen teol- malla rauhanturvaajien vakuutusturvaa sekä li- 19683: lisuuden vientimahdollisuuksia ja kontaktien säämällä ilmaisia kotilomamatkoja. 19684: luomista ulkomaiseen teollisuuteen. Tehtäväkohtaista palkkausjärjestelmää ei 19685: Kertomusvuonna laadittiin kriisiajan tarpei- saatu vielä käyttöön kertomusvuoden aikana sel- 19686: siinja huoltovarmuuteen perustuva teollisuuden vitys- ja valmistelutyön viivästymisen vuoksi. 19687: ja puolustusvoimien työnjakosuunnitelma, joka Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 19688: sisälsi myös kotimaisen puolustustarviketeolli- 1998 aikana ainakin yhdessä operaatiossa. 19689: suuden tuotantosuunnitelman. 19690: 7 380217L 19691: 50 19692: 19693: Puolustusvoimien toimintameno- ja puolustusma- Hallinnonalan maksullisen palvelutoiminnan 19694: teriaalihankintamäärärahojen käyttö tulot, pl. puolustushallinnon rakennuslaitoksen 19695: ja metsätalouden tulot, olivat yhteensä 18,7 milj. 19696: Puolustusvoimien totmmtamenomomentin mk. 19697: (27.10.21) käytettävissä olleet määrärahat olivat 19698: 5 074 milj. mk ja vuodellel997 siirtyneet erät 378 19699: milj. mk eli yhteensä 5 452 milj. mk, josta käytet- Puolustushallinnon rakennuslaitos 19700: tiin 5 154 milj. mk ja siirrettiin seuraavalle vuo- 19701: delle 298 milj. mk. Palkkausmenot ml. henkilös- Rakennuslaitoksen tehtävänä on tuottaa puo- 19702: tölle maksettavat korvaukset olivat 3 588 milj. lustushallinnon kiinteistöjen rakentamis- ja yllä- 19703: mk. Siirtyvien erien kanta supistui 80 milj. mar- pitopalvelut. Ministeriö vastaa kiinteistöyksik- 19704: kalla. könä omistajaroolin mukaisesti kiinteistövaralli- 19705: Puolustusmateriaalihankinnat -momentin suuden hallinnasta ja puolustusvoimat käyttäjä- 19706: (27.10.16) käytettävissä olleet määrärahat olivat roolin mukaisesti tilojen käyttöä, mitoitusta ja 19707: 4 559 milj. mk ja vuodelle 1997 siirtyneet erät taloutta koskevista asioista. 19708: 1 209 milj. mk eli yhteensä 5 768 milj. mk, josta Rakennuslaitoksen tehtäviä, toimintamuoto- 19709: kertomusvuonna käytettiin 4 468 milj. mk ja siir- ja ja organisaatiota selkeytettiin puolustusminis- 19710: rettiin seuraavalle vuodelle 1 300 milj. mk. Tor- teriön päätöksellä (23.6.1997) antamalla laitok- 19711: juntahävittäjien uusinta muodostaa edelleen sen vastuulle eräitä omistajatehtäviä, mm. kiin- 19712: pääosan hankintamenoista. Näiden uusinnan ti- teistövarallisuuden ylläpito, eräät isännöitsijä- 19713: lausvaltuuksien maksut olivat kertomusvuonna tehtävät, rakennuttaminen ja hankesuunnitel- 19714: 2 506 milj. mk, ja ml. indeksimaksut ja valuutta- mat. Laitoksen strategia-asiakirja vahvistettiin. 19715: kurssien korvaukset yhteensä 3 235 milj. mk. Tuloksellisuuden parantamiseksi laadittiin suun- 19716: Kertomusvuoden loppuun mennessä ilmavoi- nitelmat organisaation ja toimintojen kehittämi- 19717: mille oli luovutettu 23 Hornet -hävittäjää, joista seksi. Uudistukset tulevat pääosin voimaan vuo- 19718: 16 oli osakokoonpantu Suomessa. den 1998 alussa. Laitoksen laskentajärjestelmää 19719: Talousarviossa myönnettiin 2, 7 mrd. markan kehitettiin tuottamaan ylläpidon ja rakentami- 19720: tilausvaltuus kotimaisen teollisuuden tuotekehit- sen kustannus-, mitoitus- ja määrätietoja hallin- 19721: telyn, tuotannon monipuolistamisen ja turvaa- nonalan suunnittelua, budjetointia ja rahoituk- 19722: misen, tutkimustoiminnan kehittämisen sekä sen kohdentamista varten. Yhdessä ministeriön 19723: vuosikymmenen lopulla aikavien hankintojen kanssa valmisteltiin perusteet vastikejärjestel- 19724: aloittamisen edellytysten luomista varten. mään siirtymiseksi. 19725: Laitokselle asetettua 5 prosentin tuottavuus- 19726: Maksullisen palvelutoiminnan ja liiketoiminnan tavoitetta ei täysin saavutettu. Kiinteistönhoi- 19727: tulokset don yksikkökustannukset laskivat 4,6 prosentil- 19728: la. Laitoksen tilikauden jäämä sisäisen lasken- 19729: Maksu/linen palvelutoiminta nan mukaan oli 1,5 milj. mk. 19730: 19731: Puolustusministeriön tulot julkisoikeudellisis- 19732: ta suoritteista olivat 79 860 mk, markkinasuorit- Puolustushallinnon metsätalous 19733: teista 3 160 mk ja maksullisen palvelutoiminnan 19734: tulot yhteensä 83 020 mk. Puolustusministeriön hallinnonalan metsätoi- 19735: Puolustusvoimien julkisoikeudellisten maksu- mi tukee maanpuolustusta sekä hoitaa ja kehit- 19736: jen tulot olivat 4 510 mk, markkinasuoritteiden tää metsäalueita. Toiminnassa yhteensovitetaan 19737: tulot 18 649 614 mk ja maksullisen palvelutoi- puolustusvoimien, metsätalouden ja luonnon 19738: minnan tulot yhteensä 18 654 124 mk. monimuotoisuuden näkökohdat. Metsätalous- 19739: toiminnan tuotot olivat 27,7 milj. mk (25,1 milj. 19740: 31. Puolustusvoimien markkinasuoritteet mk v.l996ja 25,8 milj. mk v.1995), mikä kertyi 19741: 1997TA 1997 TP lähes yksinomaan puutavaran myynnistä. Toi- 19742: 1000 mk minnan kulut olivat 16,9 milj. mk (16,5 milj. mk 19743: Tulot ..................................... . 10 372 18 650 19744: v. 1996 ja 16,6 milj. mk v.1995) ja käyttöjäämä 19745: Kustannukset ....................... . 6486 13 116 10,8 milj. mk (8,6 milj. mk v. 1996 ja 9,2 milj. mk 19746: v. 1995). Käyttöjäämä oli 4, 7% metsätaloudelli- 19747: Ylijäämä ........................ . 3887 5 533 19748: sessa käytössä olevien metsämaiden tasearvosta. 19749: Osuus tuloista,% ................ . 37 30 19750: 51 19751: 19752: Puutavaran hakkuumäärä oli 109 000 m1 Vehicle Oy (ent. Sisu Defence Oy) ja aiemmin 19753: (1 08 000 m 1· 1996 ja 111 000 m 1 1995). puolustusministeriön alaisuuteen kuuluneet 19754: Vammas Oy ja Lapua Oy. Puolustusministeriön 19755: alaisuudessa toimii valtionyhtiöistä enää VPU 19756: Liiketoiminta Pukutehdas Oy, jonka liikevaihto oli 52,2 milj. 19757: mk (53,3 milj. mk v. 1996)ja tappio 1,1 milj. mk 19758: Kertomusvuoden alussa aloitti toimintansa v. 1997. Toimialarationalisoinnin tavoitteena oli 19759: kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa luoda edellytykset alan teollisuuden kannatta- 19760: Patria Industries Oy. Tähän holding-yhtiöön vuuden, tuotekehittelyn, viennin ja kansainväli- 19761: kuuluvat Finavitec Oy, Vihtavuori Oy, Patria sen yhteistyön parantamiseksi. 19762: 19763: 19764: 19765: 19766: 3.6. VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA 19767: 19768: Oheisessa taulukossa esitetään valtiovarain- PL 28 Valtiovarain· Määräraha Käytetty Määrärahaa 19769: ministeriön ja valtionvelka pääluokan menojen ministeriön hallin· käyttämättä 19770: toteutuminen lukutasolla. nonala Milj.mk 19771: Suomen maksuosuudet 19772: 32. Vuoden 1997 talousarvion lukutason toteutuma- EU:IIe .............................. 5 401,0 5 377,0 24,0 19773: laskelmat VM:n hallinnonalan 19774: muut menot................... 3 630,6 3 649,6 -19,0 19775: PL 28 Valtiovarain· Määräraha Käytetty Määrärahaa 19776: ministeriön hallin· käyttämättä PL 28 Yhteensä .............. 27 705,2 27 547,0 158,2 19777: nonala Milj.mk 19778: PL 36 Valtionvelka 19779: Valtiovarainministeriö ... 113,0 113,0 0,0 19780: Valtion taloudellinen Markkavelan korko ........ 10 752,3 10 769,0 -16,7 19781: tutkimuskeskus .............. 17,6 17,6 0,0 Valuuttavelan korko ...... 11 977,5 11 995,4 -17,9 19782: Valtiokonttori ................. 190,7 190,8 -0,1 Muut velkamenot .......... 492,2 319,4 172,8 19783: Tapaturmakorvaukset ja PL 36 Yhteensä .............. 23 222,0 23 083,8 138,2 19784: muut vahingonkorv ....... 201,1 169,6 31,5 19785: Eläkkeet .......................... 13 025,8 12 940,0 85,7 19786: Valtiontal. tarkastusv..... 38,2 38,2 0,0 Talouspoliittinen toimintaympäristö 19787: Verohallinto ................... 1 530,0 1 530,0 0,0 19788: Eräät siirrot Ahvenan- Hallitusohjelmassa talouspolitiikan keskei- 19789: maalle ............................. 814,1 813,3 0,8 seksi tavoitteeksi asetettiin työttömyyden mer- 19790: Tullilaitos ....................... 490,0 490,0 0,0 kittävä alentaminen vaalikauden aikana. Vahva 19791: Tilastokeskus ................. 170,3 170,3 0,0 19792: Valtion kiinteistölaitos ... 820,0 820,0 0,0 19793: talouskasvu kertomusvuoden aikana edisti tätä 19794: Hallinnon uudistaminen tavoitetta. Työttömyysaste oli v. 1997 silti keski- 19795: ja eräät henkilöstö- määrin vielä 12,6 %. Euroopan talous- ja rahalii- 19796: hallinnon tukitoimen- ton kolmanteen vaiheeseen osallistumisen ehdot 19797: piteet .............................. 111,0 108,1 2,9 täyttyivät selvästi, mikä merkittäväitä osin yllä- 19798: Eräät hallinnonalan piti matalaa kotimaista korkotasoa ja rahoitus- 19799: jakamattomat menot ..... 16,1 16,2 -0,1 19800: Postipankki Oy ............... 38,0 30,8 7,2 markkinoiden vakautta. 19801: Pohjoismaiset rahoitus- EU:n talous- ja rahaliiton kotimaisten valmis- 19802: yhteisöt .......................... 6,5 6,5 0,0 telujen osalta valtiovarainhallinto on talouspoli- 19803: Sitoumusten Junasta- tiikan alueella osallistunut eduskunnan euroalu- 19804: minen ............................. 6,0 0,3 5,7 eeseen liittymistä koskevan päätöksenteon val- 19805: Suomen itsenäisyyden misteluun. Eduskunta sai keväällä 1997 valtio- 19806: juhlarahasto ................... 10,0 10,0 0,0 19807: Rahoitusmarkkinoiden 19808: neuvoston EMU -selonteon ja kävi tätä koske- 19809: vakauttaminen ............... 806,7 806,5 0,3 van keskustelun. Vuoden jälkipuoliskolla edus- 19810: Euroopan Investointi- kunnalle toimitettiin yhteensä 16 lisäselvitystä 19811: pankki ............................. 268,6 249,2 19,4 talous- ja rahaliiton vaikutuksista. 19812: 52 19813: 19814: Finanssipolitiikka 1997 voimakkaan talouskasvun seurauksena 19815: hallituksen tavoite valtionvelan bruttokansan- 19816: Vuoden 1997 talousarviossa jatkettiin halli- tuoteosuuden kääntämisestä laskuun toteutui. 19817: tusohjelman lisäpöytäkirjan suunnitelman mu- Valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen 19818: kaisesti rakenteellisten, vaalikauden alkupuolel- oli 67,2% vuoden 1997lopussa. 19819: le painottuvien menosäästöpäätösten toteutta- Valtioneuvosto sai vuodelle 1997 valtuudet 19820: mista. Kertomusvuonna säästöpäätökset vähen- 31 mrd. markan nettolainanottoon. Sekä pitkien 19821: sivät valtion menoja 4 prosentilla. Säästöt koh- (yli 12 kuukauden pituisten) että lyhyiden uusien 19822: distuivat erityisesti siirtomenoihin,joita vähensi- lainojen bruttomäärille asetettiin markkamää- 19823: vät myös työttömyyden ja työttömyysmenojen räiset enimmäismäärät. Valtion toteutunut lai- 19824: supistuminen. Vaalikauden alusta kertomusvuo- nanotto pysyikin v. 1997 selvästi näiden netto- ja 19825: den 1997loppuun mennessä valtiontalouden uu- bruttomääräisten rajojen puitteissa. Valtionta- 19826: sia rakenteellisia menosäästöjä oli toteutunut louden rahoitustilanteen paraneminen merkitsi 19827: noin 18 mrd. mk. sekä bruttomääräisen että nettomääräisen lai- 19828: Kahdella lisä talousarviolla alennettiin merkit- nanoton vähenemistä. Vuonna 1997 budjettita- 19829: tävästi valtion nettorahoitustarvetta mm. sen louden nettolainanotto oli alle puolet, 12,3 mrd. 19830: vuoksi, että pankit ovat jouduttaneet valtiolta mk, alunperin valtion vuoden 1997 talousarvios- 19831: pankkikriisin johdosta saamansa pääomatuen sa arvioidusta nettorahoitustarpeesta 28,3 mrd. 19832: takaisinmaksua. Lisäksi yhteisöveroa kertyijon- mk. 19833: kin verran talousarviossa ennakoitua enemmän. 19834: Valtion omistamien osakkeiden myyntitulot sa- 19835: moin kuin ns. emissiovoitot ovat vähentäneet Rahoitusmarkkinoiden toimivuus 19836: nettorahoitustarvetta. 19837: Hallituksen eräs tavoite on ollut ansiotulojen Kertomusvuoden aikana valmisteltiin vuoden 19838: verotuksen keventäminen vaalikauden aikana. 1998 alusta ja eräiltä osin jo kertomusvuoden 19839: Vuosina 1996 ja 1997 työhön kohdistuvan vero- aikana voimaan tulleet luottolaitoslainsäädän- 19840: tuksen kevennykset olivat yhteensä yli 8 mrd. nön muutokset, joiden tarkoituksena oli ottaa 19841: mk. huomioon yleisessä yhtiölainsäädännössä, erityi- 19842: Vuonna 1997 työhön kohdistuvan verotuksen sesti yleisessä osakeyhtiö-, kirjanpito- ja tilintar- 19843: keventämistä jatkettiin ja vero- ja tulonsiirtojär- kastuslainsäädännössä tapahtuneet muutokset. 19844: jestelmien kannustavuutta parannettiin. Kes- Lisäksi muutoksilla pyrittiin edistämään luotto- 19845: keisenä keinona tässä on ollut kunnallisverotuk- laitosten valvontaa lisäämällä Rahoitustarkas- 19846: sen ansiotulovähennyksen muodostaminen ns. tuksen valtuuksia luottolaitosten konsolidointi- 19847: kannustinvähennykseksi kohdentamalla se palk- ryhmien valvonnassa ja luottolaitosten sisäiselle 19848: ka- ja yritystuloihin sekä kasvattamalla sen kaut- vaivonnalle asetettavien vaatimusten tarkem- 19849: ta kanavoitavaa tukea aiemmasta yli kolminker- massa sääntelyssä. 19850: taiseksi runsaaseen 1,5 mrd. markkaan. Vuonna Eduskunta hyväksyi kertomusvuonna Suo- 19851: 1997 tuloveroasteikon kaikkien tuloluokkien ra- men Pankkia koskevien säännösten kokonaisuu- 19852: joja nostettiin 4 prosentilla ja asteikon kaikkia distuksen, joka perustui mm. Euroopan talous- 19853: marginaaliveroprosentteja alennettiin yhdellä ja rahaliiton toisen vaiheen vaatimuksiin. Laissa 19854: prosenttiyksiköllä. Verotuksen painopistettä on korostetaan pankkivaltuuston asemaa valvonta- 19855: siirretty välillisen verotuksen suuntaan lähinnä elimenä ja hallinnollisten päätösten tekijänä. 19856: energiaverotusta korottamalla. Vuonna 1997 ve- Rahapolitiikkaa koskevat päätökset tekee yksin 19857: roasteen arvioidaan alentuneen vuoteen 1996 Suomen Pankin johtokunta. 19858: verrattuna 1,1 prosenttiyksikköä eli 47,0 pro- 19859: senttiin bruttokansantuotteesta. 19860: Pankkitukijärjestelmän asteittainen lakkautta- 19861: minen 19862: Valtionvelka ja lainanotto 19863: Julkista pankkitukea on myönnetty kerto- 19864: Vuonna 1997 valtionvelka jatkoi kasvuaan jo musvuoden loppuun mennessä nettomääräisesti 19865: kuudetta vuotta peräkkäin. Vuoden 1997lopus- n. 60 mrd. mk, josta maksettua tukea on kolme 19866: sa valtionvelka oli 418 mrd. mk. Velan kasvu- neljännestä ja takauksia neljännes. Vuoden aika- 19867: vauhti hidastui merkittävästi v. 1997. Vuoden na talousarviotalouteen palautui maksettua 19868: 53 19869: 19870: pankkitukea valtion talletuspankkeihin v. 1992 joissa määritellään hallintopolitiikan yleiset peri- 19871: tekemän alkujaan n. 8 mrd. markan pääoma- aatteet, kehittämistavoitteet ja keinot. Hallitus 19872: sijoitusten takaisinmaksuina yhteensä yli 3 mrd. hyväksyi hallintopolitiikan linjaukset periaate- 19873: mk. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle ja päätöksellään 16.4.1998. Päätöksessä painote- 19874: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:lle taan kansanvaltaisen päätöksentekojärjestelmän 19875: myönnettyjä valtion takausmääriä alennettiin toimintakyvyn vahvistamista. Päätös sisältää 19876: kertomusvuonna yhteensä 3 mrd. markalla. Li- kannanottoja valtioneuvoston työn sekä valtion 19877: säksi Kansallis-Osake-Pankille ja Suomen Yh- organisaatioiden, ohjausjärjestelmien, omistaja- 19878: dyspankki Oy:lle annetut periaatepäätökset val- ohjauksen, henkilöstöpolitiikan ja palvelutuo- 19879: tion takauksista ovat rauenneet. Omaisuuden- tannon kehittämisestä. 19880: hoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy maksoi Valtion va- Hallinnon palvelujen kehittämiseksi kerto- 19881: kuusrahastolle Suomen Säästöpankki-SSP Oy:n musvuonna valmisteltiin suomalaiseen julkishal- 19882: v. 1992 liikkeeseen laskeman 1,4 mrd. markan lintoon soveltuvat periaatteet palvelusitoumuk- 19883: vastuudebentuurilainan. sista. Sitoumusten perusteella hallinnon asiak- 19884: kailla on oikeus odottaa ja tarvittaessa myös 19885: vaatia, että hallinnon palvelut täyttävät palvelu- 19886: Valtiontalouden hoito sitoumuksissa asetetut laatuvaatimukset. 19887: Valtiovarainministeriö on jatkanut hallinnon 19888: Valtiontalouden ohjausjärjestelmien kehittä- arviointitoiminnan kehittämistä mm. järjestä- 19889: mistä jatkettiin kehysohjauksen ja tulosohjauk- mällä keväällä seminaarin, jossa esiteltiin hallin- 19890: sen periaatteita noudattaen. Erityisesti kerto- non uudistuspolitiikan kansainvälisen ja kansal- 19891: musvuoden aikana keskityttiin tulostavoitteiden lisen arvioinnin tuloksia. Tulokset ovat saaneet 19892: asettamisessa havaittujen ongelmien selvittämi- myös laajaa kansainvälistä huomiota. Kerto- 19893: seen ja tilivelvollisuuden toteutumista paranta- musvuoden lopulla valtiovarainministeriö käyn- 19894: viin uudistuksiin. Talousarvioesitys valmisteltiin nisti laajan hallinnon arvioinnin tilaa käsittele- 19895: 90-luvulla omaksutun käytännön mukaisesti. vän selvityshankeen sekä Euroopan unionin ra- 19896: Hallitus antoi budjettikehykset vuoden 1998 ta- kennerahastoarviointien kehittämishankkeen. 19897: lousarvioehdotusten laadintaavarten helmikuun Säädösvalmistelun laadun kehittämiseksi ja 19898: lopulla valtiovarainministeriön valmistelun poh- vaikutusten arvioinnin kehittämiseksi valmistui 19899: jalta. Ministeriöt valmistelivat budjettieh- sääntelyn laatua koskevia kysymyksiä käsittele- 19900: dotukset annettujen kehysten mukaisesti pitäy- vä työryhmämuistio, jossa ehdotetaan laadun 19901: tyen varsin hyvin annetuissa raameissa. Myös edistämiseksi tarkistuslistan käyttöönottoa sää- 19902: budjettiesityksen jatkovalmistelu kesällä valtio- dösvalmistelussa sekä säädösehdotusten talou- 19903: varainministeriön ja sektoriministeriöiden väli- dellisten vaikutusten arvioinnin kehittämistä 19904: sissä neuvotteluissa ja hallituksen budjettiriihes- koskeva työryhmämuistio. 19905: sä sujui ta voitteellisesti ja onnistuneesti siten, että Kertomusvuonna kehitettiin sähköisten tieto- 19906: valmistelujärjestelmä tukee budjetin finanssipo- ja asiointipalvelujen perusrakenteita sekä siirret- 19907: liittisten tavoitteiden saavuttamista. tiin yli 60 julkishallinnon yksikön ja noin 200 19908: Valtion kirjanpito- ja tilinpäätösjärjestelmän kunnan tuottamaaja ylläpitämää tietoa sisältävä 19909: uudistamiseksi varainhoitovuoden 1998 alusta Kansalaisen käsikirja kansainväliseen tietoverk- 19910: muutettiin kertomusvuonna kirjanpitoa ja tilin- koon Internetiin. Lisäksi kehitettiin tietoverkon 19911: päätöstä koskevia säännöksiä. Valtion kirjanpi- avulla tapahtuvaa tietojen siirtoa yrityksistä vi- 19912: toon kuuluu l.l.l998lukien talousarviokirjanpi- ranomaisille. 19913: don ohella myös liikekirjanpito. Tilinpäätöslas- 19914: kelmat käsittävät liikekirjanpidon nojalla laadi- 19915: tut tuotto- ja kululaskelman ja taseen sekä ta- 19916: lousarviokirjanpidon nojalla laaditun talousar- Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitökka 19917: vion toteumalaskelman. 19918: Valtion budjettitalouden virastojen ja laitos- 19919: ten henkilöstömäärä oli v. 1997 yhteensä 122 300 19920: Julkisen hallinnon kehittäminen henkilöä, palkkasumma 18 303 milj. mk ja työ- 19921: voimakustannukset 23 607 milj. mk. Hallituksen 19922: Kertomusvuonna valmisteltiin ehdotukset talouspoliittisen ministerivaliokunnan 29.4.1997 19923: valtioneuvoston hallintopolitiikan linjauksiksi, tekemän periaatepäätöksen mukaisesti tukityöl- 19924: 54 19925: 19926: listettyjen työpanoksesta vakinaistetaan yhteen- Kuvio 17. 19927: sä noin 3 000 henkilövuotta vastaava osuus vuo- 19928: sina 1998 ja 1999. VALTION KIINTEISTÖVARALLISUUDEN 19929: Kertomusvuonna olivat voimassa syksyllä HAWNTA 19930: 1995 tehdyn talous-, työllisyys- ja työmarkkina- 19931: poliittisen sopimuksen mukaiset virka- ja työeh- 19932: tosopimukset. Vuonna 1997 ei ollut palkkojen 19933: sopimuskorotuksia eikä sopimusten mukainen 19934: ansiokehitystarkastelu aiheuttanut toimenpitei- Valtion 19935: tä valtion sektorilla. Syksyllä 1995 tehtyyn ta- liike- 19936: ~~~~laitokset 19937: lous-, työllisyys- ja työmarkkinapoliittiseen sopi- 19938: mukseen perustuvat, valtion talousarviotalou- 19939: den keskus- ja virastotason virka- ja työehtosopi- ~ 3% 19940: mukset uudistettiin työmarkkinoiden keskusjär- Valtion 19941: jestöjen 12.12.1997 allekirjoittaman tulopoliitti- Valtion yhtiöt 19942: sen sopimuksen mukaisesti 15.1.2000 pääHyväk- kiinteistö- 16% 19943: si sopimuskaudeksi. Sopimusratkaisun korotus- yksiköt 19944: vaikutus valtion palkkausmenoihin on vuosina 61% 19945: 1998-1999 yhteensä 823 milj. mk (4,5%). 19946: Valtion työmarkkinalaitos teetti touko-ke- 19947: säkuussa 1997 tutkimuksen valtion työnantaja- 19948: kuvasta. Kysymyksenasettelu vastasi pitkälti 19949: edellisessä, v. 1990 tehdyssä tutkimuksessa käy- 19950: tettyä. Kansalaisten käsitykset valtion työpai- 19951: koista ja valtion palveluksesta olivat muuttuneet Kiinteistöomaisuus ja -hallinta 19952: miltei kauttaaltaan myönteisemmiksi vuoteen 19953: 1990 verrattuna. Avoin kriittisyys valtiotyönan- Valtion kiinteistöomistusta järjestettiin kerto- 19954: tajaa kohtaan oli vähentynyt, joskin epävarmo- musvuoden aikana uudelleen Sponda Oy:n, Ar- 19955: jen vastausten osuus oli samalla lisääntynyt. Tu- senal Oy:n ja Valtion kiinteistölaitoksen välisillä 19956: lokset paikansivat perinteisten vahvuuksien kiinteistö kaupoilla. 19957: ohella myös selkeät kehittämiskohteet, viimeksi Sponda Oy suuntasi vuoden lopussa Merita 19958: mainitut erityisesti esimiestoiminnassa ja johta- Kiinteistöt Oy:lle osakeannin, jonka yhteydessä 19959: misessa sekä palkkauksessa ja palkitsemisessa. Merita Kiinteistöitä siirtyi Spondalle 1, 1 mrd. 19960: markan arvosta kiinteistöjä pääasiassa Helsingin 19961: keskustasta. Kauppojen jälkeen Sponda Oy:n 19962: Yhteiskunnan tilastotietohuolto kiinteistöjen arvo on yhteensä noin 4 mrd. mk. 19963: Suoritetut kiinteistöjärjestelyt ovat merkittävä 19964: Valtion tilastotuotantoa uudistettiin sekä askel kiinteistöjen arvopaperistamisen suuntaan. 19965: kansallisten tarpeiden että Euroopan integraati- Valtion yhteenlaskettu kiinteistövarallisuus oli 19966: on vaatimusten mukaisesti. EU:n säädösten ja vuoden 1997lopussa 58,5 mrd. mk. 19967: muiden sitoumusten mukaisesti jatkettiin kan- 19968: santalouden tilinpidonja aluetilinpidon uudista- 19969: mista siten, että EU :n budjetin sekä talous- ja Tärkeiden määrärahojen käyttö 19970: rahaliiton lähentymiskriteerien kannalta keskei- 19971: nen osa valmistuu vuoden 1999 kevääseen men- Eläkkeet: Eläkemenojen osuus valtion budje- 19972: nessä. Rahoitustilastojen ja julkisyhteisöjen ta- tista v. 1997 oli 6,9% ja valtiovarainministeriön 19973: loustilastoja kehitettiin ottamalla huomioon pääluokan budjetista 46,4 %. Vuoden 1997 ta- 19974: EU:n komission ja EMI:n tilastotarpeet Kerto- lousarviossa eläkemenoihin budjetoitiin 13 mrd. 19975: musvuonna vakiinnutettiin myös ED-asetuksen mk. Eläkemenojen toteuma, maksetut eläkkeet, 19976: mukainen työvoimatutkimus. Lisäksi jatkettiin oli 12,9 mrd. mk. Eläkkeiden hakemusvirta on 19977: muun muassa yritys- ja toimipaikkarekisterin, pysynyt ennallaan ja keskimääräinen eläkkeelle- 19978: yritystoiminnan lyhyen aikavälin tilastojärjestel- siirtymisikä on säilynyt n. 60 vuoden tienoilla. 19979: män sekä teollisuuden tuotetilaston uudista- Vaikka valtiolla vanhuuseläkeikä on yleensä ol- 19980: mista. lut alempi kuin TEL:n piirissä, ei valtiolta käy- 19981: 55 19982: 19983: tännössä kuitenkaan siirrytä eläkkeelle nuorem- Toisen ryhmän valtionyhtiöitä muodostavat 19984: pana kuin muissa järjestelmissä. omaisuudenhoitoyhtiöt (Omaisuudenhoitoyhtiö 19985: Suomen maksuosuudet EU:lle: Suomen val- Arsenal-SS, Arsenal-Silta Oy, Sponda Oyj ja lii- 19986: tion maksuosuudet Euroopan unionille olivat 3,1 kepankkina Yrityspankki Skop Oy) sekä valtion 19987: %valtion budjetista ja 20,8% valtiovarainminis- vakuusrahaston hallinnoima Solidium Oy, jotka 19988: teriön pääluokan budjetista. Suomen valtion on perustettu pankkikriisin seurauksena tai sen 19989: maksuosuudet Euroopan unionille tarkentuivat seurauksena ovat joutuneet valtiovarainministe- 19990: kertomusvuoden aikana jonkin verran alaspäin riön hallintaan. 19991: varsinaisessa talousarviossa arvioidusta. Lisäksi Valtiovarainministeriön toimialan merkittä- 19992: tuloja EU:n rakennerahastoista tuli jonkin ver- vin osakkuusyhtiö Suomen Arvopaperikeskus 19993: ran ennalta arvioitua enemmän. Suomen netto- Oy on perustettu v. 1995 yhdessä pankkien ja 19994: asema Euroopan unionin suhteen oli alustavien pankkiiriliikkeiden kanssa. Yhtiön toiminta 19995: tilinpäätöstietojen mukaan lievästi negatiivinen käynnistyi vuoden 1996 alussa. Yhtiön perusta- 19996: eli Suomi oli toista vuotta ns. nettomaksajamaa. minen liittyi arvo-osuusjärjestelmän käyttöönot- 19997: Arvonlisäveropohjaan perustuvaa maksua mak- toon. Valtio on yhtiössä mukana tasapainotta- 19998: settiin vuoden 1997 aikana 3, 1 mrd. mk ja brutto- massa omistusta. 19999: kansantulopohjaan perustuvaa maksua 2,3 mrd. Valtiovarainministeriön toimialalla toimii 20000: mk, yhteensä 5,4 mrd. mk. Lähinnä EU:n vuoden yksi liikelaitos, Hallinnon kehittämiskeskus, 20001: 1996 ylijäämän palautuksen johdosta maksujen joka tarjoaajulkishallinnon koulutus- ja kehittä- 20002: yhteismäärä tarkistui vuoden kuluessa 424 milj. mispalveluita. 20003: mk alaspäin. Kertomusvuonna kauppa- ja teollisuusminis- 20004: Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen: Vuo- teriö ja valtiovarainministeriö ovat arvioineet 20005: den 1997 budjetissa myönnettiin 800 milj. mk ja valtion rahoitus- ja erityisrahoitustoimintaa ja 20006: edellisiltä vuosilta oli käytettävissä 864 milj. mk, sen organisointia. Tämän seurauksena joulu- 20007: yhteensä 1 664 milj. mk korvauksena valtion va- kuussa 1997 perustettiin rahoituskonserni PV 20008: kuusrahastolle lainojen ja takausten hoitomenoi- Yhtymä Oyj,jonka tytäryhtiöitä ovat Postipank- 20009: hin. Määrärahasta maksettiin vuoden 1997 aika- ki Oyjja Suomen Vientiluotto Oyj. Viimemainit- 20010: na 1 340 milj. mk. Seuraavalle vuodelle siirtyi 324 tu siirrettiin tämän järjestelyn yhteydessä kaup- 20011: milj. mk. Valtion vakuusrahaston tukitoiminta pa- ja teollisuusministeriön toimialalta valtiova- 20012: perustuu lainanottoon koti- ja ulkomaisilta pää- rainministeriön toimialalle. Valtio ja TT Tieto 20013: omamarkkinoilta. Vakuusrahaston toimintaa Oy perustivat joulukuussa 1997 Tietokarhu Oy 20014: rahoitetaan valtion talousarvioista, mikäli rahas- nimisen atk-palveluyrityksen tuottamaan suu- 20015: ton omat varat eivät riitä sen ottamien lainojen ja rimman osan verohallinnon tarvitsemista atk- 20016: lainasta aiheutuvien korkojen ja muiden kulujen suunnittelupalveluista. Yhtiön toiminta on 20017: kattamiseen. Pankkitukea maksettiin kertomus- käynnistynyt vuoden 1998 alussa. 20018: vuonna takaisin 4 879 milj. mk. Valtiovarainministeriön toimialalla koko ker- 20019: tomusvuoden aikana toimineet tukipalveluja 20020: tuottavat valtionyhtiöt menestyivät asetettujen 20021: Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluva tavoitteiden mukaisesti. Nämä yhtiöt lukuun ot- 20022: liiketoiminta ja maksullinen palvelutoiminta tamatta Medivire työterveyspalvelut Oy:tä tule- 20023: vat tulouttamaan osinkona valtiolle yhteensä 20024: Valtiovarainministeriön toimialan valtionyh- 41,2 milj. mk. 20025: tiöt on perustettu tuottamaan valtion virastojen Postipankki Oyj:n kannattavuus ja vakavarai- 20026: ja laitosten tarvitsemia tukipalveluja (Oy Edita suus paranivat kertomusvuonna oman pääoman 20027: Ab, Engel- Yhtymä Oy, Medivire työterveyspal- tuoton kasvaessa vuoden 1996 13,8 prosentista 20028: velut Oy, Postipankki Oyj sekä Rahapaja Oy). kertomusvuonna 14,3 prosenttiin ja omavarai- 20029: Ne ovat toimineet alussa virastomuodossa osana suusasteen pysyessä 3, 7 prosenttina. Postipankki 20030: valtion hallintoa. Ne on muutettu yhtiömuotoon Oyj tulouttaa osinkona valtiolle vuodelta 1997 20031: kuluvan vuosikymmenen aikana lukuun otta- yhteensä 63 milj. mk. 20032: matta Postipankki Oy:tä, josta muodostettiin Sponda Oyj:n voitto kasvoi kertomusvuonna 20033: Postisäästöpankki 1939. Postipankki irrotettiin 237,5 milj. mk 312,9 milj. markkaan ja taseen 20034: postilaitoksesta erilliseksi valtion virastoksi 1970 loppusumma nousi 3 647 milj. markasta 3 750 20035: ja osakeyhtiömuotoinen pankki siitä tehtiin milj. markkaan. Yhtiö maksaa osinkona valtiolle 20036: 1989. vuodelta 1997 yhteensä 61,8 milj. mk. 20037: 56 20038: 20039: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n tappio misen takia (-34milj. mk). Valtaosa valtiovarain- 20040: pieneni 1 272 milj. markasta 112,7 milj. mark- hallinnon kokonaistuotoista kertyi kiinteistölai- 20041: kaanjataseen loppusumma supistui 20 254 milj. toksen liiketaloudellisista suoritteista, 1 904 milj. 20042: markasta 16 322 milj. markkaan. mk eli 93 %kokonaisuudesta. Liiketaloudellisin 20043: Yrityspankki Skop Oy saavutti positiivisen perustein hinnoiteltavien suoritteiden myynti- 20044: tuloksen ensimmäisen kerran sitten vuoden 1990. tuotot v. 1997 olivat 1 955 milj. mk ja kustannuk- 20045: Yhtiön tappio vuodelta 1996 oli 319 milj. mk ja set 1 972 milj. mk. Edellisen vuoden 1 milj. mar- 20046: voitto vuodelta 1997 81 milj. mk taseen loppu- kan ylijämä muuttui v. 1997 16,6 milj. markan 20047: summan supistuessa 4 875 milj. markasta 3 354 alijäämäksi tuottojen suuren laskun takia. 20048: milj. markkaan. 20049: Solidium Oy jatkoi hallussaan olevien pörssi- 33. Valtiovarainhallinnon maksullinen toiminta 20050: osakkeiden realisointia. Yhtiön taseen loppu- 1996 1997 Muutos 20051: summa kasvoi vuoden 1996 418 milj. markasta v. Milj.mk 20052: 1997 588 milj. markaksi ja vuoden 1996 positiivi- Tuotot...................... 2 064,6 2 014,5 -50,1 20053: nen tulos 131 milj. mk vaihtui v. 1997 tappioksi Kustannukset.......... 2 069,8 2 048,8 -21,0 20054: 36 milj. mk. 20055: Alijäämä .................. ---5,1 -34,3 -29,1 20056: Liikelaitoksena toimivan Hallinnon kehittä- Kustannusvastaav.. 99,8% 98,33% -1,42 %-yks. 20057: miskeskuksen liiketoiminnan tulos kääntyi posi- 20058: tiiviseksi. Julkisoikeudellisista suoritteista kertyi tuotto- 20059: Valtiovarainhallinnon maksullisen toiminnan ja v. 1997 48 milj. mk, jotka kattoivat 79 % 20060: kokonaistulot v. 1997 olivat 2 015 milj. mk ja kustannuksista (v. 1996 90 %). Julkisoikeudellis- 20061: kustannukset 2 049 milj. mk. Tuotot kattoivat ten suoritteiden tuottojen kasvua kaksi kertaa 20062: kustannuksista 98,3 %, mikä merkitsi vuoden suurempi kustannusten nousu ja alijäämän kak- 20063: 1997 osalta 34,3 milj. markan alijäämää. Edelli- sinkertaistuminen edellisestä vuodesta aiheutti- 20064: sen vuoden alijäämä oli 5,1 milj. mk. Suurin syy vat kustannusvastaavuuden 11 prosentin alentu- 20065: alijäämän kasvuun ja kustannusvastaavuuden misen edelliseen vuoteen verrattuna. 20066: alenemiseen oli liiketaloudellisten suoritteiden Erillislakeihin perustuvat tulot v. 1997 olivat 20067: ylijäämän kääntyminen alijäämäksi tuottojen yhteensä 11,5 milj. mk, mikä kattoi 69% kustan- 20068: suuren laskun (n. -52 milj. mk) ja vastaavasti nuksista, 16,6 milj. markasta (v. 1996 kustannus- 20069: kustannusten huomattavasti hitaamman alene- vastaavuus 93,5 %). 20070: 20071: 20072: 20073: 20074: 3. 7. OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 20075: 20076: Ympäristön kuvaus työvoimasta työllisten osuus oli 85 % ja vailla 20077: ammatillista koulutusta olevasta työvoimasta 20078: Työttömien työnhakijoiden määrä oli vuoden 80%. 20079: lopussa noin 407 000 henkeä, missä oli vähennys- Opetusministeriö on korostanut työllisyyteen 20080: tä vuotta aiempaan tilanteeseen noin 61 000 hen- vaikuttavia koulutustoimenpiteitä sekä pyrkinyt 20081: keä. Koulutusasteen mukaan tarkasteltuna työt- parantamaan koulutuksen ja työelämän välisiä 20082: tömyys aleni kaikissa ryhmissä ja suhteellisesti yhteyksiä. Samalla kun yleinen työttömyys on 20083: enemmän perus- ja keskiasteen koulutuksen saa- jatkunut korkeana, on erityisesti sähkö-, elekt- 20084: neiden kuin korkea-asteen koulutuksen saanei- roniikka-, tietoliikenne- ja tietojenkäsittelyaloil- 20085: den osalta. la ollut työvoimapulaa. Opetusministeriö onkin 20086: Koulutustaso vaikuttaa edelleen voimakkaas- käynnistänyt lisätoimenpiteitä näiden alojen 20087: ti työllistymiseen. Korkeakoulututkinnon suo- koulutetun työvoiman saannin turvaamiseksi. 20088: rittaneesta työvoimasta työllisten osuus oli ker- Suomeen on saatu aikaan myönteinen talou- 20089: tomusvuonna 97 %ja opistoasteen tai ammatilli- den kasvukierre, jossa teollisuuden rakennetta 20090: sen korkea-asteen tutkinnon suorittaneesta kehitetään kohti nopeasti kasvavia tietointensii- 20091: 91 %. Toisen asteen tutkinnon suorittaneesta visiä tuotannonaloja ja tuoteryhmiä. Samalla 20092: 57 20093: 20094: teollisuuden kilpailuedut ovat siirtyneet entistä koulutuksemme kilpailukyvystä määrätietoisesti 20095: selvemmin tietoon ja osaamiseen perustuviin te- huolehtia. Aktiivinen osallistuminen Euroopan 20096: kijöihin. unionin neljännen tutkimuksen puiteohjelman 20097: Suomalainen tietoyhteiskunta kehittyy no- toteutukseen on tuottanut hyviä tuloksia. 20098: peasti. Informaation tuotantoon ja jakeluun liit- Kansainvälisen koulutusjärjestelmien vertai- 20099: tyvissä ammateissa työskentelee noin miljoona lun mukaan Suomi käyttää koulutukseen vuosit- 20100: suomalaista eli lähes puolet työvoimasta. tain yli 6% bruttokansantuotteesta, mikä on 20101: Vaikka niin sanottu sisältötuotanto on laaje- noin yhden prosenttiyksikön enemmän kuin 20102: nemassa nopeasti, olemme siinä tällä hetkellä OECD-maiden keskiarvo. Vähintään keskias- 20103: vain Euroopan keskitasoa. Maassamme on maa- teen tutkinnon suorittaneen väestön osuus on 20104: ilman korkein matkapuhelinliittymien ja Inter- niinikään OECD-maiden keskiarvoa korkeam- 20105: net-liittymien tiheys, ja myös tietokonetiheys pi, kun taas korkea-asteen tutkinnon suorittanei- 20106: sekä kotona että työpaikoilla on maailman kär- den osuus on hieman keskimääräistä pienempi. 20107: kitasoa. Suomen teollisuuden robottitiheys on 20108: kuudenneksi korkein maailmassa. Tieto- ja vies- 20109: tintätekniikka vaikuttaa aikaa myöten kaikkiin Hallinnonalan tulosalueet ja määrärahojen 20110: yhteiskuntaelämän aloihin, työelämään, kotielä- jakautuma eri tehtäväalueilla 20111: mään, vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Viihde- ja 20112: kulttuuriteollisuus ovat kansainvälisesti nopeasti Opetusministeriön hallinnonalan talousarvio 20113: laajenevia aloja, joiden kansantaloudellinen ja voidaan jakaa koulutus- ja tiedepolitiikan, kult- 20114: työllistävä vaikutus kasvaa. tuuripolitiikan sekä hallinnon, kirkollisasioiden 20115: Euroopan unionin jäsenyys merkitsee sitä, ja kansainvälisen yhteistyön tehtäväalueiksi. 20116: että eurooppalaista kehitystä tulee seurata ja 20117: 20118: 34. Tehtäväalueittaiset määrärahat tilinpäätösten mukaan 20119: 1995 1996 1997 Muutos 20120: 1997/96 20121: Miljoonaa markkaa % 20122: 20123: Koulutus- ja tiedepolitiikka ............................................. 24690 24089 23 458 -2,6 20124: - yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ................... . 13 614 12 540 10 037 -20,0 20125: - ammattikorkeakouluopetus ....................................... 0 0 881 20126: -yliopisto-opetus ja -tutkimus ..................................... 5 193 5 693 5 856 2,9 20127: -tiede ............................................................................. 656 665 827 24,4 20128: - aikuiskoulutus ............................................................. 1 547 1 733 2 338 34,9 20129: - opintotuki .................................................................... 3 681 3 459 3 520 1,8 20130: 20131: Kulttuuripolitiikka ........................................................... . 2 062 2 085 2 283 9,5 20132: -kulttuuri ja taide .......................................................... 1498 1 532 1 688 10,2 20133: -liikunta ja nuorisotyö ................................................ . 564 554 595 7,4 20134: 20135: Hallinto, kirkaliisasiat ja kansainvälinen yhteistyö ...... . 450 426 447 -3,0 20136: -opetusministeriö ........................................................ 187 207 211 1,5 20137: - Opetushallitus ............................................................. 117 101 100 -1,1 20138: - kirkaliisasiat ............................................................... . 26 26 11 -58,2 20139: -kansainvälinen yhteistyö ........................................... 119 125 125 -0,4 20140: Yhteensä ......................................................................... . 27 202 26 635 26188 -1,7 20141: 20142: Tulokset tulosalueittain don tason paranemista, tieteellisen tutkimuksen 20143: tuottamaa uutta tietoa ja osaamista sekä mah- 20144: Pysyvät tu/osindikaattorit dollisuuksien luomista erilaisille kansalaistoi- 20145: minnoille. 20146: Opetusministeriön hallinnonalan eri toimin- Koko hallinnonalaa tarkasteltaessa laaja tu- 20147: tojen tuloksina voidaan pitää mm. koulutuksen loksellisuuden indikaattori on kansalaisten kou- 20148: avulla aikaansaatua kansalaisten tiedon ja tai- lutustason nousu, mikä eräällä tavalla kuvaa 20149: 8 380217L 20150: 58 20151: 20152: kansakunnan inhimillisen pääoman kertymistä. Suomessa ero nuorten ja vanhempien ikäluok- 20153: Koulutustason nousua voidaan seurata suoritet- kien koulutustason välillä on OECD-maiden 20154: tujen tutkintojen perusteella. Koulutuksella ja suurin. OECD:n ennusteen mukaan vähintään 20155: tieteellisellä tutkimuksella sekä kulttuuri-, lii- keskiasteen koulutuksen suorittaneiden osuus 20156: kunta- ja nuorisotoiminnalla on hyvin laajoja 25-64 -vuotiaasta väestöstä nousee Suomessa 20157: myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia, joiden vuoteen 2015 mennessä yli 80 prosentin. 20158: mittaamiseen ei ole olemassa yksiselitteisiä indi- Inhimillisestä pääomasta on tullut yhä merkit- 20159: kaattoreita. Koulutustason on kuitenkin todettu tävämpi taloudellisen menestymisen osatekijä. 20160: liittyvän voimakkaasti monien sosiaalisten indi- Tutkintojen määrällä mitattu koulutustason 20161: kaattoreiden myönteiseen kehitykseen. nousu kuvaa kuitenkin vain osaa niiden opetus- 20162: Tilastokeskuksen laskeman väestön koulutus- ministeriön hallinnonalan toimintojen tulokselli- 20163: tasomittaimen1 avulla voidaan vertailla eri väes- suudesta, jotka vaikuttavat inhimillisen pää- 20164: töryhmien koulutustasoa ja sen kehitystä. Väes- oman muodostumiseen. Elinikäisen oppimisen 20165: tön koulutustaso on noussut tasaista vauhtia vii- periaatteelle rakentuvan oppimisen edistäruispo- 20166: me vuosikymmenten aikana. Mittaimen arvo litiikan tuloksellisuuden laaja-alaisempi osoitta- 20167: kaikkien yli 15-vuotiaiden väestöryhmässä sekä minen olisi tärkeätä, mutta sitä kuvaavia indi- 20168: 25-34 -vuotiaiden väestöryhmässä on kehitty- kaattoreita ei toistaiseksi ole käytettävissä. 20169: nyt seuraavasti: 20170: 20171: 1970 1980 1990 1995 20172: Yli 15-vuotiaat ........... . 211 241 271 288 20173: 25-34 -vuotiaat ........ . 256 298 339 363 20174: 20175: 20176: 20177: 20178: 35. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät 20179: 1996 1997 Muutos, kpl Muutos,% 20180: Peruskoulu ....................................................................... 575 924 577 900 1 976 0,3 20181: Lukio ................................................................................. 121 842 123 184 1 342 1,1 20182: Harjoittelukoulut ............................................................. 7 628 7 825 197 2,6 20183: Muut perus- ja lukioasteen koulut ................................ . 4220 5425 1 205 28,6 20184: Ammatilliset oppilaitokset ............................................. 182 763 169 693 -13 070 -7,2 20185: Ammattikorkeakoulut (vakinaiset) ............................... . 16803 27 866 11 063 65,8 20186: Oppisopimuskoulutus .................................................... 15 925 22 509 6584 41,3 20187: 20188: 20189: 20190: 20191: 36. Lääninhallitusten hankkiman ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymi 20192: 1996 1996 1997 1997 20193: Opiskelijavuosia Milj. mk Opiskelijavuosia Milj. mk 20194: 20195: Ammatillinen peruskoulutus ......................................... 3 038 108,1 2 182 76,8 20196: Ammatillinen lisäkoulutus ............................................ . 9 238 289.4 18 491 574,8 20197: 20198: 20199: 20200: 20201: 1 20202: Mittaimen arvo voi vaihdella välillä 150-800. Jos 20203: ryhmän koulutustasoindeksi on 150, kaikki ovat suo- 20204: rittaneet vain kansa-, keski- tai peruskoulun. Jos in- 20205: deksi on 800, kaikki ovat suorittaneet lisensiaatin tai 20206: tohtorin tutkinnon. 20207: 59 20208: 20209: 37. Korkeakoulututkinnot koulutusaloittain 1997 Yliopistojen opiskelijamäärä oli 142 900, mis- 20210: Ylemmät korkea- Tohtorin sä oli lisäystä 4 700 edelliseen vuoteen verrattuna. 20211: koulututkinnot tutkinn. Yliopistoissa suoritettiin 10 893 ylempää korkea- 20212: Teologinen ........................... . 177 17 20213: koulututkintoa, mikä ylitti tavoitteen 193 tutkin- 20214: Humanistinen ..................... .. 1 274 88 nolla sekä 934 tohtorin tutkintoa, mikä ylitti 20215: Taideteollinen ...................... . 159 3 tavoitteen 39 tutkinnolla. Tutkintoasetusten mu- 20216: Musiikki ............................... .. 114 3 kaisesti ylempiin korkeakoulututkintoihinjohta- 20217: Teatteri ja tanssi .................. . 90 0 va koulutus on järjestetty siten, että tutkinto voi- 20218: Kasvatustieteellinen ............ .. 1497 42 daan suorittaa alasta riippuen 4-6 vuodessa. 20219: Liikuntatieteellinen ............. .. 67 6 20220: Yhteiskuntatieteellinen ........ . 992 72 20221: Keskimääräinen tutkintojen suorittamisaika 20222: Psykologia ........................... . 170 16 (brutto) oli 6,5 vuotta. 20223: Terveydenhuolto ................ .. 230 24 Ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin 20224: Oikeustieteellinen .............. .. 390 9 6 084 v. 1997, missä oli lisäystä 1 266 edelliseen 20225: Kauppatieteellinen .............. . 1 314 31 vuoteen verrattuna. 20226: Luonnontieteellinen ............ .. 1 185 201 20227: Maatalous-metsätieteellinen 451 36 20228: Teknillistieteellinen ............. .. 2 026 150 20229: Lääketieteellinen ................ .. 505 210 20230: Hammaslääketieteellinen .... . 113 15 20231: Eläinlääketieteellinen .......... .. 51 2 20232: Farmasia ............................. .. 75 9 20233: Kuvataide ............................. . 13 0 20234: Yhteensä ............................. .. 10893 934 20235: 20236: 20237: 20238: 20239: Toiminnan taloudellisuus 20240: 20241: 38. Toiminnan yksikkökustannukset 20242: 1994 1995 1996 Muutos 20243: Mk/oppilas, nimellishinnoin 1996/95 20244: % 20245: Peruskoulu ....................................................................... 19 858 20904 21 688 3,8 20246: Lukio ................................................................................. 17 539 18 307 19 212 4,9 20247: Ammatilliset oppilaitokset ............................................ . 34 072 37 586 36 962 -1,7 20248: 20249: 20250: 20251: 20252: Yksittäisten tärkeiden määrärahojen käyttö ja verkottumista, tietoyhteiskuntaan liittyvän kou- 20253: aikaansaannokset lutuksen ja tutkimuksen kehittämistä sekä sisäl- 20254: töjen ja palveluiden tuottamista. Vuoden 1997 20255: Tietostrategia lopussa on 65 prosenttia kouluista verkotettu ja 20256: yliopistot sekä jokseenkin kaikki ammattikor- 20257: Opetusministeriön v. 1995 käynnistämän tie- keakoulut ovat erittäin nopean verkon piirissä. 20258: tostrategiaohjelman tavoitteena on antaa kaikil- Yleisistä kirjastoista 90 prosentilla on atk-poh- 20259: le kansalaisille valmiudet käyttää ja ymmärtää jainen kirjastojärjestelmä ja 60 prosentilla pää- 20260: tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisen, tutkimi- kirjastoista Internet-yhteys asiakaskäytössä. 20261: sen, työn ja myös vapaa-ajan välineenä. Erityistä 20262: huomiota kiinnitetään tasa-arvoon siten, ettei 20263: mikään ryhmä syrjäydy tästä kehityksestä. Tutkimusrahoituksen lisäys 20264: Vuonna 1997 ohjelmaan käytettiin opetusmi- 20265: nisteriön hallinnonalalla 250 milj. mk. Määrära- Valtioneuvoston tekemän päätöksen mukai- 20266: hoilla tuettiin oppilaitosten, yliopistojen, kirjas- sesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan julkista 20267: tojen, arkistojen ja museoiden laitehankintoja ja rahoitusta lisätään 1,5 mrd. markalla vuosina 20268: 60 20269: 20270: 1997-1999. Vuonna 1997 lisättiin ohjelman laitekannan vahvistamiseen. Suomen Akatemian 20271: mukaan yliopistoille 130 milj. mk, mikä kohden- valtuuden lisäys, 170 milj. mk, käytettiin mm. 20272: nettiin tutkijakoulujärjestelmän laajentamiseen tutkimusohjelmien käynnistämiseen strategisesti 20273: ja perusosaamisen kehittämiseen teknistieteelli- tärkeillä aloilla sekä tutkimuksen ja koulutuksen 20274: sillä, matemaattis-luonnontieteellisillä ja tervey- huippuyksiköiden vahvistamiseen ja uusien luo- 20275: den tutkimuksen aloilla sekä mm. yliopistojen miseen. 20276: 20277: 20278: 20279: 39. Opetusministeriön hallinnonalan tutkimusmenot 20280: 1995 1996 1997 Muutos 20281: 1997/96 20282: Miljoonaa markkaa % 20283: Korkeakoulut ................................................................... 1 456,6 1 537,3 1 816,4 24,7 20284: Suomen Akatemia .......................................................... 458,7 501,8 636,5 38,8 20285: Yhteensä .......................................................................... 1915,3 2 039,1 2452,9 28,1 20286: 20287: 20288: 20289: 20290: Opintotuki Veikkausvoittovarat 20291: 20292: Opintotuen erilaisia etuuksia myönnettiin v. Taiteen tukemiseen veikkausvoittovaroista 20293: 1997yhteensä3 474milj.mk,missäolilisäystä 15 myönnettiin 106 milj. mk Suomen Kansallisoop- 20294: milj. mk edellisvuodesta. peralie ylimääräisenä avustuksena eläkevastuun 20295: kattamiseen. 20296: 40. Opintotuen saajamäärät 20297: Saajamäärä Muutos Muu- 20298: lukuvuonna edellisestä tos,% 20299: 1996-1997 lukuvuod. 42. Veikkausvoittovaroja myönnettiin 1997 20300: 20301: Opintoraha .............. 289 317 7 274 2,5 Milj.mk Lisäys 20302: vuodesta 20303: Asumislisä .............. 113 759 4507 4,0 1996,% 20304: Aikuisopintoraha .... 10 286 -3353 -25,0 20305: Opintolainan Tiede ....................................... 417,4 18,4 20306: valtiontakaus .......... 120 583 -99 -1,0 siitä Suomen Akatemian 20307: tutkimusmäärärahat .......... 345,7 20,5 20308: Yhteensä ................. 303 329 4457 1,5 20309: Taide ....................................... 1 011,9 17,9 20310: siitä lakisääteiset menot .. . 495,1 20311: Liikunta ja nuorisonkasva- 20312: Maksullisen palvelutoiminnan ja liiketoiminnan tustyö .................................... . 564,7 6,6 20313: tulokset siitä lakisääteiset menot .. . 220,2 -1,0 20314: Yhteensä ............................... . 1993,9 14,6 20315: Yliopistot 20316: 41. Yliopistojen liiketaloudellisen maksullisen palvelu- 20317: toiminnan tunnuslukutaulukko 1997 20318: Oy Veikkaus Ab 20319: Toteutunut 20320: Maksullisen toiminnan tulot, milj. mk .... . 850 149 Oy Veikkaus Ab on valtion kokonaan omista- 20321: Erilliskustannukset, milj. mk .................... . 730 470 ma osakeyhtiö, jonka toimialana on kilpailutu- 20322: Käyttöjäämä, milj. mk ............................... . 119 679 loksiin tai arpomiseen perustuvan veikkaustoi- 20323: -%tuloista ................................................. . 14,1 minnan ja raha-arpajaistoiminnan sekä näistä 20324: Osuus yhteiskustannuksista, milj. mk ..... . 101 403 20325: Alijäämä, milj. mk .................................... .. 18 276 20326: aiheutuvan muun toiminnan harjoittaminen. Ti- 20327: -%tuloista .................................................. 2,1 likauden voitto luovutetaan valtioneuvoston yh- 20328: Tulot% kustannuksista ............................. . 102,2 tiölle myöntämän toimiluvan mukaan kokonai- 20329: Volyymin muutos% ................................. . + 18,8 suudessaan opetusministeriölle. 20330: 61 20331: 20332: 43. Oy Veikkaus Ab:n tunnuslukutaulukko 20333: 1996 1997 Muutos,% 20334: Myyntikate milj. mk ............................................................................... 2 056 2198 6,9 20335: 20336: ~:;~~ka~: ~ijj_··~k·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 20337: 41,7 40,1 20338: 1 825 1 961 7,4 20339: Käyttökate % ........................................................................................... 37,0 35,7 20340: Voitto korjattuna varauksilla ym., milj. mk ........................................... 1 827 1 930 5,7 20341: Voitto,% .................................................................................................. 37,1 35,2 20342: Sijoitetun pääoman tuotto,% .............................................................. . 83,2 79,4 20343: 20344: 20345: 20346: 20347: CSC- Tieteellinen laskenta Oy ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja 20348: teollisuuden tutkimus-, opetus- ja kehittämis- 20349: CSC-Tieteellinen laskenta Oy on valtion koko- työn tarpeisiin. Yhtiö ei pyri tekemään voittoa, 20350: naan omistama osakeyhtiö, jonka toiminta-aja- vaan tilikauden mahdollinen voitto siirretään 20351: tuksena on toimia kansallisena superlaskenta- kattamaan tulevia kustannuksia. Yhtiön tunnus- 20352: keskuksena ja tarjota tieteellisen laskennan ja lukutaulukko: 20353: tietoverkkojen palveluita Suomen yliopistojen, 20354: 20355: 20356: 20357: 44. CSC -Tieteellinen laskenta Oy:n tunnuslukutaulukko 20358: 1996 1997 Muutos,% 20359: Liikevaihto (1000 mk) ............................................................................. 35 093 40407 + 15,1 20360: Käyttökate (1000 mk) ............................................................................. -77 + 127 20361: Käyttökate % ........................................................................................... -0,22 +0,27 20362: Voitto (korjattuna varauksilla ym.) ....................................................... 97 109 +12,4 20363: Voitto,% .................................................................................................. 0,28 0,27 20364: Sijoitetun pääoman tuotto,% ............................................................... 4,23 4,53 20365: 20366: 20367: 20368: 20369: FTP lnternational Oy saation kehittämisen konsultointipalveluja ja to- 20370: teuttaa kehitysprojekteja sekä Suomessa että ul- 20371: FTP International Oy on valtion kokonaan komailla. Yhtiöllä on käynnissä opetusalan kon- 20372: omistama osakeyhtiö, jonka toimialana on tuot- sultointiprojekteja mm. Etiopiassa, Sambiassa, 20373: taa ja myydä opetusalan suunnittelu-, koulutus- Namibiassa ja Nicaraguassa. 20374: ja neuvontapalveluja ja materiaaleja sekä organi- 20375: 20376: 20377: 20378: 20379: 45. FTP lnternational Oy:n tunnuslukutaulukko 20380: 1996 1997 Muutos,% 20381: 20382: Liikevaihto, 1 000 mk ............................................................................. 15 583 17 639 + 13,2 20383: Käyttökate, 1 000 mk ............................................................................. 606 303 20384: Käyttökate, % .......................................................................................... 3,9 1,7 20385: Voitto (korjattuna varauksilla ym.) ....................................................... 231 -280 20386: Voitto,% .................................................................................................. 1,5 -1,6 20387: Sijoitetun pääoman tuotto,% ............................................................... 3,6 -1,0 20388: 62 20389: 20390: Eräiden yliopistojen yhteydessä toimii yhtiöi- jen tarjoaminen. Uniscience Oy:ssä, jonka toimi- 20391: tä, jotka ovat tukisäätiöiden tai vastaavien yhtei- alana ovat kehityshankkeet ulkomailla ja pk- 20392: söjen omistamia, eivätkä siten ole valtion yhtiöi- yritysten kansainvälistäminen, eräät yliopistot 20393: tä. Näiden yhtiöiden toimialana on pääsääntöi- ovat vähemmistöosakkaina. 20394: sesti koulutus-, tutkimus- ja muiden tietopalvelu- 20395: 20396: 20397: 20398: 20399: 3.8. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN 20400: HALLINNONALA 20401: Ympäristön kuvaus vaikuttivat merkittävästi metsäammattihenkilö- 20402: kunnanja metsänomistajien työhön sekä metsien 20403: Vuosi 1997 oli Suomelle kolmas vuosi Euroo- biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen. 20404: pan unionin jäsenenä. Suomen sopeutuminen 20405: EU:n maatalouspolitiikkaan ja yhteiseen hinta- 46. Hallinnonalan tulosalueet ja niiden menot 1997 20406: ja markkinajärjestelmään näkyy erityisesti tila ta- Milj.mk 20407: solla. Jäsenyyden taloudelliset vaikutukset ovat 20408: selvimmin kohdistuneet maataloustuotteiden Maa- ja puutarhatalous sekä maaseutu ........ . 10 841 20409: -Tulotuet ...................................................... . 8 429 20410: tuottajahintoihin, eräiden tuotantopanosten -Maa- ja puutarhatuotteiden markkinointi . 927 20411: hintoihin ja maatalouden tukijärjestelmään. -Maaseudun rakenteen kehittäminen ........ . 1 142 20412: Vuonna 1997 Euroopan unioni ryhtyi uudista- -Tutkimus, neuvonta ja muut .................... . 343 20413: maan yhteistä maatalouspolitiikkaansa. Euroo- Eläinlääkintä .................................................... 102 20414: pan komission antama Agenda 2000-tiedonanto Metsätalous .................................................... . 734 20415: esitti yhteisen maatalouspolitiikan ja rakennepo- Kala- ja riistatalous ........................................ . 275 20416: Vesivarat .......................................................... 135 20417: litiikan uudistamisen suuntaviivat, joihin kuulu- Maanmittaus ................................................... 260 20418: vat maatalouden markkinajärjestelyjen (viljat, Muu toiminta ................................................... 351 20419: maito ja naudanliha) uudistaminen ja maaseutu- 20420: Yhteensä .......................................................... 12 697 20421: politiikan kehittäminen. Komissio ehdottaa siir- 20422: tymistä hintatuesta suoriin maksuihin ja yhden- Vuonna 1996 käytettiin vastaavasti 12 727 milj. mk. 20423: mukaista maaseutupolitiikkaa tämän toiminnan 20424: tueksi. 20425: Esitys sisältää Suomen maataloustuotannon Vuonna 1997 maatalouden interventiorahas- 20426: kannalta vakavia uhkia erityisesti viljan ja mai- ton kautta rahoitettiin EU-tukia 834 milj. mk. 20427: don huomattavan hinnanalennuksen vuoksi. Maatilatalouden kehittämisrahaston menot oli- 20428: Suomi on ottanut ministerineuvostossa ja komis- vat 965 milj. mk. Hallinnonalan tulot olivat 4 20429: siossa esiiie sen, että Agenda 2000:n jatkokäsitte- mrd. mk. 20430: lyssä tuotanto-oloistamme aiheutuvat ongelmat 20431: otetaan huomioon erityisjärjestelyjen avulla. Lu- 20432: xemburgin Eurooppa-neuvoston päätelmissä 20433: tunnustettiin periaate maatalouden säilyttämi- Tulokset tulosalueittain 20434: sestä myös alueilla, joilla on erityisongelmia. 20435: Eläinlääkinnän osalta huolta herättivät eräät Maa- ja puutarhatalous ja maaseutu 20436: vakavat eläintaudit, kuten sikarutto eräissä EU- 20437: maissaja EHEC-bakteeri. Maa- ja elintarviketalouden toimintaedellytysten 20438: Myös metsäpolitiikan kehittäminen oli v. 1997 turvaaminen 20439: esillä Euroopan unionin puitteissa, kansainväli- 20440: sesti ja kansallisesti. Suomi kuului niihin maihin, Suomen maatalouden tulotukijärjestelmä 20441: jotka ajoivat mahdollisen maailmanlaajuisen muodostuu EU:n yhteisen maatalouspolitiikan 20442: metsäsopimuksen valmistelua. Kansallisesti mukaisista tukimuodoista ja niitä täydentävästä 20443: vuoden 1997 alussa voimaan tulleet metsälait kansallisesta tukijärjestelmästä. Tukien merkitys 20444: 63 20445: 20446: viljelijöiden tulonmuodostuksessa ja maatalous- Maatalouden budjettisäästöjen johdosta kan- 20447: tuotannon kannattavuuden turvaamisessa on sallisen tuen määrärahan taso oli 750 milj. mk 20448: keskeinen. Maatalouden kokonaislaskelman alempi kuin vuoden 1994 valtioneuvoston pää- 20449: mukaan v. 1997 tukien osuus maatalouden koko- töksessä mainittu ja komission hyväksymä taso 20450: naistuotosta oli 42 %ja maataloustulosta 129 %. vuodelle 1997. Edellisestä vuodesta kansallisten 20451: Vuoden 1997 alusta otettiin käyttöön liitty- tukien (siirtymäkauden tuet, pohjoiset tuet ja 20452: missopimuksen 141 artiklan nojalla neuvoteltu muut kansalliset tuet) määrä supistui 14,0 %. 20453: tukijärjestelmä, joka sisältää sekä tulotukityyp- Maatalouden koko tulotuen määrästä (8,9 mrd. 20454: pisiä että maatalouden rakennetta ja toiminta- mk) oli Suomen maksamaa osuutta 6,0 mrd. mk 20455: edellytyksiä kehittäviä tukimuotoja. (67 %) ja EU:n osuutta 2,8 mrd. mk (32 %). 20456: 20457: 47. Viljelijöille maksetut maatalouden tulotuet, milj. mk 20458: 1995 1996 1997 20459: EU-tulotuet ................................................................................................. 1 252 1 651 1 600 20460: Ympäristötuki ............................................................................................. 1 411 1 578 1 636 20461: LFA-tuki ....................................................................................................... 1 615 1 604 1 605 20462: Kansalliset tuet ........................................................................................... 6331 4 722 4055 20463: Maa- ja puutarhatalouden tuet yhteensä ................................................ 10 609 9 555 8896 20464: -josta EU:n osuus .................................................................................... 2 438 2 873 2 846 20465: Muutos kansallisissa tuissa edelliseen vuoteen,% ................................ . -25,4 -14,1 20466: Muutos kokonaistuessa edelliseen vuoteen,% ..................................... . -9,9 -6,9 20467: 20468: Luvut kuvaavat kalenterivuoden aikana maksettuja tukia eli sisältävät myös edelliseltä vuodelta siirtyneet tuet. 20469: Vuonna 1995 maksettiin kertaluonteinen varastointikorvaus (2,28 mrd. mk). 20470: 20471: 20472: Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen Viljelijäperheiden veronalaiset tulot olivat 20473: (MTTL) laatiman kokonaislaskelman perusteel- keskimäärin 167 721 mk v. 1995. Tästä maata- 20474: la v. 1997 viljelijöiden työpalkaksi ja tuotantoon louden osuus oli 42,3 %, metsätalouden 7,9 %, 20475: sijoitetun oman pääoman koroksijäi maatalous- palkkatulojen 27,2 %ja muiden tulojen ja tulon- 20476: tuloa 6,6 mrd. mk, mikä on 65 milj. mk (1,0 %) siirtojen osuus 22,5 %. Velkaa maatalouden har- 20477: edellisvuotta vähemmän. Vuodesta 1995 maata- joittajilla oli luottokantatilaston mukaan syksyl- 20478: loustulo on alentunut yhteensä 678 milj. mk eli lä 1997 yhteensä 21 mrd. mk (25 mrd. mk v. 20479: 9,3 %. Tukea saanutta tilaa kohti laskettu maata- 1995). Noin kolmannes tiloista oli täysin velatto- 20480: loustulo aleni vuodesta 1995 vuoteen 1996 noin rnia (Lähde: Suomen maatalous 1997.). 20481: 4%. Vuonna 1997 vastaavalla tavalla laskettu Kotieläintuotteiden tuotantomäärät ovat py- 20482: maataloustulo nousi runsaat 2 %. Tukea makset- syneet pääosin ennen jäsenyyttä vallinneella ta- 20483: tiin noin 88 360 maatilalle, missä laskua vuodesta solla. Lihantuotanto kokonaisuudessaan ylitti 20484: 1995 on 7 240 tilaa (7,6 %). kulutuksen 4 prosentilla. Sianlihan omavarai- 20485: suusaste oli 109 %ja naudanlihan 100 %. Kanan- 20486: munien tuotanto ylittää selvästi kotimaisen kulu- 20487: 48. Maatalouden kokonaislaskelma, mrd. mk tuksenja omavaraisuusaste on 124%. Maidossa 20488: 1995 1996 1997 ja maitovalmisteissa nesteomavaraisuus on 20489: 109 %ja maitorasvalla 128 %. Viljelyksessä oleva 20490: Kokonaistuotto yhteensä ...... 21,0 20,3 20,2 20491: - markkinatuotot .................. 10,4 11,0 11,3 peltoala (sisältää kesannon) oli noin 2, l miljoo- 20492: -tuet ...................................... 10,2 8,9 8,5 naa hehtaaria v. 1997 eli 7% pienempi kuin vas- 20493: -muut tuotot (mm. vuokrat) 0,4 0,4 0,4 taava pinta-ala keskimäärin vuosina 1992- 20494: 1994. Vuonna 1997leipäviljan omavaraisuus oli 20495: Maatalouden kustannukset 20496: yht ........................................... 13,7 13,6 13,6 79 %, rukiin 48 %ja sokerin 76 %. 20497: - poistot, korot, vuokrat ....... 5,2 5,0 4,8 Maatalouden ympäristötukijärjestelmällä on 20498: -muut kustannukset ............ 8,5 8,6 8,8 osaltaan voitu pienentää ympäristöön kohdistu- 20499: Maataloustulo ........................ 7,3 6,7 6,6 20500: vaa kuormitusta ja vähentää torjunta-aineista 20501: -muutos, mrd. mk ............... --0,6 --0,1 aiheutuvia haittoja. Vuonna 1997 typpiravintei- 20502: -muutos,% .......................... --8,2 -1,5 den käyttö oli 10% ja fosforin käyttö noin 30 % 20503: 64 20504: 20505: vähäisempää kuin v. 1994. Ympäristötuen perus- asteittain saatu käyttöön. Rahoitustukihake- 20506: tuen piirissä oli v. 1997 noin 78 000 tilaa eli noin muksia jätettiin yhteensä yli 20 000. Näistä suuri 20507: 88% tiloista ja noin 1 875 000 ha peltoa eli noin osa koski korotettua investointitukea. Hake- 20508: 91 %peltoalasta. Ympäristötuen erityistukisopi- muksiin sisältyvien investointien kokonaiskus- 20509: muksia luonnonmukaisesta tuotannosta tai sii- tannukset olivat noin 5 mrd. mk. Erityisesti sika- 20510: hen siirtymisestä oli voimassa 4 500 tilalla noin loidenja siipikarjarakennusten rakentamista tar- 20511: 106 000 hehtaarin osalta. Luonnonmukainen koittavia hakemuksiajätettiin niin runsaasti, että 20512: tuotanto vastaa jo lähes tavoitteeksi asetettua Suomen liittymissopimuksessa määritelty tuo- 20513: laajuutta. tantokapasiteetti näyttää täyttyvän. Broileri- 20514: kanaloiden investointituen myöntäminen kes- 20515: keytettiinkin joulukuussa tilanteen selvittämi- 20516: Maatilatalouden ja maaseudun kehittäminen seksi. 20517: Merkittävä osa rakennetukitoimenpiteistä ra- 20518: ED-jäsenyys aiheutti viljelijöissä epävarmuut- hoitetaan kansallisesti Maatilatalouden kehittä- 20519: ta. Maatalouden investoinnit elpyivät kuitenkin misrahaston (MAKERA) varoin tai korkotuki- 20520: tuntuvasti v. 1997, kun uusi investointitukijärjes- lainoin. 20521: telmä, joka on eräiltä osin määräaikainen oli 20522: 20523: 49. Vuonna 1997 myönnetty rakennetuki tukikohteittain 20524: Avustukset Lainat Tuetut yritykset 20525: Kpl Milj. mk Kpl Milj.mk Kpl 20526: 20527: EU-osarahoitteiset 20528: Tilanpidon aloittaminen ...................................................... 522 36,4 363 77,3 522 20529: Navetan rakentaminen ........................................................ 411 97,6 3 0,3 411 20530: 20531: Kokonaan kansalliset (ml takautuva tuki) 20532: Navetan rakentaminen ........................................................ 413 42,2 339 82,3 440 20533: Sikalan rakentaminen .......................................................... 478 58,1 415 183,7 610 20534: Broilerkasvattamoiden rakentaminen ................................. 75 17,7 84 62,5 102 20535: Muiden tuotantorakennusten rakentaminen ..................... . 1 098 52,1 999 147,9 1460 20536: Ympäristönsuojeluinvestoinnit ........................................... 2 915 47,0 2 915 20537: Lisämaanosto ....................................................................... 1 399 161,8 1 470 20538: Asuntotilan osto ................................................................... 1 285 112,2 1 285 20539: Pienyritystoiminta ............................................................... . 872 38,5 400 80,8 1150 20540: Yhteensä ............................................................................... 6784 389,6 5287 908,8 10365 20541: 20542: 20543: Huolestuttavaa maatalouden rakennekehi- Ohjelmien maksatus, joka sinänsä selvästi no- 20544: tyksessä on nuorten tilanpidon aloittajien mää- peutui edellisvuodesta, oli kuitenkin edelleen 20545: rän huomattava (n. -50%) supistuminen vuosi- varsin verkkaista siten, että vain noin neljännes 20546: kymmenen vaihteen tasosta. varoista on maksettu. 20547: Maa- ja metsätalousministeriö on EU:n ra- Rahoitus on kohdistunut selkeästi maaseudun 20548: kennerahastoista Euroopan maatalouden ohja- elinkeinojen monipuolistamiseen (mm.luomu- ja 20549: us- ja tukirahaston ohjausosaston (EMOTR-0) elintarviketuotanto) ja maaseutumatkailun ke- 20550: vastuuministeriö Suomessa. EMOTR-O:sta osa- hittämiseen. Metsän ja puun käytön kehittämi- 20551: rahoitetaan mm. EU:n rakennerahastotavoittei- nen ja jalostusasteen kohottaminen sekä mekaa- 20552: den 6 (erittäin harvaan asutut alueet) ja 5b (maa- nisella puolella, että energiankäytön hankkeina 20553: seutualueet) mukaista ohjelmaperusteista maa- ei ole edistynyt ennakoidulla tavalla. Myös maa- 20554: seudun kehittämistoimintaa. Ohjelmakausi kos- talouden tieto- ja tuotantoteknologian kehittä- 20555: kee vuosia 1995-1999. mishankkeita on 5b-ohjelmassa haettu odotettua 20556: Maaseudun kehittämistoimenpiteisiin oli ta- vähemmän. Tavoite 5b-ohjelmassa oli rahoitettu 20557: voitteen 6 osalta vuoden lopulla sidottu keski- yhteensä 1 095 kehittämishanketta, joiden avulla 20558: määrin 35% koko kaudella käytettävissä olevas- alueelle oli syntynyt 415 uutta yritystä sekä enti- 20559: ta rahoituskehyksestäja tavoite 5b:n osalta 39 %. siin ja uusiin yrityksiin 840 uutta työpaikkaa. 20560: 65 20561: 20562: Tavoite 6-ohjelman arvioinnin väliraportissa toiminnan tuki, joka kannustaa yhteistyöhön 20563: katsotaan, ettei ohjelma ole voinut riittävästi kylä- ja seutukuntatasolla. Maataloushallinto on 20564: varmistaa alueen maatilatalouden ja maaseutu- voinut antaa tukea tällaisiin hankkeisiin sekä 20565: alueiden myönteistä kehitystä. Tavoite 6-alueella tavoiteohjelmien puitteissa että yhteisöaloite 20566: maatilataloudesta luopuminen on ollut muuta LEADERin ja kansallisen POMO-ohjelman 20567: maata nopeampaa ja toimintaympäristön muu- kautta. LEADER-yhteisöaloiteohjelman koko 20568: tos on ollut rajumpaa kuin ohjelmaa laadittaessa kauden kehyksestä oli vuoden 1997 lopussa si- 20569: on ennakoitu. Maatalouden kokonaisrahavirrat dottu 59%. LEADER ja POMO kehittämis- 20570: ovat pudonneet muuta maata nopeammin. hankkeita on vireillä n. 1 100. Niiden arvioitu 20571: Erityisen positiivisesti on alueilla vastaanotet- työpaikkavaikutus on yhteensä 1 800. 20572: tu paikallisen ja asukkaita lähellä tapahtuvan 20573: 20574: 20575: 20576: 50. EU:n maksusitoumukset tavoiteohjelmiin ja yhteisöaloitteisiin ja maksatusten toteutuminen, EMOTR-O:n 20577: rahoitusosuus 20578: Ohjelman kehys Koko kehys 1995---1997 EU:sta tuloutunut Suomessa maksettuja 20579: EU/EMOTR-O:n osuus EU-osuus EU-osuus EU-osuus kumulatiiv. 1997 EU-menoja yhteensä 20580: 1995---1997 1995---1999 kehyksestä 31.12.1997 mennessä 20581: mecu mecu % mecu Milj.mk mecu Milj.mk 20582: Tavoite 6 ........................................... 96,2 177,6 54 77,0 446,1 90,1 522,7 20583: Tavoite 5b Manner-Suomi ............... 34.4 65,5 52 16,9 96,8 14,5 84,3 20584: Tavoite 5b Ahvenanmaa 11 ............................ 0,6 1,2 54 0,3 1,9 0.4 2,1 20585: Tavoite 5a, maatalous ...................... 162,8 287,9 57 150,8 870,0 157,5 913,7 20586: Tavoite 5a, elintarviketeollisuus ...... 27,6 43,1 64 7,2 40,7 12,8 74,0 20587: LEADER11 ........................................... 6,2 12,9 48 3,8 21,7 1,5 8,8 20588: INTERREG 11 ....................................... 1,7 2,7 64 0,8 4,6 0,0 0,0 20589: YHTEENSÄ ....................................... 329,5 590,8 56 256,8 1481,7 276,8 1 605,7 20590: 20591: 1) Ns. single commitment. Koko kauden EU-varat tuloutuvat kolmessa erässä. 20592: 20593: INTERREGin osalta taulukossa on vain valtion talousarvion kautta tuloutettavien aloitteiden määrärahat. 20594: 20595: 20596: 20597: 51. EU-osarahoitteisten tavoiteohjelmien varojen maksatustilanne vuoden 1997 lopussa 1 ) 20598: Kokonaiskehys Maksettu Maksettu ohjelman 20599: julkinen+yksityinen Milj.mk kokonaiskehyksestä 20600: Milj.mk % 20601: 20602: Tavoite 6 ......................................................... 2 405,3 1 193,9 50 20603: Tavoite 5b, Manner-Suomi ......................... .. 1 022,7 228,1 22 20604: Tavoite 5b Ahvenanmaa .............................. . 26,5 8,3 31 20605: Tavoite 5a maatalous .................................. .. 6 692,7 3 638,1 54 20606: Tavoite 5a elintarviketeollisuus ................... . 2 083,3 525,1 25 20607: YHTEENSÄ ................................................... .. 12 230,4 5 593.4 46 20608: 20609: 1 ) Sisältää LFA-tuen, joka taulukoissa 46 ja 47 on luettu tulotueksi. 20610: 20611: 20612: 20613: 20614: Kasvinterveys Perunan tummaa rengasmätää ei esiinny Suo- 20615: messa, mutta sen merkitys on lisääntymässä 20616: Kasvinterveyden tila säilyi hyvänä. Maa- ja muualla EU:n alueella. Tämän johdosta tuonti- 20617: metsätalousministeriö antoi eduskunnalle selvi- perunalle käyttöön otetut tiukat testausmenetel- 20618: tyksen siitä, kuinka perunan vaalean rengasmä- mät säilytettiin. Myös rehuvalmisteiden hygie- 20619: dän hävittämistoimenpiteitä voitaisiin tehostaa. niataso säilyi hyvänä. 20620: 9 380217L 20621: 66 20622: 20623: Eläinlääkintä kysyntä. Tämä on osaltaan vaikuttanut uudista- 20624: mis- ja nuoren metsän hoidon rästien syntyyn. 20625: Eräät vakavat eläintautitilanteen muutokset Ministeriö vaikuttaa puukaupan suuntautumi- 20626: kuten sikarutto viidessä EU:n jäsenmaassa, seen em. kampanjan sekä tiedotuksen ja neuvon- 20627: EHEC-bakteerin aiheuttamat vakavat ruoka- nan keinoin. 20628: myrkytykset sekä BSE-taudin aiheuttaman krii- Vuoden 1997 alussa voimaan tullut metsälaki 20629: sin jatkuminen EU:ssa vaikuttivat eläinlääkin- koskee kaikkia metsiä, toisin kuin kumottu yksi- 20630: nän toimialaan kertomusvuonna. Sisämarkki- tyismetsälaki. Laissa säädettyjen metsätalouden 20631: noiden vakavasta eläintautitilanteesta huolimat- alueellisten tavoiteohjelmien laatiminen aloitet- 20632: ta Suomessa ei ole kertomusvuonna esiintynyt tiin kertomusvuoden aikana. Ministeriö käyn- 20633: vaarallisiksi tai helposti leviäviksi luokiteltuja nisti projektin tukemaan tavoiteohjelmien laati- 20634: eläintauteja, joilla on huomattava merkitys mista. Yksityiskohtaista ohjausta vältetään, kos- 20635: eläinten pitoon tai eläinten ja niistä saatavien ka ohjelmat rakennetaan alhaalta ylöspäin -peri- 20636: tuotteiden kansainväliseen kauppaan. aatteella. Ohjelmia tullaan käyttämään kansalli- 20637: Eläinlääkinnälliset rajatarkastusasemat saa- sen metsäohjelman laadinnassa, jonka valmiste- 20638: tiin rakennettua suunnitelmien mukaan ja ne oli- lun ministeriö käynnisti. 20639: vat käytössä ja EU:n hyväksymiä vuoden lop- Puun käytön edistämiseen tähtäävää toimin- 20640: puun mennessä. Hygienialain mukaiset laitokset taa jatkettiin käynnistämällä vuoteen 2000 asti 20641: saatiin pääsääntöisesti vaatimusten mukaisiksi kestävä Puun Aika -kampanja. Vuosi 1997 oli 20642: kertomusvuoden loppuun mennessä, joskin huo- puukoulutuksen vuosi. Kampanjan yhtenä ta- 20643: mattava osa kala-alan laitoksista ei kuitenkaan voitteena on puun jatkojalostukseen liittyvän 20644: täyttänyt asetettuja vaatimuksia. yritystoiminnan edistäminen. 20645: 52. Valtion tuella suoritettujen metsähoitotöiden 20646: Metsätalous määrät 20647: 1996 1997 20648: Kansallinen metsätalous 20649: Metsän uudistaminen (ha) ..... . 21 221 22 236 20650: Nuoren metsän hoito (ha) ...... . 80 726 75 738 20651: Metsätalouden ajankohtaisin tavoite on met- Metsänlannoitus (ha) .............. . 919 1 856 20652: sänhoidon rästien pienentäminen. Inventointi- Kunnostusojitus (ha) ............... . 61 380 45 540 20653: tietojen mukaan myöhässä olevia tai vajaatuot- Pellon metsitys (ha) ................ . 8 338 6653 20654: toisia uudistamisaloja on yli 200 000 ha. Taimi- Metsätien tekeminen (km) ..... . 1 236 965 20655: konhoidon tarve viimeisten 10 vuoden aikana on 20656: ollut yhteensä 2,4 milj. ha, mistä on jääty jälkeen Metsäntutkimuslaitoksen kansainvälinen ar- 20657: yli 0,4 milj. ha. Ensiharvennustarve on ollut 2,5 viointi käynnistettiin tavoitteena metsäntutki- 20658: milj. ha, mistä on toteutunut vain 1/3. Metsistä muksen kehittäminen koko metsäsektorin ja yh- 20659: tilaltaan välttäviä on 17% ja vajaatuottoisia teiskunnan tietotarpeiden edellyttämällä tavalla. 20660: 11 %. Metsänhoidollista tilaa ei siten voida pitää Eri ministeriöiden ja Suomen Akatemian yhteis- 20661: hyvänä. Hyvän metsänhoidon edistämiseksi mi- työnä aloitettiin laaja luonnon biodiversiteetin 20662: nisteriö käynnisti 30.1 0.1997laajan vuoteen 2002 tutkimusohjelma. Rahoittajatahojen ja tiedon 20663: jatkuvan kampanjan. Ensimmäisenä tavoitteena käyttäjätahojen yhteistyönä käynnistettiin met- 20664: on nostaa nuoren metsän hoidon määrä yksityis- säklusterin tutkimusohjelma. 20665: metsissä 120 000 hehtaariin v. 1998. Kampanja 20666: käynnistyi hyvin. Kansainvälinen metsäyhteistyö 20667: Vuonna 1997 puukauppa sujui miltei häiriöt- 20668: tömästi. Hakkuut olivat ennätyksellisen suuret Keskeisimpiä teemoja kansainvälisessä metsä- 20669: kertymän ollessa 58,8 milj. m3 eli n. 6 milj. m3 politiikassa oli maailmanlaajuinen metsäsopi- 20670: enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksityismet- mus. YK:n yleiskokouksen erityisistunnossa ei 20671: sien kantorahatulot ylsivät 10,5 mrd. markkaan. kuitenkaan päästy yksimielisyyteen sopimusneu- 20672: Tiedossa olevat metsäteollisuuden investoinnit vottelujen aloittamisesta. Perustettiin erillinen 20673: lisäävät raakapuun tarvetta vielä useilla milj. metsäfoorumi (IFF). Metsät olivat keskeisesti 20674: m 3:eillä vuodessa. Ongelmana puukaupassa on esillä myös ilmastosopimuksen pöytäkirjaneu- 20675: ostojen keskittyminen liiaksi tukkipuuvaltaisiin votteluissa (hiilinielukysymys) sekä biodiversi- 20676: leimikoihin ja ensiharvennuspuun riittämätön teettisopimuksen alaisen metsätyöohjelman vai- 20677: 67 20678: 20679: mistelussa. Euroopan parlamentti velvoitti ns. Kalastuslaivaston IV monivuotisen ohjausoh- 20680: Thomasin mietinnössä komission antamaan esi- jelman (MOO IV) vuosille 1997-2001 toteutta- 20681: tyksensä EU:n metsästrategiasta vuoden 1999 misessa saavutettiin turskalaivaston osalta koko 20682: alkupuolella. Asian käsittely ei kuitenkaan eden- kauden vähennystavoite heti ensimmäisenä 20683: nyt kovin paljon. Metsien sertifiointia käsiteltiin vuonna. Lohilaivaston vähennystavoitteessa ol- 20684: yleisesti mm. metsäpaneelissa (IPF) osana kaup- laan ohjelman mukaisessa aikataulussa (viides- 20685: pa- ja ympäristökysymyksiä. EU-maiden halli- osa vähennetty). 20686: tustenvälisessä kokouksessa Edinburghissa poh- Kalastuksenhoitomaksuja lunastettiin yh- 20687: dittiin hallitusten roolia sertifioinnissa. Aihe on teensä 391 611 kappaletta eli lähes 121 000 kpl 20688: erittäin herkkä ja useimmissa maissa hallitukset vähemmän kuin v. 1996. Vähennys johtui vuo- 20689: eivät ole ottaneet kantaa sertifiointijärjestelmän den alussa muuttuneesta kalastuslaista, jolla on- 20690: valintaan. Kansainväliseksi ratkaisuksi on esitet- kijat ja pilkkijät sekä 65-vuotta täyttäneet vapau- 20691: ty mm. EU:n kehystä, jonka sisällä laadittaisiin tettiin maksusta. Vuoden alusta käyttöön tulleita 20692: kansallisia ratkaisuja. viehekalastusmaksuja suoritettiin 70 640 kappa- 20693: letta ja seitsemän vuorokauden kalastusjaksoa 20694: koskevia maksuja 25 181 kappaletta. Työvoima- 20695: Kala-, riista- ja porotalous ja elinkeinokeskuksille tehtiin yhteensä 358 hake- 20696: musta viehekalastuksen kieltämisestä. Näistä 20697: Kalatalous 221 johti kieltopäätöksen antamiseen. Kielto- 20698: päätösten tarkoittamien alueiden yhteispinta-ala 20699: Kalakantojen tila ja kalansaaliit ovat pysyneet oli vuoden 1997lopussa yhteensä 14 300 hehtaa- 20700: ennallaan lukuun ottamatta lohikantoja. Merel- ria. 20701: lä tapahtuvan lohenkalastuksen säätelyn ansios- 20702: ta on luonnonlohen nousu vapaana oleviin kutu- Riistatalous 20703: jokiin saatu moninkertaistumaan. 20704: Asetuksella rajoitettiin edelleen lohenkalas- Riistaeläinkantojen luontaisen kannanvaihte- 20705: tusta keväällä, jotta luonnonlohi voisi vaeltaa lun ohella kertomusvuonna on ollut merkillepan- 20706: kutujokiinsa. Ahvenanmaan kanssa tehtiin sopi- tavaa etenkin suurpetojen ja merihylkeiden kan- 20707: mus Suomen lohikiintiön jaosta. tojen jatkuva lisääntyminen. Suomen suurpeto- 20708: Kokonaiskalansaalis oli noin 170 milj. kg. Si- kannat ovat sutta lukuun ottamatta runsastuneet 20709: lakan osuus saaliista oli noin 100 milj. kg. voimakkaasti viime vuosien aikana. Samalla 20710: Lohen toimintasuunnitelma hyväksyttiin vuo- kannat ovat levittäytyneet maahamme aikaisem- 20711: den 1997 alussa. Suunnitelma muodostaa koko- paa tasaisemmin. Uudistettu petoeläinvahinko- 20712: naisvaltaisen kehyksen villin lohen suojelulle ja jen korvausjärjestelmä tuli voimaan 1.1.1998. 20713: kestävälle kalastukselle. Suunnitelman tavoittee- 20714: na on mm. suunnata kalastusta aikaisempaa Porotalous 20715: enemmän istutettuihin lohiin. Suunnitelman 20716: puitteissa tehtiin lohen kotiutusistutuksia Pyhä- Poronhoidon tuottavuus on epätyydyttävää, 20717: jokeen. Samalla tehtiin suunnitelman edellyttä- koska luonnonlaitumet ovat riittämättömiä po- 20718: miä inventaarioita mahdollisista uusista lohijois- romääriin nähden. Aiemmin tehtyjen poron tal- 20719: ta. vilaidunselvitysten lisäksi käynnistyivät kesällä 20720: Kalatalouselinkeinojen rakenteen kehittämi- 1997 selvitykset kesälaitumista 20:ssa pohjoisim- 20721: seksi tehostettiin elinkeinokalatalouden raken- massa paliskunnassa. Tutkimusraportti valmis- 20722: neohjelman ja tavoite 6-ohjelman toteuttamista. tuijoulukuussa 1997. Vuoden 1998 aikana kesä- 20723: Pesca-yhteisöaloitteen toteuttaminen käynnis- Jaidunselvitykset jatkuvat poronhoitoalueen kes- 20724: tettiin. Vuoden 1997loppuun mennessä rakenne- ki- ja eteläosissa. Esitettyjen tietojen perusteella 20725: ohjelman (tavoite 5a) ja tavoite 6-ohjelman va- korkeimpia sallittuja eloporomääriä tarkistet- 20726: roista oli sidottu noin 50% yhteensä 800 hank- tiin. 20727: keeseen. Ammattikalastuksen, kalasatamien ja 20728: kalanjalostuksen kehittämisen toimenpidekoko- 20729: naisuudet sekä menekinedistäminen ovat toteu- Vesivarat 20730: tuneet ohjelman mukaisesti. Vesiviljely ei sen si- 20731: jaan ole pystynyt hyödyntämään tukimahdolli- Keski-Euroopassa kesällä 1997 sattuneiden 20732: suuksia. tulvien johdosta käynnistettiin maamme tulva- 20733: 68 20734: 20735: suojelun ja tulvantorjunnan tason selvitys. Ajan- jouduttiin ensin hakemaan lainhuuto käräjäoi- 20736: tasaisen selvityksen laatiminen katsottiin tar- keuksilta. Maanmittauslaitos saattoi loppuun 20737: peelliseksi siitä huolimatta, että tämän kaltaiset 20 774 kiinteistötoimitusta. Vireillä oli vuoden 20738: suurtulvat ovat maassamme melko epätodennä- lopussa 19 379 toimitusta. Lohkomisten keski- 20739: köisiä, ja vesistörakenteittemme turvallisuus on määräinen kestoaika oli 8,6 kuukautta, kun se 20740: kansainvälisen mittapuun mukaan korkealla ta- 1990-luvun alussa oli noin 16 kuukautta. 20741: solla. Kertomusvuonna jatkettiin päävesistöjen Kartantuotannossa Maanmittauslaitos keräsi 20742: tulvantorjunnan toimintasuunnitelmien ja vesis- numeerista maastotietoa maastotietokantaan 20743: tön säännöstelyjen tarkistamista erityisesti Päi- 47 180 km2 • Maastotietokannan kattavuus oli 20744: jänteellä sen alapuolisessa Kymijoen vesistössä. vuoden 1997 lopussa 71 % Maanmittauslaitok- 20745: Kansallista vesihuollon rahoitustukea suun- sen kartastovastuualueen osalta. Numeerinen 20746: nattiin erityisesti haja-asutusalueiden vedenhan- kiinteistörajakartta kattoi vuoden lopussa 89 % 20747: kintaa ja viemäröintiä palveleviin hankkeisiin maan pinta-alasta ja 78 % kiinteistöyksiköistä. 20748: sekä kuntien välisiin yhteishankkeisiin talousve- 20749: den laadun parantamiseksi ja poikkeusolojen ve- 20750: denhankinnan turvaamiseksi. Vesihuoltoinves- Liike- ja muu taloudellinen toiminta 20751: tointien kokonaistaso on ollut viime vuosina 1,5 20752: mrd. mk vuosittain, josta valtion rahoitusosuus Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- 20753: on noin 10%. alalla Metsähallitus on valtion liikelaitos ja liike- 20754: toimintaa harjoittavia laitoksia ovat Siemenpe- 20755: runakeskus ja Boreal Suomen kasvinjalostuslai- 20756: Maanmittaus tos. Avena Oy on valtion omistama osakeyhtiö. 20757: Yhtiön tilikausi päättyi kesäkuun 1997 lopussa. 20758: Kiinteistötoimitusten kysyntä laski 16% vuo- A vena Oy:n hallitus päätti tulouttaa tilikaudelta 20759: desta 1996. Lasku oli suurinta lohkomisten koh- 1996/1997 osinkoina valtiolle 12 milj. mk. Metsä- 20760: dalla. Lohkomisten kysynnän aleneminen johtui hallituksen tuloutus valtiolle vuoden 1997 tilin- 20761: siitä, että vuoden 1997 alusta määräalakaupoille päätöksen perusteella oli 190 milj. mk. 20762: 20763: 20764: 53. Liiketoiminnan taloudellinen tulos 20765: Liikevaihto 1997 Muutos 1997/96 Käyttökate Tulos 1997 Tulos 1996 20766: Milj. mk % Milj. mk 20767: 20768: Metsähallitus .......................................... 1 210,0 +2,0 488 395 341 20769: Siemenperunakeskus ............................ 17,5 +14.4 --0,3 --0,5 --0,7 20770: Kasvinjalostuslaitos .............................. . 11,0 +26,7 -9,6 -10,8 -12,7 20771: Avena Yhtiöt ........................................... 1 116,0 +2,0 71 36,8 20,3 20772: 20773: 20774: 20775: 54. Maksullinen palvelutoiminta 1997 20776: Julkisoikeudelliset Markkinasuoritteet Erillislakien nojalla Yhteensä 20777: suoritteet hinnoitellut suoritteet 20778: Milj.mk 20779: 20780: Tuotot .............................................. 53 936 112 881 183 724 350 541 20781: Kustannukset ................................. . 58 923 115 104 206 555 380 581 20782: Yli/alijäämä .................................... . -4987 -2223 -22 831 -30 041 20783: 20784: 20785: 20786: 55. Maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä toimivat rahastot 1997 20787: Milj.mk Tulos Tase Siirrot T A:sta Myönnetyt tuet Tulot 20788: 20789: MAKERA ............................................. -53,0 8237.4 0 965 2 921 (EU:Ita 51,20) 20790: Maatalouden interventiorahasto ...... . -1,5 247,9 5 834 826 (EU:Ita) 20791: 69 20792: 20793: Maatalouden interventiorahaston tehtävänä MAKERAn käytettävissä olevat varat v. 1997 20794: on tarjota väliaikainen kansallinen rahoitus olivat 2 921 milj. mk, josta lainojen lyhennysten 20795: EU :n interventiotoimintaan, koska unionilta ja korkojen osuus oli 1 067 milj. mk ja edelliseltä 20796: saatavassa rahoituksessa on noin kahden kuu- vuodelta siirtyneiden varojen osuus oli 1 658 milj. 20797: kauden maksuviive. Rahastolla on 1 500 milj. mk. Siirtyneiden varojen suuri määrä johtuu sii- 20798: markan lainanottovaltuus. tä, että Suomen ED-jäsenyys aiheutti puolentois- 20799: ta vuoden katkoksen rahoitustoimintaan. 20800: 20801: 20802: 20803: 20804: 3.9. LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA 20805: 20806: Ympäristön kuvaus Seuraavissa kuvioissa on kuvattu kotimaan tava- 20807: raliikenteenja henkilöliikenteen sekä bruttokan- 20808: Liikenteen kehitykseen vaikuttavat merkittä- santuotteen muutokset. 20809: västi maan taloudessa tapahtuvat muutokset. Liikenteen kokonaismäärään ja maan eri osis- 20810: Tavaraliikenteen määrä lisääntyy tuotannon sa tapahtuvaan erilaiseen kasvuun vaikuttaa li- 20811: kasvaessa, metsä- ja metalliteollisuuden tuotteil- säksi maan alue- ja yhdyskuntarakenne. Väestö 20812: la on keskeinen asema. Henkilöliikenteeseen vai- siirtyy yhä enemmän suuriin asutuskeskuksiin 20813: kuttaa myös kulutusmahdollisuuksien muutos. sekä keskittyy näiden ulkopuolella haja-asutus- 20814: 20815: 20816: Kuvio 18. 20817: 20818: KOTIMAAN TAVARALIIKENTEEN JA BKT:N 20819: MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 1985·1997 20820: 1990=100 20821: 130 20822: 20823: 120 20824: 20825: 110 20826: 20827: 100 20828: 20829: 90 20830: 20831: 80 20832: 20833: 70 20834: 20835: 60 20836: 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 20837: 20838: • rautatie, tonnikm kuorma-auto, tonnikm ---BKT 20839: 70 20840: 20841: Kuvio 19. 20842: KOTIMAAN HENKILÖLIIKENTEEN JA BKT:N 20843: MÄÄRÄN KEHITYS VUOSINA 1985-1997 20844: 20845: 1990=100 20846: 110 20847: 105 20848: 100 20849: 95 20850: 90 20851: 85 20852: 80 20853: 75 20854: 70 20855: 65 20856: 60 20857: 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 20858: rautatie, hlökm -•--henkilöauto, hlökm 20859: -••-lento, matk.määrä --BKT 20860: 20861: alueilla taajamiin. Väestön ikääntyminen edel- - liikenneturvallisuus ja ympäristöhaittojen 20862: lyttää liikennepalveluilta joustavuutta. vähentäminen. 20863: Lisääntyvä liikennemäärä samanaikaisesti 20864: tiukentuvien ympäristövaatimusten ja liikenne- Hallinnonalan myönnetyt määrärahat olivat 20865: turvallisuustavoitteiden takia asettaa kasvavia v. 1997 yhteensä 8,2 mrd. mk ja ottaen huomioon 20866: vaatimuksia liikenneverkkojen ylläpidolle sekä myös edellisiltä vuosilta siirtyneet määrärahat 20867: kehittämiselle. käytettävissä oli yhteensä 9,3 mrd. mk. Määrära- 20868: Liikenneministeriö laati kertomusvuonna Lii- hoja käytettiin 8,2 mrd. mk loppuosan siirtyessä 20869: kenteen toimintalinjat vuoteen 2020-selvityksen myöhemmille vuosille. 20870: sekä käynnisti Suomen liikennejärjestelmä 2020- Hallinnonalan määrärahoista käytettiin yli 7 20871: raportin laadinnan. mrd. mk eli noin 87 % liikenteen infrastruktuu- 20872: Viestinnässä jatkuu voimakas kasvu. Erityi- riin. Liikennepalveluihin eli käytännössä jouk- 20873: sesti tietoverkkojen käyttö on nopeasti lisäänty- koliikenteen palvelujen järjestämiseen käytettiin 20874: nyt. Matkapuhelinliittymien määrä kasvoi 44% noin 0,5 mrd. mk. Hallinnonalan tutkimustoi- 20875: v. 1997. Puhelintoiminnan volyymi minuuteissa mintaan ml. tutkimuslaitokset käytettiin noin 20876: mitattuna lisääntyi yli 30 %. Kiinteän verkon pu- 200 milj. mk. Hallinto eli liikenneministeriö ja 20877: helinpalveluiden käyttö lisääntyi 10 %ja matka- Ajoneuvohallintokeskus käyttivät toimintame- 20878: puhelinten 50 %. Ensimmäisen kerran matkapu- noihin osoitettua määrärahaa runsaat 60 milj. 20879: helinta käytettiin enemmän kuin kiinteän verkon mk. Määrärahojen käyttöä arvioitaessa on otet- 20880: puhelinta (46% v. 1996, 55% v. 1997). tava huomioon, että huomattava osa momenteis- 20881: ta on nettobudjetoituja, joten edellä mainitut lu- 20882: vut eivät kuvaa kokonaisrahankäyttöä. 20883: Hallinnonalan tulosalueet ja määrärahojen Viestintään käytettiin 86 milj. mk, josta mer- 20884: jakautuma eri tehtäväalueilla kittävin osa lehdistön tukemiseen. 20885: Määrärahojen käyttö on liikenneministeriön 20886: Hallinnonalan tulosalueet ovat seuraavat: eräs ohjausväline, muita ovat mm. tulosohjaus, 20887: -viestintä lainsäädäntö, kansainvälinen yhteistyö ja tutki- 20888: - liikennepalvelut mustoiminta. 20889: -liikenteen infrastruktuuri 20890: 71 20891: 20892: Tulokset tulosalueittain Toimilupa oikeutti pääkaupunkiseudulla tapah- 20893: tuvaan ns. kakkosluokan kirjeiden ja joukkokir- 20894: Viestintä jeidenjakeluun ja se koski yli 50 lähetyksen pos- 20895: tituksia yhteisöiltä. Toiminta ei ole kuitenkaan 20896: Teletoiminnassa on jatkuvana kilpailun lisää- alkanut. Yrittäjä haki toimilupa-alueensa laajen- 20897: misellä pyritty vaikuttamaan palvelutasoa pa- tamista entisen Uudenmaan läänin alueelle, mut- 20898: rantavasti sekä hintoja alentavasti. Tavoitteena ta valtioneuvosto ei myöntänyt lupaa toimi- 20899: v. 1997 oli, että kansainvälisessä vertailussa pal- alueen laajentamiseen. 20900: velutaso on vähintään kuudenneksi paras ja hin- Televisio- ja radiotoimintaa koskevan lainsää- 20901: tataso kuudenneksi edullisin. Suomi on säilyttä- däntöuudistuksen valmistelu aloitettiin syksyllä. 20902: nyt edelleenkin asemansa OECD-maiden kärki- Tarkoituksena on ollut luoda yhtenäinen kehik- 20903: joukossa. Asiakaskyselyjen mukaan asiakkaat ko televisio- ja ääniradiotoiminnan harjoittami- 20904: ovat tyytyväisiä palvelutasoon; toimitusajat ovat selle. Lainsäädäntö sisältää säännökset mm. toi- 20905: lyhyitä ja televerkko on luotettava. Hintatason milupa- ja ilmoitusmenettelystä, ohjelmatoimin- 20906: osalta Suomi sijoittui viiden edullisimman maan nasta ja mainonnasta sekä rahastoon kerättävis- 20907: joukkoon ja myös palvelutasolle asetettu tavoite tä televisiomaksuista ja toiminnan harjoittajilta 20908: saavutettiin. Datasiirron maksut ovat noin 40 %, perittävistä toimilupamaksuista. Televisiolupa- 20909: matkaviestinnän alle puolet sekä paikallis- ja ul- maksut olivat Euroopan alhaisimpia. Kertomus- 20910: komaanpuhelumaksut noin 60--70% OECD- vuonna aloittivat toimintansa ensimmäinen mai- 20911: maiden keskitasosta. EU-maista Suomessa oli- nosrahoitteinen valtakunnallinen radiokanava 20912: vat toiseksi halvimmat paikallispuhelumaksut. sekä toinen kaupallinen televisiokanava. 20913: Kertomusvuoden keskeisiä toimenpiteitä oli Lehdistötukea myönnettiin viime vuonna 75 20914: mm. kesäkuun alusta voimaan tullut telemarkki- milj. mk. Lehdistötukilautakunta on esittänyt 20915: nalaki, jolla parannettiin teleyritysten mahdolli- että nykyisin jaettava nk. valikoiva lehdistötuki 20916: suuksia vuokrata kannattavasti toistensa teleyh- lopetettaisiin ja koko tukimääräraha myönnet- 20917: teyksiä. Telemarkkinalailla edistetään kilpailua täisiin pelkästään nk. parlamentaarisena lehdis- 20918: paikallispuheluista, joiden välittämisessä kotita- tötukena. 20919: louksien osalta kilpailua ei ole syntynyt samalla 20920: tavalla kuin kauko-ja ulkomaanpuheluissa. Suo- 20921: mi on aktiivisesti vaikuttanut kilpailun avaami- Liikennepalvelut 20922: seen koko Euroopassa. 20923: Liikenneministeriö valmisteli kertomusvuon- Tavaraliikenne 20924: na hallituksen esitystä laiksi yksityisyyden suo- 20925: jasta televiestinnässä ja teletoiminnan tietotur- Suomalaisen tuotannon kilpailukyvyn var- 20926: vasta sekä siihen liittyvää lainsäädäntöä. Tele- mistamiseksi liikenneministeriön tavoitteena on, 20927: palveluja käyttävien suojaaja tietoturvaa paran- että kuljetukset tulee hoitaa mahdollisimman 20928: nettaisiin siten, että säännökset koskisivat perin- vähäisellä liikenteelläja tehokkaalla logistiikalla. 20929: teisten puhelinpalveluiden lisäksi televiestinnän Tavoitteena on yhteensä 12-16 mrd. markan 20930: uusia muotoja kuten Internet-viestintää. Myös säästöt logistisissa kustannuksissa vuosina 20931: puhelinpalveluiden itsesääntelyjärjestelmän ke- 1995-1999. 20932: hittämistä koskevien hallinnollisten toimenpitei- Liikenneministeriön teettämän ulkomaisen 20933: den valmistelua jatkettiin. tutkimuksen mukaan säästötavoite on jo saavu- 20934: Postipalveluiden osalta tavoitteena v.l997 oli tettu kertomusvuoden loppuun mennessä. Sääs- 20935: turvata niiden saatavuus korkeatasoisena koko töt ovat syntyneet viiden vuoden aikana mm. 20936: maassa. Kertomusvuonna Posti jatkoi asiakas- yritysten toimintaketjujen tehostamisella ja toi- 20937: palvelun kehittämistä mm. pidentämällä postien mintojen yhteensovittamisesta tavarantoimitta- 20938: aukioloaikoja. Liikenneministeriön ja Suomen jienja asiakkaiden kanssa. Yritysten logistiikka- 20939: Posti Oy:n neuvottelun tuloksena todettiin, että kustannukset ovat Suomessa edelleen reilusti 20940: Postin nykyisestä noin 1700 toimipaikasta saa- suuremmat kuin Keski-Euroopassa (v. 1995 ne 20941: daan kaikki kansalaisten tarvitsemat postipalve- olivat keskimäärin 10,3% liikevaihdosta). Ker- 20942: lut. Jokaisessa kunnassa on oltava posti. Kilpai- tomusvuonna on kehitetty malli kuljetusyritys- 20943: lua myös postitoimintaan on tulossa. Suomen ten kilpailukyvyn vertaamiseksi eri osa-alueilla. 20944: Posti Oy:n toimiluvan lisäksi myönnettiin toinen Ministeriön tavoitteena oli kuljetusmuotojen 20945: toimilupa 1.4.1997 alkaen kolmeksi vuodeksi. yhteistyön lisääminen. Kertomusvuonna käyn- 20946: 72 20947: 20948: nistettiin eri kuljetusmuotojen yhteistyön edistä- joukkoliikenteen markkinaosuus säilyy nykyisel- 20949: miskeinoja selvittävä laaja tutkimusohjelma. lään, palvelutaso parantuu taajama-alueilla sekä 20950: Kotimaisen kuljetuselinkeinon kilpailukyvyn peruspalvelut turvataan haja-asutusalueilla. 20951: varmistamiseksi on tavoitteena ollut varmistaa Henkilöautoliikenne kasvoi viime vuonna 20952: kotimaisen lastialustonniston kasvu ja merenku- noin kaksi prosenttia. Linja-autoliikenteen mat- 20953: lun toimintaedellytykset. Suomalainen tonnisto kustajamäärät ovat kasvaneet. Osittain syynä on 20954: kuljetti 32,2 milj. tonnia v. 1997, mikä on kaik- ollut hyvän vastaanoton saaneet seutu- ja kun- 20955: kien aikojen suurin kuljetusmäärä suomalaisilla taliput, joiden hinta on pidetty edullisena julki- 20956: aluksilla. Osuus oli 42,8% kaikista merikuljetuk- sella rahoituksella. Pikavuorojen matkustaja- 20957: sista (42,2% v. 1996). Kertomusvuonna valmis- määrä on lisääntynyt 5-6 prosentin vuosivauh- 20958: tui liikenneministeriön merenkulkupoliittinen dilla. 20959: ohjelma vuosille 1997-1999,jossa esitetään kei- Rautateillä matkojen määrä lisääntyi hieman 20960: noja,joilla kauppamerenkulku saadaan kansain- yli 6 %. Myös matkat pääkaupunkiseutuliiken- 20961: välisen kilpailun yhä laajentuessa kilpailukykyi- teessä kasvoivat runsaat 7 %. Lentomatkoja teh- 20962: seksi Suomen lipun alla, jotta varmistetaan koti- tiin ennätykselliset 9,1 miljoonaa eli kymmenyk- 20963: maisen tonniston sekä alan työpaikkojen säilyt- sen edellisvuotta enemmän. 20964: täminen. Ohjelmassa on myös selvitetty keinoja Yhteenvetona voidaan todeta, että joukkolii- 20965: aluskannan uudistumiseksi entistä ympäristöys- kenteen markkinaosuus on kasvanut. 20966: tävällisemmäksi, turvallisemmaksi ja paremmin Joukkoliikenteen saatavuutta ja palvelutasoa 20967: jääolosuhteisiin soveltuvaksi. Kertomusvuonna on pyritty turvaamaan liikenneministeriön käy- 20968: valmistui myös satamapoliittinen ohjelma, jonka tettävissä olevalla määrärahalla. Rautateiden 20969: tarkoituksena on edistää satamapolitiikan yh- matkustajaliikenteen junakilometreistä noin 20970: teensovittamista valtion ja muiden tahojen kans- puolet on liikenneministeriön ostoliikennettä 20971: sa. (236 milj. mk). Ostoliikenteen vuosisuorite oli 20972: Venäjän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuut- kaukoliikenteessä noin 1 340 miljoonaaja lähilii- 20973: ta pyrittiin parantamaan yhteistyössä Venäjän kenteessä noin 350 miljoonaa henkilökilometriä. 20974: viranomaisten kanssa. Liikenne on sujuvoitunut, Keskisuurten kaupunkien ja maaseudun linja- 20975: mutta rajanylityksissä on kuitenkin edelleen mo- autoliikenteestä 40% on ostoliikennettä tai kau- 20976: nia tullaukseen ja maksuihin liittyviä ongelmia. punkien valtionavun piirissä olevaa liikennettä. 20977: Tavaraliikennettä ei pääsääntöisesti tueta val- Kertomusvuonna noin 147 milj. markan alueelli- 20978: tion varoin. Liikenneministeriön pääluokasta sen runkoliikenteen palveluostot turvasivat noin 20979: maksettava voimassa oleva tukimuoto on ulko- 5 400 päivittäistä arkivuoroa,joita käytti noin 17 20980: maanliikenteen kauppa-alusluetteloon merki- miljoonaa matkustajaa. Kunnille myönnettiin 20981: tyille lastialuksille maksettava tuki 117 milj. mk. paikallisliikenteen palveluostoihin, lippualen- 20982: Tuki vastaa suuruudeltaan miehistön palkoista nuksiin sekä joukkoliikenteen kehittämiseen 58 20983: maksettujen verojen ja sosiaaliturvamaksujen milj. markkaa. Kehittämistoimilla on turvattu 20984: määrää. Lisäksi maksettiin 35 milj. mk alushan- joukkoliikenteen kehittämistä taloudellisesti ter- 20985: kintojen korkotukea, joka on peräisin aiempina veeseen suuntaan sekä edistetty markkinaosuu- 20986: vuosina myönnetyistä lainoista. den säilyttämistä. 20987: Joukkoliikenteen hintakehitys suhteessa ylei- 20988: seen kuluttajahintaindeksiin sekä henkilöauton 20989: Henkilöliikenne käyttökustannuksiin on kuviossa 20. Hintojen 20990: kehitys vaikuttaa toisaalta joukkoliikenteen ase- 20991: Valtio tukee yksilökohtaisten kuljetuspalve- maan suhteessa esimerkiksi henkilöauton käyt- 20992: luiden käyttöä sekä edistää joukkoliikenteen töön, mutta myös joukkoliikenteen sisäiseen ja- 20993: käyttöä. Valtion varoja joukkoliikennepalvelui- koon. 20994: hin käytetään yhteensä vuosittain noin 1,7 mrd. 20995: mk, josta eniten sosiaali- ja terveyssektorilla. Lii- 20996: kenneministeriön pääluokassa olevaa joukkolii- Liikenteen infrastruktuuri 20997: kennepalveluiden järjestämiseen olevaa määrä- 20998: rahaa käytettiin 467 milj. mk v. 1997. Liikenneverkoston palvelutason osalta tavoit- 20999: Liikenneministeriön asettamina tavoitteina v. teina oli, että verkostoa ylläpidetään ja kehite- 21000: 1997 oli, että joukkoliikenteen ja kevyen liiken- tään koko maassa liikenteen tarpeiden mukaises- 21001: teen toimintaedellytyksiä parannetaan ja että ti elinkeinoelämän kilpailukykyä edistäen erityi- 21002: 73 21003: 21004: Kuvio 20. 21005: 21006: JOUKKOLIIKENTEEN HINTAKEHITYS SUHTEESSA KULUTTAJAHINTOIHIN 21007: JA HENKILÖAUTOILUN HINTAKEHITYKSEEN 21008: 21009: 21010: 21011: 21012: 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 21013: -+-- Taksimatkat - - Laivamatkat 21014: -A- Lentomatkat -X- Junamatkat 21015: ----e- Pitkät linja-automatkat __._ Paikallismatkat 21016: -Henkilöauton käyttökustannukset -Kuluttajahinnat 21017: 21018: 21019: 21020: sesti pääliikenneverkolla. Myös vähäliikenteis- sen kunnossapidosta 15 vuoden ajan. Yhtiölle 21021: ten verkkojen päivittäinen liikennöitävyys turva- maksetaan korvausta vuosittain liikennemäärien 21022: taan sekä niiden kunto pyritään säilyttämään ja perusteella sen jälkeen kun tie on avattu liiken- 21023: rautateiden osalta parantamaan. teelle. 21024: Tieverkon osalta tavoitteinaja niiden toteutu- Rataverkon osalta tavoitteina ja niiden toteu- 21025: mina olivat: tumina olivat: 21026: * talvihoidon tavoitetaso saavutetaan 89 pro- * palvelutasoluokasta 2 (henkilö liikenteen no- 21027: senttisesti päätieverkolla. Toteutuma oli 92 %. peustaso 120-140 km/h) saa siirtyä 27 km luok- 21028: *huonokuntoisten päällystettyjen teiden kilo- kaan 3 (henkilöliikenteen nopeustaso 60-120 21029: metrimäärä on enintään 6 200. Toteutuma oli km/h, tavaraliikenteen nopeustaso 60-100 km/ 21030: 6077. h)ja 113 km luokasta 3luokkaan 4 (tavaraliiken- 21031: * raskaan liikenteen matka-aikaa vähenne- teen nopeustaso 40-80 km/h). Palvelutaso to- 21032: tään päätieverkolla 31 500 tuntia. Toteutuma oli teutui tavoitteen mukaisena. 21033: 29 600. * nopeusrajoitukset saavat lisääntyä enintään 21034: *sidotun pääoman kiertonopeus on 3,0. To- 90 kilometriä; toteutuma 4 km. 21035: teutuma oli 3,2. * radanpidosta aiheutuneiden yli 5 minuutin 21036: Tielaitos saavutti muut tavoitteet lukuun otta- myöhästymisiä saa olla henkilöliikenteessä yh- 21037: matta raskaan liikenteen matka-aikojen vähen- teensä enintään 1 333 tuntia. Toteutuma oli 1 922 21038: tämistä. tuntia. 21039: Kertomusvuonna oli käynnissä 22 kehittämis- * radanpidon tuotteiden yksikkökustannuk- 21040: hanketta, viisi hanketta valmistui. Ensimmäise- set alenevat vähintään 3 %vuodessa. Tietoperus- 21041: nä nk. jälkirahoitushankkeena aloitettiin valtatie taa kehitetään, tietoa ei vielä ole. 21042: 4 Järvenpää-Lahti-välinen osuus. Valtio ja ra- Kertomusvuoden lopussa verkon huonon 21043: kennusyhtiö tekivät sopimuksen, jonka mukaan kunnon takia asetettujen liikennerajoitusten 21044: yhtiö suunnittelee ja rakentaa tien sekä vastaa määrä oli noin 800 km, mikä määrä on nykyisellä 21045: 10 380217L 21046: 74 21047: 21048: rahoitustasolla kääntymässä laskusuuntaan. kevään vuoksi normaalia pitempi. Keskimääräi- 21049: Myöhästymisiä oli huomattavasti yli tavoitteen nen enintään neljän tunnin odotusaika saavutet- 21050: ja lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna. Syynä tiin. Vain noin 13 %aluksista joutui odottamaan 21051: olivat lähinnä ratatyöt. avustusta. Odottamaan joutuneiden keskimää- 21052: Kertomusvuonna jatkuivat kehittämishank- räinen odotusaika oli noin 5 tuntia. 21053: keet. Rataosuuden Tampere-Rauma sähköistys Kertomusvuonna tilattiin talvimerenkulun 21054: valmistui, jolloin rataverkosta on sähköistyksen sujuvuutta turvaamaan uusi monitoimimurtaja. 21055: piirissä noin 40 %. Syksyn lisäbudjetissa päätet- Kertomusvuonna valmistui vesiväyläohjelma 21056: tiin Leppävaaran kaupunkiradan rakentamises- vuosille 1998-2007. Raportissa linjataan tule- 21057: ta, kustannusarvio 800 milj. mk. Ratahankkeen vien vuosien haasteet vesiväylänpidolle. Syksyn 21058: toteutuminen lisää joukkoliikenteen kilpailuky- lisäbudjetissa varauduttiin Kokkolan väylällä si- 21059: kyä pääkaupunkiseudulla sekä lisää rantaradan jaitsevien ammusten raivaamisesta aiheutuviin 21060: kapasiteettia. ylimääräisiin kustannuksiin. 21061: Meriväylien osalta tavoitteina ja toteutumina Ilmailulaitos liikelaitoksena vastaa lentolii- 21062: olivat: kenteen tarvitsemasta infrastruktuurista. Ilmai- 21063: *talvella auki pidettävien satamien lukumää- lulaitoksen investoinnit olivat yhteensä noin 250 21064: rä 23, mikä toteutui milj. mk. Kertomusvuonna otettiin käyttöön 21065: * alusten odotusajat saavat olla jäänmurron Helsinki-Vantaan Vip-terminaali ja aloitettiin 21066: osalta keskimäärin enintään 4 t ja luotsauksen kolmannen kiitotien rakentaminen sekä keski- 21067: osalta 0 tuntia; kumpikin toteutuivat terminaalin toisen vaiheen rakentaminen. Inves- 21068: * kauppamerenkulun taloudellisuus (mk/ kul- tointiohjelmasta huolimatta Ilmailulaitoksen 21069: jetettu tonni) 8,5 mk; toteutunut 7,0 mk. Väylä- hintataso on kansainvälisesti kilpailukykyinen. 21070: toiminnan kustannukset väyläkilometriä kohti: Se alensi kansainvälisen liikenteen maksuja 4 % 21071: tavoite 15 105 mk, toteutuma 14 428 mk ja kansainvälisessä vertailussa Helsinki-Van- 21072: * luotsauksen taloudellisuus: yksikkökustan- taan lentoasema on nyt Pohjoismaiden edullisin 21073: nustavoite 214 mk/mpk, toteutuma 203 mk/mpk sekä Euroopan tasolla kuudenneksi halvin. 21074: Jäätalvi 1996-1997 oli leuto, mutta kylmän 21075: 21076: 21077: 56. Valtion väylämenot 21078: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 21079: Miljoonaa markkaa 21080: 21081: Tienpidon muut menot ................................... 273 303 318 281 263 252 249 252 21082: Tienpito, kehittäminen .................................... 1 553 1 812 1 701 1 395 1 387 1 090 880 827 21083: Perustienpito .................................................... 3 568 3 616 3 639 3 601 3 797 3466 3173 3 237 21084: Radanpito, kehittäminen ................................. 307 365 567 607 712 355 340 204 21085: Perusradanpito ................................................. 908 941 1000 882 1 238 1 820 1 739 2 090 21086: Merenkulkulaitoksen toimintamenot ............. 606 654 641 643 647 654 729 735 21087: Vesiväylien kehittäminen ................................ 59 67 126 144 87 78 92 72 21088: Jäänmurto ........................................................ 15 10 137 64 155 179 154 340 21089: Yhteensä ........................................................... 7 289 7 768 8129 7 617 8286 7 894 7 356 7 757 21090: 21091: 21092: 21093: 57. Väylälaitosten omaisuus, korot ja poistot 31.12.1997, milj. mk 21094: Merenkulkulaitos Tielaitos Ratahallintokeskus 21095: 21096: Väyläomaisuus yhteensä .......................................... 3 118 91 024 14532 21097: Poistot ......................................................................... 141 2 407 1171 21098: Korko väyläomaisuudelle, 4% ................................ . 128 3 641 580 21099: Poistot ja korko yhteensä .......................................... 269 6048 1 751 21100: Investoinnit yhteensä 1997 ....................................... 484 3 183 1334 21101: Ylläpitomenot yhteensä 1997 .................................. . 680 1 970 979 21102: Väylänpidon menot yhteensä .................................. . 1164 5153 2 313 21103: Poistot, korot ja ylläpitomenot yhteensä ................ . 949 8 018 2 730 21104: 75 21105: 21106: Merkittävimmät määrärahojen (taulukko 56.) vähentäminen sekä meriturvallisuutta koskevan 21107: muutokset 1990-luvulla ovat olleet tienpidon lainsäädännön kehittäminen. 21108: määrärahojen vähentyminen, erityisesti tiever- Kauppamerenkulun väylillä tapahtui 19 on- 21109: kon kehittämisessä ja toisaalta radanpidon mää- nettomuutta eli neljä vähemmän kuin edellisenä 21110: rärahojen kasvu johtuen perusparannuksista. vuonna. Suomalaisille tai Suomen aluevesillä 21111: Väylälaitosten omaisuus inventoitiin vuoden liikkuneille ulkomaalaisille aluksille tapahtui yh- 21112: 1997 lopussa nk. valtion aloittavan taseen laati- teensä 48 onnettomuutta, mikä on kuusi enem- 21113: misen yhteydessä. Väylälaitosten omaisuus on män kuin edellisenä vuonna. Yksi ihmishenki 21114: yhteensä II 0 mrd. mk. Taulukossa 57 on yhteen- menetettiin. 21115: veto omaisuudesta, pääomakustannuksista sekä Estonia-onnettomuuden kansainvälisen tut- 21116: ylläpitomenoista. kiotakomission raportin perusteella on ryhdytty 21117: erilaisiin turvallisuutta parantaviin toimenpitei- 21118: siin. Veneilyturvallisuuteen liittyvän lainsäädän- 21119: nön uudistamistyö saatettiin päätökseen. Luot- 21120: Liikenne turvallisuus- ja ympäristöhaittojen sauslainsäädäntöä uudistettiin. 21121: vähentäminen Lentoliikenteen osalta tavoitteena oli, ettei lii- 21122: keilmailussa tapahdu kuolemaanjohtavia onnet- 21123: Liikenneturvallisuus tomuuksia. Tavoite saavutettiin. Ilmailulaitok- 21124: sen lennonvarmistusjärjestelmän turvallisuutta, 21125: Tieliikenteen osalta tavoitteena oli liikenne- laatua ja tehokkuutta selvittämään liikennemi- 21126: turvallisuusohjelman mukaisin toimin toteutet- nisteriö tilasi kuluvan vuoden alussa ulkomaisen 21127: tuna vähentää liikennekuolemien määrä puoleen konsultin. 21128: vuodesta 1989 (734) vuoteen 2000 mennessä. 21129: Liikennekuolemat ovat vähentyneet koko Ympäristöhaittojen minimoiminen 21130: 1990-luvun lukuun ottamatta kertomusvuotta, 21131: jolloin kuolleiden määrä lisääntyi noin 9% nous- Tavoitteena oli, että liikennejärjestelmien 21132: ten 440:een. suunnittelun ja hoidon lähtökohtana on kestä- 21133: Valtioneuvosto hyväksyi kertomusvuonna vän kehityksen periaate. Ajoneuvojen pakokaa- 21134: tieliikenneturvallisuuden edistämistä koskevan supäästöjä koskevien v. 2000 voimaan tuleviksi 21135: periaatepäätöksen, joka sisälsi useita keinoja suunniteltujen direktiivien valmistelussa tuo- 21136: turvallisuuden edistämiseksi. Tienpidon toimin daan esille pohjoisten olojen vaatimukset. Tue- 21137: vähennetään vuosittain 40-60 henkilövahin- taan ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentä- 21138: ko-onnettomuutta. Tielaitokselle oli tavoitteek- mistä EU:n toimin. Kioton ilmastokokous hy- 21139: si asetettu 60 onnettomuuden vähentäminen to- väksyi vuoden 1992 ilmastosopimukseen lisättä- 21140: teutuman oltua 54. Liikenneministeriössä muu- vän pöytäkirjan sitovista päästötavoitteista. 21141: tettiin ajoneuvojen rakennetta ja muutoksia Keskimääräiseksi tavoitteeksi tuli 5 prosentin 21142: koskevia säännöksiä. Lisäksi vaarallisten ainei- vähennys vuoden 1990 tasosta. ED-maille hy- 21143: den kuljetuksiin liittyviin säädöksiin tehtiin väksyttiin 8 prosentin vähentämistavoite, jonka 21144: muutoksia. Kevyen liikenteen liikennesääntöjä kohdistaminen maittain on vielä kesken. Vuonna 21145: uudistettiin. 1994 hyväksytyn ympäristöohjelman toimenpi- 21146: Rautatieliikenteessä tavoitteena oli että juna- teitä jatkettiin. Kertomusvuonna valmistui toi- 21147: liikenneonnettomuuksissa ei kuole matkustajia nen seurantaraportti. 21148: ja tasoristeysvahinkoja vähennetään. Liikenneministeriö asetti kertomusvuonna 21149: Matkustajia ei kuollut, mutta tasoristeysva- työryhmän selvittämään tieliikenteen merkitystä 21150: hinkojen määrä lisääntyi edellisen vuoden 40:stä ja mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähen- 21151: 52:een. Nämä tapahtuivat pääasiassa vähäliiken- tämisessä. 21152: teisillä rataosilla. Useamman vuoden tarkaste- Kaikkien liikennemuotojen päästöjen ja ener- 21153: lussa suuntana on vahinkojen väheneminen. Ris- giankulutuksen laskentaan on kehitetty yhtenäi- 21154: teysonnettomuudet vähentyvät tasoristeysten nen laskentamalli. Liikenneministeriön rahoitta- 21155: poistamisen myötä. Automaattinen kulunval- man Lipasto 96-järjestelmän avulla voidaan 21156: vontajärjestelmä on käytössä koko maassa v. määritellä kunkin liikennemuodon ilmapäästöt. 21157: 2001. Tieliikenne aiheuttaa eniten päästöjä, seuraavak- 21158: Merenkulussa asetettiin tavoitteeksi kauppa- si ulkomaanliikenteen laivat ja sen jälkeen seu- 21159: merenkulussa liikenneonnettomuuksien määrän raavana lentoliikenne ja rautatieliikenne. 21160: 76 21161: 21162: Kuvio21. 21163: TIELIIKENTEEN PÄÄSTÖJEN KEHITYS 21164: 21165: 21166: 21167: 21168: 0.0+4~~~~~~~~-r~-r~r+~~-r~r+,_~-r~r+~rT~ 21169: 21170: 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2016 21171: ---Häkä - - - Hiilivedyt - • • Typenoksidi 21172: 21173: ~Hiukkaset --o-- Hiilidioksidi 21174: 21175: Liiketoiminta ja maksullinen palvelutoiminta koa määritettäessä otetaan huomioon yrityksen 21176: tulos, kehitysvaihe, investointitarve, kilpailuti- 21177: Liiketoiminta lanne sekä muut yritys- ja toimialakohtaiset eri- 21178: tyispiirteet. 21179: Hallinnonalan yhtiöiden ja liikelaitosten ylei- Kaikki yritykset ovat olleet kannattavia ja 21180: senä tuloutustavoitteena oli 10% valtion sijoitta- pääsääntöisesti ne ovat ylittäneet niille asetetut 21181: malle pääomalle palveluja tuottavissa yrityksis- tulos- ja tuloutustavoitteet. Taulukossa 58 on 21182: sä. Pitkävaikutteisilta yhteiskunnallisilta infra- kuvattu alla olevien valtionyhtiöiden ja liikelai- 21183: struktuurilaitoksilta edellytetään vähintään 4 tosten liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut. 21184: prosentin tuottovaatimusta. Tuloutusta ja osin- 21185: 21186: 21187: 58. Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut 21188: Tase Liikevaihto Käyttökate Tulos ennen vero- Sijoitetun pää- Voiton tuloutus/ 21189: ja ja varauksia oman tuotto Osingot 21190: 31.12.1997 1997 1997/96 1997 1997 1996 1997 1997 21191: Milj.mk Muutos,% % Milj.mk % Milj.mk 21192: llmailulaitos .................. 3 036 971 16,5 32,0 72 44 2,5 22 21193: Raskone ......................... 76 89 15,0 7,4 2 -2 3,6 21194: VR-konserni .................. 8 462 6204 16,4 581 8,8 150 21195: VR Osakeyhtiö .............. 3 385 3 538 6,0 15,9 309 13,8 21196: VR Rata Oy .................... 1 310 1 552 -20,0 10,3 17 21,9 21197: Suomen 21198: Autokatsastus Oy ......... 229 288 3,2 15,8 24 12 11,8 4 21199: Suomen PT-konserni ... 15 212 13 127 14,0 28,0 2 381 1 660 22,4 1100 21200: Telecom Finland-kons. 9 713 7 722 20,0 37,8 1 788 1 012 28,5 21201: Suomen Posti-konserni 2729 5 507 6,0 10,6 456 523 51,3 21202: Finnair-konserni ........... 7 139 8 058 9,0 13,7 630 430 15,9 145 21203: (1.4.1997-31.3.1998) (valtiolle 87) 21204: Yleisradio Oy (1996) ..... 2 805 2 036 3,6 19,5 65 141 8,5 21205: 77 21206: 21207: Yhtiöjärjestelyjä jatketaan. Eduskunta hy- Maksu/linen palvelutoiminta 21208: väksyi syksyn lisäbudjetissa Suomen PT-konser- 21209: nin jakamisen kahdeksi erilliseksi, valtion omis- Merkittävät tulot perii merenkulkulaitos väy- 21210: tamaksi yhtiöksi kuluvan vuoden heinäkuun lämaksutulojen ollessa 409 milj. mk ja luotsaus- 21211: alusta lukien. Samalla eduskunta myönsi valtuu- maksujen ollessa 125 milj. mk. Kummankin osal- 21212: det laskea telekonsernin valtion omistuksen 51 ta tulot ylittivät budjettitavoitteet. Väylämak- 21213: prosenttiin. Posti jää valtion sataprosenttisesti sulie asetettiin kustannusvastaavuustavoitteeksi 21214: omistamaksi yhtiöksi. Liikelaitoksena toimivan 79,1 %ja toteutuma oli 84%. Luotsausmaksujen 21215: Raskoneen yhtiöittämistoimenpiteitä jatkettiin. kustannusvastaavuustavoite oli 58,2 % toteutu- 21216: VR-konsernin toimintaan aiheuttaa muutoksia neen ollessa 63,2 %. 21217: mm. rataverkon avaaminen Liikenneministeriö, Telehallintokeskus sekä 21218: Ajoneuvohallintokeskus perivät lähinnä julkis- 21219: oikeudellisista suoritteista maksuja. Kaikkien 21220: näiden osalta on toiminta ollut kustannukset 21221: kattavaa, eräiltä osin hieman ylijäämäistä. Muut 21222: virastot ja laitokset perivät liiketaloudellisia suo- 21223: ritteita, joiden osalta toiminta oli kannattavaa. 21224: 21225: 21226: 21227: 21228: 3.10. KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN 21229: HALLINNONALA 21230: Ympäristön kuvaus vääristäviä tekijöitä ja kilpailun esteitä ottaen 21231: huomioon myös kuluttajanäkökohdat. 21232: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- Kertomusvuonna suomalaiset yritykset valta- 21233: alan talousarvioiden mukaiset menot v. 1997 oli- sivat kansainvälisiä markkinoita entistä menes- 21234: vat 4,940 mrd. mk, henkilötyövuodet 5 31 O,josta tyksekkäämmin johtuen muun muassa Euroo- 21235: ministeriössä 339. pan unionin sisämarkkinoiden ja globaalien ver- 21236: Kauppa- ja teollisuusministeriön toimintaa v. kostojen kehittymisestä. Näkymät Suomen lähi- 21237: 1997 ovat ohjanneet hallitusohjelma ja valtio- alueilla paranivat EU:n laajentumissuunnitelmi- 21238: neuvoston kehyspäätös, hallituksen hankesalk- en ja -päätösten myötä. Toimintaympäristön 21239: ku, eduskunnalle annettu elinkeinopoliittinen se- muutokselle oli ominaista myös kilpailun kiristy- 21240: lonteko, teollisuuspoliittinen visio, valtioneuvos- minen Suomessa ja sisämarkkinoilla, mistä hyö- 21241: ton pk-poliittinen periaatepäätös ja pk-yrityspo- tyvät lopulta sekä kuluttajat että yritykset. 21242: liittinen ohjelma, talouspoliittisen ministerivalio- 21243: kunnan päätökset valtion omaisuuden myynnis- 21244: tä saatavien tulojen kohdentamisesta sekä tiede- Hallinnonalan tulosalueet ja määrärahojen 21245: ja teknologianeuvoston valmistelema suunnitel- jakautuma 21246: ma t&k-toiminnan lisäpanostuksesta, työvoima- 21247: ja elinkeinokeskusten perustaminen, valtioneu- 59. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tu- 21248: voston periaatepäätös energiapolitiikasta ja losalueet sekä vuoden 1997 määrärahat ja niiden 21249: energiasäästön toteutumisesta, energiapoliitti- käyttö 21250: nen selonteko sekä valtioneuvoston periaatepää- Tulosalue Talousarviot Tilinpäätös 21251: tös valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämis- Milj.mk 21252: ohjelmaksi. 21253: Teknologiapolitiikka ............ . 2 389,9 2 277,5 21254: Hallitusohjelman kaksi keskeistä tavoitetta, Yrittäjyys ja pk-politiikka .... . 988,3 853,1 21255: työllisyyden parantaminen ja valtion menojen Kansainvälistyminen .......... . 454,8 403,3 21256: vähentäminen korostavat yritysten yleisten toi- Kilpailu ja kuluttajat ............ . 79,1 79,1 21257: mintaedellytysten luomisen merkitystä. Elinkei- Energia ................................. . 158,8 120,2 21258: nopolitiikan tulee keskittyä toimenpiteisiin, jot- Hallinto ................................. . 262,7 251,5 21259: ka edistävät markkinoiden tehokasta toimintaa Muut ...................................... 606,1 582,2 21260: ja yritysten välistä kilpailua, poistavat kilpailua Yhteensä .............................. . 4939,7 4566,9 21261: 78 21262: 21263: Edellä mainittujen kuuden tulosalueen lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan 21264: myös palvelut ja ympäristö olivat hallinnonalan tulostavoiteasiakirja vuodelle 1997 yllämainitun 21265: tulosalueita, mutta koska ne sisältyvät yhtenä tulosaluejaottelun mukaisesti. 21266: tekijänä muihin tulosalueisiin, ao. alueille ei osoi- 21267: tettu erillisiä määrärahoja. Erityisrahoitus ja ra- 21268: kennepolitiikka, jotka sisältyvät lähinnä sekto- Teknologiapolitiikka 21269: riin "muut", ovat kauppa- ja teollisuusministe- 21270: riön tulosalueina vasta v. 1998. Tulosalueen keskeisenä tulostavoitteena oli 21271: parantaa teknologian ja tutkimuksen hyödyntä- 21272: misedellytyksiä yritysten teknologisen kilpailu- 21273: Tulokset tulosalueittain kyvyn parantamiseksi sekä kehittää teknistä inf- 21274: rastruktuuria, kansallista laatupolitiikkaa sekä 21275: Vuoden 1997 talousarvion pääluokkaperuste- teknistä tarkastusta ja turvallisuutta kansainvä- 21276: luissa hallinnonalalle on asetettu seuraava kes- lisiä vaatimuksia vastaavasti elinkeinoelämän 21277: keinen tulostavoite: myötävaikuttaa suotuisaan toimintaedellytysten turvaamiseksi. 21278: talous- ja työllisyyskehitykseen lisäämällä teol- Aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti val- 21279: lista toimeliaisuutta, tukemalla teknologista tut- tion tutkimusrahoitus kasvaa vuoteen 1999 men- 21280: kimus- ja kehitystyötä sekä pk-yrityksiä välittö- nessä 2,9 prosenttiin bruttokansantuotteesta. 21281: min ja välillisin rahoitus-, neuvonta- ja koulutus- Vuonna 1997 kokonaispanostus oli 2, 7 % brutto- 21282: toimenpitein, edistämällä valtioneuvostonjoulu- kansantuotteesta eli noin 16,9 mrd. mk. Rahoi- 21283: kuussa 1995 tekemien periaatepäätösten mukai- tusosuuden kasvun on mahdollistanut ennen 21284: sesti energiansäästöä ja uusiutuvien energialäh- muuta valtionomaisuuden myynnistä saadut tu- 21285: teiden käyttöä sekä energiamarkkinoiden kilpai- lot. Hallinnonalan teknologiamäärärahoista 21286: lu-, ympäristö- ja turvallisuusnäkökohtia sekä pääosa kanavoitiin Teknologian kehittämiskes- 21287: helpottamalla pk-yritysten kansainvälistymistä. kuksen (Tekes) kautta, jonka myöntämisvaltuu- 21288: Tästä keskeisestä tulostavoitteesta on johdettu det kasvoivat kertomusvuonna 350 milj. mk. 21289: 21290: 21291: 21292: Kuvio 22. 21293: 21294: T&K-MENOJEN OSUUS BKT:STA ERÄISSÄ OECD-MAISSA 21295: % 21296: 3.5 21297: 21298: 3 21299: 21300: 2.5 21301: 21302: 2 21303: 21304: 1.5 21305: 21306: 1 21307: 21308: 0.5 21309: 21310: 0 21311: 85 90 92 94 96 97* 98 99 21312: •Eu r:::JSuomi DRuotsi 21313: * Tilastokeskuksen ennakkotieto 21314: 79 21315: 21316: Teknologiapolitiikan suunnittelun ja teknolo- periaatepäätöstä pk-poliittisesta ohjelmasta, 21317: gian edistämistä palvelevan tietopohjan vahvis- joka on keskeinen elementti tulostavoitteita to- 21318: tamiseksi julkaistiin uusi teknologian tutkimuk- teutettaessa. Pk-yrityspoliittisen ohjelman poh- 21319: sen ohjelma. Muutossuuntien ennakoimiseksi ja jalta yritysten toimintaympäristön ja työelämän 21320: visioimiseksi kartoitettiin tulevaisuuden avain- kehittämistä jatkettiin ministeriön eri toimenpi- 21321: teknologioita ja teknologisia kehitystarpeita. teillä, muun muassa edistämällä yrittäjyyttä, vai- 21322: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, Tekesin kuttamalla pk-yritysten kehittämispalveluiden 21323: ja Geologian tutkimuskeskuksen toimintaa kysyntään ja tarjontaan sekä jatkamalla pk-yri- 21324: suunnattiin em. tavoitteiden saavuttamiseksi tu- tysten lupa-, ilmoitus- ja tiedotusvelvoitteiden 21325: losohjauksella kuten Keksintösäätiönkin. Viras- keventämiseen tähtäävää valmistelua. Lisäksi 21326: tojen toimintaa ohjattiin myös tehtyjen arvioin- kehitettiin kilpailulainsäännöstöä siten, että voi- 21327: tien pohjalta. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tu- daan paremmin ehkäistä pk-yritysten kilpailuti- 21328: kemisen vaikutusten arviointia varten opetusmi- lannetta vaikeuttavia monopoli- ja oligopoliti- 21329: nisteriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö aset- lanteita. 21330: tivat yhteisen riippumattoman työryhmän vuo- Vuonna 1997 toteutettiin yli 3 000 koulutus- 21331: siksi 1998-2000. Tietoyhteiskuntaa kehitettiin päivää ja 13 000 yrityskohtaista konsultointipäi- 21332: edistämällä verkottumista, josta pääosa tapah- vää, lisäksi analysoitiin ja kehitettiin yli 900 yri- 21333: tuu teknologia-alueen laitosten toimenpitein. tysideaa sekä laadittiin yritystoiminnan kehittä- 21334: Teknistä tarkastusta koskevaa tulostavoitetta misohjelma lähes 900 toimivalle yritykselle. Pk- 21335: toteutettiin muun muassa yhtiöittämällä liikelai- yritysten kehittämispalvelutoiminta suunnattiin 21336: tosmuotoinen Teknillinen tarkastuskeskus ker- hallituksen elinkeinopoliittisen selonteon mukai- 21337: tomusvuoden lopussa. Vuoden 1998 alusta lu- sesti myös palvelualan yrityksille. Yritysten pe- 21338: kien sen toimintaa jatkaa uusi valtionyhtiö rustamista, kilpailukyvyn vahvistamista ja yri- 21339: Inspecta Oy. tysten toimintaympäristön kehittämistä vahvis- 21340: Kertomusvuonna kauppa- ja teollisuusminis- tettiin myöntämällä yritystuesta annetun lain 21341: teriö suoritti yhteistyössä Keskuskauppakama- nojalla investointi tukea, pk-yritysten kehittämis- 21342: rinja Suomen Yrittäjien kanssa kyselytutkimuk- tukea sekä yritysten toimintaympäristötukea 535 21343: sen koskien suomalaisyritysten toimintaympä- milj. mk. Myönnetyillä tuilla arvioidaan myötä- 21344: ristöön liittyvien kilpailukykytekijöiden laatua. vaikutettavan lähivuosina noin 8 500 uuden työ- 21345: Tammikuussa 1998 ministeriö julkaisi hankkees- paikan syntymiseen ja parannettavan lähes 21346: ta raportin. Ministeriön hallinnonalan kannalta 16 000 työpaikan kilpailukykyä. 21347: raportin yhdeksi merkittäväksi tulokseksi voi- Työvoima- ja elinkeinokeskukset aloittivat 21348: daan lukea se, että yritykset pitävät yhtenä kes- toimintansa syyskuussa 1997. Keskusten perus- 21349: keisenä kilpailukykytekijänä yritysten ulkopuo- tamisen tavoitteena on palvelujen parantaminen, 21350: lisen t&k-toiminnan tasoa. alueellisten elinkeinopoliittisten toimenpiteiden 21351: nykyistä parempi koordinointi sekä toiminnan 21352: tehokkuuden ja taloudellisuuden parantaminen. 21353: Yrittäjyys ja pk-politiikka Työvoima- ja elinkeinokeskusten aloittamiseen 21354: liittyvässä valmistelutyössä kiinnitettiin erityistä 21355: Yrittäjyyden ja pk-politiikan tulosalueen tu- huomiota yritysten rahoitushankkeiden yhden- 21356: lostavoitteita olivat pk-yritysten toimintaympä- mukaiseen käsittelyyn keskusten eri osastoilla. 21357: ristön kehittämiseen vaikuttaminen mahdollista- Kertomusvuonna käynnistettiin yritystuesta 21358: malla niille hyvät aloitus-, kasvu- ja toiminta- annetun lain uudistustyö. Laki yritystuen yleisis- 21359: edellytykset sekä tasaveroiset kilpailuedellytyk- tä ehdoista käsiteltiin ja hyväksyttiin eduskun- 21360: set EU :n sisämarkkinoilla. Lisäksi tavoitteena oli nassa kertomusvuoden aikana ja se tuli voimaan 21361: työelämää pk-yrityksessä parantavien toimenpi- vuoden 1998 alusta. Tämä puitelaki on keskeinen 21362: teiden edistäminen, pk-yritysten kasvu- ja kilpai- osa hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettua yri- 21363: lukykyä vahvistavien hankkeiden edistäminen tystuen uudistamista. Laki asettaa yritystuille 21364: sekä elinkelpoisten pk-yritysten määrän, tuotan- yhtenäiset periaatteet, edellyttää tukiohjelmilta 21365: non sekä työllisyyden lisääminen. määräaikaisuutta ja velvoittaa selvittämään tu- 21366: Kauppa- ja teollisuusministeriö leikkasi ker- kiohjelmien vaikuttavuuden sekä määrää tukien 21367: tomusvuonna yritystukia hallitusohjelman mu- valvonnasta. 21368: kaisesti (1,9 mrd. mk vuosien 1996-1999 aika- Vuonna 1997 tehty valtion erityisrahoitussel- 21369: na) ja toteutti v. 1997 valtioneuvoston 2.5.1996 vitys ja vireillä oleva valtion erityisrahoitusuu- 21370: 80 21371: 21372: distus tukevat hallitusohjelmaa ja kauppa- ja viointi ja vuoden lopulla ministeriö asetti selvi- 21373: teollisuusministeriön hallinnonalan tulostavoit- tysmiehen selvittämään valtion varoin tuetun 21374: teita. Keskeisimmät tavoitteet ovat työllisyyttä ja matkailunedistämisen tavoitteita ja organisoin- 21375: kasvua tukevan toimintaympäristön kehittämi- tia Suomessa. 21376: nen sekä elinkeinopolitiikan toimenpiteiden koh- Yritysten kansainvälistymishankkeiden tukea 21377: distaminen markkinoiden toimintapuutteisiin. suunnattiin eniten metalliteollisuuden yrityksille, 21378: Syksyllä 1997 käynnistyneellä valtion erityisra- noin 30%. Toiseksi eniten tukea kohdistettiin 21379: hoitusuudistuksella pyritään parantamaan eri- liike-elämää palveleville yrityksille erityisesti 21380: tyisesti pk-yritysten vientirahoitusmahdollisuuk- suunnittelu-, tietotaito- ja ohjelmistotuotannon 21381: sia yhdistämällä Valtiontakuukeskuksen ja Kera aloilla. Korkean teknologian toimialoilla tuettiin 21382: Oyj:n toiminnot. Uudistuksen myötä poistuu erityisesti niiden hankkeiden kaupallistamista, 21383: eräitä nykyisiä toiminnan päällekkäisyyksiä, val- joihin Teknologian kehittämiskeskus oli myön- 21384: tion erityisrahoitustoiminta tehostuu sekä sen tänyt tuotekehitystukea. Vientisuunnitelman 21385: läpinäkyvyys lisääntyy. kansainvälistymistuen käyttämisestä esitti 1 543 21386: yritystä. 21387: Vientiä harjoittavien yritysten tasavertaisen 21388: Kansainvälistyminen kilpailuaseman turvaamiseksi myötävaikutettiin 21389: vientitakuulain muuttamiseen siten, että Val- 21390: Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn turvaa- tiontakuukeskuksen myöntämien vientitakuiden 21391: minen, tehokas vienninedistämisorganisaatio kokonaisvastuurajaa ja laissa tarkoitettujen eri- 21392: sekä tehokas ja yritysten tarpeet huomioonotta- tyisriskinottoon liittyvien vientitakuiden enim- 21393: va toiminta EU:n sisämarkkinoilla olivat tulos- mäisvastuurajaa korotettiin. Vuoden 1997 alusta 21394: alueen keskeisiä tulostavoitteita. Lisäksi tavoit- tuli voimaan uusijulkisesti tuettuja vientiluottoja 21395: teena oli Suomen teollisuuden ja palvelusektorin koskeva korontasausjärjestelmä. Järjestelmää 21396: toimintaedellytysten turvaaminen myös kolman- hallinnoimaan valtio perusti valtion kokonaan 21397: sien maiden markkinoilla, tiivis yhteistyö Suo- omistaman yhtiön, Fide Oy:n, joka aloitti toi- 21398: men lähialueiden kanssa sekä taloudellinen ja mintansa vuoden 1997 alusta. 21399: kansainvälistymiskehitykseen sopeutettu huol- Rahoituksen hyödyntämisen tehostamiseksi 21400: tovarmuus. yhdistettiin vuoden 1997 alussa ulkoasiainminis- 21401: Tulostavoitteen toteuttamiseksi kauppa- ja te- teriön EU-hankeneuvontayksikkö ja kauppa- ja 21402: ollisuusministeriö on tukenut pienten ja vienti- teollisuusministeriön kansainvälisten rahoitus- 21403: ään aloittavien yritysten kansainvälistymistä ja laitosten projekti- ja rahoitusneuvontayksikkö 21404: markkinointitoimenpiteitä osallistumalla tähän uudeksi kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 21405: toimintaan liittyvien aineettomien investointien nonalalla toimivaksi hankeneuvontayksiköksi. 21406: kustannuksiin ja parantamalla valtioneuvoston Suomen taloudellisen huoltovarmuuden yllä- 21407: elinkeinopoliittisen selonteon mukaisesti yritys- pitämisestä ja kehittämisestä huolehdittiin val- 21408: ten mahdollisuuksia toimia EU:n sisämarkki- tioneuvoston asettamien tavoitteiden pohjalta. 21409: noilla, muilla lähialueillamme ja myös kauempa- Tärkeänä uutena toimintamuotona oli osallistu- 21410: na sijaitsevilla vientimarkkinoilla. Samalla on minen NATO:n rauhankumppanuusohjelmaan 21411: pyritty kasvattamaan elinkeinoelämän rahoitus- huoltovarmuuskysymyksissä. 21412: osuutta ulkomaankaupan edistämistyössä. Hornet-hävittäjäkaupan kompensaatiota- 21413: Kertomusvuonna markkinoita avattiin sekä voitteesta toteutettiin kertomusvuoden loppuun 21414: globaaleilla että alueeilisilla sopimuksilla. Hyvä mennessä 83% yhteensä 2,76 mrd. dollarin ar- 21415: kehitys kaikilla vientimarkkinoillajatkui ja vien- voisilla vastakaupoilla. Kauppoja on hyväksytty 21416: nin kokonaismäärä kasvoi 13 %. Ulkomaiset lähes 550, ja niitä on tehty 38 maassa. Noin 200 21417: sijoitukset Suomeen lisääntyivät yli puolella ja yritystä, joista puolet pk-yrityksiä, on osallistu- 21418: sijoitukset Suomesta ulkomaille kolmanneksen. nut kompensaatiohankkeisiin. 21419: Suomen Ulkomaankauppaliittoa koskeva ar- 21420: viointi valmistui vuoden 1996 lopulla. Arvioin- 21421: nin mukaisesti Ulkomaankauppaliiton organi- Palvelut 21422: saation uudistaminen on aloitettu, ja se viedään 21423: päätökseen vuoteen 2001 mennessä. Kertomus- Palveluelinkeinojen osalta tulostavoitteena oli 21424: vuonna käynnistettiin myös muiden ulkomaan- elinkeinopolitiikan ohjausvälineiden saattami- 21425: kauppaa edistävien järjestöjen toiminnan ar- nen vastaamaan elinkeinopoliittisessa selonteos- 21426: 81 21427: 21428: sa asetettuja tavoitteita, minkä mukaisesti palve- nissa valmisteltiin muun muassa yrityskeskitty- 21429: luelinkeinojen toimintamahdollisuuksia paran- mien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen 21430: nettiin ja palvelujen kilpailumahdollisuuksia ke- muuttamista sekä vertikaalisten ryhmäpoikkeus- 21431: hitettiin osana ministeriön pyrkimystä kohti ra- asetusten uudistamista komission laatiman vih- 21432: joituksista vapaata kansallista ja kansainvälistä reän kirjan pohjalta. Komissio hyväksyi mm. 21433: kilpailua. Lisäksi edistettiin palvelualojen vienti- vähämerkityksellisiä sopimuksia koskevan tie- 21434: kilpailukykyä. donannon sekä sakkojen laskemista koskevat 21435: Vuonna 1997 kauppa- ja teollisuusministe- ohjeet. Kauppa- ja teollisuusministeriö osallistui 21436: riössä kiinnitettiin erityistä huomiota palvelu- OECD:nkilpailukomitean työskentelyyn, jossa 21437: sektorin kehittämiseen. Hallinnonalan pääluo- keskeisenä oli kauppa ja kilpailuhanke. Aihetta 21438: kan talousarvioesityksessä vuodelle 1998 palve- selvittää myös WTO:n työryhmä. Hallitusten 21439: luelinkeinojen kehittäminen onkin nostettu tasa- välisessä konferenssissa kilpailuasioista oli esillä 21440: veroiseen asemaan teollisuuden ja alkutuotan- mm. julkisten palvelujen kilpailuoikeudellinen 21441: non kehittämisen kanssa. Tämä perustuu valtio- asema. 21442: neuvoston eduskunnalle antamaan elinkeinopo- Kauppa- ja teollisuusministeriö huolehti val- 21443: liittiseen selontekoon. Linjauksen mukaisesti tion tukien ilmoittamisesta ja hyväksymisestä 21444: elinkeinopoliittisia toimenpiteitä valmisteltaessa komissiolle ja WTO:lle. Lisäksi viranomaisille ja 21445: kauppa- ja teollisuusministeriö huolehtii aina sii- yrityksille annettiin asiantuntija-apua valtiontu- 21446: tä, että toimenpiteiden vaikutukset kohdistuvat kisäännöksissä. Ministeriö osallistui myös Eu- 21447: myös palvelualoihin. Erityisesti kiinnitetään roopan unionin valtiontukisäännöstön uudistus- 21448: huomiota osaamisintensiivisten palvelualojen työhön, jossa tavoitteena on tehostaa valvontaa 21449: vientikilpailukyvyn parantamiseen. Palveluelin- kohdeotamaila komission voimavaroja kilpailun 21450: keinoja edistetään suuntaamalla rahoitusta ja kannalta haitallisimpien tukien valvontaan mm. 21451: asiantuntijapalveluita osin uudelleen, tukemalla ilmoitusmenettelyä koskevien ryhmäpoikkeus- 21452: matkailua, panostamalla palveluyritysten vien- asetusten avulla. 21453: nin edistämiseen sekä lisäämällä palvelutoimi- Amsterdamin huippukokouksessa yhteisön 21454: alojen ongelmien ja työllistämismahdollisuuksi- perustamissopimusta muutettiin Suomen teke- 21455: en selvittämistä. Palvelualoihin kohdistuvien toi- män aloitteen pohjalta siten, että kuluttajapoli- 21456: menpiteiden kanavia ovat muun muassa Tekno- tiikka ja kuluttajansuoja saavat nykyistä vah- 21457: logian kehittämiskeskus, Matkailun edistämis- vemman aseman. Hintamerkintöjä ja kulutus- 21458: keskus, Kera Oyj sekä työvoima- ja elinkeinokes- luottoja koskevien direktiivien uudistamistyö 21459: kukset. Palvelualan järjestöjen kanssa on käyn- saatiin EU:ssa valmiiksi. Kauppa- ja teollisuus- 21460: nistetty hankkeita, joiden tavoitteena on tukea ministeriön hallinnonalalla toteutettiin vuosia 21461: yritysten kilpailukyvyn kehittymistä. Ministe- 1997-1999 koskevan kuluttajapoliittisen ohjel- 21462: riön johdolla on toiminut laajalti hallintoa ja man toimenpide-ehdotuksia. Ohjelma sisältää 21463: yrityselämää kokoava hyvinvointiklusterineu- keskeiset tavoitteet kansalliselle kuluttajapolitii- 21464: vottelukunta, joka on pyrkinyt ennen kaikkea kanemme sekä Suomen tavoitteet EU:n kulutta- 21465: yhteensovittamaan hyvinvointipoliittista ja elin- japolitiikalle ja muulle kansainväliselle yhteis- 21466: keinopoliittista tavoitteenasettelua sekä uusien työlle kuluttajakysymyksissä. Ministeriö rahoitti 21467: yritysten ja työpaikkojen synnyttämistä. kuluttajatutkimusta, jolla selvitettiin erityisesti 21468: kuluttajavalistuksen ja -neuvonnan laatua ja 21469: mm. talous- ja rahaliiton yhteisen rahan merki- 21470: Kilpailu ja kuluttajat tystä kuluttajille. Kertomusvuoden aikana toteu- 21471: tettiin Kuluttajatutkimuskeskuksen arviointi. 21472: Tulosalueen tavoitteita olivat toimivat mark- Arviointiraportin mukaan keskuksen tutkimus- 21473: kinat, kansallisesti ja kansainvälisesti toimiva toiminta on tuloksellista, mutta jatkossa sen eri- 21474: kilpailu sekä kuluttajansuojan korkea taso ja sel- tyisosaamista tulisi aiempaa enemmän kanavoi- 21475: keä kansallinen elintarvikelainsäädäntö. da palvelemaan yhteiskunnallista päätöksente- 21476: Tulostavoitteiden toteuttamiseksi kertomus- koa ja valistustoimintaa. 21477: vuonna valmisteltiin eduskunnalle esitys kilpai- Kertomusvuonna tuli voimaan uusi liikeaika- 21478: lunrajoituksista annetun lain ja eräiden siihen laki. Sen oleellisin muutos oli sunnuntaiaukiolo- 21479: liittyvien lakien muuttamisesta. Kilpailunrajoi- jen salliminenjoulukuun lisäksi kesäisin ja auki- 21480: tuslakiin ehdotettiin lisättäväksi yrityskauppa- olojen pidentämismahdollisuus yhdellä tunnilla. 21481: valvontaa koskevat säännökset. Euroopan unio- Samalla nykyaikaistettiin kioskin määritelmä. 21482: II 380217L 21483: 82 21484: 21485: Energia energian saanti kilpailukykyiseen hintaan sekä 21486: varaudutaan Euroopan energiamarkkinoiden 21487: Energian tulosalueen keskeisiä tavoitteita oli- vapautumiseen ja kilpailun kiristymiseen. 21488: vat kilpailukykyisten kapasiteettivaihtoehtojen Myös energiansäästö on hallituksen energia- 21489: toteutusedellytysten turvaaminen, energiamark- strategian keskeisiä kohtia. Kertomusvuonna 21490: kinoiden tehokas toiminta ja avointen markki- tehtiin kaikkiaan seitsemän energiansäästösopi- 21491: noiden toimintaa haittaavien energiaverotuksen musta teollisuuden, energian tuotanto- ja jakelu- 21492: epäkohtien korjaaminen. Lisäksi tavoitteena oli alan sekä kuntienjärjestöjen kanssa. Sopimusten 21493: edistää energiateknologiaa, pienentää energian- avulla säästötoimet on tarkoitus saada toteutu- 21494: kulutusta, vähentää energiasta aiheutuvia ympä- maan maassamme järjestelmällisesti ja laaja- 21495: ristöhaittoja sekä varmistaa ydinturvallisuus. alaisesti. 21496: Hallituksen energiastrategian linjauksia var- 21497: ten laadittiin energian pitkän aikavälin kysyntää 21498: ja tarjontaa koskevat analyysit. Analyysin tulok- Ympäristö 21499: set koottiin synteesinomaisiksi skenaarioiksi,jot- 21500: ka on nimetty energiamarkkinaskenaarioksi ja Ympäristöteknologian saaminen merkittä- 21501: energiapolitiikkaskenaarioksi. Analyyseissä väksi osaaruisalueeksi sekä ympäristöhaittojen 21502: kiinnitettiin erityistä huomiota energiantuotan- vähentäminen olivat ympäristön tulosalueen 21503: non hiilidioksidipäästöihin. keskeisiä tulostavoitteita. Ympäristöasiat nivou- 21504: Energiastrategian valmistelua jatkettiin kah- tuvat monesti yhteen energiakysymysten kanssa, 21505: deksan hengen ministerityöryhmän ohjauksessa. joten tavoitteet ja tuloksetkin ovat tietyiltä osin 21506: Valtioneuvosto antoi strategiaa koskevan selon- yhteneväisiä. 21507: teon eduskunnalle kesäkuun alussa. Eduskunta Energiantuotannon ympäristöhaittoja on py- 21508: piti selonteon erityisenä ansiona strategian kyt- ritty vähentämään lisäämällä uusiutuvien ener- 21509: kemistä muuttuvaan toimintaympäristöön ku- gialähteiden käyttöä. Tätä koskevalla tuella on 21510: ten energiamarkkinoiden avautumiseen ja Suo- pyritty erityisesti vaikuttamaan uuden energia- 21511: men kansainvälisiin ympäristösitoumuksiin. teknologian käyttöönoton edistämiseen, uusiu- 21512: Strategian päämääränä on luoda taloudelli- tuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen 21513: suus- ja työllisyyspolitiikan tueksi olosuhteet, sekä energian tuotannon ja käytön ympäristö- 21514: joissa energian saatavuus on turvattu, sen hinta haittojen vähentämiseen. 21515: on kilpailukykyistä ja syntyvät ympäristöpäästöt Suomen ydinvoimalaitosten modernisointei- 21516: Suomen kansainväliset sitoumukset täyttäviä. hin liittyvien tehojen nostojen takia lupaproses- 21517: Lisäksi tavoitteena on jouduttaa energiaa säästä- siin kuuluneet ympäristövaikutusten arvioinnit 21518: vän sekä uusiutuvaa energiaa käyttävän teknii- saatiin päätökseen. Kertomusvuonna kauppa- ja 21519: kan kehitystä ja kaupallistamista. teollisuusministeriö valmisteli myös Kiotossa 21520: Oleellinen osa energiastrategiaa on sen toteu- joulukuussa pidetyn YK:n ilmastokokouksen 21521: tumisen tiivis seuranta. Erityistä huomiota kiin- pöytäkirjaa. Ministeriö perusti v. 1997 työryh- 21522: nitetään maakaasuinvestointien suunnittelun män selvittämään YK:nilmastosopimukseen si- 21523: etenemiseen, kansainvälisten taloudellisten ohja- sältyvää yhteistoimeenpanoa ja muita päästövä- 21524: uskeinojen kehittymiseen, energian käytön te- hennysvelvoitteen joustavuustekijöitä. 21525: hostumiseenja puun kilpailukyvyn edistymiseen. 21526: Energia verotusta uudistettiin kertomusvuo- 21527: den alusta siten, että sähköntuotannossa siirryt- Hallinto 21528: tiin energialähteiden verottamisesta sähkön ku- 21529: lutuksen verottamiseen. Muutoksella pyrittiin Hallinnolle asetettuja tulostavoitteita olivat 21530: parantamaan kotimaan sähköntuotannon kil- ministeriön tukeminen sen kehittämisessä no- 21531: pailukykyä, poistamaan esteitä yhteispohjois- peasti reagoivaksi asiantuntijaorganisaatioksi, 21532: maisilta sähkömarkkinoilta ja yhdenmukaiseen tulosohjauksen tehostaminen, ministeriön ar- 21533: kansainväliseen käytäntöön. vioinnin käynnistäminen ja hallinnonalan viras- 21534: Energiamarkkinoiden tehokkaan toiminnan tojen ja laitosten evaluointien jatkaminen sekä 21535: turvaaminen ja kilpailun edistäminen energia- motivoitunut ja osaava henkilöstö. 21536: markkinoilla on ollut yksi energiapolitiikan pai- Kertomusvuonna kauppa- ja teollisuusminis- 21537: nopistealueita. Edistämällä kilpailua kotimaisil- teriötä kehitettiin konsernijohtamisesta vastaa- 21538: la energiamarkkinoilla pyritään turvaamaan vaksi asiantuntijaorganisaatioksi. Tähän liittyen 21539: 83 21540: 21541: kertomusvuoden lopussa käynnistettiin ministe- den tarkoituksena oli liittää Postipankki ja Suo- 21542: riön oman toiminnan arviointi ulkopuolisen ar- men Vientiluotto Oy uuden perustettavan osake- 21543: vioitsijan avustuksella. Tulosohjauksen tehosta- yhtiön alaisuuteen. Järjestelyjen päämääränä on 21544: miseksi ryhdyttiin muun muassa uudistamaan vahvistaa molempien yhtiöiden toimintaedelly- 21545: kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokan ta- tyksiä niiden liiketoiminnan ydinalueilla, purkaa 21546: lousarviorakennetta siten, että talousarvion lu- yhtiöiden toiminnallisia päällekkäisyyksiä ja pa- 21547: vut vastaavat tulosaluejakoa. Tulosohjaus näkyi rantaa niiden liiketoiminnan kustannustehok- 21548: myös palkkausjärjestelmän uudistamistyössä. kuutta. Järjestelyt saatettiin päätökseen kerto- 21549: Uusi järjestelmä tulee perustumaan työn vaati- musvuoden loppuun mennessä. 21550: vuuteen ja henkilökohtaiseen työnsuoritukseen. Kertomusvuonna kauppa- ja teollisuusminis- 21551: Vuonna 1997 ministeriössä aloitettiin perus- teriö selvitti yhdessä Imatran Voima Oy:n ja 21552: teellinen valmistautuminen Suomen ED-puheen- Neste Oy:n kanssa niitä vaihtoehtoja ja toimen- 21553: johtajuuteen, sillä kauppa- ja teollisuusministe- piteitä, jotka vahvistaisivat yhtiöiden ja samalla 21554: riöllä on vastuullaan viisi ministerineuvostoa ja suomalaisen energiasektorin markkina-asemaa 21555: lähes 50 neuvoston työryhmää. Lisäksi ministe- ja kilpailukykyä nopeasti avautuvilla eurooppa- 21556: riö valmistautui siirtymiseen Euroopan talous- ja laisilla markkinoilla. Viime vaiheessa selvitys- 21557: rahaliiton kolmanteen vaiheeseen muun muassa työn kohteena oli IVOn ja Nesteen välisen han- 21558: laatimalla asiaa koskevan selvityksen. kekohtaisen yhteistyön tiivistäminen sekä yh- 21559: Kertomusvuonna valmistui Kuluttajatutki- distämisvaihtoehdot. Selvitystyön perusteella 21560: muskeskuksen arviointi. Edellisvuotisten Geolo- päädyttiin siihen, että varmimmin yhteistyön 21561: gian tutkimuskeskuksen, Mittatekniikan kes- edut olisi saavutettavissa yhdistämällä yhtiöt, 21562: kuksen sekä Ulkomaankauppaliiton arviointien mikä tapahtuisi perustamalla holdingyhtiö, jon- 21563: tulosten pohjalta ryhdyttiin toimenpiteisiin. ka omistukseen siirretään valtion omistamat 21564: Vuoden lopussa käynnistettiin muun muassa IVOn ja Nesteen osakkeet. Kauppa- ja teolli- 21565: matkailunedistämisen arviointi. suusministeriö on lisäksi jatkanut - eduskun- 21566: nan myöntämien valtuuksien puitteissa - val- 21567: tionyhtiöiden omistuspohjan laajentamista, 21568: Hallinnonalan keskeiset omistusjärjestelyt mikä on vahvistanut useiden valtionyhtiöiden 21569: pääomarakennetta ja edistänyt ulkomaisen 21570: Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväk- pääoman hankintaa Suomeen. 21571: syi kertomusvuoden lokakuussa järjestelyt, joi- 21572: 21573: 21574: 21575: 21576: Maksullisen palvelutoiminnan ja liiketoiminnan tulokset 21577: 21578: 60. Yhteenveto kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan kustannusvastaavuuslaskelmista 1997 21579: Tulot Kustannukset Yli/alijäämä 21580: 1 000 mk 21581: 21582: Kauppa- ja teollisuusministeriö ...................................................... 4 732 1 921 2 811 21583: Työvoima- ja elinkeinokeskukset .................................................... 3 193 4177 -984 21584: Kuluttajavirasto ................................................................................ 2 414 3 263 -849 21585: Elintarvikevirasto ............................................................................. 117 179 -62 21586: Patentti- ja rekisterihallitus ............................................................ . 150 773 141 635 9 138 21587: Mittatekniikan keskus ...................................................................... 5 851 6 055 -204 21588: Geologian tutkimuskeskus .............................................................. 36341 34220 2 121 21589: Turvatekniikan keskus ..................................................................... 5 380 7 170 -1790 21590: Valtion teknillinen tutkimuskeskus ................................................. 433 991 420 533 13458 21591: Teknologian kehittämiskeskus ........................................................ 2 836 1 526 1 310 21592: Sähkömarkkinakeskus ..................................................................... 3 295 2 830 465 21593: Matkailun edistämiskeskus ............................................................. 15 760 15 674 86 21594: Yhteensä ........................................................................................... 664683 639183 25500 21595: 84 21596: 21597: 61. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla toimivat valtionyhtiöt ja valtion osakkuusyhtiöt 1997 21598: Omistusosuus Tulos rahoitus- Liikevaihto Henkilöstö Valtion saa- 21599: Yhtiö (osuus, josta erien jälkeen milj.mk mat nettotulot 21600: luovuttu),% milj.mk milj.mk 21601: (Enso Oyj) (konserni) ................ 44,1 2 288 29 264 19 870 21602: {46,8 äänistä} 21603: Finntech Oy ...................................... 100,0 0,3 29 37 21604: Imatran Voima-konserni ................... 95,6 1 973 13 775 8 915 21605: lnspecta Oy ....................................... 100,0 2 49 150 21606: Kauppatalo Hansel Oy ...................... 100,0 9 784 150 21607: Kera Oyj ............................................ 100,0 271 21608: Kemijoki-konserni ............................. 67,0 (-11,2) 7 314 439 2 583,0 21609: Kemira-konserni ................................ 53,4 864 14386 10 392 21610: Neste-konserni .................................. 83,2 983 45660 8704 21611: (Outokumpu-konserni) ................. 39,9 975 19 055 13 734 21612: (Partek Oyj Abp) ............................ 30,4 (-73 Sisu) 570 10 744 10 464 95,2 21613: Patria lndustries Oy .......................... 100,0 0,6 995 2 347 21614: (Rautaruukki-konserni) ................ 42,2 (-26,7) 1 004 13 650 12 705 1 072,0 21615: Saimaan Kanavalaivat Oy ................ 96,6 21616: Solidium Oy ...................................... 100,0 -36,3 101 21617: (Suomen Kantaverkko Oyj, ........ 12,3 135 448 991 21618: Fingrid) {16,4 äänistä} 21619: Suomen Teollisuussijoitus Oy ......... 100,0 5,7 12 5 21620: Suomen Vientiluotto Oy* ................. 100,0 133 21621: (Valmet-konserni) .......................... 20,1 1 018 12 313 13 480 21622: Vapa-konserni ................................... 100,0 245 1 861 1 119 21623: Yhteensä ........................................... 3 750,2 21624: 21625: 21626: 21627: 21628: 3.11. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 21629: 21630: Ympäristön muutoksia solla. Maastrichtin sosiaalipöytäkirja liitettiin 21631: osaksi perustamissopimusta sekä yhteisön toimi- 21632: Sosiaaliturvan merkitys kansalaisten kohtuul- valta kasvoi sosiaalisen syrjäytymisen alueella. 21633: lisen toimeentulon, sosiaali- ja terveyspalvelujen Euroopan talous- ja rahaliiton 3. vaiheen valmis- 21634: sekä yhteiskunnallisen vakauden turvaajana ko- telutyön yhteydessä Suomessa laadittiin arvioita 21635: rostui lamavuosina. Kansantalouden kasvu ja EMU :n vaikutuksesta sosiaaliturvaan. 21636: työllisyyden koheneminen alensivat v. 1997 sosi- 21637: aaliturvaan kohdistuvia menopaineita. Pitkäai- 21638: kaistyöttömyys säilyi silti sosiaali- ja terveyspoli- 21639: tiikan haasteena. Se voimistaa osaltaan syrjäyty- Sosiaaliturvan kustannukset ja käyttö 21640: miskehitystä. 21641: Sosiaaliturvajärjestelmän rakenteellisen ke- Sosiaalimenot olivat v. 1997 kaikkiaan noin 21642: hittämisen, säästöjen sekä työeläkejärjestelmää 196 mrd. mk. Valtion budjetin kautta sosiaalime- 21643: koskeneiden uudistusten vuoksi sosiaalimenojen noista rahoitetaan noin kolmannes. Sosiaali- ja 21644: pitkän aikavälin rahoitus on nyt kestävämmällä terveysministeriön pääluokan osuus oli noin 21645: pohjalla. 22 % kaikista menoista (kuvio 23). Suurimmat 21646: Kesäkuussa 1997 sovittu Amsterdamin sopi- pääluokan menoerät olivat siirtomenot kotitalo- 21647: mus vahvisti kansanterveyden asemaa EU:n ta- uksille sekä kunnille ja kuntayhtymille. 21648: 85 21649: 21650: Kuvio 23. 21651: VALTION TALOUSARVION KAUTTA 21652: RAHOITETTAVIEN SOSIAALIMENOJEN 21653: OSUUS KAIKISTA SOSIAALIMENOISTA V.1997 21654: 21655: STM 21656: 21657: STM- laskennalliset 21658: valtionosuudet kunnille 21659: 7,2% 21660: 21661: Budjetin ulkopuolinen VM6,5% 21662: rahoitus 21663: TM3,9% 21664: 66,4% 21665: YM 1,2% 21666: 21667: 21668: eläkerahastoon 21669: 0,4% 21670: 21671: 21672: Suomen talouden lama nosti sosiaalimenojen Sosiaalimenojen suhde bruttokansantuottee- 21673: BKT-osuuden selvästi eurooppalaista keskita- seen laski v. 1997 vajaaseen 32 prosenttiin. Tämä 21674: soa korkeammalle. Vuodesta 1994 lähtien sosi- on lähellä tavoitetta, jonka mukaan sosiaalime- 21675: aalimenot ovat kasvaneet bruttokansantuotetta nojen BKT-osuus painuisi alle 30 prosentin vuo- 21676: hitaammin. Sosiaali- ja terveysministeriön pää- teen 2000 mennessä. Korkeimmillaan, v. 1993, 21677: luokan osuus on pienentynyt säästöjen myötä. sosiaalimenojen osuus oli 37 % (taulukko 62). 21678: 21679: 21680: 62. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan menojen osuus kaikista sosiaalimenoista 21681: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 21682: Kaikki sosiaalimenot, mrd. mk .............................. 137,0 155,4 170,8 178,0 184,4 187,8 193,8 196,5 21683: STM:n pääluokan menot, mrd. mk ....................... 39,0 51,8 53,9 53,8 53,6 50,5 48,2 45,7 21684: Sosiaalimenot/ BKT,% .......................................... 26,6 31,7 35,8 36,9 36,1 34,1 33,8 31,6 21685: 21686: Sosiaaliturvan käyttö huuseläkeläisten luku jatkaa kasvuaan väestön 21687: vanhetessa. Työkyvyttömyyseläkeläisiä on aiem- 21688: Sosiaaliturvan varassa elävien kansalaisten paa vähemmän. Vuonna 1997 eri sosiaaliturva- 21689: lukumäärä kasvoi 1990-luvulla. Työttömyystur- etuuksia saavien yhteismäärä aleni (taulukko 21690: vaa ja toimeentulotukea sai yhä useampi. Van- 63). 21691: 21692: 63. Sosiaaliturvaetuuksien saajat, (1000 henkilöä) 21693: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 21694: Eläkkeensaajat yhteensä* ..................................... 1 097 1106 1 118 1 133 1147 1 157 1 170 1 184 21695: - vanhuuseläke ..................................................... 737 751 763 777 789 804 823 832 21696: - työkyvyttömyyseläke ........................................ 301 305 309 310 311 310 302 303 21697: -yksilöllinen varhaiseläke ................................ 43 50 56 60 63 63 57 55 21698: - työttömyyseläke ................................................ 55 48 44 43 43 39 41 44 21699: 21700: Työttömyyspäiväraha ............................................ 289 563 795 920 896 807 774 745 21701: Sairauspäiväraha ................................................... 398 385 355 293 283 284 275 272 21702: Vanhampainraha (äidit) ......................................... 111 112 115 112 110 108 105 102 21703: Kotihoidon tuki ....................................................... 81 85 93 96 95 84 74 84 21704: Toimeentulotuki** ................................................. 314 396 465 528 578 597 610 602 21705: *ei sisällä vain perhe-eläkettä saavia 21706: **saajia vuoden aikana 21707: 86 21708: 21709: Kuvio 24. 21710: SOSIAALIMENOT MENOLAJEITTAIN V. 1997, 21711: PROSENTTIA KAIKISTA MENOISTA (ARVIO) 21712: 21713: Muut4% 21714: 21715: 21716: 21717: 21718: Kuntien avustukset 21719: 3% 21720: Valtion avustukset 21721: 6% 21722: Työttömyysturva 21723: 10% Sairausvakuutus 3% 21724: 9% 21725: 21726: 21727: Sosiaaliturvan rahoitus muun muassa ehkäisevän toiminnan osa-alueita 21728: (kuvio 24). Siirtomenojen tuloksellisuuden ar- 21729: Suomalainen sosiaaliturva rahoitetaan työn- viointia vaikeuttaa mitattavissa olevien tavoittei- 21730: antajilta ja vakuutetuilta kerättävin maksuin den puute. Sosiaali- ja terveyspalveluihin budje- 21731: sekä verorahoituksella. Rahoitusmuutosten ta- tin kautta kanavoituvan rahoitusosuuden vaiku- 21732: voitteena oli selkeyttää kuntien ja valtion välistä tusta on hankala erottaa. 21733: rahoitusvastuuta sekä lisätä vakuutusperiaatet- Sosiaali- ja terveysministeriön keskeisenä ta- 21734: ta. Rahoitusratkaisuilla hillitään kustannuksia ja voitteena oli säästöjen kohdentaminenja sosiaa- 21735: aktivoidaan työntekoon. Valtio ja kunnat rahoit- liturvajärjestelmän rakenteellinen kehittäminen 21736: tivat v. 1996 sosiaalimenoista noin 43 %, työnan- siten, että se tukisi kansantalouden elpymistä ja 21737: tajat runsaan kolmanneksen sekä vakuutetut parantaisi työllisyyttä. Hallitusohjelman sosiaa- 21738: 13 %. Asiakasmaksuina kerättiin 4 %. Eläkejär- li- ja terveyspoliittiset linjaukset korostivat työn 21739: jestelmän pääomatuottojen osuus oli 7 %. tekemisen ensisijaisuutta,järjestelmien selkeyttä- 21740: Yhtenäistä, eurooppalaista sosiaaliturvan ra- mistä sekä peruspalvelujen turvaamista. Vuonna 21741: hoitusmallia ei ole. Julkisen sektorin, työnantaji- 1997 toteutettiin työttömyysturvajärjestelmän 21742: en ja vakuutettujen rahoitusvastuut vaihtelevat kokonaisuudistus, kannustinloukkukokonai- 21743: maittain. Suomen järjestelmässä julkisen sekto- suus sekä jatkettiin kuntien valtionosuusjärjes- 21744: rin osuus on suurempi ja vastaavasti vakuutettu- telmän uudistamista. Tavoitteet tuli toteuttaa 21745: jen osuus pienempi kuin EU:ssa keskimäärin. niin, että samalla huolehditaan väestön perustoi- 21746: meentulosta sekä peruspalveluiden saatavuudes- 21747: ta. 21748: Sosiaali- ja terveyspolitiikka 21749: 21750: Sosiaalimenoilla rahoitetaan kansalaisten toi- 21751: meentuloturva, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä 21752: 21753: Kotitalouksien toimeentulo 21754: 21755: 64. Kotitalouksien toimeentulon kehitys 21756: 1995 1996 1997* 21757: Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot henkilöä kohden, mk 1997 hinnoin ..... . 61 800 62 200 64 600 21758: Köyhyysaste, < 50% mediaanituloista, kotitalouksien osuus ............................... . 2,4 3,1 21759: *ennuste 21760: 87 21761: 21762: Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä dettehtävien sisäiseen järjestelyyn, eriyttämiseen 21763: olevat tulot ovat kasvaneet viime vuosina. Sa- sekä erityisosaamisen hankintaan. 21764: malla tuloerot kääntyivät kasvuun. Pienituloisen Vuoden 1997 työttömyysturvauudistusten 21765: väestön osuutta kuvaava köyhyysaste kääntyi tarkoituksena oli keskittää huomio aktiiviseen 21766: lievästi nousuun (taulukko 64). Suomen köy- työnhakuun ja ammatillisten valmiuksien ylläpi- 21767: hyysaste on kuitenkin edelleen OECD-maiden tämiseen passiivisen tulonsiirron sijasta. Uudis- 21768: alhaisimpia (taulukko 65). tuksista merkittävin oli työttömyyspäivärahan 21769: saamisen edellytyksenä olevan työssäoloehdon 21770: 65. Köyhyysaste eräissä OECD-maissa 1994/1995 pidentäminen kuudesta kuukaudesta kymme- 21771: %väestöstä, jonka tulot alle 50% neen kuukauteen. Vakuutusperiaatetta vahvis- 21772: mediaanista tettiin siten, että työttömyyspäivärahan taso 21773: 17,1 21774: määräytyy aina työssäoloehdon täyttävästä 21775: USA 21776: Italia 14,2 työstä saadun palkan perusteella. Lisäpäiväoike- 21777: Australia 9,5 uden ikäraja nostettiin 57 vuoteen. 21778: Saksa 9,1 Koulutusvakuutuksen osalta otettiin käyt- 21779: Kanada 8,9 töön ensimmäinen ikääntyneille pitkäaikais- 21780: Ranska* 6,8 työttömille suunnattu osa elokuun 1997 alusta. 21781: Ruotsi 6,7 21782: 6,1 21783: Sen käyttö jäi selvästi odotettua vähäisemmäksi. 21784: Hollanti 21785: Tanska 5,0 21786: Suomi 4,9 21787: * 1990 Perheturva 21788: 21789: Tuloeroja kasvattivat noususuhdanteen aika- Lapsilisäjärjestelmän tavoitteena on tasata 21790: nakin korkeana pysynyt työttömyys ja toimeen- lapsista perheille aiheutuvia kustannuksia. Lap- 21791: tuloturvaetuuksien leikkaukset. Tulonsiirtojen silisien tasoon ei tehty muutoksia v. 1997. Synty- 21792: merkitys tuloerojen tasaajana säilyi suurena. vien lasten määrä aleni 59 900 lapseen, mikä 21793: vähensi sekä lapsilisälasten (1 090 000 lasta) että 21794: vanhempainpäivärahan saajien (143 000) mää- 21795: rää. 21796: Toimeentuloturvan alue 21797: 21798: Työttömyysturva Sairausturva 21799: 21800: Työttömyysturvan ansio- ja peruspäivärahan Sairauspäivärahan käyttö laski edelleen (vuo- 21801: saajien määrä väheni edelleen v. 1997. Myös työ- den aikana 271 800 saajaa). Sairausvakuutuksen 21802: markkinatuen käyttö aleni. kustantamat lääkkeiden omavastuukerrat nousi- 21803: Kertomusvuoden aikana yhteensä 15 työttö- vat, samoin yksityiset tutkimukset ja hoidot sekä 21804: myyskassaa sulautui toiseen kassaan. Suurilla matkakorvaukset. Vuonna 1997 sairauspäivära- 21805: työttömyyskassoilla on paremmat mahdollisuu- han tasoon ei tehty muutoksia. 21806: 21807: 21808: 21809: Eläketurva 21810: 21811: 66. Eläkkeensaajat 21812: 1995 1996 1997* 21813: Vanhuuseläkkeen saajat 31.12 .................................................................................. 804100 822 500 832 000 21814: Vanhennetun vanhuuseläkkeen saajat 31.12 .......................................................... 42400 52 500 60 000 21815: Osa-aikaeläkkeen saajat 31.12 .................................................................................. 5 400 6100 7 100 21816: Työkyvyttömyyseläkkeen saajat 31.12 ..................................................................... 309 500 301 800 303 000 21817: Yksilöllisen varhaiseläkkeen saajat 31.12 ................................................................ 63 400 57 100 55 000 21818: Työttömyyseläkkeen saajat 31.12 ............................................................................ 39100 41 400 44000 21819: Perhe-eläkkeen saajat 31.12 ..................................................................................... 260100 267 600 272 700 21820: *ennuste 21821: 88 21822: 21823: Vuoden 1997 alusta kansaneläkkeen pohjaosa mk. Lakisääteisen yksityisen hoidon tuen menot 21824: ja lisäosa yhdistettiin yhdeksi kansaneläkkeeksi. puolestaan olivat noin 35 milj. mk. 21825: Ulkomailta maksettavat työ- tai kansaneläkkeet Kunnallisessa päivähoidossa oli syksyllä 1997 21826: luetaan nykyisin tuloksi kansaneläkettä määrät- 12 000-13 000 alle kouluikäistä lasta enemmän 21827: täessä. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien kuin kaksi vuotta sitten, jolloin päivähoidon sub- 21828: työntekijöiden sosiaaliturvan parantamista val- jektiivisen oikeuden laajennus tuli voimaan. 21829: misteltiin. Vuoden 1998 alusta lähtienjokaisesta Kunnan järjestämässä päivähoidossa oli joko 21830: palkkamarkasta maksetaan eläkemaksua ja elä- kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti 203 000 alle 21831: kettä syntyy myös lyhyissä työsuhteissa. kouluikäistä lasta. 21832: Vuoden 1997 ennakkotietojen perusteella toi- Enin osa kunnista pystyi v. 1997 järjestämään 21833: meentuloturvalle asetetut tavoitteet saavutettiin. päivähoitopaikan kaikille sitä hakeneille. Sen si- 21834: Sosiaaliturvan ja verotuksen muutokset kohdis- jaan kaikki kunnat eivät pysty tarjoamaan lap- 21835: tuivat kohtuullisen tasaisesti eri kotitalouksiin selle aina vanhempien toivomaa hoitomuotoa. 21836: tai tulotasoihin. Lamavuosina pienituloiset jou- Yksityisen päivähoidon osuus säilyi pienenä. 21837: tuivat taloudellisesti tiukimmalle, kun käytettä- 21838: vissä olevien tulojen pelivara kaventui. Kotitalo- 21839: uksien riippuvuus tulonsiirroista on kasvanut Vanhusten palvelut 21840: 1990-luvulla. 21841: Vanhusten pitkäaikainen laitoshoito väheni 21842: edelleen. Vanhainkodeissa on keskimäärin aiem- 21843: Sosiaali- ja terveyspalvelut paa huonokuntoisempia vanhuksia. Laitoshoi- 21844: don henkilökuntaa on vähennetty ja korvattu 21845: Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveyden- tilapäisellä työvoimalla. Se heikensi laadukkaan 21846: huollon menot olivat valtion budjetissa v. 1997 hoidon mahdollisuuksia. Suhteellisen vähän 21847: 14,9 mrd. mk. Pääosa, 13,5 mrd. mk, maksettiin apua tarvitsevat ovat aiempaa useamminjääneet 21848: kunnille käyttökustannusten valtionosuutena kunnallisten palvelujen ulkopuolelle. Maksujen 21849: puhtaasti laskennanisin perustein. Kuntien so- korotukset saattoivat nostaa kotipalvelujen ha- 21850: siaali- ja terveystoimen menot olivat arviolta 56,2 kukynnystä. 21851: mrd. mk. Valtionosuus oli keskimäärin vajaa nel- 21852: jännes kuntien koko sosiaali- ja terveydenhuol- Vammaispalvelut 21853: lon menoista. Osuus on supistunut viime vuosi- 21854: na. Kehitysvammahuollossa muutos laitoshoi- 21855: Kuntien väliset erot sosiaali- ja terveyden- dosta avohuoltoon jatkui. Tutkimusten mukaan 21856: huollon kustannuksissa olivat edelleen suuret. avohuollossa olevien kehitysvammaisten elä- 21857: Osa kunnista käytti huomattavasti enemmän ra- mänlaatu parani. Suurin osa nykyisin laitoshoi- 21858: haa kuin tarve edellyttäisi ja osa kunnista vastaa- dossa olevista kehitysvammaisista vaatii paljon 21859: vasti huomattavasti vähemmän. Sosiaali- ja ter- hoitoa ja huolenpitoa. 21860: veydenhuoltoon käytettävän rahamäärän suo- 21861: raa yhteyttä palvelutasoon ei ole osoitettu. 21862: Terveyspalvelut 21863: Sosiaalipalvelut 67. Perusterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon palve- 21864: lut 21865: Pienten lasten hoito 21866: 1996 1997•1 21867: Pienten lasten hoidon tukijärjestelmän uudis- Perusterveydenhuolto 21868: tus (1.8.1997 lukien) laajensi järjestelmää siten, - käynnit/1000 asukasta ....................... . 4969 5 200 21869: että vanhemmat voivat valita lapselleen kunnan - hoitojaksot vuodeosastolla/1000 as. 56 58 21870: -hoitopäivät vuodeosastolla/1000 as. 1 624 1 650 21871: järjestämän päivähoitopaikan, hoitaa lasta koti- 21872: hoidon tuella taijärjestää päivähoidon yksityisen Erikoissairaanhoito 21873: hoidon tuen turvin. Päivähoitomaksut yhtenäis- - avohoitokäynnit/1000 asukasta ........ . 1 161 1 200 21874: tettiin koko maassa. - hoitojaksot vuodeosastolla/1000 as. 184 185 21875: -hoitopäivät vuodeosastolla/1000 as. 1182 1 130 21876: Lakisääteisen kotihoidon tuen menot olivat v. 21877: 1997 noin 1,86 mrd. mk ja kuntaiisien 147 milj. " 1 Arvio 21878: 89 21879: 21880: Perusterveydenhuollon voimavaroissa, palve- paturmien luku kasvoi hieman edellisen vuoden 21881: lujen saatavuudessa ja hoitokäytännöissä oli tasosta (134 000). 21882: huomattavia eroja toimintayksiköiden välillä. Työsuojelupiirit huolehtivat työsuojelusta 21883: Perusterveydenhuollon väestövastuu laajeni alueellisesti. Työpaikkatarkastuksia tehtiin v. 21884: edelleen. Hoitoon pääsy terveyskeskukseen no- 1997 noin 32 000. Varsinaisten työpaikkatarkas- 21885: peutui parantaen hoidon jatkuvuutta. tusten lisäksi samana vuonna oli noin 4 300 muu- 21886: Terveydenhuollon kustannukset kääntyivät ta toimenpidettä (luvat, lausunnot, luennot, neu- 21887: uudelleen kasvuun. Lähetteiden määrät erikois- vonta). Asiakaspalvelukysyntään (n. 140 000 ky- 21888: sairaanhoitoon kasvavat jatkuvasti. Teknolo- selyä vuosittain) pystyttiin vastaamaan tavoit- 21889: gian kehittyessä painopiste siirtyy kohti avohoi- teen mukaisesti. Asiakaskyselyjen perusteella 21890: tokäyntejä. Palvelurakenteen muutos on siirtä- työsuojelupiirien asiakaspalveluun ollaan pää- 21891: nyt vastuuta hoivasta ja merkittävästä osasta sääntöisesti tyytyväisiä. 21892: perushoitoa sosiaalihuollon laitoksiin ja palve- 21893: luihin. 21894: Hallinnonalan maksullinen palvelutoiminta 21895: 21896: Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa 21897: toimii tutkimus- ja kehittämislaitoksia sekä lä- 21898: Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan ta- hinnä hallinnollisia tehtäviä hoitavia lupa- ja val- 21899: voitteena on luoda edellytyksiä ja mahdollisuuk- vontaviranomaisia. Kullekin virastolle asetettiin 21900: sia ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Vuo- tulostavoitteet, jotka kirjattiin ministeriön ja lai- 21901: den 1997 budjetissa terveyskasvatuksen ja -val- toksen väliseen tulossopimukseen. Hallinnon- 21902: vonnan 42,85 milj. markan määrärahasta 5 milj. alan virastoissa ja laitoksissa työskenteli kerto- 21903: mk osoitettiin terveysvalvontaan, 5 milj. mk tar- musvuoden lopussa noin 2 530 henkilöä. Netto- 21904: tuntatautien valvontaan ja 32,85 milj. mk terve- budjetoidun toiminnan osuus oli yhteensä 140,2 21905: yskasvatukseen ja päihteiden käytön sekä tupa- milj. mk. 21906: koinnin vähentämiseen. Vuonna 1997 tutkimus- ja kehittämislaitosten 21907: Terveyden edistämisen määrärahan käytön asiantuntemuksen käyttö sekä t&k-toiminnan 21908: painoalueina olivat lasten ja nuorten terveys ja volyymi optimoitiin. Julkaisutoiminta kasvoi tai 21909: hyvinvointi sekä syrjäytymisen ehkäisy. Paino- pysyi aiemmalla tasolla. Lupa- ja valvontaviras- 21910: alueena on myös väestön terveyden ja toiminta- tojen osalta lupien käsittelyaikoja voitiin lyhen- 21911: kyvyn parantaminen. tää ja tehostaa toimintaa muiltakin osin. Tavoit- 21912: Väestön ravitsemustottumusten myönteinen teenasettelun selkeyttämisessä ja tulostavoittei- 21913: kehitys jatkui ja tartuntatautitilanne pysyi hyvä- den kirjaamisessa oli kehittämistarvetta. Laitok- 21914: nä. Päihteiden käytössä ja tupakoinnissa koko sia koskeneiden budjetin lukuperustelujen ja tu- 21915: 1990-luvun vallinnut hyvä kehityssuunta pysäh- lossopimusten yhteys ei kaikilta osin muodosta- 21916: tyi kääntyen jopa huonommaksi. Kansalaisten nut vielä selkeää kokonaisuutta. 21917: ostovoiman kasvu lisäsi tupakan ja alkoholin 21918: kulutusta. 21919: Alko-Yhtiöt Oy 21920: 21921: Työolot ja työsuojelu Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan 21922: kuuluva valtionyhtiö on Alko-Yhtiöt Oy tytär- 21923: Työsuojelun tavoitteena on työikäisen väes- yhtiöineen eli Alko-Yhtiöt konserni. Alko-Yh- 21924: tönja työyhteisöjen työ- ja toimintakyvyn edistä- tiöt Oy perustettiin 1.1.1995 ja se syntyi siten, että 21925: minen sekä työympäristön turvallisuus ja toimi- kansallinen alkoholiyhtiö Oy Alko Ab yhtiöitet- 21926: vuus. Työsuojelutoiminta kehittyi myönteisesti tiin ja samalla sen nimi muutettiin Alko-Yhtiöt 21927: ja työolot parantuivat. Oy:ksi. Yhtiö perusti tuolloin kaksi tytäryhtiötä 21928: Työpaikalla surmansa saaneiden määrä on Alko Oy:n ja Primalco Oy:n. Joulukuussa 1996 21929: pienentynyt puoleen 15 vuodessa. Viime vuosina konserniin perustettiin uusi tytäryhtiö Havistra 21930: tapauksia on ollut 50-65 vuodessa. Ammatti- Oy. 21931: tautien vuosittainen määrä (noin 5 800) on viime Alko Oy jatkaa Oy Alko Ab:n myyntitoimin- 21932: vuosina pienentynyt. Sen sijaan henkiseen hyvin- toja ja sillä on uuden alkoholilain (1 143/94) mu- 21933: vointiin liittyvät asiat ovat korostuneet. Työta- kaan tietyin poikkeuksin yksinoikeus alkoholi- 21934: 12 380217L 21935: 90 21936: 21937: Maksoilinen palvelutoiminta 21938: 21939: 68. Hallinnonalan maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma*) 21940: Kustannuslaji STM Stakes TEO KTL STTV STUK LL 21941: Milj.mk julk.oik./ liiketal. 21942: TUOTOT ............................................ 18,6 37,5 2,7 15,0 15,5 37,7 18,9 39,2 21943: 21944: KUSTANNUKSET 21945: Erilliskustannukset**) 21946: Työkustannukset .............................. 12,0 8,4 1,4 5,5 11,7 19,8 8,1 21,0 21947: Matkat ............................................... 0,1 3,2 21948: Aineet ja tarvikkeet .......................... 0,7 0,3 0,0 2,4 0,2 1,7 1,8 21949: Ostetut palvelut ................................ 1,3 13,3 0,8 7,5 2,9 5,7 21950: Toimitilakustannukset ..................... 1,0 0,4 3,3 21951: Pääomakustannukset ...................... 0,0 0,8 0,7 0,7 2,8 21952: Muut erilliskustannukset ................. 0,4 14,8 0,1 0,9 0,2 1,0 2,4 21953: Erilliskustannukset yhteensä .......... 15,5 40,8 1,6 10,4 11,7 28,4 14,4 37,0 21954: 21955: Käyttöjäämä ..................................... 3,1 -3,3 1,2 2,4 3,8 9,3 4,5 2,2 21956: Osuus yhteiskustannuksista ........... 0,1 2,4 0,2 3,5 2,2 9,4 4,5 3,9 21957: KOKONAISKUSTANNUKSET ......... 15,6 43,3 1,8 13,9 13,9 37,8 18,9 40,9 21958: 21959: YLIJÄÄMÄ (+) ALIJÄÄMÄ (-) .......... 3,0 -5,7 1,0 1'1 1,6 -0,1 -0,0 -1,7 21960: 21961: *) TTL ei sisälly taulukkoon, koska sen lainsäädännöllinen asema poikkeaa muista laitoksista. 21962: **) Erilliskustannusten jaottelu poikkeaa laitoksittain. 21963: 21964: juomien vähittäismyyntiin. Primalco Oy jatkaa markkaan, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen 21965: Oy Alko Ab:n teollisuustoimintoja, muun muas- 6,9 %. Tilikauden voitto oli 1 705 milj. mk 21966: sa alkoholijuomien valmistusta. Kolmas, jo pit- ( +4, 1 %). RA Y:n palveluksessa työskenteli tili- 21967: kään toiminut tytäryhtiö on majoitus- ja ravitse- kauden lopussa yhteensä 1 579 henkilöä, joista 21968: mispalveluja hoitava Arctia Oy. Havistra Oy kokoaikaisia 787 ja osa-aikaisia 792 työntekijää. 21969: aloitti toimintansa toukokuussa 1997. Havistra 21970: Oy vastaa alkoholijuomamerkkien tukkumyyn- 21971: nistä ja jakelusta Itämeren alueella ja Suomessa. 69. Alko-Yhtiöt Oy:n keskeiset tunnusluvut 21972: Omistaja osallistui merkittävällä tavalla Alko- 1995 1996 1997 21973: Yhtiöiden kehittämiseen vuoden 1997 aikana. 21974: Talouspoliittinen ministerivaliokunta velvoitti Liikevaihto, milj. mk ................... . 3 356 3 265 3 663 21975: Vienti ja ulkomaiden toiminta, 21976: 24.6.1997 sosiaali- ja terveysministeriön valmis- osuus liikevaihdosta% .............. . 12 15 11 21977: telemaan ne toimenpiteet, joiden perusteella Liikevoitto, milj. mk .................... . 362 309 341 21978: Alko Oy voidaan erottaa Alko-Yhtiöt konsernis- Voitto ennen satunnaiseriä, 21979: ta niin, että erottaminen on myös valtion omis- milj.mk ....................................... . 338 316 342 21980: tuksen arvokehitys huomioon ottaen perustel- Tilikauden voitto, milj. mk ......... . 313 221 223 21981: tua. Bruttoinvestoinnit, milj. mk ...... . 104 490 345 21982: Taseen loppusumma, milj. mk .. 3 948 3936 3 876 21983: Omavaraisuusaste% ................. . 15 14 52 21984: Sijoitetun pääoman tuotto% .... . 15 14 15 21985: Raha-automaattiyhdistys Henkilöstö ................................... . 4 036 3 869 4133 21986: 21987: Raha-automaattiyhdistyksen tehtävänä on 70. Raha-automaattiyhdistyksen keskeiset tunnuslu- 21988: harjoittaa yksinoikeudella raha-automaatti- ja vut 21989: kasinopelitoimintaa Suomessa. Raha-automaat- 1995 1996 1997 21990: ti-yhdistyksen voitto käytetään terveyden ja sosi- 21991: aalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Liikevaihto, milj. mk ........... . 2 272,5 2 378,4 2 543,1 21992: Käyttökate, milj. mk ........... . 1 607,0 1 700,4 1 813,1 21993: RA Y:n liiketoimintaan kuuluvat yrittäjien ti- Tilikaud. voitto, milj. mk .... . 1 563,1 1 638,3 1 705,3 21994: loihin sijoitetut raha-automaatit ja kasinopelit, Tilikauden voitto, % ........... . 68,8 68,9 67,0 21995: RA Y:n omat pelisaliketjut, ravintolakasinopelit Palkkakustann., milj. mk .... . 213,4 217,9 224,1 21996: ja Casino RAY. Liikevaihto nousi 2 543 milj. Henkilöstö .......................... . 1 661 1 585 1 579 21997: 91 21998: 21999: 22000: 3.12. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 22001: 22002: Toimintaympäristö lisistä. Vuosina 1995-1997 työllisten määrä on 22003: lisääntynyt yhteensä noin 115 000 henkilöä. Sa- 22004: Vahvan talouskasvun vauhdittamana työlli- manaikaisesti työhallinnon tukitoimin työllistet- 22005: syys on Suomessa kohentunut yhtäjaksoisesti jo tyjen määrä on noussut vajaalla 10 OOO:lla,joten 22006: kolmen vuoden ajan. Vuonna 1997 työllisiä oli ilman palkkasubventioita lisätyöpaikkoja on 22007: keskimäärin 2 170 000 henkilöä, mikä on lähes syntynyt kaikkiaan yli 100 000. Nettolisäys koos- 22008: 45 000 enemmän kuin vuosi sitten. Osa-aikatyös- tuu yksinomaan yksityisen sektorin työpaikois- 22009: sä työskenteli 238 000 henkilöä eli liki 11 %työ!- ta. 22010: 22011: 22012: Kuvio 25. 22013: 22014: TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ JA TYÖTTÖMIEN 22015: TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA 22016: henkeä %-osuus 22017: 120000~--------------------------------------------~30 22018: 22019: 22020: 100000 22021: 22022: 80000 22023: 22024: 60000 22025: 22026: 40000 22027: 22028: 20000 5 22029: 22030: 22031: c w 22032: z~ 22033: ~ 22034: ~ 22035: ::1 22036: c llol:: 22037: a:: == > 3 22038: ::1 22039: == 22040: c;; 22041: ::1 22042: ... 22043: ::1 ::1 22044: llol:: 22045: •C 22046: :t: 22047: llol:: ::1 22048: rn 22049: s2rn 22050: 0 22051: ::1 22052: ~ 22053: c 22054: rn ~ 22055: c:::::J Työttömät 1996 -Työttömät 1997 22056: -4-0suus työvoimasta 1996 --Osuus työvoimasta 1997 22057: 22058: 22059: 22060: Toiminta tulosalueittain ensisijaisuutta. Strategiassa painotetaan myös 22061: toiminnan ohjautumista toimintaympäristön ja 22062: Työvoimapolitiikan toimeenpanossa on otet- asiakkaiden tarpeista sekä yksilöllisesti laadittu- 22063: tu huomioon hallitusohjelman ja Suomen työlli- jen toimintasuunnitelmien merkitystä. Työvoi- 22064: syysohjelman linjaukset, joiden mukaisesti työ- mapoliittisten toimenpiteiden volyymia on nos- 22065: voimapolitiikan keskeisenä tehtävänä on nähty tettu, mutta samalla painottaen toimenpiteiden 22066: toisaalta talouskasvun tukeminen ja toisaalta jälkeistä työhönsijoittumista avoimille työmark- 22067: kasvun kautta avautuvien työllistymismahdolli- kinoille ja tavoitetta kehittää toimenpiteiden 22068: suuksien hyödyntäminen. avulla työttömien työmarkkinavalmiuksia. 22069: Työnhakijoiden palvelussa valittu strategia Työnantajiin suuntautuvassa palvelussa ko- 22070: korostaa yleisille työmarkkinoille sijoittumisen rostuu peruslinjauksena työvoiman saatavuuden 22071: 92 22072: 22073: ja laadun turvaaminen, työpaikkojen laadukas 72. Työnvälityksen tulostavoitteiden toteutuminen 22074: täyttäminen työnvälityksen avulla ja työvoima- 1995 1996 1997 Tavoi- 22075: varojen kehittäminen koulutuksellisin toimenpi- te1997 22076: tein rekrytoivien yritysten tarpeisiin. 22077: Työttömyyden rakenteesta johtuen strategi- Uudet avoimettyö- 22078: aan on sisältynyt myös sosiaalipoliittinen ulottu- paikat (keskimäärin 22079: kuukaudessa) .......... . 13215 15041 18904 18595 22080: vuus, vaikeimmin työllistyvien tilanteen helpot- Työnvälityksen 22081: taminen ja syrjäytymiskehityksen ehkäisy työ- markkina-osuus 22082: voimapolitiikan keinoin. Työvoimapoliittisilla ulkoisista hauista,% 67 71 68 70 22083: toimenpiteillä on edelleen tasattu myös alueelli- Työpaikkojen täyt- 22084: sia työttömyyseroja. tyminen työn suun- 22085: Vuoden 1997 käytettävissä olevat määrärahat niteltuun alkamis- 22086: ajankohtaan 22087: olivat vuoden 1997 talousarvion 13,8 mrd. mk mennessä,% 22088: sekä edellisiltä vuosilta siirtyneet 2,6 mrd. mk, työpaikoista ............ . 90,3 92,0 93,8 85 22089: yhteensä 16,5 mrd. mk. 22090: Kaikista päättyneistä työnhauista (1 301 807) 22091: 44 prosentin tuloksena oli sijoittuminen avoimil- 22092: 71. Työministeriön hallinnonalan menot, milj. mk le työmarkkinoille. Osuus on noussut hieman 22093: 1995 1996 1997 edellisestä vuodesta. Työnvälityksen osuus työn- 22094: 786,6 860,4 774,3 22095: haun päättymisen syynä on pysynyt edellisen 22096: Toimintamenot ......... 22097: Työvoimapalvelut .... 2 041,5 2 363,7 2 282,7 vuoden tasolla. Omatoimisesti työtä saaneiden 22098: Työllisyyden hoito ... 8 363,9 9 525,5 8 675,7 osuus on edelleen merkittävä (38 % työnhaun 22099: siitä työmarkkina- päättymisen syistä). Työvoimatoimiston asia- 22100: tuki ........................ 3 997,5 5 329,2 5 040,9 kaspalvelussa on tuettu omatoimista työnhakua 22101: Palkkaturva .............. 171,3 165,5 117,0 lisäämällä ryhmäpalveluina annettavaa työnha- 22102: EU:n osarahoit- kukoulutusta sekä itsepalvelumenetelmien käyt- 22103: tamat 22104: toimenpiteet ............. 165,9 786,7 1 371,0 töä (mm. Internet). 22105: siitä EU:n osuus .... 79,4 382,0 683,7 Työvoimapalvelujen erityismenoihin käytet- 22106: Maahanmuutto- tiin kertomusvuonna 49 milj. mk ja muuttoturva- 22107: asiat .......................... 310,0 menoihin noin 10 milj. mk. 22108: Muut menot ............. 29,0 39,6 44,9 22109: Yhteensä .................. 11 558,3 13 741,5 13 575,7 22110: Ammatinvalinnanohjaus ja ammatillinen 22111: kuntoutus 22112: 22113: Ammatinvalinnanohjauksen tehtävänä on 22114: auttaa asiakkaaksi hakeutunutta henkilöä rat- 22115: Työmarkkinoiden toimivuuteen vaikuttaminen kaisemaan ammatinvalintaan, ammatilliseen ke- 22116: hitykseen ja työn saamiseen liittyviä kysymyksiä. 22117: Työnvälitys Asiakkaaksi hakeutumisen yleisimpiä syitä ovat 22118: vaikeudet päättää koulutus- ja ammattivaihto- 22119: Työnvälityksen tavoitteena on, että avoimet ehtojen välillä sekä epävarmuus soveltuvuudesta 22120: työpaikat täyttyvät nopeasti ja laadukkaasti ja tavoiteammattiin. 22121: että työnhakijat sijoittuvat mahdollisimman no- Henkilökohtaisen ammatinvalinnanohjauk- 22122: peasti työhön. sen asiakasmäärä oli v. 1997 kokonaisuudessaan 22123: Työnhakijoiden kokonaismäärä työnvälityk- 50 700. Asiakasmäärä kasvoi sekä henkilökoh- 22124: sessä laski edelleen edellisestä vuodesta. Vuoden taista ohjausta saaneiden (42 900) että päivystys- 22125: 1997 aikana työnvälitykseen ilmoittautui 972 354 asiakkaitten (7 800) ryhmässä. Asiakasmäärän 22126: työnhakijaa, mikä oli 35 900 työnhakijaa vähem- kokonaiskasvu oli 5 %edelliseen vuoteen verrat- 22127: män kuin v. 1996. Työttömiä työnhakijoista oli tuna. 22128: 758 119, kokonaismäärä laski edellisestä vuodes- Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on 22129: ta 41 088 työttömällä työnhakijalla. Uusien työt- edistää vajaakuntoisten ammatillista suunnitte- 22130: tömien työnhakijoiden virta on myös edelleen lua, työllistymistä ja työssä pysymistä. Vajaa- 22131: laskusuunnassa. kuntoisia työnhakijoita oli v. 1997 keskimäärin 22132: 93 22133: 22134: kuukaudessa 54 000 henkilöä, mikä on noin 7 % mien maanssa on havaittavissa lievää laskua. 22135: enemmän kuin edellisenä vuonna. Työhön tai Kertomusvuonna neuvontatapahtumissa oli asi- 22136: koulutukseen sijoittuneiden vajaakuntoisten akkaita yhteensä 627 000, kun edellisenä vuonna 22137: määrä oli noin 23 % suurempi kuin edellisenä asiakkaita oli 650 000. Poikkeuksen muodosta- 22138: vuonna. Yhteensä lähes 49 200 vajaakuntoista vat ohjaukselliset ryhmät, joiden määrä on hie- 22139: pääsi työhön tai koulutukseen, edellisenä vuon- man kasvanut. 22140: na vastaava luku oli 40 100. Vajaakuntoisten 22141: päättyneitä työttömyysjaksoja oli yhteensä 22142: 60 400, joista noin 72 % päättyi työhön sijoittu- Työvoimapoliittiset toimenpiteet 22143: misen tai koulutuksen aloittamisen johdosta. 22144: Vajaakuntoisten työllistyvyyden paranemi- Työvoimapoliittiset toimenpiteet pidettiin 22145: nen oli pääosin Suomen työllisyysohjelman edelleen hallitusohjelman mukaisesti ennätys- 22146: 1996-1999 sekä Euroopan sosiaalirahaston oh- korkealla tasolla. Eri toimenpiteissä olevia oli 22147: jelmien toimenpiteiden tulosta. Työhön yleisille kertomusvuonna keskimäärin noin 126 000 hen- 22148: työmarkkinoille sijoittui vajaat 25 200 vajaakun- kilöä. Työvoimapoliittisessa aikuiskoulutukses- 22149: toista, edellisenä vuonna 19 100. Työvoimakou- sa oli vuoden aikana keskimäärin 37 000, työlli- 22150: lutuksen aloitti 8 900 vajaakuntoista, edellisenä syyden hoidon eri toimenpiteissä 55 000, EU:n 22151: vuonna 7 200. Muun koulutuksen aloitti noin osarahoittamissa toimenpiteissä 20 000 ja työ- 22152: 1 600 vajaakuntoista, edellisenä vuonna vajaat markkinatuen työharjoittelussa 10 000 henkilöä. 22153: 1 400. Työhönsijoituksia tukitoimenpitein teh- 22154: tiin yhteensä vajaat 13 200, edellisenä vuonna 22155: vajaat 12 200. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 22156: Työhönsijoittamiseen ja ammatinvalinnanoh- 22157: jauksen erityismenoihin käytettiin 44 milj. mk. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen tar- 22158: koituksena on edistää ja ylläpitää työvoiman ky- 22159: synnän ja tarjonnan tasapainoa sekä torjua työt- 22160: Koulutus ja ammattitietopalvelu tömyyttä ja poistaa työvoimapulaa. Aikuisväes- 22161: tölle hankittava koulutus on pääasiassa ammatil- 22162: Koulutus- ja ammattitietopalvelun osalta lista. Koulutus kohdeunetaan erityisesti työttö- 22163: sekä neuvontatapahtumissa että neuvontaryh- miin ja työttömyysuhan alaisiin henkilöihin. 22164: 22165: 22166: 73. Työvoimakoulutuksen tulostavoitteiden toteutuminen 22167: 1995 1996 1997 Tavoite 1997 22168: Koulutuksessa olevat keskimäärin kk:ssa (ESR pl.) ........... . 32 861 37 161 37 068 36 710 22169: Ostetut opiskelijatyöpäivät (ESR pl.) ................................... . 7 115 000 8 276 000 8 141 000 8 400 000 22170: Ostetun opiskelijatyöpäivän keskihinta, mk ........................ 130 130 131 130 22171: Aloittaneita työttömiä vajaakuntoisia (ESR pl.) ................. . 4224 5 275 6342 5 000 22172: 22173: Koulutustoimenpiteiden vaikuttavuus 22174: Työhön sijoittuneet kaksi kuukautta koulutuksen jälkeen .. 9 806 12 792 21 212 1) 22175: -osuus,% ........................................................................ 38,7 41,2 56,6 22176: Työttömänä 3 kk koulutusjakson päättymisen jälkeen ..... . 27174 31073 28 595 22177: -osuus,% ........................................................................ 50,3 49,9 46,6 2) 22178: Työvoimapoliittisen toimenpiteen piirissä 3 kk koulutus- 22179: jakson päättymisen jälkeen .................................................. . 8 769 13 222 13 236 22180: -osuus,% ........................................................................ 16,2 21,2 21,6 22181: Työttömänä 3 kk koulutusjakson päättymisen jälkeen 22182: olevat pitkäaikaistyöttömät ................................................... 4 707 5 522 4 750 22183: -osuus,% ........................................................................ 58,8 59,9 56,0 22184: Työvoimapoliittisen toimenpiteen piirissä 3 kk koulutus- 22185: jakson päättymisen jälkeen olevat pitkäaikaistyöttömät .. . 1 572 2 279 2254 22186: -osuus,% ........................................................................ 19,6 24,7 26,6 22187: 22188: 1) Puolivuotistiedot. 22189: 2) Työvoimapiirikohtaiset tulostavoitteet 45-56 %. 22190: 94 22191: 22192: Koulutuksen kysyntä on edelleen ollut mitta- työllisyys on jonkin verran parantunut edellises- 22193: vaa. Työvoimakoulutukseen jätettiin noin tä vuodesta vaikka vaikeasti työllistyvien ryh- 22194: 256 000 hakemusta, mikä oli 13% enemmän mien määrä olikin aiempaa suurempi. Koulutuk- 22195: kuin edellisenä vuonna. Koulutuksen aloittanei- sen suorittaneista oli työttömänä 47 %. Edellise- 22196: ta oli kaikkiaan runsaat 134 000, joista koko- nä vuonna työttömänä oli 50%. Uudelleen työ- 22197: naan kansallisella rahoituksella järjestetyn kou- voimapoliittisin toimenpitein sijoitettuna oli 22198: lutuksen aloittaneita oli hieman yli 95 000. Kan- noin 22%. 22199: sallisen koulutuksen aloittaneiden määrä pysyi Työvoimakoulutuksen jälkeistä sijoittumista 22200: edellisen vuoden tasolla, joten aloittaneiden seurataan myös 2 kuukautta koulutuksenjälkeen 22201: määrän lisäys kohdistui Euroopan sosiaalirahas- tehtävällä sijoittumisseurannalla, joka kattaa 22202: to-ohjelmiin liittyvään koulutukseen. Koulutuk- myös yritysten sisäisen koulutuksen. Kertomus- 22203: sen aloittaneista noin 75% oli työttömiä, työttö- vuotta koskevien ennakkotietojen mukaan oli 22204: myysuhan alaisia tai 1omautettuja. Osuus on pie- koulutuksen jälkeen työssä 58 %ja työttömänä 22205: nempi kuin vuonna 1996 (85 %), koska ESR:n 34 %. Vuonna 1996 vastaavat luvut olivat 44% ja 22206: (Euroopan sosiaalirahasto) tavoiteohjelma 4:n, 45 %. Muutos aiheutui pääasiassa ESR-koulu- 22207: teollisuuden työntekijöiden sopeuttaminen raken- tuksenja yritysten sisäisen koulutuksen lisäänty- 22208: nemuutokseen, volyymi on kohonnut merkittä- neestä osuudesta. Kolmen kuukauden seuran- 22209: västi kertomusvuonna ja lisännyt työssä olevien nan ja tämän seurannan tiedot eivät ole suoraan 22210: suhteellista osuutta koulutuksessa. vertailukelpoisia, koska tässä seurannassa työssä 22211: Syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja pitkäaikais- jo ennen koulutusta olevien osuus on suurempi ja 22212: työttömien työhön paluun edistämiseksi koulu- lisäksi tässä seurannassa työssä koulutuksen jäl- 22213: tusta on kohdennetto aiempaa enemmän pitkään keen olevien osuudessa ovat mukana myös tuki- 22214: työttömänä olleille, vajaakuntoisille ja ikäänty- työhön sijoittuneet. 22215: neille. Vuonna 1997 työvoimakoulutuksen aloit- Työvoimakoulutuksen ostopalveluihin käy- 22216: taneista oli pitkäaikaistyöttömiä 19 900. Vajaa- tettiin yhteensä 1 072 milj. mk, josta koulutuksen 22217: kuntoisia koulutuksen aloittajia oli runsas 8 900. hankintaan käytettiin vajaat 1 066 milj. mk. 22218: Merkittävästi on noussut yli 50-vuotiaiden Opiskelijoiden koulutusaikaisen toimeentulon 22219: osuus; kertomusvuonna koulutuksen aloitti turvaamiseksi maksettiin opintososiaalisia 22220: 10 700 yli 50-vuotiasta kun vastaava luku edel- etuuksia runsaalle 64 000 opiskelijalle yhteensä 22221: lisenä vuonna oli 6 900. 1 149 milj. mk. Työmarkkinatukea maksettiin 22222: Kokonaan kansallisella rahoituksella toteu- työvoimakoulutuksessa opiskeleville 378,6 milj. 22223: tettavassa työvoimakoulutuksessa keskeisenä mk. 22224: tulostavoitteena oli Suomen työllisyysohjelman 22225: mukaisesti keskimäärin 36 500 henkilön taso. Työllisyyden hoito 22226: Koulutuksessa oli keskimäärin noin 37 100 hen- 22227: kilöä, joten asetettu tulostavoite saavutettiin. Palkkaperusteisella kansallisella tuella oli v. 22228: Työvoimakoulutushankintoihin oli käytettävis- 1997 työllistettynä keskimäärin 55 000 henkilöä, 22229: sä keskimäärin 130 mk opiskelijatyöpäivää koh- kun määrä v. 1995 oli 59 400 henkilöä. Vähennys 22230: ti. Koulutusta hankittiin 131 markan päiväkeski- oli 4 400 henkilöä. Asetettu tavoite keskimäärin 22231: hinnalla, joten tavoitteeseen ei aivan päästy. 54 000 työllistettyä saavutettiin. Pitkäaikaistyöt- 22232: Suomen työllisyysohjelman mukaisesti tulos- tömyyksiä päättyi kaikki syyt yhteen laskien 22233: tavoitteena oli, että ammattikoulutuksen aloit- noin 119 100, mikä oli runsaat 12 600 vähemmän 22234: taa vähintään 5 000 työtöntä vajaakuntoista työ- kuin vuotta aikaisemmin. 22235: voimakoulutuksena. Työvoimakoulutuksen Tukitoimenpiteeseen sijoittuminen pitkäai- 22236: aloitti noin 6 300 työtöntä vajaakuntoista (ESR- kaistyöttömyyden päättymisen syynä on pysynyt 22237: rahoitus pl.). KEKO-koulutuksen aloitti noin edelleen ylivoimaisesti merkittävimpänä tekijä- 22238: 2 000 henkilöä ja yrittäjäkoulutuksen aloitti noin nä. Sen osuus oli 32 % päättymisistä. Tämä oli 22239: 12 100, mikä on 3 700 enemmän kuin edellisenä kuitenkin 5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin 22240: vuonna. edellisenä vuonna. Myönteistä kehityksessä on 22241: Eri työvoimapoliittisten toimenpiteiden jäl- se, että pitkäaikaistyöttömyyden päättymisen 22242: keistä työllisyyttä seurataan työnvälitysrekiste- syynä niiden osuus, jotka aloittivat työvoimapo- 22243: riin perustuvalla seurannalla, jossa tarkastellaan liittisen koulutuksen, oli 17 %. Luvussa oli kas- 22244: niiden henkilöiden tilannetta, joilla seuranta- vua 2 prosenttiyksikköä. 22245: vuonna on kulunut 3 kuukautta toimenpiteen Työttömänä 3 kuukautta tukityöllistämisen 22246: päättymisestä. Työvoimakoulutuksen jälkeinen jälkeen oli 50,7 prosenttia ja lisäksi työvoimapo- 22247: 95 22248: 22249: 74. Työllisyyden hoidon tulostavoitteiden toteutuminen 22250: 1995 1996 1997 Tavoite 1997 22251: Palkkaperusteisilla määrärahoilla työllistetyt 22252: (keskimäärin kk:ssa) (ESR pl.) .................................................... 62 846 59 437 54938 54000 22253: - vajaakuntoiset ..................................................................... 1 965 2 487 3 121 5 000 22254: Työmarkkinatuen työharjoittelussa (ESR pl.) (keskim. kk:ssa) 6 073 9 658 10 129 11 525 22255: Vuorotteluvapaan perusteella työllistynyt (keskim. kk:ssa) ... . 1 578 3248 3 195 22256: Yli 50-vuotiaat työllistetyt (keskim. kk:ssa) .............................. . 6 836 10 000 22257: 22258: Työllisyystoimenpiteiden vaikuttavuus 22259: Ty?ttöm_änä ~--kk palkkaperusteisen tukitoimenpiteen 22260: paattym1sen Jalkeen ................................................................... . 89472 75 577 62 076 22261: -osuus,% .............................................................................. 58,7 58,2 50,7 1) 22262: Työvoimapoliittisen toimenpiteen piirissä 3 kk työllisyys- 22263: toimenpiteen päättymisen jälkeen ............................................ 17 757 14 301 15 235 22264: -osuus,% .............................................................................. 11,6 11,0 12,4 22265: Työttömänä 3 kk työllisyystoimenpiteen päättymisen 22266: jälkeen olevat pitkäaikaistyöttömät ........................................... 45994 37 381 28182 22267: -osuus,% .............................................................................. 70,5 73,6 66,1 22268: Työvoimapoliittisen toimenpiteen piirissä 3 kk työllisyys- 22269: toimenpiteen päättymisen jälkeen olevat pitkäaikais- 22270: työttömät ..................................................................................... 5 249 3 689 3 709 22271: -osuus,% .............................................................................. 8,0 7,3 8,7 22272: 22273: 1) Työvoimapiirikohtaiset tulostavoitteet 49--68% 22274: 22275: 22276: 22277: 22278: Iiittisten toimenpiteiden piirissä oli 12,4 prosent- aloittaneiden määrä ylittänyt koko ohjelmakau- 22279: tia. Työttömäksijääneiden osuus väheni 7,5 pro- delle (1995-1999) asetetut tavoitteet. Projekteis- 22280: senttiyksikköä. Tulos on näin ollen selvästi pa- sa oli aloittanut vuoden 1997 loppuun mennessä 22281: rempi kuin edellisenä vuonna. runsaat 65 000 henkilöä, kun tavoitteena oli run- 22282: saat 34 000 henkilöä. Vuonna 1997 projekteissa 22283: Euroopan unionin osarahoittamat toimenpiteet aloitti 34 800 henkilöä. Näistä työhallinnon 22284: käynnistämissä projekteissa aloitti 20 900 henki- 22285: Työministeriö on Euroopan sosiaalirahaston löä. Projekteja on käynnistynyt toimintakaudel- 22286: vastuuviranomainen Suomessa. Euroopan sosi- la yhteensä 530 kappaletta ja niissä on ollut mu- 22287: aalirahasto on EU :n rakennerahasioista se, joka kana yli 20 000 yritystä. 22288: rahoittaa koulutuksen ja työllisyyden edistämi- Ensimmäinen tavoite 2-ohjelma, teollisia työ- 22289: sen hankkeita. Toimenpiteet kohdistuvat erityi- paikkoja menettäneet alueet, laadittiin vuosille 22290: sesti pitkäaikais- ja nuorisotyöttömiin, yritysten 1995-1996. Ohjelman puitteissa käynnistyi yh- 22291: henkilöstöön sekä yleensä työssä oleviin. Välilli- teensä 133 ESR -projektia, joista työhallinnon 22292: sesti kaikki toimenpiteet tukevat elinkeinoelä- osarahoittamia oli 63 kpl. Työhallinnon projek- 22293: mää. Ohjelmia rahoittavat työministeriön lisäksi tien toimenpiteissä oli 31.12.1997 mennessä 22294: opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministe- aloittaneita yhteensä 4 997 henkeä. Kaikkien to- 22295: riö, maa- ja metsätalousministeriö, sisäasiainmi- teuttajien projekteissa oli yhteensä 9 276 aloitta- 22296: nisteriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. nutta, joten ohjelmalle asetetut ESR-tavoitteet 22297: Tavoite 3-ohjelmassa, pitkäaikais- ja nuoriso- (5 380 aloittajaa) ovat ylittyneet. Vuoden 1997 22298: työttömyyden helpottaminen, aloitti vuoden 1997 alusta käynnistyi Suomen uusi tavoite 2-ohjelma. 22299: aikana 29 959 henkilöä. Tavoite 3-ohjelmassa on Uuden ohjelman mukaisia ESR-projekteja on 22300: vuosien 1995-1997 aikana aloittanut yhteensä käynnistetty vuoden 1997loppuun mennessä yh- 22301: 64 626 henkilöä, mikä vastaa 72% koko ohjelma- teensä 66 kpl. Näistä työhallinnon osarahoitta- 22302: kauden tavoitteesta (90 200). Tavoite 3-ohjelman mia oli 39 kpl. 22303: projekteja on käynnistetty yhteensä 610. Tavoite 6-ohjelmassa, harvaanasuttujen aluei- 22304: Tavoite 4-ohjelman, teollisuuden työntekijöi- den kehittäminen, oli vuoden 1997loppuun men- 22305: den sopeuttaminen rakennemuutokseen, osalta oli nessä tehty päätös 565 ESR-projektiin,joista 388 22306: vuoden 1997 loppuun mennessä projekteissa oli työhallinnon osarahoittamia. Ohjelman to- 22307: 96 22308: 22309: teutuminen vilkastui edellisen vuoden tilantee- ehdotettiin muutettavaksi siten, että työntekijäl- 22310: seen verrattuna. Jos huomioidaan kaikkien eri lä olisi nykyistä laajempi oikeus vuosilomakor- 22311: toteuttajaviranomaisten aloittaneet, on 6-ohjel- vaukseen lyhytkestoisessa työssä. Lisäksi työtur- 22312: maan kaudelle 1995-1999 asetettu tavoite vallisuuslakia muutettiin siten, että työnantajan 22313: 22 200 aloittanutta jo ylitetty (aloittaneita oli tulisi ottaa huomioon taukojen tarve kuormitta- 22314: 31.12.1997 yhteensä 50 655). Työhallinnon osal- vassa ja paikallaoloa vaativassa työssä. Vuosilo- 22315: ta aloittaneita oli yhteensä 17 650. malain muutosta lukuun ottamatta muutokset 22316: Tavoite 5b-ohjelmaan, maaseudun kehittämi- tulivat voimaan 1.6.1997. 22317: nen, oli 31.12.1997 mennessä tehty projektipää- Vuorotteluvapaakokeilua koskevan lain voi- 22318: tös 297 ESR-projektiin. Näistä työhallinnon osa- massaoloa jatkettiin kolmella vuodella vuoden 22319: rahoittamia projekteja oli 159 kpl. Työhallinnon 2000 loppuun saakka. Samalla päätettiin korot- 22320: projekteissa aloittaneita oli yhteensä 6 726 henki- taa vuorotteluvapaakorvaus 60 prosentista 70 22321: löä (tilanne 31.12.1997). Kaikkien toteuttajien prosenttiin vuorotteluvapaalle lähtijän työttö- 22322: projekteissa oli yhteensä 14 947 aloittanutta, myyskorvauksesta sekä poistettiin korvausta 22323: mikä on noin 94% koko ohjelmakauden tavoit- koskeva katto. Uudistus astui voimaan 1.1.1998. 22324: teesta (15 900 aloittajaa). Lakia yhteistoiminnasta yrityksissä muutet- 22325: Työhallinto osallistuu myös EAKR-rahoituk- tiin muun muassa siten, että lakiin lisättiin uusi 22326: sella työllisyyttä edistäviin ja elinkeinoelämän säännös, jonka mukaan henkilöstö- ja koulutus- 22327: kehittämistä tukeviin investointihankkeisiin. Li- suunnitelmissa tulee pyrkiä kiinnittämään huo- 22328: säksi osallistutaan Euroopan sosiaalirahaston miota ikääntyviin työntekijöihin. 22329: ADAPT ja EMPLOYMENT-yhteisöaloitteisiin, 22330: jotka ovat työllisyyden ja rakennemuutoksen 22331: edistämiseen tarkoitettuja kehittämis- ja kokei- Palkkaturva 22332: luhankkeita ja joita toteutetaan yhteistyössä 22333: muiden EU-maiden kanssa. Yritysten parantuneesta taloudellisesta tilan- 22334: ESR-projektit rahoitettiin momentilta teesta seurannut konkurssien määrän vähenty- 22335: 34.01.61. EU:n osallistuminen työvoima- ja sosi- minen sekä hyvin toiminut yrityssaneerauslaki 22336: aalipolitiikkaan ja vastaavalla kansallisella osa- ovat tärkeimmät syyt palkkaturvamäärien huo- 22337: rahoituksella momentilta 34.06.61. Momenttien mattavalle pienenemiselle viime vuosina. Vuon- 22338: käyttö kertomusvuonna oli 684 milj. mk ja 687 na 1997 palkkaturvaa maksettiin 116,9 milj. mk. 22339: milj. mk. 22340: 22341: Henkilöstörahastot 22342: 22343: Työelämän laatuun ja toimintaympäristöön Työministeriö pitää rekisteriä henkilöstöra- 22344: vaikuttaminen hastoista ja valvoo niiden toimintaa. Vuoden 22345: 1997 lopussa rekisteröityjä rahastoja oli 43 ja 22346: Lainsäädäntömuutokset niiden piirissä noin 88 500 työntekijää ja toimi- 22347: henkilöä. Vuosilta 1990--1996 rahastoihin on 22348: Vuonna 1997 on hallitusohjelman mukaisesti kertynyt voittopalkkioita yhteensä 978 milj. mk. 22349: edelleenjatkettu työelämän sisällöllistä ja raken- Vuoden 1996 voittopalkkio kertymä, joka rahas- 22350: teellista uudistamista kolmikantaisesti yhteis- toille suoritettiin kertomusvuoden aikana, oli 22351: työssä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Samalla 147 milj. mk. 22352: on otettu huomioon Suomen Euroopan unionin 22353: jäsenyydestä johtuvat velvoitteet. 22354: Kertomusvuonna on epätyypillisissä työsuh- Kansallinen ikäohjelma 22355: teissa työskentelevien työntekijöiden turvaa 22356: edelleen pyritty lisäämään antamalla hallituksen Suomen väestö ikääntyy ja työvoiman raken- 22357: esitys eräistä epätyypillistä työtä koskevista lain- ne muuttuu merkittävästi lähivuosien aikana. 22358: muutoksista. Työsopimuslakia muutettiin siten, Työikäisen väestön keski-ikä kohoaa nopeasti: 22359: että sairausajan palkanmaksuvelvollisuus ulotet- 24---49 -vuotiaiden osuus työvoimasta vähenee 22360: tiin rajoitettuna myös alle kuukauden kestänei- tämän vuosikymmenen jälkipuoliskon aikana 22361: siin työsuhteisiin. Tähän liittyen myös tapatur- 150 000 henkilöllä ja samanaikaisesti 50--64- 22362: mavakuutuslakia tarkistettiin. Vuosilomalakia vuotiaiden osuus kasvaa 170 000 henkilöllä. Yli 22363: 97 22364: 22365: 60-vuotiaiden osallistuminen työelämään on hanmuuttajien työttömyysaste oli arviolta 22366: Suomessa vähäisempää kuin ED-maissa keski- 46%. 22367: määrin. Ikääntyvien työllisyysaste on alhainen ja Valtion korvaus kunnille Suomeen muuttavi- 22368: pitkäaikaistyöttömyys yleisempää kuin nuorem- en henkilöiden toimeentulotukeen ja erityiskus- 22369: pien henkilöiden keskuudessa. Myös paineet var- tannuksiin oli 62 milj. mk ja pakolaisten ja turva- 22370: haiseläkkeille siirtymiseen ovat suuret. Työvoi- paikanhakijoiden vastaanottoon 247 milj. mk. 22371: man rakennemuutos lisää ikääntyvien syrjäyty- 22372: misriskiäja voi aiheuttaa myös huomattavia yri- 22373: tys- ja kansantaloudellisia kustannuksia. 22374: Valtioneuvosto asetti 21.12.1995 komitean Työhallinnon toimivuuden edistäminen 22375: (IKOMI) selvittämään ikääntyvien työpanoksen 22376: täysipainoista hyödyntämistä työelämässä. Val- Työhallinnon henkilöstö 22377: tioneuvosto teki komitean ehdotuksien pohjalta 22378: 6.2.1997 periaatepäätöksen ikääntyvien työnte- Työhallinnon henkilöstömäärään ja rakentee- 22379: kijöiden työllisyyden parantamisen edellyttämis- seen ovat 1990-luvulla vaikuttaneet merkittäväs- 22380: tä toimenpiteistä. Periaatepäätöksessä päätettiin ti organisaatiomuutokset: työsuojeluhallinnon 22381: Kansallisen Ikäohjelman toteuttamisesta. Tähän tehtävien siirto työhallintoon v. 1993 ja jälleen 22382: ikääntyvien työntekijöiden työllisyyttä edistä- siirto pois työhallinnosta 1.4.1997. Pakolais- ja 22383: vään ja toisaalta varhaiseläkkeelle siirtymistä, maahanmuuttoasiat siirrettiin työhallintoon 22384: työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevään 1.3.1997 alkaen. Aluehallintoa organisoitiin 22385: ohjelmaan liittyy mm. lainmuutoksia sekä erilai- 1.9.1997, jolloin 13 työvoimapiirin toimiston ti- 22386: sia selvitys-, koulutus- ja kokeiluhankkeita. lalle muodostettiin 15 työvoima- ja elinkeinokes- 22387: kuksen työvoimaosastoa. 22388: Vaikean työllisyystilanteen aiheuttamat pai- 22389: Kansallinen työelämän kehittämisohjelma neet asiakaspalvelussa ja samanaikaisesti työhal- 22390: linnolle asetettu virkojen täyttökielto ovat vai- 22391: Kertomusvuonna jatkui hallitusohjelmaan ja kuttaneet henkilöstömäärän ja rakenteen kehi- 22392: työllisyysohjelmaan kuuluva Kansallisen työelä- tykseen aluehallinnossa 1990-luvulla. Vaikeasta 22393: män kehittämisohjelma, jolle tuli 200 hakemusta työllisyystilanteesta johtuen on asiakaspalvelu- 22394: v. 1997. Ohjelma teki päätöksen 118 uudesta tehtäviin saatu määräaikaisia lisäresursseja, 22395: hankkeesta, mikä sekin oli selvästi enemmän mikä vuosina 1994-1996 on merkinnyt henki- 22396: kuin vuoden alussa ennakoitiin. Vuoden 1997 löstömäärän lievää kasvua ao. tehtävissä. Työlli- 22397: lopussa hankkeiden kokonaismäärä oli 162, niis- syysvaroin palkattujen osuus on ollut asiakaspal- 22398: sä olevien toimipaikkojen kokonaismäärä 239 ja velutehtävien määräaikaisista resursseista mer- 22399: niiden piirissä olevan työvoiman määrä noin kittävä. 22400: 20 000 henkeä. Työllisyysmäärärahoin palkattuja oli työhal- 22401: linnossa 26,6 %koko henkilöstöstä, heistä valta- 22402: osa on asiakaspalvelutehtävissä. Ilman työlli- 22403: Maahanmuuttoasiat syysmäärärahoin palkattujen työpanosta ei työ- 22404: voimatoimistojen työruuhkista kyetä selviä- 22405: Vuoden 1997 lopulla Suomessa asui hieman mään. 22406: yli 80 000 ulkomaalaista. Vuoden aikana Suo- 22407: meen muutti 13 800 henkilöä ja Suomesta ulko- 22408: maille 10 000 henkilöä. Entisen Neuvostoliiton Toimintamenojen käyttö ja kokonaistalou- 22409: alueelta saapui kertomusvuonna noin 2 000 pa- dellisuus 22410: luumuuttajaa ja Ruotsista noin 3 800. 22411: Vuoden 1997 aikana työvoimatoimistoissa Työhallinnossa mitataan toiminnan tehok- 22412: oli työnhakijana yhteensä 28 400 maahanmuut- kuutta keskeisten loppusuoritteiden yksikkökus- 22413: tajaa, joista työttömiä oli työnhakijoina 25 200. tannuksilla sekä taloudellisuus -tunnusluvulla 22414: Työttömien määrä lisääntyi edellisestä vuodesta markkaaltyövoimapalvelu, joka on keskeisten 22415: 1 900:lla. Kertomusvuonna työvoimakoulutuk- loppusuoritteiden yksikkökustannusten paino- 22416: sen aloitti 8 900 ja työhön välitettiin lähes 800 tettu keskiarvo. Yksikkökustannusten laskemi- 22417: ulkomaalaista työnhakijaa. Työnhaun päätti eri sessa keskeinen tekijä on toimintokohtainen työ- 22418: syistä kaikkiaan 15 000 ulkomaalaista. Maa- ajan seuranta. 22419: 13 380217L 22420: 98 22421: 22422: 75. Toimintamenopohjaiset yksikkökustannukset 22423: 1996 1997 22424: Työnvälityksen yksikkökustannus mk/välitetty työpaikka .............................................. 883 732 22425: Tietopalvelun yksikkökustannus mk/neuvontatapahtuma ............................................. 67 67 22426: Ammatinvalinnanohjauksen yksikkökustannus mk/päättynyt ohjaus ......................... . 1 117 1 057 22427: Ammatinvalinnanohjauksen yksikkökustannus mk/muu työ (kokoukset yms.) ......... . 651 593 22428: Työvoimakoulutuksen yksikkökustannus mk/työvoimakoulutuksen aloittanut ......... . 945 901 22429: Työllisyydenhoidon yksikkökustannus mk/alkanut tukityösijoitus .............................. . 891 916 22430: Työllisyydenhoidon yksikkökustannus mk/työvoimapoliittinen lausunto .................. . 39 61 22431: Palkkaturvan yksikkökustannus mk/palkkaturvapäätöksen saanut henkilö ................ . 1 282 1 588 22432: ESR-toiminnan yksikkökustannus mk/toimenpiteen aloittanut .................................... . 540 391 22433: Taloudellisuusmk/työvoimapalvelu (ilman ESR-toimenpiteitä) .................................. . 745 698 22434: Taloudellisuusmk/työvoimapalvelu (ESR-toiminta mukaan lukien) ........................... . 736 698 22435: Taloudellisuusmk/työvoimapalvelu (edelliseen lisätty hallintoon työllistettyjen 22436: kustannusosuus) ............................................................................................................... 824 834 22437: Taloudellisuusmk/työvoimapalvelu (edelliseen lisätty ministeriön kustannusosuus) 943 966 22438: 22439: Maksoilinen toiminta 22440: 22441: Työhallinnon maksullinen toiminta tuotti v. Milj. mk 22442: 1997 tuloja 21,6 milj. mk. Koko hallinnon osalta 22443: Tulot yhteensä ...................................................... 21,640 22444: maksullinen toiminta oli reilusti ylijäämäistä. Kustannukset yhteensä ....................................... 17,397 22445: Valtaosa maksullisen toiminnan tuloista kertyi 22446: työvoimaosastojen henkilöstövuokrauksesta ja Ylijäämä .................................................................. 4,243 22447: maksullisista yrityspalveluista: 22448: 22449: 22450: 22451: 22452: 3.13. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA 22453: Toimintaympäristö kuin muuttotappioseuduillakin. !kääntyvän 22454: väestön asumistarpeiden muutokset, kosteus- ja 22455: Ympäristöhallinnon toimintaympäristön homevauriot sekä muut rakennuksissa havaitut 22456: muutoksiin on merkittävästi vaikuttanut ympä- terveyshaitat on myös otettava toiminnassa jat- 22457: ristöasioiden kansainvälisyys. Keskeiset ympä- kuvasti huomioon. 22458: ristöongelmat ja niiden ratkaisut vaativat kan- 22459: sainvälistä ja usein maailmanlaajuista yhteistyö- 22460: tä, esimerkkinä Kiotossa joulukuussa 1997 pi- Hallinnonalan menojen jakautuminen 22461: detty ilmastokokous. Suomen kokonaisedun 22462: varmistaminen EU:n toiminnassa ja Suomen pu- Ympäristöministeriön tilivirastoon kuuluvat 22463: heenjohtajuuskausi v. 1999 ovat jo vaikuttaneet ministeriö ja 13 alueellista ympäristökeskusta. 22464: ja vaikuttavat lähivuosina myös koko ympäristö- Hallinnonalalla toimivat tilivirastoina lisäksi 22465: hallinnon toimintaan. Ympäristöasenteet ovat Suomen ympäristökeskus, Asuntorahastoviras- 22466: kuitenkin myönteisiä, kestävän kehityksen ta- to sekä talousarvion ~~kopuoliset rahastot Val- 22467: voitteet ja niiden edistäminen on hyväksytty ylei- tion asuntorahasto ja Oljysuojarahasto. 22468: sesti myös kansainvälisten sopimusten lähtökoh- Hallinnonalan talousarvion loppusumma 22469: daksi. v. 1997 oli 3 679 milj. mk eli noin 200 milj. mk 22470: Väestö keskittyy edelleen erityisesti kaupunki- vuoden 1996 määrärahoja (3 877 milj. mk) pie- 22471: keskuksiin ja niiden lähialueille, mikä on vai- nempi. Määrärahojen kokonaiskäyttö lisääntyi 22472: keuttanut kasvukeskusten asuntotilannetta. edelliseen vuoteen verrattuna kuitenkin noin 200 22473: Kasvukeskusten tarjoamat työmahdollisuudet milj. markalla siirtyvien erien vähenemisen joh- 22474: lisäävät muuttoliikettä, joka aiheuttaa yhdys- dosta. Määrärahoja käytettiin hallinnonalalla 22475: kuntarakenteen muuttumista niin kasvualueilla vuosina 1995-1997 seuraavasti: 22476: 99 22477: 22478: 76. Ympäristöministeriön käyttämät määrärahat 22479: 1995 1996 1997 Muutos 22480: 1997/96 22481: Miljoonaa markkaa % 22482: 22483: Ministeriön ja hallinnonalan yhteiset menot ................ 154 168 181 8 22484: Y~päristön ~uoj~lu ......................................................... 66 48 54 13 22485: Lah1alueyhte1styo ............................................................ 79 76 52 -32 22486: Vesi- ja ympäristöhallinto .............................................. 174 21 14 -33 22487: Alueelliset ympäristökeskukset ..................................... 196 303 348 15 22488: Suomen ympäristökeskus .............................................. 88 165 144 -13 22489: Yhdyskunnat, alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu ......... 192 194 208 7 22490: Asuntotoimi ..................................................................... 3 824 2 952 3 019 2 22491: Ympäristöministeriön hallinnonala yhteensä .............. 4 773 3926 4020 2 22492: Muut hallinnonalat yhteensä ......................................... 308 401 502 25 22493: Yhteensä .......................................................................... 5 081 4327 4522 5 22494: 22495: Talousarvion ulkopuoliset rahastot 22496: Valtion asuntorahasto .................................................... 5 239 5 891 6109 4 22497: Öljysuojarahasto ............................................................. 32 32 33 3 22498: 22499: 22500: 22501: 22502: Valtion asuntorahasto teki v. 1997 aravalaina- Toiminnan keskeiset tulokset ja määrärahojen 22503: päätöksiä yhteensä 6 423 milj. markan edestä. käyttö 22504: Korkotukilainoja hyväksyttiin korkotuen piiriin 22505: lähes koko käytettävissä ollut valtuus 4 875 milj. Alueiden käyttö ja luonnonsuojelu 22506: mk. 22507: Myöntöjen lisäys oli yhteensä lähes 3,0 mrd. Seutukaavoituksen ja yleiskaavoituksen ym- 22508: mk. Asuntorahaston käytettävissä olevat varat päristövaikutuksen arviointia kehitettiin v. 1997. 22509: muodostuivat aravalainojen lyhennyksistä jako- Päätöstuotannossa kuntien kaavoja ja rakenta- 22510: roista, yhdystilin korkotuotosta sekä ta- misen poikkeuslupia sekä niitä koskevia valituk- 22511: kauspalkkioista. Ennenaikaisia aravalainojen sia ratkaistiin koko hallinnossa yhteensä 7 040 22512: takaisinmaksuja kertyi noin 1,9 mrd. mk (2,1 kpl. Poikkeuslupavalitusten käsittelyaika oli kes- 22513: mrd. mk v. 1996), minkä vuoksi rahasto ei otta- kimäärin 10,5 kk. Valitusasemakaavoista yli 22514: nut uutta lainaa eikä arvopaperistanut lainasaa- puolet käsiteltiin alle vuodessa ja varsinaisista 22515: taviaan v. 1997. Rahaston varoja käytettiin vas- asemakaavapäätöksistä 70% ratkaistiin alle kol- 22516: taavasti aravalainojen maksatukseen, korkotu- messa kuukaudessa. 22517: kimenoihin, asunto-obligaatiolainojen korko- Vahvistettujen luonnonsuojeluohjelmien ko- 22518: menoihin ja rahaston muihin menoihin. Asunto- konaispinta-ala on yhteensä 3 441 930 hehtaaria, 22519: rahasto maksoi aravalainoja 5 281 milj. mk sekä josta lakisääteisten suojelualueiden osuus on 22520: asuntolainojen korkotukea ja muuta tukea yh- 2 671 600 hehtaaria. Suojeluohjelmien toteutta- 22521: teensä 731 milj. mk. miseksi on tehty päätös noin 3,3 mrd. markan 22522: Öljysuojarahasto maksoi erilaisia korvauksia rahoitusohjelmasta vuoden 1996 alusta lukien. 22523: yhteensä 33 milj. mk. Varansa öljysuojarahasto Ohjelmien tulee olla toteutettu v. 2004 ja niiden 22524: keräsi perimällä öljysuojamaksua maahantuo- rahoitus jatkuu vuoteen 2007 saakka. Rahoitus- 22525: dusta ja Suomen kautta kuljetetusta öljystä. ohjelmaan sisältyy Metsähallitukselle asetettu 22526: Hallinnonalan omaisuus oli 58 103 milj. mk, velvoite luovuttaa valtionmaata luonnonsuoje- 22527: josta pääosa eli 55 042 milj. mk muodostui arava- lualuevaihdoissa ja hankkia lähivuosina maan- 22528: lainasaamisista. myynneistä rahaa suojeluohjelmien toimeenpa- 22529: noon. 22530: 100 22531: 22532: 77. Luonnonsuojeluohjelmien toteutus (ml. metsähallituksen vaihtomaiden arvo ja maanmyyntitulot) 22533: 1995 1996 1997 1995 1996 1997 22534: Hehtaaria Miljoonaa markkaa 22535: 22536: Kaupat .............................................................. . 6 026 6 789 12 693 72 101 146 22537: Vaihdot .............................................................. 4 689 6 814 8 616 87 93 80 22538: Lunastukset ..................................................... . 36 199 185 5 5 22539: Yksityiset suojelualueet .................................. . 2 237 3424 2 398 19 19 34 22540: Yhteensä .......................................................... . 12 988 17 226 23 892 178 218 265 22541: 22542: 22543: 22544: 22545: Rahoitusohjelma merkitsee luonnonsuojelu- Vanhojen osakeasuntojen hintakehitys oli 22546: ohjelmien toteutukseen huomattavaa lisäystä, edelleen nopeaa. Hintojen nousuvauhti oli viime 22547: sillä lähivuosina on tarkoitukseen käytettävissä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko 22548: vuosittain erilaista rahoitusta yhteensä 240--400 maassa keskimäärin 20 % vuositasolla, mutta 22549: milj. markan edestä. vuoden viimeisellä neljänneksellä noin I5 %. 22550: Asuntojen reaalihintataso on nyt suunnilleen 22551: I980-luvun puolivälin tasolla. 22552: Valtion asuntorahastossa ja kunnissa hyväk- 22553: Asumisen edistäminen syttiin v. I997 aloitettavaksi yhteensä lähes 22554: 20 300 valtion tukeman asunnon rakentaminen. 22555: Asuntomarkkinat ja -tuotanto elpyivät selväs- Näistä oli noin II 600 aravalainoitettavaaja noin 22556: ti v. I997. Vuoden aikana aloitettiin noin 30 000 8 700 korkotuettua asuntoa. Aravalainoitukses- 22557: asunnon rakentaminen ja edelliseen vuoteen ver- sa lisääntyi sekä vuokra-asuntojen (7 600 asun- 22558: rattuna tuotanto kasvoi lähes kolmanneksen. toa) että asumisoikeusasuntojen (4 000 asuntoa) 22559: Kasvua oli erityisesti vapaarahoitteisessa rivi- ja määrä. Vuonna I997 perusparannettiin arava- ja 22560: kerrostalotuotannossa. Myös valtion tukema korkotukilainoituksella yhteensä runsaat 24 000 22561: tuotanto kasvoi v. I997. Valtion tukemana aloi- asuntoa, jossa oli edellisvuodesta kasvua I 000 22562: tettiin yhteensä noin 19 000 asunnon rakentami- asuntoa. Perusparannushankkeiden työllisyys- 22563: nen eli noin 2 400 asuntoa enemmän kuin edellis- vaikutukseksi v. I997 arvioitiin noin lO 000 hen- 22564: vuonna. Valtion tukeman tuotannon osuus koko kilötyövuotta. Korjausavustuksiin osoitettiin 22565: tuotannosta oli 63 %. Nopeasti voimistunut 450 milj. mk, näiden avustusten työllisyysvaiku- 22566: maassamuutto on vaikeuttanut kasvukeskusten tukseksi arvioitiin v. I997 noin 13 000-14 000 22567: asuntotilannetta. Asuntojen hinnat ovat nous- henkilötyövuotta (II 000 henkilötyövuotta v. 22568: seet ja aravavuokra-asuntojen hakijajonot ovat I996). Korjausavustuksia saaneiden asuntojen 22569: edelleen pidentyneet erityisesti pääkaupunkiseu- lukumäärä sen sijaan väheni v. I997. Määrä oli 22570: dulla. Kunnista kerättyjen tietojen perusteella oli kuitenkin edelleen varsin suuri eli 300 000 asun- 22571: vähintään kaksi kuukautta tyhjänä olleita arava- toa (v. I996 yhteensä 380 000 asuntoa), koska 22572: vuokra-asuntoja koko maassa vain noin 3 000 rakennusalan työllisyyden parantamiseksi tar- 22573: kpl, mikä oli 0,9 % koko aravavuokra-asunto- koitettuja asunto-osakeyhtiöiden korjausavus- 22574: kannasta. Asunnottomuus ei myöskään ole enää tuksiajatkettiin v. 1997. 22575: vähentynyt siten kuin aikaisemmin. Kun 1980- Vuonna 1995 aloitetussa Valtion asuntorahas- 22576: luvun puolivälissä asunnottomia oli lähes 20 000, ton lähiöprojektissa oli v. 1997 mukana yhteensä 22577: oli määrä 1990-luvun puolivälin jälkeen alentu- 49lähiötä 42 eri kunnasta. Asuntoja näillä alueil- 22578: nut jo alle 10 OOO:n, minkä jälkeen määrä on la on kaikkiaan I 00 000. Tähän mennessä pro- 22579: alkanut lievästi kasvaa. Selvitykset viittaavat sii- jektialueille on valtion lainoitusta kohdennettu 22580: hen, että asunnottomuus ei voinekaan, ainakaan yhteensä 750 milj. mk, jolla arvioidaan korjatta- 22581: ilman uusia toimenpiteitä, merkittävästi vähen- van IO 000 vuokra-asuntoa. Lisäksi alueille on 22582: tyä. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nou- lähinnä asunto-osakeyhtiöille osoitettu korjaus- 22583: sivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 8,3 %ja avustuksia 30 milj. mk. 22584: muualla maassa keskimäärin 6,2 % vuodessa Valtiontakauksia asuntolainoille on voitu 22585: (huhtikuu 1996-huhtikuu 1997). myöntää huhtikuusta 1996 alkaen. Vuoden 1997 22586: 101 22587: 22588: aikana niitä myönnettiin lähes 23 900 kpl pienempi kuin edellisenä vuonna, vaikka tukipe- 22589: (v. 1996 myönnettiin 8 400 takausta). Takaus- rusteita ei enää tiukennettu v. 1997. Keskimää- 22590: luottojen osuus kotitalouksien uusista asunto- räinen asumistuki oli vuoden lopussa 920 mk 22591: luotoista oli v. 1997 keskimäärin 15,7 %. Valtion- kuukaudessa, mikä oli 16 mk enemmän kuin 22592: takauksen sisältäviä luottoja myönnettiin vuo- edellisenä vuonna. Vuokra-asunnossa asuvilla 22593: den aikana 4 400 milj. mk, kun uusia asuntoluot- asumismenojen osuus tuloista oli ennen asumis- 22594: toja myönnettiin kaikkiaan runsaat 28,0 mrd. tukea 52 %ja tuen jälkeen 30 %. Tuen määrä oli 22595: mk. Asp-luotoista joka kolmannessa oli v. 1997 keskimäärin 42,9% vuokrasta. 22596: valtiontakaus. Valtiontakauksen sisältävien lai- Vuoden 1997 aikana valmisteltiin vuoden 22597: nojen suhteellinen osuus uusista asuntoluotoista 1998 alusta voimaan tullut yleisen asumistuen 22598: on kasvanut sitä mukaa kunjärjestelmä on tullut perusteiden muutos, jonka kustannusvaikutuk- 22599: tunnetuksi ja osaksi pankkien asuntoluotto- sen on arvioitu olevan vuositasolla 600 milj. 22600: markkinointia. Valtion vastuu takauksista oli mk. Uudistuksella parannettiin erityisesti asu- 22601: vuoden lopussa 1 160 milj. mk. Vastuu kasvoi mistuen ja toimeentulotuen yhteensovitusta ja 22602: vuoden aikana 781 milj. mk. Järjestämättömiä pyrittiin lisäämään työhön menon kannusta- 22603: luottoja takauskannassa oli kaikkiaan 16 kpl eli vuutta. Tuensaajien määrän arvioidaan kasva- 22604: 0,7% kaikista takausluotoista. Valtion takaus- van uudistuksen vuoksi 13 000 tuensaajana ja 22605: vastuu ei ole realisoitunut yhdenkään luoton keskimääräisen tuen nousevan 250 markalla 22606: osalta. kuukaudessa. 22607: Vuonna 1997 uusia asp-luottoja myönnettiin Yleisen asumistuen lisäksi tuettiin eläkeläis- 22608: 4 800 kpl. Tämä on 900 luottoa vähemmän kuin ten asumista noin 1 150 milj. markalla ja opis- 22609: edellisenä vuonna ja selvästi vähemmän kuinjär- kelijoiden asumista noin 660 milj. markalla. 22610: jestelmän huippuaikoina 1990-luvun alussa, jol- Asumisen kokonaistukeen käytettiin, kun ote- 22611: loin myönnettiin vuosittain noin 10 000 lainaa. taan asumistukien ohella huomioon myös ara- 22612: Vuonna 1997 asp-luottojen osuus uusista kotita- valainojen alikorko, korkotuki, korjausavus- 22613: louksille myönnetyistä asuntoluotoista oli 4,2 %, tukset, asuntolainojen korkojen verovähennys 22614: kun se oli v. 1992 suurimmillaan eli 15 %. Asp- ja muut avustukset, eri hallinnonaloilla yhteen- 22615: korkotukilainakanta oli vuoden 1997 lopussa sä v. 1997 noin 9 500 milj. mk. Ympäristöminis- 22616: 9 513 milj. mk. Korkotukea asp-luotoille mak- teriön hallinnonalan osuus tästä oli hieman yli 22617: settiin vuoden 1997 aikana 94 milj. mk eli noin 5 500 milj. mk. 22618: 1 % asp-korkotukilainakannasta. Kiinnostus 22619: asp-säästämiseen ei kuitenkaan ole hiipunut, sillä 22620: uusia asp-tilejä avattiin viime vuonna kaksi ker- Rakennettu ympäristö ja rakentaminen 22621: taa enemmän kuin uusia luottoja myönnettiin. 22622: Uusia asp-tilejä avattiin yli 10 000 kplja vuoden Rakentamisen ohjaus on siirtynyt entistä 22623: 1997 lopussa tilejä oli voimassa yli 41 000 kpl. enemmän rakentamisen laadun varmistamiseen, 22624: Tileillä oli säästöjä yhteensä 1 480 milj. mk eli viranomaisvalvonnan selkeyttämiseen sekä in- 22625: keskimäärin 36 000 mk tiliä kohden. formaatio-ohjaukseen. Korjausrakentamisen 22626: Asuntorahaston maksuvalmius pysyi vahva- edistäminen, kestävän kehityksen turvaaminen 22627: na koko viime vuoden. Vuonna 1997 ympäristö- sekä terveellisen ja turvallisen elinympäristön ai- 22628: ministeriö, asuntorahasto ja Valtiokonttori kaansaaminen ovat painottuneet niin lainsää- 22629: aloittivat projektin, jonka tavoitteena on rahas- dännön kuin rakentamismääräystenkin kehittä- 22630: ton talouden pitkän ja keskipitkän aikavälin misessä. Euroopan yhdentyminen on edellyttä- 22631: suunnittelumallin kehittäminen ja toimivuuden nyt rakennusalan kansallisen normiohjauksen 22632: varmistaminen. Suunnittelumallin tulokset aut- sekä tuotehyväksynnän ja integraatiokehityksen 22633: tavat asuntorahaston varainhankintatarpeen ja jatkuvaa yhteensovittamista. 22634: kassan riittävyyden laskennassa pitkällä aikavä- Ympäristöministeriön, Tekesin, kauppa- ja 22635: lillä. teollisuusministeriön sekä Valtion asuntorahas- 22636: Yleistä asumistukea maksettiin v. 1997 yh- ton yhteisessä koerakentamisohjelmassa oli lop- 22637: teensä 2 120 milj. mk, mikä oli hallinnonalan puvuodesta 48 rakennuskohdetta. Rakennus- 22638: suurin yksittäinen menoerä. Tuensaajia oli vuo- tuotteiden tyyppihyväksyntähakemuksia tuli 22639: den lopussa 184 000. Tuensaajien määrä oli 7 300 vuoden aikana vireille 206 kpl ja tyyppihyväk- 22640: pienempi kuin edellisen vuoden lopussa. Myös syntäpäätöksiä annettiin 154 kpl. Vuoden 1997 22641: maksetun asumistuen määrä oli 130 milj. mk lopussa näitä päätöksiä oli voimassa 629 kpl. 22642: 102 22643: 22644: Ympäristöpolitiikka ja ympäristönsuojelu Ympäristönkunnostus- ja -hoitotöitä tehtiin 22645: alueellisten ympäristökeskusten organisoimina 22646: Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjes- myös työvoimahallinnon palkkaperusteisilla 22647: tön, OECD:n, arvio maamme ympäristöpolitii- työllisyysmäärärahoilla. Esimerkiksi Lapin ym- 22648: kan tuloksellisuudesta julkistettiin v. 1997. Ra- päristökeskuksessa oli näihin töihin palkattua 22649: portissa annettiin Suomelle 44 suositusta, joiden työvoimaa parhaimmillaan yli 400 henkeä ja 22650: toimeenpanosta tulee raportoida OECD:lle mar- koko maassa v. 1997 keskimäärin lähes 800 hen- 22651: raskuussa 1998. Ympäristöpolitiikan arviointeja keä. 22652: palveleva kestävän kehityksen indikaattoreiden Rakentamistoiminnan taloudellisuuden pa- 22653: määrittely aloitettiin myös v. 1997. rantamiselle on asetettu alueellisille ympäristö- 22654: EU-osarahoitteista maatalouden ympäristö- keskuksille tavoitteita myös valtion talousar- 22655: tuen erityistukea on ollut käytettävissä vuosina vioissa. Tavoitteena on yleensä ollut taloudelli- 22656: 1996-1997 noin 175 milj. mk vuodessa. Sopi- suuden parantuminen vähintään 1,5% vuodessa. 22657: muksia on ollut noin 12 000 kpl vuodessa ja ne Viimeisin selvitys vuosilta 1991-1994 (TKK 22658: ovat kattaneet noin 100 000 hehtaaria. Pelkäs- 1995) osoitti taloudellisuuden parantuneen kes- 22659: tään luomutuotannossa tai siihen siirtymässä kimäärin yli 2% vuodessa. Uusi selvitys vuosilta 22660: oleva peltoala oli v. 1997 yli 100 000 ha. Maata- 1995-1997 tehdään vuoden 1998 aikana. 22661: louden ympäristötukien vaikuttavuutta sekä 22662: luonnonmukaisen viljelyn ympäristövaikutuksia 22663: selvitettiin. Maksoilinen toiminta 22664: Vuoden 1997loppuun mennessä oli ympäris- 22665: tövaikutusten arviointimenettelylain mukaisen Hallinnonalan maksullisen toiminnan tulot 22666: YVA-menettelyn käynyt läpi 57 hanketta ja ar- kasvoivat noin 23 milj. markasta noin 39 milj. 22667: viointi oli meneillään 27 hankkeessa. Ympäristö- markkaan eli noin 70%. Nousu aiheutui aluehal- 22668: ministeriön päätöksellä arviointimenettelyä on linnossa ympäristölupien ja rakentamisen poik- 22669: sovellettu 18 hankkeessa. Ympäristöpoliittisten keuslupien määrän kasvusta ja Suomen ympäris- 22670: ohjauskeinojen vaikuttavuutta selvitettiin, mm. tökeskuksessa erityisesti kehitysyhteistyöhön 22671: laatimalla ehdotus ohjeeksi suunnitelmien ja oh- liittyvän vientitoiminnan lisäyksestä. Kustan- 22672: jelmien ympäristövaikutusten arvioimiseksi. nukset olivat vastaavasti noin 57 milj. mk. Kus- 22673: Ympäristönsuojelun edistämisavustusten ja tannuksista jäi kattamatta noin 18 milj. mk eli 22674: ympäristötyömäärärahojen käytössä on v. 1997 alijäämä oli koko hallinnonalan osalta noin 32% 22675: hallituksen työllisyysohjelman mukaisesti paino- kustannuksista. Maksullinen toiminta on ollut 22676: tettu saastuneiden maa-alueiden ja vanhojen alijäämäistä, koska pääosa suoritteista onjulkis- 22677: kaatopaikkojen kunnostusta, kierrätyksen ja oikeudellisia ja ne on ympäristönsuojelullisista 22678: muun jätehuollon mallilaitosten rakentamista tai oikeudellisista syistä hinnoiteltu alle omakus- 22679: sekä uuden ympäristöteknologian kehittämistä tannusarvon. 22680: ja kokeilua. Ympäristöhallinnon rakentamisteh- Ympäristöministeriön maksullinen toiminta 22681: täviin käytettiin työmäärärahoja v. 1997 noin on ollut bruttobudjetoitua. Suoritteet ovat käy- 22682: 182 milj. mk, mihin eivät sisälly EU-rahoitteiset tännössä pelkästään julkisoikeudellisia päätök- 22683: hankkeet. Hankkeet työllistivät näillä määrära- siä. 22684: hoilla keskimäärin noin 700 henkeä ja yhteistyö- Ympäristöministeriön maksullisen toiminnan 22685: osapuolten määrärahoilla lisäksi noin 450 hen- tulot olivat noin 1,8 milj. mk. Kustannukset oli- 22686: keä. Ympäristöministeriön hallinnonalan hank- vat noin 4, 7 milj. mk eli alijäämä oli noin 63 % 22687: keista merkittävimpiä olivat kuntien vesiensuo- kustannuksista. 22688: jeluyhteistyötä edistävät siirtoviemärihankkeet Alueellisten ympäristökeskusten maksullinen 22689: sekä saastuneiden maa-alueiden ja vanhojen kaa- toiminta on ollut nettobudjetoitua v. 1997 myös 22690: topaikkojen kunnostushankkeet. Alueellisissa ympäristölupien osalta. Yhteensä noin 13,8 milj. 22691: ympäristökeskuksissa oli v. 1997 toteutettavana markan julkisoikeudellisista tuloista noin 5,8 22692: yli 20 siirtoviemärihanketta, joihin ohjelmoitiin milj. mk kertyi ympäristöluvistaja noin 6,7 milj. 22693: työmäärärahoja yhteensä noin 30 milj. mk. Saas- mk kertyi rakennuslain mukaisista poikkeuslu- 22694: tuneiden alueiden kunnostustoiminta on myös vista. Liiketaloudellisten tulojen osuus oli yh- 22695: nopeasti lisääntymässä. Ympäristökeskuksissa teensä 9,8 milj. mk eli kaikkiaan tuloja kertyi 23,6 22696: oli toteutetta vana lähes 60 hanketta, joihin osoi- milj. mk. Julkisoikeudellisen toiminnan kustan- 22697: tettiin työmäärärahaa yhteensä yli 30 milj. mk. nukset olivat noin 25,4 milj. mk eli alijäämä oli 22698: 103 22699: 22700: noin 46 % kustannuksista ja liiketaloudellisen milj. mk ja liiketaloudellisesti hinnoiteltujen suo- 22701: toiminnan kustannukset olivat noin 10,9 milj. mk ritteiden tulot noin 12,9 milj. mk. Vientitoimin- 22702: eli alijäämä oli noin 10 % kustannuksista. nan osuus oli noin 9,5 milj. mk. Julkisoikeudelli- 22703: Suomen ympäristökeskuksen maksullinen sen toiminnan kustannukset olivat noin 1,6 milj. 22704: toiminta on ollut nettobudjetoitua. Maksullisen mk eli alijäämä oli noin 37 % kustannuksista ja 22705: toiminnan tulot olivat noin 13,9 milj. mk. Ne liiketaloudellisen toiminnan kustannukset noin 22706: kaksinkertaistuivat edellisestä vuodesta. Julkis- 14,0 milj. mk eli alijäämä oli noin 8% kustannuk- 22707: oikeudellisten suoritteiden tulot olivat noin 1,0 sista. 22708: 22709: 22710: 22711: 22712: 3.14. VALTIONTALOUDEN TULOKSELLISUUS JA 22713: TUOTTAVUUS 22714: Valtionhallinto ohjaa ja käyttää yhteiskunnan töksellään huhtikuussa 1998. Päätöksessä paino- 22715: resursseja huomattavan määrän. Valtio vaikut- tetaan kansanvaltaisen päätöksentekojärjestel- 22716: taa lisäksi osarahoittajana ja lainsäädännön män toimintakyvyn vahvistamista. Ajatuksena 22717: kautta suoranaisesti kuntien ja sosiaaliturvara- on, että valtion, kuntien ja kansalaisjärjestöjen 22718: hastojen kautta ohjautuvaan rahoitukseen ja toi- on toimittavaentistäenemmän yhdessä kansalai- 22719: mintaan. Pelkästään valtiontalouden tarkastelu sille tärkeiden palvelujen tuottamisessa. Tavoit- 22720: voi antaa valtion tuloksellisuudesta virheellisen teena on siirtää palveluja koskevaa päätösvaltaa 22721: kuvan; valtion toiminnan tehokkuutta kuvaa alaspäin lähemmäs kansalaisia ja kehittää sen 22722: kuitenkin parhaiten valtion oma tuottavuus. tueksi toimiva vastuujärjestelmä. Tähän liittyy 22723: Kaikkiaan kertomusvuonna julkiset menot oli- mm. palvelusitoumusten käyttöönotto julkispal- 22724: vat 347 mrd. mk eli 55,8 %suhteessa kansantuot- veluissa. 22725: teeseen. Tulonsiirrot kattoivat menoista yli puo- Kertomusvuonna jatkettiin julkisten palvelu- 22726: let, mutta kulutusmenot, jotka käytetään julki- jen ohjaus- ja tuotantotapojen sekä hallintorajat 22727: seen palvelutuotantoon, kohosivat nekin 130 ylittävien tilaaja-tuottajapohjaisten toiminta- 22728: mrd. markkaan, valtion omat kulutusmenot jäi- mallien kehittämistä. Pilottiprojekteja on toteu- 22729: vät 41 mrd. markkaan. tettu erityisesti opetus- ja terveystoimessa seu- 22730: Julkisen sektorin tuottavuus sekä tulokselli- dullisen palvelutuotannon järjestämisessä. 22731: suus kokonaisuutena (tuottavuus on osa tulok- Julkisen palvelun kuvan muuttumisesta val- 22732: sellisuutta) ovat nousseet vahvasti esille hallin- mistui kertomusvuonna selvitys. Valtion yleinen 22733: non uudistuksen ja tulosohjauksen myötä 1980- palvelukuva on edelleen kuntien ja yksityisen 22734: luvun lopulta alkaen. Asetettujen toiminnallisten sektorin palvelukuvaa jäljessä, mutta useat 22735: tavoitteiden täyttymistäja yhteiskunnallista vai- myönteiset esimerkit kertovat palvelujen kehittä- 22736: kuttavuutta on edellä tarkasteltu hallinnonaloit- misen tuloksista. Julkiset peruspalvelut ovat laa- 22737: tain. Valtion ja kuntien tuottavuuskehityksestä jasti kansalaisten hyväksymiä. Julkisen sektorin 22738: on käynnissä Tilastokeskuksen projekti, jonka arvioidaan suoriutuneen lamavuosinakin palve- 22739: tulosten perusteella valtion ja kuntien tuottavuu- lutehtävistään hyvin. Useat ministeriöt yhteis- 22740: den voidaan arvioida parantuneen viime vuosi- työssä Suomen Kuntaliiton kanssa valmistelivat 22741: na. Varsinaista koko julkisen sektorin kattavaa v. 1997 julkisten palvelujen laatustrategian, joka 22742: tuottavuusmittausta ei vielä ole olemassa, ongel- sisältää periaatelinjaukset ja suositukset julkis- 22743: mana on se, että tuotosindikaattoreita ei kaikilta ten palvelujen kehittämiseksi. 22744: osin ole vielä olemassa. Tilastokeskuksen valtion tuottavuuden mitta- 22745: Hallintouudistuksen avulla on tähdätty tulok- usprojektin koelaskelmat ovat osoittaneet työn 22746: sellisuudenja tuottavuuden parantamiseen ja jul- tuottavuuden nousseen vuosina 1995-1997, 22747: kisen sektorin niukkojen voimavarojen käytön vaikka juuri kertomusvuonna nousu pysähtyi. 22748: tehostamiseen. Kertomusvuonna valmisteltiin Kokonaistuottavuuden kehitys on ollut vaisua. 22749: ehdotukset valtioneuvoston hallintopolitiikan Kunnilla työn tuottavuus aleni v. 1995 opetus- ja 22750: linjauksiksi, jotka hallitus hyväksyi periaatepää- sosiaalitoimessa, mutta kääntyi kasvuun v. 1996; 22751: 104 22752: 22753: tietoja kertomusvuodelta ei ole vielä olemassa. tuottavuudessa on pidemmän ajan kehityssuun- 22754: Tuottavuusmittaukset julkisesta toiminnasta ta. Tuottavuuslaskelmia on eräiden virastojen 22755: ovat kattavuudeltaan puutteellisia ja edelleen kohdalla tehty VATT:ssa myös pidemmällä ai- 22756: kehittelyn alaisia. Työn tuottavuuden lisäystä kavälillä- terveyskeskukset, sairaalat, vanhain- 22757: selittää osaltaan työpanoksen vähentäminen, kodit, teatterit, maanmittaus, verotoimistot, työ- 22758: mutta kokonaispanosta on mm. informaatiotek- voimatoimistot - ja näissä on todettu tuotta- 22759: nologian käyttöönotolla lisätty selvästi. vuuden laskeneen 1980-luvulla, mutta nousseen 22760: 1990-luvun alkuvuosina. Kansainvälisissä julki- 22761: 78. Valtion tuottavuuskehitys sen talouden tuottavuuslaskelmissa on myös to- 22762: 1995 1996 1997 dettu tuottavuuden yleisesti laskeneen laatuvaa- 22763: Muutos edellisestä vuodesta,% timusten kohoamisen ja työvoimavaltaisuuden 22764: Työn tuottavuus ............... . 3,0 6,8 0,0 22765: takia. Tätä taustaa vasten valtion ja kuntien tuot- 22766: Kokonaistuottavuus ......... . -0,5 0,8 1,9 tavuuden mitattua nousua muutamana viime 22767: vuonna voidaan pitää osoituksena hallinto- ja 22768: Yksittäisten vuosien tuottavuuslaskelmat tulosohjausuudistusten oikeasta suunnasta. 22769: ovat alttiita satunnaisille tekijöille. Olennaista 22770: 105 22771: 22772: 22773: 22774: 22775: Liitteet 22776: 22777: LIITE 1 22778: 22779: 22780: YHDISTELMÄT VALTION TALOUSARVIOISTA JA TILINPÄÄTÖKSISTÄ SEKÄ VALTION TASEET 22781: 22782: 1.1. Yhdistelmät valtion talousarvioista ja tilinpäätöksistä vuosilta 1996 ja 1997 22783: 22784: Talousarvio Tilinpäätös 22785: 1996 1997 1996 1997 22786: miljoonaa markkaa 22787: 22788: Tulot......................................................................... 201 279 188 740 198 392 184 668 22789: Menot....................................................................... 201 275 188 737 199 426 187 378 22790: Ylijäämä..................................................... 4 4 22791: Alijäämä .............................................. . 1 034 2 710 22792: 22793: 22794: Tulot 22795: 11 Os. Verot ja veronluontaiset tulot........................ 125 323 133 959 124 007 134 219 22796: 12 Os. Sekalaiset tulot............................................. 32 377 32 094 33097 33 200 22797: 13 Os. Korkotulot ja voiton tuloutukset................... .. 5 396 4 011 5 661 3943 22798: 15 Os. Lainat........................................................... 38 182 18677 35628 13 305 22799: Tulot yhteensä...................................... .. . .. 201 279 188 740 198 392 184 668 22800: 22801: 22802: 22803: Menot 22804: 21 Pl. Tasavallan presidentti. .................................. . 26 32 24 31 22805: 22 Pl. Eduskunta .................................................... . 258 283 249 271 22806: 23 Pl. Valtioneuvosto .............................................. . 197 193 197 192 22807: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö ...................................... . 3 069 3186 2 989 3 126 22808: 25 Pl. Oikeusministeriö ........................................... . 2454 2 717 2 435 2 705 22809: 26 Pl. Sisäasiainministeriö ...................................... . 6457 6228 6502 6 216 22810: 27 Pl. Puolustusministeriö ...................................... . 9278 10 113 9287 10 112 22811: 28 Pl. Valtiovarainministeriö .................................... . 29674 27705 29503 27 547 22812: 29 Pl. Opetusministeriö ........................................... .26 904 25 911 26 635 26188 22813: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö ...................... . 12 911 12 768 12 727 12 697 22814: 31 Pl. Liikenneministeriö ......................................... . 8180 8 241 8 130 8253 22815: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö ..................... . 5 858 4940 5 350 4567 22816: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö ........................ . 48 299 45674 48 221 45 214 22817: 34 Pl. Työministeriö ................................................ . 22818: 14427 13 846 14 162 13446 22819: 35 Pl. Ympäristöministeriö ...................................... . 3877 3 679 3 980 3 729 22820: 36 Pl. Valtionvelka .................................................. . 22821: 29407 23 222 29033 23084 22822: Menot yhteensä........................................... 201 275 188 737 199 426 187 378 22823: 22824: 14 380217L 22825: 106 22826: 22827: 1.2. Valtion tase 31.12.1996 ja 31.12.1997 22828: 31.12.1996 31.12.1997 22829: miljoonaa markkaa 22830: 22831: Vastaavaa 22832: Kassatilit.. ................................................................................ . 14 13 22833: Postisiirtotulotilit... ..................................................................... . 9 0 22834: Postisiirtomenotilit... .................................................................... 1 2 22835: Muut pankkitilit.. ........................................................................ . 56 60 22836: Varsinaisten saatavien tilit... ........................................................ . 1 276 1 655 22837: Annettujen annakkojen tilit... ........................................................ . 134 236 22838: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit... ....................................... . 79 444 22839: Budjetoimattomien sijoitusten tilit... ............................................... . 38 289 33 792 22840: Varastotilit.. .............................................................................. . 123 38 22841: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit. ................................................ . 0 0 22842: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit... ............................................... . 3 3 22843: Tulorästien tilit.. ......................................................................... . 2 547 2 716 22844: Muut varat, aktiivatilit... ............................................................... . 53127 50 041 22845: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit... ......................................... . 76 88 22846: Selvitystilit.. .............................................................................. . 22847: 95 732 89 088 22848: Vastattavaa 22849: Varsinaisten velkojen tilit... .......................................................... . 4 065 4 334 22850: Saatujen annakkojen tilit... ........................................................... . 172 316 22851: Tilitettävien varojen tilit... ............................................................. . 360 477 22852: Budjetoimattomien luottojen tilit... ................................................. . 800 614 22853: Tilivirastojen väliset kokoomatilit... ................................................ . 1 332 1 335 22854: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit... ................................................. . 3 881 2 592 22855: Menorästien tilit.. ........................................................................ 1 246 1 592 22856: Siirrettyjan määrärahojen tilit... ..................................................... . 15163 15 222 22857: Budjetin ulkopuolisten rahastojen yhdystilit. ..................................... . 7 345 7 115 22858: Selvitystilit ............................................................................... . 1 5 22859: Muut varat, passiivatilit... ............................................................ . 53143 50 057 22860: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit... ...................................... . 303 219 22861: Jäämien kertymä tilivuoden lopussa, ylijäämä ................................. . 7 920 5 211 22862: 95 732 89 088 22863: 22864: 22865: 1.3. Valtion taseen pohjalta laskettu tilinpäätöksen alijäämä vuonna 1997 22866: 22867: Vastaavaatilien Vastaavaatilien 22868: lisäys tai vastatta- vähennys tai vastat- 22869: vaatilien vähennys tavaatilien lisäys 22870: miljoonaa markkaa 22871: Kassassa olevat varat vähentyneet.. ..................................... . 1 22872: Ps-tileillä olevat varat vähentyneet... ..................................... . 3 22873: Tulorästit lisääntyneet... .................................................... . 169 22874: Menorästit lisääntyneet... ................................................... . 346 22875: Siirretyt määrärahat lisääntyneet... ....................................... . 59 22876: Varastot vähentyneet.. ...................................................... . 85 22877: Saatavat vähentyneet.. ..................................................... . 3 651 22878: Velat lisääntyneet.. ............................................................ . 344 22879: Virastojen väliset ja sisäiset tilit vähentyneet. ......................... . 1 286 22880: Muut tasetilit vähentyneet .................................................. . 324 22881: Alijäämä .......................................................................... 2 710 22882: 4489 4489 22883: 107 22884: 22885: 22886: LIITE 2 22887: 22888: 22889: 22890: TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VUONNA 1997 22891: 22892: miljoonaa miljoonaa 22893: markkaa markkaa 22894: 22895: Talousarviot Kassalaskelma 22896: Varsinainen tuloarvio .................... . 190 321 Tilinpäätöksen tulot. ...................... . 184 668 22897: Lisätuloarviot ............................. . -1 580 Tulorästien ja muiden korjauserien 22898: Tuloarviot yhteensä ..................... . 188 740 vaikutus ................................. . -841 22899: Talousarviotalouden kassatulot ....... . 183 827 22900: Varsinainen menoarvio ................. . 190 314 22901: Lisämenoarviot .......................... . -1 577 Tilinpäätöksen menot... ................. . 187 378 22902: Menoarviot yhteensä .................... . 188 737 Menorästien vaikutus .................... . -346 22903: Talousarvion ylijäämä ................... . 4 Siirrettyjen määrärahojen vaikutus .. . -55 22904: Muiden ko~auserien vaikutus .......... . -778 22905: Talousarviotalouden kassamenot .... . 186 198 22906: Talousarviotalouden kassa-alijäämä .. . -2 371 22907: 22908: Talousarviotalouden kassatulot.. ...... . 183 827 22909: Tilinpäätös Talousarvion ulkopuolisten rahastojen 22910: Tulot tuloarvioita pienemmät. .......... . 4072 tulot, netto 1>..••.....••...•••....•....•••. 8 181 22911: Tilinpäätöksen tulot. ...................... . 184 668 Valtiontalouden kassatulot ............. . 192 008 22912: 22913: Menot menoarvioita pienemmät.. ..... . Talousarviotalouden kassa menot. ..... 186 198 22914: - säästyneet menot.. .................. . -2 464 Talousarvion ulkopuolisten rahastojen 22915: - arviomäärärahojen ylitykset. ....... . 1 105 menot, netto 1>•......•.....•....••....••• 8 839 22916: Tilinpäätöksen menot. .................... . 187 378 Valtiontalouden kassa menot. .......... . 195 038 22917: Tilinpäätöksen alijäämä .................. . -2 710 Valtiontalouden kassa-alijäämä ........ . -3 030 22918: 22919: 1 22920: > liman siirtoja budjetista ja budjettiin. 22921: 108 22922: 22923: LIITE 3 22924: 22925: 22926: 22927: 22928: VEROPERUSTEIDEN MUUTOKSET VUONNA 1997 22929: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 22930: verotuloista v. 1997 22931: 22932: Tulo- ja varallisuusvero Tulosta ja varallisuudesta suoritetaan valtiolle veroa tuloverolain (1535/92) 22933: 50 086 milj. mk ja varallisuusverolain (1537/92) mukaan. Elinkeinoverotus toimitetaan 22934: 37,2% elinkeinoverolain (360/68) ja maataloustulolähteen verotus maatilatalou- 22935: den tuloverolain (543/67) sekä niihin myöhemmin tehtyjen muutosten 22936: mukaan. Verotusta toimitettaessa luonnollisten henkilöiden tulot jaetaan 22937: ansio- ja pääomatuloihin. Ansiotuloihin kohdistuu verovelvollisen tulo- 22938: Tuloverotuksen perustemuutok- tasosta riippuva tuloveroasteikko ja pääomatuloihin suhteellinen 28 pro- 22939: set vuonna 1997 alensivat valtion sentin pääomatuloverokanta. Pääomatulon verokanta on yhtä suuri kuin 22940: tulo- ja varallisuusverokertymää yhteisöverokanta. 22941: yhteensä arviolta 3 670 milj. mk. 22942: Valtion tuloveroasteikon tulorajoja korotettiin v. 1997 neljä prosenttia. 22943: Toimenpide kevensi verovelvollisen verotusta kuromalla hintatason nou- 22944: sun ja 1990-luvun alussa toteuttamattomien inflaatiotarkistusten välistä 22945: eroa umpeen. Valtion verotettavan tulon alaraja nousi tarkistuksen seura- 22946: uksena 43 000 markasta 45 000 markkaan. lnflaatiotarkistuksen lisäksi 22947: tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja alennettiin yhdellä prosenttiyk- 22948: siköllä kaikilla tulotasoilla. Valtionverotuksen ylin marginaaliveroprosentti 22949: oli kertomusvuonna siten 38. Varallisuusveroasteikko ja yhteisön varalli- 22950: suusveroasteikko säilyivät ennallaan. Kertomusvuoden muita keskeisiä 22951: muutoksia tuloverotuksessa olivat tulonhankkimisvähennyksen enim- 22952: mäismäärän korottaminen 1 500 markasta 1 800 markkaan, kannustavuu- 22953: den lisääminen korottamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen 22954: enimmäismäärää 2 000 markasta 5 500 markkaan ja lieventämällä vähen- 22955: nyksen marginaaliverovaikutusta sekä kotitaloustyön verovähennyskokei- 22956: lun aloittaminen lokakuussa. 22957: 22958: Uudet henkilökohtaiset ennakonpidätysprosentit tulivat voimaan 1.2.1997 22959: alkaen. Tammikuussa sovellettiin edellisen vuoden henkilökohtaisia pidä- 22960: tysperusteita. 22961: 22962: Ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron progressiivinen veroasteikko 22963: (923/96) vuonna 1997 oli: 22964: 22965: Verotettava ansiotulo, mk Vero alarajan Vero alarajan ylit- 22966: kohdalla, mk tävästä tulosta, % 22967: 45 000 - 61 000 50 6 22968: 61 000 - 76 000 1 010 16 22969: 76 000 - 108 000 3 410 20 22970: 108 000- 170 000 9 810 26 22971: 170 000 - 300 000 25 930 32 22972: 300 000- 67 530 38 22973: 109 22974: 22975: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 22976: Verotuloista v. 1997 22977: 22978: Varallisuusveroasteikko vuonna 1997 oli (923/96): 22979: 22980: Verotettava varalli- Vero alarajan Vero alarajan ylittä- 22981: suus, mk kohdalla, mk västä varallisuuden 22982: osasta,% 22983: 1 100 000 500 0,9 22984: 22985: 22986: Ansiotulosta tehtävien vähennysten muutokset: 22987: 22988: - Ansiotulosta tehtävän tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä ko- 22989: rotettiin 1 500 markasta 1 800 markkaan (1126/96). Perustemuutoksen 22990: arvioitiin vähentävän valtion tuloverokertymää 110 milj. markalla. 22991: 22992: - Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävää eläketulovähen- 22993: nystä muutettiin siten, että puolison eläketulovähennys myönnetään jo 22994: verovelvollisen alkaessa vastaanottamaan työeläkettä eikä vasta kansan- 22995: eläkkeen maksamisvaiheessa (1126/96). Muutoksella ei ollut valtiontalou- 22996: dellisia vaikutuksia. 22997: 22998: - Puhtaasta ansiotulosta kunnallisverotuksessa tehtävä ansiotulovähennys 22999: rajattiin myönnettäväksi vain palkka- ja yrittäjätuloista työnteon kannusta- 23000: vuuden lisäämiseksi. Vähennys oli 20 prosenttia siihen oikeuttavien tulo- 23001: jen 15 000 markkaa ylittävästä määrästä. Vähennyksen enimmäismäärää 23002: korotettiin tarkasteluvuonna 2 000 markasta 5 500 markkaan. Lisäksi 23003: vähennyksen poistumisesta aiheutuvaa marginaaliverovaikutusta lieven- 23004: nettiin siten, että vähennys alkoi pienetä kahdella prosentilla aiemman 23005: viiden prosentin sijaan 43 000 markan ylittävistä vuosituloista ja poistui 23006: kokonaan 318 000 markan vuositulosta (1126/96). Muutoksella ei ollut 23007: valtiontaloudellisia vaikutuksia, mutta se pienensi mm. kuntien verotuloja 23008: runsaalla 900 milj. markalla. 23009: 23010: Muiden kuin osakeyhtiömuotoisten pienyritysten verotusta alennettiin 23011: korottamalla jaettavan yritystulon pääomatulo-osuutta 15 prosentista 18 23012: prosenttiin yrityksen nettovarallisuudesta (1126/96). Myös elinkeinoyhty- 23013: män osakkaan tulo-osuuden pääomatulo-osuus korotettiin 18 prosenttiin 23014: yhtymän nettovarallisuudesta. Pääomatulo-osuutta laskettaessa nettova- 23015: rallisuuteen lisättiin verovuodesta 1997 lähtien 30 prosenttia verovuotta 23016: edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen elinkeinotoiminnan ja 23017: maatalouden palkkojen määrästä. Toimenpiteet kevensivät mainittujen 23018: verovelvollisten verotusta ja alensivat veronsaajien verotuloja noin 160 23019: milj. markalla. Valtion verotulot lisääntyivät muutosten seurauksena kui- 23020: tenkin noin 60 milj. markalla. 23021: 23022: Pienyrittäjien verotukseen säädettiin lisäksi vähäisempiä muutoksia, jotka 23023: koskivat yrityksen toimintamuodon muuttamista sekä henkilöyhtiön ja sen 23024: osakkaiden välisten varallisuuden siirtojen arvostamista. Toimenpiteillä ei 23025: ollut olennaisia valtiontaloudellisia vaikutuksia. 23026: 23027: Tuloverolakiin otettiin säännökset termiinisopimusten verokohtelusta 23028: (1126/96). Termiinisopimuksista syntyneet voitot rinnastettiin luovutus- 23029: voittoihin ja tappiot luovutustappioihin. Säännöstä termiinitappion vähen- 23030: nysoikeudesta sovellettiin jo vuodelta 1993 toimiteltavassa verotuksessa. 23031: Aikaisemman oikeuskäytännön perusteella tappioita ei ole saanut vähen- 23032: tää verotuksessa. Muutoksella ei ollut välittömiä valtiontaloudellisia vai- 23033: kutuksia. 23034: 110 23035: 23036: 23037: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 23038: Verotuloista v. 1997 23039: 23040: Laki kotitaloustyön väliaikaisesta verotuesta tuli voimaan 1. päivänä loka- 23041: kuuta 1997 (728/97) ja sitä sovelletaan verovuosina 1997-1999. Lain pe- 23042: rusteella myönnettiin Etelä-Suomen, Oulun tai Lapin lääneissä verovelvol- 23043: liselle kotitalousvähennys, jonka enimmäismäärä oli 5 000 markkaa vuo- 23044: dessa. Vuonna 1997 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä oli kuitenkin 23045: 1 250 markkaa. Vähennys myönnettiin kotitaloudessa tavanomaisesti 23046: tehtävien hoito- ja kunnossapitotöiden perusteella. Verovelvollinen sai 23047: tällöin vähentää valtion tuloverosta maksetut pakolliset työnantajan sosi- 23048: aaliturvamaksut. Lisäksi verovelvollinen sai vähentää ennakonperintäre- 23049: kisteriin merkityille yrittäjille maksamastaan työkorvauksesta 40 %. 23050: 23051: Itä-Suomen ja Länsi-Suomen läänissä sovellettiin lakia kotitaloustyön 23052: väliaikaisesta tukijärjestelmästä, jossa kotitaloustyön tuki maksettiin koti- 23053: taloustyön suorittaneelle yritykselle (839/97). Tuen suuruus työvoima- ja 23054: elinkeinokeskukseen rekisteröidylle yritykselle oli 40 % työstä maksetun 23055: palkkion määrästä, mutta enintään 33 markkaa tunnilta. Kotitaloutta kohti 23056: tukea voitiin myöntää kalenterivuosittain enintään 150 tunnilta. 23057: 23058: Edellä selostettujen muutosten lisäksi tuloverolakiin tehtiin useita täsmen- 23059: nyksiä ja korjauksia (1126/96). Täsmennykset johtuivat pääosin muun 23060: lainsäädännön muuttumisesta ja koskivat mm. lasten yksityisen hoidon 23061: tukijärjestelmää, eläkevakuutusmaksuvähennystä ja valtionverotuksessa 23062: tehtävää eläketulovähennystä. Myös varallisuusverolakiin tehtiin pieniä 23063: muutoksia. Kyseisillä muutoksilla ei ollut olennaisia valtiontaloudellisia 23064: vaikutuksia. 23065: 23066: Korkotulojen lähdevero Veroperusteisiin ei tehty olennaisin muutoksia. 23067: 1 001 milj. mk 23068: 0,7% 23069: 23070: Perintö- ja lahjavero Veroperusteisiin ei tehty tuottoihin vaikuttavia muutoksia. 23071: 1 459 milj. mk 23072: 1,1% 23073: 23074: Arvonlisävero Tavaroiden ja palvelujen myynnistä, tavaran maahantuonnista, yhteisö- 23075: 45 599 milj. mk hankinnasta ja tavaran siirrosta varastointimenettelyssä suoritettiin valti- 23076: 33,9% olle veroa arvonlisäverolain (1501/93) mukaan. Veron määrä oli pääsään- 23077: töisesti 22 % veron perusteesta. Yleisen verokannan ohella laissa oli 23078: säädetty useita poikkeuksia myynnin verollisuudesta, minkä lisäksi tietyille 23079: hyödykeryhmille oli säädetty erityiset alennetut verokannat Elintarvikkei- 23080: den verokanta oli 17 % ja lääkkeiden, kirjojen, elokuvanäytösten sekä 23081: liikuntapalveluiden vero oli 12 %. Majoituspalveluiden, Yleisradion lupa- 23082: maksutulojen, henkilökuljetusten ja kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien vero oli 23083: 6%. 23084: 23085: Arvonlisäverolakiin tehtiin useita pienehköjä ja teknisluonteisia täsmen- 23086: nyksiä, joilla ei ollut valtiontaloudellisia vaikutuksia (542/96, 805/96, 23087: 1264/96, 1257/96 ja 1123/96). 23088: 23089: Kannatusta arvonlisäverosta 2 400 milj. mk ohjattiin suoraan Kansanelä- 23090: kelaitokselle ja 43 199 milj. mk kirjattiin arvonlisäveromomentille. 23091: 111 23092: 23093: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 23094: Verotuloista v. 1997 23095: 23096: Eräistä vakuutusmaksuista Veroperusteisiin ei tehty olennaisia muutoksia. 23097: suoritettava vero 23098: 1 637 milj. mk 23099: 1,2% 23100: 23101: Apteekkimaksut Apteekkimaksusta annetun lain (148/46, muut. 59/83) mukaisia apteekki- 23102: 426 milj. mk maksuja peritään apteekin liikevaihdon perusteella. Apteekkimaksutauluk- 23103: 0,3% koa tarkistettiin kertomusvuonna siten, että liikevaihtoryhmiä ja liikevaih- 23104: don alarajojen kohdilla olevien apteekkimaksujen markkamääriä tarkistet- 23105: Muutoksella ei ollut olennaisia tiin inflaation nousua vastaavalla määrällä (100/97). 23106: valtiontaloudellisia vaikutuksia. 23107: 23108: Tuontitulli Kansallisen tullitariffin ja EU:n tullitariffin erotusta vastaava asteittain 23109: 4milj. mk aleneva osuus kannattavista tulleista tuloutettiin vuosina 1995-1997 kan- 23110: 0,0% sallisena tuontitullina. Tämä osuus tuotti Suomen valtiolle v. 1997 enää 4 23111: milj. mk. Muilta osin kannettavat tullit tilitettiin suoraan EU:IIe (1466/94). 23112: Tulleja ja tuontimaksuja tilitettiin EU:IIe kertomusvuonna 904 milj. mk. 23113: EU:Ita Suomi vastaanotti sekalaisiin tuloihin sisältyvää kantopalkkiota 90 23114: milj. mk. 23115: 23116: Lain eräistä väliaikaisista tulleista (1255/94) voimassaolo päättyi vuoden 23117: 1997 lopussa. 23118: 23119: Tupakkavero Veroperusteisiin ei tehty muutoksia. 23120: 3 252 milj. mk 23121: 2,4% 23122: 23123: Makeisvero Veroperusteita ei muutettu. 23124: 157 milj. mk 23125: 0,1% 23126: 23127: Alkoholijuomavero Alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia muutettiin 1.5.1997 lähti- 23128: 7 160 milj. mk en siten, että mm. alkoholijuomien sallittua pitoisuutta koskeva yläraja 23129: 5,3% poistettiin lakitekstistä (308/97). Lisäksi 1. 7.1997 astui voimaan lakimuu- 23130: tos, jolla laajennettiin pienpanimaiden alkoholijuomaveron alennusta 23131: Perustemuutoksilla ei ollut olen- (571/97). Kalenterivuodessa enintään 200 000 litraa olutta tuottaville pa- 23132: naisia valtiontaloudellisia vaiku- nimoille myönnettiin 30 prosentin alkoholijuomaveron perusveron alennus. 23133: tuksia. Lisäksi 20 prosentin veronalennukseen oikeutettujen panimaiden oluen 23134: tuotantoraja nostettiin kalenterivuodessa miljoonasta litrasta kahteen 23135: miljoonaan litraan. 23136: 23137: Vi rvoitusj uomavero Veroperusteita ei muutettu. 23138: 174 milj. mk 23139: 0,1% 23140: 23141: Polttoainevero Kertomusvuoden alussa tuli voimaan laki sähkön ja eräiden polttoaineiden 23142: 13 896 milj. mk valmisteverosta, jolla kumottiin eräiden energialähteiden valmistaverosta 23143: 10,3% annettu laki (1260/96). Lain perusteella sähköstä, kivihiilestä, kivihiilestä 23144: valmistetuista kiinteistä polttoaineista, polttoturpeesta, maakaasusta ja 23145: Polttoaineverokertymä sisälsi mäntyöljystä suoritettiin veroa, joka porrastettiin teollisuuden osalta alem- 23146: energiaveroja yhteensä 2 042 paan ja muiden verovelvollisten osalta ylempään veroluokkaan. Myös 23147: milj. mk. huoltovarmuusmaksun maksupohjaa laajennettiin. 23148: 23149: Perustemuutosten arvioitiin lisää- Lakimuutoksella uudistettiin energiaverojärjestelmää siten, että sähkön ja 23150: vän valtion tuloja noin 1 100 milj. energialähteiden verottamisesta luovuttiin ja siirryttiin lopputuotteen eli 23151: markalla. sähkön verottamiseen. Sähköverotuksen tasoa nostettiin samalla 900 milj. 23152: 112 23153: 23154: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 23155: Verotuloista v. 1997 23156: 23157: markalla, jolloin energiaveroja arvioitiin kertyvän arvonlisäverotuksen 23158: kautta yhteensä 1,1 mrd. mk edellisvuotta enemmän. 23159: 23160: Uudistus olisi vaikeuttanut pienimuotoisen sähköntuotannon, eli lähinnä 23161: tuulivoimalla, vesivoimalla sekä puulla ja erilaisilla jätteillä tuotetun sähkön 23162: kilpailuasemaa. Vaikutuksen kompensoimiseksi pienvoimaloille maksettiin 23163: sähköverkkoon toimitetusta sähköstä valtion tukea, joka vastasi suuruu- 23164: deltaan veroluokan II sähköveroa. 23165: 23166: Lämmön tuotannon peittoaineista kannettiin edelleen veroa. Näiden polt- 23167: toaineiden vero määräytyi kuitenkin pelkästään niiden energialähteen 23168: hiilisisällön perusteella, jota korotettiin noin puolitoistakertaiseksi entiseen 23169: verrattuna. Maakaasusta suoritettavaa veroa alennettiin 50 prosentilla. 23170: Myös polttoturpeelle oli myönnetty sen kilpailuaseman turvaamiseksi 23171: verohelpotusta siten, että sen hiilidioksidiosuus oli noin 1/6 normaalista. 23172: 23173: Myös nestemäisten polttoaineiden valmistaverosta annettua lakia muutet- 23174: tiin (1259/96). Kevyen ja raskaan polttoöljyn hiilidioksidiosuutta korotettiin 23175: muiden polttoaineiden verokohtelua vastaavalla tavalla. Raskaalta poltto- 23176: öljyitä poistettiin kuitenkin perusvero, jotta teollisuuden verorasitusta ei 23177: nostettaisi kyseisen toimenpiteen seurauksena. Kevyen polttoöljyn koro- 23178: tusta vastaava vero palautettiin hakemuksesta ammattimaisille kasvihuo- 23179: neviljelijöille. Myös liikennepolttoaineiden lisävero määräytyi uudistetussa 23180: laissa kokonaan hiilidioksidiosuuden mukaisesti. Liikennepolttoaineiden 23181: verorasitusta ei kuitenkaan haluttu korottaa, joten moottoribensiinin ja 23182: dieselöljyn perusveroa alennettiin veronkorotusta vastaavalla määrällä. 23183: 23184: Marraskuun alussa tuli voimaan nestemäisten polttoaineiden valmistave- 23185: rosta annetun lain muutos, jolla mm. laajennettiin muiden kuin yksityises- 23186: sä huviveneilyssä käytettävien alusten polttoaineiden verottomuutta 23187: (921/96). Muutoksen arvioitiin vähentävän valtion tuloja noin 40 milj. mar- 23188: kalla. 23189: 23190: Leimavero Leimaverotuksessa toteutettiin kertomusvuoden alussa rakenteellinen 23191: 781 milj. mk kokonaisuudistus, jossa varainsiirtoihin kohdistuvaa leimaverotusta kos- 23192: 0,6% kevat säännökset korvattiin erillisella varainsiirtoverolailla (931/96). Lailla 23193: leimaverolain muuttamisesta (932/96) tarkistettiin lisäksi kiinteistökiinni- 23194: Varainsiirtoleimaverotuksen eriyt- tyksestä ja saamistodisteista suoritettavaa leimaveroa koskevia säännök- 23195: täminen leimaverosta alensi lei- siä panttikirjajärjestelmään siirtymisen johdosta. Kiinnityksestä todistuk- 23196: maverokertymää noin kahdella seksi annettavan panttikirjan leimaverotuksellinen asema vastasi aikai- 23197: kolmasosalla. Leimaveron vero- semman järjestelmän kiinnitettyä haltijavelkakirjaa. 23198: perustemuutosten arvioitiin kui- 23199: tenkin lisäävän valtion tuloja Kiinnitysleimaveron veroprosentin ja laskentaperustaen säilyessä entisel- 23200: aluksi noin 100 milj. mk. lään kiinnitysmenettelyn uudistamisen arvioitiin lisäävän uusista kiinnityk- 23201: sistä suoritettavan veron tuottoa pysyvästi 50-80 milj. markalla vuodessa. 23202: Vanhojen kiinnitysten vakuusarvojen alentumisen myötä lisäkiinnityksista 23203: arvioitiin kertyvan leimaveroa 10 vuoden aikana keskimäärin 50-80 milj. 23204: mk vuodessa. 23205: 23206: Leimaveron ja varainsiirtoveron muutosten yhteisvaikutuksena verojen 23207: kertyman arvioitiin lisääntyvän kahtena ensimmäisenä vuonna hieman, 23208: minkä jälkeen verotulot alenevat noin 50-80 milj. markalla. Kiinnitysme- 23209: nettelyyn liittyvän kymmenen vuoden siirtymäajan päätyttyä leimaveron 23210: tuotto alenee vielä noin 50-80 milj. mk. 23211: 113 23212: 23213: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 23214: Verotuloista v. 1997 23215: 23216: Autovero Laki autoverolain muuttamisesta (413/97) tuli voimaan kertomusvuoden 1. 23217: 4 210 milj. mk päivänä kesäkuuta. Lakimuutoksen perusteella määrättäessä maahan 23218: 3,1% muuttavan henkilön muuttotavarana tuodusta ajoneuvosta veroa, pidettiin 23219: uuden ajoneuvon verotusarvona 45 prosenttia vastaavan ajoneuvon ylei- 23220: Perustemuutosten arvioitiin vä- sestä vähittäismyyntihinnasta Suomessa. Lisäksi muuttotavarana tuodun 23221: hentävän autoveron tuottoa 120 verollisen ajoneuvon veronalennusta korotettiin 50 000 markasta 80 000 23222: milj. markalla. markkaan. Lailla täydennettiin myös ajoneuvojen eräitä väliaikaisen käytön 23223: verottomuutta koskevia säännöksiä ja siihen tehtiin useita teknisluonteisia 23224: ja kielellisiä tarkistuksia. 23225: 23226: Muuttoautot sijoittuivat keskimäärin 160 000 markan hintaluokkaan, jolloin 23227: muuttotavarana tuodun ajoneuvon verotus keveni kertomusvuonna 40 000 23228: markalla. Muuttoautoja arvioitiin tuotavan Suomeen vuosittain 3 000 kap- 23229: paletta, jolloin verokertymä aleni perustemuutosten vuoksi 120 milj. mk. 23230: Muutoin lakimuutoksella ei ollut vaikutusta autoveron kertymään. 23231: 23232: Moottoriajoneuvovero Veroperusteisiin ei tehty tuottoon vaikuttavia muutoksia. 23233: 979 milj. mk 23234: 0,7% 23235: 23236: Varainsiirtovero Varainsiirtoverolailla (931196) korvattiin leimaverolain lainhuudatusleima- 23237: 1 727 milj. mk veroa, vuokraoikeuden siirtoleimaveroa ja osakkeiden siirtoleimaveroa 23238: 1,3% koskevat säännökset. Kiinteistön ja sen määräalan tai vuokra- tai käyttö- 23239: oikeuden luovutuksensaajan oli vuoden alusta lähtien suoritettava kaup- 23240: Varainsiirtoverouudistuksen pahinnasta tai muun vastikkeen arvosta varainsiirtoveroa 4 prosenttia 23241: tavoitteena ei ollut lisätä verope- aiemman 4-6 prosentin leimaveron sijasta. Samalla veropohja laajeni 23242: rustemuutoksin valtion verotuloja. kaikkien kirjattavien vuokraoikeuksien luovutuksiin sekä pelkän rakennuk- 23243: sen luovutukseen erikseen maapohjasta. Lisäksi luovuttiin eräiden lä- 23244: hisukulaisten välisiin luovutuksiin sovellettavasta 50 prosentin alennetusta 23245: verosta. 23246: 23247: Arvopapereiden luovutukseen säädetty verokanta säilyi 1,6 prosentissa. 23248: Vero laskettiin kauppahinnasta tai muun vastikkeen arvosta. Veron peri- 23249: mispohjaa laajennettiin siten, että osakkeita vaihdettaessa vero oli suori- 23250: tettava kummastakin luovutuksesta. Pörssissä tapahtuva arvopaperikaup- 23251: pa ja optioyhteisössä tapahtuva kaupankäynti vakioiduilla johdannaisso- 23252: pimuksilla oli edelleen verovapaata. 23253: 23254: Arpajaisvero Veroperusteita ei muutettu. 23255: 393 milj. mk 23256: 0,3% 23257: 23258: Ajoneuvovero Laki ajoneuvoverosta (1111/96) astui voimaan 31.1.1997 ja se korvasi 23259: 1 129 milj. mk eräistä ajoneuvoista suoritettavasta ajoneuvoverosta annetun lain mukai- 23260: 0,8% sen veromerkeillä kannetun ajoneuvoveron. Vero kannettiin ajoneuvovero- 23261: asetuksen mukaisesti kertomusvuonna postisiirron välityksellä ja verokau- 23262: Veroperustemuutoksilla ei ollut si alkoi 30.8.1997. 23263: valtiontaloudellisia vaikutuksia. 23264: 23265: Jätevero Veroperusteita ei muutettu. 23266: 127 milj. mk 23267: 0,1% 23268: 23269: Lästimaksut Veroperusteita ei muutettu. 23270: 4 milj. mk 23271: 0,0% 23272: 23273: 23274: 15 380217L 23275: 114 23276: 23277: 23278: Vero, tuotto ja osuus Tärkeimmät veroperusteiden muutokset 23279: Verotuloista v. 1997 23280: 23281: Öljyjätemaksu Vakiintunutta maksuvapautusta koskeva huojennuskäytäntö kirjattiin lakiin 23282: 21 milj. mk (846/96). Lisäksi eduskunnalle säädettiin mahdollisuus valtion talousarvi- 23283: 0,0% ossa päättää siitä, että osa öljyjätemaksusta kertyvistä tuloista siirrettäi- 23284: siin öljysuojarahaston käyttöön. 23285: Perustemuutoksilla ei ollut valti- 23286: ontaloudellisia vaikutuksia. 23287: 23288: Muut verotulot Momentille tuloutettiin kalkki sellaiset verot ja veronluontaiset tulot, joiden 23289: -1 milj. mk osalta ei ole katsottu tarpeelliseksi kertymän vähäisyyden vuoksi pitää 23290: 0,0% omaa tulomomenttia. Momentilta tilitettiin kertomusvuonna ennen vuotta 23291: 1997 voimassa olleiden veroperusteiden mukaisten verojen ja maksujen 23292: oikaisuja. 23293: 23294: Huoltovarmuusmaksu Huoltovarmuusmaksu kannettiin budjetin ulkopuoliseen huoltovarmuusra- 23295: 287 milj. mk hastoon. Huoltovarmuusmaksun maksupohjaa laajennettiin lakimuutok- 23296: 0,2% sella siten, että maksua perittiin vuoden alusta lähtien öljytuotteiden lisäk- 23297: si myös sähköstä, maakaasusta ja kivihiilestä (1260/96). 23298: 115 23299: 23300: LIITE4 23301: 23302: 23303: 1 23304: VALTIONTALOUDEN KASSATULOT > TULOLAJEITTAIN 23305: 1995 1996 1997 Muutos 23306: Tulolaji 1997/96 23307: miljoonaa markkaa % 23308: Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot. ............ . 40 092 48 359 52546 9 23309: Tulo- ja varallisuusvero ........................................................ . 37 871 45 778 50 086 9 23310: Korkotulojen lähdevero ........................................................ . 1 229 1 280 1 001 -22 23311: Perintö- ja lahjavero ............................................................ . 992 1 301 1 459 12 23312: 23313: Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut........... . 39418 44075 47 662 8 23314: Arvonlisävero .................................................................... . 36 939 42103 45 599 8 23315: Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero ........................... . 1 551 1 581 1 637 4 23316: Apteekkimaksut ................................................................ . 357 391 426 9 23317: Televero .......................................................................... . 571 23318: 23319: Tuonnin perusteella kannettavat verot ja maksut................. . 265 67 4 -94 23320: Tuontitulli. ......................................................................... 265 67 4 -94 23321: 23322: Valmisteverot ................................................................... 21 835 23 210 24640 6 23323: Tupakkavero ..................................................................... . 3 085 3166 3 252 3 23324: Makeisvero ....................................................................... . 151 155 157 1 23325: Alkoholijuomavero .............................................................. . 6 807 7008 7160 2 23326: Virvoitusjuomavero ............................................................ . 164 167 174 4 23327: Polttoainevero .................................................................... 11 628 12 714 13 896 9 23328: Muut verot........................................................................ 6 761 8103 9 346 15 23329: Leimavero ........................................................................ . 2 030 2047 781 -62 23330: Autovero .......................................................................... . 2 686 3 611 4 210 17 23331: Moottoriajoneuvovero ......................................................... . 668 929 979 5 23332: Varainsiirtovero ................................................................. . 1 727 23333: Arpajaisvero ..................................................................... . 332 365 393 8 23334: Ajoneuvovero .................................................................... . 1 046 1 110 1 129 2 23335: Jätevero ........................................................................... . 41 127 209 23336: 23337: Muut veronluontaiset tulot................................................ . 342 431 310 -28 23338: Lästimaksut. .................................................................... . 4 5 4 -22 23339: Oljyjätemaksu .................................................................. . 21 20 20 0 23340: Muut verotulot. ................................................................. . 317 406 286 -30 23341: Verot ja veronluontaiset tulot yhteensä .............................. . 108 713 124 246 134 507 8 23342: Sekalaiset tulot................................................................. 26 716 31 228 31 684 23343: 23344: Korkotulot ja voiton tuloutukset. ........................................ 9121 8 551 7 034 -18 23345: 23346: Valtiolle takaisinmaksetut lainat. ........................................ 7 923 9894 8 412 -15 23347: Tulot ilman lainanottoa ..................................................... 152 473 173 918 181 637 4 23348: 23349: Nettolainanotto ............................................................... . 54 071 33 845 10 371 -69 23350: KASSATULOT YHTEENSÄ ............................................... . 206 544 207 763 192 008 -8 23351: 1 23352: > Valtion budjettitalouden tilinpäätöksen mukaiset tulot ja rahastojen tulot (pl. budjetin ja rahastojen väliset siirrot) 23353: lisättyinä tulorästien kannan muutoksilla sekä vähennettyinä eräillä maksusuorituksia edustamatlomilla erillä. 23354: 116 23355: 23356: LIITE5 23357: 23358: 23359: 23360: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT1> TEHTÄVITTÄIN 23361: 23362: 1995 1996 1997 Muutos 23363: Tehtäväryhmä 1997/96 23364: miljoonaa markkaa % 23365: 23366: Yleinen hallinto .•..........................••....•••••.•..••................ 14 727 15 669 16 740 7 23367: 010 Ylin päätöksenteko ................................................... . 368 384 363 -6 23368: 020 Valtiovarainhallinto ................................................... . 5 506 5647 5 924 5 23369: 030 Ulkoasiainhallinto ..................................................... . 1 590 1 737 1 664 -4 23370: 040 Kansainvälinen kehitysyhteistyö ................................. . 1 446 1 587 1 601 1 23371: 050 Muu yleinen hallinto .................................................. . 1 035 1 069 1 563 46 23372: 060 Euroopan unioni.. ..................................................... . 4 782 5244 5626 7 23373: 23374: Yleinen järjestys ja turvallisuus .................................... . 5626 5974 5 731 -4 23375: 070 Hallinto ................................................................. . 89 105 136 30 23376: 080 Poliisitoimi. ............................................................. . 2 651 2 827 2 252 -20 23377: 090 Oikeudenkäyttö ........................................................ . 1 275 1 347 1 701 26 23378: 100 Vankeinhoito ........................................................... . 705 735 740 1 23379: 110 Palo- ja pelastustoimi sekä väestönsuojelu .................... . 122 130 140 8 23380: 120 Rajojen vartiointi. ..................................................... . 785 829 762 -8 23381: 23382: Maanpuolustus ............................................................ . 8594 8 891 9979 12 23383: 150 Hallinto .................................................................. . 21 7 25 23384: 160 Sotilaallinen maanpuolustus ....................................... . 7 714 8639 9236 7 23385: 170 Taloudellinen maanpuolustus ...................................... . 858 245 717 23386: 23387: Opetus, tiede ja kulttuuri ............................................... . 26 513 25526 24482 -4 23388: 210 Hallinto ja muut yhteiset tehtävät... ............................... . 217 247 251 2 23389: 220 Yleissivistävä opetus ................................................. . 8460 7 442 9725 31 23390: 230 Ammattiopetus ....................................................... .. 5601 5 253 423 -92 23391: 240 Korkeakouluopetus ................................................... . 4 237 4644 5649 22 23392: 250 Aikuiskoulutus ......................................................... . 1 561 1 641 1 944 18 23393: 260 Opintotuki.. ............................................................. . 3 681 3459 3520 2 23394: 270 Yleinen tutkimus ..................................................... .. 616 668 630 -6 23395: 280 Ki~astot, arkistot ja museot... ...................................... . 709 592 605 2 23396: 290Taide ..................................................................... . 846 992 1 138 15 23397: 300 Urheilu ja nuorisotoiminta .......................................... .. 563 560 587 5 23398: 310 Kirkollishallinto ....................................................... .. 24 29 11 -64 23399: 23400: Sosiaaliturva ja terveydenhuolto ................................... .. 48 945 48133 44 813 -7 23401: 400 Hallinto ................................................................. .. 314 336 268 -20 23402: 410 Toimeentuloturva ..................................................... . 26 354 27 568 26 563 -4 23403: 420 Sosiaalipalvelukset... ................................................ . 21 745 19 700 17 469 -11 23404: 450 Tutkimuslaitokset .................................................... . 464 450 460 2 23405: 470 Kansanterveystyö .................................................... .. 60 67 44 -35 23406: 480 Erikoissairaanhoito ................................................... . 9 11 10 -7 23407: 23408: 1 23409: > Valtion talousarviotalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. talousarvion ja rahastojen väliset 23410: siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorastien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksusuori- 23411: tuksia edustamatlomilla erillä. Talousarvioiden rakennemuutosten vuoksi tehtävittäiset menot eivät ole eri vuosina 23412: kaikilta osin vertailukelpoisia. 23413: 117 23414: 23415: 1995 1996 1997 Muutos 23416: Tehtäväryhmä 1997/96 23417: miljoonaa markkaa % 23418: 23419: Asuminen ja ympäristö .........................................•........ 10 287 10 052 11 603 15 23420: 510 Hallinto .................................................................. . 108 111 123 23421: 520 Ympäristön ja luonnon suojelu .................................... . 138 120 132 10 23422: 530 Alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen valvonta ..... . 184 194 207 7 23423: 540 Asumisen edistäminen .............................................. . 9054 8 791 10 271 17 23424: 550 Maanmittaus ........................................................... . 207 209 233 12 23425: 560 Vesitalous .............................................................. . 596 628 636 1 23426: 23427: Työvoima ...........•...••......•.••........................................ 11 075 13 422 13 287 -1 23428: 610 Hallinto ................................................................. . 355 657 828 26 23429: 620 Työvoiman ohjaus .................................................... . 10 720 12 765 12 459 -2 23430: 23431: Maa- ja metsätalous ...•.................................................. 14 833 13 576 13 257 -2 23432: 650 Hallinto .................................................................. . 131 58 45 -22 23433: 660 Maa- ja metsätalouden tutkimus- ja tarkastustoiminta ..... . 314 319 1 132 23434: 670 Maatalous .............................................................. . 13 649 12 384 11 312 -9 23435: 680 Metsätalous ........................................................... . 502 551 517 -6 23436: 690 Kalastus, metsästys ja porotalous .............................. . 238 263 251 -5 23437: 23438: Liikenne ..............................•..............•........................ 8 420 7 230 7642 6 23439: 710 Hallinto ................................................................. . 102 111 80 -28 23440: 720 Tieliikenne .............................................................. . 4 722 3893 4046 4 23441: 730 Vesiliikenne ............................................................ . 906 877 1 030 17 23442: 740 llmaliikenne ............................................................ . 45 25 7 -73 23443: 750 Rautatieliikenne ....................................................... . 2 491 2226 2 395 8 23444: 760 Tietoliikenne ........................................................... . 155 97 84 -13 23445: 23446: Teollisuus ja muut elin keinot. .................................•••..•. 20 058 18 953 9829 -48 23447: 810 Hallinto ................................................................. . 420 188 222 18 23448: 820 Teollisuuden ja muiden elinkeinojen valvonta ja tarkastus 102 93 81 -12 23449: 830 Teollisuutta ja muita elinkeinoja edistävä tutkimustoiminta 2 066 2068 2 211 7 23450: 840 Teollisuutta ja muita elinkeinoja palvelevat luottolaitokset. 10 525 9044 1 387 -85 23451: 850 Teollisuuden edistäminen ......................................... . 3290 3 727 1 875 -50 23452: 860 Energiahuolto ........................................................ . 3 076 3302 3637 10 23453: 870 Muiden elinkeinojen edistäminen ................................ . 83 78 77 -2 23454: 880 Ulkomaankaupan edistäminen ................................... . 495 454 337 -26 23455: 23456: Muutmenot ..................................................•...•......••. 42 321 43320 37 675 -13 23457: 910 Valtionvelka ........................................................... . 23 693 28 267 22 390 -21 23458: 950 Valtion maksamat eläkkeet ja korvaukset .................... . 12 130 12 579 12 901 3 23459: 960 Yleisavustukset kunnille yms. . .................................. . 6474 2 317 2292 -1 23460: 990 Muut ja erittelemättömät menot ................................. . 24 157 91 -42 23461: YHTEENSÄ ...•..•.•..••••••...•••..•.........•.............•............... 211 399 210 746 195 038 -7 23462: 118 23463: 23464: LIITE& 23465: 23466: 23467: 23468: VALTIONTALOUDEN KASSAMENOT1l MENOLAJEITTAIN 23469: 23470: 1995 1996 1997 Muutos 23471: Menolaji 1997/96 23472: miljoonaa markkaa % 23473: 23474: Kulutusmenot.............................................................. . 51 446 53 695 54596 2 23475: Eläkkeet. ...................................................................... . 12 088 12 519 12 901 3 23476: Puolustusvoimien kaluston hankkiminen ............................. . 3 022 3697 4468 21 23477: Muut kulutusmenot ........................................................ . 36 337 37 479 37 228 -1 23478: 23479: Siirtomenot................................................................... 113 644 110 040 101 947 -7 23480: Valtionavut kunnille ja kuntainliitoille ym .............................. . 39481 33199 30134 -9 23481: Valtionavut elinkeinoelämälle ............................................ . 19 312 18 348 14 857 -19 23482: Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille .......... . 42 488 40450 38421 -5 23483: Siirrot budjetin ulkopuolisille tileille ..................................... . 1 168 5 358 6567 23 23484: Erittelemättömät siirrot kotimaahan .................................... . 4545 5 380 4 280 -20 23485: Siirrot ulkomaille ............................................................. . 6 649 7 306 7 689 5 23486: 23487: Sijoitusmenot .............................................................. . 19 973 17 083 13 858 -19 23488: 23489: Reaa/isijoitukset. ............................................................ . 3208 3326 3316 0 23490: Kaluston hankinta ........................................................... . 274 213 360 69 23491: Talonrakennukset .......................................................... . 1 052 1 257 1 253 0 23492: Maa- ja vesirakennukset.. ................................................ . 1 882 1 856 1 703 -8 23493: 23494: Lainat ja muut finanssisijoitukset ..................................... .. 16 765 13 756 10542 -23 23495: Valtion varoista myönnettävät lainat... ................................ . 7120 7 354 9401 28 23496: Muut finanssisijoitukset .................................................. . 9644 6402 1 141 -82 23497: 23498: Muut menot ................................................................. . 26 336 29 929 24636 -18 23499: Valtionvelan korot ja indeksikorotukset... ............................ . 25 799 29 988 24 617 -18 23500: Muut ja erittelemättömät menot. ........................................ . 3 -9 -12 31 23501: Varastojen muutos (kasvu+) ............................................ . 534 -50 30 -161 23502: YHTEENSÄ ................................................................... 211 399 210 746 195 038 -7 23503: 23504: 1 23505: > Valtion talousarviotalouden tilinpäätöksen mukaiset menot ja rahastojen menot (pl. talousarvion ja rahastojen väliset 23506: siirrot) lisättyinä siirrettyjen määrärahojen ja menorastien kannan muutoksilla ja vähennettyinä eräillä maksusuorituk- 23507: sia edustamattomilla erillä. 23508: 119 23509: 23510: LIITE7 23511: 23512: 23513: 23514: VALTION TALOUSARVIOTALOUDEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 23515: 23516: 1993 1994 1995 1996 1997 23517: 23518: Virkasuhteiset.............................................. 98 346 96 393 94183 93 760 94484 23519: Kuukausipalkkaiset... ...................................... 98 271 96328 94104 93 718 94 428 23520: - kokoaikaiset ............................................. 94 074 90658 89 249 88 538 88369 23521: - osa-aikaiset. .............................................. 4197 5 670 4855 5180 6 059 23522: Tuntipalkkaiset... ........................................... 75 65 79 42 56 23523: 23524: Työsuhteiset................................................ 41 540 36 525 30487 28 595 28 730 23525: Kuukausipalkkaiset... ...................................... 34439 32 623 27 663 25 784 26255 23526: - kokoaikaiset ............................................. 28 515 26 276 23 221 22 026 21 660 23527: - osa-aikaiset. ............................................. 23528: Tuntipalkkaiset... ........................................... 23529: 5 924 23530: 7 101 23531: 6 347 23532: 3 902 23533: 4442 3 758 4 595 23534: 2 824 2 811 2 475 23535: Yhteensä ..................................................... 139 886 132 918 124 670 122 355 123 214 23536: Muutos edellisestä vuodesta,% ........................ -3,6 -5,0 -6,2 -1,9 0,7 23537: 23538: 23539: 23540: 23541: LIITE8 23542: 23543: 23544: 23545: 1 23546: VALTION TALOUSARVIOTALOUDEN PALKKAUSMENOT > 23547: 1993 1994 1995 1996 1997 23548: miljoonaa markkaa 23549: 23550: Valtion palkkaukset 23551: Virkasuhteiset.. ............................................ . 13 748 13 613 13 848 14 218 14 218 23552: Työsuhteiset.. .............................................. . 4 506 4223 3 818 3 726 3687 23553: Yhteensä ................................................... .. 18 254 17 836 17 666 17 944 17 905 23554: Muutos edellisestä vuodesta,% ....................... . -4,3 -2,3 -0,9 1,6 -0,2 23555: 1 23556: > Eivät sisällä työnantajan sosiaaliturvamaksuja 23557: 120 23558: 23559: LIITE9 23560: 23561: 23562: 23563: VALTION MAKSAMIEN ELAKKEIDENLUKUMÄARÄ JA ELAKEMENOT 23564: 23565: 1993 1994 1995 1996 1997 23566: 23567: Valtion palvelukseen perustuvat eläkkeet...............•...•... 192 471 199 320 202 931 206 612 210 591 23568: Omat eläkkeet. ............................................................. 142 161 148 404 151 656 155 060 158 727 23569: Perhe-eläkkeet.. ........................................................... 50 310 50 916 51 275 51 552 51 864 23570: 23571: Kunnan, yksityisen ym. palvelukseen perustuvat eläkkeet 35 627 38 087 39965 41 773 43 716 23572: Omat eläkkeet.. ............................................................ 30784 33 089 34 862 36 489 38 328 23573: Perhe-eläkkeet. ............................................................ 4 843 4 998 5103 5 284 5 388 23574: 23575: Muut eläkkeet.................................................•............ 2 829 2746 3162 3 068 2946 23576: Omat eläkkeet. ............................................................. 2 045 2 026 2 506 2450 2 374 23577: Perhe-eläkkeet.. ........................................................... 784 720 656 618 572 23578: Eläkkeet yhteensä .......••........•.........•.........•••....•....•...... 230 927 240153 246 058 251 453 257 253 23579: Muutos edellisestä vuodesta, % ....................................... 3,8 3,4 4,4 3,7 2,3 23580: 23581: 23582: Eläkemenot, miljoonaa markkaa ...............•••..........•....... 11 060 11434 11 936 12 376 12 748 23583: Muutos edellisestä vuodesta,% ........................................ 3,8 3,4 4,4 3,7 3,0 23584: 23585: 23586: 23587: 23588: LIITE 10 23589: 23590: 23591: 23592: VALTION TALOUSARVIOTALOUDEN VIRKASUHTEINEN HENKILÖSTÖ SIJOITUSPALKKAUSLUOKAN JA 23593: SUKUPUOLEN MUKAAN MARRASKUUSSA 1997 23594: 23595: Palkkausluokkaryhmä 1> Yhteensä Miehiä Naisia Naisten osuus, % 23596: 23597: 1 - A 2........................................................ . 51 21 30 59 23598: 2 A 3 - A 7 ........................................................ . 1 404 305 1 099 78 23599: 3 A 8 - A 12 ........................................................ . 22944 7 055 15 889 69 23600: 4 A 13 - A 17 ........................................................ . 30 599 17 215 13 384 44 23601: 5 A18- A21 ........................................................ . 17 880 10 292 7 588 42 23602: 6 A22- A24 ........................................................ . 8 114 5 011 3103 38 23603: 7 A 25 - .............................................................. . 8523 6 555 1 968 23 23604: Yhteensä ............................................................... . 89 515 46454 43 061 48 23605: 23606: 1 23607: > Mukana Aja C-palkkausluokkiin sijoitetut. Palkkausluokkaryhmittelyssä on C-palkkausluokat otettu huomioon 23608: seuraavasti: 23609: 3 C32-C38 23610: 4 C 39 -C47 23611: 5 C48-C55 23612: 6 c 56- 61c 23613: 7 C62- 23614: 121 23615: 23616: LIITE 11 23617: 23618: 23619: 23620: VALTION LAINANANTO 23621: 23622: 1 23623: 11.1 Valtion lainananto tehtäväalueittain ja lainarymittäin 1 23624: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma- 23625: Lainaryhmä pääoma pääoma 1997 1997 pääoma 1997 muutos 23626: 31.12.1995 31.12.1996 31.12.1997 1997/96 23627: miljoonaa markkaa % 23628: 23629: Yleinen hallinto ....................... 807 751 20 138 632 10 -16 23630: Kehitysluotot... ......................... 532 538 20 15 542 4 1 23631: Lainat Teollisen yhteistyön 23632: rahasto Oy:lle ........................... 102 92 9 83 2 -10 23633: Eläkemaksulainat valtion 23634: liikelaitoksille ............................ 173 121 114 7 4 -94 23635: 23636: Yleinen järjestys ja turvallisuus 1 0 0 0 0 -29 23637: Lainat väestösuojelua varten ........ 1 0 0 0 0 -29 23638: 23639: Opetus, tiede ja kulttuuri ...•...... 347 280 51 229 15 -18 23640: Rakennuslainat peruskouluille ...... 135 113 20 94 7 -17 23641: Lainat yksityisoppikoulujen muulta- 23642: miseksi kunnallisiksi kouluiksi... .... 22 16 2 14 -13 23643: Rakennuslainat kirjastoille ............ 27 20 3 17 -17 23644: Veikkausvoittovaroista myönnetyt 23645: lainat. ..................................... 162 131 26 104 6 -20 23646: Muut lainat opetuksen, tieteen ja 23647: kulttuurin edistämiseksi. .............. 0 0 0 -49 23648: 23649: Asuminen ja ympäristö ............ 54 310 53 020 5 285 3 296 55 009 1 942 4 23650: Valtion asuntorahaston lainat ....... 54307 53019 5285 3296 55009 1942 4 23651: - Vuokratalolainat... .................. 36412 36 242 3840 933 39149 1 270 8 23652: - Asunto-osakeyhtiötalolainat ..... 39 25 9 17 2 -34 23653: - Henkilökohtaiset asunto- 23654: osakelainat.. ......................... 4 731 3 743 2 993 2 752 144 -26 23655: - Omakotitalolainat... ................ 6 280 5418 91 999 4 510 209 -17 23656: - Peruskorjaus- ja perusparannus- 23657: lainat.. ................................ 6608 7 396 1 351 330 8417 309 14 23658: - Muut asuntolaina! ................... 191 172 18 154 6 -11 23659: - Lämmityslaitoslainat ............... 46 23 13 11 2 -54 23660: Vesiensuojelulainat teollisuudelle 3 1 0 0 0 -78 23661: 23662: Työvoima ............................... 1 1 0 1 0 -42 23663: 23664: Maa- ja metsätalous ................. 7 923 7155 466 1 226 6 396 281 -11 23665: Lainat peruskuivatukseen ............ 47 52 6 8 51 2 -2 23666: Maatilatalouden kehittämis- 23667: rahaston lainat.. ........................ 6 617 5968 365 971 5 362 242 -10 23668: Muut lainat asutustoiminnan 23669: edistämiseen ............................ 102 91 0 10 82 3 -10 23670: Lainat puuntuotannon kestävyyden 23671: turvaamiseen ............................ 1 155 1 043 95 237 901 35 -14 23672: Muut lainat maa- ja metsä- 23673: talouden edistämiseen ................ 2 0 0 -29 23674: 23675: 23676: 23677: 23678: 16 380217L 23679: 122 23680: 23681: 23682: Tehtäväalue Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Korot Pääoma- 23683: Lainaryhmä pääoma pääoma 1997 1997 pääoma 1997 muutos 23684: 31.12.1995 31.12.1996 31.12.1997 1997/96 23685: miljoonaa markkaa % 23686: 23687: Liikenne .............•.........•........... 26 26 26 2 0 23688: Lainat valtionrautateiden asuin- 23689: rakennusten perusko~aamiseen .... 26 26 26 2 0 23690: Teollisuus ja muut elinkeinot...... 3 215 2 608 291 628 2 270 66 -13 23691: Tuotekehityslainat... ................... 1 115 1 093 241 234 1 100 11 1 23692: Lainat luotto-osakeyhtiöille ............ 1 407 1 107 225 882 36 -20 23693: Kauppahintasaatavat valtion liikelai- 23694: toksilta, valtionyhtiöiltä ja yrityksiltä 533 281 45 128 197 14 -30 23695: Muut lainat teollisuuden 23696: edistämiseen ............................ 59 66 5 8 63 -4 23697: Lainat energiatalouden 23698: edistämiseen ............................ 31 18 8 10 -46 23699: Lainat yritysten kansain- 23700: välistymiseen ............................ 70 43 25 19 2 -56 23701: 21 6 062 31 5 340 23702: Yhteensä ........•........................ 66 629 63 842 64564 2 316 1 23703: 11 Taulukko ei sisällä valtion ydinjäterahaston lainanantoa. 23704: 21 Luku sisältää pääomitettuja korkoja 6 milj. mk. 23705: 3 23706: l Luku sisältää 214 milj. mk arvopaperistettuja lainasaamisia ja 133 milj. mk tileistä poistoja. 23707: 123 23708: 23709: 1 23710: 11.2 Valtion lainananto lainansaajasektoreittain 1 23711: Laina- Lisäys Vähennys Laina· Korot Pääoma- 23712: Sektori pääoma 1997 1997 pääoma 1997 muutos 23713: 31.12.1996 31.12.1997 1997/96 23714: miljoonaa markkaa % 23715: 23716: Yritykset........•............................... 6 939 931 560 7 311 227 5 23717: Julkiset yritykset. .............................. 1 006 47 190 863 32 -14 23718: Yksityiset yritykset... ......................... 5 934 884 370 6448 195 9 23719: 23720: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset......... 613 101 513 26 -16 23721: Muut luottolaitokset. .......................... 510 91 419 23 -18 23722: Vakuutuslaitokset.. ........................... 8 1 7 1 -9 23723: Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä 23724: avustavat laitokset ........................... 0 1 0 62 23725: Muut rahoituslaitokset... ..................... 95 9 86 2 -10 23726: 23727: Julkisyhteisöt ..•..•........................... 1139 82 98 1123 47 -1 23728: Kunnat ........................................... 1 128 78 93 1 113 46 -1 23729: Kuntayhtymät .................................. 6 4 0 9 0 51 23730: Työeläkelaitokset ............................. 5 4 1 0 -82 23731: 23732: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt... 36 295 4444 1151 39 587 1 305 9 23733: Asuntoyhteisöt .................................. 34 767 4240 1 102 37 904 1 243 9 23734: Valtionkirkot ..................................... 15 0 7 8 1 -45 23735: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1 514 204 42 1 675 61 11 23736: 23737: Kotitaloudet............•....................... 18 318 585 3 415 15488 706 -15 23738: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet.. ...... 5974 377 960 5390 229 -10 23739: - Maatilatalouden ha~oittajat.. ............ 5 973 377 960 5 390 229 -10 23740: - Muut elinkeinonharjoittajat .............. 1 0 0 1 0 -6 23741: Palkansaajakotitaloudet ..................... 12 017 197 2 427 9 788 472 -19 23742: Muut kotitaloudet ............................... 327 11 28 309 5 -5 23743: 23744: Ulkomaat........................................ 538 20 15 542 4 23745: 21 6 062 31 5 340 23746: Yhteensä ....•........•.......................... 63 842 64564 2 316 1 23747: 23748: 11Taulukko ei sisällä valtion ydinjätehuoltorahaston lainanottoa. 23749: 2' Luku sisältää pääomitettuja korkoja 6 milj. mk. 23750: 3> Luku sisältää 214 milj. mk arvopaperistettuja lainasaamisia ja 133 milj. mk tileistä poistoja. 23751: 124 23752: 23753: 11.3. Valtion lainananto toimialoittain lainansaajasektoreille "Yritykset" ja "Eiinkeinonharjoittajien kotitaloudet" 23754: 23755: Laina- Usäys Vähennys Laina- Korot Pääoma- 23756: Toimiala pääoma 1997 1997 pääoma 1997 muutos 23757: 31.12.1996 31.12.1997 1997/96 23758: miljoonaa markkaa % 23759: Erittelemätön elinkeinotoiminta .............. 14 3 2 15 7 23760: 23761: Maatalous, riistatalous ja metsätalous ... 6169 420 1 031 5 558 239 -10 23762: 23763: Kalatalous ...........•...............•.•............ 1 0 0 1 0 0 23764: 23765: Mineraalien kaivu ................................ 6 0 1 5 0 -17 23766: 23767: Teollisuus .......................................... 719 151 194 676 9 -6 23768: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakka- 23769: tuotteiden valmistus ............................... 13 0 3 10 0 -23 23770: Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahka- 23771: tuotteiden valmistus ............................... 12 1 2 11 0 -8 23772: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus ....... 8 10 2 16 0 23773: Massan, paperin ja paperituotteiden 23774: valmistus ............................................. 38 5 8 35 -8 23775: Kustantaminen, painaminen sekä tallen- 23776: teiden jäljentäminen ............................... 18 15 4 -78 23777: Koksin, öljytuotteiden, ydinpolttoaineen, 23778: kemikaalien, kemiallisten tuotteiden, 23779: tekokuitujen, kumi- ja muovituotteiden 23780: valmistus ............................................. 152 33 48 137 1 -10 23781: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus 21 4 4 21 0 0 23782: Perusmetallien ja metallituotteiden 23783: valmistus (pl. koneet ja laitteet) ................ 36 8 7 37 0 3 23784: Koneiden, laitteiden, sähköteknisten 23785: tuotteiden, optisten laitteiden sekä 23786: kulkuneuvojen valmistus ......................... 420 89 105 404 6 -4 23787: Muu valmistus, kierrätys ......................... 1 0 0 1 0 0 23788: 23789: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ................. 25 1 12 14 1 -44 23790: 23791: Rakentaminen •.•.........................•........ 12 5 2 15 0 25 23792: 23793: Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajo- 23794: neuvojen sekä henkilökohtaisten esi- 23795: neiden ja kotitalousesineiden korjaus .... 69 13 7 75 9 23796: 23797: Majoitus- ja ravitsemistoiminta ............. 13 9 1 21 1 62 23798: 23799: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ....... 4 0 0 4 0 0 23800: 23801: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus- 23802: palvelut; liike-elämän palvelut.............. 5 857 699 266 6290 204 7 23803: 23804: Koulutus ............................................ 1 6 0 7 0 23805: 23806: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut.. ... 13 1 3 11 0 -15 23807: 23808: Muut yhteiskunnalliset ja henkilö- 23809: kohtaiset palvelut............................... 10 0 1 9 0 -10 23810: Yhteensä ........................................... 12 913 1 308 1 520 12 701 456 -2 23811: 125 23812: 23813: LIITE 12 23814: 23815: 23816: VALTION KORKOTUKILAINAT 23817: 23818: 23819: 12.1. Valtion korkotukilainat tehtäväalueittain ja lainaryhmittäin 23820: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 23821: Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion 23822: Lainaryhmä pääoma pääoma 1997 1997 pääoma nojen korko- maksamat 23823: 31.12. 31.12. 31.12. keskim tuki korkotuki- 23824: 1995 1996 1997 korko 31.12. menot 23825: 31.12. 199i> 1997 23826: 19971) 23827: miljoonaa markkaa % % mmk 23828: Yleinen hallinto ............................ 2424 2 315 876 796 2 396 142 23829: Kehitysmaiden taloudellista kehitystä 23830: varten myönnettävät korkotukiluotot. 2424 2 315 2)876 796 2 396 5,90 5,70 142 23831: 23832: Opetus, tiede ja kulttuuri ............... 4405 2 897 1 031 1 866 62 23833: Kunnallisten ja yksityisten ammatil- 23834: Iisten oppilaitosten rakentamisen 23835: korkotukilainat... ............................ 6 3 2 2 6,50 2,00 0 23836: Kansan-, kansalais- ja työväenopis- 23837: tojen rakentamisen korkotukilainat ... 6 2 7,25 2,00 0 23838: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten 23839: rakentamisen korkotukilainat... ........ 9 6 2 4 6,00 1,85 0 23840: Opintolainojen korkotuki... .............. 4 384 2 886 1 026 1 860 6,00 2,25 62 23841: Asuminen ja ympäristö ................ 22 782 26954 5 361 5 667 26 647 769 23842: limansuojelun ja jätehuollon 23843: investointien korkotukilainat ........... 618 541 167 374 6,50 2,60 12 23844: ASP-jä~estelmään liittyvät 23845: korkotukilainat... .......................... 11 451 11 700 1 196 3304 9592 5,55 1,05 80 23846: Ylivelkaantuneiden asunnonhankki- 23847: joiden korkotukilainat... ................. 1 599 1 270 1 146 125 7,85 2,55 32 23848: Oman asunnon hankintaan valtion 23849: lainan sijasta myönnettävät korko- 23850: tukilainat.. ................................... 3 3 1 2 7,40 5,00 0 23851: Asuntolainojen korkotuki. ............... 8 076 12 511 4096 818 15 789 6,90 4,00 610 23852: Lämmityslaitoshankkeiden 23853: korkotukilainat... ........................... 252 222 80 142 8,95 4,10 8 23854: Vesihuoltolaitteiden rakentamisen 23855: korkotukilainat... ........................... 468 434 67 93 408 5,45 3,80 18 23856: Yhdyskuntien vesiensuojeluinves- 23857: tointien korkotukilainat .................. 231 209 34 175 5,85 3,75 8 23858: Teollisuuden vesiensuojeluinves- 23859: tointien korkotukilainat... ................ 84 64 24 40 4,80 2,05 23860: Maa- ja metsätalous .................... 5415 4922 676 881 4 719 151 23861: Maataloustuotteiden varastotilojen 23862: rakentamisen korkotukilainat ......... 17 7 3 4 3 23863: ) 0,70 0 23864: Maaseutuelinkeinolain ja maatilalain 23865: sekä maa- ja metsätalouden 23866: rakennepoliittisista toimenpiteistä 23867: 4 3 23868: annetun lain mukaiset korkotukilainat 4614 ) 4 262 670 737 4195 ) 3,20 131 23869: 126 23870: 23871: 23872: Tehtäväalue Rahoituslaitosten osuus Valtion osuus 23873: Laina- Laina- Lisäys Vähennys Laina- Lai- Keskim. Valtion 23874: Lainaryhmä pääoma pääoma 1997 1997 pääoma nojen korko- maksamat 23875: 31.12. 31.12. 31.12. keskim tuki korkotuki- 23876: 1995 1996 1997 korko 31.12. menot 23877: 1 23878: 31.12. 1997 ) 1997 23879: 199i> 23880: miljoonaa markkaa % % mmk 23881: Eräiden maatilatalouden luottojen 23882: vakauttamisesta annettujen lakien 23883: mukaiset korkotukilainat ............... 692 584 6 110 481 3 19 23884: ) 3,55 23885: Maaseudun pienimuotoisen elinkei- 23886: notoiminnan edistämisestä annetun 23887: lain mukaiset korkotukilainat... ........ 39 30 0 7 24 3 23888: ) 1,50 23889: Vuoden 1987 satovahinkojen 23890: korkotukilainat ............................ 23891: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeisiin 23892: myönnettävät korkotukilainat ......... 15 12 5 8 3 0 23893: ) 2,90 23894: Kalatalouden korkotukilainat .......... 37 27 19 8 6,75 0,25 0 23895: Liikenne .................................... 538 617 155 105 667 28 23896: Kauppa- ja teollisuussatamien 23897: rakentamisen korkotukilainat ......... 80 38 38 3) 2,40 23898: 23899: Lastialusten hankintojen tukemisen 23900: korkotuki lainat... .......................... 457 579 155 105 629 8,25 4,00 28 23901: Saaristoliikenteen korkotukilainat ... 1 0 0 0 5,45 2,00 0 23902: Teollisuus ja muut elinkeinot ... ..... 7 557 6 981 2 868 2198 7 651 295 23903: Kera Oy:n myöntämät korkotukilainat 1 0 0 9,50 4,50 0 23904: Kera Oy:n ottamat korkotukilainat .... 1 365 1 050 315 735 12,70 7,20 237 23905: Pk-yritysten investointien 23906: korkotukilainat... .......................... 1 071 947 11 277 681 6,75 4,90 41 23907: Energiainvestointien korkotukilainat 228 187 8 57 138 5,80 2,70 5 23908: Haja-asutusalueiden vähittäiskaupan 23909: korkotukiluotot... ........................... 5 7 6 7,20 5,65 0 23910: Suomen Vientiluotto Oy:n 23911: luotanoton korkotukilainat .............. 4 807 4 714 5 1 537 5 969 5,80 -2,15 7 23912: ) 2 792 23913: Turvavarastojen perustamisen ja 23914: ylläpitämisen korkotukilainat... ........ 80 76 52 6 122 5,50 4,50 4 23915: Julkisesti tuettu OECD-ehtoinen 23916: vientiluottojen korontasaus ............. 5 0 5 7,00 -0,95 23917: Muut menot............................... 253 243 50 76 217 11 23918: Kunnan talouden vakauttamisesta 23919: ja kuntaselvityksestä annetun lain 23920: (658/94) mukaiset korkotukilainat ... 253 243 50 76 217 4,85 4,05 11 23921: Yhteensä ................................... 43374 44929 9 987 10 754 44162 1458 23922: 23923: 1 23924: >Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1997 takaisin 23925: maksamatta olevalla pääomalla. 23926: 2 23927: >Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 740 milj. mk. 23928: 3 23929: >Laskennallinen arvio. 23930: 4 23931: >Ko~attu luku. 23932: 5 23933: >Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 301 milj. mk. 23934: 127 23935: 23936: 12.2. Valtion korkotukilainat lainansaajasektoreittain 23937: Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma- 23938: Sektori pääoma 1997 1997 pääoma maksamat muutos 23939: 31.12.1996 31.12.1997 korkotuki- 1997196 23940: menot 23941: 1997 23942: miljoonaa markkaa % 23943: 23944: Yritykset .......................................... 4 871 236 1 303 3 804 110 -22 23945: Julkiset yritykset ................................. 1 010 45 196 860 19 -15 23946: Yksityiset yritykset .............................. 3 860 11 1 107 2 944 91 -24 23947: 191 23948: 23949: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset. .......... 1 314 19 392 941 240 -28 23950: Talletuspankit ................................... 230 77 154 -33 23951: Muut luottolaitokset.. ........................... 1 050 315 735 237 -30 23952: Vakuutuslaitokset... ............................ 34 19 52 2 56 23953: 23954: Julkisyhteisöt................................... 1 383 128 503 1 008 47 -27 23955: Kunnat ............................................. 1 368 127 500 995 47 -27 23956: Kuntayhtymät... .................................. 14 1 3 12 1 -16 23957: 23958: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. .•.. 10 952 3 054 432 13 573 567 24 23959: Asuntoyhteisöt... ................................ 10 798 3 026 403 13 421 560 24 23960: Valtionkirkot ...................................... 2 0 2 0 -16 23961: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt.. 151 27 29 150 7 -1 23962: 23963: Kotitaloudet ..................................... 21 657 2 879 6 377 18158 349 -16 23964: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet ......... 5097 693 945 4 846 153 -5 23965: - Maatilatalouden ha~oittajat.. ............. 4 915 676 883 4 709 151 -4 23966: - Muut elinkeinonharjoittajat ............... 182 17 62 137 1 -25 23967: Palkansaajakotitaloudet ...................... 12 138 1 993 4 023 10108 122 -17 23968: Muut kotitaloudet... ............................. 4421 192 1 409 3204 74 -28 23969: 23970: 21 3 672 23971: Ulkomaat....•.....•.............................. 4 753 1 747 6 678 146 40 23972: Yhteensä ............................•............ 44929 9 987 10 754 44162 1 458 -2 23973: 23974: 1 23975: >Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 3 milj. mk. 23976: 2 23977: l Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 740 milj. mk. 23978: 128 23979: 23980: 12.3. Valtion korkotukilainat toimiaJoittain lainansaajasektoreille "Yrityksef' ja "Eiinkeinonharjoittajien 23981: kotitaloudet" 23982: Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoma- 23983: Sektori pääoma 1997 1997 pääoma maksamat muutos 23984: 31.12.1996 31.12.1997 korkotuki- 1997/96 23985: menot 23986: 1997 23987: miljoonaa markkaa % 23988: Erittelemätön elinkeinotoiminta ............... 90 5 84 5 -7 23989: 23990: Maatalous, riistatalous ja metsätalous ....... 4960 684 903 4 741 151 -4 23991: 23992: Kalatalous .............................................. 23 17 6 0 -74 23993: 23994: Mineraalien kaivu .................................... 61 17 44 2 -28 23995: 23996: Teollisuus .............................................. 1 951 62 496 1 517 54 -22 23997: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakkatuot- 23998: teiden valmistus ....................................... 190 0 66 124 6 -35 23999: Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuot- 24000: teiden valmistus ....................................... 33 9 24 1 -27 24001: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus .......... 231 3 74 160 8 -31 24002: Massan, paperin ja paperituotteiden 24003: valmistus ................................................ 160 2 43 119 4 -26 24004: Kustantaminen, painaminen sekä 24005: tallenteiden jäljentäminen ........................... 54 18 36 2 -33 24006: Koksin, öljytuotteiden, ydinpolttoaineen, 24007: kemikaalien, kemiallisten tuotteiden, teko- 24008: kuitujen, kumi- ja muovituotteiden valmistus ... 665 114 551 9 -17 24009: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus ... 43 10 33 2 -23 24010: Perusmetallien ja metallituotteiden 24011: valmistus (pl. koneet ja laitteet) .................... 267 55 97 225 10 -16 24012: Koneiden, laitteiden, sähköteknisten 24013: tuotteiden, optisten laitteiden sekä 24014: kulkuneuvojen valmistus ............................ 268 2 56 214 10 -20 24015: Muu valmistus, kierrätys ............................. 40 9 31 2 -23 24016: 24017: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ..................... 481 7 129 359 17 -25 24018: 24019: Rakentaminen ........................................ 108 7 44 71 4 -34 24020: 24021: Tukku- ja vähittäiskauppa; moottori- 24022: ajoneuvojen sekä henkilökohtaisten 24023: esineiden ja kotitalousesineiden korjaus ... 107 3 64 46 2 -57 24024: 24025: Majoitus- ja ravitsemistoiminta ................. 9 3 6 0 -33 24026: 24027: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne ........... 2057 161 530 1 688 25 -18 24028: 24029: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus- 24030: palvelut; liike-elämän palvelut.................. 51 3 17 37 -27 24031: 24032: Koulutus ................................................ 10 2 2 10 0 0 24033: 24034: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut......... 1 0 0 0 -52 24035: 24036: Muut yhteiskunnalliset ja henkilö- 24037: kohtaiset palvelut.................................... 59 20 39 1 -34 24038: Yhteensä ................................................ 9 968 929 2248 8650 263 -13 24039: 129 24040: 24041: LIITE 13 24042: 24043: 24044: VALTION MYÖNTÄMÄTTAKAUKSET1> 24045: 24046: 13.1. Valtiontakaukset valuutoittain 24047: Voimassa olevat takaukset Takausvastuu Takausvastuu Kurssierot Voimassa olevat takaukset Valuutta- Muutos 24048: 31.12.1996 lisääntynyt vähentynyt markkoina 31.12.1997 määräisien 1997/96 24049: 1997 1997 takausten 24050: Valuutoissa Vasta-arvo markkoina markkoina Valuutoissa Vasta-arvo jakautuma 24051: markkoina21 markkoina21 valuutoittain 24052: miljoonaa rahayksikköä % % 24053: 24054: Yhteensä ........ 17124 1 789 1 713 100 17 300 1 24055: 24056: Markkamääräi- 24057: set yhteensä ••• 15 551 1 606 1460 15 698 1 24058: 24059: Valuuttamääräi- 24060: set yhteensä .•• 1 572 183 253 100 1 602 2 24061: 24062: CHF 11 39 CHF 9 34 2 24063: DEM 56 167 DEM 23 70 4 24064: XEU 174 1 007 XEU 203 1 214 76 24065: USD 77 359 USD 53 285 18 24066: 24067: 1 24068: > Valtiokonttorin ja KELA:n opintotukikeskuksen hoidossa olevat valtiontakaukset. Taulukko ei sisällä valtiontakuu- 24069: keskuksen hoidossa olevia valtion takauksia, joiden takausvastuun määrä 31.12.1997 oli 21 886 milj. mk (takuiden 24070: ki~anpidolliset kokonaisvastuut olivat 18 293 milj. mk). Taulukko ei sisällä asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitettuja 24071: aravavuokratalojen ensisijaislainojen valtiontakauksia, joiden lainapääoma Valtiokonttorin arvion mukaan 31.12.1997 24072: oli 5 000 milj. mk. Taulukko ei sisällä vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 9 §:ssä ja asumisoikeustalo- 24073: lainojen korkotuesta annetun lain 10 §:ssä tarkoitettuja valtion täytetakauksia. Lainakanta, johon valtion täytetakaus 24074: kohdistuu oli 31.12.1997 yhteensä 11 219 milj. mk. 24075: 2 24076: > Vuosien 1996 ja 1997 lopussa voimassa olleiden valuuttamääräisien valtiontakausten markkavasta-arvoja lasketta- 24077: essa on käytetty jäljempänä mainittuja kursseja. Takausvastuun lisäykset ja vähennykset on arvostettu Suomen 24078: Pankin vuodelle 19971askemien keskimääräisten myyntikurssien mukaan. 24079: 24080: 31.12.1996 31.12.1997 24081: CHF 3,4392 CHF 3,7258 24082: DEM 2,9880 DEM 3,0275 24083: USD 4,6439 USD 5,4207 24084: XEU 5,7700 XEU 5,9890 24085: 24086: 24087: 24088: 24089: 17 380217L 24090: 130 24091: 24092: 13.2. Valtiontakaukset sektoreittain 24093: Sektori Voimassa Takaus- Takaus- Kurssi- Markka- Valuutta- Takaukset Muutos 24094: olevat vastuu vastuu erot määräisien määräisien yhteensä 1997/96 24095: takaukset lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen 31.12.1997 24096: 31.12.1996 1997 1997 takaukset takaukset 24097: 31.12.1997 31.12.1997 24098: miljoonaa markkaa % 24099: 24100: Yritykset .••.•...•.•• 1 267 1193 0 73 73 -94 24101: Julkiset yritykset. .. 1 184 1 152 0 31 31 -97 24102: Yksityiset yritykset 83 41 42 42 -49 24103: 24104: Rahoitus- ja 24105: vakuutuslaitokset 3 759 825 97 3 4465 25 4490 19 24106: Talletuspankit ..... 6 5 1 2 2 -67 24107: Muut rahoitus- 24108: laitokset. ............. 3 753 825 92 2 4 465 23 4488 20 24109: 24110: Kotitaloudet.••••••. 10 663 781 284 11160 11160 5 24111: Muut kotitaloudet. .. 10 663 781 284 11 160 11 160 5 24112: 24113: Ulkomaat•..••...••.• 1435 183 139 97 1 577 1 577 10 24114: Yhteensä ...•...••... 17124 1 789 1 713 100 15 698 1 602 17 300 1 24115: 131 24116: 24117: 13.3. Valtiontakaukset toimiaJoittain sektorille "Yritykset" 24118: Toimiala Voimassa Takaus· Takaus- Kurssi- Markka- Valuutta- Takaukset Muutos 24119: olevat vastuu vastuu erot määräisien määräisien yhteensä 1997/96 24120: takaukset lisääntynyt vähentynyt lainojen lainojen 31.12.1997 24121: 31.12.1996 1997 1997 takaukset takaukset 24122: 31.12.1997 31.12.1997 24123: miljoonaa markkaa % 24124: 24125: Teollisuus ........... 988 958 31 31 -97 24126: Massan, paperin ja 24127: paperituotteiden 24128: valmistus .............. 9 9 9 24129: Koneiden, laitteiden, 24130: sähköteknisten tuot- 24131: teiden, optisten lait- 24132: teiden sekä kulku- 24133: neuvojen valmistus. 979 957 22 22 -98 24134: 24135: Sähkö-, kaasu- ja 24136: vesihuolto •.......... 21 18 0 3 3 -86 24137: 24138: Kuljetus, varastoin- 24139: ti ja tietoliikenne ... 157 157 -100 24140: 24141: Kiinteistö-, vuok- 24142: raus- ja tutkimus- 24143: palvelut; liike- 24144: elämän palvelut .... 84 53 31 31 -63 24145: 24146: Muut yhteiskun- 24147: nalliset ja henkilö- 24148: kohtaiset palvelut. 15 8 8 8 -47 24149: Yhteensä ............. 1 267 1193 0 73 73 -94 24150: 132 24151: 24152: LIITE 14 24153: 24154: 24155: 24156: 24157: VALTIONVELKA 24158: 24159: 24160: 14.1. Markkamääräinen valtionvelka 24161: 24162: Jakau- Pääoma Otetut Maksetut Pääoma Jakau- Netto- 24163: Lainaryhmä tuma 31.12.1996 lainat kuole- 31.12.1997 tuma korot 24164: % tukset % 1997 24165: miljoonaa markkaa 24166: 24167: Pitkäaikainen velka ....................... 84 194 887 57 282 20748 231 421 88 10 240 24168: Yleisöobligaatiolainat ..................... 77 177 701 57165 19 989 214 877 82 9 218 24169: - talousarviotalouden 24170: yleisöobligaatiolainat .................. 71 164 575 48 800 19 989 193 386 74 8 370 24171: - vakuusrahaston vastuulla olevat 24172: yleisöobligaatiolainat... ................ 8 365 8 365 3 -582 24173: - valtion asuntorahaston 24174: asunto-obligaatiolainat... .............. 6 13126 13 126 5 1 430 24175: Lainat vakuutusyhtiöiltä, työeläke- 24176: laitoksilla ja eläkesäätiöiltä ............... 1 2 567 391 2176 1 206 24177: Lainat valtion eläkerahastolta ........... 5 12 300 12 300 4 693. 24178: Lainat muilta ................................. 1 2 319 117 368 2 068 1 123 24179: 24180: Lyhytaikainen velka ...................... 16 37 892 79580 86848 30624 12 1 421 24181: Talousarviotalouden velkasitoumukset 16 36 820 42117 51 679 27 258 10 1 407 24182: Vakuusrahaston vastuulla olevat 24183: velkasitoumukset ........................... 3130 3130 2 24184: Maatalouden lnterventiorahasto ......... 272 622 658 236 0 7 24185: Lyhytaikainen luotto ......................... 800 33 711 34 511 7 24186: Yhteensä ...................................... 100 232779 136 862 107 596 262 045 100 11 661 24187: 133 24188: 24189: 24190: 14.2. Valuuttamääräinen valtionvelka 24191: Velka31.12.1996 Velan Ii- Velanvä- Kurssi- Velka 31.12.1997 Netto- 24192: säys 1997 hennys 1997 erot korot 24193: Ulkomaan Vasta- markkoina markkoina mark- Ulko- Vasta- Jakau- mark- 24194: rahan arvo Lainojen Lainojen koina maan arvo tuma koina 24195: määräi- mark- nosto kuoletus rahan mark- valuu!- 24196: senä koina (valuutan- (valuutan- määräi- koina tojen 24197: vaihdot ym.) vaihdot ym.) senä mukaan 24198: miljoonaa rahayksikköä % 24199: 24200: Pitkäaikainen velka .......... 175 008 12175 31 071 9 953 168 556 100 13149 24201: (3 074) (583) 24202: Dollarilainat (USD) ............. 4 335 20133 3669 9277 3401 3669 19 887 12 1 724 24203: (1 961) 24204: Puntalainat (GBP) ............. 2 900 22 817 1 184 1 216 3 301 2 901 26 086 16 2 069 24205: Ruotsinkruunulainat (SEK) .. 399 269 5 399 274 0 32 24206: Tanskankruunulainat (DKK) 1 405 1 097 980 17 169 134 0 106 24207: Saksanmarkkalainat (DEM) 16 392 48 979 9 986 565 13 066 39 558 24 3 381 24208: Floriinilainat (NLG) ............ 3 587 9 551 2664 4129 74 3 038 8 160 5 689 24209: Belgianfrangilainat (BEF) .... 11 424 1 655 22 11 424 1 677 1 103 24210: Luxemburginfrangilainat 24211: (LUF) .............................. 16 500 2 391 31 16 500 2 422 1 178 24212: Sveitsinfrangilainat (CHF) ... 2 335 8 031 1 748 784 2 835 10 563 6 471 24213: Ranskanfrangilainat (FRF) .. 29 901 26499 2 809 4 439 525 28 713 25974 15 2 197 24214: (580) 24215: ltävallanshillinkilainat (ATS) 3000 1 274 17 3000 1 291 1 94 24216: Jenilainat (JPY) ................ 430 700 17 224 (533) 754 443 700 18 511 11 863 24217: ECU-Iainat... .................... 2 301 13278 101 1 042 456 2 039 12 210 7 1 163 24218: (583) 24219: PSC-Iainat.. ..................... 4 4 2 2 3 0 0 24220: FIM-Iainat... ..................... 1 806 1 806 1 806 1 806 1 79 24221: Lyhytaikainen velka ......... 24222: Yhteensä •••••••••••••••••••.•••• 175 008 12175 31 071 9 953 168 556 100 13149 24223: (3 074) (583) 24224: 134 24225: 24226: 24227: LIITE 15 24228: 24229: 24230: VALTIOKONTTORIN HOIDOSSA OLEVAT VALTION OMISTAMAT OSAKKEET, OSUUDET JA MUUT 24231: ARVOPAPERIT 24232: 24233: 15.1. Kotimaiset osakkeet, osuudet ja muut arvopaperit 24234: 31.12.1995 31.12.1996 31.12.1997 24235: Nimellisarvo, miljoonaa markkaa 24236: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt.............•.................................. 16 263 16 528 15470 24237: Alko-Yhtiöt Oy ........................................................................... .. 310 310 310 24238: Arsenal Oy ................................................................................ . 2 721 2 921 2 921 24239: Avena Oy ................................................................................. .. 100 100 100 24240: Edita Oy ................................................................................... . 30 30 30 24241: Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy ................................................... . 12 12 12 24242: Enso Oy 24243: - SarjaA ................................................................................ .. 842 1 156 556 24244: - Sarja R ................................................................................ .. 12 215 815 24245: Fide Oy .................................................................................... . 11 11 24246: Finnair Oy, Sa~a A ..................................................................... .. 248 248 248 24247: Finntech Oy .............................................................................. .. 1 1 1 24248: Imatran Voima Oy ....................................................................... . 872 872 872 24249: Karttakeskus Oy ........................................................................ .. 1 24250: Kauppatalo Hansel Oy ................................................................. . 72 72 72 24251: Kemijoki Oy 24252: - Sa~aA ................................................................................ .. 4 4 24253: - Sarja 8 ................................................................................ .. 187 187 163 24254: Kemira Oy ................................................................................ .. 873 693 688 24255: Kera Oy ................................................................................... . 535 610 610 24256: Lapuan Patruunatehdas Oy ......................................................... .. 50 24257: Medivire Työterveyspalvelut Oy ..................................................... . 5 5 5 24258: Neste Oy ................................................................................. .. 823 819 819 24259: Patria lndistries .......................................................................... 157 24260: Postipankki Oy ........................................................................... . 630 630 24261: PV Yhtymä Oyj .......................................................................... . 1 284 24262: Rahapaja Oy ............................................................................. . 16 16 16 24263: Rautaruukki Oy .......................................................................... . 825 825 24264: Saimaan Kanavalaivat Oy ........................................................... .. 14 14 14 24265: Oy Sisu-Auto Ab ........................................................................ .. 272 272 24266: Solidium Oy .............................................................................. .. 50 50 24267: Sponda Oy ................................................................................ . 300 300 24268: Suomen Autokatsastus ............................................................... .. 73 73 24269: Suomen Arvopaperikeskus Oy ...................................................... . 7 24270: Suomen PT Oy .......................................................................... . 2 400 2400 2 400 24271: Suomen Puolustusväline Oy ......................................................... . 68 24272: Suomen Teollisuussijoitus Oy ...................................................... .. 64 64 64 24273: Suomen Vientiluotto Oy ............................................................... . 590 590 24274: Teollisen yhteistyön rahasto Oy ..................................................... . 296 296 296 24275: Valmet Oy ................................................................................. . 498 24276: Valmet Lentokoneteollisuus Oy ..................................................... . 20 24277: VammasOy .............................................................................. . 61 61 24278: Vapo Oy ................................................................................... . 300 300 300 24279: Oy Veikkaus Ab ........................................................................ .. 1 1 1 24280: Veitsiluoto Oy 24281: - Sa~aA ................................................................................. . 278 24282: - Sa~a E ................................................................................. . 31 24283: VPU Pukutehdas Oy .................................................................. .. 35 35 35 24284: VR-yhtymä Oy ........................................................................... . 2 200 2200 2 200 24285: Oy Yleisradio Ab ........................................................................ .. 47 47 47 24286: 135 24287: 24288: 24289: 31.12.1995 31.12.1996 31.12.1997 24290: Nimellisarvo, miljoonaa markkaa 24291: 24292: Asunto-osakeyhtiöt.................................................................... 0 0 0 24293: 24294: Muut osakeyhtiöt...................................................................... . 593 712 1435 24295: Ekokem Oy ............................................................................... . 12 12 12 24296: Finnyards Oy ............................................................................. . 50 24 0 24297: Helsingin Rahamarkkinakeskus Oy ................................................ . 5 5 5 24298: Outokumpu Oy, SarjaA ............................................................... . 498 498 498 24299: Partek Oy Ab ............................................................................. . 147 24300: Rautaruukki Oy .......................................................................... . 563 24301: Suomen Arvopaperikeskus Oy ....................................................... . 7 7 24302: Suomen Kantaverkko Oy .............................................................. . 2 41 24303: Suomenlinnan Liikenne Oy ........................................................... . 2 2 2 24304: TT-Tieto Oy ............................................................................... . 24 24305: Valmet Oy ................................................................................. . 159 157 24306: Vuotekno Oy .............................................................................. . 2 2 2 24307: Muut osakkeet. .......................................................................... . 0 1 1 24308: Osakkeet yhteensä ..................................................................... 16 856 17 240 16 905 24309: 24310: Muut yhteisöt ............................................................................. 0 1 1 24311: Helsingin Puhelinyhdistys ............................................................. . 0 1 1 24312: Muut. ...................................................................................... .. 0 0 0 24313: Yhteensä ................................................................................... 16 856 17 241 16 906 24314: 24315: Valtion pääomasijoitukset.. ......................................................... 7442 7 419 3 940 24316: Liikepankit. ............................................................................... .. 6 180 5 758 3 106 24317: Osuuspankit. ............................................................................. . 1 108 1 530 714 24318: Säästöpankit. ............................................................................. . 154 131 120 24319: Kaikki yhteensä ......................................................................... 24 298 24 660 20 846 24320: 136 24321: 24322: 15.2. Valtion osuudet kansainvälisissä rahoituslaitoksissa 24323: 24324: Merkitty Maksettu 24325: 31.12.1997 Osuudet alku- Osuuksien markkavasta-arvot 24326: alkuperäisessä peräisessä 31.12.1997 Maksupäivien valuutta- 24327: valuutassa 1> valuutassa valuuttakurs- kurssien mukaan 24328: 31.12.1997 sien mukaan 31.12.1996 31.12.1997 24329: miljoonaa yksikköä 24330: 24331: Kansainvälinen Jälleenrakennus- 24332: pankki .................................... SDR 856 USD 59 317 275 275 24333: Kansainvälinen Rahoitusyhtiö ..... USD 16 USD 16 85 69 69 24334: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö USD 319 USD 319 3 133 2 471 2542 24335: SDR 192 SDR 24336: - Afrikka-rahasto .................... USD 12 USD 12 65 78 78 24337: Aasian Kehityspankki ................ USD 14 USD 5 54 42 42 24338: SDR 79 SDR 4 24339: Aasian Kehitysrahasto2>............ USD 87 USD 87 471 380 400 24340: Latinalaisen Amerikan Kehitys- 24341: pankki. ................................. USD 104 USD 5 26 21 24 24342: - pankin erityisrahasto .......... USD 16 USD 16 87 84 89 24343: Afrikan Kehityspankki .............. UA 66 UA 8 60 42 42 24344: Afrikan Kehitysrahasto ............ FUA 133 FUA 133 900 669 691 24345: Efta-maiden Portugalin Teollista- 24346: misrahasto ............................ SDR 8 SDR 8 59 42 42 24347: Kansainvälinen Maatalouden 24348: Kehittämisrahasto ................... FIM 103 FIM 103 103 96 103 24349: Länsipohjolan Kehittämisrahasto USD 3 USD 3 14 13 13 24350: Pohjoismaiden 1nvestointipankki ECU 556 ECU 45 270 221 221 24351: Kansainvälinen lnvestointitakaus- 24352: laitos .................................... SDR 6 SDR 1 7 6 6 24353: Perushyödykkeiden yhteisrahasto SDR 2 SDR 8 7 6 6 24354: Pohjoismaiden Ympäristörahoi- 24355: tusyhtiö ................................. ECU 10 ECU 10 62 53 59 24356: Maailmanlaajuinen Ympäristö- 24357: rahasto ................................ FIM 209 FIM 209 209 174 209 24358: Euroopan Jälleenrakennus- ja 24359: kehityspankki.. ....................... ECU 38 ECU 38 225 218 218 24360: Baltiaohjelmarahastot. .............. ECU 5 ECU 5 31 23 31 24361: Euroopan Investointipankki ........ ECU 871 ECU 63 384 289 358 24362: - rahasto ............................ ECU 153 ECU 153 925 701 881 24363: Yhteensä ............................. 7494 5 973 6 399 24364: 24365: 1 24366: >Sisältää merkityt vuosiosuudet 31.12.1997 saakka ja sekä maksettavan että takuupääoman. 24367: 2 24368: >Aasian Kehitysrahasto on Aasian Kehityspankin rahasto. 24369: •• •• •• 24370: VALTION TILINPAATOS 24371: LIITTEINEEN 24372: VUODELTA 24373: 1997 24374: STATSBOKSLUTET 24375: •• 24376: JAMT~. Bllt\GOR 24377: FORAR 24378: 1997 24379: 24380: 24381: 24382: 24383: VALTIOKONTTORI 24384: ISSN 0356-2727 24385: 24386: OY EDITA AB, HELSINK11998 24387: - 0 24388: SISALLYS- INNEHALL 24389: Sivu 24390: Sida 24391: Yhdistelmä valtion budjettitalouden tilinpäätöksestä vuodelta 1997- Sammandrag 24392: av bokslutet av statens budgethushållning för år 1997 .................................................. 5 24393: Yhdistelmä talousarvion toteutumisesta- Sammandrag av budgetens förverk- 24394: ligande.......................................................................................................................... 6 24395: Valtion tase- Statens balansräkning ...................................................................... 7 24396: Valtion tilinpäätös- Statsbokslutet ................................................................................. 9 24397: Talousarvion toteutuminen- Budgetens förverkligande ...................................... 11 24398: Valtion tasetilit- Statens balanskonton .................................................................. 69 24399: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuloslaskelmat ja taseet- 24400: Statens icke budgeterade fonders resultat- och balansräkningar .......................... 153 24401: Valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet- Statens affärsverkens resultat- 24402: och balansräkningar .................................................................................................... 163 24403: Liitteet- Bilagor ................................................................................................................ 173 24404: Selvitys siirretyistä määrärahoista- Relation angående reserverade anslag ..... 175 24405: Liiketoimintaa harjoittavien valtion virastojen ja laitosten tuloslaskelmat ja taseet 24406: - Statens affärsdrivande ämbetsverkens och inrättningarnas resultat- och ba- 24407: lansräkningar ............................................................................................................... 205 24408: Selvitys annetuista lainoista ja muusta tuloa tuottavasta omaisuudesta- Utred- 24409: ning över utgivna lån och övrigt inkomstbringande egendom .............................. 209 24410: Selvitys valtion velasta- Utredning över statsskulden ......................................... 213 24411: Selvitys valtion takaus- ja muista sitoumuksista - Utredning över statens ga- 24412: ranti- och andra förbindelser ...................................................................................... 219 24413: 24414: 24415: 24416: 24417: 3800708 24418: .. 24419: YHDISTELMA VALTION 24420: .. .. BUDJETTI- 24421: .. .. 24422: TALOUDEN TILINPAATOKSESTA 24423: VUODELTA 24424: 1997 24425: 24426: 24427: SAMMANDRAG AV BOKSLUTET AV 24428: 0 24429: 24430: STATENS BUDGETHUSHALLNING 24431: •• 0 24432: 24433: FORAR 24434: 1997 24435: 6 24436: 24437: Yhdistelmä talousarvion toteutumisesta vuodelta 1997 24438: Sammandrag av budgetens förverkligande för år 1997 24439: Yhdistelmä - Sammandrag 24440: Talousarvio Tilinpäätös 24441: Budget Bokslut 24442: 24443: Tulot- lnkomster ............................................................................................................... 188 740 470 000 184 667 990 094,66 24444: Menot- Utgifter .................................................................................................................. 188 736 505 500 187 377 857 703,40 24445: Ylijäämä - Overskott .............................................................................. . 3 964 500 24446: Alijäämä- Underskotl ............................................................................ . 2 709 867 608,7 4 24447: 24448: 24449: 24450: Tulot- lnkomster 24451: Osasto- Avdelning 24452: 24453: 11 Verot ja veronluonteiset tulot- Skatter och inkomster av skattenatur ........................ . 133 958 500 000 134 219 37 4 209,90 24454: 12 Sekalaiset tulot- lnkomster av blandad natur ............................................................ . 32 093 578 000 33 200 188 991,00 24455: 13 Korkotulot ja voiton tuloutukset- Ränteinkomster och bokföring av vinster .............. . 4 011173 000 3 943 468 615,03 24456: 15 Lainat- Lån ................................................................................................................ 18 677 219 000 13 304 958 278,73 24457: Tu_l_?.t__ yh~eensä- Summa inkomster ............................................................ . 188 740 470 000 184 667 990 094,66 24458: Alltaama - Underskott ............................................................................ . 2 709 867 608,7 4 24459: 188 740 470 000 187 377 857 703,40 24460: 24461: 24462: 24463: Menot- Utgifter 24464: Pääluokka- Huvudtitel 24465: 24466: 21 Tasavallan presidentti- Republikens president ......................................................... . 31 643 000 30 953 158,59 24467: 22 Eduskunta- Riksdagen ........................................................................................... 282 846 000 270 790 834,43 24468: 23 Valtioneuvosto- Statsrådet ......................................................................................... 192 524 000 191 939 082,23 24469: 24 Ulkoasiainministeriön hallinnonala- Utrikesministeriets förvaltningsområde ............ . 3186 483 000 3125 843 034,41 24470: 25 Oikeusministeriön hallinnonala- Justitieministeriets förvaltningsom råde ................. . 2 717 069 000 2 704 962 758,98 24471: 26 Sisäasiainministeriön hallinnonala- lnrikesministeriets förvaltningsområde ............. . 6 228 324 000 6 215 828 048,12 24472: 27 Puolustusministeriön hallinnonala- Försvarsministeriets förvaltningsområde .......... . 10 112 600 000 10112 409171,70 24473: 28 Valtiovarainministeriön hallinnonala- Finansministeriets förvaltningsområde ........... . 27 705 217 500 27 547 027 030,61 24474: 29 Opetusministeriön hallinnonala- Undervisningsministeriets förvaltningsområde ...... . 25 910 617 000 26 188 404 699,29 24475: 30 Maa- ja metsätalousministeriön nallinnonala- Jord- och skogsbruksministeriets 24476: förvaltningsområde ....................................................................................................... 12 768 261 000 12 697 171 027,21 24477: 31 Liikenneministeriön hallinnonala- Trafikministeriets förvaltningsområde ................. . 8 241 097 000 8 253 481 803,52 24478: 32 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala- Handels- och industriministeriets 24479: förvaltningsområde ....................................................................................................... 4 939 745 000 4 566 797 540,36 24480: 33 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala- Social- och hälsovårdsministeriets 24481: förvaltningsområde ....................................................................................................... 45 673 500 000 45 213 807 566,85 24482: 34 Työministeriön hallinnonala- Arbetsministeriets förvaltningsområde ....................... . 13 845 917 000 13 445 555 993,85 24483: 35 Ympäristöministeriön hallinnonala- Miljöministeriets förvaltningsområde ............... . 3 678 622 000 3 729 088 205,47 24484: 36 Valtionvelka- Statsskulden ......................................................................................... 23 222 040 000 23 083 797 747,78 24485: Menot yhteensä- Summa utgilter .............................................................. . 188 736 505 500 187 377 857 703,40 24486: Ylijäämä - Överskott .............................................................................. . 3 964 500 24487: 188 740 470 000 187 377 857 703,40 24488: 7 24489: 24490: Valtion tase 31.12.1997- Statens balansräkning 31.12.1997 24491: VASTAAVAA- AKTIVA 24492: Rahatilil- Penningkonton 24493: Kassatilit- Kassakonton ................................................................................................. 13 417 596,89 24494: Postisiirtotulotilit- Postgiroinkomstkonton .................................................................... 327 300,30 24495: Postisiirtomenotilit-::- Postgiroutgittskonton ................................................................... 1 858 178,83 24496: Muut pankkitilit- Ovriga bankkonton ............................................................................. 60 412 604,05 76 015 680,07 24497: 24498: Saatavien tilit- Fordringskonton 24499: Varsinaisten saatavien tilit- Ordinarie fordringskonton ................................................. 1 654 995 723,67 24500: Annettujen ennakkojen tilit- Utgivna förskotts konton .................................................. 235 709 579,73 24501: Tilitystä vastaan annettujen varojen tilit- Mot redovisning utgivna medels konton ....... . 443 563 139,06 24502: Budjetoimattomien sijoitusten tilit- Obudgeterade placeringars konton ....................... . 33 791 637 924,18 36 125 906 366,64 24503: 24504: Varaslotilil- Lagerkonton ......................................................................... 38133 862,15 24505: 24506: Virastojen väliset ja sisäiset tilit- Verkens inbördes och interna konton 24507: Tilivirastojen välisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkens inbördes transaktioners 24508: konton .............................................................................................................................. 18 104,57 24509: Tiliviraston sisäisten tilitointen tilit- Räkenskapsverkets interna transaktioners konton 2 721 243,97 2 739 348,54 24510: 24511: Siirtyvien erien tilit- Konton för resultatregleringsposter 24512: Tulorästien tilit -lnkomstresters konton ....................................................................... . 2 716165 422,71 24513: 24514: Muut tasetilit- Övriga balanskonton 24515: Muut varat, aktiivatilit- Övriga medel, aktivkonton ....................................................... . 50 040 572 568,26 24516: Rahastot ja lahjoitetut varat, aktiivatilit- Fonder och donerade medel, aktivkonton ...... . 88 426 339,17 50 128 998 907,43 24517: 89 087 959 587' 54 24518: 24519: 24520: VASTATTAVAA- PASSIVA 24521: Velkojen tilit- Skuldkonton 24522: Varsinaisten velkojen tilit- Ordinarie skulders konton ................................................... 4 334183 782,19 24523: Saatujen ennakkojen tilit- Erhållna förskottskonton ...................................................... 316 421 761,77 24524: Tilitettävien varojen tilit- Redovisningsmedels konton ................................................. . 476 763 700,56 24525: Budjetoimattomien luottojen tilit- Obudgeterade krediters konton ............................... . 613 698 975,84 5 741 068 220,36 24526: 24527: Virastojen väliset ja sisäiset tilit- Verkens inbördes och interna konton 24528: Tilivirastojen väliset kokoomatilit- Räkenskapsverkens inbördes samlingskonton ....... . 1 335 157 677,97 24529: Tiliviraston sisäiset kokoomatilit- Räkenskapsverkets interna samlingskonton ............ . 2 591 692 563,1 0 3 926 850 241,07 24530: 24531: Siirtyvien erien tilit- Konton för resultatregleringsposter 24532: Menorästien tilit- Utgiftsresters konton ........................................................................ 1 591 779 066,38 24533: Siirrettyjen määrärahojen tilit- Reserverade anslags konton ........................................ . 15 222 472 976,08 16 814 252 042,46 24534: 24535: Muut tasetilit- Övriga balanskonton 24536: Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit- Utom budgeten 24537: stående statliga fonders kollektivkonton ........................................................................... 7115 073 940,30 24538: Muut varat, passiivatilit- Övriga medel, passivkonton .................................................. 50 056 997 358,94 24539: Rahastot ja lahjoitetut varat, passiivatilit- Fonder och donerade medel, passivkonton .. 218 671107,34 24540: Selvitystilit- Utredningskonton ...................................................................................... 4 533 741,58 57 395 276148,16 24541: 24542: Ylijäämä vuoden alkaessa- Överskott vid årets ingång ..................................... . 7 920 380 544,23 24543: Tilivuoden alijäämä- Redovisningsårets underskott ........................................ . 2 709 867 608,7 4 5 210 512 935,49 24544: 89 087 959 587,54 24545: 24546: Helsinki, Valtiokonttori 2. huhtikuuta 1998- Helsingfors, Statskontoret den 2 april1 998 24547: 24548: Pääjohtajan sijainen - Ställlöreträdare lör generaldirektören PAAVO HALAVAARA 24549: Finanssijohtaja- Finanschef Paavo Halavaara 24550: 24551: MIKKO KANGASPUNTA 24552: Yksikönjohtaja- Enhetschef Mikko Kangaspunta 24553: j 24554: j 24555: j 24556: j 24557: j 24558: j 24559: j 24560: j 24561: j 24562: j 24563: j 24564: j 24565: j 24566: j 24567: j 24568: j 24569: j 24570: j 24571: j 24572: j 24573: .. .. .. 24574: VALTION TILINPAATOS 24575: VUODELTA 24576: 1997 24577: 24578: 24579: STATSBOKSLUTET 24580: •• 0 24581: 24582: FOR AR 24583: 1997 24584: TALOUSARVION 24585: TOTEUTUMINEN 24586: 1997 24587: 24588: 24589: BUDGETENS 24590: FÖRVERKLIGANDE 24591: 1997 24592: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 24593: sivu 24594: 11 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1997 sida 12 24595: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 24596: Budget Bokslut Bokslut - Budget 24597: Mom. -Mom. 24598: Suurempi - Högre % 24599: Pienempi- Lägre (-) 24600: 24601: 24602: 11 VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT - SKAT- 24603: TER OCH INKOMSTER AV SKATTENATUR....... 133 958 500 000 134 219 374 209,90 260 874 209,90 0 24604: 24605: 01 TULON JA VARALLISUUDEN PERUSTEELLA KAN- 24606: NETTAVAT VEROT- SKATTER PÅ GRUND AV 24607: INKOMST OCH FÖRMÖGENHET . . . . . . . . . . . . . . . 53 230 000 000 52 546 196 491 ,09 -683 803 508,91 24608: 01 Tulo- ja varallisuusvero - Skatt på inkomst och 24609: förmögenhet ............................ . 50 600 000 000 50 086 135 484,58 -513 864 515,42 24610: 02 Korkotulojen lähdevero - Källskatt på räntein- 24611: komster................................ . 1 200 000 000 1 000 756 567,50 -199 243 432,50 17 24612: 03 Perintö- ja lahjavero - Skatt på arv och gåva .. 1 430 000 000 1 459 304 439,01 29 304 439,01 2 24613: 24614: 04 LIIKEVAIHDON PERUSTEELLA KANNETTAVAT VE- 24615: ROT JAMAKSUT- SKATTEROCHAVGIFTERPÅ 24616: GRUND AV OMSÄTTNING ................... . 46 750 000 000 47 661 278 946,43 911 278 946,43 2 24617: 01 Arvonlisävero - Mervärdesskatt ........... . 44 700 000 000 45 598 815 827,46 898 815 827,46 2 24618: 02 Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava ve- 24619: ro - Skatt på vissa försäkringspremier ...... . 1 630 000 000 1 636 628 569,79 6 628 569,79 0 24620: 03 Apteekkimaksut - Apoteksavgifter .......... . 420000 000 425834549,18 5 834549,18 24621: 24622: 06 TUONNIN PERUSTEELLA KANNETTAVAT VEROT 24623: JA MAKSUT - PÅ GRUND AV IMPORT UPPBUR- 24624: NA SKATTER OCH AVGIFTER ................ . 10 000 000 4 067 683,36 -5 932 316,64 59 24625: 01 Tuontitulli - lmporttull ................... . 10000 000 4 067 683,36 -5 932 316,64 59 24626: 24627: 08 VALMISTEVEROT - ACCISER ............... . 24 665 000 000 24 639 549 585,11 -25 450 414,89 0 24628: 01 Tupakkavero - Tobaksaccis .............. . 3 250 000 000 3 252 362 569,31 2 362 569,31 0 24629: 02 Makeisvero - Sötsaksaccis ............... . 160 000 000 156 991 618,81 -3 008381,19 2 24630: 04 Alkoholijuomavero - Skatt på alkoholdrycker .. 7180 000 000 7159 988 955,57 -20 011 044,43 0 24631: 05 Virvoitusjuomavero - Läskedrycksaccis ..... . 175 000 000 174 213 557,50 -786 442,50 0 24632: 07 Polttoainevero - Bränsleaccis ............. . 13 900 000 000 13 895 992 883,92 --4 007 116,08 0 24633: 24634: 10 MUUT VEROT - ÖVRIGA SKATTER .......... . 9 270 000 000 9 345 681 226,48 75 681 226,48 1 24635: 01 Leimavero - Stämpelskatt ................ . 1 000 000 000 781150 678,37 -218 849 321,63 22 24636: 03 Autovero - Bilskatt ..................... . 4 200 000 000 4 209 882 093,36 9 882 093,36 0 24637: 04 Moottoriajoneuvovero - Motorfordonsskatt ... . 870 000 000 978 625 471 '13 108 625 471 '13 12 24638: 05 Varainsiirtovero - Egendomsöverlåtelseskatt .. 1 600 000 000 1 726 728 216,22 126728216,22 8 24639: 06 Arpajaisvero - Lotteriskatt ................ . 380 000 000 393 439 177,00 13 439177,00 4 24640: 07 Ajoneuvovero - Fordonsskatt ............. . 1 070 000 000 1129 060 794,40 59 060 794,40 6 24641: 08 Jätevero - Avfallsskatt .................. . 150 000 000 126 794 796,00 -23 205 204,00 15 24642: 24643: 19 MUUT VERONLUONTEISET TULOT- ÖVRIGA 24644: INKOMSTER AV SKATTENATUR .............. . 33 500 000 22 600 277,43 -10 899 722,57 33 24645: 02 Lästimaksut - Lästavgifter ................ . 3 500000 3922 836,00 422 836,00 12 24646: 08 Öljyjätemaksu - Oljeavfallsavgift ........... . 20 000 000 20 087 354,00 87 354,00 0 24647: 09 Muut verotulot - ÖVriga skatteinkomster ..... . 10000 000 -1 409 912,57 -11 409 912,57 114 24648: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 24649: sivu 24650: 12 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1997 sida 13 24651: Luku- Kap. TalousaJVio Tilinpäätös Tilinpäätös- TalousaJVio 24652: Budget Bokslut Bokslut - Budget 24653: Mom. -Mom. 24654: Suurempi - Högre % 24655: Pienempi- Lägre (-) 24656: 24657: 24658: 12 SEKALAISET TULOT - INKOMSTER AV BLAN- 24659: DAD NATUR................................ 32 093 578 000 33 200 188 991 ,00 1106610991,00 3 24660: 24661: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN tJALLINNONA- 24662: LA - UTRIKESMINISTERIETS FORVALTNING- 24663: SOMRÅDE . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 885 000 14 844 854,31 4 959 854,31 50 24664: 99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot - ln- 24665: komster inom utrikesministeriets förvaltningsområ- 24666: de..................................... 9 885 000 14 844 854,31 4 959 854,31 50 24667: 24668: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUSTI- 24669: TIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE . . . . . 502 500 000 518 562 488,68 16 062 488,68 3 24670: 01 Tuomioistuintulot - Domstolarnas inkomster... 180 000 000 171 389 806,49 -8 610 193,51 5 24671: 47 Ulosottomaksut - Utsökningsavgifter......... 235 000 000 250 267 914,09 15 267 914,09 6 24672: 50 Vankeinhoitolaitoksen tulot - Fångvårdsväsen- 24673: dets inkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80 000 000 79241 751,44 -758248,56 24674: 99 Oikeusministeriön hallinnonalan muut tu- 24675: lot - Övriga inkomster inom justitieministeriets 24676: förvaltningsområde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 500 000 17 663 016,66 10 163 016,66 136 24677: 24678: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - IN- 24679: RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE. . . 774 739 000 657 496 086,65 -117 242 913,35 15 24680: 05 Lääninhallitusten julkisoikeudellisista suoritteista 24681: kertyvät tulot - lnkomster av länsstyrelsernas 24682: offentligrättsliga prestationer. . . . . . . . . . . . . . . . . 33 000 000 32 332 410,97 -667 589,03 2 24683: 75 Tulot poliisin lupapalveluista - lnkomster av po- 24684: lisens tillståndsservice . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 185 000 000 156 612 144,37 -28 387 855,63 15 24685: 80 Pelastushallinnon tulot - Räddningsförvalt- 24686: ningens inkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 0 0,00 0,00 0 24687: 90 Rajavartiolaitoksen tulot - Gränsbevakningsvä- 24688: sendets inkomster . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 000 000 16 165 386,05 165386,05 24689: 98 Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot 24690: (EU) - lnkomster från Europeiska regionala ut- 24691: vecklingsfonden (EU) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 537 239 000 450 176 724,25 -87 062 275,75 16 24692: 99 Sisäasiainministeriön hallinnonalan muut tu- 24693: lot - Övriga inkomster inom inrikesministeriets 24694: förvaltningsområde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 500 000 2209 421,01 -1 290 578,99 37 24695: 24696: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - 24697: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 24698: DE. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 63 750 000 213 860 911,96 150110911,96 235 24699: 20 Tulot puolustusvoimien irtaimen omaisuuden 24700: myynnistä ja vuokrauksesta sekä royalty-maksuis- 24701: ta - lnkomster vid föryttring och uthyrning av 24702: försvarsmaktens lösegendom samt av royaltyav- 24703: gifter. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 100 000 100 000,00 0,00 0 24704: 21 Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden 24705: tulot - lnkomster av skogshushållningen inom 24706: försvarsministeriets förvaltningsområde . . . . . . . . 6 000 000 10 785 933,41 4 785 933,41 80 24707: 22 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot - 24708: Försvarsförvaltningens byggverks inkomster . . . . 0 34 701,43 34 701,43 0 24709: 99 Puolustusministeriön hallinnonalan muut tu- 24710: lot - Övriga inkomster inom försvarsministeriets 24711: förvaltningsområde . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57 650 000 202 940 277,12 145290277,12 252 24712: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 24713: sivu 24714: 12 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1997 sida 14 24715: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 24716: Budget Bokslut Bokslut - Budget 24717: Mom. · Mom. 24718: Suurempi - Högre 24719: % 24720: Pienempi - Lägre (-) 24721: 24722: 24723: 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA- 24724: FINANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE . 19 015 264 000 19 242 821 467,82 227 557 467,82 24725: 07 Siirto valtion eläkerahastosta - Överföring från 24726: statens pensionsfond ...................... 6 000 000 000 6 000 000 000,00 0,00 0 24727: 23 Valtiokonttorin tulot - Statskontorets inkomster. 24 754 000 24122 673,90 -631326,10 3 24728: 24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöi- 24729: den vakuutusmaksuosuus - Av lörsäkringsbo- 24730: lag, som bedriver olycksfallslörsäkring, erlagd pre- 24731: mieandel. ............................... 10 000 000 1 206 899,00 -8 793101,00 88 24732: 25 Vakuutusmaksut vahingon- ym. korvauksista - 24733: Försäkringsavgifter för skadeersättningar m.m ... 105 000 000 98373 081,57 -6 626 918,43 6 24734: 28 Kuntien osuudet verotuskustannuksista - Kom- 24735: munernas andelar av beskattningskostnaderna .. 491 000 000 490 857 808,00 -142192,00 0 24736: 29 Kansaneläkelaitoksen osuus verotuskustannuk- 24737: sista - Folkpensionsanstaltens andel av bes- 24738: kattningskostnaderna ...................... 133 000 000 133 887 716,00 887 716,00 24739: 30 Evankelisluterilaisten seurakuntien osuudet vero- 24740: tuskustannuksista - Evangelisk-lutherska för- 24741: samlingarnas andelar av beskattningskostnader- 24742: na ..................................... 75000 000 74 897 972,00 -102 028,00 0 24743: 49 Tullilaitoksen tulot - Tullverkets inkomster .... 39 000 000 43 768 280,45 4 768 280,45 12 24744: 51 Metallirahatulot - lnkomster av metallmynt .... 13 420 000 65 904 597,20 52 484 597,20 391 24745: 52 Tilastokeskuksen tulot - Statistikcentralens in- 24746: komster. ................................ 1 875 000 4 153 469,53 2 278 469,53 122 24747: 64 Valtion kiinteistölaitoksen tulot - Statens fastig- 24748: hetsverks inkomster ....................... 1 092 000 000 1 105 023 170,28 13 023 170,28 24749: 87 Tulot rahoitusmarkkinoiden vakauttamises- 24750: ta - lnkomster av stabiliseringen av finansmark- 24751: naden .................................. 3 983 215 000 4 065 287 034,90 82 072 034,90 2 24752: 90 Euroopan unionin traditionaalisten varojen kanto- 24753: palkkiot (EU) - Uppbördsprovision för Europeis- 24754: ka unionens traditionella egna medel (EU) ...... 100 000 000 94 229 395,26 -5 770 604,74 6 24755: 97 Siirtymäkorvaus Euroopan unionista (EU) - Ö- 24756: vergångsersättning från Europeiska unionen (EU). 377 000 000 380 379 413,94 3 379 413,94 24757: 98 Takaisinperiitävät arvonlisäveropalautukset - 24758: Mervärdesskatteåterbäringar som återkrävs ..... 4130 000 000 3 907 341 920,00 -222 658 080,00 5 24759: 99 Valtiovarainministeriön hallinnonalan muut tu- 24760: lot - Övriga inkomster inom finansministeriets 24761: förvaltningsområde ........................ 2 440 000 000 2 753 388 035,79 313 388035,79 13 24762: 24763: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - UN- 24764: DERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 24765: RÅDE ..................................... 2 089 147 000 2 168 986 210,50 79 839 210,50 4 24766: 01 Opetusministeriön tulot - Undervisningsministe- 24767: riets inkomster ........................... 6 600 000 29179193,61 22 579193,61 342 24768: 39 Opintotukitoiminnan tulot - lnkomster från stu- 24769: diestödsverksamheten ..................... 151 000 000 183 878 963,00 32 878 963,00 22 24770: 43 Ylioppilastutkintolautakunnan tulot - Studente- 24771: xamensnämndens inkomster ................ 30 000 105 568,28 75 568,28 252 24772: 91 Valtion osuus veikkauksen ja raha-arpajaisten 24773: voittovaroista - Statens andelar av tippningens 24774: och penninglotteriets vinstmedel. ............. 1 931 000 000 1 955 231 576,76 24 231 576,76 24775: 96 Valtion elokuvatarkastamon tulot - Statens 24776: filmgranskningsbyrås inkomster .............. 517 000 590 908,85 73 908,85 14 24777: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 24778: sivu 24779: 12 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1997 sida 15 24780: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 24781: Budget Bokslut Bokslut - Budget 24782: Mom.- Mom. 24783: Suurempi - Högre % 24784: Pienempi- Lägre (-) 24785: 24786: 24787: 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN- 24788: NONALA - JORD- OCH S10GSBRUKSMINISTE- 24789: RIETS FÖRVALTNINGSOMR DE ............... 3 509 422 000 3 586 893 626,90 77 471 626,90 2 24790: 01 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tuki- 24791: osastosta saatavat tulot (EU) - lnkomster från 24792: garantisektionen vid EU:s utvecklings- och garan- 24793: tifond för jordbruket (EU) ................... 2 556 925 000 2 502 867 985,75 -54 057 014,25 2 24794: 02 EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjaus- 24795: osastosta saatavat tulot (EU) - lnkomster från 24796: utvecklingssektionen vid EU :s utvecklings- och 24797: garantifond för jordbruket (EU) ............... 637 000 000 771 714 964,03 134 714 964,03 21 24798: 03 EU:n kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineeltä 24799: saatavat tulot (EU) - lnkomster från EU:s fond 24800: för fiskets utveckling (EU) ................... 33 750 000 73 759 455,50 40 009 455,50 119 24801: 04 EU:Ita saatavat muut tulot - Andra inkomster 24802: från EU ................................. 5 781 000 5 760 205,45 -20 794,55 0 24803: 30 Valtion osuus vedonlyönnistä hevoskilpailuissa 24804: saadusta tulosta - Statens andel av inkomsten 24805: av vadhållning vid travtävlingar. .............. 26 000 000 23 418 780,44 -2 581 219,56 10 24806: 32 Kasvinjalostusmaksut - Växtförädlingsavgifter . 5 050 000 5 145 566,95 95 566,95 2 24807: 35 Hirvieläinten metsästysmaksut - Avgifter för jakt 24808: på hjortdjur .............................. 14 000 000 9 225 659,50 -4 774 340,50 34 24809: 36 Viehekalastusmaksut - Spöfiskeavgifter ...... 16 750 000 11 531 007,65 -5 218 992,35 31 24810: 37 Kalastuksenhoitomaksut - Fiskevårdsavgifter .. 43 180 000 29 750 097,20 -13 429 902,80 31 24811: 39 Riistanhoitomaksut - Jaktvårdsavgifter ....... 35 400 000 34 932 524,41 -467 475,59 24812: 40 Vesioikeudelliset kalatalousmaksut - Vatten- 24813: rättsliga fiskerihushållningsavgifter ............ 6 000 000 6171 949,10 171 949,10 3 24814: 41 Tenojoen kalastuslupamaksut - Avgifter för tili- 24815: stånd att fiska i Tana älv ................... 1 700 000 940448,00 -759 552,00 45 24816: 65 Geodeettisen laitoksen tulot - Geodetiska insti- 24817: tutets inkomster .......................... 600 000 360214,98 -239 785,02 40 24818: 70 Maatalouden tutkimuskeskuksen tulot - Lant- 24819: brukets forskningscentrals inkomster .......... 4220000 3 526 880,10 -693119,90 16 24820: 72 Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen tu- 24821: lot - Lantbruksekonomiska forskningsanstal- 24822: tens inkomster ........................... 40000 40 919,36 919,36 2 24823: 76 Metsäntutkimuslaitoksen tulot - Skogsforsk- 24824: ningsinstitutets inkomster ................... 16 300 000 19 399 635,46 3 099 635,46 19 24825: 83 Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen tulot - ln- 24826: komster tili kontrollcentralen för växtproduktion .. 32 430 000 26 536 878,30 -5 893 121,70 18 24827: 84 Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen tulot - ln- 24828: komster tili anstalten för veterinärmedicin och livs- 24829: medel .................................. 53 630 000 45 558 004,35 -8 071 995,65 15 24830: 99 Maa- ja met~iitalousministeriön hallinnonalan 24831: muut tulot - Ovriga inkomster inom jord- och 24832: skogsbruksministeriets förvaltningsområde ...... 20 666 000 16 252 450,37 -4 413 549,63 21 24833: 24834: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA - TRA- 24835: FIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 493 852 000 525 025 236,73 31173 236,73 6 24836: 24 Tielaitoksen sekalaiset tulot - Vägverkets in- 24837: komster av blandad natur ................... 4 000 000 3 019 543,44 -980456,56 25 24838: 25 Ulkopuolisilta perittävä! osuudet tietöiden kustan- 24839: nuksista - Andelar av sådana kostnader för vä- 24840: garbeten vilka uppbärs hos utomstående ....... 67 000 000 87 637 026,84 20 637 026,84 31 24841: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 24842: sivu 24843: 12 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1997 sida 16 24844: Luku· Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös· Talousarvio 24845: Budget Bokslut Bokslut - Budget 24846: Mom. ·Mom. 24847: Suurempi - Högre % 24848: Pienempi- Lägre (-) 24849: 24850: 24851: 30 Merenkulkulaitoksen tulot - Sjöfartsverkets in- 24852: komster................................ . 409587 000 416 782 334,94 7 195 334,94 2 24853: 31 Merentutkimuslaitoksen tulot - Havsforskning- 24854: sinstitutets inkomster ..................... . 3 300 000 1 771 553,77 -1 528 446,23 46 24855: 52 Telehallintokeskuksen tulot - Teleförva~nings- 24856: centralens inkomster...................... . 1 665 000 7756 019,81 6 091 019,81 366 24857: 58 Radanpidon tulot - lnkomster av banhållningen. 1 000 000 2 709 825,00 1 709 825,00 171 24858: 99 Liikenneministeriön hallinnonalan muut tu- 24859: lot - övriga inkomster inom trafikministeriets 24860: förvaltningsområde ....................... . 7 300 000 5 348 932,93 -1 951 067,07 27 24861: 24862: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN- 24863: NONALA - HANDEL8- OCH INDUSTRIMINISTE- 24864: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .............. . 127 778 000 202 815 314,71 75 037 314,71 59 24865: 02 Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen maksullisesta 24866: palvelutoiminnasta - lnkomster av avgiftsbe- 24867: !~gd service vid distriktsbyråerna för företagst- 24868: Janst .................................. . 9 200 000 14187 610,81 4 987 610,81 54 24869: 32 Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen palve- 24870: lutoiminnan tulot - lnkomster av patent- och re- 24871: gisterstyrelsens avgiftsbelagda service ........ . 2 256 000 7 651 601,53 5 395 601,53 239 24872: 41 Turvatekniikan keskuksen tulot - Säkerhetstek- 24873: nikcentralens inkomster ................... . 7 000 000 7 227 415,19 227 415,19 3 24874: 99 Kauppa- ja te911isuusministeriön hallinnonalan 24875: muut tulot - Ovriga inkomster inom handels- 24876: och industriministeriets förvaltningsområde ..... 109322 000 173748687,18 64 426 687,18 59 24877: 24878: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 24879: NONALA - SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINIS- 24880: TERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............ . 1 804 941 000 1 856 409 787,62 51 468 787,62 3 24881: 06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tu- 24882: lot - lnkomster tili rättsskyddscentralen för häl- 24883: sovården ............................... . 1 750 000 2 726 641,40 976 641 ,40 56 24884: 08 Kansanterveyslaitoksen tulot - Folkhälsoinstitu- 24885: tets inkomster ........................... . 1 920 000 3 486 086,19 1566086,19 82 24886: 09 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes- 24887: kuksen tulot - Social- och hälsovårdens pro- 24888: dukttillsynscentrals inkomster ............... . 12 263 000 15 550 235,33 3 287 235,33 27 24889: 10 Säteilyturvakeskuksen tulot - Strålsäkerhets- 24890: centralens inkomster...................... . 37 708000 36 996 095,49 -711 904,51 2 24891: 92 Raha-automaattiyhdistyksen tuotto - Avkast- 24892: ning av Penningautomatföreningens verksamhet . 1 680 000 000 1 679 376 000,00 -624 000,00 0 24893: 98 Valtionapujen palautukset - Återbäringar av 24894: statsunderstöd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 70 000 000 115 893 090,97 45 893 090,97 66 24895: 99 Sosiaali- j!3- terveysministeriön hallinnonalan muut 24896: tulot - Ovriga inkomster inom social- och hälso- 24897: vårdsministeriets förvaltningsområde ......... . 1 300 000 2 381 638,24 1 081 638,24 83 24898: 24899: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - ARBETS- 24900: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... . 913 700 000 1 100 273 454,92 186 573 454,92 20 24901: 40 Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot 24902: (EU) - lnkomster från Europeiska socialfonden 24903: (EU) .................................. . 670 700 000 945 182 745,53 274 482 745,53 41 24904: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 24905: sivu 24906: 12 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1997 sida 17 24907: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 24908: Budget Bokslut Bokslut- Budget 24909: Mom. -Mom. 24910: Suurempi - Högre % 24911: Pienempi- Lägre (-) 24912: 24913: 24914: 70 Palkkaturvamaksujen palautukset - Återbä- 24915: ringar av betalningar enligt lönegaranti. ........ 226 000 000 115 208 614,12 -110791385,88 49 24916: 99 Työministeriön hallinnonalan muut tulot - ÖVri- 24917: ga inkomster inom arbetsministeriets förvaltning- 24918: sområde ................................ 17 000 000 39 882 095,27 22 882 095,27 135 24919: 24920: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNON~LA -MIL- 24921: JÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMR DE ...... 30 500 000 44 703 569,40 14 203 569,40 47 24922: 26 Alueellisten ympäristökeskusten tulot - lnkom- 24923: ster tili regionala miljöcentraler ............... 2 500 000 3 479 441,89 979 441,89 39 24924: 27 Suomen ympäristökeskuksen tulot - Finlands 24925: miljöcentrals inkomster ..................... 1 500 000 103 044,17 -1 396 955,83 93 24926: 40 Asuntotoimen tulot - Bostadsväsendets inkom- 24927: ster .................................... 100 000 373 334,05 273 334,05 273 24928: 60 Korvaukset ympäristövahinkojen torjuntatoimis- 24929: ta - Ersättningar för åtgärder för skydd moi mil- 24930: jöskador ................................ 7 000 000 5491 498,27 -1 508 501,73 22 24931: 99 Ympäri~.töministeriön hallinnonalan muut tu- 24932: loi - Ovriga inkomster inom miljöministeriets för- 24933: valtningsområde .......................... 19 400 000 35 256 251,02 15 856 251,02 82 24934: 24935: 39 MUUT SEKALAISET TULOT - ÖVRIGA INKOMS- 24936: TER AV BLANDAD NATUR .................... 2 758 100 000 3 067 495 980,80 309 395 980,80 11 24937: 01 Sakkorahat - Böter ...................... 280 000 000 244132 008,65 -35 867 991,35 13 24938: 02 Valtiolle tilitettävät viivästyskorot, jäämämaksut ja 24939: veronlisäykset veronmaksun laiminlyömisestä 24940: määräaikana - Dröjsmålsräntor, restavgifter 24941: och skattetillägg för försummad betalning av skatt 24942: inom utsatt tid, vilka skall inlevereras tili staten .. 440 000 000 332 565 717,68 -107 434 282,32 24 24943: 03 Oikaisurahat - Anmärkningsmedel .......... 100 000 0,00 -100 000,00 100 24944: 04 Menorä~ien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk- 24945: set - tertagande av utgiflsrester och reserve- 24946: rade anslag.............................. 312 000 000 672 002 770,34 360 002 770,34 115 24947: 05 VaHion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien oikeuk- 24948: sien myynti - lnkomst vid föryttring av statsjord 24949: och inkomstbringande rättigheter ............. 40 000 000 123 812 033,85 83 812 033,85 210 24950: 07 Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tu- 24951: loutettavat korvaukset - Ersättningar som bok- 24952: förs som inkomst tili staten utanför statens pen- 24953: sionsfond ............................... 65 000 000 82 840 476,17 17 840 476,17 27 24954: 09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä 24955: sosiaaliturvamaksut - Dag- och moderskaps- 24956: penningar samt socialskyddsavgifter som skall er- 24957: läggas tili staten .......................... 10 000 000 3 753 961,31 -6 246 038,69 62 24958: 10 Muut sekalaiset tulot - Övriga inkomster av 24959: blandad natur ............................ 15 000 000 8278 717,14 -6 721 282,86 45 24960: 50 Tulot osakemyynnistä - lnkomster av försälj- 24961: ning av aktier ............................ 1 596 000 000 1 600 110 295,66 4 110 295,66 0 24962: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 24963: sivu 24964: 13 Os. - Avd. Budgetens förverkligande år 1997 sida 18 24965: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 24966: Budget Bokslut Bokslut- Budget 24967: Mom.-Mom. 24968: Suurempi - Högre % 24969: Pienempi- Lägre (-) 24970: 24971: 24972: 13 KORKOTULOT JA VOITON TULOUTUKSET -RÄN- 24973: TEINKOMSTER OCH BOKFÖRING AV VINSTER ... 4 011173 000 3 943 468 615,03 -67 704 384,97 2 24974: 24975: 01 KORKOTULOT - RÄNTEINKOMSTER .......... 1 946 173 000 1 871 206 483,87 -74 966 516,13 4 24976: 04 Korot valtion lainoista liikelaitoksille - Räntor på 24977: statens lån tili affärsverken .................. 11112 000 7 213 071,00 -3 898 929,00 35 24978: 05 Korot muista lainoista - Räntor på övriga Iän .. 125 061 000 149 254 396,11 24 193 396,11 19 24979: 07 Korot talletuksista - Räntor på depositioner ... 1 810 000 000 1 714 739 016,76 -95 260 983,24 5 24980: 24981: 03 OSINKOTULOT - DIVIDENDINKOMSTER ....... 1 850 000 000 1887262131,16 37 262131,16 2 24982: 01 Osinkotulot - Dividendinkomster ............ 1 850 000 000 1887262131,16 37 262131,16 2 24983: 24984: 05 VALTION LIIKELAITOSTEN VOITON TULOUTUK- 24985: SET - INTÄKTSFÖRING AV STATENS AFFÄRS- 24986: VERKS VINST .............................. 215 000 000 185 000 000,00 -30 000 000,00 14 24987: 01 Valtion liikelaitosten voiton tuloutukset - lntäkts- 24988: föring av statens affärsverks vinst ............ 215 000 000 185 000 000,00 -30 000 000,00 14 24989: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 24990: sivu 24991: 15 Os.- Avd. Budgetens förverkligande år 1997 sida 19 24992: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 24993: Budget Bokslut Bokslut - Budget 24994: Mom. -Mom. 24995: Suurempi- Högre % 24996: Pienempi- Lägre (-) 24997: 24998: 24999: 15 LAINAT - LÅN ............................. 18 677 219 000 13 304 958 278,73 -5 372 260 721,27 29 25000: 25001: 01 V!\LTIOLLE; TAKAISIN MAKSETTAVAT LAINAT- 25002: LAN SOM ATERBETALAS TILL STATEN ......... 707 219 000 976 028 810,99 268 809 810,99 38 25003: 02 Takaisinmaksut valtion lainoista liikelaitoksil- 25004: Ie - Återbetalningar på statens lån tili affärsverk. 28 168 000 46 313 920,00 18 145 920,00 64 25005: 04 ~u!den lainojen lyhennykset - Avkortningar på 25006: ovnga lån ............................... 679 051 000 929 714 890,99 250 663 890,99 37 25007: 25008: 02 VALTION NETTOLAINANOTTO- STATENS NET- 25009: TOUPPLÅNING ............................. 17 970 000 000 12 328 929 467,74 -5 641 070 532,26 31 25010: 01 Nettolainanotto - Nettoupplåningen .......... 17 970 000 000 12 328 929 467,74 -5 641 070 532,26 31 25011: 25012: TULOJEN YHTEISMÄÄRÄ - INKOMSTERNAS TO- 25013: TALBELOPP ................................ 188 740 470 000 184 667 990 094,66 -4 072 479 905,34 2 25014: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25015: sivu 25016: 21 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 20 25017: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 25018: Budget Bokslut Bokslut - Budget 25019: Mom.·Mom. 25020: Suurempi - Högre % 25021: Pienempi- Lägre (-) 25022: 25023: 25024: 21 TASAVALLAN PRESIDENTit - REPUBLIKENS 25025: PRESIDENT ................................ 31 643 000 30 953 158,59 -689841,41 2 25026: 25027: 01 TASAVALLAN PRESIDENTit - REPUBLIKENS 25028: PRESIDENT ................................ 1 583 000 1 468 042,78 -114957,22 7 25029: 01 Presidentin palkkio ja edustusrahat - Presiden- 25030: tens arvode och representationsanslag ........ 1458000 1 420 009,25 -37 990,75 3 25031: 21 Presidentin käyttövarat - Presidentens disposi- 25032: tionsmedel .............................. 125 000 48 033,53 -76 966,47 62 25033: 25034: 02 TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA - REPUB- 25035: LIKENS PRESIDENTS KANSLI ................. 30 060 000 29485115,81 -574 884,19 2 25036: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna- 25037: der (Förslagsanslag) ....................... 24680 000 24 358 014,72 -321 985,28 25038: 27 Eläkkeellä olevan presidentin menot (Arviomäärä- 25039: raha) - Utgifter för pensionerad president (För- 25040: slagsanslag) ............................. 580 000 327101,09 -252 898,91 44 25041: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha 3v) - Re- 25042: paration och ombyggnad (Reservationsanslag 25043: 3år) .................................... 4 800 000 4 800 000,00 0,00 0 25044: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25045: sivu 25046: 22 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 21 25047: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 25048: Budget Bokslut Bokslut- Budget 25049: Mom. -Mom. 25050: Suurempi - Högre % 25051: Pienempi- Lägre (-) 25052: 25053: 25054: 22 EDUSKUNTA - RIKSDAGEN ................. 282 846 000 270 790 834,43 -12 055165,57 4 25055: 25056: 01 KANSANEDUSTAJAT- RIKSDAGSMÄNNEN .... 83 600 000 79 704 745,85 -3 895 254,15 5 25057: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna- 25058: der (Förslagsanslag) ....................... 83 600 000 79 704 745,85 -3 895 254,15 5 25059: 25060: 02 EDUSKUNNAN KANSLIA - RIKSDAGENS KANS- 25061: LI ........................................ 144 730 000 138 005 607,00 -6 724 393,00 5 25062: 21 Toimintamenot (henkilökohtaisten avustajien palk- 25063: kaamiseen kansanedus- lajien käyttöön 9 000 000 25064: mk) (Arviomääräraha) - Omkostnader (Förslag- 25065: sanslag) ................................ 144 730 000 138 005 607,00 -6 724 393,00 5 25066: 25067: 09 VALTIONTILINTARKASTAJAT - STATSREVISO- 25068: RERNA .................................... 7 728 000 7 317 976,40 -410023,60 5 25069: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna- 25070: der (Förslagsanslag) ....................... 7 728 000 7 317 976,40 -410 023,60 5 25071: 25072: 14 EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES - RIKSDA- 25073: GENS JUSTITIEOMBUDSMAN ................. 11 550 000 11 222 675,43 -327 324,57 3 25074: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna- 25075: der (Förslagsanslag) ....................... 11 550 000 11 222 675,43 -327 324,57 3 25076: 25077: 30 EDUSKUNNAN KIRJASTO - RIKSDAGSBIBLIO- 25078: TEKET .................................... 16 714 000 16414157,78 -299 842,22 2 25079: 21 Toimintamenot (Arviomääräraha) - Omkostna- 25080: der (Förslagsanslag) ....................... 16 714 000 16 414 157,78 -299 842,22 2 25081: 25082: 99 EDUSKUNNAN MUUT MENOT - RIKSDAGENS 25083: ÖVRIGA UTGIFTER .......................... 18 524 000 18125 671,97 -398328,03 2 25084: 21 Käyttövarat eduskuntaryhmille ryhmäkanslioita 25085: varten - Disposäionsmedel tili riksdagsgrupper- 25086: na för gruppkanslierna ..................... 17 424000 17 424 000,00 0,00 0 25087: 22 Parlamenttienvälisen liiton Suomen ryhmän käy- 25088: tettäväksi - Tili förfogande för Finlands grupp av 25089: lnterparlamentariska unionen ................ 1 100 000 701 671,97 -398328,03 36 25090: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25091: sivu 25092: 23 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 22 25093: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 25094: Budget Bokslut Bokslut - Budget 25095: Mom.-Mom. 25096: Suurempi- Högre % 25097: Pienempi- Lägre (-) 25098: 25099: 23 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ........... 192 524 000 191 939 082,23 -584917,77 0 25100: 25101: 01 VALTIONEUVOSTO- STATSRÅDET ........... 21 640 000 20 490 038,23 -1149961,77 5 25102: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar 25103: (Förslagsanslag) .......................... 18 840 000 18418550,05 -421 449,95 2 25104: 20 Matkat (Arviomääräraha) - Resor (Förslagsans- 25105: lag) .................................... 2 800 000 2 071 488,18 -728511,82 26 25106: 25107: 02 VALTIONEUVOSTON KANSLIA - STATSRÅDETS 25108: KANSLI .................................... 81 848 000 81 848 000,00 0,00 0 25109: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25110: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 81 848 000 81 848 000,00 0,00 0 25111: 25112: 03 OIKEUSKANSLERINVIRASTO - JUSTITIEKANS- 25113: LERSÄMBETET ............................. 13 615 000 13 615 000,00 0,00 0 25114: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25115: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 13 615 000 13 615 000,00 0,00 0 25116: 25117: 25118: ~~~~+~~E~v~~l~~Rfg~JsTus- J~E~~~~~~~~~ 25119: 25 25120: 25121: TIONS- OCH ÄMBETSLOKALER ................ 3 371 000 3 371 000,00 0,00 0 25122: 26 Kalastajatorpan vierastalo (Siirtomääräraha 25123: 2v) - Representationslokalerna i anslutning tili 25124: Fiskartorpet (Reservationsanslag 2år) ......... 2 371 000 2 371 000,00 0,00 0 25125: 74 Valtioneuvoston väestönsuoja (Siirtomääräraha 25126: 3v) - Statsrådets skyddsrum (Reservationsans- 25127: lag 3år) ................................. 1 000 000 1 000 000,00 0,00 0 25128: 25129: 27 POLIITTISEN TOIMINNAN AVUSTAMINEN - UN- 25130: DERSTÖDJANDE AV POLITISK VERKSAMHET .... 66 200 000 66 200 000,00 0,00 0 25131: 50 Puoluetoiminnan tukeminen - Understödjande 25132: av partiverksamhet ........................ 64 200 000 64 200 000,00 0,00 0 25133: 52 Euroopan unioniin liittyvän kansalaiskeskustelun 25134: kannustaminen - Aktivering tili en medborgar- 25135: debatt om Europeiska unionen ............... 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 25136: 25137: 99 VALTIONEUVOSTON MUUT MENOT - STATSRÅ- 25138: DETS ÖVRIGA UTGIFTER ..................... 5 850 000 6415044,00 565 044,00 10 25139: 24 Kunniamerkit (Arviomääräraha) - Ordnar (För- 25140: slagsanslag) ............................. 2 200 000 2 765 044,00 565 044,00 26 25141: 25 J. V. Snellmanin kootut teokset (Siirtomääräraha 25142: 3v) - J. V. Snellmans samlade verk (Reserva- 25143: tionsanslag 3år) .......................... 1 400 000 1 400 000,00 0,00 0 25144: 27 Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muistomerkki 25145: (Siirtomääräraha 3v) - Monument över presi- 25146: dent Urho Kaleva Kekkonen (Reservationsanslag 25147: 3år) .................................... 750 000 750 000,00 0,00 0 25148: 28 Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuosi (Siirto- 25149: määräraha 2v) - 80-årsjubileet för Finlands 25150: självständighetsförklaring (Reservationsanslag 25151: 2år) .................................... 1 500 000 1 500 000,00 0,00 0 25152: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25153: sivu 25154: 24 PL- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 23 25155: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 25156: Budget Bokslut Bokslut - Budget 25157: Mom. -Mom. 25158: Suurempi - Högre 25159: Pienempi- Lägre (-) % 25160: 25161: 25162: 24 ULKOASIAINMINISTERIÖN tiALLINNONA- 25163: LA - .UTRIKESMINISTERIETS FORVALTNING- 25164: SOMRADE ................................. 3 186 483 000 3 125 843 034,41 -60 639 965,59 2 25165: 25166: 01 ULKOASIAINHALLINTO - UTRIKESFÖRVALT- 25167: NINGEN ................................... 846 200 000 846 200 000,00 0,00 0 25168: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25169: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 761 200 000 761 200 000,00 0,00 0 25170: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 25171: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 50 000 000 50 000 000,00 0,00 0 25172: 87 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkiminen (Siirto- 25173: määräraha 3v) - Anskaffnin~ av fastigheter och 25174: lokaler (Reservationsanslag 3 r) ............. 35 000 000 35 000 000,00 0,00 0 25175: 25176: 30 KANSAINVÄLINEN KEHITYSYHTEISTYÖ - IN- 25177: TERNATIONELLT BISTÅND ................... 1484 685000 1 484 685 000,00 0,00 0 25178: 66 Varsinainen kehitysyhteistyö (Siirtomääräraha 25179: 3v) - Egentligt bistånd (Reservationsanslag 25180: 3år) .................................... 1 484 685 000 1 484 685 000,00 0,00 0 25181: 25182: 40 KAUPALLIS-TEOLLINEN YHTEISTYÖ - SAMAA- 25183: BETE PÅ HANDELS- OCH INDUSTRIOMRÅDET ... 19 500 000 15 926 876,40 -3 573 123,60 18 25184: 50 Valtionapu Teollisen yhteistyön rahasto Oy: IIe (Ar- 25185: viomääräraha) - Statsbidrag tili Fonden för in- 25186: dustriellt samarbete Ab (Förslagsanslag) ....... 11 500 000 7 926 876,40 -3 573 123,60 31 25187: 66 Taloudellinen, teollinen ja teknologinen yhteistyö 25188: kehitysmaiden kanssa (Arviomääräraha) - Eko- 25189: nomiskt, industriellt och teknologiskt samarbete 25190: med utvecklingsländerna (Förslagsanslag) ...... 8 000 000 8000 000,00 0,00 0 25191: 25192: 50 YHTEISTYÖ KESKI- JA ITÄ-EUROOPAN MAIDEN 25193: KANSSA - SAMARBETE MED CENTRAL- OCH 25194: ÖSTEUROPEISKA LÄNDER ................... 155 000 000 155 000 000,00 0,00 0 25195: 66 Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa 25196: (Siirtomääräraha 3v) - Samarbete med central- 25197: och östeuropeiska Iänder (Reservationsanslag 25198: 3år) .................................... 155 000 000 155 000 000,00 0,00 0 25199: 25200: 99 ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN 25201: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER IN~M UTRI- 25202: KESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMR DE .... 681 098 000 624 031 158,01 -57 066 841 ,99 8 25203: 01 Euroopan parlamentin jäsenten palkkaukset (EU) 25204: (Arviomääräraha) - Avlöningar tili medlemmar- 25205: nai Europaparlamentet (EU) (Förslagsanslag) ... 5 000 000 3 928 725,77 -1 071 274,23 21 25206: 02 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar 25207: (Förslagsanslag) .......................... 27 650 000 22 508 394,44 -5141 605,56 19 25208: 21 Tilapäinen edustus kansainvälisissä neuvotteluis- 25209: sa (Arviomääräraha) - Tillfällig representation 25210: vid internationella konferenser (Förslagsanslag) .. 32 040 000 34 804 420,71 2 764 420,71 9 25211: 22 Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitomenot 25212: (Arviomääräraha) - Utgifter för underhåll av de 25213: finska övervakningsstyrkorna (Förslagsanslag) .. 257 861 000 257 844 022,45 -16 977,55 0 25214: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25215: sivu 25216: 24 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 24 25217: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 25218: Budget Bokslut Bokslut - Budget 25219: Mom. -Mom. 25220: Suurempi - Högre % 25221: Pienempi- Lägre (-) 25222: 25223: 25224: 25 Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan 25225: (Arviomääräraha) - Civilpersonalens deltagan- 25226: de i krishantering (Förslagsanslag) ............ 36 400 000 26 607 007,08 -9 792 992,92 27 25227: 26 Tutkimus- ja kehittämistoiminta (Siirtomääräraha 25228: 2v) - Forsknings- och utvecklingsverksamhet 25229: (Reservationsanslag 2år) ................... 12 125 000 12125 000,00 0,00 0 25230: 50 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ...... 6 355 000 6339489,00 -15 511,00 0 25231: 51 Hädänalaisten Suomen kansalaisten avustaminen 25232: (Arviomääräraha) - Understöd tili nödställda 25233: finska medborgare (Förslagsanslag) ........... 250 000 155941,54 -94058,46 38 25234: 66 Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (Arviomää- 25235: räraha) - Vissa medlemsavgifter och finansiella 25236: bidrag (Förslagsanslag) .................... 303 317 000 259 718157,02 -43 598 842,98 14 25237: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktua- 25238: tioner (Förslagsanslag) ..................... 100 000 0,00 -100 000,00 100 25239: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25240: sivu 25241: 25 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 25 25242: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 25243: Budget Bokslut Bokslut- Budget 25244: Mom.-Mom. 25245: Suurempi - Högre % 25246: Pienempi- Lägre (-) 25247: 25248: 25249: 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - JUSTI- 25250: TIEMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 2 717 069 000 2 704 962 758,98 -12106241,02 0 25251: 25252: 01 OIKEUSMINISTERIÖ - JUSTITIEMINISTERIET ... 127 020 000 127 020 000,00 0,00 0 25253: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25254: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 127 020 000 127 020 000,00 0,00 0 25255: 25256: 10 TUOMIOISTUINLAITOS - DOMSTOLSVÄSEN- 25257: DET ...................................... 959 664 000 959 664 000,00 0,00 0 25258: 21 Korkeimman oikeuden toimintamenot (Siirtomää- 25259: räraha 2v) - Högsta domstolens omkostnader 25260: (Reservationsanslag 2år) ................... 32100000 32 100 000,00 0,00 0 25261: 22 Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot 25262: (Siirtomääräraha 2v) - Högsta förvaltningsdom- 25263: stolens omkostnader (Reservationsanslag 2år) .. 37 100 000 37 100 000,00 0,00 0 25264: 23 Muiden tuomioistuinten toimintamenot (Siirtomää- 25265: räraha 2v) - Omkostnader för övriga domstolar 25266: (Reservationsanslag 2år) ................... 890 464 000 890 464 000,00 0,00 0 25267: 25268: 40 SYYTTÄJÄ- JA ULOSOTTOLAITOS - ÅKLAGAR- 25269: OCH EXEKUTIONSVÄSENDET ................. 513 600 000 513 600 000,00 0,00 0 25270: 21 Syyttäjä- ja ulosottolaloksen toimintamenot (Siir- 25271: tomääräraha 2v) - klagar- och exekutionsvä- 25272: sendets omkostnader (Reservationsanslag 2år) .. 512000000 512 000 000,00 0,00 0 25273: 22 Valtakunnansyyttäjänviraston toimintamenot (Siir- 25274: tomääräraha 2v) - Riksåklagarämbetets om- 25275: kostnader (Reservationsanslag 2år) ........... 1 600 000 1 600 000,00 0,00 0 25276: 25277: 45 ERÄÄT OIKEUDENHOITOMENOT JA AVUSTUK- 25278: SET- SÄRSKILDA RÄTTSVÅRDSUTGIFTER 25279: OCH UNDERSTÖD .......................... 247 985000 234 390 049,49 -13 594 950,51 5 25280: 22 Erityismenot (Arviomääräraha) - Särskilda ut- 25281: gifter (Förslagsanslag) ..................... 28600000 28 339 976,46 -260023,54 25282: 50 Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeuden- 25283: hoitomenot (Arviomääräraha) - Fri rättegång 25284: och vissa andra rättsvårdsutgifter (Förslagsans- 25285: lag) .................................... 180000000 166 736 022,01 -13 263 977,99 7 25286: 51 Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset 25287: (Arviomääräraha) - Vissa ersättningar och un- 25288: derstöd som belalas av staten (Förslagsanslag) . 39 385 000 39314051,02 -70 948,98 0 25289: 25290: 50 VANKEINHOITOLAITOS- FÅNGVÅRDSVÄSEN- 25291: DET ...................................... 825 300 000 825 300 000,00 0,00 0 25292: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25293: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 666 800 000 666 800 000,00 0,00 0 25294: 50 Kriminaalihuollon korvaukset ja avustukset (Arvio- 25295: määräraha) - Ersättningar och understöd för 25296: kriminalvården (Förslagsanslag) .............. 59500000 59 500 000,00 0,00 0 25297: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomää- 25298: räraha 3v) - Nybyg~nader och renoveringar 25299: (Reservationsanslag 3 r) ................... 54800000 54 800 000,00 0,00 0 25300: 75 Työsiirioloille järjestettävät työt (Siirtomääräraha 25301: 3v) - Arbeten för arbetskolonier (Reservation- 25302: sanslag 3år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44200000 44 200 000,00 0,00 0 25303: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25304: sivu 25305: 25 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 26 25306: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 25307: Budget Bokslut Bokslut - Budget 25308: Mom. -Mom. 25309: Suurempi - Högre % 25310: Pienempi- Lägre {-) 25311: 25312: 25313: 25314: 25315: 60 ERÄÄT VIRASTOT- VISSA VERK ............. 40 500 000 41 997 965,41 1 497 965,41 4 25316: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25317: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 36 500 000 36 500 000,00 0,00 0 25318: 22 Onnettomuustutkinnan erHyismenot (Arviomäärä- 25319: raha) - Särskilda utgifter för undersökning av 25320: olyckor (Förslagsanslag) .................... 4 000 000 5 497 965,41 1 497 965,41 37 25321: 25322: 70 VAALIT - VAL. ............................ 3 000 000 2 990 744,08 -9255,92 0 25323: 21 Vaalimenot (Arviomääräraha) - Valutgifter (För- 25324: slagsanslag) ............................. 3 000 000 2 990 744,08 -9255,92 0 25325: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25326: sivu 25327: 26 PL-Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 27 25328: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 25329: Budget Bokslut Bokslut - Budget 25330: Mom.-Mom. 25331: Suurempi- Högre % 25332: Pienempi- Lägre (-) 25333: 25334: 25335: 26 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA - IN- 25336: RIKESMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... 6 228 324 000 6 215 828 048,12 -12 495 951,88 0 25337: 25338: 01 SISÄASIAINMINISTERIÖ - INRIKESMINISTE- 25339: RIET ..................................... . 104115000 104114 747,19 -252,81 0 25340: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 25341: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservation- 25342: sanslag 2år) ............................ . 103 415 000 103414747,19 -252,81 0 25343: 51 Eräät valtionavustukset - Vissa statsunderstöd. 700 000 700 000,00 0,00 0 25344: 25345: 02 ULKOMAALAISVIRASTO - UTLÄNNINGSVER- 25346: KET ...................................... . 27 105 000 27105 000,00 0,00 0 25347: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25348: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 27 105 000 27 105 000,00 0,00 0 25349: 25350: 05 LÄÄNINHALLITUKSET - LÄNSSTYRELSERNA ... 321 682 000 321 604 934,08 -77 065,92 0 25351: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 25352: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservation- 25353: sanslag 2år) ............................ . 321 682 000 321 604 934,08 -77 065,92 0 25354: 25355: 06 REKISTERIHALLINTO - REGISTERFÖRVAL T- 25356: NINGEN .................................. . 108 295 000 108 294 999,81 -,19 0 25357: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25358: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 108 295 000 108 294 999,81 -,19 0 25359: 25360: 07 KIHLAKUNNAT - HÄRADENA ............... . 197 836 000 197 836 000,00 0,00 0 25361: 21 Kihlakunnanvirastojen yhteiset toimintamenot 25362: (Siirtomääräraha 2v) - Häradsämbetenas ge- 25363: mensamma omkostnader (Reservationsanslag 25364: 2år) ................................... . 197 836 000 197 836 000,00 0,00 0 25365: 25366: 75 POLIISITOIMI - POLISVÄSENDET ............ . 2 447 200 000 2 447199 996,04 -3,96 0 25367: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 25368: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservation- 25369: sanslag 2år) ............................ . 2 447 200 000 2 447 199 996,04 -3,96 0 25370: 70 Viranomaisverkon rakentaminen (Siirtomääräraha 25371: 3v) - (Reservationsanslag 3år) ........... . 0 0,00 0,00 0 25372: 25373: 80 PELASTUSHALLINTO - RÄDDNINGSFÖRVALT- 25374: NINGEN .................................. . 123 484 000 126170 701,23 2 686 701,23 2 25375: 21 Pelastushallinnon toimintamenot (Siirtomääräraha 25376: 2v) - Omkostnader för räddningsförvaltningen 25377: (Reservationsanslag 2år) .................. . 89 184 000 89 184 000,00 0,00 0 25378: 22 Erityismenot (Arviomääräraha) - Särskilda ut- 25379: gifter (Förslagsanslag) .................... . 9 200 000 11 886 701,23 2 686 701,23 29 25380: 31 Valtionosuudet (Siirtomääräraha 2v) - Statsan- 25381: delar (Reservationsanslag 2år) .............. . 25 100 000 25 100 000,00 0,00 0 25382: 25383: 90 RAJAVARTIOLAITOS- GRÄNSBEVAKNINGSVÄ- 25384: SENDET .................................. . 939137 000 939136 272,13 -727,87 0 25385: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 25386: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservation- 25387: sanslag 2år) ............................ . 904 409 000 904 409 000,00 0,00 0 25388: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25389: sivu 25390: 26 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 28 25391: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 25392: Budget Bokslut Bokslut- Budget 25393: Mom. -Mom. 25394: Suurempi - Högre % 25395: Pienempi- Lägre (-) 25396: 25397: 25398: 70 Ilma- ja vartioalusten hankinta (Siirtomääräraha 25399: 3v) - Anskaffning av luft- och bevakningsfarkos- 25400: ter (Reservationsanslag 3år) ................ 24288000 24287 272,13 -727,87 0 25401: 74 Rakentaminen (Siirtomääräraha 3v) - Husbyg- 25402: gen (Reservationsanslag 3år) ................ 10 440 000 10 440 000,00 0,00 0 25403: 25404: 97 AVUSTUKSET KUNNILLE - UNDERSTÖD ÅT 25405: KOMMUNER. ............................... 1356800000 1 341 695 397,64 -15 104 602,36 25406: 31 Kuntien yleinen valtionosuus, verotuloihin perustu- 25407: vat tasaukset ja siirtymätasaukset (Arviomäärära- 25408: ha) - Allmän siatsandel tili kommunerna, på 25409: kommunernas skatteinkomster baserad uijämning 25410: och övergångsutjämning (Förslagsanslag) ...... 1 212 000 000 1 205 260 184,00 -6 739 816,00 25411: 32 Kuntien yhdistymisavustukset (Arviomäärära- 25412: ha) - Understöd åt kommunerna för kommun- 25413: sammanslagning (Förslagsanslag) ............ 27 300 000 27 330 300,00 30 300,00 0 25414: 34 Kuntien harkinnanvarainen avustus - Unders- 25415: töd tili kommunerna enligt prövning ........... 100000 000 100 000 000,00 0,00 0 25416: 80 Korkoluet ja velkojen vakautuslainat kunnille (Ar- 25417: viomääräraha) - Räntestöd och konsoliderings- 25418: lån tili kommunerna (Förslagsanslag) .......... 17 500 000 9104 913,64 -8 395 086,36 48 25419: 25420: 98 ALUEIDEN KEHITIÄMINEN- UTVECKLING AV 25421: REGIONERNA .............................. 602 670 000 602 670 000,00 0,00 0 25422: 43 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) (Siirtomäärä- 25423: raha 3v) - Landskapsutvecklingspengar (delvis 25424: EU) (Reservationsanslag 3år) ................ 104 500 000 104 500 000,00 0,00 0 25425: 61 EU:n osallistuminen rakenne- ja aluekehitysohjel- 25426: miin sekä yhteisöaloitteisiin (EU) (Siirtomääräraha 25427: 3v) - EU:s deltagande i strukturprogram och 25428: regionala utvecklingsprogram samt gemenskapsi- 25429: nitiativ (EU) (Reservationsanslag 3år) ......... 498170000 498 170 000,00 0,00 0 25430: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25431: sivu 25432: 27 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 29 25433: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 25434: Budget Bokslut Bokslut - Budget 25435: Mom. -Mom. 25436: Suurempi- Högre o/o 25437: Pienempi- Lägre {-) 25438: 25439: 25440: 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - 25441: FÖRSVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅ- 25442: DE ........................................ 10 112 600 000 10112409171,70 -190828,30 0 25443: 25444: 01 PUOLUSTUSMINISTERIÖ - FÖRSVARSMINISTE- 25445: RIET ...................................... 365200 000 365 200 000,00 0,00 0 25446: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25447: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 54200000 54 200 000,00 0,00 0 25448: 74 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset (Siirtomää- 25449: räraha 3v) - Nybyggnader och ombyggnadsar- 25450: beten (Reservationsanslag 3år) .............. 299 000 000 299 000 000,00 0,00 0 25451: 87 Kiinteistöjen osto ja pakkolunastus (Siirtomäärära- 25452: ha 2v) - lnköp och expropriation av fastigheter 25453: (Reservationsanslag 2år) ................... 12 000 000 12 000 000,00 0,00 0 25454: 25455: 10 PUOLUSTUSVOIMAT- FÖRSVARSMAKTEN .... 9 632 700 000 9 632 699 999,63 -,37 0 25456: 16 Puolustusmateriaalihankinnat (Siirtomääräraha 25457: 3v) - Anskaffning av försvarsmateriel (Reserva- 25458: tionsanslag 3år) .......................... 4559 000 000 4 559 000 000,00 0,00 0 25459: 21 Puolustusvoimien toimintamenot (Siirtomääräraha 25460: 2v) - Försvarsmaktens omkostnader (Reserva- 25461: tionsanslag 2år) .......................... 5 073 700 000 5 073 699 999,63 -,37 0 25462: 25463: 30 KANSAINVÄLINEN RAUHANTURVMMISTOIMIN- 25464: TA- INTERNATIONELL FREDSBEVARANDE 25465: VERKSAMHET .............................. 105 700 000 105 694 032,25 -5967,75 0 25466: 21 YK:n ja ETYJ:n rauhanturvaamistoiminnan toimin- 25467: tamenot (Arviomääräraha) - Omkostnader för 25468: FN:s och OSSE:s fredsbevarande verksamhet 25469: (Förslagsanslag) .......................... 98 700 000 98 694 971,68 -5028,32 0 25470: 24 Kansainvälisen puolustuspoliittisen yhteistyön me- 25471: not (Arviomääräraha) - Utgifter för internatio- 25472: neiH försvarspolitiskt samarbete (Förslagsanslag). 7000000 6 999 060,57 -939,43 0 25473: 25474: 99 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN 25475: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM FÖR- 25476: SVARSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .. 9000000 8 815139,82 -184860,18 2 25477: 40 Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden tapatur- 25478: makorvaukset (Arviomääräraha) - Olycksfall- 25479: sersättningar på grund av olyckan vid Lappo pat- 25480: ronfabrik (Förslagsanslag) .................. 330000 319 878,90 -10121,10 3 25481: 50 Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemi- 25482: nen - Understödjande av försvarsorganisatio- 25483: ners verksamhet .......................... 5500000 5491000,00 -9000,00 0 25484: 51 Sotahistoriallisten erikoismuseoiden toiminnan tu- 25485: keminen - Understödande av militärhistoriska 25486: specialmuseers verksamhet ................. 3 000 000 3 000000,00 0,00 0 25487: 93 Kurssivaihtelut (Arviomääräraha) - Kursfluktua- 25488: tioner (Förslagsanslag) ..................... 170 000 4260,92 -165 739,08 97 25489: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25490: sivu 25491: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 30 25492: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 25493: Budget Bokslut Bokslut - Budget 25494: Mom. -Mom. 25495: Suurempi - Högre 25496: % 25497: Pienempi- Lägre (-) 25498: 25499: 25500: 25501: ~~Ä~~~~~~~~~~~~~EF~~~A~{~~~~~g~~~D~ 25502: 28 25503: 27705 217 500 27 547 027 030,61 -158 190 469,39 25504: 25505: 01 VALTIOVARAINMINISTERIÖ - FINANSMINISTE- 25506: RIET ...................................... 113 000 000 112 993 788,02 --6 211,98 0 25507: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25508: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 113 000 000 112 993 788,02 --6 211,98 0 25509: 25510: 03 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKES- 25511: KUS- STATENS EKONOMISKA FORSKNINGS- 25512: CENTRAL .................................. 17 620 000 17 620 000,00 0,00 0 25513: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25514: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 17 620 000 17 620 000,00 0,00 0 25515: 25516: 05 VALTIOKONTTORI - STATSKONTORET........ 190 700 000 190 778 673,71 78 673,71 0 25517: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25518: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 185 000 000 185 000 000,00 0,00 0 25519: 88 Osakkeiden hankkiminen (Siirtomääräraha 25520: 3v) - Aktieförvärv (Reservationsanslag 3år) ... 5 400 000 5 400 000,00 0,00 0 25521: 95 Valtion saatavien turvaaminen (Arviomäärära- 25522: ha) - Tryggande av statens fordringar (Förslag- 25523: sanslag) ................................ 300 000 378 673,71 78 673,71 26 25524: 25525: 06 TAPATURMAKORVAUKSET JA MUUT VAHINGON- 25526: KORVAUKSET- OLYC~SFALLSERSÄTTNINGAR 25527: OCH ÖVRIGA SKADEST ND .................. 201 100 000 169 612 266,79 -31 487 733,21 16 25528: 50 Tapaturmakorvaukset ja muut vahingonkorvauk- 25529: set (Arviomääräraha) - Olycksfallsersättningar 25530: och övriga skadestånd (Förslagsanslag) ....... 201100 000 169 612 266,79 -31 487 733,21 16 25531: 25532: 07 ELÄKKEET - PENSIONER ................... 13 025 750 000 12 940 028 710,04 -85 721 289,96 25533: 05 Vakinaiset eläkkeet, perhe-eläkkeet sekä kuntou- 25534: tustuet (Arviomääräraha) - Ordinarie pensioner, 25535: familjepensioner och rehabiliteringsstöd (Förslag- 25536: sanslag) ................................ 12 692 800 000 12 639 047 117,33 -53 752 882,67 0 25537: 06 Ylimääräiset eläkkeet (Arviomääräraha) - Extra 25538: pensioner (Förslagsanslag) ................. 121 850 000 110 691 028,19 -11158971,81 9 25539: 07 Muut eläkemenot (Arviomääräraha) - Övriga 25540: pensionsutgifter (Förslagsanslag) ............. 171100 000 161176 390,49 -9 923 609,51 6 25541: 61 Korko valtion eläkerahastolle (Arviomäärära- 25542: ha) - Ränta tili statens pensionsfond (Förslag- 25543: sanslag) ................................ 40 000 000 29114 174,03 -1 0 885 825,97 27 25544: 25545: 10 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO- 25546: STATENS REVISIONSVERK ................... 38 200 000 38 200 000,00 0,00 0 25547: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25548: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 38 200 000 38 200 000,00 0,00 0 25549: 25550: 18 VEROHALLINTO - SKATTEFÖRVALTNINGEN ... 1 530 000 000 1 530 000 000,00 0,00 0 25551: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25552: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 1 530 000 000 1 530 000 000,00 0,00 0 25553: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25554: sivu 25555: 28 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 31 25556: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 25557: Budget Bokslut Bokslut - Budget 25558: Mom. -Mom. 25559: Suurempi- Högre % 25560: Pienempi- Lägre (-) 25561: 25562: 25563: 39 ERÄÄT SIIRROT AHVENANMAAN MAAKUNNAL- 25564: 25565: ÄiANo~~~-~~ ~~~~:~~~-~~~~- :~~~ ~~~~~~:.~~ 814 087 500 813 302 396,25 -785 103,75 0 25566: 30 Ahvenanmaan tasoitusmaksu (Arviomäärära- 25567: ha) - Avräkning tili Åland (Förslagsanslag) .... 767 310 000 766 004 198,25 -1305801,75 0 25568: 31 Verohyvitys (Arviomääräraha) - Skattegottgö- 25569: relse (Förslagsanslag) .................... . 43 777 500 43 777 441,00 -59,00 0 25570: 40 Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenan- 25571: maan maakunnalle (Arviomääräraha) - Återbä- 25572: ring av intäkterna av lotteriskatten tili landskapet 25573: Åland (Förslagsanslag) .................... . 3 000 000 3 520 757,00 520 757,00 17 25574: 25575: 40 TULLILAITOS - TULLVERKET ............... . 490020000 490 020 000,00 0,00 0 25576: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 25577: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservation- 25578: sanslag 2år) ............................ . 462 300 000 462 300 000,00 0,00 0 25579: 66 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjattava kehi- 25580: tysapu sekä koulutusyhteistyö Venäjän ja Baltian 25581: maiden kanssa (Siirtomääräraha 3v) - Utveck- 25582: lingshjälp som styrs via en internationell tullorga- 25583: nisation samt utbildningssamarbete med Ryssland 25584: och de baltiska länderna (Reservationsanslag 25585: 3år) ................................... . 220 000 220 000,00 0,00 0 25586: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans- 25587: kaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år) . 27 500 000 27 500 000,00 0,00 0 25588: 25589: 52 TILASTOKESKUS - STATISTIKCENTRALEN .... 170 300 000 170 300 000,00 0,00 0 25590: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25591: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 170 300 000 170 300 000,00 0,00 0 25592: 25593: 64 VALTION KIINTEISTÖLAITOS - STATENS FAS- 25594: TIGHETSVERK ............................. . 820 000 000 820 000 000,00 0,00 0 25595: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 25596: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 155 000 000 155 000 000,00 0,00 0 25597: 75 Perusparannukset (Siirtomääräraha 3v) - Re- 25598: paration och ombyggnad (Reservationsanslag 25599: 3år) ................................... . 350 000000 350 000 000,00 0,00 0 25600: 87 Kiinteistöjen ja huoneisto-osakkeiden hankkimi- 25601: nen (Siirtomääräraha 3v) - Anskaffning av fas- 25602: . . 25603: ~A~t~~ ~~~ ~~~t-a~~~~i~~ .(-~~s·e-~~t~~~~~n_s~~~ 315 000 000 315 000 000,00 0,00 0 25604: 25605: 80 HALLINNON UUDISTAMINEN JA ERÄÄT HALLIN- 25606: NON TUKITOIMENPITEET- FÖRNYANDE AV 25607: FÖRVALTNINGEN OCH VISSA STÖDATGÄRDER 25608: INOM FÖRVALTNINGEN ..................... . 111040000 108 137 375,86 -2 902 624,14 3 25609: 02 Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat 25610: päätökset (Arviomääräraha) - Vissa andra löner 25611: och beslut som gäller villkor i tjänsteförhållande 25612: (Förslagsanslag) ......................... . 1 000 000 0,00 -1 000 000,00 100 25613: 20 Kehittämis- ja koulutustoiminta (Siirtomääräraha 25614: 3v) - Utvecklings- och utbildningsverksamhet 25615: (Reservationsanslag 3år) .................. . 13 000 000 13 000 000,00 0,00 0 25616: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25617: sivu 25618: 28PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 32 25619: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 25620: Budget Bokslut Bokslut - Budget 25621: Mom. -Mom. 25622: Suurempi - Högre % 25623: Pienempi- Lägre (-) 25624: 25625: 25626: 21 Henkilöstön sopeuttamisen tukeminen (Siirtomää- 25627: räraha 3v) - Stöd för anpassning av personalen 25628: (Reservationsanslag 3år) .................. . 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0 25629: 22 Integraatiovalmennus ja EU-puheenjohtajuuteen 25630: valmistautuminen (Siirtomääräraha 3v) - lnteg- 25631: rationsutbildning och förberedelserna för EU-ord- 25632: förandeskapet (Reservationsanslag 3år) ...... . 25 000 000 25 000 000,00 0,00 0 25633: 23 Työsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha 25634: 3v) - Främjande av arbetarskyddet (Reserva- 25635: tionsanslag 3år) ......................... . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 25636: 24 VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoiminta (Siir- 25637: tomääräraha 2v) - StPL-baserad rehabilitering 25638: och tidig rehabilitering (Reservationsanslag 2år) . 25 500 000 24 897 375,86 -602624,14 2 25639: 25 Valtion henkilöstöjärjestelyt (Siirtomääräraha 25640: 2v) - Statens personalarrangemang (Reserva- 25641: tionsanslag 2år) ......................... . 34 240 000 34 240 000,00 0,00 0 25642: 60 Valtionosuus koulutus- ja erorahastosta johtuvista 25643: menoista (Arviomääräraha) - Statens andel av 25644: utgifterna på grund av utbildnings- och avgångs- 25645: bidragsfonden (Förslagsanslag) ............. . 4300 000 3000 000,00 -1 300 000,00 30 25646: 25647: 81 ERÄÄT HALLINNONALOITTAIN JAKAMATTOMAT 25648: MENOT - VISSA UTGIFTER SOM ICKE FÖRDE- 25649: LAS ENLIGT FÖRVALTNINGSOMRÅDE ......... . 16100 000 16 249 118,55 149 118,55 25650: 01 Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden 25651: palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar för 25652: nationella sakkunniga inom Europeiska unionen 25653: (Förslagsanslag) ......................... . 7 000 000 4 814 019,48 -2185 980,52 31 25654: 22 Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan kehittämi- 25655: nen (Siirtomääräraha 3v) - Utvecklande av 25656: verksamheten vid nettobudgeterade ämbetsverk 25657: (Reservationsanslag 3år) .................. . 8000 000 7 987 000,00 -13 000,00 0 25658: 95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita var- 25659: ten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrä- 25660: rahaa (Arviomääräraha) - På lag eller författ- 25661: ning grundade utgifter för vilka särskilt anslag icke 25662: ingår i budgeten (Förslagsanslag) ........... . 100 000 3448099,07 3 348 099,07 3348 25663: 96 Edeltä arvaamattomat tarpeet - Oförutsedda ut- 25664: gifter .................................. . 1 000 000 0,00 -1 000 000,00 100 25665: 25666: 82 POSTIPANKKI OY - POSTSANKEN AB ........ . 38000 000 30 758 533,45 -7 241 466,55 19 25667: 43 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle (Arvio- 25668: määräraha) - Kreditförlustersättning tili Post- 25669: baoken Ab (Förslagsanslag) ................ . 8000 000 758 533,45 -7 241 466,55 91 25670: 82 Osakepääoma Postipankki Oy:n ja Suomen Vien- 25671: tiluotto Oy:n omistusyhteisölle - Aktiekapital för 25672: Postbaoken Ab:s och Finlands Exportkredit Ab:s 25673: holdi ngsammanslutning ................... . 30000 000 30 000 000,00 0,00 0 25674: 25675: 84 POHJOISMAISET RAHOITUSYHTEISÖT - NOR- 25676: DISKA FINANSINSTITUT ..................... . 6500 000 6 504 961,38 4961,38 0 25677: 68 Suomen maksuosuus Pohjoismaiden Ympäristö- 25678: rahoitusyhtiön pääomasta (Arviomääräraha) - 25679: Finlands kapitalinsats i Nordiska miljöfinansie- 25680: ringsbolaget (Förslagsanslag) ............... . 6 500 000 6504961,38 4 961,38 0 25681: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25682: sivu 25683: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 33 25684: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 25685: Budget Bokslut Bokslut - Budget 25686: Mom.- Mom. 25687: Suurempi - Högre % 25688: Pienempi- Lägre (-) 25689: 25690: 25691: 85 SITOUMUSTEN LUNASTAMINEN - INFRIANDE 25692: AV FÖRBINDELSER ......................... 6 000 000 258 990,00 -5 741 010,00 96 25693: 66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen si- 25694: toumusten lunastaminen (Arviomäärära- 25695: ha) - lnfriande av förbindelser som avgivits tili 25696: internationella finansinstitut (Förslagsanslag) .... 6 000 000 258 990,00 -5 741 010,00 96 25697: 25698: 86 SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTO -JU- 25699: BILEUMSFONDEN FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄN- 25700: DIGHET ................................... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 25701: 60 Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan 25702: rahoittaminen - Finansiering av den verksam- 25703: he! som Jubileumsfonden för Finlands självstän- 25704: dighet bedriver ........................... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 25705: 25706: 87 RAHOITUSMARKKINOIDEN VAKAUTTAMI- 25707: NEN - STABILISERING AV FINANSMARKNADEN. 806 700 000 806 499 974,00 -200 026,00 0 25708: 41 Takauskorvaukset Eläkekassa Tuelie (Arviomää- 25709: räraha) - Ersättningar för borgen tili penions- 25710: kassa Tuki (Förslagsanslag) ................. 6 700 000 6 499 974,00 -200026,00 3 25711: 61 Korvaus valtion vakuusrahastolle lainojen ja taka- 25712: usten hoitomenoihin (Siirtomääräraha 3v) - Er- 25713: sättning tili statens säkerhetsfond för utgifter för 25714: skötsel av lån och säkerheter (Reservationsanslag 25715: 3år) .................................... 800 000 000 800 000 000,00 0,00 0 25716: 25717: 89 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI (EU) - EURO- 25718: PEISKA INVESTERINGSBANKEN (EU) ........... 268 550 000 249 189 020,33 -19 360 979,67 7 25719: 68 Suomen maksuosuus Euroopan investointipankin 25720: pääomasta (EU) (Arviomääräraha) - Finlands 25721: kapitalinsats i Europeiska investeringsbanken 25722: (EU) (Förslagsanslag) ...................... 268550000 249 189 020,33 -19 360 979,67 7 25723: 25724: 90 SUOMEN MAKSUOSUUDET EUROOPAN UNIONIL- 25725: LE (EU) - FINLANDS FINANSIELLA BIDRAG TILL 25726: EUROPEISKA UNIONEN (EU ) ................. 5401 000000 5 376 957 148,54 -24 042 851 ,46 0 25727: 66 Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut Euroo- 25728: pan unionille (EU) (Arviomääräraha) - Mervär- 25729: desskattebaserade avgifter tili Europeiska unionen 25730: (EU) (Förslagsanslag) ...................... 2 924 000 000 3 085 048 596,41 161 048 596,41 6 25731: 67 Bruttokansantuloon perustuvat maksut Euroopan 25732: unionille (EU) (Arviomääräraha) - På bruttona- 25733: tionalinkomsten baserade avgifter tili Europeiska 25734: unionen (EU) (Förslagsanslag) ............... 2 477 000 000 2 291 908 552,13 -185 091 447,87 7 25735: 25736: 99 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAN 25737: MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM Fl- 25738: NANSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ... 3 630 550 000 3 649 616 073,69 19 066 073,69 25739: 21 Valtion eläkelautakunnan toimintamenot (Siirto- 25740: määräraha 2v) - Statens pensionsnämnds om- 25741: kostnader (Reservationsanslag 2år) ........... 2 050 000 2050000,00 0,00 0 25742: 23 Arvonlisäveromenot (Arviomääräraha) - Mer- 25743: värdesskatteutgitter (Förslagsanslag) .......... 3 500 000 000 3 600 307 821,74 100 307 821,74 3 25744: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25745: sivu 25746: 28 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 34 25747: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 25748: Budget Bokslut Bokslut - Budget 25749: Mom.-Mom. 25750: Suurempi - Högre % 25751: Pienempi- Lägre (-) 25752: 25753: 25754: 24 Kehitysyhteistyöstä ja lähialueyhteistyöstä aiheu- 25755: luvat arvonlisäveromenot (Arviomääräraha) - 25756: Mervärdesskatteutgifter för utvecklingssamarbete 25757: och närområdessamarbete (Förslagsanslag) .... 100 000 000 32 546 021 ,37 -67 453 978,63 67 25758: 61 Verosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut 25759: verot (Arviomääräraha) - På grund av befrielse 25760: från skatt återbetalda skatter (Förslagsanslag) ... 22 000 000 8 212 230,58 -13 787 769,42 63 25761: 95 Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteistömenojen 25762: korvaaminen (Siirtomääräraha 2v) - Ersättande 25763: av Centralens för förvattningsutveckling fastighets- 25764: utgifter (Reservationsanslag 2år) ............. 6 500 000 6 500 000,00 0,00 0 25765: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25766: sivu 25767: 29 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 35 25768: Luku -Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 25769: Budget Bokslut Bokslut- Budget 25770: Mom.- Mom. 25771: Suurempi - Högre % 25772: Pienempi- Lägre (-) 25773: 25774: 25775: 29 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA - UN- 25776: DERVISNINGSMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOM- 25777: RÅDE........................ . . . . . . . . . . . . . 25 910 617 000 26 188 404 699,29 277 787 699,29 25778: 25779: 01 OPETUSMINISTERIÖ - UNDERVISNINGSMINIS- 25780: TERIET ................................... . 211 657 000 210 625 040,68 -1 031 959,32 0 25781: 10 Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja kunnossapito 25782: (Siirtomääräraha 3v) - Drift och underhåll av 25783: vissa statliga fastigheter (Reservationsanslag 25784: 3år) ................................... . 19 500 000 19 500 000,00 0,00 0 25785: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25786: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 87 922 000 87 922 000,00 0,00 0 25787: 22 Keh~tämistoiminta (osa EU) (Siirtomääräraha 25788: 3v) - Utvecklingsverksamhet (delvis EU) (Re- 25789: servationsanslag 3år) ..................... . 79 600 000 79 600 000,00 0,00 0 25790: 26 Eräät kopiointi- ja nauhoituskorvaukset - Vissa 25791: kopierings- och bandinspelningsersättningar ... . 20 700 000 19 700 000,00 -1 000 000,00 5 25792: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 3 935 000 3 903 040,68 -31 959,32 25793: 25794: 05 KIRKOLLISASIAT- KYRKLIGA ÄRENDEN ..... . 11 072 000 11 072 000,00 0,00 0 25795: 21 Ortodoksisen kirkollishallituksen toimintamenot 25796: (Siirtomääräraha 2v) - Ortodoxa kyrkostyrel- 25797: sens omkostnader (Reservationsanslag 2år) ... . 9 232 000 9 232 000,00 0,00 0 25798: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 1 840 000 1 840 000,00 0,00 0 25799: 25800: 07 OPETUSHALLITUS - UTBILDNINGSSTYRELSEN. 100 129 000 100 129 000,00 0,00 0 25801: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25802: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 100 129 000 100 129 000,00 0,00 0 25803: 25804: 08 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ - INTERNATIO- 25805: NELLT SAMARBETE ........................ . 125 365 000 124 925 642,01 -439357,99 0 25806: 01 Palkkaukset (Arviomääräraha) - Avlöningar 25807: (Förslagsanslag) ......................... . 6 320 000 6 430 216,77 110216,77 2 25808: 21 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen toimin- 25809: tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader 25810: för centret för internationellt personutbyte (Reser- 25811: vationsanslag 2år) ....................... . 28 172 000 28 172 000,00 0,00 0 25812: 22 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintamenot 25813: (Siirtomääräraha 2v) .. - Omkostnader för Institu- 25814: te! för Ryssland och Osteuropa (Reservationsans- 25815: lag 2år) ................................ . 3 735 000 3 735 000,00 0,00 0 25816: 25 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö (Siirtomääräraha 25817: 2v) - lnternationellt kulturellt samarbete (Reser- 25818: vationsanslag 2år) ....................... . 44 200 000 44 200 000,00 0,00 0 25819: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ........ . 28 500 000 28 500 000,00 0,00 0 25820: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar- 25821: viomääräraha) - Finansiella bidrag tili interna- 25822: tionella organisationer (Förslagsanslag) ....... . 14 438 000 13 888 425,24 -549 574,76 4 25823: 25824: 10 YLIOPISTOT - UNIVERSITETEN ............. . 5 564 650 000 5 564 647 478,79 -2521,21 0 25825: 21 Yliopistojen toimintamenot (Siirtomääräraha 25826: 2v) - Universitetens omkostnader (Reservation- 25827: sanslag 2år) ............................ . 5 108 000 000 5 107 997 479,29 -2520,71 0 25828: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25829: sivu 25830: 29PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 36 25831: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös -Talousarvio 25832: Budget Bokslut Bokslut - Budget 25833: Mom. -Mom. 25834: Suurempi - Högre % 25835: Pienempi- Lägre (-) 25836: 25837: 25838: 22 Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa EU) (Siirto- 25839: määräraha 3v) - Universitetsväsendets gemen- 25840: samma utgifter (delvis EU) (Reservationsanslag 25841: 3år) ................................... . 248250 000 248 249 999,50 -,50 0 25842: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 25843: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 151 800 000 151 800 000,00 0,00 0 25844: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 25845: 3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservation- 25846: sanslag 3år) ............................ . 56600000 56 600 000,00 0,00 0 25847: 25848: 11 VALTION HARJOITTELUKOULUT - STATENS 25849: ÖVNINGSSKOLOR. ......................... . 291 432 000 291 167 587,75 -264412,25 0 25850: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25851: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 246 268 000 246 267 000,00 -1000,00 0 25852: 22 Oppilashuolto (Arviomääräraha) - Elewård 25853: (Förslagsanslag) ......................... . 14 850 000 14 586 587,75 -263412,25 2 25854: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 25855: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 30314000 30 314 000,00 0,00 0 25856: 25857: 20 AMMATTIKORKEAKOULUOPETUS- YRKES- 25858: HÖGSKOLEUNDERVISNING .................. . 987 355 000 881 363 271,00 -105 991 729,00 11 25859: 25 Ammattikorkeakoulujen kehittäminen (Siirtomää- 25860: räraha 2v) - Utvecklande av yrkeshögskolorna 25861: (Reservationsanslag 2år) .................. . 23 000000 23 000 000,00 0,00 0 25862: 30 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten 25863: ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (Ar- 25864: viomääräraha) - Siatsandel och statsunderstöd 25865: för kommunala och privata yrkeshögskolors drifts- 25866: kostnader (Förslagsanslag) ................ . 964 355 000 858 363 271,00 -105 991 729,00 11 25867: 25868: 39 OPINTOTUKI - STUDIESTÖD ............... . 3628 770 000 3 519 595 264,56 -109 174 735,44 3 25869: 22 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan toiminta- 25870: menot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för 25871: besvärsnämnden för studiestöd (Reservation- 25872: sanslag 2år) ............................ . 1 395 000 1395000,00 0,00 0 25873: 52 Opintolainojen valtiontakaus ja korkotuki (Arvio- 25874: määräraha) - Statsgaranti och räntestöd för stu- 25875: dielån (Förslagsanslag) ................... . 220000000 229 920 626,16 9 920 626,16 5 25876: 55 Opintoraha (Arviomääräraha) - Studiepenning 25877: (Förslagsanslag) ......................... . 3 099 000 000 3 067 284 558,86 -31715441,14 25878: 56 Aikuisopintoraha (Arviomääräraha) - Studie- 25879: penning för vuxenstudier (Förslagsanslag) ..... . 168 000 000 114 656 948,00 -53 343 052,00 32 25880: 57 Korkeakouluopiskelijoiden ateriatuki (Arviomäärä- 25881: raha) - Måltidsstödet tili högskolestuderande 25882: (Förslagsanslag) ......................... . 70 000 000 55 815 582,10 -14184417,90 20 25883: 58 Avustus tilakustannusten korvaamiseen - Un- 25884: derstöd för ersättning av kostnader för lokaler ... 6375 000 6 375 000,00 0,00 0 25885: 59 Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoi- 25886: den koulumatkatuki (Arviomääräraha) - Stöd tili 25887: studerande vid gymnasier och yrkesläroanstalter 25888: för skolresor (Förslagsanslag) .............. . 64 000 000 44147 549,44 -19 852 450,56 31 25889: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25890: sivu 25891: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 37 25892: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 25893: Budget Bokslut Bokslut- Budget 25894: Mom.-Mom. 25895: Suurempi - Högre % 25896: Pienempi- Lägre (-) 25897: 25898: 25899: 40 YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULU- 25900: TUS - ALLMÄNBILDANDE UTBILDNING OCH YR- 25901: KESUTBILDNING ............................ 9 591 028 000 10 036 954185,81 445 926185,81 5 25902: 21 Valtion oppilaitosten toimintamenot (Siirtomäärä- 25903: raha 2v) - Omkostnader för statliga läroanstal- 25904: ter (Reservationsanslag 2år) ................ 230 175 000 230 175 000,00 0,00 0 25905: 24 Harjoittelutoiminta (Siirtomääräraha 2v) - Prak- 25906: tikverksamhet (Reservationsanslag 2år) ........ 46 000 000 46 000 000,00 0,00 0 25907: 25 Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kehit- 25908: täminen (Siirtomääräraha 2v) - Utvecklande av 25909: den allmänbildande utbildningen och yrkesutbild- 25910: ningen (Reservationsanslag 2år) ............. 21 433 000 21 433 000,00 0,00 0 25911: 30 Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän ja amma- 25912: tiilisen koulutuksen käyttökustannuksiin (Arvio- 25913: määräraha) - Siatsandel och statsunderstöd för 25914: den allmänbildande utbildningens och yrkesutbild- 25915: ningens driftskostnader (Förslagsanslag) ....... 7745 735000 8 088 410 261,04 342 675 261,04 4 25916: 31 Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) 25917: (Arviomääräraha) - Siatsandel för läroavtalsut- 25918: bildning (delvis EU) (Förslagsanslag) .......... 411300000 518192 030,84 106 892 030,84 26 25919: 34 Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppi- 25920: laitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamis- 25921: kustannuksiin (Siirtomääräraha 3v) - Statsan- 25922: del för de allmänbildande läroanstalternas och 25923: yrkesläroanstalternas samt yrkeshögskolornas an- 25924: läggningskostnader (Reservationsanslag 3år) ... 678 700 000 678 700 000,00 0,00 0 25925: 35 Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen vaiti- 25926: onosuuksien loppuerät (Arviomääräraha) - S- 25927: lutrater av statsandelar för allmänbildande utbild- 25928: ning och yrkesutbildning (Förslagsanslag) ...... 214 000000 212 405 695,00 -1 594 305,00 25929: 37 Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (Siirto- 25930: määräraha 3v) - Statsunderstöd för fastighet- 25931: sanskaffningar (Reservationsanslag 3år) ....... 4340000 4 340 000,00 0,00 0 25932: 51 Valtionapu yks~yiseen yleissivistävään opetuk- 25933: seen (Arviomääräraha) - Statsbidrag för privat 25934: allmänbildande undervisning (Förslagsanslag) ... 76 350 000 74 303 198,93 -2 046 801 ,07 3 25935: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 25936: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 29 095000 29 095 000,00 0,00 0 25937: 87 Kiinteistöjen hankinta (Siirtomääräraha 25938: 3v) - Anskaffning av fastigheter (Reservation- 25939: sanslag 3år) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ......... 133 900 000 133 900 000,00 0,00 0 25940: 25941: 69 AIKUISKOULUTUS - VUXENUTBILDNING ...... 2347 222000 2 337 948 162,00 -9 273 838,00 0 25942: 21 Opetushallinnon koulutuskeskusten toimintame- 25943: not (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader för ut- 25944: bildningsförvaltningens inst~ut (Reservationsans- 25945: lag 2år) ................................. 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 25946: 22 Opetustoimen henkilöstökoulutus (Siirtomäärära- 25947: ha 2v) - Undervisningsväsendets personalut- 25948: bildning (Reservationsanslag 2år) ............ 44550000 44 550 000,00 0,00 0 25949: 25 Aikuiskoulutuksen kehittäminen (Siirtomääräraha 25950: 2v) - Utvecklande av vuxenutbildningen (Reser- 25951: vationsanslag 2år) ........................ 17 221 000 17 221 000,00 0,00 0 25952: 30 Valtionosuus kansalaisopistojen käyttökustannuk- 25953: siin (Arviomääräraha) - Siatsandel för medbor- 25954: garinst~utens driftskostnader (Förslagsanslag) ... 346 720 000 346 898 548,00 178 548,00 0 25955: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 25956: sivu 25957: 29 PL- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 38 25958: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 25959: Budget Bokslut Bokslut - Budget 25960: Mom.-Mom. 25961: Suurempi- Högre % 25962: Pienempi- Lägre (-) 25963: 25964: 25965: 32 Valtionavustus ja -korvaus ammatillisille aikuis- 25966: koulutuskeskuksille (Arviomääräraha) - Stat- 25967: sunderstöd och -ersättning tili yrkesutbildnings- 25968: centrer för vuxna (Förslagsanslag) ............ 217 043 000 221 544 265,00 4 501 265,00 2 25969: 33 Ammatillinen aikuiskoulutus (Siirtomääräraha 25970: 2v) - Yrkesinriktad vuxenutbildning (Reserva- 25971: tionsanslag 2år) .......................... 1 071 910 000 1 071 910 000,00 0,00 0 25972: 35 Aikuiskoulutuksen valtionosuuksien ja -avustusten 25973: loppuerät (Arviomääräraha) - Slutrater för vuxe- 25974: nutbildningens statsandelar och -understöd (För- 25975: slagsanslag) ............................. 49 400 000 48 253 271 ,00 -1 146 729,00 2 25976: 50 Valtionosuus kansanopistojen käyttökustannuksiin 25977: (Arviomääräraha) - Siatsandel för folkhögsko- 25978: lornas driftskostnader (Förslagsanslag) ........ 381 288 000 377 842 298,00 -3 445 702,00 25979: 51 Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten 25980: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Stat- 25981: sandel för särskilda yrkesläroanstalters driftskost- 25982: nader (Förslagsanslag) ..................... 69 430 000 60 069 500,00 -9 360 500,00 13 25983: 52 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuksen perus- 25984: tamiskustannuksiin (Siirtomääräraha 3v) - Stat- 25985: sandel och -understöd för vuxenutbildningens an- 25986: läggningskostnader (Reservationsanslag 3år) ... 41 000 000 41 000 000,00 0,00 0 25987: 53 Valtionavustus järjestöille - Statsunderstöd tili 25988: organisationer ............................ 40 450 000 40 450 000,00 0,00 0 25989: 55 Valtionosuus opintokeskusten käyttökustannuksiin 25990: (Arviomääräraha) - Siatsandel för studiecentra- 25991: lers driftskostnader (Förslagsanslag) .......... 58 610 000 58 609 280,00 -720,00 0 25992: 56 Kesäyliopistojen valtionavustukset - Statsun- 25993: derstöd tili sommaruniversitet ................ 7 600 000 7 600 000,00 0,00 0 25994: 25995: 80 VARASTOKIRJASTO - DEPÅBIBLIOTEKET ..... 6 705 000 6 705 000,00 0,00 0 25996: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 25997: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 6 705 000 6 705 000,00 0,00 0 25998: 25999: 82 KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS - 26000: FOR$KNINGSCENTRALEN FÖR DE INHEMSKA 26001: SPRAKEN .................................. 11 970 000 11 970 000,00 0,00 0 26002: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26003: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 11 970 000 11 970 000,00 0,00 0 26004: 26005: 83 ARKISTOLAITOS - ARKIVVERKET ............ 65 515 000 65 515 000,00 0,00 0 26006: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26007: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 55 815 000 55 815 000,00 0,00 0 26008: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 26009: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 9 700 000 9 700 000,00 0,00 0 26010: 26011: 88 SUOMEN AKATEMIA JA TIETEEN TUKEMINEN - 26012: FINLANDS AKADEMI OCH STÖDJANDE AV VETEN- 26013: SKAPEN ................................... 715 410 000 742 523 540,17 27113540,17 4 26014: 21 Suomen Akatemian toimintamenot (Siirtomäärära- 26015: ha 2v) - Finlands akademis omkostnader (Re- 26016: servationsanslag 2år) ...................... 133 500 000 133 500 000,00 0,00 0 26017: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26018: sivu 26019: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 39 26020: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 26021: Budget Bokslut Bokslut - Budget 26022: Mom.-Mom. 26023: Suurempi - Högre % 26024: Pienempi - Lägre (-) 26025: 26026: 26027: 25 Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (Siirto- 26028: määräraha 2v) - Utarbetande och anskaffning 26029: av vissa verk (Reservationsanslag 2år) ........ 1 490 000 1 490 000,00 0,00 0 26030: 50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (Siirto- 26031: määräraha 3v) - Finlands akademis forskning- 26032: sanslag (Reservationsanslag 3år) ............ 137 000 000 137 000 000,00 0,00 0 26033: 53 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tie- 26034: teen tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings- 26035: och penninglotterivinstmedel för främjande av ve- 26036: tenskapen (Förslagsanslag) ................. 385 900 000 417 402196,47 31 502 196,47 8 26037: 54 Eräät avustukset - Vissa understöd ......... 4 900 000 4858000,00 --42 000,00 26038: 66 Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (Ar- 26039: viomääräraha) - Finansiella bidrag tili interna- 26040: tionella organisationer (Förslagsanslag) ........ 49 500 000 45153 343,70 --4 346 656,30 9 26041: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans- 26042: kaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år) . 2 620 000 2 620 000,00 0,00 0 26043: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 26044: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 500 000 500 000,00 0,00 0 26045: 26046: 26047: 90 TAITEEN TUKEMINEN - UNDERSTÖD FÖR 26048: KONST .................................... 1114267000 1133 518 523,03 19 251 523,03 2 26049: 21 Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikuntien 26050: toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26051: naderna för centralkommissionen för konst och 26052: konstkommissionerna (Reservationsanslag 2år) .. 5 444 000 5 444 000,00 0,00 0 26053: 22 Valtion taidemuseon toimintamenot (Siirtomäärä- 26054: raha 2v) - Statens konstmuseums omkostnader 26055: (Reservationsanslag 2år) ................... 27 035 000 27 035 000,00 0,00 0 26056: 23 Suomen elokuva-arkiston toimintamenot (Siirto- 26057: määräraha 2v) - Finlands filmarkivs omkostna- 26058: der (Reservationsanslag 2år) ................ 12 792 000 12 792 000,00 0,00 0 26059: 31 Valtionosuus teattereiden ja orkestereiden käyttö- 26060: kustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel 26061: för teatrar och orkestrar driftskostnader (Förslag- 26062: sanslag) ................................ 37 596 000 37 596 000,00 0,00 0 26063: 51 Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (Ar- 26064: viomääräraha) - Stipendier åt konstnärer, för- 26065: fattare och översättare (Förslagsanslag) ....... 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0 26066: 52 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tai- 26067: teen tukemiseen (Arviomääräraha) - Tippnings- 26068: och penninglotterivinstmedel för främjande av 26069: kansten (Förslagsanslag) ................... 992 600 000 1 011 851 523,03 19 251 523,03 2 26070: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 3v) - Ans- 26071: kaffning av inventarier (Reservationsanslag 3år) . 23 000 000 23 000 000,00 0,00 0 26072: 72 Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen 26073: (Siirtomääräraha 3v) - Utökning av Statens 26074: konstmuseums samlingar (Reservationsanslag 26075: 3år) .................................... 3 500 000 3 500 000,00 0,00 0 26076: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 26077: byggen (Reservationsanslag 3år) ............. 8 300 000 8 300 000,00 0,00 0 26078: 26079: 26080: 93 MUSEOVIRASTO JA KULTTUURIPERINNE - MU- 26081: SEIVERKET OCH KULTURARVET .............. 137 089 000 136 809 000,00 -280 000,00 0 26082: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26083: sivu 26084: 29 PL- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 40 26085: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 26086: Budget Bokslut Bokslut - Budget 26087: Mom.-Mom. 26088: Suurempi - Högre % 26089: Pienempi - Lägre (-) 26090: 26091: 26092: 21 Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (Siirto- 26093: määräraha 2v) - Omkostnader för förvaltnin&s- 26094: nämnden för Sveaborg (Reservationsanslag 2 ). 12 100 000 12 100 000,00 0,00 0 26095: 22 Museoviraston toimintamenot (Siirtomääräraha 26096: 2v) - Museiverkets omkostnader (Reservation- 26097: sanslag 2år) ............................. 65 837 000 65 837 000,00 0,00 0 26098: 30 Valtionosuudet ja -avustukset museoille (Arvio- 26099: määräraha) - Statsandelar och -understöd för 26100: museer (Förslagsanslag) ................... 17 442000 17 442000,00 0,00 0 26101: 40 Avustus Suomenlinnan Liikenne Oy: IIe (Arviomää- 26102: räraha) - Understöd tili Suomenlinnan Liikenne 26103: Oy (Förslagsanslag) ....................... 900 000 720 000,00 -180000,00 20 26104: 50 Eräät avustukset (Siirtomääräraha 3v) - Vissa 26105: understöd (Reservationsanslag 3år) ........... 7 350 000 7 350 000,00 0,00 0 26106: 75 Perusparannukset ja talonrakennukset (osa EU) 26107: (Siirtomääräraha 3v) - Reparation, ombyggnad 26108: och husbyggen (delvis EU) (Reservationsanslag 26109: 3år) .................................... 33 360 000 33 360 000,00 0,00 0 26110: 95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 26111: (Arviomääräraha) - Utgifter för skydd av kultur- 26112: miljö (Förslagsanslag) ...................... 100 000 0,00 -100000,00 100 26113: 26114: 94 KIRJASTOTOIMI - BIBLIOTEKSVERKSAMHET ... 382 542 000 382 508 137,97 -33 862,03 0 26115: 21 Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (Siirto- 26116: määräraha 2v) - Omkostnader för biblioteket för 26117: synskadade (Reservationsanslag 2år) ......... 22018000 22 018 000,00 0,00 0 26118: 30 Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen käyt- 26119: tökustannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel 26120: och -understöd för de allmänna bibliotekens drifts- 26121: kostnade (Förslagsanslag) .................. 322 024 000 321 990 137,97 -33 862,03 0 26122: 31 Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskus- 26123: tannuksiin (Arviomääräraha) - Siatsandel för 26124: anläggningskostnaderna för allmänna bibliotek 26125: (Förslagsanslag) .......................... 38500000 38 500 000,00 0,00 0 26126: 26127: 96 KULTIUURIN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIF- 26128: TER FÖR KULTUREN ........................ 35 612 000 35 443 310,00 -168690,00 0 26129: 21 Valtion elokuvatarkastamon toimintamenot (Siirto- 26130: määräraha 2v) - Statens filmgranskningsbyrås 26131: omkostnader (Reservationsanslag 2år) ........ 2 678 000 2678000,00 0,00 0 26132: 30 Valtionosuus ja -avustus kuntien kulttuuritoimin- 26133: taan (Arviomääräraha) - Statsandelar och -un- 26134: derstöd för kulturverksamhet i kommunerna (För- 26135: slagsanslag) ............................. 334 000 334 000,00 0,00 0 26136: 35 Kulttuuritoimen valtionosuuksien loppuerät (Arvio- 26137: määräraha) - Slutraterna för statsandelar för 26138: kulturverksamhet (Förslagsanslag) ............ 12 600 000 12 431 310,00 -168690,00 26139: 50 Eräät avustukset - Vissa understöd ......... 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0 26140: 51 Kulttuurin erityisprojektit (osa EU) (Siirtomäärära- 26141: ha 2v) - Särskilda kulturprojekt (delvis EU) (Re- 26142: servationsanslag 2år) ...................... 9000000 9 000 000,00 0,00 0 26143: 26144: 98 LIIKUNNAN JA NUORISONKASVATUSTYÖN TUKE- 26145: MINEN - UNDERSTÖD FÖR IDROTI OCH UNG- 26146: DOMSFOSTRINGSARBETE ................... 582 827 000 594 984 555,52 12 157 555,52 2 26147: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26148: sivu 26149: 29 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 41 26150: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 26151: Budget Bokslut Bokslut - Budget 26152: Mom. -Mom. 26153: Suurempi - Högre % 26154: Pienempi- Lägre (-) 26155: 26156: 26157: 50 Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat liikun- 26158: nan ja nuorisonkasvatustyön tukemiseen (Arvio- 26159: määräraha) - Tippnings- och penninglotteri- 26160: vinstmedel för stödjande av idrott och ungdoms- 26161: fostringsarbete (Förslagsanslag) .............. 552 500 000 564 657 555,52 12 157 555,52 2 26162: 51 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen (osa EU) 26163: (Siirtomääräraha 2v) - Utvecklande av ungas 26164: verkstadsverksamhet (delvis EU) (Reservation- 26165: sanslag 2år) ............................. 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0 26166: 52 Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille - 26167: Siatsandel tili idrottsutbildningscentrer ......... 15 327 000 15 327 000,00 0,00 0 26168: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26169: sivu 26170: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 42 26171: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 26172: Budget Bokslut Bokslut - Budget 26173: Mom. -Mom. 26174: Suurempi - Högre % 26175: Pienempi- Lägre (-) 26176: 26177: 26178: 30 MM- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNO- 26179: NALA - .. JORD- OCH SISOGSBRUKSMINISTE- 26180: RIETS FORVALTNINGSOMRADE ............... 12 768 261 000 12 697 171 027,21 -71 089 972,79 26181: 26182: 01 MM- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ, MMSEU- 26183: TUELINKEINOPIIRIT JA EU:N RAKENNETUKI - 26184: JORD- OQH SKOGSBRUKSMINISTERIET, LANDS- 26185: BYGDSNARINGSDISTRIKTEN OCH EU:S STRUK- 26186: TURSTÖD ................................. 886 820 000 885 079 776,03 -1 740 223,97 0 26187: 21 Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot 26188: (Siirtomääräraha 2v) - Jord- och skogsbruksmi- 26189: nisteriets omkostnader (Reservationsanslag 2år) . 124 860 000 124 860 000,00 0,00 0 26190: 22 Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen (Siirto- 26191: määräraha 2v) - Utvecklande av data- och sta- 26192: tistiksystem (Reservationsanslag 2år) ......... 14160 000 14160 000,00 0,00 0 26193: 23 Maaseutuelinkeinopiirien toimintamenot (Siirto- 26194: määräraha 2v) - Landsbygdsnäringsdistriktens 26195: omkostnader (Reservationsanslag 2år) ........ 98 400 000 98 400 000,00 0,00 0 26196: 25 Eläinlääkintähuolto (Arviomääräraha) - Veteri- 26197: närvård (Förslagsanslag) ................... 7 300 000 5 559 776,03 -1 740 223,97 24 26198: 61 EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maa- 26199: seudun rakennetoimenpiteisiin (EU) (Siirtomäärä- 26200: raha 3v) - EU:s deRagande i strukturpolitiska 26201: åtgärder inom livsmedelshushållningen och på 26202: landsbygden (EU) (Reservationsanslag 3år) .... 642100 000 642 100 000,00 0,00 0 26203: 26204: 02 MM- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPAL- 26205: VELUKESKUS - JORD- OCH SKOGSBRUKSMI- 26206: NISTERIETS INFORMATIONSTJÄNSTCENTRAL ... 37 760 000 37 760 000,00 0,00 0 26207: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26208: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 37 760 000 37 760 000,00 0,00 0 26209: 26210: 03 MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUN- 26211: TA- LANDSBYGDSNÄRINGARNAS BESVÄRS- 26212: NÄMND .................................... 2 990 000 2990 000,00 0,00 0 26213: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26214: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 2990 000 2 990 000,00 0,00 0 26215: 26216: 31 MM- JA PUUTARHI\TALQ!JDEN TULOTUKI (OSA 26217: EU}. - .INKOMSTSTOD FOR JORDBRUKET OCH 26218: TRADGARDSODLINGEN (DELVIS EU) ........... 8424500 000 8 429 214 230,50 4 714 230,50 0 26219: 41 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) 26220: (Siirtomääräraha 2v) - Nationellt stöd för jord- 26221: bruket och trädgårdsodlingen (EU) (Reservation- 26222: sanslag 2år) ............................. 3 925 000 000 3 925 000 000,00 0,00 0 26223: 43 EU-tulotuki (EU) (Arviomääräraha) - EU-in- 26224: komststöd (EU) (Förslagsanslag) ............. 1 580 000 000 1 600 247 273,41 20 247 273,41 26225: 44 Satovahinkojen korvaaminen (Siirtomääräraha 26226: 3v) - Ersättning för skördeskador (Reservation- 26227: sanslag 3år) ............................. 50 000 000 50 000 000,00 0,00 0 26228: 45 Maatalouden ympäristötuki (osa EU) (Siirtomäärä- 26229: raha 2v) - Miljöstöd för jordbruket (delvis EU) 26230: (Reservationsanslag 2år) ................... 1 686 000 000 1 686 000 000,00 0,00 0 26231: 46 Luonnonhaittakorvaus (EU) (Arviomääräraha) - 26232: Kompensationsbidrag (EU) (Förslagsanslag) .... 1183 500 000 1 167 966 957,09 -15 533 042,91 26233: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26234: sivu 26235: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 43 26236: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 26237: Budget Bokslut Bokslut - Budget 26238: Mom.- Mom. 26239: Suurempi- Högre % 26240: Pienempi- Lägre (-) 26241: 26242: 26243: 32 MAA- JA PUUTARHATALOUSTUOTIEIDEN MARK- 26244: KINOINTI JA TUOTANNON TASAPAINOTIAMINEN 26245: (OSA EU) - M_ARK~ADSFÖRING AV JORD- 26246: BRUKS- OCH TRADG RDSPRODUKTER OCH BA- 26247: LANSERING AV PRODUKTIONEN (DELVIS EU) ... 942 700 000 926 527 028,70 -16172971,30 2 26248: 41 Maataloustuotannon tasapainottamismenot (Siir- 26249: tomääräraha 3v) - Utgifter för balansering av 26250: jordbruksproduktionen (Reservationsanslag 3år) . 56 000 000 56 000 000,00 0,00 0 26251: 42 Luopumiskorvaukset (Arviomääräraha) - Avträ- 26252: delseersättning (Förslagsanslag) ............. 473 800 000 472 627 028,70 -1172 971,30 0 26253: 47 Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pellonmetsitys- 26254: tuki (osa EU) (Siirtomääräraha 2v) - Avträdel- 26255: sestöd tilllantbruksföretagare och stöd för beskog- 26256: ning av åker (delvis EU) (Reservationsanslag 2år). 377 900 000 377 900 000,00 0,00 0 26257: 48 Hedelmä- ja vihannestuottajien markkinaorgani- 26258: saatioiden tuki (EU) (Siirtomääräraha 3v) - Stöd 26259: tili marknadsföringsorganisationer för frukt- och 26260: grönsaksproducenter (EU) (Reservationsanslag 26261: 3år) .................................... 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0 26262: 60 Siirto interventiorahastoon (EU) - överföring tili 26263: interventionsfonden (EU) ................... 20 000 000 5 000 000,00 -15 000 000,00 75 26264: 26265: 33 MAATILATALOUDEN RAKENTEEN JA MMSEU- 26266: DUN i;,<EHITIÄMINEN (OSA EU) - UTVECKLANDE 26267: AV GARDSBRUKETS STRUKTUR OCH LANDSBYG- 26268: DEN (DELVIS EU) ........................... 538 480 000 500 048 218,33 -38 431 781,67 7 26269: 41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen 26270: korkotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för 26271: byggande av lagerutrymmen för jordbruksproduk- 26272: ter (Förslagsanslag) ....................... 80 000 369,84 -79 630,16 100 26273: 43 Maaseudun kehittäminen (Siirtomääräraha 26274: 3v) - Utvecklande av landsbygden (Reserva- 26275: tionsanslag 3år) .......................... 61 000 000 61 000 000,00 0,00 0 26276: 44 Aluekehitysohjelmien toteuttaminen (EU) (Siirto- 26277: määräraha 3v) - Fullföljande av regionutveck- 26278: lingsprogram (EU) (Reservationsanslag 3år) .... 268 400 000 268 400 000,00 0,00 0 26279: 47 Maatalouden kohdennettujen vakauttamislainojen 26280: korkoavustus (Siirtomääräraha 3v) - Räntestöd 26281: för konsolideringslån som hänför sig tili jordbruket 26282: (Reservationsanslag 3år) ................... 23 000 000 23 000 000,00 0,00 0 26283: 48 Puutarhayritysten korkoavustus (Siirtomääräraha 26284: 2v) - Räntestöd för trädgårdsföretag (Reserva- 26285: tionsanslag 2år) .......................... 16 000 000 16 000 000,00 0,00 0 26286: 49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (Arviomää- 26287: räraha) - Räntestöd för näringsverksamhet på 26288: landsbygden (Förslagsanslag) ............... 170 000 000 131 647 848,49 -38352151,51 23 26289: 26290: 34 MUUT MAATALOUDEN MENOT- ÖVRIGA UT- 26291: GIFTER FÖR JORDBRUKET ................... 131 060 000 123 689 531,85 -7 370 468,15 6 26292: 40 Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen 26293: (Siirtomääräraha 3v) - Statsbidrag för utveck- 26294: lande av landsbygdsnäringarna (Reservationsans- 26295: lag 3år) ................................. 69 400 000 69 400 000,00 0,00 0 26296: 41 Kasvinsuojelun korvaukset (Arviomäärära- 26297: ha) - Ersättningar för växtskydd (Förslagsans- 26298: lag) .................................... 9 460 000 6 654 046,22 -2 805 953,78 30 26299: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26300: sivu 26301: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 44 26302: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 26303: Budget Bokslut Bokslut - Budget 26304: Mom.- Mom. 26305: Suurempi - Högre % 26306: Pienempi- Lägre (-) 26307: 26308: 26309: 42 Hukkakauran torjunnasta aiheutuvat me- 26310: not - Utgifler för bekämpning av flyghavre ___ . 200 000 191 586,00 -8414,00 4 26311: 44 Hevostalouden edistäminen vedonlyönnistä he- 26312: voskilpailuissa kertyvillä varoilla (Arviomäärära- 26313: ha) - Hästskötselns främjande med medel som 26314: inflyter genom vadhållning vid travtävlingar (För- 26315: slagsanslag) ... _...... __ ....... _......... 22 000 000 18 824 099,63 -3 175 900,37 14 26316: 45 Valtionapu 4H-toimintaan - Statsbidrag för 4H- 26317: verksamhet. .. ___ ........................ 25 500 000 25 500 000,00 0,00 0 26318: 47 Kasvinjalostustoiminnan edistäminen (Arviomää- 26319: räraha) - Främjande av växlförädlingsverksam- 26320: heten (Förslagsanslag) ........ _... _... _.... 4500 000 3 119 800,00 -1 380 200,00 31 26321: 26322: 36 KALA-, RIISTA- JA POROTALOUS (OSA EU) -FIS- 26323: KERI-, VILT- OCH RENHUSHÅLLNING (DELVIS EU). 193 466 000 190196 712,37 -3 269 287,63 2 26324: 25 Kalakannan hoitovelvoitteet (Arviomäärära- 26325: ha) - Skyldighet att vårda fiskbeståndet (För- 26326: slagsanslag). __ ...... - .. -- ........ - ...... 6 000 000 6065944,09 65 944,09 26327: 40 Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (Siirto- 26328: määräraha 2v) - Främjande av jaklen och jakl- 26329: vården (Reservationsanslag 2år) ....... _..... 35 309 000 35 309 000,00 0,00 0 26330: 41 Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami- 26331: nen (Arviomääräraha) - Ersättning för hjortdjurs 26332: skadegörelse (Förslagsanslag) __ ... __ .... _... 14 000 000 11 619 583,15 -2380416,85 17 26333: 42 Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaami- 26334: nen - Ersättning för rovdjurs skadegörelse .... 9 000 000 8 989 648,80 -10351,20 0 26335: 43 Porotalouden edistäminen (Siirtomääräraha 26336: 2v) - Främjande av renskötseln (Reservation- 26337: sanslag 2år) . _..... ___ .. _.... _.... __ . _.. _ 9 500 000 9 500 000,00 0,00 0 26338: 44 Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastus- 26339: maksut (Arviomääräraha) - Avgifler för tillstånd 26340: tili fiske i Tana älv (Förslagsanslag). _. __ .. _. _. 2 200 000 1 255 536,33 -944463,67 43 26341: 45 Kalatalouden edistäminen (Siirtomääräraha 26342: 2v) - Främjande av fiskerihushållningen (Reser- 26343: vationsanslag 2år) . __ ........ _........... _ 43 257 000 43 257 000,00 0,00 0 26344: 46 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakenne- 26345: politiikan edistäminen (osa EU) (Siirtomääräraha 26346: 3v) - Främjande av marknadsföringen och 26347: struklurpolitiken inom fiskerinäringen (delvis EU) 26348: (Reservationsanslag 3år) .. _. _. ___ . _.. __ . _.. 69 700000 69 700 000,00 0,00 0 26349: 77 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushank- 26350: keet (Siirtomääräraha 3v) - Fiskeriekonomiska 26351: byggnads- och iståndsättningsprojekl (Reserva- 26352: tionsanslag 3år) ... __ ... _... __ .. __ ..... _.. 4500 000 4500 000,00 0,00 0 26353: 26354: 38 RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOS - 26355: VILT- OCH FISKERIFORSKNINGSINSTITUTET __ .. 85 127 000 85 127 000,00 0,00 0 26356: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26357: nader (Reservationsanslag 2år) . __ .. _... ___ . _ 75 227000 75 227 000,00 0,00 0 26358: 24 Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (Siirtomää- 26359: räraha 3v) - Kontraklsodling av värdefisk (Re- 26360: servationsanslag 3år) ........ _... _..... _... 7 200 000 7 200 000,00 0,00 0 26361: 74 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt (Siirtomäärära- 26362: ha 3v) - Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal- 26363: ter (Reservationsanslag 3år) .. __ ........... _ 2 700 000 2 700 000,00 0,00 0 26364: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26365: sivu 26366: 30PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 45 26367: luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 26368: Budget Bokslut Bokslut - Budget 26369: Mom.-Mom. 26370: Suurempi - Högre % 26371: Pienempi - lägre (-) 26372: 26373: 26374: 65 GEODEETIINEN LAITOS - GEODETISKA INSTI- 26375: TUTET ................................... . 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0 26376: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26377: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0 26378: 26379: 70 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS- LANT- 26380: BRUKETS FORSKNINGSCENTRAL ............ . 144 750000 144 750 000,00 0,00 0 26381: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26382: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 142 000 000 142 000 000,00 0,00 0 26383: 22 Torjunta-ainetarkastukset (Arviomääräraha) - 26384: Kantroll av bekämpningsmedel (Förslagsanslag). 2 050 000 2 050 000,00 0,00 0 26385: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 26386: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 600 000 600 000,00 0,00 0 26387: 77 Maa- ja vesirakennustyöt (Siirtomääräraha 26388: 3v) - Jord- och vattenbyggnadsarbeten (Reser- 26389: vationsanslag 3år) ....................... . 100 000 100 000,00 0,00 0 26390: 26391: 72 MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAI- 26392: TOS - LANTBRUKSEKONOMISKA FORSKNINGS- 26393: ANSTALTEN ............................... . 11 940 000 11 940 000,00 0,00 0 26394: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26395: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 11 940 000 11 940 000,00 0,00 0 26396: 26397: 76 METSÄNTUTKIMUSLAITOS - SKOGSFORSK- 26398: NINGSINSTITUTET ......................... . 172 450 000 172 450 000,00 0,00 0 26399: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26400: nader (Reservationsanslag 2år) : ............ . 169 300 000 169 300 000,00 0,00 0 26401: 74 Talonrakennukset (Siirtomääräraha 3v) - Hus- 26402: byggen (Reservationsanslag 3år) ............ . 2 500 000 2 500 000,00 0,00 0 26403: 77 Metsien perusparannukset (Siirtomääräraha 26404: 3v) - Grundlig förbättring av skog (Reservation- 26405: sanslag 3år) ............................ . 650 000 650 000,00 0,00 0 26406: 26407: 83 KASVINTUOTANNON TARKASTUSKESKUS- 26408: KONTROLLCENTRALEN FÖR VÄXTPRODUKTION. 44611000 44 610 999,44 -,56 0 26409: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26410: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 44 611 000 44 610 999,44 -,56 0 26411: 26412: 84 ELÄINLÄÄKINTÄ- Jt. ELINTt.RVIKELAI- 26413: TOS- ANSTALTEN FOR VETERINARMEDICIN 26414: OCH LIVSMEDEL. .......................... . 105 371 000 102 231 424,68 -3 139 575,32 3 26415: 21 Toimintamenot (hyötyeläinten sairauksien ja kuo- 26416: linsyyn tutkimuksen ja seurannan sekä maksullis- 26417: ten terveystarkkailuohjelmien maksullista toimin- 26418: taa koskevien hintojen alentamiseen enintään 800 26419: 000) (Siirtomääräraha 2 v) - Omkostnader (Re- 26420: servationsanslag 2år) ..................... . 65 167 000 65 167 000,00 0,00 0 26421: 22 Lihantarkastustoiminnan toimintamenot (Siirto- 26422: määräraha 2v) - Omkostnader för köttbesikt- 26423: ningsverksamheten (Reservationsanslag 2år) ... 20 704 000 20 704 000,00 0,00 0 26424: 28 Rokotteet ja seerumi! (Arviomääräraha) - Vac- 26425: cin och serum (Förslagsanslag) ............. . 19 500 000 16 360 424,68 -3 139 575,32 16 26426: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26427: sivu 26428: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 46 26429: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 26430: Budget Bokslut Bokslut- Budget 26431: Mom.- Mom. 26432: Suurempi - Högre % 26433: Pienempi - Lägre (-) 26434: 26435: 26436: 85 VESIVAROJEN KÄYTIÖ JA HOITO- NYTIJAN- 26437: DE OCH VÅRD AV VATIENTILLGÅNGARNA ...... 140 000 000 134 876 381,12 -5 123 618,88 4 26438: 22 Vesivarojen käytön ja hoidon menot (Siirtomäärä- 26439: raha 2v) - Utgifter för nyttjande och vård av 26440: vattentillgångarna (Reservationsanslag 2år) ..... 28 000 000 27 999 788,97 -211,03 0 26441: 30 Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki (Ar- 26442: viomääräraha) - Räntestöd för byggande av 26443: vatten- och avloppsanläggningar (Förslagsans- 26444: lag) .................................... 21 000 000 17 060 924,92 -3 939 075,08 19 26445: 31 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 26446: (Siirtomääräraha 3v) - Understöd för samhälle- 26447: nas vatten- och avloppsåtgärder (Reservation- 26448: sanslag 3år) ............................. 17 000 000 17 000 000,00 0,00 0 26449: 43 Eräät valtion maksettavaksi määrätyt korvaukset 26450: (Arviomääräraha) - Vissa ersättningar som sta- 26451: ten åläggs att belala (Förslagsanslag) ......... 2 500 000 1 315 667,23 -1 184 332,77 47 26452: 77 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (Siirtomääräraha 26453: 3v) - Vattendrags- samt vatten- och avloppsar- 26454: beten (Reservationsanslag 3år) .............. 71 500 000 71 500 000,00 0,00 0 26455: 26456: 86 METSÄTALOUS (OSA EU) - SKOGSBRUK (DEL- 26457: VIS EU) .................................... 561 796 000 561 383 383,23 -412616,77 0 26458: 24 Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset palvelut ja 26459: yleinen uittoväylätuki (Siirtomääräraha 26460: 3v) - Vissa samhälleliga serviceuppgifter och 26461: stöd för allmänna flottsledsarbeten (Reservation- 26462: sanslag 3år) ............................. 35 000 000 35 000 000,00 0,00 0 26463: 25 Metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto (Siirtomää- 26464: räraha 3v) - Skogsträdsförädling och fröförsörj- 26465: ning (Reservationsanslag 3år) ............... 30 000 000 29 987 383,23 -12616,77 0 26466: 42 Valtionapu metsätalouden edistämis- ja vaivan- 26467: taorganisaatioille - Statsbidrag tili organisatio- 26468: ner för främjande och övervakning av skogsbruk . 191 616 000 191 616 000,00 0,00 0 26469: 43 Eräät korvaukset (Arviomääräraha) - Vissa er- 26470: sättningar (Förslagsanslag) ................. 1 600 000 1 200 000,00 -400 000,00 25 26471: 44 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 26472: (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Stöd för tryg- 26473: gande av virkesproduktionens uthållighet (delvis 26474: EU) (Reservationsanslag 3år) ................ 243 780 000 243 780 000,00 0,00 0 26475: 45 Metsäluonnon hoidon edistäminen (Siirtomäärära- 26476: ha 3v) - Främjande av vården av skogsnatur 26477: (Reservationsanslag 3år) ................... 15 000 000 15 000 000,00 0,00 0 26478: 50 Eräät metsätalouden valtionavut - Vissa stats- 26479: bidrag för skogsbruket ..................... 14 800 000 14 800 000,00 0,00 0 26480: 61 Hyrynsalmen työpaikkamenetysten korvaustoi- 26481: menpiteet (Siirtomääräraha 3v) - !tgärder för er- 26482: sättande av förlorade arbetsplatser i Hyrynsalmi 26483: (Reservationsanslag 3år) ................... 10 000 000 10 000 000,00 0,00 0 26484: 83 Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 26485: (Siirtomääräraha 3v) - Lån för tryggande av vir- 26486: kesproduktionens uthållighet (Reservationsanslag 26487: 3år) .................................... 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0 26488: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26489: sivu 26490: 30 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 47 26491: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 26492: Budget Bokslut Bokslut- Budget 26493: Mom.- Mom. 26494: Suurempi- Högre % 26495: Pienempi- Lägre (-) 26496: 26497: 26498: 87 MAANMITIAUSLAITOS- LANTMÄTERIVERKET. 245 000 000 244 527 567,56 -472432,44 0 26499: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26500: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 230 000 000 230 000 000,00 0,00 0 26501: 80 Kiinteistötoimitusten tukemisesta aiheutuvat me- 26502: not (Arviomääräraha) - Utgifter för understöd- 26503: jande av fastighetsförrättningar (Förslagsanslag) . 15 000 000 14 527 567,56 -472 432,44 3 26504: 26505: 97 KASVINJALOSTUSLAITOS - VÄXTFÖRÄDLINGS- 26506: ANSTALTEN ................................ 11 792 000 11 792 000,00 0,00 0 26507: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26508: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 9 792 000 9 792 000,00 0,00 0 26509: 70 Kaluston hankinta (Siirtomääräraha 2v) - Ans- 26510: kaffning av inventarier (Reservationsanslag 2år) . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 26511: 26512: 98 SIEMENPERUNAKESKUS - CENTRALEN FÖR 26513: UTSÄDESPOTATIS .......................... 848 000 848000,00 0,00 0 26514: 23 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26515: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 248 000 248 000,00 0,00 0 26516: 87 Siemenperunakeskuksen maanhankintamenot 26517: (Siirtomääräraha 2v) - Centralens för utsädes- 26518: potatis utgifter för markförvärv (Reservationsans- 26519: lag 2år) ................................. 600 000 600 000,00 0,00 0 26520: 26521: 99 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLIN- 26522: NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER 26523: INOM JORD- OCH ~KOGSBRUKSMINISTERIETS 26524: FÖRVALTNINGSOMR DE ..................... 71 800 000 72128 773,40 328 773,40 0 26525: 25 Kansainvälinen yhteistyö (Siirtomääräraha 26526: 2v) - lnternationellt samarbete (Reservation- 26527: sanslag 2år) ............................. 24 000 000 24 000 000,00 0,00 0 26528: 27 Yhteistutkimukset (osa EU) (Siirtomääräraha 26529: 3v) - Samarbetsforskning (delvis EU) (Reserva- 26530: tionsanslag 3år) .......................... 31 200 000 31 200 000,00 0,00 0 26531: 48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen 26532: korvaaminen (Siirtomääräraha 2v) - Ersättande 26533: av skador som förorsakats av excTrtionella över- 26534: svämningar (Reservationsanslag 2 r) ......... 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 26535: 66 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut (Arvio- 26536: määräraha) - Medlemsavgifter tili internationel- 26537: Ia organisationer (Förslagsanslag) ............ 11 600 000 11 928 773,40 328 773,40 3 26538: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26539: sivu 26540: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 48 26541: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 26542: Budget Bokslut Bokslut - Budget 26543: Mom. -Mom. 26544: Suurempi - Högre 26545: % 26546: Pienempi- Lägre (-) 26547: 26548: 26549: 31 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA - TRA- 26550: FIKMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... 8 241 097 000 8 253 481 803,52 12 384 803,52 0 26551: 26552: 01 LIIKENNEMINISTERIÖ - TRAFIKMINISTERIET ... 61 356 000 61 356 000,00 0,00 0 26553: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26554: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 61 356 000 61 356 000,00 0,00 0 26555: 26556: 24 TIELAITOS- VÄGVERKET ................... 4 265 340 000 4 296 445 945,52 31105 945,52 26557: 21 Yleisten teiden perustienpito (osa EU) (Siirtomää- 26558: räraha 2v) - Basväghållning av allmänna vägar 26559: (delvis EU) (Reservationsanslag 2år) .......... 3 103 840 000 3 103 837 408,28 -2591,72 0 26560: 77 Tieverkon kehittäminen (osa EU) (Siirtomääräraha 26561: 2v) - Utvecklande av vägnätet (delvis EU) (Re- 26562: servationsanslag 2år) ...................... 942 500 000 942 500 000,00 0,00 0 26563: 78 Ulkopuolisille tehtävät tietyöt (Arviomäärära- 26564: ha) - Vägarbeten som utförs åt utomstående 26565: (Förslagsanslag) .......................... 67 000 000 84123 581,02 17 123 581,02 26 26566: 79 Järvenpää-Lahti moottoritien rakentaminen ja kun- 26567: nossap~o (Siirtomääräraha 2v) - Byggande och 26568: underhåll av en motorväg mellan Träskända och 26569: Lahtis (Reservationsanslag 2år) .............. 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 26570: 87 Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korva- 26571: ukset (Arviomääräraha) - Anskaffningar av jor- 26572: dområden samt ersättningar enligt lagen om all- 26573: männa vägar (Förslagsanslag) ............... 150 000 000 163 984 956,22 13 984 956,22 9 26574: 26575: 30 MERENKULKULAITOS - SJÖFARTSVERKET .... 922 600 000 922 501 328,47 -98 671,53 0 26576: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 26577: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservation- 26578: sanslag 2år) ............................. 512 000000 512 000 000,00 0,00 0 26579: 22 Saimaan kanavan hoitokunta (Arviomäärära- 26580: ha) - Förvaltningsnämnden lör Saima kana! 26581: (Förslagsanslag) .......................... 1 200 000 1101 328,47 -98671,53 8 26582: 70 Kaluston hankinta (osa EU) (Siirtomääräraha 26583: 3v) - Anskaffning av materiel (delvis EU) (Re- 26584: servationsanslag 3år) ...................... 325 000 000 325 000 000,00 0,00 0 26585: 77 Väylätyöt (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Far- 26586: ledsarbeten (delvis EU) (Reservationsanslag 3år). 84 000 000 84 000 000,00 0,00 0 26587: 87 Maa- ja vesialueiden hankinta (Siirtomääräraha 26588: 3v) - Anskallning av mark- och vattenområden 26589: (Reservationsanslag 3år) ................... 400 000 400 000,00 0,00 0 26590: 26591: 31 MERENTUTKIMUSLAITOS - HAVSFORSKNINGS- 26592: INSTITUTET ................................ 38 350 000 36 898 720,18 -1 451 279,82 4 26593: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26594: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 35 350 000 35 350 000,00 0,00 0 26595: 28 Maksullinen palvelutoiminta (Arviomäärära- 26596: ha) - Avgiftsbelagd service (Förslagsanslag) .. 3 000 000 1 548 720,18 -1 451 279,82 48 26597: 26598: 32 MERENKULUN JA MUUN VESILIIKENTEEN EDIS- 26599: TÄMINEN- FRÄMJANDE AV SJÖFARTEN OCH 26600: ANNAN SJÖTRAFIK .......................... 169 201 000 158 559 522,71 -10641477,29 6 26601: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26602: sivu 26603: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 49 26604: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 26605: Budget Bokslut Bokslut - Budget 26606: Mom. -Mom. 26607: Suurempi - Högre % 26608: Pienempi- Lägre (-) 26609: 26610: 26611: 31 Kauppa- ja teollisuussatamien rakentamisen kor- 26612: kotuki (Arviomääräraha) - Räntestöd för byg- 26613: gande av handels- och industrihamnar (Förslag- 26614: sanslag) ............................... . 866 000 921 266,23 55 266,23 6 26615: 40 Lastialusten hankintojen tukeminen (Arviomäärä- 26616: raha) - Stödjande av anskaffningar av lastfartyg 26617: (Förslagsanslag) ......................... . 47 500 000 35 122 857,63 -12 377142,37 26 26618: 41 Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkit- 26619: tyjen alusten kilpailuedellytysten turvaaminen (Ar- 26620: viomääräraha) - Tryggande av konkurrensförut- 26621: sättningarna för fartyg som är upptagna i lörteck- 26622: ningen över handelsfartyg i utrikesfart (Förslag- 26623: sanslag) ............................... . 115 000 000 116 752 336,00 1 752 336,00 2 26624: 44 Saaristoliikenteen avustaminen - Understöd- 26625: jande av skärgårdstrafik . . . . . .............. . 800 000 733 762,30 -66 237,70 8 26626: 45 Saaristoliikenteen korkotuki (Arviomääräraha) - 26627: Räntestöd tili skärgårdstrafik (Förslagsanslag) ... 25000 19 300,55 -5699,45 23 26628: 50 Lästimaksuista suoritettavat avustukset (Arvio- 26629: määräraha) - Statsunderstöd ur lästavgifterna 26630: (Förslagsanslag) ......................... . 5 010 000 5 010 000,00 0,00 0 26631: 26632: 41 AJONEUVOHALLINTOKESKUS - FORDONS- 26633: FÖRVALTNINGSCENTRALEN ................. . 2 000 000 717710,63 -1 282 289,37 64 26634: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26635: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 2 000000 717 710,63 -1 282 289,37 64 26636: 26637: 50 ILMATIETEEN LAITOS- METEOROLOGISKA IN- 26638: STITUTET................................. . 133 000 000 133 000 000,00 0,00 0 26639: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26640: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 133 000 000 133 000 000,00 0,00 0 26641: 26642: 55 VIESTINNÄN KORVAUKSET JA AVUSTUK- 26643: SET- ERSÄTTNINGAR OCH UNDERSTÖD FÖR 26644: KOMMUNIKATION .......................... . 80 000 000 80 000 000,00 0,00 0 26645: 41 Sanomalehdistön tuki - Understödjande av tid- 26646: ningspressen ........................... . 75 000 000 75 000 000,00 0,00 0 26647: 61 Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä aiheutuvat 26648: menot (Siirtomääräraha 3v) - Utgifter för kom- 26649: munikationsarrangemang för undantagsförhållan- 26650: den (Reservationsanslag 3år) ............... . 5 000000 5 000 000,00 0,00 0 26651: 26652: 57 HENKILÖLIIKENNEPALVELUJEN OSTO JA JULKI- 26653: SEN LIIKENTEEN KEHITIÄMINEN - KÖP AV 26654: PERSONTRAFIKTJÄNSTER OCH UTVECKLANDE 26655: AV DEN OFFENTLIGA TRAFIKEN .............. . 496 600 000 496 599 421,81 -578,19 0 26656: 34 VaHionapu pääkaupunkiseudun metrojärjestelmän 26657: suunnitteluun ja rakentamiseen (Siirtomääräraha 26658: 3v) - Statsbidrag för planering och byggande av 26659: metrosystemet i huvudstadsregionen (Reserva- 26660: tionsanslag 3år) ......................... . 29 000 000 29 000 000,00 0,00 0 26661: 61 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen 26662: (Siirtomääräraha 3v) - Köp och utvecklande av 26663: kollektivtrafiktjänster (Reservationsanslag 3år) ... 467 600 000 467 599 421,81 -578,19 0 26664: 26665: 58 RADANPITO- BANHÅLLNING ............... . 1 937 000 000 1 931 753 154,20 -5 246 845,80 0 26666: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26667: sivu 26668: 31 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 50 26669: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 26670: Budget Bokslut Bokslut - Budget 26671: Mom.-Mom. 26672: Suurempi - Högre % 26673: Pienempi- Lägre (-) 26674: 26675: 26676: 21 Ratahallintokeskus ja perusradanpito (osa EU) 26677: (Siirtomääräraha 2v) - Banförvaltningscentra- 26678: Ien och basbanhållningen (delvis EU) (Reserva- 26679: tionsanslag 2år) .......................... 1 628 000 000 1 628 000 000,00 0,00 0 26680: 77 Rataverkon kehittäminen (Siirtomääräraha 26681: 2v) - Utvecklande av bannätet (Reservation- 26682: sanslag 2år) ............................. 218 000 000 218 000 000,00 0,00 0 26683: 78 Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan rakentami- 26684: nen (Siirtomääräraha 3v) - Byggnade av stads- 26685: banan Helsingfors-Aiberga (Reservationsanslag 26686: 3år) .................................... 85 000 000 85 000 000,00 0,00 0 26687: 87 Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 26688: (Arviomääräraha) - Anskaffning av jordområ- 26689: den för bannätet och ersättningar (Förslagsans- 26690: lag) .................................... 6 000 000 753 154,20 -5 246 845,80 87 26691: 26692: 93 ILMALIIKENTEEN VALTIONAVUT- STATSBI- 26693: DRAG TILL LUFTIRAFIKEN ................... 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0 26694: 41 VaKionapu eräiden lentopaikkojen rakentamiseen 26695: ja ylläpitoon - Statsunderstöd för byggande och 26696: underhåll av vissa flygplatser ................ 11 000 000 11 000 000,00 0,00 0 26697: 26698: 99 LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT 26699: MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER INOM TRAFIKMI- 26700: NISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE .......... 124650 000 124 650 000,00 0,00 0 26701: 22 Tutkimus ja kehittäminen (Siirtomääräraha 26702: 3v) - Forskning och utveckling (Reservation- 26703: sanslag 3år) ............................. 46 000 000 46 000 000,00 0,00 0 26704: 40 Eräät valtionavut - Vissa statsunderstöd ...... 4 650 000 4 650 000,00 0,00 0 26705: 42 Korvaus koulutuksesta - Ersättning lör utbild- 26706: ning ................................... 23 000 000 23 000 000,00 0,00 0 26707: 45 Itä- ja Keski-Euroopan liikennealan avul!~aminen 26708: (Siirtomääräraha 3v) - Understöd tili Ost- och 26709: Centraleuropas trafikbransch (Reservationsanslag 26710: 3år) .................................... 4 000 000 4000000,00 0,00 0 26711: 50 Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja 26712: parantamiseen (Siirtomääräraha 3v) - Statsun- 26713: derstöd för underhåll av färjor och broar vid privata 26714: vägar (Reservationsanslag 3år) .............. 30 000 000 30 000 000,00 0,00 0 26715: 77 Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnittelu 26716: (Siirtomääräraha 3v) - Planering av trafikleder 26717: tili Nordsjö hamn (Reservationsanslag 3år) ..... 12 500 000 12 500 000,00 0,00 0 26718: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 2v) - Aktie- 26719: förvärv (Reservationsanslag 2år) ............. 4500 000 4 500 000,00 0,00 0 26720: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26721: sivu 26722: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 51 26723: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 26724: Budget Bokslut Bokslut - Budget 26725: Mom. -Mom. 26726: Suurempi- Högre % 26727: Pienempi- Lägre (-) 26728: 26729: 26730: 32 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLIN- 26731: NONALA - HANDELS- OCH INDUSTRIMINISTE- 26732: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ............... 4 939 745 000 4 566 797 540,36 -372 947 459,64 8 26733: 26734: 01 KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖ - HAN- 26735: DELS- OCH INDUSTRIMINISTERIET ............ 256 415 000 245194 979,10 -11220020,90 4 26736: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26737: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 113 600 000 113 600 000,00 0,00 0 26738: 22 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja selvitys- 26739: toiminta (Siirtomääräraha 3v) - Tili näringspoli- 26740: tiken ansluten forsknings- och utredningsverksam- 26741: hei (Reservationsanslag 3år) ................ 20 000 000 20 000 000,00 0,00 0 26742: 66 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoi- 26743: tusosuudet (Arviomääräraha) - Medlemsavgif- 26744: ter och tinansiella bidrag tili internationella organi- 26745: sationer (Förslagsanslag) ................... 55 315 000 44 549 120,21 -10 765 879,79 19 26746: 92 Korvaus valtion ydinjätehuoltorahastolle (Arvio- 26747: määräraha) - Ersättning tili statens kärnavfalls- 26748: hanteringsfond (Förslagsanslag) .............. 67 500 000 67 045 858,89 -454141,11 26749: 26750: 02 KTM YRITYSPALVELUN PIIRITOIMISTOT- DIST- 26751: RIKTSBYRÅERNA FÖR HIM-FÖRETAGSTJÄNST .. 31 200 000 31 200 000,00 0,00 0 26752: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 26753: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservation- 26754: sanslag 2år) ............................. 31 200 000 31 200 000,00 0,00 0 26755: 26756: 03 TYÖVOIMA- JA ELINKEINOKESKUKSET - AR- 26757: BETSKRAFTS- OCH NÄRINGSCENTRALER ...... 63 565 000 39 337 443,58 -24 227 556,42 38 26758: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26759: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 38 565 000 38 565 000,00 0,00 0 26760: 61 Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien tuke- 26761: minen (Arviomääräraha) - Stödjande av hushål- 26762: lens möjligheter att ordna arbete (Förslagsanslag). 25 000 000 772 443,58 -24 227 556,42 97 26763: 26764: 27 KULUnAJAVIRASTO- KONSUMENTVERKET .. 29 400 000 29 400 000,00 0,00 0 26765: 21 Toimintamenot (maksullisen toiminnan hintojen 26766: alentaminen enintään 1 100 000) (Siirtomääräraha 26767: 2v) - Omkostnader (Reservationsanslag 2år) .. 25 400 000 25 400 000,00 0,00 0 26768: 50 Valtionavustus kuluttajajärjestöille - Statsun- 26769: derstöd för konsumentorganisationer .......... 4 000 000 4 000 000,00 0,00 0 26770: 26771: 28 KULUTIAJAVAPTUSLAUTAKUNTA- KONSU- 26772: MENTKLAGONAMNDEN ...................... 5 745 000 5 745 000,00 0,00 0 26773: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26774: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 5 745 000 5 745 000,00 0,00 0 26775: 26776: 29 KILPAILUVIRASTO - KONKURRENSVERKET.... 16 600 000 16 600 000,00 0,00 0 26777: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26778: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 16 600 000 16 600 000,00 0,00 0 26779: 26780: 30 ELINTARVIKEVIRASTO - LIVSMEDELSVERKET . 10 200 000 10 200 000,00 0,00 0 26781: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26782: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 10 200 000 10 200 000,00 0,00 0 26783: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26784: sivu 26785: 32PI.-Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 52 26786: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 26787: Budget Bokslut Bokslut- Budget 26788: Mom. -Mom. 26789: Suurempi - Högre % 26790: Pienempi- Lägre (-) 26791: 26792: 26793: 31 KULUnAJA-ASIAMIEHEN TOIMISTO- KONSU- 26794: MENTOMBUDSMANNENS BYRÅ .............. . 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0 26795: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26796: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . . . .. 7 000 000 7 000 000,00 0,00 0 26797: 26798: 32 PATENnl- JA REKISTERIHALLITUS - PATENT- 26799: OCH REGISTERSTYRELSEN ................. . 6 200 000 6 200 000,00 0,00 0 26800: 22 Yhdistysrekisterin toimintamenot (Siirtomääräraha 26801: 2v) - Föreningsregistrets omkostnader (Reser- 26802: vationsanslag 2år) ....................... . 6 200 000 6 200 000,00 0,00 0 26803: 26804: 33 KULUnAJATUTKIMUSKESKUS- KONSUMENT- 26805: FORSKNINGSCENTRALEN ................... . 10 200 000 10 200 000,00 0,00 0 26806: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26807: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 10 200 000 10 200 000,00 0,00 0 26808: 26809: 38 MlnATEKNIIKAN KESKUS- MÄnEKNIKCENT- 26810: RALEN ................................... . 19 400 000 19 400 000,00 0,00 0 26811: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26812: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 8 800 000 8800 000,00 0,00 0 26813: 23 Kansallisen mittanormaalijärjestelmän kehittämi- 26814: nen ja EU:n standardit, mittaukset ja testausohjel- 26815: ma (Siirtomääräraha 3v) - Utvecklande av ett 26816: nationellt mätnormalsystem samt EU:s standar- 26817: der, mätningar och provningsprogram (Reserva- 26818: tionsanslag 3år) ......................... . 10 600 000 10 600 000,00 0,00 0 26819: 26820: 40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS - GEOLOGIS- 26821: KA FORSKNINGSCENTRALEN ................ . 202 200 000 202 200 000,00 0,00 0 26822: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26823: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 202 200 000 202 200 000,00 0,00 0 26824: 26825: 41 TURVATEKNIIKAN KESKUS - SÄKERHETSTEK- 26826: NIKCENTRALEN ........................... . 62300 000 62 300 000,00 0,00 0 26827: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26828: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 62 300 000 62 300 000,00 0,00 0 26829: 26830: 42 VALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUS - 26831: STATENS TEKNISKA FORSKNINGSCENTRAL .... 323 000 000 323 000 000,00 0,00 0 26832: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26833: nader (Reservationsanslag 2år) . . . . . . . . . . .... 323 000 000 323 000 000,00 0,00 0 26834: 26835: 44 TEKNOLOGIAN KEHinÄMISKESKUS - TEKNO- 26836: LOGISKA UTVECKLINGSCENTRALEN .......... . 1 717 900 000 1 595 468 260,35 -122 431 739,65 7 26837: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26838: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 110900000 11 0 900 000,00 0,00 0 26839: 23 Soveltava tekninen tutkimus (osa EU) (Arviomää- 26840: räraha) - Tillämpad teknisk forskning (delvis 26841: EU) (Förslagsanslag) ..................... . 572 000 000 585 894 540,13 13 894 540,13 2 26842: 40 Tuotekehitysavustukset (osa EU) (Arviomäärära- 26843: ha) - Produktutvecklingsbidrag (delvis EU) 26844: (Förslagsanslag) ......................... . 782 000 000 647129 370,22 -134 870 629,78 17 26845: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26846: sivu 26847: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 53 26848: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 26849: Budget Bokslut Bokslut- Budget 26850: Mom.-Mom. 26851: Suurempi - Högre % 26852: Pienempi- Lägre (-) 26853: 26854: 26855: 83 Tuotekeh~yslainat (osa EU) (Arviomäärära- 26856: ha) - Produktutvecklingslån (delvis EU) (För- 26857: slagsanslag) ............................. 203 000 000 201 544 350,00 -1 455 650,00 26858: 85 Pääomaehtoinen tuotekehityslaina (Siirtomäärära- 26859: ha 3v) - Produktutvecklingslån i form av eget 26860: kapital (Reservationsanslag 3år) ............. 50 000 000 50 000 000,00 0,00 0 26861: 26862: 49 KERA OY - KERA AB ....................... 336 000 000 335 325 157,21 -674842,79 0 26863: 42 Korkotuki Kera Oy:lle (Arviomääräraha) - Rän- 26864: testöd tili Kera Ab (Förslagsanslag) ........... 238 000 000 237 325 157,21 -674842,79 0 26865: 43 Luotto- ja kurssitappioiden korvaaminen (Arvio- 26866: määräraha) - Ersättande av kredit- och kursför- 26867: luster (Förslagsanslag) ..................... 98 000 000 98 000 000,00 0,00 0 26868: 26869: 50 TEOLLISUUDEN EDISTÄMINEN - INDUSTRINS 26870: FRÄMJANDE ............................... 651 190 000 650 170 000,00 -1 020 000,00 0 26871: 24 Teollisuuden edistämistä palveleva tutkimus- ja 26872: kehitystyö (Siirtomääräraha 3v) - Forsknings- 26873: och utvecklingsarbete som främjar industrin (Re- 26874: servationsanslag 3år) ...................... 42110000 42 11 0 000,00 0,00 0 26875: 41 Avustukset teollisuuden edistämiseen ja alan yh- 26876: teisöille (Siirtomääräraha 3v) - Understöd tili 26877: främjande av industrin och tili samfund i branschen 26878: (Reservationsanslag 3år) ................... 33 000 000 33 000 000,00 0,00 0 26879: 42 Tuki elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuo- 26880: tantorakenteen sopeuttamiseen (EU) (Siirtomää- 26881: räraha 3v) - Stöd tilllivsmedelsindustrins inves- 26882: teringar och anpassning av dess produktionsstruk- 26883: tur (EU) (Reservationsanslag 3år) ............ 100 000 000 100 000 000,00 0,00 0 26884: 46 Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten 26885: turvaamiseksi (Siirtomääräraha 3v) - Understöd 26886: för tryggande av varvsindustrins konkurrensförut- 26887: sättningar (Reservationsanslag 3år) ........... 170 000 000 170 000 000,00 0,00 0 26888: 60 Siirrot valtiontakuurahastoon.. ja vientitakuukorva- 26889: ukset (Arviomääräraha) - Overföringar tili stats- 26890: garantifonden och exportgarantiersättningar (För- 26891: slagsanslag) ............................. 1 000 000 0,00 -1 000 000,00 100 26892: 88 Osakehankinnat (Siirtomääräraha 3v) - Aktie- 26893: förvärv (Reservationsanslag 3år) ............. 100 000 000 100 000 000,00 0,00 0 26894: 89 Sijoitukset valtion pääomasijoitusyhtiöön (Siirto- 26895: määräraha 3v) - lnvesteringar i statens kapita- 26896: linvesteringsbolag (Reservationsanslag 3år) ..... 205 000 000 205 000 000,00 0,00 0 26897: 95 Maanomistajien osuus puolustusmaksuista (Arvio- 26898: määräraha) - Jordägarnas andel av försvarsav- 26899: gifter (Förslagsanslag) ..................... 80000 60000,00 -20 000,00 25 26900: 26901: 51 YRITYSTOIMINNAN INVESTOINTI- JA KEHITTÄ- 26902: MISHANKKEIDEN TUKEMINEN - STÖDJANDE 26903: AV INVESTERINGS- OCH UTVECKLINGSPROJEKT 26904: INOM FÖRETAGSVERKSAMHETEN ............. 479 000 000 368 708 993,18 -110291006,82 23 26905: 48 Alueellinen kuljetustuki (Arviomääräraha) - Re- 26906: gionalt transportstöd (Förslagsanslag) ......... 24 000 000 21 731 886,00 -2 268114,00 9 26907: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26908: sivu 26909: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 54 26910: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 26911: Budget Bokslut Bokslut - Budget 26912: Mom. -Mom. 26913: Suurempi - Högre % 26914: Pienempi- Lägre (-) 26915: 26916: 26917: 49 Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tu- 26918: keminen (osa EU) (Arviomääräraha) - Stödjan- 26919: de av företagens investerings- och utvecklingsp- 26920: rojekt (delvis EU) (Förslagsanslag) ............ 415 000 000 305 794 972,00 -1 09 205 028,00 26 26921: 50 Korkotuki pk-yritysten investointeihin (Arviomäärä- 26922: raha) - Räntestöd för små och medelstora före- 26923: tags investeringar (Förslagsanslag) ........... 40 000 000 41182135,18 1182135,18 3 26924: 26925: 52 26926: ~~~~Ä~~~~E~KI3~~~J~J~~sr~IM~w..AN0~~ 26927: MEDELSTORA FÖRETAGS VERKSAMHET ....... 78 500 000 78 500 000,00 0,00 0 26928: 24 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuurille yrityksil- 26929: Ie (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Utvecklings- 26930: service för små och medelstora företag (delvis EU) 26931: (Reservationsanslag 3år) ................... 59 500 000 59 500 000,00 0,00 0 26932: 40 Valtionavustus pk-yritysten kehittämispalvelutoi- 26933: miniaan ja alan yhteisöille (osa EU) (Siirtomäärä- 26934: raha 3v) - Statsunderstöd för utvecklingsservi- 26935: ce för små och medelstora företag och samfund i 26936: branschen (delvis EU) (Reservationsanslag 3år) . 19 000 000 19 000 000,00 0,00 0 26937: 26938: 55 ENERGIATALOUS- ENERGIHUSHÅLLNING .... 158 600 000 120 260 934,15 -38 339 065,85 24 26939: 21 Eräät energiatalouden tutkimus-, suunnittelu- ja 26940: valvontatoiminnan menot (Siirtomääräraha 26941: 3v) - Vissa utgifter för forsknings-, planerings- 26942: och övervakningsverksamhet (Reservationsans- 26943: lag 3år) ................................. 24 000 000 24 000 000,00 0,00 0 26944: 27 Energiansäästön ja energian tehokkaan käytön 26945: edistäminen ja energiatiedotus (Siirtomääräraha 26946: 2v) - Främjande av energisparande och effektiv 26947: användning av energi samt energiinformation (Re- 26948: servationsanslag 2år) ...................... 9 000 000 9 000 000,00 0,00 0 26949: 40 Energiatuki (osa EU) (Arviomääräraha) - Ener- 26950: gistöd (delvis EU) (Förslagsanslag) ........... 120 000 000 82 097 222,79 -37 902 777,21 32 26951: 45 Energiainvestointien korkotuki (Arviomäärära- 26952: ha) - Räntestöd för energiinvesteringar (För- 26953: slagsanslag) ............................. 5 400 000 4 963 711,36 -436288,64 8 26954: 50 Eräät energiataloudelliset avustukset (Siirtomää- 26955: räraha 3v) - Vissa understöd för energihushåll- 26956: ningen (Reservationsanslag 3år) ............. 200 000 200000,00 0,00 0 26957: 26958: 56 SÄHKÖMARKKINAKESKUS - ELMARKNADS- 26959: CENTRALEN ............................... 200 000 -64 722,78 -264 722,78 132 26960: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26961: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 200 000 -64 722,78 -264 722,78 132 26962: 26963: 61 KOTIMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - INRIKES- 26964: HANDELNS FRÄMJANDE ..................... 100 000 103 061,90 3 061,90 3 26965: 40 Korkotuki haja-asutusalueiden vähittäiskaupan in- 26966: vestointeihin (Arviomääräraha) - Räntestöd för 26967: minuthandelns investeringar inom glesbygdsom- 26968: råden (Förslagsanslag) ..................... 100 000 103 061,90 3 061,90 3 26969: 26970: 80 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS - CENTRALEN 26971: FÖR TURISTFRÄMJANDE ..................... 78 730 000 78 730 000,00 0,00 0 26972: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 26973: sivu 26974: 32 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 55 26975: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 26976: Budget Bokslut Bokslut - Budget 26977: Mom. -Mom. 26978: Suurempi - Högre % 26979: Pienempi- Lägre (-) 26980: 26981: 26982: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 26983: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 78 530 000 78 530 000,00 0,00 0 26984: 88 Muut finanssisijoitukset (Siirtomääräraha 26985: 2v) - Andra finansiella investeringar (Reserva- 26986: tionsanslag 2år) .......................... 200 000 200 000,00 0,00 0 26987: 26988: 85 ULKOMAANKAUPAN EDISTÄMINEN - UTRIKES- 26989: HANDELNS FRÄMJANDE ..................... 396 100 000 331 618 433,67 -64 481 566,33 16 26990: 40 Yritysten kansainvälistyminen (osa EU) (Arvio- 26991: määräraha) - Företags internationalisering (del- 26992: vis EU) (Förslagsanslag) ................... 203 000 000 160 255 799,37 -42 744 200,63 21 26993: 41 Avustus ulkomaankauppaa edistäville järjestöille 26994: ja Suomen Ulkomaankauppaliitto ry:lle - Un- 26995: derstöd tili organisationer som främjar utrikeshan- 26996: deln och tili Suomen Ulkomaankauppaliitto - Fin- 26997: lands Utrikeshandelsförbund ry .............. 173100000 164 299 000,00 -8 801 000,00 5 26998: 47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy: IIe (Arviomäärä- 26999: raha) - Räntestöd tili Finlands Exportkredit Ab 27000: (Förslagsanslag) .......................... 15 000 000 7 063 634,30 -7 936 365,70 53 27001: 48 Korkotuki OECD-ehtoisille vientiluotoille (Arvio- 27002: määräraha) - Räntestöd för exportkrediter på 27003: OECD-villkor (Förslagsanslag) ............... 5 000 000 0,00 -5 000 000,00 100 27004: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 27005: sivu 27006: 33 Pi.-Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 56 27007: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 27008: Budget Bokslut Bokslut- Budget 27009: Mom.-Mom. 27010: Suurempi- Högre % 27011: Pienempi- Lägre (-) 27012: 27013: 27014: 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINI.~TERIÖN HALLINNo- 27015: NALA - SOCIAL- OCH HALSOVÅRDSMINISTE- 27016: RIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE. . . . . . . . . . . . . . . 45 673 500 000 45 213 807 566,85 -459 692 433,15 27017: 27018: 01 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ - SOCIAL- 27019: OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIET ............. . 188113000 188 113 000,00 0,00 0 27020: 21 Toimintamenot (osa EU) (Siirtomääräraha 27021: 2v) - Omkostnader (delvis EU) (Reservation- 27022: sanslag 2år) ............................ . 188113 000 188113000,00 0,00 0 27023: 27024: 02 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN TUTKIMUS- JA KE- 27025: HITIÄMISKESKUS - FORSKNINGS- OCH UT- 27026: VECKLINGSCENTRALEN FÖR SOCIAL- OCH 27027: HÄLSOV ÅRDEN ............................ . 112 910 000 112910000,00 0,00 0 27028: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27029: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 112 910 000 112 910 000,00 0,00 0 27030: 27031: 03 TYÖTIÖMYYSTURVALAUTAKUNTA- ARBETS- 27032: LÖSHETSNÄMNDEN ........................ . 8 699 000 8 699 000,00 0,00 0 27033: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27034: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 8 699 000 8699 000,00 0,00 0 27035: 27036: 04 TARKASTUSLAUTAKUNTA- PRÖVNINGS- 27037: NÄMNDEN ................................ . 8 271 000 8 271 000,00 0,00 0 27038: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27039: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 8 271 000 8 271 000,00 0,00 0 27040: 27041: 06 TERVEYDENHUOLLON OIKEUSTURVAKES- 27042: 27043: ö~~DEN ~~-~~~~:~~~~~-~~~~~~~ ~?.~ ~~~~~ 10 100 000 10 100 000,00 0,00 0 27044: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27045: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 10 100 000 10 100 000,00 0,00 0 27046: 27047: 07 TYÖTERVEYSLAITOS - INSTITUTET FÖR AR- 27048: BETSHYGIEN .............................. . 176 500 000 176 500 000,00 0,00 0 27049: 50 Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (Siirto- 27050: määräraha 2v) - Statsbidrag för utgifterna vid 27051: institute! för arbetshygien (Reservationsanslag 27052: 2år) ................................... . 176 500 000 176 500 000,00 0,00 0 27053: 27054: 08 KANSANTERVEYSLAITOS - FOLKHÄLSOINSTI- 27055: TUTET ................................... . 171778000 170 921 971,22 --856 028,78 0 27056: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27057: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 144 700 000 144 700 000,00 0,00 0 27058: 26 Rokotteiden hankinta (Arviomääräraha) - Ans- 27059: kaffning av vaccin (Förslagsanslag) .......... . 27 078 000 26 221 971,22 --856028,78 3 27060: 27061: 09 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TUOTEVAL- 27062: VONTAKESKUS- SOCIAL- OCH HÄLSOVÅR- 27063: DENS PRODUKTIILLSYNSCENTRAL. .......... . 22 330 000 22 330 000,00 0,00 0 27064: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27065: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 22 330 000 22 330 000,00 0,00 0 27066: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 27067: sivu 27068: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 57 27069: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 27070: Budget Bokslut Bokslut- Budget 27071: Mom.-Mom. 27072: Suurempi - Högre % 27073: Pienempi- Lägre (-) 27074: 27075: 27076: 10 SÄTEILYTURVAKESKUS - STRÅLSÄKERHETS- 27077: CENTRALEN ............................... 84850000 84 850 000,00 0,00 0 27078: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27079: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 84 850 000 84 850 000,00 0,00 0 27080: 27081: 11 LÄÄKELAITOS - LÄKEMEDELSVERKET ........ 8 217 000 8 217 000,00 0,00 0 27082: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27083: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 8 217 000 8 217 000,00 0,00 0 27084: 27085: 12 VALTION KOULUKODIT- STATENS SKOLHEM .. 8 373 000 8373 000,00 0,00 0 27086: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27087: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 8 373 000 8373 000,00 0,00 0 27088: 27089: 13 TYÖSUOJELUN PIIRIHALLINTO - ARBETARS- 27090: KYDDETS DISTRIKTSFÖRVALTNING ............ 80439000 80 439 000,00 0,00 0 27091: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27092: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 80439000 80 439 000,00 0,00 0 27093: 27094: 14 VALTION MIELISAIRAALAT- STATENS SINNES- 27095: SJUKHUS .................................. 9 020 000 9020 000,00 0,00 0 27096: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27097: nader (Reservationsanslag 2år) .............. 9020000 9 020 000,00 0,00 0 27098: 27099: 15 PERHEKUSTANNUSTEN TASAUS- UTJÄMNING 27100: AV FAMILJEKOSTNADER ..................... 8395000000 8 396 620 806,00 1 620 806,00 0 27101: 51 Äitiysavustus (Arviomääräraha) - Moderskap- 27102: sunderstöd (Förslagsanslag) ................ 58 000 000 55 900 000,00 -2 100 000,00 4 27103: 52 Lapsilisät (Arviomääräraha) - Barnbidrag (För- 27104: slagsanslag) ............................. 8 337 000 000 8 340 720 806,00 3 720 806,00 0 27105: 27106: 16 YLEINEN PERHE-ELÄKE - ALLMÄN FAMILJE- 27107: PENSION .................................. 248000000 244 544 985,00 -3 455 015,00 27108: 50 Yleinen perhe-eläke (Arviomääräraha) - Allmän 27109: familjepension (Förslagsanslag) .............. 248000000 244 544 985,00 -3 455 015,00 27110: 27111: 17 TYÖTTÖMYYSTURVA - UTKOMSTSKYDD FÖR 27112: ARBETSLÖSA .............................. 6220000000 6 083 727 608,68 -136272391,32 2 27113: 50 Valtionosuus työttömyyskassoille (Arviomäärära- 27114: ha) - Siatsandel tili arbetslöshetskassor (För- 27115: slagsanslag) ............................. 4940000000 4 933 727 608,68 -6 272 391,32 0 27116: 51 Työttömyysturvalain mukainen perusturva (Arvio- 27117: määräraha) - Grundskydd i enlighet med lagen 27118: om utkomstskydd för arbetslösa (Förslagsanslag). 980 000 000 850 000 000,00 -130 000 000,00 13 27119: 52 Pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun tu- 27120: keminen (Siirtomääräraha 3v) - Stödjande av 27121: långtidsarbetslösas frivilliga studier (Reservation- 27122: sanslag 3år) ............................. 300 000 000 300 000 000,00 0,00 0 27123: 27124: 18 SAIRAUSVAKUUTUS- SJUKFÖRSÄKRING ..... 10 000 000 3 788154,84 -6 211 845,16 62 27125: 60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista me- 27126: noista (Arviomääräraha) - Statens andel i de 27127: utgifter som föranleds av sjukförsäkringslagen 27128: (Förslagsanslag) .......................... 10 000 000 3 788154,84 -6 211 845,16 62 27129: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 27130: sivu 27131: 33 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 58 27132: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 27133: Budget Bokslut Bokslut- Budget 27134: Mom.-Mom. 27135: Suurempi - Högre 27136: % 27137: Pienempi- Lägre (-) 27138: 27139: 27140: 19 ELÄKEVAKUUTUS- PENSIONSFÖRSÄKRING .. 9259550000 9168471913,14 -91 078 086,86 27141: 50 Valtion osuus merimieseläkekassan menoista {Ar- 27142: viomääräraha) - Statens andel i sjömanspen- 27143: sionskassans utgifter {Förslagsanslag) ........ . 140 550 000 140 237 283,70 -312 716,30 0 27144: 51 Valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista joh- 27145: tuvista menoista (Arviomääräraha) - Statens 27146: andel i de utgifter som föranleds av lagen om 27147: pension för lantbruksföretagare {Förslagsanslag). 2 050 000 000 2 028 534 367,85 -21465632,15 27148: 52 Valtion osuus yrittäjien eläkelaista johtuvista me- 27149: noista {Arviomääräraha) - Statens andel i de 27150: utgifter som föranleds av lagen om pension lör 27151: företagare {Förslagsanslag) ................ . 470 000 000 436 200 000,00 -33 800 000,00 7 27152: 60 Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista me- 27153: noista {Arviomääräraha) - Statens andel i de 27154: utgifter som föranleds av folkpensionslagen (För- 27155: slagsanslag) ............................ . 6 599 000 000 6 563 500 261,59 -35 499 738,41 27156: 27157: 20 TAPATURMAVAKUUTUS - OLYCKSFALLSFÖR- 27158: SÄKRING ................................. . 87 000 000 86 367 211,72 -632788,28 27159: 53 Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmava- 27160: kuutuksen kustannuksista (Arviomäärära- 27161: ha) - Statens andel i kostnaderna för lantbruks- 27162: företagares olycksfallsförsäkring (Förslagsans- 27163: lag) ................................... . 87 000000 86 367 211,72 -632 788,28 27164: 27165: 21 RINTAMAVETERAANIELÄKKEET - FRONTVETE- 27166: RANPENSIONER ........................... . 900 200 000 879 618 245,74 -20 581 754,26 2 27167: 52 Rintamasotilaseläkkeet ja asumistuki (Arviomää- 27168: räraha) - Frontmannapensioner och bostadsbi- 27169: drag {Förslagsanslag) ..................... . 900000000 879 480 167,00 -20 519 833,00 2 27170: 53 Rintamaveteraanien varhaiseläke (Arviomäärära- 27171: ha) - Förtidspension för frontveteraner (För- 27172: slagsanslag) ............................ . 200000 138 078,74 -61 921,26 31 27173: 27174: 22 SOTILASVAMMAKORVAUKSET JA ERÄÄT KUN- 27175: TOUTUSTOIMINNAN MENOT- ERSÄTINING 27176: FÖR SKADA, ÅDRAGEN 1 MILITÄRTJÄNST OCH 27177: VISSA UTGIFTER FÖR REHABILITERING ....... . 1 945 600 000 1876544190,10 -69 055 809,90 4 27178: 50 Sotilasvammakorvaukset (Arviomäärära- 27179: ha) - Ersättning för skada, ådragen i militärt- 27180: jänst(Förslagsanslag) .................... . 1 755000000 1 698 920 678,10 -56 079 321 ,90 3 27181: 55 Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökus- 27182: tannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning 27183: för driftskostnader för krigsinvalidernas inrätt- 27184: ningar (Förslagsanslag) ................... . 170 000 000 157 023 512,00 -12 976 488,00 8 27185: 56 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutus- 27186: toimintaan (Siirtomääräraha 2v) - Statsbidrag 27187: för rehabilitering av makar tili krigsinvalider (Re- 27188: servationsanslag 2år) ..................... . 12 100 000 12 100 000,00 0,00 0 27189: 57 Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaeh- 27190: toisille rintamasotilaille (Siirtomääräraha 27191: 2v) - Frontunderstöd tili vissa utländska frivilliga 27192: frontmän (Reservationsanslag 2år) ........... . 1 500000 1 500 000,00 0,00 0 27193: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 27194: sivu 27195: 33 PL - Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 59 27196: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 27197: Budget Bokslut Bokslut- Budget 27198: Mom.- Mom. 27199: Suurempi - Högre % 27200: Pienempi- Lägre (-) 27201: 27202: 27203: 58 Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlarahojen tuo- 27204: ton käyttö (Siirtomääräraha 2v) - Användning 27205: av intäkten av jubileumsmynt med anledning av 27206: Finlands 80- åriga självständighet (Reservation- 27207: sanslag 2år) ............................ . 2 000 000 2 000 000,00 0,00 0 27208: 59 Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimin- 27209: taan (Siirtomääräraha 2v) - Statsbidrag lör 27210: frontveteranernas rehabilitering (Reservationsans- 27211: lag 2år) ................................ . 5 000 000 5 000 000,00 0,00 0 27212: 27213: 23 MUU SODISTA KÄRSINEIDEN TURVA- ANNAT 27214: SKYDD FÖR PERSONER SOM LIDIT SKADA AV 27215: KRIGEN .................................. . 23 000 000 22 052 551,71 -947 448,29 4 27216: 30 Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (Ar- 27217: viomääräraha) - Statlig ersättning för vården av 27218: personer som lidit skada av krigen (Förslagsans- 27219: lag) ................................... . 23 000 000 22 052 551 ,71 -947 448,29 4 27220: 27221: 28 MUU TOIMEENTULOTURVA - ANNAT UT- 27222: KOMSTSKYDD ............................. . 58 000 000 59 155 169,90 1 155 169,90 2 27223: 30 Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muut- 27224: tavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille an- 27225: netun sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustan- 27226: nuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersältning tili 27227: kommunerna för utkomststöd tili vissa personer 27228: som flyttar tili Finland samt för särskilda kostnader 27229: för social- och hälsovård som givits dem (Förslag- 27230: sanslag) ............................... . 2 000 000 305 169,90 -1 694 830, 10 85 27231: 50 Sotilasavustus (Arviomääräraha) - Militärun- 27232: derstöd (Förslagsanslag) .................. . 56 000 000 58 850 000,00 2 850 000,00 5 27233: 27234: 29 PAKOLAISTEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN 27235: VASTAANOTTO- MOTTAGANDE AV FLYK- 27236: TINGAR OCH ASYLSÖKANDE ................ . 40 000 000 37 005 107,28 -2 994 892,72 7 27237: 61 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto 27238: (Arviomääräraha) - Mottagande av flyktingar 27239: och asylsökande (Förslagsanslag) ........... . 40 000 000 37 005 107,28 -2 994 892,72 7 27240: 27241: 32 KUNTIEN JÄRJESTÄMÄ SOSIAALI- JA TERVEY- 27242: DENHUOLTO---:. AV KQMMUNERNA ANORDNAD 27243: SOCIAL- OCH HALSOVARD .................. . 14 944 600 000 14817258157,44 -127 341 842,56 27244: 30 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon 27245: käyttökustannuksiin (Arviomääräraha) - Siat- 27246: sandel tili kommunerna för social- och hälsovår- 27247: dens driftskostnader (Förslagsanslag) ........ . 13 562 000 000 13 556 633 261,00 -5 366 739,00 0 27248: 31 Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelu- 27249: jen perustamiskustannuksiin (Arviomäärära- 27250: ha) - Siatsandel tili kommunerna för social- och 27251: hälsovårdsservicens anläggningskostnader (För- 27252: slagsanslag) ............................ . 491 000 000 415 208 925,00 -75 791 075,00 15 27253: 32 Valtion korvaus yliopistollista sairaalaa ylläpitäväl- 27254: le sairaanhoitopiirille tutkimustoiminnan kustan- 27255: nuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili 27256: sjukvårdsdistrikt som är huvudman för eli univer- 27257: sitetssjukhus för kostnaderna för forskningsverk- 27258: samhet (Förslagsanslag) .................. . 360 000 000 359 999 300,06 -699,94 0 27259: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 27260: sivu 27261: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 60 27262: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 27263: Budget Bokslut Bokslut - Budget 27264: Mom.-Mom. 27265: Suurempi - Högre % 27266: Pienempi- Lägre {-) 27267: 27268: 27269: 33 Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkä- 27270: reiden koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin 27271: (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili hälso- 27272: och sjukvårdsenheter för kostnaderna för läkarut- 27273: bildning (Förslagsanslag) ................... 389 800 000 353 483 602,00 -36 316 398,00 9 27274: 34 Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilais- 27275: ta sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin 27276: (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili kom- 27277: munerna för kostnaderna för patienter som sinne- 27278: sundersöks och patientöverföringar (Förslagsans- 27279: lag) .................................... 17 000 000 11 826 591 ,46 -5 173 408,54 30 27280: 36 Valtionavustus eräiden sosiaali- ja terveyspalvelu- 27281: hankkeiden kustannuksiin (Arviomäärära- 27282: ha) - Statsunderstöd för kostnaderna för vissa 27283: social- och hälsovårdsserviceprojekt (Förslag- 27284: sanslag) ................................ 20 700 000 22 933 726,00 2 233 726,00 11 27285: 38 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter- 27286: veyspalvelujen eräisiin käyttökustannuksiin (Arvio- 27287: määräraha) - Slutrat av siatsandel tili kommu- 27288: nerna för vissa driftskostnader för social- och 27289: hälsovårdsservice (Förslagsanslag) ........... 75000 000 69 461155,92 -5 538 844,08 7 27290: 39 Valtionosuuden loppuerät kunnille sosiaali- ja ter- 27291: veyspalvelujen eräisiin perustamiskustannuksiin 27292: (Arviomääräraha) - Slutrat av siatsandel tili 27293: kommunerna för vissa anläggningskostnader för 27294: social- och hälsovårdsservice (Förslagsanslag) .. 29100000 27 711 596,00 -1 388 404,00 5 27295: 27296: 53 TERVEYSKASVATUS JA -VALVONTA - HÄLSO- 27297: FOSTRAN OCH -ÖVERVAKNING ............... 42 850 000 42 774 869,44 -75130,56 0 27298: 21 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön ja tupa- 27299: koinnin vähentäminen (Siirtomääräraha 27300: 2v) - Hälsofostran och minskande av rusme- 27301: delsbruk och tobaksrökning (Reservationsanslag 27302: 2år) .................................... 32 850 000 32 850 000,00 0,00 0 27303: 23 Terveysvalvonta (Siirtomääräraha 2v) - Hälsoö- 27304: vervakning (Reservationsanslag 2år) .......... 5 000 000 5000000,00 0,00 0 27305: 24 Tartuntatautien valvonta (Arviomääräraha) - ö- 27306: vervakning av smittsamma sjukdomar (Förslag- 27307: sanslag) ................................ 5 000 000 4924 869,44 -75130,56 2 27308: 27309: 57 LOMATOIMINTA- SEMESTERVERKSAMHET ... 908100 000 906 691 028,06 -1 408 971,94 0 27310: 40 Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalve- 27311: lujen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig 27312: ersättning för kostnadema för semesteravbytare 27313: för lantbruksföretagare (Förslagsanslag) ....... 815 000 000 814 953 317,96 -46 682,04 0 27314: 42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosilomajärjestel- 27315: män kustannuksiin (Arviomääräraha) - Statlig 27316: ersättning för kostnaderna för semestersystem för 27317: småföretagare (Förslagsanslag) .............. 100 000 0,00 -100 000,00 100 27318: 50 Valtion korvaus Maatalousyrittäjien eläkelaitoksel- 27319: Ie ja kunnille maatalousyrittäjien lomituspalvelujen 27320: hallintomenoihin (Arviomääräraha) - Statlig er- 27321: sättning tili lantbruksföretagarnas pensionsanstalt 27322: och kommunerna för förvaltningsutgifterna för av- 27323: bytarservicen för lantbruksföretagare (Förslag- 27324: sanslag) ................................ 93 000 000 91737710,10 -1 262 289,90 27325: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 27326: sivu 27327: 33 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 6j 27328: 27329: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 27330: Budget Bokslut Bokslut - Budget 27331: Mom.-Mom. 27332: Suurempi - Högre % 27333: Pienempi- Lägre (-) 27334: 27335: 27336: 92 RAHA-AUTOMAATTIYHDISTYKSEN TUOTON 27337: KÄYTTÖ- ANVÄNDNINGEN AV AVKASTNINGEN 27338: AV PENNINGAUTOMATFÖRENINGENS VERKSAM- 27339: HET ...................................... 1 680 000 000 1 679 376 000,00 --624 000,00 0 27340: 50 Avustukset yksityisten sosiaali- ja terveysalan yh- 27341: teisöjen kustannuksiin (Arviomääräraha) - Un- 27342: derstöd tili enskilda sammanslutningar inom so- 27343: cial- och hälsovårdssektorn (Förslagsanslag) .... 1 515 000 000 1 514 376 000,00 --624000,00 0 27344: 59 Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan me- 27345: not - Utgifter för rehabilitering av frontveteraner. 165 000 000 165 000 000,00 0,00 0 27346: 27347: 99 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLIN- 27348: NONALAN MUUT MENOT - ÖVRIGA UTGIFTER 27349: INOM SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSMINISTERIETS 27350: FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..................... 22000000 21 067 596,58 -932 403,42 4 27351: 67 Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (Ar- 27352: viomääräraha) - lnternationella medlemsavgif- 27353: ter och finansiella bidrag (Förslagsanslag) ...... 22000 000 21 067 596,58 -932403,42 4 27354: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 27355: sivu 27356: 34 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 62 27357: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 27358: Budget Bokslut Bokslut- Budget 27359: Mom. -Mom. 27360: Suurempi - Högre % 27361: Pienempi- Lägre (-} 27362: 27363: 27364: 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA - ARBETS- 27365: MINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ....... . 13 845 917 000 13 445 555 993,85 -400 361 006,15 3 27366: 27367: 01 TYÖMINISTERIÖ - ARBETSMINISTERIET ..... . 829 387 000 829 387 000,00 0,00 0 27368: 20 Kansallisen työelämän kehittämisohjelma ja tuot- 27369: tavuuden kehittäminen (Siirtomääräraha 27370: 3v) - Det nationella programmet för utvecklande 27371: av arbetslivet och produktivitetsutveckling (Reser- 27372: vationsanslag 3år) ....................... . 30 000 000 30 000 000,00 0,00 0 27373: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27374: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 122 787 000 122 787 000,00 0,00 0 27375: 61 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaalipolitiik- 27376: kaan (EU) (90 htv yhdessä momentin 34.06.61 27377: kanssa) (Siirtomääräraha 3v) - EU:s deltagan- 27378: de i arbetskrafts- och socialpoHtiken (EU) (Reser- 27379: vationsanslag 3år) ....................... . 676 600 000 676 600 000,00 0,00 0 27380: 27381: 03 TYÖSUOJELUN PIIRIHALLINTO - DISTRIKTS- 27382: FÖRVALTNINGEN FÖR ARBETARSKYDDET ..... . 24 440 000 24 440 000,00 0,00 0 27383: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27384: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 24 440 000 24 440 000,00 0,00 0 27385: 27386: 06 TYÖVOIMAPOLITIIKAN TOIMEENPANO - AR- 27387: BETSKRAFTSPOLITIKEN .................... . 12 475 232 000 12 134 794 138,66 -340 437 861,34 3 27388: 02 Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnol- 27389: le (Arviomääräraha) - Lönebaserat sysselsätt- 27390: ningsstöd tili statsförvaltningen (Förslagsanslag) . 1 080 000 000 1 066 890 368,60 -13 109 631,40 27391: 21 Työvoima-asiain piiri- ja paikaliishallinnon toimin- 27392: tamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkostnader 27393: inom arbetskraftsärendenas distrikts- och lokalför 27394: valtning (Reservationsanslag 2år) ........... . 591 677 000 591 677 000,00 0,00 0 27395: 25 Työvoimapalvelujen erityismenot (Arviomäärära- 27396: ha) - Särskilda utgifter för arbetskraftsservicen 27397: (Förslagsanslag) ......................... . 55 330 000 49 764 743,67 -5 565 256,33 10 27398: 29 Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ostopalve- 27399: lut (Arviomääräraha) - Köpta tjänster som hän- 27400: för sig tili arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (För- 27401: slagsanslag) ............................ . 1107 700 000 1 073 801 676,40 -33 898 323,60 3 27402: 30 Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kun- 27403: tayhtymille (Arviomääräraha) - Lönebaserat 27404: sysselsättningsstöd tili kommuner och samkom- 27405: muner (Förslagsanslag) ................... . 1 350 000 000 1141 782 679,33 -208 217 320,67 15 27406: 50 Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistu- 27407: vien opintososiaaliset edut (Arviomäärära- 27408: ha) - Studiesociala förmåner för dem som deltar 27409: i arbetskraftspolitisk vuxenutbildning (Förslag- 27410: sanslag) ............................... . 1 267 100 000 1 149 326 902,48 -117 773 097,52 9 27411: 52 Työmarkkinatuki (Arviomääräraha) - Arbets- 27412: marknadsstöd (Förslagsanslag) ............. . 5 050 000 000 5 040 911 930,42 -9 088 069,58 0 27413: 61 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden kansalli- 27414: nen osarahoitus valtion osalta (EU) (80 htv yhdes- 27415: sä momentin 34.01.61 kanssa) (Siirtomääräraha 27416: 3v) - Statens andel av den nationelia delfinan- 27417: sieringen av Europeiska socialfondens mål (EU) 27418: (Reservationsanslag 3år) .................. . 654 925 000 654 925 000,00 0,00 0 27419: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 27420: sivu 27421: 34 Pl.- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 63 27422: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 27423: Budget Bokslut Bokslut - Budget 27424: Mom. -Mom. 27425: Suurempi- Högre % 27426: Pienempi- Lägre (-) 27427: 27428: 27429: 62 Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (osa EU) 27430: (Arviomääräraha) - Statsunderstöd för lindran- 27431: de av arbetslösheten (delvis EU) (Förslagsans- 27432: lag) .................................... 750 000 000 795 891 844,80 45 891 844,80 6 27433: 63 Työllisyysperusteinen valtionapu investointeihin 27434: (osa EU) (Siirtomääräraha 3v) - Sysselsätt- 27435: ningspolitiskt statsunderstöd för investeringar (del- 27436: vis EU) (Reservationsanslag 3år) ............. 250 000 000 250 000 000,00 0,00 0 27437: 64 Muuttoturva (Arviomääräraha) - Utkomstskydd 27438: vid flyttning (Förslagsanslag) ................ 8 500 000 9 821 992,96 1321 992,96 16 27439: 77 Sijo~usmenot työllisyyden turvaamiseksi (osa EU) 27440: (Siirtomääräraha 3v) - lnvesteringsutgifter för 27441: tryggande av sysselsättningen (delvis EU) (Reser- 27442: vationsanslag 3år) ........................ 310 000 000 310 000 000,00 0,00 0 27443: 27444: 07 PAKOLAIS- JA SIIRTOLAISUUSASIAT- FLYK- 27445: TING- OCH MIGRATIONSÄRENDEN ............ 255 350000 310 007 328,85 54 657 328,85 21 27446: 30 Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen muut- 27447: tavien henkilöiden toimeentulotuen sekä heille an- 27448: netun sosiaali- ja terveydenhuollon er~yiskustan- 27449: nuksiin (Arviomääräraha) - Statlig ersättning tili 27450: kommunerna för särskilda kostnader för utkomsts- 27451: töd tili personer som flyttar tili Finland och för 27452: social- och hälsovård som ges dem (Förslagsans- 27453: lag) .................................... 59 700 000 62 400 961,82 2 700 961,82 5 27454: 61 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto 27455: (Arviomääräraha) - Mottagande av flyktingar 27456: och asylsökande (Förslagsanslag) ............ 195 650 000 247 606 367,03 51 956 367,03 27 27457: 27458: 99 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALAN MUUT ME- 27459: NOT - ÖVRIGA UTGIFTER INpM ARBETSMINIS- 27460: TERIETS FORVALTNINGSOMRADE ............. 261 508 000 146 927 526,34 -114580473,66 44 27461: 21 Työvoimaopiston toimintamenot (Siirtomääräraha 27462: 2v) - Arbetskraftsinstitutets omkostnader (Re- 27463: servationsanslag 2år) ...................... 3 680 000 3 680 000,00 0,00 0 27464: 22 Työneuvoston toimintamenot (Siirtomääräraha 27465: 2v) - Arbetsrådets omkostnader (Reservation- 27466: sanslag 2år) ............................. 455 000 455 000,00 0,00 0 27467: 23 Siviilipalvelus (Arviomääräraha) - Civiltjänst 27468: (Förslagsanslag) .......................... 13 520 000 14 518 338,53 998 338,53 7 27469: 50 Palkkaturva (Arviomääräraha) - Lönegaranti 27470: (Förslagsanslag) .......................... 230 000 000 116 976 382,09 -113 023 617,91 49 27471: 51 Eräät merimiespalvelut (Arviomääräraha) - Vis- 27472: sa former av sjömansservice (Förslagsanslag) ... 4553 000 3 081 385,91 -1 471 614,09 32 27473: 67 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja mak- 27474: suosuudel (Arviomääräraha) - lnternationella 27475: organisationers medlemsavgifter och betalnings- 27476: andelar (Förslagsanslag) ................... 9 300 000 8216 419,81 -1 083 580,19 12 27477: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 27478: sivu 27479: 35 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 64 27480: Luku· Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 27481: Budget Bokslut Bokslut - Budget 27482: Mom.-Mom. 27483: Suurempi - Högre 27484: o/o 27485: Pienempi- Lägre (-) 27486: 27487: 27488: 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA -MIL- 27489: JÖMINISTERIETS FÖRVALTNINGSOMRÅDE ..... . 3 678 622 000 3 729 088 205,47 50 466 205,47 27490: 27491: 01 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ - MILJÖMINISTERIET.. 190 120 000 190 119 728,36 -271,64 0 27492: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27493: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 91 555 000 91 555 000,00 0,00 0 27494: 22 Kehittäminen ja suunnittelu (Siirtomääräraha 27495: 2v) - Utveckling och planering (Reservation- 27496: sanslag 2år) ............................ . 47 900 000 47 900 000,00 0,00 0 27497: 24 Kansainvälinen yhteistyö (Siirtomääräraha 27498: 2v) - lnternationellt samarbete (Reservation- 27499: sanslag 2år) ............................ . 21 565 000 21 564 728,36 -271,64 0 27500: 26 Koulutus, tiedotus ja valistus (Siirtomääräraha 27501: 2v) - Utbildning, information och upplysning 27502: (Reservationsanslag 2år) .................. . 4 500 000 4500000,00 0,00 0 27503: 61 Eräät avustukset (Siirtomääräraha 3v) - Vissa 27504: understöd (Reservationsanslag 3år) .......... . 6600000 6 600 000,00 0,00 0 27505: 62 EU:n LIFE-rahaston osallistuminen ympäristö- ja 27506: luonnonsuojeluhankkeisiin (EU) (Siirtomääräraha 27507: 3v) - EU:s LIFE-fonds deltagande i natur- 27508: vårdsprojekt (EU) (Reservationsanslag 3år) ..... 18000 000 18 000 000,00 0,00 0 27509: 27510: 11 YMPÄRISTÖN SUOJELU - MILJÖVÅRD ....... . 89 750 000 86 013 558,84 -3 736 441,16 4 27511: 60 Siirto .. öljysuojarahastoon (Siirtomääräraha 27512: 3v) - Overföring tili oljeskyddsfonden (Reserva- 27513: tionsanslag 3år) ......................... . 3 000 000 3 000 000,00 0,00 0 27514: 62 Ympäristönsuojelun edistäminen (Siirtomääräraha 27515: 3v) - Främjande av miljövården (Reservation- 27516: sanslag 3år) ............................ . 32 750 000 32 750 000,00 0,00 0 27517: 63 limansuojelun ja jätehuollon investointien korkotu- 27518: ki (Arviomääräraha) - Räntestöd för luftvårds- 27519: och avfallshanteringsinvesteringar (Förslagsans- 27520: lag) ................................... . 16 000 000 12 263 558,84 -3 736 441,16 23 27521: 64 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (Siirto- 27522: määräraha 3v) - Oljeavfallshantering som fi- 27523: nansieras med oljeavfallsavgift (Reservationsans- 27524: lag 3år) ................................ . 17 000 000 17 000 000,00 0,00 0 27525: 67 Ympäristöyhteistyön edistäminen Suomen lähialu- 27526: een maissa (Siirtomääräraha 3v) - Främjande 27527: av miljösamarbete i Iänder i Finlands närområden 27528: (Reservationsanslag 3år) .................. . 21 000 000 21 000 000,00 0,00 0 27529: 27530: 26 ALUEELLISET YMPÄRISTÖKESKUKSET - RE- 27531: GIONALA MILJÖCENTRALER ................. . 365195 000 365194816,19 -183,81 0 27532: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27533: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 282425 000 282424816,19 -183,81 0 27534: 61 Euroopan aluekehitysrahaston tavoitteiden kan- 27535: sallinen osarahoitus (EU) (Siirtomääräraha 27536: 3v) - Nationell delfinansiering av målen för Eu- 27537: ropeiska regionala utvecklingsfonden (EU) (Re- 27538: servationsanslag 3år) . . . . . . . . . . . . . . . . . ..... 20500 000 20 500 000,00 0,00 0 27539: 77 Ympäristötyöt (Siirtomääräraha 3v) - Miljövård- 27540: sarbeten (Reservationsanslag 3år) ........... . 62 270 000 62 270 000,00 0,00 0 27541: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 27542: sivu 27543: 35 Pl. - Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 65 27544: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 27545: Budget Bokslut Bokslut - Budget 27546: Mom. -Mom. 27547: Suurempi - Högre % 27548: Pienempi- Lägre (-) 27549: 27550: 27551: 27 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS - FINLANDS MIL- 27552: JÖCENTRAL. .............................. . 166627000 146 339 344,64 -20 287 655,36 12 27553: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27554: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 119 827 000 119 827 000,00 0,00 0 27555: 27 Ympäristövahinkojen torjunta (Arviomäärära- 27556: ha) - Bekämpning av miljöskador (Förslagsans- 27557: lag) ................................... . 12000000 14 974 264,48 2 974 264,48 25 27558: 44 Koskiensuojelulain mukaiset korvaukset (Arvio- 27559: määräraha) - Ersättningar enligt forsskyddsla- 27560: gen (Förslagsanslag) ..................... . 25000000 2 969 235,17 -22 030 764,83 88 27561: 63 Vesiensuojeluinvestointien korkotuki (Arviomäärä- 27562: raha) - Räntestöd för vattenvårdsinvesteringar 27563: (Förslagsanslag) ......................... . 9 800 000 8568844,99 -1 231 155,01 13 27564: 27565: 30 YHDYSKUNNAT, ALUEIDENKÄYTTÖ JA LUON- 27566: NONSUOJELU - SAMHÄ.LLEN, ANVÄNDNING AV 27567: OMAADEN OCH NATURVÅRD ................ . 236 500 000 236 500 000,00 0,00 0 27568: 22 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnossapito 27569: (Siirtomääräraha 3v) - Skötsel och underhåll av 27570: naturskyddsområdena (Reservationsanslag 3år) . 67 000 000 67 000 000,00 0,00 0 27571: 37 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja maankäytön 27572: ohjaukseen (Siirtomääräraha 3v) - Understöd 27573: tör planläggning i kommuner och styrning av mar- 27574: kanvändningen (Reservationsanslag 3år) ...... . 7 500 000 7 500 000,00 0,00 0 27575: 61 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvaukset (Siirto- 27576: määräraha 3v) - Vissa ersättningar i samband 27577: med naturvården (Reservationsanslag 3år) ..... 43 000000 43 000 000,00 0,00 0 27578: 62 Avustukset rakennusperinnön hoitoon (Siirtomää- 27579: räraha 3v) - Understöd för vård av byggnadsar- 27580: vet (Reservationsanslag 3år) ............... . 5 000000 5 000000,00 0,00 0 27581: 74 Luonnonsuojelualueiden talonrakennustyöt (Siirto- 27582: määräraha 3v) - Husbyggnadsarbeten inom na- 27583: turskyddsområdena (Reservationsanslag 3år) ... 3 000 000 3000000,00 0,00 0 27584: 87 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen (Siirtomää- 27585: räraha 3v) - Anskaffning av naturskyddsområ- 27586: den (Reservationsanslag 3år) ............... . 111000000 111 000 000,00 0,00 0 27587: 27588: 41 VALTION ASUNTORAHASTO- STATENS 80- 27589: STADSFOND .............................. . 24430 000 24 430 000,00 0,00 0 27590: 21 Toimintamenot (Siirtomääräraha 2v) - Omkost- 27591: nader (Reservationsanslag 2år) ............. . 24430000 24 430 000,00 0,00 0 27592: 27593: 45 ASUNTO- JA RAKENNUSTOIMI - BOSTADS- 27594: OCH BYGGNADSVÄSENDET ................. . 2606 000000 2 680 490 757,44 74 490 757,44 3 27595: 54 Asumistuki (Arviomääräraha) - Bostadsbidrag 27596: (Förslagsanslag) ......................... . 2 070 000 000 2 120 000 000,00 50 000 000,00 2 27597: 56 Avustukset korjaustoimintaan (Siirtomääräraha 27598: 3v) - Understöd för reparationsverksamhet (Re- 27599: servationsanslag 3år) ..................... . 450 000 000 450 000 000,00 0,00 0 27600: 60 Siirto V!!ltion asuntorahastoon (Arviomäärära- 27601: ha) - Overföring tili statens bostadsfond (För- 27602: slagsanslag) ............................ . 55000000 92 620 757,44 37 620 757,44 68 27603: 61 Avustukset vuokrataloille (Siirtomääräraha 27604: 3v) - Understöd tili hyreshus (Reservationsans- 27605: lag 3år) ................................ . 23 000000 10 000 000,00 -13 000 000,00 57 27606: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 27607: sivu 27608: 35 Pl. - Ht. Budgetens förverldigande år 1997 sida 66 27609: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös- Talousarvio 27610: Budget Bokslut Bokslut - Budget 27611: Mom.-Mom. 27612: Suurempi- Högre 27613: % 27614: Pienempi- Lägre (-) 27615: 27616: 27617: 64 Avustukset asunnottomille ja pakolaisille osoitetta- 27618: viin asuntoihin (Arviomääräraha) - Understöd 27619: för bostäder tili bostadslösa och flyktingar (För- 27620: slagsanslag) ............................ . 8 000 000 7 870 000,00 -130 000,00 2 27621: Talousarvion toteutuminen vuonna 1997 27622: sivu 27623: 36 PL- Ht. Budgetens förverkligande år 1997 sida 67 27624: Luku- Kap. Talousarvio Tilinpäätös Tilinpäätös - Talousarvio 27625: Budget Bokslut Bokslut - Budget 27626: Mom.- Mom. 27627: Suurempi - Högre % 27628: Pienempi- Lägre (-) 27629: 27630: 27631: 36 VALTIONVELKA- STATSSKULDEN ........... 23 222 040 000 23 083 797 747,78 -138 242 252,22 27632: 27633: 01 MARKKAMÄÄRÄISEN VELAN KORKO - RÄNTA 27634: PÅ SKULDEN 1FINSKA MARK ................. 10 752 324 000 10 768 995 153,56 16 671153,56 0 27635: 90 Markkamääräisen velan korko (Arviomäärära- 27636: ha) - Ränta på skulden i finska mark (Förslag- 27637: sanslag) ................................ 10 752 324 000 10 768 995 153,56 16 671153,56 0 27638: 27639: 03 VALUUTIAMÄÄRÄISEN VELAN KORKO - RÄNTA 27640: PÅ SKULDEN 1UTLÄNDSK VALUTA ............ 11 977 516 000 11 995 380 806,46 17 864 806,46 0 27641: 90 Valuuttamääräisen velan korko (Arviomäärära- 27642: ha) - Ränta på skulden i utländsk vaiula (För- 27643: slagsanslag) ............................. 11 977 516 000 11 995 380 806,46 17 864 806,46 0 27644: 27645: 09 MUUT MENOT VALTIONVELASTA - ÖVRIGA UT- 27646: GIFTER FÖR STATSSKULDEN ................. 492 200 000 319 421 787,76 -172778212,24 35 27647: 21 Palkkiot ja muut menot valtionvelasta (Arviomää- 27648: räraha) - Arvoden och andra utgifter lör stats- 27649: skulden (Förslagsanslag) ................... 492 200 000 319 421 787,76 -172778212,24 35 27650: 27651: MENOJEN YHTEISMÄÄRÄ- UTGIFTERNAS TOTAL- 27652: BELOPP ................................... 188 736 505 500 187 377 857 703,40 -1 358 647796,60 27653: VALTION TASETILIT 27654: 31.12.1997 27655: 27656: 27657: 27658: STATENS BALANSKONTON 27659: 31.12.1997 27660: Valtion tasetilit 31.12.1997 27661: sivu 27662: Tili- Kanto 6111 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 70 27663: 27664: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27665: 27666: 27667: 611 KASSATILIT 27668: KASSAKONTON 13 417 596,89 27669: 27670: 6111 Kassatili 27671: Kassakonto 13 417 596,89 27672: Ajoneuvohallintokeskus 27673: Fordonsförvaltningscentralen 9 688,00 27674: Asuntorahastovirasto 27675: Bostadsfondsverket 2 066,30 27676: Eduskunta 27677: Riksdagen 91194,70 27678: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 27679: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 8 493,20 27680: Etelä-Suomen lääninhallitus 27681: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 633 898,95 27682: Geologian tutkimuskeskus 27683: Geologiska forskningscentralen 13 784,81 27684: Helsingin kauppakorkeakoulu 27685: Helsingfors handelshögskola 2 642,50 27686: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 27687: Polisinrättningen i Helsingfors härad 5 606,10 27688: Helsingin yliopisto 27689: Helsingfors universitet 157768,05 27690: limatieteen laitos 27691: Meteorologiska institute! 2 985,30 27692: ltä-8uomen lääninhallitus 27693: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 111379,01 27694: Joensuun yliopisto 27695: Joensuu universitet 13 699,50 27696: Jyväskylän yliopisto 27697: Jyväskylä universitet 8 908,50 27698: Kansallisarkisto 27699: Arkivväsendet 11 016,75 27700: Kansanterveyslaitos 27701: Folkhälsoinstitutet 2 472,30 27702: Kasvinjalostuslaitos 27703: Växtförädlingsanstalten 2 651,27 27704: Kauppa- ja teollisuusministeriö 27705: Handels- och industriministeriet 20 015,00 27706: Keskusrikospoliisi 27707: Centralkriminalpolisen 7 925,83 27708: Kilpailuvirasto 27709: Konkurrensverket 19,70 27710: Kuluttajavirasto 27711: Konsumentverket 10 780,00 27712: Kuopion yliopisto 27713: Kuopio universitet 23198,30 27714: Kuvataideakatemia 27715: Bildkonstakademin 935,60 27716: Lapin lääninhallitus 27717: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 75 495,50 27718: Lapin yliopisto 27719: Lapplands universitet 5 658,10 27720: Valtion tasetilit 31.12.1997 27721: sivu 27722: Tili- Konto 6111 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 71 27723: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27724: 27725: 27726: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 27727: Villmanstrands tekniska högskola 5 375,90 27728: Liikenneministeriö 27729: Trafikministeriet 3 237,20 27730: Liikkuva poliisi 27731: Rörliga polisen 2246,90 27732: Länsi-Suomen lääninhallitus 27733: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 272 243,01 27734: Länsstyrelsen i landskapet Åland 27735: Länsstyrelsen i landskapet Åland 10 736,00 27736: Lääkelaitos 27737: Läkemedelsverket 635,60 27738: Maa- ja metsätalousministeriö 27739: Jord- och skogsbruksministeriet 37764,75 27740: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 27741: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 13 997,06 27742: Maanmittauslaitos 27743: Lantmäteriverket 91 540,20 27744: Maatalouden tutkimuskeskus 27745: Lantbrukets forskningscentral 4 872,70 27746: Matkailun edistämiskeskus 27747: Centralen för turistfrämjande 70 524,64 27748: Merenkulkuhallitus 27749: Sjöfartsstyrelsen 140211,55 27750: Merentutkimuslaitos 27751: Havsforskningsinstitutet 18287,10 27752: Metsäntutkimuslaitos 27753: Skogsforskningsinstitutet 26 977,45 27754: Museovirasto 27755: Museiverket 6 588,50 27756: Oikeusministeriö 27757: Justitieministeriet 241 884,80 27758: Opetushallitus 27759: Utbildningsstyrelsen 29 220,82 27760: Opetusministeriö 27761: Undervisningsministeriet 6 896,69 27762: Oulun lääninhallitus 27763: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 90 650,31 27764: Oulun yliopisto 27765: Uleåborgs universitet 11 099,60 27766: Patentti- ja rekisterihallitus 27767: Patent- och registerstyrelsen 20 790,20 27768: Pelastusopisto 27769: Räddningsinstitutet 2 302,00 27770: Poliisikoulu 27771: Polisskolan 13 031,90 27772: Poliisin tekniikkakeskus 27773: Polisens teknikcentral 11 076,80 27774: Poliisiopisto 27775: Polisinstitutet 2 642,30 27776: Puolustushallinnon rakennuslaitos 27777: Försvarsförvaltningens byggverk 35150,20 27778: Puolustusministeriö 27779: Försvarsministeriet 2 232 264,75 27780: Valtion tasetilit 31.12.1997 27781: sivu 27782: Tili- Kanto 6111 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 72 27783: 27784: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 27785: 27786: 27787: Puolustusvoimat 27788: Försvarsmakten 799 279,20 27789: Rajavartiolaitos 27790: Gränsbevakningsväsendet 18 472,60 27791: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 27792: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 27 327,78 27793: Sibelius-akatemia 27794: Sibelius-akademin 5634,50 27795: Sisäasiainministeriö 27796: lnrikesministeriet 127,70 27797: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27798: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 51 755,56 27799: Sosiaali- ja terveysministeriö 27800: Social- och hälsovårdsministeriet 5 794,40 27801: Suojelupoliisi 27802: Skyddspolisen 5424,10 27803: Suomenlinnan hoitokunta 27804: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 5007,80 27805: Svenska handelshögskolan 27806: Svenska handelshögskolan 13 542,05 27807: Säteilyturvakeskus 27808: Strålsäkerhetscentralen 1 887,45 27809: Taideteollinen korkeakoulu 27810: Konstindustriella högskolan 57379,80 27811: Tampereen teknillinen korkeakoulu 27812: Tammerfors tekniska högskola 12 433,90 27813: Tampereen yliopisto 27814: Tammerfors universitet 23 331,00 27815: Tasavallan presidentin kanslia 27816: Republikens presidents kansli 12916,80 27817: Teatterikorkeakoulu 27818: Teaterhögskolan 7 733,50 27819: Teknillinen korkeakoulu 27820: Tekniska högskolan 7746,70 27821: Teknologian kehittämiskeskus 27822: Teknologiska utvecklingscentralen 7 603,10 27823: Telehallintokeskus 27824: Teleförvaltningscentralen 29020,40 27825: Tielaitos 27826: Vägverket 48 831,40 27827: Tilastokeskus 27828: Statistikcentralen 4 737,80 27829: Tullihallitus 27830: Tullstyrelsen 1 292106,30 27831: Turun kauppakorkeakoulu 27832: Åbo handelshögskola 20958,65 27833: Turun yliopisto 27834: Åbo universitet 26333,10 27835: Työministeriö 27836: Arbetsministeriet 27 293,15 27837: Ulkoasiainministeriö 27838: Utrikesministeriet 5139049,84 27839: Ulkomaalaisvirasto 27840: Utlänningsverket 5 918,80 27841: Valtion tasetilit 31.12.1997 27842: sivu 27843: Tili- Kanto 6111 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 73 27844: 27845: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27846: 27847: 27848: Vaasan yliopisto 27849: Vasa universitet 39887,20 27850: Valtiokonttori 27851: Statskontoret 552713,40 27852: Valtion kiinteistölaitos 27853: Statens fastighetsverket 852,10 27854: Valtion taidemuseo 27855: Statens konstmuseum 12 021,30 27856: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 27857: Statens ekonomiska forskningscentral 284,60 27858: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 27859: Statens tekniska forskningscentral 38470,90 27860: Valtioneuvoston kanslia 27861: Statsrådets kansli 1521,60 27862: Valtiontalouden tarkastusvirasto 27863: Statens revisionsverk 2189,50 27864: Valtiovarainministeriö 27865: Finansministeriet 1451,42 27866: Vankeinhoitolaitos 27867: Fångvårdsväsendet 330 029,65 27868: Verohallitus 27869: Skattestyrelsen 62120,66 27870: Väestörekisterikeskus 27871: Befolkningsregistercentralen 1341,70 27872: Ympäristöministeriö 27873: Miljöministeriet 61 825,58 27874: Åboakademi 27875: Åboakademi 30 707,70 27876: 27877: 27878: 612 POSTISIIRTOTULOTILIT 27879: POSTGIROINKOMSTKONTON 327 300,30 27880: 27881: 6121 Tiliviraston yleinen postisiirtotulotili 27882: Räkenskapsverkets allmänna postgiroinkomstkonto 64809,70 27883: Itä-Suomen lääninhallitus 27884: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 56197,30 27885: Lapin lääninhallitus 27886: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 169,90 27887: Länsi-Suomen lääninhallitus 27888: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 179,50 27889: Oulun lääninhallitus 27890: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 8263,00 27891: 27892: 6122 Tiliviraston muut postisiirtotulotilit 27893: Räkenskapsverkets övriga postgiroinkomstkonton 238224,60 27894: Itä-Suomen lääninhallitus 27895: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 30 652,40 27896: Länsi-Suomen lääninhallitus 27897: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 20 075,00 27898: Länsstyrelsen i landskapet Åland 27899: Länsstyrelsen i landskapet Åland 936,00 27900: Valtion tasetilit 31.12.1997 27901: sivu 27902: Tili- Konto 6122 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 74 27903: 27904: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27905: 27906: 27907: Maa- ja metsätalousministeriö 27908: Jord- och skogsbruksministeriet 185105,00 27909: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 27910: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1 456,20 27911: 27912: 6123 Maksupisteen postisiirtotulotili 27913: Betalningspunktens postgiroinkomstkonto 24 266,00 27914: Oikeusministeriö 27915: Justitieministeriet 23 755,00 27916: Opetusministeriö 27917: Undervisningsministeriet 511,00 27918: 27919: 27920: 613 POSTISIIRTOMENOTILIT 27921: POSTGIROUTGIFTSKONTON 1 858178,83 27922: 27923: 6132 Tiliviraston muut postisiirtomenotilit 27924: Räkenskapsverkets övriga postgiroutgiftskonton 1 858178,83 27925: Puolustusministeriö 27926: Försvarsministeriet 1 858178,83 27927: 27928: 27929: 615 MUUT PANKKITILIT 27930: ÖVRIGA BANKKONTON 60 412 604,05 27931: 27932: 6151 Valtion shekkitili 27933: Statens checkkonto 29 000,00 27934: Valtiokonttori 27935: Statskontoret 29 000,00 27936: 27937: 6152 Ulkomaanvaluutan määräiset pankkitilit 27938: Utländska valutabelopps bankkonton 58 863 701 ,88 27939: Helsingin yliopisto 27940: Helsingfors universitet 1411 794,45 27941: limatieteen laitos 27942: Meteorologiska institute! 6 312,38 27943: Joensuun yliopisto 27944: Joensuu universitet 2566,34 27945: Liikenneministeriö 27946: Trafikministeriet 517 936,45 27947: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 27948: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 265 432,02 27949: Matkailun edistämiskeskus 27950: Centralen för turistfrämjande 3121 664,93 27951: Merentutkimuslaitos 27952: Havsforskningsinstitutet 1 037,81 27953: Puolustusministeriö 27954: Försvarsministeriet 670 927,77 27955: Sibelius-akatemia 27956: Sibelius-akademin 234157,74 27957: Valtion tasetilit 31.12.1997 27958: sivu 27959: Tili- Konto 6152 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 75 27960: 27961: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 27962: 27963: 27964: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27965: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 1 269 515,83 27966: Svenska handelshögskolan 27967: Svenska handelshögskolan 38474,21 27968: Taideteollinen korkeakoulu 27969: Konstindustriella högskolan 641445,41 27970: Tampereen teknillinen korkeakoulu 27971: Tammerforstekniska högskola 394 796,68 27972: Tampereen yliopisto 27973: Tammerfors universitet 1 286 997,01 27974: Teknillinen korkeakoulu 27975: Tekniska högskolan 3 798 046,10 27976: Tullihallitus 27977: Tullstyrelsen 19 749,36 27978: Turun yliopisto 27979: Åbo universitet 240 486,38 27980: Ulkoasiainministeriö 27981: Utrikesministeriet 39 478103,03 27982: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 27983: Statens tekniska forskningscentral 4 786 097,57 27984: Åboakademi 27985: Åboakademi 678 160,41 27986: 27987: 6159 Muut pankkitilit 27988: Övriga bankkonton 1 577 902,17 27989: Opetusministeriö 27990: Undervisningsministeriet 628 676,45 27991: Teknologian kehHtämiskeskus 27992: Teknologiska utvecklingscentralen 949225,72 27993: 27994: 27995: 621 VARSINAISTEN SAATAVIEN TILIT 27996: ORDINARIE FORDRINGARS KONTON 1 654 995 723,67 27997: 27998: 6211 Tilisaatavien tili 27999: Kontofordringars kanto 972 754 170,54 28000: Ajoneuvohallintokeskus 28001: Fordonsförvaltningscentralen 8 269 586,87 28002: Asuntorahastovirasto 28003: Bostadsfondsverket 11200,00 28004: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 28005: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 5 359 323,96 28006: Etelä-Suomen lääninhallitus 28007: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 2 705 457,57 28008: Geologian tutkimuskeskus 28009: Geologiska forskningscentralen 5 012782,81 28010: Helsingin kauppakorkeakoulu 28011: Helsingfors handelshögskola 10 263 646,89 28012: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 28013: Polisinrättningen i Helsingfors härad 522143,80 28014: Helsingin yliopisto 28015: Helsingfors universitet 20 741 425,08 28016: Valtion tasetilit 31.12.1997 28017: sivu 28018: Tili- Konto 6211 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 76 28019: 28020: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28021: 28022: 28023: limatieteen laitos 28024: Meteorologiska institute! 7 681 302,61 28025: Itä-Suomen lääninhallitus 28026: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 1 630434,45 28027: Joensuun yliopisto 28028: Joensuu universitet 11 789 990,62 28029: Jyväskylän yliopisto 28030: Jyväskylä universitet 16 913 169,76 28031: Kansallisarkisto 28032: Arkivväsendet 399 609,91 28033: Kansanterveyslaitos 28034: Folkhälsoinstitutet 10 679 882,43 28035: Kasvinjalostuslaitos 28036: Växtförädlingsanstalten 1152 496,01 28037: Kauppa- ja teollisuusministeriö 28038: Handels- och industriministeriet 6 679 256,33 28039: Keskusrikospoliisi 28040: Centralkriminalpolisen 112163,32 28041: Kuluttajavirasto 28042: Konsumentverket 2 003993,92 28043: Kuopion yliopisto 28044: Kuopio universitet 10 203 972,40 28045: Kuvataideakatemia 28046: Bildkonstakademin 23 600,00 28047: Lapin lääninhallitus 28048: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 793 533,64 28049: Lapin yliopisto 28050: Lapplands universitet 6 184 518,72 28051: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 28052: Villmanstrands tekniska högskola 13 721 664,40 28053: Liikenneministeriö 28054: Trafikministeriet 208470,50 28055: Liikkuva poliisi 28056: Rörliga polisen 43127,00 28057: Länsi-Suomen lääninhallitus 28058: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 3168284,94 28059: Länsstyrelsen i landskapet Åland 28060: Länsstyrelsen i landskapet Åland 56117,68 28061: Lääkelaitos 28062: Läkemedelsverket 1 884 829,04 28063: Maa- ja metsätalousministeriö 28064: Jord- och skogsbruksministeriet 927041,90 28065: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 28066: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 6 596 068,92 28067: Maanmittauslaitos 28068: Lantmäteriverket 74 826 562,32 28069: Maatalouden tutkimuskeskus 28070: Lantbrukets forskningscentral 2267 807,25 28071: Matkailun edistämiskeskus 28072: Centralen för turistfrämjande 2 643097,92 28073: Merenkulkuhallitus 28074: Sjöfartsstyrelsen 52 919 956,98 28075: Merentutkimuslaitos 28076: Havsforskningsinstitutet 1 971 304,28 28077: Valtion tasetilit 31.12.1997 28078: sivu 28079: Tili - Kanto 6211 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 77 28080: 28081: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28082: 28083: 28084: Metsäntutkimuslaitos 28085: Skogsforskningsinstitutet 2040350,36 28086: Museovirasto 28087: Museiverket 1 059575,25 28088: Oikeusministeriö 28089: Justitieministeriet 11 91 0 339,08 28090: Opetushallitus 28091: Utbildningsstyrelsen 4 778138,66 28092: Opetusministeriö 28093: Undervisningsministeriet 865825,67 28094: Oulun lääninhallitus 28095: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1454615,11 28096: Oulun yliopisto 28097: Uleåborgs universitet 8 094591,48 28098: Patentti- ja rekisterihallitus 28099: Patent- och registerstyrelsen 1192 296,98 28100: Pelastusopisto 28101: Räddningsinstitutet 233211,10 28102: Poliisikoulu 28103: Polisskolan 673 955,62 28104: Poliisin tekniikkakeskus 28105: Polisens teknikcentral 4 326 027,50 28106: Poliisiopisto 28107: Polisinstitutet 141112,30 28108: Puolustushallinnon rakennuslaitos 28109: Försvarsförvaltningens byggverk 38 615 234,21 28110: Puolustusministeriö 28111: Försvarsministeriet 6 589685,00 28112: Puolustusvoimat 28113: Försvarsmakten 12 259 987,31 28114: Rajavartiolaitos 28115: Gränsbevakningsväsendet 1 482236,60 28116: Ratahallintokeskus 28117: Banförvaltningscentralen 18 907 680,51 28118: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 28119: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 2156535,41 28120: Sibelius-akatemia 28121: Sibelius-akademin 690247,68 28122: Siemenperunakeskus 28123: Centralen för utsädespotatis 2 654598,51 28124: Sisäasiainministeriö 28125: lnrikesministeriet 9229,40 28126: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 28127: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 37133 050,23 28128: Sosiaali- ja terveysministeriö 28129: Social- och hälsovårdsministeriet 25 694 348,64 28130: Suojelupoliisi 28131: Skyddspolisen 187332,13 28132: Suomen ympäristökeskus 28133: Finlands miljöcentral 3 149 997,32 28134: Suomen Akatemia 28135: Finlands Akademi 1602,90 28136: Suomenlinnan hoitokunta 28137: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 434604,79 28138: Valtion tasetilit 31.12.1997 28139: sivu 28140: Tili - Konto 6211 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 78 28141: 28142: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28143: 28144: 28145: Svenska handelshögskolan 28146: Svenska handelshögskolan 1 755 958,95 28147: Säteilyturvakeskus 28148: Strålsäkerhetscentralen 8440782,99 28149: Taideteollinen korkeakoulu 28150: Konstindustriella högskolan 3 197 767,86 28151: Tampereen teknillinen korkeakoulu 28152: Tammerforstekniska högskola 34 281 531,71 28153: Tampereen yliopisto 28154: Tammerfors universitet 12 956 631,43 28155: Teatterikorkeakoulu 28156: Teaterhögskolan 984 862,27 28157: Teknillinen korkeakoulu 28158: Tekniska högskolan 75 726 318,50 28159: Teknologian kehittämiskeskus 28160: Teknologiska utvecklingscentralen 781 596,62 28161: Telehallintokeskus 28162: Teleförvaltningscentralen 2 420252,82 28163: Tielaitos 28164: Vägverket 29 407 503,66 28165: Tilastokeskus 28166: Statistikcentralen 6 299 362,76 28167: Tullihallitus 28168: Tullstyrelsen 4 396 472,30 28169: Turun kauppakorkeakoulu 28170: Åbo handelshögskola 4 659 992,76 28171: Turun yliopisto 28172: Åbo universitet 27 505 747,13 28173: Turvatekniikan keskus 28174: Säkerhetsteknikcentralen 2 303 006,63 28175: Työministeriö 28176: Arbetsministeriet 2 579 569,78 28177: Ulkoasiainministeriö 28178: Utrikesministeriet 10 931 089,90 28179: Ulkomaalaisvirasto 28180: Utlänningsverket 391 816,00 28181: Vaasan yliopisto 28182: Vasa universitet 7 310 612,19 28183: Valtiokonttori 28184: Statskontoret 3 681299,95 28185: Valtion kiinteistölaitos 28186: Statens fastighetsverket 41 726161,56 28187: Valtion taidemuseo 28188: Statens konstmuseum 430 136,78 28189: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 28190: Statens ekonomiska forskningscentral 500 850,40 28191: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 28192: Statens tekniska forskningscentral 179 978 634,12 28193: Valtiovarainministeriö 28194: Finansministeriet 403 081,45 28195: Vankeinhoitolaitos 28196: Fångvårdsväsendet 5 481117,83 28197: Verohallitus 28198: Skattestyrelsen 2 758864,04 28199: Valtion tasetilit 31.12.1997 28200: sivu 28201: Tili- Konto 6211 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 79 28202: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28203: 28204: 28205: Väestörekisterikeskus 28206: Befolkningsregistercentralen 7 645540,45 28207: Ympäristöministeriö 28208: Miljöministeriet 2 498485,47 28209: Åboakademi 28210: Åboakademi 13 214 888,25 28211: 28212: 28213: 6212 Muiden saatavien tili 28214: övriga fordringars konto 599 383 904,13 28215: Asuntorahastovirasto 28216: Bostadsfondsverket 2 210,65 28217: Eduskunta 28218: Riksdagen 6 798,29 28219: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 28220: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 144 976,86 28221: Etelä-suomen lääninhallitus 28222: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 4 798173,07 28223: Geologian tutkimuskeskus 28224: Geologiska forskningscentralen 848588,66 28225: Helsingin kauppakorkeakoulu 28226: Helsingfors handelshögskola 1 204 394,01 28227: Helsingin yliopisto 28228: Helsingfors universitet 26148 781,74 28229: limatieteen laitos 28230: Meteorologiska institute! 212 926,01 28231: Itä-Suomen lääninhallitus 28232: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 492 799,46 28233: Joensuun yliopisto 28234: Joensuu universitet 412 776,67 28235: Jyväskylän yliopisto 28236: Jyväskylä universitet 1 087144,85 28237: Kansallisarkisto 28238: Arkivväsendet 141103,90 28239: Kansanterveyslaitos 28240: Folkhälsoinstitutet 458 938,00 28241: Kasvinjalostuslaitos 28242: Växtförädlingsanstalten 178 485,85 28243: Kauppa- ja teollisuusministeriö 28244: Handels- och industriministeriet 911 271,72 28245: Keskusrikospoliisi 28246: Centralkriminalpo Iisen 162805,03 28247: Kilpailuvirasto 28248: Konkurrensverket 66 445,00 28249: Kuluttajavirasto 28250: Konsumentverket 184 639,33 28251: Kuopion yliopisto 28252: Kuopio universitet 69115,44 28253: Kuvataideakatemia 28254: Bildkonstakademin 5 828,84 28255: Lapin lääninhallitus 28256: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 52 446,45 28257: Lapin yliopisto 28258: Lapplands universitet 41 209,26 28259: Valtion tasetilit 31.12.1997 28260: sivu 28261: Tili- Kanto 6212 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 80 28262: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 28263: 28264: 28265: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 28266: Villmanstrands tekniska högskola 2 534988,47 28267: Liikenneministeriö 28268: Trafikministeriet 962 894,66 28269: Liikkuva poliisi 28270: Rörliga polisen 1 425 000,25 28271: Länsi-Suomen lääninhallitus 28272: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 1 721 839,43 28273: Länsstyrelsen i landskapet Åland 28274: Länsstyrelsen i landskapet Åland 3 209,60 28275: Lääkelaitos 28276: Läkemedelsverket 448811,87 28277: Maa- ja metsätalousministeriö 28278: Jord- och skogsbruksministeriet 20 895 896,29 28279: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 28280: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1 630 388,14 28281: Maanmittauslaitos 28282: Lantmäteriverket 32985,45 28283: Maatalouden tutkimuskeskus 28284: Lantbrukets forskningscentral 2 972 020,02 28285: Matkailun edistämiskeskus 28286: Centralen för turistfrämjande 4 359108,39 28287: Merenkulkuhallitus 28288: Sjöfartsstyrelsen 2 213127,71 28289: Metsäntutkimuslaitos 28290: Skogsforskningsinstitutet 1 511 469,20 28291: Museovirasto 28292: Museiverket 307 486,51 28293: Oikeusministeriö 28294: Justitieministeriet 36 398 300,04 28295: Opetushallitus 28296: Utbildningsstyrelsen 15493741,72 28297: Opetusministeriö 28298: Undervisningsministeriet 376105 345,13 28299: Oulun lääninhallitus 28300: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 137 257,10 28301: Oulun yliopisto 28302: Uleåborgs universitet 13 861 517,98 28303: Patentti- ja rekisterihallitus 28304: Patent- och registerstyrelsen 478 807,71 28305: Poliisin tekniikkakeskus 28306: Polisens teknikcentral 1119,20 28307: Puolustushallinnon rakennuslaitos 28308: Försvarsförvaltningens byggverk 1 029,25 28309: Puolustusministeriö 28310: Försvarsministeriet 1317343,39 28311: Puolustusvoimat 28312: Försvarsmakten 25 989 595,04 28313: Rajavartiolaitos 28314: Gränsbevakningsväsendet 23 042,71 28315: Ratahallintokeskus 28316: Banförvaltningscentralen 12741,70 28317: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 28318: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 63 213,94 28319: Valtion tasetilit 31.12.1997 28320: sivu 28321: Tili- Konto 6212 Statens bal anskonton 31.12.1997 sida 81 28322: 28323: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28324: 28325: 28326: Sibelius-akatemia 28327: Sibelius-akademin 609057,44 28328: Sisäasiainministeriö 28329: lnrikesministeriet 2250219,26 28330: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 28331: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 1 070440,24 28332: Sosiaali- ja terveysministeriö 28333: Social- och hälsovårdsministeriet 12513003,11 28334: Suojelupoliisi 28335: Skyddspolisen 15 720,70 28336: Suomen ympäristökeskus 28337: Finlands miljöcentral 7 142 398,13 28338: Suomen Akatemia 28339: Finlands Akademi 3 425 411,67 28340: Suomenlinnan hoitokunta 28341: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 28 785,54 28342: Svenska handelshögskolan 28343: Svenska handelshögskolan 122247,35 28344: Säteilyturvakeskus 28345: Strålsäkerhetscentralen 120149,96 28346: Taideteollinen korkeakoulu 28347: Konstindustriella högskolan 1 453,34 28348: Tampereen teknillinen korkeakoulu 28349: Tammerforstekniska högskola 148 939,63 28350: Tampereen yliopisto 28351: Tammerfors universitet 2273161,73 28352: Tasavallan presidentin kanslia 28353: Republikens presidents kansli 20836,05 28354: Teatterikorkeakoulu 28355: Teaterhögskolan 273284,81 28356: Teknologian kehittämiskeskus 28357: Teknologiska utvecklingscentralen 288679,20 28358: Telehallintokeskus 28359: Teleförvaltningscentralen 41 871,30 28360: Tielaitos 28361: Vägverket 4124884,62 28362: Tilastokeskus 28363: Statistikcentralen 485325,06 28364: Tullihallitus 28365: Tullstyrelsen 4186911,17 28366: Turun kauppakorkeakoulu 28367: Åbo handelshögskola 1443,30 28368: Turun yliopisto 28369: Åbo universitet 314057,24 28370: Turvatekniikan keskus 28371: Säkerhetsteknikcentralen 38668,33 28372: Työministeriö 28373: Arbetsministeriet 1 657 705,88 28374: Ulkoasiainministeriö 28375: Utrikesministeriet 12 012 363,60 28376: Ulkomaalaisvirasto 28377: Utlänningsverket 68 204,71 28378: Vaasan yliopisto 28379: Vasa universitet 597 948,78 28380: Valtion tasetilit 31.12.1997 28381: sivu 28382: Tili - Kanto 6212 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 82 28383: 28384: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28385: 28386: 28387: Valtiokonttori 28388: Statskontoret 876 618,61 28389: Valtion kiinteistölaitos 28390: Statens fastighetsverket 15139342,10 28391: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 28392: Statens ekonomiska forskningscentral 31 386,00 28393: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 28394: Statens tekniska forskningscentral 265 270,28 28395: Valtioneuvoston kanslia 28396: Statsrådets kansli 48974,88 28397: Valtiontalouden tarkastusvirasto 28398: Statens revisionsverk 6 025,00 28399: Valtiovarainministeriö 28400: Finansministeriet 471 322,00 28401: Vankeinhoitolaitos 28402: Fångvårdsväsendet 247 603,59 28403: Verohallitus 28404: Skattestyrelsen 4170836,15 28405: Väestörekisterikeskus 28406: Befolkningsregistercentralen 489 916,42 28407: Ympäristöministeriö 28408: Miljöministeriet 2 251 947,73 28409: Åboakademi 28410: Åboakademi 4 736 559,79 28411: 28412: 6213 Tullisaatavien tili 28413: Tullfordringars konto 82 857 649,00 28414: Tullihallitus 28415: Tullstyrelsen 82 857 649,00 28416: 28417: 28418: 622 ANNEITUJEN ENNAKKOJEN TILIT 28419: UTGIVNA FÖRSKOTIS KONTON 235 709 579,73 28420: 28421: 6221 Annettujen hankintaennakkojen tili 28422: Utgivna leveransförskotts konto 29 208 569,62 28423: Geologian tutkimuskeskus 28424: Geologiska forskningscentralen 6 640,89 28425: Helsingin kauppakorkeakoulu 28426: Helsingfors handelshögskola 38624,34 28427: limatieteen laitos 28428: Meteorologiska institute! 14560,00 28429: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 28430: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 48 800,00 28431: Merenkulkuhallitus 28432: Sjöfartsstyrelsen 374 405,90 28433: Rajavartiolartos 28434: Gränsbevakningsväsendet 8 804408,04 28435: Ratahallintokeskus 28436: Banförvaltningscentralen 15 669 519,93 28437: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 28438: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 226 978,70 28439: Valtion tasetilit 31.12.1997 28440: sivu 28441: Tili - Konto 6221 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 83 28442: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28443: 28444: 28445: Tampereen teknillinen korkeakoulu 28446: Tammerfors tekniska högskola 62650,00 28447: Teatterikorkeakoulu 28448: Teaterhögskolan 3 263,92 28449: Tielaitos 28450: Vägverket 403 000,00 28451: Turun yliopisto 28452: Åbo universitet 28527,80 28453: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 28454: Statens tekniska forskningscentral 3 048121,14 28455: Verohallitus 28456: Skattestyrelsen 479 068,96 28457: 28458: 28459: 6222 Matkaennakkojen tili 28460: Reseförskotts konto 4 178 748,31 28461: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 28462: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 2 300,00 28463: Etelä-Suomen lääninhallitus 28464: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 31 834,72 28465: Geologian tutkimuskeskus 28466: Geologiska forskningscentralen 641,65 28467: Helsingin kauppakorkeakoulu 28468: Helsingfors handelshögskola 15 355,87 28469: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 28470: Polisinrättningen i Helsingfors härad 722,90 28471: Helsingin yliopisto 28472: Helsingfors universitet 281645,02 28473: limatieteen laitos 28474: Meteorologiska institute! 23 000,00 28475: Itä-Suomen lääninhallitus 28476: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 47 255,60 28477: Joensuun yliopisto 28478: Joensuu universitet 23 800,66 28479: Jyväskylän yliopisto 28480: Jyväskylä universitet 242121,83 28481: Kansanterveysla~os 28482: Folkhälsoinstitutet 22 433,95 28483: Kauppa- ja teollisuusministeriö 28484: Handels- och industriministeriet 130144,87 28485: Keskusrikospoliisi 28486: Centralkriminalpolisen 14 038,97 28487: Kuluttajavirasto 28488: Konsumentverket 9193,78 28489: Kuopion yliopisto 28490: Kuopio universitet 66 446,55 28491: Lapin lääninhall~us 28492: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 27169,92 28493: Lapin yliopisto 28494: Lapplands universitet 48592,00 28495: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 28496: Villmanstrands tekniska högskola 11008,00 28497: Liikenneministeriö 28498: Trafikministeriet 4 714,20 28499: Valtion tasetilit 31.12.1997 28500: sivu 28501: Tili - Kanto 6222 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 84 28502: 28503: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28504: 28505: 28506: Liikkuva po Iiisi 28507: Rörliga polisen 850,00 28508: Länsi-Suomen lääninhallitus 28509: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 42923,74 28510: Maa- ja metsätalousministeriö 28511: Jord- och skogsbruksministeriet 132 384,61 28512: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 28513: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 5292,50 28514: Maatalouden tutkimuskeskus 28515: Lantbrukets forskningscentral 5176,00 28516: Matkailun edistämiskeskus 28517: Centralen för turistlrämjande 40830,89 28518: Merenkulkuhallitus 28519: Sjöfartsstyrelsen 7 100,00 28520: Merentutkimuslaitos 28521: Havsforskningsinstitutet 180 600,00 28522: Metsäntutkimuslaitos 28523: Skogsforskningsinstitutet 25316,50 28524: Oikeusministeriö 28525: Justitieministeriet 3 246,79 28526: Opetushallitus 28527: Utbildningsstyrelsen 20 761,05 28528: Opetusministeriö 28529: Undervisningsministeriet 57 649,95 28530: Oulun lääninhallitus 28531: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 92420,67 28532: Oulun yliopisto 28533: Uleåborgs universitet 93395,60 28534: Poliisin tekniikkakeskus 28535: Polisens teknikcentral 0,80 28536: Puolustushallinnon rakennuslaitos 28537: Försvarsförvaltningens byggverk 290,00 28538: Puolustusministeriö 28539: Försvarsministeriet 6000,00 28540: Puolustusvoimat 28541: Försvarsmakten 593 551,49 28542: Rajavartiolaitos 28543: Gränsbevakningsväsendet 3558,64 28544: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 28545: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 6625,80 28546: Sibelius-akatemia 28547: Sibelius-akademin 46230,00 28548: Sisäasiainministeriö 28549: lnrikesministeriet 7190,00 28550: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 28551: Forsknings- och utvecklingscentr. lör social- och hälsovård. 84922,45 28552: Sosiaali- ja terveysministeriö 28553: Social- och hälsovårdsministeriet 67 895,10 28554: Suomen ympäristökeskus 28555: Finlands miljöcentral 8641,22 28556: Suomen Akatemia 28557: Finlands Akademi 56455,82 28558: Svenska handelshögskolan 28559: Svenska handelshögskolan 9 807,16 28560: Valtion tasetilit 31.12.1997 28561: sivu 28562: Tili - Konto 6222 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 85 28563: 28564: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28565: 28566: 28567: Säteilyturvakeskus 28568: Strålsäkerhetscentralen 227,14 28569: Taideteollinen korkeakoulu 28570: Konstindustriella högskolan 11 309,64 28571: Tampereen teknillinen korkeakoulu 28572: Tammerfors tekniska högskola 81483,40 28573: Tampereen yliopisto 28574: Tammerfors universitet 15 800,00 28575: Teatterikorkeakoulu 28576: Teaterhögskolan 8032,04 28577: Teknillinen korkeakoulu 28578: Tekniska högskolan 81835,55 28579: Teknologian kehittämiskeskus 28580: Teknologiska utvecklingscentralen 166 724,00 28581: Telehallintokeskus 28582: Teleförvaltningscentralen 10363,13 28583: Tielaitos 28584: Vägverket 248247,30 28585: Tilastokeskus 28586: Statistikcentralen 24500,00 28587: Tullihallitus 28588: Tullstyrelsen 34378,00 28589: Turun kauppakorkeakoulu 28590: Åbo handelshögskola 26565,00 28591: Turun yliopisto 28592: Åbo universitet 109611,83 28593: Turvatekniikan keskus 28594: Säkerhetsteknikcentralen 3 192,79 28595: Työministeriö 28596: Arbetsministeriet 106274,20 28597: Ulkoasiainministeriö 28598: Utrikesministeriet 277624,55 28599: Ulkomaalaisvirasto 28600: Utlänningsverket 2800,00 28601: Vaasan yliopisto 28602: Vasa universitet 2 219,70 28603: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 28604: Statens ekonomiska forskningscentral 15888,00 28605: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 28606: Statens tekniska forskningscentral 57 259,18 28607: Valtiovarainministeriö 28608: Finansministeriet 4907,23 28609: Vankainhoito laitos 28610: Fångvårdsväsendet 10592,60 28611: Verohallitus 28612: Skattestyrelsen 236262,01 28613: Ympäristöministeriö 28614: Miljöministeriet 45447,43 28615: Åboakademi 28616: Åboakademi 23 744,26 28617: 28618: 6223 Muiden annettujen annakkojen tili 28619: Övriga utgivna förskotts konto 202 322 261,80 28620: Valtion tasetilit 31.12.1997 28621: sivu 28622: Tili - Konto 6223 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 86 28623: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 28624: 28625: 28626: Eduskunta 28627: Riksdagen 52 736,00 28628: Geologian tutkimuskeskus 28629: Geologiska forskningscentralen 16149,26 28630: Helsingin kauppakorkeakoulu 28631: Helsingfors handelshögskola 3 854,00 28632: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 28633: Polisinrättningen i Helsingfors härad 3 355,60 28634: Helsingin yliopisto 28635: Helsingfors universitet 200 554,36 28636: Itä-Suomen lääninhallitus 28637: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 53 088,50 28638: Jyväskylän yliopisto 28639: Jyväskylä universitet 501,60 28640: Kansanterveyslaitos 28641: Folkhälsoinstitutet 1 509,70 28642: Keskusrikospoliisi 28643: Centralkriminalpolisen 55 655,32 28644: Kuluttajavirasto 28645: Konsumentverket 309,00 28646: Kuopion yliopisto 28647: Kuopio universitet 2 905,50 28648: Kuvataideakatemia 28649: Bildkonstakademin 65,90 28650: Liikenneministeriö 28651: Trafikministeriet 1 500 835,87 28652: Länsstyrelsen i landskapet Åland 28653: Länsstyrelsen i landskapet Åland 800,00 28654: Maa- ja metsätalousministeriö 28655: Jord- och skogsbruksministeriet 76 964 466,74 28656: Maanmittauslaitos 28657: Lantmäteriverket 43 087,72 28658: Maatalouden tutkimuskeskus 28659: Lantbrukets forskningscentral 98 997,56 28660: Matkailun edistämiskeskus 28661: Centralen för turistfrämjande 1 666 068,41 28662: Merenkulkuhallitus 28663: Sjöfartsstyrelsen 7 997,99 28664: Metsäntutkimuslaitos 28665: Skogsforskningsinstitutet 6 931,04 28666: Oikeusministeriö 28667: Justitieministeriet 121 545,79 28668: Opetushallitus 28669: Utbildningsstyrelsen 61392,11 28670: Puolustushallinnon rakennuslaitos 28671: Försvarsförvaltningens byggverk 14029,54 28672: Puolustusvoimat 28673: Försvarsmakten 94 571,30 28674: Rajavartiolaitos 28675: Gränsbevakningsväsendet 3 036,10 28676: Sibelius-akatemia 28677: Sibelius-akademin 920,60 28678: Sosiaali- ja terveysministeriö 28679: Social- och hälsovårdsministeriet 16 273,65 28680: Valtion tasetilit 31.12.1997 28681: sivu 28682: Tili - Konto 6223 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 87 28683: 28684: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 28685: 28686: 28687: Suomen ympäristökeskus 28688: Finlands miljöcentral 1133 324,74 28689: Suomen Akatemia 28690: Finlands Akademi 810545,06 28691: Säteilyturvakeskus 28692: Strålsäkerhetscentralen 4135,61 28693: Tampereen yliopisto 28694: Tammerfors universitet 9 367,25 28695: Teatterikorkeakoulu 28696: Teaterhögskolan 13 750,00 28697: Teknologian kehntämiskeskus 28698: Teknologiska utvecklingscentralen 1 085 103,98 28699: Tielaitos 28700: Vägverket 2344245,88 28701: Tilastokeskus 28702: Statistikcentralen 60 525,90 28703: Tullihannus 28704: Tullstyrelsen 131 914,30 28705: Turun yliopisto 28706: Åbo universitet 68125,38 28707: Turvatekniikan keskus 28708: Säkerhetsteknikcentralen 18094,90 28709: Työministeriö 28710: Arbetsministeriet 1209,91 28711: Ulkoasiainministeriö 28712: Utrikesministeriet 21 345 144,29 28713: Valtiokonttori 28714: Statskontoret 94104413,11 28715: Valtiovarainministeriö 28716: Finansministeriet 15 838,44 28717: Vankeinhoitolaitos 28718: Fångvårdsväsendet 129 556,16 28719: Verohallitus 28720: Skattestyrelsen 64 800,00 28721: Ympäristöministeriö 28722: Miljöministeriet 70,31 28723: Åboakademi 28724: Åboakademi 6 453,40 28725: 28726: 28727: 623 TILITYSTÄ VASTAAN ANNETTUJEN VAROJEN TILIT 28728: MOT REDOVISNING UTGIVNA MEDELS KONTON 443 563 139,06 28729: 28730: 6231 Annettujen etukäteisvarojen tili 28731: Utgivna försträckningsmedels konto 443 294 643,46 28732: Eduskunta 28733: Riksdagen 49 350,00 28734: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 28735: Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel 3 956,80 28736: Etelä-suomen lääninhallitus 28737: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 32459,25 28738: Itä-Suomen lääninhallitus 28739: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 15 725,00 28740: Valtion tasetilit 31.12.1997 28741: sivu 28742: Tili- Konto 6231 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 88 28743: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28744: 28745: 28746: Joensuun yliopisto 28747: Joensuu universitet 250299,78 28748: Kansanterveyslaitos 28749: Folkhälsoinstitutet 4193,89 28750: Kauppa- ja teollisuusministeriö 28751: Handels- och industriministeriet 2 974,70 28752: Kuluttajavirasto 28753: Konsumentverket 5394,40 28754: Kuvataideakatemia 28755: Bildkonstakademin 474,00 28756: Lapin lääninhallitus 28757: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 86 538,93 28758: Lapin yliopisto 28759: Lapplands universitet 950,20 28760: Maa- ja metsätalousministeriö 28761: Jord- och skogsbruksministeriet 9 062129,04 28762: Maatalouden tutkimuskeskus 28763: Lantbrukets forskningscentral 7606,90 28764: Merenkulkuhallitus 28765: Sjöfartsstyrelsen 13 510,00 28766: Museovirasto 28767: Museiverket 11010,00 28768: Oikeusministeriö 28769: Justitieministeriet 13 619,23 28770: Opetusministeriö 28771: Undervisningsministeriet 387 710 336,14 28772: Oulun lääninhallitus 28773: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 465,00 28774: Puolustusministeriö 28775: Försvarsministeriet 48472,02 28776: Puolustusvoimat 28777: Försvarsmakten 479987,48 28778: Rajavartiolaitos 28779: Gränsbevakningsväsendet 19 000,00 28780: Ratahallintokeskus 28781: Banförvaltningscentralen 2965,00 28782: Siemenperunakeskus 28783: Centralen för utsädespotatis 182,40 28784: Sisäasiainministeriö 28785: lnrikesministeriet 11938,15 28786: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 28787: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 1 573 356,35 28788: Sosiaali- ja terveysministeriö 28789: Social- och hälsovårdsministeriet 43 153 325,65 28790: Suojelupoliisi 28791: Skyddspolisen 44100,00 28792: Svenska handelshögskolan 28793: Svenska handelshögskolan 10 278,91 28794: Taideteollinen korkeakoulu 28795: Konstindustriella högskolan 26094,00 28796: Teknologian kehittämiskeskus 28797: Teknologiska utvecklingscentralen 2589,20 28798: Tielaitos 28799: Vägverket 415 081,80 28800: Valtion tasetilit 31.12.1997 28801: sivu 28802: Tili- Kanto 6231 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 89 28803: 28804: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28805: 28806: 28807: Työministeriö 28808: Arbetsministeriet 150338,65 28809: Valtiokonttori 28810: Statskontoret 16500,00 28811: Valtion kiinteistölaitos 28812: Statens fastighetsverket 11 592,00 28813: Valtion teknUiinen tutkimuskeskus 28814: Statens tekniska forskningscentral 40500,00 28815: Valtioneuvoston kanslia 28816: Statsrådets kansli 6 738,59 28817: Vankeinhoitolaitos 28818: Fångvårdsväsendet 10 610,00 28819: 28820: 6232 f:.!!uut tilitystä vastaan annetut varat 28821: Ovriga mot redovisning utgivna medels konto 268495,60 28822: Helsingin kauppakorkeakoulu 28823: Helsingfors handelshögskola 13131,00 28824: Työministeriö 28825: Arbetsministeriet 156 907,33 28826: Ympäristöministeriö 28827: Miljöministeriet 98457,27 28828: 28829: 28830: 624 BUDJETOIMA ITOMIEN SIJOITUSTEN TILIT 28831: OBUDGETERADE PLACERINGARS KONTON 33791637924,18 28832: 28833: 6241 Valtion saatavatili Postipankki Oy:ssä 28834: Statens konto för kontofordringar i Postbanken Ab 2 564 275 316,73 28835: Valtiokonttori 28836: Statskontoret 2 564 275 316,73 28837: 28838: 6242 Markkatalletusten tili 28839: Markdepositioners konto 24 743 699146,15 28840: Valtiokonttori 28841: Statskontoret 24 743 699 146,15 28842: 28843: 6243 Valuuttatalletusten tili 28844: Valutadepositioners konto 6 479 496 861,30 28845: Valtiokonttori 28846: Statskontoret 6479496861,30 28847: 28848: 6245 Annettujen luottojen tili 28849: Utgivna krediters konto 4 166 600,00 28850: Valtiokonttori 28851: Statskontoret 4 166 600,00 28852: 28853: 28854: 631 VARASTOTILIT 28855: LAGERKONTON 38 133 862,15 28856: Valtion tasetilit 31.12.1997 28857: sivu 28858: Tili- Kanto 6310 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 90 28859: 28860: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28861: 28862: 28863: 6310 Varastotili 28864: Lagerkonto 38133 862,15 28865: Puolustusvoimat 28866: Försvarsmakten 33 916 397,07 28867: Vankeinhoitolaitos 28868: Fångvårdsväsendet 4 217 465,08 28869: 28870: 28871: 651 VARSINAISTEN VELKOJEN TILIT 28872: ORDINARIE SKULDERS KONTON 4 334183 782,19 28873: 28874: 6511 Tilivelkojen tili 28875: Kontoskulders konto 2 474 357125,11 28876: Ajoneuvohallintokeskus 28877: Fordonsförvaltningscentralen 11 801 802,77 28878: Asuntorahastovirasto 28879: Bostadsfondsverket 270 966,87 28880: Eduskunta 28881: Riksdagen 4 638 086,29 28882: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 28883: Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel 67 592,87 28884: Etelä-Suomen lääninhallitus 28885: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 42 210 730,42 28886: Geologian tutkimuskeskus 28887: Geologiska forskningscentralen 5129249,58 28888: Helsingin kauppakorkeakoulu 28889: Helsingfors handelshögskola 3 896 083,90 28890: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 28891: Polisinrättningen i Helsingfors härad 11197 725,59 28892: Helsingin yliopisto 28893: Helsingfors universitet 54 924 034,46 28894: limatieteen laitos 28895: Meteorologiska institutet 127671,84 28896: Itä-Suomen lääninhallitus 28897: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 25 048161,63 28898: Joensuun yliopisto 28899: Joensuu universitet 13 943 969,48 28900: Jyväskylän yliopisto 28901: Jyväskylä universitet 11 703 507,81 28902: Kansallisarkisto 28903: Arkivväsendet 686 839,74 28904: Kansanterveyslaitos 28905: Folkhälsoinstitutet 10 007 078,57 28906: Kasvinjalostuslaitos 28907: Växtförädlingsanstalten 3 271 766,64 28908: Kauppa- ja teollisuusministeriö 28909: Handels- och industriministeriet 36 921173,23 28910: Keskusrikospoliisi 28911: Centralkriminalpolisen 1851837,11 28912: Kuluttajavirasto 28913: Konsumentverket 1 476 810,53 28914: Kuopion yliopisto 28915: Kuopio universitet 5 377 346,23 28916: Valtion tasetilit 31.12.1997 28917: sivu 28918: Tili- Konto 6511 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 91 28919: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28920: 28921: 28922: Kuvataideakatemia 28923: Bildkonstakademin 280 048,09 28924: Lapin lääninhallitus 28925: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 6 583 299,32 28926: Lapin yliopisto 28927: Lapplands universitet 4 140 910,93 28928: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 28929: Villmanstrands tekniska högskola 11 949 307,94 28930: Liikenneministeriö 28931: Trafikministeriet 13 242 688,15 28932: Liikkuva poliisi 28933: Rörliga polisen 3 023 944,22 28934: Länsi-Suomen lääninhallitus 28935: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 48 885 952,88 28936: Länsstyrelsen i landskapet ~land 28937: Länsstyrelsen i landskapet Aland 110 342,39 28938: Lääkelaitos 28939: Läkemedelsverket 3 485 093,18 28940: Maa- ja metsätalousministeriö 28941: Jord- och skogsbruksministeriet 139413001,18 28942: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 28943: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 6 808 235,36 28944: Maanmittauslaitos 28945: Lantmäteriverket 6 049 591,17 28946: Maatalouden tutkimuskeskus 28947: Lantbrukets forskningscentral 4 333 231,60 28948: Matkailun edistämiskeskus 28949: Centralen för turistfrämjande 21 902,89 28950: Merenkulkuhallitus 28951: Sjöfartsstyrelsen 39 794 586,05 28952: Merentutkimuslaitos 28953: Havsforskningsinstitutet 2 119 693,97 28954: Metsäntutkimuslaitos 28955: Skogsforskningsinstitutet 1 366 889,20 28956: Oikeusministeriö 28957: Justitieministeriet 39 922 067,42 28958: Opetushallitus 28959: Utbildningsstyrelsen 63 705 070,85 28960: Opetusministeriö 28961: Undervisningsministeriet 86 998 762,52 28962: Oulun lääninhallitus 28963: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 11 679 738,56 28964: Oulun yliopisto 28965: Uleåborgs universitet 23 442 341 ,26 28966: Patentti- ja rekisterihallitus 28967: Patent- och registerstyrelsen 10 430 042,13 28968: Pelastusopisto 28969: Räddningsinstitutet 3 455 244,74 28970: Poliisikoulu 28971: Polisskolan 2 531132,40 28972: Poliisin tekniikkakeskus 28973: Polisens teknikcentral 870 585,71 28974: Poliisiopisto 28975: Polisinstitutet 345 246,71 28976: Valtion tasetilit 31.12.1997 28977: sivu 28978: Tili- Kanto 6511 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 92 28979: 28980: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 28981: 28982: 28983: Puolustushallinnon rakennuslaitos 28984: Försvarsförvaltningens byggverk 61 620 890,39 28985: Puolustusministeriö 28986: Försvarsministeriet 10 845 439,07 28987: Puolustusvoimat 28988: Försvarsmakten 198 210 794,76 28989: Rajavartiolaitos 28990: Gränsbevakningsväsendet 1835532,62 28991: Ratahallintokeskus 28992: Banförvaltningscentralen 430154584,77 28993: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 28994: Vili- och fiskeriforskningsinstitutet 126 405,59 28995: Sibelius-akatemia 28996: Sibelius-akademin 1 870 868,57 28997: Siemenperunakeskus 28998: Centralen för utsädespotatis 331 797,90 28999: Sisäasiainministeriö 29000: lnrikesministeriet 24 723 116,27 29001: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 29002: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 12 305 616,24 29003: Sosiaali- ja terveysministeriö 29004: Social- och hälsovårdsministeriet 27 419 880,33 29005: Suojelupoliisi 29006: Skyddspolisen 1101 843,51 29007: Suomen ympäristökeskus 29008: Finlands miljöcentral 10 349 767,11 29009: Suomen Akatemia 29010: Finlands Akademi 1399530,96 29011: Suomenlinnan hoitokunta 29012: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 2905036,82 29013: Svenska handelshögskolan 29014: Svenska handelshögskolan 1177 408,99 29015: Säteilyturvakeskus 29016: Strålsäkerhetscentralen 8813 752,92 29017: Taideteollinen korkeakoulu 29018: Konstindustriella högskolan 3172811,83 29019: Tampereen teknillinen korkeakoulu 29020: Tammerforstekniska högskola 10 706 264,75 29021: Tampereen yliopisto 29022: Tamrnerfors universitet 16320751,75 29023: Tasavallan presidentin kanslia 29024: Republikens presidents kansli 2607334,66 29025: Teatterikorkeakoulu 29026: Teaterhögskolan 2 936 659,71 29027: Teknillinen korkeakoulu 29028: Tekniska högskolan 28 485 674,37 29029: Teknologian kehittämiskeskus 29030: Teknologiska utvecklingscentralen 3595 704,08 29031: Telehallintokeskus 29032: Teleförvaltningscentralen 3505 714,26 29033: Tielaitos 29034: Vägverket 195 985 020,44 29035: Tilastokeskus 29036: Statistikcentralen 9688311,74 29037: Valtion tasetilit 31.12.1997 29038: sivu 29039: Tili- Kanto 6511 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 93 29040: 29041: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 29042: 29043: 29044: TullihaiiHus 29045: Tullstyrelsen 35 682 820,15 29046: Turun kauppakorkeakoulu 29047: Åbo handelshögskola 1 783144,09 29048: Turun yliopisto 29049: Åbo universitet 24 172 758,90 29050: Turvatekniikan keskus 29051: Säkerhetsteknikcentralen 6 655063,80 29052: Työministeriö 29053: Arbetsministeriet 209 850 688,57 29054: Ulkoasiainministeriö 29055: Utrikesministeriet 70 472 645,45 29056: Ulkornaalaisvirasto 29057: Utlänningsverket 692885,81 29058: Vaasan yliopisto 29059: Vasa universHet 3042543,09 29060: Valtiokonttori 29061: Statskontoret 9 871 651,09 29062: Valtion kiinteistölaitos 29063: Statens fastighetsverket 68 687 550,92 29064: Valtion taidemuseo 29065: Statens konstmuseum 1 965 716,96 29066: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 29067: Statens ekonomiska forskningscentral 554998,95 29068: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 29069: Statens tekniska forskningscentral 44 028 842,55 29070: Valtioneuvoston kanslia 29071: Statsrådets kansli 7528384,02 29072: Valtiontalouden tarkastusvirasto 29073: Statens revisionsverk 527 385,60 29074: Valtiovarainministeriö 29075: Finansministeriet 12 170 180,73 29076: Vankeinhoilolaitos 29077: Fångvårdsväsendet 29 578 542,54 29078: Verohallitus 29079: Skattestyrelsen 64181 796,30 29080: Väestörekisterikeskus 29081: Befolkningsregistercentralen 6 940 108,43 29082: Ympäristöministeriö 29083: Miljöministeriet 16 584 805,30 29084: Åboakademi 29085: Åboakademi 7690516,85 29086: 29087: 6512 ~uiden velkojen tili 29088: Ovriga skulders konto 1 859 826 657.08 29089: Asuntorahastovirasto 29090: Bostadsfondsverket 4045,50 29091: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 29092: Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel 49733,70 29093: Etelä-5uomen lääninhallitus 29094: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 290546,01 29095: Geologian tutkimuskeskus 29096: Geologiska forskningscentralen 26682,90 29097: Valtion tasetilit 31.12.1997 29098: sivu 29099: Tili- Konto 6512 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 94 29100: 29101: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 29102: 29103: 29104: Helsingin kauppakorkeakoulu 29105: Helsingfors handelshögskola 203 917,75 29106: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 29107: Polisinrättningen i Helsingfors härad 3 706195,53 29108: Helsingin yliopisto 29109: Helsingfors universitet 14 207 715,39 29110: ilmatieteen laitos 29111: Meteorologiska institute! 3 942 617,53 29112: Itä-Suomen lääninhallitus 29113: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 23 085,21 29114: Jyväskylän yliopisto 29115: Jyväskylä universitet 2804,20 29116: Kansallisarkisto 29117: Arkiwäsendet 28550,00 29118: Kansanterveyslaitos 29119: Folkhälsoinstitutet 1 593 288,26 29120: Kauppa- ja teollisuusministeriö 29121: Handels- och industriministeriet 74 692,00 29122: Kuluttajavirasto 29123: Konsumentverket 1129,00 29124: Kuvataideakatemia 29125: Bildkonstakademin 58828,86 29126: Lapin lääninhallitus 29127: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 33 451,39 29128: Lapin yliopisto 29129: Lapplands universitet 591 657,93 29130: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 29131: Villmanstrands tekniska högskola 5867537,12 29132: Liikenneministeriö 29133: Trafikministeriet 10 396 390,96 29134: Länsi-Suomen lääninhallitus 29135: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 142 029,71 29136: Länsstyrelsen i landskapet Åland 29137: Länsstyrelsen i landskapet Åland 5,50 29138: Maa- ja metsätalousministeriö 29139: Jord- och skogsbruksministeriet 585 783,65 29140: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 29141: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 248320,10 29142: Maanmittauslaitos 29143: Lantmäteriverket 3 966 901,96 29144: Maatalouden tutkimuskeskus 29145: Lantbrukets forskningscentral 33 103,27 29146: Matkailun edistämiskeskus 29147: Centralen för turistfrämjande 922 960,24 29148: Merenkulkuhallitus 29149: Sjöfartsstyrelsen 4 773 307,43 29150: Metsäntutkimuslaitos 29151: Skogsforskningsinstitutet 2 793,06 29152: Museovirasto 29153: Museiverket 4062 343,66 29154: Oikeusministeriö 29155: Justitieministeriet 719103,91 29156: Opetushallitus 29157: Utbildningsstyrelsen 483 606,89 29158: Valtion tasetilit 31.12.1997 29159: sivu 29160: Tili - Konto 6512 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 95 29161: 29162: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva 29163: 29164: 29165: Opetusministeriö 29166: Undervisningsministeriet 120 476 496,83 29167: Oulun lääninhallitus 29168: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 20 750,14 29169: Oulun yliopisto 29170: Uleåborgs universitet 51234,20 29171: Patentti- ja rekisterihallitus 29172: Patent- och registerstyrelsen 429 646,00 29173: Poliisin tekniikkakeskus 29174: Polisens teknikcentral 657 776,02 29175: Puolustusministeriö 29176: Försvarsministeriet 292064,25 29177: Puolustusvoimat 29178: Försvarsmakten 21 150 590,83 29179: Rajavartiolaitos 29180: Gränsbevakningsväsendet 28 246 490,57 29181: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 29182: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 968648,26 29183: Sibelius-akatemia 29184: Sibelius-akademin 130029,84 29185: Sisäasiainministeriö 29186: lnrikesministeriet 252611,95 29187: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 29188: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 3 082 972,57 29189: Sosiaali- ja terveysministeriö 29190: Social- och hälsovårdsministeriet 1 498 276 987,91 29191: Svenska handelshögskolan 29192: Svenska handelshögskolan 889 279,59 29193: Säteilyturvakeskus 29194: Strålsäkerhetscentralen 314 799,60 29195: Tampereen teknillinen korkeakoulu 29196: Tammerfors tekniska högskola 600,00 29197: Tampereen yliopisto 29198: Tammerfors universitet 8459,15 29199: Tasavallan presidentin kanslia 29200: Republikens presidents kansli 260235,64 29201: Teatterikorkeakoulu 29202: Teaterhögskolan 14985,35 29203: Teknillinen korkeakoulu 29204: Tekniska högskolan 1 613 726,00 29205: Teknologian kehittämiskeskus 29206: Teknologiska utvecklingscentralen 689140,40 29207: Telehallintokeskus 29208: Teleförvaltningscentralen 14448,97 29209: Tielaitos 29210: Vägverket 9510802,89 29211: Turun kauppakorkeakoulu 29212: Åbo handelshögskola 25494,44 29213: Turun yliopisto 29214: Åbo universitet 2 283199,06 29215: Turvatekniikan keskus 29216: Säkerhetsteknikcentralen 50 106,39 29217: Työministeriö 29218: Arbetsministeriet 5022,00 29219: Valtion tasetilit 31.12.1997 29220: sivu 29221: Tili- Kanto 6512 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 96 29222: 29223: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 29224: 29225: 29226: Ulkoasiainministeriö 29227: Utrikesministeriet 24358131,06 29228: Ulkomaalaisvirasto 29229: Utlänningsverket 11100,00 29230: Valtiokonttori 29231: Statskontoret 682 758,40 29232: Valtion kiinteistölaitos 29233: Statens fastighetsverket 1 521 536,00 29234: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 29235: Statens tekniska forskningscentral 8957061,17 29236: Valtioneuvoston kanslia 29237: Statsrådets kansli 1 653,51 29238: Vankeinhoitolaitos 29239: Fångvårdsväsendet 3 224149,86 29240: Verohallitus 29241: Skattestyrelsen 70 476 156,03 29242: Väestörekisterikeskus 29243: Befolkningsregistercentralen 15 000,00 29244: Ympäristöministeriö 29245: Miljöministeriet 209 362,25 29246: Åboakademi 29247: Åboakademi 2 610 021,33 29248: 29249: 29250: 652 SMTUJEN ENNAKKOJEN TILIT 29251: ERHÅLLNA FÖRSKOTIS KONTON 316 421 761,77 29252: 29253: 6521 Saatujen hankintaannakkojen tili 29254: Erhållna leveransförskotts konto 28136911,22 29255: Geologian tutkimuskeskus 29256: Geologiska forskningscentralen 390837,90 29257: Helsingin yliopisto 29258: Helsingfors universitet 5 609869,81 29259: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 29260: Villmanstrands tekniska högskola 420000,00 29261: Lääkelaitos 29262: Läkemedelsverket 5912000,00 29263: Maanmittauslaitos 29264: Lantmäteriverket 361168,55 29265: Maatalouden tutkimuskeskus 29266: Lantbrukets forskningscentral 934325,38 29267: Metsäntutkimuslaitos 29268: Skogsforskningsinstitutet 3 043152,65 29269: Oulun yliopisto 29270: Uleåborgs universitet 10 490 502,90 29271: Patentti- ja rekisterihallitus 29272: Patent- och registerstyrelsen 419 809,43 29273: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 29274: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 95 798,60 29275: Telehallintokeskus 29276: Teleförvaltningscentralen 275,00 29277: Tielaitos 29278: Vägverket 334861,00 29279: Valtion tasetilit 31.12.1997 29280: sivu 29281: Tili - Kanto 6521 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 97 29282: 29283: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 29284: 29285: 29286: Väestörekisterikeskus 29287: Befolkningsregistercentralen 124 310,00 29288: 29289: 6522 ~uiden saatujen annakkojen tili 29290: Ovriga erhållna förskotts konto 288 284 850,55 29291: Etelä-Suomen lääninhallitus 29292: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 146550,00 29293: Helsingin kauppakorkeakoulu 29294: Helsingfors handelshögskola 3 759 955,06 29295: limatieteen laitos 29296: Meteorologiska institute! 3 995 566,76 29297: Joensuun yliopisto 29298: Joensuu universitet 6 695166,58 29299: Jyväskylän yliopisto 29300: Jyväskylä universitet 37 735 756,23 29301: Kansanterveyslaitos 29302: Folkhälsoinstitutet 184960,00 29303: Kuopion yliopisto 29304: Kuopio universitet 6314349,50 29305: Lapin yliopisto 29306: Lapplands universitet 4694657,81 29307: Maa- ja metsätalousministeriö 29308: Jord- och skogsbruksministeriet 15000,00 29309: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 29310: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 1148850,00 29311: Matkailun edistämiskeskus 29312: Centralen för turistfrämjande 294300,77 29313: Merenkulkuhallitus 29314: Sjöfartsstyrelsen 888444,32 29315: Oikeusministeriö 29316: Justitieministeriet 950,00 29317: Opetushallitus 29318: Utbildningsstyrelsen 542066,48 29319: Opetusministeriö 29320: Undervisningsministeriet 4100,00 29321: Pelastusopisto 29322: Räddningsinstitutet 9000,00 29323: Puolustusvoimat 29324: Försvarsmakten 162450,20 29325: Rajavartiolaitos 29326: Gränsbevakningsväsendet 7 783,60 29327: Ratahallintokeskus 29328: Banförvaltningscentralen 124966,75 29329: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 29330: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 015044,25 29331: Sibelius-akatemia 29332: Sibelius-akademin 21 700,00 29333: Suomenlinnan hoitokunta 29334: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 48400,00 29335: Taideteollinen korkeakoulu 29336: Konstindustriella högskolan 195268,00 29337: Tampereen teknillinen korkeakoulu 29338: Tammerforstekniska högskola 37 223 076,40 29339: Valtion tasetilit 31.12.1997 29340: sivu 29341: Tili - Konto 6522 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 98 29342: 29343: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 29344: 29345: 29346: Tampereen yliopisto 29347: Tammerfors universitet 19 504 388,84 29348: Teatterikorkeakoulu 29349: Teaterhögskolan 86 976,00 29350: Teknillinen korkeakoulu 29351: Tekniska högskolan 79 215 327,52 29352: Tielaitos 29353: Vägverket 112 588,00 29354: Tilastokeskus 29355: Statistikcentralen 400040,00 29356: Tullihallitus 29357: Tullstyrelsen 5 011 884,94 29358: Turun kauppakorkeakoulu 29359: Åbo handelshögskola 4190 550,48 29360: Turun yliopisto 29361: Åbo universitet 19 649 172,53 29362: Vaasan yliopisto 29363: Vasa universitet 2136 242,05 29364: Valtiokonttori 29365: Statskontoret 39 794,96 29366: Valtion kiinteistölaitos 29367: Statens fastighetsverket 1 563 394,32 29368: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 29369: Statens tekniska forskningscentral 42 070 234,41 29370: Vankeinhoitolaitos 29371: Fångvårdsväsendet 3531,90 29372: Ympäristöministeriö 29373: Miljöministeriet 60 000,00 29374: ~bo akademi 29375: Abo akademi 9 012 361,89 29376: 29377: 29378: 653 TILITETTÄVIEN VAROJEN TILIT 29379: REDOVISNINGSMEDELS KONTON 476 763 700,56 29380: 29381: 6531 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili (työnantajat) 29382: Pensions- och understödskassebetalningars konto (arbetsgivare) 4 250 617,30 29383: Eduskunta 29384: Riksdagen 2 652,94 29385: Etelä..Suomen lääninhallitus 29386: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 2128,54 29387: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 29388: Polisinrättningen i Helsingfors härad 6481,62 29389: Helsingin yliopisto 29390: Helsingfors universitet 14 086,Q7 29391: Itä-suomen lääninhallitus 29392: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 881,89 29393: Kansanterveyslaitos 29394: Folkhälsoinstitutet 300,00 29395: Kasvinjalostuslaitos 29396: Växtförädlingsanstalten 17743,58 29397: Keskusrikospoliisi 29398: Centralkriminalpolisen 14 255,26 29399: Valtion tasetilit 31.12.1997 29400: sivu 29401: Tili- Konto 6531 Statens ba lanskonton 31.12.1997 sida 99 29402: 29403: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 29404: 29405: 29406: Liikenneministeriö 29407: Trafikministeriet 338,07 29408: Liikkuva poliisi 29409: Rörliga polisen 253,05 29410: Länsi-Suomen lääninhallttus 29411: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 3 274,13 29412: Matkailun edistämiskeskus 29413: Centralen för turistlrämjande 9 052,94 29414: Merenkulkuhallitus 29415: Sjöfartsstyrelsen 1 830 028,17 29416: Metsäntutkimuslaitos 29417: Skogsforskningsinstitutet 3104,04 29418: Museovirasto 29419: Museiverket 11 914,28 29420: Oikeusministeriö 29421: Justitieministeriet 8 074,49 29422: Opetushallitus 29423: Utbildningsstyrelsen 4186,34 29424: Opetusministeriö 29425: Undervisningsministeriet 8 316,53 29426: Oulun lääninhallitus 29427: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 3 821,87 29428: Oulun yliopisto 29429: Uleåborgs universitet 787,92 29430: Puolustushallinnon rakennuslaitos 29431: Försvarsförvaltningens byggverk 541 650,92 29432: Puolustusvoimat 29433: Försvarsmakten 481,91 29434: Rajavartiolaitos 29435: Gränsbevakningsväsendet 198,16 29436: Sibelius-akatemia 29437: Sibelius-akademin 22 378,97 29438: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 29439: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 5 940,03 29440: Sosiaali- ja terveysministeriö 29441: Social- och hälsovårdsministeriet 842,10 29442: Suojelupoliisi 29443: Skyddspolisen 16,80 29444: Suomenlinnan hoitokunta 29445: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 21249,88 29446: Tampereen teknillinen korkeakoulu 29447: Tammerfors tekniska högskola 42,43 29448: Tampereen yliopisto 29449: Tammerfors universitet 3 970,04 29450: Tasavallan presidentin kanslia 29451: Republikens presidents kansli 1 549,72 29452: Teatterikorkeakoulu 29453: Teaterhögskolan 6164,60 29454: Tielaitos 29455: Vägverket 416925,42 29456: Tullihallttus 29457: Tullstyrelsen 585,90 29458: Työministeriö 29459: Arbetsministeriet 402 773,21 29460: Valtion tasetilit 31.12.1997 29461: sivu 29462: Tili- Konto 6531 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 100 29463: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 29464: 29465: 29466: Ulkomaalaisvirasto 29467: Utlänningsverket 275,94 29468: Valtion taidemuseo 29469: Statens konstmuseum 750,85 29470: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 29471: Statens ekonomiska forskningscentral 420,00 29472: Valtiontalouden tarkastusvirasto 29473: Statens revisionsverk 126,00 29474: Vankeinhoitolaitos 29475: Fångvårdsväsendet 24 237,83 29476: Ympäristöministeriö 29477: Miljöministeriet 858354,86 29478: 29479: 6532 Tilitystä vastaan saatujen varojen tili 29480: Mot redovisning erhållna medels konto 251 013 405,69 29481: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 29482: Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel 96870,36 29483: Etelä-suomen lääninhallitus 29484: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 296356,85 29485: Helsingin yliopisto 29486: Helsingfors universitet 22 589 589,56 29487: limatieteen laitos 29488: Meteorologiska institute! 6312,38 29489: Itä-suomen lääninhallitus 29490: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 328003,99 29491: Kasvinjalostuslaitos 29492: Växtförädlingsanstalten 558879,63 29493: Kauppa- ja teollisuusministeriö 29494: Handels- och industriministeriet 1 052,12 29495: Kuluttajavirasto 29496: Konsumentverket 28798,12 29497: Kuopion yliopisto 29498: Kuopio universitet 5164835,35 29499: Kuvataideakatemia 29500: Bildkonstakademin 8228,86 29501: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 29502: Villmanstrands tekniska högskola 267080,91 29503: Liikenneministeriö 29504: Trafikministeriet 718258,95 29505: Länsi-suomen lääninhallitus 29506: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 90805,63 29507: Maa- ja metsätalousministeriö 29508: Jord- och skogsbruksministeriet 207,30 29509: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 29510: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 220 147,81 29511: Maatalouden tutkimuskeskus 29512: Lantbrukets forskningscentral 787 336,99 29513: Matkailun edistämiskeskus 29514: Centralen för turistfrämjande 186523,14 29515: Merenkulkuhallitus 29516: Sjöfartsstyrelsen 769981,04 29517: Merentutkimuslaitos 29518: Havsforskningsinstitutet 1 037,81 29519: Valtion tasetilit 31.12.1997 29520: sivu 29521: Tili - Kanto 6532 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 101 29522: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 29523: 29524: 29525: Metsäntutkimuslaitos 29526: Skogsforskningsinstitutet 682152,84 29527: Oikeusministeriö 29528: Justitieministeriet 117720,31 29529: Opetushallitus 29530: Utbildningsstyrelsen 1176 800,78 29531: Opetusministeriö 29532: Undervisningsministeriet 5193251,01 29533: Oulun yliopisto 29534: Uleåborgs universitet 1982276,37 29535: Pelastusopisto 29536: Räddningsinstitutet 85449,60 29537: Puolustusministeriö 29538: Försvarsministeriet 77 978,63 29539: Ratahallintokeskus 29540: Banförvaltningscentralen 251 516,47 29541: Sibelius-akatemia 29542: Sibelius-akademin 240374,40 29543: Sisäasiainministeriö 29544: lnrikesministeriet 439 861,61 29545: Sosiaali- ja terveysalan tU1kimus- ja kehittämiskeskus 29546: Forsknings- och U1vecklingscentr. för social- och hälsovård. 4 516135,54 29547: Sosiaali- ja terveysministeriö 29548: Social- och hälsovårdsministeriet 174 764 982,86 29549: Svenska handelshögskolan 29550: Svenska handelshögskolan 342026,63 29551: Taideteollinen korkeakoulu 29552: Konstindustriella högskolan 641 445,41 29553: Tampereen teknillinen korkeakoulu 29554: Tammerfors tekniska högskola 506800,77 29555: Tampereen yliopisto 29556: Tammerfors universitet 1 416 791,14 29557: Teknillinen korkeakoulu 29558: Tekniska högskolan 6335687,71 29559: Teknologian kehittämiskeskus 29560: Teknologiska U1vecklingscentralen 5 772073,23 29561: Tilastokeskus 29562: Statistikcentralen 450017,14 29563: Turun kauppakorkeakoulu 29564: Åbo handelshögskola 287782,23 29565: Turun yliopisto 29566: Åbo universitet 144515,84 29567: Työministeriö 29568: Arbetsministeriet 486668,79 29569: Ulkoasiainministeriö 29570: Utrikesministeriet 56 756,15 29571: Vaasan yliopisto 29572: Vasa universitet 188449,23 29573: Valtiokonttori 29574: Statskontoret 284 790,48 29575: Valtion kiinteistölaitos 29576: Statens fastighetsverket 1177 866,70 29577: Valtion taidemuseo 29578: Statens konstmuseum 3 196 305,93 29579: Valtion tasetilit 31.12.1997 29580: sivu 29581: Tili - Konto 6532 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 102 29582: 29583: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 29584: 29585: 29586: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 29587: Statens tekniska forskningscentral 4 786 097,57 29588: Valtioneuvoston kanslia 29589: Statsrådets kansli 23131,81 29590: Vankeinhoitolaitos 29591: Fångvårdsväsendet 7 257,31 29592: Verohallitus 29593: Skattestyrelsen 30 726,35 29594: Ympäristöministeriö 29595: Miljöministeriet 3 524 946,21 29596: 29597: 6533 Jäsenmaksujen tili 29598: Medlemsavgifters konto 7 766 009,10 29599: Asuntorahastovirasto 29600: Bostadsfondsverket 5 293,04 29601: Geologian tutkimuskeskus 29602: Geologiska forskningscentralen 75 813,33 29603: Helsingin kauppakorkeakoulu 29604: Helsingfors handelshögskola 54 508,50 29605: Helsingin yliopisto 29606: Helsingfors universitet 508477,24 29607: limatieteen laitos 29608: Meteorologiska institute! 55 160,04 29609: Itä-Suomen lääninhallitus 29610: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 159 922,63 29611: Kansallisarkisto 29612: Arkiwäsendet 21 227,08 29613: Kansanterveyslaitos 29614: Folkhälsoinstitutet 44491,19 29615: Kasvinjalostuslaitos 29616: Växtförädlingsanstalten 102,20 29617: Kauppa- ja teollisuusministeriö 29618: Handels- och industriministeriet 21 256,20 29619: Keskusrikospoliisi 29620: Centralkriminalpolisen 49 921,24 29621: Kuopion yliopisto 29622: Kuopio universitet 81 322,89 29623: Kuvataideakatemia 29624: Bildkonstakademin 190,97 29625: Lapin lääninhallitus 29626: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 71 093,45 29627: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 29628: Villmanstrands tekniska högskola 34 427,20 29629: Liikenneministeriö 29630: Trafikministeriet 8 846,23 29631: Liikkuva poliisi 29632: Rörliga polisen 96 954,25 29633: Länsi-Suomen lääninhallitus 29634: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 280 017,79 29635: Länsstyrelsen i landskapet Åland 29636: Länsstyrelsen i landskapet Åland 1 094,22 29637: Lääkelaitos 29638: Läkemedelsverket 7 399,43 29639: Valtion tasetilit 31.12.1997 29640: sivu 29641: Tili - Kanto 6533 Statens ba lanskonton 31.12.1997 sida 103 29642: 29643: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 29644: 29645: 29646: Maanmittauslaitos 29647: Lantmäteriverket 189590,91 29648: Maatalouden tutkimuskeskus 29649: Lantbrukets forskningscentral 53204,14 29650: Matkailun edistämiskeskus 29651: Centralen för turistfrämjande 11 974,71 29652: Merenkulkuhallitus 29653: Sjöfartsstyrelsen 449 332,32 29654: Merentutkimuslaitos 29655: Havsforskningsinstitutet 21 656,79 29656: Museovirasto 29657: Museiverket 120,49 29658: Oikeusministeriö 29659: Justitieministeriet 41 640,06 29660: Opetushallitus 29661: Utbildningsstyrelsen 30 742,00 29662: Opetusministeriö 29663: Undervisningsministeriet 51 445,50 29664: Oulun lääninhallitus 29665: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 133 622,29 29666: Oulun yliopisto 29667: Uleåborgs universitet 251 593,40 29668: Pelastusopisto 29669: Räddningsinstitutet 7 595,79 29670: Poliisin tekniikkakeskus 29671: Polisens teknikcentral 19 663,32 29672: Puolustushallinnon rakennuslaitos 29673: FörsvarsförvaHningens byggverk 277 315,75 29674: Puolustusministeriö 29675: Försvarsministeriet 14 801,91 29676: Puolustusvoimat 29677: Försvarsmakten 1908529,34 29678: Ratahallintokeskus 29679: Banförvaltningscentralen 36 482,79 29680: Sibelius-akatemia 29681: Sibelius-akademin 34,61 29682: Siemenperunakeskus 29683: Centralen för utsädespotatis 835,98 29684: Sisäasiainministeriö 29685: lnrikesministeriet 25 270,00 29686: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 29687: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 125 012,77 29688: Suomen Akatemia 29689: Finlands Akademi 31371,30 29690: Suomenlinnan hoitokunta 29691: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 10082,12 29692: Svenska handelshögskolan 29693: Svenska handelshögskolan 15 564,59 29694: Säteilyturvakeskus 29695: Strålsäkerhetscentralen 4,77 29696: Taideteollinen korkeakoulu 29697: Konstindustriella högskolan 30 951,53 29698: Tampereen teknillinen korkeakoulu 29699: Tammerfors tekniska högskola 60 675,44 29700: Valtion tasetilit 31.12.1997 29701: sivu 29702: Tili - Konto 6533 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 104 29703: 29704: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 29705: 29706: 29707: Tampereen yliopisto 29708: Tammerfors universitet 176 372,57 29709: Tasavallan presidentin kanslia 29710: Republikens presidents kansli 1117,89 29711: Teknologian kehittämiskeskus 29712: Teknologiska utvecklingscentralen 8 479,52 29713: Telehallintokeskus 29714: Teleförvaltningscentralen 19312,83 29715: Tielaitos 29716: Vägverket 960599,59 29717: Tullihallitus 29718: Tullstyrelsen 14483,86 29719: Turun kauppakorkeakoulu 29720: Åbo handelshögskola 19071,89 29721: Turun yliopisto 29722: Åbo universitet 210 196,98 29723: Turvatekniikan keskus 29724: Säkerhetsteknikcentralen 8038,24 29725: Työministeriö 29726: Arbetsministeriet 253 738,81 29727: Ulkomaalaisvirasto 29728: Utlänningsverket 5180,27 29729: Vaasan yliopisto 29730: Vasa universitet 29006,71 29731: Valtiokonttori 29732: Statskontoret 43064,76 29733: Valtion taidemuseo 29734: Statens konstmuseum 14 758,64 29735: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 29736: Statens ekonomiska forskningscentral 2157,65 29737: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 29738: Statens tekniska forskningscentral 173 383,74 29739: Valtioneuvoston kanslia 29740: Statsrådets kansli 20846,73 29741: Valtiontalouden tarkastusvirasto 29742: Statens revisionsverk 5 621,07 29743: Vankeinhoitolaitos 29744: Fångvårdsväsendet 101 716,41 29745: Väestörekisterikeskus 29746: Befolkningsregistercentralen 7 419,41 29747: Ympäristöministeriö 29748: Miljöministeriet 193641,12 29749: Åboakademi 29750: Åboakademi 121 486,41 29751: 29752: 6534 Ulosottojan tili 29753: Utmätningars kanto 296133,33 29754: Asuntorahastovirasto 29755: Bostadsfondsverket 2 609,42 29756: Helsingin kauppakorkeakoulu 29757: Helsingfors handelshögskola 8845,89 29758: Helsingin yliopisto 29759: Helsingfors universitet 115 966,46 29760: Valtion tasetilit 31.12.1997 29761: sivu 29762: Tili - Konto 6534 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 105 29763: 29764: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 29765: 29766: 29767: Itä-suomen lääninhallitus 29768: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 1105,80 29769: Kansanterveyslaitos 29770: Folkhälsoinstitutet 4511,00 29771: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 29772: Villmanstrands tekniska högskola 1 874,82 29773: Liikkuva poliisi 29774: Rörliga polisen 15 467,01 29775: Länsi-Suomen lääninhallitus 29776: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 500,00 29777: Maa- ja metsätalousministeriö 29778: Jord- och skogsbruksministeriet 37,67 29779: Maanmittauslaitos 29780: Lantmäteriverket 21427,29 29781: Merenkulkuhallitus 29782: Sjöfartsstyrelsen 14518,65 29783: Merentutkimuslaitos 29784: Havsforskningsinstitutet 8031,36 29785: Metsäntutkimuslaitos 29786: Skogsforskningsinstitutet 590,19 29787: Museovirasto 29788: Museiverket 1190,49 29789: Oikeusministeriö 29790: Justitieministeriet 4 723,61 29791: Opetusministeriö 29792: Undervisningsministeriet 1500,10 29793: Poliisin tekniikkakeskus 29794: Polisens teknikcentral 4 917,92 29795: Puolustushallinnon rakennuslaitos 29796: Försvarsförvaltningens byggverk 24944,75 29797: Ratahallintokeskus 29798: Banförvaltningscentralen 59,87 29799: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehiUämiskeskus 29800: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 374,21 29801: Suomen ympäristökeskus 29802: Finlands miljöcentral 3 343,85 29803: Suomenlinnan hoitokunta 29804: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 2126,29 29805: Tampereen teknillinen korkeakoulu 29806: Tammerfors tekniska högskola 206,87 29807: Tielaitos 29808: Vägverket 8863,22 29809: Tullihallitus 29810: Tullstyrelsen 2216,80 29811: Työministeriö 29812: Arbetsministeriet 38 787,27 29813: Vaasan yliopisto 29814: Vasa universitet 965,00 29815: Vankeinhoitolaitos 29816: Fångvårdsväsendet 3 336,59 29817: Ympäristöministeriö 29818: Miljöministeriet 5471,91 29819: Valtion tasetilit 31.12.1997 29820: sivu 29821: Tili - Konto 6535 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 106 29822: 29823: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 29824: 29825: 29826: 6535 Eläke- ja avustuskassamaksujen tili (työntekijät) 29827: Pensions- och understödskassebetalningars konto (arbetare) 767 450,27 29828: Eduskunta 29829: Riksdagen 1136,96 29830: Etelä-Suomen lääninhallitus 29831: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 912,23 29832: Helsingin kihlakunnan poliisila~os 29833: Polisinrättningen i Helsingfors härad 2 799,23 29834: Helsingin yliopisto 29835: Helsingfors universitet 3 973,12 29836: Itä-Suomen lääninhallitus 29837: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 10 660,24 29838: Jyväskylän yliopisto 29839: Jyväskylä universitet 2204,14 29840: Kansanterveyslaitos 29841: Folkhälsoinstitutet 90,00 29842: Kasvinjalostuslaftos 29843: Växtförädlingsanstalten 4511,08 29844: Keskusrikospoliisi 29845: Centralkriminalpolisen 8 305,22 29846: Lapin lääninhallitus 29847: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 4 000,00 29848: Liikenneministeriö 29849: Trafikministeriet 144,89 29850: Liikkuva poliisi 29851: Rörliga polisen 3 558,44 29852: Länsi-Suomen lääninhallitus 29853: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 15 314,99 29854: Matkailun edistämiskeskus 29855: Centralen för turistfrämjande 612,26 29856: Merenkulkuhallitus 29857: Sjöfartsstyrelsen 22 688,13 29858: Metsäntutkimuslaitos 29859: Skogsforskningsinstitutet 789,16 29860: Museovirasto 29861: Museiverket 4152,80 29862: Oikeusministeriö 29863: Justitieministeriet 3 460,49 29864: Opetushallitus 29865: Utbildningsstyrelsen 1 569,94 29866: Opetusministeriö 29867: Undervisningsministeriet 3 564,26 29868: Oulun lääninhallitus 29869: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 10 675,00 29870: Oulun yliopisto 29871: Uleåborgs universitet 337,68 29872: Puolustushallinnon rakennuslaitos 29873: Försvarsförvaltningens byggverk 139859,05 29874: Puolustusvoimat 29875: Försvarsmakten 206,53 29876: Rajavartiolaitos 29877: Gränsbevakningsväsendet 84,92 29878: Sibelius-akatemia 29879: Sibelius-akademin 9 590,71 29880: Valtion tasetilit 31.12.1997 29881: sivu 29882: Tili - Konto 6535 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 107 29883: 29884: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 29885: 29886: 29887: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 29888: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 2212,31 29889: Sosiaali- ja terveysministeriö 29890: Social- och hälsovårdsministeriet 360,90 29891: Suojelupoliisi 29892: Skyddspolisen 7,20 29893: Suomenlinnan hoitokunta 29894: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 5402,50 29895: Tampereen teknillinen korkeakoulu 29896: Tammerfors tekniska högskola 18,61 29897: Tampereen yliopisto 29898: Tammerfors universitet 1 701,44 29899: Tasavallan presidentin kanslia 29900: Republikens presidents kansli 503,82 29901: Teatterikorkeakoulu 29902: Teaterhögskolan 2 641,96 29903: Tielaitos 29904: Vägverket 104 710,64 29905: Tullihallitus 29906: Tullstyrelsen 251,10 29907: Työministeriö 29908: Arbetsministeriet 160 367,97 29909: Ulkomaalaisvirasto 29910: Utlänningsverket 118,26 29911: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 29912: Statens ekonomiska forskningscentral 180,00 29913: Valtiontalouden tarkastusvirasto 29914: Statens revisionsverk 54,00 29915: Vankeinhoitolaitos 29916: Fån gvårdsväsendet 6188,89 29917: Ympäristöministeriö 29918: Miljöministeriet 218 795,20 29919: Åboakademi 29920: Åboakademi 8 734,00 29921: 29922: 6536 Sokerimaksujen tili 29923: Sockeravgifters kanto 1144 635,53 29924: Maa- ja metsätalousministeriö 29925: Jord- och skogsbruksministeriet 1144635,53 29926: 29927: 6537 Tullivelkojen tili (A-tili) 29928: Tullskulders kanto (A-kontot) 144 849 986,00 29929: Tullihallnus 29930: Tullstyrelsen 144 849 986,00 29931: 29932: 6538 Tullivelkojen tili (B-tili) 29933: Tullskulders kanto (B-kontot) 17199320,00 29934: Tullihallitus 29935: Tullstyrelsen 17199 320,00 29936: Valtion tasetilit 31.12.1997 29937: sivu 29938: Tili - Kanto 6539 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 108 29939: 29940: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 29941: 29942: 29943: 6539 Muiden tilitettävien varojen tili 29944: Övriga redovisningsmedels konto 49476143,34 29945: Asuntorahastovirasto 29946: Bostadsfondsverket 400,00 29947: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 29948: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 26 702,70 29949: Etelä-Suomen lääninhallitus 29950: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 4180,91 29951: Helsingin kauppakorkeakoulu 29952: Helsingfors handelshögskola 223573,84 29953: Helsingin yliopisto 29954: Helsingfors universitet 4057 883,38 29955: limatieteen laitos 29956: Meteorologiska institute! 978222,79 29957: Itä-suomen lääninhallitus 29958: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 83430,20 29959: Kasvinjalostuslaitos 29960: Växtförädlingsanstalten 180 521,49 29961: Kauppa- ja teollisuusministeriö 29962: Handels- och industriministeriet 775450,00 29963: Lapin lääninhallitus 29964: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 907 308,00 29965: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 29966: vmmanstrands tekniska högskola 82106,00 29967: Länsi-Suomen lääninhallitus 29968: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 43175,83 29969: Maanmittauslaitos 29970: Lantmäteriverket 4 917,00 29971: Maatalouden tutkimuskeskus 29972: Lantbrukets forskningscentral 1 822623,66 29973: Matkailun edistämiskeskus 29974: Centralen för turistfrämjande 81 072,00 29975: Merentutkimuslaitos 29976: Havsforskningsinstitutet 2304151,06 29977: Metsäntutkimuslaitos 29978: Skogsforskningsinstitutet 2 212,17 29979: Opetushallitus 29980: Utbildningsstyrelsen 13004,71 29981: Opetusministeriö 29982: Undervisningsministeriet 238670,00 29983: Oulun lääninhallitus 29984: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 40984,00 29985: Oulun yliopisto 29986: Uleåborgs universitet 6000000,00 29987: Puolustushallinnon rakennuslaitos 29988: Försvarsförvaltningens byggverk 5225,00 29989: Puolustusvoimat 29990: Försvarsmakten 51 856,00 29991: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 29992: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 530933,69 29993: Sibelius-akatemia 29994: Sibelius-akademin 4352,15 29995: Siemenperunakeskus 29996: Centralen för utsädespotatis 99 887,36 29997: Valtion tasetilit 31.12.1997 29998: sivu 29999: Tili - Konto 6539 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 109 30000: 30001: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 30002: 30003: 30004: Suomenlinnan hoitokunta 30005: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 7120,35 30006: Taideteollinen korkeakoulu 30007: Konstindustriella högskolan 142448,00 30008: Tampereen yliopisto 30009: Tammerfors universitet 614513,12 30010: Teknillinen korkeakoulu 30011: Tekniska högskolan 272406,25 30012: Tullihallnus 30013: Tullstyrelsen 26 638 156,55 30014: Turun yliopisto 30015: Åbo universitet 4213,40 30016: Työministeriö 30017: Arbetsministeriet 3 088 252,54 30018: Ulkoasiainministeriö 30019: Utrikesministeriet 257 761,93 30020: Valtiokonttori 30021: Statskontoret 207129,53 30022: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 30023: Statens ekonomiska forskningscentral 90 000,00 30024: Valtioneuvoston kanslia 30025: Statsrådets kansli 572,55 30026: Vankeinhoitolaitos 30027: Fångvårdsväsendet 89904,74 30028: Verohallitus 30029: Skattestyrelsen 297 770,16 30030: 30031: 30032: 654 BUDJETOIMATTOMIEN LUOTTOJEN TILIT 30033: OBUDGETERADE KREDITERS KONTON 613 698 975,84 30034: 30035: 6549 Muiden luottojen tili 30036: övriga kredners kanto 613 698 975,84 30037: Valtiokonttori 30038: Statskontoret 613 698 975,84 30039: 30040: 30041: 661 TILIVIRASTOJEN VÄLISTEN TILITOINTEN TILIT 30042: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES TRANSAKTIONERS KON- 30043: TON 18104,57 30044: 30045: 6611 Lähetteiden tili 30046: Remisskonto 18104,57 30047: 30048: 30049: 662 TILIVIRASTON SISÄISTEN TILITOINTEN TILIT 30050: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA TRANSAKTIONERS KON- 30051: TON 2 721243,97 30052: 30053: 6621 Tiliviraston sisäisten suoritusten tili 30054: Räkenskapsverkets interna betalningars kanto 212 719,47 30055: Valtion tasetilit 31.12.1997 30056: sivu 30057: Tili- Konto 6621 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 110 30058: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 30059: 30060: 30061: Työministeriö 30062: Arbetsministeriet 9 371,35 30063: Ulkoasiainministeriö 30064: Utrikesministeriet 204068,12 30065: Verohallitus 30066: Skattestyrelsen 720,00 30067: 30068: 6623 Tiliviraston sisäinen kaiteiden siirtotili 30069: Räkenskapsverkets interna täckningsmedels girokanto 2 488 062,50 30070: Ulkoasiainministeriö 30071: Utrikesministeriet 2 488 062,50 30072: 30073: 6624 Tiliviraston sisäinen tyhjennysten siirtotili 30074: Räkenskapsverkets interna tömningars girokanto 20 462,00 30075: Lapin lääninhallitus 30076: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 20 462,00 30077: 30078: 30079: 663 TILIVIRASTOJEN VÄLISET KOKOOMATILIT 30080: RÄKENSKAPSVERKENS INBÖRDES SAMLINGSKONTON 1 335157 677,97 30081: 30082: 6631 Ennakonpidätysten tili 30083: Förskottsinnehållningars konto 803 851 221,73 30084: Ajoneuvohallintokeskus 30085: Fordonsförvaltningscentralen 751 236,00 30086: Asuntorahastovirasto 30087: Bostadsfondsverket 312 758,00 30088: Eduskunta 30089: Riksdagen 3 796 260,00 30090: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 30091: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 1120 363,00 30092: Etelä-Suomen lääninhallitus 30093: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 10 956154,08 30094: Geologian tutkimuskeskus 30095: Geologiska forskningscentralen 2525625,00 30096: Helsingin kauppakorkeakoulu 30097: Helsingfors handelshögskola 1 940 162,50 30098: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 30099: Polisinrättningen i Helsingfors härad 6 860 325,00 30100: Helsingin yliopisto 30101: Helsingfors universitet 24 315 635,00 30102: limatieteen laitos 30103: Meteorologiska institute! 2 352 572,00 30104: Itä-Suomen lääninhallitus 30105: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 4 978144,00 30106: Joensuun yliopisto 30107: Joensuu universitet 5 357192,00 30108: Jyväskylän yliopisto 30109: Jyväskylä universitet 9 090134,86 30110: Kansallisarkisto 30111: Arkivväsendet 570 029,00 30112: Valtion tasetilit 31.12.1997 30113: sivu 30114: Tili- Konto 6631 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 111 30115: 30116: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 30117: 30118: 30119: Kansanterveyslaitos 30120: Folkhälsoinstitutet 2454610,00 30121: Kasvinjalostuslaitos 30122: Växtförädlingsanstalten 196 731,00 30123: Kauppa- ja teollisuusministeriö 30124: Handels- och industriministeriet 2830354,60 30125: Keskusrikospoliisi 30126: Centralkriminalpolisen 1 913 193,95 30127: Kilpailuvirasto 30128: Konkurrensverket 252 663,00 30129: Kuluttajavirasto 30130: Konsumentverket 748 050,00 30131: Kuopion yliopisto 30132: Kuopio universitet 4507304,00 30133: Kuvataideakatemia 30134: Bildkonstakademin 178 069,00 30135: Lapin lääninhallitus 30136: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 2 216 098,00 30137: Lapin yliopisto 30138: Lapplands universitet 2148179,00 30139: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 30140: Villmanstrands tekniska högskola 2 252 765,02 30141: Liikenneministeriö 30142: Trafikministeriet 831 437,00 30143: Liikkuva poliisi 30144: Rörliga polisen 2205751,00 30145: Länsi-Suomen lääninhallitus 30146: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 12 673 592,00 30147: Länsstyrelsen i landskapet Åland 30148: Länsstyrelsen i landskapet Åland 72106,00 30149: Lääkela~os 30150: Läkemedelsverket 632888,00 30151: Maa- ja metsätalousministeriö 30152: Jord- och skogsbruksministeriet 3 554 217,40 30153: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 30154: Jord- och skogsbruksministeriets intormationstjänstcenral 1 379 593,00 30155: Maanmittauslaitos 30156: Lantmäteriverket 6 774396,00 30157: Maatalouden tutkimuskeskus 30158: Lantbrukets forskningscentral 2 523 321,00 30159: Matkailun edistämiskeskus 30160: Centralen för turistfrämjande 225 546,20 30161: Merenkulkuhallitus 30162: Sjöfartsstyrelsen 10 111 393,00 30163: Merentutkimuslaitos 30164: Havsforskningsinstitutet 373 106,00 30165: Metsäntutkimuslaitos 30166: Skogsforskningsinstitutet 2 763 153,60 30167: Museovirasto 30168: Museiverket 856 707,50 30169: Oikeusministeriö 30170: Justitieministeriet 26 029 666,00 30171: Opetushallitus 30172: Utbildningsstyrelsen 2 864 929,00 30173: Valtion tasetilit 31.12.1997 30174: sivu 30175: Tili- Kanto 6631 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 112 30176: 30177: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 30178: 30179: 30180: Opetusministeriö 30181: Undervisningsministeriet 3152 845,54 30182: Oulun lääninhallitus 30183: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 3139451,00 30184: Oulun yliopisto 30185: Uleåborgs universitet 12 320 259,29 30186: Patentti- ja rekisterihallitus 30187: Patent- och registerstyrelsen 1 536 532,00 30188: Pelastusopisto 30189: Räddningsinstitutet 377 555,00 30190: Poliisikoulu 30191: Polisskolan 418088,00 30192: Poliisin tekniikkakeskus 30193: Polisens teknikcentral 291 888,60 30194: Poliisiopisto 30195: Polisinstitutet 197 045,00 30196: Puolustushallinnon rakennuslaitos 30197: Försvarsförvaltningens byggverk 5113444,00 30198: Puolustusministeriö 30199: Försvarsministeriet 5 252 278,76 30200: Puolustusvoimat 30201: Försvarsmakten 53818006,31 30202: Rajavartiolaitos 30203: Gränsbevakningsväsendet 11 825 597,00 30204: Ratahallintokeskus 30205: Banförvaltningscentralen 436 773,00 30206: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 30207: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 1 269 290,50 30208: Sibelius-akatemia 30209: Sibelius-akademin 1 776 430,00 30210: Siemenperunakeskus 30211: Centralen för utsädespotatis 70 655,00 30212: Sisäasiainministeriö 30213: lnrikesministeriet 1 828 716,00 30214: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 30215: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 4495640,00 30216: Sosiaali- ja terveysministeriö 30217: Social- och hälsovårdsministeriet 4490072,00 30218: Suojelupoliisi 30219: Skyddspolisen 676 453,00 30220: Suomen ympäristökeskus 30221: Finlands miljöcentral 2464868,61 30222: Suomen Akatemia 30223: Finlands Akademi 2207 032,00 30224: Suomenlinnan hoitokunta 30225: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 225 815,00 30226: Svenska handelshögskolan 30227: Svenska handelshögskolan 1 040 610,00 30228: Säteilyturvakeskus 30229: Strålsäkerhetscentralen 1 322 953,00 30230: Taideteollinen korkeakoulu 30231: Konstindustriella högskolan 1 308 896,00 30232: Tampereen teknillinen korkeakoulu 30233: Tammerforstekniska högskola 4691 456,50 30234: Valtion tasetilit 31.12.1997 30235: sivu 30236: Tili- Kanto 6631 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 113 30237: 30238: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 30239: 30240: 30241: Tampereen yliopisto 30242: Tammerfors universitet 7 345 349,00 30243: Tasavallan presidentin kanslia 30244: Republikens presidents kansli 344132,00 30245: Teatterikorkeakoulu 30246: Teaterhögskolan 819998,00 30247: Teknillinen korkeakoulu 30248: Tekniska högskolan 9 607 643,00 30249: Teknologian keh~tämiskeskus 30250: Teknologiska utvecklingscentralen 1104305,00 30251: Telehallintokeskus 30252: Teleförvaltningscentralen 1345 924,00 30253: Tielaitos 30254: Vägverket 24 028 214,54 30255: Tilastokeskus 30256: Statistikcentralen 2 909 556,50 30257: Tullihall~us 30258: Tullstyrelsen 7188962,00 30259: Turun kauppakorkeakoulu 30260: Åbo handelshögskola 1121 917,00 30261: Turun yliopisto 30262: Åbo universitet 10 033 171,00 30263: Turvatekniikan keskus 30264: Säkerhetsteknikcentralen 632 913,00 30265: Työministeriö 30266: Arbetsministeriet 22 976 627,09 30267: Ulkoasiainministeriö 30268: Utrikesministeriet 7594577,00 30269: Ulkomaalaisvirasto 30270: Utlänningsverket 384209,00 30271: Vaasan yliopisto 30272: Vasa universitet 1 550 549,00 30273: Valtiokonttori 30274: Statskontoret 352 177 218,00 30275: Valtion kiinteistölaitos 30276: Statens fastighetsverket 983 573,50 30277: Valtion taidemuseo 30278: Statens konstmuseum 504499,00 30279: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 30280: Statens ekonomiska forskningscentral 314 879,00 30281: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 30282: Statens tekniska forskningscentral 12 342 268,54 30283: Valtioneuvoston kanslia 30284: Statsrådets kansli 1455169,00 30285: Valtiontalouden tarkastusvirasto 30286: Statens revisionsverk 629 220,00 30287: Valtiovarainministeriö 30288: Finansministeriet 1 828 318,65 30289: Vankeinho~olaitos 30290: Fångvårdsväsendet 7 738 547,00 30291: Verohallitus 30292: Skattestyrelsen 18 804 961,00 30293: Väestörekisterikeskus 30294: Befolkningsregistercentralen 252224,00 30295: Valtion tasetilit31.12.1997 30296: sivu 30297: Tili- Kanto 6631 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 114 30298: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 30299: 30300: 30301: Ympäristöministeriö 30302: Miljöministeriet 8 964 230,09 30303: Åboakademi 30304: Åboakademi 4 623 005,00 30305: 30306: 6632 Sosiaaliturvamaksujen tili 30307: Socialskyddsavgifters konto 102 482 780,37 30308: Ajoneuvohallintokeskus 30309: Fordonsförvaltningscentralen 167 628,26 30310: Asuntorahastovirasto 30311: Bostadsfondsverket 67 481,30 30312: Eduskunta 30313: Riksdagen 758 506,85 30314: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 30315: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 267 618,97 30316: Etelä-Suomen lääninhallitus 30317: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 2 495 831,75 30318: Geologian tutkimuskeskus 30319: Geologiska forskningscentralen 559538,00 30320: Helsingin kauppakorkeakoulu 30321: Helsingfors handelshögskola 419 238,00 30322: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 30323: Polisinrättningen i Helsingfors härad 1 606 247,04 30324: Helsingin yliopisto 30325: Helsingfors universitet 5513 482,53 30326: limatieteen laitos 30327: Meteorologiska institute! 524036,44 30328: Itä-Suomen lääninhallitus 30329: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 1 100 878,89 30330: Joensuun yliopisto 30331: Joensuu universitet 1105 676,00 30332: Jyväskylän yliopisto 30333: Jyväskylä universitet 1 952 891,07 30334: Kansallisarkisto 30335: Arkiwäsendet 147 115,00 30336: Kansanterveyslaitos 30337: Folkhälsoinstitutet 583211,70 30338: Kasvinjalostuslaitos 30339: Växtförädlingsanstalten 46347,00 30340: Kauppa- ja teollisuusministeriö 30341: Handels- och industriministeriet 604 250,91 30342: Keskusrikospoliisi 30343: Centralkriminalpolisen 440 457,00 30344: Kilpailuvirasto 30345: Konkurrensverket 54 672,10 30346: Kuluttajavirasto 30347: Konsumentverket 158385,00 30348: Kuopion yliopisto 30349: Kuopio universitet 984218,00 30350: Kuvataideakatemia 30351: Bildkonstakademin 48 027,00 30352: Lapin lääninhallitus 30353: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 475 203,15 30354: Valtion tasetilit 31.12.1997 30355: sivu 30356: Tili - Konto 6632 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 115 30357: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 30358: 30359: 30360: Lapin yliopisto 30361: Lapplands universitet 463 331,05 30362: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 30363: Villmanstrands tekniska högskola 499 673,24 30364: Liikenneministeriö 30365: Trafikministeriet 176 469,00 30366: Liikkuva poliisi 30367: Rörliga polisen 529281,91 30368: Länsi-Suomen lääninhallitus 30369: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 2 900 473,04 30370: Länsstyrelsen i landskapet ~land 30371: Länsstyrelsen i landskapet Aland 15175,00 30372: Lääkelaitos 30373: Läkemedelsverket 112901,92 30374: Maa- ja metsätalousministeriö 30375: Jord- och skogsbruksministeriet 824 610,98 30376: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 30377: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 328201,48 30378: Maanmittauslaitos 30379: Lantmäteriverket 1 570 685,36 30380: Maatalouden tutkimuskeskus 30381: Lantbrukets torskningscentral 616470,07 30382: Matkailun edistämiskeskus 30383: Centralen för turislfrämjande 315 774,54 30384: Merenkulkuhallitus 30385: Sjöfartsstyrelsen 2 432 201,15 30386: Merentutkimuslaitos 30387: Havstorskningsinstitutet 140172,00 30388: Metsäntutkimuslaitos 30389: Skogsforskningsinstitutet 691 301,21 30390: Museovirasto 30391: Museiverket 208 963,98 30392: Oikeusministeriö 30393: Justitieministeriet 5580929,14 30394: Opetushallitus 30395: Utbildningsstyrelsen 373 234,01 30396: Opetusministeriö 30397: Undervisningsministeriet 687 506,01 30398: Oulun lääninhallitus 30399: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 701173,36 30400: Oulun yliopisto 30401: Uleåborgs universitet 2 707 637,96 30402: Patentti- ja rekisterihallitus 30403: Patent- och registerstyrelsen 356145,26 30404: Pelastusopisto 30405: Räddningsinstitutet 81 242,47 30406: Poliisikoulu 30407: Polisskolan 88655,62 30408: Poliisin tekniikkakeskus 30409: Polisens teknikcentral 63 095,74 30410: Poliisiopisto 30411: Polisinstitutet 40 032,53 30412: Puolustushallinnon rakennuslaitos 30413: Försvarsförvallningens byggverk 1 332 313,69 30414: Valtion tasetilit 31.12.1997 30415: sivu 30416: Tili - Konto 6632 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 116 30417: 30418: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 30419: 30420: 30421: Puolustusministeriö 30422: Försvarsministeriet 1216019,65 30423: Puolustusvoimat 30424: Försvarsmakten 12 797 552,71 30425: Rajavartiolaitos 30426: Gränsbevakningsväsendet 2 741 076,29 30427: Ratahallintokeskus 30428: Banförvaltningscentralen 96416,09 30429: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 30430: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 302 731,78 30431: Sibelius-akatemia 30432: Sibelius-akademin 388531,00 30433: Siemenperunakeskus 30434: Centralen för utsädespotatis 15976,64 30435: Sisäasiainministeriö 30436: lnrikesministeriet 358125,58 30437: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 30438: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 985166,90 30439: Sosiaali- ja terveysministeriö 30440: Social- och hälsovårdsministeriet 990 670,34 30441: Suojelupoliisi 30442: Skyddspolisen 150814,19 30443: Suomen ympäristökeskus 30444: Finlands miljöcentral 537 803,13 30445: Suomen Akatemia 30446: Finlands Akademi 461 046,95 30447: Suomenlinnan hoitokunta 30448: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 58 949,96 30449: Svenska handelshögskolan 30450: Svenska handelshögskolan 222174,24 30451: Säteilyturvakeskus 30452: Strålsäkerhetscentralen 281549,77 30453: Taideteollinen korkeakoulu 30454: Konstindustriella högskolan 317 425,00 30455: Tampereen teknillinen korkeakoulu 30456: Tammerforstekniska högskola 1 048 843,55 30457: Tampereen yliopisto 30458: Tammerfors universitet 1 631 237,20 30459: Tasavallan presidentin kanslia 30460: Republikens presidents kansli 70311,95 30461: Teatterikorkeakoulu 30462: Teaterhögskolan 186496,44 30463: Teknillinen korkeakoulu 30464: Tekniska högskolan 2147395,66 30465: Teknologian kehittämiskeskus 30466: Teknologiska utvecklingscentralen 247 618,71 30467: Telehallintokeskus 30468: Teleförvaltningscentralen 266594,00 30469: Tielaitos 30470: Vägverket 5527679,50 30471: Tilastokeskus 30472: Statistikcentralen 698088,03 30473: Tullihallitus 30474: Tullstyrelsen 1 746 948,00 30475: Valtion tasetilit 31.12.1997 30476: sivu 30477: Tili - Kanto 6632 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 117 30478: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 30479: 30480: 30481: Turun kauppakorkeakoulu 30482: Åbo handelshögskola 241147,27 30483: Turun yliopisto 30484: Åbo universitet 2225176,00 30485: Turvatekniikan keskus 30486: Säkerhetsteknikcentralen 137654,19 30487: Työministeriö 30488: Arbetsministeriet 4 036 690,87 30489: Ulkoasiainministeriö 30490: Utrikesministeriet 1 737 975,00 30491: Ulkomaalaisvirasto 30492: Utlänningsverket 92274,14 30493: Vaasan yliopisto 30494: Vasa universitet 340 297,04 30495: Valtiokonttori 30496: Statskontoret 543610,02 30497: Valtion kiinteistölaitos 30498: Statens fastighetsverket 207181,38 30499: Valtion taidemuseo 30500: Statens konstmuseum 119105,36 30501: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 30502: Statens ekonomiska forskningscentral 60 605,76 30503: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 30504: Statens tekniska forskningscentral 2 650 606,40 30505: Valtioneuvoston kanslia 30506: Statsrådets kansli 282 961,59 30507: Valtiontalouden tarkastusvirasto 30508: Statens revisionsverk 130 056,19 30509: Valtiovarainministeriö 30510: Finansministeriet 358 879,72 30511: Vankeinhoitolaitos 30512: Fångvårdsväsendet 1 988596,57 30513: Verohallitus 30514: Skattestyrelsen 4665001,35 30515: Väestörekisterikeskus 30516: Befolkningsregistercentralen 64 376,70 30517: Ympäristöministeriö 30518: Miljöministeriet 2163240,76 30519: Åboakademi 30520: Åboakademi 1025507,12 30521: 30522: 6633 Edelleen siirrellävien tulojen tili 30523: Vidare överlörbara inkomsters konto 1 271 361,41 30524: Etelä-suomen lääninhallitus 30525: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 26 475,00 30526: Länsi-Suomen lääninhallitus 30527: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 58167,00 30528: Lääkelaitos 30529: Läkemedelsverket 41500,00 30530: Maa- ja metsätalousministeriö 30531: Jord- och skogsbruksministeriet 560437,50 30532: Merenkulkuhallitus 30533: Sjöfartsstyrelsen 8199,90 30534: Valtion tasetilit 31.12.1997 30535: sivu 30536: Tili - Konto 6633 Statens ba lanskonton 31.12.1997 sida 118 30537: 30538: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 30539: 30540: 30541: Oulun lääninhallitus 30542: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 26 323,80 30543: Puolustushallinnon rakennuslaitos 30544: Försvarsförvaltningens byggverk 402 226,21 30545: Ulkoasiainministeriö 30546: Utrikesministeriet 94 032,00 30547: Valtioneuvoston kanslia 30548: Statsrådets kansli 54 000,00 30549: 30550: 30551: 6634 Edelleen siirrellävien menojen tili 30552: Vidare överförbara utgifters kanto 2 098 333,34 30553: Etelä-Suomen lääninhallitus 30554: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 27 592,90 30555: Helsingin yliopisto 30556: Helsingfors universitet 7 631177,37 30557: limatieteen laitos 30558: Meteorologiska institute! 474341,60 30559: Kansanterveyslattos 30560: Folkhälsoinstitutet 2 237,33 30561: Kuopion yliopisto 30562: Kuopio universitet 119 553,62 30563: Maa- ja metsätalousministeriö 30564: Jord- och skogsbruksministeriet 18 698,65 30565: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 30566: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 354 370,12 30567: Maanmittauslaitos 30568: Lantmäteriverket 15331,27 30569: Merenkulkuhallitus 30570: Sjöfartsstyrelsen 1 426,00 30571: Opetushallitus 30572: Utbildningsstyrelsen 226122,27 30573: Opetusministeriö 30574: Undervisningsministeriet 6 560,75 30575: Oulun lääninhallitus 30576: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 226 307,30 30577: Oulun yliopisto 30578: Uleåborgs universitet 1 313 703,63 30579: Puolustushallinnon rakennuslaitos 30580: Försvarsförvaltningens byggverk 17 305,65 30581: Puolustusvoimat 30582: Försvarsmakten 302 531,71 30583: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 30584: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 4340718,32 30585: Suomen Akatemia 30586: Finlands Akademi 2 028 764,39 30587: Tampereen teknillinen korkeakoulu 30588: Tammerforstekniska högskola 150001,62 30589: Tasavallan presidentin kanslia 30590: Republikens presidents kansli 13 938,64 30591: Tielaitos 30592: Vägverket 89 419,70 30593: Turun kauppakorkeakoulu 30594: Åbo handelshögskola 133 832,24 30595: Valtion tasetilit 31.12.1997 30596: sivu 30597: Tili - Kanto 6634 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 119 30598: 30599: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 30600: 30601: 30602: Vaasan yliopisto 30603: Vasa universitet 24912,63 30604: Valtioneuvoston kanslia 30605: Statsrådets kansli 189554,30 30606: Ympäristöministeriö 30607: Miljöministeriet 297 985,05 30608: 30609: 30610: 6635 Eläkemaksujen tili (työnantajat) 30611: Pensionavgifters konto (arbetsgivare) 299 077 801,10 30612: Ajoneuvohallintokeskus 30613: Fordonsförvaltningscentralen 467841,12 30614: Asuntorahastovirasto 30615: Bostadsfondsverket 187 888,91 30616: Eduskunta 30617: Riksdagen 1 436 678,41 30618: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 30619: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 716 894,57 30620: Etelä-Suomen lääninhallitus 30621: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 7 331136,13 30622: Geologian tutkimuskeskus 30623: Geologiska forskningscentralen 1 571 733,00 30624: Helsingin kauppakorkeakoulu 30625: Helsingfors handelshögskola 1 059 807,29 30626: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 30627: Polisinrättningen i Helsingfors härad 4 678800,40 30628: Helsingin yliopisto 30629: Helsingfors universitet 15 870 609,25 30630: limatieteen laitos 30631: Meteorologiska institute! 1360344,83 30632: Itä-suomen lääninhallitus 30633: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 3 261 206,76 30634: Joensuun yliopisto 30635: Joensuu universitet 3168 440,60 30636: Jyväskylän yliopisto 30637: Jyväskylä universitet 5155524,85 30638: Kansallisarkisto 30639: Arkivväsendet 405 381,33 30640: Kansanterveysla~os 30641: Folkhälsoinstitutet 1520611,85 30642: Kasvinjalostuslaitos 30643: Växtförädlingsanstalten 105677,21 30644: Kauppa- ja teollisuusministeriö 30645: Handels- och industriministeriet 1 607 063,00 30646: Keskusrikospoliisi 30647: Centralkriminalpolisen 1 301 014,71 30648: Kilpailuvirasto 30649: Konkurrensverket 151909,01 30650: Kuluttajavirasto 30651: Konsumentverket 429 062,00 30652: Kuopion yliopisto 30653: Kuopio universitet 2457545,55 30654: Kuvataideakatemia 30655: Bildkonstakademin 132 862,34 30656: Valtion tasetilit 31.12.1997 30657: sivu 30658: Tili - Konto 6635 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 120 30659: 30660: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 30661: 30662: 30663: Lapin lääninhallitus 30664: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1 376 116,30 30665: Lapin yliopisto 30666: Lapplands universitet 1190972,31 30667: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 30668: Villmanstrands tekniska högskola 1157 323,67 30669: Liikenneministeriö 30670: Trafikministeriet 485 597,24 30671: Liikkuva poliisi 30672: Rörliga polisen 1553124,42 30673: Länsi-Suomen lääninhallitus 30674: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 8 576163,22 30675: Länsstyrelsen i landskapet Åland 30676: Länsstyrelsen i landskapet Åland 37 583,32 30677: Lääkelaitos 30678: Läkemedelsverket 313193,00 30679: Maa- ja metsätalousministeriö 30680: Jord- och skogsbruksministeriet 1 945064,34 30681: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 30682: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 902167,73 30683: Maanmittauslaitos 30684: Lantmäteriverket 4110 048,99 30685: Maatalouden tutkimuskeskus 30686: Lantbrukets forskningscentral 1 621 918,81 30687: Matkailun edistämiskeskus 30688: Centralen för turistfrämjande 128414,65 30689: Merenkulkuhallitus 30690: Sjöfartsstyrelsen 6 273 347,86 30691: Merentutkimuslaitos 30692: Havsforskningsinstitutet 248000,14 30693: Metsäntutkimuslaitos 30694: Skogsforskningsinstitutet 1 997 357,01 30695: Museovirasto 30696: Museiverket 625 678,76 30697: Oikeusministeriö 30698: Justitieministeriet 15196 490,88 30699: Opetushallitus 30700: Utbildningsstyrelsen 1865,94 30701: Opetusministeriö 30702: Undervisningsministeriet 1 881987,08 30703: Oulun lääninhallitus 30704: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 2064057,41 30705: Oulun yliopisto 30706: Uleåborgs universitet 6 949 509,97 30707: Patentti- ja rekisterihallitus 30708: Patent- och registerstyrelsen 926 923,70 30709: Pelastusopisto 30710: Räddningsinstitutet 206844,94 30711: Poliisikoulu 30712: Polisskolan 222 889,83 30713: Poliisin tekniikkakeskus 30714: Polisens teknikcentral 181 723,05 30715: Poliisiopisto 30716: Polisinstitutet 105 867,09 30717: Valtion tasetilit 31.12.1997 30718: sivu 30719: Tili - Konto 6635 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 121 30720: 30721: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 30722: 30723: 30724: Puolustushallinnon rakennuslanos 30725: Försvarsförvaltningens byggverk 2 975164,01 30726: Puolustusministeriö 30727: Försvarsministeriet 3 315 586,74 30728: Puolustusvoimat 30729: Försvarsmakten 55 536 476,98 30730: Rajavartiolanos 30731: Gränsbevakningsväsendet 13 036 055,04 30732: Ratahallintokeskus 30733: Banförvaltningscentralen 267 573,52 30734: Riista- ja kalatalouden tutkimuslanos 30735: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 752525,82 30736: Sibelius-akatemia 30737: Sibelius-akademin 1 025204,33 30738: Siemenperunakeskus 30739: Centralen för utsädespotatis 39649,28 30740: Sisäasiainministeriö 30741: lnrikesministeriet 968671,29 30742: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 30743: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 2740514,96 30744: Sosiaali- ja terveysministeriö 30745: Social- och hälsovårdsministeriet 2536647,42 30746: Suojelupoliisi 30747: Skyddspolisen 447 678,76 30748: Suomen ympäristökeskus 30749: Finlands miljöcentral 1237565,72 30750: Suomen Akatemia 30751: Finlands Akademi 1 052693,81 30752: Suomenlinnan hoitokunta 30753: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 135428,53 30754: Svenska handelshögskolan 30755: Svenska handelshögskolan 619237,48 30756: Säteilyturvakeskus 30757: Strålsäkerhetscentralen 790695,07 30758: Taideteollinen korkeakoulu 30759: Konstindustriella högskolan 870165,63 30760: Tampereen teknillinen korkeakoulu 30761: Tammerforstekniska högskola 2540891,00 30762: Tampereen yliopisto 30763: Tammerfors universnet 4311140,80 30764: Tasavallan presidentin kanslia 30765: Republikens presidents kansli 195622,81 30766: Teatterikorkeakoulu 30767: Teaterhögskolan 505022,07 30768: Teknillinen korkeakoulu 30769: Tekniska högskolan 5066349,73 30770: Teknologian kehittämiskeskus 30771: Teknologiska utvecklingscentralen 649 798,57 30772: Telehallintokeskus 30773: Teleförvaltningscentralen 705 666,51 30774: Tielaitos 30775: Vägverket 16 235 452,27 30776: Tilastokeskus 30777: Statistikcentralen 1 759245,12 30778: Valtion tasetilit 31.12.1997 30779: sivu 30780: Tili - Kanto 6635 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 122 30781: 30782: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 30783: 30784: 30785: Tullihallitus 30786: Tullstyrelsen 4 773 881,00 30787: Turun kauppakorkeakoulu 30788: Åbo handelshögskola 649801,41 30789: Turun yliopisto 30790: Åbo univers~et 5 952 630,64 30791: Turvatekniikan keskus 30792: Säkerhetsteknikcentralen 365 614,50 30793: Työministeriö 30794: Arbetsministeriet 10091871,59 30795: Ulkoasiainministeriö 30796: Utrikesministeriet 4509743,00 30797: Ulkomaalaisvirasto 30798: Utlänningsverket 259 761,31 30799: Vaasan yliopisto 30800: Vasa universitet 927 091,22 30801: Valtiokonttori 30802: Statskontoret 1528571,52 30803: Valtion kiinteistölaitos 30804: Statens fastighetsverket 584184,08 30805: Valtion taidemuseo 30806: Statens konstmuseum 335 433,93 30807: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 30808: Statens ekonomiska forskningscentral 162 158,91 30809: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 30810: Statens tekniska forskningscentral 5 773 422,47 30811: Valtioneuvoston kanslia 30812: Statsrådets kansli 647 767,27 30813: Valtiontalouden tarkastusvirasto 30814: Statens revisionsverk 360 504,32 30815: Valtiovarainministeriö 30816: Finansministeriet 963 812,62 30817: Vankeinhoitolaitos 30818: Fångvårdsväsendet 5 697 689,00 30819: Verohallitus 30820: Skattestyrelsen 13 005 782,97 30821: Väestörekisterikeskus 30822: Befolkningsregistercentralen 176126,85 30823: Ympäristöministeriö 30824: Miljöministeriet 4632175,85 30825: Åboakademi 30826: Åboakademi 2 704 788,59 30827: 30828: 6636 Eläkemaksujen tili (työntekijät) 30829: Pensionavgifters konto (arbetare) 66 146 753,53 30830: Ajoneuvohallintokeskus 30831: Fordonsförvaltningscentralen 110804,14 30832: Asuntorahastovirasto 30833: Bostadsfondsverket 44 500,32 30834: Eduskunta 30835: Riksdagen 494 746,91 30836: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 30837: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 178192,51 30838: Valtion tasetilit 31.12.1997 30839: sivu 30840: Tili - Konto 6636 Statens ba lanskonton 31.12.1997 sida 123 30841: 30842: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa - Passiva 30843: 30844: 30845: Etelä-Suomen lääninhallitus 30846: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 1 666 552,74 30847: Geologian tutkimuskeskus 30848: Geologiska forskningscentralen 399 594,00 30849: Helsingin kauppakorkeakoulu 30850: Helsingfors handelshögskola 260 607,38 30851: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 30852: Polisinrättningen i Helsingfors härad 1 058 018,57 30853: Helsingin yliopisto 30854: Helsingfors universitet 3 641 286,65 30855: limatieteen laitos 30856: Meteorologiska institute! 351 027,71 30857: Itä-Suomen lääninhallitus 30858: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 742 545,63 30859: Joensuun yliopisto 30860: Joensuu universitet 770 699,80 30861: Jyväskylän yliopisto 30862: Jyväskylä universitet 1 273 441,39 30863: Kansallisarkisto 30864: Arkivväsendet 96 010,89 30865: Kansanterveyslaitos 30866: Folkhälsoinstitutet 372 273,27 30867: Kasvinjalostuslaitos 30868: Växtförädlingsanstalten 25 028,91 30869: Kauppa- ja teollisuusministeriö 30870: Handels- och industriministeriet 397 346,00 30871: Keskusrikospoliisi 30872: Centralkriminalpolisen 294198,08 30873: Kilpailuvirasto 30874: Konkurrensverket 35 978,36 30875: Kuluttajavirasto 30876: Konsumentverket 101 620,50 30877: Kuopion yliopisto 30878: Kuopio universitet 646 719,85 30879: Kuvataideakatemia 30880: Bildkonstakademin 31 466,86 30881: Lapin lääninhallitus 30882: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 313 700,14 30883: Lapin yliopisto 30884: Lapplands universitet 313 412,64 30885: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 30886: Villmanstrands tekniska högskola 321 477,44 30887: Liikenneministeriö 30888: Trafikministeriet 115 009,48 30889: Liikkuva poliisi 30890: Rörliga polisen 351 208,76 30891: Länsi-Suomen lääninhallitus 30892: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 1 949 026,53 30893: Länsstyrelsen i landskapet Åland 30894: Länsstyrelsen i landskapet Åland 8 717,82 30895: Lääkelaitos 30896: Läkemedelsverket 74177,17 30897: Maa- ja metsätalousministeriö 30898: Jord- och skogsbruksministeriet 547 048,20 30899: Valtion tasetilit 31.12.1997 30900: sivu 30901: Tili - Konto 6636 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 124 30902: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 30903: 30904: 30905: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 30906: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 218 265,66 30907: Maanmittauslaitos 30908: Lantmäteriverket 1 033131,45 30909: Maatalouden tutkimuskeskus 30910: Lantbrukets forskningscentral 410 037,23 30911: Matkailun edistämiskeskus 30912: Centralen för turistlrämjande 119 475,53 30913: Merenkulkuhallitus 30914: Sjöfartsstyrelsen 1 296108,63 30915: Merentutkimuslaitos 30916: Havsforskningsinstitutet 58 736,72 30917: Metsäntutkimuslaitos 30918: Skogsforskningsinstitutet 449403,52 30919: Museovirasto 30920: Museiverket 140 076,91 30921: Oikeusministeriö 30922: Justitieministeriet 3 676 562,30 30923: Opetushallitus 30924: Utbildningsstyrelsen 199,50 30925: Opetusministeriö 30926: Undervisningsministeriet 437198,78 30927: Oulun lääninhallitus 30928: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 469440,38 30929: Oulun yliopisto 30930: Uleåborgs universitet 1776857,24 30931: Patentti- ja rekisterihallitus 30932: Patent- och registerstyrelsen 235657,22 30933: Pelastusopisto 30934: Räddningsinstitutet 48989,36 30935: Poliisikoulu 30936: Polisskolan 50402,66 30937: Poliisin tekniikkakeskus 30938: Polisens teknikcentral 41 093,09 30939: Poliisiopisto 30940: Polisinstitutet 23939,71 30941: Puolustushallinnon rakennuslaitos 30942: Försvarsförvaltningens byggverk 742714,17 30943: Puolustusministeriö 30944: Försvarsministeriet 783331,57 30945: Puolustusvoimat 30946: Försvarsmakten 8461112,41 30947: Rajavartiolaitos 30948: Gränsbevakningsväsendet 1 834432,32 30949: Ratahallintokeskus 30950: Banförvaltningscentralen 63372,47 30951: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 30952: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 200710,94 30953: Sibelius-akatemia 30954: Sibelius-akademin 236584,67 30955: Siemenperunakeskus 30956: Centralen för utsädespotatis 9390,61 30957: Sisäasiainministeriö 30958: lnrikesministeriet 235 913,45 30959: Valtion tasetilit 31.12.1997 30960: sivu 30961: Tili - Konto 6636 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 125 30962: 30963: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 30964: 30965: 30966: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 30967: Forsknings- och utvecklingscentr_ för social- och hälsovård_ 642 301,39 30968: Sosiaali- ja terveysministeriö 30969: Social- och hälsovårdsministeriet 641285,00 30970: Suojelupoliisi 30971: Skyddspolisen 101233,53 30972: Suomen ympäristökeskus 30973: Finlands miljöcentral 344 732,91 30974: Suomen Akatemia 30975: Finlands Akademi 303454,39 30976: Suomenlinnan hoitokunta 30977: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 32075,10 30978: Svenska handelshögskolan 30979: Svenska handelshögskolan 146662,02 30980: Säteilyturvakeskus 30981: Strålsäkerhetscentralen 187 233,32 30982: Taideteollinen korkeakoulu 30983: Konstindustriella högskolan 205 940,51 30984: Tampereen teknillinen korkeakoulu 30985: Tammerfors tekniska högskola 688792,60 30986: Tampereen yliopisto 30987: Tammerfors universitet 1 048619,82 30988: Tasavallan presidentin kanslia 30989: Republikens presidents kansli 46 331,56 30990: Teatterikorkeakoulu 30991: Teaterhögskolan 119 700,97 30992: Teknillinen korkeakoulu 30993: Tekniska högskolan 1398 707,77 30994: Teknologian kehittämiskeskus 30995: Teknologiska utvecklingscentralen 153 899,40 30996: Telehallintokeskus 30997: Teleförvaltningscentralen 173 524,16 30998: Tielaitos 30999: Vägverket 3543178,75 31000: Tilastokeskus 31001: Statistikcentralen 460265,83 31002: Tullihallitus 31003: Tullstyrelsen 1148 792,00 31004: Turun kauppakorkeakoulu 31005: Åbo handelshögskola 153 491,56 31006: Turun yliopisto 31007: Åbo universitet 1463564,20 31008: Turvatekniikan keskus 31009: Säkerhetsteknikcentralen 86592,59 31010: Työministeriö 31011: Arbetsministeriet 2482194,06 31012: Ulkoasiainministeriö 31013: Utrikesministeriet 1133 085,00 31014: Ulkornaalaisvirasto 31015: Utlänningsverket 61547,75 31016: Vaasan yliopisto 31017: Vasa universitet 219573,75 31018: Valtiokonttori 31019: Statskontoret 365836,65 31020: Valtion tasetilit 31.12.1997 31021: sivu 31022: Tili - Kanto 6636 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 126 31023: 31024: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 31025: 31026: 31027: Valtion kiinteistölaitos 31028: Statens fastighetsverket 138404,24 31029: Valtion taidemuseo 31030: Statens konstmuseum 79 513,31 31031: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 31032: Statens ekonomiska forskningscentral 38 406,39 31033: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 31034: Statens tekniska forskningscentral 1 732 028,96 31035: Valtioneuvoston kanslia 31036: Statsrådets kansli 184888,25 31037: Valtiontalouden tarkastusvirasto 31038: Statens revisionsverk 85 382,38 31039: Valtiovarainministeriö 31040: Finansministeriet 228 270,78 31041: Vankeinhoitolaitos 31042: Fångvårdsväsendet 1 256840,00 31043: Verohallitus 31044: Skattestyrelsen 3 096 777,38 31045: Väestörekisterikeskus 31046: Befolkningsregistercentralen 41 714,05 31047: Ympäristöministeriö 31048: Miljöministeriet 1 207 224,60 31049: Åboakademi 31050: Åboakademi 665109,45 31051: 31052: 6637 Työttömyysvakuutusmaksujen tili 31053: Arbetslöshetsförsäkringsavgifters konto 44 228 312,47 31054: Ajoneuvohallintokeskus 31055: Fordonsförvaltningscentralen 65161,85 31056: Asuntorahastovirasto 31057: Bostadsfondsverket 29 752,71 31058: Eduskunta 31059: Riksdagen 327 694,49 31060: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 31061: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 118 305,01 31062: Etelä-Suomen lääninhallitus 31063: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 1 067 809,46 31064: Geologian tutkimuskeskus 31065: Geologiska forskningscentralen 266142,00 31066: Helsingin kauppakorkeakoulu 31067: Helsingfors handelshögskola 168 818,74 31068: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 31069: Polisinrättningen i Helsingfors härad 685 305,32 31070: Helsingin yliopisto 31071: Helsingfors universitet 2 388 318,92 31072: ilmatieteen laitos 31073: Meteorologiska institute! 225 003,26 31074: Itä-Suomen lääninhallitus 31075: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 475 737,55 31076: Joensuun yliopisto 31077: Joensuu universitet 499 870,88 31078: Jyväskylän yliopisto 31079: Jyväskylä universitet 816 459,06 31080: Valtion tasetilit 31.12.1997 31081: sivu 31082: Tili - Kanto 6637 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 127 31083: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 31084: 31085: 31086: Kansallisarkisto 31087: Arkivväsendet 64 286,24 31088: Kansanterveysla~os 31089: Folkhälsoinstitutet 244249,78 31090: Kasvinjalostuslaitos 31091: Växtförädlingsanstalten 18957,14 31092: Kauppa- ja teollisuusministeriö 31093: Handels- och industriministeriet 264829,00 31094: Keskusrikospoliisi 31095: Centralkriminalpolisen 198 637,75 31096: Kilpailuvirasto 31097: Konkurrensverket 24321,04 31098: Kuluttajavirasto 31099: Konsumentverket 65 803,70 31100: Kuopion yliopisto 31101: Kuopio universitet 418 619,88 31102: Kuvataideakatemia 31103: Bildkonstakademin 18 910,79 31104: Lapin lääninhallitus 31105: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 205603,18 31106: Lapin yliopisto 31107: Lapplands universitet 199 950,90 31108: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 31109: Villmanstrands tekniska högskola 204 761,53 31110: Liikenneministeriö 31111: Trafikministeriet 77 208,74 31112: Liikkuva poliisi 31113: Rörliga polisen 230 791,22 31114: Länsi-Suomen lääninhallitus 31115: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 1 256 089,71 31116: Länsstyrelsen i landskapet Åland 31117: Länsstyrelsen i landskapet Åland 5 705,62 31118: Lääkelaitos 31119: Läkemedelsverket 49 343,47 31120: Maa- ja metsätalousministeriö 31121: Jord- och skogsbruksministeriet 362950,09 31122: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 31123: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 146030,73 31124: Maanmittauslaitos 31125: Lantmäteriverket 677 996,13 31126: Maatalouden tutkimuskeskus 31127: Lantbrukets forskningscentral 269 401,36 31128: Matkailun edistämiskeskus 31129: Centralen för turistfrämjande 31 680,57 31130: Merenkulkuhallitus 31131: Sjöfartsstyrelsen 961 784,22 31132: Merentutkimuslaitos 31133: Havsforskningsinstitutet 38029,99 31134: Metsäntutkimuslaitos 31135: Skogsforskningsinstitutet 301 677,47 31136: Museovirasto 31137: Museiverket 100811,21 31138: Oikeusministeriö 31139: Justitieministeriet 2477594,29 31140: Valtion tasetilit 31.12.1997 31141: sivu 31142: Tili - Kanto 6637 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 128 31143: 31144: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 31145: 31146: 31147: Opetushallitus 31148: Utbildningsstyrelsen 62,70 31149: Opetusministeriö 31150: Undervisningsministeriet 313 860,29 31151: Oulun lääninhallitus 31152: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 304 874,49 31153: Oulun yliopisto 31154: Uleåborgs universitet 1146 158,22 31155: Patentti- ja rekisterihallitus 31156: Patent- och registerstyrelsen 157 976,97 31157: Pelastusopisto 31158: Räddningsinstitutet 33 175,48 31159: Poliisikoulu 31160: Polisskolan 33118,02 31161: Poliisin tekniikkakeskus 31162: Polisens teknikcentral 40 578,52 31163: Poliisiopisto 31164: Polisinstitutet 15 823,78 31165: Puolustushallinnon rakennuslaitos 31166: Försvarsförvaltningens byggverk 552 385,32 31167: Puolustusministeriö 31168: Försvarsministeriet 488959,74 31169: Puolustusvoimat 31170: Försvarsmakten 5809668,60 31171: Rajavartiolaitos 31172: Gränsbevakningsväsendet 1 231 228,62 31173: Ratahallintokeskus 31174: Banförvaltningscentralen 44477,34 31175: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 31176: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 132 587,64 31177: Sibelius-akatemia 31178: Sibelius-akademin 165 959,14 31179: Siemenperunakeskus 31180: Centralen för utsädespotatis 6 636,87 31181: Sisäasiainministeriö 31182: lnrikesministeriet 154524,84 31183: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 31184: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 417 667,25 31185: Sosiaali- ja terveysministeriö 31186: Social- och hälsovårdsministeriet 430162,74 31187: Suojelupoliisi 31188: Skyddspolisen 66170,53 31189: Suomen ympäristökeskus 31190: Finlands miljöcentral 224415,12 31191: Suomen Akatemia 31192: Finlands Akademi 200920,08 31193: Suomenlinnan hoitokunta 31194: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 26 216,08 31195: Svenska handelshögskolan 31196: Svenska handelshögskolan 96 837,80 31197: Säteilyturvakeskus 31198: Strålsäkerhetscentralen 120 889,79 31199: Taideteollinen korkeakoulu 31200: Konstindustriella högskolan 135396,64 31201: Valtion tasetilit 31.12.1997 31202: sivu 31203: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 129 31204: 31205: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 31206: 31207: 31208: Tampereen teknillinen korkeakoulu 31209: Tammerforstekniska högskola 450562,95 31210: Tampereen yliopisto 31211: Tammerfors universitet 690629,18 31212: Tasavallan presidentin kanslia 31213: Republikens presidents kansli 29 785,68 31214: Teatterikorkeakoulu 31215: Teaterhögskolan 77 617,74 31216: Teknillinen korkeakoulu 31217: Tekniska högskolan 921231,00 31218: Teknologian kehittämiskeskus 31219: Teknologiska utvecklingscentralen 103207,15 31220: Telehallintokeskus 31221: Teleförvaltningscentralen 101105,77 31222: Tielaitos 31223: Vägverket 2460 206,52 31224: Tilastokeskus 31225: Statistikcentralen 305132,98 31226: Tullihallitus 31227: Tullstyrelsen 743212,93 31228: Turun kauppakorkeakoulu 31229: Åbo handelshögskola 96489,36 31230: Turun yliopisto 31231: Åbo universitet 952154,60 31232: Turvatekniikan keskus 31233: Säkerhetsteknikcentralen 57115,51 31234: Työministeriö 31235: Arbetsministeriet 1738265,21 31236: Ulkoasiainministeriö 31237: Utrikesministeriet 729051,00 31238: Ulkomaalaisvirasto 31239: Utlänningsverket 40800,40 31240: Vaasan yliopisto 31241: Vasa universitet 141 850,60 31242: Valtiokonttori 31243: Statskontoret 179812,47 31244: Valtion kiinteistölaitos 31245: Statens fastighetsverket 92 093,67 31246: Valtion taidemuseo 31247: Statens konstmuseum 52178,35 31248: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 31249: Statens ekonomiska forskningscentral 25822,52 31250: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 31251: Statens tekniska forskningscentral 1162063,72 31252: Valtioneuvoston kanslia 31253: Statsrådets kansli 125527,09 31254: Valtiontalouden tarkastusvirasto 31255: Statens revisionsverk 56960,55 31256: Valtiovarainministeriö 31257: Finansministeriet 151 217,77 31258: Vankeinhoitolaitos 31259: Fångvårdsväsendet 842076,85 31260: Verohallitus 31261: Skattestyrelsen 2059393,34 31262: Valtion tasetilit31.12.1997 31263: sivu 31264: Tili - Konto 6637 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 130 31265: 31266: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 31267: 31268: 31269: Väestörekisterikeskus 31270: Befolkningsregistercentralen 28 090,88 31271: Ympäristöministeriö 31272: Miljöministeriet 984649,21 31273: Åboakademi 31274: Åboakademi 428 869,86 31275: 31276: 6638 Tapaturmamaksu 31277: Olycksfallsavgift 20 197 780,70 31278: Ajoneuvohallintokeskus 31279: Fordonsförvaltningscentralen 12 594,38 31280: Asuntorahastovirasto 31281: Bostadsfondsverket 5929,19 31282: Eduskunta 31283: Riksdagen 55675,94 31284: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 31285: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 23 303,53 31286: Etelä-Suomen lääninhallitus 31287: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 408499,81 31288: Geologian tutkimuskeskus 31289: Geologiska forskningscentralen 341 955,07 31290: Helsingin kauppakorkeakoulu 31291: Helsingfors handelshögskola 33484,13 31292: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 31293: Polisinrättningen i Helsingfors härad 403 999,48 31294: Helsingin yliopisto 31295: Helsingfors universitet 614942,27 31296: limatieteen laitos 31297: Meteorologiska institute! 43 449,32 31298: Itä-Suomen lääninhallitus 31299: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 181544,18 31300: Joensuun yliopisto 31301: Joensuu universitet 290 773,26 31302: Jyväskylän yliopisto 31303: Jyväskylä universitet 207 816,59 31304: Kansallisarkisto 31305: Arkivväsendet 12 767,06 31306: Kansanterveyslaitos 31307: Folkhälsoinstitutet 63156,34 31308: Kasvinjalostuslaitos 31309: Växtförädlingsanstalten 3 870,00 31310: Kauppa- ja teollisuusministeriö 31311: Handels- och industriministeriet 100 740,00 31312: Keskusrikospoliisi 31313: Centralkriminalpolisen 39 074,08 31314: Kilpailuvirasto 31315: Konkurrensverket 4843,12 31316: Kuopion yliopisto 31317: Kuopio universitet 106 885,30 31318: Kuvataideakatemia 31319: Bildkonstakademin 3 578,70 31320: Lapin lääninhallitus 31321: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 78 410,88 31322: Valtion tasetilit 31.12.1997 31323: sivu 31324: Tili - Kanto 6638 Statens ba lanskonton 31.12.1997 sida 131 31325: 31326: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 31327: 31328: 31329: Lapin yliopisto 31330: Lapplands universitet 39 300,16 31331: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 31332: Villmanstrands tekniska högskola 39 847,55 31333: Liikenneministeriö 31334: Trafikministeriet 20 001,01 31335: Liikkuva poliisi 31336: Rörliga polisen 46 325,96 31337: Länsi-Suomen lääninhallitus 31338: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 479 905,99 31339: Länsstyrelsen i landskapet Åland 31340: Länsstyrelsen i landskapet Åland 1131,71 31341: Lääkelaitos 31342: Läkemedelsverket 9 857,79 31343: Maa- ja metsätalousministeriö 31344: Jord- och skogsbruksministeriet 138 305,71 31345: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 31346: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 29 275,61 31347: Maanmittauslaitos 31348: Lantmäteriverket 175 530,52 31349: Maatalouden tutkimuskeskus 31350: Lantbrukets forskningscentral 217551,14 31351: Matkailun edistämiskeskus 31352: Centralen för turistfrämjande 11 425,05 31353: Merenkulkuhallitus 31354: Sjöfartsstyrelsen 1 204 733,75 31355: Merentutkimuslaitos 31356: Havsforskningsinstitutet 7 474,08 31357: Metsäntutkimuslaitos 31358: Skogsforskningsinstitutet 115 464,69 31359: Museovirasto 31360: Museiverket 64423,11 31361: Oikeusministeriö 31362: Justitieministeriet 494 258,58 31363: Opetushallitus 31364: Utbildningsstyrelsen 18 768,92 31365: Opetusministeriö 31366: Undervisningsministeriet 54 244,84 31367: Oulun lääninhallitus 31368: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 247 471,90 31369: Oulun yliopisto 31370: Uleåborgs universitet 291 201,88 31371: Patentti- ja rekisterihallttus 31372: Patent- och registerstyrelsen 31 591,02 31373: Pelastusopisto 31374: Räddningsinstitutet 19501,47 31375: Poliisikoulu 31376: Polisskolan 19218,09 31377: Poliisin tekniikkakeskus 31378: Polisens teknikcentral 18 298,70 31379: Poliisiopisto 31380: Polisinstitutet 3155,25 31381: Puolustushallinnon rakennuslaitos 31382: Försvarsförvaltningens byggverk 696 376,67 31383: Valtion tasetilil31.12.1997 31384: sivu 31385: Tili - Kanto 6638 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 132 31386: 31387: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 31388: 31389: 31390: Puolustusministeriö 31391: Försvarsministeriet 84537,31 31392: Puolustusvoimat 31393: Försvarsmakten 3 375 694,38 31394: Rajavartiolaitos 31395: Gränsbevakningsväsendet 961 655,87 31396: Ratahallintokeskus 31397: Banförvaltningscentralen 8 793,21 31398: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 31399: Vili- och fiskeriforskningsinstitutet 107 508,31 31400: Sibelius-akatemia 31401: Sibelius-akademin 42 398,22 31402: Siemenperunakeskus 31403: Centralen för utsädespotatis 5376,04 31404: Sisäasiainministeriö 31405: lnrikesministeriet 57 925,92 31406: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 31407: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 109118,31 31408: Sosiaali- ja terveysministeriö 31409: Social- och hälsovårdsministeriet 85945,09 31410: Suojelupoliisi 31411: Skyddspolisen 13256,40 31412: Suomen ympäristökeskus 31413: Finlands miljöcentral 83 754,30 31414: Suomen Akatemia 31415: Finlands Akademi 39 915,52 31416: Suomenlinnan hoitokunta 31417: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 33 749,40 31418: Svenskahandelshögskolan 31419: Svenska handelshögskolan 19 338,95 31420: Säteilyturvakeskus 31421: Strålsäkerhetscentralen 23985,54 31422: Taideteollinen korkeakoulu 31423: Konstindustriella högskolan 34 472,49 31424: Tampereen teknillinen korkeakoulu 31425: Tammerforstekniska högskola 117933,60 31426: Tampereen yliopisto 31427: Tammerfors universitet 261 780,94 31428: Tasavallan presidentin kanslia 31429: Republikens presidents kansli 5837,12 31430: Teatterikorkeakoulu 31431: Teaterhögskolan 96 766,71 31432: Teknillinen korkeakoulu 31433: Tekniska högskolan 183572,22 31434: Teknologian kehittämiskeskus 31435: Teknologiska utvecklingscentralen 20621,12 31436: Telehallintokeskus 31437: Teleförvaltningscentralen 18 921,58 31438: Tielaitos 31439: Vägverket 3 102 075,28 31440: Tilastokeskus 31441: Statistikcentralen 78388,61 31442: Tullihallitus 31443: Tullstyrelsen 193698,05 31444: Valtion tasetilit 31.12.1997 31445: sivu 31446: Tili - Konto 6638 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 133 31447: 31448: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 31449: 31450: 31451: Turun kauppakorkeakoulu 31452: Åbo handelshögskola 18909,22 31453: Turun yliopisto 31454: Åbo universitet 188451,70 31455: Turvatekniikan keskus 31456: Säkerhetsteknikcentralen 11 396,69 31457: Työministeriö 31458: Arbetsministeriet 659959,72 31459: Ulkoasiainministeriö 31460: Utrikesministeriet 146 593,00 31461: Ulkomaalaisvirasto 31462: Utlänningsverket 7987,32 31463: Vaasan yliopisto 31464: Vasa universitet 27926,72 31465: Valtiokonttori 31466: Statskontoret 35 815,80 31467: Valtion kiinteistölaitos 31468: Statens fastighetsverket 18516,17 31469: Valtion taidemuseo 31470: Statens konstmuseum 10 308,71 31471: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 31472: Statens ekonomiska forskningscentral 5016,59 31473: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 31474: Statens tekniska forskningscentral 301 641,99 31475: Valtioneuvoston kanslia 31476: Statsrådets kansli 24 907,27 31477: Valtiontalouden tarkastusvirasto 31478: Statens revisionsverk 11318,94 31479: Valtiovarainministeriö 31480: Finansministeriet 30287,50 31481: Vankeinhoitolaitos 31482: Fångvårdsväsendet 704062,54 31483: Verohallitus 31484: Skattestyrelsen 410843,11 31485: Väestörekisterikeskus 31486: Befolkningsregistercentralen 5 698,36 31487: Ympäristöministeriö 31488: Miljöministeriet 794 771,87 31489: Åboakademi 31490: Åboakademi 84413,21 31491: 31492: 31493: 664 TILIVIRASTON SISÄISET KOKOOMATILIT 31494: RÄKENSKAPSVERKETS INTERNA SAMLINGSKONTON 2 591 692 563,10 31495: 31496: 6641 Tulojen kokoomatili 31497: lnkomsters samlingskonto 39 487 040,19 31498: Etelä-suomen lääninhallitus 31499: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 8 368,38 31500: Itä-suomen lääninhallitus 31501: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 50551,28 31502: Länsi-Suomen lääninhallitus 31503: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 1386967,33 31504: Valtion tasetilit 31.12.1997 31505: sivu 31506: Tili - Konto 6641 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 134 31507: 31508: Vastaavaa · Aktiva Vastattavaa - Passiva 31509: 31510: 31511: Länsstyrelsen i landskapet Åland 31512: Länsstyrelsen i landskapet Åland 4 048,70 31513: Maatalouden tutkimuskeskus 31514: Lantbrukets forskningscentral 1 975,00 31515: Merenkulkuhallitus 31516: Sjöfartsstyrelsen 500,00 31517: Museovirasto 31518: Museiverket 20 182,60 31519: Opetushallitus 31520: Utbildningsstyrelsen 6 991,00 31521: Puolustusministeriö 31522: Försvarsministeriet 116138,84 31523: Puolustusvoimat 31524: Försvarsmakten 7 087 728,80 31525: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 31526: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 138 925,00 31527: Sosiaali- ja terveysministeriö 31528: Social- och hälsovårdsministeriet 2 888 260,76 31529: Tampereen yliopisto 31530: Tammerfors universitet 303 920,00 31531: Tullihallitus 31532: Tullstyrelsen 22 090 648,30 31533: Verohallitus 31534: Skattestyrelsen 5 422199,40 31535: 31536: 31537: 6642 Menojen kokoomatili 31538: Utgifters samlingskonto 163 692 952,84 31539: Asuntorahastovirasto 31540: Bostadsfondsverket 145 272,44 31541: Etelä-Suomen lääninhallitus 31542: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 6 473,25 31543: Geologian tutkimuskeskus 31544: Geologiska forskningscentralen 744 913,15 31545: limatieteen laitos 31546: Meteorologiska institute! 26160,06 31547: Itä-Suomen lääninhallitus 31548: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 88 675,94 31549: Kauppa- ja teollisuusministeriö 31550: Handels- och industriministeriet 14 640,00 31551: Keskusrikospoliisi 31552: Centralkriminalpolisen 1 089,84 31553: Länsi-Suomen lääninhallitus 31554: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 12 249,07 31555: Länsstyrelsen i landskapet Åland 31556: Länsstyrelsen i landskapet Åland 9 730,80 31557: Lääkelaitos 31558: Läkemedelsverket 167 657,88 31559: Maatalouden tutkimuskeskus 31560: Lantbrukets forskningscentral 72 912,81 31561: Merenkulkuhallitus 31562: Sjöfartsstyrelsen 57 780,47 31563: Museovirasto 31564: Museiverket 172 738,79 31565: Valtion tasetilit 31.12.1997 31566: sivu 31567: Tili - Kanto 6642 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 135 31568: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 31569: 31570: 31571: Opetushallitus 31572: Utbildningsstyrelsen 751 202,31 31573: Oulun yliopisto 31574: Uleåborgs universitet 43 597,05 31575: Sisäasiainministeriö 31576: lnrikesministeriet 2 503,07 31577: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 31578: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 120571,21 31579: Sosiaali- ja terveysministeriö 31580: Social- och hälsovårdsministeriet 2 715,00 31581: Suomen ympäristökeskus 31582: Finlands miljöcentral 877 274,02 31583: Taideteollinen korkeakoulu 31584: Konstindustriella högskolan 54 909,00 31585: Tasavallan presidentin kanslia 31586: Republikens presidents kansli 48500,00 31587: Telehallintokeskus 31588: Teleförvaltningscentralen 22309,40 31589: Ympäristöministeriö 31590: Miljöministeriet 162 104 750,30 31591: 31592: 31593: 6643 Verojen kokoomatili 31594: Skatters samlingskonto 2 593 052 718,56 31595: Verohallitus 31596: Skattestyrelsen 2 593 052 718,56 31597: 31598: 31599: 6644 Palkkojen aputili 31600: Hjälpkonto för löner 117 737 506,40 31601: Ajoneuvohallintokeskus 31602: Fordonsförvaltningscentralen 508 763,65 31603: Etelä-Suomen lääninhallitus 31604: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 5 495 128,16 31605: Geologian tutkimuskeskus 31606: Geologiska forskningscentralen 10 837,98 31607: Helsingin kauppakorkeakoulu 31608: Helsingfors handelshögskola 1 008 350,27 31609: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 31610: Polisinrättningen i Helsingfors härad 8 795,94 31611: Helsingin yliopisto 31612: Helsingfors universitet 4 990 071,08 31613: limatieteen laitos 31614: Meteorologiska institute! 202 834,25 31615: Itä-suomen lääninhallitus 31616: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 2 134 050,03 31617: Joensuun yliopisto 31618: Joensuu universitet 975 200,38 31619: Kansanterveyslaitos 31620: Folkhälsoinstitutet 12 622,37 31621: Kauppa- ja teollisuusministeriö 31622: Handels- och industriministeriet 207 995,69 31623: Keskusrikospoliisi 31624: Centralkriminalpolisen 857 085,36 31625: Valtion tasetilit 31.12.1997 31626: sivu 31627: Tili - Kanto 6644 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 136 31628: Vastaavaa -Aktiva Vastattavaa - Passiva 31629: 31630: 31631: Kuopion yliopisto 31632: Kuopio universitet 508447,91 31633: Lapin lääninhallitus 31634: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 1111747,84 31635: Lapin yliopisto 31636: Lapplands universitet 330899,71 31637: Liikenneministeriö 31638: Trafikministeriet 72 934,75 31639: Liikkuva poliisi 31640: Rörliga polisen 3055810,68 31641: Länsi-Suomen lääninhallitus 31642: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 5488897,95 31643: Maa- ja metsätalousministeriö 31644: Jord- och skogsbruksministeriet 714040,26 31645: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 31646: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 511 695,43 31647: Maanmittauslaitos 31648: Lantmäteriverket 5559,03 31649: Maatalouden tutkimuskeskus 31650: Lantbrukets forskningscentral 978,55 31651: Merenkulkuhallitus 31652: Sjöfartsstyrelsen 4177 392,48 31653: Museovirasto 31654: Museiverket 270682,61 31655: Oikeusministeriö 31656: Justitieministeriet 12 821 997,31 31657: Opetushallitus 31658: Utbildningsstyrelsen 218145,04 31659: Opetusministeriö 31660: Undervisningsministeriet 160 540,32 31661: Oulun lääninhallitus 31662: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 1 491 242,82 31663: Oulun yliopisto 31664: Uleåborgs universitet 1 294033,27 31665: Patentti- ja rekisterihallitus 31666: Patent- och registerstyrelsen 2 071 743,15 31667: Poliisikoulu 31668: Polisskolan 45 292,54 31669: Poliisin tekniikkakeskus 31670: Poliseos teknikcentral 4219,18 31671: Poliisiopisto 31672: Polisinstitutet 134 314,00 31673: Puolustusministeriö 31674: Försvarsministeriet 98647,79 31675: Puolustusvoimat 31676: Försvarsmakten 18 643 073,10 31677: Rajavartiolaitos 31678: Gränsbevakningsväsendet 6 637059,66 31679: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 31680: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 102229,14 31681: Sibelius-akatemia 31682: Sibelius-akademin 1288313,70 31683: Sisäasiainministeriö 31684: lnrikesministeriet 424155,56 31685: Valtion tasetilit 31.12.1997 31686: sivu 31687: Tili - Kanto 6644 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 137 31688: 31689: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 31690: 31691: 31692: Sosiaali- ja terveysalan tu1kimus- ja kehittämiskeskus 31693: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 2602903,30 31694: Sosiaali- ja terveysministeriö 31695: Social- och hälsovårdsministeriet 2661 702,46 31696: Suojelupoliisi 31697: Skyddspolisen 129 200,95 31698: Suomen ympäristökeskus 31699: Finlands miljöcentral 468,31 31700: Suomenlinnan hoitokunta 31701: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 23176,39 31702: Säteilyturvakeskus 31703: Strålsäkerhetscentralen 46251,56 31704: Taideteollinen korkeakoulu 31705: Konstindustriella högskolan 142 077,42 31706: Tampereen yliopisto 31707: Tammerfors universitet 1 770 161,28 31708: Tasavallan presidentin kanslia 31709: Republikens presidents kansli 107 896,80 31710: Teatterikorkeakoulu 31711: Teaterhögskolan 117781,69 31712: Teknillinen korkeakoulu 31713: Tekniska högskolan 13 766,93 31714: Teknologian kehHtämiskeskus 31715: Teknologiska utvecklingscentralen 210 118,53 31716: Telehallintokeskus 31717: Teleförvaltningscentralen 402 363,91 31718: Tielaitos 31719: Vägverket 10 798144,67 31720: Tilastokeskus 31721: Statistikcentralen 1 061 930,34 31722: Tullihallitus 31723: Tullstyrelsen 2216577,90 31724: Turun kauppakorkeakoulu 31725: Åbo handelshögskola 642,81 31726: Turun yliopisto 31727: Åbo universitet 2055822,17 31728: Turvatekniikan keskus 31729: Säkerhetsteknikcentralen 133 819,32 31730: Työministeriö 31731: Arbetsministeriet 1634413,15 31732: Ulkoasiainministeriö 31733: Utrikesministeriet 1454598,09 31734: Ulkomaalaisvirasto 31735: Utlänningsverket 28645,77 31736: Vaasan yliopisto 31737: Vasa universitet 274581,67 31738: Valtiokonttori 31739: Statskontoret 233 798,95 31740: Valtion kiinteistölaitos 31741: Statens fastighetsverket 24455,70 31742: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 31743: Statens tekniska forskningscentral 1831,29 31744: Valtioneuvoston kanslia 31745: Statsrådets kansli 439704,37 31746: Valtion tasetilit 31.12.1997 31747: sivu 31748: Tili - Kanto 6644 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 138 31749: Vastaavaa- Aktiva Vastanavaa - Passiva 31750: 31751: 31752: Valtiontalouden tarkastusvirasto 31753: Statens revisionsverk 642,90 31754: Valtiovarainministeriö 31755: Finansministeriet 115317,55 31756: Vankeinhoitolaitos 31757: Fångvårdsväsendet 8 314188,57 31758: Verohallitus 31759: Skattestyrelsen 1 694 885,00 31760: Åboakademi 31761: Åboakademi 1 001328,47 31762: 31763: 6649 Muu kokoomatili 31764: Övrigt samlingskonto 5108 250,79 31765: Eduskunta 31766: Riksdagen 461 800,47 31767: Etelä-Suomen lääninhallitus 31768: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 1147385,14 31769: Itä-Suomen lääninhallitus 31770: Länsstyrelsen i ÖStra Finlands Iän 9 243,97 31771: Lapin lääninhallitus 31772: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 19 922,00 31773: Länsi-Suomen lääninhallitus 31774: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 2 750,51 31775: Länsstyrelsen i landskapet Åland 31776: Länsstyrelsen i landskapet Åland 2 248,00 31777: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 31778: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 3 361 666,75 31779: Maanmittauslaitos 31780: Lantmäteriverket 11 540,20 31781: Merenkulkuhallitus 31782: Sjöfartsstyrelsen 1 261 906,41 31783: Puolustushallinnon rakennuslaitos 31784: Försvarsförvaltningens byggverk 1 374 310,62 31785: Puolustusvoimat 31786: Försvarsmakten 404951,12 31787: Sisäasiainministeriö 31788: lnrikesministeriet 37 737,55 31789: Taideteollinen korkeakoulu 31790: Konstindustriella högskolan 231136,00 31791: Tampereen yliopisto 31792: Tammerfors universitet 3 300,00 31793: Tasavallan presidentin kanslia 31794: Republikens presidents kansli 16851,80 31795: Teatterikorkeakoulu 31796: Teaterhögskolan 2400,00 31797: Verohallitus 31798: Skattestyrelsen 84377,06 31799: Ympäristöministeriö 31800: Miljöministeriet 41 950,53 31801: 31802: 31803: 671 MENORÄSTIEN TILIT 31804: UTGIFTSRESTERS KONTON 1 591 779 066,38 31805: Valtion tasetilit 31.12.1997 31806: sivu 31807: Tili- Konto 6710 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 139 31808: 31809: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 31810: 31811: 31812: 6710 Menorästien tili 31813: Utgiflsresters konto 1 591 779 066,38 31814: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 31815: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 151634,90 31816: Etelä-Suomen lääninhallitus 31817: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 368 584,47 31818: Jyväskylän yliopisto 31819: Jyväskylä universitet 483 447,83 31820: Kansanterveyslaitos 31821: Folkhälsoinstitutet 9 304 945,43 31822: Kauppa- ja teollisuusministeriö 31823: Handels- och industriministeriet 1 541611,00 31824: Lapin lääninhallitus 31825: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 95 502,19 31826: Maa- ja metsätalousministeriö 31827: Jord- och skogsbruksministeriet 1604541,16 31828: Museovirasto 31829: Museiverket 30 000,00 31830: Oikeusministeriö 31831: Justitieministeriet 545207,52 31832: Opetushallitus 31833: Utbildningsstyrelsen 36 697102,00 31834: Opetusministeriö 31835: Undervisningsministeriet 582 802 769,81 31836: Oulun lääninhallitus 31837: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 24 904,97 31838: Puolustusvoimat 31839: Försvarsmakten 957 957,34 31840: Sisäasiainministeriö 31841: lnrikesministeriet 100 000,00 31842: Sosiaali- ja terveysministeriö 31843: Social- och hälsovårdsministeriet 421185152,86 31844: Suomen ympäristökeskus 31845: Finlands miljöcentral 4 926 156,72 31846: Suomenlinnan hoitokunta 31847: Förvaltningsnämnden för Sveaborg 42 481,96 31848: Tampereen yliopisto 31849: Tammerfors universitet 27 408,73 31850: Teknologian kehittämiskeskus 31851: Teknologiska utvecklingscentralen 39 561 265,01 31852: Tielaitos 31853: Vägverket 44 720 595,13 31854: Tullihallitus 31855: Tullstyrelsen 880 000,00 31856: Turun yliopisto 31857: Åbo universitel 1 293 551,35 31858: Työministeriö 31859: Arbetsministeriet 344 582 659,02 31860: Valtiokonttori 31861: Statskontoret 52 448 512,79 31862: Ympäristöministeriö 31863: Miljöministeriet 47403074,19 31864: Valtion tasetilit 31.12.1997 31865: sivu 31866: Tili- Konto 6710 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 140 31867: 31868: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 31869: 31870: 31871: 672 TULORÄSTIEN TILIT 31872: INKOMSTRESTERS KONTON 2 716 165 422,71 31873: 31874: 6720 Tulorästien tili 31875: 1nkomstresters konto 2 716165 422,71 31876: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 31877: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 1 426105,48 31878: Etelä-suomen lääninhallitus 31879: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 730,00 31880: Geologian tutkimuskeskus 31881: Geologiska forskningscentralen 64 250,00 31882: Helsingin kauppakorkeakoulu 31883: Helsingfors handelshögskola 4 009,27 31884: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 31885: Polisinrättningen i Helsingfors härad 85340,00 31886: Helsingin yliopisto 31887: Helsingfors universitet 59 743,50 31888: limatieteen laitos 31889: Meteorologiska institute! 42585,05 31890: Itä-suomen lääninhallitus 31891: Länsstyrelsen i ÖStra Finlands Iän 12 340,40 31892: Joensuun yliopisto 31893: Joensuu universitet 7165,09 31894: Kauppa- ja teollisuusministeriö 31895: Handels- och industriministeriet 4 335232,23 31896: Lapin lääninhallitus 31897: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 98442,00 31898: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 31899: Villmanstrands tekniska högskola 90848,35 31900: Maa- ja metsätalousministeriö 31901: Jord- och skogsbruksministeriet 1 314 865 313,79 31902: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 31903: Jord- och skogsbruksministeriets informationstjänstcenral 38294,15 31904: Maatalouden tutkimuskeskus 31905: Lantbrukets forskningscentral 19 653,82 31906: Matkailun edistämiskeskus 31907: Centralen för turistlrämjande 354518,38 31908: Merenkulkuhallitus 31909: Sjöfartsstyrelsen 24349,00 31910: Oikeusministeriö 31911: Justitieministeriet 11102,00 31912: Opetushallitus 31913: Utbildningsstyrelsen 4255996,04 31914: Opetusministeriö 31915: Undervisningsministeriet 825 719 581,54 31916: Puolustusministeriö 31917: Försvarsministeriet 15919968,98 31918: Puolustusvoimat 31919: Försvarsmakten 89627,12 31920: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 31921: Vilt- och liskeriforskningsinstitutet 72798,61 31922: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 31923: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 8149,85 31924: Valtion tasetilit 31.12.1997 31925: sivu 31926: Tili - Kanto 6720 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 141 31927: Vastaavaa -Aktiva Vastattavaa - Passiva 31928: 31929: 31930: Sosiaali- ja terveysministeriö 31931: Social- och hälsovårdsministeriet 5350,00 31932: Taideteollinen korkeakoulu 31933: Konstindustriella högskolan 29860,20 31934: Tampereen teknillinen korkeakoulu 31935: Tammerforstekniska högskola 649 476,47 31936: Teknologian kehHtämiskeskus 31937: Teknologiska utvecklingscentralen 22000,00 31938: Tielaitos 31939: Vägverket 23159 965,89 31940: Tilastokeskus 31941: Statistikcentralen 62 291,48 31942: Työministeriö 31943: Arbetsministeriet 389125 369,33 31944: Vaitiokonttori 31945: Statskontoret 98 636 146,28 31946: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 31947: Statens tekniska forskningscentral 195946,40 31948: Valtiovarainministeriö 31949: Finansministeriet 36 548 925,75 31950: Vankeinhoitolaitos 31951: Fångvårdsväsendet 123 946,26 31952: 31953: 31954: 675 SIIRRETTYJEN MÄÄRÄRAHOJEN TILIT 31955: RESERVERADE ANSLAGS KONTON 15 222 472 976,08 31956: 31957: 6750 Siirrettyjen määrärahojen tili 31958: Reserverade anslags konto 15 222 472 976,08 31959: Ajoneuvohallintokeskus 31960: Fordonsförvaltningscentralen 2000000,00 31961: Asuntorahastovirasto 31962: Bostadsfondsverket 308 370 278,38 31963: Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos 31964: Anstalien för veterinärmedicin och livsmedel 14181 751,28 31965: Etelä-Suomen lääninhallitus 31966: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 274169125,98 31967: Geologian tutkimuskeskus 31968: Geologiska forskningscentralen 12 128 877,09 31969: Helsingin kauppakorkeakoulu 31970: Helsingfors handelshögskola 33 306 277,81 31971: Helsingin kihlakunnan poliisilaitos 31972: Polisinrättningen i Helsingfors härad 14 975 832,32 31973: Helsingin yliopisto 31974: Helsingfors universitet 217 363 318,51 31975: limatieteen laitos 31976: Meteorologiska institute! 9461854,08 31977: Itä-suomen lääninhallitus 31978: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 101118145,11 31979: Joensuun yliopisto 31980: Joensuu universitet 32637174,17 31981: Jyväskylän yliopisto 31982: Jyväskylä universitet 57 973 200,43 31983: Valtion tasetilit 31.12.1997 31984: sivu 31985: Tili - Kanto 6750 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 142 31986: 31987: Vastaavaa- Aktiva Vastattavaa - Passiva 31988: 31989: 31990: Kansallisarkisto 31991: Arkivväsendet 2 465180,17 31992: Kansanterveyslaitos 31993: Folkhälsoinstitutet 54 039 968,56 31994: Kasvinjalostuslaitos 31995: Växtförädlingsanstalten 7 453 966,56 31996: Kauppa- ja teollisuusministeriö 31997: Handels- och industriministeriet 1 407 253 201 ,96 31998: Keskusrikospoliisi 31999: Centralkriminalpo Iisen 7 534 971,07 32000: Kilpailuvirasto 32001: Konkurrensverket 1 214 918,93 32002: Kuluttajavirasto 32003: Konsumentverket 6 969 177,75 32004: Kuopion yliopisto 32005: Kuopio universitet 23 103 659,11 32006: Kuvataideakatemia 32007: Bildkonstakademin 1 628818,96 32008: Lapin lääninhallitus 32009: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 29 107 988,91 32010: Lapin yliopisto 32011: Lapplands universitet 16 714 629,18 32012: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 32013: Villmanstrands tekniska högskola 25 562 786,17 32014: Liikenneministeriö 32015: Tralikministeriet 91 460 568,12 32016: Liikkuva poliisi 32017: Rörliga polisen 6 671 372,25 32018: Länsi-Suomen lääninhallitus 32019: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 302 183 086,96 32020: Länsstyrelsen i landskapet Åland 32021: Länsstyrelsen i landskapet Åland 1171 815,20 32022: Lääkelaitos 32023: Läkemedelsverket 986 596,40 32024: Maa- ja metsätalousministeriö 32025: Jord- och skogsbruksministeriet 1 921 197 223,87 32026: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 32027: Jord- och skogsbruksministeriets inlormationstjänstcenral 11 972 457,68 32028: Maanmittauslaitos 32029: Lantmäteriverket 17 450 285,31 32030: Maatalouden tutkimuskeskus 32031: Lantbrukets lorskningscentral 19 905 291,78 32032: Matkailun edistämiskeskus 32033: Centralen lör turislfrämjande 7 673 421,10 32034: Merenkulkuhallitus 32035: Sjölartsstyrelsen 92 055109,92 32036: Merentutkimuslaitos 32037: Havslorskningsinstitutet 2874277,65 32038: Metsäntutkimuslaitos 32039: Skogslorskningsinstitutet 20 399 294,64 32040: Museovirasto 32041: Museiverket 13 312 446,23 32042: Oikeusministeriö 32043: Justitieministeriet 125 608 825,07 32044: Valtion tasetilit31.12.1997 32045: sivu 32046: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 143 32047: 32048: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 32049: 32050: 32051: Opetushallitus 32052: Utbildningsstyrelsen 161 288 530,43 32053: Opetusministeriö 32054: Undervisningsministeriet 374 699 988,74 32055: Oulun lääninhallitus 32056: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 111 962 330,69 32057: Oulun yliopisto 32058: Uleåborgs universitet 66 540 397,25 32059: Patentti- ja rekisterihallitus 32060: Patent- och registerstyrelsen 3 772 673,13 32061: Pelastusopisto 32062: Räddningsinstitutet 16 996 774,41 32063: Poliisikoulu 32064: Polisskolan 4 428 458,83 32065: Poliisin tekniikkakeskus 32066: Polisens teknikcentral 4 408 638,35 32067: Poliisiopisto 32068: Polisinstitutet 1 783 339,76 32069: Puolustushallinnon rakennuslaitos 32070: Försvarsförvaltningens byggverk 3 930,00 32071: Puolustusministeriö 32072: Försvarsministeriet 154 709 622,62 32073: Puolustusvoimat 32074: Försvarsmakten 1 602 345 263,47 32075: Rajavartiolanos 32076: Gränsbevakningsväsendet 211 940 157,68 32077: Ratahallintokeskus 32078: Banförvaltningscentralen 427 654 155,82 32079: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 32080: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet 23 118 804,65 32081: Sibelius-akatemia 32082: Sibelius-akademin 3 851 343,69 32083: Siemenperunakeskus 32084: Centralen för utsädespotatis 248 003,48 32085: Sisäasiainministeriö 32086: lnrikesministeriet 155 120 884,67 32087: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 32088: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 30 669 054,27 32089: Sosiaali- ja terveysministeriö 32090: Social- och hälsovårdsministeriet 412526721,65 32091: Suojelupoliisi 32092: Skyddspolisen 1 775 165,70 32093: Suomen ympäristökeskus 32094: Finlands miljöcentral 20 009 576,87 32095: Suomen Akatemia 32096: Finlands Akademi 123 038 139,43 32097: Suomenlinnan hoitokunta 32098: Förva~ningsnämnden för Sveaborg 2 812 734,59 32099: Svenska handelshögskolan 32100: Svenska handelshögskolan 4 623 208,56 32101: Säteilyturvakeskus 32102: Strålsäkerhetscentralen 11 894 853,42 32103: Taideteollinen korkeakoulu 32104: Konstindustriella högskolan 11 058 522,62 32105: Valtion tasetilit 31.12.1997 32106: sivu 32107: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 144 32108: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 32109: 32110: 32111: Tampereen teknillinen korkeakoulu 32112: Tammerfors tekniska högskola 36 801 615,23 32113: Tampereen yliopisto 32114: Tammerfors universitet 57 768 985,84 32115: Teatterikorkeakoulu 32116: Teaterhögskolan 4312354,33 32117: Teknillinen korkeakoulu 32118: Tekniska högskolan 99197 439,89 32119: Teknologian kehittämiskeskus 32120: Teknologiska utvecklingscentralen 201 005 997,37 32121: Telehallintokeskus 32122: Teleförvaltningscentralen 5951178,39 32123: Tielaitos 32124: Vägverket 428 319 449,95 32125: Tilastokeskus 32126: Statistikcentralen 6 200 486,07 32127: Tullihallitus 32128: Tullstyrelsen 88931675,19 32129: Turun kauppakorkeakoulu 32130: Åbo handelshögskola 16 579 316,39 32131: Turun yliopisto 32132: Åbo universitet 79 281 545,59 32133: Turvatekniikan keskus 32134: Säkerhetsteknikcentralen 54 447 574,59 32135: Työministeriö 32136: Arbetsministeriet 2 175 084121,15 32137: Ulkoasiainministeriö 32138: Utrikesministeriet 548168 017,23 32139: Ulkomaalaisvirasto 32140: Utlänningsverket 3638999,34 32141: Vaasan yliopisto 32142: Vasa universitet 16 887 824,81 32143: Valtiokonttori 32144: Statskontoret 53 306 482,52 32145: Valtion kiinteistölaitos 32146: Statens fastighetsverket 536 238 354,00 32147: Valtion taidemuseo 32148: Statens konstmuseum 34 005 449,13 32149: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 32150: Statens ekonomiska forskningscentral 3436896,88 32151: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 32152: Statens tekniska forskningscentral 24 464 829,93 32153: Valtioneuvoston kanslia 32154: Statsrådets kansli 25 959 951,41 32155: Valtiontalouden tarkastusvirasto 32156: Statens revisionsverk 739515,52 32157: Valtiovarainministeriö 32158: Finansministeriet 377 785 929,89 32159: Vankeinhoitolaitos 32160: Fångvårdsväsendet 74 758824,97 32161: Verohallitus 32162: Skattestyrelsen 441 462 669,69 32163: Väestörekisterikeskus 32164: Befolkningsregistercentralen 18341202,00 32165: Valtion tasetilit 31.12.1997 32166: sivu 32167: Tili - Konto 6750 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 145 32168: 32169: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 32170: 32171: 32172: Ympäristöministeriö 32173: Miljöministeriet 551 915 902,65 32174: Åboakademi 32175: Åboakademi 18 541 936,68 32176: 32177: 32178: 32179: 691 TALOUSARVION ULKOPUOLELLA OLEVIEN VALTION RAHAS- 32180: TOJEN YHDYSTILIT 32181: UTOM BUDGETEN STÅENDE STATLIGA FONDERS KOLLEK- 32182: TIVKONTON 7 115 073 940,30 32183: 32184: 32185: 6911 Maatilatalouden kehittämisrahaston yhdysiili 32186: Kollektivkonto för gårdsbrukets utvecklingsfond 2 704 291 638,79 32187: Maa- ja metsätalousministeriö 32188: Jord- och skogsbruksministeriet 2 704 291 638,79 32189: 32190: 32191: 6912 Vattiontakuurahaston yhdysiili 32192: Statsgarantifondens kollektivkonto 787 445 492,46 32193: Kauppa- ja teollisuusministeriö 32194: Handels- och industriministeriet 787 445 492,46 32195: 32196: 32197: 6913 Vattion vakuusrahaston yhdysiili 32198: Statens säkerhetsfonds kollektivkonto 1110813982,97 32199: Valtiovarainministeriö 32200: Finansministeriet 1110813982,97 32201: 32202: 32203: 6914 Huottovarmuusrahaston yhdysiili 32204: Försörjningsberedskapsfondens kollektivkonto 140 278 514,29 32205: Kauppa- ja teollisuusministeriö 32206: Handels- och industriministeriet 140 278 514,29 32207: 32208: 32209: 6915 Maatalouden interventiorahaston yhdystili 32210: Kollektivkonto för jordbrukets interventionsfond 23 432 867,16 32211: Maa- ja metsätalousministeriö 32212: Jord- och skogsbruksministeriet 23 432 867,16 32213: 32214: 32215: 6916 Öljysuojarahaston yhdysiili 32216: Oljeskyddsfondens kollektivkonto 6072270,24 32217: Ympäristöministeriö 32218: Miljöministeriet 6072270,24 32219: 32220: 32221: 6917 Vattion asuntorahaston yhdysiili 32222: Statens bostadsfondens kollektivkonto 1 600 822 953,02 32223: Valtiokonttori 32224: Statskontoret 1 600 822 953,02 32225: 32226: 32227: 6918 Vattion ydinjätehuoltorahaston yhdysiili 32228: Statens kärnavfallshanteringsfonds kollektivkonto 175236,36 32229: Valtion tasetilit31.12.1997 32230: sivu 32231: Tili- Konto 6918 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 146 32232: 32233: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 32234: 32235: 32236: Kauppa- ja teollisuusministeriö 32237: Handels- och industriministeriet 175 236,36 32238: 32239: 6919 Valtion eläkerahaston yhdysiili 32240: Statens pensionsfonds kollektivkonto 741 740 985,01 32241: Valtiokonttori 32242: Statskontoret 741 740 985,01 32243: 32244: 32245: 692 MUUT VARAT, AKTIIVATILIT 32246: ÖVRIGA MEDEL, AKTIVKONTON 50 040 572 568,26 32247: 32248: 6921 Saamamieskirjan tili 32249: Fordringsägarbokens konto 499 327 155,00 32250: Valtiokonttori 32251: Statskontoret 499 327 155,00 32252: 32253: 6922 Talletetut ja vieraat varat, aktiivatili 32254: Deponerade och främmande medel, aktivkonto 203 755 667,91 32255: Etelä-Suomen lääninhallitus 32256: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 43 911 843,36 32257: Itä-suomen lääninhallitus 32258: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 8 676 363,07 32259: Lapin lääninhall~us 32260: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 2 005115,95 32261: Länsi-Suomen lääninhallitus 32262: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 15 163 525,65 32263: Oulun lääninhallitus 32264: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 22777731,75 32265: Turun yliopisto 32266: Åbo universitet 1 211 753,70 32267: Valtiokonttori 32268: Statskontoret 100 000 000,00 32269: Valtion kiinteistölaitos 32270: Statens fastighetsverket 6 031193,43 32271: Vankeinhoitolaitos 32272: Fångvårdsväsendet 3 978141,00 32273: 32274: 6929 Sekalaiset muut varat, aktiivatili 32275: Diverse övriga medel, aktivkonto 49 337 489 745,35 32276: Valtiokonttori 32277: Statskontoret 49 337 489 745,35 32278: 32279: 32280: 693 MUUT VARAT, PASSIIVATILIT 32281: ÖVRIGA MEDEL, PASSIVKONTON 50 056 997 358,94 32282: 32283: 6931 Saamamieskirjaan merkittyjen talletustodistusten tili 32284: 1 fordringsägarboken införda depositionsbevis konto 499 327 155,00 32285: Valtion tasetilit 31.12.1997 32286: sivu 32287: Tili- Kanto 6931 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 147 32288: 32289: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 32290: 32291: 32292: Valtiokonttori 32293: Statskontoret 499 327155,00 32294: 32295: 32296: 6932 Talletetut ja vieraat varat, passiivatili 32297: Deponerade och främmande medel, passivkonto 220 180 458,59 32298: Etelä-Suomen lääninhallitus 32299: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 50 970 295,63 32300: Itä-Suomen lääninhallitus 32301: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän 9240851,95 32302: Lapin lääninhallitus 32303: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 2 358 092,89 32304: Länsi-Suomen lääninhallitus 32305: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 16 018172,57 32306: Maa- ja metsätalousministeriö 32307: Jord- och skogsbruksministeriet 3 054 428,58 32308: Oulun lääninhallitus 32309: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 23 008 481,75 32310: RajavartiolaHos 32311: Gränsbevakningsväsendet 111912,00 32312: Tampereen teknillinen korkeakoulu 32313: Tammerforstekniska högskola 9842,50 32314: Ulkoasiainministeriö 32315: Utrikesministeriet 371 854,56 32316: Valtiokonttori 32317: Statskontoret 101 077187,51 32318: Valtion kiinteistölaitos 32319: Statens fastighetsverket 8 662 641,35 32320: Vankeinhoitolaitos 32321: Fångvårdsväsendet 5296 697,30 32322: 32323: 32324: 6939 Sekalaiset muut varat, passiivatili 32325: Diverse övriga medel, passivkonto 49 337 489 745,35 32326: Valtiokonttori 32327: Statskontoret 49 337 489 745,35 32328: 32329: 32330: 32331: 696 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, AKTIIVATILIT 32332: FONDER OCH DONERADE MEDEL, AKTIVKONTON 88 426 339,17 32333: 32334: 32335: 6961 Rahastot, aktiivatili 32336: Fonder, aktivkonto 49 729 013,02 32337: Helsingin kauppakorkeakoulu 32338: Helsingfors handelshögskola 15199 024,51 32339: Helsingin yliopisto 32340: Helsingfors universitet 2 653143,55 32341: Kuvataideakatemia 32342: Bildkonstakademin 406 929,71 32343: Opetusministeriö 32344: Undervisningsministeriet 1 763329,80 32345: Oulun yliopisto 32346: Uleåborgs universitet 541 930,56 32347: Valtion tasetilit 31.12.1997 32348: sivu 32349: Tili- Kanto 6961 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 148 32350: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 32351: 32352: 32353: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 32354: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 13 380,24 32355: Sosiaali- ja terveysministeriö 32356: Social- och hälsovårdsministeriet 3 382 053,99 32357: Svenska handelshögskolan 32358: Svenska handelshögskolan 374109,30 32359: Tampereen yliopisto 32360: Tammerfors universitet 4027906,08 32361: Teknillinen korkeakoulu 32362: Tekniska högskolan 9 229 393,42 32363: Turun kauppakorkeakoulu 32364: Åbo handelshögskola 2 048820,12 32365: Turun yliopisto 32366: Åbo universitet 10088991,74 32367: 32368: 6962 Lahjoitetut varat, aktiivatili 32369: Donerade medel, aktivkonto 38 697 326,15 32370: Joensuun yliopisto 32371: Joensuu universitet 4 127 986,20 32372: Jyväskylän yliopisto 32373: Jyväskylä un iversitet 439498,85 32374: Länsi-Suomen lääninhallitus 32375: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 646,00 32376: Museovirasto 32377: Museiverket 2 457084,83 32378: Poliisikoulu 32379: Polisskolan 13 971,51 32380: Puolustusministeriö 32381: Försvarsministeriet 3 841572,07 32382: Puolustusvoimat 32383: Försvarsmakten 60 906,63 32384: Sibelius-akatemia 32385: Sibelius-akademin 16461039,13 32386: Tampereen teknillinen korkeakoulu 32387: Tammerforstekniska högskola 8 776 437,99 32388: Vaasan yliopisto 32389: Vasa universitet 1 400000,00 32390: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 32391: Statens tekniska forskningscentral 1 118182,94 32392: 32393: 32394: 697 RAHASTOT JA LAHJOITETUT VARAT, PASSIIVATILIT 32395: FONDER OCH DONERADE MEDEL, PASSIVKONTON 218 671107,34 32396: 32397: 6971 Rahastot, passiivatili 32398: Fonder, passivkonto 135 026 054,83 32399: Helsingin kauppakorkeakoulu 32400: Helsingfors handelshögskola 15 199 024,51 32401: Helsingin yliopisto 32402: Helsingfors universitet 2653143,55 32403: Kuvataideakatemia 32404: Bildkonstakademin 406 929,71 32405: Valtion tasetilit 31.12.1997 32406: sivu 32407: Tili - Konto 6971 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 149 32408: 32409: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 32410: 32411: 32412: Opetusministeriö 32413: Undervisningsministeriet 1 763 329,80 32414: Oulun yliopisto 32415: Uleåborgs universitet 541930,56 32416: Puolustusministeriö 32417: Försvarsministeriet 2 744 700,79 32418: Puolustusvoimat 32419: Försvarsmakten 110526,88 32420: Sisäasiainministeriö 32421: lnrikesministeriet 52 612 436,53 32422: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 32423: Forsknings- och utvecklingscentr. för social- och hälsovård. 13380,24 32424: Sosiaali- ja terveysministeriö 32425: Social- och hälsovårdsministeriet 3382053,99 32426: Svenska handelshögskolan 32427: Svenska handelshögskolan 374109,30 32428: Tampereen yliopisto 32429: Tammerfors universitet 4 027 906,08 32430: Teknillinen korkeakoulu 32431: Tekniska högskolan 9229393,42 32432: Telehallintokeskus 32433: Teleförvaltningscentralen 28 526155,81 32434: urun kauppakorkeakoulu 32435: I bo handelshögskola 2 048820,12 32436: Turun yliopisto 32437: Åbo universitet 11 392 213,54 32438: 32439: 6972 Lahjoitetut varat, passiivatili 32440: Donerade medel, passivkonto 83 645 052,51 32441: Etelä-suomen lääninhallitus 32442: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 8077,60 32443: Helsingin kauppakorkeakoulu 32444: Helsingfors handelshögskola 2784066,32 32445: Helsingin yliopisto 32446: Helsingfors universitet 2 579 107,08 32447: Joensuun yliopisto 32448: Joensuu universitet 4648908,34 32449: Jyväskylän yliopisto 32450: Jyväskylä universitet 729 071,38 32451: Kansanterveyslaitos 32452: Folkhälsoinstitutet 200586,41 32453: Kuopion yliopisto 32454: Kuopio universitet 9888144,09 32455: Kuvataideakatemia 32456: Bildkonstakademin 6119,00 32457: Lapin yliopisto 32458: Lapplands universitet 239295,30 32459: Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu 32460: Villmanstrands tekniska högskola 855 774,70 32461: Länsi-Suomen lääninhallitus 32462: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 12878,00 32463: Maatalouden tutkimuskeskus 32464: Lantbrukets forskningscentral 371654,42 32465: Valtion tasetilit 31.12.1997 32466: sivu 32467: Tili - Kanto 6972 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 150 32468: 32469: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa- Passiva 32470: 32471: 32472: Merentutkimuslaitos 32473: Havsforskningsinstitutet 6 350,20 32474: Metsäntutkimuslaitos 32475: Skogsforskningsinstitutet 268 728,87 32476: Museovirasto 32477: Museiverket 2594512,86 32478: Opetushallitus 32479: Utbildningsstyrelsen 130 764,40 32480: Oulun yliopisto 32481: Uleåborgs universitet 5160 560,69 32482: Poliisikoulu 32483: Polisskolan 23 067,51 32484: Puolustusministeriö 32485: Försvarsministeriet 1494 774,77 32486: Puolustusvoimat 32487: Försvarsmakten 2 051 894,09 32488: Rajavartiolaitos 32489: Gränsbevakningsväsendet 63 595,58 32490: Sibelius-akatemia 32491: Sibelius-akademin 16 568 032,73 32492: Taideteollinen korkeakoulu 32493: Konstindustriella högskolan 6 300,00 32494: Tampereen teknillinen korkeakoulu 32495: Tammerforstekniska högskola 9141 013,14 32496: Tampereen yliopisto 32497: Tammerfors universitet 6402537,11 32498: Teatterikorkeakoulu 32499: Teaterhögskolan 300 169,25 32500: Teknillinen korkeakoulu 32501: Tekniska högskolan 2 729 266,76 32502: Tullihallitus 32503: Tullstyrelsen 70 454,38 32504: Turun yliopisto 32505: Åbo universitet 4 254 222,48 32506: Työministeriö 32507: Arbetsministeriet 21156,15 32508: Vaasan yliopisto 32509: Vasa universitet 3 377 964,58 32510: Valtion taidemuseo 32511: Statens konstmuseum 4135,00 32512: Valtion teknillinen tutkimuskeskus 32513: Statens tekniska forskningscentral 1 266 646,97 32514: Åboakademi 32515: Åboakademi 5 385 222,35 32516: 32517: 32518: 699 SELVITYSTILIT 32519: UTREDNINGSKONTON 4 533 741,58 32520: 32521: 6991 Epäselvien erien tili 32522: Oklara posters konto 4 533 741,58 32523: Ajoneuvohallintokeskus 32524: Fordonsförvaltningscentralen 42197,19 32525: Valtion tasetilit 31.12.1997 32526: sivu 32527: Tili - Konto 6991 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 151 32528: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 32529: 32530: 32531: Etelä-Suomen lääninhallitus 32532: Länsstyrelsen i Södra Finlands Iän 83 514,31 32533: Helsingin kauppakorkeakoulu 32534: Helsingfors handelshögskola 49 360,63 32535: Helsingin yliopisto 32536: Helsingfors universitet 67 820,67 32537: limatieteen laitos 32538: Meteorologiska institute! 6 000,00 32539: Kuopion yliopisto 32540: Kuopio universitet 204,88 32541: Lapin lääninhallitus 32542: Länsstyrelsen i Lapplands Iän 797,45 32543: Länsi-Suomen lääninhallitus 32544: Länsstyrelsen i Västra Finlands Iän 1 872,00 32545: Maa- ja metsätalousministeriö 32546: Jord- och skogsbruksministeriet 3286872,95 32547: Opetushallitus 32548: Utbildningsstyrelsen 412 345,99 32549: Opetusministeriö 32550: Undervisningsministeriet 1401,85 32551: Oulun lääninhallitus 32552: Länsstyrelsen i Uleåborgs Iän 24,00 32553: Puolustushallinnon rakennuslaitos 32554: Försvarsförvaltningens byggverk 79 095,00 32555: Puolustusvoimat 32556: Försvarsmakten 154 797,24 32557: Suomen Akatemia 32558: Finlands Akademi 1 295,73 32559: Taideteollinen korkeakoulu 32560: Konstindustriella högskolan 4 056,90 32561: Tampereen teknillinen korkeakoulu 32562: Tammerfors tekniska högskola 540 213,42 32563: Tampereen yliopisto 32564: Tammerfors universitet 5404,80 32565: Telehallintokeskus 32566: Teleförvaltningscentralen 327 497,00 32567: Tielaitos 32568: Vägverket 123377,85 32569: Tullihallitus 32570: Tullstyrelsen 45 835,70 32571: Valtiokonttori 32572: Statskontoret 2377,64 32573: Valtiovarainministeriö 32574: Finansministeriet 10 971,00 32575: Verohallitus 32576: Skattestyrelsen 17 340,02 32577: Ympäristöministeriö 32578: Miljöministeriet 784,00 32579: Åboakademi 32580: Åboakademi 395,00 32581: 32582: 32583: TASETILIT YHTEENSÄ 32584: BALANSKONTON SAMMANLAGT 89 087 959 587,54 83 877 446 652,05 32585: Valtion tasetilit 31.12.1997 32586: sivu 32587: Tili - Konto 6030 Statens balanskonton 31.12.1997 sida 152 32588: 32589: Vastaavaa - Aktiva Vastattavaa - Passiva 32590: 32591: 32592: 6030 Ylijäämien ja vajausten tili 32593: OVerskotts och underskotts konto 5 210 512 935,49 32594: Ylijäämä vuoden alkaessa 32595: överskott vid årets ingång 7 920 380 544,23 32596: Tilivuoden alijäämä 32597: Redovisningsårets underskott 2 709 867 608,7 4 32598: 32599: 32600: 6040 HALLINNOLLINEN TASETILI 32601: ADMINISTRATIV BALANSKONTON 89 087 959 587,54 89 087 959 587,54 32602: TALOUSARVION ULKOPUOLELLA 32603: OLEVIEN VALTION RAHASTOJEN 32604: 32605: TULOSLASKELMAT JA TASEET 32606: 1997 32607: 32608: 32609: STATENS ICKE BUDGETERADE FONDERS 32610: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 32611: 1997 32612: 154 32613: 32614: 32615: Huoltovarmuusrahasto - Försörjningsberedskapsfonden 32616: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997 32617: Huoltovarmuusmaksu- Försörjningsberedskapsavgift ............................................................................................ 287 206 637,00 32618: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 556 846 342,79 32619: Liiketoiminnan muut tuotot- Affärens övriga intäkter .............................................................................................. 229 296,00 32620: 32621: Myyntiä vastaavat hankintakulut- Anskaffningskostnader som motsvarar försäljningen 32622: Tavarat- Varor ............................................................................................................... 375 671 302,41 32623: Varastojen muutos- Föränd ring i lager .......................................................................... 95 666 862,46 32624: Varastointikulut- Lagringskostnader ............................................................................. 88 828 681,12 -560 166 845,99 32625: Myyntikate- Försäljningsbidrag ......................................................................................... 2B4 115 429,BO 32626: 32627: Kiinteät kulut- Fastna kostnader 32628: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 7109 758,04 32629: Vuokrat- Hyror .............................................................................................................. 199 650,00 32630: Puolutustaloudellinen suunnittelukunta- Försvarsekonomiska 32631: planeringskommissionen .................................................................................................. 2 899 749,28 32632: Muut kiinteät kulut- Övriga fastna kostnader ................................................................. 2 149 453,50 -1235B610,B2 32633: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 271 756 B1B,9B 32634: Poistot- Avskrivningar ............................................................................................................................................. -32 27B 534,44 32635: Liikevoitto- Affärsvinst ............................................................................................................................................ 239 47B 2B4,54 32636: 32637: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader 32638: Korkokulut- Räntekostnader ............................................................................................................................... -3 20B 591 .7B 32639: 32640: Infrastruktuuri -lnfrastrukturen ............................................................................................................................... -3 214124.41 32641: Turvarastoinnin korkotuki, varastointiavustus- Räntestöd av förvarslagring, lagringsbidrag ................................. . -4 551 547,3B 32642: Tulos ennen satunnaisia eriä- Resultat före extraordinära poster ............................................................................ 22B 504 020,97 32643: 32644: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .............................................................................................................. 40 7B2,45 32645: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 228 544 803,42 32646: 32647: 32648: 32649: 32650: Tase- Balansräkning 31.12.1997 32651: Vastaava- Aktiva 32652: Käyttöomaisuus ja muut pitkävaikutteiset menot- 32653: Anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid 32654: Aineetlomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar 32655: Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter ................................................................................................ 56 40B 907,99 32656: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 32657: Maa-alueet- Jordområden .......................................................................................... 8 030 000,00 32658: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ................................... . 249 B30 227,11 32659: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 42B B95,95 32660: Muut aineelliset hyödykkeet- Övriga materiella tillgångar .......................................... 120 B46,36 32661: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ....................... . 3 5BB176,70 32662: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat- Förskottsavgifter 32663: och pågående anskaffningar .......................................................................................... 10 719 561,00 32664: Taideteokset- Konstverk ............................................................................................ BO 400,00 272 79B107,12 32665: 32666: Käyttöomaisuusarvopaperit -Värdepapper ingående i 32667: anläggningstillgångarna 32668: Puhelinosakkeet- Telefonaktier ..................................................................................... 66 000,00 32669: Osakehuoneisto- Aktielägenheten ................................................................................. 7 BOB 506,00 7 874 506,00 32670: 32671: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 32672: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 32673: Tavarat- Varor .................................................................................................................................................. 4 365 379 072,21 32674: 155 32675: 32676: Saamiset- Fordringar 32677: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 6 400 975,44 32678: ALV-saaminen- MOMS-erhållande ............................................................................. 22 954 035,56 32679: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 24 848 531,85 32680: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. 455 471,75 54 659 014,60 32681: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa- och banktillgodohavanden .............................................................................. 140 278 866,29 32682: 4 897 398 474,21 32683: Vastattavaa- Passiva 32684: Rahastopääoma- FondkaP,ital 32685: Muu rahastopääoma- Ovrigt fondkapital ....................................................................... 3 374 259 537,05 32686: Edellisten tilikausien voitto- Föregående räkenskapsperiodernas vinst ......................... 1 022 629 405,81 32687: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 228 544 803,42 4 625 433 746,28 32688: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ......................................................................... 249 380 695,55 32689: 32690: Pakolliset varaukset- Obligatoriska reserveringar ................................................................................................... 2 775 000,00 32691: Vieras pääorna- Frärnmande kapital 32692: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 17 843110,73 32693: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 1 598 643,56 32694: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .................................................... . 367 278,09 19 809 032,38 32695: 4 897 398 474,21 32696: 32697: 32698: 32699: 32700: Maatalouden interventiorahasto - lnterventionsfonden för jordbruket 32701: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997 32702: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 14 980 927,94 32703: 32704: Muuttuvat kulut- Rörliga kostnader 32705: Aineet. tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor 32706: Ostot- lnköp ............................................................................................................... -36 409 998,34 32707: Arvonalennus (EU-korvaus)- Värdeminskning (EU-ersättning) ................................. . 8 155 614,40 32708: Varaston muutos- Förändring i lager .......................................................................... 18 981 008,84 -9 273 375,10 32709: Myyntikate- Försäljningsbidrag ............................................................................................................................... 5 707 552,84 32710: 32711: Kiinteät kulut- Fastna kostnader 32712: Henkilöstömenot- Personalkostnader ........................................................................... 93 969,20 32713: Toimistomenot- Byråkostnader ..................................................................................... 55 656,67 32714: Muut menot- Övriga kostnader ..................................................................................... 4 010,45 32715: Ruoka-avun kulut- Matstödskostnader 32716: Kuljetusmenot- Transportkostnader ........................................................................... 718 149,72 32717: Arvonlisävero- Mervärdeskatt .................................................................................... 2 129 548,70 -3 001 334,74 32718: 32719: Rahoituskulut- Finansieringskostnader 32720: Korkokulut- Räntekostnader ............................................................................................................................... -7 608 699,70 32721: 32722: Budjettisiirto rahastolle- Budgetöverföring tili fonden ............................................................................................. 5 000 000,00 32723: 32724: Muut kiinteät kulut- Övriga fastna kostnader 32725: Varastointi- ja muut tekniset kustannukset- Lagring och övriga 32726: tekniska kostnader ........................................................................................................... 5 308 361,66 32727: Tukipalkkiot- Stödpremier ............................................................................................ 823 952 295,71 -829 260 657,37 32728: Tulonsiirrot EU:sta- lnkomstöverföringar från EU 32729: Julkinen varastointi- Offentlig lagring ............................................................................ 8 022 382,00 32730: Tukipalkkiot- Stödpremier ............................................................................................. 823 952 295,71 32731: Myyntikatteen tuloutus EU:IIe- lnkomstöverföring av försäljningsbidrag för EU .......... . -5 707 552,84 826 267 124,87 32732: Satunnaiset tuotot ja kulut- Tiiliäliiga intäkter och kostnader 32733: Vakuusperinnät- Säkerhetsärvande .................................................................................................................... 1 409 458,12 32734: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -1486555,98 32735: 156 32736: 32737: Tase- Balansräkning 31.12.1997 32738: Vastaavaa - Aktiva 32739: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 32740: Tavarat- Varor ..................................................................................................................................................... 40 404 437,40 32741: Saamiset- Fordringar 32742: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 176 703 472,82 32743: Muut saamiset- övriga fordringar ................................................................................. 7 319 483,39 184 022 956,21 32744: Rahat- Kassa ........................................................................................................................................................... 23 432 867,16 32745: 247 860 260,77 32746: Vastattavaa - Passiva 32747: Oma pääoma- Eget kapital 32748: Interventiorahasto- lnterventionsfonden 32749: Ylijäämä edelliseltä vuodelta- överskott från föregående året ....................................... 8 687 891,75 32750: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -1 486 555,98 7 201 335,77 32751: Vieras pääoma- Främmande kapital 32752: Lyhytaikainen - Kortfristigt 32753: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 229 797,90 32754: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 429127,10 32755: Lainat- Lån 32756: Diskonttausarvo- Diskonteringsvärde ........................................................................ 236 046 839,88 32757: Korot- Räntor ............................................................................................................. 3 953160,12 240 658 925,00 32758: 247 860 260,77 32759: 32760: 32761: 32762: 32763: Maatilatalouden kehittämisrahasto - Gårdsbrukets utvecklingsfond 32764: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997 32765: Tuotot -lntäkter 32766: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 241 620 630,79 32767: Muut tuotot- övriga intäkter .......................................................................................... 23 709 077,50 32768: Tulot EU:Ita vuonna 1997- lnkomster från EU år 1997 ................................................. 51 202 227,61 316 531 935,90 32769: Kulut- Kostnader 32770: Hallintomenot- Förvaltningskostnader ..................................................................................................................... -37 884 514,08 32771: Toimintamenot - Omkostnader 32772: Avustukset vuodesta 1996 lähtien - Understöden från året 1996 ... ... .... ........... ............. 258 593 086,22 32773: Avustukset ennen vuotta 1996- Understöden före år 1996 ........................................... 21 767 020,54 32774: Tutkimus- ja kehittämishankkeet- Undersökning- och utvecklingsanskaflningar .......... 33 975 615,91 32775: Velkajärjestely ja takaustoiminta- Skuldsanering och garantieverksamhet .................... 9 701 072,81 32776: Projektit- Projekter ........................................................................................................ 6 437 898,44 32777: Tilojen menoja - Utgilter av lägenheter .......................... .................... ............................. 740 119,38 32778: Muut menot- Övriga kostnader ..................................................................................... ___4_31'-4--'6-"3"',2_1___---=3..:. 31'-6.:. .4:. :c6.. :;2.:. .76:.!.,5:. .:.1 32779: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -52 998 854,69 32780: 32781: 32782: 32783: Tase- Balansräkning 31.12.1997 32784: Vastaavaa- Aktiva 32785: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar 32786: och övriga långfristiga placeringar 32787: Lainat- Lån 32788: Rahalaitosten lainat- Penninginrättningslån 32789: Maaseutuelinkeinolainat -95- Lån beviljade för näringsverksamheten på 32790: landsbygden -95 ............................................................................................................... 255 004 979,62 32791: Rakennepolitiikkalain mukaiset lainat- överensstämmande Iän med 32792: strukturpolitiklagen .......................................................................................................... 224144 381,14 32793: Maaseutuelinkeinolainat - Lån beviljade för näringsverksamheten på 32794: landsbygden ..................................................................................................................... 1 262 308 810,59 32795: 157 32796: 32797: Maatilalainat- Jordlägenhetslån ..................................................................................... 3 079 982 394,69 32798: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan lainat- Lån beviljade för närings- 32799: verksamheten i liten skala på landsbygden ....................................................................... 81 405 031,93 32800: Maankäyttölainat- Jorddispositionslån .......................................................................... 25 772 740,26 4 928 618 338,23 32801: Kolttalainat -97 - Skoltlån -97 .............................................................................................................................. 1 294 250,00 32802: 32803: Muut lainat - Övriga Iän 32804: Maankäyttötilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Lån i samband med 32805: köpeskillingar för jorddispositionslägenheter .................................................................. . 1 034 566,87 32806: Maanhankintatilojen myyntihintoihin liitetyt lainat- Lån i samband med 32807: köpeskillingar för jordanskaffningslägenheter ................................................................... 13 540,39 1 048 107,26 32808: Kauppahintasaamiset- Fordringar av köpeskillingar 32809: Asutuslain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av 32810: köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av kolonisationslagen ......................... 53 529,19 32811: Maankäyttölain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av 32812: köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av jorddispositionslagen ................... . 2 970 095,59 32813: Maatilalain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av 32814: köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av lagen om gårdsbruksenheter ........ . 419 780 546,47 32815: Luontaiselinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- 32816: Fordringar av köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av naturnäringslagen .... 2 049193,86 32817: Kolttalain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av köpeskillingar 32818: för lägenheter, som sålts med stöd av skoltlagen ............................................................. 7 931,33 32819: Porotalouslain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- Fordringar av 32820: köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av lagen om renhushållning .............. . 1 667 986,27 32821: Maaseutuelinkeinolain nojalla myytyjen tilojen kauppahintasaamiset- 32822: Fordringar av köpeskillingar för lägenheter, som sålts med stöd av lagen om 32823: näringsverksamheten på landsbygden .............................................................................. 4 236 393,64 430 765 676,35 32824: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 32825: Ostetut tilat- Köpta lägenheter ............................................................................................................................. 143 013 585,12 32826: 32827: Lyhytaikaiset saamiset- Kortfristiga fordringar 32828: Parannuskorvaukset- Förbättringsersättningar ............................................................. . 4 376,00 32829: Ennakkomaksut - Förskottsbetalningar .......................................................................... 28 352 168,50 28 356 544,50 32830: Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat- Kassa, banktillgodohavanden och övriga 32831: finansieringsmedel 32832: Yhdystilisaatava - Kollektivkontoford ring ............................................................................................................ 2 704 291 638,79 32833: 8 237 388140,25 32834: Vastattavaa - Passiva 32835: Oma pääoma - Eget kapital 32836: Pääoma vuoden alussa- Kapital i början av året ............................................................ 8 287 816 092,94 32837: Tilivuoden alijäämä - Räkenskapsårets underskott ........................................................ -52 998 854,69 8 234 817 238,25 32838: Vieras pääoma - Främmande kapital 32839: Talletetut varat- Oeponerade medel ............................................................................... 733 788,42 32840: Tilivelat- Kontoskulder .................................................................................................. 299 448,88 32841: Saadut ennakot- Erhållna förskott ................................................................................. 1 537 664,70 2 570 902,00 32842: 8 237 388140,25 32843: 32844: 32845: 32846: 32847: Valtion asuntorahasto - Statens bostadsfond 32848: Tuloslaskelma- Resullaträkning 1997 32849: Korkotuotot- Ränteintäkter 32850: Varsinaiset korkotuotot- Ordinarie ränteintäkter 32851: Korot asuntotoimen lainoista- Räntor för bostadsväsendets Iän .................................. . 1 969 645 250,34 32852: Muut korkotuotot- Övriga ränteintäkter ......................................................................... 91 422 241 ,69 2 061 067 492,03 32853: Korkokulut- Räntekostnader 32854: Varsinaiset korkokulut- Ordinarie räntekostnader 32855: Asunto-obligaatiolainoista - Från bostadsobligationslån ................................................ 1 395 785 806,17 32856: Korkotuet- Räntestöder ................................................................................................. 730 500 816,57 32857: 158 32858: 32859: Valuuttamääräisistä ulkomaisista pankkilainoista- Av valutamässiga 32860: utländska banklän ............................................................................................................. 71 599 002,09 32861: Muista ulkomaisista lainoista- Frän övriga utländska Iän ............................................ .. 67 699 409,60 -2 265 585 034,43 32862: Rahoituskate- Finansieringsbidrag .......................................................................................................................... -204 517 542,40 32863: 32864: Palkkiotuotot- Arvodeintäkter 32865: Takauspalkkiot- Garantiearvoden ........................................................................................................................ 9 890 679,41 32866: 32867: Muut toimintatuotot- Övriga verksamhetsintäkter 32868: Muut tuotot- Övriga intäkter ................................................................................................................................ 4 040 309,26 32869: 32870: Muut toimintakulut- Övriga verksamhetskostnader 32871: Lainojen muutokset avustuksiksi- Förändringar av Iän tili bidrag ................................. 7 690 461,92 32872: Lainojen hoitomenot- Utgifter för skötsel av Iän............................................................ 187 279,00 32873: Kulut arvopaperistamisesta- Kostnader av värdepapperiseringen ................................. 647 118,02 32874: Muut kulut- Övriga kostnader ....................................................................................... 405 289,95 -8 930 148,89 32875: Luottotappiot- Kreditförluster ............................................................................................................................. -35 695 613,44 32876: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ..................................................................................................... -235 212 316,06 32877: 32878: 32879: Tase - Balansräkning 31.12.1997 32880: Vastaavaa- Aktiva 32881: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgängar 32882: Saamiset- Fordringar 32883: Asuntolainasaamiset- Bostadsläneford ringar ............................................................... . 55 008 545 748,47 32884: Muut lainasaamiset- Övriga länefordringar ................................................................... 33 587 457,78 32885: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................... 714 241 740,15 32886: Yhdysiilisaatava- Kollektivkontofordring ...................................................................... . 1 600 822 953,02 57 357 197 899,42 32887: 57 357 197 899,42 32888: Vastattavaa- Passiva 32889: Oma pääoma- Eget kapital 32890: Sidottu oma pääoma- Sundet eget kapital 32891: Peruspääoma- Grundkapital ....................................................................................... 28 892 912152,42 32892: Vapaa oma pääoma - Fritt eget kapital 32893: Edellisten tilikausien siirrot talousarviosta ja ylijäämät- Förra räkenskapsperiodens 32894: överföringar frän budgeten och överskott ...................................................................... 13 617 890112,06 32895: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ........................................................ -235 212 316,06 42 275 589 948,42 32896: Arvostuserät- Värderingsposter 32897: Emissiovoitot- Emissionsvinster ................................................................................ 162 156 997,37 32898: Kurssivoitot- Kursvinster ........................................................................................... 3 932 744,04 166 089 741,41 32899: Vieras pääoma- Främmande kapital 32900: Pitkäaikainen - Längfristigt 32901: Asunto-obligaatiolainat- Bostadsobligationslän ....................................................... .. 13 124 000 000,00 32902: Lainat ulkomaisilta rahoituslaitoksilla- Län trän utländska linansieringsinrättningar .. 675 330 000,00 13 799 330 000,00 32903: Lyhytaikainen- Kortlristigt 32904: Asunto-obligaatioiden lyhennyserät- Bostadsobligations avkortningsrater .............. .. 2 040 000,00 32905: Siirtovelat - Resultatregleringar .................................................................................. 1 085158 645,01 32906: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .................................................. 28 989 564,58 1116188 209,59 32907: 57 357 197 899,42 32908: 32909: 32910: Valtion eläkerahasto - Statens pensionsfond 32911: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997 32912: Tuotot- lntäkter 32913: Eläke· ja työttömyysvakuutusmaksut- Pensions· och arbetslöshetsförsäkringsavgifter 32914: Valtion virastoilta ja laitoksilla- Frän statens ämbetsverk och anstalter ........................ . 3 678 853 699,51 32915: Liikelaitoksilla- Frän affärsverken .................................................................................. 126 898 741,60 32916: Vai- ja Valtava-laitoksilla- Frän StUL och Valtava inrättningar .................................... .. 171 27 4 900,24 32917: Pohjoismaisilta instituuteilta- Frän nordiska instituter .................................................. 1 546 734,99 3 978 57 4 076,34 32918: 159 32919: 32920: Työntekijäin maksut- Arbetstagarens avgifter 32921: Työntekijäin eläkemaksut- Arbetstagarens pensionsavgifter ......................................... 1 257 744 236,38 32922: ~yön.te~ijäin työttömyysvakuutusmaksut- Arbetstagarens arbetslöshets- 32923: forsaknngsavglfter ........................................................................................................... 210 610 536,56 1 468 354 772,94 32924: 5 446 928 849,28 32925: Siirtymämaksut- Övertöringsavgifter ....................................................................................................................... 529 048 398,40 32926: Korkotuotot- Ränteintäkter 32927: Lainoista valtiolle- Från Iän tili staten ............................................................................ 676 500 000,00 32928: Sijoituksista- Från placeringar ....................................................................................... 174 286 92D,48 32929: Yhdystilisaatavasta- Från kollektivkontofordringar ....................................................... 29 497 049,98 32930: Siirretyistä eläkemaksuista- Från övertörda pensionsavgifter ...................................... . 93 710,09 32931: Viivästyskorkotuotot -lntäkter av dröjsmålsräntor ........................................................ 197 870,31 880 575 550,86 32932: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ..................................................................................................... 6 856 552 798,54 32933: 32934: 32935: Tase- Balansräkning 31.12.1997 32936: Vastaavaa- Aktiva 32937: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 32938: Lainasaamiset- Lånefordringar 32939: Lainasaamiset valtiolta- Lånefordringar från staten ............................................................................................ 12 300 000 000,00 32940: Siirtosaamiset- Resultatregleringar 32941: Korkosaamiset- Räntefordringar ................................................................................... 294 695 472,44 32942: Eläkemaksusaamiset- Pensionsavgiftfordringar ............................................................ 433 795 024,68 32943: Työttömyysvakuutusmaksusaamiset- Arbetslöshetsförsäkringsfordringar .................. . 23 417 011,61 751 907 508,73 32944: Yhdysiilisaatava- Kollektivkontofordring ............................................................................................................ 741 740 985,01 32945: Rahoitusomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingående i finansieringstillgångama 32946: Obligaatiot ja muut joukkovelkakirjalainat- Obligationer och övriga 32947: masskuldebrevslån ................................................................................................................................................. 2127 422 241,42 32948: 15 921 070 735,16 32949: Vastattavaa- Passiva 32950: Oma pääoma- Eget kapital 32951: Rahaston pääoma vuoden alussa- Fondens eget kapital i början av året.. .................... . 15 062 222 77 4,31 32952: Siirrot talousarvioon - övertöringar tili budgeten .......................................................... -6 000 000 000,00 32953: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ............................................................ 6 856 552 798,54 15 918 775 572,85 32954: Vieras pääoma- Främmande kapital 32955: Lyhytaikainen- Kortfristigt .. 32956: Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder ........................................................................................... 2 295 162,31 32957: 15 921 070 735,16 32958: 32959: 32960: 32961: 32962: Valtion vakuusrahasto - Statens säkerhetsfond 32963: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997 32964: Tukitoiminnan tuotot ja kulut- Stödverksamhetens intäkter och kostnader 32965: Korkotuotot muusta rahoitustuesta- Ränteintäkter på annat finansieringsstöd ............ . 50 085 777,78 32966: Muut korkotuotot- Övriga ränteintäkter ......................................................................... 38 849 646,69 32967: Myyntivoitot ja muut rahoitustuotot- Försäljningsvinster och övriga 32968: finansieringsintäkter ......................................................................................................... 576 288 54D,42 32969: Kurssivoitot- Kursvinster .............................................................................................. 278 962 755,93 944 186 720,82 32970: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... 1 080 552 241,56 32971: Muut rahoituskulut- Övriga finansieringskostnader ...................................................... 10 116 250,57 32972: Muut tukitoiminnan kulut- Övriga kostnader för stödverksamheten ............................ . 4 096 609,82 -1 094 765 101 ,95 32973: Tukitoiminnan alijäämä- Stödverksamhetens underskott ........................................................................................ -150 578 381,13 32974: Valtion korvaus lainanhoitomenoihin- Statens ersättning för utgifterna för 32975: skötseln av lånen ........................................................................................................................................................ 1 340 000 000' 00 32976: 160 32977: 32978: Hallintokulut- Förvaltningskostnader 32979: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ........................................................................... 29 950,00 32980: Sosiaalikulut- Sociala kostnader ................................................................................... 2 034,00 32981: Ulkopuoliset palvelut-::- Tjänster av utomstående ............................................................ 160 776,98 32982: Muut hallintokulut- Ovriga förvaltningskostnader ......................................................... 142 631,11 -335 392,09 32983: Tilikauden ylijäämä - Räkenskapsperiodens överskott ............................................................................................. 1189 086 226,78 32984: 32985: Tase- Balansräkning 31.12.1997 32986: Vastaavaa- Aktiva 32987: Pankkitukisijoitukset- Placeringar i bankstöd 32988: Pääomatodistukset- Kapitalbevis .................................................................................. 4 488 838 716,06 32989: Omaisuuden hoitoyhtiöiden osakkeet- Aktier i egendomsförvaltningsbolag ................. 1 842 380 606,00 6 331 219 322,06 32990: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 32991: Muut rahoitusvarat- Övriga finansierings medel ............................................................ 243 614 223,11 32992: Siirtosaamiset- Resultatregleringar 32993: Korot- Räntor ................................................................................................................ 1 496 836,72 32994: Korkosaamiset- Räntefordringar ........................................................................................ 2 046 893,41 32995: Rahoitusomaisuuden osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar av 32996: finansieringstillgångarna ....................................................................................................... 71 918 890,82 32997: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden .............................................. 1110 813 982,97 1 429 890 827,03 32998: 7 761110 149,09 32999: Vastattavaa - Passiva 33000: Kertyneet yli-/alijäämä!- lnflytande över-/underskott 33001: Alijäämä edelliseltä tilikaudelta- Förra räkenskapsperiodens underskott ....................... -9 655188 089,16 33002: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ................................................... 1189 086 226,78 -8 466101 862,38 33003: Vieras pääoma - Främmande kapital 33004: Pitkäaikainen - Långfristigt 33005: Ulkomaiset lainat- Utländska lån ............................... ................. ................................... 850 900 000,00 33006: Kotimaiset lainat- lnhemska lån .................................................................................... 9 714 000 000,00 10 564 900 000,00 33007: Lyhytaikainen- Kortfristigt 33008: Ulkomaiset lainat- Utländska lån ................................................ ................................... 1 244 020 606,00 33009: Kotimaiset lainat- lnhemska Iän.................................................................................... 3 708 029 967,20 33010: Siirtovelat- Resultatregleringar 33011: Korot- Räntor ............................................................................................................. 473 440 076,77 33012: Muut- Övriga ............................................................................................................. ----=2:::3.::..6~82:..:1....:3.::..61'"",5:::0;____ ____:5;..:6:.:::62::..3::..:1~2..:.0.:..:11:.!..,4:..:...7 33013: 7 761110 149,09 33014: 33015: 33016: Valtion ydinjätehuoltorahasto - Statens kärnavfallshanteringsfond 33017: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997 33018: Tuotot- lntäkter 33019: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 205 178 313,71 33020: Korvaus valtiolta- Ersättning från staten ........................................................................ 69 628 673,88 33021: Muut tulot- Övriga inkomster ........................................................................................ 19,65 274 807 007,24 33022: Kulut- Kostnader 33023: Palkkiot- Arvoden ......................................................................................................... 147 356,00 33024: Henkilösivukulut- Personbikostnader ............................................................................ 38 312,56 33025: Muut kulut- Övriga kostnader ....................................................................................... 102 343,40 -288 011,96 33026: Tilikauden voitto - Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 274 518 995,28 33027: 33028: Tase- Balansräkning 31.12.1997 33029: Vastaavaa- Aktiva 33030: Rahoitusomaisuus - Finansieringstillgångar 33031: Yhdystilisaatava valtiolta- Kollektivkontoford ring från staten .............................................................................. 175 236,36 33032: Lainasaamiset- Lånefordringar ........................................................................................................................... 3 623 777 832,37 33033: Saatava valtiovarastosta- Fordring från statsförråd ............................................................................................ 1 072 420 429,36 33034: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ..................................................................................................................... 274 806 987,59 33035: 4 971180 485,68 33036: 161 33037: 33038: Vastattavaa - Passiva 33039: Vieras pääoma- Främmande kapital 33040: Lyhytaikainen- Kortfristigt .. 33041: Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kortfristiga skulder ........................................................................................... 11 490,40 33042: 33043: Oma pääoma - Eget kapital 33044: Imatran Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Imatran Voima Ab ..................... . 1 558 400 000,00 33045: Teollisuuden Voima Oy:n rahasto-osuus- Fondandelen av Teollisuuden Voima Ab ...... . 3 116 900 000,00 33046: Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen rahasto-osuus- Fondandelen av 33047: statens tekniska forskningscentral .................................................................................... 21 350 000,00 4 696 650 000,00 33048: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst .................................................................................................... 274 518 995,28 33049: 4 971180 485,68 33050: 33051: 33052: 33053: Valtiontakuurahasto - Statsgarantifonden 33054: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997 33055: Takuumaksutulot- Garantiavgiftsinkomster ....................................................................... 151 234 329,49 33056: Takausmaksutulot- Borgenavgiftsinkomster ...................................................................... 44108 651,76 195 342 981,25 33057: Hallintokulut- Förvaltningskostnader 33058: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ........................................................................... 28 876 526,05 33059: Huoneistokulut- Lokalkostnader ................................................................................... 5 550 187,72 33060: Muut hallintokulut- Övriga förvaltningskostnader ......................................................... 14 651 299,99 33061: 49 078 013,76 33062: Muut tuotot- övriga intäkter .......................................................................................... -1930477,12 -47147 536,64 33063: Takuu- ja takausmaksukate- Garanti- och borgenavgiftsbidrag ......................................... 148195 444,61 33064: 33065: Korvaukset, takaisinperintä-ja takautumistuotot- Ersättningar, 33066: återindrivnings- och regressintäkter 33067: Takuukorvaukset- Garantiersättningar .......................................................................... 53 083 307,29 33068: Takauskorvaukset- Borgenersättningar ......................................................................... 63 429 066,50 33069: Erikseen seur. korvaukset- Avskides efterföljansvärda ersättningar*) ......................... . 145 805 953,67 33070: Peri~täkulut--::- lndrivningsk~stnader ....:···::···· ................................................................. 6 722 621,39 33071: Taka1smpenntatuotot- Atenndnvnmgsmtakter ............................................................... -170165180,55 33072: Takautumisoikeuteen perustuvat tuotot- På regressrätt baserade intäkter ................... . -38 961 898,43 33073: Eriks. seur. takaisinperintä- Avskides efterföljansvärd återindrivning*) ........................ -231171133,29 171 257 263,42 33074: Tilikauden ylijäämä- Räkenskapsperiodens överskott ............................................................................................. 319 452 708,03 33075: 33076: *)Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n ja ex. Neuvostoliiton takuut ja takaukset- 33077: Wärtsilä Meriteollisuus Ab:s och ex. Sovjetunionens garantier och borgen 33078: 33079: 33080: 33081: Tase- Balansräkning 31.12.1997 33082: Vastaavaa - Aktiva 33083: Sijoittamatlomat varat- Oplacerade medel .......................................................................................................... 787 445 492,46 33084: Rahat- Kassa ...................................................................................................................................................... 5 000,00 33085: Ennakot- Förskott ............................................................................................................................................... 28 238,46 33086: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ..................................................................................................................... 274 821,26 33087: Arvopaperit- Värdepapper ................................................................................................................................... 3 582 999,70 33088: 791 336 551,88 33089: Vastattavaa- Passiva 33090: Siirtovelat- Resultatregleringar ........................................................................................................................... 10 408 439,06 33091: Oma pääoma- Eget kapital 33092: Valtiontakuurahasto- Statsgarantifonden 1.1.1997 .................................................. .. 649 272 988,58 33093: Palautukset rahastosta- Återföringar från fonden ..................................................... . -187 797 583,79 33094: Rahaston ylijäämä - Fondens överskott ....................................................................... 319 452 708,03 780 928 112,82 33095: 791 336 551 ,88 33096: 162 33097: 33098: 33099: Öljysuojarahasto - Oljeskyddsfonden 33100: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997 33101: Tuotot- lntäkter 33102: Öljysuojamaksut- Oljeskyddsavgifter ............................................................................ 32 838 018,00 33103: Vahingonkorvaukset- Skadeersättningar ....................................................................... 107 401,81 33104: Korkotulot- Ränteinkomster .......................................................................................... 5 050,49 33105: Tulonsiirron palautus- Återbäring av inkomstöverföring .............................................. 3 855,00 33106: Pääomasiirron palautus- Återbäring av kapitalöverföring ............................................. 126 463,90 33 080 789,20 33107: Kulut- Kostnader 33108: Henkilöstökulut- Personalkostander .............................................................................. 463 934,00 33109: Matkat- Resor ............................................................................................................... 4 238,29 33110: Muut kulut- Övriga kostnader ....................................................................................... 1178,84 33111: 33112: Öljyvahinkokorvaukset- Oljeskadeersättningar 33113: Pääomansiirrot kunnille- Kapitalöverföringar tili kommuner ........................................ . 13 426 191 ,20 33114: Tulonsiirrot kunnille -lnkomstöverföringar tili kommuner ............................................ 9 066 631,99 33115: Pääomansiirrot valtiolle- Kapitalöverföringar tili staten ................................................ 6 876 800,00 33116: Tulonsiirrot valtiolle- lnkomstöverföringar tili staten .................................................... 3 646168,27 33117: Tulonsiirrot elinkeinoelämälle- lnkomstöverföringar tili näringslivet ............................ . 1 678,10 -33 486 820,69 33118: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -406 031,49 33119: 33120: 33121: Tase- Balansräkning 31.12.1997 33122: Vastaavaa- Aktiva 33123: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 33124: Ennakkomaksut- Förskottsbetalningar .......................................................................... 1 445 700,00 33125: Yhdysiilisaatava valtiolta- Kollektivkontofordring från staten ....................................... . 6 072 270,24 7 517 970,24 33126: 7 517 970,24 33127: Vastattavaa- Passiva 33128: Oma pääoma- Eget kapital 33129: Pääoma - Kapital 1.1.1997 ............................................................................................. 7 881 774,32 33130: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -406 031,49 7 475 742,83 33131: Vieras pääoma- Främmande kapital 33132: Edelleen tilitettävät erät- Vidare överförbära poster ...................................................... 19330,41 33133: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 22 897,00 42 227,41 33134: 7 517 970,24 33135: 33136: 33137: 33138: 33139: Muut rahastot - Övriga fonder 33140: Palosuojelurahasto- Brandskyddsfonden 33141: Pääoma - Kapital 1.1.1997 ....................................................................................................................................... 50 006 365,70 33142: Menot- Utgifter ........................................................................................................................................................ 34 196 449,92 33143: Tulot- lnkomster ..................................................................................................................................................... 36 802 520,75 33144: Pääoma- Kapital 31.12.1997 ................................................................................................................................... 52 612 436,53 33145: 33146: 33147: 33148: Radiorahasto- Radiofonden 33149: Pääoma- Kapital1.1.1997 ....................................................................................................................................... 135 766 336,89 33150: Menot- Utgifter ........................................................................................................................................................ 1 802 043 67 4,99 33151: Tulot-lnkomster .................................................................................................................................................... 1 694 803 493,91 33152: Pääoma - Kapital 31.12.1997 ................................................................................................................................... 28 526155,81 33153: VALTION LIIKELAITOSTEN 33154: 33155: TULOSLASKELMAT JA TASEET 33156: VUODELTA 33157: 1997 33158: 33159: 33160: STATENS AFFÄRSVERKENS 33161: 33162: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 33163: .. 0 33164: 33165: FOR AR 33166: 1997 33167: 164 33168: 33169: 33170: Hallinnon kehittämiskeskus - Centralen för förvaltningsutveckling 33171: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997 33172: Tuotot- lntäkter 33173: Palvelujen myynti- Försäljningen av tjänster ................................................................. 33 366 787,42 33174: Muu myynti- Övrig försäljning ...................................................................................... 504172,88 33175: Sekalaiset tulot- lnkomster av blandad natur ................................................................ 323 437,03 34 194 397,33 33176: Kulut- Kostnader 33177: Ulkopuoliset palkkiot- Yttre arvoden ............................................................................. 6 427 353,45 33178: Palvelutoiminnan matkakustannukset- Resekostnader av anställnings- 33179: verksamhet....................................................................................................................... 4147 433,91 33180: Palvelutoiminnan muut menot- Anställningsverksamhets övriga kostnader ................. 3 411 604,28 33181: Palkat ja palkkiot- Löner och arvoden ........................................................................... 12 389 180,42 33182: Muut henkilöstökulut- Övriga personalkostnader ......................................................... 3103 551,45 33183: Vuokrat- Hyror .............................................................................................................. 559 737,32 33184: Matkat- Resor ............................................................................................................... 262157,26 33185: Markkinointi- Marknadsföring ....................................................................................... 695 234,15 33186: Posti ja puhelin- Post och telelon ................................................................................. 150 104,25 33187: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter .......................................................... 575 875,04 33188: Toimistopalvelut- Byråtjänster ................................. ..................................................... 385 091 ,99 33189: Puhtaanapito ja kunnostus- Renhållning och iståndsättning ........................................ 619 015,04 33190: Atk-palvelut- ADB·tjänster ............................................................................................ 534 922,32 33191: Kokous- ja edustuskulut- Möte- och representationskostnader .................................... _ __c1_46c:. . : .;23:. ; 3.:. :,3_1_ _ _---=-33:....;.;40:..:.7..c4~94.:..:,.:..:.19 33192: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 786 903,14 33193: 33194: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- 33195: Avskrivningar på anläggningstillgångarna och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................. -715 762,58 33196: Liikevoitto - Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 71140,56 33197: 33198: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och kostnader 33199: Tuotot- lntäkter ............................................................................................................. 96 202,10 33200: Kulut - Kostnader ........................................................................................................... -25 571,30 70 630,80 33201: Tilikauden tulos ennen satunnaiseriä- Räkenskapsperiodens resultat före 33202: extraordinära poster .................................................................................................................................................... 141 771,36 33203: 33204: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader 33205: Tuotot- lntäkter ................................................................................................................................................... 1 800 000,00 33206: Kulut- Kostnader ................................................................................................................................................. -1 800 000,00 33207: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 141 771,36 33208: 33209: 33210: Tase- Balansräkning 31.12.1997 33211: Vastaavaa - Aktiva 33212: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och 33213: övriga långfristiga placeringar 33214: Aineenomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .............................................................. 56 676,06 33215: Tuotekehittely- Produktutveckling ................................................................................. 134 795,56 33216: Aineelliset hyödykkeet - Materiella tillgångar 33217: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 1606551,11 33218: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper 33219: ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar 33220: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar .................................................................... 500 000,00 2 298 022,73 33221: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 33222: Saamiset- Fordringar 33223: Myyntisaamiset -Jörsäljningsfordringar ..................................................................... 4 055 506,18 33224: Muut saamiset- Ovriga fordringar .............................................................................. 80 640,43 33225: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 522 850,39 33226: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden 33227: Käteiskassa - Kassa .................................................................................................... 4 673,97 33228: Pankkisaamiset- Bankfordringar ................................................................................ 4 095 655,40 8 759 326,37 33229: 11 057 349,10 33230: 165 33231: 33232: Vastattavaa- Passiva 33233: Oma pääoma - Eget kapital 33234: 33235: ~e~~stä~~:aa-=-g:r~~~:~:~pit~i·:::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: 33236: 8 200 000,00 33237: 1 526 091,00 33238: Edellisen tilikauden tappio- Förra räkenskapsperiodens förlust ................................... . -5 524 391,13 33239: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 141 771,36 4 343 471,23 33240: Vieras pääoma- Främmande kapital 33241: Pitkäaikaiset velat- Längfristiga skulder 33242: Shekkiluotto- Checkkredit ............................................................................................. 203 470,46 33243: Lyhytaikaiset velat- Kortfristiga skulder 33244: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 1 071 984,59 33245: Saadut ennakkomaksut- Erhällna förskottsbetalningar ................................................. 452 610,03 33246: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 3 577 043,06 33247: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder .................................................... . 1 408 769,73 6 713 877,87 33248: 11 057 349,10 33249: 33250: 33251: 33252: 33253: llmailulaitos - Luftfartsverket 33254: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997 33255: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 971 353 491 ,24 33256: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 5 308 261,23 33257: 33258: Kulut- Kostnader 33259: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter 33260: Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden ............................................ 79 800 572,39 33261: Varastojen lisäys- Ökning av lager ................................................................................ -194 618,74 33262: Ulkopuoliset palvelut- Tjänster av utomstäende ............................................................ 153 595 084,72 33263: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 376 301 523,68 33264: ~uu0u~r~~; ~Ö~~~g·~--k~~t~~d~·~·:·.·.·.·.:·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.:·.·.:·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.::·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.:·.·.·.·.·.·.·.·. ~g ~~f ~~~:~~ -665 784 837,01 33265: --~~~~------~~~~ 33266: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 310 876 915,46 33267: 33268: Poistot- Avskrivningar 33269: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ....................................... 57 809 556,30 33270: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 114 430195,14 33271: Maarakenteet- Markanläggningar .................................................................................. 67 611 062,31 33272: Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .............................................................. 1 596 135,79 33273: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med läng 33274: verkningstid ..................................................................................................................... 213 812,48 -241 660 762,02 33275: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 69 216153,44 33276: 33277: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader 33278: Osinkotuotot- Dividendintäkter ..................................................................................... 32 000,00 33279: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 12 720 079,27 33280: Muut rahoitustuotot- Övriga finansieringsintäkter ........................................................ 5 418 639,37 33281: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -12961186,52 33282: Muut rahoituskulut- Övriga finansieringskostnader ...................................................... -2 280 390,18 2 929141,94 33283: Voitto ennen varauksia ja veroja- Vinst före reserveringar och skatter .................................................................... 72 145 295,38 33284: 33285: Poistoeron lisäys(-)- Avskrivningsdifferens ökning (-) ..................................................................................... -11 700 000,00 33286: Vapaaehtoisten varausten vähennys(+)- Minskining (+) av frivilliga reserveringar ................................................ . 12 827 000,00 33287: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 73 272 295,38 33288: 166 33289: 33290: Tase- Balansräkning 31.12.1997 33291: Vastaavaa - Aktiva 33292: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och 33293: övriga långfristiga placeringar 33294: Aineenomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar 33295: Aineenomat oikeudet- lmmateriella rättigheter .......................................................... 6160 460,65 33296: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgifter med lång verkningstid ...................... .. 424181,42 6 584 642,07 33297: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 33298: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden ............................................................ . 221 228 861,23 33299: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och kontruktioner .................................... .. 1 082 185 856,73 33300: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .............................................................. . 387 665 088,57 33301: Maarakenteet- Markanläggningar ............................................................................... 615 922 687,66 33302: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet- Förskottsbetalningar 33303: och pågående anskaffningar .......................................................................................... 206 716 857,59 2 513 719 351,78 33304: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper 33305: ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar 33306: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ......................................................................................................... 34 080 391 ,95 33307: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 33308: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 33309: Valmiit tuotteet/Tavarat- Färdiga produkterNaror ........................................................................................... 2 471 365,32 33310: Saamiset- Fordringar 33311: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 75 850 730,24 33312: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 33 219 454,30 33313: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. 126 624,00 109 196 808,54 33314: Rahoitusomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper 33315: ingående i finansieringstillgångarna och övriga långfristiga placeringar 33316: Muut arvopaperit- Övriga värdepapper ............................................................................................................ 368 499 560,16 33317: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 1 022 078,55 33318: 3 035 574198,37 33319: Vastattavaa- Passiva 33320: Oma pääoma- Eget kapital 33321: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 1 097 235 950,00 33322: Aloittamisvaiheen muu oma pääoma- Första skedet av övrigt eget kapital .................. . 1 262 131 049,00 33323: Edellisten tilikausien voitto- Balanserad vinst från tidigare räkenskapsperioden ......... .. 141 743 968,89 33324: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 73 272 295,38 2 57 4 383 263,27 33325: Varaukset- Reserveringar 33326: Kertynyt poistoero- Ackumulerad avskrivningsdifferens ..................................................................................... 11 700 000,00 33327: Vieras pääoma- Främmande kapital 33328: Pitkäaikainen- Långfristigt 33329: Lainat rahoituslaitoksilta- Lån från penninginrättningar .............................................. .. 250 000 000,00 33330: Liittymismaksut- Anslutningsavgift ............................................................................... 881 924,00 250 881 92 4,00 33331: 33332: Lyhytaikainen- Kortfristigt 33333: Lainat rahoituslaitoksilta- Lån från penninginrättningar .............................................. .. 30 000 000,00 33334: Saadut ennakot- Erhållna förskott ................................................................................. 7 081 877,78 33335: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 70 796 767,87 33336: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 72 098 068,02 33337: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 18 632 297,43 198 609 011,10 33338: 3 035 574198,37 33339: 167 33340: 33341: 33342: Metsähallitus - Forststyrelsen 33343: Tuloslaskelma- Resultaträkning1997 33344: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 1 209 648 714,25 33345: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 67 126 248,49 33346: Yhteiskunnalliset tuotot- Samhälliga intäkter .......................................................................................................... 117 188 278,38 33347: 33348: Kulut- Kostnader 33349: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter 33350: Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden ........................................ . 20 226 476,04 33351: Varastojen muutos- Förändring i lager ....................................................................... -4 635161,03 33352: Ulkopuoliset palvelut- Tjänster av utomstående ........................................................ 331414347,54 33353: Henkilöstökulut- Personalkostnader ........................................................................... 380 479 257,56 33354: 33355: ~uu u~r~~M ~Ö~~~g~--k~~i~äd~·;··.·.::·.:·.:·.·.:·.::·.:·.·.·.·.:·.·.:·.:·.·.:::·.·.:·.:·.·.·.·.:·.·.:::·.·.:·.:·.·.:·.::·.:·.:·.·.:·.:·.·.:·.:·.::·.:·.·.:·.·.·.·.: 33356: 0 16 004 251,71 33357: 162 093 334,60 -905 582 506,42 33358: Käyttökate- Driltsbidrag .................................................................................................... 488 380 734,70 33359: 33360: Poistot- Avskrivningar ............................................................................................................................................. -45 766 866,20 33361: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 442 613 868,50 33362: 33363: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader 33364: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 12 083 774,69 33365: Muut rahoitustuotot- övriga finansieringsintäkter ........................................................ 438 326,54 33366: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -6 612 765,40 33367: Muut rahoituskulut- övriga finansieringskostnader ...................................................... -620 276,57 5 289 059,26 33368: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Vinst före extraordinära poster, 33369: reserveringar och skatter ............................................................................................................................................ 447 902 927,76 33370: 33371: Välittömät verot- Direkta skatter 33372: Tilikaudelta- Från räkenskapsperioden .......................................................................... -53 349 110,00 33373: Aikaisemmilta tilikausilta- Från föregående räkenskapsperioderna .............................. . -43 876,94 -53 392 986,94 33374: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 394 509 940.82 33375: 33376: 33377: Tase- Balansräkning31.12.1997 33378: Vastaavaa- Aktiva 33379: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och 33380: övriga långfristiga placeringar 33381: Aineenomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar .......................................................... 33382: Aineenomat oikeudet -lmmateriella rättigheter .......................................................... 4 483 020,69 33383: Aineelliset hyödykkeet - Materiella tillgångar 33384: Maa- ja vesialueet- Jord och vattenområden .............................................................. 9 263 543 521,90 33385: Tiet - Vägar ................................................................................................................. 228 413 244,04 33386: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ................................... . 152 397 955,72 33387: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ················-···············-··-··························· 15 207772,78 33388: Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat- Förskottsbetalningar och 33389: pågående anskaffningar ................................................................................................. 67 645 663,46 9 727 208 157,90 33390: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper 33391: ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar 33392: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ......................................................................................................... 19122 381,37 33393: 33394: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 33395: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 33396: Valmiit tuotteet- Färdiga produkter .................................................................................................................. 106 189 059,03 33397: Saamiset- Fordringar 33398: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 127 836 466,45 33399: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 19 582 462,18 33400: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. 1 105 337,59 148 524 266,22 33401: Rahoitusomaisuusarvopaperit- Värdepapper ingående i finansieringstillgångarna ........................................... .. 336 429 145,29 33402: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 24 951107,77 33403: 10 366 907138,27 33404: 168 33405: 33406: Vastattavaa- Passiva 33407: Oma pääoma- Eget kapital 33408: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 4 774190 128,00 33409: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital .......................................................................... 4 587 524 939,42 33410: Edellisten tilikausien voitto- Balanserade vinst trån tidigare räkenskapsperioderna ..... . 317 261 949,75 33411: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 394 509 940,82 10 073 486 957,99 33412: Vieras pääoma- Främmande kapital 33413: Pitkäaikainen- Långfristigt 33414: Lainat valtiolta - Lån från staten ........................................................................................................................... 122 777 600,00 33415: Lyhytaikainen- Korttristigt 33416: Velka valtiolle- Skuld tili staten ...................................................................................... 24 555 600,00 33417: Saadut ennakot- Erhållna törskott ................................................................................. 9 446 717,87 33418: Ostovelat- Leverantörsku lder ........................................................................................ 11 082 121 ,61 33419: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 125 482 027,94 33420: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 76112,86 170 642 580,28 33421: 10 366 907138,27 33422: 33423: 33424: 33425: RASKONE 33426: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997 33427: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 89 267 953,60 33428: 33429: Valmistevarastojen muutos- Förändring i produktlager .......................................................................................... 394 082,00 33430: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter ........................................................................................... 1 348 250,54 33431: 33432: Kulut- Kostnader 33433: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor 33434: Ostot tilikauden aikana -lnköp under räkenskapsperioden ......................................... 27 574150,92 33435: Varaston muutos- Förändring i lager .......................................................................... 2123 435,49 33436: Ulkopuoliset palvelut- Tjänster av utomstående ............................................................ 3 358 989,50 33437: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 39 263 221,15 33438: 3 154 512,68 33439: ~uu~~r~~w~~~ig~--k~~t~~;i;;;·:::::::::::::·.:::::::::::::::::::::::::::::::::·.::::::::::::::::::::::::::·.::::·.::::::: 8 964 813,97 -84 439 123,71 33440: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 6 571162,43 33441: 33442: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar på 33443: anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................................ -4 497 290,69 33444: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 2 073 871,74 33445: 33446: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader 33447: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 85 391,75 33448: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -560 593,17 -475 201,42 33449: 33450: Välittömät verot- Direkta skatter .............................................................................................................................. -26915,00 33451: Tilikauden tulos- Räkenskapsperiodens resultat ..................................................................................................... 1 571 755,32 33452: 33453: 33454: Tase- Balansräkning 31.12.1997 33455: Vastaavaa- Aktiva 33456: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset- Anläggningstillgångar 33457: och övriga placeringar med lång verkningstid 33458: Aineenomat hyödykkeet- lmmaterilla tillgångar 33459: Muut pitkävaikutteiset menot- Övriga utgitter med lång verkningstid .............................................................. 348 105,02 33460: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 33461: Maa- ja vesialueet- Jord- och vattenområden ............................................................. 10 120 000,00 33462: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ................................... . 42 776 459,38 33463: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .............................................................. . 5 014 562,33 33464: Muut aineelliset hyödykkeet- övriga materiella tillgångar ......................................... . 1 955 655,12 59 866 676,83 33465: 169 33466: 33467: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset- Värdepapper 33468: ingående i anläggningstillgångarna och övriga placeringar med lång verkningstid 33469: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ......................................................................................................... 51 700,00 33470: 33471: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 33472: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 33473: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ....................................................... 7 539 656,51 33474: Keskeneräiset tuotteet- Halvfärdiga produkter .......................................................... .. 906 061,00 8 445 717,51 33475: Saamiset- Fordringar 33476: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 7 467 408,62 33477: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 177 636,83 7 645 045,45 33478: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 101 600,03 33479: 76 458 844,84 33480: vastattavaa- Passiva 33481: Oma pääoma - Eget kapital 33482: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 15 000 000,00 33483: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital .......................................................................... 40 975 666,50 33484: Edellisten tilikausien tulos- Resultat från tidigare räkenskapsperioden ........................ . -2 308 049,54 33485: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 1 571 755,32 55 239 372,28 33486: Vieras pääoma- Främmande kapital 33487: Pitkäaikainen- Långfristigt 33488: Lainat valtiolta- Lån från staten ..................................................................................... 2 916 600,00 33489: Lainat rahoituslaitoksilla- Lån från penninginrättningar .............................................. .. 1 200 000,00 4116 600,00 33490: Lyhytaikainen- Kortfristigt 33491: Lainat rahoituslaitoksilla- Lån från penninginrättningar ................................................ 1 077 613,99 33492: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 4 322 597,26 33493: Siirtovelat- Resultatregleringar ..................................................................................... 9 350 760,73 33494: Muut lyhytaikaiset velat- Övriga kortfristiga skulder ..................................................... 2 351 900,58 17102 872,56 33495: 76 458 844,84 33496: 33497: 33498: 33499: 33500: Teknillinen tarkastuskeskus- Tekniska kontrollcentralen 33501: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997 33502: Liikevaihto- Omsättning .................................................................................................... 48 803 400,95 33503: Liiketoiminnan muut tuotot- Rörelsens övriga intäkter .................................................... . 213 260,56 49 016 661 ,51 33504: Kulut- Kostnader 33505: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 31 512 466,90 33506: 3 344 460,19 33507: ~uu u~r~~M ~Ö~~iii~··k~~i~~d~;··.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.::·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·. 33508: 0 33509: 10 383 643,98 -45 240 571 ,07 33510: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... 3 776 090,44 33511: 33512: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- 33513: Avskrivningar på anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid .................................................... . -2 028 269,06 33514: Liikevoitto- Rörelsevinst .......................................................................................................................................... 1 747 821,38 33515: 33516: Rahoitustuotot ja -kulut- Finansiella intäkter och -kostnader 33517: Korkotuotot- Ränteintäkter ............................................................................................ 291 459,21 33518: Korkokulut- Räntekostnader ......................................................................................... -4 455,79 287 003,42 33519: 33520: Voitto ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Vinst före extraordinära poster, 33521: reserveringar och skatter ............................................................................................................................................ 2 034 824,80 33522: 33523: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader 33524: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .......................................................................................................... 77 992,69 33525: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ........................................................................................................ 2112 817,49 33526: 170 33527: 33528: Tase - Balansräkning 31.12.1997 33529: Vastaavaa- Aktiva 33530: Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och 33531: övriga långfristiga placeringar 33532: Aineenomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar 33533: Aineenomat oikeudet- lmmateriella rättigheter ......................................................... . 262 665,48 33534: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 33535: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier ............................................................... 3 576 413,45 33536: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- 33537: Värdepapper ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar ...... . 82 784,00 3 921 862,93 33538: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 33539: Saamiset- Fordringar 33540: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 6 356 494,42 33541: Siirtosaamiset- Resultatregleringar ............................................................................ 271 321,42 33542: Muut saamiset- Övriga fordringar .............................................................................. 2 470,95 6 630 286,79 33543: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 16 407 686,35 33544: 26 959 836,07 33545: Vastattavaa- Passiva 33546: Oma pääoma- Eget kapital 33547: Peruspääoma- Grundkapital .......................................................................................... 9 000 000,00 33548: Muu oma pääoma- Övrigt eget kapital .......................................................................... 6106 053,34 33549: Edellisten tilikausien voitto/tappio- Förra räkenskapsperiodens vinst/förlust ............... . 496 354,38 33550: Tilikauden voitto- Räkenskapsperiodens vinst ............................................................... 2112 817,49 17 715 225,21 33551: Vieras pääoma- Främmande kapital 33552: Lyhytaikainen- Kort1ristigt 33553: Saadut ennakot- Erhållna förskott ................................................................................. 860,00 33554: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 905 351,03 33555: Siirtovelat- Resultatregler(ngar ..................................................................................... 7 076 387,62 33556: Muut lyhytaikaiset velat- Ovriga kort1ristiga skulder ..................................................... 1 262 012,21 9 244 610,86 33557: 26 959 836,07 33558: j 33559: j 33560: j 33561: j 33562: j 33563: j 33564: j 33565: j 33566: j 33567: j 33568: j 33569: j 33570: j 33571: j 33572: j 33573: j 33574: j 33575: LIITTEET 33576: 33577: BILAGOR 33578: SELVITYS 33579: 33580: SIIRRETYISTÄ MÄÄRÄRAHOISTA 33581: VUODELTA 33582: 1997 33583: 33584: 0 33585: 33586: RELATION ANGAENDE 33587: 33588: RESERVERADEANSLAG 33589: .. 0 33590: 33591: FOR AR 33592: 1997 33593: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 33594: sivu 33595: 23 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 176 33596: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 33597: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlind raget Tili år 33598: Mom.- Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998 33599: Vuosi- Ar 33600: 33601: 33602: 33603: 23 02 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 26 818 509,09 26 818 509,09 100 0,00 33604: 23 02 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 81 848 000,00 61 158 898,21 75 20 689 101,79 33605: 23 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 1 225 641,03 1225641,03 100 0,00 33606: 23 03 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 13 615 000,00 12 578 993,56 92 1 036 006,44 33607: 23 25 26 97 Kalastajatorpan vierastalo - Repre- 33608: sentationslokalerna i anslutning tili Fis- 33609: kartorpet. ....................... . 2 371 000,00 2 023 471,82 85 347 528,18 33610: 23 25 74 95 Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats- 33611: rådets skyddsrum ................. . 1836281,75 1836281,75 100 0,00 33612: 23 25 74 96 Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats- 33613: rådets skyddsrum ................. . 2175 000,00 0,00 0 2175 000,00 33614: 23 25 74 97 Valtioneuvoston väestönsuoja - Stats- 33615: rådets skyddsrum ................. . 1 000 000,00 681 267,16 68 318 732,84 33616: 23 99 25 96 J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V. 33617: Snellmans samlade verk ........... . 938 995,07 903 311,08 96 35 683,99 33618: 23 99 25 97 J. V. Snellmanin kootut teokset - J. V. 33619: Snellmans samlade verk ........... . 1 400000,00 974 892,76 70 425 107,24 33620: 23 99 26 96 Suomen hallintohistoria - Finlands för- 33621: valtningshistoria .................. . 46189,60 46 189,60 100 0,00 33622: 23 99 27 97 Presidentti Urho Kaleva Kekkosen muis- 33623: tomerkki - Monument över president 33624: Urho Kaleva Kekkonen ............ . 750000,00 187 500,00 25 562500,00 33625: 23 99 28 96 Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhla- 33626: vuosi - 80-årsjubileet för Finlands 33627: självständighetsförklaring ........... . 220 307,95 220 307,95 100 0,00 33628: 23 99 28 97 Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhla- 33629: vuosi - 80-årsjubileet för Finlands 33630: självständighetsförklaring ........... . 1 500 000,00 1 445 376,34 96 54623,66 33631: 24 01 21 96 Toimintamenot- Omkostnader. .... . 176 895 294,23 176 895 294,23 100 0,00 33632: 24 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 761 200 000,00 622 654 991,56 82 138 545 008,44 33633: 24 01 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 7 659 947,74 7 659 947,74 100 0,00 33634: 24 01 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 33 239 816,88 13 554 882,43 41 19 684 934,45 33635: 24 01 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 50 000 000,00 22 275 072,03 45 27 724 927,97 33636: 24 01 87 96 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi- 33637: nen - Anskaffning av fastigheter och 33638: lokaler ......................... . 32 282 449,69 11 742 252,37 36 20 540 197,32 33639: 24 01 87 97 Kiinteistöjen ja huoneistojen hankkimi- 33640: nen - Anskaffning av fastigheter och 33641: lokaler ......................... . 35 000 000,00 244610,75 34 755 389,25 33642: 24 30 66 95 Varsinainen kehitysyhteistyö - Egent- 33643: ligt utvecklingssamarbete ........... . 60 936 182,53 60 936182,53 100 0,00 33644: 24 30 66 96 Varsinainen kehitysyhteistyö - Egent- 33645: ligt bistånd . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 210 744 099,02 163441311,52 78 47 302 787,50 33646: 24 30 66 97 Varsinainen kehitysyhteistyö - Egent- 33647: ligt bistånd ...................... . 1 484 685 000,00 1 265 960 729,74 85 218 724 270,26 33648: 24 50 61 95 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö BaHian 33649: maiden kanssa - Samarbete med när- 33650: liggande områden och de baHiska län- 33651: derna .......................... . 2 061 396,42 2 061 396,42 100 0,00 33652: 24 50 66 96 Lähialueyhteistyö ja yhteistyö BaHian 33653: maiden kanssa - Samarbete med när- 33654: liggande områden och de baHiska län- 33655: derna .......................... . 16 203 258,98 12 091 683,05 75 4111 575,93 33656: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 33657: sivu 33658: 24 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 177 33659: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 33660: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år 33661: Mom.-Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998 33662: Vuosi- Ar 33663: 33664: 33665: 33666: 24 50 66 97 Yhteistyö Keski- ja Itä-Euroopan maiden 33667: kanssa - Samarbete med central- och 33668: östeuropeiska Iänder .............. . 155 000 000,00 85 662 290,90 55 69 337 709,1 0 33669: 24 50 69 95 Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoi- 33670: tusjärjestelyt - Multilaterala och bilate- 33671: rala finansieringsarrangemang ....... . 3193 872,66 3 193 872,66 100 0,00 33672: 24 50 69 96 Monenkeskiset ja kahdenväliset rahoi- 33673: tusjärjestelyt - Multilaterala och bilate- 33674: rala finansieringsarrangemang ....... . 12 723 120,07 6 624 868,22 52 6 098 251,85 33675: 24 99 26 96 Tutkimus- ja kehittämistoiminta -Forsk- 33676: nings- och utvecklingsverksamhet ..... 7 644 332,32 7 644 332,32 100 0,00 33677: 24 99 26 97 Tutkimus- ja kehittämistoiminta -Forsk- 33678: nings- och utvecklingsverksamhet .... . 12125 000,00 9 999 344,49 82 2125 655,51 33679: 25 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 21 558 042,86 21 558 042,86 100 0,00 33680: 25 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 127 020 000,00 110400112,16 87 16 619 887,84 33681: 25 10 21 96 Korkeimman oikeuden toimintame- 33682: not - Högsta domstolens omkostna- 33683: der ............................ . 972 192,79 972192,79 100 0,00 33684: 25 10 21 97 Korkeimman oikeuden toimintame- 33685: not - Högsta domstolens omkostna- 33686: der ............................ . 32 100 000,00 31 240 019,78 97 859 980,22 33687: 25 10 22 96 Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta- 33688: menot - Högsta förvaltningsdomsto- 33689: lens omkostnader. ................ . 3 962 002,44 3 962 002,44 100 0,00 33690: 25 10 22 97 Korkeimman hallinto-oikeuden toiminta- 33691: menot - Högsta förvaltningsdomsto- 33692: lens omkostnader ................. . 37 100 000,00 33 874 707,68 91 3 225 292,32 33693: 25 10 23 96 Muiden tuomioistuinten toimintame- 33694: not - Omkostnader för övriga domsto- 33695: lar. ............................ . 64 592 067,15 64592067,15 100 0,00 33696: 25 10 23 97 Muiden tuomioistuinten toimintame- 33697: not - Omkostnader för övriga domsto- 33698: lar............................. . 890 464 000,00 829 048 870,56 93 61 415 129,44 33699: 25 40 21 97 Syyttäjä- ja ulosottolaitoksen toimintame- 33700: not - Åklagar- och exekutionsväsen- 33701: dets omkostnader................. . 512 000 000,00 480 066 384,59 94 31 933 615,41 33702: 25 40 22 97 Valtakunnansyyttäjänviraston toiminta- 33703: menot - Riksåklagarämbetets omkost- 33704: nader .......................... . 1 600 000,00 1027651,75 64 572 348,25 33705: 25 45 27 96 Oikeuslaitoksen tietojenkäsittely - 33706: Rättsväsendets databehandling ...... . 2 771 397,07 2 771 397,07 100 0,00 33707: 25 46 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 2454221,10 2454221,10 100 0,00 33708: 25 47 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 8091400,70 8 091 400,70 100 0,00 33709: 25 50 21 96 Toimintamenot (liiketaloudellisten suorit- 33710: teiden hintojen alentamiseen enintään 45 33711: 500 000) - Omkostnader ......... . 29 392 743,12 29392743,12 100 0,00 33712: 25 50 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 666 800 000,00 631116186,78 95 35 683 813,22 33713: 25 50 74 95 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 33714: set - Nybyggnader och renoveringar . 1 639 617,09 1 639 617,09 100 0,00 33715: 25 50 74 96 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 33716: set - Nybyggnader och renoveringar . 18054114,19 16 335133,91 90 1 718 980,28 33717: 25 50 74 97 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 33718: set - Nybyggnader och renoveringar . 54 800 000,00 27 776 879,98 51 27 023 120,02 33719: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 33720: sivu 33721: 25 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 178 33722: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 33723: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 33724: Mom.-Mom. vuonna - år 1997 vuonna- år 1997 1998 33725: Vuosi- Ar 33726: 33727: 33728: 33729: 33730: 25 50 75 95 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset 33731: avolaitostyönä - Nybyggnader och re- 33732: noveringar vilka utförs som arbete i öp- 33733: pen ansta~ ..................... . 1 905 973,91 1 905 973,91 100 0,00 33734: 25 50 75 96 Uudisrakennukset ja peruskorjaukset 33735: avolaitostyönä - Nybyggnader och re- 33736: noveringar vilka utförs som arbete i öp- 33737: pen ansta~ ..................... . 9402 489,40 9 243 212,59 98 159 276,81 33738: 25 50 75 97 Työsiirioloille järjestettävät työt - Ar- 33739: beten för arbetskolonier ............ . 44 200 000,00 35 270 966,99 80 8 929 033,01 33740: 25 50 77 96 Työsiirioloille järjestettävät työt - Ar- 33741: beten för arbetskolonier ............ . 4999275,87 4 999 275,87 100 0,00 33742: 25 50 79 95 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och 33743: vattenbyggen .................... . 386158,65 386 158,65 100 0,00 33744: 25 50 79 96 Maa- ja vesirakennukset - Jord- och 33745: vattenbyggen .................... . 435 840,46 203 857,78 47 231 982,68 33746: 25 60 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 11 673 632,49 11 673 632,49 100 0,00 33747: 25 60 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 36 500 000,00 26 191 662,62 72 10 308 337,38 33748: 26 01 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 33749: der (delvis EU) ................... . 14 704 672,31 14 704 672,31 100 0,00 33750: 26 01 21 97 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 33751: der (delvis EU) ................... . 103 415 000,00 92977651,17 90 10 437 096,02 33752: 26 02 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 2 405 619,59 2 405 619,59 100 0,00 33753: 26 02 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 27105 000,00 23 466 000,66 87 3 638 999,34 33754: 26 05 21 96 Toimintamenot (Enintään 100 000 mk 33755: suomalais-venäläistä koulutusyhtei styö- 33756: tä edistävän säätiön peruspääoma- 33757: na) - Omkostnader .............. . 42116 071,56 42116071,56 100 0,00 33758: 26 05 21 97 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 33759: der (delvis (EU) .................. . 321 682 000,00 282 179 488,91 88 39 425 445,17 33760: 26 06 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 52 069 488,40 52 069 488,40 100 0,00 33761: 26 06 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 108 295 000,00 55 932122,39 52 52 362 877,42 33762: 26 07 21 97 Kihlakunnanvirastojen yhteiset toiminta- 33763: menot - Häradsämbetenas gemen- 33764: samma omkostnader .............. . 197 836 000,00 186 958 789,96 95 10 877 210,04 33765: 26 75 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 174152 694,95 174152 694,95 100 0,00 33766: 26 75 21 97 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 33767: der (delvis EU) ................... . 2 447 200 000,00 2 323 491 377,54 95 123 708 618,50 33768: 26 80 21 96 Pelastushallinnon toimintame- 33769: not - Omkostnader för räddningsför- 33770: valtningen ....................... . 37 815 741,81 37 815 741,81 100 0,00 33771: 26 80 21 97 Pelastushallinnon toimintame- 33772: not - Omkostnader för räddningsför- 33773: valtningen ....................... . 89184 000,00 60 238 295,87 68 28 945 704,13 33774: 26 80 31 96 Valtionosuudet - Statsandelar ..... . 14 031 315,85 14 031 315,85 100 0,00 33775: 26 80 31 97 Valtionosuudet - Statsandelar ..... . 25 100 000,00 9 738 102,92 39 15 361 897,08 33776: 26 80 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 6 966 138,29 6 966 138,29 100 0,00 33777: 26 90 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 181 813 858,14 181 813 858,14 100 0,00 33778: 26 90 21 97 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 33779: der (delvis EU) ................... . 904 409 000,00 722 701 408,69 80 181 707 591,31 33780: 26 90 70 95 Ilma- ja vartioalusten hankinta - Ans- 33781: kaffning av luft- och bevakningsfarkoster. 387 418,76 387 418,76 100 0,00 33782: 26 90 70 97 Ilma- ja vartioalusten hankinta - Ans- 33783: kaffning av luft- och bevakningsfarkoster. 24 288 000,00 1316550,13 5 22 970 722,00 33784: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 33785: sivu 33786: 26PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 179 33787: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 33788: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använl/indraget Tili år 33789: Mom. -Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998 33790: Vuosi- År 33791: ~ 33792: 33793: 33794: 26 90 74 95 Rakentaminen - Husbyggen ........ 1 824 896,66 1 824 896,66 100 0,00 33795: 26 90 74 96 Rakentaminen - Husbyggen ........ 5 978 101,01 4 608949,95 77 1 369151,06 33796: 26 90 74 97 Rakentaminen - Husbyggen ........ 10 440 000,00 5 695 444,71 55 4 744 555,29 33797: 26 97 61 95 EU:n osallistuminen rakenne- ja alueke- 33798: hitysohjelmiin (EU) - EU:s deltagande 33799: i strukturprogram och regionala utveck- 33800: lingsprogram (EU) ................. 162 410 838,90 162 410 838,90 100 0,00 33801: 26 98 43 96 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) - 33802: Landskapsutvecklingspengar (delvis 33803: EU) ............................. 2 378 701,41 1 695 821,51 71 682 879,90 33804: 26 98 43 97 Maakunnan kehittämisraha (osa EU) - 33805: Landskapsutvecklingspengar (delvis 33806: EU) ............................. 104 500 000,00 102 146 350,88 98 2353 649,12 33807: 26 98 61 96 EU:n osallistuminen rakenne- ja alueke- 33808: hitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin 33809: (EU) - EU:s deltagande i strukturprog- 33810: ram och regionala utvecklingsprogram 33811: samt gemenskapsinitiativ (EU) ........ 449133 690,41 203 359 136,95 45 245 774 553,46 33812: 26 98 61 97 EU:n osallistuminen rakenne- ja alueke- 33813: hitysohjelmiin sekä yhteisöaloitteisiin 33814: (EU) - EU:s deltagande i strukturprog- 33815: ram och regionala utvecklingsprogram 33816: samt gemenskapsinitiativ (EU) ........ 498 170 000,00 151 657 476,31 30 346 512 523,69 33817: 27 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 6 779 481,96 6 779 481,96 100 0,00 33818: 27 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 54 200 000,00 49 656 383,16 92 4543 616,84 33819: 27 01 74 97 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 33820: set - Nybyggnader och ombyggnad- 33821: sarbeten ......................... 299 000 000,00 167 817 647,07 56 131 182 352,93 33822: 27 01 87 97 Kiinteistöjen osto ja pakkolunas- 33823: tus - lnköp och expropriation av fastig- 33824: heter............................ 12 000 000,00 9 774496,16 81 2 225 503,84 33825: 27 10 16 95 Puolustusmateriaalihankinnat - Ans- 33826: kaffning av försvarsmateriel .......... 313 527 699,64 313 527 699,64 100 0,00 33827: 27 10 16 96 Puolustusmateriaalihankinnat - Ans- 33828: kaffning av försvarsmateriel .......... 895 615 957,29 551 695 563,93 62 343 920 393,36 33829: 27 10 16 97 Puolustusmateriaalihankinnat - Ans- 33830: kaffning av försvarsmateriel .......... 4 559 000 000,00 3 602 538 479,41 79 956 461 520,59 33831: 27 10 21 96 Puolustusvoimien toimintamenot - 33832: Försvarsmaktens omkostnader ....... 378 365 653,59 378 365 653,59 100 0,00 33833: 27 10 21 97 Puolustusvoimien toimintamenot - 33834: Försvarsmaktens omkostnader ....... 5 073 700 000,00 4 775 588 895,40 94 298 111 104,23 33835: 27 10 74 95 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 33836: set - Nybyggnader och ombyggnad- 33837: sarbeten ......................... 25 962 263,26 25 962 263,26 100 0,00 33838: 27 10 74 96 Uudisrakennukset ja peruskorjauk- 33839: set - Nybyggnader och ombyggnad- 33840: sarbeten ......................... 70 116 599,86 57 175 935,43 82 12 940 664,43 33841: 27 10 87 96 Kiinteistöjen osto ja pakkolunas- 33842: tus - lnköp och expropriation av fastig- 33843: heter. ........................... 1514033,86 1 514 033,86 100 0,00 33844: 28 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 24 866 410,89 24 866 410,89 100 0,00 33845: 28 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 113 000 000,00 98 056 850,92 87 14 936 937,10 33846: 28 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 3 681 215,88 3 681 215,88 100 0,00 33847: 28 03 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 17 620 000,00 14183103,12 80 3 436 896,88 33848: 28 05 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 27 080 624,35 27 080 624,35 100 0,00 33849: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 33850: sivu 33851: 28 PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 180 33852: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 33853: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 33854: Mom.-Mom. vuonna- år 1997 vuonna- år 1997 1998 33855: Vuosi- År 33856: 33857: 33858: 33859: 28 05 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 185 000 000,00 154163011,58 83 30 836 988,42 33860: 28 05 88 96 Osakkeiden hankkiminen - Aktieför- 33861: värv ........................... . 2998 000,00 0,00 0 2 998 000,00 33862: 28 05 88 97 Osakkeiden hankkiminen - Aktieför- 33863: värv ........................... . 5400 000,00 0,00 0 5 400 000,00 33864: 28 10 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 952 470,96 952 470,96 100 0,00 33865: 28 10 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 38 200 000,00 37 460 484,48 98 739515,52 33866: 28 18 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 442 795 431,86 442 795 431,86 100 0,00 33867: 28 18 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 1 530 000 000,00 1 089 135 093,51 71 440 864 906,49 33868: 28 40 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 33869: der (delvis EU) ................... . 69 865 815,76 69 865 815,76 100 0,00 33870: 28 40 21 97 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 33871: der (delvis EU) ................... . 462 300 000,00 413118335,09 89 49 181 664,91 33872: 28 40 66 95 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat- 33873: tava kehitysapu sekä koulutusyhteistyö 33874: Venäjän ja Baltian maiden kans- 33875: sa - Utvecklingshjälp som styrs via en 33876: internationell tullorganisation samt utbild- 33877: ningssamarbete med Ryssland och de 33878: baltiska länderna ................. . 124 661,08 124661,08 100 0,00 33879: 28 40 66 96 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat- 33880: tava kehitysapu sekä koulutusyhteistyö 33881: Venäjän ja BaHian maiden kans- 33882: sa - Utvecklingshjälp som styrs via en 33883: internationell tullorganisation samt utbild- 33884: ningssamarbete med Ryssland och de 33885: baltiska länderna ................. . 220000,00 0,00 0 220000,00 33886: 28 40 66 97 Kansainvälisen tullijärjestön kautta ohjat- 33887: tava kehitysapu sekä koulutusyhteistyö 33888: Venäjän ja Baltian maiden kans- 33889: sa - Utvecklingshjälp som styrs via en 33890: internationell tullorganisation samt utbild- 33891: ningssamarbete med Ryssland och de 33892: baltiska länderna ................. . 220 000,00 0,00 0 220 000,00 33893: 28 40 70 96 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 33894: ventarier ........................ . 10 986 570,00 83 985,59 10 902 584,41 33895: 28 40 70 97 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 33896: ventarier ........................ . 27 500 000,00 0,00 0 27 500 000,00 33897: 28 40 74 95 Tullitalojen rakentaminen - Tullhus- 33898: byggen ......................... . 2 579100,87 2 579 100,87 100 0,00 33899: 28 52 21 96 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 13 902 052,09 13 902 052,09 100 0,00 33900: 28 52 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 170 300 000,00 164 789 799,82 97 5510200,18 33901: 28 60 76 95 Virastotalojen rakentaminen - Byg- 33902: gande av ämbetshus .............. . 30 578 029,70 30 578 029,70 100 0,00 33903: 28 64 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 79 582 193,91 68 642 804,98 86 10 939 388,93 33904: 28 64 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 155 000 000,00 73 186 705,88 47 81 813 294,12 33905: 28 64 75 96 Perusparannukset - Reparation och 33906: ombyggnad ..................... . 78 832 196,39 77 837 537,05 99 994 659,34 33907: 28 64 75 97 Perusparannukset - Reparation och 33908: ombyggnad ..................... . 350 000 000,00 309 236 755,41 88 40 763 244,59 33909: 28 64 87 96 Kiinteistöjen ja huoneisto-<>sakkeiden 33910: hankkiminen - Anskaffning av fastig- 33911: heter och bostadsaktier ............ . 121 535 767,59 107 977 503,37 89 13 558 264,22 33912: 28 64 87 97 Kiinteistöjen ja huoneisto-<>sakkeiden 33913: hankkiminen - Anskaffning av fastig- 33914: heter och bostadsaktier . . . . . . . . . . . . . 315 000 000,00 171111241,10 54 143 888 758,90 33915: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 33916: sivu 33917: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 181 33918: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 33919: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 33920: Mom.-Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998 33921: Vuosi- År 33922: 33923: 33924: 33925: 28 80 20 95 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut- 33926: vecklings- och utbildningsverksamhet .. 5 586 410,49 5 586 410,49 100 0,00 33927: 28 80 20 96 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut- 33928: vecklings- och utbildningsverksamhet .. 6003104,23 4030331,74 67 1 972 772,49 33929: 28 80 20 97 Kehittämis- ja koulutustoiminta - Ut- 33930: vecklings- och utbildningsverksamhet .. 13 000 000,00 4 926 668,76 38 8073 331,24 33931: 28 80 21 95 Henkilöstön sopeuttamisen tukemi- 33932: nen - Stöd för anpassning av persona- 33933: len ............................ . 8 457 051,71 8 457 051,71 100 0,00 33934: 28 80 21 96 Henkilöstön sopeuttamisen tukemi- 33935: nen - Stöd för anpassning av persona- 33936: len ............................ . 4889569,00 203 217,18 4 4 686351,82 33937: 28 80 21 97 Henkilöstön sopeuttamisen tukemi- 33938: nen - Stöd för anpassning av persona- 33939: len ............................ . 3 000 000,00 0,00 0 3 000000,00 33940: 28 80 22 95 Integraatiovalmennus ja tietojärjestelmi- 33941: en kehittäminen - lntegrationsutbild- 33942: ning och utvecklande av datasystemen . 17 296,76 17 296,76 100 0,00 33943: 28 80 22 96 Integraatiovalmennus ja tietojärjestelmi- 33944: en kehittäminen - lntegrationsutbild- 33945: ning och utvecklande av datasystemen . 11 906 734,71 4 322 263,26 36 7 584471,45 33946: 28 80 22 97 Integraatiovalmennus ja EU-puheenjoh- 33947: tajuuteen valmistautuminen - lntegra- 33948: tionsutbildning och förberedelserna för 33949: EU-<Jrdförandeskapet .............. . 25 000 000,00 16 053 774,15 64 8946225,85 33950: 28 80 23 95 Työsuojelun edistäminen - Främjande 33951: av arbetarskyddet. ................ . 1 722 369,79 1 722 369,79 100 0,00 33952: 28 80 23 96 Työsuojelun edistäminen - Främjande 33953: av arbetarskyddet. . . . . . . . . . . . . . . . .. 3 241 698,95 1 475 850,72 46 1 765 848,23 33954: 28 80 23 97 Työsuojelun edistäminen - Främjande 33955: av arbetarskyddet. . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 000 000,00 1 394 715,82 28 3 605284,18 33956: 28 80 24 96 VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoi- 33957: minta - StPL-baserad rehabilitering 33958: och tidig rehabilitering ............. . 8465 931,92 8465931,92 100 0,00 33959: 28 80 24 97 VEL-perusteinen ja varhaiskuntoutustoi- 33960: minta - StPL-baserad rehabilitering 33961: och tidig rehabilitering ............. . 25 500 000,00 11130 739,65 44 13 766 636,21 33962: 28 80 25 96 Valtion henkilöstöjärjestelyt - Statens 33963: personalarrangemang ............. . 3 029 616,96 3 029 616,96 100 0,00 33964: 28 80 25 97 Valtion henkilöstöjärjestelyt - Statens 33965: personalarrangemang ............. . 34 240 000,00 31 639 460,03 92 2 600 539,97 33966: 28 81 22 97 Nettobudjetoitujen virastojen toiminnan 33967: kehittäminen - Utvecklande av verk- 33968: samheten vid nettobudgeterade ämbets- 33969: verk ........................... . 8 000 000,00 85821,61 7 901178,39 33970: 28 87 61 95 Korvaus valtion vakuusrahastolle laino- 33971: jen ja takausten hoitomenoihin - Er- 33972: sättning tili statens säkerhetsfond för ut- 33973: gifter för skötsel av lån och säkerheter . 64 000 000,00 64 000 000,00 100 0,00 33974: 28 87 61 96 Korvaus valtion vakuusrahastolle laino- 33975: jen ja takausten hoitomenoihin - Er- 33976: sättning tili statens säkerhetsfond för ut- 33977: gifler för skötsel av lån och säkerheter . 800 000 000,00 800 000 000,00 100 0,00 33978: 28 87 61 97 Korvaus valtion vakuusrahastolle laino- 33979: jen ja takausten hoitomenoihin - Er- 33980: sättning tili statens säkerhetsfond för ut- 33981: gifler för skötsel av lån och säkerheter . 800 000 000,00 476 000 000,00 60 324 000 000,00 33982: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 33983: sivu 33984: 28 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 182 33985: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 33986: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 33987: Mom.- Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998 33988: Vuosi- Ar 33989: % 33990: 33991: 33992: 28 99 21 96 Valtion eläkelautakunnan toimintame- 33993: not - Statens pensionsnämnds om- 33994: kostnader. ...................... . 1461017,68 1 461 017,68 100 0,00 33995: 28 99 21 97 Valtion eläkelautakunnan toimintame- 33996: not - Statens pensionsnämnds om- 33997: kostnader ....................... . 2 050 000,00 293 322,28 14 1 756 677,72 33998: 28 99 95 97 Hallinnon kehittämiskeskuksen kiinteis- 33999: tömenojen korvaaminen - Ersättande 34000: av Centralens för förvaltningsutveckling 34001: fastighetsutgifter .................. . 6 500 000,00 4 649 000,00 72 1 851 000,00 34002: 29 01 10 96 Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja 34003: kunnossapito - Drift och underhåll av 34004: vissa statliga fastigheter ............ . 5 728 445,67 5 548 067,39 97 180 378,28 34005: 29 01 10 97 Eräiden valtion kiinteistöjen käyttö ja 34006: kunnossapito - Drift och underhåll av 34007: vissa statliga fastigheter ............ . 19 500 000,00 13 661103,59 70 5 838 896,41 34008: 29 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 16 052 755,92 16 052 755,92 100 0,00 34009: 29 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 87 922 000,00 79 357 686,24 90 8 564 313,76 34010: 29 01 22 96 Kehittämistoiminta (osa EU) - Utveck- 34011: lingsverksamhet (delvis EU) ......... . 61 413 726,18 61 413 726,18 100 0,00 34012: 29 01 22 97 Kehittämistoiminta (osa EU) - Utveck- 34013: lingsverksamhet (delvis EU) ......... . 79 600 000,00 29 778 822,63 37 49 821 177,37 34014: 29 02 21 96 Tuomiokapilulien toimintamenot - 34015: Domkapitlens omkostnader ......... . 186 306,49 186 306,49 100 0,00 34016: 29 05 21 96 Ortodoksisen kirkollishallituksen toimin- 34017: tamenot - Ortodoxa kyrkostyrelsens 34018: omkostnader .................... . 608 802,73 608 802,73 100 0,00 34019: 29 05 21 97 Ortodoksisen kirkollishallituksen toimin- 34020: tamenot - Ortodoxa kyrkostyrelsens 34021: omkostnader .................... . 9 232 000,00 9 040 682,48 98 191 317,52 34022: 29 07 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 35 847 943,02 35 847 943,02 100 0,00 34023: 29 07 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 100 129 000,00 64 694 931,20 65 35 434 068,80 34024: 29 08 21 96 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk- 34025: sen toimintamenot - Omkostnader för 34026: centret för internationellt personutbyte .. 5 019 756,89 5 019 756,89 100 0,00 34027: 29 08 21 97 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuk- 34028: sen toimintamenot - Omkostnader för 34029: centret för internationellt personutbyte .. 28 172 000,00 24318767,89 86 3 853 232,11 34030: 29 08 22 96 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi- 34031: mintamenot - Omkostnader för institu- 34032: te! för Ryssland och Östeuropa ...... . 419871,27 419 871,27 100 0,00 34033: 29 08 22 97 Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toi- 34034: mintamenot - Omkostnader för Institu- 34035: te! för Ryssland och Östeuropa ...... . 3 735 000,00 3 397 274,42 91 337 725,58 34036: 29 08 25 96 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö - ln- 34037: ternationellt kulturellt samarbete ...... . 7132 815,54 7 132 815,54 100 0,00 34038: 29 08 25 97 Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö - ln- 34039: ternationellt kulturellt samarbete ...... . 44 200 000,00 38 022 825,31 86 6 177 174,69 34040: 29 10 21 96 Korkeakoulujen toimintamenot (osa 34041: EU) - Högskolornas omkostnader 34042: (delvis EU) ...................... . 823 315 304,78 823 315 304,78 100 0,00 34043: 29 10 21 97 Yliopistojen toimintamenot - Universi- 34044: tetens omkostnader ............... . 5 108 000 000,00 4417592813,70 86 690 404 665,59 34045: 29 10 22 97 Yliopistolaitoksen yhteiset menot (osa 34046: EU) - Universitetsväsendets gemen- 34047: samma utgifter (delvis EU) .......... . 248 250 000,00 108113355,25 44 140 136 644,25 34048: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 34049: sivu 34050: 29PI.-Ht. Relalion angående reserverade anslag för år 1997 sida 183 34051: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 34052: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 34053: Mom.- Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998 34054: Vuosi- År 34055: 34056: 34057: 34058: 34059: 29 10 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 15166 840,17 15166840,17 100 0,00 34060: 29 10 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 53 581 498,68 41 090 303,98 77 12 491194,70 34061: 29 10 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 151 800 000,00 69 728 560,31 46 82 071 439,69 34062: 29 10 87 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 34063: fastigheter ...................... . 564 498,60 564 498,60 100 0,00 34064: 29 10 87 96 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 34065: fastigheter ...................... . 51140 138,09 9 455 486,92 18 41684651,17 34066: 29 10 87 97 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 34067: fastigheter ...................... . 56 600 000,00 12 212 037,25 22 44 387 962,75 34068: 29 10 88 96 Osakkeiden hankkiminen - Aktiefö- 34069: rärv............................ . 1 250 000,00 1 054 905,00 84 195 095,00 34070: 29 11 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 4 731 047,77 4 731 047,77 100 0,00 34071: 29 11 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 246 268 000,00 239 843 462,27 97 6 423 537,73 34072: 29 11 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 500 000,00 500 000,00 100 0,00 34073: 29 11 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 753 128,71 736 761,45 98 16 367,26 34074: 29 11 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 30 314 000,00 14501194,38 48 15 812 805,62 34075: 29 19 21 96 Tutkimus- ja kehittämistoiminta -Forsk- 34076: nings- och utvecklingsverksamhet ..... 12130 854,61 12 130 854,61 100 0,00 34077: 29 19 24 96 Tiedotus- ja julkaisutoiminta - lnfor- 34078: mations- och publikationsverksamhet. .. 1138 751,05 1138 751,05 100 0,00 34079: 29 19 27 96 Korkeakoulujen yhteinen atk-toimin- 34080: ta - Högskolornas gemensamma 34081: ADB-verksamhet ................. . 5 712 403,36 5 712 403,36 100 0,00 34082: 29 20 25 97 Ammattikorkeakoulujen kehittämi- 34083: nen - Utvecklande av yrkeshögskolor- 34084: na............................. . 23 000 000,00 13 007 425,02 57 9 992 574,98 34085: 29 39 22 96 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan 34086: toimintamenot - Omkostnader för be- 34087: svärsnämnden för studiestöd ........ . 70611,07 70611,07 100 0,00 34088: 29 39 22 97 Opintotuen muutoksenhakulautakunnan 34089: toimintamenot - Omkostnader för be- 34090: svärsnämnden för studiestöd ........ . 1 395 000,00 1 285 422,09 92 109 577,91 34091: 29 40 21 97 Valtion oppila~osten toimintame- 34092: not - Omkostnader för statliga lä- 34093: roanstalter . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 230 175 000,00 173 534 542,35 75 56 640 457,65 34094: 29 40 24 97 Harjoittelutoiminta - Praktikverksam- 34095: het ............................ . 46 000 000,00 45 203 657,07 98 796342,93 34096: 29 40 25 97 Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuk- 34097: sen kehittäminen - Utvecklande av 34098: den allmänbildande utbildningen och yr- 34099: kesutbildningen .................. . 21 433 000,00 7 704 797,59 36 13 728 202,41 34100: 29 40 34 97 Valtionosuus yleissivistävien ja ammatil- 34101: listen oppilaitosten sekä ammattikorkea- 34102: koulujen perustamiskustannuksiin - 34103: Siatsandel för de allmänbildande lä- 34104: roanstalternas och yrkesläroanstalternas 34105: samt yrkeshögskolornas anläggnings- 34106: kostnader ....................... . 678 700 000,00 590 668138,70 87 88 031 861,30 34107: 29 40 37 97 Valtionavustus kiinteistöjen hankin- 34108: taan - Statsunderstöd för fastighets- 34109: anskaffningar .................... . 4 340 000,00 4 171 765,00 96 168235,00 34110: 29 40 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 29 095 000,00 12 993 969,39 45 16 101 030,61 34111: 29 40 87 97 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 34112: fastigheter ...................... . 133 900 000,00 126917877,18 95 6 982122,82 34113: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 34114: sivu 34115: 29PI.-Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 184 34116: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 34117: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 34118: Mom.-Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998 34119: Vuosi- År 34120: % 34121: 34122: 34123: 29 43 22 96 Valtion yleissivistävien oppilaitosten toi- 34124: mintamenot - Omkostnader för sta- 34125: tens allmänbildande läroanstalter ..... . 22 767 919,79 22 767 919,79 100 0,00 34126: 29 43 25 96 Yleissivistävän koulutuksen kehittämi- 34127: nen - Utvecklande av den allmänbil- 34128: dande utbildningen ................ . 14 329 412,66 14 329 412,66 100 0,00 34129: 29 43 34 95 Valtionosuus yleissivistävien oppilaitos- 34130: ten perustamiskustannuksiin - Siats- 34131: andel för de allmänbildande läroanstal- 34132: ternas anläggningskostnade ......... . 7469911,40 7469911,40 100 0,00 34133: 29 43 34 96 Valtionosuus yleissivistävien oppilaitos- 34134: ten perustamiskustannuksiin - Siats- 34135: andel för de allmänbildande läroanstal- 34136: ternas anläggningskostnade ......... . 18 496 053,00 17 675 046,60 96 821 006,40 34137: 29 43 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 4 091145,57 3 183 053,00 78 908 092,57 34138: 29 60 21 96 Valtion ammatillisten oppilaitosten toi- 34139: mintamenot - Omkostnader för statli- 34140: ga yrkesläroanstalter . . ............ . 122799031,80 122 799 031,80 100 0,00 34141: 29 60 24 96 Harjoittelutoiminta - Praktikverksam- 34142: het ............................ . 5553718,15 5553718,15 100 0,00 34143: 29 60 25 96 Ammatillisen koulutuksen ja ammattikor- 34144: keakouluopetuksen kehittäminen - Ut- 34145: vecklande av yrkesutbildningen och yr- 34146: keshögskoleutbildningen ........... . 37 005 423,68 37 005 423,68 100 0,00 34147: 29 60 34 96 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja 34148: yksityisten ammatillisten oppilaitosten 34149: sekä ammattikorkeakoulujen perusta- 34150: miskustannuksiin - Siatsandel och 34151: statsunderstöd för kommunala och priva- 34152: ta yrkesläroanstalters samt yrkeshögsko- 34153: lors anläggningskostnader .......... . 55060307,19 55 060 307,19 100 0,00 34154: 29 60 37 96 Valtionavustus kiinteistöjen hankin- 34155: taan - Statsunderstöd för fastighets- 34156: anskaffningar .................... . 1 432,00 1432,00 100 0,00 34157: 29 60 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 13 401 859,67 13 401 859,67 100 0,00 34158: 29 60 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 32 893 801 ,69 24 793 220,65 75 8100 581,04 34159: 29 60 87 96 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 34160: fastigheter ...................... . 25 869 987,25 18 629 859,07 72 7240128,18 34161: 29 69 21 96 Opetushallinnon koulutuskeskusten toi- 34162: mintamenot - Omkostnader för utbild- 34163: ningsförva~ningens institut .......... . 4 219 431,83 4219431,83 100 0,00 34164: 29 69 21 97 Opetushallinnon koulutuskeskusten toi- 34165: mintamenot - Omkostnader för utbild- 34166: ningsförvaltningens institut .......... . 2000 000,00 1 315 269,52 66 684 730,48 34167: 29 69 22 96 Opetustoimen henkilöstökoulu- 34168: tus - Undervisningsväsendets perso- 34169: nalutbildning ..................... . 23 334 888,75 23 334 888,75 100 0,00 34170: 29 69 22 97 Opetustoimen henkilöstökoulu- 34171: tus - Undervisningsväsendets perso- 34172: nalutbildning ..................... . 44 550 000,00 20 904 392,05 47 23 645 607,95 34173: 29 69 25 96 Aikuiskoulutuksen kehittäminen - Ut- 34174: vecklande av vuxenutbildningen ...... . 5147 515,24 5 147 515,24 100 0,00 34175: 29 69 25 97 Aikuiskoulutuksen kehittäminen - Ut- 34176: vecklande av vuxenutbildningen ...... . 17 221 000,00 13 308 627,42 77 3 912 372,58 34177: 29 69 33 96 Ammatillinen aikuiskoulutus - Yrkesin- 34178: riktad vuxenutbildning .............. . 213 882 591 ,99 213 882 591,99 100 0,00 34179: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 34180: sivu 34181: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 185 34182: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 34183: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 34184: Mom.-Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998 34185: Vuosi- År 34186: ----o;;- 34187: 34188: 29 69 33 97 Ammatillinen aikuiskoulutus - Yrkesin- 34189: riktad vuxenutbildning ............... 1 071 910 000,00 471431 741,25 44 600 478 258,75 34190: 29 69 52 95 Valtionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk- 34191: sen perustamiskustannuksiin - Stats- 34192: andel och -understöd för vuxenutbild- 34193: ningens anläggningskostnader ........ 1435526,34 1 435526,34 100 0,00 34194: 29 69 52 96 Va~ionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk- 34195: sen perustamiskustannuksiin - Stats- 34196: andel och -understöd för vuxenutbild- 34197: ningens anläggningskostnader ........ 11 321 600,00 9 903 600,00 87 1418000,00 34198: 29 69 52 97 Va~ionosuus ja -avustus aikuiskoulutuk- 34199: sen perustamiskustannuksiin - Stats- 34200: andel och -understöd för vuxenutbild- 34201: ningens anläggningskostnader ........ 41 000 000,00 31114100,00 76 9885 900,00 34202: 29 80 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 415 963,58 415 963,58 100 0,00 34203: 29 80 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 6 705000,00 6 251134,18 93 453 865,82 34204: 29 80 87 95 Kiinteistöjen hankinta - Anskaffning av 34205: fastigheter ....................... 245 510,00 245510,00 100 0,00 34206: 29 82 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 669 416,59 669 416,59 100 0,00 34207: 29 82 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 11 970 000,00 10 394 640,06 87 1 575 359,94 34208: 29 83 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2226580,65 2 226 580,65 100 0,00 34209: 29 83 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 55 815 000,00 53 359 092,83 96 2 455 907,17 34210: 29 83 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 2 203 803,38 2203 803,38 100 0,00 34211: 29 83 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 9 700 000,00 7 362 702,37 76 2 337 297,63 34212: 29 88 21 96 Suomen Akatemian toimintamenot -- 34213: Finlands Akademis omkostnader ...... 16115117,73 16 115117,73 100 0,00 34214: 29 88 21 97 Suomen Akatemian toimintamenot - 34215: Finlands akademis omkostnader ...... 133 500 000,00 102 267192,66 77 31 232 807,34 34216: 29 88 25 96 Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi- 34217: nen - Utarbetande och anskaffning av 34218: vissa verk ........................ 361 725,55 361 725,55 100 0,00 34219: 29 88 25 97 Eräiden teosten laatiminen ja hankkimi- 34220: nen - Utarbetande och anskaffning av 34221: vissa verk ........................ 1 490 000,00 1 302 333,16 87 187 666,84 34222: 29 88 50 95 Suomen Akatemian tutkimusmäärära- 34223: hat - Finlands Akademis forsknings- 34224: anslag .......................... 24 149 739,48 24 149 739,48 100 0,00 34225: 29 88 50 97 Suomen Akatemian tutkimusmäärära- 34226: hat - Finlands akademis forsknings- 34227: anslag .......................... 137 000 000,00 37741 783,32 28 99 258 216,68 34228: 29 88 70 96 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 34229: ventarier ......................... 200 000,00 96 000,00 48 104000,00 34230: 29 88 70 97 Kaluston hankinta - Anskatfning av in- 34231: ventarier ......................... 2620000,00 1 966 755,71 75 653 244,29 34232: 29 88 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 500000,00 0,00 0 500000,00 34233: 29 90 21 96 Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimi- 34234: kuntien toimintamenot - Omkostna- 34235: derna tör centralkommissionen för konst 34236: och konstkommissionerna ........... 1 425 721,78 1 425 721,78 100 0,00 34237: 29 90 21 97 Ta~een keskustoimikunnan ja taidetoimi- 34238: kuntien toimintamenot - Omkostna- 34239: derna för centralkommissionen för konst 34240: och konstkommissionerna ........... 5444000,00 4894934,48 90 549 065,52 34241: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 34242: sivu 34243: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 186 34244: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 34245: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 34246: Mom.-Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998 34247: Vuosi- År 34248: 34249: 34250: 34251: 29 90 22 96 Valtion taidemuseon toimintame- 34252: not - Statens konstmuseums omkost- 34253: nader .......................... . 9 565 163,49 9 565 163,49 100 0,00 34254: 29 90 22 97 Valtion taidemuseon toimintame- 34255: not - Statens konstmuseums omkost- 34256: nader .......................... . 27 035 000,00 17 941 499,74 66 9 093 500,26 34257: 29 90 23 96 Suomen elokuva-arkiston toimintame- 34258: not - Finlands filmarkivs omkostnader. 940 152,24 940 152,24 100 0,00 34259: 29 90 23 97 Suomen elokuva-arkiston toimintame- 34260: not - Finlands filmarkivs omkostnader. 12 792 000,00 12 234 831,00 96 557 169,00 34261: 29 90 70 96 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 34262: ventarier ........................ . 4 488 613,97 4 428 312,44 99 60 301,53 34263: 29 90 70 97 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 34264: ventarier. ....................... . 23 000 000,00 0,00 0 23 000 000,00 34265: 29 90 72 96 Valtion taidemuseon kokoelmien kartut- 34266: taminen - Utökning av Statens konst- 34267: museums samlingar ............... . 230 027,31 230 027,31 100 0,00 34268: 29 90 72 97 Valtion taidemuseon kokoelmien kartut- 34269: taminen - Utökning av Statens konst- 34270: museums samlingar ............... . 3 500 000,00 2 176 329,09 62 1 323 670,91 34271: 29 90 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 5677483,13 5 614 720,23 99 62 762,90 34272: 29 90 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 8 300 000,00 7 634 680,32 92 665 319,68 34273: 29 93 21 96 Suomenlinnan hoitokunnan toimintame- 34274: not - Omkostnader för förvaltnings- 34275: nämnden för Sveaborg ............. . 2 703 052,74 2 703 052,74 100 0,00 34276: 29 93 21 97 Suomenlinnan hoitokunnan toimintame- 34277: not - Omkostnader för förvaltnings- 34278: nämnden för Sveaborg ............. . 12100 000,00 10 901 029,98 90 1198 970,02 34279: 29 93 22 96 Museoviraston toimintamenot - Mu- 34280: seiverkets omkostnader ............ . 5 240 781,55 5 240 781,55 100 0,00 34281: 29 93 22 97 Museoviraston toimintamenot - Mu- 34282: seiverkets omkostnader ............ . 65 837 000,00 59 219 803,43 90 6 617 196,57 34283: 29 93 50 95 Entistämis- ja korjausavustukset - Un- 34284: derstöd för restaureringar och reparatio- 34285: ner ............................ . 617154,00 617 154,00 100 0,00 34286: 29 93 50 96 Entistämis- ja korjausavustukset - Un- 34287: derstöd för restaureringar och reparatio- 34288: ner ............................ . 1 209 657,55 907 000,00 75 302 657,55 34289: 29 93 50 97 Eräät avustukset - Vissa understöd .. 7 350 000,00 6 041 978,65 82 1 308 021,35 34290: 29 93 75 95 Perusparannukset ja talonrakennukset 34291: (osa EU) - Grundförbättringar och 34292: husbyggen (delvis EU) ............. . 3 491 921,78 3 491 921,78 100 0,00 34293: 29 93 75 96 Perusparannukset ja talonrakennukset 34294: (osa EU) - Reparation, ombyggnad 34295: och husbyggen (delvis EU) ......... . 10 812 514,55 10 695 803,80 99 116710,75 34296: 29 93 75 97 Perusparannukset ja talonrakennukset 34297: (osa EU) - Reparation, ombyggnad 34298: och husbyggen (delvis EU) ......... . 33 360 000,00 30 250 745,79 91 3 109 254,21 34299: 29 94 21 96 Näkövammaisten kirjaston toimintame- 34300: not - Omkostnader för biblioteket för 34301: synskadade ..................... . 821 512,93 821 512,93 100 0,00 34302: 29 94 21 97 Näkövammaisten kirjaston toimintame- 34303: not - Omkostnader för biblioteket för 34304: synskadade ..................... . 22 018 000,00 22 003 435,54 100 14 564,46 34305: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 34306: sivu 34307: 29 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 187 34308: Pl. -Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 34309: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 34310: Mom. -Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998 34311: Vuosi- Ar 34312: ---.y;- 34313: 34314: 29 96 21 96 Valtion elokuvatarkastamon toimintame- 34315: not - Statens filmgranskningsbyrås 34316: omkostnader ..................... 620 263,03 620 263,03 100 0,00 34317: 29 96 21 97 Valtion elokuvatarkastamon toimintame- 34318: not - Statens filmgranskningsbyrås 34319: omkostnader ................•.... 2 678 000,00 2 242 607,84 84 435 392,16 34320: 29 96 51 96 Kulttuurin erityisprojektit (osa EU) - 34321: Särskilda kulturprojekt (delvis EU) ..... 1 987 109,02 1 987109,02 100 0,00 34322: 29 96 51 97 Kulttuurin erityisprojektit (osa EU) - 34323: Särskilda kulturprojekt (delvis EU) ..... 9 000 000,00 7 136 223,74 79 1 863 776,26 34324: 29 98 51 96 Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen 34325: (osa EU) - Utvecklande av ungas 34326: verkstadsverksamhet (delvis EU) ...... 50 000,00 50 000,00 100 0,00 34327: 30 01 21 96 Maa- ja metsätalousministeriön toiminta- 34328: menot - Jord- och skogsbruksministe- 34329: riets omkostnader.................. 12 268 072,78 12 268 072,78 100 0,00 34330: 30 01 21 97 Maa- ja metsätalousministeriön toiminta- 34331: menot - Jord- och skogsbruksministe- 34332: riets omkostnader.................. 124 860 000,00 111 396 744,94 89 13 463 255,06 34333: 30 01 22 96 Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittämi- 34334: nen - Utvecklande av data- och statis- 34335: tiksystem ........................ 7 300 836,10 7 300 836,10 100 0,00 34336: 30 01 22 97 Tieto- ja tilastojärjestelmien kehittämi- 34337: nen - Utvecklande av data- och statis- 34338: tiksystem ........................ 14160 000,00 7 523 690,28 53 6 636 309,72 34339: 30 01 23 96 Maaseutuelinkeinopiirien toimintame- 34340: not - Landsbygdsnäringsdistriktens 34341: omkostnader ..................... 3 157 039,08 3 157 039,08 100 0,00 34342: 30 01 23 97 Maaseutuelinkeinopiirien toimintame- 34343: not - Landsbygdsnäringsdistriktens 34344: omkostnader ..................... 98 400 000,00 93 604 303,21 95 4 795 696,79 34345: 30 01 61 95 EU:n osallistuminen elintarviketalouden 34346: ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin 34347: (EU) - EU:s deltagande i strukturpoli- 34348: tiska åtgärder inom livsmedelshushåll- 34349: ningen och på landsbygden (EU) ...... 81 682 338,39 81 682 338,39 100 0,00 34350: 30 01 61 96 EU:n osallistuminen elintarviketalouden 34351: ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin 34352: (EU) - EU:s deltagande i strukturpoli- 34353: tiska åtgärder inom livsmedelshushåll- 34354: ningen och på landsbygden (EU) ...... 195660106,15 54 668 886,85 28 140 991 219,30 34355: 30 01 61 97 EU:n osallistuminen elintarviketalouden 34356: ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin 34357: (EU) - EU:s deltagande i strukturpoli- 34358: tiska åtgärder inom livsmedelshushåll- 34359: ningen och på landsbygden (EU) ...... 642 100 000,00 452 289 191 ,97 70 189 810 808,03 34360: 30 02 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 680 685,34 2 680 685,34 100 0,00 34361: 30 02 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 37 760 000,00 32 249 128,52 85 5510871,48 34362: 30 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 129 449,42 129449,42 100 0,00 34363: 30 03 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 990 000,00 2 506 801,32 84 483 198,68 34364: 30 31 41 96 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tu- 34365: ki (EU) - Nationellt stöd för jordbruket 34366: och trädgårdsodlingen (EU) .......... 607 733 914,05 607 733 914,05 100 0,00 34367: 30 31 41 97 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tu- 34368: ki (EU) - Nationellt stöd för jordbruket 34369: och trädgårdsodlingen (EU) .......... 3 925 000 000,00 3 447 130 764,25 88 477 869 235,75 34370: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 34371: sivu 34372: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 188 34373: Pl. • Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 34374: Luku· Kap. Stått tili lörfogande Använt!indraget Tili år 34375: Mom.-Mom. vuonna- år 1997 vuonna· år 1997 1998 34376: Vuosi· Ar 34377: 34378: 34379: 34380: 30 31 44 95 Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt- 34381: ning för skördeskador.............. . 13 822 087,44 13 822 087,44 100 0,00 34382: 30 31 44 96 Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt- 34383: ning för skördeskador .............. . 50 000 000,00 0,00 0 50 000 000,00 34384: 30 31 44 97 Satovahinkojen korvaaminen - Ersätt- 34385: ning för skördeskador.............. . 50 000 000,00 3122,90 0 49 996 877,10 34386: 30 31 45 96 Maatalouden ympäristötuki (osa EU) - 34387: Miljöstöd för jordbruket (delvis EU) .... 17 660 861,28 17 660 861,28 100 0,00 34388: 30 31 45 97 Maatalouden ympäristötuki (osa EU) - 34389: Miljöstöd för jordbruket (delvis EU) .... 1 686 000 000,00 1 619 235 349,86 96 66 764 650,14 34390: 30 31 47 96 Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pel- 34391: lonmetsitystuki (EU) - Avträdelsestöd 34392: tili lantbruksföretagare och stöd för bes- 34393: kogning av åker (EU) .............. . 133 901 297,84 133 901 297,84 100 0,00 34394: 30 32 41 95 Maataloustuotannon tasapainottamisme- 34395: not - Utgifter för balansering av lant- 34396: bruksproduktionen ................ . 123 034,93 123 034,93 100 0,00 34397: 30 32 41 96 Maataloustuotannon tasapainottamisme- 34398: not - Utgifter för balansering av jord- 34399: bruksproduktionen . . . . . . . . ........ . 14 302 005,27 14 302 005,27 100 0,00 34400: 30 32 41 97 Maataloustuotannon tasapainottamisme- 34401: not - Utgifter för balansering av jord- 34402: bruksproduktionen ................ . 56 000 000,00 46 636 946,81 83 9363 053,19 34403: 30 32 47 97 Maatalousyrittäjien luopumistuki ja pel- 34404: lonmetsitystuki (osa EU) - Avträdel- 34405: sestöd tili lantbruksföretagare och stöd 34406: för beskogning av åker (delvis EU) .... 377 900 000,00 50 459 334,38 13 327 440 665,62 34407: 30 32 48 97 Hedelmä- ja vihannestuottajien markki- 34408: naorganisaatioiden tuki (EU) - Stöd tili 34409: marknadsföringsorganisationer för frukt- 34410: och grönsaksproducenter (EU) ....... . 15 000 000,00 398145,80 3 14 601 854,20 34411: 30 33 43 95 Maaseudun kehittäminen (EU) - Ut- 34412: vecklande av landsbygden (EU) ...... . 39 869 251,94 39869251,94 100 0,00 34413: 30 33 43 96 Maaseudun kehittäminen (EU) - Ut- 34414: vecklande av landsbygden (EU) ...... . 165133 109,54 76 681 414,37 46 88451695,17 34415: 30 33 43 97 Maaseudun kehittäminen - Utvecklan- 34416: de av landsbygden ................ . 61 000 000,00 24183 958,09 40 36 816 041,91 34417: 30 33 44 97 Aluekehitysohjelmien toteuttaminen 34418: (EU) - Fullföljande av regionutveck- 34419: lingsprogram (EU) ................ . 268 400 000,00 8110935,08 3 260 289 064,92 34420: 30 33 47 95 Maatalouden kohdennettujen vakautta- 34421: mislainojen korkoavustus - Räntestöd 34422: för konsolideringslån som hänför sig tili 34423: jordbruket. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8939 290,68 8 939 290,68 100 0,00 34424: 30 33 47 96 Maatalouden kohdennettujen vakautta- 34425: mislainojen korkoavustus - Räntestöd 34426: för konsolideringslån som hänför sig tili 34427: jordbruket. ...................... . 5 000 000,00 3 134 514,71 63 1 865485,29 34428: 30 33 47 97 Maatalouden kohdennettujen vakautta- 34429: mislainojen korkoavustus - Räntestöd 34430: lör konsolideringslån som hänför sig tili 34431: jordbruket. ...................... . 23 000 000,00 6 490 432,64 28 16 509 567,36 34432: 30 33 48 96 Puutarhayritysten korkoavustus -Rän- 34433: testöd för trädgårdsföretag .......... . 5000 000,00 5 000 000,00 100 0,00 34434: 30 33 48 97 Puutarhayritysten korkoavustus -Rän- 34435: testöd för trädgårdsföretag . . . . . . . . . . . 16 000 000,00 9 719 230,36 61 6 280 769,64 34436: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 34437: sivu 34438: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 189 34439: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 34440: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 34441: Mom. -Mom. vuonna· år 1997 vuonna - år 1997 1998 34442: Vuosi -Ar 34443: 34444: 34445: 34446: 30 34 40 95 Valtionapu maaseudun elinkeinojen ke- 34447: hittämiseen (osa EU) - Statsbidrag för 34448: utvecklande av landsbygdsnäringarna 34449: (delvis EU) ...................... . 3 451 500,00 3 451 500,00 100 0,00 34450: 30 34 40 96 VaHionapu maaseudun elinkeinojen ke- 34451: hittämiseen (osa EU) - Statsbidrag för 34452: utvecklande av landsbygdsnäringarna 34453: (delvis EU) ...................... . 4926 000,00 811 500,00 16 4114500,00 34454: 30 34 40 97 Valtionapu maaseudun elinkeinojen ke- 34455: hittämiseen - Statsbidrag för utveck- 34456: lande av landsbygdsnäringarna ...... . 69 400 000,00 66 554 000,00 96 2846000,00 34457: 30 34 46 95 Metsämarjojen ja sienien käytön edistä- 34458: minen - Främjande av användningen 34459: av skogsbär och svamp ............ . 372,00 372,00 100 0,00 34460: 30 36 40 96 Metsästyksen ja riistanhoidon edistämi- 34461: nen - Främjande av jakten och jakt- 34462: vården ......................... . 444500,00 444 500,00 100 0,00 34463: 30 36 40 97 Metsästyksen ja riistanhoidon edistämi- 34464: nen - Främjande av jakten och jakt- 34465: vården ......................... . 35 309 000,00 34 909 660,00 99 399340,00 34466: 30 36 45 96 Kalatalouden edistäminen - Främjan- 34467: de av fiskerihushållningen .......... . 1 948056,19 1 948 056,19 100 0,00 34468: 30 36 45 97 Kalatalouden edistäminen - Främjan- 34469: de av fiskerihushållningen .......... . 43 257 000,00 42 633 046,32 99 623 953,68 34470: 30 36 46 95 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja 34471: rakennepoliitiikan edistäminen (osa 34472: EU) - Främjande av marknadsfö- 34473: ringen och strukturpolitiken inom fiskeri- 34474: näringen (delvis EU) .............. . 15 247 176,58 15247176,58 100 0,00 34475: 30 36 46 96 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja 34476: rakennepolitiikan edistäminen (osa 34477: EU) - Främjande av marknadsfö- 34478: ringen och strukturpolitiken inom fiskeri- 34479: näringen (delvis EU) .............. . 46164515,33 24 740 713,13 54 21 423 802,20 34480: 30 36 46 97 Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja 34481: rakennepolitiikan edistäminen (osa 34482: EU) - Främjande av marknadsfö- 34483: ringen och strukturpolitiken inom fiskeri- 34484: näringen (delvis EU) .............. . 69 700 000,00 16 291 594,48 23 53 408 405,52 34485: 30 36 77 95 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos- 34486: tushankkeet - Fiskeriekonomiska 34487: byggnads- och iståndsättningsprojekt .. 631838,55 631 838,55 100 0,00 34488: 30 36 77 96 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos- 34489: tushankkeet - Fiskeriekonomiska 34490: byggnads- och iståndsättningsprojekt .. 2399731,16 1 351 754,32 56 1 047 976,84 34491: 30 36 77 97 Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnos- 34492: tushankkeet - Fiskeriekonomiska 34493: byggnads- och iståndsättningsprojekt .. 4500 000,00 2 149 874,22 48 2 350 125,78 34494: 30 38 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 8 321 063,74 8 321 063,74 100 0,00 34495: 30 38 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 75 227 000,00 66 282 623,23 88 8944376,77 34496: 30 38 24 95 Arvokalojen sopimuskasvatustoimin- 34497: ta - Kontraktsodling av värdefisk .... 4 609 314,02 4 609 314,02 100 0,00 34498: 30 38 24 96 Arvokalojen sopimuskasvatustoimin- 34499: ta - Kontraktsodling av värdefisk .... 7 015 937,07 1 695 682,56 24 5 320254,51 34500: 30 38 24 97 Arvokalojen sopimuskasvatustoimin- 34501: ta - Kontraktsodling av värdefisk .... 7 200 000,00 0,00 0 7 200 000,00 34502: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 34503: sivu 34504: 30 Pl. • Ht. Relation angäende reserverade anslag för är 1997 sida 190 34505: Pl. · Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 34506: Luku· Kap. Stått tili lörfogande Använt/indraget Tili år 34507: Mom.·Mom. vuonna· år 1997 vuonna · år 1997 1998 34508: Vuosi· År 34509: ~ 34510: 34511: 34512: 30 38 74 95 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - 34513: Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstaf. 34514: ter ............................. 460142,85 460142,85 100 0,00 34515: 30 38 74 96 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - 34516: Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal· 34517: ter ............................. 316 850,72 129 863,39 41 186 987,33 34518: 30 38 74 97 Kalanviljelylaitosten rakennustyöt - 34519: Byggnadsarbeten på fiskodlingsanstal- 34520: ter ............................. 2 700 000,00 1 700 000,00 63 1 000 000,00 34521: 30 38 75 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 685 739,49 685 739,49 100 0,00 34522: 30 65 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 550 777,72 550 777,72 100 0,00 34523: 30 65 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 15 000 000,00 14 357 147,14 96 642 852,86 34524: 30 70 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 19 328 811,67 19328811,67 100 0,00 34525: 30 70 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 142 000 000,00 124 597 480,00 88 17 402 520,00 34526: 30 70 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1 761 317,32 1761317,32 100 0,00 34527: 30 70 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 6154239,88 6154239,88 100 0,00 34528: 30 70 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 600 000,00 384 368,83 64 215 631,17 34529: 30 70 77 95 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord· och 34530: vattenbyggnadsarbeten ............. 57 714,34 57 714,34 100 0,00 34531: 30 70 77 96 Maa· ja vesirakennustyöt - Jord· och 34532: vattenbyggnadsarbeten ............. 100 000,00 14 867,71 15 85 132,29 34533: 30 70 77 97 Maa- ja vesirakennustyöt - Jord· och 34534: vattenbyggnadsarbeten ............. 100 000,00 0,00 0 100 000,00 34535: 30 72 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 194 231,32 194231,32 100 0,00 34536: 30 72 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 11 940 000,00 11 849 000,23 99 90 999,77 34537: 30 76 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 15133 290,98 15 133 290,98 100 0,00 34538: 30 76 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 169 300 000,00 158 830 692,13 94 10 469 307,87 34539: 30 76 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1 333 955,04 1 333 955,04 100 0,00 34540: 30 76 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 2 861 067,40 2 861 067,40 100 0,00 34541: 30 76 74 97 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 2 500 000,00 1 670077,45 67 829 922,55 34542: 30 76 77 96 Metsien perusparannukset - Grundlig 34543: förbättring av skog ................. 368 757,31 338 530,18 92 30 227,13 34544: 30 76 77 97 Metsien perusparannukset - Grundlig 34545: förbättring av skog . . . . . . . . . . . . . . . . . 650 000,00 471151,38 72 178 848,62 34546: 30 83 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 5 618 395,62 5 618395,62 100 0,00 34547: 30 83 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 44 611 000,00 39 241 710,61 88 5 369 288,83 34548: 30 84 21 96 Toimintamenot (maksullisen toiminnan 34549: hintojen alentamiseen enintään 1 000 34550: 000) - Omkostnader. ............. 9713093,10 9 713 093,10 100 0,00 34551: 30 84 21 97 Toimintamenot (hyötyeläinten sairauksi- 34552: en ja kuolinsyyn tutkimuksen ja seuran- 34553: nan sekä maksullisten terveystarkkai· 34554: luohjelmien maksullista toimintaa koske· 34555: vien hintojen alentamiseen enintään 800 34556: 000) - Omkostnader. ............. 65167 000,00 55 608 908,49 85 9558091,51 34557: 30 84 22 96 Eläimistä saatavien elintarvikkeiden tar· 34558: kastuksen toimintamenot - Omkostna- 34559: der för kontroll av animaliska livsmedel . 4 512 059,58 4 512 059,58 100 0,00 34560: 30 84 22 97 Lihantarkastustoiminnan toimintame· 34561: not - Omkostnader för köttbesikt· 34562: ningsverksamheten ................ 20 704 000,00 16251967,10 78 4 452 032,90 34563: 30 84 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 313 695,22 313 695,22 100 0,00 34564: 30 84 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 2000000,00 2 000 000,00 100 0,00 34565: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 34566: sivu 34567: 30 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 191 34568: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 34569: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget n11 år 34570: Mom. -Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998 34571: Vuosi- Ar 34572: 34573: 34574: 34575: 30 85 22 96 Vesivarojen käytön ja hoidon me- 34576: not - Utgifter tör nyttjande och vård av 34577: vattentillgångarna ................. . 6 801 119,61 6 801119,61 100 0,00 34578: 30 85 22 97 Vesivarojen käytön ja hoidon me- 34579: not - Utgifter för nyttjande och vård av 34580: vattentillgångarna ................. . 28 000 000,00 19841088,84 71 8158 700,13 34581: 30 85 31 95 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi- 34582: menpiteisiin (osa EU) - Understöd för 34583: samhällenas vatten- och avloppsåtgär- 34584: der (delvis EU) ................... . 2 861 419,00 2 861 419,00 100 0,00 34585: 30 85 31 96 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi- 34586: menpiteisiin (osa EU) - Understöd för 34587: samhällenas vatten- och avloppsåtgär- 34588: der (delvis EU) ................... . 17 088 803,00 12 019 858,00 70 5 068 945,00 34589: 30 85 31 97 Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoi- 34590: menpiteisiin - Understöd för samhälle- 34591: nas vatten- och avloppsåtgärder ..... . 17 000 000,00 6 672 403,00 39 10 327 597,00 34592: 30 85 48 95 Avustukset peruskuivatukseen (osa 34593: EU) - Bidrag för grundtorrläggning 34594: (delvis EU) ...................... . 830 631,85 830631,85 100 0,00 34595: 30 85 48 96 Avustukset peruskuivatukseen - Bid- 34596: rag för grundtorrläggning ........... . 1 655 950,23 721911,13 44 934039,10 34597: 30 85 77 95 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) - 34598: Vattendrags- samt vatten- och avlopp- 34599: sarbeten (delvis EU) .............. . 3 648 952,13 3 648 952,13 100 0,00 34600: 30 85 77 96 Vesistö- ja vesihuoltotyöt (osa EU) - 34601: Vattendrags- samt vatten- och avlopp- 34602: sarbeten (delvis EU) .............. . 34 393 899,93 26 421 553,42 77 7 972 346,51 34603: 30 85 77 97 Vesistö- ja vesihuoltotyöt - Vattend- 34604: rags- samt vatten- och avloppsarbeten . 71 500 000,00 41 376 926,46 58 30 123 073,54 34605: 30 85 83 95 Lainat peruskuivatukseen - Lån för 34606: grundtorrläggning ................ .. 278 763,76 278 763,76 100 0,00 34607: 30 85 83 96 Lainat peruskuivatukseen - Lån för 34608: grundtorrläggning ................. . 1 541195,48 1014311,79 66 526 883,69 34609: 30 86 24 96 Eräät metsätalouden yhteiskunnalliset 34610: palvelut ja yleinen uittoväylätuki - Vis- 34611: sa samhälleliga serviceuppgifter och 34612: stöd för allmänna flottledsarbeten tili 34613: skogsbruket ..................... . 400 000,00 0,00 0 400 000,00 34614: 30 86 25 96 Metsäpuiden jalostus ja siemenhuol- 34615: to - Skogsträdförädling och fröförsörj- 34616: ning ........................... . 14 000 000,00 14 000 000,00 100 0,00 34617: 30 86 25 97 Metsäpuiden jalostus ja siemenhuol- 34618: to - Skogsträdsförädling och fröför- 34619: sörjning ........................ . 30 000 000,00 19 987 383,23 67 10 000 000,00 34620: 30 86 26 96 Metsäluonnon hoidon edistämi- 34621: nen - Främjande av vården av skogs- 34622: natur. .......................... . 1 201 500,55 1 201 499,68 100 0,87 34623: 30 86 44 95 Metsänparannustuki (osa EU) - 34624: Skogsförbättringsstöd (delvis EU) ..... 10838953,14 10 838 953,14 100 0,00 34625: 30 86 44 96 Metsänparannustuki (osa EU) - 34626: Skogsförbättringsstöd (delvis EU) ..... 27 523 839,46 3958011,91 14 23 565 827,55 34627: 30 86 44 97 Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaa- 34628: miseen (osa EU) - Stöd för tryggande 34629: av virkesproduktionens uthållighet (del- 34630: vis EU) ......................... . 243 780 000,00 216 656 512,05 89 27 123 487,95 34631: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 34632: sivu 34633: 30 Pl.- Ht. Relalion angående reserverade anslag för år 1997 sida 192 34634: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 34635: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 34636: Mom.-Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998 34637: Vuosi- Ar 34638: 1% 34639: 34640: 30 86 45 97 Metsäluonnon hoidon edistämi- 34641: nen - Främjande av vården av skogs- 34642: natur............................ 15 000 000,00 10 044 713,34 67 4955 286,66 34643: 30 86 61 97 Hyrynsalmen työpaikkamenetysten kor- 34644: vaustoimenpiteet - !tgärder för ersät- 34645: tande av förlorade arbetsplatser i Hyryn- 34646: salmi ........................... 10 000 000,00 0,00 0 10 000 000,00 34647: 30 86 83 96 Metsänparannuslainat - Skogsförbätt- 34648: ringslån ......................... 17 836 497,83 8059394,62 45 9 777 103,21 34649: 30 86 83 97 Lainat puuntuotannon kestävyyden tur- 34650: vaamiseen - Lån för tryggande av vir- 34651: kesproduktionens uthållighet ......... 20 000 000,00 0,00 0 20 000 000,00 34652: 30 87 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 42 073 354,76 42 073 354,76 100 0,00 34653: 30 87 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 230 000 000,00 212 833 488,29 93 17166511,71 34654: 30 97 21 96 Kasvinjalostuslaitoksen toimintame- 34655: not - Växtförädlingsanstaltens om- 34656: kostnader ........................ 6 377 078,42 6 377 078,42 100 0,00 34657: 30 97 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 9 792 000,00 4119952,13 42 5 672 047,87 34658: 30 97 70 97 Kaluston hankinta - Anskaffning av in- 34659: ventarier ......................... 2 000 000,00 294949,24 15 1 705050,76 34660: 30 98 23 96 Siemenperunakeskuksen toimintame- 34661: not - Centralens för utsädespotatis 34662: omkostnader ..................... 175 687,90 175 687,90 100 0,00 34663: 30 98 23 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 248000,00 34475,91 14 213 524,09 34664: 30 99 25 96 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio- 34665: nellt samarbete ................... 3 649 034,43 3 649 034,43 100 0,00 34666: 30 99 25 97 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio- 34667: nellt samarbete ................... 24 000 000,00 10 259 242,86 43 13 740 757,14 34668: 30 99 27 95 Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk- 34669: ning ............................ 1 717 014,66 1 717 014,66 100 0,00 34670: 30 99 27 96 Yhteistutkimukset - Samarbetsforsk- 34671: ning ............................ 8392 026,60 6 453 576,42 77 1938450,18 34672: 30 99 27 97 Yhteistutkimukset (osa EU) - Samar- 34673: betsforskning (delvis EU) ............ 31 200 000,00 16 602 424,55 53 14 597 575,45 34674: 30 99 41 95 Siemenhuollon edistäminen - Främ- 34675: jande av fröförsörjningen ............ 16 006 000,00 16 006 000,00 100 0,00 34676: 30 99 44 95 Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam- 34677: arbetsprojekt ..................... 3 617103,29 3 617 103,29 100 0,00 34678: 30 99 44 96 Eräät yhteistyöhankkeet - Vissa sam- 34679: arbetsprojekt ..................... 6 005 333,05 3 834262,70 64 2171 070,35 34680: 30 99 48 96 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien 34681: vahinkojen korvaaminen - Ersättande 34682: av skador som förorsakats av exceptio- 34683: nella översvämningar .............. 5 000 000,00 5 000 000,00 100 0,00 34684: 30 99 48 97 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien 34685: vahinkojen korvaaminen - Ersättande 34686: av skador som förorsakats av exceptio- 34687: nella översvämningar .............. 5000 000,00 0,00 0 5 000 000,00 34688: 31 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 505 807,88 1 505807,88 100 0,00 34689: 31 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 61 356 000,00 58 645 948,08 96 2 710 051,92 34690: 31 24 21 96 Yleisten teiden perustienpito (osa 34691: EU) - Basväghållning av allmänna vä- 34692: gar (delvis EU) .................... 280 342 868,58 280 342 868,58 100 0,00 34693: Selvitys siirrelyistä määrärahoista vuodelta 1997 34694: sivu 34695: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 193 34696: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 34697: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 34698: Mom.- Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998 34699: Vuosi- År 34700: ~ 34701: 34702: 34703: 31 24 21 97 Yleisten teiden perustienpito (osa 34704: EU) - Basväghållning av allmänna vä- 34705: gar (delvis EU) .................... 3 103 840 000,00 2 969 119 159,54 96 134 718 248,74 34706: 31 24 77 96 Tieverkon kehittäminen - Utvecklande 34707: av vägnätet ...................... 115 428 594,35 115 428 594,35 100 0,00 34708: 31 24 77 97 Tieverkon kehittäminen (osa EU) - Ut- 34709: vecklande av vägnätet (delvis EU) ..... 942 500 000,00 711 138 920,69 75 231 361 079,31 34710: 31 24 79 96 Järvenpää-Lahti-moottoritien rakentami- 34711: sen valmistelu - Förberedelser för 34712: byggandet av motorväg ............. 3568619,38 3 568 619,38 100 0,00 34713: 31 24 79 97 Järvenpää-Lahti moottoritien rakentami- 34714: nen ja kunnossapito - Byggande och 34715: underhåll av en motorväg mellan Träs- 34716: kända och Lahtis .................. 2000 000,00 536324,33 27 1463 675,67 34717: 31 25 34 95 Valtionapu katujen rakentami- 34718: seen - Statsbidrag för anläggande av 34719: gator............................ 2589569,00 2589569,00 100 0,00 34720: 31 25 51 95 Valtionapu yksityisten teiden tekemi- 34721: seen - Statsbidrag för byggande av 34722: enskilda vägar .................... 1111 553,67 1111 553,67 100 0,00 34723: 31 30 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 34724: der (delvis EU) .................... 62 025 223,49 62 025 223,49 100 0,00 34725: 31 30 21 97 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 34726: der (delvis EU) .................... 512 000 000,00 451 887 855,62 88 60112144,38 34727: 31 30 70 95 Kaluston hankinta - Anskaffning av 34728: materiel ......................... 341 762,52 341 762,52 100 0,00 34729: 31 30 70 96 Kaluston hankinta - Anskaffning av 34730: materiel ......................... 15331 052,27 15 331 052,27 100 0,00 34731: 31 30 70 97 Kaluston hankinta (osa EU) - Anskaff- 34732: ning av materiel (delvis EU) .......... 325 000 000,00 324 142 629,65 100 857 370,35 34733: 31 30 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 280 996,48 280 996,48 100 0,00 34734: 31 30 77 95 Väylätyöt (osa EU) - Farledsarbeten 34735: (delvis EU) ....................... 3209573,63 3 209573,63 100 0,00 34736: 31 30 77 96 Väylätyöt (osa EU) - Farledsarbeten 34737: (delvis EU) ....................... 7 623 617,93 6 153 721,54 81 1469 896,39 34738: 31 30 77 97 Väylätyöt (osa EU) - Farledsarbeten 34739: (delvis EU) ....................... 84 000 000,00 62 825 617,30 75 21 174 382,70 34740: 31 30 87 95 Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans- 34741: kaffning av mark- och vattenområden .. 400 000,00 400000,00 100 0,00 34742: 31 30 87 96 Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans- 34743: kaffning av mark- och vattenområden .. 400 000,00 48991,00 12 351009,00 34744: 31 30 87 97 Maa- ja vesialueiden hankinta - Ans- 34745: kaffning av mark- och vattenområden .. 400000,00 0,00 0 400000,00 34746: 31 31 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2833 587,65 2 833587,65 100 0,00 34747: 31 31 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 35 350 000,00 32 489 893,61 92 2860106,39 34748: 31 32 30 95 Piensatamien rakentaminen (osa 34749: EU) - Byggande av småhamnar (del- 34750: vis EU) .......................... 1 360 054,56 1 360 054,56 100 0,00 34751: 31 32 30 96 Piensatamien rakentamisen valtiona- 34752: pu - Statsunderstöd för byggande av 34753: småhamnar ...................... 1 000 000,00 416,26 0 999583,74 34754: 31 41 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 700 000,00 2700 000,00 100 0,00 34755: 31 41 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2000 000,00 1 282289,37 64 2 000 000,00 34756: 31 50 21 96 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 8634637,52 8634637,52 100 0,00 34757: 31 50 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 133 000 000,00 123 595 766,72 93 9404233,28 34758: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 34759: sivu 34760: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 194 34761: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 34762: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använtlindraget Tili år 34763: Mom.- Mom. vuonna - år 1997 vuonna- år 1997 1998 34764: Vuosi- År 34765: --,;- 34766: 34767: 31 55 53 95 Valtionapu Yleisradio Oy:lie Kruunupyyn 34768: lähetysaseman rakentamiseen - Stat- 34769: sunderstöd tili Oy Yleisradio Ab för byg- 34770: gande av Kronoby sändarstation . . . . .. 3 000 000,00 3 000 000,00 100 0,00 34771: 31 55 58 95 Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä ai- 34772: heutuvat menot - Utgifter för kommu- 34773: nikationsarrangemang för undantagsför- 34774: hålianden ........................ 2285949,16 2 285 949,16 100 0,00 34775: 31 55 61 96 Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä ai- 34776: heutuvat menot - Utgifter för kommu- 34777: nikationsarrangemang för undantagsför- 34778: hålianden ........................ 15 000 000,00 6 294592,98 42 8 705 407,02 34779: 31 55 61 97 Poikkeusolojen viestintäjärjestelyistä ai- 34780: heutuvat menot - Utgifter för kommu- 34781: nikationsarrangemang för undantagsför- 34782: hålianden ........................ 5 000 000,00 0,00 0 5 000 000,00 34783: 31 57 61 95 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit- 34784: täminen - Köp och utvecklande av koi- 34785: lektivtrafiktjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 945152,66 6 945152,66 100 0,00 34786: 31 57 61 96 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit- 34787: täminen - Köp och utvecklande av koi- 34788: lektivtrafiktjänster .................. 77 946 219,91 73 608 292,70 94 4 337 927,21 34789: 31 57 61 97 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehit- 34790: täminen - Köp och utvecklande av koi- 34791: lektivtrafiktjänster . . . . . . . . . . . . . . . . . . 467 600 000,00 388 206 827,32 83 79 392 594,49 34792: 31 58 21 96 Ratahallintokeskus ja perusradanpito 34793: (osa EU) - Banförvaltningscentralen 34794: och basbanhåliningen (delvis EU) ..... 339 835 698,39 339 835 698,39 100 0,00 34795: 31 58 21 97 Ratahallintokeskus ja perusradanpito 34796: (osa EU) - Banförvaltningscentralen 34797: och basbanhåliningen (delvis EU) ..... 1 628 000 000,00 1 348 264 897,47 83 279 735 102,53 34798: 31 58 31 95 Valtionapu tasoristeysten poistami- 34799: seen - Statsunderstöd för avlägsnan- 34800: de av plankorsningar ............... 2 850 000,00 2 850000,00 100 0,00 34801: 31 58 77 96 Rataverkon kehittäminen - Utvecklan- 34802: de av bannätet. ................... 53 870 557,15 53 870 557,15 100 0,00 34803: 31 58 77 97 Rataverkon kehittäminen - Utvecklan- 34804: de av bannätet. ................... 218 000 000,00 153 177 709,01 70 64 822 290,99 34805: 31 58 78 97 Helsinki-Leppävaara kaupunkiradan ra- 34806: kentaminen - Byggnade av stadsba- 34807: nan Helsingfors-Aiberga ............. 85 000 000,00 1 938 445,32 2 83 061 554,68 34808: 31 99 22 95 Tutkimus ja kehittäminen - Undersök- 34809: ning och utveckling ................ 659 575,36 659 575,36 100 0,00 34810: 31 99 22 96 Tutkimus ja kehittäminen (osa EU) - 34811: Forskning och utveckling (delvis EU) ... 25 655 529,60 21 865 991,00 85 3 789538,60 34812: 31 99 22 97 Tutkimus ja kehittäminen - Forskning 34813: och utveckling .................... 46 000 000,00 14 477 426,88 31 31522573,12 34814: 31 99 45 95 Itä- ja Keski-Euroopan liikenne~lan avus- 34815: Iaminen - Understöd tili Ost- och 34816: Centraleuropas trafikbransch ......... 34195,29 34195,29 100 0,00 34817: 31 99 45 96 Itä- ja Keski-Euroopan liikenne~lan avus- 34818: Iaminen - Understöd tili Ost- och 34819: Centraleuropas trafikbransch ......... 6 057 856,90 1 058948,93 17 4 998 907,97 34820: 31 99 45 97 Itä- ja Keski-Euroopan liikenne~lan avus- 34821: Iaminen - Understöd tili Ost- och 34822: Centraleuropas trafikbransch ......... 4000000,00 440,00 0 3 999 560,00 34823: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 34824: sivu 34825: 31 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 195 34826: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytet1Y/peruutettu Vuodelle 34827: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 34828: Mom.- Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998 34829: Vuosi- År 34830: ox- 34831: 31 99 50 97 Valtionapu yksityisten teiden kunnossa- 34832: pitoon ja parantamiseen - Statsun- 34833: derstöd för underhåll av färjor och broar 34834: vid privata vägar................... 30 000 000,00 12 623 168,06 42 17 376 831,94 34835: 31 99 77 97 Vuosaaren sataman liikenneväylien 34836: suunnittelu - Planering av trafikleder 34837: tili Nordsjö hamn .................. 12 500 000,00 5 926 733,27 47 6 573 266,73 34838: 31 99 88 97 Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... 4500 000,00 0,00 0 4 500 000,00 34839: 32 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 31 316 215,94 31 316 215,94 100 0,00 34840: 32 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 113 600 000,00 79 834 317,25 70 33 765 682,75 34841: 32 01 22 95 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja 34842: selvitystoiminta - Tili näringspolitiken 34843: ansluten forsknings- och utredningsverk- 34844: samhet. ......................... 3 028 747,57 3 028 747,57 100 0,00 34845: 32 01 22 96 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja 34846: selvitystoiminta - Tili näringspolniken 34847: ansluten forsknings- och utredningsverk- 34848: samhet. ......................... 6 700 942,61 4901 756,89 73 1 799 185,72 34849: 32 01 22 97 Elinkeinopolitiikkaan liittyvä tutkimus- ja 34850: selvitystoiminta - Tili näringspolitiken 34851: ansluten forsknings- och utredningsverk- 34852: samhet .......................... 20 000 000,00 11 878 578,86 59 8121 421,14 34853: 32 01 23 96 Sähkömarkkinakeskuksen toimintame- 34854: not - Elmarknadscentralens omkost- 34855: nader ........................... 50 000,00 50 000,00 100 0,00 34856: 32 02 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 34857: der (delvis EU) .................... 6 301 757,40 6 301 757,40 100 0,00 34858: 32 02 21 97 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 34859: der (delvis EU) .................... 31 200 000,00 27 174110,29 87 4 025 889,71 34860: 32 03 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 38 565 000,00 30 637 496,45 79 7 927 503,55 34861: 32 27 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 511 706,78 1 511 706,78 100 0,00 34862: 32 27 21 97 Toimintamenot (maksullisen toiminnan 34863: hintojen alentaminen enintään 1 100 34864: 000) - Omkostnader .............. 25 400 000,00 24 771182,81 98 628 817,19 34865: 32 28 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1157 258,64 1157 258,64 100 0,00 34866: 32 28 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 5 745 000,00 5 107 563,42 89 637 436,58 34867: 32 29 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 208 986,59 1 208 986,59 100 0,00 34868: 32 29 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 16 600 000,00 15389481,07 93 1210518,93 34869: 32 30 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 591 701,44 1 591 701,44 100 0,00 34870: 32 30 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 10 200 000,00 9 214 828,25 90 985 171,75 34871: 32 31 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 2 608 276,87 2 608 276,87 100 0,00 34872: 32 31 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7 000 000,00 4 277 094,80 61 2 722 905,20 34873: 32 32 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 067 570,73 1 067 570,73 100 0,00 34874: 32 32 22 96 Yhdistysrekisterin toimintamenot - Fö- 34875: reningsregistrets omkostnader ........ 500 785,60 500 785,60 100 0,00 34876: 32 32 22 97 Yhdistysrekisterin toimintamenot - Fö- 34877: reningsregistrets omkostnader ........ 6 200 000,00 4387731,87 71 1 812 268,13 34878: 32 33 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 1 072 175,73 1 072 175,73 100 0,00 34879: 32 33 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 10 200 000,00 8214196,97 81 1 985 803,03 34880: 32 38 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 6 728 930,94 6 728 930,94 100 0,00 34881: 32 38 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 8 800 000,00 3 209 650,05 36 5 590 349,95 34882: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 34883: sivu 34884: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag lör år 1997 sida 196 34885: Pl.- Ht Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 34886: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 34887: Mom.-Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998 34888: Vuosi- Ar 34889: ~ 34890: 34891: 34892: 32 38 23 96 Kansallisen mittanormaalijärjestelmän 34893: kehittäminen ja EU:n standardit, mittauk- 34894: set ja testausohjelma - Utvecklande 34895: av ett nationellt mätnormalsystem samt 34896: EU:s standarder, mätningar och test- 34897: ningsprogram ..................... 7 988 438,29 7 988438,29 100 0,00 34898: 32 38 23 97 Kansallisen mittanormaalijärjestelmän 34899: kehittäminen ja EU:n standardit, mittauk- 34900: set ja testausohjelma - Utvecklande 34901: av ett nationellt mätnormalsystem samt 34902: EU:s standarder, mätningar och prov- 34903: ningsprogram ..................... 10 600 000,00 984 612,05 9 9 615387,95 34904: 32 40 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 4 773 657,22 4 773657,22 100 0,00 34905: 32 40 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 202 200 000,00 190 109 449,83 94 12 090 550,17 34906: 32 41 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 26 610 230,09 26 610 230,09 100 0,00 34907: 32 41 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 62 300 000,00 23 058163,31 37 39 241 836,69 34908: 32 42 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 47 723 928,78 47 723 928,78 100 0,00 34909: 32 42 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 323 000 000,00 300 533 542,81 93 22466457,19 34910: 32 42 88 95 Toimitilojen ostaminen - Köp av loka- 34911: liteter ........................... 202 977,77 202977,77 100 0,00 34912: 32 42 89 96 Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... 1 000 000,00 0,00 0 1 000 000,00 34913: 32 44 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 48 165 770,03 48 165 770,03 100 0,00 34914: 32 44 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 11 0 900 000,00 63 921 401,41 58 46 978 598,59 34915: 32 44 85 96 Pääomaehtoinen tuotekehityslai- 34916: na - Produktutvecklingslån i form av 34917: eget kapital . . . . . . . . . . . . . . ........ 70 000 000,00 39 335 422,00 56 30 664 578,00 34918: 32 44 85 97 Pääomaehtoinen tuotekehityslai- 34919: na - Produktutvecklingslån i form av 34920: eget kapital ...................... 50 000 000,00 0,00 0 50 000 000,00 34921: 32 50 24 95 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi- 34922: tystyön edistäminen - Främjande av 34923: undersöknings- och utvecklingsarbete tili 34924: stöd för industrin .................. 5 777 514,00 5 777 514,00 100 0,00 34925: 32 50 24 96 Teollisuutta palvelevan tutkimus- ja kehi- 34926: tystyön edistäminen - Främjande av 34927: undersöknings- och utvecklingsarbete tili 34928: stöd för industrin .................. 22 652 062,85 11 492 022,02 51 11160 040,83 34929: 32 50 24 97 Teollisuuden edistämistä palveleva tutki- 34930: mus- ja kehitystyö - Forsknings- och 34931: utvecklingsarbete som främjar industrin . 42 110 000,00 9 670 513,52 23 32 439 486,48 34932: 32 50 41 96 Avustukset teollisuuden edistämiseen ja 34933: alan yhteisöille - Understöd tili främ- 34934: jande av industrin och tili samfund i 34935: branschen ....................... 11 641 766,00 5807903,44 50 5833 862,56 34936: 32 50 41 97 Avustukset teollisuuden edistämiseen ja 34937: alan yhteisöille - Understöd tili främ- 34938: jande av industrin och tili samfund i 34939: branschen ....................... 33 000 000,00 23 539 828,38 71 9 460 171,62 34940: 32 50 42 95 Tuki elintarviketeollisuuden investointei- 34941: hin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen 34942: (osa EU) - Stöd tili livsmedelsindust- 34943: rins investeringar och anpassning av 34944: dess produktionsstruktur (delvis EU) ... 132 483 869,60 132 483 869,60 100 0,00 34945: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 34946: sivu 34947: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 197 34948: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 34949: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 34950: Mom.-Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998 34951: Vuosi- Ar 34952: ~ 34953: 34954: 34955: 32 50 42 96 Tuki elintarviketeollisuuden investointei- 34956: hin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen 34957: (EU) - Stöd tilllivsmedelsindustrins in- 34958: vesteringar och anpassning av dess pro- 34959: duktionsstruktur (EU) ............... 115184514,00 8 650 263,80 8 106 534 250,20 34960: 32 50 42 97 Tuki elintarviketeollisuuden investointei- 34961: hin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen 34962: (EU) - Stöd tilllivsmedelsindustrins in- 34963: vesteringar och anpassning av dess pro- 34964: duktionsstruktur (EU) ............... 100 000 000,00 6 000000,00 6 94 000 000,00 34965: 32 50 46 96 Avustus telakkateollisuuden kilpailuedel- 34966: lytysten turvaamiseksi - Understöd för 34967: tryggande av varvsindustrins konkur- 34968: rensförutsättningar ................ 81 790 344,00 81 790 344,00 100 0,00 34969: 32 50 46 97 Avustus telakkateollisuuden kilpailuedel- 34970: lytysten turvaamiseksi - Understöd för 34971: tryggande av varvsindustrins konkur- 34972: rensförutsättningar ................ 170 000 000,00 58 492 238,00 34 111 507 762,00 34973: 32 50 88 95 Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... 157134936,16 157134936,16 100 0,00 34974: 32 50 88 96 Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... 350 000 000,00 154 919 594,67 44 195 080 405,33 34975: 32 50 88 97 Osakehankinnat - Aktieförvärv ...... 100 000 000,00 0,00 0 100 000 000,00 34976: 32 50 89 96 Sijoitukset valtion pääomasijoitusyh- 34977: tiöön - lnvesteringar i statens kapital- 34978: investeringsbolag .................. 80 000 000,00 80 000 000,00 100 0,00 34979: 32 50 89 97 Sijoitukset valtion pääomasijoitusyh- 34980: tiöön - lnvesteringar i statens kapital- 34981: investeringsbolag .................. 205 000 000,00 0,00 0 205 000 000,00 34982: 32 52 24 96 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuuri!- 34983: Ie yrityksille (osa EU) - Utvecklings- 34984: service för små och medelstora företag 34985: (delvis EU) ....................... 28 004 771 ,97 28 004 771 ,97 100 0,00 34986: 32 52 24 97 Kehittämispalvelut pienille ja keskisuuri!- 34987: Ie yrityksille (osa EU) - Utvecklings- 34988: service tör små och medelstora företag 34989: (delvis EU) ....................... 59 500 000,00 26 379 767,06 44 33 120 232,94 34990: 32 52 40 96 Valtionavustus pk-yritysten kehittämis- 34991: palvelutoimintaan ja alan yhteisöille (osa 34992: EU) - Statsunderstöd för utvecklings- 34993: service för små och medelstora företag 34994: och samfund i branschen (delvis EU) .. 9886339,27 9 886339,27 100 0,00 34995: 32 52 40 97 Valtionavustus pk-yritysten kehittämis- 34996: palvelutoimintaan ja alan yhteisöille (osa 34997: EU) - Statsunderstöd för utvecklings- 34998: service för små och medelstora företag 34999: och samfund i branschen (delvis EU) .. 19 000 000,00 9 975 996,77 53 9 024 003,23 35000: 32 55 21 95 Eräät energiatalouden tutkimus-, suun- 35001: nittelu- ja valvontatoiminnan menot - 35002: Vissa utgifter för forsknings-, planerings- 35003: och övervakningsverksamhet angående 35004: energihushållningen ................ 3 777 016,68 3 777 016,68 100 0,00 35005: 32 55 21 96 Eräät energiatalouden tutkimus-, suun- 35006: nittelu- ja valvontatoiminnan menot - 35007: Vissa utgifter för forsknings-, planerings- 35008: och övervakningsverksamhet ......... 10458517,49 6 439 359,52 62 4 019157,97 35009: 32 55 21 97 Eräät energiatalouden tutkimus-, suun- 35010: nittelu- ja valvontatoiminnan menot - 35011: Vissa utgifter för forsknings-, planerings- 35012: och övervakningsverksamhet ......... 24 000 000,00 15 370 007,11 64 8629 992,89 35013: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 35014: sivu 35015: 32 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 198 35016: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 35017: Luku- Kap. Stått tili förfogande AnvänVindraget Tili år 35018: Mom. -Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998 35019: Vuosi- Ar 35020: ~ 35021: 35022: 35023: 32 55 22 95 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan 35024: maiden kans~a - Energisamarbete 35025: med länderna i Ost- och Mellaneuropa . 382 352,07 382 352,07 100 0,00 35026: 32 55 22 96 Energiayhteistyö Itä- ja Keski-Euroopan 35027: maiden kans~a - Energisamarbete 35028: med länderna i Ost- och Mellaneuropa . 2 619 402,80 1 672189,54 64 947 213,26 35029: 32 55 27 96 Energiansäästön ja energian tehokkaan 35030: käytön edistäminen ja energiatiedo- 35031: tus - Främjande av energisparande 35032: och effektiv användning av energi samt 35033: energiinformation .................. 4 574 557,04 4 574 557,04 100 0,00 35034: 32 55 27 97 Energiansäästön ja energian tehokkaan 35035: käytön edistäminen ja energiatiedo- 35036: tus - Främjande av energisparande 35037: och effektiv användning av energi samt 35038: energiinformation .................. 9 000 000,00 6 618 261,79 74 2 381 738,21 35039: 32 55 50 95 Eräät energiataloudelliset avustuk- 35040: set - Vissa understöd för energihus- 35041: hållningen ........................ 9 523,47 9 523,47 100 0,00 35042: 32 55 50 96 Eräät energiataloudelliset avustuk- 35043: set - Vissa understöd för energihus- 35044: hållningen ........................ 105 000,00 98100,70 93 6 899,30 35045: 32 56 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 200 000,00 264 722,78 132 200 000,00 35046: 32 80 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7 628 640,88 7 628 640,88 100 0,00 35047: 32 80 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 78 530 000,00 71 056 578,90 90 7 473 421,10 35048: 32 80 88 97 Muut finanssisijoitukset - Andra tinan- 35049: siella investeringar ................. 200 000,00 0,00 0 200 000,00 35050: 32 80 89 96 Muut Iinassisijoitukset - Andra tinan- 35051: siella investeringar ................. 1 325,00 1325,00 100 0,00 35052: 33 01 21 96 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 35053: der (delvis EU) .................... 48 020 916,33 48 020 916,33 100 0,00 35054: 33 01 21 97 Toimintamenot (osa EU) - Omkostna- 35055: der (delvis EU) .................... 188113 000,00 126193114,95 67 61 919 885,05 35056: 33 02 21 96 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 23 150 963,76 23 150 963,76 100 0,00 35057: 33 02 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 112 910 000,00 94 027 482,56 83 18 882 517,44 35058: 33 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 82149,38 82 149,38 100 0,00 35059: 33 03 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 8 699 000,00 8350847,17 96 348152,83 35060: 33 04 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 376 699,78 376 699,78 100 0,00 35061: 33 04 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 8 271 000,00 7 363 087,09 89 907 912,91 35062: 33 05 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 872 374,11 872 374,11 100 0,00 35063: 33 06 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 3111 466,98 3111466,98 100 0,00 35064: 33 06 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 10 100 000,00 6 605 762,77 65 3 494 237,23 35065: 33 08 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 51115 266,37 51 115 266,37 100 0,00 35066: 33 08 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 144 700 000,00 90 946 580,62 63 53 753 419,38 35067: 33 08 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 1192 253,25 947 180,67 79 245 072,58 35068: 33 09 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 9 828 877,81 9 828877,81 100 0,00 35069: 33 09 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 22 330 000,00 9 977 600,25 45 12 352 399,75 35070: 33 10 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 7 470 473,36 7 470 473,36 100 0,00 35071: 33 10 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 84 850 000,00 75 044 929,44 88 9 805 070,56 35072: 33 11 21 96 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 1 057 967,12 1 057 967,12 100 0,00 35073: 33 11 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 8 217 000,00 7 230 403,60 88 986 596,40 35074: 33 11 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen ..... 9197769,17 9 197 769,17 100 0,00 35075: 33 12 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 8 042 838,81 8042 838,81 100 0,00 35076: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 35077: sivu 35078: 33 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 199 35079: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 35080: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt!indraget Tili år 35081: Mom.-Mom. vuonna - år 1997 vuonna- år 1997 1998 35082: Vuosi- År 35083: 35084: 35085: 35086: 35087: 33 12 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 8373 000,00 226 218,49 3 8146 781,51 35088: 33 12 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 312 700,00 312 700,00 100 0,00 35089: 33 12 74 96 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 4 000 000,00 2 652 023,32 66 1 347 976,68 35090: 33 13 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 80 439 000,00 76 861 337,95 96 3 577 662,05 35091: 33 13 74 95 Talonrakennukset - Husbyggen .... . 5 265,20 5 265,20 100 0,00 35092: 33 14 21 96 Toimintamenot - Omkostnader. .... . 3 427 757,93 3 427 757,93 100 0,00 35093: 33 14 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 9 020 000,00 6 424 350,30 71 2 595 649,70 35094: 33 17 52 97 Pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opis- 35095: kelun tukeminen - Stödjande av lång- 35096: tidsarbetslösas frivilliga studier ....... . 300 000 000,00 4 086 826,00 295 913 174,00 35097: 33 22 56 96 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden 35098: kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för 35099: rehabilitering av makar tili krigsinvalider. 1 443 504,15 1443504,15 100 0,00 35100: 33 22 56 97 Valtionapu sotainvalidien puolisoiden 35101: kuntoutustoimintaan - Statsbidrag för 35102: rehabilitering av makar tili krigsinvalider. 12 100 000,00 9 493 583,35 78 2 606416,65 35103: 33 22 57 95 Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaa- 35104: ehtoisten rintamasotilaiden kuntoutuk- 35105: seen ja rintamarahaan - Statlig ersätt- 35106: ning lör rehabilitering av och frontpen- 35107: ning tili utländska frivilliga frontmän .... 900 000,00 900 000,00 100 0,00 35108: 33 22 57 96 Valtion korvaus ulkomaalaisten vapaa- 35109: ehtoisten rintamasotilaiden kuntoutuk- 35110: seen ja rintamarahaan - Statlig ersätt- 35111: ning för rehabilitering av och frontpen- 35112: ning tili utländska frivilliga frontmän .... 1 009 370,00 409 370,00 41 600 000,00 35113: 33 22 57 97 Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille 35114: vapaaehtoisille rintamasotilaille - 35115: Frontunderstöd tili vissa utländska frivilli- 35116: ga frontmän ..................... . 1 500 000,00 1 045 630,00 70 454 370,00 35117: 33 22 58 97 Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlara- 35118: hojen tuoton käyttö - Användning av 35119: intäkten av jubileumsmynt med anled- 35120: ning av Finlands 80- åriga självständig- 35121: het ............................ . 2 000 000,00 0,00 0 2 000 000,00 35122: 33 22 59 96 Valtionapu rintamaveteraanien kuntou- 35123: tustoimintaan - Statsbidrag för front- 35124: veteranernas rehabilitering .......... . 1 621 247,30 1 621 247,30 100 0,00 35125: 33 22 59 97 Valtionapu rintamaveteraanien kuntou- 35126: tustoimintaan - Statsbidrag för front- 35127: veteranernas rehabilitering .......... . 5 000 000,00 4 084 352,95 82 915 647,05 35128: 33 28 66 96 Eräät avustukset vanhusten huol- 35129: toon - Vissa understöd för åldrings- 35130: vård ........................... . 5311001,71 5 309 930,11 100 1 071,60 35131: 33 32 37 96 Valtionavustus terveystieteiden keskus- 35132: kirjaston rakentamiseen - Statsun- 35133: derstöd för byggande av Centralbibliote- 35134: ket för hälsovetenskap ............ . 4250 000,00 4 250 000,00 100 0,00 35135: 33 53 21 96 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön 35136: ja tupakoinnin vähentäminen - Hälso- 35137: fostran och minskande av rusmedelsbruk 35138: och tobaksrökning ................ . 11 099 517,49 11099517,49 100 0,00 35139: 33 53 21 97 Terveyskasvatus sekä päihteiden käytön 35140: ja tupakoinnin vähentäminen - Hälso- 35141: fostran och minskande av rusmedelsbruk 35142: och tobaksrökning ................ . 32 850 000,00 22 884 564,88 70 9 965 435,12 35143: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 35144: sivu 35145: 33 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 200 35146: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 35147: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 35148: Mom.-Mom. vuonna - år 1997 vuonna - år 1997 1998 35149: Vuosi- Ar 35150: % 35151: 35152: 35153: 33 53 23 96 Terveysvalvonta - Hälsoövervakning . 302 684,73 302684,73 100 0,00 35154: 33 53 23 97 Terveysvalvonta - Hälsoövervakning . 5 000 000,00 4314 726,64 86 685 273,36 35155: 34 01 20 96 Kansallisen työelämän kehittämisohjel- 35156: maja tuottavuuden kehittäminen - Det 35157: nationella programmet för utvecklande 35158: av arbetslivet och produktivitetsutveck- 35159: ling ............................. 12 989 321,41 7 532192,01 58 5 457129,40 35160: 34 01 20 97 Kansallisen työelämän kehittämisohjel- 35161: maja tuottavuuden kehittäminen - Det 35162: nationella programmet för utvecklande 35163: av arbetslivet och produktivitetsutveck- 35164: ling ............................. 30 000 000,00 11 570 537,73 39 18 429 462,27 35165: 34 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 42 275 854,29 42 275 854,29 100 0,00 35166: 34 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 122 787 000,00 88 300 917,24 72 34 486 082,76 35167: 34 01 61 95 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaa- 35168: lipol~iikkaan (EU) - EU:s deltagande i 35169: arbetskrafts- och socialpolitiken (EU) ... 339 019 936,63 339 019 936,63 100 0,00 35170: 34 01 61 96 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaa- 35171: lipolitiikkaan (EU) (80 htv yhdessä mo- 35172: mentin 34.06.61 kanssa) - EU:s delta- 35173: gande i arbetskrafts- och socialpolitiken 35174: (EU) ............................ 631 319 438,23 234 344 214,81 37 396 975 223,42 35175: 34 01 61 97 EU:n osallistuminen työvoima- ja sosiaa- 35176: lipol~iikkaan (EU) (90 htv yhdessä mo- 35177: mentin 34.06.61 kanssa) - EU:s delta- 35178: gande i arbetskrafts- och socialpolitiken 35179: (EU) ............................ 676 600 000,00 110197855,61 16 566 402 144,39 35180: 34 03 21 96 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 6957 326,25 6957 326,25 100 0,00 35181: 34 06 21 96 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin- 35182: non toimintamenot - Omkostnader 35183: inom arbetskraftsärendenas distrikts- 35184: och lokalförvaltning ................ 50 865 263,39 50 865 263,39 100 0,00 35185: 34 06 21 97 Työvoima-asiain piiri- ja paikallishallin- 35186: non toimintamenot - Omkostnader 35187: inom arbetskraftsärendenas distrikts- 35188: och lokalförvaltning ................ 591 677 000,00 557 196 793,00 94 34 480 207,00 35189: 34 06 61 95 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden 35190: kansallinen osaraho~us valtion osalta 35191: (EU) - Statens andel av den nationella 35192: delfinansieringen av Europeiska social- 35193: fondens mål (EU) .................. 376 378 614,78 376 378 614,78 100 0,00 35194: 34 06 61 96 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden 35195: kansallinen osarahoitus valtion osalta 35196: (EU) (80 htv yhdessä momentin 34.01.61 35197: kanssa) - Statens andel av den natio- 35198: nella delfinansieringen av Europeiska so- 35199: cialfondens mål (EU) ............... 600 974 735,61 250 030 592,69 42 350 944 142,92 35200: 34 06 61 97 Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden 35201: kansallinen osarahoitus valtion osalta 35202: (EU) (80 htv yhdessä momentin 34.01.61 35203: kanssa) - Statens andel av den natio- 35204: nella delfinansieringen av Europeiska so- 35205: cialfondens mål (EU) ............... 654 925 000,00 60 903 370,79 9 594 021 629,21 35206: 34 06 63 95 Työllisyysperusteinen valtionapu inves- 35207: tointeihin (osa EU) - Statsunderstöd 35208: för investeringar i sysselsättningsfräm- 35209: jande syfte (delvis EU) .............. 162 104 524,36 162104 524,36 100 0,00 35210: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 35211: sivu 35212: 34 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag lör år 1997 sida 201 35213: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 35214: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 35215: Mom.-Mom. vuonna· år 1997 vuonna- år 1997 1998 35216: Vuosi- Ar 35217: 35218: 35219: 35220: 34 06 63 96 Työllisyyspoliittinen valtionapu investoin- 35221: teihin (osa EU) - Sysselsättningspoli- 35222: tiskt statsunderstöd för investeringar 35223: (delvis EU) ...................... . 216 929 398,04 89130081,48 41 127 799 316,56 35224: 34 06 63 97 Työllisyysperusteinen valtionapu inves- 35225: tointeihin (osa EU) - Sysselsättnings- 35226: politiskt statsunderstöd för investeringar 35227: (delvis EU) ...................... . 250 000 000,00 27 979 122,55 11 222 020 877,45 35228: 34 06 77 95 SijoHusmenot työllisyyden turvaamiseksi 35229: (osa EU) - lnvesteringsutgifter för 35230: tryggande av sysselsättningen (delvis 35231: EU) ............................ . 51 725 487,67 51 725 487,67 100 0,00 35232: 34 06 77 96 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi 35233: (osa EU) - lnvesteringsutgifter för 35234: tryggande av sysselsättningen (delvis 35235: EU) ............................ . 132 588 566,61 90 107 602,09 68 42 480 964,52 35236: 34 06 77 97 Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi 35237: (osa EU) - lnvesteringsutgifter för 35238: tryggande av sysselsättningen (delvis 35239: EU) ............................ . 310 000 000,00 209 697 841,09 68 100 302 158,91 35240: 34 99 21 96 Työvoimaopiston toimintamenot - Ar- 35241: betskraftsinstitutets omkostnader ..... . 791 965,35 791 965,35 100 0,00 35242: 34 99 21 97 Työvoimaopiston toimintamenot - Ar- 35243: betskraftsinstitutets omkostnader ..... . 3 680 000,00 3 046 302,78 83 633 697,22 35244: 34 99 22 96 Työneuvoston toimintamenot - Ar- 35245: betsrådets omkostnader ............ . 113 003,85 113003,85 100 0,00 35246: 34 99 22 97 Työneuvoston toimintamenot - Ar- 35247: betsrådets omkostnader ............ . 455 000,00 322 210,50 71 132 789,50 35248: 35 01 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 9 459 143,21 9 459 143,21 100 0,00 35249: 35 01 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 91 555 000,00 82 107 818,85 90 9447181,15 35250: 35 01 22 96 Kehittäminen ja suunnittelu - Utveck- 35251: ling och planering ................. . 26 644193,89 26 644 193,89 100 0,00 35252: 35 01 22 97 Kehittäminen ja suunnittelu - Utveck- 35253: ling och planering ................. . 47 900 000,00 18166 975,68 38 29 733 024,32 35254: 35 01 24 96 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio- 35255: neiH samarbete .................. . 7 480283,16 7 480283,16 100 0,00 35256: 35 01 24 97 Kansainvälinen yhteistyö - lnternatio- 35257: nellt samarbete .................. . 21 565 000,00 17003119,79 79 4 561 608,57 35258: 35 01 26 96 Koulutus, tiedotus ja valistus - Utbild- 35259: ning, information och upplysning ..... . 2 497 509,09 2 497 509,09 100 0,00 35260: 35 01 26 97 Koulutus, tiedotus ja valistus - Utbild- 35261: ning, information och upplysning ..... . 4500000,00 2 996 723,29 67 1 503 276,71 35262: 35 01 61 95 Eräät avustukset (osa EU) - Vissa un- 35263: derstöd (delvis EU) ............... . 35 854,12 35 854,12 100 0,00 35264: 35 01 61 96 Eräät avustukset (osa EU) - Vissa un- 35265: derstöd (delvis EU) .............. .. 959 357,56 959 357,56 100 0,00 35266: 35 01 61 97 Eräät avustukset - Vissa understöd .. 6 600 000,00 6 227 420,32 94 372 579,68 35267: 35 01 62 96 EU:n osallistuminen ympäristön- ja luon- 35268: nonsuojelun sekä alueiden käytön eräi- 35269: siin hankkeisiin (EU) - EU:s deltagan- 35270: de i vissa projekt gällande miljö- och 35271: naturvård samt markanvändning (EU) .. 591 521,48 568 401 ,48 96 23120,00 35272: 35 01 62 97 EU:n LIFE-rahaston osallistuminen ym- 35273: päristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin 35274: (EU) - EU:s LIFE-fonds deltagande i 35275: naturvårdsprojekt (EU) ............. . 18 000 000,00 6 559 734,91 36 11 440 265,09 35276: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 35277: sivu 35278: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 202 35279: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 35280: Luku- Kap. Stått tili lörfogande Använt/indraget Tili år 35281: Mom.- Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998 35282: Vuosi- Ar 35283: 35284: 35285: 35286: 35 11 60 97 Siirto öljysuojarahastoon - Överföring 35287: tili oljeskyddsfonden ............... . 3 000 000,00 0,00 0 3 000 000,00 35288: 35 11 62 95 Ympäristönsuojelun edistäminen (osa 35289: EU) - Främjande av miljövården (del- 35290: vis EU) ......................... . 7 342 623,55 7 342 623,55 100 0,00 35291: 35 11 62 96 Ympäristönsuojelun edistäminen (osa 35292: EU) - Främjande av miljövården (del- 35293: vis EU) ......................... . 34 950 000,00 7 813 522,88 22 27 136 477,12 35294: 35 11 62 97 Ympäristönsuojelun edistäminen - 35295: Främjande av miljövården .......... . 32 750 000,00 2 583 680,50 8 30 166 319,50 35296: 35 11 64 95 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte- 35297: huo~o - Oljeavfallshantering som fi- 35298: nansieras med oljeavfallsavgift ....... . 2 524 619,00 2 524 619,00 100 0,00 35299: 35 11 64 96 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte- 35300: huolto - Oljeavfallshantering som fi- 35301: nansieras med oljeavfallsavgift....... . 8 000 000,00 2 986 871,00 37 5 013 129,00 35302: 35 11 64 97 Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjäte- 35303: huolto - Oljeavfallshantering som fi- 35304: nansieras med oljeavfallsavgift ....... . 17 000 000,00 8 591 000,00 51 8 409 000,00 35305: 35 11 67 97 Ympäristöyhteistyön edistäminen Suo- 35306: men lähialueen maissa - Främjande 35307: av miljösamarbete i Iänder i Finlands 35308: närområden ..................... . 21 000 000,00 9 452 166,66 45 11 547 833,34 35309: 35 13 66 95 Avustukset ympäristöinvestointeihin 35310: Suomen lähialueen maissa - Unders- 35311: töd för miljövårdsinvesteringar i Iänder i 35312: Finlands närområden ............. . 38 806 032,60 38 806 032,60 100 0,00 35313: 35 13 66 96 Avustukset ympäristöinvestointeihin 35314: Suomen lähialueen maissa - Unders- 35315: töd för miljövårdsinvesteringar i Iänder i 35316: Finlands närområden ............. . 31 431 764,20 4 774331,35 15 26 657 432,85 35317: 35 13 67 95 Ympäristöyhteistyön yleinen edistämi- 35318: nen - Allmänt främjande av miljösam- 35319: arbetet. ........................ . 2210098,52 2 210 098,52 100 0,00 35320: 35 13 67 96 Ympäristöyhteistyön yleinen edistämi- 35321: nen - Allmänt främjande av miljösam- 35322: arbetet ......................... . 9048204,71 6 330 867,50 70 2 717 337,21 35323: 35 25 31 95 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu- 35324: toimenpiteisiin (osa EU) - Understöd 35325: för samhällenas vattenvårdsåtgärder 35326: (delvis EU) ...................... . 1 684463,15 1 684 463,15 100 0,00 35327: 35 25 77 95 Vesistö- ja ympäristönsuojelutyöt (osa 35328: EU) - Vattendrags- och miljövårdsar- 35329: beten (delvis EU) ................. . 12 481 299,11 12481299,11 100 0,00 35330: 35 25 88 95 Osakkeiden hankinta - Anskaffning av 35331: aktier .......................... . 783,00 783,00 100 0,00 35332: 35 26 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 23 891 939,46 23 891 939,46 100 0,00 35333: 35 26 21 97 Toimintamenot - Omkostnader. ..... 282 425 000,00 257 898 998,31 91 24 525 817,88 35334: 35 26 31 96 Avustukset yhdyskuntien vesiensuojelu- 35335: toimenpiteisiin (osa EU) - Understöd 35336: för samhällenas vattenvårdsåtgärder 35337: (delvis EU) ...................... . 4855000,00 2 861100,00 59 1 993 900,00 35338: 35 26 61 97 Euroopan aluekehitysrahaston tavoittei- 35339: den kansallinen osarahoitus (EU) -Na- 35340: tionell delfinansiering av målen för Euro- 35341: peiska regionala utvecklingsfonden (EU). 20 500 000,00 3 358539,69 16 17 141 460,31 35342: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 35343: sivu 35344: 35 Pl.- Ht. Relation angående reserverade anslag för år 1997 sida 203 35345: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 35346: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använl/indraget Tili år 35347: Mom. -Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998 35348: Vuosi- Ar 35349: 35350: 35351: 35352: 35353: 35 26 77 96 Ympäristötyöt (osa EU) - Miljövård- 35354: sarbeten (delvis EU) .............. . 45 943 783,86 30 861 979,99 67 15 081 803,87 35355: 35 26 77 97 Ympäristötyöt - Miljövårdsarbeten .. . 62 270 000,00 28 818 565,88 46 33 451 434,12 35356: 35 27 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 8 542 172,78 8542172,78 100 0,00 35357: 35 27 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ..... . 119 827 000,00 108 788 971,00 91 11 038 029,00 35358: 35 30 21 96 Luonnonsuojelun yleismenot (osa 35359: EU) - Allmänna utgifter för naturvår- 35360: den (delvis EU) .................. . 866 545,11 866 545,11 100 0,00 35361: 35 30 22 95 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos- 35362: sapito - Skötsel och underhåll av na- 35363: turskyddsområdena ............... . 62 901,98 62901,98 100 0,00 35364: 35 30 22 96 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos- 35365: sapito - Skötsel och underhåll av na- 35366: turskyddsområdena ............... . 2 369 926,21 2 120 161,07 89 249 765,14 35367: 35 30 22 97 Luonnonsuojelualueiden hoito ja kunnos- 35368: sapito - Skötsel och underhåll av na- 35369: turskyddsområdena ............... . 67 000 000,00 65 484131,57 98 1 515 868,43 35370: 35 30 37 95 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja 35371: maankäytön ohjaukseen (osa 35372: EU) - Understöd för planläggning i 35373: kommuner och styrning av markanvänd- 35374: ningen (delvis EU) ................ . 354845,53 354 845,53 100 0,00 35375: 35 30 37 96 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja 35376: maankäytön ohjaukseen (osa 35377: EU) - Understöd för planläggning i 35378: kommuner och styrning av markanvänd- 35379: ningen (delvis EU) ................ . 2 110 037,00 2 110 037,00 100 0,00 35380: 35 30 37 97 Avustukset kuntien kaavoitukseen ja 35381: maankäytön ohjaukseen - Understöd 35382: för planläggning i kommuner och styrning 35383: av markanvändningen ............. . 7 500 000,00 3 687 422,47 49 3 812577,53 35384: 35 30 61 96 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvauk- 35385: set - Vissa ersättningar i samband 35386: med naturvården ................. . 10 968177,68 7 433 799,00 68 3 534 378,68 35387: 35 30 61 97 Eräät luonnonsuojeluun liittyvät korvauk- 35388: set - Vissa ersättningar i samband 35389: med naturvården ................. . 43 000 000,00 16 551 654,27 38 26 448 345,73 35390: 35 30 62 95 Avustukset rakennussuojeluun (osa 35391: EU) - Understöd för byggnadsskydd 35392: (delvis EU) ...................... . 10018981,89 10 018 981,89 100 0,00 35393: 35 30 62 96 Avustukset rakennussuojeluun (osa 35394: EU) - Understöd för byggnadsskydd 35395: (delvis EU) ...................... . 15 859 045,85 4 508 969,21 28 11 350 076,64 35396: 35 30 62 97 Avustukset rakennusperinnön hoi- 35397: toon - Understöd för vård av byggnad- 35398: sarvet. ......................... . 5 000 000,00 1 214 483,80 24 3 785 516,20 35399: 35 30 74 96 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus- 35400: työt - Husbyggnadsarbeten inom na- 35401: turskyddsområdena ............... . 195 000,00 0,00 0 195 000,00 35402: 35 30 74 97 Luonnonsuojelualueiden talonrakennus- 35403: työt - Husbyggnadsarbeten inom na- 35404: turskyddsområdena ............... . 3 000 000,00 2 988 853,52 100 11146,48 35405: 35 30 87 95 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen 35406: (osa EU) - Anskaffning av naturskydd- 35407: sområden (delvis EU) .............. . 1 504 264,32 1 504 264,32 100 0,00 35408: Selvitys siirretyistä määrärahoista vuodelta 1997 35409: sivu 35410: 35PL-Ht. Relalion angående reserverade anslag för år 1997 sida 204 35411: Pl.- Ht. Käytettävissä Käytetty/peruutettu Vuodelle 35412: Luku- Kap. Stått tili förfogande Använt/indraget Tili år 35413: Mom.-Mom. vuonna- år 1997 vuonna - år 1997 1998 35414: Vuosi- Ar 35415: ~ 35416: 35417: 35418: 35 30 87 96 Luonnonsuojelualueiden hankkiminen 35419: (osa EU) - Anskaffning av naturskydd- 35420: sområden (delvis EU) ............... 22 630 276,32 18 622 347,94 82 4 007 928,38 35421: 35 30 87 97 Luonnonsuojelualueiden hankkimi- 35422: nen - Anskaffning av naturskyddsom- 35423: råden ........................... 111 000 000,00 70 636 162,29 64 40 363 837,71 35424: 35 41 21 96 Toimintamenot - Omkostnader ...... 11 553 974,94 11 553 974,94 100 0,00 35425: 35 41 21 97 Toimintamenot - Omkostnader ...... 24 430 000,00 11141121,38 46 13 288 878,62 35426: 35 45 56 95 Avustukset korjaustoimintaan - Un- 35427: derstöd för reparationsverksamhet. .... 194 304 647,74 194 304 647,74 100 0,00 35428: 35 45 56 96 Avustukset korjaustoimintaan - Un- 35429: derstöd lör reparationsverksamhet. .... 380 904 524,55 380 904 524,55 100 0,00 35430: 35 45 56 97 Avustukset korjaustoimintaan - Un- 35431: derstöd för reparationsverksamhet. . . .. 450 000 000,00 158 696 304,68 35 291 303 695,32 35432: 35 45 61 95 Avustukset vuokrataloille - Understöd 35433: tili hyreshus . . . . . . . . . . . . . . . . . . .... 15 117 900,00 15117900,00 100 0,00 35434: 35 45 61 96 Avustukset vuokrataloille - Understöd 35435: tili hyreshus ...................... 21 000 000,00 21 000 000,00 100 0,00 35436: 35 45 61 97 Avustukset vuokrataloille - Understöd 35437: tili hyreshus ...................... 23 000 000,00 6235600,00 27 3 764400,00 35438: 35439: VUODELTA - FRÅN ÅR 1996 ...... 15163 174 835,91 12 555 723 198,48 83 2 607 451 637,43 35440: VUODELTA- FRÅN ÅR 1997 ...... 56 983 056 000,00 44 352 767 787,03 78 12 615 021 338,65 35441: 35442: YHTEENSÄ - SAMMANLAGT ...... 72 146 230 835,91 56 908 490 985,51 79 15 222 472 976,08 35443: LIIKETOIMINTAA HARJOITTAVIEN 35444: VALTION VIRASTOJEN 35445: JA LAITOSTEN 35446: 35447: TULOSLASKELMAT JA TASEET 35448: VUODELTA 35449: 1997 35450: 35451: 35452: STATENS AFFÄRSDRIVANDE 35453: ÄMBETSVERKENS OCH INRÄTTNINGARNAS 35454: 35455: RESULTAT- OCH BALANSRÄKNINGAR 35456: .. 0 35457: 35458: FOR AR 35459: 1997 35460: 206 35461: 35462: Kasvinjalostuslaitos- Växtförädlingsanstalten 35463: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997 35464: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 10 838 209,63 35465: Liiketoiminnan muut tuotot- Aftärens övriga intäkter .............................................................................................. 186 064,37 35466: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 11 024 274,00 35467: 35468: Kulut- Kostnader 35469: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor 35470: Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden ............................................ 3 231 825,40 35471: Varastojen vähennnys- Minskning av lager ................................................................... 229 290,00 35472: Ulkopuoliset palvelut- Tjänster av utomstående ............................................................ 1 753 503,03 35473: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 9 474 298,43 35474: Lomapalkat/lomarahat- Semesternlöner/semesterpengar ............................................ 145 700,00 35475: 2 360 780,15 35476: ~uu0u~r~~M ~rÖ~;;g·~··kÖsi~~d~;··.·.~·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.~·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.~·.·.·.·.·.~·.·.·.·.~·.·.·.·.~·.·.·.·.·.·.·.·.·.~·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.~·-~·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.·.~·.·.·.·.·.·. 3 472 892,22 -20 668 289,23 35477: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... -9 644 015,23 35478: 35479: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar på 35480: anläggningstillgångar och övriga utgifter med lång verkningstid ................................................................................ -1292841,41 35481: Liikealijäämä- Affärsunderskott ............................................................................................................................... -1 0 936 856,64 35482: 35483: Rahoitustuotot ja kulut- Finansieringsintäkter och -kostnader 35484: Korkotuotot- Ränteintektär ............................................................................................ 30 535,19 35485: Muut rahoituskulut- Övriga finansiellakostander .......................................................... -33,35 30 501,84 35486: Liikealijäämä ennen satunnaiseriä, varauksia ja veroja- Affärsunderskott före 35487: extraordinära poster, reserveringar och skatter .......................................................................................................... -10 906 354,80 35488: 35489: Satunnaiset tuotot ja kulut- Extraordinära intäkter och kostnader 35490: Satunnaiset tuotot- Extraordinära intäkter .......................................................................................................... 89 648,64 35491: 35492: Liikealijäämä ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja- Affärsunderskott före 35493: bokslutsöverföringar och skatter ................................................................................................................................. -10 816 706,16 35494: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -10 816 706,16 35495: 35496: 35497: 35498: Tase - Balansräkning 31.12.1997 35499: Vastaavaa- Aktiva 35500: Käyttöomaisuuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Anläggningstillgångar och övriga 35501: långfristiga placeringar 35502: Aineetlomat hyödykkeet- lmmateriella tillgångar 35503: Aineetlomat oikeudet- lmmateriella rättigheter ................................................................................................ 1 448 928,00 35504: Aineelliset hyödykkeet- Materiella tillgångar 35505: Rakennukset ja rakennelmat- Byggnader och konstruktioner ................................... . 324 469,17 35506: Koneet ja kalusto- Maskiner o~h inventarier ............................................................... 3 057 225,01 35507: Muut aineelliset hyödykkeet- Ovriga materiella tillgångar .......................................... 103 016,41 3 484 710,59 35508: Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset- Värdepapper 35509: ingående i anläggningstillgångarna och övriga långfristiga placeringar 35510: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ............................................................................................................ 33 900,00 35511: 35512: Vaihto- ja rahoitusomaisuus- Omsättnings- och finansieringstillgångar 35513: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 35514: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ....................................................... 280 692,00 35515: Valmiit tuotteet/Tavarat- Färdiga produkterNaror ..................................................... 2 892149,00 3172 841,00 35516: Saamiset- Fordringar 35517: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ..................................................................... 1152 496,01 35518: Muut saamiset- övriga fordringar .............................................................................. 178 485,85 1 330 981,86 35519: Rahat ja pankkisaamiset- Kassa och banktillgodohavanden ............................................................................... 2 651,27 35520: g 474 012,72 35521: 207 35522: 35523: Vastattavaa- Passiva 35524: Oma pääoma - Eget kapital 35525: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital ............................ . 4 967 538,59 35526: Rahoituspääoma- Finansieringskapital .......................................................................... 42 600 897,89 35527: Edellisten tilikausien ylijäämät!alijäämät- Förra räkenskapsperiodernas överskott! 35528: underskott ........................................................................................................................ -32 474 192,36 35529: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -10 816 706,16 4 277 537,96 35530: Vieras pääoma- Främmande kapital 35531: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 3 271 766,64 35532: Siirtovelat- Resultatregleringar 35533: Lomapalkkavelka- Semesterlöneskuld ........................................................................ 1 505 740,00 35534: Muut velat- Ovriga skulder ............................................................................................ 418 968,12 5 196 474,76 35535: 9 474 012,72 35536: 35537: 35538: 35539: 35540: Siemenperunakeskus - Centralen för utsädespotatis 35541: Tuloslaskelma- Resultaträkning 1997 35542: Liikevaihto- Omsättning .......................................................................................................................................... 17 502 871,65 35543: 35544: Kulut- Kostnader 35545: Aineet, tarvikkeet ja tavarat- Materia!, förnödenheter och varor 35546: Ostot tilikauden aikana- lnköp under räkenskapsperioden ......................................... 8 748 475,12 35547: Varastojen muutos- Förändring i lager ....................................................................... -3 919,83 35548: Ulkopuoliset palvelut- Tjänster av utomstående ............................................................ 908 602,50 35549: Henkilöstökulut- Personalkostnader .............................................................................. 4 885 747,74 35550: Lomapalkkavelka- Semesterlöneskuld .......................................................................... 550 342,00 35551: ~uu0u~r~~~ ~Ö~;i{j~--k~~i~~d~;·:·.·.·.:·.·.::·.:·.·.·.·.·.·.·.:::·.·.·.·.:·.::·.·.·.·.:·.:·.·.·.·.·.·.·.::·.·.·.:·.:::·.·.·.·.·.:·.·.·.·.::::·.:·.·.·.·.·.·.·.:·.·.·.·.:·.:·.:: ~~: ~~~:~! 35552: 1 35553: -17 856 890,01 35554: ----~~~------~~~~ 35555: Käyttökate- Driftsbidrag .......................................................................................................................................... -354 018,36 35556: 35557: Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista- Avskrivningar 35558: på anläggningstillgångarna och övriga utgifter med lång verkningstid 35559: Kone~~ ja kalus!o--:- Maskiner och inventarier .................................................................. 318 293,86 35560: Salao11tus- Tackdlkmng ................................................................................................. 8 750,00 -327 043,86 35561: Liikealijäämä- Affärsunderskott ............................................................................................................................... -681062,22 35562: 35563: Muut tuotot ja kulut- Övriga intäkter och kostnader ................................................................................................ 137 019,27 35564: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ........................................................................................... -544 042,95 35565: 35566: 35567: 35568: Tase- Balansräkning 31.12.1997 35569: vastaavaa - Aktiva 35570: Käyttöomaisuuus ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset- Anläggningstillgångar 35571: och övriga placeringar med lång verkningstid 35572: Maa-alueet- Jordområden ............................................................................................. 1 600 000,00 35573: Koneet ja kalusto- Maskiner och inventarier .................................................................. 1 068133,22 35574: Salaojitukset- Täckdikningar ......................................................................................... 78 755,00 35575: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar ....................................................................... 28 329,00 2 775 217,22 35576: Vaihto-omaisuus- Omsättningstillgångar 35577: Aineet ja tarvikkeet- Materia! och förnödenheter ................................................................................................ 10 805 726,56 35578: 35579: Rahoitusomaisuus- Finansieringstillgångar 35580: Myyntisaamiset- Försäljningsfordringar ............................................................................................................. 2 654 598,51 35581: 16 235 542,29 35582: 208 35583: 35584: Vastattavaa- Passiva 35585: Oma pääoma- Eget kapital 35586: Käyttöomaisuuspääoma- Vid anläggningstillgångar bundet kapital .............................. 2 775 217,12 35587: Rahoituspääoma- Finansieringskapital .......................................................................... 19 674 201,33 35588: Edellisten tilikausien alijäämä- Balanserad underskott från tidigare 35589: räkenskapsperioden ......................................................................................................... -6 800 198,49 35590: Tilikauden alijäämä- Räkenskapsperiodens underskott ................................................. -544 042,95 15105177,01 35591: Vieras pääoma- Främmande kapital 35592: Ennakonpidätys- Förskottsinnehållning ......................................................................... 70 655,00 35593: Jäsenmaksut- Medlemavgift ......................................................................................... 835,98 35594: Sosiaaliturvamaksut- Socialskyddavgifter ..................................................................... 15 976,64 35595: Työttömyysvakuutusmaksut- Arbetslöshetsförsäkringsavgifter ................................... . 6 636,87 35596: Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutus- Olycksfall- och grupplivsförsäkring .................... . 5 376,04 35597: Vei-velka, työnantaja- StPL-skuld, arbetsgivare ............................................................ 39 649,28 35598: Vei-velka, työntekijä- StPL-skuld, arbetstagare ............................................................. 9 390,61 35599: Ostovelat- Leverantörskulder ........................................................................................ 331 797,90 35600: Lomapalkkavelka- Semesterlöneskuld .......................................................................... 550 342,00 35601: Muut tilitettävät varat- Övriga redovisningsmedel ........................................................ 99 704,96 1130 365,28 35602: 16 235 542,29 35603: SELVITYS 35604: 35605: ANNETUISTA LAINOISTA 35606: JA MUUSTA TULOA TUOlTAVASTA 35607: OMAISUUDESTA 35608: VUODELTA 35609: 1997 35610: 35611: 35612: UTREDNING ÖVER 35613: 0 35614: 35615: UTGIVNA LAN 35616: OCH ÖVRIGT INKOMSTBRINGANDE 35617: EGENDOM 35618: •• 0 35619: 35620: FOR AR 35621: 1997 35622: 210 35623: 35624: Valtion lainananto vuonna 1997 - Statens utlåning år 1997 35625: Kertyneet korot ja Kertyneet 35626: kurssihyvitykset Uudet lainat kuoletukset 35627: Lainapääoma vuonna 1997 vuonna 1997 vuonna 1997 Lainapääoma 35628: Lånekapital lnflutna räntor och Nya Iän år 1997 lnflutna Lånekapital 35629: kursgottgörelser år amorteringar 35630: 31.12.1996 1997 år 1997 31.12.1997 35631: 35632: mk 35633: 35634: 1 Tulo- ja menoarvion va- 35635: roista myönnetyt lainat- 35636: Lån beviljade av medel i 35637: statsbudgeten .................. 4 453 261 372,81 111 780 128,83 366 624 202,26 926 865 789,38 3 893 019 785,69 35638: 1. Valtiokonttorin hoidos- 35639: sa - Av statskontoret 35640: förvaltade ......................... 3 266 390 413,16 72 564 798,26 265 840 005,20 672 847 579,35 2 859 382 839,01 35641: 2. Maa- ja metsätalous- 35642: ministeriön tietopalvelu- 35643: keskuksen hoidossa - 35644: Av jord- och skogsbruks- 35645: ministeriets informations- 35646: central förvaltade ............. 91 340 637,88 2 602 466,69 96 000,00 9 658 062,26 81 778 575,62 35647: 3. Lääninkonttorien hoi- 35648: dossa - Av landskonto- 35649: ren förvaltade ................... 1095511168,22 36 612 779,48 100 688197,06 244 352 647,77 951 846 717,51 35650: 4. Sosiaali- ja terveysalan 35651: tutkimus- ja kehittämis- 35652: keskuksen hoidossa - 35653: Av forsknings- och ut- 35654: vecklingscentralen för so- 35655: cial- och hälsovården för- 35656: valtade ............................. 19153,55 84,40 7 500,00 11 653,55 35657: 35658: II Maatilatalouden kehittä- 35659: misrahasto - Gårdsbru- 35660: kets utvecklingsfond ........ 5 967 657 918,79 241 620 630,79 365 282 743,32 971 214 290,27 5 361 726 371,84 35661: 35662: 111 Asunto-olojen kehittämis- 35663: rahasto- Fonden för ut- 35664: vecklande av bostadsför- 35665: hållandena ....................... 53 018 982 714,17 2 061 067 492,03 5 285 477177,67 3 295 914 143,372) 55 008 545 748,47 35666: 35667: IV Veikkausvoittovaroista 35668: myönnetyt lainat - Lån 35669: beviljade av tippnings- 35670: vinstmedel ....................... 130 643 706,74 6 243 214,70 0,00 26 374 552,89 104 269 153,85 35671: 35672: V Saatavat valtion liikelai- 35673: toksilta - Fordringar av 35674: statens affärsverk ............. 196 855 420,00 7 213 071,00 0,00 46 313 920,00 150 541 500,00 35675: 35676: VI Muu lainananto- 35677: Övrig utlåning .................. 74 952 321,64 6 587 738,90 45 000 000,00 73 642 871 ,64 46 309 450,00 35678: Yhteensä- Sammanlagt ... 63 842 353 454,15 2 434 512 276,25 6 062 384123,25 5 340 325 567,55 64 564 412 009,85'> 3> 35679: 35680: •> Valtiokonttorin hoidossa ovat kohdat 11., 111, IV, V ja VI, yhteensä mk 58.169.048.691,33 (90 %) - 35681: Punkter 11., 111, IV, V, och VI, sammanlagt 35682: mk 58.169.048.691,33 (90 %), sköts av statskontoret. 35683: 2> Arvopaperistettuja lainasaamisia mk 214.323.654,17- Värdepapperiserade lånefordringar mk 214.323.654,17 35684: 3> Rästissä olevia lainasaamisia mk 143.332.861,65- Lånefordringsrester mk 143.332.861,65 35685: 211 35686: 35687: 35688: Muu valtion tuloa tuottava omaisuus 31.12.1997 35689: Statens övrigt inkomstbringande egendom 31.12.1997 35690: Varat 35691: Tillgångar 35692: 31.12.1997 35693: 35694: Osakkeet ja osuudet- Aktier och andelar'' ........................................................................................................... 48 995179 745,35 35695: Debentuuri!- Debenturer .................................................................................................................................. 342 310 000,00 35696: Yhteensä- Summa 49 337 489 745,35 35697: 35698: '' Ei sisällä valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukaisten liikelaitosten pääomia- Det innehåller inte med stöd av lagen (627/87) 35699: överensstämmande aftärsverkens kapital 35700: SELVITYS 35701: 35702: VALTION VELASTA 35703: VUODELTA 35704: 1997 35705: 35706: 35707: UTREDNING ÖVER 35708: 35709: STATSSKULDEN 35710: .. 0 35711: 35712: FOR AR 35713: 1997 35714: 214 35715: 35716: 35717: Selvitys valtion velasta vuodelta 1997- 35718: Pääoma 31.12.1996 Kapital 35719: 35720: 35721: 35722: 35723: Ulkomaan mk 35724: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi - rahassa 35725: Lånegruppens/lånevalutans namn 35726: 35727: 1 utländsk 35728: mynt 35729: 35730: 35731: 35732: 35733: Valuuttamääräinen velka- Skuld i utländsk valuta 35734: 1. Valtion pitkäaikainen velka- Statens längfristiga skuld 35735: 35736: 1.1. Dollarilainat- Dollarlän ...................................................................... USD 3124 701 716,19 14 510 802 299,82 35737: 35738: 1.2. Puntalainat- Pundlän ........................................................................ GBP 2 799 641 396,74 22 030 378 150,95 35739: 1.3. Ruotsinkruunulainat- Län i svenska kronor ...................................... SEK 399 173 109,00 269 362 013,95 35740: 1.4. Tanskankruunulainat- Län i danska kronor ....................................... DKK 168 772 954,00 131 794 799,78 35741: 1.5. Saksanmarkkalainat- Län i tyska mark .............................................. DEM 14 673 912 290,27 43 845 649 923,33 35742: 1.6. Floriinilainat- Floriniän ...................................................................... NLG 3 229 203 672,00 8 597 431 856,34 35743: 1.7. Belgianfrangilainat- Län i belgiska franc ........................................... BEF 11 424 312 521,00 1 655 382 884,29 35744: 1.8. Luxemburginfrangilainat- Län i luxemburgska franc ......................... LUF 16 500 000 000,00 2 390 850 000,00 35745: 1.9. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclän ............................................ CHF 2 235 081 841,22 7 686 893 468,32 35746: 1.1 0. Ranskanfrangilainat- Län i franska franc ......................................... FRF 29 901 008 341,00 26 498 273 591 ,80 35747: 35748: 1.12. ltävallanshillinkilainat- Län i österrikiska shilling ............................ ATS 1 000 000 000,00 424 600 000,00 35749: 1.13. Jenilainat- Yenlän ........................................................................... JPY 430 700 000 000,00 17 223 693 000,00 35750: 1.14. ECU-Iainat- Län i ECU ..................................................................... ECU 2 301 146 020,00 13 277 612 535,40 35751: 35752: 1.15. PSC-Iainat- Län i PSC ..................................................................... PSC 3 637 818,73 4174 396,99 35753: 1.16. FIM-Iainat- Län i FM ....................................................................... FIM 1 806 195 948,00 1 806 195 948,00 35754: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä- 35755: Statens längfristiga skuld sammanlagt ........................................................ 160 353 094 868,97 35756: 35757: 2. Valtion asuntorahaston pitkäaikainen velka- 35758: Statens bostadsfonds längfristiga skuld 35759: 35760: 2.1. Saksanmarkkalainat - Län i tyska mark .............................................. DEM 100 000 000,00 298 800 000,00 35761: 2.2. Sveitsinfrangilainat- Schweizerfranclän ............................................ CHF 100 000 000,00 343 920 000,00 35762: 642 720 000,00 35763: 35764: 3. Valtion vakuusrahaston pitkäaikainen velka- 35765: Statens säkerhetsfonds längfristiga skuld 35766: 35767: 3.1. Dollarilainat- Dollarlän ...................................................................... USD 1 210 632 000,00 5 622 053 944,80 35768: 3.2. Saksanmarkkalainat- Län i tyska mark .............................................. DEM 1 618 121 700,00 4 834 947 639,60 35769: 3.3. Tanskankruunulainat- Län i danska kronor ....................................... DKK 1 236 000 000,00 965 192 400,00 35770: 3.4. Floriinilainat- Floriniän ...................................................................... NLG 358 100 000,00 953 405 440,00 35771: 3.5. Puntalainat- Pundlän ........................................................................ GBP 100 000 000,00 786 900 000,00 35772: 3.6. ltävallanshillinkilainat- Län i österrikiska shilling .............................. ATS 2 000 000 000,00 849 200 000,00 35773: 14 011 699 424,40 35774: 35775: Yhteensä valuuttamääräisiä velkaa- Summa skuld i utländsk valuta'l 175 007 514 293,37 35776: 215 35777: 35778: 35779: Utredning över statsskulden för år 1997 35780: Pääoma 31.12.1997 Kapital 35781: 35782: Nostettu Kuoletettu 35783: v.1997 v.1997 35784: Valuuttakurssien 35785: Lyftats år Amorterats muutosten vaiku- 35786: 1997 år 1997 tus v. 1997 Ulkomaan 35787: mk mk rahassa mk 35788: Effekt av 35789: (Valuutan- (Valuutan- ändringar på 1utländsk 35790: vaihdot ym. v. 1997- vaihdot ym. v. 1997- valutakurserna mynt 35791: Valutabytesavtal Valutabytesavtal under år 1997 35792: mm. år 1997) mm. år 1997) 35793: mk mk mk 35794: 35795: 35796: 35797: 35798: 3 668 856 000,00 2 949 735 000,00 2 696 220 913,14 USD 3 668 691 716,19 19 886 877185,96 35799: (1 960 732 973.00) 35800: 1 183 950 000,00 1 216 384 408,64 3 188 784 400,98 GBP 2 801 015 140,49 25 186 728 143,29 35801: 4 590 490,76 SEK 399 173 109,00 273 952 504,71 35802: 2 345 944,05 DKK 168 772 954,00 134140 743,83 35803: 5 109 706 815,00 519 718 725,46 DEM 12 966 362 290,27 39 255 661 833,79 35804: 2 664 600 000,00 3 170 654 175,00 68 601 067,02 NLG 3 037 853 672,00 8 159 978 748,36 35805: 21 706 193,79 BEF 11424 312 521,00 1 677 089 078,08 35806: 31 350 000,00 LUF 16 500 000 000,00 2 422 200 000,00 35807: 1 747715 000,00 755 759 455,70 CHF 2 735 081 841,22 10 190 367 924,02 35808: 2 809 200 881,01 4 438 500 000,00 524 888 077' 76 FRF 28 713166168,00 25 973 930 115,57 35809: (580 067 565.00) 35810: 5 800 000,00 ATS 1 000 000 000,00 430 400 000,00 35811: (533 770 000.00) 753 701 000,00 JPY 443 700 000 000,00 18 511164 000,00 35812: 100 893 946,00 1 041 946 916,00 456 233 251,60 ECU 2 038 653 000,00 12 209 492 817,00 35813: (583 300 000.00) 35814: 1 415 778,44 172 735,76 PSC 2 425 212,47 2 931 354,31 35815: FIM 1 806 195 948,00 1 806 195 948,00 35816: 35817: 12175 215 827,01 17 928 343 093,08 9 029 872 256,02 166121110 396,92 35818: (3 074 570 538.00) (583 300 000.00) 35819: 35820: 35821: 35822: 3 950 000,00 DEM 100 000 000,00 302 750 000,00 35823: 28 660 000,00 CHF 100 000 000,00 372 580 000,00 35824: 32 610 000,00 675 330 000,00 35825: 35826: 35827: 35828: 35829: 6 326 762 832,00 704 708 887,20 35830: 4 876 682 229,75 41734590,15 35831: 979 900 800,00 14 708 400,00 35832: 958 812 750,00 5 407 310,00 35833: 112 300 000,00 GBP 100 000 000,00 899 200 000,00 35834: 11 600 000,00 ATS 2 000 000 000,00 860 800 000,00 35835: 13142158 611,75 890 459 187,35 1 760 000 000,00 35836: 12175 215 827,01 31 070 501 704,83 9 952 941 443,37 168 556 440 396,92 35837: (3 074 570 538.00) (583 300 000.00) 35838: 216 35839: 35840: 35841: Selvitys valtion velasta vuodelta 1997 35842: Pääoma 31.12.1996 Kapital 35843: 35844: 35845: 35846: 35847: Ulkomaan mk 35848: Lainaryhmän/lainavaluutan nimi - rahassa 35849: Lånegruppens/lånevalutans namn 35850: 35851: 1 utländsk 35852: mynt 35853: 35854: 35855: 35856: 35857: Markkamääräinen velka - Skuld i finska mark 35858: 4. Valtion pitkäaikainen velka- Statens långfristiga skuld 35859: 35860: 4.1. Yleisöobligaatiolainat- Obligationslån för allmänheten ...................... 163 225 898 100,00 35861: 4.2. Vakuutuslaitoslainat- Försäkringsanstaltslån .................................... 316135 500,00 35862: 4.3. Työeläkekassalainat- Arbetspensionskasselån .................................. 45 225 000,00 35863: 4.4. Työeläkelaitoslainat- Arbetspensionsanstaltslån ............................... 338 651 200,00 35864: 4.5. Eläkesäätiölainat- Pensionsstiftelselån .............................................. 18 440 550,00 35865: 4.6. Velkakirjalainat eläkesäätiöiltä- Skuldebrevslån av pensionsstiftelser 1 848 87 4 300,00 35866: 4.7. Laina valtion eläkerahastolta- Lån av statens pensionsfond .............. 12 300 000 000,00 35867: 4.8. Lainat muilta- Andra lån ................................................................... 1 465 950 656,97 35868: Valtion pitkäaikainen velka yhteensä- 35869: Statens långfristiga skuld sammanlagt ........................................................ 179 559 175 306,972> 35870: 35871: 5. Valtion lyhytaikainen velka- Statens kortfristiga skuld 35872: 35873: 5.1. Velkasitoumuslainat rahalaitoksilta- Skuldförbindelselån av 35874: penninganstalter .......................................................................................... 36 820 305 416,89 35875: 5.2. Lyhytaikainen luotto- Kortfristig kredit .............................................. 800 000 000,00 35876: Valtion lyhytaikainen velka yhteensä- 35877: Statens kortfristiga skuld sammanlagt ........................................................ 37 620 305 416,89 35878: 35879: 6. Valtion asuntorahaston pitkäaikainen velka - 35880: Statens bostadsfonds långfristiga skuld ...................................................... 13126 330 0 00,00 35881: 7. Valtion vakuusrahaston pitkäaikainen velka- 35882: Statens säkerhetsfonds långfristiga skuld ................................................... 2 201 686 887,45 35883: 8. Valtion vakuusrahaston lyhytaikainen velka 35884: Statens säkerhetsfonds kortfristiga skuld .................................................... 0,00 35885: 9. Maatalouden interventiorahaston rahoitustodistukset- 35886: Finansieringssertifikater av jordbruks interventionsfond ............................. 271 904 477,09 35887: Yhteensä markkamääräistä velkaa- Summa i linska mark ............... 232 779 402 088,40 35888: 35889: 10. Yhteenveto- Sammandrag 35890: 35891: Yhteensä valuuttamääräisiä pitkäaikaista velkaa - 35892: Summa långfristig skuld i utländsk valuta ................................................... 175 007 514 293,37 35893: 35894: Yhteensä markkamääräistä pitkäaikaista velkaa- 35895: Summa långfristig skuld i finska mark ........................................................ 194 887192194,42 35896: Yhteensä markkamääräistä lyhytaikaista velkaa- 35897: Summa kortfristig skuld i finska mark ......................................................... 37 892 209 893,98 35898: Koko valtion velka - Statsskulden inalles .................................... 407 786 916 381,77 35899: 217 35900: 35901: Utredning över statsskulden för år 1997 35902: Pääoma 31.12.1997 Kapital 35903: 35904: Nostettu Kuoletettu 35905: v.1997 v.1997 35906: Valuuttakurssien 35907: Lyftats år Amorterats muutosten vaiku- 35908: 1997 år 1997 tus v. 1997 Ulkomaan 35909: mk mk rahassa mk 35910: Effekt av 35911: (Valuutan- (Valuutan- ändringar på 1utländsk 35912: vaihdot ym. v. 1997- vaihdot ym. v. 1997- valutakurserna mynt 35913: Valutabytesavtal Valutabytesavtal under år 1997 35914: mm. år 1997) mm. år 1997) 35915: mk mk mk 35916: 35917: 35918: 35919: 35920: 48 800 270 000,00 19 990 314 400,00 192 035 853 700,00 35921: 167 757 500,00 148 378 000,00 35922: 23 575 000,00 21 650 000,00 35923: 177 887 250,00 160 763 950,00 35924: 9 834 100,00 8 606 450,00 35925: 11 369 100,00 1 837 505 200,00 35926: 12 300 000 000,00 35927: 117 302 832,37 93 634 339,60 1 489 619149,74 35928: 35929: 48 917 572 832,37 20 474 371 689,60 3! 208 002 376 449,74 4! 35930: 35931: 35932: 35933: 35934: 42116 916 201,86 51 678 738 896,02 27 258 482 722,73 35935: 33 710 486 784,03 34 510 486 784,03 0,00 35936: 35937: 75 827 402 985,89 86 189 225 680,05 27 258 482 722,73 35938: 35939: 290 000,00 13 126 040 000,00 35940: 35941: 8 365 000 000,00 274 497 386,64 10 292189 500,81 35942: 35943: 3129 840 466,39 0,00 3 129 840 466,39 35944: 35945: 621 924 605,56 657 782 242,77 236 046 839,88 35946: 136 861 740 890,21 107 596 166 999,06 262 044 975 979,55 35947: 35948: 35949: 35950: 35951: 12175 215 827,01 31 070 501 704,83 9 952 941 443,37 168 556 440 396,92 35952: (3 074 570 538,00) (583 300 000,00) 35953: 35954: 57 282 572 832,37 20 749 159 076,24 231 420 605 950,55 35955: 35956: 79 579168 057,84 86 84 7 007 922,82 30 624 370 029,00 35957: 149 036 956 717' 22 138 666 668 703,89 9 952 941 443,37 430 601 416 376,47 35958: (3 074 570 538.00) (583 300 000.00) 35959: 218 35960: 35961: 1) Käytetyt valuuttakurssit- Använda valutakurser 31.12.1996 ja- och 31.12.1997 35962: 35963: USD 4,6439 5,4207 35964: GBP 7,869 8,992 35965: SEK 0,6748 0,6863 35966: DKK 0,7809 0,7948 35967: DEM 2,988 3,0275 35968: NLG 2,6624 2,6861 35969: BEF 0,1449 0,1468 35970: LUF 0,1449 0,1468 35971: CHF 3,4392 3,7258 35972: FRF 0,8862 0,9046 35973: ATS 0,4246 0,4304 35974: JPY 0,03999 0,04172 35975: ECU 5,770 5,989 35976: PSC 1,1475 1,2087 35977: 35978: 2) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamanomia lainoja 151 815150 markkaa- 35979: lnkluderarförfallna, men icke inlösta Iän 151815150 mark. 35980: 3) Momentille 15.02.01. on merkitty 106 662 919 084,45 markkaa, johon ei sisälly vanhentuneina velasta poistetut lainat 899 500 markkaa. 35981: Momentille on merkitty 221 214,80 markkaa kuoletusta lainoista, jotka on aikaisemmin poistettu vanhentuneina velasta - 35982: På moment 15.02.01. har antecknats 106 662 919 084,45 mark, som inte inkluderar som föråldrade från skulden avskrivna lån på 35983: 899 500 mark. På moment har antecknats 221 214,80 mark som amortering för lån, som har tidigare avskrivits som föråldrade från skulden. 35984: 4) Sisältää erääntyneitä, mutta lunastamanomia lainoja 208 257 550 markkaa- 35985: lnkluderar förfallna, men icke inlösta lån 208 257 550 mark. 35986: SELVITYS 35987: 35988: VALTION TAKAUS- JA MUISTA 35989: SITOUMUKSISTA 35990: 31 .12.1997 35991: 35992: UTREDNING ÖVER 35993: 35994: STATENS GARANTI- OCH ANDRA 35995: FÖRBINDELSER 35996: 31.12.1997 35997: 220 35998: 35999: SELVITYS VALTION TAKAUSVASTUISTA 31.12.1997 1! 36000: UTREDNING ÖVER ST ATENS GARANTIANSV AR 31.12.19971! 36001: 1Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset- Av statskontoret förvaltade garantier 36002: 1. Takaukset kotimaisista lainoista- Garantier lör inhemska lån 36003: 36004: Valtioenemmistöiset yhtiöt- Bolag med statlig majoritet 36005: Kemijoki Oy ............................................................................................................... 3 319 310,07 mk 36006: Kiint. Oy Helsingin Oikeus- ja poliisitalot .................................................................. 11 005154,00 mk 36007: Enso Oy ..................................................................................................................... 8 924 400,33 mk 23 248 864,40 mk 36008: 36009: Yksityiset yhtiöt- Privata bolag 36010: Finnyards Oy ............................................................................................................. 22 173 742,00 mk 36011: Metra Oy Ab .............................................................................................................. 20 116 800,00 mk 42 290 542,00 mk 36012: 36013: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penninginrättningar 36014: Kera Oy ..................................................................................................................... 4 465 000 000,00 mk 4 465 000 000,00 mk 36015: 36016: Muut- ÖVriga 36017: Ekokem Oy Ab ........................................................................................................... 7 500 000,00 mk 7 500 000,00 mk 36018: 36019: Valtiokonttorin hoidossa olevat kotimaiset takaukset yhteensä -Av statskontoret lörvaltade inhemska 36020: garantier sammanlagt ........................................................................................................... 4 538 039 406,40 mk 36021: 36022: 2. Takaukset ulkomaisista lainoista- Garantier lör utländska lån 36023: 36024: Julkiset rahoituslaitokset- Offentliga penninginrättningar 36025: MB Corporate Finance ................................................. 458 929,66USD 2 487 720,01 mk 36026: Kera Oy ....................................................................... 1 166 666,66USD 36027: 5 653 333,34DEM 23 439 616,65 mk 25 927 336,66 mk 36028: 36029: Muut- Övriga 36030: Pohjoismaiden Investointipankki ................................ . 202 649 522,86ECU 1 213 667 992,42 mk 36031: Suomen Vientiluotto Oy (ulkomaat) ............................ . 50 913 616,04USD 36032: 17 494 852,55DEM 36033: 9 040 OOO,OOCHF 362 634 336,56 mk 1 576 302 328,98 mk 36034: 36035: Valtiokonttorin hoidossa olevat ulkomaiset takaukset yhteensä -Av statskontoret lörvaltade utländska 36036: garantier sammanlagt .........................................................................................................•. 1 602 229 665,64 mk 36037: 36038: Valtiokonttorin hoidossa olevat takaukset yhteensä- Av statskontoret lörvaltade garantier sammanlagt ...... . 6140 269 072,04 mk 36039: 36040: 36041: 36042: II. Valtiontakuukeskus- Statsgarantiecentralen 36043: Valtiontakuu rahasto - Statsgarantifonden 36044: Vientitakuiden voimassa oleva vastuu- Ansvaret av exportgarantierna i kraft ..................................................... 17 334 000 000,00 mk 36045: Valtiontakausten voimassa oleva vastuu- Ansvaret av statsgarantierna i kraft .................................................... 4 496 000 000,00 mk 36046: Muiden takuiden voimassa oleva vastuu- Ansvaret av övriga garantierna i kraft ................................................. 56 000 000,00 mk 36047: 36048: Valtiontakuukeskuksen voimassa olevat vastuut yhteensä -Av statsgarantiecentralens ansvaren i kraH 36049: sammanlagt ....................................................................................................................... 21 886 000 000,00 mk 36050: 36051: 36052: 36053: 111. Valtion opintotukikeskuksen hoidossa olevat takaukset yhteensä -Av Studiestödscen· 36054: tralen förvaltade garantier sammanlagt ............................................................... . 9 999 848 000,00 mk 36055: 221 36056: 36057: IV. Valtion liikelaitoksista annetun lain 12 §:n 3 momentin nojalla valtion liikelaitosten 36058: antamat vakuudetliikelaitoskonserniin kuuluvan tytäryhtiön lainasta- De säkerheter, som 36059: aHärsverk har geH för elitili affärsverkskoncernen hörande dotterbolags lån enligt lagen om 36060: affärsverk 12 § 3 mom. 36061: llmailulaitos- Luftfartsverket 36062: Kiinteistö Oy- Fastighets Ab Lentäjäntie 1 .......................................................................................................... 115 000 000,00 mk 36063: Kiinteistö Oy- Fastighets Ab Lentäjäntie 3 .......................................................................................................... 65 000 000,00 mk 36064: Kiinteistö Oy- Fastighets Ab Turun Lentorahti .................................................................................................... --~10::. .5: . :0:. : 0. : 0: . :00:.!.:,0:. : 0. .: m: :.:k 36065: 36066: Valtiontakuut yhteensä- Statsgarantier inalles .......................................................................... . 38 216 617 072,04 mk 36067: 36068: 1) Luettelo ei sisällä asuntotuotantolain 13 a §:ssä tarkoitettuja valtiontakauksia.- Förteckningen innehäller inte de garantiansvaren som avses 36069: i 13 a § lagen om bostadsproduktion. 36070: Luettelo ei sisällä vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain (867/80) 9§:n, asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (1205/93) 36071: 10 §:n eikä omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain (204/96) mukaisia takauksia. - Företeckningen innehäller inte garantier 36072: som beviljats med stöd av 9 § lagen om räntestöd för hyresbostadslän (867/80), 10 § lagen om räntestöd för bostadsrättshuslän (1205/93) och 36073: lagen om statsgarantier för ägarbostadslän (204/96). 36074: 36075: Käytetyt valuuttakurssit 31.12.1997 36076: Andvända valutakurser 31.12.1997 36077: 36078: USD 5,4207 36079: DEM 3,0275 36080: CHF 3,7258 36081: 36082: ECU kaupallinen XEU- 36083: ECU kommersiell XEU 5,9890 36084: 222 36085: 36086: 36087: Kansainvälisille rahoituslaitoksille annetut sitoumukset - 36088: Åt internationella finansieringsinstitut utfärdade förbindelser 1> 36089: 36090: Sitoumusten Uusia Lunastettu Valuuttakurssi- Sitoumusten 36091: määrä sitoumuksia 1997 muutokset määrä 36092: 1997 1997 36093: Beloppet av Nya lnfriats Ändring på Beloppet av 36094: förbindelserna förbindelser år 1997 valutakursserna förbindelserna 36095: 31.12.1996 år 1997 1997 31.12.1997 36096: mk mk mk mk 36097: 36098: Kansainvälinen Kehittämisjärjestö -lnternationella 36099: Utvecklingsfonden ........................................................ 325 499 000 - 115 974 000 209 525 000 36100: Aasian Kehityspankki- Asiatiska Utvecklingsbanken .. 2 361 428 - 2 361 428 36101: Aasian Kehitysrahasto- Asiatiska Utvecklingsfonden . 127 077 527 20 000 000 47 529 000 99 548 527 36102: Latinalaisen Amerikan Kehityspankki- 36103: lnteramerikanska Utvecklingsbanken 36104: - peruspääoma- grundkapital .................................. 5 604 435 3 455 797 2176 714 6 883 517 36105: -erityisrahasto- specialfonden ................................ 17749 053 4 718 959 2 229 775 -1 029 992 19 208 246 36106: Afrikan Kehitysrahasto- 36107: Afrikanska Utvecklingsfonden ....................................... 272101 332 22 000 000 48 024 572 246 076 760 36108: Kansainvälinen Maatalouden kehittämisrahasto- 36109: lnternationella Utvecklingsfonden för lantbruk .............. 39 081 842 6 609 320 13136 360 32 554 802 36110: Kansainvälinen Investointitakauslaitos- 36111: Multilaterala investeringsgarantiorganet ........................ 2 774 032 - - 745 087 3519119 36112: Perushyödykkeiden yhteisrahasto - 36113: Gemensamma fonden för råvaror ................................. 2 884113 - - 751 675 3 635 788 36114: Maailmanlaajuinen ympäristörahasto- 36115: Världsomfattande miljöfonden ...................................... 7 000 000 - 7 000 000 36116: Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki- 36117: Den Europeiska uppbyggnads- och utvecklingsbanken . 7 050 000 7 050 000 36118: 809182 762 56 784 076 243120 421 466 769 623 313187 36119: 1l Korottomia, vaadittaessa maksettavia velkakirjoja, jotka annettu jäsenosuusmaksujen käteissuoritusten sijaan - Räntefria, vid anfordran 36120: betalbara skuldebrev givna i stället för kontantprestationer av medlemsandelar. 36121: K 12/1998 vp 36122: 36123: 36124: 36125: 36126: TILINTARKASTUSKERTOMUS 36127: 36128: 36129: 36130: 36131: Eduskunnalle 36132: 36133: Eduskunnan tilisäännön 19 §:n l momentin määräämällä tavalla olemme tarkastaneet Eduskun- 36134: nan tilinpäätöksen ja kirjanpidon sekä hallinnon tilikaudelta l.l.-31.12.1997. Tilitoimiston päällikön 36135: laatima tilinpäätös sisältää tu1oslaske1man, valtion pääkirjatilin ja hallinnollisen taseen sekä niiden 36136: 1iitteinä olevat talousarvion toteutumisraportin, omaisuus- ja pääomaraportin sekä kertomuksen 36137: eduskunnan kanslian toiminnasta. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon 36138: tilinpäätöksestä ja hallinnosta. 36139: Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen 36140: laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen totea- 36141: miseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty 36142: kansliatoimikunnan ja eduskunnan kanslian toiminnan lainmukaisuutta. 36143: Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu eduskunnan tilinpäätöksen laatimista 36144: koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaan tiliohjesäännön määrittelemällä 36145: tavalla oikean ja riittävän kuvan eduskunnan taloudesta ja sen kehityksestä tilikaudella. Meillä ei ole 36146: huomauttamista eduskunnan vuoden 1997 tilinpäätökseen, kirjanpitoon eikä hallintoon nähden. 36147: 36148: Helsinki 16 päivänä huhtikuuta 1998 36149: 36150: Matti Saarinen /sd Kalevi Lamminen /kok 36151: Tero Mölsä /kesk Eero Suomela, KHT 36152: 36153: 36154: 36155: 36156: 280510 36157: ISSN 0782-9248 36158: 36159: OY EOITA AB. HELSINK11998 36160: K 13/1998 vp 36161: 36162: 36163: 36164: 36165: Valtion ti 1i ntarkastaja i n 36166: 36167: kerto1nus 36168: 36169: 36170: 36171: 36172: HELSINKI 1 998 36173: ISSN 0355-2535 36174: OY EDITAAB. HELSINKI1998 36175: EDUSKUNNALLE 36176: 36177: Vuosiksi 1996---1999 valitut valtiontilintar- kunnalle valtiontilintarkastajain johtosäännön 36178: kastajat antavat täten kunnioittavasti Edus- 6 §:ssä määrätyn kertomuksen. 36179: 36180: Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1998 36181: 36182: 36183: 36184: 36185: ;/~L,L/ 36186: Lauri Metsämäki 36187: 36188: 36189: ~]Mt1{ 36190: Oiva Savela 36191: ,fr~~~ 36192: Aå:anMalm 36193: 36194: 36195: ~111~ . 36196: Kari Myllyniemi 36197: 36198: 36199: /.~ 36200: Mauri Lehmusta 36201: 5 36202: 36203: 36204: 36205: 36206: Vuoden 1997 valtiontilintarkastajien toiminta 36207: 36208: Vaitianti lintarkastajat Valtiontilintarkastajain kanslia 36209: 36210: Eduskunta valitsi 5.4.1995 valtiontilintar- Valtiontilintarkastajien apuna toimii kanslia, 36211: kastajiksi toimikaudeksi, joka alkoi 1 päivänä jossa on 16 pysyvää virkaa. Kanslian esimiehe- 36212: tammikuuta 19% ja päättyy sen kalenterivuo- nä toimi tarkastusneuvos Teuvo Mäkelä JHTT 36213: den lopussa, jolloin seuraavat kansanedustajain 1.2.1998 saakka, jolloin hän siirtyi eläkkeelle. 36214: vaalit toimitetaan, kansanedustajat Markus Aal- Valtiontilintarkastajat nimittivät kokouksessaan 36215: tosen, Jorma Rantasen, Kari Myllyniemen, Oiva 29.1.1998 kanslian esimieheksi tarkastusneuvos 36216: Savelan ja Håkan Malmin sekä valtiontilintar- Mauri Lehmuston. Valtiontilintarkastajien en- 36217: kastajien varajäseniksi kansanedustajat Matti simmäistä tarkastusjaostoa on avustanut kans- 36218: Vähänäkin, Asko Apukan, Raimo Liikkasen, lian 1 jaosto, johon ovat kuuluneet tarkastus- 36219: Osmo Kurolan ja Toimi Kankaanniemen. Kan- neuvos Asko Valkosalo JHTT, ylitarkastajat Kari 36220: sanedustaja Markus Aaltosen pyydettyä Kauppinen ja Kaj Laine sekä tarkastaja Marjaana 36221: 14.5.19% eron valtiontilintarkastajan tehtävästä Solanne. Valtiontilintarkastajien toista tarkas- 36222: eduskunta valitsi 21.5.19% hänen sijaansa val- tusjaostoa on avustanut kanslian II jaosto, johon 36223: tiontilintarkastajaksi kansanedustaja Lauri Met- ovat kuuluneet tarkastusneuvos Ilkka Tenhiälä 36224: sämäen. Eduskunnan myönnettyä kansanedus- JHIT, ylitarkastajat Jarmo Laine ja Senja Koleh- 36225: taja Asko Apukalle hänen pyynnöstään eron mainen sekä tarkastaja Marjatta Mylly. 36226: valtiontilintarkastajain varajäsenen tehtävästä Valtiontilintarkastajien tarkastustoimintaa 36227: 9.6.1998 eduskunta valitsi 12.6.1998 hänen palvelevasta tutkimustoiminnasta sekä valtion- 36228: sijaansa kansanedustaja Iivo Polven. tilintarkastajien ja heidän kansliaosa pitkän ai- 36229: Valtiontilintarkastajat valitsivat kokoukses- kavälin suunnittelusta on vastannut tarkastus- 36230: saan 5.5.1995 puheenjohtajakseen Markus Aal- neuvos Mauri Lehmusta. Valtiontilintarkastajien 36231: tosen ja varapuheenjohtajakseen Oiva Savelan. kokousten sihteerinä on toiminut hallinto- 36232: Kansanedustaja Aaltosen erottua valtiontilintar- ylitarkastaja Jorma Syväoja, joka on vastannut 36233: kastajien puheenjohtajan tehtävästä valtionti- myös suunnittelutehtävistä sekä kanslian ylei- 36234: lintarkastajat valitsivat 28.5.1996 puheenjohta- sistä toiminnoista apunaan tarkastaja Tuija Myl- 36235: jakseen kansanedustaja Lauri Metsämäen. Tar- lyvuori, apulaistarkastaja Jaana Holmberg, toi- 36236: kastustoimintaansa varten valtiontilintarkastajat mistosihteeri Marja Huovila, toimistosihteeri 36237: ovat olleet jakaantuneina kahteen tarkastusja- Ulla Taari sekä virastoavustaja Jari Räsänen. 36238: ostoon. Ensimmäiseen jaostoon ovat kuuluneet Kanslia toimii vuokratiloissa osoitteessa Annan- 36239: Metsämäki, Malm ja Myllyniemi sekä toiseen katu 44 A. 36240: Savela ja Rantanen. 36241: 36242: 36243: 36244: 36245: 380188E 36246: 6 36247: 36248: Yhteistoiminta Valtiontalouden tarkastus- 1997. Valtiontilintarkastajat päättivät vuotta 36249: viraston kanssa 1997 koskevasta toimintasuunnitelmastaan 36250: lopullisesti kokouksessaan 16.12.1997. Valtion- 36251: Yhteistoiminta Valtiontalouden tarkastusviras- 36252: tilintarkastajat aloittivat piiri- ja paikallishallin- 36253: ton kanssa on jatkunut entiseen tapaan siten, 36254: non tarkastukset lokakuussa 1997 ja ministe- 36255: että vuoteen 1997 kohdistuvan tarkastustoimin- 36256: riöiden tarkastukset helmikuussa 1998. 36257: nan suuntaamisesta on neuvoteltu tarkastusvi- 36258: Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet val- 36259: raston johdon kanssa. Lisäksi tarkastusvirasto 36260: tionhallinnon varainkäyttöä ja taloudenhoitoa 36261: on entiseen tapaan toimittanut valtiontilintar- 36262: käymällä läpi valtiovarainministeriön raha- 36263: kastajille kaikki antamansa kertomukset selityk- 36264: asiainkäsittelyn ja valtioneuvoston raha-asiain- 36265: sineen, lausuntoineen ja päätöksineen. Vuoden 36266: valiokunnan esityslistat 36267: 1997 tarkastusta koskevan valtiontilintarkasta- 36268: Kotimaiset tarkastusmatkat tehtiin Etelä- ja 36269: jien toimikauden aikana tarkastusvirasto antoi 36270: Itä-Suomen lääneihin. Etelä-Suomen lääniin 36271: kaikkiaan 153 tarkastuskertomustaan, selvitys- 36272: 22.-23.10.1997 tehdyn tarkastusmatkan koh- 36273: tään, lausuntoaan tai aloitettaan tiedoksi val- 36274: teina olivat lääninhallituksen (maaherra Tuula 36275: tiontilintarkastajille. Tarkastuskertomuksista on 36276: Linnainmaa) ohella seuraavat virastot ja laitok- 36277: luettelo tämän kertomuksen yleisessä osassa. 36278: set: Hämeen liitto (maakunta johtaja Eero Kuos- 36279: Valtiontilintarkastajain kanslia on yhteistoimin- 36280: manen), Hämeen lääninvankila (johtaja Rauno 36281: nassa eduskunnan tietohallintotoimiston ja Val- 36282: Lund), läntisen maanpuolustusalueen esikunta 36283: tiontalouden tarkastusviraston kanssa siirtänyt 36284: (esikuntapäällikkö, eversti Tauno Ylänne), Hä- 36285: tarkastusviraston julkisen tekstitietokannan 36286: meen ammattikorkeakoulun Wetterhoffin käsi- 36287: kansanedustajien käyttöön eduskunnan tieto- 36288: ja taideteollisuusyksikkö (vararehtori Pertti Puu- 36289: järjestelmään. 36290: saari), Pirkanmaan liitto (maakuntahallituksen 36291: varapuheenjohtaja Timo Sasi), Pirkanmaan työ- 36292: Valtiontilintarkastajien tarkastustoiminta voima- ja elinkeinokeskus (johtaja Riitta Varpe), 36293: Hämeen tiepiiri (tiejohtaja Juhani Miilunpohja), 36294: Valtiontilintarkastajat päättivät kokouksessaan Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitok- 36295: 27.5.1997loppuvuotta 1997 koskevasta toimin- sen Hämeenlinnan toimintayksikkö (laitoksen 36296: tasuunnitelmastaan ja siihen liittyvistä tarkas- johtaja Eero Ropo), Hämeen ympäristökeskus 36297: tusmatkoistaan syyskaudella 1997. Syksyn 1997 (johtaja Erkki Kellomäki) ja Hämeen verovirasto 36298: aikana valtiontilintarkastajat käsittelivät kah- (alueverojohtaja Esko Nikander). 36299: dessa kokouksessaan vuoteen 1997 kohdistu- Itä-Suomen lääniin 5.--6.11.1997 tehdyn tar- 36300: van tarkastustoiminnan suuntaamista ja paino- kastusmatkan kohteina olivat lääninhallituksen 36301: pistealueita. Joulukuussa 1997 pitämissään ko- (maaherra Pirjo Ala-Kapee) ohella Etelä-Savon 36302: kouksissa valtiontilintarkastajat päättivät vuo- maakuntaliitto (maakuntajohtaja Hannu Vesa), 36303: teen 1997 kohdistuvan tarkastuksen yhteydessä Mikkelin lääninvankila (johtaja Paavo Ruotsa- 36304: esille otettavat kaikkia hallinnonaloja koskevat lainen), Etelä-Savon työvoima- ja elinkeinokes- 36305: selvitysaiheet ja hallinnonaloittaiset erityiskysy- kus (johtaja Matti Kellokumpu), Mikkelin lää- 36306: mykset. Näitä koskevat selvityspyynnöt käsitel- ninoikeus (vt. ylituomari Markku Pesonen), 36307: tiin valtiontilintarkastajien kokouksissa ja lähe- Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 36308: tettiin ministeriöille ja virastoille joulukuussa (hallituksen puheenjohtaja Markku Turkia), 36309: 7 36310: 36311: Etelä-Savon ympäristökeskus (johtaja Eero Te- 18.2.1998 Suomen ympäristökeskus (pää- 36312: räsvirta), Mikkelin ammattikorkeakoulu (rehto- johtaja Lea Kauppi) 36313: ri Jukka Kinnunen), Helsingin yliopiston maa- 20.2.1998 Teknologian kehittämiskeskus 36314: seudun tutkimus- ja kehittämiskeskus (johtaja (pääjohtaja Martti Mäenpää) 36315: Pirjo Siiskonen) sekä itäisen maanpuolustus- 25.2.1998 Kauppa- ja teollisuusministeriö 36316: alueen esikunta (esikuntapäällikkö, eversti Aar- (vt. kansliapäällikkö Markku Mä- 36317: no Vehviläinen). kinen) 36318: Itä-Suomen lääniin 19.-20.11.1997 tehdyn 27.2.1998 Valtiovarainministeriö (ministeri 36319: tarkastusmatkan kohteina olivat Pohjois-Karja- Jouko Skinnari) 36320: lan liitto (maakuntajohtaja Tarja Cronberg), 4.3.1998 Valtiokonttori (pääjohtaja Jukka 36321: Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhty- Vuolijoki) 36322: mä (hallituksen varapuheenjohtaja Jorma Kal- 6.3.1998 Metsähallitus (pääjohtaja Pentti 36323: lio), Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeino- Takala) 36324: keskus (johtaja Matti Kuosmanen), Pohjois-Kar- 10.3.1998 Lääkelaitos (ylijohtaja Hannes 36325: jalan lääninoikeus (ylituomari Aimo Hurskai- Wahlroos) 36326: nen), Joensuun käräjäoikeus (laamanni Yrjö 11.3.1998 Maa- ja metsätalousministeriö 36327: Sivola), Itä-Suomen läänin Joensuun palvelu- (kansliapäällikkö Reino Uronen) 36328: yksikkö (henkilöstöpäällikkö Kyrö Kuittinen), 13.3.1998 Opetusministeriö (kansliapäällik- 36329: Joensuun yliopisto (vararehtori Hannes Sihvo), kö Vilho Hirvi) 36330: Pohjois-Karjalan ympäristökeskus (johtaja Mar- 18.3.1998 Ulkoasiainministeriö (ministeri 36331: ketta Ahtiainen) sekä Pohjois-Karjalan prikaati Ole Norrback) 36332: (prikaatin komentaja, eversti Lauri Ruonansuu). 20.3.1998 Sosiaali- ja terveysministeriö 36333: Lisäksi tehtiin ulkoasiainhallinnon tarkas- (kansliapäällikkö Markku Lehto) 36334: tukseen liittyvät tarkastusmatkat Luxemburgiin 25.3.1998 Tasavallan presidentin kanslia 36335: ja Strasbourgiin 20.-23.1.1998 sekä Lissa- (Tasavallan Presidentti Martti Ah- 36336: boniin, Madridiin, Roomaan ja Ateenaan 13.- tisaari) 36337: 23.9.1998. 27.3.1998 Ympäristöministeriö (kansliapääl- 36338: Tämän lisäksi valtiontilintarkastajat ja kans- likkö Sirkka Hautojärvi) 36339: lian henkilökunta osallistuivat 25.-27.8.1998 1.4.1998 Oikeusministeriö (kansliapäällik- 36340: järjestettyyn tarkastus- ja seminaarimatkaan Rii- kö Kirsti Rissanen) 36341: kaan. 3.4.1998 Sisäasiainministeriö (sisäasiainmi- 36342: Valtiontilintarkastajat ovat edellä mainittujen nisteri Jan-Erik Enestam) 36343: lisäksi toimittaneet seuraavat tarkastukset: 15.4.1998 Suomen Akatemia (pääjohtaja 36344: Reijo Vihko) 36345: 29.10.1997 Oulun varuskunta (pohjoisen 17.4.1998 Ilmailulaitos (pääjohtaja Mikko 36346: maanpuolustusalueen komentaja, Talvitie) 36347: kenraaliluutnantti Matti Suokas) 21.4.1998 Valtakunnansyyttäjänvirasto (val- 36348: 11.2.1998 Huoltovarmuuskeskus (ylijohtaja takunnansyyttäjä Matti Kuusimä- 36349: Mika Purhonen) ki) 36350: 13.2.1998 Puolustusministeriö (puolustus- 22.4.1998 Valtioneuvoston kanslia (valtio- 36351: ministeri Anneli Taina) sihteeri Rauno Saari) 36352: 8 36353: 36354: 24.4.1998 Valtion asuntorahasto (ylijohtaja nuksia, toimintaa ennen ja jälkeen Suomen ED- 36355: Teuvo Ijäs) jäsenyyden sekä mahdollisia muutostarpeita, 36356: 29.4.1998 Patria Industries Oy (toimitusjoh- koti- ja ulkomaanmatkojen valmistelua, toteu- 36357: taja Jorma Eloranta) tusta ja seurantaa tasavallan presidentin kans- 36358: 6.5.1998 Vaasan varuskunta (sotilasläänin liassa, tasavallan presidentin puolison asemaa 36359: komentaja, prikaatinkenraali ja siinä tapahtuneita muutoksia sekä entisten 36360: Asko Kilpinen) tasavallan presidenttien palvelujen järjestämis- 36361: 8.5.1998 Liikenneministeriö (liikennemi- tä. Tasavallan presidentin kanslian tarkastuksen 36362: nisteri Matti Aura) ja siitä laaditun kertomusosuuden valmistelusta 36363: 13.5.1998 Työministeriö (kansliapäällikkö on valtiontilintarkastajain kansliassa vastannut 36364: Pertti Sorsa) tarkastaja Marjaana Solanne. Kertomusosuus 36365: 15.5.1998 Poliisiammattikorkeakoulu (reh- hyväksyttiin valtiontilintarkastajien kokoukses- 36366: tori Urpo Sarala) sa 4.9.1998. 36367: 27.5.1998 Merenkulkulaitos (pääjohtaja Entisten tasavallan presidenttien palvelujen 36368: Kyösti Vesterinen) järjestäminen sekä tasavallan presidentin puoli- 36369: 28.5.1998 Kainuun prikaati (prikaatin ko- son asema ja siinä tapahtuneet muutokset olivat 36370: mentaja, eversti Ilkka Aspara) esillä myös valtioneuvoston kanslian tarkastuk- 36371: 29.5.1998 Kemira Oyj (pääjohtaja Heimo sessa. Tarkastuksen yhteydessä käsiteltiin myös 36372: Karinen) valtioneuvoston kanslian toimintaa, tulostavoit- 36373: teiden toteutumista sekä keskeisiä kehittämis- 36374: hankkeita, kertomusmenettelyuudistusta ja ED- 36375: puheenjohtajuutta. Lisäksi valtiontilintarkastajat 36376: Vuoteen 1997 kohdistuneessa tarkastuksessa 36377: esillä olleet asiat ovat selvittäneet valtion tietohallintoa, valtio- 36378: neuvoston tiedotustoimintaa ja ostopalveluja. 36379: Valtiontilintarkastajat ovat tarkastaneet talous- Tämän tarkastuksen ja siitä laaditun kertomus- 36380: arvion noudattamista, valtionvelkaa, valtion lai- osuuden valmistelusta on kansliassa vastannut 36381: nanantaa ja valtion korkotukilainoja. Näiden tarkastaja Marjaana Solanne. Kertomusosuus 36382: tarkastusten ja niistä laadittujen kertomus- hyväksyttiin valtiontilintarkastajien kokoukses- 36383: osuuksien valmistelu on ollut tarkastaja Marjatta sa 13.10.1998. 36384: Myllyn, tarkastaja Marjaana Solanteen ja hallin- Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat 36385: toylitarkastaja Jorma Syväojan (valtionvelka ja selvitelleet ulkomaanedustuksen edustustoi- 36386: lainananto) vastuulla. Niitä koskevat kertomus- mintaa, ulkomaanedustustojen henkilöstön 36387: osuudet valmistuivat ja ne hyväksyttiin valtion- asuntojen kokoa ja vuokratasoa, suomalaisten 36388: tilintarkastajien kokouksessa 15.10.1998. valvontajoukkojen ylläpitomenojen budjetoin- 36389: Valtiontilintarkastajat tekivät tutustumis- ja tia ja edustustojen kiinteistöverojen maksua. 36390: tarkastuskäynnin tasavallan presidentin kans- Ulkoasiainministeriön tarkastuksen yhteydessä 36391: liaan. Tähän tilaisuuteen liittyen valtiontilintar- käsiteltiin hallinnonalan keskeisiä tapahtumia, 36392: kastajat tapasivat myös Tasavallan Presidentti valmistautumista Suomen ED-puheenjohtajuu- 36393: Martti Ahtisaaren. Tilaisuudessa käsiteltiin tasa- teen, Suomen toimintaa EU:ssa ja Suomen hu- 36394: vallan presidentin kanslian organisatorista ase- manitaarisen avun kehitystä. Lisäksi valtiontilin- 36395: maa ja tehtäviä, kanslian toimintaa ja kustan- tarkastajat kuulivat kokouksessaan 1.9.1998 36396: 9 36397: 36398: asiantuntijoina Lissaboniin, Madridiin, Roo- keskusjärjestelmän kehittämistä ja kansalai- 36399: maan jaAteenaan suuntautuneen tarkastusmat- suusasioiden määriä. Poliisiammattikorkeakou- 36400: kan johdosta ylitarkastaja Jouko Kaartista ja luun tehdyn tarkastuskäynnin yhteydessä käsi- 36401: ylitarkastaja Kalevi Wiikiä ulkoasiainministe- teltiin korkeakoulutoiminnan aloitukseen liitty- 36402: riöstä. Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laadi- viä kysymyksiä. Sisäasiainministeriön hallin- 36403: tuo kertomusosuuden valmistelusta on kans- nonalan tarkastuksen ja sitä koskevan kerto- 36404: liassa vastannut tarkastusneuvos Ilkka Tenhiä- musosuuden valmistelusta on valtiontilintar- 36405: lä, ja kertomusosuus hyväksyttiin valtiontilintar- kastajain kansliassa vastannut tarkastusneuvos 36406: kastajien kokouksessa 9.6.1998. Ilkka Tenhiälä. Kertomusosuus valmistui ja hy- 36407: Valtiontilintarkastajat ovat oikeusministeriön väksyttiin valtiontilintarkastajien kokouksessa 36408: hallinnonalalla perehtyneet käräjäoikeuksien 8.9.1998. 36409: toimintaan, oikeudenkäyntikustannusten kehi- Valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet puo- 36410: tykseen, konkurssiasiamiehen toimintaan ja ri- lustusministeriön hallinnonalalla puolustusvoi- 36411: kosvahinkojen korvaamiseen valtion varoista. mien organisaatiouudistusta ja varusmiespalve- 36412: Oikeusministeriön tarkastuksen yhteydessä kä- lukseen osallistumista. Ministeriön tarkastuksen 36413: siteltiin mm. kertomusvuoden toiminnan tavoit- yhteydessä valtiontilintarkastajat kuulivat yleis- 36414: teiden saavuttamista, yksityishenkilöiden vel- katsauksen hallinnonalan keskeisistä tapahtu- 36415: kajärjestely- ja yrityssaneerausmenettelyjen toi- mista ja ministeriön toiminnasta kertomusvuon- 36416: mivuutta, syyttäjälaitoksen uudistamista sekä na sekä saivat selvitykset hallinnonalan tavoit- 36417: vankeinhoitolaitoksen toiminnan kehittymistä. teiden asettamisesta, niiden toteutumisen seu- 36418: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- rannasta ja tulosinformaatiosta eduskunnalle, 36419: tomusosuuden valmistelusta on valtiontilintar- vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toi- 36420: kastajain kansliassa vastannut ylitarkastaja Kaj minnasta, henkilömiinojen käyttökiellon vaiku- 36421: Laine. Kertomusosuus hyväksyttiin valtiontilin- tuksista sekä vesistöihin upotettujen ammusten 36422: tarkastajien kokouksessa 16.6.1998. ja räjähteiden laivaamisesta. Hallinnonalan tar- 36423: Sisäasiainministeriön hallinnonalalla valtion- kastuksen ja siitä laaditun kertomusosuuden 36424: tilintarkastajat ovat selvitelleet Euroopan unio- valmistelusta on valtiontilintarkastajain kans- 36425: nin rakennerahastoista tulevien varojen hallin- liassa vastannut ylitarkastaja Jarmo Laine. Ker- 36426: nointia ja budjetointia, maakunnan kehittämis- tomusosuus hyväksyttiin valtiontilintarkastajien 36427: rahan käyttöä, arpajaislain ( 491/65) ja rahanke- kokouksessa 16.6.1998. 36428: räyslain (590/80) toimivuutta ja valvontaa, Hel- Valtiovarainministeriön hallinnonalalla val- 36429: singissä 21.-22.3.1997 pidetyn huippuko- tiontilintarkastajat ovat selvittäneet Suomen 36430: kouksen kustannuksia sekä vartioimisliikkei- EMO-valmistautumista ja lähestymiskriteerien 36431: den valvontaa. Sisäasiainministeriön tarkastuk- saavuttamista kertomusvuonna, Valtiokontto- 36432: sen yhteydessä käsiteltiin hallinnonalan keskei- rin asemaa, toimintaa ja tuloksia, valtion hen- 36433: siä tapahtumia, kuntatalouden tilaa ja tulevai- kilöstöpolitiikan vaikutuksia miesten ja naisten 36434: suutta, rajavartiolaitoksen toimintaa ja pelastus- väliseen tasa-arvoon työelämässä sekä arvon- 36435: hallinnon tulostavoitteiden toteutumista. Tar- lisäverojärjestelmän toimintaa. Valtiovarainmi- 36436: kastuksen yhteydessä sisäasiainministeriön nisteriön tarkastuksen yhteydessä valtiontilin- 36437: esille ottamat kysymykset koskivat Euroopan tarkastajat saivat selvityksen hallinnonalan 36438: unionin ohjelmien budjetointiongelmia, hätä- keskeisistä tapahtumista ja ministeriön toimin- 36439: 10 36440: 36441: nasta sekä tulostavoitteiden toteutumisesta Valtiontilintarkastajat ovat perehtyneet lii- 36442: kertomusvuonna, valtiontalouden tilasta ja ke- kenneministeriön hallinnonalalla maamme sa- 36443: hitysnäkymistä, valtion talousarvion rakenteen tarnaverkon kehittämistarpeisiin ja -suunnitel- 36444: uudistamisesta, henkilöstövoimavarojen hallin- miin, Merenkulkulaitoksen toimintaan, henki- 36445: tajärjestelmän käyttöönotosta valtion virastois- löliikennepalvelujen ostoon ja julkisen liiken- 36446: sa ja laitoksissa sekä verotuksen oikaisutyöryh- teen kehittämiseen sekä Ilmailulaitoksen toi- 36447: män ehdotuksista. Hallinnonalan tarkastuksen mintaan. Liikenneministeriön tarkastuksen yh- 36448: ja siitä laaditun kertomusosuuden valmistelus- teydessä käsiteltiin mm. säädösvalmistelun ke- 36449: ta ovat kansliassa vastanneet ylitarkastaja Jar- hittämistä liikenneministeriön hallinnonalalla, 36450: mo Laine sekä tarkastajat Marjatta Mylly ja tietoliikenteen ja televerkkojen kehitystä sekä 36451: Tuija Myllyvuori. Kertomusosuus hyväksyttiin Suomen liikennejärjestelmä 2020 -raporttia. 36452: valtiontilintarkastajien kokouksissa 16.6. ja Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- 36453: 20.10.1998. tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vas- 36454: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat tannut ylitarkastaja Kaj Laine, ja kertomusosuus 36455: opetusministeriön hallinnonalalla selvittäneet hyväksyttiin valtiontilintarkastajien kokoukses- 36456: tiedepolitiikkaa, kulttuuripolitiikkaa sekä opet- sa 20.10.1998. 36457: tajankoulutusta. Opetusministeriön tarkastuk- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 36458: sen yhteydessä käsiteltiin lisäksi ammattikor- alalla on selvitetty teknologiapolitiikan kehittä- 36459: keakoulujen toimintaan, koululainsäädännön mistä, huoltovarmuuden nykytilaa ja kehittä- 36460: uudistukseen ja EU:n rakennerahastoihin liitty- mistarpeita, valtion omistajaohjausta ja omai- 36461: viä kysymyksiä. Hallinnonalan tarkastuksen ja suuden myyntiä, työvoima- ja elinkeinokeskus- 36462: siitä laaditun kertomusosuuden valmistelusta ten organisointiin liittyviä ongelmia sekä maa- 36463: ovat kansliassa vastanneet ylitarkastaja Senja kuntien ED-hankkeita ja niiden rahoitusta. Hal- 36464: Kolehmainen sekä tarkastaja Marjatta Mylly. linnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun kerto- 36465: Kertomusosuus hyväksyttiin valtiontilintarkas- musosuuden valmistelusta on kansliassa vas- 36466: tajien kokouksissa 25.9. ja 20.10.1998. tannut tarkastusneuvos Asko Valkosalo. Kerto- 36467: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- musosuus hyväksyttiin valtiontilintarkastajien 36468: alalla on selvitetty Suomen metsätalouden ke- kokouksessa 26.5.1998. 36469: hittämistä, Metsähallituksen toimintaa, turkista- Valtiontilintarkastajat ovat sosiaali- ja ter- 36470: louden kehittämistä, yleisvesiä järvialueella ja veysministeriön hallinnonalalla käsitelleet eh- 36471: niiden varainkäyttöä, valtionapuja maaseudun käisevää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa, työsuo- 36472: elinkeinojen kehittämiseen ja niiden valvontaa, jelua, Lääkelaitoksen toimintaa sekä lääkärityö- 36473: sokerintuotannon tukemista, ministeriön sisäis- voiman kysyntää ja tarjontaa. Sosiaali- ja ter- 36474: tä tarkastusta, valtion metsätaloutta ja Metsähal- veysministeriön tarkastuksen yhteydessä käsi- 36475: lituksen virkistyspalveluja sekä Metsähallituk- teltiin hallinnonalan keskeistä toimintaa ja tu- 36476: sen luonnonsuojelun rahoitusongelmia. Hallin- lostavoitteita kertomusvuonna, työtapaturmia 36477: nonalan tarkastuksen ja siitä laaditun kertomus- ja ammattitauteja sekä vakuutuslaitosten val- 36478: osuuden valmistelusta on valtiontilintarkasta- vonnan toimivuutta ja kehittämislinjauksia. Hal- 36479: jain kansliassa vastannut tarkastusneuvos Asko linnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun kerto- 36480: Valkosalo. Kertomusosuus hyväksyttiin val- musosuuden valmistelusta on valtiontilintar- 36481: tiontilintarkastajien kokouksessa 4.9.1998. kastajain kansliassa vastannut ylitarkastaja Kari 36482: 11 36483: 36484: 36485: Kauppinen. Kertomusosuus hyväksyttiin val- tannut tarkastusneuvos Mauri Lehmusto. Kerto- 36486: tiontilintarkastajien kokouksessa 5.6.1998. musosuus valmistui ja hyväksyttiin valtiontilin- 36487: Toimikaudellaan valtiontilintarkastajat ovat tarkastajien kokouksessa 15.10.1998. 36488: työministeriön hallinnonalalla käsitelleet työ- Tarkastustoiminnassa esille tulleita epäkoh- 36489: voimapalvelujen kehittämistoimia, Euroopan tia on tarkasteltu jäljempänä tässä kertomukses- 36490: sosiaalirahaston tavoitteita, työvoimapoliittista sa hallinnonaloittain. Paikallistarkastuksissa 36491: tutkimusta ja oppisopimuskoulutusta. Työmi- esille tulleita kysymyksiä on käsitelty kunkin 36492: nisteriön tarkastuksen yhteydessä käsiteltiin hallinnonalan yhteydessä. Tarkastusten yhtey- 36493: hallinnonalan keskeistä toimintaa ja tulostavoit- dessä valtiontilintarkastajat ovat seuranneet 36494: teita, työllisyyden kehitystä, työvoimapalvelu- myös aiempina vuosina tehtyjen muistutusten 36495: jen kehittämistoimia sekä kansallisen työelä- ja huomautusten huomioon ottamista valtion- 36496: män kehittämisohjelman sisältöä ja tavoitteita. hallinnossa. Mikäli on katsottu aihetta olevan, 36497: Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laaditun ker- samoihin seikkoihin on kiinnitetty uudelleen 36498: tomusosuuden valmistelusta on kansliassa vas- huomiota osana kertomusvuoden tarkastusta, 36499: tannut ylitarkastaja Kari Kauppinen. Kertomus- ja tällöin tehdyt havainnot ja muistutukset on 36500: osuus hyväksyttiin valtiontilintarkastajien ko- esitetty asianomaisen hallinnonalan kohdalla. 36501: kouksessa 6.10.1998. 36502: Ympäristöministeriön hallinnonalalla val- Kertomuksen valmistelu 36503: tiontilintarkastajat ovat selvittäneet ympäristön- 36504: suojelua, luonnonsuojelua ja asumista koskevia Välittömästi kunkin hallinnonalan keskushal- 36505: asioita. Hallinnonalan tarkastuksen ja siitä laa- linnon tarkastusten ja asiantuntijoiden kuulemi- 36506: ditun kertomusosuuden valmistelusta on val- sen jälkeen aloitettiin tämän kertomuksen val- 36507: tiontilintarkastajain kansliassa vastannut ylitar- mistelu ja käsittely valtiontilintarkastajien ko- 36508: kastaja Senja Kolehmainen, ja kertomusosuus kouksissa. Ensimmäisten hallinnonalojen käsit- 36509: hyväksyttiin valtiontilintarkastajien kokoukses- tely aloitettiin huhtikuun lopulla 1998, ja kerto- 36510: sa 6.10.1998. muksen painatus alkoi toukokuussa 1998. Ker- 36511: Valtiontilintarkastajat ovat selvittäneet val- tomuksen valmistelu päättyi lokakuussa 1998, 36512: tionyhtiöiden taloudellista kehitystä ja tilaa sekä jolloin viimeiset käsikirjoitukset lähetettiin 36513: niiden merkittäviä organisaatiomuutoksia ker- käännettäviksi ja painettaviksi. Tätä kertomusta 36514: tomusvuonna. Lisäksi on selvitetty, miten ao. valmistellessaan valtiontilintarkastajat ovat pitä- 36515: vastuuministeriöt ohjaavat ja valvovat alaisiaan neet 28 kokousta. 36516: valtionyhtiöitä, sekä eräiden valtionyhtiöiden Yksityisten kansalaisten ja järjestöjen kan- 36517: (Kemira Oy ja Patria Industries Oy) erityiskysy- nanottoja, selvityspyyntöjä ja aloitteita on val- 36518: myksiä. Valtionyhtiöiden tarkastusten ja niistä tiontilintarkastajille tullut 11. 36519: laaditun kertomusosuuden valmistelusta on Valtiontilintarkastajat ovat seuranneet myös 36520: kansliassa vastannut ylitarkastaja Jarmo Laine. valtion omaisuuteen ja hallinnon toimintaan 36521: Kertomusosuus hyväksyttiin valtiontilintarkas- kohdistuneen ilkivallan määrää ja laatua sekä 36522: tajien kokouksessa 6.10.1998. valtionhallinnon piirissä ilmi tulleita väärinkäy- 36523: Valtiontilintarkastajien tarkastustoimintaa töksiä, lähinnä siltä osin, kuin ne ovat koske- 36524: palvelevaa tutkimustoimintaa käsittelevästä neet valtion tai sen hallussa ollutta omaisuutta 36525: kertomusosuudesta ja sen valmistelusta on vas- tai niistä on aiheutunut valtiolle vahingon- 36526: 12 36527: 36528: korvausvelvollisuus. Koska nämä asiat on saa- nin tukitoiminta, peruspalvelujen tarjonnan ja 36529: tettu poliisiviranomaisten tutkittaviksi ja tuo- kysynnän tasapuolisuus sekä esitutkimushank- 36530: mioistuinten käsiteltäviksi, ei niitä ole käsitelty keet. 36531: tässä kertomuksessa. Joulukuussa 1997 lähetettiin yliopistoille ja 36532: Tätä kertomusta valmistellessaan valtiontilin- korkeakouluille sekä eräille tutkimuslaitoksille 36533: tarkastajat ovat perehtyneet myös Hallituksen tarjouspyyntökirje, johon saatiin määräaikaan 36534: kertomukseen valtiovarain hoidosta ja tilasta, mennessä 11 vastausta. Tarjottujen tutkimus- 36535: jonka aineisto on ollut valtiontilintarkastajien hankkeiden yhteenlaskettu määrärahan tarve 36536: käytettävissä. Valtiontilintarkastajat eivät ole oli noin 1,5 miljoonaa markkaa. Tarjouskierrok- 36537: havainneet kertomuksessa erityistä huomautta- sen jälkeen valtiontilintarkastajat päättivät 36538: mista. käynnistää seuraavat tutkimushankkeet: 36539: - ED-rakennerahastohankkeet: käytäntö ja 36540: Lausunnot vaikutukset, Åbo Akademi, VTI Pekka Ket- 36541: tunen 36542: Vuosiksi 1996---1999 valitut valtiontilintarkasta- -Peruspalvelut ja kansalaisten toimeentulo 36543: jat antoivat 15.12.1997 ympäristöministeriölle murroksessa (kasvavien ja taantuvien alueiden 36544: sen pyytämän lausunnon ympäristövaikutusten kuntien sopeutuminen supistuvien voimavaro- 36545: arviointi säädösvalmistelussa -työryhmän mie- jen oloihin), Tampereen yliopisto, professori 36546: tinnöstä, 3.3.1998 valtiovarainministeriölle sen Veli Karhu 36547: pyytämät lausunnot Valtioyhteisön hallintopo- - Laatujohtaminen julkisjohtamisen strate- 36548: litiikka -hankkeeseen liittyvästä tulosohjauksen giana OECD-maissa, Vaasan yliopisto, profes- 36549: kehittämishankkeen mietinnöstä, valtion mak- sori Ismo Lumijärvi 36550: superustelain soveltamisen ongelmakohdat - Julkinen sektori, yrittäjyys ja työllistämi- 36551: -selvityksestä ja valtion tietosuoritteiden mak- nen, Helsingin yliopisto, professori Vesa Kau- 36552: superusteet -muistiosta, 17.3.1998 tietoturvalli- niainen 36553: suus ja laki -selvityksestä, 28.4.1998 JHTI-sää- - Julkisen, erityisesti valtion velan hallinta 36554: döstyöryhmän muistiosta ja 26.5.1998 selvitys- eräissä ED-maissa, Valtion taloudellinen tutki- 36555: mies Vellamo Kivistön selvityksestä Valtion vi- muskeskus, tutkimusjohtaja Matti Viren. 36556: rastojen ja laitosten sisäinen valvonta, ED-vai- 36557: kutukset. Koulutus 36558: 36559: Tutkimustoiminta Valtiontilintarkastajat ja heidän kansliansa hen- 36560: kilökunta ovat osallistuneet Tampereen Yliopis- 36561: Vuonna 1997 rahoitetun tutkimustoiminnan tu- ton Täydennyskoulutuskeskuksen järjestämille 36562: loksia selostetaan tarkemmin kertomuksen vii- julkistalouden tarkastajien neuvottelu päiville 36563: meisessä luvussa. Vuonna 1998 valtiontilintar- 3.-4.6. 1998. Tämän lisäksi valtiontilintarkasta- 36564: kastajilla on ollut käytettävissään yhteensä jain kanslian henkilökunta on osallistunut erilai- 36565: 500 000 mk ulkopuolisilta hankittavaan tutki- siin eduskunnan, Hallinnon kehittämiskeskuk- 36566: mustoimintaan. Tutkimustoiminnan painopis- sen, Valtiontalouden tarkastusviraston, Suomen 36567: tealueiksi määriteltiin tulosohjauksen ja -johta- Kuntaliiton ja Sonera Oy:n järjestämiin koulutus- 36568: misen arviointi, kansallinen ja Euroopan unio- tilaisuuksiin ja seminaareihin. 36569: 13 36570: 36571: Kansainvälinen toiminta seen kuuluivat Slovakian tasavallan suurlähe- 36572: tystöstä suurlähettiläsneuvos Vladimir Halgas 36573: Valtiontilintarkastajat ja eräät kanslian virka- sekä tulkki Katarina Vasica. 36574: miehet vierailivat 27.11.1997 Tukholmassa tu- Lisäksi tarkastusneuvos Mauri Lehmusto on 36575: tustumassa Ruotsin valtiontilintarkastajien tavannut 3.6.1998 EU:n tilintarkastustuomiois- 36576: (Riksdagens revisorer) toimintaan. Valtiontilin- tuimen puheenjohtajan Bernhard Friedmannin, 36577: tarkastajien toimintaan kävivät 2.6.1998 tutustu- jäsenen Aunus Salmen ja ulkomaansuhteista 36578: massa Slovakian parlamentin valtiovarainvalio- vastaavan johtajan Norbert Schmidt-Gerritzenin 36579: kunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Ladis- sekä 14.8.1998 puheenjohtaja Peter Eigenin 36580: lav Lysakin johdolla valiokunnan jäsenet, kan- Transparency Intemationalista. Hän on myös 36581: sanedustajat Josef Kosar, Martin Oravec, Julius osallistunut eduskunnan nimeämänä ECPRD:n 36582: Brocka ja Vladimir Bajan sekä valiokunnan makrotaloudellisen työryhmän työskentelyyn. 36583: sihteeri Vladimir Toth, joiden lisäksi seuruee- 36584: Yleinen osa 36585: 36586: 36587: 36588: 36589: Vuoden 1997 tilinpäätöksen vertailu vuoden musvuonna 187 377,9 Mmk. Vähennystä edellises- 36590: 1996 tilinpäätökseen tä vuodesta oli siis 12 048,4 Mmk (6 %). Vuoden 36591: 1996 alijäämä oli 1 034,0 Mmk ja kertomusvuoden 36592: Valtion tulot olivat v. 1996198 392,3 Mmk ja kerto- alijäämä 2 709,9 Mmk. Tilinpäätösluvut osastoittain 36593: musvuonna 184 668,0 Mmk, joten ne vähenivät ja pääluokittain vuosilta 1996 ja 1997 ilmenevät 36594: edellisestä vuodesta 13 724,3 Mmk:lla (7 %). Val- seuraavasta taulukosta. 36595: tion menot olivat v. 1996 199 426,3 Mmk ja kerto- 36596: 36597: 36598: 36599: 36600: Lisäykset 36601: Osasto/Pääluokka 1996 1997 Vähennykset- 36602: mk mk mk % 36603: Tulot 36604: 11 Os. Verot ja veronluonteiset tulot 124 006 898 202,48 134 219 374 209,90 10 212 476 007,42 8 36605: 12 Os. Sekalaiset tulot 33 097 209 512,54 33 200 188 991,00 102 979 478,46 0 36606: 13 Os. Korkotulot 5 660 616 760.42 3 943 468 615,03 -1 717 148 145,39 -30 36607: 15 Os. Lainat 35 627 568 526,93 13 304 958 278,73 -22 322 610 248,20 -63 36608: Tulot yhteensä 198 392 293 002,37 184 667 990 094,66 -13 724 302 907.71 -7 36609: Menot 36610: 21 Pl. Tasavallan Presidentti 24 419 579,55 30 953 158,59 6 533 579,04 27 36611: 22 Pl. Eduskunta 248 982 478,49 270 790 834,43 21 808 355,94 9 36612: 23 Pl. Valtioneuvosto 196 635 793,71 191 939 082,23 -4696711,48 -2 36613: 24 Pl. Ulkoa sia inministeriö 2 989 019 925,90 3 125 843 034.41 136 823 108,51 5 36614: 25 Pl. Oikeusministeriö 2 435 228 136,40 2 704 962 758,98 269 734 622,58 11 36615: 26 Pl. Sisä asiain ministeriö 6 502 411 636,92 6 215 828 048,12 -286 583 588,80 -4 36616: 27 Pl. Puolustusministeriö 9 287 160 230,82 10 112 409171,70 825 248 940,88 9 36617: 28 Pl. Valtiovarainministeriö 29 502 691 897,07 27 547 027 030,61 -1 955 664 866,46 -7 36618: 29 Pl. Opetusministeriö 26 635 340 368,26 26 188 404 699,29 -446 935 668,97 -2 36619: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö 12 727 006 990,92 12 697 171 027,21 -29 835 963,71 0 36620: 31 Pl. Liikenneministeriö 8 130 149 239,15 8 253 481 803,52 123 332 564,37 2 36621: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö 5 350 481 936,25 4 566 797 540,36 -783 684 395,89 -15 36622: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö 48 221 001 576,82 45 213 807 566,85 -3 007 194 009,97 -6 36623: 34 Pl. Työministeriö 14162 419 743,80 13 445 555 993,85 -716 863 749,95 -5 36624: 35 Pl. Ympäristöministeriö 3 980 254 720,32 3 729 088 205.4 7 -251 166 514,85 -6 36625: 36 Pl. Valtionvelka 29 033 101 192,38 23 083 797 747.78 -5 949 303 444,60 -20 36626: Menot yhteensä 199 426 305 446,76 187 377 857 703,40 -12 048 447 743,36 -6 36627: Alijääma 1 034 012 444,39 2 709 867 608.7 4 36628: 36629: 36630: 36631: 36632: 14 36633: Tulot valtion pääomasijoitusyhtiöön menot olivat kerto- 36634: Tulot kasvoivat kertomusvuonna sekä suhteellises- musvuonna 250,0 Mmk, mikä oli 71% edellisvuo- 36635: ti että markkamääräisesti eniten osastossa 11 Verot. tista vähemmän. 36636: Ne kasvoivat 10 212,5 Mmk (8 %). Kasvu johtui Markkamääräisesti eniten kasvoivat puolustus- 36637: ennen muuta siitä, että tulo- ja varallisuusveron ministeriön hallinnonalan menot 825,2 Mmk (9 %). 36638: tuotto kasvoi edellisestä vuodesta 4 307,9 Mmk:lla Kasvu johtui puolustusmateriaalihankintamenojen 36639: (9 %) ja arvonlisäveron tuotto 3 495,7 Mmk:lla kasvusta, sillä menot olivat kertomusvuonna 905,5 36640: (8 %). Mmk (25 %) edellisvuotista suuremmat. Oikeus- 36641: Suhteellisesti ja markkamääräisesti eniten tulot ministeriön hallinnonalan menot kasvoivat 269,7 36642: vähenivät osastossa 15 Lainat. Ne vähenivät edelli- Mmk:lla (9 %). Tämä aiheutui syyttäjä- ja ulosotto- 36643: seen vuoteen verrattuna 22 322,6 Mmk (63 %). laitoksen uudistamisesta ja Valtakunnansyyttäjän- 36644: Valtion nettolainanotto oli kertomusvuonna viraston perustamisesta. Syyttäjä- ja ulosottolaitok- 36645: 22 173,5 Mmk (64 %) pienempi kuin edellisenä sen menot olivat 324,6 Mmk ( 172 %) suuremmat 36646: vuonna. Osastossa 13 Korkotulot ja voiton tulou- kuin edellisenä vuonna. 36647: tukset tulojen vähennystä oli 1 717,1 Mmk (30 %), Suhteellisesti eniten kasvoivat tasavallan presi- 36648: koska korkotuloista ja voiton tuloutuksista tuli dentin kanslian menot 6,5 Mmk (27 %). Pääasiassa 36649: tuloja v. 1996 1 591,1 Mmk, kun kertomusvuonna tähän vaikutti uusi momentti Perusparannukset, 36650: vastaavia tuloja ei tullut lainkaan. jolle kertyi menoja 4,8 Mmk. 36651: 36652: Menot Vuoden 1997 tilinpäätöksen vertailu 36653: Menot vähenivät markkamääräisesti ja suhteellises- talousarvioon 36654: ti eniten pääluokassa Valtionvelka (5 949,3 Mmk, 36655: 20 %). Markkamääräisen velan korkomenot vähe- Varsinaisen talousarvion lisäksi, jossa tulojen lop- 36656: nivät edellisestä vuodesta 5 303,1 Mmk:lla (33 %). pusumma oli 190 320 756 000 mk ja menojen 36657: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan 190 313 617 000 mk, annettiin kertomusvuonna 36658: menot vähenivät 3 007,2 Mmk:lla (6 %) edelliseen k a k s i lisätalousarviota. Niissä hyväksyttiin tuloi- 36659: vuoteen verrattuna. Menot vähenivät ennen muuta hin vähennystä 1 580 286 000 mk ja menoihin 36660: momentilla Valtionosuus kunnille sosiaali- ja ter- 3 555 384 000 mk. Talousarvioon merkityt tulot 36661: veydenhuollon käyttökustannuksiin (2 388,7 Mmk, olivat siten kaikkiaan 188 740 470 000 mk ja menot 36662: 15 %). Lisäksi momentin Valtionosuus työttömyys- 188 736 505 500 mk, joten budjetoidut tulot olivat 36663: kassoille menot olivat kertomusvuonna 4 933,7 3 964 500 mk menoja suuremmat. Tilinpäätöksen 36664: Mmk, mikä oli 1 704,8 (26 %) edellisvuotista vä- mukaan tuloja kirjattiin 184 667 990 094,66 mk ja 36665: hemmän. menoja 187 377 857 703,40 mk. Alijäämä oli siis 36666: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan 2 709 867 608,74 mk. 36667: menot vähenivät 783,7 Mmk:lla (15 %). Momentille Seuraavassa on otettu tarkasteltaviksi ne mo- 36668: Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuukor- mentit, joiden tilinpäätös eroaa talousarviosta vä- 36669: vaukset ei kertomusvuoden tilinpäätöksen mukaan hintään 100 Mmk tai 10 o/o ja 10 Mmk. Lisätalousar- 36670: tullut lainkaan menoja, kun edellisen vuoden me- vioiden lisäykset ja vähennykset on otettu huo- 36671: not olivat 500,0 Mmk. Lisäksi momentin Sijoitukset mioon vertailussa. 36672: 36673: 36674: 36675: 36676: Tulot v. 1997 36677: Talousarvion sekä siihen tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Ylitys 36678: mukaan Alitus- 36679: Osasto Varsinainen Muutokset Yhteensä 36680: talousarvio 36681: mk mk mk mk mk % 36682: 36683: 11 Verot 131 648 500 000 2 310 000 000 133 958 500 000 134 219 374 209,90 260 87 4 209,90 0 36684: 12 Sekalaiset tulot 26 638 864 000 5 454 714 000 32 093 578 000 33 200 188 991,00 1106 610 991,00 3 36685: 13 Korkotulot 3 036 173 000 975 000 000 4 011 173 000 3 943 468 615,03 -67 704 384,97 -2 36686: 15 Lainat 28 997 219 000 -10 320 000 000 18 677 219 000 13 304 958 278,73 -5 372 260 721,27 -29 36687: Yhteensä 190 320 756 000 -1 580 286 000 188 740 470 000 184 667 990 094,66 -4 072 479 905,34 -2 36688: 36689: 36690: 36691: 15 36692: 11 Os. Verot ia veronluonteiset tulot 12 Os. Sekalaiset tulot 36693: Tuloja arvioitiin kertyvän 133 958,5 Mmk, mutta Tulot ylittivät arvioidut 32 093,6 Mmk 1 106,6 36694: tilinpäätöksen mukaan kertymä oli 260,9 Mmk Mmk:lla (3 %). Momentille Oikeusministeriön hal- 36695: suurempi. Tulo- ja varallisuusveron tuotto oli ar- linnonalan muut tulot arvioitiin kertyvän 7,5 Mmk, 36696: vioitu ensimmäisessä lisätalousarviossa tehdyn mutta tulot olivat 10,1 Mmk (136 %) suuremmat eli 36697: 105,0 Mmk:n lisäyksen jälkeen 50 600,0 Mmk:ksi. 17,7 Mmk. Tulot perustuvat oikeusministeriön pää- 36698: Lisäys johtui yhteisöveron tuoton kasvusta. Tilin- tökseen oikeusministeriön ja eräiden hallinnonalal- 36699: päätöksen mukaan tulot jäivät kuitenkin 513,9 la toimivien virastojen suoritteista perittävistä mak- 36700: Mmk (1 %) pienemmiksi. Korkotulojen lähdeveron suista. 36701: tuotto jäi 199,2 Mmk (17 %) pienemmäksi kuin Sisäasiainministeriön hallinnonalalla tulot polii- 36702: ennakoitu 1 200,0 Mmk. sin lupapalveluista jäivät 28,4 Mmk 05 %) pienem- 36703: Liikevaihdon perusteella kannettavista veroista miksi kuin arvioidut 185,0 Mmk. Arvio perustui 36704: ja maksuista Arvonlisäveron tuotto arvioitiin varsi- keskeisten lupien määrään v. 1995. 36705: naisessa talousarviossa 46 300,0 Mmk:ksi, mutta Euroopan aluekehitysrahastosta saatavat tulot 36706: ensimmäisessä lisätalousarviossa tuloarvio pienen- (EU) arvioitiin varsinaisessa talousarviossa 461,4 36707: neniin 44 700,0 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen mukaan Mmk:ksi. Ensimmäisessä lisätalousarviossa mää- 36708: tulot olivat kuitenkin 45 598,8 Mmk eli 898,8 Mmk rään lisättiin 75,8 Mmk. Tämä yhteensä 537,2 36709: (2 %) ennakoitua suuremmat. Mmk:n arvio alittui kuitenkin 87,1 Mmk:lla (16 %). 36710: Lukuun Muut verot lisättiin uusi momentti Va- Puolustusministeriön hallinnonalan muut tulot 36711: rainsiirtovero. Varainsiirtovero tuli leimaverotusta olivat tilinpäätöksen mukaan 145,3 Mmk (252 %) 36712: muutettaessa kiinteistön luovutusten ja arvopape- suuremmat kuin ennakoidut 57,6 Mmk eli 202,9 36713: reiden leimaverotuksen tilalle. Vero on 4% kiin- Mmk.Ylitys aiheutui siitä, että torjuntahävittäjähan- 36714: teistöjen ja 1,6% arvopapereiden luovutushinnas- kinnan maksujärjestelyistä kertyneitä satunnaisia 36715: ta. Tämä momentti vaikutti vähentävästi leimave- tuloja (105,5 Mmk) ei ollut ennakoitu vuoden 1997 36716: ron tuottoarvioon, joka oli 1 000,0 Mmk. Leimave- talousarviossa, YK:n suorittamat korvaukset Suo- 36717: ron kertymä jäi kuitenkin vielä 218,8 Mmk (22 %) melle olivat 26,9 Mmk budjetoitua suuremmat ja 36718: arvioitua pienemmäksi. Varainsiirtoveron tuottoar- lisäksi muita sekalaisia tuloja kertyi arvioitua enem- 36719: vio oli ensimmäisessä lisätalousarviossa tehdyn män. 36720: 100,0 Mmk:n lisäyksen jälkeen 1600,0 Mmk, mutta Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuloista 36721: tilinpäätöksen mukaan veroa kertyi 126,7 Mmk Metallirahatulot olivat lähes neljä kertaa suurem- 36722: (8 %) enemmän. Moottoriajoneuvovero tuotti 108,6 mat kuin arvioidut 13,4 Mmk ja nousivat 65,9 36723: Mmk (12 %) enemmän kuin ennakoidut 870,0 Mmk:aan. Talousarviota laadittaessa momentille 36724: Mmk. jäteveroa arvioitiin varsinaisessa tuloarviossa arvioitiin kertyvän juhlarahoista kahden hopeisen 36725: kertyvän 300,0 Mmk. Ensimmäisessä lisätalousarvi- juhlarahan tuotto. Kertomusvuoden aikana kuiten- 36726: ossa tuottoarvio pienennettiin 150,0 Mmk:aan, kin päädyttiin lyöttämään Paavo Nurmen hopeisen 36727: mutta lopullinen tulo jäi 126,8 Mmk:aan eli 23,2 juhlarahan lisäksi Suomen itsenäisyyden BO-vuotis- 36728: Mmk (15 %) arvioitua pienemmäksi. juhlan johdosta sekä 25 markan niroellisarvoinen 36729: Momentille Muut verotulot oli arvioitu kertyvän bimetalliraha että kultainen 1 000 markan nimellis- 36730: 10,0 Mmk, mutta tulot jäivät 11,4 Mmk (114 %) arvoinen juhlaraha. Näiden rahojen myyntimäärät 36731: pienemmiksi eli ne olivat tilinpäätöksen mukaan kohosivat huomattavan suuriksi ja kasvattivat mo- 36732: -1,4 Mmk. Momentille tuloutetaan kaikki sellaiset mentin tuottoa talousarvioon verrattuna. Takaisin- 36733: verot ja veronluonteiset tulot, joiden osalta ei ole perittävät arvonlisäveronpalautukset arvioitiin en- 36734: katsottu kertymän vähäisyyden vuoksi tarpeelli- simmatsessä lisätalousarviossa tehdyn 430,0 36735: seksi pitää omaa tulomomenttia. Momentille kertyi Mmk:n lisäyksen jälkeen 4 130,0 Mmk:ksi, mutta 36736: sellaisia verotuloja, joiden perusteet on kumottu tulot jäivät 222,7 Mmk (5 %) pienemmiksi. Valtio- 36737: ennen kertomusvuotta. Suuri joukko valmisteve- varainministeriön hallinnonalan muut tulot olivat 36738: roja ja erillinen sähkövero kumottiin v. 1994 sekä tilinpäätöksen mukaan 2 753,4 Mmk, mikä oli 36739: televero v. 1995. Tällaisissa tapauksissa veroa voi 313,4 Mmk (13 %) arvioitua enemmän. Momentille 36740: kertyä vielä kumoamisen jälkeenkin. Niissä ta- kertyi tuloja valtion lainojen valuutanvaihtosopi- 36741: pauksissa, joissa verottaja joutuu palauttamaan ve- musten purkamisista ja vaihdettujen lainojen takai- 36742: roa esim. valituksen vuoksi, merkitään palautus sinostoista kaikkiaan 2 647 Mmk. Tuloarviossa ja 36743: tämän momentin hyvitykseksi. Kertomusvuonna lisätalousarviossa näistä oli arvioitu kertyvän 2 414 36744: palautusten määrä ylitti kertymän. Mmk. Osasyynä ylitykseen oli dollarin kurssin vah- 36745: vistuminen v. 1997. Momentille tuloutettiin lisäksi 36746: 36747: 36748: 16 36749: joulukuussa rahoitusapuna EU:lta 35 Mmk E18-tien arvioidut 35,3 Mmk. Ylitys johtui pääasiassa alamo- 36750: rakentamiseen. Tätä ei ollut tuloarviossa otettu mentin ED-rahoitus tuloista, jotka olivat 15,0 Mmk 36751: huomioon. (183 o/o) oletettua suuremmat. 36752: Opetusministeriön tulot arvioitiin 6,6 Mmk:ksi, Muista sekalaisista tuloista sakkorahojen tuotto 36753: mutta tilinpäätöksen mukaan ne olivat 29,2 Mmk jäi 35,9 Mmk (13 %) pienemmäksi kuin budjetoidut 36754: eli lähes 3,5-kertaiset. Tuloarvio ylittyi lähinnä val- 280,0 Mmk. Samoin valtiolle tilitettävät viivästysko- 36755: tionapujen ennakoitua suurempien palautusten rot, jäämämaksut ja veronlisäykset veronmaksun 36756: johdosta. Opintotukitoiminnan tuloja kertyi 32,9 laiminlyömisestä määräaikana tuottivat 107,4 Mmk 36757: Mmk (22 %) enemmän kuin ennakoidut 151,0 (24 %) vähemmän kuin arvioidut 440,0 Mmk. Tulot 36758: Mmk. Lisäyksestä 25,4 Mmk johtui opintorahojen menorästien ja siirrettyjen määrärahojen peruutuk- 36759: palautuksista ja 6,0 Mmk korkotuloista. sista oli arvioitu 312,0 Mmk:ksi, mutta tilinpäätök- 36760: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla sen mukaan ne olivat yli kaksinkertaiset eli 672,0 36761: EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjaus- Mmk. Valtion maaomaisuuden ja tuloa tuottavien 36762: osastosta saatavat tulot (EU) oli arvioitu 637,0 oikeuksien myynti tuotti 123,8 Mmk, mikä oli yli 36763: Mmk:ksi, mutta ne olivat 134,7 (21 %) suuremmat kaksi kertaa enemmän kuin ennakoidut 40,0 Mmk. 36764: eli 771,7 Mmk. EU:n kalatalouden ohjaamisen ra- Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolella tu- 36765: hoitusvälineeltä saatavat tulot (EU) nousivat 73,8 loutettavat korvaukset olivat 82,8 Mmk. Tämä ylitti 36766: Mmk:aan, mikä oli yli kaksi kertaa niin paljon kuin tuloarvion 17,8 Mmk:lla (27 %). 36767: ennakoidut 33,8 Mmk. Kalastuksenhoitomaksujen 36768: tuotto jäi 29,8 Mrnk:aan. Arvio oli 13,4 Mmk (31 %) 13 Os. Korkotulot ja voiton tulootokset 36769: suurempi. Syynä oli talousarvion valmistumisen Tulot olivat 67,7 Mmk (2 %) pienemmät kuin bud- 36770: jälkeen tehty kalastuslain (1045/96, 8 §) muutos, jetoidut 4 011,2 Mmk. Momentille Korot muista 36771: jonka mukaan yli 65-vuotiaiden ja pilkkijöiden ei lainoista kertyi 24,2 Mmk (19 %) enemmän kuin 36772: enää tarvitse maksaa kalastuksenhoitomaksua. Lu- arvioidut 125,1 Mmk. Valtion liikelaitosten voiton 36773: nastettujen lupien määrä jäi näin n. 100 000 kpl tuloutukset tuottivat 185,0 Mmk, mikä oli 30,0 Mmk 36774: ennakoitua pienemmäksi. (14 %) vähemmän kuin ennakoidut 215,0 Mmk. 36775: Liikenneministeriön hallinnonalalla kertyi mo- Tulot kertyivät valtion liikelaitoksista annetun lain 36776: mentille Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöiden (627/87) mukaisten liikelaitosten voiton tuloutuk- 36777: kustannuksista 87,6 Mmk. Tämä oli 20,6 Mmk sista vuodelta 1996. Varsinaisessa talousarviossa 36778: (31 %) arvioitua enemmän. Vastaavasti ulkopuoli- tulot arvioitiin 180,0 Mmk:ksi. Tämä oli kokonaan 36779: sille tehtäviin tietöihin käytettiin 17,1 Mmk enem- Metsähallitukselta kertyväksi arvioitua voitontulou- 36780: män kuin budjetoidut 67,0 Mmk. tusta. Ilmailuhallitukselta ei ole ennen kertomus- 36781: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan vuotta edellytetty voitontulootusta edellisen vuo- 36782: muut tulot arvioitiin ensimmäisessä lisätalousar- den ylijäämästä. Vuoden 1997 ensimmäisessä lisä- 36783: viossa tehdyn 21,0 Mmk:n vähennyksen jälkeen talousarviossa todettiin Metsähallituksen tuloksen 36784: 109,3 Mmk:ksi, mutta tulot ylittivät arvion 64,4 toteutuneen v. 19% arvioitua parempana, joten 36785: Mmk:lla (59%). Momentin tuloista esim. alusrahoi- tulootustavoitetta katsottiin voitavan nostaa. Mo- 36786: tuslainojen korkoerohyvitykset tuottivat 26,0 Mmk mentille merkittiin lisäystä 30,0 Mmk, mitä ei olisi 36787: arvioitua enemmän eli 80,8 Mmk. pitänyt tehdä. Lisäksi momentille tulootettiin Ilmai- 36788: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla luhallituksen voitontuloutuksena 5,0 Mmk. 36789: valtionapujen palaotuksia tulootettiin 115,9 Mmk, 36790: mikä oli 45,9 Mmk (66 %) arvioitua enemmän. 15 Os. Lainat 36791: Työministeriön hallinnonalalla Euroopan so- Tulot olivat 5 372,3 Mmk (29 %) pienemmät kuin 36792: siaalirahastosta saatavat tulot (EU) olivat 274,5 ennakoidut 18 677,2 Mmk. Takaisinmaksut valtion 36793: Mmk (141 %) suuremmat kuin ennakoidut 670,7 lainoista liikelaitoksille arvioitiin 28,2 Mmk:ksi. 36794: Mmk. Palkkaturvamaksujen palaotuksia kertyi Tulot kertyvät pääosin valtion liikelaitoksista anne- 36795: 115,2 Mmk. Arvio oli 110,8 Mmk (51%) suurempi. tun lain (627/87) mukaisten liikelaitosten aloitta- 36796: Vastaavasti menot palkkatorvasta jäivät 113,0 Mmk vassa taseessa valtiolta liikelaitoksille myönnetyiksi 36797: ( 49 %) arvioitua pienemmiksi. Työministeriön hal- merkittyjen lainojen takaisinmaksuista. Momentille 36798: linnonalan muut tulot ylittivät ennakoidut 17,0 kertyi 18,1 Mmk (64 %) arvioitua enemmän. Mui- 36799: Mmk 22,9 Mmk:lla (135 %). Tästä ylityksestä 20,1 den lainojen lyhennykset tuottivat 929,7 Mmk. 36800: Mmk aiheutui palkkaturvapalautusten koroista. Tämä oli 257,7 Mmk (37 %) ennakoitua enemmän. 36801: Momentille Ympäristöministeriön hallinnonalan Tuloihin sisältyy mm. liikelaitoksista valtion yh- 36802: muut tulot kertyi 15,9 Mmk (182 %) enemmän kuin tiöiksi muutetuille yhtiöille myönnettyjen lainojen 36803: 36804: 36805: 2 380188E 17 36806: lyhennyksiä. Valtion nettolainanotto jäi 5 641,1 säysten sekä maltillisen valtion menokehityksen 36807: Mmk (31 o/o) pienemmäksi kuin budjetoidut johdosta valtion nettolainanottoa valtion talousar- 36808: 17 970,0 Mmk. Varsinaisessa tuloarviossa momen- vion tasapainottamiseksi vähennettiin ensimmäi- 36809: tille merkittiin 28 290,0 Mmk, mutta suotuisan ta- sessä lisätalousarviossa 8 580,0 Mmk:lla ja toisessa 36810: louskehityksen ja eräiden kertaluonteisten tulonli- lisätalousarviossa 1 740,0 Mmk:lla. 36811: 36812: 36813: 36814: Menot v. 1997 36815: Talousarvion sekä siihen tehtyjen muutosten mukaan Tilinpäätöksen Ylitys 36816: Pääluokka Varsinainen Muutokset Yhteensä mukaan Säästö- 36817: talousarvio 36818: mk mk mk mk mk % 36819: 21 TP 30 143 000 1 500 000 31 643 000 30 953 158,59 -689 841.41 -2 36820: 22 EK 282 846 000 0 282 846 000 270 790 834.43 -12 055165,57 -4 36821: 23VN 192 124 000 400 000 192 524 000 191 939 082,23 -584 917,77 -0 36822: 24UM 3 081 876 000 104 607 000 3186 483 000 3 125 843 034.41 -60 639 965,59 -2 36823: 25OM 2 690 869 000 26 200 000 2 717 069 000 2 704 962 758,98 -12 106 241,02 -0 36824: 26 SM 6 162 669 000 65 655 000 6 228 324 000 6 215 828 048,12 -12 495 951,88 -0 36825: 27 PLM 9 652 600 000 460 000 000 10 112 600 000 10 112 409171.70 -190 828,30 -0 36826: 28VM 27 878 330 000 -173112 500 27 705 217 500 27 547 027 030,61 -158 190 469,39 -1 36827: 29 OPM 25 354 617 000 556 000 000 25 910 617 000 26 188 404 699,29 277 787 699,29 1 36828: 30MMM 12 600 465 000 167 796 000 12 768 261 000 12 697 171 027,21 -71 089 972.79 -1 36829: 31 LM 7 923 787 000 317 310 000 8 241 097 000 8 253 481 803,52 12 384 803,52 0 36830: 32KTM 4 955 445 000 -15 700 000 4 939 745 000 4 566 797 540,36 -372 947 459,64 -8 36831: 33 STM 45 231 275 000 442 225 000 45 673 500 000 45 213 807 566,85 -459 692 433,15 -1 36832: 34 TM 13828195000 17 722 000 13 845 917 000 13 445 555 993,85 -400 361 006,15 -3 36833: 35 YM 3 670 952 000 7 670 000 3 678 622 000 3 729 088 205,47 50 466 205,47 1 36834: 36 Valtionvelka 26 777 424 000 -3 555 384 000 23 222 040 000 23 083 797 747,78 -138 242 252,22 -1 36835: Yhteensä 190 313 617 000 -1 577 111 500 188 736 505 500 187 377 857 703,40 -1 358 647 796,60 -1 36836: 36837: 36838: 36839: 36840: Seuraavassa käsitellään niitä momentteja, joiden min vuoden 1999 jäsenmaksuja ja maksuosuuksia, 36841: tilinpäätös eroaa talousarviosta vähintään 100 Mmk jotta ennakkoarviossa päästäisiin lähemmäksi to- 36842: tai 10 o/o ja 10 Mmk. Pääluokkiin 21-23 ja 25-27 ei teutumislukuja. 36843: kertomusvuonna sisältynyt näitä ehtoja täyttäviä 36844: menojen ylityksiä tai säästöjä. 28 Pl. Valtiovarainministeriön hallinnonala 36845: Hallinnonalan menot oli arvioitu 27 705,2 Mmk:ksi, 36846: 24 Pl. Ulkoasiainministeriön hallinnonala mutta tilinpäätöksen mukaan ne olivat 158,1 Mmk 36847: Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 3 125,8 Mmk (1 o/o) pienemmät eli 27 547,0 Mmk. Tapaturmakor- 36848: ja jäivät 60,6 Mmk (2 o/o) pienemmiksi kuin arvioi- vaukset ja muut vahingonkorvaukset olivat tilin- 36849: dut 3 186,4 Mmk. Talousarviossa momentille Eräät päätöksen mukaan 169,6 Mmk, mikä oli 31,5 Mmk 36850: jäsenmaksut ja rahoitusosuudet oli budjetoitu 303,3 (16 o/o) arvioitua vähemmän. Syynä tähän oli se, että 36851: Mmk, mutta vain 259,7 Mmk käytettiin, joten 43,6 tapaturmien määrää ja korvaustasoa on vaikea 36852: Mmk (14 o/o) jäi käyttämättä. Tämä johtui lukuisten ennustaa. Vielä lisätalousarviota laadittaessa mo- 36853: jäsenmaksujen poikkeamisesta ennalta arvioiduis- mentille lisättiin 0,6 Mmk. 36854: ta. Suurimmat poikkeamat olivat YK:n ja Pohjois- Momentille Korko valtion eläkerahastolle oli 36855: maisen ministerineuvoston jäsenmaksuissa sekä budjetoitu 40,0 Mmk. Menot olivat tilinpäätöksen 36856: maksuosuudessa YK:n ja ETYJ:n rauhanturvajou- mukaan 29,1 Mmk, mikä oli 10,9 Mmk (27 o/o) 36857: koille. Momentilta maksettavat jäsenmaksut ja ra- arvioitua vähemmän. Tämä aiheutui siitä, että ra- 36858: hoitusosuudet ovat valuuttasidonnaisia, joten va- haston yhdystilin saldo oli ennakoitua alhaisempi 36859: luuttakurssimuutokset aiheuttavat eroavuuksia en- ja korkotaso myös alhaisempi. Arvonlisäveropoh- 36860: nakoitujen ja toteutuneiden jäsenmaksujen välillä. jaan perustuvat maksut Euroopan unionille (EU) oli 36861: Vuoden 1999 talousarvion viimeistelyn yhteydessä arvioitu 2 924,0 Mmk:ksi, mutta ne olivat 161,0 36862: ulkoasiainministeriö pyrkii selvittämään tarkem- Mmk (6 o/o) suuremmat, ja brunokansantuloon pe- 36863: 36864: 36865: 18 36866: rustuvat maksut Euroopan unionille (EU) oli arvioi- keakoulujen ennakoitua pienemmän opiskelija- 36867: tu 2 477,0 Mmk:ksi, mutta ne olivat 185,1 Mmk määrän johdosta, ammatillisten oppilaitosten enna- 36868: (7 %) pienemmät. ED-osuuksien yhteismäärä poik- koitua suuremmasta opiskelijamäärästä, opetus- ja 36869: keaa 0,4% budjetoidusta. Vuoden mittaan tapahtu- kulttuuritoimen rahoituslain (705/92) 40 §:n mu- 36870: vat korjaukset muuttavat maksujen jakaumaa ar- kaisten investointilisien maksamisesta sekä sisäasi- 36871: vaamattomasti. Tästä syystä maksut on yhdistetty ainministeriön päätökseen perustavista, ennakoi- 36872: vuoden 1998 talousarviossa. tua suuremmista siirtymätasaoksista 36873: Arvonlisäveromenoihin oli myönnetty 3 500,0 Momentille Valtionosuus oppisopimuskoulu- 36874: Mmk:n määräraha, mutta menot olivat 100,3 Mmk tukseen (osa EU) oli budjetoitu 411,3 Mmk. Menot 36875: (3 %) suuremmat. Kehitysyhteistyöstä ja lähialue- olivat tilinpäätöksen mukaan 518,2 Mmk, mikä oli 36876: yhteistyöstä aiheutuvat arvonlisäveromenot olivat 106,9 Mmk (26 %) ennakoitua enemmän. Ammatil- 36877: tilinpäätöksen mukaan 32,5 Mmk, mikä oli 67,5 lisen lisäkoulutuksen rahoitusuudistuksen yhtey- 36878: Mmk (67 %) arvioitua vähemmän. Kertomusvuo- dessä oppisopimuskoulutuksesta annettua lakia 36879: den määräraha oli mitoitettu liian suureksi. Tämän (1605/92) muutettiin siten, että ammattitutkintolain 36880: vuoksi vuodelle 1998 on budjetoitu 50 Mmk. Ve- (306/94) mukaiseen ammattitutkintoon valmenta- 36881: rosta vapautuksen johdosta takaisin maksetut verot va lisäkoulutus rinnastetaan kertomusvuoden alus- 36882: oli arvioitu 22,0 Mmk:ksi, mutta ne olivat 13,8 Mmk ta lukien ammatilliseen peruskoulutukseen koulu- 36883: (63 %) pienemmät. tuksen järjestämisessä, yksikköhinnan määräämi- 36884: sessä ja koulutuksen mitoituksessa. Ammattitutkin- 36885: 29 Pl. Opetusministeriön hallinnonala toon johtava koulutus on täten vapautettu kiintiöin- 36886: Opetusministeriön hallinnonalan menot oli arvioi- nistä ja valtionosuuden perusteena oleva yksikkö- 36887: tu 25 910,6 Mmk:ksi, mutta tilinpäätöksen mukaan hinta on noussut. Tilinpäätöksen ja talousarvion 36888: ne olivat 277,8 Mmk (1 %) suuremmat. Valtion- ero aiheutuu em. ammattitutkintoon valmennetta- 36889: osuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammat- vien ja muiden oppisopimuskoulutukseen osallis- 36890: tikorkeakoulujen käyttökustannuksiin oli tilinpää- tuvien määrän ennakoitua suuremmasta lisäänty- 36891: töksen mukaan 858,4 Mmk, mikä oli 106,0 Mmk misestä. 36892: (11 %) talousarvion arviota vähemmän. Syynä mää- 36893: rärahan käyttämättä jättämiseen oli vakinaistettujen 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- 36894: ammattikorkeakoulujen arvioitua alhaisempi opis- ala 36895: kelijamäärä. Menot olivat tilinpäätöksen mukaan 71,1 Mmk 36896: Momentille Aikuisopintoraha oli budjetoitu (1 %) pienemmät kuin arvioidut 12 768,3 Mmk. 36897: 168,0 Mmk, mutta menot olivat tilinpäätöksen mu- Vuoden 1997 talousarviossa osoitettiin budjettisiir- 36898: kaan 53,3 Mmk (32 %) pienemmät. Korkeakoulu- tona maatalouden interventiorahastoon 25,0 Mmk, 36899: opiskelijoiden ateriatuki oli arvioitu 70,0 Mmk:ksi, mutta ensimmäisessä lisätalousarviossa siitä vähen- 36900: mutta määrärahasta jäi käyttämättä 14,2 Mmk nettiin 5,0 Mmk. Jäljelle jääneestä 20,0 Mmk:n 36901: (20 %). Määrärahan budjetoitua pienempään käyt- määrärahasta säästyi vielä 15,0 Mmk (75 %). Vuo- 36902: töön vaikutti se, että uusina ateriatuen piiriin tulleet den 1997 talousarvion valmisteluajankohtaan ver- 36903: ammattikorkeakouluopiskelijat käyttivät tuettuja rattuna seuraavat tekijät muuttuivat kertomusvuo- 36904: opiskelijaruokaloita arvioitua vähemmän. Lukioi- den kuluessa: rahasto söi omaa pääomaansa, ra- 36905: den ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden hastolle koitui tuloja asiakkaiden vakuuspidätyk- 36906: koulumatkatukeen oli budjetoitu 64,0 Mmk:n mää- sistä ja EU maksoi normijärjestelmänsä mukaisesti 36907: räraha. Määrärahasta jäi käyttämättä 19,9 Mmk viljan varastoinnista enemmän kuin interventiora- 36908: (31 %). Laki lukioiden ja ammatillisten oppilaitos- hasto varastonpitäjälle. 36909: ten opiskelijoiden koulumatkatuesta tuli voimaan Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotukeen käy- 36910: 1.7.1997. Tuen käyttö syyslukukaudella 1997 osoit- tettiin 131,6 Mmk, joka oli 38,4 Mmk (23 %) enna- 36911: tautui arvioitua pienemmäksi. koitua vähemmän. Tämä johtui siitä, että momentil- 36912: Momentille Valtionosuus ja -avustus yleissivistä- ta maksetaan korkotukea lainoille, joista suurin osa 36913: vän ja ammatillisen koulutuksen käyttökustannuk- on markkinaehtoista. Budjetin laatimisajankohdan 36914: siin oli budjetoitu 7 745,7 Mmk:n määräraha, mutta jälkeen korkotaso ja korkomarginaalit ovat laske- 36915: menot olivat tilinpäätöksen mukaan 8 088,4 Mmk neet. Tästä syystä määrärahaa on käytetty vähem- 36916: eli 342,7 Mmk (4 %) suuremmat. Tilinpäätöksen ja män, kuin sitä on budjetoitu. 36917: talousarvion välinen ero aiheutui momentille vä- Maa- ja metsätalousministeriön momentille 36918: hennyksenä budjetoidun kuntien rahoitusosuuden 30.33.49 Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki 36919: jäämisestä ennakoitua pienemmäksi ammattikor- myönnetty 800 Mmk:n lainanmyöntövaltuus on 36920: 36921: 36922: 19 36923: vuoden 1997 tilinpäätöstietojen mukaan ylittynyt 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallin- 36924: 126 Mmk:lla (16 %). Maa- ja metsätalousministeriö nonala 36925: on tehnyt myös Valtiontalouden tarkastusvirastolle Menot oli arvioitu 4 939,7 Mmk:ksi. Tilinpäätöksen 36926: asiaa koskevan ilmoituksen. Ylitys on osittain ai- mukaan ne olivat 372,9 Mmk (8 %) pienemmät. 36927: heutunut päätösten tekemisestä vuoden 1998 puo- Momentin Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut 36928: lella v. 1997 voimassa olleiden ja tuensaajalle vuo- ja rahoitusosuudet menot olivat tilinpäätöksen 36929: den 1998 vastaavia ehtoja edullisempien säännös- mukaan 44,5 Mmk, mikä oli 10,8 Mmk (19 %) 36930: ten mukaisina. Ministeriön tulee Valtiontalouden ennakoitua vähemmän. Kukin Euroopan Avaruus- 36931: tarkastusviraston mukaan jatkossa kiintiöidä erik- järjestön, Esan jäsenmaa osallistuu järjestön yleis- 36932: seen yksiköidensä käyttöön tarkoitetut määrärahat budjetin kattamiseen maksamalla järjestölle jäsen- 36933: ja valtuudet. Lisäksi sen tulee järjestää valtuuksien maksun kolmeksi vuodeksi kerrallaan vahvistetta- 36934: käytön ja käytöstä aiheutuvien menojen seuranta van kertoimen mukaan. Vuodesta 1997 Suomen 36935: talousarvioasetuksen ja Valtiokonttorin määräysten kerroin on ollut 1,15laskettuna Suomen bruttokan- 36936: tarkoittamalla tavalla. santuotteen mukaan vuosilta 1993--95. Kerroin oli 36937: v. 1996 1,73. Kertoimen muutoksesta näkyy Suo- 36938: men talouden notkahdus 1990-luvun alussa, ja 36939: jäsenmaksu on tästä syystä ollut kertomusvuonna 36940: Valtiontilintarkastajien mielestä maa- ja metsätalous- alempi kuin v. 1996. 36941: ministeriö on toiminut virheellisesti ylittäessään mo- Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien tu- 36942: mentille Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki kemiseen oli budjetoitu 25,0 Mmk. Tilinpäätöksen 36943: 30.33.49 myönnettyä 800 Mmk:n lainanmyöntövaltuutta mukaan rahaa käytettiin kuitenkin vain 0,8 Mmk, 36944: vuoden 1997 tilinpäätöstietojen mukaan 126 Mmk:lla mikä oli 24,2 Mmk (97 %) ennakoitua vähemmän. 36945: (16 %). Ministeriön tulee kiinnittää huomiota valtuuden Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien tuke- 36946: seurantajärjestelmän toimivuuteen ja huolehtia siitä, mista viimeisteltiin kesällä 1996 työryhmässä, joka 36947: ettei tämänkaltainen menettely toistu vastaisuudessa. ei saavuttanut yksimielisyyttä tukimuodosta. Kerto- 36948: musvuoden talousarvioon otettiin 25,0 Mmk:n 36949: määräraha, vaikka tukijärjestelmää ei ollut olemas- 36950: sa. Tukijärjestelmän valmistelua jatkettiin, ja helmi- 36951: kuussa 1997 hallitus päätti ottaa käyttöön sekä 36952: 31 Pl. Liikenneministeriö verovähennys- että ns. yritystukijärjestelmät Koti- 36953: Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 8 253,5 Mmk, taloustyön tukijärjestelmää koskeva laki tuli voi- 36954: mikä oli 12,4 Mmk (0 %) budjetoitua enemmän. maan 1.10.1997. Muun muassa edellä esitetystä 36955: Momentille Ulkopuolisille tehtävät tietyöt oli bud- ajoituksellisesta syystä tuen käytön arviointi oli 36956: jetoitu 67,0 Mmk, mutta tilinpäätöksen mukaan ennalta mahdotonta. 36957: menot olivat 17,1 Mmk (26 %) suuremmat. Ylitys Tuotekehitysavustuksiin (osa EU) käytettiin 36958: aiheutui kuntien kanssa tehtyjen perustienpidon 647,2 Mmk, mikä oli 134,8 Mmk (17 %) ennakoitua 36959: hankkeiden ennakoitua suuremmasta määrästä vähemmän. Tuotekehitysavustukset budjetoidaan 36960: sekä myös eräiden kehittämishankkeiden yhtey- myöntämisvaltuusmenettelyllä. Kertomusvuosi oli 36961: dessä tehdyistä töistä, joita ei vielä voitu ottaa viides valtuusvuosi, jonka jälkeen nähtiin, että 36962: huomioon vuoden 1997 talousarviota laadittaessa. hankkeiden maksut ajoittuvat käytännössä pitem- 36963: Vastaava tulonlisäys on tuloutettu momentille mälle ajalle kuin budjetoinnin lähtökohtana olleel- 36964: 12.31.25 (Ulkopuolisilta perittävät osuudet tietöi- le neljälle vuodelle. Momentin määrärahaa on jää- 36965: den kustannuksiin). nyt käyttämättä myös aiempina vuosina, vaikka 36966: Lastialusten hankintojen tukemiseen oli budje- laskentaperusteita on tarkennettu toteutumien pe- 36967: toitu 47,5 Mmk. Menot olivat kuitenkin tilinpäätök- rusteella. Maksamattornia vuosien 1993--97 tuote- 36968: sen mukaan 35,1 Mmk, joten määrärahaa jäi käyttä- kehitysavustushankkeita oli vuodenvaihteessa 36969: mättä 12,4 Mmk (26 %). Tietyissä tapauksissa va- 2 178 ja maksamaton rahoitus niistä 1 119,8 Mmk. 36970: rustamot voivat valita, ottavatko merenkulun tuen Myönnetystä, mutta vielä maksamattomasta rahoi- 36971: korkotukena vai miehistökustannusten alennukse- tuksesta johtuvan rahoitustarpeen budjetointi tule- 36972: na momentilta 31.32.41 (Ulkomaanliikenteen ville vuosille on vastaisuudessakin vaikeaa. Vuon- 36973: kauppa-alusluetteloon merkittyjen alusten kilpai- na 1998 hankkeiden toteutumisen seurantaa on 36974: luedellytysten turvaaminen). Varustamot ovat siir- tehostettu prosessiin sisällytetyn valvontamenette- 36975: tyneet ennakoitua nopeammin jälkimmäisen tuen lyn avulla. 36976: piiriin. 36977: 36978: 36979: 20 36980: Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden 34 Pl. Työministeriön hallinnonala 36981: tukemiseen (osa EU) oli myönnetty 415,0 Mmk:n Tilinpäätöksen mukaan hallinnonalan menot olivat 36982: määräraha. Määrärahasta jäi käyttämättä 109,2 13 445,6 Mmk, mikä oli 400,4 Mmk (3 %) budjetoi- 36983: Mmk (26 %). Euroopan aluekehitysrahaston osara- tua vähemmän. Palkkaperusteinen työllistämistuki 36984: hoittamien hankkeiden kansalliseen osuuteen va- kunnille ja kuntayhtymille oli arvioitu 1 350,0 36985: ratusta 200,0 Mmk:n määrärahasta jäi käyttämättä Mmk:ksi, mutta määrärahasta jäi käyttämättä 208,2 36986: 57,6 Mmk. Ilman EU:n osarahoitusta toteutettaviin Mmk (15 %). Palkkaperusteisten työllistämistukien 36987: hankkeisiin varatusta 215,0 Mmk:n määrärahasta momenteille 34.06.02, 34.06.30 ja 34.06.62 budje- 36988: jäi käyttämättä 51,6 Mmk. Tähän on vaikuttanut se, toitiin kertomusvuonna yhteensä 3 180,0 Mmk. 36989: että kertomusvuonna ja edellisinä vuosina tehdyis- Työministeriö päätti 18.2.1998 valtioneuvoston 36990: tä yritystukipäätöksistä on tullut maksatuksia ar- raha-asiainvaliokunnan puoltavan lausunnon saa- 36991: vioitua vähemmän, eli investoinnit ovat toteutu- tuaan myöntää momentille 34.06.62 arviomäärära- 36992: neet odotettua hitaammassa aikataulussa. Euroo- han ylitysluvan yhteensä 55,0 Mmk. Vastaavasti 36993: pan aluekehitysrahaston osarahoittamiin hankkei- tämä otettiin huomioon siten, että momentille 36994: siin varatusta kansallisesta maksatusmäärärahasta 34.06.30 osoitetusta arviomäärärahasta vähennet- 36995: käyttämättä jäänyt osuus johtuu osittain siitä, että tiin 55,0 Mmk. Yhteensä ko. kolmelta momentilta 36996: ED-hankkeiden maksatuksessa on kertomusvuo- jäi käyttämättä 5% käytettävissä olleista määrära- 36997: den alusta alkaen käytetty ns. EAKR-etupainotteista hoista. Lisäksi yhdessä työvoimapiirissä ei päästy 36998: maksatusmenettelyä, eli myönnettyyn päätösmark- työllistämistukien volyymille sovittuun tavoiteta- 36999: kamäärään saakka maksetaan ensin aluekehitysra- soon, jolloin alueelle osoitettua määrärahaa jäi 37000: haston osuus ja sen jälkeen siihen liittyvä kansalli- käyttämättä. 37001: nen osuus. Tämä on vaikuttanut siihen, että ED- Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osal- 37002: hankkeiden kansallisten osuuksien maksamiseen listuvien opintososiaalisiin etuihin oli myönnetty 37003: käytettävissä olevaa maksatusmäärärahaa on käy- 1 267,1 Mmk. Määrärahasta jäi käyttämättä 117,8 37004: tetty arvioitua hitaammin ja vähemmän. Mmk (9 %). Syynä tähän oli se, että opiskelijatyö- 37005: Momentin Energiatuki (osa EU) menot olivat päiviä hankittiin n. 3 % arvioitua vähemmän ja 37006: tilinpäätöksen mukaan 82,1 Mmk, mikä oli 37,9 työmarkkinatuella opiskelevien osuus oli ennakoi- 37007: Mmk (32 %) ennakoitua vähemmän. Energiatuki tua suurempi. Työmarkkinatuella opiskelevien 37008: on arviomääräraha, jolla maksetaan pääasiassa osalta tältä momentilta maksetaan päivää kohti 30 37009: aiempina vuosina myönnettyjä avustuksia. Niiden mk:n suuruinen ylläpitokorvaus. 37010: maksatusten ajoittamista on vaikea arvioida tark- Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaan- 37011: kaan. Lisäksi osa hankkeista toteutuu suunniteltua oton momentti ylittyi 52,0 Mmk:lla (27 %). Määrära- 37012: pienempinä ja joitakin myös peruuntuu. Ulko- haa momentille oli budjetoitu 195,7 Mmk, mutta 37013: maankaupan edistämisen momentille Yritysten tilinpäätöksen mukaan määrärahaa kului 247,6 37014: kansainvälistymiseen (osa EU) oli budjetoitu 203,0 Mmk. Talousarviossa oli varauduttu 500 kiintiöpa- 37015: Mmk, mutta menotolivat42,7 Mmk (21 %) pienem- kolaisen vastaanottoon. Kertomusvuonna kiintiö- 37016: mät. Syynä ylijäämään on hankkeiden oletettua pakolaisia otettiin kuitenkin vastaan 629. Tästä 37017: hitaampi toteutusaikataulu, ED-hankkeiden myötä aiheutui arviolta n. 6,5 Mmk:n kasvu määrärahan- 37018: lisääntynyt byrokratia sekä tukipäätösten delegoin- tarpeeseen. Turvapaikanhakijoiden keskimääräi- 37019: ti ministeriön alaiselle piiriorganisaatiolle. nen majoitusaika piteni talousarviossa oletetusta 12 37020: kk:sta 13 kk:een. Tämän voidaan arvioida lisän- 37021: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala neen määrärahantarvetta runsaat 7 Mmk. Lisäksi 37022: Pääluokan menot olivat 459,7 (1 %) pienemmät työministeriön mukaan ilman huoltajaa maahan 37023: kuin arvioidut 45 673,5 Mmk. Työttömyysturvalain tulleiden alaikäisten määrä kasvoi. Työministeriön 37024: mukaiseen perusturvaan oli budjetoitu 980,0 Mmk. mukaan pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden alue- 37025: Määrärahaakäytettiin 130,0Mmk(13 o/o)budjetoitua hallinnon siirto työvoima- ja elinkeinokeskuksille 37026: vähemmän, mikä johtui työttömyyden ennakoitua samassa vaiheessa, kun itse keskukset perustettiin, 37027: nopeammasta alenemisesta ja siitä, että siirtymä aiheutti ongelmia määrärahojen seurannassa. 37028: perusturvasta työmarkkinatuen suuntaan oli arvioi- Työministeriön hallinnonalan muissa menoissa 37029: tua suurempaa. Momentin Valtionosuus kunnille momentin Palkkaturva menot olivat tilinpäätöksen 37030: sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuk- mukaan 230,0 Mmk, mikä oli 113,0 Mmk (49 %) 37031: siin menot olivat tilinpäätöksen mukaan 415,2 Mmk, ennakoitua vähemmän. Yritysten parantuneesta ti- 37032: mikä oli 75,8 Mmk (15 %) arvioitua vähemmän. lanteesta seurannut konkurssien määrän nopea 37033: Tämä johtui hankkeiden ajoituksen muuttumisesta. aleneminen sekä hyvin toiminut yrityssaneerausla- 37034: 37035: 37036: 21 37037: ki ovat tärkeimmät tekijät maksetun palkkaturvan saalta myös rahaston tulovirta oli ennakoitua suu- 37038: huomattavalle vähenemiselle. Palkkaturvamäärä- rempi vanhojen asuntolainojen ennenaikaisten 37039: raha-arviota on vuosi vuodelta alennettu talousti- kuoletusten takia. Momentille Avustukset vuokra- 37040: lanteen parantuessa mutta jälkeenpäin tarkasteltu- taloille oli budjetoitu 23,0 Mmk, mutta tilinpäätök- 37041: na liian hitaasti. Palkkaturvaan tarvittavaa määrära- sen mukaan menot olivat 13,0 Mmk (57%) pie- 37042: haa on ollut vaikea ennustaa pelkästään konkurssi- nemmät. Tilinpäätöksestä ilmenevä 13,0 Mmk:n 37043: en määrän perusteella, sillä vuosikymmenen alun peruuntuminen johtui siitä, että vuoden 1998 ta- 37044: vuosina keskimääräinen palkkaturva konkurssia lousarvion mukaiset avustukset siirrettiin 1.1.1998 37045: kohden kohosi voimakkaasti, mutta on nyttemmin lähtien maksettavaksi Valtion asuntorahaston va- 37046: taas alentunut. roista. 37047: 37048: 35 Pl. Ympäristöministeriön hallinnonala 36 Pl. Valtionvelka 37049: Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 50,5 Mmk Tilinpäätöksen mukaan menot olivat 138,2 Mmk 37050: (1 %) suuremmat kuin arvioidut 3 678,6 Mmk. Kos- (1 %) pienemmät kuin budjetoitu 23 222,0 Mmk. 37051: kiensuojelulain mukaisiin korvauksiin oli myön- Palkkiot ja muut menot valtionvelasta olivat tilin- 37052: netty 25,0 Mmk:n määräraha. Määrärahasta jäi kui- päätöksenmukaan 319,4 Mmk, mikäoli 172,8Mmk 37053: tenkin käyttämättä 22,0 Mmk (88 %). Määrärahan- (35 %) arvoitua vähemmän. Valtion nettolainanotto 37054: tarve riippuu vuosittain siitä, mikä määrä korvaus- oli kertomusvuonna 12,3 mrd. mk. Markkamääräi- 37055: toimituksia etenee oikeuslaitoksessa päätösvaihee- nen nettolainanotto oli 18,1 mrd. mk ja valuutta- 37056: seen saakka. Kertomusvuoden aikana päätösvai- määräinen -5,8 mrd. mk. Koska erityisesti valuut- 37057: heeseen eteni poikkeuksellisen vähän vireillä ollei- tamääräinen netto- ja tästä syystä myös brunolai- 37058: ta tapauksia. nanotto jäi talousarviossa arvioitua selvästi pie- 37059: Momentille Siirto valtion asuntorahastoon oli nemmäksi, valuuttamääräisten lainojen liikkee- 37060: budjetoitu 55,0 Mmk:n määräraha. Määrärahaa seenlaskusta aiheutuvat kustannukset jäivät arvioi- 37061: käytettiin kuitenkin 92,6 Mmk, joten ylitys oli 37,6 tua pienemmiksi. 37062: Mmk (68 %). Rahastoon talousarvion mukaisesti Edellä on käsitelty niitä momentteja, joiden tilin- 37063: sen yhdystilille maksettava korkokustannus muo- päätös eroaa talousarviosta vähintään 100 Mmk tai 37064: dostui ennakoitua suuremmaksi, koska yhtäältä 10% ja 10 Mmk. Seuraavissa tapauksissa tulojen 37065: rakennustoiminnan ripeän kasvun kiihdyttämä lisäys tai vajaus ja vastaavasti menojen ylitys tai 37066: urakkahintojen nopea nousu viivytti hankkeiden säästö on jäänyt 10 Mmk:aa pienemmäksi, mutta se 37067: käynnistymistä ja lainojen ulosmaksatuksia ja toi- on vähintään 50 %. 37068: 37069: 37070: 37071: 37072: 22 37073: Momentti Talousarvion Tilinpäätöksen Tulos tilinpäätöksen mukaan 37074: ja siihen teh- mukaan suurempi 37075: tyjen muutos- pienempi- 37076: ten mukaan 37077: 1 000 mk 1 000 mk % 37078: Tulot 37079: 12.24.99 Ulkoasiainministeriön hallinnonalan tulot 9 885,0 14 844,9 4 959,9 50 37080: 12.27.21 Puolustusministeriön hallinnonalan metsätalouden 37081: tulot 6 000,0 10 785,9 4 785,9 80 37082: 12.28.24 Tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavien 37083: yhtiöiden vakuutusmaksuosuus 10 000,0 1 206,9 -8 793,1 -88 37084: 12.28.52 Tilastokeskuksen tulot 1 875,0 4153,5 2 278,5 122 37085: 12.31.52 Telehallintokeskuksen tulot 1 665,0 7 756,0 6 091,0 366 37086: 12.31.58 Radanpidon tulot 1 000,0 2 709,8 1 709,8 171 37087: 12.32.02 Tulot yrityspalvelun piiritoimistojen maksullisesta 37088: palvelutoiminnasta 9 200,0 14 187,6 4 987,6 54 37089: 12.32.32 Patentti- ja rekisterihallituksen maksullisen 37090: palvelutoiminnan tulot 2 256,0 7 651,6 5 395,6 239 37091: 12.33.06 Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tulot 1 750,0 2 726,6 976,6 56 37092: 12.33.08 Kansanterveyslaitoksen tulot 1 920,0 3 486,1 1 566,1 82 37093: 12.33.99 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan 37094: muut tulot 1 300,0 2 381,6 1 081,6 83 37095: 12.35.27 Suomen ympäristökeskuksen tulot 1 500,0 103,0 -1397,0 -93 37096: 12.35.40 Asuntotoimen tulot 100,0 373,3 273,3 273 37097: 12.39.03 Oikaisurahat 100,0 0,0 -100,0 -100 37098: 12.39.09 Valtiolle maksettavat päivä- ja äitiysrahat sekä 37099: sosiaaliturvamaksut 10 000,0 3 754,0 -6 246,0 -62 37100: 37101: Menot 37102: 21.01.21 Presidentin käyttövarat 125,0 48,0 -77,0 -62 37103: 24.99.93 Kurssivaihtelut 100,0 0,0 -100,0 -100 37104: 27.99.93 Kurssivaihtelut 170,0 4,3 -165,7 -97 37105: 28.80.02 Eräät muut palkat ja virkasuhteen ehtoja koskevat 37106: päätökset 1 000,0 0,0 -1 000,0 -100 37107: 28.81.95 Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten 37108: talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa 100,0 3 448,1 3 348,1 3 348 37109: 28.81.96 Edeltä arvaamattomat tarpeet 1 000,0 0,0 -1 000,0 -100 37110: 28.82.43 Luottotappiokorvaus Postipankki Oy:lle 8 000,0 758,5 -7 241,5 -91 37111: 28.85.66 Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen 37112: sitoumusten lunastaminen 6 000,0 259,0 -5 741,0 -96 37113: 29.93.95 Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot 100,0 0,0 -100,0 -100 37114: 30.33.41 Maataloustuotteiden varastotilojen rakentamisen 37115: korkotuki 80,0 0,4 -79,6 -100 37116: 31.41.21 Toimintamenot 2 000,0 717,7 -1 282,3 -64 37117: 31.58.87 Rataverkon maa-alueiden hankinnat ja korvaukset 6 000,0 753,2 -5 246,8 -87 37118: 32.50.60 Siirrot valtiontakuurahastoon ja vientitakuu- 37119: korvaukset 1 000,0 0,0 -1000,0 -100 37120: 32.56.21 Toimintamenot 200,0 -64,7 -264,7 -132 37121: 32.85.47 Korkotuki Suomen Vientiluotto Oy:lle 15 000,0 7 063,6 -7 936,4 -53 37122: 32.85.48 Korkotuki OECD-ehtoisille vientiluoteille 5 000,0 0,0 -5 000,0 -100 37123: 33.18.60 Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista 37124: menoista 10 000,0 3 788,2 -6211,8 -62 37125: 33.28.30 Valtion korvaus kunnille eräiden Suomeen 37126: muuttavien henkilöiden toimeentulotuen sekä 37127: heille annetun sosiaali- ja terveydenhuollon erityis- 37128: kustannuksiin 2 000,0 305,2 -1 694,8 -85 37129: 33.57.42 Valtion korvaus pienyrittäjien vuosiloma- 37130: järjestelmän kustannuksiin 100,0 0,0 -100,0 -100 37131: 37132: 37133: 37134: 37135: 23 37136: Määrärahojen ylitykset Arviomäärärahojen ylitykset 37137: Seuraavasta taulukosta käy pääluokittain ilmi ar- 37138: Kiinteiden ja siirtomäärärahojen ylitykset viomäärärahojen lukumäärä kertomusvuonna ja 37139: Kertomusvuoden tilinpäätökseen ei sisälly yhtään se, kuinka monta niitä on ylitetty, sekä ylitysten 37140: kiinteän tai siirtomäärärahan ylitystä. Valtiokontto- suuruus tuhansina markkoina ja prosentteina ver- 37141: rin keskuskirjanpidon seurantaraporttien mukaan rattuna talousarviossa sekä lisätalousarvioissa osoi- 37142: kertomusvuoden aikana on tapahtunut muutamia tettuihin vastaavien momenttien määriin. 37143: siirtomäärärahojen ylityksiä, jotka on ennen tilin- 37144: päätöstä korjattu. Ylitykset olivat aiheutuneet joko 37145: virhekirjauksen, toiminnan luonteen tai tulojen 37146: ajoituksen vuoksi. 37147: 37148: 37149: Pääluokka Arviomäärärahoja Arviomäärärahoja 37150: yhteensä ylitetty 37151: kpl 1000 mk kpl 1000 mk % 37152: 21 Pl. Tasavallan Presidentti 2 25 260,0 - - - 37153: 22 Pl. Eduskunta 5 264 322,0 - - - 37154: 23 Pl. Valtioneuvosto 3 23 840,0 1 565,0 25.7 37155: 24 Pl. Ulkoasiainministeriö 10 682 118,0 1 2 764,4 8,6 37156: 25 Pl. Oikeusministeriö 6 314 485,0 1 1 498,0 37.4 37157: 26 Pl. Sisäasiainministeriö 4 1 266 000,0 2 2 717,0 7,4 37158: 27 Pl. Puolustusministeriö 4 106 200,0 - - - 37159: 28 Pl. Valtiovarainministeriö 23 23 372 387,5 6 265 308,9 4,1 37160: 29 Pl. Opetusministeriö 32 16 604 835,0 9 527 189,2 4,8 37161: 30 Pl. Maa- ja metsätalousministeriö 19 3 546 090,0 3 20 642,0 1,3 37162: 31 Pl. Liikenneministeriö 10 395 601,0 4 32 916,1 9,9 37163: 32 Pl. Kauppa- ja teollisuusministeriö 19 2 869 395,0 3 15 079,7 2,5 37164: 33 Pl. Sosiaali- ja terveysministeriö 34 44 287 528,0 3 8 804,5 0,1 37165: 34 Pl. Työministeriö 14 11181 353,0 5 102 869,5 10,0 37166: 35 Pl. Ympäristöministeriö 7 2 195 800,0 3 90 595,0 4,2 37167: 36 Pl. Valtionvelka 3 23 222 040,0 2 34 536,0 0,2 37168: Yhteensä 195 130 357 254,5 43 1105 485,5 2,0 37169: V. 1996 215 143 047 332,5 47 1 082 773,8 2,8 37170: V. 1995 225 141 515 401,0 49 1 810 424,0 4,9 37171: 37172: 37173: 37174: 37175: Arviomäärärahojen säästöt olivat 2 422,4 Mmk. Suhteellisesti suurimmat ylitykset tapahtuivat 37176: Kertomusvuoden talousarviossa oli 195 arvio- kertomusvuonna valtioneuvoston ja oikeusminis- 37177: määrärahaa, ja niiden yhteissumma oli 130 357,3 teriön hallinnonaloilla, joilla kummallakin ylitettiin 37178: Mmk. Arviomäärärahoista ylitettiin 43 (22,1 %). Yli- yksi arviomääräraha. Markkamääräisesti suurim- 37179: tysten markkamäärä oli 1 105,5 Mmk eli 2,0% mat ylitykset olivat opetusministeriön ja valtiova- 37180: näiden arviomäärärahojen menoarvion mukaisesta rainministeriön hallinnonaloilla. 37181: yhteissummasta. Vuonna 1996 arviomäärärahoja Valtioneuvoston arviomäärärahaa Kunniamerkit 37182: oli 215 ja niistä ylitettiin 47 (21,9 %). Ylitysten ylitettiin 26 %:lla eli 0,6 Mmk:lla. Edellisenä vuonna 37183: markkamäärä oli 1 082,8 Mmk ja ylitysprosentti 2,8. kyseinen määräraha ylitettiin 44 %:lla. Oikeusmi- 37184: Vuonna 1995 arviomäärärahoja oli 225 ja niistä nisteriön hallinnonalalla momenttia Onnettomuus- 37185: ylitettiin 49 (21,8 %). Ylitysten markkamäärä oli tutkinnan erityismenot ylitettiin 37 %:lla eli 1,5 37186: tuolloin 1 810,4 Mmk ja ylitysprosentti 4,9. Mmk:lla. 37187: Ylitysten lukumäärä oli kertomusvuonna 9 % Valtiovarainministeriön hallinnonalan 23 arvio- 37188: pienempi kuin v. 1996 ja 13% pienempi kuin v. määrärahasta ylitettin kuutta yhteensä 265,3 37189: 1995. Ylitysten markkamäärä oli kertomusvuonna Mmk:lla (4,1 %). Näistä Arvonlisäveropohjaan pe- 37190: 2% suurempi kuin v. 1996 ja 39% pienempi kuin v. rustuvat maksut Euroopan unionille (EU) ylittyivät 37191: 1995. 161,0 Mmk:lla (6 %) ja Arvonlisämenot 100,3 37192: Mmk:lla (3 %). 37193: 37194: 37195: 24 37196: Opetusministeriön hallinnonalalla ylitettiin 34 lopussa budjettitalouden velasta oli markkamää- 37197: arviomäärärahasta yhdeksää yhteensä 527,2 räistä 277 258 Mmk (ilman 12,4 mrd. mk:n velkaa 37198: Mmk:lla (4,8 %:lla). Näistä Valtionosuus ja -avustus Valtion eläkerahastolle ja Valtion ydinjätehuoltora- 37199: yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen käyttö- hastolle) ja valuuttamääräistä 166 121 Mmk. 37200: kustannuksiin ylitti arvion 342,7 Mmk:lla ja Valtion- Rahastotalouden velan määrä oli vuoden alussa 37201: osuus oppisopimuskoulutukseen (osa EU) 106,9 30 255 Mmk ja sen päättyessä 29 219 Mmk. 37202: Mmk:lla. Rahastotalouden velasta oli vuoden alussa markka- 37203: määräistä 15 600 Mmk ja valuuttamääräistä 14 655 37204: Valtionvelka Mmk. Vuoden päättyessä vastaavat luvut olivat 37205: 26 784 Mmk ja 2 435 Mmk. 37206: Valtionvelan kehitys kertomusvuonna ilmenee alla Budjettitalouden brunolainanotto oli kertomus- 37207: olevasta asetelmasta, johon on sisällytetty myös vuonna 136 920 Mmk ja nettolainanotto 12 329 37208: rahastotalouden velka. Mmk. Budjettitalouden velan hoitomenot (ilman 37209: · Budjettitalouden velka oli vuoden alussa kuoletuksia) olivat yhteensä 23 084 Mmk. Kerto- 37210: 377 532 Mmk ja sen lopussa 401 382 Mmk. Tästä oli musvuonna siirryttiin velan korkojen osalta netto- 37211: vuoden alkaessa markkamääräistä 217 179 Mmk budjetointiin, jolloin korkomenoista on vähennetty 37212: (ilman 12,3 mrd. mk:n velkaa Valtion eläkerahas- mm. emissiovoitot ja saadut korot. Vertailukelpoi- 37213: tolle) ja valuuttamääräistä 160 353 Mmk. Vuoden nen hoitomenojen määrä v. 1996 oli 23 055 Mmk. 37214: 37215: 37216: 37217: Valtionvelan kehitys v. 1997 37218: Velka Nostot Kuole- Valuutan Valuutta- Velka Muutos vuoden 37219: vuoden vuoden tukset vaihdot kurssien vuoden aikana 37220: alussa aikana vuoden muutokset lopussa 37221: aikana vuoden 37222: aikana 37223: Mmk Mmk % 37224: Markkamääräinen velka 232 779 136 862 107 596 - - 262 045 29 266 12,6 37225: Pitkäaikainen velka 194 887 57 282 20 748 - - 231 421 36 534 18.7 37226: Yleisöobligaatiolainat 177 700 57 165 19 989 - - 214 876 37 176 20,9 37227: Muut joukkovelkakirjalainat 1 718 - 379 - - 1 339 -379 -22,1 37228: Velkakirjalainat 15 469 117 380 - - 15 206 -263 -1,9 37229: lyhytaikainen velka 37 892 79 580 86 848 - - 30 624 -7268 -19,2 37230: Valuuttamääräinen velka 175 008 12 175 31 071 2 491 9 953 168 556 -6452 -3.7 37231: Pitkäaikainen velka 175 008 12 175 31 071 2 491 9 953 168 556 -6452 -3.7 37232: Obligaatiolainat 158 547 4 412 31 052 2 367 8 143 142 717 -16130 -10,2 37233: Muut joukkovelkakirjalainat 7 080 6 186 - - 1 292 14 558 7 478 105,6 37234: Velkakirjalainat 9 081 1 577 19 124 518 ,, 281 2 200 24,2 37235: Yhteensä 407 787 149 037 138 667 2 491 9 953 430 601 1 22 814 5,6 37236: Yhteensä v. 1996 371 605 167 095 133 252 341 1 998 407 787 2 36182 9,7 37237: Yhteensä v. 1995 319 823 206 288 3 150 469 2 273 -6310 371 6052• 51 782 16,2 37238: Yhteensä v. 1994 265 543 172 420 7 99 527 7 -18 620 319 823 2 54 280 20,4 37239: Yhteensä v. 1993 175 282 128 593 8 44 315 346 5 637 265 543 5 90 261 51,5 37240: Yhteensä v. 1992 92 052 86 415 16 305 28 13 092 175 282 5 83 230 90,4 37241: Yhteensä v. 1991 57 032 38 416 8 267 158 4 707 92 052 6 37242: 35 014 61,4 37243: 1 Sisältää 12,4 mrd. mk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle ja Valtion ydinjätehuoltorahastolle. 37244: 2 Sisältää 12,3 mrd. mk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle. 37245: 3 Tästä määrästä 29 Mmk on tuloutettu vuodelle 1994. 37246: 4 Sisältää nettolainanoton ulkopuolelle jäävän VR:n Eläkesäätiölainan 1 750 Mmk. 37247: 5 Sisältää 9.7 mrd. mk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle. 37248: 6 Sisältää 7,6 Mmk budjettitalouden velkaa Valtion eläkerahastolle. 37249: 7 Tästä määrästä 2 311 Mmk on tuloutettu vuodelle 1993. 37250: 8 Tästä määrästä 60 Mmk on tuloutettu vuodelle 1992. 37251: 37252: 37253: 37254: 37255: 25 37256: Kertomusvuoden päättyessä koko velkakannan (v. 1996 4 v 5 kk). Markkamääräisen velan 37257: keskimääräinen niroelliskorko oli 7,2 o/o (v. 1996 keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 4 v 5 kk (v. 37258: 7,2 o/o) ja efektiiviset kustannukset 7,2 o/o (v. 1996 1996 4 v 0 kk). Valuuttamääräisen velan keskimää- 37259: 7,2 o/o). Markkamääräisen velan keskimääräinen räinen takaisinmaksuaika oli 5 v 1 kk (edellisenä 37260: niroelliskorko oli 7,54 o/o (v. 1996 7,45 o/o) ja efektii- vuonna 4 v 11 kk). 37261: viset kustannukset 7,15 o/o (v. 1996 7,49 o/o) ja va- Valuuttamääräisestä valtionvelasta, joka koko- 37262: luuttamääräisen vastaavasti 6,78 o/o ja 7,34 o/o (v. naisuudessaan on pitkäaikaista, n. 54 o/o eli 91 746 37263: 1996 7,0 o/o ja 6,8 o/o). Efektiiviset kustannukset on Mmk (v. 1996 56 o/o velasta eli 98 547 Mmk) on 37264: laskettu ottamalla huomioon kaikki toteutuneet maksettava viiden seuraavan vuoden aikana. 37265: kustannukset (ml. valuuttakurssimuutokset) ja Kuoletuksia erääntyy 6-10 vuoden kuluessa 37266: tarkasteluhetken jälkeen erääntyvät korot ja kuole- 63 295 Mmk (v. 1996 60 723 Mmk) ja sen jälkeen 37267: tukset 31.12.1997 vallinneiden valuuttakurssien 13 515 Mmk (v. 19% 15 738 Mmk). 37268: mukaan, joten ne eivät sisällä myöhempien Kertomusvuoden päättyessä olleen valuutta- 37269: valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. Lainojen lo- määräisen velan valuuttajakauma oli muuttunut 37270: pulliset efektiiviset kustannukset selviävät vasta edellisen vuoden lopussa olleen lainakannan 37271: lainan tultua kokonaan maksetuksi. valuuttajakaumasta. Valuuttamääräisen velan va- 37272: Koko velkakannan keskimääräinen takaisin- luuttajakauma oli vuosien 1991-97 lopussa seu- 37273: maksuaika kertomusvuoden päättyessä oli 4 v 8 kk raava: 37274: 37275: 37276: 37277: Valuutta 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 37278: Osuus velasta 37279: % 37280: DEM 20 22 24 28 26 28 24 37281: FRF 11 14 13 12 15 15 15 37282: GBP 9 5 9 11 11 13 16 37283: USD 10 16 13 11 10 12 12 37284: JPY 9 8 11 12 11 10 11 37285: ECU 24 19 15 13 13 7 7 37286: NLG 3 6 5 5 5 5 5 37287: CHF 3 4 6 4 5 5 6 37288: BEF 3 2 1 1 1 1 1 37289: DKK 3 2 1 1 1 1 1 37290: LUF 2 1 1 1 1 1 1 37291: ATS - 0 1 1 1 1 1 37292: SEK - - 0 0 0 0 0 37293: ITL 1 1 0 0 0 - - 37294: KWD 1 0 0 - - - - 37295: 37296: 37297: 37298: 37299: Valtion ulkomainen velka oli maksutasetilaston 260,9 mrd. mk, vuoden 1992 päättyessä 228,0 mrd. 37300: (SP) mukaan kertomusvuoden päättyessä 63 o/o mk, vuoden 1991 päättyessä 173,4 mrd. mk ja 37301: koko maan ulkomaisesta nettovelasta. Vuotta ai- vuoden 1990 päättyessä 143,5 mrd. mk. 37302: emmin samoin kuin vuoden 1995 päättyessä se oli Valtionvelan määrä 430,6 mrd. mk oli kertomus- 37303: 75 o/o, vuoden 1994 päättyessä 68 o/o, vuoden 1993 vuoden päättyessä 150 o/o suurempi kuin valtion 37304: päättyessä 63 o/o, vuoden 1992 päättyessä 49 o/o, tulot ilman nettolainanottoa ( v. 1996 149 o/o, v. 1995 37305: vuoden 1991 päättyessä 30 o/o ja vuoden 1990 päät- 153 o/o, V. 1994 147 o/o, V. 1993 104 o/o ja V. 1992 37306: tyessä 18 o/o. Maan ulkomainen nettovelka, joka 35 o/o). Tämä merkitsee sitä, että kertomusvuoden 37307: vuosikymmenen alussa kasvoi varsin voimak- valtion tulot kattavat vain n. 40 o/o velan määrästä, 37308: kaasti, oli Suomen Pankin maksutasetiedotteen joten koko velan maksamiseen tarvittaisiin valtion 37309: mukaan kertomusvuoden päättyessä 268,0 mrd. kaikki tulot n. 2,5 vuoden ajalta, mikäli tulot pysy- 37310: mk, oltuaan vuotta aiemmin 245,0 mrd. mk, vuo- vät kertomusvuoden tasolla. Mainittakoon, että vie- 37311: den 1995 päättyessä 231,4 mrd. mk, vuoden 1994 lä v. 1991 velan määrä oli 67 o/o valtion tuloista 37312: päättyessä 264,3 mrd. mk, vuoden 1993 päättyessä ilman nettolainanottoa. 37313: 37314: 37315: 26 37316: Seuraavassa asetelmassa on esitetty valtionvelan kokonaismäärää ao. vuoden lopussa mark- 37317: kehitys kymmenen vuoden välein v. 1950----80 ja kinahintaiseen bruttokansantuotteeseen: 37318: vuodesta 1985 vuosittain sekä verrattu velan 37319: 37320: 37321: Vuosi Valtion bruttovelka (ml. rahastot) Brutto- Koko Valuutta- 37322: Markka- Valuutta- Yhteensä kansantuote valtionvelka määräinen 37323: määräinen määräinen valtionvelka 37324: Mmk % BKT:sta 37325: 1950 698 659 1 357 5 553 24,4 11,9 37326: 1960 867 747 1 614 16199 10,0 4,6 37327: 1970 2 644 1 557 4 201 45 743 9,2 3,4 37328: 1980 7 625 10 341 17 966 191 376 9,4 5,4 37329: 1985 21 304 25 677 46 981 331 628 14,2 7,7 37330: 1986 25 013 26 981 51 994 354 994 14,6 7,6 37331: 1987 29 831 28 680 58 511 386 855 15,1 7,4 37332: 1988 31 805 26 279 58 084 434 341 13,4 6,0 37333: 1989 30126 22 786 52 912 486 998 10,9 4,7 37334: 1990 32 245 24 793 57 038 515 430 11,1 4,8 37335: 1991 48 406 43 646 92 052 490 868 18,8 8,9 37336: 1992 68 895 106 387 175 282 476 778 36,8 22,3 37337: 1993 109 966 155 577 265 543 482 397 55,0 32,3 37338: 1994 143 261 176 562 319 823 510 992 62,6 34,6 37339: 1995 199 304 172 301 371 605 549 863 67,6 31,3 37340: 1996 232 779 175 008 407 787 574 027 71,0 30,5 37341: 1997 262 045 168 556 430 601 622 106 1 69,2 27,1 37342: 1998 284 000 154 000 438 000 3 671 500 2 65,2 22,9 37343: 1999 303 600 139 400 443 000 3 712 500 2 62,2 19,6 37344: 1 Ennakkoluku. 37345: 2 Ennuste. 37346: 3 Arvio. 37347: 37348: 37349: 37350: 37351: Valtionvelka (ml. rahastot ja lainat Valtion eläke- eläkerahastolle ja 0,1 mrd. mk Valtion ydinjäte- 37352: rahastolta) oli noussut 30.9.1998 mennessä jo 438 huoltorahastolle. Rahastotalouden 29 mrd. mk:n 37353: mrd. mk:aan, josta 277 mrd. mk oli markkamääräis- velasta oli 27 mrd. mk markkamääräistä ja 2 mrd. 37354: tä ja 161 mrd. mk valuuttamääräistä. Valuuttamää- mk valuuttamääräistä. Koko valtionvelan 37355: räisen velan kokonaismäärä oli pienentynyt lähes 8 nettokorkomenot 1.1.-30.9.1998 olivat 29 mrd. 37356: mrd. mk:lla, josta runsas 5 mrd. mk aiheutui valuut- mk, josta budjettitalouden osuus oli 26 mrd. mk ja 37357: takurssimuutoksista ja uusista valuutanvaihtosopi- rahastotalouden osuus 3 mrd. mk. 37358: muksista. Valuuttamääräinen velka ja sen muutok- Jos valtionvelan kokonaismäärästä vähennetään 37359: set oli tällöin laskettu vuoden 1998 syyskuun vii- valtiontalouden sisäisenä veikana käsiteltävä bud- 37360: meisen päivän Suomen Pankin keskikurssien mu- jettitalouden velka Valtion eläkerahastolle ja Val- 37361: kaan. Valtionvelan nettokorkoja oli maksettu 28,5 tion ydinjätehuoltorahastolle, oli valtiontalouden 37362: mrd. mk, josta budjettitalouden velan korkoja 26,0 kokonaisvelka muille sektoreille 30.9.1998 425 37363: mrd. mk. mrd. mk. 37364: Valtionvelasta 30.9.1998 oli 409 mrd. mk Valtionvelan määrän kasvu on lisännyt sen hoi- 37365: budjettitalouden velkaa. Tästä oli valuuttamääräistä tokustannuksia nopeasti. Seuraavasta asetelmasta 37366: 159 mrd. mk ja markkamääräistä 250 mrd. mk, josta ilmenevät valtion velanhoitomenot (ml. rahastot) v. 37367: 12,3 mrd. mk oli budjettitalouden velkaa Valtion 1988---97. 37368: 37369: 37370: 37371: 37372: 27 37373: 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 37374: Mmk 37375: Korot• 5199 4 932 4 733 5 991 8 762 18 361 22 771 26 697 30 813 24 810 37376: Markkamääräinen 2 806 2 855 2 783 3498 4120 7 276 9 396 12170 16 072 10 769 37377: Valuuttamääräinen 2 367 2 059 1 918 2 279 4103 8 867 10 572 11 713 11 942 11 995 37378: Rahastot 26 18 32 214 539 2 218 2 834 2 814 2 799 2 046 37379: Palkkiot ja muut menot 218 211 178 292 1 283 860 992 702 1 019 321 37380: Kuoletukset (brutto) 13 906 13 484 8 063 8 267 15 784 44 313 99 527 150 469 133 252 138 667 37381: Markkamääräinen 9 043 7 337 5 373 4 992 11 974 38 337 92 124 140 934 118 893 106 663 37382: Valuuttamääräinen 4 826 6 009 2 390 3066 1 905 4 860 6 902 8 934 13 075 17 929 37383: Rahastot 37 138 300 209 1 905 1116 501 601 1 284 14 075 37384: Yhteensä 19 323 18 627 12 974 14 550 25 829 63 533 123 290 177 868 165 084 163 798 37385: Velan (pl. rahastot ja kuoletuk- 37386: set) hoitokustannusten osuus 37387: valtion tilinpäätöksen mukai- 37388: sista kokonaismenoista, % 4,6 4,1 3,5 3,6 4,9 8,4 10,6 12,4 14,6 12,0 37389: 1 37390: Korkomenot ovat vuoden 1997 alusta lukien nettobudjetoituja, joten luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. 37391: 37392: 37393: 37394: 37395: Vuoden 1998 velanhoitomenot on arvioitu n. Mmk. Valuuttamääräinen velka on näin ollen seit- 37396: 91,4 mrd. mk:n suuruisiksi. Valtionvelan hoitome- semässä vuodessa lähes seitsenkertaistunut. Sa- 37397: nojen osuus valtion budjetoiduista kokonais- maan aikaan markkamääräinen velka on kasvanut 37398: menoista nousee tällöin 13,4 %:iin. Pieneneminen 32 245 Mmk:sta 262 045 Mmk:aan eli yli 37399: kertomusvuonna aiempiin vuosiin verrattuna ai- kahdeksankertaistunut. 37400: heutui siitä, että v. 1997 siirryttiin ns. nettoutusme- Valtionvelan rakenne on kertomusvuonna edel- 37401: nettelyyn velanhoitomenojen kirjaamisessa, ts. leen jossain määrin korjautunut. Valuuttamääräisen 37402: eräät korkotulot ja sarjaobligaatiolainojen emissio- velan osuus oli vuoden lopussa n. 39 % koko 37403: voitot merkittiin velanhoitomenojen vähennyksik- velkakannasta, oltuaan vuotta aiemmin n. 43 %, 37404: si. Ilman nettoutusta velanhoitomenojen osuus vuoden 1995 päättyessä n. 46 %, vuoden 1994 37405: kokonaismenoista olisi noussut. päättyessä n. 55% ja vuoden 1993 päättyessä lähes 37406: Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan todeta, 60 %. Valuuttamääräisen velan pienenemistä kerto- 37407: että valtionvelan markkamäärä on kertomus- musvuonna nettokuoletuksista huolimatta vähensi 37408: vuonna noussut edellisvuotisesta lähes 6 %. Uutta markan ulkoisen arvon heikentyminen. Valtion- 37409: velkaa on nostettu 149 037 Mmk, kun edellisenä velan osuus koko maan ulkomaisesta nettovelasta 37410: vuonna nostettiin 167 095 Mmk. Kun kuoletuksia on kasvanut kuluvalla vuosikymmenellä, mikä on 37411: on maksettu 138 667 Mmk, oli velan nettolisäys pääosin aiheutunut muiden sektoreiden pyrkimyk- 37412: vielä kertomusvuonna 22 814 Mmk, kun otetaan sestä vähentää valuuttamääräistä velkaansa. Kerto- 37413: huomioon myös markan ulkoisen arvon heikenty- musvuonna tämän osuuden kasvu kuitenkin 37414: misestä johtunut valuuttamääräisen velan markka- pysähtyi. 37415: vasta-arvon nousu lähes 10 mrd. mk:lla. Edellisenä Pelkästään budjettitalouden valtionvelan korko- 37416: vuonna velan nettolisäys oli 36 182 Mmk. Velan jen maksuun on vuoden 1999 talousarvioesityk- 37417: kasvu on kuluvalla vuosikymmenellä ollut erittäin sessä arvioitu tarvittavan 27 982 Mmk, mikä on 37418: nopeaa. Kun valuuttamääräisen velan markkavas- 15,0% valtion vuoden 1999 talousarvioesityksen 37419: ta-arvo vielä vuoden 1990 päättyessä oli 24 793 mukaisista menoista. 37420: Mmk, oli se kertomusvuoden lopussa jo 168 556 37421: 37422: 37423: 37424: 37425: 28 37426: Valtiontilintarkastajat pitävät valtionvelan kehitystä ratkaisun myötä valtion valuuttakurssiriski tulee pie- 37427: edelleen hyvin huolestuttavana, kun otetaan huomioon nenemään ratkaisevasti. Kun nopeakin talouskasvu 37428: yhä jatkuvan työttömyyden vaikutus valtion tulo- ja vähentää työttömyyttä ja lisää verotuloja vain verrat- 37429: menokehitykseen, valtionvelan aiheuttamatyhä kasva- tain hitaasti, joutuu valtio vielä vuosia ottamaan uutta 37430: vat korkomenot sekä maailmantaloutta uhkaava taan- velkaa pelkästään entisten velkojen korkojen maksa- 37431: tuma ja epävarmuus. miseksi, ellei valtion menoja voida entisestään vähen- 37432: Valtionvelan hoito aiheuttaa merkittäviä vuotuisia tää tai tuloja lisätä. Käsitellessään valtionvelkaa vuo- 37433: kustannuksia, jotka asettavat vuosien ajan huomatta- delta 1996 antamassaan kertomuksessa valtiontilintar- 37434: via rajoituksia harjoitettavalle finanssipolitiikalle. Val- kastajat muistuttivat, että talouden noususuhdanteita 37435: tion nettorahoitustarve on säästötoimien ja hyvän ta- on aina väistämättä seurannut laskusuhdanne. Tämän 37436: loudellisen kehityksen ansiosta pienentynyt. Myös val- uhkakuvan toteutuminen vaikeuttaisi merkittävästi val- 37437: tionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on tionvelan hoitoa tulevaisuudessa ja saattaisi jopa olla 37438: kääntymässä laskuun, vaikkakin velan markkamäärä mahdollista, että valtion velkaantumisessa joudutaan 37439: on noussut. Myönteisenä on pidettävä sitä, että EMU- uudelleen kasvu-uralle. 37440: 37441: 37442: 37443: 37444: Valtion lainananto ja korkotukilainat vähennys kertomusvuoden aikana sekä vuoden 37445: alussa olleelle lainapääomalle laskettu korkotuotto 37446: Valtio antaa lainoja sekä talousarvion että sen Valtiokonttorista ja rahastoista saatujen tietojen 37447: ulkopuolella olevien rahastojen kautta. Seuraavalla mukaan. Maatilatalouden kehittämisrahaston lai- 37448: sivulla olevasta taulukosta käyvät ilmi valtion lai- noihin on sisällytetty myös myytyjen tilojen kaup- 37449: naksi antamien varojen määrä kertomusvuoden pahintasaatavat Yrityksille suunnatusta lainanan- 37450: alussa ja lopussa, vuoden aikana annetut uudet nosta kanavoidaan suurin osa Suomen Vientiluotto 37451: lainat sekä kertomusvuonna kertyneet kuoletukset Oy:n ja Kehitysaluerahasto Oy:n kautta, joiden 37452: ja korot. Taulukko ei sisällä Valtion ydinjäte- valtiolta saarnat lainat sisältyvät taulukossa kohtaan 37453: huoltorahaston lainanantoa. Taulukosta ilmenevät Lainat luottolaitoksille. 37454: myös erityyppisten lainojen suhteellinen lisäys tai 37455: 37456: 37457: 37458: 37459: 29 37460: Valtion lainananto v. 1997 37461: lainaryhmä laina- lisäys Vähen- laina- Korot laina pää- Korkotuotto 37462: pääoma vuoden nys pääoma oman muutos 37463: vuoden aikana vuoden vuoden 37464: alussa aikana lopussa V. 1997 V. 1996 V. 1997 V. 1996 37465: Mmk % 37466: Kehitysluotot 538 20 15 542 4 1 1 0,8 0,8 37467: Lainat Teollisen yhteistyön rahasto 37468: Oy: IIe 92 - 9 83 2 -10 -10 2,2 2,0 37469: Eläkemaksulainat valtion liikelaitoksille 121 - 114 7 4 -94 -30 3,3 6,4 37470: Lainat väestönsuojelua varten 0 - 0 0 0 -29 -22 .. .. 37471: Rakennuslainat peruskouluille 113 - 20 94 7 -17 -16 6,2 5,9 37472: Lainat yksityisoppikoulujen 37473: muuttamiseksi kunnallisiksi kouluiksi 16 - 2 14 1 -13 -27 6,2 4,5 37474: Rakennuslainat kirjastoille 20 - 3 17 1 -17 -26 5,0 7,4 37475: Veikkausvoittovaroista myönnetyt 37476: lainat 131 - 26 104 6 -20 -19 4,6 4,9 37477: Muut lainat opetuksen, tieteen ja 37478: kulttuurin edistämiseksi 1 - 0 1 0 -49 -47 .. .. 37479: Valtion asuntorahaston lainat 53 019 5 285 3 296 55 009 1 942 4 -2 3.7 3,8 37480: Vesiensuojelulainat teollisuudelle 1 - 0 0 0 -78 -33 .. .. 37481: Lainat peruskuivatukseen 52 6 8 51 2 -2 11 3,8 2,1 37482: Työvoima 1 - 0 1 0 -42 -0 .. .. 37483: Maatilatalouden kehittämisrahaston 37484: lainat 5 968 365 971 5 362 242 -10 -10 4,1 4,1 37485: Muut lainat asutustoiminnan 37486: edistämiseen 91 0 10 82 3 -10 -11 3,3 3,6 37487: lainat puuntuotannon kestävyyden 37488: turvaamiseen 1043 95 237 901 35 -14 -10 3,4 3,2 37489: Muut lainat maa- ja metsätalouden 37490: tukemiseen 1 - 0 1 0 -29 -21 .. .. 37491: Lainat Valtionrautateiden asuin- 37492: rakennusten peruskorjaamiseen 26 - - 26 2 0 0 7,7 7,7 37493: Tuotekehityslainat 1 093 241 234 1100 11 1 -2 1,0 1,6 37494: lainat luotto-osakeyhtiöille 1107 - 225 882 36 -20 -21 3,3 3,7 37495: Kauppahintasaatavat valtion liike- 37496: laitoksilta, valtionyhtiöiltä ja yrityksiltä 281 45 128 197 14 -30 -47 5,0 9,0 37497: Muut lainat teollisuuden edistämiseen 66 5 8 63 1 -4 12 1,5 1,7 37498: Lainat energiatalouden edistämiseen 18 - 8 10 1 -46 -42 5,5 3,2 37499: Lainat yritysten kansainvälistymiseen 43 - 25 19 2 -56 -39 4,7 4,3 37500: Yhteensä 63 842 6 062 5 340 64 564 2 316 1 -4 3,6 3,8 37501: Yhteensä v. 1996 66 629 4 236 7 023 63 842 2 553 -4 - 3,8 - 37502: Yhteensä v. 1995 67 658 4 507 5 537 66 629 2 650 -2 - 3,9 - 37503: Yhteensä v. 1994 66 439 5 646 4 427 67 658 2 641 2 - 4,0 - 37504: Yhteensä v. 1993 61 671 7 954 3186 66 439 2 569 8 - 4,2 - 37505: Yhteensä v. 1992 55 165 9 883 3 377 61 671 2 270 12 - 4,1 - 37506: Yhteensä v. 1991 48121 10 292 3 248 55 165 1 900 15 - 3,9 - 37507: 37508: 37509: 37510: Lainavarojen lisäykseen sisältyy kertomusvuon- lainoja. Näiden lainojen lainapääoma kertomus- 37511: na 6 Mmk pääomitettuja korkoja ja lainavarojen vuoden alussa ja lopussa, sen lisäys ja vähennys 37512: vähennykseen arvopaperistettuja lainasaamisia 214 kertomusvuonna sekä vuoden aikana kertyneet 37513: Mmk ja tileistä poistoja 133 Mmk. korot ja vuoden alussa olleelle lainapääomalle 37514: Suurin osa (kertomusvuoden lopussa n. 85 %) laskettu korkotuotto ilmenevät seuraavasta taulu- 37515: valtion lainanannosta on Valtion asuntorahaston kosta: 37516: 37517: 37518: 37519: 37520: 30 37521: Lainaryhmä Laina· Lisäys Vähen- Laina- Korot Lainapää- Korkotuotto 37522: pääoma vuoden nys pääoma oman muutos 37523: vuoden aikana vuoden vuoden 37524: alussa aikana lopussa V. 1997 V. 1996 V. 1997 v. 1996 37525: Mmk % 37526: Vuokratalolainat 36 242 3 840 933 39149 1 270 8 0 3,5 3.4 37527: Asunto-osakeyhtiötalolainat 25 - 9 17 2 -34 -36 8,0 7,7 37528: Henkilökohtaiset asunto-osakelainat 3 743 2 993 2 752 144 -26 -21 3,8 4,5 37529: Omakotitalolainat 5 418 91 999 4 510 209 -17 -14 3,9 4,6 37530: Peruskorjaus- ja perusparannuslainat 7 396 1 351 330 8 417 309 14 12 4,2 4.7 37531: Muut asuntolainat 172 - 18 154 6 -11 -10 3,5 1,6 37532: Lämmityslaitoslainat 23 - 13 11 2 -54 -50 8,7 6,5 37533: Yhteensä 53 019 5 285 3 296 55 009 1 942 4 -2 3,7 3,8 37534: Yhteensä v. 1996 54 307 3 738 5 022 53 072 2 071 -2 - 3,8 - 37535: Yhteensä v. 1995 54 328 3 803 3 825 54 307 2 166 0 - 4,0 - 37536: Yhteensä v. 1994 51 795 4 631 2 098 54 328 2 084 5 - 4,0 - 37537: Yhteensä v. 1993 46 417 6 920 1 542 51 795 1 850 12 - 4,0 - 37538: Yhteensä v. 1992 39 234 8 640 1 457 46 417 1 490 18 - 3,8 - 37539: Yhteensä v. 1991 32 304 8 292 1 362 39 234 1161 21 - 3,6 - 37540: 37541: 37542: 37543: Valtion talousaiVion sekä asuntorahaston va- p.l.c:n lainat) jakaantuivat kuoletusaikojen mukaan 37544: roista v. 1988--97 nostetut lainat (pl. Fennica no. 1 eriteltyinä seuraavasti: 37545: 37546: 37547: 37548: Kuoletusaika 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 37549: vuosia Mmk 37550: 0-5 130 141 219 250 120 59 10 1 - - 37551: 6-10 727 243 229 251 224 239 239 247 208 286 37552: 11-15 283 154 12 648 15 - - - - - 37553: 16-20 1 564 1129 1 246 627 676 418 261 222 342 210 37554: 21-25 176 179 135 1 337 1 218 1104 613 379 89 37 37555: 26-30 1 556 2 482 2 898 1 745 435 53 2 - 95 - 37556: yli 30 - 56 518 4 335 6 391 5 487 3 802 3 286 3 262 5119 37557: 37558: 37559: 37560: 37561: Valtion antolainauskannan jakauma korko- kaan kertomusvuoden lopussa. Taulukosta puuttu- 37562: prosentin mukaan kertomusvuoden lopussa ilme- vat aiempien vuosien kohdalta kehitysluottolainat, 37563: nee seuraavasta taulukosta, jossa on esitetty Valtio- joiden pääoma 31.12.1995 oli 532 Mmk (v. 1994 736 37564: konttorin hoidossa olevat lainat tehtäväalueittain Mmk). 37565: (Mmk:ina) ja niiden jakauma korkoprosentin mu- 37566: 37567: 37568: 37569: 37570: 31 37571: Tehtävä Korkokanta % 37572: 0,0 0,25- 1,25- 2,25- 3,25- 4,25- 5,25- 6,25- 7,25- 8,25- 9,25- 10,25- 11,25- Yht. Keski· 37573: 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 8,00 9,00 10,00 11,00 11,50 korko 37574: 37575: Yleinen hallinto - - - - 147 - 53 - 4 - - - - 204 4,5 37576: Yleinen järjestys ja 37577: turvallisuus - - - - - 37578: - 0 - - - - - - 0 6,0 37579: Opetus, tiede ja kulttuuri 0 - 1 - - 192 - - 35 - - - - 228 5,4 37580: Asuminen ja ympäristö 1 310 2172 2 928 14 614 12 668 15 336 3131 1 316 1 509 6 19 - - 55 009 3,7 37581: Maa- ja metsätalous 0 - - - - 0 0 - - - - - - 1 2,5 37582: Liikenne - - - - - 0 - - 26 - - - - 26 8,0 37583: Teollisuus ja muut 37584: elinkeinot 45 1 055 262 325 24 419 25 2 0 - - - - 2157 2,2 37585: Yhteensä 1 356 3 227 3192 14 939 12 839 15 947 3 209 1318 1 575 6 19 - - 57 626 3,7 37586: % 2,4 5,6 5,5 25,9 22,3 27,7 5,6 2,3 2,7 0 0 100,0 37587: Yhteensä v. 1996 2160 3 593 2 314 9 476 12 260 19 254 3 327 524 96 3164 24 - - 56189 3,7 37588: % 3,8 6,4 4,1 16,9 21,8 34,3 5,9 0,9 0,2 5,6 0,0 100.0 37589: Yhteensä v. 1995 1 996 3391 3 718 11110 9 661 17 382 4 984 1 006 174 774 393 - - 58124 4,0 37590: % 3,4 5,8 6.4 19,1 16.6 29,9 8,6 1,7 0,3 1,3 0,7 100,0 37591: Yhteensä v. 1994 296 7124 1 505 11139 11 944 14 656 3 415 2 020 621 1 063 4 550 - - 58 334 4,1 37592: % 0,5 12,2 2,6 19,1 20,5 25,1 5,9 3,5 1,1 1,8 7,8 100,0 37593: Yhteensä v. 1993 303 8 684 1301 11 836 5 293 8 371 0 076 2 710 943 2 531 4 629 - - 56 676 4,3 37594: % 0,5 15,3 2,3 20,9 9,3 14,8 17,8 4,8 1,7 4,5 8,2 100,0 37595: Yhteensä v. 1992 310 8 809 2 988 10 278 4150 6 929 3 339 5 410 2 937 3104 1 031 2 320 111 51 715 4,4 37596: % 0,6 17,0 5,8 19,9 8,0 13,4 6,5 10,5 5,7 6,0 2,0 4,5 0,2 100.0 37597: Yhteensä v. 1991 341 10648 1 844 10 504 5877 2 969 2 234 3102 1 752 2 011 686 2 339 - 44 305 3,9 37598: % 0,8 24,0 4,2 23,7 13,3 6,7 5,0 7,0 4,0 4,5 1,5 5,3 100.0 37599: 37600: 37601: Koska keskikorko on laskettu kertomusvuoden lopun lainakantaa ja kertomusvuonna kertyneitä 37602: lopun lainakannasta samoin perustein kuin edellä korkoja. 37603: olevasta kappaleesta ilmenee, eroaa se edellä ole- Edellä sivulla 30 esitettyyn taulukkoon sisältyvä 37604: van taulukon (Valtion lainananto v. 1997) luvuista, Maatilatalouden kehittämisrahaston lainananto ke- 37605: joissa laskentaperusteena on käytetty vuoden 1996 hittyi kertomusvuoden aikana seuraavasti: 37606: 37607: 37608: Maatilatalouden kehittämisrahasto v. 1997 37609: lainat laina- Lisäys Vähen- laina· Korot laina· Korko- 37610: pääoma vuoden nys pääoma pääoman tuotto 37611: vuoden aikana vuoden vuoden muutos 37612: alussa aikana lopussa 37613: Mmk % 37614: Maaseutuelinkeinolainat {MEL 95-) 75 183 3 255 0 242 0,0 37615: Maaseutuelinkeinolainat {MEL 91-) 1 406 2 145 1 262 61 -10 4,3 37616: Rakennepolitiikkalain mukaiset lainat 111 117 3 224 5 102 4,7 37617: Maatilalainat 3 477 - 664 3 080 152 -18 4,1 37618: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 37619: lainat 102 - 20 81 4 -20 3,8 37620: Rahoituslain mukaiset lainat 37621: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat 0 - 0 0 - -24 .. 37622: Maankäyttölainat 37623: Rahalaitosten lainat 35 - 9 26 2 -26 4,9 37624: Tilojen myyntihintoihin liitetyt lainat 1 - 0 1 - -20 - 37625: Velaksi myytyjen tilojen kauppahinnat 494 63 126 430 18 -13 3,6 37626: Provisiot valtion takauksista - - - - 0 .. .. 37627: Yhteensä 5 968 365 971 5 362 242 -10 4,0 37628: Yhteensä v. 1996 6 617 231 881 5 968 273 -10 4,1 37629: Yhteensä v. 1995 7 127 218 738 6 617 279 -7 3,9 37630: Yhteensä v. 1994 7 434 421 767 7 127 308 -5 4,1 37631: Yhteensä v. 1993 7 658 339 706 7 474 339 -2 4,4 37632: Yhteensä v. 1992 7733 620 684 7 658 349 -1 4,5 37633: Yhteensä v. 1991 7 539 913 719 7 733 308 3 4,1 37634: 37635: 37636: 37637: 32 37638: Rahaston varoista myönnetyt maaseutuelinkei- Rahaston varoista myönnettyjen lainojen hoi- 37639: nolainat, rakennepolitiikkalain mukaiset lainat, dosta suoritettiin kertomusvuodelta hoito- 37640: maatilalainat, maaseudun pienimuotoisen elinkei- palkkioita rahalaitoksille yhteensä 33,4 Mmk (v. 37641: notoiminnan edistäruislain mukaiset lainat ja maan- 1996 37,3 Mmk, v. 1995 40,5 Mmk, v. 1994 42,5 37642: käyttölainat ovat rahalaitosten hoidossa ja perittävi- Mmk ja v. 1993 42,9 Mmk). Tästä oli Osuuspankki- 37643: nä. Maanhankintalain mukaan muodostettujen tilo- en Keskuspankki Oy:n osuus 24,4 Mmk (v. 1996 37644: jen myyntihintoihin liitetyt lainat (rahoituslain mu- 26,5 Mmk ja v. 1995 27,8 Mmk), Oy Samlink Ab:n 37645: kaiset) ja asutuslain mukaiset kauppahinnat peri- 2,5 Mmk ( v. 1996 2,6 Mmk ja v. 1995 2,7 Mmk), 37646: tään lääninhallitusten toimesta. Maankäyttölain Merita Pankki Oy:n 4,5 Mmk (v. 1996 5,0 Mmk ja v. 37647: mukaan muodostettujen tilojen myyntihintoihin lii- 1995 5,7 Mmk), PostipankkiOy:n 1,8Mmk(v. 1996 37648: tetyt lainat sekä maankäyttö-, porotila-, kohta-, 2,1 Mmk ja v.1995 2,5 Mmk) ja Suomen 37649: luontaiselinkeino-, maatila-, porotalous- ja Hypoteekkiyhdistyksen osuus 0,2 Mmk (v. 1996 0,2 37650: maaseutuelinkeinolain nojalla syntyneet kauppa- Mmk ja v. 1995 0,2 Mmk). 37651: hintasaamiset perii maa- ja metsätalousministeriön Valtio osallistuu eri sektoreiden rahoitukseen 37652: tietopalvelukeskus. myös myöntämällä näiden lainakustannuksiin kor- 37653: Rahalaitoksille suoritettiin kertomusvuodelta kotukea. Valtion korkotukea saavien lainojen lai- 37654: hoitopalkkioina maaseutuelinkeinolainojen ja ra- napääoma oli kertomusvuoden päättyessä 44 162 37655: kennepolitiikkalain mukaisten lainojen hoidosta Mmk (44 929 Mmk v. 1996 ja 43 347 Mmk v. 1995). 37656: 0,75 o/o sekä maatila-, maankäyttö-, porotalous-, Valtion korkotukilainat lainaryhmittäin kertomus- 37657: luontaiselinkeino- sekä maaseudun pienimuotoi- vuoden lopussa sekä niiden kehitys kerto- 37658: sen elinkeinotoiminnan edistäruislain mukaisten musvuonna ja niistä valtiolle aiheutuneet 37659: lainojen hoidosta 0,60 o/o vuodessa siitä määrästä, kustannukset ilmenevät seuraavasta asetelmasta, 37660: mikä niillä kunkin vuosineljänneksen päättyessä josta ilmenee myös korkotukilainojen lainapää- 37661: oli luotansaajilta erääntymättä olevaa pääomaa. omien kehitys kertomusvuonna: 37662: 37663: 37664: 37665: 37666: 3 380188E 33 37667: Lainaryhmä Laina- Lisäys Vähen- Laina- Lainojen Keski- Valtion 37668: pääoma vuoden nys pääoma keskimää- määräi- korko- 37669: 1.1. aikana vuoden 31.12. räinen nen kor- tuki- 37670: aikana korko' kotuki' menot 37671: Mmk % Mmk 37672: Kehitysmaiden taloudellista kehitystä varten myön- 37673: nettävät korkotukiluotot 2 315 876 2 796 2 396 5,90 5,70 142 37674: Kunnallisten ja yksityisten ammatillisten oppilaitos- 37675: ten rakentaminen 3 - 2 2 6,50 2,00 0 37676: Kansan-, kansalais- ja työväenopistojen 37677: rakentaminen 2 - 1 1 7,25 2,00 0 37678: Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten 37679: rakentaminen 6 - 2 4 6,00 1,85 0 37680: Opintolainat 2 886 - 1 026 1 860 6,00 2,25 62 37681: limansuojelun ja jätehuollon investoinnit 541 - 167 374 6,50 2,60 12 37682: ASP 11 700 1196 3 304 9 592 5,55 1,05 80 37683: Ylivelkaantuneiden asunnonhankkijoiden lainat 1 270 1 1146 125 7,85 2,25 32 37684: Oman asunnon hankintaan valtion lainan sijasta 37685: myönnetyt lainat 3 - 1 2 7,40 5,00 0 37686: Asuntolainat 12 511 4 096 818 15 789 6,90 4,00 610 37687: Lämmityslaitoshankkeet 222 - BO 142 8,95 4,10 8 37688: Vesihuoltolaitteiden rakentaminen 434 67 93 408 5,45 3,80 18 37689: Yhdyskuntien vesiensuojeluinvestoinnit 209 1 34 175 5,85 3,75 8 37690: Teollisuuden vesiensuojeluinvestoinnit 64 - 24 40 4,80 2,05 1 37691: Maataloustuotteiden varastotilojen rakentaminen 7 - 3 4 .. 0.70 3 0 37692: Maaseutuelinkeinolain ja maatilalain sekä maa- ja 37693: metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä 37694: annetun lain mukaiset lainat 4 262 4 670 737 4195 .. 3,20 3 131 37695: Eräiden maatilatalouden luottojen vakauttaminen 584 6 110 481 .. 3,55 3 19 37696: Maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan 37697: edistäminen 30 0 7 24 .. 1,50 3 1 37698: Ravi- ja ratsastusurheiluhankkeet 12 - 5 8 .. 2,90 3 0 37699: Kalatalous 27 - 19 8 6.75 0,25 0 37700: Kauppa- ja teollisuussatamien rakentaminen 38 - - 38 .. 2,40 3 1 37701: Lastialusten hankinnat 579 155 105 629 8,25 4,00 28 37702: Saaristoliikenne 0 - 0 0 5.45 2,00 0 37703: Kera Oy:n myöntämät lainat 0 - 0 - 9,50 4,50 0 37704: Kera Oy:n ottamat lainat 1 050 - 315 735 12.70 7,20 237 37705: Pk-yritysten investoinnit 947 11 277 681 6,75 4,90 41 37706: Energiainvestoinnit 187 8 57 138 5,80 2,70 5 37707: Haja-asutusalueiden vähittäiskauppa 7 - 6 1 7,20 5,65 0 37708: Suomen Vientiluotto Oy:n luotonotto 4 714 2 792 5 1 537 5 969 5,80 -2,15 7 37709: Turvavarastojen perustaminen ja ylläpito 76 52 6 122 5,50 4,50 4 37710: Julkisesti tuettu OECD-ehtoinen vientiluottojen 37711: korontasaus - 5 0 5 7,00 -0,95 - 37712: Kunnan talouden vakauttamisesta ja kunta- 37713: selvityksestä annetun lain (658/94) mukaiset lainat 243 50 76 217 4,85 4,05 11 37714: Yhteensä 44 920 9 987 10 754 44 162 - - 1 458 37715: Yhteensä v. 1996 43 374 7 848 6 357 44 864 - - 1 461 37716: Yhteensä v. 1995 45 460 6 772 8 857 43 374 - - 1 690 37717: Yhteensä v. 1994 48 737 9 001 12 279 45 460 - - 1 802 37718: Yhteensä v. 1993 41 898 14 989 8 149 48 737 - - 2 505 37719: Yhteensä v. 1992 34181 11 296 3 407 42 070 - - 2161 37720: Yhteensä v. 1991 29 182 8 543 3 751 33 974 - - 1 830 37721: 1 Keskimääräiset korkoprosentit on laskettu painottamalla korkoprosentit ao. lainaryhmän 31.12.1996 takaisin maksamatta 37722: olevalla pääomalla. 37723: 2 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 740 Mmk. 37724: 3 37725: Laskennallinen arvio. 37726: 4 37727: Korjattu luku. 37728: 5 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 301 Mmk. 37729: 37730: 37731: 37732: 37733: 34 37734: Valtion korkotukilainat ja niiden kehitys lainansaajasektoreittain kertomusvuonna ilmenevät seuraavas- 37735: ta asetelmasta. 37736: 37737: Lainansaajasektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoman 37738: pääoma vuoden vuoden pääoma korkotuki- muutos 37739: 1.1. aikana aikana 31.12. menot 37740: Mmk % 37741: Yritykset 4 871 236 1 303 3 804 110 -22 37742: Julkiset yritykset 1 010 45 196 860 19 -15 37743: Yksityiset yritykset 3 860 191 1 1107 2 944 91 -24 37744: Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 314 19 392 941 240 -28 37745: Vakuutuslaitokset 34 19 - 52 2 56 37746: Talletuspankit 230 - 77 154 - -33 37747: Muut luottolaitokset 1 050 - 315 735 237 -30 37748: Julkisyhteisöt 1 383 128 503 1 008 47 -27 37749: Kunnat 1 368 127 500 995 47 -27 37750: Kuntayhtymät 14 1 3 12 1 -16 37751: Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 10 952 3 054 432 13 573 567 24 37752: Valtionkirkot 2 - 0 2 0 -16 37753: Asuntoyhteisöt 10 798 3 026 403 13 421 560 24 37754: Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 151 27 29 150 7 -1 37755: Kotitaloudet 21 657 2 879 6 377 18158 349 -16 37756: Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet 5 097 693 945 4 846 153 -5 37757: Palkansaaja kotitaloudet 12 138 1 993 4 023 10 108 122 -17 37758: Muut kotitaloudet 4 421 192 1 409 3 204 74 -28 37759: Ulkomaat 4 753 3 672 2 1 747 6 678 146 40 37760: Yhteensä 44 929 9 987 10 754 44 162 1 458 -2 37761: 1 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 3 Mmk. 37762: 37763: 2 Luku sisältää valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa lisäystä 740 Mmk. 37764: 37765: 37766: 37767: 37768: Tarkasteltaessa valtion korkotukilainojen jakau- kautuivat korkotukilainat kertomusvuonna seuraa- 37769: tomista toimiaJoittain lainansaajasektoreilla "Yri- vanasetelman mukaisesti. 37770: tykset" ja "Elinkeinonharjoittajien kotitaloudet" ja- 37771: 37772: 37773: 37774: Lainansaajasektori Laina- Lisäys Vähennys Laina- Valtion Pääoman 37775: pääoma vuoden vuoden pääoma korkotuki- muutos 37776: 1.1. aikana aikana 31.12. menot 37777: Mmk % 37778: Erittelemätön elinkeinotoiminta 90 - 5 84 5 -7 37779: Maa-, riista- ja metsätalous 4 960 684 903 4 741 151 -4 37780: Kalatalous 23 - 17 6 0 -74 37781: Mineraalien kaivu 61 - 17 44 2 -28 37782: Teollisuus 1 951 62 496 1 517 54 -22 37783: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 481 7 129 359 17 -25 37784: Rakentaminen 108 7 44 71 4 -34 37785: Kauppa ja moottoriajoneuvojen yms. korjaustoiminta 107 3 64 46 2 -57 37786: Majoitus- ja ravitsemistoiminta 9 - 3 6 0 -33 37787: Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 2 057 161 530 1 688 25 -18 37788: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut sekä 37789: liike-elämän palvelut 51 3 17 37 1 -27 37790: Koulutus 10 2 2 10 0 0 37791: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 1 - 0 0 0 -52 37792: Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut 59 - 20 39 0 -34 37793: Yhteensä 9 968 929 2 248 8 650 263 -13 37794: 37795: 37796: 37797: 37798: 35 37799: Valtiovarainministeriö asetti 5.5.1997 virkamies- valtion lainamuotoisen tuen edelleen käyttökelpoi- 37800: työryhmän, jonka tehtävänä lähinnä oli selvittää seksi tukimuodoksi asunto-, maatalous- sekä elin- 37801: talouspoliittisen ministerivaliokunnan 29.4.1997 keinopolitiikassa, jos tukea katsotaan mm. ulkois- 37802: tekemän päätöksen mukaisesti valtion suorien lai- vaikutusten takia tai sosiaalipoliittisista syistä tarvit- 37803: nojen ja korkotukilainojen tukipoliittinen järke- tavan. Valtiontaloudellisista syistä tulisi työryhmän 37804: vyys, niiden aiheuttamat markkinavinoutumat ja mielestä tällöin pyrkiä mieluummin korkotuen 37805: valtiontaloudelliset kustannukset. Työryhmä sai käyttöön kuin valtion suoraan lainanantoon. 37806: työnsä valmiiksi 19.12.1997 ja totesi muistiossaan 37807: 37808: 37809: 37810: 37811: Valtiontilintarkastajat viittaavat vuodelta 1996 anta- muotoja tulisi tulevaisuudessa pyrkiä rajoittamaan, 37812: massaan kertomuksessa (s. 34) esittämäänsä kannan- koska yleinen korkotaso maassamme näyttäisi jäävän 37813: ottoon ja edellyttävät, että valtiovarainministeriö jatku- huomattavasti edellisiä vuosikymmeniä alhaisemmak- 37814: vasti seuraa valtion lainanannon ja korkotukien vaiku- si, jolloin tuen tarve näyttäisi jäävän entistä vähäisem- 37815: tuksia ja, mikäli epäkohtia ilmenee, puuttuu niihin välit- mäksi. 37816: tömästi. Valtiontilintarkastajien mielestä näitä tuki- 37817: 37818: 37819: 37820: 37821: Konsulttipalvelujen käyttö valtion keskus- kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä palvelun 37822: hallinnossa sisällöstä, hyödyllisyydestä tai käyttöarvosta minis- 37823: teriön johtamisessa. Yleisenä piirteenä voidaan to- 37824: Valtiontilintarkastajat selvittivät valtioneuvoston deta se, että selvityspyyntö koettiin ministeriöissä 37825: kanslian ja kaikkien ministeriöiden kokemuksia hankalaksi vastata, koska jo perustietojen tuottami- 37826: konsulttipalvelujen hankinnasta ja käytöstä v. nen oli vaivalloista ja hidasta. 37827: 1992-97. Tarkoituksena oli tutkia pääasiassa kon- Ministeriöiden mukaan 1990-luvun alkupuolis- 37828: sulttipalvelujen käytön yleisyyttä ja siinä esiintyviä kolla talousarviopohjaisen jaottelun mukaisesta 37829: ongelmia, mistä syystä yksittäisten toimeksiantojen hallinnollisesta kirjanpidosta ei ollut mahdollista 37830: tuloksellisuuteen tai tarkoituksenmukaisuuteen ei selvittää konsulttipalvelujen käyttöä ilman suurta, 37831: ole voitu kiinnittää huomiota. Selvitys rajattiin nii- tositteiden läpikäyntiä edellyttävää työmäärää. An- 37832: hin konsulttipalveluihin, joita valtion keskushallin- netun vastausajan puitteissa tähän ei yleensä ryh- 37833: nossa esim. ministeriön johto on hankkinut päätök- dytty. Lajitilikartan (vakiotilikartan) käyttöönotto 37834: sentekonsa tueksi. Selvityspyynnössä ei etukäteen 1990-luvun puolesta välistä lähtien on tosin paran- 37835: määritelty konsulttipalvelun käsitettä, mikä aiheutti tanut tiedonsaantia viime vuosilta, koska asiantun- 37836: yllättävän suuria ongelmia vastaajille. Vastaukset tija- ja tutkimuspalvelut on eritelty omille tileilleen. 37837: olivat keskenään hyvin erilaisia, joten mm. hallin- Ongelmaksi kuitenkin jää se, että osa konsulttipal- 37838: nonalojen väliset vertailut eivät ole mahdollisia. velujen aiheuttamista kustannuksista voidaan kirja- 37839: Selvityksessä pyydettiin vastaajia erikseen luenele- ta myös esim. palkkiotileille. Kirjauskäytäntöjen 37840: maan sellaiset konsulttipalvelut, joiden kustannus- takia perustiedon keruu on vastaajien mukaan ollut 37841: arvio ylittää 100 000 mk. Saatuja vastauksia ei ole suhteellisen raskas työvaihe, mistä syystä konsultti- 37842: voitu käyttää konsulttipalvelujen laadulliseen ar- palvelujen käytön ja hankinnan kriittinen itsear- 37843: viointiin, koska luettelot sisälsivät yleensä vain viointi on jäänyt vaatimattomaksi. 37844: palvelun tuottajan, hankkeen nimen ja kustannus- Vastausten perusteella näyttää siltä, että valtion 37845: arvion. Tästä ei luonnollisestikaan voida tehdä keskushallinnossa hankitaan hyvin erilaisia kon- 37846: 37847: 37848: 36 37849: sulttipalveluja moniin eri tarpeisiin. Näitä käyttötar- siltä. Ongelmaksi nähdään kuitenkin strategisesti 37850: peita ovat esim. yleiset kehittämishankkeet, erityis- tärkeän tiedon vuotaminen valtionhallinnon ulko- 37851: asiantuntemusta vaativat tehtävät, arviointi- ja eva- puolelle, mistä syystä tietosuojaan ja muuhun tur- 37852: luaatiohankkeet, työruuhkien purkaminen ja ainut- vallisuuteen liittyvät ongelmat on valtionhallinnos- 37853: kertaiset erityishankkeet. sa tunnistettu. 37854: Suomen konsulttitoimistojen liiton mukaan kon- Konsulttipalvelujen käytön lisääntyminen val- 37855: sulttipalvelulla tarkoitetaan sellaista ulkopuolista tionhallinnossa on ollut jossain määrin taloudelli- 37856: palvelua, joka on yksityiskohtaisesti määritelty toi- sen pakon sanelemaa. Toisaalta sen seurauksena 37857: meksianto konsulttitoimistolle tai konsultille. Kon- yksityiset konsulttimarkkinat ovat kasvaneet ja 37858: sultti voi olla luonnollinen tai juridinen henkilö, monipuolistuneet. Atk-alan ja eräiden erityisasian- 37859: joka alansa asiantuntijana vastiketta vastaan suorit- tuntemusta vaativien alojen palvelutarjonnan kes- 37860: taa toimeksiannon perusteella selvitys-, tutkimus-, kittyessä yksipuolinen riippuvuus on saattanut li- 37861: kartoitus-, mittaus-, tarkastus-, suunnittelu-, kehi- sääntyä palvelun tarjoajan ja ostajan välillä. Suo- 37862: tys-, valvonta- tms. tehtäviä. Hankinta kohdistuu men konsulttipalvelumarkkinat eivät ole kovin laa- 37863: näin ollen selkeästi rajattuun tehtävään tai toimin- jat, eikä kansainvälisiä konsulttiyrityksiä ole juuri- 37864: taan. Se on pääasiassa kertaluonteinen eikä sään- kaan käytetty kuin eräissä yksittäisissä tapauksissa 37865: nöllisesti jatkuva. Hankittava konsulttipalvelu on esim. valtionyhtiöiden yksityistämisessä. 37866: konkreettinen, ja se tuottaa jonkin lopputuotteen Selvityksessä pyydettiin kuvaamaan ulkopuolel- 37867: tai suoritteen. Konsulttipalvelu palvelee viran- ta hankitun konsulttitoiminnan laajuutta käytetty- 37868: omaista yleensä rajatussa käytännön valmistelussa jen rahamäärien lisäksi mm. hankkeiden määrällä, 37869: tai päätöksenteossa, ja se korvaa usein viranomai- niihin sisältyvillä henkilötyövuosilla ja luettelemal- 37870: sen omaa valmistelua, joka siirtyy tällä tavalla la yli 100 000 mk:n hankkeet. Tiedonhankinta 37871: osittain valtionhallinnon ulkopuolelle. osoittautui työlääksi, eikä esim. konsulttipalvelujen 37872: Konsulttipalveluja koskevat sopimusrutiinit työllistävää vaikutusta voida vastausten pohjalta 37873: vaihtelevat tehtävästä riippuen, eikä kaikkia hallin- täsmällisesti arvioida. Vastaajilla oli myös huomat- 37874: nonaloja sitovaa, yhtenäistä käytäntöä tai sopimus- tavia vaikeuksia erotella konsulttitoiminta ministe- 37875: mallia näyttäsi olevan käytössä, vaikka esim. Suo- riön rahoittamasta muusta kehittämis-, tutkimus- ja 37876: men konsulttitoimistojen liitto on laatinut erityisen selvitystoiminnasta tai rakentamisprojekteihin si- 37877: vakiosopimusmallin konsulttipalveluja varten. Tie- sältyvästä suunnittelukonsultoinnista. Rajanveto ei 37878: totekniikan hankintojen kohdalla on tosin valtiova- ole yksinkertainen. Muutamat vastaajat olivat pää- 37879: rainministeriön toimesta kiinnitetty huomiota han- tyneet toimittamaan analysoidun vastauksen sijasta 37880: kintojen sopimusehtoihin ja niitä täydentävään tar- vain tutkimus- ja projektiluetteloja, mikä ei luon- 37881: jousohjeeseen, joka on löydettävissä myös Interne- nollisestikaan täyttänyt selvitykselle edeltä käsin 37882: tistä. On myös huomattava, että julkisissa hankin- asetettuja odotuksia. 37883: noissa käytettävistä hankintamenettelyistä on ole- Ministeriöiden antamien selvitysten perusteella 37884: massa lainsäädäntöä mm. toimivien markkinoiden on mahdollista tehdä vain suuntaa-antavia johto- 37885: takaamiseksi EU:n piirissä. päätöksiä valtion keskushallinnon konsulttipalve- 37886: Vastaajien mielestä konsulttien tuottamat palve- lujen hankinnoista v. 1992-97. Konsulttipalvelu- 37887: lut ovat välttämättömiä valtionhallinnon nopeiden jen käyttö näyttää lisääntyneen viime vuosina. Eri- 37888: muutosten ja lisääntyneiden, uusien tehtävien tyisesti Suomen liittyminen EU:n jäseneksi lisäsi 37889: vuoksi. Usein konsulttipalvelulla täydennetään vir- konsulttien käyttöä -jopa ennen jäsenyyden var- 37890: kamiesten puutteellista osaamista, ja konsultit tuo- mistumista. Ne hallinnonalat, joilla käytetään mm. 37891: vat parhaassa tapauksessa hallintoon pysyvää eri- EU:n rakennerahastojen antamia mahdollisuuksia, 37892: koistietämystä, jota ei ole tarkoituksenmukaista käyttävät myös konsulttipalveluja eniten. Tarkaste- 37893: hankkia muulla tavalla. Vastauksista onkin päätel- lujaksolla 1992-97 on valtion keskushallinnossa 37894: tävissä, että konsulttipalvelut ovat tulleet valtion- käytetty konsulttipalveluja useiden satojen miljoo- 37895: hallintoon jäädäkseen. Konsultit ovat uuden hallin- nien markkojen arvosta. Erillisiä konsulttihankkeita 37896: tokulttuurin kiinteä osa, ja vastaajat korostavatkin, on vastausten mukaan solmittu samana aikana 37897: että on perusteltua jäntevöittää konsulttipalvelujen selvästi yli 1 000. Osa sopimuksista koskee useaa 37898: käyttämistä ja suunnata huomiota palvelujen hank- hallinnonalaa tai sopimuksia hyödynnetään kaik- 37899: kimisen ja käytön problematiikkaan. Arvioidessaan kialla valtionhallinnossa esim. integraatiokoulutuk- 37900: konsulttipalvelujen käytön hyödyllisyyttä ministe- sessa ja hallinnon kehittämisessä. 37901: riöt eivät tuo juurikaan esiin ongelmia tai vaikeuk- Runsas kolmannes vastaajien konsulttitoimin- 37902: sia, vaan kokemukset näyttävät pääosin myöntei- naksi tulkitsemista sopimuksista oli kustannusar- 37903: 37904: 37905: 37 37906: violtaan yli 100 000 mk. Suurin osa sopimuksista Konsulttityön lopputulos on vastaajien mukaan 37907: maksaa vain muutamia kymmeniä tuhansia mark- ollut sitä parempi, mitä paremmin tilaaja on hank- 37908: koja. Kuten edellä todettiin, vastaajat eivät ole keen suunnitellut ja täsmentänyt. Tämä työvaihe 37909: pystyneet antamaan vertailukelpoisia tietoja kes- sitoo jonkin verran virkamiesten työpanosta, minkä 37910: kushallinnon hankkiman konsulttitoiminnan työl- lisäksi tilaajan on syytä osallistua konsulttityöhön 37911: listävästä vaikutuksesta eivätkä hankkeiden kestos- aktiivisesti, jotta hankkeessa syntyvää osaamista 37912: ta. Laskennallisesti voidaan arvioida konsulttitoi- voidaan hyödyntää tehokkaasti myöhemmin. Vas- 37913: minnan sisältäneen yli 1 500 henkilötyövuotta. taajat korostavat, että virkatyön ja konsulttityön 37914: Tulevaisuutta arvioidessaan noin puolet ministe- välisen työnjaon on aina oltava selkeä. Määrämuo- 37915: riöistä odottaa konsulttipalvelujen käytön lisäänty- toiset konsulttipalvelut (esim. koulutus ja valmen- 37916: vän jonkin verran. Toinen puoli uskoo käytön nus) ovat helpommin ohjattavia kuin räätälöidyt 37917: säilyvän ennallaan. hankkeet. Konsultin käytöstä tulisi aina saada tai 37918: Konsulttipalvelujen hankinta on kohdistunut hankkia myös asiakaspalaute tilaajan käyttöön. 37919: hyvin erilaisille aloille. Useimmin mainittuja koh- Useinkaan konsultti ei sitoudu tilaajan päämääriin, 37920: teita ovat hallinnon ja organisaation, taloushallin- joten konsulttityössä tulee kiinnittää huomiota tie- 37921: non tai tietohallinnon kehittäminen sekä erilaiset don salassapitoon ja luottamuksellisuuteen. 37922: taustaselvitykset Muutamalla hallinnonalalla kan- Vastaajien mukaan konsulttien käyttöä rajoittaa 37923: sainvälinen yhteistyö on edellyttänyt paljon kon- palvelujen kalleus. Kokonaiskustannuksiin tulisi 37924: sulttien käyttöä. ED-jäsenyyteen liittyen erityisesti sisällyttää myös virkamiestyö ja muut panokset, 37925: valtiovarainministeriö on kanavoinut valtionhallin- jotka saattavat olla yllättävän suuri, näkymätön 37926: toon erityisosaamista ja valmennusta ulkopuolisia kustannuserä. Toisaalta konsultin käyttö saattaa 37927: konsultteja käyttäen. Suhteellisen paljon konsultti- nopeuttaa asian etenemistä ja virkamiesvalmiste- 37928: palveluja ovat käyttäneet myös liikenneministeriö, lua, jolloin kokonaiskustannukset saattavat olla 37929: maa- ja metsätalousministeriö, kauppa- ja teolli- edullisia. Konsulttityön edullisuus perustuukin 37930: suusministeriö sekä sisäasiainministeriö. osittain siihen, että se on tavoitehakuista ja yhteen 37931: Useat ministeriöt vakuuttavat, että ilman kon- asiaan keskittyvää, toisin kuin virkatyö. 37932: sulttipalveluja valtionhallinto ei olisi pystynyt huo- Konsulttien nopea vaihtuvuus lisää kustannuk- 37933: lehtimaan annetuista tehtävistä asianmukaisella ta- sia. 1990-luvun lopulla suhdannetilanteen johdosta 37934: valla. Konsulttipalvelujen käyttö on myös ollut esim. tietohallinnon konsulttien työllisyys on ollut 37935: usein tarkoituksenmukaisempaa kuin uusien hen- erittäin hyvä, joten tilaajan kannalta hintatason 37936: kilöiden paikkaaminen määräaikaisiin palvelusuh- kurissapitäminen ja työn laadun varmistaminen on 37937: teisiin puhumattakaan pysyvistä palvelusuhteista. ollut aiempaa tärkeämpää, mikä edellyttää tilaajan 37938: Ostopalvelut ovat tarjonneet tarkoituksenmukai- työaikaa ja resursseja. Kun valtionhallinnon pyrki- 37939: sen vaihtoehdon lisähenkilöstön rekrytoinnille. myksenä on käyttää pätevintä ja parhainta asian- 37940: Kokemukset konsulteista ovatkin pääosin myön- tuntemusta, saattaa osaajien puute tuottaa ongel- 37941: teisiä, konsulttipalvelujen käyttö on osoittautunut mia. Joidenkin palvelujen kovan kysynnän vuoksi 37942: hyödylliseksi ja konsulttityö laadukkaaksi. kilpailuttamisella ei vastausten mukaan aina saavu- 37943: Konsulttien käyttöön sisältyy aina tilaajan oma teta etuja, jolloin tulee harkittavaksi asiantuntijapal- 37944: panostus sekä suunnitteluun että ohjaamiseen. velujen hankinta ilman kilpailua. 37945: 37946: 37947: 37948: 37949: Valtiontilintarkastajien mielestä valtionhallinnon tulee mallavaltionhallinto saa hallintaansa merkittävää eri- 37950: seurata ja arvioida nykyistä tehokkaammin hallinnon tyisosaamista. Tämän osaamisen hyödyntäminen tu- 37951: käyttämiä konsulttipalveluja. Ministeriöissä on oltava lisikin nähdä strategisesti tärkeäksi panostukseksi, 37952: selkeän kriittinen käsitys ulkopuolelta hankitun osaa- joka edistää oppivan organisaation toteutumista. 37953: misen laajuudesta, hyödyllisyydestä ja tuloksellisuu- Valtiontilintarkastajat korostavat, että konsulttisopi- 37954: desta. Keskushallinnon on syytä arvioida konsulttipal- musten sisältöön, sopimusrutiineihin ja jääviysongel- 37955: velujen laatua myös laajemmasta kuin yksittäisentilaa- miin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Kon- 37956: jaorganisaation intressistä. Konsulttipalveluja hankki- sulttipalvelujen tuloksellisuuden arvioimiseksi tulisi 37957: 37958: 37959: 38 37960: ministeriöissä kehittää tietojärjestelmiä siten, että kon- mista, tarkkaa suunnittelua ja kustannustietoisuutta. 37961: sulttityön työllistävyyttä, kustannuksia ja vaikuttavuut- Konsulttipalvelujen tueksi tarvitaan myös virkamiesten 37962: ta voitaisiin arvioida yhtenäisin periaattein. Erityisesti työtä, joka ei kuitenkaan näy palvelun hinnassa, vaikka 37963: tietoturvallisuuden varmistaminen on tärkeää. onkin osa kokonaiskustannuksista. On myös huomatta- 37964: Valtionhallinnon palvelujen hankintaa on valtionti- va, että ostopalvelujen käyttäminen virkamiestyön ase- 37965: lintarkastajien mielestä kehitettävä, jotta edistetään mesta ei sovi kaikkeen valtionhallintoon. Valtiontilin- 37966: toimivia konsulttimarkkinoita. Koska konsulttipalvelut tarkastajat painottavatkin sitä, että konsulttipalvelujen 37967: ovat tulleet valtionhallintoon jäädäkseen ja koska nii- käyttöä vaihtoehtona virkamiestyölle on puolueetto- 37968: den tarjonta kotimaassa on suhteellisen kapea-alaista masti arvioitava myös muista kuin kustannus-hyötyte- 37969: ja usein keskittynyttä, voidaan arvioida, että kansain- hokkuutta korostavista näkökulmista. Kun päädytään 37970: välisten konsulttiyritysten käyttö lisääntyy. Kansainvä- konsulttityöhön, on erityistä huomiota kiinnitettävä 37971: lisen osaamisen siirtäminen valtionhallintoon vaatii osaavien ja luotettavien konsulttien valintaan. 37972: valtiontilintarkastajien mielestä erityistä kulttuuriosaa- 37973: 37974: 37975: 37976: 37977: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus- vuus, valtionapujärjestelmän kunto- 37978: kertomukset selvitys 37979: 669/54/97 Yritysten investointi- ja kehittämis- 37980: Vuodeksi 1997 valittujen valtiontilintarkastajien toi- hankkeiden tukijärjestelmän toimi- 37981: mintakauden aikana Valtiontalouden tarkastusvi- vuus, KTM:n yrityspalvelun Lapin 37982: rasto toimitti valtiontilintarkastajille kaikkien val- piiritoimistoa koskeva osatarkastus 37983: tion tilivirastojen tilintarkastuskertomukset tilikau- 682/54/97 Valtionyhteisön sisäiset arvonlisäve- 37984: delta 1997 sekä seuraavat selonteot, erillisjulkaisut rojärjestelyt, käytännön arvonlisäve- 37985: ja toiminnantarkastuksen tarkastuskertomukset liit- rotoimintojen arviointia 37986: teineen: 40137/97 EU:n maatalouspolitiikka Suomessa, 37987: toiminnantarkastuksen suuntaami- 37988: V1V:n Dno sen haasteet 37989: 632/54/94 Ulkoasiainministeriön kiinteistö- ja 12/54/98 Johdon informaatiojärjestelmät 37990: tilahallinnon toiminta 17/54/98 Puolustusvoimien terveydenhuolto- 37991: 364/54/97 Tietosuoja ja viranomaisyhteistyö järjestelmä 37992: 365/54/97 Valtion kuntien toimintaan kohdista- 36/58/98 Valtionenemmistöisten osakeyhtiöi- 37993: man hallinnoinnin tuloksellisuus so- den toiminta v. 1997 37994: siaali- ja terveysasioissa 50/54/98 Suomen Säästöpankki - SSP Oy:n 37995: 432/54/97 Verohallinnon tarkastustoiminta lähipiiristä Arsenal-konsernille siirty- 37996: 607/54/97 Rajavartiolaitoksen Dornier-merival- neet vastuut 37997: vontakoneiden hankinta jälkitarkas- 69/54/98 Työllistyminen työllistämistuen jäl- 37998: tusten näkökulmasta keen, tukien vertailua Uudenmaan 37999: 618/54/97 Metsähallituksen oheisliiketoiminta, työvoimapiirin alueella 38000: Yovine-huonekaluprojekti 1994-95 70/54/98 Ulosottotoimen tuloksellisuus 38001: 652/54/97 Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus 128/54/98 Postipalvelut 38002: 656/54/97 EU:n alueellisten kehittämisohjel- 170/54/98 Koulutuksen ja työllisyyden edistä- 38003: mien seurantatietojärjestelmä, sisä- minen, Euroopan sosiaaliprojektien 38004: asiainministeriön REUHA-järjestelmä toteuttaminen Suomessa 38005: 662/54/97 Yritysten investointi- ja kehittämis- 211/54/98 Asuntojen korjausavustukset 38006: hankkeiden tukijärjestelmän toimi- 213/54/98 Perintöverojärjestelmän toimivuus 38007: 38008: 38009: 38010: 38011: 39 38012: Tasavallan Presidentin kanslia 38013: 38014: 38015: 38016: 38017: Entisten tasavallan presidenttien palveluien heimille valtio kustansi mm. adjutantin ja sairaan- 38018: iäriestäminen hoidon Sveitsissä, jonne hän muutti. Presidentti 38019: Paasikivi muutti kaupunkiasuntoonsa. Kun presi- 38020: Valtiontilintarkastajat ovat tehneet tutustumis- ja dentti Kekkonen erosi virastaan v. 1981, valtioneu- 38021: tarkastuskäynnin tasavallan presidentin kansliaan vosto ja eduskunta päättivät, että hän voi asua 38022: 25.3.1998. Tähän tilaisuuteen liittyen valtiontilintar- Tamminiemessä ja että hänen sairaanhaitansa ja 38023: kastajat tapasivat myös tasavallan presidentti Martti muut palvelunsa kustannetaan valtion varoista ta- 38024: Ahtisaaren. savallan presidentin kanslian momentilta. 38025: Tilaisuudessa käsiteltiin tasavallan presidentin Presidentti Koivisto ilmoitti syksyllä 1993, ettei 38026: kanslian organisatorista asemaa ja tehtäviä, kans- hän aio asettua ehdolle tammikuun 1994 presiden- 38027: lian toimintaa ja kustannuksia, toimintaa ennen ja tinvaaleissa. Tämän jälkeen neuvoteltiin eduskun- 38028: jälkeen Suomen ED-jäsenyyden sekä mahdollisia nan ja valtioneuvoston kanssa rahoituksesta niille 38029: muutostarpeita, koti- ja ulkomaanmatkojen valmis- palveluille, joita presidentti Koivisto tarvitsisi. 38030: telua, toteutusta ja seurantaa tasavallan presidentin Eduskunta oli jo tuolloin aloittanut vuoden 1994 38031: kansliassa, tasavallan presidentin puolison asemaa valtion talousarvion käsittelyn. Presidentti Koivis- 38032: ja siinä tapahtuneita muutoksia sekä entisten tasa- ton tarpeet olivat varsin rajatut. Valtion talousar- 38033: vallan presidenttien palvelujen järjestämistä. vioon vuodelle 1994 tasavallan presidentin pää- 38034: Entisten tasavallan presidenttien palvelujen jär- luokkaan lisättiin valtiovarainvaliokunnan aloit- 38035: jestäminen sekä tasavallan presidentin puolison teesta uusi momentti, jossa varattiin määräraha 38036: asema ja siinä tapahtuneet muutokset olivat esillä eläkkeellä olevalle presidentille. Momentin Eläk- 38037: myös valtioneuvoston kansliaan 22.4.1998 tehdyllä keellä oleva presidentti (21.02.27) talousarvio- ja 38038: tarkastuskäynnillä. tilinpäätösluvut olivat v. 1994-97 seuraavat: 38039: Presidentin eläkkeestä on säädetty Tasavallan 38040: presidentin eläkeoikeudesta annetussa laissa ( 40/ 38041: 94). Entisten tasavallan presidenttien palvelujen Vuosi Talousarvio Tilinpäätös 38042: järjestämisestä sitä vastoin ei ole ohjeita. Presidentit mk 38043: Ståhlberg, Relander ja Ryti jatkoivat työelämässä. 1994 210 000 122 271 38044: Presidentti Svinhufvud muutti maatilalleen Luu- 1995 248 000 235151 38045: mäelle ja presidentti Kallion aikomuksena oli 1996 248 000 223 801 38046: muuttaa maatilalleen Nivalaan. Presidentti Manner- 1997 580 000 327101 38047: 38048: 38049: 38050: 38051: Valtiontilintarkastajattoteavat, että kaikkia entisiä pre- vaihteleva. Valtiontilintarkastajien mielestä tätä ei voi- 38052: sidenttejä koskevat eläkepäätökset ja palveluja koske- da pitää perusteltuna tulevaisuudessa. Tarkoituksen- 38053: vat järjestelyt on tehty nopeasti ja tapauskohtaisesti. mukaista on luoda yhtenäinen järjestelmä, joka antaa 38054: Aiempi käytäntö Suomessa on kuitenkin ollut varsin mahdollisuuden sopia eläkkeelle jääville presidenteille 38055: 38056: 38057: 40 38058: tulevista palveluista. Maan kannalta on myönteistä, tarjota palveluja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tähän 38059: että eläkkeellä oleva presidentti säilyttää merkittävän sisältyvät myös muut eläkkeellä olevia presidenttejä 38060: kansallisen instituution aseman. koskevat järjestelyt. Työryhmän toimikausi päättyy 38061: Valtion perhe-eläkkeestä säädetään laissa (774/68). vuoden 1998 marraskuun lopussa. Lisäksi valtioneu- 38062: Presidentillä ei ole kuitenkaan perhe-eläkettä. Perus- voston kanslia on ryhtynyt selvittämään myös perhe- 38063: tuslakivaliokunta on käsitellessään hallituksen esitystä eläkkeeseen liittyviä kysymyksiä. 38064: laiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta (HE 253/ Entisten tasavallan presidenttien palvelujen järjes- 38065: 1993 vp) lausunut, että presidentin asemaan liittyvät tämisen tavoitteena tulee valtiontilintarkastajien mie- 38066: perhe-eläkekysymykset tulisi selvittää. Valtiontilintar- lestä olla yhtenäisen ja selkeän käytännön luominen. 38067: kastajien mielestä valtioneuvoston kanslian tulee aset- On luotava periaatteet, joiden pohjalta käytännön so- 38068: taa työryhmä selvittämään paitsi entisten tasavallan vellutuksista neuvotellaan eläkkeelle jäävän presiden- 38069: presidenttien palvelujen järjestämistä myös perhe- tin kanssa. Periaatteita määriteltäessä tulee ottaa huo- 38070: eläkkeen mahdollista toteuttamista. Erityistä selvittä- mioon hyväksyttävätvaihtoehdot, vaikka niitä ei sovel- 38071: mistä vaatii presidentin perhe-eläkkeen suhteuttami- lettaisikaan kaikkien eläkkeellä olevien presidenttien 38072: nen muuhun eläkejärjestelmään. Lisäksi tulee selvittää osalta. Eläkkeellä olevien presidenttien aseman selvit- 38073: presidentin perhe-eläkkeen maksamisen kansainväli- täminen on tärkeää senkin vuoksi, että tulevaisuudes- 38074: set esimerkit. sa voi olla samaan aikaan useitakin presidenttejä eläk- 38075: Valtiontilintarkastajien 25.3.1998 suorittaman tar- keellä. Eläkkeellä olevien presidenttien palvelujen jär- 38076: kastuskäynnin jälkeen valtioneuvoston kanslia on jestämisen sekä presidentin perhe-eläkkeen periaat- 38077: asettanut 29.6.1998 työryhmän selvittämään järjestel- teellisuuden vuoksi tulee näistä valtiontilintarkastajien 38078: mää, jolla entisille tasavallan presidenteille voidaan mielestä säätää lailla. 38079: 38080: 38081: 38082: 38083: 41 38084: Valtioneuvosto 38085: 38086: 38087: 38088: 38089: Valtion tietohallinto kehittämisen edellyttämät toimenpiteet. Päätöksen 38090: mukaan valtionhallinnon tietojärjestelmien tulee 38091: Valtion tietohallintoasetus (155/88, muutettu 1401/ olla siten yhteensopivia, että julkiselta hallinnoita 38092: 92) määrittää perusteet valtion tietohallinnon johta- vaadittavan palvelukyvyn edellyttämä tietojen siir- 38093: misvastuulle. Asetuksen mukaan valtioneuvoston to ja yhteiskäyttö julkishallinnon yksiköiden kes- 38094: kanslia vastaa valtioneuvoston päätöksentekoa tu- ken sujuu vaikeuksitta, taloudellisesti ja turvallises- 38095: kevista tietojärjestelmistä ja valtiovarainministeriö ti. Valtioneuvoston kanslia ja ministeriöt vastaavat 38096: puolestaan koko valtionhallinnon tietohallinnon päätöksen toimeenpanosta. Valtiovarainministeriö 38097: yhteensovittamisesta ja koordinoinnista. Sisäasiain- seuraa, ohjaa ja yhteensovittaa päätöksen toteutta- 38098: ministeriö vastaa yhteistyöstä kuntasektorin kanssa mista sekä raportoi toteutumisesta hallinnon kehit- 38099: ja liikenneministeriö tietoliikenteen järjestelyistä. tämisen ministerivaliokunnalle. Valtioneuvoston 38100: Lisäksi kukin ministeriö ja virasto vastaa omaa kanslian ja sisäasiainministeriön mukaan varsinais- 38101: toimintaansa tukevien tietojärjestelmien kehittämi- ta valtion tietohallinnon kokonaisstrategiaa ei tällä 38102: sestä. Tietohallinnon tavoite on, että tietojärjestel- hetkellä ole, vaan ministeriöillä ja virastoilla on 38103: mät ovat taloudellisia, turvattuja, toiminnallisesti omat tietohallintostrategiansa ja -suunnitelmansa. 38104: yhteensopivia sekä tietosuojan vaatimukset täyttä- Valtiovarainministeriön lausunnon mukaan val- 38105: viä. tioneuvoston tietohallinnon kehittämispäätös vuo- 38106: Valtioneuvoston ohjesääntö, joka tuli voimaan delta 1994 on luonteeltaan tietohallintostrategian 38107: vuoden 1996 alussa, määrittää tietohallinnon vas- tyyppinen päätös, joten valtionhallinnossa on ole- 38108: tuut tarkemmin. Valtiovarainministeriölle kuuluvat massa tietohallinnon kokonaisstrategia. Liikenne- 38109: valtionhallinnon tietojenkäsittelyn, tietohallinnon ministeriön lausunnon mukaan yhtenäinen tieto- 38110: kehittämisen ja tietoturvallisuuden ohjaus ja yh- hallinnon kokonaisstrategia on tarpeellinen. Strate- 38111: teensovittaminen sekä tietoyhteiskunnan kehittä- gia on kuitenkin syytä pyrkiä pitämään riittävän 38112: mistoiminnan edistäminen. Valtioneuvoston kans- joustavana ja keskeisimpiin asioihin pureutuvana, 38113: lialle kuuluvat valtioneuvoston päätöksentekoa ja jottei strategia mahdollisesti joiltakin osiltaan sitoisi 38114: pääministerin tehtäviä tukevat toiminta-, tieto- ja yksittäisiä organisaatioita jäykkiin järjestelmätekni- 38115: telejärjestelmät. Sisäasiainministeriölle kuuluvat siin rakenteisiin. Pelkästään senkin määrittäminen, 38116: valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallin- missä asioissa valtion tietohallinnossa tarvittaisiin 38117: toyhteistyö sekä alueellinen tietohallintoyhteistyö. yhteisiä strategioita, auttaisi nykyisessä selkiyty- 38118: Sisäasiainministeriö on myös vastannut alue- ja mättömässä tilanteessa. 38119: paikallishallinnon tietohallinnon koordinoinnista Valtionhallinnon tietohallintoa on linjattu valtio- 38120: ja tietohallinnon valtio-kuntasuhteesta. Liikenne- neuvoston tekemillä päätöksillä. Valtioneuvoston 38121: ministeriölle kuuluvat teletoiminta ja televiestintä, periaatepäätös sähköisestä asioinnista, palveluiden 38122: yleiset tietoverkot sekä yleisradio- ja kaapelilähe- kehittämisestä ja tiedonkeruun vähentämisestä an- 38123: tystoiminta. nettiin vuoden 1998 alkupuolella. Päätöksellä pa- 38124: Tietohallinnon koordinointiryhmän (Valtion tie- rannetaan hallinnon asiakkaiden mahdollisuuksia 38125: tohallinnon kehittäminen,VM 1994: 1) tehtävänä oli käyttää tietotekniikkaa ja verkkopalveluita sekä 38126: valmistella ehdotus valtionhallinnon tietohallinto- vähennetään tiedonkeruun kustannuksia. Sähköi- 38127: strategiaksi. Valtioneuvosto teki v. 1994 päätöksen sen asioinnin ja verkkopalveluiden käytön lisäämi- 38128: valtion tietohallinnon kehittämisestä (VM 115/00/ sen sekä tiedonkeruun rationalisoinnin toivotaan 38129: 94). Päätös sisältää tietohallintostrategian keskeiset vähentävän ajan myötä merkittävästi yhteiskunnan 38130: tavoitteet ja periaatteet sekä valtion tietohallinnon kokonaiskustannuksia. 38131: 38132: 38133: 42 38134: Valtioneuvoston 16.4.1998 tekemä periaatepää- den riippuvuus tietotekniikasta selvitetään erityi- 38135: tös hallintopolitiikan suuntaviivoista sisältää tieto- sen prosessitarkastelun avulla ja sen myötä selvite- 38136: hallinnon kehittämistä koskevia tavoitteita. Periaa- tään myös tietoaineistojen luokitteluaja tarvittaessa 38137: tepäätöksen mukaan valtionhallinnoita tulevaisuu- tietojärjestelmien teknistä suojaamista. Nämä tehtä- 38138: dessa edellytettävien uusien tehtävien vuoksi halli- vät tulevat ajankohtaisiksi viimeistään uuden julki- 38139: tus vahvistaa tietohallinnon ja sen ohjauksen voi- suuslainsäädännön täytäntöönpanossa. 38140: mavaroja. Ministeriöt ottavat vahvemman otteen Muita ehdotuksia olivat yhtenevän tietoturvalli- 38141: hallinnonalojensa tietohallinnon ja -palvelujen ke- suuspolitiikan laatiminen valtioneuvoston kanslian 38142: hittämisestä. Lisäksi tietoverkkojen kautta saata- toimintaympäristöön, tietoturvallisuuden ohjeis- 38143: vien palvelujen kehittämisessä kiinnitetään huo- tuksen laatiminen ja käyttöönotto sekä valtioneu- 38144: mio palvelujen selkeyteen ja helppokäyttöisyy- voston tietoliikenneverkon hallinnan ja valvonnan 38145: teen. järjestäminen. 38146: Valtion tietohallintoa koskevia linjauksia on teh- Työryhmän ehdotukset ovat tähän mennessä 38147: ty myös tietoyhteiskuntaan siirtymistä koskevien, valtioneuvoston kanslian mukaan johtaneet lähin- 38148: eri hallinnonaloilla valmisteltujen toimintaohjel- nä ulkoisiin yhteyksiin ja muihin rajapintoihin koh- 38149: mien yhteydessä. Tietoyhteiskunta-asioiden val- distuvan riskikartoituksen laatimiseen valtioneu- 38150: mistelussa ministeriöiden tietohallinto on ollut voston tietoliikenneverkon uudistamisen yhtey- 38151: usein käynnistäjänä. Valtiolla on keskeinen tehtävä dessä sekä alustavaan päätökseen valtioneuvoston 38152: luotaessa edellytyksiä kansallisen tietoyhteiskun- tietoturvallisuusryhmän perustamisesta. Valtioneu- 38153: nan kehittämiselle. Tietoyhteiskunnan kehittämi- voston kanslian tietoturvallisuuspolitiikka ja -oh- 38154: nen perustuu v. 1994-95laadittuihin strategioihin, jeistus ovat valmisteilla. 38155: hallituksen v. 1995 tekemään periaatekannanot- 38156: toon suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämises- Tietohallinnon infrastruktuuri 38157: tä sekä hallitusohjelman linjauksiin. Tietohallinnon infrastruktuuri rakentuu tietojärjes- 38158: Tietoyhteiskunnan kehittämisestä vastaavat yh- telmistä ja niiden tarvitsemista laitteistoista sekä 38159: teiskunnan eri toimijat. Keskeisessä asemassa ovat tietoliikennejärjestelyistä. Työasemalaitteisto on lä- 38160: elinkeinoelämä, julkishallinto, tutkimuslaitokset, hes jokaisella virkamiehellä. Tietoliikenneyhteyk- 38161: järjestöt ja yksityiset kansalaiset. EU on myös aktii- sissä on laajasti käytettävissä kiinteät verkkoyhtey- 38162: vinen tulevaisuuden tietoyhteiskunnan rakentami- det, ja yhä useammilla on mahdollisuus käyttää 38163: sessa. Valtiovarainministeriön edistämisrooli tieto- avoimia tietoverkkopalveluita ja Internetiä. Sähkö- 38164: yhteiskunnan kehittämistoiminnassa on lähinnä posti korvaa usein viestinnässä muita välineitä. 38165: yhteensovittava niin hallinnon sisällä kuin suhtees- Valtiovarainministeriö on vuodesta 1975 kyse- 38166: sa elinkeinoelämään ja kansainväliseen kehittämis- lyn avulla koonnut tiedot valtionhallinnon tietotek- 38167: työhön. Muuten kokonaisvastuusta tai vastuun nisestä infrastruktuurista sekä keskeisistä tietohal- 38168: jaosta ei ole voitu sopia. Koko yhteiskunnan tasolla linnon asioista. Virastot eivät ole olleet aktiivisia 38169: vastuu tietohallinnon yhteiskunnallisesta ohjaami- vastaamaan kyselyyn, mikä heikentää eri vuosien 38170: sesta on valtioneuvoston kanslian mukaan epäsel- tulosten vertailtavuutta. Seuraavassa asetelmassa 38171: vä. on esitetty tietotekniikan menot ja henkilöstö v. 38172: Tietoyhteiskunnan kansallisen kehityksen tur- 1993-97. 38173: vaamiseksi valtioneuvosto asetti v. 1996 tietoyh- 38174: teiskunta-asiain neuvottelukunnan, jota avusta- 1993 1994 1995 1996 1997 38175: maan valtiovarainministeriö kutsui tietoyhteiskun- Menot, Mmk 1 448 1 463 1 529 1 757 2 021 38176: tafoorumin. Valtiovarainministeriö vastaa molem- Henkilöstö 2 700 2 350 2 215 2 523 2 535 38177: pien ryhmien sihteerintehtävistä ja valmistelee yh- 38178: teistyössä muiden ministeriöiden kanssa ryhmissä Tietohallinnon perusjärjestelyiden ylläpidon 38179: käsiteltävät asiat. kustannukset ovat nousseet varsin nopeasti viime 38180: Valtioneuvoston kanslian asettamanatoimi ker- vuosina, koska tietotekniikan käyttökin on lisään- 38181: tomusvuonna työryhmä, jonka tehtävänä oli selvit- tynyt. Kyselyyn vastanneiden organisaatioiden tie- 38182: tää valtioneuvoston tietoliikenneverkon senhetkis- totekniikkamenot, jotka sisältävät myös oman hen- 38183: tä tilaa, valmistella tietoaineistojen luokittelua ja kilökunnan kustannukset, olivat kertomusvuonna 38184: määrittää toimenpiteet valtioneuvoston tietoliiken- yhteensä 2 021 Mmk. Kasvua edellisestä vuodesta 38185: neverkon tietoturvallisuuden saattamiseksi riittä- on n. 8 %, kun kyselyyn vastanneiden määrässä 38186: vän varmaksi. Työryhmä päätyi raportissaan suosit- tapahtunut lisäys otetaan huomioon. Voimakkaim- 38187: telemaan mm., että valtioneuvoston organisaatioi- min kasvoivat palvelujen osto ja ohjelmistohankin- 38188: 38189: 38190: 43 38191: nat. Päätoimisen tietohallintohenkilöstön määrä oli tuu valtion tietohallinnosta annettuun asetukseen 38192: kertomusvuonna 2 535. 055/88). Sisäasiainministeriön mukaan koordinoi- 38193: Kertomusvuoden kyselyyn vastasi 126 valtion vien ministeriöiden yhteistyön kehittäminen oh- 38194: virastoa ja laitosta, joiden palveluksessa oli 112 232 jauksen tehostamiseksi ja yhteisten hankkeiden 38195: työntekijää. Kyselyyn vastanneiden organisaatioi- toteuttamiseksi on tärkeää. Liikenneministeriö on 38196: den käytössä oli 116 091 henkilökohtaista tietoko- lausunnossaan tuonut esille, että periaatteessa or- 38197: netta ja yli 5 000 palvelu tietokonetta. Valtionhallin- ganisoinnissa voidaan pitää nykyistä vastuunjakoa, 38198: non työntekijöistä yli 60 o/o:lla on käytössään julki- jossa valtiovarainministeriö viime kädessä koordi- 38199: seen verkkoon kytketty sähköposti. Työntekijöistä noi valtion tietohallinnon kehittämistä. Organisoin- 38200: yli 50 o/o:lla on yhteys Internetin palveluihin. tia on kuitenkin täsmennettävä siinä vaiheessa, kun 38201: Valtionhallinnossa ei ole yhdenmukaista tieto- on selkeästi rajattu ne asiat, joiden tuottaminen ja 38202: hallinnon infrastruktuuria, vaan perusjärjestelyiden ylläpito keskitetään. Tietoturvallisuuden osalta ti- 38203: kehittäminen on ollut sektorikohtaista. Useat mi- lanne on kuitenkin jossain määrin erilainen. Liiken- 38204: nisteriöt huolehtivat omalla hallinnonalallaan pää- neministeriön mielestä sillä tulisi olla keskeinen 38205: osin virastojen omien tarpeiden mukaisista tieto- rooli ainakin televiestintään liittyvissä tietoturvalli- 38206: hallinnon perusratkaisuista. Valtiovarainministe- suuskysymyksissä. 38207: riön aiemmasta tiukasta koordinoinnista päätettiin Ministeriöiden välistä yhteistyötä toteutetaan 38208: tietoisesti luopua, koska katsottiin, että tulosvas- yhteistyöryhmissä, määräaikaisissa projekteissa 38209: tuulliset virastot rakentavat infrastruktuurinsa itse. sekä virkamiesyhteistyönä. Ajankohtaisia yhteis- 38210: Valtioneuvoston kanslian mukaan ministeriöiden työhankkeita ovat mm. henkilön sähköinen tunnis- 38211: välisen tietohallinnon infrastruktuurin rakentami- taminen, hallinnon sähköinen asiakirja, julkishal- 38212: nen olisi voinut onnistua paremminkin. linnon hakemiston kehittäminen ja aluehallinnon 38213: Valtioneuvoston kanslian mukaan ministeriöi- tietoliikenneverkon kehittäminen. 38214: den ja virastojen itsenäinen asema atk-asioissa on Valtiovarainministeriö asetti elokuussa 1996 val- 38215: johtanut siihen, että eri organisaatioiden väliset tion tietohallinnon johtoryhmän (VATI) käsittele- 38216: yhteensopivuuskysymykset ovat jääneet vähem- mään valtion tietohallinnon yhteistyöasioita. Val- 38217: mälle huomiolle. Aluetasolla tämä sektorikohtai- tion tietohallinnon johtoryhmään kuuluvat ministe- 38218: suus ja siitä aiheutuvat ongelmat ovat sisäasiainmi- riöiden lisäksi keskeiset keskusvirastot, eduskunta 38219: nisteriön mukaan haitanneet kehitystä.Yksittäisen ja Kansaneläkelaitos. Johtoryhmä on tiivistänyt vi- 38220: viraston on vaikeaa ainoastaan omista lähtökohdis- ranomaisten välistä yhteistyötä tietohallinnossa. 38221: taan hankkia riittävää tietohallintokapasiteettia tai Työ on tosin lähtenyt yksittäisten asioiden käsitte- 38222: monimutkaisia sähköisten palveluiden edellyttä- lystä. Valtiovarainministeriön lausunnon mukaan 38223: miä tietoverkkopalveluita. valtion tietohallinnon johtoryhmän kautta organi- 38224: Valtioneuvoston tietoverkkoa rakennettaessa soidun yhteistyön avulla on mm. tehty koko val- 38225: yhteistyötä on kuitenkin tarvittu. Valtioneuvoston tionhallinnon kattavat sopimukset johtavista toi- 38226: kanslialla on tässä ollut merkittävä rooli. Tietoverk- misto-ohjelmistoista sekä tietotekniikkahankintoi- 38227: koon liittyvää yhteistyötä on tehty ministeriöiden hin valtion omat sopimusehdot Lisäksi on laadittu 38228: kanssa, ja mukana ovat olleet myös tasavallan rajapintamärityksiä, ja käynnissä on tietohallinnon 38229: presidentin kanslia ja eduskunta. Valtioneuvoston organisointivaihtoehtoja koskeva työ. Yhteinen toi- 38230: tietoverkon rakentamisessa on onnistuttu löytä- misto-ohjelmistojen hankinta on tuonut virastoille 38231: mään hyviä toimintamalleja ja valitsemaan yhteis- huomattavia taloudellisia hyötyjä verrattuna siihen, 38232: käyttöisiä tekniikoita lähinnä tietoliikenteen ja säh- että ne olisivat toimineet markkinoilla yksinään. 38233: köisen tiedonvälityksen aloilla. Merkittävin hyöty VATln toiminnasta on valtioneu- 38234: Yhteistyön edistämiseksi aluetasolla sisäasiain- voston kanslian mukaan saatu tiedon vaihtamisesta 38235: ministeriö on käynnistänyt aluehallinnon tietoverk- ja yhteisistä hankkeista. Valtionhallinnon tietotur- 38236: ko 2000 -hankkeen, jossa yhdessä kuuden muun vallisuuden johtoryhmä (VAHTI) toimii yhteistyö- 38237: ministeriön ja kunnallishallinnon edustajien kanssa ja koordinointielimenä. 38238: pyritään löytämään mahdollisuuksia kehittää alue- Tietohallinnon johtoryhmän alaisena työryhmä- 38239: tason tietoverkkoyhteistyötä ja edellytyksiä tieto- nä toimii valtioneuvoston kanslian johdolla valtio- 38240: verkkopalveluille. neuvoston verkon ja yhteisten järjestelmien työryh- 38241: mä (VALTTI). Sen tehtävänä on käsitellä valtioneu- 38242: Tietohallinnon yhteistyö ja koordinointi voston tietoverkon ja ministeriöiden yhteisten tie- 38243: Tietohallintotehtävien työnjako sitä koordinoivien tojärjestelmien kehittämistä ja käyttöä. Ryhmään 38244: ministeriöiden (VNK, VM, SM ja LM) kesken perus- kuuluvat ministeriöt, tasavallan presidentin kanslia 38245: 38246: 38247: 44 38248: ja eduskunta. VATin ja myös valtiovarainministe- selvitystyöt on käynnistetty ylimmän johdon mää- 38249: riön koordinointityö tapahtuu yleensä periaatteelli- räyksestä. 38250: sella tasolla, kun taas valtioneuvoston kanslian ja Tietohallinnon kansainväliset tehtävät ovat li- 38251: VALTTI -työryhmän toiminta tietohallintoasioissa sääntyneet voimakkaasti ED:hun liittymisen jäl- 38252: on käytännön asioihin suuntautuvaa esim. palvelu- keen. ED:n työjaon mukaisesti teleministeri edus- 38253: jen järjestämistä yhteiseen käyttöön. taa Euroopan unionissa Suomea useimmissa tieto- 38254: Tietohallinnon yhteistyöhön liittyy myös val- hallintoa koskevissa asioissa. Asioiden valmistelus- 38255: tioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöryhmä VAL- sa tämä on kasvattanut liikenneministeriön roolia, 38256: TIPA, johon myös eduskunta, Eduskunnan kirjasto myös sellaisten asioiden osalta, jotka eivät Suomen 38257: ja Kansallisarkisto osallistuvat. VALTIPAn projekti- hallinnon työnjaon mukaan kuulu liikenneministe- 38258: päällikkyys ja käytännön hankkeet ovat valtiova- riön toimialaan. Tietohallinnon asioita varten ei ole 38259: rainministeriössä. VALTIPA on tiivistänyt tietopal- erillistä valmisteluelintä, jonka kautta muut minis- 38260: velujen ja arkistojen yhteistyötä erilaisilla kehittä- teriöt voisivat tuoda oman mielipiteensä esille. 38261: mishankkeilla, yhteisillä tietojärjestelmillä ja yhteis- Tämä haittaa jonkin verran tiedonkulkua erityisesti 38262: hankkeilla. nopeaa reagointia vaativissa asioissa. 38263: Kunnallishallinnon ja valtionhallinnon välistä Valtioneuvoston kanslian mukaan tietohallin- 38264: tietohallintoyhteistyötä varten on toiminut sisä- non ED-tason yhteistyö on satunnaista. Valmiste- 38265: asiainministeriön yhteydessä julkisen hallinnon tie- lusta ja hankkeista tiedottaminen ei ole myöskään 38266: tohallinnon neuvottelukunta (JDHTA). Neuvottelu- onnistunut. Liikenneministeriö, valtiovarainminis- 38267: kunnan päätoiminta-aloja ovat olleet julkisen tieto- teriö ja ulkoasiainministeriö osallistuvat eniten tä- 38268: hallinnon standardointi ja perusrekisteriyhteistyön hän työhön. Valtioneuvoston kanslian mukaan 38269: edistäminen. JDHTA on tärkeä elin paitsi valtion ja työskentely ED-tasolla edellyttäisi nykyistä enem- 38270: kuntien yhteistyön järjestämisessä myös valtionhal- män yhteistyötä myös kansallisella tasolla, jotta 38271: linnon sisäisessä kehittämistyössä. Sisäasiainminis- kaikille olisi selvää, mitä halutaan saada aikaan. 38272: teriön mukaan yhteistyö on ollut toimivaa. Valtion- Myös valtiovarainministeriö tähdentää sitä, että 38273: tilintarkastajat ovat kertomuksessaan vuodelta ne ministeriöt, joiden vastuulle asiat kotimaisessa 38274: 1992 kiinnittäneet huomiota tietohallinnon rationa- työnjaossa kuuluvat, eivät aina pääse riittävän 38275: lisointiin. Valtiontilintarkastajien silloisen kannan- ajoissa ja syvästi mukaan asioiden valmisteluun 38276: oton mukaan kaikilla hallinnonaloilla on jatkettava ED-yhteistyössä. 38277: tietohallinnon evaluointia ja uudistamista. Päämää- 38278: ränä tulee olla tiedonkeruun ja -siirron rationali- Tietojärjestelmien yhtenäisyys 38279: sointi siten, että tiedonantajia ei rasiteta turhan Valtiovarainministeriö piti 1970- ja 1980-luvulla yllä 38280: tiedon keräämisellä, käsittelyllä tai siirtämisellä. Valtionhallinnon standardit (VHS) -järjestelmää. 38281: Valtioneuvoston kanslia on tuonut lausunnos- Vuonna 1989 järjestelmästä luovuttiin, ja osa stan- 38282: saan esille, että uudet ns. informaatiouhat korosta- dardeista otettiin mukaan JDHTAn Julkisen hallin- 38283: vat tietohallinnon ja tietoturvallisuuden yhteiskun- non suositukset (JHS) -sarjaan.JDHTA pyrkii kehit- 38284: nallisen uudelleen arvioinnin tarvetta. Esimerkkei- tämään julkishallinnon standardointia. Standardeja 38285: nä voidaan käyttää Ruotsia, Isoa-Britanniaa ja Yh- koskevien suositusten ja ohjeiden anto on ollut 38286: dysvaltoja, joissa tilanteen arviointi on johtanut vähäistä 1990-luvulla. Syinä ovat norminanto-oi- 38287: uusien organisaatioiden perustamiseen tietohallin- keuden puuttuminen sekä vähäiset tietohallinnon 38288: non koordinoimiseksi verkottuneessa toimintaym- ohjauksen resurssit. Viimeinen varsinainen tietojär- 38289: päristössä. jestelmien standardointiin tähdännyt suositus oli 38290: Kansainvälisen kehityksen seurantaa sekä koor- valtiovarainministeriön v. 1989 antama Suositus 38291: dinointia ja valvontaa ei esimerkkimaissa katsota avointen tietojärjestelmien ratkaisuiksi (VM 343/ 38292: voitavan hoitaa yksinomaan ajoittain kokoontu- 750/89). 38293: vien yhteistyöelinten työnä, vaan jatkuvana, koko- Virastojen ja laitosten tietotekniset ratkaisut eri 38294: päivätyönä toteutettavana seurantana. Näin asian hallinnonaloilla ovat varsin vaihtelevia. Hallinnon- 38295: tulisi olla myös Suomessa. Dhkia arvioivan sekä alan sisälläkin voivat erot olla suuria. Tulosjohtami- 38296: tietohallintoa ja tietoturvallisuutta koordinoivan, sen soveltaminen on myös lisännyt näitä eroja. 38297: ohjeistavan ja valvovan tahon ytimeen tulisi sijoit- Ongelmia syntyy erityisesti silloin, kun valtion or- 38298: taa lisää henkilövoimavaroja, jotka tukevat jo toimi- ganisaatiorakenteita muutetaan ja toimintoja siirre- 38299: vien elinten ja toimintaorganisaatioiden työtä. tään eri viranomaisten välillä. Valtiovarainministe- 38300: Poikkeusolojen ja normaaliajan rajan hämärtymi- riön mukaan tietohallinnon suunnittelu ja ohjaus 38301: nen puoltaa tätä tarvetta. Esimerkkimaissa tehdyt on koko valtionhallinnon tasolla ja hallinnonaloilla 38302: 38303: 38304: 45 38305: yleisesti voimatonta, ja tulosyksiköiden omat tieto- Tietokoneet ja niiden käyttöjärjestelmät, ohjausjär- 38306: hallintoratkaisut nostavat hallinnon kokonaiskus- jestelmät ja sovellukset eivät välttämättä tulkitse 38307: tannuksia mm. päällekkäisen työn takia. Tietojär- oikein ja yhdenmukaisesti vuoden 1999 jälkeisiä 38308: jestelmien epäyhtenäisyys aiheuttaa myös huomat- päivityksiä. Tietojärjestelmien muutokset ovat työ- 38309: tavia kustannuksia. Tietojärjestelmien yhtenäistä- määrältään suuri hanke, koska yksittäisellä virastol- 38310: minen edellyttää valtiovarainministeriön mukaan la tai laitoksella saattaa olla kymmeniä, jopa satoja 38311: ohjausmenetelmien tehostamista ja nykyistä huo- tietojärjestelmiä. Valtionhallinnossa muutostarpeita 38312: mattavasti suurempaa panostusta tietoteknisten helpottaa se, että tietojärjestelmät ovat suhteellisen 38313: arkkitehtuurimääritysten tekoon ja jatkuvaan yllä- uusia. 38314: pitoon. Yhtenäistämispyrkimysten etenemistä vai- Vuoden 2000 tietokoneongelma on kansainväli- 38315: keuttaa resurssien puute. nen. Esimerkiksi Tanskassa kunnat ja valtiovalta 38316: Varsinkin standardien ja rajapintojen alueilla torjuvat yhteistyössä vuosituhannen vaihteen atk- 38317: tarvittaisiin enemmän koko valtionhallinnon katta- ja järjestelmäongelmia. Laajan hankkeen tavoite on 38318: vaa kehittämistä ja ohjausta. Liikenneministeriön säästää kustannuksia ja välttää kuntien vastuulla 38319: lausunnon mukaan standardien ylläpito ja niistä olevien yhteiskunnan huoltotehtävien sekä tervey- 38320: tiedottaminen ovat selkeästi keskitetysti hoidetta- denhuollon vaarantuminen. 38321: via toimintoja. Jatkossa pitäisi panostaa standar- Valtiovarainministeriö asetti 17.6.1998 yhteistyö- 38322: dien ja rajapintojen seuraamiseen, ohjeistamiseen, ryhmän käsittelemään vuosituhannen vaihteeseen 38323: markkinointiin ja soveltamiseen huomattavasti liittyviä tietojärjestelmäongelmia. Yhteistyöryhmän 38324: enemmän. Sisäasiainministeriön mukaan valtio- tavoitteena on edistää tietojärjestelmäongelmien 38325: neuvoston kanslialla tulisi olla mahdollisuus yh- ratkaisemista erityisesti organisaatioiden välisten 38326: dessä päätettyjen hankkeiden toteuttamiseen val- liittymien ja teknisten järjestelmien toimivuuden 38327: tioneuvoston piirissä. näkökulmasta. Yhteistyöryhmän tehtävänä on en- 38328: Valtion tietohallinnon johtoryhmä asetti kerto- sinnäkin vaikuttaa siihen, että yritykset ja yhteisöt 38329: musvuoden helmikuussa työryhmän käsittelemään tarkastavat toimintansa kannalta keskeiset tietojär- 38330: tietoteknisiä arkkitehtuurikysymyksiä sekä rajapin- jestelmät ja tietokoneohjatut tekniset järjestelmät ja 38331: tojen ja standardien valintaa. Työryhmän tuli mää- ryhtyvät tarvittaviin muutos- ja korjaustoimenpitei- 38332: ritellä valtionhallinnon keskeiset tekniset valinnat siin. Toisena tehtävänä on vaikuttaa siihen, että 38333: ja tehdä ehdotus menetelmistä, joilla tietoteknisen yritykset ja yhteisöt kertovat yhteistyökumppaneil- 38334: arkkitehtuurin ja rajapintamääritysten jatkuvasta leen ajoissa tiedonvaihtoyhteyksissä tarvittavista 38335: ylläpidosta huolehdittaisiin. Valtionhallinnon tieto- muutoksista. Kolmantena tehtävänä on edesauttaa 38336: tekniikan rajapintaselvitys valmistui kertomusvuo- sitä, että riittävän ajoissa varmistetaan organisaa- 38337: den marraskuussa. Rajapintojen ja standardien va- tioiden välisen automaattisen tiedonvaihdon toimi- 38338: linta on valtion tietohallinnon keskeistä työaluetta. vuus ja yhteensopivuus. Yhteistyöryhmän on myös 38339: Yksittäisen viraston resurssit eivät useinkaan riitä annettava arvio odotettavissa olevista ongelmista. 38340: valtioneuvoston kanslian mukaan tähän työhön. Loppuvuodesta 1999 ryhmän tulee edesauttaa sitä, 38341: Tietotekniikan standardit määräytyvät myös en- että kansalaiset saavat mahdollisista häiriöistä asial- 38342: tistä suuremmassa maann maailmanlaajuisilla lista tietoa. Vuoden 2000 keväällä yhteistyöryhmän 38343: markkinoilla. Niin sanotut viralliset standardointi- on tehtävä arvio siitä, miten tietojärjestelmäongel- 38344: elimet ovat kansainvälisesti miettimässä uutta roo- mat onnistuttiin hoitamaan. 38345: liaan ja mahdollisuutta vaikuttaa globalisoituvilla Valtiovarainministeriön julkaisun Tietoja val- 38346: markkinoilla kehittyviin standardeihin. tionhallinnon tietotekniikkatoiminnasta 1997 mu- 38347: Tietotekniikan uudistamisvauhti on valtionhal- kaan vuoteen 2000 liittyvien tietojärjestelmämuu- 38348: linnossa ollut nopea, vaikka tietotekniikan uudista- tosten toteutus oli valmis 3 %:lla kyselyyn vastan- 38349: minen ei suju samaan tahtiin koko valtionhallin- neista valtionhallinnon organisaatioista. Tarvittavat 38350: nossa. Nopea uudistamisvauhti lisää mahdollisuuk- toimenpiteet olivat käynnissä 27 %:lla organisaa- 38351: sia kehittää palveluita tietotekniikan varaan. Samal- tioista, toimenpiteet oli suunniteltu 9 %:lla ja 38352: la se mahdollistaa hallinnon rakenteiden ja palvelu- 35 %:lla organisaatioista selvitys oli tehty. Kuiten- 38353: ketjujen kehittämisen. kin 26 % vastanneista organisaatioista ei ollut sel- 38354: Vuosituhannen vaihtuminen ja euroon siirtymi- vittänyt vuosituhannen vaihtumisen vaikutuksia 38355: nen aiheuttavat tietojärjestelmien muutostarpeita. tietojärjestelmiin. Valtiovarainministeriön kyselyyn 38356: Vuosituhannen vaihteen tuomat ongelmat voivat vastasi 120 virastoa ja laitosta. 38357: koskea ohjelmistoja, laitteita, tietovarastoja, tulos- Kyselyyn vastanneista organisaatioista 41 antoi 38358: teita ja järjestelmiä sekä kaikkia niiden liittymiä. arvion korjauskustannuksista. Vuosituhannen 38359: 38360: 38361: 46 38362: vaihtumisen aiheuttamien kustannusten arvioitiin Tietotekniikkamarkkinoiden kehitykselle onkin 38363: olevan 5-10% yhden vuoden tietotekniikkame- ominaista se, että laajoja kokonaisuuksia hallitse- 38364: noista. Suhteutettuna koko valtionhallinnon tieto- vien toimittajien merkitys on pienentynyt samaan 38365: tekniikkamenoihin vuosituhannen vaihteen atk- aikaan, kun eri osa-alueille on syntynyt hyvin 38366: korjausten voidaan arvioida maksavan vähintään huomattavan markkina-aseman omaavia yrityksiä. 38367: 100--200 Mmk. Valtion suhteellisen uusien tieto- Kehityksen seurauksena alan perinteiset suuret 38368: järjestelmien ansiosta kustannukset jäänevät pie- yritykset ovat muuttuneet atk-teknologian valmis- 38369: nemmiksi kuin muissa Suomen kaltaisissa maissa. tajista järjestelmien yhteen sulauttajiksi, jotka toi- 38370: Mikäli valtionhallinnon tietotekniikka olisi ny- mittavat asiakkaille eri valmistajien laitteista ja oh- 38371: kyistä yhteensopivampaa, voitaisiin valtioneuvos- jelmistoista muodostettuja kokonaisuuksia. Oman 38372: ton kanslian mukaan ainakin joiltakin osin piden- tietohallintohenkilöstön vähyyden tai heikon am- 38373: tää tietotekniikkatuotteiden elinkaarta ja hidastaa mattitaidon vuoksi asiakkaat voivat olla hyvinkin 38374: uudistamistarvetta. Tietotekniikassa on toisaalta riippuvaisia itselleen keskeisestä järjestelmäinteg- 38375: tyypillistä myös hallitsevien toimittajien pyrkimys raatiosta. 38376: turvata kasvunsa luomalla tarkoituksellisesti epä- 38377: yhteensopivuutta. Kokonaisuudessaan tekniikan Ostopalvelut 38378: nopea kehittyminen on asiakkaille edullista, koska Valtion tietohallinto joutuu ostamaan osan palve- 38379: tuotteiden toiminnallisuus ja laatu ovat parantuneet luistaan ulkoa. Ostopalveluina hankitaan mm. lait- 38380: jatkuvasti samalla, kun hinnat ovat laskeneet. Hyö- teiden ja ohjelmistojen huoltoa, korjausta ja ylläpi- 38381: dyn saaminen toimintaan riippuu kuitenkin siitä, toa, tietoliikenneverkkojen rakentamista ja ylläpi- 38382: miten hyvin asiakas osaa hyödyntää tieto- ja tieto- toa sekä ohjelmisto- ja suunnittelupalvelua. Myös 38383: liikennetekniikan kehittymistä. konsultointia erilaisiin kehittämishankkeisiin, jär- 38384: Laitteiden teknis-taloudellinen käyttöaika on ly- jestelmien käyttöpalveluita sekä ohjelmointi- ja 38385: hentynyt laitetekniikan nopean kehittymisen ja yk- suunnittelupalveluita on ostettu ulkoa. 38386: sikköhintojen laskun vuoksi. Esimerkiksi työasema- Liikenneministeriön lausunnon mukaan valtion- 38387: laitteistoja kannattaa valtiovarainministeriön mu- hallinnossa noudatettavat tarkoituksenmukaiset ja 38388: kaan yleensä käyttää n. 3 vuotta, jonka ajan niillä on kaikilla tasoilla toimivat palvelujen ostaruisperiaat- 38389: takuu. Keskimääräinen käyttöikä on kuitenkin pi- teet poikkeavat jossain määrin yksityissektorista ja 38390: dempi, koska vanhentuneita laitteita voidaan käyt- tämä olisi otettava huomioon ostaruispäätöksiä teh- 38391: tää vähemmän vaativissa tehtävissä. Uusimisnopeus täessä. Jo tietoturvasyyt yksinään säätelevät valtion 38392: vaihtelee huomattavasti. Esimerkiksi valtion perus- viranomaisten tietohallinnon mahdollisuuksia os- 38393: toimintoja haitavien suurten perussovellusten elin- taa palveluja ulkoa. Keskeinen osa valtion tietohal- 38394: kaari on tyypillisesti ollut 10--15 vuotta, josta linnon strategiaa tulisikin olla palvelujen ostami- 38395: varsinaista tuotantokäyttöaikaa 8--13 vuotta. seen liittyvien menettelyjen, toimintapolitiikkojen 38396: Laiteriippuvuus ei ole enää nykyisin kriittinen ja käytäntöjen selkeyttäminen ja kehittäminen. 38397: kohta yhteensopivuusasioissa. Sen sijaan ohjelmis- Tietojärjestelmien luotettavan toiminnan tultua 38398: to- ja muut standardit ovat yhä merkittävämpiä. viime vuosina yhä keskeisemmäksi vaatimukseksi 38399: Ohjelmistoratkaisut ovatkin usein linjakysymyksiä, on ostojen osuus valtioneuvoston kanslian mukaan 38400: joiden yhteydessä sitoudutaan tiettyyn toimittajaan, ollut kasvussa, sillä kertomusvuonna alettiin hank- 38401: josta ei ole helppo irtautua. Hallinnonaloittain tietyt kia ulkoa jonkin verran myös käyttäjän tukipalve- 38402: toimittajat voivat saada monopoliaseman. Käytössä luja. Valtioneuvoston tehtävien muutos on jatkuvaa 38403: olevista mikrotietokoneista 96 % on sellaisia, että samoin kuin sen tarvitsemien palvelujen tekninen 38404: niihin voidaan asentaa laitevalmistajasta riippumat- kehitys, joten erityisosaamista tarvitaan jatkossa- 38405: toman toimittajan käyttöjärjestelmä. Lähiverkon tie- kin. Kun entistä suurempi osa hallinnon toimin- 38406: dostopalvelua, tulostusta ja vastaavia toimintoja noista tukeutuu tietojärjestelmiin, palvelujen tulee 38407: hoitavista palvelimista vastaava osuus on 98 %. olla luotettavia ja jatkuvasti saatavissa, koska tieto- 38408: Riippuvuus laitetoiminajasta on yleisintä järeissä järjestelmät ja tietoliikenneyhteydet ovat juuri toi- 38409: sovellus- ja tietokantapalvelimissa, joista lähes minnan kannalta kriittisiä. 38410: 60% on käytännössä sidottuja laitevalmistajan Ostopalvelujen riskejä ovat tietotekniikka-alalla 38411: käyttöjärjestelmään. uhkaava henkilöstöpula, teknisen tietämyksen jää- 38412: Toimittajariippuvuus on riski silloin, kun tietyn minen hallinnon ulkopuolelle sekä vaihtuva henki- 38413: palvelun tai osaamisen jatkuvuudesta vastaa ai- löstö. Henkilöstöpula voi johtaa ostopalvelujen 38414: noastaan yksi toimittaja. Se on myös maailmanlaa- hintojen nousuun. Valtion mahdollisuudet kilpailla 38415: juinen uhka, johon on vaikea löytää ratkaisuja. työvoimasta yksityissektorin kanssa ovat rajoitetut. 38416: 38417: 38418: 47 38419: Henkilöstön saatavuus tietotekniikka-alalla on on- ostopalveluissa. Valtioneuvoston kanslia on asetta- 38420: gelma, vaikka valtio ostaisikin palvelunsa ulkoa. nut poikkeusolojen tietohallintoryhmän (POTI), 38421: Myös kilpailuttaminen vaatii oman henkilöstö- jonka tehtävänä on selvittää valtioneuvoston poik- 38422: resurssin. Valtioneuvoston kanslian mukaan kehit- keusolojen tietohallintotarpeita ja -järjestelyjä. Työ- 38423: tämistarvetta on ainakin palveluja koskevissa sopi- ryhmän määräaika päättyy 1.2.1999. 38424: muksissa, ostajan etujen valvomisessa ja mahdolli- Ostopalveluilla ei voida varmistaa kaikkien pal- 38425: sesti ministeriöiden yhteistyössä palveluja hankitta- velujen saatavuutta poikkeusoloissa. Henkilöstön 38426: essa samoin kuin markkinoinnissa. Valtion tieto- saatavuus ja ammattitaito ja sen ylläpito voivat olla 38427: hallinnon johtoryhmän asettama työryhmä laati ongelmallisia, koska palvelua tarjoavien yritysten 38428: 26.6.1998 valtion tietotekniikkahankintojen sopi- henkilöstön pätevyyteen ei voida vaikuttaa. Ongel- 38429: musehdot ja niitä täydentävän tarjousohjeen. Sopi- man muodostaa myös luottamuksellisuuden takaa- 38430: musehdot muodostuvat yleisistä kaupallisista eh- minen kriisioloissa. Yritysten halukkuus varautua 38431: doista ja niitä täydentävistä hankintakohteen mu- poikkeusolojen toimintaan vaihtelee osin säädös- 38432: kaisista erityisehdoista. ten puuttumisen ja kustannusten johdosta. 38433: Tietohallinnon henkilöstön saatavuus vaihtelee 38434: markkinasuhdanteiden mukaan. Valtionhallinnolla Tietoturvallisuus ja poikkeusoloihin varautuminen 38435: on perinteisestikin ollut vaikeuksia palkata osaavaa Tietoturvallisuus on verkottuneessa yhteiskunnas- 38436: ja kehityskykyistä tietotekniikkahenkilöstöä. Tä- sa erittäin tärkeä asia. Tietojärjestelmät ja tietolii- 38437: hän vaikuttavat sekä palkkataso että tietohallinto- kenneyhteydet ovat toiminnan kannalta kriittisiä. 38438: yksiköiden pienuus, joka vähentää virastoissa ural- Tietoturvallisuusvaatimuksista keskeisimmät ovat 38439: laetenemis- ja työkiertomahdollisuuksia. luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys. Riskit 38440: Henkilöstöä on entistä vaikeampi palkata nyt, koko hallinnon toimivuudelle kasvavatkin, kun 38441: kun tieto- ja tietoliikennetekniikan osaajista on tietojärjestelmät kattavat yhä useampia toimintoja. 38442: erittäin kova kysyntä Suomessa ja myös kansainvä- Valtiovarainministeriön ja sitä avustavan valtion- 38443: lisesti. Vaihtuvuus on valtiovarainministeriön mu- hallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAH- 38444: kaan viime vuosina selvästi lisääntynyt. Tietohallin- TI) tehtävänä on valtionhallinnon tietoturvallisuu- 38445: tohenkilöstön saatavuus heikkenee edelleen lähi- den ohjaus ja kehittäminen. Se ylläpitää valtionhal- 38446: vuosina. Henkilöstön saatavuuteen ja pitämiseen linnon virastojen ja laitosten atk-tärkeysluokittelua. 38447: liittyvien pulmien takia tietotekniikkatoimintojen Tietoturvallisuuden johtoryhmä on yhteistyöelin 38448: ostaminen ulkoa on yleistynyt. Palvelujen osto tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvissä tehtä- 38449: kasvoikin kertomusvuonna 37 % , kun tietohallin- vissä, ja se on toiminut 15 vuoden ajan. Se julkaisee 38450: tohenkilökunnan kustannukset nousivat vain 5 % vuosittain tietoturvallisuutta koskevia selvityksiä ja 38451: edellisestä vuodesta. Valtiovarainministeriön hen- ohjeita. Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johto- 38452: kilöstöosastolla on tärkeä rooli valtion henkilöstö- ryhmän toimesta ollaan parhaillaan uudistamassa 38453: politiikan muotoilijana ja henkilöstöpoliittisten oh- valtioneuvoston v. 1993 antamaa valtionhallinnon 38454: jelmien valmistelijana. Valtioneuvoston kanslian tietoturvallisuuden kehittämispäätöstä. Tietoturval- 38455: mukaan valtiovarainministeriö voisi vakuuttavam- lisuustyötä tehdään myös puolustustaloudellisessa 38456: min markkinoida valtiota työnantajana. suunnittelukunnassa, jonka tietojärjestelmäjaosto 38457: Valtiovarainministeriön mukaan tietohallintoa ei on uudistettu varautumista kehittäväksi toimieli- 38458: voida tehokkaasti hoitaa ilman omaa tietohallinto- meksi. Kriisiaikoja varten on olemassa atk-varakes- 38459: henkilöstöä, vaikka onkin järkevää hoitaa rutiinin- kus, jota Huoltovarmuuskeskus rahoittaa osaltaan. 38460: omaiset tehtävät ja sovellusten toteutustyö ostopal- Poikkeusolojen atk-varakeskus tuottaa ministe- 38461: veluna. Esimerkiksi viraston toimintaa tukevien ja riöille ja virastoille katastrofi- ja poikkeusolojen 38462: kehittävien sovellusten määrittely ja tietoteknisen varakeskuspalveluja suojatuissa toimitiloissa. Vara- 38463: arkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito on pidettä- keskuksen johtoryhmän puheenjohtajana toimii 38464: vä omissa käsissä. Täydellinen tietotekniikkatoi- valtiovarainministeriön edustaja. 38465: mintojen ostaminen ulkoa johtaa valtiovarainmi- Valtiovarainministeriön toimesta ministeriöille, 38466: nisteriön mukaan varsin nopeasti suureen riippu- virastoille ja laitoksille laadittiin v. 1984 opas, jossa 38467: vuuteen toimittajista. annettiin ohjeet tietoturvallisuussuunnitelman ja 38468: Poikkeusoloihin varautumisessa ongelmallisinta poikkeusolojen valmiussuunnitelman laadinnasta. 38469: on poikkeusolojen vaatimukset tietoteknisille pal- Opas uudistettiin v. 1989, ja uudessa ohjeessa atk- 38470: veluille. Käytännön kokemusta siitä, miten tieto- tärkeysluokkiin 1-2 kuuluvat ministeriöt ja viras- 38471: tekniikka toimii poikkeustilanteissa, ei ole. Poik- tot velvoitettiin laatimaan mainitut suunnitelmat. 38472: keusoloja ei ole myöskään toistaiseksi määritelty Velvoite sisältyi myös v. 1989 annettuun valtioneu- 38473: 38474: 38475: 48 38476: voston päätökseen valtion tietohallinnon kehittä- Liikenneministeriön lausunnon mukaan ongel- 38477: misestä. ma poikkeusoloihin varautumisessa on järjestel- 38478: Opas tietoturvallisuus- ja poikkeusolojen val- mien teknisen toimivuuden ja yhteensopivuuden 38479: miussuunnitelman laadintaavarten uudistettiin jäl- vam1istaminen. Koska tietoturvallisuus on tärkeä 38480: leen v. 1996 puolustustaloudellisen suunnittelu- asia sekä normaali- että poikkeusoloissa, poik- 38481: kunnan toimesta ja julkaistiin sen tietojärjestelmä- keusolojen tietoturvavaatimukset pitäisi ottaa huo- 38482: jaoston käsikirjana 1/1996 nimellä Tietojenkäsitte- mioon jo järjestelmiä kehitettäessä normaalioloissa. 38483: lyn turvaaminen tietoyhteiskunnassa. Valtiovarain- Valtiovarainministeriön maaliskuussa 1998 teke- 38484: ministeriö on jakanut oppaan ministeriöille ja viras- mään kyselyyn vastanneesta 126 virastosta vain 38485: toille ja ohjeistanut sen käytön kirjeellään. Kirjeellä 58 %:lla oli tietoturvallisuussuunnitelma. Avointen 38486: kaikki ministeriöt ja virastot velvoitettiin laatimaan tietoverkkojen tulo korostaa tietoturvallisuusasioi- 38487: tietoturvallisuuden kehittämissuunnitelmat ja poik- den tärkeyttä, ja riskit koko hallinnon toimivuudel- 38488: keusolojen varalta tiedonkäsittelyn valmiussuunni- le kasvavat tietojärjestelmien kattaessa yhä enem- 38489: telmat män uusia toimintoja. Valtioneuvoston kanslian 38490: Mainittu puolustustaloudellisen suunnittelukun- mukaan ongelmana ministeriöillä on kuitenkin se, 38491: nan tietojärjestelmäjaosto perustetttiin v. 1995. Sen että vain harvalla hallinnonalalla on käytettävissään 38492: alaisuudessa toimivat tiedonkäsittely-, tiedonsiirto- koulutettuja asiantuntijoita ohjeistamaan, koordi- 38493: ja joukkoviestintätoimikunnat Jaoston ja sen toimi- noimaan ja valvomaan tietoturvallisuutta. Tästä 38494: kuntien tehtävänä on poikkeusoloihin varautumi- syystä esim. valtionvarainministeriön laatimat hy- 38495: seen ja sen kehittämiseen liittyvät asiat omilla vätkin valtakunnallisen tason ohjeet jäävät usein 38496: aloillaan. Täten valtiovarainministeriön vastuulle ei käytännössä hyödyntämättä. Valtioneuvoston 38497: enää suoranaisesti kuulu se, miten virastot ja laitok- kanslian mukaan valtiovarainministeriön tulisi voi- 38498: set varautuvat poikkeusoloihin tietojenkäsittely- da panostaa enemmän voimavaroja tietoturvalli- 38499: asioissa. Valtiovarainministeriön edustajat osallis- suuteen. Valtiovarainministeriö onkin nostanut 38500: tuvat em. jaoston, sen sihteeristön sekä tiedonkäsit- esille erillisen tietoturvallisuuslain säätämistar- 38501: telytoimikunnan työhön. Mahdollisissa poikkeus- peen. 38502: oloissa valtakunnallinen tiedonkäsittelyalan sään- Valtiovarainministeriö osallistuu kansainväli- 38503: nöstely-yksikkö kuitenkin perustettaisiin valtiova- seen tietoturvatyöhön EU:n SOGIS-yhteistyöeli- 38504: rainministeriön yhteyteen, kuten tiedonkäsittely- messä sekä OECD:n ICCP-komiteassa. Tietoturval- 38505: toimikunnan laatimassa ja puolustustaloudellisen lisuuden kansainvälinen näkökulma on korostunut 38506: suunnittelukunnan ja valtiovarainministeriön hy- Internetin käytön laajentumisen myötä. Uutena ED- 38507: väksymässä suunnitelmassa sanotaan. Valtiova- tasaisena asiana on tietoturvallisuuteen liittyvien 38508: rainministeriön näkemyksen mukaan poikkeus- tuotteiden vastavuoroinen hyväksyminen. 38509: oloihin liittyvät tietohallintoasiat on melko hyvin Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastus- 38510: pystytty määrittelemään ja tarjoamaan perusedelly- kertomuksesssaan 12/95 Valtionhallinnon tietotur- 38511: tykset ministeriöille ja virastoille niiden saattami- vallisuus löytänyt huomautettavaa sekä virastokoh- 38512: seksi kuntoon. Sunnitelmien ja varautumistoimen- taisista turvallisuusjärjestelyistä ja toimenpiteistä 38513: piteiden toteuttamisvastuu on valtioneuvoston tie- että ohjaavien tahojen ohjauksesta ja valvonnasta. 38514: toturvallisuuden kehittämispäätöksen mukaisesti Tarkastusvirasto katsoo, että ministeriöiden tulee 38515: kullakin organisaatiolla itsellään. nykyistä aktiivisemmin ohjata ja valvoa tietoturval- 38516: Ministeriöillä ja keskusvirastoilla on vastuu alai- lisuutta omalla hallinnonalallaan. Samalla tarkas- 38517: sensa hallinnon tietohallinnon ja tietoturvallisuu- tusvirasto kuitenkin korostaa jokaisen viraston en- 38518: den tarkemmasta ohjauksesta ja valvonnasta. Vas- sisijaista vastuuta omasta tietoturvallisuudestaan. 38519: tuu tietoturvallisuudesta kuuluu viraston johdolle. Lisäksi tietoturvallisuussuunnitelmat tulisi kaikissa 38520: HallinnonaJoittain on tietoturvallisuuden edistämi- virastoissa saattaa asianmukaisiksi. 38521: seksi tehty suunnitelmia ja linjattu tietoturvapoli- 38522: tiikkaa. 38523: 38524: 38525: 38526: 38527: 4 380188E 49 38528: Valtionhallinnossa tietotekniikan kehitys on ollut no- valtionhallinnossa, sillä pelkkien suositusten antami- 38529: peaa, ja siinä mukana pysyminen on vaatinut tietotek- nen on osoittautunut riittämättömäksi. Mahdollisuus 38530: niikkahenkilöstöitä paljon. Kehityksen nopeus on syn- käyttää sitovampia ohjeita ja määräyksiä hallinnossa 38531: nyttänyt ongelmia ja puutteita tietohallinnon yhteenso- auttaa saavuttamaan paremman lopputuloksen yh- 38532: pivuudessa ja yhteensovittamisessa, tietohallinnon teensopivuuden takaamiseksi. Tällöin tietohallinnon 38533: yleisessä koordinoinnissa ja vastuunjaossa, tietohal- virastokohtainen infrastruktuuri ei rakennu pelkästään 38534: linnon EU-yhteistyössä ministeriöiden välillä sekä tie- oman toiminnan tarpeisiin. Valtiontilintarkastajien mie- 38535: totekniikkahenkilöstön saatavuudessa ja poikkeusoloi- lestä ohjausmenetelmien tehostaminen on välttämä- 38536: hin varautumisessa. Valtiontilintarkastajat pitävät kes- töntä samoin kuin panostus tietoteknisiin arkkitehtuuri- 38537: keisenä puutteena sitä, ettei valtiolla ole voimassa ole- määrityksiin ja niiden jatkuvaan ylläpitoon. 38538: vaa tietohallinnon kokonaisstrategiaa, ja katsovat, että Tietohallinnon EU-yhteistyö on ollut satunnaista, 38539: sen laatiminen on tärkeä ja kiireellinen tehtävä tieto- eikä tiedonkulku ministeriöiden välillä aina toimi par- 38540: hallinnon järkevän kehittämisen turvaamiseksi sekä haalla tavalla. Vallitsevan työnjaon mukaan liikenne- 38541: valtion tietohallinnon toimintaperiaatteiden ja -tapojen ministeriö edustaa Euroopan unionissa Suomea 38542: määrittämiseksi. useimmissa tietohallintoa koskevissa asioissa. Kuiten- 38543: Valtiovarainministeriö vastaa koko valtioyhteisön kin työskentely EU-tasolla edellyttää yhä enemmän 38544: tietohallinnon yhteensovittamisesta, ohjauksesta ja yhteistyötä ja -toimintaa myös kansallisella tasolla, 38545: koordinoinnista. Sisäasiainministeriö vastaa valtion- jotta omista substanssiasioistaan vastaavat ministe- 38546: hallinnon ja kunnallishallinnon välisestä tietohallinto- riöt pääsisivät vaikuttamaan asioidensa valmisteluun. 38547: yhteistyöstä. Ministeriön yhteydessä toimiva julkisen Valtiontilintarkastajat pitävät puutteena sitä, ettei 38548: hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta huolehtii eri- tietohallinnon EU-asioita varten hallinnossa ole ole- 38549: tyisesti julkisen tietohallinnon standardoinnista ja pe- massa järjestelmää tai selkeää valmisteluelintä, jon- 38550: rusrekisteriyhteistyöstä. Valtioneuvoston kanslia vas- ka kautta ministeriöt voisivat tuoda omia näkemyk- 38551: taa ministeriöitä palvelevista eräistä yhteisistä tieto- siään esiin yhteistyön lisäämiseksi kansallisella ta- 38552: hallintotehtävistä. Kukin ministeriö, virasto tai laitos solla. 38553: taas vastaa omasta tietohallinnostaan ja toteuttaa pit- Tietohallinnon ostopalvelut ovat yleistyneet valtion- 38554: kälti omia tietohallintoratkaisujaan. Eri ministeriöiden, hallinnossa. Kertomusvuonnapalvelujen osto koko val- 38555: virastojen ja laitosten hankkimat laitteistot ja ohjelmis- tionhallinnossa kasvoi 37 %, kun tietohallinnon henki- 38556: tot ovat monasti erilaisia, minkä vuoksi tiedonkulussa löstökustannukset kasvoivat samana aikana 5 %. Hen- 38557: on ollut ongelmia eikä tietohallinnosta ole saatu kaik- kilöstön saatavuuteen ja pitämiseen liittyvien pulmien 38558: kea sitä hyötyä, jota varten siihen on aikanaan panos- vuoksi tietotekniikkatoimintojen ostaminen palvelun- 38559: tettu. Valtioneuvoston kanslian rooli onkin tästä syystä tuottajilta on yleistynyt. Valtiontilintarkastajien mieles- 38560: jäänyt vähäisemmäksi. Valtiovarainministeriö ei ole tä hallinnon on tiedostettava myös ne riskit, joita tieto- 38561: käytännössä pystynyt panostamaan tarpeeksi tietohal- tekniikkapalvelujen ostaminen tuo mukanaan. Tällaisia 38562: linnon koordinointiin ja ohjaukseen. Olemassa oleva riskejä ovat teknisen tietämyksen jääminen hallinnon 38563: työnjako ja yhteistyö eivät valtiontilintarkastajien mie- ulkopuolelle, seurannan ja valvonnan suhteeton kasvu, 38564: lestä toimi toivotulla tavalla vaan vaativatselkeyttämis- liian suuri riippuvuus toimittajista sekä vaihtuva henki- 38565: tä ja tarkentamista. löstö, joka voi olla turvallisuusriski. 38566: Hallinnon tietohallintoratkaisujen yhteensopivuutta Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan valtion- 38567: ja tarkoituksenmukaisuutta voidaan kehittää tehosta- hallinnossa vallitsee epätietoisuutta niistä tietohallin- 38568: malla suunnittelua, ohjausta ja päätöksentekoa. Koor- non asioista, jotka pitää ottaa huomioon poikkeusolois- 38569: dinoinnin hoitaminen tietohallinnossa nousee ydinky- sa. Niissä tulisi ottaa uhkakehitys huomioon laaja-alai- 38570: symykseksi. Kysymys on myös taloudellinen, sillä atk- sesti mukaan lukien ns. informaatiosodankäynnnin vai- 38571: järjestelmien, -laitteiden ja -ohjelmistojen yhteensopi- kutukset koko yhteiskuntaan. Poikkeusoloihin varautu- 38572: mattomuus lisää huomattavasti kustannuksia. Valtion- misessa on tärkeää, että valtionhallinnossa käytettävät 38573: tilintarkastajat edellyttävät, että valtion tietohallintoa järjestelmät sopivat yhteen, sillä hajanaista tietoteknii- 38574: suunnitellaan ja ohjataan nykyistä selvästi kootummin kan infrastruktuuria on vaikea hallita poikkeusoloissa. 38575: ja keskitetymmin. Mikäli tähän ei päästä yhteistyöllä, Tietojärjestelmiä ja tiedonsiirtoa kehitettäessä on jo 38576: kokonaisvastuu valtion tietohallinnon koordinoinnista niiden perusrakenteissa otettava huomioon poikkeus- 38577: ja ohjauksesta tulee keskittää selkeästi yhdelle minis- olojen tarpeet. Tietohallintohenkilöstön kytkeminen 38578: teriölle. Tarvittaessa valtioneuvoston tulee asettaa mukaan normaaliajan toiminnan lisäksi poikkeusoloi- 38579: työryhmä tätä selvittämään. hin varautumiseen on välttämätöntä. Turvallisuus- ja 38580: Tietoliikenteen, laitteistojen ja järjestelmien yhteen- tietohallintohenkilöstön yhteistoiminnan tulisi verkko- 38581: sopivuutta edistäviä standardeja tulee ottaa käyttöön maailmassa olla huomattavasti nykyistä kiinteämpää. 38582: 38583: 38584: 50 38585: Valtiontilintarkastajat korostavat poikkeusoloihin va- Lopuksi valtiontilintarkastajat vielä painottavat sitä, 38586: rautumisen tärkeyttä, säädösten tarpeellisuutta ja että valtionhallinnon on tärkeä tiedostaa vuosituhan- 38587: poikkeusolojen määrittelyä sekä salaamisnäkökohtia nen vaihteen atk-ja järjestelmäongelmat ja niistä syn- 38588: ja informaatiouhkien huomioon ottamista. tyvät riskit sekä varautua niihin riittävästi. 38589: 38590: 38591: 38592: 38593: 51 38594: Ulkoasiainministeriön hallinnonala 38595: 38596: 38597: 38598: 38599: Ulkomaanedustuksen edustustoiminta Ulkomaanedustuksen virkamiehelle voidaan 38600: paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella nykyi- 38601: Lainsäädännöllistä taustaa sin maksaa: 38602: Ulkomaanedustuksen virkamiehille kiinteän palk- - paikalliskorotusta virkamiehen virka-ase- 38603: kauksen lisäksi suoritettavista paikallisista erikois- man, tehtävän vastuullisuuden, perheellisyyden ja 38604: olosuhteista aiheutuvista lisistä ja korvauksista sää- asemamaassa vallitsevien olosuhteiden hänen 38605: dettiin ensimmäistä kertaa jo v. 1926 ulkomaisessa palkkaukselleen asettamien erikoisvaatimuksien 38606: edustuksessa palvelevain viran tai pysyväisen toi- johdosta 38607: men haltijain palkkauksesta annetulla lailla (350/ - olosuhdehaittakorvausta asemapaikassa val- 38608: 26). Korvausjärjestelmää muutettiin perusteellisesti litsevista virkamiehen ja hänen perheenjäsentensä 38609: ulkomaanedustuksen viran ja toimen haltijain palk- terveyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen vaikut- 38610: kauksesta annetulla lailla (317/76). Tuolloin luotu tavista haitallisista olosuhteista 38611: korvausjärjestelmä lienee osoittautunut tarkoituk- - asuntokorvausta ulkoasiainministeriön hy- 38612: senmukaiseksi, koska siihen on kuluneiden vuo- väksymästä asunnosta tai muusta asumisesta ai- 38613: sien aikana tehty lähinnä vain sellaisia muutoksia, heutuvista kustannuksista siltä osin, kuin ne ylittä- 38614: jotka koskevat perheellisten virkamiesten mukana vät ulkoasiainministeriön vahvistaman virkamie- 38615: seuraavista perheenjäsenistä aiheutuvien lisäkus- heltä perittävän vuokranvastikkeen 38616: tannusten korvaamista. - koulutuskorvausta virkamiehen lapsen kou- 38617: Erityisesti viime vuosina ulkoasiainhallinnolle lutuksesta 38618: on kansainvälistymiskehityksen myötä asetettu yhä - edustuskorvausta työtehtävien hoidon kan- 38619: suurempia vaatimuksia. Käsiteltävien asioiden nalta tarpeellisten tilaisuuksien järjestämisestä ai- 38620: määrä ja laajuus ovat kasvaneet henkilöstövoima- heutuvista ja muista välittömästi edustustoimintaan 38621: varojen juurikaan lisääntymättä. Elinolosuhteet yhä liittyvistä menoista 38622: useammilla asemapaikoilla ovat olennaisesti huo- - varustautumiskorvausta ulkomaanedustuk- 38623: nontuneet verrattuna Suomen oloihin. seen ja ulkomaanedustuksessa asemamaasta toi- 38624: Nykyisin voimassa oleva lainsäädäntö, laki ulko- seen siirtymisen edellyttämistä välttämättömistä 38625: maanedustuksen virkamiehille paikallisten erikois- hankinnoista 38626: olosuhteiden perusteella suoritettavista korvauk- - asettautumiskorvausta ulkomaanedustuk- 38627: sista sekä muista etuuksista (651/93) ja asetus seen, ulkomaanedustuksessa asemapaikasta toi- 38628: ulkomaanedustuksen virkamiehille paikallisten seen tai ulkomaanedustuksesta kotimaahan siirty- 38629: erikoisolosuhteiden perusteella maksettavista kor- miseen liittyvistä muista erityisistä menoista sekä 38630: vauksista (652/93), tuli voimaan 1.8.1993. Uusi - muutto- ja eräiden muiden matkakustannus- 38631: lainsäädäntö korvasi aiemmat vuodelta 1988 peräi- ten korvausta. 38632: sin olevat säädökset. Tärkein muutos oli se, että 38633: korvauksista päättäminen siirrettiin valtioneuvos- Ulkomaanedustuksen edustustyöohjeet 38634: tolta ulkoasiainministeriölle. Samalla säännöksiin Nykyiset ulkomaanedustuksen edustustyöohjeet 38635: tehtiin eräitä tarkistuksia. Ne koskivat lähinnä vir- tulivat voimaan 1.1.1996 ja ne annettiin 10.1.1996. 38636: kamiehen lapsen käsitettä, olosuhdehaittojen kor- Edellinen yleiskirje annettiin 17.12.1993 ja se oli 38637: vausjärjestelmää, lasten koulutuskustannusten kor- voimassa vuodet 1994 ja 1995. Sitä edellinen oli 38638: vausjärjestelmää, varustautumiskorvauksen mää- annettu 17.2.1993. Se oli voimassa vain hyvin ly- 38639: räytymistä, eräiden matkakustannusten korvausjär- hyen ajan, vuoden 1993 maaliskuusta sanotun vuo- 38640: jestelmää sekä lapsi- ja puolisokorotuksen määräy- den loppuun. Tämä yleiskirje kumosi ohjeet vuo- 38641: tymistä eräissä tapauksissa. delta 1990. Huolimatta siitä, että edustustyötä kos- 38642: 38643: 38644: 52 38645: kevaa yleiskirjettä on viime vuosina melkein vuo- daan yhteyksiä, joiden avulla saadaan tietoja ja 38646: den välein uusittu, mitään sisällöllistä muutosta ei näkemyksiä asemamaasta ja kansainvälisistä suh- 38647: ole tehty, vaan ohjeet ja määräykset ovat pysyneet teista sekä toisaalta esitetään Suomen kantoja, edis- 38648: samoina. tetään niiden ymmärtämistä ja kehitetään muuten- 38649: Ulkoasiainministeriön mukaan edustustyön ta- kin myönteistä kuvaa Suomesta. Toissijainen edus- 38650: voite ei ole vuosien aikana muuttunut. Edustami- tustyö käsittää lähinnä asemamaan ja kansainväli- 38651: sella pyritään edelleenkin edistämään Suomen val- sen käytännön mukaisen osallistumisen muiden 38652: tion tai suomalaisen yhteiskunnan etuja kansain- järjestämiin tilaisuuksiin. 38653: välisen seuraelämän muotoja noudattaen. Ulko- Edustustyön hoitaminen edellyttää ministeriön 38654: asiainhallinnon toimintaympäristössä tapahtuneet mukaan suunnitelmallisuutta. Edustustyön yleiset 38655: muutokset ovat vaikuttaneet niihin olosuhteisiin, tavoitteet ja puitteet, järjestettävät tilaisuudet, nii- 38656: joissa vieraanvaraisuutta osoitetaan. Lisäksi valtion- den ajoitus sekä vieraspiiri suunnitellaan virka- 38657: hallinnon ohjausjärjestelmän muuttuminen tulos- mieskokouksissa. Edustuston päällikkö vastaa 38658: ohjaukseksi ja -johtamiseksi on antanut mahdolli- edustustyön ohjauksesta ja sen tavoitteellisuuden 38659: suuden edustustyössäkin ohjata ja johtaa edustus- ja tarkoituksenmukaisuuden valvonnasta, sekä 38660: ton toimintaa. Käytännön ratkaisut edustustyön määrää edustustoiminnan laajuuden kunkin virka- 38661: tarkoituksenmukaisuudesta ja vaikuttavuudesta miehen osalta. Ulkoasiainministeriö ei juurikaan 38662: jäävät näin ollen ulkoasiainministeriön mukaan puutu edustustyön käyttösuunnitelmiin. 38663: viraston tulostavoitteista ensisijaisesti vastaavan Edustustyön tehokkuusvaatimus sisältää työn 38664: edustuston päällikön tehtäväksi. Ministeriön rooli kohdentamisen valikoivasti niihin henkilöihin ja 38665: on antaa määrärahoja ja ohjata toiminnan yleisiä henkilöryhmiin, joiden kanssa saavutenavat yhtey- 38666: periaatteita edustustyöohjeilla. det parhaimmalla mahdollisella tavalla voivat edis- 38667: Ulkoasiainministeriö on määrännyt, että edus- tää tavoitteiden toteuttamista. Edustaminen ei voi 38668: tustyöohjeita on sitovasti noudatettava kaikessa kuitenkaan sosiaalisista syistä keskittyä vain ihan- 38669: ulkomaanedustuksen edustustoiminnassa. Edus- nekohteisiin. Joskus voi ministeriön antaman oh- 38670: tustyöohjeet koskevat kaikkia ulkoasiainhallinnon jeen mukaan olla aiheellista ottaa mukaan myös 38671: palvelussuhteessa ulkomaanedustuksessa olevia henkilökohtaisia tuttavia, joiden kuluja ei kuiten- 38672: henkilöitä ml. sekä virkasuhteiset että työsopimus- kaan esitetä korvattavaksi. 38673: suhteiset henkilöt. Ohjeita on soveltuvin osin nou- Edustustyön ehdoton painopiste on tulostavoit- 38674: datettava myös käytettäessä muita kuin toiminta- teiden vuoksi asemamaan edustajissa. Diplomaatti- 38675: menomomentilta osoitettuja määrärahoja edustus- kunta ja muiden maiden kansalaiset otetaan huo- 38676: toimintaan. mioon tarpeiden ja paikallisten olosuhteiden mu- 38677: kaisesti ja suomalaiset valtion edun rajoissa. Suo- 38678: Edustustyön määrittely ja kohdentomineo malaisiin kohdistettavan edustustyön johdonmu- 38679: Edustustyöllä tarkoitetaan Suomen etuja selvittä- kaisiin perusteisiin ja suunnitteluun tulee ulko- 38680: vää, turvaavaa ja edistävää tavoitteellista työtä, jota asiainministeriön mielestä kiinnittää erityistä huo- 38681: tehdään kohdennetun vieraanvaraisuuden ja osal- miota. Ryhmässä on valtion edustusedun kannalta 38682: listumisen keinoin. runsaasti rajatapauksia. 38683: Edustustyö on osa edustuston toimintaa, ja se on Edustuston velvollisuuksiin voidaan katsoa kuu- 38684: ministeriön antamien ohjeiden mukaan edustustos- luvan tilaisuuden järjestäminen vierailun tarkoitus- 38685: sa toimivien virkamiesten virkavelvollisuus. Edus- perien edistämiseksi eduskunnan valtuuskunnille, 38686: tuston päällikön vastatessa edustuston toiminnan hallitustason vieraille, puolustusvoimain johdolle, 38687: tuloksellisuudesta ja taloudellisuudesta hänen tu- virallisille neuvottelukunnille sekä ulkoasiainmi- 38688: lee myös ohjata ja seurata edustustossa toimivan nisteriötä ja muita ministeriöitä tai muutoin Suo- 38689: henkilöstön edustustoimintaa. men valtiota edustaville, virallisissa tehtävissä ase- 38690: Edustustyö jaetaan vieraanvaraisuuden eri muo- mamaassa käyville henkilöille. 38691: doin toteutettavaan ensisijaiseen edustustyöhön Tuloksellisin ja siten suotavin ja pääsääntöinen 38692: sekä tehtävien, tapojen ja perinteiden edellyttä- edustuspaikka on ulkoasiainministeriön ohjeen 38693: mään osallistumiseen eli toissijaiseen edustustyö- mukaan oma koti. Kotona järjestettävillä tilaisuuk- 38694: hön. Kummassakin tapauksessa edustustyö on vä- silla voi ministeriön käsityksen mukaan parhaiten 38695: line toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi antaa tavoittelemaansa vaikutelmaa, tehokkaim- 38696: sekä osa kansainvälistä ja asemamaan tapakulttuu- min ohjata keskustelua haluamaansa suuntaan ja 38697: ria. Ensisijaisella edustustyöllä eli edustusvelvolli- luontevimmin näyttää suomalaisen kodin ilmapii- 38698: sen virkamiehen itse järjestämillä tilaisuuksilla luo- riä. 38699: 38700: 38701: 53 38702: Ravintolaedustamista voidaan ulkoasiainminis- päällikkö viime kädessä määrää kunkin virkamie- 38703: teriön mielestä pitää tarkoituksenmukaisena ase- hen edustusvelvollisuuden laajuuden edustuston 38704: mapaikan tapojen ja olosuhteiden, edustustyöllä käyttöön asetettujen määrärahojen puitteissa. Täs- 38705: edistettävän tehtävän kiireellisyyden tai muun pe- sä yhteydessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että 38706: rustellun syyn vuoksi. Ravintolaedustus on suota- edustustoiminta on virkavelvollisuus. Edustustois- 38707: vaa kuitenkin rajoittaa lähinnä pienehköihin työ- sa toimivien nuorempien virkamiesten tulee myös 38708: lounaisiin. riittävästi osallistua siihen. Edustustyö otetaan huo- 38709: Ensisijaisessa edustustyössä korvataan kustan- mioon arvioitaessa virkamiesten suoritetta. Suunni- 38710: nukset osanottajien tosiasiallisen määrän mukai- telmallisuuden toteuttamiseksi edustustot laativat 38711: sesti vieraista, jotka täyttävät kohdentamisen edel- kunkin kalenterivuoden alussa toimintamenomää- 38712: lytykset. Kotona tapahtuvan edustamisen kustan- rärahasta edustukseen käytettävän määrärahan 38713: nukset korvataan käyttäen korvausperusteena ns. käyttösuunnitelman edustuston toiminnalle asetet- 38714: yksikköhintaa, ja muualla tapahtuvan ensisijaisen tujen tavoitteiden pohjalta. 38715: edustustoiminnan kustannukset korvataan pää- 38716: sääntöisesti tositteita vastaan. Ulkopuolisella rahoituksella järjestettävät 38717: Kotiedustuksen laskutuksessa käytetään minis- tilaisuudet 38718: teriön vahvistamaa yksikköhintaa, joka on korvaus Tilaisuuksien järjestämistä ulkopuolisella rahoituk- 38719: ruokien ja juomien hankkimisesta ja valmistamises- sella on ulkoasiainministeriön antamien ohjeitten 38720: ta, koristelun ja muun materiaalin hankkimisesta mukaan arvioitava edustuston yleisten tulostavoit- 38721: sekä yleiskuluista. teiden, valtiollisen intressin ja oman ajankäytön 38722: Kotiedustuksen yksikköhinnat on viimeksi vah- kannalta. Täysin luontevaa on tilaisuuden järjestä- 38723: vistettu ulkoasiainministeriön yleiskirjeellä, joka minen valtion viranomaisten pyynnöstä ja heidän 38724: tuli voimaan 1.1.1995. Kirje kumosi edellisenä rahoituksellaan. On ministeriön mielestä jopa suo- 38725: vuonna annetun yleiskirjeen. Ulkoasiainministe- siteltavaa, että edustustilaisuuden rahoittaa se vi- 38726: riön ilmoituksen mukaan kustannusten korvaamis- ranomainen, jonka toimialaan tilaisuuden aihe 38727: ta koskevia ohjeita on suunniteltu tarkistettavan kuuluu. Monissa vierailuyhteyksissä, joissa tilaisuu- 38728: vuoden 1998 aikana, jolloin myös korvausten yk- teen liittyy valtion yleisintressi edistää esim. vientiä, 38729: sikköhintoja tarkistettaneen. Kotiedustuksen yksik- tuotannon tai kulttuurin tuntemusta tms., voidaan 38730: köhinnat jaetaan tilaisuuden vaativuuden mukaan, käyttää sekarahoitusta kustannusten jakamiseksi 38731: ja esim. lounas on joko tavanomainen tai vaativam- osapuolten kesken. 38732: pi lounas. Jokaiselle asemapaikalle on vahvistettu Milloin valtiollinen intressi liittyy Ulkomaan- 38733: oma yksikköhintansa, joka on esim. tavanomaisen kauppaliiton, toimialaliiton, muun vastaavan yhtei- 38734: lounaan osalta 130--265 mk. Halvimmin tilaisuu- sön tai suomalaisyritysten pyrkimyksiin sopivasti, 38735: den voi järjestää Katmandussa, jossa tavanomaisen voidaan edustustilaisuus ulkoasiainministeriön 38736: cocktail-vastaanoton hinta on 45 mk. Kalleinta on mielestä järjestää myös kokonaan toimeksiantajan 38737: vaativamman päivällisen järjestäminen Tokiossa, rahoituksella. Tällöin tulee toimeksiantajalta lisäksi 38738: jolloin yksikköhinta on 440 mk henkeä kohti. periä edustustolle valtion suoritteista annettujen 38739: Ulkoasiainministeriö siis vahvistaa kalenterivuo- maksuperustesäädösten mukaiset hinnat. 38740: sittain ainoastaan edustustokohtaisen toimintame- Silloin, kun suunnitteilla olevaan tilaisuuteen 38741: nojen nettomäärärahan, johon sisältyvät myös liittyy vähänkään asemamaan paikallista intressiä ja 38742: kaikki edustustoiminnan kulut. Se kattaa mm. rahoitusta, on asiasta ulkoasiainministeriön ohjeen 38743: edustuston päällikön sekä edustuston muiden vir- mukaan syytä neuvotella ministeriön kanssa. Lähe- 38744: kamiesten ensisijaisen ja toissijaisen edustamisen tystön tiloissa tai virkamiesten asunnoissa on sopi- 38745: menot samoin kuin mahdollisen itsenäisyyspäivä- vaa järjestää pelkästään Suomen etuja edistäviä 38746: vastaanoton korvaukset. Määräraha kattaa myös tilaisuuksia. 38747: päällikön ja muiden virkamiesten sivuakkreditoin- Yleisohjeena on ulkoasiainministeriön mielestä 38748: timaissa tapahtuvan edustamisen. Edustustot voi- otettava huomioon myös, että sellaisissa maissa, 38749: vat harkita itsenäisyyspäivävastaanoton tarpeelli- joissa on saavissa yritysten omiin tiloihin catering- 38750: suutta, muotoa ja tavoitteita maakohtaisesti. palvelua tai edustavia ravintolapalveluja, tulee ul- 38751: Määrärahan joustava käyttö edellyttää suunnitel- kopuolisten tahojen tilaisuuksien järjestämisellä 38752: mallisuutta. Yleinen vastuu määrärahan tarkoituk- edustuston tiloissa olla aina erityisen painavat pe- 38753: senmukaisesta käytöstä ja edustustoiminnalle ase- rusteet. 38754: tettujen tavoitteiden saavuttamisesta on ministeriön Kertomusvuonna kaikkiaan 16 edustustossa 38755: ohjeen mukaan edustuston päälliköllä. Edustuston (Bern, Bryssel, Haag, Lontoo, Moskova, Oslo, Otta- 38756: 38757: 38758: 54 38759: wa, Pariisi, Peking, Praha, Pretoria, Rooma, Singa- Lähetystö Edustus- Toimintamenot Edustus- 38760: pore, Tallinna, Tokio ja Varsova) oli järjestetty korvaukset yhteensä korvausten 38761: osuus 38762: muilta laskutettuja edustustilaisuuksia. Kaikki las- toiminta- 38763: kutettavat tahot olivat suomalaisia. Laskutettava menoista 38764: määrä oli yhteensä 547 307 mk. Eniten laskuttivat mk % 38765: Lontoo 133 219 mk ja Tokio 203 915 mk, vähiten Canberra 82 705 4 941 088 1.7 38766: Peking 1 560 mk. Tilaisuuden järjestäjät olivat Dublin 98 275 3 054 250 3,2 38767: pääosin ministeriöitä ja suomalaisia suuryhtiöitä. Islamabad 117 642 1 459 904 8,1 38768: Edellisenä vuonna tilanne oli samantyyppinen. Ti- Mexico 146 961 3 992 615 3.7 38769: Moskova 588 359 7 944 212 7,4 38770: laisuudet olivat suurlähettiläiden järjestämiä lou- Peking 235 296 8125 264 2,9 38771: naita tms., joiden maksajina olivat eri viranomaiset Reykjavik 113 759 2 282 833 5,0 38772: tai yhtiöt. Singapore 170 174 4 631 552 3.7 38773: Strasbourg 205 187 4176019 4,9 38774: Washington 1 018 055 18 882 496 5.4 38775: Edustusmäärärahan käyttö viime vuosina 38776: Edustuskorvausten osuus edustustojen kaikista toi- 38777: mintamenoista on viime vuosien aikana ollut seu- Korkein edustuskorvausten osuus toimintame- 38778: raava: noista oli Islamabadissa Pakistanissa, jossa se oli 38779: 8,1 %. Edustusvelvollisia virkamiehiä edustustossa 38780: 1995 1996 1997 oli kaksi, joten keskimäärin he olivat käyttäneet 38781: mk edustamiseen n. 59 000 mk vuodessa. 38782: Markkamääräisesti suurin summa edustukseen 38783: Toiminta- 38784: menot 690 774 838 738 874 000 761 200 000 oli käytetty Washingtonissa, 1,02 Mmk. Kun siellä 38785: Edustuskor- edustusvelvollisia virkamiehiä oli 12, keskimäärin 38786: vaukset 10 394 347 12 055 896 14 311 231 jokainen käytti edustukseen n. 84 000 mk vuodes- 38787: sa. Canberrassa ja Singaporessa, jotka ovat toimin- 38788: tamenoiltaan yhtä suuria, edustuskorvausten osuus 38789: Edustuskorvausten osuus kaikista toimintame- vaihteli melko paljon, 1,7 %:sta 3,7 %:iin. 38790: noista on siten em. vuosina vaihdellut 1,5 %:sta 38791: 1,9 %:iin. Lähempää tarkastelua varten valtiontilin- Edustustilaisuuksien määrätv.1996 ja 1997 38792: tarkastajat valitsivat 10 edustustoa, joissa edustus- Seuraavassa on eritelty 10 lähetystön edustustilai- 38793: korvausten osuus toimintamenoista oli keskimää- suuksien määrät v. 1996 ja 1997 sen mukaan, onko 38794: räistä 1-2 %:a suurempi. Edustustot ja niiden me- tilaisuudet pidetty kotona vai kodin ulkopuolella. 38795: not kertomusvuonna olivat seuraavat: 38796: 38797: 38798: 38799: 38800: 55 38801: Lähetystö 1996 1997 38802: Tilaisuus pidetty Tilaisuus pidetty 38803: kotona kodin kotona kodin 38804: ulkopuolella ulkopuolella 38805: Canberra (1,7 %) 38806: Edustuston päällikkö 41 18 29 5 38807: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (3) 4 20 2 21 38808: Yhteensä 45 38 31 26 38809: Dublin (3,2 %) 38810: Edustuston päällikkö 47 17 25 15 38811: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (1) 3 16 - 8 38812: Yhteensä 50 33 25 23 38813: Islamabad (8,1 %) 38814: Edustuston päällikkö 40 3 38 3 38815: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (1) 3 - 3 1 38816: Yhteensä 43 3 41 4 38817: Mexico (3,7 %) 38818: Edustuston päällikkö 34 16 25 10 38819: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (2) 9 8 10 23 38820: Yhteensä 43 24 35 33 38821: Moskova (7.4 %) 38822: Edustuston päällikkö 76 70 81 27 38823: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (v. 1996 16, v. 1997 14) 179 171 141 168 38824: Yhteensä 255 241 222 195 38825: Peking (2,9 %) 38826: Edustuston päällikkö 90 1 57 6 38827: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (2) 51 15 22 15 38828: Yhteensä 141 16 79 21 38829: Reykjavik (5,0 %) 38830: Edustuston päällikkö 28 10 27 9 38831: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (1) 3 - 1 1 38832: Yhteensä 31 10 28 10 38833: Singapore (3,7 %) 38834: Edustuston päällikkö 49 14 41 5 38835: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (1) 2 - 11 7 38836: Yhteensä 51 14 52 12 38837: Strasbourg (4,9 %) 38838: Edustuston päällikkö 55 2 51 2 38839: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (3) 7 12 11 7 38840: Yhteensä 62 14 62 9 38841: Washington (5,4 %) 38842: Edustuston päällikkö 44 10 40 20 38843: 13 kansliassa 13 kansliassa 38844: Muut edustusvelvolliset virkamiehet (v. 1996 13, v. 1997 11) 44 124 31 117 38845: 37 kansliassa 28 kansliassa 38846: Yhteensä 88 134+50 71 137+41 38847: Kaikki yhteensä 809 577 646 511 38848: 38849: 38850: 38851: Edustustyöohjeissa on korostettu, että tulokselli- kustelua haluamaansa suuntaan ja luontevimmin 38852: sin ja siten suotavin ja pääsääntöinen edustuspaik- näyttää suomalaisen kodin ilmapiiriä. 38853: ka on oma koti. Kotona järjestettävillä tilaisuuksilla Edellisestä taulukosta voidaan havaita, että 38854: voi ohjeitten mukaan parhaiten antaa tavoittele- edustustilaisuudet vähenivät tarkastelujaksolla. 38855: maansa vaikutelmaa, tehokkaammin ohjata kes- Etenkin kotona pidettyjen tilaisuuksien määrä Ias- 38856: 38857: 38858: 56 38859: ki. Jos edustuston päällikköä ei oteta huomioon Edustustyön kohderyhmät 38860: näissä luvuissa vaan vain muut edustusvelvolliset Edustustyöohjeiden mukaan kohderyhmiä ovat 38861: virkamiehet, edustaminen kodin ulkopuolella pai- asemamaalaiset, diplomaattikunta ja suomalaiset. 38862: nottuu. Edustustojen päälliköt pitivät edustustilai- Seuraavasta asetelmasta ilmenevät joidenkin edus- 38863: suutensa n. BO-prosenttisesti kotona, muut virka- tustojen vuosien 1996 ja 1997 vierasmäärät jaotel- 38864: miehet n. 40-prosenttisesti. tuina kohderyhmittäin. 38865: 38866: 38867: Lähetystö 1996 1997 38868: Asema- Diplomaatti- Suomalaiset Vieraita Asema- Diplomaatti- Suomalaiset Vieraita 38869: maalaiset kunta yhteensä maalaiset kunta yhteensä 38870: Canberra 385 156 266 807 164 294 271 729 38871: Oublin 390 158 242 790 289 86 365 740 38872: Islamabad 240 283 79 602 402 302 49 753 38873: Mexico 326 262 427 1 384 1 238 109 218 1 585 2 38874: Moskova 1 772 503 1 866 4141 2 402 1 332 2193 5 927 38875: Peking 383 520 1 252 2 155 628 346 1 006 1 980 38876: Reykjavik 423 74 97 594 631 171 104 906 38877: Singapore 234 185 773 1192 331 231 607 1169 38878: Strasbourg 444 423 71 938 567 459 209 1 235 38879: Washington 3 902 265 832 4 999 1 395 97 476 1 968 38880: 38881: 'Erittelemättömiä vieraita 369. 38882: 2 Erittelemättömiä vieraita 1 020. 38883: 38884: 38885: 38886: 38887: Canberran ja Dublinin edustustojen vierasmää- Lieneekö selitys se, että suurlähetystön rakennuk- 38888: rissä ei ollut suuria muutoksia tarkasteluvuosina. sen uutuusarvo on vähentynyt, ja kaikki rakennuk- 38889: Islamabadissa vieraitten lukumäärä lisääntyi sen toiminnasta kiinnostuneet ovat jo siihen tutus- 38890: 602:sta 753:een. Aiemmasta taulukosta nähdään, tuneet. Toisaalta Washingtonissa myös kotona 38891: että tilaisuuksien lukumäärä kasvoi 46:sta 55:een. edustaminen vähentyi. Edustustyöohjeiden mu- 38892: Moskovassa vierasmäärät v. 1996 ja 1997 eivät kaan edustustyön ehdoton painopiste on asema- 38893: olleet vertailukelpoisia, sillä siellä järjestettiin Suo- maan edustajissa. Taulukosta nähdään, että Can- 38894: men itsenäisyyden 80-vuotisjuhlallisuuksia monin berrassa oli kertomusvuonna kohteina ennen muu- 38895: tavoin. Luonnollisesti juhlavuosi on voinut vaikut- ta diplomaattikunta, jonka määrä lähes kaksinker- 38896: taa muidenkin edustustojen vierasmääriin, joskaan taistui, ja suomalaiset. Myös Dublinissa painopiste 38897: ei yhtä paljon. Strasbourgissa varsinkin suomalais- oli suomalaisissa. Pekingissä suomalaisten osuus 38898: ten vieraiden määrä on kasvanut huomattavasti. kertomusvuonna oli yli puolet. Singaporessa n. 38899: Washingtonissa kaikkien kävijäryhmien määrät 1 200 vieraasta 600-700 oli suomalaisia. 38900: ovat selvästi laskeneet, erityisesti asemamaalaisten. 38901: 38902: 38903: 38904: 38905: Edustustyö on vain pieni osa ulkoasiainhallinnon virka- tustyö on edustustossa toimivien virkamiesten virka- 38906: miehen työstä. Sen menot eivät myöskään muodosta velvollisuus, johon myös nuorempien virkamiesten tu- 38907: kovin suurta osuutta edustustojen kaikista toiminta me- lee riittävästi osallistua. Edustustyön tärkeyttä kuvaa 38908: noista. On kuitenkin syytä kiinnittää huomiota myös myös se, että sen hoitaminen otetaan huomioon arvioi- 38909: tähän toimintaan. Tämä toiminta-alue saattaa olla altis taessa virkamiehen työn tuloksia. Edustamiseen liittyy 38910: väärinkäytöksille, joita esiintyikin viime vuosikymme- myös kysymys siitä, millaisia asuntoja virkamiehille 38911: nellä. Toisaalta edustustyö on tärkeä osa Suomen ul- hankitaan, koska edustaminen ja asumisen taso ja laa- 38912: koisen kuvan muodostamisessa ja siksi ei ole yhdente- tu liittyvät läheisesti yhteen. 38913: kevää, miten toiminta on järjestetty ja ohjeistettu. Edus- 38914: 38915: 38916: 57 38917: Ulkoasiainhallinnon sisällä käydään aika ajoin kes- Valtiontilintarkastajien mielestä edustustyöohjeita 38918: kusteluja siitä, pitäisikö ministeriön valvonta- ja tarkas- tulisikin muuttaa siten, että kodin ulkopuolinen edusta- 38919: tusyksikön rajoittaa edustustyöhön liittyvää tarkastus- minen kirjattaisiin ohjeissa säännönmukaiseksi. Siitä 38920: ta. Edustustoillehan on vuosien mittaan annettu valtaa olisituntuvaa etua: Edustustyöntarkastus olisi nykyistä 38921: entistä useammin päättää edustustontoiminnasta suu- helpompaa, kun kustannuksetvoitaisiin todeta ravinto- 38922: remmissakin kysymyksissä kuin niissä, jotka koskevat lalaskuista eikä olisi tarpeen askarrella erityisten yk- 38923: edustustyötä. Valtiontilintarkastajien mielestä ei ole sikköhintojen kanssa. Myös virkamiehen puolison rooli 38924: kuitenkaan syytä rajoittaa valvonta- ja tarkastusyksi- helpottuisi, kun edustustyö tehtäisiin kodin ulkopuolel- 38925: kön työtä tässä asiassa, vaan yksikön tulisi entisessä la. Kaikkein tärkeintä olisi kuitenkin se, että edustami- 38926: laajuudessa jatkaa tarkastustoimintaa. Usein näyttää sen muuttuessa kodin ulkopuolella tapahtuvaksi voitai- 38927: olleen niin, että edustustossa on syntynyt väärinkäsi- siin virkamiehille osoitettavien asuntojen kokoa supis- 38928: tyksiä edustustyön korvauksista, joihin ministeriön val- taa tuntuvasti. Myöskään asunnon sijaintipaikkaa valit- 38929: vonta- ja tarkastusyksikkö on joutunut kiinnittämään taessa ei tarvitsisi miettiä asunnon sopivuutta edustuk- 38930: huomiota sellaisissakin tapauksissa, joissa oikea me- seen. Ulkoasiainministeriön tulisikin ryhtyä tätä koske- 38931: nettely olisi ollut helposti löydettävissä edustustyöoh- viin uudistamishankkeisiin välittömästi. 38932: jeita lukemalla. Edustustyöohjeiden mukaan edustustyön tärkein 38933: Ulkoasiainministeriö on uudistanut 1990-luvulla kohderyhmä on asemamaan edustajat. Valtiontilintar- 38934: edustustyöohjeita useasti. Mitään muutoksia ei niihin kastajille on muodostunut sellainen käsitys, että edus- 38935: silti ole tehty, vaan samat ohjeet on annettu uudella tustyö on suuntautumassa entistä enemmän muuhun 38936: kiertokirjeellä. Ulospäin on kuitenkin saatu näyttämään diplomaattikuntaan asemamaalaisten sijasta. Tämä voi 38937: siltä, että ministeriö on tarkoin seurannut ulkoisia muu- olla EU-jäsenyyden vuoksi aivan perusteltuakin. Tarvi- 38938: toksia ja niihin reagoinut. taan entistä enemmän keskinäistä yhteistyötä EU-mai- 38939: Edustustyöohjeiden mukaan tuloksellisin ja siten den edustustojen kanssa. Ulkoasiainministeriön olisi 38940: suotavin ja pääsääntöinen edustuspaikka on oma koti. kuitenkin syytä seurata tilannetta, ja jos ministeriö ta- 38941: Ravintolaedustaminen on ohjeiden mukaan tarkoituk- pahtuneen muutoksen hyväksyy, korjata ohjeita niin, 38942: senmukaista vain perustellusta syystä. Ohjeista huoli- että ne vastaisivat nykytilannetta. 38943: matta esim. kertomusvuonna muiden kuin edustusto- Valtiontilintarkastajat ovat tutustuneet yhteenve- 38944: jen päälliköiden edustustilaisuuksista jo 63 o/o pidettiin donomaisesti kertomusvuoden aikana ulkopuolisella 38945: kodin ulkopuolella. Valtontilintarkastajien käsitys on, rahoituksella järjestettyjä tilaisuuksia koskeviin tietoi- 38946: että kodin ulkopuolinen edustaminen on lisääntynyt hin. Näiden osalta ei ole löytynyt huomautettavaa. 38947: viime vuosina. 38948: 38949: 38950: 38951: 38952: Lähetetyn henkilöstön asunnot hille paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella 38953: maksettavista korvauksista (ulkoasiainministeriön 38954: Asuntokorvausjärjestelmän säädöspohja määräyskokoelma n:o 9/97). 38955: Edellisen, edustustyötä koskevan kertomusosuu- Tämän päätöksen mukaan asuntokorvauksena 38956: den alussa selvitetään ulkomaanedustuksen virka- maksetaan ministeriön hyväksymästä asunnosta 38957: miehille paikallisten erikoisolosuhteiden perus- johtuvat asumiskustannukset siltä osin, kuin ne 38958: teella maksettavista korvauksista annetun asetuk- ylittävät virkamieheltä perittävän vuokranvastik- 38959: sen (652/93) sisältöä. Asetuksen 1 §:n 1 momentin keen, jonka suuruus on 12,5% kiinteästä palkasta 38960: mukaan virkamiehelle voidaan paikallisten erikois- ja 20 % paikalliskorotuksesta, joka on laskettu il- 38961: olosuhteiden perusteella maksaa asuntokorvausta man lapsikorotusta. 38962: ulkoasiainministeriön hyväksymästä asunnosta tai Asuntokorvaus maksetaan ja vuokranvastike 38963: muusta asumisesta aiheutuvista kustannuksista sil- peritään virkamiehen koko ulkomaanedustuksen 38964: tä osin, kuin ne ylittävät ulkoasiainministeriön vah- toimikauden ajalta. 38965: vistaman virkamieheltä perittävän vuokranvastik- Asuntokorvauksena maksettaviin asumiskustan- 38966: keen. nuksiin luetaan varsinainen vuokra, autotallin 38967: Asetuksen 11 §:n nojalla on annettu ulkoasiain- vuokra ministeriön kulloinkin määräämän omavas- 38968: ministeriön päätös ulkomaanedustuksen virkamie- tuun ylittävältä osalta, lämmitys-, vesi-, kaasu- ja 38969: 38970: 38971: 58 38972: sähkömaksut, puhelimen asennus- ja perusmaksu myös kansliatilojen) vuokrausasiat on aina alistet- 38973: sekä muut asumiseen välittömästi liittyvät tarpeelli- tava ministeriölle. Samanlainen järjestely kuin Suo- 38974: set kustannukset. messa on käytössä myös Tanskassa. Norjassa ja 38975: Asuntokorvauksena voidaan maksaa toimikau- Ruotsissa edustustot voivat tehdä vapaasti vuokra- 38976: den aikana ulkoasiainministeriön suostumuksella sopimuksia niille osoitettujen määrärahojen rajois- 38977: tapahtuvasta väliaikaisesta hotelli- tai muusta vas- sa. Muissa Pohjoismaissa ei ole käytössä Suomen 38978: taavasta asumisesta aiheutuvat kustannukset. ulkoasiainhallinnossa sovellettavaa asuntokor- 38979: Huomattavaa on se, että ulkomaanedustuksen vausjärjestelmää. Norjan ja Ruotsin ulkoasiainhal- 38980: virkamiehille voidaan maksaa erilaisia korvauksia linnossa on käytössä tilanormit, jotka määrittelevät 38981: asetuksen mukaan. Kysymys ei ole siis lakiin sido- eri toimitilojen ja asuntojen väljyydet. Tanskassa ja 38982: tusta oikeudesta, vaan se edellyttää erikseen annet- Suomessa ei ole vastaavia normeja. 38983: tavaa päätöstä, joka taas tietysti edellyttää, että 38984: valtion talousarviossa on varattu määräraha tähän Aiempia selvityksiä 38985: tarkoitukseen. (Aiempi asetus ulkomaanedustuk- Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta 38986: sen virkamiesten palkkauksesta, paikalliskorotuk- 1993 (s. 38-45) on käsitelty kiinteistöhallintoa 38987: sesta ja erinäisistä korvauksista 696/88 on kumou- ulkoasiainministeriön hallinnonalalla. Kertomus- 38988: tunut, kun ulkomaanedustuksen virkamiehille pai- osuudessa on käsitelty myös asuntojen vuokrausta. 38989: kallisten erikoisalasuhteiden perusteella suoritetta- Kannanotossaan valtiontilintarkastajat totesivat 38990: vista korvauksista sekä muista etuuksista annettu mm.: "Vuokramenojen vähentämiseksi tulee omis- 38991: laki 651/93 tuli voimaan 1.8.1993). Käytännössä tustilakannan lisäämisen ohella edelleen pyrkiä 38992: asuntokorvaus maksetaan jokaiselle virkamiehelle, nykyistä edullisempien vuokratilojen hankkimi- 38993: ja näin hänen maksuosuudekseen on jäänyt pel- seen mm. vuokrasopimusten umpeutumisen yh- 38994: kästään mainittu vuokranvastike täysin riippumatta teydessä. Myös suhdanteista johtuvan vuokrahinto- 38995: siitä, mikä on ollut asunnon todellinen vuokra. jen selvän laskun eräissä asemamaissa tulisi näkyä 38996: Asuntokorvausjärjestelmä tuotiin säädöstasolle v. nykyistä enemmän vuokramenoissa. Asuntokor- 38997: 1976 annetulla asetuksella ulkomaanedustuksen vausten kasvun hillitsemiseksi on välttämätöntä 38998: virkamiesten palkkauksesta, paikalliskorotuksesta pitäytyä ministeriön hyväksymässä tila- ja 38999: ja eräistä korvauksista (477/76). vuokrastandardissa, jota on tiukennettava säästö- 39000: Edustuston päällikkö tai pääkonsulinviraston jen aikaansaamiseksi. Edustustojen henkilöstön 39001: päällikkö on oikeutettu saamaan vapaan asunnon asumistason tulisi vastata kotimaan asumistasoa. 39002: ulkomaanedustuksen virkamiehille paikallisten On pyrittävä etsimään ratkaisuja, jotka olisivat 39003: erikoisalasuhteiden perusteella suoritettavista kor- käyttökelpoisia asunnonhaltijoiden perhekoosta 39004: vauksista sekä muista etuuksista annetun lain (651/ ym. riippumatta. Näin voitaisiin vähentää siirroista 39005: 93) 3 §:n mukaan. Näin häneen ei sovelleta asunto- aiheutuvia asunnonvaihtoja ja niihin liittyviä 39006: korvausta koskevia määräyksiä. Ulkoasiainministe- ylimääräisiä kustannuksia." 39007: riö on jo v. 1983 antanut kiertokirjeen, joka sisältää Edelleen valtiontilintarkastajat totesivat: "- ny- 39008: määräyksiä lähetetyn henkilöstön asuntojen vuok- kyinen käytäntö, jossa virkamiehen omavastuu 39009: rauksesta, käytöstä ja tarkastuksista (Hallinnollinen vuokrakuluista määräytyy kiinteinä prosentti- 39010: kiertokirje n:o 50, 31.12.1983). Kirje sisältää mää- osuuksina varsinaisesta palkkauksesta ja paikallis- 39011: räyksiä asunnon vuokrauksesta, asunnonhaltijan korotuksesta, ei kannusta säästäväisyyteen asunto- 39012: velvollisuuksista huoneistoa käytettäessä, asunnon ja vuokrattaessa. Epäkohta on, kuten ulkoasiainmi- 39013: ja kalusteiden tarkastuksista siirtojen ja asunnosta nisteriökin on valtiontilintarkastajille antamassaan 39014: luopumisen johdosta sekä asuntojen korjauksista. selvityksessä todennut, etteivät valtiolle aiheutuvat 39015: Asunnon vuokrausta koskeva päätös alistetaan todelliset asumiskustannukset heijastu omavastuu- 39016: ministeriön hyväksyttäväksi. Jos vuokrattava asun- osuuksiin. Valtiontilintarkastajat edellyttävät ulko- 39017: to ei vastaa keskimääräistä kohtuullista asumista- asiainministeriön kehittävän ulkomaanedustuksen 39018: saa, se voidaan kunnostaa. Myös kunnostuspäätös asumiskustannusten korvausjärjestelmää siten, että 39019: on alistettava ministeriölle. Ohjekirjeen mukaan virkamiehen omavastuu määräytyy todellisten 39020: vuokrattavan asunnon tulisi kuitenkin olla niin asumiskustannusten mukaan." 39021: hyvässä kunnossa, ettei sitä tarvitse valtion varoin Kertomuksessa eduskunnalle niistä toimenpi- 39022: kunnostaa. teistä, joihin eduskunnan tekemät muistutukset 39023: Edustustot toimivat ministeriön niille vuosittain valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta v. 1993 ovat 39024: jakaman toimintamenomäärärahan rajoissa. Kui- antaneet aihetta on ulkoasiainministeriön vastine 39025: tenkin, kuten edellä on todettu, asuntojen (kuten asiasta. Ministeriö totesi mm.: 39026: 39027: 39028: 59 39029: "Ministeriön näkemyksen mukaan edustustojen sekä osaltaan tästä aiheutuvista tilojen väljyyden 39030: henkilöstön asumistason ei voida täysin edellyttää sekä tilojen investointi- ja käyttömenojen suuresta 39031: vastaavan kotimaan asumistasoa. Suomessa asu- vaihtelusta eri edustustoissa. Välillisiä ylimääräisiä 39032: taan keskimäärin muita teollisuusmaita ahtaam- kustannuksia voidaan arvioida aiheutuneen joi- 39033: min. Asuntojen pinta-alojen rajoittaminen tiukoilla denkin edustustojen tilahankkeiden hallitsematto- 39034: neliömetrimäärityksillä tuottaa myös ongelmia, man viivästymisen ja hankkeiden sisällön hallitse- 39035: koska asemamaat ja niiden rakennuskäytännöt mauoman työnaikaisen muuttumisen johdosta 39036: eroavat suuresti toisistaan. Joissakin asemamaissa, sekä puutteista kiinteistöyksikön sisäisessä yhteis- 39037: kuten esim. kehitysmaissa, ei juuri ole saatavilla työssä, yhteistyössä edustustojen kanssa, tiedonku- 39038: pohjoismaiset asumisstandardit täyttäviä pinta-alal- lussa, tavoitettavuudessa jne. 39039: taan alle sadan neliömetrin asuntoja. Hyvin monis- Tarkastusviraston mielestä UM:n kiinteistöhal- 39040: sa maissa asunnon kokoa ei ylipäätään määritellä linnon toiminnan parantamisessa voitaisiin lähteä 39041: asuinpinta-alan vaan makuuhuoneiden luvun mu- siitä, että UM:ssä olisi jatkossa toimintakykyinen 39042: kaan. Ministeriön on myös otettava huomioon tämän alan asiantuntijayksikkö, jolle olisi keskitetty 39043: ilmaston, turvallisuustekijöiden ja muiden paikal- viime kädessä kiinteistö- ja toimitila-asioiden johto- 39044: listen olosuhdehaittojen merkitys asumisväljyyttä ja hoitovastuu hallinnonalalla. Edustustojen näke- 39045: harkitessaan. Ulkomaanedustuksen vuokra- ja myksiä niitä koskevissa tila-asioissa tulisi kuitenkin 39046: muut asumiskustannukset vaihtelevat näistäkin nykyistä järjestelmällisemmin kuulla ja hyödyntää. 39047: syistä suuresti eri asemapaikkojen välillä. Nykyisin vallitseva omistajaroolin osittainen ja- 39048: Valtiontilintarkastajat ovat ehdottaneet, että vir- kautuminen ministeriölle ja osittain edustustolle 39049: kamiehen omavastuu määräytyisi todellisten asu- kaipaa tarkastusviraston mielestä täsmentämistä ja 39050: miskustannusten mukaan ja että eräiden asema- tarkempia pelisääntöjä käytännössä eteen tulevien 39051: paikkojen poikkeuksellisen korkeat asumiskustan- omistajatehtävien osalta. Omistajatehtäviä on lisäk- 39052: nukset voitaisiin ottaa huomioon esim. paikallisko- si tarpeen terävöittää mm. määrittelemällä selviä ja 39053: rotuksissa. Ministeriö toteaa, että jo virkamiesten konkreettisia tilojen tai tilaomaisuuden eri ominai- 39054: yhdenvertaisuusperiaatteenkaan vuoksi näin ei suuksien kehittämistavoitteita ja toimimalla niiden 39055: voitaisi menetellä vain joidenkin asemapaikkojen suuntaisesti. Lisää huomiota tulisi kiinnittää kiin- 39056: kohdalla, vaan ulkomaanedustuksen erityisolosuh- teistöjen ja tilojen ylläpidon ohjaukseen edustus- 39057: teista johtuvien kustannusten, kuten asumiskustan- toissa." 39058: nusten, korvaamisessa tulisi ottaa huomioon kaikki 39059: asemapaikat Asumiskustannusten korvausjärjes- Tietoja vuokratoista asunnoista 39060: telmän muuttaminen ei siis sinänsä aiheuttaisi toi- Ulkomaanedustuksessa henkilökunnalle vuokrat- 39061: vattavia säästöjä valtiolle, vaan kustannukset vain tuja asuntoja, joista peritään vuokranvastiketta, oli 39062: siirtyisivät asumiskustannuksista paikalliskorotuk- v. 1995 489, v. 1996 507 ja v. 1997 510. Näistä uusia 39063: siin." vuokrauskohteita oli v. 1996 103 ja v. 1997 111. 39064: Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto sai kerto- Asuntojen vaihtuvuus oli siten n. 20% vuodessa. 39065: musvuoden lopulla valmiiksi tarkastuksen, joka Luvut kuvaavat kunkin vuoden joulukuun asunto- 39066: koski ulkoasiainministeriön kiinteistö- ja tilahallin- tilannetta lähinnä siksi, että vuoden aikana tapahtu- 39067: toa. Kertomus oli varsin laaja ja sisälsi lukuisan vat siirrot on jo tehty ja useimmat uudet asunnotkin 39068: määrän liitteitä. Kertomuksen yhteenvedosta ja tar- vuokrattu. Tarkastelukaudella on vuokrattujen 39069: kastusviraston kannanotoista seuraava: asuntojen määrä jonkin verran lisääntynyt, mikä 39070: "Tarkastusvirasto katsoo tarkastuksessa esitetty- osin on nostanut kustannuksia. 39071: jen eri vertailutietojen perusteella, että ulkoasiain- Asuntoja on vaihdettu pääasiassa virkamiehen 39072: ministeriön kiinteistöhallinnon toiminnassa on virantoimituspaikan tai perheen koon muuttuessa. 39073: puutteita siinä määrin, että niistä on aiheutunut Joissakin tapauksissa on ministeriön antaman tie- 39074: todennäköisesti ylimääräisiä kustannuksia. Nämä don mukaan vuokrasopimuksen päättyessä tai vir- 39075: puutteet tulisi pyrkiä poistamaan parantamalla ja kamiehen virantoimituspaikan muuttumisen yh- 39076: kehittämällä toimintoja esim. seuraavassa esitetyillä teydessä ollut pakko luopua huonokuntoisesta 39077: tavoilla. asunnosta, jota vuokranantaja ei vuokrasopimuk- 39078: Ylimääräiset kustannukset voidaan jakaa välittö- sen velvoitteista huolimatta ole suostunut korjaa- 39079: miin ja välillisiin kustannuksiin. Välittömiä ylimää- maan. Vuokranantaja on myös saattanut irtisanoa 39080: räisiä kustannuksia voidaan arvioida aiheutuneen sopimuksen, myydä asunnon tai ottaa sen omaa 39081: tilojen väljyyden, varustetason ja tilojen ylläpidon käyttöönsä. 39082: tasovaatimusten osittaisesta epämääräisyydestä Vuonna 1996 vuokrattuja asuntoja oli siis 507 ja 39083: 39084: 39085: 60 39086: v. 1997 510. Vuokramenot olivat v. 1996 yhteensä Kertomusvuonna halvin asunto oli Pietarissa, 39087: 51 834 048 mk ja kertomusvuonna 58 803 996 mk. jossa 69 m2 :nasunnosta maksettiin vuokraa 900 mk 39088: Vuonna 1996 asunnon keskimääräinen kuukausi- kuukaudessa. Ateenassa 75 m2 :n asunnosta mak- 39089: vuokra oli 8 519 mk ja v. 1997 se oli noussut 9 608 settiin vuokraa 1 900 mk kuukaudessa. Alle 3 000 39090: mk:aan. Pinta-alojen vertailu suomalaisiin lukuihin mk kuukaudessa maksettiin Brysselissä kahdesta 39091: on hieman hankalaa, koska laskentatavat vaihtele- asunnosta, joista toinen oli kooltaan75m2 ja toinen 39092: vat eri maissa. Joissakin maissa käytäväosuus saate- 65m 2 . Moskovassa oli kolme 43-51 m2 :n asuntoa, 39093: taan laskea pinta-alaan ja toisaalla jättää kokonaan joiden vuokra oli alle 3 000 mk kuukaudessa. 39094: pois pinta-alasta. Neliövuokra vaihteli näissä nyt Valtion omista kiinteistöistä ulkomailla voidaan 39095: esillä olevissa asunnoissa 80 mk:sta vajaaseen 300 todeta lyhyesti, että kertomusvuonna (tilanne 39096: mk:aan. 30.12.1997) asuinrakennuksia oli 60. Ne olivat vir- 39097: Ulkoasiainministeriön ilmoituksen mukaan ka-asuntoja, henkilökunnan asuntoja tai kanslioita. 39098: vuokrien nousu johtuu lähinnä kurssivaihteluista. Suurimmat valtion omistamat virka-asunnot olivat 39099: Vuokranmaksuvaluutta on useissa korkean inflaati- Bangkokissa 1 530m2 , Kööpenhaminassa 2 755m 2 , 39100: on maissa Yhdysvaltain dollari (USD:n kurssina Lontoossa 1105 m2 , Mexicossa 1 100 m 2 , Oslossa 39101: joulukuussa 1996 4,55 mk ja 1997 5,30 mk). Tietyis- 1 003 m 2 , Prahassa 1185 m 2 , Roomassa 1 522m2 ja 39102: sä asemapaikoissa on vuokrien nousu kovan ky- Tukholmassa 2 750m 2 • 39103: synnän vuoksi ollut ulkoasiainministeriön mukaan Lisäksi valtion omistamia huoneistoja tai osuuk- 39104: parina viime vuonna varsin suurta, näin esim. sia asunto-osakeyhtiöistä oli 18. Näistä suurimmat 39105: Lontoossa, New Yorkissa ja eräissä Aasian maissa. asunnot olivat New Yorkissa 260m2 ja 438m2 sekä 39106: 75:n kertomusvuonna vuokrattuna olleen asun- Pariisissa 405 m2 • 39107: non kuukausivuokra oli yli 15 000 mk. Yli 20 000 39108: mk kuukaudessa maksettiin vuokraa 34 asunnosta: Vuokranvastike ja todellinen vuokra eräissä 39109: edustustoissa 39110: Kuten mainittu virkamieheltä peritään vuokranvas- 39111: Edustusto Pinta-ala, m2 Vuokra, mk/kk 39112: tike, jonka suuruus on 12,5 o/o palkasta ja 20 o/o 39113: Brasilia 250 28 357 paikalliskorotuksesta. 39114: Geneve 260 21 000 39115: 136 22 419 39116: Kun todellinen vuokra on suurempi kuin vuok- 39117: Hanoi 39118: Hongkong 90 26 600 ranvastike, virkamiehille suoritetaan säännönmu- 39119: Lontoo 150 32 597 kaisesti asuntokorvauksena loppuosuus vuokrasta. 39120: 95 23 010 Jos vuokra on alempi kuin vuokranvastike, virka- 39121: 100 25 280 mies maksaa joka tapauksessa laskentakaavan 39122: 120 27 647 39123: 115 25 166 mukaisen vastikkeen. Esimerkiksi Moskovassa eräs 39124: 100 23 364 virkamies maksaa vuokranvastiketta 5 789 mk, 39125: 120 22 713 vaikka vuokra asunnosta on 5 428 mk kuukaudes- 39126: 100 24 922 sa. Tällaiset tapaukset näyttävät valtiontilintarkasta- 39127: New York, YK-edustusto 204 34 423 39128: 181 32 330 39129: jilla käytössä olleen aineiston perusteella kuitenkin 39130: 140 30 607 hyvin harvinaisilta. 39131: 110 25 545 Edellä olevassa edustustoimintaa koskevassa 39132: 200 29 288 kertomusosuudessa esiteltiin kymmenen edustus- 39133: 130 30 475 toa, joiden edustusmenojen osuus toimintamenois- 39134: 130 26 208 39135: 100 21 067 ta oli keskimääräistä suurempi. Seuraavassa asetel- 39136: 120 20 198 massa samoja edustustoja käytetään esiteltäessä 39137: 120 20 113 virkamiesten maksamia vuokranvastikkeita ja hei- 39138: 120 22 763 dän asuntojensa todellisia vuokria. Kyseisissä asun- 39139: Pariisi, suurlähetystö 185 21140 39140: Pariisi, OECD-edustusto 195 22 633 39141: noissa asuu virkamiehiä toimistosihteereistä ulko- 39142: 180 21 600 asiainneuvoksiin. Edustuston päälliköitä ei tässä 39143: Pietari 180 22 260 luettelossa oie, sillä heillä on lain mukaan oikeus 39144: Shanghai 189 25 400 vapaaseen asuntoon, eikä heihin siten sovelleta 39145: Singapore 120 34 650 asuntokorvausta koskevia määrityksiä. Tässä luet- 39146: Soul 225 26 775 39147: Tokio 163 36 900 telossa ei ole myöskään virkamiehiä, jotka asuvat 39148: 135 29 400 Suomen valtion omistamassa asunnossa tai virka- 39149: 122 26 460 asunnossa eli kansliaan liittyvässä asunnossa, jon- 39150: 168 28 560 ka vuokraa ei voida erikseen laskea. Jokaisesta 39151: 39152: 39153: 61 39154: edustustosta on otettu muutama esimerkki, eikä vuokranvastikkeen määrä erilainen, vaikka asun- 39155: luettelossa siis ole kaikkia virkamiehiä, jotka toimi- non vuokra olisikin aivan sama. Virkamiehen mak- 39156: vat edustustossa. Koska virkamiehillä on erilaiset saman vuokranvastikkeen ja todellisen vuokran 39157: palkkaluokat ja erilaiset paikalliskorotukset, on välinen erotus on siis asuntokorvauksen määrä. 39158: 39159: 39160: Edustusto Asunto, m' Vuokra, Virkamiehen 39161: mk/kk maksama 39162: vuokran- 39163: vastike, mk 39164: Canberra 230, omakotitalo 9198 4 858 39165: 170, omakotitalo 6 661 3 666 39166: 180, omakotitalo 6 026 2 904 39167: Dublin 100, omakotitalo 7 790 3 825 39168: 125, omakotitalo 7 065 2 922 39169: Islamabad 260, omakotitalo 9 360 4 411 39170: Mexico 200, omakotitalo 10 600 3 703 39171: 140, kerrostalo 5 016 2 371 39172: Moskova (Pääosa virkamiehistä asuu Suomen valtion omistamassa 146, kerrostalo 8 316 5 447 39173: kiinteistössä, jossa vuokraa ei ole eritelty). 120, kerrostalo 6 854 4 080 39174: 124, kerrostalo 5 428 5 788 39175: Peking 150, kerrostalo 10 324 3 808 39176: 149, kerrostalo 19 763 3105 39177: Reykjavik 185, omakotitalo 7 700 4 975 39178: 160, kerrostalo 5 775 2 915 39179: Singapore 200, kerrostalo 34 650 3 698 39180: 56, kerrostalo 10 890 2 351 39181: Strasbourg 110, kerrostalo 7 515 3 767 39182: 92, kerrostalo 4 797 2 811 39183: Washington 180, omakotitalo 15 900 4 524 39184: 200, rivitalo 11 660 5 290 39185: 150, omakotitalo 13 351 4 824 39186: 240, omakotitalo 14 840 5 067 39187: 180, omakotitalo 10 070 2 905 39188: 100, rivitalo 9 010 3 247 39189: 39190: 39191: 39192: Näissä tapauksissa virkamiehen maksama vuok- ran, Dublinin, Mexicon, Moskovan, Pekingin, 39193: ranvastike oli yleensä n. 30-50% vuokrasta. Tosin Reykjavikin, Singaporen, Strasbourgin ja Washing- 39194: Singaporessa oli yksi asunto, jonka todellinen tonin edustuston edustusvelvollisten asuntojen ko- 39195: vuokra oli lähes kymmenkertainen virkamiehen koa ja kotiedustamisen määrää. Islamabad on jätet- 39196: maksamaan vastikkeeseen verrattuna. ty tästä tarkastelusta pois. Taolukkoon ei ole otettu 39197: mukaan edustuston päälliköitä. He ovat edustaneet 39198: Asuntojen koko ja kotiedustaminen edelleenkin pääosin kotona. Taulukossa ei ole 39199: Edellä edustustoimintaa koskevassa kertomus- myöskään otettu huomioon virkamiesten siirtymi- 39200: osuudessa on selvitelty kymmenen eri edustuston siä. Näin ollen vuoden alussa edustamisesta on 39201: osalta tarkemmin kotona ja kodin ulkopuolella voinut huolehtia toinen virkamies ja loppuvuodes- 39202: tapahtuvaa edustamista. Näissä edustustoissa ko- ta toinen. Heidän edustamisensa on laskettu yh- 39203: dissa tapahtuva edustaminen oli vähentynyt (pl. teen. Myös niinä vuosina, jolloin siirtymisiä on 39204: edustustojen päälliköt) vertailtaessa vuosia 1996 ja ollut, on edustaminen voinut olla tavallista run- 39205: 1997. saampaa. 39206: jäljempänä on tarkasteltu yhdeksän eli Canber- 39207: 39208: 39209: 39210: 39211: 62 39212: Lähetystö Asunto, m' Edustaminen 1996 Edustaminen 1997 39213: kotona kodin ulko- kotona kodin ulko- 39214: puolella puolella 39215: Ca nberra 230, omakotitalo 3 18 1 19 39216: Dublin 100, omakotitalo 3 16 - 8 39217: Mexico 200, omakotitalo 4 1 3 7 39218: 160, omakotitalo 5 7 7 16 39219: Moskova 146, kerrostalo 14 2 3 20 39220: 130, kerrostalo 3 3 1 13 39221: 111, kerrostalo - 1 3 6 39222: 170, kerrostalo 19 13 22 28 39223: 200, kerrosta Jo 5 4 25 7 39224: 120, kerrostalo 6 2 3 9 39225: Peking 150, kerrostalo - - - 2 39226: Reykjavik 185, omakotitalo 3 - 1 1 39227: Singapore 200, kerrostalo 2 - 11 7 39228: Strasbourg 110, kerrostalo 2 10 7 4 39229: Washington (Edustamista on tapahtunut hyvin 360, omakotitalo 4 7 5 4 39230: paljon myös kansliassa. Se on kirjattu tässä 180, omakotitalo 10 52 8 48 39231: kodin ulkopuoliseksi edustamiseksi). 200, rivitalo 2 6 1 9 39232: 220, omakotitalo 2 16 5 17 39233: Yhteensä 87 158 106 225 39234: 39235: 39236: 39237: 39238: Em. taulukossa on vain eräitä esimerkkejä kusta- kamiehiin, joilla on varsin suuri ja ilmeisesti myös 39239: kin edustustosta ja kiinnitetty huomiota niihin vir- kotiedustamiseen sopiva asunto. 39240: 39241: 39242: 39243: 39244: Tulosjohtaminen aloitettiin valtionhallinnossa runsaat rin kiinteistöhallintolinjalle kuuluva asia. Kun asuntojen 39245: kymmenen vuotta sitten. Sen avulla pyritään saavutta- vuokraukseen liittyvät asiat kuuluvat nykyisin henkilös- 39246: maan kustannussäästöjä ja turvaamaan hallinnon toi- tölinjalle, ei voi välttyä siltä ajatukselta, että asunnot 39247: mintaedellytyksiä. Tulosjohtamisen kautta voidaan vä- jollakin tapaa nähdään osaksi lähetetyn henkilöstön 39248: hentää julkishallinnon jatkuvaa laajentumista, kasva- palkkaetuja, joihin ei voida tehdä muutoksia. Valtionti- 39249: via kustannuksia ja kangistavaa byrokratiaa. Ulko- lintarkastajat katsovatkin, että ulkomaanedustuksen 39250: asiainhallinnossa tulosjohtaminen on merkinnyt mm. asuntoasiat pitäisi siirtää henkilöstöhallintolinjalta 39251: sitä, että rakennushallituksen lakkauttamisen myötä kiinteistöhallintolinjalle. 39252: ulkoasiainministeriö on saanut itsenäisen aseman kiin- Olisi myös syytä selvittää, onko aiheellista alistaa 39253: teistöjensä ja toimitilojensa hoidossa. Edustustoilie on asuntojen vuokrausta ministeriölle. Jos edustustot itse 39254: annettu tulosohjauksen myötä entistä suurempia va- saisivat päättää tällaisista asioista, niiden itsenäisyys 39255: pauksia ja vastuuta hoitaa edustuston työhön liittyvät ja vastuu kasvaisivat. Muutos kuitenkin edellyttää en- 39256: tehtävät annettujen määrärahojen rajoissa. Vapaudet tistäkin tarkempaa määrärahaseurantaa. Mahdollises- 39257: eivät kuitenkaan koske edustustojen kanslioiden ja ti se edellyttäisi myös asuntojen kokoa koskevan nor- 39258: asuntojen vuokrapäätöksiä, jotka edelleen alistetaan miston tai standardien käyttöönottoa, joka taas rajoit- 39259: ulkoasiainministeriön päätettäviksi. taisi edustustojen itsenäisyyttä. Joka tapauksessa mi- 39260: Valtiontilintarkastajien mielestä lähetettyjen henki- nisteriön ja edustustojen tehtävienjako asuntoasioissa 39261: löiden asuntojen vuokraus on mitä suuremmassa mää- ei valtiontilintarkastajien mielestä ole tällä hetkellä pa- 39262: 39263: 39264: 63 39265: ras mahdollinen. Ministeriön on syytä pitää huolta siitä, kalliita asuntoja silloinkin, kun todellista tarvetta siihen 39266: että lähetetyn henkilöstön asuntojen vuokrausta kos- ei ole. Suuria asuntoja on aiemmin ilmeisesti perusteltu 39267: kevat ohjeet ovat ajanmukaisia. kotiedustamisen tarpeilla. Kun edustaminen on yhä 39268: Nykyinen virkamiehen maksamaan vuokranvastik- enemmän siirtynyt kodin ulkopuolelle, kuten oikein on- 39269: keeseen ja hänelle maksettavaan asuntokorvaukseen kin, voitaisiin vastaisuudessa siirtyä vuokraamaan ny- 39270: perustuva järjestelmä on sikäli tarkoituksenmukainen, kyistä huomattavasti pienempiä asuntoja. 39271: että virkamiesten omavastuu vuokramenoista määräy- Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan ulko- 39272: tyy aina samoin perustein. Valtiontilintarkastajien mie- asiainministeriön olisikin syytä uudistaa järjestelmää 39273: lestä järjestelmä ei kuitenkaan ole hyvä siksi, ettei se siten, että virkamiehen omavastuuosuus olisi riippuvai- 39274: houkuttele taloudellisuuteen tai tarkoituksenmukai- nen asunnon vuokran suuruuden lisäksi myös muista 39275: suuteen, koska asunnon todellisella vuokralla ei ole tekijöistä, kuten asumisen yleisestä tasosta ja ympäris- 39276: mitään tekemistä virkamiehen suorittaman vuokran- töstä sekä asunnon koosta. 39277: vastikkeen kanssa. Vaarana on, että hankitaan isoja ja 39278: 39279: 39280: 39281: 39282: Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpitome- teistyökonferenssin rauhanturvaamistoimintaan on 39283: nojen budjetointikäytäntö säädetty jo v. 1984 (514/84), ja viimeisin muutos 39284: siihen on tehty v. 1995 (1465/95). Vuonna 1987 39285: Valtiontilintarkastajien aiempi kannanotto muutettiin lailla (18/87) 4 §:ää siten, että menot 39286: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuodelta jaettiin kahdelle eri pääluokalle, ulkoasiainministe- 39287: 1996 (s. 48-49) ulkoasiainministeriön hallinnon- riön ja puolustusministeriön. Aiemmin menot oli 39288: alan kertomusosuudessa käsiteltiin ulkoasiainmi- sisällytetty yksinomaan puolustusministeriön pää- 39289: nisteriön maksullista toimintaa. Samassa yhteydes- luokkaan. Rauhanturvaamistoiminnasta Suomelle 39290: sä käsiteltiin myös suomalaisten valvontajoukkojen aiheutuneiden kustannusten laskuttamisessa nou- 39291: ylläpitomenojen budjetointia. Kannanotossaan datetaan YK:n tai ETY) :n tai erikseen sovittu ja 39292: valtiontilintarkastajat totesivat: "Lopuksi erillisenä korvausperusteita. Muutoksen perusteluissa (HE 39293: asiana, mutta viranomaisten väliseen maksupoli- 148/1986 vp) mm. haluttiin korostaa ulkoasiainmi- 39294: tiikkaan läheisesti liittyvänä, valtiontilintarkastajat nisteriön roolia rauhanturvaamistoiminnan ohjauk- 39295: kiinnittävät huomiota suomalaisten valvontajouk- sessa. Perusteluissa todettiin, että muutoksen jäl- 39296: kojen ylläpitomenojen budjetointiin. Vuodesta keen myös budjetointi osoittaa nykyistä selkeäm- 39297: 1987 on noudatettu käytäntöä, jonka mukaan nämä min rauhanturvaamistoiminnan liittymisen ulko- 39298: menot on sisällytetty ulkoasiainministeriön pää- asiain hoitoon sekä korostaa rauhanturvaamistoi- 39299: luokkaan, esim. kertomusvuonna n. 175 Mmk. minnan ulkopoliittista luonnetta ja samalla osaltaan 39300: Kuitenkin YK:n suorittamat korvaukset suomalai- myös ulkopolitiikkamme päämääriä. 39301: sista valvontajoukoista aiheutuvista kustannuksista 39302: on merkitty puolustusministeriön hallinnonalan Määrärahojen käyttö 39303: tuloiksi, esim. kertomusvuonna 57 Mmk. Valtionti- Kyseiset rauhanturvaamistoiminnan määrärahat 39304: lintarkastajat pitävät tällaista budjettikäytäntöä epä- budjetoidaan seuraavasti: Ulkoasiainministeriön 39305: tarkoituksenmukaisena ja harhaanjohtavana. Me- pääluokassa momentilla 24.99.22 on määrärahat 39306: not tulee merkitä aina sen ministeriön pääluok- suomalaisten valvontajoukkojen palkkaus- ja kou- 39307: kaan, jonka hallinnonalan toiminnasta on kysymys, lutusmenoihin, ja puolustusministeriön pääluokas- 39308: eikä vierittää niitä toisen ministeriön maksettaviksi. sa momentilla 27.30.21 on määrärahat suomalais- 39309: Valvontajoukkojen menot tulee siirtää puolustus- ten valvontajoukkojen hallinto- ja varustamisme- 39310: ministeriön pääluokkaan." noihin sekä tarkkailijatoiminnan menoihin. 39311: Seuraavasta asetelmasta ilmenevät kyseisille 39312: Nykyinen lainsäädäntö momenteille myönnetyt määrärahat ja niiden käyt- 39313: Nykyinen laki Suomen osallistumisesta Yhdistynei- tö V. 1995-97: 39314: den Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yh- 39315: 39316: 39317: 64 39318: Vuosi Ulkoasiainministeriö Puolustusministeriö laskutus pysyivät edelleenkin puolustusministe- 39319: mom. 24.99.22 mom. 27.30.21 riöllä. Talousarvion vahvistamisen jälkeen annetta- 39320: - Määräraha Käyttö Määräraha Käyttö vassa erityismenoarviossa ulkoasiainministeriön 39321: 1 000 mk pääluokassa budjetoidut määrärahat osoitetaan 39322: 1995 156 500 129 792 49 000 49 000 puolustusministeriön käyttöön, joka vastaa varain- 39323: 1996 262 122 273 273 153 000 161 978 hoidosta ja toiminnasta. 39324: 1997 181 639 - 66 700 - Sen jälkeen, kun valtion yhtenäinen maksuliike- 39325: ja kirjanpitojärjestelmä Postipankissa lakkautettiin 39326: ja kirjanpito hajautettiin virastojen omille järjestel- 39327: Ulkoasiainministeriön pääluokassa oleva mää- mille, ei ulkoasiainministeriöllä ole ollut mahdolli- 39328: räraha, jolla suoritetaan rauhanturvaamishenkilös- suutta saada tietoja oman, ulkoasiainministeriön 39329: tön palkkaus-, päiväraha- sekä eläkemenot, on momentin 24.99.22 käytöstä muualta kuin Valtio- 39330: ollut huomattavasti suurempi kuin puolustusminis- konttorista. Valtiokonttorin kuukausittain antama 39331: teriön pääluokassa oleva määräraha. Tätä määrära- ilmoitus on lähes kaksi kuukautta tosiajasta jäljessä, 39332: haa taas saa käyttää sotilastarkkailijoiden palkko- eikä virallista tilinpäätöstietoa saada ennen kuin 39333: jen ja kansallisen päivärahan maksamiseen, val- seuraavan vuoden huhtikuun alussa. Momentin 39334: miusjoukon palkkaus-, koulutus-, ylläpito-, varus- 24.99.22 määräraha on arviomääräraha. Seuranta- 39335: tamis-, hallinto- ja muiden kulutusmenojen ja poh- vaikeuksien vuoksi ulkoasiainministeriöllä ei ole 39336: joismaisten YK-kurssien maksamiseen sekä Liba- mahdollisuutta valvoa määrärahan riittävyyttä ja 39337: nonissa ja Makedoniassa olevan suomalaisen rau- esittää ylityspyyntöä ennen määrärahan ylittymistä. 39338: hanturvajoukon, Bosnia-Hertsegovinassa olevan Kun arviomäärärahan ylittämistä on jouduttu pyy- 39339: suomalaisen rakentajapataljoonan ja Kyproksella tämään, itse esittelyn on suorittanut ulkoasiainmi- 39340: olevan Suomen osaston matkakustannusten, ter- nisteriön esittelijä, mutta liitemuistiot, arviomäärä- 39341: veydenhoito-, kuljetus-, varustamis-, huolto-, edus- rahan ylityslomakkeet ja muut tiedot on toimitettu 39342: tus- ja hallintomenojen maksamiseen. puolustusministeriöstä. Asian käsittely olisi ollut 39343: Yhdistyneiden Kansakuntien maksamat kor- ulkoasiainministeriön mielestä paljon nopeampaa, 39344: vaukset tuloutetaan momentille 12.27.99, Puolus- joustavampaa ja edullisempaa, jos ylityspyyntö oli- 39345: tusministeriön hallinnonalan muut tulot. Kerto- si voitu esitellä suoraan puolustusministeriöstä. 39346: musvuonna arvioitiin tuloja kertyvän 57 650 000 Budjetoinnissa toistuvat samat ongelmat kuin 39347: mk. määrärahojen seurannassa. Talousarvioon ehdotet- 39348: Edellisenä vuonna tuloja oli 63 500 000 mk ja tavat summat ja niiden pohjana olevat laskelmat 39349: vuoden 1995 tilinpäätöksen mukaan 70 805 426 ulkoasiainministeriö pyytää puolustusministeriös- 39350: mk. tä. Valtiovarainministeriö osoittaa lisäselvityspyyn- 39351: Kansainvälisen rauhanturvaamistoiminnan kä- tönsä ulkoasiainministeriölle, joka joutuu jälleen 39352: sittävän puolustusministeriön tulosalueen yhtenä kääntymään puolustusministeriön puoleen lisätie- 39353: keskeisenä tulostavoitteena kertomusvuonna oli tojen saamiseksi. Nämä lisätiedot ulkoasiainminis- 39354: nopeuttaaYK:nkustannusten takaisinmaksuun liit- teriö taas välittää valtiovarainministeriölle ja, mikäli 39355: tyvää Iaskurusta kohdentarualla lisää henkilöstöre- valtiovarainministeriö tarvitsee tarkennuksia, ne 39356: sursseja laskentajärjestelmän piiriin. toimitetaan edellä kuvattua menettelyä käyttäen. 39357: Vuoden 1998 ensimmäisen lisätalousarvion laa- 39358: Budjettikäytännön ongelmat timiseen valmistauduttaessa valtiovarainministeriö 39359: Nykyinen budjettikäytäntö aiheuttaa ongelmia, joi- selvittikin suoraan puolustusministeriön kanssa ul- 39360: ta ulkoasiainministeriö on valtiontilintarkastajien koasiainministeriön pääluokassa olevan momentin 39361: pyynnöstä koonnut seuraavasti. 24.99.22 virka- ja työehtosopimusten mukaisten 39362: Lainmuutoksella siirrettiin rauhanturvaamistoi- korotusten perustana olevia palkkasummia ja kus- 39363: mintaan osallistumisen vastuuta entistä selkeäm- tannusvaikutusprosentteja. Tällaisesta menettelys- 39364: min ulkoasiainministeriölle. Siirron jälkeen myös tä saattaa kuitenkin ulkoasiainministeriön käsityk- 39365: budjetoinnin todettiin osoittavan aiempaa sel- sen mukaan olla seurauksena, ettei ministeriöllä 39366: keämmin rauhanturvaamistoiminnan liittymisen ole selkeää käsitystä siitä, mitkä sen hallinnonalalle 39367: ulkoasiain hoitoon sekä korostavan rauhanturvaa- budjetoidun määrärahan budjetointiperusteet ovat. 39368: ruistoiminnan ulkopoliittista luonnetta ja samalla Edellä selostettujen suunnittelu- ja seurantaon- 39369: osaltaan myös ulkopolitiikkamme päämääriä. Rau- gelmien johdosta ulkoasiainministeriö esitti kerto- 39370: hanturvaamistoiminnan käytännön johtaminen, musvuonna vuoden 1998 talousarvioehdotuksen 39371: suunnittelu, maksuliike ja kirjanpito sekä menojen valmistelun yhteydessä virkamiestasolla puolustus- 39372: 39373: 39374: 5 380188E 65 39375: ministeriölle rauhanturvaamistoiminnan ylläpito- "Ulkoasiainministeriön pääluokkaan sisältyy 39376: menojen siirtämistä puolustusministeriön pääluok- momentti 24.99.22 Suomalaisten rauhanturvajouk- 39377: kaan. Esitys ei johtanut tähän tähtääviin jatkotoi- kojen ylläpitomenot Momentille on budjetoitu rau- 39378: miin tai ehdotuksiin. hanturvajoukkojen palkkaus-, päiväraha-, erityis- 39379: Ulkoasiainministeriön vuoden 1998 talousarvio- päiväraha-, muonanparannusraha- ja koulutusme- 39380: ehdotuksen lähetekirjeessä valtiovarainministeriöl- not sekä valtion eläkemaksu. Joukkojen varusta- 39381: le todettiin mm., että rauhanturvajoukkojen ylläpi- mismenot ovat puolustusministeriön pääluokassa; 39382: tomenojen keskittämiselle puolustusministeriön samoin YK:lta saatavat tulot on kirjattu puolustus- 39383: pääluokkaan on perusteita, mutta että tässä talous- ministeriön tulomomentille. Kun joukot ovat rau- 39384: arvioehdotuksessa siirtoa ei vielä esitetä. hanturvalain mukaisesti puolustusministeriön alai- 39385: Valtiovarainministeriö asetti 27.2.1997 työryh- sia ja puolustusministeriö päättää mm. joukkojen 39386: män, jonka tehtävänä oli tehdä yksityiskohtaiset vahvuuksista ja palkkausten tarkistuksista, työryh- 39387: ehdotukset valtion talousarvion luku- ja momentti- mä esittää, että momentti ja sille budjetoitu määrä- 39388: rakenteen ja yksityiskohtaisten perustelujen uudis- raha siirrettäisiin puolustusministeriön pääluok- 39389: tamisesta vuoden 1999 talousarviossa. Työryhmälle kaan. Rauhanturvaamisoperaatioihin osallistumista 39390: asetettiin hallinnonalakohtaiset jaostot laatimaan koskeva päätöksenteko säilyisi myös ennallaan." 39391: hallinnonalan talousarvion kehittämistä koskevat Talousarviotyöryhmä 1997 sai työnsä valmiiksi 39392: ehdotukset työryhmän päättämien suuntaviivojen 15.1.1998. Työryhmän raportin liiteosassa pääluo- 39393: mukaisesti. Työryhmä otti nimekseen talousarvio- kan 24 eli ulkoasiainministeriön hallinnonalan 39394: työryhmä 1997. kohdalla on vain merkintä: "Suomalaisten rauhan- 39395: Ulkoasiainministeriön hallinnonalan jaosto jätti turvajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha). 39396: ehdotuksensa tälle työryhmälle 5.12.1997. Jaosto Siirto pääluokkaan 27?" 39397: esitti mm. seuraavaa: 39398: 39399: 39400: 39401: 39402: Nykyinen tilanne, jossa suomalaisten valvontajoukko- ja näiden perusteella sitten vastaa valtiovarainministe- 39403: jen ylläpitomenoista osa on budjetoitu ulkoasiainminis- riön selvityspyyntöön. 39404: teriön hallinnonalalle ja osa puolustusministeriön hal- Valtiontilintarkastajien mielestä nykyistä budjetti- 39405: linnonalalle, on erittäin epätarkoituksenmukainen. menettelyä pitäisi muuttaa siten, että sekä joukkojen 39406: Puolustusministeriön hallinnonalan menoista osa on ylläpitomenot että toimintamenot sisältyvät puolustus- 39407: siis siirretty ulkoasiainministeriön hallinnonalan kan- ministeriön pääluokkaan. Nykyisestä kahtiajaosta tu- 39408: nettavaksi. lee luopua. Tämä helpottaa määrärahan käytön valvon- 39409: Budjetointikäytäntö aiheuttaa sen, että ulkoasiain- taa ja seurantaa. 39410: ministeriön pääluokassa on momentti, varsin isokin Tässä yhteydessä on syytä myös kiinnittää huomio- 39411: markkamäärältään eli kertomusvuonna yli 180 Mmk, ta YK:n suorittamien kustannusten perintään ja seuran- 39412: jota ulkoasiainministeriö ei voi lainkaan seurata tai taan. Kustannukset tulee saada perittyä nykyistä te- 39413: jonka riittävyyteen tai käyttöön se ei voi vaikuttaa. Kun hokkaammin, kuten kansainvälisen rauhanturvaamis- 39414: valtiovarainministeriö esim. tarvitsee tietoja määrära- toiminnan käsittävän tulosalueen keskeiseksi tulosta- 39415: hasta, se kääntyy ulkoasiainministeriön puoleen. Ulko- voitteeksi on valtion talousarviossa asetettu. 39416: asiainministeriö hankkii tiedot puolustusministeriöitä 39417: 39418: 39419: 39420: 39421: 66 39422: 0 ikeusministeriön haII innon a1a 39423: 39424: 39425: 39426: 39427: Käräiäoikeuksien toiminta rempana kuin entistä. Kansalaisten oikeusturva 39428: toteutuu uudessa menettelyssä paremmin tuoma- 39429: Alioikeuksien toimintaa on 1990-luvulla uudistettu reista 63 %:n mielestä (yhtä hyvin tai paremmin 39430: hyvin voimakkaasti. Oikeuslaitoksen laaja-alainen yhteensä 92 %) ja asianajajista 26 %:n mielestä (yhtä 39431: uudistaminen on toteutettu oikeudenkäyntimenet- hyvin tai paremmin yhteensä 53 %). Aineellinen 39432: telyä koskevilla lainsäädäntöuudistuksilla sekä rii- oikeus toteutuu paremmin uudessa systeemissä 39433: ta- että rikosasioiden osalta sekä niitä tukevilla tuomareista 66 %:n mielestä (yhtä hyvin tai parem- 39434: organisaation kehittämis-, koulutus- ym. kehittä- min yhteensä 93 %) ja asianajajista 46 %:n mielestä 39435: mistoimilla. Uudistuksilla on pyritty antamaan tuo- (yhtä hyvin tai paremmin yhteensä 77 %). 39436: mioistuimille entistä paremmat edellytykset toteut- Ministeriö huomauttaa, että kyselyn tulokset 39437: taa oikeudenmukainen oikeudenkäynti, jonka pe- ovat alustavia, eikä niistä voida tehdä kovin pitkälle 39438: rusteella voidaan antaa oikea ja hyvin perusteltu meneviä johtopäätöksiä. Niistä voitaneen ministe- 39439: tuomio. riön mukaan kuitenkin päätellä, että riita-asiain 39440: Tuomioistuimia koko 1990-luvun vaivannut jut- oikeudenkäytinmenettelyyn ollaan yllättävänkin 39441: turuuhka on viime vuosina saatu pääosin puretuksi tyytyväisiä. 39442: ja asioiden käsittelyajat kansalaisten ja yhteiskun- Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettely uudis- 39443: nan kannalta aiempaa kohtuullisemmiksi. tui 1.10.1997 voimaan tulleilla lainmuutoksilla. 39444: Uudistuksen taustalla olivat oikeudenmukaisen oi- 39445: Oikeudenkäyntimenettelyjan uudistukset keudenkäynnin perusperiaatteiden toteuttaminen 39446: Riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelysääntöjä ja tarkoituksenmukaisuusnäkökohdat Uudistuk- 39447: uudistettiin voimakkaasti 1.12.1993 voimaan tul- sen yksi tavoite oli akkusatorisuuden lisääntymi- 39448: leilla lainmuutoksilla. Uudistusten keskeiset tavoit- nen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että tuomari 39449: teet olivat riita-asioiden jakaminen valmisteluun ja on syytetyn mahdollisen syyllisyyden selvittämises- 39450: pääkäsittelyyn, keskityksen, välittömyyden ja suul- sä enemmän passiivinen tarkkailija ja että syytteen 39451: lisuuden toteuttaminen oikeudenkäynnissä, tuo- ajaminen on vain virallisen syyttäjän ja asianomista- 39452: marin prosessinjohtoroolin korostaminen, pyrki- jan asia. Rikosprosessiuudistuksessa parannettiin 39453: minen sovintoratkaisuihin sekä riidattomien asioi- myös asianomistajan tosiasiallista asemaa mm. si- 39454: den hyvin nopea ja yksinkertainen ratkaiseminen. ten, että Syyttäjälie tuli velvollisuus ajaa asianomis- 39455: Ministeriön mukaan menettelysääntöjen asema tajan korvausvaatimuksia ja asianomistajalle tuli 39456: asianosaisen oikeusturvaa parantavana tekijänä on oikeus varallisuudestaan riippumatta avustajaan tai 39457: mm. tämän uudistuksen seurauksena voimakkaasti tukihenkilöön seksuaali- ja tietyissä väkivaltarikok- 39458: korostunut. Samaan suuntaan on vaikuttanut Suo- sissa. 39459: men liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimuk- Uusi rikosprosessimenettely on ollut käytössä 39460: seen v. 1990 sekä hallitusmuodon perusoikeusuu- niin lyhyen aikaa, ettei sen toimivuudesta voi mi- 39461: distuksen yhteydessä jokaiselle perusoikeutena nisteriön mielestä vielä tehdä tarkkoja päätelmiä. 39462: kirjattu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyn- 39463: tiin (HM 16 §). Käräjäoikeusuudistus 39464: Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on selvi- Käräjäoikeusuudistuksella perustettiin 70 käräjäoi- 39465: tetty sitä, miten tuomarit ja asianajajat ovat ottaneet keutta, joista kaksi on kuitenkin lakkautettu (Pir- 39466: vastaan uuden oikeudenkäyntimenettelyn. Tutki- kanmaan ja Saarijärven käräjäoikeudet). Tavoittee- 39467: mus on kesken, mutta ennakkotietojen mukaan na oli luoda toiminnallisesti ja henkilöstörakenteel- 39468: tuomareista 86 o/o ja asianajajista 61 % pitää uutta taan toimintakykyisiä yksiköitä, joissa voidaan to- 39469: oikeudenkäyntimenettelyä yleisarvion mukaan pa- teuttaa uuden riita-asioiden oikeudenkäyntimenet- 39470: 39471: 39472: 67 39473: telyn tavoitteita ja periaatteita mahdollisimman hy- sa. Hovioikeuksissa menettelyn tulee olla välitöntä, 39474: vin. keskitettyä ja tarpeen mukaan suullista. Selvät asiat 39475: Suunnitteluvaiheessa tavoiteltavana käräjäoi- voidaan edelleen ratkaista asiakirjojen perusteella, 39476: keuden väestöpohjana pidettiin vähintään 40 000 mutta suullisia pääkäsittelyjä tullaan kuitenkin jär- 39477: asukasta, joka määrä työllistäisi kolme tuomaria. jestämään huomattavasti aiempaa enemmän. Uu- 39478: Tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan kaikilta osin distuksen myötä voidaan poistaa Euroopan ihmis- 39479: päästy, vaan perustettiin 14 käräjäoikeutta, joissa oikeussopimukseen tehty hovioikeusmenettelyn 39480: oli vain kaksi tuomaria. Väestöpohja jäi näissä suullisuutta koskeva varauma. 39481: 20 000-30 000 henkeen. Asiaa koskevaan hallituksen esitykseen sisältyi 39482: Ministeriön mielestä pienet, kahden tai kolmen esitys muutoksenhakulupajärjestelmäksi, mutta 39483: tuomarin yksiköt ovat osoittautuneet varsin haa- eduskuntakäsittelyssä tästä luovuttiin. Kaikista kä- 39484: voittuviksi. Kolmen tuomarin kokoonpanon muo- räjäoikeuden tuomioista voi edelleen valittaa hovi- 39485: dostaminen riita-asioissa on hankalaa, kun otetaan oikeuteen, ja valitusten käsittelymenettely on si- 39486: huomioon tuomareiden lomat ja mahdolliset saira- nänsä yhtenäinen. Hovioikeus voi kuitenkin käsi- 39487: us- ym. poissaolot. Myös rikosasioissa ratkaisuko- tellä eräitä asioita kevennetyssä kokoonpanossa, 39488: koonpanon vahventaminen toisella tuomarilla on johon kuuluu kaksi jäsentä ja kokenut esittelijä. 39489: harvinaista ja pienessä yksikössä hankalaa. Pienis- Näin voidaan toimia esim. rikosasiassa, jossa vain 39490: sä yksiköissä tuomareiden työ saattaa muodostua vastaaja on hakenut muutosta eikä häntä ole tuo- 39491: yksipuolisemmaksi kuin suuremmissa käräjäoi- mittu käräjäoikeudessa ankarampaan rangaistuk- 39492: keuksissa sen vuoksi, että jutturakenne on yksi- seen kuin sakkoon tai vankeuteen kolmeksi kuu- 39493: puolinen (esim. kiinteistöpainotteiset käräjäoikeu- kaudeksi. Tämä on jatkoa aiemmin voimassa ol- 39494: det). Lisäksi yksi tai kaksi suurta ja laajaa riita-asiaa leelle tilapäislainsäädännölle, jonka avulla hovioi- 39495: saattaa halvaannuttaa koko tuomioistuimen. keuksien aiemmin pitkiä jutturuuhkia on purettu. 39496: Oikeusministeriö painottaa lausunnossaan, että Eduskunnan lakivaliokunta on käsitellessään 39497: oikeudenkäynnin painopisteen tulisi olla ensim- hovioikeusuudistusta mietinnössään pitänyt välttä- 39498: mäisessä oikeusasteessa. Tämä edellyttää, että kä- mättömänä, että kaikki hovioikeudet järjestäisivät 39499: räjäoikeuksissa on riittävästi korkean ammattitai- tarpeellisessa määrin hovioikeuskäräjiä kotipaik- 39500: don omaavia tuomareita, jotta esim. kolmen tuo- kakuntiensa ulkopuolella. Tarve tähän korostuu 39501: marin kokoonpanon käyttöä olisi mahdollista lisä- valiokunnan mielestä erityisesti vankilapaikkakun- 39502: tä. Korkeatasoinen tuomioistuin edellyttää myös nilla. Valiokunta velvoitti oikeusministeriön kan- 39503: riittävän tasokkaita ja laajoja tukitoimintoja. Muun nustamaan hovioikeuksia tällaiseen toimintaan 39504: muassa näistä syistä käräjäoikeuksien kokoa tulisi osoittamalla hovioikeuksien käyttöön tarvittavat 39505: ministeriön mielestä suurentaa. Käräjäoikeudessa tilat ja oheislaitteet. 39506: tulisi olla 5-10 tuomaria, ja väestöpohjan tulisi olla 39507: 50 000-100 000 henkeä. Suuremmassa yksikössä 39508: olisi mahdollista kehittää henkilöstön toimenkuvia Oikeudenkäyntikustannusten kehitys 39509: tarkoituksenmukaisiksi ja kolmen tuomarin ko- Ennen 1.12.1993 voimassa olleiden oikeudenkäyn- 39510: koonpanon käyttö tulisi helpommaksi. tikulusäännösten mukaan voittanut asianosainen 39511: Alioikeusuudistuksen myötä maallikot saivat joutui merkittäväitä osalta tai kokonaan kustanta- 39512: yksilöllisen äänioikeuden ja järjestelmä ulotettiin maan oikeudenkäyntikulunsa itse, vaikka hänen 39513: paikkakunnille, joissa aiemmin ei ollut lautamie- vaatimuksensa oli todettu oikeutetuksi. Tätä pidet- 39514: hiä. Alkuvaiheessa ilmeni ministeriön mukaan jon- tiin epäoikeudenmukaisena, ja tilanne haluttiin 39515: kin verran ongelmia lautamiesten osallistumisessa korjata säätämällä nykyisin voimassa oleva oikeu- 39516: istuntoon sekä lautamiehen ja tuomarin yhteistoi- denkäyntikulujen korvausvelvollisuuden pääsään- 39517: minnassa. Pääosin ongelmia esiintyi raastuvanoi- tö (OK 21:1), jossa korostetaan voittaneen osapuo- 39518: keuspaikkakunnilla, joissa myöskään tuomarit ei- len oikeutta saada täysi korvaus kuluistaan. 39519: vät olleet tottuneet työskentelemään lautamiesten Ministeriön mielestä tätä oikeudenkäyntikulujen 39520: kanssa. Nämä ongelmat ovat kuitenkin ajan myötä pääsääntöä on edelleen pidettävä kannatettavana. 39521: tasoittuneet. Huomattava on kuitenkin, että maksettavaksi tuo- 39522: mitut oikeudenkäyntikulukorvaukset ovat kasva- 39523: Hovioikeusuudistus neet nykyisen lain voimassa ollessa. Hävinneen 39524: Oikeudenkäyntimenettely hovioikeuksissa on osapuolen kannalta tämä on voinut johtaa kohtuut- 39525: 1.5.1998 lukien uudistunut samojen periaatteiden tamaan lopputulokseen. Oikeudenkäyntikulujen 39526: mukaisesti kuin alioikeusmenettelyn uudistukses- kasvu ja mahdollisuus joutua korvaamaan myös 39527: 39528: 39529: 68 39530: vastapuolen kulut, joiden suuruuteen ei itse edes päättyneissä asioissa 215 Mmk on tuomittu yksityis- 39531: voi vaikuttaa, ovat saattaneet ministeriön mukaan ten korvattavaksi ja 35 Mmk yhteisöjen maksetta- 39532: vaikuttaa haluttomuuteen ja jopa konkreettiseen vaksi. 39533: mahdottomuuteen saattaa riita-asia ratkaistavaksi. Keväältä 1997 kerättyjen seurantatietojen mu- 39534: Osittain myös tästä on voinut seurata, että pienten kaan kirjallisessa valmistelussa päättyneiden riita- 39535: ja keskisuurten riitaisten asioiden määrät ovat vä- asioiden kulujen keskiarvo oli 1 498 mk, eli vastaa- 39536: hentyneet tuomioistuimissa. vansuuruisia kuin v. 1994. Kantajista yhteisöjä oli 39537: Samassa yhteydessä em. pääsäännön kanssa 97 % ja vastaajista 89 % yksityishenkilöitä. Tässä- 39538: säädettiin, että tuomittavan korvauksen on täysi- kään suhteessa ei siis ollut tapahtunut suurta muu- 39539: määräisesti vastattava asianosaiselle oikeuden- tosta. Kirjallisessa menettelyssä koko vuonna syn- 39540: käynnistä aiheutuneita kustannuksia, mikäli ne tyviksi kuluiksi on arvioitu n. 200 Mmk. 39541: kohtuuden mukaan ovat olleet aiheellisia asian- Pääkäsittelyyn edenneiden riitojen oikeuden- 39542: osaisen oikeuden valvomiseksi (OK 21:8). Säännös käyntikuluista on tietoa vuodelta 1995. Tilastokes- 39543: on ministeriön mukaan osoittautunut tulkinnanva- kus ei tilastoi erikseen pääkäsittelyyn edenneitä ja 39544: raiseksi. Ennakkopäätöksessään korkein oikeus suullisessa valmistelussa ratkaistuja riitoja. Niiden 39545: (KKO 1997:26) on ottanut sen kannan, että tuomio- yhteismäärä oli v. 1995 Tilastokeskuksen mukaan 39546: istuimen on viran puolesta harkittava ja tuomittava 16 796. Oikeusministeriöstä saatujen tietojen mu- 39547: vain kohtuullisena pitämänsä kulukorvaus silloin- kaan v. 1995 ratkaistiin pääkäsittelyssä n. 5 700 39548: kin, kun vaadittua korvausmäärää ei ole riitautettu. riita-asiaa ja suullisessa valmistelussa n. 3 200 , eli 39549: Selvää ei ole, missä määrin tuomioistuimet tulevat laajoja riita-asioita oli yhteensä n. 8 900. 39550: toimimaan ennakkopäätöksen mukaisesti. Pääkäsittelyyn edenneissä riidoissa kantajan 39551: Valtiontilintarkastajat ovat myös pyytäneet mi- (vaadittujen) kulujen keskiarvo on ollut 21 355 mk 39552: nisteriöitä selvitystä oikeudenkäyntikulujen mark- ja vastaajan 19 741 mk, eli kokonaiskulut ovat 39553: kamääräisestä kehityksestä. Valtiontilintarkastajien olleet keskimäärin 41 096 mk. ]os se kerrotaan 39554: toivomaa vastausta ei pystytty antamaan, mutta 5 700 jutulla, saadaan pääkäsittelyyn edenneiden 39555: Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa on suoritet- juttujen kokonaiskustannukset, eli yhteensä n. 230 39556: tu eräitä rajattuja asiaan liittyviä tutkimuksia. Tutki- Mmk. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan 39557: muksissa on selvitetty käräjäoikeuksien kirjallises- ei ole ollut mahdollista esittää yksityiskohtaista 39558: sa tai pääkäsittelyssä ratkaistujen riita-asioiden oi- arviota siitä, kuinka paljon näistä kuluista lopulta 39559: keudenkäyntikuluja. Suullisessa valmistelussa rat- jää yksityishenkiöiden ja kuinka paljon yhteisöjen 39560: kaistujen, sillensä jääneiden ja sovittujen juttujen kannettavaksi. Yksityishenkilöt häviävät kuitenkin 39561: kuluja ei ole laskelmissa mukana. Tutkimuksissa juttunsa huomattavasti useammin kuin yhteisöt. 39562: on selvitetty vaadittu ja ja tuomittuja kuluja. Niistä ei Vuoden 1997 seurantatietojen mukaan pää- 39563: käy ilmi, kuinka kulut todellisuudessa kohdentu- käsittelyyn edenneissä riidoissa tuomittujen kulu- 39564: vat. jen keskiarvo oli 26 754 mk. Oikeusministeriössä 39565: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos toteaa myös, tehdyn arvion mukaan v. 1997 pääkäsittelyyn 39566: että em. tutkimusten tekemistä on vaikeuttanut olisi edennyt 4 300 riita-asiaa. Näin ollen molempi- 39567: oikeustilastojen epäluotettavuus. Lopputulos voi en osapuolten kulut huomioon ottaen kulujen 39568: olla olennaisesti erilainen sen mukaan, arvioidaan- kokonaismääräksi saadaan n. 230 Mmk v. 1997. 39569: ko asioita Tilastokeskuksen vai oikeusministeriön Edellä esitetyn perusteella saadaan riita-asioiden 39570: riita-asioita kuvaavien tilastojen perusteella. Ei ole kokonaiskuluiksi alioikeusuudistuksen jälkeen n. 39571: siis yksiselitteistä ja luotettavaa tietoa edes riita- 0,5 mrd. mk. Tarkkaa arviota ei Oikeuspoliittisen 39572: asioiden määrästä. · tutkimuslaitoksen mukaan voida kuitenkaan antaa, 39573: Vuonna 1994 kirjallisessa valmistelussa päätty- koska suullisessa valmistelussa päättyneiden juttu- 39574: neissä riita-asioissa oikeudenkäyntikulut olivat jen kuluista ei ole tietoa. Kuten jo aiemmin todet- 39575: keskimäärin 1 520 mk. Tuolloin juttuja käsiteltiin tiin, suullisessa valmistelussa ratkaistujen, sillensä 39576: kaikkiaan 164 648 (Tilastokeskuksen mukaan), eli jääneiden ja sovittujen juttujen kuluja ei ole näissä 39577: kokonaiskulut olivat n. 250 Mmk. Kantajista 95 % laskelmissa mukana eikä myöskään muutoksenha- 39578: oli yhteisöjä ja 5 % yksityishenkilöitä. Näin ollen usta aiheutuneita kuluja. 39579: lähes 240 Mmk kuluista on alunperin syntynyt Koska oikeudenkäyntikulusäännöksillä on vai- 39580: yhteisöille, eli lähinnä yrityksille. kutusta siihen, miten kansalaiset tosiasiallisesti voi- 39581: Vastaajista, joille kulut näissä asioissa tuomittiin vat käyttää tuomioistuinmenettelyä, ja koska nykyi- 39582: korvattavaksi, 86 % oli yksityishenkilöitä ja 14 % siin oikeudenkäyntikulusäännöksiin liittyy ongel- 39583: yhteisöjä. Näin ollen kirjallisessa valmistelussa mia, on oikeusministeriö 10.9.1997 asettanut toimi- 39584: 39585: 39586: 69 39587: kunnan, ns. oikeudenkäyntikulutoimikunnan, sel- Esityksen mukaan tuomioistuin arvJOJSJ viran 39588: vittämään, muodostavatko oikeudenkäyntikulu- puolesta selvässä ja riidanomassa asiassa tuomitta- 39589: säännökset esteen kanteiden nostamiselle ja ovat- vien oikeudenkäyntikulujen määrän. Näissä ns. 39590: ko säännökset joiltakin osin johtaneet kohtuutta- summaarisissa asioissa kysymys ei ole riidasta, 39591: maan käytäntöön. vaan perinnästä. Velkoja tarvitsee täytäntöönpano- 39592: Toimikunta on 17.3.1998luovuttanut oikeusmi- kelpoisen tuomion saatavansa perimiseksi. Oikeu- 39593: nisteriölle välimietintönsä (KM 1998:3). Toimikun- delliset perintätoimet johtuvat useimmiten velalli- 39594: ta on työssään todennut, että oikeudenkäymiskaa- sen maksukyvyttömyydestä. Tuomittavien oikeu- 39595: ren 21luvun nojalla tuomittavat oikeudenkäyntiku- denkäyntikulujen määrän yhtenäistämiseksi näissä 39596: lut ovat voimakkaasti nousseet. Tästä puolestaan asioissa koko maassa ehdotetaan, että oikeusminis- 39597: saattaa aiheutua niin suuri taloudellinen riski, että teriö antaisi määräykset tuomittavien oikeuden- 39598: oikeudenkäyntiin ei uskalleta ryhtyä, vaikka oi- käyntikulujen määrien perusteista. 39599: keuksien tai velvollisuuksien toteutuminen edellyt- 39600: täisi sitä. Kielellinen tasa-arvo rikosoikeudenkäynnissä 39601: Toimikunnan käsityksen mukaan oikeuden- Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja on 39602: käynnistä asianosaiselle aiheutuvien oikeuden- 24.4.1998 esittänyt valtioneuvostolle, että oikeus- 39603: käyntikulujen kasvuun ovat vaikuttaneet useat eri ministeriö asettaisi työryhmän selvittämään kielelli- 39604: tekijät. Kustannuksia ovat lisänneet ainakin arvon- sen tasa-arvon toteutumista rikosoikeudenkäyn- 39605: lisävero, oikeusturvavakuutuksen muutokset ja neissä ja erityisesti ruotsin kielen käyttöön liittyviä 39606: kasvaneet asianajokustannukset Asianajokulut lie- ongelmia. Samalla oikeusasiamies kiirehti vaikea- 39607: nevät puolestaan ainakin osaksi lisääntyneet sen selkoisen ja osaksi vanhentuneen kielilainsäädän- 39608: vuoksi, että oikeudenkäyntimenettely on muodos- tömme uudistamista. 39609: tunut etupainotteiseksi eikä oikeudenkäynnin val- Oikeudenkäynnin kieli on keskeinen perusoi- 39610: mistelun ja pääkäsittelyn erottuminen ole toteutu- keuskysymys. Oikeusasiamiehen mielestä kysy- 39611: nut suunnitellulla tavalla. mys oikeudenkäynnin kielestä ei liity ainoastaan 39612: Toimikunta on katsonut, että oikeudenkäymis- jokaisen oikeuteen käyttää omaa kieltään, vaan 39613: kaaren 21luvun uudistamistarve on niin kiireinen, myös jokaisen oikeuteen saada joka suhteessa 39614: että luvun osittainen uudistaminen on toteutettava oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Oikeuden- 39615: erillistoimenpiteenä mahdollisimman pian. Tästä käynnin osapuolella tulee olla mahdollisuus esittää 39616: syystä toimikunta antoi asiasta välimietinnön. asiansa olosuhteissa, jotka eivät aseta häntä vasta- 39617: Toimikunnan ehdotus ei suoraan muuttaisi asi- puoltaan epäedullisempaan asemaan. Näiden vaa- 39618: anasaisille oikeudenkäynnistä aiheutuvia koko- timusten toteutuminen edellyttää, että asianosaiset 39619: naiskuluja vaan tasaisi kuluriskiä asianosaisten kes- ovat myös kielellisesti tasavahvassa asemassa. 39620: ken. Toimikunta pyrkii ehdotuksella myös välilli- Lausunnossaan oikeusasiamies on mm. lähtenyt 39621: seen vaikutukseen siten, että se estäisi ylisuurien siitä, että oikeudenkäyntimenettely on merkittäväs- 39622: asiamiespalkkioiden laskutusta ja ohjaisi niitä ale- ti uudistunut viime vuosina. Uusi menettely asettaa 39623: nevaan suuntaan. kielitaidolle huomattavasti aiempaa korkeammat 39624: Voimassa oleva oikeudenkäyntikulujen pää- vaatimukset. Oikeudenkäyntiaineisto esitetään 39625: sääntö säilyisi ehdotuksessa ennallaan. Kuluvas- suullisesti, eikä etukäteen valmisteltuja kirjelmiä 39626: tuun perussääntöä selkeytettäisiin kuitenkin siten, saa enää lukea, kuten ennen oli tapana. Kaikki on 39627: että laissa nimenomaisesti ilmaistaisiin hävinneen kyettävä esittämään suullisesti, ja tuomioistuimen 39628: osapuolen olevan velvollinen korvaamaan vain ratkaisu perustuu tässä käsittelyssä esitettyihin 39629: vastapuolen tarpeellisista toimenpiteistä aiheutu- seikkoihin. 39630: neet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut Oikeusasiamies toteaa, että kielitaitovaatimuk- 39631: Esitys mahdollistaisi riita-asiain oikeudenkäynti- sia aikoinaan säädettäessä ei ollut varauduttu ny- 39632: kuluvaatimuksen alentamisen kahdessa tapaukses- kyisenkaltaisiin suullisiin oikeudenkäynteihin. Toi- 39633: sa. Tuomioistuin voisi alentaa täyttä kulukorvaus- mintaympäristö on tässä mielessä olennaisesti 39634: velvollisuutta ensinnäkin silloin, jos asia on ollut muuttunut. Sitä paitsi useimmat nykyiset tuomarit 39635: oikeudellisesti niin epäselvä, että oikeudenkäyntiin ovat käyneet koulua aikana, jolloin kieltenopetuk- 39636: on ollut perusteltu aihe. Toiseksi kuluvaatimusta sessa muutenkin painotettiin lähinnä kirjallisen esi- 39637: voitaisiin alentaa, jos kulujen tuomitseminen täysi- tyksen ymmärtämistä. Oikeusasiamiehen mielestä 39638: määräisenä olisi ilmeisen kohtuutonta oikeuden- näyttääkin siltä, että tuomarien nykyinen kielitaito 39639: käyntiin johtaneisiin seikkoihin, asianosaisten ase- ei kaikissa tapauksissa riitä turvaamaan ruotsinkie- 39640: maan ja asian merkitykseen nähden. listen asioiden lainmukaista käsittelyä. Riski on sitä 39641: 39642: 39643: 70 39644: suurempi, mitä monimutkaisemmasta asiasta on sista. Ongelmat eivät johtune tuomareiden halutto- 39645: kysymys. muudesta käyttää ruotsin kieltä. Perusongelmana 39646: Käytännössä käräjäoikeuden puheenjohtajan on monien tuomareiden yksinkertaisesti liian heik- 39647: puutteellinen oikeudenkäyntikielen taito voi ai- ko ruotsin kielen taito - etenkin nykyisen oikeu- 39648: heuttaa ainakin kolmentyyppisiä ongelmia: denkäyntimenettelyn asettamiin entistä ankaram- 39649: 1. Puheenjohtaja ei itse ymmärrä tai tule riittä- piin vaatimuksiin nähden. 39650: västi ymmärretyksi. Tilanteen korjaamiseksi olisi oikeusasiamiehen 39651: 2. Puheenjohtaja ei kykene huolehtimaan siitä, mielestä tärkeätä, että ruotsin kieltä hyvin taitavien 39652: että oikeudenkäynnin muut osapuolet, lautamiehet tuomareiden erikaisasaaminen hyödynnettäisiin 39653: mukaan luettuina, ymmärtävät tai tulevat riittävästi nykyistä tehokkaammin. Samalla tuomareiden 39654: ymmärretyiksi. ruotsin kielen taitoa olisi yleisesti syytä parantaa. 39655: 3. Puheenjohtaja ei saa riittävän täsmällistä ko- Ruotsinkielisten tuomareiden ja muiden lakimies- 39656: konaiskuvaa käsiteltävästä asiasta eikä sen vuoksi ten määrää olisi kyettävä lisäämään. Lisäksi pitäisi 39657: kykene johtamaan prosessia oikeudenmukaisen selvittää, miten tulkkausta voitaisiin lisätä oikeu- 39658: oikeudenkäynnin vaatimukset täyttäväliä tavalla. denkäynneissä. Nämä keinot eivät lausunnon mu- 39659: Oikeusasiamiehen mielestä näyttää kiistattomal- kaan sulje toisiaan pois vaan ovat rinnakkain käy- 39660: ta, että hallitusmuodon turvaama kielellinen tasa- tettävissä. 39661: arvo ei kaikilta osin toteudu nykyisissä rikosoikeu- 39662: denkäynneissä. On myös ilmeistä, että joissakin Käräjäoikeuksien tulosneuvottelut ja toiminta 39663: tapauksissa tuomarien puutteellinen kielitaito vaa- tilastojen valossa 39664: rantaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin saa- Oikeusministeriö on käynyt kaikkien käräjäoi- 39665: misen. Näin voi käydä siitä riippumatta, käyttääkö keuksien kanssa tulosneuvottelut koskien kerto- 39666: asianosainen omaa kieltään vai joutuuko hän tuo- musvuotta. Toiminnan tehokkuuden indikaattorei- 39667: marin huonon kielitaidon vuoksi käyttämään tuo- na käytetään ministeriössä taloudellisuus- ja tuotta- 39668: marille tutumpaa kieltä. vuuslukuja. Lisäksi seurataan saapuvia ja ratkaista- 39669: Ilmenneet epäkohdat eivät oikeusasiamiehen via asioita jaoteltuina eri ryhmiin sekä käsittelyai- 39670: mielestä ole ratkaistavissa pelkästään muistutta- koja. Kertomusvuoden toteutuma suhteessa tavoit- 39671: malla tuomareita kielilain asettamista velvollisuuk- teeseen ilmenee seuraavasta OM:n asetelmasta: 39672: 39673: 39674: 39675: Saapuneita Ratkaistuja Henkilötyö- Tuottavuus, Taloudellisuus, 39676: asioita asioita vuosia asia/htv mk/asia 39677: 39678: 39679: Tavoite 693 000 690 000 2 141 85 2 933 39680: Toteutuma 781 000 742 000 2 163 BO 3 081 39681: 39682: 39683: 39684: 39685: Kertomusvuonna rikosasioiden määrä pysyi lä- koitua enemmän. Tämä johtui ensisijaisesti 39686: hes samana, kun taas laajojen riita-asioiden, sum- 1.1.1997 voimaan tulleesta uudesta maakaaresta ja 39687: maaristen asioiden ja velkajärjestelyasioiden mää- kiinteistönmuodostamislainsäädännöstä. 39688: rät vähenivät edellisestä vuodesta. Asioiden vähe- Käräjäoikeuksien käsittelyaikatavoitteet toteu- 39689: neminen auttoi jutturuuhkien purkamista. Kiinteis- tuivat ministeriön tietojen mukaan kertomusvuon- 39690: töasiat lisääntyivät kuitenkin huomattavasti enna- na seuraavasti: 39691: 39692: 39693: 39694: 39695: Rikosasiat Laajat Summaa- Velkajär- lainhuudot 1 Kiinnitykset 39696: riita-asiat riset asiat jestelyt 39697: 1 1 1 39698: kuukausia päiviä 39699: 39700: Tavoite 2,0 6,0 2,0 6,0 19 8 39701: Toteutuma 2,0 1 7.4 1 1,9 1 7,0 31,5 1 17 39702: 39703: 39704: 39705: 71 39706: Käräjäoikeuksien toimintaa seurataan eri järjes- rauksena tilastojen perusteet on harkittava koko- 39707: telmistä saatavilla tilastotiedoilla sekä taloushallin- naan uudestaan ja esim. Tilastokeskuksen ja 39708: non raporteilla. Lisäksi käräjäoikeuksien laaman- oikeusministeriön tiedot käräjäoikeuksien toimin- 39709: neille ja taloushallinnosta vastaaville osasto- ja nasta saattavat poiketa toisistaan hyvin paljon. 39710: toimistosihteereille järjestettävillä vuotuisilla viras- Ongelma on kuitenkin ministeriössä tiedostettu ja 39711: topäällikköpäivillä käydään keskusteluja ao. toi- tilastointia tullaan uudistamaan. Oikeusministeriö 39712: mintavuoden toiminnasta. Ministeriön mielestä tu- ja Tilastokeskus ovat asettaneet yhteisen työryh- 39713: losneuvottelut on käyty varsin tarkalla tasolla paitsi män selvittämään asiaa. Työryhmän tulee saada 39714: toiminnan myös talouden osalta. Ongelmaksi ovat työnsä valmiiksi vuoden 1998 loppuun mennessä. 39715: kuitenkin nousseet tilastoinnin vaikeudet. Toteu- Seuraavassa asetelmassa esitetään tuomioistuin- 39716: tettujen laajojen menettely- ym. uudistusten seu- laitoksen toimintamenot v. 1994-97. 39717: 39718: 39719: 39720: 1994 1995 1996 1997 Muutos 39721: v:sta 1996 39722: Mmk % 39723: Ylimmät tuomioistuimet 67 66 68 70 3 39724: Hovioikeudet 150 161 163 151 -7 39725: Lääninoikeudet 87 97 98 99 1 39726: Käräjäoikeudet 509 510 531 534 1 39727: Erityistuomioistuimet 74 68 69 73 6 39728: Yhteensä 887 902 929 927 0 39729: 39730: 39731: 39732: Oikeusministeriön mukaan asetelman luvut ei- Kertomusvuonna tuomioistuinten menojen 39733: vät ole täysin vertailukelpoisia, sillä arvonlisävero- osuus hallinnonalan kokonaismenoista oli 34 o/o ja 39734: tukseen liittyen v. 1995 virastojen hankintoihin käräjäoikeuksien menojen osuus kokonaismenois- 39735: sisältyvää alv:a ei enää maksettu virastojen määrä- ta n. 20 o/o. 39736: rahoista. Tästä johtunut menojen vähennys olin. 10 Vastaavana aikana käräjäoikeuksien henkilös- 39737: Mmk. tön määrä on kehittynyt vakinaisten ja määräaikais- 39738: ten virkojen osalta seuraavasti: 39739: 39740: 39741: 39742: 39743: Vakinaiset virat 1994 1995 1996 1997 1998 39744: Tuomarit 430 430 432 432 441 39745: Kä räjäviskaalit 0 13 17 31 31 39746: Notaarit 219 220 218 209 210 39747: Kanslia 1 076 1 092 1 099 1107 1119 39748: Haastemiehet 273 275 273 278 278 39749: Yhteensä 1 998 2 030 2 039 2 057 2 079 39750: 39751: 39752: 39753: 39754: Määräaikaiset virat 1994 1995 1996 1997 1998 39755: henkilötyövuosia 39756: Tuomarit 39,2 53,1 50,7 40,3 13,8 39757: Käräjäviskaalit 0,0 0,7 9,7 10,8 6,8 39758: Notaarit 4,0 6,4 6,6 6,0 5,6 39759: Kanslia 65,3 67,9 73,4 41,9 22,3 39760: Haastemiehet 5,0 5,0 3,0 7,2 3,4 39761: Yhteensä 113,5 133,1 143,4 106,2 51,9 39762: 39763: 39764: 72 39765: Tuomioistuinten tulosohjausta ja sen kehittämis- takeet oikeaan ratkaisuun pääsemisestä, ja asiak- 39766: tä selvittämään on oikeusministeriössä asetettu eri- kaan on voitava kokea tuomioistuinmenettely luo- 39767: tyinen työryhmä, jonka loppumietinnön määräaika tettavaksi ja ratkaisut oikeiksi. Ratkaisu on saatava 39768: on 31.12.1998. Välimietinnössään työryhmä on to- riittävän nopeasti, eivätkä kustannukset saa olla 39769: dennut, että tuomioistuinlaitokselle tulisi pyrkiä niin korkeita, että ne tosiasiassa estävät oikeustur- 39770: asettamaan myös vaikuttavuuteen ja laatuun liitty- van hakemisen. 39771: viä tavoitteita. Työryhmän mielestä valtion talous- Vaikuttavuuden ja laadun tarkastelussa tulisi 39772: arviossa korostuvat liikaa tuomioistuinten käsittely- työryhmän mielestä lähteä asianosaisten tuomiois- 39773: aika- ja taloudellisuustavoitteet eikä vaikuttavuutta tuimen toimintaan kohdistamista odotuksista. Vai- 39774: kuvaavia tavoitteita ole juurikaan esitetty. kuttavuuden ja laadun mittaaminen on kuitenkin 39775: Työryhmän mielestä tuomioistuinten tavoittei- ongelmallista. Joitakin vaikuttavuuden tekijöistä, 39776: den tulisi lähteä perustuslain määrittelemästä tuo- esim. käsittelyaikaa, voidaan mitata määrällisin 39777: mioistuinten perustehtävästä, eli oikeusturvan ta- tunnusluvuin. Vaikuttavuutta ja laatua voidaan seu- 39778: kaamisesta. Oikeusturvan takaaminen edellyttää rata myös esim. muutoksenhakualttiuden kautta. 39779: työryhmän mielestä mm. sitä, että oikeudenkäynti Työryhmän on tarkoitus antaa toinen väliraport- 39780: on varmaa, luotettavaa, nopeaa ja kustannuksiltaan ti vuotta 1999 koskevaa tulosneuvottelumenettelyä 39781: kohtuullista. Oikeudenkäynnin tulee antaa varmat koskevista kysymyksistä syyskuussa 1998. 39782: 39783: 39784: 39785: 39786: Tuomioistuinlaitoksen toimintaa on 1990-luvulla uudis- tys korostuu erityisen voimakkaasti uudessa, välittö- 39787: tettu ennennäkemättömän voimakkaasti. Muutoksilla mässä ja suullisessa oikeudenkäyntimenttelyssä. 39788: on aikaansaatu eurooppalaisittain moderni järjestel- Asiaa tulee oikeusasiamiehen esittämällä tavalla sel- 39789: mä, jolla pyritään turvaamaan kansalaisten oikeus oi- vittää perusteellisesti. 39790: keudenmukaiseen prosessiin ja perusteltuun tuomi- Nykyisessä kireässä valtiontaloudellisessa tilan- 39791: oon. Kokonaisuutena arvostellen uudistus, joka osit- teessa on tärkeää, että resurssien käytön tehokkuu- 39792: tain on vielä kesken ja osittain sisäänajovaiheessa, on teen kiinnitetään erityistä huomiota. Pienten käräjäoi- 39793: ollut valtiontilintarkastajien mielestä sekä tarpeellinen keuksien ongelmien ratkaisemisen lisäksi tulisi valtion- 39794: että onnistunut. Muutosten laajuuden vuoksi on kuiten- tilintarkastajien mielestä myös laajemmin keskustella 39795: kin tähdellistä, että oikeusministeriö jatkossakin seu- nykyisen uudistusvaiheen vaikutuksista resurssien ja- 39796: raa ja arvioi uudistusten toteutumista. kaantumiseen tuomioistuinlaitoksen eri tasoille, syyt- 39797: Hyvin toimivassa tuomioistuinjärjestelmässä oikeu- täjälaitokseen ja yksiköiden sisällä eri henkilökunta- 39798: denkäynnin painopisteen tulee olla ensimmäisessä oi- ryhmiin. Tavoitteena tulisi olla työmäärän mahdollisim- 39799: keusasteessa. Käräjäoikeuksien toimivuuteen uudes- man tasapuolinen jakaantuminen toiminnan eri tasoilla 39800: sa toimintaympäristössä onkin kiinnitettävä uudistus- ja järjestelmän joustavoittaminen siten, että resursseja 39801: ten arvioinneissa erityistä huomiota. Oikeusministeriö olisi mahdollista suunnata nykyistä helpommin eri yksi- 39802: on tuonut esiin pienten käräjäoikeuksien toiminnallisen köihin asioiden ruuhkautumisen estämiseksi. Tähän 39803: haavoittuvuuden. Kyse on tällöin ennen kaikkea näiden kokonaistarkasteluun tulisi ryhtyä viimeistään siinä 39804: käräjäoikeuksien asiakkaiden oikeusturvan toteutumi- vaiheessa, kun uudet oikeudenkäyntimenettelyt ovat 39805: sesta. Mikäli osoittautuu, että pienimmät käräjäoikeu- vakiintuneet hovi- ja käräjäoikeuksissa. Samalla tulisi 39806: det eivät ole riittävän toimintakykyisiä, on niiden yhdis- selvittää uudistusten taloudelliset kokonaisvaikutuk- 39807: tämistä suuremmiksi yksiköiksi harkittava. Tällöinkin set, sillä käytännössä niitä ei ole osattu esittää eri 39808: on varmistettava se, että alueellisilla palvelupisteillä osauudistusten yhteydessä. 39809: ym. järjestelmillä taataan myös haja-asutusalueilla Tulosohjauksen kehittämisen keskeisiksi engelmik- 39810: kansalaisille todelliset mahdollisuudet turvautua kärä- si hallinnossa ovat muodostuneet juuri toiminnan vai- 39811: jäoikeuksien palveluihin. Valtiontilintarkastajat yhtyvät kuttavuuden ja laadun mittareiden kehittäminen ja pa- 39812: myös eduskunnan oikeusasiamiehen aloittaessaan rantaminen. Oikeusministeriössä vireillä oleva tuomio- 39813: 24.4.1998 esittämään huoleen kielellisen tasa-arvon to- istuinten tulosohjauksen kehittämistyö, jossa paneu- 39814: teutumisesta rikosoikeudenkäynneissä. Oikeuden- dutaan näihin kysymyksiin, on valtiontilintarkastajien 39815: käynnin kieli on keskeinen peruskysymys, jonka merki- mielestä tärkeää, ja siihen tulee erityisesti panostaa. 39816: 39817: 39818: 73 39819: Onnistuessaan tulosten tulisi näkyä myös eduskunnal- tilanteeseen, mutta valtiontilintarkastajat edellyttävät, 39820: le esitettävän vuotuisen talousarvioesityksen peruste- että tätä kehitystä seurataan hyvin tarkkaan, sillä asi- 39821: luosan laadun ja informaatiosisällön paranemisena. antilaa ei voida mitenkään pitää hyväksyttävänä. 39822: Toteutettujen uudistusten yksi kielteinen vaikutus Tuomioistuinlaitoksen uudistusten myötä on sitä 39823: on ollut oikeudenkäyntikulujen kasvaminen. Kun oi- koskeva tilastointi hankaloitunut. On ymmärrettävää, 39824: keusturvavakuutusten ehtoja on tiukennettu ja kun sa- että uudistus on tuonut mukanaan määrittely- ym. on- 39825: malla on painotettu hävinneen osapuolen velvollisuut- gelmia, joiden seurauksena esim. Tilastokeskuksen ja 39826: ta korvata toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut koko- oikeusministeriön tilastot poikkeavat toisistaan. Tuo- 39827: naisuudessaan, näyttää tutkimusten mukaan käyneen mioistuinlaitoksen toiminnan pätevää seurantaa tarvit- 39828: niin, etteivät kansalaiset uskalla käyttää tuomioistuin- taisiin kuitenkin juuri nyt eniten. Tämän vuoksi tulee 39829: tietä riitojensa ratkaisuun pelätessään kohtuuttomia tilastoinnin ongelmiin hakea kokonaisratkaisua oikeus- 39830: oikeudenkäyntikuluja. On jopa esitetty, että tämän ministeriön ja Tilastokeskuksen laajalla yhteistyöllä. 39831: vuoksi jotkin riita-asiat ovat vähentyneet tuomiois- Tässä yhteydessä on tarkasteltava myös mahdollisia 39832: tuimissa. Oikeusministeriö on osittain jo puuttumassa tilastoinnin päällekkäisyyksiä. 39833: 39834: 39835: 39836: 39837: Syyttäjälaitos järesurssien riittävyyttä. Valiokunta korosti pitävän- 39838: sä syyttäjäresurssien riittävyyttä yhtenä hovioikeus- 39839: Syyttäjälaitos on 1990-luvulla kokenut muutoksia uudistuksen onnistumisen takeena. 39840: sekä organisointinsa että toimintatapojensa puoles- 39841: ta. Kihlakunta- ja hovioikeusuudistusten, valtakun- Toteutetut uudistukset 39842: nansyyttäjän viran ja viraston perustamisen sekä Syyttäjälaitoksen organisointiin on vaikuttanut 39843: uudistetun rikosoikeusmenettelyn seurauksena 1.12.1996 voimaan tullut kihlakuntauudistus ja 39844: syyttäjät ovat saaneet korostetun itsenäisen aseman 1.12.1997 voimaan tullut valtakunnansyyttäjäuu- 39845: ja lisää tehtäviä. Eduskunta on useaan otteeseen distus. Näillä uudistuksilla syyttäjälaitos on järjes- 39846: painottanut syyttäjälaitoksen toiminnan merkitystä tetty organisatorisesti ja syyttäjäntehtäviin välittö- 39847: ja ollut huolissaan syyttäjälaitoksen resurssien riit- mästi liittyviltä käskyvaltasuhteiltaan kaksiportai- 39848: tävyydestä muuttuneessa toimintatilanteessa. seksi. 39849: Eduskunnan lakivaliokunta on valtakunnan- Kihlakuntauudistuksen yhteydessä syyttäjätoi- 39850: syyttäjän viran perustamisen yhteydessä todennut minnan perusyksiköksi tuli kihlakunta ja paikalli- 39851: (LaVM 20/1996 vp), että valtakunnansyyttäjänviras- seksi syyttäjäviranomaiseksi kihlakunnansyyttäjä. 39852: tolle uudistuksen yhteydessä ehdotetut määrärahat Paikalliset syyttäjät muuttuivat päätoimisiksi ja siir- 39853: merkitsivät vain vähäistä lisäystä ylimmän syyttäjän tyivät oikeusministeriön hallinnonalalle. Eräitä La- 39854: käytettävissä oleviin voimavaroihin. Valiokunta pin läänin kihlakuntia lukuun ottamatta syyttäjän 39855: painotti tällöin sekä paikallisen että ylimmän syyt- tehtävät erotettiin poliisin ja ulosottotoimen tehtä- 39856: täjätason resurssien lisäämistä. Lakivaliokunta on vistä. 39857: myös käsitellessään rikosasioiden oikeudenkäynti- Valtakunnansyyttäjän viran ja -viraston perusta- 39858: menettelyn uudistamista (LaVM 9/1997 vp) toden- misen myötä ylimmän syyttäjän tehtävät erotettiin 39859: nut, että syyttäjälaitoksen resurssien riittävyyttä on oikeuskanslerin tehtävistä ja lakkautettiin läänin- 39860: tarkkaan seurattava, jottei niiden riittämättömyys poliisineuvosten ja poliisitarkastajien syyttäjäntoi- 39861: uhkaa rikosprosessimenettelyn tai muiden uudis- mL Valtakunnansyyttäjän tehtävänä on johtaa ja 39862: tusten toimivuutta. Tuorein lakivaliokunnan kan- kehittää syyttäjätoimintaa sekä valvoa syyttäjiä. 39863: nanotto sisältyy lakivaliokunnan mietintöön hovi- Hän johtaa yleisten syyttäjien keskushallintoviran- 39864: oikeusprosessiuudistuksesta (LaVM 19/1997 vp). omaisena toimivaa Valtakunnansyyttäjänvirastoa. 39865: Valiokunta viittaa mietinnössään valtakunnansyyt- Valtakunnansyyttäjällä on itsenäinen ja riippuma- 39866: täjään, jonka mukaan lokakuun 1997 alussa voi- ton syyteharkintavalta. Hän voi ottaa syyttäjän teh- 39867: maan tullut rikosasiain oikeudenkäyntiuudistus on tävät itselleen niissä asioissa, jotka hänelle lain 39868: antanut aiheen epäillä käytettävissä olevien syyttä- mukaan kuuluvat tai jotka hän päättää ottaa käsite!- 39869: 39870: 39871: 74 39872: täväkseen. Hän edustaa myös syyttäjiä korkeim- syyttäjän mielestä oikeudenhoidon henkilöstöre- 39873: massa oikeudessa. surssit saattavat olla jokseenkin riittävät, mutta ne 39874: Valtakunnansyyttäjän viraston vahvuus on 26 on kohdennettu edelleenkin vanhan järjestelmän 39875: vakinaista virkamiestä. Valtakunnansyyttäjän ja mukaan. Vuotta 1999 koskevissa budjetin kehys- 39876: apulaisvaltakunnansyyttäjän lisäksi on 10 valtion- keskusteluissa valtakunnansyyttäjä onkin esittänyt, 39877: syyttäjää ja 14 muuta virkamiestä. Syyttäjälaitokses- että ministeriön tulisi asettaa työryhmä selvittä- 39878: sa on kaiken kaikkiaan virkamiehiä n. 450, joista mään syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinten voimava- 39879: varsinaisissa syyttäjäntehtävissä toimii 250. rojen tarkistamista uuden oikeudenkäyntijärjestel- 39880: Syyttäjien käytännön työhön ovat ennen kaik- män vaatimuksia vastaaviksi. 39881: kea vaikuttaneet muuttuneet rikosprosessin menet- Nykyisessä rikosprosessissa ei ole enää mahdol- 39882: telysäännökset sekä 1.5.1998 lukien hovioikeus- lista käsitellä yhtä laajoja juttukokonaisuuksia kuin 39883: menettelyn uudistaminen. aiemmin. Suurempia kokonaisuuksia joudutaan 39884: Rikosasioiden menettelysäännösten uudistami- pilkkomaan, jotta keskitetty pääkäsittely on mah- 39885: sella on pyritty suulliseen, välittömään ja keskitet- dollista viedä päätökseen. Lisäys tullee valtakun- 39886: tyyn menettelyyn, jolla turvataan tuomioistuimelle nansyyttäjän näkemyksen mukaan näkymään tilas- 39887: mahdollisimman hyvät keinot asian perusteelliseen toissa jo v. 1998. Näin ollen syyttäjille saapuvien 39888: käsittelyyn. asioiden tilastollinen määrä kasvanee, vaikka tilas- 39889: Uudistus on lisännyt syyttäjän työmäärää. Hän toitu rikollisuus sinänsä ei kasvaisikaan. Tästä huo- 39890: osallistuu aiempaa enemmän esitutkintaan, ja ri- limatta syyttäjän aika sitoutuu entistä enemmän 39891: kosasia tulee vireille pääsääntöisesti syyttäjän tuo- prosessi toimiin. 39892: mioistuimeen toimittamalla haastehakemuksella. Rikollisuuden kuvassa, sen määrän ja eri rikos- 39893: Rikosasioiden keskitetty käsittely edellyttää huolel- tyyppien suhteen, ei ole valtakunnansyyttäjän mie- 39894: lista etukäteisvalmistelua ja mm. näytön esittämi- lestä odotettavissa merkittäviä muutoksia. Kerto- 39895: sen tarkkaa harkintaa. Syyttäjän on huolehdittava musvuonna syyttäjälle saapui ratkaistavaksi n. 39896: siitä, että asiaan vaikuttavat merkitykselliset seikat 67 000 asiaa, ja jokseenkin sama määrä tulee v. 39897: esitetään oikeudenkäynnissä. Syytetyn mahdolli- 1998 ja 1999. Nykyinen syyteharkinta-asioiden di- 39898: sen syyllisyyden esittämisessä tuomari on lähinnä ariointijärjestelmä ei ole kuitenkaan antanut oikea- 39899: passiivinen puolueeton tarkkailija. Syytteen tulok- ta kuvaa syyttäjien kokonaistyömäärästä. Yksi di- 39900: sellinen ajaminen on syyttäjän vastuulla. arioitu asia voi sisältää useita rikoksia tai useita 39901: Hovioikeusmenettelyn uudistuksen myötä hovi- rikoksesta epäiltyjä henkilöitä. Rikosprosessijärjes- 39902: oikeuksissa noudatetaan pitkälle samoja linjoja telmän muuttuminen aiheuttaa sen, että saapuvien 39903: kuin alioikeudessa. Oikeudenkäynti hovioikeudes- asioiden tilastoluvut eivät ole enää suoraan vertai- 39904: sa tapahtuu suullisesti aina silloin, kun on tarpeen. lukelpoisia aiempien vuosien lukuihin. 39905: Vaikka hovioikeus edelleen voi ratkaista selvät Paikallistasolla ongelmia aiheuttaa mm. se, että 39906: asiat asiakirjojen perusteella, on ilmeistä, että suul- kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastojen, kuten 39907: listen käsittelyjen määrä lisääntyy. Tämä vaatii yhä myös joidenkin erillisvirastoina toimivien syyttäjän- 39908: useammin myös syyttäjän läsnäoloa hovioikeuskä- virastojen yksikkökoko on aivan liian pieni rikos- 39909: sittelyssä. prosessi- ja hovioikeusmenettelyuudistuksen kan- 39910: nalta. Nämä pienet yksiköt ovat toiminnallisesti 39911: Syyttäjälaitoksen toiminnan ongelmat ja kehittä- haavoittuvia, eikä niissä voida erikoistua esim. 39912: mistarpeet talousrikosten käsittelyyn. 39913: Valtakunnansyyttäjän näkemyksen mukaan monet Muutoinkin henkilökunnan, sekä syyttäjien että 39914: nykyiset syyttäjätoimen järjestelyt eivät vastaa niitä kansliahenkilökunnan sijoittumisessa eri kihlakun- 39915: tarpeita, joita voimassa oleva oikeus asettaa syyttä- tiin on epätasaisuutta verrattuna käsiteltäviin syyte- 39916: jistölle. Toteutettuihin laajoihin oikeudenkäynti- harkinta-asioihin. Yhteistoimintaan määrättyjen 39917: ym. uudistuksiin nähden syyttäjälaitoksen resurssit kihlakuntien kesken on myös esiintynyt ongelmia 39918: ovat liian pienet. Tämän johdosta avointen asioi- työnjaossa ja tulosohjauksessa. 39919: den määrä on kasvanut ja käsittelyajat pidentyneet. Taloushallinnolliset järjestelyt kihlakunnanvi- 39920: Kun syyttäjillä huhtikuussa 1998 oli avoimena 8 262 rastoissa ovat osoittautuneet hankaliksi erityisesti 39921: syyteharkinta-asiaa, vastaavana ajankohtana kerto- toimitilojen ja kaluston osalta. Syyttäjäosastot vai- 39922: musvuonna avoimia asioita oli vajaat 3 000 vähem- kuttavat olevan alisteisessa asemassa suhteessa 39923: män, eli 5 543. poliisiin, mikä on hankalaa, kun otetaan huo- 39924: Rikosoikeudellinen järjestelmä rakentuu olen- mioon syyttäjälaitoksen itsenäinen ja riippumaton 39925: naisesti syyttäjien toiminnan varaan. Valtakunnan- asema. 39926: 39927: 39928: 75 39929: Talousrikossyyttäjien toiminta Kun syyttäjät käsittelevät keskimäärin 300 syyte- 39930: Valtioneuvosto teki v. 1996 periaatepäätöksen hal- harkinta-asiaa vuodessa, eivät talousrikossyyttäjät 39931: lituksen toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja juttujen laajuuden ja vaativuuden takia ehdi suorit- 39932: harmaan talouden vähentämiseksi. Sen seuraukse- taa syyteharkintaa kuin keskimäärin kahdeksassa 39933: na palkattiin kertomusvuoden alusta 12 talousri- jutussa vuodessa. Valtakunnansyyttäjä huomaut- 39934: kossyyttäjää kahden vuoden määräajaksi. Heistä taa, että vuoden 1998 loppuun mennessä, johon 39935: sijoitettiin kihlakunnansyyttäjän nimikkeellä Hel- saakka talousrikossyyttäjillä on määräys, ehditään 39936: sinkiin neljä sekä Espooseen, Vantaalle, Turkuun, syyteharkintaan tulleista asioista vain osasta saada 39937: Tampereelle, Kouvolaan, Kuopioon, Vaasaan ja tuomioistuimen ratkaisu. Tämän johdosta talousri- 39938: Ouluun kuhunkin yksi syyttäjä. kossyyttäjien toimikauden jatkaminen on syyttäjä- 39939: Talousrikossyyttäjät ovat kertomusvuonna suo- organisaatiolle merkittävä resurssikysymys. 39940: rittaneet syyteharkinnan 97 asiassa, joissa pääasias- Valtakunnansyyttäjän mukaan talousrikosjuttu- 39941: sa oli kyse kirjapitorikoksista, velallisen epärehelli- jen määrät eivät ainakaan lähitulevaisuudessa vä- 39942: syydestä, petoksesta, veropetoksesta, velallisen hene. Käytettävissä olevien 12 talousrikossyyttäjän 39943: petoksesta ja rekisterimerkintärikoksesta. Talousri- resurssit on jo sidottu nykyisten juttujen ajamiseen, 39944: kossyyttäjät nostivat 81 asiassa syytteen ja 16 asias- eikä vuoden 1998 aikana ole mahdollista jakaa 39945: sa jättivät syyttämättä. Tuomioistuin antoi tuomion heille uusia asioita samassa määrin kuin kertomus- 39946: 32 asiassa ja kahdessa tapauksessa syyte hylättiin vuonna. 39947: kokonaan. 39948: 39949: 39950: 39951: 39952: Vuonna 1996voimaantulleen paikallishallintouudistuk- Asiansa käsittelyä odottavan yksittäisen kansalaisen 39953: sen jälkeen siirryttiin maassamme järjestelmään, jossa oikeusturvan kannalta kehitys on perin kehnoa. 39954: syyttämistehtävistä huolehtivat päätoimiset syyttäjät Pienten rutiiniluonteisten asioiden käsittely etenee 39955: lähes koko maassa. Valtakunnansyyttäjän viran ja kyllä, mutta selvimmin vaikuttavat syyttäjien resurssi- 39956: viraston perustamisen myötä koko syyttäjälaitos sai ongelmat suurten ja hankalasti selvitettävien talousri- 39957: korostetun itsenäisen aseman. Tärkeää on, että uusi kos- ym. vastaavien asioiden käsittelyyn. Nimenomaan 39958: itsenäinen syyttäjälaitos toiminnallaan saavuttaa jat- näissä asioissa olisi kuitenkin sekä asiassa epäillyn 39959: kossa sekä paikallistasolla että ylimmän syyttäjänviran oikeusturvan että yleisen lainkuuliaisuuden kannalta 39960: osalta kansan yleisen luottamuksen. tärkeää saada esitutkinta ja syyteharkinta kunnolla 39961: Eduskunta on useaan otteeseen ilmaissut huolensa suoritettua ja mahdollinen, perusteltu syyte vireille. 39962: syyttäjälaitoksen resurssien riittävyydestä erityisesti Valtiontilintarkastajien mielestä tilanne on omiaan hei- 39963: paikallistasolla. Valtiontilintarkastajien saaman käsi- kentämään kansalaisten uskoa syyttäjälaitokseen ja 39964: tyksen mukaan tähän huoleen on kasvavaa aihetta. yleensä kansalaisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. 39965: Rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyn ym. oikeus- Samalla kun jatkossa on kiinnitettävä erityistä huo- 39966: laitoksen uudistusten seurauksena syyttäjien työmää- miota syyttäjälaitoksen resurssipulan selvittämiseen, 39967: rä on selvästi kasvamassa. Avoinna olevien syytehar- on tarkasteltava myös paikallistasen organisoinnin toi- 39968: kinta-asioiden lisääntyminen on tästä huolestuttava mivuutta. Nykyinen järjestelmä on tavallaan vielä si- 39969: merkki. Valtiontilintarkastajien mielestä onkin täysin säänajovaiheessa, mutta tästä huolimatta tulisi selviin 39970: nurinkurista, jos suurella vaivalla aikaansaadun rikos- ongelmakohtiin voida puuttua. Valtakunnansyyttäjän 39971: asioiden oikeudenkäyntimenettelyn yksi keskeinen ta- esiin tuomiin liian pienten syyttäjäyksiköiden ja yhteis- 39972: voite, eli prosessin nopeuttaminen, epäonnistuu käy- toiminnan ongelmiin on suhtauduttava vakavasti ja py- 39973: tännössä siksi, että syyttäjien resurssipulan takia ri- rittävä nykyistä toimivampiin perusratkaisuihin. 39974: kosasiaa ei ajoissa saada edes käsittelyyn. Tuomiois- Syyttäjien erikoistumiseen ja kahden syyttäjän käyt- 39975: tuinprosessissa aiemmin koetutviiveetsiis ainoastaan töön erityisen suurissa ja hankalissa asioissa tulisi luo- 39976: siirtyvät esitutkinta- ja syyteharkintavaiheeseen. da riittävät mahdollisuudet. 39977: 39978: 39979: 39980: 39981: 76 39982: Rikosvahinkojen korvaaminen valtion korvaus, jonka työnantaja on maksanut rikoksen 39983: varoista kohteeksi joutuneelle työntekijälleen tämän työky- 39984: vyttömyysajalta. 39985: Lailla rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va- Esinevahingosta maksetaan korvausta, jos va- 39986: roista (935/73) luotiin maahamme järjestelmä, jon- hingon on aiheuttanut henkilö, joka on sijoitettu 39987: ka puitteissa valtion varoista suoritetaan korvausta laitokseen tai muuten on menettänyt vapautensa 39988: rikoksen uhreille. Pyrittäessä toteuttamaan yhteis- rikoksen, päihteiden käytön, mielisairauden, kehi- 39989: kunnan jäsenten perusturvan takaavaa korvausjär- tysvammaisuuden, päihtymyksen tai muun sen 39990: jestelmää äkillisten ja yksilön kannalta arvaamatto- kaltaisen syyn vuoksi. Vahinko korvataan, jos hen- 39991: mien tapahtumien varalta rikosvahingot erotettiin kilö on aiheuttanut sen laitoksessa ollessaan, olles- 39992: oman erityisjärjestelmän puitteissa korvattavaksi saan sijoitettuna laitoksen ulkopuolelle tai lomalla 39993: vahinkojen ryhmäksi. Tätä perusteltiin sillä, että tai karattuaan laitoksesta tai viranomaisen huostas- 39994: yhteiskunnan mahdollisuus vaikuttaa rikosten ta. Samoin korvataan vahinko, jonka on aiheutta- 39995: esiintymiseen ja rikosvahinkojen määrään perustaa nut lastensuojelulain nojalla huostaan otettu lapsi 39996: tietyn sosiaalisen vastuun. tai yhdyskuntapalveluun tuomittu. Korvauksena 39997: maksetaan esineen korjauskustannukset ja vahin- 39998: Korvattavat vahingot gosta aiheutuneet muut kulut tai tuhoutuneen tai 39999: Korvauskelpoinen on ainoastaan rikoksella aiheu- kadonneen esineen arvo. 40000: tettu vahinko. Korvauksen saaminen ei edellytä Harkinnan mukaan voidaan korvata muunkin 40001: sitä, että syyllinen yksittäistapauksessa olisi voitu kuin laitoksessa olevan henkilön aiheuttama esine- 40002: tuomita rangaistukseen tai että edes tiedettäisiin vahinko. Samoin voidaan korvata esim. petoksella 40003: hänen henkilöllisyyttään. Riittää, että voidaan tai kiristyksellä aiheutettu taloudellinen vahinko, 40004: osoittaa kysymyksessä olevan rangaistavaksi sää- joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. 40005: detty teko, jolla on ollut tiettyjä seurauksia. Kor- Tällainen korvaus voidaan maksaa, jos vahingon 40006: vausta voi saada vaikka tekijää ei käytännössä kärsineen toimeentulomahdollisuudet ovat vahin- 40007: voitaisi esim. puuttuvan syyntakeisuuden vuoksi gon takia pysyvästi heikentyneet tai rikos on koh- 40008: tuomita rangaistukseen. distunut avunomassa tilassa olevaan, kuten sairaa- 40009: Oikeus korvaukseen on Suomessa rikoksen uh- seen, vammaiseen tai vanhukseen. 40010: riksi joutuneella hänen kansalaisuudestaan ja Korvauksen hakijalle voidaan maksaa korvausta 40011: asuinpaikastaan riippumatta. myös eräistä hänelle oikeudenkäynnistä aiheutu- 40012: Oikeus korvaukseen henkilövahingoista on neista kuluista. 40013: myös ulkomailla rikoksen uhriksi joutuneella, jos Jos hakijan oikeus korvaukseen on ilmeinen, 40014: hänen pysyvä asuinpaikkansa on Suomessa. Lisäk- voidaan hänelle korvausasian ratkaisun viivästyes- 40015: si edellytetään, että hänen oleskeluosa ulkomailla sä suorittaa myös ennakkokorvausta. 40016: johtui työstä, opiskelusta tai muusta näihin verrat- Oikeus valtion varoista maksettavaan korvauk- 40017: tavasta syystä. Loma- tai virkistysmatkalla aiheutu- seen on aina toissijainen. Siitä vähennetään rikok- 40018: nutta rikosvahinkoa ei siten korvata. sen uhrin rikoksentekijäitä saama korvaus ja korva- 40019: Henkilövahingon kärsineelle korvataan: us, jonka uhri on saanut tai tulee saamaan muun 40020: - sairaanhoitokulut ja muut vahingosta aiheu- lain tai vakuutuksen nojalla. 40021: tuneet kulut Henkilö-, esine- ja muille omaisuusvahingoille 40022: -kipu ja särky on määritelty myös korvauksen ylä- ja alarajat 40023: - vika tai muu pysyvä haitta Henkilövahinkojen korvauksen alaraja on 200 mk 40024: - kärsimys, joka on aiheutettu vapauteen koh- ja kertakorvauksen yläraja on 270 000 mk. Esineva- 40025: distuneella rikoksella tai siveellisyysrikoksella hingoissa alle 200 mk:n vahingot voidaan korvata 40026: - työansion menetys tai elatuksen vähentymi- eräissä tapauksissa, ja kertakorvauksen yläraja on 40027: nen 135 000 mk. Muun omaisuusvahingon korvauksen 40028: - henkilövahingon yhteydessä vahingoittuneet alaraja on 200 mk ja yläraja 135 000 mk. 40029: vaatteet, muut tavanomaiset käyttöesineet sekä 40030: silmälasit ja hammasproteesit. Menettely 40031: Jos rikoksella on aiheutettu kuolema, korvataan Rikoksen uhrin on ilmoitettava rikoksesta ja aiheu- 40032: hautauskulut kohtuulliseen määrään, ja elatukseen tuneista vahingoista poliisille. Jos asiaa käsitellään 40033: tai elatusapuun oikeutetulle se määrä, jonka hän tuomioistuimessa, tulee rikoksen uhrin vaatia siellä 40034: olisi todennäköisesti saanut surmansa saaneelta. korvausta rikoksen tekijältä. Valtion maksamaa 40035: Työnantajalle korvataan palkka tai sitä vastaava rikosvahinkokorvausta on haettava Valtiokonttoril- 40036: 40037: 40038: 77 40039: ta sen vahvistamalla lomakkeella kymmenen vuo- Valtiokonttori totesi 17.12.1997 päivätyssä vastauk- 40040: den kuluessa rikoksen tekemisestä. sessaan, että taloudellisen vahingon korvattavuu- 40041: Rikosvahinkokorvauksen myöntää ja suorittaa den osalta saattaisi olla mahdollista luoda periaat- 40042: Valtiokonttori. Valtiokonttorin rikosvahinkoyksi- teellisia kannanottoja rikosvahinkolautakunnalta 40043: kössä korvausasian ratkaisee yksittäinen virkamies. pyydettävillä lausunnoilla. Lausuntomenettelyyn 40044: Valtiokonttorin päätökseen voidaan hakea muu- ryhtyminen on kuitenkin rikosvahinkoasioiden 40045: tosta vakuutusoikeudelta, jonka päätös on lopulli- käsittelyyn käytettävissä olevien voimavarojen vä- 40046: nen. hyyden vuoksi ongelmallista. 40047: Valtiokonttorin käsiteltäväksi tulleiden hake- 40048: musten kokonaismäärä on 1990-luvulla lisääntynyt Kustannukset 40049: huomattavasti. Osa käsiteltävistä korvausasioista Rikosvahinkoyksikkö on osa Valtiokonttorin va- 40050: on rutiiniluonteisia, oikeudellisesti yksinkertaisia hingonkorvausyksiköstä. Rikosvahinkoyksikössä 40051: asioita. Usein korvaushakemusten ratkaiseminen on toimistopäällikkö, korvauslakimies, kuusi kor- 40052: kuitenkin edellyttää paitsi vahingonkorvauslain- vauskäsittelijää (varanotaareja tai ylemmän korkea- 40053: säädännön asiantuntemusta myös asiaan liittyvän koulututkinnon suorittaneita), kolme toimistohen- 40054: oikeuskäytännön sekä vakuutus- ja sosiaalilainsää- kilökuntaan kuuluvaa sekä neljä perintäasioita hoi- 40055: dännön tuntemusta. tavaa henkilöä. 40056: Henkilövahingoissa pyydetään aina lääkäriasi- Rikosvahinkojen korvaamista koskevien hake- 40057: antuntijalta lausunto kivun ja säryn korvausta, py- musten määrä on kasvanut 1990-luvulla. Kun v. 40058: syvän vian ja haitan korvausta, kosmeettisen haitan 1990 hakemuksia tuli 2 388, kertomusvuonna niitä 40059: korvausta ja kärsimyskorvausta määritettäessä. Li- tuli 4 310. Seuraava asetelma osoittaa hakemus- 40060: säksi vahingon määrää arvioitaessa sovelletaan lii- määrien kehityksen v. 1990-97: 40061: kennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. Työ- 40062: ansion menetystä määritettäessä pyydetään ansion- 40063: menetyksestä työnantajan kirjallinen todistus tai Vuosi Henkilövahinko Esinevahinko Yhteensä 40064: korvauksenhakijan verotiedot Tarvittaessa pyyde- 1990 1 952 436 2 388 40065: tään myös vakuutusyhtiön ja Kelan päivärahapää- 1991 2 247 664 2 911 40066: tös. 1992 2 652 666 3 318 40067: Esinevahinkoa määritettäessä pyydetään vakuu- 1993 2 758 483 3 241 40068: tusyhtiön päätös, auto- tai muun korjaamon lasku 1994 3 533 525 4 058 40069: 1995 3 759 593 4 352 40070: tai korjausarvio sekä rikkoutuneen tai kadonneen 1996 3 605 562 4 167 40071: esineen ostokuitti.jollei asiassa ole oikeudenkäyn- 1997 3 756 554 4 310 40072: tiä, lähtökohtana ovat esitutkintapöytäkirjaan mer- 40073: kityt vahinkotiedot. 40074: Oikeusministeriö on asettanut rikosvahinkolain Hakemusten käsittelyajat olivat v. 1991-97 seu- 40075: nojalla Valtiokonttorin avuksi rikosvahinkolauta- raavat: 40076: kunnan, jonka tehtävänä on antaa Valtiokonttorin 40077: pyynnöstä lausuntoja rikosvahinkolain nojalla kor- Vuosi Käsittelyaika 40078: vattavia vahinkoja koskevissa, periaatteellisesti tär- 40079: kk 40080: keissä kysymyksissä. Rikosvahinkolautakunnassa 40081: on viisi jäsentä, jotka edustavat vahingonkorvaus- 1991 18-24 40082: 1992 14,5 40083: oikeuden, vakuutustoiminnan, sosiaalivakuutus- 1993 10 40084: lainsäädännön ja oikeuskäytännön asiantuntemus- 1994 5,3 40085: ta. Lautakunnan yksi jäsen edustaa Valtiokonttoria, 1995 6,6 40086: ja toinen Valtiokonttorin edustaja osallistuu lauta- 1996 7,1 40087: 1997 7,0 40088: kunnan kokouksiin asiantuntijana. Oikeusministe- 40089: riön mukaan Valtiokonttori ei ole pyytänyt lauta- 40090: kunnalta lausuntoja vuoden 1994 jälkeen. Rikosvahingoista maksettujen korvausten koko- 40091: Rikosvahinkolautakunta pyysi kertomusvuoden naismäärät ovat 1990-luvulla nousseet huomatta- 40092: marraskuussa Valtiokonttorilta selvitystä taloudelli- vasti. Kun v. 1990 korvauksia suoritettiin yhteensä 40093: sen vahingon korvaamista koskevien korvausha- 10,8 Mmk, kertomusvuonna maksettujen korvaus- 40094: kemusten käsittelystä ja siitä, millä perusteella Val- ten yhteismäärä oli vajaat 31 Mmk. Seuraavasta 40095: tiokonttori ei ole pitänyt tarpeellisena pyytää rikos- asetelmasta ilmenevät v. 1990-97 maksetut henki- 40096: vahinkolautakunnan lausuntoa kyseisissä asioissa. lö- ja esinevahinkojen korvaukset: 40097: 40098: 40099: 78 40100: Vuosi Henkilövahinko Esinevahinko Yhteensä sen mukaisesti. Korvausviranomaisen itsenäinen 40101: mk harkintavalta ilmenee konkreettisesti lähinnä sil- 40102: 1990 10 299 001 527 260 10 826 261 loin, kun haetaan korvausta kivusta ja särystä, 40103: 1991 13 558 897 441 289 14 000 186 viasta ja muusta pysyvästä haitasta tai kärsimykses- 40104: 1992 18 291 700 708 300 19 000 000 tä. Ministeriö toteaa, että koska tällaisten aineeno- 40105: 1993 27 800 000 1 000 000 28 800 000 mien vahinkojen suuruutta ei voida objektiivisesti 40106: 1994 27 246 000 454 000 27 700 000 40107: 24 752 408 450 000 25 202 408 40108: rahassa mitata, korvausviranomainen voi perustel- 40109: 1995 40110: 1996 30 415 512 500 000 30915512 lusti arvioida korvattavan vahingon suuruuden tuo- 40111: 1997 30 662 531 300 000 30 962 531 mioistuimen ratkaisusta poikkeavalla tavalla. Ai- 40112: neettomasta vahingosta myönnettävän rikosvahin- 40113: Rikosvahinkojen korvaamisesta aiheutuneet kokorvauksen suuruus ratkaistaankin tapauskoh- 40114: hallinnolliset kustannukset olivat v. 1993--97 seu- taisesti asiantuntijalääkäriltä pyydetyn lausunnon 40115: raavat: perusteella. 40116: Eduskunnan apulaisoikeusasiamies teki loka- 40117: Vuosi Kustannukset kuussa 1995 oikeusministeriölle aloitteen, jonka 40118: mk 40119: mukaan tuomioistuimen ratkaisun merkitys korva- 40120: usten määrälliseen tasoon tulisi selventää. Oikeus- 40121: 1993 4 208 000 40122: 4 382 000 ministeriön asettama rikosvahinkotyöryhmä on 40123: 1994 40124: 1995 4 731 000 14.6.1996 jättämässään mietinnössä ehdottanut ni- 40125: 1996 4 877 000 menomaan säädettäväksi, että korvausviranomai- 40126: 1997 5 078 000 sen ei jatkossakaan tulisi olla sidottu tuomioistui- 40127: men vahingonkorvausta koskevaan päätökseen. 40128: Valtiokonttori on lausunnossaan painottanut, Oikeusministeriössä valmistellaan tältä pohjalta 40129: että korvausten hakijoiden, eli rikosten uhrien kan- hallituksen esitystä rikosvahinkolain ja vahingon- 40130: nalta päätöksen antamiseen ja korvauksen suoritta- korvauslain muuttamiseksi. Esityksessä tultaneen 40131: miseen kuluva aika on olennainen arvioitaessa esittämään vallitsevan käytännön säilyttämistä. 40132: korvaustoimen toimivuutta ja sujuvuutta. Hake- Oikeusministeriön mielestä vallitsevan käytän- 40133: musten jatkuvan lisääntymisen johdosta tulisi jo- nön säilyttäminen on perusteltua korvauskäytän- 40134: nain vuonna osoittaa korvaustoimintaa varten mää- nön yhtenäisyyden kannalta. Rikoksen uhreilla 40135: räraha, jonka avulla rikosvahinkojen hakemusten tulee lähtökohtaisesti olla oikeus saada valtion 40136: käsittelyajat voitaisiin saada keskimäärin 3-4 kuu- varoista samansuuruinen korvaus samanlaisesta 40137: kaudeksi. vahingosta siitä riippumatta, minkä suuruiseksi 40138: vahinko on tuomioistuimen ratkaisussa arvioitu. 40139: Järjestelmän kehittämistarpeet ]os korvaus suoritettaisiin aina valtion varoista 40140: Oikeusministeriö toteaa lausunnossaan, että rikos- oikeuden vahvistaman suuruisena, vakavuusas- 40141: vahinkolaissa ei ole nimenomaista säännöstä siitä, teeltaan samanlaisesta henkilövahingosta suoritet- 40142: mikä merkitys tuomioistuimen rikosasiassa anta- taisiin erilaisia korvauksia sen mukaan, missä tuo- 40143: malle korvaustuomiolle on annettava rikosvahin- mioistuimessa vahingonkorvausasia on ratkaistu, 40144: kolain nojalla myönnettävää korvausta harkittaes- koska henkilövahingosta suoritettavia korvauksia 40145: sa. Korvauskäytännössä on kuitenkin vakiintu- koskeva oikeuskäytäntö vaihtelee eri alioikeuksis- 40146: neesti katsottu, mm. vakuutusoikeuden ratkaisuis- sa. 40147: sa että korvausviranomainen on sidottu tuomiois- Oikeusministeriö vetoaa myös siihen, että syyte- 40148: tuimen tekemään teon rikosoikeudelliseen arvioin- tyn kokonaisuudessaan oikeiksi myöntämiä korva- 40149: tiin, mutta ei korvauksen määrää koskevaan ratkai- usvaatimuksia ei tuomioistuinmenettelyssä pää- 40150: suun. sääntöisesti tutkita, vaikka esitetty korvausvaati- 40151: Rikosvahinkolain nojalla korvausta hakeneet mus olisi kokonaan perusteeron tai määrältään 40152: ovat eräissä tapauksissa olettaneet, että tuomiois- selvästi liian suuri. Ministeriön mielestä on periaat- 40153: tuinkäsittelyssä tuomittu korvaus suoritetaan aina teessa tärkeää, että korvausviranomainen voi täl- 40154: saman suuruisena valtion varoista, jos korvauksen löinkin suorittaa valtion varoista todellisuudessa 40155: saamiselle rikosvahinkolaissa asetetut edellytykset aiheutetun vahingon määrää vastaavan korvauk- 40156: täyttyvät. Käytännössä vahingon kärsineelle rikok- sen. Rikosvahinkojen korvausjärjestelmästä valtiol- 40157: sen johdosta aiheutuneet kohtuulliset kulut , esine- le aiheutuvat kustannukset nousisivat huomatta- 40158: vahingot sekä elatuskorvaukset suoritetaankin vasti, jos korvaus valtion varoista suoritettaisiin 40159: pääsääntöisesti valtion varoista oikeuden päätök- aina tuomioistuimen päätöksen suuruisena. 40160: 40161: 40162: 79 40163: Valtiokonttorin rikosvahinkoyksikkö on lausun- ta korvausmääriä alennettiin. Kosmeettisesta hai- 40164: nossaan korostanut mm. sitä, että rikosvahinkolain tasta maksettuja korvauksia alennettiin kolman- 40165: mukaisen korvauksen myöntävä Valtiokonttori ei neksessa tapauksista ja pysyvästä viasta määrätyt 40166: ole yleisessä tuomioistuimessa asianosainen eikä korvaukset yleensä evättiin. 40167: sillä ole myöskään itsenäistä muutoksenhakuoike- 40168: utta yleisen tuomioistuimen antaman vahingonkor- Rikosvahinkotyöryhmän esitykset 40169: vaustuomion osalta. Oikeusministeriö asetti 28.2.1995 työryhmän, jonka 40170: Rikosvahinkolain nojalla kipu ja särky, vika ja tehtävänä oli laatia tarpeelliset säädösehdotukset 40171: muu pysyvä haitta sekä kosmeettinen haitta korva- rikosvahinkolain soveltamisessa havaittujen epä- 40172: taan täysimääräisesti. Se, mitä on pidettävä aiheutu- kohtien poistamiseksi. Työryhmän tuli laatia tar- 40173: neen vahingon täytenä määränä, joudutaan perus- peelliseksi katsomansa ehdotukset hallituksen esi- 40174: tamaan arvioon. Asiaa arvioidessaan Valtiokonttori tyksen muotoon. Työryhmä luovutti mietintönsä 40175: on tukeutunut liikennevahinkolautakunnan nor- oikeusministeriölle 14.6.1996. 40176: meihin ja ohjeisiin. Työryhmä ehdotti rikosvahinkojen korvausjär- 40177: Oikeusministeriön toimesta tehtiin v. 1995 tutki- jestelmän laajentamista siten, että rikoksen johdos- 40178: mus, jossa verrattiin tuomioistuimen ja Valtiokont- ta surmansa saaneelle erityisen läheisen henkilön 40179: torin päätöksiä korvausasioissa v. 1994. Tutkimuk- olisi oikeus saada korvaus kuolemantapauksen 40180: sen kohteena oli aineetonta vahinkoa koskeneet aiheuttamasta kärsimyksestä valtion varoista. Ri- 40181: tapaukset, jotka muodostivat suurimman korvatta- koksella aiheotetun kuoleman vuoksi elatusta vail- 40182: van asiaryhmän. Vuonna 1994 korvauksia makset- le jääneellä olisi lisäksi rikosvahinkolain nojalla 40183: tiin kaikkiaan n. 27,7 Mmk, ja korvaoksista n. 70% oikeus korvaukseen elatuksen menetyksestä ny- 40184: koski aineetonta vahinkoa seuraavan asetelman kyisestä poiketen silloinkin, kun hänen ja surman- 40185: esittämällä tavalla. sa saaneen välillä tosiasiallisesti vallinnut elatus- 40186: suhde ei ole perustunut laissa säädettyyn elatusvel- 40187: Asiaryhmä Mmk vollisuuteen. Ehdotukset liittyvät vireillä olevaan 40188: Kipu ja särky 9,3 vahingonkorvauslain uudistukseen. 40189: Pysyvä vika ja haitta 4,7 Esityksessä ehdotetaan myös, että Suomen ulko- 40190: Pysyvä kosmeettinen haitta 2,6 puolella rikoksella aiheotetusta henkilövahingosta 40191: Henkinen kärsimys 2,9 voitaisiin harkinnan mukaan suorittaa korvausta 40192: valtion varoista, vaikka ulkomailla oleskelu ei ole 40193: johtunut työstä, opiskelusta tai muusta niihin ver- 40194: Tutkimuksessa perehdyttiin vuoden 1994 alku- rattavasta syystä. 40195: puolen tapauksiin, ja otos vastasi runsasta 10 o/o:a Rikosvahinkojen korvaamista koskevissa asiois- 40196: Valtiokonttorissa vuosittain käsiteltävistä aineeton- sa Valtiokonttorin avuksi asetetun rikosvahinko- 40197: ta vahinkoa koskevista asioista. lautakunnan asemaa ehdotetaan vahvistettavaksi. 40198: Tutkimuksen johtopäätös oli, että Valtiokonttori Valtiokonttorilie säädettäisiin nykyisestä poiketen 40199: alensi kivusta ja särystä tuomittuja korvausmääriä velvollisuus pyytää lautakunnalta ratkaisusuositus 40200: runsaassa 10 o/o:ssa tapauksista, alennus oli keski- asetuksella tarkemmin säädeltävissä korvausasiois- 40201: määrin 2 000 mk. Henkisestä kärsimyksestä tuomi- sa. 40202: tuista korvaoksista vahvistettiin vain puolet. Nel- Oikeusministeriössä valmistellaan rikosvahin- 40203: jännes tapauksista evättiin perusteella, että kysees- kotyöryhmän ehdotusten pohjalta hallituksen esi- 40204: sä ei ollut rikosvahinkolaissa tarkoitettu korvauk- tystä, jonka on tarkoitus tulla eduskunnan käsitte- 40205: seen oikeuttava rikos, ja neljänneksessä tapauksis- lyyn syksyllä 1998. 40206: 40207: 40208: 40209: 40210: Valtion kustantaman rikosvahinkojen korvausjärjestel- vausvastuu, vaan yhteiskunnan sosiaalisin perustein 40211: män tarkoitus on sitä koskeneen hallituksen esityksen luoma toissijainen turvajärjestelmä. Viimeaikaisessa 40212: perustelujen mukaan taata yksittäisen henkilön perus- keskustelussa erityisesti valtion maksamien korvauksi- 40213: turva häneen kohdistuneen rikoksen jälkeen. Kyseessä en määristä on valtiontilintarkastajien käsityksen mu- 40214: ei ole rikokseen perustuva valtion välitön vahingonkor- kaan järjestelmän perustarkoitus välillä unohtunut. 40215: 40216: 40217: 80 40218: Järjestelmän perusluonteen vuoksi on valtiontilin- rikoksen tekijäitä mahdollisesti saatavaan korvauk- 40219: tarkastajien mielestä harkittaessa käytännön korvaus- seen ja kun esinevahingot pääsääntöisesti korvataan 40220: ratkaisuja muun ohella kiinnitettävä huomiota korvaus- tuomioistuimen päätöksen mukaisesti, on uhrinkin kan- 40221: käytännön yhdenmukaisuuteen. Tämä perimmältään nalta ensiarvoisen tärkeää, että tuomioistuinprosessia 40222: kansalaisten yhdenvertaisuudesta johtuva periaate ei turhaan viivytetä. Erityisesti aineenomien vahinko- 40223: tarkoittaa sitä, että lähtökohtaisesti tulisi samanlaises- jen suuruuden määrittely tarvittavine asiantuntijalau- 40224: ta vahingosta saada valtion varoista samansuuruinen suntoineen voisi tätä prosessia selvästi viivyttää. 40225: korvaus. Erityisesti aineenomien vahinkojen suuruutta Valtiontilintarkastajien mielestä Valtiokonttorin kes- 40226: määritettäessä on perusteltua turvautua mm. asian- kitetty rikosvahinkojen korvausjärjestelmä toteuttaa 40227: tuntijalääkärin arvioon sekä liikennevahinkolautakun- nykyresursseilla parhaiten korvausjärjestelmän kes- 40228: nan normeihin ja ohjeisiin. Korvausten yhdenmukai- keistä, yhdenmukaisen korvauksen periaatetta. Mikäli 40229: suuteen eivät myöskään saisi vaikuttaa itse rikosvahin- jatkossa halutaan siirtyä muunlaiseen, esim. tuomiois- 40230: koon liittymättömät seikat kuten esim. osapuolten so- tuimen korvauspäätökseen kokonaisuudessaan pe- 40231: pimus korvausten suuruudesta. rustuvaan järjestelmään, joudutaan tarkastelemaan 40232: Rikoksen uhrin kannalta olisi tietysti parasta, jos sekä rikosvahinkojen korvausjärjestelmän periaattei- 40233: tuomioistuimen ratkaisusta selvästi näkyisi myös se ta, asian selvittämiseksi tarvittavia toimenpiteitä että 40234: määrä, jonka hän voi saada valtiolta korvauksena ri- siihen mahdollisesti käytettävissä olevia resursseja, 40235: kosvahingoista. Kun tämä korvaus kuitenkin kaikissa erityisesti tuomioistuimissa. 40236: tilanteissa on ainoastaan toissijainen verrattuna esim. 40237: 40238: 40239: 40240: 40241: 6 380188E 81 40242: Sisäasiainministeriön haII innon a1a 40243: 40244: 40245: 40246: 40247: Euroopan unionin rakennerahastoista tule- ollut huomattavissa hallinnollista kankeutta, joka 40248: vien varojen hallinnointi ja budjetointi valiokunnan käsityksen mukaan kuitenkin poistuu 40249: vähitellen yhteistyökäytännön kehittyessä. 40250: Lainsäädännön nykytila Valiokunta korosti myös, että sekä nykyisen 40251: Nykyiset alueiden kehittämistä koskevat säädök- aluepolitiikkalain että ED-jäsenyyden keskeinen 40252: set, laki alueiden kehittämisestä (1135/93) ja asetus merkitys on alueiden omaehtoisuuden kehittämi- 40253: alueiden kehittämisestä (1315/93) tulivat voimaan nen. ED-rahoitus luo edellytykset omaehtoisille 40254: vuoden 1994 alusta. Edellinen aluepoliittisen lain- toimille. 40255: säädännön kokonaisuudistus tehtiin v. 1988. Nämä Edelleen valtiovarainvaliokunta korosti lausun- 40256: lait tulivat voimaan vuoden 1989 alusta ja olivat nossaan, että aluepolitiikalla on EU:n uusissa jäsen- 40257: voimassa vuoden 1993 loppuun. valtioissa erittäin suuri merkitys, koska se on unio- 40258: Uudessa laissa säädettiin siirtymisestä ohjelma- nin jäsenyyden näkyvimpiä ja konkreettisimpia 40259: perusteiseen aluepolitiikkaan. Valtakunnallisesti etuja. Jos kuitenkin alueelliset kehityserot edelleen 40260: määritellään perusteet, joiden sisältämän toimenpi- lisääntyvät, tarvitaan myös jatkossa omaa tehokasta 40261: devalikoiman avulla alueilla laaditaan aluekehittä- aluepolitiikkaa, jota ei saa miltään osin korvata 40262: misohjelmia aluekehitysviranomaisen johdolla. yhteisillä EU:n toimenpiteillä, vaan ED-rahoitus ja 40263: Alueiden kehittämiseen valtion talousarviossa käy- kansalliset toimenpiteet tulee säilyttää rinnakkaisi- 40264: tettävissä olevat rahat nimitettiin aluekehitysra- na. 40265: hoiksi, ja niiden käyttöä yhteensovitetaan sekä Valiokunnan mielestä tarkempi arvio nykyisen 40266: keskushallinto- että aluetasolla. Alueilla määrära- aluepoliittisen lainsäädännön vaikutuksista ja tule- 40267: hojen käytöstä sovitaan ns. ohjelmasopimuksella. vasta tarpeesta voidaan tehdä muutaman vuoden 40268: Sellaisilla alueilla, joilla on olemassa kuntien muo- kuluttua, kun ED-jäsenyyden mukanaan tuomat 40269: dostama seutukaavoituksesta ja edunvalvonnasta edut ja haitat ovat kokonaisuudessaan tulleet näky- 40270: huolehtiva kuntayhtymä eli maakunnan liitto, se viin ja jäsenyyden toteutumisessa käytännön tasol- 40271: toimii aluekehitysviranomaisena. la on päästy vakiintuneisiin menettelytapoihin. 40272: Hyväksyessään lain eduskunta liitti siihen pon- Vuoden 1994 jälkeen on alueiden kehittämisla- 40273: nen, joka edellytti, että hallitus antaa kolmen vuo- kiin lisätty 10 a §,jonka mukaan ko.lain säännöksiä 40274: den kuluttua lain voimaantulosta selonteon siitä, noudatetaan soveltuvin osin myös aluekehitysvi- 40275: miten laissa asetetut alueiden kehittämistavoitteet ranomaisen ja aluekehityksestä vastaavan ministe- 40276: ovat toteutuneet. Valtioneuvosto antoi eduskun- riön Euroopan yhteisön rakennerahastoista myön- 40277: nalle selonteon 8.4.1997 (VNS 2/1997 vp). Hallinto- tämiin avustuksiin (lain muutos 232/97, joka tuli 40278: valiokunta antoi selonteosta laajan mietinnön voimaan 1.4.1997). 40279: (HaVM 14/1997 vp) ja eduskunta käsitteli asian 40280: 3.10.1997. Rakennerahastojen toiminta 40281: Hallintovaliokunnan mietintöön liittyi valtiova- Suomen liityttyä EU:n jäseneksi vuoden 1995 alusta 40282: rainvaliokunnan lausunto (VaVL 16/1997 vp). Lau- tarjoutui kotimaisen aluekehittämistyön muodoksi 40283: sunnossaan valiokunta korosti mm. sitä, että valio- uusi väline, rakennerahastot Niillä pyritään tasoit- 40284: kunnan mielestä ED-rahoituksesta on tullut keskei- tamaan jäsenvaltioiden sosiaalistaloudellisia eroja. 40285: nen osa alueiden kehittämisessä. Valiokunnan saa- Rakennerahastotuet kanavoituvat erityisten ohjel- 40286: man selvityksen mukaan ED-rahoitusta pidetään mien kautta edelleen ohjelmien tavoitteita toteutta- 40287: nykyisin yleisesti onnistuneen aluepolitiikan edel- ville hankkeille. Kyseessä on mittava toimeenpa- 40288: lytyksenä. ED-rahoituksen järjestämisessä on tosin noprosessi aina rakennerahastojen tavoitteista eri- 40289: 40290: 40291: 82 40292: laisten kansallisten ja alueellisten rakenteiden kaut- sesta tapauskohtaisesta käsittelystä laajempien toi- 40293: ta yksittäisiin hankkeisiin saakka. Yksittäisten menpideohjelmien monivuotiseen suunnitteluun. 40294: hankkeiden pitäisi periaatteessa toteuttaa euroop- Tämä on lisännyt sekä toiminnan suunnitelmalli- 40295: palaisia pyrkimyksiä. suutta että joustavuutta. Järjestelmä edellytti mm. 40296: Euroopan unioni ja sen toimielimet pyrkivät tukihallinnon hajauttamista ja eri tasojen suurem- 40297: jakamaan yhdentymisen edut tasapuolisesti niin paa yhteistyötä, yhteisön selvää sitoutumista 40298: valtioiden ja alueiden, yritysten, työntekijöiden ja omaan rahoitusosuuteensa sekä tuen seurannan ja 40299: kuluttajien kuin eri sosiaaliluokkienkin kesken. arvioinnin tehostamista. Suunnittelu- ja ohjelmoin- 40300: Tätä tasapuolisuutta toteutetaan unionin aluepoliit- timenettely koostuu nykyisin kolmesta vaiheesta: 40301: tisilla toimilla. Vuonna 1988 yhteisön aluepolitiikal- kehittämissuunnitelmien, tukiohjelmakehysten ja 40302: le hyväksyttiin neljä pääperiaatetta: keskittäminen toimenpideohjelmien laadinnasta. 40303: (concentration), kumppanuus (partnership), Ensin kansalliset viranomaiset laativat yhdessä 40304: ohjelmapainotteisuus (programming) ja täydentä- aluehallinnon viranomaisten kanssa hyväksytyille 40305: vyys (additionality). Keskittäminen merkitsee, että alueille kehittämissuunnitelmat. Tämän jälkeen 40306: yhteisön rahoitusta keskitetään valituille painopis- komissio yhdessä kansallisten ja alueellisten viran- 40307: tealueille (tavoiteohjelmat 1, 2, 3, 4, 5, Sb ja 6). omaisten kanssa laatii alueille tukikehykset eli 40308: Kumppanuudella tarkoitetaan läheistä yhteistyötä kehysohjelmat Tässä vaiheessa toteutuu yhteistoi- 40309: ja tietojenvaihtoa komission, kansallisten, alueellis- mintaperiaate (partnership). Hyväksytty kehysoh- 40310: ten ja paikallisten viranomaisten kanssa toimien jelma on sopimus komission ja jäsenmaan kesken, 40311: suunnittelussa, arvioinnissa, rahoituksessa ja toteu- ja siinä molemmat sitoutuvat määrättyihin toimen- 40312: tuksessa. Ohjelmapainotteisuus merkitsee laajoja piteisiin ja niiden edellyttämään rahoitukseen. Hy- 40313: alue- ja rakennekehittämisohjelmia yksittäisten väksytyt ohjelmat ja niissä sovitut rahoitusosuudet 40314: projektipohjaisten hankkeiden sijasta. Toisin sa- sitovat sekä kansallisia viranomaisia että komissio- 40315: noen jäsenmaita vaaditaan suunnittelemaan moni- ta. Tämän jälkeen käynnistyy kehysten muuntami- 40316: vuotisia ohjelmia. Täydentävyyden mukaan yhtei- nen toimenpideohjelmiksi ja yksinäisiksi toimenpi- 40317: sö ei rahoita alueellisia kehityshankkeita koko- teiksi. Vasta tämän vaiheen jälkeen alkaa tuen 40318: naan, vaan sen tuki täydentää kansallista tukea, maksatus rakennerahastoista. 40319: jolle on vähimmäisvaatimus kokonaiskustannuk- Suomessa on kuitenkin edellä kuvattua yksin- 40320: sista. Jäsenvaltio toimittaa asianmukaiset rahoituk- kertaisempi menettely, jossa jäsenvaltio (Suomi) 40321: seen liittyvät tiedot täydentävyyden tarkistamiseksi valmistelee yhden ohjelma-asiakirjan, kehittämis- 40322: suunnitelmien jättämisen yhteydessä ja säännölli- suunnitelman, joka sisältää jo kehysohjelman ja 40323: sesti ohjelman toteuttamisen aikana. Uutta on lä- toimenpideohjelmat Kehystä ei siten muuteta, 40324: heisyysperiaatteen (subsidiariteetti) korostaminen vaan se täytetään toimenpiteillä. 40325: aluepolitiikan yhteydessä. Tällöin painotetaan sitä, 40326: että hankkeiden tulee juontaa kansalliselta tasolta Rahoitus eri rakennerahasioista 40327: ja kansallisesta tarpeesta. Kolmasosa EU:n budjetista suunnataan rakennera- 40328: Rakennerahastot eivät nimestään huolimatta ole hastoihin, joiden tarkoituksena on tukea kestäviä, 40329: varsinaisia rahastoja, vaan ne saavat rahoituksensa pitkällä aikavälillä vaikuttavia ja työllisyyttä paran- 40330: EU:n talousarviosta. tavia hankkeita maakunnissa. Tukea jaetaan neljän 40331: Rahastojen hallinnon yleisenä periaatteena on rakennerahaston kautta. Varat jaetaan siis erityisten 40332: alueellisten, kansallisten ja yhteisön viranomaisten tavoiteohjelmien kautta. EU:n budjetti on viime 40333: yhteistoiminta. Tämä koskee menettelyn kaikkia vuosina ollut SOo---600 mrd. mk. 40334: vaiheita eli suunnitelmien ja ohjelmien laadintaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) pyrkii vä- 40335: sekä seurantaa. hentämään alueellisia kehityseroja investointien ja 40336: Rahoituksen saaminen EU:n rakennerahastoista infrastruktuurin parantamisen avulla tavoitteiden 2, 40337: edellyttää kansallista osarahoitusta, yleensä vähin- Sb ja 6 mukaisilla alueilla. 2-ohjelman tavoite on 40338: tään puolta kustannuksista. Käytännössä kansalli- lisätä työpaikkojen ja yritysten määrää alueella, Sb- 40339: sen rahoituksen osuus on selvästi suurempi. EU:n ohjelman tavoite on kohentaa maaseudun asukkai- 40340: ehtona on, että sen myöntämä rahoitus muodostaa den elinoloja, ja 6-ohjelman tavoite on kohentaa 40341: todellisen lisäyksen julkiseen rahoitukseen (ns. harvaan asuttujen alueiden elinoloja. 40342: additionaliteetti- eli lisäysperiaate). Jäsenmaa ei siis Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tehtävänä on 40343: saa korvata omia panostuksiaan EU:n rahoituksella. taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden 40344: EU:ssa rakennerahastouudistuksen myötä siir- edistäminen. 3-ohjelmalla parannetaan työllistä- 40345: ryttiin v. 1989 tukitoimien hallinnoinnissa vuosittai- misedellytyksiä ja ehkäistään pitkäaikais- ja nuo- 40346: 40347: 40348: 83 40349: risotyöttömyyttä. 4-ohjelman tavoitteena on torjua Tavoiteohjelmien lisäksi on olemassa ns. yhtei- 40350: työttömyyttä ennakolta. Alueohjelmien lisäksi ESR söaloitteita ja uutta luovia hankkeita (esim. pilotti- 40351: rahoittaa myös ADAPT- ja EMPLOYMENT-yhteisö- projektit). Yhteisöaloitteilla toteutetaan komission 40352: aloitteita, jotka ovat monikansallisia kokeiluhank- tärkeinä pitämiä kehitystarpeita, ja ne täydentävät 40353: keita työllisyyden ja rakennemuutoksen edistämi- tavoiteohjelmia. Aloitteissa korostetaan ennen 40354: seksi. muuta kokemusten vaihtoa ja hyvien esimerkkien 40355: Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston levittämistä. Uutta luovat hankkeet puolestaan toi- 40356: ohjausosaston (EMOTR-0) avulla tuetaan maata- mivat eräänlaisena koelaboratoriona komission 40357: loutta ja pyritään turvaamaan tuottajille kohtuulli- aloitteille. Rakennerahastojen varoista n. 10% on 40358: nen elintaso sekä monipuolistamaan maaseudun varattu yhteisöaloitteisiin. 40359: elinkeinoelämää 5b- ja 6-tavoitteiden mukaisilla Jäsenyysneuvotteluissa sovittiin, että Suomi saa 40360: alueilla. rakennerahastokaudella 1994-99 tukea yhteensä 40361: Kalatalouden ohjausrahastosta (KOR) jaetaan 1 704 milj. ecua eli 9 883 Mmk, mikä on keskimää- 40362: avustuksia kalanviljelyyn ja kalanjalostusteollisuu- rin 341 milj. ecua eli 1 972 Mmk vuodessa seuraa- 40363: delle sekä pyritään kehittämään kalataloutta. vasti: 40364: 40365: Ohjelma 1995 1996 1997 1998 1999 Yhteensä 40366: milj. ecua 40367: Tavoite 6 90 95 101 110 115 511 40368: Tavoite 2 ja 5b 55 65 74 B5 91 370 40369: Tavoite 3 ja 4 90 BO 75 70 70 3B5 40370: Tavoite 5a BO BB 90 90 90 43B 40371: Yhteensä 315 32B 340 355 366 1 704 40372: 40373: 40374: Suomi on lisäksi sitoutunut osapuilleen saman- hankkeisiin joko eri ministeriöiden kautta, joita 40375: suuruiseen kansalliseen rahoitukseen, jonka läh- ovat kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriö, 40376: teenä taas on lähes yksinomaan valtion talousarvio. opetusministeriö, ympäristöministeriö, liikennemi- 40377: EU:n rakennerahastojen varoja Suomessa hallin- nisteriö, maa- ja metsätalousministeriö, sisäasiain- 40378: nai kolme päävastuuministeriötä, jotka irrottavat ministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö, tai 40379: varat sekä itselleen että toisten ministeriöiden käyt- maakuntien liittojen sekä työvoima- ja elinkeino- 40380: töön EU:n eri tavoiteohjelmiin. Nämä kolme minis- keskusten kautta. Varsinaisia hakijoita ovat seutu- 40381: teriötä ovat sisäasiainministeriö, maa- ja metsäta- kunnat, kunnat, yritykset, erilaiset yhteisöt ja oppi- 40382: lousministeriö sekä työministeriö. Varojen budje- laitokset. Myös yksittäiset ihmiset voivat saada ED- 40383: tointia valtion talousarviossa selvitetään laajemmin rahoitusta, jos heidän hankkeillaan on yhteiskun- 40384: seuraavassa osuudessa. Vuosittain runsaan kahden nallisia vaikutuksia ja jos ne tukevat maakunnan 40385: miljardin markan määrästä, jotka tulevat EU:n ra- omia ED-ohjelmia. 40386: kennerahastoista, sisäasiainministeriö saa vajaat EU:n tavoiteohjelmien toteutuminen 31.12.1997 40387: 600 Mmk, maa- ja metsätalousministeriö yli 800 mennessä oli seuraava (ennakkotiedot päätetystä 40388: Mmk samoin kuin työministeriö. Rahat jaetaan rahoituksesta): 40389: 40390: 40391: Ohjelma EU-rahoitus Kansallinen Yhteensä Hankkeiden Uudet työpaikat' 40392: julkinen rahoitus määrä 40393: Mmk 40394: Tavoite 2 40395: 1995-96 313.7 613,1 926,B 1 500 5 000 40396: 1997-99 197,1 2B4,1 4B1,2 1 200 500 40397: Tavoite 5b 40398: 1995-99 4B9,3 741,9 1 231,2 4 000 5 500 40399: Tavoite 6 40400: 1995-99 1 392,6 1 64B,7 3 041,3 5 000 6 000 40401: Yhteensä 2 392,7 3 2B7,B 5 6B0,5 11 700 17 000 40402: 1 Arvio 30.6.1997 tilanteesta. 40403: 40404: 40405: 40406: 84 40407: Julkisen rahoituksen lisäksi ohjelmiin on sitou- raavasti (jollakin momentilla voi olla kahdenkin 40408: tunut yksityistä rahoitusta, jonka määräksi on pää- ED-rahaston varoja): 40409: töstietojen mukaan arvioitu 5 014 Mmk. 40410: Kansallinen julkinen rahoitus koostuu valtion Vuosi EAKR ESR EMOTR Yhteensä 40411: budjetin määrärahoista, kuntarahoituksesta ym. jul- kpl 40412: kisista varoista ja Pohjoismaiden ministerineuvos- 1995 24 14 5 43 40413: ton varoista eri ohjelmissa. 1996 27 13 6 46 40414: 1997 20 15 4 39 40415: Rakennerahastoista tulevien varojen budjetointi 40416: Suomessa rakennerahastoista tulevat tulot ja niitä Kuten edellä on jo todettu, EAKR on Euroopan 40417: vastaavat menot kirjataan bruttomääräisesti valtion aluekehitysrahasto, ESR Euroopan sosiaalirahasto 40418: talousarviossa rahastovastuuministeriön pääluok- ja EMOTR Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukira- 40419: kaan. Kutakin rahastoa koskeva menomomentti hasto. 40420: (siirtomääräraha 3 v) jaetaan momentin selvitys- 40421: osassa tavoitteittain ja hallinnonaloittain (viitteelli- Rakennerahastoihin liittyviä uudistusehdotuksia 40422: nen jako). Rahastovastuuministeriöt tekevät bud- Komissio esittää Agenda 2000:ssa perinpohjaista 40423: jettivuoden aikana erillisiä irrotuspäätöksiä, jolla ne rakennerahastouudistusta. Toimintaa keskitetään 40424: osoittavat muille hallinnonaloille momentin käyttö- tehokkuuden lisäämiseksi. Rakennerahaston ta- 40425: oikeuksia. voitteiden ja yhteisöaloitteiden määrää on tarkoitus 40426: Suomen järjestelmää kutsutaan ns. rahastoittai- supistaa. Samoin alueellisten tavoitteiden väestö- 40427: seksi budjetoinniksi. Siinä vain valtioneuvoston kattavuutta pienennetään, ja alueet koordinoidaan 40428: nimeämät rahastovastuuministeriöt (sisäasiainmi- kansallisten tukialuejakojen kanssa. Komissio esit- 40429: nisteriö, työministeriö sekä maa- ja metsätalousmi- tää, että unionin tasapainoisen kehittämisen ja 40430: nisteriö) ovat oikeutettuja hakemaan ja vastaanot- inhimillisten voimavarojen tarvittavan sopeuttami- 40431: tamaan maksuja komissiolta. sen vuoksi on tarpeen säilyttää nykyistä alue- ja 40432: ED-ohjelmien menojen ja tulojen ajoittuminen rakennepolitiikkaa vastaava tukivolyymi (0,46 o/o 40433: on hyvin eriaikaista. Tästä syystä budjetissa raken- bktl:stä) myös seuraavalla rahoituskaudella v. 40434: nerahastotulot joudutaan kirjaamaan odotusten 2000-06. 40435: mukaisena arviona tavoitteittain, koska tulot saa- Suomi pitää rakennepolitiikan uudistamista tar- 40436: daan ohjelman edistymisen perusteella komissiolta peellisena. Suomi on myös alustavissa kannan- 40437: haettavilla maksatuksilla. Sen sijaan menot budje- otoissaan tukenut komission esitystä siitä, että alue- 40438: toidaan vuosittain ohjelmien mukaisesti täysimää- ja rakennepoliittisten toimenpiteiden osuus olisi 40439: räisinä. enintään 0,46 o/o ED:n bktl:stä. Määrää tulisi kuiten- 40440: Sisäasiainministeriön ilmoituksen mukaan vuo- kin pitää ylärajana, ja rahoituksen jakautumiseen 40441: den 1999 alusta lukien otetaan käyttöön myöntä- nykyisten ja uusien jäsenmaiden kesken tarvitaan 40442: misvaltuusmenettely siten, että myönnetty määrä- vielä tarkempia laskelmia. Suomen lähtökohtana 40443: raha ja myöntämisvaltuus yhdessä muodostavat on, että maakohtaisten rakennetukien enimmäis- 40444: kunkin ohjelmavuoden täysimääräisen rahoituk- määrä tulisi mitoittaa alle 4 o/o:ksi maan bkt:stä. 40445: sen. Lisäksi on perusteltua tutkia muitakin tukiin liitty- 40446: Valtion talousarviossa ei valtion kansallinen ra- viä rajoitteita, jotka ottavat huomioon uusien jäsen- 40447: hoitusosuus, kansallinen vastinraha, ole samalla valtioiden vastaanottokyvyn ja omarahoituksen 40448: tavalla yhtenä menomomenttina kuin ED:n raken- edellytykset. Myös uusien rahoituskeinojen (esim. 40449: nerahastojen osuus, vaan valtion rahoitusosuus on korkotukien) kehittäminen rakennerahastouudis- 40450: merkitty eri hallinnonalojen lukuisille momenteille. tuksen yhteydessä on Suomen alustavien kannan- 40451: Käsitettä kansallinen vastinraha on käytetty alueta- ottojen mukaan välttämätöntä. 40452: solla. Valtion talousarviossa tätä vastaa valtion kan- Viime vuosina on tehty monia selvityksiä raken- 40453: sallinen rahoitusosuus. Ohjelmissa käytetään käsi- nerahastojen budjetoinnista. Yksi niistä on sisä- 40454: tettä kansallinen julkinen rahoitus, joka sisältää asiainministeriön aluekehitysosaston julkaisu Ra- 40455: sekä valtion että muun julkisen rahoituksen. Ohjel- kennerahastojen budjetointityöryhmän mietintö, 40456: mien julkinen rahoitus -termi käsittää em. kansalli- joka valmistui toukokuussa 1996. Tämä työryhmä 40457: sen julkisen rahoituksen ja ED-rahoituksen yhteen- näki rakennerahastovarojen budjetoinnissa valtion 40458: sä. Momenttien vähentäminen on toistaiseksi jää- talousarvioon seuraavia ongelmia: 40459: nyt vähäiseksi. Kansallisia rahoitusosuuksia on -tulojen arviointi maksatusten epävarman jak- 40460: merkitty eri momenteille talousarviovuosittain seu- sottumisen ja valuuttakurssien vaihtelun vuoksi 40461: 40462: 40463: 85 40464: -ED-varojen menojen arviointi hallinnonaJoit- nonalan toimenpiteiden ja toimenpideohjelmien 40465: tain osalta. 40466: -kansallisten rahoitusosuuksien varaukset eri - Arvonlisäveron kohtelu on erilaista. 40467: hallinnonaloilla - Määrärahatarpeita on vaikea arvioida. 40468: - yhteisöaloitteiden budjetointi Käytännön toteutukseen liittyvät ongelmat: 40469: - arvonlisäveron kohtelu. - Määrärahat, kolmivuotisina siirtomäärärahoi- 40470: Työryhmä otti kuitenkin työnsä lähtökohdaksi na, uhkaavat jäädä osittain käyttämättä. 40471: sen, ettei kesken nykyistä rahastokautta, joka jat- - Momenteilla olevat kansalliset siirtomäärära- 40472: kuu vuoteen 1999, ole syytä muuttaa budjetoinnin hat ovat osin luonteeltaan arviomäärärahoja. 40473: perusrakennetta. Sen sijaan vuoteen 1999 mennes- - Rahoitusvastuuministeriöiden irrottamispää- 40474: sä on mahdollisuus kerätä kokemuksia siitä, miten töksiä ei ole tehty heti vuoden alussa. 40475: muissa jäsenmaissa ED-varojen hallinnointi ja varo- - Indeksointivarojen käyttöön liittyy ongelmia. 40476: jen käyttöön liittyvät vastuukysymykset on järjes- -Hallinnollisten kehysten muuttaminen sito- 40477: tetty, ja tarvittaessa harkita nykyisen rahastoittaisen vammiksi saattaa muodostaa ongelman alueiden 40478: budjetointijärjestelmän sijasta esim. tavoitteittaista näkökulmasta. 40479: budjetointia tai varojen rahastoimista ulkopuoli- -Alueellisten kehysten muuttuminen sitovam- 40480: seen rahastoon. miksi saattaa muodostaa ongelman. Määrärahoja 40481: Valtiovarainministeriö asetti 23.10.1997 työryh- tulisi käyttää tarpeiden pohjalta. 40482: män selvittämään ED:n rakennerahasto-ohjelmien Toimenpide-ehdotuksia harkitessaan työryhmä 40483: kansallista hallinto- ja budjetointikäytäntöä. Asetta- lähti siitä, että 40484: miskirjeessä työryhmän tehtäväksi tuli - aiempien työryhmien tekemät ehdotukset 40485: - selvittää Euroopan unionin rakennerahasto- ovat esillä olevan selvitystyön lähtökohtina 40486: varoihin liittyvät kansallisen valtion rahoitusosuu- - tavoitteeksi tulee asettaa 100-prosenttinen 40487: den budjetointikäytännön selkeyttämis- ja jousta- EU:n rakennerahasto-ohjelmien hyödyntäminen, 40488: voittamistoimenpiteet ts. sovitut maksusitoumukset tulee saada käyttöön 40489: -selvittää ED :n rakennerahastojen indeksointi- ajallaan täysimääräisesti, ilman hallinto- ja budje- 40490: varojen ja niihin liittyvien valtion kansallisten ra- tointikäytäntöjen joustavoittamista ja uudentyyppi- 40491: hoitusosuuksien budjetointitapa siä ratkaisuja ei ole edellytyksiä päästä mainittuun 40492: - selvittää ED:n rakennerahastouudistuksen tavoitteeseen 40493: edellyttämät kehittämistarpeet rakennerahasto-oh- -toimenpide-ehdotusten tulee sekä varmistaa 40494: jelmien kansallisen hallinto- ja budjetointikäytän- nykyisen rakennerahastokauden menestyksekäs 40495: nön osalta sekä tehdä tarvittaessa ehdotukset vuo- päätös v. 1998--99 että luoda samalla kestäviä 40496: den 2000 alusta lähtien sovellettavasta kansallisesta perusteita rakennerahastouudistuksen edellyttä- 40497: hallinto- ja budjetointikäytännöstä. miin haasteisiin 40498: Kahteen ensimmäiseen kohtaan liittyvän työryh- - rakennerahastouudistuksen valmistelua tulee 40499: män väliraportin määräajaksi määrättiin 31.1.1998. seurata kiinteästi mm. kansallisen hallinto- ja bud- 40500: Viimeisen kohdan selvitystehtävistä koostuvan työ- jetointijärjestelmän keventämistarpeiden näkökul- 40501: ryhmän loppuraportin määräajaksi asetettiin masta. 40502: 31.5.1999. Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan 40503: Työryhmä (Rakennerahastojen hallintotyöryh- vuodelta 1995 (s. 85-94) käsitelleet alueiden ke- 40504: mä 2000:n väliraportti, valtiovarainministeriön työ- hittämistä Euroopan unionin tavoiteohjelmissa. 40505: ryhmämuistiaita 4/98) otti esille seuraavia asioita: Tässä yhteydessä on kiinnitetty huomiota mm. 40506: Valtion talousarvioon liittyvät ongelmat: rakennerahastoista tulevien varojen budjetointion- 40507: - Kansallinen rahoitusosuus on sidottu mo- gelmiin. 40508: menttien päätösosissa, mikä vaikeuttaa tarvittavaa Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittänyt 40509: joustavuutta. tarkastuskertomuksessaan (5/97), ED-rakennera- 40510: - Valtuuksien yhteensovittaminen on edelleen hasto-ohjelmien hallinnointi, miten rakennerahas- 40511: vaikeaa. totukien hallintoa varten perustettu uusi kansalli- 40512: - Rahoituksen hajautuminen lukuisille mo- nen hallinnointijärjestelmä on ED-jäsenyyden al- 40513: menteille aiheuttaa vaikeuksia etenkin niiden oh- kuvaiheessa toiminut. Virasto totesi mm., että ra- 40514: jausvaikutusten ja hankkeiden valinnalle tuomien kennerahastovarojen hallinnoinnissa painottuu 40515: rajoitteiden osalta. enemmän edunvalvonnan ja rahan jakamisen nä- 40516: - Kuntien rahoitusosuudet ovat jääneet alle kökulma kuin ohjelmien tavoitteet ja tulokset. 40517: suunnitellun maa- ja metsätalousministeriön hallin- Edelleen Valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnitti 40518: 40519: 40520: 86 40521: huomiota siihen, että ED:n tavoiteohjelmien toteu- osapuolia ja toimijoita on useita. Ohjelmia valmis- 40522: tuksessa on alusta alkaen painotettu seurannan ja teltaessa lähdettiin myös siitä, että nykyistä hallin- 40523: valvonnan merkitystä. Tavoite 6 -ohjelma on tässä nonalojen välistä työnjakoa ei muuteta, vaan ohjel- 40524: vielä erityisasemassa sen vuoksi, että sille on mat toteutetaan osana nykyistä hallintoa. Käytän- 40525: monelta taholta asetettu suuria ja kunnianhimoisia nössä se, minkä hallinnonalan rahoitettavaksi yk- 40526: odotuksia. Ohjelma on ED:llekin uusi. Kuitenkin sittäinen hanke kuuluu, selviää usein vasta hank- 40527: jopa seurannan perustan, seurantarekisterin, ra- keita valittaessa. Tämän vuoksi talousarvion val- 40528: kentaminen on vielä kesken ja sen toimintaan on misteluvaiheessa hallinnonaloittaisista osuuksista 40529: liittynyt vakavia teknisiä ja muita ongelmia. Rekis- voidaan antaa vain alustavia arvioita, ei sitovia 40530: terin toimivuudesta riippuu ensi kädessä myös päätöksiä. 40531: rakennerahastovarojen saanti ED:lta ilman tarpeet- Nykyisellään melko suuri osa lopullisista rahoi- 40532: tomia viiveitä. Toinen keskeinen seurantaan liit- tuspäätöksistä tehdään aluetasolla työvoima- ja 40533: tyvä ongelma tarkastusviraston mielestä oli, että elinkeinokeskuksissa, maakuntien liitoissa jne. 40534: tavoite 6 -ohjelmalle ei ole kyetty luomaan yhte- Suuremmista rahoittajista lähinnä opetusministe- 40535: näisiä hankkeiden valintaperusteita. Tukihake- riön rahoituspäätökset tehdään kuitenkin keskus- 40536: mukset näyttävät ohjaavan toteutusta enemmän hallinnossa. Talousarviossa ED-hankkeiden kan- 40537: kuin ohjelma itse. Kun tavoite 6 -ohjelman sisältö salliseen osarahoitukseen varattuja momentteja on 40538: muutenkin on hankalasti hallittava monitahoinen niin runsaasti, että ne pääsääntöisesti kattavat riittä- 40539: kokonaisuus, on vaarana, että ohjelmalla saavutet- vän hyvin rakennerahasto-ohjelmien rahoitustar- 40540: tavien tulosten arviointi jää vain kritiikiksi valin- peet Aluetasolta ei ole joitain poikkeuksia lukuun 40541: takriteerien puutteellisuudesta. ottamatta tullut hanke-ehdotuksia, joita ei voitaisi 40542: sen takia toteuttaa, että talousarviossa ei tarvittaval- 40543: Sisäasiainministeriön näkemyksiä rakennerahas- la momentilla ole määrärahaa varattuna. 40544: tohankkeiden budjetointiongelmista Kuluvalla ohjelmakaudella kansallista rahoitusta 40545: ED:n rakennerahastohankkeiden kansalliset rahoi- on ollut riittävästi varattuna eri hallinnonaloilla. 40546: tusosuudet ovat useissa eri pääluokissa monilla eri Ongelmana on sisäasiainministeriön mielestä ollut 40547: momenteilla päätösosissa. EAKR-osarahoitteisiin vain arvioida edeltä riittävän tarkasti, kuinka paljon 40548: hankkeisiin kansallista rahoitusta on varattu vuo- rahoitusta tarvitaan. Rahoituksen riittävyyteen on 40549: den 1998 talousarviossa 21 eri momentille, ESR- vaikuttanut myös se, että kuntarahoitusta varsinkin 40550: hankkeiden rahoitusta 14 eri momentille ja EAKR:n hankkeisiin on tullut ennalta arvioitua 40551: EMOTR- ja KOR-hankkeiden viidelle eri momentil- enemmän. 40552: le. Momentit on merkitty (ED)-merkillä. Sisäasiainministeriö on eri työryhmissä ehdotta- 40553: Se, että määrärahat on esitetty markkamääräises- nut huomattavasti nykyistä yksinkertaisempaa 40554: ti momenttien päätösosissa, johtaa sisäasiainminis- budjetointimallia, joka kuitenkin takaisi valtion 40555: teriön mielestä siihen, että varattua määrää enem- kansallisen rahoitusosuuden riittävyyden, mutta 40556: pää ei voida käyttää ED:n rakennerahastojen osara- samalla myös ohjelmanmukaisen käytön. Malli vas- 40557: hoittamiin hankkeisiin, vaikka ko. momentin pe- taa em. valtiovarainministeriön 23.10.1997 asetta- 40558: rustelut asiallisesti antaisivat siihen mahdollisuu- man työryhmän muistion (Valtiovarainministeriön 40559: den. Toisaalta jos varausta ei käytetä kokonaan, sitä työryhmämuistiaita 4/98) ns. selvitysosamallia ja 40560: ei myöskään saa käyttää momentin käyttöperustei- on seuraava: 40561: den sallimiin kokonaan kansallisiin hankkeisiin eli Kaikkien momenttien määrärahoja voitaisiin 40562: se jää käyttämättä. esim. yleisperusteluissa todetun mukaisesti käyttää 40563: Momenteille kirjatut varaukset ED-hankkeisiin ED-ohjelmarahoituksen vastinparina momenttien 40564: ovat sitovia, eikä niissä ole joustomahdollisuuksia, käyttöperusteiden mukaisesti. Erillistä mainintaa 40565: jos kansallisen rahoituksen tarve osoittautuu vuo- momentin käyttöperusteluihin ei tarvittaisi. Mo- 40566: den aikana arvioitua suuremmaksi tai pienemmäk- mentin selvitysosassa voitaisiin samalla haluttaessa 40567: si. Jokainen muutos päätöstekstin lukuihin on teh- myös antaa arvio ED-hankkeisiin suunnattavasta 40568: tävä lisäbudjetilla. rahoituksesta. Näin ollen kansallisen rahoituksen 40569: Budjettitekniikka ei sinänsä sisäasiainministe- varaukset siis joko siirrettäisiin momentti en päätös- 40570: riön mielestä muodosta estettä mutta on tuntuva osista pois tai niitä ei olisi lainkaan näkyvissä. 40571: haitta ohjelmien toteutukselle. Se ei nykyisellään Kunkin pääluokan perusteluosan selvitysosassa 40572: ole riittävän joustava ottamaan huomioon ohjelmi- arvioitaisiin kootusti, kuinka suurelta osin hallin- 40573: en monien toimijoiden muuttuvia tarpeita. Ohjel- nonala osallistuu rakennerahastojen kansalliseen 40574: mien luonteeseen kuuluu laaja-alaisuus, jolloin rahoitukseen ja eriteltäisiin rahastoittain ja tavoit- 40575: 40576: 40577: 87 40578: teittain arvio kansallisten rahoitusosuuksien tar- sisäasiainministeriön mukaan tarvittava joustavuus 40579: peesta. Käytettävät momentit voitaisiin myös mai- eri rahoitusmuotojen käyttöön ohjelmien rahoituk- 40580: nita, mutta luettelo ei estäisi tarpeen tullen muiden- sessa. 40581: kin momentti en määrärahojen käyttöä kansallisena Alueiden merkitys korostuisi ja hankkeiden 40582: rahoitusosuutena. alueellinen toteuttaminen voisi sisäasiainministe- 40583: Periaatteessa kaikkia momentteja voitaisiin käyt- riön mielestä tehostua, jos määrärahat momentilla 40584: tää joustavasti ja vapaasti kansallisena vastinrahoi- 26.98.61 esitettäisiin talousarviossa ainakin ohjeei- 40585: tuksena. Momenttien käyttöä ei tarvitsisi muuttaa Hsesti alueeliisin perustein tai jos tukivarat osoitet- 40586: tai yhdistellä erityyppisiä määrärahoja samoille taisiin suoraan alueille - ohi ministeriöiden - 40587: momenteille. Koska useilla momenteilla ED-hank- valtioneuvoston päätöksellä. 40588: keiden osarahoitus on vain osa momentin määrära- 40589: hasta, säilyy määrärahan käytössä joustavuus to- Rakennerahasto-ohjelmien arviointia 40590: teuttaa kokonaan kansallisia hankkeita arvioitua Valtiontilintarkastajien rahoittamana valmistui 40591: enemmän, jos ennakkoarviot ko. hallinnonalan maaliskuussa 1998 tutkimus ED-ohjelmien maa- 40592: osallistumisesta ED-ohjelmiin syystä tai toisesta kunnallinen toimeenpano (Kettunen, Åbo Akade- 40593: (esim. eri hallinnonalojen hankkeiden valinta yh- mi). Tutkimushanketta on jatkettu v. 1998, ja siinä 40594: teistyöryhmässä ei vastaa budjettiin arvioituja tarkastellaan lähemmin eräitä yksittäisiä hankkeita. 40595: markkamääriä, ohjelman muutos, kuntarahoituk- Valmistunut tutkimus kohdentui kolmen ED-ra- 40596: sen osuuden muutos tms.) eivät toteudu. Vastaa- kennerahasto-ohjelman (2, 5b ja 6) toimeenpanon 40597: vasti kansallista määrärahaa voidaan käyttää arvioi- arviointiin kolmessa maakunnassa, Varsinais-Suo- 40598: tua vähemmän, jos tarve niin vaatii. messa, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. 40599: Valtion rahoituksen riittävyys ohjelmissa tulee Haastattelujen lisäksi tutkimuksen käytössä oli 40600: turvatuksi siinä yhteydessä, kun rahastovastuumi- maakunnittaiset tiedot hankkeista sekä erilaista 40601: nisteriöt irrottavat ED-varoja eri hallinnonalojen arviointi- ym. aineistoa lähinnä vuodelta 1997. 40602: käyttöön. Irrotuspäätösten valmistelun yhteydessä Tutkimuksen mukaan voitiin tehdä seuraavat 40603: selvitetään ohjelmittain ja rahastoittain hallinnon- johtopäätökset: 40604: aloille kohdistuva rahoituksen kysyntä ja hallin- - Rakennerahasto-ohjelmien hallinto ei ole 40605: nonalojen halukkuus sitoa omia varojaan kansal- suoranaisesti haitannut hankkeiden toimeenpa- 40606: liseksi rahoitukseksi ohjelmiin. Kokemus on sisä- noa. 40607: asiainministeriön mukaan osoittanut, että hallin- - Osa rakenteellisista ongelmista on vaikeasti 40608: nonalat ovat pääsääntöisesti halukkaita saamaan poistettavissa. 40609: ED-rahoitusta ja samalla sitomaan omaa rahoitus- -Toimeenpanoa voidaan tehostaa useilla eri 40610: taan ED-ohjelmiin enemmän, kuin ED-varoja on tavoilla. 40611: jaettavissa. ED-rahoitus on tavallaan tarjonnut mah- -On kiinnitettävä lisää huomiota hanketasoon. 40612: dollisuuden eri hallinnonaloille saada lisärahoitus- 40613: ta hallinnonalan hankkeisiin, vaikka ED-rahoituk- EU:n alueellisten kehittämisohjelmien seuranta- 40614: sen suuntaaminen luonnollisesti tapahtuu ohjel- järjestelmän toiminta 40615: mien pohjalta. Tässä suhteessa ohjelmien tavoitteet Euroopan unionin rakennerahastot rahoittavat v. 40616: ja hallinnonalojen intressit eivät välttämättä ole 1995-99 alueellisia kehittämisohjelmia eri puolel- 40617: ristiriidassa, vaan suurelta osin voivat täydentää ja la Suomea. ED-rahoituksen lisäksi ohjelmien toteu- 40618: vahvistaa toisiaan. tukseen käytetään kansallista lisärahoitusta. Ohjel- 40619: ED-varat irrotetaan sisäasiainministeriön pää- ma-asiakirjoissa määrätään muun ohella ohjelmien 40620: töksellä eri hallinnonalojen käyttöön sen jälkeen, evaluointi- ja seurantamenettelyistä. Suunnitelles- 40621: kun asia on ollut valtioneuvoston raha-asiainvalio- saan ohjelmien seurantajärjestelmää sisäasiainmi- 40622: kunnan käsiteltävänä. Valtioneuvoston yleisistunto nisteriön aluekehitysosasto päätyi aikoinaan totea- 40623: päättää alueellisesta jaosta maakuntien liitoille. Ir- maan, että hankekohtaisten seurantatietojen tuotta- 40624: rotuspäätöksen ehdot ovat sellaiset, että kukin mista ja hallintaa varten tarvitaan tietokantapohjai- 40625: hallinnonala sitoutuu käyttämään ko. varat ED- nen atk-järjestelmä. Perusteena tälle oli kehittämis- 40626: ohjelmien edellyttämällä tavalla ja rakennerahasto- ohjelmiin perustettavien hankkeiden suuri määrä 40627: säännösten mukaisesti. Samalla ne sitoutuvat myös (vuoden 1995 arvion. 2 000 hanketta vuodessa) ja 40628: vastaavaan kansalliseen rahoitukseen omalta osal- hankkeista rekisteröitävä suuri tietomäärä (vuoden 40629: taan. Tämä riittää turvaamaan valtion kansallisen 1995 arvio 50--60 tietoa kustakin hankkeesta). 40630: rahoituksen ED-ohjelmissa. Ei tarvita nykyisenkal- Nämä arviot ovat sittemmin toteutuneet ja selvästi 40631: taista raskasta budjettimenettelyä. Samalla avautuu ylittyneetkin. 40632: 40633: 40634: 88 40635: Aluekehitysosasto katsoi, ettei näin suurta tieto- teistyöryhmien päätöksiin. Valtakunnallisten ja 40636: määrää käsittelevän valtakunnallisen järjestelmän alueellisten tavoitteiden yhteensovittaminen ai- 40637: tiedonhallintaa ja -käsittelyä ole mahdollista hoitaa heutti kitkaa sisäasiainministeriön mukaan varsin- 40638: riittävän luotettavasti ja tehokkaasti manuaalisesti kin ohjelmakauden alussa. Erityisesti tämä näkyi 40639: tai käyttäen pelkästään taulukkolaskentaa tai vas- niiden ministeriöiden toiminnassa, joilla ei ole 40640: taavia ohjelmia. Tämän johdosta sisäasiainministe- aluehallintoa. Näistä tärkein on opetusministeriö. 40641: riön aluekehitysosasto ryhtyi yhdessä maakuntien Tämä kitka tuotti hankaluuksia maakunnan yhteis- 40642: liiton kanssa keväällä 1995 suunnittelemaan han- työryhmien toiminnalle ja ohjelmien seurannalle. 40643: keseurannan tietojärjestelmää, joka nimettiin Parantaakseen osallistumistaan ohjelmien toteu- 40644: REUHAksi. Järjestelmä kattaa alueellisten tavoite- tukseen opetusministeriö nimitti vuoden 1998 alus- 40645: ohjelmien 2, 5b ja 6 mukaiset hankkeet. Näistä ta edustajansa lääninhallitusten sivistysosastoilta 40646: hankkeista järjestelmään tallennetaan tunniste- ja maakuntien yhteistyöryhmiin ja järjestää näille 40647: määrittelytietojen lisäksi suunnitelma-, päätös-, koulutusta. Rahoituspäätökset tehdään kuitenkin 40648: maksatus-, suorite- ja indikaattoritietoja. Järjestel- edelleen ministeriössä. 40649: män tarkoituksena on tuottaa seurannan ja muun Kauppa- ja teollisuusministeriö on ohjelmien 40650: hallinnoinnin tarvitsemaa tietoa eri osapuolten tar- merkittävä varojen käyttäjä. Ministeriöllä on sisä- 40651: peisiin sekä hankkeittain että suuremmista koko- asiainministeriön mielestä ollut vaikeuksia ottaa 40652: naisuuksista. huomioon alueiden ohjelmissa esitettyjä painopis- 40653: REUHA-järjestelmää on kertomusosuuden jäl- teitä. Lisäksi ministeriössä tehdyt rahoituspäätökset 40654: keen edelleen kehitetty ja käyttöön on otettu uusi esim. energiatuen ja kansainvälistymistuen sekä 40655: FIMOS-järjestelmä syksyllä 1998. Tekesin rahoituksen osalta ovat joissain tapauksis- 40656: Maakuntien liitot pitävät rekisteriä toimialueel- sa olleet ristiriidassa alueiden näkemysten kanssa. 40657: laan hyväksytyistä hankkeista, ja sisäasiainministe- Myös kansallisten ja ED-varojen keskinäinen jako 40658: riö pitää yhteistä hankerekisteriä, johon kootaan on ollut ongelma. 40659: tiedot maakuntien liittojen rekisteristä. Sisäasiainmi- Keskeinen ongelma kauppa- ja teollisuusminis- 40660: nisteriö pitää lisäksi erillistä maksatustietojen tieto- teriössä on maksatusten hidas toteutuminen. Tämä 40661: kantaa, johon tiedot saadaan maakuntien liitoista korostuu, kun tavoite 2 -ohjelma kaudelta 1995- 40662: näiden rahoittamien hankkeiden osalta, mutta pää- 96 suljetaan myös maksatusten osalta vuoden 1998 40663: osan tiedoista toimittavat ao. sektoriministeriöt lopulla. Uhkana on, että maksamattomien varojen 40664: Valtiontalouden tarkastusvirasto sai kertomus- määrä on huomattava. Tämän vuoksi olisi sisä- 40665: vuoden lopulla valmiiksi tarkastuksen, joka koski asiainministeriön mielestä tärkeää ryhtyä toimiin 40666: EU:n alueellisten kehittämisohjelmien seurantatie- erityisesti yritystuki en maksatusten nopeuttamisek- 40667: tojärjestelmää. Tarkastuksessa on todettu järjestel- si. 40668: män toimivuus ja palvelevuus monilta osin puut- Työministeriö on sosiaalirahaston vastuuminis- 40669: teelliseksi. Ohjelmiston toiminnassa on esiintynyt teriö, joten yhteistyö sisäasiainministeriön kanssa 40670: virheitä ja häiriöitä, jotka ovat johtuneet sekä ohjel- on siksi hyvin tiivistä. Sisäasiainministeriön kannal- 40671: miston ominaisuuksista että erilaisten tietoteknis- ta sosiaalirahaston toimenpiteiden ohjauksessa, 40672: ten käyttöympäristöjen riittämättömästä huomioon seurannassa ja tulosten toimittamisessa ei ole ollut 40673: ottamisesta järjestelmän suunnittelussa. Toisaalta ongelmia. Työministeriön rooli Euroopan alueke- 40674: järjestelmään tallennetut tiedot ovat olleet monelta hitysrahaston toimenpiteiden toteuttajana on mel- 40675: osin sisällöllisesti puutteellisia ja virheellisiä, tai ko suuri. Työllisyysperusteisia investointihankkeita 40676: niitä ei ole saatu järjestelmään oikea-aikaisesti. EAKR:n osarahoituksella on toteutettu työministe- 40677: Sisällölliset ongelmat johtuvat paljolti ohjeistuksen, riön toimesta. Näiden hankkeiden päätöksenteko 40678: dokumentoinnin ja käyttökoulutuksen puutteista on keskushallinnossa. Näin maakunnan yhteistyö- 40679: sekä siitä, että eri viranomaisilla ei ole ollut riittävän ryhmässä hyväksytyn, TE-keskuksen työvoima- 40680: yhtenäistä näkemystä järjestelmän käsitteistöstä ja osaston kanssa neuvotellun hankkeen aloittami- 40681: tietosisällöstä. nen on viivästynyt hakijan kannalta suhteettoman 40682: paljon. Joissakin tapauksissa ministeriöllä on ollut 40683: Sisäasiainministeriön näkemyksiä ohjelmien vaikeuksia sitoutua yhteistyöryhmän päätöksiin. 40684: toteutuksesta ministeriössä Valtiovarainministeriön rooli ohjelmatyössä on 40685: Alueellisten tavoiteohjelmien toteutus perustuu sisäasiainministeriön näkökulmasta turvata ohjel- 40686: laajaan yhteistyöhön. Ohjelmia toteutetaan alueel- mien joustava toteutuminen talousarvion kautta. 40687: lisesti, ja hankkeiden valinnan tulee perustua ohjel- Nykyinen budjetointimenettely on kuitenkin osoit- 40688: ma-asiakirjaan, maakunnallisiin tavoitteisiin ja yh- tautunut jäykäksi ja hankalaksi. 40689: 40690: 40691: 89 40692: Rakennerahastovarojen valvonta -Voimavaroja on kohdennettu uudelleen val- 40693: Valvojina toimivat EU:n tilintarkastustuomioistuin vontatehtäviin (seuranta, tarkastus). 40694: ja komission pääosastot ja valvontayksikkö. Euroo- - Ministeriöiden välistä yhteistyötä on lisätty 40695: pan unionin komissio on antanut asetuksen (2064/ (sisäisten tarkastajien säännölliset kokoukset). 40696: 97) 15.10.1997, joka sisältää jäsenvaltioiden suorit- -Otettu käyttöön tiimityöskentely (käynnistys- 40697: tamien rakennerahastojen yhteisrahoittamien toi- vaihe meneillään). 40698: mien valvontaa koskevat vähimmäisvaatimukset. -Järjestetty koulutusta. 40699: Asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovel- - Yhdenmukaistettu ohjeistusta. 40700: letaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. On vielä syytä todeta, että 1.4.1998 ministeriön 40701: Puuttumatta asetuksen määräyksiin laajemmin, sisäisestä tarkastuksesta muodostettiin erillinen 40702: voidaan kuitenkin todeta seuraavaa. Asetuksen yksikkö kansliapäällikön välittömään alaisuuteen. 40703: mukaan jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjes- Samalla sisäisen tarkastuksen henkilömäärää lisät- 40704: telmien on mm. tiin yhdestä kolmeen virkasiirroilla Lapin ja Länsi- 40705: - varmistettava tukimuotojen asianmukainen Suomen lääninhallituksista, toisen viran sijoituspai- 40706: täytäntöönpano moitteettoman varainhoidon pää- kan ollessa sisäasiainministeriö ja toisen Länsi- 40707: määrien mukaisesti Suomen lääninhallituksen Vaasan alueellinen pal- 40708: - tuotettava ennakkoja ja lopullisia maksuja veluyksikkö. Sisäasiainministeriö päätti edelleen 40709: koskevien, tosiasiallisesti aiheutuneisiin menoihin 22.4.1998 vielä yhdestä virkasiirrosta ministeriön 40710: perustuvien hakemusten asianmukaisuuden var- sisäisen tarkastuksen yksikköön 1.9.1998 alkaen, 40711: mistamiseksi tyydyttävä tositteisto viran sijoituspaikan ollessa Länsi-Suomen läänin- 40712: - varmistettava riittävä jäljitysketju (audit trail) hallituksen Jyväskylän alueellinen palveluyksikkö. 40713: - yksilöitävä ja eriteltävä vastuujärjestys ja eri- Lisäksi sisäasiainministeriö asetti 16.6.1998 työ- 40714: tyisesti eri tasoilla suoritettavat valvontatoimet to- ryhmän, jonka tehtävänä on arvioida komission 40715: sitteiden pätevyyden takaamiseksi asetuksen (EY) nro 2064/97 soveltamisesta aiheu- 40716: - helpotettava toimenpiteiden ja hankkeiden tuvat mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet 40717: toteuttamiseen mahdollisesti liittyvien puutteiden huomioon ottaen rakennerahastoista osarahoitetta- 40718: ja riskien havaitsemista vien hankkeiden valvonnan saattaminen asiainmu- 40719: - huolehdittava hankkeiden täytäntöönpanos- kaiseksi valvontaa koskevan toimivallan, valvon- 40720: sa todettujen puutteiden, riskien tai sääntöjenvas- nan rakenteiden ja menettelytapojen sekä viran- 40721: taisuuksien poistamisessa tarvittavien korjaavien omaisten välisen yhteistyön osalta sekä tehdä esi- 40722: toimenpiteiden järjestämisestä, erityisesti varain- tykset tarvittaviksi muutoksiksi ja lisäksi valmistella 40723: hoidossa. ehdotukset rakennerahastojen varoja käyttävien 40724: Sisäasiainministeriön hallinnonalalla on ryhdyt- viranomaisten yhtenäisiksi tarkastusten toimitta- 40725: ty seuraaviin toimiin: mista koskeviksi periaatteiksi. 40726: 40727: 40728: 40729: 40730: Euroopan unionin rakennerahastojen hyödyntämiseen ehkä olivat odottaneet. Kaiken kaikkiaan rakennera- 40731: valmistauduttiin Suomessa uudistamalla aluekehitys- hastojen hallinnoinnista ja budjetoinnista on muodos- 40732: lainsäädäntö, jolla luotiin maakunnallinen aluepolitii- tunut raskas ja monimutkainen järjestelmä. 40733: kan suunnittelu- ja toteutusjärjestelmä. Suunnittelun ja Valtiontilintarkastajien mielestä korjauksia tehtäes- 40734: toteutuksen ohjauksen laajentamisen myötä alueiden sä joudutaan liikkumaan kahdella tasolla. On pyrittävä 40735: kehittämiseen osallistuvien tahojen määrä kasvoi. yksinkertaistamaan Suomen ja Euroopan unionin ko- 40736: Vaikka päätöksentekojärjestelmien koko suureni, mää- mission kanssa käytävää yhteistyötä ja toisaalta pyrit- 40737: rärahojen jako jäi valtion viranomaisille, eikä maakun- tävä korjaamaan kansallisella tasolla rakennerahasto- 40738: tien liitoille muodostunut sellaista asemaa, jota ne itse varojen hallinnointia ja budjetointia. 40739: 40740: 40741: 90 40742: Jo sellaisenaan järjestelmä, jossa jäsenmaa mak- vatko hankkeen tulokset syntyneet ilman EU-tukea tai 40743: saa unionille jäsenmaksun ja komissio siirtää rakenne- pelkästään kansallisilla tuilla. Ehkä lähtökohtakaan, 40744: rahastojen kautta varoja jäsenmaalle, on byrokraatti- jossa alueen on saadakseen tukea oltava huonosti ke- 40745: nen. Valtiontilintarkastajien mielestä olisi pyrittävä uu- hittynyt, ei ole paras mahdollinen. Tuen saannin ehtoi- 40746: distamaan tätä menettelyä siten, että jäsenmaa voisi na pitäisi pikemminkin olla myönteisiä perusteita, joi- 40747: jäsenmaksuistaan vähentää sille rakennerahastoista den nojalla alueista voidaan kehittää entistä parempia. 40748: tulevat varat. Tällöin ei edestakaista varojen siirtelyä Valtiontilintarkastajien mielestä hankkeiden pieni koko 40749: tarvittaisi, vaan jäsenmaan ja EU:n suhteissa noudatet- vaikeuttaa myös niiden vaikutusten arviointia. EU:n 40750: taisiin jonkinlaista menojen ja tulojen nettoperiaatetta. osarahoittamien hankkeiden tulisi olla riittävän suuria, 40751: Tällainen järjestelmä vähentäisi ylikansallista byrokra- ja pieniä hankkeita tulisi tukea yksinomaan kansallisel- 40752: tiaa ja korostaisi, että kysymyksessä on omaa, oman la rahoituksella. 40753: verotuksen kautta kerättyä rahaa. Näin sen käyttöäkin Valtiontilintarkastajat kiinnittävätvielä huomiota sii- 40754: ehkä harkittaisiin tarkemmin, kun miellettäisiin, ettei se hen, että komission antama valvonta-asetus, joka si- 40755: ole jostakin ulkoa tullutta ylimääräistä ilmaista rahaa. sältää jäsenvaltioiden suorittamien rakennerahastojen 40756: Tällainen järjestelmä ei millään tavoin vähentäisi EU- yhteisrahoittamien toimien valvontaa koskevat vähim- 40757: maiden yhteistä aluepolitiikkaa. Sen tavoitteista ja pe- mäisvaatimukset, puuttuu voimakkaasti jäsenvaltioi- 40758: riaatteista voitaisiin edelleen päättää yhteisesti EU:n den tarkastusmenetelmiin ja edellyttää lisävoimavaro- 40759: piirissä, ja näiden päätösten mukaan jäsenmaat olisi- ja tarkastustehtäviin ennen muuta ministeriötasolla. 40760: vat sitten velvollisia toimimaan. EU:n tarkastusmenetelmien puutteena on nähtävä se, 40761: Kansallisen rahoitusosuuden hallinnointiin ja budje- ettei sen piirissä tarkasteta, ovatko tavoitteet mahdolli- 40762: tointiin tulisi myös löytää nykyistä tarkoituksenmukai- sesti toteutuneet ja mitä hyötyjä on eri hankkeilla mah- 40763: semmat toiminnat. Rakennerahastojen hallinnoinnin dollisesti saavutettu. Tarkastetaan siis pelkästään sitä, 40764: lähtökohtana oli tukeutua olemassaoleviin kansallisiin että varat ovat menneet siihen tarkoitukseen, minne ne 40765: toimijoihin ja välttää lisäbyrokratian syntyminen. Kävi on osoitettu ja että kaikki on muodollisesti oikein. Tä- 40766: kuitenkin päinvastoin, rakennerahastohankkeissa on hän tarkastusperinteeseen olisi valtiontilintarkastajien 40767: monta toimijaa ja monta ministeriötä. Varat on talous- mielestä saatava yhdistettyä myös omia kansallisia tar- 40768: arvion useilla momenteilla ja hankkeita on valtaisa kastusperiaatteitamme, joiden mukaan tarkastuksen 40769: määrä. Kun valtiovarainministeriön lokakuussa 1997 tulee osaltaan tuottaa arviointitietoa siitä, miten hank- 40770: asettama työryhmä tällä hetkellä työskentelee raken- keet ovat vaikuttaneet ja miten tavoitteet ovat toteutu- 40771: nerahastojen budjetointi- ja hallintokäytäntöjen yksin- neet. Tämä on sellainen kysymys, jota Suomen tulisi 40772: kertaistamista koskevien kysymysten parissa, on tar- oman puheenjohtajakautensa aikana pitää esillä. 40773: koituksenmukaisinta odottaa tämän työryhmän työn Euroopan unionin rakennerahastoista myönnettä- 40774: tuloksia. vien varojen määrä on kasvanut jyrkästi viime vuosi- 40775: Kokonaan ei voi välttyä siltä ajatukselta, että raken- kymmeneltä lähtien. Jo kaudella 1988-93 tuet kaksin- 40776: nerahastoista tulevien varojen käytössä painottuu kertaistuivat, kuten myös nyt menneillään olevalla kau- 40777: enemmän erilaiset edunvalvontaan ja rahan jakami- della 1994-99. Kun ilmeistä on, ettei EU:n jäsenmaiden 40778: seen liittyvät kysymykset kuin ohjelmien tavoitteiden maksuja yhteisölle enää voida lisätä, vähenee nykyis- 40779: tulokset ja pysyvät muutokset. Nämä tosin saattavat ten jäsenmaiden tuki ja siirtyy vuoden 2000 jälkeen 40780: olla asioita, jotka ovat jäsenyyden alkuun liittyviä käyn- mukaan tuleville uusille jäsenmaille. Tätä kehitystä ei 40781: nistysongelmia ja jotka poistuvat vähitellen. Toisaalta kuitenkaan ole syytä pelätä, vaan uudessa tilanteessa 40782: voi olla vaikeuksia yleensäkään erottaa tai eriyttää on keskityttävä entistä tarkemmin valitsemaan sellai- 40783: ohjelmien vaikutuksia muusta yhteiskunnan kehityk- sia hankkeita, joiden avulla saadaan mahdollisimman 40784: sestä, joten pysyvien vaikutusten osoittaminen on tie- hyviä tuloksia. 40785: tysti hankalaa. On myös ilmeisen vaikeaa todeta, olisi- 40786: 40787: 40788: 40789: 40790: 91 40791: Maakunnan kehittämisrahan käyttö Sisäasiainministeriön antamat ohjeet maakunnan 40792: kehittämisrahan käytöstä 40793: Lainsäädännön perusteet Alueiden kehittämisestä annetun asetuksen 19 §:n 2 40794: Läänin kehittämisrahaa koskevat säädökset oli kir- momentin mukaan ao. ministeriö voi antaa alue- 40795: jattu aluepolitiikasta annettuun lakiin (1168/88) ja kehitysviranomaisille ohjeita aluekehittämisohjel- 40796: asetukseen (920/89) sekä valtioneuvoston päätök- mien valmistelusta sekä maakunnan kehittämisra- 40797: seen läänin kehittämisrahan käyttöperusteista (Vnp han myöntämisestä, maksamisesta ja valvonnasta 40798: 200/89, muutettu 8/90 ja 1612/91). Mainitut laki ja (muut. 302/96). 40799: asetus olivat voimassa 31.12.1993 saakka. On siis huomattava, että em. asetuksen kohdan 40800: Aluepolitiikasta annetun lain 7 §:n mukaan lää- mukaan ministeriö ei voi antaa sitovia määräyksiä 40801: nin kehittämisraha oli tarkoitettu läänin kehittämis- maakunnan liitoille. Tämä näkyy myös sisäasiain- 40802: tavoitteiden toteuttamiseen, ja avustusta myönnet- ministeriön 15.3.1994 antamassa ohjeessa maakun- 40803: tiin lähinnä läänin elinkeinotoiminnan omatoimi- nan kehittämisrahan käytöstä. Ohjeessa todetaan 40804: seen kehittämiseen. Rahaa voitiin käyttää myös mm.: 40805: valtion viranomaisten vastaavasta toiminnasta ai- - Aluekehitysviranomaisen tulisi käyttää maa- 40806: heutuviin menoihin. kunnan kehittämisrahaa laadittavissa aluekehittä- 40807: Lain 7 § 2 momentin mukaisesti valtioneuvosto misohjelmissa määriteltyjä kehittämisen painopis- 40808: teki päätökset läänin kehittämisrahan käyttöperus- teitä ja toimintalinjoja tukevien määräaikaisten lä- 40809: teista ja sisäasiainministeriö päätökset määrärahan hinnä elinkeinotoiminnan kehittämishankkeiden 40810: jakamisesta lääneittäin. Lääninhallitukset päättivät toteuttamiseen. Aluekehitysviranomaisen tulisi 40811: määrärahan käytöstä lääneissä. myös ottaa huomioon toimialueensa ongelmallis- 40812: Tammikuun 1. päivänä 1994 tulivat voimaan laki ten ja muiden alueiden kehittämistarpeet. 40813: (1135/93) ja asetus 0315/93, muutettu 302/96) - Sisäasiainministeriö korostaa maakunnan 40814: alueiden kehittämisestä. Muutoksella siirrettiin lää- kehittämisrahan käytössä seutukuntien ja maakun- 40815: ninhallitusten hoidossa olleet läänien kehittämis- tien välisen yhteistyön lisäämisen merkitystä aluei- 40816: tehtävät aluekehitysviranomaisina toimivien maa- den kehittämisessä. 40817: kunnan liittojen hoidettaviksi. Lainsäädännön uu- - Aluekehitysviranomaisen tulisi asettaa yhdes- 40818: distamisella ei esityksen perustelujen mukaan py- sä valtion aluehallintoviranomaisten kanssa yhteis- 40819: ritty lisäämään valtion alueelliseen kehittämiseen työryhmä, joka valmistelisi aluekehitysviranomai- 40820: käytettäviä varoja, vaan lähinnä sillä pyrittiin vai- sen apuna maakunnan kehittämisrahasta tehtäviä 40821: kuttamaan alueellisen kehittämisen ja aluepoliitti- hankekohtaisia avustuspäätöksiä ja koordinoisi eri 40822: sen rahoituksen suuntaamiseen ja yhteensovittami- hallinnonalojen alueellisten projektirahojen käyt- 40823: seen. töä. Usäksi yhteistyöryhmä voi valmistella ja tehdä 40824: Kehittämismäärärahojen hallinnollinen kokoa- esityksiä ohjelmasopimuksista yhdessä muiden ra- 40825: minen koettiin tarpeelliseksi. Hallituksen esityksen hoittajien kanssa. 40826: (HE 99/1993 vp) mukaan maakunnan kehittämisra- Aluekehitysviranomaisen tekemässä avustus- 40827: ha tuli koota silloisista eri hallinnonalojen alueelli- päätöksessä tulee mainita alueiden kehittämisestä 40828: sesti kohdennetuista projektirahoista, mikä merkit- annetussa asetuksessa (1315/93) pykälissä 14-16 40829: si n. 200 Mmk:n määrärahaa vuosittain. olevat määräykset. 40830: Aluekehitysvastuun siirtämisen maakunnan lii- Näin ollen ministeriö ei voi vaikuttaa maakun- 40831: toille arvioitiin hallituksen esityksessä vähentävän nan liittojen toimintaan niitä sitovalla tavalla. Oh- 40832: lääninhallitusten toimintamenoja n. 10 Mmk:lla jeissa ei myöskään ole määräyksiä valvonnasta. 40833: vuosittain, ja lääninneuvottelukuntien lakkauttami- Niissä vain viitataan alueiden kehittämisestä anne- 40834: sella arvioitiin saavutettavan n. 6 Mmk:n vuotuiset tun asetuksen kolmeen pykälään (14-16). Asetuk- 40835: säästöt toiminta- ja henkilöstömenoissa. Sisäasiain- sen 15 §:n mukaan avustuksen käyttöä valvoo alue- 40836: ministeriön ilmoituksen mukaan ministeriön käyt- kehitysviranomainen (maakunnan liitto), jolla on 40837: tämän arviointiperusteen mukaan säästöt ovat ko- oikeus suorittaa sen käyttöön liittyviä tarkastuksia. 40838: konaisuudessaan toteutuneet, sillä lääninhallitus- Valvontaa varten avustuksen saaja on velvollinen 40839: ten menokehys (mom. 26.05.21) on vuodesta 1993 esittämään kaiken tiliaineiston, muut asiakirjat ja 40840: vuoteen 1997 vähentynyt yli sadalla miljoonalla selvitykset sekä tarpeellisen muun aineiston ja 40841: markalla. muutoinkin avustamaan tarkastuksissa. Asetuksen 40842: 13 §:n 2 momentin mukaan avustuspäätöksessä on 40843: mainittava asianomaisen ministeriön, valtiontilin- 40844: tarkastajien sekä Valtiontalouden tarkastusviraston 40845: 40846: 40847: 92 40848: oikeudesta valvoa avustuksen käyttöä sekä kaikki 61 Mmk EU:n rakennerahastoista osarahoitettavien 40849: avustusta koskevat ehdot. hankkeiden kansalliseen rahoitukseen. Määräraha 40850: Valtakunnallisesta seurannasta ja aikaansaatujen aleni 104,5 Mmk:aan v. 1996. EU:n osarahoittamiin 40851: tulosten arvioinnista sen sijaan vastaa asetuksen hankkeisiin sitoutui tällöin 78 Mmk. 40852: mukaan ao. ministeriö. Lapin lääninhallitukselle osoitettiin vuosien 40853: 1995 ja 1996 talousarvioissa yhteensä 3,5 Mmk 40854: Määrärahan kehitys viime vuosina Barentsin alueen yhteistyöhön. Sisäasiainministeri- 40855: Suurin osa maakunnan kehittämisrahasta on käy- ölle varattiin 6 Mmk maakunnan kehittämisrahaa ja 40856: tetty vuodesta 1995 lähtien EU:n tavoiteohjelmien osaamiskeskusohjelmille 30 Mmk v. 1995 ja 19%. 40857: 6, 2 ja 5b sekä yhteisöaloitteiden kansallisena Kehittämisrahan määrä on ollut seuraava v. 40858: rahoituksena. Vuonna 1995 valtion talousarviossa 1994-98: 40859: osoitettiin kehittämiseen 125 Mmk, josta varattiin n. 40860: 40861: 40862: 1994 1995 1996 1997 1998 Yhteensä 40863: Mmk 40864: Maakunnat yhteensä 55,5 104,0 86,0 86,0 86,0 417,5 40865: Barentsin yhteistyö 1,0 2,5 1,0 0,0 0,0 4,5 40866: Osaamiskeskukset 10,0 15,0 15,0 14,0 14,0 68,0 40867: Sisä asiainministeriö 2,5 3,5 2,5 4,5 8,6 21,6 40868: Henkilöstön palkkaus 6,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6,0 40869: Kaupunkipolitiikka 0,0 0,0 0,0 0,0 5,4 5,4 40870: Yhteensä 75,0 125,0 104,5 104,5 114,0 523,0 40871: 40872: 40873: 40874: Kertomusvuonna maakunnan kehittämisraha oli - maakunnat, jotka ovat kokonaan 6-aluetta 40875: 104,5 Mmk. Valtioneuvosto jakoi määrärahan - muut kuin 6-alueet, joiden väestöstä 75- 40876: 6.2.1997. 100% asuu EU-tavoitealueilla 40877: Vuonna 1998 maakunnan kehittämisraha on 114 - maakunnat, joissa 25-75% väestöstä asuu 40878: Mmk. Määrärahan 9,5 Mmk:n lisäys ohjattiin pää- EU-tavoitealueilla 40879: asiassa kaupunkipolitiikkaan. Vuoden koko mää- -suuret maakunnat (asukasluku yli 400 000), 40880: rärahasta 81,6 Mmk suuntautuu ED-ohjelmien kan- joilla tukitasoa lasketaan, mutta porrastetaan kui- 40881: salliseen rahoitukseen. tenkin EU-tavoitealueilla olevan väkimäärän suh- 40882: Valtioneuvoston 6.2.1997 tekemän päätöksen teen keskenään. 40883: mukaan maakunnan kehittämisrahaa käytetään Määräraha jaettiin aluekehitysviranomaisten 40884: alueiden kansallisten kehittämisohjelmien ja EU:n käyttöön seuraavasti: 40885: tavoiteohjelmien 6, 5b ja 2 toteuttamiseen, lähinnä 6-aluemaakunnat, määräraha 29,10 mk/asukas: 40886: rahoittamalla elinkeinotoiminnan kehittämishank- Etelä-Savo 5,1 Mmk, Pohjois-Karjala 5,2 Mmk, Kai- 40887: keita. Sitä käytetään myös EU:n yhteisöaloiteohjel- nuu 2,8 Mmk, Lappi 5,9 Mmk. 40888: mien toteuttamiseen. Valtion talousarvion mukaan 75-100 %:n maakunnat, määräraha 21,50 mk! 40889: määrärahasta varataan 70 Mmk EU:n rakennerahas- asukas: Satakunta 5,2 Mmk, Päijät-Häme 4,3 Mmk, 40890: toista osarahoitettavien tavoiteohjelmien hankkei- Etelä-Karjala 3,0 Mmk, Etelä-Pohjanmaa 4,3 Mmk, 40891: den kansallista rahoitusosuutta varten. Keski-Suomi 5,5 Mmk, Keski-Pohjanmaa 1,6 Mmk. 40892: Sisäasiainministeriön käyttöön varataan 4,5 25-75 %:n maakunnat, määräraha 18,50 mk! 40893: Mmk ja osaamiskeskusten kehittämiseen 14 Mmk. asukas: Pohjois-Pohjanmaa 6,6 Mmk, Pohjanmaa 40894: Alueille jaettavan määrärahan jakoperusteita jär- 3,2 Mmk, Kymenlaakso 3,6 Mmk, Savo 4,8 Mmk, 40895: jestelmällistettiin päätöksessä aiempien vuosien Häme 3,1 Mmk, Itä-Uusimaa 1,6 Mmk. 40896: käytännöstä. Määräraha jaettiin mk/asukas-periaat- Suuret maakunnat: Pirkanmaa 6,3 Mmk ja Varsi- 40897: teella siten, että heikoimmat maakunnat saivat nais-Suomi 6,2 Mmk (14,30 mk/asukas) sekä Uusi- 40898: enemmän kuin muut. Maakunnat luokiteltiin nel- maa 7,7 Mmk (6,30 mk/asukas). 40899: jään ryhmään alueiden ongelmallisuuden mukaan. Sisäasiainministeriö on arvioinut menokehyslas- 40900: Ongelmallisuuden mittarina käytettiin lähinnä EU- kelmissaan määrärahatarpeeksi 165 Mmk vuodelle 40901: tavoitealueiden laajuutta kussakin maakunnassa. 1999. Tästä 80 Mmk sitoutuisi kansalliseksi rahoi- 40902: Ryhmät ovat seuraavat: tukseksi ED-ohjelmiin, 15 Mmk kaupunkipolitiik- 40903: 40904: 40905: 93 40906: kaan ja 20 Mmk kansallisiin ja muista kuin ED:n toiminnan omaehtoiseen kehittämiseen ja hankkei- 40907: rakennerahastoista osarahoitettaviin hankkeisiin. den valmisteluun ja esiselvitysten tekoon. Varsinai- 40908: Vuosina 1994 ja 1995 sai maakunnan kehittämis- siin investointeihin ei maakunnan kehittämisrahaa 40909: rahaa käyttää myös lääninhallituksista siirtyneiden voi sisäasiainministeriön mukaan käyttää. 40910: henkilöiden palkkaamiseen maakunnan liitoissa. Hakemusmenettelyssä ei sisäasiainministeriön 40911: Vuodesta 1996 lähtien ovat maakunnan liitot otta- mukaan ole tullut tietoon sellaisia seikkoja, jotka 40912: neet palvelukseensa suurimman osa näistä henki- välttämättä edellyttäisivät säädöstoimia. Muun 40913: löistä. muassa hankkeiden keskinäisen vertailun ja haki- 40914: Maakunnan kehittämisrahaa käyttävät pääasias- joiden tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi sisä- 40915: sa maakuntien liitot, jolloin määräraha pilkkoutuu asiainministeriö laati uudet ohjeet maakunnan ke- 40916: 19 eri alueelle. Maakunnissa määräraha suuntautuu hittämisrahan käytöstä. Ohjeiden yhtenä tarkoituk- 40917: pääasiassa ED-tavoiteohjelmien kansalliseen rahoi- sena on auttaa saavuttamaan maakunnan kehittä- 40918: tukseen. Maakunnat voivat alueilla yhteistyössä misrahan käyttöön liittyvissä menettelyissä yhden- 40919: muiden viranomaistahojen kanssa rahoittaa myös mukainen linja. Ohjeet annettiin 3.4.1998 ja niillä 40920: suurempia hankkeita. kumottiin 15.3.1994 annetut ohjeet. 40921: Maakunnan kehittämisraha on sisäasiainminis- Vuonna 1994 maakunnan kehittämisrahahake- 40922: teriön mukaan luonteeltaan ns. siemenrahaa, jo- muksia tuli maakunnan liittoihin yhteensä 2 060. 40923: hon sitoutuu paljon muuta rahoitusta. Vuosilta Hakemusten määrä nousi runsaaseen 2 440:een v. 40924: 1995 ja 1996 kerättyjen tietojen mukaan myönne- 1995. Hakemusten määrän voimakkaaseen kas- 40925: tyn maakunnan kehittämisrahan osuus jäi n. vuun vaikutti Suomen ED-jäsenyys ja sen tuomat 40926: 20 %:iin haetusta kehittämisrahoituksesta. Maakun- uudet rahoitusmahdollisuudet Vuonna 1996 maa- 40927: nan kehittämisrahan merkitys on näin hankkeiden kunnan kehittämisrahahakemuksia tuli yhteensä 40928: siemenrahana ollut huomattava. Lisäksi monet runsaat 1 870. Kertomusvuoden lukuja ei ollut 40929: maakunnan kehittämisrahalla rahoitetut esiselvi- käytössä 1.9.1998 mennessä. 40930: tystyyppiset hankkeet ovat mahdollistaneet laajem- Vuonna 1995 avustusta myönnettiin kehittämis- 40931: pien hankkeiden käynnistämisen myöhemmin. rahasta 40 %:lle hakijoista, ja vuotta myöhemmin 40932: Maakunnan kehittämisrahasta tehty hankeavustus 50 % hakijoista sai myönteisen päätöksen. Alueke- 40933: oli keskimäärin 82 000 mk v. 1995 ja 88 000 mk v. hitysasetuksen 11 §:n mukaan hakijan on itse osal- 40934: 1996. listuttava hankkeen rahoitukseen. Tämä merkitsee, 40935: että avustuksen osuus ei ainakaan periaatteessa 40936: Kehittämisrahan hakuun liittyviä kysymyksiä koskaan voi olla 100 %:a hyväksyttävistä kokonais- 40937: Alueiden kehittämisestä annetun asetuksen 11 §:n kustannuksista. 40938: mukaan aluekehitysviranomainen voi myöntää 40939: avustusta maakunnan kehittämisrahasta määräai- Sisäasiainministeriön asema valvonnan järjestä- 40940: kaisiin kehittämishankkeisiin ja alueen kuntien vä- misessä 40941: lisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämiseen Kuten edellä on mainittu, aluekehitysasetuksen 40942: alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi. 15 §:n mukaan avustuksen käyttöä valvoo alueke- 40943: Hankkeiden toteuttajina voivat olla julkiset ja yksi- hitysviranomainen, jolla on oikeus suorittaa avus- 40944: tyiset yhteisöt, säätiöt sekä yksityiset henkilöt. tuksen käyttöön liittyviä tarkastuksia. Asetuksen 40945: Avustuksen hakijan on itse osallistuttava hankkeen 17 §:n mukaan aluekehitysviranomaisen tulee seu- 40946: rahoitukseen. rata avustettavien hankkeiden toteutumista ja ra- 40947: Maakunnan kehittämisrahaa voidaan käyttää portoida siitä vuosittain sisäasiainministeriölle. 40948: Suomen ja muiden maiden välisiin elinkeinopoliit- Asetuksen 18 §:n 2 momentin perusteella mm. 40949: tisiin ja muihin alueellista kehitystä edistäviin yh- sisäasiainministeriöllä on oikeus tarkastaa maakun- 40950: teistyöhankkeisiin. nan kehittämisrahasta myönnettyjen avustusten 40951: Maakunnan kehittämisrahaa voidaan käyttää myöntämistä, maksatusta, käyttöä ja valvontaa. ED- 40952: osarahoituksena myös aluekehitysviranomaisen hankkeiden osalta sisäasiainministeriön tarkastus- 40953: itse toteuttamiin määräaikaisiin kehittämishankkei- oikeus koskee asetuksen 19 a §:n nojalla sekä ED- 40954: siin sekä aluekehitysviranomaisen rahoitusosuute- varojen että vastaavana kansallisena rahoitusosuu- 40955: na ohjelmasopimuksissa. tena käytettävän maakunnan kehittämisrahan käyt- 40956: Aluekehitysasetuksen 11 §:ssä on määritelty, töä. 40957: minkä tyyppisiin hankkeisiin maakunnan kehittä- Vastuu maakunnan kehittämisrahasta myönne- 40958: misrahaa voidaan myöntää. Maakunnan kehittä- tyn avustuksen käytön seurannasta ja valvonnasta 40959: misraha on tarkoitettu lähinnä alueiden elinkeino- on kuitenkin ensisijaisesti siis avustuksen myön- 40960: 40961: 40962: 94 40963: täneellä maakunnan liitolla. Tämä ilmentää sisä- perustuu siihen, että sisäasiainministeriö huolehtii 40964: asiainministeriön mielestä sitä periaatetta, jonka järjestelmän toimivuudesta ja että kukin EAKR:n 40965: mukaan jokainen hallintotoimintaan osallistuva vi- varoja käyttävä hallinnonala vastaa omasta puoles- 40966: ranomainen ja virkamies on valvontavelvollinen taan varojen käytöstä sisäasiainministeriölle. 40967: vastuullaan olevasta toiminnasta. 40968: Ministeriölle kuuluva yleinen valvontaoikeus tai Kehittämisrahalla saadut tulokset 40969: -velvollisuus voitaneen johtaa hallitusmuodon Sisäasiainministeriö laatii vuosittain seurantarapor- 40970: 44 §:n 2 momentista, jonka mukaan kunkin minis- tin maakunnan kehittämisrahan käytöstä. Raportti 40971: teriön on pidettävä silmällä hallintoa omalla toimi- perustuu maakunnan liiton antamiin tietoihin. 40972: alallaan sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin lakien, Vuotta 1997 koskevan raportin oli määrä valmistua 40973: asetusten ja valtioneuvoston päätösten täytäntöön alkusyksyllä 1998. 40974: panemiseksi. Suurin osa maakunnan kehittämisrahasta käyte- 40975: Maakunnan kehittämisrahan käytössä ei ole si- tään EU-tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden kan- 40976: säasiainministeriön mukaan syntynyt tilanteita, sallisena rahoituksena. 40977: joissa myönnetty avustus olisi jouduttu perimään Maakunnan kehittämisrahalla rahoitetaan pää- 40978: takaisin. asiassa kehittämishankkeita, joten uusien yritysten 40979: EU:n rakennerahastovaroilla osarahoitettavat määrää ei sisäasiainministeriön mukaan ole käytet- 40980: hankkeet ovat tyypillisesti hankkeita, joiden rahoi- ty ensisijaisena maakunnan kehittämisrahan vai- 40981: tukseen osallistuu usein useita viranomaisia. Suomi kuttavuuden mittarina. Uusia yrityksiä saattaa kui- 40982: on jäsenvaltiona vastuussa komissiolle Suomeen tenkin syntyä kehittämishankkeiden ja niiden jat- 40983: tulevien ED-varojen käytöstä. Euroopan aluekehi- koprojektien seurauksena. Maakunnan kehittämis- 40984: tysrahaston (EAKR) vastuuministeriöksi Suomessa rahalla rahoitetuille hankkeille ei myöskään ole 40985: on nimetty sisäasiainministeriö, mikä tarkoittaa, järjestetty jälkiseurantaa kuin muutamana vuonna 40986: että sisäasiainministeriö vastaa EAKR:n varoista niiden päättymisen jälkeen. 40987: komission suuntaan. Sisäasiainministeriöllä ei ole Maakunnan kehittämisrahan työllisyysvaikutuk- 40988: toimivaltaa suorittaa tarkastuksia toisella EAKR:n sia on sisäasiainministeriön mukaan vaikea mitata, 40989: varoja käyttävällä hallinnonalalla, vaan valvonta koska ne ovat suurimmaksi osaksi epäsuoria. 40990: 40991: 40992: 40993: 40994: Maakunnan kehittämisraha on määrärahana varsin Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan kehittä- 40995: pieni, ja sen avulla rahoitettavat hankkeet ovat pieni- misrahan ongelma on siinä, että se jaetaan pieninä 40996: muotoisia. Kehittämisrahan myönteisiä puolia on ollut summina ja sen vaikutukset voivat silloin myös jäädä 40997: kuitenkin se, että sen avulla on voitu rahoittaa eri hallin- vähäisiksi. Määrärahan vähäisyydestä voidaan johtaa 40998: nonalojen välisiä kehityshankkeita, mikä on ollut se vallitseva periaate, ettei määrärahaa voida käyttää 40999: omiaan parantamaan ministeriöiden yhteistyötä ja investointeihin. Työnjakona pitäisi olla se, että kunnat 41000: suuntaamaan rahoitusta yhä monipuolisempiin hank- rahoittaisivat itse ja yksin oman alueensa pikkuhank- 41001: keisiin. Maakunnan kehittämisrahan käyttö ja tulokset keet Yhteisetpienet hankkeetvoitaisiin rahoittaa maa- 41002: myös osoittavat sen, miten maakunnan liitot omalta kunnan kehittämisrahalla. 41003: osaltaan ovat onnistuneet oman alueensa kehittämi- Maakunnan kehittämisrahan osuus tulisi laskea 41004: sessä. Samalla se antaa viitteitä siitä, ovatko maakun- hankkeelle myönnetystä kokonaisrahoituksesta, eikä, 41005: nan liitot valmiit ottamaan yhä suurempaa vastuuta kuten nykyisin, haetusta kokonaisrahoituksesta. Koska 41006: rakennerahastoista tulevien varojen ohjaamisesta. hakijan on aluekehitysasetuksen mukaan itse osallis- 41007: Toisaalta, kun kuitenkin suurin osa maakunnan kehittä- tuttava hankkeen rahoitukseen, on tämän säännöksen 41008: misrahasta käytetään EU:n rakennerahastoista tule- soveltamista tarkoin valvottava. 41009: vien varojen kansallisena rahoituksena, kehittämisra- Määrärahan jakautuminen pieniin osiin hankaloit- 41010: han säilyttäminen erillisenä, irrallisena määrärahana taa seurannan järjestämistä ja tulosten arviointia. Vai- 41011: ei ehkä ole täysin perusteltua. kuttavuutta on lisäksi vaikea arvioida, sillä maakunnan 41012: 41013: 41014: 95 41015: kehittämisrahalla rahoitetuille hankkeille ei ole järjes- vaikutusten arviointi on ilmeisen vaikeaa. Valtiontilin- 41016: tetty niiden päättymisen jälkeistä seurantaa muutamaa tarkastajien mielestä tulosten arviointia ja jälkiseuran- 41017: vuotta pidemmäksi ajaksi. Myös hankkeiden työllisyys- taa tulisikin tuntuvasti nykyisestään tehostaa. 41018: 41019: 41020: 41021: 41022: Vartioimisliikelain uudistaminen hingoittumista. Ajatus mainittujen tehtävien siirtä- 41023: misestä toisille suorittajille onkin ministeriön mu- 41024: Vartiointialaa sääntelee vartioimisliikelaki (2371 kaan lähtöisin lähinnä viranomaisten taholta. 41025: 83), joka on jo melko vanha. Se tuli voimaan Verovaroilla tuotettujen turvallisuuspalvelujen 41026: 1.10.1983. Myös sitä edeltänyt asetustasoinen sään- määrärahojen niukkuus edellyttää, että myös polii- 41027: nöstö oli vanhaa. Se oli peräisin vuodelta 1944. sin voimavaroja käytetään entistä tarkoituksenmu- 41028: Voimassa oleva vartioimisliikelaki on sisäasiain- kaisemmin. Sisäasiainministeriön mielestä tulisi 41029: ministeriön käsityksen mukaan nopean uudistami- selvittää, voitaisiinko poliisilta siirtää jonkin muun 41030: sen tarpeessa. Sen lisäksi, että vartioimisliiketoi- tahon hoidettavaksi tehtäviä, jotka eivät sisällä 41031: mintaa koskevat säännökset on uudistettava, on merkittävää julkisen vallan käyttöä. Tällaisia tehtä- 41032: myös eräitä muitakin yksityisen turva-alan piiriin viä voisivat olla esim. päihtyneiden, kiinniotettu- 41033: kuuluvia palveluja, jotka tulisi saattaa sääntelyn jen, pidätettyjen ja vangittujen henkilöiden var- 41034: piiriin. Suurimpina epäkohtina voidaan ministeriön tiointi ja kuljettaminen. On kuitenkin selvää, että 41035: mielestä tällä hetkellä pitää viranomaisten ylläpitä- päätös em. voimakeinojen käytöstä tulisi aina teh- 41036: mien turvallisuuspalvelujen ja yksityisen turva-alan dä viranomaisten toimesta. 41037: piiriin kuuluvien tehtävien välisen rajan epäsel- Poliisin tulee ministeriön mielestä vastaisuudes- 41038: vyyttä joillakin keskeisillä turvallisuuspalvelujen sakin vastata yleisen järjestyksen ja turvallisuuden 41039: alueilla sekä yksityisen turva-alan koulutukseen ylläpitämisestä. Vartijan voimakeinojen käytön oi- 41040: liittyviä puutteellisuuksia. keuden tulee rajoittua lähinnä henkilön poistami- 41041: seen vartioitavasta kohteesta ja mahdollisesti turva- 41042: Vartiointialan suuruus ja liikevaihto tarkastuksen tekemiseen esim. kiinniotetuille hen- 41043: Aktiivista vartioimisliiketoimintaa harjoittaa Suo- kilöille. Keskeiseksi kysymykseksi nousee sisä- 41044: messa n. 100 yritystä. Turvatuotteiden valmistuk- asiainministeriön mukaan yksityisen turva-alan 41045: sen, maahantuonnin ja tukkumyynnin parissa toi- palveluntuottajien henkilökunnan koulutuksen 41046: mii n. 150 yritystä ja asennuspalveluja tuottaa n. 200 taso ja vastuukysymykset Erityisesti viimeksi mai- 41047: yritystä. Lukkoliiketoimintaa harjoittaa n. 140 yri- nittuun asiaan liittyvät kysymykset voivat olla hy- 41048: tystä. Vartioimisliiketoiminta työllistää tällä hetkellä vinkin ongelmallisia. 41049: n. 4 000 henkeä. Yksityisen turva-alan kaupallisten 41050: palvelujen kokonaisarvo on n. 2,45 mrd. mk vuo- Aiempi kannanotto 41051: dessa. Valtiontilintarkastajat käsittelivät kertomuksessaan 41052: Ulkomaisten turvapalveluja tuottavien yritysten vuodelta 1996 poliisin tehtäväkentän laajuutta (s. 41053: kiinnostus Suomen markkinoita kohtaan on jonkin 80--83). Kannanotossaan valtiontilintarkastajat to- 41054: verran lisääntynyt. Sitä voidaan kuitenkin sisä- tesivat mm., että joitakin nykyisin poliisille kuulu- 41055: asiainministeriön mielestä pitää edelleen hyvin vä- via tehtäviä voitaisiin kenties siirtää muille viran- 41056: häisenä. omaisille. Poliisitoimene jää joka tapauksessa suuri 41057: Yksityisen turva-alan yritysten kiinnostus siirtyä määrä tehtäviä, joiden vuoksi tulee huolehtia siitä, 41058: hoitamaan perinteisesti viranomaistoiminnan pii- että poliiseja riittää kenttätehtäviin. Tällöin erilaiset 41059: riin kuuluvia tehtäviä on sisäasiainministeriön mu- yhteistyömuodot tulevat yhä tärkeämmiksi. Poliisin 41060: kaan vähäistä. Syynä tähän on työvoimakulujen ja pelastustoimen yhteisiä hätäkeskuskokeiluja on 41061: suuri osuus palvelujen hinnasta ja hankalat vastuu- syytä jatkaa. Kannanotossaan valtiontilintarkastajat 41062: kysymykset. Ainakaan isommat vartioimisliikkeet vastustivat voimakkaasti sitä, että erilaiset vartioin- 41063: eivät ole erityisen kiinnostuneita esim. päihtynei- tiliikkeet hoitaisivat poliiseille kuuluvia järjestyk- 41064: den kuljettamisesta peläten mm. yrityskuvansa va- sen ja turvallisuuden ylläpitoon liittyviä tehtäviä. 41065: 41066: 41067: 96 41068: Uudistusehdotuksia Ehdotusten arviointia 41069: Turva-alan kehittämistä varten sisäasiainministeriö Vielä voimassa olevan hallitusmuodon 6 §:n 1 mo- 41070: asetti toukokuussa 1995 toimikunnan turva-alan mentin mukaan jokaisella on oikeus elämään sekä 41071: koordinointiin liittyvän lainsäädännön muutosten henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuu- 41072: ja muiden tarvittavien toimien valmistelemiseksi. teen ja turvallisuuteen. Myös uuteen Suomen halli- 41073: Toimikunnan ehdotus valmistui keväällä 1998. tusmuotoehdotukseen (HE 1/1998 vp) sisältyy 41074: Toimikunta pohti hyvin laajasti seuraavia aihei- sama säännös (7 §). 41075: ta: rikollisuus ja sen torjunta, ennalta estävä rikok- Uuteen perustuslakiin sisältyy kokonaan uusi 41076: sentorjunta Suomessa, lainsäädännön nykytila, tur- säännös (124 §), jossa säädetään hallintotehtävän 41077: vallisuusalan koulutus Suomessa, tekninen suojaus antamisesta muulle kuin viranomaiselle. Ehdotettu 41078: ja sen nykytilan arviointi. Toimikunta laati ehdo- säännös on kokonaisuudessaan seuraava: "Julki- 41079: tuksen laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista, jol- nen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin 41080: la nykyinen vartioimisliikelaki kumottaisiin. viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on 41081: Toimikunnan lakiehdotuksen mukaan muutok- tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitami- 41082: set ja uudistukset olisivat mm. seuraavanlaisia: seksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa 41083: -Yleisesti tarjolla olevat, vastikkeesta suoritet- tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää 41084: tavat yksityiset turvallisuuspalvelut saatetaan lu- julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan 41085: vanvaraisiksi erityisellä yksityisiä turvallisuuspalve- kuitenkin antaa vain viranomaiselle." 41086: luja koskevalla lailla. Perustelujen mukaan pykälän tarkoituksena on 41087: - Luvanvaraisuuden lisäksi tiettyjä, jo vakiintu- rajoittaa julkisen hallintotehtävän osoittamista var- 41088: neita palvelumuotoja harjoittavat voivat hakea va- sinaisen viranomaiskoneiston ulkopuolelle. Mer- 41089: paaehtoista sertifiointia. kittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä ei 41090: - Alan kehitystä ja ohjausta varten muodoste- ehdotuksen mukaan siten saisi antaa muille kuin 41091: taan pysyvä turvallisuusalan neuvottelukunta. viranomaisille. 41092: - Turvallisuusalaa varten perustetaan turvalli- Eduskunnan perustuslakivaliokunta on eri yh- 41093: suusalan valvontakeskus, joka käytännössä vastaisi teyksissä ottanut kantaa valtiosääntöoikeudelliseen 41094: lupaa edellyttävän toiminnan valvonnasta ja yhdes- virkamieshallintoperiaatteeseen. Tämän periaat- 41095: sä poliisin kanssa toimintaan osallistuvien henkilöi- teen mukaan julkista valtaa voivat Suomessa käyt- 41096: den luotettavuuden valvonnasta. tää vain viranomaiset ja viranomaisten nimissä vain 41097: - Turvajärjestelmien hankintoja varten luodaan laillisesti virkoihinsa nimetyt virkamiehet. 41098: riskitasoon perustuva laitteiden ja järjestelmien tur- Toisaalta perustuslakivaliokunta on eri kannan- 41099: vallisuustasoluokitus. otoissaan lähtenyt siitä, ettei virkamieshallintoperi- 41100: - Turvallisuusalan neuvottelukunta ja turvalli- aate merkitse ehdotonta estettä antaa julkista valtaa 41101: suusalan valvontakeskus ryhtyvät koordinoimaan ja julkisia tehtäviä rajoitetusti muille kuin viran- 41102: rakenteiden ja laitteiden yhtenäistä hyväksyntää omaisille, kuten valtion liikelaitoksille ja yksityisoi- 41103: eurooppalaisten normien ja tarvittaessa kotimais- keudellisille yhteisöille. Tällöin valiokunta on kui- 41104: ten vaatimusten perusteella. tenkin edellyttänyt, että tehtävien hoitamisesta ja 41105: - Yksityissektorin turvallisuusalalle luodaan siinä noudatettavasta menettelystä annetaan riittä- 41106: poliisi- ja pelastusalaa vastaava korkeakoulutasoi- vän yksityiskohtaiset säännökset, että oikeusturva- 41107: nen koulutus asiantuntijoiden, turvallisuusviran- näkökohdat otetaan huomioon ja että julkisia teh- 41108: omaisten, opetusviranomaisten ja koulutusta anta- täviä hoitavat henkilöt kuuluvat rikosoikeudellisen 41109: vien oppilaitosten kanssa. virkavastuun piiriin. Muulle kuin viranomaiselle on 41110: - Vartioimisalaa koskevia säännöksiä muute- voitu antaa oikeus voimakeinojen käyttöön vain 41111: taan niin, että vartioiruisliikkeellä on oikeus ottaa silloin, kun kysymys on ollut konkreettisen virka- 41112: vastaan, erikseen määrätyissä paikoissa ja olosuh- tehtävän yhteydessä esille tulevasta ja siten viran- 41113: teissa, myös sellaisia yleistä järjestystä ja turvalli- omaisen tilapäisluonteisesta tarpeesta saada ulko- 41114: suutta koskevia tehtäviä, jotka eivät edellytä mer- puolista apua. 41115: kittävää julkisen vallan käyttöä. Uutta hallitusmuotoa koskevan hallituksen esi- 41116: -Vartijan ammattitaitovaatimuksia nostetaan ja tyksen perusteluissa on todettu, että ehdotuksen 41117: vartijan toimivaltuuksia vartiointikohteessa täyden- 124 §:n viimeisen virkkeen mukaan merkittävää 41118: netään kiinniotto-oikeudella ja oikeudella turvalli- julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voitaisiin 41119: suustarkastukseen tilanteissa, joissa vartijalla ny- antaa vain viranomaisille. Merkittävänä julkisen 41120: kyään on paikalta poistamisoikeus. vallan käyttämisenä olisi säännöksen yhteydessä 41121: 41122: 41123: 41124: 7 380188E 97 41125: pidettävä esim. itsenäiseen harkintaan perustuvaa joka koski hallituksen esitystä 7/1996 vp laiksi 41126: oikeutta käyttää voimakeinoja tai puuttua muuten sijoituspalveluyrityksistä ja siihen liittyväksi lain- 41127: merkittävällä tavalla yksilön perusoikeuksiin. säädännöksi, missä oli kyse lainsäädäntövallan de- 41128: Perustuslakivaliokunta on useissa eri yhteyksis- legoimisesta sekä PeVL 19/1996 vp, joka koski 41129: sä pohtinut viranomaisten julkisen vallan käyttöä ja hallituksen esitystä 47/1996 vp osuuspankkien yh- 41130: siihen liittyen myös voimakeinojen käyttöä sekä teenliittymää koskevaksi lainsäädännöksi. Tässä- 41131: normien antovaltuuden laajentamista. Perustusla- kin oli kyse lainsäädäntövallan delegoinnista, eli 41132: kivaliokunnan mielestä voimakeinojen käytön us- miten valtuuden saanut toimielin voi antaa yleisesti 41133: kominen muille kuin virkamiehille on säädettävä sitovia sääntöjä. 41134: perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tällaisia lau- Normivallan delegointi nousee tässä yhteydessä 41135: suntoja ovat esim. PeVL 1/1994 vp, joka koski keskeiseksi sen vuoksi, että toimikunta ehdotti 41136: hallituksen esitystä 281/1993 vp laiksi turvatarkas- erityisen turvallisuusalan neuvottelukunnan perus- 41137: tuksista lentoliikenteessä, PeVL 15/1994 vp, joka tamista. Neuvottelukunnalla olisi ehdotuksen mu- 41138: koski hallituksen esitystä 57/1994 vp poliisilaiksi ja kaan oikeus antaa erinäisiä määräyksiä ja normeja. 41139: eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, PeVL 12/1996 vp, 41140: 41141: 41142: 41143: 41144: Kun vartioimisliikelakiehdotusta (HE 108!1982vp) edus- teeseen, jossa yhteiskunta ei ole enää ensisijaisessa 41145: kunnassa viime vuosikymmenellä käsiteltiin, siitä ei vastuussa kansalaistensa perusturvallisuuden järjes- 41146: hankittu perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Ehkä tä- tämisestä. Tällaista kehitystä tulee kaikin voimin vas- 41147: män vuoksi sisäasiainministeriössä valmistunut uusi tustaa yleensäkin ja ennen muuta siksi, että uuden 41148: ehdotus, jolla korvattaisiin nykyinen vartioimisliikelaki, hallitusmuodon 124 § asettanee tällaiselle kehitykselle 41149: on valmistelijoittensa silmissä nähty vain tekniseksi selkeän esteen. Kansalaisella tulee olla yksiselitteinen 41150: uudistukseksi. Uudella lailla olisi vain tarkoitus korvata oikeus hyvään yleiseen järjestykseen ja turvallisuu- 41151: sinällänsä jo vanhentunut lainsäädäntö. teen, vaikka hänellä ei olisi mitään mahdollisuuksia 41152: Valtiontilintarkastajien mielestä asia ei kuitenkaan järjestää ja ylläpitää henkensä tai omaisuutensa suo- 41153: ole aivan näin yksiselitteinen. Ennen uudistusta olisi jaksi erityisiä turvajärjestelyjä. 41154: tarkoin pohdittava, millaisia vaikutuksia perusoikeus- Edellä olevan johdosta valtiontilintarkastajat uudis- 41155: uudistus ja nyt käsittelyssä oleva uusi hallitusmuoto tavat viime kertomukseensa sisältyneen kannanoton, 41156: ovat tähän kysymykseen tuoneet. Jos uusi turva-alan jonka mukaan sellaista kehitystä, että erilaisetvartioin- 41157: lainsäädäntö johtaa siihen, että kansalaiset ja yritykset tiliikkeet hoitaisivat poliisille kuuluvia järjestyksen ja 41158: joutuvatyhä enemmän osallistumaan yleisen järjestyk- turvallisuuden ylläpitoon liittyviä tehtäviä, on syytä voi- 41159: sen ja turvallisuuden ylläpitoon, saatetaan joutua tilan- makkaasti vastustaa. 41160: 41161: 41162: 41163: 41164: 98 41165: Puolustusministeriön hallinnonala 41166: 41167: 41168: 41169: 41170: Puolustusvoimien organisaatiouudistus valmistellut ja valtioneuvoston turvallisuus- ja puo- 41171: lustuspoliittisessa selonteossa kertomusvuonna 41172: Uudistuksen taustaa esitetyt tavoitteet. Puolustusministeriö päättää puo- 41173: Puolustushallinnon organisaatioiden uudistaminen lustusvoimien kokoonpanosta. Puolustusministe- 41174: käynnistyi puolustusministeriön mukaan 1980-lu- riö antoi v. 1993 toistaiseksi voimassa olevan mää- 41175: vun puolivälissä. Uudistus on koskettanut hallin- räyksen puolustushallinnon kokoonpanosta ja joh- 41176: nonalan kaikkia esikuntia, joukko-osastoja ja lai- tosuhteista päättämisestä. 41177: toksia. Organisaatiomuutoksia on valmisteltu puolus- 41178: Puolustusvoimien 1990-luvun organisaatiouu- tusministeriön ja puolustusvoimien ylimmän joh- 41179: distusten kannalta keskeisiä asiakirjoja ovat olleet don toimeksiannosta. Keskushallinnossa asiasta 41180: ehdotus puolustushallinnon joukkojen, laitosten ja ovat vastanneet puolustusministeriön järjestely- 41181: varuskuntien rationalisointi- ja kehittämisohjel- osasto ja pääesikunnan suunnitteluosasto (aiempi 41182: maksi (1992), ehdotus ilma- ja merivoimien jouk- pääesikunnan järjestelyosasto). Näiden virastojen 41183: kojen, laitosten ja varuskuntien rationalisointi- ja henkilöstö- ja kiinteistötoimialat ovat osallistuneet 41184: kehittämisohjelmaksi (1993), puolustushallinnon mm. asioita valmistelleisiin työryhmiin. Yksittäisten 41185: rauhan ajan organisaation rationalisointi- ja kehittä- organisaatiomuutosten valmistelua ovat johtaneet 41186: misohjelma 0994) sekä eduskunnan kertomus- maanpuolustusalueiden esikunnat (aiemmat soti- 41187: vuonna hyväksymä valtioneuvoston selonteko Eu- lasläänit) sekä ilma- ja merivoimien esikunnat. 41188: roopan turvallisuuskehitys ja Suomen puolustus. Muutoskohteena olleen joukko-osaston tai vastaa- 41189: Tärkeimmät perustelut organisaatiouudistuksel- van johto on myös ollut osittaisessa valmisteluvas- 41190: le on määritelty puolustusministeriön mukaan seu- tuussa. Henkilöstö on yhteistoimintalain mukaises- 41191: raavasti: ti osallistunut valmisteluun. 41192: - taloudellisten säästöjen saavuttaminen Uudistusten valmistelussa on käytetty osin myös 41193: - kansainvälistymiseen vastaaminen ulkopuolista konsulttia. Hallinnonalan henkilöstö- 41194: - resurssien kohdentaminen painopistealoille järjestöt sekä valtion muut viranomaiset ovat osal- 41195: - joukkotuotannon tehostaminen listuneet muutoksia valmistelleiden työryhmien 41196: - koulutusorganisaation sopeuttaminen varus- työskentelyyn. 41197: miesten vähenemiseen Organisaatiouudistuksen yksi keskeinen tavoite 41198: - puolustusvoimien teknistyminen on ollut maanpuolustuskykyä olennaisesti heiken- 41199: - tulosohjauksen ja -johtamisen käyttöönotto tävien toimien välttäminen. Muutosten vaikutukset 41200: - tuottaja-käyttäjä-ajattelun edistäminen sekä yleiseen maanpuolustuskykyyn ovatkin puolustus- 41201: - hallinnon tehostaminen keventämällä kes- ministeriön mukaan olleet pääosin myönteisiä. 41202: kushallintoa ja delegoimalla tehtäviä. Uudistetut koulutusorganisaatiot tehostavat ja mo- 41203: nipuolistavat puolustusvoimien koulutusta ja pa- 41204: Uudistuksen tavoitteiden valmistelu ja saavutta- rantavat siten puolustuskyvyn kannalta keskeistä 41205: minen joukkotuotantoa. Puolustushallinnon rahoitusvoi- 41206: Hallinnonalan organisaation tavoitetila määritel- maNarat eivät toisaalta ole kuitenkaan viime vuosi- 41207: tiin em. puolustushallinnon rauhan ajan organisaa- na mahdollistaneet joukkotuotannon kannalta tär- 41208: tion rationalisointi- ja kehittämisohjelmana v. 1994. keitä kertausharjoituksia. 41209: Puolustusministeri ja puolustusvoimain komentaja Joukko-osastojen siirtojen, lakkauttamisten ja 41210: hyväksyivät puolustusministeriön ja pääesikunnan perustamisten tavoitteena ovat joissakin tapauksis- 41211: virkamiesten valmistelemat tavoitteet. Eduskunta sa olleet myös operatiiviset, puolustusvoimien suo- 41212: hyväksyi puolestaan puolustusneuvoston johdolla rituskykyyn liittyvät seikat. 41213: 41214: 41215: 99 41216: Puolustushallinnon johtamis- ja hallintojärjestel- napataljoonan tehtävät Lappeenrannasta Savon 41217: män uudistamisella on tavoiteltu alueellisen maan- Prikaatille Mikkeliin. Tällöin pääosa Rakuunanmä- 41218: puolustuksen tehostamista. Tavoitteena on ollut en kasarmialueesta vapautui. Kertomusvuoteen 41219: alueellisesti ja voimavaroiltaan riittävän suuret mennessä henkilöstö-, kiinteistöjen ylläpito- ja in- 41220: maanpuolustusalueet, jotka kykenevät alueensa it- vestointikustannusten menosäästöt ovat olleet yh- 41221: senäiseen puolustamiseen. teensä 74,1 Mmk. Myyntituloja on saatu tai tehtyjen 41222: Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliit- kiinteistöjärjestelyjen arvo on ollut yhteensä 12 41223: tisen selonteon mukainen valmiusyhtymien perus- Mmk. Lisäkustannuksia on aiheutunut 11,7 Mmk, 41224: taminen ja yhtenäiseen meripuolustusjärjestelmään joista investointien osuus on 10,0 Mmk ja kerta- 41225: siirtyminen tavoittelevat edelleen puolustusvoimi- luonteisten siirtokustannusten osuus 1,7 Mmk. 41226: en suorituskyvyn tehostamista. - Siirrettiin (lakkautettiin) Kymenjääkäripatal- 41227: Puolustusministeriön mukaan organisaatiouu- joona Haminasta Vekaranjärvelle. Henkilöstöme- 41228: distuksen tavoitteet on saavutettu, asian vaikeus ja nojen säästöt ovat kertomusvuoteen mennessä ol- 41229: monitahoisuus huomioon ottaen, kohtuullisen hy- leet yhteensä 63 Mmk. Lisäkustannukset ovat olleet 41230: vin. Tavoitteiden saavuttamiseen on kuitenkin liit- 4,6 Mmk. 41231: tynyt myös seuraavanlaisia ongelmia: - Siirrettiin Salpausselän Ilmantorjuntapatte- 41232: - Asian saama kielteinen julkisuus erityisesti rista Kouvolasta Haminaan ja muutettiin Kymen 41233: alue- ja paikallistasolla on ainakin väliaikaisesti Ilmantorjuntarykmentiksi. Kouvolan varuskunta- 41234: vaikuttanut maanpuolustushenkeen. alue myytiin 60 Mmk:n kauppahinnasta. Osa alu- 41235: - Alue- ja muiden poliittisten syiden vuoksi on eesta siirrettiin vastikkeetta rakennushallitukselle. 41236: osin jouduttu tyytymään hallinnonalan kannalta Siirron tekninen arvo on 10,0 Mmk. Menosäästöt 41237: epätarkoituksenmukaisiin tai viivästyneisiin ratkai- ovat kertomusvuoteen mennessä yhteensä 24,5 41238: suihin. Mmk ja lisäkustannukset yhteensä 6,4 Mmk. 41239: - Henkilöstön laajamittainen irtisanominen on - Lakkautettiin Kouvolan sotilassoittokunta. 41240: saattanut heikentää valtion ja puolustushallinnon - Muutettiin Haminan sotilassoittokunta va- 41241: työnantajakuvaa. rusmiessoittokunnaksi. 41242: - Rakentamismäärärahojen vähäisyyden - Siirrettiin (lakkautettiin) Rannikkojääkäripa- 41243: vuoksi joidenkin uudistusten toimeenpano on vii- taljoona Upinniemeltä Dragsvikiin. Henkilöstösiir- 41244: västynyt, koska rakentamista ei ole kyetty toteutta- roista syntyneet menosäästöt ovat kertomusvuo- 41245: maan suunnitellun aikataulun mukaan. teen mennessä yhteensä 42,0 Mmk. Lisäkustannuk- 41246: - Tyhjiksi jääneiden kiinteistöjen myyminen set ovat vastaavasti 5,2 Mmk. 41247: on yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi osoittau- - Lakkautettiin Turun Rannikkorykmentin pat- 41248: tunut ennakoitua vaikeammaksi. terista Raumalta. 41249: Vuonna 1992: 41250: Organisaatiouudistuksen aiheuttamat muutokset - Siirrettiin Suojelukoulu Tikkakoskelta Keu- 41251: Puolustusvoimien rationalisointi- ja kehittämisoh- ruulle. Henkilökustannusten menosäästöt ovat ker- 41252: jelmassa v. 1994 esitetyt konkreettiset muutokset tomusvuoteen mennessä 5,0 Mmk ja kustannusten 41253: oli puolustusministeriön mukaan toteutettu kerto- lisäykset 2,4 Mmk. 41254: musvuoteen mennessä eräitä vähäisiä poikkeuksia Vuonna 1993: 41255: lukuun ottamatta. Lisäksi hallinnolliset päätökset - Perustettiin Puolustusvoimien materiaalilai- 41256: oli tehty tietyistä muutoksista, joskaan ne eivät tos ja sijoitettiin sen esikunta Tampereelle. Henki- 41257: olleet astuneet vielä voimaan. Valtioneuvoston em. löstön siirtokustannukset olivat 5,1 Mmk. 41258: selonteossa kertomusvuonna esitetyistä organisaa- - Lakkautettiin Rannikkolaivasto Turusta. 41259: tiomuutoksista on myös puolustusministeriön mu- - Perustettiin Maanpuolustuskorkeakoulu yh- 41260: kaan tehty päätökset yhtä lukuun ottamatta. distämällä Sotakorkeakoulu, Kadettikoulu ja Tais- 41261: Kertomusvuoden loppuun mennessä toteutetut telukoulu. 41262: tai päätetyt organisaatiomuutokset ja niiden aiheut- - Uudistettiin johtamis- ja hallintojärjestelmä: 41263: tamat kustannusten säästöt tai lisäykset ovat puo- vähennettiin alueellisia esikuntia 30:stä 15:een, 41264: lustusministeriön mukaan olleet 1990-luvulla seu- uudistettiin pääesikunnan organisaatio ja supistet- 41265: raavat. (Tarkastelussa ovat muutokset, joilla on tiin henkilöstöä 800:sta 500:aan sekä supistettiin 41266: merkittävää taloudellista vaikutusta. Laskelmat pe- ministeriön henkilöstö 220:stä 130:een. Henkilös- 41267: rustuvat osittain arviotietoihin). tön kohdentaminen joukko-osastoihin on kerto- 41268: Vuonna 1990: musvuoteen mennessä synnyttänyt 150 Mmk:n vä- 41269: - Siirrettiin (lakkautettiin) Uudenmaan Rakuu- lilliset menosäästöt Investointikustannukset ovat 41270: 41271: 41272: 100 41273: olleet 189,3 Mmk ja henkilöstön siirtokustannukset kunnalle. Vaihdon arvo oli 15,0 Mmk. Henkilöstö- 41274: 15 Mmk. säästöt ovat 3,2 Mmk vuodessa ja kiinteistöjen 41275: - Perustettiin Puolustusvoimien koulutuksen ylläpitosäästöt 1,1 Mmk vuodessa. Ylämyllyn va- 41276: kehittämiskeskus. ruskunnan korjausinvestoinnit olivat 2,0 Mmk. Siir- 41277: Vuonna 1994: ron kertaluonteiset menot olivat 0,6 Mmk. 41278: - Lakkautettiin Hämeen sotilassairaala Lahdes- - Muutettiin Kuuskajaskarin linnake valmius- 41279: ta. Henkilöstösäästöt ovat kertomusvuoteen men- linnakkeeksi. Sen tilat vapautuivat muuhun käyt- 41280: nessä 20,4 Mmk. Ostopalvelujen lisäkustannukset töön. Käynnistettiin varusmieskoulutus Rankin lin- 41281: ovat 5,5 Mmk vuodessa ja kertaluonteiset menot nakkeella. Henkilöstösäästöt ovat 1,2 Mmk vuo- 41282: 1,4 Mmk. dessa ja kiinteistöjen ylläpitomenot vähenivät 0,5 41283: - Lakkautettiin Eläinlääkintäkoulu Niinisalos- Mmk vuodessa. Rauman etappi (tasearvo 12,9 41284: ta. Laskennalliset henkilösäästöt ovat 1,5 Mmk Mmk) luovutettiin Valtion kiinteistölaitokselle. 41285: vuodessa. Rankin linnakkeen korjauskustannukset ovat olleet 41286: - Siirrettiin Kymen Pioneeripataljoona Veka- 3,7 Mmk. Siirron kertaluonteiset menot olivat 0,6 41287: ranjärvelle. Samalla Korian varuskunta-alue vapau- Mmk. 41288: tui Elimäen kunnan käyttöön. Henkilöstösäästöt - Yhdistettiin UudenmaanJääkäripataljoona ja 41289: ovat kertomusvuoteen mennessä 3,3 Mmk ja kiin- Kaartin Pataljoona. Henkilöstösäästöt ovat 4,7 41290: teistöjen ylläpitosäästöt 8,4 Mmk. Korian varuskun- Mmk vuodessa. Korjausluonteiset investointikulut 41291: ta olisi vaatinut n. 60 Mmk:n peruskorjausinves- ovat 3,3 Mmk. 41292: toinnit, joilta siirron vuoksi vältyttiin. Valtion kiin- - Siirrettiin varusmiessoittokunta Haminasta 41293: teistölaitokselle luovutetun varuskunta-alueen ar- Lahteen ja yhdistettiin se Sotilasmusiikkikouluun. 41294: voksi on arvioitu n. 30 Mmk. Toisaalta rakennusin- - Lakkautettiin Dragsvikin sotilassoittokunta. 41295: vestoinnit Valkealassa ovat olleet 65 Mmk ja kiin- Vuonna 1997: 41296: teistömenot ovat lisääntyneet 1,4 Mmk vuodessa. - Siirrettiin Kuljetuslentolaivue Tikkakoskelle, 41297: Kertaluonteiset siirtomenot olivat 0,3 Mmk. yhdistettiin Tiedustelulentolaivueeseen ja muodos- 41298: - Perustettiin Puolustushallinnon rakennuslai- tettiin Tukilentolaivue. Henkilöstösäästöt ovat 1,7 41299: tos. Sen henkilöstöä on vähennetty sittemmin Mmk vuodessa. Utin kentän kunnossapitomenojen 41300: 730:11ä, minkä seurauksena henkilöstösäästöt ovat säästö on 0,8 Mmk vuodessa ja säästöt lentotoimin- 41301: kertomusvuoteen mennessä 275,6 Mmk. Korjausin- tamenoissa 1,6 Mmk vuodessa. Toisaalta rakenta- 41302: vestoinnit ovat olleet 2,0 Mmk. miskustannukset Tikkakaskeila ovat 16,0 Mmk ja 41303: - Supistettiin olennaisesti neljän varikon tuo- kiinteistöjen ylläpitomenojen lisäys 0,3 Mmk vuo- 41304: tantotoimintaa. Henkilöstösäästöt ovat kertomus- dessa. Kertaluonteiset henkilöstön siirtokulut olivat 41305: vuoteen mennessä yhteensä 33,3 Mmk. 1,3 Mmk. 41306: Vuonna 1996: - Perustettiin Utin]ääkärirykmentti ja siirrettiin 41307: - Siirrettiin Asekoulu Kokkolasta Lahteen ja Sotilaspoliisikoulu Parolasta Uttiin. 41308: luovutettiin Kokkolan Pikiruukin alue Valtion kiin- - Perustettiin Puolustusvoimien tietotekniik- 41309: teistölaitokselle. Henkilöstösäästöt ovat kertomus- kalaitos yhdistämällä Puolustusvoimien atk-laitos 41310: vuoteen mennessä 5,0 Mmk ja säästöt kiinteistöjen ja eräitä viestialan yksiköitä. 41311: ylläpidossa ovat 2,2 Mmk vuodessa. Kokkolan - Yhdistettiin Reserviupseerikoulu ja Kymen 41312: vältetyt saneerauskustannukset olisivat olleet 6,0 Ilmatorjuntarykmentti. 41313: Mmk. Kiinteistölaitokselle luovutetun alueen ar- - Yhdistettiin Pohjan Prikaati ja Pohjois-Suo- 41314: voksi on arvioitu 47,4 Mmk. Lahteen rakennetun men Viestipataljoona. Henkilöstösäästöt ovat 1,5 41315: koulutushallin kustannukset ovat 12,0 Mmk ja kiin- Mmk vuodessa ja kiinteistöjen ylläpitomenot ovat 41316: teistöjen ylläpitomenojen kasvu on 0,3 Mmk vuo- 0,4 Mmk vuodessa aiempaa pienemmät. Kerta- 41317: dessa. Siirron kertaluonteiset kustannukset olivat luonteiset siirtomenot olivat 0,3 Mmk. 41318: 1,2 Mmk. - Siirrettiin helikopteritoiminta maavoimiin. 41319: - Siirrettiin Esikuntakoulu Lahdesta ja Puolus- Kertomusvuoden jälkeiset muutokset ovat 41320: tusvoimien koulutuksen kehittämiskeskus Helsin- Vuonna 1998: 41321: gistä Tuusulaan ja yhdistettiin ne. Samalla siirrettiin - Lakkautetaan Pohjan Prikaati, ja Oulun ka- 41322: Puolustushallinnon rakennuslaitoksen keskusyk- sam1ialueet myydään tai luovutetaan. 41323: sikkö Katajanokalta vapautuneisiin tiloihin. - Lakkautetaan Vaasan Rannikkopatteristo, ja 41324: - Keskitettiin Pohjois-Karjalan Prikaatin varus- Vaasan kasarmialue myydään tai luovutetaan. 41325: mieskoulutus Kontiorantaan, minkä seurauksena - Yhdistetään Saaristomeren Laivasto ja Turun 41326: Ylämyllyn varuskunnan pääosa myytiin Liperin Rannikkorykmentti ja Hangon Rannikkopatteristo. 41327: 41328: 41329: 101 41330: - Liitetään Kotkan Rannikkopatterista ja Uu- - Lakkautetaan kaikki kuusi sotilastoimistoa 41331: denmaan Prikaati merivoimiin. (Kemi, Oulainen, Seinäjoki, Pori, Tampere ja Sa- 41332: - Yhdistetään Suomenlahden Laivasto ja Suo- vonlinna). 41333: menlinnan Rannikkorykmentti. Vuonna 1999: 41334: - Yhdistetään Merisotakoulu ja Rannikkotykis- - Siirretään Sähköteknillinen Tutkimuslaitos 41335: tökoulu. Espoosta Riihimäelle ja myydään Espoon alue ja 41336: - Perustetaan Merivoimien Varikko ja Merivoi- kiinteistöt. 41337: mien Tutkimuslaitos Vuonna 2000: 41338: - Lakkautetaan Keski-Suomen Viestipataljoo- - Lakkautetaan Oulun Vaatetuskorjaamo. 41339: na. Koulutus siirretään Karjalan Prikaatiin, jonne Yhteenveto em. organisaatiomuutosten aiheut- 41340: perustetaan viestipataljoona. Lisäksi Keuruulle tamista menosäästöistä ja lisäkustannuksista vuo- 41341: muodostetaan pioneeri- ja suojelualan koulutus- teen 1997 mennessä on seuraava: 41342: keskus ja siirretään Pioneerikoulu Kouvolasta Keu- 41343: ruulle. 41344: 41345: 41346: 41347: Henkilös- Kiinteistö- lnves- Menosääs- Myyntitulot Rakenta- Kiinteistö- Henkilös- Lisäkus- 41348: tömenojen jen ylläpi- tointi- töt yhteen- tai luovute- mis- tai jen ylläpito- tön siirto- tannukset 41349: säästöt tomenojen menojen sä tun omai- korjausin- menojen menot yhteensä 41350: säästöt säästöt suuden arvo vestoinnit lisäykset 41351: Mmk 41352: Uudenmaan 41353: Rakuunapataljoona 47,6 0,5 26,0 74,1 12,0 10,0 1.7 11,7 41354: Kymen Jääkäri- 41355: pataljoona 63,0 63,0 2,8 1,8 4,6 41356: Kymen llmatorjunta- 41357: rykmentti 10,5 14,0 24,5 70,0 4,6 1,8 6.4 41358: Rannikkojääkäri- 41359: pataljoona 42,0 42,0 4,0 1,2 5,2 41360: Suojelukoulu 5,0 5,0 1,8 0,6 2.4 41361: Maanpuolustus- 41362: korkeakoulu 20,0 6,4 26,4 41363: Johtamis- ja 41364: hallintojärjestelmä 150,0 150,0 189,3 4,0 15,0 208,3 41365: Puolustusvoimien 41366: Materiaalilaitos 5,1 5,1 41367: Hämeen Sotilassairaala 20,4 20,4 1.4 1.4 41368: Elä inlääkintä koulu 4,5 4,5 41369: Kymen Pioneeri- 41370: pataljoona 3,3 8.4 60,0 71.7 30,0 65,0 4,2 0,3 69,5 41371: Puolustushallinnon 41372: Rakennuslaitos 275,6 275,6 2,0 2,0 41373: Varikot 33,3 33,3 41374: Asekoulu 5,0 2,2 6,0 13,2 47,4 12,0 0,3 1,2 13,5 41375: Pohjois-Karjalan 41376: Prikaati 3,2 1,1 4,3 15,0 2,0 0,6 2,6 41377: Kuuskajaskari 1,2 0,5 1,7 12,9 3.7 0,6 4,3 41378: Kaartin Pataljoona 4,7 4.7 3,3 3,3 41379: Kuljetuslentolaivue 16,0 1,3 17,3 41380: Pohjan Prikaati 0,3 0,3 41381: Yhteensä 669,3 26.7 92,0 788,0 187,3 333,7 17.7 32,9 384,3 41382: 41383: 41384: 41385: Edellä esitetyt organisaatiomuutokset ovat siis nentyneet n. 27 Mmk:lla. Menosäästöt toteuttamat- 41386: puolustusministeriön toimittamien tietojen mu- ta jätettyjen korjaus- ym. investointien kohdalta 41387: kaan synnyttäneet 1990-luvulla kasautuvasti n. 670 ovat 92,0 Mmk. Näin menosäästöjen yhteismääräk- 41388: Mmk:n menosäästöt kertomusvuoteen mennessä. si 1990-luvulla muodostuu 788,0 Mmk. Toisaalta 41389: Vastaavasti kiinteistöjen ylläpitomenot ovat pie- muutokset ovat aiheuttaneet myös lisäkustannuk- 41390: 41391: 41392: 102 41393: sia. Lisärakentamis- tai korjauskustannukset ovat usein vasta pitkällä aikavälillä, ja ne liittyvät mones- 41394: olleet yhteensä n. 334 Mmk ja kiinteistöjen ylläpito- ti pitkiinkin päätös- ja toimenpideprosesseihin. 41395: menojen lisäys n. 18 Mmk. Kertaluonteiset henki- 41396: löstön siirtomenot ovat olleet yhteensä n. 33 Mmk. Organisaatiouudistuksen jatkosuunnitelmat 41397: Kaikkiaan lisäkustannukset ovat n. 384 Mmk. Näin Puolustusministeriön mukaan erityisiä suunnitel- 41398: ollen mainitut organisaatiomuutokset ovat vähen- mia puolustushallinnon lähivuosien organisaatio- 41399: täneet kustannuksia nettomääräisesti n. 404 muutoksiksi ei ole olemassa lukuun ottamatta val- 41400: Mmk:lla. Vuotuinen keskimääräinen nettomeno- tioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen 41401: säästö olisi 1990-luvulla siten n. 50 Mmk, joskin selontekoon liittyneiden päätösten toimeenpanoa. 41402: vuotuinen nettosäästö kasvaa kertomusvuotta lä- Ministeriön ilmoituksen mukaan seuraavat puolus- 41403: hestyttäessä. Tämä 50 Mmk vastaa suunnilleen yhtä tushallinnon kehittämiseen ja organisaation uudis- 41404: prosenttia puolustusvoimien kertomusvuoden ta- tamiseen liittyvät hankkeet käynnistetään kuiten- 41405: lousarvion mukaisesta toimintamäärärahasta. kin lähiaikoina: 41406: Organisaatiomuutokset ovat puolustusministeri- - selvitys ilmapuolustusjärjestelmän kehittä- 41407: ön mukaan selkiinnyttäneet johtamista, koska joh- misestä 41408: dettavia joukkoja tai vastaavia on vähemmän ja - johtamis- ja hallintojärjestelmän tarkistami- 41409: yksiköt ovat kasvaneet niin, että niille on voitu nen 41410: siirtää itsenäistä toimivaltaa. ]ohtamis- ja hallinto- - selvitys pääesikunnan alaisista laitoksista 41411: järjestelmäuudistuksen yhteydessä alueellisia esi- - sotilassoittotoiminnan uudelleen järjestämi- 41412: kuntia vähennettiin 30:sta 15:een. Puolustuslaitok- nen 41413: sen Materiaalilaitoksen perustamisessa liitettiin lä- - selvitys terveydenhuoltopalvelujen järjeste- 41414: hes 20 aiemmin itsenäistä varikkoa tai laitosta lyistä sekä 41415: yhteisen johdon alaisuuteen. Varuskuntien ja jouk- - selvitys ostopalvelujen lisäämismahdolli- 41416: ko-osastojen lakkauttamisten ja yhdistämisten seu- suuksista. 41417: rauksena itsenäisiä yksiköitä on yli 20 vähemmän Nämä hankkeet yhdessä valmiusyhtymien jatko- 41418: kuin aiemmin. kehittämisen ja varusmiesten palvelusaikajärjestel- 41419: Puolustushallinnon virat ja tehtävät ovat vähen- mien muuttamisen kanssa luovat puolustusministe- 41420: tyneet 1990-luvulla n. 1 700:lla. Henkilöstön vähen- riön mukaan edellytykset puolustusvoimien tule- 41421: täminen ei olisi puolustusministeriön mukaan ollut ville organisaatiouudistuksille. Viimeistään v. 2001 41422: mahdollista ilman organisaatiouudistuksia. Lisäksi puolustushallinnon toimintoja ja organisaatiota tar- 41423: useita satoja virkoja tai tehtäviä on voitu kohdentaa kistettaneen laajemmin. 41424: painopisteiksi määritetyille tehtäväalueille. Lähi- 41425: vuosien muutokset mahdollistavat edelleen henki- Valtiontilintarkastajien tarkastuskäynnit varus- 41426: löstön uudelleen kohdentamisen mm. valmiusyh- kunnissa 41427: tymien kehittämiseen. Valtiontilintarkastajat ovat tehneet tarkastuksen 41428: Hallinnonalan virkojen ja tehtävien määrän vä- lakkautettavissa Oulun ja Vaasan varuskunnissa 41429: hennykset 1990-luvulla merkitsevät kokonaisuu- sekä valmiusyhtymäksi kehitettävässä Kainuun Pri- 41430: dessaan puolustusministeriön mukaan yli 250 kaatissa Kajaanissa. Tarkastusten yhteydessä val- 41431: Mmk:n vuotuista säästöä henkilöstömenoissa. Mi- tiontilintarkastajat ovat kuulleet myös ao. kaupun- 41432: nisteriön mielestä myös henkilöstön käyttö on kien edustajia. 41433: tehostunut, koska suoritteet eivät ole samanaikai- Tarkastusten tavoitteena on ollut saada selvityk- 41434: sesti ainakaan olennaisesti vähentyneet. set varuskuntien lakkauttamisen puolustuksellisis- 41435: Organisaatiouudistus ei ole vaikuttanut olennai- ta ja valtiontaloudellisista syistä ja seurauksista sekä 41436: sesti hallinnonalan materiaalin määrään. Sen sijaan varuskuntien alueellisesta ja paikallisesta merkityk- 41437: vaikutukset hallinnonalan kiinteistöihin ovat mer- sestä. Kaupunkien edustajat ovat informoineet val- 41438: kittävät. Välittömien ja välillisten kiinteistövaiku- tiontilintarkastajia varuskuntien lakkauttamisen ja/ 41439: tusten tai -säästöjen yksilöiminen ei kuitenkaan ole tai joukko-osastojen siirtojen vaikutuksista ao. 41440: puolustusministeriön mukaan mahdollista nykyis- paikkakuntien elinkeinoelämään, työpaikka- ja 41441: ten seurantajärjestelmien avulla, koska ne eivät ota asuntotilanteeseen sekä sosiaalitoimeen. 41442: huomioon mm. pääomakustannuksia. Vaikutuk- Tarkastuskäynneillään valtiontilintarkastajat 41443: siin liittyy usein myös monimutkaisia laadullisia, ovat todenneet, että varuskuntien lakkauttaminen 41444: yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia näkökoh- aiheuttaa työttömyyttä ko. paikkakunnilla ja siihen 41445: tia, joiden arviointi tai mittaaminen on käytännössä liittyen myös sosiaalisia ja yksilötason ongelmia. 41446: mahdotonta. Lisäksi vaikutukset konkretisoituvat Toisaalta sijainniltaan keskeiset varuskunta-alueet 41447: 41448: 41449: 103 41450: uuteen käyttöön otettuina antavat mahdollisuuden analysointiin. Lausunnossaan vuoden 1996 talous- 41451: kehittää kaupunkien elinkeinoelämää ja yhteiskun- arvioesityksestä (PuVL 3/1995 vp) valiokunta oli 41452: tarakennetta. pitänyt rationalisointitoimien ehdottomana edelly- 41453: tyksenä, että niillä saavutetaan todellista säästöä 41454: Eduskunnan kannanotot valtiontaloudessa. Valiokunta piti eduskunnan val- 41455: Eduskunnan valtiovarainvaliokunta totesi v. 1992 tiovarainvaliokunnan em. mietintöön nojautuvaa 41456: mietinnössään (VaVM 92/1992 vp), että puolustus- kannanottoa (HE 122/1992 vp ja VaVM 92/1992 vp) 41457: ministeriössä on valmistunut selvitys, jonka on edelleen ajankohtaisena. 41458: tarkoitus olla pohjana puolustusvoimien joukko- Eduskunta hyväksyi valtioneuvoston turvalli- 41459: osastoja, laitoksia ja varuskuntia koskevan pitkän suus- ja puolustuspoliittisen selonteon Euroopan 41460: aikavälin rationalisointi- ja kehittämisohjelman laa- turvallisuuskehitys ja Suomen puolustus (VNS 1/ 41461: timiselle. Mietinnön mukaan ao. selvitys ei sisältä- 1997 vp) 30.5.1997. Hyväksyminen perustui edus- 41462: nyt vaihtoehtoisia, yksityiskohtaisia kustannuslas- kunnan ulkoasiainvaliokunnan mietintöön, jota 41463: kelmia eikä vaihtoehtoisia rationalisointitoimenpi- varten valtiovarainvaliokunta antoi lausuntonsa 41464: teitä. Valiokunta edellytti, että selvityksen perus- (VaVL 10/1997 vp). Lausunnossaan valtiovarainva- 41465: teella tehtävät säästöpäätökset perustuvat koko- liokunta lausui mm., että suunnitteilla olevassa 41466: naistarkasteluun, jossa ratkaisujen kustannukset on (puolustusvoimien) organisaatiomuutoksessa työ- 41467: yksityiskohtaisesti analysoitu ja otettu toiminnalli- paikat eivät lisäänny vaan vähenevät ainakin pit- 41468: set näkökohdat huomioon. Eduskunta hyväksyi källä aikavälillä. Valiokunnan mielestä organisaa- 41469: mietinnön 14.1.1993. tiouudistuksen edellyttämät välttämättömät perus- 41470: Vuonna 1994 valtiovarainvaliokunta mietinnös- selvitykset puuttuivat vielä tässä vaiheessa, mitä 41471: sään (VaVM 93/1994 vp) toisti jo vuoden 1993 osoitti myös se, että vasta aivan hiljattain valtioneu- 41472: talousarvioesityksestä antamansa ja em. lausuman- voston kanslia oli asettanut työryhmän selvittä- 41473: sa. Lisäksi valiokunta piti tärkeänä, että niillä yksi- mään selontekoon sisältyvän varuskuntien lak- 41474: köillä, jotka ovat päätösten kohteena, olisi päätös- kauttamisen seurauksia näille varuskuntapaikka- 41475: ten toteuttamiseen riittävät valmiudet. kunnille. Koska puolustuksen kehittämislinjauksia 41476: Eduskunnan puolustusvaliokunta on puoles- ja rahoitustasoa on valiokunnan mukaan pyrkimys 41477: taan v. 1994 perustuslakivaliokunnalle antamas- arvioida perusteellisimmin noin neljän vuoden vä- 41478: saan lausunnossa (PuVL 4/1994 vp) huomauttanut lein, on vastaisuudessa edellä tarkoitetun kaltainen 41479: eduskunnan edellyttäneen 3.12.1993, että puolus- selvitystyö tehtävä etukäteen, ennen tulevista toi- 41480: tusministeriö seuraa perustettavan rakennustoimen menpiteistä päättämistä. 41481: organisaation toimivuutta ja antaa puolustusvalio- Hyväksyessään mietinnön eduskunta hyväksyi 41482: kunnalle asiasta selvityksen siten, että korjaavat myös seuraavan lausuman: "Eduskunta edellyttää, 41483: toimenpiteet saatujen kokemusten ja valiokunnan että puolustusvoimien henkilöstöä koskevat muu- 41484: palautteen perusteella ovat tarvittaessa mahdollisia tokset tehdään hallituksen selonteossa esitetyn 41485: jo 1 päivästä tammikuuta 1995 lukien siirryttäessä mukaisesti luonnollista poistumaa hyväksi käyttä- 41486: todelliseen tulosjohtamiseen. en ja irtisanomisia välttäen. Päätökset siitä, mitä 41487: Lausunnossaan vuodelta 1996 (PuVL 2/1996 vp) toimintoja varusmieskoulutuksen menettäviin va- 41488: puolustusvaliokunta katsoi, ettei puolustushallin- ruskuntiin jää ja millaisiin korvaaviin toimenpitei- 41489: non rauhan ajan rationalisointi- ja kehittämisohjel- siin ryhdytään, on tehtävä viipymättä. Samalla sel- 41490: ma vuodelta 1994 perustunut riittävään kokonais- vitetään, miten yhteistyötä jatketaan Puolustusvoi- 41491: tarkasteluun ja yksityiskohtaiseen kustannusten mien ja sen eri yhteistyötahojen kesken." 41492: 41493: 41494: 41495: 41496: Valtiontilintarkastajat toteavat, ettei puolustushallinto massaan organisaatiouudistuksessa. Eduskunta on 41497: ole ottanut riittävässä määrin huomioon eduskunnan ja useasti todennut, ettei puolustushallinnon organisaa- 41498: sen valiokuntien edellyttämiä näkökohtia kuluvalla tiouudistusta ole perustettu riittävään kokonaistarkas- 41499: vuosikymmenellä toteuttamassaan ja edelleen jatka- teluun ja yksityiskohtaiseen kustannusten analysoin- 41500: 41501: 41502: 104 41503: tiin. Eduskunta on myös edellyttänyt, että rationalisoin- nen hallinto ole ottaneet tarpeellisella vakavuudella 41504: titoimilla saavutetaan todellista säästöä valtiontalou- huomioon eduskunnan edellyttämiä näkökohtia. 41505: dessa. Valtiontilintarkastajat toteavat, että puolustushal- 41506: Puolustusministeriön asiassa esittämät perustelut linnon organisaatiouudistusta on perusteltu toisaalta 41507: eivät ole vakuuttaneet valtiontilintarkastajia siitä, että puolustusstrategisin ja toisaalta taloudellisin perus- 41508: tehdyt organisaatiouudistukset olisivat perustuneet tein. Valtiontilintarkastajien näkemyksen mukaan ky- 41509: riittävään kokonaistarkasteluun tai vaihtoehtoiseen seinen organisaatiouudistus saattaa kokonaisuutena 41510: kustannusten edeltä käsin toteutettuun analysointiin. ottaen kuitenkin osoittautua nettovaikutukseltaan 41511: Puolustusministeriön valtiontilintarkastajille toimitta- neutraaliksi tai jopa haitalliseksi valtiontalouden kan- 41512: mat laskelmat ja luvut organisaatiouudistuksen aiheut- nalta. Kokonaisvaltaisten, eri vaikutukset huomioonot- 41513: tamista menosäästöistä ovat osin epätarkkoja ja kes- tavien laskelmien puuttuessa ei ole kuitenkaan mah- 41514: kenään vertailukelvottomia. Koska tavoitelaskelma dollista arvioida organisaatiouudistuksen täsmällistä 41515: puuttuu, ei toteutuneiden ja todennettujenkaan meno- valtiontaloudellista vaikutusta. 41516: säästöjen merkitystä voida arvioida kuin toteamalla Varuskuntien siirroilla paikkakunnilta toisille on val- 41517: niiden jääneen varsin vaatimattomiksi verrattuna esim. tiontilintarkastajien saaman käsityksen mukaan myös 41518: puolustusvoimien toiminta menoihin. monia kielteisiä ja haitallisia vaikutuksia alueellisesti ja 41519: Puolustushallinnon organisaatiouudistuksella olisi paikallisesti. Tästä syystä valtiontilintarkastajat totea- 41520: eduskunnan mielestä tullut tavoitella tuntuvia valtion- vat, että eduskunnan valtioneuvoston turvallisuus- ja 41521: taloudellisia menosäästöjä toiminnallisista sekä turval- puolustuspoliittisen selonteon hyväksymisen yhtey- 41522: lisuus- ja puolustuspoliittisista tavoitteista tinkimättä, dessä esittämän lausuman mukaisesti on viipymättä 41523: ts. hallinnonalan kustannustehokkuuden kohottamista. tehtävä päätökset siitä, mitä toimintoja varusmieskou- 41524: Uudistuksen valmistelu ja sen toteutuneiden vaikutus- lutuksen menettäviin varuskuntiin jää ja millaisiin kor- 41525: ten arviointi ja raportointi osoittavat valtiontilintarkas- vaaviin toimenpiteisiin ryhdytään. 41526: tajien mielestä, etteivät puolustusministeriö ja sen alai- 41527: 41528: 41529: 41530: 41531: Varusmiespalvelukseen osallistuminen Tämä on helpottanut palveluskelpoisuusluokkiin 41532: sijoittamista erityisesti paikkakunnilla, joissa lääkä- 41533: ri ei entuudestaan tunne kaikkia kutsunnanalaisia. 41534: Varusmiespalveluksen suorittaminen ja keskeyt- Kutsuotatietoihin on lisätty myös valtakunnalliset 41535: täminen rikosrekisteri- ja poliisirekisteritiedot 41536: Kutsuntoihin osallistuminen Kutsuotajärjestelmä tavoittaa ikäluokasta kut- 41537: Kutsunnat ovat säilyneet perusteiltaan ja rakenteel- suotavuonna n. 98 %. Kertomusvuonna kutsun- 41538: taan samanlaisina 1990-luvulla. Vuodesta 1989 al- noissa asepalvelukseen määrättiin 85,4 %. Määrä- 41539: kaen kutsunnat on järjestetty 18-vuotiaiden ikäluo- ajaksi asepalveluksesta lykkäystä saaneita oli 2,7 %, 41540: kalle. Siitä alkaen kutsutut on voitu määrätä palve- siviilipalvelukseen määrättyjä oli 2,4 % ja määrä- 41541: lukseen kahden seuraavan vuoden saapumiseriin, ajaksi tai kokonaan asepalveluksesta vapautettuja 41542: mikä on olennaisesti vähentänyt vapaaehtois- ja oli 7,2 %. Kutsunnoista jäi pois 2 %, nämä olivat 41543: lykkäyshakemuksia. pääosin mainittuja ulkomailla asuvia. 41544: Valtaosa kutsuntoihin osallistumattomista ase- 41545: velvollisista asuu pysyvästi ulkomailla. Osa heistä Varusmiespalveluksesta luopuminen ja palveluk- 41546: ei tiedä, että on myös Suomen kansalainen. Ulko- sen keskeyttäminen 41547: mailla pysyvästi asuva kaksoiskansalainen saa va- Varusmiespalveluksesta luopumisesta säädetään 41548: pautuksen Suomen rauhanaikaisesta varusmiespal- asevelvollisuuslaissa. Kaksoiskansalaisten mahdol- 41549: veluksesta. lisuudesta vapautua rauhan ajan palvelusvelvolli- 41550: Kuluvan vuosikymmenen alkupuolella kutsun- suudesta on säädetty niin ikään asevelvollisuuslais- 41551: toibio lisättiin aiemmin aiokasaikana suoritettu P2- sa. Siviilipalveluslaki säätää siviilipalveluksen to- 41552: koe. Näin on pyritty saamaan lisätietoa mm. kutsut- teuttamisesta. ]ehovan todistajille annetaan lain 41553: tujen paineensietokyvystä ja mielenterveydestä. (645/85) nojalla lykkäys ja sittemmin vapautus 41554: 41555: 41556: 105 41557: palvelusvelvollisuuden suorittamisesta. Ahvenan- vakaumuksesta oli määrämuotoisen hakemuksen 41558: maan kotiseutuoikeuden omaavilla on oikeus va- yhteydessä annettu. Samalla siviilipalvelusaika pi- 41559: rusmiespalveluksen sijasta palvella luotsi- ja majak- dentyi 16 kuukauteen. Puolustusministeriön mu- 41560: kalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa. Koska kaan siviilipalvelukseen vaikuttavat eettisen ja us- 41561: tällaista palvelusmahdollisuutta ei kuitenkaan ole konnollisen vakaumuksen lisäksi myös taloudelli- 41562: toistaiseksi käytännössä järjestetty, on ko. ahve- set ja palveluksen sisältöön liittyvät tekijät. 41563: nanmaalaiset jo kutsunnoissa vapautettu varus- Vuoden 1992 alussa voimaan tullut siviilipalve- 41564: miespalvelusta. luslain uudistus (1723/91) lyhensi siviilipalvelus- 41565: Asepalveluksen suorittamisosuus ikäluokasta ajan 13 kuukauteen. Siviilipalvelushakemuksen te- 41566: voidaan todeta sen vuoden lopussa, jona ikäluokka keminen mahdollistui ennen varusmiespalvelusta, 41567: täyttää 30 vuotta. Palveluksesta saadut lykkäykset sen aikana tai sen jälkeen (reservin kertausharjoi- 41568: esim. opintojen, perhesuhteiden tai sairauden joh- tusvaiheessa). Tämä johti siviilipalvelukseen ha- 41569: dosta pitkittävät useillakin vuosilla palvelukseenas- keutuneiden määrän kasvuun. Vuonna 1992 haki- 41570: tumista. 30 vuotta täyttäneestä ikäluokasta on kut- joiden määrä nousi edellisvuoden tuhannesta kah- 41571: sunnassa käynyt 99 % ja varusmiespalveluksen teen tuhanteen. 41572: suorittanut 86 %. Siviilipalveluksen yleistyttyä vuo- Vuonna 1992laki mahdollisti meneillään olevan 41573: desta 1993 viimeksi mainittu luku tulee laskemaan asepalveluksen keskeyttämisen ja hakeutumisen 41574: muutamilla prosenttiyksiköillä. siviilipalvelukseen sekä samalla 240 vrk:n palve- 41575: Varusmiespalveluksen on viime vuosina kes- luksen. Palvelusajan lyheneminen estettiin siviili- 41576: keyttänyt n. 9 o/o sen aloittaneista. Kertomusvuonna palveluslain muutoksella vuoden 1993 joulukuussa 41577: keskeyttäneitä oli n. 2 800. Pääosa keskeyttämisistä (1271/93). Samalla lainmuutoksella säädettiin, ettei 41578: on johtunut terveydellisistä syistä. Niiden perus- siviilipalveluksensa aloittanut voi hakea asepalve- 41579: teella keskeyttäneiden osuus oli v. 1987-94 6,0-- lukseen. 41580: 8,9 %. Vuodesta 1995 lähtien osuus on ollut n. 6,5 Vuonna 1993 siviilipalvelumiehiä oli hieman 41581: %. Terveydelliset syyt ovat olleet pääosin mielen- alle 2 000 ja v. 1994 2 100. Vuonna 1996 luku oli 41582: terveydellisiä, muita olivat allergia, ihottuma, astma 2 600 ja kertomusvuonna 2 513. 41583: sekä tuki- ja liikuntaelinten vammat. Varusmiespal- 41584: veluksen keskeytymisestä muiden syiden nojalla ei Varusmies- ja siviilipalveluksen erot 41585: ole pidetty kattavaa tilastoa. Siviilipalveluslain tuo- Puolustusministeriön mukaan olennainen ero va- 41586: reimman muutoksen jälkeen 0993) varusmiespal- rusmiespalvelun ja siviilipalvelun välillä koskee 41587: veluksen on keskeyttänyt vuosittain n. 2,4% palve- palvelusaikaa. Varusmiesten säännönmukainen 41588: lukseen astuneista siirtyäkseen siviilipalveluun. päivittäinen palvelus kestää yleensä 11-12 tuntia. 41589: Varusmiespalveluksessa olevien terveydentilan Siviilipalvelusmiehet noudattavat työpaikkojensa 41590: muutokset todetaan aina lääketieteellisen diagnoo- työaikaa, joka yleensä on enintään 8 tuntia päiväs- 41591: sin avulla. Varusmies voidaan siirtää A-palveluskel- sä. Varusmiespalvelus kestää viisi-kuusi päivää vii- 41592: poisuusluokasta luokkaan B (määrätyin rajoituksin kossa, kun siviilipalveluksen työviikko on viisipäi- 41593: palvelukseen kelpoinen), C (palveluksesta vapau- väinen. Varsinaisia lomia varusmiehillä on 45-59 41594: tettu rauhan aikana), D (kokonaan vapautettu ase- vrk palvelusajasta riippuen. Siviilipalvelusmiehillä 41595: velvollisuudesta) tai E (uudelleen tarkastettavaksi lomia on yli kaksinkertainen määrä. Joissakin sivii- 41596: määrätty). Palvelusluokkakelpoisuudesta on sää- lipalveluspaikoissa myönnetään 30 kuntoisuuslo- 41597: detty asetuksella (662/71) ja sen muutoksella (258/ mavuorokautta kaikille. Usein kuntoisuusloma 41598: 91). Palveluksensa keskeyttäneistä suurin osa on E- myönnetään yhtenä jaksona heinäkuussa tai palve- 41599: luokkaan siirrettyjä ( 4,8% palveluksen aloittaneista lusajan lopussa, jolloin se tosiasiallisesti lyhentää 41600: v. 1997). Heidän odotetaan kuitenkin kuntoutuvan siviilipalveluksen keston 12 kuukauteen. Nettopal- 41601: palveluskelpoisiksi. Viime vuosina palvelukelpoi- velusaika on varusmiehillä palvelusajasta riippuen 41602: suusluokkiin C-D siirrettyjen osuus palvelukseen 172-239 vrk ja siviilipalvelusmiehillä 192 vrk. 41603: astuneista on ollut alle 2 %. Siviilipalvelusmiesten lyhyempi päivittäinen työ- 41604: aika ja säännölliset vapaat antavat heille varusmie- 41605: Siviilipalvelukseen osallistuminen hiä paremmat mahdollisuudet opiskeluun, itsensä 41606: Siviilipalvelus on yleistynyt 1990-luvulla. Siviilipal- kehittämiseen ja sivuansioiden hankkimiseen. 41607: velusta koskeva lakiuudistus tuli voimaan 1.1.1987. Varusmiespalvelus suoritetaan henkisesti ja fyy- 41608: Tällöin luovuttiin aseista kieltäytyvän asevelvolli- sisesti usein raskailtakin tuntuvissa, valvotuissa 41609: sen vakaumuksen uskottavuuden tutkimisesta, kun olosuhteissa. Siviilipalvelus on varsin vapaata, eikä 41610: kirjallinen vakuutus uskonnollisesta tai eettisestä siihen liity erityistä valvontaa. Siviilipalvelusmiehet 41611: 41612: 41613: 106 41614: aloittavat siviilipalveluksen käymällä 31 vrk:n pitui- palvelusolosuhteiden kehittämisestä vertailukel- 41615: sen, Lapinjärven siviilipalvelukeskuksen koulutus- poisesti varusmiespalvelukseen nähden ja että pal- 41616: jakson, minkä jälkeen he voivat itse hakeutua velumuotojen tulisi olla vaativuudeltaan samanve- 41617: siviili palveluspaikkaansa. roiset Siviilipalveluksen tavoitteena on selonteon 41618: Siviilipalveluspaikkoja on Suomessa n. 1 100. mukaan yhteiskunnalle saatava hyöty ja palveluk- 41619: Kuluvan vuosikymmenen alkupuolella n. 60 % sen kansalaisvastuuta kasvattava merkitys. 41620: siviilipalvelusmiehistä suoritti työpalvelun koti- 41621: paikkakunnallaan, yli 25-vuotiaista n. 75 %. Varusmiespalveluksen suorittamishalukkuuden ja 41622: Jos työpalvelu suoritetaan kotipaikkakunnalla, -mahdollisuuksien lisääminen 41623: voi siviilipalvelusmies asua kotonaan. Kotona asu- Toimet varusmiespalvelun suosion lisäämiseksi 41624: va siviilipalvelusmies saa myös viikonloppuisin Puolustusvoimien tavoitteena on varusmieskoulu- 41625: täyden ylöspidon, johon kuuluvat ilmaiset ateriat tuksen avulla luoda maanpuolustuksen tarvitsemat 41626: tai ruokaraha. Varusmiehet majoitetaan kasarmeilla sodan ajan joukot ja kertausharjoituksin ylläpitää 41627: yleensä 10-16 hengen tupiin, eivätkä he saava- valmiutta. Koulutus ulottuu yksittäisen sotilaan tai- 41628: paille viikonlopuilleen tukea. Muutoin varusmies- tojen kouluttamisesta ryhmän, joukkueen ja komp- 41629: ten ja siviilipalvelusmiesten sosiaalis-taloudelliset panian suuruisen joukon johtamiseen ja koulutta- 41630: etuudet, kuten päivärahat, ilmaiset lomamatkat, miseen. Varusmies pyritään sijoittamaan sellaiseen 41631: ruokarahat sekä sotilasavustukset määräytyvät sa- aselajiin, joukkoyksikköön ja tehtävään, jossa hä- 41632: moin perustein. Edellä esitetyt eroavuudet heijastu- nen voidaan odottaa suoriotuvan varusmiespalve- 41633: vat puolustusministeriön mukaan miesten palve- luksesta ja sen koulutus- ja tehtävätavoitteista. Näi- 41634: lusmotivaatioon ja sopeutumiseen, mikä on yksi tä määrityksiä tehdään sotilaslääneissä jo ennen 41635: keskeinen siviilipalvelukseen siirtymisen syy. kutsuntatilaisuutta. Kutsunnoissa käytävässä hen- 41636: Varusmieheen verrattuna siviilipalvelusmiehen kilökohtaisessa keskustelussa varusmies voi ilmoit- 41637: sosiaalis-taloudellinen asema on puolustusministe- taa joukko-osastoa ja palvelukseenastumisajan- 41638: riön mielestä parempi mm. seuraavien syiden pe- kohtaa koskevat toivomuksensa. Ne pyritään otta- 41639: rusteella: maan huomioon päätöksiä tehtäessä. Palveluksen 41640: - Siviilipalvelusmiehet saavat hakeutua noin ja koulutuksen eri vaiheissa arvioidaan kokein ja 41641: kuukauden pituisen perehdyttämiskoulutusjakson tarkastuksin varusmiehen edistymistä. 41642: jälkeen yksilöllisesti valittuun ja omakohtaisten Puolustusvoimissa on siirrytty kouluttamaan va- 41643: mieltymysten mukaiseen siviilipalveluspaikkaan, rusmiehet sodan ajan kokoonpanossa. Varusmies- 41644: käytännössä usein omalle paikkakunnalleen. ajan joukot säilyvät kotiottamisen jälkeen reservis- 41645: -Siviilipalvelus on vapaata, ilman erityistä val- sä omana joukkonaan, joka osallistuu määräajoin 41646: vontaa olevaa työtä normaalin työajan puitteissa. reservin kertausharjoituksiin. Näin on voitu paran- 41647: - Siviilipalvelukseen ei kuulu sota- ja leirihar- taa reservin toimintavalmiutta. Samalla on myös 41648: joituksia, vartio- ja päivystyspalvelua, tiukkaa kuu- voitu kiinteyttää joukon yhteishenkeä ja lisätä pal- 41649: liaisuusvelvollisuutta, yhteismajoitusta, liikkumis- velusmotivaatiota. 41650: vapauden rajoituksia eikä muita sotilaspalvelulle Puolustusvoimissa on äskettäin valmisteltu 20 41651: luonteenomaisia piirteitä. opintoviikkoa käsittävä johtamis- ja kouluttamistai- 41652: - Siviilipalvelusmies voi asua kotonaan ja saa- don paketti, jonka avulla upseereiksi ja aliupsee- 41653: da siitä majoituskorvauksen, jos asumisesta makse- reiksi koulutettaville annetaan tarvittavat tiedot ja 41654: taan vuokraa. Jos siviilipalvelusmies asuu esim. taidot alaisten johtamisessa ja kouluttamisessa. 41655: avopuolison asunnossa, korvataan puolet vuokras- Opetuspakettia on tarjottu myös siviilisektorille. 41656: ta. Varusmiespalvelusta on puolustusministeriön 41657: - Siviilipalvelusmiehen viikonloppuloman mukaan arvosteltu mm. koulutuksen sisällön ja 41658: ajalta suoritetaan ruokarahaa, jota taas varusmie- tehottomuuden vuoksi. 41659: helle ei viikonloppulomalla makseta. Ruokaraha Koulutuksen kokeminen raskaaksi on puolus- 41660: on 53 mk/vrk (tai 30 mk/1 ateria/vrk). tusministeriön mielestä paljolti yksilöllistä. Nuorten 41661: - Siviilipalvelusmiehellä on mahdollisuus ha- fyysinen kunto on heikentynyt aiempaan verrattu- 41662: keutua iltaopiskeluun tai ansiotyöhön. na. Syitä tähän ovat mm. yhteiskunnan muutos, 41663: - Siviilipalvelusmiehille ei järjestetä kertaus- urbanisoituminen, raskaan fyysisen työn vähene- 41664: harjoituksia vastaavaa koulutusta. minen sekä palvelusektorin ja työn automatisoin- 41665: Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittises- nin kasvu. Kouluissa on myös vähennetty liikunta- 41666: sa selonteossa todettiin kertomusvuonna mm., että tunteja. Erityisesti alokkaiden kunnossa on paran- 41667: siviilipalveluksen kehittämisessä on huolehdittava tamisen varaa. Varusmieskoulutuksessa liikunnan 41668: 41669: 41670: 107 41671: osuus on ollut 10 o/o. Vuonna 1998 sen osuus palvelevia varusmiehiä, jotka astuvat palvelukseen 41672: kaksinkertaistetaan. em. ajankohdan jälkeen. Puolustusministeriö teki 41673: Koulutuksen tehokkuutta ja mielekkyyttä kriti- samalla päätöksen lisätä ilmaismatkoja. 41674: soineet näkemykset lienevät puolustusministeriön Asevelvollisuuslaki velvoittaa puolustusvoimat 41675: mielestä johtuneet paljolti siitä, että puolustusvoi- antamaan varusmiehille palvelukseen liittyvissä, 41676: mat aikanaan tarvitsi ja myös käytti varusmiehiä ns. oikeus- ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa asian- 41677: komennustehtävissä, ts. kiinteistönhoidollisissa tuntevaa apua. Puolustusvoimat on palkannut esi- 41678: ym. varsinaiseen sotilaskoulutukseen kuulumatto- kuntiin sosiaalipäälliköitä ja joukko-osastoihin so- 41679: missa tehtävissä. Tällöin hyödynnettiin halpaa työ- siaalikuraattoreita asiantuntijoiksi. Puolustusvoimi- 41680: voimaa, ja sotilaskoulutukselliset tavoitteet olivat en palveluksessa on viisi päätoimista ja kaksi sivu- 41681: toissijaisia. Varusmiesten käyttöä näihin tehtäviin toimista sosiaali päällikköä, 25 sosiaalikuraattoriaja 41682: on sittemmin vähennetty. Nykyisin käytännössä yksi sosiaalihoitaja. Puolustusvoimissa on lisäksi 43 41683: lähes koko ikäluokka osallistuu sotilaalliseen kou- varusmiestoimikuntaa ja palkattua henkilöstöä var- 41684: lutukseen. ten 70 sosiaalitoimikuntaa. Varusmiestoimikuntien 41685: Yksi koulutuksen ilmeinen epäkohta on pitkään tekemät aloitteet käsitellään alueellisilla ja valta- 41686: ollut maastoharjoitusten vähyys. Tavoitteena on, kunnallisilla varusmiestoimikuntapäivillä. Varus- 41687: että maastoharjoituksia on varusmiestä kohden 60 miesten tekemillä aloitteilla on ollut merkittävä osa 41688: vuorokautta. Toteutuma on kuitenkin pysynyt pit- palvelutason parantamisessa. 41689: kään noin puolessa tavoitteesta. Maastoharjoituk- 41690: set ovat jääneet vähäisiksi erityisesti 8 kk palvelevil- Simputustapaukset puolustusvoimissa 41691: la. ToimintahaJuiset nuoret ovat saattaneet kokea Puolustusvoimissa on tilastoitu simputustapauksia 41692: tilanteen epäkohtana, mikä on ehkä synnyttänyt v. 1990--96 seuraavasti: 41693: arvostelua koulutuksen mielekkyyttä ja tavoitteita 41694: kohtaan. Maastoharjoitusten lisääminen on sisälty- 41695: nyt pitkään puolustusvoimien koulutustavoittei- Vuosi Määrä 41696: siin, mutta toimintamäärärahojen niukkuuden 41697: 1990 25 41698: vuoksi tavoitteita ei ole saavutettu. Määrärahojen 1991 19 41699: niukkuus on syy myös kertausharjoitusten jäämi- 1992 12 41700: seen alle puoleen tavoitteesta. 1993 11 41701: Puolustusvoimat vastaa varusmiehen ylläpidos- 1994 22 41702: ta palvelusaikana. Ylläpito koostuu muonituksesta, 1995 22 41703: 1996 7 41704: vaatetuksesta, majoituksesta, terveydenhoidosta, 41705: sosiaalitoiminnasta, kirkollisesta toiminnasta sekä 41706: varusmiesten vapaa-aikaan ja viihtyvyyteen vaikut- Simputustapaukset ovat puolustusministeriön 41707: tavasta toiminnasta. Näitä tehtäviä varten puolus- mukaan yleensä olleet vähäisiä ja lieviä. Ne on 41708: tusvoimissa on omat organisaationsa. pääsääntöisesti käsitelty kurinpitoteitse tai tuomio- 41709: Puolustusvoimat maksaa päivärahaa ja kustan- istuimissa, joissa on tuomittu kurinpitorangaistus 41710: taa osin varusmiesten ns. ilmaismatkat sekä maksaa tai sakkoa. Yhdessä tapauksessa v. 1990--96 on 41711: komennusmatkoilla ruokarahaa ja eräitä muita kor- tuomittu vankeusrangaistus. 41712: vauksia. Varusmies saa valtion takaamaan opinto- Kaikki simputustapaukset ovat olleet varusmies- 41713: lainaan korkotukea. Varusmiehen perhe on oikeu- esimiesten tekemiä rikoksia. Varusmiesesimiehet 41714: tettu saamaan sotilasavustusta, joka maksetaan so- ovat käyttäneet käskyvaltaansa väärin käskemällä 41715: siaali- ja terveysministeriön pääluokan määrära- alaisensa suorittaa jonkin nöyryyttävän teon tai 41716: hoista. puhuttelemalla alaistaan sopimattomasti tai nöy- 41717: Varusmiesten päiväraha pysyi vuodesta 1991 ryyttävästi. Tietoon tulleet tapaukset on käsitelty 41718: vuoden 1998 puoliväliin samana: 19 mk 240 vrk kurinpitomenettelyssä ja niistä on määrätty joko 41719: palveleville ja 19,50 mk 240--330 vrk palveleville. kurinpito-ojennus tai -rangaistus. 41720: Varusmiehiä on viime vuosina ollut n. 30 000, Pääesikunnan oikeudellinen osasto on antanut 41721: varusmiespäiviä n. 8,55 milj. ja päivärahakuluja n. simputuksen estämistä koskevan pysyväisohjeen, 41722: 163 Mmk vuodessa. Yhden markan korotus päivä- ja asiaan on kiinnitetty huomiota kadettien ja opis- 41723: rahaan aiheuttaa 8,55 Mmk:n lisäkustannuksen toupseerien koulutuksessa. Varusmiesesimiesten 41724: vuodessa. Puolustusministeriö teki tammikuussa simputukseen syyllistymistä ministeriö pitää ta- 41725: 1998 päätöksen korottaa varusmiesten päivärahoja pausten luonteen ja lukumäärän huomioon ottaen 41726: 1.7.1998lukien. Korotus koskee vain niitä yli 6 kk vähäisenä. 41727: 41728: 41729: 108 41730: Tarpeet ja suunnitelmat varusmiespalveluksen mista, varusmiesten koulutusjärjestelmä- ja palve- 41731: osuuden ylläpitämiseksi lusaikamuutosta sekä maastoharjoitusten, ampu- 41732: Asevelvollisuuslaki määrittää yleisen asevelvolli- maleirien ja kertausharjoitusten lisäämistä. Teho- 41733: suuden maan puolustuksen lähtökohdaksi. Edus- kas puolustus edellyttää koko asevelvollisuusajan 41734: kunnan kertomusvuonna hyväksymässä hallituk- kattavaa koulutusjärjestelmää. 41735: sen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonte- 41736: ossa on todettu, ettei ole tarvetta tarkistaa alueelli- Varusmiesten palvelusaika- ja päivärahauudistus 41737: seen puolustusjärjestelmään ja yleiseen asevelvolli- Varusmiesten palvelusaikauudistus on koulutuk- 41738: suuteen perustuvaa Suomen puolustusratkaisua. sen kehittämissuunnitelmien mukainen ja em. se- 41739: Alueellinen puolustus voidaan toteuttaa vain ylei- lonteossa esitetty tavoite. 41740: seen asevelvollisuuteen nojautuvan kenttäarmeijan Palvelusaikauudistus on puolustusministeriön 41741: avulla. mukaan kokonaisuus, johon tulisi liittää varusmies- 41742: Puolustusministeriön mukaan asevelvollisuus- ten taloudellista asemaa muuttavia toimia. Puolus- 41743: lain ja maan puolustuksen perusteiden tavoitteena tusministeriön 22.1.1998 tekemän päätöksen mu- 41744: on pitää varusmiespalveluksen suorittaneiden kaisesti varusmiesten uudet päivärahat ovat uudes- 41745: osuus mahdollisimman suurena. Osuus on Suo- sa järjestelmässä seuraavat: kaikki varusmiehet 180 41746: messa ollut pitkään yksi maailman korkeimpia. päivältä 19 mk päivässä, 181-270 päivää palvele- 41747: Tämän osuuden ylläpito on tärkeää myös vastai- vat varusmiehet 34 mk päivässä ja 271-362 päivää 41748: suudessa, koska 1%0- ja 1970-luvulla syntyneiden palvelevat 49 mk päivässä. 41749: pienten ikäluokkien vuoksi nuoren reservin määrä Näitä päivärahoja maksetaan 1.7.1998 alkaen 41750: vähenee 2000-luvun alussa. Reservin korkea kou- palvelukseen astuville asevelvollisille. Ilmaisia lo- 41751: lutustaso on merkittävä voimavara, koska se mah- mamatkoja lisätään. Palvelusaikauudistuksesta 41752: dollistaa riittävän ammattitaitoisen henkilöstön syntyviä säästöjä on puolustusministeriön mukaan 41753: joukkoihin. tarkoitus käyttää ensisijaisesti niiden varusmiesten 41754: Aiemmasta muuttunut sodankuva edellyttää hyväksi, joiden palvelusaika on 270 tai 362 päivää. 41755: puolustusministeriön mukaan puolustukselta kor- Puolustusministeriö on ilmoittanut seuraavansa 41756: keaa reagointivalmiutta, joka perustuu tehokkaa- palvelusaikauudistuksen toteutumista ja vaikutuk- 41757: seen koulutukseen, ajanmukaiseen varustukseen ja sia sekä ryhtyvänsä tarvittaessa toimivaltansa ja 41758: valmiuden jatkuvaan ylläpitoon. Hallituksen tur- määrärahojensa puitteissa toimiin, jotka tukevat 41759: vallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa on uutta koulutusjärjestelmää ja kehittävät varusmies- 41760: esitetty joukkojen tuotantoedellytysten paranta- palvelusta. 41761: 41762: 41763: 41764: 41765: Koska varusmiespalvelukseen osallistuvien osuus seen mielekkyyteen sekä sotilaskoulutuksen motivoi- 41766: asevelvollisista on Suomessa jo nykyisellään varsin vuuteen. Toisaalta taas varusmiehiä ja siviilipalvelus- 41767: korkea kansainvälisessä vertailussa, ei valtiontilintar- miehiä ei ole syytä asettaa vakaumuksen perusteella 41768: kastajien mielestä ole erityistä tarvetta mainitun osuu- eriarvoiseen asemaan. Päinvastoin tulisi pyrkiä siihen, 41769: den merkittävään kohottamiseen. Toisaalta asevelvol- että näiden ryhmien velvollisuudet ja etuudet olisivat 41770: lisuuslaki ja Suomen puolustusperiaatteet edellyttävät mahdollisimman yhtenevät mm. palveluvelvollisuuksi- 41771: varusmiespalvelukseen osallistuvien osuuden säilyttä- en sekä taloudellisten ja sosiaalisten etujen osalta. 41772: mistä nykyisen suuruisena. Velvollisuuksien ja etuuksien mahdollisimman suuri 41773: Jotta tämä tavoite saavutettaisiin, tulisi varusmies- vastaavuus mahdollistaisi asevelvollisten hakeutumi- 41774: palveluksen houkuttelevuutta suhteessa vaihtoehtoi- sen vakaumustaan vastaavaan palvelukseen ilman eri 41775: seen palveluun pyrkiä parantamaan. Tällöin huomio palvelusmuotoihin liittyvää lyhytnäköistä taloudellista 41776: tulee kiinnittää ennen kaikkea varusmiesten taloudelli- ja muuta laskelmointia. 41777: seen ja sosiaaliseen asemaan, varusmiespalvelun ylei- 41778: 41779: 41780: 41781: 41782: 109 41783: Vapaaehtoinen maanpuolustustyö sen edellytyksistä ja ehdoista sekä siitä perittävistä 41784: korvauksista. 41785: Järjestelmän tavoitteet ja pääpiirteet Puolustusministeriö on lisäksi 11.1.1996 antanut 41786: Vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen toimin- vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestelmän käyn- 41787: nan tavoitteena on ylläpitää kansalaisten maan- nistämistä ja toteuttamista koskevan ohjeen. Sen 41788: puolustustahtoa. Maanpuolustusjärjestöille annet- mukaan puolustusvoimat vastaa sodan ajan jouk- 41789: tiin puolustusministeriön ohjeella tammikuussa kojen tuottamiseen liittyvän toiminnan koordinoi- 41790: 1996 mahdollisuus toimintaan, joka liittyy kiinteästi misesta ja tukemisesta yhdessä maanpuolustusjär- 41791: puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin ja jonka jestöjen kanssa, sodan ajan joukon henkilöstön 41792: tavoitteena on puolustusvalmiudelle saatava hyöty. omaehtoisesta koulutuksesta sekä maanpuolustus- 41793: Vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestelmä on järjestöjen toimeenpaneman, myös aseellisen va- 41794: rauhan ajan koulutusorganisaatio. Sen tavoitteena paaehtoisen koulutuksen, tukemisesta ja johtami- 41795: on tuottaa yksittäisiä, entistä paremmin tehtävänsä sesta. Maanpuolustusjärjestöt vastaavat puolestaan 41796: hallitsevia kansalaisia puolustusvoimien ja muiden muun kuin sodan ajan joukkoihin sijoitetun väes- 41797: viranomaisten poikkeusolojen organisaatioihin. tön omaehtoisen toiminnan koordinoimisesta ja 41798: Järjestelmä on luotu sotilaallisen peruskoulutuksen tukemisesta sekä muun kuin aseellisen koulutuk- 41799: täydentäjäksi ja hyödyntämään kansalaisten kiin- sen antamisesta. 41800: nostusta poikkeusolojen tehtäviin. Vuosina 1996 ja 1997 maanpuolustusjärjestöjen 41801: Yksittäinen kansalainen voi vapaaehtoisen tukeen valtion talousarviossa momentille 27.99.50 41802: maanpuolustusjärjestelmän kautta saada halutes- myönnettyjen varojen jako oli seuraava: 41803: saan kykyjensä ja taitojensa mukaisen poikkeus- 41804: olojen tehtävän. Lisäksi hän voi hankkia maanpuo- 1996 1997 41805: lustukseen ja jokapäiväiseen turvallisuuteen liitty- 1 000 mk 41806: viä tietoja, taitoja ja valmiuksia. Maanpuolustuksen Tuki ry 3 900 1150 41807: Vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus jakaan- Maanpuolustuskoulutus ry 2 000 41808: tuu puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin, Naisten neuvottelukunta 200 200 41809: Reserviyksikkötoiminta väh. 400 41810: Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseihin sekä oma- Paikallisosastotoiminta väh.400 41811: ehtoiseen kouluttautumiseen paikallisosastoissa ja Maanpuolustuskoulutus ry - 2 000 41812: reserviyksiköissä. Omaehtoinen kouluttautuminen Suomen Sinibarettiliitto ry 40 40 41813: ei edellytä merkittävää tukea puolustusvoimilta tai Suomen Sotahistorian 41814: komissio ry 40 40 41815: Maanpuolustuskoulutus ry:ltä. Puolustusvoimat 41816: Kadettikunta ry 20 20 41817: sen sijaan johtaa aina puolustusvoimien sotilas- Pääesikunnan asevel- 41818: aseilla tapahtuvan koulutuksen. vollisuusosaston kautta 41819: Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin sotilasläänien alueella 41820: osallistui kertomusvuonna n. 16 000 henkeä, ja toteutettavaan toimintaan 2 200 41821: Reserviyksikkötoiminta 800 41822: niihin käytettiin n. 26 000 koulutusvuorokautta. Paikallisosastotoimi nta 1 400 41823: Maanpuolustuskoulutus ry järjesti 443 kurssia, joil- PLM:n tutkimus - 50 41824: le osallistui n. 9 700 henkeä. Paikallisosastot ja Yhteensä 4 000 5 500 41825: reserviyksiköt järjestivät kertomusvuonna n. 1 000 41826: omaehtoista koulutustilaisuutta. 41827: Lisäksi pääesikunnan asevelvollisuusosasto 41828: Säädökset ja valtion tuki käytti omista toimintamäärärahoistaan sekä v. 1996 41829: Puolustusvoimista annetun lain (402/74) 2 §:n mu- että v. 1997 1,4 Mmk vapaaehtoiseen maanpuolus- 41830: kaan puolustusvoimien tehtävänä on tukea vapaa- tustyöhön. Näistä varoista pääosa suunnattiin toi- 41831: ehtoista maanpuolustuskoulutusta siten, kuin siitä mintaa tukeviin joukko-osastoihin ja sotilasläänei- 41832: asetuksella säädetään taikka puolustusministeriön hin, jotka myös ovat suunnanneet omista toiminta- 41833: tai asian laadun mukaan pääesikunnan päätöksellä menoistaan varoja toiminnan tukemiseen. 41834: määrätään, sekä muutoinkin edistää kansalaisten Avustuksia saaneet yhdistykset ovat itsenäisiä 41835: ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa. Puolus- rekisteröityjä yhdistyksiä tai liittoja, joiden toimin- 41836: tusvoimista annetun asetuksen (667/92) 12 §:n nan säätely, ohjaaminen ja valvonta puolustushal- 41837: mukaan ao. tehtävät kuuluvat pääesikunnan hen- linnon toimin on mahdollista lähinnä niille annetun 41838: kilöstöesikunnassa käsiteltäviin asioihin. tuen välityksellä. Yhdistysten avustukset on tarkoi- 41839: Puolustusministeriön päätöksellä (n:o 838/94) tettu niiden sääntöjen mukaiseen toimintaan. Avus- 41840: on määrätty annettavan tuen laadusta, sen antami- tusta saaneiden yhdistysten on toimitettava puolus- 41841: 41842: 41843: 110 41844: tusministeriön keskusosastolle toimintakertomus, Aluetasolla yhteistoiminta on järjestetty sotilas- 41845: tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus ao. vuodel- läänien esikunnissa pidettävien suunnitteluko- 41846: ta. Avustusten käyttöä valvoo puolustusministeriön kouksien kautta. Yhteistoimintaa on suunniteltu 41847: keskusosasto, jolla on oikeus tarkastaa avustuksen kehitettävän seuraavasti: 41848: saajien varainkäyttöä avustusehtojen täyttämisen - Sotilasläänien komentajat johtavat sotilasalu- 41849: selvittämiseksi. Jos avustusta käytetään vastoin eiden päälliköiden kautta sodan ajan joukkojen 41850: määrättyä käyttötarkoitusta tai avustuksen saaja ei valmiuteen liittyvää vapaaehtoistoimintaa paikal- 41851: noudata asetettuja ehtoja, puolustusministeriö voi lisosastoissa. 41852: määrätä avustuksen tai sen osan palautettavaksi. - Sotilasläänien esikuntiin perustetaan aluetoi- 41853: Pääesikunnan asevelvollisuusosasto toimitti ker- mistot, joita johtaa alueupseerina sotilasläänin 41854: tomusvuoden syyskuussa puolustusministeriön osastoesiupseeri. Hän on puolustusvoimien päätoi- 41855: keskusosastolle selvityksen avustusmäärärahojen minen vapaaehtoisen maanpuolustustyön yhteys- 41856: käytöstä. upseeri sotilasläänissä. Puolustusvoimat tarjoaa 41857: Puolustusvoimat suuntasi tuen kertomusvuonna aluetoimistojen kautta toimijoille työskentelytilat ja 41858: ns. Hollon raportin periaatteiden mukaisesti. Pai- -välineet sekä esikuntapalvelut Toimistoissa voisi 41859: kallisosastojen ja reserviyksiköiden toimintasuun- lisäksi työskennellä Maanpuolustuskoulutus ry:n 41860: nitelmat käsiteltiin sotilaslääneissä pidetyissä suun- koulutuspäällikkö ja maanpuolustusjärjestöjen 41861: nittelukokouksissa. Sotilasläänien komentajat hy- mahdollisesti asettama "järjestelmäkoordinaattori". 41862: väksyivät suunnittelukokouksien perusteella esi- Toimistoissa voisi työskennellä myös muita maan- 41863: tyksestä vapaaehtoisen maanpuolustustyön vuosi- puolustusjärjestöjen aluetason toimijoita. 41864: suunnitelmat. Niiden perusteella suunnattiin puo- - Aluetoimistoihin keskitettäisiin vapaaehtoi- 41865: lustusvoimien tuki toimintaan. Sotilasläänien esi- sen maanpuolustusjärjestelmän ohjaaminen ja 41866: kunnat valvoivat toimintasuunnitelmien mukaisten koordinointi valtakunnan tason järjestelyistä riip- 41867: tilaisuuksien toteuttamista. pumatta. Aluetoimistossa koottaisiin paikallisosas- 41868: Puolustusvoimain komentaja määräsi kertomus- tojen toimintasuunnitelmaesityksistä sotilasläänin 41869: vuoden toukokuussa vapaaehtoisen maanpuolus- vapaaehtoinen maanpuolustustyön suunnitelma. 41870: tusjärjestelmän tukemisen johtosuhteet puolustus- Sotilasläänien komentajat hyväksyisivät esittelystä 41871: voimissa. toimintasuunnitelmat, joiden perusteella puolus- 41872: tusvoimien tuki suunnattaisiin. 41873: Vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteistoiminta 41874: ja kehittäminen Puolustusvoimien lausunto 41875: Puolustusministeriön ja maanpuolustusjärjestöjen Puolustusvoimat antoi kertomusvuoden lopussa 41876: yhteistoiminta on järjestetty valtioneuvoston asetta- pyynnöstä vapaaehtoisen maanpuolustustyön neu- 41877: man vapaaehtoisen maanpuolustustyön neuvotte- vottelukunnalle lausunnon, jossa esitettiin perus- 41878: lukunnan välityksellä (Asetus vapaaehtoisen teet vapaaehtoisen maanpuolustusjärjelmän kehit- 41879: maanpuolustustyön neuvottelukunnasta, 85/96). tämiselle. Kehittämistyö on tarkoitus käynnistää 41880: Neuvottelukunnassa ovat edustettuina poliittiset vuoden 1998 aikana. 41881: puolueet ja merkittävimmät maanpuolustusjärjes- Puolustusvoimien lausunnon tavoitteena oli 41882: töt Siinä on myös pysyvät asiantuntijajäsenet puo- puolustusvoimien ja siviilihallinnon valmiutta pal- 41883: lustusministeriöstä, sisäasiainministeriöstä ja pää- veleva ja kansalaisten vapaaehtoisuutta hyödyntä- 41884: esikunnasta. Neuvottelukunta seuraa vapaaehtoi- vä vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta, jota yh- 41885: sen maanpuolustustyön ja puolustusvoimien yh- distyneet järjestöt johtaisivat. Vapaaehtoisen maan- 41886: teistoiminnan järjestelyjä ja tekee esityksiä sen ke- puolustustyön avulla koulutettaisiin henkilöstöä 41887: hittämiseksi. niin puolustusvoimien kuin muidenkin viran- 41888: Puolustusvoimien ja maanpuolustusjärjestöjen omaisten poikkeusolojen organisaatioihin. 41889: liittotason yhteistoiminta on järjestetty pääesikun- Lausunnon mukaan vapaaehtoinen maanpuo- 41890: nan asevelvollisuusosaston johdolla pidettävissä lustustoiminta on osoittautunut puolustusvoimien 41891: MAPU-yhteistoimintakokouksissa. Tämä on pää- voimavaroja kuluttavaksi, koska toimijoita on pal- 41892: esikunnan päällikön asettama pysyvä yhteistoimin- jon. Puolustusvoimat on jo aiemmin esittänyt, että 41893: tamenettely, johon maanpuolustusjärjestöjen liitto- maanpuolustusjärjestöt yhdistyisivät vapaaehtoista 41894: tason ja pääesikunnan edustajat osallistuvat. Koko- maanpuolustustoimintaa varten. Puolustusvoimat 41895: uksissa käsitellään vapaaehtoisen maanpuolustus- piti lausunnossaan tätä edelleen kehittämisen pe- 41896: järjestelmän yhteistoimintakysymyksiä. rustana. 41897: 41898: 41899: 41900: 111 41901: Puolustusvoimien esityksen mukaan olisi perus- Paikallisosastot olisivat maanpuolustuspiirien 41902: tettava yksi yhteinen järjestö, johon sulautuisivat alaisia rauhan ajan koulutusorganisaatioita, ja nii- 41903: nykyiset maanpuolustusjärjestöt, Naisten Valmius- den yhteydet puolustusvoimiin järjestettäisiin soti- 41904: liitto ry, Maanpuolustuksen Tuki ry, Maanpuolus- lasalueiden kautta. 41905: tuskiltojen Liitto ry, Maanpuolustuskoulutus ry, Puolustusvoimat ilmoitti lausunnossaan panos- 41906: Reserviläisliitto ry, Reserviläisurheiluliitto ry ja Suo- tavansa ensisijaisesti joukkokohtaisten toimintojen 41907: men Reserviupseerien Liitto ry. tukemiseen. Muuhun tukeen voimavaroja käytet- 41908: Näin muodostettavalla valtakunnallisella järjes- täisiin mahdollisuuksien mukaan. Puolustusvoimi- 41909: töllä olisi siten vuosikokous, hallitus, toiminnan- en mielestä vapaaehtoisen maanpuolustustoimin- 41910: johtaja ja yhteinen toimisto. Nykyisten järjestöjen nan tehokkaan kehittämisen edellytyksenä on 41911: toiminnallisista erityispiirteistä ja perinteistä voitai- maanpuolustusjärjestöjen liittyminen yhdeksi, va- 41912: siin huolehtia järjestämällä sektorivastaavat nykyis- paaehtoista maanpuolustustoimintaa johtavaksi 41913: ten järjestöjen toimialoille. Muutoin valtakunnalli- järjestöksi. Ilman järjestöjen yhdistymistä puolus- 41914: nen toiminta järjestettäisiin toimialoittain: rahoitus, tusvoimat ei katsonut voivansa merkittävästi lisätä 41915: hallinto ja koulutus. panostustaan. 41916: Alueellisesti järjestö organisoitaisiin sotilaslääni- 41917: kohtaisiin maanpuolustuspiireihin, ja sen yhteydet 41918: puolustusvoimiin järjestettäisiin sotilasläänien 41919: aluetoimistojen kautta. 41920: 41921: 41922: 41923: 41924: Valtiontilintarkastajat yhtyvät puolustusvoimien näke- tä paremmin. Puolustushallinnon tulisikin tästä syystä 41925: mykseen, jonka mukaan vapaaehtoinen maanpuolus- pyrkiä ohjaamaan toimintaan kohdistettava tuki sillä 41926: tustyö tehostuisi ja järkevöityisi, mikäli nykyiset alan tavoin ja sellaisin ehdoin, että em. yhdistämistavoite 41927: jä rjestötja liitotyhdistyisivätyhdeksi valtakunnalliseksi voitaisiin saavuttaa ja siten tehostaa voimavarojen 41928: järjestöksi. Tämän myötä voitaisiin kohdentaa tarkoi- käyttöä. 41929: tukseen käytettävissä olevat niukatvoimavarat nykyis- 41930: 41931: 41932: 41933: 41934: 112 41935: Valtiovarainministeriön hallinnonala 41936: 41937: 41938: 41939: 41940: Suomen valmistautuminen EMU-jäsenyyteen ton toimintaperiaatteet ja toteuttaminen, Talous- ja 41941: rahaliiton EMUn perustaminen ja toiminta sekä 41942: EMU-prosessi Suomessa Taloudellisten vaihteluiden merkitys Suomessa ta- 41943: EMU-valmistautuminen Suomessa ja Euroopan ta- lous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa. Lisäksi 41944: lous- ja rahaliiton (EMU:n) yhteisen rahan, euron, valtiovarainministeriössä valmisteltiin 20.5.1997 41945: käyttöönotto on valtiovarainministeriön mukaan eduskunnalle annettu valtioneuvoston selonteko 41946: monivaiheinen ja monitahoinen prosessi. Se edel- talous- ja rahaliittoon liittyvistä kansallisista vaihto- 41947: lyttää sekä kaikkien yhteiskunnan osapuolten käy- ehdoista ja päätöksenteosta. Valtiovarainministeriö 41948: tännön toimintatapojen että lainsäädännön sopeut- on osallistunut myös ns. Pekkarisen professorityö- 41949: tamista uuden tilanteen mukaisiksi. Jotta häiriötön ryhmän raportin Rahaliitto ja Suomi - talouden 41950: siirtyminen euron käyttöön päätetyssä aikataulussa haasteet valmisteluun. 41951: voitaisiin varmistaa, valtiovarainministeriössä on Valtiovarainministeriö asetti 17.4.1996 EMU- 41952: valmisteltu yhteistyössä eri yhteiskunnan osapuol- projektin, jonka tehtävänä oli koordinoida kansal- 41953: ten kanssa kansallinen siirtymissuunnitelma euron lista yhteiseen valuuttaan siirtymistä yhteiskunnan 41954: käyttöönottamiseksi. Suomessa siirtymisessä yhtei- eri osa-alueilla. Projektin tehtävänä oli myös laatia 41955: seen rahaan noudatetaan mahdollisimman pitkälti Suomelle kansallinen yhteiseen valuuttaan siirty- 41956: "ei estettä, ei pakkoa" -periaatetta. Tämä tarkoittaa, missuunnitelma, jossa yksilöidään ja aikataulute- 41957: että v. 1999 alkavan kolmivuotisen siirtymäjakson taan yhteisen valuutan käyttöönoton edellyttämät 41958: aikana yksityiselle sektorille sallitaan asioiminen keskeiset lainsäädäntö- ja muut muutostarpeet 41959: viranomaisten kanssa laajalti oman valinnan mu- Projektin tarkoituksena oli edelleen varmistaa 41960: kaan joko euroissa tai kansallisessa rahassa. Kana- kaikkien yhteiskunnan osapuolten häiriötön siirty- 41961: valla kansallisella suunnitelmalla on pyritty löytä- minen yhteiseen rahaan päätetyssä aikataulussa. 41962: mään euroon siirtymiselle kilpailukykyinen ja kus- Projektin tuli huolehtia siitä, että lainsäädäntö saa- 41963: tannuksia säästävä ratkaisu. daan vastaamaan yhteisen valuutan asettamia vaa- 41964: Julkisen hallinnon keskeiset kysymykset euron timuksia. Projekti oli luonteeltaan ensisijaisesti 41965: käyttöönotosta on valtiovarainministeriön mukaan koordinoiva. Lainsäädäntö- ja muiden muutosten 41966: ratkaistu. Valmistautuminen on edennyt yksityis- käytännön toteutus jätettiin eri hallinnonalojen ja 41967: kohdista sopimiseen ja erityiskysymysten käsitte- sektoreiden vastuulle. 41968: lyyn. Lainsäädäntömuutosten valmistelu on aloitet- Projektia johtamaan nimitettiin johtoryhmä, joka 41969: tu eri ministeriöissä, joista kukin vastaa osaltaan vastaa kansallisesta valmistelusta EU:ssa jo sovitun 41970: toimialaansa kuuluvien käytännön lainsäädäntö- ja asteittain täsmentyvän aikataulun mukaisesti. 41971: hankkeiden toteuttamisesta. Johtoryhmään nimettiin yhteiseen valuuttaan siirty- 41972: Tietojärjestelmien muutostöitä varten laadittiin misen kannalta keskeisimmät viranomaistahot. 41973: kertomusvuoden lopulla ohjeistus. Se keskittyy Johtoryhmän kokoonpanolla varmistettiin myös 41974: julkiseen hallintoon. Tavoitteena on lisäksi ollut, tiedonkulku EU:sta ja EMI:stä projektin käyttöön. 41975: että muutkin tahot voivat hyödyntää aineistoa EMU-projektissa oli 15.4.1998 edustettuina yh- 41976: suunnitellessaan ja tehdessään euron käyttöönoton teensä yli 50 eri tahoa, mm. kaikki ministeriöt, 41977: vaatimia muutoksia omiin tietojärjestelmiinsä. tärkeimmät muut viranomaiset, keskeiset työmark- 41978: Valtiovarainministeriö on EMU-valmistautumi- kina- ja elinkeinoelämän järjestöt sekä Ahvenan- 41979: seen liittyen julkaissut joukon selvityksiä ja raport- maan maakuntahallitus. 41980: teja, joista keskeisimmät ovat: Talous- ja rahaliiton Kertomusvuoden huhtikuussa julkistettua Suo- 41981: vaikutuksista Suomen talouteen, Talous- ja rahalii- men kansallista siirtymäsuunnitelmaa tarkennettiin 41982: 41983: 41984: 8 380188E 113 41985: joulukuussa 1997. Päivityksessä täsmennettiin siir- romaan välinen kauppa siirtynee paaosin euro- 41986: tymäaikataulua ja annettiin vastauksia tiettyihin määräiseksi varsin pian. Suuryritykset, joilla on 41987: erityiskysymyksiin. Niitä olivat esim. kurssivoitto- toimipisteitä useassa euroalueen maassa, ottanevat 41988: jen ja -tappioiden realisoituminen vuoden 1999 sisäiseksi valuutakseen (nk. kotivaluutaksi) jo siir- 41989: alussa ja niiden kirjaamistapa, liikkeellä olevan tymäkauden alussa euron. 41990: julkisen markkamääräisen velan muuttaminen eu- Yritystoimintaa koskeva normista ei muutu eu- 41991: roiksi, kansallisten viitekorkojen jatkon järjestämi- ron käyttöönoton vuoksi. Mahdolliset muutokset 41992: nen, jotta sopimusten jatkuvuus voitaisiin turvata, tähtäävät siihen, että valinnan vapaus euron käy- 41993: sekä osakepääoman ja osakkeiden nimellisarvojen tössä siirtymäaikana voisi toteutua. 41994: saattaminen euromääräisiksi ja hannanisoitujen 41995: markkinakäytäntöjen luominen euroalueen pää- Kansalaiset 41996: omamarkkinoille. Samalla täsmennettiin hallin- Kansalaiset eivät valtiovarainministeriön mukaan 41997: nonalakohtaisia siirtymäsuunnitelmia. joudu todennäköisesti laajasti tekemisiin euron 41998: Siirtymäsuunnitelman keskeisin anti on valtiova- kanssa siirtymäkauden aikana, eikä kansalaisilla 41999: rainministeriön mukaan yhteiskunnan eri osapuol- pitäisi olla syytä ryhtyä käyttämään euroa, ennen 42000: ten siirtymäsuunnitelmien julkituonti ja yhteenso- kuin euromääräiset setelit ja kolikot lasketaan liik- 42001: vitus. keeseen. 42002: Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 16.5.1997 Kansalaiset käyttänevät pääosin markkaa siirty- 42003: selonteon Talous- ja rahaliitto- Suomen vaihtoeh- mäkauden ajan. He saavat palkkansa, eläkkeensä 42004: dot ja kansallinen päätöksenteko (VNS 4/1997 vp). ja sosiaaliturvaan liittyvät etuutensa markoissa ja 42005: Eduskunta hyväksyi selonteon suuren valiokunnan suorittavat ostoksensa, maksavat laskunsa sekä 42006: mietinnön (SuVM 2/1997 vp) pohjalta 18.6.1997. veronsa markoissa koko siirtymäkauden ajan. 42007: Kansalaiset joutuvat siirtymäkauden aikana te- 42008: Euroon siirtymisen vaikutukset kemisiin euron kanssa, jos he merkitsevät joukko- 42009: Pankit ja arvopaperimarkkinat velkakirjoja tai käyvät kauppaa arvopaperimarkki- 42010: Vuoden 1999 alusta pankeissa voidaan asioida joko noilla osakkeilla tai johdannaisilla. Rajan yli saattaa 42011: markoissa tai euroissa. Maksuja voidaan suorittaa ulottua kansalaisille suunnattua euromääräistä pal- 42012: niin markoissa kuin euroissakin, ja asiakas voi velutarjontaa. 42013: saada tilinsä tiliotteen joko markoissa tai euroissa. Kansalaisten kannalta suurin muutos tapahtuu 42014: Uusissa sopimuksissa euroa käytetään 1.1.2002 vuosien 2001 ja 2002 vaihteessa, jolloin euromää- 42015: alkaen. Viimeistään 1.7.2002, kun markan asema räiset setelit ja kolikot lasketaan liikkeeseen. 42016: laillisena maksuvälineenä lakkaa, toimitaan muu- 42017: toinkin vain euroissa. Julkinen sektori 42018: Arvopaperimarkkinat siirtyvät euromääräiseen Julkisen sektorin valmistautuminen euron käyt- 42019: arvopapereiden ja johdannaisten kaupankäyntiin töönottoon on valtiovarainministeriön mukaan 42020: ja johdannaiskauppojen euromääräiseen selvityk- edennyt yksityiskohdista sopimiseen. Julkinen sek- 42021: seen talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen alusta tori käyttää sisäisessä toiminnassaan markkoja 42022: lukien. Siirtyminen koskee kaikkia kaupankäynnin koko siirtymäkauden ajan. Yksityisen sektorin 42023: kohteena olevia arvopapereita (osakkeita, niihin kanssa viranomaiset asioivat kuitenkin tarpeen 42024: oikeuttavia arvopapereita ja joukkovelkakirjalaino- mukaan sekä markoissa että euroissa koko siirty- 42025: ja) sekä johdannaissopimuksia. mäkauden ajan. Tämä koskee niin suoritettavia 42026: Pörssikaupan ketju- kaupankäynti, selvitys ja maksuja kuin rahamääräistä informaatiotakin. 42027: säilytys - toteutetaan vuoden 1999 alusta euro- Valtion budjetti sekä toiminta- ja taloussuunni- 42028: määräisenä. Pörssikaupan maksut määritellään eu- telma (TTS) laaditaan siirtymäaikana markoissa. 42029: roissa, mutta sekä pörssin jäsenten että sijoittajien Vuodesta 2002 lähtien budjetti ja TTS ovat euro- 42030: on mahdollista valita maksuvaluuttansa pankkijär- määräisiä. Valtuudet ja siirtomäärärahat muunne- 42031: jestelmän kautta. taan euroiksi vuoden 2002 budjettiin 1.1.1999 mää- 42032: ritettäväliä kiinteällä muuntokertoimella. 42033: Yritystoiminta Valtion kirjanpito säilyy markkamääräisenä vuo- 42034: Yritykset ottavat euron käyttöön oman harkintansa den 2001 loppuun. Euromääräiset suoritukset 42035: mukaisesti siirtymäkauden puitteissa. Kun raha- ja muunnetaan siten markoiksi. Vuoden 2002 alusta 42036: pääomamarkkinat alkavat toimia euroissa, syntyy valtion kirjanpito siirtyy europohjaiseksi, jolloin 42037: varsinkin suuremmille yrityksille tarve hoitaa rahoi- myös laaditaan euromääräinen aloittava tase. Tilin- 42038: tus- ja sijoitustoimiaan euroissa. Myös kahden eu- päätös vuodelta 2001 laaditaan markoissa. 42039: 42040: 42041: 114 42042: Euroalueen raha- ja pääomamarkkinoiden siir- on edennyt nopeasti jäsenmaissa. Isoa-Britanniaa, 42043: tyessä euromääräiseen kaupankäyntiin 1.1.1999 al- Kreikkaa, Ruotsia ja Tanskaa lukuun ottamatta 42044: kaen muuttuvat valtion varainhankinta ja kassava- EU:n jäsenmaat ovat julkaisseet kansallisen siirty- 42045: rojen sijoittaminen euromääräisiksi. mäsuunnitelman euron käyttöönottamiseksi. Näis- 42046: Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot vuosiksi tä yhdestätoista maasta kahdeksan maan julkinen 42047: 1999-2001 laaditaan markoissa. Vuoden 2001 ta- hallinto on valmistautunut tarjoamaan yksityiselle 42048: lousarviossa esitetään vastaavat euromääräiset lu- sektorille ns. full euro option:in, jonka mukaan 42049: vut mahdollisuuksien mukaan. Euromääräisiin ta- yksityiselle sektorille, ainakin yrityksille, tarjotaan 42050: lousarvioihin voidaan siirtyä asteittain jo aiemmin- heti siirtymäkauden alussa mahdollisuus asioida 42051: kin informaation lisäämiseksi. Vuoden 2002 talous- julkisen sektorin kanssa kansallisen rahan ohella 42052: arviot laaditaan kaikissa kunnissa ja kuntayhtymis- myös euroissa. Poikkeuksen tästä muodostivat 42053: sä euroissa. vuoden 1998 keväällä Saksa, Ranska ja Espanja. 42054: Kunnat siirtyvät euromääräisiin arvoihin vuoden Euran käyttöönottoon liittyviä erityiskysymyksiä 42055: 2002 alusta veronkannossa, asiakassuhteissa sekä on käsitelty lukuisissa unionin asettamissa työryh- 42056: kunnan maksamissa avustuksissa ja sosiaalietuuk- missä. Komission työryhmissä on pohdittu mm. 42057: sissa. euron käyttöönottoon liittyvien kustannusten ja 42058: Kuntien ja kuntayhtymien lainanotto ja varojen investointien verotuskohtelua sekä käyttöönoton 42059: sijoittaminen muuttuvat pääosin euromääräisiksi vaikutuksia kirjanpitoon ja tilinpäätösten julkaise- 42060: heti siirtymäkauden alkaessa 1.1.1999 ainakin suu- miseen, kaksoishinnoittelun järjestämistä siirtymä- 42061: rissa kuntayksiköissä. aikana ja pyöristämiseen sekä hintojen ja arvojen 42062: muuntamiseen liittyviä kysymyksiä. 42063: EMU-valmistautuminen unionitasolla 42064: Euroopan talous- ja rahaliiton kolmanteen vaihee- EMU-kriteerien saavuttaminen Suomessa 42065: seen valmistautuminen on valtiovarainministeriön Suomen hallitus totesi ohjelmassaan keväällä 1995 42066: mukaan edennyt unionitasolla pitkälle. Madridissa pyrkivänsä siihen, että Suomi täyttäisi määräaikaan 42067: joulukuussa 1995 kokoontuneen Eurooppa-neu- mennessä talous- ja rahaliiton lähentymiskriteerit, 42068: voston päätösten pohjalta Euroopan komissio on jotta Suomi voisi halutessaan osallistua euroaluee- 42069: valmistellut joukon euron käyttöönottoon liittyviä seen ensimmäisten jäsenvaltioiden joukossa. Halli- 42070: ehdotuksia. Euran oikeudellista asemaa koskeva tus ilmoitti noudattavansa talouspolitiikkaa, jonka 42071: lainsäädäntö on saatu valmiiksi, eikä euroa koske- tavoitteena olivat hidas inflaatio ja matala korkota- 42072: vaa lainsäädäntöä ole odotettavissa lisää. so sekä tasapainossa oleva julkinen talous. Samalla 42073: Euran oikeudellista asemaa koskevista kahdesta tavoitteeksi asetettiin julkisen velan bruttokansan- 42074: yhteisöasetuksesta toinen on jo hyväksytty neuvos- tuoteosuuden kasvun pysäyttäminen ja kääntämi- 42075: tossa ja astunut voimaan. Tämä asetus koskee nen alenevalle uralle. Julkisen talouden vakautta- 42076: yhteisen rahan nimeä, ecun korvautumista yhtei- mista, korkojen alentamista ja hintavakauden tur- 42077: sellä rahalla eurolla suhteessa 1:1, pyöristyssääntö- vaamista ei ole valtiovarainministeriön mukaan 42078: jä ja euron käyttöönoton vaikutusta sopimusten tavoiteltu yksinomaan talous- ja rahaliiton lähenty- 42079: jatkuvuuteen. Unionin lainsäädännöllä turvataan miskriteerien täyttämiseksi vaan myös kotimaisista 42080: sopimusten jatkuvuus rahayksikön muutoksesta syistä kestävän ja työllisyyttä parantavan taloudelli- 42081: huolimatta. Kansallisella lainsäädännöllä taataan sen kasvun edellytysten luomiseksi ja yritystoimin- 42082: puolestaan kotimaisten viitekorkojen ja niihin si- nan kannalta suotuisan ilmapiirin takaamiseksi. 42083: dottujen sopimusten jatkuvuus. Myös toinen euron 42084: käyttöönottoa koskeva asetus on saanut poliittisen Julkinen talous 42085: hyväksynnän ja julkaistu. Tämä asetus hyväksyttä- Suomen julkinen talous on aiemmin ollut vain 42086: neen lopullisesti euroalueen valtioiden keväällä joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ylijäämäi- 42087: 1998 tapahtuneen nimeämisen jälkeen. nen. 1990-luvun alkuun ajoittunut idänkaupan ro- 42088: Euroopan komissio, Euroopan rahapoliittinen mahtaminen ja sitä seurannut lama aiheutti sen, 42089: instituutti ja unionin jäsenvaltiot ovat tehneet lukui- että julkisen talouden alijäämä oli suurimmillaan 42090: sia aloitteita euron käyttöönottoon liittyvässä val- 8% suhteessa bruttokansantuotteeseen v. 1993. 42091: mistelutyössä. Suomen tapaan muiden jäsenmai- Julkisyhteisöjen velka oli vastaavasti kohonnut 42092: den julkiset hallinnot ovat käynnistäneet hankkei- 58 %:iin, kun se kahta vuotta aiemmin oli 23 %. 42093: ta, joilla pyritään sovittamaan yhteen euron käyt- Mittavien valtiontalouden menoleikkausten ja ta- 42094: töönotto talouden eri sektoreilla. Kertomusvuoden loudellisen kasvun nopeutumisen vuoksi julkisen 42095: kuluessa euron käyttöönottoon valmistautuminen talouden rahoitusalijäämää on valtiovarainministe- 42096: 42097: 42098: 115 42099: non mukaan onnistuttu supistamaan tasaisesti Keskimääräinen pitkän ajan korko oli Suomessa 42100: 0,9 Ofo:iin bruttokansantuotteesta v. 1997. Velan kas- kertomusvuonna 6,0 %, mikä jäi 7,8 Ofo:n viitearvon 42101: vu suhteessa bruttokansantuotteeseen on saatu alapuolelle. Suomi täytti siten myös korkoja koske- 42102: Iaskevalle uralle. Kertomusvuonna julkisyhteisöjen van EMU-kriteerin. Korkoero keskeisiin EU-maihin 42103: velka oli 55,8 Ofo bruttokansantuotteesta, kun se oli supistui kertomusvuonna pieneksi, keskimäärin 42104: korkeimmillaan 59,6 Ofo v. 1994. Suomi täytti siten hieman alle puoleen prosenttiyksikköön. Valtiova- 42105: Maastrichtin sopimuksessa asetetun julkisyhteisö- rainministeriö odotti korkojen pysyvän matalina 42106: jen alijäämää koskevan 3 Ofo:n kriteerin ja velkaa myös lähivuosina. 42107: koskevan 60 Ofo:n kriteerin. 42108: Vuonna 1998 velkasuhteen odotettiin edelleen Valuuttakurssin vakaus 42109: laskevan ja julkisen talouden oletettiin olevan hie- Suomen markka on ollut mukana ERM-järjestel- 42110: man ylijäämäinen. Tulevaisuudessa pyrkimyksenä mässä lokakuusta 1996 lähtien. Jo tätä aiemmin 42111: on valtiovarainministeriön mukaan vakaussopi- markan arvo oli pysytellyt toista vuotta vakaana. 42112: muksen periaatteiden mukaisesti säilyttää julkinen Lähentymiskriteerit edellyttivät, ettei valuuttaan ol- 42113: talous lähellä tasapainoa tai hieman ylijäämäisenä, lut kohdistunut merkittäviä paineita ja se oli pysy- 42114: jotta laskusuhdanteiden varalle turvattaisiin riittävä tellyt ERM:n tavanomaisissa vaihteluväleissä vähin- 42115: talouspoliittinen liikkumavara. tään kaksi vuotta ennen tarkasteluajankohtaa. Suo- 42116: men markkaan ei näiden kahden viime vuoden 42117: Inflaatio ja korot aikana kohdistunut olennaisia paineita, joten mar- 42118: Suomen inflaatio on ollut viime vuosina yksi ED- kan katsottiin täyttävän valuuttakurssin vakautta 42119: alueen pienimmistä. Kertomusvuonna kuluttaja- koskevan kriteerin. 42120: hinnat nousivat 1,3 %. Tämä oli 2,7 Ofo:n viitearvon 42121: alapuolella, joten Suomi täytti hintavakautta koske- Muut lähentymisedellytykset 42122: van kriteerin. Tulevaisuuden inflaationäkymät ovat Suomen keskuspankkilainsäädäntöä tarkistettiin 42123: valtiovarainministeriön mukaan rauhalliset, koska kertomusvuonna niin, että keskuspankin riippu- 42124: vuoden 1998 alussa voimaan tulleet palkankoro- mattomuus tuli turvatuksi. Tätä koskevat säännök- 42125: tukset olivat edellisten vuosien tapaan maltilliset set tulivat voimaan v. 1998, samoin kuin muut 42126: eikä taloudessa näyttäisi olevan inflatorisia kysyn- Suomen Pankkia ja rahalakia koskevat säännökset, 42127: täpaineita. Tuontihintojen nousu oli vähäistä, ja kun Suomi ottaa käyttöön yhteisen rahan. Suomen 42128: asuntojen hintojen on arvioitu kohoavan vähem- lainsäädäntö on siten yhteensopiva EMU:n perusta- 42129: män kuin kertomusvuonna. Inflaation odotettiin missopimuksen ja Euroopan keskuspankkijärjes- 42130: pysyvän keskeisten EU-maiden tuntumassa. Vuon- telmän perussäännön kanssa. 42131: na 1998 valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahin- 42132: tojen nousevan 2 %. 42133: 42134: 42135: 42136: 42137: Valtiontilintarkastajat toteavat, että Suomen EMU-val- sukausi niin maailman kuin Suomenkin taloudessa on 42138: mistautuminen näyttää edenneen toistaiseksi asian- epäilemättä tärkein myönteisen kehityksen taustavoi- 42139: mukaisesti niin valmisteluprosessin asiasisällön kuin ma. Kotimaisen talouspolitiikan suuntaa, mitoitusta ja 42140: sen kattavuuden ja ajoituksenkin suhteen. Suomen ajoitusta voidaan näin ollen pitää pääpiirteissään oi- 42141: kansan- ja valtiontaloudessa on kyetty saavuttamaan keana. 42142: Euroopan talous- ja rahaliiton jäsenyydelle asetetut Vaikka EMU:n lähentymiskriteerit onkin nyt saavu- 42143: kriteerit, ja Suomi on hyväksytty asetetun tavoitteen tettu, valtiontilintarkastajat huomauttavat, etteivät ne 42144: mukaisesti rahaliiton jäseneksi ensimmäisten maiden sinänsä vielä muodosta taetta kehityksen jatkumisesta 42145: joukossa. Viime vuosina harjoitettu talouspolitiikka on suotuisana yhteisen valuutan siirtymävaiheessa ja sen 42146: osaltaan edistänyt suotuisan tuloksen saavuttamista, käyttöön ottamisen jälkeen. Valtiontilintarkastajien 42147: joskin kuluvan vuosikymmenen alun syvän taloudelli- mielestä EMU-valmistautumisessa on jäänyt liian vä- 42148: sen laman jälkeinen ja yhä jatkuva itsesyntyinen nou- hälle huomiolle se, kuinka Suomen kansan- ja valtion- 42149: 42150: 42151: 116 42152: talous voidaan sopeuttaa ja vakauttaa mahdollisiin sy- kasvaa yhä, vaikka taloudellinen kasvu on viime vuosi- 42153: viin laskusuhdanteisiin yhteisenvaluutan ja yhtenäisen na olluthyvin nopeaa. Tämä osoittaa, että valtiontalous 42154: rahapolitiikan oloissa. EMU-jäsenyys merkitsee käy- on edelleen rakenteellisesti alijäämäinen. Tärkeimmät 42155: tännössä rahapolitiikan itsenäisyyden menetystä ja fi- syyt tähän ovat suuret työttömyys- ja valtion velan 42156: nanssipoliittisen liikkumavaran tuntuvaa rajoitusta hoitomenot Koska Suomen valtion velkaantuneisuus- 42157: mm. verotuksen yhtenäistämispaineiden ja valtionta- aste on vain vähän sallitun rajan alapuolella, ei budjet- 42158: louden alijäämäisyys- ja velkaantumisrajoitteiden seu- timenojen rahoittaminen tuntuvalla Iainanataiia voi tul- 42159: rauksena. Valtiontilintarkastajien mielestä tulisikin vä- la kysymykseen edes lähivuosina saati pitkällä aikavä- 42160: littömästi ryhtyä selvittämään ja valmistelemaan sellai- lillä. Mahdollinen taloudellinen laskusuhdanne tai 42161: sia toimintajärjestelmiä ja menettelytapoja, jotka edes- taantuma voisi syvetä jyrkästikin, mikäli julkisia menoja 42162: auttaisivat maamme sopeutumista pahimpiinkin enna- jouduttaisiin leikkaamaan rajusti juuri matalasuhdan- 42163: koitavissa oleviin taloudellisiin tasapainottomuustilan- teessa. 42164: teisiin EMU-jäsenyyden oloissa. Edellä sanotun nojalla valtiontilintarkastajat koros- 42165: Valtiontilintarkastajat huomauttavat, että työttö- tavatvoimakkaasti tarvetta tasapainottaa valtiontalous 42166: myys, joka edelleen on kiistatta Suomen kansantalou- ja, suotuisan kehityksen vielä jatkuessa, pienentää val- 42167: den vaikein ongelma, ei kuulu rahaliiton lähestymiskri- tion velkaantuneisuutta finanssipoliittisen liikkumava- 42168: teereihin. ran hankkimiseksi tarpeen niin vaatiessa. Koska valtion 42169: Vaikka Suomi onkin alittanut valtiontalouden alijää- verotuloja on monestakin eri syystä vaikeaa ellei peräti 42170: mäisyyttä ja julkista velkaantuneisuutta koskevat lä- mahdotontakin kasvattaa, voidaan valtiontalous tasa- 42171: hestymiskriteerit, ovat valtiontalouden tila ja kehitys- painottaa valtiontilintarkastajien mielestä vain jatka- 42172: näkymät edelleen monessa suhteessa huolestuttavat. malla viime vuosina toteutettuja sopeutustoimia val- 42173: Valtiontalous on edelleen alijäämäinen ja valtion velka tiontalouden saattamiseksi tasapainoon. 42174: 42175: 42176: 42177: 42178: Arvonlisäverotus veron kertaantumista. Lisäksi uudistuksella varau- 42179: duttiin Euroopan unionin jäsenyyteen, joka edellyt- 42180: Arvonlisäverolaki (1501/93) ja -asetus (50/94) tuli- ti direktiiveihin perustuvan laajapohjaisen arvon- 42181: vat voimaan 1.6.1994. Arvonlisäverotuksen käyt- lisäverojärjestelmän soveltamista. 42182: töönotolla siirryttiin tavarakeskeisestä liikevaihto- Suomen jäsenyys EU:ssa on jakanut arvonlisäve- 42183: verotuksesta laajapohjaiseen, myös palvelut katta- rolainsäädännön valmistelun toisaalta kotimaan 42184: vaan verotukseen. Arvonlisävero on yleinen kulu- lainsäädäntöön ja toisaalta EU:n lainsäädäntöön 42185: tusvero, joka kohdistuu lähes kaikkeen tavaroiden liittyviin hankkeisiin. Jäsenyys edellytti arvonlisä- 42186: ja palvelujen kulutukseen. Verollisuudesta on tehty verolain harmonisointia yhteisön arvonlisävero- 42187: yksittäisiä poikkeuksia, jotka koskevat mm. tervey- lainsäädäntöön vuoden 1995 alusta lukien. Arvon- 42188: den- ja sairaanhoito-, sosiaalihuolto-, koulutus- lisäverolakia muutettiin 16.12. 1994 ja 29.12.1994 42189: sekä pankki- ja vakuutuspalveluja. annetuilla laeilla. Muutoksista merkittävin oli sisä- 42190: Arvonlisäverovelvollisia ovat tavaroita ja palve- markkinoista johtuvan yhteisökaupan verotusjär- 42191: luja myyvät elinkeinonharjoittajat Kulutusveron ei jestelmän käyttöönotto Suomen ja EU-maiden väli- 42192: kuitenkaan ole tarkoitus jäädä verovelvollisen rasi- sessä kaupassa. Toinen merkittävä muutos oli luo- 42193: tukseksi, vaan verovelvollinen voi sisällyttää veron puminen elintarvikkeiden alkutuotevähennysjär- 42194: hyödykkeiden myyntihintoihin kuluttajan makset- jestelmästä ja alkutuottajien saattaminen verovel- 42195: tavaksi. vollisiksi. Harmonisointia jatkettiin v. 1996 uusien 42196: Arvonlisäverotukseen siirtyminen laajensi yri- direktiivien johdosta ja samalla tarkistettiin eräitä 42197: tystoiminnan tuotantopanoksiin sisältyvän veron muita arvonlisäverolain säännöksiä. Kaiken kaik- 42198: vähennysoikeutta. Uudistuksella pyrittiin poista- kiaan arvonlisäverolakia on muutettu yli 20 kertaa 42199: maan liikevaihtoverosta hyödykkeiden tuotantoon vuodesta 1994 lähtien. 42200: ja kulutukseen aiheutuneet vääristymät paranta- EU:n komissio antoi heinäkuussa 1996 uuteen 42201: malla verotuksen neutraalisuutta ja vähentämällä yhteiseen arvonlisäverojärjestelmään siirtymistä 42202: 42203: 42204: 117 42205: koskevan tiedonannon KOM(96) 328, joka sisältää Vuoden 1998 maaliskuussa hyväksyttiin neu- 42206: vuosiksi 1996--99 ajoitetun lainsäädäntöohjelman voston ja Euroopan parlamentin yhteispäätöksellä 42207: alkuperämaaperiaatteelle rakentuvaan uuteen jär- FISCALIS-ohjelma, jonka tarkoituksena on tehostaa 42208: jestelmään siirtymiseksi. Alkuperämaaverojärjes- jäsenvaltioiden verohallintojen välistä hallinnollista 42209: telmään siirtyminen vaatii arvonlisäverojärjestel- yhteistyötä välillisen verotuksen alalla parantamal- 42210: mien veropohjien ja erityisesti verokantojen mer- la sekä virkamiesten tietämystä yhteisön verojärjes- 42211: kittävää harmonisointia. Lisäksi se edellyttää ko- telmästä että verohallintojen välistä tietojen vaih- 42212: konaan uutta verotulojen selvitysjärjestelmää, jolla toa. 42213: myyntimaan kantamat verot siirretään kulutusmai- Vuoden 1998 kesäkuussa Euroopan yhteisöjen 42214: hin. komissio on tehnyt ehdotuksen neuvoston direktii- 42215: Kertomusvuonna Ahvenanmaan ja muun Suo- viksi arvonlisäveron vähennysoikeutta koskevan 42216: men välille säädettiin yhteisölainsäädännön edel- direktiivin 77/388/ETY muuttamisesta ja tähän liit- 42217: lyttämä arvonlisä- ja valmisteverotusta koskeva ve- tyen ehdotuksen neuvoston asetukseksi direktiivin 42218: roraja, joka aiheutui Euroopan unioniin liittymisen soveltamiseen tarvittavista valvontatoimenpiteistä, 42219: yhteydessä Ahvenanmaan maakunnalle neuvotel- palautusjärjestelmää koskevista toimenpiteistä 42220: lusta erityisasemasta. Arvonlisäverotusmenettelyä sekä hallinnollisen yhteistyön toimenpiteistä. Ko- 42221: uudistettiin kertomusvuoden alusta lukien eriyttä- mission ehdotus muodostuu kahdesta osasta. Toi- 42222: mällä verotuksen maksu- ja valvontatiedot. Samalla saalta sen tarkoituksena on yksinkertaistaa toisessa 42223: mahdollistettiin arvonlisäveron ja muiden oma- jäsenvaltiossa maksetun arvonlisäveron palautus- 42224: aloitteisesti maksettavien verojen valvontatietojen menettelyä ja toisaalta yhdenmukaistaa eri jäsen- 42225: ilmoittaminen samanaikaisesti yhteisellä valtioissa sovellettavat vähennysrajoitukset. Valtio- 42226: lomakkeella. Lisäksi kertomusvuoden heinäkuun neuvosto on 17.9.1998lähettänyt ehdotuksesta kir- 42227: alusta tulivat voimaan EY:n neuvoston päätöksiin jelmän eduskunnalle. 42228: perustuvat kansainvälisten telepalvelujen arvon- EU:n arvolisäverolainsäädäntöön liittyviä hank- 42229: lisäverokohtelua koskevat muutokset. keita on vireillä mm. seuraavista kysymyksistä: 42230: Valtiovarainministeriössä selvitettiin myös mah- - Työvaltaiset palvelu alat. Komissio on antanut 42231: dollisuuksia siirtyä arvonlisäverotuksessa järjestel- kertomusvuoden lopulla neuvostolle tiedonannon, 42232: mään, jossa nykyiseen 50 000 mk:n verovelvolli- jonka mukaan komissio harkitsee sellaisen direktii- 42233: suusrajaan liittyvää sääntelyä muutettaisiin siten, viehdotuksen antamista, jossa jäsenvaltiot voisivat 42234: että alarajaan liitettäisiin asteittainen veronhuojen- kokeiluajanjaksona soveltaa alennettua verokantaa 42235: nus pienyrityksille rajan ylityksestä johtuvien vai- tiettyihin työvaltaisiin palveluihin. EU-maat neu- 42236: kutusten lievittämiseksi. Selvityksen perusteella vottelevat komission ehdottomasta kokeilusta. Eri 42237: hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta ei mailla on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, mille 42238: kuitenkaan katsonut tällaista järjestelmää toteutta- aloille kokeilu sopisi. Hallituksen ED-ministeriva- 42239: miskelpoiseksi siitä aiheutuvien kilpailuvääristymi- liokunta päätti 2.10.1998, että Suomi ilmoittaa tar- 42240: en ja keinotekoisten yritystoiminnan pilkkomisti- joilu-, parturi- ja kampaamopalvelut vastauksena 42241: lanteiden vuoksi. Lisäksi vuoden 1998 talousarvion kyselyyn, jonka puheenjohtajamaa Yhdistynyt ku- 42242: käsittelyn yhteydessä päätettiin, ettei pienyritysten ningaskunta on lähettänyt jäsenmaille. Päätöstä 42243: valvontajaksoja pidennetä toistaiseksi. kokeilusta ei ole vielä Suomessa tehty. Hallitus 42244: Kertomusvuoden joulukuussa annetulla lailla suhtautuu kokeiluun myönteisesti. 42245: muutettiin Suomen verokantarakennetta vastaa- - Arvonlisäverokomitean aseman muuttami- 42246: maan EY:n lainsäädäntöä siten, että käytössä on nen. 42247: vain kaksi alennettua verokantaa. Elintarvikkeisiin -Kullan arvonlisäverokohtelua koskeva direk- 42248: ja rehuihin väliaikaisesti sovellettu 17 %:n verokan- tiiviehdotus. 42249: ta säädettiin pysyväksi. Kirjoihin, lääkkeisiin, lii- - Telepalvelujen arvonlisäverokohtelu. 42250: kuntapalveluihin ja elokuvanäytöksiin aiemmin -Sähköisen kaupan verotuskysymykset. Unio- 42251: sovellettu 12 %:n alennettu verokanta ja henkilö- nin ulkopuolisten maiden yritysten Internet-verkon 42252: kuljetuksiin, majoituspalveluihin, televisiolupatu- kautta kuluttajille myymät sähköiset tuotteet katso- 42253: loihin sekä kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin sovellet- taan palveluiksi eikä tavaroiksi, joten niitä ei voida 42254: tu 6 %:n verokanta korvattiin uudella 8 %:n vero- verottaa tavaran maahantuontina. 42255: kannalla. Samassa yhteydessä tarkistettiin henki- Valtiovarainministeriössä on vireillä kotimaan 42256: löstöruokailun veron perustetta koskevia säännök- arvonlisäverolainsäädäntöön liittyviä kysymyksiä. 42257: siä. Mainitut muutokset tulivat voimaan vuoden Selviteltävinä ovat mm. urheilun verokohtelu, Ah- 42258: 1998 alusta. venanmaan verorajan toimivuus sekä harmaa ta- 42259: 42260: 42261: 118 42262: lous, jossa kohteena on tarve ja mahdollisuudet vaikuttaminen yhteisön veropolitiikkaan siten, että 42263: siirtyä rakennusalalla ns. käännettyyn verovelvolli- Suomen edut tulevat turvatuiksi. 42264: suuteen eli pääurakoitsija säädettäisiin arvonlisä- Komission pitkän aikavälin tavoitteena on alku- 42265: verovelvolliseksi aliurakoitsijan puolesta. perämaaverotukseen perustuva, uusi yhteinen 42266: Valtiovarainministeriön mukaan arvonlisävero- arvonlisäverojärjestelmä. Valtiovarainministeriön 42267: uudistuksen ja ED-jäsenyydestä aiheutuneiden käsityksen mukaan lähivuosina ED:ssa tultaneen 42268: muutosten toteuttaminen on merkinnyt perusjär- kuitenkin toteuttamaan hankkeita, joilla moderni- 42269: jestelmän rakentamisvaiheen päättymistä. Tämän saidaan ja yksinkertaistetaan verojärjestelmää sekä 42270: jälkeen tavoitteena on ollut ja tulee olemaan uuden yhdenmukaistetaan nykyistä soveltamiskäytäntöä. 42271: järjestelmän toimivuuden varmistaminen. Kertomusvuonna verohallinnon keräämät vero- 42272: ED-jäsenyys on muuttanut arvonlisäverotuksen tulot kohosivat lähes 220 mrd. mk:aan. Lisäystä 42273: kehittämisen kansallisesta toiminnasta pääosin edelliseen vuoteen verrattuna oli 11,8 mrd. mk eli 42274: ylikansalliseksi tehtäväksi kaventaen samalla kan- 5,7 %. Verohallinnon keräämät verotulot olivat 42275: sallisen päätöksenteon liikkumavaraa. Varsinaisen 35,6% bruttokansantuotteesta. 42276: arvonlisäverotuksen kehittäminen tapahtuu ED:n Seuraavassa taulukossa esitetään verotulojen 42277: puitteissa. Valtiovarainministeriön päätehtävä ar- bruttokertymät v. 1994-97: 42278: vonlisäverotuksen kehittämisessä on aktiivinen 42279: 42280: 42281: 42282: 1994 1995 1996 1997 Muutos 42283: 1996-97 42284: Mmk % 42285: Oma-aloitteisesti maksetut verot 42286: Työnantajasuoritukset 96 125 102 022 105 938 105 432 -D,5 42287: Arvonlisävero 33 754 47 553 55 891 59 567 6,6 42288: Muut oma-aloitteiset verot 11118 7 301 8 511 15 266 79,4 42289: Yhteensä 140 997 156 877 170 340 180 264 5,8 42290: Maksuunpannut verot 42291: Ennakonkanto 8 548 13 269 16 224 19 234 18,6 42292: Lopulliset verot 3 596 13 173 11157 8 339 -25,3 42293: Muut maksuunpannut verot 7748 12 335 8 501 10 022 17,9 42294: Jää mä perintä 1 828 1 557 1 743 1 860 6,7 42295: Yhteensä 21 720 40 334 37 625 39 455 4,9 42296: Kertymä yhteensä 162 717 197 211 207 965 219 719 5,7 42297: 42298: 42299: 42300: 42301: Arvonlisäveron osuus oli 27,1% vuoden 1997 Seuraavassa asetelmassa esitetään arvonlisäve- 42302: bruttokertymästä. Arvonlisäveron kasvu, joka oli ron budjetoidut arvot ja todelliset kertymät v. 42303: 6,6 %edellisestä vuodesta, ylitti selvästi yksityisen 1994-97 sekä toteutuman ero budjetoidusta pro- 42304: kulutuksen lisääntymisen. sentteina: 42305: Valtiovarainministeriön mukaan v. 1994-97 ar- 42306: vonlisäverokertymiin vaikutti hyvin voimakkaasti Vuosi Budjetin arvio Toteutuma Toteutuman 42307: vuosikymmenen alun taloudellinen lama ja siitä ero 42308: budjetoidusta 42309: aiheutunut kulutuskysynnän hidas elpyminen. Li- 42310: mrd. mk % 42311: säksi arvonlisäveroon siirtyminen ja sekä sitä edel- 42312: täneet että seuranneet siirtymäkauden toimet sekä 1994 33,9 37,6 11 42313: Suomen liittyminen ED:n jäseneksi ja liittyminen 1995 37,7 36,9 -2 42314: 1996 45,6 42,1 -8 42315: yhteisökaupassa sovellettavaan nk. väliaikaiseen 1997 46,3 45,6 -2 42316: arvonlisäverojärjestelmään aiheuttivat myös suuria 42317: muutoksia arvonlisäverokertymiin. Mainitun joh- 42318: dosta arvonlisäveron ennusteiden laadinta sekä Budjetissa arvioidut luvut (TAE:n mukaan) ku- 42319: budjetointi oli melkoisen vaikeaa. vaavat arvonlisäveron nettokertymää ko. vuosilta. 42320: 42321: 42322: 119 42323: Arvonlisäveron kertymätiedot sisältävät sekä vero- verovirastojen edustajat. Lisäksi Verohallitus ja ve- 42324: hallinnon että tullihallinnon ja Valtiokonttorin kan- rovirastot ovat järjestäneet arvonlisäverotukseen 42325: tamat arvonlisäverot liittyvää menettely- ym. koulutusta. 42326: Budjetin arvion ja toteutuman eroavuuteen on Verohallituksessa arvonlisäverotukseen liittyviä 42327: v. 1994 vaikuttanut liikevaihtoverotuksesta arvon- tehtäviä hoidetaan verotuskeskuksessa ja verotar- 42328: lisäverotukseen siirtyminen. Verohallituksen mu- kastusyksikössä. Verotuskeskuksessa arvonlisäve- 42329: kaan ennakkoon oli vaikea arvioida verovelvollis- rotehtäviä hoitavat yritysveroyksikkö (koulutus, 42330: ten tulevaa määrää ja uusien verovelvollisten tuo- ohjaus, kehittäminen), Central Liaison Office (CLO) 42331: maa verokertymää. Vähennysoikeuksien laajene- -yksikkö (EU-sisäkaupan valvonta, tietojen vaihto 42332: minen oli myös vaikeasti arvioitavissa. Vuoden EU-maiden kanssa) ja verotusmenettely-yksikkö 42333: 1995 verokertymää ovat pienentäneet takautuvat (tietojärjestelmien tilaus, määrittely ja testaus yh- 42334: vähennykset, jotka suurelta osin painottuvat ko. dessä yritysvero- ja CLO-yksikön kanssa). Tietojär- 42335: vuoteen. Luvuissa näkyy tavaroiden maahantuon- jestelmien suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa 42336: nin verotuksessa tapahtunut muutos. Yleisesti 1.1.1998 lukien Tietokarhu Oy. Verotarkastusyksi- 42337: arvonlisäveron kertymään vaikuttaa yleinen talou- kön tehtävänä on tarkastustekniikan kehittäminen, 42338: dellinen tilanne ja yritysten investointien määrä. koulutuksen järjestäminen, EU-maiden välinen tar- 42339: kastusyhteistyö ja verotuksen väärinkäytösten tor- 42340: Arvolisäverotuksen organisointi ja verotus- junta. Verohallituksen yhteydessä toimiva keskus- 42341: menettely verolautakunta antaa arvonlisäverotukseen liittyviä 42342: Verohallintoon kuuluivat kertomusvuonna Vero- ennakkoratkaisu ja. 42343: hallitus ja 10 verovirastoa. Lääninverovirastoina Verovirastojen yksikköjen välinen työnjako on 42344: toimineet virastot muuttuivat kertomusvuoden Verohallituksen mukaan pääpiirteissään sellainen, 42345: syyskuun alusta verovirastoiksi. Nimenmuutos joh- että verovirastojen alueyksiköissä hoidetaan niiden 42346: tui lääniuudistuksesta. Veroviraston yksikköjä ovat yrittäjien arvonlisäverotus, jotka antavat ilmoituk- 42347: verotoimistot sekä keskitettyjä tehtäviä hoitavat ns. sensa kuukausittain. Verotoimistot puolestaan hoi- 42348: alueyksiköt, jotka vastaavat veronkanto-, maksu- tavat maa- ja metsätalouden harjoittajien arvonlisä- 42349: valvonta- ja verotarkastustehtävistä. Asiakaspalve- verotuksen kerran vuodessa. Muutamat verotoi- 42350: lua varten verohallinnolla oli kertomusvuonna n. mistot eri puolella Suomea ovat kokeiluluonteisesti 42351: 190 toimipistettä. Lisäksi Verohallitus valmisteli hoitaneet arvolisäverotuksen kuukausivalvonnan 42352: kertomusvuoden aikana suuryritysten verotukseen tehtäviä. Arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröinti on 42353: erikoistuvan viraston perustamista. Konsernivero- lähes koko maassa hajaotettu alueyksiköiden ja 42354: keskus aloittikin toimintansa vuoden 1998 alussa. verotoimistojen tehtäväksi. Varsinaiset arvonlisäve- 42355: Konserniverokeskus on yksi verohallintoon kuulu- rotarkastukset hoidetaan alueyksiköistä käsin. 42356: vista verovirastoista, ja sen toimialueena on koko Poikkeuksena verotoimistot tekevät maa- ja metsä- 42357: maa. talouden harjoittajien arvonlisäveron valmistelu- ja 42358: Verovirastojen määrä tulee vähenemään. Vero- jälkiverotarkastuksia. 42359: hallinto 2001 -selvityksen mukaan tavoiteltava Arvonlisäverovelvollisuus edellyttää elinkei- 42360: määrä on 5-7 verovirastoa. Valtioneuvosto päätti nonharjoittajalta tiettyjen velvollisuuksien täyttä- 42361: kertomusvuoden joulukuussa yhdistää Hämeen ja mistä. Elinkeinonharjoittajan on itse ilmoittaudut- 42362: Keski-Suomen verovirastot, joista muodostuu vuo- tava verovelvolliseksi, ilmoitettava perustietojen 42363: den 1999 alusta Sisä-Suomen verovirasto. Samoin muutoksista ja lopuksi myös tehtävä ilmoitus toi- 42364: myös Savon ja Pohjois-Karjalan verovirastot yhty- minnan päättymisestä. Liiketoiminnan harjoittaja 42365: vät Savo-Karjalan verovirastoksi. ei ole arvonlisäverovelvollinen, eikä hänen myös- 42366: Kertomusvuoden aikana useissa verovirastoissa kään tarvitse antaa aloittamisilmoitusta, jos kalen- 42367: on ollut meneillään hankkeita, jotka tähtäävät terivuoden liikevaihto on enintään 50 000 mk. 42368: asiakaskohtaiseen toimintatapaan. Tavoitteena on Arvonlisäverovelvolliseksi voi hakeutua myös va- 42369: perustaa erityisiä yritysverotusyksiköitä, joissa hoi- paaehtoisesti silloinkin, kun liiketoiminnan har- 42370: dettaisiin yritysten eri verolajeihin ja toimintoihin joittaja ei lain mukaan ole verovelvollinen. Arvon- 42371: liittyvät asiat yhdessä paikassa. lisäverovelvolliseksi voi hakeutua vähäisen liike- 42372: Verohallinnossa on vuodesta 1994 alkaen järjes- toiminnan harjoittaja, yleishyödyllinen yhteisö ja 42373: tetty arvonlisäverotuksen yhdenmukaisen tulkin- uskonnollinen yhdyskunta, sokea henkilö tai vai- 42374: nan varmistamiseksi hallinnon sisäisiä arvonlisäve- keavammainen invalidi. Verovirasto merkitsee 42375: roasiantuntijoiden kokouksia, joissa ovat olleet läs- elinkeinonharjoittajan arvonlisäverovelvollisten 42376: nä sekä Verohallituksen asiantuntijat että kaikkien rekisteriin. 42377: 42378: 42379: 120 42380: Verovelvollinen laskee ja maksaa veron joka tilikauden aikana vain poikkeustapauksissa. Osto- 42381: kuukausi esitäytetyn valvontailmoituksen ja tilisiir- enemmyydestä aiheutuvan veron voi saada hake- 42382: tolomakkeen avulla veroviraston postisiirtotilille muksesta takaisin ao. tilikauden päätyttyä. 42383: viimeistään kalenterikuukautta seuraavan toisen Verovelvolliselle maksetaan tilikauden aikana 42384: kuukauden 15. päivänä. Myynnistä suoritettavat hakemuksesta kalenterikuukaudelta vähentämättä 42385: verot ja ostoihin sisältyvät vähennettävät verot jäänyt vero takaisin vain, jos tilikaudelta vähennet- 42386: kohdistetaan veron tilittämistä varten kalenterikuu- tävät verot ovat todennäköisesti suuremmat kuin 42387: kauden pituisille Iaskentakausilie eli kohdekuu- myynnistä suoritettavat verot (ennakkopalautus). 42388: kausille. Tilitettävä vero on laskentakaudelle koh- Erityisistä syistä voidaan verovelvolliselle maksaa 42389: distettavien suoritettavien verojen ja vähennettävi- hakemuksesta palautus jo tilikauden aikana, vaik- 42390: en verojen erotus.]os kalenterikuukauden tilitettä- ka tilikauden vähennettävät verot eivät olisikaan 42391: vä vero maksetaan myöhästyneenä, verovelvolli- suuremmat kuin myynnistä suoritettavat verot (en- 42392: sen on oma-aloitteisesti maksettava veronlisäystä. nakkopalautus erityisistä syistä). Ennakkopalautus- 42393: Verovelvollisella on mahdollisuus maksaa vero ta ei makseta, jos sen määrä on alle 10 000 mk. 42394: määräajan jälkeenkin oma-aloitteisesti vuoden ku- Vähentämättä jääneen arvonlisäveron voi saada 42395: luessa tilikauden päättymisestä. takaisin hakemuksesta tilikauden päätyttyä, ja ha- 42396: Valvontailmoitukset, joilla ilmoitetaan vero koti- kemus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa ko. 42397: maan myynnistä verokannoittain, vero ED-tavara- tilikauden päättymisestä. 42398: ostoista, kohdekuukauden vähennettävä vero, Seuraavassa esitetään verohallinnon kantama 42399: edellisen kuukauden negatiivinen vero, maksetta- osuus arvonlisäverosta sekä palautuksina maksettu 42400: va vero, veroton liikevaihto, tavaran myynti ED- osuus arvonlisäverosta v. 1994-97: 42401: maihin ja tavaraostot ED-maista, toimitetaan suo- 42402: raan verovirastoon. Ilmoitus annetaan silloinkin, Vuosi Kannettu Palautettu 42403: kun elinkeinonharjoittaja ei maksa kuukaudelta arvonlisävero arvonlisävero 42404: arvonlisäveroa tai hänellä ei ole ollut arvonlisäve- mrd. mk 42405: rollista toimintaa. Jos yrityksen toiminta on kausi- 1994 40,6 25,6 42406: luonteista tai useamman kuukauden keskeytyk- 1995 49,3 26,7 42407: sissä, voi elinkeinonharjoittaja ilmoittaa toiminnan 1996 58,6 27,3 42408: 1997 66,8 33,1 42409: keskeytymisestä etukäteen valvontailmoituksella. 42410: Kun ilmoitus on annettu, elinkeinonharjoittajan ei 42411: tarvitse antaa kyseiseltä ajalta valvontailmoituksia. 42412: EU:n alueella tapahtuvan tavarakaupan valvon- Arvonlisäpalautuksiin sisältyvät myös ennakko- 42413: taa varten yritykset antavat yhteenvetoilmoituksen palautukset. Ennakkopalautusten markkamääräi- 42414: neljännesvuosittain. Ilmoitus annetaan tavaran sen merkittävyyden vuoksi palautettavien määrien 42415: myynneistä ED-maihin (yhteisömyynnistä) toisessa oikeellisuutta pyritään Verohallituksen ilmoituksen 42416: jäsenvaltiossa rekisteröidylle verovelvolliselle. Yh- mukaan selvittämään. Uudenmaan verovirastossa 42417: teisöhankinnoista eli tavaraostoista ED-maista tois- on toteutettu alv-palautusprojekti, jossa tarkan esi- 42418: ten yhteisömaiden arvonlisäverovelvollisilta ei an- seulonnan ja verotusyksiköstä tulleiden toimeksi- 42419: neta vastaavaa ilmoitusta. Yhteenvetoilmoitus an- antojen perusteella tarkastettiin 72 arvonlisäveron 42420: netaan kunkin kalenterivuoden neljänneksen päät- ennakkopalautusta hakenutta. Palautusta oli haettu 42421: tymistä seuraavan toisen kuukauden 15. päivänä yhteensä 28 937 921 mk, josta tarkastuksen perus- 42422: samanaikaisesti jaksoon kuuluvan viimeisen kalen- teella verona hylättiin 5 331 957 mk. Uutta jälkive- 42423: terikuukauden valvontailmoituksen kanssa. Jos roa esitettiin maksuunpanoon näiden tarkastusten 42424: yhteenvetoilmoitusta ei anneta taikka se annetaan perusteella 1 170 967 mk. 42425: vaillinaisena tai virheellisenä, laiminlyönnistä voi- Jos valvontailmoituksesta tai muusta selvitykses- 42426: daan määrätä laiminlyöntimaksua vähintään 500 tä ilmenee, että verovelvollinen ei ole maksanut 42427: mk ja enintään 10 000 mk. veroa kokonaan, verovirasto panee maksuun puut- 42428: Verovelvollisella on mahdollisuus itse korjata tuvan määrän. Arvonlisäveron maksamisesta ovat 42429: valvontailmoitusten virheet. Omaksi vahingokseen verovelvollisen lisäksi vastuussa avoimen yhtiön 42430: tapahtuneet virheet verovelvollinen voi ottaa huo- osakas, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiö- 42431: mioon seuraavien kuukausien suorituksissa. Val- mies sekä yhtymän osakkaat. Puuttuvalle tai myö- 42432: tion vahingoksi tapahtuneet virheet on korjattava hässä maksetulle kuukausisuoritukselle voidaan 42433: maksamalla puuttuva erä korjausilmoituksella. määrätä veronkorotusta. Veroa voidaan korottaa 42434: Kuukaudelta vähentämättä jäänyt vero palautetaan myös ilmoituksen antamatta jättämisen tai virheel- 42435: 42436: 42437: 121 42438: lisesti annetun ilmoituksen johdosta. Jos maksuun- verotarkastuksen yhteydessä. Kirjallisesta ohjauk- 42439: pantua veroa ei makseta eräpäivään mennessä, sesta ei ole valitusmahdollisuutta, mutta kannanot- 42440: verovelvolliselle lähetetään maksumuistutus. Jos to sitoo antanutta verovirastoa. 42441: arvonlisäveroa ei vieläkään makseta, se lähetetään Kirjallista ohjausta on v. 1994-97 annettu seu- 42442: ulosottotoimin perittäväksi. Jos verovelvollinen ei raavasti: 42443: anna edes valvontatietoja, maksuunpantava määrä 42444: arvioidaan. Maksamattomat arvonlisäverot voivat Vuosi Määrä 42445: myös aiheuttaa verovelvollisen poiston ennakko- 1994 1 807 42446: perintärekisteristä. 1995 1 886 42447: Alkutuottajat antavat arvonlisäveroilmoituksen 1996 1 802 42448: kalenterivuoden mittaiselta verokaudelta. Se on 1997 1 256 42449: annettava viimeistään kalenterivuotta seuraavan 42450: helmikuun loppuun mennessä. Kalenterivuoden 42451: mittainen verokausi koskee alkutuotantoa harjoit- Verovelvollinen voi hakea valittamalla muutosta 42452: tavia luonnollisia henkilöitä, kuolinpesiä ja yhty- rekisteröintitoimenpiteestä annettuun päätökseen, 42453: miä. Yhtiömuodossa harjoitettu alkutuotanto kuu- ennakkoratkaisupäätökseen, valvonnan perusteel- 42454: luu normaaliin kuukausimenettelyyn. la tehtyyn maksuunpano-, palautus-, jälkiverotus-, 42455: Verovirasto antaa hakemuksesta ennakkoratkai- oikaisu- ja uudelleenkäsittelypäätökseen sekä ve- 42456: sun (31.12.1996 asti ennakkotietoja), miten lakia roasiamiehen pyynnöstä tehtyyn ei toimenpiteitä 42457: sovelletaan hakijan tiettyyn yksittäiseen liiketoi- -päätökseen. Muutosta voidaan hakea paitsi mak- 42458: meen. Ennakkoratkaisun, joka on maksullinen, suunpannusta tai palauttamatta jätetystä verosta, 42459: saamisen edellytyksenä on, että asia on hakijalle myös veronlisäyksestä ja veronkorotuksesta. En- 42460: tärkeä. Keskusverolautakunta voi hakemuksesta nakkopalautuspäätökseen ja päätökseen, jolla on 42461: antaa arvonlisäverotusta koskevan ennakko- päätetty olla antamatta ennakkoratkaisua, ei saa 42462: ratkaisun, joka on myös maksullinen. Edellytykse- hakea muutosta. 42463: nä ori, että asian ratkaiseminen on lain soveltami- Arvonlisäverotusta koskevia oikaisuvaatimuksia 42464: sen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai on v. 1994-97 jätetty seuraavasti: 42465: verotuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi tärkeää 42466: taikka asian ratkaisemiseen on muu painava syy. Vuosi Määrä 42467: Ennakkotietopäätöksiä (ennakkoratkaisuja) on 1994 26 888 42468: annettu v. 1994-97 verovirastoista seuraavasti: 1995 36 203 42469: 1996 52 645 42470: Vuosi Määrä 1997 68152 42471: 42472: 1994 1 514 42473: 1995 751 42474: 1996 479 Oikaisuvaatimusten määrän kasvuun ovat Vero- 42475: 1997 333 hallituksen mukaan vaikuttaneet lomakkeissa ja 42476: lainsäädännön käsitteissä tapahtuneet muutokset 42477: sekä verovelvollisten määrän kasvu. 42478: Ennakkotietopäätösten suuri määrä v. 1994 joh- Arvonlisäverotusta koskevaan päätökseen hae- 42479: tuu arvonlisäverolain voimaan tulosta. Päätösten taan muutosta valittamalla siitä kirjallisesti Uuden- 42480: keskimääräinen käsittelyaika on Verohallituksen ja maan lääninoikeuteen. Kirjelmä osoitetaan läänin- 42481: verovirastojen välisissä tulostavoitesopimuksissa oikeudelle, mutta se toimitetaan verovirastolle. 42482: sovittu 4-6 viikoksi, jonka toteutumista veroviras- Verovirasto käsittelee kaikki muutosvaatimukset 42483: tot ovat myös seuranneet puolivuosittain annetta- ensin oikaisuasioina. Jos virheellinen päätös oi- 42484: vissa tulostavoitesopimusten seurantaraporteissa. kaistaan, valitus raukeaa. Jos verovirasto hyväksyy 42485: Arvonlisäverotusta koskevien ennakkoratkaisu- valituksessa esitetyn vaatimuksen vain osittain, se 42486: jen rinnalla yritysten ohjauskeinona voidaan käyt- lähettää valituksen Uudenmaan lääninoikeuden 42487: tää kirjallista ohjausta, mikä on säädetty arvonlisä- ratkaistavaksi hylätyiltä osin. Keskusverolautakun- 42488: verolaissa verovirastojen tehtäväksi. Kirjallinen oh- nan antamaan ennakkoratkaisuun haetaan muu- 42489: jaus on maksutonta. Käytännössä kirjallista ohjaus- tosta suoraan korkeimmasta hallinto-oikeudesta. 42490: ta on Verohallituksen mukaan annettu yrityksille Uudenmaan lääninoikeuden päätöksestä voidaan 42491: osittain vastaavissa tilanteissa kuin ennakkoratkai- valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen 42492: suja. Yrityksiä ohjataan tällä tavoin usein myös vain, jos KHO myöntää valitusluvan. 42493: 42494: 42495: 122 42496: Verovalitusten määrät lääninoikeuteen v. Seuraavasta asetelmasta ilmenevät arvonlisäve- 42497: 1994-1997 seuraavassa: rovelvollisten määrät vuoden lopussa v. 1993-97: 42498: 42499: Vuosi Määrä Vuosi liiketoiminnasta Alkutuottajat Yhteensä 42500: arvonlisä- 42501: 1994 - verovelvolliset 42502: 1995 BOB 42503: 1996 769 1993' 110 500 - 110 500 42504: 1997 B24 1994 210 500 30 000 240 500 42505: 1995 221 000 1B3 000 404 000 42506: 1996 224 000 192 000 416 000 42507: 1997 229 000 201 000 430 000 42508: ' Vuoden 1993 Juku kuvaa liikevaihtoverovelvollisten mää- 42509: Arvonlisäveromenettelyssä ilmoitukset ovat rää. 42510: muuttuneet vuosien 1994-97 aikana perusteelli- 42511: sesti kolme kertaa. Kaksi muutoksista johtui lain- 42512: säädännön suurista muutoksista. Kolmas suuri Verohallitus on v. 1996 ja 1997 asettanut kaksi 42513: muutos ajoittui kertomusvuoden alkuun, kun to- työryhmää (VALVO), joiden tavoitteena on ollut 42514: teutettiin oma-aloitteisten verojen maksuvalvonta- pienyrittäjien arvonlisä- ja työnantajasuoritusme- 42515: uudistus, jonka seurauksena verotustiedot nettelyn kehittäminen ja samalla keventäminen. 42516: arvonlisäverotuksesta ja työnantajasuorituksista Työryhmän tavoitteena oli, että pienyrittäjät anta- 42517: annetaan samalla lomakkeella kerran kuukaudes- vat veroilmoituksen kerran vuodessa ja mahdolli- 42518: sa. Verot maksetaan eri päivinä omilla tilisiirtolo- sesti maksavat arvonlisäveron ja 'työnantajasuori- 42519: makkeillaan tai voidaan käyttää omia laskujen tukset kerran vuodessa. Arvonlisäveron nettokerty- 42520: maksuohjelmia ja pankkien automaatteja. mä pienyrityksiltä on vuosittain n. 500 Mmk ja 42521: Uudistuksen myötä verovirastojen työmenetel- työnantajamaksujen kertymä n. 36 Mmk. Muutos ei 42522: miä ja atk-sovelluksia on kehitetty. Tavoitteena on, aiheuttaisi verotuloihin määrällisiä muutoksia. Siir- 42523: että sama henkilö hallitsee sekä arvonlisäverotuk- tymävuonna pienyrittäjien kymmenennen kuukau- 42524: sen että työnantajasuoritusten maksuvalvontaan den verotulot siirtyisivät seuraavalle vuodelle lisä- 42525: liittyvät tehtävät. Myös ilmoitustietojen vastaanotto- ten sen vuoden verotuloja. 42526: tapoja on kehitetty siten, että tiedot voidaan toimit- Työryhmä on todennut muistiossaan, että huo- 42527: taa verohallintoon sähköisessä muodossa lomak- mattava osa verohallinnon työpanoksesta kuluu 42528: keella, joka löytyy Internet-sivuilta. pienyritysten kuukausivalvontaan. Valvontajakson 42529: Kertomusvuoden aikana on verohallinnossa pidentämisellä pyrittäisiin kohdistamaan valvonta 42530: otettu sisäisenä informaatiojärjestelmänä käyttöön tehokkaammin ja sopeuttamaan se verovelvollisten 42531: www-tekniikkaan perustuva Intranet-järjestelmä, ilmoitus- ja maksukäyttäytymiseen. Neljännesvuo- 42532: nimeltään Apaja. Verohallinnolla on myös Internet- si- ja vuosimenettelyyn siirtyminen ei johtaisi val- 42533: sivut, joilta löytyvät monipuoliset ohjeet ja tiedot- vonnan huononemiseen, vaan vaivattavat asiak- 42534: teet eri verolajien menettelyistä sekä yritysten että kaat valikoituisivat paremmin. Maksuvalvonnan 42535: henkilöiden verotuksessa. vaikuttavuus tehostuisi. Kuukausimenettelyssä ole- 42536: Suomen liittyminen Euroopan yhteisön jäsenek- vien asiakkaiden osalta verohallinnon työpanos 42537: si on lisännyt huomattavasti kansainvälistä yhteis- tulisi kohdistaa asiakkaiden neuvontaan ja ohjauk- 42538: työtä arvonlisäverotuksessa. Tietojärjestelmien uu- seen. 42539: distamiseen liittyy jatkuvaa yhteistyötä. Virka-apu- Työryhmä tutustui myös muiden ED-maiden 42540: pyyntöjen määrä on lisääntynyt koko Suomen jäse- arvonlisäveromenettelystä kerättyyn yhteenvetoai- 42541: nyysajan. Suuryritysten verotarkastuksia on hoidet- neistoon, josta kävi ilmi, että useimmissa yhteisö- 42542: tu yhteistyössä eri maiden viranomaisten kanssa. maissa sovelletaan eripituisia valvonta- ja maksu- 42543: Lainsäädännön ja menettelyn muutokset ovat jaksoja erikokoisiin yrityksiin. Kuukauden valvon- 42544: Verohallituksen mukaan johtaneet siihen, että yrit- tajakson piiriin kuuluvat pääsääntöisesti suuryri- 42545: täjien neuvontatarve on ollut v. 1994-97 yksi tykset ja palautuksensaajat. Työryhmä totesi myös, 42546: tärkeimmistä ja eniten resursseja sitoneista tehtävis- että pienyritysten määrittelyssä muualla käytetyt 42547: tä. Lainsäädännön vaikeaselkoisuus ainakin pien- liikevaihdot ovat Suomessa käytettyjä huomatta- 42548: yrittäjien osalta ja uusien verovelvollisten kannalta vasti korkeammat. Arvonlisäverollisen toiminnan 42549: on aiheuttanut neuvontatarvetta. Uusien verovel- alaraja on yleensä Keski-Euroopassa Suomen rajaa 42550: vollisten suuri määrä on myös lisännyt arviovero- korkeampi. Valvontajaksoina käytetään pääsään- 42551: tettavien yrittäjien määrää. töisesti kuukautta, neljännesvuotta ja kalenteri- 42552: 42553: 42554: 123 42555: vuotta. ED-maissa pääasiallinen valvontajakso on Arvonlisäverotuksen käytännön kokemuksia 42556: neljännesvuosi, ja vero maksetaan yleensä samalta Verohallinnossa työn painopistettä on muutettu 42557: jaksolta ja samaan määräpäivään mennessä, jolta yritysten verotukseen. Tästä esimerkkeinä ovat 42558: ilmoitus annetaan. suurten yritysten verotuksen hoitava Konsernive- 42559: Työryhmä esitti muistiossaan pienasiakkaiden rokeskus ja verovirastojen valmistautuminen hoita- 42560: ilmoitusjaksoksi kalenterivuotta, jos asiakkaan lii- maan kaikki yritysten veroasiat keskitetyissä yksi- 42561: kevaihto on enintään 150 000 mk kalenterivuodes- köissä. Kertomusvuonna oli kehittämiskohteena 42562: sa. Liikevaihdoltaan enintään 750 000 mk:n asiak- uusien yrittäjien ohjauksen tehostaminen. Erilaisia 42563: kaiden valvontajaksoksi työryhmä esitti neljännes- neuvonta- ja ohjaustilaisuuksia järjestettiin runsaas- 42564: vuotta. Työryhmä ei esittänyt muutoksia verojen ti ja Uuden yrittäjän vero-opas päivitettiin. Verohal- 42565: maksumenettelyyn. Verot olisi edelleen laskettava litus tuki verovirastoja laatimalla uusien yrittäjien 42566: ja suoritettava kirjanpitoon perustuen kuukausit- ohjausta varten menettelyohjeen ja järjestämällä 42567: tain laissa säädettyinä päivinä. koulutustilaisuuksia ohjaukseen osallistuville vero- 42568: Harvennettuun valvontaan siirtyisi työryhmän hallinnon virkamiehille. 42569: ehdotusten toteutuessa 70 % arvonlisäverovelvolli- Arvonlisäverotuksen käynnistäminen vaati aluk- 42570: sista. Arvonlisäveron markkamääräiseen kerty- si runsaasti verohallinnon henkilöstön osallistumis- 42571: mään sama asiakasjoukko vaikuttaa kuitenkin vain ta kouluttajina eri verovelvollissidosryhmien kou- 42572: vajaan 6 %:n verran. lutustilaisuuksiin. Verovelvolliset pitävät arvonlisä- 42573: Verohallituksen viimeisin esitys valtiovarainmi- verolakia useine muutoksineen vaikeaselkoisena. 42574: nisteriölle tarvittavista lainsäädäntömuutoksista on Uudenmaan veroviraston teettämän asiakaskyse- 42575: tehty kesäkuussa 1997. Työryhmän ehdottamia lyn mukaan arvonlisäverotus on ennakkoverotuk- 42576: valvontajakson pidennyksiä ei ole toistaiseksi to- sen ohella aihealue, josta verovelvolliset tarvitsevat 42577: teutettu, lähinnä sen vuoksi, että valtiovarainminis- eniten neuvoja ja tietoa. Verovirasto pitää arvon- 42578: teriössä on epäilty muutoksen vaikuttavan kieltei- lisäverotuksen käsikirjaa tarpeellisena sekä vero- 42579: sesti verokertymään. Lisäksi ehdotusten käyttöön- hallinnolle että verovelvollisille. 42580: ottoon liittyy valtiovarainministeriön mukaan ker- Seuraavassa esitetään arvonlisäverotukseen 42581: taluonteinen verotuoton menetys. Tällä hetkellä käytetty työaika (henkilötyövuosina) ja kustannuk- 42582: Verohallituksessa ei valmistella VALVO-työryhmän set asiakasryhmittäin v. 1995-97: 42583: esitysten pohjalta pienyrittäjien verotusmenettelyn 42584: muutosta. 42585: 42586: 42587: 1995 1996 1997 42588: htv Mmk htv Mmk htv Mmk 42589: Yrittäjä- ja yhteisöasiakkaat 594 149,0 670 172,3 754 196,3 42590: Maatalouden harjoittajat 141 33,5 188 41,2 100 21,7 42591: Henkilöasiakkaat 54 11,0 68 14,6 59 12,8 42592: Yhteensä 789 193,5 926 227,9 913 230,8 42593: 42594: 42595: 42596: 42597: Luvut sisältävät kaikki arvonlisäverotukseen liit- aivan erilaisia sekä lainsäädännöltään että atk- 42598: tyvät tehtävät (rekisteröinti, maksu valvonta, tarkas- sovellusten osalta. 42599: tus) Verohallituksessa, alueyksiköissä ja verotoi- Eri verovirastojen alueilla valvonta on järjestetty 42600: mistoissa. hieman eri tavoin, esim. Uudenmaan verovirastos- 42601: Kertomusvuoden alussa voimaan tullut oma- sa maksuvalvontayksikön kuukausivalvontatoimis- 42602: aloitteisten verojen maksuvalvontauudistus edel- to hoitaa arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten 42603: lytti valvonnan uudelleenjärjestämistä veroviras- valvonnan ja verotarkastus suoritetaan verotarkas- 42604: toissa. Arvonlisäveroa ja työnantajasuorituksia val- tusyksikössä. Uudellamaalla on arvonlisäverovel- 42605: votaan kuukausittain annettavana ilmoituslomak- vollisia n. 89 000 eli 21 % koko maan määrästä. 42606: keella. Aiemmin erillisinä verolajeina hoidettuja Liiketoimintaa harjoittaa n. 70 000 eli 31% koko 42607: arvonlisäveroja ja työnantajamaksuja valvoo nykyi- maan määrästä. Liiketoimintaa harjoittavat arvon- 42608: sin sama henkilö. Yhdistäminen on aiheuttanut lisäverovelvolliset ovat pääosin pääkaupunkiseu- 42609: runsaasti koulutusta, koska nämä verolajit ovat dulla. 42610: 42611: 42612: 124 42613: Asiantuntijatehtävät hoidetaan nykyisin toimis- taan. Lounais-Suomen veroviraston mukaan asiak- 42614: toissa, joissa hoidetaan myös muiden verolajien kaiden on vaikea ymmärtää sitä, että samalla 42615: asiantuntijatehtäviä. Vuoden 1999 alusta lukien lomakkeella ilmoitettavia eri veroja ei voida kuitata 42616: pääkaupunkiseudun osakeyhtiöiden arvonlisäve- keskenään. Esimerkiksi tiettynä kuukautena 42617: rotus tulee osaksi yritysverotuksen kokonaisuutta arvonlisäverotuksessa ovat ostot olleet suurempia 42618: uudessa yritysverotoimistossa. Muiden arvonlisä- kuin myynnit ja asiakkaalla on siis saatavaa valtiol- 42619: verovelvollisten osalta toiminnot hajautetaan vero- ta, mutta kyseistä saatavaa ei kuitenkaan missään 42620: toimistoihin, kun niiden tekniset edellytykset n. tapauksessa saa vähentää samalla ilmoituksella il- 42621: 2-3 vuoden päästä mahdollistavat hajautuksen. moitettavista työnantajasuorituksista. Jos tällaisia 42622: Toimintoja on jo osittain hajautettu, mm. alkutuot- kuittauksia kuitenkin tehdään, aiheuttaa tämä työtä 42623: tajien arvonlisäverotus siirrettiin v. 1995 verotoi- ja selvittelyä kuukausivalvonnassa ja yleensä myös 42624: mistoissa tehtäväksi samoin kuin arvonlisäverovel- maksuunpanon asiakkaalle. 42625: volliseksi rekisteröinti. Lisäksi kertomusvuonna Lounais-Suomen veroviraston mukaan todelli- 42626: hajautettiin arvonlisäverollisten valvontaa tehtä- nen arvonlisäverotusmenettelyn ja nykyisen järjes- 42627: väksi myös Hyvinkään ja Järvenpään verotoimis- telmän ongelma on se, että niitä kuukausittain 42628: toissa. valvottavia arvonlisäverovelvollisia, joiden verotus 42629: Alkutuottajien arvonlisäverotuksen siirtäminen on arvioitava, on paljon. Kertomusvuonna tosin 42630: ja arvonlisäverollisten valvonnan hajauttaminen arvioitavien määrä laski 13 %, mutta määrä on 42631: verotoimistoihin on lisännyt veroviraston maksu- edelleenkin suuri. Noin 34 000 kuukausivaivat- 42632: valvontayksikön ohjaustarvetta. Sekä alkutuottaji- tavasta asiakkaasta pitää edelleen joka kuukausi 42633: en arvonlisäverotuksen että arvonlisäverollisten arvioida n. 1 OOO:n verotus, joista sitten arvion 42634: valvonnan atk-ajot hoidetaan maksuval- jälkeen oikaistaan 300--400. Arvioitavat asiakkaat 42635: vontayksiköstä käsin. Kertomusvuonna käyttöön ovat yli 90-prosenttisesti hyvin pieniä verovel- 42636: otetussa valvontailmoitusten optisessa luku- vollisia ja lopullisesti arviotapauksiksi jäävien vero- 42637: toiminnassa oli aluksi virheitä. Veroviraston mu- kertymä on minimaalinen, muutaman prosenttiyk- 42638: kaan uusien sovellusten käyttöönotossa on ollut sikön luokkaa arvioidusta kokonaissummasta. Ar- 42639: häiriöitä, ja sovellukset tulevat käyttäjän kannalta vioinnin kuukausittainen pyörittäminen tieduste- 42640: usein myöhässä. Uudellamaalla on ilmennyt myös luineen, arviouhkakirjeineen ja sitten satojen ta- 42641: puutteita konekapasiteetissa, jolloin atk-ajoja ei ole pausten myöhempi oikaiseminen vie todelliseen 42642: pystytty suorittamaan ajallaan tai ne ovat epäonnis- verokertymään nähden kohtuuttoman paljon val- 42643: tuneet. vonnan resursseja, jotka voitaisiin käyttää tehok- 42644: Uudenmaan veroviraston ilmoituksen mukaan kaampaan valvontaan. 42645: verovelvollisilta joudutaan karhuamaan kuukausit- Arvioitavien asiakkaiden määrää pyritään koko 42646: tain 12 000--13 000 valvontailmoitusta, koska niitä ajan pienentämään ja kehitetään keinoja, joilla 42647: ei ole annettu määräajassa. Karhuamisen tuloksena uudet yrittäjät saataisiin mahdollisimman varhai- 42648: valvontailmoitus saadaan 50--60 %:!ta. Uuden- sessa vaiheessa pois arviokierteestä. Verovirasto 42649: maan veroviraston maksuvalvontayksikkö kannat- pitää erinomaisena keinona pienentää kuukausit- 42650: taa VALVO-työryhmän esitysten käyttöönottoa, taista arvioitavien määrää arvonlisäverotuksessa 42651: koska siten säästyisi tietokannan ylläpitämiseen VALVO-työryhmän esitystä, jossa pienyritysten val- 42652: kuluvaa aikaa ohjaustoiminnalle ja valvontatar- vontajaksoa pidennettäisiin vuoteen. 42653: kastuksille. Lounais-Suomen veroviraston strategian mu- 42654: Lounais-Suomen verovirastossa yhdistettiin ai- kaan oma-aloitteisten verojen maksuvalvonta tul- 42655: emmin erillisinä toimineet arvonlisäverotoimisto ja laan lähivuosina hajauttamaan neljään täyden pal- 42656: työnantajasuoritustoimisto ja yksikköön muodos- velun verotoimistoon Turkuun, Poriin, Raumalle ja 42657: tettiin kolme ryhmää. Yritysveroyksikköön perus- Saloon. Hajautus aloitetaan siirtämällä turkulaisten 42658: tettiin kuukausivalvontaryhmä, vuosivalvontaryh- yhtymien valvonta Turun verotoimistoon vuoden 42659: mä ja oikeudellinen ryhmä, jonka tehtäviin kuulu- 1999 alussa. Hajauttamishanke edellyttää massiivis- 42660: vat asiantuntijatehtävät Uusien valvontatehtävien ta koulutusta niissä verotoimistoissa, joissa oma- 42661: hallitseminen on edellyttänyt henkilökunnalta run- aloitteisten verojen valvontaa ja tekniikkaa hallitse- 42662: sasta opiskelua. Ongelmia aiheutuu myös siitä, että vaa henkilökuntaa ei ole. Lisäksi on varmistettava 42663: vaikka samalla lomakkeella ilmoitetaan kuukausit- aineellisoikeudellista asiantuntemusta omaavan 42664: tain tietoja, ovat arvonlisäverotuksen tiedot aiem- henkilöstön riittävyys ao. verotoimistoissa. Tämä 42665: malta kuukaudelta kuin työnantajasuoritusten tie- hajauttamishanke olisi Lounais-Suomen veroviras- 42666: dot, ja verojen maksupäivätkin poikkeavat toisis- ton mukaan helpompi toteuttaa, jos VALVO-työ- 42667: 42668: 42669: 125 42670: ryhmän ehdotus pienyrittäjien vuosivalvonnasta na veroviraston suurimmaksi ongelmaksi valvon- 42671: toteutuisi. Tällöin verotoimistoissa voitaisiin aloit- nassa on muodostunut valvontailmoitusten luke- 42672: taa oma-aloitteisten verojen valvonta yritysten osal- miseen ostettu optinen luku. Palvelussa on ilmen- 42673: ta samantapaisella tekniikalla, kuin millä verotoi- nyt lukuvirheitä, ja kadonneita valvontailmoituksia 42674: mistot ovat jo alkutuottajia valvoneet. Arvonlisäve- on ollut ensimmäisenä käyttövuotena runsaasti. 42675: rotuksen valvonta voitaisiin tehdä tuloverotuksen Tämän vuoksi osalle verovelvollisista on aiheet- 42676: yhteydessä, jolloin eri verolajien tiedoista olisi tomasti lähetetty valvontailmoituksen antamiske- 42677: konkreettista hyötyä verotusta toimitettaessa. Näin hotuksia. 42678: menetellen sopeutumiseen olisi enemmän aikaa ja Sisä-Suomen veroviraston muodostamiseksi on 42679: lyhyen aikavälin koulutustarve olisi paljon pienempi. asetettu yritysverotustyöryhmä, jonka tehtävänä on 42680: Hämeen veroviraston alueella kuukausivalvon- laatia ehdotus siitä, miten yritysverotus järjestettäi- 42681: nassa olevien arvonlisäverovelvollisten valvontaa siin uudessa verovirastossa. Peruslähtökohtana on 42682: hoidetaan kolmessa pisteessä, Hämeenlinnan ve- Verohallituksen yleisen strategian mukaisesti asia- 42683: rotoimisto hoitaa toimialueensa, Lahden verotoi- kaskohtaisuus. Lisäksi yritysverotusta keskitetään 42684: misto Hollolan ja Nastolan pelkät arvonlisäverovel- neljään maakuntakeskukseen, Hämeenlinnaan, 42685: volliset ja Hämeen veroviraston yritysverotusyksik- Lahteen, Tampereelle ja Jyväskylään. Tämän joh- 42686: kö kaiken muun, n. 29 000 verovelvollista. Vuosi- dosta myös arvonlisäverotukseen liittyviä tehtäviä 42687: valvonnassa olevia alkutuottajia valvoo kukin vero- tullaan siirtämään ainakin näihin neljään maakun- 42688: toimisto alueellaan. Hämeenlinnan verotoimistossa takeskukseen. Hajauttaminen ei ole ongelmatonta 42689: v. 1995 kokeiluna alkanut arvonlisäverotuksen ja huomioon ottaen pitkähköt välimatkat maakunta- 42690: tuloverotuksen hoitaminen samassa yksikössä on keskusten välillä ja se seikka, että yhdistämisen 42691: jäänyt pysyväksi. Kertomusvuoden alussa aloitet- johdosta henkilöstöä ei pakkosiirretä. Maksuval- 42692: tiin vastaava kokeilu Lahden verotoimiston toimi- vonnan hajauttaminen pienempiin verotoimistoyk- 42693: alueella siten, että mukana ovat olleet Hollolan ja siköihin on vielä avoin kysymys. Hämeen verovi- 42694: Nastolan sellaiset arvonlisäverovelvolliset, jotka ei- raston mielestä arvonlisäveron valvonnan ja 42695: vät ole työnantajia. asiantuntijatehtävien hajauttaminen useampaan 42696: Myös Hämeessä jatkunut arvioverotusten kar- kuin kahteen paikkaan uuden Sisä-Suomen verovi- 42697: sintatyö on tuottanut tulosta. Kertomusvuonna ar- raston alueella on suuri riski arvonlisäverotuksen 42698: viomaksuunpanojen määrä väheni n. 20 %:lla edel- yhtenäisyyden ja paremman valvonnan kannalta. 42699: lisvuoteen verrattuna. Käytännön kokemukset ovat Toisaalta palvelun parantaminen niin, että asian- 42700: veroviraston mukaan osoittaneet, että yhdelle ryh- tuntevaa ohjausta saa useammalta paikkakunnalta, 42701: mälle keskitetty arviotapausten selvittely on tehok- on perusteltua. 42702: kaampaa kuin arvioitten selvittely muiden töiden Myös Hämeen verovirasto kannattaa pienten 42703: ohessa. Verovirastossa toimii arvioryhmä, jonka yritysten valvontajakson pidentämistä kuukaudes- 42704: erityistoimien kohteeksi joutuvat heti ne verovel- ta yhteen vuoteen VALVO-työryhmän mukaisesti. 42705: volliset, joilla on ilmoitus- tai maksuhäiriöitä. Vero- Tällöin verotoimistojen olisi helpompi aloittaa 42706: velvolliseen otetaan yhteyttä jo ennen ensimmäistä myös arvonlisäveron valvonta samantapaisella atk- 42707: arviomaksuunpanoa, ja samalla pyritään asiakasta sovelluksella, jolla alkutuottajien arvonlisäverotus- 42708: ohjaamaan oikeaan ilmoitus- ja maksukäyttäyty- ta on jo nyt valvottu. Arvonlisäveron valvonta 42709: miseen kertomalla mm. arvioitten korotuskäytän- vuoden valvontajaksolla sopisi myös paremmin 42710: nöstä, ulosottoon lähettämisestä sekä tuloverotuksen yhteydessä tehtäväksi. 42711: ennakkoperintärekisteriotteen peruuttamisesta. Arvonlisäveron jäämät ovat kehittyneet v. 42712: Yhteistyö verotoimistojen ja alueyksikön muiden 1994-97 seuraavasti: 42713: yksiköiden esim. perinnän ja tarkastuksen kanssa 42714: on tiivistä ja tärkeää jatkotoimien kannalta. Vuosi Alv-jäämät Osuus kaikista 42715: Arvonlisäveron valvonnassa käytetty ARVO-so- verojäämistä 42716: vellus on ollut toimiva. Veroviraston käsityksen mrd. mk % 42717: mukaan olisi helpompaa hoitaa arvonlisäveron ja 1994 7,9 33 42718: työnantajasuoritusten valvonta samalla sovelluk- 1995 8,3 33 42719: sella ja yhtenevin perustein verolajien erilaisuudes- 1996 8,6 33 42720: 1997 7,9 31 42721: ta huolimatta. Atk-tekniikan tulisi olla käyttäjäystä- 42722: vällisempää. Valvontaa helpottaisi myös verolajien 42723: kohdekuukausien samanaikaisuus, samoin kuin Arvonlisäveron jäämät sisältävät sekä liikevaih- 42724: verojen maksupäivän yhtenevyys. Kertomusvuon- toveroa että arvonlisäveroa. 42725: 42726: 42727: 126 42728: Suomen Yrittäjät ry:n lausunto Menettely on omaksuttu, koska vakuutusyhtiöt ei- 42729: Suomen Yrittäjät ry. on lausunnossaan käsitellyt vät ole itse verovelvollisia, eivätkä siten saa myös- 42730: arvonlisäverotukseen liittyviä ongelmia, joita on kään palautuksia korjauslaskujen sisältämistä ve- 42731: aiheutunut erityisesti pienille yrityksille. Lausun- roista. Yritykset saavat vähentää verot omassa ar- 42732: nossa todetaan ED-maiden erikokoisissa yrityksissä vonlisäveroilmoituksessaan, mutta vasta laskun 42733: noudatettavan yleisesti eripituisia tilityskausia. Pää- suorittamiskuukauden arvonlisäveroa tilitettäessä 42734: sääntöisesti vain suuret yritykset ilmoittavat ja tilit- eli käytännössä maksukuukautta seuraavan toisen 42735: tävät maksut kuukausittain. ED-maissa on kehitetty kalenterikuukauden 15. päivänä. Jos lasku on niin 42736: myös valinnaisia, ennakkomaksuihin perustuvia suuri, ettei tuolloin tilitettävän myynnin arvonlisä- 42737: tilitysjärjestelmiä. Suomessa vastaavia helpotuksia vero riitä kattamaan vähennystä, vähennys joudu- 42738: ei ole myönnetty, vaan kaikissa yrityksissä sovelle- taan siirtämään seuraaville kuukausille. Yksi keino 42739: taan yhden kuukauden verokautta, joka on kallis ja tällaisessa tilanteessa on ns. ennakkopalautusme- 42740: turhauttava menettely. Vain alkutuotannolla on nettely, mutta senkin käsittely on aikaa vievää ja 42741: vuoden pituinen ilmoitus- ja veronmaksukausi. vähennykset sitovat käsittelyn ajan vahingon kärsi- 42742: Joissakin maissa on menettelyä kevennetty eri- neen yrityksen pääomaa. 42743: tyisillä vähennystyyppisillä huojennuksilla. Niillä Suomen Yrittäjien mukaan vahingon kärsineille 42744: on huojennettu erityisesti pienille yrityksille vero- yrityksille ongelmallinen menettely tulisi korjata 42745: jen tilittämisestä aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. siten, että vahinkotapahtumaan syytön osapuoli ei 42746: Suomessa ei tällaisia veronkantohuojennuksia joutuisi rahoittamaan vakuutuskorjausten arvonli- 42747: myönnetä. Yhdistyksen mielestä hallinnon halutto- säveron osuutta. Asia voitaisiin ratkaista lisäämällä 42748: muus myöntää kevennyksiä yrityksille niiden koon vakuutusyhtiöt arvonlisäverolain 12luvussa tarkoi- 42749: perusteella on ongelma Suomessa. Verrattaessa tettuihin palautukseen oikeutettuihin, jota vastaa- 42750: yrityksille aiheutuvia kustannuksia on selvää, että vaa menettelyä noudatetaan kuntien hankinnoissa. 42751: tehtävien merkitys verrattuna esim. yritysten liike- Vakuutusyhtiöt voisivat tällöin suoraan itse saada 42752: vaihtoon on huomattavasti suurempi pienissä yri- palautuksina maksamiensa korjauslaskujen arvon- 42753: tyksissä kuin suurissa. Kaikista pienyrityksistä tule- lisäverot ilman, että ne sitovat vahingon kärsinei- 42754: vien kuukausi-ilmoitusten käsittely on työlästä den yritysten pääomaa. 42755: myös verohallinnolle. Kunnilla on arvonlisäverolain 130 §:n mukaan 42756: Suomen Yrittäjät ry:n mukaan pienten yritysten oikeus saada palautuksena arvonlisäverot hankin- 42757: näkökulmasta olisi tärkeää kehittää myös Suomen noista, joista kunta ei saa vähennystä tai palautusta 42758: arvonlisäverojärjestelmää ED-maiden mallien mu- normaalin liiketoiminnan yhteydessä. Palautuspe- 42759: kaan. Korjauksien tekeminen pienyritysten näkö- riaatteet määräytyvät kuten vähennysoikeus, jos 42760: kulmasta poistaa myös niiden negatiivisia asenteita toiminta olisi verollista. Palautusjärjestelmän tar- 42761: koko järjestelmää kohtaan. Yrittäjät ehdottavat, että koituksena on poistaa itse tuotettujen ja ostettujen 42762: tulisi ottaa käyttöön normaalin kuukausitilitysme- hyödykkeiden välinen kilpailuneutraalisuusongel- 42763: nettelyn rinnalle harvennettu tilitysjakso, jonka pi- ma eliminoimalla arvonlisäveron vaikutus siihen, 42764: tuus olisi esim. neljännesvuosi. Harvennettuun tuotetaanko hyödyke kunnassa itse vai ostetaanko 42765: menettelyyn oikeuttavan liikevaihdon raja voisi se ulkopuolelta. Palautukset peritään kunnilta ta- 42766: olla 1 Mmk. Tilitysharvennusten tulisi koskea sekä kaisin erillisellä takaisinperintämenettelyllä. Palau- 42767: ilmoitus- että maksusuorituksia. Ennakkomaksui- tukset eivät siten jää kunnille lopullisiksi huojen- 42768: hin perustuvan tilitysjärjestelmän käyttöönottoa tu- nuksiksi. Takaisinperintä ei kuitenkaan määräydy 42769: lisi selvittää. Tällöin vero maksettaisiin tilikauden kunnan omien ostojen perusteella vaan kunnan 42770: aikana esim. 10 tilitysjaksossa edellisen tilikauden asukasluvun perusteella määräytyvänä osuutena 42771: keskimääräisten tilitysten perusteella ja tasattaisiin koko maan palautusten määrästä. 42772: vuoden viimeisessä tilityksessä todellista myyntiä Kuntien palautusjärjestelmä aiheuttaa nykyisel- 42773: vastaavaksi. Erilaisia työnantajatilityksiä tulisi sa- lään kilpailuhäiriöitä yrityksille, jotka tarjoavat kun- 42774: moin yhdistää siten, että maksut voitaisiin hoitaa nan kanssa kilpailevia palveluita arvonlisäveron 42775: yhdellä menettelyllä. ulkopuolisilla aloilla. Tällaisia aloja ovat mm. ter- 42776: Vakuutuskorvausten arvonlisäverokäsittely on veyden- ja sairaanhoito, sairaankuljetus, tutkimus- 42777: vahingon kärsineiden yritysten kannalta ongelmal- ja laboratoriopalvelut, hammaslääkäripalvelut, las- 42778: linen, koska vakuutusyhtiöt vähentävät arvonlisä- ten- ja vanhustenhuolto sekä muu sosiaalihuolto. 42779: verovelvollisille yrityksille suorittamistaan korva- Kilpailuhäiriön keskeinen syy on, että kuntien pa- 42780: uksista laskujen arvonlisäveron osuuden ja maksa- lautusoikeus koskee rajoituksetta myös kalusto- ja 42781: vat korvauksen vähennettynä arvonlisäverolla. laitehankintoja eikä pelkästään palveluita. Esimer- 42782: 42783: 42784: 127 42785: kiksi sairaankuljetustoiminnassa kunta saa palau- Suomen ED-jäsenyyteen kytkeytyvä, yhteisökaup- 42786: tuksena 500 000 mk:n ambulanssihankinnasta paa koskeva runsas ja vaikeaselkoinen normista. 42787: 100 000 mk, vaikka ostoneutraliteetilla ei tällaisessa Normista jouduttiin säätämään kiireellä ja tästä 42788: hankinnassa käytännössä ole merkitystä, sillä uh- seurasi vaikeasti hallittava kokonaisuus, jota joutu- 42789: kaa omasta laitevalmistuksesta työsuhteessa ei ole. vat käytännössä soveltamaan mm. hyvin pienet 42790: Koska yksityinen yritys ei ole oikeutettu vastaaviin yritykset. Pienillä yrityksillä ei aina ole riittäviä 42791: huojennuksiin, kunnan kustannukset ovat yksityi- resursseja lain oikean tulkinnan varmistamiseksi. 42792: siä yrityksiä alemmat ja kunta saa kilpailuetua. Lisäksi yleishyödyllisten yhteisöjen asema arvon- 42793: Kilpailuhäiriöiden vuoksi arvonlisäveron palautus- lisäverojärjestelmässä on osoittautunut vaikeasti 42794: järjestelmää tulisi Suomen Yrittäjien mukaan korja- hallittavaksi. Keskuskauppakamari toteaa, että ar- 42795: ta rajoittamalla kuntien oikeutta palautuksiin verot- vonlisäverolaki tulisi kirjoittaa kokonaan uudel- 42796: tomilla toimialoilla siten, että arvonlisäverotuksen leen, jotta lain systematiikka saataisiin selkeäm- 42797: ulkopuoliseen toimintaan liittyvät kalusto- ja laite- mäksi ja tulkinta helpommaksi. 42798: hankinnat tulisi jättää kokonaan kuntien palautus- Väärin toimitettu arvonlisäverotus voi koitua 42799: oikeuden ulkopuolelle. Siltä osin kuin kunnat har- yritykselle hyvin kalliiksi, vaikka yritys on toiminut 42800: joittavat myös omaa valmistustoimintaa, vero voi- parhaan ymmärryksensä mukaan vilpittömässä 42801: taisiin tilittää oman käytön verotuksena. Kuntien mielessä. Suurten vahinkojen pelossa moni yritys 42802: palautusoikeutta koskevaan arvonlisäverolain on hakenut veroviranomaisilta ennakollisia pää- 42803: 130 §:n 2 momenttia tulisi lisätä esim. niin, että töksiä asi:4<>saan. Maksullisen ennakkoratkaisun voi 42804: palautus ei koske kunnan kalusto- ja laitehankin- antaa verovirasto tai Verohallituksen yhteydessä 42805: toja. toimiva keskusverolautakunta. Esimerkiksi yhtei- 42806: Suomen Yrittäjät ry. pitää arvonlisäverolakia sön saama ennakkoratkaisu keskusverolautakun- 42807: nykymuodossaan erityisesti pientyritysten kannalta nasta maksaa 4 000 mk. Keskuskauppakamari pi- 42808: kohtuuttoman vaikeaselkoisena ja yrittäjien kan- tää maksua kohtuuttomana etenkin, kun otetaan 42809: nalta epäselvästi jäsenneltynä. Tästä esimerkkinä huomioon, että yritys toimii arvonlisäverotuksessa 42810: voidaan mainita yhteisökauppaa ja palveluiden verotuksen toimittavana osapuolena. Arvonlisäve- 42811: myyntimaata koskevat säännökset, joiden tulkinta roasioissa tulisikin lunastusmaksuista luopua ko- 42812: on osoittautunut käytännössä erittäin vaikeaksi. konaan tai ainakin alentaa niitä tuntuvasti. 42813: Lain yksinkertaistamiseen tähtäävä työ tulisi aloit- 42814: taa viipymättä ja lakia selventää teknisesti mm. KHT-yhdistys ry:n lausunto 42815: kokoamalla yhteisökaupan säännökset omaksi lu- KHT-yhdistys ry. esittää lausunnossaan, että arvon- 42816: vukseen. Lisäksi Suomen Yrittäjät ehdottavat, että lisävero on oma-aloitteisesti maksettava kuluttajilta 42817: Suomi olisi aloitteellinen EU:ssa sellaisen järjestel- perittävä vero, minkä vuoksi verovelvollisen tulee 42818: män aikaansaattamisessa, jossa verovelvollisen toimiessaan olla perillä siitä, miten lakia hänen 42819: matkalaskut voisi vähentää aina omassa maassa ja kohdallaan sovelletaan. Tämä taas edellyttää, että 42820: valtiot hoitaisivat vähennykset keskenään. Näin lainsäädäntö on selkeää ja yksiselitteistä. Nykyinen 42821: menetellen messu- ja myyntimatkoilla syntyneitä laki on koettu monimutkaiseksi ja vaikeaselkoisek- 42822: laskuja koskeva arvonlisäverojen palautusjärjestel- si, ja lain soveltamiseen liittyy paljon avoimia tul- 42823: mä selkenisi. kintakysymyksiä. Veron oikeamääräinen ja -aikai- 42824: nen kertyminen edellyttäisi sitä, että verovelvolliset 42825: Keskuskauppakamarin lausunto saisivat verohallinnoita jatkuvasti selkeää ohjeistoa 42826: Keskuskauppakamari toteaa lausunnossaan, että ja kannanottoja laintulkinnoista. Lain soveltamisen 42827: arvonlisävero on yksi Suomen tärkeimmistä vero- ohjaaminen vaatii verohallinnoita runsaasti panos- 42828: muodoista. Yleisenä ja pääsääntöisesti kuukausit- tusta ja resursseja. Verohallinto ei ole kaikilta osin 42829: tain tilitettävänä verona se vaatii yrityksiltä poikke- pystynyt eikä pysty vastaamaan tähän haasteeseen. 42830: uksellisen paljon tarkkaa työtä. Yritykset toimivat Tämän vuoksi selkeään arvonlisäverotuskäytän- 42831: arvonlisäverotuksessa verotuksen toimittavana, töön päästäisiin parhaiten kirjoittamalla arvonlisä- 42832: kantavana ja tilittävänä tahona (ns. itseverotus). verolaki uudelleen. 42833: Tämän tehtävän moitteeton hoitaminen edellyttää Käytännössä ratkaisut avoimiin laintulkintakysy- 42834: selkeää järjestelmää. myksiin saadaan vasta tuomioistuimen päätöksellä. 42835: Nykyisen arvonlisäverolain merkittävin puute Näin ollen lopullista tulkintaohjetta saatetaan jou- 42836: on Keskuskauppakamarin mielestä lain systemaat- tua odottamaan useita vuosia. Epätietoisuus lain 42837: tinen hajanaisuus. Lakiin on tehty sen säätämisen tulkinnasta johtaa siihen, että eri verovirastojen 42838: jälkeen merkittäviä muutoksia, joista suurin on toimialueilla sama asia ratkaistaan eri tavalla. Tä- 42839: 42840: 42841: 128 42842: män vuoksi eri verovirastojen toimialueilla toimi- omaiselle etenkin, jos hän on jo muusta toiminnas- 42843: vat, saman toimialan yritykset ovat verotuksellisesti ta arvonlisäverollinen. Tästä laiminlyönnistä seu- 42844: eriarvoisessa asemassa. Yhdistyksen mielestä vero- raa, että hakeutumista ei ole tapahtunut minkään 42845: hallinnon tulisi ottaa enemmän kantaa etukäteen kiinteistön osalta, vaikka verovelvollinen olisi kir- 42846: vaikeisiinkin avo1m11n laintulkintakysymyksiin. janpidossaan tehnyt verohallinnon edellyttämän 42847: Tällöin verohallinnon tulkintaa voitaisiin soveltaa, yksityiskohtaisen selvityksen hakeutumisesta. Täl- 42848: kunnes lainvoimainen ratkaisu on saatu. Kannan- löin hakemuksen jättämisen laiminlyönyt ja muut 42849: ottojen avulla verotuskäytäntö yhtenäistyisi ja vero- hakeutumisketjussa olevat eivät ole oikeutettuja 42850: velvollisten jälkiverotusriski pienenisi. tekemään kiinteistöön kohdistuvista hankinnoista 42851: Tulkinnailisten asioiden käsittelyajat sekä vero- vähennyksiä. Yhden hakeutumisketjussa olevan 42852: virastoissa että eri oikeusasteissa ovat pitkiä. Tä- kiinteistönhaltijan laiminlyönnistä saattaa seurata 42853: män vuoksi verohallinnon tulisi kiinnittää keski- mittavia jälkiseuraamuksia myös muille. 42854: määräisten käsittelyaikojen lisäksi huomiota tulkin- Yhdistyksen mukaan ongelman poistamiseksi 42855: nallisten asioiden käsittelynopeuteen. olisi tarkistettava joko arvonlisäverolainsäädäntöä 42856: Ennakkopalautuspäätökseen ei saa hakea valit- tai ainakin verohallinnon ohjeistusta asiassa. Jotta 42857: tamalla muutosta. Valituskielto perustunee siihen, aiheettomia jälkiverotuksia ei syntyisi informaation 42858: että valitusoikeutta ei ole katsottu tarpeelliseksi puutteen vuoksi, tulisi verohallinnon tehokkaam- 42859: sellaiseen päätökseen, jolla ratkaistaan, makse- min tiedottaa kiinteistön käyttöoikeuden luovutta- 42860: taanko palautus tilikauden aikana vai vasta sen jia erillisen aloittamisilmoituksen jättämisvelvolli- 42861: jälkeen. Valituskielto on koettu ongelmalliseksi suudesta ja sen vaikutuksista. Toisaalta yhdistyk- 42862: verovelvollisen oikeussuojan kannalta. Käytännös- sen mielestä jälkiverotustoimiin ei tulisi ryhtyä, jos 42863: sä ennakkopalautuksen yhteydessä asiaa tutkitaan verollisen kirjanpitoaineistosta ja laskutuksesta käy 42864: myös aineellisesti, ja useissa tapauksissa ennakko- ilmi, että hän on mieltänyt hakeutuneensa verovel- 42865: palautuksen valmistelun yhteydessä suoritetaan volliseksi. 42866: asiaan liittyen verovelvollisen luona tarkastus. Kos- Keskusverolautakunnan rooli toisena ennakko- 42867: ka viranomainen menettää asiaa tutkiessaan jälki- tietojen antajana on koettu hyväksi, koska sen 42868: verotusoikeuden asiaan, seuraa siitä, että tulkinnal- antamasta päätöksestä voi valittaa suoraan kor- 42869: lisissa asioissa veronsaaja mieluummin hylkää pa- keimmalle hallinto-oikeudelle. Keskusverolauta- 42870: lautuksen kuin hyväksyy sen. Usein palautet- kunnan päätösten käsittelyajat ovat pitkiä ja pää- 42871: tavaksi vaaditut määrät ovat huomattavia, minkä tökset muuttuvat usein korkeimmassa hallinto-oi- 42872: vuoksi verovelvollisen tulisi saada hylkäävästä keudessa, koska keskusverolautakunnalle lähete- 42873: palautusasiasta valituskelpoinen ratkaisu samalla tyt arvonlisäveroasiat ovat suhteellisen vaikeita ja 42874: tavoin kuin kuukausivalvonnan maksuunpanopää- niiden valmistelu vaatii erityistä asiantuntemusta. 42875: töksestä. Yhdistyksen mielestä lakia tulisikin muut- Keskusverolautakunnan asemaa arvonlisäveroasi- 42876: taa siten, että ennakkopalautusasiasta voi sekä oiden ennakkotietojen antajana tulisi yhdistyksen 42877: veronmaksaja että veronsaaja saada perustellun mukaan vahvistaa esim. nimeämällä erikseen ar- 42878: valituskelpoisen päätöksen. vonlisäverotusasioita käsittelevät lautakunnan jä- 42879: Kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta voi senet. Yhdistyksen mielestä ei ole perusteltua, että 42880: hakeutua vapaaehtoisesti verovelvolliseksi. Suomen Kuntaliiton edustajat ratkaisevat merkittä- 42881: Arvonlisäverolain sanamuoto edellyttää, että ha- viä arvonlisäverokysymyksiä, vaikka kunnat eivät 42882: keutuminen tehdään jokaisen kiinteistönhaltijan ole arvonlisäveron saajia. Lautakunnan jäsenten ja 42883: hallinnassa olevan kiinteistön osalta erikseen. Käy- esittelijäiden arvonlisäverokoulutusta tulisi lisätä. 42884: tännössä hakeutuminen tapahtuu siten, että vero- Suomen ED-jäsenyyden takia arvonlisäverolakia 42885: velvollinen laatii yksityiskohtaisen selvityksen siitä, muutettiin nopealla aikataululla, minkä vuoksi yh- 42886: mistä kiinteistöstä ja miltä osin kustakin kiinteistös- teisökaupan säännökset on kirjoitettu lakiin vai- 42887: tä hakeudutaan verovelvolliseksi. Tätä selvitystä ei keaselkoisesti ja monimutkaisesti. Tämän vuoksi 42888: kuitenkaan liitetä aloittamisilmoitukseen, vaan se yrityksillä on vaikeuksia selviytyä yhteisökaupan 42889: säilytetään kirjanpitoaineistossa ja pyydettäessä toi- velvoitteista. Vaikeutta lisää se, että kansainvälistä 42890: mitetaan verovirastoon. Verovirastoon hakeutuja kauppaa käyville verovelvollisille syntyy velvoittei- 42891: toimittaa aloittamisilmoituksen vain silloin, kun ta myös siihen valtioon, jossa kauppaa käydään. 42892: hakeudutaan kiinteistöhallinnasta verovelvollisek- Joskus velvoitteet johtuvat toisen valtion lainsää- 42893: si ensimmäistä kertaa. dännöstä, minkä vuoksi Suomen verohallinnolla ei 42894: Kiinteistönhaltija jättää usein tietämättömyyt- ole toimivaltaa antaa lausuntoja tai ottaa kantaa 42895: tään aloittamisilmoituksen antamatta veroviran- näihin kysymyksiin. ED-maissa tapahtuvaa kau- 42896: 42897: 42898: 9 380188E 129 42899: pankäyntiä parantaisi yhtenäinen, samoilla periaat- myksiin. Yhdistyksen mielestä verohallinto voisi 42900: teilla kaikissa alueen valtioissa toimiva arvonlisäve- julkaista tiedotteet tai ainakin luettelot niistä Inter- 42901: ro lainsäädäntö. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei net-sivuilla. 42902: kuitenkaan ole lyhyellä tähtäimellä mahdollista, Verohallinnon neuvontapisteissä annetun ohja- 42903: joten nykyistä tilannetta voitaisiin yhdistyksen mie- uksen asiantuntemuksen taso vaihtelee alueittain. 42904: lestä parantaa selkeyttämällä arvonlisäverolainsää- Verovelvolliset saattavat tämän vuoksi saada joko 42905: däntöä sekä antamalla Suomen lainsäädäntöön liit- virheellistä neuvontaa tai jäädä kokonaan vaille 42906: tyviin avoimiin kysymyksiin yksityiskohtaisempia ohjausta. Koska arvonlisäverotus on kulutusvero, 42907: ohjeita esim. vastaavalla tavalla kuin Ruotsin vero- tulisi verovelvollisen KHT-yhdistyksen mielestä 42908: hallinto käsikirjassaan Handledning för mervärdss- voida luottaa saamiensa ohjeiden paikkansapitä- 42909: katt. Lisäksi verohallinto voisi aktiivisemmin infor- vyyteen. Päästäkseen tähän verohallinnon tulisi 42910: moida verovelvollisia mahdollisista toisessa val- lisätä asiakasneuvonnassa olevien henkilöiden 42911: tiossa olevista velvoitteista antamalla verovelvolli- osaamisen tasoa koulutusta ja tehtäväkiertoa lisää- 42912: sille ja arvonlisäverotustehtävissä oleville hallinnon mällä. 42913: virkamiehille perustietoa muiden jäsenvaltioiden KHT-yhdistyksen mukaan arvonlisäverolain ja 42914: arvonlisäverotuksesta. sen muutosten sisäänajovaiheessa verohallinnon 42915: Verohallituksen arvonlisäverotukseen liittyvä antama koulutus ja ohjeisto on ollut melko suppe- 42916: ohjeistus jakautuu säännöllisin väliajoin päivitettä- aa. Verohallinnoita odotetaan aktiivisempaa roolia 42917: vään arvonlisäverovelvollisen oppaaseen, tietyin verovelvollisille suuntautuvan koulutuksen järjes- 42918: välein ilmestyviin verotiedotteisiin, erityisasiaan tämisessä. 42919: painottuviin ns. tiskitiedotteisiin ja erityisasiaan 42920: painottuviin verovirastoille suunnattuihin ohjeisiin. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton 42921: Arvonlisäverovelvollisen oppaan lisäksi arvonlisä- lausunto 42922: verolaista ja sen soveltamisesta kaivataan hallin- Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto toteaa lau- 42923: nossa julkaistua käsikirjaa, joka kattaisi täydelli- sunnossaan, että arvonlisäverotus oli v. 1994 san- 42924: semmin koko lainsäädännön ja siihen liittyvät vero- gen yksinkertaista ja vaivatonta. Itse lakitekstikin 42925: hallinnon ohjeet. Verotiedotteissa selostetaan ly- oli erittäin helppolukuinen. Euroopanunioniin liit- 42926: hyesti lähinnä lainmuutoksia hallituksen esityksen tymisen johdosta oli lakiin nopeasti lisättävä yhtei- 42927: perusteluja toistaen ja julkaistaan verohallinnossa sökauppaa koskevat uudet säännökset ja tehtävä 42928: annettuja ohjeita. Epäsäännöllisten ilmestymisker- muutkin EY:n kuudennen arvonlisäverodirektiivin 42929: tojen vuoksi joistakin asioista tiedotetaan melko edellyttämät muutokset, jotka tulivat voimaan 42930: myöhään. Jotta verovelvollinen pysyy ajan tasalla liittymisen yhteydessä eli vuoden 1995 alusta lu- 42931: lainmuutoksista, vaaditaan häneltä aktiivisuutta ja kien. Näiden kiireellisesti valmisteltujen muutosten 42932: usein tieto saadaankin muualta. Yhdistys toivoo- johdosta laista tuli erittäin vaikeaselkoinen. Liiton 42933: kin, että verotiedote ilmestyisi useammin ja sään- mielestä laki olisikin mitä pikimmin saatettava pa- 42934: nöllisesti esim. neljästi vuodessa ja siinä tiedotettai- remmin jäsenneltyyn ja luettavaan muotoon. 42935: siin myös muista ajankohtaisista arvonlisäveroasi- Yhteisökauppaa koskevat säännökset ovat erit- 42936: oista kuin lainmuutoksista. Toisaalta verotiedote täin vaikeaselkoisia ja ollakseen täysin varma tul- 42937: voitaisiin korvata kokonaan säännönmukaisesti kintojensa oikeellisuudesta yhteisökauppiaan tulisi 42938: päivitettävillä Internet-sivuilla. tuntea kaikkien jäsenvaltioiden erilaiset arvonlisä- 42939: Verohallitus on pyrkinyt laatimaan tietyistä eri- verosäännökset Käytännössä säännösten vaikea- 42940: tyisneuvontaa vaativista asioista verovirastoissa selkoisuus muodostaa todellisen kaupankäynnin 42941: saatavilla olevia ns. tiskitiedotteita. Niissä otetaan esteen monille pk-yrityksille. Tilannetta hankaloit- 42942: usein kantaa myös avoimiin tulkintakysymyksiin. taa se, että Suomen viranomaisilta ei saa kantaa 42943: Julkaistuista tiedotteista on luettelo v. 1997 ilmesty- esim. siihen, onko tietyn toimen suorittamiseksi 42944: neessä arvonlisäverovelvollisen oppaassa. Lisäksi rekisteröidyttävä toisessa jäsenvaltiossa verovel- 42945: tiedotteiden ilmestymisestä tiedotetaan toimialajär- volliseksi vai ei. Käytännössä ainoa mahdollisuus 42946: jestöjen ja veronmaksajien järjestöjen tiedotuskana- tiedon hankkimiseksi on kääntyä kansainvälisten 42947: vissa. Verohallitus on antanut v. 1997 verovirastoil- tilintarkastusyhteisöjen puoleen, mihin monella 42948: le ohjeita joistakin erityiskysymyksistä. Käytäntöä pk-yrittäjällä ei kuitenkaan ole varaa. 42949: on jatkettu edelleen. Ohjeet koskevat useimmiten Liiton mielestä verohallinnon tulisi harkita, voi- 42950: joko kaikkia verovelvollisia tai ainakin joitakin siko se parantaa palveluaan ja pyrkiä antamaan 42951: verovelvollisryhmiä. Joskus ohjeisiin on kaivattu vastaus myös näihin muiden jäsenvaltioiden lain- 42952: konkreettista kannanottoa avoinna oleviin kysy- tulkintaa koskeviin kysymyksiin. Tietokoneyhtey- 42953: 42954: 42955: 130 42956: dethän ovat jo olemassa eri verohallintojen välillä Liitto kannatti uudistuksen toteuttamista. Näille nyt 42957: Central Liaison Office:n välityksellä. CLO on muu- yhdessä ja samassa paikassa verotettaville konser- 42958: toinkin toiminut erittäin kiitettävästi ja joustavasti niyhtiöille ei kuitenkaan vieläkään annettu mah- 42959: eri jäsenvaltioiden arvonlisäverotunnisteiden voi- dollisuutta rekisteröityä yhdeksi ja samaksi vero- 42960: massaoloja vahvistettaessa. velvolliseksi arvonlisäverotuksessa. Laissa on kyl- 42961: Käytännössä tilanne ei tule ratkaisevasti helpot- läkin konsernisäännös, mutta sitä voidaan soveltaa 42962: tumaan muutoin kuin siirtymällä ns. lopulliseen, vain verotuksen ulkopuolella oleviin tahoihin eli 42963: yhtenäiseen arvonlisäverojärjestelmään EU:ssa. pankki- ja vakuutuslaitoksiin. Konsernisäännös on 42964: Tällöin myynnistä maksettaisiin vero aina kotival- myös teollisuutta koskien omaksuttu useiden ED- 42965: tion veroviranomaiselle ja verotuotot ohjattaisiin maiden kansalliseen lainsäädäntöön. Liitto toivoo, 42966: kulutusvaltioon erityisen clearing-järjestelmän että hallitus ryhtyisi viipymättä toimiin konserni- 42967: avulla. Lopulliseen järjestelmään siirtyminen edel- säännöksen omaksumiseksi arvonlisäverolakiin 42968: lyttäisi kuitenkin verokantojen olennaista harmoni- myös todellisia arvonlisäverovelvollisia eli teolli- 42969: sointia ( vaihteluväli nyt 15-25 %), minkä johdosta suusyrityksiä koskevana. 42970: pikainen järjestelmänmuutos ei ole kovinkaan to- Arvonlisävero on välillinen vero, joka on tarkoi- 42971: dennäköinen. Liitto esittää, että Suomen hallituk- tettu hyödykkeen loppukäyttäjän eli kuluttajan 42972: sen tulisi kuitenkin voimakkaasti ajaa lopulliseen maksettavaksi. Verovelvollisia eivät kuitenkaan ole 42973: järjestelmään siirtymistä verotuottojen menetyksen kuluttajat, vaan hyödykkeitä myyvät yritykset. Ve- 42974: uhallakin. ron oletetaan vyöryvän myyntihintoihin lopullisten 42975: Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitolla ei kuluttajien rasitukseksi. Jotta tässä vyörytyksessä 42976: ole erityistä huomautettavaa valitusten ja onnistuttaisiin, verovelvollisten tulisi tarkkaan tie- 42977: ennakkotietohakemusten keskimääräisestä käsitte- tää aineellisten säännösten ja niiden tulkintojen 42978: lyajasta, vaan se pitää niitä tavanomaisina. Sen vaikutus kunkin hyödykkeen verokohteluun. 42979: sijaan uudelleenkäsittelypäätösten yhteydessä Lausunnonantohetkellä oli suuri epätietoisuus 42980: esiintyy usein tarpeetonta viivettä. Asian tultua jo siitä, voidaanko henkilöautoista tehdä vähennys 42981: ratkaistuksi ylemmissä oikeusasteissa kyse on vain siltä osin, kuin niitä käytetään verollisessa liiketoi- 42982: väärin perustein pidätettyjen rahojen palauttami- minnassa. Keskusverolautakunta katsoi asian ole- 42983: sesta yritykselle. van näin, mutta asia oli saatettu korkeimman hal- 42984: Myöskään tarkastustoiminnan osalta liitolla ei linto-oikeuden käsiteltäväksi, missä tapaus oli ollut 42985: ole erityistä huomautettavaa, koska kotimaan vero- jo runsaan vuoden ajan. Asialla oli jopa valtionta- 42986: tus on olennaisesti yksinkertaistunut arvonlisäve- loudellista merkitystä, sillä mikäli valtionasiamie- 42987: rotukseen siirtymisen myötä. Yrityksiä ei myös- hen valitus hylättäisiin, valtio menettäisi verotuloja 42988: kään rasiteta tarpeenomilla tietojenantovelvolli- lähes 3 mrd. mk. Korkein hallinto-oikeus antoi 42989: suuksilla välillisen verotuksen osalta, vaan ao. lo- 18.9.1998 asiasta päätöksensä, jossa veroasiamie- 42990: makkeita ja niiden täyttämisvelvollisuutta on pidet- hen valitus hyväksyttiin ja keskusverolautakunnan 42991: tävä olennaisen tiedonkeruun kannalta vähintään- päätös kumottiin. KHO:n päätöksessä todetaan, 42992: kin kohtuullisina. että arvonlisäverolain 114 §:n 1 momentin 5 koh- 42993: Lain mukaan Verohallitus johtaa arvonlisäveron dan ja 2 momentin mukaan henkilöautoja koskevat 42994: määräämistä, maksuunpanoa, kantoa, perintää, hankinnat oikeuttavat vähennykseen vain, jos au- 42995: verovalvontaa sekä veronsaajien oikeuden valvon- toa käytetään yksinomaan vähennykseen oikeutta- 42996: nan järjestämistä, mistä seuraa luonnollisesti ohja- vassa tarkoituksessa. Tämä vähennysoikeuden ra- 42997: usvelvollisuus sekä tiedotusvelvollisuus. Liiton joitus, joka oli ollut voimassa jo ennen kuin Euroo- 42998: mielestä Verohallituksen tiedotustoimintaa ei voida pan yhteisöjen neuvoston kuudes arvonlisäverodi- 42999: pitää kovinkaan onnistuneena. Esimerkkinä maini- rektiivi (77/388/ETY) tuli Suomea sitovaksi 43000: taan se, että heinäkuussa v. 1997 voimaan tulleet 1.1.1995, ei ollut direktiivin 17 artiklan ja sen 43001: lainmuutokset sisältyvät tiedotteeseen 1/1998. Ve- tulkintaa koskevan Euroopan yhteisöjen tuomiois- 43002: rotiedote ilmestyy nyttemmin selvästi harvemmin tuimen soveltamiskäytännön, erityisesti sellaisena 43003: kuin aiempina vuosina. Tietojensaanti vaatiikin kuin tulkinta ilmeni ratkaisusta C-43/96 (komissio v 43004: yrityksiltä erityistä aktiivisuutta etenkin ns. tiskitie- Ranska), vastainen. 43005: dotteiden osalta, kun niitä ei postiteta automaatti- Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto toteaa 43006: sesti verovelvollisille. lausunnossaan, että näin merkityksellisen asian 43007: Vuoden 1998 alusta lukien suurimpien konser- ollessa kyseessä ei sitä olisi saanut jättää pelkän 43008: nien verotus - sekä välillinen että välitön verotus oikeuskäytännön varaan, vaan asiaan olisi pitänyt 43009: - keskitettiin uuteen Konserniverokeskukseen. puuttua lainsäädäntöteitse. Asiasta tulisi säätää, että 43010: 43011: 43012: 131 43013: verovelvollinen saa vähentää henkilöautomenoista Verotuskäytännössä yrityksiltä on evätty osto- 43014: aina vähintään puolet, kuten useissa ED-maissa on hintaan sisältyneen arvonlisäveron vähennysoi- 43015: tehty. keus, jos myyjä on laiminlyönyt arvonlisäverovel- 43016: volliseksi rekisteröitymisen. Vähennyksen on kui- 43017: Veronmaksajain Keskusliiton lausunto tenkin saanut, jos verovirasto on merkinnyt myyjän 43018: Veronmaksajain Keskusliitto toteaa lausunnossaan, taannehtivasti verovelvolliseksi ja jälkiverottanut 43019: että arvonlisävero koetaan ongelmalliseksi erityi- laiminlyödyt arvonlisäverot Liiton mielestä vilpit- 43020: sesti työvaltaisilla palvelualoilla, kuten parturien ja tömässä mielessä toimineen verovelvollisen vähen- 43021: kampaajien keskuudessa. Toisaalta vähäisen liike- nysoikeus ei saa jäädä riippumaan veroviraston 43022: toiminnan raja on koettu nykyisellään liian jyrkäk- kyvystä tai halusta suorittaa jälkiverotustoimia. 43023: si. Liikevaihdon ylittäessä vähänkään 50 000 mk, Arvonlisäverotuksen maksuton kirjallinen oh- 43024: on yritys velvollinen maksamaan arvonlisäveron jaus on osoittautunut liiton mielestä monissa tilan- 43025: koko liikevaihdostaan. teissa maksullista ennakkoratkaisua paremmaksi 43026: Taloudellisen toiminnan kannalta on toisaalta keinoksi verovelvollisen halutessa varmistua me- 43027: tärkeää säilyttää verojärjestelmän neutraalisuus nettelynsä lainmukaisuudesta. 43028: sekä eri toimialojen välillä että myös saman toimi- Vaikka arvonlisäverojärjestelmä eri ED-maissa 43029: alan sisällä. Näistä ehdottomasti tärkeämpää on on periaatteessa samanlainen, on nykyinen järjes- 43030: pitää arvonlisäverojärjestelmä neutraalina toimi- telmä osoittautunut lähes ylittämättömäksi esteeksi 43031: alan sisällä eri yritysten kesken. Tämän vuoksi liitto suomalaisten pienyritysten viennille muihin ED- 43032: ei näe toivottavana vähäisen liiketoiminnan rajan maihin. Tavaroiden ja palveluiden myynti ED:n 43033: korottamista. Sen sijaan alennetun verokannan ulkopuolelle on paljon helpompaa. Ongelmia ai- 43034: käyttöä työvaltaisilla palvelualoilla tulee harkita heutuu erityisesti velvollisuudesta rekisteröityä ve- 43035: yhtenä vaihtoehtona työllisyyden edistämiseksi. rovelvolliseksi vieraaseen valtioon ja mahdollinen 43036: Verotuksen tasoa suurempana ongelmana liitto veroedustajan käyttö. Liiton mielestä valtiovallan 43037: pitää järjestelmän monimutkaisuutta. Erityisesti tulisi pyrkiä ED:n tasolla poistamaan nykyiseen 43038: pienet ja aloittavat yritykset kokevat verojärjestel- järjestelmään liittyvät pahimmat kaupan esteet. 43039: män raskaaksi, koska kuukausittainen verojen las- Toisaalta Verohallituksen yksin tai yhdessä valtion 43040: kenta ja tilitys vaativat yleensä sellaista ammattitai- muiden elinten kanssa tulisi kehittää tiedotusta 43041: toa, jota pienissä yrityksissä ei ole. Ostettaessa muiden ED-maiden arvonlisäverojärjestelmistä. 43042: kirjanpitopalvelut ulkopuolisilta lisää jokainen las- 43043: kelma ja ilmoitus yrityksen kustannuksia. Ilmoitus- 43044: ten ja tilitysten runsaus rasittaa myös verohallintoa. Arvonlisäverotuksessa ilmenneet väärinkäytökset 43045: Veronmaksajain Keskusliitto esittää, että tilitys- ja ja niiden torjunta 43046: ilmoitusvelvollisuutta karsitaan pienyritysten osal- Verovalvonta jaetaan perusvalvontaan ja erityisval- 43047: ta. Alkutuottajien vuoden mittainen verokausi ei vontaan sen mukaan, missä vaiheessa valvontaa 43048: ole liiton havaintojen mukaan aiheuttanut merkittä- suoritetaan sekä millaisia valvonnan muotoja ja 43049: viä ongelmia veronmaksajien eikä verohallinnon keinoja verotuksen toimittamisessa käytetään. Pe- 43050: puolella. rusvalvontaan luetaan toimet, joilla selvitetään 43051: Arvonlisäverolaki siihen myöhemmin tehtyine asiakkaiden verovelvollisasema ja varmistetaan il- 43052: muutoksineen on osoittautunut lakina vaikeasel- moittamisvelvollisuuden täyttäminen sekä tutki- 43053: koiseksi, minkä vuoksi Veronmaksajain Keskusliit- taan lakisääteisen maksuvelvollisuuden täyttämi- 43054: to ehdottaa, että laki kirjoitetaan kokonaan uudes- nen. Siihen kuuluvat myös verotoimistojen tekemät 43055: taan tavoitteena selkeä ja ymmärrettävä säädös. erityyppiset asiakaskäynnit, joilla varmistetaan ve- 43056: Keskivertoyrittäjän tulisi voida pystyä selvittämään roilmoituksen yksittäisen tosiseikan oikeellisuus tai 43057: lakitekstistä keskeiset oikeutensa ja velvollisuuten- asiakkaan toiminnan päättyminen. 43058: sa. Oma-aloitteisesti maksettavien verojen valvon- 43059: Verohallituksen vähäisen ohjauksen vuoksi val- nassa siirryttiin siis kertomusvuonna verolajikohtai- 43060: takunnassa on kehittynyt erilaisia tulkintalinjoja eri sesta valvonnasta asiakaskohtaiseen maksujen val- 43061: verovirastoissa jopa niin, että tarkastustoiminnassa vontaan. Arvonlisäveron kuukausivalvonnassa 43062: ja ennakkoratkaisuissa on otettu tietoisesti Vero- sekä työnantajasuoritusten kuukausivalvonnassa 43063: hallituksen kannanottojen vastaisia kantoja. Liiton maksuunpantujen verojen määrät ovat v. 1995-97 43064: mielestä Verohallituksen tulisi lisätä alaistaan hal- kehittyneet seuraavasti: 43065: lintoa sitovien ohjeiden antamista käytännössä on- 43066: gelmallisiksi osoittautuneissa kysymyksissä. 43067: 43068: 43069: 132 43070: Maksuunpantu 1995 1996 1997 Uudenmaan veroviraston projektiyksikössä, 43071: Mmk joka on keskittynyt harmaan talouden torjuntaan, 43072: 1 619.4 1 914,9 1 476,7 on kertomusvuoden loppuun mennessä valmistu- 43073: Arvonlisävero 43074: Työnantaja- nut 145 tarkastuskertomusta. Näiden sisältämät toi- 43075: suoritukset 857,1 920,3 893,0 menpide-ehdotukset ovat arvoltaan yhteensä 86 43076: Yhteensä 2 476,5 2 835,2 2 369,7 Mmk vastaten viivästys- ja korotusseuraamuksi- 43077: neen n. 150 Mmk:n perittäväksi tulevaa veroa. 43078: Kertomusvuonna projektiyksikkö teki 179 tarkas- 43079: tusta, joiden arvonlisäveroa koskevat toimenpide- 43080: Erityisvalvonnassa toiminnan pääpaino on ve- ehdotukset ovat arvoltaan verojen lisäyksenä 34,5 43081: roa kerryttävässä verotarkastustoiminnassa. Sen Mmk ja vähennyksenä 4,8 Mmk. Yksikkö on tehnyt 43082: tärkein kehittämiskohde oli kertomusvuonna edel- 79 rikosilmoitusta ja 36 verotakavarikkohakemus- 43083: leen harmaan talouden torjunta. Verovirastojen ta. Turvaamis- ja rikoshyödyn jäljittämistoimin oli 43084: tarkastusyksiköt tekivät kertomusvuonna 3 813 tar- kertomusvuoden loppuun mennessä saatu kerty- 43085: kastusta. Tarkastukset vähenivät edellisestä vuo- mään 21,5 Mmk sekä normaalein perintätoimin 43086: desta (4 154 kpl). Vähennys johtuu integroitujen saman verran. 43087: tarkastusten lisääntymisestä, eli yhdellä kertaa tar- Harmaan talouden torjuntatyötä tehdään myös 43088: kastetaan kaikki verolajit, sekä vaikeusasteeltaan muissa Uudenmaan veroviraston yksiköissä, kuten 43089: vaativimpien tapausten lisääntymisestä (harmaan esim. verotarkastusyksikössä. Verotarkastusyksi- 43090: talouden tarkastukset). Lisäksi oman osansa on kön tarkastuskertomusten määrä oli kertomusvuo- 43091: vaikuttanut kasvanut verotoimistoille suunnattu den loppuun mennessä 774, ja niiden sisältämät 43092: valvontaan liittyvä koulutus- ja ohjaustuki. maksuunpanoehdotukset verona ovat n. 525 Mmk. 43093: Verotoimistot tekivät lisäksi yli 6 000 vero tarkastus- Verohallituksen toimeksiannosta harmaan ta- 43094: ta. louden tutkinnan yhteydessä on tutkittu harmaan 43095: Verohallinnossa vuodesta 1995 alkaen toteutet- talouden määrää eri toimialoilla. Suurimpien ar- 43096: tua harmaan talouden torjuntaprojektia jatketaan vonlisäveron menetyksien on arvioitu olevan ra- 43097: edelleen. Harmaan talouden alueella toimivien kennusalalla, teollisuudessa ja kaupan aloilla. 43098: yritysten etsinnässä ja niihin kohdistettujen valvon- Eri verovirastoissa toteutetuista arvonlisäveron 43099: ta-, tarkastus- ja perintätoimien valmistelussa on väärinkäytöksiin liittyvistä projekteista ja niiden 43100: hyödynnetty tehokkaasti hallintoon systemaattises- saavuttamista tuloksista ei ole vielä saatavissa luo- 43101: ti kerättyjä valvontatietoja ja niiden seulontaan tettavia tilasto- ja seurantatietoja systeemien kes- 43102: kehitettyä atk-sovellusta. Eräissä yksiköissä on kes- keneräisyyden vuoksi. 43103: kitytty yksittäisiin toimialoihin hyvin perusteellises- Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen lääninverovi- 43104: ti, esim. Hämeessä takseihin ja Uudellamaalla ra- rastoissa käynnistyi loppuvuodesta 1993 Itäprojek- 43105: vintoloihin. Rakennusala on ollut yleinen kohde ti-niminen hanke, joka on keskittynyt itään ja Bal- 43106: koko maassa. tian suuntaan tapahtuneiden liiketoimien tutkimi- 43107: Verohallinnon, poliisin ja ulosottoviranomaisten seen. Projekti laajeni koko maahan v. 1995. 43108: yhteiset rikoshyödynjäljittämisryhmät on perustet- Kulta-alan kauppa on ollut koko ED-jäsenyys- 43109: tu kaikkiin lääneihin. Reaaliaikaisia, eri viranomais- ajan tarkasteltavana verohallinnossa, koska rajojen 43110: ten yhteistyössä toteutettuja tarkastusiskuja on li- auettua arvonlisäverona hyötyä tavoittelevat alkoi- 43111: sätty. Harmaan talouden verotarkastuksia tehtiin vat käyttää korkean verokannan omaavia maita 43112: kertomusvuonna 1 033 (v. 1996 yht. 1 245). Paljas- verovähennyspaikkoina. Tullihallinnoltahan pois- 43113: tuneen veronalaisen tulon määrä olin. 738 Mmk (v. tui tuontikaupan valvonta jäsenmaiden välisissä 43114: 1996 n. 600 Mmk). Lakiesityksessä, joka on tulossa toiminnoissa. Valvontaa tehostettiin ennakkopa- 43115: eduskuntaan syksyn 1998 aikana, poliisi on saa- lautushakemusten tutkinnalla ja erityisillä tarkas- 43116: massa nykyistä laajemmat valtuudet verotustietojen tusprojekteilla, joiksi valittiin kulta-ala ja matkapu- 43117: käyttöön rikosten tutkinnassa ja rikoshyödyn jäljit- helinkauppa. 43118: tämisessä. Esitys sisältyy verotietojen salassapitoa Arvonlisäveron palautuksiin ja vähennyksiin liit- 43119: ja julkisuutta koskevaan lakiesitykseen. Tähän asti tyviä väärinkäytöksiä tutkinut työryhmä on toden- 43120: poliisilla on ollut oikeus saada rikostutkinnassa nut 31.1.1997 jättämässään mietinnössä mm., että 43121: tarvittavia verotietoja, mutta verottajalla ei ole ollut vähennyksiin ja palautuksiin liittyvät väärinkäytös- 43122: laillista lupaa tietojen antamiseen. Oleellisin muu- lajit voidaan ryhmitellä tavanomaisiin petoksiin, 43123: tos koskee poliisin oikeutta saada verotusta koske- suunniteltuihin konkursseihin ja tekaistuihin maas- 43124: via tietoja jo ennen, kuin esitutkinta on aloitettu. tavien teihin. Ongelmallisiksi on verovalvonnan 43125: 43126: 43127: 133 43128: yhteydessä koettu arvonlisäverorekisteristä puuttu- Eri lähteistä kerääntyy tietoja, jotka yhdistetään 43129: vat yrittäjät sekä yrittäjät, jotka ovat rekisterissä, hallinnossa oleviin asiakkaisiin ja käsitellään luo- 43130: mutta laiminlyövät veron maksun ja muutkin vei- kittelun mukaisesti. Näin tutkitaan, kuuluvatko 43131: voineensa ja hakeutuvat konkurssiin perustaak- kohteet harmaan talouden piiriin vai eivät. Mene- 43132: seen uuden yrityksen samoin tarkoituksin. telmällä pystytään seulomaan kohdevalintaa varten 43133: Työryhmä ehdotti valvonnan tehostaruiskeinok- riskialttiit toimialat ja yritykset valvontaa varten. 43134: si verovelvollisen poistamista rekisteristä, kunnes Euroopan yhteisön DG XXI:ssä toimii väärin- 43135: toiminta jatkuu. jos verovelvollinen kuitenkin har- käytöksiä tutkiva ja analysoivaalatyöryhmä SCAF, 43136: joittaa verollista toimintaa vastoin ilmoituksessaan jossa kartoitetaan ED-jäsenmaiden tilanne arvonli- 43137: antamaansa tietoa ettei toimintaa ole, toiminnan- säveron väärinkäytöksissä. Suomesta kerättiin 25 43138: harjoittajaa ei poisteta rekisteristä vaan valvonta- ja tapausta ja sen lisäksi tutkittiin väärinkäytösten 43139: perintätoimia tehostetaan. Lisäksi arviomaksuun- määrä, joka oli todettu verovalvonnan yhteydessä 43140: panomenettelyä tulisi kehittää siten, että kehotus- v. 1995. Yhteissumma oli Suomen osalta 43141: ja arvioverotuskirjeet hoidetaan laiminlyönnin ta- 16 168 868 ecua. Tapausten arvonlisäveron summa 43142: pahduttua välittömästi koneellisesti, ilman manu- oli 6 307 067 ecua. Työryhmä on analysoinut tu- 43143: aalista työskentelyä. Arvonlisäveron palau- lokset ja tiedottanut niistä jäsenmaille tarkastusten 43144: tushakemukset ovat verohallinnon kannalta ilmei- kohdentamista varten. Väärinkäytöksille alttiita 43145: nen riskialue, koska ennakkopalautukset makse- aloja olivat rakennusala ja vähittäiskauppa sekä 43146: taan suoraan rahana ja kyseessä ovat suuret sum- Suomessa kulta-ala ja matkapuhelinkauppa. 43147: mat. Tämän johdosta kaikkien palautushakemus- Komission rahoittamaa simultaanitarkastustoi- 43148: ten tulee läpäistä määrätty perustarkastus, jonka mintaa on toteutettu jäsenmaiden kesken erityyp- 43149: sisältö määritellään hallinnollisella ohjeella yhden- pisten yritysten osalta. Suomi on osallistunut kah- 43150: mukaiseksi kaikissa verovirastoissa. Lisäksi perus- teen tarkastukseen ja vetänyt yhden, joka käsitti 43151: tarkastuksen suorittamiseksi kehitetään erityinen maailmanlaajuisen verkostomarkkinointikonsernin 43152: valvontatoimenpidelista, jonka tavoitteena on tarkastuksen yhdeksässä jäsenmaassa jälleenmyy- 43153: muodostaa palautusten valvonta rutiiniksi. jiä myöten. Tulokset ovat vielä kesken, koska 43154: Tarkastustoiminnassa suuntaudutaan ennakko- jälleenmyyjien tarkastukset jatkuvat useissa maissa. 43155: palautusten valvontaa palveleviin asema- ja reaali- Vetäjämaan laatima loppuraportti on lähetetty ko- 43156: tarkastuksiin ja panostetaan tarkastajien systemaat- mission käsiteltäväksi. 43157: tiseen koulutukseen. Tarkastuksen onnistuminen Valtioneuvosto teki 1.2.1996 periaatepäätöksen 43158: edellyttää, että tarkastus on sisällöltään ja laajuu- talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentä- 43159: deltaan riittävää. Tämä merkitsee sitä, että perintei- miseksi. Hallitus valmistelee jatkoa periaatepäätök- 43160: nen yhteen yritykseen rajoittuva tarkastus ei aina selle uudella, laajalla ohjelmalla talousrikollisuu- 43161: riitä, vaan tarkastus on laajennettava käsittämään den torjumiseksi. Ohjelmassa vastustetaan rikolli- 43162: esim. kauppatapahtumien seurantaa useiden yri- suutta useiden ministeriöiden yhteistyöllä. Ohjel- 43163: tysten kohdalla. Kokonaisuuksina on käsiteltävä ma kattaa vuodet 1999-2001. Valtioneuvosto teki 43164: mm. konkurssiketjut sekä yritysryppäät. 22.10.1998 uuden periaatepäätöksen hallituksen 43165: Verohallituksen verotarkastusyksikön toimesta toimintaohjelmaksi talousrikollisuuden ja harmaan 43166: on kehitetty vertailutietojen keräys- ja analysointi- talouden vähentämiseksi. 43167: menettely HATVA (harmaan talouden valvonta). 43168: 43169: 43170: 43171: 43172: Arvonlisäverolain voimaan astuminen vuonna 1994 to- Suomen Euroopan unionin jäsenyyden johdosta 43173: teutti liikevaihtoverotuksen kokonaisuudistuksen, jolla arvonlisäverolainsäädäntöön on tullutyhteisökauppaa 43174: selkeytettiin yleisen kulutusverojärjestelmän periaat- koskeva runsas ja vaikeaselkoinen normista, jota jou- 43175: teet. Yrityksettoimivat arvonlisäverotuksessa verotuk- tuvat käytännössä soveltamaan mm. hyvin pienet yri- 43176: sen toimittavana, kantavana ja tilittävänä tahona. Tä- tykset niukoilla voimavaroillaan. Lisäksi alkutuotanto 43177: män tehtävän moitteeton hoitaminen edellyttää sel- tuli vuoden 1995 alusta lukien arvonlisäverolliseksi. Ar- 43178: keää järjestelmää. Tältä osin on kyse myös yrittäjien vonlisäverolainsäädäntöön on tehty yli 20 muutosta 43179: oikeusturvan varmistamisesta. kertomusvuoden loppuun mennessä. 43180: 43181: 43182: 134 43183: Valtiontilintarkastajien saaman käsityksen mukaan soja erikokoisiin yrityksiin. Yleisin valvontajakso niissä 43184: arvonlisäverotuksen kokonaiskuva on sekava, ja sen on neljännesvuosi. Valtiontilintarkastajat pitävät järke- 43185: vuoksi he ymmärtävät hyvin yritysten näkemykset, että vänä ja taloudellisilta vaikutuksiltaan oikeana pienyrit- 43186: arvonlisäverolakia tulisi selkeyttää kirjoittamalla se täjien arvonlisäverotuksen valvontailmoitusten anta- 43187: kokonaan uudestaan. Arvonlisäverotusjärjestelmä tu- misen harventamista. Näin menetellen vapautuisi ve- 43188: lee jatkossa kehittää sekä viranomaisten että verovel- rohallinnon resursseja tehokkaampaan ja tulokselli- 43189: vollisten kannalta niin selkeäksi, ettei järjestelmä sinäl- sempaan verovalvontaan sekä verovelvollisten oh- 43190: lään vaaranna verovelvollisen oikeusturvaa. jaukseen. Samalla kevennettäisiin pienyrittäjien pape- 43191: Nykyisen lain soveltamiseen liittyy paljon avoimia rityötä ja kustannuksia. Valtiontilintarkastajat kannat- 43192: laintulkinta kysymyksiä, joihin saadaan ratkaisut vasta tavat asian selvitystyön jatkamista. 43193: tuomioistuimen päätöksellä. Epätietoisuus lain tulkin- Arvonlisäverotus on vaatinut lainsäädännön epä- 43194: nasta voi johtaa siihen, että eri verovirastojen toimi- selvyyden vuoksi verohallinnon henkilöstöitä runsaasti 43195: alueilla sama asia ratkaistaan eri tavalla. Tällainen neuvontaa ja tiedottamista. Verohallinnon tiedotustoi- 43196: menettely saattaa johtaa tilanteeseen, jossa eri verovi- mintaa .ja neuvonnan asiantuntemusta on verovelvol- 43197: rastojen toimialueilla toimivat saman toimialan yrityk- listen puolelta arvosteltu. Valtiontilintarkastajien käsi- 43198: set joutuvat verotuksellisesti eriarvoiseen asemaan. tyksen mukaan ohjaus- ja tiedotustoiminta vaatii hyvin 43199: Verohallituksen tulisi ottaa valtiontilintarkastajien mie- toimiakseen jatkuvaa verohallinnon henkilöstön kou- 43200: lestä nykyistä enemmän kantaa vaikeisiin avoimiin luttamista sekä seuranta- ym. menetelmien kehittämis- 43201: laintulkintakysymyksiin, koska tällöin Verohallituksen tä. Koulutus- ja kehittämistyö on tärkeää kohdistaa 43202: tulkintaa voitaisiin soveltaa siihen asti, kunnes lainvoi- asiakkaiden kokemiin ongelmiin ja epäkohtiin. 43203: mainen ratkaisu on saatu. Samalla verotuskäytäntö Nykyisen arvonlisäverojärjestelmän vaikeaselkoi- 43204: yhtenäistyisi ja verovelvollisen jälkiverotusriski piene- suus on osoittautunut esteeksi suomalaisten pienyri- 43205: nisi. tysten viennille muihin EU-maihin. Ongelmat johtuvat 43206: Kertomusvuoden alusta lukien uudistettiin arvonli- pääasiassa muiden EU-maiden erilaisista käytännöis- 43207: säverotusmenettelyä eriyttämällä verotuksen maksu- tä, joista suomalaisten pienyritysten on vaikea saada 43208: ja valvontatiedot Samalla mahdollistettiin arvonlisäve- tietoa. Tilannetta parantaisi yhtenäinen, samoilla peri- 43209: ron ja muiden oma-aloitteisesti maksettavien verojen aatteilla jokaisessa EU-valtiossa toimiva arvonlisäve- 43210: ilmoittaminen yhteisellä lomakkeella. Kuukausittain rolainsäädäntö. Valtiontilintarkastajien mielestä valtio- 43211: annettavat valvontailmoitukset teettävät runsaasti ru- varainministeriön tulee aktiivisesti pyrkiä EU:n tasolla 43212: tiinityötä niin veroviranomaisille kuin yrittäjille. Useim- poistamaan nykyiseen järjestelmään liittyviä kaupan 43213: missa EU-maissa sovelletaan eripituisia valvontajak- esteitä sekä muita mahdollisia epäkohtia. 43214: 43215: 43216: 43217: 43218: 135 43219: Opetusministeriön hallinnonala 43220: 43221: 43222: 43223: Tiedepolitiikka valtion budjettimäärärahat supistuivat ja lainarahoi- 43224: tuksen osuus menoista kasvoi, tutkimus- ja kehitys- 43225: Korkeakoulujen kehittämislainsäädäntöjärjestel- menot kasvoivat vielä 1990-luvun alkuvuosina, 43226: män tultua voimaan korkeakoulujen määrärahoja minkä jälkeen ne reaalisesti laskivat. Muihin bud- 43227: lisättiin 1970-luvun alkupuolella ja vielä v. 1975 jettimenoihin verrattuna supistukset olivat kuiten- 43228: (35 %) ja 1976 (33 %). Sen jälkeen määrärahat kin vähäisiä. 43229: laskivat jonkin verran. Opetusministeriön mukaan Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 1995 kor- 43230: 1980-luvun alussa maamme tutkimusrahoitus oli keakouluissa harjoitettavan koulutuksen ja tutki- 43231: kuitenkin melko vaatimatonta markkamääräisesti, muksen kehittämissuunnitelman, ja hallituksen ta- 43232: henkeä kohden ja suhteessa bruttokansantuottee- louspoliittinen ministerivaliokunta päätti syyskuus- 43233: seen. sa 1996 valtion tutkimusrahoituksen lisäämisestä 43234: Valtion tiedeneuvoston esityksestä maamme siten, että kansallinen tutkimuspanos nousee 43235: hallitus päätti nostaa uudesta tiedosta ja sen levittä- 2,9 o/o:iin bruttokansantuotteesta vuoteen 1999 43236: misestä vastaavien instituutioiden rahoituksen mennessä. Lisäys on v. 1997-99 500 Mmk vuodes- 43237: osuuden bkt:sta kilpailijamaiden tasolle. Suomessa sa. Lisäksi hallitus takasi erityisellä lailla yliopisto- 43238: tutkimusrahoitus kasvoikin v. 1981--85 nopeam- jen keskeisten resurssien reaalisen tason vuoteen 43239: min kuin muissa OECD-maissa. Vuonna 1986 an- 2000 saakka. 43240: nettu korkeakoulujen kehittämislaki ja siihen liitty- Korkeakoulujen ja erityisesti yrityssektorin tutki- 43241: vä valtioneuvoston päätös takasi myönteisen kehi- mus- ja kehitysrahoitus lisääntyi v. 1996-97, jol- 43242: tyksen vuosikymmenen loppupuolella, ja yliopis- loin varoja käytettiin 14,9 ja 16,9 mrd. mk. Tutki- 43243: tojen tutkimus- ja kehitysvarojen reaaliarvo kaksin- mus- ja kehitysmenojen osuus bruttokansantuot- 43244: kertaistui 1980-luvulla. Suomessa tutkimusrahoi- teesta oli kertomusvuonna 2,7 %, mikä on kansain- 43245: tuksen osuus nousi Alankomaiden, Tanskan ja välisesti korkea. 43246: Ranskan tasolle eli yhtä suureksi kuin OECD- Suomen Akatemian vuotuisten budjettianalyysi- 43247: maissa keskimäärin. en perusteella eri hallinnonalojen tutkimus- ja ke- 43248: Tiede- ja teknologiapolitiikan yhteys suoruisaan hittämisrahoitus on kehittynyt 1990-luvulla seuraa- 43249: talous- ja työllisyyskehitykseen on tunnustettu, ja vasti. Vuosien 1991-97 tiedot perustuvat varsinai- 43250: Suomessa on 1990-luvulla yleisesti ottaen vallinnut siin talousarvioihin ja lisätalousarvioihin ja vuoden 43251: koulutus- ja tutkimusmyönteinen ilmapiiri. Vaikka 1998 tiedot varsinaiseen talousarvioon. 43252: 43253: Hallinnonala 1991 1992 1993 1994 1995 19951 1996 1997 1998 43254: Mmk 43255: Valtioneuvoston kanslia 1,7 1,7 1,7 1,7 1,5 1,5 1,1 2,9 2,2 43256: Ulkoasi ainmin isteriö 86,6 73.3 65,9 79,6 68,9 68,9 65,3 61,6 82,0 43257: Oikeusministeriö 4,0 4.4 5,8 5,0 5,8 5,8 5,6 6,2 6,3 43258: Sisäasiainministeriö 10,3 10,9 11,8 12,0 9,0 9,0 20,1 17,6 31,8 43259: Puolustusministeriö 67,9 76,0 110,7 110,8 115,1 115,1 114,1 108,4 96,7 43260: Valtiovarainministeriö 29,5 32,1 29,0 26,5 26,7 71,1 66,1 147.7 197,8 43261: Opetusministeriö 1 895,9 1 901,2 1 859,6 1 897,5 1 912,7 2 058,9 2 202,8 2 754,3 2 784,7 43262: Maa- ja metsätalousministeriö 478,7 495,5 488,1 448,9 421.7 452,5 454,3 443,2 445,7 43263: Liikenneministeriö 170,5 177,8 185,2 164,8 182,5 182,5 177,4 180,7 180,1 43264: Kauppa- ja teollisuusministeriö 1 533,5 1 700,5 2 000,2 2 077,1 2 119,7 2 093,0 1 975,7 2 450,0 2 657,0 43265: Sosiaali- ja terveysministeriö 322,8 337.4 302,7 305,4 321,9 343,9 352,9 687,8 676,8 43266: Työministeriö 9,2 9.4 9,2 9,2 11,0 11,0 22.4 28,8 33,4 43267: Ympäristö ministeriö 144,1 173,0 169,6 136,0 118.7 118,7 123,7 150,1 156,0 43268: Yhteensä 4 754,7 4 993,2 5 239,5 5 274,5 5 315,2 5 531,9 5 581,6 7 039,3 7 350,4 43269: ' Kiinteistöhallinnon uudellenjärjestelyt aiheuttivat tutkimusmenoihin 228 Mmk:n laskennallisen korotuksen vuodelle 1995 ja 43270: 96,2 Mmk:n korotuksen vuodelle 1996. 43271: 43272: 43273: 136 43274: Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen reaalimuutos hallinnonaloittain v. 1992-98 oli seuraava: 43275: 43276: Hallinnonala 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 43277: Reaalimuutos, % 43278: Valtioneuvoston kanslia -2,0 -1,3 -o.9 -14,3 -28,6 - - 43279: Ulkoasia inministeriö -17,1 -11,3 19,7 -15,9 -7,7 -7.7 29,8 43280: Oikeusministeriö 7,8 30,1 -14,6 12.7 -6,0 8,3 -Q,5 43281: Sis äasiainministeriö 3.7 6,8 0,8 -27,1 117,5 -14.4 75,6 43282: Puolustusministeriö 1 9.7 43,8 -o.8 1,0 -3.4 -7,1 -13,1 43283: Valtiovarainministeriö 6,6 -10,8 -9.4 -2,1 -9,4 118,5 30,5 43284: Opetusministeriö -1.7 -3,5 1,1 -2,0 0.7 22,3 -1,5 43285: Maa- ja metsätalousministeriö 1,4 -2,8 -8,9 -8,7 -6,4 -4,6 -2,0 43286: liikenneministeriö 2,2 2,8 -11,8 7,6 -5,3 -0.4 -2,9 43287: Kauppa- ja teollisuusministeriö 8.7 16,1 2,9 -0,8 -8,1 21.3 5,7 43288: Sosiaali- ja terveysministeriö 2.4 -11,5 0,0 2.4 -1,9 90,6 -4,1 43289: Työministeriö 0,1 -3,4 -o.9 16,2 98,3 25.7 13,0 43290: Ympäristöministeriö 17,6 -3,2 -20,5 -15,2 1,5 18,7 1,3 43291: Yhteensä 2,9 3,6 -Q,2 -2,1 -3,5 23,3 1,8 43292: 1 Puolustusministeriön lukusarja katkeaa v. 1993 tasokorotuksen johdosta. Puolustusministeriön tutkimusrahoituksen reaali- 43293: 43294: muutos vuodesta 1993 vuoteen 1994 ilman tasokorotusta on 15,1 %. Valtion tutkimusrahoituksen kokonaismuutos ilman 43295: puolustusministeriön tasokorotusta olisi 3,1 %. 43296: 43297: 43298: 43299: 43300: Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen jakautuminen hallinnonaloittain v. 1991-98 oli seuraava: 43301: 43302: Hallinnonala Osuus tutkimusmenoista, % 43303: 1991 1992 1993 1994 19951 1996 1997 1998 43304: Valtioneuvoston kanslia 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 43305: Ulkoasia in ministeriö 1,8 1,5 1,3 1,5 1,2 1,2 0,9 1,1 43306: Oikeusministeriö 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 0,1 43307: Sis äasiainministeriö 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0.4 0,3 0.4 43308: Puolustusministeriö 1.4 1,5 2.1 2,1 2,1 2,0 1,5 1,3 43309: Va ltiova rainmin isteriö 0,6 0,6 0,6 0,5 1,3 1,2 2,1 2,7 43310: Opetusministeriö 39,9 38,1 35,5 36,0 37,2 39,5 39,1 37,9 43311: Maa- ja metsätalousministeriö 10,1 9,9 9,3 8,5 8,2 8,1 6,3 6,1 43312: liikenneministeriö 3,6 3,6 3,5 3,1 3,3 3,2 2,6 2,5 43313: Kauppa- ja teollisuusministeriö 32,3 34,1 38,2 39.4 37,8 35.4 34,8 36,1 43314: Sosiaali- ja terveysministeriö 6,8 6,8 5,8 5,8 6,2 6,3 9,8 9,2 43315: Työministeriö 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0.4 0.4 0,5 43316: Ympäristöministeriö 3,0 3,5 3,2 2,6 2,1 2,2 2,1 2,1 43317: Yhteensä 100 100 100 100 100 100 100 100 43318: 1 Vuodesta 1995 kiinteistömaksut mukaan lukien. 43319: 43320: 43321: 43322: Opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministe- tuksen osuus valtion tutkimus- ja kehitysmenoista 43323: riö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä maa- ja met- kasvoi melko voimakkaasti 1990-luvun alkupuolel- 43324: sätalousministeriö rahoittivat n. 90 % tutkimus- ja la ja laski sen jälkeen. Tutkimuksen lisärahoitusoh- 43325: kehittämistoiminnasta. Liikenne-, ympäristö- ja jelma lisää jälleen teknologiarahoitusta. Opetusmi- 43326: puolustusministeriön yhteinen rahoitusosuus oli nisteriön jakamat tutkimusvarat puolestaan laskivat 43327: vähän pienempi kuin maa- ja metsätalousministe- 1990-luvun alkupuolella, mutta sen jälkeen ne 43328: riön osuus. vakiintuivat ja kääntyivät kasvuun. Muilla hallin- 43329: Tutkimusrahoituksen jakautuminen opetusmi- nonaloilla tutkimusmäärärahat ovat niin vähäisiä, 43330: nisteriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön kes- että niiden kehitystä on vaikea analysoida tarkasti. 43331: ken kuvastaa soveltavan tutkimuksen ja kehitys- Sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuitenkin sel- 43332: työn sekä perustutkimuksen painotusta. Kauppa- västi kasvoi, ja maa- ja metsätalousministeriön hal- 43333: ja teollisuusministeriön jakaman teknologiarahoi- linnonalan osuus laski tarkastelujaksolla. 43334: 43335: 43336: 137 43337: Yliopistojen, Suomen Akatemian, Tekesin ja valtion tutkimuslaitosten tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus 43338: on kehittynyt 1990-luvulla seuraavasti: 43339: 43340: Organisaatio 1991 1992 1993 1994 19951 19961 1997 1997 2 1998 19982 43341: Korkeakoulut Mmk 1 345,3 1 335,4 1 268,1 1 277,9 1 456,6 1 537,3 1 816.43 1 816.4 1 837.7 1 837,7 43342: % 28,3 26.7 24,2 24,2 26,3 27,5 26,5 27,9 25.4 26,7 43343: Suomen Akatemia Mmk 449.4 449,7 448,8 490,7 458,7 501,8 636,5 636,5 735,0 735,0 43344: % 9,5 9,0 8,6 9,3 8,3 9,0 9,3 9,8 10,2 10,7 43345: Tekes Mmk 930,5 1 039,9 1 346,5 1 410,0 1 564,0 1 464,0 1 944,3 1 944,3 2 203,9 2 203,9 43346: % 19,6 20,8 25,7 26.7 28,3 26,2 28,4 29,9 3D.4 32,0 43347: Valtion tutkimuslaitokset Mmk 1 247,9 1 294.4 1 221.4 1181,1 1183,1 1166,2 1166,7 1166.7 1 202,6 1 201,6 43348: % 26,2 25,9 23,3 22,4 21.4 20,9 17,0 17,9 16,6 17.4 43349: Yliopistolliset sairaalat Mmk - - - - - - 360,0 - 360,0 - 43350: % - - - - - - 5,3 -5,0 - 43351: Muut Mmk 781,6 873,8 954.7 914,1 869,5 912,3 928,2 938,2 900,2 910,2 43352: % 16.4 17,5 18,2 17,3 15,7 16,3 13,5 14.4 12.4 13,2 43353: Yhteensä Mmk 4 754,7 4 993,2 5 239,5 5 273,8 5 531,9 5 581,6 6 852,1 6 502,1 7 238.4 6 888.4 43354: % 1 00,0 1 00,0 1 00,0 1 00,0 1 00,0 1 00,0 1 00,0 1 00,0 1 00,0 1 00,0 43355: 1 Kiinteistöhallinnon uudellenbudjetointi lisäsi tutkimusmenoja teknisesti n. 230 Mmk v. 1995 ja edelleen 96 Mmk v. 1996. 43356: 2 Yliopistollisten keskussairaaloiden erityisvaltioapujen uudelleen kohdentaminen korotti tutkimusmenoja n. 350 Mmk v. 1997. 43357: 43358: Menot on laskettu ilman yliopistollisten keskussairaaloiden menojen lisäystä. 43359: 3 43360: Korkeakoulujen osalta vuodelle 1997 tehdyt laskentaperusteiden tarkistukset kasvattivat menoja 84 Mmk:lla. 43361: 43362: 43363: 43364: Luvut kuvaavat tutkimusrahoituksen jakautu- mattava kasvu ja valtion tutkimuslaitosten rahoitus- 43365: mista perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen ja osuuden lasku 1990-luvulla. 43366: tuotekehitystyön kesken. Yliopistojen osuus tutki- 43367: musrahoituksesta laski selvästi vuosikymmenen Tutkimustoiminnan rahoitus alueittain 43368: alkupuolella ja kääntyi sen jälkeen kasvuun. Suo- Tutkimustoiminnan menot ovat 1990-luvulla 43369: men Akatemian osuus voimistui jonkin verran. kehittyneet entisten läänien alueilla seuraavasti: 43370: Selkeintä on Tekesin teknologiarahoituksen huo- 43371: 43372: 43373: Lääni Yritykset Julkinen sektori Korkeakoulut Yhteensä 43374: Mmk Muutos, Mmk Muutos, Mmk Muutos, Mmk Muutos, 43375: % % % % 43376: 1989 1995 1989-95 1989 1995 1989-95 1989 1995 1989-95 1989 1995 1989-95 43377: Pääkaupunkiseutu 1 1 957,4 3158,9 38,0 1100,7 1 431,6 23,1 735,1 1 003,5 26,7 3 793,2 5 594,0 32,2 43378: Muu Uusimaa 831,6 890,6 6,6 25,5 29,7 14,1 1,7 - - 858,8 920,3 6,7 43379: Turun ja Porin 769,6 1 240,1 37,9 39,1 75,3 48,1 255,4 345,5 26,1 1 064,1 1 660,9 35,9 43380: Hämeen 619,5 867,8 28,6 202,4 322,0 37,1 203,6 303,0 32,8 1 025,5 1 492,8 31,3 43381: Kymen 330,3 313,2 -5,5 10,2 11,3 9,7 38,0 58,0 34,5 378,5 382,5 1,0 43382: Mikkelin 76,6 53,3 -43,7 13,6 17,1 20,5 6,9 2,9 -137,9 97,1 73,3 -32,5 43383: Pohjois-Karjalan 30,2 50,4 40,1 22,1 31,7 30,3 55,2 102,9 46,4 107,5 185,0 41,9 43384: Kuopion 97,9 11Q,6 11,5 42,5 46,9 9,4 70,7 135,0 47,6 211,1 292,5 27,8 43385: Keski-Suomen 178,1 210,9 15,6 68,0 60,5 -12,4 119,1 174,4 31,7 365,2 445,8 18,1 43386: Vaasan 254,1 372,8 31,8 20,4 14,0 -45,7 17,3 39,1 55,8 291,8 425,9 31,5 43387: Oulun 290,7 813,9 64,3 88,5 112,2 21,1 207,1 254,1 18,5 586,3 1180,2 50,3 43388: Lapin 55,5 82,1 32,4 61,2 70,7 13,4 15,5 27,4 43,4 132,2 180,2 26,6 43389: Ahvenanmaa 0,4 1,0 60,0 3,4 3,3 -3,0 - - - 3,8 4,3 11,6 43390: Erittelemätön 7,1 - - 5,1 - - - 78,5 - 12,2 78,5 84,5 43391: Yhteensä 5 499,0 8165,6 1 702,7 2 226,3 1 725,6 2 524,3 8 927,3 12 916,2 43392: 1 Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. 43393: 43394: 43395: 43396: Tutkimustoiminnan rahoitus keskittyy voimak- Tutkimustoiminnan varat kasvoivat eniten Oulun ja 43397: kaasti pääkaupunkiseudulle. Muita vahvoja alueita Pohjois-Karjalan lääneissä. Mikkelin läänissä tutki- 43398: ovat Turun ja Porin lääni, Häme ja Oulun seutu. mustoiminnan varat alenivat lähes kolmanneksen. 43399: 43400: 43401: 138 43402: Oulun, Kuopion, Jyväskylän ja Lapin yliopistoissa tutkimustoiminnan rahoituksessa voi prosentuaali- 43403: tutkimusmenot kasvoivat enemmän kuin muissa sesti näyttää huomattavalta. 43404: yliopistoissa. Tuloksia arvioitaessa on otettava huo- Suomen Akatemian rahoitus on 1990-luvulla 43405: mioon, että pienikin muutos määrältään vähäisen jakautunut alueittain seuraavasti: 43406: 43407: 43408: Alue 1990 1995 1996 1997 43409: mk % mk % mk % mk % 43410: Uudenmaan 117 147 43,4 135 396 40.7 230 595 44.7 292 409 42,1 43411: Turun ja Porin 36 305 13,5 40 398 12,1 84 066 16,3 93 563 13,5 43412: Hämeen 19 945 7,4 23 146 7,0 54 678 10,6 57 027 8,2 43413: Kymen 533 0,2 437 0,1 2 625 0,5 3 402 0,5 43414: Pohjois-Karjalan 15 151 5,6 11 820 3,6 25 511 4,9 30 802 4,4 43415: Kuopion 5 044 1,9 10 355 3,1 19 078 3.7 14 921 2,2 43416: Keski-Suomen 12 426 4,6 20 672 6,2 35 170 6,8 48 472 7,0 43417: Vaasan 308 0,1 238 0,1 491 0,1 868 0,1 43418: Oulun 18 162 6,7 35 939 10,8 32 810 6,4 54 481 7,9 43419: Lapin 875 0,3 4 773 1,4 2 202 0,4 3 559 0,5 43420: Ulkomaat 21 407 7,9 32 228 9.7 23 067 4,5 76 951 11,1 43421: 99 22 526 8,3 17 433 5,2 5 666 1,1 17 285 2,5 43422: Yhteensä 269 829 100,0 332 835 100,0 515 959 100,0 693 740 100,0 43423: 43424: 43425: 43426: Yliopistojen koko ja tutkimuslaitosten sijainti 1980-90-luvun vaihteesta lähtien yliopistoissa 43427: vaikuttavat tutkimusrahoituksen jakautumiseen. on purettu päällekkäisiä, epätarkoituksenmukaisia 43428: Esimerkiksi Helsingin yliopiston ja Teknillisen tai vanhentuneita toimintoja, selkeytetty yliopisto- 43429: korkeakoulun laaja tutkimustoiminta on saanut jen keskinäistä ja sisäistä työnjakoa sekä yhdistetty 43430: huomattavan osan Suomen Akatemian rahoituk- tutkimuslaitoksia laajoiksi, toimivammiksi koko- 43431: sesta. Tekesin rahoitus on 1990-luvulla laskenut naisuuksiksi. Myös tutkimusryhmiä on muutettu 43432: tasaisesti Uudellamaalla, kun rahoituksen paino- vastaamaan huippuluokan tieteellisen työn vaati- 43433: pistettä on siirretty pkt-yritysten kehitystoimin- maa ns. kriittistä kokoa. Maamme kansainvälisesti 43434: taan. Suomen Akatemian rahoitus lisääntyi 1990- tarkasteltuna pieniä yliopistoja on kannustettu eri- 43435: luvulla Keski-Suomessa ja säilyi muualla maassa koistumaan ja keskittymään omille vahvuusaloille, 43436: lähes ennallaan. jotta ne voisivat saavuttaa huippuyksiköiltä vaadit- 43437: tavan tason. Niiden tutkimustoiminnan nostaminen 43438: Yliopistojen tutkimustoiminnan kehittäminen korkealle tieteelliselle tasolle edellyttää tutkimus- 43439: Valtioneuvosto päätti yliopistojen rakenteellisista panoksen määrätietoista suuntaamista kilpailun 43440: kehittämistoimista v. 1993-96 hyväksyessään ke- kautta valittuihin kohteisiin. Viime vuosina kilpail- 43441: säkuussa 1993 koulutuksen ja korkeakouluissa har- tavan tutkimusrahoituksen osuus onkin kasvanut 43442: joitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman. voimakkaasti. 43443: Joulukuussa 1995 hyväksytyssä suunnitelmassa Valtioneuvoston kehittämisohjelman säästövai- 43444: korostettiin rakenteellisen kehittämisen jatkamista. kutukset olivat v. 1994-98 n. 60 Mmk. Yliopistot 43445: Tavoitteena on, että yliopistot erikoistuvat ja so- kohdensivat uudelleen v. 1994-96 yhteensä 170 43446: peuttavat koulutus- ja tutkimustoimintansa talou- Mmk. Opetuksen ja tutkimuksen voimavaroista 43447: dellisiin toimintaedellytyksiin. Myös tulossopimus- kohdennettiin vähintään 5 % painopistealoille ja 43448: ten yhteydessä korostetaan jatkuvaa rakenteellista tukitoimien voimavaroista vähintään 10 % perus- 43449: kehittämistä. toimintoihin. Tiedekuntien ja tutkimuslaitosten lak- 43450: Kehittämistoimien tarkoituksena on parantaa kauttaminen, uudelleen organisointi, toimintojen 43451: tutkimuksen ja koulutuksen laatua sekä yliopisto- supistaminen ja muut sisäiset kehittämistoimet va- 43452: jen taloudellisuutta, tehokkuutta ja toimivuutta. pauttivat voimavaroja arviolta 250 Mmk:n edestä. 43453: Kehittämisen kohteena on koko koulutusjärjestel- Niitä kohdeunetaan v. 1995-98 tutkijakouluihin, 43454: mä, sen tutkinto- ja koulutusrakenteet sekä oppisi- v. 1988--95 biotekniikan tutkimusohjelmaan, v. 43455: sällöt Kehittämisen edistämiseksi on tehostettu 1994-98 huippuyksiköihin, vuodesta 1994 lähtien 43456: tulosohjausta ja vähennetty säädösperusteista nor- uusteollistamishankkeisiin sekä v. 1995-99 tieto- 43457: miohjausta. yhteiskunnan kehittämiseen. 43458: 43459: 43460: 139 43461: Tiedepolitiikan muut kehittämishankkeet 1980-luvulla tehostettiin korkeakoulujen, teolli- 43462: Vuonna 1995 perustetut tutkijakoulut liittyvät kiin- suuden ja muunkin elinkeinoelämän välistä huo- 43463: teästi yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävään nosti toiminutta tutkimusyhteistyötä ja muuta vuo- 43464: tutkimustyöhön. Tavoitteena on nostaa tieteellisen rovaikutusta. Opetusministeriön mukaan tutkimus- 43465: jatkokoulutuksen laatua ja lisätä tehokkuutta siten, laitosten kilpailukykyä koskevassa 1990-luvulla 43466: että väitöskirja valmistuu neljässä vuodessa päätoi- tehdyssä vertailussa Suomi sai parhaat pisteet kor- 43467: misesti opiskellen, ja keskimääräinen väittelyikä keakoulujen ja teollisuuden välisestä yhteistyöstä. 43468: tutkijakouluissa laskee n. 30 ikävuoteen. Tutkija- Myös osaaruisyhteiskunnan perusasioita koskevas- 43469: kouluja oli 105 ja niissä opiskeli kertomusvuoden sa vertailussa maamme menestyi hyvin. Suomessa 43470: lopussa yhteensä 4 000 päätoimista opiskelijaa eli tieteellinen tutkimustyö nähdään keskeisenä talou- 43471: n. 30 % kaikista jatko-opiskelijoista. Opetusminis- dellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen kehityksen voi- 43472: teriö rahoitti 1 216 ja Suomen Akatemia n. 500 mavarana. Tiedon ja osaamisen hyödyntäminen 43473: jatkokoulutuspaikkaa. Yliopistot ja säätiöt rahoitti- vaatii edelleen alueellisen, kansallisen ja kansain- 43474: vat loput paikoista. Opetusministeriön päätöksen välisen verkkoyhteistyön vahvistamista yliopisto- 43475: mukaan tutkijakoulujärjestelmää laajennetaan vuo- jen, teknologiakeskusten ja muiden organisaatioi- 43476: den 1999 alusta. den välillä. 43477: Kertomusvuonna perustettiin Suomen Akatemi- Opetusministeriön mukaan tiedepolitiikan ta- 43478: an yhteyteen 90 kaksivuotista tutkijatohtorin virkaa voitteena on jatkaa viime vuosina noudatettua ke- 43479: tutkijanuran kehittämiseksi. Tutkijatohtorijärjestel- hittämispolitiikkaa. Se edellyttää julkisen tutkimus- 43480: mää aiotaan laajentaa asteittain v. 1998-99 siten, rahoituksen hallittua lisäämistä ja innovaatiojärjes- 43481: että vuosituhannen vaihteessa noin joka viidennel- telmän perusteena olevan perustutkimuksen ja tut- 43482: lä väitelleellä on mahdollisuus kouluttautua am- kijakoulutuksen tasapuolista kehittämistä. Tutki- 43483: mattitutkijaksi. Suomalaisten tutkimusympäristöjen musjärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi tut- 43484: kansainvälistä kilpailukykyä pyritään kehittämään. kijanuran ja tutkimuksen huippuyksikköjärjestel- 43485: Kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämiseksi män kehittämistä aiotaan jatkaa ja tutkimusrahoi- 43486: edistetään eri tieteenaloilta valmistuvien jatko- tuksessa valikoivasti painottaa tieteellistä kilpailua. 43487: opiskelijoiden siirtymistä tutkimustehtäviin ja vaati- Yliopistojen omin ja valtiovallan toimin pitäisi edel- 43488: viin asiantuntijatehtäviin. leen edistää tutkimustoiminnan rakenteellisia uu- 43489: Suomen Akatemia nimeää eri tieteenalojen distuksia ja selkeyttää työnjakoa. 43490: huippuyksiköt Tavoitteena on, että niiden tasokas 43491: tutkimus ja kansainvälinen toiminta hyödyttävät ja 43492: rikastuttavat elinkeinoelämää, yhteiskuntakehitys- Tutkimuksen lisärahoitusohjelma 43493: tä ja kulttuuria. Monet tutkijakoulut toimivat Valtioneuvoston kertomusvuoden syksyllä teke- 43494: huippuyksikköjen yhteydessä. Yksiköt edistävät män periaatepäätöksen mukaan valtionyhtiöiden 43495: myös yliopistojen rakenteellista kehittämistä. myyntivoittoja käytetään tutkimuksen rahoittami- 43496: Suomen Akatemian kertomusvuoden kesä- seen. Tutkimuksen lisärahoitusohjelma, jonka 43497: kuussa laatima uusi kansallinen huippuyksikkö- myöntämisvaltuudet ja määrärahat sisältyivät ker- 43498: strategia käynnistyi tutkimuksen lisärahoitusohjel- tomusvuoden lisätalousarvioon ja vuoden 1998 43499: man turvin. Akatemia vastaa strategian yhteenso- talousarvioon, lähinnä lisää valtion tutkimusrahoi- 43500: vittamisesta ja pitämisestä ajantasalla. Rahoitus- tusta. Kertomusvuoden varsinaisessa talousarvios- 43501: kohteina ovat pääsääntöisesti yliopistojen yksiköt. sa valtion tutkimusrahoitus oli n. 6,9 rnrd. mk. 43502: Strategiaa laajennetaan kattamaan koko tutkimus- Valtion tiede- ja teknologianeuvoston mukaan 43503: järjestelmän. rahoituksen tavoitteena on edistää innovaatiojär- 43504: Uusteollistamisen edistämiseksi rakenteellisesta jestelmän toimintaa ja siten tehostaa taloutta, yritys- 43505: kehittämisestä vapautuvia voimavaroja kohdenne- toimintaa ja työllisyyttä. Varoja suunnataan harkit- 43506: taan bio-, tieto-, tele- ja materiaalitekniikkaan sekä tuihin, ei liian kapea-alaisiin kohteisiin, ja ne ohja- 43507: tiedonsiirtoon ja taideteollisuuteen. Huippuyksi- taan loppukäyttäjille soveltamalla kilpailumenette- 43508: köitä tuetaan ja uusien kehittymistä edistetään mm. lyä. Pääosa rahoituksesta kanavoituu teknologia- 43509: lisäämällä tutkijakoulutusta, hyödyntämällä EU:n hallinnon (ensisijaisesti Tekes) ja tiedehallinnon 43510: tutkimuskoulutusohjelmia ja tehostamalla tutki- (Suomen Akatemia, yliopistot) kautta. Pieni osa 43511: musyhteistyötä Aasian ja Venäjän kanssa. Lisäksi ohjataan sektoriministeriöiden kautta lähinnä Suo- 43512: nykyaikaistetaan opetusteknologiaa ja paranne- men teollisia vahvuusalueita, klustereita, tukevaan 43513: taan tutkimuksen ja koulutuksen laatua eri toimen- tutkimus- ja kehittämistoimintaan. 43514: piteillä. 43515: 43516: 43517: 140 43518: Opetusministeriön hallinnonala dellekymmenelle menestyneelle tutkijalle myön- 43519: Yliopistojen osuus lisärahoituksesta oli kertomus- netään kolmena vuotena hankerahoitusta 500 000 43520: vuonna 175 Mmk ja v. 1998 210 Mmk. Opetusmi- mk vuodessa oman tutkimusryhmän perustami- 43521: nisteriön alustavassa suunnitelmassa edellytetään, seen. 43522: että momentin 29.10.21 määrärahoista käytetään Kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisärahoitus 43523: kertomusvuonna 20 Mmk ja v. 1998 30 Mmk mate- suunnataan Euroopan avaruusjärjestön ESAn ja 43524: maattis-luonnontieteellisen ja teknologisen perus- Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen 43525: asaamisen kehittämiseen sekä 85 Mmk ja 100 Mmk CERNin hankkeisiin, antarktiseen tutkimukseen, 43526: laitekannan ja muiden tutkimusedellytyksiä vahvis- Baltia-yhteistyöhön sekä Venäjän ja Aasian tutki- 43527: tavien hankkeiden rahoittamiseen pääasiassa Hel- musstrategioiden toteuttamiseen. Luonnontietei- 43528: singin, Turun ja Oulun yliopistoissa sekä Teknilli- den ja tekniikan toimikunnan kautta kanavoituu n. 43529: sessä korkeakoulussa. Perusasaamisen kehittämi- 45 o/o ja muiden toimikuntien kautta vajaat 20 o/o 43530: seen tarkoitetulla 50 Mmk:n määrärahalla lisätään lisävaltuuden määrästä. 43531: opiskelijapaikkoja kertomusvuonna 650, v. 1998 Valtuuksien lisäksi Suomen Akatemia sai käyttää 43532: 1 000 ja v. 1999 1 165. kertomusvuonna ja v. 1998 5 Mmk lisärahoitukses- 43533: Momentin 29.10.22 määrärahoja suunnataan ta toimintamenoihinsa. 43534: haun perusteella molempina vuosina 30 Mmk tut- 43535: kijakoulujen laajentamiseen ja uusien perustami- Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 43536: seen sekä kertomusvuonna 40 Mmk ja v. 1998 50 Kauppa- ja teollisuusministeriön v. 1997-98 yh- 43537: Mmk tiedonsiirron, tietopalveluiden ja teollisuus- teensä 20 Mmk:n osuus lisärahoituksesta käytetään 43538: yhteistyön kehittämiseen. Opetusministeriö päätti teknologian tutkimuksen ja koko lisärahoituksen 43539: kertomusvuoden syyskuussa käyttää v. 1997-98 vaikutusten arviointiin. Ministeriö osallistuu myös 43540: yhteensä 50,28 Mmk 12 tutkijakoulun perustami- klusterien tutkimushankkeisiin, mikäli ne vahvista- 43541: seen sekä 31 jo toimivan tutkijakoulun laajentami- vat elinkeinopolitiikkaa. Määrärahasta on käytetty 43542: seen ja vahvistamiseen. Varoilla perustetaan teknis- ensin mainittuihin tarkoituksiin 4 Mmk ja 2 Mmk 43543: tieteellisille, terveyden tutkimuksen ja matemaattis- sekä klustereihin 6 Mmk. 43544: luonnontieteellisille aloille 267 uutta koulutuspaik- Valtion teknilliselle tutkimuskeskukselle osoi- 43545: kaa. tettiin v. 1998 lisärahaa 20 Mmk. Määrärahalla 43546: Kertomusvuonna Kuopion yliopiston Bioteknia vahvistetaan nopeasti kasvavan palvelukysynnän 43547: 2 -hanke vei toimintamäärärahoista 2 Mmk ja yli- tieto- ja osaamisperustaa, jota siirtomäärärahojen 43548: opistojen yhteisistä määrärahoista 43,7 Mmk. Sen 14 Mmk:n leikkaus v. 1998 olisi heikentänyt. 43549: rahoittaminen vaikeuttaa v. 1997-98 muuta kehit- Tekesin lisävaltuus oli kertomusvuonna 350 43550: tämistä. Mmk ja v. 1998 585 Mmk. Kertomusvuoden lisäyk- 43551: sestä 50 Mmk on kolmivuotista siirtomäärärahaa, 43552: Suomen Akatemia joka käytetään oman pääoman ehtoisiin tuotekehi- 43553: Suomen Akatemia käyttää saamiaan lisävaltuuksia tyslainoihin. Vuosina 1997-98 rahoitetaan kluste- 43554: ja -määrärahoja, jotka olivat kertomusvuonna 170 reita (175 Mmk ja 330 Mmk), uutta liiketoimintaa 43555: Mmk ja v. 1998 190 Mmk, strategisten alojen tutki- (50 Mmk ja 100 Mmk), teknologista perustutkimus- 43556: musohjelmiin ( 48,5 Mmk ja 70 Mmk), huippuyksik- ta (85 Mmk ja 85 Mmk) ja teknologiapalveluita ( 40 43557: köjen vahvistamiseen ja uusien luomiseen (33 Mmk ja 70 Mmk). 43558: Mmk ja 18 Mmk), vastavalmistuneiden tohtorien Lisäksi saaduilla varoilla vahvistetaan Tekesin 43559: jatkokoulutukseen ja nuorten tutkijatohtorien tutki- perustoimintoja, lisätään yritysten tutkimus- ja ke- 43560: januran edistämiseen (39,9 Mmk ja 75 Mmk) sekä hittämisaktiivisuutta, edistetään tutkimusyhteistyö- 43561: kansainvälisen tutkimusyhteistyön laajentamiseen tä ja verkottumista sekä tehostetaan tietotekniikan 43562: (48,6 Mmk ja 27 Mmk). ja -verkkojen hyödyntämistä. Vuosina 1998--99 43563: Ohjelmasuunnittelun edetessä tutkimusohjel- erityisinä kehittämiskohteina ovat toiminnat, joilla 43564: mien osuus lisärahoituksesta kasvaa. Vuonna 1998 tuetaan tutkimuksen ja yritysten kansainvälistymis- 43565: rahoitetaan geeni-, materiaalitutkimus- (MATRA), tä. 43566: kaupunki-, matematiikan ja luonnontieteiden osaa- Klusteriohjelmat ovat laajoja, yhteiskuntapolitii- 43567: misen Malu 2002-, metsä- ja tietoliikenne-elekt- kan eri lohkojen yhteisiä tutkimuskokonaisuuksia, 43568: roniikkaohjelmia. Erityisrahoitusta saavia tutki- ja niissä sovitetaan yhteen tutkimus- ja teknologia- 43569: muksen ja koulutuksen huippuyksiköitä lisätään politiikan tavoitteet ao. sektoripolitiikkojen kanssa. 43570: neljällä vuoteen 2000 mennessä. Elokuussa 1998 Lisäksi niihin liittyy yritysten tutkimus- ja kehittä- 43571: perustetaan 90 tutkijatohtorin paikkaa lisää. Kah- mishankkeita. Hankkeiden tarkoituksena on luoda 43572: 43573: 43574: 141 43575: yhteistyötä raaka-ainepohjasta, infrastruktuurista, niseen metsäteollisuuteen ja pk-yrityksiin. Ohjel- 43576: palvelutarjonnasta sekä säädöksistä ja määräyksistä maan osallistuvat ministeriön lisäksi teollisuus, Te- 43577: vastuussa olevien hallinnonalojen välillä ja siten kes ja Suomen Akatemia. Ohjelman toteuttamiseen 43578: lisätä innovaatioita, liiketoimintoja ja työpaikkoja. käytetään julkista rahoitus n. 115 Mmk. 43579: Yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen yh- Liikenneministeriön kertomusvuonna ja v. 1998 43580: teistyönä pyritään edistämään uuteen osaamiseen saamilla yhteensä 20 Mmk:n lisävaroilla rahoitetaan 43581: ja teknologiaan perustuvia liiketoimintoja. Tähän tietoliikenne- ja kuljetusklusteria. Rahoituksella 43582: tarvitaan monipuolisia rahoitusmuotoja, korkeata- tuetaan erityisesti pk-yrityksissä käytettävää tieto- 43583: soisia asiantuntijapalveluja ja yhteistyötä muiden verkkoalan tuote- ja palvelutuotantoa, kuljetusket- 43584: rahoittajien ja uuden liiketoiminnan edistäjien jujen toiminnan ja teknologian kehittämisohjelmaa 43585: kanssa. Tekesillä oli v. 1996 350 ja kertomusvuon- (KETJU) sekä liikenteen telematiikan rakenteiden 43586: na 448 uutta asiakasyritystä, joista 80 o/o oli pk- tutkimus- ja kehittämisohjelmaa (TETRA). 43587: yrityksiä. Tekes rahoitti kertomusvuonna 486 Liikenneministeriön ja Tekesin yhdessä toteutta- 43588: Mmk:lla uuden liiketoiminnan kehittämistä, ja se maan KETJU-ohjelmaan käytetään kolmena ensim- 43589: on myös merkittävä lisärahoituskohde. Kehitettä- mäisenä vuonna 80-100 Mmk yritysrahoitus mu- 43590: viä aloja ovat biolääketieteet, polymeeriset mate- kaan lukien. TETRA-ohjelman yhdeksään ydin- 43591: riaalit, biolasit, rakentaminen ja sen ympäristötek- hankkeeseen käytetään v. 1998-2000 yhteensä n. 43592: nologia sekä kaukolämpöosaamisen ja ohjelmisto- 63 Mmk. Siihen osallistuvat mm. hallinto, eri liiken- 43593: tuotteiden vienti. nemuotojen edustajat, Tekes ja Suomen Akatemia, 43594: Tekes rahoittaa yhdessä Suomen Akatemian tutkimuslaitokset, kaupungit ja kunnat, liikenteen- 43595: kanssa yhteensä kahtakymmentä teknologista pe- harjoittajat sekä erilaiset palvelujen tuottajat. 43596: rustutkimusta koskevaa tutkimusohjelmaa. Niillä Sosiaali- ja terveysministeriön kertomusvuonna 43597: pyritään tuottamaan kilpailuetua ja uutta liiketoi- ja v. 1998 saamilla yhteensä 20 Mmk:n lisävaroilla 43598: mintaa. Edellä mainittujen alojen lisäksi rahoitetaan rahoitetaan jo muutama vuosi sitten käynnistynyttä 43599: nanoteknologiaa, uutta lääkeliiketoimintaa, kemi- hyvinvointiklusteria. Yhdessä Tekesin kanssa ra- 43600: allista massanvalmistusta ja biodiversiteettiä koske- hoitetaan esim. sosiaali- ja terveydenhuollon tieto- 43601: vaa tutkimusta. teknologian kehittämistä ja terveydenhuollon digi- 43602: Tekesin rahoitustoimintaa on tarkoitus laajentaa taalista ohjelmaa. Viimeksi mainittuun käytettiin 43603: innovaatio- ja vientipotentiaalia omaavien, tekno- kertomusvuonna 90 Mmk, josta Tekesin osuus oli 43604: logiapalvelujen ja niitä tuottavien yritysten tuotan- 30 Mmk. Lisäksi ministeriö rahoittaa ennaltaehkäi- 43605: non ja kansainvälisen toiminnan kehittämiseen. sevän toiminnan kehittämishankkeita, kuten ikään- 43606: Kertomusvuonna osoitettiin tähän toimintaan n. tymisen teknologiaa ja toimintakyvyn ylläpitoa. 43607: 120 Mmk. Tällä hetkellä tuetaan tietoliikennepalve- Vuonna 1998 käynnistetään hyvinvointiklusterin 43608: luja ja sisältötuotteita, suunnittelu- ja muita teknisiä arviointi. 43609: palveluja sekä tutkimus- ja tuotekehityspalveluja. Työministeriön kertomusvuonna ja v. 1998 saa- 43610: Muita rahoitettavia ohjelmia ovat TESLA (energian- milla yhteensä 20 Mmk:n lisävaroilla vahvistetaan 43611: säästön palvelutuotteet), Vesihuolto 2000 ja tieto- kansallisen työelämän kehittämistä koskevaa tutki- 43612: verkottunut rakennusprosessi. musta. Sosiaalisilla ja organisatorisilla innovaatioil- 43613: Tekesille myönnettiin lisää toimintamäärärahaa la pyritään kehittämään yritysten tuottavuutta ja 43614: kertomusvuonna 10 Mmk ja v. 1998 30 Mmk val- työllisyyttä. Lisärahoituksella on perustettu pkt- 43615: misteluresurssien vahvistamiseksi. yritysten kansainvälistymistä tukeva projekti (PKT 43616: 2000), järjestelmien rakentamis- ja toimintamalli 43617: Muut ministeriöt (Yhdessä enemmän) sekä pk-yritysten laajentumis- 43618: Maa- ja metsätalousministeriön kertomusvuonna ta ja kansainvälistymistä edistävä projekti (JT-verk- 43619: saamalla 5 Mmk:n ja v. 1998 saamalla 10 Mmk:n ko). Yritykset ovat hankkeissa mukana merkittäväl- 43620: lisärahoituksella vahvistetaan elintarvikeklusteria lä rahoitusosuudella. 43621: ja metsäklusteria saman suuruisilla summilla. Elin- Ympäristöministeriön kertomusvuonna saamilla 43622: tarvikeklusteria tukemalla sopeutetaan maa- ja 5 Mmk:n ja v. 1998 saamilla 10 Mmk:n lisävaroilla 43623: elintarviketalous ED-jäsenyyteen ja parannetaan vahvistetaan ympäristöklusteria. Tavoitteena on li- 43624: sen kilpailukykyä. Ministeriön rahoituksen piiriin sätä tutkimusta, jolla edistetään ympäristömyön- 43625: valikoitui 12 hanketta 87:stä aiesuunnitelmasta. teisten yhteiskuntarakenteiden syntymistä ja eka- 43626: Metsäklusteria tukemalla pyritään integroimaan kilpailukykyä vahvistavaa teknologiaa. Aluksi lisä- 43627: metsätalous ja muut tuotantoketjun osat kiinteästi tään ympäristöklusteria palvelevaa tietoa. Myö- 43628: toisiinsa. Erityisesti kiinnitetään huomiota mekaa- hemmin rahoituskohteina tulevat kysymykseen 43629: 43630: 43631: 142 43632: elinkaarivastuu, ekatehokkuus sekä ympäristö- kehittäjänä ja samalla vahvistaa tieteen keskustoi- 43633: myönteinen infrastruktuuri. Tekes arvioi ja mah- mikunnan, nykyisin Suomen Akatemian hallituk- 43634: dollisesti myös rahoittaa ympäristöteknologian ke- sen tehtävää linjanvetäjänä ja ohjaajana. Varsinai- 43635: hittämishankkeet. Klusteriohjelmaa täydennetään sesta tutkimusrahoituksesta huolehtivat neljä toimi- 43636: koskemaan ilmastokysymyksiä, materiaalivirtojen kuntaa entisten seitsemän sijaan. 43637: vähentämistä tuotanto-tuotteet-kulutus-ketjussa Opetusministeriön mukaan vastuualueiden laa- 43638: sekä kestävän kehityksen indikaattoreita ja tietojär- jentuminen paransi tieteellisten toimikuntien edel- 43639: jestelmien kehittämistä. lytyksiä kehittää tieteiden välistä vuorovaikutusta ja 43640: monitieteistä tutkimusta. Samalla lisääntyivät toimi- 43641: Lisärahoituksen seuranta ja vaikutusten arviointi kuntien mahdollisuudet harjoittaa omaa rahoitus- 43642: Tiede- ja teknologianeuvosto korosti katsaukses- politiikkaa ja ottaa huomioon eri tieteenalojen eri- 43643: saan, että tutkimusrahoituksen nopea kasvu edel- tyistarpeet. Toimikuntien vastuu ja asiantuntemus 43644: lyttää poikkeuksellisen tarkkaa seurantaa ja varain- korostuu Akatemian ja tutkijoiden välisessä yhteis- 43645: käytön tuloksellisuuden arviointia. Rahoituksen työssä. Uudet, Akatemian, Tekesin, eri ministeriöi- 43646: vastuuorganisaatioiden suorittaman valvonnan li- den ja muiden tahojen rahoittamat tutkimusohjel- 43647: säksi kauppa- ja teollisuusministeriö ja opetusmi- mat edistävät tieteiden välistä tutkimusta. 43648: nisteriö asettivat ulkopuolisen, riippumattoman Toimikunnat tekevät rahoituspäätökset ulko- 43649: asiantuntijaryhmän arvioimaan tutkimuksen lisära- puolisten asiantuntijoiden lausuntojen perusteella 43650: hoituksen kohdistumista sekä taloudellisia ja yh- ja toiminnan tavoitteena on keskittyä tiedepoliitti- 43651: teiskunnallisia vaikutuksia. Ryhmän arvioidaan siin linjauksiin ja strategian luomiseen. Akatemian 43652: käyttävän v. 1998--2000 2-4 Mmk vuodessa. kehittämissä arvioinneissa käytetään yhä enemmän 43653: Opetusministeriö antoi vuoden 1998 tammi- ulkomaisia asiantuntijoita objektiivisuuden ja oi- 43654: kuussa lisärahoitusohjelman seurantaa koskevat keudenmukaisen kohtelun lisäämiseksi. Pääsihtee- 43655: ohjeet yliopistoille. Yliopistot raportoivat vuosittain rijärjestelmä tehostaa toimikuntien työskentelyä. 43656: seurannan tuloksista toimintakertomuksissaan. Akatemia kehittää tietojärjestelmiä ja tekee tie- 43657: Opetusministeriön asettama ryhmä seuraa erikseen depoliittisten kysymysten valmisteluun liittyviä or- 43658: tutkijakoulujen toimintaa. Lisäksi eri ministeriöt ganisaatiouudistuksia. 43659: arvioivat klusteriohjelmia. 43660: Seurannan tehostamiseksi Suomen Akatemia Tieteen tila -kartoitus 43661: käsittelee lisärahoituksella rahoitettavaa tutkimusta Tulossopimuksen mukaisesti Suomen Akatemia 43662: erillisenä kokonaisuutena. Erityiskohteiden ohella arvioi kertomusvuonna Suomen tieteen tilan ja 43663: Tekes vahvistaa lisärahoituksella omia perustoi- tason ja sen perusteella ehdotti kehittämistä. Strate- 43664: mintojaan ts. lisää tutkimus- ja kehittämisaktiivi- gia-asiakirja valmistui keväällä 1998. 43665: suutta, tutkimusyhteistyötä ja verkottumista sekä Arvion mukaan valtioneuvoston tekemät linja- 43666: pyrkii laajasti hyödyntämään tietotekniikkaa ja tie- ukset, jotka koskivat korkeatasoisen perustutki- 43667: toverkkoja. Sen vuoksi Tekesissä lisärahoituksen muksen ja tutkijankoulutuksen toimintaedellytys- 43668: käytön seuranta- ja arviointi poikkeaa muista orga- ten varmistamista, tutkimuksen laadun parantamis- 43669: nisaatioista. ta sekä tiedon ja osaamisen kehittämistä, ovat 43670: Valtion tiede- ja teknologianeuvosto arvioi syk- toteutuneet rahoituksen ja tieteellisen toiminnan 43671: syllä 1998 lisärahoitusta ja sen jakautumista tarkas- osalta. Suomalaisen tutkimuksen laadun arvioi- 43672: tellessaan valtion tutkimusrahoituksen kehittämistä daan parantuneen 15 vuoden aikana. 43673: vuoden 1999 jälkeen, jolloin tutkimuksen lisärahoi- Kansainvälinen tutkimusyhteistyö on laajentu- 43674: tusohjelma päättyy. nut tutkijoiden osallistuessa eurooppalaisiin yhteis- 43675: työhankkeisiin ja EU:n tutkimustoimintaan. Kan- 43676: Suomen Akatemia sainvälisen vertailun mukaan Suomessa on tasok- 43677: Suomen Akatemian organisaatiouudistuksen ta- kaita tutkimusyksiköitä ja -ryhmiä mm. fysiikan, 43678: voitteena on helpottaa tieteellisen tutkimuksen ra- matematiikan, avaruustutkimuksen, molekyylibio- 43679: hoitusta, seurantaa ja yhteensovittamista siten, että logian, biotekniikan, perinnöllisyystieteen, solu- 43680: mahdollisimman joustavasti pystytään vastaamaan biologian sekä ekologian alalla. Suomalaiset tutki- 43681: uusien tieteenalojen ja tieteidenvälisen tutkimuk- jat hakeutuvat aktiivisesti ulkomaille ja osallistuvat 43682: sen kehittämishaasteisiin. tieteellisten kongressi en järjestämiseen. Myös tutki- 43683: Uudistus korostaa Suomen Akatemian roolia mushankkeiden ja tutkijakoulujen kansainväliset 43684: tiedepoliittisena asiantuntijana, suurten hankkei- yhteydet ovat lisääntyneet. Vaikka maailmalla tuo- 43685: den rahoittajana ja kansainvälisen tiedeyhteisön tetusta tiedosta Suomen osuus on vain n. 0,8 %, 43686: 43687: 43688: 143 43689: suomalaisten tutkijoiden julkaisuaktiivisuus suh- nakin uusissa kielissä, taidealoilla, taloustieteissä, 43690: teutettuna asukaslukuun on OECD-maiden kärkeä eräillä kasvatustieteen alueilla sekä viestintä- ja 43691: Sveitsin, Ruotsin, Ison-Britannian ja Alankomaiden informaatiotieteissä. 43692: jälkeen. Vaikeuksia tuottaa ulkomaisten tutkijoiden Humanististen ja yhteiskuntatieteellisten julkai- 43693: rekrytointi suomalaisiin tutkimushankkeisiin ja sujen kansainvälistä vertailua vaikeuttaa se, että 43694: -laitoksiin. tutkimuskohteena ovat pääasiassa kansalliset kysy- 43695: Tieteidenvälinen, poikkitieteellinen, monitietei- mykset ja että tutkimukset julkaistaan kotimaisilla 43696: nen ja ongelmakeskeinen tutkimus on lisääntynyt. kielillä. 43697: Humanistiset ja yhteiskuntatieteet ovat lähestyneet 43698: toisiaan. Uusien monitieteisten tutkimusohjelmien Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus 43699: ansiosta ovat lisääntyneet humanististen alojen yh- Voimavarojen lisääntyessä luonnontieteiden ja tek- 43700: teydet luonnontieteisiin, tekniikkaan ja terveystie- niikan tutkimuksen taso on maassamme noussut, ja 43701: teisiin. Samoin ovat lisääntyneet näiden tieteiden tutkimus on kansainvälistynyt. Pieni väestöpohja ja 43702: väliset yhteydet. matemaattis-luonnontieteellisen koulutuksen heik- 43703: Vuonna 1995 perustetut tutkijakoulut ovat pa- ko asema rajoittavat kuitenkin näiden tutkimusalo- 43704: rantaneet suomalaista tutkijankoulutusta ja sen te- jen kasvua ja kehitystä. 43705: hokkuutta sekä lisänneet hajallaan sijaitsevien lai- Kansainvälistä tutkimusyhteistyötä on kehitetty 43706: tosten välistä yhteistyötä. Tutkijakoulujen ja uuden 1980-luvulta lähtien jo pelkästään alojen luonteen 43707: tutkijatohtorijärjestelmän tavoitteena on kehittää johdosta. Kansainväliset yhteistyöjärjestöt ja tutki- 43708: tutkijanuraa ja tutkimusympäristöjä siten, että me- musohjelmat ovat lisänneet suomalaisten tutkijoi- 43709: nestymismahdollisuudet kansainvälisessä kilpai- den mahdollisuuksia osallistua kalliita laitteita, lai- 43710: lussa paranevat. Yhteistyö yritysten kanssa vaatisi terakentamista tai suuria tutkimuskoejärjestelyjä 43711: edelleenkin kehittämistä. Tieteen tila -kartoituksen edellyttävään sekä suppeita tieteenaloja koske- 43712: mukaan erityisesti ympäristön ja luonnonvarojen vaan, kansainvälisesti korkeatasoiseen tutkimuk- 43713: tutkijoiden hakeutuminen toisiin tehtäviin on vä- seen. Eurooppalainen tutkimusyhteistyö ja EU:n 43714: häistä. Toisaalta tutkijoiden hakeutuminen huippu- tutkimusrahoitus ovat nopeuttaneet tieteen ja tek- 43715: tekniikkaa kehittäviin ja hyödyntäviin yrityksiin nologian kansainvälistymistä. 43716: vaikeuttaa alan opetus- ja tutkimustoimintaa. Maassamme luonnontieteen ja tekniikan julkai- 43717: Tieteen tila -kartoitus tehdään joka kolmas vuo- sut ovat lisääntyneet kymmenen viime vuoden 43718: si. Akatemia kehittää menetelmiä, joilla arvioidaan aikana siten, että Pohjoismaita, Saksaa, Isoa-Britan- 43719: tutkimuksen tuloksellisuutta. Kartoituksen tekemi- niaa, Japania ja Yhdysvaltoja koskevassa vertailus- 43720: nen luotettavalla tavalla vaatisi eri tieteenalojen sa Suomi nousi seitsemänneltä sijalta neljännelle 43721: opetus- ja tutkimusvoimavaroja, tutkintotuloksia ja sijalle. 43722: tieteellistä julkaisutoimintaa koskevan tilastoinnin Yksittäisistä tieteenaloista on tietoliikenteen voi- 43723: kehittämistä siten, että niissä otetaan huomioon makas kasvu nostanut elektroniikan ja sähkötek- 43724: tieteenalojen erityispiirteet ja Suomen Akatemian niikan merkittäviksi teollisuusaloiksi. Niihin saatu 43725: toimikunta jako. ulkopuolinen tutkimusrahoitus kaksinkertaistui 43726: v. 1992-96. Vähäinen perustutkimus ja senioritut- 43727: Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen kijoiden puuttuminen puolestaan haittaavat kehi- 43728: tutkimus tystä. 43729: Yliopistoille talousarviossa myönnetyllä tutkimuk- Teollisuus ja julkinen sektori rahoittavat suurim- 43730: sen perusrahoituksella rahoitetaan 46 % humanis- man osan elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle hy- 43731: tisten ja yhteiskuntatieteiden tutkimuksesta. Osuus vin tärkeiden alojen, kone- ja valmistustekniikan, 43732: on suurempi kuin muilla tieteenaloilla. Akatemian rakennus- ja yhdyskuntatekniikan, tuotantotalou- 43733: osuus ulkopuolisesta rahoituksesta on näillä aloilla den, arkkitehtuurin ja teollisen muotoilun, tutki- 43734: yli puolet, kun se kaikki tieteenalat huomioon muksesta. Näillä aloilla ongelmana on perustutki- 43735: ottaen on keskimäärin runsas kolmannes. muksen vähyys ja luottamuksellisen tilaustutki- 43736: Humanistisissa ja yhteiskuntatieteissä suoritettu- muksen runsaus. Puutteellinen tutkijankoulutus 43737: jen tohtorintutkintojen määrä on kasvanut nopeasti vaikeuttaa pätevää yliopisto-opetusta. 43738: etenkin 1990-luvulla, mutta suhteessa perustutkin- 43739: toihin niitä suoritetaan keskimäärin vähemmän Terveystutkimus 43740: kuin muilla aloilla. Väittelyintensiivisyys kuitenkin Suomessa terveyden tutkimus on kehittynyt voi- 43741: vaihtelee tieteenaloittain huomattavasti. Tohtori- makkaasti viime vuosina, ja se menestyy hyvin 43742: pula vaikeuttaa yliopistovirkojenkin hoitamista ai- esim. EU:n biolääketieteen tutkimusohjelmissa. 43743: 43744: 43745: 144 43746: Huomattava osa suomalaisista molekyylibiologian ympäristön ja luonnonvarojen tutkimuksessa. 43747: tutkimusJYhmistä sai erittäin hyvän arvosanan tie- Useilla tutkimuslaitoksilla on lisäksi viranomaisteh- 43748: dejärjestö EMBOn (European Molecular Biology täviä, joiden hoitaminen on hidastanut reagointia 43749: Organisation) arvioinnissa v. 1996. Tutkimuksen uusiin tietotarpeisiin. Tutkimuksen kehittäminen 43750: pohja on laajentunut ja kokonaiset tutkimuslaitok- edellyttää, että parannetaan tutkimuslaitosten ja 43751: set ja -alat ovat menestyneet kansainvälisissä vertai- luonnontieteellisten museoiden mahdollisuuksia 43752: luissa yksittäisten huippututkijoiden sijaan. Ope- tehdä tasokasta soveltavaa tutkimusta sekä paino- 43753: tusministeriön mukaan kehitykseen ovat vaikutta- tetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten verkottu- 43754: neet Suomen Akatemian tutkimuspolitiikka, ope- mista. 43755: tusministeriön erityisrahoitus biotekniikan tutki- Opetusministeriön mukaan suomalaisen luon- 43756: mukselle, yliopistojen toteuttamat rakenteelliset non, ympäristön ja luonnonvarojen tutkimus on 43757: uudistukset, biokeskusten perustaminen viidelle saatu kansainväliselle tasolle keskittämällä voima- 43758: yliopistopaikkakunnalle, tehostunut ja sisällöltään varoja tasokkaille, riittävän kriittisen massan omaa- 43759: monipuolistunut tutkijankoulutus sekä lisääntynyt ville yksiköille, joihin on syntynyt innovatiivisia 43760: kansainvälinen yhteistyö. Sektoritutkimuslaitosten tutkimus- ja koulutusympäristöjä. Muun muassa 43761: tasokas tutkimustyö täydentää ja monipuolistaa suomalainen eläinekologinen tutkimus on maail- 43762: yliopistoissa tehtävää tutkimusta. man kärkeä. Ympäristön ja luonnonvarojen tutki- 43763: Terveyden tutkimuksen vahvuuksia ovat hyvin musta koskeva julkaisutoiminta ei vielä ole riittä- 43764: koulutettu tutkijakunta, luovat tutkimusympäristöt, vän kansainvälistä. Lisäksi alalla määrälliset tavoit- 43765: laaja ja korkeatasoinen sektoritutkimus sekä viime teet korostuvat liikaa laadun ja vaikuttavuuden 43766: vuosina edistynyt kansainvälistyminen. Terveyden sijaan. 43767: tutkimusmahdollisuudet ovat Suomessa hyvät. 43768: Suomalainen väestö soveltuu hyvin geneettiseen Tieteen tila -kartoituksen perusteella tehdyt 43769: tutkimukseen ja suhtautuu myönteisesti tutkimuk- linjaukset 43770: seen. Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on Tieteenaloja koskevat raportit julkaistiin kertomus- 43771: tasokas ja palvelut kattavia. Lisäksi yliopistosairaa- vuoden syksyllä ja yhteenvetoraportti, joka sisältää 43772: loiden erityisvaltionosuus lisää kliinistä tutkimusta myös Suomen Akatemian hallituksen kannanoton 43773: ja EU:n tutkimusrahoitus edistää kansainvälistä suomalaisen tutkimustyön edistämisestä, valmistui 43774: yhteistyötä. kertomusvuoden lopulla. Kartoituksen perusteella 43775: Samoin kuin muillakin tutkimusaloilla terveys- Suomen Akatemia laati varsinaisen strategia-asia- 43776: tutkimuksen heikkouksia ovat yliopistojen jäykkä kirjansa lähivuosiksi. Strategiaa täydennetään, laa- 43777: virkarakenne, opetus-, hallinto- ja tutkimustehtävi- jennetaan ja konkretisoidaan käyttämällä työJYh- 43778: en epätasainen jakautuminen, tavoitteiden ja voi- mä- ja muita selvityksiä, joita ovat mm. tutkijanuran 43779: mavarojen epäsuhta tutkimusJYhmissä, tutkimus- kehittämistyöryhmän muistio, kansallinen tutki- 43780: ryhmien epätasapainoinen tutkijarakenne, nuorten muksen huippuyksikköstrategia ja naisten tutkijan- 43781: tutkijoiden itsenäistymisongelmat, yksisuuntainen uran edistämisraportti. 43782: tutkijanvaihto, puutteellinen erikoistuminen sekä Opetusministeriön tiedepoliittiset linjaukset esi- 43783: tutkimusinnovaatioiden huono kaupallinen hyö- tetään kootusti koulutuksen ja korkeakouluissa 43784: dyntäminen. harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel- 43785: massa vuosille 1999-2003, joka vahvistetaan syk- 43786: Ympäristön ja luonnonvarojen tutkimus syllä 1999. Osittain tieteen tila -kartoituksen johto- 43787: Suomessa ympäristön ja luonnonvarojen perustut- päätöksiin perustuen opetusministeriö asetti jo ker- 43788: kimus on tasokasta, ja soveltava tutkimus käsittelee tomusvuoden lopulla erillisen työryhmän selvittä- 43789: yhteiskunnan kannalta keskeisiä, usein monia tie- mään yliopistojen tutkimusedellytysten tilaa ja ke- 43790: teitä koskevia ja tieteidenvälisiä aiheita. Tiedon hitystä 1990-luvulla sekä laatimaan kehittämistä 43791: hyödyntämisen, voimavarojen tehokkaan käytön ja koskevia ehdotuksia. 43792: tohtorien työllistymisen kannalta on tärkeää, että 43793: alan asiantuntemus siirtyy yliopistoista tutkimuslai- Kansainvälisen tutkimus- ja kehitystyön edistä- 43794: toksiin, hallintoon ja yrityksiin. minen 43795: Yleensä alan tutkijankoulutus on riittävää. Erityi- Kansainvälisestä tutkimus- ja kehitystyöstä on tul- 43796: sesti käytännönläheisillä maatalous- ja metsätie- lut tärkeä osa innovaatiojärjestelmää. Tiede, tekno- 43797: teen aloilla on kuitenkin pulaa ammattitutkijoista, logia ja talous kansainvälistyvät maailmanlaajuises- 43798: sillä tohtorit sijoittuvat muihin tehtäviin. ti. Tiedon ja osaamisen taloudellinen ja yhteiskun- 43799: Valtion tutkimuslaitoksilla on merkittävä asema nallinen merkitys kasvaa jatkuvasti. 43800: 43801: 43802: 10 380188E 145 43803: Suomessa tarvittavasta tiedosta ja osaamisesta naisuuden. Suomen solmimien tiede-, teknologia- 43804: valtaosa tuotetaan ulkomailla, ja niiden hankkimi- ja kulttuuriyhteistyösopimusten kokonaisuus on 43805: nen on kansainvälisen yhteistyön keskeinen tavoi- varsin kattava, eikä lisäsopimusten solmimiseen 43806: te. Tuloksellinen yhteistyö perustuu aitoon vuoro- ole tarvetta. Sopimuskäytäntö tarjoaa laajat ja moni- 43807: vaikutukseen, jonka hyödyntämisen edellytyksenä puoliset yhteistyömahdollisuudet yrityksille, tutki- 43808: on monipuolinen tutkimustoiminta kotimaassa. muslaitoksille ja korkeakouluille sekä eri alojen 43809: Toisaalta Suomen velvollisuutena on kartuttaa yh- tutkijoille. 43810: teistä tietovarantoa ja etsiä ratkaisuja maailmanlaa- Valtion tiede- ja teknologianeuvoston hyväksy- 43811: juisiin ongelmiin. män kannanoton mukaan kansainvälisen tiedeyh- 43812: Jäsenyys EU:ssa on laajentanut tiede- ja teknolo- teistyön kehittämisessä painottuu vapaamuotoinen 43813: giapolitiikan näkökulmaa Suomessa. Jäsenmaiden yhteistyö. Eurooppalaista tiedeyhteistyötä vahvis- 43814: velvollisuutena on osallistua EU:n tutkimukseen ja tetaan ensisijaisesti kehittämällä kansallisten tiede- 43815: hyödyntää sen tuloksia kotimaassa. Suomi osallis- organisaatioiden yhteistyötä ja niiden omia organi- 43816: tuu aiempaa enemmän EU:n ulkopuoliseen kan- saatioita, kuten Euroopan tiedesäätiötä. Vastuu 43817: sainväliseen tiede- ja teknologiayhteistyöhön sekä yhteistyön kehittämisestä ja rahoittamisesta kuuluu 43818: suoraan että EU:n kautta. tiedeorganisaatioille. 43819: Vapaamuotoisen, tuloksiltaan julkisen kansain- EU:n tutkimuksen päätavoite on vahvistaa eu- 43820: välisen tiedeyhteistyön rinnalle on muodostunut rooppalaisen teollisuuden tieteellistä pohjaa ja si- 43821: kiinteämmin organisoituja yhteistyöjärjestelyjä. ten parantaa sen kilpailukykyä. Yhteistyömuotoja 43822: Kansainväliset ohjelmat perustuvat valtioiden tai ovat mm. innovaatiotoiminnan rahoitusjärjestelmi- 43823: niiden tiedeorganisaatioiden välisiin sopimuksiin en kehittäminen, pk-yritysten innovaatiopotentiaa- 43824: ja kohdistuvat maailmanlaajuisten tai alueellisten lin vahvistaminen, eurooppalaisen koulutuksen 43825: ongelmien selvittämiseen. Ohjelmiin osallistuu yli- uudistaminen, innovaatiopolitiikan, talouspolitii- 43826: opistotutkijoita, tutkimuslaitoksia, tutkimuksen ra- kan ja työllisyyspolitiikan yhteensovittaminen sekä 43827: hoitusorganisaatioita sekä tieteellisiä järjestöjä ja rakennerahastojen vaikuttavuuden parantaminen. 43828: yrityksiä. Opetusministeriön mukaan Suomi osallistuu 43829: EU:n tutkimuksesta huomattava osa on sektori- EU:n tutkimushankkeisiin aktiivisesti. Tutkimusyh- 43830: tutkimusta, jota on perinteisesti harjoitettu kansain- teistyöstä saadut kokemukset ovat olleet pääosin 43831: välisten järjestöjen ja sopimusten kautta. Ympäris- myönteisiä. Tällä hetkellä Suomi osallistuu EU:n 43832: tö, energia, maatalous, liikenne, tietoyhteiskunta ja tutkimuksen viidennen puiteohjelman valmiste- 43833: väestön terveys ovat laajasti mukana EU:n tutki- luun. 43834: muksen puiteohjelmassa ja rakennerahastojen toi- Eureka-yhteistyössä pääpaino on teollisuuden 43835: minnassa. omien, lähellä markkinoita olevien tutkimus- ja 43836: Talous ja teknologia ovat kansainvälistyneet tuotekehityshankkeiden toteuttamisessa. Toimin- 43837: nopeasti viime vuosina. Kansainvälisessä tuotan- nassa on viime vuosina korostettu pk-yrityksiä. 43838: nossa parhaiten ovat menestyneet ne yritykset ja Eureka on EU:n tutkimuksen puiteohjelman ohella 43839: kansantaloudet, jotka ovat kyenneet hyödyntä- toinen keskeinen Euroopan teollista kilpailukykyä 43840: mään muutoksen avaamia uusia mahdollisuuksia. vahvistava tutkimusyhteistyön foorumi. Esikilpai- 43841: Tiedon ja osaamisen kasvu ja taloudellisen merki- luun perustuva puiteohjelma ja yrityslähtöinen Eu- 43842: tyksen lisääntyminen ovat johtaneet aktiivisiin pyr- reka täydentävät toisiaan. 43843: kimyksiin hankkia ja soveltaa uutta teknologiaa Suomen kannalta pohjoismainen yhteistyö on 43844: riippumatta sen sijaintipaikasta. Hankinnan ja hyö- perinteisesti ollut tärkeä tiede- ja teknologiayhteis- 43845: dyntämisen edellytykset ovat parantuneet erityises- työalue. Viime vuosina yhteispohjoismaisia tutki- 43846: ti tieto- ja tietoliikennetekniikan kehityksen myötä. musyksiköitä on lakkautettu ja samalla korostettu 43847: Virallisiin sopimuksiin perustuvan yhteistyön tieteellistä yhteistyötä. Tutkimuspoliittisessa ohjel- 43848: kehittämisen painopiste on viime vuosina ollut massa ehdotetaan tutkimusyhteistyön organisoi- 43849: Euroopassa, jonka monenkeskisiin järjestelyihin mista uudelleen teemojen pohjalta. Teknologiayh- 43850: Suomi osallistuu. Niistä tärkeimpiä ovat EU:n tutki- teistyönä on toteutettu laajoja yhteispohjoismaisia 43851: muksen puiteohjelma, Eureka, Euroopan avaruus- ohjelmia. Pohjoismaisen teollisuusrahaston avulla 43852: järjestö ESA, soveltavan tutkimuksen COST-yhteis- pyritään entistä paremmin täydentämään kansallis- 43853: työ, hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN, Euroo- ten rahoitusorganisaatioiden toimintaa. 43854: pan molekyylibiologian laboratorio ja Euroopan Eurooppalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna 43855: tiedeorganisaatio ESF. Yhteistyöjärjestelyt ovat itse- pohjoismainen yhteistyö on tärkeä osa kehittymäs- 43856: näisiä ja muodostavat toisiaan täydentävän koko- sä olevaa alueellista yhteistyötä, jonka merkitys 43857: 43858: 43859: 146 43860: kasvaa EU:n laajentuessa. Pohjoismaita yhdistää Suurin osa tieteen ja teknologian johtavista kes- 43861: maantieteellisen sijainti, tuotantorakenne ja yhtei- kuksista sijaitsee Yhdysvalloissa ja yhä useampi 43862: nen kulttuuritausta. Pohjoismaisen tiede- ja tekno- myös Japanissa. Eurooppalaisen yhteistyön rinnal- 43863: logiayhteistyön ja tutkijankoulutuksen avulla voi- la Suomen pitäisi kehittää vapaamuotoista ja viral- 43864: daan edistää niiden perusteella asetettuja yhteisiä lista kahdenvälistä yhteistyötä näiden maiden 43865: tavoitteita. kanssa. 43866: Itämeren alueen tiede- ja teknologiayhteistyön Japani kehittää voimakkaasti perustutkimusta ja 43867: merkitys kasvaa. Tutkimusyhteistyön laajentami- laajentaa tutkimusyhteistyötä muiden maiden 43868: nen ja syventäminen nähdään tarpeelliseksi sekä kanssa. Yhteistyöjärjestelyjen kautta se lisää ulko- 43869: perinteisillä että uusilla yhteistyöaloilla. Yhteistyön maisten tutkijoiden työskentelymahdollisuuksia Ja- 43870: avulla voidaan vahvistaa uusien markkinatalous- panissa. Yhteistyön kehittäminen Yhdysvaltojen 43871: maiden tutkimusedellytyksiä ja innovaatiopoten- kanssa vaatisi uusia järjestelyjä myös kotimaassa. 43872: tiaalia. Tätä varten on käynnistetty myös EU:n Esimerkiksi nuorten suomalaisten tutkijoiden työs- 43873: tutkimus- ja kehitysohjelmia. kentelymahdollisuuksia Yhdysvalloissa voitaisiin 43874: Suomen ja Venäjän välisen tiede- ja teknologia- lisätä samalla, kun laajennetaan eurooppalaista 43875: yhteistyön vanhojen rakenteiden rinnalle on synty- tutkijanvaihtoa. 43876: nyt uutta ja edelleen laajenevaa yritysten, tutkimus- Kiina ja nopeasti kehittyvät Aasian maat panos- 43877: laitosten ja yliopistojen välistä yhteistyötä. Monilla tavat voimakkaasti omaan tutkimus- ja kehittämis- 43878: aloilla venäläisten osaaminen on erittäin korkeata- toimintaan. Itä- ja Kaakkois-Aasiaa koskevan ohjel- 43879: soista, ja edellytykset tulokselliselle yhteistyölle man pohjalta perustettiin yliopistojen ja ammatti- 43880: ovat hyvät erityisesti lähialueilla. Tutkimus- ja kou- korkeakoulujen koulutusverkosto. Suomen pitäisi 43881: lutusyhteistyön edistämiseksi opetusministeriö on edelleen vahvistaa koulutus- ja tutkimusyhteistyötä 43882: laatinut Venäjää koskevan opetuksen ja tutkimuk- Aasian maiden kanssa aloilla, joilla Suomella on 43883: sen tavoiteohjelman, Suomen Akatemialla on Ve- taloudellista ja teknologista erityisosaamista. 43884: näjän ja Itä-Euroopan tutkimusohjelma ja Helsingin 43885: yliopistoon on perustettu valtakunnallinen Venäjän 43886: tutkimuksen ja opetuksen keskus. 43887: 43888: 43889: 43890: 43891: Valtionyhtiöiden yksityistämisestä saatavilla varoilla työn sekä niiden perustana olevan perustutkimuksen 43892: Suomi nousee tutkimusrahoituksen bkt-osuuden suh- välistä rahoitustasapainoa tavalla, joka voi johtaa ta- 43893: teen neljännelle tilalle OECD-maista Ruotsin, Japanin loudellisiin vaikeuksiin, kuten Japanin taloudessa on 43894: ja Yhdysvaltojen jälkeen. EU:n puitaohjelmien tavoin tapahtunut. Valtiontilintarkastajien mielestä tutkimus- 43895: valtaosa lisävaroista kohdennetaan teknologian kehit- toiminnan kehittämisessä on tärkeää edelleen koros- 43896: tämiseen. Tavoitteena on elvyttää taloutta ja yritystoi- taa perustutkimuksen kansallisten vahvuusalueiden 43897: mintaa, luoda uusia työpaikkoja sekä saavuttaa no- kartoittamista ja omiin oivalluksiin perustuvien sovel- 43898: peasti teknis-taloudellisia hyötyjä. Kansainvälisen ta- luksien kehittämistä ulkomaisten tutkimustulosten hyö- 43899: louden nopea rakennemuutos ja kiristynyt kilpailu ko- dyntämisen ohella. 43900: rostavatkin soveltavan tutkimuksen ja kehitystyön mer- Kansainvälisen arvion mukaan maassamme on har- 43901: kitystä lyhyellä aikavälillä. Valtiontilintarkastajattotea- joitettu onnistunutta tiedepolitiikka, sillä tarkastelussa 43902: vat, että pitkällä aikavälillä kansainvälisiä suhteita, yli- mukana olleet tieteenalat ovat nousseet v. 1981-94 43903: kansallisia prosesseja ja yhteiskuntaelämän rakenteita korkealle kansainväliselle tasolle. Tuloksista huolimat- 43904: ravisteleva murros asettaa tutkimustoiminnalle haas- ta lisävaroja myönnettäessä tiedepolitiikan suuntaa 43905: teita, joiden ratkaisemisessa korostuu eritieteenalojen muutettiin siten, että tutkimusvarat käytetään kolmen 43906: perustutkimus. vuoden aikana suuriin ja kapea-alaisiin hankkeisiin. 43907: Valtion lisärahoitus yhdessä yritysten huomattavas- Valtiontilintarkastajat korostavat, että nyt omaksutun 43908: ti lisääntyneen tutkimus- ja kehityspanostuksen kans- tiedepolitiikan vaikutukset on arvioitava objektiivisesti 43909: sa vinouttaa soveltavan tutkimuksen ja tuotekehitys- ja tarvittaessa on sen suuntaa muutettava. Jo tässä 43910: 43911: 43912: 147 43913: vaiheessa on pyrittävä varmistamaan yksilöiden ja mustuloksista ja maamme tieteen tasosta leviää kan- 43914: pienten tutkimusryhmien, joiden keksintöihin tieteen sainvälisiin tiedepiireihin huonosti. Myös tutkimustu- 43915: edistäminen viime kädessä perustuu, tasaveroiset losten soveltamisessa tuotantoon on tehostamisen va- 43916: mahdollisuudet kilpailla tutkimusvaroista huippuyksi- raa. Valtiontilintarkastajain mielestä tutkijoita on eri 43917: köiden, yritysten ja suurten tutkimusryhmien kanssa. keinoin aktivoitava liikkumaan maasta ja tehtävästä 43918: Yliopistojen tutkimusroolin vahvistaminen on tärkeä toiseen. Ulkomaisten huippututkijoiden hakeutumista 43919: kansallinen strateginen tavoite. Yliopistotutkimukseen Suomeen on edistettävä eri keinoin. 43920: panostaminen tasapainottaa yliopistojen tutkimusteh- Yliopistot ovat informoineet valtiovallan edustajia 43921: tävää suhteessa muuhun tutkimusjärjestelmään, profi- siitä, että vanhentuneettutkimuslaitteistot, tieteellisen 43922: loi yliopistoja suhteessa ammattikorkeakouluihin ja kirjallisuuden puute, lisääntyneeseen tutkimustoimin- 43923: nostaa opetuksen ja koulutuksen laatua. Valtiontilin- taan nähden riittämättömät palvelut jne. vaikeuttavat 43924: tarkastajat katsovat, että yliopistojen oman budjettira- yliopistojen täysipainoista osallistumista ns. innovaa- 43925: hoituksen osuutta tulisi lisätä hankerahoituksena ka- tiotalkoisiin. Valtiontilintarkastajien mielestä tutkimuk- 43926: navoitavien valtion varojen sijaan, jotta voidaan turvata sen tukitoiminnot on saatava asianmukaisiksi. Yliopis- 43927: tutkimuksen autonomia ja erityisesti biologisten, hu- ton tutkimusedellytyksiä selvittävän työryhmän tulee 43928: manististen ja yhteiskunnallisten alojen perustutki- arvioida, soveltuuko tämän eri ministeriöiden hallin- 43929: muksen korkea tieteellinen taso. Työnjakokysymysten nonalaa koskevan kehittämistehtävän koordinointi tie- 43930: ja muiden rakenteellisten kehittämistoimien lisäksi on de- ja teknologianeuvostolle vai jollekin muulle taholle. 43931: pyrittävä edistämään yliopistojen, tiedekuntien ja lai- Suomen Akatemian rahoituskäytäntöä muutettiin v. 43932: tosten välistä tutkimusyhteistyötä ja tutkijankoulutusta. 1995 siten, että tieteenalojen toimikuntien jäsenet voi- 43933: Myönteisestä kehityksestä huolimatta Suomen tie- vat hakea rahoitusta tutkimushankkeisiinsa. Julkisuu- 43934: teessä havaittiin kansainvälisessä arvioinnissa monia dessa on toimikuntien epäilty suosivan omia jäseniään 43935: puutteita, joiden poistamiseen tiedeyhteisöt joutuvat ja heidän lähipiiriään tutkimusvarojen jaossa. Yleisen 43936: paneutumaan. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on luottamuksen palauttamiseksi on selvitettävä rahanja- 43937: merkillepantavaa kansainvälisen vuorovaikutuksen koon liittyvät epäilyt objektiivisesti ja varojen jakoon 43938: vähyys monilla tieteenaloilla, minkä vuoksi tieto tutki- kehitettävä puolueettomuuden takaava menettely. 43939: 43940: 43941: 43942: 43943: Kulttuuripolitiikka koissa yhdessä kulttuuritietojen kanssa, jotta kult- 43944: tuuritoimen kokonaisuus hahmottoisi sellaisena 43945: Kulttuurin voimavarat tehtäväalueena, jollaiseksi se opetusministeriön 43946: Julkisen sektorin merkittävimmät kulttuuripolitii- organisaatiouudistuksen seurauksena on muotou- 43947: kan rahoittajat ovat opetusministeriö ja kunnat. tumassa. 43948: Yksityisen rahoituksen osuus koostuu yritysten, Rajauksesta huolimatta ongelmat yhteismitalli- 43949: säätiöiden, yhteisöjen sekä kotitalouksien ja yksit- suudessa, poikkeavat tilastokäytännöt, rahoituksen 43950: täisten henkilöiden kulttuuriin käyttämistä varoista. jakautuminen eri hallinnonaloille sekä budjettiluo- 43951: Opetusministeriön lisäksi kulttuurin tukemiseen kituksen ja tehtäväryhmien muutokset vaikeuttavat 43952: käytetään myös jonkin verran muiden ministeriöi- kulttuuritoiminnan volyymin ja taloudellisen mer- 43953: den varoja. Kuntien kulttuuritoimen kustannukset kityksen arviointia. Lisäksi aineellisen tuotannon 43954: katetaan pääosin kuntien verotuotoilla sekä val- tilastointiin tehdyt julkisen, yksityisen ja liiketoi- 43955: tionosuoksilla ja -avustuksilla, joista veikkauksen ja mintapohjaisen sektorin luokitukset soveltuvat 43956: raha-arpajaisten voittovarat muodostavat merkittä- huonosti immateriaalisten kulttuurituotteiden ku- 43957: vän osan. vaamiseen. 43958: Kulttuuri käsitteen määrittely ja rajaaminen ei Julkisen sektorin tukeman kulttuuritoimen mää- 43959: ole vakiintunut. Laajimmillaan käsitteeseen sisälly- rittelyssä on lähdetty opetusministeriön kulttuuri- 43960: tetään perinteisen kulttuurin ja taiteen lisäksi myös osaston hoitamista tehtäväryhmistä, jotka kattavat 43961: liikunta ja ympäristö (UNESCO). Tässä tarkastelus- valtaosan kulttuuritoimesta. Tällä perusteella kult- 43962: sa ympäristö rajataan pois. Urheilua ja nuorisotoin- tuuripolitiikan julkiset menot olivat v. 1990 ja 43963: ta koskevat tiedot esiintyvät tekstin alkuosan taulu- 1995-97 seuraavat: 43964: 43965: 43966: 148 43967: Menot 1990 1995 1996 1997 43968: Valtion talousarvio (ml. valtionvelkal, Mmk 140 893 198 332 199 426 187 378 43969: Opetusministeriö, Mmk 25 693 27 202 26 635 26 188 43970: Osuus valtiontalouden menoista,% 18,2 13,7 13,4 14,0 43971: Kulttuuri, liikunta ja nuorisotoimi, Mmk 2 073 2 062 2 086 2 283 43972: Osuus opetusministeriön menoista,% 8,1 7,6 7,8 8,7 43973: Veikkauksen ja raha-arpajaisten osuus kulttuurin menoista,% 51,0 64,0 67,0 69,0 43974: Kulttuuri, Mmk 1 495 1 498 1 532 1 688 43975: Osuus opetusministeriön menoista, % 5,8 5,5 5,8 6,4 43976: Liikunta ja nuorisotoimi, Mmk 578 564 554 595 43977: Osuus opetusministeriön menoista, % 2,2 2,1 2,1 2,3 43978: Kuntien menot kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotoimeen, Mmk 1 4 342 4 826 5 071 5 359 3 43979: Kuntien nettomenot edellisestä, Mmk 2 3 313 3 744 4 040 4 340 3 43980: Julkiset nettomenot kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotoimeen, Mmk 5 386 5 806 6 626 6 623 43981: Osuus bkt:sta,% 1,0 1,0 1,0 1,1 43982: 1 Luvuista on vähennetty tulot. 43983: 2 Luvuista on vähennetty valtionosuudet ja lakisääteiset avustukset. 43984: 3 Luvut ovat ennakkotietoja eivätkä täysin vertailukelpoisia aiempien vuosien lukujen kanssa kirjanpitokäytäntöjen muutosten 43985: takia. 43986: 43987: Opetusministeriön pääluokan menojen osuus kenneministeriö 205 Mmk) , sotilassoittokuntien 43988: valtion kokonaismenoista on pudonnut vuoden toimintaan (puolustusministeriö 45,2 Mmk), raken- 43989: 1990 18,2 %:sta 14,0 %:iin v. 1997. Pudotus johtuu nussuojeluun (ympäristöministeriö 13,2 Mmk), tai- 43990: mm. siitä, että valtionvelan hoitomenot kasvoivat n. teilijaeläkkeihin (valtiovarainministeriö 5 Mmk) ja 43991: 5 mrd. mk:sta 30 mrd. mk:aan. rakennusten peruskorjauksiin (työministeriö 0,5 43992: Kulttuuripolitiikan osaston käyttämät varat kult- Mmk). Lehdistötuen määrä oli v. 1990 461 Mmk ja 43993: tuurin, liikunnan ja nuorisotoimen tukemiseen ovat kertomusvuonna vain 80 Mmk. Jos lisäksi otetaan 43994: alle 9 % opetusministeriön pääluokan kokonais- huomioon varat, joita eri hallinnonalat käyttivät 43995: menoista. Vaikka kunnat käyttävät näihin toimin- taidehankintoihin, näyttelyavustuksiin, erilaisiin 43996: toihin yli kaksinkertaisen määrän rahaa, kulttuurin, tuotantorukiin ja toiminta-avustuksiin sekä kan- 43997: liikunnan ja nuorisotoimen yhteenlaskettu osuus sainväliseen kulttuuriyhteistyöhön, summa nousee 43998: kuntien nettomenoista on vain runsaat 5 %. n. 355 Mmk:aan ja on 11,2% julkisista kulttuuri- 43999: Opetusministeriön alaiseen kulttuuritoimeen määrärahoista. 44000: voitaisiin sisällyttää myös mm. arkistolaitos, amma- Mikäli kulttuuritoimen kokonaisuus (ml. liikun- 44001: tillinen ja korkeakoulutasoinen taideopetus, tai- ta ja nuorisotoimi) määritetään julkisten menojen 44002: teen perusopetus mukaan lukien musiikkioppilai- nettomäärän ja kulttuuri- ja viestintäsektorin yritys- 44003: tokset, lasten ja nuorten kuvataidekoulut ja käsityö- ten liikevaihdon (v. 1995 55,9 mrd. mk) perusteella, 44004: koulut sekä kansalaisjärjestöille aikuiskasvatuksen kulttuurimenojen osuus olin. 10,7% vuoden 1995 44005: menoluokasta kulttuurityöhön myönnetyt avustuk- bkt:sta. Samalla tavalla laskien julkisten kulttuuri- 44006: set. menojen nettomäärä oli 9,4 % koko kulttuuritoi- 44007: Kertomusvuonna valmistuneen selvityksen mu- men volyymistä. 44008: kaan muut ministeriöt käyttivät v. 1994 lähes 270 Valtion ja kuntien tukeman kulttuurin, liikunnan 44009: Mmk kulttuurin tukemiseen eli lehdistötukeen (lii- ja nuorisotoimen henkilöstö v. 1990, 1995 ja 1996: 44010: 44011: 1990 1995 1996 44012: Henkilöstön määrä 44013: Valtio 670 660 700 44014: Kunnat ja laitokset 20 420 20 780 21120 44015: kirjastot (ei tieteelliset! 5 560 4 240 4 250 44016: museot 1 280 1 440 1 330 44017: teatterit 3 330 4 150 4 420 44018: musiikki 1 760 1 790 1 690 44019: muu kulttuuritoiminta 1 030 1140 1 250 44020: liikunta ja urheilu 5 140 4950 5 040 44021: nuorisotoimi 2 320 3 070 3 230 44022: Yhteensä 21 090 21 440 21 910 44023: Työllisiä yhteensä 2 340 000 2 068 000 2 096 000 44024: julkinen kulttuuritoimi,% työllisistä 0,9 1,0 1,0 44025: 44026: 44027: 149 44028: Valtion henkilöstömääriin on laskettu opetusmi- tio joutuu huolehtimaan kansallisten taidelaitosten 44029: nisteriön, sen asiantuntijaelinten, hallinnonalan rahoituksesta myös laman aikana, muun kulttuu- 44030: valtakunnallisten taide- ja kulttuurilaitosten (pl. rin, esim. innovatiivisten hankkeiden edistämiseen 44031: eräät yksityiset valtionosuutta saavat laitokset) sekä käytettävien varojen määrä on supistunut. 44032: aluehallinnon henkilöstö. Kuntien ja laitosten hen- Vuoden 1995 lopulta lähtien kulttuurihankkeita 44033: kilöstötietoihin sisältyy osa-aikaisia ja sivutoimisia on rahoitettu EU:n rakennerahastoista. Rahoitus on 44034: työntekijöitä, joista varsinkin osa-aikaisten määrä kuitenkin kohdistunut lähinnä aluekehitysohjelmi- 44035: on kasvanut 1990-luvulla. Julkisen sektorin tuke- en kanamille alueille, joilla asuu 53,6% maamme 44036: man kulttuuritoimen (ml. liikunta- ja nuorisotoimi) väestöstä. Rakennerahastohankkeissa korostuvat 44037: työllisyysvaikutus on noin prosentin verran. Henki- aluekehitys- ja työllistämisnäkökohdat, jotka usein 44038: löstömäärien muutokset vuodesta 1996 vuoteen ovatkin yhdistettävissä kulttuurin edistämiseen. 44039: 1997 ovat saatujen ennakkotietojen mukaan vähäi- Opetusministeriön päätöksillä kulttuurihankkei- 44040: siä. ta rahoitettiin v. 1995 EU:n rakennerahastoista 2,7 44041: Viestintäsektori sekä kulttuurituotteiden valmis- Mmk:lla ja kansallisista, kulttuuriosaston raamin 44042: tus ja kauppa työllistivät v. 1995 68 000 henkilöä. ulkopuolisista rahastoista 1,4 Mmk:lla. Kertomus- 44043: Sen sekä liikunta- ja nuorisotoimen työllisyysvaiku- vuonna vastaavat summat olivat 13,9 Mmk ja 7,2 44044: tus oli v. 1995 4,5-5% kokonaistyöllisyydestä. Mmk. Lisäksi kulttuurihankkeita ovat tukeneet mm. 44045: Julkisen sektorin tukeman kulttuuritoimen henki- maakuntaliitot ja työvoima- ja elinkeinokeskukset 44046: lömäärä oli noin neljäsosa koko kulttuuritoimen Suomalaisiin hankkeisiin on saatu tukea suoraan 44047: henkilöstöstä. EU:n komissiolta. Niitä rahoitetaan Arianne-, Kalei- 44048: doskooppi- ja Raphael-kulttuuriohjelmista, Media- 44049: Julkisen ja yksityissektorin rahoitusasemaan ohjelmasta ja rakennerahastojen innovatiivisista 44050: vaikuttaneet tekijät toimista. 44051: Valtioneuvoston syksyllä 1992 tekemä säästöpää- Kuntien verotulot alkoivat laskea v. 1990, mutta 44052: tös kohdistui erityisesti kulttuuritoimeen. Sen mu- nousivat jälleen v. 1993-97. Sen sijaan kuntien 44053: kaan v. 1993-95 piti säästää 100 Mmk kunakin saamat valtionosuudet alkoivat laskea v. 1991, ja 44054: vuonna eli yhteensä 300 Mmk urheilun ja liikunta- niiden osuus kuntien tulorahoituksesta on pudon- 44055: kasvatustyön sekä tieteen, taiteen ja nuorisokasva- nut 1990-luvulla vajaasta kolmasosasta vajaaseen 44056: tustyön tukemiseen tarkoitetuista veikkauksen ja viidesosaan. Kulttuurilaitosverkostojen ylläpitoon 44057: raha-arpajaisten voittovaroista. Kulttuurin rahoitus- vaikutti oleellisesti vuoden 1993 alusta voimaan 44058: mahdollisuudet kaventuivat ja rahoitusrakenne tullut laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. 44059: muuttui. Vuonna 1990 kulttuurin rahoituksesta Se takasi valtionosuudet ammatillisille teattereille ja 44060: 33% tuli veikkausvoittovaroista, v. 1992 vajaat orkestereille. Samaan aikaan tehty museolain muu- 44061: 30%, v. 1995 52%, kertomusvuonna 60% ja v. tos avasi valtionosuudet maakunta- ja aluetaidemu- 44062: 1998 jo 70%. Valtion kulttuuritoimialan (kulttuuri, seoiden lisäksi muillekin ammatillisille museoille. 44063: liikunta ja nuorisotoimi) menoista rahoitettiin ker- Yksityissektorin mahdollisuudet tukea kulttuu- 44064: tomusvuonna 69% veikkauksen ja raha-arpajaisten ria ovat myös vähentyneet. Esimerkiksi 450:n liike- 44065: voittovaroilla. vaihdoltaan suurimman suomalaisen yrityksen 44066: Valtion talousarviossa kulttuurimäärärahat olivat sponsorointituki oli v. 1990 n. 52 Mmk ja v. 1993 23 44067: korkeimmillaan v. 1992 eli runsaat 1,8 mrd. mk ja Mmk. Vuoteen 1996 mennessä se oli jälleen nous- 44068: alimmillaan v. 1995 eli alle 1,5 mrd. mk. Vuonna sut 38 Mmk:aan. Samalla tavalla ovat kehittyneet 44069: 1998 määrärahat nousivat 1,57 mrd. mk:aan. Lain- myös voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja 44070: säädännön johdosta määrärahojen leikkaukset kansalaistoiminnan rahoitusmahdollisuudet 44071: kohdistuivat eri tavalla kulttuuritoimen eri sektorei- Kotitalouksien käytettävissä olevien varojen su- 44072: hin. Taiteilija-apurahat ovat tosin säilyneet ennal- pistuessa laman seurauksena nousivat kulttuuri- ja 44073: laan, mutta esim. v. 1981-92 taidekorkeakouluista taidelaitosten kävijämäärät ja kirjastojen lainauslu- 44074: valmistuneiden määrä kaksinkertaistui ja keskias- vut huomattavasti. Samanaikaisesti kirjastokor- 44075: teen oppilaitoksista valmistuneiden määrä viisin- vausten määrä väheni, koska kirjastot eivät niuken- 44076: kertaistui. Taiteilija- ja kohdeapurahahakemusten tuneilla varoilla pystyneet hankkimaan entistä 44077: määrä kasvoi v. 1990-97 40 %:lla. määrää kirjallisuutta. Henkilöstövarojen supistumi- 44078: Valtionosuutta saavat, koko maan kattavat kult- nen johti aukioloaikojen rajoittamiseen. Museot, 44079: tuurilaitokset ovat kokeneet samat leikkaukset teatterit ja orkesterit ovat julkisen tuen pienentyes- 44080: kuin sosiaali- ja terveys- sekä koulutoimi. Koska sä rahoittaneet toimintaansa pääasiassa korotta- 44081: muiden rahoitusmahdollisuuksien puuttuessa val- malla pääsymaksuja. 44082: 44083: 44084: 150 44085: Kulttuuripolitiikan kehitys ohjaus, vuorovaikutus ja tiedon välittäminen. Myös 44086: Kulttuuripolitiikkaa on 1960-luvulta lähtien raken- kulttuurin alalla markkinatalouden merkitys oli li- 44087: nettu osana hyvinvointivaiti ota. Julkisen tuen avul- sääntynyt hyvinvointivaltion kasvun sijaan. Toi- 44088: la taidepalvelut haluttiin tuoda sosiaalisesti ja minnassa korostetaan kaupallisuutta sekä laadun ja 44089: alueellisesti yhä useampien ulottuville. Taidepalve- tuloksellisuuden vaatimusta. Kulttuurin tukemisel- 44090: lujen tuotantoa ja tarjontaa pyrittiin edistämään ja la valtio 44091: tasapainottamaan luomalla taidetoimikuntalaitos ja - luo edellytykset kansallisen kulttuuripolitii- 44092: taiteilija-apurahajärjestelmä. Kunnallisen kulttuuri- kan sisältöjen ja rakenteiden kehittymiselle kan- 44093: hallinnon kehittäminen oli osa tätä yhteiskuntapo- sainvälistyvässä toimintaympäristössä 44094: liittista näkemystä. 1980-luvun kulttuuripolitiikassa - kehittää kulttuuripolitiikkaa koskevaa lain- 44095: painotettiin puolestaan hallinnon ja lainsäädännön säädäntöä 44096: kehittämistä. - tukee taiteellista luovuutta 44097: 1990-luvulla suomalaisessa ja eurooppalaisessa - turvaa keskeisten valtakunnallisten kulttuuri- 44098: kulttuuripolitiikassa on korostettu läheisyysperi- laitosten toimintaedellytykset 44099: aatteena (subsidiariteetti) ja kulttuurin monimuo- -vastaa taiteen korkea-asteen ammattikoulu- 44100: toisuutta (diversiteetti) sekä pyritty ottamaan huo- tuksesta 44101: mioon vähemmistöjen tarpeet ja tiedostamaan alu- - huolehtii siitä, että yleissivistävä koulutus 44102: eelliset erot. Hallintoa on hajautettu. Vapaakunta- nimensä mukaisesti perustuu kulttuuriarvojen huo- 44103: kokeilulla ja vuoden 1993 alussa toteutetulla val- mioon ottamiseen ja kunnioittamiseen 44104: tionosuusuudistuksella purettiin kuntiin kohdistu- - huolehtii erityisryhmien ja kulttuuristen vä- 44105: nutta säätelyä ja ohjausta. Tulosohjaus poisti val- hemmistöjen kulttuuritarpeiden täyttämisestä ja 44106: tion laitoksilta yksityiskohtaisen säätelyn ja ohjauk- kielellisestä moninaisuudesta 44107: sen sekä lisäsi niiden päätösvaltaa. Opetusministe- - edistää yhteistyömuotojen kehittämistä kult- 44108: riö päättää suurista linjoista, asettaa kulttuuripoliit- tuurin avoimen rahoitusalueen ja vapaaehtoistyön 44109: tiset tavoitteet sekä arvioi ja analysoi niiden toteu- kanssa 44110: tumista. - luo edellytykset luonnon ja rakennetun ym- 44111: Vuonna 1992 valmistuneessa KUPOLI. Kulttuu- päristön ekologisesti kestävän kehityksen toteutu- 44112: ripolitiikan linjat -mietinnössä (KM 1992:36) pyrit- miselle. 44113: tiin hahmottamaan 2000-luvun kulttuuripolitiikan Eduskunnan sivistysvaliokunnan antamassa em. 44114: toteuttamista uudenlaisen yhteistyön pohjalta. Mie- selontekoa koskevassa mietinnössä (SiVM 9/1993 44115: tinnössä kiinnitettiin huomiota kulttuuripolitiikan vp) katsotaan tehtävänasettelun olevan pääpiirteis- 44116: muuttuneeseen toimintaympäristöön, jossa käsitys sään oikean, mutta kiinnitetään erityistä huomiota 44117: kulttuurista on laajempi ja julkisen sektorin tukema lastenkulttuurin asemaan, koulun ja kulttuurin yh- 44118: kulttuuri on vain osa kulttuuritoimintojen kokonai- teistyöhön sekä yleensäkin kulttuurikasvatukseen. 44119: suudesta. Kulttuuripoliittinen toiminta kattaa julki- Eduskunnan sivistysvaliokunta arvostelikin selon- 44120: sen ja yksityisen sektorin ml. koulutus, markki- tekoa rajoittumisesta perinteiseen kulttuurin käsit- 44121: nointi, kaupunkisuunnittelu, ympäristösuunnitte- teeseen ja opetusministeriön kulttuuripoliittisen 44122: lu, matkailu ja kansalaistoiminta. Julkisten palvelu- linjan hallinnonalaan. Lisäksi todetaan, ettei laman 44123: jen rinnalle nousevat yksityiset ja yhteisöjen tarjo- ja erityisesti työttömyyden asettamia haasteita huo- 44124: amat palvelut, joiden välillä pyritään tasapainoon. mioida riittävästi. Sivistysvaliokunta myös edellytti 44125: Tavoitteiksi asetettiin kulttuuriarvojen läpäisevyys Kulttuurin suurprojektin käynnistämistä, jonka tuli 44126: yhteiskunnassa, monikulttuurisuuden merkityksen kohdistua kaikkiin kulttuurin osa-alueisiin (koulu- 44127: tunnustaminen, taiteen ja kulttuurin autonomia, tukseen, tieteeseen, taiteeseen, kansankulttuuriin, 44128: kulttuuristen perusoikeuksien toteutuminen, kult- liikuntakulttuuriin, kansalaistason henkisten voi- 44129: tuuriteollisuuteen panostaminen sekä vuorovaiku- mavarojen ja henkisen kasvun edistämiseen sekä 44130: tuksen ja yhteistyön kehittyminen yli perinteisten luonnon ja kulttuuriympäristön suojeluun ja kehit- 44131: sektorirajojen. tämiseen). 44132: Valtioneuvoston kulttuuripoliittisessa selonteos- Tältä pohjalta käynnistettiin v. 1995 kolmivuoti- 44133: sa eduskunnalle v. 1993 määriteltiin kansallisen nen kulttuurin ja luovuuden erityisprojekti KEPPI, 44134: kulttuuripolitiikan päätehtäväksi suomalaisen kult- jonka tarkoituksena oli lisätä erityisesti lasten ja 44135: tuurin turvaaminen ja uudistaminen. Kulttuuri näh- nuorten mahdollisuuksia osallistua kulttuurielä- 44136: dään Jaajana kokonaisuutena, joka läpäisee kaikki mään sekä edistää suvaitsevaisuutta ja monikult- 44137: yhteiskuntapolitiikan osa-alueet ja rakenteet. Val- tuurisuutta. Mukana oli myös audiovisuaalisia 44138: tion muuttuneessa roolissa korostui informaatio- hankkeita, kulttuurin sisällöllisten vaikutusten tut- 44139: 44140: 44141: 151 44142: kimusta, Kirjastosta tiedontalo -projekti sekä perin- kaan sekä koulutus- ja tiedepolitiikkaan, joilla on 44143: teisten käsityötaitojen elvyttämishanke. Projekti omat ministerit. Lääninhallintoa uudistettaessa 44144: toteutui suppeammassa muodossa, kuin eduskun- myös läänien taidetoimikuntien asema muuttui, ja 44145: ta alunperin edellytti. Kuitenkin esim. lastenkult- entisten 11 taidetoimikunnan sijasta on nyt 13 44146: tuuriin panostettiin huomattavasti. Projektiin osal- alueellista taidetoimikuntaa. Valtioneuvoston v. 44147: listui kaikkiaan yli 200 hanketta, ja siihen voitiin 1995 hyväksymien suomalaisen tietoyhteiskunnan 44148: käyttää 24 Mmk opetusministeriön budjettikehyk- periaatteiden pohjalta laadittiin kulttuuripoliittinen 44149: sestä. Itsenäisyyden 80. juhlavuonna 1997 edus- toimintaohjelma vuosiksi 1997-2000. Informaa- 44150: kunnalle luovutettiin raportti projektin tavoitteista tioteknologian uskotaan lisäävän alueellista tasa- 44151: ja saavutuksista arvoisuutta, edistävän taloutta, työllisyyttä ja kan- 44152: Selonteon pohjalta ns. TAISTO-toimikunnassa sainvälistymistä sekä parantavan Suomen kilpailu- 44153: selvitettiin taiteilijoiden sosiaalis-taloudellista ase- kykyä. 44154: maa. Selvityksen perusteella toimikunta teki ehdo- Osana Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmaa 44155: tuksia mm. taiteilijoiden julkisen tuen, verotuksen, opetusministeriö on rahoittanut vuodesta 1996läh- 44156: työllisyyden ja eläketurvan kehittämiseksi. Kerto- tien lähinnä kirjastojen verkottumista, museoiden 44157: musvuonna perustettiinkin kuvataiteen näyttökor- tietoverkko-, koulutus- ja digitointiprojekteja sekä 44158: vausjärjestelmä, joka yleisiltä perusteiltaan vastaa jonkin verran aineistotuotantoa. Kirjastojen merki- 44159: kirjastokorvausjärjestelmää. tys tietoyhteiskunnan rakentamisessa on suuri. La- 44160: Suomen kulttuuripolitiikka arvioitiin v. 1994 masta huolimatta maamme yleiset kirjastot on liitet- 44161: osana Euroopan neuvoston jäsenmaiden kulttuuri- ty tietoverkkoihin ja n. 80 o/o:lla on Internet-yhtey- 44162: politiikan arviointiohjelmaa. Asiantuntijoiden mu- det. Noin 70 o/o kunnista kuuluu kirjastoyhteistyö- 44163: kaan Suomessa on voimakas kansallinen ja kult- alueeseen. Kulttuuriteollisuuden mahdollisuuksia 44164: tuurinen identiteetti, jonka säilymisestä kannettiin ja haasteita selvittää työryhmä, johon kuuluu eri 44165: huolta maan liittyessä EU:n jäseneksi. Suomalaisille ministeriöiden ja yhteistyötahojen edustajat. 44166: ominainen piirre on myös kulttuurin institutionali- Kertomusvuonna valmistui ehdotus valtioneu- 44167: soituminen ja korkea organisoitumisen taso. Kult- voston arkkitehtuuripoliittiseksi ohjelmaksi. Ohjel- 44168: tuurilaitosten verkko, josta esimerkkinä kirjastolai- man periaatteellisina lähtökohtina ovat kestävä 44169: tos, on poikkeuksellisen hyvin kehittynyt, vakiintu- kehitys, pyrkimys parantaa arkkitehtuurin ja ympä- 44170: nut ja kattava. Arvion mukaan myös kulttuuritar- ristön laatua sekä halu saavuttaa hyvä ympäristö. 44171: jonta on vilkasta ja kansalaisten kulttuuriosallistu- Ohjelma ottaa kantaa mm. arkkitehtuurin laatu- 44172: minen aktiivista. Taiteen tukena on julkisesta rahoi- käsitteeseen, ohjauskeinoihin, julkiseen vastuu- 44173: tuksesta ja erittäin tehokkaasta tekijänoikeusjärjes- seen, arkkitehtikoulutukseen, ympäristökysymyk- 44174: telmästä koostuvat tuki- ja suojajärjestelmä. Laman siin ja kaupunkirakentamiseen. Taustalla on v. 44175: seurauksena kulttuurin julkinen rahoitus on supis- 1995 perusoikeusuudistuksen yhteydessä tehty 44176: tunut. muutos hallitusmuotoon, jossa todetaan, että vas- 44177: Asiantuntijoiden mielestä ongelmana on mm. tuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympä- 44178: opetusministeriön rooli kulttuuripolitiikassa. Kult- ristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille ja että 44179: tuurin painoarvon lisäämiseksi ministeriön uudeksi julkisen vallan tehtävänä on turvata jokaiselle oi- 44180: nimeksi ehdotettiin opetus- ja kulttuuriministeriö- keus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus 44181: tä. Lisäksi kiinnitettiin huomiota taideopetuksen vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksen- 44182: asemaan kouluissa, sillä sitä ovat heikentäneet tekoon. 44183: vähentyneet resurssit. Monet taiteenlajit, kuten Opetusministeriön mukaan kuntien rahoituksel- 44184: esim. tanssi, teatteri, elokuva, kulttuuriperinne ja la on kohtuullisen hyvin onnistuttu vahvistamaan 44185: mediataide, puuttuvat opetuksesta lähes koko- alueellisuutta ja alueellisia erityispiirteitä määrära- 44186: naan. Koordinoinoin tehostamiseksi tarvittaisiin hasupistuksista huolimatta. Erityisesti vuoden 1993 44187: pysyvä yhteistyöelin. Kulttuuripolitiikalta puuttu- alusta voimaan tulleet teatteri- ja orkesterilaki sekä 44188: vat myös selkeät linjaukset, joiden tekemistä hait- museolain muutos ovat vahvistaneet alueellista 44189: taa rutiinijohtamisen korostuminen. Kehittämistä kulttuurin infrastruktuuria. Teatteri- ja orkesterilaki 44190: vaikeuttaa ministeriön ja taidetoimikuntalaitoksen lisäsivät valtion tukea teattereille yli 50 Mmk. Tuki 44191: jäykät, vanhaan taiteenalajakoon perustuvat hallin- nousi v. 1993 157,3 Mmk:aan ja oli v. 1998 yli 163 44192: torakenteet. Asiantuntijat korostivat myös kulttuu- Mmk. Vuonna 1993 sai lain perusteella tukea 54 ja 44193: rin alueellisen kehittämisen tärkeyttä. v. 1998 56 teatteria. Tuki on edistänyt pienten 44194: 1990-luvulla opetusministeriön toiminta on kes- teattereiden, kuten esim. tanssi-, lasten- ja nukkete- 44195: kitetty kahteen osa-alueeseen, kulttuuripolitiik- attereiden kehittymistä. 44196: 44197: 44198: 152 44199: Laki turvasi myös orkestereiden toiminnan la- alueellisissa ohjelmissa, joissa kulttuuri on mukana, 44200: mavuosina. Lain myötä orkestereiden harkinnan- on osaltaan vahvistanut alueellisuutta ja monikult- 44201: varainen valtionavustus kasvoi 5, 7 Mmk:sta n. 57 tuurisuutta. Kuntien osuus yleisten kirjastojen me- 44202: Mmk:aan. Tukea saavat 25 sinfonia-, kamari-, viih- noista oli v. 1996 noin puolet, museoiden, teatterei- 44203: de- ja jazzorkesteria. Valtionosuus kattaa neljän- den ja orkesterien julkisesta tuesta noin kaksi 44204: neksen orkestereiden menoista. Orkestereiden kolmasosaa ja muun kulttuuritoimen edistämisen 44205: yleisömäärät ovat kasvaneet tasaisesti koko 1990- julkisesta tuesta n. 90 %. 44206: luvun, ja ne ovat kansainvälisestikin tarkasteltuna Eduskunnan sivistysvaliokunnan edellyttämä 44207: huomattavat. koulun ja kulttuurin yhteistyö sekä yleensäkin kult- 44208: Myös ammatillisesti hoidetun museolaitoksen tuurikasvatus on ongelma jatkuvasti leikattujen val- 44209: valtion rahoitus vakiintui, kun v. 1993 toteutetussa tionosuuksien köyhdyttämille kouluille ja kulttuu- 44210: valtionosuusuudistuksessa kaikki 120 museota hy- rilaitoksille. Teatterit nimesivät lukuvuoden 1998 44211: väksyttiin valtionosuuden piiriin. Sitä ennen val- Halloo Hamlet Hallå -teemavuodeksi, jonka tavoit- 44212: tionosuutta saivat vain maakunta- ja aluetaidemu- teena on tuoda teatterit kouluihin. Lahden ja Joen- 44213: seot, joita oli yhteensä 35. Valtionosuuden määrä suun orkesterit sekä ooppera ja Sibelius-Akatemia 44214: kasvoi 30 Mmk:sta yli 80 Mmk:aan. Valtionosuus- ovat tehneet menestyksellistä yhteistyötä koulujen 44215: järjestelmän uudistus mahdollisti myös valtakun- kanssa. Myös taiteen keskustoimikunnan lasten- 44216: nallisten erikoismuseoiden verkoston kehittämisen kulttuurille varatusta määrärahasta on tuettu erilai- 44217: 1980-luvulla luotujen suuntaviivojen mukaisesti. sia Lapsi ja taiteilija vuorovaikutuksessa -projek- 44218: Ensimmäiset 12 valtakunnallista erikoismuseota teja. Opetusministeriö asetti vuoden 1998 maalis- 44219: nimettiin vuoden 1993 alusta. kuussa johtoryhmän koordinoimaan kulttuurin ja 44220: Valtakunnallisten kulttuurilaitosten asemaa on koulutuksen yhteistyön edistämistä. 44221: vahvistettu 1990-luvulla toteuttamalla suuria uudis- 44222: rakennus- ja peruskorjaushankkeita. Vuonna 1993 Kirjastotoimi 44223: valmistui Töölönlahdelle Kansallisoopperan uudis- Kirjastolakia muutettiin ja kirjastoasetus uusittiin 44224: rakennus, jonka suunnittelu alkoi jo 1980-luvun kokonaan v. 1992. Uudistuksilla poistettiin mm. 44225: puolivälissä. Rakennuskustannukset nousivat n. henkilöstöä, kirjastojen tiloja ja aukioloaikoja sekä 44226: 750 Mmk:aan. Opetusministeriön lisäksi rahoitta- lääninhallituksen ohjausta koskevia säädöksiä. 44227: miseen osallistuivat myös pääkaupunkiseudun Kirjastolakia alettiin jälleen uudistaa v. 1996. 44228: kaupungit. Toinen suuri rakennushanke on Nyky- Syynä olivat mm. ongelmat, joita valtionosuusuu- 44229: taiteen museo eli Kiasma. Opetusministeriö on distus yhdessä kirjastolain muutoksen kanssa aihe- 44230: vastannut sen suunnittelusta ja rakentamisen val- uttivat. Uudistuksen taustaksi opetusministeriö sel- 44231: vonnasta. Vuoden 1998 keväällä valmistuneen vitti mm. tietoverkkojen kehittymistä, henkilöstöä, 44232: Kiasman rakennuskustannukset ovat n. 200 Mmk. kirjastoverkossa tapahtuneita muutoksia ja kirjasto- 44233: Peruskorjauksista merkittävimmät ovat Taideteolli- jen perimiä maksuja v. 1993-95. 44234: suusmuseo, joka avattiin uusittuna kertomusvuon- Lakiuudistuksen lähtökohtana oli turvata kansa- 44235: na, sekä Kansallisteatteri ja Kansallismuseo. Vä- laisille kirjasto- ja tietopalvelujen saatavuus ja laatu 44236: hemmistöjen tarpeet on otettu huomioon erityisesti asuinpaikasta riippumatta. Uuden lain mukaan kir- 44237: saamelaismuseon uudisrakennushankkeessa, jo- jastot hoitavat peruspalvelutehtävänsä hankkimalla 44238: hon saatiin tukea EU:n rakennusmäärärahoista. uusiutuvaa aineistoa ja välineistöä sekä antamalla 44239: Kulttuurilaitosten korjaamisessa ja uusimisessa asiakkaiden käyttöön riittävän määrän alan koulu- 44240: on kyse niiden toimintaedellytysten turvaamisesta tuksen saanutta henkilöstöä. Opetusministeriö ja 44241: ja myös valmistautumisesta vuoteen 2000, jolloin lääninhallitukset arvioivat palvelujen laatua ja saa- 44242: Helsinki on yksi yhdeksästä Euroopan kulttuuri- tavuutta. 44243: kaupungista. Valtioneuvoston periaatepäätöksen Vuodesta 1979 lukien kirjastot ovat saaneet val- 44244: mukaisesti valtio osallistuu hankkeen rahoitukseen tionosuutta samoin perustein kuin koulutoimi. 44245: ja toteuttamiseen. Suora tuki on 50 Mmk. Kulttuu- Vuonna 1992 voimaan tullut opetus- ja kulttuuritoi- 44246: rivuoden suunnittelua ja toteuttamista organisoi- men rahoituslaki (705/92) merkitsi sitä, että kirjas- 44247: maan perustettiin säätiö. Hanke on tarkoitus toteut- toille kohdistettu suora, ns. korvamerkitty prosent- 44248: taa kansallisena projektina, jonka vaikutus on py- tiperusteinen valtionosuus lakkautettiin. 44249: syvä. Valtionosuusuudistuksen jälkeen kunnat ovat 44250: Maakuntien liitto muuttui aluekehitysviranomai- voineet käyttää opetus- ja kirjastotoimeen saa- 44251: seksi vuoden 1994 alusta. ED-jäsenyys ja uusien maansa valtionosuutta haluamiinsa tarkoituksiin. 44252: aluekehitysviranomaisten aktiivinen toiminta EU:n Tämän seurauksena eri kuntien panostus kirjastoi- 44253: 44254: 44255: 153 44256: hin vaihtelee huomattavasti ja kirjastoverkko kehit- Vuodesta 1996 lähtien myönnetyllä Suomi tieto- 44257: tyy epätasaisesti. yhteiskunnaksi -ohjelman valtionavustuksen turvin 44258: 1990-luvulla kirjastojen verkosto supistui ja alan myös maan pienimpien kuntien kirjastoihin on 44259: ammattihenkilöstön määrä väheni. Uuden aineis- saatu atk-laitteet ja verkkoyhteydet Ohjelma päät- 44260: ton hankinta oli vähäisempää kuin 1960-luvulla. tyy lähivuosina, jolloin yli kuntarajojen ylittyvä 44261: Syynä kehitykseen olivat em. lakimuutokset ja kirjastoverkon kehittäminen jää yksittäisten kun- 44262: kuntien taloudelliset vaikeudet. Samaan aikaan tien varaan. Lähivuosien kehittämiskohteita ovat 44263: kirjastojen käyttö lisääntyi ja tarve alan ammatti- myös oppilaitosten, kulttuurilaitosten ja muiden 44264: henkilöstöstä kirjastojen kehittäjänä kasvoi. Osaa- kunnan toimijoiden sekä kirjastojen välisen verkos- 44265: mista vaativaa palvelukysyntää lisäsivät tietoverk- toyhteistyön edistäminen. Myös uuden aineiston ja 44266: kojen kehittyminen yhdessä muiden muutosteki- erityisesti uusien aineistomuotojen hankinta tuot- 44267: jöiden kanssa, oppilaitosten muuttuneet opetus- taa ongelmia lähivuosina. Opetusministeriö ja 44268: menetelmät sekä kirjastojen perinteisen kulttuurin lääninhallitukset arvioivat tilannetta. 44269: välittämistehtävän korostuminen teknistyvässä yh- Kirjastojen käyttö on ollut v. 1990, 1996 ja 1997 44270: teiskunnassa. seuraava: 44271: 44272: 44273: 1990 1996 1997 44274: Kirjastoja + kirjastoautoja 1151 + 232 1 006 + 214 992 + 210 44275: Kävijöitä, milj. kpl 49,2 64.7 64,2 44276: Lainauksia, milj. kpl 85,7 104.4 102,3 44277: Aineistoa, milj. kpl 37,0 40,0 40,0 44278: Hankinta vuodessa, milj. kpl 2,6 1,9 1,9 44279: Henkilöstöä, htv 5 560 4 250 4 232 44280: Lisäksi työllisyysvaroin palkattuja, htv 702 953 874 44281: 44282: 44283: 44284: 44285: Kävijämäärien kasvu 1990-luvulla on aiheutta- vausta koskevaksi direktiiviksi ja vuoden 1997 44286: nut paineita laajentaa ja rakentaa kirjastotiloja. joulukuussa ehdotuksen direktiiviksi tekijänoikeu- 44287: Kirjastojen ikä ja tietotekniikan käyttö ovat puoles- den ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmu- 44288: taan lisänneet muutostyö- ja peruskorjaustarvetta. kaistamisesta tietoyhteiskunnassa. 44289: Suomi osallistui v. 1989-96 aktiivisesti tekijän- 44290: Tekijänoikeus oikeuden kansainvälisten yleissopimusten uudista- 44291: 1990-luvun laajimmassa tekijänoikeuslain uudis- miseen. Maailman henkisen omaisuuden järjestös- 44292: tuksessa v. 1995 tekijänoikeuden rajoituksia koske- sä WIPOssa tehtiin joulukuussa 1996 kaksi tekijän- 44293: va luku 2 uudistettiin, valokuvan suoja siirrettiin oikeuden alan kansainvälistä yleissopimusta, joi- 44294: erillislaista tekijänoikeuslakiin, otettiin käyttöön den tekstiluonnokset valmisteltiin Suomen opetus- 44295: kuvataiteen jälleenmyyntikorvaus sekä tehtiin mm. ministeriössä. Kansainvälisen sopimusjärjestelmän 44296: EY:n vuokraus- ja lainausdirektiivistä johtuvia uudistaminen jatkuu. 44297: muutoksia. Vuoden 1996 alussa tuli voimaan suoja- Digitaalitekniikan vaikutukset tekijänoikeuteen 44298: aikadirektiivistä johtunut tekijänoikeuden suoja- ovat vuodesta 1994 lähtien olleet keskeisenä huo- 44299: ajan pidentäminen. Keväällä 1998lakia uudistettiin mion ja analysoinoin kohteena kansallisesti ja kan- 44300: tietokantadirektiivien vaatimusten mukaiseksi. sainvälisesti. 44301: ETA- ja EY-jäsenyyden myötä Suomen tekijänoi- 44302: keuslainsäädännön uudistamisessa on korostunut Kulttuuriteollisuus 44303: EY:n direktiivien voimaan saattaminen kansallisten Opetusministeriön kertomusvuoden maaliskuussa 44304: ja yhteispohjoismaisten tarpeiden sijaan. Suomi asettama työryhmä selvittää kolmen vuoden aikana 44305: pääsi vaikuttamaan jossain määrin direktiivien val- kulttuuriteollisuuden laajuutta, toimintatapoja ja 44306: misteluun jo EYfAn ja yhteisön välisissä neuvotte- kehitysmahdollisuuksia Suomessa sisällön moni- 44307: luissa. EU:n jäsenenä Suomi oli vuoden 1996 alussa puolisuuden sekä työllisyyden ja kansantalouden 44308: mukana hyväksymässä ennen jäsenyyttä neuvotel- näkökulmasta. Työryhmän tavoitteena on selvittää, 44309: tua tietokantadirektiiviä. Vuonna 1996 komissio millä kulttuuripoliittisilla keinoilla ja toimilla voitai- 44310: antoi ehdotuksen kuvataiteen jälleenmyyntikor- siin parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten 44311: 44312: 44313: 154 44314: kulttuurisisältöjä tuottavien yrittäjien toimintaedel- kehittäminen. Lähes kaikki ulkoasiainministeriön 44315: lytyksiä. Selvitysten kohteena ovat mm. digitalisoi- osastot ja yksiköt ovat tekemisissä kansainvälisten 44316: tumisen vaikutukset kulttuurin toimintaympäris- kulttuurikysymysten kanssa. 44317: töön, kulttuuriteollisuuden arvoketjut, rahoitusnä- Opetusministeriön toiminnassa kotimaisen kult- 44318: kymät, sähköinen kaupankäynti, tekijänoikeudet tuurin edistäminen ja kansainvälinen kulttuurivaih- 44319: sekä kulttuuriteollisuusyrittäjien tuotteet ja toimin- to ovat osa samaa kokonaisuutta eli maamme 44320: taprosessit sivistyselämän ja -politiikan yleistä kehittämistä ja 44321: Muuttuneessa kulttuuriympäristössä uhkakuva- tukemista. Kulttuurivaihto käsittää siten koulutuk- 44322: na on medioiden keskittyminen siten, ettei moni- sen, tieteen, taiteen ja kulttuuripolitiikan, kulttuuri- 44323: puolisille sisällöille tai pienille ja keskisuurille yrit- perinnön sekä liikunnan ja nuorisotoimen aloilla 44324: täjille ole tilaa mediassa ja koko kulttuuriteollisuu- tapahtuvan kansainvälisen vuorovaikutuksen. 44325: dessa. Keskittyminen saattaa merkitä informaation Opetusministeriön kansainvälinen toiminta on 44326: epätasaista jakautumista ja keskittymistä vain joi- kahden tai useamman osapuolen välillä tapahtuvaa 44327: denkin ulottuville. Se saattaa asettaa ihmiset kan- kulttuurivaihtoa. 44328: sallisesti ja kansainvälisesti eriarvoiseen asemaan. 44329: Työryhmän lähtökohtana on, että käsite kulttuuri- Euroopan unioni 44330: teollisuus kattaa laajasti tuotteiden merkityssisältöi- Opetusministeriön eri osastojen ja yksiköiden sekä 44331: hin perustuvan teollisen tuotannon. Kulttuuriteolli- ministeriön alaisten laitosten ja yhteisöjen asemaa 44332: suuden toiminnan seurauksena syntyy erilaisia kansainvälisissä asioissa on vahvistettu vastaamaan 44333: materiaalisia ja immateriaalisia kulttuurituotteita. toimintaympäristön muutoksia, joihin erityisesti on 44334: Kulttuuri käsitetään laajasti ja tarkastelu kattaa kult- vaikuttanut ED-jäsenyys. Suomen hyvin hyödyntä- 44335: tuurin erilaiset sisällöt taiteesta viihteeseen. Sisäl- män ED-rahoituksen (ED-ohjelmat, rakennerahas- 44336: löllisen rikkauden ohella työryhmä tarkastelee jäl- toprojektit ja kansallista rahoitusta vaativat hank- 44337: kiteolliselle ajalle ominaisia toimintamalleja ja tie- keet) koordinointia ja hallintoa on tehostettu mm. 44338: totekniikan hyväksikäyttöä. uudistamalla organisaatiota. 44339: Työryhmän tehtävänä on kartoittaa myös suo- Opetusministeriön valmistautuminen Suomen 44340: malainen kulttuurikenttä ja instituutioiden asema EU-puheenjohtajuuskauteen alkoi jo vuosia sitten. 44341: kulttuuriteollisuuden toimijoina muuttuvassa toi- EU:n laajenemisen lisäksi opetusministeriön toi- 44342: mintaympäristössä. Työryhmä on havainnut, että mintaan ja resurssitarpeisiin vaikuttaa koko EU:n 44343: taiteilijatukena jaettava apuraha ja eri lähteistä jaet- koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja tutkimusohjelmia 44344: tava yrittäjätuki harvoin soveltuvat kulttuurialan koskeva rakenteellinen uudistus ja rakennerahas- 44345: yrittäjille, joiden toiminnan arviointiin ei ole sovel- toja koskeva muutos, jotka ajoittuvat puheenjohta- 44346: tuvaa yrityskriteeristöä. Työryhmä tuleekin loppu- juuskauteen tai välittömästi sen jälkeiseen aikaan. 44347: raportissaan v. 1999 esittämään uusia tuki- ja rahoi- Puheenjohtajakautena opetusministeriö vastaa kol- 44348: tusmuotoja kulttuuriteollisuuden yrityksille. mesta ED-asioiden komitean jaostosta, joissa val- 44349: Kulttuuriteollisuutta ei ole toistaiseksi tilastolli- mistellaan koulutus-, kulttuuri-, audiovisuaali-, te- 44350: sessa mielessä täsmennetty eikä sen volyymia ar- kijänoikeus-, nuoriso- ja liikunta-asioita. Yhteensä 44351: vioitu tarkasti. Vuoden 1995 yritysrekisterin mu- opetusministeriöllä on edustus 18 jaostossa. 44352: kaan kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja viestintäyritys- Merkittävä osa opetusministeriön virkamiehistä 44353: ten määrä oli arviolta runsaat 14 000, niiden liike- hoitaa oman toimen ohessa ED-tehtäviä. Vuonna 44354: vaihto n. 49 mrd. mk ja palkkasumma vajaat 9 mrd. 1995 perustettiin silloiseen kansainvälisten asiain 44355: mk. Valtaosassa yrityksiä oli alle 4 työntekijää. osastoon EU-deski, joka selvittää ja analysoi ED- 44356: asioita ja avustaa niissä johtoa. Ministeriön raken- 44357: Kansainvälinen kulttuuriyhteistyö nerahastoryhmä hoitaa EU:n alue- ja rakennepoli- 44358: Ulkoasiainministeriön ja sen alaisen ulkomaan- tiikkaan liittyviä tehtäviä. 44359: edustuksen kansainvälisten kulttuurisuhteiden hoi- 44360: to- ja kulttuurivientitehtävät ovat osa lain mukaan Pohjoismainen yhteistyö 44361: ulkoasiainministeriölle kuuluvaa yleistä ulkopoli- Eurooppalainen integraatiokehitys johti siihen, että 44362: tiikan ja kansainvälisten suhteiden hoitoa. Wienin pohjoismaisessa yhteistyössä painotetaan seitse- 44363: diplomaattisopimuksessa (artikla 3) on diplomaat- mää aluetta, mm. kulttuuria sekä tutkimusta ja 44364: tiedustuston yhtenä tehtävänä mainittu lähettäjä- koulutusta. Näille aloille suunnattiin puolet resurs- 44365: valtion ja vastanottajavaltion välisten ystävällisten seista, ja niille perustettiin v. 1993 omat ministeri- 44366: suhteiden edistäminen sekä niiden välisten talou- neuvostot ja virkamieskomiteat Ministerineuvos- 44367: dellisten, sivistyksellisten ja tieteellisten suhteiden ton toiminta käsittää Pohjoismaiden sisäisen yhteis- 44368: 44369: 44370: 155 44371: työn, Eurooppa-kysymykset ja yhteistyön Pohjolan Ohjelmien toteuttamiseen osallistuvat myös sopi- 44372: lähialueilla. musmaiden ystävyysseurat Liikunta- ja nuoriso- 44373: Opetusministeriö pyrkii parantamaan suomen aloilla on myös erillistä, kulttuurivaihtosopimusten 44374: kielen asemaa pohjoismaisena kielenä sekä edistä- ulkopuolista yhteistyötä. 44375: mään yhteistä kansalaistoimintaa. Lisäksi panoste- 44376: taan ulkomailla toteutettaviin yhteispohjoismaisiin lähialueyhteistyö ja sukukansaohjelma 44377: kulttuuriprojekteihin. Lähialueyhteistyössä painotetaan itäisiä lähialueita, 44378: Yhteispohjoismaisten sihteeristöjen, laitosten ja joita ovat Pietarin suunta, Karjalan tasavalta ja 44379: yhteistyöohjelmien perusteella laaditusta budjetista Murmansk sekä Viro. Myös Latvian ja Liettuan 44380: Suomen osuus on 16,2 %, ja maksuosuus on budje- merkitys kasvaa. Tärkeitä lähialueyhteistyön fooru- 44381: toitu vuoden 1995 alusta lähtien ulkoasiainministe- meita ovat 1990-luvulla luodut Itämeren valtioiden 44382: riön pääluokkaan. Kukin ministeriö vastaa erik- neuvosto sekä Barentsin euroarktisen alueen neu- 44383: seen niistä kustannuksista, joita aiheutuu osallistu- vosto. EU:n laajenemisprosessi ja pohjoisen ulottu- 44384: misesta ministerineuvoston, virkamieskomiteoiden vuuden kehittäminen tiivistävät yhteistyötä. 44385: ja eräiden muiden yhteistyöelinten kokouksiin. Kertomusvuonna ulkoasiainministeriön pää- 44386: Opetusministeriön hallinnonalalla on pohjois- luokkaan keskitettiin Keski- ja Itä-Eurooppaa kos- 44387: maisia laitoksia ja yhteistyöelimiä kaikkiaan n. 40. kevat ns. KIE-varat Opetusministeriö ja muut mi- 44388: Vuonna 1995 valmistuneen arvion perusteella yh- nisteriöt ehdottavat vuosittain rahoitettavat hank- 44389: teispohjoismaisten instituuttien ja laitosten toimin- keet. Opetusministeriön hallinnonalaan kuuluvan 44390: taa on rationalisoitu. Vuonna 1967 perustetun Poh- Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toimintapiiriin 44391: joismaisen kulttuurirahaston asemaa on vahvistet- kuuluvat itäslaavilaiset alueet, joita ovat Venäjä, 44392: tu. Rahaston jakama määräraha sisältyy ministeri- Valko-Venäjä ja Ukraina, sekä Baltia, muut entisen 44393: neuvoston kulttuuribudjettiin. Neuvostoliiton alueet ja venäläinen kulttuuriperin- 44394: Pohjoismaiden neuvosto on pyytänyt ministe- ne Suomessa. 44395: rineuvostolta (kulttuuriministerit) vuoden 1998 Venäjän kanssa v. 1992 tehtyyn sopimukseen 44396: syysistuntoansa uuden toimintasuunnitelman siitä, suhteiden perusteista kirjattiin tuki suomalaisten ja 44397: miten pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä harjoite- suomensukuisten kansojen ja kansallisuuksien 44398: taan vuosituhannen vaihteessa. Tässä yhteydessä omaperäisyyden säilyttämiseksi, ja vastaava artikla 44399: tarkistetaan mm. ministerineuvoston alaisten taide- sisällytettiin samana vuonna allekirjoitettuun kult- 44400: toimikuntien määrää, kokoonpanoa ja tehtäviä tuurisopimukseen. Eduskunnan toimeksiannosta 44401: sekä Pohjoismaisen kulttuurirahaston asemaa. opetusministeriö laati v. 1993 toimenpideohjelman 44402: artikloiden toteuttamiseksi. Tähän ns. sukukansa- 44403: Kahdenväliset kulttuurisuhteet ohjelmaan on myönnetty määrärahaa vuodesta 44404: Kahdenvälisiä kulttuurisopimuksia ja muita vaihto- 1994 lähtien. Sen toteuttamista vaikeuttaa Venäjän 44405: järjestelyjä solmittiin 1970-luvulla lähes kaikkien talouslama. Suomalais-ugrilaisten kansojen maail- 44406: silloisten ETYK-maiden kanssa. Laajenemista kesti mankongressi järjestetään Suomessa v. 2000, ja sen 44407: 1990-luvun alkuun saakka, minkä jälkeen sopi- kustannuksiin pitäisi varautua vuoden 2000 budje- 44408: muksia on solmittu ainoastaan neljä. Suomella on tissa. 44409: kulttuurisopimus tai muu vastaava järjestely n. 40 44410: maan kanssa. Muut yhteistoimintamuodot 44411: Käsitykset kulttuurisopimusten tarpeellisuudes- Suomen kielen ja kulttuurin tuntemusta pidetään 44412: ta vaihtelevat. Kansainvälisen kanssakäymisen hel- yllä avustamana ulkosuomalaisten lasten kerhotoi- 44413: pottuessa kulttuurivaihdon pitäisi sujua ilman kah- mintaa. Suomi-Seuran kautta tuetaan ulkosuoma- 44414: denvälisiä sopimuksia. Toisaalta Suomen ja mui- laisten lehdistö- ja kulttuuritoimintaa. 44415: den ED-maiden välillä solmitut sopimukset toimi- Sopimuspohjaista kansainvälistä opiskelija- ja 44416: vat tehokkaasti ja niitä käytetään Suomi-tuntemuk- asiantuntijavaihtoa ja eräitä muita tehtäviä hoitava 44417: sen lisäämiseen. Paineita uusien sopimusten solmi- Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO siir- 44418: miseen esiintyy. Luxemburgin kanssa solmittiin rettiin kertomusvuonna opetusministeriön kan- 44419: kulttuurisopimus v. 1994 ja Latvian kanssa v. 1996. sainvälisten suhteiden yksiköstä koulutus- ja tiede- 44420: Sopimus Liettuan kanssa allekirjoitettaneen marras- politiikan linjan alaisuuteen. 44421: kuussa 1998. Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomai- 44422: Eri intressiryhmiltä pyydettyjen lausuntojen pe- sissa yliopistoissa seuraa ja kehittää v. 1969 muo- 44423: rusteella opetusministeriö valmistelee koko sen dostettu asiantuntijaelin, ulkomaanlehtori- ja kieli- 44424: toimialaa koskevat 3--4-vuotiset kausiohjelmat kurssiasiain neuvottelukunta (UKAN), joka vuoden 44425: 44426: 44427: 156 44428: 1998 alusta siirrettiin osaksi CIMOn toimintoja. nuorisotoimen (CDEJ) ja viestinnän (CDMM) johto- 44429: Ulkomaisissa yliopistoissa toimii n. 40 suomesta komiteoiden toimintaan. Kertomusvuonna Suomi 44430: lähetettyä lehtoria, kieliassistenttia ja professoria. vastasi urheilukomitean puheenjohtajuudesta. 44431: Kielenopetuksen ohella heidän toimintansa on tär- Maassamme harjoitettavaa kulttuuripolitiikkaa 44432: keä osa Suomen kansainvälistä kulttuuripolitiikkaa on kehitetty järjestön v. 1994 tekemän arvion pe- 44433: ja kulttuurivientiä. UKAN järjestää vuosittain noin rusteella. Viestinnän kehittämiseksi EN edistää ja 44434: kymmenen suomen kielen ja kulttuurin kurssia ja tukee eurooppalaista elokuvatuotantoa. 44435: vastaa lähes 90 ulkomaisen yliopiston suomen EN:n nuorisokomitea tutki kertomusvuonna 44436: kielen opetuksen pedagogisesta ja materiaalisesta Suomen nuorisopolitiikkaa. EN:n tavoitteena on 44437: avustamisesta. edistää liikunnan harrastusta. 44438: Kertomusvuonna ulkomailla toimii yhteensä 13 EN:ssä pyritään yhteistyön avulla vakiinnutta- 44439: suomalaista kulttuuri- ja tiedeinstituuttia, joista yh- maan oikeusvaltion periaatteet KIE-maissa. Toi- 44440: deksän on kulttuuri- ja neljä tiedeinstituutteja. Yk- mintaa kehitetään kertomusvuonna pidetyn jäsen- 44441: sityisten säätiöiden ylläpitämien laitosten toiminta maiden valtionpäämiesten kokouksen hyväksy- 44442: rahoitetaan merkittäväitä osin opetusministeriön mien tavoitteiden pohjalta. 44443: myöntämällä harkinnanvaraisella valtionavulla. WIPOn toiminnassa Suomella oli v. 1989-96 44444: Kulttuurisuhteiden viikastuessa instituuttiverkosto keskeinen asema tekijänoikeuden kansainvälisen 44445: kehittyi nopeasti 1990-luvulla. sopimusjärjestelmän kehittämisessä. Kertomus- 44446: Vuosia 1999-2002 koskevien menokehysten vuonna WIPOssa ryhdyttiin valmistelemaan tieto- 44447: yhteydessä opetusministeriö kiinnitti huomiota sii- kantojen suojaa koskevaa kansainvälistä yleissopi- 44448: hen, että ulkomailla toimivien yhdeksän kulttuuri- musta. 44449: instituutin toimintaa varten osoitettu 16,6 Mmk:n Viime vuosina pohjoismaisen yhteistyön, EU:n, 44450: määräraha on liian pieni. usean hallitustenvälisen järjestön (esim. UNESCO 44451: Kulttuurivaihdon ja -viennin edistämiseksi on ja EN) ohjelmissa on korostettu rasismin, muuka- 44452: perustettu Suomalaisen musiikin ja Suomen kir- laisvihan ja suvaitsemattomuuden vastustamista. 44453: jallisuuden keskukset, Esittävän säveltaiteen edis- Yhteistoimintahankkeista merkittävimpiä ovat v. 44454: tämiskeskus sekä Näyttelyvaihtokeskus. 1995 järjestetty EN:n Kaikki erilaisia - Kaikki 44455: Suomen ulkomailla toimivien kulttuuri-instituut- samanarvoisia -kampanja sekä EU:n Euroopan ra- 44456: tien arviointi aloitettiin kertomusvuonna. sismin vastainen teemavuosi 1997. 44457: 44458: Hallitusten väliset järjestöt Voimavarakehitys 1990-luvulla 44459: Opetusministeriön kannalta keskeisiä kansainväli- Kansainväliseen kulttuuriyhteistyöhön vuoden 44460: siä järjestöjä ovat YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuu- 1990 talousarviossa myönnetystä 38,5 Mmk:n mää- 44461: rijärjestö (UNESCO) ja Euroopan neuvosto (EN), rärahasta osoitettiin 24,3 Mmk kulttuurisopimusten 44462: joiden toiminta koskee koko opetusministeriön ja vaihto-ohjelmien toimeenpanaan sekä stipendi- 44463: toimialaa. Kulttuuripolitiikan kannalta erityisen tär- aattien ja asiantuntijoiden kustannuksiin. Kansain- 44464: keä on Maailman henkisen omaisuuden järjestö välinen opiskelija- ja asiantuntijavaihto siirrettiin v. 44465: (WIPO). 1991 CIMOon. Vuonna 1995 kulttuuriyhteistyö- 44466: UNESCO oli ensimmäinen kansainvälisen sivis- määräraha oli lähes 44,9 Mmk, mistä kahdenkeski- 44467: tysyhteistyön järjestö. Suomen liittyessä järjestön sen yhteistyön osuus oli 19 Mmk. Määrärahan 44468: jäseneksi v. 1956 hallitusten tasolla luotiin ensim- mitoitukseen 1990-luvulla ovat vaikuttaneet mm. 44469: mäiset yhteydet muiden maiden koulutus-, tiede- ja Euroopan integraatio ja sukukansaohjelman toi- 44470: kulttuuripiireihin. meenpano. Vuosina 1996-98 kulttuuriyhteistyön 44471: Suomi valittiin kertomusvuonna jäseneksi määrärahat eivät ole lisääntyneet, vaikka 1990- 44472: UNESCOn hallintoneuvostoon kaudeksi 1998- luvulla on solmittu neljä uutta kulttuurivaihtosopi- 44473: 2001 ja Maailmanperintökomiteaan kaudeksi musta ja viides on valmisteilla. Määrärahoista on 44474: 1998-2003. Suomi osallistuu aktiivisesti Kulttuurin maksettu lisäksi ministeriön eri osastojen kansain- 44475: ja kehityksen maailmankomission v. 1995 valmistu- välisestä yhteistyöstä aiheutuvia menoja, lähinnä 44476: neen raportin seurantaan sekä ihmisoikeuksia kos- matkakustannuksia. 44477: kevan opetuksen kehittämiseen. Momentin Eräät avustukset käyttösuunnitelma 44478: Opetusministeriö osallistuu EN:n kulttuuriyh- on vuodesta 1990 muuttunut oleellisesti. Vuonna 44479: teistyön neuvoston CDCC:n ja sen neljän erityisko- 1995 momentille myönnettiin 27,5 Mmk kulttuuri- 44480: mitean (koulutus, korkeakoulutus ja tutkimus, kult- instituuttien toimintaan, kansainväliseen levityk- 44481: tuuri, kulttuuriperintö) sekä EN:n urheilun (CDDS), seen tarkoitettujen julkaisujen tukemiseen ja ulko- 44482: 44483: 44484: 157 44485: maanyhdistysten toimintaan. Eduskunta edellytti ED-asioiden hoitoon osallistuu suuri osa minis- 44486: tuen suuntaamista erityisesti lähialueyhteistyötä teriön virkamiehistä. Ministerineuvoston ja komis- 44487: harjoittaville ulkomaanyhdistyksille niiden toimin- sion kokouksiin osallistuminen ja Suomen kannan- 44488: tojen turvaamiseksi. Kertomusvuoden 28,5 Mmk:n ottojen valmistelu vie merkittävän osan kulttuuri- 44489: määrärahasta jaettiin 16,6 Mmk kulttuuri-instituu- politiikan osaston virkamiesten työpanoksesta. Sen 44490: teille, 1,5 Mmk kansainväliseen levitykseen tarkoi- lisäksi monet virkamiehet osallistuvat muuhun 44491: tettujen julkaisujen tukemiseen ja 10,4 Mmk eräi- kansainväliseen toimintaan. Eräät tekijänoikeusky- 44492: den ulkomaanyhdistysten toimintaan. Avustukset symykset ja liikunta- ja nuorisoalojen kansainväli- 44493: kulttuuri-instituuteille eivät lisääntyneet kertomus- nen yhteistyö ja niihin liittyvät EU-asiat vievät 44494: vuonna, vaikka silloin toimintansa aloittivat Madri- virkamiesten koko työajan. 44495: din, Oslon ja Tukholman instituutit. Rakenteelliset muutokset vaikeuttavat opetus- 44496: Momentin Rahoitusosuudet kansainvälisille jär- ministeriön kansainvälisten suhteiden yksikön 44497: jestöille, arviomääräraha, käyttö määräytyy ao. jär- henkilöstökehityksen vertailua. Vaikka 1990-luvul- 44498: jestöjen johtoelinten päätösten mukaan. Myös tä- la perustehtävien määrä on lähes poikkeuksetta 44499: män momentin määrärahakehityksen vertailua vai- kasvanut jokaisella tehtäväalueella, on virkamies- 44500: keuttaa em. pohjoismaista yhteistyötä koskevan ten määrä säilynyt suunnilleen ennallaan. Yksikön 44501: maksuosuuden osalta muuttunut käytäntö. Vuonna virkasuhteisen henkilöstön määrä oli v. 1990 19 44502: 1995 rahoitusosuuksia maksettiin runsaat 13,3 (lisäksi 7 työsuhteista) ja v. 1995 20. Kertomusvuo- 44503: Mmk ja kertomusvuonna runsaat 14,4 Mmk. den alussa virkasuhteisia oli 17 ja 1.5.1997 15. 44504: 44505: 44506: 44507: 44508: Kulttuuripolitiikan päätavoite on turvata omaan kieleen ja erityisesti murrosvaiheessa tärkeiden uusien ajatus- 44509: ja muuhun sivistystraditioon perustuva kansallinen mallien ja rakenteiden luojana, jotteivät hankkeet pe- 44510: identiteetti ja uudistaa sitä. Sodan jälkeisinä vuosina rustuisi pelkästään taloudellisiin arvoihin ja aluekehi- 44511: poikkeuksellisen vahvaksi muotoutuneen kansallisen tys- ja työllistämisnäkökohtiin. Kulttuuriteollisuuden 44512: identiteetin vanhoja kulttuuriarvoja uhkaavatylikansal- edistämistä koskevan selvityksen valmistuttua on kult- 44513: lisen viestinnän ja viihteen aikaansaarnat kulutus- ja tuuriyrittäjien toimintaedellytyksiä kehitettävä yhteis- 44514: tavarakulttuuria painottavatmuutokset ihmisten arvos- työssä yritystukea jakavien tahojen kanssa. 44515: tuksissa ja mielipiteissä. Valtiontilintarkastajien mie- Maamme nykyinen kotimarkkinoiden pienuutta 44516: lestä kulttuuri-identiteetin säilyttämiseksi opetus- ja kompensoiva tukijärjestelmä edistää korkeatasoista 44517: kulttuurihallinnon ja koko muun hallinnon toiminnassa taiteellista työtä ja suojaa taiteilijoiden oikeuksia. 44518: kulttuuri on nähtävä yhteiskunnan eri osa-alueet ja Kansainväliset asiantuntijat pitivät järjestelmää mer- 44519: rakenteet läpäisevänä kokonaisuutena ja kulttuuripoli- kittävänä kulttuuripoliittisena saavutuksena ja ehdotti- 44520: tiikan keskeisiä välineitä, lainsäädäntöä, voimavaroja vat sen kehittämistä edelleen. Valtiontilintarkastajien 44521: ja hallintotoimia kehitettäessä on korostettava, että mielestä muiden kehittämistoimien ohella on taiteilija- 44522: niillä vaikutetaan osaamisen tasoon, luovuuteen ja laa- ja kohdeapurahojen määrä saatava paremmin vastaa- 44523: tuun. Valtion tulee tehostaa viestinnän monipuolisuut- maan lisääntynyttä kysyntää. Taiteilijoiden toimeentu- 44524: ta, korkeaa laatua ja tarjonnan määrää edistäviä toi- lon varmistamiseksi on asiantuntijoiden esittämin toi- 44525: mia. min aktivoitava taiteen kysyntää. 44526: Valtionyhtiöiden myynnistä saatavilla varoilla rahoi- Valtionosuusuudistuksessa valtionosuuden piiriin 44527: tetaan huomattava määrä erilaisia innovatiivisia tekno- saatiin kuntien kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen 44528: logiaan painotluvia tutkimushankkeita. Valtiontilintar- sekä kirjasto- ja museolaitoksen lisäksi maamme am- 44529: kastajien mielestä tulee selvittää, onko näitä varoja matillisesti hoidettu teatteri- ja orkesteriverkosto sekä 44530: tarkoituksenmukaista suunnata nykyistä enemmän taiteen opetus. Veikkausvoittovaroista maksettavien 44531: kulttuuritutkimuksen tukemiseen ja kulttuurituotannon lakisääteisten menojen kasvu on vakauttanut taide- ja 44532: toimintaedellytysten kehittämiseen. EU:n rakennera- kulttuurilaitosten valtionrahoitusta, selkeyttänyt kun- 44533: hastohankkeita priorisoitaessa on korostettava kult- tien kulttuurirahoitusta ja lisännyt niiden päätösvaltaa 44534: tuurin merkitystä alueen talouskehityksen aktivoijana varojen käytön suhteen. Kuntien vaihteleva panostus 44535: 44536: 44537: 158 44538: kirjastopalvelujen ja kirjastoverkon kehittämiseen tuksen järjestämiseksi on tuettava erillisillä rahoitus- 44539: osoittaa, että kehityksen seurauksena kansalaiset eri järjestelyillä. 44540: puolilla maata saattavatjoutua kulttuuripalvelujen suh- Kansainvälisessä ympäristössä ja kansallisessa ul- 44541: teen hyvinkin eriarvoiseen asemaan. Valtiontilintar- kopolitiikassa tapahtuneet muutokset muuttavat kan- 44542: kastajien mielestä kuntien kulttuuripalvelut on saatava sainvälistä kulttuuriyhteistyötä ja näkyvät myös muilla 44543: vastaamaan yhteiskuntamurroksessa huomattavasti kulttuurihallinnon aloilla. Valtiontilintarkastajien mie- 44544: lisääntynyttä kysyntää. Kulttuuripalvelut on nähtävä lestä kansainvälisen vuorovaikutuksen lisääminen on 44545: keinoina lisätä kunnan vetovoimaa ja kehittää asukkai- välttämätöntä sen vuoksi, että kielen ja maantieteellis- 44546: den elämisen laatua ja itsensä toteuttamismahdolli- ten olojen rajaama talous, tiede ja taide helposti sul- 44547: suuksia. Valtionhallinnon ja kuntajärjestöjen ohjauk- keutuu ja tyytyy hyviin saavutuksiin vain Suomessa. 44548: sessa on korostettava alueellista ja toimialojen rajat EU-jäsenyyden alkuvaiheessa on ehkä liikaakin ko- 44549: ylittävää verkottumista. rostunut eurooppalaisen kulttuuriperinteen merkitys 44550: Suomen kansallista kulttuuripolitiikkaa arvioineet kansainvälisessä koulutus-, tutkimus- ja muussa kult- 44551: Euroopan neuvoston asiantuntijat ovat esittäneet mo- tuuripoliittisessa yhteistyössä. Valtiontilintarkastajien 44552: nia kulttuurin painoarvoa lisääviä hallintoon, johtami- mielestä tiukasta valtiontalouden tilasta huolimatta on 44553: seen, koordinoinnin tehostamiseen jne. liittyviä paran- pyrittävä kehittämään kulttuurisuhteita myös Euroopan 44554: nusehdotuksia, joita toteutettaessa on painotettava ulkopuolisten maiden kanssa. Ulkomailla sijaitsevien 44555: joustavuutta ja substanssikysymyksiä hallinnon sijaan. kulttuuri- ja tiedeinstituuttien toimintaedellytykset on 44556: Kulttuurin eri osa-alueille laaditut ohjelmat edistävät turvattava ja niiden osaamista hyödynnettävä esim. 44557: toteutuessaan maamme kulttuurikehitystä. Kansallis- EU:n rahoituslähteitä ja tutkimusryhmiä koskevan tie- 44558: ten kulttuurilaitosten toiminnan kehittämistä on mah- dotuksen osalta parantamalla yhteistyötä ja tiedonväli- 44559: dollista jatkaa mm. v. 1993 annetun kulttuuripoliittisen tystä. OECD tarjoaa mahdollisuudet koulutus- ja tutki- 44560: selonteon pohjalta. Kulttuuripolitiikan kehityslinjauk- muspoliittisen yhteistyön kehittämiseen Yhdysvaltain, 44561: sista valtiontilintarkastajat korostavat erityisesti kou- Kanadan ja Japanin kanssa. Erityisesti tulee aktivoida 44562: lun ja kulttuurin yhteistyön merkitystä henkisen pää- opiskelija- ja tutkijavaihtoa Suomen ja Yhdysvaltojen 44563: oman, luovuuden, innavaatiaidan ja kansalaisaktiivi- välillä. Talouselämän laajantuvan kansainvälistymis- 44564: suuden kehittäjänä. Sen laiminlyönnillä saavutetut kehityksen tukemiseksi on tehostettava keskeisten 44565: säästöt johtavat arvaamattomiin negatiivisiin seurauk- Aasian maiden kanssa solmittujen kulttuurisuhteiden 44566: siin. Koulujen ja kulttuurilaitosten yhteistyötä taideope- toimeenpanoa. 44567: 44568: 44569: 44570: 44571: Opetustoimi Opettajia koskevia määrällisiä ja laadullisia tieto- 44572: ja ei ollut keskitetysti saatavilla lukuvuodesta 44573: Peruskoulujen ja lukioiden opettajatilanteen 1992-93 alkaen. Opetusministeriön ja Opetushal- 44574: selvittäminen lituksen välisessä tulossopimuksessa vuodelle 1997 44575: Opetushallituksessa on käynnistetty ESR-rahoittei- annettiin Opetushallitukselle tehtäväksi yhteistyös- 44576: nen opettajien perus- ja täydennyskoulutustarpeita sä lääninhallitusten kanssa kerätä valtakunnallisesti 44577: selvittävä hanke. Hankkeen suunnitelmassa koros- kattavat tiedot peruskoulun ja lukion opettajista. 44578: tetaan opettajakunnan merkitystä tilanteessa, jossa Lääninhallituksia pyydettiin kokoamaan perus- 44579: työelämässä tapahtuvat muutokset lisääntyvät ja koulun ja lukion opettajia koskevat tiedot summa- 44580: nopeutuvat, lainsäädäntö muuttuu, hajauttaminen tietolomakkeille lääneittäin ja maakunnittain. Lo- 44581: etenee, erityisesti viestintä- ja koulutusteknologia makkeella kysyttiin tietoja peruskoulun ja lukion 44582: kehittyy ja opetuksen sisällöllinen kehittäminen opettajista sukupuolijakauman, ikäjakauman ja 44583: korostuu. Hankkeen tarkoituksena on selvittää korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan sekä 44584: opettajankoulutuksen määrälliset ja laadulliset ke- tietoja opettajien kelpoisuudesta hoitaruaansa vir- 44585: hittämistarpeet ja luoda uuteen säätelyjärjestel- kaan, toimeen tai tehtävään. Opettajatiedot kerät- 44586: mään soveltuva pysyvä ennakointimenettely. tiin 14.11.1997 olleen tilanteen mukaan. Vastausten 44587: Hankkeen käytännön toteutus ajoittuu 1.8.1998-- määräaika oli 15.12.1997, mutta joidenkin maakun- 44588: 31.12.1999. tien tiedot saapuivat vasta maaliskuussa 1998. 44589: 44590: 44591: 159 44592: Muutamat ruotsinkieliset koulut tilastoitiin poik- kielisiä ala-asteita oli 272, yläasteita 40, erityiskou- 44593: keuksellisesti. Svenska Privatskolan i Uleåborg on luja 16, korvaavia kouluja 5 ja yksi ruotsinkielinen 44594: sisällytetty Vaasan rannikkoseudun maakuntaan ja harjoittelukoulu. 44595: Björneborgs svenska samskola, Svenska samsko- Peruskoulun opettajakunnan muodostavat reh- 44596: lan i Tammerfors ja Tammerfors svenska lågsta- tori, opettajat ja tuntiopettajat. Peruskoulussa ole- 44597: dium on tilastoitu Varsinais-Suomen maakuntaan. via opettajanvirkoja ovat lehtorin, luokanopettajan, 44598: Raportissa käytettiin vertailuaineistona perus- erityisluokanopettajan ja erityisopettajan virat. Vai- 44599: koulun ja lukion oppilaitos- ja opettajarekisterin keimmin kehitysvammaisten lasten opetusta varten 44600: tietoja lukuvuodelta 1992-93, jolloin viimeiset voi lisäksi olla muita opettajanvirkoja. 44601: vastaavat systemaattiset opettajatiedot on kerätty. Opettajanvirkoja tulee olla niin monta, kuin 44602: opetuksen järjestäminen pysyvästi edellyttää. Tun- 44603: Peruskouluasteen opettajat tiopettajan hoidettavaksi voidaan antaa ne tunnit, 44604: Peruskouluasteen kouluja oli syyslukukaudella joita varten ei ole tarkoituksenmukaista perustaa 44605: 1997 yhteensä 4 319, joista ruotsinkielisiä oli 334. opettajanvirkaa. 44606: Oppilaitostyypeittäin eriteltyinä ala-asteita oli yh- Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi suomenkie- 44607: teensä 3 344, yläasteita 625, erityiskouluja 290, listen ja ruotsinkielisten päätoimisten opettajien 44608: korvaavia kouluja 35, harjoittelukouluja 13 ja muita määrä ja ruotsinkielisten opettajien suhteellinen 44609: peruskouluasteen käsittäviä kouluja 12. Ruotsin- osuus syyslukukaudella 1997. 44610: 44611: 44612: 44613: Viran, toimen tai tehtävän tyyppi Suomenkieliset Ruotsinkieliset Ruotsin kielisten Yhteensä 44614: osuus,% 44615: 44616: Rehtorit 1 049 53 5,1 1102 44617: Luokanopettajat 16 323 1145 6,6 17 468 44618: Peruskoulun lehtorit 12 783 703 5,5 13 486 44619: Erityisluokanopettajat ja erityisopettaja! 3 714 190 4,9 3 904 44620: Virat ja toimet yhteensä 33 869 2 091 5,8 35 960 44621: Päätoimiset tuntiopettajat 3 508 283 8,1 3 791 44622: Päätoimiset opettajat yhteensä 37 377 2 374 6,4 39 751 44623: 44624: 44625: 44626: 44627: Lääneittäin tarkasteltuna on päätoimisia opetta- erityisopettajista 70,5 o/o sekä päätoimisista tunti- 44628: jia luonnollisesti eniten tiheimmin asutulla alueella opettajista 71,8 o/o, mutta naisten osuus peruskou- 44629: Etelä-Suomen läänissä. Virkatyypeittäin tarkastel- lun rehtoreista on vain 30,8 o/o. Alueellisesti tarkas- 44630: tuna on luokanopettajia kuitenkin enemmän Länsi- teltuna on naisten osuus luokanopettajista suhteel- 44631: Suomen läänissä (6 275) kuin Etelä-Suomen läänis- lisesti korkeampi Uudellamaalla (74,9 o/o) ja Itä- 44632: sä (6 195). Länsi-Suomessa on perinteisesti ollut Uudellamaalla (70,4 o/o) kuin muissa maakunnissa, 44633: runsaasti pieniä ala-asteen kouluja. Peruskoulun joissa se vaihtelee 61,1 o/o:sta 68,8 o/o:iin. Naislehto- 44634: rehtoreista, lehtoreista, luokanopettajista, erityis- reitakin on suhteellisesti eniten Uudellamaalla 44635: luokanopettajista ja erityisopettajista on Etelä-Suo- (78,8 o/o). Kainuussa puolestaan on sekä luokan- 44636: men ja Länsi-Suomen lääneissä kaikkiaan 72 o/o ja opettajina että lehtoreina suhteellisesti vähiten nai- 44637: päätoimisista tuntiopettajista 72,5 o/o. Maakunnit- sia, molempia hieman yli 61 o/o. Itä-Uudellamaalla 44638: tain tarkasteltuna viranhaltijoita on eniten Uudella- on naisenemmistö sekä erityisopetuksen opettajis- 44639: maalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Var- ta (77,5 o/o) että päätoimisista tuntiopettajista 44640: sinais-Suomessa, ja päätoimisia tuntiopettajia on (85,4 %). Naisrehtoreita on suhteellisesti eniten Uu- 44641: puolestaan eniten Uudellamaalla, Pohjois-Pohjan- dellamaalla (42,9 %) ja Etelä-Karjalassa (41,4 o/o). 44642: maalla ja Keski-Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla ovat rehtorit pääasiassa miehiä, 44643: siellä 41 rehtorista vai kolme on naisia. 44644: Naisten osuus opettajakunnasta Erityisopetuksessa on eniten naisia harjaantu- 44645: Valtaenemmistö (68,5 o/o) peruskoulun päätoimisis- misopetuksessa (86,9 %). Miesvaltaisin alue on so- 44646: ta opettajista on naisia. Lehtoreista naisia on 71,6 o/o, peutumattomien opetus, jossa miesten osuus on 44647: luokanopettajista 67,4 o/o, erityisluokanopettajista ja 72,4 o/o opettajista. 44648: 44649: 44650: 160 44651: Opettajien ikäjakauma 44652: 44653: Viran, toimen tai tehtävän tyyppi -39-vuotiaat 40-49-vuotia at 50-54-vuotiaat 55- -vuotiaat 44654: % 44655: Rehtorit ja lehtorit 25,5 33,7 22,8 18,0 44656: luokanopettajat 45,3 29,1 13,4 12,2 44657: Erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 34,3 39,5 18,2 8,0 44658: Virat ja toimet yhteensä 36,1 32,1 17,7 14,1 44659: Päätoimiset tuntiopettajat 57,3 27,3 10,2 5,3 44660: Päätoimiset opettajat yhteensä 38,1 31,6 17,0 13,3 44661: 44662: 44663: 44664: 44665: Opettajien nuorinta ryhmää edustavat päätoimi- Erityisluokanopettajista ja erityisopettajista suh- 44666: set tuntiopettajat, joista 57,3 o/o on alle 39- vuotiaita. teellisesti eniten on 40--49-vuotiaita (39,5 %). 44667: Yli 50-vuotiaita heistä on 15,5 %. Seuraavaksi nuo- Ruotsinkielisestä erityisopetuksen opettajista tähän 44668: rimpiin kuuluvat luokanopettajat, joista alle 39- ikäryhmään kuluu 41,1 %. Erityisopetuksen opetta- 44669: vuotiaita on 45,3 %. Nuorimmat luokanopettajat jista alle 50-vuotiaita on kaikkiaan 73,8 % ja yli 55- 44670: ovat Keski-Suomen maakunnassa, jossa yli puolet vuotiaita ainoastaan 8 %. Maakunnista ikäraken- 44671: alueen luokanopettajista kuuluu alle 39-vuotiaiden teeltaan suhteellisesti nuorimpia erityisopetuksen 44672: ikäryhmään. Koko maan luokanopettajista lähes opettajia löytyy Itä-Uudeltamaalta, jossa alle 39- 44673: 75 % on alle 50-vuotiaita. Yli 55-vuotiaita luokan- vuotiaita on 45,1 %, Kymenlaaksosta (41,3 %) ja 44674: opettajia on 12,2 %, ja suhteellisesti eniten heitä on Pohjois-Karjalasta (41,3 %) ja vähiten Kainuusta 44675: Kainuussa (19,3 %) ja Etelä-Savossa (16,2 %) ja (22,7 %). Yli 55-vuotiaita erityisluokanopettajia ja 44676: vähiten Uudellamaalla (9,3 %). Ruotsinkielisistä erityisopettajia on suhteellisesti eniten Lapissa 44677: peruskoulun luokanopettajista on yli puolet alle (11,8 %) ja Etelä-Savossa (10,4 %). 44678: 39-vuotiaita ja 79% alle 50-vuotiaita. Harjaantumisopetuksen erityisluokanopettajista 44679: Peruskoulun rehtoreiden ja lehtoreiden lääneit- 52,4% kuuluu 40--49-vuotiaiden ryhmään. Mui- 44680: täinen ikäjakauma on hyvin yhdenmukainen. Suh- den erityisryhmien opettajat edustavat nuorinta 44681: teellisesti eniten rehtoreista ja lehtoreista kuuluu erityisluokanopettajien ryhmää, sillä heistä yli puo- 44682: 40--49-vuotiaiden ryhmään, alle 39-vuotiaita on let on alle 39-vuotiaita. Erityisopettajista ja erityis- 44683: neljännes, 50--54-vuotiaita runsaat 20% ja yli 55- luokanopettajista kaikkiaan 73,8% on alle 50-vuo- 44684: vuotiaita keskimäärin 18 %. Maakunnista suhteelli- tiaita, mikä on lähes sama osuus kuin luokanopet- 44685: sesti eniten alle 39-vuotiaita rehtoreita ja lehtoreita tajistakin. 44686: on Hämeessä (31,2 %) ja Vaasan rannikkoseudulla 44687: (30,9 %). Yli 55-vuotiaita on suhteellisesti eniten Opettajien suorittamat tutkinnot 44688: Etelä-Karjalassa (20,8 °/o) ja Pohjois-Savossa Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi peruskouluas- 44689: (20,7 %). teen päätoimisten opettajien suhteelliset osuudet 44690: Ruotsinkielisistä rehtoreista ja lehtoreista suh- suoritetun tutkinnon mukaan syyslukukaudella 44691: teellisesti eniten on 40--49-vuotiaita, mutta toisin 1997: 44692: kuin suomenkielisten kohdalla lähes yhtä paljon 44693: opettajia kuuluu alle 39-vuotiaiden ryhmään. 44694: 44695: 44696: 44697: Viran, toimen tai tehtävän tyyppi Alempi Ylempi Tutkija koulutus Muu 44698: kandidaattiaste kandidaattiaste tai vastaava tutkinto 44699: % 44700: Rehtorit ja lehtorit 35,1 56,3 0,6 8,0 44701: luokanopettajat 31,6 44,7 0,1 23,6 44702: Erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 46,7 34,8 0,4 18,1 44703: Virat ja toimet yhteensä 34,7 48,4 0,3 16,7 44704: Päätoimiset tuntiopettajat 21,1 55,5 0,5 22,8 44705: Päätoimiset opettajat yhteensä 33,4 49,0 0,3 17,2 44706: 44707: 44708: 44709: 11 380188E 161 44710: Alemman kandidaattiasteen tutkinnon suoritta- non suorittaneita on Satakunnassa (59,7 %). Ylem- 44711: neilla tarkoitetaan esim. peruskoulun luokanopet- män kandidaattiasteen suorittaneita erityisopetuk- 44712: tajan koulutusta. Ylemmän kandidaattiasteen kou- sen opettajia on suhteellisesti eniten Oulun ja Itä- 44713: lutus tarkoittaa esim. kasvatustieteiden kandidaatin Suomen lääneissä (n. 40 %). Tutkijakoulutuksen on 44714: tutkintoa (nykyinen kasvatustieteen maisterin tut- suorittanut 15 opettajaa. Heitä on muutama joka 44715: kinto) ja tutkijakoulutus esim. filosofian lisensiaatin läänissä. 44716: tai tohtorin tutkintoa. Muu tutkinto tarkoittaa esim. Päätoimisista tuntiopettajista yli puolet (55,7 %) 44717: kansa- ja kansalaiskoulun opettajien koulutusta on suorittanut ylemmän kandidaattiasteen tutkin- 44718: sekä erityisopettajien koulutusta vuoteen 1972. non. Näin on myös lääneittäin tarkasteltuna Lapin 44719: Tutkintotietojen antaminen ei ole ollut ongelma- lääniä (45,6 %) lukuun ottamatta. Maakunnista suh- 44720: tonta, koska annettujen ohjeiden mukaan on saat- teellisesti eniten ylemmän kandidaattiasteen suorit- 44721: tanut olla vaikea määritellä, mihin luokkaan kuna- taneita päätoimisia tuntiopettajia on Keski-Suomes- 44722: kin vuonna suoritettu tutkinto kuuluu. Maakuntien sa (66,1 o/o) ja Varsinais-Suomessa (61,7 %) ja vähi- 44723: väliset erot voivat osittain selittyä vastaajien erilai- ten Itä-Uudellamaalla (27,1 %). 44724: silla tulkinnoilla siitä, mihin luokkaan koulutus Alemman kandidaattiasteen suorittaneiden 44725: kuuluu. osuus on keskimäärin 21,1 o/o ja muun tutkinnon 44726: Yli puolet (56,3 %) peruskoulun rehtoreista ja suorittaneita on 22,8 o/o kaikista päätoimisista tunti- 44727: lehtoreista on suorittanut ylemmän kandidaattias- opettajista. Tutkijakoulutuksen saaneita päätoimi- 44728: teen tutkinnon. Ruotsinkielisistä rehtoreista ja leh- sia tuntiopettajia on peruskoulussa 18, joista yh- 44729: toreista vastaavan tutkinnon on suorittanut 58,9 %. deksän toimii Etelä-Suomen läänissä. 44730: Maakunnittain osuudet vaihtelevat Lapin 42,3 %:sta Ruotsinkielisistä päätoimisista tuntiopettajista 44731: Uudenmaan 63,6 %:iin. Yhteensä 89 peruskoulun ylemmän kandidaattiasteen tutkinnon suorittaneita 44732: rehtorin ja lehtorin viranhaltijaa on suorittanut jat- on 37,5 %, kun prosenttiluku suomenkielisten koh- 44733: kotutkinnon. Näistä kolme on ruotsinkielisiä. Eni- dalla oli 57,1. Muun tutkinnon on ruotsinkielisistä 44734: ten tutkijakoulutuksen suorittaneita on Etelä-Suo- päätoimisista tuntiopettajista suorittanut 47,7 o/o ja 44735: men läänissä. suomenkielisistä 20,6 o/o. 44736: Kaikista luokanopettajista 44,7% on suorittanut 44737: ylemmän kandidaattiasteen tutkinnon. 1970-80- Opettajien kelpoisuus aineiston perusteella 44738: luvun taitteessa opettajankoulutuksessa siirryttiin Kyselyssä pyydettiin ilmoittamaan niiden opetta- 44739: uuteen tutkintojärjestelmään, jossa luokanopettaja- jien määrä, joilta puuttuu peruskouluasetuksen 44740: koulutus muuttui ylempään korkeakoulututkin- mukainen kelpoisuus hoitaruaansa toimeen tai, jos 44741: toon johtavaksi. 1980-luvulta lähtien kaikki luokan- viranhaltija oli virkavapaalla, pyydettiin tiedot vä- 44742: opettajakoulutus on ollut ylemmän kandidaattias- hintään yhden lukukauden ajan virkaa hoitavan 44743: teen koulutusta. Tutkijakoulutus on 14 luokan- sijaisen kelpoisuudesta. 44744: opettajalla. Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi peruskoulu- 44745: Erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ovat asteen muodollista kelpoisuutta vailla olevien pää- 44746: koulutukseltaan enimmäkseen alemman kandi- toimisten opettajien suhteelliset osuudet syysluku- 44747: daattiasteen tutkinnon suorittaneita ( 46,7 %). Maa- kaudella 1997: 44748: kunnista eniten alemman kandidaattiasteen tutkin- 44749: 44750: 44751: Viran, toimen tai tehtävän tyyppi Suomenkieliset Ruotsinkieliset Yhteensä 44752: % 44753: Rehtorit 0,2 0,0 0,2 44754: Peruskoulun lehtorit 3,0 5,5 3,2 44755: Luokanopettajat 5,4 11,3 5,8 44756: Erityisluokanopettajat ja erityisopettajat 14,5 20,5 14,8 44757: Virat ja toimet yhteensä 5,3 9,9 5,6 44758: Päätoimiset tuntiopettajat 28,1 44,2 29,3 44759: Päätoimiset opettajat yhteensä 7,5 14,0 7,9 44760: 44761: 44762: 44763: Muodollista kelpoisuutta vailla olevia päätoimi- Viran- ja toimenhaitijoista kelpoisuutta vailla olevia 44764: sia opettajia on peruskouluasteella yhteensä 7,9 %. on yhteensä 5,6 %. 44765: 44766: 44767: 162 44768: Rehtoreita peruskouluasteella on yhteensä 93 kelpoisuutta vailla olevia luokanopettajia oli 44769: 1 102. Heistä ainoastaan kahdelta puuttuu kelpoi- eniten juuri Uudenmaan läänissä. Paras tilanne on 44770: suus haitamaansa virkaan. Ruotsinkielisistä rehto- Satakunnassa ja Kainuussa, joissa molemmissa 44771: reista kaikki ovat kelpoisia viranhaltijoita. epäpäteviä luokanopettajia on vain 1,1 %. 44772: Peruskoulun lehtoreita on kaikkiaan 13 486, Vuosikymmenten ajan on eniten kelpoisuutta 44773: joista 428:lta puuttuu kelpoisuus haitamaansa vir- vailla olevia opettajia ollut erityisopetuksessa. Tä- 44774: kaan. Suomenkielisistä lehtoreista kelpoisuutta män aineiston perusteella tilanne näyttää huonon- 44775: vailla olevia on kaikkiaan 3,0 %, mutta ruotsinkie- tuneen vuodesta 1992, jolloin kelpoisuutta vailla 44776: lisistä 5,5 %. Eniten ruotsinkielisiä kelpoisuutta olevia erityisopettajia ja erityisluokanopettajia oli 44777: vailla olevia lehtoreita on Uudenmaan maakunnas- 9,5 %, mutta v. 1997 14,8 %. Suomenkielisten koh- 44778: sa (8,7 %) ja Itä-Uudellamaalla (7,1 %). Suomenkie- dalla koko Etelä-Suomen läänissä on runsaasti 44779: lisistä lehtoreista suhteellisesti eniten kelpoisuutta epäpäteviä viranhaltijoita, mutta ruotsinkielisten 44780: vailla olevia on Kainuussa (6,1 %) ja Lapissa opettajien kohdalla tilanne on vielä huonompi. 44781: (5,6 %). Paras tilanne on Pohjois-Karjalassa, jossa Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Varsinais-Suo- 44782: kelpoisuutta vailla on vain 1,3% lehtoreista. messa yli 30 % ruotsinkielisistä erityisopetuksen 44783: Opetettavan aineen mukaan eniten kelpoisuutta opettajista on epäpäteviä. 44784: vailla olevia lehtoreita on taideaineissa, musiikissa Päätoimisten tuntiopettajien kelpoisuutta koske- 44785: 14,8% ja kuvaamataidossa 7,6 %. Tilanne on ollut via tietoja ei ole aiemmin kysytty, joten vertailutie- 44786: tällainen jo pitkään, ehkä kuitenkin hieman paran- toja ei ole esitettävänä. Suomenkielisistä päätoimi- 44787: tunut viime vuosina. Oppilaanohjauksen lehtoreis- sista tuntiopettajista on kelpoisuutta vailla 28,3% ja 44788: ta on 7,3 o/o vailla muodollista kelpoisuutta. Paras ruotsinkielisistä jopa 44,2 %. Eniten epäpäteviä 44789: tilanne on venäjän kielen kohdalla, jonka kaikki päätoimisia tuntiopettajia on oppilaanohjauksessa 44790: viranhaltijat ovat kelpoisia haitamaansa virkaan. (58,5 %), musiikissa (53,8 %) ja liikunnassa 44791: Historian ja yhteiskuntaopin lehtoreista vain muu- (49,6 %). 44792: tamalta puuttuu kelpoisuus. Yleisesti voidaan tode- 44793: ta, että peruskoulun lehtoreiden kelpoisuustilanne Lukion opettajat 44794: on hyvä. Lukiossa voi olla rehtorin ja opettajan virkoja sekä 44795: Luokanopettajien kelpoisuustilanne on parantu- virkasuhteisia tuntiopettajia. Opettajan virkoja ovat 44796: nut lukuvuodesta 1992-93, jolloin kelpoisuutta vanhemman ja nuoremman lehtorin virat. Lukion 44797: vailla olevia luokanopettajia oli yhteensä 6,6 %. opettajan virkojen kelpoisuusvaatimuksista sääde- 44798: Tämän aineiston perusteella kelpoisuus puuttuu tään lukioasetuksella (719/84). Kaikkia virkoja var- 44799: 5,8 %:!ta luokanopettajista. Ruotsinkielisten luo- ten opettajien koulutus tapahtuu yliopistoissa ja 44800: kanopettajien kelpoisuustilanne on heikompi kuin korkeakouluissa. 44801: suomenkielisten. Etelä-Suomen läänissä on 522 Lukioita oli syyslukukaudella 1997 yhteensä 44802: ruotsinkielistä luokanopettajaa, heistä 98:lta 447, joista ruotsinkielisiä 34. Kysely koski ainoas- 44803: (18,8 %) puuttuu kelpoisuus virkaan. Paras tilanne taan päivälukioita. Ahvenanmaalla on yksi ruotsin- 44804: on Vaasan rannikkoseudulla, jossa vain 3 %:!ta kielinen lukio, jonka opettajat eivät sisälly aineis- 44805: luokanopettajista puuttuu kelpoisuus. Suomenkie- toon. 44806: lisistä suhteellisesti eniten kelpoisuutta vailla olevia Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi lukion pää- 44807: luokanopettajia on Itä-Uudellamaalla (11, 7 %) ja toimisten opettajien määrä ja ruotsinkielisten opet- 44808: Uudellamaalla (10,1 %). Myös lukuvuonna 1992- tajien suhteellinen osuus syyslukukaudella 1997: 44809: 44810: 44811: 44812: Viran, toimen tai tehtävän tyyppi Suomenkieliset Ruotsinkieliset Ruotsinkielisten Yhteensä 44813: osuus,% 44814: Rehtorit 384 33 7,9 417 44815: Lehtorit 4 739 308 6,1 5 047 44816: Virat ja toimet yhteensä 5 123 341 6,2 5 464 44817: Päätoimiset tuntiopettajat 949 78 7,6 1 027 44818: Päätoimiset opettajat yhteensä 6 072 419 6,5 6 491 44819: 44820: 44821: 44822: 44823: 163 44824: Naisten osuus lukion opettajista Lukion opettajien ikäjakauma ja koulutus 44825: Kaikista lukion päätoimisista opettajista naisia on Lukion rehtoreista on yli 55-vuotiaita 38,8 o/o. Ruot- 44826: 64,6 o/o. Lukion rehtoreista naisia on 26,7 o/o ja lehto- sinkielisistä rehtoreista yli puolet (57,6 o/o) kuuluu 44827: reista 66,5 o/o. Päätoimisista tuntiopettajista naisia tähän ikäluokkaan. Hämeessä, Kymenlaaksossa ja 44828: on 70,7 o/o. Oulun läänissä on suhteellisesti vähiten Pohjois-Pohjanmaalla yli puolet rehtoreista on yli 44829: naisrehtoreita (14,6 o/o) ja Lapin läänissä eniten 55-vuotiaita. Nuoria, alle 39-vuotiaita suomenkieli- 44830: (47,8 o/o). Naislehtoreilla on ehdoton enemmistö siä rehtoreita on 7,3 o/o ja ruotsinkielisiä vain yksi 44831: Etelä-Suomen läänissä (70,7 o/o). Päätoimisista tun- rehtori. 44832: tiopettajista naisia on eniten Länsi-Suomen läänissä Lukion päätoimiset opettajat ovat jakautuneet 44833: (74,1 o/o). hyvin tasaisesti kaikkiin ikäryhmiin. Alle 50-vuoti- 44834: Suhteellisesti eniten naisia on saksan kielen aita on opettajista 55 o/o. Nuorimpia lukion päätoi- 44835: lehtoreista (90 o/o). Espanjan kielessä on kaksi leh- miset opettajat ovat länsiosassa Suomea ja vanhim- 44836: torin virkaa, ja molemmat ovat naisten hallussa. Yli pia Lapissa ja Hämeessä. 44837: 80 o/o naisia on äidinkielen, toisen kotimaisen kie- Lukion rehtoreista on 86,1 o/o suorittanut ylem- 44838: len, englannin, ranskan, venäjän, muiden kielten ja män kandidaattiasteen tutkinnon. Ruotsinkielisten 44839: psykologian lehtoreista. Miehiä on taas enemmistö kohdalla vastaava luku on 93,9 o/o. Lukion lehtoreis- 44840: fysiikan (75,6 o/o), historian ja yhteiskuntaopin ta ylemmän kandidaattiasteen tutkinnon on suorit- 44841: (63 o/o) ja matematiikan (58,6 o/o) lehtoreista. Nais- tanut 91,1 o/o. Tutkijakoulutus tai vastaava on 44842: lehtoreiden osuus ruotsinkielisissä kouluissa on 1,5 5,0 o/o:lla rehtoreista ja 2,4 o/o:lla lehtoreista. Myös 44843: prosenttiyksikköä suurempi kuin suomenkielisissä päätoimisista tuntiopettajista suurin osa on suoritta- 44844: kouluissa. nut ylemmän kandidaattiasteen tutkinnon (73,7 o/o). 44845: Ranskaa ja muita kieliä opettavat päätoimiset Tutkijakoulutuksen tai vastaavan on suorittanut 13 44846: tuntiopettajat ovat kaikki naisia ja lähes kaikki päätoimista tuntiopettajaa. Ruotsinkielisistä päätoi- 44847: toisen kotimaisen kielen, äidinkielen ja venäjän misista tuntiopettajista ylemmän kandidaattiasteen 44848: opettajista. Miehiä on enemmistö fysiikan sekä tutkinnon suorittaneita on 56,4 o/o ja suomenkieli- 44849: historian ja yhteiskuntaopin päätoimisista tunti- sistä 75,2 o/o. Yksi ruotsinkielinen päätoiminen tun- 44850: opettajista. Ruotsinkielisistä päätoimisista tunti- tiopettaja on suorittanut jatkotutkinnon. 44851: opettajista on naisten osuus 51,3 o/o, joten sukupuo- 44852: lijakauma on tasaisempi kuin suomenkielisten Päätoimisten opettajien kelpoisuus lukiossa 44853: kohdalla. Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi muodollista 44854: kelpoisuutta vailla olevien päätoimisten opettajien 44855: suhteelliset osuudet lukiossa syyslukukaudella 44856: 1997: 44857: 44858: 44859: Viran, toimen tai tehtävän tyyppi Suomenkieliset Ruotsinkieliset Yhteensä 44860: % 44861: Rehtorit 0,3 0,0 0,2 44862: Lehtorit 1,3 1,9 1.4 44863: Virat tai toimet yhteensä 1,2 1,8 1,3 44864: Päätoimiset tuntiopettajat 16,9 28,2 17.7 44865: Päätoimiset opettajat yhteensä 3.7 6.7 3,9 44866: 44867: 44868: 44869: 44870: Lukiossa opettajat ovat yleensä muodollisesti haitamaansa virkaan. Itä-Uudellamaalla ja Kymen- 44871: kelpoisia haitamaansa virkaan. Rehtoreista ainoas- laaksossa kaikilla ruotsinkielisillä lehtoreilla on 44872: taan yhdeltä puuttuu kelpoisuus. Lehtoreiden koh- muodollinen kelpoisuus. 44873: dalla tilanne on myös erittäin hyvä. Eniten kelpoi- Opetettavan aineen mukaan tarkasteltuna kel- 44874: suutta vailla olevia lehtoreita on Etelä-Suomen poisuus lehtorin virkaan on kaikilla lukion venäjän, 44875: läänissä ja siellä Uudellamaalla. Itä-Uudellamaalla, espanjanjamaantiedon opettajilla. Muissa aineissa, 44876: Keski-Pohjanmaalla ja Kainuussa kaikki lehtorit uskontoa ja elämänkatsomustietoa (12) lukuun ot- 44877: ovat kelpoisia hoitamiinsa virkoihin. Ruotsinkieli- tamatta, epäpätevien määrä jää selvästi alle kym- 44878: sistä lehtoreista vain kuudella ei ole kelpoisuutta menen. 44879: 44880: 44881: 164 44882: Lukion päätoimisista tuntiopettajista suomen- hallituksen raportin mukaan kolmen vuosikurssin 44883: kielisiltä 16,9 %:!ta puuttuu kelpoisuus haitamaan- luokanopettajakoulutusta. 44884: sa tehtävään ja ruotsinkielisiltä 28,2 %:!ta. Pohjois- Edellä käsitellystä Opetushallituksen kokoamas- 44885: Karjalassa 18 openajasta vain yksi on epäpätevä, ta syksyn 1997 aineistosta voidaan todeta, että 44886: kun taas Satakunnassa kelpoisuutta vailla olevia kelpoisuus puuttui 5,4 %:!ta suomenkielisistä luo- 44887: päätoimisia tuntiopettajia on 48,6 %. kanopettajista, mutta ruotsinkielisistä 11,3 %:!ta. 44888: Suhteellisesti vähiten epäpäteviä päätoimisia Etelä-Suomen läänin ruotsinkielisten luokanopet- 44889: tuntiopettajia on ranskan kielessä (3,4 %) ja eniten tajien kohdalla prosenttiluku oli 18,8, mutta Vaasan 44890: musiikissa (61,4 %). rannikkoseudulla vastaava prosenttiluku oli 3. Pe- 44891: ruskoulun ruotsinkielisistä lehtoreista epäpäteviä 44892: Ruotsinkielisten opettajien tilanne oli 5,5% ja päätoimisista tuntiopettajista 44,2 %. 44893: Ruotsinkielisten opettajien tilanne on ollut viime Lukion ruotsinkielisistä lehtoreista epäpäteviä oli 44894: vuosina usein erityisselvitysten kohteena. Selvityk- 1,9% (6) ja päätoimisista tuntiopettajista 28,2 %. 44895: siä ovat tehneet Helsingin yliopisto, Åbo Akademi Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Varsinais-Suo- 44896: ja lääninhallitukset. Uudenmaan lääninhallituksen messa yli 30 % ruotsinkielisistä erityisopetuksen 44897: selvitys on lukuvuodelta 1996-97. Sen mukaan opettajista oli epäpäteviä. 44898: syksyllä 1996 jäi Uudenmaan läänissä ruotsinkieli- Ruotsinkielinen opettajankoulutus tapahtuu 44899: sissä peruskouluissa ja lukioissa 26 opettajanvirkaa Åbo Akademin kasvatustieteellisessä tiedekunnas- 44900: täyttämättä. Tämä oli kaksi kertaa enemmän kuin sa Vaasassa. Erityisongelmana on pidetty sitä, että 44901: edellisenä vuonna. Täyttämättä jääneistä viroista 4 Etelä-Suomesta ei hakeudu riittävästi opiskelijoita 44902: oli lukion ja 14 yläasteen virkoja. opettajankoulutukseen Vaasaan. Aiemmin opetta- 44903: Päätoimisia tuntiopettajia oli lukiossa 36 ja heistä jankoulutukseen otettiin Pohjanmaan ulkopuolelta 44904: oli epäpäteviä 19 ( 53%). Peruskoulun yläasteella tulevia (samoin kuin miehiä) vähintään tietyn kiin- 44905: työskenteli 28 epäpätevää opettajaa väliaikaisesti tiön mukaan. Esimerkiksi v. 1984--88 otettiin 44906: tai sijaisina, ja kaikkiaan 104 päätoimisesta tunti- muualta kuin Pohjanmaalta tulevia opiskelijoita 44907: openajasta 62 (60 %) oli epäpäteviä. vähintään 16, v. 1991 heitä otettiin 40. Vuodesta 44908: Uudenmaan läänissä on jo pitkään ollut pula 1992 lähtien eivät kiintiöt ole enää olleet käytössä. 44909: pätevistä luokanopettajista. Syksyllä 1995 oli väliai- Kiintiöiden loppumisen jälkeen tiedekuntaan kir- 44910: kaisesti tai sijaisena työskentelevistä luokanopetta- joittautuneista on ollut n. 30 % miehiä. 44911: jista epäpäteviä 60. Lukuvuonna 1996-97 työs- Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi ruotsinkieli- 44912: kenteli 80 epäpätevää luokanopettajaa. Tilanteen sen luokanopettajakoulutuksen valinnat v. 1993- 44913: vaikeutta kuvaa, että ala-asteen 84 päätoimisesta 97. Tiedoista ei ilmene, kuinka moni opintonsa 44914: tuntiopenajasta oli 60 (71 %) epäpäteviä. Kaiken aloittaneista tuli muualta kuin Pohjanmaalta. 44915: kaikkiaan Uudenmaan opettajapula vastasi läänin- 44916: 44917: 44918: 44919: Vuosi Hakijoita Valittuja 44920: Yhteensä Muualta kuin Naisia Miehiä Yhteensä Naisia Miehiä 44921: Pohjanmaalta 44922: 44923: 1993 227 55 172 55 60 42 18 44924: 1994 234 51 183 51 60 41 19 44925: 1995 257 71 186 71 63 49 14 44926: 1996 245 67 178 67 75 53 22 44927: 1997 239 104 170 69 65 45 20 44928: 1998 260 81 192 68 66 52 14 44929: 44930: 44931: 44932: 44933: Seuraavasta asetelmasta käyvät ilmi erityisopet- ta on otettu joka toinen vuosi vuoteen 1997 asti, sen 44934: tajankoulutuksen valinnat v. 1989-98. Opiskeli joi- jälkeen vuosittain. 44935: 44936: 44937: 44938: 44939: 165 44940: Vuosi Hakijoita Valittuja 44941: Naisia Miehiä Yhteensä Pohjanmaalta Muualta 44942: 1989 82 16 - 16 14 2 44943: 1991 129 16 - 16 14 2 44944: 1993 86 18 1 19 15 4 44945: 1995 74 14 - 14 12 2 44946: 1997 121 16 6 22 16 7 44947: 1998 52 10 1 11 7 4 44948: 44949: 44950: 44951: Vuoden 1997 huhtikuussa pidetyissä opetusmi- ja opettajankoulutuksen välisen vuorovaikutuksen 44952: nisteriön ja yliopistojen välisissä tulosneuvotteluis- lisääminen sekä valmius kansainväliseen vuorovai- 44953: sa Åbo Akademi esitti laajan opettajankoulutuksen kutukseen. 44954: kehittämisohjelman, Fortsatt utveckling av lärarut- Kehittämisvastuu oli paikallistasolla, ja yliopis- 44955: bildningen vid Åbo Akademi. Ohjelma koski las- tojen opettajankoulutuslaitokset käynnistivät omia 44956: tentarhanopettaja-, luokanopettaja-, erityisopet- hankkeitaan. 44957: taja- ja aineenopettajakoulutusta. Åbo Akademin Opetusministeriö antoi v. 1993 korkeakoulu- 44958: tulossopimukseen kirjattiin opettajankoulutuksen neuvoston tehtäväksi korkeakoululaitoksen raken- 44959: rekrytoinnin edistäminen Etelä-Suomessa. teellisen kehittämisen. Neuvosto asetti eri aloille 44960: Syksyllä 1998 käynnistyi Helsingissä erillisen arviointiprojekteja, mm. Kasvatusalan arviointi- ja 44961: määrärahan turvin (982 000 mk) ruotsinkielinen kehittämisprojektin. Sen tehtävänä oli arvioida 44962: luokan- ja aineenopettajankoulutus. Koulutusta opettajankoulutuksen laatua ja järjestämistä ja teh- 44963: kohtaan on osoitettu suurta kiinnostusta, ja hakijoi- dä ehdotuksia koulutuksen kehittämiseksi. Samaan 44964: ta oli kaksinkertainen määrä opiskelemaan otettui- aikaan valtiontalous heikkeni nopeasti, ja yliopisto- 44965: hin verrattuna. Luokanopettajakoulutukseen otet- jen budjetteja leikattiin. Projekti työskenteli raken- 44966: tiin 40 ja aineenopettajan koulutukseen 20 opiske- teellisten kehittämisvaatimusten ja taloudellisen 44967: lijaa. Opiskelijoilta on edellytetty jo suoritettua niukkuuden keskellä. 44968: soveltuvaa korkeakoulututkintoa, joten luokan- Loppuraportissaan arviointi- ja kehittämispro- 44969: opettajat valmistuvat 1,5-2 vuodessa ja aineen- jekti esitti rakenteellisen kehittämisen lisäksi kou- 44970: opettajat n. 1 vuodessa. lutuksen sisältöä koskevia muutoksia ja uudista- 44971: mistarpeita. Raportissa korostettiin valmiutta koh- 44972: Opettajankoulutuksen sisällön arviointia data muutoksia opettajan ammatissa. Koulun tulisi 44973: Suomalainen opettajankoulutus on viime vuosina kyetä reagoimaan nopeasti yhteiskunnallisiin muu- 44974: ollut kotimaisten ja kansainvälisten arviointien toksiin. Muutossuuntia olivat projektin mukaan 44975: kohteena. Opettajankoulutuksen taso on yleisesti - arvojen ja arvoristiriitojen uudet muodot 44976: todettu korkeaksi, mutta myös useita kehittämis- -kulttuurien välinen kohtaaminen ja erilaisuu- 44977: kohteita on tuotu esiin. den lisääntyminen 44978: 1980-luvun lopussa alkoi yhteiskunnassamme - teknologia ja sen luomat uudet vuorovaiku- 44979: näkyä selvä hallintokäytännön muutos. Tämä muu- tuksen muodot 44980: tos heijastui myös korkeakoulujen hallintoon. Kes- - vallankäytön hajauttaminen ja eriarvoisuu- 44981: kusjohtoisuudesta siirryttiin hajautettuun hallinto- den lisääntyminen 44982: käytäntöön, ja yliopistot olivat aiempaa vapaampia - muutoksen kohtaaminen. 44983: järjestämään opintoja haluamallaan tavalla. Hallin- Opettajan uudet tehtävät opetussuunnitelman ja 44984: tokulttuurin muutos heijastui v. 1989 mietintönsä koulun kehittäjänä edellyttävät koulutusta, joka 44985: jättäneen Opettajankoulutuksen kehittämistoimi- ohjaa itsenäiseen asiantuntijuuteen, yhteistyöhön 44986: kunnan kannanotoissa. Toimikunta ei varsinaisesti ja kriittisyyteen. Arviointiprojekti ei esittänyt mi- 44987: arvioinut opettajankoulutuksen tilaa eikä esittänyt tään yksityiskohtaista opettajankoulutuksen uutta 44988: yksityiskohtaista opettajankoulutuksen mallia, mallia, vaan toi esille niitä ongelmakohtia, joihin oli 44989: vaan antoi suosituksia koulutuksen kehittämiseksi. kiinnitetty huomiota opettajankoulutuslaitosten 44990: Kehittämiselle asetettiin tavoitteiksi laaja-alainen palaute- ja kehittämisdokumenteissa ja erilaisissa 44991: ammattipätevyys, joustava liikkuvuus ja joustavat kuulemistilaisu uksissa. 44992: täydennyskoulutusmahdollisuudet, opettajien am- Kasvatusalan arviointi- ja kehittämisprojekti 44993: matillisen kehityksen tukeminen ja opettajan am- korosti laitostasolla tehtävää kehittämistyötä. Opet- 44994: matin arvostuksen nostaminen, koulun työelämän tajankoulutuslaitoksia kehotettiin erikoistumaan ja 44995: 44996: 44997: 166 44998: osoittamaan eritysosaamisensa tutkimuksen ja haluttomuus ja näkemyserot oman tieteen statuk- 44999: opetuksen alueella. Projekti korosti seuraavien sen suhteesta toiseen tieteeseen. 45000: periaatteiden tärkeyttä koulutuksessa: Eurooppalaisten kokemusten pohjalta arviointi- 45001: - itseohjautuvuus ja vastuullisuus: persoonalli- ryhmä ei pitänyt mielekkäänä aineenopettajakou- 45002: sen kasvun näkökulma ja valmiudet ennakoimatto- lutuksen pedagogisen osuuden siirtämistä ainetie- 45003: miin muutoksiin dekuntien vastuulle. Parhaana ratkaisuna työryh- 45004: - yhteisöllisyys, yhteiskunnallisen kentekstin mä piti ainedidaktiikan virkojen sijoittumista kasva- 45005: huomioon ottaminen, kulttuurien kohtaaminen, tustieteiden tiedekuntiin. 45006: erilaisuuden hyväksyminen ja muutosprosessien Arviointiryhmä piti tärkeänä teoreettisten opin- 45007: hallinta tojen ja opetusharjoittelun suhteen parantamista. 45008: - aloitteellisuus, strateginen suunnittelu ja Normaalikoulujen ja tiedekuntien henkilöstön väli- 45009: suuntautuminen tulevaisuuteen sen yhteistyön tehostamisen lisäksi on parannetta- 45010: - informaatio- ja koulutusteknologian kehittä- va myös kenttäkouluissa tapahtuvan harjoittelun 45011: minen ja hyväksikäyttö. organisointia ja ohjausta. 45012: Projekti esitti useita aineenopettajakoulutuksen Arviointiryhmä piti yllättävänä, että psykologia 45013: kehittämismalleja ja piti tarpeellisena erilaisten on vaatimattomasti edustettuna koulutuksessa ja 45014: mallien kokeilemista. Projekti toi myös esille luo- katsoi, että oppimisympäristöjen kehittämisessä 45015: kanopettajien nykyistä monipuolisemman erikois- tulisi hyödyntää uusin oppimista ja kehitystä kos- 45016: tusmistarpeen. Peruskoulussa opetettavien ainei- keva psykologinen tieto. 45017: den opintokokonaisuus on yhteensä 35 opintoviik- 45018: koa. Se jakaantuu kaikkiin koulussa opetettaviin Sisältöjan arvioinnin painotukset 45019: aineisiin ja painottuu usein myös taide- ja taitoai- Opettajankoulutuksen sisältöä koskevissa arvioin- 45020: neisiin. Seurauksena on, että monissa aineissa ai- neissa, eduskunnan kannanotoissa lähivuosilta ja 45021: neenhallinta koostuu vain muutamasta opintovii- muissa opettajankoulutusta koskevissa aloitteissa 45022: kosta lukion opetuksen täydennykseksi. Aineen- voidaan erottaa kolme painotusta. 45023: hallinnan tasoa tulee projektin mielestä nostaa. Ensimmäinen painotus sisältää huolen opetta- 45024: Aineenopettajille tulee järjestää joustavat mahdolli- jien riittävästä aineenhallinnasta. Aineenhallinnan 45025: suudet opiskella ala-asteen aineiden monididakti- valmiuksia on pidetty puutteellisina matemaattis- 45026: nen 35 opintoviikon kokonaisuus, jolloin he ovat luonnontieteellisissä aineissa. Huomiota on kiinni- 45027: päteviä myös luokanopettajiksi. tetty taito- ja taideaineiden asemaan, ja erityisen 45028: Projekti katsoi, että kasvatustiedettä ja aikuis- ongelmallisena on nähty, että opettajankoulutus ei 45029: koulutusta pääaineena opiskelevien tulee myös anna riittäviä valmiuksia informaatio- ja viestintä- 45030: voida hankkia yleinen opettajankelpoisuus. teknologian käyttöön. 45031: Arviointi- ja kehittämisprojekti esitti luonnoksen Tälle painotukselle on tyypillistä myös vaatimus, 45032: kasvatusalan ja opettajankoulutuksen uudeksi tut- että opettajankoulutuksessa tulee lisätä erilaisten 45033: kintoasetukseksi, je se tuli voimaan v. 1995. Uudes- aihekokonaisuuksien osuutta, esim. yrittäjyys-, tek- 45034: ta asetuksesta tuli väljä kehys, jonka sisällä laitokset nologia,- ympäristö-, tasa-arvo-, viestintä-, kulutta- 45035: saivat entistä enemmän liikkumatilaa. Yksityiskoh- ja-, terveys-, tapa-, liikenne- ja oikeuskasvatusta. 45036: tainen tutkintojen rakentaminen ja opintojen suun- Toinen painotus korostaa sitä, että opettajien 45037: nittelu tapahtuu nyt paikallistasolla ja paljolti opis- vuorovaikutustaidot ja kyky oppilaan ja oppilaitok- 45038: kelijan omien valintojen mukaan. Näin on siirrytty sen ongelmien kohtaamiseen eivät saa riittävästi 45039: keskusjohtoisuudesta kohti laitostason kehittämis- huomiota opettajankoulutuksessa. Koulutukseen 45040: vastuuta ja erikoistumista. Tyypillisiä erikoistu- tulee sen mukaan lisätä psykologista, erityispeda- 45041: misaloja ovat informaatio- ja viestintäteknologia, gogista ja sosiologista ainesta. Tähän liittyvät myös 45042: mediakasvatus, matemaattis-luonnontieteelliset ai- ehdotukset oppilaanohjausvalmiuksien, monikult- 45043: neet ja vieraskielisen, lähinnä englanninkielisen tuurisuuden kohtaaruistaitojen ja organisaation ke- 45044: opetustarjonnan lisääminen. hittämistyön tuntemuksen lisäämisestä opettajan- 45045: koulutukseen. 45046: Kansainvälinen arviointi Kolmanneksi on kiinnitetty huomiota myös sii- 45047: Kansainvälinen arviointiryhmä kiinnitti huomiota hen, että koulunjohdollisiin tehtäviin valmentavaa 45048: yliopistojen ainelaitosten ja kasvatustieteellisten ainesta ei sisälly opettajankoulutukseen yleensä 45049: tiedekuntien välisen opetuksen koordinoimatto- lainkaan. Puutteena on pidetty opettajien heikkoa 45050: muuteen. Ongelmiksi nimettiin käytännön järjeste- koulun hallinnon ja talouden tuntemusta. Tämän 45051: lyongelmien ohella kilpailu resursseista, yhteistyö- katsotaan aiheuttavan ongelmia erityisesti nyt, kun 45052: 45053: 45054: 167 45055: päätösvaltaa on hajaotettu aiempaa enemmän kou- ei vielä takaa sitä, että se toteutuisi ennakoidulla 45056: lun tasolle. tavalla. Vaikka ohjelma toteutuisikin, opiskelijoi- 45057: den omat lähtökohdat ja kognitiiviset rakenteet 45058: Opettajankoulutus opettajien ja opettajan- muokkaavat kunkin kokemuksen erilaiseksi. Esi- 45059: kouluttajien arvioimana merkiksi 1980-luvun tutkimuksessa kävi ilmi, että 45060: Opettajankoulutuksen antamia valmiuksia ovat ar- opiskelijat eivät kokeneet saaneensa juuri mitään 45061: vioineet myös opettajat itse ja heidän kouluttajansa. ohjausta vaikean oppilaan kohtaamisen kysymyk- 45062: Vuonna 1996 suoritetussa tutkimuksessa kohde- siin, vaikka opetussuunnitelmat sisälsivät oppilas- 45063: ryhmänä olivat 1990-luvulla valmistuneet luokan- huollon opintoja. Kouluttajat saattavat käsitellä 45064: ja aineenopettajat sekä heidän kouluttajansa. monia nyt heikosti saavutettuja tavoitealueita, mut- 45065: Opettajankouluttajien arviot poikkesivat pai- ta opiskelijat eivät hyödy tästä opetuksesta. Tarttu- 45066: koin juuri valmistuneiden opettajien arvioista. Par- mapinta käytäntöön voi puuttua. Opettajankoulu- 45067: haimmin saavutetut valmiudet olivat molemmissa tus ei voi antaa riittäviä valmiuksia kaikkiin opetus- 45068: ryhmissä opetustyön suunnittelu ja sen kriittinen työn tilanteisiin. Suuri osa työn keskeisistä kysy- 45069: arviointi. Parhaita valmiuksia olivat myös oman myksistä ja ongelmista aukeaa vasta arkipäivässä. 45070: työn tutkiminen, opetusmenetelmien käyttö, opet- Tällöin tarvitaan opettajan työn tueksi täydennys- 45071: tajan työn itsenäinen hoitaminen ja oppiaineksen koulutusta. 45072: hallinta. 45073: Kouluttajilla ja opettajilla oli yhteisiä näkemyk- Opettajien täydennyskoulutuksen arviointia 45074: siä siitä, että koulutus ei anna riittävästi eväitä Eduskunnan sivistysvaliokunta on parina viime 45075: yhteistyöhön elinkeinoelämän, kulttuurin ja van- vuonna puuttunut useaan otteeseen opettajien täy- 45076: hempien kanssa eikä hallinnollisiin tehtäviin, oppi- dennyskoulutukseen. Myös Kasvatusalan arviointi- 45077: lashuoltoon ja kriisitilanteissa toimimiseen. ja kehittämisprojektissa kiinnitettiin jonkin verran 45078: joistakin valmiuksista opettajilla ja heidän kou- huomiota täydennyskoulutukseen, jota pidettiin 45079: luttajillaan oli eriävät käsitykset. Opettajat kokivat, koordinoimattomana. Projekti esitti myös opetta- 45080: että he eivät saaneet riittävästi valmiuksia informaa- jien peruskoulutuksen, työhöntulo-ohjauksen ja 45081: tiotekniikan käyttöön ja sovellusten kehittämiseen täydennyskoulutuksen sovittamista yhteen. Kan- 45082: eivätkä monikulttuurisuuden kohtaamiseen, kun sainvälisessä arvioinnissa korostettiin työhöntulo- 45083: taas kouluttajat eivät sisällyttäneet näitä heikoimpi- ohjauksen tärkeyttä sekä opettajien perus- ja täy- 45084: en valmiuksien joukkoon. Kouluttajien mukaan dennyskoulutuksen jatkumon välttämättömyyttä. 45085: heikoiksi jääneitä valmiuksia sen sijaan olivat toi- Täydennyskoulutusta koskevissa kannanotoissa 45086: miminen yhteiskunnallisena muutosvoimana, yh- ja arvioinneissa on tuotu esille seuraavanlaisia on- 45087: teistoiminnallinen toimintatutkimus ja valmiuksien gelmia: 45088: antaminen oppilaille arkipäivän elämää varten. -Koulutus kohdistuu vain yksittäisiin henkilöi- 45089: Aiemmin tehdyssä opettajien valmiuksia kartoit- hin eikä suosi ryhmiä, työtiimejä tai koko kouluyh- 45090: taneessa evaluaatiossa arvioitiin 1980-luvun koulu- teisöä kattavaa lähestymistapaa. Koulutusta ei to- 45091: tuksen antamia valmiuksia silloisten asetusten ja teuteta kouluympäristössä vaan erillään opettajan 45092: säädösten perusteella. Vertailtaessa 1980- ja 1990- todellisista työolosuhteista. 45093: lukujen tuloksia voidaan todeta, että erittäin mer- - Koulutus käsittelee opettajuutta varsin yhte- 45094: kittävä ero parempaan suuntaan oli 1990-luvulla näisenä ilmiönä ottamatta huomioon opettajan 45095: niissä valmiuksissa, jotka koskevat opetussuunni- ammattiuran eri vaiheita ja opettajan erityistarpeita. 45096: telman kehittämistä, koulun muuttuvien olojen Opettajana kehittyminen on prosessi, jonka aikana 45097: kohtaamista, oman opetustyön arviointia, kouluyh- tapahtuu muutoksia ajattelussa, tiedonkäsityksissä, 45098: teisössä toimimista, oppituntien ulkopuolisten teh- opetettavan aineksen hallinnassa ja käytettävissä 45099: tävien hoitoa, valmiuksien antamista arkipäivän työmuodoissa. 45100: elämää varten ja oman kasvatusfilosofian kehitty- - Täydennyskoulutuksella on taustallaan voi- 45101: mistä. Pieni muutos heikompaan suuntaan oli ta- makas lyhytkurssiperinne. Se on rajoittunut tapah- 45102: pahtunut opetusmenetelmien käytössä, oppilasar- tumakeskeisyyteen ottamatta huomioon esim. op- 45103: vioinnissa, oppilashuollossa, opetuksen eriyttämi- pilaitoksen kehittämistyön vaatimaa pitkäjäntei- 45104: sessä ja sukupuolten tasa-arvon edistämisessä. syyttä ja prosessinomaisuutta. 45105: Opetusministeriön muistiossa todetaan, että - Koulutoimen päätösvallan painopisteen siir- 45106: opettajankoulutuksessa samoin kuin koulussa voi- tyminen kuntiin on merkinnyt myös täydennys- 45107: daan erottaa kirjoitettu, toteutettu ja koettu opetus- koulutuksen siirtymistä yhä enemmän kuntien vas- 45108: suunnitelma. Opinto-oppaisiin kirjoitettu ohjelma tuulle. 45109: 45110: 45111: 168 45112: Erityisesti eduskunnan sivistysvaliokunta on jankoulutus. Yliopistojen opettajankoulutuslaitok- 45113: kiinnittänyt huomiota siihen, että kuntakohtaiset sissa, ainelaitoksissa ja harjoittelukouluissa on me- 45114: erot täydennyskoulutuksessa ovat kasvaneet. Täy- nossa runsaasti sisällöllisiä kehittämishankkeita, 45115: dennyskoulutusta ei valiokunnan mukaan saisi jät- joita ministeriö on tukenut taloudellisesti. 45116: tää sattuman tai puhtaasti markkinavoimien va- Korkeakoulujen arviointineuvosto on tehnyt 45117: raan. Tällöin koulutuspäätöksiä ohjaavat koulutus- päätöksen opettajankoulutuksen arvioinnista v. 45118: tarpeen sijasta vain kunnan käytettävissä olevat 1998. Arvioinnin tarkoituksena on mm. selvittää, 45119: varat, sijaispäätökset, koulutuksen arvostus ja opet- miten 1990-luvun alkupuoliskon opettajankoulu- 45120: tajan mahdollisuudet omaan rahoitukseen. tuksen kotimaisen ja kansainvälisen arvioinnin tu- 45121: lokset ovat vaikuttaneet opettajankoulutuksen ke- 45122: Opettajankoulutuksen sisällöllinen kehittäminen hittämiseen. Koulutuspoliittisesti tärkeiden kärki- 45123: Opettajankoulutuksen sisältöjä koskeva kehittämi- hankkeiden (esim. matemaattis-luonnontieteelli- 45124: nen on ollut eri tahoilla varsin laaja-alaista. Esimer- sen opetuksen) tilanne opettajankoulutuksessa 45125: kiksi Suomen Akatemiassa on meneillään Opetta- otetaan arvioinnissa huomioon. Arvioinnissa kiin- 45126: jankoulutuksen vaikuttavuus -projekti, jossa toteu- nitetään huomiota myös siihen, miten opettajan- 45127: tetaan useita tutkimuksia. Sitra käynnisti syksyllä koulutus ottaa huomioon opettajan työn psykolo- 45128: 1997 laajan opetusteknologian käytön ja tilan arvi- giset ja sosiaaliset ulottuvuudet. 45129: ointiprojektin, jonka yhtenä kohteena on opetta- 45130: 45131: 45132: 45133: 45134: Viiden vuoden tauon jälkeen on käytettävissä selvitys Ruotsinkielisen opetuksen opettajatilanne on ollut 45135: peruskoulujen ja lukioiden syksyn 1997 opettajatilan- erityisselvitysten kohteena Etelä-Suomen vuosikausia 45136: teesta. Valtiontilintarkastajat pitävät tätä opetushalli- jatkuneen opettajapulan vuoksi. Helsingissä syksyllä 45137: tuksen ja lääninhallitusten yhteistyönä syntynyttä sel- 1998 aloitettua ruotsinkielistä luokan- ja aineenopetta- 45138: vitystä hyvin tarpeellisena ja kiinnittävät huomiota siinä jien poikkeuskoulutusta, johon opiskelijat tulevat 45139: tehtyihin johtopäätöksiin. muualta kuin Pohjanmaalta, valtiontilintarkastajat pitä- 45140: Valtaosa opettajista on naisia, mutta rehtoreista vät ehdottoman perusteltuna ja tarpeellisena. Valtion- 45141: heitä on vain vajaa kolmannes, peruskoulussa 30,8 %ja tilintarkastajien mielestä Åbo Akademin tulisi kehittää 45142: lukiossa 26,7 %. Kielten opettajat ovat enimmäkseen tietotekniikkaa hyväksi käyttävä etäopetusjärjestelmä, 45143: naisia, kun taas lukiossa fysiikan, historian ja yhteis- joka olisi apuna myös opettajien täydennyskoulutuk- 45144: kuntaopin sekä matematiikan lehtorit ovat enimmäk- sessa ja edistäisi alueellista tasa-arvoa. 45145: seen miehiä. Tämä saattaa osaltaan olla vahvistamas- Erityisen huolestuneita valtiontilintarkastajat ovat 45146: sa oppilaiden sukupuolisidonnaisia ainevalintoja, jotka siitä, että kelpoisuutta vailla olevia opettajia on vuosi- 45147: puolestaan vaikuttavat heidän ammatinvalintaansa ja kymmenien ajan toiminut eniten erityisopetuksessa. 45148: siten jatkavat ammattien sukupuolen mukaista eriyty- Syksyllä 1997 oli peruskoulun suomenkielisistä erityis- 45149: mistä. luokanopettajista ja erityisopettajista 14,5% vailla kel- 45150: Opettajien kelpoisuustilannetta voidaan pitää poisuutta ja ruotsinkielisistä 20,5 %. Uudellamaalla, 45151: yleensä hyvänä. Peruskouluasteella päätoimisista Itä-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa yli 30% ruot- 45152: opettajista oli vailla muodollista pätevyyttä 7,9 % ja sinkielisistä erityisopetuksen opettajista oli epäpäte- 45153: lukiossa 3,9 %. Suomenkielisistä lehtoreista suhteelli- viä. Valtiontilintarkastajat pitävät hyvin suurena epä- 45154: sesti eniten kelpoisuutta vailla olevia oli Kainuussa ja kohtana, jos erityisopetusta tarvitsevat oppilaat jäävät 45155: Lapissa. Luokanopettajista suhteellisesti eniten kelpoi- vaille asiantuntevaa opetusta, jolla kuitenkin voisi olla 45156: suutta vailla olevia oli Itä-Uudellamaalla ja Uudella- suuri merkitys heidän tulevaisuudelleen. On selvitettä- 45157: maalla. Koska luokanopettajien kelpoisuustilanne on vä, millainen palkattujen opettajien kelpoisuuden va- 45158: Opetushallituksen selvityksen mukaan ollut jo 1980- jaus on ja ryhdyttävä täydennyskoulutuksen tai tarvit- 45159: luvun puolesta välistä lähtien huonoin juuri Uudella- taessa poikkeuskoulutuksen avulla korjaamaan tilan- 45160: maalla, pitävätvaltiontilinta rkastajattä rkeä nä selvittää netta. 45161: syyttähän ja ryhtyä tarvittaviin toimiin tilanteen korjaa- Opettajankoulutuksesta on tehty monipuolisia ar- 45162: miseksi. vioita, ja sitä on tutkittu ja tutkitaan hyvin paljon. Kan- 45163: 45164: 45165: 169 45166: sainvälisesti verrattuna Suomen opettajankoulutus on seen myös työssä oleviin opettajiin jatkuvana vaati- 45167: korkeatasoista, koska peruskoulun ja lukion opettajiksi muksena kehittyä ja sopeutua. 45168: valmistuvat suorittavat pääsääntöisesti ylemmän kor- Koulutoimessa on päätösvalta siirtynyt kuntiin ja 45169: keakoulututkinnon. Valtiontilintarkastajat pitävät tutki- kouluihin, ja riippuu paljon kunnantaloudellisesta tilan- 45170: muksen ja opettajankoulutuksen samoin kuin käytän- teesta mutta erityisesti arvostuksista, kuinka paljon 45171: nön opettajantyön vuorovaikutusta hyvin tärkeänä. voimavaroja koulutoimeen ollaan valmiita sijoittamaan. 45172: Opettajankoulutus joutuu ottamaanvastaan muuttuvan Opettaja joutuu elämään tilanteessa, jossa voimavarat 45173: yhteiskunnan monenlaisia ristiriitaisiakin haasteita työtä varten ovat riittämättömät ja ympäristön paineet 45174: sekä arvioimaan ja suhteuttamaan ne toimintaansa. sekä odotukset suuret ja osittain ristiriitaiset. Työter- 45175: Tällaisia haasteita ovat laajentuvan tietoyhteiskunnan veyslaitoksen selvityksessä työssään uupuneiksi on 45176: asettamat vaatimukset, yksilöllisyyden ja toisaalta yh- määritelty runsas puolet opettajista ja vakavasti uupu- 45177: teistoiminnallisuuden korostaminen, moniarvoisuus ja neiksi useampi kuin joka kymmenes. Valtiontilintarkas- 45178: kansainvälistyminen. Nämä yhteiskunnassa tapahtu- tajien mielestä tilanne on hälyttävä. 45179: vat muutokset vaikuttavat paitsi opettajankoulutuk- 45180: 45181: 45182: 45183: 45184: 170 45185: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 45186: 45187: 45188: 45189: 45190: Metsätalous lous-, teollisuus-, vero-, metsä- ja ympäristöpolitii- 45191: kan sekä markkinoinnin ja viestinnän toimenpitei- 45192: Suomen metsätalouden perustan muodostaa met- den tulee samansuuntaisesti tukea ja edistää näitä 45193: sävarojen kestävän hoidon, käytön ja suojelun metsätalouteen liittyviä edellytyksiä. Lähivuosien 45194: kansantaloudellinen, yhteiskunnallinen ja ekologi- haasteet edellyttävät erityisesti markkinoinnin ja 45195: nen merkitys. Yhteiskunnan rakennemuutos, ylei- viestinnän tehostamista sekä tarvittaessa sellaisen 45196: nen ympäristötietoisuuden kasvu sekä metsäteolli- sertifiointiratkaisun toteuttamista, joka edistää met- 45197: suuden tuotannon ja markkinoiden globalisoitumi- säteollisuuden ja metsätalouden kilpailukykyä. 45198: nen ovat monipuolistaneet tällä vuosikymmenellä Metsäteollisuustuotteiden kysynnän kasvunäkymät 45199: harjoitetun metsätalouden arvoperustaa. Vaikka Euroopan markkinoilla ovat sahatavaraa lukuun 45200: metsävarojen ekologinen merkitys sekä niihin liit- ottamatta keskimääräistä pienemmät, kun taas ta- 45201: tyvät yhteiskunnalliset arvot ovatkin viime aikoina louskasvultaan kehittyvissä Aasian maissa kulutus 45202: saaneet aiempaa suuremman painon sekä kansalli- kasvaa maailmanmarkkinoiden keskimääräistä 45203: sessa että kansainvälisessä päätöksenteossa, ovat kasvuvauhtia nopeammin. Epävarmuutta Euroo- 45204: koko metsäklusterin tuotannon kansantaloudelli- pan markkinoiden ennustamiseen erityisesti saha- 45205: set vaikutukset edelleenkin Suomen talouspolitii- tavaran kohdalla tuo Venäjän taloudellinen ja so- 45206: kan ja suomalaisen hyvinvoinnin peruskysymyk- siaalinen kehitys. Euroopan unioni säilyy lähivuo- 45207: siä. sina edelleen Suomen metsäteollisuuden keskeise- 45208: Euroopan unionin jäsenmaista Suomen kansan- nä markkina-alueena, jonka osuus kertomusvuon- 45209: talous on eniten riippuvainen metsäklusterin tuo- na oli 70% koko metsäteollisuuden viennistämme. 45210: tannosta ja viennistä sekä sen välittömistä ja välilli- Maa- ja metsätalousministeriön mukaan suoma- 45211: sistä tulo- ja työllisyysvaikutuksista sekä aluetalou- laisten metsäteollisuustuotteiden lähivuosien ky- 45212: dellisesta merkityksestä. Metsätalouden sosiaalisen syntänäkymät maailmanmarkkinoilla ovat hyvät. 45213: kestävyyden turvaamisen vaikeudet kiteytyvät eri- Tulevaisuuden näkymiä vahvistaa edelleen se, että 45214: tyisesti metsätalouden alueellisiin työttömyyson- paperin ja kartongin sekä mekaanisen massan ku- 45215: gelmiin. Hallituksen käynnistämät hankkeet me- lutuksen ennustetaan kasvavan ennakoitua tuotan- 45216: kaanisen metsäteollisuuden kehittämiseksi, puu- tokapasiteetin kasvua nopeammin. Euroopan ta- 45217: energian käytön lisäämiseksi sekä metsien hoidon louspoliittisen yhdentymisen ja metsäteollisuuden 45218: tehostamiseksi edistävät paitsi työllisyys- myös kasvavan kansainvälistymisen myötä perinteisen 45219: maaseutupolitiikan yleisiä tavoitteita. Metsävarojen kansallisen talouspolitiikan mahdollisuudet edistää 45220: kestävä ja monitahoinen hyödyntäminen sekä sitä metsätalouden ja metsäteollisuuden tuotantomah- 45221: tukevan infrastruktuurin säilyminen erityisesti haja- dollisuuksia ovat kaventuneet. Politiikan painopis- 45222: asutusalueilla nähdään metsätalouden ja metsä- te on siirtynyt tästä syystä kansainväliseen yhteis- 45223: teollisuuden tuotannon lisäämisen välttämättöminä työhön sekä kansallisen politiikan koordinointiin. 45224: edellytyksinä. Suomi toimii aktiivisesti sen puolesta, että kansain- 45225: Metsäteollisuustuotteiden kysynnän kehitys välisissä metsäpolitiikkaprosesseissa ja Euroopan 45226: maailmanmarkkinoilla, tuotteiden kilpailukyky ja unionin metsäpoliittisessa valmistelussa metsäklus- 45227: tuotannon kannattavuus sekä suomalaisen metsä- terin tuotanto- ja kehittymisedellytykset turvataan 45228: talouden, johon kuuluu metsien hoito ja käyttö, kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti. 45229: hyväksyttävyys ympäristötietoisilla markkinoilla Euroopan unionin perustamissopimuksiin ei si- 45230: muodostavat koko metsäklusterin tulonmuodos- sälly yhteistä metsäpolitiikkaa. Tästä huolimatta 45231: tuksen ja työllistävien vaikutusten perustan. Ta- ED-lainsäädännössä on monia metsäsektoriin suo- 45232: 45233: 45234: 171 45235: raan tai epäsuorasti vaikuttavia säädöksiä. Maata- sempi metsäpolitiikka heijastaa sitä tosiasiaa, että 45236: louspolitiikan ohella ympäristö-, kauppa-, talous- metsäsektorin toimintaedellytyksiin vaikuttaa yhä 45237: ja raha-, työllisyys-, energia-, alue- ja kilpailupolitii- useampi päätöksentekijä. 45238: kalla on huomattavia vaikutuksia metsäsektoriin. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan metsä- 45239: EU:n toiminta metsäsektorilla on hajanaista, koska politiikan linjanmuutos on jo pääosin toteutettu 45240: metsäasioita käsitellään monessa EU:n pääosastos- säädöstasolla. Keskeisimmät metsälait uudistettiin 45241: sa ja toimielimessä ilman, että päätöksentekoa yhtä aikaa luonnonsuojelulain kanssa. Metsälaki 45242: riittävästi sovitetaan yhteen. Metsäpoliittinen kes- velvoittaa metsäluonnon monimuotoisuuden edel- 45243: kustelu EU:n tasolla on vilkastunut Suomen, Ruot- lytysten turvaamiseen, ja laki kestävän metsätalou- 45244: sin ja Itävallan liityttyä jäseniksi. den rahoituksesta säätää tähän tarkoitukseen 45245: Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi- myönnettävistä taloudellisista kannusteista puun- 45246: tyksen mukaan metsätalouden etujen mukaista ei tuotannon kannusteiden ohella. Taloudellisen oh- 45247: ole luoda EU:n maatalouspolitiikan kaltaista, erilai- jauksen toinen pääinstrumentti, verotus, uudistet- 45248: siin tukiin nojautuvaa yhteistä metsäpolitiikkaa. tiin vuoden 1993 pääomaverouudistuksessa. Uu- 45249: Metsätalous on taloudellinen toimiala, joka ei tar- distuksen sisältönä oli puunmyyntitulojen verotuk- 45250: vitse ulkopuolista tukea, lukuun ottamatta tarpeel- seen siirtyminen kaikilta osin vuodesta 2006 al- 45251: lisiksi katsottuja kansallisia puuntuotannon edistä- kaen. Verotukseen liittyvät kannusteet vähenivät, 45252: misvaroja. Säädellyn, asetuksiin ja direktiiveihin ja metsätalouteen kohdistettavaa julkista tukea on 45253: perustuvan metsäpolitiikan luominen Euroopan vähennetty. Metsätalouden suunnittelu on muuttu- 45254: unionille ei olisi eduksi Suomelle, vaikka siihen ei nut monitavoitteiseksi. Uutena elementtinä ovat 45255: liittyisikään yhteistä tukipolitiikkaa. Esimerkiksi lakisääteiset metsätalouden alueelliset tavoiteohjel- 45256: metsien hoitoon ja käsittelyyn vaikuttavien nor- mat Kestävän metsätalouden kriteerit ja indikaatto- 45257: mien laatimisen, joka on vahvasti sidoksissa luon- rit metsäntutkimuksen tuloksiin kytkettynä edistä- 45258: nonoloihin, tulee jatkossakin olla jokaisen jäsen- vät osaltaan tutkimuksen ja päätöksenteon vuoro- 45259: maan omassa päätösvallassa. Suomen tavoitteena vaikutusta. Metsätalouden julkisia organisaatioita 45260: on, että unionitason metsäsektoriin kohdistuvilla on uudistettu. Valtion metsätaloutta on kehitetty 45261: toimilla edistetään metsävarojen kestävää hoitoa, liikeyrityksen suuntaan. 45262: käyttöä ja suojelua sekä varmistetaan, että muiden 45263: politiikan lohkojen päätöksenteossa EU:ssa ote- Metsäpolitiikan muutostarpeet 45264: taan riittävästi ja koordinoidusti huomioon met- Metsäpolitiikan muutostarpeet ja niiden kiireelli- 45265: säklusterin edut ja kilpailukyky. Suomi myötävai- syysjärjestys arvioidaan maa- ja metsätalousminis- 45266: kuttaa metsäasioiden koordinoinnin parantami- teriön mukaan vuoden 1998 aikana. Tässä vaihees- 45267: seen EU:n komissiossa ja muissa ED-elimissä siten, sa näköpiirissä on seuraavia muutostarpeita. Puu- 45268: että yhteisön eri sektoripoliitikoiden päätöksen- huollon ja puuntuotannon sekä raakapuun tarjon- 45269: teossa arvioitaisiin ja otettaisiin huomioon nykyistä nan tavoitetaso kasvaa uusien metsäteollisuusin- 45270: paremmin metsäsektoriin kohdistuvat vaikutukset. vestointien myötä. Samalla metsien muihin käyttö- 45271: muotoihin ja markkinattorniin hyödykkeisiin koh- 45272: Metsäpolitiikan nykytila distuvat vaatimukset kasvavat. Siten kestävän met- 45273: Vallitseva piirre nykytilassa on tasapainoisesti kes- sätalouden eri elementtien painoarvot ovat kasva- 45274: tävään metsätalouteen tähtäävä metsäpolitiikka. massa. Metsäpolitiikan suunnittelu edellyttääkin eri 45275: Metsätalouden kestävyyttä arvioidaan taloudellisil- elementtien keskinäisten painoarvojen punnintaa. 45276: la, ekologisilla ja sosiaalisilla perusteilla. Linjan- Nykyinen tilanne on tässä suhteessa täsmentymä- 45277: muutos tapahtui kuluvan vuosikymmenen alku- tön. Kun eri tavoiteulottuvuudet on painotettu, 45278: puolella. Siihen asti metsäpolitiikan pääpaino oli pystytään metsäpolitiikka koordinoimaan yleiseen 45279: metsävarojen käytön lisäämisessä, kun aiempien talouspolitiikkaan nähden, ja myös kansainvälises- 45280: vuosikymmenien metsäpolitiikka oli kasvattanut sä metsäpolitiikassa pystytään selkeämmin puolus- 45281: puuvarantoa. Muutostarve tuli suurelta osin kan- tamaan kansallisia etuja. 45282: sainvälisistä sopimuksista sekä puutuotteiden Metsäpolitiikan tavoitteenasettelussa joudutaan 45283: markkinoilta. Kansallisten ja kansainvälisten toi- vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Ensinnäkin, 45284: mien välillä on nykyään kiinteä yhteys. Metsäpoli- metsien markkinattomien hyötyjen, erityisesti 45285: tiikkaa toteutetaan normiohjauksen, taloudellisen luonnonsuojelun, tavoitetason täsmentäminen ja 45286: ohjauksen sekä informaatiopalveluiden avulla. In- siihen liittyvät maankäyttöpoliittiset ratkaisut ovat 45287: formaatiopalveluihin kuuluvat osallistuva suunnit- edellytyksenä puuntuotannon tavoitetason suun- 45288: telu, neuvonta ja tutkimus. Aiempaa moniarvoi- nittelulle. Toiseksi suojelu- ja puuntuotantotavoit- 45289: 45290: 45291: 172 45292: teet ovat lähtökohtana metsäklusterin tuotanto- hyvät mahdollisuudet kantaa vastuuta metsien suo- 45293: mahdollisuuksien arvioinnille ja tarvittavien voi- jelun rahoituksesta. Sektoria voitaisiinkin lähitule- 45294: mavarojen (myös julkisten) mitoittamiselle. Kol- vaisuudessa tarkastella myös sen kautta, millaisia 45295: manneksi, klusterin tuotannon hallittu kasvu edel- mahdollisuuksia olisi kerätä sijoitettuja resursseja 45296: lyttää raakapuun tarjonnan vahvistumista raaka- takaisin valtiontalouden tervehdyttämiseksi. Liiton 45297: puun kysynnän tahdissa. Raakapuun tarjontaa vah- mielestä ennen kaikkea energiaverotuksen tasoko- 45298: vistavia kehityssuuntia ei ole näkyvissä; toisaalta rotukseen on nyt erittäin suotuisat edellytykset. 45299: puumarkkinoilla ei ole viime aikoina ollut mer- Keskeinen kansallinen tavoite, työllisyyden paran- 45300: kittäviä häiriöitä, vaikka puukaupan ohjausjärjes- taminen, näyttäisi suorastaan edellyttävän metsä- 45301: telmiä on purettu lähinnä kilpailunäkökohtien sektorin kaltaisten alojen verotuksen kiristämistä ja 45302: vuoksi. Merkittävä linjakysymys on, luotetaanko sen mahdollistamaa yleistä tuloveron alentamista. 45303: puumarkkinoiden osalta pelkästään markkinavoi- Metsätalous sekä puutavaran ja puutuotteiden 45304: mien toimintaan. Euroopan talous- ja rahaliitto valmistus luokitellaan Elinkeinoelämän tutkimus- 45305: EMU saattaa lisätä jonkin verran puumarkkinoiden laitoksen tutkimuksessa (Hernesniemi 1997) py- 45306: vaihteluja. sähtyneen kehityksen toimialaksi, eli alat selviävät 45307: Maa- ja metsätalousministeriö toteaa selvitykses- tuotantomääristään yhä pienemmällä työntekijä- 45308: sään, että metsäpolitiikan tavoitteenasettelu on vie- määrällä tuotannon pysyessä pitkällä aikavälillä 45309: lä selkiintymätön, joten politiikan muutosten vai- ennallaan. Massa- ja paperiteollisuus puolestaan 45310: kutuksista valtion- ja kansantaloudelle voidaan luokitellaan toimialaksi, jolla tuotanto voi kasvaa 45311: esittää vain suuntaa-antavia arvioita. Metsätalou- ilman työvoiman kasvua. Luonnonsuojeluliiton 45312: den ja metsäteollisuuden kansantuoteosuus on mielestä metsäpolitiikalla tai teollisuuspolitiikalla 45313: kuluvalla vuosikymmenellä ollut keskimäärin 7 o/o. ei saatane investointeja jäämään kotimaahan, sillä 45314: Metsäteollisuuden viennin arvo on edelleenkin teollisuuden oman ilmoituksen mukaan Suomeen 45315: 30 o/o koko tavaraviennin arvosta. Sitä vastoin val- ei ole tulossa merkittäviä uudisinvestointeja lähitu- 45316: tiontalouden kannalta sektori ei ole suuri. Valtion levaisuudessa. Syynä tähän on liiton mukaan met- 45317: tuki metsätaloudelle (ml. metsäntutkimus) on 0,4 o/o säsektorin kansainvälistyminen sekä nykytapa si- 45318: valtion menoista. Tuloverotuksen tuotto metsäta- joittaa tuotanto mahdollisimman lähelle markkinoi- 45319: loudesta on 0,6 o/o valtion tuloista, ja arvonlisävero- ta. Investointien vääjäämätön vuotaminen ulko- 45320: tuksen tuotto metsätaloudesta on 0,7 o/o valtion maille on realiteetti, joka korostaa näkökulman- 45321: tuloista. Metsähallituksen valtiolle tulouttama yli- vaihdoksen tarpeellisuutta: Nykyisestä metsäsekto- 45322: jäämä on 0,2 o/o valtion tuloista. rista tulisi veropoliittisin ja muin keinoin saada 45323: Suomen luonnonsuojeluliitto toteaa lausunnos- jäämään mahdollisiman suuri hyöty kansantalou- 45324: saan, että metsäsektorin kilpailukyky on edelleen teen, mieluiten juuri energia- ja ympäristöverotuk- 45325: maamme talouden kannalta tärkeä asia. Kilpailuky- sen keinoin. 45326: ky ja sektorin elinvoimaisuus on kuitenkin jo pit- 45327: källe tulevaisuuteen turvattu. Tähän on päästy en- Metsien käyttö 45328: nen kaikea rahapolitiikalla, jossa devalvaatiota ja Raakapuumarkkinoilla vaihdetut puumäärät mää- 45329: markan kellutusta seurasi markan kiinnittäminen räytyvät sekä puun kysyntään että sen tarjontaan 45330: ecuun todellista arvoaan heikommalla kurssilla. vaikuttavien tekijöiden perusteella. Markkinahak- 45331: Metsäteollisuutemme on ollut viime vuosina erit- kuut ovat viime vuosina olleet keskimäärin 50 milj. 45332: täin kannattavaa, ja se on voinut toimia lähes m 3 vuosittain, josta 80 o/o on peräisin perhemetsä- 45333: täydellä käyttöasteella, vaikka suhdanteet ovat ol- talouteen perustuvista yksityismetsistä. Yksityisiä 45334: leet keskinkertaiset ja tuotantoa on kilpailijamaissa metsänomistajia on arviolta 400 000. Kolme suurinta 45335: seisotettu. Markan muuttuminen jo käytännössä puunostajaa ostaa neljä viidennestä markkina puus- 45336: euroksi estää revalvoitumisen ja siitä seuraavan ta. Vuosittain tehdään 100 000---150 000 puukaup- 45337: kilpailukyvyn heikentymisen, joten kilpailukyvys- paa. Markkinahakkuiden määrät ja puun hinnat 45338: sä ei ole odotetavissa mainittavaa heikkenemistä. vaihtelevat vientimarkkinoiden suhdannevaihtelu- 45339: Liiton mielestä rahapoliittinen tuki on ollut suu- jen mukaisesti. Valtaosa yksityismetsien puusta 45340: ruudeltaan niin huomattava ja sektorin kilpailuky- myydään ns. pystykaupalla, jossa myyjä luovuttaa 45341: ky niin hyvin varmistettu, ettei se tarvitse erityisiä ostajalle oikeuden hakata ja korjata rajatulta alueelta 45342: tukitoimia. Liiton mielestä olisikin tarpeetonta ja merkityt puut tai sovitun puumäärän. Viidennes 45343: jopa haitallista, jos muuta politiikkaa yritettäisiin puusta myydään hankintakaupalla, jossa myyjä 45344: kovin voimakkaasti valjastaa metsäsektorin tueksi. sitoutuu omalla kustannuksellaan toimittamaan 45345: Sektorin tilanne on valtaosin niin hyvä, että sillä on sovitut puumäärät. Puunkorjuutyö on koneellistu- 45346: 45347: 45348: 173 45349: nut kymmenen viime vuoden aikana. Teollisuuden monimuotoisuuden turvaaminen sekä yksityismet- 45350: puunkorjuusta yli 90% tehdään nykyään koneella. sänomistuksen rakennemuutokseen liittyvät tekijät 45351: Puunkorjuutyön suorittavat yksityiset 1 300 kone- pikemminkin rajoittavat kuin vahvistavat tarjonnan 45352: yritystä ja kuljetuksen 1 000 autoyritystä. Näistä tasaista kehitystä. Metsäteollisuuden puunkäytössä 45353: pienyrityksistä on samalla ryhmänä tullut metsä- raakapuun tuonnin osuus on 1990-luvulla kasva- 45354: työntekijöiden suurin työnantajataho. Raakapuun nut. Tulevaisuudessa on otettava yhä enemmän 45355: kysyntä on tyypillistä ns. johdettua kysyntää, joka on huomioon raakapuukaupan kansainvälistyminen 45356: lyhyellä ajalla riippuvainen erityisesti metsäteolli- ja sen vaikutukset puumarkkinoihin. 45357: suuden tuotannosta ja sen tuotteiden kysynnästä Yksityismetsätalouden harjoittamisen ja kannat- 45358: sekä muusta puunkäytöstä, kuten energiapuusta ja tavuuden kannalta puumarkkinoiden toimivuus 45359: raakapuun viennistä. Lopputuotemarkkinoiden ky- edellyttää toisaalta myös sitä, että kaikelle kasvate- 45360: syntänäkymät sekä kaikkien tuotannontekijöiden, tulle puulle on riittävästi kysyntää. Puumarkkinoi- 45361: erityisesti pääoman, energian ja raakapuun, saata- den vakavin ongelma koskee tässä suhteessa ensi- 45362: vuus ja hinta vaikuttavat investointialttiuteen, mikä harvennusmetsiä. Metsänhoidollisten ensiharven- 45363: puolestaan osaltaan määrittää puuta käyttävän ja- nusten tarpeessa olevien metsiköiden osuus on 45364: lostuskapasiteetin laajuuden ja sen kehittymisen. viime vuosina voimakkaasti kasvanut ja niiden 45365: Metsäteollisuuden puuhuolto perustuu pääosin arvioitu pinta-ala noussut 2,5 milj. ha:iin. Ensihar- 45366: yksityismetsien raakapuun tarjontaan. Raakapuun vennuksista myöhässä olevia metsiköitä on arviolta 45367: tarjontaan vaikuttavat lyhyellä ajalla mm. metsien 400 000 ha. Valtioneuvoston energiapoliittisessa 45368: hakkuumahdollisuudet ja metsänhoidon tarpeet, selonteossa kertomusvuodelta on kartoitettu puun 45369: markkinatekijöistä puutavaralajikohtaiset hinnat energiakäytön lisäämismahdollisuuksia sekä tarvit- 45370: sekä hintoja koskevat odotukset samoin kuin tila- tavia toimenpiteitä. Selonteon tavoitteiden toteutu- 45371: ja omistajakohtaiset investointien rahoitustarpeet minen johtaisi mahdollisesti merkittävään puun 45372: Viime vuosina myös positiivinen reaalikorko sekä käytön lisäykseen. 45373: metsäverojärjestelmän siirtymäkausi ovat todennä- 45374: köisesti lisänneet hakkuumahdollisuuksien hyväk- Metsätaseen kehitys 45375: sikäyttöä. Puukaupan sopimustoiminta on kokenut Metsien käsittelymenetelmät ja rakenne ovat muut- 45376: viime vuosina muutoksia, joihin sekä kotimainen tuneet voimakkaasti 1950-luvulta alkaen. Kansan- 45377: kilpailulaki että EU:n säännökset ovat vaikuttaneet. taloudellisiin ja talouspoliittisiin lähtökohtiin pe- 45378: Sekä aiemmat valtakunnalliset hintasuositussopi- rustuvien puuntuotanto-ohjelmien tavoitteena oli 45379: mukset että nykyinen yrityskohtainen sopimuskäy- kasvattaa metsävaroja ja siten laajentaa metsätalou- 45380: täntö ovat edistäneet puumarkkinoiden toimintaa den ja metsäteollisuuden tuotantomahdollisuuksia. 45381: ja siten osaltaan vahvistaneet raakapuun tarjontaa. Puuntuotantoa pyrittiin lisäämään yksityismetsä- 45382: Tehokas neuvonta yhdistettynä metsätalouden lain, metsänparannuslain ja metsänhoitoyhdistys- 45383: suunnitteluun edistää niin ikään hakkuumahdolli- lain keinoin sekä metsäverotukseen ja valtion tuki- 45384: suuksien hyväksikäyttöä. toimiin sisältyvien kannustimien avulla. Tätä met- 45385: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan yksityis- säpolitiikan keinovalikoimaa tuettiin yksityismetsä- 45386: metsänomistuksen jatkuvaan rakennemuutokseen talouden hallinto- ja edistämisorganisaatioiden 45387: liittyy kuitenkin kehityspiirteitä, jotka metsäteolli- ammattiavulla ja neuvontatyöllä. Puuntuotantoa li- 45388: suuden puuntarpeen kasvaessa saattavat tuoda sääviä toimenpiteitä ovat olleet mm. soiden ojitus, 45389: epävarmuutta metsäteollisuuden puuhuoltoon. vajaatuonaisten metsien uudistaminen, nuorten 45390: Metsänomistajakunnan vanheneminen, perikun- metsien hoito, lannoitus ja liian voimakkaasti har- 45391: tien osuuden kasvu sekä pelkkään virkistykseen ja vennettujen metsien jättäminen lepoon. Uuden 45392: asumiseen käytettyjen tilojen määrän lisääntymi- metsälain mukaan uudistusalalla tulee olla riittä- 45393: nen heikentävät osaltaan yksityismetsien puun tar- västi taimia Lapin metsäkeskuksen alueella seitse- 45394: jontaa. Metsäteollisuustuotteiden kysynnän vahvis- mässä vuodessa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaal- 45395: tuminen lisää teollisuuden vuosittaista puuntarvet- la viidessä vuodessa ja muualla maassa kahdessa 45396: ta puunkäytön nykytasosta. Raakapuun kysynnän vuodessa taimikon perustamistöiden jälkeen. Met- 45397: kasvu kohdistuu ensisijaisesti yksityismetsiin. Met- sien tehostunut hoito ja kasvua vähäisemmät hak- 45398: säklusterin tuotannon hallittu kasvu edellyttää sitä, kuut ovat lisänneet metsien kokonaispuustoa. Suo- 45399: että raakapuun tarjonta vahvistuu laajennusinves- men puuvaranto eli puuston kokonaistilavuus on 45400: tointien kasvattaman kysynnän kanssa samassa siten kasvanut 1950-luvun alun 1 538 milj. m 3:stä 45401: tahdissa. Hakkuumahdollisuuksien kasvu sinänsä nykyiseen 1 958 milj. m 3:iin. Puuston vuotuinen 45402: lisää potentiaalista puun tarjontaa, mutta metsien kasvu on vastaavana aikana kohonnut valtakunnan 45403: 45404: 45405: 174 45406: metsien inventointien mukaan 55 milj. m 3:istä 76 Metsien eri käyttötavat 45407: milj. m 3:iin. Viimeisessä inventoinnissa mitattu kas- Kasvava ympäristötietoisuus on nostanut 1990-lu- 45408: vu on pitkäaikaisia kasvuennusteita alhaisempi. vulla ekologisen näkökulman keskeiseen asemaan 45409: Puuston kasvua ovat lisänneet eniten soiden sekä kansainvälisessä että kansallisessa metsäpoli- 45410: ojitus ja nuorten, kasvuisien metsien runsastumi- tiikassa. Kestävän metsätalouden tavoitteenasette- 45411: nen ja tihentyminen. Euroopan metsien kasvutren- lun laajentumisen sekä monitavoitteisen metsien 45412: ditutkimuksen tulokset tukevat käsitystä siitä, että hyväksikäytön periaatteen mukaisesti hallitus on 45413: ilmaston lämpenemisellä tai typpilaskeumalla ei uudistanut metsäpolitiikkaa erityisesti metsäluon- 45414: ole ollut selvää osuutta puuston kasvun lisääntymi- non monimuotoisuuden turvaamiseksi. Metsäluon- 45415: seen Suomessa. Nykyisten soiden puuston vuotui- non biologisella monimuotoisuudella eli biodiver- 45416: nen kasvu on 18 milj. m 3, mistä ojitettujen soiden siteetillä tarkoitetaan ekasysteemien ja eliölajien 45417: osuus on 15 milj. m 3 • Soiden kokonaisala on vii- määrän vaihtelua sekä lajien sisäistä vaihtelua. 45418: meisten inventointien mukaan 8,9 milj. ha. Ojitet- Maa- ja metsätalousministeriön mukaan keskei- 45419: tuasuota on 4,7 milj. ha eli 53% suoalasta. Valtaosa senä perustana ja sisällönluojana mittavalle uudis- 45420: ojituksista on tehty 1950-luvun alun ja 1970-luvun tamisprosessille on ollut v. 1994 vahvistettu metsä- 45421: lopun välillä. Ilman metsäpoliittisia toimenpiteitä talouden ympäristöohjelma (Työryhmämietintö 45422: on vaarana, että mittavat perusparannusinvestoin- 1994:3 MMM). Metsäpolitiikan kehittämisessä mer- 45423: nit soilla jäävät ainakin osin hyödyntämättä. Lähi- kittävimpiä edistysaskeleita ovat olleet metsälakien 45424: ajan keskeisiä ongelmia ovat ojitettujen soiden ja luonnonsuojelulain uudistaminen, suojeluohjel- 45425: metsänhoidon tason turvaaminen ja puunkorjuu- mien toteutumisen turvaaminen kokonaisrahoitus- 45426: ratkaisujen kehittäminen. Metsien tarjoamat todelli- ohjelmalla sekä metsänhoito-ohjeiden ja -suositus- 45427: set hakkuumahdollisuudet eivät sinänsä rajoita ten uudistaminen. Metsien eri käyttötavat ovat uu- 45428: puun käytön lisäämistä. Erityisesti Etelä-Suomessa distuneet voimakkaasti muuttuneen politiikan tu- 45429: voitaisiin hakkuita lisätä nykyisestä. Todellisia hak- loksena. Ympäristöohjelman toimeenpanoa ja to- 45430: kuumahdollisuuksia kuitenkin pienentävät mm. teutumista on seurannut pysyvä asiantuntijaryhmä. 45431: metsien käytön lakisääteiset rajoitteet, monimuo- Uuteen metsälakiin (1093/96) on sisällytetty kes- 45432: toisuuden huomioimineo sekä pienmetsänomis- keiseksi tavoitteeksi metsien ekologisesti, sosiaali- 45433: tusvaltaisuuteen kytkeytyvät tilakohtaiset tekijät. sesti ja taloudellisesti kestävän hoidon ja käytön 45434: Raakapuun kokonaiskäyttö v. 1994-96 oli kes- edistäminen. Laissa säädetään mm. yleinen velvoi- 45435: kimäärin 64 milj. m 3 , josta kotimaisen raakapuun te ylläpitää metsien hoidossa ja käytössä edellytyk- 45436: osuus oli 50 milj. m 3, tuontipuun 8 milj. m3, poltto- set metsien biologiselle monimuotoisuudelle omi- 45437: puun ja kiinteistöjen muu puun käyttö 5 milj. m3 ja naisten elinympäristöjen säilymiselle. Laissa määri- 45438: viennin osuus 1 milj. m 3 . Kun otetaan huomioon tellään myös ne erityisen tärkeät elinympäristöt, 45439: metsäteollisuuden kapasiteetin laajentuminen ja joita koskevat toimenpiteet tulee tehdä elinympä- 45440: siitä johtuva raakapuun käytön kasvu, noussee ristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Kestä- 45441: raakapuun kokonaistarve kapasiteetin 95 %:n vän metsätalouden rahoituslaki (1094/96) lisää 45442: käyttöasteella 72 milj. m 3:iin vuosikymmenen lo- mahdollisuuksia turvata metsäluonnon monimuo- 45443: pulla. Tästä tuontipuun osuuden on arvioitu olevan toisuus. 45444: 8 milj. m 3• Raakapuun kokonaistarve ylittää siten Luonnonsuojelulain (1096/96) uudistusta val- 45445: metsien kestävän kertymäsuunnitteen, joka olisi misteltiin samanaikaisesti metsälain kanssa, mikä 45446: 1990-luvun lopulla 67-70 milj. m 3• Metsätalouden loi hyvät mahdollisuudet lakien yhteensovittami- 45447: alueellisten tavoiteohjelmien valmistuttua hakkuu- seen talousmetsien biologisen monimuotoisuuden 45448: mahdollisuuksien arviot osaltaan vielä täsmenty- säilyttämiseksi. Laki sisältää uusia, aiempaa jous- 45449: vät. Metsäteollisuuden puunkäytön kasvaessa on tavampia ja taloudellisesti kevyempiä suojelukei- 45450: välttämätöntä, että kansallista metsäohjelmaa ra- noja, kuten alueen määräaikaisen rauhoittamisen, 45451: kennettaessa selvitetään todelliset, talouskäytössä maisemansuojelualueiden perustamisen ja luonto- 45452: olevien metsien hakkuumahdollisuudet sekä to- tyyppien suojelun. Hallituksen talouspoliittinen 45453: dennäköinen raakapuun tarjonnan kehitys. Tuonti- ministerivaliokunta hyväksyi v. 1996 kaikkien vah- 45454: puun hintakehitys seuraa kantohintojen kehitystä. vistettujen luonnonsuojeluohjelmien ja muiden 45455: Metsien hehtaarikohtaisen tuoton keskiarvo on vastaavien velvoitteiden kokonaisrahoitusohjel- 45456: vaihdellut v. 1989-95 alueittain siten, että Etelä- ja man yksityismaille vuosiksi 1996-2007, yhteensä 45457: Itä-Suomessa tuotto on ollut keskimäärin 550 mk, 3,2 mrd. mk. Tavoitteena on toteuttaa kaikki valtio- 45458: Länsi-Suomessa 290 mk ja Pohjois-Suomessa 130 neuvoston hyväksymät suojeluohjelmat viimeis- 45459: mk. tään vuoteen 2004 mennessä. Lisäksi valtion mailla 45460: 45461: 45462: 175 45463: on tarkoitus toteuttaa suojeluohjelmia 497 000 ha, ja metsätien tekemiseen. Metsän biologisen moni- 45464: mistä 314 000 ha on vanhojen metsien suojelu- muotoisuuden ylläpitämiseen tai luonnonhoitoon 45465: alueita. Vanhoja metsiä koskeva suojeluohjelma tähtäävistä toimenpiteistä maanomistajalle aiheutu- 45466: turvaa merkittävästi erityisesti Pohjois-Suomessa vat lisäkustannukset voidaan rahoittaa ympäristö- 45467: maamme alkuperäisen metsäluonnon monimuo- tuella. Lain perusteella voidaan toteuttaa myös 45468: toisuuden säilymistä. erillisiä luonnonhoitohankkeita. Investoinnit 45469: Suomen metsien pinta-alasta (metsä- ja kitumaa) puuntuotantoon ja metsien kasvukunnon ylläpitä- 45470: on lakisääteisten suojelualueiden ja vahvistettujen miseen ovat vähentyneet 1990-luvulla. Metsänhoi- 45471: suojeluohjelmien piirissä 6,6 Ofo eli 1,4 milj. ha. to- ja perusparannustöiden kokonaiskustannukset 45472: Mikäli otetaan huomioon myös virastojen ja laitos- ovat olleet viime vuosina keskimäärin 1 mrd. mk 45473: ten päätöksillä ja kaavoituksella kokonaan suojel- vuodessa, mikä vastaa 1960-luvun lopun tilannetta. 45474: lut tai rajoitetussa puuntuotannossa olevat alueet, Metsien hoidon ongelmaksi on viime vuosina 45475: nousee osuus yli 11 Ofo:iin eli runsaaseen 2,7 milj. noussut toteutettujen töiden vähäinen määrä ver- 45476: ha:iin. Jos tarkastellaan koko metsätalousmaan rattuna tarpeeseen. Metsien inventointitietojen 45477: alaa, jolloin mukaan luetaan edellä tarkoitettujen mukaan myöhässä olevia tai vajaatuottoisia uudis- 45478: metsien lisäksi myös metsätalouden joutomaa, on tusaloja on yli 200 000 ha. Taimikonhoidon tarve 45479: näin määritellystä koko metsätalousmaan alasta kymmenen viime vuoden aikana on ollut Metsän- 45480: suojeltua runsaat 12 Ofo eli 3,2 milj. ha, kun otetaan tutkimuslaitoksen mukaan 2,4 milj. ha, josta on 45481: huomioon lakisääteisesti suojeltujen ja vahvistettu- jääty jälkeen yli 0,4 milj. ha. Ensiharvennustarve on 45482: jen kaavojen suojelualuevarausten lisäksi Metsä- ollut 2,5 milj. ha, josta on toteutunut ainoastaan 45483: hallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen omalla pää- kolmannes. Metsänhoidollisesti arvioiden Suomen 45484: töksellä suojellut alueet. metsistä on viimeisen valtakunnallisen metsien in- 45485: Puuston elinvoimaisuuden säilyttämisen kan- ventoinnin mukaan hyviä 39 Ofo, tyydyttäviä 33 Ofo, 45486: nalta keskeisten töiden, taimikonhoidon ja ensihar- välttäviä 17 Ofo ja vajaatuottoisia 11 Ofo. Metsien 45487: vennushakkuiden, määrät ovat jääneet huomatta- puuntuotannollista kuntoa ei siten voida pitää hy- 45488: vasti tarpeita pienemmiksi. Myös puun energiakäy- vänä. 45489: tön lisäys on jäänyt mahdollisuuksiin nähden vaa- Metsien uudistaminen ja erityisesti nuorten met- 45490: timattomaksi. Metsätalouden ympäristöohjelman sien hoito ja ensiharvennukset ovat ensisijaisen 45491: seurantaryhmä on esittänyt arvioita toteutettujen tärkeitä metsien tulevan tuotoskyvyn ja elinvoimai- 45492: luonnonhoitotoimenpiteiden taloudellisista vaiku- suuden kannalta. Taimikon hoidon laiminlyönti 45493: tuksista. Valtion metsien uudistushakkuualoilla v. johtaa puulajisuhteiden kehittymiseen taloutta aja- 45494: 1994 hakkaamatta jätetyn puuston arvo oli yhteen- tellen huonoon suuntaan ja puiden järeytymisen 45495: sä 30 Mmk. Vuonna 1995 yksityismetsissä toteute- hidastumiseen. Järeytymisen kannalta ensiarvoisen 45496: tun luonnonhoidon on arvioitu pienentäneen met- tärkeitä ovat myös ensiharvennukset. Harventa- 45497: sänomistajien hakkuutuloja yhteensä 300--400 mattomuus johtaa puulajista riippuen 15-35 o/o:n 45498: Mmk:lla. tappioon käyttöpuun tuotoksessa metsikön elinai- 45499: kana. Harvennettu metsä saavuttaa uudistuskyp- 45500: Metsänhoitotoimenpiteet ja ongelmat syyden 20--30 vuotta luonnonmetsää aiemmin, 45501: Metsänhoito- ja perusparannustöillä pyritään tur- mikäli tavoitteena on järeydeltään samanlainen 45502: vaamaan korkea ja taloudellisesti arvokas puun- päätepuusto. 45503: tuotanto sekä monipuolinen ja terve metsäluonto. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion selvi- 45504: Perusparannustyöt eroavat metsänhoitotöistä lä- tyksen mukaan metsiemme kokonaisarvo on n. 300 45505: hinnä pitkävaikutteisuutensa sekä heikon yksityis- mrd. mk. Jos harvennushakkuista kokonaan luo- 45506: metsätaloudellisen kannattavuutensa vuoksi. Pe- vuttaisiin ja edettäisiin tästä eteenpäin pelkästään 45507: rusparannusinvestointien pitkävaikutteisuuden ja nykyisillä keskimääräisillä uudistushakkuilla, ale- 45508: kansantaloudellisten syiden vuoksi valtio tukee nisi metsiemme arvo 40 vuodessa arviolta 140 mrd. 45509: yksityismetsien perusparannustöitä metsänparan- mk:lla. Harvennuksia on tehty 1990-luvulla vain 45510: nusvaroin. Rahoitusta ohjaa keskeisesti metsälain- puolet tarpeesta, eikä edellisellä vuosikymmenellä- 45511: säädäntö. Kertomusvuoden alusta voimaan tulleen kään riittävästi. Vaikka kertomusvuosi oli hakkui- 45512: kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla rahoi- den osalta kaikkien aikojen ennätysvuosi, olisi 45513: tusta voidaan myöntää vähäpuustoisen metsän ensiharvennusalan pitänyt olla puolitoistakertai- 45514: uudistamiseen, pellon metsitykseen, kulotukseen, nen toteutuneeseen verrattuna, jotta tarpeelliseksi 45515: nuoren metsän hoitoon, energiapuun korjuuseen, arvioituun määrään olisi päästy. Tapion mukaan 45516: metsänterveyslannoitukseen, kunnostusojitukseen taimikon ja nuoren metsän hoitoa on tehty viime 45517: 45518: 45519: 176 45520: vuosina arviolta puolet tarpeesta. Myös metsien kestävät hakkuumahdollisuudet lähivuosina. Met- 45521: uudistaminen hakkuun jälkeen on paikoin viivästy- sänhoidon investoinnit ovat puolestaan 1990-lu- 45522: nyt eri syistä ja aiheuttanut kasvun menetyksiä tai vulla olleet riittämättömät takaamaan kohoavia tai 45523: tuottanut kasvatusarvoltaan vähäarvoisia taimikoi- edes ennallaan pysyviä, kestäviä hakkuumahdolli- 45524: ta. Kunnostusojituksen pinta-alat ovat jääneet puo- suuksia tulevaisuudessa. Koska hakkuukypsiä met- 45525: leen tarpeesta. Tapion selvityksessä todetaan, että siä on runsaasti, ongelma ei vielä heijastu puun 45526: metsien hoidon panoksia olisi pystyttävä lisäämään saatavuuteen, eikä sitä olla yleisesti tiedostettu. 45527: arviolta kolmannes viime vuosien tasosta, jotta Osasyynä on Tapion mukaan myöskin vuoteen 45528: metsiemme puuntuotanto olisi kestävällä pohjalla 2005 ulottuva metsäverotuksen siirtymäkausi, jon- 45529: eikä puun tarjonta tulevaisuudessa sen vuoksi ka aikana tämän veromuodon valinneet tarjoavat 45530: heikkenisi. Yksityismetsien osalta se merkitsee ar- puuta myyntiin normaalia enemmän. 45531: violta 300 Mmk:n lisäpanosta vuodessa sekä valtion Seuraavasta Tapion laatimasta asetelmasta käy- 45532: ja metsäyhtiöiden metsissä vastaavasti 50-100 vät ilmi metsänhoidon ja perusparannuksen koko- 45533: Mmk:n lisäystä nykytasoon verrattuna. Kansallisten naiskustannukset, kaikki omistajaryhmät ja metsä- 45534: ja EU:n tukien osuus yksityismetsien metsänhoito- talouden alueellisten tavoiteohjelmien mukainen 45535: töistä oli kertomusvuonna kolmannes. Tapion investointi taso: 45536: mukaan teollisuuden puuntarve ylittää maamme 45537: 45538: 45539: 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 45540: Mmk 45541: Yksityismetsät 45542: Valtion laina 151 142 1B6 147 174 BO 43 24 13 B 45543: Valtion tuki 256 239 295 355 367 3BO 315 269 275 2B7 45544: Metsänomistajien 45545: välitön oma osuus 447 467 516 602 517 49B 49B 577 561 61B 45546: Yksityismetsät 45547: yhteensä B54 B4B 997 1104 1 05B 95B B56 B70 B49 913 45548: Yhtiöiden metsät BO 92 93 BO B7 92 69 B6 74 62 45549: Valtion metsät 142 193 177 156 117 93 B4 114 105 99 45550: Yhtiöt ja valtio 45551: yhteensä 223 2B5 269 236 205 1B5 153 200 179 161 45552: Kaikki yhteensä 1 077 1133 1 266 1 340 1 262 1143 1 OOB 1 070 1 02B 1 074 45553: Metsätalouden 45554: alueellisten tavoite- 45555: ohjelmien edellyttämä 45556: taso 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 1 500 45557: 45558: 45559: 45560: Maa- ja metsätalousministeriöitä saadun selvi- tuspanokset ovat supistuneet. Suurimmat metsän- 45561: tyksen mukaan metsänhoitotoimien ongelmien hoidon ongelmat liittyvät lähitulevaisuudessa 45562: syntymiseen ovat vaikuttaneet useat tekijät. Ensi- nuorten metsien hoitoon. Viime vuosikymmeninä 45563: harvennusten vähäisyyteen on vaikuttanut mm. laaja-alaisesti uudistetut metsiköt ovat varttumassa 45564: pieniläpimittaisen puun riittämätön kysyntä ja käyt- ensiharvennusvaiheeseen, mikä yhdistettynä jo 45565: tö. Metsänomistajakunnan rakennemuutos ja sii- syntyneiden rästien purkamiseen merkitsee, että 45566: hen kytkeytyvä metsänomistajien tavoitteiden taimikonhoidon ja ensiharvennusten määrää on 45567: muutos sekä samaan aikaan tapahtunut ammatti- lisättävä huomattavasti. 45568: avun ja palvelujen tarjontaan kohdistettujen voima- Hyvän metsänhoidon edistämiseksi ja erityisesti 45569: varojen väheneminen ovat osaltaan johtaneet met- nuoren metsän hoidon sekä siihen liittyvän ener- 45570: sänhoidon supistumiseen. Metsänomistajien inves- giapuun korjuun tehostamiseksi maa- ja metsäta- 45571: tointialttiuden heikkenemiseen ovat vaikuttaneet lousministeriö on käynnistänyt nuoren metsän hoi- 45572: myös valtion rahoituksen ja taloudellisten kannus- don kampanjan, joka toteutetaan v. 1997-2002. 45573: timien supistaminen. Valtion tukitoimien vähen- Kampanjan välittömänä tavoitteena on nostaa nuo- 45574: tyessä myös metsänomistajien omat työ- ja rahoi- ren metsän hoidon taso yksityismetsissä valtion 45575: 45576: 45577: 12 380188E 177 45578: tukemina töinä 120 000 ha:iin v. 1998. Kokonaan linnossa valmisteltiin ehdotusta hallituksen metsä- 45579: metsänomistajien varoin tehtävät työt tulevat nii- poliittiseksi selonteoksi. Valmistelun aikana pidet- 45580: den lisäksi, jolloin yksityismetsien kokonaistavoite tiin eri tavoin yhteyttä luonnonsuojelujärjestöihin, 45581: on 210 000 ha vuodessa. Pitkän aikavälin tavoittee- mutta nämä katsoivat ilmeisesti vaikutusmahdolli- 45582: na on metsien metsänhoidollisen tilan parantami- suuksiensa jääneen riittämättömiksi. Tämä vaikutti 45583: nen ja metsänhoitorästien purkaminen. Keskeinen osaltaan siihen, että selonteosta luovuttiin ja siirryt- 45584: vastuu kampanjan käytännön toteuttamisesta on tiin suoraan valmistelemaan kansallista metsäohjel- 45585: alueellisilla metsäkeskuksilla ja metsänhoitoyhdis- maa. 45586: tyksillä. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Suomen luonnonsuojeluliitto toteaa lausunnos- 45587: johtaa maa- ja metsätalousministeriön kampanjaa saan olleensa tyytymätön maa- ja metsätalousmi- 45588: varten asettamaa tukiryhmää. nisteriössä tehtyyn luonnokseen valtioneuvoston 45589: metsäpoliittisesta selonteosta.Tämä tyytymättömys 45590: Yhteistyö luonnonsuojelujärjestöjen kanssa johtui ennen kaikkea selontekoluonnoksen lin- 45591: Metsätalouden tämän vuosikymmenen ympäristö- jauksesta, jonka mukaan kaikki metsäluonnon mo- 45592: strategian on muodostanut maa- ja metsätalousmi- nimuotoisuuden säilyttämisen kannalta keskeiset 45593: nisteriön ja ympäristöministeriön v. 1994 valmistu- ratkaisut olisi jo tehty. Liitossa nähtiin, että selonte- 45594: nut metsätalouden ympäristöohjelma, joka perus- koluonnoksessa ei ollut huomioitu monimuotoi- 45595: tui ympäristöohjelmatyöryhmän yksimieliseen suuden suojelun selkeitä puutteita. Ekologista kes- 45596: muistioon. Työryhmässä olivat edustettuina varsi- tävyyttä ei ole vielä saavutettu, joskin liitto pitää 45597: naisen metsätalouden tärkeimpien tahojen ja ym- kehitystä myönteisenä. Metsäluonnon monimuo- 45598: päristöhallinnon ohella myös keskeisimmät luon- toisuuden suojelun tasoa ei tällä hetkellä voida 45599: nonsuojelujärjestöt Ohjelman toteuttamista seurasi pitää hyvänä ehkä pohjoisinta Lappia lukuun otta- 45600: sekä kehittämisehdotuksia teki seurantaryhmä, jos- matta. Ennen kaikkea maan eteläpuoliskon suoje- 45601: sa ohjelmaa valmistelleet tahot olivat mukana. Seu- lutilanne on hälyttävän huono: metsämaasta on 45602: rantaryhmä jätti loppuraporttinsa tammikuussa suojelun piirissä 0,5 %ja metsä- ja kitumaan alasta 45603: 1998. Työssä aktiivisesti toimineet luonnonsuojelu- 0,6% (Metsätilastollinen vuosikirja 1997). 45604: järjestöt, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF al- Metsänkäsittelyn yhteydessä tehtävillä toimilla 45605: lekirjoittivat raportin, joka on osaltaan yksi juuri ei voida liiton mukaan auttaa sitä metsäluonnon 45606: käynnistyneen kansallisen metsäohjelman perus- osaa, joka tarvitsee elinpaikakseen suhteellisen 45607: teita. Mainitut järjestöt osallistuivat toimikunnassa laajoja yhtenäisen luonnonmetsän alueita. Liiton 45608: ja sen jaostoissa myös metsälain ja kestävän metsä- käsityksen mukaan pitkän tähtäimen (esim. 40 45609: talouden rahoituslain valmisteluun. vuotta) ekologinen suojelutarve asettunee Suo- 45610: Maa- ja metsätalousministeriön mukaan metsä- messa suunnilleen 9-16 o/o:iin metsämaan alasta, 45611: poliittisten linjausten ohella myös metsätalouden johon on päädytty Ruotsissa Suomen eteläisiä 45612: käytännön menetelmät ja työtavat ovat 1990-luvul- metsiä vastaavien metsänrajan alapuolisten metsi- 45613: la muuttuneet. Muutoksia ovat edesauttaneet mm. en kohdalla. Liiton mukaan kyse ei ole totaalisuo- 45614: Tapion, Metsähallituksen ja metsäteollisuusyhtiöi- jelutarpeesta; ruotsalaisten käsityksen mukaan 45615: den uudet metsänkäsittelysuositukset, joiden val- tällaisen metsäosuuden pääasiallisena käyttötar- 45616: misteluun luonnonsuojelujärjestöt ovat osallistu- koituksena tulisi olla suojelu ja siitä suurimman 45617: neet. Luonnonsuojelujärjestöt ovat lukuisten mui- osan voisivat muodostaa maanomistajien vapaa- 45618: den tahojen kanssa olleet mukana mm. metsäserti- ehtoiset rauhoitukset. Mikäli Ruotsin mallia sovel- 45619: fioinnin standardiehdotusten valmistelussa. Ylei- lettaisiin Etelä-Suomeen, lisäsuojelutarve olisi ar- 45620: sesti tunnetaan myösWWF:nvahva rooli sertifioin- violta 300 000 ha. Tällaisen alan suojelu on liiton 45621: tikeskustelussa niin Suomessa kuin kansainvälises- mielestä suuri haaste ja toteutettavissa lähinnä 45622: tikin. Luonnonsuojelualueista käyty keskustelu on yksityisten maanomistajien vapaaehtoistoimin ja 45623: jossain määrin laantunut valtioneuvoston tehtyä heidän kanssaan tehtävin suojelusopimuksin, jois- 45624: niitä koskevat periaateratkaisut Luonnonsuojelu- sa maanomstus säilyy entisellään. Kyse on valta- 45625: järjestöt ja niiden aktiiviset paikalliset jäsenet ovat osin ennallistavasta suojelusta, jonka vaikutukset 45626: olleet voimakkaita vaikuttajia asian käsittelyssä. hakkuumahdollisuuksiin ovat vähäiset vanhojen 45627: Yhteydet metsä- ja ympäristönhallinnon, Metsähal- metsien suojeluun verrattuna.Tämänkaltaisen suo- 45628: lituksen ja metsänomistajien ja toisaalta luonnon- jelun toteuttaminen myös suorastaan pakottaa 45629: suojelujärjestöjen kanssa luonnonsuojelualueita uusien rahoitusmallien kehittelyyn. Liiton käsityk- 45630: koskevissa asioissa ovat vuosikymmenen aikana sen mukaan rahoituksessa voitaisiin ehkä soveltaa 45631: parantuneet ja vakiintuneet. Kertomusvuonna hal- aiheuttaja maksaa -periaatetta eli suojelun kustan- 45632: 45633: 45634: 178 45635: nukset vietäisiin puun hintaan ja viime kädessä olisi yhteensopiva kansainvälisten sertifiointi- ja 45636: kuluttajan maksettaviksi. ympäristöjohtamisjärjestelmien (FSC, ISO ja EMAS) 45637: Osan suojelutarpeesta tulevat kattamaan metsä- sekä yleiseurooppalaisessa prosessissa hyväksytty- 45638: lain perusteella suojeltavat erityiset elinympäristöt jen kestävän metsätalouden käytännön tason peri- 45639: Tällä suojelutarve ei ratkea kokonaan. Tehdyissä aatteiden kanssa 45640: pinta-alaselvityksissä näitä ympäristöjä on kuiten- - ryhmäsertifioinnin hallinnon selventäminen 45641: kin katsottu olevan Etelä-Suomessa alle prosentti - metsäkeskusten sisäisen auditoinnin kehittä- 45642: metsämaan pinta-alasta. Laki on lisäksi sikäli nurin- minen 45643: kurinen, ettei se pääsäntöisesti velvoita näiden - aktiivinen tiedon välittäminen Suomen ser- 45644: kohteiden säästämiseen silloin, kun ne ovat suuri- tifiointiprosessista sekä kansallisella että kansain- 45645: alaisia ja siis monimuotoisuuden säilyttämisen kan- välisellä tasolla. 45646: nalta olennaisia. Metsälakikohteiden suojelu on Myös järjestelmän kansainvälisestä kytkennästä 45647: jäämässä puunelliseksi myös siksi, että maa- ja tulisi päästä sopimukseen. 45648: metsätalousministeriö on osoittanut suurialaisten Maa- ja metsätalousministeriö osallistui useiden 45649: kohteiden suojeluun riittämättömästi varoja. Minis- muiden tahojen kanssa testaushankkeen rahoituk- 45650: teriö ei myöskään ole liiton käsityksen mukaan seen. Ympäristöjärjestöt jättäytyivät testaushank- 45651: riittävästi kannustanut metsänomistajia korvausrat- keen ulkopuolelle, koska muut osapuolet eivät 45652: kaisujen teossa. Etelä-Suomen metsien suojelussa olleet halukkaita suoraan sitoutumaan ympäristö- 45653: olennaista on ennallistavan suojelun käynnistämi- järjestöjen suosimaan FSC-järjestelmään. Ympäris- 45654: nen ja ylipäänsä selkeän suojelutarpeen tunnusta- töjärjestöt eivät ole edelleenkään halukkaita jatko- 45655: minen. Liiton mukaan metsäluonnon suojelu ei ole kehittämiseen, ellei työryhmä ole FSC-ryhmä. Met- 45656: vielä tyydyttävästi hoidettu ja selviä puutteita on säsertifioinnin toimintavalmiuden loppuunsaatta- 45657: etenkin Etelä-Suomen metsien suojelussa. misesta on laadittu hanke-ehdotus, jotta laajamittai- 45658: nen metsien sertifiointi voitaisiin aloittaa syksyllä 45659: Metsäsertifioinnin nykyvaihe Suomessa 1998. Tavoitteena on myös saada aikaan suomalai- 45660: Maa- ja metsätalousministeriön huhtikuussa 1996 sen sertifiointimallin hyväksyttävyys kansainvälisil- 45661: asettama metsien sertifiointitoimikunta selvitti Suo- lä markkinoilla. 45662: men olosuhteisiin sopivan sertifiointijärjestelmän Sertifiointitoimikunnan mukaan hallituksilla tu- 45663: edellytyksiä ja perusteita. Toimikunta sai työnsä lee olla rooli sertifiointijärjestelmien kansainvälisen 45664: päätökseen kertomusvuoden maaliskuussa ja suo- yhteensopivuuden, luotettavuuden, tasapuolisuu- 45665: sitteli, että Suomen olosuhteisiin sopiva sertifiointi- den ja avoimuuden sekä tavaroiden vapaan liikku- 45666: järjestelmä on käytettävissä vuoden 1998 kuluessa. vuuden varmistamisessa. Viime aikoina on käyty 45667: Sertifioinnin kansallisten standardien laadinta aloi- keskustelua sekä Suomessa että monissa muissa 45668: tettiin metsänomistajien, metsäteollisuuden ja ym- ED-maissa mahdollisuuksista kehittää EU:n serti- 45669: päristöjärjestöjen aloitteen pohjalta elokuussa fiointijärjestelmä tai sertifiointiraami. Erityisesti Eu- 45670: 1996. Standardityöryhmä sai kertomusvuoden huh- roopan metsänomistajajärjestöt ovat aktivoituneet 45671: tikuussa valmiiksi ratkaisumallin kansalliseksi serti- yhteisen eurooppalaisen raamin puolesta. 45672: fiointijärjestelmäksi. Järjestelmän ensisijainen taso Suomessa on tarkoitus aloittaa metsien serti- 45673: on ryhmäsertifiointi metsäkeskuksen toimialueella, fiointi vielä syksyn 1998 aikana. Sertifiointi tapah- 45674: muita mahdollisia tasoja ovat ryhmäsertifiointi met- tuu yhteistoiminnassa Saksan, Ranskan, Itävallan ja 45675: sänhoitoyhdistyksen toimialueella ja metsänomis- Norjan kanssa. Viiden maan kesken luodaan yhtei- 45676: tajakohtainen sertifiointi. nen kehys, jonka puitteissa sertifiointi toteutetaan 45677: Metsäsertifioinnin standardia testattiin kolmen kuitenkin erillisenä kussakin maassa. Kehyksessä 45678: metsäkeskuksen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan ja maat ovat hyväksyneet puitteet metsien kestävälle 45679: Lapin, alueella kertomusvuoden syksyllä. Hank- hoidolle ja käsittelylle. Sertifiointi perustuu Helsin- 45680: keessa selvitettiin, kuinka eri kriteereistä voidaan gin ja Lissabonin metsäministerikokousten kritee- 45681: käytännössä kerätä tietoa ja miten sertifiointitarkas- reihin kestävästä metsänhoidosta sekä FSC:n met- 45682: tus (auditointi) voidaan suorittaa. Testauksen tu- säperiaatteisiin. Suomi yhdessä monien muiden 45683: lokset osoittivat, että sertifiointiratkaisua tulee ke- eurooppalaisten maiden kanssa ei ole halunnut 45684: hittää edelleen. Tähän kuuluvat mm. liittyä maailmanlaajuiseen FSC-järjestelmään. Met- 45685: -metsä- ja ympäristösektorin suunnittelu-, seu- sien sertifiointi tehdään Suomessa metsäkeskusten 45686: ranta- ja tiedonkeruujärjestelmien edelleen kehittä- tasolla ja se on voimassa viisi vuotta kerrallaan. 45687: minen, jotta ne pystyvät vastaamaan standardin Metsänomistajat voivat vapaasti valita, ottavatko he 45688: tiedontuottamisvaatimuksiin ja jotta Suomen malli sertifiointiin osaa. 45689: 45690: 45691: 179 45692: Metsäsertifioinnin nykyvaihe muissa EU-maissa suus ovat puun alkuperämerkinnän kannalla serti- 45693: Sertifiointikeskustelu eri maissa on erittäin vilkasta fioinnin asemesta. Puuntuottajajärjestöjen mukaan 45694: tällä hetkellä, ja eri osapuolten (teollisuus, metsän- ekomerkinnän kehittäminen on lähinnä EU:n ja 45695: omistajat, ympäristöjärjestöt ja puun ja puutuottei- hallitusten tehtävä. Ympäristöministeriön vetämä 45696: den ostajat) linjaukset poikkeavat toisistaan. Tilan- työryhmä ei ole saanut aikaan yhteistä näkemystä 45697: teet myös muuttuvat nopeasti. Yleislinjana on, että sertifioinnista. 45698: ympäristöjärjestöt tukevat FSC-sertifiointia, ja mm. Ranskassa on useita aloitteita sekä alkuperämer- 45699: Isossa-Britanniassa, Hollannissa, Belgiassa, Itäval- kintäjärjestelmistä koskien ensisijaisesti trooppista 45700: lassa, Sveitsissä ja Saksassa on ostajaryhmiä, jotka puuta että sertifioinnista. Metsänomistajat suhtau- 45701: suosivat FSC-sertifioitua puuta ja tuotteita. Yksityis- tuivat aiemmin varovaisesti metsätalouden serti- 45702: metsänomistajat joko tukevat pienmetsätalouden fiointiin, mutta ovat nyt aktivoituneet kehittämällä 45703: huomioon ottavia vaihtoehtoja (erityisesti Pohjois- erityisesti yksityismetsiin soveltuvaa alueellista ser- 45704: maat) tai näkevät sertifioinnin tarpeettomana. FSC- tifiointimallia (ORR). Lisäksi Ranskassa on v. 1996 45705: sertifiointijärjestelmän lisäksi on olemassa ja kehit- perustettu kansallinen työryhmä, joka tarkastelee 45706: teillä kansallisia sertifiointijärjestelmiä sekä puun ISO 14001:n soveltumista yksityisten metsien serti- 45707: alkuperämerkintäjärjestelmiä sertifioinnin vaihto- fiointiin. ISO-järjestelmään perustuvan standardin 45708: ehtona. Useimmat Keski-Euroopan maat ovat ol- testaaminen alkoi maalikuussa 1998. 45709: leet pikemminkin alkuperämerkkien kannalla ser- Ruotsissa teollisuuden ja ympäristöjärjestöjen 45710: tifioinnin sijaan. Alkuperämerkinnäillä osoitetaan aloitteesta kehitettiin kertomusvuonna kansallinen 45711: tuotteen valmistuksessa käytetyn puutavaran tule- FSC-standardi, jonka kansainvälinen FSC hyväksyi 45712: van tietystä maasta tai tietyltä alueelta. Alkuperä- tammikuussa 1998. Yksityismetsänomistajat eivät 45713: merkinnöissä nojaudutaan siihen, että ko. maan lait olleet mukana Ruotsin FSC-ryhmässä vaan etsivät 45714: ja viranomaisten, teollisuuden ja metsänomistaja- vaihtoehtoa ISO-järjestelmästä. Ruotsin teollisuus 45715: järjestöjen antamat metsänkäsittelyohjeet takaavat on jo tuottanut FSC-sertifioitua tavaraa markkinoil- 45716: metsien hoidon korkean tason. le. 45717: Benelux-alueella on kehitteillä kollektiivinen Saksassa eri osapuolilla on erilaisia näkemyksiä 45718: puun alkuperämerkki, joka perustuu metsälainsää- metsien sertifioinnin ja alkuperämerkintöjen tar- 45719: däntöön, metsänhoidon ohjeistukseen sekä met- peellisuudesta. Sertifioinnin kannattajia ovat Sak- 45720: sänomistajien ja metsätalouden ammattilaisten san paperiteollisuus ja painotalot, mutta sahateolli- 45721: koulutukseen ja informoimiseen. Merkin alla on suus ja puutavaran kauppa vastustavat. Metsän- 45722: alueellisia sovelluksia kuten Belgiassa Vallonian omistajat ovat torjuneet metsien sertifioinnin, kos- 45723: alueella, josta merkin kehittäminen on alkanut. ka sen ei katsota kunnioittavan riittävästi yksityisen 45724: Flaamien alueen hallitus tukee FSC:tä. metsäomaisuuden käyttöoikeuksia. Saksan metsä- 45725: Hollannissa on kehitetty kansallinen merkintä- viranomaisten kanta on se, että sertifiointia ei 45726: järjestelmä sekä tuodulle että kotimaiselle puulle. Keski-Euroopassa tarvita. Kestävyyden osoittami- 45727: Järjestelmä perustuu Hollannin hallituksen asetta- seen riittävät nykyiset metsä- ja ympäristölait, met- 45728: miin ruinimitavoitteisiin kestävälle metsätaloudelle, sänhoitosuositukset ja yleiseurooppalaisten kestä- 45729: hallintajärjestelmille, sertifiointijärjestelmille ja -or- vän metsätalouden kriteerien soveltaminen. Todis- 45730: ganisaatioille ja puun alkuperän todentamiselle. teena siitä on saksalaisen puun alkuperämerkki. 45731: Systeemiä testataan parhaillaan. Ympäristöjärjestöt Painotalot ja ympäristöjärjestöt ovat FSC:n kannal- 45732: eivät ole osallistuneet järjestelmän kehittämiseen. la. Kertomusvuoden lokakuussa pääasiassa ympä- 45733: Suomen standardi olisi jotakuinkin yhteensopiva ristöjärjestöt ja ekologiset yritykset perustivat Sak- 45734: tämän Keurhout-järjestelmän kanssa. saan epävirallisen kansallisen FSC-ryhmän. 45735: Isossa-Britanniassa päästiin tammikuussa 1998 Tanskassa oli kertomusvuoden aikana käynnis- 45736: sopimukseen kansallisesta metsätalouden standar- sä laajapohjainen hanke sertifioinnin teknisistä nä- 45737: dista. Sen lisäksi on olemassa erillinen kansallinen kökulmista. Hankkeen lopputuloksena suositeltiin 45738: FSC-standardi. Tällä hetkellä käydään keskustelua ryhmäsertifiointia. Tällä hetkellä Tanskassa on 45739: näiden kahden standardin yhtymäkohdista ja mah- käynnissä vilkas keskustelu EU-EMAS, ISO ja FSC- 45740: dollisuuksista toteuttaa sertifiointi. Valtion metsä- sertifioinnin mahdollisuuksista. Kansallinen FSC- 45741: hallinnon johdolla valmistellaan selvitystä metsä- työryhmä perustettiin v. 1996. Valmiiksi on saatu 45742: sertifioinnin toteuttamistavoista ja vaikutuksista. luonnos FSC:n mukaisista kriteereistä, jotka on 45743: Itävallassa metsälakien uskotaan takaavan kor- tarkoitus saattaa lausuntokierrokselle pian. FSC- 45744: keatasoisen metsien hoidon ja käytön. FSC ei ole ryhmässä ei ole edustajia yksityismetsänomistajista 45745: saanut kannatusta. Metsänomistajat ja metsäteolli- eikä myöskään kaupan tai teollisuuden piiristä. 45746: 45747: 45748: 180 45749: Irlannissa, Espanjassa, Italiassa, Kreikassa ja Por- otettu eikä toimiin ryhdytty. Euroopan parlamentin 45750: tugalissa ei aiemmin ole juurikaan käyty keskuste- metsävaikuttajaryhmä on painostanut maatalous- 45751: lua sertifioinnista ja sitä on ylipäänsä pidetty tar- komissaari Fischleriä laatimaan ehdotuksen EU:n 45752: peettomana. Keskustelu erityisesti metsänomistaji- sertifiointiraamiksi. DG VI:ssa (maatalouden pää- 45753: en taholla on kuitenkin aivan äskettäin vilkastunut. osasto) tutkitaan mahdollisuutta sertifioinnin puite- 45754: Pohjoismaiden ja muidenkin ED-maiden metsän- säädöksestä, joka kattaisi erilaiset sertifiointijärjes- 45755: omistajien huoli sertifioinnin vaatimuksista on al- telmät ja -ratkaisut. DG XI:ssä (ympäristöasiain 45756: kanut heijastua myös eteläisiin maihin. pääosasto) on epävirallisesti jäsennelty sitä, kuinka 45757: Tilanne EU:n komissiossa ei ole selkeä, eikä EU:ssa voitaisiin laatia yhteiset pelisäännöt erilaisil- 45758: sertifiointiin liittyviä aloitteita ole virallisesti tehty. le sertifiointijärjestelmille. Myös DG III:ssa (teolli- 45759: EU:n pysyvässä metsäkomiteassa sertifioinnista on suus) selvitetään sertifiointikysymyksiä. 45760: keskusteltu yleisesti, mutta varsinaista kantaa ei ole 45761: 45762: 45763: 45764: 45765: Valtiontilintarkastajat toteavat, että Suomen metsäpo- louspolitiikan kaltaista tukijärjestelmää. Metsien hoi- 45766: litiikka tähtää nykyään monitavoitteisesti kestävään toon ja käsittelyyn vaikuttavien säädösten laatiminen 45767: metsätalouteen. Metsätalouden kestävyyttä arvioi- tulee jatkossakin säilyttää jokaisen jäsenmaan omassa 45768: daan taloudellisilla, ekologisilla ja sosiaalisilla perus- päätösvallassa, sillä luonnonolot vaihtelevat EU:n 45769: teilla. Linjanmuutos tapahtui 1990-luvun alkupuolella. alueella merkittävästi. EU:n metsäsektoriin kohdistuvil- 45770: Siihen saakka maamme metsäpolitiikan painopiste oli la toimilla voidaan kuitenkin edistää metsävarojen kes- 45771: metsävarojen käytön lisäämisessä. Puuvarantoa oli tävää hoitoa, käyttöä ja suojelua sekä varmistaa, että 45772: kasvatettu useiden vuosikymmenten ajan. Muutostar- muiden EU-politiikan lohkojen päätöksenteossa ote- 45773: ve aiheutui lähinnä kansainvälisistä sopimuksista ja taan riittävästi huomioon metsäteollisuuden edut ja 45774: puutuotteiden markkinoista. Metsätaloudessa kansal- kilpailukyky. 45775: listen ja kansainvälisten toimien välillä on nykyään var- Metsäpolitiikan muutostarpeiden osalta valtiontilin- 45776: sin kiinteä yhteys. Metsäpolitiikkaa toteutetaan normi- tarkastajat korostavat maa- ja metsätalousministeriön 45777: ohjauksen, taloudellisen ohjauksen ja informaatiopal- vastuuta muutostarpeiden laajuuden ja kiireellisyysjär- 45778: velujen avulla. Jälkimmäisiin sisältyvät osallistuva jestyksen määrittelyssä. Puuhuollon ja puuntuotannon 45779: suunnittelu, neuvonta ja tutkimus. Niinpä aiempaa mo- sekä raakapuun tarjonnan tavoitetaso kasvaa jo pää- 45780: niarvoisempaan metsäpolitiikkaan osallistuu myös tettyjen ja toteutettujen uusien metsäteollisuusinves- 45781: Suomessa yhä useampi päätöksentekijä. tointien myötä. Samalla on ilmeistä, että metsien mui- 45782: EU:n jäsenmaista Suomen kansantalous on eniten hin käyttömuotoihin ja aineettorniin hyötyihin kohdistu- 45783: riippuvainen metsäteollisuudentuotannosta ja viennis- vat vaatimukset ja odotukset lisääntyvät. Siten kestä- 45784: tä sekä sen välittömistä ja välillisistä tulo- ja työllisyys- vän metsätalouden eri osasten painoarvot ovat kasva- 45785: vaikutuksista sekä aluetaloudellisesta merkityksestä. massa, mikä tulee ottaa huomioon metsäpolitiikan 45786: EU säilynee myös lähivuosina Suomen metsäteollisuu- suunnittelussa. Valtiontilintarkastajien mielestä nykyi- 45787: den keskeisenä markkina-alueena, sillä kertomus- nen tilanne on vielä tässä suhteessa selkiintymätön. 45788: vuonna sen osuus oli 70 %metsäteollisuutemme koko- Selkiytymistä tarvitaan, jotta kansainvälisessä metsä- 45789: naisviennistä. EU:n perustamissopimuksiin ei sisälly politiikassa kyetään nykyistä paremmin puolustamaan 45790: yhteistä metsäpolitiikkaa. Tästä huolimatta EU-Iain- kansallisia etuja. 45791: säädännössä on monia metsäsektoriin vaikuttavia sää- Metsien tehostunut hoito ja kasvua vähäisemmät 45792: döksiä. EU:n toiminta metsäsektorilla on kuitenkin haja- hakkuut ovat lisänneet metsien kokonaispuustoa. Suo- 45793: naista, eikä yhteensovittamista vielä tapahdu päätök- men metsien puuvaranto eli puuston kokonaistilavuus 45794: senteossa. Metsäpoliittinen keskustelu EU:n piirissä onkin kasvanut 1950-luvun alun 1 538 milj. m3:stä nykyi- 45795: on kuitenkin vilkastunut Suomen, Ruotsin ja Itävallan seen 1 958 milj. m3:iin. Puuston vuotuinen kasvu on 45796: liityttyä jäseniksi. vastaavana aikana kohonnut valtakunnan metsien in- 45797: Valtiontilintarkastajat katsovat, että maamme met- ventoinnin mukaan 55 milj. m3:stä 76 milj. m3:iin. Puuston 45798: sätalouden etujen mukaista ei ole luoda EU:n maata- kasvua ovat lisänneet eniten soiden ojitus ja nuorten, 45799: 45800: 45801: 181 45802: hyväkasvuisten metsien lisääntyminen ja tihentymi- ten hakkuumahdollisuuksien selvittäminen ja erityises- 45803: nen. Metsistä poistuvan puumäärän suuruudeksi on ti alueellisten erojen tutkiminen on tarpeen. Metsäta- 45804: viimeksi arvioitu 61 milj. m3, mikä on 15 milj. m3 vuotuis- louden ja kansantalouden kannalta merkittäväksi on- 45805: kasvua vähemmän. Hakkuusäästöt keskittyvät lähinnä gelmaksi on noussut metsänhoitotöiden ja ensiharven- 45806: maamme eteläosiin. nushakkuiden riittättömyys. Ne ovat omiaan heikentä- 45807: Valtiontilintarkastajat tähdentävät lopuksi sitä, että mään metsiemme kasvua ja puun tarjontaa. Metsän- 45808: metsäteollisuuden puunkäytön kasvaessa on välttä- hoidon panoksia tulee lisätä vähintään kolmannes vii- 45809: mätöntä selvittää todelliset, talouskäytössä olevien me vuosien tasosta, jotta metsiemme perustuotanta 45810: metsien hakkuumahdollisuudet sekä todennäköinen saataisiin kestävälle tasolle, eikä puun tarjonta aina- 45811: raakapuun tarjonnan kehitys. Kansallisen metsäohjel- kaan tästä syystä heikkenisi. 45812: man valmistelu on siten vahvasti perusteltua. Kotimais- 45813: 45814: 45815: 45816: 45817: Metsähallituksen toiminta seen sopimukseen kuuluvia asioita ovat maksutto- 45818: mat yhteiskunnalliset virkistyspalvelut, uittotehtä- 45819: Kun Metsähallitus vuoden 1994 alusta muutettiin vät sekä metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto. 45820: valtion liikelaitokseksi, sille tuli tehtäviä, jotka eivät Varsinainen yhteiskunnallisten palveluiden ja 45821: ole rahoitettavissa toiminnasta itsestään saatavilla liiketoiminnan tuotanto on tapahtunut virkistyspal- 45822: tuloilla ja liittyvät pääasiallisesti siihen liikelaitok- veluiden ja siemen- ja taimituotannon tulosalueilla 45823: selle luovutetun valtion omaisuusmassan hoitami- kustannustaloudellisista syistä osittain samalla ka- 45824: seen, mille ei ole asetettu tuottovaadetta. Tästä lustolla ja henkilöstöllä. Palkka- ja muut kulut on 45825: syystä Metsähallituksesta annettuun lakiin (1196/ kohdennettu yhteiskunnallisiin menoihin ja liike- 45826: 93) sisällytettiin kohdat, joissa määritellään Metsä- toiminnan menoihin tuntikohtaisen työajan seu- 45827: hallituksen yhteiskunnalliset tehtävät. Niiden ra- rannan avulla. Vuoden 1998 alusta liiketoiminta ja 45828: hoituksesta säädettiin laitoskohtaisen lain 7 §:ssä, yhteiskunnalliset tehtävät eriytettiin siten, että Met- 45829: jonka mukaan yhteiskunnallisten tehtävien hoito sähallitukseen perustettiin erikseen liiketoiminnan 45830: voidaan rahoittaa valtion talousarviossa erikseen ja yhteiskunnallisten palveluiden tulosalueet Ta- 45831: osoitetuilla määrärahoilla tai ottamalla tehtävien voitteena oli terävöittää entisestään liiketoiminnan 45832: hoidosta aiheutuvat kustannukset huomioon vä- ja yhteiskunnallisten palveluiden tehtävänjakoa ja 45833: hentävänä tekijänä tulostavoitetta asetettaessa. eriyttämistä. Metsähallituksen tulostavoitteen aset- 45834: Metsähallituslain 10 §:n mukaan eduskunnan tamisen ja Metsähallituksen yhteiskunnallisten vel- 45835: hyväksyttyä valtion talousarvion maa- ja metsäta- voitteiden välillä ei ole ministeriön käsityksen mu- 45836: lousministeriö päättää Metsähallituksen palvelu- ja kaan ristiriitaa. Metsähallituksen työllisyydenhoito- 45837: muiden toimintatavoitteiden tarkentamisesta sekä velvoitetta ei ole sisällytetty yhteiskunnallisista pal- 45838: tulostavoitteesta. Tulosohjauskirjeen lisäksi maa- ja veluista tehtyyn sopimukseen, vaan se on otettu 45839: metsätalousministeriön ja Metsähallituksen välillä huomioon tulostavoitetta alentavana tekijänä. 45840: on tehty vuosittain sopimus siitä, mitä yhteiskun- Metsähallituksen toiminnan lähtökohtana ovat 45841: nallisia tehtäviä liikelaitos pääsääntöisesti talousar- luonnonvarojen kestävä käyttö, puuntuotannolli- 45842: viosta myönnettävillä varoilla tuottaa. Sopimuksen nen kestävyys, monikäytön periaate, luonnon mo- 45843: lisäksi ympäristöministeriö ja Metsähallitus tekevät nimuotoisuuden säilyttäminen sekä maankäyttöön 45844: keskenään vuosittain sopimuksen valtion talousar- liittyvän kulttuuriperinteen huomioon ottaminen, 45845: vion kautta rahoitettavista liikelaitoksen hallinnas- joiden rajoissa toteutetaan yhteiskunnan asettamia 45846: sa oleviin luonnonsuojelualueisiin ja mahdollisiin yritystaloudellisia ja kansantaloudellisia tavoitteita 45847: muihin luonnonsuojelutehtäviin liittyvistä tehtävis- sekä yhteiskunta- ja aluepoliittisia tehtäviä. Toimin- 45848: tä ja palveluista. Metsähallituksen viranomaistehtä- nan suunnittelussa otetaan huomioon alueelliset 45849: vistä ja niiden rahoituksesta maa- ja metsätalousmi- erot käyttäen monitavoitteista luonnonvarasuun- 45850: nisteriö tekee erillisen päätöksen vuosittain. Maa- nittelua. Siihen liittyy olennaisesti paikkatietojärjes- 45851: ja metsätalousministeriön ja Metsähallituksen väli- telmä, osallistuva ja alue-ekologinen suunnittelu 45852: 45853: 45854: 182 45855: sekä kestävän metsätalouden kriteerien ja indikaat- Metsähallituksen metsien taloustulos ja hakkuut 45856: torien käyttö. Talousmetsien hoidon päätavoite on Seuraavissa taulukoissa on esitetty Metsähallituk- 45857: puuraaka-aineen tuottaminen teollisuuden käyt- sen taloustulos v. 1990--96, puunkOijuon hakkuu- 45858: töön. Metsien hyödyntämistä ohjataan niin, että kertymä alueittain ja koneellistamisasteen kehitys 45859: toiminta on kaikkien käyttömuotojen kannalta alueittain. Vuosina 1999-2005 on hakkuiden 45860: mahdollisimman kestävää. Metsäluonnon moni- suunniteltu olevan 4,0-4,5 milj. m 3 vuodessa. 45861: muotoisuus säilyy, virkistyspalvelujen ja luontaise- 45862: linkeinojen toimintaedellytykset turvataan, maise- Metsähallituksen taloustulos v. 1990--96: 45863: malliset näkökohdat otetaan huomioon sekä pai- 45864: Vuosi Mmk 45865: kallisen väestön luonnonkäytön mahdollisuudet 45866: säilyvät. Luonnonsuojeluohjelmista johtuvat maan- 1990 145 45867: hankintavelvoitteet sekä metsienkäsittelymenetel- 1991 90 45868: 1992 118 45869: mät pienentävät talouskäyttöön jäävän metsämaan 1993 191 45870: pinta-alaa, ellei investointeja talousmetsien ostami- 1994 213 45871: seksi pystytä toteuttamaan. Metsähallituksen ta- 1995 293 45872: voitteena on ostaa vuosittain talousmetsiä keski- 1996 341 45873: määrin 100 Mmk:n arvosta. 45874: 45875: 45876: Metsähallituksen hakkuukertymä v. 1990--96: 45877: 45878: Alue 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 TTS 1997 TTS 1998 Keskim. 45879: 1 000 m' käyttöpuuta 45880: Ylä-Lappi 200 194 209 178 176 157 160 160 157 177 45881: Länsi-Lappi 625 617 781 805 672 706 735 700 718 707 45882: Itä-Lappi 433 501 671 650 593 654 685 650 625 607 45883: Pohjanmaa 502 468 661 659 597 655 633 630 630 604 45884: Kainuu 864 800 999 918 827 615 608 659 684 775 45885: Länsi-Suomi 639 704 888 906 780 759 772 791 769 779 45886: Itä-Suomi 786 730 897 872 702 678 664 701 705 748 45887: Hakkuut 45888: yhteensä 4 049 4 014 5 106 4 988 4 346 4 224 4 257 4 291 4 288 4 396 45889: Suunnite 4 276 4 265 4 233 4 233 4 207 4 207 4 207 4 102 4 102 4 204 45890: 45891: 45892: 45893: Metsähallituksen puunkorjuun koneellistamisasteen kehitys v. 1992-97: 45894: 45895: Alue 1992 1993 1994 19951 19961 1997 1 45896: Länsi-Suomi 52 54 53 55 67 75 45897: Itä-Suomi 28 29 25 28 41 56 45898: Pohjanmaa 35 43 48 54 66 79 45899: Kainuu 36 35 32 32 39 56 45900: Länsi-Lappi 46 51 48 54 58 67 45901: Itä-Lappi 41 50 44 60 72 90 45902: Ylä-Lappi 0 1 3 0 1 8 45903: Metsähallitus 38 42 40 46 55 68 45904: 1 Luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa metsätyön kehittämisen ja aikapalkkauksen vuoksi. 45905: 45906: 45907: 45908: Sodan jälkeisten laajamittaisten uudishankkei- vajaat 5 milj. m 3 • Metsien ikärakenteen johdosta 45909: den seurauksena Metsähallituksen metsissä on pal- huomattava osa kasvusta jää hakkaamatta. Tämä 45910: jon taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä, joiden lisää Metsähallituksen metsien hakkuumahdolli- 45911: kasvu on hyvää. Kaikkien Metsähallituksen talous- suuksia 10--20 vuoden kuluttua arviolta 6 milj. 45912: metsien kasvu on 7 milj. m 3 vuodessa, kun vastaava m 3:iin vuodessa. Edellytyksenä on, että tarpeelliset 45913: hakkuukertymästä johdettu kokonaispoistuma on metsänhoitotyöt ensiharvennukset mukaan luettu- 45914: 45915: 45916: 183 45917: na tehdään ajallaan. Toistaiseksi niin on voitu luontomatkapalveluja kiinteässä yhteistyössä mui- 45918: tehdä, joten Metsähallituksen talousmetsien tule- den matkailualan yrittäjien kanssa. 45919: vaisuudennäkymät ovat hyvät. Ongelmana ovat Virkistyspalvelujen liiketoiminnan liikevaihto 45920: seuraavat 10-20 vuotta, jolloin hakkuumäärää ei oli kertomusvuonna tontinvuokratoiminta mukaan 45921: voida merkittävästi kohottaa ja jolloin parhaiten lukien runsaat 47 Mmk. Eduskunta on edellyttänyt 45922: tuloa tuottavan tukkipuun osuus supistuu vielä budjetin perusteluissaan tuottavuuden nousua 45923: nykyisestään. Metsähoitoa tehostamalla mm. laaja- mm. luontomatkailun osalta. Samoin eduskunta on 45924: mittaisella metsien lannoituksella tilannetta voi- edellyttänyt, että maa- ja vesiomaisuuden käyttö 45925: daan toisella 10-vuotiskaudella jonkin verran pa- suunnitellaan siten, että se tukee matkailuelinkei- 45926: rantaa. noa ja että Metsähallitus tuottaa yhdessä yrittäjien 45927: kanssa luonto- ja elämysmatkailuun liittyviä palve- 45928: Metsähallituksen virkistyspalvelut luja. 45929: Metsähallituksen virkistyspalvelut on tulostoimin- Luontomatkailu on Suomessa voimakkaassa 45930: to, joka kertomusvuoden loppuun saakka vastasi kasvussa. Myönteiset kehitysnäkymät koskevat 45931: muilla kuin lakisääteisillä luonnonsuojelualueilla myös maamme syrjäisiä alueita mm. Itä- ja Pohjois- 45932: liiketoimintana tuotetuista maksullisista ja yhteis- Suomea, joihin Villin Pohjolan toimintaedellytykset 45933: kunnallisena tehtävänä tuotetuista maksuttomista huomattavalta osin keskittyvät. Villin Pohjolan stra- 45934: virkistyspalvelutoiminnoista. Maksunomien palve- tegiana on tuottaa ennen kaikkea sellaisia luonto- 45935: lujen tuottamiseen käytettiin kertomusvuonna val- matkailupalveluja, joiden kysyntä on kasvussa ja 45936: tion talousarvion kautta saatuja, maa- ja metsäta- sellaisille asiakaskohderyhmille, joiden kasvunäky- 45937: lousministeriön tulosohjauksen piirissä olevia va- mät ovat hyvät. Tämä tarkoittaa mm. tuotevalikoi- 45938: roja 30,5 Mmk. Tästä summasta noin kahdella man muuttamista perustuotepainotteisesta tuotan- 45939: kolmanneksella tuotettiin valtion retkeilyalueilla nosta paketoitujen luontoelämystuotteiden puolel- 45940: (5), muilla retkeilyalueilla (100), retkeilyreittiver- le sekä matkanjärjestäjäasiakkaiden ottamista yri- 45941: kostolla (useita tuhansia kilometrejä) ja hajakoh- tysasiakkaiden rinnalle. Vuokrattavia kämppiä ja 45942: teilla (mm. autiotuvat) jokamiehenoikeudella ta- mökkejä oli kertomusvuonna 300, ja niiden käyttö- 45943: pahtuvaa luonnossa liikkumista tukevia ulkoilu- ja aste oli yli 40 o/o. 45944: retkeilypalveluja arviolta yli miljoonalle käyttäjälle. Metsähallituksen virkistyspalvelut työllistivät 45945: Loppu kolmannes käytettiin kuntalaisten maksut- kertomusvuonna omaa henkilökuntaa lähes 200 45946: tomien moottorikeikkamahdollisuuksien ylläpi- henkilötyövuoden verran. Työllisyystyövoimaa 45947: toon (6 000 km moottorikelkkauria palveluraken- työllistettiin lähinnä yhteiskunnallisen virkistyspal- 45948: teineen) sekä kalastus-, metsästys-, maastoliiken- velutuotannon toimesta 120 henkilötyövuotta. Val- 45949: ne-ja erämaalakien valvontaan, Ylä-Lapin paikalli- taosa työpanoksesta kohdistui Itä-Suomeen, Kai- 45950: sen väestön maksunoman lupakalastuksen kustan- nuuseen ja Lappiin. Metsähallituksen luontomat- 45951: nusten kattamiseen ja eräiden pääosin lappilaisia kailutoiminnalla on merkittäviä kerrannaisvaiku- 45952: koskevien maksunomien säädöspohjaisten palve- tuksia virkistyspalvelujen yritysverkottumiseen, ja 45953: lujen tuottamiseen. Näillä palveluilla oli 80 000 sen ylläpitämän matkailutarjonnan ja luontomat- 45954: asiakasta. Metsähallitus tuottaa vastaavat palvelut kailun infrastruktuurin kautta on luotu ja parannet- 45955: myös v. 1998. Ympäristöministeriö valvoo maasto- tu lukuisten pienten, keskisuurten kuin suurtenkin 45956: liikennelain noudattamista. matkailualan ja sen tukielinkeinojen palveluyritys- 45957: Villi Pohjola on Metsähallituksen johtokunnan ten toimintaedellytyksiä eri osissa maata, etenkin 45958: päätöksellä 1.1.1998 perustettu luontomatkailun Itä- ja Pohjois-Suomessa. Näitä työllisyyden kerran- 45959: liiketoiminnan tulosalue. Sen päätoimialana on naisvaikutuksia ei ole Metsähallituksen toimesta 45960: metsästykseen, kalastukseen, majoitukseen ja selvitetty, mutta ne ovat kokemusperäisesti arvioi- 45961: maastoliikenteeseen perustuvien luontomatkailu- den huomattavat. Tällä hetkellä Villillä Pohjolalla 45962: tuotteiden tuottaminen ja myynti perustuotteina ja on jo yli 300 erilaista sopimusyrittäjäsopimusta. 45963: ohjelmapalveluiksi paketoituina. Tuotteiden pe- Lisätyömahdollisuudet valtion alueilla ovat tätä 45964: rustana ovat Metsähallitukselle valtion maa- ja vesi- kautta erittäin suuret. 45965: omaisuuden haltijana kuuluvat maksulliset käyttö- Metsähallituksen luontomatkailun liikevaihto on 45966: oikeudet. Villin Pohjolan pääasiakkaita ovat yksi- tällä hetkellä 8 % koko alan 500 Mmk:n liikevaih- 45967: tyiset asiakkaat, yritykset ja matkanjärjestäjät niin dosta. Tavoitteena on säilyttää ja jopa lisätä mark- 45968: kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tulosalueen strate- kinaosuutta alan kasvavilla kokonaismarkkinoilla. 45969: gioihin kuuluu yritysverkottuminen. Tämä tarkoit- Metsähallituksen käsityksen mukaan nämä tavoit- 45970: taa sitä, että Villi Pohjola tuottaa, markkinoi ja myy teet eivät ole ristiriidassa alan paikallisten yrittäjien 45971: 45972: 45973: 184 45974: tulevaisuudentavoitteiden kanssa, päinvastoin. toksilla tulisi olla käytössään valtion maata siinä 45975: Metsähallituksen mukaan ilman Villin Pohjolan määrin, kuin ne omassa toiminnassaan tarvitsevat. 45976: yhdessä muiden alalla toimivien kanssa tuomaa Ministeriöiden suoraan hallintaan ei myöskään 45977: palvelujen lisätarjontaa ei alan kasvutavoitteita ole pääsääntöisesti jäisi metsämaata. Valtion metsä- 45978: edes mahdollista saavuttaa. Useimmat esiin tulleet omaisuudesta 96 % on jo nyt keskitetty Metsähalli- 45979: ristiriidat liittyvät Metsähallituksen liikelaitostami- tukselle. Tehdyt keskittämistoimet ovat edelleen 45980: sesta seuranneeseen roolinmuutokseen, sillä entis- selkeyttäneet tilannetta. Vain murto-osa valtion 45981: tä viranomaista ei hevin hyväksytä palveluyrittäjien maa- ja vesiomaisuudesta on muilla valtion laitok- 45982: joukkoon tasavertaiseksi toimijaksi. silla ja ministeriöillä. Puolustusministeriöllä on kui- 45983: Kilpailuvirasto on selvittänyt Metsähallituksen tenkin hallinnassaan 70 000 ha maa-alueita ja 45984: uuden roolin mahdollisia kilpailuoikeudellisia on- 21 000 ha vesialueita niiden Metsähallituksen hal- 45985: gelmia laajasti myös luontomatkailun liiketoimin- linnassa olevan 215 000 ha:n lisäksi, joihin puolus- 45986: nan osalta erityisesti Lapissa. Metsähallituksen tä- tusministeriöllä on erillissopimusten perusteella 45987: hänastisesta toiminnasta Kilpailuvirastolla ei ole käyttöoikeus. Lisäksi oikeusministeriölle on jää- 45988: ollut huomauttamista. mässä 9 000 haja opetusministeriölle 2 000 ha sekä 45989: suurelle joukolle valtion virastoja ja laitoksia pie- 45990: Valtion metsänomistuksen hajautuminen nempiä alueita. Metsähallituksen hallinnassa on 45991: Maa- ja metsätalousministeriö asetti v. 1996 työryh- kaikkiaan 24 % Suomen metsätalousmaan pinta- 45992: män, jonka tehtävänä oli tehdä ehdotukset valtion alasta eli 8 718 000 ha, josta talousmetsien metsä- 45993: metsäomaisuuden tarkoituksenmukaisesta keskit- maata on 3 270 000 ha ja talousmetsien kitu- ja 45994: tämisestä Metsähallitukselle samoin kuin ehdotuk- joutomaita 1 450 000 ha. Lakisääteisiä suojelu- ja 45995: set luonnonsuojelun rahoitusohjelman edellyttä- erämaa-alueita Metsähallituksella on yhteensä 45996: mistä valtion kiinteistöjen myyntitavoitteista sekä 2 606 000 ha sekä virkistys- ym. käytössä olevia 45997: tarvittavista hallinnan siirroista ja toimenpiteistä erikoismaita 1 390 000 ha. Lisäksi Metsähallituksen 45998: laitoksittain ja hallinnonaloittain. Työryhmä luovut- hallinnassa on yleisiä ja muita vesialueita 3 250 000 45999: ti laatimansa raportin ministeriölle kertomusvuo- ha. 46000: den maaliskuussa. Talouspoliittinen ministerivalio- 46001: kunta käsitteli ja hyväksyi ehdotukset samaan ai- Metsäntutkimuslaitoksen metsäomaisuus 46002: kaan. Työryhmä katsoi ehdotuksissaan myös, että Met- 46003: Valtion metsäomaisuuden keskittämistarpeet säntutkimuslaitoksen hallintaan tulisi jäädä riittävä 46004: liittyivät lähinnä vahvistettujen luonnonsuojeluoh- määrä maa-alueita erityisesti pitkäaikaisia tutki- 46005: jelmien toteuttamiseen v. 1997-2007.Yhteensä 3,2 muksia varten. Metsäntutkimuslaitoksen hallinnas- 46006: mrd. mk:n suojeluohjelmasta katetaan 1,09 mrd. sa on 148 500 ha tutkimus- ja opetuskäytössä olevia 46007: mk Metsähallituksen maanmyynneillä ja vaihdoilla maa- ja vesialueita. Kansallispuistoja, luonnonpuis- 46008: v. 1996-2004. Työryhmä esitti tehtäväksi hallin- toja ja muita suojelualueita on 67 872 ha ja metsä- 46009: nansiirtoja yhteensä 43 000 ha. Kun työryhmä otti oppilaitosten käyttöön annettuja opetusmetsiä 46010: huomioon myös tulevat siirtomahdollisuudet Metc 4 600 ha. Tutkimukseen tarvitaan työryhmän mu- 46011: sähallitukselle, se sai siirrettävien ja palautettavien kaan vapaasti käsiteltäviä metsiä, virkistyskäytössä 46012: alueiden tavoitearvoksi 230 Mmk, mikä sisältää olevia metsiä sekä erilaisia suojelualueita. Erityises- 46013: myös valtion tulot Saariselän vuokratonttien myyn- ti pitkäaikaisten kokeiden häiriöttämän suorittami- 46014: nistä yksityisille (30 Mmk). Maa- ja metsätalousmi- sen takaamiseksi on tarvetta säilyttää Metsäntutki- 46015: nisteriö huolehtii yksittäisten ehdotusten sekä esi- muslaitoksen hallinnassa riittävä määrä metsämai- 46016: tettyjen yleislinjausten toteutumisesta kutsumalla ta. Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa olevilla 46017: määräajoin koolle eri tahojen edustajista seuranta- alueilla on tutkimuksen edellyttämää infrastruktuu- 46018: ryhmän arvioimaan hallinnansiirtojen toimeenpa- ria ja myös avustavaa henkilökuntaa. Tutkimustar- 46019: noa. Seurantakokous totesi kertomusvuoden elo- peita varten luodun perusrakenteen edelleen hyö- 46020: kuussa, että toteutus on aloitettu työryhmän ehdo- dyntäminen alkuperäiseen metsäntutkimustarkoi- 46021: tusten mukaisesti. tukseen on vieläkin hyvin perusteltua. Mahdolli- 46022: nen maiden keskittämishyöty on maa- ja metsäta- 46023: Valtion maaomaisuuden keskittäminen lousministeriön mukaan luokiteltava marginaali- 46024: Esittämissään linjauksissa työryhmä katsoi, että seksi verrattuna siihen kokonaishyötyyn, joka met- 46025: metsätalouteen ja luonnonsuojeluun käytettävän säntutkimuksen kautta on aikaan saatavissa koko 46026: valtion maan ensisijaisena haltijana olisi Metsähal- metsätaloudelle. Metsäntutkimuslaitoksen hallin- 46027: litus tarkoituksenmukaisin poikkeuksin. Muilla lai- nassa on kolme kansallispuistoa: Pallas-Ounastun- 46028: 46029: 46030: 185 46031: turin ja Pyhätunturin sekä Kolin kansallispuistot, (mom. 35.30.74) v. 1993-98 keskimäärin 1,6 Mmk 46032: yhteispinta-alaltaan 57 000 ha. Luonnonpuistoja tai vuodessa, kun ne olivat v. 1985-92 keskimäärin 46033: muita suojelualueita on yhteensä vajaat 10 800 ha. 5,7 Mmk vuodessa. 46034: Pallas-Ounastunturin ja Pyhätunturin kansallispuis- Työministeriön rahoitus on vaihdellut 1990-lu- 46035: tot on perustettu v. 1938, mistä lähtien ne ovat vulla vuosittain 6 Mmk:sta 10 Mmk:aan. Sillä on 46036: olleet Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa. Esi- ollut viime vuosina tärkeä merkitys etenkin Kai- 46037: merkiksi Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa ja nuun ja Pohjanmaan puistoalueille, joilla monia 46038: siihen liittyvissä tutkimusmetsissä on menossa aivan keskeisiä tehtäviä on ollut pakko hoitaa 46039: kymmeniä tutkimushankkeita, joista suuri osa on työministeriön rahoituksella palkatulla tilapäistyö- 46040: yhteishankkeita. Kolin kansallispuisto perustettiin voimalla. 46041: v. 1991 pääosin Metsäntutkimuslaitoksen tutkimus- ED-rahoitusta luonnonsuojelutehtäviin käytet- 46042: metsäalueen maista. tiin 0,3 Mmk v. 1996 ja kertomusvuonna 3,1 Mmk. 46043: Metsäntutkimuslaitos toteaa lausunnossaan, että Kertomusvuonna luonnonsuojelu oli mukana kuu- 46044: kun tarkoituksena on palvella koko maan metsäta- dessa EU:n Life-rahaston ja kolmessa aluekehitys- 46045: loutta on tärkeää, että laitoksen metsät ovat alueel- rahaston tukemassa hankkeessa. Suojelualueiden 46046: lisesti edustavia ja kattavat alueilla kaikki metsä- ja hoidon ja ennallistamisen hankkeilla olisi jatkossa- 46047: suotyypit Laitoksen mukaan tähän tavoitteeseen ei kin hyvät mahdollisuudet saada ED-rahoitusta. 46048: ole täysin päästy Etelä-Suomessa, jossa edustavuut- Uusien hankkeiden esteenä on niissä tarvittavan 46049: ta tulisi parantaa viljavilla metsä- ja suomailla. kansallisen rahoituksen puute: Nykyisessä määrä- 46050: Kansainvälisesti tilanne on laitoksen mukaan kui- rahatilanteessa Metsähallituksen on mahdotonta 46051: tenkin hyvä. Metsäntutkimuslaitoksen selvityksen irrottaa niihin tarvittavaa määrää hoidon ja kunnos- 46052: mukaan pitkien koesarjojen vaatimaa pysyvyyttä ja sapidon varoja. 46053: käsittelyvarmuutta ei ole voitu saavuttaa muiden Metsähallitus katsookin, että toiminnan pysyvän 46054: hallinnassa olevissa metsissä tutkimussopimuksin. ja pitkäjänteisen kehittämisen suurin ongelma on 46055: nimenomaan perusrahoituksen (mom. 35.30.22) 46056: Valtiovarainvaliokunnan kannanotto niukkuus, sillä EU:n ja suuri osa työministeriön 46057: Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on mietin- varoista on määräaikaisiin hankkeisiin kohdistettua 46058: nössään hallituksen talousarvioesityksestä vuodel- rahoitusta. 46059: le 1998 (VaVM 42/1997 vp) kiinnittänyt huomiota 46060: valtiollisen metsäomaisuuden hajautumiseen. Va- Vanhojen metsien kompensaatiot 46061: liokunta katsoo, että hallituksen tulisi vielä erik- Valtioneuvoston v. 1996 tekemä periaatepäätös 46062: seen selvittää mahdollisuudet siirtää Metsäntutki- Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelusta sisäl- 46063: muslaitoksen hallinnassa oleva metsäomaisuus si päätöksen suojelun kompensaatiosta. Periaate- 46064: Metsähallitukselle. Selvitettävä olisi myös se, saa- päätökseen sisältyi Metsähallitukselle osoitettavan 46065: daanko metsäomaisuuden keskittämisestä hyötyä luonnonsuojelualueiden hoidon ja kunnossapidon 46066: suhteessa nykytilanteeseen. määrärahan kasvattaminen vanhojen metsien suo- 46067: jelualueiden hoitotarpeiden takia vuosittain 1,5 46068: Metsähallituksen luonnonsuojelun rahoitus- Mmk:lla v. 1997-2006. Päätöksessä todetaan: 46069: ongelmat "Metsähallitukselle osoitetaan pitkällä aikavälillä 82 46070: Rahoitus Mmk uusien luonnonsuojelualueiden hoitoon ja 46071: Ympäristöministeriö osoittaa Metsähallitukselle kehittämiseen tarvittavan henkilökunnan palkkaa- 46072: vuosittain luonnonsuojelun perusrahoitukseen miseen." 46073: luonnonsuojelualueiden hoidon ja kunnossapidon Kertomusvuonna hoidon ja kunnossapidon 46074: määrärahan (mom. 35.30.22), jonka suuruus on määrärahaa lisättiin kompensaatiopäätöksen mu- 46075: pysynyt jo vuosia jokseenkin ennallaan: kaisesti, ja Metsähallitus kohdisti kompensaatiot 46076: (1,5 Mmk) Perä-Pohjolan, Pohjanmaan ja Kainuun 46077: 1994 1 1995 1 1996 1 1997 1 1998 (arvio) puistoalueisiin. Vuonna 1998 määrärahaan ei tehty 46078: Mmk kompensaatiopäätöksen edellyttämää lisäystä, 46079: 61,2 1 58.2 1 60.7 1 63,5 1 62,9 mutta ympäristöministeriö on tästä huolimatta 46080: edellyttänyt ao. puistoalueiden rahoituksen lisää- 46081: mistä päätöksen mukaisesti. Metsähallitus on näin 46082: Määräraha on ollut keskimäärin 80 o/o kokonais- menetellyt, mutta tämä on tapahtunut vähentämäl- 46083: rahoituksesta. Lisäksi ympäristöministeriö on osoit- lä tarvittava määrä (1,5 Mmk) eteläisten puisto- 46084: tanut Metsähallitukselle talonrakennusvaroja alueiden rahoitusta. 46085: 46086: 46087: 186 46088: Periaatepäätöksen mukainen määrärahan kas- Luonnonhoito ja ennallistaminen 46089: vattaminen kompensaatioalueilla v. 1998--2006 Metsähallituksen hallinnassa on vähintään parisa- 46090: siirtämällä varoja sinne muualta maasta merkitsisi taa suojelualuetta ja -kohdetta, joissa on tehtävä 46091: eteläisen Suomen suojelualueiden rahoituksen su- niiden suojelutavoitteiden saavuttamiseksi luon- 46092: pistumista vähintään 30 %:lla, vaikka pitkällä aika- non- tai perinnebiotooppien hoitoa tai ennallista- 46093: välillä määrärahan lisäämistarpeet ovat suurimpia mista. Etenkin Etelä-Suomessa suojelutarkoituksiin 46094: nimenomaan Etelä-Suomessa. hankitut alueet ovat hyvin usein hakattuja tai ojitet- 46095: tuja, jolloin niiden suojeluarvojen palauttaminen 46096: vaatii aktiivisia toimia. Hoidon ja ennallistamisen 46097: Suojelualueverkon laajentuminen lisääminen on välttämätöntä myös Natura 2000 - 46098: Metsähallitus toteaa, että vaikka luonnonsuojelun hankkeen ja EU:n luontodirektiivien tavoitteiden 46099: perusrahoitus ei ole v. 1994-98 kasvanut lainkaan, saavuttamiseksi. Voimavarojen niukkuuden takia 46100: samanaikaisesti on kuitenkin perustettu Nuuksion, luonnonhoidossa ja ennallistamisessa ollaan koko- 46101: Valkmusan ja Kurjenrahkan kansallispuistot, Talas- naisuutena vasta aivan alussa. Hoidon ja ennallista- 46102: kankaan luonnonsuojelualue sekä 87 vanhojen misen viivästyminen merkitsee sitä, että osa suoje- 46103: metsien suojelualuetta. Lisäksi Metsähallitus on lualueiden luontoarvosta menetetään. Ennallista- 46104: tuona aikana hankkinut suojelutarkoituksiin aluei- mistarve tulisi nopeasti kartoittaa, jotta määrahatar- 46105: ta 26 000 ha ja ympäristöministeriö on siirtänyt ve voitaisiin selvittää. 46106: Metsähallitukselle vastaavankaltaisia alueita run- Ympäristöministeriö katsoo lausunnossaan, että 46107: saat 15 000 ha. riittävän rahoituksen turvaamisen ohella yhtä oleel- 46108: Viimeaikaisten päätösten (vanhat metsät, suoje- lista on priorisoida aiempaa tarkemmin hoitoon 46109: lualueiden rahoitusohjelma) ja Natura-hankkeen suunnatun rahoituksen käyttökohteet. Etusijalla 46110: seurauksena perustettujen suojelualueiden pinta- rahan käytössä tulisi olla luonnonhoito- ja ennallis- 46111: ala lisääntyy n. 700 000 ha:lla, mikä merkitsee tamistyöt alueilla, joiden luonnonarvot kärsivät 46112: suojelualueverkon pinta-alan kasvua lähes hoidon puuttuessa, ja toisaalta alueet, joille tarvi- 46113: 60 %:lla. Suureksi osaksi tämä kasvu on seurausta taan riittävä opastus- ja palveluvarustus suojelu- 46114: vahvistettujen suojeluohjelmien toteuttamisesta. alueen käytön kannalta. Priorisoinnin tuloksena 46115: Tämän takia hoidon ja kunnossapidon määrärahaa osa suojelualueista jää luonnontilaan, aktiivisen 46116: on lisättävä lähivuosina, jotta edes nykyinen suoje- hoito- ja käyttötoiminnan ulkopuolelle. 46117: lualueiden hoidon taso voidaan ylläpitää. Laajentu- 46118: van suojelualueverkon edes välttämättömimmistä Suojelualueiden retkeily-, virkistys- ja luonto- 46119: hoitotehtävistä suoriutuminen on nykyisillä määrä- matkailukäyttö 46120: rahoilla mahdotonta. Luonnonsuojelualueiden merkitys retkeily-, virkis- 46121: Metsähallitus on esittänyt ympäristöministeriölle tys- ja luontomatkailukohteina kasvaa jatkuvasti. 46122: luonnonsuojelualueiden hoidon ja kunnossapidon Kertomusvuonna Metsähallituksen suojelualueilla 46123: määrärahan (mom. 35.30.22) selvää korotusta. Tä- ja muilla kohteilla vieraili arviolta 2,1 miljoonaa 46124: hänastisen jälkeenjääneisyyden ja meneillään ole- kävijää. Luontomatkailun ansiosta suojelualueiden 46125: van kiivaan maanhankintavaiheen takia määrära- aluetaloudellinen merkitys on korostunut, ja maas- 46126: haa olisi korotettava jo v. 1999 siten, että siitä samme onkin vireillä lukuisia maakunnallisia luon- 46127: voidaan osoittaa Metsähallituksen luonnonsuojelu- tomatkailun kehittämishankkeita, joiden on tarkoi- 46128: alueiden hoitoon 76 Mmk. Vuosina 2000-2003 tus tukeutua etenkin kansallispuistoihin ja niiden 46129: Metsähallitukselle osoitettavaa määrärahaa tulisi tarjoamiin palveluihin. Suojelualueiden yleisökäy- 46130: edelleen korottaa 95 Mmk:aan. Vuositasolla on tön kehittäminen edellyttää kävijöiden ohjaamista 46131: siten kyse 20-30 Mmk:n korotustarpeesta. Luon- opastuksen ja palveluvarustuksen avulla. Tällä het- 46132: nonsuojelualueiden hoidon määrärahojen lisäys- kellä opastus- ja palveluvarustusta on 140 suojelu- 46133: tarve on viime vuosina tuotu selkeästi esille mm. kohteessa. Lähimmän kymmenen vuoden aikana 46134: Suomen biologista monimuotoisuutta koskevassa näiden palvelujen rakentaminen tai kohentaminen 46135: kansallisessa toimintaohjelmassa vuosiksi 1997- on tarpeen runsaassa sadassa kohteessa. Kustan- 46136: 2005, vanhojen metsien kompensaatio-ohjelmassa, nusarvio on lähes 100 Mmk. Ilman määrärahojen 46137: Metsänsuojelun ja työllisyyden rahoitustoimikun- oleellista lisäämistä uusien kansallispuistojen ja 46138: nan (MESTRA) mietinnössä sekä v. 1994 tehdyssä muiden uusien suosittujen yleisökohteiden palve- 46139: luonnonsuojelualueiden hoidon kansainvälisessä lujen lisääminen on jäädytettävä jokseenkin täysin, 46140: arvioinnissa. koska aiemmin perustettujen puistojen jo vakiintu- 46141: nutta toimintaa on erittäin vaikea supistaa nykyi- 46142: 46143: 46144: 187 46145: sestä. Uusien palvelujen rakentamistarpeet painot- Metsähallituksen esityksen mukaan Metsähalli- 46146: tuvat eteläiseen Suomeen, jossa kävijämäärät ovat tuksesta annetun lain ja asetuksen sisältämiä palve- 46147: suurimpia. Toisaalta myös perustettaviin Pohjois- lujen hinnoittelua koskevia säännöksiä tulee tar- 46148: Suomen vanhojen metsien suojelualueisiin sisältyy kentaa. Samoin olisi tarkennettava liikelaitostehtä- 46149: eräitä kohteita (Syöte, Ylläs, Luosto), jotka ovat jo vien, yhteiskunnallisten tehtävien ja viranomais- 46150: nykyisin tärkeitä virkistys- ja matkailukohteita ja tehtävien määrittelyä ja rajausta koskevia säännök- 46151: joiden palveluvarustuksen kohentaminen vaatii siä. Uudistuksen toteuttaminen edellyttää myös 46152: runsaasti voimavaroja. metsästyslain, kalastuslain ja yleisistä vesialueista 46153: annetun lain muuttamista. Liikelaitostehtäviä ja vi- 46154: Luontokeskukset ranomaistehtäviä koskevien normien selkeyttämi- 46155: Metsähallituksella on eri puolilla maata yhdeksän nen on välttämätöntä myös siksi, että korkein 46156: luontokeskusta. Saamelaismuseon yhteydessä si- hallinto-oikeus on kertomusvuoden aikana antanut 46157: jaitseva Ylä-Lapin luontokeskus avattiin maalis- kolme toisistaan poikkeavaa ratkaisua Metsähalli- 46158: kuun 1998 lopussa. Luontokeskuksissa on vierail- tuksen asemasta metsästysoikeuden haltijana. Toi- 46159: lut vuosittain keskimäärin 200 000 kävijää, ja v. saalta toiminta on katsottu liiketoiminnaksi ja toi- 46160: 1998 vierailijoita on arviolta lähes 250 000. Luonto- saalta tästä vakiintuneesta kannasta poiketen viran- 46161: keskusten toiminnan kehittämistä on esitetty viime omaistoiminnaksi. 46162: vuosina useissa yhteyksissä. Nykyresursseilla se ei Metsähallitus on tehnyt korkeimmalle hallinto- 46163: kuitenkaan ole Metsähallituksen mielestä mahdol- oikeudelle 9.12.1997 hallintolainkäyttölain mukai- 46164: lista, koska luontokeskukset toimivat jo nyt kapa- sen ylimääräisen muutoshakemuksen, jotta ristirii- 46165: siteettiosa ylärajoilla. Ilman määrärahanlisäystä ete- taiseen tilanteeseen saataisiin ratkaisu. Metsähalli- 46166: läisten luontokeskusten toimintaa joudutaan jopa tus on sopinut maa- ja metsätalousministeriön 46167: supistamaan. Samanaikaisesti kun nykyiset luonto- kanssa entisen lain käytännön noudattamisesta, 46168: keskukset kärsivät määrärahojen niukkuudesta, on kunnes asia on käsitelty korkeimmassa hallinto- 46169: kuitenkin vireillä lukuisia uusia luontokeskushank- oikeudessa. 46170: keita, joissa Metsähallituksen odotetaan olevan Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä Metsä- 46171: mukana. Metsähallituksen mahdollisuudet osallis- hallitusta koskevaa lainsäädäntöä uusittaessa on 46172: tua näihin, esim. maakunnallisten liittojen ajamiin, huolehdittava siitä, että suurimittainen maa-aines- 46173: usein osin EU-rahoitteisiin ja sinänsä hyvin perus- ten otto yleisillä vesialueilla tarvitsee edelleen sekä 46174: teltuihin hankkeisiin (esim. Tammelan ja Kurjen- valtioneuvoston että maa-aineslain tarkoittaman 46175: rahkan luontokeskukset) ovat kuitenkin lähes ole- lupaviranomaisen luvan. Maa-ainesten otossa me- 46176: mattomat. rialueelta tulisi myös edellyttää konsultaatioita ym- 46177: päristöministeriön kanssa. Vedenalaisen luonnon 46178: Metsähallitusta koskevan lainsäädännön uudista- monimuotoisuuden suojelu on maassamme yhä 46179: minen ·järjestämättä, eikä monimuotoisuuden suojelun int- 46180: Metsähallitus on tehnyt 17.6.1997 maa- ja metsäta- ressi tule otetuksi huomioon ilman tällaisia järjeste- 46181: lousministeriölle esityksen tarvittaviin toimenpitei- lyitä. Liittoa huolestuttaa Metsähallituksen lisäänty- 46182: siin ryhtymiseksi Metsähallituksen toimintaa sääte- vä halukkuus vaatia korvausta kaikesta muusta 46183: levän lainsäädännön uudistamiseksi. Uudistus on kuin jokamiehenoikeuteen kuuluvasta valtion mai- 46184: esitetty toteutettavaksi samassa yhteydessä, kun den käytöstä. Maksunomiksi virkistysalueiksi näyt- 46185: valtion liikelaitoksista annettua lakia koskeva uu- tävät jäävän lopulta vain luonnonsuojelualueet, 46186: distamishanke toteutetaan. Esityksen tarkoituksena vaikka niiden päätarkoitus on luonnonsuojelu. 46187: on selkeyttää Metsähallituksen kilpailuoikeudellis- Alueiden ylikulumisesta on jo selviä merkkejä. 46188: ta asemaa, mitä mm. Kilpailuvirasto on pitänyt Maksuton luonnossa virkistäytyminen on perintei- 46189: tärkeänä 2. 5.1997 Metsähallitukselle antamassaan nen suomalainen oikeus, johon Metsähallitus kui- 46190: lausunnossa. Tätä samaa päämäärää tukee myös tenkin näyttää suhtautuvan penseästi muissa kuin 46191: 1.1.1998 toteutettu organisaatiouudistus, jolla yh- ympäristöministeriön rahoittamissa toiminnois- 46192: teiskunnalliset tehtävät ja liiketoimintatehtävät on saan. 46193: eriytetty. 46194: 46195: 46196: 46197: 46198: 188 46199: Metsähallituksen muututtua vuoden 1994 alusta liike- suudet siirtää Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa 46200: laitokseksi sille tuli tehtäviä, jotka eivät ole rahoitet- oleva metsäomaisuus Metsähallitukselle. 46201: tavissa toiminnasta saatavilla tuloilla ja liittyvät pää- Valtiontilintarkastajat pitävät Metsähallituksen 46202: asiallisesti siihen liikelaitokselle luovutetun valtion luonnonsuojelun rahoitusongelmia merkittävinä ja 46203: omaisuusmassan hoitamiseen, mille ei ole asetettu edellyttävät, että Metsähallitus saa tarvittavat määrä- 46204: tuottovaadetta. Tästä syystä Metsähallituksesta an- rahat käyttöönsä. Viimeaikaisten päätösten (vanhat 46205: nettuun lakiin sisällytettiin kohdat, joissa määritellään metsät, suojelualueiden rahoitusohjelma) ja Natura- 46206: sen yhteiskunnalliset tehtävät ja niiden rahoitus. hankkeen seurauksena perustettujen suojelualueiden 46207: Metsähallituksen viranomaistehtävistä ja niiden rahoi- pinta-ala lisääntyy arviolta 700 000 ha:lla, mikä tarkoit- 46208: tuksesta maa- ja metsätalousministeriö tekee erillisen taa suojelualueverkon laajenemista lähes 60 %:11a. 46209: päätöksen vuosittain. Ministeriön ja Metsähallituksen Suureksi osaksi tämä kasvu on seurausta vahvistettu- 46210: väliseen sopimukseen kuuluvia asiota ovat mak- jen suojeluohjelmien toteuttamisesta. Laajenevan suo- 46211: sutlomat yhteiskunnalliset virkistyspalvelut, uittoteh- jelualueen hoitotehtävistä selviytyminen on Metsähalli- 46212: tävät, metsäpuiden jalostus ja siemenhuolto. Vuoden tukselle nykyisentasoisilla määrärahoilla mahdotonta. 46213: 1998 alusta liiketoiminta ja yhteiskunnalliset tehtävät Luonnonsuojelualueiden merkitys retkeily-, virkis- 46214: eriytettiin erillisiksi tulosalueiksi. Valtiontilintarkasta- tys- ja luontomatkailukohteina kasvaa jatkuvasti. Ker- 46215: jat pitävät uudistusta perusteltuna ja tarkoituksen- tomusvuonna niihin tutustui yli 2 miljoonaa kävijää. 46216: mukaisena. Myönteistä on valtiontilintarkastajien mie- Uusien luontopalvelujen rakentamistarpeet painottu- 46217: lestä myös se, että Metsähallituksen toiminnan läh- vat eteläiseen Suomeen, jossa kävijämäärätkin ovat 46218: tökohtana ovat luonnonvarojen käytön ekologiset pe- suurimpia. Toisaalta myös perustettaviin Pohjois-Suo- 46219: riaatteet. Niihin kuuluvat luonnonvarojen kestävä men vanhojen metsien suojelukohteisiin sisältyy eräitä 46220: käyttö, monikäytön periaate, luonnon monimuotoi- kohteita (Syöte, Ylläs, Luosto), joiden palveluvarustuk- 46221: suuden säilyttäminen sekä maankäyttöön liittyvän sen kohentaminen vaatii runsaasti voimavaroja. Met- 46222: kulttuuriperinteen huomioon ottaminen. Tämä merkit- sähallituksella on eri puolilla maata yhdeksän luonto- 46223: see käytännössä sitä, että ekologisten reunaehtojen keskusta, joissa on vieraillut vuosittain yli 200 000 kävi- 46224: sallimissa rajoissa toteutetaan yhteiskunnan asetta- jää. Myös niiden toiminnan kehittämistä pidetään tär- 46225: mia yritystaloudellisia ja kansantaloudellisia tavoittei- keänä. Nykyisten luontokeskusten kärsiessä määrära- 46226: ta sekä yhteiskunta- ja aluepoliittisia tehtäviä. Toimin- hojen niukkuudesta on kuitenkin vireillä uusia luonto- 46227: nan suunnittelussa otetaan lisäksi huomioon alueel- keskuksia (esim. Tammelan Ruostejärven ja Pöytyän 46228: liset erot. Kurjenrahkan luontokeskukset), joissa Metsähallituk- 46229: Valtiontilintarkastajat kiirehtivät valtion maaomai- sen odotetaan olevan mukana. Valtiontilintarkastajat 46230: suuden keskittämistä Metsähallitukselle. Erityisesti pitävät tärkeänä, että Metsähallituksen osallistumis- 46231: valtion metsäomaisuuden keskittämistarpeet perustu- mahdollisuuksia myös luontokeskusten toiminnan ke- 46232: vat lähinnä vahvistettujen luonnonsuojeluohjelmien to- hittämisessä parannetaan. Erityisesti Etelä-Suomen 46233: teuttamiseen, sillä merkittävä osa niistä katetaan Met- luontokeskusten asema ja toimintamahdollisuudet tu- 46234: sähallituksen maanmyynneillä ja -vaihdoilla. Metsä- lee turvata. 46235: hallituksen tavoitteena onkin ostaa vuosittain talous- Valtiontilintarkastajat kiirehtivät Metsähallitusta 46236: metsiä keskimäärin 100 Mmk:n arvosta. Liikelaitokseksi koskevan lainsäädännön uudistamista, josta Metsä- 46237: muuttumisen myötä Metsähallituksen toiminnan pai- hallitus on 17.6.1997 tehnyt maa- ja metsätalousminis- 46238: nopiste on selvästi siirtynyt talousmetsien puolelle. teriölle esityksen. Esityksen tarkoituksena on selkeyt- 46239: Muilla valtion laitoksilla tulee olla käytössään valtion tää Metsähallituksen kilpailuoikeudellista asemaa, 46240: maata ainoastaan siinä määrin, kuin ne omassa toimin- mitä mm. Kilpailuvirasto on pitänyt tärkeänä. Tähän 46241: nassaan välttämättä tarvitsevat. Valtiontilintarkastajat liittyy myös vuoden 1998 alussa toteutettu organisaa- 46242: kiinnittävät tässä yhteydessä huomiota siihen, että tiouudistus, jolla Metsähallituksen yhteiskunnalliset ja 46243: Metsäntutkimuslaitoksen hallinnassa on keskittämis- liiketoiminnalliset tehtävät on eriytetty. Valtiontilintar- 46244: toimien jälkeenkin vielä lähes 150 000 ha tutkimus- ja kastajat pitävät Metsähallituksen liiketoimien edelleen 46245: opetuskäytössä olevia maa- ja vesialueita sekä kolme kehittämisen kannalta kestämättömänä sitä, että kor- 46246: kansallispuistoa - Pallas-Ounastunturin, Pyhätuntu- kein hallinto-oikeus on kertomusvuoden aikana anta- 46247: rin ja Kolin kansallispuistot - yhteispinta-alaltaan nut kolme toisistaan poikkeavaa ratkaisua Metsähalli- 46248: 57 000 ha sekä muita suojelualueita 10 800 ha. Valtion- tuksen asemasta metsästysoikeuden haltijana. Toi- 46249: tilintarkastajat viittaavat tässä yhteydessä eduskun- saalta toiminta on katsottu liiketoiminnaksi ja toisaalta 46250: nan valtiovarainvaliokunnan mietintöön hallituksen ta- tästä vakiintuneesta kannasta poiketen viranomaistoi- 46251: lousarvioesityksestä vuodelle 1998. Valiokunta katsoi, minnaksi. Ristiriitaiseen tilanteeseen tulee saada kes- 46252: että hallituksen tulisi vielä erikseen selvittää mahdolli- tävä ratkaisu. 46253: 46254: 46255: 189 46256: Turkistalous hastoja, jotta he selviäisivät parenunin laskusuh- 46257: danteista. Tulojen epävakaisuus aiheuttaa ongel- 46258: Turkistarhaus on 1990-luvulla kokenut varsin an- mia henkilöyhtiöinä, avoimina yhtiöinä tai kom- 46259: karan rakennemuutoksen. Edellisen vuosikymme- mandiittiyhtiöinä harjoitetulle yritystoiminnalle, 46260: nen lopulla alkanut kysynnän aleneminen ja sa- koska varausmahdollisuudet verotuksessa ovat 46261: maan aikaan osunut kettutarhauksen hallitsemauo- puutteelliset. Kannattavuuden parantumisen myö- 46262: man laajentamisen aiheuttama ylituotantotilanne tä elinkeino on viime vuosina pystynyt panosta- 46263: pudottivat tarhojen määrän puoleen v. 1990--96. maan ympäristönhoitoon enemmän kuin aiemmin. 46264: Voimakkainunin kettutarhauksen lama koetteli Itä- Myös valtio on tukenut turkistarhojen ympäristön- 46265: ja Keski-Suomeen perustettuja tarhoja. Syy tähän suojeluinvestointeja. Turkiseläinlannan talteenotta- 46266: oli, että alueilla, joissa turkistarhausta ei aiemmin miseksi hyötykäyttöön on käynnistetty useita pai- 46267: ollut harjoitettu, lähdettiin - osin valtion tuen kallisia hankkeita, mutta ympäristöasioiden kun- 46268: kannustamana - uuteen elinkeinoon liian vähäi- toon saattaminen vaatii kuitenkin vielä paljon työ- 46269: sen osaamisen turvin. Toisaalta rehuhuolto ja muu tä. 46270: yhteistyötä vaativa toiminta puuttui usein uusilta 46271: tarhausalueilta. Tällä hetkellä turkistarhauksen ke- Turkistarhojen määrä, myynnin arvo ja eri turkis- 46272: hitysnäkymät ovat kokonaisuudessaan hyvät. Tur- eläinten nahkatuotos 46273: kisten kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa, ja Turkistarhojen määrä Suomessa oli suurimmil- 46274: turkisnahkojen hinnat mahdollistavat kannattavan laan v. 1983, jolloin tarhoja oli 6 000. Tarhat vähe- 46275: tarhauksen. Tuottajat eivät ole nahkojen suhteelli- nivät merkittävästi v. 1989-90, kun turkisnahko- 46276: sen hyvästä hintakehityksestä huolimatta lisänneet jen hintojen lasku alkoi v. 1987 New Yorkin pörs- 46277: tuotantoaan kertomusvuoden aikana. siromahduksen jälkeen. Menekkiongelmia aiheu- 46278: Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry pi- tui samoihin aikoihin ylitarjonnasta sekä siitä, että 46279: tää alan keskeisinä ongelmina eläinaktivistien toi- tärkeillä markkina-alueilla oli noina vuosina useita 46280: mintaa, suhdanneherkkyyttä ja ympäristöongel- leutoja talvia. Vuonna 1990 koko maassa oli 4 300 46281: mia. Rehukalastus on Suomen turkistarhaukselle tarhaa. Koko 1990-luvun ajan tarhat ovat edelleen 46282: elintärkeää, joten EU:ssa kesällä 1998 tehty pysyvä vähentyneet. 46283: ratkaisu silakan rehuksi kalastamisen sallimisesta Turkistarhojen määrä maamme merkittävimmil- 46284: on merkittävä. Turkistarhaus on suhdanneherkkä lä tarhausalueilla ja koko maassa on muuttunut 46285: ala ja hinnanvaihtelu suurta. Elinkeinon harjoittajil- seuraavasti (vanhan läänijaon mukainen aluejako): 46286: le pitäisi suoda mahdollisuus muodostaa varara- 46287: 46288: 46289: 46290: Lääni 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 46291: Vaasan 3 354 2 635 2 215 1 915 1 814 1 765 1 791 46292: Oulun 309 251 221 186 166 156 158 46293: Turun ja Porin 99 89 80 73 67 59 56 46294: Pohjois-Karjalan 127 94 68 51 44 40 40 46295: Muu Suomi 370 276 221 181 160 146 128 46296: Koko maa 4 259 3 345 2 805 2 406 2 251 2 166 2 173 46297: 46298: 46299: 46300: 46301: Eniten turkistarhojen määrä on alentunut Poh- massa. Tämä on luonnollista, koska valtaosa rehus- 46302: jois-Karjalassa ja muualla sisä-Suomessa. Prosentu- ta saadaan silakasta. 46303: aalisesti vähiten tarhojen määrä on supistunut en- Turkistarhojen nahkatuotos maamme merkittä- 46304: tisten Turun- ja Porin sekä Vaasan läänien alueella. vimmillä tarhausalueilla ja koko maassa on seuraa- 46305: Turkistarhoista 95 o/o sijaitsee länsirannikon tuntu- va: 46306: 46307: 46308: 46309: 46310: 190 46311: lääni 1990 1992 1994 1996 46312: minkit ja ketut ja minkit ja ketut ja minkitja ketut ja minkit ja ketut ja 46313: hillerit supikoirat hillerit supikoirat hillerit supikoirat hillerit supikoirat 46314: 1 000 kpl 46315: Vaasan 1 551 1 263 1 346 1 066 1 401 1 389 1 572 2 008 46316: Oulun 107 108 118 110 126 142 135 191 46317: Turun ja Porin 93 17 82 20 85 25 73 25 46318: Pohjois-Karjalan 11 30 8 25 10 34 10 41 46319: Muu Suomi 44 60 23 52 18 56 17 78 46320: Yhteensä 1 805 1 478 1 576 1 272 1 639 1 645 1 808 2 344 46321: 46322: 46323: 46324: 46325: Turkistarhojen myynnin arvo v. 1990-96 on musvuonna myynnin arvoksi arvioidaan 1,3 mrd. 46326: kehittynyt seuraavan taulukon mukaisesti. Kerto- mk. 46327: 46328: 46329: lääni 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 46330: 1 000 mk 46331: Vaasan 342 095 329 084 396 215 735 207 778 793 1 241 402 1143128 46332: Oulun 27 769 29 995 38 623 74 888 77 832 141 457 104 261 46333: Turun ja Porin 9 892 8 988 11 357 17 330 16 421 26 681 19 627 46334: Pohjois-Karjalan 6 263 5 197 9 522 13 322 13 095 18 724 19 044 46335: Muu Suomi 13 006 15 513 15 048 25 725 24 467 39 218 34 980 46336: Koko maa 399 025 388 777 470 765 866 472 910 608 1 467 482 1 321 040 46337: 46338: 46339: 46340: Tarhaa kohti laskettu myynnin arvo eri alueilla oli seuraava: 46341: 46342: lääni 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 46343: 1 000 mk 46344: Vaasan 102 125 179 384 429 703 638 46345: Oulun 90 120 175 403 469 907 660 46346: Turun ja Porin 100 101 142 237 245 452 350 46347: Pohjois-Karjalan 49 55 140 261 298 468 476 46348: Muu Suomi 35 56 68 142 153 269 273 46349: Koko maa 94 116 168 360 405 678 608 46350: 46351: 46352: 46353: 46354: Pohjanmaalla, Vaasan ja Oulun läänien alueilla, tarhat ovat ehkä helpommin luopuneet turkiseläi- 46355: sijaitsevien tarhojen myynti tarhaa kohti on kor- mistä, kun toimeentulo ei ole ollut yksinomaan 46356: kein. Myös Pohjois-Karjalan tarhat ovat niin suuria, tarhauksesta riippuvaa. Turkistarhauksessa ollaan 46357: että niistä suurimmassa osassa turkistarhausta voi- siis siirrytty ja edelleen siirtymässä kohti ammatti- 46358: taneen pitää päätoimisena yrittämisenä. Tarhojen maista, päätoimista yrittämistä. Voimakkainta tur- 46359: keskimääräisestä liikevaihdosta voi olettaa, että kistarhauksen 1990-luvun rakennemuutos on ollut 46360: Satakunnan alueella ja muualla Suomessa tarhausta Pohjois-Karjalassa, jossa tarhojen määrä supistui 46361: harjoitetaan pääosin sivutoimisesti, maatalouden alle kolmasosaan v. 1990-96. Muualla sisä-Suo- 46362: tai muun toimeentulolähteen ohella. Vuoden 1990 messa väheneminen oli lähes yhtä suurta. 46363: maatalouslaskennan mukaan lähes 1 400 maatilaa 46364: ilmoitti harjoittavaosa maatilatalouden yhteydessä Tärkeimmät vientimaat ja viennin jakautuminen 46365: turkistarhausta, joten noin kolmasosa tarhoista toi- Koko maailmassa tuotettujen minkinnahkojen tär- 46366: mi maatilojen yhteydessä. Tarhojen myynnin kehit- keimpiä markkina-alueita 1990-luvun alussa olivat 46367: tyminen ja lukumäärän väheneminen antaa aiheen Länsi-Euroopan maat, ennen kaikkea Italia, Sveitsi 46368: olettaa, että pienet tarhat ovat ensimmäisinä lopet- ja Saksa. Niiden osuus minkin markkinoista oli 46369: taneet tarhauksen. Maatilojen yhteydessä olevat tuolloin lähes 80 o/o. Loput minkit myytiin Yhdys- 46370: 46371: 46372: 191 46373: valtoihin, Kanadaan ja Hongkongiin. Vuosikym- taan mukaan, on turkistarhauksen työllisyysvaiku- 46374: menen puolivälissä Euroopan osuus oli laskenut jo tus mainitun lisäksi tuhansia työpaikkoja. Alueelli- 46375: puoleen. Uusia vahvoja markkina-alueita olivat sesti välittömät työllisyysvaikutukset jakautuvat tar- 46376: tuolloin Etelä-Korea, Kiina ja Hongkong. Tämän hauksen sijainnin suhteessa. Entisen Vaasan läänin 46377: jälkeen minkkejä on myyty yhä enemmän Venäjäl- alueella voidaan arvioida olevan 86% työpaikoista 46378: le ja muualle Itä-Eurooppaan, joista on tullut Kiinan eli 4 300 työpaikkaa ja Oulun läänissä 8 o/o eli 400 46379: ohella minkinnahkojen merkittävimpiä markkina- työpaikkaa. Loput 300 työpaikkaa jakautuvat muu- 46380: alueita. alle Suomeen. 46381: Ketunnahkojen päämarkkina-alueet 1990-luvun 46382: alussa olivat Länsi-Euroopan maat (noin puolet Valtion tukitoimet 46383: myynnin arvosta) sekä Japani. Vuosikymmenen Turkistarhojen perustamis-, laajentamis- ja ympä- 46384: puolivälissä Japanin osuus laski. Uusina markkina- ristönsuojeluhankkeisiin voitiin v. 1987-90 myön- 46385: alueina myös ketun osalta nousivat Kiina ja Hong- tää rahoitustukena avustuksia ja halpakorkoisia 46386: kong. Vuosikymmenen loppupuolella Kiina ja Ete- lainoja maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoi- 46387: lä-Korea ostivat reilusti yli puolet ketunnahoista. minnan edistämisestä annetun lain nojalla. Sen 46388: Myös Venäjän ja Itä-Euroopan osuus on koko ajan jälkeen ko. rahoitustuet on myönnetty maaseutu- 46389: kasvanut. elinkeinolain mukaan. Vuosina 1987-90 rahoitet- 46390: Markkina-alueiden muutokset osoittavat, että tiin uusien tarhojen perustamista ja olemassa ole- 46391: turkistarhaus nousi kriisivuosistaan uusien markki- vien laajennuksia. Tämän jälkeen painopiste on 46392: na-alueiden, Kiinan ja Venäjän, ansiosta. Turkis- ollut ympäristönsuojeluinvestointien rahoitukses- 46393: tuotannon loppukulutuksen kohdemaita on vaike- sa. Vuosien 1993--94 hankkeet ovat liittyneet lähes 46394: ampaa selvittää. Esimerkiksi Venäjälle raakanahat yksinomaan lannan käsittelyyn ja hoitoon. Turkis- 46395: kulkevat eri reittejä. Minkit työstetään pukineiksi tarhauksen rahoitustukea myönnettäessä noudate- 46396: Kreikassa, ketut taas Kiinassa. Hongkongin kautta taan edelleen pidättyväistä linjaa. Kun alan kysyntä 46397: turkisnahkoja menee myös Japaniin. Myös Italia, ja tarjonta on saatu tasapainoon, ei uusien tarhojen 46398: jossa muotia luodaan, on tärkeä markkina-alue, perustamiseen tai entisten merkittävään laajentami- 46399: samoin Korea. Turkisnahkojen tärkeimmät markki- seen ole syytä kannustaa valtion tuella. Sen sijaan 46400: na-alueet myyntikaudella 1996---97 olivat Venäjä, ympäristönsuojelutoimiin suunnattu rahoitustuki 46401: Kiina, Korea ja Japani. katsotaan edelleen tarkoituksenmukaiseksi. Mikäli 46402: Tärkeimmät markkina alueet v. 1996---97 ja itkivallanteot lisääntyvät yksittäisistä tapauksista 46403: niihin myydyt nahat: niin yleisiksi, että ne uhkaavat merkittävästi turkis- 46404: tarhojen toimintaa, voidaan lainoituksen piiriin ot- 46405: Markkina-alue Minkinnahat Ketunnahat taa tarhojen aitaaminen ja hälytyslaitteiden hankin- 46406: milj. kpl % milj. kpl % takustannuksia. 46407: Länsi-Eurooppa 7.4 26 0,7 18 46408: Venäjä 6,0 22 1,3 30 TurkistaJooteen liittyvä koulutus, neuvonta ja 46409: Korea 3,5 13 0,4 10 tutkimus 46410: Japani 3,6 13 0,3 7 Maatalouden tutkimuskeskuksen (MTT) turkista- 46411: Kiina 2,8 10 0,9 22 louden tutkimuksen tehtävänä on tuottaa perustie- 46412: Amerikan maat 3,5 13 0,3 7 46413: roa tarhaturkiseläinten ruokinnasta ja hoidosta 46414: sekä etologiasta. Etologisten tutkimusten tavoittee- 46415: Koko maailmassa minkinnahkoja myytiin ohei- na on selvittää tarhaturkiseläinten luonnonmukais- 46416: sen asetelman mukaan yhteensä 26,8 milj. ja ketun- ta käyttäytymistä eläinten hyvinvoinnin turvaami- 46417: nahkoja 3,9 milj. kappaletta. Suomalaisista turkis- seksi. Tutkimustoiminta on tällä hetkellä vahvasti 46418: nahoista minkkejä myytiin 1,8 milj. ja ketunnahkoja painottunut eläinten hyvinvointiin (etologiaan) ja 46419: 2,3 milj. kappaletta eli lähes 60 Ofo koko maailman hoitotekniikkaan. Tutkimusta tehdään minkeillä 46420: ketunnahkojen myynnistä. sekä sini- ja hopeaketuilla. 46421: Yhteistyökumppaneina tutkimushankkeissa 46422: Turkista louden työllisyysvaikutukset ovat Helsingin, Kuopion ja Joensuun yliopistot, 46423: Suomen turkiseläinten kasvattajain liiton arvion Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry sekä 46424: mukaan turkistarhoilla työskentelee suoraan tuo- Keski-Pohjanmaan ympäristökeskus. Yhteistyötä 46425: tannossa 5 000 henkeä. Kun välilliset työllisyysvai- tehdään myös kotimaisen ja ulkomaisen rehuteolli- 46426: kutukset (rehunvalmistus ja -kuljetus, kalastus, tar- suuden kanssa. MTT:n tutkimusresurssit ovat kehit- 46427: harakenteet, koneet ja laitteet, turkiskauppa) ote- tyneet seuraavasti: 46428: 46429: 46430: 192 46431: Vuosi Budjettivarat sen tutkimusasemalla käynnissä olevien tutkimus- 46432: 1 000 mk ten rahoitus olisi pyrittävä turvaamaan. Turkiselin- 46433: 1993 2 229 keinon piirissä on aloitettu laatujärjestelmätyö. Laa- 46434: 1994 2 042 tukäsikirjan luonnos on jo valmiina. Laatukäsikirjan 46435: 1995 1 725 levittämistä ja laatutyön neuvontaa varten tarvitaan 46436: 1996 1 567 46437: 1997 1 669 46438: neuvonta- ja koulutusvaroja. Neuvonnan osalta 46439: liitto pitää muina tärkeinä osa-alueina ruokinta- ja 46440: jalostusneuvontaa sekä ennalta ehkäisevää tervey- 46441: Kertomusvuonna hankkeita oli käynnissä 6, ja denhoitoa. 46442: niiden kokonaiskustannukset olivat 1,4 Mmk, josta 46443: etologiahankkeiden 0,8 Mmk. Koko 1990-luvulla Turkistarhoihin kohdistunut ilkivalta 46444: hankkeita on ollut 11 ja niiden kokonaiskustannuk- Ilkivallasta tähän mennessä turkistarhoille aiheutu- 46445: set 4,9 Mmk, josta 3,3 Mmk on käytetty etologia- neet vahingot nousevat Suomen Turkiseläinten 46446: hankkeisiin. MIT on v. 1993-97 tuottanut 25 Kasvattajain Liiton arvion mukaan 7--8 Mmk:aan. 46447: tieteellistä englanninkielistä julkaisua turkistalou- Hälytyslaitteiden asentamiseen on sijoitettu yli 10 46448: desta. Näistä suurin osa koskee eläinten käyttäyty- Mmk. Kustannuksia ovat lisänneet myös tarhaajien 46449: mistä ja hyvinvointia. Vuonna 1998 turkiseläinten järjestämä ylimääräinen vartiointi, jonka kustan- 46450: tuotantoympäristötutkimukselle myönnetään pro- nuksia on vaikea arvioida. Vartiointia hoitavat sekä 46451: jektirahoituksena 0,5 Mmk. palkatut vartiointiliikkeet että vapaaehtoiset tai- 46452: Euroopan neuvoston ja EU:n säädökset edellyt- kooryhmät 46453: tävät aiempaa tiukemmin, että turkistarhausta har- Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton ka- 46454: joittava maa huolehtii siitä, että maassa tehdään tastrofiapurengas ja vakuutusyhtiöt ovat korvan- 46455: - turkiseläinten biologiaa ja hyvinvointia kos- neet tähän mennessä ilkivallasta aiheutuneet suo- 46456: kevaa tutkimusta, ml. eläinten terveys rat vahingot. Katastrofiapurengas, jossa tällä het- 46457: - tarhausmenetelmien kehittämistä koskevaa kellä on varoja 4 Mmk, on kuitenkin tarkoitettu 46458: tutkimusta eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi eläinten sairastumisesta aiheutuvien vahinkojen 46459: sekä korvaamiseen. Vakuutusyhtiöt myöntävät turkis- 46460: -tutkimusta eläinsuojelullisesti hyväksyttävistä tarhoille vakuutuksia, jotka korvaavat ilkivallan- 46461: lopetusmenetelmistä. teot, mutta vakuutusmaksut pyrkivät nousemaan 46462: Valtionapu turkistalouden neuvontaan (Suomen korvausmaksujen lisääntyessä. Vartiointia ja auto- 46463: Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry) on kehittynyt maattisten hälytyslaitteiden käyttöä tehostaisi se, 46464: seuraavasti: että kaikki tarhat olisivat asiallisesti aidattuja. Aitaus 46465: olisi perusteltua, koska sillä voitaisiin estää myös 46466: Vuosi Budjettivarat häkeistä vahingossa irti päässeiden eläinten pääsy 46467: 1 000 mk luontoon ja toisaalta luonnonvaraisten petoeläin- 46468: 1990 1 180 ten aiheuttamat häiriöt tarhoilla. Maa- ja metsäta- 46469: 1991 1 200 lousministeriö katsoo, että ilkivallantekojen takia 46470: 1992 1 030 ministeriön hallinnonalalla ei ole syytä ryhtyä eri- 46471: 1993 850 46472: 770 46473: tyisiin toimenpiteisiin. 46474: 1994 46475: 1995 610 46476: 1996 500 Turkistarhojen terveystilanne 46477: 1997 500 Turkistarhojen terveystilanne on kertomusvuoden 46478: aikana pysynyt hyvänä. Valtion varoin vastustetta- 46479: Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton ko- viin eläintauteihin ei sisälly varsinaisia turkiseläin- 46480: konaisbudjetti on 13 Mmk. Liiton toiminta rahoite- ten tarttuvia tauteja, eräitä muita myös turkiseläi- 46481: taan pääosin jäsenmaksuilla, jotka kerätään nahka- millä esiintyviä tauteja kylläkin kuten aujeszky ja 46482: myynnin yhteydessä. Liiton suurimmat kehittämis- rabies. Varsinaiset turkiseläinten tarttuvat taudit 46483: tarpeet ovat tutkimusalalla. Tietoa tarvitaan etenkin sisältyvät eläinlääkäreiden kuukausittain eläinlää- 46484: turkistarhauksen ympärillä käytävään eläinsuojelu- kintä- ja elintarvikeosastolle ilmoittamiin tauteihin. 46485: keskusteluun. Toisaalta Suomessa käynnissä oleva Tartuntojen ennalta ehkäisemiseksi maamme tur- 46486: turkiseläinten hyvinvointia koskeva tutkimus on kistarhoissa rokotetaan minkkejä ja kettuja eräitä 46487: tieteellisesti korkealla tasolla ja saanut myös kan- tarttuvia tauteja vastaan, ja tämä toiminta on jatku- 46488: sainvälistä tunnustusta. Etenkin Kuopion yliopis- nut entiseen tapaan omistajien kustannuksella. Li- 46489: tossa ja Maatalouden tutkimuskeskuksen Kannuk- säksi Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksessa on va- 46490: 46491: 46492: 13 380188E 193 46493: ralla turkiseläinten penikkatautirokotetta, jos tauti tointiin ja säilytykseen vesitiivistä alustaa. Sen si- 46494: äkillisesti puhkeaisi ja rokotukset olisi nopeasti jaan kompostointi vesitiiviillä alustalla pikemmin- 46495: aloitettava. Mainittua rokotevarastaa ei ole kerto- kin lisää kuin vähentää päästöjä. Lisäksi lannan 46496: musvuoden aikana tarvittu. Minkki en plasmasytoo- kompostoituminen vesitiiviillä alustalla on heik- 46497: sin tutkimiseen on aiemmin myönnetty rahaa val- koa, koska kompostin hapensaanti vaikeutuu. 46498: tion varoista. Kertomusvuonna tutkimus on jatku- Kompostien oikealla sijoittelulla ja hoidolla voi- 46499: nut, mutta tarhaajien kustannuksella. Kaikkiaan on daankin saavuttaa suurempi vesiensuojeluhyöty 46500: tutkittu 320 000 verinäytettä 325 tarhalta, ja sairaita kuin vesitiiviillä kompostointialustalla. Myös mah- 46501: eläimiä on todettu 5,5 o/o. dollisuuksia kehittää vesitiivis alusta turkistarhojen 46502: varjotalojen alle on selvitetty eri tahojen yhteistyö- 46503: Turkistalouden rehuhuolto nä, mutta toistaiseksi taloudellisesti riittävän edul- 46504: Maamme silakkasaaliista (v. 1996 arviolta 95 000 lista ja teknisesti käyttökelpoista ratkaisua ei ole 46505: tonnia) käytetään 7Q--.BO o/o turkiseläinten rehuksi. löydetty. Eri materiaalien ja menetelmien testaus 46506: Rehusilakan kalastus on täten merkittävä ammatti- on kuitenkin edelleen kesken. 46507: kalastajien tulonmuodostuksessa. Samalla rehuksi- Maa- ja metsätalousministeriön mukaan turkis- 46508: kalastamisella hoidetaan silakkakantoja, jotka ovat tarhauksen kannattavuuden paranemisen myötä 46509: liian tiheitä ja yksilökooltaan pieniä. Euroopan elinkeino on viime vuosina pystynyt panostamaan 46510: yhteisöjen lainsäädännössä sillin, johon lajiin silak- ympäristönhoitoon enemmän kuin aiemmin. Myös 46511: kakin kuuluu, kalastaminen muuhun tarkoitukseen valtio on tukenut turkistarhojen ympäristönsuoje- 46512: kuin ihmisravinnoksi on kielletty. Kielto johtuu luinvestointeja, mm. varjotalojen korottamista ja 46513: atlanto-skandisen siilikannan romahtamisesta lannan talteenottojärjestelmiä. Tarhojen kunnosta- 46514: 1960-luvulla. Suomi ja Ruotsi saivat ED-jäsenyys- misen avulla niiden vesistökuormitus vähenee, 46515: neuvotteluissa silakan rehukalastukseen kolmen mutta täysimääräinen hyöty kunnostuksesta saa- 46516: vuoden poikkeusajan, minkä kuluessa tämän ka- daan vasta lisäämällä kuivikkeiden käyttöä lannan 46517: lastuksen vaikutukset silakkakantoihin tuli selvit- keräilyn yhteydessä. Pintaturve on osoittautunut 46518: tää. Poikkeusaika päättyi kertomusvuoden lopus- kuivikkeena hyväksi ratkaisuksi. Tutkimuksia tulisi 46519: sa. EU:n kalastusneuvosto päätti maaliskuussa jatkaa turpeelle vaihtoehtoisten ratkaisujen (esim. 46520: 1998, että silakan rehupyynti sallitaan pysyvästi. EU olki, laatikko- ja koururatkaisut) kokeilemiseksi. 46521: vahvisti 29.6.1998 päätöksen, jonka mukaan Itäme- Läpäisevillä mailla ja pohjavesialueiden läheisyy- 46522: rellä voidaan jatkaa silakan pyytämistä rehuksi. dessä myös turkiseläinten virtsan talteenoton mer- 46523: kitys kasvaa. Silloin kun turkistarhausta harjoite- 46524: Turkistalouden aiheuttamat ympäristöongelmat taan osana maataloutta ja viljelijä kuuluu EU:n 46525: Merkittävimmät ympäristöongelmat aiheutuvat lä- osarahoittaman maatalouden ympäristötuen pii- 46526: hinnä turkiseläinten lannasta pohjaveteen sekä ve- riin, turkiseläinten lannan varastoinnille, käsittelyl- 46527: sistöihin kulkeutuvista fosfori- ja typpipäästöistä. le ja levitykselle on tarkat säännöt. Lannan ravinteet 46528: Myös paikallisia haju- ja hygieniahaittoja sekä mui- on tällöin myös otettava huomioon peltokasvien 46529: ta turkiseläinten lannan sijoittamisesta johtuvia on- lannoituksessa. Vuonna 1996 valmistuneen yksi- 46530: gelmia on varsinkin suurten turkistarhojen ympä- mielisen työryhmämietinnön perusteella on ympä- 46531: ristössä. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi on eri ristöministeriössä valmisteltu luonnos valtioneu- 46532: tahojen yhteistyönä meneillään useita tutkimus- ja voston periaatepäätökseksi vesien suojelun tavoit- 46533: kehittämishankkeita. Maa- ja metsätalousministe- teista vuoteen 2005. Siinä on turkistarhauksen ve- 46534: riön tutkimusvaroilla on rahoitettu Turkistalouden sien suojelun tavoitteiksi todettu: 46535: ympäristönsuojelu -nimistä tutkimushanketta -Tarhauksen pohjavesille aiheuttama pilaantu- 46536: usean vuoden ajan. Tutkimustuloksia on voitu misen vaara poistetaan. Pintavesien rehevöitymistä 46537: soveltaa välittömästi käyttöön tarhaajien koulutuk- aiheuttavia fosfori- ja typpipäästöjä vähennetään 46538: sessa ja neuvonnassa samoin kuin viranomaistehtä- kumpaakin vähintään 55 o/ovuoden 1993 arvioidus- 46539: vissä, esim. ympäristölupia koskevissa lausunnois- ta tasosta. 46540: sa. Tutkimusta on hyödynnetty myös valmisteltaes- -Vesien suojelua tehostetaan erityisesti paran- 46541: sa turkistarhaajille opasta, jossa neuvotaan hyviä tamalla turkiseläinten ulosteiden keräys- ja käsitte- 46542: menetelmiä turkiseläinten lannan keräämiseksi, lyjärjestelmiä sekä ohjaamalla uudet tarhat niille 46543: varastoimiseksi, kompostoimiseksi ja hyödyntämi- soveltuville alueille. 46544: seksi lannoitteena. Opas suosittaa lannan välivaras- 46545: 46546: 46547: 46548: 46549: 194 46550: Valtiontilintarkastajattoteavat, että maamme turkista- hoihin kohdistuneiden eläinaktivistien iskujen aiheut- 46551: lous on 1990-luvulla kokenutvarsin voimakkaan raken- tamat kustannukset eivät kokonaisuudessaan ole ol- 46552: nemuutoksen. Edellisen vuosikymmenen lopulla alka- leet kovin suuria. Yksittäisten turkistuottajien kärsimät 46553: nut turkisten kysynnän väheneminen ja samanaikai- taloudelliset menetykset ovat useissa tapauksissa ai- 46554: sesti tapahtunut kettutarhauksen hallitsematon laaje- heuttaneet kuitenkin suoranaisen konkurssiuhan. Yksi 46555: neminen aiheuttivat ylituotantotilanteen, joka pudotti mahdollisuus olisi sisällyttää tarhojen aitaaminen ja 46556: turkistarhojen määrän puoleen v.1990-96. Kertomus- hälytyslaitteiden hankintakustannukset julkisen rahoi- 46557: vuonna turkistalouden kehitysnäkymät olivat hyvät. tustuen piiriin. 46558: Turkisten kysyntä ja tarjonta ovattasa painossa, ja tur- Turkistalouden aiheuttamat ympäristöongelmat tu- 46559: kisnahkojen hinnat mahdollistavat kannattavan tar- lee myös tiedostaa ja panostaa ympäristönsuojeluin- 46560: hauksen. Tuottajat eivät ole turkisnahkojen suhteelli- vestointeihin. Valtion ohella myös turkistalous itse on 46561: sen hyvästä hintakehityksestä huolimatta lisänneet alan kannattavuuden lisääntymisen myötä kyennyt 46562: tuotantoaan kertomusvuoden aikana. osallistumaan näihin investointeihin. Valtiontilintar- 46563: Valtiontilintarkastajat katsovat, että huolimatta tur- kastajat pitävät tärkeänä sitä, että maa- ja metsäta- 46564: kistalouden hyvistä kehitysnäkymistä alalla on kuiten- lousministeriön hallinnonalan tutkimustoimintaa tur- 46565: kin edelleen merkittäviä erityisongelmia. Suhdanne- kistalouden osalta jatketaan ja että tutkimustuloksia 46566: herkkyys on alalle tunnusomaista. Sitä voitaisiin lieven- kyetään soveltamaan käytännön toimintaan. Tähän liit- 46567: tää muodostamaila vararahastoja tarhaajien tueksi tyy myös turkistarhaajien koulutus ja neuvonta sekä 46568: laskukausille. Rehukalastus on Suomen turkistalou- opaskirjan laadinta. Aloitetun laatujärjestelmätyön jat- 46569: delle elintärkeää, joten EU:ssa tehty pysyvä ratkaisu kaminen ja edelleen kehittäminen tulee turvata. Tuo- 46570: silakan rehukalastuksen saliimiseksi Itämerellä on tanto-olojen kehittämisessä on otettava huomioon tur- 46571: merkittävä. kistuotannon yritystaloudellisen kannattavuuden lisäk- 46572: Eläinaktivistien turkistarhoihin kohdistama määrä- si sovellettujen tuotantomenetelmien eläineettisyys ja 46573: tietoinen ilkivalta on ajoittain uhannut turkistarhaajien yhteiskunna !Iinen hyvä ksyttävyys. 46574: toimintaa laillisen elinkeinon harjoittajina. Turkistar- 46575: 46576: 46577: 46578: 46579: 195 46580: Liikenneministeriön hallinnonala 46581: 46582: 46583: 46584: 46585: limailolaitoksen toiminta mukaista ja taloudellista. Palvelujen tarjonnassa on 46586: otettava huomioon paitsi liiketoiminnan edellytyk- 46587: Ilmailulaitos on siitä annetun lain (1123/90) mukai- set myös asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet. Soti- 46588: sesti liikenneministeriön hallinnonalalla toimiva lasilmailun asiakasasema mainitaan tässä yhteydes- 46589: valtion liikelaitos. Meneillään on Ilmailulaitoksen sä erikseen. Ensisijaiseksi tehtäväksi asetetaan 46590: kahdeksas toimintavuosi nykymuodossaan. Ilmai- säännöllisen reittiliikenteen edellyttämien palvelu- 46591: lulaitoksen tehtävänä on tuottaa lentokenttä- ja jen turvaaminen lentoasemilla. Tavoitteiden mu- 46592: lennonvarmistuspalveluja sekä siviili- että sotilasil- kaan Ilmailulaitoksen on kehitettävä lentoasemia ja 46593: mailun tarpeita varten sekä harjoittaa muuta laitok- lennonvarmistusjärjestelmiä kysyntää vastaavasti, 46594: sen toimialaan liittyvää liiketoimintaa. ja kertomusvuoden tärkeimmät investointikohteet 46595: Ilmailulaitoksella on liikelaitostoiminnan lisäksi ovatkin lennonvarmistusjärjestelmän uusinnan 46596: myös viranomaistehtäviä, jotka on keskitetty itse- loppuunsaattaminen ja Helsinki-Vantaan lentoase- 46597: näiseen viranomaisyksikköön, lentoturvallisuus- man edelleen kehittäminen. 46598: hallintoon. Ilmailulaitoksen viranomaistehtävänä Valtioneuvosto on asettanut puolestaan liiketa- 46599: on huolehtia yleisestä lentoturvallisuudesta sekä loudelliseksi tulostavoitteeksi kertomusvuodelle 46600: antaa ilmailua koskevia määräyksiä ja ohjeita, käsi- 42 Mmk. 46601: tellä ilmailuun liittyviä toimilupia ja lupakirjoja sekä Eduskunta on talousarviokäsittelyssä oikeutta- 46602: ilma-alusten lentotoimintaa, lentokelpoisuutta, re- nut Ilmailulaitoksen ottamaan lainaa enintään 250 46603: kisteröintiä ja kiinnittämistä koskevat asiat ja muu- Mmk ja rajannut investoinneista kertomusvuonna 46604: toinkin edistää ilmailua, huolehtia ilmailun kehittä- aiheutuvien menojen enimmäismääräksi 450 Mmk. 46605: misestä ja valvonnasta sekä muista siviili-ilmailuun 46606: liittyvistä viranomaistehtävistä. Lisäksi Ilmailulaitos Kertomusvuoden toiminta ja tulostavoitteiden 46607: huolehtii myös siviili-ilmailuun liittyvistä kansain- saavuttaminen 46608: välisistä sopimuksista ja kansainvälisestä yhteis- Kertomusvuonna Suomessa tehtiin ennätykselliset 46609: työstä siltä osin, kuin tehtävät eivät kuulu muun 9,1 miljoonaa lentomatkaa, mikä on 10% enem- 46610: viranomaisen toimivaltaan. män kuin edellisenä vuonna. Alueellisesti lentolii- 46611: Ilmailulaitos toteaa lausunnossaan pitävänsä lii- kenne kasvoi eniten Lappeenrannassa (26 %), Kit- 46612: kelaitosmallia erittäin sopivana toimintaansa. Val- tilässä (21 %), Oulussa (18 %), Savonlinnassa 46613: tio-omistus ja liikelaitosmallin mukainen ohjaus on (17 %) ja Turussa (16 %). Myös Helsinki-Vantaan 46614: perusteltua toimialan luontaisen monopolin sekä lentoasemalla saavutettiin uusi matkustajaennätys, 46615: kansallisen infrastruktuurin ylläpidon ja tappiollis- sillä lähteviä, saapuvia tai kauttakulkevia matkusta- 46616: tenkin osien säilyttämisen vuoksi. jia oli 8,5 miljoonaa, eli 10% edellisvuotista enem- 46617: män. Edellinen huippulukema, 8 miljoonaa, oli 46618: llmailulaitokselle kertomusvuodeksi asetetut vuodelta 1990. 46619: tavoitteet Kansainvälisessä liikenteessä lähteviä, saapuvia 46620: Eduskunnan talousarviokäsittelyssään hyväksy- ja vaihtomatkustajia oli yhteensä 6,4 miljoonaa. 46621: mien palvelu- ja muiden toimintatavoitteiden mu- Kasvua edellisvuodesta on 8,5 %. Reittiliikenteen 46622: kaisesti on valtioneuvosto asettanut 16.1.1997 11- matkustajamäärä kasvoi 13% 4,9 miljoonaan, mut- 46623: mailulaitokselle vuoden 1997 palvelu- ja muut ta kansainvälisen tilausliikenteen matkustajamäärä 46624: toimintatavoitteet Niiden mukaan Ilmailulaitoksen väheni 4 o/o 1,5 miljoonaan. Tähän vaikutti osal- 46625: tulee huolehtia siitä, että ilmailutoiminta on mah- taan se, että osa tilauslennoista lennettiin reittilen- 46626: dollisimman turvallista, tehokasta, tarkoituksen- toina. 46627: 46628: 46629: 196 46630: Kotimaan lentomatkojen määrä kasvoi 14% 2,6 lulaitoksen taloutta sekä antoivat mahdollisuuden 46631: miljoonaan ja ylitti sekin entisen huipun vuodelta lentoasemamaksujen hintojen alentamiseen ja pal- 46632: 1990. velutason parannuksiin. 46633: Lentoreitse kuljetetun rahdin määrä kasvoi 3 % Ilmailulaitos toteaa pitävänsä epäkohtana sitä, 46634: 92 000 tonniin ja postin määrä 5 % 20 tonniin. että eri liikennemuotoja kohdellaan epätasapuoli- 46635: Liikenneilmailun laskeutumismäärät kasvoivat sesti infrastruktuurin hinnoittelussa, mikä heijastuu 46636: kertomusvuoden aikana 12,6 %, kun taas yleis- ja liikennemuotojen väliseen kilpailuun. Ilmailulaitos 46637: sotilasilmailun operaatiomäärät vähenivät, kuten huomauttaa, että esim. rautatieliikenteen tuki on 46638: edellisvuonnakin. Vuoteen 1996 verrattuna vähe- edelleen varsin huomattavaa, sillä VR-Yhtymä saa 46639: nemä oli 8,3 %. rataverkkoinfrastruktuurin käyttöönsä vuosittaisel- 46640: Ylilentojen osalta kasvatti suorin Euroopasta la korvauksella, joka on noin kymmenesosa todel- 46641: Kaukoitään kulkeva, ns. Transpolar-reini suosio- lisista kustannuksista. Keskenään kilpailevat liiken- 46642: taan. Kun reittiä käytti tammikuussa kaksi lentoyh- nemuodot tulisi asettaa samalle lähtöviivalle ja 46643: tiötä 104lennolla, niin kertomusvuoden joulukuus- antaa matkustajien ratkaista, mitä kuljetusmuotoa 46644: sa lentoyhtiöiden määrä oli kuusi ja lentojen määrä he haluavat käyttää. 46645: 376. Kokonaisuudessaan Suomen yli lentävän lii- Ilmailulaitoksen taloudellinen tulos oli poistojen 46646: kenteen määrä kasvoi 29 %:lla. ja satunnaiserien jälkeen 73 Mmk voitollinen, ja se 46647: Ilmailulaitoksen liikevaihto oli 971,3 Mmk ja ylitti siten valtioneuvoston asettaman tulostavoit- 46648: muut liiketoiminnan tuotot 5,3 Mmk. Liikevaihto teen runsaalla 30 Mmk:lla. Ilmailulaitoksen tilin- 46649: kasvoi 15,6% edellisestä vuodesta. Myös Ilmailu- päätöksen vahvistamisen yhteydessä valtioneuvos- 46650: laitoksen kaupallisten palveluiden tuotot kasvoivat to päätti tulouttaa valtiolle vajaat 22 Mmk. 46651: voimakkaasti, sillä Helsinki-Vantaan keskitermi- Seuraavassa esitetään eräitä Ilmailulaitoksen toi- 46652: naali mahdollisti liiketoiminnan kasvun. Lentolii- mintaa tilikaudella 1997 kuvaavia tunnuslukuja 46653: kenteen kasvu ja uudet toiminnot kohensivat Ilmai- verrattuna edelliseen tilikauteen. 46654: 46655: 46656: 46657: 46658: 1997 1996 Muutos 46659: 1 000 mk % 46660: 46661: Liikevaihto 971 353 840 045 16 46662: Toimintakulut 665 785 567 786 17 46663: Käyttökate 310 877 274 768 13 46664: Tilikauden tulos 73 272 43 835 67 46665: Investoinnit yhteensä 251 713 294 218 -14 46666: Maa-alueet 9 830 565 1 640 46667: Koneet ja laitteet 98 828 138 434 -29 46668: Lentokenttien rakentaminen 55 555 25 980 114 46669: Talonrakennus 79 935 119 449 -33 46670: Muut investoinnit 7 565 9 790 -23 46671: Matkustajia yhteensä 9 066 566 8 245 462 10 46672: Kotimaan reittiliikenne 2 640 042 2 322 939 14 46673: Kansainvälinen reittiliikenne 4 935 452 4 372 284 13 46674: Kansainvälinen tilausliikenne 1 491 072 1 550 239 -4 46675: Muut matkustajat 19 993 49 101 -59 46676: Lentoja yhteensä 331 418 324 893 2 46677: Kotimaan reittilennot 68 913 61 172 13 46678: Kansainväliset lennot 92 550 82 284 12 46679: Ylilennot 14 132 10 958 29 46680: Muu siviili-ilmailu 106 511 115 022 -7 46681: Sotilasilmailu 49 312 55 457 -11 46682: Henkilöstöä 31.12. yhteensä 1 670 1 629 3 46683: Lentoasemat 1 212 1188 2 46684: Lennonvarmistuskeskukset 119 113 5 46685: Pääkonttori 221 207 7 46686: Sisäiset palveluyksiköt 118 121 -2 46687: 46688: 46689: 46690: 197 46691: Ilmailulaitoksen investoinnit, joiden enimmäis- kaisesti. Ilmailulaitoksen lentoasemia verrataan 46692: määräksi kertomusvuonna oli asetettu 450 Mmk, vuosittain keskenään ja Helsinki-Vantaan palvelu- 46693: olivat yhteensä 251,7 Mmk. tasoa verrataan merkittävimpiin eurooppalaisiin 46694: Helsinki-Vantaan lentoaseman keskiterminaalin lentoasemiin useamman kerran vuodessa. Vuosit- 46695: toinen rakennusvaihe käynnistyi alkuvuodesta tain lähes 10 000 matkustajaa kotimaassa vastaa 46696: 1997. Lentoasemalla otettiin kertomusvuoden loka- kyselyihin, joissa selvitetään mielipiteitä Ilmailulai- 46697: kuussa käyttöön uusi VIP-terminaali ja aloitettiin toksen ylläpitämien lentoasemien matkustajapal- 46698: alkuvuodesta kolmannen kiitotien rakentaminen. veluiden laadusta. Turkittavia alueita ovat mm. 46699: Hankkeen kustannusarvio on 630 Mmk ja valmistu- pysäköintijärjestelyt, lentoaseman yleisilme, info- 46700: misajankohta vuoden 2002 lopussa. piste, opasteet, kahvila- ja myymälä palvelut, turva- 46701: Vuoden 1997 aikana valmistuivat Kruunupyyn tarkastus sekä henkilökunnan palveluasenne. 46702: ja Kuopion terminaalien laajennukset sekä Oulun Finnairin ja Ilmailulaitoksen yhteisessä tutki- 46703: lentoaseman lennonjohtorakennus. Kuusamon muksessa valittiin Tampere-Pirkkalan lentoasema 46704: lentoaseman kiitotietä pidennettiin, mikä mahdol- vuoden lentoasemaksi kertomusvuonna. Matkusta- 46705: listaa suorat lennot Kuusamosta Keski-Eurooppaan jat antoivat korkeat pisteet mm. lentoasemaraken- 46706: ja suorat kansainväliset tilauslennot Kuusamoon. nukselle, joka uudistettiin v. 1996. 46707: Suomen lennonvarmistusjärjestelmän kokonais- Lentoasemaverkoston laajuuden osalta Ilmailu- 46708: uudistusohjelma FATMI on ollut myöhässä järjes- laitos toteaa lausunnossaan, että erillisinä yksik- 46709: telmän perusohjelmiston toimitukseen liittyvien köinä tarkastellen liiketaloudellisesti kannattavia 46710: ongelmien takia. Tekemänsä selvityksen jälkeen ovat ainoastaan Helsinki-Vantaa, Oulu, Tampere 46711: Ilmailulaitos päätti uudistaa hankintasopimusta, ja Turku. Ilmailulaitos painottaa kuitenkin, että 46712: jolloin vaihdettiin osa toimitettavista laitteista. Jär- lentoasemat muodostavat kansallisen tie- ja rata- 46713: jestelmän laitteet ja ohjelmiston toteutusmäärittelyt verkon kaltaisen infrastruktuurin, jota ylläpidetään 46714: ovat toimittajalla pääosin valmiina. Radioasemat ja ja kehitetään täysin käyttäjärahoitteisesti, yhtenä 46715: koulutussimulaattori ovat jo käytössä ja koulutta- yrityksenä. Säännöllisen lentoliikenteen edellyttä- 46716: jien koulutus on toteutettu. Helsinki-Vantaan sekä mien palvelujen turvaamisen lisäksi rahoitetaan 46717: Rovaniemen järjestelmien toimitus on vuoden 1998 lentomatkustajien maksamina myös ilmailun n. 20 46718: lopussa. Ilmailulaitoksen mukaan lennonvarmis- Mmk maksavat viranomaistoiminnot ja yleisilmai- 46719: tuksen palvelutoiminta pystyy nykyjärjestelmillä lulle annettavat, vähintäänkin samanarvoiset pal- 46720: toimimaan, kunnes FATMin ensimmäinen vaihe velut. 46721: saadaan käyttöön. Vanha järjestelmä toimii muu- Käynnissä olevalla Helsinki-Vantaan lentoase- 46722: tosvaiheessa myös varajärjestelmänä. Suomen tule- man laajennushankkeella pyritään lentoaseman 46723: va lennonjohtojärjestelmä on jo monessa Euroopan ulkomaan terminaalien kapasiteetti nostamaan 46724: maassa käytössä oleva Eurocat-tuote. kahdeksaan miljoonaan aiemman viiden ja puolen 46725: Ilmailulaitos ei kertomusvuonna nostanut uutta miljoonan matkustajan sijasta. Niin kutsuttuun kes- 46726: pitkäaikaista lainaa lainkaan, sillä tulorahoitus oli kiterminaaliin rakennetaan lähtöselvityshalli, saa- 46727: budjetoitua parempi ja investointiohjelmaa toteu- puvien matkustajien tilat, matkatavaran käsittely- 46728: tettiin 100 Mmk budjetoitua hitaammin. Ilmailulai- järjestelmä, teknisiä ja palvelutiloja sekä kotimaan 46729: toksella oli vuoden lopussa pitkäaikaista lainaa ja ulkomaan terminaalin yhdyskäytävä. Tavoittee- 46730: 250,9 Mmk. na on saada terminaali valmiiksi vuoden 1999 46731: kesäkuussa, sillä heinäkuussa alkaa Suomen kuu- 46732: Palvelutavoitteiden ja muiden toimintatavoittei- den kuukauden mittainen EU- puheenjohtajakausi, 46733: den saavuttaminen ja maahamme odotetaan runsaasti ulkomaisia ko- 46734: Helsinki-Vantaa menestyi kertomusvuonna erittäin kousvieraita. Vuonna 1998 Helsinki-Vantaan lento- 46735: hyvin lentoyhtiöiden kansainvälisen järjestön asemalla panostetaan turvatarkastuspalveluihin ja 46736: IATA:ntoteuttamassa Euroopan lentoasemien mat- sisäisten toimintamallien parantamiseen. 46737: kustajapalvelujen laatua selvittäneessä tutkimuk- Ilmailulaitos painottaa lausunnossaan, että asia- 46738: sessa. 12 eurooppalaisen päälentoaseman palvelui- kaslähtöisyyttä parannetaan, joustavuutta lisätään 46739: ta mitattiin 19 eri alueella. Helsinki-Vantaa selviytyi ja kaikkinaisia palveluja monipuolistetaan ja kehi- 46740: useimmilla lentoasemia koskevilla palvelualueilla tetään lentoasemilla ja lennonvarmistuksessa aina 46741: ykköstilalle. turvallisuus huomioon ottaen. Mikäli toiminnan 46742: Ilmailulaitos seuraa myös itse säännöllisesti len- joustavuus tai esim. ympäristökysymykset joutuvat 46743: toasemien palvelutasoa voidakseen parantaa mat- turvallisuuskysymysten kanssa joskus ristiriitaan, 46744: kustajapalveluitaan asiakkaiden vaatimusten mu- turvallisuus asetetaan etusijalle. 46745: 46746: 46747: 198 46748: Lentoturvallisuustyöhön kuuluu olennaisena ranomaistoimintojen organisoimiseksi. Perusrat- 46749: häiriötilanteiden raportointi sekä näiden tapausten kaisua tehtäessä huomioitiin mm. maamme ilmai- 46750: yksityiskohtainen analysointi. Vaaratilanteiden sel- luasiantuntemuksen kapeus ja yhdestä yksiköstä 46751: vittämisen avulla voidaan Ilmailulaitoksen mukaan saatavat synergiaedut. Lentoturvallisuuden valvon- 46752: kartoittaa mahdollisia riskejä ja siten ehkäistä on- taan liittyviä viranomaistoimintoja hoitavalle yksi- 46753: nettomuuksia. Raportointikynnystä on lentoase- kölle turvattiin itsenäinen asema. 46754: milla pyritty jatkuvasti alentamaan, ja ilmailijoita Ilmailulaitoslakia valmisteltaessa hyväksyttiin Il- 46755: sekä ilmaliikennepalveluelimiä kannustetaan Il- mailulaitoksen mukaan myös tietoisesti se, että 46756: mailulaitoksen mukaan aktiiviseen raportointiin. viranomaistehtäviä uudessa Ilmailulaitoksessa voi- 46757: Turvallisuuden osalta Ilmailulaitoksen keskei- vat hoitaa muutkin yksiköt kuin erillinen viran- 46758: nen tavoite on, että kaupallisessa lentoliikenteessä omaisyksikkö. Siten liikelaitospuolen yksiköiden- 46759: ei satu Ilmailulaitoksesta johtuvista syistä yhtään kin hoidettavaksi kuuluu joitain viranomaisluontei- 46760: onnettomuutta tai vakavaa vaaratilannetta. Viran- sia tehtäviä kuten yleinen ilmailupolitiikka yhdessä 46761: omaistoiminnalla Ilmailulaitos pyrkii myös vaikut- liikenneministeriön ja ulkoasiainhallinnon kanssa, 46762: tamaan lentoyhtiöiden toimintaan siten, että niiden kansainväliset lentoliikennesopimusneuvottelut, 46763: toiminnasta aiheutuvien vaaratilanteiden määrä turvatarkastusten järjestäminen siitä annetun erilli- 46764: vähenee koko ajan. sen lain mukaisesti sekä mm. lennonvarmistukseen 46765: Lentoturvallisuushallinnon uuden vakavuusluo- liittyvät viranomaistehtävien luonteiset tehtävät. 46766: kituksen mukaan kertomusvuonna tehdyistä 500 Ilmailulaitoksen mielestä sekä liikelaitoksena 46767: häiriöilmoituksesta, joista 20 koski Ilmailulaitoksen että lentoturvallisuudesta vastaavana viranomaise- 46768: toimintaa liikenneilmailussa, sisälsi 1-2 tapausta na toimiminen ei sisällä ristiriitaa. Sen mukaan 46769: tiettyä riskiä. toimivallan ja tehtävien jako on selkeä ja siitä 46770: Ilmailulaitoksen mukaan lentoliikenteen vii- johtuvat käytännön ongelmat harvinaisia. Ilmailu- 46771: veettömyys ja täsmällisyys on tärkein lentoasemien laitoslakia valmisteltaessa tehdyt ratkaisut ovat 46772: ja lennonvarmistuksen toimintojen palvelutasomit- päinvastoin selkiinnyttäneet lennonvarmistus- ja 46773: tari. Ilmailulaitos on jakanut viivästymisten syyt kenttätoimialan toimintaa. Nykytilanne, jossa len- 46774: neljään pääryhmään aiheuttajan mukaan. Nämä toturvallisuudesta vastaava viranomaisyksikkö on 46775: ryhmät ovat lentoyhtiöstä johtuvat syyt, lentoken- osa Ilmailulaitosta, mahdollistaa joustavan toimin- 46776: tän infrastruktuurista johtuvat syyt, lennonvarmis- nan, nopean tiedonkulun ja päätöksenteon sekä 46777: tuksesta johtuvat syyt ja säästä johtuvat syyt. resurssien järkevän käytön. Tämä on Ilmailulaitok- 46778: Ilmailulaitos pyrkii siihen, että säävarauksella sen mielestä myös taloudellisesti paras ratkaisu. 46779: Ilmailulaitoksesta johtuvista syistä yli 15 minuutin Ilmailulaitos painottaa lausunnossaan myös, et- 46780: myöhästymisiä olisi Helsinki-Vantaalla korkein- tei lentoturvallisuushallinto omalla toiminnallaan 46781: taan 1 %:ssa lennoista ja muilla lentoasemilla alle suosi Ilmailulaitoksen liikelaitososan toimintaa. 46782: 0,5 o/o:ssa. Kertomusvuonna tätä tavoitetta ei vielä Lakisääteisten tehtäviensä mukaisesti lentoturvalli- 46783: saavutettu. Euroopan ilmatilan ruuhkautumisesta suushallinto valvoo ilmailulainsäädännön ja julkai- 46784: johtuvia viiveitä aiheutuu n. 6 %:lle Suomesta lähte- semiensa ilmailumääräysten nojalla liikelaitososan 46785: ville ja saapuville lennoille. toimintaa aivan samalla tavalla kuin muidenkin 46786: Keski-Eurooppaan verrattuna lentoliikenne on liiketoiminnan harjoittajien toimintaa, ja liikelaitok- 46787: Suomessa Ilmailulaitoksen arvion mukaan suhteel- sella on aivan samat velvoitteet kuin muillakin 46788: lisen täsmällistä. Tämä pätee ainakin niihin viiväs- toiminnanharjoittajilla. 46789: tymiin, joihin Ilmailulaitos voi toiminnallaan vai- Ilmailulaitoksen mielestä sen organisaatioraken- 46790: kuttaa. Lentoyhtiöiden kehittämällä indeksillä mi- teeseen kohdistunut arvostelu on johtunut pikem- 46791: taten Suomen lennonvarmistuksen ja myös Suo- minkin siitä, että lentoturvallisuushallinnon ja Il- 46792: mesta lähtevän ja Euroopan ilmatilarajoitusten sää- mailulaitoksen liikelaitososan välistä tehtävien ja 46793: telemän liikenteen viiveet ovat määrällisesti noin toimivallan jakoa ei tunneta riittävästi, kuin siitä, 46794: kolmas-neljäsosa Euroopan keskiarvosta. että toimivallan jako olisi todellisuudessa epäselvä 46795: tai että toimivallan jakoon liittyisi ilmailijoiden kan- 46796: limailolaitoksen organisaation kehittäminen nalta selviä epäkohtia. Ilmailulaitos painottaa, että 46797: Ilmailulaitoksen tehtävät ja niiden jakautuminen ilmailun resurssien ollessa niukat lentoturvallisuus- 46798: ns. liikelaitospuolen ja Ilmailulaitoksen viran- hallinnon ja liikelaitososan lentokenttä- ja lennon- 46799: omaisyksikön, lentoturvallisuushallinnon kesken varmistussektoreiden yhteys on molempien osa- 46800: ilmenevät Ilmailulaitoksesta annetusta laista. Lakia puolten etu, kunhan päätöksenteko on erillään ja 46801: laadittaessa harkittiin eri vaihtoehtoja ilmailun vi- toisistaan riippumatonta. 46802: 46803: 46804: 199 46805: Liikenneministeri asetti 26.8.1997 hallitusneuvos -Luodaan päätöksentekojärjestelmä, joka var- 46806: Jaakko Pohjolan selvitysmieheksi selvittämään eri mistaa tarvittaessa liikelaitososan ja lentoturvalli- 46807: vaihtoehtoja Ilmailulaitoksen hoitamien viran- suushallinnon välisen rahoitusriidan ratkaisemisen 46808: omaistehtävien järjestämiseksiTehtävänä oli lento- ulkopuolisen, esim. liikenneministeriön tai valtio- 46809: turvallisuushallinnon ja Ilmailulaitoksen liikelaitos- neuvoston toimesta. 46810: osan hoidossa olevien viranomaistehtävien määrit- - Lentoturvallisuushallinnon ja Ilmailulaitok- 46811: teleminen ja niiden hoidon järjestelyjen arviointi. sen liikelaitososan toimivallan jakoa voidaan ko- 46812: Selvitys julkistettiin 12.3.1998. rostaa lisäksi käytännön toiminnassa, jolloin esim. 46813: Selvitysmiehen mielestä ne perustelut, joita vi- päätöksistä ja lausunnoista ilmenee selkeästi, kum- 46814: ranomaistehtävien jaosta on esitetty Ilmailulain man tahon ratkaisuista ja kannanotoista on kysy- 46815: perusteluissa viranomaistehtävien hoitamisesta, mys. Mikäli asiassa on hankittu Ilmailulaitoksen 46816: pätevät edelleen. Useimmat liikelaitospuolen vi- toisen osan lausunto, tulee sen näkyä myös asiakir- 46817: ranomaistehtävien luonteisista tehtävistä ovat selvi- joista. 46818: tysmiehen mielestä sellaisia, ettei niiden siirtämi- - Niin sanotun asiakasfoorumin toimintaa ke- 46819: nen lentoturvallisuushallinnon huolehdittavaksi hitetään voimakkaasti kaksisuuntaiseksi yhteistyö- 46820: ole toiminnallisesti tarkoituksenmukaista. Erityi- ja palautevälineeksi. 46821: sesti lennonvarmistukseen ja Ilmailulaitoksen kan- - Lentoturvallisuushallinnon itsenäisen ase- 46822: sainväliseen toimintaan liittyviä asiakokonaisuuk- man ja oman riippumattoman roolin esiintuomi- 46823: sia on käytännössä vaikea organisatorisesti erottaa seen pyritään tiedottamisen keinoin. 46824: Ilmailulaitoksen liikelaitososan toiminnasta. Mikäli - Kirkastetaan tietoisuutta liikelaitososan viran- 46825: näin kuitenkin haluttaisiin tehdä, tarvittaisiin lisäre- omaistehtävien olemassaolosta laitoksen sisällä 46826: sursseja, koska toiminnallisesti asioiden käsittelyä sekä lisätään ulkoista tiedotusta. 46827: sekä lentoturvallisuushallinnossa että liikelaitos- - Turvatarkastusten yleisen ohjauksen, kehittä- 46828: puolella ei voida välttää. Selvitysmiehen mielestä misen ja valvonnan siirtämistä kenttäosastolta suo- 46829: tulisi luonnollisesti pyrkiä mahdollisimman sel- raan pääjohtajan alaiseksi toiminnaksi tulee harki- 46830: keään ja asiakkaiden luottamusta nauttivaan järjes- ta. 46831: telmään, mutta tehokkuus- ja kustannusnäkökoh- 46832: tia ei voida unohtaa asiakkaidenkaan edun vuoksi. Ilmailun turvallisuus kertomusvuonna 46833: Selvitysmies suosittaa lisäksi seuraavaa: Kansainvälisesti katsottuna turvallisuuden hallin- 46834: - Ilmailulaitos tulee säilyttää yhtenä kokonai- nan edelleen kehittäminen on yksi tärkeimpiä 46835: suutena. ECAC-maiden (European Civil Aviation Conferen- 46836: - Ilmailulaitoksesta annettua lakia tulee tarken- ce) lennonvarmistustoimialojen kehittämiskohtei- 46837: taa siten, että Ilmailulaitoksen liikelaitososan ja ta. Ilmailulaitoksella, muiden jäsenmaiden ilmailu- 46838: lentoturvallisuushallinnon tehtävät ja samalla teh- tahojen ohella tulee olla uusi turvallisuudenhallin- 46839: tävienjako tulevat nykyistä selkeämmin ja laajem- tajärjestelmä vuoden 1999loppuun mennessä. 46840: min yksilöidyiksi. Ilmailulaitos on kertomusvuonna panostanut 46841: - Ilmailulaitoksen liikelaitososa hoitaa vastai- erikseen lennonvarmistustoimialan ylläpitämisessä 46842: suudessakin sille oleellisesti kuuluvia viranomais- laadunvarmistukseen, turvallisuuden hallintaan ja 46843: tehtäviä ja tehtävissään se toimii myös norminanto- henkilöstön koulutukseen. Liikelaitososa on laa- 46844: ja lupaviranomaisena. Näistä tehtävistä tulee ottaa dunvarmistuksessa ottanut käyttöön uuden poik- 46845: nimenomainen valtuutus Ilmailulaitoksesta annet- keama- ja havaintoilmoitusjärjestelmän (PHI) päi- 46846: tuun lakiin. vittäisraportointia varten, ja jokainen tavanomai- 46847: - Liikennelupien myöntäminen tulee siirtää sesta vähänkin poikkeava havainto lennonvarmis- 46848: lentoturvallisuushallinnon tehtäväksi, ja siitä tulee tustoiminnassa ja lentokenttien ylläpitotoiminnassa 46849: ottaa määräys ilmailulaitoslakiin. raportoidaan määrämuotoisesti. PHI-järjestelmä on 46850: - Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinnon Ilmailulaitoksen mukaan osoittautumassa edelleen 46851: itsenäistä asemaa voitaisiin korostaa siten, että kehitettynä hyväksi johdon ohjauksen apuväli- 46852: liikenneministeriö asettaisi sille omat palvelu- ja neeksi, ja se täydentää varsinaista vaaratilannera- 46853: tulostavoitteet Lisäksi lentoturvallisuushallinto portointia antamalla suoraan operatiivisen kentän 46854: antaisi toiminnastaan vuosittain oman kertomuk- informaatiota ilman suuria viiveitä. 46855: sensa. Tähän liittyen liikelaitoksen tulos- ja tase- Kertomusvuoden lopulla otettiin liikelaitoksessa 46856: kaava olisi muutettava siten, että lentoturvallisuus- myös käyttöön ilmailussa tapahtuneiden vaarati- 46857: hallinnolle muodostettaisiin oma tuloskaava erik- lanteiden pika-analyysiprosessi. Prosessin mukai- 46858: seen. sesti operatiivinen yksikkö suorittaa häiriötapahtu- 46859: 46860: 46861: 200 46862: man jälkeen pika-analyysin häiriöstä, raportoi sen kaksi koski liikenneilmailua ja loput 11 sotilas- ja 46863: 24 tunnin sisällä pääkanttorille ja selvittää tapauk- yleisilmailua. 46864: sen syitä tarkemmin korkeintaan kaksi vuorokaut- Muut raportoidut lennonjohtohäiriötapahtumat 46865: ta. Pääkonttori antaa palautteen operatiiviselle yk- ovat aiheutuneet joko senhetkisistä teknisistä tai 46866: sikölle, joka suorittaa jälkiselvityksen tapahtuman operatiivisista henkilöresursseista tai laitehäiriöistä. 46867: asianosaisille. Tätäkin, edellistä täydentävää järjes- Eräissä tapauksissa on valitettu lennonjohdon pal- 46868: telmää on Ilmailulaitoksessa pidetty hyvänä. velutasosta, taikka joissakin tapauksissa toiminnas- 46869: Onnettomuuksien ja häiriötilanteiden tutkinta sa ei ole noudatettu kirjaimellisesti voimassa olevia 46870: muuttui 1.3.1996, jolloin oikeusministeriön onnet- määräyksiä. Suurella osalla raporteista ei Ilmailulai- 46871: tomuustutkintakeskukselle siirtyi lento-onnetto- toksen mukaan ole mitään tekemistä lentoturvalli- 46872: muuksien, -vaurioiden ja vakavien vaaratilanteiden suuden kanssa, mutta jokainen ilmoitettu tapaus 46873: tutkinta. Lentoturvallisuushallinto tutkii nykyisin kuitenkin tutkitaan ja ryhdytään korjaaviin toimen- 46874: itse vain muut kuin vakavat vaaratilanteet piteisiin, mikäli aihetta ilmenee. 46875: Vaaratilannetutkimukset kestävät useimmiten Ryhmässä AlR, tekniset häiriöt, raskaan lentolii- 46876: kuukausia, joten niiden perusteella voidaan tehdä kenteen 86 tapauksesta yksi on katsottava jonkin- 46877: johtopäätöksiä vasta pitkän ajan kuluttua tapauk- asteiseksi mahdolliseksi vaaratilanteeksi. 46878: sesta. OPS-ryhmässä, operatiiviset häiriötilanteet, ras- 46879: Lentoturvallisuushallinnolle tuli kertomusvuon- kaan liikenneilmailun 42 tapauksesta yhdeksää 46880: na 1997 kaikkiaan 536 häiriötilanneraporttia, jotka tutkitaan vaaratilanteena. Näistä neljä tapausta kos- 46881: jakautuivat seuraavasti: ki ulkomaista lentokonetta. 46882: Kertomusvuoden lokakuussa Vihdin ilmatilassa 46883: Tapauksia Raskasta lii- sattunut vaaratilanne sekä aiemmin saman vuoden 46884: yhteensä kenneilmailua elokuussa tapahtunut poikkeama samassa paikassa 46885: koskevia 46886: käynnisti onnettomuustutkintakeskuksen tutkinta- 46887: AIR lima-alus-tekninen 226 86 toimenpiteet Tutkintaselostus julkaistiin vuoden 46888: OPS Lento-operatiivinen 182 42 1998 syyskuussa, ja se sisältää neljä yleisen tason 46889: PAX Matkustajat/rahti 21 20 46890: ATI Lennonvarmistus- turvallisuussuositusta. 46891: tekninen 5 - Tutkiiltalautakunta suositti raportissaan seuraa- 46892: ATO Lennonvarmistus- vaa: 46893: operatiivinen 62 19 1. Järjestellään uudelleen Helsingin lähestymis- 46894: AGA Lentokenttä 13 7 46895: alue. 46896: ATU ATS Ulkomaa 9 6 46897: Muut tapaukset 18 12 2. Selvitetään Helsinki-Vantaan lennonjohdon 46898: henkilöstötarve. 46899: 3. Lennonjohtajien ammattitaitoa ja koulutusta 46900: Ilmailulaitos toteaa edellä esitettyjen lukujen kehitetään siten, että 46901: osalta yleisesti, että ilmailijoita ja ilmaliikennepal- - lennonvarmistusopisto saa tehtäviinsä näh- 46902: veluhenkilöstöä on kannustettu aktiiviseen rapor- den riittävät opettajaresurssit 46903: tointiin, mikä on tuottanut tulosta. Raportointikyn- - koulutustavoitteet ja tasovaatimukset määri- 46904: nys on aiemmasta selvästi alentunut, ja raportteja tetään nykyistä selvemmin ja niiden toteutumista ja 46905: saadaan melko vähäpätöisistäkin tapahtumista. tuloksia valvotaan 46906: Raporttien mukaan tapahtui kertomusvuonna -työpaikka- ja kertauskoulutuksen tavoitteet ja 46907: maamme ilmaliikenteessä yhteensä 67 normaalista toteutus täsmennetään sekä tuloksien arviointikri- 46908: poikkeavaa häiriötä, jotka aiheutuivat joko Ien- teerit määritetään 46909: nonjobdon tai ilma-aluksen miehistön ja lennon- - määräykset tasotarkastuksesta täsmennetään 46910: johdon toimenpiteistä tai keskinäisistä kommuni- ja arviointikriteerit määritetään sekä luodaan seu- 46911: kaatiokatkoksista (ryhmät ATO ja ATT). Näistä rantajärjestelmä. 46912: kaksi liikenneilmailun ja yksi yleisilmailun tapaus 4. Täydennetään päivittäistä toimintaa säätele- 46913: olivat vaaratilanteita, joissa oli yhteentörmäysriski. vää normistoa. 46914: Sen lisäksi 13 muussa tapauksessa oli kysymyk- Ilmailulaitos on ilmoittanut, että sen lopullinen 46915: sessä ilma-alusten keskinäisen välimatkan minimi- arvio em. suositusten täytäntöönpanosta valmistuu 46916: porrastuksen alitus. Näissä 13 tapauksessa oli vuoden 1998loppuun mennessä. 46917: kuitenkin olemassa sekä lennonjohdolliset että Kertomusvuoden syksyn vaaratilanteiden joh- 46918: lento-operatiiviset keinot välttää yhteentörmäys- dosta päätti liikenneministeriö puolestaan tilata 46919: vaara, niin kuin tapahtuikin. Näistä tapauksista ulkopuolisen tahon suorittaman auditoinnin Suo- 46920: 46921: 46922: 201 46923: men lennonvarmistuksen tilasta. Auditoinoin suo- tasolla maassamme. Raportti sisälsi kuitenkin 70 46924: ritti ryhmä Englannin Ilmailulaitoksen viran- erilaista suositusta, joissa kiinnitetään huomiota 46925: omaisyksikön asiantuntijoita ja heidän raporttinsa eriasteisiin kehittäimistoimiin. Liikenneministeriö 46926: julkaistiin 10.9.1998. on velvoittanut Ilmailulaitoksen ilmoittamaan 46927: Auditoinoin perusjohtopäätös on Ilmailulaitok- 10.3.1999 mennessä, mihin toimenpiteisiin on ryh- 46928: sen mukaan se, että lennonvarmistus on hyvällä dytty. 46929: 46930: 46931: 46932: 46933: Lentoliikenne on kertomusvuonna ollutennätyksellisen kaan llmailulaitos asettaa toiminnassaan turvallisuu- 46934: vilkasta, ja llmailulaitos on sen mukana ylittänyt valtio- teen liittyvät näkökohdat aina etusijalle muihin tavoit- 46935: neuvoston asettaman tulostavoitteen, 42 Mmk, run- teisiin nähden, ja laitos on kertomusvuonna ja sen jäl- 46936: saalla 30 Mmk:lla, josta valtiolle on tuloutettu vajaat 22 keen panostanut turvallisuuden kehittämiseen. Kerto- 46937: Mmk. llmailulaitoksen tulosta on pidettävä hyvänä, musvuonna esiintyneet ilmaliikenteen vaaratilanteet 46938: vaikkakaan llmailulaitoksen keskeinen tehtävä ei ole sekä julkisuudessakin olleet hankaluudet mm. lennon- 46939: mahdollisimman hyvän liiketaloudellisen tuloksen ai- varmistuksessa ovat kuitenkin antaneet suurelle ylei- 46940: kaansaaminen vaan ilmaliikenteen tarvitsemien infra- sölle aiheen epäillä lentoliikenteen turvallisuutta. Ylei- 46941: struktuuri- ym. palvelujen tarjoaminen ja ilmaliikenteen sön luottamuksen palauttamiseksi llmailulaitoksen tu- 46942: turvallisuuden varmistaminen. lee jatkaa ilmenneiden ongelma- ja vaaratilanteiden 46943: llmailulaitos on puuttunut eri liikennemuotojen kes- analysointia ja sen pohjalta ryhtyä korjaaviin toimenpi- 46944: kinäiseen kilpailuun vaikuttaviin infrastruktuurin erilai- teisiin. Erityisesti lennonjohdon ilmeisen hankaliin työ- 46945: siin hinnoitteluperiaatteisiin. Sen esiin tuomista ja ilmapiiri- ym. kysymyksiin on pikaisesti löydettävä kes- 46946: mahdollisista muista liikennemuotojen kilpailutilannet- tävät ratkaisut. Valtiontilintarkastajat kiinnittävättässä 46947: ta vääristävistä mekanismeista tulisi valtiontilintarkas- yhteydessä huomiota myös vaikeuksissa olleeseen 46948: tajien mielestä keskustella avoimesti ja laatia hinnoit- lennonjohdon FATMI-hankkeeseen. Turvallisuuden 46949: telun sisältöä ja merkittävyyttä kuvaava selvitys sa- kannalta on erityisesti panostettava uuden järjestel- 46950: massa yhteydessä, kun käsitellään EY:n komission nk. män käyttöönottovaiheeseen ja varmistettava henki- 46951: valkoista kirjaa. löstön riittävä koulutus sekä myös varajärjestelmien 46952: Valtiontilintarkastajien käsityksen mukaan llmailu- toimivuus. 46953: laitos on saavuttanut eduskunnan sille kertomusvuo- llmailulaitoksen organisointikysymystä, erityisesti 46954: deksi asettamat palvelu- ja muut toimintatavoitteet, liikelaitostoiminnan ja viranomaistoiminnan yhteen so- 46955: osin siksikin, että nämä tavoitteet on talousarvioesityk- vittamista on laajasti selvitetty, viimeksi erityisen selvi- 46956: sessä esitetty erittäin yleisellä tasolla. Valtiontilintar- tysmiehen toimesta. Valtiontilintarkastajien käsityksen 46957: kastajien mielestä talousarvioesityksissä palvelu- ja mukaan liikelaitosmuoto sopii sinänsä llmailulaitoksen 46958: toimintatavoitteet tulisi laatia nykyistä selvemmiksi ja toimintaan ottaen huomioon sen toiminnan painopis- 46959: konkreettisemmiksi, koska niillä on suuri merkitys, kun teet Tähän liittyy eduskunnan mahdollisuus vaikuttaa 46960: eduskunta arvioi llmailulaitoksen toiminnan tulokselli- toimintaan palvelu- ja muiden toimintatavoitteiden 46961: suutta kokonaisuudessaan. asettamisen kautta. Nykyinen järjestelmä mahdollistaa 46962: Valtiontilintarkastajat painottavat sitä, että lento- myös sen, että palvelujen käyttäjät ja maksajat käytän- 46963: asemaverkostoa tarkasteltaessa on kiinnitettävä nössä rahoittavat erityisesti omaa turvallisuuttaan pal- 46964: enemmän huomiota verkon muodostamaan kokonai- velevan lentoturvallisuushallinnon toiminnan. Valtion- 46965: suuteen kuin yksittäisten lentoasemien kannattavuu- tilintarkastajien mielestä lentoturvallisuushallinnon it- 46966: teen. Kyseessä on ennen kaikkea tie- ja rataverkon senäisyys on nykynäkymin mahdollista turvata riittä- 46967: kaltainen perusjärjestelmä, jonka järjestämisessä on västi nykyisen organisaation puitteissa, aivan kuten 46968: aina otettava huomioon myös alueelliset näkökohdat. selvitysmies on esittänytkin. Organisaatioiden erillisyy- 46969: Merkittävimmän lentoasemamme, Helsinki-Vantaan, teen perustuva ratkaisu ei toisi käytännön lentoturval- 46970: kehittämistä hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti lisuustyöhön olennaista uutta, mutta olisi selvien sy- 46971: on pidettävä erittäin tärkeänä. nergiaetujen menettämisen johdosta taloudellisesti 46972: Kertomusvuonna on voimakkaasti noussut keskus- huonompi ratkaisu. 46973: teluun ilmailun turvallisuus. Saatujen selvitysten mu- 46974: 46975: 46976: 46977: 46978: 202 46979: Merenkulkulaitoksen toiminta Auki pidettäviä talvisatamia oli 23. Avustusten pii- 46980: rissä olevien satamien liikenne laski vuoden 1996 46981: Merenkulkulaitoksen tehtävänä on edistää kaup- talvikauden 13 921 aluksesta vuoden 1997 talvi- 46982: pamerenkulkua ja rakentaa ja ylläpitää merenku- kauden 5 015 alukseen. Vuonna 1997 vain n. 13% 46983: lun ja vesiliikenteen vaatimaa infrastruktuuria sekä aluksista joutui odottamaan jäänmurtaja-avustusta. 46984: huolehtia merenkulun turvallisuudesta. Infrastruk- Kaikkien alusten keskimääräinen odotusaika oli 46985: tuurin rakentamiseen ja ylläpitoon kuuluvat väyläs- alle 4 tuntia. Luotsauksessa ei odotusaikoja synty- 46986: tön kehittäminen, väylästön ylläpito, merikartoitus nyt. 46987: ja jäänmurtotoiminta. Merenkulun turvallisuutta Laitoksen kokonaistuottavuutta mitataan tuot- 46988: palvelee alusturvallisuuden valvonta sekä luotsaus tavuusindeksillä, joka v. 1991 oli 100. Kertomus- 46989: ja liikenteenohjaus. Kertomusvuosi oli Merenkul- vuonna tuottavuutta kuvaava luku oli 124. Tavoit- 46990: kulaitoksen seitsemäs tulosjohdettu ja viides netto- teena ollut tuottavuuskehitys 115 ylitettiin 46991: budjetoitu vuosi. 7,8 %:lla. 46992: Merenkulkulaitoksen rannikon kauppameren- 46993: Merenkulkulaitokselle kertomusvuodeksi kulkuun kohdistuvat kustannukset olivat 600 Mmk, 46994: asetetut tavoitteet eli 7,0 mk jokaista rannikolla kuljetettua tonnia 46995: Kertomusvuoden talousarvioesityksessä on meren- kohti. Yksikkökustannus oli 1,5 mk pienempi kuin 46996: kulkulaitoksen osalta todettu toiminnallisina tavoit- tavoite 8,5 mk. Saimaan kauppamerenkulun kus- 46997: teina mm. kauppamerenkulun väylästön kehittämi- tannukset v. 1997 olivat 92,6 Mmk, eli 29,7 mk 46998: nen siten, että liikenne voidaan ympärivuotisesti syväväylillä kuljetettua tonnia kohden. Kuljetetun 46999: hoitaa kuljetustaloudellisesti edullisimpia reittejä ja tonnin yksikkökustannus oli 2,2 mk korkeampi 47000: väyläsyvyyksiä käyttäen. Kertomusvuonna ylläpi- kuin tavoite. 47001: dettävien kauppamerenkulun väylien pituus on Rannikon kauppamerenkulkua palvelevan 47002: 5 851 km ja muiden väylien 10 123 km. Luotsatuksi väylätoiminnan kustannukset väyläkilometriä koh- 47003: matkaksi arvioidaan 794 200 meripeninkulmaa. den olivat 14 428 mk. Tulos oli 4,5% suunniteltua 47004: Talvikauden liikenne pyritään varmistamaan kah- parempi mutta 7,5% edellisen vuoden toreutumaa 47005: deksan jäänmurtajan voimin 23 talvisatamaan tal- huonompi. Saimaan kauppamerenkulun kustan- 47006: ven ankaruus huomioon ottaen ilman kohtuutto- nukset väyläkilometriä kohden toteutuivat 3,2 % ja 47007: mia viivästyksiä. Meriturvallisuuden parantaminen muun vesiliikenteen kustannukset 5,2% tavoitetta 47008: asetettiin yhdeksi tavoitteeksi ja merenkulkulaitok- parempina. 47009: sen organisointia luvattiin selvittää edelleen. Luotsauksen taloudellisuusluku oli 203 mk me- 47010: Talousarvioesityksessä todettiin myös, että lii- ripeninkulmaa kohden. Taloudellisuuden tunnus- 47011: kenneministeriö on asettanut Merenkulkulaitoksel- luku oli 5,1% parempi kuin tavoite, mutta 7,4% 47012: le seuraavat tulostavoitteet kertomusvuodeksi: edellisen vuoden toreutumaa heikompi. Suunnitel- 47013: tua parempaan tulokseen vaikutti luotsatun mat- 47014: Palvelujen laatu kan kasvu. Luotsauksia oli v. 1997 kaikkiaan 41 049 47015: aukipidettävät talvisatamat, kpl 23 ja luotsattua matkaa 809 586 meripeninkulmaa, 47016: jäänmurtajien viiveet, tuntia keskimäärin 4 kun vastaavat luvut edellisenä vuonna olivat 39 259 47017: luotsien odotusajat tuntia 0 luotsausta ja 832 223 meripeninkulmaa. Luotsauk- 47018: Tuottavuuden kehitys, vuosi 1991=100 115 47019: Kauppamerenkulun taloudellisuus set lisääntyivät edellisestä vuodesta liikennemää- 47020: mk/kuljetettu tonni, rannikko 8,5 rien kasvun vuoksi 4,7 %, mutta luotsattu matka 47021: mk/kuljetettu tonni, Saimaa 27,5 väheni 2,6 %. Meripeninkulmien väheneminen joh- 47022: Kauppamerenkulun kustannusvastaavuus,% tui talven leutoudesta. 47023: luotsausmaksu 58,2 47024: Saaristoliikenteen taloudellisuuden tunnusluku 47025: väylämaksu 79,1 47026: oli 0,3% tavoitetta huonompi ja vuodesta 1996 47027: tunnusluku heikkeni 6 %:lla. Tunnusluvun heikke- 47028: Kertomusvuoden toiminta ja tulostavoitteiden neminen johtui saariston vakituisten asukkaiden 47029: saavuttaminen vähenemisestä ja kustannusten kasvusta, mikä 47030: Liikenneministeriö on ilmoittanut lausunnossaan puolestaan johtui etenkin polttoaineiden hintojen 47031: valtiontilintarkastajille, että Merenkulkulaitos on noususta. 47032: saavuttanut ministeriön sille kertomusvuodeksi Merenmittauksen taloudellisuuden tunnusluku 47033: asettamat tulostavoitteet oli 22 % tavoitetta parempi. Tavoitteen ylittyminen 47034: Palvelujen laatutavoitteet on saavutettu mm. sik- aiheutui lähinnä mittasuoritteiden määrän kasvusta 47035: si, että talvi 1996-97 oli jääolosuhteiltaan leuto. ja kustannusten säästöistä. Suoritemittana käytettä- 47036: 47037: 47038: 203 47039: vien yksikköpäivien määrä kasvoi 21,5% suunni- Muut tulot, joihin sisältyy käyttöomaisuuden 47040: tellusta ja 37 % edellisestä vuodesta. Suoritteiden myyntituloja, sairausvakuutuslain palautuksia ja 47041: määrän kasvuun vaikuttivat suotuisat sääolosuh- muita sekalaisia tuloja, kasvoivat 5,2 %. 47042: teet ja mittauslaitteiston tehokkuuden paranemi- Merenkulkulaitoksen kulutusmenojen osalta 47043: nen. pysyivät palkkamenot vuoden 1996 suuruisina, 47044: Väylämaksun kustannusvastaavuus oli 93,7 %, vaikka henkilötyövuodet vähenivät 2 %. Kertomus- 47045: mikä oli 14,6% tavoitetta parempi. Kustannusvas- vuoden suunnitelmaan verrattuna palkkausmenot 47046: taavuuden paraneminen aiheutui tulojen kasvusta alittuivat 4,9 Mmk:lla, eli 1,1 %:lla. Merenkulkulai- 47047: ja kustannusten pienenemisestä. Väylämaksutulot toksen momenteille kirjattiin 1 949 henkilötyövuot- 47048: ylittivät budjetoidun 7,3 Mmk:lla, eli 1,8 %:lla. Ta- ta, mikä oli 31 vähemmän kuin edellisenä vuonna. 47049: voitteen ylittyminen aiheutui liikenteen kasvusta ja Muut kulutusmenot kasvoivat edellisestä vuo- 47050: siitä, että väylämaksutulos on vaikea budjetoida desta 11 Mmk, eli 5,1 %. Syynä oli toisaalta kustan- 47051: tarkkaan etenkin tilanteessa, jolloin taksaan oli nusten nousu, toisaalta toiminnassa tapahtuneet 47052: tehty rakennemuutoksia. muutokset. Kertomusvuoden aikana oli poikkeuk- 47053: Luotsauksen kustannusvastaavuus oli 63,2 %, eli sellisen paljon mm. koulutus- ja atk-menoja, kun 47054: 5 prosenttiyksikköä suunniteltua parempi. Kustan- laitoksen tietojärjestelmä uusittiin ja valmistaudut- 47055: nusvastaavuus parani edellisestä vuodesta 5,6 pro- tiin vuoden 1998 alusta toteutettuun kirjanpitouu- 47056: senttiyksikköä. Tulokertymä ylitti budjetoidun 7,9 distukseen. Suunniteltuun verrattuna erityisesti 47057: Mmk:lla liikennemäärien kasvun takia. Kustannuk- jäänmurtotoiminta aiheutti ylitystä. Vaikka talvi oli 47058: set jäivät 3,6 Mmk alle suunnitellun, mutta kasvoi- toimintapäivillä mitattuna leuto, pohjoisen jääolo- 47059: vat edellisvuoteen verrattuna noin 2,9 Mmk. Tämä suhteet kuluttivat polttoainetta huomattavasti bud- 47060: johtui pääasiassa meriturvallisuutta lisäävien VTS- jetoitua enemmän. Myös polttoaineiden hintojen 47061: järjestelmien käyttöönotosta Saaristomeren ja Suo- nousu kasvatti menoja. Talvimerenkulun muut ku- 47062: menlahden merenkulku piireissä. lutusmenot olivat 3,6% edellisvuotisia suuremmat, 47063: Talousarviossa mainittua organisaation kehittä- vaikka toimintapäiviä oli vain 682, kun niitä oli 47064: mistä on myös jatkettu. Vaikka Merenkulkulaitok- edellisenä vuonna 969. 47065: sen liikelaitostaminen ei toteutunut, se on jatkanut Investointeihin käytettiin budjettivaroja yhteen- 47066: sisäisesti laitoksen organisaation kehittämistä ja sä 468 Mmk, mikä oli 53,2% enemmän kuin edel- 47067: parantanut sisäisen palvelun yksiköiden toiminta- lisenä vuotena. Tämä sisälsi mm. 191 Mmk uuden 47068: edellytyksiä luomalla niiden toimintaa tukevan las- monitoimimurtajan hankintamenoja ja 143 Mmk 47069: kentajärjestelmän. Kertomusvuoden joulukuussa monitoimimurtajien toimitusluotan lyhennyksiä ja 47070: annetun asetuksen mukaan alusturvallisuudesta rahoitusmenoja. Väyliä ja turvalaitteita rakennettiin 47071: vastaavia viranomaistehtäviä hoitaa alusturvalli- 78 Mmk:lla. 47072: suudesta vastaava yksikkö, jolla on alueellisia toi- Merenkulun edistämiseen tarkoitettuja avustuk- 47073: mipisteitä. sia ja korkotukia maksettiin 132 Mmk. Lastialusten 47074: Merenkulkulaitoksen kertomusvuoden tulot yh- hankintojen tukemiseen myönnettävä korkotuki 47075: teensä, eli sekä bruttobudjetoidut että nettobudje- supistui 12,5 Mmk edellisestä vuodesta mutta alus- 47076: toidut tulot olivat n. 642 Mmk, kun vastaavasti tuki kasvoi 11 Mmk. Kasvu syntyi tuen piiriin 47077: menot olivat 1 306 Mmk. kuuluvien alusten määrän lisääntymisestä ja tuen 47078: Merenkulkulaitoksen tulot kasvoivat edellisestä perusteena olevien palkkakustannusten noususta. 47079: vuodesta 22,7 %. Väylämaksutulot kasvoivat edelli- Tukea myönnettiin keskimäärin 90 alukselle, kun 47080: sestä vuodesta 27,5 %, mistä taksojen korotuksen vastaava luku vuotta aiemmin oli 84 alusta. 47081: vaikutus oli 20 %. Luotsaustulojen kasvu edellisestä Työllisyysmäärärahoja käytettiin kertomusvuon- 47082: vuodesta oli 10,4 %, mikä sisälsi 10% suuruisen na yhteensä 24,6 Mmk ja niillä katettiin yhteensä 77 47083: maksujen korotuksen. henkilötyövuotta. Vuonna 1996 vastaava luku oli 47084: Muut julkisoikeudelliset tulot olivat 10,3 Mmk. 117 henkilötyövuotta. 47085: Summa koostuu katsastustoiminnan, saaristolii- 47086: kenteen ja alusrekisterin tuloista sekä Saimaan Merenkulkulaitoksen organisaation kehittäminen 47087: kanavan lupamaksuista. Kasvua edellisestä vuo- Liikenneministeriö asetti 20.6.1996 työryhmän, jon- 47088: desta oli 9,3 %. ka tehtävänä oli tehdä ehdotukset merenkulkulai- 47089: Muut suoritetulot, eli tulot varustamotoiminnas- toksen liikelaitostamisen edellyttämiksi toimenpi- 47090: ta ja ulkopuolisista töistä, kasvoivat edellisestä teiksi, laatia ehdotus hallituksen esitykseksi liike- 47091: vuodesta 27,9 %:lla. Niitä kasvatti lähinnä monitoi- laitoskohtaiseksi laiksi ja mahdollisiksi muiksi or- 47092: mimurtajien parantunut kaupallinen käyttö. ganisointia koskeviksi laeiksi, laatia muutosehdo- 47093: 47094: 47095: 204 47096: tukset toimialalainsäädäntöön sekä ehdotus valtion ei osoitettaisi valtion talousarviossa erillistä määrä- 47097: vuoden 1998 talousarvioon. Työryhmän toimeksi- rahaa, vaan rannikon veneväylät, sisävesien väy- 47098: anto perustui liikenneministeriön 21.9.1995 asetta- länpito, luotsaus, saariston yhteysalusliikenne ja 47099: man työryhmän ehdotukseen merenkulkulaitok- piensatamatoiminta rahoitettaisiin kokonaisuudes- 47100: sen organisoimisesta valtion budjetin ulkopuoli- saan toimintamenoista, joita kuvaavat tiedot esite- 47101: seksi liikelaitokseksi sekä siitä saatuihin lausuntoi- tään talousarvion selvitysosassa informaationa. 47102: hin. Eduskunta hyväksyi 25.11.1997 hallituksen esi- 47103: Työryhmän tuli tehdä toimintokohtaiset ehdo- tyksen (HE 144/1997 vp), jolla eriytettiin alusturval- 47104: tukset organisoinnista ja rahoitusmalleista. Ehdo- lisuustehtävät muusta hallinnosta ja yhdistettiin 47105: tuksia tehtäessä tuli ottaa huomioon asiakkaiden punen alusturvallisuusyksiköt keskushallinnon 47106: tarvitsemien väylänhoitopalveluiden taso ja saata- alusturvallisuusyksikköön. Selkeän nimikekäytän- 47107: vuus, alueellisten palvelujen turvaaminen ml. saa- nön aikaansaamiseksi korvattiin nimike Merenkul- 47108: ristoliikenteen hoito, taloudellisuus- ja kilpailunä- kuhallitus nimikkeellä Merenkulkulaitoksen kes- 47109: kökohdat sekä meriturvallisuus. Liikelaitostamisen kushallinto. 47110: lähtökohtana oli malli, jonka mukaan Merenkulku- Alusturvallisuutta ja sen valvontaa koskevien 47111: laitos saisi väylä-, luotsaus- yms. maksut, joilla se viranomaistehtävien hoitamista varten perustettiin 47112: rahoittaisi toimintansa. Merenkulkulaitoksen keskushallintoon erillinen 47113: Työryhmän määräajaksi asetettiin 31.12.1996. alusturvallisuusyksikkö, jonka alueelliset toimipis- 47114: Työryhmä valmisteli ensin toimeksiantonsa mukai- teet muodostuivat entisten merenkulkupiirien tar- 47115: sesti merenkulkulaitoksen liikelaitostamista ja tar- kastustoimialoista. Ne toimivat merenkulkupiirien 47116: kasteli laitoksen organisointia ja rahoitusmalleja yhteydessä, mutta eivät organisatorisesti kuulu pii- 47117: toiminnoittain. Työryhmä päätti liikenneministe- rihallintoon. Alueelliset toimipisteet toimivat itse- 47118: riön johtoryhmän hyväksynnän saatuaan ryhtyä näisinä vastuuyksikköinä kuten tähänkin asti ja 47119: kuitenkin valmistelemaan ehdotusta merenkulku- huolehtivat tulosvastuullisesti toimialueellaan alus- 47120: laitoksen muuttamiseksi budjettitalouteen kuulu- turvallisuuden ja veneilyn turvallisuudesta. 47121: vaksi nettobudjetoiduksi laitokseksi. Työryhmän Alusturvallisuustyön objektiivisuus ja neutraali- 47122: mielestä muutos suoraan budjetin ulkopuoliseksi suus korostuvat alusturvallisuusyksikön itsenäisen 47123: liikelaitokseksi olisi ollut liian suuri. Laitoksen toi- aseman myötä. Asetuksella on säädetty Merenkul- 47124: minnan pitkät perinteet ja yhteiskunnan eri sekto- kulaitoksen tehtävistä ja määritelty erikseen alus- 47125: reilla vallitsevat ja lausunnoissa esiin tullet toisis- turvallisuusyksikön tehtävät. Lisäksi on säädetty 47126: taan poikkeavat näkemykset eivät työryhmän mie- yksikön itsenäisestä pääräntävallasta sekä Meren- 47127: lestä antaneet riittävästi edellytyksiä merenkulku- kulkulaitoksen johtokuntaan että pääjohtajaan 47128: laitoksen liikelaitostamiselle aiemman työryhmän nähden. 47129: ehdottamalla tavalla.Työryhmän väliraportin käsit- 47130: telyn jälkeen ministeriö jatkoi työryhmän määräai- Vesiväylien rakentamisen ja kunnossapidon 47131: kaa 31.5.1997 saakka. kehitys 47132: Työryhmä ehdotti varsinaisessa mietinnössään, Vesiväylien kehittämisen lähtökohtana on Meren- 47133: että Merenkulkulaitoksesta tehtäisiin vuoden 1998 kulkulaitoksen lausunnon mukaan ensi sijassa 47134: alusta nettobudjetoitu laitos. Laitoksen toimintame- asiakkaiden ilmaisemat tarpeet. Satamanpitäjät, 47135: not nettobudjetoitaisiin siten, että väylämaksuilla teollisuus ja liikennöitsijät tuottavat tarpeittensa 47136: katettaisiin väylänpidon ja jäänmurron menoja. mukaan esityksiä väylien parantamiseksi. Väyläin- 47137: Valtio ostaisi laitokselta alikatteelliset, mutta yhteis- vestoinnit tukevat käytännössä muita investointeja 47138: kunnallisesti tärkeät tehtävät erillisellä määrärahal- satamissa ja tuotantolaitoksissa, ja välilliset inves- 47139: la. Alusturvallisuuteen liittyvät tehtävät organisoi- toinnit ovat usein arvoltaan moninkertaiset itse 47140: taisiin laitoksen sisällä erikseen. Merenkulkulaitok- väyläinvestointiin verrattuna. 47141: sen organisaatiota kehitettäisiin muutoin tilaaja- Merenkulkulaitoksen väyläinvestoinnit tähtää- 47142: tuottajamallin suuntaan. Valtionaputehtävät jäisivät vät joko väylän teknisen tason ja turvallisuuden 47143: edelleen merenkulkulaitokselle. parantamiseen tai kuljetustalouden parantamiseen. 47144: Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi Tämä tarkoittaa yleensä väylän syventämistä tai 47145: 19.6.1997 Merenkulkulaitoksen organisaation ke- merkittävää linjauksen oikaisemista ja siten kulje- 47146: hittämisen liikenneministeriön esittämällä tavalla. tusmatkan lyhentämistä. Väylien syventäminen on 47147: Liikenneministeriön esitys poikkesi hieman työryh- ollut viime vuosikymmeninä merkittävin rakenta- 47148: män ehdotuksesta. Alikatteisiin hintoihin tai mui- misen painopistealue. Merenkulkulaitoksen mu- 47149: hin liiketaloudellisesti kannattamauomiin tehtäviin kaan yleinen kehityssuunta on, että syventämistar- 47150: 47151: 47152: 205 47153: ve vähenee ja painopiste siirtyy teknisen tason ja Saimaan kanavan tuloväylän ja Iisalmen väylän 47154: turvallisuuden parantamiseen. Kokonaan uusien parantamisesta valmistuivat yleissuunnitelmat, Ii- 47155: väylien rakentaminen on vähäistä. salmen väylästä myös vesioikeussuunnitelma. 47156: Kauppamerenkulun väylien rakentamisen pit- Kirkkotaipaleen kanavasta laadittiin vesioikeus-, 47157: kän tähtäimen suunnitelma on esitetty Merenkul- rakennus- ja kunnostussuunnitelmat, ja kanavan 47158: kulaitoksen väyläohjelmassa, jota on laadittu vuo- kunnostaminen on aloitettu työllisyysvaroin. Myös 47159: desta 1983 alkaen viiden vuoden välein. Uusi Varkaantaipaleen kanavan kunnostamista ryhdyt- 47160: väyläohjelma vuosiksi 1998--2007 on valmistunut tiin suunnittelemaan. Huruslahden syväväylän ym- 47161: keväällä 1998. päristövaikutuksia ja Savonlinnan syväväylän siirtä- 47162: Kauppamerenkulun väylien lisäksi Merenkulku- mistä alettiin selvittää. 47163: laitos vastaa myös ns. matalaväylien kehittämisestä. Ministeriön työryhmä sai valmiiksi selvityksen 47164: Nämä ovat kulkusyvyydeltään alle 4 metrin väyliä, Kymijoen ja Mäntyharjun kanavien vaikutuksista. 47165: jotka on rakennettu muun hyötyliikenteen, kuten Sen pohjalta alettiin selvittää kanavien talviliiken- 47166: esim. yhteysliikenteen ja kalastuksen käyttöön tai nettä. Lisäksi osallistuttiin Kymijoen sedimenttien 47167: veneliikennettä varten. Veneliikenteen väylien tutkimiseen. Saimaan kanavan sulkujen suurenta- 47168: osalta suuntauksena on ollut, että Merenkulkulai- mista alettiin myös selvittää. 47169: tos tulisi huolehtimaan ensisijaisesti tärkeimpien Liikenneministeriön käsityksen mukaan Kokko- 47170: veneilyn runkoväylien rakentamisesta, kun taas lan väylän valmistuttua rakentamisen volyymi las- 47171: kuntien tai yksityisten omistamiin venesatamiin kee. Samaa suuruusluokkaa olevia hankkeita ei ole 47172: johtavien pistoväylien rakentamisesta huolehtisivat lähivuosina ohjelmissa mahdollista Vuosaaren väy- 47173: omistajatahot itse. Myös alueelliset ympäristökes- lää lukuun ottamatta. Tämän alustava kustannusar- 47174: kukset rakentavat jokin verran veneväyliä. vio on n. 80 Mmk. Ministeriön mielestä keskeneräi- 47175: Vuosina 1980-97 keskimääräiset meri- ja sisä- sistä hankkeista on tärkeä myös turvallisuuden 47176: vesi-investoinnit ovat olleet 83 Mmk vuodessa. vuoksi saattaa loppuun liikenteen ohjausta palvele- 47177: Suurimmat 1990-luvulla valmistuneet yksittäiset van VTS-järjestelmän hankinnat ja asennustyöt. 47178: väylä- tai kanavahankkeet ovat olleet Keiteleen Nämä n. 74 Mmk:n työt saadaan päätökseen v. 47179: kanava (240 Mmk) ja Rauman 10,0 m väylä (75 2001. Väylänpidon pääpaino on siten lähivuosina 47180: Mmk). Meneillään on Kokkolan väylän ruoppaus- nykyisen verkoston kunnossapidossa. 47181: työ 11 m:stä 13 m:n kulkusyvyyteen. Varsinaisen Väylien ja niiden turvalaitteiden kunnossapitoa 47182: väylätyön kustannus on n. 150 Mmk, minkä lisäksi varten väylästö on jaettu 41 väylänhoitoalueeseen. 47183: ruopattavalla väyläalueella todettujen ammusten Lähes kaikissa on joko väyläasema tai tukikohta, 47184: ym. räjähteiden raivausurakasta aiheutuu arvion mistä käsin väylänhoitohenkilöstö suorittaa meren- 47185: mukaan yhteensä 99 Mmk:n lisäkustannus. Tämä- kulun turvalaitteiden vaatiman perushoidon. Väy- 47186: kään ei vielä sisällä puolustusvoimien omia kustan- länhoitoalueiden määrää ja alueiden keskinäisiä 47187: nuksia. rajoja on tarkistettu niin, että henkilö- ja kalustore- 47188: Kertomusvuonna jatkettiin Vuosaaren, Hami- surssien käyttö loisi edellytykset mahdollisimman 47189: nan, Naantalin, Uudenkaupungin ja Prästskärin taloudelliselle, tehokkaalle ja alueellisesti tasalaa- 47190: väylien suunnittelua. Ajoksen ja Kaskisten väylien tuiselle väylänhoidolle. Kertomusvuonna oli käy- 47191: parantamisesta laadittiin rakennussuunnitelmat. tössä 9 eri kokoluokan väyläalusta. 47192: Kaskisten väylää alettiin syventää 8 m:stä 9 m:n Seuraavista asetelmista käyvät ilmi väylien pi- 47193: syvyiseksi ja Ajoksen 10 m:n väylälle tehtiin kun- tuus ja liikennemäärät sekä väylänhoidon käyttö- 47194: nossapitoruoppaus. kustannukset ja henkilöstömäärä v. 1991-96: 47195: 47196: 47197: 47198: 47199: 206 47200: Väyläpituus, km 47201: 47202: 47203: 1996 47204: 47205: 47206: 47207: 47208: 1995 47209: 47210: 47211: 47212: 47213: 1994 1111Yhteensä 47214: 1111 Järvi-Suomi 47215: 47216: o Pohjanlahti 47217: 1993 47218: 1111 Saaristomeri 47219: D Suomenlahti 47220: 47221: 47222: 47223: 1992 47224: 47225: 47226: 47227: 47228: 1991 47229: 47230: 47231: 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 12 000 14 000 16 000 18 000 47232: 47233: 47234: 47235: 47236: Liikennemäärä, aluskilometriä vuodessa 47237: 47238: 1996 47239: 47240: 47241: 47242: 1995 47243: 47244: 47245: 47246: 1994 47247: 1111Yhteensä 47248: 1111 Järvi-Suomi 47249: 47250: o Pohjanlahti 47251: 1111 Saaristomeri 47252: 1993 47253: D Suomenlahti 47254: 47255: 47256: 47257: 1992 47258: 47259: 47260: 47261: 1991 47262: 47263: 47264: 0 200 000 400 000 600 000 800 000 1 000 000 1 200 000 1 400 000 1 600 000 1 800 000 47265: 47266: 47267: 47268: 207 47269: Väylänhoidon käyttökustannukset, mk 47270: 47271: 47272: 1996 47273: 47274: 47275: 47276: 1995 47277: 47278: 47279: •Yhteensä 47280: 1994 47281: • Järvi-Suomi 47282: o Pohjanlahti 47283: • Saaristomeri 47284: 1993 47285: D Suomenlahti 47286: 47287: 47288: 47289: 1992 47290: 47291: 47292: 47293: 1991 47294: 47295: 47296: 0 10 000 000 20 000 000 30 000 000 40 000 000 50 000 000 60 000 000 70 000 000 80 000 000 90 000 000 47297: 47298: 47299: 47300: 47301: Väylänhoitohenkilöstö, henkilötyövuosia 47302: 179,7 47303: 47304: 1996 47305: 47306: 47307: 47308: 1995 47309: 47310: 47311: •Yhteensä 47312: 1994 47313: • Järvi-Suomi 47314: o Pohjanlahti 47315: • Saaristomeri 47316: 1993 47317: D Suomenlahti 47318: 47319: 47320: 47321: 1992 47322: 47323: 47324: 47325: 1991 47326: 47327: 47328: 0,0 50,0 100,0 150,0 200,0 250,0 47329: 47330: 47331: 47332: 208 47333: Talvimerenkulun turvaaminen tannukset kuitenkin normaalitalven tasolle. Liiken- 47334: Talvikautena 1996-97 satamissamme kirjattiin yli teessä oli 7 murtajaa, jotka pitivät 23 talvisatamaa 47335: 21 480 aluskäyntiä, eli 1 589 enemmän kuin edel- auki. Viime vuosina jäänmurtotehtäviin on käytetty 47336: lisenä talvikautena. Lastin määrä oli n. 29,3 milj. omien murtajien lisäksi myös muita aluksia, lähin- 47337: tonnia, mikä on 41,1% koko vuoden merikuljetuk- nä yksityisten ja kuntien omistamia vahvoja hinaa- 47338: sista. Rannikkoliikenteen saapuneiden ja lähtenei- jia. Murtajien toimintakausi alkoi 13.11.1996 ja 47339: den alusten määräksi kirjattiin 1 835, mikä oli 506 päättyi 3.6.1997. Toimintapäiviä oli jäänmurtajilla 47340: aluskäyntiä enemmän kuin edellisenä vuotena. yhteensä 674. 47341: Nämä alukset kuljettivat lastia yhteensä 3,1 milj. Seuraava asetelma osoittaa talvimerenkulun 47342: tonnia. kustannukset v. 1990-97. Asetelma sisältää vain 47343: Jääoloiltaan talvi 1996-97 oli leuto, mutta kyl- jäänmurtotoiminnan kustannukset, ei kuitenkaan 47344: mä kevät pidensi sitä, mikä nosti jäänmurron kus- monitoimimurtajien kesätyön kustannuksia. 47345: 47346: 47347: 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 47348: Mmk 47349: 47350: Kustannukset yhteensä 213,6 220,2 236,8 244,7 252,2 262,0 280,0 251,2 47351: palkkaus 71,0 76,0 71,6 62,2 63,9 56,3 68,2 65,8 47352: muut kulutusmenot 35,7 38,5 25,3 37,7 47,0 34,3 51,3 56,6 47353: pääoma kustannukset 106,9 105,7 139,9 144,8 141,3 171,4 160,5 128,8 47354: 47355: 47356: 47357: 47358: Monitoimimurtajat Fennica ja Nordica olivat Merenkulun turvallisuuden edistäminen 47359: jäänmurtokauden ulkopuolisen ajan Pohjanmerel- Erityisesti M/S Estonian 28.9.1994 tapahtuneen on- 47360: lä offshore-tehtävissä. Molempien alusten kesäkau- nettomuuden takia merenkulun turvallisuuteen on 47361: si alkoi juuri vapun alla. Fennica palasi Suomeen 1990-luvulla kiinnitetty huomiota sekä kansallisesti 47362: marraskuun viimeisellä viikolla ja Nordica vasta että kansainvälisesti. Lukuisia turvallisuuden pa- 47363: joulun jälkeen. rantamiseen liittyviä toimenpiteitä toteutettiin no- 47364: Molemmat alukset olivat kesällä lähes täystyöl- peasti Estonian onnettomuuden jälkeen Itämeren 47365: listettyjä koko pitkän kauden, minkä johdosta toi- alueen liikenteessä, lähinnä lautta-alusliikenteessä. 47366: minnan taloudellinen tulos oli tähänastisista Nämä toimenpiteet koskivat mm. lauttojen raken- 47367: offshore-kausista paras ja ensimmäistä kertaa voi- netta, varustusta ja operointia sekä eri organisaa- 47368: tollinen. tioiden välistä yhteistyötä ja vastuuta. 47369: Seuraavassa asetelmassa esitetään Merenkulku- Välittömästi Estonian uppoamisen jälkeen teh- 47370: laitoksen varustamopalveluiden tulot ja kustannuk- tiin 4.10.1994 päätös kaikkien Helsingistä Tukhol- 47371: set v. 1996-97. Pääosa näistä kustannuksista ja maan ja Travemiindeen sekä Vaasasta Sundsvalliin 47372: tuotoista on aiheutunut monitoimimurtajien liikennöivien sekä risteilyliikenteeseen käytettä- 47373: offshore-toiminnasta. vien alusten keulaporttien lukitusten hitsaamisesta 47374: siten, ettei niitä voinut avata. 47375: 1996 1997 Merenkulkulaitos asetti 5.10.1994 kaksi työryh- 47376: Mmk mää, joista toinen selvitti keulaportteihin ja niiden 47377: 44,1 53,5 47378: lukitukseen liittyviä ongelmia ja toinen alusten 47379: Tulot 47380: Kustannukset 52,3 51,1 hengenpelastuslaitteisiin tarvittavia muutoksia, jot- 47381: Ali/ylijäämä -8,2 2.4 ta alukset entistä paremmin kykenisivät auttamaan 47382: toisiaan hätätilanteessa. Molempien työryhmien 47383: Talvimerenkulun sujuvuutta turvaamaan tilattiin työt valmistuivat lokakuussa 1994. 47384: uusi monitoimimurtaja, jonka kustannukset ovat n. Kaikkien Suomen lipun alla purjehtivien auto- ja 47385: 330 Mmk. Murtajan oli määrä valmistua toukokuus- junalauttojen keula- ja peräporttien sekä niiden 47386: sa 1998, mutta mm. eräiden generaattoriongelmien hälytys- ja valvontajärjestelmien kunto ja toiminta 47387: johdosta vastaanotto on viivästynyt. Murtaja on joutuivat erityistarkastuksen kohteeksi. Tarkastuk- 47388: mitoitettu Suomenlahden oloihin, ja muiden moni- set saatiin suoritettua loppuun 8.10.1994 mennessä. 47389: toimimurtajien tavoin se tulee työskentelemään Kaikille Suomeen säännöllisesti liikennöiville 47390: Pohjanmeren offshore-markkinoilla kesäkausina. ulkomaisille matkustaja-aluksille tehtiin ylimääräi- 47391: 47392: 47393: 14 380188E 209 47394: nen tarkastus siten, että aluksen keulan rakentei- ulkopuolisista asiantuntijoista koostuvan työryh- 47395: den tarkastuksen lisäksi henkilökunta joutui suorit- män tekemään inhimillisten erehdysten systeemi- 47396: tamaan palo- ja pelastusharjoituksen merenkulku- analyysia, joka valmistui kertomusvuonna. Elo- 47397: viranomaisten valvonnassa ja näiden määräämässä kuussa 1997 puolestaan aloitettiin laajapohjainen 47398: laajuudessa. Tarkastukset suoritettiin loppuun merenkulun kokonaisriskianalyysin teko yhteis- 47399: 11.10.1994 mennessä. työssä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ja 47400: Onnettomuuden seurauksena kiirehdittiin myös Teknillisen tarkastuskeskuksen kanssa. Työ val- 47401: valmisteilla olleen alusturvallisuuden valvontalain mistuu vuoden 1998 aikana ja sen kokonnaisbud- 47402: aikataulua. Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen jetti on n. 4,5 Mmk. 47403: keväällä 1995 ja se tuli voimaan 1.3.1996. Samassa Estonian onnettomuutta tutkineen kansainväli- 47404: yhteydessä tehtiin laivaisännän turvallisuusjohta- sen tutkintalautakunnan raportin valmistuttua ase- 47405: misjärjestelmää koskeva merilain muutos sekä sitä tettiin työryhmä analysoimaan raporttia. Työryhmä 47406: koskeva asetus ja säädettiin matkustaja-alusten pa- totesi 18.2.1998 luovuttamassaan muistiossa, että 47407: kollisista matkustajaluetteloista. suurelta osin Estonian tutkimuskomission raportis- 47408: Pohjoismaiden merenkulkuviranomaisten toi- sa esitetyt matkustaja-autolauttojen turvallisuudes- 47409: mintojen koordinoimiskokouksessa 17.10.1994 kä- sa paljastuneet puutteet on jo IMO:n uusien 50- 47410: siteltiin seuraavia asioita: LAS-määräysten ja Tukholman konferenssissa so- 47411: -Autolauttojen vakavuus tilanteessa, jossa vet- vittujen määräysten avulla korjattu ja saatettu Suo- 47412: tä pääsee jostakin syystä autokannelle ja autokan- messa voimaan merenkulkuviranomaisten toimes- 47413: nen alla oleva tila on kahden osaston osalta vau- ta. Lisäksi Suomessa on valmisteltu asetus, jonka 47414: rioitunut. avulla olemassa olevista autolautoista määrätään 47415: -Aluksen keulaporttien rakenne ja niiden sul- poistettavaksi Estoniassa käytettyjen kaltaisia tekni- 47416: kulaitteiden mitoitus sekä käyttöön ja valvontaan siä ratkaisuja. 47417: liittyvät muut turvallisuustekijät Työryhmä esitti selvityksessään myös joukon 47418: - Matkustajien evakuointi. lisätoimenpiteitä, joiden avulla matkustaja-auto- 47419: - Alusten hengenpelastuslaitteet lauttojen turvallisuutta voitaisiin edelleen parantaa. 47420: Kutakin asiaryhmää varten perustettiin pohjois- Uusia kansainvälisiä määräysehdotuksia laadittaes- 47421: mainen työryhmä. sa on kuitenkin työryhmän mielestä otettava huo- 47422: Keulaporttityöryhmän raportti, joka pitkälti pe- mioon IMO:ssa hyväksytty periaate, josta on sovittu 47423: rustui Suomen kansallisessa työryhmässä tehtyyn Estonian onnettomuuden johdosta annettuja uusia 47424: raporttiin, valmistui vuoden 1994 loppuun men- määräyksiä hyväksyttäessä. Tämän periaatteen 47425: nessä ja hyväksyttiin pohjoismaiden meriturvalli- mukaan varustamojen on olemassa olevien alus- 47426: suusjohtajien kokouksessa tammikuussa 1995. tensa osalta voitava tietää, missä määrin näitä aluk- 47427: Luokituslaitosten kansainvälinen keskusjärjestö sia koskevia uusia määräyksiä tullaan tulevaisuu- 47428: IACS hyväksyi v. 1995 uudet säännöt, jotka oleelli- dessa säätämään tai tiukentamaan. 47429: silta osin vastasivat keulaporttityöryhmän esityksiä. Työryhmä esitti toimenpide-ehdotusten valmis- 47430: Kesäkuussa 1995 merenkulkuosasto ilmoitti, telun jatkamista Pohjoismaiden meriturvallisuus- 47431: että keulaporttien lukitusten kiinnihitsaukset saa- johtajien yhteistyönä, sillä ainakin Ruotsissa on 47432: daan poistaa, mikäli alus täyttää IACS:n uudet meneillään vastaava valmistelutyö. Työryhmä esitti 47433: vaatimukset. myös erityistä n. 2,5 Mmk:n määrärahaa eräiden 47434: Näiden toimien lisäksi Merenkulkulaitos perusti selvitystöiden suorittamiseen. 47435: 47436: 47437: 47438: 47439: Maamme vuotuisesta ulkomaankaupasta n. 80 %hoi- tusmuotona tulee arvioiden mukaan säilymään tulevai- 47440: detaan meritse, ja kotimaan tavaraliikenteestä vesilii- suudessakin. Nämä seikat osoittavat merenkulun mer- 47441: kenteen osuus on n. 10 %. EU-maista Suomi on ainoa, kityksen maamme teollisuudelle ja korostavat Meren- 47442: jonka merialueista valtaosa jäätyy joka talvi. Merikulje- kulkulaitoksen toimialan tärkeyttä. 47443: tusten osuus ulkomaankaupan merkittävimpänä kulje- 47444: 47445: 47446: 210 47447: Kertomusvuonna laitos on saavuttanut keskeiset den ja taloudellisuuden parantamisesta on pidettävä 47448: sille asetetut tulostavoitteet hyvinä. Valtiontilintarkastajien mielestä liiketaloudelli- 47449: Merenkulkulaitoksen toiminnallisten tavoitteiden sen ajattelun voimakas soveltaminen Merenkulkulai- 47450: saavuttamiseen vaikuttavat henkilöstö-, kalusto- ym. toksen toimintaan onnistuu kuitenkin pidemmällä ajalla 47451: resurssien lisäksi osaltaan myös sääolot, etenkin jää- parhaiten varsinaisena valtion liikelaitoksena. Tämä 47452: talven kesto ja ankaruus. Jäätalvi 1996-1997 oli sinän- toisi mukanaan myös rahoituksellisen itsenäisyyden. 47453: sä leuto, mutta kylmä kevät nosti jäänmurron kustan- Alusturvallisuutta koskevien viranomaistoimintojen 47454: nukset normaalitalven tasolle. Vuoden 1999 talousar- eriyttäminen Merenkulkulaitoksen sisällä vuoden 1998 47455: vioesitys perustuu Merenkulkulaitoksen määrärahojen alusta luo pohjan sentyyppiselle viranomaistoimintojen 47456: mitoituksen osalta 620:een jäänmurron toimintapäi- ja liikelaitostoimintojen perusratkaisulle, jota jo sovel- 47457: vään, eli nk.leudon talven vaihtoehtoon. Talvimerenku- letaan llmailulaitoksessa. 47458: lun varmistaminen on tärkeää paitsi koko maata ajatel- M/S Estonian onnettomuuden seurauksena on mat- 47459: len myös alueellisesti etenkin niille kunnille, joissa auki kustaja-alusten turvallisuuteen kiinnitetty sekä kansal- 47460: pidettävät satamat sijaitsevat. Valtiontilintarkastajien lisesti että kansainvälisesti suurta huomiota. Valtionti- 47461: mielestä Merenkulkulaitokselle on luotava taloudelli- lintarkastajien käsityksen mukaan erityisesti suurten 47462: set mahdollisuudet selviytyä tehtävistään, vaikka jään- matkustaja-alusten turvallisuus on uudistusten myötä 47463: murtokustannukset olisivat sääolosuhteista johtuen parantunut. Selvää kuitenkin on, että merenkulun tur- 47464: ennakoituja merkittävästi suuremmat. vallisuuden edistämisen tulee jatkossakin olla Meren- 47465: Merenkulkulaitoksen organisaation kehittämisessä kulkulaitoksen toiminnan keskeisiä painopistealueita. 47466: on välivaiheena päädytty nettobudjetoituun laitokseen, Sen pitäisi näkyä myös laadittaessa tulostavoitteita 47467: jolla laitoksen tulosvastuuta on entisestään lisätty. Uu- tuleville vuosille. Alusturvallisuusyksikön itsenäisyy- 47468: distuksen perustavoitteena olleita ajatuksia asiakkai- den korostaminen Merenkulkulaitoksen organisaa- 47469: den kysynnän ja laitoksen palvelujen tarjonnan vuoro- tiossa on ollut turvallisuuskysymysten suuren merki- 47470: vaikutuksen voimistamisesta ja toiminnan tehokkuu- tyksen vuoksi perusteltua. 47471: 47472: 47473: 47474: 47475: 211 47476: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala 47477: 47478: 47479: 47480: 47481: Teknologiapolitiikka ja hyvää koulutusta. Jotta innovaatiojärjestelmä 47482: pystyisi mahdollisimman tehokkaasti ottamaan 47483: Nykytila ja kehitysnäkymät käyttöön uutta teknologista tietoa, tarvitaan ver- 47484: Suomen teknologiapolitiikka on ollut määrätietois- kostoja, joissa ovat mukana uutta teknologiaa so- 47485: ta ja pitkäjänteistä 1980-luvun puolivälistä lähtien. veltavien yritysten lisäksi teknologian rahoittajat, 47486: Siinä on tapahtunut kehittymistä, joka on vastannut tutkimuslaitokset, teknologian siirtoon erikoistu- 47487: kansallisten tarpeiden muutoksia. Kuluvalla vuosi- neet yritykset, teknologiakeskukset sekä alueelliset 47488: kymmenellä teknologiapolitiikan sisältö on vah- osaaruiskeskukset 47489: vasti painottunut yleisten innovaatiotoiminnan Yksi teknologiapolitiikan avaintehtävä on huo- 47490: puitteiden luomiseen ja kehittämiseen. Teknolo- lehtia resurssien riittävyydestä ja samalla kehittää 47491: gian merkityksen vahvistuessa ja ulottuessa yhä innovaatiojärjestelmää kokonaisuutena. Innovaa- 47492: laajemmin koko yhteiskuntaan on teknologiapoli- tiojärjestelmän kehittäminen on keskeistä taloudel- 47493: tiikan rooli samalla kasvanut suhteessa muihin lisen tehokkuuden ja kestävän kasvun edistämises- 47494: yhteiskuntapolitiikan lohkoihin. Teknologiapolitii- sä. Tutkimuksen tehokkuutta tulee parantaa ja 47495: kalla on erityisen vahva asema elinkeinopolitiikas- suunnata sitä elinkeinoelämää entistä paremmin 47496: sa. Innovaatiotoimintaa pidetään laajalti elinkeino- palvelevaan suuntaan. 47497: elämän kehittymisen keskeisenä käynnistäjänä ja Talouspoliittisen ministerivaliokunnan syksyllä 47498: moottorina. 1996 tekemä päätös kasvattaa valtion tutkimusra- 47499: Inhimillinen pääoma ja teknologia ovat tulevai- hoitusta vuoteen 1999 mennessä siten, että koko- 47500: suuden tärkeimmät tuotannontekijät Jatkuva ta- naistutkimusmenot kasvavat noin 2,9 o/o:iin brutto- 47501: loudellinen kehitys ja työllisyys perustuvat ihmis- kansantuotteesta, on merkittävä elinkeino- ja tek- 47502: ten taitoihin ja osaamiseen, eivät enää työvoiman ja nologiapoliittinen linjaus. Päätös toteutetaan julki- 47503: luonnonvarojen runsauteen. OECD:nmukaan kes- sen vallan osalta valtion tiede- ja teknologianeu- 47504: keisin menestystekijä on kyky tuottaa ja soveltaa voston laatiman käyttösuunnitelman mukaan. 47505: uutta tietoa ja kehittää siihen perustuvaa tieto- ja Kauppa- ja teollisuusministeriöitä saadun selvityk- 47506: osaamisintensiivistä tuotantoa. Panostaminen kor- sen mukaan viranomaisten yhdensuuntaisilla toi- 47507: keaan osaamiseen on ainoa keino, jolla voidaan milla ja eri alojen asiantuntemuksen yhdistämisellä 47508: taata kansainvälisen kilpailukyvyn säilyminen ja voidaan aiempaa paremmin edistää myös uusien, 47509: paraneminen. pysyvien työpaikkojen syntymistä. Aluehallintoa 47510: Teknologian kehittämisellä ja osaaruistason pa- kehitettäessä tulee muistaa, että teknologian kehit- 47511: rantamisella voidaan luoda työpaikkoja paitsi teol- tämisessä pyrkimyksenä on maailmanlaajuisen ta- 47512: liseen tuotantoon myös kotimaiselle palvelusekto- son ja kilpailukyvyn saavuttaminen. Tähän pääse- 47513: rille sekä kansainväliseen liiketoimintaan. Koko- minen edellyttää eri tahojen välistä toimivaa yhteis- 47514: naistyöllisyyden paranemisen ohella myös työvoi- työtä eli verkottumista alueellisesti, kansallisesti ja 47515: man kysynnän rakenne muuttuu voimakkaasti. kansainvälisesti. 47516: Uudet työpaikat syntyvät tiedon tuottamiseen, ja- 47517: lostamiseen, siirtämiseen ja hyödyntämiseen liitty- EU-jäsenyyden vaikutuksia 47518: vissä tehtävissä. Suomen ED-jäsenyys ja nopea kansainvälistyminen 47519: Pienen maan talouskasvun kannalta on erityisen muutoinkin ovat edellyttäneet omalta osaltaan jul- 47520: tärkeää, että uusi teknologia leviää ja omaksutaan kisen vallan roolin ja teknologiapolitiikan paino- 47521: nopeasti. Tämä on mahdollista vain, jos maalla on tusten muuttamista kohti yleisten innovaatiotoi- 47522: korkeatasoista omaa tutkimus- ja kehitystoimintaa mintojen puitteiden kehittämistä. Eurooppalainen 47523: 47524: 47525: 212 47526: innovaatioympäristö ja teknologiapolitiikka muo- ED:n ja kolmansien maiden väliset vastavuoroiset 47527: dostavat laajemman piirin, jossa kansallisella tek- tunnustamissopimukset. Mahdollinen ED:n laajen- 47528: nologiapolitiikalla on oma roolinsa. tuminen edellyttää suomalaisilta aktiivisuutta myös 47529: Kauppa- ja teollisuusministeriö on vastuuminis- KIE-maiden teknisen infrastruktuurin ja lainsää- 47530: teriö ED:n tutkimus- ja kehitysyhteistyössä (t&k). dännön kehittämishankkeissa. 47531: Ministeriö koordinoi tätä toimintaa, ja sen johdolla Kehittyvässä eurooppalaisessa yhteistyössä Te- 47532: valmistellaan Suomen kannanotot ED-elimiä var- kesille on asetettu varsin laaja koordinointivastuu 47533: ten. ED:n neljännen t&k-puiteohjelman tarjouskil- koko innovaatiotoiminnasta. Erityisesti ED-jäse- 47534: pailuihin ovat suomalaiset organisaatiot, erityisesti nyyden alkuvuosina on tarvittu mittavaa resurssi- 47535: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan lai- panostusta tehtävän hoitamiseen. Tekesissä toimi- 47536: tokset osallistuneet aktiivisesti ja hyvin. Myös teol- va erityinen 13 hengen ED t&k -sihteeristö hoitaa 47537: lisuus osallistuu puiteohjelman hankkeisiin entistä pelkästään ED-toimintoja. Lisäksi ED:n tutkimusoh- 47538: aktiivisemmin. Jatkossa joudutaan osallistumista jelmien hallintokomiteoiden toimintaan osallistuu 47539: pohtimaan aiempaa enemmän hyötynäkökohtien, useita Tekesin teknologia-asiantuntijoita, joiden 47540: ei niinkään projektien lukumäärän valossa. Viiden- tehtävänä on Suomen kansallisten etujen mukais- 47541: nen t&k-puiteohjelman valmistelu on käynnissä, ja ten päätösten varmistaminen sekä suomalaisen tut- 47542: suomalaiset osallistuvat valmistelutyöhön sekä vi- kimuksen ja yritysten pitäminen ajan tasalla ED:n 47543: rallisten että epävirallisten kanavien kautta. Merkit- tarjoamista mahdollisuuksista ohjelmakohtaisesti. 47544: tävimmin teknologia kehittyy kuitenkin edelleen Tekesin mielestä Suomen kansallinen toimintapui- 47545: Yhdysvalloissa ja Japanissa. Virallisella t&k-yhteis- te vahvistuu kansainvälistymisen ja Euroopan yh- 47546: työllä pyritään parantamaan suomalaisten tutkijoi- teismarkkinoiden edetessä. 47547: den ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia osallistua 47548: konkreettisiin yhteistyöhankkeisiin näiden maiden Vertailua muihin teollisuusmaihin 47549: kanssa. Suomi teollistui suhteellisen myöhään useisiin mui- 47550: Kansallisen teknisen infrastruktuurin (metrolo- hin nykyisiin teollisuusmaihin verrattuna, eikä teol- 47551: gia-, akkreditointi-, testaus-, tarkastus-, standardi- lisuuden osuus kokonaistuotannosta milloinkaan 47552: sointijärjestelmät ja laatutoiminta) sekä turvalli- noussut yhtä korkeaksi kuin ns. vanhoissa teolli- 47553: suus- ja luotettavuusjärjestelmän kehittämisen ajan- suusmaissa. Teollisuuden kansantuote- ja työlli- 47554: mukaisuus ja taso heijastuvat merkittävästi elinkei- syysosuus supistui 1980-luvulla voimakkaasti ja oli 47555: noelämän toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. 1990-luvun alussa teollisuusmaiden alhaisimpia. 47556: Integraatioprosessin yhteydessä alkanut tarkastus- Vuonna 1980 Suomen päävientialat olivat pape- 47557: ja turvallisuusjärjestelmän rakenteellinen ja lainsää- ri- ja graafinen teollisuus (30% kokonaisviennistä), 47558: dännöllinen uudistamistyö jatkuu yhä, vaikkakin kone- ja metallituotteet (18 %) sekä puutavara 47559: keskeiset periaateratkaisut ja toimenpiteet ovat pit- (15 %) ja muu teollisuus (15 %). Vuonna 1996 47560: kälti valmiita. Alueeseen liittyvä ED-toiminta on paperi- ja graafinen teollisuus oli edelleen tärkein 47561: vakiintumassa uusien säännösten laadinnasta ja vientiala (24 %), mutta toiseksi kone- ja metallituot- 47562: toimeenpanosta järjestelmien käytännön sovelta- teiden (21 %) rinnalle oli noussut elektroniikka ja 47563: miseen. sähkötuotteet (21 %). 47564: Lähiajan kehittämistarpeet niin lainsäädännössä Suomen teollisuuden sisäinen rakenne kehittyi 47565: kuin rakenteellisessa uudistamisessakin määräyty- 1980- ja 1990-luvulla nopeasti pitkän aikavälin 47566: vät kauppa- ja teollisuusministeriön mielestä aiem- kasvua tukevaan suuntaan: Teollisuuden tutkimus- 47567: paa selvemmin kansallisista lähtökohdista, joita panoksen kasvu on teollisuusmaiden nopeimpia, 47568: ovat mm. toimialan laitosten ja myös muiden orga- ja tuotannon ja viennin rakenteessa osaamisinten- 47569: nisaatioiden työnjaon selkeys ja saumaton yhteis- siiviset tuotteet lisäävät tuntuvasti osuuttaan. Tek- 47570: työ, arviointilaitosten ja viranomaisyksiköiden nologiapanostus on keskeinen kasvun selittäjä. 47571: poikkihallinnollinen toiminta, toiminnanharjoittaji- Teollisuuden tutkimusintensiteetti ja korkean tek- 47572: en omaehtoisen turvallisuustoiminnan korostami- nologian tuotteiden viennin osuus sekä teollisuu- 47573: nen, järjestelmävalvonnan korostuminen viran- den kokonaistuotannon nousu ovat olleet OECD- 47574: omaistoiminnassa, tuotteiden markkinavalvonnan maiden keskitasoa nopeampaa. 47575: merkityksen kasvu sekä vapaan palvelukilpailun 1980-luvulla alkanut teollisuuden teknologia- 47576: laajeneminen. Kansainvälisen kaupan teknisten pohjan laajeneminen on jatkunut positiivisena 47577: esteiden mactaitaminen sekä tarkastusten vastavuo- myös 1990-luvulla. Osaltaan tätä kehitystä on edis- 47578: roista hyväksyntää edistävien ratkaisujen luominen tänyt klusteri-mallin sisällyttäminen teknologian 47579: ovat lähivuosien painopistealueita samoin kuin kehittämiseen: Teollisuuden kannalta tärkeitä tek- 47580: 47581: 47582: 213 47583: N 47584: ~ 47585: ~ 47586: 47587: 47588: 47589: 47590: Suomen vienti toimialoittain 47591: V. 1960 • 97 47592: % kokonaisviennistä 47593: 47594: 100 o/o D Puutavara 47595: 47596: 47597: 80% Paperi- ja graafinen 47598: teollisuus 47599: D Kone- ja 47600: 60% metallituotteet 47601: Elektroniikka ja 47602: 40 o/o sähkötuotteet 47603: • Teräs- ja 47604: 20 °/o metallituotteet 47605: • Kemikaalit 47606: 0% • Muu teollisuus 47607: 1960 1970 1980 1990 1997 47608: Lähde: Tullihallitus 47609: Suomen huipputekniikan tuotteiden tuonti ja vienti 47610: Suomen huipputekniikan tuotteiden vienti oli v. 1997 47611: 34 mrd. mk ja tuonti 24,1 mrd. mk 47612: 47613: Miljardia 47614: markkaa 47615: • Tuonti • Vienti 47616: 35 ~--------------------------------------------------------~ 47617: 30 +--------------------------------------------------------- 47618: 25 +-----------------------------------------------~ 47619: 20 +------------------------------------------- 47620: 15 +---------------------------- 47621: 10 47622: 5 47623: 0 47624: 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 47625: 47626: 47627: 47628: Huipputekniikan tuotteiden vienti 47629: Suomen huipputekniikan tuotteiden vienti oli v. 1997 47630: yhteensä 34 mrd. mk eli 16,1 % viennistä 47631: 47632: Japani 47633: Yhdysvallat 47634: % 47635: viennistä 47636: Iso-Britannia 47637: 20~~~~=+--~----+-~~~~~~~--~~ 47638: 47639: 47640: SUOMI 47641: Ranska 47642: 47643: Ruotsi 47644: Saksa 47645: Tanska 47646: 47647: 47648: 47649: 5 Norja 47650: 47651: 47652: 47653: 0 47654: 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 47655: Lähde: Tilastokeskus, OECD:n 1995 määrittelemän tuotelistauksen mukaan 47656: 47657: 47658: 47659: 215 47660: nologioita kehitetään klusterin eri osapuolten yh- Kansallinen teknologian kehittämisstrategia 47661: teistyönä. Kestävä taloudellinen kehitys voi perustua vain 47662: Suomalaisen huipputeknologian osuus viennis- teknologiseen kehitykseen ja osaaruispääoman jat- 47663: tä on kehittynyt selvemmin kuin eräissä kilpailija- kuvaan kartuttamiseen. Nämä tekijät selittävät 47664: maissa etenkin 1990-luvulla. Huipputekniikan myös pitkälti eri maiden taloudellisessa menestyk- 47665: tuotteiden vienti ylitti tuonnin ensimmäisen kerran sessä esiintyvät erot. Teknologia ja osaaminen ke- 47666: v. 1995 ja on sen jälkeen selvästi kasvattanut hittyvät innovaatiojärjestelmässä eli yritysten, tutki- 47667: osuuttaan. (Edellisen sivun kuviot.) muslaitosten, koulutusjärjestelmän sekä erilaisten 47668: Suomen kaltaisen pienen maan ei ole mahdollis- yksityisten ja julkisten rahoitus- ja asiantuntijapal- 47669: ta olla kaikilla teknologian alueilla kansainvälisessä velujen verkostossa. 47670: kärkiryhmässä. Rajalliset sekä aineelliset että ai- Innovaatiojärjestelmän kehittäminen on 1990- 47671: neettomat resurssit on pyrittävä suuntaamaan siten, luvulla noussut keskeiseksi toimintalinjaksi. Suo- 47672: että ne tukevat kansallisesti tärkeiden alojen tarpei- messa kehittämistyötä on tehty pitkäjänteisesti jul- 47673: ta. Samalla on kuitenkin pidettävä huoli varsinkin kisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Kehitys on 47674: uusien, nousevien alojen mahdollisuuksista. johtanut innovaatiojärjestelmää koskevien tarkas- 47675: Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan tällä telujen osalta entistä suoraviivaisempaan kytken- 47676: hetkellä puute osaavasta henkilöstöstä varsinkin tään elinkeinoelämän ja talouden rakennemuutok- 47677: tietotekniikassa ja elektroniikassa rajoittaa näiden seen sekä työvoimapolitiikkaan. Tapahtunut kehi- 47678: alojen kasvua. Myös joillakin perinteisemmillä tys on vaikuttanut mm. koulutuksen ja tutkimuksen 47679: aloilla on pulaa osaavasta työvoimasta samanaikai- asemaan ja niihin yhteiskunnassa kohdistuviin 47680: sen merkittävän työttömyyden kanssa. Tämä näkyy odotuksiin. 47681: selvästi esim. seuraavasta TI:n rekrytointikatsauk- Tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrällinen ja 47682: sesta tammikuulta 1998, jossa esitetään ne 10 am- laadullinen kehittäminen on tärkeimpiä kansallista 47683: mattia, joiden taitajista on eniten pulaa. Suluissa t&k-järjestelmää koskevia toimenpiteitä. Syksyllä 47684: oleva luku kertoo sijoituksen syksyllä 1996. 1996 tehty päätös lisätä valtion tutkimusrahoitusta 47685: siten, että kansallinen tutkimuspanos nousee 47686: 2,9 o/o:iin bkt:stä vuoteen 1999 mennessä, on kan- 47687: Ammattinimike Työpaikkoja, Vajaus, sainvälisestikin merkittävä. Päätöksen mukaan val- 47688: joilla henkeä tion lisäpanostus t&k-toimintaan v. 1997-99 mer- 47689: vajausta 47690: kitsee 1,5 mrd. mk:n tasokorotusta eli yhteensä 47691: Elektroniikan ja tietotekniikan 3,35 mrd. mk:n lisärahoitusta. Jotta tavoite saavu- 47692: insinöörit ja teknikot (4) 58 1 205 tettaisiin, myös yksityisen sektorin on omalta osal- 47693: Atk-päälliköt, -suunnittelijat ja 47694: ohjelmoijat (1) 51 404 taan huolehdittava lisäpanostuksista. Tavoitteena 47695: Hitsaajat, kaasuleikkaajat (3) 71 398 on, että julkisen ja yksityisen sektorin panostusten 47696: Muu taloushallintoon ja suhde olisi 40/60, eli päätös merkitsee yhteensä 47697: tilinpitoon liittyvä työ (-) 5 350 lähes 8,4 mrd. mk:n lisäpanostusta t&k-toimintaan 47698: Koneinsinöörit ja teknikot (5) 94 347 47699: kolmen vuoden aikana! Vuonna 1995 rahoitussuh- 47700: Koneenasentajat, koneistajat ja 47701: työkalun tekijät (2) 123 283 de oli 36/64, ja kertomusvuoden arvio on 30/70. 47702: Levysepät(B) 40 159 Tilastokeskuksen 19.12.1997 julkaiseman selvi- 47703: Siivoojat (7) 32 155 tyksen mukaan v. 1997 t&k-panostus oli lähes 16,9 47704: Muovituotetyöntekijät (9) 5 144 mrd. mk eli 2,72 o/o bkt:stä. Tästä julkisen sektorin 47705: Elektroniikka-automatiikka- 47706: asentajat (20) 23 135 osuus oli 5,3 mrd. mk ja yksityisen sektorin 11,6 47707: mrd. mk. 47708: 47709: 47710: Uusien, nopeasti kehittyvien teknologioiden Tekesin toiminta 1990-luvulla 47711: kehittymistä kansantaloudellisesti merkittäviksi Tekesin toiminta ja rooli on laajentunut 1990- 47712: aloiksi hidastavat myös lainsäädännölliset esteet tai luvulla merkittävästi, vaikka toiminnan lähtökohta 47713: puutteet: Esimerkiksi geeniteknologia tarjoaa mah- ja perusteet ovat säilyneet ennallaan. Tekes vastaa 47714: dollisuuksia monilla perinteisten teknologioiden merkittäväitä osalta elinkeinoelämälle suunnatusta 47715: aloilla, mutta kehitystä hidastavat mm. epäselvät julkisesta tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksesta. 47716: immateriaalioikeuteen liittyvät tulkinnat sekä ku- Sen lisäksi Tekes rahoittaa elinkeinoelämää palve- 47717: luttajien varauksellinen suhtautuminen uuteen tek- levaa soveltavaa teknistä tutkimusta yliopistoissa, 47718: nologiaan. korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. 47719: 47720: 47721: 216 47722: Tekesin t&k-rahoitus 47723: V. 1990 · 98 47724: Milj. mk 47725: 47726: 2000 47727: D Energiarahoitus 47728: 47729: 47730: 1500 II Pääomalaina 47731: 47732: 47733: 1000 D Tuotekehityslaina 47734: 47735: 47736: II Tuotekehitysavustus 47737: 500 47738: II Soveltava tekninen 47739: tutkimus 47740: 0 47741: 1990 1991 1992 1993 1994 1995*)1996 1997 1998 47742: *) energiatutkimusrahoitus siirtyi Tekesiin 1995 47743: 47744: 47745: 47746: 47747: 1990-luvun alun laman aikana Tekesin toimin- - laajentunut ja konkretisoitunut yhteistyö 47748: taa ei supistettu, vaan itse asiassa laajennettiin muiden julkisten ja yksityisten rahoittajien sekä 47749: nykyisen taloudelliseen kasvuun perustuvan ta- muiden innovaatiotoiminnan puitteissa toimivien 47750: louspolitiikan linjan muotoutuessa. Vuoden 1996 organisaatioiden kanssa, mm. Suomen Akatemia, 47751: lopulla asetettujen tavoitteiden ja niiden mukaisten SITRA, Kera, Ulkomaankauppaliitto sekä myös eri 47752: päätösten myötä odotukset Tekesiin ovat entises- hallinnonalojen välillä 47753: tään kasvaneet. Kauppa- ja teollisuusministeriö - kansainvälistyminen erityisesti ED-jäsenyy- 47754: asettaa Tekesille vuosittain tulostavoitteet, mutta den myötä, myös ESA-täysjäsenyys sekä EUREKA- 47755: varsinaista tulossopimusta ei niiden välillä laadita. ja COST-aktiivisuus ovat lisääntyneet elinkeinoelä- 47756: Tekesin laajentunutta roolia kuvaavat mm. seu- män ja tutkimuksen kansainvälistyessä. 47757: raavat seikat: 47758: - pienten ja keskisuurten yritysten roolin vah- 47759: vistuminen mm. erilaisten pk-aktivointitoimien Tuen kohdistuminen 47760: kautta Tekesin toiminnalla halutaan tukea elinkeinoelä- 47761: - uusien ja aikavien teknologiayritysten sekä män monipuolistumista ja uudistumista. T&k-ra- 47762: uusien liiketoimintojen painottaminen teknologia- hoitus pyritään ohjaamaan ensi sijassa voimakkaan 47763: rahoituksen ja asiantuntijapalveluiden kehittämi- teknologiakasvun alueille. Samalla turvataan myös 47764: sessä perinteisillä teknologialueilla tehtävää kehitystyö- 47765: - erityisesti aikavien ja pk-yritysten rahoituk- tä. Rahoituspäätöksiä tehtäessä otetaan huomioon 47766: sen laajeneminen koskemaan myös mm. liiketoi- hankkeissa kehitettävien tuotteiden tai tuotanto- 47767: minnan ja teknologian strategista suunnittelua menetelmien kansainvälinen kilpailukyky, ja pää- 47768: - teknologiaohjelmien roolin merkittävä kasvu tökset tehdään kansallisella tasolla. 47769: verkostoitumisen sekä tutkimuksen ja elinkeino- Varsinkin soveltavan teknisen tuen avulla pyri- 47770: elämän välisen yhteistyön edistäjänä tään tukemaan uusia, nousevia alueita. Näin rahoi- 47771: -toiminnan laajentuminen koskemaan tuotan- tettuihin hankkeisiin perustuvaa tutkimus- ja tek- 47772: nollisen teollisuuden lisäksi myös teknologiainten- nologialähtöisen liiketoiminnan käynnistymistä tu- 47773: siivisiä palvelualoja etaan erityistoimin. Teknologiaohjelmat ja monet 47774: 47775: 47776: 217 47777: verkostohankkeet toteutetaan pk- ja suurten yritys- tosten kanssa on kehittynyt myönteiseen suuntaan 47778: ten sekä tutkimuslaitosten yhteishankkeina. Näin paljolti samasta syystä. 47779: varsinkin pk-yritykset saavat käyttöönsä teknolo- 47780: giaa, jota niiden olisi omin voimin vaikea tai jopa Tekesin kansainväliset velvoitteet 47781: mahdoton hankkia. Yhteishankkeet voivat myös Tekesillä on merkittävä vastuu myös Suomen kan- 47782: johtaa jatkossa asiakas- tai alihankkijasuhteisiin ja sainvälisestä tutkimus- ja teknologiayhteistyöstä. 47783: siten helpottaa varsinkin pienten yritysten syntyä ja Tekesillä on kansallinen vastuu monesta EU:n tut- 47784: markkinoille pääsyä. kimuksen puiteohjelman osa-alueesta. Sen lisäksi 47785: Eri toimialoista sähkö- ja elektroniikkateollisuus Tekes vastaa mm. eurooppalaisesta yritysten yh- 47786: on lisännyt omaa t&k-panostaan varsinkin 1990- teistyötä edistävästä EUREKA-aloitteesta, tutkimus- 47787: luvulla. Tekesin panostus ko. sektorille ei kuiten- yhteistyötä erityisesti perustutkimuksen alueella 47788: kaan ole kasvanut samassa tahdissa, sillä Tekes edistävästä COST-toiminnasta, Euroopan avaruus- 47789: haluaa säilyttää elinkeinoelämän monipuolistumis- järjestön, ESA:n ohjelmista, kansainvälisen energia- 47790: ta ja laaja-alaista uudistumista tukevan roolinsa. järjestön, IEA:n puitteissa toteutettavasta yhteis- 47791: Toisaalta samalla on muistettava, että tietotekniik- työstä ja pohjoismaisen teollisuusrahaston, NI:n 47792: ka on osa koko elinkeinoelämää ja siten sisältyy projekteista. 47793: myös muille teollisuusaloille myönnettyyn tukeen. Erityisesti EU:n tutkimusohjelmien piirissä tehtä- 47794: Teknologiaintensiivisten palveluiden tunnistami- vä työ on varsin mittavaa. Käynnissä olevan neljän- 47795: nen ja kehittäminen on noussut yhä tärkeämmäksi. nen puiteohjelman osalta Tekes on keskeinen ylei- 47796: Tekesin toiminta onkin laajentumassa ko. sektorin nen tiedottaja, ja sillä on erityinen vastuu useista 47797: kehittämiseen. ohjelman osa-alueista. Tekes osallistuu aktiivisesti 47798: Teknologiaohjelmat ovat nousseet erityisesti kansallisen tutkimushallinnon tukena Suomen 47799: 1990-luvulla yhdeksi Tekesin merkittävimmistä toi- kantojen valmisteluun käsiteltäessä EU:n viiden- 47800: mintamuodoista. Niiden avulla on edistetty voi- nen puiteohjelman sisältöä ja toteuttamista. EURE- 47801: makkaasti elinkeinoelämän ja tutkimuksen välistä KA-toiminta on volyymiitään vakiintunut, mutta se 47802: yhteistyötä. Teknologiaohjelmat kattavat nykyisel- edellyttää kuitenkin jatkuvaa aktiivista panostusta. 47803: lään noin kolmanneksen Tekesin koko rahoituk- COST-yhteistyön aktiivisuus on kasvussa. Suomen 47804: sesta. Monilla teknologiaohjelmilla on kytkentöjä v. 1995 alkanut täysjäsenyys ESA:ssa edellyttää 47805: EU:n vastaaviin tutkimusohjelmiin tai muihin laa- lisääntyvää resurssien käyttöä, jotta jäsenyytemme 47806: jempiin kansainvälisiin hankkeisiin. Teknologiaoh- edut voidaan täysimääräisesti hyödyntää. 47807: jelmatoiminta on 1990-luvulla kehittynyt muuta- Bilateraalisessa yhteistyössä tullaan jatkossa pa- 47808: masta kansallisesta ohjelmasta varsin monimuotoi- nostamaan aiempaa huomattavasti enemmän eri- 47809: seksi kokoelmaksi erityyppisiä ohjelmakokonai- tyisesti Yhdysvaltojen suuntaan. Uusia toiminta- 47810: suuksia. Teknologiaohjelmat ovat kehittyneet pää- muotoja kehitetään Tekesin kansainvälisen strate- 47811: osin tutkimusvetoisista ja tutkimuslähtöisistä ohjel- gian uusimisen yhteydessä. 47812: mista selvästi yritysvetoisempaan suuntaan. Yrityk- 47813: set ovat tunnistaneet ohjelmat ja niiden tarjoamat Tekesin kehitysnäkymät 2000-luvulle 47814: mahdollisuudet entistä paremmin. Ohjelmien yh- Tekesin toiminta-ajatuksen mukaan Tekesin tehtä- 47815: teyteen on viime vuosina kehitetty toimintoja, joi- vä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen 47816: den tarkoituksena on vauhdittaa ohjelman tuloksi- kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan tu- 47817: en hyödyntämistä. TULI (teknologiasta uutta liike- lee monipuolistaa tuotantorakenteita, kasvattaa 47818: toimintaa) -toiminta ja teknologiaklinikkatoiminta tuotantoa ja vientiä sekä luoda perustaa työllisyy- 47819: ovat esimerkkejä tästä. delle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. 47820: Tekes rahoittaa myös yliopistoissa ja korkea- Tekesin toiminnan keskeiset tavoitteet ovat: 47821: kouluissa tehtävää soveltavaa teknistä tutkimusta -Kannattava ja kansainvälisesti kilpailukykyi- 47822: sekä teknologiaohjelmien että ohjelmiin sitomatto- nen teollisuus ja palvelusektori, joiden toiminnasta 47823: man tutkimuksen muodossa. Myös osa yrityksille merkittävä osa on vientiä. 47824: myönnettävästä rahoituksesta suuntautuu yliopis- -Monipuoliselle toimialarakenteelle pohjautu- 47825: toihin ja korkeakouluihin yhteishankkeiden kautta. va vahva kansantalous, joka kykenee uusiutumaan 47826: Yritysten yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen toimintaympäristön muuttuessa. 47827: kanssa on kehittynyt myönteisesti. Teknologiaoh- - Myönteinen työllisyyskehitys, joka perustuu 47828: jelmat ja muut Tekesin rahoittamat yhteishankkeet uuden teknologian hyödyntämisen ja sen myötä 47829: ovat merkittäviä yhteistyön käynnistäjiä. Myös yli- lisääntyvän kilpailukyvyn kautta syntyvään talous- 47830: opistojen ja korkeakoulujen yhteistyö tutkimuslai- kasvuun, teknologiaintensiivisten alojen luomiin 47831: 47832: 47833: 218 47834: uusiin työpaikkoihin sekä olemassa olevien työ- sin rahoituksen ajan. Tällöin voidaan todeta hank- 47835: paikkojen säilyttämiseen teknologian keinoin. keen tekninen onnistuminen, mutta ei vielä kau- 47836: -Yhteiskunnallinen hyvinvointi, joka lisääntyy pallista onnistumista, koska tuotekehityshankkeen 47837: taloudellisen kasvun, elinympäristön ja terveyden- aikana harvoin päästään kaupallistamisen alkuvai- 47838: huollon sekä muiden yhteiskunnan tarjoamien pal- hetta pidemmälle. Lainahankkeissa (laina-aika pi- 47839: veluiden tehostuessa ja parantuessa teknologian simmillään 10 vuotta) seuranta jatkuu pidempään, 47840: kehittymisen myötä. ja kaupallisen riskin toteutuminen voidaan huomi- 47841: Toiminta-ajatuksen ja tavoitteiden pohjalta on oida mahdollista perimättäjättöä harkittaessa. 47842: Tekesille laadittu strategiset linjaukset vuoteen Hankkeiden todellista teknistä ja kaupallista 47843: 2002. Niissä painotetaan seuraavia tehtäviä: onnistumista on mitattu v. 1995 Tekesin kansainvä- 47844: - tutkimus- ja kehittämisaktiivisuuden lisäämi- lisen arvioinnin yhteydessä suoritetun VTf:n tutki- 47845: nen muksen yhteydessä. Sen mukaan hankkeiden tek- 47846: -uusien liiketoimintojen ja pk-yritysten kehit- ninen onnistumisaste on 55-90% ja kaupallinen 47847: tymisedellytysten parantaminen onnistumisaste 32-52 % onnistumisen tulkinnasta 47848: - teknologialähtöisten palvelujen edellytysten riippuen. Vaikkakin lukuihin on syytä suhtautua 47849: kehittäminen varauksella asian monimutkaisuuden ja tulkinnalli- 47850: - teknologisen perustutkimuksen vahvistami- suuden vuoksi, voidaan näitä lukuja pitää suuntaa- 47851: nen antavina. 47852: - tutkimusyhteistyön ja verkottomisen edistä- Hankkeiden onnistumista voidaan myös tarkas- 47853: minen tella lainakannan kehittymisen kautta: Ajanjaksolla 47854: -tietotekniikan ja tietoverkkojen laaja hyödyn- 1986--96 on lainoista lyhennyksinä palautunut 47855: täminen. 70%. Laman vaikutus näkyy, kun tarkastellaan 47856: Kun tieto ja osaaminen keskeisinä kilpailukyky- ajanjaksoa 1990-96, sillä lainoista on lyhennyksi- 47857: tekijöinä edelleen korostuvat, on panostaminen nä palautunut 62 %. Perimättäjättöjen ja luottotap- 47858: tutkimus- ja kehitystoimintaan entistä tärkeämpää. pioiden osuus lainakannasta on 1990-luvulla pysy- 47859: Julkisen rahoituksen kohdistaminen ja kilpailutta- tellyt keskimäärin 5 %:na. Lukua voidaan käyttää 47860: minen sekä tutkimusorganisaatioille että yrityksille indikoimaan sekä teknistä että kaupallista onnistu- 47861: ovat edellytyksiä elinkeinoelämän ja tutkimuksen mista. Lainojen kohdalla on syytä tosin muistaa, 47862: välisen, tehokkaaksi havaitun yhteistyön jatkumi- että niitä myönnetään usein lähempänä markkinoi- 47863: selle ja edelleen kehittymiselle ta oleviin hankkeisiin, joten onnistumisaste on 47864: Tekesin myöntämällä rahoituksella t&k-toimin- hieman kokonaisrahoitusta parempi. Avustusmuo- 47865: taan pyritään jakamaan uuden teknologian kehittä- toinen tuki on tarkoitettu tuotekehityshankkeen 47866: miseen liittyviä taloudellisia riskejä. Hankkeiden alkupäähän, jossa myös riskit ovat suurimmat. 47867: haasteellisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Tekesin toiminnan onnistumista on mitattu 47868: Riskit ovat merkittäviä, joskin mahdollinen hyöty- myös mm. asiakastyytyväisyydellä, joka on ollut 47869: kin on suuri, ja julkisen rahan sijoittaminen on tehdyissä selvityksissä suhteellisen hyvää. Muuten 47870: perusteltua. Tekesin toiminnan vaikuttavuutta on tarkasteltava 47871: Hankkeiden onnistumista seurataan koko Teke- pääosin erillisselvitysten muodossa. 47872: 47873: 47874: 47875: 47876: Valtiontilintarkastajat toteavat, että inhimillinen pää- kuten Suomelle, on erityisen tärkeää, että uusi teknolo- 47877: oma ja teknologia ovat tulevaisuuden tärkeimmät tuo- gia leviää ja omaksutaan nopeasti. Tämä on mahdollis- 47878: tannontekijät Jatkuva taloudellinen kehitys ja työlli- ta vain silloin, kun maalla on omaa korkeatasoista kou- 47879: syys perustuvat entistä enemmän ihmisten taitoihin ja lutusta sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. 47880: osaamiseen eivätkä enää pelkästään työvoiman ja Suomessa kokonaistutkimusmenojen osuus brutto- 47881: luonnonvarojen runsauteen. Panostaminen korkeaan kansantuotteesta on tarkoitus nostaa vuoteen 1999 47882: osaamiseen on siten ainoa keino taata kansainvälinen mennessä lähes 3 %:iin eli 20 mrd. mk:aan. Nykyisel- 47883: kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Pienelle maalle, lään valtion osuus näistä menoista on 30 %ja yksityi- 47884: 47885: 47886: 219 47887: sen sektorin 70 %, kun tavoitteena on 40 % ja 60 o/o. Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä sitä, että 47888: Valtion suhteellisen rahoitusosuuden lisäyksen tarve kauppa- ja teollisuusministeriö ja opetusministeriö 47889: on siten ilmeinen. Suomalaisen huipputeknologian ovat asettaneet kertomusvuoden lopussa työryhmän 47890: osuus viennistä on kasvanut erittäin voimakkaasti arvioimaan t&k-rahoituksen vaikuttavuutta. Arvioinnit 47891: etenkin 1990-luvulla. Huipputekniikan tuotteiden vienti kohdistuvat ensisijaisesti Tekesin ja VTT:n toimintaan. 47892: ylitti vastaavan tuonnin ensimmäisen kerran v. 1995 ja Teknologiapoliittisen päätöksenteon perustaksi minis- 47893: on sen jälkeen selvästi kasvattanut osuuttaan. Kuiten- teriössä on käynnissä teknologiavisiota koskeva työ. 47894: kin Suomen viennistä huipputeknologian osuus on sel- Laadun infrastruktuurin ohella kauppa- ja teollisuusmi- 47895: västi alempi maailman kärkimaiden vastaavaan verrat- nisteriön tulee panostaa myös laadunedistämistoimin- 47896: tuna. Tässä suhteessa Suomella on vielä paljon kehi- taan ja laatupoliittisten linjausten laadintaan sekä tur- 47897: tettävää. vallisuustutkimukseen. 47898: Valtiontilintarkastajat pitävät kauppa- ja teollisuus- Valtiontilintarkastajat toteavat lopuksi, että Tekes 47899: ministeriön hallinnonalaa konsernina, jossa eri politiik- on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan tär- 47900: ka-alueisiin liittyvättoimenpiteettoteutetaan. Teknolo- kein teknologiapolitiikkaa suunnitteleva ja toteuttava 47901: giapolitiikan tulee edelleen olla tässä toiminnassa kes- laitos. Maamme elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittä- 47902: keisenä painopistealueena: Teknologista tutkimus- ja misessä sen toiminta on keskeinen. Kauppa- ja teolli- 47903: kehitystoimintaa tulee edelleen lisätä ja samanaikai- suusministeriön tulee turvata Tekesin toimintaedelly- 47904: sesti parantaa tutkimustulosten hyödyntämisedellytyk- tykset sekä t&k-rahoituksen että keskuksen toiminta- 47905: siä. Teknistä infrastruktuuria ja turvallisuusjärjestel- resurssien osalta. Jotta teknologian kehittämiseen 47906: mää tulee kehittää kansallisia ja kansainvälisiä vaati- suunnatut varat voitaisiin hyödyntää mahdollisimman 47907: muksia vastaaviksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön tehokkaasti, tarvitaan tietoa innovaatiotoimintaan ja 47908: tulee pyrkiä vaikuttamaan myös muiden hallinnonalo- teknologiseen muutokseen vaikuttavista tekijöistä 47909: jen toimintaan, jotta mm. koulutusta kehitettäisiin elin- sekä ymmärrystä tulkita teknologista kehitystä. Alan 47910: keinoelämän, erityisesti tietointensiivisten alojen, tar- tutkimustoiminta on Suomessa edelleen vähäistä ja 47911: peita vastaavasti. Koululaitoksen tulisi kyetä nykyistä hajanaista. Tilanteen korjaamiseksi kauppa- ja teolli- 47912: paremmin ennakoimaan koulutustarve. Tällöin opetta- suusministeriö on käynnistänyt yhteistyössä Tekesin 47913: jien omat määräajoin toistuvat työkokemukset elinkei- kanssa teknologian tutkimuksen ohjelman. Valtiontilin- 47914: noelämästä olisivat arvokkaita. tarkastajat pitävät tärkeänä sen toteuttamista. 47915: 47916: 47917: 47918: 47919: Työvoima- ia elinkeinokeskukset Uudistuksen valmistelu 47920: TE-keskusuudistus on luonteeltaan Aluehallinto 47921: Työvoima- ja elinkeinokeskuksia koskeva laki hy- 2000 -hankkeeseen kuuluva kehittämishanke. 47922: väksyttiin 10.1.1997. Lainsäädännön mukaan TE- Aluehallintouudistuksen tavoitteeksi asetettiin toi- 47923: keskusten toiminnan tuli käynnistyä 1.9.1997. Näin mintamenojen 10 %:n säästötavoite, joka oli tarkoi- 47924: ollen valmisteluaikaa TE-keskusten muodostami- tus saada aikaan lähinnä lääninhallintouudistuksen 47925: seksi jäi kahdeksan kuukautta. Yhdistäminen koski johdosta. Niinpä TE-hankkeen toteuttamisessa on 47926: yhteensä 77 organisaatiota, joista muodostettiin 15 oltu pidättyviä toimintamenojen lisäämisessä siitä 47927: työvoima- ja elinkeinokeskusta. Kaikkiaan keskuk- huolimatta, että TE-keskusten määrää lisättiin 47928: sissa on runsaat 1 100 työntekijää. TE-keskuksiin eduskuntakäsittelyssä kahdella keskuksella, mikä 47929: yhdistetyistä organisaatioista kolme edusti eri mi- edellytti myös uusien osastojen perustamista. TE- 47930: nisteriöiden piirihallintoviranomaisia, Valtionta- keskusten käynnistämisen valmistelua varten pe- 47931: kuukeskus on valtion budjetin ulkopuolinen rahas- rustettiin laaja valmisteluorganisaatio, johon osal- 47932: to, Teknologian kehittämiskeskus on valtion viras- listui yli 100 henkeä. Jaostojen jäsenet nimettiin 47933: to ja Suomen Ulkomaankauppaliitto yksityisoikeu- ministeriöiden ja tulevien TE-keskusten asiantunti- 47934: dellinen yhdistys. Asiakkaiden, tehtävien sekä toi- joista. Tämä oli välttämätöntä, kun otettiin huo- 47935: minnan luonteen ja rakenteen erilaisuuden vuoksi mioon käytettävissä ollut lyhyt valmisteluaika. 47936: yhdistämisessä mukana olleiden organisaatioiden Edellä todetun lisäksi neuvoteltiin vastaavia pro- 47937: organisaatiokulttuurit olivat huomattavan erilaiset. sesseja konsultoineiden konsulttien kanssa sekä 47938: 47939: 47940: 220 47941: haastateltiin mm. Merita-Nordbankenin edustajaa nanoton, jossa kiinnitettiin po. kolmen ministeriön 47942: heidän kokemuksistaan. Nämä kokemukset myös kansliapäälliköiden sekä TE-keskusasioista vastaa- 47943: hyödynnettiin niin hankkeen organisoinnissa kuin vien virkamiesten huomiota mm. esikuntaresurssi- 47944: muussakin toteutuksessa. Asiantuntijat pitivät han- en varmistamiseen budjetissa, yhteisten kehitys- 47945: ketta yleisesti varsin haasteellisena. määrärahojen sisällyttämiseen TE-keskuksen johta- 47946: Valmisteluvaiheen aikana keskuksille laadittiin jan budjettiin, tilakysymysten ratkaisemiseen, hal- 47947: säädöspohja, joka käsitti asetuksen, valtioneuvos- linnollisiin asioihin, koulutukseen ja kehittämi- 47948: ton päätöksen keskusten nimistä, toimialueista ja seen. 47949: toimipaikoista, mallin työjärjestykseksi sekä tarvit- Valtiontilintarkastajien TE-keskuksiin tekemillä 47950: tavat muutokset taloussääntöihin. Mainitut säädök- tarkastuskäynneillä on lisäksi tullut esille mm. seu- 47951: set määrittelevät mm. keskusten organisaation sekä raavia ongelmia ja epäkohtia: 47952: johtamisjärjestelmän. Uusien TE-keskusten käynnistämiseen ei ollut 47953: Lisäksi valmisteluvaiheen aikana toteutettiin or- varauduttu riittävin rahallisin eikä henkilöresurs- 47954: ganisaation miehitys ml. johtajavalinnat sekä käyn- sein. Eri ministeriöiden ja aluehallintoyksiköiden 47955: nistettiin TE-keskusten koko henkilöstöä koskeva erilaiset toimintakulttuurit ovat hidastaneet uusien 47956: koulutus, jonka puitteissa on paneuduttu myös yhteisten toimintatapojen muodostumista, kehittä- 47957: johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseen sekä kes- mistä ja omaksumista. Uudistuksen peruslähtökoh- 47958: kusten visioiden, arvojen ja strategioiden laatimi- tana oleva useiden ministeriöiden ohjaus on TE- 47959: seen. Muut valmistelevat toimenpiteet koskivat keskuksissa koettu hankalana, koska päätösvaltaa 47960: mm. ulkoisen ja sisäisen tiedottamisen suunnittelua on hajautettu ministeriöiltä tehtävien erilaisuuden 47961: ja toteutusta (ml. graafiset ohjeet), tulosohjauksen vuoksi eri osastoille hyvinkin eri laajuudessa. Toi- 47962: kehittämistä, tietohallinnon kehittämistä jne. mintojen käytännön suunnittelu ja järjestäminen 47963: ovat vielä alkuvaiheessa ja edellyttävät lisäharkin- 47964: Toiminnan käynnistäminen taa kaikkien osapuolten kesken. TE-keskusten toi- 47965: Toiminta käynnistyi voimakkaalla ulkoisella tiedo- mintamallin ja käytännön työn ohjeistuksen val- 47966: tuksella sekä sidosryhmien yhteistyöllä. Samanai- mistelu oli vielä kesken keskusten toiminnan alka- 47967: kaisesti koko henkilöstön koulutus jatkui. Keskei- essa. Eri tiloissa toimiminen ei tue uusien toiminta- 47968: senä toiminnan ohjaustoimena käynnistettiin ja mallien omaksumista. Resurssit eivät ole jakautu- 47969: toteutettiin keskusten ensimmäinen tulosohjaus- neet tasaisesti työtehtävien mukaan. ED-tehtävät 47970: prosessi. Kukin keskus toimitti vuotta 1998 koske- ovat lisääntyneet jatkuvasti etenkin maaseutuosas- 47971: van tulostavoitesuunnitelmansa ministeriöihin. tolla. Atk- ym. tekniset apujärjestelmät eri osastoilla 47972: Suunnitelmassa käsiteltiin elinkeinopoliittisia stra- ovat erilaisia ja niiden yhteensovittamisongelmat 47973: tegioita, eri osastojen yhteisiä kehittämishankkeita suuria. Tiedottamisongelmia kentällä eri sidosryh- 47974: keskusten yhteisillä tulosalueilla, keskusten toi- miin esiintyy yhä. Lisäksi käytännön tiedonkulku ja 47975: minnan käynnistymistä sekä tarvittavia resursseja. jokapäiväisten asioiden hoito on ollut erittäin vai- 47976: Keskuskohtaisten tulostavoiteneuvottelujen lisäksi keaa, työkuormitus epätasaista ja yhteisen yritys- 47977: kukin osasto kävi omat neuvottelunsa oman minis- palvelupisteen ohjauksen eli tutoroinnin järjestämi- 47978: teriönsä kanssa. Keskukset kokosivat myös kes- nen vaikeaa. Toisaalta TE-keskusten erilaiset kult- 47979: kusten neuvottelukunnat, vahvistivat omat työjär- tuurit eivät saa vaikeuttaa kunkin ministeriön valta- 47980: jestyksensä sekä muodostivat johtoryhmät ja käyn- kunnallisen politiikan tekemistä. 47981: nistivät niiden toiminnan. Kauppa- ja teollisuusministeriön mukaan val- 47982: Koska tavoitteena on ollut koota keskukset sa- mistelusta sekä keskusten käynnistymisestä saatu- 47983: moihin toimitiloihin, keskukset käynnistivät myös jen kokemusten perusteella on välttämätöntä to- 47984: uusien toimitilojen etsimisen. Mahdollisuudet yh- teuttaa eräitä uudistuksia, jotka merkittävästi autta- 47985: teisten toimitilojen hankkimiseen kuitenkin vaihte- vat TE-keskuksille asetettujen tavoitteiden saavut- 47986: livat suuresti keskusten välillä voimassa olleiden tamista. 47987: vuokrasopimusten eripituisten voimassaoloaikojen 47988: sekä vuokratason kohoamisen takia. Uusiin toimiti- Toiminnan kehittäminen 47989: loihin alettiin siirtyä pääasiassa vuoden 1998 aikana. TE-keskusten kehittämisvaihe käynnistyi vuoden 47990: Käynnistysvaiheen aikana valmistuivat eri jaos- 1998 alussa, jolloin valmistelusta vastannut projek- 47991: tojen raportit, joissa oli lukuisia esityksiä toiminnan tiorganisaatio purettiin ja tilalle asetettiin kevyempi 47992: kehittämiseksi. yhteistyöorganisaatio. Samalla ministeriöt sopivat 47993: Valtiontilintarkastajat ovat saaneet tiedokseen mm. seuraavien kehittämishankkeiden käynnistä- 47994: TE-keskusten johtajien 17.10.1997 päivätyn kan- misestä: 47995: 47996: 47997: 221 47998: - taloushallinnon kehittäminen -Lisäksi hankkeen toteutuksessa ja valmiste- 47999: -työvoima- ja elinkeinopolitiikan johtamista ja lussa käytettiin ulkopuolisia asiantuntijoita mm. 48000: asiantuntijatehtäviä palveleva alueellisen kehityk- koulutuksessa, henkilövalinnoissa, tietohallinnon 48001: sen ennakointi- ja seurantajärjestelmä, johon kuu- kehittämisessä ja tiedotuksessa. 48002: luvat organisaation sisäistä toimivuutta kuvaavan -Kehittämishankkeet rahoitettiin ministeriöi- 48003: mittausjärjestelmän kehittäminen ja ennakointijär- den käytettävissä olleista varoista, minkä lisäksi 48004: jestelmä vuoden 1997 lisämenoarviossa osoitettiin 5 Mmk 48005: - ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämi- TE-keskusten kehittämishankkeisiin. 48006: nen 48007: - palkkausjärjestelmän kehittäminen Toimintakulttuurien erot 48008: -TE-keskusten kehittämisen tuki sekä hank- - Yhdistämisessä mukana olevien organisaatioi- 48009: keen arviointi den toimintakulttuurit poikkeavat merkittävästi toi- 48010: - yrityspalvelupiste sistaan tehtävien luonteen, asiakkaiden erilaisuu- 48011: - rakennerahastouudistuksen toteutus ministe- den ja toiminnan erilaisen organisointitavan joh- 48012: riöissä ja TE-keskuksissa dosta. Tämän vuoksi hankkeessa panostettiin mer- 48013: - tietohallintostrategia kittävästi koulutukseen uuden TE-keskuskulttuu- 48014: - asiakasrekisterin laajennus TE-keskusten eri rin rakentamiseksi. On ilmeistä, että niin TE-kes- 48015: osastojen käyttöön kushankkeessa kuin muissakin vastaavissa hank- 48016: - tietohallinnon infrastruktuurin ja puhelinjär- keissa uuden kulttuurin rakentaminen vie useita 48017: jestelmien kehittäminen vuosia. 48018: - kriisiajan valmiussuunnitelma. 48019: Näiden kehittämishankkeiden lisäksi jatketaan TE-keskusten toimintamalli ja käytännön 48020: yritysosastojen keskitettyä koulutusta niiden eri- valmistelu 48021: tyistarpeiden pohjalta. -Edellä on todettu vaiheittain suoritettu valmiste- 48022: Osana taloushallinnon kehittämistä talouspoliit- lu. Tämän lisäksi on järjestetty lukuisia yhteisiä 48023: tinen ministerivaliokunta päätti kauppa- ja teolli- neuvottelupäiviä, joilla on käsitelty valmistelun 48024: suusministeriön esittelystä 16.4.1998, että TE-kes- kulloistakin vaihetta sekä tehtyjä päätöksiä. 48025: kuksista muodostetaan itsenäiset tilivirastot vuo- 48026: den 1999 aikana. Lisäksi talouspoliittinen ministeri- Resurssien jakautuminen 48027: valiokunta päätti koota TE-keskusten toimintame- -Toiminnan käynnistyessä TE-keskus joutui vas- 48028: not palkkausmenoja lukuun ottamatta yhdelle mo- taamaan niistä työtehtävistä, joita mukana olevilla 48029: mentille. Samalla päätettiin asettaa myös ministeri- organisaatioilla oli ennen yhdistymistä. Työtehtä- 48030: työryhmä seuraamaan TE-keskusuudistuksen to- vät ovat organisaation eri osissa saattaneet painot- 48031: teutumista. Ministerityöryhmään kuuluvat kauppa- tua eri tavoin. Työtehtävien nykyistä tasaisempaan 48032: ja teollisuusministeri, työministeri, maa- ja metsäta- jakautumiseen voidaan vaikuttaa vasta pidemmän 48033: lousministeri, hallintoministeri sekä opetusministe- ajan kuluessa, koska resurssien uudelleensuuntaa- 48034: ri. Kehittämisvaihe käsittää ainakin vuodet 1998- misen lisäksi on myös huolehdittava riittävästä 48035: 99. Tämän jälkeen tavoitteena on siirtyä jatkuvan asiantuntemuksesta uusien työtehtävien hoitami- 48036: toiminnan vaiheeseen. seksi. 48037: 48038: Saadut lausunnot Tietohallinnon yhteensovittaminen 48039: Kauppa- ja teollisuusministeriö tuo valtiontilintar- - Valmisteluorganisaatioon kuului erillinen tieto- 48040: kastajille antamassaan lausunnossa esille mm. seu- hallintojaosto, joka selvitti tietohallinnon kehittä- 48041: raavia asioita: mistarpeita. Tähän liittyviä kehittämishankkeita on 48042: Uudistuksen edellyttämät rahalliset ja henkilö- käynnistymässä. Tietohallinnon yhteensovittamis- 48043: resurssit tavoitteet eivät ole kuitenkaan millään lailla vai- 48044: -Uudistus toteutettiin käyttämällä pääasiassa keuttaneet aiempien operatiivisten järjestelmien 48045: olemassaolevia henkilöresursseja sekä operatiivi- toimintaa. 48046: seen työhön että valmisteluun. Tätä voidaan pitää 48047: ainoana mahdollisuutena ottamalla huomioon erit- Tiedonkulku ja sidosryhmäsuhteet 48048: täin lyhyt valmisteluaika sekä uudistuksen luonne, - Tiedonkulun varmistamiseksi keskuksen sisällä 48049: mikä edellytti eri ministeriöiden ja muiden organi- ja sidosryhmiin päin on toteutettu seuraavat toi- 48050: saatioiden vastuullisten henkilöiden tiivistä yhteis- menpiteet: rakennettu toimiva sähköpostiverkko, 48051: työtä. perustettu uudistuksesta kertovat ilmoitustaulut, 48052: 48053: 48054: 222 48055: toimitettu hankkeesta kertovaa sisäistä lehteä Si- teen monessa yhteisessä työryhmässä. Asioiden 48056: sävuoroa, järjestetty sisäisiä tapahtumia, koulutus- sujumiseen liittyvistä erilaisista näkemyksistä huo- 48057: ta ja neuvottelupäiviä, joihin on osallistunut koko limatta yhteistyötä jatketaan. Talouspoliittisen mi- 48058: henkilöstö, valmistettu sisäinen puhelinluettelo nisterivaliokunnan päätös on selventänyt tilannet- 48059: myös Internetiin, laadittu TE-keskusorganisaation ta, vaikka ratkaisu ei työministeriötä täysin tyydyt- 48060: kotisivu Internetiin, toimitettu TE-keskus, yritys- tänytkään. Kolmella ministeriöllä on mm. yhteinen 48061: palvelu -nimistä asiakaslehteä, jonka ensimmäi- työryhmä, jossa jatketaan toimintamenomäärära- 48062: nen painos oli 80 000 kpl, laadittu yleisesite, hojen jaon valmistelua. Samoin TE-keskusten tu- 48063: muodostettu TE-keskusten neuvottelukunnat ja losjohtamismallia kehitetään hyvässä yhteisymmär- 48064: muina toimenpiteinä järjestetty henkilökohtaisia ryksessä. 48065: tapaamisia ja esitelmiä sekä laadittu keskuskohtai- TE-keskuksiin liitettyjen aluehallintoyksikköjen 48066: sia esitteitä jne. perusmalli on hyvin erilainen. Työministeriöllä on 48067: - Tiedotuksen vaikutuksia on seurattu mm. kattava paikallishallinto aluehallinnon alaisuudes- 48068: systemaattisella lehdistöseurannalla. sa, mikä edellyttää tehokasta ja toimivaa tukipalve- 48069: lua. Siksi sillä on lähes ainoana mm. taloushallinto- 48070: TE-keskusten esikuntaelimet resursseja alueyksikössään. Tämä seikka on jäänyt 48071: -TE-keskusten johto tarvitsee omat tukipalvelun- täysin huomiotta yleishallinnon sijoitusta ratkaista- 48072: sa. Lisäksi yhteisten tehtävien kokoaminen esim. essa. Näin suuri organisaatiomuutos vaatii hyvissä- 48073: esikuntaelimiksi on perusteltua. Ministeriöt eivät kin oloissa aikaa, ennen kuin toimiva yhteistyö 48074: ole kuitenkaan pitäneet perusteltuna resursoida löytää mallinsa ja vakiintuu. Työhallinnon ydinteh- 48075: erikseen TE-keskusten esikuntaelimien muodosta- tävät ja palvelut edellyttävät sellaista asiantuntijuut- 48076: mista. Hankkeelle asetettujen säästötavoitteiden ta, jota ei työministeriön mukaan ole tarkoituksen- 48077: johdosta tämä ei ole ollut myöskään mahdollista. mukaista keskittää TE-keskuksen johtajalle. Muu- 48078: Ministeriöiden käsityksen mukaan TE-keskusten toinkaan työministeriö ei halua TE-keskuksista 48079: organisaatiota kehittämällä sekä toimintoja yhteen- muodostettavan päällikkövirastoja vaan yhtenäis- 48080: sovittamalla voidaan TE-keskusten esikuntaelimet virastoja. 48081: rakentaa ilman lisäresursointia. Tähän tulokseen 48082: päädyttiin myös mm. Uudenmaan TE-keskuksen Maa- ja metsätalousministeriö toteaa lausunton- 48083: konsultointihankkeessa, jossa selviteltiin taloushal- aan mm. seuraavaa: 48084: lintoasioiden kokoamisen vaikutuksia. TE-keskusten muodostamisen taustalla ei ollut 48085: - Talouspoliittisen ministerivaliokunnan pää- täsmällisiä ja konkreettisia perusteluita eikä tavoit- 48086: tös muodostaa TE-keskuksista itsenäisiä tilivirasto- teita, joiden mukaisesti keskusten käynnistäminen 48087: ja sekä koota toimintamenoja yhteen tulevat omalta ja toiminnan aloittaminen olisi voitu toteuttaa. Edes 48088: osaltaan helpottamaan yhteisten palvelutoiminto- uudistuksen valmistelun yhteydessä ei juuri lain- 48089: jen resursointia. kaan selvitetty todellisia mahdollisuuksia toimin- 48090: Kauppa- ja teollisuusministeriö toteaa, että TE- nan kustannussäästöihin eikä työvoima- tai elinkei- 48091: keskushanke on ollut valtionhallinnon kehittämi- nopolitiikan yhdensuuntaistamisen käytännön tar- 48092: sessä poikkeuksellisen laaja hanke. Se on koskenut peita. TE-keskuksia koskevan lain perusteluissa 48093: useita eri organisaatioita ja hallinnonaloja, juridisel- keskusten perustamiselle asetettiin hyvin yleis- 48094: ta muodoltaan erilaisia organisaatioita sekä n. 1100 luonteisia tavoitteita, ja säädöksissä määrättiin kes- 48095: työntekijää. TE-keskusten muodostamista edelsi kusten toiminnalle vain puitteet. TE-keskuksia kos- 48096: perusteellinen valmistelutyö Aluehallinto 2000 kevissa säädöksissä jäi avoimeksi tai ainakin epä- 48097: -hankkeen puitteissa. TE-keskushankkeen käytän- selväksi mm. kysymys keskusten hallinnollisesta 48098: nön toteuttaminen on tapahtunut mittavan projek- asemasta sekä tähän liittyen sektoriministeriöiden 48099: tiorganisaation toimesta normaaliin tapaan käyttä- ja keskusten ohjaussuhteen luonne ja toteutustapa. 48100: mällä valtionhallinnon asiantuntemuksen lisäksi Olennainen tähän liittyvä kysymys on, pidetäänkö 48101: yksityisten organisaatioiden vastaavia kokemuksia TE-keskuksia itsenäisinä alueellisina virastoina vai 48102: sekä ulkopuolista asiantuntija-apua. ministeriöiden alueorganisaation yksikköinä, joille 48103: on sekä delegoitu itsenäistä päätöksentekoa että 48104: Työministeriö toteaa lausunnossaan, että TE- ministeriön vastuulle kuuluvia valtakunnallisia teh- 48105: keskushanke on kolmen ministeriön yhteinen han- täviä. 48106: ke, johon liittyvien asioiden organisoinoista näillä Viimeksi mainitun kysymyksen tärkeys koros- 48107: ministeriöillä on erilaisia näkemyksiä. Hanketta on tuu, koska TE-keskuksille kuuluvat tehtävät ovat 48108: valmisteltu ja näkemyksiä pyritty sovittamaan yh- keskenään erilaisia. Osassa tehtävistä aluehallinto 48109: 48110: 48111: 223 48112: tekee päätöksiä alueellisten tarpeiden ja tarkoituk- Uudistuksen ja sitä koskevan hallituksen esityk- 48113: senmukaisuusharkinnan perusteella, jolloin itse- sen puutteellinen valmistelu ovat johtaneet siihen, 48114: näinen ratkaisuvalta ja alueellinen näkemys ovat että keskusten toimintaa käynnistettäessä on jou- 48115: tärkeitä. Osa toiminnasta on säädösten yksityiskoh- duttu sekä periaatteellisella että käytännön tasolla 48116: taisesti säätämien tehtävien toimeenpanoa. Maa- ja selvittämään monia avoimeksi jääneitä kysymyksiä 48117: metsätalousministeriön taholta tuotiin uudistuksen ja niihin tarjolla olevia ratkaisuvaihtoehtoja. Tämä 48118: valmisteluvaiheessa esille, että maaseutuosastojen on vaikeuttanut TE-keskusten toimintaa ja estänyt 48119: tehtävistä pääosa on EU:n yhteisen maatalouspoli- keskittymisen hallinnonalojen yhteistyön asiakysy- 48120: tiikan ja EU:n kalastuspolitiikan valtakunnallista myksiin sekä keskuksissa että ministeriöiden kes- 48121: toimeenpanoa. Vain 10-20 o/o:ssa tehtävistä on ken. Keskusten käynnistymisessä ilmenneiden on- 48122: yhteistä yritysosaston ja työvoimaosaston tehtävien gelmien käsittelyssä ja esitetyissä ratkaisuehdotuk- 48123: kanssa. Täten mahdollinen TE-keskusten tarjoama sissa on tähän mennessä tuotu esille lähinnä vain 48124: työvoima- ja elinkeinopolitiikan koordinointietu perinteisiä johtamista sekä päätös- ja määrärahatoi- 48125: kohdistuu maa- ja metsätalousministeriön alalla mivaltaa korostavia vaihtoehtoja, jotka eivät riitä 48126: vain pieneen osaan tehtävistä. Sen sijaan pääosa kokonaistilanteen selkeyttämiseen. Maa- ja metsä- 48127: TE-keskusten maaseutuosastojen tehtävistä edel- talousministeriön käsityksen mukaan TE-keskus- 48128: lyttää kiinteää, kaikkien TE-keskusten maaseutu- ten käynnistysvaiheen ongelmiin ovat ensisijaisesti 48129: osastoihin kohdistuvaa maa- ja meL'iätalousministe- johtaneet uudistuksen tavoitteiden määrittelyn ja 48130: riön ohjausta. Agenda 200 -uudistuksen toteuttami- valmistelun puutteet. Uudistuksen etenemiseen 48131: nen voi entisestään lisätä tätä TE-keskusten ohjaus- kohdistuneet odotukset ovat osittain olleet epärea- 48132: tarvetta. listisia ja korostaneet liikaa ongelmiksi koettujen 48133: Talous- ja yhteiskuntakehitystä määräävien asioiden merkitystä. 48134: edellytysten globalisoituessa tarvetta on pikem- TE-keskusten toiminnan käynnistymiseen on 48135: minkin kansallisten voimavarojen kokoamiseen kiinnittänyt huomiota myös Valtiontalouden tar- 48136: kuin niiden pilkkomiseen. TE-keskusten hallinnol- kastusvirasto 7.4.1998 laatimassaan muistiossa. 48137: liseen asemaan liittyen on perusteltua nähdä, että Muistiossaan tarkastusvirasto toivoo, että sen ha- 48138: keskusten kehittäminen toiminnalliselta ja talou- vaintojen ja niihin perustuvien näkemysten esille 48139: delliselta määräysvallaltaan itsenäisiksi alueellisiksi tuominen osaltaan edistää keskusten toiminnan 48140: virastoiksi voi samalla edellyttää myös keskusten ohjaamista ja kehittämistä. Tarkastusvirasto kiinnit- 48141: määrän ja itsenäiseen työvoima- ja elinkeinopoli- tää huomiota mm. siihen, että kolmen ministeriön 48142: tiikkaan soveltuvien alueyhteisöjen tarkoituksen- näkemyserojen takia ei ole kyetty löytämään kaik- 48143: mukaisen laajuuden arviointia. kia tyydyttäviä yhtenäisiä ratkaisuja keskusten oh- 48144: Maa- ja metsätalousministeriö on pitänyt ja pitää jaamisessa, talousarviomenettelyissä, keskusten 48145: tärkeänä TE-keskusten kokonaistilanteen selkeyt- päätöksentekojärjestelmissä, taloushallinnossa 48146: tämistä ennen keskusten toiminnasta tehtäviä uusia eikä tilivirastoasemaa koskevissa kysymyksissä. 48147: päätöksiä, koska ministeriö tiedostaa vastuunsa Tarkastusvirasto toteaa, että asiantila haittaa kes- 48148: EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, sitä koskevien kusten toiminnan käynnistymistä tavoitellulla ta- 48149: rahoitussäädösten, EU:n yhteisen kalastuspolitii- valla ja että käytännössä tämän vuoksi yksittäinen 48150: kan ja maaseutupolitiikan osalta sekä ymmärtää alueellinen yksikkö muodostuu toistaiseksi vielä 48151: valiontalouden niukkojen voimavarojen tehok- pitkälti kolmesta eri viranomaisesta. Tarkastusvi- 48152: kaan kohdentamisen tarpeet. Kolmen hallinnon- raston käsityksen mukaan tulisi kiireellisesti löytää 48153: alan alueellisina yhteistyöorganisaatioina TE-kes- toimivat ratkaisut avoinna oleville kysymyksille 48154: kukset edustavat tavanomaisesta sektori- ja linja- niin, että ratkaisut tukevat enemmän uudistukselle 48155: hallinnosta poikkeavaa mallia, jonka toimivaksi asetettujen tavoitteiden saavuttamista kuin vanho- 48156: saattaminen vaatii aikaa, sopeutumista ja oppimista jen rakenteiden säilyttämistä. 48157: sekä kokemusten pohjalta valmiutta uudenlaisten- 48158: kin järjestelyjen luomiseen. 48159: 48160: 48161: 48162: 48163: 224 48164: Valtiontilintarkastajat toteavat, että TE-keskusten että yhteisen työkulttuurin luominen ori mahdollista. 48165: käynnistysvaiheen ongelmiin ovat johtaneet lähinnä Valtiontilintarkastajat yhtyvät Valtiontalouden tarkas- 48166: uudistuksen tavoitteiden ja valmistelun sekä johtami- tusviraston TE-keskuksia koskevassa muistiossa esi- 48167: seen tarvittavien määrärahojen puutteet. Hyvään lop- tettyyn huomioon, että kolmen ministeriön näkemys- 48168: putulokseen ja yhteiseen työkulttuuriin on vielä mah- erojen vuoksi yksittäinen TE-yksikkö muodostuu tois- 48169: dollista ja tuleekin päästä. Runsaasti ongelmia aiheut- taiseksi vielä pitkälti kolmesta eri viranomaisesta. Nä- 48170: tanut aloitus on kuitenkin omiaan pitkittämään yhteisen kemyserot päällikkö- ja yhtenäisviraston välillä jatku- 48171: työkulttuurin omaksumista verrattuna siihen tavoiteti- vat edelleen. Näin ei saa jatkua, vaan yhteisymmärryk- 48172: lanteeseen, jossa käynnistysongelmia olisi pyritty etu- seen toimintalinjasta on päästävä ensin keskushallin- 48173: käteen välttämään. TE-keskuksilla on oltava keskeinen totasolla. Yhteisen työkulttuurin tavoittelu ei saa olla 48174: vaikutus omien alueidensa elinkeino-, työvoima- ja pelkästään alueellisten TE-keskusten vastuulla, sillä 48175: maaseutupolitiikkaan. Niitä ei saa pitkittyvien organi- ratkaisun avaimet ovat kuitenkin edelleenkin kolmella 48176: saatio-ongelmien vuoksi vaarantaa. ministeriöllä. Ohjaus- ja valvontatehtävän käynnistymi- 48177: Valtiontilintarkastajat korostavat sitä, että TE-kes- sen jälkeen on syytä olettaa, että TE-keskusten käyn- 48178: kuksista annetun lain mukaan keskusten yleishallinnon nistymiseen liittyvät muut ongelmat ja epäkohdat rat- 48179: ohjaus ja valvonta kuuluvat valtioneuvoston ohjesään- kaistaan mahdollisimman pian. 48180: nössä mainitulle ministeriölle eli sen 23 §:n mukaan Valtiontilintarkastajien mielestä valtionhallinnon vii- 48181: kauppa- ja teollisuusministeriölle. Kauppa- ja teolli- me vuosien uudistuspyrkimysten ja niiden eräiden epä- 48182: suusministeriön tulee saada riittävät voimavarat, jotta tyydyttävien toteutusten perusteella olisi jo suotavaa, 48183: se voi selviytyä ohjaus- ja valvontatehtävässään tässä että seuraavat uudistukset käynnistetään selkeämmin 48184: asiassa. Tehtävän onnistumiseen tarvitaan luonnolli- tavoittein. Lisäksi uudistukset tulee suunnitella, ohjata 48185: sesti sitä, että kaikki kolme ministeriötä ja kaikki TE- ja valvoa paremmin sekä varata niiden toteuttamiseen 48186: keskukset omaksuvat sellaisen yhteistyöasenteen, riittävästi määrärahoja. 48187: 48188: 48189: 48190: 48191: 15 380188E 225 48192: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 48193: 48194: 48195: 48196: 48197: Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka portointia ja myös kuntien strategioiden ja toimin- 48198: tapoliitikkojen arviointia ja tukemista. 48199: Kaikilla yhteiskunnallisilla päätöksillä on sosiaali- Työterveyslaitos huolehtii lähinnä työssäkäy- 48200: sia ja terveydellisiä seurauksia ja vaikutuksia, joten vien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä paitsi 48201: ehkäisevän politiikan toteuttaminen edellyttää työyhteisön kannalta myös laajemminkin. Stakesin 48202: laaja-alaista toimintaa sekä horisontaalisesti että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tutkimus- ja 48203: vertikaalisesti. Vertikaalisuus merkitsee, että tarvi- kehittämishankkeissa on tullut ajankohtaiseksi yh- 48204: taan ponnistelua sosiaali- ja terveydenhuollon hal- teistyö Työterveyslaitoksen kanssa tutkittaessa 48205: linnonalan kaikilla tasoilla. Toimijoina ovat siis kuntien palveluksessa olevien ammattilaisten työ- 48206: keskushallinto, sen alaiset laitokset, lääninhallin- yhteisöjä, terveyttä ja hyvinvointia. 48207: non sosiaali- ja terveysosastot sekä kuntien sosiaa- Opetusministeriö ja Opetushallitus ovat läheisiä 48208: li- ja terveystoimi. Tärkeää on myös sosiaali- ja yhteistyökumppaneita ammatillisen perus-, jatko- 48209: terveysalan järjestöjen toiminta. Horisontaalisuus ja täydennyskoulutuksen kehittämisessä, oppilai- 48210: merkitsee, että tarvitaan yhteisiä ponnisteluja yli tosten lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, 48211: hallinnon rajojen. Keskeisiä yhteistyökumppaneita kodin ja koulun yhteistyön kehittämisessä sekä 48212: ovat tällöin mm. työ-, opetus- ja ympäristöhallinto hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tutkimus- ja 48213: kaikilla hallinnon tasoilla. Maa- ja metsätalousmi- kehittämistyössä yhdessä yliopistojen ja teknisten 48214: nisteriöllä on merkittävä vastuu ravitsemus- ja elin- korkeakoulujen kanssa. 48215: tarvikepolitiikassa ja kauppa- ja teollisuusministe- Ympäristöministeriö, Valtion asuntorahasto ja 48216: riöllä mm. kuluttaja-, elinkeino- ja elintarvikepoli- Suomen ympäristökeskus ovat läheisiä yhteistyö- 48217: tiikassa. kumppaneita asuinympäristöjen, hoidon ja hoi- 48218: Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka on koros- vaympäristöjen sekä lähiympäristöjen kehittämi- 48219: tetusti monipuolista yhteistyötä eri hallinnonalojen sessä arjen hyvinvointia tukeviksi sekä erilaisten 48220: toimijoiden välillä. Asunto-, koulutus-, työllisyys-, ympäristöön liittyvien hankkeiden ja strategioiden 48221: alue- ja elinkeinopolitiikalla on suuri merkitys hy- sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa. Stakesilla on 48222: vinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja niitä kos- ollut pitkään kiinteää yhteistyötä vammaisten sekä 48223: kevien ongelmien ehkäisyssä niin valtakunnallises- iäkkäiden ihmisten itsenäisen suoriutumisen hank- 48224: ti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Valtakunnalli- keissa kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Vii- 48225: sella tasolla sosiaali- ja terveysministeriön rooli me vuosina tämä yhteistyö on laajentunut hyvin- 48226: ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan koordi- vointiklusterin kehittämishankkeissa. Liikennemi- 48227: noinnissa on keskeinen. Myös Stakesin toiminta nisteriön kanssa on tehty sekä liikenneraittiustyötä 48228: tällä alueella on tärkeä. Stakesin toiminta nojautuu että yhteistyötä tietoyhteiskunnan sosiaalisten ja 48229: sosiaali- ja terveysministeriön linjauksiin. terveydellisten näkökohtien selvittämiseksi. Sisä- 48230: Kansanterveyslaitoksen erityisiä tehtäviä ovat asiainministeriö on ollut keskeinen yhteistyö- 48231: kansantautien ja tarttovien tautien torjuntaohjel- kumppani mm. alkoholi- ja huumekysymyksissä. 48232: mat, kansan ravitsemustietouden lisääminen ja Suomen Kuntaliitto on mukana monissa kuntien 48233: tupakoinnin vähentäminen. Mielenterveyteen ja kehittämishankkeissa. Suomen Kuntaliiton tuotta- 48234: päihdekysymyksiin kohdistuva tutkimus- ja kehit- mat, kuntia palvelevat tietotuotteet liittyvät Stake- 48235: tämistyö ovat keskeisiä painoalueita sekä Kansan- sin vastaavien tuotteiden kehittämiseen. 48236: terveyslaitoksessa että Stakesissa. Ne ovat yhdessä Koska ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan 48237: kehittämässä kunnille tarkoitettuja hyvinvoinnin ja aihepiiri on varsin laaja ja monitahoinen, käsitel- 48238: terveyden edistämisen indikaattoreita ja niiden ra- lään tässä kertomusosuudessa asiaa lähinnä sosiaa- 48239: 48240: 48241: 226 48242: Ii- ja terveydenhuollon hallinnonalan näkökul- -seurata kansanterveyden kehitystä ja terveys- 48243: masta. politiikan toteutumista 48244: - kehittää valtakunnallista terveyspolitiikkaa ja 48245: Ehkäisevän politiikan strategia rakentaa terveyttä edistävää yhteistyötä eri hallin- 48246: Ehkäisevän sosiaalipolitiikan valtakunnallisen toi- nonalojen, järjestöjen ja muiden tahojen kesken 48247: menpideohjelman (STM, julkaisuja 1995:12) mu- - valmistaa yhteistyössä asiantuntijoiden kans- 48248: kaan väestön hyvinvoinnin edistäminen on inhi- satautiryhmä-ja ongelmakohtaisia terveysohjelmia 48249: millisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti edul- ja seurata niiden toimeenpanoa sekä 48250: lisinta ylläpitämällä työ- ja toimintakykyä sekä eh- - suorittaa muut sosiaali- ja terveysministeriön 48251: käisemällä sairauksia ja sosiaalisia ongelmia. Sosi- määräämät tehtävät. 48252: aaliseen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat Neuvottelukunnassa on edustus eri ministeriöis- 48253: koko ympäröivä yhteiskunta ja elinolot. Näin ollen tä, laitoksista ja järjestöistä. Neuvottelukunta näkee 48254: kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja roolinsa kokoajana, terveyspolitiikan linjanvetäjä- 48255: toiminnassa tulee aina ottaa huomioon päätösten ja nä ja terveyspolitiikan aseman edistäjänä yhteis- 48256: toiminnan sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset. kuntapolitiikassa, erityisesti kunnissa. Neuvottelu- 48257: Ehkäisevä strategia on ollut yksi sosiaali- ja kunta jaostoineen on aloittanut työnsä arvioimalla 48258: terveysministeriön viidestä päästrategiasta 2000- kriittisesti terveyspolitiikkaa ja sen toteuttamiseksi 48259: lukua lähestyttäessä. Ministeriössä on hyväksytty käynnistettyjä ohjelmia. Neuvottelukunnan keskei- 48260: ehkäisevän sosiaalipolitiikan osastolla laadittu oh- nen tehtävä on Terveyttä kaikille -ohjelman uudis- 48261: jelma-asiakirja ehkäisevän sosiaali- ja terveyspoli- taminen. 48262: tiikan strategiasta (STM, julkaisuja 1997:29). Strate- Kansanterveyslaitoksen mielestä viime vuosien 48263: gian kanssa yhtenevästi myös valtakunnallisissa kehitys, jonka seurauksena terveydenhuollon pää- 48264: suunnitelmissa painotetaan ehkäisyn merkitystä töksentekoa on hajautettu valtiovallalta kuntiin, on 48265: (Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon tavoit- entisestään korostanut valtakunnallisen asiantunte- 48266: teet, Valtakunnallinen suunnitelma sosiaali- ja ter- muksen, toimintamallien kehittelyn, konsultoinnin 48267: veydenhuollon järjestämisestä vuosina 1998-- ja yhtenäisen seurannan tarvetta. 48268: 2001). 48269: Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan strategi- Alue- ;a paikallistasun toiminta 48270: sena päämääränä on: Ehkäisevän politiikan toteuttamisen kannalta hal- 48271: - vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän linnon yleiset kehittämissuunnat ovat tärkeitä. Vii- 48272: yhteiskuntapolitiikan rakenteita ja sektorirajat ylit- me vuosina valtion aluehallintoa on vahvistettu 48273: tävää yhteistyötä sekä ammatillista osaamista voimakkaasti ympäristöministeriön hallinnonalal- 48274: - ennakoida ja minimoida sosiaalisia ja tervey- la, ja sitä vahvistetaan merkittävästi myös kauppa- 48275: dellisiä riskejä ja ongelmia sekä kehittää ongelmia ja teollisuusministeriön hallinnonalalla. Sitä vastoin 48276: ehkäiseviä päätöksentekokäytäntöjä sosiaali- ja terveysministeriön aluehallintoa on 48277: -luoda terveyttä, elämänhallintaa ja itsenäistä ohennettu. Keskushallinnon mahdollisuudet vai- 48278: selviytymistä tukevia olosuhteita ja elinympäristöjä kuttaa alueelliseen kehitykseen ovat heikentyneet 48279: -ehkäistä kansantauteja ja edistää väestön työ- myös keskusvirastojen lakkauttamisen ja normien 48280: ja toimintakykyä sekä parantaa elämän laatua purkamisen myötä. 48281: -edistää sosiaalista ja terveydellistä tasa-arvoa Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle 48282: ehkäisemällä väestön polarisoitumista ja syrjäyty- on välttämätöntä vahva alueellinen viranomaispa- 48283: mistä sekä parantamalla erityisesti huonossa ase- nos, jolla on sosiaali- ja terveysalan hyvä asiantun- 48284: massa olevien tilannetta temus. Suurlääneihin siirtyminen ei vähennä lää- 48285: - vahvistaa kansalaisten kykyä vastata tervey- ninhallitusten hoitamia tehtäviä ja työmäärää, joten 48286: destään sekä lisätä terveyttä ja elämänhallintaa vähintään nykyinen henkilöstömäärä on sosiaali- ja 48287: koskevia tietoja, taitoja ja arvostuksia terveysministeriön mukaan edellytys sosiaali- ja 48288: -vahvistaa sosiaali- ja terveyspoliittisten näkö- terveysasioitten hoitamiselle. Lääninhallitukset 48289: kohtien huomioon ottamista kansainvälisissä yh- ovat avainasemassa huolehtiessaan väestön tasa- 48290: teyksissä. arvosta ja yhdenvertaisuudesta sosiaali- ja terveys- 48291: Kertomusvuonna tuli voimaan kansanterveys- kysymyksissä alueellaan. Ne ovat avainasemassa 48292: lain muutos, jonka mukaan sosiaali- ja terveysmi- myös sosiaali- ja terveysasioiden menetelmällisissä 48293: nisteriön yhteydessä toimii kansanterveyden laaja- kysymyksissä. 48294: alaista kehittämistä varten neuvottelukunta. Neu- Lääninhallitusten tehtävänä on mm. edistää 48295: vottelukunnan tehtävänä on: alueellisia ja kunnallisia hyvinvointi- ja terveysta- 48296: 48297: 48298: 227 48299: voitteita kehittämällä ehkäisevän sosiaali- ja ter- sa. Näiden kokemusten hyödyntäminen ja laajenta- 48300: veyspolitiikan johtamista sekä tukemalla ja seuraa- minen kaikkien kuntien käyttöön on parhaillaan 48301: malla tavoitteellisen ehkäisevän politiikan, tervey- käynnissä. Osa tästä kokemuksesta on otettu huo- 48302: den edistämisen, ohjausmenetelmien ja verkosto- mioon laadittaessa valtioneuvoston päättämää 48303: työtapojen kehittämistä kunnissa. Lääninhallitukset suunnitelmaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä- 48304: järjestävät myös ehkäisevän sosiaalipolitiikan ja misestä tulevina vuosina. Tältä pohjalta on tehty 48305: sosiaalisten vaikutusten arvioinnin koulutusta, oh- suositus kunnille siitä, että paikallisesti laadittaisiin 48306: jausta ja neuvontaa sekä tukevat kuntia ehkäisevän ns. hyvinvointiohjelmia. 48307: politiikan toimenpideohjelmien suunnittelussa ja Yhtenä tärkeänä tavoitteena kuntaprojekteissa 48308: toteutuksessa. on kehittää toimintamuotoja, joissa julkinen palve- 48309: Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoit- lujärjestelmä ja kansalaisten omaehtoinen toiminta 48310: teet lääninhallituksille on määritelty ensi sijassa niveltyvät paremmin toisiinsa. Kyse ei ole siitä, että 48311: sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tehdyssä vuo- palvelujärjestelmä siirtäisi tehtäviään kansalaisille 48312: sittaisessa tulossopimuksessa ja valtakunnallisessa tai heidän järjestöilleen, vaan enemmänkin pyrki- 48313: kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon suunni- mys on löytää oikea vuoropuhelu. Lääninhallinnon 48314: telmassa. Kertomusvuonna valmistunut ehkäise- rooli sosiaali- ja terveysministeriön toimeenpane- 48315: vän sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia, Suomen missa ja ohjaamissa kuntaprojekteissa ei ole aina 48316: kansallinen ympäristöterveysohjelma (KM 1997:8), ollut selkeä. Sen sijaan terveyden edistämiseen 48317: Kansallinen alkoholiohjelma (STM:n monisteita sekä tupakoinnin ja alkoholihaittojen vähentämi- 48318: 1997:14), Huumausainestrategia 1997 (KM seen tarkoitettujen määrärahojen käyttö, jotka so- 48319: 1997:10) sekä lukuisa joukko muita erityisalakoh- siaali- ja terveysministeriö ohjaa lääninhallituksen 48320: taisia ohjelma- ja selvitysraportteja antavat tehtäviä käytettäväksi alueellaan, on selkeästi vastuutettu. 48321: myös lääninhallinnolle. Näitä varoja lääninhallitus käyttää myös laajaan 48322: Esimerkiksi Etelä-Suomen lääninhallituksen so- yhteistyöhön alueen muiden toimijoiden kanssa. 48323: siaali- ja terveysosastolla valmistellaan tätä silmällä Yhteistyössä ovat mukana kunnat, kuntayhtymät, 48324: pitäen läänin omaa ehkäisevän sosiaali- ja terveys- erilaiset järjestöt ja valtakunnalliset tutkimuslaitok- 48325: politiikan strategiaa. Ehkäisevän sosiaali- ja ter- set. Etelä-Suomen lääninhallituksen mukaan lää- 48326: veyspolitiikan painopisteet ovat jo vuosia olleet ninhallitukset tulisikin selkeästi vastuuttaa keskei- 48327: väestön terveyden edistämisessä, sosiaalisen tur- siksi alueellisiksi toimijoiksi terveyden edistämis- 48328: vallisuuden ja toimintakyvyn lisäämisessä, syrjäyty- työssä. Etelä-Suomen lääni voisi joissakin ehkäise- 48329: misen ehkäisyssä sekä ehkäisevän päihdetyön ja vän terveyspolitiikan kysymyksissä toimia myös 48330: alkoholipolitiikan toimeenpanossa. Painotukset ja valtakunnallisena koordinoijana yhteistyössä so- 48331: kohderyhmät ovat kehittämistavoitteiden mukai- siaali- ja terveysministeriön kanssa. Ministeriö voisi 48332: sesti vaihtuneet. Viimeisinä painoalueina ovat ol- siirtää alue- ja paikallistasen terveyden edistämisen 48333: leet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden suoraan lääneille siten, että Stakes toimisi läänien 48334: edistäminen, mielenterveyskuntoutujat sekä alu- kanssa kiinteässä yhteistyössä. Läänien yhteistyötä 48335: eellinen ja kuntien kanssa tehtävä yhteistyö. terveyden edistämisessä olisi tehostettava, koska 48336: Terve ja hyvinvoiva väestö on kunnallisen hy- monissa alueellisissa palveluyksiköissä toteutetaan 48337: vinvointipolitiikan keskeinen tavoite. Sosiaali- ja hyviä hankkeita, joita ei levitetä riittävästi. Tarpeen 48338: terveydenhuollon järjestäminen on säädetty suurel- olisi perustaa säännöllisesti kokoontuva läänien 48339: ta osin kuntien tehtäväksi. Suomessa kunnilla on terveyden edistämisen koordinaatioryhmä ministe- 48340: poikkeuksellisen laajat mahdollisuudet vaikuttaa riön kokoonkutsumana. 48341: asukkaittensa terveyteen ja hyvinvointiin. Näin ol- 48342: len ehkäisevän politiikan onnistumisen kannalta Säästöien vaikutukset 48343: on ensiarvoisen tärkeää, mitä kunnissa tapahtuu. Etelä-Suomen lääninhallituksen mukaan kuntapro- 48344: Valtakunnan tasolla luodaan yleiset puitteet ja ra- jektit, kuntien peruspalvelujen arviointi, kuntapa- 48345: kenteet, mutta kunnissa kohdataan ihmisten joka- laute ym. osoittavat, että ehkäisevän sosiaali- ja 48346: päiväisen elämän tarpeet. terveyspolitiikan osaaminen ei ole vielä riittävää 48347: Alue- ja paikallistasolla on sekä sosiaali- että eikä ehkäisevää sosiaali- ja terveyspolitiikka ole 48348: terveyspolitiikassa toteutettu laajat kuntaprojektit, resursoitu tarpeeksi. Taloudellisen laman vaikutuk- 48349: joiden avulla on kehitetty paikallista ehkäisevää set ehkäisevään työhön ovat olleet selvästi näkyvis- 48350: politiikkaa ja toimlntamalleja. Projektit ovat tuotta- sä kuntien palvelutuotannossa. Tosin joitain osin 48351: neet kuntien ehkäisevän politiikan toimenpideoh- kunnat ovat jo kokemusten kautta joutuneet totea- 48352: jelmia, joista osa on hyväksytty kuntien valtuustois- maan joidenkin paniikkipäätösten epäviisauden. 48353: 48354: 48355: 228 48356: Esimerkiksi ehkäisevän toimeentulotuen määrära- ty sen mukaan. Sosiaalisia vaikutuksia ei arvioida 48357: ha on otettu joissakin kunnissa takaisin talousar- kunnan talouspäätösten yhteydessä. Ehkäisevän 48358: vioon. Koulujen tukiopetus on palautettu esim. työotteen osaamisen lisäämiseksi Etelä-Suomen 48359: Helsingin kaupungissa supistusten jälkeen, vaikka- lääninhallituksen tehtäväksi on annettu suunnitella 48360: kin erilainen virkistys- ja vapaa-ajantoiminta on ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan yhteinen 48361: pääosin siirtynyt järjestöjen tehtäväksi. Lisäksi sosi- kaksivuotinen koulutusohjelma läänien, kuntien ja 48362: aalinen ilmapiiri on edelleen kovenemassa tuotta- järjestöjen toimijoille. 48363: en syrjäytymistä sekä lisäten rasismia. 48364: Kuntien ehkäisevään sosiaali- ja terveyspolitiik- Yhteistyön tehostamisen tarve 48365: kaan käyttämiä voimavaroja ei tilastoida. Syste- Ehkäisevän työn kannalta perusterveydenhuollon 48366: maattiset tiedot puuttuvat. Terveyden edistämisen toiminta on avainasemassa. Erikoissairaanhoidolla 48367: keskuksen kertomusvuonna teettämästä terveys- on kuitenkin tärkeä asiantuntijatehtävä ja peruster- 48368: barometristä ilmenee, että kuntien terveystoimen veydenhuoltoa tukeva rooli. Menestyksellinen eh- 48369: asiantuntijat katsovat yleisesti, että ehkäisevä toi- käisevä työ vaatii perusterveydenhuollon lisäksi 48370: minta on joutunut keskimääräistä suuremman kar- yhteistyötä sosiaalihuollon kanssa erityisesti avo- 48371: sinnan kohteeksi. Taloudellisen laman ja lainsää- hoidon palveluja kehitettäessä sekä kunnan ylei- 48372: däntömuutosten myötä myös kunnat leikkasivat sempää tukea. Etelä-Suomen lääninhallituksen 48373: nopeasti erityisesti ehkäisevän päihdetyön resurs- mielestä perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto ja 48374: seja ja virkoja vuosikymmenen alkupuolella. Sääs- erikoissairaanhoito toteuttavat oman perustehtä- 48375: töt ovat leikanneet myös varsinaista päihdekuntou- vänsä mukaan ehkäisevän terveydenhuollon tai 48376: tusta muita sektoreita enemmän. Vieroitushoidon ehkäisevän sosiaalipolitiikan tavoitteita hyvinkin 48377: saatavuuden heikkeneminen on vaikeuttanut myös erillään toisistaan. Yhteistyötä ei ole paljoakaan. 48378: päihdeasiakkaiden selviytymistä. Säästöt ja toimin- Osaksi tämä johtunee siitä, että ehkäisevällä ter- 48379: tatapojen muutokset ovat ainakin lyhyellä ajalla veydenhuoliolla on paljon pitemmät historialliset 48380: heikentäneet päihdehaittojen ehkäisyä. Päihde- perinteet kuin ehkäisevällä sosiaalipolitiikalla. Eri- 48381: huollon erityispalveluihin kohdennetut säästöt koissairaanhoito ei taas hoidollisen päätehtävänsä 48382: ovat merkinneet sitä, että päihdepotilaita on hoi- lisäksi juurikaan toteuta terveyden edistämisen 48383: dettu yhä enemmän sairaaloissa. Erityisesti psykiat- hankkeita. Sairaanhoitopiireillä on velvoite tehdä 48384: risten sairaaloiden päihdehoitojaksot ovat lisäänty- ehkäisevää työtä alueellisesti. Esimerkiksi tartunta- 48385: neet huomattavasti huolimatta siitä, että myös psy- tautien torjumiseksi niiden on ylläpidettävä alueel- 48386: kiatriseen sairaalahoitoon on kohdistettu tuntuvia lista tartuntatautirekisteriä. Sosiaali- ja terveysmi- 48387: säästöjä. Näin päihdehaittojen hoidossa vastuu on nisteriön mukaan kaikki sairaanhoitopiirit eivät ole 48388: joissakin osissa maata siirtynyt huomattavasti eri- kovin kiinnostuneita ennaltaehkäisevästä työstä, 48389: koissairaanhoidon kannettavaksi. koska sen suoritteita ei voida mitata samalla tavalla 48390: Kuntien tiukka taloudellinen tilanne on Stakesin kuin hoitopalvelujen eikä työtä voida välttämättä 48391: mukaan vaikuttanut ehkäisevään sosiaali- ja terve- jakaa kuntakohtaisesti. 48392: yspolitiikkaan kahdesta suunnasta. Pitkäaikaistyöt- Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri on niitä harvoja, 48393: tömyys on kuntaprojektien kokemusten mukaan joilla on terveyden edistämisen ohjelma. Uuden- 48394: lisännyt perheiden pahoinvointia. Oireet näkyvät maan sairaanhoitopiiri toteuttaa lääninhallituksen 48395: kouluissa ja päiväkodeissa, missä lapsi- ja oppilas- kanssa ·yhteistyössä COPD-ohjelmaa. Erikoissai- 48396: ryhmien pienentäminen ja henkilökohtaisen tuen raanhoidon seuranta- ja edistämishankkeen yhtey- 48397: lisääminen olisi perusteltua. Ryhmäkokoja on kui- dessä entinen Uudenmaan lääninhallitus on tuotta- 48398: tenkin jouduttu kasvattamaan ja tukiopetusta ja nut muistion sosiaalihuollon palvelujen niveltämi- 48399: harrastuspiirejä vähentämään. Terveydenhuollossa sestä erikoissairaanhoidon seudulliseen toiminta- 48400: etusijalla on edelleen korjaava toiminta, jolloin kokonaisuuteen. 48401: säästöpäätökset ovat useimmiten kohdistuneet eh- Ennaltaehkäisevän ja terveyttä edistävän työn 48402: käisevään työhön ja siellä erityisesti koulutervey- osuus terveydenhuollon voimavaroista on sosiaali- 48403: denhuoltoon. Laman ja säästöjen vaikutuksia ei ja terveysministeriönkin mielestä hyvin pieni. Eh- 48404: tältä osin vielä voida arvioida. käisevän työn merkitys kuitenkin ymmärretään ja 48405: Etelä- Suomen lääninhallituksen mielestä sosi- resursointia pyritään turvaamaan yhteistyössä eri 48406: aalipolitiikka ja ehkäisevä sosiaalipolitiikka ovat tahojen kuten järjestöjen kanssa. Kansalaisjärjestöt 48407: kuntien taloudesta puhuttaessa epäselvä ja hah- osallistuvat kunnissa usein samoihin hankkeisiin 48408: mottumaton alue. Laman merkitystä on arvioitu Stakesin kanssa. Yhteistyökumppaneita ovat mm. 48409: ennen kaikkea talouskäsittein, ja päätöksiä on teh- Sosiaaliturvan keskusliitto, Mannerheimin lasten- 48410: 48411: 48412: 229 48413: suojeluliitto, Lastensuojelun keskusliitto ja Suomen aiheutuvien haittojen ehkäisemistä tukevaan toi- 48414: Mielenterveysseura. mintaan. Määräraha on pysynyt useana vuonna 48415: Tutkimusten mukaan on selvää, että hyvin suun- samana, 50 penniä asukasta kohti eli 2,5 Mmk. 48416: nattu tautien ehkäisy ja terveyden edistäminen ovat Raittiustyölain mukaisen määrärahan käytön suun- 48417: kustannus-vaikutussuhteen kannalta ylivoimaisin nittelu yhdistettiin tupakkalain määrärahaan v. 48418: tapa edistää väestön terveyttä. Ehkäisevä työ on 1995. 48419: saavuttanut merkittäviä tuloksia, joista esimerkkei- Kertomusvuodesta lähtien sisältyy myös alkoho- 48420: nä ovat lapsikuolleisuuden väheneminen, ham- litiedotukseen ja -valistukseen osoitettu määräraha 48421: masterveyden paraneminen ja sydänkuolleisuuden samalle momentille (33.53.21). Kertomusvuonna 48422: väheneminen. Kansanterveyslaitoksen mukaan sen määrä oli 6,65 Mmk. Tämän määrärahan suu- 48423: kansanterveyden kehitys Suomessa on 25 viime ruus oli aiemmin vähintään 12 Mmk. 48424: vuoden aikana ollut pääsääntöisesti myönteistä. Valtion talousarvioissa on mainittu v. 1992-97 48425: Takavuosien huippukorkea työikäisten miesten sosiaali- ja terveysministeriön asettamat terveyskas- 48426: kuolleisuus on huomattavasti pienentynyt. Sen vatuksen tulostavoitteet, jotka ovat ohjanneet tu- 48427: seurauksena odotettavissa oleva elinikä on no- pakkalain ja raittiustyölain mukaisten määräraho- 48428: peasti pidentynyt ja väestön yleinen terveydentila jen käyttösuunnitelmien laadintaa. Muina lähtö- 48429: parantunut. Tämän kehityksen taustaprosessi on kohtina käyttösuunnitelmille ovat olleet terveyden 48430: ollut monitahoinen, mutta pohjana on ollut lääke- edistämisajattelu, väestöryhmien terveyserojen ka- 48431: tieteellinen tieto ja terveysalan käynnistämä hyvin ventaminen, ministeriön yleiset tavoitteet (TTS, TK- 48432: monien sektoreiden toiminta, joka on johtanut 2000, VALSU, ministeriön strategia) sekä kansain- 48433: terveellisiin muutoksiin väestön elintavoissa. välisyys, erityisesti Euroopan unionin vaikutus. 48434: Myönteisten tulosten rinnalla on ilmaantunut Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan v. 1992- 48435: uusia ongelmia ja haasteita: ikääntyvän väestön 97 terveyskasvatuksen ja päihteiden käytön vähen- 48436: työ- ja toimintakyky, alkoholin lisääntyneen kulu- tämiseen osoitettujen määrärahojen käyttösuunni- 48437: tuksen haitat, huumeiden leviämisen uhka, väestö- telmien laadinnan lähtökohtana on ollut pyrkimys 48438: ryhmien terveyserot, tupakoinnin aloittaminen kansanterveyden paranemiseen. Kansaterveyden 48439: poikkeuksellisen nuorena jne. paraneminen riippuu keskeisesti siitä, kuinka sy- 48440: däntauteja, syöpäsairauksia, tuki- ja liikuntaelinsai- 48441: Terveyskasvatukseen osoitettujen määrärahojen rauksia, mielenterveysongelmia ja tapaturmia on- 48442: käyttö ja seuranta nistutaan ehkäisemään. Kansaterveys kehittyy 48443: Tupakkalain 27 §:n mukaan valtion tulo- ja meno- edelleen myönteiseen suuntaan, ja tätä tasaista 48444: arvioon on vuosittain otettava määräraha, joka kehitystä pyrkivät myös tupakkalain 27 §:n ja raitti- 48445: vastaa 0,45 %:a tupakkavalmisteveron arvioidusta ustyölain 10 §:n mukaisista määrärahoista tuetut 48446: vuotuisesta tuotosta. Lain mukaan määräraha tulee hankkeet turvaamaan. 48447: käyttää tupakoinnin ehkäisytyöhön ja terveyskas- Ministeriön mukaan määrärahojen käyttö on 48448: vatukseen sekä niitä tukevaan tutkimus-, seuranta- muuttunut selvästi tarkoituksenmukaisemmaksi 48449: ja valistustoimintaan. Maaliskuussa 1995 voimaan tarkastelujakson aikana, koska terveyden edistämi- 48450: tulleen uudistetun tupakkalain yhteydessä edus- sen eri alueisiin (esim. riskitekijöihin) kohdistuva 48451: kunta edellytti tupakoinnin vähentämiseen ja ter- toiminta on saatu yhteisen suunnittelun piiriin. 48452: veyskasvatukseen käytettävän Maailman terveys- Määrärahojen tosiasiallinen väheneminen erityises- 48453: järjestön suosittelema 1 %:n osuus tupakkaveron ti alkoholihaittojen ehkäisyn osalta ei ole ollut 48454: tuotosta. Valtiontaloudellisista syistä määrärahaa ei sopusoinnussa yleisen kehityksen kanssa. 48455: ole kertaakaan otettu talousarvioon niin suurena, Kertomusvuonna arvioitiin vuodelle 1996 ase- 48456: kuin eduskunnan ponsi edellyttää, vaan se on ollut tettujen tavoitteiden toteutumista seuraavasti: 48457: n. 0,75% tupakkaveron tuotosta. Määrärahasta - Tupakoinnin vähentymistä koskeva tavoite 48458: noin puolet edellytettiin käytettäväksi tupakoinnin on pääosin toteutunut. Kokonaiskulutus on laske- 48459: vähentämiseen. Määrärahan suuruus on ollut v. nut selvästi asetettua tavoitetta enemmän. Tupa- 48460: 1992-94 n. 15 Mmk ja sen jälkeen n. 25 Mmk kansavulle altistuminen on vähentynyt huomatta- 48461: (mom. 33.53.21). vasti erityisesti työpaikoilla. Tupakoinnin yleisyys 48462: Raittiustyölain 10 §:n mukaan on valtion talous- on vähentynyt aikuisilla. Tupakoinnin aloittamisen 48463: arvioon vuosittain otettava määräraha, jonka suu- ehkäisyssä ei ole onnistuttu toivotulla tavalla, ja 48464: ruus on vähintään 40 penniä edellisenä vuonna nuorten tupakointi on pysynyt edellisvuosien suu- 48465: maassa henkikirjoitettua asukasta kohti, käytettä- ruisena. Uudistetun tupakkalain edellyttämät muu- 48466: väksi alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä tokset ovat pääosin toteutuneet. 48467: 48468: 48469: 230 48470: - Alkoholin humalakäytön vähentymistä ja olennaisen tärkeää. Suunnittelu konkretisoituu ter- 48471: huumeiden käytön lisääntymisen pysäyttämistä veyden edistämisen määrärahojen käyttösuunnitel- 48472: koskeva tavoite ei ole toteutunut toivotulla tavalla. massa. Koska yksittäisten hankkeiden tulosten ar- 48473: Alkoholin tilastoitu kulutus ei ole laskenut merkit- viointi on kallista ja vaikeaa, korostuu strategian 48474: tävästi edellisestä vuodesta. Nuorten viikoinainen merkitys. 48475: alkoholinkäyttö ei ole vähentynyt, ja humalajuomi- - Yksittäisten hankkeiden tukemisen tulee pe- 48476: nen on yleistä. Huumeiden käytön yleistymistä ei rustua hyvin harkittuun suunnitelmaan ja selkeisiin 48477: ole onnistuttu rajoittamaan tavoitteen mukaisesti, ja tulostavoitteisiin sekä hankesuunnitelman arvioin- 48478: erityisesti nuorten huumekokeilut ovat varhaistu- tiin. 48479: neet ja lisääntyneet. - Hankkeen toteutumisen arviointi on perus- 48480: - Ravitsemuskasvatusta koskeva tavoite on tettava hankkeelle esitettyyn työsuunnitelmaan ja 48481: pääosin toteutunut. Väestön ravitsemustottumus- varainkäytön lainmukaisuuden valvomiseen. 48482: ten myönteinen kehitys on jatkunut ja liikapainoi- Ministeriö on ilmoittanut kehittävänsä yhteis- 48483: suuden yleistyminen pysähtynyt nuoria naisia lu- työssä Stakesin ja Terveyden edistämisen keskuk- 48484: kuun ottamatta. sen kanssa hankkeiden loppuraportointia ja hank- 48485: - Tapaturmien ehkäisyä koskeva tavoite on keiden valvontaa. 48486: toteutunut osittain. Tapaturmakuolleisuus on hie- Yksittäisten terveyskasvatushakkeiden vaikutta- 48487: man vähentynyt 1990-luvun alkuun verrattuna. vuuden arviointi vaatii aina oman tutkimusko- 48488: - Mielenterveysongelmien ehkäisyä koskeva konaisuutensa, jotta saadaan luotettavaa tietoa. 48489: tavoite on toteutunut osittain. Itsemurhakuollei- Kansanterveyslaitos on tällaisia arviointeja tehnyt 48490: suus ei ole lisääntynyt viime vuosina. mm. mittavasta Pohjois-Karjala-projektista, jota on 48491: Tulostavoitteiden asettaminen ja seuraaminen laajasti pidetty kansainvälisenä esikuvana ehkäise- 48492: vuosittain ei ole mahdollista, kuten edellä olevasta vän työn ja terveyskasvatuksen merkittävistä vaiku- 48493: käy ilmi. Tulostavoitteiden saavuttamisen ja toteu- tusmahdollisuuksista, sekä Suomessa ja muissa 48494: tettujen hankkeiden yhteyskään ei ole yksikäsit- maissa toteutetuista Quit & Win (Lopeta ja Voita) 48495: teistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyrkinyt tupakoinnin lopettamiskilpailuista. Lisäksi on eri 48496: pitkäjänteisesti arvioimaan terveyden edistämisen vuosina toteutettu yksittäisiä tutkimushankkeita 48497: määrärahoista, lähinnä tupakkalain mukaisesta mm. nuorten tupakoinnin vähentämisen keinoista, 48498: määrärahasta, tuettujen hankkeiden arviointia sekä raskaudenaikaisesta alkoholi- ja tupakkaneuvon- 48499: hallinnollisesta että teoreettisesta näkökulmasta. nasta, liikunnan edistämisestä terveydenhuollossa 48500: Suomi osallistui WHO:n hankkeeseen 0996--98), jne. 48501: jossa tuotettiin kansainvälinen monografia tervey- Tieteellisten tutkimusten lisäksi sosiaali- ja ter- 48502: den edistämispolitiikan ja terveyden edistämisen veysministeriö on aina vaatinut terveyden edistä- 48503: hankkeiden arvioinnista. Lisäksi Suomi osallistui misen hankkeiden hallinnollisen loppuraportin 48504: EU:n komission rahoittamaan terveyden edistämi- yhteydessä tietoja toteutumisesta ja tuloksista. 48505: sen arvioinnin kartoittamiseen Euroopassa kerto- Hankkeen toteuttaja on erityisellä lomakkeella ar- 48506: musvuonna. vioinut, miten hanke toteutui suunnitelmaan näh- 48507: Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti em. määrä- den ja onko tarvetta jatkotoimiin tai tulosten muu- 48508: rahasta v. 1996 n. 190 hanketta, joita toteuttivat hun julkaisemiseen. 48509: erityisesti Kansanterveyslaitos, Stakes, lääninhalli- Kertomusvuoden kesällä tehdyssä, ulkopuoli- 48510: tukset, kansalaisjärjestöt ja yliopistot. Kertomus- sen tutkijan toteuttamassa arvioinnissa selvitettiin 48511: vuodesta lähtien näiden hankkeiden hallinnointi hankkeiden toteutumista seuraavin kriteerein: tu- 48512: on siirtynyt suurimmaksi osaksi Stakesin ja Tervey- loksellisuus (tuotos ja tulos), prosessit ja hyödyn- 48513: den edistämisen keskuksen tehtäväksi. nettävyys. Loppuraporteista noin puolet sisälsi tie- 48514: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tervey- toja prosessikriteereistä, kaksi kolmasosaa sisälsi 48515: den edistämisen hankkeiden arvioinnit antavat ai- tietoja hyödynnettävyyskriteereistä ja kaikki rapor- 48516: heen seuraaviin johtopäätöksiin: tit sisälsivät tietoa hankkeen tuotoksista, mutta vain 48517: - Terveyttä edistävän politiikan huolellinen ja muutama tuloksista. 48518: tutkimustietoon perustuva kokonaissuunnittelu on 48519: 48520: 48521: 48522: 48523: 231 48524: Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteet, pai- jen lisäksi mainita aikuisten hammashuolto, eräät ter- 48525: nopistealueet ja eri viranomaisten vastuu ja toiminta- veystutkimukset ja vammaishuolto. Valtiontilintarkas- 48526: strategiat ovat saatujen selvitysten mukaan yleensä tajien mielestä on huolestuttavaa, mikäli kehitys jatkuu 48527: asianmukaisia ja selkeitä. Sosiaali- ja terveysministe- samansuuntaisena. Sosiaali- ja terveysministeriön tu- 48528: riön asema on keskeinen, ja ministeriö on viime vuosina lisikin paneutua tähän ongelmaan vakavasti ja etsiä 48529: hahmottanut painokkaasti ehkäisevän sosiaali- ja ter- nykyistä paremmat keinot asiantilan korjaamiseksi ja 48530: veyspolitiikan tavoitteita ja linjauksia yhteistyössä mui- eri kunnissa asuvien kansalaisten tasapuolisen kohte- 48531: den viranomaisten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen lun turvaamiseksi. Valtiontilintarkastajat yhtyvät näke- 48532: kanssa. Lääninhallitusten rooli kuntia ohjaavana ja val- mykseen, jonka mukaan hyvin suunnattu tautien ehkäi- 48533: vovana viranomaisena on edelleen keskeinen. Valtion- sy ja terveiden elintapojen edistäminen ovat kustan- 48534: tilintarkastajien mielestä läänien yhteistyötä terveyden nus-vaikutussuhteen kannalta ylivoimaisin tapa edis- 48535: edistämisessä tulisikin lisätä ja tehostaa, koska monis- tää väestön terveyttä. 48536: sa alueellisissa palveluyksiköissä toteutetaan hyviä Valtiontilintarkastajat katsovat, että valtion talous- 48537: hankkeita, joista ei kuitenkaan riittävästi tiedoteta laa- arviossa terveyskasvatukseen sekä tupakoinnin ja 48538: jemmalti. Osaltaan tähän on vaikuttanut se, että perus- päihteiden käytön vähentämiseen osoitettu ja määrära- 48539: terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaan- hoja tulee edelleen kohdentaa hankkeisiin, joilla mah- 48540: hoidon yhteistyö on vähäistä ja terveyden edistämi- dollisimman hyvin edistetään terveyteen liittyvien elin- 48541: seen osoitetut voimavarat hyvin pieniä. Ehkäisevä työ tapojen ja riskitekijöiden seurantaa ja tutkimusta sekä 48542: sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö tulisikin kansanterveyden paranemista. Erityisinä painoalueina 48543: kytkeä paremmin palvelujärjestelmän kokonaisuuteen. tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentämispyrkimys- 48544: Kuntien vaikea taloudellinen tilanne on aiheuttanut ten ohella tulisi olla mielenterveysongelmien ehkäi- 48545: sen, että ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka on syyn ja huumeiden käytön rajoittamiseen liittyvät hank- 48546: joutunut keskimääräistä suuremman karsinnan koh- keet. Huumeiden käytön yleistyminen ja erityisesti 48547: teeksi. Laman ja lainsäädäntömuutosten myötä kunnat nuorten varhaistuneet ja lisääntyneet huumekokeilut 48548: ovat vähentäneet erityisesti ehkäisevän päihdetyön ovat huolestuttavia ja hälyttäviä merkkejä, joihin valis- 48549: voimavaroja, jolloin päihdepotilaita on jouduttu hoita- tuneessa terveyskasvatuksessa tulee kiinnittää erityis- 48550: maan yhä enemmän sairaaloissa. Valtiontilintarkasta- tä huomiota. 48551: jat ovat kertomuksessaan vuodelta 1993 (s.195} mm. Kun terveyden edistämiseen osoitetuilla määrära- 48552: todenneet, että Suomen päihdehuoltoa on viime vuosi- hoilla käynnistetään vuosittain suuri määrä hankkeita 48553: na vähennetty ja vaikeutettu taloudellisten vaikeuksien ja niitä toteuttavat eri viranomaiset, kunnat, yliopistot ja 48554: varjolla kohtuuttomasti. Kunnat ovat valinneet päihde- kansalaisjärjestöt, valtiontilintarkastajat edellyttävät 48555: huollon yhdeksi suurimmista säästökohteistaan ilmei- sosiaali- ja terveysministeriöitä hankkeiden tehokasta 48556: sesti ymmärtämättä, että ennaltaehkäisevän päihde- ja selkeää tavoitteenasettelua, toteutumisen seuran- 48557: huollon säästöt kostautuvat ajan mittaan moninkertai- taa, arviointia sekä varainkäytön aukotonta valvontaa. 48558: sesti kasvavina erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuol- Lopuksi valtiontilintarkastajat toteavat, että edus- 48559: lon kustannuksina. Päihdehuolto on sopeutettu lamaan kunta edellytti maaliskuussa 1995 voimaan tulleen uu- 48560: hätiköiden ja seurauksia loppuun saakka pohtimatta. distetun tupakkalain käsittelyn yhteydessä terveyskas- 48561: Valtiontilintarkastajat näkevät nykyisen tilanteen vatukseen ja tupakoinnin vähentämiseen käytettävän 48562: epätyydyttävänä ja tulevaisuuden kannalta ongelmalli- määrärahan nostamista Maailman terveysjärjestön 48563: sena. Sosiaali- ja terveysministeriössä ja alan tutki- suosittelemaan 1 o/o:iintupakkaveron tuotosta. Valtion- 48564: mus- ja kehittämislaitoksissa laaditaan erilaisia raport- taloudellisista syistä määrärahaa ei ole kertaakaan 48565: teja väestön terveydentilasta ja tehdään terveyspoliit- otettu talousarvioon näin suurena, vaan se on ollut n. 48566: tisia ja muita hoito-ohjelmia, mutta niiden toteutuminen 0,75% tupakkaveron tuotosta. Valtiontilintarkastajien 48567: on liian usein kiinni yksittäisen kunnan taloudellisesta mielestä valtiontalouden salliessa ko. määrärahaa tuli- 48568: tilanteesta. Kunnissa terveyden edistäminen ja ylläpi- si korottaa tai muutoin osoittaa lisää va raja terveyskas- 48569: täminen ovat joutuneet jatkuvasti säästöjen ja leikka- vatuksen ja terveyden edistämisen perusteltuihin 48570: usten kohteeksi. Esimerkkinä voidaan edellä esitetty- hankkeisiin. 48571: 48572: 48573: 48574: 48575: 232 48576: Työsuojelun nykytila ja kehittämistoimet tapahtuu käytännössä työpaikoilla. Valtiovalta oh- 48577: jaa ja edistää kuitenkin työolojen kehittämistä lain- 48578: Työsuojeluhallinto tehtävineen ja tukitoimintoi- säädännön kautta ja monilla muilla keinoin. Laki- 48579: neen siirrettiin 1.4.1997 työministeriöstä sosiaali- ja sääteisen työterveyshuollon kustannuksista puolet 48580: terveysministeriöön Työsuojelutehtäviä varten so- korvataan julkisista varoista (Kela). 48581: siaali- ja terveysministeriöön perustettiin työsuoje- Sosiaali- ja terveysministeriöllä sekä työsuojelu- 48582: luosasto, jolle siirrettiin työministeriön työsuojelu- hallinnolla on tärkeä tehtävä työsuojelupolitiikan 48583: osastolle kuuluneet vastaavat tehtävät. Työministe- muotoilussa ja toteuttamisessa. Hallinnon tehok- 48584: riöstä sosiaali- ja terveysministeriöön siirtyi yhteen- kaalla toiminnalla luodaan hyvät edellytykset käy- 48585: sä 112 virkaa tai työsopimussuhteista tointa. Työ- tännön työsuojelutyölle ja työolojen kehittämiselle. 48586: suojelusäädöksiin tehtiin lähinnä työsuojeluasioi- Hallinto toimii läheisessä yhteistyössä työmarkki- 48587: den siirrosta aiheutuvat välttämättömät ministeriön najärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Tätä 48588: vaihtumista koskevat muutokset. varten on olemassa useita yhteistyöelimiä. 48589: Samaan aikaan työsuojeluasioiden siirtoa koske- 48590: van hallituksen esityksen kanssa eduskunnan käsi- 48591: teltävänä oli aluehallintouudistusta koskeva halli- Työsuojelun viranomaistoiminnot 48592: tuksen esitys, jossa työsuojelupiirit ehdotettiin yh- Työsuojeluhallinto - sosiaali- ja terveysministe- 48593: distettäväksi lääninhallituksiin 1.1.1998lukien. Täl- riön työsuojeluosasto ja työsuojelupiirit- vaikut- 48594: löin lääninhallitukset olisivat jatkossa vastanneet taa työyhteisöjen toimintaan ja työympäristöön 48595: työsuojelupiirien tukitehtävistä. Tämä uudistus ei työntekijöiden turvallisuutta, viihtyvyyttä, terveyttä 48596: kuitenkaan toteutunut, joten työvoimapiirien aiem- sekä toiminnan tuloksia parantavasti. Sosiaali- ja 48597: min hoitamat työsuojelupiirien talous- ja henkilös- terveysministeriön toimialaan kuuluvista työsuoje- 48598: töhallinnon tukitehtävät oli organisoitava uudel- lutehtävistä, joista on säädetty valtioneuvoston oh- 48599: leen. Tarkoituksenmukaisimpana ratkaisuna pidet- jesäännössä (1522/95, muut. 221/97), ovat keskei- 48600: tiin näiden tehtävien keskittämistä Hämeen työ- simpiä: 48601: suojelupiirille, joka vastaa jatkossa työsuojelupii- - työsuojelu ja metsäpalkkaus 48602: rien maksuliikkeestä, henkilöstötietojärjestelmästä - työterveyshuolto 48603: ja palkanmaksusta. Tehtävien hoitamista varten - kemikaalien valvonta 48604: piiri sai lisähenkilökuntaa. - terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin 48605: Työsuojelutoiminnan liityttyä sosiaali- ja ter- edistäminen sekä sairauksien ja sosiaalisten ongel- 48606: veysministeriön alaisuuteen muodostaa työsuoje- mien ehkäisy 48607: luosaston ja työsuojelun piirihallinnon toiminta - - terveydensuojelu ja säteilyhaittojen valvonta. 48608: työsuojelustrategia - oman alueensa, joka tukee Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa työsuojelun 48609: ministeriön muita toimintalinjauksia. Työsuojelu- alueellista ohjausta ja valvontaa (laki työsuojeluhal- 48610: asioiden ja muiden sosiaali- ja terveyspoliittisten linnosta, 9/97). Valtioneuvoston ohjesäännön 48611: asiaryhmien yhteisestä hoidosta syntyvien syner- 25 §:ssä on edelleen säädetty työministeriön tehtä- 48612: giaetujen hyödyntäminen aloitettiin heti siirron jäl- vistä siten, että työministeriön toimialaan kuuluvia 48613: keen. Erityisesti synergiaedut korostuvat työnteki- asiaryhmiä ovat 1-kohdassa mainitut työsuhde, 48614: jöiden työ- ja toimintakyvyn edistämisessä, Suo- työaika, työelämän osallistumisjärjestelmät ja muut 48615: men ED-politiikan sosiaalisen ulottuvuuden vah- työympäristökysymykset sekä työehtosopimukset. 48616: vistamisessa ja kemikaaliturvallisuuden edistämi- Ohjesäännön 25 §:n 15-kohdassa on lisäksi säädet- 48617: sessä. ty, että työministeriön tehtäviin kuuluu yhdessä 48618: Työsuojeluosasto sijaitsee edelleen pääosin sosiaali- ja terveysministeriön kanssa 1-kohdassa 48619: Tampereella. Saadun selvityksen mukaan yhteistyö mainittujen työsuhdeasioiden valvonnan ohjaus. 48620: ja yhteydenpito sosiaali- ja terveysministeriöön, Työsuojeluosaston tehtävistä on tarkemmin mää- 48621: työsuojelupiireihin, muihin viranomaisiin ja sidos- rätty sosiaali- ja terveysministeriön työjärjestykses- 48622: ryhmiin on toiminut hajasijoituksesta huolimatta sä. 48623: kohtuullisen hyvin. Yhteydenpitomahdollisuuksia Työsuojeluosaston perustehtävät ja tavoitteet 48624: ja verkostoitumista ovat viime vuosina parantaneet ovat sosiaali- ja terveysministeriön vuoden toimin- 48625: olennaisesti tietoliikenneyhteyksien kehittyminen tasuunnitelman mukaan laajat ja monipuoliset. Pe- 48626: puhelintekniikan, sähköpostin, ilmoitustaulujen ja rustehtäviä ovat: 48627: Internet-yhteyksien muodossa. - työ- ja toimintakyvyn edistäminen 48628: Työsuojelu on laajaa ja monipuolista toimintaa, - työolojen parantaminen ja työyhteisön toi- 48629: jossa on useita toimijoita. Työolojen kehittäminen minnan kehittäminen 48630: 48631: 48632: 233 48633: - työsuojelulainsäädännön valmistelu ja kehit- - Vahvistetaan omaa roolia EU:n piirissä ja 48634: täminen muussa kansainvälisessä toiminnassa työsuojelu- 48635: - työsuojeluvalvonnan kehittäminen hallinnon kannalta keskeisissä kysymyksissä. 48636: - työsuojelupiirien tarvitseman asiantuntijatu- - Työsuojeluhallinnon henkilöstön ammattitai- 48637: en tuottaminen dosta ja pätevyydestä huolehditaan kansallisen ja 48638: - työsuojelun kehittämishankkeiden toteutta- kansainvälisen koulutuksen avulla. 48639: minen Työsuojeluosaston haasteina on ollut viime vuo- 48640: - työsuojelupiirien tulosohjaus sina asiantuntijoiden lisääntynyt osallistuminen 48641: - eurooppalainen sekä kansainvälinen yhteis- EU:n ja muuhun kansainväliseen toimintaan, pii- 48642: työ ja vaikuttaminen. rien tarpeista lähtevä konsultoinnin tarve ja viran- 48643: Työsuojeluosaston päävastuulla on sosiaali- ja omaisten vastuulla oleva markkinavalvonta (kemi- 48644: terveysministeriön yleistavoite (2) työ- ja toiminta- kaalien vaara-arviointi, työympäristötalouden tut- 48645: kyvyn edistäminen seuraavin toimenpitein: kimus, tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoi- 48646: - työ ja toimintakyvyn edistämiseksi tuotetaan tus). Menokehysten leikkaukset ovat vaikeuttaneet 48647: uusia lähestymistapoja näiden tehtävien suorittamista. Työsuojeluosasto 48648: - työorganisaatioiden ja teknologioiden käyt- on kuitenkin pystynyt suoriutumaan tehtävistään ja 48649: töönotossa otetaan huomioon työikäisen väestön hoitamaan samalla organisaatiomuutoksista johtu- 48650: ja työyhteisöjen työkyky vat järjestelyt kohtuullisen hyvin. 48651: - toimintoja edistetään kolmikantayhteistyönä Saadun selvityksen mukaan Euroopassa työolo- 48652: sekä yhteistyössä kaikkien työsuojelun toimijoiden jen kehittämiseen ja työsuojeluun on kiinnitetty 48653: kanssa. viime vuosikymmeninä lisääntyvää huomiota. Suo- 48654: Muita yleistavoitteita tukevat toimenpiteet osas- men liittyessä EU:n jäseneksi useat erilaiset kehittä- 48655: tolla ovat: mistoimet ja muutokset olivat käynnissä. Työsuoje- 48656: - vaikutetaan työ- ja elinympäristöön sekä lu on edelleen voimakkaan kehityksen kohteena, 48657: elämäntapoihin ja tällä hetkellä Suomi on jäsenvaltiona täysipainoi- 48658: - työympäristön kehittäminen säädösten, val- sesti vaikuttamassa eurooppalaisen työsuojelupoli- 48659: vonnan ja kehitystyön avulla tiikan muotoutumiseen ja toteuttamiseen. 48660: - työsuojelupiirien aseman kehittäminen siten, Unionin vähimmäislainsäädäntö on pääosin voi- 48661: että vahvistetaan niiden ammattitaitoa ja kehitetään massa kaikissa jäsenmaissa. Maakohtaiset erot ovat 48662: työnjakoa sekä yhteistoimintaa. vähäisiä. Lainsäädännön edellyttämän tason vertai- 48663: Osastolla on mainittujen lisäksi myös joukko lu maiden kesken on kuitenkin vaikeaa erityisesti 48664: muita tavoitteita, joita ovat mm. seuraavat: työsuojelun valvonta- ja seuraamusjärjestelmän 48665: -Valmistellaan säädösteknisesti ja sisällöltään vuoksi, sillä se kuuluu subsidiariteettiperiaatteen 48666: asianmukaiset ED-lainsäädännön ja kansallisten mukaan jäsenmaille. Suomessa on ETA:an ja sit- 48667: tarpeiden edellyttämät työsuojelusäännökset ja ke- temmin EU:hun liittymisen johdosta otettu käyt- 48668: hitetään säädösten valmistelua. töön yli 30 työsuojeluun liittyvää direktiiviä. Noin 48669: - Valvontaa ohjataan terveyden ja hyvinvoin- puolet integroitiin olemassa olevaan säädöstöön ja 48670: nin kannalta keskeisille aloille ja asioihin. lopuista valmisteltiin uudet säädökset. Viranomais- 48671: -Työsuojelun valvontaa suunnataan tulosohja- ten suorittamasta tuotteiden keskitetystä ennakko- 48672: uksessa työsuojelun strategialinjausten ja talousar- valvonnasta siirryttiin tavaroiden vapaan liikkumi- 48673: viotavoitteiden mukaan erityisesti tapaturmien tor- sen periaatteen mukaiseen markkinavalvontaan. 48674: juntaan, henkiseen jaksamiseen, tuki- ja liikunta- Tuotteet pääsevät vapaasti myyntiin ja markkinoille 48675: elinsairauksien ehkäisyyn sekä työsuhdeasioiden ilman, että viranomaiset voivat asiaan välittömästi 48676: valvontaan. siinä vaiheessa puuttua. Tämä merkitsee työsuoje- 48677: - Valvonnan menettelytapoja kehitetään pal- luvastuun siirtymistä entistä enemmän käyttäjille ja 48678: velemaan nykyistä paremmin työpaikkojen tarpei- työpaikoille. 48679: ta. 48680: - Toteutetaan hallinnon toimintaa palvelevia Piirihallinto 48681: hankkeita mm. seuraavilla painopistealueilla: tapa- Työsuojelusta annetun lain (16/93, muut. 9/97) 48682: turmien torjunta, tuki- ja liikuntaelinsairauksien 1 §:n mukaan työsuojeluhallinnon (työsuojelupii- 48683: ehkäisy, henkisen hyvinvoinnin edistäminen ja rien) tehtävänä on sosiaali- ja terveysministeriön 48684: työyhteisön parantaminen, työterveyshuolto ja työ- johdolla huolehtia työsuojelun alueellisesta oh- 48685: kykyä ylläpitävä toiminta sekä piirien toiminnan jauksesta ja valvonnasta. Työsuojeluhallinnon teh- 48686: arviointi ja toiminnan laadun kehittäminen. täviä työsuojelun edistämiseksi ovat: 48687: 48688: 48689: 234 48690: -työn turvallisuuden ja terveellisyyden kehittä- myös työntekijöihin siltä osin, kuin työntekijöiden 48691: minen velvollisuutena on noudattaa työsuojelusta annet- 48692: - säädösten noudattamisen valvonta tekemällä tuja ja muita määräyksiä. 48693: tarkastuksia työpaikoilla Työsuojelun asiakasaloitteinen palvelutoiminta 48694: - työsuojelun suunnittelu ja kehittäminen käsittää työsuojelupiirien lupahallinnon, erilaiset 48695: - neuvonta-, tiedotus-, tutkimus- ja koulutus- tuotteisiin, työoloihin ja työsuhdeasioihin liittyvät 48696: toiminta neuvonta- ja koulutuspalvelut, työtapaturmien tul- 48697: - ohjeiden, neuvojen ja lausuntojen antaminen kinnan, pyynnöstä suoritetut tarkastukset sekä työ- 48698: säädösten soveltamisesta paikkoihin, yleensä niiden muutostöihin kohdistu- 48699: - ohjeiden, neuvojen ja koulutuksen antami- van ennakkovalvonnan. Työpaikkatarkastuksia oli 48700: nen omaa työtään tekeville kertomusvuonna n. 32 100. Varsinaisten työpaik- 48701: -kiinteä yhteistoiminta työnantaja- ja työnteki- katarkastusten lisäksi tehtiin n. 4 300 suoritetta 48702: jäjärjestöjen kanssa (luvat, lausunnot, luennot, neuvonta). Edellä kuva- 48703: - muut erikseen säädetyt tehtävät. tuista 36 400 suoritteesta noin kolmannes johtui 48704: Eduskunnan päätös säilyttää työsuojelupiirit työpaikalta tulleesta pyynnöstä. Kaksi kolmannesta 48705: edelleenkin itsenäisinä aluehallintoviranomaisina toimenpiteistä kohdistui alle 10 työntekijän työ- 48706: korostaa työsuojelupiirien itsenäistä ja valvontateh- paikkaan. Edellä olevien toimenpiteiden lisäksi 48707: tävässä riippumatonta asemaa. Työsuojelupiirien työsuojelupiirien asiakkaat ottivat yhteyttä (yleensä 48708: työsuojelutoimistoja on 11. Työsuojelupiireillä oli puhelimitse) piiriin n. 160 000 kertaa. Yhteyden- 48709: kertomusvuoden lopussa lisäksi 62 sivutoimipistet- otoista kaksi kolmannesta koski työsuhdeasioita. 48710: tä, joista yhden henkilön hoitamia sivutoimipisteitä Tieto perustuu otosseurantaan. 48711: oli 39 ja kahden tai useamman henkilön sivutoimi- Työsuojelupiirien tulostavoitteita valmistellaan 48712: pisteitä 23. läheisessä yhteistyössä keskeisten työmarkkinajär- 48713: Maakuntajaon muutokset on otettu huomioon jestöjen kanssa. Ministeriössä yhteistyötä tehdään 48714: työsuojelupiirien toimialueiden jaossa (VNp 781/ valtioneuvoston asettamassa työsuojeluneuvottelu- 48715: 97) 1.1.1998 lukien. Työsuojelupiirien toimialueet kunnassa ja piireissä piirin työsuojelulautakunnas- 48716: on määrätty maakuntaliittojen aluejaon mukaisesti sa. Tällä tavoin pyritään saamaan keskeisten sidos- 48717: noudattaen pääsääntöisesti vanhaa läänijakoa. Hä- ryhmien näkemykset mukaan tulosneuvottelupro- 48718: meen työsuojelupiirin valvontavastuulle siirtyi Uu- sessiin sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. 48719: denmaan työsuojelu piirin, Turun ja Porin työsuoje- Kokemukset tästä menettelystä ovat ministeriön 48720: lupiirin ja Mikkelin työsuojelupiirin alueilta n. 3 300 mukaan olleet positiivisia. 48721: valvontakohdetta. Työsuojelupiirien kanssa käytävien tulosneu- 48722: Työsuojelun valvonnassa tavoitteena on työ- vottelujen valmisteluihin osallistuu myös työmi- 48723: suojeluhallinnon keskeisten strategioiden mukai- nisteriön työympäristöosasto työsuhdelainsäädän- 48724: sesti lisätä työpaikkojen omaehtoista työsuojelutoi- töä ja sen vähimmäistason valvontaa koskevien 48725: mintaa siten, että työpaikoilla on toimivat, turvalli- tavoitteiden osalta. Työympäristöosaston esityk- 48726: suuden ja terveellisyyden edistämisen kannalta tar- sen perusteella kaikkien työsuojelupiirien syksyn 48727: peelliset toimintatavat, työpaikkojen työsuojeluta- 1997 tulosneuvotteluissa keskusteltiin mm. työ- 48728: so täyttää lainsäädännön vähimmäisvaatimukset ja suojelupiirien mahdollisuuksista vaikuttaa työ- 48729: työpaikoilla osataan noudattaa työsuhdetta koske- hönotossa ilmenevän ikäsyrjinnän ehkäisemiseen 48730: via säännöksiä ja että työterveyshuolto on järjestet- ja tuoda esim. tiedotuksessaan esiin kansallisen 48731: ty työpaikkojen työolosuhteet huomioon ottaen. työelämän kehittämisohjelman tarjoamia mahdol- 48732: Päämääränä on, että työelämässä pysytään tervee- lisuuksia. 48733: nä eläkeikään asti ja vähennetään huonon työym- Tulostavoitteet on viime vuosina sovittu seuraa- 48734: päristön aiheuttamia kansantaloudellisia menetyk- ville, työsuojelun kannalta keskeisille asioille: 48735: siä ja työsuojeluvaatimusten rikkomisesta saatavaa -työpaikkojen omaehtoisen työsuojelun lisää- 48736: laitonta kilpailuetua. minen 48737: Työsuojeluhallinnon valvontatoiminta kohdis- - keskeisten työperäisten terveyshaittojen tor- 48738: tuu ensisijassa työnantajiin, liikkeisiin, laitoksiin tai junta 48739: yrityksiin, työssä käytettävien tuotteiden valmista- - pienyritysten työsuojelutietouden lisääminen 48740: jiin tai edustajiin tai toiminnanharjoittajiin, jotka - työolojen vähimmäistason valvonta 48741: ovat velvollisia noudattamaan työturvallisuuslain - asiakaspalvelu. 48742: tai muun työlainsäädännön (mm. työaikalaki, työ- Lisäksi työsuojelupiirien kanssa on sovittu piirin 48743: sopimuslaki, kemikaalilaki) säännöksiä, mutta henkilöstöön ja hallintoon liittyvät tavoitteet. Työ- 48744: 48745: 48746: 235 48747: suojeluhallinnon tulosohjauksessa omaksuttu malli Sosiaali- ja terveysministeriö on katsonut, että 48748: (tulosyksikkörakenne) on saadun selvityksen mu- työsuojelupiireille on viime vuosina tullut uusia 48749: kaan periaatteessa varsin toimiva. Tulosohjauksen tehtäviä kuten yhteisölainsäädännöstä johtuvat val- 48750: toimivuutta parantaisi, mikäli tulosohjauksessa oli- vontatehtävät (lähinnä markkinavalvonta), tupak- 48751: si käytettävissä tosiasiallisesti nykyistä enemmän kalain valvonta, kuljettajien ajo- ja lepoaikojen 48752: liikuteltavia voimavaroja. valvonta, työvoiman vuokrauksen ja yksityisen 48753: työnvälityksen maksuttomuuden valvonta sekä ri- 48754: Lainsäädännön ja hallinnon kehittämistarpeet koslain uudistamisen seurauksena tulleet eräät val- 48755: Saadun selvityksen mukaan lainsäädännön kehittä- vontatehtävät (mm. syrjinnän kielto). Työelämä on 48756: mistarpeet liittyvät tällä hetkellä valvonnassa voi- muutoinkin rakennemuutoksessa, ja työolojen 48757: makkaasti esiin nouseviin ns. uusiin työelämän muutosten hallinta edellyttää uusia valmiuksia 48758: ongelmiin. Nämä liittyvät erityisesti työssä jaksami- myös tarkastajakunnalta. 48759: seen, ikääntyvän työväestön työkykyyn sekä ns. Työsuojelupiirien henkilöstöä on menoleik- 48760: henkiseen työsuojeluun laajemmin. Työelämän kausten takia jouduttu voimakkaasti vähentämään. 48761: uusia ongelmia on painotettu myös sosiaali- ja Määrärahojen niukkuus on ministeriön mukaan 48762: terveysministeriön työsuojelun strategia-asiakirjas- eräissä piireissä johtanut jopa henkilöstön lomau- 48763: sa. tusuhkaan. Henkilöstöpoistuma on kohdistunut 48764: Nykyinen työturvallisuuslaki on säädetty 1950- satunnaisesti eri piireihin ja aiheuttanut alimiehitys- 48765: luvulla ja sitä on tarkistettu 1980-luvun puolivälissä. tä ja resurssivääristymää työsuojelupiirien välillä. 48766: EU:hun liittymisen seurauksena työturvallisuusla- Ministeriön suorittamassa tulosohjauksessa on py- 48767: kia on myös 1990-luvulla jouduttu täsmentämään. ritty toteuttamaan keskeisenä määrärahojen jako- 48768: Vaikkakin työturvallisuuslaki nykyisellään antaa perusteena piirin alueen työvoiman ja työpaikko- 48769: työsuojelulle kohtuulliset puitteet, se on painotuk- jen suhteellista osuutta ja toisaalta myös sitä, että 48770: siltaan ja rakenteeltaan epätyydyttävä tämän het- piirit saavat henkilöstömääräänsä vastaavan osuu- 48771: ken työelämän riskejä ja kehittämistarpeita ajatel- den markkamäärästä. Menokehyksen edelleen tiu- 48772: len, eikä se myöskään täysin vastaa eurooppalaisen kentuessa henkilöstön ja resurssien joustavarat 48773: sääntelyn logiikkaa. ovat käyneet vähiin. Tulosohjaus on ollut pääosin 48774: Uudenmaan työsuojelupiiriitä saadun selvityk- piirikohtaisten sopeutusvalintojen tukemista niin, 48775: sen mukaan hallinnon tarkoituksenmukaisuuden että lomautukset on voitu välttää. 48776: näkökulmasta työsuojeluhallinnon resurssija- Työsuojelupiirien resurssien väheneminen, hen- 48777: kauma ei ole tarkoituksenmukainen. Työsuojelu- kilöstön vähäinen vaihtuvuus ja ikääntyminen ovat 48778: hallinnon resurssit ovat jakautuneet siten, että huo- heikentäneet työsuojelupiirien kykyä hoitaa uusia 48779: mattava osa sinänsä niukoista työsuojeluhallinnon tehtäviä sekä vastata toimintaympäristön palvelu- 48780: voimavaroista on nyt ministeriössä. Varsinaisesta tai toimintavaatimuksiin. Tapahtunut kehitys ja 48781: asiakaspalvelusta ja valvonnasta eli työpaikoille uudet tehtävät huomioon ottaen on tarkoitus selvit- 48782: välittömästi kohdistuvista toimenpiteistä huolehti- tää, millä kriteereillä ja toimenpiteillä työsuojelupii- 48783: vat kuitenkin työsuojelupiirit Tätä epäsuhtaa on rien voimavarat saataisiin nykyistä paremmin vas- 48784: lisännyt koko työsuojeluhallinnon voimavaroissa taamaan alueen palvelukysyntää ja toimintavaati- 48785: viiden viime vuoden kehitys, kun valtiontalouden muksia. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojelu- 48786: säästötoimet ovat työsuojeluhallinnossa kohdistu- osasto on 11.5.1998 asettanut työryhmän selvittä- 48787: neet lähes yksinomaan piirihallintoon. Viiden vuo- mään työsuojelupiirien voimavarojen jakoperustei- 48788: den aikana piirihallinnosta on vähentynyt yli 30 ta. Henkilöstön ammattipätevyyden kehittämiseen 48789: henkilötyövuotta, kun taas samaan aikaan ministe- tähtäävä laajamittainen koulutusprojekti toteute- 48790: riön työsuojeluosaston resurssit ovat pysyneet en- taan v. 1997-2000. 48791: nallaan, jopa hieman kasvaneet. Keskushallintotyöryhmä (VM:n työryhmämuis- 48792: Myöskään piirihallinnon voimavarojen kohden- tio 25/97) on ehdottanut mm., että ministeriöiden 48793: tuminen ei nykyisellään ole tarkoituksenmukai- alaista keskushallintoa kehitetään ministeriön toi- 48794: nen. Voimavarojen sijainti ei noudata maan työelä- meenpano-, kehittämis-, suunnittelu- ja asiantunti- 48795: män työpaikkojen ja työvoiman sijaintia. Uuden- jaorganisaatioina ja selvitetään sosiaali- ja terveys- 48796: maan työsuojelupiirin käytössä olevat resurssit ovat ministeriössä tällä hetkellä olevien työsuojelutehtä- 48797: vain noin puolet siitä, mitä muualla maassa keski- vien siirtämistä mahdollisuuksien mukaan aluehal- 48798: määrin. Tämä on suurelta osin seurausta siitä, että lintoon. Edelleen selvitetään mahdollisuudet työ- 48799: työsuojelupiirien resurssien jakokriteerit ovat puut- suojelupiirien osittaiseen erikoistumiseen, jolloin 48800: tuneet tai ne ovat vanhentuneita. niille voidaan siirtää valtakunnallista käsittelyä vaa- 48801: 48802: 48803: 236 48804: tivia tehtäviä. Samalla olisi selvitettävä muita tar- sesta tapaturmien torjuntatyöstä. Tapaturmariskit 48805: peellisia tehtävien uudelleen järjestelyjä. eroavat paljon toisistaan eri toimialoilla ja amma- 48806: Sosiaali- ja terveysministeriö on keskushallinto- teissa. 48807: työryhmän ehdotuksista antamassaan lausunnossa Työtapaturmat vähenivät merkittävästi 1990-lu- 48808: (16.1.1998) todennut mm., että työryhmämuistion vun alussa taloudellisen laman ja sitä seuranneen 48809: keskushallintoa koskevat yleiset periaatteet on elinkeinoelämän rakennemuutoksen vuoksi. Vii- 48810: pääosin otettu huomioon sosiaali- ja terveysminis- me vuosina niiden määrä vakiintui huomattavasti 48811: teriön hallinnonalan kehittämislinjauksissa. Tuote- aiemmalle tasolle kuin ennen 1990-lukua. Pienet 48812: ja markkinavalvontaa koskevaa hallinnonalojen vuosittaiset muutokset myönteiseen tai kielteiseen 48813: työnjaon selkeyttämisehdotusta tulee kehittää suuntaan ovat tyypillisiä. Suurin taustalla vaikutta- 48814: edelleen. Koneiden, henkilönsuojainten ja kemi- va tekijä on teollisen toiminnan eri alojen ja raken- 48815: kaalien markkinavalvonnalla on selvästi läheisem- tamisen aktiviteetin vaihtelut. 48816: mät ja kiinteämmät yhteydet työsuojelun valvon- Kertomusvuonna vakuutusyhtiöille ja Valtio- 48817: taan, joka koskee näiden tuotteiden käyttöä työssä, konttorille lähetettiin työtapaturmia ja ammattitau- 48818: kuin esim. kulutustavaroiden markkinavalvontaan. teja koskevia korvaushakemuksia 134 000. Niistä 48819: Pelkän tuote- ja markkinavalvonnan käyttäminen noin puolet on vähintään kolmen päivän työkyvyt- 48820: tehtävien kokoamisen lähtökohtana ei ole oikea tömyyteen johtaneita työpaikalla sattuneita tapa- 48821: ratkaisu. turmia. Työpaikalla surmansa saaneiden määrä on 48822: Ehdotukset tehtävien siirtämisestä ministeriöstä saatu laskemaan puoleen 15 vuodessa. Viime vuo- 48823: aluehallintoon ja työsuojelupiirien osittaisesta eri- sina kuolemaan johtaneita työtapaturmia on ollut 48824: koistumisesta ovat hyvin perusteltuja työsuojelu- 50--65 vuodessa. Ammattitauteja on vuosittain to- 48825: hallinnon suorituskyvyn ja asiakaslähtöisyyden li- dettu 5 500--6 000. Niiden määrä ei ole merkittä- 48826: säämisen kannalta. Samalla kuitenkin on huoleh- västi muuttunut 10 vuotta sitten vallinneeseen tilan- 48827: dittava hallinnon selkeydestä. Esimerkiksi eräät teeseen nähden. 1990-luvun taitteeseen verrattuna 48828: EU:n mukanaan tuomat tehtävät edellyttävät yh- tilanne on parantunut. 48829: denmukaista ja keskitettyä käsittelyä sekä jäsenval- Työssä esiintyvät tekijät myötävaikuttavat mo- 48830: tioissa että niiden kesken. Tehtävien uudelleenjär- nien sairauksien puhkeamiseen tai pahentavat jo 48831: jestelyä koskevat selvitykset voisivat käsitellä lisäk- ilmennyttä sairautta. Työterveyslaitoksen tekemäs- 48832: si työsuojelupiirien ja kuntien terveystarkastajien sä haastattelututkimuksessa joka viidennellä am- 48833: tehtäviä ja keskinäistä työnjakoa kemikaalien val- matissa toimivalla todettiin olevan jokin toimintaa 48834: vonnassa, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon- rajoittava pitkäaikainen sairaus. 48835: alan virastojen ja laitosten tehtäviä kemikaalien Työhön liittyvät, sairastuvuutta lisäävät tekijät 48836: riskivalvonnassa sekä Myrkytystietokeskuksen hal- näkyvät väestötilastoissa ennenaikaisena kuollei- 48837: linnollista asemaa ja rahoitusta. suutena ja eläke- ja sairastavuustilastoissa joiden- 48838: Sosiaali- ja terveysministeriöitä saadun selvityk- kin ammattiryhmien niiden suhteellista osuutta 48839: sen mukaan kemikaalien rekisteröintitehtävien korkeampana korvausjärjestelmien piiriin tulona. 48840: osalta ministeriön tehtäviä ja henkilöstöä siirretään Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään 48841: vielä vuoden 1998 aikana ministeriön alaiseen So- suhteellisesti eniten kaivostyötä, maa- ja metsätalo- 48842: siaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuk- ustyötä, teollista työtä sekä liikennetyötä tekeville. 48843: seen. Sosiaali- ja terveysministeriön on määrä vuo- Yleensä eri tilastoissa ilmenevät haittavaikutukset 48844: den 1998 aikana selvittää tarkemmin, mitä ministe- kohdistuvat samoihin ammattiryhmiin osittain siitä 48845: riössä nyt hoidettavia tehtäviä on mahdollista ja syystä, että yhteinen taustavaikuttaja on työympä- 48846: tarkoituksenmukaista siirtää sen alaiseen piirihal- ristön asettamat tavallista kovemmat fyysiset vaati- 48847: lintoon. Tässä yhteydessä selvitetään työsuojelupii- mukset. 48848: rien mahdollisuudet erikoistumiseen. Erikoistumi- Työperäinen sairastavuus ei näy suoraan tilas- 48849: sen yhteydessä voitaisiin mahdollisesti siirtää myös toissa. Suhteellisen voimakas ammatillinen vaihte- 48850: valtakunnallista käsittelyä vaativia tehtäviä työ- lu on selvä merkki ammattiin liittyvän työympäris- 48851: suojelupiireille. tön merkityksestä. On arvioitu, että esim. tuki- ja 48852: liikuntaelinsairauksista noin kolmannes johtuu 48853: Työtapaturmat ja työperäiset sairaudet työstä. Vuonna 1995 tuki- ja liikuntaelinsairauksien 48854: Työtapaturmat ovat vähentyneet melko tasaisesti perusteella myönnettiin n. 10 000 uutta työkyvyttö- 48855: kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Myöntei- myyseläkettä. Nämä sairaudet olivat syynä joka 48856: nen kehitys on seurausta elinkeinorakenteen muu- kolmannelle 45-54-vuotiaalle myönnettyyn eläk- 48857: toksesta, teknologian kehityksestä ja määrätietoi- keeseen. Niiden kokonaismäärä on kuitenkin vä- 48858: 48859: 48860: 237 48861: hentynyt n. 1 OOO:lla v. 1992-95. Sama suuntaus kohtien perusteella voidaan kuitenkin arvioida työ- 48862: ilmenee maksetuissa sairausvakuutuskorvauksissa. peräisten sairauksien kustannusten kehitystä. Ot- 48863: Työministeriön tekemän laskelman mukaan työ- taen huomioon viime vuosina tapahtuneet muu- 48864: peräisten sairauksien ja tapaturmien kustannukset tokset työperäisten sairauksien ja tapaturmien ko- 48865: v. 1992 olivat seuraavat: konaiskustannukset ovat vähentyneet n. 2 mrd. 48866: mk:lla vuodesta 1992 vuoteen 1995. Työperäisten 48867: Sairausluokka Kustannukset sairauksien ja työtapaturmien aiheuttamien koko- 48868: Mmk naiskustannusten voidaan näin arvioida olleen v. 48869: Kasvaimet 600 1995 n. 16 mrd. mk. 48870: Mielenterveyshäiriöt 1 200 Huomattavin muutos sosiaali- ja terveysministe- 48871: Hermosto ja aistimet 1 400 riön mukaan on ollut tuki- ja liikuntaelin- sekä 48872: Verenkiertoelimet 3 000 48873: Hengityselimet 1 600 48874: verenkiertosairauksien ja työtapaturmien aiheutta- 48875: Ihotaudit 500 mien kustannusten väheneminen. Samanaikaisesti 48876: Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 7 500 mielenterveyden häiriöiden sairauskustannukset 48877: Työtapaturmat 2 600 ovat olleet lievässä nousussa. Terveydenhuollon 48878: Yhteensä 18 400 kokonaismenot ovat tarkastelujaksolla hieman 48879: alentuneet. Kaikista työperäisten sairauksien ja ta- 48880: Kokonaiskustannukset muodostuvat terveyden- paturmien aiheuttamista kustannuksista työkyvyt- 48881: hoidon kustannuksista sekä sairauspoissaolojen, tömyyseläkkeiden osuus on ollut noin puolet. Elä- 48882: työkyvyttömyyden ja ennenaikaisten kuolemien kelainsäädännön muutokset sekä virallisen tilasto- 48883: vuoksi menetetyn työpanoksen arvosta. Yksittäis- tiedon puuttuminen vaikeuttavat luotettavien arvi- 48884: ten sairausryhmien osalta tuki- ja liikuntaelinsai- oiden tekemistä vuoden 1996 ja kertomusvuoden 48885: raudet ovat olleet merkittävin sairausryhmä. osalta. Ennakkotietojen perusteella näyttää siltä, 48886: Vuoden 1994 jälkeen uutta työperäisten sairauk- että kustannukset ovat olleet saman suuruiset tai 48887: sien ja tapaturmien kansantaloudellista laskelmaa jonkin verran pienemmät kuin v. 1995. 48888: ei ole julkaistu. Aiemman laskelman ja sen lähtö- 48889: 48890: 48891: 48892: 48893: Työsuojeluhallinnon siirto työministeriöstä sosiaali- totyöryhmäkin on edellyttänyt. Ministeriön tehtävänä 48894: ja terveysministeriön alaisuuteen merkitsi työntekijöi- tulisi olla lähinnä työsuojelun lainsäädännön valmiste- 48895: den terveydenhuoltoon ja turvallisuuden ylläpitoon luun liittyvät tehtävät sekä piirien tulosohjaus. Dele- 48896: kohdistuvien toimintojen keskittämistä sosiaali- ja ter- goinnin yhteydessä tulee siirtää myös voimavaroja mi- 48897: veysministeriöön. Työsuojeluyhteistyö sekä viran- nisteriöstä työsuojelupiireille, joissa varsinainen val- 48898: omaisten suorittama valvonta ovat olennainen osa so- vonta, asiakaspalvelu ja työsuojelun edistäminen työ- 48899: siaali- ja terveyspolitiikkaa. Muutoksen jälkeen työ- paikoilla suoritetaan. Resurssien määrän tulisi olla 48900: suojelupiirejä ohjaa ministeriön yksi osasto, mikä järki- suhteutettu piirin alueen palkansaajien määrään ja 48901: peräistää toimintaa. Työsuojelupiirien ja niille tärkeän elinkeinoelämän rakenteeseen. Tehdyn selvityksen 48902: asiantuntija laitoksen, Työterveys Ia itoksen toiminta sa- mukaan työsuojelupiirien resurssien suhteellinen 48903: malla hallinnonalalla luo myös tarkoituksenmukaisen osuus vastaa palkansaajien suhteellista osuutta lu- 48904: pohjan yhdensuuntaiselle toiminnalle valvontaviran- kuun ottamatta Uuttamaata, missä koko maan palkan- 48905: omaisen ja sen tärkeimmän asiantuntijan kesken. Val- saajista työskentelee hieman yli 30% ja työsuojelupii- 48906: tiontilintarkastajien saamien selvitysten mukaan koke- rin käytössä on vain 20% koko maan piirihallinnon 48907: mukset muutoksesta ovat olleet myönteisiä. resursseista. Pitkään jatkunutta tilannetta pahentaa 48908: Työsuojeluhallinnon kehittämisessä on viime vuosi- vielä se, että Suomessa aivan viime aikoina tapahtu- 48909: na ollut leimallista tehtävien siirtäminen ministeriöstä neen taloudellisen toimeliaisuuden kasvu on peräisin 48910: piirihallintoon. Valtiontilintarkastajien mielestä tätä merkittäviltä osin uusista työpaikoista Uudellamaalla ja 48911: suuntausta tulee edelleen jatkaa, kuten keskushallin- erityisesti Suur-Helsingin alueella. Kehityssuunta näyt- 48912: 48913: 48914: 238 48915: tää yhä voimistuvan. Valtiontilintarkastajat katsovat, minen. Kiireen ja uupumuksen laaja lisääntyminen työ- 48916: että työsuojelupiirien voimavarojen jakoperusteet on elämässä voi johtaa erittäin merkittäviin kansantalou- 48917: uudistettava esitettyjen periaatteiden mukaisesti. dellisiin menetyksiin, koska niiden kohteeksi joutuu 48918: Työsuojeluhallinnon tehokkuuden ja toimintaedelly- usein henkilöitä, joilla on annettavanaan suuri osaa- 48919: tysten parantamiseksi tulisi muutoinkin kiinnittää eri- mispanos. Lisäksi vaarana on pysyvä työelämän ulko- 48920: tyistä huomiota hallinnon rakenteisiin yleensä sekä pii- puolelle jääminen. 48921: rinhallinnon alueelliseen toimivaltaan erityisesti. Lää- Valtiontilintarkastajien mielestä työsuojelun pääta- 48922: ninhallintoa uudistettaessa eduskunta päätti, ettei työ- voitteena on pidettävä työikäisen väestön ja työyhtei- 48923: suojelupiirien jakoa ole tarpeen muuttaa, ja piirit pysyi- söjen työ- ja toimintakyvyn edistämistä sekä työympä- 48924: vät lääninhallinnosta erillisinä, itsenäisinä valvontavi- ristön turvallisuutta ja toimivuutta. Työkyvyn tulisi säi- 48925: ranomaisina. Mikäli piirien määrän vähentämiseen tu- lyä eläkeikään, eivätkä työoloista johtuvat syyt saisi 48926: lee uusia yleishallinnollisia paineita, valtiontilintarkas- johtaa ennenaikaiselle eläkkeelle. !kääntyvän työvoi- 48927: tajien mielestä toiminnallisesti tehokkain tapa olisi pii- man jaksamista työssä tulisi tukea. Myönteisenä on 48928: rien yhteistyön tiivistäminen. Myös suunnitteilla olevil- pidettävä työturvallisuuslain muutosta, jolla työkykyä 48929: la piirien osittaisilla erikoistumisilla voidaan parantaa ylläpitävä toiminta liitettiin osaksi yritysten työsuojelun 48930: piirihallinnon toimintaa ja kohdentaa resursseja tar- toimintaohjelmia 1.1.19981ukien. Työsuojelupiireillä on 48931: peen mukaan. nyt entistä paremmat edellytykset edistää sitä osana 48932: Valtiontilintarkastajien saaman selvityksen mukaan työsuojeluvalvontaa. Käytännön tavoitteena on saada 48933: EU:n vaikutus Suomen työsuojelulainsäädäntöön on työpaikoilla aikaantyökykyä ylläpitävää toimintaa edis- 48934: ollut positiivinen. On kuitenkin syytä korostaa, että EU:n täviä järjestelmiä. Valtiontilintarkastajat korostavat 48935: työoloja koskevat diraktiivit määrittävät vain vähim- työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyön tärkeyttä 48936: mäistason. Kansallisesti on tarkoituksenmukaista, että tavoitteen toteuttamisessa. 48937: työsuojelun tason ja lainsäädännön kehittämisestä Valtiontilintarkastajat pitävät työsuojelun valvonta- 48938: huolehditaan määrätietoisesti. Esimerkiksi edellä mai- tehtäviä tärkeinä ja korostavat, että valvonnan tavoit- 48939: nitun, rakenteeltaan ja käsitteiltään vanhentuneen työ- teena on työsuojeluhallinnon keskeisten strategioiden 48940: turvallisuuslain kokonaisuudistus olisi tarpeellinen ja mukaisesti lisätä työpaikkojen omaehtoista työsuojelu- 48941: tarkoituksenmukainen. toimintaa siten, että työpaikkojen työsuojelutaso täyt- 48942: Valtiontilintarkastajat toteavat, että työ ja työnteon tää lainsäädännön vaatimukset. Työympäristöä tulee 48943: muodot ovatjatkuvassa muutospaineessa. Ammattitai- parantaa turvallista tekniikka ja työpaikkojen ennakko- 48944: tovaatimukset muuttuvat samalla, kun väestö ikääntyy. suunnittelua kehittämällä niin, että työtapaturmia ja 48945: Työvoiman käyttöä on tehostettu, mutta usein samalla ammattitauteja voidaan entisestään vähentää. 48946: on lyöty laimin työelämän laadun ja toiminnan kehittä- 48947: 48948: 48949: 48950: 48951: Lääkekustannukset lukien kunnilla. Muun lääkehoidon kustannukset 48952: ovat lääkkeen ostajan vastuulla. Sairausvakuutus 48953: Terveydenhuollon palvelujärjestelmän tavoitteena korvaa avohuollossa osan näistä menoista. 48954: on tarjota riittävät palvelut kohtuullisella hinnalla Lääkekustannukset ovat viime vuosina kasva- 48955: tai maksutta kaikille Suomessa vakinaisesti asuville neet n. 10 o/o:lla vuodessa. Lääkekustannuksiin vai- 48956: sosiaalisesta asemasta riippumatta. Julkisten ter- kuttavat lääkkeiden käyttö, valinnat ja lääkkeiden 48957: veydenhuoltopalveluiden lisäksi tarjolla on yksityi- hinnat. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman 48958: siä terveydenhuoltopalvelu ja, joista niiden käyttäjät lääkekustannustyöryhmän (työryhmämuistio 11/ 48959: voivat saada sairausvakuutuskorvausta. Avohoi- 97) mukaan lääkekustannusten kasvu on johtunut 48960: don apteekkeihin perustuva lääkkeiden jakelujär- suurelta osin uusien, aiempaa kalliimpien lääkkei- 48961: jestelmä on tuotannosta lähtien kokonaisuudes- den käyttöönotosta. Ne ovat joko syrjäyttäneet 48962: saan yksityinen palvelu. Kunnallisissa sairaaloissa vanhempia ja halvempia lääkkeitä, tai niitä on 48963: ja terveyskeskuksissa annettavan hoidon kustan- alettu käyttää sairauksiin ja vaivoihin, joihin ei 48964: nusvastuu on niissä annettava lääkehoito mukaan aiemmin käytetty lääkehoitoa. Lääkkeiden kulutus- 48965: 48966: 48967: 239 48968: ta lisäävät myös väestön kasvu ja ikääntyminen, vausmenoista vain kolmannes. Erityiskorvattavien 48969: mutta lääkkeiden kulutusrakenteen muuttumiseen osuus taas on kokonaiskustannuksista noin puolet, 48970: verrattuna ne lisäävät kustannuksia vain vähän. mutta sairausvakuutuksen korvausmenoista kaksi 48971: Palvelurakennemuutos ei juurikaan ole vaikuttanut kolmannesta. Arvioitaessa sairausvakuutuksen 48972: myöskään siihen, miten lääkkeiden käyttö jakaan- korvausosuutta kaikista avohoidon lääkkeistä on 48973: tuu laitos- ja avohoidon kesken. otettava huomioon myös sairausvakuutuskorvaus- 48974: Lääkekustannustyöryhmä on todennut, ettei ten ulkopuolelle jäävät lääkeostot 48975: lääkkeitä luonnollisestikaan pidä tarkastella vain Kansaneläkelaitos maksoi lääkekorvauksia 48976: menoeränä. Lääkehoito on keskeisimpiä tervey- 3 002 Mmk v. 1996. Summa kasvoi edellisestä 48977: denhuollon hoitokeinoja ja usein välttämätöntä vuodesta 295 Mmk:lla (10,9 %). Kahtena aiempana 48978: sairauksien parantamiseksi ja niihin liittyvien vai- vuonna kasvu oli 10%. Korvauskustannusten vuo- 48979: vojen ja toimintahäiriöiden hillitsemiseksi. Keskeis- tuinen kasvu oli 247 Mmk v. 1995 ja 224 Mmk v. 48980: tä on tarkastella vaihtoehtoisia kustannuksia ja 1994. Erityiskorvattavien lääkkeiden 2,3 mrd. mk:n 48981: arvioida menoja suhteessa lääkehoidolla saavutet- kustannuksista verenpainetaudin osuus oli 29 % v. 48982: tavaan hyötyyn. Sairausvakuutuksen nimenomai- 1996. Verenpainelääkkeiden erityiskorvaukset oli- 48983: nen tarkoitus on korvata tarpeellista hoitoa ja näin vat 450 Mmk. Astmalääkkeiden osuus oli kustan- 48984: huolehtia siitä, että väestö saa avohuollossa tarvit- nuksista 13 %, ja Kela maksoi erityiskorvauksia 208 48985: semansa lääkkeet kohtuulliseen hintaan. Mmk. Diabeteslääkkeiden osuus oli 11 % ja erityis- 48986: korvaukset 225 Mmk. Sepelvaltimotaudin lääke- 48987: Lääkekorvausjärjestelmä kustannusten osuus oli 6% ja erityiskorvaukset 48988: Lääkkeiden korvattavuuden edellytyksistä, korva- hieman alle 100 Mmk. 48989: uksista ja korvausjärjestelmän hallinnosta sääde- Avohoidon lääkkeiden tukkumyynti kasvoi 48990: tään sairausvakuutuslaissa. Korvattavia lääkkeitä 6,3 o/o:lla kertomusvuonna. Reseptin vaativien lääk- 48991: ovat lääkärin määräämät, lääkemääräystä edellyttä- keiden tukkumyynti kasvoi 8,1% ja itsehoitolääk- 48992: vät lääkkeet, jotka on tarkoitettu parantamaan tai keiden väheni 0,2 %edelliseen vuoteen verrattuna. 48993: helpottamaan sairautta ja joille on vahvistettu kor- Kelan maksamat lääkekorvaukset kasvoivatvastaa- 48994: vauksen perusteeksi kohtuullinen tukkuhinta. Kor- vana ajankohtana 9,6 o/o:lla ja olivat 3 228,4 Mmk. 48995: vattavia ovat myös sosiaali- ja terveysministeriön Niin sanottujen suurten lääkekustannusten vuo- 48996: päätöksessä mainitut lääkkeet, joita saa myydä tuinen omavastuuraja otettiin käyttöön vuoden 48997: ilman lääkemääräystä, lääkärin määräämät vaikean 1986 alusta (raja kertomusvuonna 3 185 mk). Oma- 48998: sairauden hoitoon tarpeelliset kliiniset ravintoval- vastuurajan tarkoituksena on varmistaa, että poti- 48999: misteet ja lääkärin määräämät pitkäaikaisen ihotau- laille ei aiheutuisi tarpeellisesta lääkehoidosta koh- 49000: din hoitoon käytettävät perusvoiteet. tuuttomia kustannuksia. Omavastuuraja tarkistet- 49001: Useiden muiden Euroopan maiden tapaan kor- tiin vuoteen 1992 asti työntekijäin eläkelain mukai- 49002: vaustaso on Suomessa sidottu sairauden vakavuu- sella indeksillä ja markkamäärä nousi v. 1986--91 49003: teen. Korvaustasoja on kolme. Peruskorvaustason vuosittain 115-218 mk:lla. Viime vuosina markka- 49004: (50% 50 mk:n ylittävältä osalta) ylittävä korvaus määrä on noussut vuodessa 0-58 mk (elinkustan- 49005: maksetaan vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoi- nusindeksi). Lääkehoitojen vuotuista omavastuura- 49006: dossa välttämättömästä lääkkeestä. Erityiskorvaus- jaa nopeampi kustannusten kasvu on sosiaali- ja 49007: luokkiin (75% tai 100% 25 mk:n ylittävältä osalta) terveysministeriön asettaman työryhmän mukaan 49008: kuuluvat sairaudet ja lääkkeet määrätään valtio- merkinnyt sitä, että kattosumman ylittäjiä on ollut 49009: neuvoston päätöksellä. Ylemmän erityiskorvaus- selvästi enemmän, kuin järjestelmää luotaessa arvi- 49010: luokan korvauksen edellytyksenä on lisäksi, että oitiin. Järjestelmän arvioitiin olevan hallittavissa, 49011: kysymyksessä on vaikutustavaltaan korvaava tai jos omavastuurajan ylittäjien määrä on alle 40 000 49012: vastaava korjaava lääke. Lääkkeitä korvausluokkiin vuodessa. Vuonna 1996 omavastuurajan ylittäjiä oli 49013: sijoitettaessa otetaan huomioon sairauden laatu jo 70 000. Kun omavastuurajan ylittäneiden määrä 49014: sekä lääkkeiden tarpeellisuus ja taloudellisuus. kasvaa nyt yli 10 000 hengellä vuodessa, tarkoittaa 49015: Sairausvakuutuksesta korvattavista lääkemää- se ministeriön mukaan väistämättä sitä, että viime 49016: räyksistä yli kaksi kolmannesta kuuluu peruskor- vuosina myös hoidollisesti vähemmän tärkeiden 49017: vausryhmään. Alempaan erityiskorvausryhmään lääkkeiden osuus lisäkorvauksissa on kasvanut. 49018: kuluu runsas viidennes ja ylempään erityiskorvaus- 49019: ryhmään alle kymmenesosa resepteistä. Peruskor- Lääkkeiden hintojen alentaminen 49020: vattavien lääkkeiden osuus kokonaiskustannuksis- Lääkekustannustyöryhmä tarkasteli kattavasti lää- 49021: ta on yli puolet, mutta sairausvakuutuksen kor- kekustannuksiin vaikuttavia osatekijöitä ja teki eh- 49022: 49023: 49024: 240 49025: dotuksia epäkohtien korjaamiseksi. Kuten edellä jo voidaan poiketa valmisteesta saadun näytön perus- 49026: mainittiin, olennaisin syy kustannusten nopeaan teella. Tämä tulee ministeriön mukaan varmista- 49027: kasvuun on avohoidossa määränävien lääkkeiden maan lääkehoidon kustannustehokkuutta ja ohjaa- 49028: kulutusrakenteen muutos, siirtyminen uusiin, ai- maan lääkevalintoja mahdollisuuksien mukaan 49029: empaa kalliimpiin lääkevalmisteisiin. Lääkekustan- hinnaltaan edullisiin valmisteihin, jolloin vältetään 49030: nuksiin vaikuttavat myös lääkkeiden hinnat ja nii- tarpeeton lääkekustannusten kasvu. 49031: den määräytyminen. Osa työryhmän ehdotuksista Lääkekorvauksia tullaan ohjaamaan nykyistä 49032: painottui kolmiportaiseen (tukkuhinta-vähittäis- tarkoituksenmukaisempaan suuntaan tiukentamal- 49033: hinta-arvonlisävero) lääkkeen hinnan muodostuk- la merkittävien ja kalliiden lääkkeiden korvaamis- 49034: seen ja lääkehoidon valintaan. Toimenpiteitä ehdo- edellytyksiä. Lääkevalmisteen peruskorvaus voi- 49035: tettiin myös kalliiden lääkkeiden korvaamiseen ja daan vuoden 1999 alusta rajata vain potilaisiin, 49036: uusien lääkeaineiden erityiskorvattavaksi hyväksy- jotka käytettävissä olevan tiedon ja lääkevalmis- 49037: miseen. Esitetyistä toimenpiteistä ovat toteutuneet teesta saadun näytön perusteella hyötyvät hoidosta 49038: sairausvakuutuslain muutokset (1133/97) ja uusi eniten. Valtioneuvoston päätöksellä määrätään, 49039: lääketaksa, joka tuli voimaan 1.4.1998. mitkä ovat ne sairaudet ja niiden hoitoon käytettä- 49040: Työryhmä totesi muistiossaan, että ehdotetut vät merkittävät ja kalliit lääkkeet, joiden peruskor- 49041: toimet eivät useankaan vuoden aikavälillä pienen- vaus edellyttää erillisselvityksellä osoitettua riittä- 49042: nä lääkekustannuksia, mutta hillitsevät niiden kas- vää hoidollista perustetta. Menettely mahdollistaa 49043: vua ja ohjaavat lääkehoitoa nykyistä tarkoituksen- lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön ja kus- 49044: mukaisempaan suuntaan. Nykyisellä 10 %:n kasvu- tannuksia hallitsevan kohdentumisen. 49045: vauhdilla avohoidon lääkekustannukset kasvaisi- Lääkkeiden velvoitevarastointilain ( 402/84) 49046: vat vuodesta 1996 vuoteen 2000 mennessä 3 mrd. muutoksella (730/97) lääkkeiden hinnoissa olleet 49047: mk:lla, korvatravien lääkkeiden kustannukset yli 2 velvoitevarastointilisät purettiin 1.1.1998 lukien. 49048: mrd. mk:lla ja lääkekorvaukset lähes 1,5 mrd. Avohoidon lääkekustannuksiin muutos aiheutti 49049: mk:lla. vuoden 1996 lääkemyynnin mukaan arvioituna n. 49050: Kustannusten kasvun merkittävä hidastuminen 100 Mmk:n alennuksen, josta 65 Mmk koituu saira- 49051: saadaan aikaan muuttamalla lääkkeiden tukkuhin- usvakuutukselle säästönä, kun hinnanalennuksen 49052: nat määräaikaisiksi. Uutta lääkeainetta sisältävän takia korvaukset pienenevät. Lääkkeiden arvonli- 49053: valmisteen tukkuhinta vahvistetaan enintään kol- säveron muutos 12 %:sta 8 %:iin 1.1.1998 alkaen 49054: meksi vuodeksi, muiden enintään viideksi vuodek- merkitsi lääkekorvauksiin Kelan arvion mukaan n. 49055: si. Määräaikaisuus mahdollistaa lääkekorvauksen 107 Mmk:n säästöä. Vuoden 1998 huhtikuun alussa 49056: perusteena olevan tukkuhinnan kohtuullisuuden voimaan tullut valtioneuvoston päätös lääketaksas- 49057: uudelleen arvioinnin. Lääkkeiden hintalautakun- ta vaikuttaa lääkekustannusten kasvua hillitsevästi. 49058: nalla on vahvistetun tukkuhinnan määräaikaisuu- Muutoksen on arvioitu vähentävän lääkekorvaus- 49059: desta huolimatta mahdollisuus poikkeustilanteissa menoja n. 76 Mmk:lla vuoden 1996 lääkemyynnin 49060: myös lakkauttaa voimassa oleva tukkuhintapäätös mukaan arvioituna. 49061: ja ottaa hinta uudelleen käsiteltäväkseen. Lisäksi Rationaaliseen lääkkeiden määrääruiskäytän- 49062: lääkkeiden hintalautakunta arvioi vuosien 1998-- töön pyrkivä, sosiaali- ja terveysministeriön johdol- 49063: 99 aikana markkinoilla olevien n. 3 500 lääkeval- la työskentelevä kolmivuotinen projekti 0998-- 49064: misteen hinnan kohtuullisuuden uudelleen. Lain- 2000) tulee myös osaltaan edistämään terveydelli- 49065: muutos mahdollistaa hinnan alentamisen, jos lääk- sesti ja taloudellisesti järkiperäistä lääkkeiden mää- 49066: keen käyttöalue on tukkuhinnan vahvistaruisajan- räämistä ja käyttöä. 49067: kohtaan verrattuna merkittävästi laajentunut tai Lääkekustannustyöryhmä esitti muistiossaan 49068: saatavilla on samaa vaikuttavaa lääkeainetta tai apteekkimaksun pikaista poistamista siten, että 49069: lääkeaineyhdistelmää sisältävää valmistetta merkit- ennen apteekkimaksun poistamista turvataan muil- 49070: tävästi alemmalla hinnalla tai lääkkeen hinta on la järjestelyillä kattava lääkejakelu ja valtion verotu- 49071: muissa Pohjoismaissa tai EU-maissa merkittävästi lojen kompensointi. Sosiaali- ja terveysministeriö 49072: alempi. on kertomusvuoden lokakuussa pyytänyt Lääkelai- 49073: Uusi lääkeaine voidaan em. lainmuutoksen pe- tosta selvittämään, millä edellytyksillä apteekki- 49074: rusteella määrätä erityiskorvattavaksi vasta sen jäl- maksu voitaisiin poistaa ja samalla muuttaa lääke- 49075: keen, kun lääkkeen hoidollinen arvo on osoitettu taksaa vuoden 2000 alusta niin, että lääkkeiden 49076: käytössä ja tutkimuksin ja lääkehoidon hyödylli- hinnat alenisivat. 49077: syydestä vaihtoehtoihin nähden on selkeä käsitys. Apteekkimaksulla on estetty ylisuurien voittojen 49078: Määräaika on yleensä kaksi vuotta, mutta siitä kertyminen liikevaihdoltaan suurille apteekeille. 49079: 49080: 49081: 16 380188E 241 49082: Apteekkimaksua maksetaan liikevaihdon perus- luokkaa kuin muiden eniten käytettyjen lähteiden 49083: teella progressiivisen taulukon mukaan. Näin ap- (Suomen Lääkärilehti ja Duodecim). 49084: teekkimaksua tavallaan sisältyy lääkkeen vähittäis- Yhdessä Kansaneläkelaitoksen kanssa Lääkelai- 49085: hintaan sitä enemmän, mitä suuremmasta apteekis- tos julkaisee kaikille lääkäreille ja apteekkeihin 49086: ta on kysymys. Näin se lisää lääkekustannuksia ja jaettavaa, puolivuosittain ilmestyvää Kapseli-hoito- 49087: koituu välillisesti potilaiden ja sairausvakuutuksen suositussarjaa. Sarja on aloitettu jo 1970-luvulla, ja 49088: maksettavaksi. Apteekkimaksuna kerätään valtiol- sillä on vakiintunut asema käytännön oppaana. 49089: le verotuloa n. 400 Mmk vuodessa. Suomi on ainoa Lisäksi Lääkelaitos on järjestänyt 1-2lääkehoitoon 49090: Euroopan unionin maa, jossa tällaista veroa peri- liittyvää kurssia vuosittaisilla Lääkäripäivillä sekä 49091: tään. Lääkekustannustyöryhmän muistiossa on kat- osallistunut muihin koulutustapahtumiin. Väes- 49092: sottu, että kun apteekkimaksun poistamiseen kyt- töön kohdistuvaa lääkeinformaatiota on toteutettu 49093: ketään lääketaksan vastaava alentaminen, on muu- yhteistyössä muiden tahojen kanssa. 49094: tos koko apteekkilaitosta ajatellen kustannusneut- Yleisöön kohdistuvan lääkkeiden markkinoin- 49095: raali. Lääketaksan alentaminen kuitenkin koskee nin volyymi on tällä vuosikymmenellä kasvanut 49096: kaikkia apteekkeja samalla tavoin, mutta apteekki- voimakkaasti, mikä on lisännyt tämän mainonnan 49097: maksun poistamisesta hyötyvät keskivertoapteek- näkyvyyttä. Mainonta on muuttunut luonteeltaan 49098: kia suuremmat apteekit ja vastaavasti keskivertoa aggressiivisemmaksi. Voimakas markkinointi ei 49099: pienemmät apteekit menettävät tuottojaan. Liiketa- Lääkelaitoksen mielestä kuitenkaan näytä lisäävän 49100: loudellisen Tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan itsehoitolääkkeiden kokonaiskulutusta, vaan vai- 49101: toiminnan taloudellinen mielekkyys loppuisi ap- kuttaa markkinaosuuksien jakaantumiseen. Esi- 49102: teekkimaksuun sisältyvän tukijärjestelmän purka- merkiksi itsehoidon särkylääkkeissä tämä on mer- 49103: misen jälkeen 40-{)0 pienimmässä apteekissa, kinnyt vuorokausiannoksina mitatun kokonaiskäy- 49104: joista suurin osa sijaitsee melko pienissä ja syrjäisis- tön pysymistä vakaana, mutta käytön ohjautumista 49105: sä kunnissa. epätarkoituksenmukaisista yhdistelmävalmisteista 49106: turvallisempiin lääkevalmisteisiin. 49107: Lääkelaitoksen toiminta Lääkäreille suunnatun lääkemarkkinoinnin vai- 49108: Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää kutus kohdistuu samoin pääasiassa markkina- 49109: lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden sekä veri- osuuksien jakamiseen. Tämän seurauksena paine 49110: valmisteiden käytön turvallisuutta. Valvontaa to- uusiin lääkkeisiin siirtymiseen on suositeltua no- 49111: teutetaan ennakko-, jälki- ja markkinavalvonnan peampaa. Lääkelaitos uudisti kertomusvuonna 49112: keinoin. Lääkelaitos tuottaa ja välittää myös lääk- lääkkeiden markkinointia koskevan määräyksen- 49113: keiden ja terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkei- sä. Uusitulla määräyksellä on lisätty mainonnan 49114: den oikeaa ja turvallista käyttöä edistävää infor- informatiivisuusvaatimusta myös lääkkeiden hait- 49115: maatiota terveydenhuollon ammattiryhmille. Lää- tojen osalta sekä täsmennetty mm. näytteiden jaka- 49116: kelaitoksen mukaan aktiivisella lääkeinformaatiol- mista koskevia säännöksiä. 49117: la edistetään lääkehoitokäytäntöjen tarkoituksen- 49118: mukaisuutta ja turvallisuutta. Informaation perus- Lääkkeiden geneerinen määrääminen ja rinnak- 49119: teeksi tuotetaan haittavaikutuksia ja lääkkeiden kaistuonti 49120: käyttöä koskevaa tutkimustietoa. Lähes kahden vuoden ajan lääkäri on voinut halu- 49121: Lääkelaitoksen aktiivisen lääkeinformaation tär- tessaan kirjoittaa reseptiin lääkkeen kauppanimen 49122: kein kohderyhmä on avohoidon lääkärit, joiden sijasta vaikuttavan aineen nimen eli geneerisen 49123: lääkemääräyksillä ostetaan merkittävin osa lääk- nimen. Tällöin apteekki on toimittanut asiakkaille 49124: keistä. Avohoidon lääkärit ovat myös se ryhmä, markkinoilla olevista rinnakkaisvalmisteista hal- 49125: joka helpoimmin jää vaille järjestettyä täydennys- vimman tai hinnaltaan siitä vähäisesti poikkeavan 49126: koulutusta. Kaikille lääkäreille, proviisoreille, far- valmisteen. 49127: maseuteille ja useille muille lääkealalla työskente- Kansaeläkelaitoksella on tarkat tiedot vain niistä 49128: leville jaetaan maksutta kuusi kertaa vuodessa il- geneerisesti määrätyistä resepteistä, joista on mak- 49129: mestyvää TABU-lääkeinformaatiota Lääkelaitok- settu sairausvakuutuskorvauksia. Geneerisesti 49130: selta -lehteä, jonka joka numerossa käsitellään määrättyjä reseptejä on ollut kertomusvuonna kes- 49131: lääkehoidon asemaa hoidon osana eri sairauksissa, kimäärin 600 kuukaudessa, ja näistä resepteistä 49132: julkaistaan kriittisiä esittelyjä markkinoille tulevista aiheutuneet kustannukset ovat olleet n. 64 000 mk. 49133: uusista lääkkeistä sekä käsitellään lääketurvallisuu- Kansaeläkelaitokseen tulee kuukausittain noin 49134: teen liittyviä ongelmia. TABUn merkitys lääketie- kahden miljoonan reseptin tiedot, joiden kokonais- 49135: don lähteenä on lukijatutkimuksen mukaan samaa kustannukset ovat n. 400 Mmk. 49136: 49137: 49138: 242 49139: Lääkärit ovat kirjoittaneet geneerisiä reseptejä tuontivalmisteiden hintaerot suoratuojien valmis- 49140: lähinnä akuutteihin sairauksiin ja oireisiin. Suurin reisiin verrattuna ovat vähäiset, vain muutamia 49141: osa resepteistä on ollut mikrobilääkkeitä ja tuleh- prosentteja. Kansaeläkelaitoksella ei ole kattavaa 49142: duskipulääkkeitä. Varsinaisten geneeristen resep- tilastotietoa rinnakkaistuontivalmisteiden merki- 49143: tien aikaansaama kustannussäästö on ollut mitä- tyksestä. Tukkumyynnin perusteella on arvioitavis- 49144: tön. Geneerinen määrääminen on kuitenkin osal- sa, että säästöt ovat vielä vähäiset. Rinnakkaistuon- 49145: taan saattanut olla lisäämässä lääkäreiden ja lääk- tivalmisteiden myyntilupien määrän lisääntyessä 49146: keen käyttäjien kustannustietoisuutta sekä lääke- voidaan olettaa, että rinnakkaistuonnilla on kuiten- 49147: valmisteiden välistä hintakilpailua. kin saavutettavissa jonkinasteisia säästöjä. Rinnak- 49148: Rinnakkaistuontivalmisteita on tällä hetkellä kaistuonti on saanut aikaan hintakilpailua, ja joi- 49149: markkinoilla n. 70. Valmisteiden myynti oli tukku- denkin yksittäisten suoratuontivalmisteiden hinnat 49150: hinnoin n. 10 Mmk kertomusvuonna. Rinnakkais- ovat alentuneet huomattavasti. 49151: 49152: 49153: 49154: 49155: Valtiontilintarkastajat toteavat, että lääkehuolto on mällä tulee edistää järkevää lääkkeiden käyttöä ja pyr- 49156: olennainen osa terveydenhuoltojärjestelmää, sillä il- kiä siihen, ettei hinta ole este välttämättömälle lääkityk- 49157: man asianmukaisesti toimivaa lääkehuoltoa ei tervey- selle. Apteekkimaksun mahdollisen poistamisen yhtey- 49158: denhuolto voi täyttää tehtäviään. Lääkekustannukset dessä nousevat esiin erityisesti pienten apteekkien 49159: ovat Suomessa jatkuvasti nousseet, ja nousu on ollut kannattavuusongelmat Valtiontilintarkastajat katso- 49160: nopeaa, n. 10% vuodessa. Selvitysten mukaan nousu vat, että nämä ongelmat tulee selvittää ja kiinnittää 49161: johtuu pääasiassa uusien, kalliiden lääkkeiden käyt- riittävää huomiota lääkkeiden kattavan ja tarkoituksen- 49162: töönotosta ja lisääntyvästä lääkityksen tarpeesta. Vä- mukaisen jakelun turvaamiseen haja-asutusalueilla ja 49163: hittäishintojen tasoa ovat ylläpitäneet myös verotus syrjäseuduilla. 49164: sekä apteekkien myyntikatteen määrittävä lääketaksa, Lääkekustannusten kannalta on olennaisen tär- 49165: joka ei riittävästi ota huomioon lääkkeiden muuttuvaa keää, miten lääkärit lääkkeitä määräävät, koska suu- 49166: kulutusrakennetta. Nousu on jatkunut myös silloin, kun rimmat kustannukset aiheutuvat lääkärien määräämis- 49167: muut terveydenhuollon menot ovat taloudelliseen ti- tä lääkkeistä ja sairaaloissa tapahtuvasta lääkkeiden 49168: lanteeseen sopeutuen vähentyneet. Koska lääkehuolto käytöstä. Valtiontilintarkastajat korostavatkin lääkä- 49169: on muusta palvelujärjestelmästä erillään, kustannus- rien ammattitaitoa ja vastuuta lääkkeiden rationaali- 49170: vastuu hämärtyy helposti. sessa määräämisessä. Lääkevalintojen lisäksi lääke- 49171: Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman lääkekus- kustannuksia hillitsee se, että pysyttäydytään lääk- 49172: tannustyöryhmän ehdotusten pohjalta valmisteltiin ja keettömässä hoidossa silloin, kun se on terveydellises- 49173: toteutettiin joukko säädösmuutoksia, joilla on pyritty ti perusteltua. Lääkärien perus,- jatko- ja täydennys- 49174: vähentämään lääkemenoja. Työryhmä on kuitenkin to- koulutuksessa tulee kiinnittää riittävää huomiota lääk- 49175: dennut, että ehdotetuttoimet eivät useankaan vuoden keiden järkevään ja taloudelliseen määräämiseen sekä 49176: aikavälillä pienennä lääkekustannuksia, mutta ne hillit- kustannustietoisuuteen. 49177: sevät niiden kasvua ja ohjaavat lääkehoitoa nykyistä Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut kolmi- 49178: tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Valtiontilintar- vuotisen projektin (1998-2000), joka pyrkii edistämään 49179: kastajien mielestä tehdyt muutokset ovat oikeansuun- terveydellisesti ja taloudellisesti järkiperäistä lääkkei- 49180: taisia ja perusteltuja. On tärkeää, että terveydenhuolto- den määräämistä ja käyttöä. Valtiontilintarkastajat pi- 49181: palvelut lääkkeetmukaan lukien voidaan tarjota kaikille tävät projektin työskentelyä tarpeellisena ja tärkeänä 49182: kansalaisille kohtuulliseen hintaan asuinpaikasta ja pyrittäessä ratkaisemaan lääkehoitoon ja lääkkeiden 49183: sosiaalisesta asemasta riippumatta. Sairausvakuutus- määräämiskäytäntöön liittyviä ajankohtaisia ongelmia. 49184: järjestelmämme on jo vuosikymmeniä toiminut tarkoi- Tässä yhteydessä olisi tarkasteltava myös lääkekus- 49185: tuksenmukaisesti ja sen perusteiden säilyttäminen ny- tannusten vuotuiseen kattosummaan liittyviä epäkoh- 49186: kymuodossaan onkin perusteltua. Korvausjärjestel- tia ja niiden korjaamista. 49187: 49188: 49189: 243 49190: Valtiontilintarkastajien mielestä erityistä huomiota makkaasti ja muuttunut luonteeltaan aggressiivisem- 49191: tulee kiinnittää yleisöön ja lääkäreihin kohdistuvaan maksi, mikä on osaltaan saattanut nopeuttaa siirtymis- 49192: lääkemarkkinointiin ja sen valvontaan. Markkinointi ja tä uusiin ja kalliimpiin lääkkeisiin. 49193: mainonta on tällä vuosikymmenellä lisääntynyt voi- 49194: 49195: 49196: 49197: 49198: 244 49199: Työministeriön hallinnonala 49200: 49201: 49202: 49203: 49204: Työvoimapalvelut tusta. Valtiontilintarkastajat ovat kertomuksessaan 49205: vuodelta 1996 käsitelleet työhallinnon työvoima- 49206: Työvoimapalvelujen järjestämisestä säädetään työ- poliittista aikuiskoulutusta (s. 239-240). 49207: voimapalvelulaissa (1005/93, muutettu 758/97 ja 49208: 1353/97). Lain tarkoituksena on työmarkkinoiden Työnvälitys 49209: toimivuuden parantamiseksi järjestää ja kehittää Työnantajapalvelut 49210: työvoimapalveluja tukemaan yksityisten henkilöi- Työhallinnon työnantajapalvelujen tehtävänä on 49211: den (henkilöasiakas) ammatillista kehitystä ja työ- työnantajien tarpeiden mukaisen työvoiman saan- 49212: hön sijoittumista sekä turvaamaan työnantajien nin turvaaminen ja työvoimatoimistoon ilmoitettu- 49213: (työnantaja-asiakas) työvoiman saantia. Laissa tar- jen avointen työpaikkojen täyttö työnantajan toi- 49214: koitettuja työvoimapalveluja ovat työnvälitys, am- meksiannon ja sovittujen menettelytapojen mukai- 49215: matinvalinnanohjaus, työvoimapoliittinen aikuis- sesti. Tavoitteena on, että työnantaja saa tarjoa- 49216: koulutus, koulutus- ja ammattitietopalvelu sekä maansa paikkaan sovitussa ajassa asetetut valinta- 49217: ammatillinen kuntoutus. Työvoimapalveluina voi- kriteerit mahdollisimman hyvin täyttävän työnteki- 49218: daan tarpeen mukaan järjestää myös mainittuja jän. Maksuttomiin peruspalveluihin kuuluvat mm. 49219: palveluja täydentäviä palveluja sekä toteuttaa ajan- avoimesta työpaikasta tiedottaminen, sopivien eh- 49220: kohtaisesti tai alueellisesti tarpeellisia palveluihin dokkaiden etsiminen työnhakijoista ja työvoima- 49221: liittyviä hankkeita. koulutuksen tarjoamiin mahdollisuuksiin, työvoi- 49222: Työvoimapalvelujen keskeisenä tehtävänä on man saatavuuteen ja työllistämistukiin liittyvä neu- 49223: tukea talouskasvua varmistamalla rekrytoivien yri- vonta. Palvelun tehostamiseksi on 50 työvoimatoi- 49224: tysten työvoiman saanti ja laatu siten, ettei re.kry- mistoon perustettu erillinen työnantajapalvelujen 49225: tointiongelmista muodostu tuotannon kasvun es- yksikkö. Noin 10% henkilöstöstä työskentelee 49226: tettä. Työnhakijoiden näkökulmasta tämä merkit- työnantajayksiköissä. Muissa työvoimatoimistoissa 49227: see palveluotetta, jossa työllistymismahdollisuudet työnantajapalveluja hoidetaan osana muuta toimin- 49228: haetaan ensisijaisesti yleisiltä työmarkkinoilta. Tä- taa. Maksoilisia yrityspalveluja on 30 työvoimatoi- 49229: män strategian toteuttaminen edellyttää avointen mistossa, ja kolme suurinta työvoimatoimistoa har- 49230: työpaikkojen runsasta hankintaa sekä niiden no- joittaa myös työvoiman vuokraustoimintaa. 49231: peaa ja laadukasta täyttämistä. Työnantajapalvelujen toimivuutta ja avointen 49232: Tässä kertomuksessa työvoimapalveluista käsi- työpaikkojen kehitystä kuvaavat tunnusluvut ovat 49233: tellään lähinnä työnvälitystä ja ammatillista kuntou- v. 1992-97 kehittyneet seuraavasti: 49234: 49235: 49236: 1992 1993 1994 1995 1996 1997 49237: Avoimet työpaikat 49238: vuoden aikana 127 781 114 188 153 800 154 400 192 982 242 014 49239: Uudet avoimet työpaikat 49240: keskimäärin kuukaudessa 9 975 8 918 12 100 13 215 15 041 18 904 49241: Työvoimatoimiston hakijalla 49242: täyttyneet paikat, % 58 57 59 59 62 60 49243: Työpaikan täyttymisnopeus, vrk 15 15 9 10 11 12 49244: Sovittuun määräaikaan 49245: mennessä täyttyneet paikat,% - 80 84 90,3 92 93,8 49246: 49247: 49248: 49249: 245 49250: Tarkastelujaksolla työvoimatoimistoihin ilmoi- Vuoteen 1996 saakka markkinaosuus työvoi- 49251: tettujen avointen työpaikkojen määrä oli pienim- man ulkoisesta hankinnasta on noussut mutta ker- 49252: millään v. 1993. Paikkojen määrä alkoi vähitellen tomusvuonna hieman laskenut. Useat toimipaikat 49253: nousta v. 1994 ja 1995. Kertomusvuonna avointen käyttävät rinnakkain monia, sekä ulkoisia että sisäi- 49254: työpaikkojen määrä oli jo noussut kaksinkertaisek- siä henkilöstön hankintakeinoja. Henkilöstön han- 49255: si vuoteen 1993 verrattuna. Työvoimatoimiston kintakeinojen koko valikoimasta työvoimatoimis- 49256: työnhakijalla täyttyneiden paikkojen osuus on ton osuus oli v. 1993 22% ja kertomusvuonna 31 %. 49257: vaihdellut 57 ja 62 %:n välillä. Luku kuvaa henkilö- 49258: kohtaisen työnvälityksen merkitystä työpaikkojen Työnhakijapalvelut 49259: täyttöprosessissa. Työpaikkojen täyttymisnopeus Työnvälityksen toinen keskeinen tavoite on, että 49260: eli paikan avoinna olon kesto on tarkastelukautena työnhakijat sijoittuvat mahdollisimman nopeasti 49261: vaihdellut 15:sta 9:ään vuorokauteen. Työministe- työhön avoimille työmarkkinoille. Työnhakija-asi- 49262: riön mukaan erityisen myönteistä on, ettei työpaik- akkaille välitetään tietoja avoimista työpaikoista, 49263: kojen määrän kasvu ole johtanut työpaikkojen heitä neuvotaan ja ohjataan työhön ja koulutuk- 49264: täyttymisnopeuden pidentymiseen. Toinen paik- seen liittyvissä asioissa sekä etsitään työnhakija- 49265: kojen täyttymistä kuvaava tunnusluku on sovittuun asiakkaalle soveltuvia työpaikkoja. Työnvälitys tar- 49266: määräaikaan mennessä täyttyneiden paikkojen joaa työnhakijoille mahdollisuuden sekä omatoi- 49267: prosenttiosuus, jota on systemaattisesti seurattu misten ja tiedotravien palvelujen käyttöön että yk- 49268: vuodesta 1993 lähtien. Luku ilmaisee, kuinka suu- silöllisiin henkilökohtaisiin palveluihin. Viime vuo- 49269: ren osan paikoista työvoimatoimisto on pystynyt sina on lisätty erityisesti Omatoimisten palvelujen 49270: täyttämään työnantajan kanssa sovitun aikataulun käyttöä. Internetin välityksellä työnhakijoilla on 49271: mukaisesti. Prosenttisosuus on jatkuvasti noussut ja mahdollisuus saada tietoja avoimista työpaikoista 49272: oli kertomusvuonna lähes 94 %. ja markkinoida omaa osaamistaan työnantajille. 49273: Työnantajien työvoiman hankintaan liittyvää Työnvälityksessä on myös monipuolistettu palve- 49274: toimintaa on systemaattisesti selvitetty puhelin- luvaihtoehtoja mm. ryhmäpalvelujen käyttöä lisää- 49275: haastatteluin vuodesta 1993 lähtien. Selvitysten ti- mällä. 49276: laajana on ollut työministeriö ja toteutuksesta on Työnhakija-asiakkaan palvelun painopisteenä 49277: vastannut Tilastokeskus. Selvitysten yhtenä tavoit- on asiakaspalvelun palvelukyvyn parantaminen ja 49278: teena on ollut tiedonhankinta työnvälityksen mark- laadullinen kehittäminen. Asiakaspalvelun toimi- 49279: kinaosuudesta, toisin sanoen siitä, kuinka suuren vuudella ja oikealla kohdentamisella edistetään 49280: osan ulkoiseen hakuprosessiin laittamistaan avoi- toiminnan tuloksellisuutta. Työnvälityksen tulosta- 49281: mista työpaikoista työnantajat ilmoittavat työvoi- voitteisiin ei ennen vuotta 1998 ole sisältynyt työn- 49282: matoimistoon. Työvoimatoimistoa on työvoiman hakijapalveluihin liittyviä tulostavoitteita. 49283: ulkoisessa hakuprosessissa käytetty seuraavasti: Työnhakija-asiakkaiden määrän kehitystä ku- 49284: vaavat tunnusluvut ovat v. 1992-97 kehittyneet 49285: Vuosi % seuraavasti: 49286: 1993 49 49287: 1994 66 49288: 1995 67 49289: 1996 71 49290: 1997 68 49291: 49292: 49293: 1992 1993 1994 1995 1996 1997 49294: Työnhakijat vuoden aikana 907 261 1 028 647 1 047 032 1 022 964 1 008 236 972 425 49295: Työttömät työnhakijat vuoden 49296: aikana 646 770 768 834 819 400 808 802 799 207 758 156 49297: Uudet työttömät työnhakijat, 49298: keskimäärin kuukaudessa 25 388 23 442 21 600 21 386 21183 19 728 49299: Työttömyyden keskimääräinen 49300: kesto viikkoina 18 21 25 45 48 51 49301: Yli vuoden työttömän olleiden 49302: määrä, keskimäärin kuukaudessa 50 561 120 663 133 561 140 224 134 898 124 558 49303: Työnhaku päättynyt 953 911 1 081 385 1 581 281 1156 859 1 225 895 1 301 807 49304: Joista sijoittunut työhön yleisille 49305: työmarkkinoille, % 34 36 39 42 43 44 49306: 49307: 49308: 49309: 246 49310: Työnhakijoiden kokonaismäärä työnvälitykses- asiakaspalveluhenkilöstön toiminnan luottamuk- 49311: sä on kunakin vuonna ollut noin miljoona työnte- sellisena (63 %), ystävällisenä (82 %) ja piti yleistä 49312: kijää. Työttömien työnhakijoiden määrä vuoden palvelukykyä hyvänä (77 o/o). Huonoja kokemuksia 49313: aikana on ollut suurimmillaan v. 1994 ja 1995. näistä oli vain 1-4 %:lla vastanneista työnantajista. 49314: Tällöin suurten asiakasmäärien takia ei työnvälitys Työvoiman hankintaan liittyvistä palveluista, kuten 49315: varsinkaan suurilla työmarkkina-alueilla pystynyt avointen työpaikkojen ilmoittamisesta, sovitun va- 49316: kaikilta osin tarjoamaan riittävästi asiakkaiden tar- lintamenettelyn noudattamisesta, ehdokasvalinnan 49317: vitsemaa yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa. nopeudesta ja joustavuudesta, oli 55-(iO %:lla vas- 49318: Tarkastelujaksolla työttömyyden kesto on tuntu- taajista hyviä kokemuksia. 49319: vasti pidentynyt. Vuonna 1992 työttömyyden kesto Kriittisin palaute liittyi siihen, kuinka hyvin väli- 49320: oli keskimäärin 18 viikkoa, kun se kertomusvuon- tetty työvoima työnantajan mielestä täytti asetetut 49321: na oli 51 viikkoa. Yli vuoden työttömänä olleiden ammattitaitoa ja muuta soveltuvuutta koskevat kri- 49322: määrä on kasvanut voimakkaasti v. 1992-96. Yli teerit. Osittain ongelma on liittynyt siihen, että 49323: vuoden työttömänä olleita oli kertomusvuonna hakijoiden työnvälityksen tietojärjestelmässä olevia 49324: keskimäärin kuukaudessa 124 558, v. 1992 vastaa- tietoja ei kaikin osin lamavuosina ole pystytty 49325: va luku oli 50 561. Kertomusvuonna pitkäaikais- pitämään ajan tasalla. Kertomusvuoden aikana on- 49326: työttömien määrä on vuoteen 1996 verrattuna las- kin työvoimatoimistoissa tehty järjestelmällinen 49327: kenut n. 4 %, mutta heidän osuutensa kaikista työnhakijatietojen ajantasaistaminen. Kertomus- 49328: työttömistä on kuitenkin kasvanut edellisestä vuo- vuonna kokeiltiin eräiden alojen, esim.lattianpääl- 49329: desta. Kertomusvuoden jälkeen suuntaus näyttää lystys-, rakennus- ja graafisen alan työnhakijoiden 49330: jatkuneen. ammattitaitokartoituksia työnantajan ja työvoima- 49331: Pääministeri Lipposen hallituksen ohjelmaan si- neuvojien tekeminä yhteishaastatteluina. Tästä saa- 49332: sältyy laaja valikoima toimia pitkäaikaistyöttömyy- tiin hyviä tuloksia, ja käytäntöä pyritään laajenta- 49333: den alentamiseksi. Pitkään työttömänä olleiden maan. 49334: työnhakijoiden ohjaus ja neuvonta ovat keskeisiä Vuonna 1994 toteutettu asiakaspalvelukysely 49335: tehtäväalueita työvoimatoimistojen asiakaspalve- käsitti 30 000 työnhakijaa. Tällöin työnhakija-asiak- 49336: lussa. Toimenpiteistä ja resursseista huomattava kaiden antamien yleisarvosanojen keskiarvoksi 49337: osa on kohdennetto pitkäaikaistyöttömyyden alen- saatiin 8,0. Kiitettävänä tai hyvänä palvelua piti 49338: tamiseen. Työvoimatoimistoissa on kehitetty pitkä- 73 % vastaajista. Parhaimmat palvelukokemukset 49339: aikaistyöttömien palvelua muodostamaHa työvoi- työnhakijoilla oli työvoimavirkailijoiden ystävälli- 49340: matoimistoihin pitkäaikaistyöttömien palveluun syydestä ja hienotunteisuudesta asiakkaan tietojen 49341: erikoistuneet asiantuntijariimit Pitkäaikaistyöttö- käsittelyssä. Heikoimmat palvelukokemukset kos- 49342: mien palvelussa on toteutettu monipuolisesti pai- kivat itsepalvelupäätteiden riittävyyttä ja yleistä 49343: kallistason yhteistyötä erityisesti sosiaali- ja terveys- tiedottamista. Vuonna 1995 tulokseksi saatiin myös 49344: ministeriön kanssa. Sosiaaliviranomaisten kanssa 8,0 ja v. 1996 7,9. 49345: paikallisesti tehtävää yhteistyötä on laajennettu, ja Kaikkien työvoimapiirien alueilla on v. 1996- 49346: kertomusvuonna on yhteistyössä sosiaali- ja ter- 97 käynnistetty työnhakija-asiakkaiden palveluun 49347: veysministeriön kanssa käynnistetty kaksivuotinen liittyviä laatuhankkeita. Monet hankkeet ovat liitty- 49348: projekti, jossa selvitetään pitkäaikaistyöttömiin neet työnhakijatietojen ajantasaistamiseen ja palve- 49349: kohdistuvat yhteistyöhankkeet. Projektin tavoittee- luprosessin kehittämiseen. Osana työhallinnon laa- 49350: na on luoda sosiaalitoimen ja työhallinnon yhteis- dun kehittämistä käynnistettiin v. 1996 palvelusi- 49351: toimintamalli yhteisten asiakkaiden palveluun sekä toumuskokeilu viidessä työvoimatoimistossa. Ko- 49352: alueellisesti että paikallisesti. keilun avulla haluttiin kehittää erityisesti asiakkai- 49353: den tarpeista lähtevää ja toiminnan laatutasoa ku- 49354: Työvoimapalvelujen laatu vaavaa tavoitteiden asettamistapaa. Kokeilussa laa- 49355: Työvoimapalvelujen laatua on seurattu ja arvioitu dittiin sitoumusesitteet ja asiakaspalautelomak- 49356: valtakunnallisen kyselytutkimuksen avulla v. keet, joita on käytetty kevääseen 1998 saakka. 49357: 1994-96. Työnantajien kysely toteutettiin satun- Hankkeesta saatuja tuloksia on arvioitu v. 1998 49358: naisotoksella (n. 9 500 työnantajaa) postikyselynä. järjestetyissä arviointiseminaareissa. 49359: Palaute ei olennaisesti ole eri vuosina vaihdellut. Työnvälityksen tuloksellisuuden lisäämiseksi 49360: Kouluarvosanoilla ilmaistuna työnantajien palve- käynnistettiin kertomusvuonna työnvälityspalvelu- 49361: lulle antama arvosana on ollut 8. Noin kolmasosa jen tuotteistamishanke. Tuotteistamisen tavoittee- 49362: antoi palvelulle kiitettävän arvosanan. Palvelun na on yhtenäistää työnvälityksen palvelutuotteita, 49363: osatekijöitä arvioitaessa valtaosa työnantajista koki työmenetelmiä ja laatukriteereitä. Työnhakija- 49364: 49365: 49366: 247 49367: asiakkaiden palvelujen osalta määriteltiin ydinpal- lä tavoin työnhakija aikoo parantaa työnhakutaito- 49368: velut, laadittiin palvelujen tuote- ja sisältökuvauk- jaan. Virkailija ja työnhakija tekevät suunnitelman 49369: set sekä alustavat laatukriteerit. Tuotteiden laatu- yhdessä ja sitoutuvat suunnitelmaan allekirjoitta- 49370: kriteereitä ja asiakashyötyjä on täsmennetty vuo- malla sen. Työttömällä työnhakijana on oikeus 49371: den 1998 aikana. Työhallinnossa kehitettiin kerto- työnhakusuunnitelmaan ja samalla velvollisuus 49372: musvuonna Suomen laatupalkintokriteeristön työ- osallistua suunnitelman laatimiseen ja toteutuk- 49373: hallintosovellusta ja toimivuutta työhallinnon toi- seen. Työnhakusuunnitelma laaditaan viimeistään 49374: minnan arviointiin. Kokeilua varten käynnistettiin silloin, kun työttömyys on kestänyt viisi kuukautta. 49375: vuoden keväällä pilottiprojekti. Työttömällä työnhakijalla, joka on saanut työttö- 49376: myyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 49377: Työvoimapolitiikan uudistus 500 päivää, on oikeus uudistettuun työnhakusuun- 49378: Kertomusvuoden aikana valmisteltiin laaja työvoi- nitelmaan, johon sisältyy normaalia palveluvalikoi- 49379: mapolitiikan uudistus, joka tuli voimaan vuoden maa täydentäviä työvoimapoliittisia lisätoimenpi- 49380: 1998 alusta. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on teitä. Uudistuksessa on otettu käyttöön myös työn- 49381: siirtää työvoimapolitiikan painopistettä yhä enem- hakukirja, joka antaa asiakkaalle tiedot hänen oi- 49382: män passiivisista aktiivisiin toimiin, lisätä työvoi- keuksistaan ja velvollisuuksistaan työnhakijana 49383: mapalvelujen yksilöllistä tarjontaa sekä ehkäistä sekä ajantasaiset tiedot työvoimatoimiston palve- 49384: työmarkkinoilta syrjäytymistä. Uudistuksessa ko- luista. Työnhakukirjan käyttö asiakaspalvelussa on 49385: rostuu palvelujen tavoitteellisuus. Palvelussa pai- vapaaehtoista, mutta koska työnhakukirja on kes- 49386: notetaan sitä, että työvoimatoimiston työnhakija- keinen perusinformaation antamisessa, sen käyttö 49387: asiakas on aina ensi sijassa työpaikan hakija. Jokai- pyritään saamaan varsin kattavaksi. 49388: sessa palvelutilanteessa on tavoitteena löytää to- Työvoimatoimistojen asiakaspalvelun laadun ja 49389: dellisia vaihtoehtoja työttömyydelle. Ratkaisuihin tuloksellisuuden parantaminen on palveluproses- 49390: pyritään vahvistamalla työvoimatoimiston asiakas- sin uudistuksen keskeinen tavoite. Uudistusta tue- 49391: palvelua, panostamalla voimakkaasti työnhakijoi- taan laajalla henkilöstökoulutuksella. Uudistuksen 49392: den tilanteen selvittelyyn, vaihtoehtojen etsimiseen toteutumista ja vaikutuksia työvoimatoimistojen 49393: ja työnhakijoiden aktivoimiseen. asiakaspalveluun seurataan työministeriön mu- 49394: Uusina toimenpiteinä on otettu käyttöön sään- kaan tiiviisti. Palautetta kootaan sekä työvoimatoi- 49395: nöllisesti toistuvat määräaikaishaastattelut. Haas- mistojen asiakkailta että omalta henkilöstöltä. Pa- 49396: tattelun yhteydessä asiakkaalle tehdään osaamis- laute on välttämätön edellytys palvelujen kehittä- 49397: kartoitus ja laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa miselle. Uudistuksen toimeenpanotehtäviin liittyen 49398: työnhakusuunnitelma. Palvelussa lisätään tuntu- suurten työvoimatoimistojen palvelukseen on rek- 49399: vasti työnhakukoulutusta ja painotetaan työnhaki- rytoitu 170 asiantuntijavirkailijaa, joiden Virkanimi- 49400: jan oman osuuden merkitystä työnhaussa. Asiakas- ke on työvoimaohjaaja. 49401: palvelussa on selkeästi määritelty työnhakijan oi- 49402: keudet ja velvollisuudet. Työnhakijalle tehtävä Tulostavoitteiden toteutuminen 49403: osaamiskartoitus on uudistetun palveluprosessin Työministeriön mukaan tulosohjauksesta saadut 49404: keskeinen elementti. Osaamiskartoituksessa selvi- kokemukset ja näkemykset vaihtelevat suuresti. 49405: tetään työnhaussa tarvittavat yleiset ja alakohtaiset Säännöllinen neuvotteluyhteys työministeriön joh- 49406: taidot ja valmiudet sekä työnhakijan erityisosaami- don ja TE-keskusten työvoimaosaston johtoryh- 49407: nen. Osaamiskartoitus tukee hakijan työllistymistä män kesken on kiistatta nähty tulosohjauksen 49408: sekä koulutukseen ohjausta ja auttaa työnantajia myönteiseksi piirteeksi. Samoin tulosohjauksen 49409: löytämään vaatimukset täyttävää ammattitaitoista myötä toiminnan ja tuloksellisuuden seurantame- 49410: työvoimaa. nettelyt ja toiminnan analysointi ovat parantuneet 49411: Työnhakusuunnitelmassa sovitaan niistä toimis- työhallinnossa oleellisesti. Tulosohjausprosessin 49412: ta, jotka edistävät työnhakijan työllistymismahdolli- ansiosta asiantuntemus eri alueiden työmarkkinati- 49413: suuksia sekä ylläpitävät ja parantavat hänen työ- lanteesta on koko työhallinnossa monipuolistunut 49414: markkinavalmiuksiaan. Suunnitelmaan kirjataan ja laajentunut merkittävästi. Työhallinnon tulosta- 49415: työnhakijan realistiset työ-, koulutus- ja kuntoutus- voitteet ja niiden tason määrittely on koettu ongel- 49416: mahdollisuudet, hakijan omatoimiset työnhakutoi- malliseksi. Tulostavoitteiden tulisi olla sellaisia, että 49417: menpiteet, arvio työharjoittelu- ja tukityöllistämis- ne kuvaisivat laajasti työhallinnon keskeisiä tehtä- 49418: tarpeesta sekä toteuttamissuunnitelmat. Mikäli väalueita ja eri organisaatiotasot voisivat ne hyväk- 49419: työnhakijalla on puutteelliset työnhakutaidot ja syä ja sitoutua niihin. Ministeriön mielestä tulosta- 49420: -valmiudet, työnhakusuunnitelmassa sovitaan, mil- voitteiden tulisi olla riippuvaisia tehdystä työstä 49421: 49422: 49423: 248 49424: eikä työmarkkinoiden muutoksista. Neuvotteluissa sella henkilöasiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, jon- 49425: tulisi olla todellista neuvotteluvaraa. Kuitenkin val- ka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää 49426: tion talousarviossa määritellään ennakkoon valta- työ tai edetä työssään, ovat huomattavasti vähenty- 49427: kunnalliset tulostavoitteet, jotka sitovat oleellisesti neet asianmukaisesti todetun vamman, sairauden 49428: neuvotteluja. Lisäksi tulosohjausprosessi on kehit- tai vajavuuden takia. Työhallinto järjestää ammatil- 49429: tynyt huomattavan raskaaksi työhallinnon kaikilla lisena kuntoutuksena vajaakuntoisia asiakkaita 49430: tasoilla. varten ammatinvalinnanohjausta, työhönsijoittumi- 49431: TE-keskuksilta saatujen selvitysten mukaan työ- seen ja koulutukseen liittyvää neuvontaa ja ohjaa- 49432: voimapalveluiden osalta tulostavoitteet ovat toteu- mista, työvoimapoliittista koulutusta sekä amma- 49433: tuneet kohtalaisesti. Epäkohtana on pidetty sitä, tinvalinnanohjauksen ja työhönsijoittumisen tuki- 49434: että työhallinnon strategioista johdettuja tulosta- toimenpiteitä, joita ovat terveydentilaa ja soveltu- 49435: voitteita on kuitenkin määrällisesti liikaa. Työvoi- vuutta selvittävät tutkimukset, kuntoutustutkimuk- 49436: matoimistot ovat joutuneet hajottamaan voimava- set, koulutuskokeilut ja työ- ja koulutuskokeilut 49437: rojaan monien erilaisten tulostavoitteiden kesken. ammattioppilaitoksissa, työkokeilut työpaikalla, 49438: Tämä on vaikuttanut toiminnan tuloksellisuuteen. vastaavat kuntoutustoimenpiteet työklinikoissa 49439: Lisäksi tavoitteet ovat osin ristiriitaisia keskenään. sekä työolosuhteiden järjestelytuet. 49440: Myös henkilöstön jaksaminen on joutunut koetuk- 49441: selle suurten asiakasvirtojen ja erilaisten tulosta- Vajaakuntoiset työnhakijat 49442: voitteiden asettamissa paineissa. Omia toimisto- tai Vajaakuntoisten työnhaun ja työttömyyden kestot 49443: aluekohtaisia tulostavoitteita ei ole voitu asettaa ovat työministeriön mukaan pidentyneet koko 49444: valtakunnallisten tavoitteiden suuren maaran 1990-luvun ajan. Tähän on monia syitä kuten vajaa- 49445: vuoksi. Siten oman alueen kehitykseen vaikuttami- kuntoisten työnhakijoiden ikääntyminen, työlli- 49446: nen paikallisesti asetettujen tavoitteiden kautta on syystilanne ja työmarkkinoiden rakenne, jossa 49447: ollut mahdotonta. Tuloksellinen toiminta vaatisi työnhakijoiden työllistyvyys on entistä valikoivam- 49448: kuitenkin myös alueiden erityispiirteiden huo- paa. Vajaakuntoisilla päättyneiden työttömyysjak- 49449: mioon ottamista. sojen keston piteneminen on kuitenkin pysähtynyt 49450: Työministeriö on ilmoittanut, että ministeriössä kertomusvuonna. Työllisyyden elpymisestä huoli- 49451: syksyllä 1998 toteutettavaa tulosohjausprosessia on matta vajaakuntoisten työnhakijoiden pääsy avoi- 49452: kevennetty ja yksinkertaistettu. Tulosohjauksen jat- mille työmarkkinoille ilman tukitoimenpiteitä on 49453: kokehittämistä varten asetettaneen lähitulevaisuu- edelleen yleisesti ottaen vaikeaa, mikä johtaa kes- 49454: dessa uusi projekti. kimäärin työnhaun pitkään kestoon. Erityisen vai- 49455: kea tilanne on yli 50-vuotiailla vajaakuntoisilla, 49456: Ammatillinen kuntootus joita oli kolmasosa kaikista vajaakuntoisista. Myön- 49457: Työvoimapalvelulain (1005/93) 10 §:n mukaan teisenä piirteenä voidaan työministeriön mukaan 49458: ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on edis- todeta, että työhön tai koulutukseen sijoittuneiden 49459: tää vajaakuntoisten henkilöiden ammatillista suun- vajaakuntoisten kokonaismäärä on kasvanut koko 49460: nittelua, työllistymistä ja työssä pysymistä. Amma- 1990-luvun ajan, mikä on erityisesti Suomen työlli- 49461: tillisen kuntoutuksen palveluista, tukitoimenpiteis- syysohjelman 1996-1999 toimenpiteiden ja Eu- 49462: tä sekä etuuksista säädetään tarkemmin työvoima- roopan sosiaalirahaston ohjelmien ansiota. 49463: palveluasetuksessa (1251/93) sekä asetuksessa työ- Seuraavasta asetelmasta ilmenee työnvälityksen 49464: voimapalveluihin liittyvistä etuuksista (1253/93). vajaakuntoiset työnhakijat v. 1992-97: 49465: Työvoimapalveluasetuksen mukaan vajaakuntoi- 49466: 49467: 49468: 1992 1993 1994 1995 1996 1997 49469: Työnhakijat 51 858 55 541 58 055 60 733 65172 70 573 49470: Työttömiä näistä 42 009 46 073 48 834 50 898 54 880 59 571 49471: Osuus hakijoista,% 81,0 82,9 84,1 83,8 84,2 84.4 49472: 49473: 49474: Työnvälityksessä oli kertomusvuonna vajaakun- hiä 42,7 %. Vajaakuntoisia oli kertomusvuoden ai- 49475: toisia työnhakijoita 70 573, edellisenä vuonna heitä kana työttömänä yhteensä 59 571, edellisenä vuon- 49476: oli 65 172 henkilöä. Kumpaisenakin vuonna vajaa- na 54 880. Uusia vajaakuntoisia työnhakijoita oli 49477: kuntoisista työnhakijoista oli naisia 57,3% ja mie- kertomusvuonna työttömistä vajaakuntoisista yh- 49478: 49479: 49480: 249 49481: teensä 17 408, edellisenä vuonna 17 271. Näin pää- Vajaakuntoisista työnhakijoista sijoittui kerto- 49482: osa vajaakuntoisista työnhakijoista oli kertomus- musvuonna avoimille työmarkkinoille 25 161 hen- 49483: vuonna siirtynyt "vanhoina" työnhakijoina edelli- kilöä eli 36 o/o. Vuonna 1996 vastaava määrä oli 49484: seltä vuodelta. 19 093. Suomen työllisyysohjelmassa 1996-1999 49485: Vajaakuntoisten osuus kaikista työttömistä työn- on kiinnitetty erityistä huomiota vajaakuntoisten 49486: hakijoista on noussut, v. 1992 osuus oli 6,5 o/o ja työnhakijoiden ammattikoulutuksen ja tukityöllis- 49487: kertomusvuonna 7,9 o/o. Pääosa vajaakuntoisista tämisen lisäämiseen. Työllisyysohjelman toimenpi- 49488: työnhakijoista on aikuisia, jotka ovat olleet tai ovat tein sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmi- 49489: työelämässä. Vajaakuntoisista työnhakijoista suu- en johdosta aktiivisiin työvoimapoliittisiin ohjel- 49490: rin osa luokiteltiin kertomusvuonna ammattitaitoi- miin osallistuneiden vajaakuntoisten määrä on 49491: siksi. Alle 25-vuotiaiden osuus vajaakuntoisista noussut varsinkin v. 1996-97. Työhön tai koulu- 49492: työnhakijoista on laskenut, osuus oli v. 1992 lähes tukseen sijoittui kertomusvuonna yhteensä 49 000 49493: 12 o/o ja kertomusvuonna vain n. 6 o/o. Sen sijaan yli vajaakuntoista, v. 1996 40 000. 49494: 45-vuotiaiden osuus on noussut kertomusvuonna Työvoimakoulutukseen hakeneita vajaakuntoi- 49495: 60 o/o:iin. Yli 50-vuotiaita oli kertomusvuonna noin sia oli kertomusvuonna 19 800, joista koulutuksen 49496: kolmasosa vajaakuntoisista työnhakijoista eli aloitti 9 207, v. 1996 määrä oli 7 388. Työvoimakou- 49497: 24 000. Ikääntyneiden osuus näyttää olevan edel- lutuksen suosio on viime vuosina kasvanut. Muun 49498: leen kasvussa. Työministeriön mukaan ikä on olen- kuin työvoimakoulutuksen aloitti 1 612 vajaakun- 49499: nainen tekijä työmarkkinoilla ja vaikuttaa epäedul- toista, v. 1996 1 375. Työnantajalle maksettavalla 49500: lisesti myös ikääntyneiden vajaakuntoisten työlli- työllistämistuella sijoittui yhteensä 11 516 vajaa- 49501: syyteen. kuntoista työnhakijaa, pääosa kuntiin ja valtiolle. 49502: Selvitysten mukaan kaikilla vajaakuntoisilla eni- Lisäksi työhallinnon muilla tukitoimenpiteillä sijoit- 49503: ten työkyvyn haittoja aiheuttavia tekijöitä ovat tuki- tui yhteensä 1 643 vajaakuntoista. 49504: ja liikuntaelinten sairaudet, hengityselinten sairau- Seuraavassa asetelmassa esitetään vajaakuntois- 49505: det ja mielenterveyden häiriöt. Sen sijaan alle 25- ten työnhakijoiden sijoittuminen eri toimenpitein 49506: vuotiailla vajaakuntoisilla hengityselinten sairaudet V. 1992-97: 49507: ovat suurin syyryhmä. Myös hermoston ja aistien 49508: taudit ovat nuorilla yhtä yleisiä kuin mielenterveys- 49509: häiriöt 49510: 49511: 49512: 1992 1993 1994 1995 1996 1997 49513: Sijoittui yleisille työmarkkinoille 14 213 13 599 13 593 16153 19 093 25 161 49514: Aloitti työvoimakoulutuksen 3185 2 914 3 745 5 022 7 388 9 207 49515: Aloitti muun koulutuksen - - - 1187 1 375 1 612 49516: Sijoittui tukitoimenpitein 12 612 11 614 13 058 11 613 11 039 11 516 49517: Sijoittui muilla toimenpiteillä 536 1 358 1 501 1198 1147 1 643 49518: Sijoittui suojatyöhön 98 75 95 62 63 39 49519: Yhteensä 30 644 29 560 31 992 35 235 40 105 49 178 49520: 49521: 49522: 49523: Vaikka vajaakuntoisten osallistuminen työvoi- seen. Vajaakuntoisten työttömyys päättyi kerto- 49524: mapoliittisiin ohjelmiin on lisääntynyt kahden vii- musvuonna selvästi useammin työllistymiseen 49525: me vuoden aikana, heidän työttömyysjaksoosa avoimille työmarkkinoille tai työvoimakoulutuk- 49526: ovat pidentyneet vuoden 1992 24 viikosta 36 viik- sen aloittamiseen kuin v. 1992. Sen sijaan vajaakun- 49527: koon kertomusvuonna (kaikilla työttömillä vastaa- toisten työhönsijoituksen tukitoimenpiteiden suh- 49528: va luku oli kertomusvuonna 22 viikkoa). Erityisen teellinen osuus on vähentynyt vuoteen 1992 verrat- 49529: vaikeassa asemassa työmarkkinoilla ovat ikäänty- tuna. 49530: neet vajaakuntoiset työnhakijat, joiden työttömyys Edellä kuvattuihin työllisyyslinjausten muutok- 49531: näyttää lisääntyvän selvästi. Vaikka vajaakuntois- siin on osaltaan vaikuttanut ED-jäsenyys ja sen 49532: ten työttömyyden kesto on lähes kaksi kertaa yhteydessä saatu Euroopan sosiaalirahaston tuki 49533: pidempi kuin kaikilla työttömillä, vajaakuntoisten myös vammaisten ja vajaakuntoisten koulutus- ja 49534: päättyneistä työttömyysjaksoista n. 60 000 päättyi työllisyysohjelmiin. Euroopan sosiaalirahaston ta- 49535: koulutuksen aloittamiseen tai työhönsijoittumi- voite 3 ohjelman toimenpidekokonaisuudessa, po- 49536: 49537: 49538: 250 49539: lut syrjäytyneille, on ollut v. 1995-97 aloittaneita toimenpiteistä oli Weijolan selvitysten mukaan pai- 49540: yhteensä 5 308 henkilöä. Sosiaalikehitys Oy on koin hyvinkin myönteistä. Kuntoutustutkimukset, 49541: tehnyt 31.10.1997 arvioinnin Employment-ohjel- työkokeilut työpaikoilla ja ohjaavan koulutuksen 49542: man toteutuksesta. Evaluaatioraportin mukaan toi- kurssit vastasivat niille asetettuja odotuksia. Toi- 49543: mintaohjelman ja sen alaohjelmien tavoitteet ovat menpiteisiin ohjatut asiakkaat olivat pääasiallisesti 49544: toteutumassa hyvin. Ohjelman tavoitteeksi asetet- työ- ja koulutusorientoituneita. Työkokeilut työpai- 49545: tiin, että työssä tai koulutuksessa on 6 kk:n jälkeen kalla saivat myönteisen arvion, sillä nämä toimen- 49546: 40 o/o projektin aloittaneista. Raportin mukaan to- piteet antoivat asiakkaille mahdollisuuden etsiä 49547: teuma 6 kk:n jälkeen oli 36% ja 12 kk:n jälkeen sopivaa alaa, arvioida omaa selviytymistä ja hank- 49548: 39 o/o. Työttömänä oli 6 kk:n jälkeen 56% ja 12 kk:n kia työharjoittelua käytännön työtilanteessa. Kou- 49549: jälkeen 50% aloittaneista. Evaluointiraportin mu- lutukselliset toimenpiteet näyttivät kaiken kaik- 49550: kaan tähänastiset vaikutukset liittyvät lähinnä kiaan keskeisiltä, sillä vajaakuntoisilta puuttui 49551: asiakkaiden yleisen elämänlaadun ja elämänhallin- usein ammatillinen koulutus. Pääosa asiakkaista 49552: nan paranemiseen. Sen sijaan tavoitetta, jonka näki eri kuntoutustahojen yhteistyön sujuneen vä- 49553: mukaan 40 % kohderyhmästä työllistyisi tai löytäisi hintään tyydyttävästi tai hyvin. Sen sijaan työhallin- 49554: koulutuspaikan, ei ole kyetty saavuttamaan. Tulos, non virkailijat suhtautuivat em. yhteistyöhön asiak- 49555: jonka mukaan työssä tai koulutuksessa oli noin kaita selvästi kriittisemmin. 49556: kolmannes, vastaa aiemmin mm. ohjaavasta koulu- Mannilan tekemän kyselytutkimuksen mukaan 49557: tuksesta tai tukityöstä saatuja tuloksia, eli vaikutta- vajaakuntoiset työnhakijat suhtautuivat enimmäk- 49558: vuus jää tältä osin normaalitoiminnan tasolle. seen myönteisesti sekä työhallinnon palveluihin 49559: Employment-projektit ovat osaltaan vahvista- yleensä että palkkatuella sijoitettuna työskentelyn 49560: neet monikansallisuuden lisäksi sellaisten periaat- ja opintojen vaikutuksiin elämänkulkuun. Vajaa- 49561: teiden ja näkökulmien painoarvoa kuin innovatii- kuntoisten työmarkkina-asemaa ja työhallinnon 49562: visuus, alhaalta ylös -periaate, paikallinen kump- palveluita koskevassa projektissa on tarkasteltu 49563: panuus ja kolmannen sektorin sisältämät mahdol- palkkatuella sijoitettujen näkemyksiä tukityöstään 49564: lisuudet. Arvioijan mukaan Horizon-projektissa ke- ja työvoimapoliittiseen tai muuhun koulutukseen 49565: hitetty ns. tuettu työllistäminen näyttää tuottavan osallistuneiden työnhakijoiden näkemyksiä opin- 49566: menestyksellisesti vajaakuntoisille mahdollisuuk- noistaan. Suhtautuminen työhallinnon palveluihin 49567: sia kiinnittyä työelämään. Horizon-projektissa syn- oli enimmäkseen myönteistä, mutta koulutuksessa 49568: tyneen Fountain House -mallin siirtymätyöpaikka- olleet olivat kriittisempiä kuin palkkatuella sijoite- 49569: ohjelmassa etsitään yksilöllisiä työmahdollisuuksia tut. Tukityöllistämisen tärkeimmiksi vaikutuksiksi 49570: mielenterveyskuntoutujille. Myöskin sosiaaliset yri- nähtiin henkisen vireyden säilyttäminen ja ammat- 49571: tykset, etätyö ja kuurojen työasiamies-verkosto titaidon lisääminen, jotka olivat opiskelleiden mie- 49572: ovat käynnistyneet em. ESR-projektien tuloksena. lestä myös koulutuksen tärkeimmät tulokset. Palk- 49573: katuella sijoitettuna työskentelemisen pääongel- 49574: Erillisselvitykset ammatillisesta kuntoutuksesta mat olivat epävarmuus työsuhteen jatkumisesta ja 49575: Työhallinnon ammatillisen kuntoutuksen laatua on huono palkka, vaikka tukityössä työskentely oli 49576: arvioitu kyselytutkimuksessa 1988-93 (Mannila), kohentanut useimpien sijoitettujen toimeentuloa. 49577: työllistämistoimien intersubjektiivisessa evaluoin- Sen sijaan huomattavasti harvemmat katsoivat 49578: nissa v. 1994 (Räisänen, Weijola) sekä työministe- opintojensa johtaneen myöhemmin toimeentulon 49579: riön työvoimapalveluosaston selvityksessä eräistä paranemiseen. Kiinnostavaa on, että suhtautumi- 49580: ammatillisen kuntoutuksen tukitoimenpiteistä v. nen työhallinnon palveluihin säilyi seurantakaute- 49581: 1994. Yhteenvetona ko. selvityksistä voidaan tode- na samankaltaisena huolimatta työllisyystilanteen 49582: ta, että työhallinnon ammatillisen kuntoutuksen selvästä heikkenemisestä. Vajaakuntoisten työnha- 49583: yleistä laatupalautetta voidaan pitää varsin tyydyt- kijain näkemys työhallinnon palveluista oli siis 49584: tävänä. Arviossa on otettu huomioon, ettei amma- myönteinen. Tulos voi merkitä myös pelkästään 49585: tillisen kuntoutuksen palveluihin ole osoitettu lisä- sitä, että he eivät hevillä arvostele saamiaan palve- 49586: henkilöstöä asiakkaiden määrän kasvusta huoli- luja. 49587: matta. Ikääntyneiden palvelutarveselvityksiin työ- Yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien palvelu- 49588: hallinto sai vuoden 1996 lisätalousarviossa 50 vir- tarveselvitys toteutettiin Suomen työllisyysohjel- 49589: kaa lisähenkilöstön palkkaamiseksi määräajaksi man 1996-99 toimenpiteiden johdosta v. 1996-- 49590: kertomusvuoden loppuun. 97. Selvityksen kohderyhmänä oli yli 15 200 henki- 49591: Vajaakuntoisten asiakkaiden palaute työhallin- löä kymmenellä paikkakunnalla. Hankkeen tavoit- 49592: non ammatillisen kuntoutuksen palveluista ja tuki- teena oli selvittää kohderyhmän työllistämisedelly- 49593: 49594: 49595: 251 49596: tykset, koulutus- ja kuntoutustarpeet sekä eläke- vajaakuntoisina työnhakijoina. He arvioivat tarvit- 49597: vaihtoehdot. Hankkeen yhteydessä työvoimatoi- sevansa ensi sijassa työkyvyn ja kuntoutustarpeen 49598: mistot haastattelivat n. 11 000 kohderyhmään kuu- selvittelyä tai hoidon ja eläkevaihtoehtojen selvitte- 49599: luvaa asiakasta ja ohjasivat heitä erilaisiin jatkotoi- lyä. Kaikista haastatelluista 7 o/o ilmoitti ensi sijassa 49600: menpiteisiin ja -tutkimuksiin. Hankkeen jatkoval- odottavansa pääsyä työttömyyseläkkeelle. Pääosa 49601: mistelu on käynnistetty sosiaali- ja terveysministe- heistä ei odota työvoimatoimistolta juuri mitään 49602: riön johdolla. Hankkeeseen liittyy laaja Kelan seu- palveluja. Haastatelluista 10 o/o oli sosiaalis-talou- 49603: rantatutkimus, joka jatkuu vuoteen 1999 asti. Asiak- dellisista syistä syrjäytyneitä, eikä pääosa heistä 49604: kaiden haastatteluista valmistuu seurantatutkimuk- odota työvoimatoimistolta mitään palveluja. He 49605: sen raportti vuoden 1998 aikana. Seurantatutkimus ovat työnhakijoina pelkästään saadakseen toi- 49606: tuottaa useita osaraportteja. Loppuraportti valmis- meentuloturvan. 49607: tuu vuoden 1999loppuun mennessä. Valtioneuvosto päätti vuoden 1998 talousarvio- 49608: Työministeriön mukaan palvelutarveselvitys esityksen yhteydessä siitä, että ikääntyneitä pitkäai- 49609: osoitti selvästi, että kohderyhmän palvelutarpeet kaistyöttömiä koskevat palvelutarveselvitykset laa- 49610: ovat yksilöllisiä ja eriytyneitä. !kääntyneet pitkäai- jennetaan koko maahan. Tässä tarkoituksessa val- 49611: kaistyöttömät tarvitsevat syvennettyjä palveluja. tion vuoden 1998 talousarviossa osoitettiin 20 49612: Näitä heille voitiin hankkeen yhteydessä järjestää Mmk:n lisämääräraha työvoimapalvelujen erityis- 49613: etenkin työvoimapalveluina ja kuntoutuksena. menoihin (mom. 34.06.25) sekä 26 Mmk Kelan 49614: Asiakkaat olivat pääasiassa tyytyväisiä siihen, että harkinnanvaraiseen kuntoutukseen ja 4 Mmk siitä 49615: työvoimatoimisto otti heihin aktiivisesti yhteyttä aiheutuviin kuntoutusrahakustannuksiin. Valtion 49616: selvittääkseen heidän tilannettaan ja palvelutarpei- talousarvio edellyttää, että edellä mainituilla lisä- 49617: taan. Haastatelluista 11 000 henkilöstä noin kol- määrärahoilla järjestetään ikääntyneiden pitkäai- 49618: mannes oli ikänsä mukaisesti varsin terveitä ja kaistyöttömien palvelu tarveselvityksiin liittyvät 49619: suuntautunut ensi sijassa työhön ja koulutukseen. kuntoutustarveselvitykset, kuntou tustutkimukset 49620: He odottavat työvoimatoimistolta lähinnä henkilö- sekä vastaavat työkunnon tutkimukset koko maas- 49621: kohtaisia työnvälityspalveluja, tukityötä sekä jatko- sa. Palvelutarveselvitysten tarkoituksena on selvit- 49622: ja täydennyskoulutusta. Kaikista haastatelluista yli tää kohderyhmään kuuluvien työllistymisedelly- 49623: kolmasosa arvioi, että lääkärin toteama vamma tai tykset, koulutus- ja kuntoutustarpeet sekä eläke- 49624: sairaus haittaa jonkin verran tai paljon työtä tai vaihtoehdot. 49625: jokapäiväisiä toimia. Heitä voidaan pitää näin ollen 49626: 49627: 49628: 49629: 49630: Valtiontilintarkastajat toteavat, että työvoimapalvelut noiden mahdollisuudet pystytään hyödyntämään täysi- 49631: ovat keskeisiä työmarkkinoiden toiminnan tehostami- määräisesti. 49632: sessa ja samalla myös työttömyyden vähentämisessä. Työvoiman liikkuvuuden edistäminen erityisesti ta- 49633: Työnvälityksen vaikutus työmarkkinoiden toimivuuteen lousalueiden sisällä on myös yksi työmarkkinoiden toi- 49634: ja kehittymiseen perustuu paikalliseen ja alueelliseen mivuutta parantava tekijä, jota työvoimaviranomaisten 49635: asiantuntemukseen alueen elinkeinorakenteesta sekä tulee pyrkiä auttamaan työnvälityksen keinoin. Tämä 49636: yhteistyöverkostoihin työnantajajärjestöjen, työnteki- vaatii mm. eri työssäkäyntialueiden välisen työmarkki- 49637: jäjärjestöjen, paikallisten oppilaitosten ja ~ri alueviran- nainformaation vaihtamista, työvoiman liikkuvuutta 49638: omaisten kanssa. Valtiontilintarkastajien mielestä parantavien toimien kehittämistä ja niiden edellyttä- 49639: työnvälityksen tehostaminen, koulutus- ja muiden aktii- mien kannustimien lisäämistä. Työvoimapolitiikan 49640: vitoimenpiteiden sekä ohjausjärjestelmän kehittämi- uudistamisen yhteydessä käyttöön otetut työnhakijoi- 49641: nen ovat tärkeitä työmarkkinoiden toimivuuden lisää- den alku- ja määräaikaishaastattelut tarjoavat hyvän 49642: miseksi ja asiakaspalvelun laadun parantamiseksi. Oi- tilaisuuden kertoa asiakkaille myös muilla paikkakun- 49643: kein suunnattuina ne voivatjohtaa työttömyyden enna- nilla sijaitsevien työtilaisuuksien hyväksymisvelvolli- 49644: koitua nopeampaan laskuun, jos avoimien työmarkki- suudesta. 49645: 49646: 49647: 252 49648: Viimeaikainen työvoiman kysynnän kasvu on eräillä pysyminen vähentää eläkekustannuksia, ja etenkin 49649: aloilla ja alueilla johtanut siihen, että sopivan työvoi- nuorten vajaakuntoisten saattaminen työelämään tuo 49650: man saanti on vaikeutunut. tai sen odotetaan piakkoin kansantaloudellisesti merkittävän säästön. Toisaalta 49651: vaikeutuvan taloudellisen kehityksen jatkuessa suotui- ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten 49652: sana. Kysyntätekijöiden ohella työvoimapulan uhkaa ammattitaidon ylläpitäminen parantaa heidän mahdol- 49653: lisää myös työttömyyden rakenteen jatkuva vaikeutu- lisuuksiaan palata työelämään ja pysyä siellä. Työvoi- 49654: minen. Tuottavuudeltaan heikoimpien ikääntyneiden matoimistojen vajaakuntoiset työnhakijat ovat ryhmä, 49655: työttömien ja pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuup joka ei tavallaan kuulu minkään muun viranomaisen 49656: stytään hyödyntämään täysimääräisesti. Työvoiman - vastuulle, joten kansantaloudellisesti tarkasteltuna 49657: liikkuvuuden edistäminen erityisesti talousalueid- työvoimatoimistojen tekemä työ heidän palauttamisek- 49658: en sisällä on myös yksi työmarkkinoiden toimivuutta seen työmarkkinoille tai muun pysyvän ratkaisun löytä- 49659: parantava tekijä, jota työvoimaviranomaisten tulee pyr miseksi on merkityksellistä. 49660: iä auttamaantyönvälityksen keinoin. Tämä vaatii mm. eri- Valtiontilintarkastajat toteavat, että tulostavoittei- 49661: työssäkäyntialueiden välisen työmarkkinainformaati- den avulla työhallinnon toimintaan on saatu jäntevyyttä 49662: on vaihtamista, työvoiman liikkuvuutta parantavientoimi- ja tavoitteellisuutta ja siten asiakkaille on voitu suunna- 49663: en kehittämistä ja niiden edellyttämien kannustimien Ii ta keskeisiä palveluja entistä tietoisemmalla työsken- 49664: äämistä. Työvoimapolitiikan uudistamisen yhteydessiran- telyllä. Valtiontilintarkastajien saamien selvitysten mu- 49665: omaisten apu ja asiantuntemus ovat erityisen tärkeitä kaan työvoimatoimistojen työvoimapalvelujen tulosta- 49666: pk-yrityksille, joilla ei ole edellytyksiä palkata henkilös- voitteet ovat toteutuneet kohtalaisesti. Tulostavoittei- 49667: töä näitä asioita varten. den määrä on kasvanut kuitenkin liian suureksi, mikä 49668: Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä työhallinnon vaikeuttaa työvoimatoimistojen toimintaa. Kun maan 49669: suorittamien ikääntyneiden ja vajaakuntoisten työllis- eri osissa työllisyystilanne on erilainen, tulisi tulosta- 49670: tymisedellytysten ja työkunnon arviointien ja heille voitteiden asettelussa ottaa huomioon nykyistä enem- 49671: suunnattujen ammatillisen kuntoutuksen palvelujen ja män alueelliset ja paikalliset olot ja erityispiirteet. Sel- 49672: tukitoimenpiteiden valikoitua lisäämistä ja kehittämis- vitysten mukaan maanlaajuinen tulostavoiteasettelu 49673: tä. Työn merkitys syrjäytymisen estämisessä korostuu, ohjaa työvoimatoimistoja niin sitovasti, että alueen 49674: jos työnhakijoiden työttömyys pitkittyy mm. ikääntymi- kannalta oleellisten asioiden hoitaminen saattaa jäädä 49675: sen ja vajaakuntoisuuden vuoksi. Tämän vuoksi vajaa- vähemmälle huomiolle. Valtiontilintarkastajat katsovat, 49676: kuntoisten asiakkaiden työkunnon ylläpitämisen tavoit- että työhallinnon tulosjohtamisjärjestelmää tulee edel- 49677: teena tulee olla pyrkimys saattaa vajaakuntoiset työ- leen selkeyttää ja yksinkertaistaa. 49678: elämään ja vähentää näin syrjäytymistä. Työelämässä 49679: 49680: 49681: 49682: 49683: Euroopan sosiaalirahaston tavoitteet sesti tavoiteohjelmat 3 ja 6), työttömyysuhanalaisil- 49684: le (erityisesti tavoiteohjelmat 4 ja 6) sekä työssäole- 49685: Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on EU:n rakenne- ville henkilöille (erityisesti tavoiteohjelmat 6, 2 ja 49686: rahastoista koulutuksen ja työllisyyden edistämisen Sb). ESR:n tuella parannetaan työttömien työllisty- 49687: rahasto, ja sen vastuuviranomainen Suomessa on mismahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille yh- 49688: työministeriö. Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti distelemällä ohjausta, koulutusta, neuvontaa, tuki- 49689: pitkäaikais- ja nuorisotyöttömiin ja rakennemuu- työtä ja työharjoittelua yksilöllisten suunnitelmien 49690: toksen vuoksi työttömyysuhan alia oleviin mutta mukaisesti ja pysyvyyttä työmarkkinoilla ottamalla 49691: myös yrityksissä työskenteleviin. Välillisesti kaikki huomioon koulutustoimenpiteiden suuntaamises- 49692: toimenpiteet tukevat myös elinkeinoelämää. Ohjel- sa elinkeinoelämän tulevat tarpeet. Elinkeinoelä- 49693: mia rahoittavat työministeriön lisäksi opetusminis- män ja työmarkkinoiden tulevien tarpeiden enna- 49694: teriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, maa- ja met- kointiin perustuvalla jatkuvalla koulutuksella tur- 49695: sätalousministeriö, sisäasiainministeriö sekä so- vataan yrityksissä työskentelevän henkilöstön am- 49696: siaali- ja terveysministeriö. mattitaito ja pätevyys. Maaseudulla asuvia kannus- 49697: Euroopan sosiaalirahaston tuella Euroopan tetaan koulutuksen keinoin etsimään uusia toi- 49698: unioni tarjoaa työtä ja koulutusta työttömille (erityi- meentulolähteitä omalta alueeltaan, kun perintei- 49699: 49700: 49701: 253 49702: sen maatalouden työllistävyys heikkenee. Samalla työpaikkatavoitteet Ohjelmakauden 1995-99 ai- 49703: edistetään maaseudun houkuttelevuutta elinympä- kana näiden ohjelmien toimenpiteiden tavoitteena 49704: ristönä ja maaseudun asuttuna pysymistä. Työlli- on luoda tai turvata n. 60 000 työpaikkaa. Tämä 49705: syyden edistäminen, uusien työpaikkojen luomi- toteutuu eri rakennerahastojen tukemien toimenpi- 49706: nen ja olemassa olevien säilyttäminen on kirjattu teiden yhteisvaikutuksena. 49707: kaikkiin tavoiteohjelmiin keskeiseksi tavoitteeksi ja 49708: hankkeiden valintaa ohjaavaksi tekijäksi. Tavoite 3 -ohjelma 49709: Euroopan sosiaalirahaston Adapt- ja Employ- Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman toi- 49710: ment-yhteisöaloitteet sisältävät rakennemuutoksen menpiteet on suunnattu työttömille, joiden val- 49711: ja työllisyyden edistämiseen tarkoitettuja monikan- miuksia parannetaan järjestämällä koulutusta, kun- 49712: sallisia kehittämis- ja kokeiluhankkeita. Euroopan toutusta, työharjoittelua, yrittäjyysvalmennusta tai 49713: sosiaalirahasto osallistuu Suomessa lisäksi seitse- uuden ammatin opiskelua. Ohjelman tavoitteena 49714: män raja-alueyhteistyötä edistävän Interreg II on ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä ja tukea pit- 49715: -ohjelman, kahden maaseudun pienimuotoista pai- kään työttömänä olleiden työnsaantia yksilöllisten 49716: kallista aloitteellisuutta edistävän Leader II -ohjel- palvelukokonaisuuksien avulla, edistää talouskas- 49717: man, ongelmallisten kaupunkialueiden kehittämi- vua tukemalla uusien työpaikkojen syntymistä ja 49718: seen tähtäävän Urban-ohjelman, kalataloussekto- kehittämällä osaamista pk-yrityksissä sekä ehkäistä 49719: rin rakennemuutosta edistävän Pesca-ohjelman ammattitaidottomien nuorten työelämästä syrjäyty- 49720: sekä pk-yritysten kehittämiseen tarkoitetun SME- mistä ja helpottaa ammatillisesta koulutuksesta val- 49721: yhteisöaloitteen rahoitukseen. Sosiaalirahasto ra- mistuneiden nuorten työnsaantia. Tavoite 3 -ohjel- 49722: hoittaa myös ED-tasoisia pilottiprojekteja erikseen man mukaisiin toimenpiteisiin osallistuu ohjelma- 49723: määriteltyjen teemojen puitteissa. kaudella 1995-99 yhteensä yli 90 000 työtöntä. 49724: Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kansalli- Tavoite 3 -ohjelman kokonaiskustannukset ovat 49725: nen vastuuviranomainen on sisäasiainministeriö. 5,4 mrd. mk, josta ESR:n rahoitusosuus on 1,5 mrd. 49726: Työhallinto osallistuu sellaisten EAKR-rahoitteisten mk. Kansallinen rahoitusosuus muodostuu valtion, 49727: investointihankkeiden rahoitukseen, joilla on mer- kuntien ja yksityisten rahoituksesta. 49728: kittävä työllistävä vaikutus ja jotka edistävät pysy- ESR-projektinhallintajärjestelmän tietojen mu- 49729: vien työpaikkojen syntymistä ja työllisyyden ker- kaan tavoite 3 -ohjelmassa aloitti kertomusvuoden 49730: rannaisvaikutuksia ja jotka luovat edellytyksiä elin- aikana 31 501 henkilöä. Ohjelmassa on vuosien 49731: keinoelämän kehitykselle. Näillä hankkeilla on so- 1995-97 aikana aloittanut yhteensä 66 168 henki- 49732: siaalirahaston hankkeita selkeämmin mitattavissa löä, mikä vastaa 72 o/o:a koko ohjelmakauden ta- 49733: olevia välittömiä työllisyysvaikutuksia. Työllisyys- voitteesta (91 430). Tavoite 3 -ohjelman projekteja 49734: vaikutusten arvioimiseksi sekä etukäteen projek- on käynnistetty yhteensä 610. 49735: teja valittaessa että projektin toteuduttua on työmi- Tavoite 3 -ohjelman toimenpiteitä nuorille ovat 49736: nisteriössä kehitetty erityinen työllisyysvaikutusten työpajat ja oppisopimuskoulutus. Työpajojen ta- 49737: arviointimenetelmä (TVA-malli). Arviointimenetel- voitteena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä työ- 49738: mä on käytössä TE-keskusten työvoimaosastoilla, markkinoilta ja yhteiskunnasta, parantaa nuorten 49739: ja vastaavaa arviointimenetelmää sovelletaan myös urasuunnittelua sekä parantaa nuorten ammatillista 49740: yritys- ja maaseutuosastoilla niiden omissa hank- pätevyyttä ja työmarkkinavalmiuksia. Oppisopi- 49741: keissa. muskoulutuksen tavoitteena on tarjota vaihtoehtoi- 49742: nen koulutusmalli käytännöllisesti suuntautuneille 49743: Tavoiteohjelmien sisältö ja vaikuttavuus nuorille ja luoda samalla työttömille nuorille pol- 49744: Euroopan sosiaalirahaston tavoitteiden toteutumi- kuja työttömyydestä työhön. Ohjelmakaudella toi- 49745: sesta raportoidaan ohjelmien seurantakomiteoille menpiteissä on mukana 33 600 nuorta. Sosiaalira- 49746: vuosittain ja toimintaa seurataan osana työministe- haston tuki nuorten toimenpiteille ohjelmakaudel- 49747: riön kansallista tulosohjausjärjestelmää. Kaikkia la on 451 Mmk. Vastaavia tavoitteita toteutetaan 6- 49748: Euroopan sosiaalirahaston tukemia hankkeita seu- ohjelmassa. 49749: rataan erityisesti koulutuksen aloittavien määrillä, Ohjelma-asiakirjassa on määritelty vaikuttavuus- 49750: joille on asetettu ohjelmakohtaiset tavoitteet. Ker- indikaattorit, jotka kuvaavat henkilöiden sijoittu- 49751: tomusvuoden loppuun mennessä tavoiteohjelmien mista työhön tai koulutukseen toimenpiteen jäl- 49752: 2, 3, 4, 5b ja 6 ESR-hankkeissa oli aloittanut jo yli keen. Arvioijien tekemien tutkimusten mukaan vai- 49753: 210 000 henkilöä, kun koko ohjelmakauden tavoit- kuttavuustavoitteet ovat pääosin toteutuneet. 3- 49754: teena on kouluttaa tai työllistää n. 183 000 henki- ohjelman toimenpiteisiin osallistuneista työttömis- 49755: löä. Lisäksi alueohjelmiin 6, 3 ja 5b on asetettu tä yli puolet sijoittui evaluointitutkimuksen mu- 49756: 49757: 49758: 254 49759: kaan työhön tai koulutukseen 6 ja 12 kuukauden lintomenot) ja osa maksetaan työministeriöstä työ- 49760: seurantajakson aikana. Erityiskoulutetuille suunna- voima- ja elinkeinokeskuksille ja työvoimatoimis- 49761: tussa pk-yritysten kehittämiskoulutuksessa toille ja edelleen niiden päättäminä työllistämistu- 49762: (KEKO) palkkatyöhön tai yrittäjäksi päätyi koulu- kipäätöksinä. 49763: tuksen jälkeen jopa 69 %, minkä lisäksi 11 % jatkoi Oppisopimuskoulutus on ollut Suomessa 1990- 49764: pidempikestoisessa koulutuksessa. Tältä osin ase- luvulla yksi koulutuspolitiikan painoalue. Tavoit- 49765: tettu 70 %:n sijoittumistavoite ylittyi. Pääsääntöises- teena on ollut oppisopimuskoulutuksen laajenta- 49766: ti vaikuttavuusluvut vastaavat työvoimapolitiikan minen ja sen aseman parantaminen tasaveroiseksi 49767: kansallisten toimenpiteiden keskitasoa, silloin kun ammattikoulutusvaihtoehdoksi muiden koulutus- 49768: mielekäs vertailu voidaan tehdä. muotojen kanssa. Oppisopimuskoulutuksessa oli 49769: 3-ohjelman toteutuksessa merkittäviä innovaa- kertomusvuoden syksyllä kaikkiaan lähes 22 000 49770: tioita ovat ollet toimintatapoihin liittyvät asiat. Oh- opiskelijaa. Määrä on kahden viime vuoden aikana 49771: jelmaa on toteutettu laajassa yhteistyössä paikalli- kaksinkertaistunut. Näistä n. 3 500 opiskelijaa on 49772: sesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Erityisesti osallistunut Euroopan sosiaalirahaston osarahoitta- 49773: viranomaisten välinen yhteistyö on laajentunut ja maan oppisopimuskoulutukseen. 49774: syventynyt ohjelmien ansiosta. Projektien toteutuk- 49775: sessa pyritään vahvistamaan entisestään paikallista Tavoite 4 -ohjelma 49776: aloitteellisuutta ja innovatiivisuutta. Uusien aloittei- Tavoite 4 -ohjelman strategia perustuu elinikäisen 49777: den löytämiseksi työllisyyden hoidossa vahviste- oppimisen periaatteiden mukaisesti organisoituun 49778: taan pienten toteuttajatahojen ja järjestöjen mah- koulutus- ja kehittämistoimintaan pienissä ja keski- 49779: dollisuuksia osallistua ohjelman toteutukseen osa- suurissa yrityksissä. Ohjelma kohdistuu pk-yritys- 49780: na laajoja yhteistyöprojekteja tai pienten kokeile- ten inhimillisten voimavarojen kehittämiseen ja 49781: vien projektien kautta. Toimenpiteiden sopivuus erityisesti henkilöihin, joilla on riski joutua työttö- 49782: alueen työmarkkinoiden tarpeisiin varmistetaan li- miksi rakennemuutoksen ja uuden tuotantotekno- 49783: säämällä yhteistyötä alueen työnantajien kanssa. logian vuoksi. Tavoite 4 -ohjelman painoalueita 49784: Euroopan sosiaalirahaston osarahoittaman op- ovat: 49785: pisopimuskoulutuksen kohderyhmänä ovat työttö- - työmarkkinoiden muutosten ennakointi 49786: mät nuoret. Oppisopimuksena järjestettävä amma- - ammatillinen koulutus 49787: tillinen peruskoulutus kohdeunetaan työttömille, - ohjaus ja neuvonta 49788: pääasiassa alle 20-vuotiaille nuorille. Lisäkoulutus - osaamis- ja innovointihankkeiden kehittämi- 49789: kohdeunetaan työttömille, pääasiassa alle 25-vuo- nen. 49790: tiaille nuorille, joilla on jo ammatillinen perustut- Ohjelman toteutuksesta vastaavat työministe- 49791: kinto. riön lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriö, opetus- 49792: Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama oppi- ministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisä~ 49793: sopimuskoulutus toimii samojen periaatteiden asiainministeriö. Ohjelma toteutetaan projekteina 49794: mukaan kuin kansallinen oppisopimuskoulutus. v. 1995-99. Ohjelman rahoituskehys vuosiksi 49795: Sille ei ole luotu uutta hallintomallia. Opetusminis- 1995--99 on n. 1,8 mrd. mk, josta Euroopan sosiaa- 49796: teriö maksaa koulutuksen kansallisen rahoitus- lirahaston rahoitusosuus on n. 508,0 Mmk (27,5 %), 49797: osuuden, samoin kuin sitä vastaavan EU:n rahoi- kansalllisen julkisen rahoituksen osuus n. 550,7 49798: tusosuuden. Työhallinto osallistuu tavoite 3 -ohjel- Mmk (29,8 %) ja kansallisen yksityisen rahoituksen 49799: man mukaisesti rahoitukseen maksamalla oppiso- osuus n. 789,2 Mmk (42,7 %). 49800: pimusoppilaita ottavalle työnantajalle opetusminis- Ohjelmakauden puolivälissä sosiaalirahastotoi- 49801: teriön maksaman koulutuskorvauksen lisäksi työl- menpiteitä on arvioitu ns. mid-term-arviointipro- 49802: listämistukea. sessissa. Arviointi perustui yliopistojen ja tutkimus- 49803: Euroopan sosiaalirahaston tuki oppisopimus- laitosten tekemiin evaluointitutkimuksiin, seuran- 49804: koulutukseen kanavoituu yrittäjälle, oppisopimus- tietoihin sekä toimeenpanosta saatuihin muihin 49805: oppilaalle ja oppisopimuskoulutukseen kahden kokemuksiin. Arvioinnin tuloksena ohjelman toi- 49806: hallinnonalan kautta siten, että osa maksetaan val- meenpanolle esitettiin uusia linjauksia sekä ohjel- 49807: tionosuuksina opetusministeriöstä oppisopimuk- man toteutuksen kehittämisen että sisällöllisen 49808: sen paikallishallintoviranomaisille ja edelleen nii- suuntaamisen osalta. Ohjelman toteutuksen loppu- 49809: den päättämänä oppisopimuskoulutukseen (teo- kaudella toiminnan painopistettä siirretään asteit- 49810: riaopetuksen hankkiminen, työnantajien koulutus- tain työttömyysuhan torjuntaan kiinnittämällä huo- 49811: korvaukset, opintososiaaliset edut, näyttötutkinto- miota työllistettävyyden parantamiseen ja rakenne- 49812: jen hankkiminen ja oppisopimuskoulutuksen hal- muutoksen hallintaan. 49813: 49814: 49815: 255 49816: Tavoite 4- ohjelmasta tehdään nykyistä tiiviimpi Työministeriön mukaan yritystoiminnan edistä- 49817: kokonaisuus, jotta monipuolisten ja vaikuttavuu- miseen, yritysten henkilöstön kehittämiseen, ra- 49818: deltaan tehokkaampien projektien käynnistämi- kennemuutoksesta johtuvien työllisyysongelmien 49819: nen helpottuu. Lukuisten pienten projektien sijas- ennakointiin ja maaseudun elinkeinoelämän kehit- 49820: ta tullaan käynnistämään laajoja ja monipuolisia tämiseen varattua ESR-ohjelmakehystä oli vielä 49821: kehittämisprojekteja, joissa henkilöstön koulutuk- kertomusvuoden lopussa runsaasti jäljellä. Tästä 49822: seen liitetään koulutustarpeiden ennakointia, syystä ohjelman toteutusta päätettiin tehostaa seu- 49823: uusien menetelmien kehittämistä sekä ohjausta ja rantakomitean joulukuisella päätöksellä suuntaa- 49824: neuvontaa. Työmarkkinoiden ja koulutustarpei- malla indeksointivaroja hankeaktivaattorien palk- 49825: den ennakkotutkimusten tuloksia hyödynnetään kaamiseen. Erityisesti päätettiin edistää matkailun, 49826: entistä tehokkaammin tavoite 4 -ohjelman kaikissa pienyrittäjyyden ja tietoyhteiskunnan hankkeiden 49827: hankkeissa sekä muiden ESR-ohjelmien projektien syntymistä sekä laajempia, usean maakunnan yh- 49828: suunnittelussa. Toteutuksen yrityslähtöisyyttä lisä- teisiä hankkeita. 49829: tään, kehittämisen kohteeksi otetaan koko työyh- Ohjelmakaudelle 1995-99 asetettiin tavoitteek- 49830: teisö ja toimintaa suunnataan mikroyritysten ke- si, että ESR-projektien mukaiset toimenpiteet aloit- 49831: hittämiseen. Lähtökohtana pidetään sitä, että inhi- taa 22 200 henkilöä. Kertomusvuoden loppuun 49832: millisten voimavarojen kehittäminen kytketään mennessä aloittaneita oli n. 50 600 henkilöä, joten 49833: osaksi yrityksen liiketoimintastrategiaa. Ikäänty- toimenpiteet ovat olleet lyhytkestoisempia, kuin 49834: viin työntekijöihin ja naisiin kohdistuvia hankkeita osattiin ennakkoon arvioida. Kertomusvuonna 49835: lisätään. aloittaneita oli yhteensä 26 300, joista naisia oli 49836: Tavoite 4 -ohjelman koulutus- ja kehittämistoi- 11 200. Työhallinnon toimenpiteet aloitti tällöin 49837: menpiteisiin on osallistunut jo yli 53 000 henkilöä 17 600 henkilöä. 49838: ja 20 000 yritystä. Henkilömäärä on lähes kaksin- 49839: kertainen ohjelman alkuperäisiin tavoitteisiin näh- Tavoite 2 -ohjelma 49840: den. Samanaikaisesti ohjelman rahoituksesta on Tavoite 2 -ohjelman toteutus on jakaantunut kah- 49841: sidottu 57 o/o ja maksettu vain 19 o/o. Henkilötavoit- delle ohjelmakaudelle. Ensimmäinen koski vuosia 49842: teita on korotettu siten, että uusi henkilötavoite on 1995-96 ja tällä hetkellä toteutettava vuosia 49843: 81 088 henkilöä. Kertomusvuoden loppuun men- 1997-99. Ensimmäisen ohjelmakauden toteutus 49844: nessä ohjelmasta oli käynnistynyt n. 500 projektia. käynnistyi Euroopan sosiaalirahaston osalta täysi- 49845: Ohjelmalla on pystytty tavoittaman pieniä, alle 50 painoisesti vasta vuoden 1995 lopulla, koska ohjel- 49846: hengen yrityksiä, joiden kasvua on tuettu erilaisin ma-asiakirja hyväksyttiin komissiossa heinäkuussa 49847: kehittämistoimin. Tutkimusten mukaan projektien 1995. Ohjelman sulkeminen jo vuoden 1996lopus- 49848: työllisyysvaikutus on ollut hyvä suhteessa kustan- sa aiheutti ylimääräistä kiirehtimistä hallinnon ta- 49849: nuksiin. Projektien avulla on pystytty luomaan yli holta, jolloin laajoja, vaikuttavampia hankkeita ei 49850: 2 000 uutta työpaikkaa. kyetty kokoamaan ja aloittamaan. 49851: Uuden ohjelman toteutus onkin käynnistynyt 49852: Tavoite 6 -ohjelma tehokkaammin. Ohjelma-asiakirjaa ja sen toteutus- 49853: Tavoite 6 -ohjelmassa pitkäaikaistyöttömiin ja nuo- ta yksinkertaistettiin, ja myös hallinto on oppinut 49854: riin työttömiin suunnatut toimet ovat työministe- välttämään turhaa byrokratiaa. Päättyneen ohjel- 49855: riön mukaan edenneet ripeästi. Toimenpiteillä on makauden arvioinnin suositusten perusteella uu- 49856: edistetty 8 000 nuoren ja pitkäaikaistyöttömän työl- della ohjelmakaudella on alueille palkattu indek- 49857: listettävyyttä. Työttömille varatusta ohjelman ESR- sointivaroin erityisiä tavoite 2 -ohjelman toteutuk- 49858: kehyksestä oli kertomusvuoden lopussa sidottu sen aktivoinnin hankeasiamiehiä. Heidän tehtä- 49859: keskimäärin 90 %, ja alueellinen ohjelmakehys oli vänsä on synnyttää yritysten tarpeista lähteviä pro- 49860: sidottu jo kokonaan useissa maakunnissa. Koska jekteja sekä laajempia ja vaikuttavampia usean 49861: työllisyystilanne 6-alueen maakunnissa on pysynyt maakunnan yhteisiä projekteja. Tavoite 2 -alueiden 49862: vaikeana huolimatta yleisestä työllisyyden parane- vaikein ongelma on edelleenkin ollut työttömyys, 49863: misesta, on tärkeää, että työttömiin suunnattuja joka on ollut koko maan keskimääräistä työttö- 49864: toimia voidaan jatkaa entisellä määrällä ohjelma- myysastetta korkeampi. Tämän vuoksi hankkeiden 49865: kauden loppuun. Ohjelman seurantakomitea teki- keskeisin valintakriteeri on niiden työllisyysvaiku- 49866: kin päätöksen määrärahojen siirroista ohjelman tus. 49867: sisällä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien toimenpi- Ohjelmakaudelle 1995-96 asetettiin tavoitteek- 49868: teisiin sekä ohjelman ns. indeksointivarojen käyttä- si, että ohjelman projekteissa aloittaa 5 300 henki- 49869: misestä näihin toimiin. löä. Kertomusvuoden loppuun mennessä projek- 49870: 49871: 49872: 256 49873: tien ESR-toimenpiteissä oli aloittaneita kaikkiaan n. Employment-projektia. Valitut projektit kestävät 49874: 9 200 henkilöä. Ohjelmakauden 1997-99 tavoit- kaksi vuotta ja niiden keskimääräinen kustannusar- 49875: teena on yhteensä 11 400 toimenpiteissä aloinavaa vio on 5 Mmk. Projektien kokonaiskustannukset 49876: henkilöä. Kertomusvuoden lopussa uuden ohjel- ovat lähes 350 Mmk, josta Euroopan sosiaalirahas- 49877: man aloittaneita on ollut n. 3 300. Työhallinnon ton osuutena saadaan lähes puolet eli n. 150 Mmk. 49878: toimenpiteet uudessa 2-ohjelmassa aloitti kerto- Projekteja rahoittavat kansallisesti työministeriö ja 49879: musvuonna n. 1 800 henkilöä. muut ministeriöt, kunnat ja yritykset. Valittuihin 49880: projekteihin osallistuu n. 3 000 työtöntä (Employ- 49881: Tavoite 5b -ohjelma ment) ja sama määrä yritysten työntekijöitä 49882: 5b-ohjelma-asiakirja hyväksyttiin vasta marras- (Adapt). 49883: kuussa 1995, joten ohjelman tehokas toimeenpano Osa ensimmäisen valintakierroksen projekteista 49884: viivästyi ja pääsi kunnolla alkuun vasta vuoden päättyi kertomusvuoden lopussa, mutta suurin osa 49885: 1996 lopulla. Ohjelman hallinnointimalli ja alue- projekteista jatkuu vuoden 1998 loppuun. Työmi- 49886: kartta ovat työministeriön mukaan vaikeuttaneet nisteriön säännöllinen, määrää koskeva seuranta 49887: laajojen ja vaikuttavien hankkeiden synnyttämistä. tehdään kolme kertaa vuodessa. Ohjelmien kansal- 49888: ESR-toimenpiteille on alueilla kysyntää ja hanke- linen tukihenkilöstö seuraa projektien etenemistä 49889: ideoita runsaasti, mutta niiden työstäminen projek- järjestämällä ohjelmakohtaisia seminaareja ja käy- 49890: teiksi sirpaleisiksi muodostuneilla ohjelma-alueilla mällä projektikohteissa. Uusien hankkeiden käyn- 49891: on ollut hidasta. nistyttyä on huomiota kiinnitetty erityisesti tulosten 49892: 5b-ohjelman ESR-projektien toimeenpanoa tul- levittämiseen ja soveltamiseen yleisemmin. Tämä 49893: laan v. 1998-99 kehittämään niin, että ohjelmien työ korostuu ohjelmien loppukaudella sekä kansal- 49894: mukaiset ESR-määrärahat saadaan täysimääräiseen lisesti että EU:ssa. Osa suomalaisista projekteista on 49895: käyttöön. Tällöin painotetaan monipuolisempien osallistunut eurooppalaiseen teematyöskentelyyn 49896: ja laajempien hankkeiden synnyttämistä mm. kyt- yhdessä toisten maiden projektien kanssa. 49897: kemällä ESR-kohderyhmien (työssäolevat, työttö- 49898: mät) koulutustarpeet ja koulutus samaan projek- Eräitä näkökohtia ohjelmien toteuttamisesta 49899: tiin. Alueita aktivoidaan teemakohtaisten kehys- EU:n rakennerahastopolitiikka täydentää kansallis- 49900: projektien, monipuolisten kehittämisprojektien ja ta toimintapolitiikkaa. ESR-toimenpiteitä toteute- 49901: yhteisten sateenvarjoprojektien luomiseen. Minis- taan kuitenkin kansallisten säädösten, menettelyta- 49902: teriön mielestä aluekehityksen ja ohjelmien tavoit- pojen ja käytäntöjen mukaan ottaen huomioon 49903: teiden saavuttamiseksi tulee ESR-koulutustoimen- hyväksytyt ohjelma-asiakirjat sekä Euroopan unio- 49904: piteet myös liittää tiiviimmin tukemaan muiden nin säädökset. Työministeriön mukaan rakennera- 49905: rakennerahastojen hankkeita, erityisesti investoin- hastojen rahoitettavaksi valitaan innovatiivisimmat 49906: teja. kokeiluhankkeet, joiden tuloksia ja toimintamalleja 49907: Ohjelmakaudelle 1995-99 asetettiin tavoitteek- sovelletaan ja hyödynnetään kansalliseen toimin- 49908: si, että 5b:n ESR-projektien mukaiset toimenpiteet taan. Rahoitus keskitetään selkeästi rajattuihin toi- 49909: aloittaa 15 900 henkilöä. Kertomusvuoden lop- menpiteisiin tai kohderyhmiin toiminnan vaikutta- 49910: puun mennessä aloittaneita oli 14 900. Kertomus- vuuden varmistamiseksi. Toimenpiteille asetettu- 49911: vuonna aloittaneita olin. 10 800, joista naisia 3 900. jen tavoitteiden saavuttamisen kannalta on ongel- 49912: Työhallinnon toimenpiteet aloitti kertomusvuonna mallisena pidetty kansallisen tulosohjausjärjestel- 49913: n. 6 700 henkilöä. män ja ED-ohjelmiin sisältyvien tulostavoitteiden 49914: yhteensovittamista, sillä rakennerahastotoimenpi- 49915: Yhteisöaloitteet Adapt ja Employment teitä ovat toteuttamassa useat eri hallinnonalat 49916: Euroopan sosiaalirahaston Adapt- ja Employment- omien tulostavoitteidensa pohjalta. 49917: yhteisöaloitteet ovat työllisyyden ja rakennemuu- Opetusministeriötä lukuun ottamatta EU:n so- 49918: toksen edistämiseen tarkoitettuja kehittämis- ja siaalirahastotoimia toteuttavat keskeiset ministeriöt 49919: kokeiluhankkeita, joita toteutetaan yhteistyössä toimivat alueellisissa työvoima- ja elinkeinokes- 49920: muiden EU-maiden kanssa. Tavoitteena on kehit- kuksissa. TE-keskuksiin on tarkoitus luoda raken- 49921: tää sellaisia toimintamalleja, jotka olisivat laajem- nerahastoryhmät, jotka koordinoivat toimintaa kol- 49922: minkin sovellettavissa työllisyyspolitiikassa. men hallinnonalan kesken. Jatkossa TE-keskuksis- 49923: Kertomusvuonna työministeriö toteutti ohjelma- sa hallinnonalojen yhteistyö alueellisten ohjelmien 49924: kauden toisen hakukierroksen. Projektivalinnat toteutuksen yhteensovittamisessa kasvaa, kun 49925: tehtiin 31.7.1997. Vuosina 1997-2000 toteutetta- omaksutaan uudet toimintatavat ja saadaan yhtei- 49926: vaksi valittiin yhteensä 29 Adapt-projektia ja 40 set tilat käyttöön kaikissa TE-keskuksissa. 49927: 49928: 49929: 17 380188E 257 49930: Alueohjelmien toteutusta koordinoivat maakun- koulutus ja asiantuntijatyö ovat vaikeasti valvotta- 49931: tien liitot. Maakuntien yhteistyöryhmässä ovat vissa ja palvelun laadun toteaminen vaatii tavan- 49932: edustettuina kaikki hankkeiden rahoittajaviran- omaisesta poikkeavaa valmistelua. Vaikeasti val- 49933: omaiset. Yhteistyöryhmä käsittelee kaikki hank- vottaviin hankkeisiin liittyy keskimääräistä suurem- 49934: keet, ja sen on puollettava kaikkien hankkeiden pi Väärinkäytästen riski. 49935: hyväksymistä ennen ao. viranomaisen rahoituspää- Ohjelmien toimeenpanoon liittyvien ongelmien 49936: töstä. ratkaisemiseksi ja hankkeiden vaikuttavuuden nos- 49937: Rakennerahasto-ohjelmien lukuisuus, seuran- tamiseksi on työvoimaosastoja kannustettu käyn- 49938: komiteoiden työskentelyä varten kerättävän seu- nistämään yhteistyössä maakunnan liitojen kanssa 49939: rantatiedon laajuus ja raportointi sekä budjetoinnin useiden maakuntien yhteisiä hankkeita, lähinnä 49940: monimutkaisuus ovat haitanneet resurssien teho- alueohjelmien osalta. Erityisesti toteutuksen alku- 49941: kasta keskittämistä. Kun eri ohjelmia on toteutta- vaiheessa on pidetty tärkeänä sitä, että löydetään 49942: massa useita rahoittajaviranomaisia, on tämä johta- innovatiivisimmat hankkeet ja käynnistetään laa- 49943: nut määrärahojen pilkkomiseen aluetasolla sekä dukkaita projekteja. Tällä tavalla hyviä kokemuksia 49944: heikentänyt eri tahojen ja hankkeiden välistä koor- voidaan levittää ja uusia sovelluksia kehittää. Yh- 49945: dinaatiota. Alueellisissa tavoiteohjelmissa on aluei- teistyöllä on edistetty hankkeilla aikaansaatavia 49946: den hajanaisuus yksi keskeisimmistä ongelmista. vaikutuksia ja parannettu hankkeiden laatua. 49947: Tästä syystä erityisesti tavoiteohjelmien 2 ja 5b Työministeriön mukaan sosiaalirahastotoimen- 49948: mukaisten sosiaalirahastohankkeiden toteutumi- piteitä on edistetty tiedotuksella, koulutuksella ja 49949: nen on ollut muita ohjelmia hitaampaa. toimeenpanoon liittyviä ongelmia kartoittamalla. 49950: Sosiaalirahaston rahoittamaa toimintaa vaikeut- Työministeriön erilaisissa työryhmissä ja kehittä- 49951: taa myös se, ettei työhallinto eivätkä muut rahoitta- misryhmissä on käytännön ongelmiin haettu rat- 49952: jat ja loppukäyttäjät riittävästi tunne projektityöme- kaisuja, joiden avulla voidaan edistää ESR-projek- 49953: netelmiä. Projektiyölle on ominaista ristikkäinoh- tien käynnistymistä ja luoda toimintamalleja pro- 49954: jaus ja useiden osatoteuttajien osallistuminen hank- jektien tulosten tehokkaammaksi hyödyntämisek- 49955: keeseen oman ns. linjavastuunsa ohella. Projektien si. Myös parhaillaan TE-keskuksissa ja ministeriös- 49956: eri toimijat ovat kaivanneet tarkempia ohjeita tai sä käynnistettävällä hyvien rakennerahastokäytän- 49957: suunnitelmia, jotka liittyvät toteuttajan kirjanpitoon töjen hyödyntämismenettelyllä on tarkoitus edistää 49958: ja projektin johtamisessa ja valvonnassa tarvittavan ED-projektien käynnistymistä ja hyvien toimintata- 49959: muun tiedon keruuseen. pojen ja käytäntöjen levittämistä kansalliseen toi- 49960: Työministeriön mukaan projektiin osallistuvien mintaan. Tärkeää on myös saada kaikki keskeiset 49961: keskinäisiä vastuusuhteita on tarpeen tarkentaa rahoittajaviranomaiset ja muutkin toteuttajat sitou- 49962: niin, että linjavastuussa olevien vastuuta projektien tumaan ohjelma-asiakirjoissa asetettuihin tavoittei- 49963: ohjauksessa ja valvonnassa lisätään. Projektin eri siin. 49964: vaiheisiin osallistuvien vastuut on syytä ketjuttaa Työministeriössä on meneillään kaksi ESR:n 49965: aukottomaksi kokonaisuudeksi. osarahoittamaa projektia, joilla pyritään sekä oh- 49966: Euroopan sosiaalirahaston varainkäytön hallin- jeistamaan hallintoa että kehittämään valvontaa. 49967: noinnissa olevista puutteista raportoiUin mm. vuo- ESR-projektien hallinnon ohjeistus -projektin ta- 49968: delta 1996 laaditussa vuosiraportissa. Työministe- voitteena on tuottaa ESR-projektien hallinnoinnista 49969: riön mukaan ongelmat ovat edelleen samankaltai- vastaaville viranomaisille hallinnon kirjallinen, jat- 49970: sia. Hankemäärän kasvaessa hallinnollisilta järjes- kuvasti päivitettävä ohjeistus. Projektien toteutta- 49971: telmiltä vaaditaan entistä enemmän suorituskykyä. misesta vastuussa oleville ja projekteja suunnittele- 49972: Tuen saajien kanssa tehtävät sopimukset vaativat ville tuotetaan ohjekirjanen projektien hakumenet- 49973: tarkennuksia ja vastuiden selkeää määrittelyä. telystä sekä projektien hallinnoinnissa huomioita- 49974: Hankkeiden toteuttajille ja rahoittajille tarvitaan vista asioista. Lisäksi järjestetään ohjeistukseen liit- 49975: yksityiskohtaiset ohjeet hallinnosta, taloudesta ja tyvää koulutusta. ESR-projektien valvonnan tehos- 49976: kirjanpidosta. tamiseksi suoritetaan ESR-hallintoa koskeva järjes- 49977: Erityisesti tavoite 4 -hankkeiden hallinnointi telmätarkastus. Lisäksi järjestetään valvontaan liit- 49978: vaatii työvoimahallinnoita tarkkuutta. Kyseisiin tyvää koulutusta ja kehitetään ESR-projektien tar- 49979: hankkeisiin sisältyviin työvoimapoliittiseen aikuis- kastusten suunnittelua ja seurantaa varten atk- 49980: koulutukseen, työllistämistukeen ja muihinkin työ- ohjelma. 49981: voimapoliittisiin toimiin liittyy usein vaikeus arvioi- Työministeriön mukaan alueiden näkökulmasta 49982: da hankkeen tuloksia. Erityisosaamista edellyttävä voidaan komission esittämää rakennerahastouu- 49983: 49984: 49985: 49986: 258 49987: distusta (Agenda 2000) pitää tyydyttävänä, kun Työministeriö on korostanut kannanotoissaan, 49988: kullakin alueella olisi toteutettavanaan vain yksi että Euroopan sosiaalirahaston työvoimapoliittis- 49989: ohjelma. Euroopan sosiaalirahaston osalta malli ten teemojen voimassaolo ja niiden toteuttaminen 49990: olisi työministeriön mukaan yksinkertaisempi, mi- tulee varmistaa asuinalueesta riippumatta, myös 49991: käli ESR-toimenpiteitä varten laadittaisiin vain yksi aluetavoitealueilla. Hallintomalli aluetavoitealueil- 49992: horisontaalinen ohjelma, jota toteutettaisiin koko la tulisi kuitenkin järjestää sellaiseksi, että se var- 49993: maassa. Komission esittämä malli jakaa ESR-toi- mistaa tavoite 3:n inhimillisten voimavarojen kehit- 49994: menpiteet kolmen ohjelman alaisuuteen, joita hal- tämistä koskevien teemojen ja sosiaalirahaston 49995: linnoidaan eri tavalla. muunkin toiminnan tasavertaisen huomioon otta- 49996: Komission esittämiä Euroopan sosiaalirahaston misen. 49997: painoalueita ovat: Sosiaalirahaston osalta on myös korostettu in- 49998: - työttömyyden alentaminen aktiivisen työvoi- tegrointia EU:n työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin. 49999: mapolitiikan keinoin ESR-toimenpiteet tulee saattaa osaksi kansallisia 50000: - sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen työllisyyspolitiikan toimintaohjelmia. Komission 50001: - työllistettävyyden edistäminen elinikäisellä esityksessä sosiaalirahaston painoalueet eivät kui- 50002: oppimisella ja koulutusjärjestelmillä tenkaan vastaa sovittuja em. työllisyyslinjauksia. 50003: -taloudellisen ja sosiaalisen muutoksen enna- Työministeriön mielestä uudella ohjelmakaudella 50004: koivat ja sopeuttavat toimet ESR:n painoalueet on sopeutettava työllisyyspolitii- 50005: - naisten työmarkkina-aseman parantaminen. kan suuntaviivojen kanssa. 50006: 50007: 50008: 50009: 50010: Valtiontilintarkastajien mielestä Euroopan sosiaalira- jon ongelmia. Vaikeuksia on aiheutunuterityisesti siksi, 50011: haston osarahoittamat projektit ja toimenpiteet ovat että alueohjelmissa ohjelmat on jaettu moniin eri toi- 50012: merkittäviä työttömyyden lieventämiseksi ja syrjäyty- menpidekokonaisuuksiin, joita kutakin toteuttavat 50013: misen ehkäisemiseksi. Niillä tasataan myös alueiden useat viranomaiset Määrärahat jakaantuvat monelle 50014: kehityseroja tukemalla työllisyyttä parantavia ja työ- taholle ja niin moniin eri tarkoituksiin, että ohjelmien 50015: paikkoja luovia hankkeita ja täydennetään näin kansal- toimeenpanen ja tulosten seuranta ja koordinointi on 50016: lista työllisyyspolitiikkaa. Euroopan sosiaalirahaston käytännössä erittäin vaikeasti hallittavaa. Alueiden 50017: projektit ovat tuoneet uudenlaisia mahdollisuuksia hajanaisuuden vuoksi erityisesti tavoiteohjelmien 2 ja 50018: työllistymiseen ja osaamisen kehittämiseen erityisesti 5b mukaisten sosiaalirahastohankkeiden toteutuminen 50019: pitkäaikaistyöttömille, nuorille, yrittäjäksi aikoville ja onkin ollut muita ohjelmia hitaampaa. Vireillä oleva 50020: yrittäjänä toimiville sekä pk-yritysten henkilöstölle. Eri- selvitys rakennerahastojen budjetointi- ja hallinto- 50021: tyisesti nuorille työttömille tarjotaan mahdollisuutta käytäntöjen yksinkertaistamiseksi on siten perusteltu. 50022: oppisopimuskoulutukseen ja työpajatoimintaan. Hank- Valtiontilintarkastajien mielestä tämän lisäksi on tär- 50023: keilla edistetään maaseudun houkuttelevuutta ja maa- keää luoda selkeä hallinnollinen järjestelmä, jossa 50024: seudun asuttuna pysymistä. Keskeisiä ovat myös Eu- varojen käyttämistä ja toiminnan tuloksia valvotaan 50025: roopan sosiaalirahaston Adapt- ja Employment-yhtei- asianmukaisten tietojenkeruu- ja seurantajärjestel- 50026: söaloitteet, jotka sisältävät rakennemuutoksen ja työl- mien avulla. Myös projektien ja toimenpiteiden arvioin- 50027: lisyyden edistämiseen tarkoitettuja monikansallisia ke- teja tulee kehittää ja monipuolistaa niiden vaikuttavuu- 50028: hittämis- ja kokeilu hankkeita. Vuosien 1995-99 aikana den ja tulosten seuraamisen helpottamiseksi. 50029: ESA-toimenpiteitä rahoitetaan Suomessa lähes 10 mrd. Valtiontilintarkastajien mielestä oppisopimuskoulu- 50030: mk:lla. Toimenpiteitä rahoittavat sosiaalirahaston li- tus lisää merkittävästi nuorten työttömien työmarkki- 50031: säksi valtio, kunnat ja yritykset navalmiuksia ja antaa heille mahdollisuuden suorittaa 50032: Rakennerahastojen budjetointi- ja hallinnointion- työelämän tutkintoja tai syventää ammatillista osaa- 50033: gelmia on käsitelty laajasti edellä sisäasiainministeriön mistaan. Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama 50034: hallinnonalan kohdalla. Tässäkin yhteydessä on syytä oppisopimuskoulutus ja kansallinen oppisopimuskou- 50035: korostaa, että Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden lutus täydentävät maamme ammatillisen koulutuksen 50036: toteutukseen on kuluvalla ohjelmakaudella liittynyt pal- järjestelmää. Oppisopimuskoulutus kykenee vastaa- 50037: 50038: 50039: 259 50040: maan työelämän nopeisiin muutoksiin, uusimman tek- Euroopan sosiaalirahaston tuki oppisopimuskoulu- 50041: nologian kehitykseen ja erityisosaamisen kysyntään, tukseen kanavoituu yrittäjälle, oppisopimusoppilaalle 50042: mikä oppilaitoksille on vaikeaa. Oppisopimuskoulutuk- ja oppisopimuskoulutukseen sekä opetusministeriöstä 50043: sen merkittävä etu varsinkin syrjäytymisvaarassa tai että työministeriöstä. Työhallinto myöntää oppisopi- 50044: vaikeissa taloudellisissa oloissa olevien kannalta on, muskoulutukseen tietyin edellytyksin työllistämistukea 50045: että opinnoista ei aiheudu heille opiskelukustannuksia. ja opetushallinnon kautta maksetaan koulutustuki sekä 50046: Valtiontilintarkastajat pitävät tärkeänä, että työminis- korvaus koulutustarkastajan hallinnollisista kuluista 50047: teriö ja opetusministeriö pyrkivät lisäämään edelleen sekä teoreettisesta opetuksesta. Valtiontilintarkasta- 50048: oppisopimuskoulutuksen tunnettavuutta ja kannusta- jien saaman selvityksen mukaan työhallinnon yrityksil- 50049: maan yrityksiä luomaan oppisopimuspaikkoja. Julkis- le maksama työllistämistuki on ollut lisätukea, jolla on 50050: ten tuki en myöntämisessä tulisi ottaa huomioon nykyis- voitu lisätä yritysten ja työnantajien kiinnostusta oppi- 50051: tä paremmin työvoimavaltaisten pienyritysten mahdol- sopimuspaikkojen järjestämiseen. Oppisopimuskoulu- 50052: lisuudet solmia oppisopimuksia. Oppisopimuskoulutus tuksen ja sen tukemisen keskittäminen yhteen hallin- 50053: on suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa ollut toon tehostaisi ja yksinkertaistaisi toimintaa. Tuen ha- 50054: huomattavasti vähemmän käytetty koulutusväylä kuin keminen useasta paikasta on työnantajan kannalta 50055: muissa EU-maissa. Oppisopimuskoulutuksen ja muun monimutkaista. 50056: työpaikkakoulutuksen kehittäminen onkin suuri haaste 50057: työ- ja opetusviranomaisille. 50058: 50059: 50060: 50061: 50062: 260 50063: Ympäristöministeriön hallinnonala 50064: 50065: 50066: 50067: 50068: Ympäristönsuojelu denjätelain voimaantulo v. 1994, terveydensuoje- 50069: lulain säätäminen v. 1995 sekä ilmansuojelulain 50070: Lainsäädännön kehittäminen uudistaminen v. 1996. Pyrkimyksiä säädellä sekto- 50071: ympäristönsuojelulainsäädännöllä ymmärretään reita laajempia ympäristökokonaisuuksia on kui- 50072: yleensä ihmisen toiminnasta johtuvan ympäristön tenkin jo esiintynyt. Tästä ovat esimerkkinä ympä- 50073: pilaantomisen torjuntaa koskevaa säädöskokonai- ristölupamenettelylaki vuodelta 1992 sekä ympä- 50074: suutta. Ympäristölainsäädännöllä laajassa merki- ristövaikutusten arviointimenettelystä annettu laki 50075: tyksessä tarkoitetaan pilaantomisen torjuntasään- (468/94). 50076: nöstön lisäksi luonnonsuojelua ja luonnonvaroja Suomen ympäristönsuojelulainsäädännön ke- 50077: sekä ympäristön käyttöä sääntelevää lainsäädän- hittämiseen vaikuttavat kansallisten tavoitteiden 50078: töä. Jäljempänä käsitellään lainsäädäntöä suppe- ohella entistä enemmän maamme jäsenyys Euroo- 50079: ammassa merkityksessä. pan unionissa. Yhteisön ympäristölainsäädäntö 50080: Suomen ympäristönsuojelulainsäädäntö koos- määrää suojelun vähimmäistavoitteet ja luo ne 50081: tuu pääasiassa ympäristön eri osien suojelua kos- puitteet, joissa on mahdollista kehittää lainsäädän- 50082: kevista laeista. Vesiä koskevat säännökset ovat töä kansallisista ominaispiirteistä lähtien. Ympäris- 50083: vesilaissa (264/61), ilmansuojelua koskevat sään- tönsuojelulainsäädännön rakenteen kannalta kes- 50084: nökset ilmansuojelulaissa (67/82) ja maaperän suo- keinen EY-säädös on neuvoston direktiivi 96/61/ 50085: jelusäännökset jätelaissa (1072/33). Elinympäristön EY, joka yhtenäistää ympäristön pilaantomisen 50086: terveellisyyden suojelussa ja viihtyisyyden turvaa- ehkäisemistä ja vähentämistä koskevaa menettelyä 50087: misessa on lisäksi tärkeä merkitys terveydensuoje- (Directive on integrated pollution prevention and 50088: lulailla (763/44), meluntorjuntalailla (382/87) ja control, IPPC). Direktiivi edellyttää, että jäsenval- 50089: eräistä naapuruussuhteista annetulla lailla (26/20). tioihin luodaan yhtenäinen ja kokonaisvaltaiseen 50090: Vesilaissa ovat säännökset vesiä koskevista lupa- ympäristön tarkasteluun perustuva lupajärjestelmä 50091: menettelyistä. Tietyn laitoksen ilmansuojelua ja vuoden 1999 lokakuun loppuun mennessä. 50092: jäteasioita koskevat luvat ratkaisee alueellinen Ympäristöministeriö asetti v. 1994 toimikunnan 50093: ympäristökeskus tai kunta laitoksen koosta riip- selvittämään, mitä lainsäädäntötoimia direktiivin 50094: puen, kun sen sijaan jätevesien johtamisluvat täytäntöönpano edellyttää sekä miten muuten tulisi 50095: myöntää vesioikeus. kehittää ympäristölupia koskevaa lainsäädäntöä. 50096: Lainsäädännön täytäntöönpanossa keskeisiä vä- Samanaikaisesti oikeusministeriö asetti toimikun- 50097: lineitä ovat ennakkovalvonnalliset luvat ja ilmoi- nan selvittämään vesilain päätöksentekojärjestel- 50098: tukset sekä yleiset määräykset ja ohjeet. Valtioneu- män uudistamista ympäristölupakäsittelyn muut- 50099: voston antamilla yleismääräyksillä on tärkeä merki- tuessa. Toimikunnat ehdottivat v. 1996 jättämäs- 50100: tys erityisesti ilmapäästöjen rajoittamisessa, kun sään yhteisessä mietinnössä (KM 1996:11 ja 12), 50101: taas vesiensuojelu Suomessa on perinteisesti pe- että kaikki päästöjä koskevat luvat yhdistetään 50102: rustunut laitosten lupamenettelyyn, jossa pyritään samaan hallinnolliseen menettelyyn. Ehdotus edel- 50103: erityisesti ottamaan huomioon päästöjä vastaanot- lyttää uuden ympäristönsuojelulain säätämistä ja 50104: tavan vesistön sietokyky. Viime vuosina on tosin lupia koskevan päätöksentekojärjestelmän uudis- 50105: EY:n ao. direktiiviä pantu täytäntöön valtioneuvos- tamista siten, että ympäristöluvan yhteydessä pää- 50106: ton päätöksillä, joissa on eräitä vesiensuojelua kos- tettäisiin myös vesiasioista. Vesilain mukaisesta 50107: kevia yleismääräyksiä. rakentamisluvasta päätettäisiin yhdessä ympäristö- 50108: Tähän saakka ympäristönsuojelulainsäädäntöä luvan kanssa ja samassa yhteydessä käsiteltäisiin 50109: on uudistettu lähinnä kunkin asiakokonaisuuden myös vesien pilaantumisesta aiheutuvat korvaus- 50110: osalta. Laajoja viimeaikaisia uudistuksia ovat uu- vaatimukset. 50111: 50112: 50113: 261 50114: Toimikunnat ehdottivat, että lailla säädettävät yhteensä 75 ja niistä tuomarinvirkoja 31. Erikseen 50115: ympäristöasian lupalautakunnat käsittelisivät mer- selvitetään, julistetaanko lupalautakuntien virat 50116: kittävät ja laaja-alaiset asiat ja alueellinen ympäris- haettaviksi vai siirretäänkö vesioikeuksien virat tai 50117: tökeskus ja kunnan ympäristölupaviranomainen osa niistä suoraan lupalautakuntiin. 50118: vähempimerkityksiset asiat. Vesioikeudet lakkau- Ympäristöministeriön työryhmä selvitti myös 50119: tettaisiin ja pääosa niiden vesilain mukaisista tehtä- mahdollisuuksia yhtenäistää koko ympäristölain- 50120: vistä siirrettäisiin lupalautakunnille, jätevesien joh- säädäntö Ruotsin ympäristökaarihankkeen tapaan. 50121: tamisasiat yhdistettäisiin päästöjen käsittelyyn ja Työryhmä ei kuitenkaan pitänyt tässä vaiheessa 50122: luvat ratkaistaisiin pääosin alueellisissa ympäristö- tarpeellisena niin laajaa lainsäädännön yhtenäistä- 50123: keskuksissa. Vesioikeuksissa käsiteltävät riita- ja mistä vaan ehdotti, että lainsäädäntöä kehitettäessä 50124: rikosasiat siirtyisivät pääosin käräjäoikeuksille. Oi- hyödynnetään muissa maissa ympäristökaarihank- 50125: keusministeriössä valmistellaan myös ympäristö- keista saatuja kokemuksia. 50126: asian muutoksenhaun keskittämistä vesiylioikeu- 50127: desta muodostettavaan Vaasan hallinto-oikeuteen, Ympäristövaikutusten arviointi 50128: jonka päätöksestä olisi mahdollista hakea muutosta Laki (468/94) ja asetus (792/94) ympäristövaikutus- 50129: korkeimmalta hallinto-oikeudelta. ten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994. 50130: Ympäristöministeriö ja oikeusministeriö asetti- Kertomusvuoden loppuun mennessä arviointime- 50131: vat kertomusvuoden maaliskuussa työryhmän, nettelyn oli käynyt läpi 57 hanketta, ja se oli vireillä 50132: joka laati ehdotuksen hallituksen esitykseksi ympä- 27 hankkeessa. Arviointimenettelyn soveltaminen 50133: ristönsuojelulainsäädännön ja vesilainsäädännön perustui enimmäkseen asetuksen hankeluetteloon. 50134: muuttamiseksi toimikuntien mietinnön pohjalta Vain 18 hankkeessa perustana oli ympäristöminis- 50135: sekä teki lupahallinnon järjestämistä koskevan esi- teriön päätös. 50136: tyksen. Lisäksi työryhmä selvitti lainsäädännön täy- Ympäristöministeriön mukaan lain toimivuu- 50137: täntöönpanossa tarvittavia voimavaroja ja esille desta kootaan palautetta. Vuonna 1996 valmistui 50138: nousevia hallinnollisia kysymyksiä. ensimmäinen selvitys ympäristövaikutusten ar- 50139: Työryhmän mukaan merkittävät ympäristölupa- viointimenettelyn siihenastisista kokemuksista. 50140: ja vesitalousasiat, niihin liittyvien korvausten käsit- Kertomusvuonna julkaistiin selvitys kansalaisten 50141: tely sekä alueellisten ympäristökeskusten moninai- kokemuksista YVA-menettelyyn osallistumisesta. 50142: set roolit vesitalousasioissa edellyttävät itsenäisen Vuoden 1998 alkupuolella valmistui selvitys, jossa 50143: lupaviranomaisen perustamista. Koska lupalauta- arvioitiin YVA-yhteysviranomaisten lausuntojen 50144: kuntien keskeinen tehtävä olisi soveltaa ympäris- laatua. Lisäksi järjestetään vuosittain laajapohjainen 50145: tönsuojelulakia, lainvalmistelussa on lähdetty siitä, seminaari lain soveltamiskokemuksista. Lain toimi- 50146: että ne sijoitettaisiin ympäristöministeriön hallin- vuutta käsitellään myös neuvottelupäivillä alueel- 50147: nonalalle. Lupalautakunnat voisivat hyödyntää listen ympäristökeskusten kanssa, jotka toimivat 50148: alueellisten ympäristökeskusten asiantuntemusta yhteysviranomaisina arviointimenettelyssä. 50149: mm. ilmansuojelua ja jäteasioita koskevien lupien Selvitysten ja muun palautteen perusteella lain 50150: käsittelyssä. Lisäksi ne voisivat käyttää keskusten soveltamiskokemukset ovat suurelta osin myöntei- 50151: hallintopalvelu ja, tietojärjestelmiä sekä tutkimus- ja siä. Arviointimenettely tuottaa aiempaa monipuoli- 50152: koulutusresursseja. Kunnan ja valtion viranomais- semmat ja yhtenäisemmät tiedot hankkeen ja sen 50153: ten välinen toimivallan jako ympäristölupien käsit- vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista sekä kartoit- 50154: telyssä säilyisi nykyisellään. taa eri osapuolten näkemyksiä niihin. Myös epä- 50155: Lakiluonnoksen mukaan valtioneuvosto määräi- kohtia esiintyy. 50156: si lautakuntien lukumäärän, alueet, toimipaikat ja YVA-menettelyn kannalta on merkityksellistä, 50157: nimet. Lupalautakuntien toimialuejaolla pyritään miten sen tulokset otetaan huomioon päätöksen- 50158: turvaamaan monipuolinen asiantuntemus, alueel- teossa. YVA-menettelyssä ei päätetä hankkeesta, 50159: listen olojen tuntemus ja palvelujen saatavuus. vaan arvioinnin tulokset kanavoidaan n. 12 muun 50160: Lähtökohtana pidetään maakuntajakoa (laki 1159/ lain perusteella tehtäviin päätöksiin. Edellytykset 50161: 97). Sijoittamalla suunnitelmissa olevat kolme lupa- päätöksenteolle vaihtelevat laeittain. Päätöksen- 50162: lautakuntaa nykyisten vesioikeuksien sijaintipaik- teossa ei ole monasti mahdollista huomioida kaik- 50163: kakunnille helpotettaisiin henkilöstön siirtymistä ja kia arviointituloksia. Asiaa selvitetään edelleen. 50164: vähennettäisiin kustannuksia. Kansalaisten on käytännössä vaikea hahmottaa 50165: Uudistuksessa vesioikeuksien virat järjestettäi- YVA-lainsäädännön ja yleisemminkin hallintome- 50166: siin uudelleen. Uudistus pyritään toteuttamaan vä- nettelysäädösten ilmoittamista, tiedottamista ja 50167: hentämättä virkoja, joita oli vuoden 1996 alussa kuulemista koskevia säännöksiä, joita pidetään 50168: 50169: 50170: 262 50171: vanhanaikaisina. Eri osapuolten oikeuksia ja vel- vesistökuormitusta. Samoin vaikuttaa EU:n nitraat- 50172: vollisuuksia ei ole aina määritetty selkeästi. Kansa- tidirektiivin toteuttamista koskeva valtioneuvoston 50173: laisten mielipiteet ja näkemykset eivät aina välity päätös. Sen tarkoituksena on suojella vesistöjä 50174: YVA-menettelyssä laadittaviin asiakirjoihin. Tilan- maataloudesta peräisin olevilta nitraattipäästöiltä, 50175: teen parantamiseksi Suomen ympäristökeskukses- ja sen perusteella voidaan valvoa myös niitä maa- 50176: sa valmistellaan ohjetta siitä, miten YVA-menette- tiloja, jotka eivät ole sitoutuneet EU:n ympäristötu- 50177: lyssä suoritetaan vuorovaikutusten analysointi ja keen. 50178: raportointi. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmässä, 50179: YVA-asetuksen tulkintaan liittyy ongelmia eri- jossa oli mukana myös ympäristöhallinnon edus- 50180: tyisesti hankkeissa, joille hankeluettelossa ei ole tus, laadittiin jo v. 1993 maaseudun ympäristöohjel- 50181: määritelty yksiselitteistä raja-arvoa. Hankekoko- man mukaiset viljelysuositukset Ne olivat osittain 50182: naisuuden määrittely on vaikeaa esimerkiksi voi- pohjana laadittaessa Suomen maatalouden ympä- 50183: malaitoshankkeessa, jossa eri tahot vastaavat tar- ristöohjelmaa vuosiksi 1995-99, jonka Euroopan 50184: vittavan voimalinjan sekä tarvittavan kaasuputken komissio hyväksyi 16.10.1995. Ympäristöohjelma 50185: ja väylän rakentamisesta. Joissakin tapauksissa on ja koko ympäristötukijärjestelmä perustuu Euroo- 50186: hankala määrittää hankkeen toteuttamisvaihtoeh- pan yhteisöjen asetukseen (EEC) n:o 2078/92. 50187: dot erityisesti silloin, kun hanketta ei pitäisi toteut- Valtioneuvoston päätöksen (760/95) mukaan 50188: taa. maatalouden ympäristötuen tavoitteena on: 50189: Ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä - pienentää ympäristöön, erityisesti pinta- ja 50190: selvitettiin säädösmuutoksia epäkohtien poistami- pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvaa kuormitusta, 50191: seksi. Lisäksi YVA-menettelyn soveltamiskäytäntöä vähentää torjunta-aineista aiheutuvia haittoja, huo- 50192: parannetaan yhdenmukaistamaHa koulutusta ja te- lehtia luonnon monimuotoisuudesta sekä hoitaa 50193: hostamalla menettelyyn osallistuvien tahojen välis- maaseutumaisemaa 50194: tä yhteistyötä. Hyväksi havaittua seminaari- ja neu- -säilyttää maan tuottokyky hyvänä ja parantaa 50195: vottelupäiväkäytäntöä on tarkoitus jatkaa. sitä 50196: YVA-lain 24 § velvoittaa viranomaisia selvittä- -korvata ympäristönsuojelusta ja maiseman- 50197: mään ja arvioimaan valmistelemiensa suunnitel- hoidosta aiheutuvat kustannukset tai tulonmene- 50198: mien ja ohjelmien ympäristövaikutukset, jos niiden tykset sekä turvata viljelijöiden toimeentulo muut- 50199: toteuttamisella oletetaan olevan merkittäviä ympä- tuvissa olosuhteissa. 50200: ristövaikutuksia. Valtioneuvosto voi antaa asiasta Maatalouden ympäristötuki koostuu kaikille vil- 50201: yleisiä ohjeita. Säännöksen soveltaminen ja sen jelijöille tarkoitetusta perustuesta ja tehokkaampia 50202: noudattamisen seuranta vaihtelevat. Tilanteen pa- ympäristönsuojelutoimia edellyttävistä erityistuki- 50203: rantamiseksi ympäristöministeriö laati yhdessä muodoista. Tukea voidaan myöntää myös viljelijöi- 50204: muiden viranomaisten kanssa ohjeet suunnitel- den yn1päristönhoitoon liittyvään koulutukseen, 50205: mien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnis- neuvontaan ja kokeiluhankkeisiin. 50206: ta. Suomen ympäristökeskus seuraa ja arvioi ohjei- 50207: den soveltamista. Suojeluohjeiden ja suositusten vaikutukset 50208: Ympäristöministeriön mukaan myös säädösval- Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö 50209: mistelussa YVA-arviointi on puutteellista. Valtio- ja maaseutuneuvonta ovat yhdessä laatineet eri 50210: neuvoston säädösvalmistelun kehittämisohjelmaan tukimuotojen toimeenpanoa koskevat suositukset. 50211: liittyen ympäristöministeriön asettama työryhmä Ympäristöministeriön mukaan viranomaisten yh- 50212: laati sitä koskevat ohjeet. teistyö esim. maatalouden ympäristöohjelman seu- 50213: rantaryhmän toiminnassa on aktiivista ja aloitteel- 50214: Maaseudun ympäristönsuojelu lista. Sen työtä tukee maatalouden ympäristötuen 50215: Maaseudun ympäristönsuojelun pääpaino on ve- vaikutusta koskeva, viisi vuotta kestävä seuranta- 50216: siensuojelussa. Vesistöselvitysten perusteella maa- tutkimus, jota tehdään Suomen ympäristökeskuk- 50217: talouden fosfori- ja typpikuormitusta pitäisi vähen- sessa ja neljässä alueellisessa ympäristökeskukses- 50218: tää 40--50% nykyisestä, jotta pintavesien tila pa- sa. 50219: ranisi. Ympäristöministeriön mukaan EU:n maata- Maatalouden ympäristöohjelman toimilla vä- 50220: louden ympäristötukiohjelma vähentää vesien hennetään maataloudesta aiheutuvaa vesistöjen 50221: kuormitusta paljon, mutta ei riittävästi. ravinnekuormitusta merkittävästi ohjelmakauden 50222: Kertomusvuoden lopulla valmistunut, vesien- aikana (kokonaisfosfori -40 %, liuennut fosfori 50223: suojelun tavoitteita v. 2005 koskeva ehdotus vä- -25 %, kokonaistyppi -30% ja eroosio -40 %). 50224: hentää toteutuessaan maatalouden aiheuttamaa Perus- ja erityistuella arvioidaan olevan lähes yhtä 50225: 50226: 50227: 263 50228: suuret vesistövaikutukset Perustuki vähentää ve- Selvitysten mukaan maaperaa saastuttivat 50229: sistöön kulkeutuvaa typpikuormitusta ja erityistuki useimmiten huoltoasema- ja korjaamotoiminta, ro- 50230: liukoisen fosforin kuormitusta. Perinnebiotoop- muvarastot, jätehuollon alueet ja kaatopaikat, sa- 50231: pien hoidolla suojeliaan maatalousluonnon moni- hat, puunkyllästämötoiminta, metalliteollisuus, jä- 50232: muotoisuutta. tevedenkäsittely ja sementtiteollisuus. 50233: Kiireellisiä kunnostustoimia arvioitiin tarvittavan 50234: Erityistuet ja niiden valvonta 1 200 kohteessa: 800 teollisuus-, 300 vanhalla kaa- 50235: Valtaosa erityistukivaroja, joita jaettiin v. 1996--97 topaikka- ja 35 kaivosjätealueella. Kunnostuksen 50236: n. 175 Mmk vuodessa, käytettiin luonnonmukaisen tarpeessa olevista teollisuusalueista 27 o/o, kaatopai- 50237: tuotannon edistämiseen ja happamien sulfaattimai- koista 57 o/o ja kaivosjätealueista 54 o/o oli lopettanut 50238: den kalkitukseen. Vuosittain näistä tehdään n. toimintansa. 50239: 12 000 sopimusta, ja ne koskevat n. 100 000 heh- Arviolta 5,4 mrd. mk:n kunnostuskustannuksista 50240: taaria. Luomutuotannossa tai siihen siirtymässä ole- vajaa puolet jää valtion tai kunnan ja runsas puolet 50241: va peltoala oli kertomusvuonna yli 100 000 ha. aiheuttajan tai maa-alueen omistajan maksettavak- 50242: Ympäristöministeriön mukaan erityistukivarat si. Teollisuusalueiden kunnostuksen arvioidaan 50243: eivät aina kohdistu oikein, koska kaikkia toimien maksavan 3 mrd. mk, kaatopaikkojen 1,1 mrd. mk 50244: vaikutuksia ei tiedetä. Suunnitelmallisuutta pitäisi ja kaivosjätealueiden 1,4 mrd. mk. Yhteiskunnan 50245: lisätä esim. suojavyöhykkeiden perustamisessa. rahoituksella kunnostetaan lähinnä isännättömiä 50246: Tukien käyttöä valvotaan satelliitin avulla ja tai kunnostajalle kohtuuttoman kalliiksi katsottavia 50247: käymällä maatiloilla. Valvontaa suorittavat työvoi- kohteita. 50248: ma- ja elinkeinokeskukset, ja se kohdistuu vähin- Alueellisissa ympäristökeskuksissa tehtyjen tar- 50249: tään 5 o/o:iin tuen saajista. Lisäksi varsinkin erityistu- kistusarvioiden mukaan saastuneiden maa-aluei- 50250: kien valvonnassa voi mukana olla myös alueellisen den määrä kaksinkertaistui ja kohteiden määrä 50251: ympäristökeskuksen edustaja. lisääntyi n. 25 OOO:een, kun kaikki puuttuvat ja 50252: Valvontaohjeet ovat tiukat, ja sanktiot vaihtele- pienetkin kohteet otettiin huomioon. 50253: vat rikkomuksen vakavuuden mukaan 20 o/o:sta Suomen ympäristökeskuksen käyttöön osoitet- 50254: koko tuen takaisinperintään. Muutama prosentti tiin ympäristötyömomentilta v. 1995 2,2 Mmk ja 50255: tuen saajista on käyttänyt sitä väärin. kertomusvuonna 1 Mmk kunnostuskäytäntöä tu- 50256: keviin selvityksiin. Niiden tietoja hyödynnetään 50257: Saastuneiden maa-alueiden kunnostus alueellisissa ympäristökeskuksissa. 50258: Saastuneiden alueiden selvitys- ja kunnostuspro- 50259: jektissa maaperä todettiin saastuneeksi 650 alueel- Kunnostustoimet 50260: la. Vuonna 1994 valmistuneeseen rekisteriin koot- 1990-luvulla valtio on rahoittanut osittain jätehuol- 50261: tiin tiedot 10 400 sellaisesta kohteesta, joiden pe- totyönä tai kokeilu- ja kehittämisavustuksilla 107 50262: rustellusti epäiltiin saastuneen. Jonkinasteisten jat- kunnostettavaa kohdetta. Hankkeet toteutti kunta 50263: kotutkimusten arvioitiin olevan tarpeen 90 o/o:ssa kolmea lukuun ottamatta. Kunnostushankkeisiin 50264: rekisteröidyistä kohteista. Noin 2 000 kohdetta si- käytetyistä 73 Mmk:sta valtion osuus oli 31 Mmk eli 50265: jaitsi pohjavesialueella ja 1 600 oli lähellä asutusta. 42 o/o. EU:lta saatiin rahaa neljään hankkeeseen, ja 50266: Välittömät jatkoselvitykset katsottiin tarpeellisiksi yksityinen rahoitti neljää kohdetta. Hankkeet ja- 50267: käynnistää n. 2 000 kohteessa. kautuvat ympäristökeskuksittain seuraavasti: 50268: 50269: 50270: 50271: 50272: 264 50273: Ympäristökeskus Kokonais- Valtio Kunta EU Yksityinen 50274: kustan- 50275: nukset 50276: 1 000 mk 1 000 mk % 1 000 mk 50277: Uudenmaan 21 736 4 880 22 6104 272 10 480 50278: Hämeen 9 637 5 971 62 3 934 50279: Lounais-Suomen 2 156 1 257 58 749 150 50280: Kaakkois-Suomen 6 599 3 420 52 2 999 500 50281: Etelä-Savon 3 822 1 911 50 1 920 50282: Pohjois-Savon 2 549 1102 43 1 447 50283: Pohjois-Karjalan 5 737 1 459 25 4 279 50284: Keski-Suomen 3 653 1 850 51 1 668 132 50285: Länsi-Suomen 8 405 5 606 67 2 799 180 50286: Keski-Pohjanmaan 2 274 1105 49 1170 50287: Pohjois-Pohjanmaan 4 391 1 030 23 1 011 2 050 50288: Kainuun 900 555 62 343 50289: Lapin 1 260 885 70 275 100 50290: Yhteensä 73 119 31 031 42 28 698 1102 12 762 50291: 50292: 50293: 50294: Yksityisten kunnostushankkeiden kustannuk- Hämeen ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 50295: sista ei ole saatavissa kattavia tietoja. Karkeasti alueella, sillä niiden taajamissa otetaan tehokkaasti 50296: arvioiden asutuskäyttöön otettavia vanhoja teolli- käyttöön entisiä teollisuus- ja jätealueita. Esimer- 50297: suus- ja varastoalueita kunnostetaan vuosittain 200 kiksi Helsingissä oli kertomusvuonna vireillä n. 140 50298: Mmk:lla pääasiassa suurissa kaupungeissa Helsin- hanketta. 50299: gissä, Turussa ja Tampereella. Lupahakemusten Kunnostustoiminta muuttui järjestelmälliseksi 50300: perusteella yksityisillä varoilla kunnostetaan 70 % 1980-luvun puolivälissä. Siihen asti alueita oli kun- 50301: ja yhteisesti valtion, kuntien ja yksityisten kesken nostettu lähinnä ympäristöonnettomuuksien tor- 50302: 30% hankkeista. Valtio rahoittaa yleensä 50% val- juntatöinä. Kunnostuskohteiden määrä kasvoi v. 50303: tion ympäristöviranomaisten toteuttamien hank- 1993--94 selvästi. 50304: keiden kustannuksista. Saastuneiden alueiden kunnostushankkeiden 50305: Kunnostustoiminta keskittyy eteläiseen Suo- määrä on kehittynyt vuodesta 1980 lähtien seuraa- 50306: meen. Noin puolet kohteista sijaitsee Uudenmaan, vasti: 50307: 50308: 50309: 180 50310: .......... 50311: ~ 140 50312: 160 50313: r· . .. 50314: 0. 50315: ..l<: 50316: 50317: i 120 l 50318: :! 50319: -g 100 1 50320: ..l<: 50321: UI 50322: :::J 80 50323: j 50324: iii 50325: 0 50326: 2:::J 60 1 50327: ~ 50328: 40 .l 50329: 20 ~ 50330: -~ 50331: ..... .... - .,.., . •• - -·-. - :.a.- - --.r 50332: 0 50333: 0 ...... ("1) '<t LO <0 CO m 0 ...... ("1) LO 1'"- 50334: CO CO CO CO CO CO CO CO m m m m m 50335: m m m m m m m m m m m m m 50336: 50337: Kunnostusvuosi 50338: 50339: ·- -+·- Aloitettuja/valmistuneita ------ Valmistuneita 50340: 50341: 265 50342: 15 viime vuoden aikana Suomessa on kunnos- Työllisyysohjelman varoilla on kunnostettu 50343: tettu n. 500 kohdetta, joista suurin osa vuoden 1995 saastuneita alueita, jotka vaativat kiireellisiä toimia, 50344: jälkeen. Kunnostetoista kohteista yli puolet on järjestetty kuntien rahoitusta ja luotu kunnostuksen 50345: erilaisia polttoaineen jakelu-, kuljetus- ja varastoin- infrastruktuuria. 50346: tialueita. Muita merkittäviä kohteita ovat kaatopai- Laki velvoittaa antamaan mm. maakauppoihin ja 50347: kat ja jätealueet (12 %) ja alueet, joilla on harjoitettu yritysten kirjanpitoon sisältyviä maaperän saastu- 50348: saha- ja kyllästystoimintaa (yhteensä 13 %). mista koskevia tietoja ja kirjaamaan kunnostusvas- 50349: Selvitys- ja kunnostuskustannukset vaihtelevat tuut taseeseen. Lain tultua voimaan saastuttajan tai 50350: kohteittain siten, että polttoaineen saastuttaman kiinteistön haltijan varoin kunnostettavien hank- 50351: alueen kunnostus maksaa yleensä 300 ooo- keiden määrä on kasvanut. 50352: 500 000 mk ja muiden n. 1 Mmk. Uusien ympäristövahinkojen aiheuttamien hait- 50353: Huoltoasemien valtakunnallinen SOILI-kunnos- tojen torjunnasta ja saastuneen ympäristön kun- 50354: tusohjelma, jonka öljy-yhtiöt, valtio ja kunnat to- nostamisesta syntyvät kustannukset jäävät ensisijai- 50355: teuttavat yhteistyössä, lisää kunnostuskohteiden sesti toiminnan harjoittajan tai kiinteistön haltijan 50356: määrän n. 250:een vuodessa. kannettaviksi. Julkisin varoin rahoitettavan toimin- 50357: nan tehostamiseksi on esitetty erillisen ympäristö- 50358: Kunnostuksen rahoitus vahinkorahaston perustamista. Uusien ympäristö- 50359: Suomen ympäristökeskuksen laatimassa kunnos- vahinkojen toissijaisen korvaamisen tilanne para- 50360: tusohjelmassa oli vuoden 1998 alussa yhteensä 450 nee olennaisesti vuoden 1999 alussa, kun laki 50361: hanketta. Kun osaan hankkeista sisältyy useampia ympäristövahinkovakuutuksesta (81/98) tulee voi- 50362: kohteita, kunnostettavia alueita on n. 1 000. Ohjel- maan. 50363: masta puuttuu huomattava osa yksityisten rahoitta- Nykyinen rahasto- ja korvausjärjestelmä muo- 50364: mia hankkeita. dostuu useasta toisistaan poikkeavasta osa-järjes- 50365: Ohjelman mukaisesti lähivuosina kunnostetaan telmästä. Järjestelmän kehittämistä vaikeuttaa se, 50366: julkisin varoin vanhoja kaatopaikkoja (37 %), enti- että uusien valtion talousarvion ulkopuolisten ra- 50367: siä saha-alueita (22 %), jakeluasema- ja korjaamo- hastojen perustaminen ja nykyisten rahastojen teh- 50368: alueita (11 %) sekä kyllästämäalueita (10 %). Vuo- tävien olennainen muuttaminen on tehtävä perus- 50369: den 1998 alussa oli SOlU-ohjelmaan jätetty 150 tuslainsäätämisjärjestyksessä. Samasta syystä on 50370: huoltoasema-alueen kunnostushakemusta. Kun- vaikea kartuttaa rahastojen varoja sellaisilla uusilla 50371: nostettavien ampumaratojen, kauppapuutarhojen maksuilla, joita pitäisi kerätä ympäristöä kuormitta- 50372: ja romuttamoiden määrä on myös kasvanut edelli- vista toiminnoista ja tuotteista. 50373: sistä vuosista selvästi. 50374: Kunnostettavaksi esitettyjen hankkeiden rahoi- Saastumisen ehkäiseminen 50375: tus on useissa tapauksissa vielä epäselvä. Alueelli- Nykyisen ympäristölainsäädännön mukaisessa vi- 50376: sista ympäristökeskuksista kerättyjen tietojen mu- ranomaistoiminnassa ja muussa toiminnassa kiinni- 50377: kaan valtio todennäköisesti osallistuu ainakin 210 tetään huomiota maaperän saastumisen ehkäisemi- 50378: kohteen kunnostukseen. Kunnat rahoittavat osit- seen aiempaa paremmin. Maaperän suojelu koros- 50379: tain n. 230, EU 4 ja yksityiset 80 kohdetta. tuu myös silloin, kun torjutaan ympäristöonnetto- 50380: Ohjelmaan koottujen 447 kunnostushankkeen muuksia ja korjataan niistä aiheutuvia vahinkoja. 50381: kustannusten arvioidaan olevan n. 480 Mmk. Siitä Alueellinen ympäristökeskus selvittää maaperän 50382: valtion osuus olisi 35 %. Alueelliset ympäristökes- saastumista mahdollisesti aiheuttavien kiinteistöjen 50383: kukset tarvitsisivat keskimäärin 30 Mmk vuodessa tilan. Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa 50384: isännättömien saastuneiden maa-alueiden kunnos- otetaan huomioon saastumisnäkökohdat. Väärin- 50385: tukseen. Edelleen noin joka kolmannelta hank- käytöksiin ja rikoksiin puututaan. 50386: keelta puuttuu kustannusarvio ja päätös kunnos- Saastuneiden maa-alueiden määrä ja kunnostus- 50387: tusajankohdasta. Yksityisten rahoittamista laajoista tarve lisääntyvät, kun lähivuosina rekisteröidään jo 50388: ja jopa kymmeniä miljoonia markkoja maksavista kauan sitten saastuneet alueet, joiden tila on ilmen- 50389: kohteista ei saada kustannustietoja keskitetysti. nyt kuntien ja alueellisten ympäristökeskusten sel- 50390: Öljyjätemaksuna kerättävistä varoista oli vuoden vityksissä vasta äskettäin. 50391: 1998 alkupuolelle mennessä siirretty 8 Mmk valtion 50392: talousarvion ulkopuoliseen Öljysuojarahastoon, Lähialueyhteistyö 50393: josta rahoitetaan öljyn saastuttaman maa-alueen Kertomusvuonna ei solmittu uusia sopimuksia Bal- 50394: kunnostustöitä vanhoilla polttoaineenjakeluasemil- tian maiden kanssa, vaan yhteistyötä jatkettiin usei- 50395: la silloin, kun ensisijaista vastuullista ei tavoiteta. ta vuosia sitten solmittujen yleissopimusten perus- 50396: 50397: 50398: 266 50399: teella. Viron kanssa aloitettiin kertomusvuonna Ympäristönsuojelun yhteishankkeet 1995 1997 50400: neuvottelut kahdenvälisestä YVA-sopimuksesta. 1 000 mk 50401: Vireillä on myös vesien- ja ilmansuojelusopimusten Viro 12 421 17 121 50402: laadinta. Viron ja Latvian kanssa tehdystä aluesuun- Latvia 6 590 5 532 50403: nitteluyhteistyöstä laaditaan vuosittain kahdenväli- Liettua 3 000 18 018 50404: set pöytäkirjat (ohjelmat), joissa on mukana myös Pietari 3 352 8 660 50405: Leningradin alue 80 418 50406: hallinnon kehittämiseen tähtääviä pienehköjä 50407: Karjala 168 425 50408: hankkeita, kuten seminaareja ja asiantuntijavaih- Novgorodin alue - 1 545 50409: toa. Myös muiden Baltian maiden kanssa järjeste- Puola 17 144 13 892 50410: tään ympäristönsuojelun eri sektoreita koskevaa Yhteensä 42 755 65 611 50411: seminaari- ja vaihtotoimintaa. 50412: Venäjän luonnonvaraministeriön kanssa allekir- 50413: joitettiin 4.10.1997 Memorandum of Understan- Asiantuntija- ja teknisen avun 1995 1997 50414: ding, jossa käsitellään kummallekin osapuolelle hankkeet 1 000 mk 50415: tärkeitä bilateraalisia ja kansainvälisiä ympäristön- 50416: Viro 2 027 3 848 50417: suojelun yhteistyökysymyksiä. Latvia 599 871 50418: Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön Liettua 751 413 50419: (NEFCO) toiminta vakinaistettiin v. 1996, ja sen Pietarin ja Leningradin alue 2 785 3 279 50420: peruspääoma kaksinkertaistuu 80 milj. ecuksi Karjala 1 778 4191 50421: Murmanskin alue 785 418 50422: vuosien 1996-2001 aikana. Kertomusvuonna 50423: NEFCOn toimintaan tuli uusi, entistä pehmeämpiä 50424: Novgorodin alue 369 - 50425: Hekki 224 - 50426: rahoitusehtoja mahdollistava rahoitusmuoto. Tästä Unkari - 183 50427: Pohjoismaiden yhteisesti maksamasta 35 milj. Yhteishankkeet 2 468 1 973 50428: DKK:n suuruisesta summasta rahoitetaan vuosit- Keski- ja Itä-Euroopan 50429: alueellinen ympäristökeskus 59 332 50430: tain hankkeita Venäjällä, Suomen kannalta keskei- Kansainvälisten rahoituslaitosten 50431: sillä Pietarin kaupungin sekä Leningradin ja Mur- konsulttirahastot 2 139 3 844 50432: manskin alueilla. Yhteensä 13 983 19 352 50433: Ennen projektiyksikön perustamista v. 1991 mi- 50434: nisteriön kansainvälinen yksikkö toteutti joitakin 50435: tutkimushankkeita lähialueilla kahdenvälisenä yh- Määrärahat ovat kolmivuotisia siirtomääräraha- 50436: teistyönä. Avustuspäätösten mukaan v. 1995 ja ja. Kertomusvuoden investointiavustuksiin sisältyy 50437: 1997 lähialueilla käytettiin budjettivaroja ympäris- käytettyjä sitomisvaltuuksia, jotka eivät sisälly 50438: tönsuojelun yhteishankkeisiin (investointihank- budjettivaroihin. Teknisen avun momenteilta on 50439: keet) sekä asiantuntija- ja tekniseen apuun seuraa- hankkeiden lisäksi maksettu erilaisia toteuttamis- ja 50440: vasti: tiedotuskuluja sekä palkkoja. 50441: 50442: 50443: 50444: 50445: Maamme ympäristölainsäädäntöä yhdistetään ja har- maan kantaa siihen, miten ympäristönsuojelun eri osa- 50446: monisoidaan Euroopan yhteisön ympäristölainsäädän- alueita painotetaan keskenään ja mitä käytettävissä 50447: nön mukaiseksi luomalla yhtenäinen ja kokonaisvaltai- olevaa tekniikkaa on parasta soveltaa. 50448: seen tarkasteluun perustuva lupajärjestelmä, jolla ra- Ympäristönsuojelulainsäädännön yleensä nopeasti 50449: joitetaan ja hallitaan päästöjä. Tavoitteena on tehostaa voimaan tulevat, monia lakeja koskevat uudistukset 50450: ympäristönsuojelua ja mahdollistaa kustannuksiltaan aiheuttavat lisäpaineita koko ympäristöhallinnon hen- 50451: tehokkaat ympäristönsuojelutoimet, nopeuttaa ja yk- kilökunnalle lakisääteisten tehtävien valmistelussa, 50452: sinkertaistaa menettelyä, parantaa luvanhakijoiden ja tiedonvälityksessä ja neuvonnassa. Valtiontilintarkas- 50453: haitankärsijöiden asemaa sekä helpottaa viranomais- tajat korostavat, että ennen lain voimaantuloa on pa- 50454: ten työtä. Toisaalta lupaviranomaiset joutuvat otta- nostettava riittävästi asiakokonaisuuksien selvittämi- 50455: 50456: 50457: 267 50458: se en ja viranomaisten opastamiseen. Samoin tulee va- Maatalouden ympäristöohjelma, valtioneuvoston 50459: rautua lain seurantaan ja vaikutusten järjestelmälli- päätökset sekä kertomusvuoden lopulla valmistunut 50460: seen analysointiin. vesiensuojelun tavoiteohjelma vähentävät toteutues- 50461: Kansalaiset ja eri sidosryhmät suhtautuvat entistä saan maatalouden päästöjä asetettujen tavoitteiden 50462: kriittisemmin ympäristöasioihin ja viranomaisten toi- mukaisesti. Valtiontilintarkastajien mielestä maatalou- 50463: mintaan. Samanaikaisesti lukuisten hallinnollisten lu- den ympäristönsuojelusta aiheutuvien kustannusten ja 50464: papäätösten ja lisääntyneiden luonnonsuojelutehtä- tulonmenetysten korvaamisen ohella on painotettava 50465: vien valmistelu ovat johtaneet siihen, että ympäristö- maataloutta harjoittavan väestön omaa vastuuta elin- 50466: keskuksissa ei ole riittävästi voimavaroja korkeatasoi- ympäristönsä kunnossapidosta ja kehittämisestä. Suo- 50467: sen asiakaspalvelun järjestämiseksi. Valtiontilintar- jelutoimien toteuttamisessa voidaan koulutuksella, 50468: kastajat pitävät epäkohtana sitä, että hallinnollisten neuvonnalla ja tiedottamisella muokata asenteita 50469: tehtävien lisääntyessä henkilöstön ympäristöasian- myönteisiksi ympäristönsuojelua kohtaan. 50470: tuntemusta ei pystytä riittävästi hyödyntämään. Ympä- Tehostamalla neuvontaa ja valvontaa sekä kehittä- 50471: ristötietouden levitys, tietoaineistojen jatkokäsittely ja mällä tukien myöntämismenettelyä on pyrittävä paran- 50472: hyväksikäytön edistäminen sekä kehittämis- ja edistä- tamaan vaikutuksiltaan vaikeasti todettavien erityistu- 50473: mistehtävien hoito yhdessä eri sidosryhmien kanssa kivarojen kohdistumista ja suunnitelmallista käyttöä. 50474: on tärkeä osa sitä ympäristönsuojelutoimintaa, jolla Valtiontilintarkastajat korostavat, että ympäristötuen 50475: kehitetään kansalaisten asenteita ympäristömyöntei- vaikutusten arviointia koskevan viisivuotisen seuranta- 50476: siksi ja ehkäistään konfliktien syntymistä ympäristöky- tutkimuksen välituloksista on tiedotettava laajasti ja 50477: symyksissä. tutkimustulokset hyödynnettävä kehitettäessä maata- 50478: Ympäristöhallinto on varsin perusteellisesti selvittä- louden ympäristönsuojelutoimia ja korvauskäytäntöä. 50479: nyt v. 1994 voimaan tulleen ympäristövaikutuksia kos- Saastuneiden maa-alueiden kunnostukseen on 50480: kevan lainsäädännön vaikutuksia ja sentoteuttamises- osittain työllisyyssyistä myönnetty varoja kohtuullises- 50481: sa ilmenneitä ongelmia. Valtiontilintarkastajien mieles- ti, jos ottaa huomioon valtiontalouden tilan. Tarkastus- 50482: tä tällaista vaikutusten arviointia pitäisi korostaa kai- kohteena olleessa ympäristökeskuksessa kuitenkin to- 50483: kessa lainsäädännön toteutuksessa. YVA-direktiivin dettiin, että kunnostusten suorittaminen suunnitellussa 50484: muutoksen vuoksi YVA-Iakiin ja -asetukseen tehdään aikataulussa todennäköisesti johtaa pohjavesien saas- 50485: hankeluettelo- ja muita tarkennuksia 14.3.1999 men- tumiseen. Viranomaisten ja elinkeinoelämän huolenai- 50486: nessä. Samassa yhteydessä on lainsäädäntöä mahdol- heina ovat myös esimerkiksi kyllästämöjen rantavesien 50487: lista kehittää seurannan ja tutkimuksen tulosten poh- ja Kymijoen saastuneet sedimentit, jotka ulottuvat Itä- 50488: jalta. Nykyisen lainsäädännön mukaan yhteysviran- mereen asti, sekä vanhojen, vielä toiminnassa olevien 50489: omainen voi tehdä arvioinnin lähinnä asiakirjojen pe- kaatopaikkojen kunto. Valtiontilintarkastajien mielestä 50490: rusteella. Lainsäädäntöä muutettaessa tulee korostaa ongelma-alueiden kunnostustöiden nopeuttamiseksi 50491: osallistumista ja tarkistaa arviointiohjelman sisältö- on pyrittävä löytämään vaihtoehtoisia rahoituskeinoja, 50492: vaatimuksia menettelyiden laadunarvioinnin paranta- joista yhtenä voisivat tulla kyseeseen työllisyysvarat, 50493: miseksi. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisää- sekä huolehdittava ympäristökeskusten valmiudesta 50494: miseksi päätöksenteossa on tiedotettava laajemmin organisoida kunnostustoiminta. Perustuslainsäätämis- 50495: kuin nykyisen lainsäädännön minimivaatimukset edel- järjestelmän hitaus ei saa estää yksinkertaistamasta 50496: lyttävät. rahasto- ja korvausjärjestelmää, joka muodostuu 50497: Hankkeen toteuttaja vastaa ympäristövaikutusten useasta toisistaan poikkeavasta osa järjestelmästä. 50498: arvioinnista. Kansalaisten luottamuksen säilyttämisek- Ympäristöministeriö on toiminut aktiivisesti lähi- 50499: si asiakirjojen puolueettomuus on varmennettava. alueyhteistyön kehittämiseksi, ja yhteistyön merkitys 50500: Alueellisten ympäristökeskusten toiminnan koordi- lisääntyy entisestään EU:n laajentuessa. Suomen lä- 50501: nointia on tehostettava siten, että ne käsittelisivät saa- hestyvä puheenjohtajuus lisää mahdollisuuksia kehit- 50502: dun kansalaispalautteen ja suhtautuisivat arviointime- tää lähialueyhteistyötä ns. pohjoisen ulottuvuuden ni- 50503: nettelyyn ja sen asettamiin vaatimuksiin mahdollisim- missä. Yhteistyön avulla voidaan vaikuttaa myös Suo- 50504: man yhdenmukaisesti. Yhteysviranomaisten lausun- men ympäristön tilaan sekä kaupallistaa kotimaista 50505: non antamiselle on varattava riittäväsi aikaa, koska ympäristöosaamista ja -teknologiaa, jonka määrä on 50506: lausunto korostaa tärkeitä kansalaisnäkökulmia ja si- Suomessa laskenut vastoin ennakko-odotuksia. 50507: ten parantaa kansalaisten osallistumismahdollisuuk- Valtiontilintarkastajien mielestä ympäristö- ja Ulko- 50508: sia. Valtiontilintarkastajat korostavat, että ympäristö- ministeriölie on varattava riittävästi resursseja uuden 50509: vaikutusten arviointi on nostettava yhdeksi lainvalmis- teknologian kehittämisen, testaamisen ja kaupallista- 50510: telun laadun kriteeriksi. Valmisteilla oleva maankäyttö- misen edistämiseksi. Maamme valtiollisen lähialue- 50511: ja rakennuslaki eivät muodosta tästä poikkeusta. strategian toteuttamisen kannalta on tärkeää, että va- 50512: 50513: 50514: 268 50515: rojen käyttöä ja hankkeiden organisointia koskeva vi- teknologian esiintuloa niissä. Tällaisen negatiivisen 50516: ranomaisyhteistyö toimii saumattomasti. Hankkeiden kehityksen vaikutuksetvoivatheijastua laajasti elinkei- 50517: viivästyminen vaikeuttaa varojen saantia kansainväli- noelämään ja kansalaisten hyvinvointiin. 50518: siin lähialueprojekteihin ja voi siten estää suomalaisen 50519: 50520: 50521: 50522: 50523: Luonnonsuojelu si luonnonsuojelulakiin otettiin omana lukunaan 50524: yleiseurooppalaista Natura 2000 -verkostoa koske- 50525: Kertomusvuoden alussa voimaan tulleen luonnon- vat säännökset. Muilta osin direktiivin vaatimukset 50526: suojelulain tavoitteena on monipuolistaa vanhan hajautettiin lain eri lukujen ao. kohtiin. Direktiivit 50527: luonnonsuojelulain suppeaa keinovalikoimaa ja vaikuttivat erityisesti eliölajien rauhoitusmääräyk- 50528: ottaa huomioon EU:n asettamat luonnonsuojelu- siä koskeviin pykäliin. Laki suorastaan kieltää hä- 50529: velvoitteet kotimaisessa lainsäädännössä. Uusi laki vittämästä ja heikentämästä tiettyjen direktiivilajien 50530: sisältää myös luonnonsuojelusuunnittelua koske- lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. 50531: vat säännökset. Luonnonsuojelusuunnittelu korvaa Luonnonsuojelulain uudistamisen yhteydessä 50532: valtioneuvoston periaatepäätöksen, kun alueita muutettiin myös monia alueiden käyttöä sääotele- 50533: varataan suojelutarkoituksiin. Maanomistaja voi viä lakeja. Lainmuutosten jälkeen luonnonsuojelu- 50534: itse panna vireille omistamansa alueen suojelun. lain säännökset on otettava huomioon, kun myön- 50535: Luonnonsuojelua toteutettiin aiemmin lähes yk- netään muiden lakien perusteella lupia ja tehdään 50536: sinomaan perustamalla luonnonsuojelualue. Se on viranomaispäätöksiä. Lisäksi rakennuslakia muut- 50537: vieläkin eräs keskeinen suojelukeino. Uuden lain tamalla on tarkoitus lisätä ranta-alueiden suunnitel- 50538: perusteella suojelua voidaan toteuttaa joustavam- mallista käyttöä. 50539: ruin tilanteen mukaan. Yksityisten omistamat 50540: alueet voidaan rauhoittaa määräajaksi. Lisäksi EU:n Natura 2000 -verkoston vaikutukset 50541: luontoa voidaan suojella perustamalla maisema- 1970-luvulta lähtien on laadittu luonnonsuojeluoh- 50542: alueita sekä säilyttämällä luontotyyppejä ja erityi- jelmia, joilla täydennetään valtion maille alunperin 50543: sesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja. perustettua luonnonsuojelualueiden verkostoa. 50544: Uuden luonnonsuojelulain säätämisen yhtey- Vanhin kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämis- 50545: dessä pantiin täytäntöön EU:n kaksi luonnonsuoje- ohjelma on pääosin toteutettu. Kertomusvuoden 50546: ludirektiiviä, luontodirektiivi (92/43/ETY) ja lintu- lopussa oli toteutettu suojeluohjelmia kaikkiaan 50547: direktiivi (79/409/ETY). Direktiivien toteuttamisek- seuraavasti: 50548: 50549: 50550: lakisääteiset Yksityiset Perustamalta Toteuttamatta Kokonais- 50551: suojelualueet suojelualueet valtion maalla yksityismaalla pinta-ala 50552: ha 50553: Kansallispuistot' 684 100 - 4 030 1 000 689 130 50554: Luonnonpuistot' 149 000 - 0 0 149 000 50555: Soidensuojelun perusohjelma 405 000 5 700 113 600 64 000 588 300 50556: Lintuvesien suojeluohjelma 600 4 400 3 700 74 300 83 000 50557: Rantojensuojeluohjelma 100 5 500 77 300 62 600 145 500 50558: Lehtojensuo jel uohj el ma 1 200 1 000 1 400 1 600 5 200 50559: Vanhojen metsien suojeluohjelma 9 000 800 314 600 19 700 344 100 50560: Erityiset suojelualueet 44 800 - - - 44 800 50561: Muut yksityismaiden luonnonsuojelu- 50562: alueet - 15100 - - 15 100 50563: Erämaa-alueet 1 377 800 - - - 1 377 800 50564: Yhteensä 2 671 600 32 500 514 630 223 200 3 441 930 50565: ' Kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelma sekä VN:n myöhemmät päätökset kansallispuistojen perustamisesta tai 50566: laajentamisesta. Harjujensuojeluohjelmaa (n. 94 000 hal ei lueta mukaan, koska sitä toteutetaan pääasiassa maa-aineslain 50567: ja -asetuksen perusteella. 50568: 50569: 50570: 50571: 269 50572: Lakisääteiset suojelualueet (2 671 600 ha) on teesta riippuen 126-400 Mmk, kun maksettavat 50573: perustettu lailla tai asetuksella. Kaikki erämaa- verot ja yhteiskunnan tuki otetaan huomioon. 50574: alueet eivät sisälly niihin. Yksityiset luonnonsuoje- Ympäristöministeriön arvion mukaan Natura-eh- 50575: lualueet (32 500 ha) on rauhoitettu maanomistajan dotuksen toimeenpanosta aiheutuu valtiolle erään 50576: hakemuksesta lääninhallituksen tai alueellisen ym- arvion mukaan runsaan 200 Mmk:n ylimääräinen 50577: päristökeskuksen päätöksellä. Valtion maita on kustannus. 50578: 514 630 ha varattu tai hankittu luonnonsuojelualu- 50579: eiksi, joita ei ole vielä perustettu. Tähän ryhmään Luonnonsuojelun rahoitusohjelma 50580: kuuluvat vanhojen metsien suojelualueet ml. Poh- Vuoden 1996 kesäkuussa talouspoliittinen ministe- 50581: jois-Suomessa v. 1996 tehdyt suojeluvaraukset rivaliokunta hyväksyi 3 285 Mmk:n rahoitusohjel- 50582: Toteuttamatta olevista yksityismaista (223 000 ha) man, jolla toteutetaan v. 1996-2007 vahvistettuja 50583: suurin osa sisältyy soidensuojelu-, lintuvesi-ja ran- luonnonsuojeluohjelmia. Ohjelmien lisäksi rahoi- 50584: tojensuojeluohjelmiin. tuksella voidaan hoitaa ohjelmiin verrattavissa ole- 50585: Esitys EU:n Natura-verkostoksi käsittää aiemmin via muita luonnonsuojeluvelvoitteita. 50586: perustetut luonnonsuojelualueet, erämaihin ja eri Ohjelmien rahoitus muodostuu kolmesta koko- 50587: suojeluohjelmiin kuuluvat alueet sekä osan Metsä- naisuudesta. Ympäristöministeriön budjettikehyk- 50588: hallituksen päätöksellä suojeluun ja virkistykseen sissä olevalla liikkumavaralla hankitaan suojelualu- 50589: varatuista alueista. Naturan hyväksymisen yhtey- eita tai maksetaan niistä korvausta. Määrärahojen 50590: dessä oli tarkoitus laajentaa Suomen luonnonsuoje- sitomisvaltuudet kasvavat merkittävästi tulevina 50591: lualue- ja ohjelmaverkostoa vastaamaan EU:n luon- vuosina. Tuolloin kauppahinnat ja korvaukset voi- 50592: to- ja lintudirektiivin vaatimuksia luontotyyppien ja daan jaksottaa jopa kymmenelle vuodelle korkoa 50593: lajien esiintymisalueiden osalta. vastaan. Lisäksi Metsähallitus on velvollinen luo- 50594: Ympäristöhallinnossa valmisteltu Natura-ehdo- vuttamaan valtion maata luonnonsuojelualuevaih- 50595: tus oli nähtävillä kuulemista varten kertomusvuo- tojen toteuttamiseksi ja myymään maata suojeluoh- 50596: den keväällä. Muistutusten ja lausuntojen perus- jelmien toimeenpanon rahoittamiseksi. 50597: teella ympäristöministeriö tarkisti ehdotusta. Tar- Rahoitusohjelmalla lisättiin suojeluohjelmien ra- 50598: kistettuun esitykseen sisältyy runsaat 100 000 ha hoitukseen käytettävissä olevien varojen määrää 50599: uusia, aiempiin suojelu- tai virkistysaluevarauksiin 170-180 Mmk:sta 340-400 Mmk:aan vuodessa. 50600: kuulumattomia maa-alueita ja vajaat 400 000 ha Tulevina vuosina määrärahoja voidaan lisäksi sitoa 50601: uusia vesialueita. n. 200 Mmk vuodessa. 50602: Alueiden käyttöön kohdistuvat rajoitukset sekä Rahoitusohjelma on huomattavan etupainottei- 50603: suojelun toteuttaminen ja kustannukset riippuvat nen. Maanomistajien oikeusturvaa halutaan paran- 50604: siitä, mitä luontotyyppejä ja lajeja halutaan säilyttää taa purkamalla suojeluohjelmien toimeenpano- 50605: ja mitkä ovat suojelun tavoitteet. Vajaat kaksi kol- ruuhkat. Pyrkimyksenä on tehdä vapaaehtoisia 50606: mannesta uusista maa-alueista, joista yksityiset kauppoja, vaihtoja ja sopimuksia. Etupainotteisuu- 50607: omistavat n. 50 000 ha, on tarkoitus toteuttaa luon- den uskotaan edistävän myös vanhojen metsien 50608: nonsuojelulain keinoilla. Pääosa vesialueiden suo- suojelua Kuusamon yhteismetsässä. Tavoitteena 50609: jelusta voidaan toteuttaa nykykäytön yhteydessä on, että maanomistajien kanssa päästään siitä sopi- 50610: ilman erillisiä suojelutoimia. mukseen vuoteen 2000 mennessä ja että suojeluoh- 50611: Natura-esityksestä on tehty ympäristövaikutus- jelma toteutetaan v. 2004. 50612: ten arviointi myös kustannusten osalta. Natura- 50613: esitykseen sisältyy uutta, luonnonsuojelulailla suo- EU:n rahoittamat hankkeet 50614: jeltavaa yksityistä metsämaata n. 18 000 haja valtion Life-ohjelmalla edistetään yhteisön ympäristöpoli- 50615: metsämaata n. 10 000 ha, mikä on n. 0,16% maam- tiikkaa. Life-ympäristö-rahoituksella tuetaan erilai- 50616: me vielä suojelemattomasta metsämaasta. Ehdotus sia ympäristönsuojeluhankkeita ja Life-luonto-ra- 50617: pienentää hakkuukertymää vain vähän, ja siten sen hoituksella luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkei- 50618: paikalliset, alueelliset ja kansantaloudelliset työlli- ta. Lisäksi Life-varoilla rahoitetaan yhteishankkeita, 50619: syys- ja muut vaikutukset eivät ole merkittäviä. jotka toteutetaan EU:hun kuulumattomien Välime- 50620: Yhteiskunnalle koituu suuret kustannukset yksi- ren ja Itämeren rannikkovaltioiden kanssa. 50621: tyisille maanomistajille aiheutuvien menetysten Life-ympäristö-rahoituksella edistetään ympäris- 50622: korvaamisesta. Suomen ympäristökeskuksen ja tön laatua ja kestävää kehitystä (mm. puhtaat tekno- 50623: Metsäntutkimuslaitoksen yhdessä tekemän selvi- logiat), kehitetään hallinnollisia rakenteita ja ympä- 50624: tyksen mukaan nettokantorahatulojen menetysten ristöpalveluja sekä lisätään koulutusta ja valistusta. 50625: pääomitetuksi arvoksi arvioidaan puustoraken- Rahoitettavat hankkeet koskevat koko Eurooppaa. 50626: 50627: 50628: 270 50629: Vuonna 1996 Suomi sai rahoitusta kuuteen Life- Luonnonsuojelualueiden hankinta 50630: ympäristöhankkeeseen yhteensä 11 ,6 Mmk ja ker- Yleinen luonnonsuojelualueiden hankintamuoto 50631: tomusvuonna viiteen hankkeeseen yhteensä 11 on maan osto, johon on valtion talousarviossa 50632: Mmk. Hankkeiden pääkoordinaattorit (EU:Ita saatu varattu määräraha jo vuodesta 1971 lähtien. Vuo- 50633: rahoitus) olivat Keski-Suomen Viatek (1,5 Mmk), desta 1994 alkaen alueita on yhä enemmän hankit- 50634: Lohja-Rudus Oy (3,4 Mmk), Tampereen kaupunki tu vaihtamalla niitä valtion maihin. Luonnonsuoje- 50635: (1,4 Mmk) ja Suomen ympäristökeskus (2 Mmk ja lulakiin tuli v. 1981 säännökset yksityisistä suojelu- 50636: 2,7 Mmk). alueista maksettavista korvauksista. Siihen on osoi- 50637: Life-luonto-rahoituksella perustetaan ja hoide- tettu määräraha valtion budjetissa jo vuodesta 1982 50638: taan erilaisia luonnonsuojelualueita sekä suojel- lähtien. 50639: Iaan luontotyyppejä ja eliölajeja. Hankkeilla tue- Korvausmäärärahat olivat pienet suhteessa han- 50640: taan myös kansallisten suojeluohjelmien toteutta- kintavaroihin 1980-luvulla. Korvausmäärärahan 50641: mista. osuus kasvoi rantojensuojeluohjelman vahvistami- 50642: Vuonna 1996 Life-luonto-rahoitusta saatiin vii- sen yhteydessä v. 1990. Silloin yksityisten suojelu- 50643: teen hankkeeseen yhteensä n. 30 Mmk ja kerto- alueiden perustaminen sopi hyvin joidenkin koh- 50644: musvuonna seitsemään hankkeeseen yhteensä n. teiden suojeluun. Alueille voitiin sopia osittaiset 50645: 34 Mmk. Viidestä hankkeesta vastaa alueellinen suojelutavoitteiden mukaiset rauhoitusmääräykset, 50646: ympäristökeskus ja kolmesta Metsähallitus. Hank- jolloin esim. metsätalouskäyttö saattoi säilyä osin 50647: keet kestävät yleensä 2--4 vuotta. Niiden kotimai- tai kokonaan maanomistajalla. 50648: nen, vähintään 50 %:n osuus rahoitetaan pääosin Maanhankintaan ja yksityisistä suojelualueista 50649: valtion budjetista. Life-rahastosta saatava rahoitus maksettaviin korvauksiin varattujen varojen määrä 50650: huomioidaan toteutettaessa em. luonnonsuojelun on kehittynyt vuodesta 1971 lähtien seuraavasti: 50651: rahoitusohjelmia. 50652: 50653: 50654: 50655: 50656: Vuosi Maanhankinta Yksityismaiden suojelualueet 50657: Hankinta- Muut varat Hankittu Korvaus- Rauhoitettu 50658: määräraha määräraha 50659: 1 000 mk ha 1 000 mk ha 50660: 1971 500 - 34 - - 50661: 1972 450 - 88 - - 50662: 1973 980 - 395 - - 50663: 1974 2 000 - 1 251 - - 50664: 1975 4 000 - 2 102 - - 50665: 1976 3 000 - 604 - - 50666: 1977 3 800 - 303 - - 50667: 1978 6 800 - 3 727 - - 50668: 1979 6 000 - 2 225 - - 50669: 1980 12 000 - 2 713 - - 50670: 1981 17 000 - 4 784 - - 50671: 1982 18 000 - 3 159 1 000 54 50672: 1983 19 000 - 5 668 1 000 5 50673: 1984 28 000 - 5 984 1 500 32 50674: 1985 39 000 - 12 543 2 200 93 50675: 1986 45 000 - 9 587 2 200 59 50676: 1987 53 850 69 370 15 315 2 500 3 276 50677: 1988 47 000 - 7 991 3 000 408 50678: 1989 60 000 - 10 824 2 000 341 50679: 1990 60 000 - 6 014 3 000 492 50680: 1991 109 500 9 200 8 245 10 000 704 50681: 1992 118 000 1 800 7 516 26 200 956 50682: 1993 83 000 65 000 10 440 16 200 1 096 50683: 1994 85 000 76 000 10 508 20 500 676 50684: 1995 89 000 87 002 10 718 19 000 1 259 50685: 1996 87 000 87 000 13 743 19 000 3 424 50686: 1997 111 000 150 000 21 488 43 000 2 398 50687: Yhteensä 1 108 880 545 372 177 969 172 300 15 273 50688: 50689: 50690: 50691: 271 50692: Uudistetun luonnonsuojelulain uskotaan hel- tunnustetaan luonnon köyhtymisen kielteiset vai- 50693: pottavan suojelutoimia. Sen sijaan rakennuslain kutukset maailmanlaajuisesti ja kiirehditään toimia 50694: muutoksen vaikutuksiin suhtaudutaan varaukselli- luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. 50695: sesti, sillä kaavoituksen merkitys suojelukeinona Syrjäisten seutujen elinkeinorakenne muuttuu 50696: on käytännössä ollut vähäinen. Ranta-alueiden edelleen nopeasti. Maa- ja metsätalouden harjoitta- 50697: kaavoituksella on voitu joillakin alueilla siirtää misedellytysten vähetessä kunnat pyrkivät moni- 50698: rakennusoikeudet ja sijoittaa ne suojelun kannalta puolistamaan elinkeinorakennettaan. Luonnon- 50699: sopivasti. Kunnat ja maanomistajat kuitenkin usein suojelualueita halutaan muuttaa kansallispuistoik- 50700: kokevat, ettei rakennusoikeuksien siirtäminen suo- si, koska niiden uskotaan lisäävän luontomatkailua 50701: jeltavilta alueilta ole heidän etunsa mukaista. Ran- ja pienimuotoista elinkeinotoimintaa sekä paranta- 50702: tojen yleiskaavoituksesta on kuitenkin ollut suurta van alueen arvostusta. 50703: hyötyä mitoitettaessa rakennusoikeuksia ja arvioi- Luonto on monimuotoisinta eteläisessä Suomes- 50704: taessa kauppahintoja ja korvauksia. Laajoilla selkä- sa, johon myös valtaosa väestöstä keskittyy. Eteläi- 50705: vesillä ja saaristoalueilla on yleiskaavoituksella saa- sen Suomen suojelualueilla on merkittävä, yhteis- 50706: tu rakennuspaikkojen määrä pysymään kohtuulli- kunnallisesti monitahoinen rooli, johon kuuluu 50707: sena, ja rakennuspaikat on jaettu tasapuolisesti myös luonnonläheisen Suomi-kuvan vaaliminen. 50708: maanomistajien kesken. Sen vuoksi niiden hoitotehtävä on vaativa. Yleensä 50709: talouskäytössä olleiden suojelualueiden hoidossa 50710: Luonnonsuojelualueiden hoito korostuu niiden luonnonmukaisen kehityksen pa- 50711: Luonnonsuojelualueiden hoitoon käytettiin v. 1990 lauttaminen, jota pitäisi nopeuttaa. 50712: yhteensä 35 Mmk ja kertomusvuonna 90 Mmk. Ympäristöministeriön mukaan huolimatta re- 50713: Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousminis- surssilisäyksistä tällä hetkellä pystytään korkein- 50714: teriön yhteinen osuus oli v. 1990 25 Mmk ja taan auttavasti vastaamaan niihin odotuksiin, joita 50715: kertomusvuonna 73 Mmk sekä työministeriön syrjäseutujen kunnat luonnonsuojelualueiden hoi- 50716: osuus vastaavina aikoina 10 Mmk ja 14 Mmk. dolle asettavat. Lisääntyneillä resursseillakaan ei 50717: Metsähallituksen siirryttyä nettobudjetointiin v. voida palauttaa luonnontilaa ja hoitaa luontoa niin 50718: 1995 ympäristöministeriön osuuteen sisältyi 1 Mmk nopeasti ja laajasti, että sillä pystyttäisiin estämään 50719: tulorahoitusta. Kertomusvuonna tulorahoituksen maamme luonnon yleinen köyhtyminen suojelu- 50720: määrä oli 5 Mmk. Summaan sisältyy EU:n Life- alueiden ulkopuolella. 50721: rahoitusosuus n. 3 Mmk. 50722: Luonnonsuojelutehtäviin käytettiin v. 1990 140 Hallinnonalojen yhteistoiminta 50723: ja kertomusvuonna 290 henkilötyövuotta. Lukuihin Valtioneuvosto teki joulukuussa 1995 periaatepää- 50724: sisältyvät mm. työllistettävät sekä tilapäis- ja kausi- töksen niistä toimenpiteistä, joilla edistetään biolo- 50725: henkilöstö. gisen monimuotoisuuden ylläpitoa ja tutkimusta 50726: Metsähallituksen luonnonsuojelualueiden hoi- sekä hallinnonalojen välistä yhteistyötä yleissopi- 50727: totehtävissä toimivan vakinaisen henkilöstön mää- muksen toimeenpanossa (UNCED, Rio dejaneiro, 50728: rä oli v. 1990 44 ja kertomusvuonna 154 henkeä. 1992). Päätöksen mukaisesti kukin ministeriö vas- 50729: Vakinaisen henkilöstön osuus tehdyistä henkilö- taa omalla hallinnonalallaan biologisesta suojelusta 50730: työvuosista oli v. 1990 runsaat 40 o/o ja kertomus- ja kestävästä käytöstä sekä tekee tätä koskevat 50731: vuonna runsaat 50 %. toimenpide-esitykset. 50732: Metsähallituksen hoidettavina olevien luonnon- Ympäristöministeriön 1.3.1996 asettama kansal- 50733: suojelualueiden määrä lisääntyi 1990-luvulla siten, linen biodiversiteettitoimikunta valmisteli eri mi- 50734: että niitä oli v. 1990 229 (1 260 000 ha) ja kerto- nisteriöiden selvitysten ja yksityiskohtaisten osaoh- 50735: musvuonna 377 (1 297 000 ha). Luvusta puuttuvat jelmien perusteella vuoteen 2005 ulottuvan kansal- 50736: v. 1991 perustetut 12 erämaa-aluetta, yhteensä lisen toimintaohjelman. Siinä ehdotetaan toimenpi- 50737: 1 483 000 ha. Kansallispuistojen määrä lisääntyi teet, eri toimialojen vastuut ja ne voimavarat, joita 50738: 23:sta 27:ään. Niiden hoito vaatii eniten voimava- biologisen monimuotoisuuden ylläpito ja kestävä 50739: roja. käyttö edellyttävät. Ohjelmassa on kuvattu myös ne 50740: Luonnonsuojelualueiden hoito on 1990-luvulla taloudelliset mahdollisuudet, jotka liittyvät biologi- 50741: muuttunut olennaisesti yhteiskuntamuutosten ja seen monimuotoisuuteen, sekä tehty yhteenveto 50742: kansainvälisen kehityksen seurauksena. Maaseu- maamme biologisen monimuotoisuuden nykytilas- 50743: dun ja erityisesti syrjäseutujen tyhjeneminen vauh- ta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Ministeriöt vas- 50744: dittui Suomen liityttyä EU:n jäseneksi. Väestö taavat ohjelman seurannasta. Lausuntojen perus- 50745: muuttaa eteläisiin yhdyskuntiin. Samanaikaisesti teella harkitaan, tuodaanko toimintaohjelma valtio- 50746: 50747: 50748: 272 50749: neuvoston käsiteltäväksi kestävän kehityksen oh- kenneministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, 50750: jelman yhteydessä vai erikseen. ulkoasiainministeriö, ympäristöministeriö, Maj ja 50751: Valtioneuvoston periaatepäätös edellytti, että Tor Nesslingin Säätiö, Metsäteollisuus ry. sekä Maa- 50752: Suomen Akatemian johdolla valmistellaan biolo- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Tutki- 50753: gista monimuotoisuutta koskeva yhteistutkimusoh- musohjelmaa koordinoi Turun yliopiston biodiver- 50754: jelma. Suomen Akatemia hyväksyi biodiversiteetti- siteettiyksikkö. 50755: tutkimusohjelman vuosiksi 1997-2002 kertomus- Tutkimusohjelman tavoitteena on kansainväli- 50756: vuoden kesäkuussa. Kuusivuotisen tutkimusohjel- sesti korkeatasoisen, käytäntöön sovellettavissa 50757: man rahoitukseen osallistuvat Suomen Akatemian olevan tutkimustiedon tuottaminen biodiversiteet- 50758: ohella Teknologian kehittämiskeskus Tekes, lii- titutkimuksen teema-alueista. 50759: 50760: 50761: 50762: 50763: Viime vuosina tapahtuneesta myönteisestä kehityk- teellisesti selvitettävä hallinnon omin ja tutkimuksen 50764: sestä huolimatta luonnonsuojelussa joudutaan sovitta- keinoin ja tulokset hyödynnettävä kehitettäessä lain- 50765: maan yhteen näkökohdat, jotka liittyvät laajaan ja in- säädäntöä sekä hallintokulttuuria ja -menettelyä. 50766: tensiiviseen taloudelliseen toimintaan ja luonnon hyö- Luonnonsuojelulain perusteella hallintomenettelynä 50767: dyntämiseen, kansalaisten muuttuneisiin perusarvoi- valmisteltu Natura-verkoston perustaminen johti sii- 50768: hin ja matkailun edistämiseen, sekä ottamaan huo- hen, ettei eduskunnalla ollut mahdollisuutta ottaa kan- 50769: mioon kansainvälistymiskehityksestä aiheutuvat vel- taa kansalaisia ja eri intressiryhmiä laajasti kosketta- 50770: voitteet. Erillisiä luonnonsuojelualueita tarvitaan eri van Natura-ohjelman sisältöön. Laajan poliittisen oh- 50771: luontotyyppien, eliölajien ja kulttuuriperäisten luonto- jauksen puuttuessa maamme Natura-ohjelman valmis- 50772: kohteiden säilymiseksi. telu lähti siitä, että ohjelman tuli täyttää EU:n kahden 50773: Ajoittain hyvinkin voimakkaina ilmenneistä eturisti- direktiivin biologiset ja ekologisetvaatimukset mahdol- 50774: riidoista huolimatta luonnonsuojelulakeja onnistuttiin lisimman kattavasti, kuten luonnonsuojelussa Euroo- 50775: kehittämään kansallisten ja EU:n lainsäädännön aset- pan kärkijoukkoon kuuluvalta maalta voidaan edellyt- 50776: tamien tavoitteiden mukaisesti ja samalla uudistamaan tääkin. Esimerkiksi Ruotsissa valmistelun lähtökohdak- 50777: muita alueiden käyttöä koskevia lakeja siten, että myös si valittiin jo hyväksytyt luonnonsuojelualueet, joita täy- 50778: niiden perusteella toimittaessa luonnonsuojelunäkö- dennetään myöhemmin tarpeen mukaan. Valtiontilin- 50779: kohdat korostuvat. Ympäristöministeriö on siirtänyt tarkastajat korostavat, että Natura-ohjelman laajenta- 50780: suojelun toteuttamisen painopistettä korvausmenette- minen ei saa vaarantaa muiden suojeluohjelmien to- 50781: lyn suuntaan. Luonnonsuojelun rahoitusohjelmien teutumista eikä siten heikentää maanomistajan oi- 50782: kautta maaseudulle ohjataan vuosittain varoja yli 200 keusturvaa. 50783: Mmk, jotka käytetään luonnonsuojelualueiden lunasta- Jälkikäteen arvioiden ohjelman valmisteluun liittyi 50784: miseen ja hoitoon ja joilla korvataan maanomistajien sellaisia menettelytapoja, joiden seuraukset saattavat 50785: taloudellisia menetyksiä. Valtiontilintarkastajien mie- vaikeuttaa luonnonsuojeluohjelmien käytännön toteu- 50786: lestä lain suomin valtuuksin luonnonsuojelua on pyrit- tusta. Ristiriitaisia tulkintoja esiintyy direktiivien vel- 50787: tävä toteuttamaan joustavasti ja ripeästi valtiontalou- voittavuudesta ja esim. niistä mahdollisuuksista, joita 50788: den ja yleensä myös maanomistajien kannalta edulli- direktiivit suovat paikallisten, kulttuuristen ja sosiaalis- 50789: sella tavalla soveltamalla käyttörajoituksia omistusoi- ten olojen huomioimisessa. Luonnonsuojelulain mukai- 50790: keuden siirron sijaan. Myös maamme korvauskäytän- nen kuulemismenettely osoittautui valmistelun alkuvai- 50791: töä tulee pyrkiä kehittämään yleiseurooppalaiseen heessa riittämättömäksi. Valtiontilintarkastajien mie- 50792: suuntaan siten, että käyttö- ja toimenpiderajoitusten lestä maanomistajan tiedonsaantia ei varmistettu otta- 50793: perusteella korvataan vain estyneistä toimista todelli- malla häneen yhteyttä henkilökohtaisesti, minkä katso- 50794: suudessa koituneet menetykset. Laajaksi kehittynees- taan vaarantavan maanomistajan oikeusturvan ja ole- 50795: sä tutkimustoiminnassa on korostettava raportoinnin van vastoin demokratian toteutumiselle asetettavia 50796: käytännönläheisyyttä ja tulosten hyödyntämistä tiedo- avoimuus- ja kansanvaltaisuusvaatimuksia. 50797: tuksen ja neuvonnan avulla. Valtiontilintarkastajat korostavat, että kansalaisten 50798: Valtiontilintarkastajien mielestä Natura 2000 -ohjel- keskuudessa Natura-ohjelma koetaan arvokysymyk- 50799: man valmistelussa esiintyneet epäkohdat on perus- seksi. Sen uskotaan muuttavan yksittäisten kansalais- 50800: 50801: 50802: 18 380188E 273 50803: ten kulttuuriympäristöä ja elinoloja tavalla, jota on vai- kannalta luonnonsuojelualueiden merkitys lisääntyy. 50804: kea hyväksyä. Puutteellisen ja epätarkan karttamate- Luonnonsuojelun lisääntyneitä varoja on kohdistettava 50805: riaalin käyttö suojeltavien alueiden määrittämisessä ja siten, että Etelä-Suomessa sijaitsevat luonnonsuojelu- 50806: suojelupäätösten tekeminen kiistanalaisten biologis- alueet kyetään ylläpitämään siinä kunnossa, ettei nii- 50807: ten ja ekologisten näyttöjen perusteella ei täytä niitä den käyttöä tarvitse rajoittaa. 50808: perustelujen täsmällisyydelle ja yksilöimiselle asetet- Valtiontilintarkastajien mielestä luonnonsuojelussa 50809: tuja vaatimuksia, joita oikeuskansleri vanhojen metsi- on korostettava kulttuuriympäristön vaalimista, niin 50810: en suojelua koskevassa päätöksessään edellyttää. kuin esim. Ruotsissa tehdään. Rakennusperinnön ja 50811: Epäkohtana voidaan pitää myös sitä, että valtioneuvos- perinnemaiseman säilyttämiseksi on tehostettava yh- 50812: ton päätöksen perusteena olevasta Natura-kohteiden teistyötä ympäristö-, opetus- ja maa- ja metsätalousmi- 50813: luettelosta puuttuvat valintaperusteet, vaikka ne käy- nisteriön sekä suojeluun osallistuvien muiden tahojen 50814: tännössä ratkaisevat sen, mitkä tulevat olemaan Natu- kesken, suunnattava lisääntyneitä luonnonsuojeluva- 50815: ran yhteiskunnalliset kustannukset. roja katoamisuhanalaisen kansallisen perinnön suoje- 50816: Luonnonsuojelualueiden sosioekonominen merki- luun sekä selvitettävä, voidaanko kulttuuriympäristön 50817: tys on 1990-luvulla lisääntynyt ja muuttunut moniulot- suojelua edistää verohelpotuksilla tai muilla välillisillä 50818: teisemmaksi. Hoitotoimia mitoitettaessa tulee ottaa tukikeinoilla. Lainsäädännössä on huolehdittava ra- 50819: huomioon, että suojelualueiden hoidosta koituva hyöty kennusoikeuden menetyksen korvaamisesta samoilla 50820: jakautuu yhteiskunnassa entistä laajemmalle. Eteläi- perusteilla kaupungeissa ja maaseudulla. 50821: sen Suomen runsaslukuisen väestön virkistyskäytön 50822: 50823: 50824: 50825: 50826: Asuminen Pankkien kotitalouksille myöntämät uudet 50827: asuntoluotot ja asuntoluottokanta kehittyivät v. 50828: Asuntopolitiikan tavoitteet 1994-97 seuraavasti: 50829: 1990-luvulla harjoitetulla asuntopolitiikalla on py- 50830: ritty parantamaan vuokra-asuntotilannetta, säilyttä- Vuosi Uudet Asunto- 50831: mään valtion tukema asuntotuotanto korkealla ta- asuntoluotot luottokanta 50832: solla, tarkistamaan arava- ja korkotukilainoituksen Mmk 50833: painotusta, edistämään korjausrakentamista ja kiin- 1994 20 379 97 132 50834: teistönhoitoa, kehittämään lähiöitä sekä uudista- 1995 1B 610 95 219 50835: maan valtion asuntohallintoa. Myös asumistukea 1996 24 B06 96 472 50836: 1997 2B 3B5 99 BOB 50837: on kehitetty. 50838: 50839: Kehitys asuntomarkkinoilla Reaalitulojen kasvu (v. 1996 1,5 o/o, 1997 3- 50840: Suotuisa talouskehitys sekä matalat ja vakaina 3,5 o/o ja 1998 2,5-2,8 o/o) ja matala korko lisäsivät 50841: pysyneet korot ovat lisänneet asuntojen kysyntää asuntoluottojen kysyntää. Kertomusvuoden syksyl- 50842: lähinnä kasvualueilla. Muualla maassa kysyntä on lä asuntoluottojen keskikorko nousi lievästi. Siitä 50843: pysynyt vaimeana ja osin taantunut. Nettomuutto huolimatta reaalikorko on alhainen, ja sen odote- 50844: pääkaupunkiseudulle sekä Turun, Tampereen ja taan pysyvän matalana, sillä mm. Kaukoidän tapah- 50845: Oulun alueelle oli v. 1994-96 keskimäärin 14 000 tumat hillitsevät inflaatiokehitystä. 50846: henkeä. Uusia asuntokuntia syntyi koko maassa v. Varovaisuus asuntovelan otossa, kohonnut 50847: 1991-96 keskimäärin 27 000 vuodessa. reaalikorko ja EMU-prosessiin liittyvät epävar- 50848: Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat kerto- muustekijät vähentävät omistusasuntojen kysyn- 50849: musvuoden ensimmäisellä neljänneksellä 20 o/o ja tää. Tulojen epävarmuus ja työmarkkinamuutokset 50850: viimeisellä neljänneksellä n. 15 o/o. Kasvukeskuk- vaikeuttavat erityisesti nuorten kotitalouksien 50851: sissa hinnat nousivat enemmän kuin muualla maas- omistusasunnon hankintaa. Vuoden 1996 huhti- 50852: sa. Asuntojen reaalihinnat ovat 1980-luvun puoli- kuusta lähtien asunnon ostajat ovat voineet saada 50853: välin tasolla. Myös vuokrat nousivat eniten kasvu- valtion osatakauksen omistusasuntolainalleen, 50854: keskuksissa ja kaupunkien keskustassa. joka vastaa enintään 85 o/o:a asunnon hankintahin- 50855: 50856: 50857: 274 50858: nasta. Takaus on enintään 20% (150 000 mk) lai- kennushankkeet ovat pääasiassa muuta kuin 50859: nan jäljellä olevasta pääomasta ja sen koroista. asuinrakentamista. 50860: Kertomusvuonna takauksia myönnettiin 15 523. Asuntotuotannon toimintaedellytysten varmista- 50861: Näiden luottojen osuus oli lähes 16% uusista asun- miseksi ympäristöministeriö selvittää yhdessä Kun- 50862: toluotoista. Kilpailutarkoituksessa luottolaitokset taliiton sekä tontti- ja kaavoitusviranomaisten kans- 50863: tarjoavat pitkäaikaisia, kiinteäkorkoisia luottoja ja sa tontti- ja kaavoitustilannetta neljällä suurimmalla 50864: siten osaltaan helpottavat asunnon hankintaa. Va- kasvuseudulla. 50865: kuusvaatimukset ovat entiset. 50866: Maksukykyinen kysyntä suuntautuu palveluva- Valtion tukema asuntotuotanto 50867: rustukseltaan edullisiin taajamanosiin ja pientalo- Vuokra-asuntotilanteen helpottamiseksi valtio on 50868: asuntoihin. Suurin osa vapaarahoitteisesta asunto- tukenut vuokra-asuntotuotantoa 1990-luvulla voi- 50869: tuotannosta on omakotitaloja. makkaasti. Aravavuokra-asunnot on pyritty säilyt- 50870: Vapaarahoitteisia vuokra-asuntomarkkinoita el- tämään vuokrakäytössä jatkamalla aravavuokra- 50871: vytettiin mm. purkamalla vuokrasääntely vaiheit- talojen käyttö- ja luovutusrajoituksia kymmenellä 50872: tain v. 1991-95. Vapaarahoitteisten vuokra-asun- vuodella. Vaikka vuokra-asuntotilanne kokonai- 50873: tojen määrä lisääntyikin 1990-luvulla 83 000 asun- suudessaan parani, aravavuokra-asuntoa hakevien 50874: nolla. Kasvu kuitenkin taittui v. 1996, jolloin asun- määrä kasvoi. Kertomusvuoden syksyllä 34 000 50875: tojen hintojen nousu ja asuntokaupan vilkastumi- hakijaa jonotti vuokra-asuntoa pääkaupunkiseu- 50876: nen lisäsivät vuokra-asuntojen myyntiä omistus- dulla. 50877: asunnoiksi. Valtion asuntotuotannolla on pyritty myös vai- 50878: Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kehittyi- meotamaan vapaarahoitteisen asuntuotannon vä- 50879: vät 1990-luvun alkupuolella erittäin maltillisesti, henemisestä aiheutuvaa rakennusalan lamaa ja 50880: mutta v. 1996 ne kääntyivät selvään nousuun. helpottamaan vaikeaa työttömyyttä. Valtion lainoit- 50881: Vuoden 1996 huhtikuun tilanteeseen verrattuna taman tai korkotukeman tuotannon osuus nousi 50882: asuntojen vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 1990-luvulla 70 %:iin asuntojen uustuotannosta, 50883: keskimäärin 8,3% ja muualla maassa 6,2% vuodes- kun se 1980-luvulla oli vajaat 40 %. Vuodesta 1992 50884: sa. Osa noususta johtuu vuokra-asuntojen laadun lähtien runsas puolet tuesta on suunnattu kasvu- 50885: paranemisesta, koska asumistukea saavien, vapaa- keskuksiin, joita ovat pääkaupunkiseutu sekä Tu- 50886: rahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien ruoka- run, Tampereen ja Oulun alueet. Asuntolainamää- 50887: kuntien vuokrat kohosivat tuona aikana vain 1,3 %. rärahojen käyttöä vaikeuttavat pääkaupunkiseu- 50888: Koko maassa aravavuokrat nousivat keskimäärin dulla pula arava- ja korkotukilainoitukseen sopivis- 50889: 2,2%. ta tonteista ja kuntien muuttoliikkeeseen nähden 50890: Viime aikoina tilanne vuokra-asuntomarkkinoil- alimitoitetut asunto-ohjelmat. Ympäristöministe- 50891: la on vaikeutunut entisestään erityisesti kasvukes- riön mukaan asuntotilanne vaikeutuu nykyises- 50892: kuksissa. Muuttoliikkeen seurauksena kysynnän tään, jos pääkaupunkiseudun väestömäärä kasvaa 50893: kasvu keskittyy Uudellemaalle ja siellä pääkaupun- vuoteen 2020 mennessä 180 000--250 000 asuk- 50894: kiseudulle. Kertomusvuoden marraskuuhun men- kaalla, niin kuin ennustetaan. 50895: nessä kuntien asuntojonot pidentyivät 6 000 haki- Asumisoikeusasuntojen rakentaminen alkoi 50896: jalla edelliseen vuoteen verrattuna, ja samalla asun- 1990-luvun alussa. Niitä on valmistunut kertomus- 50897: non saaneiden osuus hakijoista pieneni. vuoden loppuun mennessä yhteensä n. 13 000. 50898: Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu lisää koti- Pientä omarahoitusosuutta edellyttävä, pääomien 50899: talouksien asumismenoja ja kasvattaa inflaatiopai- suhteen riskitön asumismuoto on koettu tarpeelli- 50900: neita. Lisäämällä uusien asuntojen tarjontaa kasvu- seksi erityisesti nuorten perheiden ja ns. ylivelkais- 50901: keskuksissa voidaan hintojen nousua rajoittaa. ten keskuudessa. Asumisoikeusasuntoihin jonottaa 50902: Yhteiskunnan tukeman tuotannon supistaminen pääkaupunkiseudulla n. 28 000 ja koko maassa 50903: vastaavasti vapauttaa rakennustoiminnan kapasi- lähes 50 000 hakijaa. 50904: teettia vapaarahoitteiseen asuntotuotantoon ja hil- Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen kysyntä pai- 50905: litsee rakennuskustannusten nousua. Vilkastunut nottuu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotan- 50906: rakentaminen ei välttämättä kuitenkaan helpota toon. Sen osuus oli noin kaksi kolmannesta kerto- 50907: asuntotilannetta kasvukeskuksissa, sillä niissä ra- musvuonna aloitetuista, arviolta 31 000 asunnosta. 50908: 50909: 50910: 50911: 50912: 275 50913: Valtio tuki asuntojen tuotantoa ja hankintaa v. 1990, 1995 ja 1997 seuraavasti: 50914: 50915: 1990 1995 1997 50916: Mmk Asuntojen Mmk Asuntojen Mmk Asuntojen 50917: määrä määrä määrä 50918: Aravalainoitus 50919: Uustuotanto 4 677,4 18 556 2 563,0 6 782 4 815,5 11 960 50920: Vuokra-asunnot 3 776,1 14 252 1 258,0 3 668 2 997,6 7 971 50921: Asumisoikeusasunnot - - 1 004,0 2 277 1 817,9 3 989 50922: Omistusasunnot 901,3 4 303 301,0 837 - - 50923: Peruskorjaus 626,2 6 911 1 016,0 10 838 1 566,3 15 718 50924: Vuokra-asunnot 364,6 3 985 899,0 9 648 1 566,3. 15 718 50925: Omistusasunnot 261,6 2 926 117,0 1190 - - 50926: Hankintalainat 16,9 69 46,0 230 40,4 262 50927: Aravalainoitus yhteensa 5 320,5 25 536 3 625,0 17 850 6 422,2 27 940 50928: Korkotu kilainoitus 50929: Uustuotanto 573,2 1 656 3 048,0 7 669 4 265,6 10 423 50930: Vuokra-asunnot 573,2 1 656 2 406,0 5 902 3 073,4 7 143 50931: Asumisoikeusasunnot - - 106,0 178 123,3 264 50932: Omistusasunnot - - 536,0 1 589 1 068,9 3 016 50933: Peruskorjaus 77,8 632 329,0 3 673 489,7 9 869 50934: Vuokra-asunnot 77,8 632 221,0 2 784 289,2 2 373 50935: Omistusasunnot - - 108,0 889 200,5 7496 50936: Vuokra-asuntojen hankintalainat 71,6 296 15,0 139 22,0 81 50937: Omistusasuntojen hankintalainat - - 53,6 281 99,5 459 50938: Korkotukilainoitus yhteensa 722,6 2 584 3 339,6 11 584 4 876,8 20 832 50939: Uustuotanto yhteensa 5 250,6 20 212 5 611,0 14 451 9 081,1 22 383 50940: Peruskorjaus yhteensa 704,0 7 543 1 345,0 14 511 2 056,0 25 587 50941: Hankintalainat yhteensa 88,5 365 114,6 650 161,9 802 50942: 50943: 50944: 50945: 50946: Arava- ja korkotukilainoitus nalta edullinen. Vuoden 1998 alusta lähtien myös 50947: Vuosikymmenen alussa valtion tukema asuntotuo- korjausavustukset ja eräät muut avustukset makse- 50948: tanto painottui aravalainoitukseen. Toiminta rahoi- taan Valtion asuntorahaston varoista. 50949: tettiin vanhojen aravalainojen koroilla ja kuoletuk- Valtion suorien lainojen ja korkotukilainojen 50950: silla, Valtion asuntorahaston liikkeelle laskemilla tukipoliittista järkevyyttä selvittänyt nk. Prime-työ- 50951: obligaatioilla ja lainojen alikorkoa korvaavilla bud- ryhmä piti valtion lainamuotoista tukea edelleen 50952: jettisiirroilla. Valtion velkaantuessa obligaatioiden käyttökelpoisena asuntopoliittisena tukimuotona. 50953: ja budjetin kautta saatava rahoitus korvattiin arvo- Työryhmä selvittää vuoden 1998 lokakuun lop- 50954: paperistamaHa vanhoja aravalainoja. Aravalainojen puun mennessä, millaisissa esim. EMUun liittymi- 50955: takaisinmaksusta kertyi v. 1996 n. 2,1 mrd. mk ja sestä johtuvissa olosuhteissa olisi edullisinta käyt- 50956: kertomusvuonna n. 1,9 mrd. mk, minkä vuoksi tää joko arava- tai korkotukilainaa tai antaa markki- 50957: rahasto ei kertomusvuonna ottanut uutta lainaa noiden huolehtia asuntorahoituksesta. Lisäksi sel- 50958: eikä arvopaperistanut saataviaan. Kertomusvuon- vitetään, miten voidaan kehittää aravalaina-ja kor- 50959: na ryhdyttiin valmistelemaan 3,4 mrd. mk:n arvo- kotukijärjestelmien asuntopoliittista tehokkuutta ja 50960: paperistamistransaktiota, joka on tarkoitus toteut- minimoida niiden valtiontaloudelliset kustannuk- 50961: taa v. 1998. Rahasto voi ottaa lyhytaikasta lainaa set. 50962: enintään 500 Mmk kerrallaan maksuvalmiudessa 50963: vuoden aikana esiintyvien vaihteluiden tasaami- Korjausrakentaminen ja lähiöiden kehittäminen 50964: seksi. 1990-luvulla on tuettu voimakkaasti korjausraken- 50965: Vuonna 1993 aravalainoitusta supistettiin ja kor- tamista ja kiinteistönhoitoa. Asuntorakennuskan- 50966: kotukilainoitusta lisättiin nykytasolle. Arvopaperis- nan kunnossapidon ohella näin pyrittiin paranta- 50967: tamisen käyttöönoton jälkeen painotettiin jälleen maan rakennusalan työllisyyttä. Perusparannuslai- 50968: aravalainoitusta, sillä sen on todettu olevan teho- nojen lisäksi myönnettiin korjausavustuksia v. 50969: kas asuntopolitiikan keino ja valtiontalouden kan- 1991-96 seuraavasti: 50970: 50971: 50972: 276 50973: Vuosi Korjausavustuksen laji Yhteensä 50974: Vanhusten Terveys- Perusparan- Asunto- Muut 50975: asunnot haittojen nuksen osake- 50976: poistaminen suunnittelu yhtiöt 50977: Asuntojen määrä Määrä 1 000 mk 50978: 1991 3 423 325 262 .. - 4 010 29 536 50979: 1992 4 154 1 491 706 39 365 - 64 442 85 404 50980: 1993 12 937 1 535 3 378 227 234 86 716 331 900 346 244 50981: 1994 12 394 1 274 3 960 431 994 109 708 558 330 433 875 50982: 1995 9 623 2 249 .. 263 892 73 891 349 655 326 751 50983: 1996 16 487 8 566 - 323 565 36 418 385 036 474 491 50984: 1997 16 371 26 346 - 372 557 47 054 462 328 628 787 1 50985: 1 Mukana edellisiltä vuosilta siirtyneet määrärahat, jotka oli käytettävä vuoden 1997 loppuun mennessä. 50986: 50987: 50988: 50989: 50990: Asuinrakennusten, vuodesta 1996lähtien erityi- koitetun ns. huoltokirjan käyttö tuli pakolliseksi 50991: sesti asunto-osakeyhtiöiden korjausavustuksia on valtion asuntotuotannossa kertomusvuonna, ja sen 50992: myönnetty runsaasti työllisyyssyistä. Korjausraken- käyttöä laajennetaan muihinkin asuin-, liike- ja 50993: tamista ja kiinteistönhoitoa on tuettu myös laajalla palvelurakennuksiin. 50994: tutkimus- ja kehittämispanoksella. Viisivuotisen ns. Kosteus- ja homevaurioita pyritään välttämään 50995: REMONTII-ohjelman puitteissa toteutettiin v. uudisrakentamisessa uusimalla Suomen rakenta- 50996: 1992-% yli sata hanketta. Sen tuloksia pyritään mismääräyskokoelman veden- ja kosteudeneristys- 50997: hyödyntämään laajasti. määräykset ja -ohjeet. Aiempaa yksityiskohtaisem- 50998: 1980-luvulta alkaen on selvitetty lähiöiden ke- mat määräykset koskevat mm. perustusten kuiva- 50999: hittämistä. Tavoitteena on pitää asuntokanta kun- tosta ja salaojitusta, rakennuksen perustuksia ja 51000: nossa sekä estää asuntoalueiden eriarvoistumista ja maanpinnan alapuolisia tiloja ja rakenteita, raken- 51001: sosiaalista segretaatiota eli erottelua ja syrjintää nuksen ulkoseiniä ja kattoja sekä märkätiloja. Laa- 51002: kehittämällä lähiöiden palveluja ja asuinympäris- dituilla oppailla pyritään parantamaan pientalojen 51003: töä. Valtion asuntorahaston v. 1995 käynnistämässä rakentamisen valvontaa ja suunnitelmallisuutta. 51004: lähiöuudistushankkeessa on mukana 49 lähiötä ja Huoltokirjaa suunnitellaan myös pientaloille. 51005: niissä yhteensä 100 000 asuntoa. Näille alueille on Kosteus- ja homevaurioita pyritään välttämään, 51006: kohdennetto aravaperusparannuslainaa yhteensä selvittämään ja poistamaan ympäristöministeriön ja 51007: n. 800 Mmk, jolla korjataan n. 10 000 asuntoa. Kuluttajaviraston yhteisen kampanjan avulla. 51008: Toteuttamalla ympäristöministeriön käynnistä- 51009: mä lähiökehityksen seuranta- ja arviointiohjelma Valtion asuntorahasto 51010: vuosiksi 1995-2005 pyritään saamaan luotettavaa Varojen valvonta 51011: tietoa suomalaisten lähiöiden kehityksestä sekä Arava- ja korkotukilainsäädännön lainojen myön- 51012: erilaisten tukitoimien ja uudistusten toimivuudesta. tämistä ja hyväksymistä koskevat säännökset vel- 51013: Ohjelmaan osallistuu 36lähiötä, ja se on osa laajaa voittavat Valtion asuntorahaston (ARA) valvomaan 51014: yhdyskuntarakenteen ja rakennetun ympäristön ti- tuettavia hankkeita, niiden omistajia, rahoittajia ja 51015: lan seurantajärjestelmää. rakentajia. Hankkeiden hintaa ja laatua valvotaan ja 51016: ohjataan lainoituksen ehdoilla, suunnittelu- ja kus- 51017: Kosteusvaurioiden torjunta tannusjärjestelmillä sekä kilpailumenettelyllä. 51018: Kosteus- ja homeongelmien laajuuden ja ennen Aravalain (1189/93) nojalla ARA tutkii ja arvioi 51019: kaikkea niiden terveysvaikutusten selvittyä ympä- hakijan lainanhoitokyvyn mm. hankkimalla luotto- 51020: ristöministeriö laati erityisen ohjelman siitä, millai- ja verotustietoja sekä tietoja aiemmin myönnettyjen 51021: silla viranomaisohjauksen, tutkimuksen, koulutuk- lainojen hoidosta. Maksujen laiminlyönnit voivat 51022: sen ja tiedotuksen keinoilla ne voidaan poistaa johtaa uusien lainojen epäämiseen. 51023: uudisrakentamisessa, kiinteistöjen ylläpidossa ja ARA nimeää ne asuntojen vuokraamista sosiaa- 51024: rakennusten korjaamisessa. Vuosia kestäneessä ns. lisin perustein harjoittavat yhteisöt, joille voidaan 51025: REMONTTI-ohjelmassa selvitettiin korjausrakenta- myöntää aravalainaa. Tässä yhteydessä selvitetään 51026: mista, sen rahoitusta, hallinnon menetelmiä ja oi- yhteisön toimintaperiaatteet, vakavaraisuus ja edel- 51027: keudellisia vastuusuhteita. Ympäristöministeriö lytykset lainan takaisin maksuun. Tarvittaessa ta- 51028: laati niitä koskevia oppaita. AsuinkerrostaJoille tar- loudellinen asema selvitetään uudelleen tehtäessä 51029: 51030: 51031: 277 51032: lainapäätöstä. ARA seuraa suurimpia lainansaaja- en korkotukilainojen hyväksymisvaltuusosuuden 51033: yhteisöjä tilinpäätöstietojen ja muun yhteisön toi- ja osoittaa ne kunnille, antaa ohjeet hakuajoista ja 51034: mittaman materiaalin perusteella. Aran mukaan hyväksyy hakemusten lomakekaavat sekä neuvoo 51035: sen voimavarat eivät riitä kattavaan valvontaan. ja opastaa kuntien asuntoviran omaisia. Kunnat val- 51036: ARA edellyttää rakentajilta tietoja työnantajalle vovat lainoitusta ja Valtiokonttori korkohyvityksen 51037: kuuluvien julkisoikeudellisten maksujen ja mm. maksatusta. ARA puolestaan seuraa kuntien toi- 51038: ennakonpidätysten, sosiaaliturva- ja eläkemaksu- mintaa korkotukipäätösten ja hakemusasiakirjojen 51039: jen hoitamisesta. Arava-asetus 0587/93) velvoittaa perusteella sekä käymällä kunnissa ja lainoituskoh- 51040: tarkastamaan säännöksissä, määräyksissä ja laina- teissa. 51041: ehdoissa edellytetyn hyvän rakennuttamis- ja ura- Kuntien myöntämät korjausavustukset perustu- 51042: kointitavan noudattamista, ja sitä tehdään pistoko- vat valtion talousarvioon ja sen nojalla valtioneu- 51043: kein. voston vuosittain antamaan päätökseen. Niiden 51044: Aravalain varsinainen valvontasäännös sisältyy myöntämiseen, käyttöön ja valvontaan sekä mak- 51045: sen 6 §:ään. Sen nojalla ARAlla on oikeus valvoa, samiseen sovelletaan valtionavustuksia koskevia 51046: että lainat käytetään niitä myönnettäessä määrät- yleismääräyksiä (VNp 490/1965). ARA ohjaa haku- 51047: tyyn tarkoitukseen ja muutoinkin ko. lain ja sen ja myöntämismenettelyä, osoittaa määrärahaosuu- 51048: nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä det kunnille sekä 15.2.1997lukien maksaa avustuk- 51049: lainaehtojen mukaisesti. Valvonnan toteuttamisek- set kunnille, jotka tilittävät ne edelleen avustuksen 51050: si ARAlla on oikeus saada nähtäväkseen tarpeelliset saajille. Kunnat valvovat itse myöntämiensä korja- 51051: asiakirjat sekä suorittaa tarkastuksia ja katselmuk- usavustusten käyttöä. Muutamissa tapauksissa ARA 51052: sia lainoituksen kohteena olevissa asunnoissa ja on kuitenkin evännyt korjausavustusten maksun 51053: asuinrakennuksissa. Väärinkäytökset, väärän tie- tai maksanut ne osittain talousarvioasetuksen mak- 51054: don antaminen, salaaminen sekä rakennustyön savalle viranomaiselle suomien valtuuksien perus- 51055: suorittaminen poikkeamalla olennaisesti hyväksy- teella. 51056: tyistä piirustuksista, rakennusselityksistä tai laina- Omistusasuntolainoihin myönnettävän valtion- 51057: ehdoista ovat lainan irtisanomisperuste, joskaan takauksen valvonnassa pyritään minimoimaan ris- 51058: siihen ei käytännössä ole tarvinnut turvautua. kit, jotka aiheutuvat velallisen maksukyvyttömyy- 51059: Aravavuokra-asuntojen ja -talojen käytöstä, luo- destä lainan vakuudet ylittävältä osin. Valtion ta- 51060: vutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain kaarna luottokanta oli vuoden 1998 alkupuolella yli 51061: 0190/93) nojalla ympäristöministeriöllä, ARAlla, 6,6 mrd. mk ja n. 24 000 lainaa. Valvonnan varmis- 51062: Valtiokonttorilla ja kunnalla on oikeus valvoa tä- tamiseksi ARA loi yhteistyössä Valtiokonttorin 51063: män Aravarajoituslain noudattamista. ARA voi har- kanssa takaustietojärjestelmän, johon lainanmyön- 51064: kintansa mukaan vapauttaa arava-asunnon omista- täjät toimittavat valvonnan tarvitsemat tiedot. Ris- 51065: jan aravarajoituksista joko kokonaan, osaksi tai kejä ehkäistään mm. luomalla yhdyshenkilöver- 51066: ehtoja asettaen. Kertomusvuonna aravarajoitusten kosto pankkiryhmittäin, vaikuttamalla pankkiryh- 51067: voimassaoloaikaa jatkettiin eräiltä osin 10 vuodella mien sisäisiin ohjeisiin, koordinoimalla tulkintaky- 51068: ja ARA valtuutettiin nimeämään aravavuokratalon symysten käsittelyä sekä neuvonnalla ja tiedottami- 51069: luovutuksensaaja tuona aikana. Muutos vahvistaa sella. 51070: rahaston valvontamahdollisuuksia aravavuokrata- 51071: lokannan omistajien suhteen. Laadun ja kustannusten ohjaus 51072: Vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun Aravatuotannon viranomaisohjaus on vähäistä. 51073: lain (867/80) nojalla ARA valvoo Valtiokonttorin, ARA voi hylätä rakennushankkeet, mikäli suunni- 51074: kunnan ja luottolaitoksen ohella, että laina käyte- telmat ovat huonoja tai kustannukset kohtuutto- 51075: tään hyväksyttyyn tarkoitukseen. Luottolaitos ja mia. Tilaajalta, rakennuttajalta ja suunnittelijalta 51076: lainansaaja ovat velvollisia antamaan valvonnan vaaditaan laadun säilyttämistä myös noususuhdan- 51077: tarvitsemat tiedot. Asumisoikeustalolainojen kor- teessa. Jo ennen urakkakilpailua määritetään laatu- 51078: kotuesta annetussa laissa (1205/93) on vastaava tavoitteet ja rakennussuunnitelmien taloudellisuus 51079: säännös. Valtiokonttori voi lakkauttaa korkohyvi- mahdollisimman tarkasti. Jos urakkakilpailun hin- 51080: tyksen lainansaajan moitittavan menettelyn perus- ta-laatusuhde ei vastaa asetettuja tavoitteita, hank- 51081: teella. Asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta keen toteuttamista siirretään tai hanke toteutetaan 51082: annetussa laissa (205/96) on vastaavat valvonta- vapaarahoitteisena. 51083: säännökset. Väärinkäytöksissä ARA päättää korko- Arava-asunnot pyritään rakentamaan noudatta- 51084: tuen lakkauttamisesta. en kestävän kehityksen periaatteita sellaisiksi, että 51085: ARA määrittää omistusasuntoihin myönnettävi- ne ovat pitkäikäisiä, toiminnallisia, esteettisesti ja 51086: 51087: 51088: 278 51089: teknisesti kestäviä, esimerkillisiä ja sopeutuvat laa- Säännösten mukaan rakentaminen ilman kilpailua 51090: dukkaasti asuinympäristöön. Nykykäytön lisäksi on mahdollista, jos se toteutetaan urakoitsijan 51091: kiinnitetään huomiota asuntojen muunneltavuu- omistamalle tontille. Sen sijaan palvelutalo- ja pe- 51092: teen esim. asukkaiden ikääntyessä tai vammau- rusparannushankkeet kilpailutetaan aina. 51093: tuessa. Asuntojen tuottamis-, hankinta-, peruspa- 51094: rannus-, ylläpito- ja asumiskustannukset pyritään Yhtymien vuokratalohankinnat 51095: pitämään kohtuullisina. Viime vuosina omistajan Sato-Yhtymä Oy hankki v. 1996-97 omistukseen- 51096: osuus laadun määrittelyssä on korostunut. sa yhteensä n. 6 500 aravavuokra-asuntoa käyttä- 51097: Tiukentuneet rakentamismääräykset, rakenta- mällä omistusyhtiömenettelyä (ns. holding-yhtiö). 51098: misteknologian ja rakennustuotteiden kehitys sekä Siinä aravavuokrataloa hallinnoivan kiinteistöosa- 51099: rakennusten käyttäjien, omistajien ja huoltohenki- keyhtiön omistaja perusti yhtiön, jonka kunta ni- 51100: löstön esittämien näkökohtien huomioon ottami- mesi luovutuksensaajaksi. Omistaja luovutti kiin- 51101: nen ovat parantaneet asuntotuotannon laatua. Suh- teistöyhtiön osakkeet perustetulle yhtiölle luovu- 51102: danteista riippuen laadun kohoaminen on pitkällä tuskorvaushinnalla. Tässä luovutuksessa noudatet- 51103: ajalla nostanut rakennuskustannuksia muutaman tiin aravarajoituslain luovutuksensaajan nimeämis- 51104: prosentin verran vuodessa. Energian käyttöä ja tä ja luovutuskorvauksia koskevia säännöksiä. 51105: rakennusten huoltoa koskevat ratkaisut sekä ra- Kunta hyväksyi luovutuksensaajan ja luovutuskor- 51106: kennusten kestävyys jne. ovat alentaneet asumis- vauksen. 51107: kustannuksia. Vuonna 1996 valtion tukemassa Luovutuksen jälkeen Sato-Yhtymä Oy järjesti 51108: asuntotuotannossa paranivat asuntojen toimivuus suunnatun osakeannin, jossa se vastaanotti apport- 51109: selvästi sekä pihatilat ja rakennusten arkkitehtuuri tina omistusyhtiön osakkeet ja luovutti sille Sato- 51110: jonkin verran. Sen sijaan yhteiskäyttötilojen laatu Yhtymä Oy:n osakkeita. Luovutushinta, joka mak- 51111: heikkeni. settiin Sato-Yhtymän osakkeilla, ilmeisesti ylitti 51112: Vapaaseen markkinointiin perustuvan asunto- luovutuskorvausten yhteismäärän. Lain mukaan 51113: tuotannon uhkana ovat ahtaat asunnot ja pihat. ylitys pitäisi tulouttaa Valtion asuntorahastoon. Sen 51114: Suunnitteluohjeiden poistuttua asuntotyyppien periminen kuitenkin edellyttää oikeuskäsittelyä, 51115: koot ovat pienentyneet. Ahtaiden asuinhuoneiden joka saattaa johtaa myös toisen asteen luovutuksen 51116: muuntelu ja kalustaminen on vaikeaa. Kerroskor- mitätöimiseen. 51117: keuden nostaminen parantaa tilannetta osittain. Viranomaiset eivät voineet valvoa tätä väliyhtiön 51118: Kaavoitettua suurempi rakentamistehokkuus taas ja Sato-Yhtymän välistä osakkeiden kauppaa. Ker- 51119: lisää autopaikkojen tarvetta ja supistaa piha-alueen tomusvuoden elokuussa ARA lähetti yhdessä Val- 51120: leikki- ja oleskelutiloja. tiokonttorin kanssa kunnille aravavuokratalojen 51121: ARA tukee laatujärjestelmien kehittämistä. Laa- luovutuksensaajan nimeämismenettelyä koskevan 51122: dun tärkeys korostuu erityisesti suunnitteluvai- kirjeen, jossa kiinnitettiin huomiota aravavuokrata- 51123: heessa. Rakennussuunnittelijan valinta arkkitehti- lojen luovutuksiin ns. väliyhtiöitä käyttäen. Syys- 51124: kilpailun perusteella on tuottanut korkealaatuisia kuussa ARA, Valtiokonttori ja ympäristöministeriö 51125: ratkaisu vaihtoehtoja. päättivät yhdessä selvittää Sato-Yhtymä Oy:n han- 51126: Suhdannekehityksen seurauksena rakennus- kintajärjestelmää. Lokakuussa Sato-Yhtymä Oy: !Ie 51127: kustannukset alenivat voimakkaasti kuluvan vuosi- ilmoitettiin tilintarkastajan aloittamasta selvitykses- 51128: kymmenen alussa. Vuodesta 1993 lähtien aina tä ja yhtiötä pyydettiin toimittamaan selvityksessä 51129: vuoden 1995 alkupuolelle ne kohosivat jonkin tarvittavat tiedot. 51130: verran mm. arvonlisäveron sekä kerroskorkeutta ja Eduskunnassa tehtiin kirjallinen kysymys (KK 51131: hissin rakentamista koskevien rakennusmääräys- 885/1997 vp), jossa kannettiin huolta aravarajoitus- 51132: ten muutosten johdosta. Kustannukset alkoivat var- järjestelmän romuttamisesta monimutkaisilla 51133: sinaisesti kohota vuoden 1996 toisella puoliskolla. myyntijärjestelyillä ja valtion saatavien valvonnasta 51134: Kertomusvuonna nousu jatkui erityisesti pääkau- jo tehdyissä kaupoissa. Vastauksessa todettiin, että 51135: punkiseudulla, jossa keväällä ja alkukesällä urak- mahdollisista lainsäädäntö- ja muista toimista pää- 51136: kahinnat kallistuivat n. 15 %.lla. Arava- ja korkotu- tetään tilintarkastajan selvityksen valmistuttua. 51137: kilainoin tuetun tuotannon kustannukset nousivat Eräitä luovutuksia koskeva selvitys valmistui v. 51138: tuolloin pääkaupunkiseudulla n. 7% ja muualla 1998. 51139: maassa 5---<5 %. Kustannusten nousua hillitsi kai- Ensimmäisen vaiheen luovutusta koskevat asia- 51140: Hirnpien hankkeiden siirtäminen. kirjat saatiin Sato-Yhtymäitä pyydetyssä määräajas- 51141: Rakennushankkeiden kilpailuttaminen on vä- sa. Sato-Yhtymä kieltäytyi aluksi antamasta toisen 51142: hentynyt viime vuosina 70-80 %:sta 50 %:iin. vaiheen luovutusta koskevia asiakirjoja. 51143: 51144: 51145: 279 51146: Valtiokonttorin 3.5.1996 päivättyyn kirjeeseen vuoden syksyllä toimittamat uudet lainahakemuk- 51147: vedoten yhtymä katsoi, ettei aravarajoituslakia so- set toistaiseksi käsittelemättä. Sato-Yhtymän halli- 51148: velleta luovutuksen toisessa vaiheessa tapahtunee- tuksen aloitteesta sen ja Valtion asuntorahaston 51149: seen omistusyhtiön osakkeiden siirtoon, ja niin välillä sovittiin 10.3.1998, että yhtymä toimittaa 51150: ollen viranomaisilla ei ole oikeutta tutkia luovutus- pyydetyt tiedot ja että omistusyhtiöiden osakeluo- 51151: ta. vutuksiin liittyvät asiat selvitetään yhteisessä työ- 51152: Valtiokonttorin mukaan sen kannanotto lähti ryhmässä. 51153: siitä olettamuksesta, ettei lainmukaista luovutus- Valtion asuntorahaston johtokunta totesi 51154: korvausta ylitetä luovutettaessa omistusyhtiön 16.3.1998, että Sato-Yhtymä toimitti tiedot siitä, 51155: osakkeita. Valtiokonttori korostaa, ettei se viran- kuinka monta osaketta kukin omistusyhtiön luo- 51156: omaisten lausuntopyyntöihin ja kyselyihin vasta- vuttaja sai. Sen sijaan luovutusten markkamääräiset 51157: tessaan voi olettaa, että tarkoituksena olisi lain arvot edellyttävät jatkoselvittelyä. Johtokunta päätti 51158: kiertäminen. asettaa työryhmän selvittämään omistusyhtiöiden 51159: Arvioidessaan Valtiokonttorin kirjeen merkitystä luovutukseen liittyvät asiat. Selvitysten ollessa kes- 51160: asiantuntija totesi, että viranomaisen antaessa oh- ken Sato-Yhtymän uusia lainahakemuksia ei käsi- 51161: jeita niillä on julkinen luotettavuus. Toisin sanoen tellä. 51162: ohjeen saajalla on oikeus luottaa saamansa ohjeen Lisäksi Sato-Yhtymä Oy käynnisti kertomusvuo- 51163: paikkansapitävyyteen Cluottamuksensuojaperiaa- den syksyllä toimet mm. Vatro Oy:n fuusioimiseksi. 51164: te). Valtiokonttorin antamat ohjeet eivät asiantunti- Velkajana Valtiokonttori vastusti sulauttamista mm. 51165: jan mukaan kuitenkaan muodosta sellaista hallin- siksi, että Sato-Yhtymä Oy ei ole aravalainan (Ara- 51166: topäätöstä, johon oikeusvoimavaikutus ulottuisi ja vaL 15 §)saantiin kelpoinen yhteisö ja että valtion 51167: joka olisi saanut oikeusvoimaoppien tarkoittaman lainoitukseen liittyvät taloudelliset riskit kasvavat 51168: pysyvyyden ja sitovuuden. Julkisyhteisö saattaa ennalta arvaamattoman suuriksi, kun aravavuokra- 51169: neuvon tai ohjeen osoittautuessa virheelliseksi kui- talotoimintaan yhdistyisi voittoa tavoitteleva yritys- 51170: tenkin joutua vahingonkorvausvastuuseen. toiminta. Vuoden 1998 keväällä fuusiomenettely 51171: Näiden selvitysten jälkeen Valtion asuntorahas- oli edelleen vireillä. 51172: to päätti 4.3.1998, että mikäli Sato-Yhtymä ei toimi- ARAn tekemän selvityksen mukaan muut yhtei- 51173: ta pyydettyjä tietoja määräajassa, asuntorahasto söt ja niiden tytäryhtiöt ovat 1.1.1995 jälkeen hank- 51174: ryhtyy tarvittaviin tomiin niiden saamiseksi ja jättää kineet rajoituksien alaisia aravavuokra-asuntoja ja 51175: Sato-konserniin kuuluvien yhtiöiden kertomus- -taloja seuraavasti: 51176: 51177: 51178: 51179: Hankkija Kohteita Asuntoja Kauppahinta luovutuskorvaus Omistus 51180: yhteensä, mk yhteensä, mk kauppojen 51181: jälkeen,% 51182: YH-Asunnot Oy 4 244 7 166 794 7912354 100 51183: Tarveasunnot Oy 2 118 18 500 Korkeampi Ostettu 51184: vähemmistö- 51185: osakkaat pois 51186: VVO-yhtymä Oy 7 480 19 273 183 19 273 183 100 51187: VVO-asunnot Oy 64 4 403 30 178 793 37 424 188 50,1-100 51188: VVO-asunnot Oy 42 1 947 3 735 032 5 290 113 enintään 50 51189: 51190: 51191: 51192: 51193: Saatujen selvitysten perusteella aravavuokrata- vän luovutuskorvauksen mukaisia, ja ne maksettiin 51194: loja omistavat yhteisöt noudattivat annettuja mää- pääasiassa rahana. 51195: räyksiä. Kauppahinnat olivat enintään hyväksyttä- 51196: 51197: 51198: 51199: 51200: 280 51201: Valtiontilintarkastajien mielestä asumisvaihtoehtoja ja siten edistää kilpailua. Kaavoituksen ohjauksessa on 51202: on lisättävä siten, että asunnontarvitsija voi nykyistä korostettava yhteiskunnan edunvalvontaa ja kehitettä- 51203: joustavammin valita asumisratkaisunsa taloudellisten vä keinoja puuttua kilpailua vääristäviin sidonnaisuuk- 51204: edellytysten, henkilö- ja perhekohtaisten tarpeiden ja siin. 51205: oman elämänsä muuttuvien tilanteiden ja tavoitteiden Rakentamisperinteet romuttanut uusi rakennustek- 51206: mukaisesti. Yhteiskunnan on tarvittaessa osallistuttava niikka, taitamattomuus ja suoranaiset laiminlyönnit ra- 51207: edunvalvonta-, palvelu- ja kehittämisyhteisöjen orga- kennusluvan myöntämisessä ja rakentamisen valvon- 51208: nisoimiseen, jotta asukkaiden aloitteellisuus asuinolo- nassa yhdistettynä joidenkin rakennusalan yrittäjien 51209: jensa kehittämisessä saadaan lisääntymään. Asukkai- seuraamuksista piittaamattomaan oman edun tavoitte- 51210: den omiin yhdistyksiin perustuva asumisoikeusasumi- luun ovat aiheuttaneet erittäin laajasti kosteus- ja ho- 51211: nen antaisi yleistyessään asukasläheisen vaihtoehdon mevaurioita, joiden kalliit korjauskustannukset jäävät 51212: yleishyödyllisten konsernien asumisoikeusyhtiöille, pääsääntöisesti asukkaiden ja yhteiskunnan maksetta- 51213: joiden lähes riskitön tuotanto perustuu asukkaiden ja viksi. Asunnonostajan oikeusturvan parantamiseksi on 51214: valtion varoihin. Valtiontilintarkastajien mielestä tulee rakennuttajan tosiasiallista vastuuta rakennusvirheis- 51215: harkita asumisoikeusjärjestelmän kehittämistä asu- tä lisättykin 1.9.1998 voimaantulleella lailla, jonka mu- 51216: kasta hyödyttävään suuntaan siten, että pääomien tul- kaan perustajaosakas on velvollinen ottamaan vakuu- 51217: tua käyttövastikkeissa maksetuiksi asunto siirtyy asuk- tuksen tai takauksen suorituskyvyttömyytensä varalta. 51218: kaan omistukseen. Tehostamalla valvontaa, tutkimusta, tuotekehittelyä, 51219: Niin sanotut yleishyödylliset kiinteistönomistajat koulutusta ja tiedotusta on vastaisuudessa estettävä 51220: voivat ilman sijoituspanosta kartuttaa omaisuuttaan tällaiset koko suomalaisen rakentamisen uskottavuut- 51221: yhteiskunnan tuella ja asukkaiden maksamilla vastik- ta horjuttaneet virheet, joiden vaikutukset heijastuvat 51222: keilla. Valtiontilintarkastajien mielestä samoin kuin kotimaiseen rakentamiseen ja vientiin. Rakennusalan 51223: muissakin hyvinvointipalveluissa myös asuntotuotan- on yhdessä hallinnon eri tasoilla toimivien viranomais- 51224: nossa on kiinteistönomistajan omavastuuta lisättävä ja ten kanssa kehitettävä rakentamisen laatua ja varmis- 51225: yhteiskunnan maksamaa tukea vähennettävä. Yhteis- tuttava sen säilymisestä. 51226: kunnalta saatavan tuen vastikkeeksi on asuntoraken- 1990-luvun alussa tehdyn aravalainsäädännön uu- 51227: nusala saatava aktiivisemmin kehittämään ja esittä- distuksen tarkoituksena oli väljentää rahoitukseen liit- 51228: mään vaihtoehtoisia asuntopoliittisia ideoita ja asuk- tyvää keskitettyä ohjausta huomattavasti ja lisätä kiin- 51229: kaille edullisiin asuntoratkaisuihin tähtääviä tuotekehi- teistönomistajan valtaa ja vastuuta. Ohjauksen ja val- 51230: tysprojekteja, jotka ulottuvat suunnittelusta rahoituk- vonnan keveneminen johti liiketoimintaan, jossa väli- 51231: seen. Esimerkkejä tällaisesta kehittämistoiminnasta yhtiöiden ja bulvaanien avulla pyrittiin hyödyntämään 51232: löytyy mm. muista Pohjoismaista. sosiaalista asuntotuotantoa. Valtiontilintarkastajien 51233: Rakennuskustannusten kohtuullistamiseksi on kil- mielestä Valtion asuntorahaston suorittaman valvon- 51234: pailumenettelyn oltava ehtona kaikessa arava- ja kor- nan tehostamiseksi on lainsäädäntöä täsmennettävä 51235: kotukituotannossa sekä korjausrakentamisen eri vai- ja osaamista kehitettävä sellaiselle tasolle, että pysty- 51236: heissa. Kustannuksiltaan edullisesta ja laadukkaasta tään vastaamaan epäterveen liiketoiminnan tuomiin 51237: rakentamisesta Kuopiossa saadut kokemukset on hyö- haasteisiin. Viranomaisyhteistyötä on lisättävä. Val- 51238: dynnettävä koko maassa. Kohtuuhintaista omakoti- vonnan tehostamiseksi on täsmennettävä, mikä on Val- 51239: rakentamista edistävää kehitystyötä on tuettava. Val- tion asuntorahaston, kuntien asuntoviranomaisten ja 51240: tiontilintarkastajat pitävät onnistuneena 1.8.1998 voi- Valtiokonttorin asema tukipäätöksissä, tukien valvon- 51241: maan tullutta rakentamismääräyskokoelman uudistus- nassa ja maksatuksessa, sekä luotava niiden välille 51242: ta koskien mittavassa korkotukituotannossa vallinnutta aukoton informointijärjestelmä. 51243: menettelyä, joka ilman urakkakilpailua salli rakennut- Aravalainoitukseen perustuva asuntopoliittinen rat- 51244: tajan rakentaa yhteiskunnan korkotuella taloja omista- kaisu on vaikeuttanut hypoteekkipankkien syntymistä 51245: malleen tontille. Rakentamista koskevilla säännöksillä Suomeen. Toisin kuin monissa muissa Euroopan mais- 51246: on varmistettava, että käytännössä yksityiset ja julkis- sa Suomessa valtio vielä rahoittaa vuokra-asuntotuo- 51247: yhteisöt voivat kilpailla tasaveroisesti korjausrakenta- tantoa. Valtiontilintarkastajien mielestä sosiaalisen 51248: misessa ja rakentamiseen liittyvissä kalustohankin- asuntotuotannon tarve ja muodottulee arvioida uudel- 51249: noissa. leen kustannus- ja vaikuttavuusvertailujen ja muista 51250: Valtiontilintarkastajat korostavat maapolitiikan maista saatujen kokemusten perusteella. Arvioinnissa 51251: merkitystä rakennusoikeuden reaalihinnan ja asuin- on otettava huomioon ne todennäköiset vaikutukset, 51252: kustannusten alentamisessa. Rakennuslain uudistus joitaEMUun liittyminen asuntopolitiikkaan tuo. Tuolloin 51253: lisää kuntien mahdollisuuksia harjoittaa maapolitiikkaa valtion rahoitustarve asuntotuotannossa oletettavasti 51254: 51255: 51256: 51257: 281 51258: vähenee, kun Euroopan laajoilta rahoitusmarkkinoilta pan maiden tapaan Suomessakin asuntorahoituksen 51259: voidaan lainata rahaa vuokra- ja omistusasuntotuotan- hoitaminen siirtynee siihen erikoistuneiden, keske- 51260: toon edullisilla koroilla ja pitkällä maksuajalla. Euroo- nään kilpailevien luottolaitosten tehtäväksi. 51261: 51262: 51263: 51264: 51265: 282 51266: Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt 51267: 51268: 51269: 51270: 51271: Yleiskatsaus kauden voitto, 1 920,3 Mmk, luovutettiin opetusmi- 51272: nisteriölle. Muut opetusministeriön alaiset valtion- 51273: Valtionyhtiöiden taloudellinen kehitys ja tila yhtiöt eivät pyri voitolliseen tulokseen. 51274: Valtionenemmistöisiä osakeyhtiöitä ovat lain (968/ Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle 51275: 47) mukaan yhtiöt, joista valtio suoraan tai yhdessä kuuluvan Avena Yhtiöt Oy:n kannattavuus, mitat- 51276: muiden ao. yhtiöiden kanssa omistaa niin monta tuna sijoitetun pääoman tuotolla, aleni 30.6.1997 51277: osaketta, että sillä on enemmän kuin puolet kaik- päättyneellä 14 kuukauden tilikaudella 12 %:iin. 51278: kien osakkeiden tuottamista äänistä. Kertomus- Suomen viljasektori kohtaa maa- ja metsätalousmi- 51279: vuonna Suomessa toimi n. 35 merkittäväksi luoki- nisteriön mukaan huomattavia haasteita EU:n maa- 51280: teltavaa valtionyhtiötä. talouspolitiikan uudistuksessa, mikä vaikuttaa jat- 51281: Ulkoasiainministeriön hallinnonalalla toimivan kossa myös Avena Yhtiöihin. 51282: Teollisen yhteistyön rahasto (FINNFUND) Oy:n Liikenneministeriön hallinnonalan valtionyhtiöt 51283: toiminta laajeni kertomusvuonna. Yhtiö toimi voi- olivat kertomusvuonna Finnair Oy, Suomen Auto- 51284: tollisesti. katsastus Oy, Suomen Lentoasemapalvelut Oy, 51285: Puolustusministeriön hallinnonalalla toimi ker- Suomen PTOy, VR-Yhtymä Oy sekä Yleisradio Oy. 51286: tomusvuonna yksi valtionyhtiö, VPU Pukutehdas Kaikki yhtiöt toimivat voitollisesti. Finnair-konser- 51287: Oy. Yhtiön toiminta oli tappiollista. Yhtiön päätuo- nin rahoitustulos parani, vaikkakin sen kannatta- 51288: teryhmä on virkapuvut Puolustusministeriön mu- vuus heikkeni. Kannattavin yhtiö oli Suomen Len- 51289: kaan julkisen sektorin vapaa kilpailuttaminen vai- toasemapalvelut Oy. 51290: keuttaa yrityksen kilpailuasemaa erityisesti tässä Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan 51291: tuoteryhmässä. Lisäksi valmistustyöntekijöiden merkittävimmät valtion energia- ja teollisuusyhtiöt 51292: palkkakustannukset ovat korkeammat kuin usein olivat Imatran Voima -konserni, Kemijoki-konser- 51293: alihankkijoihin turvautuvilla ulkomaisilla kilpaili- ni, Kemira-konserni, Neste-konserni, Patria In- 51294: joilla. dustries -konserni ja Vapa-konserni. Lisäksi mi- 51295: Valtiovarainministeriön hallinnonalalle kuului- nisteriön hallinnonalan alaisuudessa totmtvat 51296: vat kertomusvuonna Edita Oy, Engel Kiinteistöpal- Kauppatalo Hansel Oy sekä valtion erityisrahoi- 51297: veluyhtymä Oy, Medivire Työterveyspalvelut Oy, tusyhtiöt Kera-konserni, Suomen Teollisuussijoitus 51298: Postipankki Oy (nyt Leonia Pankki Oyj) ja Rahapa- Oy, Suomen Vientiluotto Oy ja Fide Oy. Valtion 51299: ja Oy sekä omaisuudenhoito- ja kiinteistöyhtiöt energia- ja teollisuusyhtiöiden yhteenlaskettu lii- 51300: Arsenal Oy, Sponda Oy ja Solidium Oy. Yrityspank- ketulos oli kertomusvuonna 5 720 Mmk, kun se 51301: ki SKOP Oy on pörssinoteerattu liikepankki, josta v. 1996 oli 4 638 Mmk. Näiden yhtiöiden liike- 51302: valtio ja Valtion vakuusrahasto omistavat enemmis- vaihto kasvoi kertomusvuonna keskimäärin 7 % 51303: tön. Arsenal Oy:n tappio pieneni kertomusvuonna 76 990 Mmk:aan. Patria Industries -konserni 51304: tuntuvasti. Muut yhtiöt toimivat voitollisesti Soli- paransi hieman kannattavuuttaan vähentyneestä 51305: dium Oy:tä lukuun ottamatta. liikevaihdosta huolimatta. Yhtiöiden kannatta- 51306: Opetusministeriön hallinnonalan alaisuuteen vuuskehitys on kauppa- ja teollisuusministeriön 51307: kuuluivat kertomusvuonna valtion täysin omista- mielestä seurannut yleensä vastaavan eurooppa- 51308: mat CSC-Tieteellinen laskenta Oy, FTP Internatio- laisen teollisuuden yleistä suhdannekehitystä. 51309: nal Oy sekä Veikkaus Oy. Sen liikevaihto kohosi Sijoitetun pääoman tuotto oli heikointa Kauppa- 51310: kertomusvuonna 5 489 Mmk:aan (11 %) ja tulos talo Hansel Oy:ssä, Kemijoki-konsernissa ja Kera- 51311: rahoituserien jälkeen 1 978 Mmk:aan (8 %). Tili- konsernissa. 51312: 51313: 51314: 283 51315: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan Varsinaista tuotannollista tai rahoitustoimintaa 51316: Alko-Yhtiöt-konsernin liikevaihto kasvoi kerto- kertomusvuonna harjoittaneiden valtionyhtiöiden 51317: musvuonna 12 % 3 663 Mmk:aan ja tulos rahoitus- tulokset, kannattavuus, omavaraisuus ja valtion 51318: erien jälkeen 55%316 Mmk:aan. Yhtiön kannatta- omistusosuus olivat seuraavat: 51319: vuus kasvoi kuitenkin vain vähän. 51320: 51321: 51322: Yhtiö {konsernil Tulos' Tuotto' Omavaraisuus' Valtion omistus 51323: Mmk % % % 51324: Alko-Yhtiöt-konserni 491 14,5 53,0 100 51325: Arsenal-konserni -117 -0,6 26,1 78,9 51326: Avena-konserni' 55 12,2 76,6 100 51327: CSC-Tieteellinen laskenta Oy 0 8,5 28,2 100 51328: Edita-konserni 62 13,5 78,2 100 51329: Engel-konserni 43 33,5 55,3 100 51330: Fide Oy -2 0,0 98,5 100 51331: Finnair-konserni' 663 9,4 41.7 60,3 51332: Finntech Finnish Technology Oy 1 6,4 37,8 60 51333: FTP lnternational Oy 0 0,0 43,9 100 51334: Imatran Voima -konserni 2 359 11,8 40,5 95,6 51335: Kauppatalo Hansel Oy 12 1,6 76,6 100 51336: Kemijoki-konserni 83 2,9 43,3 67 51337: Kemira-konserni 1 608 11.4 39,4 53,4 51338: Kera-konserni 152 5 2,0 17,0 100 51339: Medivire Työterveyspalvelut Oy 4 6,9 24,9 100 51340: Neste-konserni 2 461 7,5 38,0 83,2 51341: Patria 1ndustries -konserni 60 6,4 59,2 100 51342: Postipankki-konserni• 641 0,5 3,7 100 51343: Rahapaja Oy 15 16,9 86,0 100 51344: Solidium-konserni -36 .. .. 100 51345: Sponda-konserni 594 19,3 61,4 82,6 51346: Suomen Autokatsastus Oy 40 14,3 67,4 100 51347: Suomen Lentoasemapalvelut Oy 0 28,6 24,1 100 51348: Suomen PT -konserni 3178 22.4 71,3 100 51349: Suomen Teollisuussijoitus Oy 6 1,1 99,7 100 51350: Suomen Vientiluotto Oy' 280 0,6 7,7 100 51351: Teollisen yhteistyön rahasto Oy 9 3,0 57,0 96,9 51352: Vapa-konserni 282 15,7 62,1 100 51353: Veikkaus Oy 1 978 83,8 88,9 100 51354: VPU Pukutehdas -konserni 1 -2,5 71,3 100 51355: VR-Yhtymä-konserni 948 9,1 78,4 100 51356: Yleisradio Oy 322 3,6 57,6 100 51357: Yrityspankki SKOP Oy 81 2,1 13,6 98,0 6 51358: 1 51359: Tulos rahoituserien jälkeen. 51360: 2 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI). 51361: 3 51362: Oman pääoman osuus taseen loppusummasta. 51363: • Tilikausi 1.5.1996-30.6.1997. 51364: 5 51365: Liikevoitto. 51366: 6 51367: Osuus äänistä 99,1 %. 51368: 7 Tilikausi 1.4.1996-30.3.1997. 51369: 8 Postipankki-konserni (nyk. Leonia Pankki Oyj) ja Suomen Vientiluotto Oy (nyk. Leonia Yrityspankki Oyj) ovat 18.12.1997 alkaen 51370: 51371: kuuluneet uuden holding-yhtiön, Leonia Oyj:n omistukseen. 51372: 51373: 51374: Valtionyhtiöiden merkittävät omistus- ja Valtiovarainministeriön hallinnonalan alaisuu- 51375: organisaatiomuutokset teen Valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/ 51376: Puolustusministeriön hallinnonalan alaisen VPU 92) ja valtioneuvoston ohjesäännön 0522/95) no- 51377: Pukutehdas Oy:n omistukseen siirtyi 1.3.1997 Vi- jalla kuuluvan omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n 51378: rossa toimiva As Jogeva Röivasin koko osakekanta. tytäryhtiöt ovat Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal- 51379: Sen henkilöstömäärä oli kertomusvuoden lopussa SSP Oy ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy. 51380: 69 henkilöä. Yrityspankki SKOP Oy on omaisuudenhoitoyhtiö- 51381: 51382: 51383: 284 51384: luonteisesti toimiva liikepankki, jonka enemmistö- erilliseksi, valtion suoraan omistamaksi yhtiöksi. 51385: omistus on Valtion vakuusrahastolla. Arsenal Oy:n Samalla eduskunta antoi valtuudet muodostettavan 51386: ja valtion omistaman Solidium Oy:n kanssa valtion telekonsernin osittaiseen yksityistämiseen valtion 51387: omistus SKOP Oy:n osakkeista on 98 % ja äänistä enemmistö säilyttäen. Talouspoliittinen ministeri- 51388: 99,1 %. Arsenal Oy:n alueorganisaatiota tarkistet- valiokunta hyväksyi Suomen PT Oy:n jakautumis- 51389: tiin kertomusvuonna vähentämällä alueiden luku- suunnitelman 24.2.1998, ja yhtiö jakautui posti- ja 51390: määrää yhdeksästä viiteen ja konttoreiden määrää telekonserneiksi Suomen Posti Oy:ksi ja Telecom 51391: 22:sta 15:een. Organisaatiouudistus astui voimaan Finland Oy:ksi (sittemmin Sonera Oy) 1.7.1998. 51392: vuoden 1998 alusta. Yrityspankki SKOP Oy myi Kumpaankin konserniin nimitettiin yhtiön ulko- 51393: kertomusvuonna Helsingin ydinkeskustan käyttö- puolisista asiantuntijoista koostuva hallitus ja hal- 51394: omaisuuskiinteistönsä sekä eräitä muita kiinteistöjä lintoneuvosto. Suomen PT -konsernin aiemmista 51395: Kuntien Eläkevakuutukselle. SKOP Oy myi edel- tytäryhtiöistä PT Autopalvelut Oy siirtyi postikon- 51396: leen merkittävimmän tytäryhtiönsä SKOP-Kiinteis- serniin ja PT Credit Oy telekonserniin. Suomen 51397: töt Oy:n koko osakekannan kertomusvuoden mar- PT:n omistamat yksityisen TT-Tieto Oy:n osakkeet 51398: raskuussa Arsenal Oy:lle. siirtyivät telekonserniin. Liikenneministeriö on val- 51399: Arsenal Oy myi kertomusvuoden joulukuussa mistellut muodostetun telekonsernin osittaista yk- 51400: arvokiinteistöjä Sponda Oyj:lle, joka siirtyi Suomen sityistämistä ja arvopaperipörssiin listauttamista. 51401: Pankilta valtiovarainministeriön hallinnonalan alai- Tavoitteena on ollut, että valtio käynnistää Sonera 51402: suuteen 23.5.1996. Sponda Oyj teki myös suunna- Oy:n osakkeiden myynnin 05-20 %) alkusyksys- 51403: tun osakeannin yksityiselle Merita Kiinteistöt tä 1998. 51404: Oy:lle. Annin jälkeen valtion omistusosuus Spon- Kertomusvuonna Suomen PT Oy myi loput 30 % 51405: dassa on 82,6 %. Talouspoliittinen ministerivalio- Avancer Oy:n osakkeista TT-Tieto Oy:lle. Telecom 51406: kunta päätti 18.11.1997, että valtiovarainministeriö Finland Oy:n laitekauppa keskitettiin TYV Tele 51407: voi aloittaa valmistelut Spondan omistuspohjan Yritysviestintä Oy:öön. Suurasiakkaille suunnattu 51408: laajentamiseksi. Yhtiö listautui Helsingin Arvopa- telepalveluliiketoiminta siirrettiin Yritysverkot 51409: peripörssiin vuoden 1998 keväällä. Oy:lle. Ruotsissa Telecom Finland Oy:n tytäryhtiö 51410: Edita-konserni suJautti kokonaan omistamansa Telecom Finland AB laajensi toimintaansa yritysos- 51411: kotimaiset tytäryhtiöt Digistar Oy:n, Jetpoint Oy:n toin. Saksaan Telecom Finland perusti kaksi uutta 51412: ja PG-Lomake Oy:n itseensä konsernirakenteen yhtiötä. Brysselissä toimivan Telecom Finland In- 51413: selkeyttämiseksi. Engel-Yhtymä osti kertomusvuo- ternational N.V./S.A. -yhtiön rakenne uudistettiin 51414: den huhtikuussa Turun Hälytysvalvonta Oy:n, jon- kertomusvuoden lopussa jakamalla se Hollannissa 51415: ka tytäryhtiön Porin Huoltopojat Oy:n liiketoimin- ja Belgiassa telepalveluja tarjoavaan yhtiöön ja 51416: ta myytiin Engel kiinteistö- ja siivouspalvelut liiketoimintaa koordinoivaan yhtiöön. Hollantiin 51417: Oy:lle. perustettiin Telecom Finland Hoiding B.V. -yhtiö, 51418: Postipankki Oy hankki kertomusvuonna omis- johon siirrettiin Telecom Finland Oy:n ja sen tytär- 51419: tukseensa Suomen Tilirahoitus Oy:n osakekannan. yhtiöiden omistamia ulkomaisia osakkeita ja 51420: Yhtiö fuusioitiin Suomen Tililuotto Oy:öön v. 1998. osuuksia. Telecom Finland Oy myi kertomusvuon- 51421: Valtio ja yksityinen TT-Tieto Oy perustivat ker- na enemmistöosuutensa Unkarissa toimivasta 51422: tomusvuoden joulukuussa Tietokarhu Oy -nimisen EasyCall Ermes Hungary Rt:stä. Suomen Posti Oy 51423: atk-palveluyrityksen tuottamaan verohallinnon tar- perusti yhdessä Telecom Finland Oy:n ja Hansa- 51424: vitsemia atk-suunnittelupalveluja. Yhtiö toimii val- print Oy:n kanssa yhteisen yrityksen Hansapost 51425: tiovarainministeriön hallinnonalan alaisuudessa. Oy:n suoramarkkinointipalvelujen tarjoamiseksi 51426: Valtion omistusosuus yhtiössä on 20 % mutta ääni- Baltiassa ja Venäjällä. 51427: osuus 80 %. Yhtiön toiminta käynnistyi vuoden Suomen Autokatsastus Oy avasi kertomusvuo- 51428: 1998 alusta. den aikana 10 uutta katsastusasemaa. Vuoden lo- 51429: Opetusministeriö hankki kertomusvuoden hel- pussa yhtiöllä oli 108 koko- ja 41 osa-aikaista 51430: mikuussa omistukseensa hallinnonalansa alaisuu- katsastusasemaa. Yhtiö jatkoi katsastustoiminnan 51431: dessa toimivan CSC-yhtiön koko osakekannan lu- aloittamisen valmistelua lähialueilla. Latviaan pe- 51432: nastamalla TT-Tieto Oy:n omistamat osakkeet. rustettiin osakkuusyhtiö Sia Scantest, joka aloitti 51433: Liikenneministeriön hallinnonalan valtionyh- kertomusvuoden syyskuussa katsastustoiminnan 51434: tiöiden merkittävin organisaatio- ja omistusmuutos Liepajassa. Tavoitteena oli myös katsastustoimin- 51435: käynnistyi kertomusvuoden syksyllä, kun edus- nan aloittaminen Venäjällä vuoden 1998 aikana. 51436: kunta hyväksyi lisätalousarvion käsittelyn yhtey- Finnair Oy:n konsernirakenteen selkeyttämisek- 51437: dessä Suomen PT -konsernin jakamisen kahdeksi si tytärholdingyhtiö Aero Oy sulautettiin emoyh- 51438: 51439: 51440: 285 51441: tiöön vuoden 1996 elokuussa. Lentotoimintaa har- -yksikkö tehtäväalueenaan digitaaliradion ohjel- 51442: joittaneet Finnaviation Oy ja Karair Oy fuusioitiin matoiminnan suunnittelu ja radion ulkomaanlähe- 51443: emoyhtiöön ko. vuoden syys- ja lokakuussa. Fin- tykset 51444: nair Oy luopui hotellitoiminnasta vuoden 1996 Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan 51445: lopussa myymällä Nordic Hotel Oy:n osakkeista alaisuuteen aiemmin kuuluneet Enso Oy ja Rauta- 51446: 60% Alko-Yhtiöt Oy:n tytäryhtiö Arctia Oy:lle. ruukki Oy yksityistettiin kertomusvuonna. Sisu Oy 51447: Samalla myytiin Finnair Oy:n omistama Hotel Inter- fuusioitiin yksityiseen Partek-konserniin, missä yh- 51448: Continentalin kiinteistö Helsingissä perustetulle teydessä valtiosta tuli huomattava Partek Oy:n vä- 51449: kiinteistöyhtiölle, josta Alko-Yhtiöt Oy omistaa hemmistöomistaja. Kauppa- ja teollisuusministe- 51450: 41 % ja Finnair Oy:n eläkesäätiö 40 %. Finnair Oy riön hallinnonalan alaisuuteen siirretty puolustus- 51451: myi myös Ravintola Töölönranta Oy:n kiinteistön välinekonserni Patria Industries Oy aloitti uutena 51452: Nordic Hotel Oy:lle. Finnair Oy perusti vuoden valtionyhtiönä toimintansa kertomusvuoden alus- 51453: 1996 lopussa Finnair Gateway Ravintolat Oy:n, ta. 51454: joka jatkaa Nordic Hotel Oy:n aiempaa ravintola- Imatran Voima Oy:n omistus Suomen toiseksi 51455: toimintaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kerto- suurimmasta sähköyhtiöstä, Länsivoima Oy:stä 51456: musvuonna Finnair Oy hankki omistukseensa Nor- kasvoi kertomusvuonna lunastamismenettelyjen 51457: vista B.V. Hollanti -nimisen matkatoimistoyhtiön ja jälkeen 65,1 %:iin. Uudenmaan Energia Oy:stä tuli 51458: myi omistusosuutensa Moskovassa sijaitsevasta Länsivoima Oy:n tytäryhtiö. Imatran Voima Oy osti 51459: Infa-Hotel-yrityksestä. kertomusvuoden kesäkuussa Vattenfall AB:ltä 51460: VR-Yhtymä Oy:n tytäryhtiö Transpoint osti ker- kaikki sen omistamat Gullspång AB:n osakkeet 51461: tomusvuoden heinäkuussa Combitrans Oy:n osa- samoin kuin Graningeverkens AB:n ja Lindköpin- 51462: ke-enemmistön. Kiinteistö Oy Pasilan Asema, jon- gin kaupungin omistamat Gullspång AB:n osak- 51463: ka koko osakekannan VR-Yhtymä Oy hankki ker- keet. Kauppojen osana Vattenfall AB vuokrasi Län- 51464: tomusvuonna omistukseensa, fuusioitiin vuoden sivoiman osuuden Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:stä 51465: lopulla VR-Yhtymä Oy:öön. Rautaruukki Oy:ltä v. ja Graninge AB vajaat 10 % IVO:n omistamista 51466: 1995 tilatuista 42 kaksikerroksisesta InterCity-vau- Kemijoki Oy:n vesivoimaosuuksista. Lisäksi Imat- 51467: nusta ensimmäiset on otettu liikenteeseen v. 1998. ran Voima Oy myi Vattenfall AB:lle 49% Pamilo 51468: Fiat Ferroviarialta v. 1996 tilattu 10 kaupunkijunan Oy:n osakkeista vuoden 1998 alussa. IVO:n osuus 51469: sarja YTV-liikennettä varten on toimitettu vuoden Gullspång AB:n osakepääomasta oli kertomusvuo- 51470: 1998 aikana. Sveitsistä tilatuista 20 sähköveturin den lopussa n. 93 %. Loput osakkeet on hankittu v. 51471: sarjasta viimeiset tulevat käyttöön v. 1998, ja vuo- 1998. Gullspång AB hankki kokonaan omistuk- 51472: den loppuun mennessä ratkaistaan 20 lisäveturin seensa Ljusnarsbergs Energi AB:n ja Tivedsenergi 51473: option käyttö. Päätös riippuu liikenneministeriön AB:n sekä 49 o/o:n osuuden Katrineholm Energi 51474: mukaan valtion puolelta päätettävästä rautateiden AB:stä. IVO laajensi toimintaansa Unkarissa omis- 51475: jatkosähköistysohjelmasta. Tulevista organisaatio- taen 43 %yhdestä maan suurimmasta sähköyhtiös- 51476: hankkeista merkittävin on VR-Yhtymä Oy:n teletoi- tä. Kertomusvuonna myös IVO-yhtiöiden kanta- 51477: minnan yhtiöittäminen. verkko myytiin Suomen Kantaverkko Oy:lle, josta 51478: Yleisradio Oy:n ohjelmatuotannon digitalisointi IVO:lla on 25 %:n omistusosuus ja 33 o/o:n ääni- 51479: ja uusien jakelu- ja ohjelmapalvelujen suunnittelu osuus. IVO Voimansiirto Oy fuusioitiin kertomus- 51480: etenivät kertomusvuonna. Liikenneministeriön il- vuonna emoyhtiöön, joka myi 25 %:n osuutensa 51481: moitettua kertomusvuoden joulukuussa Yleisradio Telivo Oy:stä ruotsalaiselle Telia AB:lle. 51482: Oy:lle, ettei digitaalisen radion kokeiluvaiheen Talouspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi 51483: käynnistämiselle ole estettä, yhtiö aloitti valmistelut kertomusvuoden joulukuussa kauppa- ja teolli- 51484: koeverkon laajentamiseksi operatiiviseksi verkok- suusministeriön esityksen uuden energiakonsernin 51485: si. Liikenneministeriö kutsui myös koolle asiantun- muodostamisesta. Tammikuussa 1998 perustettiin 51486: tijaryhmän, jonka tehtäväksi tuli valmistella digitaa- valtion kokonaan omistama !VO-Neste Yhtymä Oy 51487: lisen televisiotoiminnan toteuttamista. Kertomus- (sittemmin Fortum Oy), jolle oli tarkoitus keväällä 51488: vuonna määriteltiin Yleisradion jakelutekniikan , 1998 siirtää kaikki Neste Oy:n ja Imatran Voima 51489: yhtiöittämisen tavoitteet. Päätös yhtiöittämisestä oli Oy:n osakkeet eduskunnan hyväksyttyä ehdotuk- 51490: tarkoitus tehdä v. 1998. Ruotsinkielisellä toimialalla sen 1.4.1998. IVO-Neste Yhtymä Oy oli tarkoitus 51491: toteutettiin 1.10.1997 radiouudistus, jossa syntyi viedä Helsingin arvopaperipörssiin heti, kun tarvit- 51492: kaksi uutta radiokanavaa. Uudistukseen liittyi toi- tavat järjestelyt on saatuhoidettuaja kun markkina- 51493: mintatapojen ja -organisaation muutos. Yleisradio tilanne on otollinen. IVO-Neste Yhtymä Oy on 51494: Oy:n radiotoimialalle perustettiin Uudet palvelut monipuolinen energiakonserni, joka on kauppa- ja 51495: 51496: 51497: 286 51498: teollisuusministeriön mukaan riittävän voimakas julkisesti tuettujen vientiluottojen yhteismäärä oli 51499: kotimainen kilpailija vapautuvilla ja kansainvälisty- n. 9 mrd. mk. Suomen Vientiluotto Oy siirrettiin 51500: villä energiamarkkinoilla. Euroopan energiamark- kertomusvuoden lopussa valtiovarainministeriön 51501: kinoiden odotetaan muuttuvan olennaisesti, kun hallinnonalalle osana PV-Yhtymä Oy:n muodosta- 51502: sähkön myynti vapautuu vähitellen. Kauppa- ja mista. 51503: teollisuusministeriö arvioi vapaiden sähkömarkki- Fide Oy:n toiminta alkoi 1.1.1997. Yhtiön toi- 51504: noiden kattavan vähintään kolmanneksen koko minta kattoi aluksi pääomatavaroiden ja niihin 51505: EU-alueen sähkömarkkinoista 2000-luvun alku- liittyvien palveluiden vientiin ja projektivientiin 51506: vuosina. myönnettyjen vientiluottojen korontasauksen. Ker- 51507: Kemianteollisuudessa Neste Oy:stä tuli kerto- tomusvuoden joulukuussa Fide Oy:n toimintaa 51508: musvuonna johtava liimahartsien tuottaja, kun yh- koskevia lakeja muutettiin siten, että OECD-ehtoi- 51509: tiö osti itävaltalaisen Krems Chemie AG:n sekä nen alusrahoitus siirretään Fide Oy:n hallinnoiman 51510: saksalaisen RWE-DEA:n synteettisten hartsien liike- korontasausjärjestelmän piiriin. Lakien muutokset 51511: toiminnan. Borealis-osakkeiden myynnin myötä tulivat voimaan 1.1.1998. Fide Oy:n luottolaitoksil- 51512: Neste Oy irrottautui kokonaan muoviteollisuudes- le ja viejille antamien korontasaustarjousten kanta 51513: ta. Borealis-osakkeet on myyty kevään 1998 aika- oli kertomusvuoden lopussa n. 4,3 mrd. mk. Ko- 51514: na. rontasaussopimusten arvo oli vuoden lopussa n. 5 51515: Kemira Oy myi kertomusvuoden huhtikuussa Mmk. Solmittujen korontasaussopimusten arvo 51516: loput 49,9% Vihtavuori Oy:n osakkeista ja kesä- alitti ennakko-odotukset. Yhtiön ensimmäinen tili- 51517: kuussa Kemira Fibres Oy:n. Myynnit selkeyttivät kausi oli tappiollinen, mutta toiminnasta kertyvien 51518: konsernin tuotantorakennetta. tuottojen tulisi kattaa kulut vuodesta 1999 alkaen. 51519: Vammas Oy:n ja Vihtavuori Oy:n kaikki osak- Valtion erityisrahoituksen uudistamisen johto- 51520: keet siirtyivät kertomusvuonna Patria Industries ryhmä antoi mietintönsä kertomusvuoden elo- 51521: Oy:n omistukseen. Vihtavuori Oy fuusioitiin vuo- kuussa. Johtoryhmä esitti Fide Oy:n liittämistä uu- 51522: den 1998 puolella Patria Lapua Oy:öön. Finavitec den valtion erityisrahoitusyhtiön tytäryhtiöksi. 51523: Oy ja sen tytäryhtiö Finavicomp Oy tulivat Patria Valtiontilintarkastajat ovat tiedustelleet kauppa- 51524: Industries -konsernin osaksi kertomusvuonna Suo- ja teollisuusministeriön arviota siitä, onko Kemira 51525: men valtion siirrettyä 50,1 Ofo:n omistuksensa Patria Oy:lle tai Patria Industries Oy:lle annettu tai aio- 51526: Industries Oy:lle. taanko niille antaa sellaisia talous-, teollisuus-, 51527: Suomen Vientiluotto Oy:n toiminta järjestettiin alue-, työllisyys-, turvallisuus- tai muita yhteiskun- 51528: kertomusvuoden lopussa uudelleen. Valtio perusti tapoliittisia tavoitteita, jotka voisivat perustella ko. 51529: 11.12.1997 uuden omistamansa holding-yhtiön PV yhtiöiden pysyttämistä valtion määräysvallassa pit- 51530: Yhtymä Oy:n (sittemmin Leonia Oyj) ja siirsi källä aikavälillä. Tähän liittyen valtiontilintarkasta- 51531: 18.12.1997 Suomen Vientiluotto Oy:n ja Postipank- jat ovat halunneet saada ministeriön perustellun 51532: ki Oy:n osakkeensa uudelle yhtiölle. näkemyksen näiden yhtiöiden toiminnan turvaa- 51533: Kertomusvuoden alusta tuli voimaan julkisesti misesta ja jatkumisesta muussa kuin valtion mää- 51534: tuettujen vientiluottojen korontasausyhtiöstä anne- räysvallassa maan yleisestä huoltovarmuusnäkö- 51535: tun lain (1136/96) ja julkisesti tuettujen vientiluot- kulmasta tarkasteltuna. 51536: tojen korontasauksesta annetun lain (1137/96) no- Kauppa- ja teollisuusministeriön vastauksen 51537: jalla uusi julkisesti tuettuja vientiluottoja koskeva mukaan Kemira-konsernilla ei ole enää sellaisia 51538: korontasausjärjestelmä. Järjestelmää hallinnaimaan teollisuus-, alue-, työllisyys- eikä turvallisuuspoliit- 51539: valtio perusti kokonaan omistamansa korontasaus- tisia tai muita yhteiskuntapoliittisia tavoitteita, joi- 51540: yhtiön Fide Oy:n. Pääomatavaroiden ja niihin liitty- den perusteella yhtiö pitäisi pysyttää valtion mää- 51541: vien palvelujen vientiin ja projektivientiin OECD:n räysvallassa pitkällä aikavälillä. Maan lannoitehuol- 51542: suosittelemin vientiluottokonsensusehdoin myön- to voidaan ministeriön mukaan turvata myös val- 51543: nettyjen vientiluottojen korkotukijärjestelmä siirtyi tion ollessa vähemmistöomistajana Kemira Oy:ssä. 51544: uusien luottojen osalta Suomen Vientiluotto Oy:ltä Yhtiön luovuttua Vihtavuori Oy:stä myös sen tur- 51545: Fide Oy:lle. Alusluottojen ja ulkoasiainministeriön vallisuuspoliittinen merkitys on vähentynyt olen- 51546: hallinnoiman kehitysmaaviennin korkotukiluotto- naisesti. 51547: jen korkotukijärjestelmä jäivät Suomen Vientiluotto Patria-konsernin kehittäminen pitkällä tähtäyk- 51548: Oy:n hallinnoitaviksi. Alusluottojen korkotukien sellä vaatii ministeriön mukaan määrätietoisia toi- 51549: hallinnointi siirrettiin vuoden 1998 alusta Fide Oy:n mia, jotta konsernin asema markkinoilla voisi vah- 51550: hallinnoiman korontasausjärjestelmän piiriin. Ker- vistua ja vakiintua ja jotta maahan syntyisi riittävän 51551: tomusvuoden lopussa Suomen Vientiluotto Oy:n vahva kotimainen puolustusvälineteollisuus. Toi- 51552: 51553: 51554: 287 51555: mien tulisi olla liiketaloudellisesti perusteltuja, ja maan toimenpiteet, joilla Alko Oy voidaan erottaa 51556: Patria Industries -konsernin vakavaraisuuden tulisi Alko-Yhtiöt-konsernista niin, että erottaminen on 51557: säilyä vahvana. Yhteistyötä puolustusvoimien myös valtion omistuksen arvokehitys huomioon 51558: kanssa tulee kehittää, koska Patria-konsernin ydin- ottaen perusteltua. Päätöksentekoa varten tuli laa- 51559: liiketoiminnat liittyvät läheisesti puolustusvalmiu- tia omistajalähtöinen Alko-Yhtiöt-konsernin kehit- 51560: den ylläpitämiseen. Yhteistyön perusteltuna yleis- tämistä koskeva strateginen selvitys, jonka tuli olla 51561: tavoitteena voidaan ministeriön mielestä pitää koti- valmis kertomusvuoden joulukuun loppuun men- 51562: maisuusasteen nostamista puolustusvoimien han- nessä. 51563: kinnoissa. Tämä sisältää myös kansainvälisten yh- Mainitun työryhmän esityksen pohjalta talous- 51564: teistyöprojektien kehittämisen. Patria-konsernin poliittinen ministerivaliokunta päätti 7.1.1998 Alko- 51565: tulee jatkaa edelleen rakenteensa ja toimintansa Yhtiöt Oy:n kehittämisestä. Päätöksen mukaan ny- 51566: kehittämistä pyrkien tuottavuuden kohottamiseen, kyinen alkoholituotteiden vähittäismyyntijärjestel- 51567: pääoman käytön tehostamiseen ja kannattavuuden mä säilytetään, vähittäismyyntiyhtiö Alko Oy erote- 51568: parantamiseen. Konsernin pitäisi pyrkiä laajenta- taan Alko-Yhtiöt-konsernista tarpeellisten lisäselvi- 51569: maan puolustusvälinetuotannon kehittämistä tuke- tysten perusteella, sosiaali- ja terveysministeriö, 51570: vaa siviilituotantoa. Suomen turvallisuuspolitiikan kauppa- ja teollisuusministeriö sekä valtiovarain- 51571: ja huoltovarmuuden kannalta on ministeriön mu- ministeriö valmistelevat yhdessä Alko-Yhtiöt Oy:n 51572: kaan tärkeää, että Patria-konsernin tietyt tuotanto- johdon kanssa konsernin liiketoimintastrategian, 51573: yksiköt säilyvät Suomessa, mikä ei sulje kuitenkaan jossa otetaan huomioon em. tavoitteet ja lähtökoh- 51574: pois kansainvälisiä yhteistyöhankkeita tai yhteis- dat ja selvitetään konsernin pääomarakenne, Alko 51575: omistuksia. Oy:n erottamisen jälkeen Alko-Yhtiöt Oy siirretään 51576: Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalle 51577: alaisen Alko-Yhtiöt Oy:n hallintoneuvosto hyväk- Alko Oy:n jäädessä sosiaali- ja terveysministeriön 51578: syi kertomusvuoden joulukuussa tytäryhtiö Arctia hallinnonalalle sekä vahvistetaan tarpeen mukaan 51579: Oy:n liiketoimintojen myyntiä ruotsalaiselle Scan- omistajan edustusta ja ohjausta yhtiön hallinnossa. 51580: die Hotel Ab:lle koskevan aiesopimuksen. Varsi- Näitä seikkoja koskevat selvitykset on tehty 51581: nainen sopimus solmittiin helmikuussa 1998. Arctia vuoden 1998 aikana. Alko-Yhtiöt Oy:n ylimääräi- 51582: Oy:n liiketoiminnat siirtyivät Scandie Hotel Ab:lle nen yhtiökokous hyväksyi 15.6.1998 diffuusio- 51583: 1.4.1998. Hallintoneuvosto hyväksyi lopullisen suunnitelman, jonka mukaan yhtiö jakautuu vuo- 51584: kaupan 24.2.1998. Kaupassa Scandie osti Arctian den 1999 alusta kolmeen erilliseen yhtiöön: Altia 51585: hotelli- ja ravintolatoiminnot ja suuntasi Arctialle Group Oy:öön, Alkon Kauppa Oy:öön ja varain- 51586: osakeannin, jonka määrä vastasi kauppahintaa. hoitoyhtiö Arctia Invest Oy:öön. Altia Group Oy 51587: Arctia Oy omistaa tämän jälkeen hieman yli 20 o/o kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 51588: Scandicin osakekannasta. Arctia Oy:n omistukseen alan, Alkon Kauppa Oy sosiaali- ja terveysministe- 51589: jäivät kiinteistöt, joiden markkina-arvo on n. 700 riön ja Arctia Invest Oy valtiovarainministeriön 51590: Mmk sekä Scandicin osakkeet. Arctia Oy:stä muo- hallinnonalan alaisuuteen. 51591: dostui 1.4.1998 pääasiassa kiinteistöyhtiö, jonka Kertomusvuonna varsinaista tuotanto- tai rahoi- 51592: kiinteistöihin Scandie Hotel Ab jäi vuokralle. tustoimintaa harjoittaneiden valtionyhtiöiden liike- 51593: Talouspoliittinen ministerivaliokunta velvoitti vaihdot ja henkilöstö muutoksineen olivat v. 1996 51594: 24.6.1997 sosiaali- ja terveysministeriön valmistele- ja kertomusvuonna seuraavat: 51595: 51596: 51597: 51598: 51599: 288 51600: Yhtiö (konserni) Liikevaihto Muutos Henkilöstö Muutos 51601: 1997 1996 1997 1996 51602: Mmk Mmk % Henkeä Henkeä % 51603: Alko-Yhtiöt-konserni 3 663 3 265 398 12 4133 3 869 264 7 51604: Arsenal-konserni 1 93]3 1 636 3 301 18 547 590 -43 -7 51605: Avena-konserni' 1116 1 098 18 2 123 151 -28 -19 51606: CSC-Tieteellinen laskenta Oy 40 35 5 14 64 60 4 7 51607: Edita-konserni 406 393 13 3 792 785 7 1 51608: Engel-konserni 485 435 50 11 3 266 2 775 491 18 51609: Fide Oy5 .. - - - 5 - - - 51610: Finnair-konsernF 7 403 7 182 221 3 10 533 10 162 371 4 51611: Finntech Finnish Technology Oy 29 26 3 12 36 32 4 13 51612: FTP lnternational Oy 18 16 2 13 43 42 1 2 51613: Imatran Voima -konserni 13 775 12 140 1 635 13 8 901 7 942 959 12 51614: Kauppatalo Hansel Oy 748 784 -36 -5 145 154 -9 -6 51615: Kemijoki-konserni 314 342 -28 -8 439 461 -22 -5 51616: Kemira-konserni 14 386 13 471 915 7 10 392 10 631 -239 -2 51617: Kera-konserni 517 870 -353 -40 285 263 22 8 51618: Medivire Työterveyspalvelut Oy 158 142 16 11 400 383 17 4 51619: Neste-konserni 45 660 43 375 2 285 5 8 704 8 662 42 0 51620: Patria lndustries -konserni' 995 - - - 2 322 - - - 51621: Postipan kki-konsernP 7 082 8 069 3 -987 -12 5 088 5 454 -366 -7 51622: Rahapaja Oy 98 89 9 10 57 58 -1 -2 51623: Suomen Autokatsastus Oy 288 279 9 3 991 1 076 -85 -8 51624: Suomen Lentoasemapalvelut Oy 9 8 1 13 63 43 20 47 51625: Suomen PT -konserni 13 127 11 522 1 605 14 30 982 30 838 144 0 51626: Suomen Teollisuussijoitus Oy 12 12 0 0 5 5 0 0 51627: Suomen Vientiluotto Oy' 3 221' 2 322 3 899 39 131 134 -3 -2 51628: Teollisen yhteistyön rahasto Oy 80 3 67 3 13 19 29 32 -3 -9 51629: Vapa-konserni 1 861 1 645 216 13 1 119 1 046 73 7 51630: Veikkaus Oy 5 489 4 927 562 11 342 354 -12 -3 51631: VPU Pukutehdas -konserni 53 53 0 0 240 180 60 33 51632: VR-Yhtymä -konserni 6 204 9 401 4 .. .. 16 690 17 320 -630 -4 51633: Yleisradio Oy 2 077 2 037 40 2 4 658 4 536 122 3 51634: Yrityspankki SKOP Oy 297 3 3653 -68 -19 75 91 -16 -18 51635: 1 Tilikaudet 1.5.1996-30.6.1997 ja 28.11.1994-30.4.1996. 51636: 2 Tilikaudet 1.4.1996-31.3.1997 ja 1.4.1995-31.3.1996. 51637: 3 Korko- ja muut tuotot. 51638: 4 Tilikausi 1.7.1995-31.12.1996. 51639: 5 Toiminta alkoi 1.1.1997. 51640: 51641: • Vuosi 1997 ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. 51642: ' Postipankki-konserni (nyk. Leonia Pankki Oyj) ja Suomen Vientiluotto Oy (nyk. Leonia Yrityspankki Oyj) ovat 18.12.1997 alkaen 51643: kuuluneet uuden holding-yhtiön, Leonia Oyj:n omistukseen. 51644: 51645: 51646: 51647: Valtion ja valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden voitto, 1 920,3 Mmk, luovutettiin kokonaisuudes- 51648: väliset rahoitussuhteet saan opetusministeriölle. 51649: Valtio sai kertomusvuonna yhtiöiltään osinkoja Kertomusvuonna valtio sijoitti uutta osakepää- 51650: yhteensä 1 379,7 Mmk. Kaikki merkittävät tuotan- omaa lähinnä vain Patria Industries -konserniin 51651: nolliset valtionyhtiöt maksoivat osinkoa Patria In- (359,6 Mmk, josta apporttina 239,6 Mmk). Konser- 51652: dustries -konsernia lukuun ottamatta. Suurimmat niin vuoden 1998 alussa fuusioituun Vihtavuori 51653: osingot maksoivat Suomen PT -konserni (320 Oy:öön valtio sijoitti kertomusvuonna 91,6 Mmk. 51654: Mmk, 13,3% sijoitetulle pääomalle), VR-Yhtymä- Nämä sijoitukset yhdessä v. 1996 tehdyn 266 51655: konserni (270 Mmk, 12,3 %), Imatran Voima Mmk:n sijoituksen kanssa silloiseen Suomen Puo- 51656: -konserni (200,5 Mmk, 22,9 %), Neste-konserni lustusväline Oy:öön merkitsevät, että valtio on 51657: (163,8 Mmk, 20,0 %) ja Kemira-konserni (110,8 kahdessa vuodessa sijoittanut puolustusvälineteol- 51658: Mmk, 18,2 %). Valtionyhtiöiden valtiolle yhteensä lisuuden uudelleenjärjestelyyn yhteensä 717,2 51659: maksamat osingot olivat keskimäärin 8,5% valtion Mmk. Toistaiseksi tämä sijoitus ei ole tuottanut 51660: niihin sijoittamien osakepääomien nimellisarvosta osinkotuloa valtiolle. 51661: (16 053,5 Mmk). Veikkaus Oy:n kertomusvuoden 51662: 51663: 51664: 19 380188E 289 51665: Valtionyhtiöt maksoivat kertomusvuonna val- velkaa pääomistajalleen yhteensä 1 072,9 Mmk. 51666: tiolle korkoja 47,4 Mmk ja lainojen kuoletuksia Keskimääräinen korko näistä lainoista oli 4,5 o/o. 51667: 362,5 Mmk. Uusia lainoja valtio myönsi kertomus- Valtion ja valtionenemmistöisten yhtiöiden väli- 51668: vuonna yhtiöilleen vajaat 10 Mmk. set rahoitussuhteet olivat kertomusvuonna seuraa- 51669: Valtionyhtiöt olivat kertomusvuoden lopussa vat: 51670: 51671: 51672: Yhtiö (konserni) Valtion saarnat Valtion suorittamat Valtion rahoitus 51673: Osingot Korot Kuoletukset Uudet Uudet Osakkeet Lainat 51674: osake- lainat 51675: pääomat 51676: 1 000 mk 51677: Alko-Yhtiöt-konserni 77 400 - - - - 309 600 - 51678: Arsenal-konserni - - - - - 2 921150 - 51679: Avena-konserni 12 000 - - - - 100 000 - 51680: CSC-Tieteellinen laskenta Oy - - - - - 1 000 - 51681: Edita-konserni 8 001 451 13 448 - - 30 000 - 51682: Engel-konserni 13 000 535 1111 - - 12 000 8 889 51683: Fide Oy - - - - - 11 000 - 51684: Finnair-konserni 49 511 - - - - 247 553 - 51685: Finntech Finnish Technology Oy - 18 470 - 260 600 1 555 51686: FTP lnternational Oy - - - - - 1 750 - 51687: Imatran Voima -konserni 200 501 613 7 196 - - 871 743 6 834 51688: Kauppatalo Hansel Oy 2 750 - - - - 72 025 - 51689: Kemijoki-konserni 3 628 1 59 - - 163 649 - 51690: Kemira-konserni 110 876 91 1 812 - - 687 539 6 618 51691: Kera-konserni - 13 065 134 460 - - 610 000 462 920 51692: Medivire Työterveyspalvelut Oy - 279 1 333 - - 4 600 10 667 51693: Neste-konserni 163 880 381 24 481 - 7 947 819 400 17 690 51694: Patria lndustries -konserni - 809 21 008 359 600 2 1 700 157 600 12 200 51695: Postipankki-konserni' 31 500 - - - - 630 000 - 51696: Rahapaja Oy 6 800 - - - - 16 000 - 51697: Saimaan Kanavalaivat Oy - - - - - 13 765 - 51698: Solidium Oy - - - - - 50 000 - 51699: Sponda Oy - - - - - 300 000 - 51700: Suomen Autokatsastus Oy 3 000 3 939 6 607 - - 73 000 38 393 51701: Suomen Lentoasemapalvelut Oy - - - - - 600 - 51702: Suomen PT -konserni 320 000 - - - - 2 400 000 - 51703: Suomen Tekninen Tarkastus Oy - - - 50 - 50 - 51704: Suomen Teollisuussijoitus Oy - - - - - 64 000 - 51705: Suomen Vientiluotto Oy' 70 836 23 414 90 080 - - 590 300 419 040 51706: Teollisen yhteistyön rahasto Oy - 1 794 8 909 - - 296 800 83 000 51707: Vapa-konserni 36 000 31 231 - - 300 000 921 51708: Veikkaus Oy - - - - - 996 - 51709: Vihtavuori Oy' - - - 91 561 - - - 51710: VPU Pukutehdas -konserni - 163 278 - - 35 000 4 166 51711: VR- Yhtymä-konserni 270 000 1 835 51 000 - - 2 200 000 - 51712: Yleisradio Oy - - - - - 46 831 - 51713: Yrityspankki SKOP Oy - - - - - 2 000 000 3 - 51714: Yhteensä 1 379 683 47 419 362 523 451 211 9 907 16 053 511 1 072 923 51715: 1 51716: Fuusioitu Patria lndustries -konserniin 2.1.1998. 51717: ' Rahana 120 Mmk ja apporttina 239,6 Mmk. 51718: 3 51719: Valtion vakuusrahaston omistus. 51720: 4 51721: Postipankki-konserni (nyk. Leonia Pankki Oyj) ja Suomen Vientiluotto Oy (nyk. Leonia Yrityspankki Oyj) ovat 18.12.1997 alkaen 51722: kuuluneet uuden holding-yhtiön, Leonia Oyj:n omistukseen. 51723: 51724: 51725: 51726: 51727: 290 51728: Valtiontilintarkastajat toteavat, että valtionyhtiökentän osinkotuloa sijoittamalleen pääomalle. Kannattavuus- 51729: voimakas muutosprosessi jatkui kertomusvuonna. Mo- tavoite ei kuitenkaan saa valtiontilintarkastajien mie- 51730: net muutospiirteet, jotka ilmenivät mm. julkisten toimin- lestä syrjäyttää kokonaan kotimaista turvallisuus- ja 51731: tojen yhtiöittämisinä, uusien valtionyhtiöiden perusta- huoltovarmuusnäkökulmaa, mikä mm. edellyttää, että 51732: misina, toimialajärjestelyinä, tytär- ja osakkuusyhtiöi- puolustusvälinetuotanto joko säilytetään valtionenem- 51733: den ostoina ja myynteinä sekä jo vakiintuneiden yhtiöi- mistöisenä tai että muilla järjestelyillä turvataan koti- 51734: den sulautumisina ja pilkkomisina,saattavatolla sinän- mainen päätäntävalta siinä. 51735: sä perusteltuja markkina- ja kilpailuolojen nopean ja Valtiontilintarkastajien mielestä runsasta 8 prosen- 51736: jatkuvan uusiutumisen ja muuttumisen vuoksi. Kehitys tin tuottoa valtion yhtiöihinsä sijoittamalla nimellispää- 51737: lisää valtiontilintarkastajien mielestä kuitenkin myös omalle voidaan pitää tyydyttävänä, mutta ei kuitenkaan 51738: tarvetta voimistaa valtionyhtiöiden informaatio- ja tili- vielä hyvänä. Tästä syystä valtion omistajavaltaa käyt- 51739: velvollisuutta paitsi ao. vastuuministeriöiden, myös- tävien ministeriöiden tulisi pyrkiä kohottamaan tuotto- 51740: ja erityisesti - eduskunnan suuntaan. Eduskunnalla astetta edelleen valtionyhtiöiden kannattavuutta pa- 51741: ylimmän budjettivallan ja mm. valtion yhtiöistään saa- rantavin toimin. Valtiontilintarkastajat huomauttavat, 51742: mien tulojen käyttäjänä on perusteltu tarve seurata että valtionyhtiöt ovat keskimäärin varsin vakavaraisia 51743: tarkasti yhtiöiden kannattavuuteen ja varallisuuteen verrattuna vastaaviin yksityisiin yrityksiin. Tämän tulisi 51744: vaikuttavia muutoksia ja niiden perusteluja. näkyä entistä selkeämmin myös valtionyhtiöihin sijoite- 51745: Valtion energia- ja teollisuuskonsernit toimivat ker- tun oman pääoman tuottotasossa. 51746: tomusvuonna voitollisesti ja maksoivat pääomistajal- Valtiontilintarkastajattoteavat, että valtio jatkoi ker- 51747: leen osinkoa tuloksistaan. Poikkeuksen tästä muodos- tomusvuonna jo pitkään käynnissä ollutta yhtiöidensä 51748: tivat VPU Pukutehdas Oy sekä pääosin puolustusväli- myyntiä koti- ja ulkomaisille sijoittajille. Valtiontilintar- 51749: nealan yhtiöistä muodostettu Patria lndustries -kon- kastajat toistavat tässä yhteydessä jo vuodelta 1996 51750: serni, johon valtio on viime vuosina sijoittanut huomat- antamassaan kertomuksessa esittämänsä kannan, 51751: tavasti uutta omaa pääomaa. Yhtiön tärkein asiakas jonka mukaan vähintäänkin pääosa valtionyhtiöiden 51752: kotimaassa on puolustusvoimat, jonka tilausten pie- omistusjärjestelyjen tuotosta tulisi suunnata teollisuut- 51753: neneminen heijastui ja vaikuttaa myös tulevaisuudes- ta ja muutakin elinkeinotoimintaa kehittäviin tarkoituk- 51754: sa Patrian tulokseen. Valtiontilintarkastajat korostavat, siin. Näiden varojen käyttö yksinomaantai suurimmalta 51755: että myös puolustusvälinetuotanto tulee saada pitkällä osin valtiontalouden yleisen alijäämän kattamiseen on 51756: aikavälillä taloudellisesti kannattavaksi mm. siviilipuo- ajan myötä kestämätön suuntaus. Valtiontaloustulee jo 51757: len tuotannon, viennin sekä koti- tai ulkomaisten yh- periaatteessa tasapainottaa muulla tavoin kuin valtion 51758: teistyöhankkeiden avulla, niin että valtio voi saada tuloa tuottavaa varallisuutta realisoimalla. 51759: 51760: 51761: 51762: 51763: Valtion omistajavallan käyttö valtion- sa valtionyhtiöiden toiminnan ohjaukseen ja val- 51764: enemmistöisissä osakeyhtiöissä vontaan. 51765: Seuraavassa esitetään ministeriöiden selvitysten 51766: Valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan keskeiset kohdat. 51767: tarkastuksesta annetun lain (968/47, muut. 462/84) 51768: 3 §:n mukaan valtionenemmistöinen osakeyhtiö Puolustusministeriön hallinnonala 51769: sekä ministeriö, jonka hallinnonalaan valtionenem- VPU Pukutehdas Oy:n hallituksessa on puolustus- 51770: mistöinen osakeyhtiö kuuluu, samoin kuin Valtion- ministeriön edustus, minkä lisäksi hallituksessa on 51771: talouden tarkastusvirasto ovat velvollisia antamaan jäsenenä puolustusvoimien huoltopäällikkö. Mi- 51772: valtiontilintarkastajille näiden pyytämät valtion- nisteriön suorittama toiminnan ohjaus ja valvonta 51773: enemmistöisiä osakeyhtiöitä koskevat selvitykset ja perustuvat paljolti näihin jäsenyyksiin. Hallitus on 51774: asiakirjat. kokoontunut lomakautta lukuun ottamatta kerran 51775: Valtiontilintarkastajat ovat pyytäneet ao. vas- kuukaudessa. Yhtiön johto raportoi kuukausittain 51776: tuuministeriöitä selvittämään ne toiminta- ja osal- hallitukselle yhtiön toiminnasta ja tuloskehitykses- 51777: listumismuodot sekä menettelyt, joilla ministeriöt tä. Yhtiökokouksessa omistajaa edustaa puolustus- 51778: ovat kertomusvuonna osallistuneet hallinnonalan- ministeriön kansliapäällikkö. 51779: 51780: 51781: 291 51782: Valtiovarainministeriön hallinnonala hallinnonalojen edustajia siitä alkaen, kun se tuli 51783: Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto Valtion vakuusrahaston omistukseen. Valtion va- 51784: on antanut selvityksen koskien Arsenal Oy:tä. Sen kuusrahasto tai valtiovarainministeriö eivät voi an- 51785: mukaan valtiovarainministeriö osallistuu Arsenal taa suoraan SKOP Oy:lle sitä sitovia toimintaohjei- 51786: Oy:n toiminnan ohjaukseen ja valvontaan Valtion ta, koska tämä rikkoisi pörssinoteeratun liikepan- 51787: vakuusrahastosta annetun lain nojalla sekä yhtiöil- kin vähemmistöomistajien suojaa. 51788: le annetun pankkituen valvontaan valtioneuvoston Muutoin valtiovarainministeriö on ilmoittanut, 51789: ja ministeriön asettamien ehtojen nojalla. Yhtiö että keskeistä valtionyhtiöiden ohjausvallan käy- 51790: raportoi toiminnastaan Valtion vakuusrahastolle ja tössä on osallistuminen yhtiökokouksiin ja yhtiöi- 51791: valtiovarainministeriölle säännöllisesti. Valtioneu- den hallituksiin. Ministeriö on ilmoituksensa mu- 51792: voston yleisistunto on 13.6.1996 täsmentänyt tuen kaan pyrkinyt määrätietoisesti pitämään ao. vas- 51793: myöntämiselle asetettuja ehtoja sekä niiden toteu- tuuorganisaation ajan tasalla ja toimivana. Organi- 51794: tumisen valvonnassa noudatettavia periaatteita. saatiosta ja henkilöiden tehtävistä on keskusteltu 51795: Aiemmin asetettujen tuen yleisehtojen lisäksi mm. nykyistä edeltäneen oikeuskanslerin kanssa 51796: Arsenal Oy:ltä edellytetään seuraavaa: asioiden valmistelun riippumattomuuden ja esteet- 51797: - Arsenal Oy raportoi neljä kertaa vuodessa tömyyden varmistamiseksi. Valtiovarainministeriö 51798: kirjallisesti Valtion vakuusrahastolle ja valtiovarain- on lisäksi todennut, että se on vastuu- ja budjettimi- 51799: ministeriölle eri toiminta-alueiden kehittymisestä ja nisteriönä aktiivinen valtion liiketoiminnan ja sen 51800: alasajosuunnitelman etenemisestä. Raportoitavia toimintamuotojen kehittäjä, kantaa huolta valtion- 51801: toimintoja ovat kiinteistöjen hankinnat, myynnit ja talouden koko kentästä ja pitää tiukasti huolta 51802: vuokraukset hinnoitteluperiaatteineen, elvytettävät valtion eduista yhtiöittämisprosessissa. 51803: ja perinnässä olevat luottoasiakkaat ryhmittäin (ali- 51804: korkoiset, velkasaneeraukset, akordit jne.), rahoi- Opetusministeriön hallinnonala 51805: tus sekä talous ja hallinto. Erityisen seurannan Opetusministeriön vastauksen mukaan Veikkaus 51806: kohteena ovat toimenpiteet, joilla tervehtyneitä Oy on valtion kokonaan omistama yhtiö. Yhtiöko- 51807: asiakkaita palautetaan takaisin normaalin pankki- kouksessa omistajan puhevaltaa käytti kertomus- 51808: järjestelmän piiriin. vuonna valtioneuvoston päätöksen mukaisesti mi- 51809: - Raportointia em. kohdan sisältävistä asioista nisteri opetusministeriössä (Claes Andersson). Yh- 51810: edellytetään erikseen Arsenal Oy:n tytäryhtiöinä tiöllä on hallintoneuvosto ja hallitus. Hallintoneu- 51811: toimiviita omaisuudenhoitoyhtiöiltä Arsenal-SSP vostossa ei ole opetusministeriön edustajaa. Yhtiön 51812: Oy:ltä ja Arsenal-Silta Oy:ltä sekä myöhemmin hallituksen jäsenenä toimi kertomusvuonna ope- 51813: mahdollisesti Arsenal Oy:öön liitettäviltä muilta tusministeriön talousjohtaja. 51814: vastaaviita tytäryhtiöiltä. Opetusministeriö antoi 13.11.1997 yleiset ohjeet 51815: - Valtiovarainministeriötä tulee etukäteen in- yhtiön johdon palkkausperusteista kumoten sa- 51816: formoida suunnitteilla olevista olennaisista liiketoi- malla 8.12.1995 antamansa ohjeet niihin myöhem- 51817: mista. min tehtyine muutoksineen. Uudistettaessa opetus- 51818: - Arsenal Oy:n hallituksen kokousten esitys- ministeriön organisaatiota kertomusvuonna Veik- 51819: listat tulee toimittaa etukäteen valtiovarainministe- kaus Oy:tä koskevat asiat siirrettiin ministeriön 51820: riölle. työjärjestyksellä hallintoyksiköstä kulttuuripolitii- 51821: Yrityspankki SKOP Oy:n yhtiökokous teki v. kan osastolle palveluyksikön käsiteltäviksi. 51822: 1995 periaatepäätöksen pankin muuttamisesta Opetushallituksen kansainväliset koulutuspal- 51823: omaisuudenhoitoyhtiöksi, mutta lopullista päätös- velut muutettiin osakeyhtiöksi (FTP International 51824: tä tästä ei ole toistaiseksi tehty. Valtion vakuusra- Oy) vuoden 1995 alusta. Liikevaihdon kasvusta 51825: hasto ja valtiovarainministeriö ovat käyttäneet huolimatta yhtiön tulos oli tappiollinen kertomus- 51826: omistajavaltaa SKOP Oy:ssä mm. siten, että pankin vuonna. Yhtiön hallitus käynnisti kannattavuuden 51827: toimintoja alasajettaessa kaikki taloudellisesti mer- parantamiseen tähtäävän strategisen suunnittelun 51828: kittävät päätökset on alistettu Valtion vakuusrahas- vuoden 1998 alussa. Yhtiö toimii hallinnollisesti 51829: ton, valtiovarainministeriön tai valtioneuvoston Opetushallituksen alaisena, ja sen hallituksen pu- 51830: päätettäviksi. SKOP Oy:n toimintaa on vähennetty heenjohtaja edustaa Opetushallitusta. Opetusmi- 51831: omistajavaltaa käyttämällä siten, että pankin tase ja nisteriön v. 1995 antamien toimintaohjeiden mu- 51832: sen ulkopuoliset sitoumukset olivat vuoden 1998 kaan yhtiön tulee raportoida kannattavuudestaan 51833: puolivälissä 3,4 mrd. mk, kun ne vuoden 1991 ministeriölle toimittamalla sille mm. tase, rahoitus- 51834: lopussa olivat 96,4 mrd. mk. Pankin hallintoneu- laskelma, tilinpäätös, välitilinpäätös, vahvistettu ta- 51835: voston jäseniksi on nimitetty valtionhallinnon eri lousarvio sekä tilauskanta neljännesvuosittain. Mi- 51836: 51837: 51838: 292 51839: nisteriön edustajat käyvät raportoinoin perusteella unionin kilpailu- ja valtiontukisäännösten mukaan 51840: yhtiön kanssa neuvotteluja pääsääntöisesti kaksi tätä alhaisempi tuotto tulkitaan valtion tueksi liike- 51841: kertaa vuodessa. toiminnalle. Tuottavaateen edellyttäminen on tär- 51842: CSC-Tieteellinen laskenta Oy:n yhtiökokouk- keää myös edistettäessä pääomien tehokasta käyt- 51843: sessa omistajaa edusti opetusministeri (Olli-Pekka töä. 51844: Heinonen). Yhtiön hallituksen puheenjohtajana Liikenneministeriö asettaa yleiseksi tuloutusta- 51845: toimi opetusministeriön edustaja. Opetusministe- voitteeksi suunnittelukaudella vähintään 10% val- 51846: riö on lisäksi asettanut asiantuntijaryhmän seuraa- tion sijoittamalle nimellisarvoiselle perus- tai osa- 51847: maan ja ohjaamaan yhtiön palvelujen tuottamista ja kepääomalle palveluja tuottavissa liikelaitoksissa 51848: käyttöä. Yhtiön strategisen ohjauksen keskeinen tai yrityksissä. Pitkävaikutteisilta yhteiskunnallisilta 51849: väline on ministeriön ja yhtiön vuosittain solmima infrastruktuuri-investoinneilta edellytetään pää- 51850: sopimus yhtiön tuottamista palveluista ja niiden sääntöisesti 4 %:n tuottovaatimusta. Tuloutuksen 51851: rahoituksesta. Sopimuksessa on määritelty kunkin mitoitusperusteita määriteltäessä otetaan huo- 51852: toimintavuoden tieteellisen laskennan, tutkimuk- mioon yrityskohtaiset erityispiirteet. 51853: sen ja opetuksen tietoverkon sekä muiden palvelu- Vuosittaisia tuloutusvaateita asetettaessa ja voi- 51854: jen tavoitteet. ton tuloutuksesta päätettäessä tilinpäätöksen vah- 51855: vistamisen yhteydessä liikenneministeriö ottaa 51856: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala huomioon myös, että yritykselle jää riittävästi oman 51857: Maa- ja metsätalousministeriö osallistuu ilmoituk- pääoman lisäyksenä esim. investointien rahoittami- 51858: sensa mukaan hallinnonalansa valtionyhtiön Ave- seen ja motivoimaan yritysjohtoa hyvän tuloksen 51859: na Yhtiöt Oy:n toiminnan ohjaamiseen pitämällä tekemiseen. Tapauskohtaisesti harkitaan, ottaako 51860: emoyhtiön yhtiökokoukset ja käyttämällä niissä omistaja voitontuloutuksen vai jätetäänkö se liike- 51861: omistajavaltaa. Yhtiön strategisten suuntaviivojen laitoksen tai yhtiön toiminnan kehittämiseen ja 51862: luomiseen ministeriö osallistuu yhtiön hallitukses- investointeihin. 51863: sa, jonka puheenjohtajana toimii ministeriön edus- Liikenneministeriöllä on edustus alaistensa liike- 51864: taja. Maa- ja metsätalousministeriön ja Avena Yh- laitosten ja yhtiöiden hallintoelimissä - pääsään- 51865: tiöiden johdon välillä pidetään lisäksi ministeriön töisesti hallituksessa. Myös tilintarkastajan valinta 51866: mukaan epävirallisempia yhteyksiä, jolloin käsitel- on omistajavallan käyttöä. 51867: lään yhtiön tilaa ja sen kehittämistarpeita. Liikenneministeriö on yhdessä muiden liiketoi- 51868: mintaa organisoivien ministeriöiden kanssa kiinnit- 51869: Liikenneministeriön hallinnonala tänyt huomiota valtion omistajaohjauksen edelly- 51870: Liikenneministeriö huolehtii valtion liiketoiminnan tysten kehittämiseen. Valtion omistajaohjauksen 51871: omistajana ilmoituksensa mukaan edullisten ja laa- kannalta on tärkeää voida käyttää ministeriöiden 51872: dultaan korkeatasoisten liikenne- ja viestintäpalve- keskeisintä asiantuntemusta ohjauksessa. Valtion 51873: luiden tuottamisesta elinkeinoelämälle, yhteiskun- omistajaohjaukselle liikenne- ja viestintäpalvelujen 51874: nalle ja kansalaisille. tuottamisessa eri organisaatiomuodoissa tulee lii- 51875: Liikenneministeriön omistajaohjaus koostuu kenneministeriön mielestä jatkossakin taata hyvät 51876: seuraavista tekijöistä: edellytykset yksityisen sektorin tapaan. 51877: - voitonjakopolitiikka Liikenneministeriön yhtiöitetyissä osakeyhtiöis- 51878: -ministeriön edustus liikelaitoksen/yhtiön hal- sä Suomen PT Oy:ssä ja VR-Yhtymä Oy:ssä on 51879: lintoelimissä otettu käyttöön aiemmasta poikkeava osakeyhtiön 51880: - pääomasijoitukset liiketoimintaan hallintomalli, jota kauppa- ja teollisuusministeriön 51881: - omistuspohjan laajentamiseen liittyvät kysy- työryhmä on sittemmin esittänyt yhtenä vaihtoeh- 51882: mykset. tona laajemminkin valtionyhtiöiden käyttöön. Lii- 51883: Voitonjakopolitiikassa liikenneministeriö edel- kenneministeriön mukaan uudessa osakeyhtiömal- 51884: lyttää liikelaitoksiltaan ja yhtiöiltään kannattavuutta lissa on olennaista liiketoimintaedellytysten ja pää- 51885: niin, että ne pystyvät suoriutumaan tulevista inves- töksenteon takaaminen niin, että yhteiskunnalli- 51886: toinneista säilyttäen rahoitusrakenteensa terveenä nen ja parlamentaarinen yhteys säilyy. Yhtiöko- 51887: ja että ne voivat tulouttaa budjettitalouteen tuottoa kous valitsee suoraan yhtiöiden hallitukset, joilla 51888: valtion sijoittamalle pääomalle. on vahva ja selkeä operatiivinen toimivalta ja vas- 51889: Budjettilainsäädäntö edellyttää, että valtion tuu. Hallitus koostuu yrityksen ulkopuolisista liike- 51890: omaisuutta hoidetaan tuottavalla tavalla. Budjetti- elämän asiantuntijoista ja ministeriön edustajasta. 51891: asetuksen mukaan pääomien tuottovaatimuksena Hallitus valitsee toimitusjohtajan. Yhtiökokous va- 51892: käytetään valtion maksamaa korkotasoa. Euroopan litsee erikseen hallintoneuvoston, jonka toimivalta 51893: 51894: 51895: 293 51896: on rajallinen mutta joka takaa tarpeellisen vuoro- kykyisemmin ja tehokkaammin mm. hyödyntäen 51897: vaikutuksen yhteiskunnassa. Mallista saadut koke- Keran kattavaa alueverkkoa myös Valtiontakuu- 51898: mukset ovat liikenneministeriön mukaan positiivi- keskuksen tuotteille. Kauppa- ja teollisuusministe- 51899: sia. riö osallistui myös Vientiluotto Oy:n ja Postipankki 51900: Oy:n yhdistämistä sekä Sponda Oy:tä ja Alko- 51901: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonala Yhtiöitä koskeviin selvityksiin. Kertomusvuonna 51902: Kauppa- ja teollisuusministeriö osallistuu ilmoituk- ministeriössä tehtiin tai teetettiin erityisselvityksiä 51903: sensa mukaan hallinnonalansa valtionyhtiöiden energiatoimialasta (IVO-Neste) sekä puolustusväli- 51904: ohjaukseen ja valvontaan eri tavoin riippuen mm. neteollisuudesta (Patria). 51905: yhtiökohtaisesta tilanteesta, omistussuhteista ja yh- 51906: tiön hallintomallista. Erityistilanteessa olevien ja Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 51907: pörssissä noteeraamattomien valtionyhtiöiden oh- Sosiaali- ja terveysministeriö osallistui omistajan 51908: jaus on yleensä kiinteämpää. Kauppa- ja teolli- edustajana merkittävällä tavalla Alko-Yhtiöiden 51909: suusministeriön kaikista valtionyhtiöistä laaditaan kehittämiseen kertomusvuoden aikana. Talouspo- 51910: vuosittain loka-marraskuussa luonnos yhtiöiden liittinen ministerivaliokunta velvoitti 24.6.1997 so- 51911: tulos-, rahoitus- ja investointisuunnitelmista, jonka siaali- ja terveysministeriön valmistelemaan ne toi- 51912: pohjalta määritellään alustavat yhtiöpohjaiset osin- menpiteet, joiden perusteella Alko Oy voidaan 51913: kotavoitteet ja pääomahuoltoa koskevat suunnitel- erottaa Alko-Yhtiöt-konsernista niin, että erottami- 51914: mat. Vuoden alussa tehdään ennakkoarviot yhtiöi- nen on myös valtion omistuksen arvokehitys huo- 51915: den vuosituloksesta, jolloin myös päätetään minis- mioon ottaen perusteltua. Päätöksentekoa varten 51916: teriötasolla yhtiöille asetettavista osinkotavoitteis- tuli laatia omistajalähtöinen Alko-Yhtiöt-konsernin 51917: ta, jotka saatetaan yhtiöiden johdon tietoon. kehittämistä koskeva strateginen selvitys. Selvityk- 51918: Tarvittaessa laaditaan valtionyhtiöitä koskevia sen tuli olla valmis joulukuun 1997 loppuun men- 51919: erillisselvityksiä erityisesti silloin, kun konsernin tai nessä. 51920: yhtiön kokonaiskannattavuus tai sen merkittävän Sosiaali- ja terveysministeriö asetti asiaa selvittä- 51921: toimialan kannattavuus on heikentynyt tai uhkaa mään työryhmän. Työryhmän puheenjohtajaksi 51922: heikentyä. Valtionyhtiöiden toimialaa ja strategioi- määrättiin ministeriön kansliapäällikkö ja jäseneksi 51923: ta koskevia selvityksiä tehdään tarvittaessa. Kaup- neuvotteleva virkamies. Muiksi jäseniksi kutsuttiin 51924: pa- ja teollisuusministeriön edustaja toimii yhtiöi- edustajat kauppa- ja teollisuusministeriöstä ja val- 51925: den hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä ja tiovarainministeriöstä. 51926: suorittaa osaltaan osakeyhtiölain mukaista yhtiön Työryhmä käytti työssään apunaan neljää asian- 51927: ohjausta ja hallintoneuvoston valvontaa. Vuorovai- tuntijatahoa, mm. investointipankkia, tilintarkas- 51928: kutuksessa hallitus- tai hallintoneuvostoedustajan tusyhteisöä sekä yksittäisiä suomalaisia ja ulkomai- 51929: kanssa saadaan useimmiten viestitettyä ministeriön sia asiantuntijoita. 51930: kanta hallituksessa tai hallintoneuvostossa käsitel- 51931: täviin valtio-omistajan kannalta huomionarvoisiin Osakeyhtiön hallituksen asema 51932: seikkoihin, jolloin usein pystytään välttämään tur- Osakeyhtiölain (734/78) 8 luvun 1, 6 ja 12 §:n 51933: hat äänestykset esim. yhtiökokouksissa. Ministe- mukaan osakeyhtiöllä tulee olla hallitus, joka huo- 51934: riön suorat yhteydet yhtiökokousten välillä hallin- lehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan sekä mm. 51935: nonalansa valtionyhtiöihin vaihtelevat huomatta- kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmu- 51936: vasti yhtiökohtaisesti ja ovat luonteeltaan pörssino- kaisesta järjestämisestä ja joka edustaa yhtiötä ja 51937: teeratuissa valtionyhtiöissä usein epävirallisia, ku- kirjoittaa sen toiminimen. 51938: ten muidenkin suurten sijoittajien yhteydet yhtiön Lain esitöiden (hallituksen esitys eduskunnalle 51939: johtoon. Valtionyhtiöiden osakemyynnit on hoi- uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi, HE 27/1977 51940: dettu tiiviissä yhteistyössä yhtiöiden johdon kans- vp) mukaan hallitus on yhtiön ylin varsinainen 51941: sa. toimielin, jonka edellytetään mm. hyvän liiketavan 51942: Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti kerto- mukaisesti ja kaikin tavoin edistävän yhtiön paras- 51943: musvuonna hankkeita, joiden tarkoituksena on ta. Hallituksen jäsenen velvollisuuksiin kuuluu 51944: tehostaa valtion erityisrahalaitosten toimintaa. Yh- edellä todetun lisäksi vaitiolovelvollisuus suhteessa 51945: tenä tavoitteena oli yhdistää Kera Oyj:n ja Valtion- ulkopuolisiin. Hallituksen jäsen ei saa ilmaista sel- 51946: takuukeskuksen toiminnot yhdeksi yhtiöksi, jonka laista, josta voi aiheutua vahinkoa yhtiölle. Esityk- 51947: tytäryhtiöksi tulee Fide Oy sekä osakkuusyhtiöksi sen mukaan hallituksen jäsenellä on tosin velvolli- 51948: Finnfund Oy. Uuden ns. Vera-yhtiön tarkoitus on suuksia paitsi yhtiötä, myös muita, esim. osakkeen- 51949: jatkaa osiensa aiempaa toimintaa entistä kilpailu- omistajia ja velkojia kohtaan. 51950: 51951: 51952: 294 51953: Edellä todetun mukaisesti osakeyhtiön hallituk- että tällainen ristiriitainen kaksoisedustus johtaa 51954: sen jäsenen tulee edustaa yhtiön etua suhteessa sekä yhtiön että sitä valvovan ministeriön kannalta 51955: ympäristöön. Yhtiön edun ymmärretään olevan epäedulliseen tilanteeseen. 51956: yhtä sen omistajien edun kanssa. Asianlaita onkin 51957: yleisesti ottaen epäilemättä näin, mutta eri osapuol- Valtiontilintarkastajien aiempi kannanotto 51958: ten käsitykset siitä, mikä kulloinkin on yhtiön etu, Kertomuksessaan vuodelta 1996 valtiontilintarkas- 51959: erityisesti lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, voivat tajat katsoivat, käsitellessään hallintoneuvostojen 51960: vaihdella. asemaa valtionyhtiöissä, että valtionyhtiöiden hal- 51961: Vastuuministeriön (virkamies) edustajan toi- lintoelimiin tulisi valita vielä nykyistäkin enemmän 51962: miessa alaisensa yhtiön hallituksen jäsenenä on liikkeenjohdon ja toimialatiedon asiantuntijoita. 51963: tavoitteiden ja roolien sekaantuminen ainakin peri- Omistajavaltaa ja -valvontaa harjoittavien ministe- 51964: aatteessa mahdollista. Sen sijaan että ao. hallituk- riöiden virkamiesten osallistuminen ei sen sijaan 51965: sen jäsen edustaisi omistajaa (ministeriötä) yhtiön ollut valtiontilintarkastajien mielestä välttämätöntä. 51966: suuntaan, mikä lienee tarkoitus nimitettäessä mi- Valtiontilintarkastajien mielestä oli selvitettävä, 51967: nisteriöiden edustajia valtionyhtiöiden hallituksiin, onko ohjaavan, säätelevän ja valvovan viranomai- 51968: saattaa seurauksena olla tilanne, jossa ao. virka- sen henkilöstön osallistuminen valvonnanalaisen 51969: mies edustaakin yhtiötään ministeriön suuntaan, yhtiön hallintoon yleisesti ottaen tarkoituksenmu- 51970: kuten osakeyhtiölaki edellyttää. On mahdollista, kaista. 51971: 51972: 51973: 51974: 51975: Valtiontilintarkastajien saamista selvityksistä ilmenee, ja valvovan ministeriön virkamiesedustajan mandaatti 51976: että ministeriöt ohjaavat ja valvovat hallinnonalalleen alaisen valtionyhtiön hallituksessa ole sinänsä vielä 51977: kuuluvia valtionyhtiöitä eri tavoin ja menettelyin. Näyt- riittävä tae valtion omistajaedun asianmukaisesta huo- 51978: tää kuitenkin ilmeiseltä, että useita suuria ja merkittä- lehtimisesta. Joissakin tapauksissa tällainen mandaat- 51979: viä valtionyhtiöitä hallinnoivat ministeriöt (liikennemi- ti siihen liittyvine ao. virkamiehen kaksoisrooleineen 51980: nisteriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö) ovat pää- saattaa olla jopa omiaan heikentämään valtion omista- 51981: osin tehtäviensä tasalla mm. yhtiöiden strategisen oh- jaedun valvontaa. Valtiontilintarkastajat korostavat, 51982: jauksen, tuotto- ja muiden taloudellisten tavoitteiden että valtionyhtiöiden hallituksiin tulee nimittää valtio- 51983: asettamisen sekä operatiivisen toiminnan valvonnan omistajan edustajina aiempaa useammin sekä yhtiön 51984: suhteen. Sen sijaan vain yhtä tai muutamaa valtionyh- että sitä valvovan ministeriön ulkopuolisia liikkeenjoh- 51985: tiötä hallinoivat ministeriöt (puolustusministeriö, maa- don ja toimialatiedon asiantuntijoita, jotka voivat kes- 51986: ja metsätalousministeriö, opetusministeriö sekä so- kittyä osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla yhtiön liike- 51987: siaali- ja terveysministeriö) tyytyvät vaatimattomam- taloudellisen edun valvontaan. Ministeriön ja sen 51988: paan omistajaohjaukseen ja -valvontaan. Tämä saat- edustajien tulee vuorostaan keskittyä aiempaa sel- 51989: taa olla ymmärrettävää tarkasteltaessa asiaa mm. näi- keämmin yhtiöiden strategisten tavoitteiden ja linjaus- 51990: den ministeriöiden voimavarojen näkökulmasta, mutta ten laadintaan, tuottotavoitteiden asettamiseen kun- 51991: ei kuitenkaan hyväksyttävää valtion yleisen omistaja- kinhetkisten vaatimusten ja olosuhteiden mukaisesti 51992: edun kannalta. Valtiontilintarkastajat korostavatkin, sekä tavoitteiden saavuttamisen valvontaan. Myös 51993: että kaikkien valtionyhtiöitä hallinnaivien ministeriöi- asianmukaisiin valtion omistajaedun mukaisiin toimiin 51994: den tulisi asettaa alaisilleen yhtiöille täsmälliset ja riit- on ryhdyttävä, mikäli asetetuttavoitteet jäävät saavut- 51995: tävän korkeattuottovaatimukset, osallistua niiden stra- tamatta ilman hyväksyttäviä perusteita. Valtiontilintar- 51996: tegisten tavoitteiden asetantaan ja suunnitelmien laa- kastajien mielestä työnjako, jossa ammattimainen yri- 51997: dintaan sekä valvoa tehokkaasti näiden tavoitteiden tysjohto johtaa valtionyhtiöitä operatiivisesti ja asian- 51998: saavuttamista. Operatiivisen toimintavapauden vasta- tunteva virkamieskunta ohjaa ja valvoo poliittisen pää- 51999: painoksi ministeriöiden on vaadittava alaisiltaan val- töksenteon tukena yhtiöiden strategisia ratkaisuja, 52000: tionyhtiöiltä entistä tiukempaa tilivelvollisuutta. hyödyttää pitkällä aikavälillä eniten valtion omistaja- 52001: Valtiontilintarkastajat huomauttavat, ettei ohjaavan etua. 52002: 52003: 52004: 52005: 52006: 295 52007: Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimustoiminta 52008: 52009: 52010: 52011: 52012: Valtiontilintarkastajat käynnistivät v. 1997 seitse- Tutkimuksessa pohditaan kysymystä, pystyykö 52013: män tutkimushanketta. Näihin hankkeisiin oli käy- Suomi säilyttämään työpaikkansa ja luomaan uusia 52014: tettävissä 450 000 mk:n suuruinen tutkimusmäärä- työpaikkoja muuttuvassa maailmassa. Onko yritys- 52015: raha. Valtiontilintarkastajat eivät ole ottaneet tutki- toimintaa riittävästi ja onko yritystoiminnan edelly- 52016: mustuloksiin tai tutkijoiden tekemiin johtopäätök- tykset ymmärretty riittävän hyvin? Käytettävissä 52017: siin kantaa. Tutkimusraportit on aikaisemmin oleva tilastoaineisto ei puolla ajatusta, että asukas- 52018: omaksutun käytännön mukaisesti jaettu valtionti- lukuun nähden Suomessa olisi poikkeuksellisen 52019: lintarkastajien lisäksi mm. valtiovarainvaliokunnan vähän yrityksiä. Varsinainen ongelma on pienen ja 52020: hallinto- ja tarkastusjaoston jäsenille, eduskunta- keskisuuren yritystoiminnan heikko työllistämiska- 52021: ryhmille sekä eräille ministeriöille. Tutkimusrapor- pasiteetti Suomessa, kun vertailukohteena pide- 52022: tit leviävät tieteellisiin kirjastoihin ja muille tutkijoil- tään työpaikkojen jakaumaa muualla Euroopassa. 52023: le tutkimuslaitosten omana jakeluna. Tutkimustu- Suomen pk-sektorin työllistämisosuus oli 49,8 o/o 52024: loksia on käytetty soveltuvin osin hyväksi valvonta- kun se EUR15-alueella oli 56,8 %. Suomen työllistä- 52025: ja tarkastustoiminnan suunnittelussa, parlamentaa- misvajaus koski kaikkia päätoimialoja. Suomen 52026: risen valvonnan kehittämisessä sekä valtiontilintar- keskimääräinen yrityskoko osoittautui eurooppa- 52027: kastajain kertomuksen valmistelussa. laisessa vertailussa pienimmäksi (poikkeuksena 52028: Tulevaisuuden tutkimuksen käyttö ja vaikutta- ainoastaan Välimeren maat, joissa yrityskoko oli 52029: vuus ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa -han- vielä pienempi). Suomessa työpaikat painottuvat 52030: ke peruuntui tilaajasta riippumattomista syistä. Tä- suhteellisesti eniten suuriin yrityksiin. Työpaikko- 52031: män hankkeen sijasta rahoitettiin selvitys, jossa jen jakauma oli erikokoisten yritysten välillä Suo- 52032: tutkittiin Yhdysvaltojen liittovaltion hallinnossa men osalta kaikkein epätasaisin. 52033: käytössä olevaa tulosohjausta 1990-luvulla. Hanke Korkean yrittäjyysasteen maat löytyvät anglo- 52034: täydensi Tulosmittaristot julkisorganisaatioiden ar- amerikkalaisesta maailmasta. Euroopan maat ovat 52035: vioinnin välineinä -tutkimusta. Valtiontilintarkasta- tyypillisesti matalamman yrittäjyysasteen maita. 52036: jien osaksi rahoittaman hankkeen Governance, Yrittäjyysasteeltaan selviä nousumaita ovat vain 52037: control and accountability of public enterprises Irlanti, Alankomaat, Portugali, Australia ja Kanada. 52038: and state-owned companies in OECD-countries Yrittäjyysasteessa on sen sijaan laskua Norjassa, 52039: -tutkimuskäsikirjoitus on valmistunut, mutta lop- Ranskassa ja Japanissa. USA:n kyky luoda työpaik- 52040: puraporttia ei ole mm. käännösteknisistä syistä koja on selvästi suurempi, kuin se on Euroopan 52041: vielä saatavissa. maissa. Vuosina 1983-96 USA:ntyöpaikat lisään- 52042: tyivät 24,9 %, kun EU15-alueella lisäystä oli vain 52043: 3,9 %. Euroopan korkea työttömyys on luultuakin 52044: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan vakavampi ongelma, sillä se on toteutunut suhteel- 52045: toimintaedellytykset ja kehitysnäkymät lisen matalalla työhön osallistumisasteella. 52046: Suomen kansantaloudessa Uudet yritykset syntyvät Euroopassa palvelu- 52047: aloille ja pieninä. Vuonna 1992 uusista yrityksistä 52048: Professori Vesa Kanniainen, Helsingin yliopisto 80 % oli kaupan tai palvelualan yrityksiä ja puolet 52049: niistä kuului joko tukkukaupan, vähittäiskaupan, 52050: Vesa Kanniainen (1998). Onko Suomessa hotellialan tai catering-toiminnan piiriin. Suurin 52051: liian vähän yritystoimintaa? Yritysten mer- piirtein 80-90 %uusista yrityksistä oli nollaluokan 52052: kitys kansantalouden perustana. ETLA. yrityksiä eli aloitti ilman palkattua työvoimaa tai 52053: Helsinki. työllisti ainoastaan yhden työntekijän. 52054: 52055: 52056: 296 52057: Uusia yrityksiä syntyy myös Suomessa runsaasti, set ja käynnistyminen on tehty tarpeettoman moni- 52058: mutta monien elinikä on suhteellisen lyhyt. Koko mutkaisiksi. Jokaisen yrittäjän päätehtävä on työs- 52059: Euroopan alueella ensimmäisen toimintavuoden kennellä projektinsa, asiakkaidensa ja tuotteidensa 52060: jälkeen oli toiminnassa 80 o/o uusista yrityksissä, 3 parissa. Häntä ei voi sitoa liikaa lomakkeiden 52061: vuoden jälkeen 65 o/o ja 5 vuoden jälkeen enää täyttämiseen viranomaisille. On mahdollista, että 52062: 50 o/o. Suomessa mekaanisen puunjalostuksen mer- yhteiskunta ei ole riittävästi tullut yrittäjiä vastaan 52063: kitys on pienempi, kuin se voisi olla. Sen osalta tässä asiassa. Kun lainsäätäjä on luonut erilaisia 52064: metsäklusterissa on merkittävästi vajausta, jos ver- rasitteita, sen voisi myös odottaa kehittävän voima- 52065: tailukohteena pidetään Itävallan, Tanskan tai Ison- peräisesti "pykäläpalvelua", jolla keskitetysti autet- 52066: Britannian puunjalostussektoria. taisiin pienimpiä yrityksiä byrokraattisten rasittei- 52067: Kansantalouden yrittäjyysaste näyttäisi olevan den minimoimiseksi. 52068: käänteisessä riippuvuussuhteessa sekä julkisen 52069: sektorin koon, tulonsiirtojen että kokonaisveroas- Kannattavuus? 52070: teen kanssa. Sama havainto näyttää pätevän työ- Tässä tutkimuksessa ei ole ollut mahdollista esittää 52071: paikkojen nettolisäyksen suhteen. Havainnot viit- arvioita yritysten kannattavuuden tasosta. Suomi 52072: taavat siihen, että kollektiivinen riskinkanto vähen- edustaa kuitenkin Pohjoismaista hyvinvointiyhteis- 52073: tää yrittäjyyttä ja hidastaa työpaikkojen syntymistä. kuntaa, jossa tulonsiirtojen rahoitus joudutaan mitä 52074: Tulonjaon epätasaisuus puolestaan näyttäisi korre- suurimmassa määrin keräämään työvoimakuluista 52075: loivan yrittäjyyden kanssa positiivisesti. Tätä on ja muusta tuotannon arvonlisästä. Tämä rasitus on 52076: pidettävä kuitenkin havaintona, joka ansaitsee lisä- taloudellisen laman myötä lisääntynyt ns. verokii- 52077: tutkimusta. Kansantalouden yrittäjyysaste ei näytä lan muodossa. Se eittämättä rasittaa merkittävästi 52078: olevan merkittävästi riippuvainen työvoimamark- yritystoiminnan edellytyksiä. Harmaan sektorin 52079: kinoiden rakenteista. Työpaikkojen nettolisäys vahvistuminen ja verojen välttäminen ovat tästä 52080: näyttäisi korreloivan negatiivisesti työntekijöiden todiste. 52081: järjestäytymisasteen, kollektiivisen neuvottelun 52082: kattavuuden, työsuhdeturvan vahvuuden ja funk- Rahoitusrajoitteet? 52083: tionaalisen tulonjaon mittarin kanssa. Työmarkki- Empiiriset tutkimukset osoittavat oikeaksi sen teo- 52084: nainstituutioilla on merkitystä työpaikkojen synty- reettisen arvion, että rahoitusrajoitteilla on merki- 52085: misen kannalta. tystä yritysten syntymiselle. Sen sijaan markkinoilla 52086: Vaikka yritysten lukumäärä asukasta kohden ei jo olevat yritykset näyttävät jopa vierastavan ajatus- 52087: Suomessa näyttäisi tilastojen valossa olevan poik- ta siitä, että yritykseen tulisi mukaan lisää riskira- 52088: keava, ei tämä vielä anna aihetta tyytyväisyyteen. hoittajia tulosta jakamaan. On siten mahdollista, 52089: Yrittäjyysaste suhteessa työvoimaan on Suomessa että osa rahoitusongelmista on yritysten omista 52090: matala. Pk-sektori ei myöskään työllistä samassa asenteista lähtöisin. Potentiaalisten yrittäjien ar- 52091: määrin, kuin se työllistää vertailumaissa. Mahdolli- viointia ja ideoiden etukäteistutkimista tulisi kehit- 52092: sista syistä esitetään tässä yhteydessä vain varovai- tää. 52093: sia kartoituksia. Monet niistä edustavat erillisen 52094: jatkotutkimuksen aiheita: Työmarkkina järjestelmä? 52095: Tässä yhteydessä ei ole mahdollisuuksia pyrkiä 52096: Arvot, perinteet, asenteet? yksityiskohtaiseen arviointiin työmarkkinoiden 52097: Suomalaista yhteiskuntaa arvioitaessa ei ole väärin merkityksestä. Suomessa käytössä oleva keskitetty 52098: sanoa, että maassa pitkään näytti vallitsevan usko työmarkkinajärjestelmä säästää neuvottelu- ja sopi- 52099: valtiojohtoisen yritystoiminnan ensisijaisuuteen. muskustannuksissa ja auttaa tekemään monet rat- 52100: Yrittäjyys uranvalintana ei saanut samalla tavalla kaisut hyväksyttäviksi työntekijöille. Siihen liittyy 52101: arvostusta eikä ymmärrystä. Asenteet ovat muuttu- kuitenkin myös vakavia ongelmia samoin kuin 52102: massa. Taloudellisen tietämyksen tasoa olisi myös työmarkkinoita koskeviin pelisääntöihin, joista 52103: aiheellista nostaa. Tästä näkökulmasta ei siis olisi yrittäjien puheenvuorot toistuvasti ovat muistutta- 52104: mahdoton ajatus, että esim. maan lukioissa tehos- neet. Työmarkkinoidemme mittavat institutionaali- 52105: tettaisiin ponnisteluja taloustieteen perusteiden set muutokset 1990-luvun laman aikana voidaan 52106: opettamisessa. tulkita niin, että talouden sopeutumiskyvyn säilyt- 52107: tämiseksi instituutioiden oli ajettava ohitse "virka- 52108: Byrokratia ja lainsäädäntö? tien". Pätkätyöt, määräaikaiset työsopimukset ym. 52109: Yrittäjien lausuntoja kuunnellessa ei voi välttyä siltä joustot mm. työajoissa ovat toteutuneet markkinoil- 52110: johtopäätökseltä, että yritysten toimintaedellytyk- la ilman ylhäältä tulevaa yhteiskunnan tai työmark- 52111: 52112: 52113: 297 52114: kinajärjestöjen ohjausta. Samalla työmarkkinat ovat Suomen yritysvajaus selittyä kilpailun ja markki- 52115: jakautuneet kahtia turvatussa asemassa olevan se- noille tulon esteillä? Keskittymistä on vaikeata ar- 52116: niorityövoiman ja uusien työllistettävien osalta, vioida sikäli, että esim. yritysten keskinäinen yh- 52117: joista jälkimmäiset ovat työmarkkinoiden joustava teistyö on merkittävästi laajentunut. Perinteinen 52118: elementti. Maan irtaantuminen lamasta ja taloudel- alihankintatyö vähenee, mutta partnership-sopi- 52119: lisen tilanteen vakautuminen luo osaltaan vakautta; musten merkitys kasvaa. Monen pk-yrityksen ke- 52120: ympärillä oleva maailma on toki silti kiihtyvän hittyminen on siten yritysten välisen yhteistyön 52121: muutoksen kourissa. On hyvin vaikeata silti arvioi- tulosta. Voimistuneesta yhteistyöstä johtuen esim. 52122: da sitä, minkälaiset työmarkkinainstituutiot olisivat tuotannon tai viennin keskittymisen arviointi voi 52123: pitkällä tähtäimellä parhaat. olla hyvin ongelmallista, jos tuotanto ja vienti kirja- 52124: taan suurten yritysten nimiin. 52125: Markkinat? 52126: Suomen kotimarkkinat ovat pienet ja maan sijainti Tuotannon rakenne, skaalaedut? 52127: ei välttämättä ole edullinen osana Euroopan talous- Niillä toimialoilla, joilla vallitsee skaalaedut, yritys- 52128: liittoakaan. Tätä tekijää ei sovi unohtaa. ten on yksinkertaisesti oltava suuria minimoidak- 52129: seen kustannukset. Tämä pätee osaan suomalaista 52130: Yrittäjien koulutus ja osaaminen? tuotantosektoria. Skaalaedut eivät kuitenkaan seli- 52131: Koulutuksen merkitys ei tutkimusten valossa näytä tä sitä, miksi Suomen pk-sektorissa on työllistämis- 52132: ratkaisevalta yritysten syntymisen kannalta. Ideoi- vajausta kaikilla toimialoilla. Onko pienyritysten 52133: den tuottamista ei voi opettaa. Ne tulevat, jos ovat optimaalinen koko todella niin pieni, kuin se Suo- 52134: tullakseen. Kykyä innavoida ei voi harjoitella. Silti messa on? Vai onko kyseessä kotitekoinen ongel- 52135: on havaittu, että koulutuksella on merkitystä yritys- ma? 52136: ten pysyvyyden kannalta. Lopuksi vastaus kirjan otsikkoon: Suomessa on 52137: liian vähän työllistävää yritystoimintaa! 52138: Verotus? 52139: Suomen lainsäädännössä on toteutettu mittavasti 52140: verouudistuksia 10 viime vuoden aikana. Yksi kes- EU-tukien koordinoinoin ja seurannan 52141: keinen seuraus on, että pääomatuloista maksetaan kehittäminen 52142: tänä päivänä veroa selvästi enemmän, kuin siitä 52143: maksettiin ennen uudistuksia. Silti verotuksen ky- Dosentti Pekka Kettunen, Turun yliopisto 52144: symykset ovat kaiken aikaa muutosten alaisia ja 52145: ongelmaksi koettuja. Käytäntö näyttää osoittavan Pekka Kettunen 0998). EU-rakennerahas- 52146: oikeaksi arvion, että hyvää riskitulojen verojärjes- to-ohjelmien maakunnallinen toimeenpa- 52147: telmää ei ole vielä keksitty. no. Meddelanden från ekonomisk-statsve- 52148: tenskapliga fakulteten vid Åbo Akademi. 52149: Onko yrittäjien sosiaaliturva liian heikko? Institutionen för offentlig förvaltning. Ser. 52150: Yrittäjän uran valinta merkitsee riskien ottamista. A:483. 52151: Epäonnistujat eivät voi odottaa saavansa palkka- 52152: työhön verrattavaa turvaa. Jos niin olisi, maassa Tutkimuksessa tarkastellaan EU-rakennerahasto- 52153: olisi vain yrittäjiä. Epäonnistuvan yrittäjän asema ohjelmien toimeenpanoa prosessina, joka ulottuu 52154: on siten oletettavasti heikko. On kuitenkin aihetta tavoitteiden asettelusta ja toimeenpanijoiden si- 52155: huolehtia siitä, että myös epäonnistujille on tarjolla touttamisesta aina toimenpiteiden tuloksiin ja pa- 52156: riittävä sosiaaliturva. Tutkimuksen teoriaosassa esi- lautteen kautta tehtyyn tavoitteiden tarkistukseen 52157: tetty materiaali puoltaa tällaista johtopäätöstä: maa saakka. Toimeenpanotutkimuksen tehtävänä on 52158: tarvitsee lisää tervettä riskinottoa. Massatyöttömyy- paikantaa yksittäisten toimeenpanoprosessien 52159: den maailmassa työnantaja on niukka resurssi ja heikkoja kohtia. Apuvälineinä toimivat prosessille 52160: Suomessa on työnantajia liian vähän työn tarvitsi- asetetut kriteerit, toiminnan tuloksiin asetetut odo- 52161: joihin nähden. Riskinottamista voidaan edistää tar- tukset ja kansalliset ja kansainväliset vertailuesi- 52162: joamalla riittävä turva myös niille, jotka ovat yrittä- merkit 52163: neet vaikkakin epäonnistuneet. Tarkasteltujen maakuntien (Varsinais-Suomi, 52164: Satakunta ja Pohjois-Pohjanmaa) välillä on ilmen- 52165: Onko Suomessa liikaa markkinoille tulon esteitä? nyt sekä eroja että samankaltaisuuksia. Raportissa 52166: Talousteorian mukaan markkinoille tuloon voi liit- ei ole verrattu yksityiskohdittain maakuntien hal- 52167: tyä toimialasta riippuen merkittävästi esteitä. Voiko linnollisia käytäntöjä, pikemminkin on tehty ha- 52168: 52169: 52170: 298 52171: vaintoja usean maakunnan ja usean ohjelman tar- EU-rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanossa 52172: joamasta laajasta näkökulmasta. Päätelmien teke- voidaan paikantaa seuraavia keskeisiä vaiheita 52173: misessä on huomioitava yksittäiseen toimeenpa- sekä niihin liittyviä puutteita: 52174: non prosessiin kohdistuvien näkökulmien runsaus. 52175: Osittain eriävissä näkökulmissa on kyse arvoista. 52176: 52177: 52178: VAIHE ONGELMIA 52179: 52180: Lähtökohtien asettaminen Toimijoiden sitoutumisen aste vaihtelee 52181: Ohjelmien sisältö jäykähkö 52182: 52183: Toimijatyöskentely Yhteistyö kangertelee 52184: Jännitteitä keskushallinnon ja aluetason kesken 52185: Toimijat kokevat hallinnon raskaana 52186: 52187: Hankkeiden valinta Kriteerien periaatteen ja käytännön jännite 52188: Hankkeiden esiinnousua vaikeuttavia tekijöitä 52189: Rahoittajilla hankegeneroinnin voimavaroista pulaa 52190: 52191: Hankeprofiilin muotoutuminen Yksittäisiä hankkeita ohjelmallisuuden sijaan 52192: Hankkeissa yleinen kehittäminen painottuu 52193: Rutiinia innovatiivisuuden kustannuksella 52194: 52195: Seuranta Hajanaiset seurantajärjestelmät 52196: Seuranta mekaanista 52197: Seurantaindikaattorien määritys vaihtelee 52198: Painotus ongelmattorniin mutta kapea-alaisiin seurantatietoihin 52199: 52200: Vaikutukset Niukalti mitattavia vaikutuksia 52201: Vaikutusten pysyvyys vaihtelee 52202: 52203: 52204: Rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon läh- Iiseen kehykseen. Kuten usein toimeenpanon käy- 52205: tökohtien ongelmat on osittain pystytty ylittämään, tännössä, myös EU-rakennerahasto-ohjelmien to- 52206: vaikka tietyt lähtökohtaiset rakenteelliset ratkaisut, teutukseen vaikuttaa rakenteita, joita voidaan pe- 52207: erityisesti voimavarojen jakomekanismit, määrää- rustella muilla tekijöillä, erityisesti poliittis-hallin- 52208: vät edelleen maakunnallisen toiminnan puitteita. nollisen järjestelmän yleisillä, institutionaalisilla 52209: Toimeenpanon puutteet eivät ole halvaannuttaneet piirteillä. Tällaista hallinnon kehittämisen realismia 52210: prosessia kokonaan ja ylipäätään ei ole selvää, kuvaa osuvasti Varsinais-Suomen EU-tavoiteohjel- 52211: missä määrin vajeet näkyvät ohjelman tulos- ja makatsauksen lopuksi vedetty johtopäätös: "Ohjel- 52212: vaikutustasolla. On todennäköistä, että esimerkiksi mapolitiikan, ED-säädösten ja kansallisen lainsää- 52213: toimijatason kiinteämpi yhteistyö olisi tuottanut dännön asettamat rajoitteet aiheuttavat sen, että 52214: enemmän suuria, monipuolisia hankkeita. Samoin usein toivottua ohjelmatyöskentelyn yksinkertais- 52215: voidaan todeta, että hankkeiden esiinnousua vai- tamista, hallinnoinnin keventämistä yms. tuskin 52216: keuttavien tekijöiden puuttuminen olisi merkinnyt tapahtuu. Maakuntatasolla voitaneen kuitenkin täs- 52217: suurempaa innovatiivisuuden astetta. Tutkimuksen tä huolimatta tehostaa viranomaistason ja hankkei- 52218: havainnot voi pukea muotoon: hallintoa tulee so- ta generoivan tason yhteistyötä." 52219: vittaa toiminnan tavoiteitujen vaikutusten mukaan Edellä tarkastelluista tekijöistä osa on sellaisia, 52220: ja hallintoa voidaan muokata. että niiden voi olettaa lieventyvän tai menettävän 52221: Osa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanaan merkitystään pitkällä aikavälillä. Eräs maaseutu- 52222: vaikuttavista tekijöistä on pysyvämpiä, mutta vai- osaston edustaja tiivisti tilanteen seuraavasti: "Aluk- 52223: keasti poistettavia. Yksittäisen toimeenpanopro- si tuntui, että toiminnassa on paljon byrokratiaa, 52224: sessin tulisi suhteutua pitkäaikaiseen institutionaa- mutta nyt on kysyttävä, mistä voisi vähentää." 52225: 52226: 52227: 299 52228: Vastaavasti kansallisen 5b-ohjelmaevaluaation pai- heijastuma suomalaiseen hallintojärjestelmään liit- 52229: kantamat ongelmat, kuten valta- ja vastuusuhteiden tyvästä eri ministeriöiden välisestä jännitteestä. 52230: epäselvyys, koordinaation heikkous ja jäykkä ra- Toiminnan tehostamiseen ei ole olemassa help- 52231: hoitus ovat selvästi prosessin alkuvaiheeseen liitty- poja lääkkeitä, mutta arvioinnin ja hyvien käytäntö- 52232: viä tekijöitä, jotka ajan kuluessa voivat lieventyä. jen vertailun avulla voidaan saavuttaa edistystä. 52233: Kiintoisin ryhmä toimeenpanon puutetekijöistä Lopuksi voidaan korostaa hanketason tärkeyttä 52234: ovat suhteellisen pysyvät, mutta silti poistettavissa ohjelmien onnistumisen kannalta. Innovatiivisia 52235: olevat tekijät. Ensimmäinen ryhmä on hanketyös- hankkeita ei nouse maakunnissa esille toivotulla 52236: kentelyn "laatua" parantavat tekijät. Kuten eräs tavalla. Ilmiötä on alustavasti tarkasteltu potentiaa- 52237: maakunnallinen ohjelma tiivistää: "Lähitulevaisuu- lisiin hakijoihin liittyvänä kysymyksenä. Jatkossa 52238: den haasteet kohdennetaan kahdelle taholle: en- tulisi paneutua yksittäisten hankkeiden analysoin- 52239: sinnä tulisi pohtia keinoja, joilla jo käynnissä ole- Uin juuri tarpeiden mobilisoinoin näkökulmasta. 52240: vien hankkeiden toteutusta voisi tehostaa ja kehit- Keskeisiä kysymyksiä ovat, mistä lähtökohdista 52241: tää. Toinen kehittämisen kohde koskee uusien hanke on lähtenyt muotoutumaan, miten yhteis- 52242: hankkeiden luomista. Jäljellä olevalla ohjelmakau- työosapuolet ja oma rahoitus on järjestetty, minkä 52243: della pitäisi myös jossain määrin päästä hankkei- vaiheiden kautta hanke on edennyt maakunnan 52244: den sirpaleisuudesta ja saada syntymään entistä yhteistyöryhmän työjaostoon ja, mikä tärkeää, mi- 52245: laaja-alaisempia hankkeita." ten hanke on saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. 52246: Suurempaa koordinoinoin astetta saavutetaan Rakennerahasto-ohjelmissa tavoitellaan siirtymistä 52247: suhteellisen yksinkertaisin ja kevyinkin toimenpi- hallinto- ja resurssikeskeisestä toiminnasta tarve- ja 52248: tein: toimijat voivat pitää enemmän yhteyttä toisiin- ohjelmakeskeiseen toimintaan. Matkaa on vielä 52249: sa, tuoda potentiaalisia hankkeita esille jo varhai- jäljellä. 52250: sessa vaiheessa ja vaikkapa aika ajoin pohtia yh- 52251: dessä aluekehittämisen painopisteiden suuntaa- Valtionosuuden epävarma kohtaanto 52252: mista lähitulevaisuudessa. Vastaavasti koordinoin- 52253: oin ja seurannan kannalta suuret ja yhtenäiset Professori Juha Alho, Joensuun yliopisto 52254: yksiköt ovat toki pieniä yksiköitä tehokkaampia. 52255: Suurempaa yhteensovittamisen astetta edustaa Juha M. Alho ja Mikko A. Salo 0998). 52256: toiminnan sisältöön kohdentuva koordinaatio. Täl- Kuntien valtionosuuden epävarma koh- 52257: löin esimerkiksi hanketyöskentelyssä ei ylipäätään taanto. Yhteiskuntapolitiikan raportteja 52258: anneta yksittäisen viranomaisen valmistella hanket- N:o 1. Joensuun yliopisto. Yhteiskuntapoli- 52259: ta yhteistyöryhmälle tai työjaostolle, vaan käsitel- tiikan ja filosofian laitos 52260: lään kaikki hankkeet "samalla pöydällä". Edellä on 52261: tosin viitattu tällaisten järjestelyjen vaatimaan tieto- Tutkimuksessa tarkastellaan kuntien valtionosuus- 52262: ja kokemusvoimavaraan. Ehkäpä syyskuussa 1997 järjestelmän teknistä toteutusta väestön ikäraken- 52263: aloittaneet TE-keskukset omalta osaltaan paranta- teen kannalta. Vaikka lyhyellä tähtäimellä useat 52264: vat ainakin yritystukien, työvoimakoulutuksen ja muutkin tarkastelukulmat olisivat tärkeitä, on olen- 52265: maaseutulukien keskinäistä yhteensovittamista. naista, että lainsäädännössä pyrittäisiin sellaisiin 52266: Edelleen, kun maakuntien liitot esittävät, että alueel- järjestelmiin, joiden voisi olettaa toimivan vain 52267: listen olosuhteiden huomioon ottaminen ja ohjel- pienin tarkennuksin pitkälle tulevaisuuteen. Näyt- 52268: miin sitoutuminen edellyttävät ohjelmien määrära- tää siltä, että valtionosuusjärjestelmän kohdalla 52269: hoista ja hallinnosta päättämisen siirtämistä koko- näin ei ole. Runsaan kymmenen vuoden sisällä 52270: naan maakuntatasolle, on kyse hajaotuksen asteesta järjestelmän pohjana olevia kertoimia kohtaan syn- 52271: yksittäisten viranomaisten ja muiden toimijoiden tyy niin voimakasta muutospainetta, että ne tuskin 52272: välillä ja siten yleisestä hallintopolitiikan kehityspiir- säilyttävät nykyistä rakennettaan. Tässä työssä on 52273: teestä. Viimeaikaisen kehityksen perusteella voi eräänä apuvälineenä käytetty uutta, todennäköi- 52274: olettaa hajaotuksen asteen kasvavan edelleen. syysteoriaan perustavaa väestöennustetta. Ennus- 52275: Koordinoinoin hankalasti saavutettavaa astetta teen perusteella on epätodennäköistä, että väestö 52276: edustavat yksittäisten viranomaisten perinteisiin voisi muuttua niin, että kyseisiä ongelmia ei syntyi- 52277: työtapoihin ja kulttuuriin liittyvät eroavaisuudet. si. Työn tärkein johtopäätös onkin, että seuraavan 52278: Hyvänä esimerkkinä tästä on rakennerahasto-oh- kymmenen vuoden kuluessa olisi hyvissä ajoin 52279: jelmiin liittyvän seurannan ongelmat. Kyseessä ei- varauduttava siihen, että valtionosuusjärjestelmän 52280: vät ole niinkään tarkasteltuun toimeenpanoproses- pohjana olevien kertaimien rakennetta on muutet- 52281: siin liittyvät spesifit ongelmat, vaan pikemminkin tava. 52282: 52283: 52284: 300 52285: Mikäli valtionosuuden pohjana olevia kertoimia Koski korostaa mietinnössään, että nykyisen 52286: muutetaan vähemmän iästä riippuviksi, toiset kun- valtionosuusjärjestelmän uudistamistyössä "tutki- 52287: nat häviävät prosessissa, toiset voittavat. Näin ei muksella on ollut hyvin keskeinen asema", ja luet- 52288: tarvitse käydä, jos järjestelmän rakennetta muute- telee koko joukon tutkimuksia, joiden avulla järjes- 52289: taan myös muilta osin. Tämä sama ongelma liittyy telmälle on "etsitty perusteluja". Nämä tutkimukset 52290: muidenkin kaavarahoitusjärjestelmien soveltami- näyttävät kuitenkin olleen empiirisiä selvityksiä 52291: seen. Näennäisen objektiivisten kaavojen ohessa kuntien välisistä eroista palvelutarpeissa, -järjestel- 52292: on joka tapauksessa käytettävä merkittävässä mää- missä ja -kustannuksissa. Jotta järjestelmästä olisi 52293: rin harkintaa. Kuntien valtionosuusjärjestelmä on tullut yksinkertaisempi, läpinäkyvämpi ja parem- 52294: edelleenkin erittäin monimutkainen kokonaisuus, min hallittavissa oleva, olisi tarvittu vahvempi teo- 52295: vaikka sen uudistamista on toistuvasti perusteltu reettinen perusta ja vähemmän ad hoc -ratkaisuja. 52296: tarpeella tehdä se yksinkertaisemmaksi. Monimut- Kun järjestelmää muutaman vuoden sisällä - ja 52297: kaisuudesta seuraa monenlaisia ongelmia. viimeistäänkin kymmenen vuoden päästä - on 52298: Osa ongelmista liittyy kysymykseen kuntalais- muutettava, olisi tämä aika käytettävä sellaisen 52299: ten oikeusturvasta. Järjestelmä on laissa kuvattu teoreettisen perustan luomiseen, että siitä voidaan 52300: niin vaikeaselkoisesti ja osin virheellisesti, että ei uudet ratkaisut johtaa. 52301: voi kohtuudella odottaa kuntien virkamiesten - 52302: yksityisistä kuntalaisista puhumattakaan - kyke- 52303: nevän tarkistamaan, onko heidän kuntansa saanut Peruspalveluiden tasapuolisuuden arviointi 52304: sen valtionosuuden, jonka laki sille määrää. Lisäksi 52305: suuri osa tiedoista, joita kunnan valtionosuuden Professori Pauli Niemelä, Kuopion yliopisto 52306: laskemiseksi tarvitaan, ei ole kuntalaisten käytettä- 52307: vissä ilman erityisiä ponnisteluja. Esimerkiksi vuo- Sakari Kainulainen ja Pauli Niemelä (1998). 52308: den 1997 valtionosuuksia laskettaessa käytettyjen Kaksi tapaa tarkastella peruspalveluita. 52309: työssäkäynti-, sairastavuus- ja työttömyyskertai- Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskun- 52310: mien löytäminen vaati melkoisesti etsimistä ja pu- tatieteet. Kuopio. 52311: heluja eri ministeriöihin. Selväksi kävi, että valta- 52312: kunnassa on ilmeisestikin vain muutama henkilö, Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kahta eri- 52313: joka tietää täsmälleen, mitä ne ovat ja miten ne laista tapaa mitata peruspalveluiden tasapuolisuut- 52314: käytännössä lasketaan. ta. Toisaalta tutkittiin tilastojen tarjoamaa kuvaa 52315: Järjestelmän monimutkaisuus on tärkeä asia palvelujen tarjonnasta ja toisaalta käyttäjien omia 52316: myös oikeudenmukaisuuden kannalta. Koski sa- kokemuksia palveluiden saatavuudesta. Ensim- 52317: noo mietinnössään (1996), että ollakseen oikeu- mäisessä vaiheessa eriteltiin kunnittain valtakun- 52318: denmukainen valtionosuusjärjestelmä ei voi olla nallista palvelutarjontaa tilastojen avulla. Sen jäl- 52319: yksinkertainen, koska todellisuus on niin moni- keen valittiin väestökyselyn kohteeksi neljä kun- 52320: mutkainen. On selvää, että järjestelmän hallinnolli- taa, jotka edustavat palvelutarjonnan suhteen ääri- 52321: nen yksinkertaisuus ei voi olla mikään itseisarvo. päitä Suomessa. Kolmannessa vaiheessa näiden 52322: Monimutkaisuutta pitäisi kuitenkin sallia vain siinä kahden tarkastelutavan antamia tuloksia vertailtiin 52323: määrin, kuin se on välttämätöntä järjestelmän oi- keskenään peruspalveluiden tarjontaa kuvaavien 52324: keudenmukaisuuden turvaamiseksi. Tutkijat eivät tasapuolisuusmittareiden arvioimiseksi. 52325: ole nyt voineet vakuuttua siitä, että nykyisen valti- Tilastotutkimuksen mukaan kunnat ovat "perus- 52326: onosuusjärjestelmän monimutkaisuus olisi kaikin palveluprofiileiltaan" erilaisia. Profiilien erilaisuus 52327: osin tulosta perusteellisesta harkinnasta ja järjestel- ei kuitenkaan seuraa suoraan palveluhenkilöstön 52328: män eri osien keskinäisten suhteiden hallinnasta. määrällisiä muutoksia, vaikka tämä yhteys on ha- 52329: Onko lainlaatija ollut järjestelmää luodessaan vaittavissa. Kuitenkin palveluja tarjoavien henkilöi- 52330: todella tietoinen siitä, että työtöntä kohti maksetta- den määrällä on selvä yhteys käyttäjien palveluko- 52331: va avustus tulee olemaan sitä suurempi, mitä suu- kemuksiin erityisesti palveluiden saatavuuden ja 52332: rempi on kunnan työttömyysprosentti? Jos on, niin laadun kohdalla. Palveluiden vaikuttavuus sen si- 52333: miksi? Onko lainlaatija todella halunnut lievittää jaan ei näytä olevan selvässä yhteydessä henkilös- 52334: terveydenhuollon valtionosuuden riippuvuutta tön määrään. Henkilöstömäärän lisäksi palveluko- 52335: kunnan ikäjakaumasta siten kuin olemme kuvan- kemuksiin vaikuttavat palveluiden organisointiin 52336: neet? Jos on, niin miksi? Onko lainlaatija todella liittyvät tekijät. 52337: halunnut luoda järjestelmän, jota voidaan säätää Jotkin peruspalveluihin liittyvät ilmiöt ovat suh- 52338: neljällätoista "vivulla"? Jos on, niin miksi? teellisen harvinaisia. Tässä tutkimuksessa ongel- 52339: 52340: 52341: 301 52342: maksi muodostuikin se, että yksittäisten palvelui- ja tarjoamassa. Havaittu yhteys ei ole kuitenkaan 52343: den käyttäjiä oli kyselyssä suhteellisen vähän. Kui- suoraviivainen ja yksiselitteinen. Samankokoisten- 52344: tenkin kyselytutkimuksen otos oli valtakunnallista kin kuntien peruspalveluhenkilöstömäärissä on 52345: selvitystä ajatellen suuri. Peruspalveluiden käyttöä suuria eroja. Ongelmaksi muodostuu tilastoyksi- 52346: arviaineiden vastaajien vähyyden vuoksi on syytä kön valinta. Valittaessa yksiköksi kunta, ei voida 52347: harkita käytetyn aikaperspektiivin (nyt yksi vuosi) olla varmoja, selittyvätkö tulokset kuntien piirteistä 52348: pidentämistä ainakin poliisipalveluiden sekä palo- vai niiden yhteistyöstä muiden kuntien kanssa. Jos 52349: ja pelastuspalveluiden tarkasteluissa. On hyvin tär- taas yksiköksi valitaan useampia kuntia, hukataan 52350: keää rajoittaa vastaukset ainoastaan palveluita liikaa paikallisen tason informaatiota, jolla näyttää 52351: käyttäneisiin henkilöihin. Vaikka ns. yleinen mieli- olevan merkittävä osuus erilaisten erojen syntyyn. 52352: pide näyttää myötäilevän todellisten käyttäjien ko- Palvelutuotanto vaihtelee suuresti kunnittain, 52353: kemuksia, on pelkästään niiden perusteella vaikea mutta tämä ei välttämättä näy erilaisina tyytyväi- 52354: tehdä pitkälle meneviä tulkintoja. syysarvioina. Kuntien erilaistuminen lisääntynee 52355: Käyttäjienkään mielipiteet eivät ole ongelmatto- edelleen, minkä vuoksi tasapuolisuuden tarkaste- 52356: mia. Vastaajan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla lussa ei voitane pitäytyä yhdessä kansallisessa stan- 52357: on yhteyttä arviointeihin. Palvelujen saatavuus, dardissa, vaan tasapuolisuutta tulee tarkastella pai- 52358: niiden laatu ja vaikuttavuus korreloivat vahvasti kallisista lähtökohdista käsin. On myös muistetta- 52359: keskenään. Johtuuko tämä korrelaatio siitä, että va, että paitsi kuntien välillä, myös niiden sisällä on 52360: yhden osatekijän onnistuminen tai epäonnistumi- eroja palveluiden tarjonnassa. Tasapuolisuuden 52361: nen heijastuu jälkikäteiseen arvioon kaikissa osa te- arvioinnit vaihtelevat näin myös sen mukaan, millä 52362: kijöissä? Jos näin on, niin tämä tuottaa mittarin tasolla vertailuja tehdään. Kaiken kaikkiaan joutu- 52363: käytölle ongelmia. Myös arviot palveluiden laadus- nemme jatkossa pohtimaan tasa-arvon ja tasapuo- 52364: ta korreloivat vahvasti eri palveluiden kesken. Kun lisuuden sisältöä ja käyttöarvoa tällaisissa vertai- 52365: saa hyvää tai huonoa palvelua yhdeltä palvelualal- luissa. Tutkimus herättää kysymyksen, tuleeko 52366: ta, niin tämä heijastuu myös muiden palveluiden meidän hyväksyä peruspalveluissa tasapuolisuu- 52367: laadun arvioon. Palvelutyötä tekevän henkilön den sijasta "erilaisuus oikeudenmukaisuuden hen- 52368: osuus koko palvelutapahtumassa on suuri. Tästä gessä". 52369: syystä on ymmärrettävää, että henkilöstön määrä 52370: muuttuu jossain määrin myös palvelun laaduksi. 52371: Tutkimuksessa käytetty tilastollinen mittari, pe- Tulosmittaristot iulkisorganisaatioiden 52372: ruspalvelualoilla toimivien henkilöiden määrä, pe- arvioinnin välineinä 1 52373: rustuu aiempiin pohdintoihin tasapuolisuuden mit- 52374: taamisesta. Palveluiden tarjontaa kuvaavia mittarei- Professori Ismo Lumijärvi, Vaasan yliopisto 52375: ta on olemassa runsaasti, mutta niiden käyttöön 52376: liittyy monia virhemahdollisuuksia kuntia keske- Ismo Lumijärvi 0998). Tuloksellisuusindi- 52377: nään verrattaessa. Henkilöstömäärän käyttö lieven- kaattoreiden käyttö julkisorganisaatioissa. 52378: tää osaa näistä virheistä, mutta ei sekään kykene Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja 52379: kertomaan "totuutta" palvelujen tarjonnasta. Kes- raportteja 23. 52380: keinen kuntien välisiä tilastollisia vertailuja vai- 52381: keuttava tekijä on peruspalveluiden tuottamistapo- Tutkimus kohdistuu tulosmittariston käyttöönoton 52382: jen moninaisuus. Kuntien välillä on vaihtelua tuot- laajuuden ja luonteen selvittämiseen julkisella sek- 52383: tamistavoissa ja toisaalta myös yhteistyötä palvelu- torilla. Kohteena on sekä valtion että kuntien viran- 52384: jen tuottamisessa. Nämä molemmat tekijät sekoitta- omaisia. Valtionhallinnon osalta aineistona oli nel- 52385: vat tai tekevät vertailut jopa mahdottomiksi. Paikal- jän hallinnonalan (KTM, LM, OPM ja TM) tulossopi- 52386: listen tuottamistapojen erot oletettavasti lisääntyvät mus- ja suunnitelma-asiakirjat vuosilta 1995-96. 52387: tulevaisuudessa, kun julkisen ja yksityisen raja Kuntien osalta aineisto pohjaa KuntaSuomi 2004 52388: hämärtyy hyvinvointipalveluiden tuottamisessa. -tutkimushankkeen yhteydessä kerättyyn aineis- 52389: Tämän vuoksi palvelutarjonnan tilastointikäytän- toon, joka kuvastaa koulu-, kirjasto- sekä vapaa- 52390: nöt tulevat oletettavasti monimutkaistumaan. aikatoimien tilannetta 47 kunnassa. 52391: Tutkimuksessa voitiin osoittaa yhteys palvelu- Valtionhallinnossa tulosmittariston konkreetti- 52392: henkilöstön määrän ja asiakastyytyväisyyden välil- suus vähenee siirryttäessä alemmilta ylemmille ta- 52393: lä, kun kunnat ovat muuten keskenään vertailukel- soille. Myös vaikuttavuus- ja hanketavoitteiden 52394: poisia. Palvelujen käyttäjät ovat sitä tyytyväisem- suhteellinen osuus lisääntyy. Työministeriössä 52395: piä, mitä enemmän palveluhenkilöstöä on palvelu- sekä liikenneministeriössä indikaattoreiden niukka 52396: 52397: 52398: 302 52399: enemmistö on konkretisoituja, vähiten konkreti- suhteessa tulostavoiteasiakirjaan. Tässä tutkimuk- 52400: sointia ilmenee opetusministeriön tavoitteissa. sessa läpikäydyn aineiston voidaan katsoa antavan 52401: Konkretisoinnin mahdollisuudet selittynevät pää- kattavan kuvan mittaristosta. 52402: osaltaan toiminnan luonteella, joka joko edesaut- Tulosohjauksen näkökulmasta on tavoiteltavaa, 52403: taa tai vaikeuttaa konkreettisesti mitatravien tavoit- että kaikki tulosarvioinnissa käytettävät indikaatto- 52404: teiden muodostamista. Laatutavoitteet ovat minis- rit ovat tiedossa tavoitesuunnitelmassa. Kriteerit- 52405: teriöissä suhteellisen harvinaisia, jos niiden osuutta hän ovat johtamisen välineitä siinä, että ne auttavat 52406: mitataan suhteessa siihen, mitä tulossopimuksiin suuntaamaan toimintaa olennaisiin tulosalueisiin. 52407: yleensä kirjataan. Opetusministeriölle tyypillisin Tulosarvioinnin ideaalinen tarkoitus on vertailun 52408: tavoitemuoto ovat hanketavoitteet Sisäinen palve- mahdollistavien ja helppolukuisten tulosmittaristo- 52409: lukyky on esillä tulosasiakirjoissa lähinnä satunnai- jen käyttö. Mittaristojen pitäisi kansantajuisia, jotta 52410: sesti. Vaikuttavuuteen on olemassa yleisellä tasolla kuva laitosten toimivuudesta julkisina instituutioi- 52411: esitettyjä mittaristoja. Muun tyyppisiä mittareita kir- na ei jäisi ulkoisellekaan arvioijalle "hämärän peit- 52412: jataan runsaasti ja ne ryhmittyvät lähinnä maksulli- toon". Nämä vaatimukset eivät välttämättä edellytä, 52413: sen palvelutoiminnan liiketoiminnallisiin tavoittei- että ministeriöiden tavoitteiden tulisi olla mitatta- 52414: siin, suoritemäärätavoitteisiin sekä imagon kehittä- via. Tavoitteet voivat olla selkeitä ja kansantajuisia 52415: miseen. Kauppa- ja teollisuusministeriön sekä lii- ilman mitattavuuttakin. Ministeriötasolla toiminnan 52416: kenneministeriön arviointimittaristo näyttää vakiin- luonne myös johtanee siihen, että tavoitteet voivat 52417: tuneemmalta kuin työministeriön tai opetusminis- olla pääosin yleistäviä ja valtakunnallisia. Niiltä ei 52418: teriön vastaava. Ylipäätään voidaan sanoa, ettei voida edellyttää kovin yksilöityä mittauksellisuutta. 52419: indikaattoreiden ryhmittelyä ole viety valtionhallin- Sen sijaan keskushallinnon laitosten ja piiriviran- 52420: nossa kovinkaan pitkälle. Tyypillistä on, että indi- omaisten voidaan olettaa olevan tavoitteenasette- 52421: kaattorit ainoastaan listataan yksiköittäin peräkkäin lussaan jo ministeriöitä täsmällisempiä, koska myös 52422: ilman systemaattisuutta. toimintakenttä rajautuu ja täsmentyy. 52423: Kuntien tulosohjausuudistus on edennyt vaihte- Jonkintyyppistä vertailua tarvitaan, jos tuloskri- 52424: levasti. Myös indikaatistossa esiintyy huomattavaa teereiden perusteella halutaan todeta esimerkiksi 52425: vaihtelua. Taloudellisuuden ja asiakasarviointien hallinnonalan tuottavuuden kohoaminen. Ilman 52426: käyttö on yleistä, mutta muodoltaan varsin vakiin- täsmällistä mittaustapaa on tämän kehityksen luo- 52427: tumatonta. Sisäinen palvelukyky saa mittareiden tettava arviointi vaikeaa. Tehtyjen toimenpiteiden 52428: joukossa vähän huomiota. Muut mittarit liittyvät ja kuvattujen tunnuslukujen keskinäisyhteyden 52429: liiketoiminnallisiin tavoitteisiin, imagotavoitteisiin osoittaminen on vaikeaa, jos lähtökohtana ovat 52430: sekä volyymimääriin. Tältä osin tilanne näyttää pelkät yleiset lausumat, vaikka verbaalisella tasol- 52431: samankaltaiselta kuin valtionhallinnossa. Laatumit- la arviointi onnistuukin. Julkisorganisaatioiden 52432: tareita sekä asiakaskohtaisen vaikuttavuuden ar- välillä on tuloksellisuuskriteerien täsmentämisessä 52433: vioimista esitetään selvästi enemmän kuin valtion- huomattavia eroja. Osassa kriteerit esitetään sel- 52434: hallinnossa. Kulttuuri- ja liikuntasektoreilla mitta- keänä tulosmatriisina ja täsmällisesti eriteltyinä, 52435: ristojen kehittäminen on vähäisempää kuin kirjas- osassa taas enemmänkin toimintaa tai kehittämi- 52436: toissa, joissa tietynlaisen numeerisen suoritetiedon sen suuntaa kuvaavina lausumina. Tätä ei var- 52437: keruulla on jo perinteitä. Koulusektorilla mittarei- maankaan selitä pelkästään laitosten erilainen 52438: den käyttö tuntuu hyvinkin hajanaiselta. Monenlai- kiinnostus mittareiden kehittelyyn. Enemmänkin 52439: sia mittareita on ideoitu, mutta niiden käyttö on taustalla lienee vaikuttamassa se, että laitoksen 52440: arviointien apuna ilmeisen hajanaista ja satunnais- toiminnan luonne ei aina mahdollista tarkkaan 52441: ta. Kunnissa tulostavoitteista kirjataan talousar- kuvaukseen pääsyä. 52442: vioon tyypillisesti vain taloudellisuuteen liittyviä Perinteisen budjettitalouden piirissä toimivien 52443: tavoite- ja odotusarvoja. Tulossopimusmenettelyä julkisorganisaatioiden mahdollisuudet liiketoimin- 52444: on sovellettu kunnissa vain vähäisessä määrässä, nallisen tuloksellisuuden kuvaajien käyttöön liitty- 52445: mikä osaltaan lienee hidastanut tulostavoitteiden vät lähinnä maksulliseen palvelutoimintaan. Viras- 52446: kirjaamiskäytäntöjen yleistymistä. tojen työ ei tähtää kannattavaan liiketoimintaan, 52447: Lumijärven ja Salon 0996) tutkimuksessa saatiin vaikka palvelumaksuja mahdollisesti perittäisiin- 52448: viitteitä siitä, etteivät tulossopimusasiakirjat ja toi- kin. Niiden toiminta tähtää ensisijaisesti kansalais- 52449: mintakertomukset ole keskenään "yhteismitallisia". ten palvelemiseen, jolloin toiminta on jo lähtökoh- 52450: Osa kriteereistä kirjautuu julkisuuteen vasta toi- diltaan yritystoimintaa moniulotteisempaa. Julkisis- 52451: mintakertomuksessa, joka on siis puutteellinen sa yksiköissä tulevat huomioonotettavaksi myös 52452: 52453: 52454: 52455: 303 52456: demokratian prinsiippi ja lakisidonnaisuus. Talou- taan laaja-alaiseen, hallinnonalan yhteiskunnalli- 52457: dellisuusaspekti voi toimia vain yhtenä- vaikka- seen kehitykseen kytkeytyvään muotoon. Viras- 52458: kin sinänsä tärkeänä - arviointiperustana muiden toissa lienee vaikea nähdä oman työn yhteyksiä 52459: kriteerien joukossa. tällaisiin laaja-alaisiin, koko yhteiskunnan kehityk- 52460: Julkiset liikelaitokset ja julkiset yhtiöt tuntevat seen kytkeytyviin muutoksiin. Tulosajattelu edel- 52461: perusteltua "vetoa" katetta, tuottoa ja omavarai- lyttäisi ministeriöiden ja ohjausyksiköiden osalle 52462: suusastetta koskevien mittareiden käyttöön tulok- täsmällisempiä, niiden omaan ohjaus- ja asiantunti- 52463: sellisuuden kuvaamisessa. Samalla kun julkinen jarooliin liittyviä "lähikriteereitä" sekä sisäisen toi- 52464: liikelaitos finanssihallinnollisesti ja kirjanpidollises- minnan kehittämistavoitteita. 52465: ti muistuttaa yksityistä liikelaitosta, sillä on myös Tässä työssä keskiöön on nostettu tulosmitta- 52466: yhteiskunnallisia velvoitteita. Sen palvelutavoitteet risto. Monet katsovatkin, että tuloksellisuuden mit- 52467: vahvistetaan hallituksen ja eduskunnan toimesta. taus on tullut julkiseen hallintoon jäädäkseen. Tu- 52468: Juuri palvelutavoitteiden kautta tulevat esille julki- loksellisuuden mittaamisen uskotaan palauttavan 52469: selle organisaatiolle ominaiset tuloskriteerit Liike- julkisella sektorilla "kadoksissa" tai "näkymättömis- 52470: laitosten kohdalla tuloksellisuuden mittaaminen sä" olleen yhteyden työn ja lopputuloksen välillä. 52471: saa usein muotoja, joissa kannattavuuteen ja tuot- Tarkastelu osoittaa, että mittaristoissa on päädytty 52472: toon (esim. sijoitetun pääoman tuotto) liittyvät pelkistettyjen kuvaajien käyttöön. Mittareiden on- 52473: kriteerit näyttävät paljolti syrjäyttävän tuottavuus-, gelmaksi on nähty usein sitoutuminen liiaksi kvan- 52474: taloudellisuus-, vaikuttavuus- ja laatukriteeristöt. titatiivisiin tekijöihin ja taipumus korostaa helpoim- 52475: Eduskunnan käsittelyyn budjetin yhteydessä tuota- min mitattavia asioita. Tällaiset ongelmat eivät 52476: vat palvelutavoitteet ovat periaatteessa ensisijai- nousseet päällimmäisiksi, koska tulosmittaaminen 52477: sempia kuin liiketoiminnan tulostavoitteet Käytän- on julkisella sektorilla vaikeasti tulkittavien yleisten 52478: nössä palvelutavoitteet jäävät kuitenkin juuri viras- lausumien varassa, mikä vaikeuttaa myös tavoittei- 52479: tojen tulossuunnitelmissa ohjauksellisesti täsmen- den toteutumisen seurantaa. Kun tarkka informaa- 52480: tämättömiksi. Seurannan luonne muuttuu tällöin tiojärjestelmä puuttuu, tavoitteiden saavuttamisaste 52481: helposti pelkästään liiketaloustunnuslukujen las- saatetaan todeta vain ns. sormituntumatiedon poh- 52482: kentaa korostavaksi. Markkinaohjautuvuus syrjäyt- jalta. 52483: tää parlamentaarisen tavoitteenasetannan, jos koh- Konkreettisissa tulosmittareissa painottuvat te- 52484: ta hyvä tuotto sijoitetulle pääomalle voi olla yksi hokkuus- ja/tai taloudellisuusmittarit. Vaikuttavuu- 52485: parlamentaarisen päättäjän asettamista tavoitteista. denkin operationaalistaminen olisi tärkeää, koska 52486: Kysymys ei ole vain mittariston valinnasta vaan vasta se ilmaisee, onko suoritteilla saatu aikaan 52487: myös liikekirjanpidon laskenta- ja seurantamallien toivottu lopputulos. Vaikuttavuuden mittauksen 52488: kyvystä tuottaa laadun ja vaikuttavuuden mittaris- jääminen yleiselle tasolle ei ole erityisesti suomalai- 52489: toja. sen julkissektorin ongelma, vaan samasta vaikeu- 52490: Vaikka useimpien laitosten kriteeristö koostuu desta raportoidaan myös esimerkiksi Yhdysvallois- 52491: monipuolisesta mittaristosta, tuloskriteeristön kat- ta. 52492: tavuus on silti ilmeinen ongelma. Palvelujen laa- Tutkimuksen havainnot tärkeysjärjestyksen 52493: dullisia kriteereitä kirjataan vähän, samoin sisäistä asettamisesta ovat vähäiset. Niitä asetetaan muka- 52494: palvelukykyä tai sosiaalista toimivuutta koskevia na olleista virastoista tielaitoksen ja KTM:n piiri- 52495: tuloskriteereitä. Vain harvoilla laitoksilla on sään- hallinnossa, joissa on asetettu painokertoimia eri 52496: nöllisiä asiakasarviointeja. Asiakaslaadun analy- tavoitteiden saavuttamiselle. Ministeriöistä ja kes- 52497: sointia ei mielletä osaksi tuloksellisuuden arvioin- kushallinnosta ei tällaisia preferenssejä löytynyt. 52498: tia. Laatukriteerit saatetaan liittää vain sujuvuuteen Kunta-aineisto ei mahdollistanut tämän ominai- 52499: ja nopeuteen, jolloin ne samaistuvat enemmän suuden tutkimista. Vaikka tuloksellisuuden indi- 52500: tehokkuuteen kuin laatukokemusten kuvaami- kaattoreista raportoidaan kohtuullisen monidi- 52501: seen. Henkilöstön kehittämistarpeiden huomiotta- mensiöisesti, ilmeisestikin vain harva virasto ky- 52502: jättäminen tavoitteenasettelussa on henkilöstön kenee linkittämään tulosinformaation johtamis- 52503: motivoinnin kannalta varsin arveluttavaa. käytäntöihin. 52504: Vaikuttavuutta kuvaavia verbaalisia tuloskritee- Tulosmittariston epäyhtenäisyys näkyy erityises- 52505: reitä tuodaan sinänsä kiitettävästi esille. On ym- ti tavoissa mitata vaikuttavuutta ja laatua. Tästä 52506: märrettävää, että vaikuttavuus on voimakkaasti seuraa mahdottomuus poikkivertailujen tekemi- 52507: esillä juuri keskushallinnon organisaatioissa, jotka seen. Missä määrin mittaamisessa pitäisi päästä 52508: ovat strategisia ohjausyksiköitä. Vaikutukset kirja- menetelmälliseen yhdenmukaistamiseen? Kunnat 52509: 52510: 52511: 52512: 304 52513: eroavat palvelutarjonnassaan, jolloin tarvitaan jos- Tulosmittaristot julkisorganisaatioiden 52514: sain määrin erilaisia tiedonkeruun ja laskennan arvioinnin välineinä II 52515: menetelmiä. Ilmeisestikin yhdenmukaistamiseen 52516: voidaan päästä silloin, kun korostetaan työyhteisö- Professori Ismo Lumijärvi, Vaasan yliopisto 52517: jen oman kehittelyn osuutta. Riittävään yhdenmu- 52518: kaistamiseen tarvitaan käsitteiden ja indikaattorei- JussiJylhäsaari 0998). Tulosohjaus ja tulos- 52519: den käytön yhdenmukaisuutta. Valtionhallinnon mittaus Yhdysvaltojen liittovaltion hallin- 52520: piiri- ja paikallishallinnossa tilanne on puutteelli- nossa 1990-luvulla. Vaasan yliopiston jul- 52521: nen monelta osin, mutta huomattavasti yhtenäi- kaisuja. Selvityksiä ja raportteja 33. 52522: sempi kuin kunnissa. Selitys valtionhallinnon pai- 52523: kallistason yhtenäisempään linjaan löytynee kes- Tutkimus oli luonteeltaan tiedonhankinnan kokei- 52524: kushallinnon roolista mittausmenetelmien koordi- lu, jossa hyödynnettiin Internetin tarjoamaa tietoa 52525: naattorina. Tällainen koordinaattori näyttäisi puut- Yhdysvaltojen liittovaltion tulosohjauksesta. Tällä 52526: tuvan kokonaan kunnalliselta alalta. Niin kauan tavoin saatavissa olleen aineiston perusteella ja sitä 52527: kuin kunnassa ei päästä selkeiden tulossopimus- kirjallisella aineistolla täydentäen on pääpiirteis- 52528: tyyppisten tulostavoiteasiakirjojen muodostami- sään selvitettävissä, mitä Yhdysvaltojen liittovaltion 52529: seen, tulosmittareiden kehittymättömyys säilyy. hallinnon uudistamiseksi on tehty ja millaisia poliit- 52530: Osittain tulosmittaamisen esteenä saattaa olla kun- tisia tavoitteita on asetettu. Tulosohjauksen kehittä- 52531: nissa oman toiminnan kokeminen voimakkaan miseksi on luvattu tehostaa, yritysmäistää ja pie- 52532: alisteiseksi suhteessa ylempiin tasoihin tai valtion nentää Yhdysvaltojen liittovaltion hallintoa. Julki- 52533: lainsäädäntöön, jolloin tehdään vain se, mitä voi- sen palvelutuotannon tehokkuutta on vertailtu yk- 52534: daan. Mittaukselle ei nähdä tarvetta, koska asioi- sityisten yritysten toimintaan. Liittovaltion hallin- 52535: den tilaan ei koeta voitavan vaikuttaa. nossa on vähennetty henkilökuntaa, painotettu 52536: Tulosmittaus edellyttää yleensä aina mittariston palvelujen laatua mm. palvelustandardeilla, panos- 52537: räätälöintiä eri yksiköissä. Useimmilla valtion ja tettu voimakkaasti tulosmittaamisen ja strategisen 52538: kuntien yksiköillä ei ole kuitenkaan omasta takaa sekä vuosittaisten tulossuunnitelmien laajaan käyt- 52539: sellaista henkilökuntaa tai osaamista, joita analyy- töönottoon. Lisäksi on pyritty vähentämään viras- 52540: sien suunnittelu ja läpivienti edellyttäisi. Ongelma tojen toimipisteitä ja hallinnon sääntelyä. 52541: on reaalinen varsinkin pienissä kunnissa. Eräs mit- Kokonaiskuva osauudistusten tähänastisista vai- 52542: taamiselle vastahakoisuutta synnyttävä yhteinen kutuksista jää kuitenkin epäselväksi osittain uudis- 52543: tekijä julkisella sektorilla on siinä, että jokaisella tusten keskeneräisyyden johdosta. Esimerkiksi 52544: sektorilla joudutaan tuotokset selvittämään tarkoin. kansallisen suorituskyvyn raportit (National Perfor- 52545: Julkisella sektorilla ei ole yksityiselle sektorille mance Review) sisältävät lukuisia yksittäisiä esi- 52546: finnasteista hintamekanismia, joka antaisi eri tuot- merkkejä liittovaltion hallinnon toimintatapojen 52547: teille ja ominaisuuksillekin markkamääräisiä pai- dramaattisesta muuttamisesta. Mitään kokonaisval- 52548: noarvoja, vaan kunkin tehtävän ja palvelun paino- taista arviota ne eivät kuitenkaan anna tähänasti- 52549: arvo joudutaan määrittämään erikseen muiden, sesta kehityksestä. Yhdysvaltojen liittovaltion uu- 52550: vain epäsuorasti rahallista merkitystä kuvaavien distuksia arvioitaessa on otettava huomioon usei- 52551: painotusten pohjalta. Tämä on koettu vaikeaksi ja den osa-alueiden keskeneräisyys, koska liittovalti- 52552: osittain mittaristoja kapeuttavaksi. on tuloksellisuus- ja tuloslain täytäntöönpanon ai- 52553: Eräissä kansainvälisissä kirjoituksissa on pohdit- kataulu on hidas. Lakiin liittyvien pilottiprojektien 52554: tu tulosmittauksen yhteyksiä hallintokoneiston onnistumisesta on kuitenkin saatavissa raportteja. 52555: kontrolliin. Kysymys kansalaisten kontrollimahdol- Erityisesti hallinnollisen sääntelyn vähentämiseen 52556: lisuuksien lisääntymisestä nousee esille lähinnä sitä tähtäävät pilottiprojektit epäonnistuivat selvästi. 52557: kautta, että tietoa ja hallinnon lisääntyvää läpinäky- Myöskään tarkka tulosmittaaminen ei ole onnistu- 52558: vyyttä voidaan käyttää myös kontrolloimistarkoi- nut toivotulla tavalla. Tuloksellisuuteen olennai- 52559: tukseen. Se antaa hallinnon ulkopuolisille intressi- sesti liittyvien suoritusperusteisten organisaatioi- 52560: tahoille uusia välineitä puuttua hallinnon toiminto- den (Performance Based Organizations) - erään- 52561: jen ohjaukseen. Esimerkiksi poliittisen opposition laisten tulosyksikköjen - valitseminen ja käytän- 52562: on helpompi puuttua hallinnon toimeenpanoon, nön toiminnan arvioiminen on samoin vasta edes- 52563: kun sen käytössä ovat tarkat tuloskuvaukset· eri sä. 52564: virastojen toiminnan vaikutuksista. Sen pohjalta Arvioitaessa Yhdysvaltojen uudistuksia on vielä 52565: voidaan tehdä epävirallisia arvioita ja tulevaisuutta otettava huomioon, että päämääriä ja todellisia 52566: koskevia valintoja. tavoitteita voidaan pitää jossain määrin epämääräi- 52567: 52568: 52569: 20 380188E 305 52570: sinä. Tähän on viitattu useissa uudistusta erittele- Yhdysvaltalaisissa julkisen hallinnon alan leh- 52571: vissä artikkeleissa. Yleinen yritysmäistäminen tai dissä julkaistuissa arvioissa liittovaltion tulokselli- 52572: virtaviivaistaminen näyttää kuitenkin olevan kehi- suus- ja tuloslaista (GPRA 1993) ja kansallisesta 52573: tyksen suunta liittovaltion hallinnossa. Yhdysvalto- tuloksellisuusarvioista (NPR) nostetaan esille aina- 52574: jen liittovaltion hallinnon kehitystä arvioitaessa on kin yksi yhteinen tekijä: julkisen hallinnon säätelyn 52575: otettava huomioon sen asema koko Yhdysvaltojen vähentämistä tervehdittiin lähes kaikissa artikke- 52576: julkisessa sektorissa. Suurin osa Yhdysvaltojen jul- leissa tervetulleena uudistuksena. Muuten koko- 52577: kisen sektorin työntekijöistä työskentelee paikallis- naiskuvan muodostaminen artikkelien perusteella 52578: tai osavaltiohallinnossa. Lisäksi liittovaltion työn- on vaikeaa. Sekä kummankin teeman puolesta että 52579: tekijöistä merkittävä osa on puolustushallinnon niitä vastaan esitettiin argumentteja. Uudistuksia 52580: palveluksessa. puolustavia artikkeleja oli selvästi vähemmän. 52581: Tulosmittausoppaiden ja tulosohjauslain perus- Yhdysvaltojen liittovaltion hallinnon uudistami- 52582: teella tulosmittauksessa tullaan painottamaan tu- nen on jatkuva prosessi. Uusia raportteja ja selvi- 52583: losmittarien konkreettista mitattavuutta. Palvelujen tyksiä on koko ajan saatavilla Internetin välityksel- 52584: ja toimintojen hintojen esittämistä suositellaan, lä. Esimerkiksi tämän raportin viimeistelyvaiheessa 52585: vaikka ei pystyttäisi esittämään kuin arviolukuja. tuli saataville Yhdysvaltojen koko liittovaltion hal- 52586: Mitattavuus näkyy erityisen selvästi ns. palvelu- lintoa koskeva strateginen suunnitelma. Suunnitel- 52587: standardeissa, joissa esitettiin mm. määräaikata- maa arvioidaan varmasti lähiaikoina yhdysvaltalai- 52588: voitteita ja palvelun laatuun liittyviä tavoitteita, sissa julkisen hallinnon lehdissä. Monessa suhtees- 52589: joiden toteutuminen mitattiin usein asiakastutki- sa toteutukseltaan mielenkiintoinen mutta ei peri- 52590: muksella. Vertailtaessa suomalaista ja yhdysvalta- aatteiltaan mitenkään ainutlaatuinen tulosohjauk- 52591: laista tulosmittauksen ohjeistusta voidaan havaita sen ja -mittaamisen kehittäminen jatkuu myös Yh- 52592: yleisellä tasolla selviä yhtäläisyyksiä. dysvalloissa. 52593: 52594: 52595: 52596: 52597: 306 52598: SISÄLLYSLUETTELO 52599: 52600: Sivu Sivu 52601: 52602: Vuoden 1997 valtiontilintarkastajien toiminta 5 Valtiovarainministeriön hallinnonala ............. 113 52603: Suomen valmistautuminen EMU-jäsenyy- 52604: Yleinen osa ...... .. .... .. ..... ............ ......... .......... .. ...... 14 teen ........................................................ 113 52605: Vuoden 1997 tilinpäätöksen vertailu vuo- Arvonlisäverotus . .... .. ... .... ..... .. .... ..... .... .... .. 117 52606: den 1996 tilinpäätökseen ..................... 14 52607: Vuoden 1997 tilinpäätöksen vertailu ta- Opetusministeriön hallinnonala ...................... 136 52608: lousarvioon ........................................... 15 Tiedepolitiikka........................................... 136 52609: Määrärahojen ylitykset .. ... ... .. .. ... .... .... ... .. .. 24 Kulttuuripolitiikka...................................... 148 52610: Valtionvelka ............................................... 25 Opetustoimi ............................................... 159 52611: Valtion lainananto ja korkotukilainat ....... 29 52612: Konsulttipalvelujen käyttö valtion keskus- 52613: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- 52614: hallinnossa ............................................ 36 52615: ala..................................................................... 171 52616: Valtiontalouden tarkastusviraston tarkas- 52617: Metsätalous ... ..... .. ..... .... .. ... .. ... .. .... .... .. .. ... .. 171 52618: tuskertomukset .. .. .... .. ..... ... .... .. ..... .. ..... .. 39 52619: Metsähallituksen toiminta ......................... 182 52620: Turkistalous .............. ................................. 190 52621: Tasavallan Presidentin kanslia ....................... 40 52622: Entisten tasavallan presidenttien palvelu- 52623: jen järjestäminen .... .. .... .... ..... . ..... ... ... .... 40 Liikenneministeriön hallinnonala ................... 196 52624: Ilmailulaitoksen toiminta........................... 196 52625: Valtioneuvosto..................................................... 42 Merenkulkulaitoksen toiminta ... ..... .... . ..... 203 52626: Valtion tietohallinto ............. ...................... 42 52627: Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon- 52628: Ulkoasiainministeriön hallinnonala .............. . 52 ala..................................................................... 212 52629: Ulkomaanedustuksen edustustoiminta .... . 52 Teknologiapolitiikka .... ... .......................... 212 52630: Lähetetyn henkilöstön asunnot ................ . 58 Työvoima- ja elinkeinokeskukset ... ... .... ... 220 52631: Suomalaisten valvontajoukkojen ylläpito- 52632: menojen budjetointikäytäntö .............. . 64 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 226 52633: Ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka .. :. 226 52634: Oikeusministeriön hallinnonala ..................... . 67 Työsuojelun nykytila ja kehittämistoimet. 233 52635: Käräjäoikeuksien toiminta ........................ . 67 Lääkekustannukset . .... .. .. .. ... .... .. ..... .... .. . .... 239 52636: Syyttäjälaitos ............................................. . 74 52637: Rikosvahinkojen korvaaminen valtion va- 52638: Työministeriön hallinnonala ..... ... ... ...... .... ... .. ... 245 52639: roista ..................................................... . 77 52640: Työvoimapalvelut .. ... .... .. ... .... .. ... .... .. ... .. .... 245 52641: Euroopan sosiaalirahaston tavoitteet ... .... . 253 52642: Sisäasiainministeriön hallinnonala ............... . 82 52643: Euroopan unionin rakennerahastoista tu- 52644: levien varojen hallinnointi ja budje- Ympäristöministeriön hallinnonala ................. 261 52645: tointi ...................................................... 82 Ympäristönsuojelu..................................... 261 52646: Maakunnan kehittämisrahan käyttö .. .... ... 92 Luonnonsuojelu .... ... . .... . ... ..... .. .... ... .. .... ... .. 269 52647: Vartioimisliikelain uudistaminen .............. 96 Asuminen .... .... .... .. .... .... .... .... . .. .. .. .... ..... .... . 27 4 52648: 52649: Puolustusministeriön hallinnonala .... ... ........ .. 99 Valtionenemmistöiset osakeyhtiöt.................. 283 52650: Puolustusvoimien organisaatiouudistus ... 99 Yleiskatsaus . ..... .... .. ... ...... .... ... .. .... ....... .. .... 283 52651: Varusmiespalvelukseen osallistuminen.... 105 Valtion omistajavallan käyttö valtion- 52652: Vapaaehtoinen maanpuolustustyö ........... 110 enemmistöisissä osakeyhtiöissä ..... ... ... 291 52653: 52654: 52655: 307 52656: Sivu Sivu 52657: Valtiontilintarkastajien rahoittama tutkimus- Valtionosuuden epävarma kohtaanto ... .. . 300 52658: toiminta .......... .... ....... .... .... .......................... ..... 296 Peruspalveluiden tasapuolisuuden ar- 52659: Pienen ja keskisuuren yritystoiminnan toi- viointi..................................................... 301 52660: mintaedellytykset ja kehitysnäkymät Tulosmittaristot julkisorganisaatioiden ar- 52661: Suomen kansantaloudessa .. ....... ....... ... 296 vioinnin välineinä I ............................ .. . 302 52662: EU-tukien koordinoinoin ja seurannan ke- Tulosmittaristot julkisorganisaatioiden ar- 52663: hittäminen ............................................. 298 vioinnin välineinä II .............................. 305 52664: 52665: 52666: 52667: 52668: 308 52669: KERTOMUS 52670: Eduskunnalle niistä toimenpiteistä, 52671: joihin Eduskunnan tekemät muistutukset 52672: valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta 52673: vuonna 1996 ovat antaneet aihetta 52674: 52675: 52676: 52677: 52678: Helsinki 1998 52679: K 14/1998 vp 52680: 52681: 52682: 52683: 52684: KERTOMUS 52685: Eduskunnalle niistä toimenpiteistä, joihin Eduskunnan tekemät muistutukset 52686: valtiovarain hoidosta ja tilinpidosta vuonna 1996 ovat antaneet aihetta 52687: 52688: 52689: 52690: 52691: HELSINKI 1998 52692: ISSN 0356-0511 52693: 52694: OY EOITA AB. HELSINKI199B 52695: Eduskunnalle 52696: Eduskunnalle annetaan tämän mukana ker- dosta ja tilinpidosta vuonna 1996 ovat anta- 52697: tomus niistä toimenpiteistä, joihin Eduskun- neet aihetta. 52698: nan tekemät muistutukset valtiovarain hoi- 52699: 52700: Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1998 52701: 52702: 52703: Tasavallan Presidentti 52704: 52705: 52706: 52707: 52708: MARTTI AHTISAARI 52709: 52710: 52711: 52712: 52713: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 52714: 52715: 52716: 52717: 52718: 380479V 52719: Eduskunta on 19.5.1998 päivätyn kirjel- Sitten kun Tasavallan Presidentti 52720: män ohella lähettänyt hallitukselle valtiova- 18.6.1998 tapahtuneessa esittelyssä oli jättä- 52721: rainvaliokunnan mietinnön n:o 5/1998 vp. nyt asian käsittelyn valtioneuvostolle ja edel- 52722: valtiovarain hoidosta ja tilasta sekä valtionti- lä mainittu mietintö oli lähetetty ministeri- 52723: lintarkastajain kertomuksesta vuodelta 1996 öille niistä aiheutuviin toimenpiteisiin ryhty- 52724: niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joi- mistä varten, valtiovarainministeriö on pyy- 52725: hin tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat tänyt ministeriötä toimenpiteistään Eduskun- 52726: aihetta. Samalla Eduskunta on kehottanut nalle annettavaa kertomusta varten aikanaan 52727: hallitusta antamaan Eduskunnalle kertomuk- valtiovarainministeriölle ilmoittamaan. 52728: sen näistä toimenpiteistä. Ministeriöiden vastaukset saatetaan täten 52729: Eduskunnan tietoon. 52730: 5 52731: 52732: Valtionvelka konaislaskelman mukaisen maataloustu- 52733: lon arvioidaan jääneen runsaat 12 % 52734: Tältä osin valtiovarainministeriö on esittä- edellisvuotta pienemmäksi. 52735: nyt seuraavaa: Nykylaajuudessaan maatalouden kokonais- 52736: Valtiovarainministeriö on yhtä huolestunut laskelma kattaa varsinaisen maatalouden eli 52737: kuin valtiovarainvaliokunta valtion velkaan- kasvintuotannon ja kotieläintalouden. Puutar- 52738: tumisen kasvuun johtaneista syistä ja siitä, hatalouden osalta laskelmassa on mukana 52739: että pitkään vallinneessa taloustilanteessa avomaan vihannes- ja marjanviljely. Muu 52740: valtion velkakehitystä ei ole kyetty saamaan avomaantuotanto tai kasvihuonetuotanto ei- 52741: toteutunutta kehitystä jyrkemmälle alentu- vät ole mukana laskelmassa. Laskelmasta 52742: mislinjalle. Vuosi 1999 näyttäisi tuovan ke- puuttuvista tuotannonaloista keskeisimmät 52743: hitykseen sen suunnan, joka olisi ollut toi- ovat kasvihuonetuotanto, turkistarhaus, poro- 52744: vottavaa jo aikaisemmin tällä vuosikymme- talo~s ja mehiläistalous. 52745: nellä. Lainanoton lisäämisestä on hallituksen Mtetmnössä todetaan, että eri vuosien vä- 52746: vuotta 1999 koskevan talousarvioesityksen listä vertailua vaikeuttaa laskelman staatti- 52747: mukaan siirrytty velan nettokuolettamiseen. suus ja se, että laskelma ei ota huomioon 52748: Tosin varsin vaatimattomasti, mutta kuiten- esimerkiksi viljelijöiden reaktioita eikä hei- 52749: kin. dän tekemiään rationalisointitoimenpiteitä. 52750: Vuosi 1999 muuttaa todennäköisesti radi- Kokonaislaskelma kuvaa perusmaatalouden 52751: kaalisti valtion velkarakenteeseen aikai- tuottojen, kustannusten ja maataloustulon 52752: semmin liittynyttä kurssiriskiä. Ministeriössä kehitystä ottaen huomioon sekä tuotantomää- 52753: ja valtiokonttorissa on laskettu, että kurssi- rissä että tuotantopanosten käyttömäärissä 52754: riskiä sisältävän valuuttavelan määrä alenee sekä hinnoissa ja tuissa tapahtuneet muutok- 52755: vuonna 1999 noin 20 prosenttiin koko val- set. Viljelijöiden reaktiot ja tehdyt rationali- 52756: tionvelasta. sointitoimenpiteet näkyvät laskelman tuotto- 52757: Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huo- ja kustannuserissä. Tämän vuoksi laskelmaa 52758: miota velan budjetoinnissa vuonna 1997 ta- ei voida pitää staattisena. 52759: pahtuneeseen muutokseen. Mietinnössä to- Valtiovarainvaliokunta on katsonut, että 52760: dettu huomio siitä, että nettouttaminen on maaseudun pitämiseksi asuttuna on selvitet- 52761: merkinnyt talousarvion ja tilinpäätöksen ko- tävä, asetetaanko ja miltä osin edellytykseksi 52762: konaismenojen alentumista verrattuna aikai- tuen maksamiselle asuminen tilalla tai sen 52763: sempiin vuosiin. Valtiovarainministeriö pitää läheisyydessä. Nykyisessä tukijärjestelmässä 52764: kuitenkin tärkeänä sitä, että kiinteästi valtion tilalla tai sen välittömässä läheisyydessä asu- 52765: lainanottoon kuuluvat erät budjetoidaan val- minen on asetettu kaikkia koskevaksi tuen 52766: tion lainanotosta aiheutuvista menoista käsit- saannin ehdoksi ainoastaan luonnonhaitta- 52767: tävässä pääluokassa. Ongelma aiheutuu lä- korvauksessa. Asumisvaatimusta sovelletaan 52768: hinnä siitä, että nykyisen käsityksen mukaan myös maatalouden ympäristötuessa ja kan- 52769: emissiovoittoja tai -tappioita ei katsota voita- sallisissa tuissa silloin, kun maataloutta har- 52770: van jaksottaa lainan juoksuajalle, joka olen- joitetaan yhteisömuodossa ja joku osakkais- 52771: naisesti vähentäisi suuria kertaluonteisia tu- ta, yhtiömiehistä tms. on yli 65-vuotias. Täl- 52772: lo- ja menoeriä valtionvelan budjetoinnissa. löin tuen saamiseksi vähintään yhden alle 52773: 65-vuotiaan osakkaan, yhtiömiehen tms. tu- 52774: Maatalouspolitiikan mUlTOsvaihe lee asua tilalla tai sopivalla etäisyydellä ti- 52775: lasta. Muutoin ympäristötuessa ja kansalli- 52776: Tältä osin maa- ja metsätalousministeriö sissa tuissa ei edellytetä tilalla asumista. 52777: on todennut seuraavaa. Pääosa eli runsaat kaksi kolmannesta kansal- 52778: Mietinnössä esitetyissä maatalouden ta- lisesta tuesta kohdentuu kotieläintalouteen 52779: loudellisen tutkimuslaitoksen maatalouden ja siten viljelijöille, jotka asuvat ympärivuo- 52780: kokonaislaskelmaan perustuvissa tiedoissa tisesti tilalla tai sen välittömässä läheisyy- 52781: maataloustulon muutoksista on eräitä epätäs- dessä. 52782: mällisyyksiä: EU:n maatalouspolitiikkaa ollaan uudista- 52783: Maatalouden kokonaislaskelman mukai- massa vuodesta 2000 lähtien. Asetusluon- 52784: nen maataloustulo aleni vuonna 1996 nosten mukaan EU :n pelto kasvi- ja eläintu- 52785: edellisvuodesta 8,4 % (noin 613 ki en saannille ei asetettaisi Agenda 2000 52786: milj. mk). yhteydessäkään tilalla asumiseen liittyviä 52787: Ensimmäisenä jäsenyysvuonna 1995 ko- ehtoja. Nykyiset ympäristötukea ja luonnon- 52788: 6 52789: 52790: haittakorvausta koskevat ohjelmat päättyvät TE-keskusten toiminta vakiintuu ja niiden 52791: vuonna 1999. Uusien ohjelmien laadinnan resurssit saatetaan paremmin vastaamaan 52792: yhteydessä arvioidaan nykyisestä ohjelmasta laajan tehtäväkentän vaatimuksia. Uudella 52793: saatujen kokemusten perusteella se, sisällyte- rakennerahastokaudella pyritään löytämään 52794: täänkö ja missä muodossa asumisvaatimus toimintatavat, joilla aluetason yhteistyö ja 52795: myös tulevaan luonnonhaittakorvausta kos- hankkeiden rahoitus voivat sujua kitkatto- 52796: kevaan ohjelmaan. masti. 52797: Maaseudun kehittämisen välineistä muo- 52798: Maaseutuohjelman toteutuminen dostuu yhtäläisesti niin EU-osarahoitteisista 52799: kuin kansallisista toimista kuten valiokunta- 52800: Tältä osin maa- ja metsätalousministeriö kin toteaa. Ne ovat yhden ja saman koko- 52801: on todennut seuraavaa. naisuuden osia. Maaseutuohjelmaa toteutta- 52802: Valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnös- via POMO-ryhmiä on eri puolilla Suomea 52803: sään joukon maaseudun kehittämiseen ja 26. Ryhmät valittiin syksyllä 1997. POMO- 52804: o~je_lmatoimintaan liittyviä ongelmia ja huo- ryhmien käytännön toiminnassa on mukana 52805: miOita. noin 10 000 ihmistä ja välillisesti arvioituna 52806: EU-osarahoitteisten maaseudun kehittä- niiden vaikutuspiirissä on yli 800 000 ihmis- 52807: mishankkeiden käyntiinlähdössä tapahtunut tä. Toimenpiteitä on käynnissä noin 800 kpl. 52808: viivästyminen on saatu kurottua varsin pit- Täsmällisempiä seurantatietoja saadaan al- 52809: källe umpeen. Esim. EU :n maatalousrahas- kusyksystä 1998. Tähänastisten kokemusten 52810: ton rahoittamissa kehittämishankkeissa ( ta- perusteella antoisiromaksi asiaksi POMO- 52811: voite 6:n maaseutupaketti ja tavoite 5b) oli työssä on koettu aktiivisuuden kasvu ja in- 52812: vuoden 1998 kesällä sidottu jo 50-60 % ko- nostus kylillä: uutta toimintaa on saatu var- 52813: ko kauden kehyksestä. Hankkeiden maksa- sin hyvin viriämään. 52814: tusvauhti on kuitenkin ollut melko verkkais- Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän 52815: ta, noin 30 % on maksettu. Vaikka hyväk- (YTR) rahoittamien valtakunnallisten maa- 52816: syttyjen ohjelma-asiakirjojen tasosta ollaan seudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden 52817: edelleen jäljessä, on ilmeistä, että ohjelmien sekä POMO-ohjelman rahoituksessa on tar- 52818: mukaiset määrärahat saadaan sidottua vuo- kasti huomioitu yhteensopivuus ja täydentä- 52819: den 1999 loppuun mennessä ja maksatukset vyys eri maaseudun kehittämisen välineiden 52820: hoidettua vuoden 2001 loppuun mennessä. suhteen. YTR:n hankkeet ja POMO edistä- 52821: Ongelmaksi on lähinnä noussut kuntien vä- vät EU-osarahoitteisten välineiden hyödyn- 52822: häinen sitoutuminen hankkeisiin kuntien ra- tämistä. Esim. POMO-ryhmät ovat siirtäneet 52823: hoitusosuuden jäädessä selvästi alle 10 %:iin muille rahoituskanaville, mm. EU-osarahoi- 52824: kansallisesta julkisesta rahoituksesta. Maa- tukseen hanke-esityksiä jo noin 48 milj. 52825: seudun elinvoimaisuuden kannalta positiivis- markan edestä. V altakunnallisella hankera- 52826: ta on, että arvioitua suurempi osa hankkeista hoituksella edistetään puolestaan maaseutu- 52827: on ollut yritystukihankkeita, joiden vaikutus tutkimusta, johon ei ole käytettävissä muuta 52828: työpaikkojen syntymiseen ja säilymiseen on rahoitusta. Kehittämishankkeet ovat luonteel- 52829: välittömämpi kuin erilaisissa kehittämishank- taan tai ulottuvuudeltaan ohjelma- ja aluera- 52830: keissa. joja ylittäviä. Niillä pystytään rakentamaan 52831: Maakuntien väliset erot ohjelmien toteu- laajoja verkostohankkeita, joita monista eri 52832: tusvauhdissa ovat tasoittuneet vuoden 1997 syistä pelkästään alueellisella rahoituksella ei 52833: lopun tilanteeseen verrattuna. Tavoite 5b- synny. 52834: maakunnissa suurin osa on sitonut 50-60 % Kaikkiaan maaseutuohjelmaan kirjatuista 52835: määrärahoista, vaikkakin ero edistyneimmän 96:sta toimenpiteestä oli vuoden 1997 lop- 52836: (Kymenlaakso 74 %) ja hitaimman (Päijät- puun mennessä toteutunut kokonaan tai pää- 52837: Häme 34 %) välillä on huomattava. Ohjel- osin 63 ja 29 ehdotusta on toteutumassa. 52838: mien seurantakomiteoiden kokouksissa jou- Maaseutuohjelman eri toimenpiteiden toteu- 52839: lukuussa 1998 on tarkoitus tarkistaa eri maa- tumisen työllistävä vaikutus on arviolta noin 52840: kuntien välisiä kehyksiä ohjelmien etenemi- 30 000 henkilötyövuotta vuoteen 2005 men- 52841: sen perusteella. nessä. 52842: Maakuntaliittojen ja eri rahoittajavi- 52843: ranomaisten roolit ovat selkeytyneet ohjel- Rataveikon kehittäminen ja tuJVallisuus 52844: matyön edetessä. Ongelmien arvioidaan 52845: edelleen vähenevän mm. sitä mukaan kuin Tältä osin liikenneministeriö on todennut 52846: 7 52847: 52848: seuraavaa. Tasoristeysten kokonaismäärä valtion rata- 52849: verkolla oli vuodenvaihteessa 1997/98 4 405 52850: Rataverkon kunto ja rahoitustarve ta~oristey~tä,_joista 3 684 pääratojen päärai- 52851: terlla. Karkkraan tasoristeyksiä oli yksityis- 52852: Radanpidon riittävän rahoituksen turvaami- raiteet mukaan lukien noin 5 400 kpl. Vuo- 52853: seen on kiinnitetty erityistä huomiota liiken- den 1997 aikana tasoristeyksiä poistettiin 52854: neministeriön ja Ratahallintokeskuksen ta- valtion raiteilta 112 kpl. 52855: holta viime vuosina. Tasoa on saatu asteit- Tasoristeykset on poistettu kokonaan rata- 52856: tain nostetuksi vuodesta 1995 lähtien tasolle, osilt~ J~sä-Jyväskyl~,. Ta~pere-Seinäjoki, 52857: joka on pysäyttänyt rataverkon rappeutumi- Helsmkr-Vantaankoskr Ja Krrkkonummi-Ku- 52858: sen, mutta ei ole vielä riittävä sen kunnon pittaa. Tärkeimpinä lähiajan kohteina ovat 52859: kohottamiseen optimitasoon. 1980-luvun ja rataosat Vainikkala-Kouvola-Kotka, Kouvo- 52860: 1990-luvun alkupuolen matalan rahoituksen la-Riihimäk!, J:Ielsinki-Tampere ja Toijala- 52861: vuosien aikana tapahtunut kunnon heik- Turku. J:Iel~mkr_- Turku .-rataosalta on jo pois- 52862: keneminen voidaan korjata vain pitkän ajan tettu karkki yleisten terden tasoristeykset. 52863: kuluessa. Tasoristeysten poistamiset ja muut turvalli- 52864: Radanpitoon on ollut käytettävissä vuodes- suutta ~~rantavat toit?enpiteet ovat paranta- 52865: ta 1995 lähtien bruttomääräisesti 2,1-2,3 mil- neet lukenneturvalhsuutta huomattavasti. 52866: jardia markkaa vuosittain. Lähivuosina tarvi- Onnettomuusmäärä on laskenut alle kol- 52867: taan vähintään samansuuruista panostusta masosaan 1970-luvun puolivälistä. Tasoris- 52868: rataverkon kunnon ja yli-ikäisyyden takia. teysonnettomuuksia tapahtui vuonna 1997 52869: Perusradanpidon painopiste on ollut viime kaikilla radoilla ja raiteilla yhteensä 52 kpl. 52870: vuosina 1950- ja 1960-luvuilla perusparan- Näissä kuoli 13 ja loukkaantui 19 henkilöä. 52871: nettujen rataosien päällysrakenteen uusimi- Puolipuomeja ajettiin rikki 129 kertaa. Lii- 52872: sessa. Kehittämisen painopistealueita ovat kenneministeriön asettamiin tulostavoitteisiin 52873: kapasiteetti-investoinnit, sähköistys sekä ju- kuuluu tasoristeysonnettomuuksien vähentä- 52874: naturvallisuuden parantamiseen liittyvät toi- minen. 52875: menpiteet. Vuosina 1985-1995 tasoristeysonnetto- 52876: muuksien osuus kaikista rautatieonnetto- 52877: Tasoristeyslen poistaminen muuksista oli noin 12 %. Tasoristeysonnet- 52878: tomuuksissa kuolleiden osuus kaikista rauta- 52879: Pääratasuuntien tasoristeysten poistosta on tieliikenteessä kuolleista samana ajanjaksona 52880: laadittu rataosakohtaisia selvityksiä. Selvi- oli noin 58 %. 52881: tyksissä on tarkasteltu yksittäisten tasoris- Tasoristeyksiä turvataan myös erilaisilla 52882: teysten onnettomuusriskiä sekä poistomah- turvalaitteilla. Puolipuomilaitos sulkee ajo- 52883: dollisuuksia ja -kustannuksia. radan oikeanpuoleisen kaistan radan molem- 52884: Paistettavien tasoristeysten valintaan vai- min puolin. Mekaaninen tiepuomilaitos sul- 52885: kuttavat ratatöiden ajoittumiset, nopeuksien kee koko ajoradan. Valo- ja äänivaroituslai- 52886: nosto, vaarallisten aineiden kuljetukset sekä tokset varoittavat junan lähestymisestä vilk- 52887: Tielaitoksen ja kuntien intressit. Tampere- kuvalla punaisella valolla sekä äänihälytyk- 52888: Seinäjoki, Kirkkonummi-Turku ja Helsinki- sellä. Turvalaitteita käytetään mm. tilanteis- 52889: Tampere-välien tasoristeysten poistot ovat sa, joi~sa vaadittavaa näkemäaluetta ei pys- 52890: sisältyneet ratatöitä sisältäviin hankkeisiin. tytä ns~ey~sen ympäristössä järjestämään. 52891: Useilla muilla rataosilla ratatöitä sisältäviin Turvalartterden lukumäärä on kaksinkertais- 52892: hankkeisiin on sisällytetty joidenkin tasoris- tunu! l ~70-luvun puoli':'älin 11?-äärästä ja pää- 52893: teysten poistamisia. Monilla rataosilla ympä- tyyprksr on tullut puolipuomilaitos valo- ja 52894: ri maata yksittäisiä yleisen tien tai katujen äänivaroituslaitosten sijaan. 52895: tasoristeyksiä on poistettu Tielaitoksen tai 52896: kuntien yhteishankkeina ja yksityisteiden Toimenpiteet rautatieonnettomuuksien 52897: tasoristeyksiä lähinnä tiejärjestelyin. vähentämiseksi 52898: Paistettavien ja turvattavien tasoristeysten 52899: määrään vaikuttaa ratarahoituksen taso. Vii- Ratahallintokeskus on laatinut uuden täy- 52900: me vuosina tasoristeysten poistoon on käy- dennetyn turvallisuusohjelman. Se on aset- 52901: tetty noin 40-80 milj. mk/v ja turvaamiseen tanut tavoitteeksi Suomen junaturvallisuuden 52902: noin 10 milj. mk/v. nostamisen EU-maiden huipputasolle vuo- 52903: teen 2002 mennessä. Tärkeimmät keinot 52904: 2 380479V 52905: 8 52906: 52907: ovat turvatekniikan parantaminen sekä tur- että yhteisiä valmius/pelastus-harjoituksia 52908: vallisuusasioiden johtamisen ja valvonnan järjestetään paikallisten viranomaisten kans- 52909: kehittäminen. Sen mukaan mm. linjaradiojär- sa. 52910: jestelmä uudistetaan, rautatieliikenteessä Vaarallisten aineiden rautatiekuljetusmää- 52911: aloitetaan turvallisuusauditioinnit, liikenne- räykset perustuvat direktiiveihin 96/49/EY ja 52912: häiriöitä vähennetään ja junaliikenteen poik- 96/87/EY, jotka edellyttävät, että EU maissa 52913: keustilanteen hallintaa parannetaan. kansalliset vaarallisten aineiden kuljetusmää- 52914: Linjaradiojärjestelmää käytetään liiken- räykset ovat kansainvälisen COTIF-sopimuk- 52915: teenohjauksen apuna yhteydenpidossa ju- sen liitteen (RIO-määräykset) mukaisia. 52916: nasuorittajien ja veturinkuljettajien välillä. RIO-määräyksiä on uusittu yleensä kahden 52917: Uuden järjestelmän suunnittelu on aloitettu vuoden välein. Muutostyöhön osallistuvat 52918: kuluvana vuonna. Turvallisuusasioiden val- jäsenvaltioiden asiantuntijat. Seuraavat muu- 52919: vontaa on tehostettu yhteistyössä VR:n kes- tokset astuvat voimaan 1.1.1999, muutokset 52920: ken. tullaan saattamaan Suomessa voimaan lii- 52921: VR-Yhtymä Oy on laatinut myös oman kenneministeriön päätöksellä. 52922: turvallisuusohjelmansa. VR valvoo sisäisesti Ns. neuvonantajadirektiivi (96/35/ETY) 52923: omaa toimintaansa laatujärjestelmänsä tar- edellyttää, että vaarallisten aineiden tie- tai 52924: kastusmenetelmien ja riskianalyysien avulla. rautatiekuljetuksiin osallistuviin yrityksiin 52925: Henkilöstön turvallisuuskoulutusta tehoste- nimetään 1.1.2000 mennessä tätä tehtävää 52926: taan sekä säännöstöä ja menettelytapoja tar- varten erityisesti koulutettu neuvonantaja. 52927: kistetaan. Liikenteenohjaushenkilöstölle an- Hänen tehtävänään on huolehtia, että yrityk- 52928: netaan myös poikkeustilanteiden hallintaan sen kuljetukset tapahtuvat kuljetusmääräys- 52929: liittyvää erityiskoulutusta. ten mukaisesti ja että kuljetustapahtumaan 52930: osallistuva henkilöstö tuntee asianomaiset 52931: Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset kuljetusmääräykset sekä kuljetuksiin liittyvät 52932: vaaratilanteet Oirektiivi saatetaan Suomessa 52933: Suomessa vaarallisten aineiden maakulje- voimaan asetuksella ja liikenneministeriön 52934: tuksista säädetään kaikkia kuljetusmuotoja päätöksellä kuluvan vuoden aikana. 52935: koskevalla lailla (719/1994), kuljetusmuoto- Ratapihatoimintaan liittyen edellytetään 52936: kohtaisilla asetuksilla (asetus vaarallisten asetuksen (674/1997) 26 §:ssä, että ratapi- 52937: aineiden kuljetuksesta rautatiellä, 674/1997) hoille, joiden kautta kulkee suuria määriä 52938: sekä yksityiskohtaisemmin liikenneministeri- vaarallisia aineita, tulee tehdä turvalli- 52939: ön päätöksillä. Määräysten noudattamista suusselvitys 1.1.2001 mennessä. Selvitykses- 52940: valvoo Ratahallintokeskus. sä tulee osoittaa, että vaarallisten aineiden 52941: Vuonna 1996 Suomen rataverkolla kulje- kuljetustoiminnasta aiheutuvat vaarat on tun- 52942: tettiin 7, 7 milj. tonnia ja vuonna 1997 8,4 nistettu ja että on ryhdytty tarpeellisiin toi- 52943: milj. tonnia vaarallisia aineita. Vaaralliset menpiteisiin onnettomuuksien estämiseksi ja 52944: aineet on jaettu aineiden vaarallisuuden mu- niiden seurauksien rajoittamiseksi. Selvityk- 52945: kaan yhdeksään ns. VAK-luokkaan. Onnet- sestä tulee käydä ilmi myös ratapihan turval- 52946: tomuuksien seurausten kannalta katsottuna lisuusjohtamisjärjestelmä sekä sisäiset pelas- 52947: vaarallisimpia kuljetuksia ovat kaasujen, pa- tussuunnitelmat. 52948: lavien nesteiden sekä myrkkyjen ja happojen 52949: kuljetukset. Automaattinen kulunvalvontqjäljestelmä 52950: Vaarallisia aineita kulkee lähes kaikilla 52951: rataosilla. Rataosittaisessa kuormituksessa on Liikenneministeriö on kehottanut viime 52952: kuitenkin huomattavia eroja, joten vaarallis- talvena Ratahallintokeskusta selvittämään 52953: ten aineiden kuljetusreiteistä on löydettävissä mahdollisuudet kulunvalvontajärjestelmän 52954: kriteereitä tasoristeysten poistolle. Vaarallis- tehostamiseksi. 52955: ten aineiden kuljetusten suuntautumisessa ei Ratahallintokeskuksen selvityksen mukaan 52956: myöskään ole odotettavissa suuria muutoksia kulunvalvonnan nopeuttaminen noin vuodel- 52957: tulevaisuudessa. la on mahdollista. Rakentamisaikataulua voi- 52958: Vaarallisten aineiden kuljetusohjeistusta on daan vauhdittaa kuudella rataosalla eli noin 52959: tehostettu. Liikenneministeriö on mm. edel- 800 ratakilometrillä. Nyt järjestelmän piiriin 52960: lyttänyt ohjeessaan v. 1994, että ratapihan kuuluu noin 700 kilometriä. Lisäksi Ratahal- 52961: kautta kuljetettavista vaarallisista aineista lintokeskus selvittää tärkeiden liikennepaik- 52962: tiedotetaan kunnallisille paloviranomaisille ja kojen varustamisen pelkästään hätäjarrutus- 52963: 9 52964: 52965: laitteistolla. Laitteisto poistaisi Jyväskylässä Iille. Energiastrategia lähtee kuitenkin siitä, 52966: tapahtuneen kaltaiset onnettomuudet. No- että pitkällä aikavälillä joudutaan asettamaan 52967: peuttaminen edellyttää osin nykyrahoituksen energiamarkkinoiden toimijoille uusia, koko- 52968: uudelleen ajoittamista ja lisärahoitusta perus- naisuuden eduista lähteviä tavoitteita. 52969: parannl!stöi?~n nol?e~tt~~~~~en sekä ~rillisiin Energiastrategian pitkän aikavälin tavoit- 52970: turvalaitetöihm. Lisaksi JarJestely aiheuttaa teiden osalta toiminta on konkretisoitunut 52971: lisäkustannuksia henkilöresurssien ja lisään- seuraavilla alueilla: 52972: tyneen kunnossapidon osalta. 52973: Tehtyjen päätösten mukaan kulunvalvon- Energian säästö ja energiateknologian 52974: nan rakentaminen etenee järjestelmällisesti kehitys 52975: rataosittain siten, että koko päärataverkko eli 52976: noin 2 000 km on nopeutetun aikataulun Valtioneuvosto hyväksyi 21.12.1995 erilli- 52977: mukaan järjestelmän piirissä vuonna 2001. sen energiansäästöohjelman, jonka mukaisil- 52978: Kulunvalvonnan käyttöönotto edellyttää, että la toimenpiteillä edistetään energian säästöä. 52979: rataverkko on kunnossa ja muut turvalaitteet Säästöohjelman toimenpiteistä konkretisoitui 52980: ovat järjestelmän vaatimalla teknisellä tasol- laaja-alaiset energiansäästösopimukset mar- 52981: la. Kokonaisuudessa pelkkä kulunvalvonta raskuussa 1997, jolloin kauppa- ja teolli- 52982: maksaa noin 360 milj. mk. VR Oy asentaa suusministeriö teki energiansäästösopimukset 52983: ja maksaa järjestelmän edellyttämät ~eturi teollisuuden, sähköntuotanto- ja -jakelualan, 52984: laitteistot, joiden kustannukset ovat enks~en kaukolämpösektorin, öljylämmitysalan sekä 52985: noin 200 milj. markkaa. Päärataosuuksien kuntasektorin ja valtion kiinteistöjen kanssa. 52986: perusparannustyöt, joille kulunvalvontajär- Sopimuksilla eri osapuolet sitoutuivat tehos- 52987: jestelmää vie~ä ra~ennetaan; . ov11;t vuodes~a tamistoimiin. Näihin sopimuksiin on esimer- 52988: 1998 eteenpäm nom 2,8 mtlJardia mk. Ta- kiksi teollisuudesta energian kulutuksen mu- 52989: män lisäksi Ratahallintokeskus on päättänyt, kaan laskettuna sitoutunut jo noin 70 %. 52990: että kulunvalvonta rakennetaan koko liiken- Kauppa- ja teollisuusministeriön alaise_n 52991: nöidylle rataverkolle vuoteen 2005 mennes- energiasäästön palvelukeskus MOTIVAn toi- 52992: sä. minta on vakinaistettu. MOTIVA toimii 52993: energiansäästön edistämiseksi. 52994: Suomen energiatalouden kehittäminen Energiateknologian kehittämisen ja kaupal- 52995: listumisen osalta Teknologian Kehittämis- 52996: Tältä osin kauppa- ja teollisuusministeriö keskus TEKES on ollut merkittävässä ase- 52997: on todennut seuraavaa. massa. 52998: Suomen energiataloutta kehitetään hallituk- 52999: sen energiapoliittisen selonteon, Suomen Sähkömarkkinoiden kehittäminen 53000: energiastrategia, mukaisesti. Selonteko an- 53001: nettiin eduskunnalle 3.6.1997. Sähkömarkkinat avautuivat ja kilpai- 53002: Suomen energiastrategiassa painotetaan luolosuhteiden kehittyminen aloitettiin kesä- 53003: sitä, että energia on yksi osa elinkeinoelä- kuussa 1995 voimaan tulleen sähkömark- 53004: mää, eikä energiapoliittisilla ohjaustoimilla kinalain myötä. Sähkömarkkinalakia on uu- 53005: voida viedä perustaa kestävään ja vakaaseen distettu siten, että sitä on täydennetty sähkö- 53006: kasvuun tähtäävältä talouspolitiikalta. Ener- taseiden hallintaa ja selvitystä koskevilla 53007: giapolitiikkaa harjoitetaan. toimintaympäris- säännöksillä. Pienten sähkönkäyttäjien mah- 53008: tössä, jossa on yhtyeensovitettava avOimes- dollisuutta kilpailuttaa sähkönmyyjiä on pa- 53009: sa markkinataloudessa tapahtuva talouden rannettu. Sähkömarkkinalain muutos astui 53010: kasvu, kestävän kehityksen mukainen ilmas- voimaan 1.9.1998. Sähkömarkkinavi- 53011: topolitiikka se~ä energi~n riittävä saatavu~s. ranomaisen toimintaa sähkömarkkinoiden 53012: Energiastr.ategian tavOitteena on tu~~~ kil- toimivuuden valvomiseksi on parannettu. 53013: pailukykyisen tuotannon edellytyksi~ Ja ta- Kilpailulainsäädäntöä on uudistettu vä- 53014: loudellisen kehityksen kautta työlhsyyden himmäissäännöksillä, jotka varmistavat kil- 53015: hoitoa sekä yritystoiminnan tulevia inves- pailuolosuhteiden säilymisen markkinoilla. 53016: tointeja Suomessa. 53017: Energiamarkkinoiden avautuessa kansal- Sähkön tuotannon rakenne 53018: lisesti ja kansainvälisesti ~ksittäiset ra~~ai 53019: sut jäävät enenevässä määnn taloudelhstlle Sähkömarkkinoiden avauduttua kilpailulle 53020: toimijoille, energiamarkkinoiden eri osapuo- 53021: 10 53022: 53023: valtiovallalla ei enää ole sellaisia ohjaus- den 1999 talousarvioesityksessä energian- 53024: mahdollisuuksia ja tarvetta kuin aiemmin säästön edistämisen, energiateknologian ke- 53025: esimerkiksi lupajärjestelmän kautta vaikuttaa hittämisen ja kaupallistamisen lisäksi uusiu- 53026: sähköntuotantoinvestointeihin. Energiastrate- tuvien energialähteiden edistämiseksi. 53027: gian mukaisesti tavoitteena on edistää sähkö- Bioenergian edistämisessä strategia keskit- 53028: markkinoiden kehittymistä ja luoda sähkön- tyy puun energiakäytön kehittämiseen. Tässä 53029: tuottajille sellainen toimintaympäristö, jossa korostetaan pitkäjänteistä kehitystoimintaa ja 53030: uutta sähköntuotantokapasiteettia syntyy ky- uuden teknologian markkinoille saattamista. 53031: synnän mukaan ympäristön kannalta edulli- Tavoitteena on edistää puun käyttöä energi- 53032: sella tavalla ja energianhankinnan varmuus- an tuotannossa siten, että siitä muodostuu 53033: näkökohdat huomioon ottaen. Vuonna 1997 merkittävä polttoaine aluelämpökeskuksissa 53034: voimaan tullut energiaverouudistus saattoi ja lämmitysvoimalaitoksissa niillä alueilla, 53035: suomalaisen tuotannon tasavertaiseen ase- missä maakaasua ei ole saatavissa. 53036: maan maahan tuotavan sähkön kanssa ja Puun käytön lisäämiseksi on valtion vuo- 53037: poisti osaltaan epävarmuutta sähköntuotanto- den 1998 budjettiin sisällytetty useita kohtia. 53038: kapasiteetin rakentamispäätöksistä. Uuden energiateknologian kaupallistamiseen 53039: Energiastrategia lähtee siitä perustavoit- ja energian tuotannon monipuolistamiseen 53040: teesta, että sähkönhankintaa on monipuolis- tarkoitettu energiatuki on tänä vuonna 130 53041: tettava entisestään, eikä mitään tuotantomuo- milj. mk. Tällä tuetaan sekä puuenergian 53042: toa ole poissuljettu tulevaisuuden vaihtoehto- lisäkäyttöä, että tuulienergiaa. Lisäksi nuoren 53043: jen joukosta. metsän hoitoon ja energiapuun korjuuseen 53044: myönnettävät määrärahat ovat lähes kaksin- 53045: Maakaasun lisäkäyttö kertaistuneet vuoden 1996 määrärahoihin 53046: verrattuna. Vuoden 1999 budjetissa taso pi- 53047: Maakaasun osalta energiastrategiassa tode- detään edelleenkin korkeana. 53048: taan, että huoltovarmuuden lisäämiseksi Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen 53049: maakaasuverkon yhdistäminen Keski-Euroo- Teknologian Kehittämiskeskus TEKES ottaa 53050: pan verkkoon nähdään tarpeellisena. Maa- strategian linjaukset huomioon suunnitelles- 53051: kaasutoimitusten varmistamiseksi ja erityi- saan uutta bioenergia-alan tutkimuskokonai- 53052: sesti haluttaessa tuottaa lauhdesähköä maa- suutta. Uusi monivuotinen bioenergiaohjel- 53053: kaasulla suuressa mittakaavassa yhteys Kes- ma on voimakkaasti puupainotteinen. 53054: ki-Eurooppaan olisi varsin toivottava. Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen e- 53055: EU:n Trans-European Network-projektina nergiasäästön palvelukeskus MOTIV An toi- 53056: on meneillään laaja selvitystyö nimeltään minta-ala on laajennettu alkaneen vuoden 53057: Nordic Gas Grid, jossa hollantilainen kon- alusta lähtien kattamaan myös uusiutuvat 53058: sultti arvioi Pohjoismaisen linjauksen edelly- energialähteet MOTIV An tärkeimmät koh- 53059: tyksiä. Kustannusarvioitaan 1,2 miljoonan teet uudella alueella ovat puuenergia sekä 53060: ecun selvitysprojektissa ovat mukana mm. aurinko- ja tuulienergia. 53061: Vattenfall Naturgas, Sydgas, Dangas, Neste Merkittävä vaikutuskeino on myös puupe- 53062: ja Gasum. Selvitys valmistuu loppuvuodesta räisten polttoaineiden käytön ja tuulienergian 53063: 1998. Tämän selvityksen rinnalla Nesteen ja edistäminen energiaverotukien avulla. Vuo- 53064: Gazpromin yhteisyritys, NorthTransGas Oy den 1998 alusta lähtien kaikki puuperäisillä 53065: tekee selvitystä, jossa maakaasun siirtoput- pohtoaineilla ja tuulivoimalla tuotettu sähkö 53066: kisto kulkisi Itämeressä. Tämäkin selvitys saa verotukea sähköveron suuruisen määrän 53067: valmistuu alkuvuodesta 1999. tuotettua energiayksikköä kohti. 53068: Näiden selvitysten valmistuttua pitäisi olla 53069: mahdollisuuksia arvioida tilanne tältä osin. Ilmastokysymykset 53070: Verotuksellisesti maakaasua on tuettu määrä- 53071: aikaisilla verohuojennuksilla. Määräaikaisuu- Kasvihuonekaasujen päästövaatim ukset 53072: desta luovuttiin vuoden 1998 alusta. ovat konkretisoituneet Kioton Ilmastoko- 53073: kouksessa joulukuussa 1997 ja sen jälkeises- 53074: Uusiutuvat energialähteet sä EU :n ympäristöministerien kokouksessa 53075: kesäkuussa 1998. Suomen velvoitteeksi tuli 53076: Energiastrategian linjaukset on otettu huo- stabiloida eli laskea kasvihuonekaasupäästöt 53077: mioon vuoden 1998 talousarviossa ja vuo- vuoden 1990 määrään (0 %). Kasvi- 53078: huonekaasupäästöistä noin 75 %on energian 53079: 11 53080: 53081: tuotannon ja kulutuksen hiilidioksidiJ?äästöjä. suus vastata asukkaidensa perusterveyden- 53082: Tällä hetkellä nämä päästöt ovat. nom 1o.% huollosta ja erikoissairaanhoidost~. H~vin 53083: tuon tason yläpuolella. Energtastrategta.n toimivat perustason terveys~es~us~ Ja sosiaa- 53084: osalta tulee tarkistetta~aksi riittävätkö n_ykyt: lipalvelut muodostavat sosiaali- Ja tervey~ 53085: set toimenpiteet tavOitteen saavut~amts.~k~t palvelujärjestelmän perustan. Väestövastut- 53086: vai vaaditaanko voimakkaita energtapohi!tt- seen toimintatapaan järjestetyistä terveyskes- 53087: sia toimia, joilla puututaan myös energtan kuspalveluista on hyvät kokemukset. Kunta- 53088: tuotantorakenteeseen. tason laitoshoito tulisi nähdä yhtenä koko- 53089: naisuutena ja järjestää sosiaali- ja tervey~toi 53090: Energiastrategian toteutuminen ja men yhteistyönä. Saumattoman alueelhse_n 53091: tuloksellisuus hoito- ja palveluketjun kehittäminen on lähi- 53092: vuosien painopistealueita sosiaali- ja terveys- 53093: Energiastrategian toteutu~isesta ja tulo~ palvelujen järjes~ämisessä. Lisäksi tu!kimu~ 53094: sellisuuden seurannasta laadttaan kau~pa- Ja ja hoitokäytäntöJen tulee perustua tteteell_I- 53095: teollisuusministeriön toimesta raportti. _Ra- seen näyttöön niiden vaikuttavuudesta Ja 53096: porttiin kootaan kaikkien toimenpidealueiden kustannuksista. 53097: tulokset. Tämä raportti on valmis vuoden Valtiontilintarkastajat ja valtiovarainva- 53098: 1999 alkupuolella. liokunta katsovat, että markkinaperusteisuus 53099: ei sovi terveydenhuoltoon. Kansainv~lis~t 53100: kokemukset osoittavatkin, että myös kilpai- 53101: Erikoissairaanhoidon jäljestäminen lun merkitys terveydenhuollossa on r_ajall!- 53102: nen ja mahdollinen lähinnä saira~nho_Idolh 53103: Tältä osin sosiaali- ja terveysministeriö on sissa palveluissa, kuten laboratono- Ja ku- 53104: todennut seuraavaa. vantamistoiminnassa sekä terveydenhuollon 53105: Suomen terveydenhuollon kokonaisme~~t tukipalveluissa, kuten ravintohuollossa ja 53106: olivat kertomusvuonna 1996 44 580 mtlJ. teknisessä huollossa. 53107: mk. Menot lisääntyivät 6 %, mutta osu~s Valtiovarainvaliokunta on katsonut, että 53108: BKT:sta pysyi ennallaan (7,7 %). Suh~eelh kuntien pakkojäsenyydelle sa.iraan_hoitopii- 53109: sesti eniten kasvoivat lääkemenot Satr~an reissä on vaikea löytää korvaavia vaihtoehto- 53110: hoitopiirien ja HYKS:n käyttömenot ohv~t ja, sillä kalliiden h?itojen ..~a.sausjärj~stelm_ä 53111: 17 mrd. mk; reaalikasvua 0,5 prosenttia ja muun muassa päivystysJarJestelm~t ~aa~I 53112: edelliseen vuoteen verrattuna. _Tervey~en vat sairaanhoitopiirien tapaista orgamsomtia. 53113: huollon toimintojen ja teknologtan kehttt~ 53114: misen myötä painopiste on siirtynyt avo_hot- Sen sijaan_ _on tarkoi!uksenmukaist~'...~tt~ 53115: kunta voisi Ilman valtiOneuvoston paatosta 53116: toon. Kertomusvuoden vuodeos~stohm~on valita sairaanhoitopiirin johon se kuuluu. 53117: osuus terveydenhuollon kokonatsmenmsta Tätä koskeva erikoissairaanhoitolain muu- 53118: aleni hieman alle 40 prosenttiin.. . tosehdotus on annettu eduskunnalle. 53119: Kuten valtiontilintarkastajat Ja valtiOva- Kunnallisen erikoissairaanhoidon ja ter- 53120: rainvaliokunta toteavat, kertomusvuonna so- veyskeskustoiminnan välillä on joillaki~ a~u 53121: siaali- ja terveyspalvelujen saatavuus ja l~a~u eilla päällekkäisyyttä mm. päi~yst~st_mm~n 53122: on yleen~ä _kye~ty turyaamaan. Alueellista nassa, laboratorio- ja kuvantamistmmmnms- 53123: eroja enkmssairaanhoi~on s~~tavuudes~a, sa sekä muissa tukitoiminnoissa. 53124: käytössä ja kustannuks_Issa.. e_sn~tyy. a~ueit Yksityinen terveydenhuolt? täydentää os~~ 53125: tain. Ne eivät ole sehtettavissa enlaisella tain julkisia tervey_sJ?alveluJa, . mutt~ I?YO~ 53126: palvelujen ta~pe~lla, va~n lähin_nä palvelur~ synnyttää päällekkäistä palveluJ_a. Enty!sestt 53127: kenteen ja tmmmtatapoJen eroilla. Alue~lh yliopistosairaala- ja ke~kussatraalapaikka 53128: set erot eivät ole juuri muuttuneet. valtw~ kunnilla sekä pääkaupunkiseud_ulla on va~va 53129: osuusuudistuksen jälkeen. Kunnalliset eri- yksityinen sektori. Näillä al_ue~lla ~yö_s J';ll- 53130: koissairaanhoidon menot olivat asukasta kisen terveydenhuollon, entytsestt erikOis- 53131: kohti Helsingissä vuonna 1996 3~ % suu- sairaanhoidon menot ovat muuta maata suu- 53132: remmat kuin Päijät-Hämeen ~u!lmssa: Er_o remmat. Julkisen ja yksityisen terveyden- 53133: on vielä suurempi, kun huomiOidaan JUlki- huollon päällekkäisyyttä on rahoituksessa, 53134: sesti tuetun yksityisen terveydenhuollon kus- toiminnoissa, tiloissa ja laitteissa. Lisäksi 53135: tannukset. . neljällä viidestä yksityisvastaanott?a pitävis- 53136: Lainsäädännössä tapahtuneista uudistukst~ tä lääkäreistä on julkinen virka sairaalassa. 53137: ta huolimatta kunnilla on edelleen velvolh- Yksityisen terveydenhuollon lääkärikäyn- 53138: 12 53139: 53140: tien määrä laski 1990 -luvun alkupuolella mm. työttömyysturvan saamisen edellytykse- 53141: lähes viidenneksellä ja tutkimus- ja hoitotoi- nä olevasta työttömyyden määrittelystä. Ti- 53142: menpiteiden määrä noin 30 prosenttia. Vuo- lastokeskuksen määrittelyt kuvaavat kansain- 53143: den 1994 jälkeen molempien määrät ovat välisesti vertailtavissa olevaa työttömyyttä. 53144: alkaneet kasvaa. Kelan korvaamat hammas- yuoden 1998 alusta lukien työministeriö ja 53145: lääkärikäynnit ovat lisääntyneet koko ajan tilastokeskus ovat ryhtyneet julkaisemaan 53146: 1990 -luvulla. Lääkärikäynneistä noin 2/3 on työttömyyslukunsa yhteisesti. Edelleen on 53147: erikoislääkärikäyntejä. Se on noin viidennes välttämätöntä tuottaa eri ilmiöitä kuvaamaan 53148: kaikista avohoidon erikoislääkärikäynneistä. omat tilastonsa, jotta päätöksentekijöillä olisi 53149: riittävän luotettavat ja monipuoliset tiedot. 53150: Aktiivinen työvoimapolitiikka Esimerkiksi talousarvion laadinnan ja työttö- 53151: myyden kustannusten kannalta rekisterityöt- 53152: Tältä osin työministeriö on esittänyt seu- tömyys on ainut käyttökelpoinen työttö- 53153: raavaa. myystilasto. 53154: Valtiovarainvaliokunnan kertomuksessa Valiokunnan näkemys, että on huolehditta- 53155: siteerattu valtiontilintarkastajien käsitys, että va siitä, ettei aktiivinen työvoimapolitiikka 53156: työttömyys aleni kertomusvuonna 1996 hi- muutu työttömyyttä pitkittäväksi, on oikea ja 53157: taasti ja perustui lähes yksinomaan työhallin- vastaa työministeriön käsitystä. Myös vaati- 53158: non koulutus- ja tukitoimenpiteisiin, pitää mus yksittäisten työvoimapoliittisten toimen- 53159: paikkansa. Työttömyys aleni kertomusvuon- piteiden vaikuttavuuden parantamisesta on 53160: na keskimäärin edelliseen vuoteen nähden huomionarvoinen, samoin kuin näkemys, 53161: 18 000 henkilöllä rekisterityöttömyytenä ja että työmarkkinoilta syrjäytyminen on pyrit- 53162: 22 000 henkilöllä työvoimatutkimuksen tävä ehkäisemään ennakolta. Kertomusvuo- 53163: määrittelyillä. Työvoimapoliittisia toimenpi- den 1996 tilanteessa ja aiempien vuosien 53164: teitä kasvatettiin kertomusvuonna keski- kokemusten perusteella työministeriö käyn- 53165: määräisenä varantona 18 OOO:lla. Kaikki toi- nisti. kef!:omusvuoden joulukuussa laajan 53166: menpiteet eivät kuitenkaan kohdistu työttö- selvitysmiestyön koko työvoimapoliittisen 53167: miin. Työllisyyden kehitys oli kuitenkin ker- järjestelmän uudistamiseksi. Valiokunnan 53168: tomusv.uonna 1996 positiivisempaa: työvoi- esittämien kannanottojen mukaiset tavoitteet 53169: matutkimuksen mukaan työllisten määrä kas- ovat vuoden 1998 alusta voimaan tulleessa 53170: voi 28 OOO:lla hengellä, joten työvoiman selvitysmiestyöhön perustuneessa työvoima~ 53171: kysyntä on kohdistunut lähinnä työvoiman poliittisen järjestelmän uudistuksessa keskei- 53172: ulkopuolella olleisiin henkilöihin. Kuitenkin siä. 53173: työttömyydessäkin oli huomattavaa dyna- Valiokunta kiinnittää lähinnä ikääntynei- 53174: miikkaa kertomusvuonna: yleisille työmark- den pitkäaikaistyöttömien osalta huomiota 53175: kinoille päättyneiden työttömyysjaksojen siihen, että koulutuksen, kuntoutuksen ja 53176: määrä kasvoi 461 566:een, joka oli 51 % tukityön yhdistelminä toimeenpantavien pal- 53177: kaikista päättyneistä työttömyysjaksoista. velukokonaisuuksien toteuttaminen on pitkä- 53178: Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että k~stoi.sena ny_kysäännöksillä vaikeaa. Työmi- 53179: "arviot työttömien todellisesta määrästä mstenön käsityksen mukaan säädökset eivät 53180: vaihtelevat myös tällä hetkellä eri tilastojen ole esteenä palvelukokonaisuuksien toteutta- 53181: mukaan" ja "Tilastointia onkin valiokunnan miselle ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille. 53182: mielestä kehitettävä ... ". Valiokunnan huo- Työministeriö on kiinnittänyt paljon huo- 53183: mio viitannee siihen, että työttömyyttä mita- miota ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien 53184: taan maassamme kahdella tavoin, jolloin asemaan ja pyrkinyt sitä helpottamaan mm. 53185: myös työttömyyden määrittelyt poikkeavat työvoimapoliittisia toimenpiteitä tehokkaam- 53186: toisistaan. Työministeriön kuukausittain jul- min ko. kohderyhmälle tarjoamalla ja paran- 53187: kaisema työnvälitystilasto mittaa rekisteri- tamalla eri toimijoiden välistä asiakasyhteis- 53188: työttömyyttä, jolloin jokainen työttömäksi työtä. Uudistukset perustuvat paljolti ikään- 53189: rekisteröity henkilö on todellisuudessa työ- tyneiden työmarkkina-asemaa selvittäneen 53190: tön työnhakija omassa työvoimatoimistos- komitean (IKOMI) työhön. Avointen työ- 53191: saan, joka myös valvoo henkilön työmark- markkinoiden työvoiman kysyntä ei ole kui- 53192: kinoiden käytettävissäoloa ja työttömyystur- tenkaan toistaiseksi mainittavasti kohdistunut 53193: van saamisen edellytyksiä. Tilastokeskuksen tähän vaikeasti työllistyvään ryhmään. 53194: työvoimatutkimus on haastatteluun perustuva lkääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palve- 53195: otantatutkimus, jonka määrittelyt poikkeavat lutarveselvitys toteutettiin vv. 1996-97 kym- 53196: 13 53197: 53198: menellä paikkakunnalla koskien yli 15 000 tojen perustana, jolloin opiskelijatyöpäivän 53199: kohderyhmään kuuluvaa työnhakijaa. Tämän hinta ei saa olla tarjouksen valintakriteerinä. 53200: selvityksen mukaan näistä asiakkaista noin Kokonaistaloudellinen edullisuus merkitsee 53201: 1/3 oli ikänsä mukaisesti terveitä ja työnha- hinta-laatu -suhteen mukaista paremmuutta 53202: kuaktiivisia. He pitivät kaikkein suurimpana tarjouksia arvioitaessa. Arvioinnissa otetaan 53203: työelämän kynnyksenä ikään perustuvaa syr- huomioon muitakin tekijöitä, kuten esimer- 53204: jintää työmarkkinoilla. Selvitykseen liittyvä kiksi toimitusvarmuus ja -ajankohta. Hinnan 53205: seurantatutkimus raportoidaan syksyllä 1998 osalta arvioidaan tarjotun koulutuksen koko- 53206: Kelan tutkimus- ja kehitysyksikön laatimana naishintaa (ei opiskelijatyöpäivän hintaa) ja 53207: artikkelisarj ana. lisäksi opiskelijoille maksettavien opintososi- 53208: Työministeriön käsityksen mukaan amma- aalisten etujen kustannuksia siltä osin kuin 53209: tillisen liikkuvuuden edistämisessä valiokun- hankintapäätös niihin vaikuttaa. Opiskelija- 53210: nan mainitsemien koulutustoimenpiteiden työpäivän hinta muodostuu täten kokonaista- 53211: lisäksi myös työnvälityksen, ammatinvalin- loudellisesti edullisesti tehtyjen hankintojen 53212: nanohjauksen sekä koulutus- ja ammattitieto- pohjalta ja päivähinta-arvion pohjalta mitoi- 53213: neuvonnan merkitys on huomattava. Työvoi- tetaan talousarvion hankintamäärärahat Ko- 53214: mapoliittisen aikuiskoulutuksen vaikutta- konaishinnat eivät sovellu hintojen seuran- 53215: vuutta on arvioitu kansainvälisestikin mitta- taan ja niiden vertailuun, joten työvoimakou- 53216: vasti vuosina 1993-1996 toteutetulla tutki- lutushankintojen taloudellisuutta seurataan 53217: mushankekokonaisuudella. Koulutuksen vai- opiskelijatyöpäivän hinnan kautta. 53218: kuttavuutta on selvitetty ja arvioitu myös 53219: tilastokeskuksen ja työministeriön työnhaki- Itämeren tila ja suojelu 53220: jarekisterien tietoihin perustuvassa tutkimuk- 53221: sessa sekä tilastokeskuksen vastikään tehdys- Tältä osin ympäristöministeriö on todennut 53222: sä selvityksessä. Eri analyysien tulokset vai- seuraavaa. 53223: kutuksista ovat samansuuntaisia. Esimerkiksi Valiokunta on kiinnittänyt huomiota val- 53224: tilastokeskuksen selvityksen mukaan työvoi- tiontilintarkastajien kertomuksessa käsitel- 53225: makoulutuksessa olleista oli työssä avoimilla tyyn Itämeren huolestuttavaan tilaan ja Itä- 53226: markkinoilla kaksinkertainen osuus verrattu- meren suojelussa ilmenneisiin puutteisiin. 53227: na sellaisiin työttömiin, jotka eivät saaneet Itämeren suojelun perustan muodostavat sen 53228: työvoimakoulut~sta. Työvoima~oulut~k~e~ merellisen ympäristön suojelua koskevat so- 53229: vaikuttavuuden Jatkuva seuranta Ja arvtomtt pimukset eli Helsingin sopimukset sekä eri- 53230: tapahtuu erillisten tutkimusten lisäksi tilas- tyinen suojeluohjelma, joka sekin on osa 53231: toseurannan kautta. Itämeren suojelukomission HELCOM:n työ- 53232: Työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta pyri- tä. Myös Itämeren alueen kestävän kehityk- 53233: tään edelleen parantamaan mm. suuntaamai- sen ohjelma Baltic 21 vaikuttaa laaja-alaises- 53234: la enemmän koulutusta rekrytointialoille ja ti kaiken ympäristön, myös Itämeren, suoje- 53235: toteuttamalla koulutusta aiempaa enemmän luun. 53236: yhteistyössä yritysten kanssa. Vuoden 1998 maaliskuussa pidetyssä 53237: Valiokunnan mielestä suurin osa koulutuk- HELCOM:n ministerikokouksessa hyväksyt- 53238: sesta tulisi järjestää tutkintotavoitteisena am- tiin mm. maatalouden ympäristönsuojelua 53239: matillisena koulutuksena. Työministeriön koskeva suojelusopimuksen liitteen osa ja 53240: kantana on, että työvoimakoulutus rakentuu lukuisia laivojen öljyisiä ja muita jätteitä 53241: tutkintojärjestelmän mukaisesti aina, kun se koskevia suosituksia. Nämä tulevat osaltaan 53242: on mahdollista ja työvoimapoliittisesti perus- parantamaan Itämeren suojelutilannetta. 53243: teltua. Työvoimakoulutuksen keskeisin läh- Kansainvälinen yhteistyö on tosin valitetta- 53244: tökohta on kuitenkin, että koulutus vastaa van hidasta; vuonna 1992 allekirjoitettu uusi 53245: työmarkkinoiden nopeastikin muuttuviin tar- Itämeren suojelusopimus ei ole vielä voi- 53246: peisiin. Aikuisten ammattitutkintojärjestelmä massa, koska Venäjän ja Puolan ratifioinnit 53247: on välttämätön osa koulutuksen laadun var- puuttuvat. Suomi ja muut Itämeren maat 53248: mistamisessa. Tutkintotavoitteisen koulutuk- ovat kiirehtineet näitä maita nopeuttamaan 53249: sen osuus työvoimakoulutuksena tulee mer- omia kansallisia toimiaan, jotta sopimus saa- 53250: kittävästi lisääntymään. taisiin voimaan. 53251: Valiokunta kiinnittää huomiota lainsäädän- VaHokunta on katsonut, että ongelmana on 53252: nössäkin määrättyyn työvoimakoulutuksen lukuisten meneillään olevien suojelutoimien 53253: kokonaistaloudelliseen edullisuuteen hankin- koordinointi, josta valiokunnan mukaan tällä 53254: 14 53255: 53256: hetkellä ei vastaa kukaan. Ympäristöministe- päästöjä vähentävä vaikutus. EU :ssa on me- 53257: riön käsityksen mukaan Suomi on kuitenkin nossa vastaavaa direktiiviä valmisteleva työ 53258: jatkuvasti korostanut kansainvälisessä yhteis- "Aluksilla syntyvän jätteen ja lastijäämien 53259: työssä yhteistyön koordinointia ja kaikkien vastaanottopalvelut satamissa" (KOM 53260: päällekkäisyyksien välttämistä. Ministeriö 1998/452). Lentovalvontaa Itämerellä on 53261: haluaa jatkuvasti kehittää ja tehostaa erityi- tehostettu myös Suomessa. Ympäristöhallin- 53262: sesti HELCOM:n työtä. Ministeriö tähden- to on investoinut yli 10 milj. mk valvontaan 53263: tää, että HELCOM:lla on toimiva sihteeristö hankkimalla mm. kaksi lentokonetta tarvitta- 53264: ja vakiintuneet työskentelymuodot, joten vine laitteineen. 53265: sillä on näin ollen hyvät valmiudet olla Kaikilla rantavaltioilla on tavoitteena pääs- 53266: myös useimmilla Baltic 21 :n sektoreilla toi- töjen vähentäminen, mikä Suomen osalta 53267: meenpanoa koordinoiva elin. HELCOM:n tarkoittaa vuoteen 2005 valmistellun vesien- 53268: työn vahvistaminen olisikin ministeriön mie- suojelun tavoiteohjelman täytäntöönpanoa. 53269: lestä alueen yhteistyön koordinoinoin kan- Kansallisesti merensuojelun edistämiseksi 53270: nalta selkein ratkaisu. Ympäristöministeriö tehtävä työ ei ole yksinomaan ympäristöhal- 53271: ei täten kannata esimerkiksi jonkinlaisen linnon tehtävä, vaan konkreettisia toimia 53272: rinnakkaisen sihteeristön perustamista ja täl- tarvitaan myös useilla muilla hallinnonaloil- 53273: laisesta rinnakkaistyöstä aiheutuvaa kustan- la, etenkin maa- ja metsätalousministeriön 53274: nusten lisäämistä. sekä liikenneministeriön hallinnonaloilla. 53275: Valtiontilintarkastajat ja valiokunta ovat Merensuojelun tarpeita palveleva ja suoje- 53276: myös katsoneet, että ympäristöhallinnon olisi lutoimien optimointia varten tehtävä tutki- 53277: selvitettävä mahdollisuudet Itämeren maiden mustyö on myös jakaantunut eri hallin- 53278: välisen yhteistyön lisäämiseksi ja lisärahoi- nonaloille. Erityisesti Merentutkimuslaitok- 53279: tuksen ohjaamiseksi Itämeren ympäristön- sen tekemän tutkimuksen ja seurannan koor- 53280: suojeluun sekä kansainvälisistä että kotimai- dinointiin tarvittaisiin ympäristöministeriön 53281: sista rahoituslähteistä. mielestä hallinnonalojen välisen yhteistyön 53282: Ympäristöministeriön mielestä kansainvä- edelleen tehostamista. Merentutkimuslaitok- 53283: listä yhteistyötä on riittävästi; ongelmat tie- sella ja Suomen ympäristökeskuksella onkin 53284: detään ja koordinointia pyritään jatkuvasti mm. juuri tutkimuksen ja seurannan koor- 53285: tehostamaan. Kansainvälistä rahoitusta Itä- dinointia varten kesäkuussa 1998 tehty yh- 53286: meren suojeluun on eri tahoilta tullut ilah- teistyösopimus. Edelleen tulee kuitenkin te- 53287: duttavasti ja rahoitusta koordinoidaan sekä hostaa toimenpiteitä yhteistyön lisäämiseksi 53288: avunantajamaiden, rahoituslaitosten että tutkimustoiminnassa ja erityisesti sen hyväk- 53289: avunsaajamaiden kesken. Rahoitusta on saa- sikäytössä mm. ympäristöministeriön tarpei- 53290: tu esimerkiksi Baltian maiden vesihuoltoon den kannalta. Tällaisia toimenpiteitä voidaan 53291: ja jätevesien puhdistamohankkeisiin, mikä toteuttaa hallinnonaloilla esimerkiksi tu- 53292: näkyy jo muutamien rannikkoalueiden veden losohjauksen yhteydessä. 53293: laadun paranemisena. 53294: Valiokunta katsoo vielä, että valvontaa Muita huomioita 53295: olisi tehostettava ja Itämeren pilaamiseen 53296: syyllistyneille olisi eri maissa saatava aikaan Tulossopimusmenettely valtionhallinnon 53297: yhdenmukainen ja sitova sanktiomenettely ja tulosohjausprosessin osana 53298: mm. pikasakkojärjestelmä. Eräissä Itämeren 53299: maissa, mm. Saksassa on käytössä ns. hal- Tältä osin valtiovarainministeriö on toden- 53300: linnollinen pikasakkojärjestelmä, joka on nut seuraavaa. 53301: osoittautunut varsin tehokkaaksi. Suomessa Valtionhallinnossa on kertomusvuoden 53302: on kuitenkin tähänastisissa selvityksissä oltu jälkeen tehty lukuisia selvityksiä. Valtioyh- 53303: sitä mieltä, että tällainen hallinnollinen sak- teisöhankkeen yhteydessä tulosohjausta käsi- 53304: kojärjestelmä ei sovellu Suomen oikeuskäy- teltiin ja sivuttiin useissa osaselvityksissä 53305: tännössä vallitsevaan ajattelutapaan ja meillä (Valvontatyöryhmän muistio VM 15/97, 53306: noudatettuun oikeusjärjestelmään. Valtioneuvostotyöryhmän muistio VM 53307: Ympäristöministeriö on asettanut työryh- 23/97, Keskushallintotyöryhmän muistio VM 53308: män selvittämään HELCOM:n antaman suo- 25/97, Valtion työnantaja- ja henkilöstöpoli- 53309: situksen "Ei erityismaksua -järjestelmän" tiikkatyöryhmän muistio VM 30/97 ja Tu- 53310: käyttöönotoksi Suomessa vuoteen 2000 losohjaushankkeen muistio VM 35/97). Tu- 53311: mennessä. Järjestelmällä katsotaan olevan 53312: 15 53313: 53314: losohjaukseen liittyviä asioita on käsitelty miä, parantamaan tulosinformaatiota, kehittä- 53315: myös Tilakertomustyöryhmän loppuraportis- ~ään tulosi_ndikaattoreita ja tulosten arvioin- 53316: sa (VM 9/97) ja Talousarviotyöryhmä 1997 timenetelmiä sekä tehostamaan sisäistä val- 53317: raportissa (VM 1998/2). Laadittujen selvitys- vontaa ja tarkastusta. Näiltä osin tilanne eri 53318: ten pohjalta tai niihin liittyen valtioneuvosto ministeriöissä vaihtelee. Kehittämistyötä tar- 53319: teki 16.4.1998 periaatepäätöksen Laadukkaat yita~ vielä jatkossakin erityisesti virastojen 53320: palvelut, hyvä hallinto ja vastuullinen kansa- Ja laitosten kustannuslaskennan ja -tietoisuu- 53321: laisyhteiskunta. Periaatepäätökseen on kirjat- den parantamiseksi, tulosvaikutusten arvioin- 53322: tu hallituksen kannanottoja hallintopolitiikan nin kehittämiseksi sekä tilivelvollisuuden 53323: suuntalinjoista hallintoa ja myös tulosohjaus- toteutumisen varmistamiseksi. Näillä osa- 53324: ta kehitettäessä. Nämä kannanotot tukevat ja alueilla on käynnistetty valtiovarainministeri- 53325: ohjaavat ministeriöiden hallinnonaloillaan ön toimesta koko hallinnon kattavia jatkosel- 53326: käynnistämää ja jatkamaa tulosohjauksen vityksiä. 53327: kehittämistä. 53328: Yleisen tulosohjausta koskevan kehittämis- Ulkoasiainministeriön sekä sisäasiainmi- 53329: työn lisäksi voidaan todeta eräitä yksittäisiä nisteriön ja sen alaisten laitosten rnak- 53330: jo toteutettuja toimenpiteitä, joilla tulosoh- sullinen toiminta 53331: jauksen toimivuutta on voitu parantaa. Toi- 53332: menpiteistä keskeisin on kirjanpitouudistus, Yleistä maksulliseen toimintaan liitty- 53333: jonka toteutus käynnistyi vuoden 1998 alus- 53334: ta ja joka parantaa virastojen ja laitosten vistä kehittäm ishankkeista 53335: taloudellista tulosinformaatiota. Toinen osa- 53336: alue on tulosraportointi. Vuodelta 1997 mi- Tältä osin valtiovarainministeriö on toden- 53337: nisteriöt laativat ensimmäistä kertaa hallin- nut seuraavaa: 53338: nonalansa toimintakertomukset Samalta Käsitellessään ulkoasiainministeriön sekä 53339: vuodelta on laadittu myös uudistettu halli- sisäasiainministeriön ja sen alaisten laitosten 53340: tuksen toimenpidekertomus ja hallituksen maksullista toimintaa valtiontilintarkastajat 53341: kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta. ovat mm. todenneet, että valtaosa valtion 53342: Kertomusten rakennetta ja sisältöä on uudis- maksuista kertyy valtiolta itseltään eri viras- 53343: tettu tavoitteena se, että niissä aiempaa pa- tojen välisessä suoritteiden hankinnassa. Jo 53344: remmin olisi kuvattu hallinnonalan tulosta- pelkästään tämän vuoksi valtiontilintarkasta- 53345: voitteiden toteutumista. Kolmas osa-alue on jien mielestä olisi syytä selvittää mitä muu- 53346: taloussuunnittelu ja budjetointi. Valtioneu- tostarpeita nykyiseen maksuperustelakiin 53347: vosto teki 5.3.1998 periaatepäätöksen talous- (150(1_992) on ~ahdollisesti syntynyt. Val- 53348: arvioehdotusten sekä toiminta- ja taloussuun- twntthntarkastaJien mielestä viranomaisten 53349: nitelmien laadintaperiaatteista ja valtiova- välisten suoritteid~n maksullisuuteen liittyvät 53350: kysyl?y~set vaativat ennen muuta nopeita 53351: rainministeriö antoi 18.3.1998 uudistetut 53352: ohjeet toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä r!itk~I~uJa. Mui~.a tärke!tä kysymyksiä val- 53353: talousarvioehdotusten laadinnasta. Uudistet- twntthntarkastaJien mielestä ovat muun 53354: tujen ohjeiden tarkoituksena on toisaalta te- muassa, mitkä ovat valtion maksullisen toi- 53355: hostaa kehysmenettelyä taloussuunnittelu- minnan tavoitteet ja periaatteet, miten määri- 53356: prosesseissa ja toisaalta parantaa talousarvio- tellään maksullinen ja maksuton toiminta 53357: ehdotusten rakennetta ja sisältöä siten, että sekä miten tulisi tietojen luovutuksen mak- 53358: niissä aiempaa selkeämmin olisi ilmaistu s.ulli~~us tai ~~ksuttomuus järjestää. Val- 53359: !IOntlhntar~astaJien mukaan myös verotuksen 53360: hallinnonalojen sekä virastojen ja laitosten 53361: tulostavoitteet ja tulostavoitteiden ja resurssi- J~ ma~~_ull~suud~n v_ä!istä suhd~tta tulisi poh- 53362: ti~. Lis.aksi yaltwnttlmtarkastaJat toistavat jo 53363: en väliset yhteydet. Näin budjetin perustelut 53364: antaisivat paremmat perusteet hallinnon oh- aiemmm esittämänsä kannan liiketaloudelli- 53365: jaukselle sekä tulosraportoinnille. Uusia bud- sen toi~innan .sop_iv~:~udesta ja tarpeellisuu- 53366: jetointiohjeita on noudatettu vuoden 1999 desta viranomatstOimmnan yhteydessä. Aina- 53367: talousarvioesitystä laadittaessa. k~an mi.ni~t:~i?issä e.i. valtiontilin~arkastajien 53368: Lisäksi lähes kaikissa ministeriöissä on mielestä pitaiSI olla luketaloudelhsta suorite- 53369: ollut käynnissä sisäisiä kehittämishankkeita tuotantoa lainkaan. Valtiontilintarkastajat 53370: joilla on pyritty uudistamaan hallinnonaloje~ ovatkin uudistaneet jo aikaisemmin tekemän- 53371: strategista suunnittelua ja johtamista, otta- sä ehdotuksen, jonka mukaan olisi asetettava 53372: maan käyttöön kannustavia palkkausjärjestel- erityinen selvitysmies, joka laajasti pohtisi 53373: 53374: 3 380479V 53375: 16 53376: 53377: nykyisen lain ongelmia ja tekisi ehdotuksen, sessä maksuperustelakiin ehdotettiin lisättä- 53378: miten valtion maksupolitiikkaa kokonaisuu- väksi säännökset valtiovarainministeriön oi- 53379: tena pitäisi uudistaa. keudesta antaa yleisiä soveltamisohjeita suo- 53380: Valtiovarainministeriön budjettiosasto aset- ritteiden maksullistamiseen sekä hinnoitte- 53381: ti 20.12.1996 selvitysmiehen, jonka tehtävä- luun sovellettavista yleisistä periaatteista. 53382: nä oli selvittää valtion perimiin maksuihin Lisäksi lakiin ehdotettiin lisättäväksi maksun 53383: liittyvät ongelmakohdat sekä esittää toimen- määräämistä ja muutoksenhakua koskevat 53384: pide-ehdotuksensa. Erityisesti tehtävää tuli säännökset. Muiden kuin julkisoikeudellisten 53385: tarkastella valtion maksuperustelain kannalta suoritteiden hinnoitteluperiaatteita ehdotettiin 53386: ja selvittää, tarvitaanko maksuperustelain ja monipuolistettavaksi silloin, kun kysymys on 53387: -asetuksen lisäksi muuta sääntelyä ja ohjeis- suoritteesta, jonka tuottamiseen viranomai- 53388: tusta. Selvitysmiehen tuli työssään ottaa sella on tosiasiallinen yksinoikeus. Tällöin 53389: huomioon valtion maksuperustelain seuranta- maksu voitaisiin määrätä liiketaloudellisen 53390: projektin loppuraportissa (VM 1996:11) esi- hinnoittelun sijasta myös suoritteen tuottami- 53391: tetyt kannanotot ja valtiontilintarkastajain sesta valtiolle aiheutuneiden kokonaiskustan- 53392: kertomuksessa vuodelta 1995 esitetyt kan- nusten perusteella. 53393: nanotot. Selvitysmiehen laatimassa muistios- Tietojen luovutuksen maksullisuuteen liit- 53394: sa "Selvitys valtion maksuperustelain sovel- tyen valtiovarainministeriö asetti 13.9.1996 53395: tamisen ongelmakohdista", joka on ilmesty- työryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää ja 53396: nyt Valtiovarainministeriön työryhmämuisti- arvioida valtion luovuttamien tietosuorittei- 53397: aita nimisessä sarjassa (34/97), on pyritty den maksullisuuden ja perittävien maksujen 53398: arvioimaan syitä sekä löytämään ratkaisuja suuruuden yleiset maksuperusteet sekä tehdä 53399: valtion maksujärjestelmän hallinnoinnissa tarvittavat lainsäädäntö- ja muut ehdotukset. 53400: esiintyviin käytännön vaikeuksiin. Selvityk- Työryhmän tuli arvioida valtion maksupe- 53401: sessä tarkastellaan muun muassa valtiontilin- rustelain soveltuvuus erilaisiin tietojen luo- 53402: tarkastajain vuotta 1996 koskevassa kerto- vutustilanteisiin. Muistiossaan "Valtion tie- 53403: muksessa esitettyjä maksullisen toiminnan tosuoritteiden maksuperusteet", joka on il- 53404: kehittämistä koskevia kannanottoja. Selvi- mestynyt Valtiovarainministeriön työryhmä- 53405: tyksen mukaan tärkein tavoite maksulainsää- muistiaita nimisessä sarjassa (10/97) työryh- 53406: dännön soveltamisen parantamisessa on ny- mä käsittelee digitaalisessa muodossa luovu- 53407: kyistä yhdenmukaisempaan hinnoittelukäy- tettavan tiedon hinnoittelua sekä ehdottaa 53408: täntöön pyrkiminen sekä virastojen ja laitos- tietosuoritteiden hinnoittelua koskevan yleis- 53409: ten maksullisen suoritetuotannon hallinnoin- ohjauksen antamista. Työryhmän ehdotusten 53410: tiedellytysten parantaminen. Maksupolitiik- käsittely jatkuu valtiovarainministeriössä. 53411: kaan liittyvän yleisen toimivallan selkeyttä- Valtiontilintarkastajat on kiinnittäneet ker- 53412: miseksi ja valtion maksupolitiikan tehosta- tomuksessaan huomiota maksuperustelain 7 53413: miseksi selvitysmies ehdotti, että valtiova- §:n hintatukimäärärahaa koskevaan säännök- 53414: rainministeriölle annettaisiin nimenomainen seen. Säännöksen mukaan "Valtion talousar- 53415: oikeus antaa maksuperustelain yhdenmukai- viossa voidaan osoittaa määräraha liiketa- 53416: seen soveltamiseen tähtääviä ohjeita. Ohjeis- loudellisin perustein hinnoiteltujen suorittei- 53417: taminen ei muuttaisi ministeriöille sekä vi- den hintojen alentamiseksi". Valtiontilintar- 53418: rastoille ja laitoksille maksuperustelain mu- kastajat ovat esittäneet, että säännöksen voi- 53419: kaan kuuluvaa ratkaisutoimivaltaa. Lisäksi daan-sana tulisi korvata on osoitettava-sa- 53420: selvityksessä korostetaan ao. ministeriön nonnalla. Liiketaloudellista hinnoittelua edel- 53421: vastuuta hallinnonalalla harjoitettavasta mak- lyttävien suoritteiden hintojen alentaminen 53422: sullisesta toiminnasta, hinnoittelun oikeelli- on poikkeukselliseksi tarkoitettu menettely, 53423: suudesta sekä virastojen ja laitosten kustan- joka edellyttää hintatukimäärärahan sisällyt- 53424: nuslaskennan tasosta. Kustannuslaskennan tämistä valtion talousarvioon. Valtiovarain- 53425: yleiseksi parantamiseksi valtion virastoissa ministeriön mielestä säännöksen tämänhetki- 53426: ja laitoksissa selvitysmies ehdotti käynnistet- nen sanamuoto vastaa säännöksen tarkoitus- 53427: täväksi erityisen kehittämishankkeen Val- ta. Jos eduskunta katsoo perustelluksi jonkin 53428: tiokonttorin johdolla. suoritteen hintojen alentamisen, voi se osoit- 53429: Selvitysmiehen ehdotuksiin perustuen taa tähän tarkoitukseen erityisen määrärahan. 53430: eduskunnalle on 16.10.1998 annettu hallituk- Lisäksi valtiontilintarkastajat ovat pitäneet 53431: sen esitys laiksi valtion maksuperustelain tarpeellisena selventää sitä, millä edellytyk- 53432: muuttamisesta (HE 203/1998 vp.). Esityk- sillä hintatukea voidaan talousarviossa esit- 53433: 17 53434: 53435: tää. Koska liiketaloudellisesti hinnoiteltavien vät kysymykset. Tarkastuskertomuksessa on 53436: suoritteiden hintojen alentaminen on tarkoi- edellytetty virastojen sisäisen laskennan ja 53437: tettu poikkeukselliseksi menettelyksi, myös kustannusseurannan kehittämistä. Ulkoasi- 53438: syyt hintojen alentamiseen ovat perusteiltaan ainministeriön mukaan ulkoasiainhallinnossa 53439: hyvin erilaisia. Yhteisten edellytysten löytä- ei kustannuslask_entaa ole toistaiseksi kyetty 53440: minen kaikille hinnanalentamistilanteille saattamaan sellaiselle tasolle, että se tuottaisi 53441: saattaa olla vaikeaa. Valtiovarainministeriö tarvittavat tiedot mm. maksullisen toiminnan 53442: tulee jatkossa seuraamaan hintatukimäärära- kannattavuuden seurantaan. Valtiontilintar- 53443: hojen käyttöön sovellettavia periaatteita. kastajain näkemyksen mukaan raskaan katta- 53444: van kustannusseurannan toteuttamista on 53445: Ulkoasiainministeriön maksullisesta vaikea perustella silloin, jos suoritteiden 53446: toiminnasta määrä on vähäinen tai silloin kun suoritteet 53447: syntyvät varsinaisen toiminnan oheistuottei- 53448: Tältä osin ulkoasiainministeriö on todennut na. Ulkoasiainministeriön mukaan ulkoasi- 53449: seuraavaa: ainhallinnon useimmissa maksullisia palvelu- 53450: Valtiontilintarkastajain kertomuksessa vuo- ja tuottavissa toimipisteissä tilanne on juuri 53451: delta 1996 käsiteltiin varsin laajasti ulkoasi- tällainen. Siksi maksullisen toiminnan kus- 53452: ainhallinnon maksullista toimintaa ja maksu- tannusseurantaa kehitettäessä ministeriö tulee 53453: perustelain soveltamiseen liittyviä ongelmia keskittymään ennen muuta niiden edustusto- 53454: ja kehittämistarpeita. Ulkoasiainministeriön jen toimintaan, joissa maksullinen toiminta 53455: maksullisessa toiminnassa ei tarkastuksen on laajaa. 53456: jälkeen ole ulkoasiainministeriön mukaan Edellä mainittuja ongelma-alueita on koko 53457: tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tarkas- valtionhallinnon tasolla käsitelty edellä mai- 53458: tuksen aikana voimassa ollut maksupäätös nitussa valtiovarainministeriön selvityksessä 53459: on voimassa vielä kuluvan vuoden loppuun. (Valtiovarainministeriön työryhmämuistioita 53460: Tosin viisumin ja muiden maahantulolupien 34/97) sekä laajemmasta näkökulmasta Val- 53461: käsittelymaksuja on tarkistettu päätöksellä tioneuvoston periaatepäätöksessä/1998 hal- 53462: (1416/1997). Tarkistukset tehtiin Schengenin lintopolitiikan suuntalinjoiksi. Virastoissa 53463: sopimukseen sisältyvän harmonisointitavoit- toteutettavan kehittämistyön suuntaaminen 53464: teen johdosta. Uudet maksut otettiin käyt- näissä asetettujen tavoitteiden mukaisesti 53465: töön vuoden 1998 helmikuun alusta. tulee ulkoasiainministeriön mielestä monilta 53466: Käsiteltäessä ulkoasiainhallinnon maksul- osin korjaamaan myös em. maksuperustelain 53467: lista toimintaa kertomuksessa kuitenkin tode- soveltamiseen liittyviä ongelmia. Ulkoasiain- 53468: taan, että monet siinä kuvatut ongelmat ovat ministeriö pyrkii ottamaan asetetut kehittä- 53469: yleisiä kaikille hallinnonaloille. Valtiontilin- mistavoitteet ja -ehdotukset huomioon mak- 53470: tarkastajat ovat yhtyneet ministeriön käsityk- supäätöksen vireillä olevan uudistuksen yh- 53471: seen siitä, että maksuperustelain soveltami- teydessä. 53472: nen ulkoasiainhallinnossa on hankalampaa Lisäksi ulkoasiainministeriö toteaa yksin- 53473: kuin sellaisella hallinnonalalla, joka toimii omaan ulkoasiainhallintoon kohdistuvista 53474: vain kotimaassa. kertomuksen lausumista seuraavaa: 53475: Yleisinä jatkotoimenpiteitä vaativina koh- Maksullisen toiminnan tulotavoitteiden ja 53476: teina valtiontilintarkastajat ovat todenneet tulokertymän väliset erot. Osa eroista johtuu 53477: seuraavat ongelmat: ulkoasiainministeriön mukaan, kuten kerto- 53478: Viranomaisten välinen toiminta, jota mak- mukseenkin on kirjattu, toiminnan luonteesta 53479: sullisuus monimutkaistaa. Valtiontilintarkas- ja suurimman tulolähteen (viisumien käsitte- 53480: tajat esittävät kannanottonaan, että maksupe- lymaksut) suoritekysynnän vaikeasta ennus- 53481: rustelain 6 §:n 4 momentin soveltaminen tettavuudesta. Osan erosta voidaan todeta 53482: nykyistä laajemmin voisi olla tarkoituksen- johtuvan lähinnä varovaisuudesta tulojen 53483: mukaista. Ulkoasiainhallinnon osalta voidaan tason arvioinnissa. Toiminnan vakiintuessa 53484: todeta, että vuoden 1998 syksyn aikana to- on myös tuloennustetta tarkistettu vuoden 53485: teutettavan maksupäätöksen uudistuksen yh- 1999 talousarvioehdotuksessa realistiselle 53486: teydessä, ministeriö tulee harkitsemaan tar- tasolle. 53487: koin, onko yleisestä maksuvelvoitteesta pe- Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpi- 53488: rusteltua poiketa nykyistä useammin maksu- tomenojen siirto puolustusministeriön pää- 53489: perustelain 6 §:n 4 momentin nojalla. luokkaan. Asia on ulkoasiainministeriön mu- 53490: Kustannuslaskentaan ja hinnoitteluun liitty- kaan ollut esillä myös vuoden 1999 talousar- 53491: 18 53492: 53493: vion laadinnan yhteydessä, mutta ministeri- valtion maksuperustelain 6 §:n 4 momentin 53494: öiden väliset keskustelut eivät ole toistaisek- mukaan "silloin, kun suoritteesta määrätään 53495: si johtaneet näiden menojen siirtämiseen perittäväksi maksu, peritään vastaava maksu 53496: puolustusministeriön pääluokkaan. Vuoden myös valtion viranomaiselta, jollei muuhun 53497: 1999 talousarvioehdotuksen momentti menettelyyn ole erityistä syytä". Erityisen 53498: 24.99.22 on muutettu nettomäärärahaksi. tärkeää maksun periminen on sisäasiainmi- 53499: Näin sen mitoituksessa on otettu huomioon nisteriön mu.kaan sik~i, et~ä menettelyllä ko- 53500: nettobudjetoitavina tuloina aikaisemmin mo- rostetaan aiheuttamispenaatteen mukaista 53501: mentille 12.27.99 tuloutetut YK:n suorituk- kusta~n~s~en kohdentamista käyttäjälle. 53502: set. .Poh1Sllaissa (493/1995) säädetään poliisin 53503: oikeudesta saada maksutta eräitä sen virka- 53504: Sisäasiainministeriön ja sen alaisten te~tävissä tarvittayia ~ietoja ja asiakirjoja. 53505: laitosten maksullisesta toiminnasta Lam sanamuodon Ja asiaa koskevan hallituk- 53506: sen esityksen (HE 57/1994 vp.) perustelujen 53507: Tältä osin sisäasiainministeriö on todennut perusteella maksuttomuuden on tulkittu tar- 53508: seuraavaa: koittavan vain yksittäin luovutettavia tietoja 53509: Sisäasiainministeriö on viitannut valtionti- ja tällaisia tietoja sisältäviä asiakirjoja tai 53510: lintarkastajain ehdotukseen maksullisen toi- todistuksia eikä ns. tietojen massaluovutusta. 53511: minnan kehittämisvastuun siirtämisestä sisä- Sisäasiainministeriö ryhtyy selvittämään yh- 53512: asiainministeriölle ja todennut, että maksulli- dessä väestörekisterikeskuksen kanssa tämän 53513: sen toiminnan kehittämistä koskeneissa val- vakiintuneen käytännön tarkoituksenmukai- 53514: tiovarainministeriön ja sisäasiainministeriön suutta ja valmistelee tarvittaessa lainsäädän- 53515: välisissä keskusteluissa on yhteisesti todettu nön muutoksen. 53516: jatkotoimien muun muassa tältä osin kuulu- Ulkomaalaisvirasto. Ulkomaalaistoimiston 53517: van, koko hallintoa laajasti sivuavina ensisi- maksullista toimintaa on kehitetty antamalla 53518: jaisesti valtiovarainministeriön toimialaan. uusi ulkomaalaisviraston maksullisia suorit- 53519: Alaistensa virastojen ja laitosten maksullisen teita koskeva sisäasiainministeriön päätös. 53520: toiminnan osalta sisäasiainministeriö on to- Pää~ös tuli voimaan 15 .8.1998. Maksuja on 53521: dennut seuraavaa. tarkistettu lähemmäksi omakustannushintoja. 53522: Lääninhallitukset. Lääninhallitusten osalta Lisäksi on otettu huomioon muiden viran- 53523: valtiontilintarkastajat eivät ole kiinnittäneet omaisten vastaavien suoritteiden hinnoittelu 53524: erityistä huomiota mihinkään yksityiskoh- sekä kansainvälisistä sopimuksista johtuvat 53525: taan. Sisäasiainministeriön mukaan läänin- seikat. 53526: hallituksia koskevat lähinnä samat huomiot Koska ulkomaalaisviraston tehtävät ovat 53527: k~in koko hallinnonalaa ja maksullista toi- lisääntymässä ja etenkin kansalaisuusasiat 53528: mmtaa yleensä. Lääninhallitusten maksulli- ovat pahoin ruuhkaantuneet eikä määräraha- 53529: nen toiminta on ollut sisällöltään ja laajuu- tasoa ole voitu nostaa, toimintaa joudutaan 53530: deltaan viime vuosina vakaata. Liiketa- sisäasiainministeriön mukaan rahoittamaan 53531: loudellisen toiminnan osuus on kuitenkin entistä enemmän käsittelymaksuilla. 53532: ollut ehkä hivenen vähenevä. Liiketaloudelli- Pelastushallinto. Kertomuksessa todetaan 53533: set suoritteet ovat olleet lähinnä tilavuokria, pelastushallinnon tietosuoritteiden menekin 53534: koulutuspalveluja ja erilaisten hallinnollisten olleen vähäinen, koska tietokantojen kehitte- 53535: t~kipalveluiden (puhelinkeskuspalvelut ja ly on ollut kesken. Näin onkin ollut sisä- 53536: VIrastopalvelut) myyntiä erityisesti muulle asianministeriön mukaan kuluvaan vuoteen 53537: hallinnolle. Hinnoittelu näissä tapauksissa on saakka. Tästä johtuu, että vasta muutamalle 53538: käytännössä ollut lähellä omakustannushin- taholle on voitu antaa oikeus käyttää tieto- 53539: taa. Palvelut on näissä nimenomaisissa ta- kantaa maksua vastaan. Edelleen kertomuk- 53540: pauksissa pystytty tuottamaan palvelujen sessa on todettu pelastusopiston selvittävän 53541: saajalle edullisella tavalla. Alaisen hallinnon maksulliseen koulutukseen liittyviä kysy- 53542: saarnat palvelut ovat edelleen olleet maksut- myksiä. Parhaillaan kehittelyn kohteena on 53543: to~ia. Rahoitus on hoidettu tulossopimus- maksullisen kurssitoiminnan laskentaperus- 53544: teitse. Maksullisen toiminnan kehittämistar- teet Kustannusvastaavuuden parantamiseksi 53545: vetta on seurattu, mutta erityisiä ongelmia ei on päätetty vuosittain järjestää työajan seu- 53546: ole tullut esiin. ranta. Muutoinkin kustannustietoisuuteen on 53547: Rekisterihallinto. Rekisterihallinnon suorit- kiinnitetty huomiota. 53548: teiden osalta sisäasiainministeriö toteaa, että 53549: 19 53550: 53551: Lainvalmistelun parantaminen tövaikutusten arviointi säädösvalmistelussa. 53552: Työryhmän mietintö: YM 1997) pohjalta 53553: Tältä osin oikeusministeriö on todennut 11.6:1998 .teht?Y~ pe~Iaatepäätökset ohjeista. 53554: seuraavaa. Valtu;)Vara.mmmistenö ja ympäristöministeriö 53555: Valtioneuvoston lainvalmistelun kehittä- ~wat Julkaiss~et ~hjeet painettuina kirjasina, 53556: misohjelma vahvistettiin valtioneuvoston Ja ne on pyntty Jakamaan kaikkien lainval- 53557: periaatepäätöksenä 30.5.1996. Ohjelman ta- mistelijo~den k~yttöön .. ~isäksi on ilmestynyt 53558: voitteena on parantaa lainvalmistelua ja siten k~uppa- Ja teolhsuusmimsteriön pk-yritystoi- 53559: lainsäädännön laatua. Ohjelma sisältää 33 mi~unnan neuv?t!el~kunnan raportti yritys- 53560: toimenpide-ehdotusta, jotka on jaettu neljään vaikutusten arvtommsta (Säädöshankkeiden 53561: ryhmään. Ministeriöt ovat nimenneet kehittä- yr~tysvaikutusten arviointimenettelyn kehittä- 53562: misohjelman toteutumisen seurantaa varten mishanke .. KTM:n n~uvottelukuntaraportteja 53563: yhteyshenkilöt, jotka ovat kokoontuneet kol- 3/199~),. JO~~a _pohJalt~ kauppa- ja teolli- 53564: masti: 26.2.1997, 27.10.1997 ja 13.5.1998. suusmmistenossa valmistellaan ohjeita yri- 53565: tysvaikutusten arvioinnista . 53566: Lainvalmistelu ja ministeriöiden . Valtioneuvoston tehtyä edellä mainitut pe- 53567: tulostavoitteet ja toiminnan suunnittelu riaatepäätökset oikeusministeriö lähetti mi- 53568: ~~steriöi~le asiasta yleiskirjeen, jossa selostet- 53569: Ohjelman mukaan kukin ministeriö vastaa ti~~ penaatepäätöste~ mukaisia ohjeita ja 53570: itse oman lainvalmistelunsa kehittämisestä. m!den. s_u~.detta Halh.tukse.n esityksen laati- 53571: Lainvalmistelu on osa ministeriöiden nor- misohJeisnn (1992) Ja tmsiinsa. Kirjeessä 53572: maalia toimintaa ja sitä on kehitettävä jatku- myös t?~ettii~, että ~allituksen esitysten ta- 53573: vasti. Ohjelmassa edellytetään, että 1997- loudellisia vaikutuksia koskevissa jaksoissa 53574: 1999 lainvalmistelun laadun parantaminen tulisi ki~nnittä~ erity!stä h1:1omiota myös eh- 53575: on yksi ministeriöiden tulostavoite. d?tettavien lakien yntysvaikutuksiin, varsin- 53576: Ohjelmassa edellytetään, että myös minis- km pk-yrityksiin kohdistuviin vaikutuksiin 53577: teriön johto sitoutuu lainvalmistelun kehit- ja taloudellisia vaikutuksia sekä eri kansa~ 53578: tämiseen. Muun muassa tähän liittyen kehit- laisryhmien asemaan kohdistuvia vaikutuksia 53579: tämisohjelman toteutusta on käsitelty minis- koskevassa jaksossa myös ehdotettavien la- 53580: teriöiden kansli!lp~älliköiden kokouksissa, ja kien työllisyysvaikutuksiin. 53581: 12.1.1998 on JärJestetty säädösvalmistelun Sittemmin on lisäksi käynnistetty oikeus- 53582: johtamisen kehittämispäivä. !lliniste_riön, v~lt_iova_rainministeriön, kauppa- 53583: Ohjelman mukaan edellytetään, että minis- J~ teolhsuusmmistenön ja ympäristöministe- 53584: teriöt laativat säännöllisesti päivitettävän riön yhteistyö muutamien lainvalmistelu- 53585: hankeluettelon, joka julkistetaan. Esityksessä hankkeiden valitsemiseksi mallihankkeiksi 53586: laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta joiden yhteydessä pyritään erityisesti kehittä~ 53587: ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 30/1998 vp) mään v!likutusten arviointimenettelyä. Malli- 53588: ehdotetaan hankkeiden julkistamisvelvoit- hankkeiden kautta pyritään saamaan sellaista 53589: teesta säädettäväksi laissa. Useimmat minis- al~n kokemusta ja esimerkkiaineistoa, jota 53590: teriöt. ova~ .laatin~et hankel1:1ettelon, ja nyt- voidaan hyödyntää yleisemminkin valtioneu- 53591: temmm. nnden t~edo~ on sisällytetty myös voston lainvalmistelussa. 53592: Internetm kautta JUlkisessa käytössä olevaan 53593: valtioneuvoston yhteiseen hankerekisteriin Lainvalm istelukoulutus, ohjaus ja 53594: HAREen. laintarkastus 53595: 53596: Säädösten vaikutusten ennakointi ja Lainvalmistelukoulutuksen kehittämisestä 53597: seuranta valmistui oikeusministeriön työryhmämuistio 53598: 31.12.1996, ja sen toimeenpano aloitettiin 53599: Kehittämisohjelmassa edellytetyt ohjeet saman tien. Mietintö sisälsi muun muassa 53600: säädösehdotusten taloudellisten vaikutusten ehdotu~set nelj~ksi lainvalmistelun opetus- 53601: ja ympäristövaikutusten arvioinnista ovat kokot?aisuude~si (peruskurssi, täydennys- 53602: ~urssi, kurssi avustavalle henkilöstölle ja 53603: valmistuneet, ja valtioneuvosto on työryhmi- 53604: en ehdotusten (Säädösehdotusten taloudellis- J?hdon kou.lutus). Oikeusministeriön ja Hal- 53605: ten vaikutusten arvioinnin kehittäminen. linnon kehittämiskeskuksen välillä on vuo- 53606: VM:n työryhmämuistiaita 26/97 ja Ympäris- deks! 1997 j~ vuod~ksi 1998 tehty sopimus 53607: keskitetyn lamvalmistelukoulutuksen järjes- 53608: 20 53609: tämisestä. Vuonna 1997 järjestettiin kaksi politiikkatyöryhmällä oli käytettävissään 53610: peruskurssia, kolme täydennyskurssia ja yksi haastattelututkimus valtion työnantajakuvasta 53611: avustavan henkilöstön kurssi, joilla osanotta- ja virastoille tehdyn kyselytutkimuksen tie- 53612: jia oli yhteensä 210. Vuonna 1998 ohjelmas- dot mm. henkilöstöhallinnon järjestelmien 53613: sa on johtamisen kehittämispäivä, yksi pe- käytöstä ja toimivuudesta virastoissa. Työ- 53614: ruskurssi, kaksi täydennyskurssia ja yksi ryhmä ei esittänyt mitäänjärjestelmämuutok- 53615: avustavan henkilöstön kurssi. Osanottaja- sia. Esitykset koskivat kehitteillä olevien 53616: määrä on yhteensä noin 150. Lisäksi minis- järjestelmien jatkokehittämistä ja korostivat 53617: teriöt ovat järjestäneet omia kurssejaan. strategisen suunnittelun merkitystä henkilös- 53618: Oikeusministeriö on 1996 julkaissut "Lain- töpolitiikassa. Valtiotyönantajan kilpailuky- 53619: laatijan oppaan" ja 1997 "Lainlaatijan ED- vystä huolehtiminen nähtiin tärkeimmäksi 53620: oppaan". Kehittämisohjelmassa laadittavaksi tavoitteeksi lähimmän kymmenen vuoden 53621: edellytetty ehdotus OECD:n 1995 hyväksy- aikana. Työryhmän muistio Valtion henki- 53622: män suosituksen toimeenpanemiseksi Suo- löstöpolitiikan kynnyskysymykset (Valtiova- 53623: messa (Hyvän säädösvalmistelun laatuvaati- rainministeriön työryhmämuistioita 30/97) 53624: muksista. Sääntelyn laadun parantamisesta valmistui vuoden 1997 lopulla. Valtioneu- 53625: annetunOECD:nsuosituksen täytäntöönpano voston 16.4.1998 tekemä periaatepäätös hal- 53626: Suomessa. Suomen tarkistuslista. VM:n työ- lintopolitiikan suuntalinjoista sisälsi työryh- 53627: ryhmämuistioita 31197) on valmistunut män kannanotot. 53628: 31.1.1997. Ehdotus on ollut lausuntokierrok- Henkilöstöpolitiikassa on pyritty viime 53629: sella, ja Suomen tarkistuslista hyvän säädös- vuosina lisäämään strategista suunnittelua 53630: valmistelun laatuvaatimuksista julkaistaan resurssien käytössä ja kehittämisessä. Viras- 53631: painettuna oppaana syksyllä 1998. ton toimivalta työnantaja- ja henkilöstöasi- 53632: Kehittämisohjelman 32 kohdassa esitettyä oissa koetaan nykyisin riittäväksi viraston 53633: muistutusta esitys- ja säädösehdotusten tar- toiminnan ja tehtävien asettamien vaatimus- 53634: kastuttamisvelvollisuudesta on noudatettu ten mukaisen itsenäisen ja vastuullisen hen- 53635: hyvin. Vuonna 1997 julkaistuista laeista on kilöstöpolitiikan toteuttamiseksi. Henkilöstön 53636: oikeusministeriön tarkastustoimiston tarkas- määrän säätelystä talousarviossa on voitu 53637: tettavana ollut 86,2 %ja kaikista säädöksistä luopua. 53638: 66,7 %. Henkilöstön osaamisen kehittäminen, moti- 53639: vaation luominen ja työkunnosta ja jaksami- 53640: Hallituksen säädöspolitiikka sesta huolehtiminen ovat avainasioita viras- 53641: tojen henkilöstöpolitiikassa. Keskustasolla 53642: Lainvalmistelun kehittämisohjelma koskee virastoja on tuettu mm. kehittämällä valtion 53643: lainsäädännön lakiteknistä laatua. Lakitek- virastoille soveltuvaa henkilöstötilinpäätös- 53644: niikka on ohjelmassa ymmärretty hyvin laa- mallia. Sen avulla on mahdollista seurata 53645: jasti, mutta varsinaisen hallituspolitiikan henkilöstön määrän ja rakenteen kehittymis- 53646: puolelle siinä ei ole menty. Kehittämisohjel- tä, henkilöstön työkuntoa ja työtyytyväi- 53647: man myötä on yhä selvemmin noussut kysy- syyttä. Palkkausj ärj esteimien kehittämisessä 53648: mys säädöksistä politiikan toteuttamiskeinoi- keskustason tuki on ollut mittavaa. Uudet 53649: na. Tähän liittyen oikeusministeriö on kannustavat palkkausjärjestelmät ovat käy- 53650: 11.5.1998 asettanut työryhmän valmistele- tössä 13 virastossa ja niiden piirissä on noin 53651: maan valtioneuvoston säädöspoliittisia lin- 8 400 henkilöä eli noin 7,3 % budjettitalou- 53652: jauksia. den henkilöstöstä. Johtamisen, erityisesti henkilö- 53653: ja henkilöstöj ohtamistaitoj en kehittäminen 53654: Valtion henkilöstöpolitiikka on tärkeää. Johtamisen kehittämiseen liittyy 53655: juuri valmistunut ylimmän johdon informaa- 53656: Tältä osin valtiovarainministeriö on toden- tiojärjestelmä sekä johdon arviointi, jonka 53657: nut seuraavaa. kehittäminen on aloitettu. 53658: Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikkaa Lokakuussa 1998 valmistui ulkopuolisen 53659: selvitettiin laajasti osana hallintopolitiikka- arviointiryhmän raportti valtion työnantaja- 53660: hanketta. Valtion työnantaja- ja henkilöstö- ja henkilöstöpolitiikan onnistumisesta 1990- 53661: luvulla. 53662: 21 53663: 53664: SISÄLLYSLUETIELO 53665: Sivu 53666: Valtionvelka 5 53667: Maatalouspolitiikan murrosvaihe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 53668: Maaseutuohjelman toteutuminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 53669: Rataverkon kehittäminen ja turvallisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 53670: Rataverkon kunto ja rahoitustarve . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 53671: Tasoristeysten poistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 53672: Toimenpiteet rautatieonnettomuuksien vähentämiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . 7 53673: Vaarallisten aineiden rautatiekuljetukset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 53674: Automaattinen kulunvalvontajärJestelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 53675: Suomen energiatalouden kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 53676: Energian säästö ja energiateknologian kehitys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 53677: Sähkömarkkinoiden kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 53678: Sähkön tuotannon rakenne . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 53679: Maakaasun lisäkäyttö . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 53680: Uusiutuvat energialähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 53681: Ilmastokysymykset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 53682: Energiastrategian toteutuminen ja tuloksellisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 53683: Erikoissairaanhoidon järjestäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 53684: Aktiivinen työvoimapolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 53685: Itämeren tila ja suojelu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 53686: Muita huomioita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14 53687: Tulossopimusmenettely valtionhallinnon tulosohjausprosessin osana . . . . . . . . 14 53688: Ulkoasiainministeriön sekä sisäasiainministeriön ja sen alaisten laitosten maksulli- 53689: nen toiminta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 53690: Yleistä maksulliseen toimintaan liittyvistä kehittämishankkeista . . . . . . . . . . 15 53691: Ulkoasiainministeriön maksullisesta toiminnasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 53692: Sisäasiainministeriön ja sen alaisten laitosten maksullisesta toiminnasta . . . . 18 53693: Lainvalmistelun parantaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 53694: Lainvalmistelu ja ministeriöiden tulostavoitteet ja toiminnan suunnittelu . . . . 19 53695: Säädösten vaikutusten ennakointi ja seuranta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 53696: Lainvalmistelukoulutus, ohjaus ja laintarkastus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 53697: Hallituksen säädöspolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 53698: Valtion henkilöstöpolitiikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 53699:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025